• MTV Uutisten päätoimittajan vinkit eduskuntavaaleihin ?6 MTV Uutisten päätoimittajan vinkit eduskuntavaaleihin ?6 Nuoret ehdokkaat Tylkkärin grillattavana ?10 Nuoret ehdokkaat Tylkkärin grillattavana ?10 Jengiytymiseen yhdistetyt ongelmat nostavat päätään Suomessa ?30 Jengiytymiseen yhdistetyt ongelmat nostavat päätään Suomessa ?30 Somevaikuttajien yhteiskunnallinen valta puntarissa ?35 Somevaikuttajien yhteiskunnallinen valta puntarissa ?35 2/2023 2/2023
• koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-04.30 PPEE 1177..33.. TTEEIIN NII--PPÄ ÄÄ Ä & & R RA AD DIIO O SSU UPPEER RN NO OVVA A LLA A 1188..33.. LLYYÖ ÖM MÄ ÄTTTTÖ ÖM MÄ ÄTT PPEE 2244..33.. FFIIG GA AR RO O & & YYR RJJÄ ÄN NÄ Ä PPEE 3311..33.. LLYYYYTTII LLA A 11..44.. D DYYN NA AM MO O 2266VV:: JJIIM MII TTEEN NO OR R,, K KO OVVA AA A R RA ASSVVA AA A & & SSN NA APPIIR R PPEE 77..44.. B BU USSIIN NEESSSS C CIITTYY LLA A 88..44.. D DJJ K KR RIID DLLO OK KK K PPEE 1144..44.. M MU USSTTA A VVA ALLO O & & VVU UO OR REETT LLA A 1155..44.. FF LLA A 2222..44.. A ATTO OM MIIR RO OTTTTA A PPEE 2288..44.. JJA AR RK KK KO O M MA AR RTTIIK KA AIIN NEEN N VIIKONLOPPUISIN DJ’T KLO 04.30 ASTI TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOKSI YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA Avoinna: to-la 21-05 ennakkoliput: Dynamo app, ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta KE 29.3. KUKAN LEVYRAATI: VAALIRAATI KE 12.4. TRIVIAALIKOULU TO 20.4. LIVE: SKAALAT SOLMUUN PE 21.4. LIVE: MUSTA HANHI KE 26.4. KUKAN LEVYRAATI PE 28.4. LIVE MUMMIN KULLAT KE 10.5. TRIVIAALIKOULU AVOLAVA OPEN MIC SUNDAY WITH WALTTERI PAHLAMA JOKA SUNNUNTAI! DJ’t VIIKONLOPPUISIN RUNSAS OLUTJA PELIVALIKOIMA! KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 220 €-300 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi Kaupungin parhaat bileet! Opiskelijaystävälliset hinnat Opiskelijakortilla -10% normaalihintaisista tuotteista Aurakatu 14, Turku Aurakatu 14, Turku Avoinna Ti-La Avoinna Ti-La 22-05 22-05 SU-TO K18, PE K20, LA K21 SU-TO K18, PE K20, LA K21 Seuraa Turun ylioppilaslehteä Instagramissa @TYLKKARI Hämeenkatu 12, p. 050-470 9330, aukiolot ma-to 9-17, pe 9-16 Meiltä myös geelikynnet Roosa Saaristomeri-vaalipaneeli Tervetuloa Saaristomeri-aiheiseen vaalipaneeliin Turun yliopiston Arcanumin Aava-saliin perjantaina 24.3. klo 14–16. (Osoite: Arcanuminkuja 1, Turku) Paikalle saapuu eduskuntavaaliehdokkaita eri puolueista tentattavaksi, mitä he ja heidän puolueensa ovat valmiita tekemään Saaristomeren hyväksi tulevan eduskunnan toimikauden aikana! Paneelin järjestää Suomen Akatemian rahoittama “Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio)” – tutkimushanke, jossa tutkitaan ihmisten suhdetta muuttuvaan meribiodiversiteettiin humanististen alojen näkökulmasta. (https://www.utu.fi/humbio/) Tilaisuus on kaikille avoin! Tervetuloa seuraamaan keskustelua! www.tylkkari.fi
• turkulainen kaupunginvaltuutettu, kulttuurija nuorisolautakunnan varapj. opiskelija, teatteritaiteilija SARA KOIRANEN Muutos tarvitsee meitä. Äänestä koulutuksen ja kulttuurin puolesta. m ain ok se n m ak sa ja: Sa ra Ko ira ne n j ulistaa hae?avaksi apurahoja. Kriteerinä on hyvän opintomenestyksen lisäksi opiskelu turkulaisessa korkeakoulussa tai aikuisten toisen asteen oppilaitoksessa, jossa opiskelu oikeu?aa opintotukeen. Myös Turun iltalukiossa tutkintoa suori?avilla on oikeus hakea apuraa. Apurahan suuruus vuonna 2022 oli 1000 euroa. Hakemuslomake aukeaa 20.3. ja se on osoi?eessa totsaa?o.com ja iltalukiolaisille www.turuniltalukio.fi Hakemus tulee lähe?ää viimeistään 19.4. klo 23.59. Puu?eellisia hakemuksia ei käsitellä. Lisä?etoja antaa sää?ön hallituksen toimitusjohtaja Erja Vihervaara, erja.vihervaara@gmail.com TURUN OPISKEL?AIN TUKISÄÄTIÖ TOT
• TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 17.3.2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 93. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Kira Kokko ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 28. huhtikuuta 2023. Valinnan paikka Mitä kuuluu os akunnat? Kohti Arkadiaa Henell tutustui osakuntatoiminnan perinteisiin Turun yliopistolla. Miten saada valmistuneet pysymään Turussa? Semi jututtaa aiheesta kokemusasiantuntijoita. Nuoret eduskuntavaaliehdokkaat Turun ylioppilaslehden tentattavana. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Neljän vuoden valituslupa ? 5 Uutiset Talousvaalit tulossa Tekoälyn käyttö opiskelussa Ryhmä Flexin tavoite ? 6, 7 Tutkija Mitä on kulttuurinen kestävyys, Arto O. Salonen? ? 8 Lukijoilta Muutosneuvotteluista ? 9 Essee Mist sä tuut? ? 30 Kolumni Suodaan toisillemme Disney-rauha ? 31 Essee Kaunokirjallisuus parempaa kuin terapia ? 32 Luottoresepti Assarin sämpylät ? 34 Näkökulma Tykkää ja äänestä! Saako somevaikuttaja vaikuttaa vaaleissa? ? 35 sisältö 2/2023 pikkulaskiaisen kuvapähkinä !
• pääkirjoitus he rmanni sanke lo Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi L euto sydäntalvi on kääntynyt vaalikevääksi. Eduskuntavaalipaneelit käyvät kuumimmillaan. Puolueet ovat asemoituneet poteroihinsa kohti lopullista taistoa. V a a l i e n ä ä r e l l ä on hyvä tehdä katsaus menneeseen. Kulunutta kautta ovat värittäneet poikkeukselliset vaiheet. Kärjessä luonnollisesti koronapandemia ja muutokset turvallisuusympäristössä. Onnistumisia on tullut ja asioita tehty. Näistä nostona Ukrainaa on tuettu asiaan kuuluvalla tavalla. Suomi myös saateltiin kohti Natoa. Korona pysyi maassa kohtalaisesti aisoissa. Juhlat toki tästä käynnistyivät joillain varsin varhaisessa vaiheessa. Esimerkkinä mainittakoon Miten Suomi päätti voittaa koronan-kirja, joka päätyi lopulta kustantajan perumaksi pandemian jatkaessa olemassaoloaan. Vastaavanlaiset faniteokset kannattanee tehdä tulevaisuudessa, kun tilanne ei ole enää päällä ja ratkaisuja on saatu aikaan. Toinen vaihtoehto kirjoittajalle on tietenkin jatkaa palautteesta piittaamatta samalla linjalla. Maltan tuskin odottaa seuraavaa menestyskirjaa Suomen päätöksestä nousta takaisin mäkihypyn mahtimaaksi. n e l jä ä n V u ot e e n on mahtunut maailmanlaajuisten selkkausten lisäksi muutakin. Suomi on velkaantunut ennätysvauhtia. Maan julkinen talous on erkaantunut pohjoismaisista verrokkimaista täysin omalle polulleen. Rahamäärää on puolusteltu monessa yhteydessä koronan hoidolla sekä Ukrainan sodalla. Tässä on vain osa totuudesta. Tilastoihin tarkemmin perehtyessä selkenee, että pandemian ja turvallisuustilanteen ratkomisen lisäksi peräti 10 miljardia on mennyt täysin muuhun. H o lt i t to m a n t u H l a i lu n lisäksi vuosia on leimannut kummallinen yhteiskunnallinen keskustelu. Tässä on pohdittu, saako valtiojohdon toimia ja hallituksen edustajia kritisoida. Pitää paikkansa, että hallitus ja sen jäsenet ovat saaneet osakseen kritiikkiä, myös epäasiallista sellaista. Erikoisen aikakaudesta on kuitenkin tehnyt se, että useassa yhteydessä asiallinenkin arvostelu on nähty usein persoonaan kohdistuvana ajojahtina erityisesti hallituksen kannattajien toimesta. m a k uas i o i s ta e i sovi kiistellä kuuluu vanha sanonta. Jokainen voi kuitenkin miettiä poliittista historiaa läpi selatessaan olisiko mahdollisesti Sipilän vähäpukeinen estoton bilehetki ohitettu olankohautuksella? Entä Katainen päässyt kuin koira veräjästä lähtiessä koronalle altistuneena kylille reivaamaan virkakännykkä kotonaan? On paikallaan muistuttaa, että yleisesti ottaen kaikki poliitikot saavat kovaa arvostelua toimistaan. Näin on meillä ja muuallakin. Britanniassa muun muassa Boris Johnsonilla koronabileistä alkanut kujanjuoksu päättyi lopulta peräti pääministerin eroon virastaan. Suomi on kansanvalta. Sen kovaan ytimeen kuuluu vallankäyttäjien jatkuva arvioiminen. Ohessa voi miettiä, että jos joku alkaa haikailemaan maan perään, missä vallankäyttäjää ei saa arvostella, niin sellainen sijaitsee tuossa idässä yllättävänkin lähellä. Y H tä as i a a silti lupa arvostella ja valittaa seuraavan eduskuntakauden ajalle jokaiselta äänioikeutetulta edellyttää ja vaatii. Kun vaaliuurnat aukeavat, oman lapun tulee päätyä laatikon pohjalle. Jos tätä ei viitsi tehdä, niin sitten se on neljän vuoden annos turpa kiintä. Se kakku ei muutu, vaikka voissa paistaisi. Neljän vuoden valituslupa
• uutiset T ekoäly on vain muutamassa kuukaudessa tullut kaikkien saataville. ChatGPT:n tuottama teksti on koko ajan vaikeammin erotettavissa ihmisen kirjoittamasta tekstistä. Niin kuin Internet aikanaan, myös tekoäly tulee muuttamaan tapaamme saada tietoa. Tiedonhaun lisäksi tekoäly mahdollistaa sen, että tekstiä ei välttämättä tarvitse tuottaa itse. Tämä taas aiheuttaa ongelman akateemisessa maailmassa: miten voidaan varmistaa, että opiskelijan teksti on todella opiskelijan kirjoittamaa? The Guardianin mukaan Australiassa kahdeksan yliopistoa on päättänyt miettiä uudelleen sitä, miten opiskelua arvioidaan. Yliopistot saattavat lisätä esimerkiksi perinteisiä kynällä ja paperilla tehtäviä. salitenttejä. t u r u n Y l i o p i s to n Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, professori Toni Ahlqvist ei kannata perinteiseen malliin siirtymistä. Hänestä silloin opiskelijoilta voisi jäädä sellaisia valmiuksia saamatta mitä työelämässä odotetaan. –Osan tenteistä voisi tehdä vanhanaikaisella tyylillä ja osa voisi olla sellaisia, missä jollain tavalla vuorovaikutetaan tekoälyn kanssa. Kokonaan vanhaan tyyliin palaaminen ei olisi opiskelijoiden valmiuksien kannalta paras vaihtoehto. ChatGPT ei ole vielä kirjoittajana täysin luotettava. Se omaa eräänlaisen mielikuvituksen, joka voi keksiä tuotetulle tekstille olemattomia lähteitä. a H lqV i s t u s ko o , että lähteistön ongelmat ovat vain välivaihe ja myöhemmin tekoäly osaa pohjata tekstinsä kokonaan olemassa oleviin lähteisiin. Tekoälyn tuottaman tekstin on huomattu menevän läpi Turnitin kaltaisista plagioinnin tunnistukseen käytettävistä palveluista. 7 Ahlqvistin mukaan ChatGPT on hyvä muodostamaan yhteenvetoja suuremmista kokonaisuuksista. Periaatteessa esseet ja progradutyöt ovat ainakin osittain tehtävissä ChatGPT:llä. –Yliopistotasolla olisi hyvä pohtia erilaisia arvioinnin tapoja ottaen huomioon ChatGPT:n kaltaiset työkalut. Tulisi ainakin pohtia, voidaanko esimerkiksi esseetä käyttää enää samalla tavalla kurssien suorituksen mittarina. –Sitä on hankala valvoa, vaikka antaisi sellaisen ohjeistuksen, että ChatGPT:tä saisi käyttää kysymyksiä ja vastauksia tuottavana instrumenttina, joka tukisi esseen kirjoittamista, Ahlqvist summaa. o p i n to j e n k a n n a lta ChatGPT:n helppoudessa on riskinsä. Jos yliopistosta ei halua muuta kuin tutkintopaperin kouraan, voi tekoäly joissain tapauksissa auttaa. Tällöin opiskelija oppii kuitenkin vähemmän kuin sellainen, joka jaksaa nähdä enemmän vaivaa oppiakseen. Houkutuksen välttäminen voi vaatia suurta motivaatiota opiskelijalta. Harva kieltäytyy esimerkiksi muilta saaduista muistiinpanoista. –Kyllähän ihminen on perusluonteeltaan sellainen, että jos tulee joku elämää helpottava sovellus niin kyllähän me aika helpolla sitä ruvetaan käyttämään, Ahlqvist sanoo. a H lqV i s t i n m u k a a n ChatGPT:tä voitaisiin käyttää osana yliopisto-opintoja esimerkiksi apuna oman tutkimuskysymyksen viilaamisessa. Tekoälyn vastaus kehittyy sen mukaan, mitä paremmin siltä kysyttävän asian osaa jäsennellä. Kun kysymystä joutuu miettimään monella tavalla ja tarkentamaan, voi ChatGPT:stä olla apua tutkimuskysymysten, tutkimusongelmien ja aineistojen hahmottamisessa. V a a l i k e Vät o n päässyt hyvään vauhtiin. Puolueet ajavat asemiin ja hakevat vastustajia tarttumalla toistensa heikkoihin kohtiin. Vaalit vyöryvät höyryjunan lailla päälle myös mediataloihin. MTV:n uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen on seurannut vaalitaistelun kiihtymistä mielenkiinnolla. Puolueiden välinen vaalikamppailu on alkanut tuleviin eduskuntavaaleihin poikkeuksellisen aikaisin. Merkkejä tästä alkoi olla jo viime vuoden puolella. –Vallassa olevat ja rahoista päättävät hallituspuolueet alkoivat herkällä kädellä muistaa äänestäjiä: oli kyse sitten sähkön hinnasta, lapsiperheiden tilasta tai vaikka Saarikon kaivamasta asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta, Ahtiainen taustoittaa. e d u s k u n taVa a l i e n pä ät e e m a ks i vaikuttaa nousevan talous. Äänestäjille myydään mistä leikata ja mistä ei, kuinka paljon tai leikataanko ollenkaan. –Tämä selkeni viimeistään SDP:n julkaistessa talouspoliittisen ohjelmansa vaaleihin, Ahtiainen kommentoi. –Itse ajattelen talouden olevan teemana ajankohtainen. Suomi on aika tavalla velkaantunut ja se on velkaa tuleville sukupolville. Tosiasia on, että nykyisillä hyvinvointipalveluillaan Suomi elää törkeästi velaksi. Kovin kauaa ei tällä lailla voi jatkua, Ahtiainen jatkaa. p u o lu e i d e n Va a l i t e n t t e jä ovat leimanneet avaukset, joissa on käyty läpi sitä, kenen kanssa puolue olisi valmis hallitusyhteistyöhön ja kenen kanssa ei. Tämä on suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin poikkeuksellista. Ahtiainen uskoo kehityksen kertovan pohjimmiltaan halusta vedota potentiaalisimpiin omiin äänestäjiin. Omia arvoja sekä vaaliohjelmia halutaan korostaa. Vaaleissa blokkipolitiikkaa on ilmennyt toistaiseksi vain siten, että vasemmistopuolueet ovat halunneet blokata perussuomalaiset. Ahtiaisen mukaan todelliseen blokkipolitiikkaan siirryttäisiin, jos vasemmisto tai oikeisto ilmoittaisi kategorisesti ennen vaaleja, että eivät tee toisen puolen kanssa yhteistyötä. Tulossa talousvaalit MTV uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen kehottaa opiskelijoita keskittymään eduskuntavaalien alla realistisella näkökulmalla siihen, mitä luvataan ja mihin Suomella on varaa. Näin kävisi myös, jos vaalit voittanut oikeistotai vasemmistopuolue ilmoittaisi heti tuloksen valmistuttua, että ei aio muodostaa hallitusta toisen puolen kanssa. –Tähän asti Suomen historiassa, kun on päädytty sen valinnan eteen, että valtaa vai ei, niin valta on kiinnostanut. Hyvä esimerkki on Suomen Keskusta edellisissä vaaleissa. Vaalitulos ei puoltanut osallistumista hallitukseen, mutta he näkivät siinä mahdollisuuden ollessaan vaa’ankieliasemassa, Ahtiainen sanoo. –Jos nyt pitäisi arvata ja käy, kuten Ylen viimeisin gallup lupaa eli Kokoomus on ykkönen ja SDP kakkonen, niin veikkaukseni on, että he aloittaisivat hallitusneuvottelut keskenään, Ahtiainen arvioi. V a a l i e n Y H t e Y d e s sä on ollut puhetta poliittisen retoriikan hienovaraisesta koventumisesta Suomessa. Ahtiainen pitää värikästä kieltä pirteänä lisänä, mutta ei usko sen olevan keino vaalien voittamiseen. –Jos mietitään sitä, miten Suomessa vaalit voitetaan, niin se tapahtuu saamalla mahdollisimman paljon suuria ikäluokkia taakse. Heitä on paljon ja he ovat aktiivisia äänestäjiä. Ikäluokat ovat tottuneet konsensus-Suomeen, Ahtiainen kertoo. m at e r i a a l i a Va a l e i H i n liittyen äänestäjä saa paljon. Mihin sitten erityisesti opiskelijoiden tulisi vaalikenttien tiimellyksessä huomionsa keskittää? Ahtiainen ohjaa äänestysratkaisussa perustavanlaatuisen pohdinnan äärelle. –Loppujen lopuksi kannattaa miettiä, mitä kansanedustajat tekevät siellä. Hehän säätävät lakeja ja yrittävät miettiä, miten priorisoida asioita suomalaisten eduksi, Ahtiainen tiivistää. –Jokaisen pitää kohdallaan valita, että onko tärkeää antaa äänensä itsensä näköiselle ehdokkaalle vai puolueelle joka on lähimpänä omia ajatuksia. Sitten tietysti uuden näkökulman avaa, jos rupeaa miettimään pitäisikö näissä vaaleissa mahdollisesti äänestää jotenkin taktisesti, Ahtiainen pohjustaa. p u o lu e i d e n e H d o k as l i s to ja tarkastellessa on voinut tehdä johtopäätöksen siitä, että moni kokenut parlamentaarikko on väistymässä tulevalle vaalikaudelle. Tämä avaa Ahtiaisesta tilaisuuden monelle nuorelle ehdokkaille. –Ei olisi eduskunnalle haitaksi ollenkaan, että sinne tulisi enemmän nuoria ehdokkaita. Silti autuaaksi ei tee se, että nuori äänestää nuorta. Itsensä näköinen ehdokas voi olla myös kokeneempi poliitikko, Ahtiainen muistuttaa. Ahtiainen summaa opiskelijan syyn käydä äänestämässä yhteen pointtin. –Opiskelijan pitää vaalia omia etujaan. Nyt eduskunnan pöydällä on kysymyksiä, jotka koskettavat ja kytkeytyvät suoraan opiskelijavuosia eläviin, kuten asumistuki ja toisen suoritettavan korkeakoulututkinnon mahdollinen maksullisuus, Ahtiainen tarkentaa. ä ä n e s t Ysa k t i i V i s u u s e d u s k u n taVa a l i e s sa 2019 oli 72,1 %. Ahtiainen näkee luvun olevan hyvä. Sen saavuttamisessa medialla on keskeinen rooli. –Vaikka tietysti kilpailemme keskenämme, niin kaikissa mediataloissa ajatellaan äänestämisen ja demokratian toteutumisen olevan tärkeää, Ahtiainen päättää. Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. IIRIS JOUHILAMPI T urun yliopiston edustajistossa toimiva yhden miehen edustajistoryhmä Ryhmä Flex suuntaa vuoteen 2023 odottavaisin mielin. Ryhmän puheenjohtaja Sami Köseoglu nimeää kokoonpanon tähtäimeksi tuleviin kokouksiin yhden selkeän päämäärän. – Tavoitteenamme on olla järjen ääni. Pyrimme kiinnittämään huomiota erityisesti edustajistossa käsiteltäviin asioihin, jotka eivät kuulu ylioppilaskunnan toiminnan ytimeen, Köseoglu kommentoi. m a r r as k u u s sa p e r u s t e t u n ryhmän toimikauteen on mahtunut monenlaista. Ryhmä Flex on ilmoittanut muun muassa haastavansa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallinto-oikeuteen, jättänyt eriäviä mielipiteitä pöytäkirjoihin ja esittänyt ylioppilaskunnan jäsenmaksun kymmenkertaistamista. Ryhmä toteutti joulun alla myös nimenmuutoksen. Tällöin edustajistoryhmän entinen nimi Ryhmä Ex siirtyi historiankirjoihin. Köseoglun mukaan nimenvaihdon taustalla ei ollut identiteettikriisistä. Hän ei myöskään paljasta jatketaanko nykyisellä nimellä pidempään. – Nimeä on kiva vaihtaa, niin pysyy nuorekkaana. En kommentoi asiaa enempää, koska prosessit ovat kesken, Köseoglu ilmoittaaa. Turun yliopiston edustajisto kokoontuu seuraavan kerran maaliskuun lopulla. 6 Ahtiainen on työskennellyt MTV:n uutispäätoimittajana vuodesta 2020. ChatGPT:tä voi käyttää kuka tahansa tavallisella Internet-selaimella. uutiset Plagiointiohjelmat eivät tunnista tekoälyllä tuotettua tekstiä Yhden miehen edustajistoryhmä paljastaa korttejaan tulevalle. Tämä on Ryhmä Flexin tavoite tärkeitä päiVämääriä eduskuntaVaaleissa kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: tiistai 21.3.2023 klo 16 ennakkoäänestys kotimaassa: keskiviikosta tiistaihin 22. – 28.3.2023 ennakkoäänestys ulkomailla: keskiviikosta lauantaihin 22. – 25.3.2023 vaalipäivän äänestys: sunnuntai 2.4.2023 klo 9 – 20 TOIMITUS TOIMITUS OpenAI:n kehittämä ChatGPT tuottaa ihmismäistä tekstiä vastauksena annettuun kysymykseen tai ohjeeseen. Köseoglu kertoo muutosten tuulissa Ryhmä Sulttaanin olleen toinen varteenotettava nimivaihtoehto.
• K estävällä kehityksellä on useita erilaisia ulottuvuuksia. Yksi näistä on kulttuurinen kestävyys. Tällä viitataan yhteiskunnan kykyyn säilyttää ja edistää kulttuuriperintöään samalla, kun se mahdollistaa muutoksen ja sopeutumisen nykymaailman haasteisiin. r o o sa s t e p H e n kuvasi vuonna 2008 kestävää kehitystä hyökyaalloksi, joka kasvaa paineenomaisesti horisontin tuolla puolen valmiina muuttamaan, jopa repimään kaikkea totuttua ja turvallista pakottaen meidät suunnittelemaan tulevaisuutemme uudelleen. Olemmeko valmiina muutokseen? Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetelleet kestävyyttämme, mutta opettaneet meille samalla kulttuuristen ja humanististen arvojen suuren merkityksen. Kulttuurinen kestävyys on henkistä voimaa kestää muutos. k e s täVä n H Y V i n Vo i n n i n professori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta Arto O. Salonen tarkentaa kulttuurisen kestävyyden määritelmän tarkoittavan ihmisen toimintaa ja siitä jäävää jälkeä. –Kulttuuri on väistämättä läsnä niin ekologisissa, taloudellisissa kuin sosiaalisissakin kestävyyspyrkimyksissä. Ihmisen jälki ulottuu nykyään kaikkialle maailmassa, Salonen kertoo. s a lo s e s ta e i n ä k Y Vä ä kulttuuria tutkimalla voidaan vaikuttaa kestävyystavoitteisiin. –Silmille näkymättömän kulttuurin osa on aineetonta ja siten runsasta ja ehtymätöntä. Sen merkitys kestävään elämään ja yhteiskuntaan siirryttäessä korostuu, Salonen kommentoi. –Lopulta aineellista hyvää tarvitaan vain inhimillisten perustarpeiden tyydyttämiseen, Salonen jatkaa. Salonen toteaa aineettoman hyvän elämän tekijöiden olevan kaikkien ulottuvilla. Ne eivät luokittele ihmisiä sosioekonomisen statuksen perusteella. –Näitä suorastaan mittaamattoman arvokkaita asioita ovat luottamus, elämänilo, tyytyväisyys, esteettisyyden kokemus, ymmärretyksi tuleminen, yhteenkuulumisen kokemus ja arvokkuuden kokeminen, Salonen listaa. k u lt t u u r i o n Salosen mukaan ilmentymää siitä, kuinka ihmiset tavoittelevat hyvää elämää. Tämän tavoittelussa on oleellista tehdä näkyväksi niitä uskomuksia, oletuksia ja käsityksiä, joiden varassa hyvää elämää tavoitellaan. Itsereflektion rooli ja merkitys korostuu kulttuurisen kestävyyden edistämisessä. –Luonnon ja kulttuurin välisen jakolinjan muodostuminen on ehkä sokaissut meitä siten, ettemme ymmärrä, kuinka olemme joka hetki luonnossa, Salonen tarkentaa. s a lo s e s ta k u lt t u u r i s e n kestävyyden ehtymättömän aineettoman varaston parempi hyödyntäminen vaatii jokaiselta omakohtaista pohdintaa. Tapa oppia asiasta on yksinkertainen. –Kysymällä itseltämme, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, kun inhimilliset perustarpeemme ovat jo tyydytettyjä, Salonen toteaa. Mitä on kulttuurinen kestävyys, Arto O. Salonen? Kulttuurisen kestävyyden voi määritellä elämänä kohti aineetonta hyvää. Samalla sen voi tulkita ihmisten oikeudenmukaisena kohteluna. tutkija 8 J. MARIA RUOHOMÄKI 15.3. 1963/10 KANSAINVÄLISTÄ KERRAKSEEN y L I o p p I L A S K u N T I E N E d u S TA j AT o L I K u T S u T T u Sy L : N To I m E S TA m A A N A N TA I I L L A K S I K y : N K E R h o L L E K A I T L Ä h I N N Ä p o h j o I S m A I S E N p u h E E N j o h TA j A Ko Ko u K S E N VA R j o L L A . VA R S I N A I N E N K u T S u m I S E N Sy y j A A I h E j Ä I K u I T E N K I N S A A p u N E I L L E E pÄ S E LVÄ K S I . N I I N h E I Ko S T I o L I T I L A I S u u S VA L m I S T E LT u . S E E T TÄ K A N S A L L I S E N L I I To N j o h TAVA Lu oT TA m u S h E N K I Lö p I L A A o m A N j A L I I T To N S A m A I N E E N T I E TÄ m ÄT Tö m y y d E L L Ä Ä N E I o L Lu T j Ä S E N K u N T I E N E d u S TA j I L L E N I I N o d oT TA m ATo N TA , m u T TA L Ä S N Ä o L I m yö S K V . K E S K u S E L I m E N pÄ Ä S I h T E E R I S E K Ä E N g L A N N I N K A N S A L L I S E N L I I To N p u h E E N j o h TA j A S A A j o K A I S E N A j AT T E L E VA N K y Sy m Ä Ä N : m I K S I ? T I L A I S u u d E N A R Vo o L I To I S A A L L A . S E N A N S I o S TA K u L K I p o S T I E R I Ko R K E A Ko u Lu K Au p u N K I E N VÄ L I L L Ä o I VA L L I S E S T I L A Ko S TA h u o L I m AT TA . m u T TA T u L I TÄ L L Ä I N E N p o S T I S I I R To y L I o p p I L A S K u N N A L L E T u R h A N K A L L I I K S I . o d oT TA I S I N K A N S A L L I S E N L I I To N j o h d o LTA h u o L E L L I S E m pA A A S I o I h I N pA N E u T u m I S TA j A j Ä R K E VÄ m pÄ Ä T yö N j A KoA . MITÄ TAPAHTUI 60 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa Muutosneuvotteluista Muutosneuvotteluista Turun yliopisto suunnitteli humanistiseen tiedekuntaan kohdistuvia leikkauksia osana talouden tasapainottamistaan. o n a b s u r d i a pyrkiä korjaamaan tulovajetta lakkauttamalla professuureja, sen sijaan että yrittäisi lisätä oppiaineiden tuottavuutta. Pitkällä tähtäimellä tällainen strategia on kannattamaton. Turun yliopisto pitää mottonaan “vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” ja humanismin keskiössä on nimenomaan vapaa ajattelu. Miten nämä voivat toteutua, jos yliopisto lakkauttaisi yhden sen vaikutusvaltaisimmista ja historiallisesti tärkeimmistä aloista? Latina on ollut pitkään historiassa tieteen kuin myös katolisen kirkon ja hallinnon kieli, minkä vuoksi sen ymmärrystä tarvitaan poikkitieteellisesti, niin lääketieteessä, biologiassa, kuin myös eri humanistisilla ja yhteiskuntatieteiden aloila. Kuinka on mahdollista tutkia teologiaa tai filosofiaa ilman tietämystä antiikin kulttuurista ja historiasta tai osaamatta muinaiskreikkaa tai latinaa? Latinan ja kreikan osaaminen on tärkeää myös koko Euroopan historiantutkimuksen kannalta. Onko yliopisto unohtanut poikkitieteellisen TUCEMENS-tutkimuskeskuksensa? Klassillisissa kielissä kyse ei ole loppujen lopuksi vain antiikin tutkimuksesta. s u o m e s sa Va ltaVa a kansainvälistä arvostusta nauttivaa antiikintutkimusta on jo vuosia keskitetty ja alasajettu. Tämä nykyhetkellä elinvoimainen ja kansainvälinen Suomen antiikintutkijoiden yhteisö on jatkuvasti uhattuna. Vähäisillä resursseilla ei pidemmän päälle saada aikaan laadukasta tutkimusta ja mahdolliset leikkaukset vaarantavat tulevaisuudessa kansainvälisesti merkittävän asemamme. Alan tulevaisuuden kannalta olisi ollut katastrofaalista, jos Turun klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuuri ja klassillisen arkeologian sivuaine olisivat lakkautettu – hallinto teki tämän suhteen aivan oikean päätöksen. Ei voida vedota siihen, että alasta kiinnostuneet voisivat mennä muualle opiskelemaan. Klassillisten opintojen sivuaineita ollaan lakkauttamassa tai jo lakkautettu ympäri Suomea, viimeisimpänä Oulun yliopistossa. Antiikin tutkimus on jo keskitetty melkein hengiltä. Klassillisten kielten pääaineen ja professuurin lakkauttaminen olisi ollut Turun yliopiston maineelle suuri häpeäpilkku. Helsingissä pidetyillä kansallisilla Antiikintutkimuksen päivillä Turun yliopiston lakkautussuunnitelmat olivat yleisen ihmetyksen aiheena. Turun yliopiston puolesta kerätty adressi sai paljon tukea kansainvälisesti tutkijoilta ja yliopistoilta. Moni mainitsi adressin yhteydessä, miten suuri menetys kansainväliselle tutkimukselle tämä päätös olisi, puhumattakaan Suomen yleisestä sivistystasosta. Suomalaiset antiikintutkijat ovat arvostettuja kansainvälisellä kentällä ja hyvässä maineessa. He ovat osallistuneet tärkeisiin kansainvälisiin projekteihin ja ovat vahvasti läsnä arkeologisilla kaivauksilla, esimerkiksi Pompeijissa. Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opetuksella on huomattava vaikutus suomalaiseen tieteeseen ja kulttuuriin. Tärkeänä kulttuuritekona esimerkiksi alumnit Veli-Matti Rissanen ja Aulikki Vuola ovat hiljattain julkaisseet merkittäviä antiikin tekstien käännöksiä suomeksi, Ciceron kirjeet ja Vitruviuksen Arkkitehtuurista. Molemmat ovat olleet suosittuja myös ei-akateemisen yleisön keskuudessa. t u r u n Y l i o p i s to on unohtanut historiansa. Nykyinen yliopistojärjestelmä pohjautuu humanistisiin tieteisiin ja tieteen juuret yltävät antiikkiin saakka. Turun Akatemiassa tutkimusta ja opintoja tehtiin pitkälti latinaksi, ja nykyisessä Turun yliopistossa klassilliset kielet on yksi vanhimpia oppiaineita. Tämän yliopiston kannalta historiallisen pääaineen lopetus vain rahan säästämiseksi olisi lyhytnäköistä ja häpeällistä. Klassilliset kielet ovat suomalaisen yliopiston ja tutkimuksen omaa kulttuuriperintöä. Ssen säilyttäminen on tärkeää kotimaisen tutkimuksen jatkuvuuden kannalta. Ei tarvitse kuin kävellä yliopiston kampuksen läpi huomatakseen, että kaikki rakennukset on nimetty latinankielisten sanojen mukaan. Oppiaineemme on kirjaimellisesti lyöty yliopiston rakennusten seiniin edistyksellisyyden, sivistyksen ja tieteen arvostuksen merkkinä. o n n e k as ta o n , että selvästi kaikki yliopistohallinnossa eivät olleet leikkausehdotusten kannalla ja osa oli valmis kuuntelemaan myös opiskelijoiden ja antiikintutkimuksen yhteisön näkökantaa. Näin adressikin saatiin välitettyä yliopiston hallitukselle ja humanistisen tiedekunnan dekaanille, joskaan rehtoria emme tavoittaneet. Turun klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelijoiden puolesta olemme tyytyväisiä yliopiston hallinnon päätökseen säilyttää oppiaineemme sellaisenaan. Olemme kuitenkin tietoisia siitä, että aineemme tulevaisuus on yhä jatkuvan lakkautusuhan alla, mikäli yliopisto ei koe tutkinto-ohjelman kehityskulkua riittäväksi. Klassillisten kielten lakkauttamisaikeet paljastivat opiskelijoille mutta myös tutkijoille yliopiston lyhytnäköisyyden. Yliopisto oli valmis lakkauttamaan oppiaineen kiinnittämättä huomiota siihen, mitä lakkautustoimet saisivat alalla aikaan kansallisesti, tai kuinka yliopiston sisällä klassillisten kielten osaamista tarvitaan muillakin aloilla. Voisi kuvitella, että hallinnossa tämän vuoksi ymmärrettäisiin pienempien oppiaineiden resurssipula ja haluttaisiin nimenomaan tukea näitä oppiaineita kehitysja tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tasapainottamistoimien kulku on saanut nyt monet opiskelijat miettimään, mitkä ovat yliopiston arvot ja toimintaperiaatteet. t u r u n Y l i o p i s to l l a olisi nyt itsellään tarpeen asennemuutos juuri humanistisia tieteenaloja kohtaan. Vivat Academia, Vivat Academia, Vivant Professores, Vivat membrum quodlibet, Vivant membra quaelibet, Semper sint in flore! PALLADION RY KLASSILLISTEN KIELTEN JA ANTIIKIN KULTTUURIN OPISKELIJOIDEN AINEJÄRJESTÖ TURUN YLIOPISTO 9 lukijoilta o sa l l i s t u k e s k u s t e lu u n ! to i m i t u s p i dät tä ä i t s e l l ä ä n o i k e u d e n Va l i ta j u l k a i s taVat k i r j o i t u ks e t . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n . t Y l pa ato i m i t ta ja @ u t u . f i E sitettyihin säästösuunnitelmiin kuului klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuurin lakkautus ja oppiaineen muuttaminen sivuaineeksi. Lopulta yliopisto päätti säilyttää klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin sekä italian kielen tutkinto-ohjelmat sellaisenaa Ehtona säilyttämiselle hallinto kuitenkin linjasi, että tutkinto-ohjelmien tulee kehittää toimintaansa, lisätä valmistuneiden määrää sekä kasvattaa täydentävää rahoitusta ja julkaisutuotantoa. Suunnitelluista leikkauksista päätettiin toteuttaa venäjän kielen sivuaineen lakkautus, saksan ja ranskan aloituspaikkojen vähentäminen sekä folkloristiikan ja etnologian yhdistäminen. Leikkausten kohdistaminen nimenomaan pienempiin humanistisiin oppiaineisiin on räikeän läpinäkyvä osoitus Turun yliopiston nykyisestä arvomaailmasta. Erityisen epämiellyttävää oli, että neuvotteluita käytiin suljettujen ovien takana ja tietoa pimitettiin sekä henkilökunnalta että opiskelijoilta. Yliopiston johdon toiminta on ollut kaikkea muuta kuin avointa. Niin opiskelijat, henkilökunta kuin jopa yliopiston lahjoittajatkin saivat usein lukea uusimmista käänteistä vasta sanomalehdistä. Juuri tällainen toiminta lisää vastakkainasetteluja yliopiston sisällä sekä luo mielikuvan, että johdon tavoitteena on ylhäältä alaspäin tuleva sanelupolitiikka eikä suinkaan dialoginen neuvottelu. Tämä on kaikkea sitä vastaan, mitä yliopistomaailma ja tiedeyhteisö edustaa. t u r u n Y l i o p i s to n yksi argumentti oppiaineemme lakkauttamiseen oli aineen alijäämäisyys ja tutkintojen vähäisyys. Yliopisto on kuitenkin pahentanut tilannetta omilla toimillaan. Luento-opetusta ja henkilökuntaa on vähennetty vuosien varrella budjettia kiristettäessä niin, että iso osa opinnoista on nyt itsenäisiä. Valmistuminen viivästyy kun leikkauksien vuoksi opiskelijoille kaatuu valtavasti itsenäistä työtä, mikä on suunnattoman kuormittavaa yksittäiselle opiskelijalle. Opiskelijat ja selkeästi myös henkilökunta on ajettu tässä tilanteessa ahtaalle. On erittäin kyseenalaista, että tutkintojen vähyyden aiheuttama vaje vähenisi tutkinnon lakkauttamisella. Vajeen korjaaminen on mahdotonta ilman, että sisään ei otettaisi enää uusia tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Ymmärrämme, että Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset korkeakoulujen rahoitukseen ovat omalta osaltaan ajaneet myös Turun yliopiston vaikeuksiin. On kuitenkin epäreilua sälyttää opiskelijoiden harteille yhä enemmän vastuuta näiden leikkausten vuoksi. Näillä suunnitelmillaan Turun yliopisto on paljastanut, mitkä sen todelliset arvot ovat. Kansainvälistyminen, tieteen arvostus ja yhteisöllisyys on vain sanahelinää talouden tasapainottamissuunnitelmien valossa. Todellisuudessa näyttää siltä, että yliopiston johto ei halua tukea aineita, joita se ei itse näe arvokkaina. Miten näiden aineiden ja tieteenalojen on edes mahdollista tuottaa tulosta yliopistolle, joka ei anna opiskelijoille tarpeeksi tukea valmistumista varten eikä tarpeeksi resursseja henkilökunnalle ja tutkijoille opettaa ja tehdä tutkimusta?
• s o s i a a l i T i e T e i Tä o p i s k e l e va 23-vuotias Siiri Turunen nostaa vaaliteemoikseen liikunnan, koulutuksen sekä yrittäjyyden. Turunen on ollut aktiivisesti mukana järjestöja yhdistystoiminnassa ja toimii tällä hetkellä TYYn edustajiston puheenjohtajana. s u o m e n v e l k a a n T u m i n e n huolestuttaa Turusta, koska velan maksavat nuoret. “Tulevalla vaalikaudella täytyy aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen sekä vastuullinen taloudenpito. Mutta meidän täytyy muistaa se, että vaalikausi on lyhyt aika, se on neljä vuotta. Siihen pitäisi pystyä sitoutumaan pidemmäksi aikaa. Niin että se on pidemmälle katsova ohjelma.”, Turunen kertoo. Yhdeksi tärkeäksi kestävän talouden mahdollistavaksi tekijäksi Turunen nostaa yritykset: “Talous täytyy saada tasapainoon ja siinä on yks ihan todella merkittävä asia on se, että meillä on työllisyyttä ja yrityksiä. Yritykset tuo ihan valtavasti rahaa ja tuloja valtiolle sekä lisää työllisyyttä. Eli se on semmonen asia, mihin Suomessa täytyy panostaa entisestään.” Suomen tulisi olla Turusen mukaan suunnannäyttäjä ja edelläkävijä ekologisuudessa sekä vihreässä siirtymisessä. Ehdokkaan mielestä ekologinen kestävyys sekä talouskasvu eivät poissulje toisiaan: “Vaikka monesti talouskasvu ja ekologinen kestävyys ja jollain tavalla ilmastonmuutos asetetaan vastakkain, mutta nehän ei ole millään tavalla toisensa poissulkevia. Ilman elinkelpoista maapalloa on turhaa puhua rahasta. Mutta toisaalta, jos meillä ei ole yhtään rahaa, niin ei me voida myöskään toimia elinkelpoisen maapallon edistämiseksi.” k o u lu T u k s e e n Täy T y panostaa, eikä sieltä tule Turusen mukaan missään nimessä leikata. Yhtenä tärkeänä tavoitteena Turunen pitää koulutuksen tilan säilyttämistä: “Koulutuksen tilan säilyttäminen ja se että on hyvinvoivia opiskelijoita. Ja että opiskelu on mahdollista täyspäiväisesti. Kaikilla tasoilla panostetaan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle.” Seuraavalle kaudelle hän asettaa yhdeksi kehityskohteeksi juuri koulutuksen: “Tulevalla kaudella tärkeää on koulutuksen tason nosto. Peruskouluissa oppilaat ja opettajat voi hyvin ja toisella asteella oppivelvollisuusiän noston ongelmiin ja haasteisiin puuttuminen” l o p p u u n T u r u n e n haluaa sanoa Tylkkärin lukijoille: “Fakta on nyt vaan se, että ylipäätänsä nuoret ovat todella aliedustettuja meidän päätöksenteossa, ja erityisesti valtiontasolla eli eduskunnassa. Ja ehkä mä lähtisin ensin siitä, että.täytyy äänestää nuorta. Nuori älä jätä äänestämättä nuorta.” Vaalit lähestyy TEKSTI KIRA KOKKO KUVAT KIRA KOKKO, EHDOKKAIDEN OMAT Eduskuntavaalien lähestyessä moni varmasti pohtii, ketä äänestäisi. Toimitus otti yhteyttä nykyisten eduskuntapuolueiden nuoriin ehdokkaisiin ja antoi heille mahdollisuuden päästä esittäytymään. Siiri Turunen, Kokoomus ”Talous täytyy saada tasapainoon ja siinä on yks ihan todella merkittävä asia on se, että meillä on työllisyyttä ja yrityksiä. Yritykset tuo ihan valtavasti rahaa ja tuloja valtiolle sekä lisää työllisyyttä." 10 Alice Girs, Perussuomalaiset p e r u s s u o m a l a i s T e n e h d o k a s Alice Girs on koulutukseltaan insinööri ja ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Hänen vaaliteemat on: talous ylös ja verot alas, turvallisuus sekä perusoikeudet, eli sananvapaus ja tasa-arvo. Turvallisuudessa Girs kertoo olevansa huolissaan erityisesti jengiväkivallan ja nuorten tekemien väkivaltarikosten kasvusta sekä raaistumisesta. “Jengiväkivalta ja ja erityisesti nuorten tekemä väkivalta on raaistunut”, Girs toteaa. “Rangaistuksia täytyisi mun mielestä koventaa. Ihan vaan sen takia, että niillä ei ole sellaista pelotevaikutusta oikeestaan”, ehdokas kertoo. “Moni uusii sen [rikoksen] sen takia, koska se rikoksesta saatava rangaistus ei vastaa tavallaan ensinnäkään kansan oikeustajua”, Girs jatkaa. k o l m a n n e n va a l i T e e m a n Girs kertoo olevan perusoikeudet, eli tasa-arvo sekä sananvapaus. “Tällä hetkellä moni suomalainen kokee hyvin hiljaisesti sillä tavalla, että heistä on tullut toisen luokan kansalaisia omassa kotimaassaan. Sananvapaus on oikeastaan ainoastaan sellaisilla vähemmistöillä.”, Girs kertoo “Tahallaan loukkaaminen on huonoa käytöstä, mutta sen ei silti pitäisi olla rikos.”, Girs täsmentää. T a lo u s T u l i s i ehdokkaan mielestä saada ensisijaisesti kuntoon. Välttämättömyyksistä hän ei kuitenkaan leikkaisi “Vain välttämättömät niinkuin esimerkiksi meidän terveydenhuolto ja koulutus, niistä ei voi lähteä leikkaamaan. Niihin on pakko panostaa. Sit turvallisuus, poliisin määrärahat ja puolustusvoimat on sellaset välttämättömät.” Leikkauskohteita Girs nimeää muutaman: “Lähtisin leikkaamaan näistä Suomen ulkopuolelle menevistä rahoista.” “Jos meillä ei ole varaa pitää omia peruspalveluita kunnossa niin ei me voida laittaa sitä sit kyllä muuallekaan. Se on priorisointikysymys. Joten se kehitysapu pitäisi laittaa vaan nollaan niin pitkäksi aikaa kunnes me ollaan niin sanotusti plussan puolella.”, Girs jatkaa “Suomen pitäisi nyt tällä hetkellä hieman niistä [ympäristöasioista] joustaa, jotta me saadaan se talous toimimaan”, kertoo ehdokas seuraavaksi. “Mutta tässä tilanteessa meidän on pakko saada meidän talous nousuun. Ainoastaan toimiva talous mahdollistaa sen, että me voidaan kehittää vihreämpää teknologiaa ja päästötöntä teknologiaa.”, Girs selittää. s e u r a ava l l a k au d e l l a pitäisi keskittyä turvallisuuteen sekä pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseen. “Pienille ja keskisuurille yrityksille enemmän apuja, jotta ne saisivat palkattua enemmän ihmisiä töihin”, Girs kertoo. ”Tällä hetkellä moni suomalainen kokee hyvin hiljaisesti sillä tavalla, että heistä on tullut toisen luokan kansalaisia omassa kotimaassaan." Tomas Jouhilampi, Liike Nyt l i i k e n y T i n ehdokas Tomas Jouhilampi on tullut sosiaalisessa mediassa tunnetuksi väkivaltaa vastaan tekemästään työstä. Kymmenen vuotta sitten vakavan aivovamman tappelun seurauksena saanut Tomas Jouhilampi haluaa päästä vaikuttamaan valtakunnan tasolla erityisesti juuri nuorten ja vähävaraisten ongelmiin. “Haluun vähävaraisia auttaa ja keksiä keinoja mikä heille olisi hyvä ja parempi.“ Sisäinen turvallisuustilanne ja jengiytyminen on esiintynyt laajalti uutisissa. Tähän ratkaisuksi Jouhilampi nostaisi maahanmuuttajien onnistuneen kotouttamisen sekä nuorten harrastustoiminnan. 11 ?
• o i k e u s m i n i s T e r i j a RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin erityisavustajana työskentelevä Oscar Byman onkin jo ehtinyt kerätä jonkin verran kokemusta eduskunnan toiminnasta. Kauppatieteiden maisterilla hieman tuntemusta valtakunnan politiikasta ja kova halu vaikuttaa siellä vielä enemmän. Vaaliteemoikseen Byman nostaa tulevaisuuden, talouden ja turvallisuuden “Mä lähden siitä, että meidän pitää rakentaa tähän maahan nyt sellaista tulevaisuudenuskoa sen jälkeen, kun tässä on nyt tämä viime vaalikausi, niin on ollut pandemiaa ja nyt viimeisenä Venäjän hyökkäys Ukrainaan niin nyt on ikään kuin se aika rakentaa taas sitä tulevaisuususkoa. Ja se perustuu mun mielestä vahvaan talouteen. Se perustuu innovaatioihin, vihreään siirtymään ja kaikkeen siihen, että miten me tehdään Suomesta mahdollisimman houkutteleva maa työskennellä, asua ja myöskin opiskella.” m i e l e n T e r v e y s k r i i s i ä B y m a n kommentoi seuraavanlaisesti: “Mä oon verrannut mielenterveyspalveluita aina niinku jäillä kulkemiseen. Ihmisten mieli ja elämä ehkä tietyn osin muistuttaa sitä jäällä kulkemista, että vaikka kaikki näyttää hyvältä ja tuntuu turvalliselta, eli kun jää on niin sanotusti paksua, niin voi kuitenkin sattua joku haaveri ja pudota siitä jäästä läpi. Silloinhan on erinomaisen tärkeätä se, että meillä on ne välineet millä saadaan se henkilö sieltä nopeasti ylös. Eli meillä on naskaleita ja kun vertaa mielenterveyteen, niin meillä on psykologeja ja terapeutteja ja siihen hoitoon pitäisi päästä nopeasti.” s e u r a ava n k au d e n tavoitteiksi ensimmäisenä Byman nostaa vihreän talouskasvun: “Jatkaisin tätä mantraa vihreästä siirtymästä ja sellaisesta vihreästä talouskasvusta. Mun mielestä tärkein kehityskohde on jatkaa sitä kehitystä, joka tukee sekä taloutta että ilmastoa. Koska talous ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja talous muokkaa aina tulevaisuuden. Ja tällä hetkellä meidän on pakko saada päästöt kuriin. Meidän on pakko puuttua tähän ilmastokriisiin taloudella ja sellaisten ratkaisujen etsimisellä, jotka tukevat sekä ilmastoa että taloutta, niin sillä me päästään eteenpäin ja saadaan kaikki mukaan sinne ilmastotalkoisiin.” Myös turvallisuus on sellainen, mihin seuraavalla vaalikaudella on kiinnitettävä huomiota “Turvallisuushuolet paljon mielen päällä. On äärimmäisen tärkeää hoitaa meidät sinne Natoon ja tehdä Suomesta aktiivinen Nato-maa.” Oscar Byman, RKP ” Mun mielestä tärkein kehityskohde on jatkaa sitä kehitystä, joka tukee sekä taloutta että ilmastoa. Koska talous ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja talous muokkaa aina tulevaisuuden." “Ehdottomasti panostaa esimerkiksi ulkomaalaisten kotouttamiseen. Ehkä mun mielestä ulkomaalaisten työperäistä maahanmuuttoa pitäisi jonkin verran vähän rajoittaa. Hoidettais ensin ne ulkomaalaiset ketä täällä on niin töihin” “Ei asutettais kaikkia [maahanmuuttajia] samalle alueelle”, Jouhilampi jatkaa. n u o r T e n h a r r a s T u s To i m i n Ta a Jouhilampi kommentoi seuraavasti: “Lisäksi pitää panostaa nuorten ja suomalaisten vapaa-ajan viettoon. Pitää panostaa harrastuksiin. Sehän on niinku suurin ongelma että nuoret on kaupungilla tekemättä mitään. Niin tottakai heistä tulee jollain tavalla väkivaltaisia kun ei ole muuta tekemistä”. Myös rajoittuneiden ja vammaisten asiat ovat Jouhilammelle tärkeitä. “Mutsi ja faija on kuulovammasia ja heille on aina ollut erittäin vaikea saada töitä. Sen jälkeen kun itse vammauduin niin huomasin kuin niinku vaikeaa työmarkkinoilla on kun sulla on vammautuneen leima. Haluan myös rajoittuneita ihmisiä auttaa työllistymään” ” Lisäksi pitää panostaa nuorten ja suomalaisten vapaa-ajan viettoon. Pitää panostaa harrastuksiin." 13 Miku Kuuskorpi, SDP h e l s i n g i n y l i o p i s To s s a eläinlääkäriksi opiskeleva Anniina Lehmus on ollut koko ikänsä aktiivinen toimija ja harrastanut paljon. Politiikkaan mukaan hän lähti kunnolla viime kuntavaaleissa osallistumalla niihin keskustan ehdokkaana. Lehmuksen vaaliteemat ovat: omavaraisuus, eläinlääkintähuolto ja opiskelijat. “Mulle on hirveän tärkeetä, että me pystytään tuottamaan meidän oma ruoka. Ihan siis siksi, että suomalainen ruoka nyt on kaikkein puhtainta, turvallisinta, eettisintä ja osittain myös ekologisinta. Ja sitten toiseks niin siks, että jos jotain tapahtuu niin löytyy omasta takaa ruokaa.” “Kaiken muunkin suhteen tietysti on hyvä pyrkiä omavaraisuuteen kuten energian.” Lehmus on itsekin opiskelija ja opiskelijoiden toimeentulo ja terveydenhuolto on yksi Lehmusta huolestuttava aihe. “Opiskelijat on niinkuin ehkä ainoa ihmisryhmä Suomessa, jotka joutuvat elämään lainan turvin” e k o lo g i s e n k e s Täv y y d e n kehittämistä Lehmus pitää tärkeänä “Ensinnäkin kun on tää hiilineutraalius tavoite niin sitä kohti täytyy ehdottomasti mennä, eli siitä ei saa tinkiä.” “On paljon mahdollisuuksia. Tosi moni näkee sen sellasena, että siihen vihreään siirtymään tuhlataan hirveästi rahaa ja resursseja. Mut mä nään sen myös tarjoaa kasvua. Se on pitkäjänteistä toimintaa ja sit se luo hirveästi mahdollisuuksia erilaisille innovaatioille ja uusille työpaikoille. Mä nään sen ainoastaan positiivisena. Siihen ei tarvii suhtautua silleen, että kaiken muun kustannuksella nyt mennään kohti hiilineutraaliutta.” Konkreettisina keinoina ekologisen kestävyyden kehittämisessä Lehmus nostaa esimerkiksi vihreämmän liikenteen ja julkisen liikenteen toimivuuteen panostamisen. Myös ruokapuolella hän näkee mahdollisuuksia. “Kotimaisen ruoka on ehdottomasti se ykkönen. Tottakai lihankulutusta täytyy vähentää, sitä en kiellä missään nimessä. Joka tapauksessa kotimaisen ruoan pitäisi olla se eka, koska se tulee läheltä ja täällä Suomessa meillä on varmaankin tiukimmat säännökset ja valvonta.” Maatalous puhututtaa laajalti ja Lehmus nostaa yhdeksi tärkeäksi seuraavan vaalikauden kohteeksi maatalouden tulojen jakautumisen ja siihen huomion kiinnittämisen. “Miten tulot siellä [kotimainen ruoantuotanto] jakautuu ja miten se raha siellä liikkuu niin se täytyy saada kuntoon. Mun ystävät, jotka eivät ole maatalouden kanssa missään tekemisissä on ihmetelly, että miten voi olla, kun ruoka on se ainoo asia mitä jokaisen ihmisen täytyy ostaa, niin miten voi olla että se ihminen, joka tuottaa sitä ruokaa, ei pärjää ilman valtion tukea” Anniina Lehmus, Keskusta ” Opiskelijat on niinkuin ehkä ainoa ihmisryhmä Suomessa, jotka joutuvat elämään lainan turvin." B i oT e k n i i k a n d i p lo m i i n s i n ö ö r i k s i Turun yliopistolla opiskeleva Miku Kuuskorpi kutsuu itseään vihreäksi sosiaalidemokraatiksi. Vaaliteemoikseen hän nimeää talouden, ilmaston ja koulutuksen. Kuuskorpi puhuu uudistuvan talouden ja ilmastonmuutoksen oikeudenmukaisesta torjunnasta. “Ydinajatus on, että talous pitää saada maapallon kestävyyden rajoihin. Se ratkaisee jo tosi paljon asioita. Ite kun puhun siitä oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä niin nää toimet mitä me päätetään tehdä ei voi kohdistua ihan kohtuuttomasti niihin tuloluokkiin, jotka ovat muutenkin tiukilla”, Kuuskorpi kertoo. T a lo u d e s s a l e i k k au s k o h T e i n a Kuuskorpi mainitsee muun muassa kestämättömät maataloustuet sekä tietyt liikennehankkeet. 12 ?
• k r i s T i l l i s d e m o k r a aT T i e n e h d o k a s Tommi Terä on koulutukseltaan tradenomi ja viimeistelee graduaan filosofian oppiaineessa Turun yliopistolla. Viimeiset vuodet hän on keskittynyt politiikkaan ja vaaliteemoikseen hän nostaa kolme isompaa teemaa, jotka ovat: arki kuntoon, kestävää ja vastuullista taloudenpitoa sekä tulevaisuus vaatii tekoja. Näiden teemojen alle nivoutuu sitten pienempia teemoja. “Arki kuntoon niin esimerkiksi nuorten mielenterveyskriisin ratkaisu on semmonen yks iso teema, joka on tärkeä yhteiskunnalle ja ennen kaikkea nuorille.” Mielenterveyskriisin ratkaisuista Terä nostaa esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden. “Ensin miettisin, että tarttee olla akuutteja toimia, joilla tähän nykytilanteeseen lähdetään hakemaan toimia. Sitten tarttee samalla katsoa, että mitkä ne juurisyyt on, että on sitten myös sitä ennaltaehkäisevää toimia, ettei tämä enään toimi.”, Terä kertoo. “Ihan selkee ykkösjuttu on etenkin näistä akuuteista toimista on terapiatakuu”, täsmentää Terä. Myös matalan kynnyksen palvelut ovat Terän mielestä erittWäin tärkeitä. “Koulut on tärkee alusta matalan kynnyksen palveluille. Tulisi varmistaa että on koulukuraattori ja opintopsykologi. Myös se, että opinto-ohjaus jatkuisi läpi koulun” e k o lo g i s e n k e s Täv y y d e n kehittämisessä Terä näkee tärkeänä kokonaisvaltaisuuden ja pidemmän aikavälin seurausten huomioimisen. “Esimerkiksi kehitysyhteistyö. Jossain piireissä puhutaan, että se pitäisi lopettaa ja siinä on varmasti väärinkäytöksiä mutta sit samaan aikaan se on oikeesti tosi tärkee osa sitä, että tehdään ihan globaalisti kestäviä ratkaisuja. Ja että Suomikin kykenee olemaan vähän isompi tekijä kokoonsa nähden.”, Terä selittää T a lo u d e s Ta T e r ä nostaa esiin kestävän taloudenpidon “Ei oteta velkaa tällä tahdilla ja ylipäätään, että saadaan se julkinen taloudenpito tasapainotettua”, Terä toteaa. Taloudessa tulisi Terän mielestä satsata erityisesti arkeen ja hyvinvointin. Sote ja koulutus ovat tärkeitä ja niistä ei tulisi leikata. Verotuksessa Terän mielestä tulisi keskittyä haittaveroihin työn verotuksen sijasta. “Se että jos me tehdään vaikka terveydelle tai ilmastolle ja ympäristölle haitallisia valintoja meidän ostopäätöksissä, niin sitten niistä saattais maksaa enemmän veroja. Esimerkiksi sokeriveroa on esitetty” k o l m e k s i Tä r k e i m m ä k s i kehityskohteeksi seuraavalle kaudelle Terä nostaa nuorten mielenterveyden, korkeakoulutuksen rahoituksen sekä omaishoitajien aseman parantamisen. “Tää on aika tämmönen spesifi, mutta se on ollut mielen päällä aika monta vuotta. Heidän [omaishoitajien] asemaansa tulisi parantaa”, Terä toteaa. “Tietyt liikennehankkeet, niiden uudelleenarviointi… Esimerkiksi uudet maantie hankkeet ei ole nyt se niinkun meidän keskeinen osa mihin me voidaan käyttää rahaa.”, Kuuskorpi täsmentää. Ilmasto ja ympäristösuojelu, koulutus sekä sote ovat sellaisia, mistä Kuuskorven mukaan ei tulisi leikata. “Sote on iso potti, josta pitää varmasti kustannusten kasvua hillitä aivan selkeesti. Kuitenkin nyt me huomataan jo se et hoitovelka esimerkiksi, kun ihmiset joutuu odottamaan pitkään hoitojonossa, niin ne tilanteet pahenee ja sitten ne siirtyy sinne ensiavun tai erityissairaanhoidon puolelle, mikä on aina kalliimpaa, kuin jos oltaisiin ennaltaehkäisty” k u u s k o r p i p u h u u koulutuksen perusrahoituksen vahvistamisesta ja vähentäisi hankerahoitusta: “Käytetään kauheasti aikaa siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa haetaan hankerahoitusta ja kehittämisrahoitusta kaikkeen ja se on niinku työaikaa myös aina kun haetaan jotain johonkin hankkeeseen.” y h d e k s i Tä r k e ä k s i seuraavalla kaudella huomioon otettavista asioista Kuuskorpi mainitsee mielenterveyden. “Ja se [mielenterveys] yleisin työkyvyttömyyden syy, eli jos me saatais tää mielenterveyssektori kuntoon niin se ratkaisi myös montaa näistä edellä kuvatuista ongelmista” “Ennaltaehkäisevät palvelut on tietenkin tässä kaikista ydinpänä. Sitten tuki, niinkun tuen antaminen ja sitten mä oon puhunut siitä, että psykoterapia pitää saada hoitotakuun osaksi. Se on samantyyppinen ratkaisu kuin terapiatakuu”, Kuuskorpi kertoo. ”Ydinajatus on, että talous pitää saada maapallon kestävyyden rajoihin." Tommi Terä, Kristillisdemokraatit ”Arki kuntoon niin esimerkiksi nuorten mielenterveyskriisin ratkaisu on semmonen yks iso teema, joka on tärkeä yhteiskunnalle ja ennen kaikkea nuorille." 14 v i h r e i d e n e d u s Ta j a Aliisa Wahlsten on lähtenyt heti opintojen alkaessa aktiivisesti mukaan opiskelijapolitiikkaan ja järjestötoimintaa. Biologiaa Turun yliopistossa opiskeleva Wahlsten on ehtinyt toimia niin ainejärjestön hallituksessa kuin TYYn hallituksen sekä edustajiston puheenjohtajana. Wahlstenin vaalikärjet ovat: ympäristö ja luonnon monimuotoisuus, tiede ja koulutus sekä hyvinvointi. “Tärkeetä on kestävä talous. Mä koen, että me rakennetaan kestävä talous esimerkiksi hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön kautta. Kun meillä on kestävät ihmiset ja kestävä ympäristö niin sillä tavalla tulee kestävä tulevaisuus” Ekologisen kestävyyden edistämiseksi ehdokas nostaa kannustuksen, tukemisen sekä tiedon levittämisen. “Meidän pitää antaa tukea, kannustusta ja tietoa kestävämpiin tekoihin. Me tarvitaan yhteiskuntaan erilaisia ohjelmia ja tavoitteita, missä tavallaan oltaisiin laitettu selkeitä toimenpiteitä, mistä voisi saada esimerkiksi enemmän tukia omaan toimintaansa” k o u lu T u k s e s Ta e i k ä terveydenhuollosta tule Wahlstenin mielestä tinkiä. “Koulutus, tiede sekä terveydenhuolto on ehdottomasti sellaisia, mistä ei pidä lähteä leikkaamaan. Jos meillä ei ole hyvinvoivia ihmisiä niin ei meillä ole ketään, joka tätä yhteiskuntaa toteuttaisi.” “Suomen vahvuus on meidän tieto ja taidot. Meidän aivot niin sanotusti on mun mielestä meidän vahvuus.Se, että me voidaan tuottaa niitä uusia innovaatioita ja kaikkee muuta. Niitä ei synny, jos me ei anneta tilaa koulutukselle ja tieteelle. Sen takia mun mielestä on tosi tärkeetä, että niitä myös rahoitetaan”, Wahlsten kertoo. Wahlsten nostaa tukien uudelleen tarkastelun mahdolliseksi leikkauskohteeksi.: “Se että meillä on tietysti rakenteissa tukia, joita pitää tarkastella ja uudelleen jakaa. Ehkä sellaista kokonaisvaltaista tarkastelua.” s e u r a ava n k au d e n kehityskohteiksi Wahlsten nostaa erityisesti juuri koulutuksen, ympäristötoimien tukien lisäämisen sekä terapiatakuun. “Koulutuksessa perusrahoituksen lisääminen on sellainen tosi tärkee juttu. Lisäämisellä tarkoitetaan sitä, että se voidaan tehdä niin, että sinne rahallisesti lisätään rahaa mut myös se, että sitä kokonaisrahoitus summaa sen perusrahoituksen osuutta lisätään”, Wahlsten kertoo. “Ympäristötoimien tukien lisääminen. Tehdään tosi paljon kannustimia ja lisätään tietoutta, jotta me saadaan sitä ekologista kestävyyttä lisättyä nimenomaan.”, jatkaa Wahlsten. ” Mä koen, että me rakennetaan kestävä talous esimerkiksi hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön kautta. Kun meillä on kestävät ihmiset ja kestävä ympäristö niin sillä tavalla tulee kestävä tulevaisuus." Aliisa Wahlsten, Vihreät 15 Muiden eduskuntapuolueiden nuoria ehdokkaita toimitus ei tavoittanut yhteydenottoyrityksistä huolimatta.
• Mitä kuuluu Mitä kuuluu osakunn at? osakunn at? Turun yliopiston osakunnat Turun yliopiston osakunnat tarjoavat liudan harrastekerhoja, tarjoavat liudan harrastekerhoja, poikkitieteellistä tekemistä ja poikkitieteellistä tekemistä ja kasapäin perinteitä. kasapäin perinteitä. Kuvat & tekstit: Kuvat & tekstit: Helmi Henell Helmi Henell
• 18 Y lioppilastalo B:n alakerrasta kuuluu iloista puheensorinaa. Sekä Savo-Karjalaisen osakunnan (tuttavallisemmin SKO) että Satakuntalais-Hämäläisen osakunnan (SHO) toimistojen ovet ovat kutsuvasti auki. Myös Q-talolla yleensä majaansa pitävän Turun yliopiston Pohjalaisen osakunnan (TPO) edustajia on läsnä. Täällä kuljetaan hilpeästi ristiin toisen osakunnan tiloista toiseen. Paikalla on kourallinen osakuntien aktiiveja, ja kaikki kolme olemassa olevaa turkulaista osakuntaa ovat edustettuina kotoisasti pyöreän pöydän ympärillä. Pöydän yläpuolella roikkuu ikivanhasta tynnyristä tehty lamppu, jolla on varsin mielenkiintoinen historia. Mutta siitä ehkä lisää myöhemmin, jos muistetaan. Kahvi on tippumassa, pöydällä on paketillinen keksejä, ja keskustelu lähtee helposti sivuraiteille. Osakuntien toimintaa tuntemattomalle keskustelussa vilisevät termit, kuten Uusi-S, beaani tai civistyminen, ovat uppo-outoja. s aVo -k a r ja l a i s e n o sa k u n n a n pitkäaikainen aktiivi ja nykyinen senioritoimija Mari Säisä on niin kiintynyt osakuntatoimintaan, että se on myös hänen valmisteilla olevan väitöskirjansa aihe. –Minulle neuvottiin aikanaan, että tee väitöskirja sellaisesta aiheesta, joka ehdottomasti kiinnostaa ja johon ei varmasti kyllästy. En ole vielä ainakaan kyllästynyt tähän, Säisä nauraa. Säisä kertoo olleensa aikoinaan hyvin aktiivinen osakuntalainen. Hänellä oli avaimet toimistolle ja hän saattoi nukkuakin siellä toisinaan. Nyt Säisä on julkaissut ensimmäisen osakuntiin ja väitöskirjaansa liittyvän artikkelinsa. e n s i m m ä i s e t o sa k u n n at syntyivät jo keskiajalla, jolloin opiskelijat alkoivat ensimmäisen kerran jakautua oman kotipaikkakuntansa mukaan yhteisöihin. 1600-luvulla alkunsa saaneeseen Turun akatemiaan perustettiin osakuntia, eli tuohon aikaan kansakuntia. Turun palon myötä yliopisto siirtyi Helsinkiin, ja viralliset osakunnat siirtyivät sen mukana pääkaupunkiseudulle. –Yliopistolain mukaan Espoon ja Helsingin osakunnat ovat ne niin sanotut viralliset osakunnat, ja me olemme rekisteröityjä yhdistyksiä, Säisä valottaa. Helsingin osakuntien toiminta on paljon laajempaa kuin Turussa. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston piirissä on 16 aktiivisesti toimivaa osakuntaa, joiden varallisuus on aivan toista luokkaa kuin turkulaisilla vastineillaan. Osakunnat saattavat esimerkiksi omistaa asuntoja, joita vuokraavat opiskelijoille. –Melko kuvaavaa on se, että Hämäläinen osakuntahan omisti Tavastian, Säisä toteaa. Turun yliopiston yhteyteen perustettiin 1920-luvulla maakuntakerhoja, joista ensimmäiset olivat Savo-Karjalainen ja Varsinais-Suomalainen maakuntakerho. 1950-luvulle tultaessa ylioppilaskunta teki organisaatiomuutoksia, joiden seurauksena muun muassa uusien opiskelijoiden sosialisaatio siirrettiin maakuntakerhoille, joita alettiin nimittää osakunniksi. Silloin ei ollut vielä ainejärjestötoimintaa nykyisessä muodossaan, joten osakuntien tehtäväksi jäi fuksien, eli silloisten beaanien ohjaus ja kasvattaminen yliopistoelämään. o sa k u n n a n u u s i a jäseniä kutsutaan tänäkin päivänä beaaneiksi. Varsinaiseksi jäseneksi tuloa kutsutaan civistymiseksi. Osakuntiin kuuluminen oli pakollista aina vuoteen 1969 saakka. Nykyään turkulaiset osakunnat eivät ole enää osa yliopiston hallintoa. Ensisijaisesti osakuntiin liityttiin oman kotipaikkakunnan ohjaamana, mutta 70-luvulla tämä alkoi muuttua. Nykyään osakuntaan voi liittyä puhtaasti oman mielenkiinnon mukaan. Säisä kertoo, että esimerkiksi Savo-Karjalaisen osakunnan jäsenanomuslomakkeessa on usein käytetty luovuutta: liittymisen syiksi on mainittu esimerkiksi karjalanpiirakoista pitäminen tai karjalaisen emännän muodot. o sa k u n t i e n to i m i n ta on alusta asti ollut hyvin poikkitieteellistä. Osakuntalaiset sanovatkin poikkitieteellisyyden olevan yksi osakuntatoiminnan parhaista puolista. –Itse en aikanaan kiinnittynyt niin vahvasti omaan ainejärjestööni, mutta osakunnista löysin omanlaistani porukkaa, Säisä pohtii. –Ainejärjestöt ovat tärkeitä, ja on mahtavaa, että ihmisillä on niissä opiskelujen ansiosta samankaltaisia mielenkiinnonkohteita, mutta osakunnissa voi puhua muustakin, kun niissä on ihmisiä monesta ainejärjestöstä. Ainejärjestöissä ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin juuri se kiinnostus opiskeltavaan aineeseen, SKO:n puheenjohtaja Sara Takala summaa. Mari Säisän julkaisemassa artikkelissa on perattu osakuntiin liittymisen syitä, ja yksi haastatteluissa esiin noussut seikka poikkitieteellisyyden lisäksi liittyy juuri tähän: ainejärjestöihin verrattuna osakunnissa ei tarvitse aina jauhaa opiskelujutuista tai miettiä koulutuspolitiikkaa. sHo: n H a l l i t u ks e n puheenjohtaja Santeri Maatsola toteaa, että hän näkee osakuntatoiminnan tietyllä tavalla kuplautumisen vastareaktiona, kun eri taustoista ja pääaineista tulevat ihmiset kohtaavat. Osakuntien järjestämästä toiminnasta erilaiset kerhot ovat säännöllisin ja näkyvin toiminnan muoto. Ja kerhoja eri osakunnilta löytyy vaikka millä mitalla. Turun Pohjalaisella osakunnalla on esimerkiksi Kahvinporot-niminen epäsäännöllisesti kokoontuva kahvikerho. Savo-Karjalainen osakunta mainitsee punaviinikerhon, kyykkäliigan, jaloviinakerhon ja väliinputoajien kerhon, jonka jäsenet voivat olla niin opiskelujen ja työelämän väliin pudonneita kuin itsensä sohvan ja pöydän välistä kerran löytäneitä. Oman erityishuomionsa ansaitsee myös kulinaarinen tiedekunta, jossa koulutusohjelmiin hyväksytyt opiskelijat voivat kehittää kulinaarisia taitojaan ja jopa väitellä kulinarian tohtoreiksi (kul.tri). Satakuntalais-Hämäläisellä osakunnalla on niin lautapelikerhoa, mahjong-kerhoa, elokuvakerhoa kuin myös teekerhoakin. Teekerho nostetaan Maatsolan mukaan usein esille, koska se on hyvin helposti lähestyttävä ja mainostaa itseään jossakin määrin myös ulkopuolelle. Filharmoninen puhallinorkesteri Sohon torwet yhdistetään nimensä vuoksi helposti Satakuntalais-Hämäläiseen osakuntaan. Orkesteri onkin lähtenyt liikkeelle osakunnasta, mutta toimii nykyään itsenäisesti. Osakuntien pitkä historia Osakuntien pitkä historia Tämän päivän monenkirjavaa toimintaa Tämän päivän monenkirjavaa toimintaa Osakuntasali sijaitsee Turun Osakuntasali sijaitsee Turun yliopison alueella yliopison alueella Rehtorinpellonkadun varrella. Rehtorinpellonkadun varrella.
• 20 t ä m ä n l i sä ks i osakunnilla on paljon yhteistä toimintaa, joka kokoaa eri osakuntien jäsenet yhteen. Akateeminen saunaseura kokoontuu viikoittain Ylioppilaskylän saunoissa ja tekee välillä reissuja muihinkin saunoihin. Osakunnat järjestävät aktiivisesti erilaisia tapahtumia, vuosijuhlia, seniorijuhlia, maakuntajuhlia, sitsejä ja bileitä. Näkyvä osa osakuntatoimintaa on luonnollisesti myös komea Osakuntasali vaakunaseinineen. Toiminta on monenkirjavaa ja perinteitä on paljon. Yksi niistä on esimerkiksi Jaakko-kulta -laulun laulaminen jatkoilla aamukuudelta Ylioppilastalon pihalla, kun hiljaisuus päättyy. Mielellään kaanonissa, jos kykenee. –Perinteistä ja reliikeistä pidetään kiinni, tiivistää Pohjalaisen osakunnan kuraattori Hannu Ala-Olla ja viittaa pöydän päällä olevaan vanhasta oluttynnyristä tehtyyn lamppuun. Tynnyri on vanhaa perua ja on lähiaikoina menossa korjattavaksikin. –Panimo taisi joskus pyytää tynnyriä takaisinkin, mutta totesimme, että tuskin haluavat, kun se on porattu täyteen reikiä! Eteenpäin. k a i k k i o sa k u n t i e n edustajat arvioivat, että jäsenmäärissä on tapahtunut hienoista pudotusta viime aikoina. –Koronaa on tietysti helppo syyttää, mutta kyllä jo sitä ennen oli nähtävissä pudotusta jäsenmäärissä, kertoo Maatsola. Koronan aikaan uudet fuksit eivät löytäneet yhtä helposti osakuntien pariin, mutta myös koronaa edeltävillä tiloihin liittyvillä haasteilla oli oma roolinsa. Osakuntalaisten mukaan toiminta hiljeni aika paljon, kun Ylioppilastalo B meni remonttiin vuonna 2012 ja osakunnat joutuivat siirtymään väistötiloihin, joka tunnetaan nimellä Uusi-S. Kyseessä oli Kirkkotiellä sijaitseva vanha rintamamiestalo. Sinne oli vaikeampi löytää ja mennä. Osakunnat ehtivät olla Kirkkotiellä kolme vuotta ennen kuin SHO ja SKO palasivat Ylioppilastalolle, ja TPO siirtyi Q-talolle. Ennen muita kolmea lähti Ylioppilastalon katon alta myös neljäs osakunta, Turun Varsinais-Suomalainen osakunta, eli tuttavallisemmin TVO tai Tevis. p a aVo V u o r i s to toimi pitkään TVO:n hallituksessa ja oli osakunnan puheenjohtajana vuosina 2017-2019 aina osakunnan lakkauttamiseen saakka. TVO:n toiminnassa keikkatoiminta näkyvin osa toimintaa, ja sen kautta ihmiset löysivätkin osakunnan pariin. Viimeisinä aikoinaan TVO olikin monessa mielessä rokkiklubi, ja TVO:n lavalla on nähty monia isojakin nimiä soittamassa. Ylioppilastalosta lähdön jälkeen TVO toimi väliaikaistiloissa ennen päätymistään Köydenpunojankadulle viimeiseen toimipaikkaansa. –Viimeisinä vuosinaan TVO joutui toimimaan ilman merkittävää taloudellista tukea, ja toisaalta toiminta ajautui myös suuntaan, jossa tuen antaminen oli hankalampaa, kuvailee Vuoristo. Tämän seurauksena TVO joutui ottamaan liiketoiminnan säännölliseksi tulonlähteekseen ja toimimaan kaupallisten toimijoiden rinnalla. –Lopulta taloudelliset paineet vain jyräsivät liikaa. t o i m i jat p o H t i Vat jopa henkilökohtaisten pankkilainojen ottamista, jotta toimintaa olisi voinut tehostaa, mutta Vuoriston mukaan jo pitkään oli ollut tiedossa, että toiminta täytyisi jossakin kohtaa lopettaa. Hän toisaalta pohtii, että lopettamispäätös osui siinä mielessä oikeaan kohtaan, sillä seuraavana vuonna alkanut korona olisi todennäköisesti sinetöinyt osakunnan kohtalon lopullisesti. TVO:n taru tuli päätökseen vuonna 2019. Vuoriston ei usko, että varsinaista osakuntatoimintaa sen alkuperäisessä muodossa tullaan TVO:n kohdalla enää näkemään. TVO:lla on senioriyhdistys, joka vaalii osakunnan perinteitä ja järjestää esimerkiksi vuosijuhlia. Vuoristo nostaa esille TVO:n kulttuuriperinnön, joka hänen mukaansa elää edelleen vahvana, mistä hyvä esimerkki on Turun alakulttuurin ystävät ry, joka sai alkunsa TVO:n lopettamisen myötä. m i t e n i H m i s i ä voisi houkutella nykyisin toiminnassa olevien osakuntien jäseniksi? Jäsenten löytäminen osakunnille olisi tärkeää, ja vielä tärkeämpää olisi löytää sellaisia aktiiveja, jotka tahtoisivat olla mukana esimerkiksi hallitustoiminnassa. Maatsola pohtii, että vaikka historiallinen tausta on erilainen, ovat osakunnat pitkälti samassa tilanteessa kuin yliopiston muutkin harrastejärjestöt, vaihtoehto muiden joukossa; ajatellaan, että niihin menee pieni ja jokin tietynlainen osa opiskelijoista. –Itse en ajattele, että tänne pitäisi tulla vain tietyntyylisten ihmisten tai vain pienen osan opiskelijoista. Me toivottaisimme mieluusti tervetulleeksi kaikki. Mari Säisä pohtii, että syy sille, miksi ihmiset eivät ymmärrä tulla osakuntiin on, että luullaan, että on pakko liittyä oman kotipaikkansa osakuntaan. Hänen mukaansa pikemminkin saa katsoa, minkä toiminnasta pitää ja liittyä sen mukaan. –Ei, vaan liittyä kaikkiin! huudahtaa Hannu Ala-Olla vierestä. Hyviä syitä liittyä osakuntiin on jo lueteltu paljon. Löytyisikö vielä joku? Säisä vastaa: –Jos liityt osakuntiin, saat tietää, kuka on dokaani ja kuka tai mikä on vaakunamestari. Uudet jäsenet lämpimästi tervetulleita Uudet jäsenet lämpimästi tervetulleita Yksi on joukosta poissa Yksi on joukosta poissa Osakuntakonkarit korostavat Osakuntakonkarit korostavat yhteisöllisyyden merkitystä yhteisöllisyyden merkitystä toiminnan kivijalkana. toiminnan kivijalkana. Jutun lähteenä käytetty: Säisä, M. (2022). “Tiettyjen maakuntalaulujen laulaminen elähdyttää enemmän kuin toisten maakuntalaulujen.” : Jäsenyyden vetotekijät 2010-luvun Turun yliopiston osakunnissa. J@rgonia.10(40), 139–156. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131714
• Tylkkäri hakee järjestöjä jakamaan lehtiä! Turun ylioppilaslehti hakee TYYn piirissä toimivia järjestöjä jakamaan Turun ylioppilaslehteä lehtitelineisiin ja TYS:n kohteisiin syksyllä 2023. Lehti ilmestyy syksyn aikana alustavasti kaksi kertaa syyskuun ja joulukuun välillä. Varsinainen jakeluaikataulu sovitaan järjestön kanssa kunkin lehden ilmestymispäivän mukaan. Jakopäivä on yleensä ilmestymisviikon perjantai. Kriteerinä valinnassa otetaan huomioon työtehtävän edellyttämän henkilöreservin ja työtehtävään sitoutumisen osoittaminen hakemuksessa sekä tehtävästä saatavan palkkion tarpeellisuus järjestön varainhankinnalle. Edellytyksenä on myös, että TYYn järjestöllä on Ytunnus ja että TYYn järjestö on ennakkoperintärekisterissä. Y-tunnus ja tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta tulee kirjata hakemukseen. Mikäli käytettävissä on lehtien kuljetukseen soveltuva kulkuneuvo, katsotaan se eduksi hakemuksessa. Kulkuneuvon käytöstä toteutuneet kustannukset korvataan. Ilmoittakaa hakemuksessanne haetteko kaupunkijakelijan, ständivai TYS-jakajan tehtävää. Ständijako Tylkkärillä on noin 30 lehtitelinettä eri puolilla kampusta ja kaupunkia. Palkkio syksyn kahden telinejakelun hoitamisesta on yhteensä 260 euroa. TYS-jako Turun ylioppilaslehden jokainen numero jaetaan TYS:n asuntoihin mm. Ylioppilaskylän ja Halisten alueella. Syys-joulukuulle 2023 jakoa toteuttamaan valitaan kaksi järjestöä, joista molemmilla on yksi jakokerta. Järjestölle maksetaan 400 euron palkkio. Kaupunkijakelu Tylkkärin kaupunkinumero jaetaan Turun keskustassa suoraan kaupunkilaisille käteen. Kaupunkijaosta maksetaan 500 euron palkkio. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee lähettää viimeistään 1.4.2023 klo 23.59 sähköpostitse osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ” Jakeluhakemus syksy 2023”. Valinnan tekee hakemusten perusteella Turun ylioppilaslehden johtokunta huhtikuun 2023 aikana. Lisätietoja: päätoimittaja Hermanni Sankelo (tyl-paatoimittaja@utu.fi), puh. 045 356 4517 22 pikkulaskiaisen pikkulaskiaisen kuvapähkinä! kuvapähkinä! Y r i tä e t s i ä m ä e n l as k u k i l pa i lu n k u Vas ta 10 e r oaVa i s u u t ta ! o i k e a n Vas tau ks e n Vo i ta r k i s ta a l e H d e n s i V u lta 35. Meille Töihin! Oletko myyn?henkinen, omaat hyvän asenteen ja leh?myyn?alan parhaat provisiot houku?elevat? Mahtavaa! Kaikenikäiset työntekijät ovat meille tervetulleita aina opiskelijoista eläkeläisiin as?. Jos kokemus myyn?työstä puu?uu, niin ei huolta -me koulutamme kaikki työntekijämme ja opetamme pärjäämään myyn?työssä. Työtä voit tehdä silloin, kun se sinulle sopii: päivisin, iltaisin tai vaikka kesätyönä. Soita 040-4551792 tai täytä hakemus www.pirjorantala.fi Vapaana paljon viihtyisiä asuntoja opiskelijoille www.tys.fi
• Töitä on tehtävä, mutta ei välttämättä Helsingissä, vaikka moni niin luulee. Selvitimme, mikä yliopistolaisia vetää pääkaupunkiseudulle ja kuinka heitä voisi houkutella takaisin Aurajoen rannalle. Minne menet maisteri? KUVAT JA TEKSTIT VEERA SEMI
• 26 J ossain vaiheessa jokainen opiskelija riisuu haalarinsa ja suuntaa kohti työelämää. Mutta mistä töitä löytyisi? Ei ainakaan Turusta, tuntuu moni opiskelija ajattelevan. Opiskelijakaupunki Turun kyselyssä vuodelta 2020 selvisi, että vain 36 % turkulaisista yliopisto-opiskelijoista uskoo työllistyvänsä Turkuun. Erikoisinta on, että opiskelijoiden usko työllistymiseen heikkenee opintojen edetessä. Maalaisjärjellä ajateltuna paikallisten työpaikkojen pitäisi tulla tutummiksi vuosien rullatessa. Murretaanpa heti myytit: Turussa on töitä. Opetushallituksen tilastopalvelun Vipusen mukaan 2010-luvulla noin puolet Turun yliopistosta valmistuneista on jäänyt Varsinais-Suomeen. Åbo Akademi ei aivan vastaaviin lukemiin yllä. Sieltä valmistuneista maistereista vain noin 30–35 % jää Varsinais-Suomeen. Toisaalta Turun yliopiston fukseista puolet on varsinaissuomalaisia. Tunnettua on, että pääkaupunkiseutu onnistuu kahmimaan ison siivun kaikista Suomen korkeakoulutetuista. t u r u n Y l i o p i s to s ta valmistuneista karkeasti kolmasosa siirtyy heti valmistuttuaan Helsingin liepeille. Alakohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta.Mikä Helsingissä houkuttelee opiskelijoita, ja onko etätyön normalisoiduttua näköpiirissä muutosta? Turun yliopiston alumni Riina Pursiainen on valmistunut Turun yliopistosta vuonna 2017. Hänet houkutteli aikanaan Turkuun sekä sopiva pääaine valtio-oppi että kaupungin hyvä maine. Samoilla linjoilla on myös toinen alumni, vuonna 2021 kansainvälisen liiketoiminnan pääaineesta kauppatieteen maisteriksi valmistunut Noel Snygg. –Halusin vaihtaa maisemaa Tampereelta. Järkeilin silloin, että Helsinki on liian iso, liian kallis ja liian hankala opiskelijalle. t u r k u o n k i n erittäin pidetty opiskelijakaupunki. Viime keväänä se oli yhteishaun suosituin hakukohde. Myös Opiskelijakaupunki Turun kyselyssä vuonna 2020 kaupunki sai niin vankkumattomat suosittelut opiskelijoilta. suosittelijoiden osuus 98 % herättäisi jo vakavia epäilyksiä, jos kyseessä olisi mikä tahansa vaalitulos. Kuitenkin valmistumisen jälkeen sekä Pursiaisen että Snyggin tie on vienyt Turusta pääkaupunkiseudulle. He molemmat opiskelivat aloja, joilta valmistuneista keskivertoa suurempi osuus suuntaa pois Varsinais-Suomesta. –Se on kiistaton fakta, että pääkaupunkiseudulla on huomattavasti enemmän työpaikkoja, Snygg sanoo. Hän löysi sopivan työpaikan suuresta konsernista henkilöstöhallinnon tehtävistä. Pursiaisen kohdalla valintaan vaikuttivat urahaaveet: hän tähtäsi ministeriöihin, joissa ei ennen koronaa juuri tehty etätöitä. Sittemmin hän on vaihtanut valtion leivistä yksityiselle puolelle kestävän kehityksen konsultiksi. Molemmista valinta tuntui aikanaan luonnolliselta, koska opiskelukavereista moni oli jo muuttanut pääkaupunkiseudulle. –Se on sellainen sopulien massaliike. Ensin yksi lähtee ja sitten seuraava, ja pian tuntee jo paljon porukkaa pääkaupunkiseudulta ja verkostot ovat pääasiassa siellä, Snygg pohdiskelee. p u r s i a i n e n o n poliittisen historian ja valtio-opin alumniyhdistyksen Ylähuone ry:n puheenjohtaja ja Snygg puolestaan Turun KY:n alumniyhdistyksen varapuheenjohtaja tänä vuonna. Heillä on jonkin verran tietoa alumnien sijoittumisesta työelämässä. Pursiainen on esimerkiksi ollut järjestämässä kevytmentorointia nykyisille opiskelijoille yhteistyössä heidän ainejärjestönsä P-klubin kanssa. Hän toteaa naurahtaen, että suurin osa p-klubilaisista haluaa töihin joko ulkoministeriöön tai ”jonnekin muuhun ministeriöön”. Vitsissä on tosin vinha perä. Valtiotieteiden maistereita pääkaupunkiseudulla houkuttelevat ministeriöt ja virastot, sillä moni vastavalmistunut työllistyy julkiselle sektorille. k au p pat i e t e i l i jät ta as hamuavat jalkaa isojen yritysten oven väliin. Niiden pääkonttorit sijaitsevat pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Ekonomien suosimat monikansalliset yritykset tulevat usein tutuiksi jo opintojen aikana, sillä ne tekevät yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa. Näin jättikorporaatiot pyrkivät rakentamaan työnantajakuvaansa ja houkuttelemaan opiskelijoita harjoitteluohjelmiinsa. Yksi murrosvaihe vaikuttaa olevan juuri harjoittelut. Monelle turkulaiselle opiskelijalle on tuttua, että kesätöihin tai harjoitteluun pitää lähteä muualle. –Ei silloin Turussa ollut oikein muita harjoittelupaikkoja kuin laitoksen harjoittelupaikat, muistelee Pursiainen opiskeluaikojaan. Snygg harmittelee, että olisi mielellään viettänyt enemmän kesiä Turussa. Hän onnistui nappaamaan vain yhdeksi kesäksi työpaikan opiskelukaupungistaan. Pursiainen suoritti yhden harjoittelun Turusta käsin, mutta hyppäämällä aamuisin Helsingin-junaan. –Silloin totesin, että se ei ole ihmisen elämää, hän naurahtaa. H a r j o i t t e lu t Va i k u t taVat merkittävästi suuntautumiseen työelämässä. Snyggille kävi juuri näin: hän sai ensimmäisen oman alan paikkansa HR-puolelta ja on jatkanut uraansa sillä reitillä. Turun kaupunki on tehnyt saman huomion. Siksi se myönsi vuonna 2022 erillisen määrärahan korkeakoulutettujen harjoittelupaikkoja varten. Toisaalta etätyön yleistyminen on suosinut Turkua, sillä moni voi nyt suorittaa harjoittelunsa kokonaan tai osittain etänä opiskelupaikkakunnalta käsin. Myös opiskelijoiden työmarkkinoiden tuntemus vaikuttaa päätökseen lähteäkö vai jäädä. –Opiskellessani en tiennyt oikein ketään, joka olisi jäänyt Turkuun oman alan töihin. Ei ollut mitään näkymää, että Turusta edes voisi saada työpaikan, Pursiainen muistelee. t u r u n Y l i o p i s to n työelämäpalveluiden suunnittelija Oscar Nyman tunnistaa ilmiön. –Opiskelijoiden on usein hankala hahmottaa, mitä tutkinnolla todella voi tehdä. He eivät tunnista koulutuksen kautta hankittua osaamista, vaan takertuvat liiaksi tutkintonimikkeeseen, Nyman selittää. Ilmiö on tavallaan ymmärrettävä, sillä yliopisto ei ole ammattikoulu, kuten yliopistolaiset jaksavat muistuttaa. Vaikuttaa siis siltä, että pääkaupunkiseutu syö kuormasta myös siksi, että opiskelijat eivät ole tietoisia mahdollisuuksistaan. Pursiainen muutti Helsinkiin urahaaveidensa johdattelemana. 27
• 28 a m m at t i ko r k e a ko u lu i s sa Y H t e Ys työelämään on usein kiinteämpi, mikä johtuu osittain myös harjoittelujen runsaudesta. Turussa noin 70 % ammattikorkeakouluista valmistuvista jää maakuntaan töihin. –Yliopistossa osa harjoittelupainotteisista aloista työllistää todella hyvin Varsinais-Suomeen. Näin on esimerkiksi hoito-, kasvatusja sosiaalitieteen kohdalla. Näillä aloilla on kova kysyntä työvoimalle, joten opiskelijat napataan heti harjoitteluista töihin, Nyman kertoo. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset vaikuttavat olevan väliinputoajia. Opiskelijat eivät tunne niitä tai niiden toimintaa hyvin, ja ymmärrettävästi tuttuun paikkaan on helpompi hakeutua töihin kuin tuntemattomaan. n Y k Y i s i n t Yö pa i k a n valinnassa painaa myös työkulttuuri ja se, millainen ilmapiiri työpaikalla on. Töihin halutaan paikkaan, josta on jo jokin mielikuva tai kaverilta kuultu kokemus. Snyggin mielestä opinnoissa voisi olla enemmän käytännön yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Silloin hyvin sujunut kurssityö voisi parhaassa tapauksessa johtaa työllistymiseen ja auttaa opiskelijoiden liimaamisessa Varsinais-Suomeen. Turun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Akseli Tiitta ja varapuheenjohtaja Arvi Tolvanen ovat samoilla linjoilla. –Yritykset voisivat olla aktiivisempia sellaisten alojen suuntaan, joissa on työntekijöille tarvetta, Tolvanen ehdottaa. V o i s i ko e tät Yö koitua Turun voitoksi? Pitkään jatkunut muuttotappion trendi Turun ja Tampereen seuduilta Helsingin seudulle vaikuttaisi todella katkenneen koronaan. Helsingin Sanomat uutisoi alkuvuodesta jopa historiallisesta käänteestä, kun muuttovirran suunta kääntyi ”ensimmäisen kerran sukupolveen” Helsingistä Turkuun. Moni tähän juttuun haastatelluista spekuloi, että työn monipaikkaistuminen voi olla pitkällä tähtäimellä iso kilpailuvaltti Turulle. –Minulla on jopa tuttuja, jotka ovat muuttaneet korona-aikana takaisin Turkuun, Pursiainen sanoo o p i s k e l i ja l i i k e tau s ta i s e t k au p u n g i n Va lt u u t e t u t , mitä Turku voisi tehdä, jotta yhä useampi opiskelija jäisi Varsinais-Suomeen? Keinoista valtuutetuilta eniten mainintoja keräsi tunnin juna, investointien ja yritysten houkuttelu Varsinais-Suomeen sekä kaupungin ja asuntokannan kehittäminen houkuttelevammiksi. –Tunnistan Helsingin vetovoiman. Valtionhallinnon ja suurten yritysten lisäksi siellä majailevat isot järjestöt, jotka ovat tärkeitä työnantajia esimerkiksi viestinnän osaajille ja erilaisille asiantuntijoille, kommentoi vasemmistoliiton Sara Koiranen. n o p e at r a i d e Y H t e Y d e t vaikuttavat olevan kohtalonkysymys, jos Turku haluaa kunnolla houkutella hybridityöläisiä. Myös muita ongelmia on tapetilla. –Vaikutusmahdollisuudet kasvavat merkittävästi, kun työja elinkeinopalvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana, sanoo vihreiden Sofia Engblom. –Nuorten työttömien määrä on hieman laskenut, mutta havaittavissa on kohtaanto-ongelmaa, eli koulutusta vastaavia paikkoja ei välttämättä löydy, vihreiden Riina Lumme muistuttaa. k a n sa l l i s e n ko ko o m u ks e n Janika Takatalo nostaa esille, että erityisesti perheellisiä houkuttelevat Turun halvemmat asuinkustannukset ja pääkaupunkiseudun sakkaavat palvelut: ruuhkautuneet synnytysosastot sekä pahasti kriisiytyneen varhaiskasvatuksen. Turussa julkiset palvelut eivät ole toistaiseksi ajautuneet yhtä pahaan umpisolmuun. –Ainakin itselleni se on merkittävä syy, miksi haluan perustaa perheen mieluummin Turkuun, Takatalo kertoo. Yksi keino on kuitenkin selkeä: opiskelijoille pitäisi saada perille, että Turussa on töitä muuallakin kuin lääketeollisuudessa tai telakalla. Koiranen vetoaa paikallisiin työnantajiin ja toivoo, että he houkuttelisivat opiskelijoita jäämään esimerkiksi tarjoamalla enemmän harjoittelupaikkoja. –Toivon myös opiskelijoille rohkeutta poiketa ilmeisiltä poluilta. Meistä on monenlaisiksi osaajiksi!
• Essee: Mist sä tuut? ? 30 ? 30 Kolumni: Suodaan toisillemme Disney-rauha ? 31 ? 31 Essee: Kaunokirjallisuus parempaa kuin terapia ? 32 ? 32 Luottoresepti: Assarin sämpylät ? 34 ? 34 Nuorisojengien väkivallan kierre on syventynyt Suomessa. Uhoilevia gansta rap -musiikin kliseitä ihannoivia nuoria voi helposti pitää huolettomanakin aikansa ilmiönä, mutta toimintaan lukeutuu mukaan väkivaltaa, huumekauppaa ja ryöstelyä. Rikoksia tekee vain pieni osa nuorista, mutta moni altistuu jengien viestille. Mistä turvattomuus ja yhteiskunnallinen epävakautuminen viestii?
• S e alkaa biitistä. Rytmi vyöryy ylitsesi. Iskee kuin leka. Rytmi, joka tarttuu jalkoihisi, jotka kysymättä tottelevat sitä. Rytmi, joka komentaa liikkeeseen. Iskujen välissä alkaa tavujen tulitus. Sanat syljetään voimalla, joka vangitsee kaiken huomiosi. Musiikki on aggressiivista ja brutaalia. Pakattu täyteen energiaa. Energia kimpoaa ja kertaantuu jokaisesta, johon se osuu. Tila ympärilläsi uhkuu uhoa. Tahdissa nyökkäävät hyökkäävät päät. Ääni syöksyy korvista sisään. Basson värähtely johtuu maasta sinuun, saa sydämesi pamppaamaan. Teillä kaikilla on sama suunta. Tämä kaikki repii sisustaasi riekaleiksi, ja se tuntuu uskomattoman hyvältä. ”Kiitos! Se oli Wu-Tang Clan, pitäkää ääntä näille jätkille!” Käytin lukuisia pimeitä talvi-iltojani tämän legendaarisen rap-kollektiivin vaiheista dramatisoidun sarjan parissa. En voinut olla ajattelematta: minulle tämä on vain musiikkia ja viihdettä. Asiat, joista nämäkin kappaleet kertovat, ovat joillekin totisinta totta. l u e n to i m i t ta ja Gini Sikesin vuonna 1997 julkaistua kirjaa 8 Ball Chicks, jossa tämä kokoaa haastatteluja ja havaintoja viettämältään vuodelta yhdysvaltalaisten jengien parissa Los Angelesissa, San Antoniossa ja Milwaukeessa. Sikesin mielenkiinto kohdistuu erityisesti tytöistä muodostuneisiin jengeihin ja siihen väkivaltaiseen todellisuuteen, jossa nämä elävät. Sikesin kokoama aineisto tarjoaa toisenlaisen ikkunan katuväkivallan ja jengien maailmaan ja moni biiseistä, sarjoista ja elokuvista kaikunut asia paljastuu häkellyttävän todeksi. Täysin minut yllättäneitä asioita sitä vastoin on jengiläisten nuori ikä. Lähes kaikki Sikesin haastattelemat tytöt ja näiden poikaverrokit ovat alle 20-vuotiaita ja monet reippaasti alle 18:stakin. Teini-ikäiset murhaavat toisiaan velkojen, koston ja kunnian tähden.Mukana on myös lapsia. t u o s ta k a i k e s ta alan ajatella tämänhetkistä tilannetta Suomessa ja Ruotsissa. Viimeisen vuoden aikana katuväkivallasta, nuorisorikollisuudesta ja jengeistä on tuntunut kirjoitettavan yhä tihenevään tahtiin. Keskustan rauhattomuus on ollut otsikoissa jopa Turussa. Nuorten tekemän väkivallan on raportoitu raaistuneen ja häpäisystä on tullut myös merkittävä motiivi. Jotakin merkittävää on tapahtunut ja tapahtumassa, se tuntuu uhkaavalta ja pelottavalta. Selaan artikkeleita, jotka kertovat Tukholmassa räjähtäneistä pommeista, ampumisista – jengisodasta. Ongelmalähiöt ja jengiytyminen olivat viime vuonna merkittävimpiä vaaliteemoista Ruotsissa. Hiljattain Suomessa on annettu ensimmäiset tuomiot katujengeihin ja huoli kasvaa. Mitä täällä oikein on meneillään? Mist sä tuut? essee TEKSTI VUOKKO SUOMÄKI KUVITUS TOIMITUS k YsY m Y ks i i n i Vas ta a kriminologian dosentti Henrik Elonheimo Turun yliopistosta. Hän on tehnyt väitöskirjansa nuorisorikollisuudesta ja vaikuttanut aiheen parissa pitkään. Nuorisorikollisuudessa ja väkivallassa on hänen mukaansa pitkään ollut nähtävissä laskeva trendi, mutta havaittavissa on ollut voimakasta polarisoitumista. Rikokset ja väkivallanteot kasautuvat pienelle marginaalille. Hän sanoo kehityksen olevan siinä mielessä huolestuttavaa, että Ruotsin tilanne jengisotineen, palavine autoineen ja Tukholmassa räjähtelevine pommeineen voi Elonheimon mielestä olla odotettavissa Suomessakin, jos ongelmasta ei aleta puhua eikä siihen puututa. Elonheimo toteaa Ruotsin ja Suomen olevan yhteiskuntina hyvin samanlaisia ja olosuhteet siksi ovat hyvin verrannollisia. Ruotsissa ongelmat ovat päässeet kasvamaan pikkuhiljaa. Niistä ei ole oikein ollut halua puhua. Suomessa dosentti näkee vielä mahdollisuuksia myös preaktiiviseen toimintaan. Ruotsinsuuntaisen kehityksen ei täällä tarvitse olla väistämätöntä. r u ot s i s sa m a a H a n m u u t ta n e i ta on pidetty pääsyyllisinä jengiytymiskehitykseen. On totta, että voimakkaan maahanmuuton kaltaiset nopeat väestömuutokset ovat usein jengien kasvamisen taustalla. Sikes kirjoittaa jengien saaneen alkunsa pelosta. Pelosta ulkopuolisia kohtaan. Hän kuvaa esimerkiksi Los Angelesin jengiongelman juontavan juurensa 1920-luvulle, kun Kaliforniaan tuli töiden ja paremman elämän perässä tuhansia meksikolaisia. Heitä ei kuitenkaan haluttu pysyväksi osaksi yhteiskuntaa. Meksikolaisia hyljeksittiin ja lopulta laman koittaessa 1930-luvulla alettiin ”tarpeettomina” palauttaa rajan yli. Katujengejä muodostui reaktiona osavaltion siirtolaisten pakkopalautuksiin, itsepuolustuksen ja identiteetin suojelemisen tarpeisiin, kuten Sikes asian ilmaisee. Kaupungeissa, joissa hän jengiläisiin tutustui, oli suuria siirtolaisista ja vähemmistöistä muodostuneita yhteisöjä, jotka kärsivät sitkeistä erottelun ja rasismin ongelmista. k o H o n n u t ta r i ko s r i s k i ä joissakin maahanmuuttaneiden ryhmissä selittävät dosentti Elonheimon mukaan niin kriminologiset teoriat kuin arkijärkikin. Maahanmuuttoon liittyy erilaisia stressija riskitekijöitä, jotka voivat manifestoitua ongelmakäytöksenä. Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on traumataustaa, josta tulee helposti ja hoitamatta ylisukupolvistakin. Jengit ovat yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolinen väylä hankkia statusta, arvostusta ja kunnioitusta. Ympäröivän yhteiskunnan hyljeksiessä ne voivat olla ainoa mahdollisuus. Lisäksi rikkonainen perherakenne, perheen alhainen sosioekonominen asema, lapsena koettu kaltoinkohtelu, päihteiden väärinkäyttö ja ympäristön huono-osaisuus ovat toutusta. Erityisesti nuorille rikoksen uhrin ja vaikutusten kohtaaminen voi olla merkittävässä roolissa rikoskierteen katkaisemisessa. Paikkaansa maailmassa hakeva nuoriso pyrkii rakentamaan itselleen jonkin kehyksen, jonka sisällä tulla toimijoiksi. Paremman puutteessa tuo yhteisö voi olla jengi. Siksi nuoret on kohdattava myös porukoina. V a i k e at l ä H tö ko H dat , tylsyys, turhautuminen ja halu olla jotain: kuulua johonkin, ajavat jengien pariin. Jengiytyminen näyttäytyy tavallaan orgaanisena seurauksena tilanteesta, jossa nuoret ihmiset ovat. Pelko ja muukalaisviha taasen lienevät inhimillisiä reaktioita jengiytymiseen. Keskustelu ja ratkaisut löytyvät jostakin näiden välistä. Jengiytyminen ilmiönä kertoo yhtä paljon yhteiskunnasta kuin niistä ihmisistä ja nuorista, jotka jengien pariin päätyvät. Joka puolella on lahjakkaita ihmisiä. Politiikkaa on se, kuka pääsee loistamaan, kenen annetaan loistaa. Rikollisuudesta tehdään paljon mielenkiintoista tutkimusta. Olisi ilahduttavaa, jos esimerkiksi jengeistä käyty keskustelu ammentaisi ratkaisuja tutkittujen tosiasioiden pohjalta ja sen kitkemiseen ryhdyttäisiin oikeasti vaikuttavin toimenpitein. j e n g i i n l ä H t e m i n e n on nuoren oma valinta. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierteen katkaiseminen on vaikeaa. Siihen tarvitaan tukea ja voimakasta poliittista tahtotilaa. Jos yhteiskunta sulkee ulkopuolelleen ja sen piirissä olevat lailliset elannon hankkimisen ja elintason kohottamisen keinot ovat ulottumattomissa, alkaa yhteiskuntarakenteiden ulkopuolinen toiminta eli rikollisuus näyttää jopa luontevalta vaihtoehdolta. Miksi pelaisin teidän säännöillänne, kun en kuitenkaan kelpaa? Katujengin hierarkia voi näyttäytyä selkeämpänä ja ymmärrettävämpänä kuin yhteiskunnan. Se voi saada tunteen hallinnasta ja siitä että omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan asioihin. Kun teen näin, noi pelkää mua ja saan mitä haluan. Jengeissä oleminen tarkoittaa myös jatkuvaa väkivallan uhkaa, aivan liian nuorena kuolleita ystäviä, vankilatuomioita, pahoinpitelyitä, ampumisia, kipua, pelkoa ja vihaa, loputtomasti vihaa. n u o r e t oVat jääneet päätöksenteossa viime aikoina taka-alalle. Yhteiskunnalliset vaikuttamisen mahdollisuudet voivat tuntua pieniltä ja kaukaisilta etenkin, jos niihin ei edes ole minkäänlaista kosketuspintaa. Vaikka aggressiivinen musiikki ja uho ovat ajaneet joitakin syvemmälle rikollisuuden suohon, on tuo musiikki myös merkki lahjakkuudesta ja kyvyistä, joita myös jenginuorilla on. Todellisuus on rajua ja musiikki heijastaa sitä. Vaikka tulevissa vaaleissa jengiytyminen ei ole pääteemojen joukossa, seuraavilla vaalikausilla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat yhteiskuntamme ja jengiytymisen kehityksen suuntaan. Nuorten asioista ja elämästä täytyy pitää ääntä. Nuoret tulee saattaa osalliseksi heitä koskevaan päätöksentekoon. Pahimmassa tapauksessa monet loistavat tulevaisuudet valuvat sormiemme lävitse. Nuoret ovat tulevaisuus. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään. 31 31 muutamia tutkittuja rikollisuuden riskija taustatekijöitä, joiden esiintyvyys vaihtelee eri väestöryhmien ja yhteiskuntaluokkien välillä. Nuorilla, eritoten miehillä, rikollisuus on yleisestikin yleisintä. m e i l l ä pä i n on viime ajat keskusteltu asuinalueiden, ja erityisesti koulujen eriytymisestä. Ruotsissa eriytyminen on ehtinyt jo paljon pidemmälle. Tunnistettuja ongelmalähiöitä on kymmeniä ja osa niitä tunnetaan täällä saakka. Lähiöitä on tutkittu ja ne ovat olleet Ruotsin poliisin järjestelmällisen toiminnan kohteena nyt noin kuusi vuotta. Ylen MOT on käynyt projektia ja sen tuloksia läpi. Ongelmalähiöissä nuorten koulutus jää esimerkiksi eräässä ongelmalähiöistä noin puolella peruskoulutasolle, myös työttömyys ja rikollisuusluvut ovat näissä lähiöissä tuntuvasti korkeampia kuin muualla. Nuorisojengeissä ei ole kysymys vain kielestä ja kulttuurista, vaan yhteiskuntaluokasta. Koulutuspolitiikalla on tehty ja voidaan edelleen tehdä paljon. Miksi esimerkiksi paljon puhututtanutta painotettua opetusta ei tarjota eniten niissä kouluissa niille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole vapaa-ajan harrastuksiin varaa? s u o m e s sa ko u lu j e n oppimistulosten eriytyminen on jo herättänyt huolen siitä, saavatko kaikki nuoret peruskoulusta jatko-opintojen vaatimaa kielija lukutaitoa. Täällä on pitkään ainakin periaatteessa pystynyt edullisen ja laadukkaan koulutuksen turvin nostamaan sosioekonomista asemaansa yhteiskunnassa. Jos peruskoulu ei takaa riittävää kielitaitoa, käy tämä osalle ikäluokasta täysin tavoittamattomaksi. Kouluissa voi olla muitakin ongelmia. Opiskelurauha saattaa olla olematon. Voi tapahtua häirintää ja rikoksia, yleistä turvattomuutta ja levottomuutta. Sikesin aineistossa moni nuori oli juuri koulun tai sen vaihtamisen takia päätynyt jengiin. Jengit ja posset olivat läsnä kouluissa ja toivat niihin kuuluvalle suojaa ja turvaa. Jossain tapauksissa levottoman alueen levoton koulu käytännössä sinetöi jengiin liittymisen, toisessa taas rauhallisempaan kouluun pääsy muutti elämän suunnan täysin. n o r m a a l i Y H t e i s k u n n as ta Y H ä kauemmas ajautuneisiin on myös hankalampi vaikuttaa, toteaa Elonheimo. Rangaistukset ja niiden uhka eivät välttämättä pure tai rikoksista ei ilmoiteta poliisille ja selvitetä oikeusteitse. Ne ratkotaan keskenään. Jengiväkivallassa on usein kyse juuri välien selvittelystä velkojen tai kunniaan kajoamisen seurauksena. MOT:n jutussa paikallinen poliisi kertoo, että heidänkin lähiöissään näkyy, miten virallisen oikeusjärjestelmän rinnalle on kehittynyt omia käytänteitä. Poliisiin ei luoteta ja jengit huolehtivat itselleen työrauhaa rauhoittamalla alueita. Elonheimo muistuttaa asenteiden ja kriminaalipolitiikan koventumisen tulevan yhteiskunnalle kuitenkin kalliiksi ja olevan epäsuotuisia ilmiöitä. Mikä siis neuvoksi? a s e m a n l a p s e t ry tekee vaikuttavaa työtä nuorten kanssa. Nuorisorikollisuutta tutkineen Elonheimon mukaan juuri laaja-alainen, sovittelevalla ja eri ryhmiä osallistavalla otteella tehty nuorisotyö on hyvä työkalu jengiytymisen ehkäisemiseen. Ongelmat voidaan ratkaista yhdessä toimien. Ei niin, että poteroidutaan tai kielletään ongelmat. Jos rangaistuksia halutaan lisätä, olisi niihin Elonheimon mielestä syytä liittää myös sovittelua ja kunNuorisojengit ravistelevat Ruotsia. Niihin yhdistetyt ongelmat nostavat päätään Suomessa. Ovatko jengisodat saapumassa tännekin? Tuleeko yhteiskuntarauhastamme historiaa? kolumni joel suontama P opulaarikulttuurin sukupolvikokemuksilla on kyky sekä yhdistää että erottaa ihmisiä. Koko ikäluokan jaetut kokemukset lienevät kuitenkin nykyään yhä harvinaisempia. m i n ua Va i Vata a n usein Disney-klassikkoanimaatioilla. En ole nimittäin nähnyt niistä yhtäkään. Omalle sukupolvelleni Disney-universumin unohtumattomat bambit, leijonakuninkaat ja pocahontakset ovat itsestäänselvää kulttuurista pääomaa. Kaikilla on jokin tunneside elokuviin ja omia kokemuksia puidaan alituisesti. Disney-leffat ovat vakiopuheenaiheita, joihin voi tarttua hyvänpäiväntuttujen seurassa tai aamuyön raukeina tunteina. Jos sen sijaan käy ilmi, että ei ole nähnyt yhtäkään, reaktiona on usein tyrmistys ja selittelyvaatimukset. V a r t t u e s sa n i koto n a m m e ei ollut televisiota. Tietokone hankittiin ehkä joskus oman alakouluaikani puolivälissä. En siis ole jättänyt Disney-leffoja katsomatta tarkoituksella. Näyttöpäätteettömyys ei kuitenkaan minua häirinnyt. Luin pinoittain romaaneja, joiden parissa aika kului mainiosti. Myöhemmin olen ollut koko asiasta varsin kiitollinen. Oletettavasti juuri televisiottomuus vaikutti siihen, että ajauduin tiiviisti kaunokirjallisuuden pariin nuoresta saakka. Selvennettäköön lisäksi, että tämä kaikki oli aikaa reilusti ennen suoratoistoa. Silloin kun DVD-levy alkoi vallata Suomen kotitalouksissa hyllytilaa VHS-kaseteilta. Teini-iässä kirin leffatuntemustani ja nykyään olen ihan keskiverto elokuvataiteen ystävä. d i s n e Y n a n i m a at i o i H i n en ole kuitenkaan edelleenkään tuntenut vetoa. Olen kuullut valtavan paljon niistä parhaimpien fantastisuudesta, mutta ehkäpä juuri se saa minut kavahtamaan. Valitettavan tuttu kokemus on nimittäin jonkin yleisesti rakastetun sarjan tai leffan katsominen ajastaan jäljessä, jolloin hehkutettua kokemusta on vaikeaa tavoittaa. Kyseessä saattaa olla nykynäkökulmasta sopimaton tai ilkeä huumori, tai pelkästään eri ikäluokalle tai sukupolvelle suunnattu tuote. Disney-kokemuksiin limittyy epäilemättä myös lapsuudesta heijastuva nostalgia, joka luo osan tunnesiteestä. Tuohon kokemukseen ei voi päästä käsiksi enää myöhemmin. V a r m a a n k i n a i o n joskus katsoa Leijonakuninkaan. Sillä välin kuitenkin toivon, että uudet tuttavani pysyisivät housuissaan kuullessaan, etten ole nähnyt Disney-elokuvia. Olennaista onkin se, että oma kokemukseni Disneystä on jonkun toisen kokemus vaikkapa Harry Pottereista, Star Warsista tai Aku Ankasta. Onneksi uusissa kulttuurituotteissa ulossulkeva ilmiö lienee lievempi. Katsottavaa on koko ajan tarjolla niin valtavasti, että kaikkea ei voi mitenkään ehtiä seuraamaan. Populaarikulttuurin suotuisin luonteenpiirre on lopulta kuitenkin se, että melkein kaikki voivat löytää sen ääreltä jotain yhteistä. Nauttikaamme niistä lukuisista jaetuista kokemuksista! Kirjoittaja on toimittaja ja kotimaisen kirjallisuuden pääaineopiskelija Turun yliopistossa. Suodaan toisillemme Disney-rauha Lähteet: MOT: Ruotsin mittava satsaus ei poistanut ongelmalähiöitä – poliisin ennaltaehkäisevän työn väheneminen ja korona nostavat riskejä myös Suomessa (7.3.2022, yle.fi) Sikes, Gini: 8 Ball Chicks – Vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa (1997) Elonheimo, Henrik (2010),Väitöskirja: Nuorisorikollisuuden taustatekijät, esiintyvyys ja sovittelu, Turun Yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta. Lisäksi haastattelu Henrik Elonheimon kanssa.
• O ma elämäntarina ja sen varrella käydyt vuorovaikuttamiset ympäristön kanssa saa vaivatta kuulostamaan epärehelliseltä kahdella tapaa. Joko asiakas on toistuvasti tullut kaltoinkohdelluksi, minästä riippumattomien ulkoisten voimien uhriksi, tai hän suurentelee omaa osuuttaan ongelmiensa aiheuttajana. r u n sa as t i m e lo d r a a m a a , vähäisesti rehellistä itsereflektiota. Onneksi on olemassa rehellistäkin itsereflektiota lietsova terapiamuoto. Se on muoto, joka on henkilökohtaisesti tärkeä myös romanttisten komedioiden sankarille, Hugh Grantille. Oli vuosi 1995 Los Angelesissa, kun poliisi koputti taskulampulla auton ikkunaa. Sen sisältä yllätetyksi tulivat Grant ja seksityöläinen. He jäivät kiinni housut nilkoissa. Tapausta puitiin yhdysvaltalaisessa keskusteluohjelmassa. ”Hugh, käytkö psykologilla?”, kysyi ankkuri. ”En,” kuului vastaus. ”Me englantilaiset luemme romaaneja.” Lähes kolmekymmentä vuottahan tässä välissä on kulunut; onko Grantin pointilla muuta kuin anekdootillista arvoa? p e r u s t e l lu s t i Vo i da a n väittää, että on. Tilastokeskuksen mukaan ensinnäkin aktiivinen kaunokirjallisuuden lukeminen on vähentynyt. Tässä aktiivilukija on sellainen, joka ei ainoastaan aloita kirjaa, vaan lukee sen loppuun asti. Muuten tilanne näyttää päinvastaiselta, siis että kirjojen lukeminen olisi jopa lisääntynyt. Toisin sanoen trendi on sellainen, että romaanien lukeminen on vieläkin yleistä, mutta luettujen romaanien määrä on vähäisempi. Tämä trendi on erityisen sattuva nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Syy lienee selvä. Onko romaania edes luettu, saati aloitettu, jos siitä ei postaa kuvaa instaan tai tee TikTokia? Joka tapauksessa yksi aikamme suurimmista ongelmista on opiskelijoiden kokeKaunokirjallisuus on parempaa kuin terapia essee TEKSTI OLAVI PARTANEN KUVAT TOIMITUS ma työtai opiskelu-uupumus. Asiasta saa kuulla päivittäin kampuksella, ja mediakin on kunnostautunut raportoimaan siitä. Helmikuun nettihesarissa oli pitkä juttu, jonka mukaan ilmiöllä on vakavia kansantaloudellisia seurauksia. Jotain on siis syytä tehdä asialle. Y H tä l a i l l a media on kunnostautunut perkaamaan ilmiön syitä. Lyhyenä kertauksena mainittakoon, että niiksi luetaan joko yksilön omat syyt, kuten mielenheikkous, tai yksilöllistymisen syy. Ensiksi mainitun ongelma on se, että niin laajalle levinnyttä ilmiötä on turha typistää vain yksilön omaksi syyksi. Ehkäpä yksilöllistymisen syyllä on järeämmät juuret? Sillä viitataan kulttuurin tilaan, joka korostaa yksittäisen ihmisen vastuuta tehdä tietoisia valintoja oman elämänkulun rakentamisen kannalta sen sijaan, että ihminen noudattaisi ympäröivän yhteisön valintoja ja perinteitä. Mitä merkittävämmäksi yksilöllistyminen kohoaa kulttuurissa, sitä vähäisemmäksi käy yhteisöjen rooli. On puhuttu jopa liiallisesta yksilöllistymisestä, sillä nykykulttuurin ilmapiiri muka kannustaa itsepohdiskeluun ja oman ainutlaatuisen identiteetin rakentamiseen. Koska kyse on nollasummapelistä, kehityksen voi nähdä nakertavan yhteisöllisyyttä ja pitkäkestoisia vuorovaikutussuhteita. Y ks i lö l l i s t Y m i s e e n l i i t t Y V i e n paineiden ja heikentyneen yhteisöllisyyden yhteisvaikutus saattaakin johtaa jopa uupumukseen tai masennukseen asti, Suomen kansallissairaudeksi. Mutta olisiko kenties viisaampaa kiinnittää mieli siihen, millaista herkkyystilaa vasten yksilökeskeisen kulttuurin vahvat vaatimukset kumahtavat? Väitänkin, että romaanien lukeminen on sellainen selviytymiskeino, kädenojennus, johon terapia ei pysty. Kädenojennuksella viittaan J.D. Salingerin Sieppari Ruispellossa -kirjan päähenkilö Holden Caulfieldin tokaisuun, että hyvä romaani on sellainen, jonka nut luettuaan Dostojevskin romaanin Rikos ja rangaistus: ”Toivon, että saisin olla kuin Raskolnikov (romaanin päähenkilö) ja murhata vain siksi, että tietäisin miltä se tuntuu.” s i i s m Yö s murhilla mehustelevaan fiktiiviseen yhteiskuntaan kannattaa uppoutua kädenojennuksen saamiseksi todelliseen yhteiskuntaan. Se yllyttää tutustumaan rajuimpiinkin ajattelutapoihin ja rohkaisee pakenemaan itseään, mikä ei tarkoita samaa kuin eskapismi. Yksilöllisen egomme rajojen ulkopuolelle pääseminen on vapauttava kokemus ja pääsy toiseen universumiin kirjoitetun sanan välityksellä voi olla joillekin, esimerkiksi mielimurteiselle nuorelle turvallisempi reitti kuin tosimaailman kohtaamisen kautta. Ravistelevinta uutta kaunokirjallista näköpiiriä tähystäessä on luultavasti erään yllättävän havainnon tarkkaaminen. Muut ihmiset, joskin kuvitteelliset sellaiset, ovat usein hyvin samanlaisia kuin me itse olemme. Tolstoin Anna Karenina -romaanin avauslause "Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan" resonoi laajemminkin. i H a n k a i k k i onnettomat ihmiset ovat onnettomia omalla tavallaan. Itsensä paljas kohtaaminen on hyvin vaikea saavutus. Lisäksi itsensä ymmärtäminen siihen vaadittavine sanastoineen on suuren työn takana. Terapeutilta saadun palautteen voi ohjailla sanavalinnoilla itseään välittömästi myötäileväksi. Toisin on laita romaaneissa, joiden kertomukset parhaimmillaan tekevät kipeää. Kutsun näitä kertomuksia herkkyystiloja virittäviksi kertomuksiksi. Hyvä esimerkki tällaisesta kertomuksesta on Virginia Woolfin Mrs. Dalloway -romaanissa. Sen ydinihmissuhdekuvion pyörteissä on nainen, jota yhtä aikaa rakastaa kaksi miestä. Toinen heistä on naisen sielunkumppani, toinen kaikkea muuta. Nainen kuitenkin valitsee näistä jälkimmäisen siksi, että elämä sielunkumppanin kanssa olisi liian intensiivistä. Tämän kolmiodraaman dynamiikka oli niin taitavasti kirjoitettu, että lienee helppo arvella, että useammankin lukijan on jätettävä kirja vähäksi aikaa syrjään. Saako yhtä välittömän rehellistä, omiin kokemuksiini heijastavaa palautetta terapiassa, vaikka vatvoisi ihmissuhdekuviota siellä tuntikaupalla? Y H tä k a i k k i , muun muassa tuonkaltaisten herkkyystilojen virittämiseen kytkeytyy toinen aiheeseen liittyvä ongelma. Nimittäin se kohoaa ani harvoin puheenaiheeksi, että yleisesti hyväksytty lukutaidon määritelmä ei juuri ota huomioon tällaista virittävää tai luovaa lukemistapaa. Yleensä lukutaidolla viitataan medialukutaitoon, monilukutaitoon tai oppilaiden ja 33 33 Agatha Christien (1939) klassikkokirjassa Eikä yksikään pelastunut kymmenen toisilleen tuntematonta ihmistä kutsutaan vieraiksi eristäytyneellä saarella sijaitsevaan kartanoon. Heti saapumisiltana henkilöitä alkaa kuolla paikassa yksi toisensa perään. Kartanossa ja saarella ei näytä olevan silti muita kuin vieraat paikalla. Väen menehtyessä yksitellen vaihtoehdot syyllisestä alkavat käydä vähiin. Christien teksti on nopealukuista, luvut lyhyitä ja tarina hyytävä. Dekkaria hallitsee epäluulon ja vainoharhaisuuden tunnelma. Christie kuvaa kirjassa erinomaisesti, miten ihmisten välinen vuorovaikutus alkaa muuttumaan luottamuksen puutteen äärellä. Juonen sivussa kertomus herättelee ajatuksia syyllisyyden, moraalin ja vastuun suhteesta lainsäädäntöön. Jokaisella saaren vieraista on jotain salattavaa sydämellään, mutta laki ei ole heitä tuominnut. Entäs heidan omatuntonsa? TOIMITUS David Wallace-Wellsin vuonna 2019 julkaisema Asumiskelvoton maapallo. Elämä lämpenemisen jälkeen on karu sukellus ilmastokriisiin ja sen vaikutuksiin. Teos pohjautuu vahvasti tieteelliseen kirjallisuuteen ja on realistinen katsaus siihen, mitä on odotettavissa, jos päästöjä ei saada hallintaan. Teosta ei voi kuvailla optimistiseksi, eikä sen tarkoituskaan ole luoda toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Kirjassa käsitellään niin merenpinnan nousua, maastopaloja, ilmansaasteita, lisääntyviä aseellisia konflikteja kuin ilmastopakolaisuutta. Vaikka ilmastokriisin vaikutukset ovat erilaiset eri puolilla maapalloa, on varsin selvää, että yksikään valtio ei ole turvassa. Wallace-Wellsin kirja on silmiä avaava ja ravisuttava. Teos tuo lisää mietittävää ja uusia näkökulmia heille, jotka alunperinkin ovat jo huolissaan tulevaisuudesta. Heille, jotka eivät vielä ole huolissaan ilmastokriisistä, teos on tönäisy jääkylmän altaan syvään päätyyn. Tilanne on paljon pahempi kuin mitä luulet ja aikaa on vähän. KIRA KOKKO tutustu näihin Ei pakotietä Katsaus ilmastokriisiin luettuaan lukija haluaisi lyödä kättä sen kirjoittajan kanssa ja puhua tälle säännöllisesti. Asiasta tekee ongelmallisen se, että romaaneja arvotetaan kulttuurissamme nurinkurisesti. Kärjistäen sanottuna klassikoihin suhtaudutaan vakavasti. Nykyromaaneja pidetään usein alempiarvoisena, viihteenä. Ongelma ei ole nykyromaaneissa, vaan siinä, että klassikotkaan ovat harvoin vakavia. Esimerkiksi he, jotka sanovat, että Don Quijote on vakava romaani, eivät ymmärrä, mistä siinä on kyse. Kaiken syvällisen on oltava vakavin sanoin puettu, nämä ihmiset erehdyksissään luulevat. d o n q u i j ot e on tuulimyllyjä vastaan taisteleva hullu, mutta hänessä on myös rutkasti maalaisjärkeä ja viisautta. Hän tekee itsensä naurunalaiseksi, mutta pystyy myös jaloihin ja urheisiin tekoihin. Mitä tällainen kahtalaisuus merkitsee? Sitä, että tie totuuden porteille on ironian päällystämä. Ironia paljastaa, että totuus on melkeinpä poikkeuksetta monitahoinen, että asiat eivät välttämättä makaa vain yhdellä tapaa, vaan eräällä tavalla ja sen vastakohtaisella tavalla. Kaunokirjallisuuden lukemisessa onkin kyse siitä, kuten Merete Mazzarrella eräässä esseessään kirjoittaa. Se kutsuu lukijaansa ajattelemaan kaikkea, mitä vain ajateltavissa on. Hyviä ja pahoja, rumia ja kauniita ajatuksia. Tässä kohdin on syytä mainita, että kaunokirjallisuus sinänsä ei, vaikka toisin usein väitetään, paranna ihmisen empatiatai tunnetaitoja. Toki sen kautta voi eläytyä, antautua henkilöhahmojen vietäviksi, mutta se ei velvoita eettisesti tuntemaan empatiaa. Mazzarella mainitsee esseessään ruotsalaisen Nobel-kirjailija Selma Lagerlöfin sanat ystävälleen kirjeessä, jonka hän oli kirjoittaopiskelijoiden lukutaitoon, jota mitataan esimerkiksi PISA-tutkimuksissa. Ensimmäisenä ja toisena mainitut, vaikka ovatkin tärkeitä taitoja, eivät liity tämän esseen aiheisiin, mutta jälkimmäinen liittyy siten, että juuri tämä mielletään poikkeuksetta kaikenkattavaksi lukutaidoksi. Mutta sehän on vain tietynlaista lukutaitoa. Se on analyyttista lukutaitoa, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista objektiivisin kriteerein a n a lY Y t t i s e s t i lu k u ta i d o k as on siis sellainen, joka osaa poimia teksteistä eri lauseenjäseniä taikka eritellä, mitä erilaisia retorisia keinoja kussakin kolumnissa kolumnisti hyödyntää. Sen sijaan luova lukemistapa, käsite, joka on peräisin kirjallisuudentutkija Siru Kainulaiselta, tähtää tuottamaan lukijassa miellyttävän kokemuksen. Lukemisen ei tule maistua puulta, sen ei tule palvella jotain tiettyä hyötyä tai tarkoitusta. Lukeminen on luovan herkkyystilan virittämistä, ei suorittamista. a u t ta i s i ko lu oVa n lukemistavan laajempi sisäistäminen selviytymään faktojen hallitsemassa maailmassa? Hän, joka elää 2020-luvun hyvin monimutkaisessa ja -tulkintaisessa tietoyhteiskunnassa ja joka ei lue romaaneja, toisin sanoen saa viritetyksi luovia herkkyystilojaan, on vaarassa tulla faktojen murskaamiksi. Faktathan ovat vain faktoja: ne eivät itsessään kerro mistään mitään. Pelkillä faktoilla pärjää korkeintaan Trivial Pursuit -lautapelissä. Niiden varaan ei voi rakentaa elämään merkityskenttää, joskin sellainen voidaan niillä romuttaa. Esimerkkejä löytyy vaikkapa Neuvostoliiton valtiokehityksestä. Y H t e e n V e to n a to d e t ta ko o n , että moni terapiassa käyvä yrittää saada vastauksen samaan ongelmaan, mitä kaunokirjallisuuden parhaat palat esittävät. Sen lisäksi, että kaunokirjallisuuden avulla voi luoda pohjaa elämän merkityskentälle, sen lukeminen opettaa totuuden sijaintipaikan. Se nimittäin on lähempänä kuin uskotkaan: et vain ole koskaan uskaltanut poistaa verhoa silmiesi edestä. Terapia sen sijaan lisää keinotekoisesti verhoja ja uskottelee, että tämän verhon takaa löytyy totuus. Mutta sieltä löytyykin vain uusi verho. Terapeutille on hyvin helppo valehdella. Se on terapiassa käymisen suurin ongelma. Taikka ainakin kynnys asiakkaalle kaunistella totuutta on matala.
• T urun suosituimpiin opiskelijaravintoloihin kuuluva Assarin ullakko on jo pidempään leiponut osan leivistään itse. Päivässä leivotaan yleensä noin kolme kymmenen litran taikinaa, eli leipää menee reippaasti. Itse tehty tuore leipä on opiskelijoiden suosimaa. Sen poissaolo näkyy heti asiakaspalautteissa. “Meilläkin oli jossain vaiheessa sellanen tilanne, että oli paljon kaikkea hommaa ja yritettiin saada vähän sitä aikaa pois leipätaikinasta. Otettiin sitten enemmän muuta leipää, niin kyllä me saatiin heti kuulla siitä”, naurahtaa Assarin ullakon keittiömestari Karoliina Kallin. r aV i n to l a n l e i V i s sä hyödynnetään paljon hävikkiä, kuten porkkanaraastetta ja viikonlopun brunssilta jäänyttä puuroa. Leipä ei siis suinkaan ole joka kerta samanlaista. Halloweenin aikoihin leipään on esimerkiksi lisätty punajuurta punaisen värin saavuttamiseksi. “Saatetaan laittaa edelliseltä päivältä jäänyttä porkkanaraastetta sinne sekaan, että pyritään hävikkiä vähentämään sillä lailla”, Kallin kertoo. a s sa r i n u l l a ko n leivät tehdään isoissa osissa, mutta toimitus sai matkaansa oman kotitalouskokoisen reseptin. Resepti on pohja leivälle ja sitä voi oman maun mukaan tuunata lisäämällä vaikka kodin hävikkiä sekaan. Assarin ullakolla jokainen leipä on tekijänsä näköinen, eikä maukkaan leivän salaisuuteen ole vain yhtä reseptiä. Assarin ullakon leivän salaisuus Yliopistonmäen kupeesta oleva opiskelijaravintola Assarin Ullakko tarjoaa useita lounasvaihtoehtoja maanantaista sunnuntaihin. Sen sämpylät ovat hyvin pidettyjä opiskelijoiden keskuudessa. luottoresepti kira kokko n äkökulma V aalien alla keskustelu somevaikuttajien roolista ja vastuusta on virinnyt uusille kierroksille. Somemyrsky sai sytykkeensä jo viime syksynä. Somevaikuttaja Natalia Salmela ilmoitti näyttävästi, että hänen mahdollinen ehdokkuutensa ajautui karille vihreiden puoluetoimiston kaupallisia yhteistöitä koskevan linjauksen vuoksi. Puolue oli päättänyt, että kansanedustajilta edellytettäisiin kaupallisista yhteistöistä pidättäytymistä. Tuntuisi kieltämättä oudolta, että kansanedustajan voisi ostaa uutuusjogurtin tai vitamiinien mainoskasvoksi. t o i s ta i s e ks i t u n n e t t u ja vaikuttajia ei ole nähty ehdokaslistoilla. Vasta äänestyskopissa todella punnittaisiin suurien seuraajalukujen poliittinen pääoma. Samoin emme ole todistaneet yhdenkään puolueen vastikkeellista yhteistyötä vaikuttajan kanssa, vaikka etujärjestöt ovat jo kaupallisia yhteistöitä tehneet. Sen sijaan tuen ilmauksia puolueille ja tietyille ehdokkaille on näkynyt somessa. Sosiaalinen media hyödyttää tutkitusti niin sanottuja uusia eduskuntapuolueita enemmän. Perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat aktiivisimpia somettaTykkää ja äänestä! Saako somevaikuttaja vaikuttaa vaaleissa? VEERA SEMI VALTIOTIETEIDEN MAISTERI TURUN YLIOPISTO TURKU Ainakin vuosikymmenen ajan maassamme on povattu somevaaleja. Vielä somen valta on jäänyt enemmän yksittäisiksi nytkähdyksiksi kuin varsinaisiksi jytkyiksi. jia, jotka jaksavat vääntää tunteita herättävistä arvokysymyksistä. Algoritmit rakastavat polemiikkia. m Yö s s o m e Va i k u t ta jat ovat muuttuneet entistä kantaaottavammiksi. Seuraajat penäävät suosikeiltaan vastuuta milloin mistäkin. Vaalien alla tapahtui toinenkin someselkkaus. Kokoomus kimpaantui Salmelan Instagram-julkaisusta, jossa hän kritisoi varhaiskasvatuksen tilaa ja suuntasi syyttävän sormensa kohti kokoomusta ja perussuomalaisia. Soppa sakeni, kun Salmela poisti kokoomusaktiivien puolustuspuheenvuorot ja sulki kommentoinnin. Heräsi kysymyksiä, millaisilla ehdoilla somevaikuttajat voivat käydä yhteiskunnallista keskustelua? k r i t i i k i n Va i m e n ta m i n e n ei ole tyylikästä, mutta toisaalta somevaikuttajia ei säätele mikään elin. Heillä on täysi oikeus valita taistelunsa omilla kanavillaan. Suurin uhka sosiaalisen median yhteiskunnalliselle keskustelulle on vihapuhe ja kärjistynyt ilmapiiri. Sitran vuoden 2021 selvityksen mukaan sosiaalinen media voi uhata demokratiakehitystä, jos rakentavan keskusteluilmapiirin luomiseen ei panosteta e H k ä pä Va i k u t ta j i e n voimalla somesukupolvea voisi houkutella vaaliuurnille? Tilastokeskuksen mukaan viimeisimmissä eduskuntavaaleissa parikymppisistä noin puolet äänesti. Ahkerimpien äänestäjien eli 70-vuotiaiden ikäluokassa äänestysprosentti oli yli 80 %. Sitä paitsi nuoret eivät ole idiootteja. He ovat kaikista medialukutaitoisin sukupolvi, joka tuskin äänestää tiettyä henkilöä silkasta somevaikuttajan suosituksesta. Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta 35 kuVapäHkinän Vastaus! JOS LÖYSIT YHDENKIN EROAVAISUUDEN, OLET AIKA SEPPÄ, KOSKA KUVAT OLIVAT SAMANLAISET. Assarin sämpylät 5 dl vettä (tai maitoa/kaurajuomaa yms) 50g hiivaa 2 tl suolaa 1 rkl siirappia 50g voita, margariinia tai öljyä n. 10 dl vehnäjauhoja 1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola, siirappi ja rasva. Lisää jauhot erissä. Halutessaan taikinaan voi lisätä vaikka porkkanaraastetta 2. Laita lasillinen vettä mikroon alle minuutiksi. Siirrä taikina mikroon kohoamaan 3. Pyöritä tai leikkaa taikinasta halutun kokoisia paloja. Paista uunissa 200 asteessa 10-12min
• 149 150 156 155 160 162 159 SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ. Ilmoittaja Varsinais-Suomen vihreät ry Rene Ahonen opiskelija, tarkastus lautakunnan pj, urheiluaktiivi 22 v, Masku Theresia Bilola kestävän kehityksen politiikan tutkija, YTT 40 v, Turku Mirva Salonen suomen kielen opettaja, hankekoordinaattori, FM 48 v, Raisio Aliisa Wahlsten aluevaltuutettu, opiskelija, tutkimusavustaja , taitoluisteluvalmentaja 26 v, Turku Essi Lindberg viestintäpäällikkö, FM, hallitus ammattilainen, vara-aluevaltuutettu 41 v, Turku Riina Lumme kaupunginvaltuutettu, pääsihteeri 30 v, Turku Jukka-Pekka Puro filosofian tohtori, dosentti, tietokirjailija 54 v, Turku