• Piispanmunkki vai berliininmunkki? ?9 | Opas uudelle opiskelijalle ?16 Kun aika ei riitä ?24 | Opiskelu tulospaineiden myllerryksessä ? 30 4/2022
• koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-04.30 LA 10.9. Live: ARES & AVANTO LA 17.9. DYNAMON SYKSYINEN VAIHTOKIRPPIS PE 23.9. Live: PESSO PE 30.9. Live: YONA LA 1.10. Live: ISAAC SENE & AARO630 LA 8.10. Live: EX TUUTTIZ PE 14.10. Live: PAMBIKALLIO & MARKUS PERTTULA LA 15.10. Live: EGE ZULU PE 21.10. Live TRYER, FLIPPIPUISTO & KABUKI DROP PE 4.11. Live: MARA BALLS LA 5.11. Live: LOUIE BLUE PE 11.11. Live: ARPPA LA 19.11. Live: JAMBO VIIKONLOPPUISIN DJ’T KLO 04.30 ASTI TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOKSI YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA Avoinna: to klo 22-05 & pe-la 21-05 ennakkoliput: Dynamo app, ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta PE 9.9. DJ Rhythm Barrel LA 10.9. DJ Kolkka PE 16.9. DJ Esko Routamaa LA 17.9. DJ Supersakari KE 21.9. KUKAN LEVYRAATI (19.15) PE 23.9. Live: ROBINIA SPINES (21.00) + DJ Supersakari LA 24.9. DJ NIKOTOI PE 30.9. DJ Rhythm Barrel LA 1.10. DJ Supersakari PE 7.10. Live: ELSI SLOAN + DJ Anttipiootti LA 8.10. Dj Anttipiootti PE 21.10. Live: THE NEW TIGERS AVOLAVA OPEN MIC SUNDAY WITH WALTTERI PAHLAMA JOKA SUNNUNTAI! RUNSAS OLUTJA PELIVALIKOIMA! Tutkimuksen tulee lii?yä oppimisen tai oppimista tukevien toimien tehostamiseen. Myönne?ävän yksi?äisen apurahan suuruus voi olla enintään 20 000 euroa. Hakemukset tulee toimi?aa 1.9.-1.10.2022 välisenä aikana e-lomakkeella osoi?eeseen, jonka linkki kuten myös tarkemmat ohjeet ovat Tot-sää?ön ko?sivulla totsaa?o.com. Apurahaa koskeviin ?edusteluihin vastaa sää?ön toimitusjohtaja Erja Vihervaara erja.vihervaara@edu.turku.fi Turun Opiskelijain tukisää?ö julistaa hae?avaksi kannustusapurahaa Turun korkeakouluissa tutkimustyötä tekeville väitöskirjatasoisille tai post doc-tutkijoille.
• tylkkari.fi
• TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 4.2.2022 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 92. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Kira Kokko ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 11. marraskuuta 2022. Ajankäytön jalo taito Suomen Turun ABC Piisp anmunkki v ai berliininmunkki? Tylkkäri listasi uudelle opiskelijalle kaupungin keskeiset paikat. Kira Kokko perehtyy jutussaan ajankäytön hallintaan. Jalmari Salaterä lähti selvittämään tunteita herättävää munkkikiistaa perusteellisesti. 16 16 99 24 24 Pääkirjoitus Sadonkorjuun jälkeen ? 5 Uutiset Juhlanäyttely avattu, lehden verkkosivut uudistuvat ? 6, 7 Tutkija Mika Aaltola kertoo muuttuneesta turvallisuustilanteesta ? 8 Essee Yhteyttä etsimässä ? 30 Kolumni Kohti valoa ja ääntä ? 31 Essee Lomalla kesäkoulussa ? 30 Luottoresepti Arkinen tofukastike ? 34 Näkökulma Todellinen kampusrauha ? 35 sisältö 4/2022 bilevide okilpail u !
• pääkirjoitus Toimittajalta he rmanni sanke lo Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi kir a kokko Tylkkärin toimittaja e n s i n n ä k i n s u u r e t onnittelut kaikille uusille opiskelijoille! Monelle opintojen aloitus tarkoittaa uutta elämänvaihetta ja uusia rutiineja. Opiskelijaelämä vie helposti mennessään lukuisine tapahtumineen sekä monipuolisine kursseineen. Ensimmäiset tentit ja tehtävien takarajat saattavat yllättää hyvinkin valmistautuneen opiskelijan. Miten aikatauluttaa oma elämä niin, että opinnot edistyvät ja hyvinvointi ei kärsisi? Miten osata priorisoida juuri ne itselle tärkeimmät asiat ja lopettaa tai edes vähentää prokrastinoimista? Aikatauluttamaan ei opi ilman harjoittelua ja yliopistossa opintojen aloittaminen on monelle se paikka, kun ensimmäisen kerran joutuu oikeasti miettimään omaa ajankäyttöään. Sivulta 24 eteenpäin käydään ajankäytönhallintaa syvemmin läpi ja haastattelussa on opintopsykologi Sanna Keskitalo sekä kauppatieteiden kandi Kiira Vuorinen. Ajankäytönhallinnan vinkit hyödyttävät varmasti myös muiden vuosikurssien opiskelijoita. Ainakin allekirjoittanut sai paljon uusia vinkkejä Keskitalolta sekä Vuoriselta. toimittajalta S yksy on koittanut ja opiskelijat palailevat hiljalleen takaisin opinahjoihinsa. Takana on muutaman kuukauden mittainen varmasti ansaittu tauko opinnoista. Sen on voinut käyttää hyvällä mielellä voimien ja eväiden kartuttamiseen tulevalle. s u o m a l a i s e t ovat palanneet kesänvietostaan hyvin erilaiseen todellisuuteen kuin vuosi sitten. Korot, bensan ja ruuan hinta ovat korkeampia kuin aikoihin. Mielenterveyspalvelujen kuormitus sekä nuorten liikenneonnettomuuksien määrä kasvavat entisestään. Inflaatio kiihtyy ja vyö kiristyy. Samalla kuilu länsimaiden ja idän välillä on syventynyt. Suomen muuttuneet suhteet Venäjään herättävät epävarmuutta monilla mittareilla. Kansallinen huoltovarmuus on saamassa ansaitsemansa kunnianpalautuksen naiivin hyväuskoisuuden aikakauden jälkeen. Lisämausteensa soppaan antavat kulman takana kurkistavat eduskuntavaalit. Puolueet availevat kampanjoitaan, mikä näkyy monenlaisina julkisina ulostuloina. e n s i k e vä ä n vaalikampanjoilta toivoisi ennen kaikkea mahdottomien lupaamisen sijaan maanläheisyyden, ratkaisukeskeisyyden sekä arkijärjen nostamista kärkipaikoille. Tämä tarkoittaa käytännössä, että sähkön ei kuvitella tulevan pistorasiasta tai maidon kaupasta. Työmatkat eivät taitu taikamatolla lentäen ja raha vain ilmesty pankkiautomaattiin. Vastapainona jokaiselta äänioikeutetulta edellytetään ymmärrystä ja hyväksyntää siihen, että pennit yhteiseen kassaan ovat tiukemmassa kuin aikoihin. Se tekee kipeää, kun arkea elää pienellä liksalla pakastepitsan voimalla. Viisauden alku on kuitenkin tosiasioiden tunnustamisessa tälläkin kertaa. o n to d e t tava , että kaamoksen laskeutuessa ja roudan pureutuessa asuntoihin tiedossa ei ole terälehden tanssia. Onneksi kuitenkin pisimmänkin yön jälkeen verhojen raoista valoa tulvii huoneeseen. Pandemiakurimus on rauhoittunut isossa kuvassa kotimaassa. Leijonat takovat kaukalossa kovia tuloksia kisat toisensa jälkeen. Teen myös uhkarohkean ennustuksen, että kesän romanttisin poikamies James Bond palaa vielä tulevinakin kesäkausina Suomen televisioon. m o n e s t i ly h y e t hengähdystauot onnen hiluineen auttavat pärjäämään vastatuulessa pitkälle. Ehkä kulunut kesä seesteisillä hetkillään on tarjonnut omalta osaltaan sellaisia. Muistellaan lämmöllä niitä, kun talven hämärä peittää maan. Sadonkorjuun jälkeen
• T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 uutiset T urun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto palasi kesätauoltaan Turku-salissa. Elokuun kokouksessa edustajistossa käsiteltäviä aiheita olivat puolivuotiskertomus, strategiatoimikunta sekä ylioppilaskunnan Ylioppilaskunta päätti kohdentaa kehitysyhteistyövarojaan Ukrainaan TOIMITUS Edustajisto käynnisti syksynsä poliittisen linjapaperin käsittelyllä. poliittinen linjapaperi. P u o l i v u ot i s k e r to m u ks e n ko h da l l a ei suurta draamaa ilmennyt. Se hyväksyttiin kokouksen alkuvaiheessa ilman muutosesityksiä. Tämän jälkeen shown varasti poliittinen linjapaperi, jonka käsittelyyn käytettiin suurin osa ajasta. Poliittisesta linjapaperista oli käyty lähetekeskustelu huhtikuun kokouksessa.Vääntöä keskiviikkoiltana ilmeni muun muassa massaluentoihin, EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin, linjapaperissa käytettyyn termistöön sekä opiskelijaravintoloiden tarjontaan liittyen. Kaiken kaikkiaan poliittisen linjapaperin aiheet keräsivät runsaasti puheenvuoroja edustajistokentän laidasta toiseen. Mielenkiintoinen nosto linjapaperikeskustelun lomasta oli TSE-listan ja Ryhmä Lexin esitys ylioppilaskunnan humanitaarisen avun sijoittamisesta Ukrainaan. Avaus keräsi kannatusta jokaisesta edustajistoryhmästä ja tuli hyväksytyksi selvin luvuin. s t r at e g i ato i m i k u n n a n ko h da l l a ylioppilaskunta päätti lisätä valittavien toimiNäyttelyn juhlallisiin avajaisiin oli saapunut paikalle porukkaa mukavasti. kunnan jäsenten määrää kolmesta viiteen. Tämän myötä kaikki salissa toimikunnan jäsenen tehtävään esitetyt tulivat siihen valituksi. Kokouksen esityslistalla oli yhteensä 11 aihetta. Yli viiden tunnin mittainen kokous päätettiin lopulta kokouksen puheenjohtajana toimineen Sofia Saarisen nuijankopautuksella puoliltaöin. TYY100-näyttely avattu Liedon Vanhalinnaan n äy t t e ly p e r e h t y y ylioppilaskunnan toimintaan aina varhaisimmilta aikakausilta tähän päivään. Vuosisadan aikana TYY on kasvanut noin sadan perustajajäsenen kokouksesta kymmenen tuhannen opiskelijan järjestöksi. Merkkivuotta juhlistetaan vuosijuhlilla, tapahtumilla ja uudella satavuotishistoriikilla. Yliopistosäätiön tuella toteutettu näyttely on auki ensi vuoden lokakuuhun saakka. Näyttelyyn järjestetään ilmaisia bussikuljetuksia ylioppilastalon edustalta tiistaisin klo 16 ja klo 17. TOIMITUS T urun ylioiston ylioppilaskunnan satavuotisjuhlallisuuksiin kuuluva TYYntä ja myrskyä – Sata vuotta opiskelijaelämää juhlanäyttely on avattu Liedossa sijaitsevan Vanhalinnan kulttuuriympäristön makasiinin tiloihin. 6 Sofia Saarinen johti kokousta Turku-salissa.
• Turun yliopiston Namibian kampuksella tutkitaan opiskelun ja työelämän kuilua kokko aloitti turun ylioPPilaslehdellä tylkkäri ilmestyy syksyllä kaksi kertaa lehden verkkosivut uudistuvat T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 M iten yliopistosta valmistuvien ohjelmistotekniikan opiskelijoiden ja työelämän välistä kuilua voisi kuroa umpeen? Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden väitöskirjatutkija Maria Ntinda tutkii tätä parhaillaan väitöskirjassaan. Ntinda syventyy tutkimuksessaan haasteisiin, joita liittyy alalle valmistuvien namibialaisten ohjelmistotekniikan opiskelijoiden työllistymiseen. Tutkimus on kesken, mutta tähän asti on selvinnyt sekä yliopiston että työelämän piirissä opiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavia haasteita. Ensinnäkin yliopistojen opetussuunnitelmat ovat jäykkiä, ja hitaita uudistaa, joten nopeasti muuttuvan alan tarpeisiin on haastavaa valmistautua riittävän nopeasti. Ratkaisuja on kuitenkin saatu jo aikaan. Ntinda kertoo, että vastikään uudistettu opetussuunnitelma ei ole sidottu opetettaviin sisältöihin ja metodeihin, vaan kursseja voidaan soveltaa alan muuttuvien tarpeiden mukaan. t o i n e n h a as t e on, etteivät opiskelijat saa tarpeeksi kokemusta oikeista ohjelmistosuunnittelun projekteista. Työharjoittelua käyvä opiskelija saatetaan laittaa tekemään jotakin vähemmän tärkeää työtä, koska yritys ei halua ottaa riskiä työn epäonnistumisesta harjoittelijan käsissä. Ntindan tutkimus kartoittaa myös oleellisia taitoja, joita ohjelmistotekniikan opiskelija tarvitsee siirtyessään työelämään. Ntindan haastatellessa alan ammattilaisia suurista teknologiayrityksistä kävi ilmi, että teknisten taitojen lisäksi tärkeänä pidetään tehokkaita kommunikaatiotaitoja, yrittäjämäistä ajattelutapaa sekä kykyä esittää omia ratkaisuja annettuihin 7 työtehtäviin. Tällaisten asioiden harjoittelu voi ollahaasteellista perinteisessä yliopistomaailmassa, jos taustalla on pelkkää teoriaa. t ä r k e ä m a h d o l l i s ta ja näiden taitojen harjoitteluun sekä muutenkin yliopisto-opetuksen sekä työelämän välisen kuilun umpeen kuromiseen on Future Tech Lab eli tulevaisuuden teknologioiden laboratorio. Vuonna 2019 perustettu ja professori Erkki Sutisen johtama FT-Lab on Namibian yliopiston tiloissa toimiva Turun yliopiston etäkampus. FT-Lab on järjestänyt erilaisia lyhytmuotoisia kursseja: Hackathonit, eli intensiiviset ohjelmoinnin työpajat, ja kesäleirit sekä muut lyhyehköt pikakurssit ovat tuottaneet tuloksia ohjelmointitekniikan opiskelijoiden varustamisessa työelämään. n t i n da k e r to o seuraavaksi suuntaavansa tutkimuksensa namibialaisiin startup yrityksiin. Tarkoitus on selvittää startuppien tarpeita valmistuvien ohjelmointiteknikkojen osaamiselle. Startupit ovat keskeisessä roolissa namibialaisessa teknologiateollisuudessa, sillä ne ratkaisevat paikallisia ongelmia tehokkaammin kuin suuremmat teknologiayritykset. Ntindan tutkimuksen merkitys korostuu siinä, että osaavia ohjelmointiteknikkoja tarvitaan joka alalla. Nykyajan ongelmia ratkaistaan tietokoneohjelmien ja tekoälyn avulla. On tärkeää kehittää osaamista Namibiassa, jossa teknologiateollisuus ja -koulutus on ottamassa ensiaskeleitaan. Osaamisen kasvu tihkuu epäilemättä myös muualle kehittyvään Afrikkaan. Näyttelyn juhlallisiin avajaisiin oli saapunut paikalle porukkaa mukavasti. Turun Kauppakorkeakoulussa kolmannen lukuvuotensa aloittava Kira Kokko on aloittanut Turun ylioppilaslehdellä toimitusharjoittelijana. –Odotan, että pääsen hyödyntämään omaa osaamistani valokuvauksen puolelta ja oppimaan toimittajan hommista., Kokko kommentoi valintaansa. Kokko on toiminut aktiivisesti järjestötehtävissä sekä ollut mukana tekemässä Turun KY:n printtimediaa. Toimitusharjoittelijan työpöydälle kuuluvat juttujen kirjoittaminen, valokuvaaminen sekä verkkolehden ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen. REETI JALASMÄKI Turun ylioppilaslehden johtokunta on päätänyt toukokuun kokouksessaan muuttaa väliaikaisesti printtilehden ilmestymistahtia. Tylkkäri tullaan julkaisemaan syksyllä 2022 printtilehtenä poikkeuksellisesti kaksi kertaa kolmen sijasta. Johtokunnan mukaan ratkaisun perusteina olivat Paperiliiton lakon sekä raaka-aineiden ja energian hinnan levottoman markkinatilanteen aikaansaama painokulujen nousu. Tylkkäri uudistaa verkkosivunsa syksyn aikana. Lehdelle tuotetaan uusi kustomoitu verkkosivukokonaisuus WordPress-sisällönhallintajärjestelmällä. Verkkosivu-uudistuksella haetaan yleisilmeen parantamista sekä ennen kaikkea helppokäyttöisen kokonaisuuden saavuttamista. Uusien verkkosivujen on tarkoitus valmistua lokakuun ja marraskuun vaihteessa. Turun ylioppilaslehden verkkosivu-uudistuksen toteuttaa Tecci. Toimija voitti lehden kesällä järjestämän kilpailutuksen. TOIMITUS TOIMITUS ARVI SEESJÄRVI KIRA KOKKO Akateemiset purjehduskisat Helsingissä T urun Kauppatieteelliset purjehtijat ry eli tuttavallisemmin TuKY Yacht Club järjesti akateemiset purjehduskilpailut Helsingin Kulosaaressa 6.–7.8.2022. Mukana oli seitsemän joukkuetta ympäri Suomen. Turkua kisoissa oli edustamassa järjestäjätahon lisäksi Åbo Akademin kauppatieteiden opiskelijoiden Merkantila Segelsällskapet sekä TuKY Yacht Clubin alumneista koottu joukkue. TuKY yacht Clubin puheenjohtaja Valtteri Vuori kertoo, että idea kisojen järjestämiseen lähti jo viime syksynä, kun vanhemmat opiskelijat kertoivat tällaisen perinteen olemassaolosta. Pari vuotta tauolla olleet opiskelijoiden purjehduksen Suomen mestaruuskisat ovat ennen olleet vuosittainen perinne, joka nyt haluttaisiin nostaa takaisin. Paikaksi valikoitui Kulosaaren pursiseura Brändö Seglare ennen kaikkea sen takia, että sieltä saatiin veneet sekä tilat käyttöön kisoja varten. Kisat saatiin sujuvasti järjestettyä, vaikka sää tuottikin haasteita lauantaina. Lauantaina kisat jouduttiin kovan tuulen takia keskeyttämään, mutta sunnuntaina päästiin viemään loputkin lähdöt maaliin ja voittaja selvitettyä. Ensimmäiselle sijalle seilasi Turun edustus Merkantila Segelsällskapet ja toiselle sijalle kisan järjestäjätaho TuKY Yacht Club. Kolmannen sijan nappasi KY-Sail. Viikonlopun ohjelma ei rajoittunut pelkästään purjehtimiseen, vaan lauantai-iltana päästiin myös nauttimaan KY-Sailin järjestämästä iltaohjelmasta. Tunnelma oli koko viikonlopun ajan korkealla, ja jännitystä ei kisoista puuttunut. Seuraavan vuoden kisoista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta osallistujat kovasti toivovat, että sellaiset järjestettäisiin. Sofia Saarinen johti kokousta Turku-salissa.
• S yksyn opinnot alkavat edellisiin vuosiin verrattuna hyvin poikkeuksellisessa geopoliittisessa tilanteessa. Suomen lähettyvillä on käynnissä laajamittainen sota, joka on hyvin kourintuntuva ja herättää paljon ajatuksia. s u o m e n u l ko P o l i i t t i s e n instituution johtajan Mika Aaltolan mukaan sota on ilmiö, joka pyrkii arjen ja rauhan hajottamiseen. Aaltola on ollut läpi kriisitilanteen mukana suomalaisen turvallisuuskeskustelun myrskyn silmässä. Suomen turvallisuuden tilassa kansan tahtotila on hänestä tullut selväksi. –Kun katsoo mielipidetiedustelujen jakaumaa, niin kaikki ikäryhmät olivat samaa mieltä Suomen viemisestä Natoon. Päästiin eroon siitä eipäs juupas-keskustelusta, joka oli aika tunkkaista identiteettikeskustelua, Aaltola kertoo a a lto l a n m u k a a n Nato-jäsenyys on Suomelle iso muutos identiteettiin. –Saadaan osviittaa siitä, missä Suomi makaa. Me tiedämme sen, että jos Venäjä olisi onnistunut Ukrainan hallinon kaatamisessa muutamassa päivässä, niin siellä listalla olisi ollut sitten muita maita, Aaltola muistuttaa. –Ymmärrän täysin, että suomalaiset heräsivät tässä tilanteessa, Aaltola jatkaa. s u o m a l a i s e t o P i s k e l i jat ovat seuranneet tapahtumia Ukrainassa aktiivisesti. Aaltolan mukaan tärkeä asia, johon opiskelijoiden tulee keskittyä tulevina kuukausina on arki itsessään. Ystäviä tulee tavata ja luennoilla käydä eikä antaa sosiaalisen median sisältöjen häiritä. –Arjen päättäväisyys on tärkeintä. Tulevaisuuden asiantuntijoina opiskelijoiden kannattaa aloittaa päivänsä olemalla kärryillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Kuten olemme huomanneet, asiat vaikuttavat toisiinsa, Aaltola toteaa. Aaltola mainitsee esimerkkinä Ukrainassa alkaneen sodan vaikutukset maailman ruokakriisiin, tilanteen aikaansaamat muutokset energian hintoihin sekä lännen asettamat sanktiot Venäjälle. –Tämä monisyinen vyyhti antaa kaikille tieteenaloille analyysin tarvetta siihen mitä tämä tarkoittaa, Aaltola sanoo. a a lto l a a rv i o i , että lukuvuoden päättyessä tilanne Ukrainassa on edelleen vaikea. Hän uskoo, että sotaa seuraa konflikti eikä usko rauhaan päästävän toukokuuhun mennessä. –Jos aselepo saadaan, niin hyvä. Valitettavasti nekin ovat sitten vaan episodeja, joissa osapuolet varustautuvat seuraaviin vaiheisiin, Aaltola valottaa. –Sodassa pysyvä rauha vaatisi Venäjältä perusteellista asennemuutosta. Kaikkihan on kiinni Venäjästä. Pitkä konflikti tulee vaikuttamaan elämään taloudellisesti ja poliittisesti tuottaen levottomuutta, Aaltola kommentoi. k a i k k i tä m ä vahvistaa Aaltolasta sitä, että mieli tulee pitää ankkuroituna ja strateginen päättäväisyys täytyy muistaa jatkossakin. –Ei anneta Venäjälle mahdollisuutta sotkea asioita. Ensi keväänä on muun muassa tiedossa eduskuntavaalit. Käydään siis äänestämässä. On tavattoman tärkeää, että nämä asiat sujuvat, Aaltola päättää. TOIMITUS Opiskelijoiden arjen päättäväisyys keskeistä nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen ulkopoliittisen instituution johtaja, politiikantutkija ja dosentti Mika Aaltola toivoo, että opiskelijat muistavat pitää mielen ankkuroituna kriisien keskellä. tutkija M I KA AA L T O LA historian havinaa historian havinaa MITÄ TAPAHTUI 50 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? 15.9. 1972/23 OPISKELIJOILLE RAKENNETAAN Y L I O P P I L A S K Y L å L A A J E N E E J ä L L E E N . N S . L ä N T I S E N O S A N vA L M I S T u E S S A Tä N ä v u O N N A A LO I T E TA A N KO h TA u u d E N , I Tä I S E N O S A N R A K E N TA M I N E N . A Lu E E N L A S K E TA A N vA L M I S T u vA N LO P u L L I S E S T I v u O N N A 1978 J A K ä S I T Tävä N T u O L LO I N K A I K K I A A N 2052 A S u I N PA I K K A A . S I L LO I N Y L I O P P I L A S K Y L ä T u L E E TA R J OA M A A N A S u N TO PA I K AT K A I K K I A A N 3600 O P I S K E L I J A L L E . K Au P u N g I N vA LT u u S TO O N KO KO u K S E S S A A N 11.10.1971 vA R A N N u T T u R u N Y L I O P P I L A S K Y L ä S ä äT I ö L L E N O I N 3 h A : N S u u R I I S E N TO N T T I M A A N K A h TA E N S I K S I R A K E N N E T TAvA A vA I h E T TA vA R T E N . Bilevideokilpailu! Tylkkäri järjestää ajan hengessä bilevideokilpailun! Lähetä enintään 30 sekunnin mittainen klippi nimellä "Bilevideo" syyskuun loppuun mennessä sähköpostiosoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Voittaja julkaistaan seuraavassa numerossa. Paras video palkitaan muumimukilla. 8
• historian havinaa historian havinaa MITÄ TAPAHTUI 50 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? Turussa piispanmunkki on tunnettu herkku, mutta muualla Suomessa munkista käytetään eri nimeä. Osalle piispanmunkkiväännössä kyse on kotiseutuylpeydestä, osalle muun Suomen identiteettikriisistä. s e on piispa nmun kki . TEKSTI JALMA RI SALATE RÄ KUVAT TOIMIT US 15.9. 1972/23 OPISKELIJOILLE RAKENNETAAN Y L I O P P I L A S K Y L å L A A J E N E E J ä L L E E N . N S . L ä N T I S E N O S A N vA L M I S T u E S S A Tä N ä v u O N N A A LO I T E TA A N KO h TA u u d E N , I Tä I S E N O S A N R A K E N TA M I N E N . A Lu E E N L A S K E TA A N vA L M I S T u vA N LO P u L L I S E S T I v u O N N A 1978 J A K ä S I T Tävä N T u O L LO I N K A I K K I A A N 2052 A S u I N PA I K K A A . S I L LO I N Y L I O P P I L A S K Y L ä T u L E E TA R J OA M A A N A S u N TO PA I K AT K A I K K I A A N 3600 O P I S K E L I J A L L E . K Au P u N g I N vA LT u u S TO O N KO KO u K S E S S A A N 11.10.1971 vA R A N N u T T u R u N Y L I O P P I L A S K Y L ä S ä äT I ö L L E N O I N 3 h A : N S u u R I I S E N TO N T T I M A A N K A h TA E N S I K S I R A K E N N E T TAvA A vA I h E T TA vA R T E N . Bilevideokilpailu! Tylkkäri järjestää ajan hengessä bilevideokilpailun! Lähetä enintään 30 sekunnin mittainen klippi nimellä "Bilevideo" syyskuun loppuun mennessä sähköpostiosoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Voittaja julkaistaan seuraavassa numerossa. Paras video palkitaan muumimukilla.
• 10 H apuilen pussista käsiini herkkupalaa ja nostan sen ilmoille. Puraisen munkkia, jolloin sisällä olevat vadelmahillot tulevat näkyviin. Pureskelen tyytyväisenä herkkupalaa suussani pienemmäksi. Samalla tunnen, kuinka vaaleanpunainen sokerinen kuorrute sulaa suussani. Tarkkailen rasvan kyllästämää herkkua kädessäni ja otan ahnaasti toisenkin haukun. Pyyhin kämmenselälläni munkin jättämää rasvaa huuliltani. Mikään muu tuote ei näytä ajaneen turkulaisia muusta Suomesta näin paljon erilleen. Reilun neljänsadan kalorin leivonnainen on jakanut kansalaisia kahtia, mutta mistä kiistassa on tarkalleen kyse? Miksi piispanmunkkia kutsutaan muualla meille turkulaisille vierailla nimillä? T urku on helppo irvailun kohde sosiaalisessa mediassa. Kestoaiheita ovat funikulaarin jämähtäminen, toriparkkityömaa tai toriparkkityömaan valtaaman keskustan brändääminen Turku Centeriksi. Sosiaalinen media ja erityisesti Twitter ovat tulleet tunnetuiksi alustoina, joissa keskustelu ottaa helposti kierroksia. Liikenne, ilmastonmuutos, kasvisruoka ja tietysti piispanmunkit puhuttavat kansalaisia. Twitterissä turkulainen Petri Karvinen on tuttu hahmo piispanmunkkikeskusteluissa. Hän on kuratoitu turkulainen. Karvinen on syntynyt Heidekenillä ja saanut akateemisen kasvatuksen Turun kauppakorkeakoulussa. Jutun sitaatteja tarkistaessaan hän haluaa huomauttaa, että on myös ollut alivuokralaisena Ressu Redfordin omistamassa studiossa. Tämän turkulaisemmaksi on vaikea nousta. Karvisen mukaan piispanmunkkiväännön taustalla ei välttämättä ole Turun ja muun Suomen välinen pystypaini. Kyseessä on muun Suomen kamppailu oman identiteetin hyväksymisestä. ”Minun mielestäni kaikki ovat oikeasti turkulaisia, mutta joillain asian hyväksyminen vain kestää yhden eliniän yli. Suomi on kuitenkin yllättävän metsittynyt jatke Turulle.” Karvinen kertoo, että ymmärtää tämän vuoksi hyvin piispanmunkin vastustajia ja toivottaa heidät tervetulleeksi turkulaisuuteen. Joillakin oman turkulaisuuden hyväksyminen kestää kauemmin, joillakin vähemmän. Hänelle piispanmunkit ovat ainoa oikea nimitys leivonnaisille. Kauppahallin vitriineissä munkit olivat piispanmunkkeja jo lapsuudessa. Näin on aina ollut. Karvinen halusi yhdistää kauppakorkeasta saadun kaupallisen taipumuksen piispanmunkkeihin. Hän aloitti piispanmunkkien innoittamana oman Piispandex-brändin, jonka alla kasvatti piispanmunkkitietoutta pyöräilyvaatetuksen avulla. Nimessä yhdistyvät Pohjois-Amerikassa pyöräilijöiden asusteista tunnettu spandex-kauppamerkki sekä tietysti piispanmunkit. K arvinen on tehnyt piispanmunkkikuosin pyöräilyvaatteista kimppatilauksia ympäri maata. Erilaisia vaate-eriä on valmistunut tähän mennessä kolme. Mikä saa keski-ikäisen suomalaismiehen tekemään tällaista? ”Lyhyt vastaus on hapen puute. Idea syntyi ehkä hieman liian pitkän pyörälenkin aikana. Olen huomannut, että internetissä pyöräilijöitä yritetään kehua termillä ’spandex’. Tätä kehua pitää kertoa muillekin.” Suomi ei ole munkkiväännön ainoa maa. Esimerkiksi Saksassa vääntöä käydään erityisesti Berlinerin ja Pfannkuchenin kesken. Berliner saattaa jonkun mielestä muistuttaa ulkomuodoltaan paljon piispanmunkkia. Molemmat ovat pyöreitä ja sisällä on hilloa. Kuorrutteen sijaan Berlinerissä on kuitenkin päällä tomusokeria. Munkin nimi vaihtelee alueellisesti. Berliinissä munkki tunnetaan Pfannkuchenina, Pohjois-Saksassa Berlinerinä ja Münchenissä jopa Krapfenina. Turkulaiseen korvaan saksalainen munkkitaisto kuulostaa tutulta. Samainen munkkivääntö eksyi joitakin vuosia sitten myös Karvisen sosiaaliseen mediaan. Saksan valtion piispanmunkkipropagandaa, kuten hän tuhahtaa. Tämän myötä hän ajautui ostamaan Twitteristä mainostilaa Berliinin ja Münchenin alueilta. Mainoskampanjan hän ohjasi omaan Piispandex-kauppaansa. Kiistahan siitä syntyi. ”Luonnollisesti siitäkin tuli vihapostia Saksasta, kun muutama saksalainen tuli kiroilemaan minun fiidiini, että olen väärässä mukamas.”
• K arvinen ei ole ainoa turkulainen, joka on lähtenyt nimikiistaan mukaan. Niin ikään Niko Niinivirta osallistuu ahkerasti samaiseen diskurssiin Twitterin puolella. Hän kokee, että kyseessä olisi Turun taisto muuta Suomea vastaan. Oikean pääkaupungin pitäisi olla Turku. Turkuun sijoitettiin Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinto vuonna 1809 sen jälkeen, kun Ruotsi oli menettänyt Suomen sodassa. Ainoastaan kolme vuotta myöhemmin Aleksanteri I päätti siirtää hallinnon Helsinkiin. Varsinaisesti hallintokoneisto siirtyi uuteen pääkaupunkiin vasta vuonna 1819. Yliopistokin siirrettiin Helsinkiin vuonna 1827 sen jälkeen, kun palo oli tuhonnut Turun lähes kokonaan. Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja Niinivirralla munkkikeskustelussa kyse on kotiseutuylpeydestä. Hän on käynyt korkeakoulut Turussa ja syntynyt täällä. Niinivirta ei ole keksinyt yhtään rationaalista syytä, miksi munkin nimi ei olisi piispanmunkki. ”Oma tutkimukseni vie sinne, että nimi johtaa Turun piispasta eli Mikael Agricolasta. Hän on kirjakielen isä, niin sieltä löytyy varmaan oikea tieto.” Onko kyse nyt valveutuneen kansalaisen omasta nettitutkimuksesta, joka otti koronapandemian aikana tuulta alleen vai puhutaanko ihan akateemisella pieteetillä tehdystä tutkimuksesta? Linjan toisesta päästä kuuluu repeilyä. ”No… jostain sieltä välimaastosta.” Niinivirta huomaa olleensa nimikiistassa myöhäisherännyt. Sosiaalisen median myötä ongelma tuli hänelle julki. ”Oikeastaan vasta kun tulin someen ja törmäsin muihin kulttuureihin eli viittaan nyt tamperelaisiin ja helsinkiläisiin, niin huomasin, että he puhuvat hassusti ja käyttävät itselleni vieraita termejä.” Niinivirta on joutunut käymään nimikiistassa vääntöä yksityishenkilöiden kanssa, mutta vastaan on asettunut myös suuryrityksiä. ”Ehkä isoin vihollinen on Fazer. Heidän tuotenimensä on väärä ja sitä löytyy Turustakin. Olen yrittänyt käydä heidän kanssaan neuvotteluja aiheesta. Toistaiseksi neuvottelut eivät ole saaneet turkulaisille myötämielistä lopputulosta. Boikottiin hän ei ole kuitenkaan lähtenyt. Paitsi Hesburgeria vastaan. Niinivirta ajautui boikottiin tehtyään piispanmunkeista oman lyhyen kyselytutkimuksen. Hän huomasi, että Hesburgerissa käytettiin väärää nimeä munkista. Twitterin puolella yritys viestitti Niinivirralle, että työntekijät saavat käyttää piispanmunkista muitakin nimiä.Hän kertoo, ettei ole pitkävihainen. Anteeksi on annettu, mutta pettymys jäi. ”Jotenkin odottaisin turkulaiselta ravintolaketjulta enemmän tällaisessa asiassa.” Ennen kaikkea Niinivirta iloitsee piispanmunkkikeskustelusta sen keveyden takia. Maailmasta löytyy isompiakin epäkohtia. ”Se on mukava kiistelynaihe, koska se on yksi vähiten vakavimmista vakavista asioista, joista voi kiistellä.” L yhyt vierailu kampusalueen vähittäiskaupoissa ja kahviloissa vahvistaa Niinivirran havainnon. Astun Kiinamyllynkadulla K-Market Pippurin ovista sisään. Siellä Fazerin leipomaa piispanmunkkia kaupitellaan väärällä nimellä. Jatkan matkaani Hämeenkatua alaspäin Naantalin Aurinkoiseen. Hymyilen kuin Naantalin aurinko, sillä vitriinissä makoilee rasvan kyllästämiä piispanmunkkeja siistissä rivissä ja oikealla nimellään. Matka jatkuu katua alaspäin K-Market Puhakkaan, jossa Fazerin valmistamaa munkkia myydään toistamiseen väärällä nimellä. Tien toisella puolen Sale ei vierailuajankohtana myynyt piispanmunkkeja. Käännän pyöräni tangon kohti Itäistä Pitkäkatua. Delican opiskelijaravintolan vieressä sijaitsevasta Salesta munkkia oli mahdollista ostaa sen oikealla nimellä. Leivonnainen ei ollut Fazerin käsialaa, vaan Jokioisten leivän tuotos. Suuntaan vielä lopuksi Ylioppilaskylään. Harpon K-Market Maisteriin sisään, mutta paistopisteellä ei kaupata piispanmunkkeja. Jäljet johtavat nopeasti sylttytehtaalle. Fazer näyttäisi olevan yhteinen nimittäjä piispanmunkin väärälle nimelle. Fazer Leipomoiden markkinointipäällikkö Sini Lilja kertoo, että munkkia voi kutsua monella nimellä, mutta Turun ulkopuolella sitä kutsutaan hänen mukaansa muilla nimityksillä. Fazerilla tuotteita myydään yhden virallisen tuotenimen alla, minkä myötä munkin väärä nimi on levinnyt myös Turkuun. Lilja on kuitenkin valmis tulemaan turkulaisia vastaan. ”Munkkia myydään yksittäisissä pisteissä, joten meidän puolestamme sitä saa myydä vaikka piispanmunkki-nimellä.” Vuonna 2015 Fazer investoi uuteen munkkilinjaan, joka tuottaa ainoastaan pyöreän muotoisia munkkeja. Tämän myötä ei ole mahdollista tehdä esimerkiksi pitkulaisia munkkeja ainoastaan turkulaisille, ja nimetä niitä piispanmunkeiksi. Lisäksi pelkästään turkulaisille suunnattu munkki saattaisi jäädä menekiltään liian pieneksi, Lilja laskeskelee.Turkulaisten tuohtumus nimikiistassa on helppo ymmärtää, jos leivonnaista on aina kutsuttu piispanmunkiksi ja Fazerin tuotenimi on jokin muu, hän pohtii pilke silmäkulmassa. Lilja myöntää, että Fazerinkin sisälle on muodostunut nimikeskustelussa kaksi kuppikuntaa. ”Meillä on Fazerilla myös turkulaisia töissä." 13
• 14 "Ei ainakaan nimitysten perusteell a v aikuttaisi olev an Turun j a Helsingin välinen köydenveto, v aan pikemmin Turun j a Berliinin välinen köydenveto." ? E rään tarinan mukaan turkulainen leipuri olisi halunnut kansankielistää munkin nimen 1900-luvun alussa. Samoihin aikoihin suomalaiset muuttivat kansallismielisesti sukunimiään suomalaiseen muotoon, joten tarina lienee uskottava. Leipuri nimesi munkin juhlavasti piispanmunkiksi. Olihan Suomen ja Turun arkkipiispan istuin Turussa. Turussa arkkipiispantalo sijaitsee Piispankadun ja Agricolankadun kulmauksessa, jonne se valmistui vuonna 1887. Tiettävästi arkkipiispan istuin on sijainnut samaisella tontilla jo 1720-luvulta lähtien. Suomen ja Turun arkkipiispa Tapio Luoma kertoo, että on tottunut käyttämään piispanmunkista sen toista nimeä. Munkin ympärillä vellovasta nimikahnauksesta hän ei ollut aiemmin kuullut. Luoma valittiin virkaan vuonna 2018. Neljän vuoden aikana hän on päässyt oppimaan paljon turkulaisuudesta. Munkin oikea nimikin on tullut tutuksi. ”Nyt kun olen asunut Turussa muutaman vuoden, niin olen törmännyt tähän, että se on piispanmunkki.” Mistä nimiväännöstä voisi olla arkkipiispan mielestä kyse? Onko kyseessä entisen ja nykyisen pääkaupungin välinen kiista? Linjan toisesta päästä kuuluu naurua. ”Minun on kauhean vaikea tietää, mikä on näiden nimitysten taustalla. Ei ainakaan nimitysten perusteella vaikuttaisi olevan Turun ja Helsingin välinen köydenveto vaan pikemminkin Turun ja Berliinin välinen köydenveto." Luoma huomauttaa, että Turku on hakenut kautta aikain vaikutteita Keski-Euroopasta. Turku on eurooppalainen kaupunki, jolla on pitkä historia. Kyseessä ei siis voi olla Helsingin kanssa käytävä kahnaus, koska tällöin munkin vaihtoehtoinen nimi olisi helsinginmunkki, Luoma järkeilee. Väri kuitenkin paljastaa munkin oikean luonteen. ”Punertava väri munkin päällysteessä viittaa piispaan väriin, joka on vanha piispallinen ja piispan virkaan liittyvä väri. Se näkyy piispan virkapaidassa." Muutos nimen ilmaisussa on Luoman mukaan paradigman muutos. Kestää hetken, että ihmiset oppivat oikean nimen. Ihmisten täytyy hyväksyä se, että rinnakkain elää ainakin tietyn aikaa molempia ilmaisuja, Luoma kertoo. Uskaltaako tästä kiertelystä kuitenkin vetää johtopäätöksen, että piispanmunkki olisi munkin oikea nimi? ”Minulle [piispanmunkki] käy oikein hyvin. Katsotaan, pystynkö arkikielessä aina muistamaan, että tämähän onkin piispanmunkki.”
• Tur kul ai sen
• TEKSTI AKSELI MÄSSELI KUVAT TOIMITUS Tur kul ai sen k äs i k i rj a Paras paikka opiskeluun? Mistä halvat oluet? Mikä on ToFo? Tylkkäri kokosi 48 paikkaa, jotka fuksin on hyvä tietää. opis k eli j an
• 18 T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 Muonituskeskukset Opiskelijan keittiö koostuu yksikertaisista aineksista: tonnikalasta, pastasta ja Unican ravintoloiden kuiteista. Unica ja 2,7 € maksavat kotiruokalounaat ovat kuin lahja taivaasta. Siksipä Tylkkärin asiantuntijaraati suositteleekin niiden ylenpalttista käyttämistä kaikille. Assarin ullakko (Rehtorinpellonkatu 4a, 20500 Turku) Ylioppilastaloissa sijaitseva Unican "pääravintola" tarjoaa jokaiselle jotakin jokaisena viikonpäivänä ja on arkisin auki iltakahdeksaan. Delica (Pharma City, Itäinen Pitkäkatu 4, 20520 Turku) Kupittaan johtava lounasravintola, Teutorin läheisyydessä. Ravintola Monttu (Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku) Kauppakorkean tiloissa toimiva muonituskeskus, josta löydät kampuksen parhaat HotWingsit ja ajoittain palvelevan anniskeluliike Montun. Unican Kulma (Brahenkatu 2, 20100 Turku) Unican uusin tulokas ydinkeskustassa. Opiskelijaystävällisen ruuan lisäksi täältä löydät myös edulliset aloittelujuomat, onhan ravintolassa kaikki -20% opiskelijalle! Kauppahalli (Eerikinkatu 16, 20100 Turku) Kauppahallista löytyy kaikki, mitä ihminen voi tarvita. Kaupungin top 3 pitsa, palvelevat kalaja lihatiskit ja ennen kaikkea kaupungin paras piispanmunkki. Blanko (Aurakatu 1, 20100, Turku) "Vähän parempaa Seppälää." "Ei pelkkää hernekeittoa." "Se lammaspasta!" Näin kommentoitiin ravintola Blankoa, johon sinunkin kannattaa syksyn aikana tutustua. Tuken anne arjessa j a hädässä Elämä voi yllättää poloisen opiskelijan mitä moninaisimmilla tavoilla. Onneksi näiden tilanteiden kanssa ei tarvitse olla yksi: apu löytyy usein läheltä. TYY toimisto (Rehtorinpellonkatu 4a, 20500 Turku) TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta huolehtii opiskelijan eduista ja asioista. TYY valvoo opiskelijan etua yhteiskunnan jokaisella pelikentällä. Toimistolta voit hakea lukuvuositarran opiskelijakorttiisi. Samalta käytävältä löytyy myös Tylkkärin toimitus. YTHS (Kirkkotie 13, 20540 Turku) YTHS eli ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö huolehtii opiskelijoiden terveydenhuollosta. YTHS tarjoaa perusterveydenhoidon palvelut sekä hammashuoltoa. YTHS ei peri palveluistaan palvelumaksua. Kirkkotien toimipiste löytyy yliopiston läheisyydestä. TYS (Inspehtorinkatu 12a, 20540 Turku) TYS eli Turun ylioppilaskyläsäätiö tarjoaa kaupungin halvimmat vuokra-asunnot ja auttaa hätämajoituksen järjestämisessä, jos vaikuttaa siltä, ettet löydä kattoa pään päälle. Asuntoja kannattaa tiedustella toimistosta soittamalla. Huomioi, että kaikki elo-syyskuussa vapautuvat asunnot tulevat uusien opiskelijoiden käyttöön. Poliisi (Eerikinkatu 40-42, 20101 Turku) Poliisin tavoittaa numerosta 112. TYKS (Savitehtaankatu 1, 20540 Turku) TYKSin päivystys on ympärivuorokautinen ja sisäänkäynti löytyy yliopistollisen keskussairaalan Nummen päädystä. Täältä löydät sen kaverisi, joka päätti lähteä jatkoilta sähköpotkulaudalla kotiin. Tee itsellesi palvelus ja vältä tätä paikkaa. Alko (keskustassa useampi) Elämän A ja O välissä L ja K. Menee kiinni yhdeksältä…
• Opiskelijan keittiö koostuu yksikertaisista aineksista: tonnikalasta, pastasta ja Unican ravintoloiden kuiteista. Unica ja 2,7 € maksavat kotiruokalounaat ovat kuin lahja taivaasta. Siksipä Tylkkärin asiantuntijaraati suositteleekin niiden ylenpalttista käyttämistä kaikille. Assarin ullakko (Rehtorinpellonkatu 4a, 20500 Turku) Ylioppilastaloissa sijaitseva Unican "pääravintola" tarjoaa jokaiselle jotakin jokaisena viikonpäivänä ja on arkisin auki iltakahdeksaan. Delica (Pharma City, Itäinen Pitkäkatu 4, 20520 Turku) Kupittaan johtava lounasravintola, Teutorin läheisyydessä. Ravintola Monttu (Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku) Kauppakorkean tiloissa toimiva muonituskeskus, josta löydät kampuksen parhaat HotWingsit ja ajoittain palvelevan anniskeluliike Montun. Unican Kulma (Brahenkatu 2, 20100 Turku) Unican uusin tulokas ydinkeskustassa. Opiskelijaystävällisen ruuan lisäksi täältä löydät myös edulliset aloittelujuomat, onhan ravintolassa kaikki -20% opiskelijalle! Kauppahalli (Eerikinkatu 16, 20100 Turku) Kauppahallista löytyy kaikki, mitä ihminen voi tarvita. Kaupungin top 3 pitsa, palvelevat kalaja lihatiskit ja ennen kaikkea kaupungin paras piispanmunkki. Blanko (Aurakatu 1, 20100, Turku) "Vähän parempaa Seppälää." "Ei pelkkää hernekeittoa." "Se lammaspasta!" Näin kommentoitiin ravintola Blankoa, johon sinunkin kannattaa syksyn aikana tutustua.
• Karu tosiasia on se, että jos haluaa Kelan jatkavan tukien maksua, myös seuraavana vuonna on niitä opintopisteitä raavittava kasaan, vaikka väkisin. Tässä siis 4 hyvää paikkaa pänttäämiseen (ja myös) sen esittämiseen. Kaupunginkirjasto (Linnankatu 2, 20100 Turku) Kaupunginkirjasto on Turun ykköspaikka opiskeluun. Kaukana kampuksesta minimoit tuttuihin törmäämisen mahdollisuuden ja maksimoit opiskelutehokkuutesi. Kauppakorkeakoulun kirjasto (Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku) Kauppakorkean kirjasto tarjoaa suuren hiljaisen lukutilan, jossa voit tarkkailla tenttiviikon lähestyessä stressaantuneita opiskelijatovereita ja ammentaa näin voimaa omaan tekemiseen. Feeniks (Henrikinkatu 2, 20014 Turun yliopisto, 20500 Turku) Yliopiston pääkirjasto, sijaitsee mäen päällä. Mitä et täältä löydä, sitä et tarvitse. Teutori (Lemminkäisenkatu 3, 20520 Turku) Loistava opiskelusoppi Kupittaalla asuville lähellä Delicaa! Educarium (Assistentinkatu 5, 20500 Turku) Tästä kirjastosta löydät kasvatusja yhteiskuntatieteiden aineistot sekä EU-kokoelman. Donnalta pois lähtiessäsi mieleesi nousee auttamatta tämä kysymys ja jos et halua vastaukseksi Lidlin kylmähyllyä, niin tässä sinulle 4 kovaa vaihtoehtoa keskustan tuntumassa. Bar Toimisto (Kaskenkatu 3, 20700 Turku) Bar Toimisto: ei approja ilman Toimistoa, eikä opiskelijaa ilman jaloviina-haalarimerkkejä. Ne ja alle neljän euron tuopin löydät Toimistosta. Niin ja vanhempien soittaessa voit vastata: "Mää ole ny toimistos, ei oo aikaa.” Proffan Kellari (Rehtorinpellonkatu 6, 20500 Turku) Kävit tekemässä sen vaikean tentin ja olet myynyt maasi. Ei hätää, apu on lähempänä kuin koskaan! Proffan Kellarin vitosen tuoppi palauttaa uskosi tähän maailmaan ja voit kääntää nokan kohti uusia haasteita. (Karhu 0,5 5€ klo 12-17) Bar Bristol (Hämeenkatu 16, 20500, Turku) Tykkäätkö päteä? Pidätkö oluesta? Bar Bristol on paikka sinulle. Kuppilassa järjestetään 3 tietovisaa viikossa, joten sinulla on 3 mahdollisuutta viikoittain lähteä toteuttamaan itseäsi. Mitä vielä odotat? Tinatuoppi (Eerikikinkatu 8, 20100) Perjantai meni pitkäksi eikä paluu julmaan maailmaan kiinnosta? Tinatuopista löydät ydinkeskustan halvimman tuopin, jolla matkasi jatkuu vielä ohikiitävän hetken. Olut 3,9 € la klo 9-10. Opiskele Mistä h alpaa k aljaa? Fuksisyksy on pippaloita täynnä ja jokainen näistä menopaikoista tulee varmasti tutuksi jossain vaiheessa. Ota siis tästä jokaisen kuppilan erikoisuudet haltuun! Night club Marilyn (Eerikinkatu 19, 20100) Yli 30-vuotias Night club Marilyn on Turun yöelämän kiintotähti: opiskelijabileiden mekka ja osoitus siitä, että tanssilattia ja karaoke säilyttävät taikansa vuodesta toiseen. Astu jonoon, tervehdi sheriffiä ja kokeile onneasi, ehkä sinullekin siunautuu Lynin vippi? Forte Kristiinankatu 8, 20100 Turku Opiskelijabileet ja tapahtumakutsussa lukee ToFo. Google näyttää kuvia mosambikilaisesta rannasta: ”Mitä ihmettä mä teen?” No suuntaat torstai-iltana Kristiinankadun helmeen eli Forte-yökerhoon nauttimaan puoleen yöhön kestävästä happy hourista. (Ennen puolta yötä kaikki puoleen hintaan.) Heidi’s Bier Bar (Aurakatu 14, 20100, Turku) Heidin olutravintolassa ei after ski lopu. Viikon kaikkina päivinä aukioleva yökerho tarjoaa alppitunnelmaa kympistä aamuviiteen ja euron shotit tiistaisin. Kiireisinä iltoina varaudu viettämään enemmän aikaa jonossa kuin sisällä. Dynamo (Linnankatu 7, 20100, Turku) Dynamossa pääset nauttimaan niin livemusiikista kuin DJ:n levykiekoista. Ulkokuori voi hämätä. Saaristobaari (Aurakatu 14, 20100 Turku) Heidisin vieressä sijaitseva Saaristobaarissa ravintolapuoli sekä yökerho. Kaupungin top 3 pitsat!
• T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 Donnalta pois lähtiessäsi mieleesi nousee auttamatta tämä kysymys ja jos et halua vastaukseksi Lidlin kylmähyllyä, niin tässä sinulle 4 kovaa vaihtoehtoa keskustan tuntumassa. Bar Toimisto (Kaskenkatu 3, 20700 Turku) Bar Toimisto: ei approja ilman Toimistoa, eikä opiskelijaa ilman jaloviina-haalarimerkkejä. Ne ja alle neljän euron tuopin löydät Toimistosta. Niin ja vanhempien soittaessa voit vastata: "Mää ole ny toimistos, ei oo aikaa.” Proffan Kellari (Rehtorinpellonkatu 6, 20500 Turku) Kävit tekemässä sen vaikean tentin ja olet myynyt maasi. Ei hätää, apu on lähempänä kuin koskaan! Proffan Kellarin vitosen tuoppi palauttaa uskosi tähän maailmaan ja voit kääntää nokan kohti uusia haasteita. (Karhu 0,5 5€ klo 12-17) Bar Bristol (Hämeenkatu 16, 20500, Turku) Tykkäätkö päteä? Pidätkö oluesta? Bar Bristol on paikka sinulle. Kuppilassa järjestetään 3 tietovisaa viikossa, joten sinulla on 3 mahdollisuutta viikoittain lähteä toteuttamaan itseäsi. Mitä vielä odotat? Tinatuoppi (Eerikikinkatu 8, 20100) Perjantai meni pitkäksi eikä paluu julmaan maailmaan kiinnosta? Tinatuopista löydät ydinkeskustan halvimman tuopin, jolla matkasi jatkuu vielä ohikiitävän hetken. Olut 3,9 € la klo 9-10. Missä on bileet? Fuksisyksy on pippaloita täynnä ja jokainen näistä menopaikoista tulee varmasti tutuksi jossain vaiheessa. Ota siis tästä jokaisen kuppilan erikoisuudet haltuun! Night club Marilyn (Eerikinkatu 19, 20100) Yli 30-vuotias Night club Marilyn on Turun yöelämän kiintotähti: opiskelijabileiden mekka ja osoitus siitä, että tanssilattia ja karaoke säilyttävät taikansa vuodesta toiseen. Astu jonoon, tervehdi sheriffiä ja kokeile onneasi, ehkä sinullekin siunautuu Lynin vippi? Forte Kristiinankatu 8, 20100 Turku Opiskelijabileet ja tapahtumakutsussa lukee ToFo. Google näyttää kuvia mosambikilaisesta rannasta: ”Mitä ihmettä mä teen?” No suuntaat torstai-iltana Kristiinankadun helmeen eli Forte-yökerhoon nauttimaan puoleen yöhön kestävästä happy hourista. (Ennen puolta yötä kaikki puoleen hintaan.) Heidi’s Bier Bar (Aurakatu 14, 20100, Turku) Heidin olutravintolassa ei after ski lopu. Viikon kaikkina päivinä aukioleva yökerho tarjoaa alppitunnelmaa kympistä aamuviiteen ja euron shotit tiistaisin. Kiireisinä iltoina varaudu viettämään enemmän aikaa jonossa kuin sisällä. Dynamo (Linnankatu 7, 20100, Turku) Dynamossa pääset nauttimaan niin livemusiikista kuin DJ:n levykiekoista. Ulkokuori voi hämätä. Saaristobaari (Aurakatu 14, 20100 Turku) Heidisin vieressä sijaitseva Saaristobaarissa ravintolapuoli sekä yökerho. Kaupungin top 3 pitsat! Sivistä itseäsi Yliopisto on sivistyksen kehto, mutta ei se tarkoita sitä, ettei vapaa-ajallakin voisi vähän sivistää itseään. Tässä muutama täsmävinkki turkulaisen yleistiedon saavuttamiseksi. Turun linna (Linnankatu 80, 20100 Turku) Turku ja turkulaisuus tiivistyvät muutamaan paikkaan ja Turun linna on yksi niistä. Vaikka historia ei kiinnostaisikaan, niin käy ihmeessä suorittamassa velvollisuutesi ja ihastu tähän keskiaikaiseen linnaan opiskelijahintaan 7€! Posankka (Pispalantie 5, 20540 Turku) Posankan näkeminen sisältä on osa fuksikokemusta. Sisäänpääsyn löydät kyllä itse. ;) Sisäänpääsy 0€! Aboa Vetus Ars Nova (Itäinen Rantakatu 4-6, 20700 Turku) Aboa Vetus-museo Rettigin kaupunkipalatsin alla esittelee vanhaa Turkua ennennäkemättömällä tavalla. Arkeologian untuvikkokin hämmästyy, kun laskeutuu keskiaikaiseen kellariin. Opiskelijahinta 8€ Kaupunginteatteri (Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku) Jylhästi jokirannassa tönöttävä teatteri tarjoaa opiskelijalle arkipäivien näytöksiin lipun kympillä ostaessasi sen samana päivänä. Konserttitalo (Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku) Turun filharmonisen orkesterin kotipaikka, joka tyydyttää vaativankin kuuntelijan tarpeet tarjoamalla musiikkia klassisesta rokkiin. Piipahda ennen kuin rakentavat uuden. Tuomiokirkko (Tuomiokirkonkatu 1, 20500 Turku) Uuden turkulaisen pakollinen pyhiinvaelluskohde numero yksi. Käy ainakin ottamassa torilla kuva ja kurkkaa sisään.
• Liiku pää selväksi Opiskelu ei maita? Fiilis muutenkin vähän maissa? Turku on täynnä mahdollisuuksia selättää nämä ongelmat urheilemalla. Paavo Nurmen stadion (Paavo Nurmen puistotie 9, 20800 Turku) Turun yleisurheilupyhättö, johon voit mennä lunastamaan sen fuksibileissä uhoamasi kolmen tonnin kuupperin. Stadionia ympäröivässä puistossa on muun muassa koripallo-, tennis-, beachvolleykentät sekä frisbeegolfrata. CampusSport (Assistentinkatu 5, 20500 Turku) CampusSport tarjoaa kaupungin halvimmat kuntosalit ja aimo läjän ryhmäliikuntaa ja turnauksia, jotka jatkuvat ympäri vuoden. Palvelutiski löytyy Educariumilta, jossa voit hoitaa juoksevat asiat. Impivaaran hiihtoladut (Signalistinkatu 9, 20360 Turku) On talvi eikä kuntosali huvita? Hyppää bussiin nro 13 ja kohti Impivaaran latuja. Hiihtäminen on mitä parhainta aivojen nollaamista ja Impivaarasta löydät mäet, joiden avulla nollaat myös kroppasi. Impivaaran ladut ovat ainoat lumetettavat ladut Turussa, joten vähälumisena talvena ruuhkaa voi esiintyä. Toimitus suosittelee. Kirppikset Kaikkea ei kannata ostaa uutena ja käytettykin tavara voi olla laadukasta. Turussa on useita kirpputoreja ja tässä vain muutama niistä. Merkitys 2nd hand (Linnankatu 19b, 20100 Turku) Merkityksestä löydät vaatteiden ja kenkien lisäksi oman korubrändin! Puutorin kirppis (Brahenkatu 14, sisäpiha, 20100 Turku) HUOM! Sisäänkäynti sisäpihalla lasikuution kautta. Maanantaimarket (Kristiinankatu 6, 20100 Turku) Ydinkeskustassa toimiva Maanantaimarket on auki viikon jokaisena päivänä. Pyöräkirppis Maailmanpyörä (Koroistentie 2, 20380 Turku) Koroisissa toimiva Maailmanpyörä tarjoaa fillarin fiksausta ja listahintaa halvempia polkupyöriä. Älä turhaan raahaa omaa konkeliasi kotiseudulta vaan piipahda Koroisissa. Turkuun j a pois sieltä?
• 23 ? Turkuun j a pois sieltä? Turku on kiva kaupunki (ehkä jopa paras), mutta kyllä välillä on kiva päästä tuulettumaan takaisin kotipaikkakunnalle, merille tai sitten vaikka ulkomaille saakka. Rautatieasema (Ratapihankatu 37, 20100 Turku) VR palvelee päärautatieasemalla sekä Kupittaalla, jossa Helsinkiin menevät junat pysähtyvät. Muista opiskelijahintaiset junaliput! Bussiasema (Aninkaistenkatu, 20100 Turku) Raiteet eivät kulje kaikkialle, mutta pyörät vievät aina perille. Täältä löydät bussin juuri sinulle. Satama (Linnankatu 91, 20100 Turku) Satamasta löydät, sekä Siljan että viikkarin terminaalit, silloin kun merien kaipuu yllättää tai ”se” opiskelijaristeily vetää sinua puoleensa. Lentokenttä (Lentoasemantie 150, 20360 Turku ) Matkakärpäsen puraistessa apu voi olla lähempänä kuin arvaatkaan. Lentoja lähtee tiuhalti Eurooppaan. Men varför Paris, vi har ju Åbo.
• K UN A IKA E I R I I T Ä
• ? KIRA KOKKO KUVAT KIRA KOKKO, KAROLIINA AHMAVUORI K UN A IKA E I R I I T Ä Ajankäytönhallinta on yksi opiskelijoiden tärkeimpiä taitoja. Opintopsykologi Sanna Keskitalo sekä kauppatieteiden kandi Kiira Vuorinen antavat parhaat vinkkinsä laadukkaaseen ajankäytönhallintaa.
• J okainen on varmasti törmännyt tilanteeseen, jossa aika ei vain tunnu riittävän kaikkeen. Kalenteri täyttyy menoista ja kurssien lopun lähestyessä takarajat kolkuttavat oven takana. Vuorokauden tunnit tuntuvat loppuvan kesken, ja pahimmassa tapauksessa tehtäviä jää tekemättä. Tilanne on stressaava ja aiheuttaa herkästi syyllisyyden tunnetta sekä uupumusta. Opiskelijan tavanomainen tavoite on suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Yhden opintopisteen työmääräksi on laskettu noin 27 tuntia, mikä siis tarkoittaa esimerkiksi viiden opintopisteen kurssilla 135 tuntia. Monelle aloittavalle opiskelijalle opintopisteisiin suunniteltu tuntimäärä voi tulla yllätyksenä, sillä suoritustavoitteisiin pääseminen vaatii paljon itsenäistä opiskelua luentojen sekä ohjatun opetuksen lisäksi. Kun rupeaa laskemaan viikottaista työtaakkaa, tulee siitä nopeasti raskas, jos opintoihin pitää yhdistää vielä uusiin ihmisiin tutustuminen, harrastukset sekä riittävä lepo. Ensimmäinen opiskeluvuosi on monelle hankalaa aikaa, koska uusi elämäntapa ja uudet rutiinit verottavat voimavaroja yllättävän paljon. Moni joutuu yliopistoon tullessaan opettelemaan uusia opiskelutekniikoita, luomaan uudet rutiinit, tutustumaan uuteen kaupunkiin sekä luomaan uusia sosiaalisia suhteita. Uusi opiskelija saattaa ensimmäistä kertaa kohdata suuriakin ongelmia ajankäytönhallinnan suhteen, ja kalenterin käyttö tulee vääjäämättä tutuksi. Laadukas ajankäytönhallinta antaa aikaa keskittyä itselle mielekkäisiin ja tärkeisiin asioihin. Se ei tarkoita sitä, että pyrkisi koko ajan saamaan enemmän aikaan mahdollisimman tehokkaasti. Laadukkaaseen ajankäytönhallintaan liittyy myös se, että osaa aikatauluttaa oman levon ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. O p i n tO p s y k O lO g i s a n n a k eskitalO on yksi Turun yliopiston opintopsykologeista. Opintopsykologit ovat perehtyneitä oppimisen psykologiaan, kuten opiskelutaitoihin ja motivaatioon. Keskitalon mukaan aloittamisen vaikeudet eli opiskelutehtävien lykkääminen ovat yleisimpiä ongelmia opiskelijoiden keskuudessa. “On inhimillistä ja normaalia, että prokrastinoimme eli vitkuttelemme. Perusidea prokrastinaation taklaamisessa on tehdä aloittamisen kynnys mahdollisimman matalaksi, esimerkiksi pilkkomalla isompia tavoitteita selkeästi pienemmiksi. Koska prokrastinoimme eri syistä, voisi myös miettiä mikä se oma syy vitkuttelulle on. Löytämällä syyn, voi löytää myös keinon taklata omaa vitkutteluaan.” Kauppatieteiden kandi sekä omaa yritystään opiskeluiden ohella pyörittävä Kiira Vuorinen samaistuu prokrastinoinnin tuottamiin haasteisiin. “Välillä on vaikea saada tiettyjä asioita aloitettua ajoissa. Toisaalta senkin voi kääntää omaksi vahvuudeksi. Esimerkiksi itse toimin tosi hyvin paineen alla. Sanotaan, että pakko on paras motivaatio” Moni opiskelija kertoo, että parhaana motivaationa toimii takarajat ja pakko. Kun on pakko tehdä, saa aikaiseksi. Pidemmän päälle asioiden viimeiseen iltaan jättäminen ei ole kuitenkaan kannattavaa, koska se rupeaa rasittamaan ja stressaamaan. Opiskelijan elämä rakentuu usein takarajojen ja tenttien varaan. Periodin lopun lähestyessä työmäärä voi lisääntyä, mikä tuo omat haasteensa ajankäytönhallintaan. Voi olla vaikeaa motivoitua monta kuukautta ennen tenttiä, mutta opiskeluja kannattaa pyrkiä jakamaan tasaisesti koko periodin ajalle. “Yksi kokeilemisen arvoinen asia voisi olla se, että opiskelisi itsenäisesti vaikkapa noin puoli tuntia päivässä tai jokin muu määrä ohjatun opiskelun lisäksi. Kyllä se puolen tunninkin itsenäinen opiskelu on pois sieltä deadlinejen alta.” Keskitalo kertoo. t O i n e n tä r k e ä asia, jonka opintopsykologi Keskitalo nostaa esiin on priorisointi. “Priorisoinnissa voi käyttää erilaisia kriteerejä ja opiskelutehtävän merkitys voi olla yksi sellainen eli kuinka tärkeänä ja merkityksellisenä pitää tehtävää. Sitten voi miettiä tehtävän vaikeutta tai helppoutta eli laitanko enemmän aikaa työlääseen tehtävään kuin helppoon vai toisin päin. Sitten voi miettiä deadlineja: kannattaako nyt keskittyä siihen tehtävään, jossa on ensimmäisenä deadline vai tuleeko myöhemmin deadlinesuma ja voi olla syytä keskittyäkin johonkin niistä.” Vuorinen suosittelee uusia opiskelijoita erityisesti miettimään, mihin haluaa omaa aikaa ja voimavaroja käyttää. Varsinkin opiskelujen alussa moni opiskelija kertoo kokevansa sosialisoitumisen erittäin tärkeäksi. Vuorinen toteaakin, että ensimmäisenä syksynä hänkään ei saanut kaikkia tarvittavia opintopisteitä kasaan: “ensimmäisenä syksynä en saanut hirveästi opintoja tehtyä. Ekalta syksyltä jäi kasaan vain 17 opintopistettä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin olisi pitänyt. Kuitenkin sain kandin ”Laadukas ajankäytönhallinta antaa aikaa keskittyä itselle mielekkäisiin ja tärkeisiin asioihin. Se ei tarkoita sitä, että pyrkisi koko ajan saamaan enemmän aikaan mahdollisimman tehokkaasti." 26 Kiira Vuorisen tärkein vinkki uusille opiskelijoille on miettiä omat prioriteetit kuntoon.
• ? opinnot kasaan kahdessa vuodessa.” Yhdelle opinnot ja niissä menestyminen on kaikkein tärkeintä, toinen haluaa keskittyä täysillä opiskelijaelämään ja tutustua uusiin ihmisiin. Kolmannen kalenteri täyttyy työtehtävistä ja neljännen aika kuluu perheestä huolehtimiseen. Moni haluaisi loistaa elämän kaikilla osa-alueilla, mutta se ei useinkaan ole realistista. Vuoriselle priorisointi on tullut tutuksi, sillä hän on koko opintojensa ajan tehnyt myös töitä: “Kaikki lähtee omista arvoista. Pitää vain pysähtyä miettimään, mikä on itselle tärkeintä. Pitää miettiä, että vastaako oma ajankäyttö omia pidemmän aikavälin tavoitteita.” Omat prioriteetit voivat opiskeluiden edetessä myös muuttua, mikä sekin on sallittua. Ensimmäisenä vuonna tapahtumissa käyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen saattavat olla usealle prioriteettilistan kärjessä, kun taas myöhemmässä vaiheessa voivat esimerkiksi työt astua mukaan kuvioon. Omia prioriteetteja sekä arvoja kannattaakin säännöllisin väliajoin tarkastella. p r i O r i s O i n n i n tä r k e y s nousee erityisesti esiin silloin, kun aikaa kaikelle ei tunnu löytyvän. Liikaa ei kannata omalle kohdalle haalia, ja yksi ajankäytönhallinnan tärkeimmistä keinoista onkin opetella sanomaan ei. Kaikkeen ei vain voi riittää aika, joten on tärkeää osata priorisoida tärkeät asiat, ja delegoida tai jättää tekemättä ei niin tärkeät hommat. Monet asiat kuitenkin kuulostavat tärkeiltä, mikä johtaa siihen, että monet sortuvat niin kutsuttuun aikaoptimismiin. Aikaoptimistit luulevat ja uskovat ehtivänsä tekemään enemmän kuin mitä he oikeasti pystyvät. Oman ajan yliarvioiminen johtaa herkästi stressiin. Aikaoptimisti tottuu helposti tulipalojen sammutteluun, eikä aikaa jää välttämättä lepoon. Voi tuntua tehokkaalta, kun koko ajan saa uuden tehtävän valmiiksi, mutta myös lepäämiselle tulee löytyä omasta kalenterista aikaa. Aikaoptimistit vievät myös muiden ympärillä olevien aikaa, koska he luulevat saavansa aikaan enemmän kuin mikä oikeasti on mahdollista. Myöhästely niin tapaamisista kuin takarajoistakin on aikaoptimisteille yleistä. Aikatauluissa pysyminen helpottuu, kun oppii ymmärtämään aikaa realistisesti. Kun osaa arvioida oikein tehtäviin kuluvan ajan, on helpompi merkitä ne kalenteriin. Keskitalo muistuttaa, että aikatauluissa pysyminen on helpompaa, kun suunnitelmat ovat realistisia ja joustavia. “Aikatauluissa pysyminen on varmasti vaikeaa meille jokaiselle aina välillä. Suunnitelmien kannattaa olla realistisia ja tarkkoja, mutta myös riittävän väljiä ja joustavia, jotta tehdyissä aikatauluissa olisi mahdollista pysyä. Arjessa tulee erilaisia ennustamattomia tapahtumia, jolloin on ”Suunnitelmiin tulee aina muutoksia ja se ei tarkoita, että ne olisivat menneet pieleen, niitä voi aina muokata sopivimmiksi." 27 ?
• hyvä, että siellä kalenterissa on tilaa. Suunnitelmiin tulee aina muutoksia ja se ei tarkoita, että ne olisivat menneet pieleen, niitä voi aina muokata sopivimmiksi.” Keskitalo kertoo. V u O r i n e n p yö r i t tä ä omaa yritystään opiskelujen ohessa sekä suoritti kandin kahteen vuoteen, mikä kuulostaa ulkopuolisen korvaan herkästi nopealta ja työläältä. Hän ei itse kokenut tahtia raskaana, mutta ei kuitenkaan suosittele automaattisesti näin nopeaa suorittamista jokaiselle, vaan kannustaa löytämään ne omat mielenkiinnon kohteet sekä tavoitteet ja tavoitella niitä. “Loppupeleissä tuntuu ettei oo tarvinnut mitenkään tinkiä vaikka vapaa-ajasta sen takia että on tehnyt opintoja nopeampaan tahtiin. Omalla kohdalla tuntuu että yrityksen perustaminen sekä liiketoiminnan pyörittäminen ei oo tavallaan hidastanut vaan päinvastoin nopeuttanut, koska saanut sieltä ammennettua paljon omiin opintoihin.” Vuorinen löysi oman kutsumuksensa nuorena ja haluaa takoa kun rauta on kuumaa. Hän suosittelee kaikkia tarttumaan vastaan tuleviin mahdollisuuksiin ja miettimään, mitä omalta elämältään pidemmällä tähtäimellä haluaa. On helpompi motivoitua silloin kun pääsee tekemään itselle mielekkäitä asioita. t e h O k a s a j a n k äy t tö vaatii monesti ympärilleen rutiineja. On helpompaa saada tehtäviä tehdyksi, kun ne hoituvat rutiininomaisesti. Esimerkiksi itsenäisen opiskelun aloittaminen helpottuu, kun sen ympärille on saanut rakennettua toimivat rutiinit. Uuden opiskelijan voi olla kuitenkin hankalaa rakentaa toimivia rutiineja, kun uusia asioita on niin paljon. Vanhat rutiinit eivät enää toimi uudessa elämänvaiheessa ja uusia muuttujia tulee koko ajan lisää. “Voi olla vaikea muodostaa uutta rutiinia ennen kuin on ehtinyt elää jonkin aikaa uutta elämäntilannetta. Kannustaisinkin jokaista jatkamaan niin hyvin kuin mahdollista niitä toimivia rutiineja, joita elämässä on ollut jo aiemmin. Esimerkiksi, jos on ollut henkireikänä vaikka jokin liikuntamuoto, niin lähtisi selvittämään, onko sitä mahdollista harrastaa täällä tai onko tilalle jotain uutta liikkumisen muotoa,” opintopsykologi Keskitalo suosittelee. Kiira Vuorisen ensisijainen vinkki kaikille uusille opiskelijoille on omien prioriteettien miettiminen: “Tärkein vinkki uusille opiskelijoille on miettiä omat prioriteetit kuntoon. Suosittelen myös alusta asti ottamaan asenteen, että täällä ollaan myös opiskelemassa. Hauskanpidon ohella pitää yrittää saada hommia kasaan, koska on kivempaa edetä opiskelutovereiden kanssa samaa tahtia.” Ajankäytönhallinta on ennen kaikkea taito, jota kannattaa lähteä harjoittelemaan heti opintojen alusta lähtien. Laadukas ajankäytönhallinta auttaa jaksamaan sekä vähentää opiskeluista syntyvää stressiä. Vuorokauteen ei voi lisätä tunteja, mutta hyvällä ajankäytöllä on mahdollista saada jo olemassa olevat tunnit riittämään. ”Kannustaisinkin jokaista jatkamaan niin hyvin kuin mahdollista niitä toimivia rutiineja, joita elämässä on ollut jo aiemmin. Esimerkiksi, jos on ollut henkireikänä vaikka jokin liikuntamuoto, niin lähtisi selvittämään, onko sitä mahdollista harrastaa täällä tai onko tilalle jotain uutta liikkumisen muotoa. " 28
• T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 Essee: Yliopistolla ? 30 ? 30 Kolumni: Kohti valoa ja ääntä ? 31 ? 31 Essee: Elämysmatkailijat Romaniassa ? 32 ? 32 Luottoresepti: Arkinen tofukastike ? 34 ? 34 Logopediaa opiskeleva Sirkka Uutela-Lynd esittelee mausteisen ja makean välillä tasapainoilevan tofukastikkeen.
• H einäkuinen kampus on levollinen, kun nousen Hämeenkadulta tuovia Tiedonportaita. Kävelen halki helteen polttaman pihan kohti päärakennusta. Sen ovista käy edelläni muutama lounaalta palaava hallinnon henkilö. Astun heidän perässään sisään. Eteeni avautuu vaalea, korkea, kattoikkunoin varustettu tila, yläparvea kiertävät tuolirivit. Keskellä salia on suuri painauma. Näköjään täälläkin, kuten Turussa on tapana, aletaan pikkuhiljaa vajota. Lähden kävelemään seinänviertä ja katselen sitä kiertäviä rehtorien muotokuvia. Portaita ylös kävelee henkilökuntaa ja toivoisin, että minullakin olisi jokin oikea syy olla liikkeellä, että kaulassani roikkuisi kulkukortti minäkin kuulun tänne! Kiertelyni päärakennuksessa päättyy lyhyeen, sillä minun on tyydyttävä opiskelijoille avoimiin tiloihin, joita ei vessojen lisäksi juuri löydy. Lisäksi pelkään jonkun tulevan pian kysymään, mitä oikein teen täällä. Siihen en vielä itsekään tietäisi vastausta. t o i s t e n t i e d e k u n t i e n tiloissa tulee kuljeskeltua hyvin vähän, joten Naturaan päästyäni minulla riittää ihmeteltävää. Kiipeän neljänteen kerrokseen, geologian ja maantieteen laitokselle, missä eteeni osuu suuri karttapallo. Sen pinnanmuodot kohoilevat mukaillen luonnollisia suhteita, miten korkeita ovatkaan ylängöt ja valtavia meret! Minussa herää halu suojella jokaista neliösenttiä, mutta määräni on toisaalla: minusta ei tule maantieteen asiantuntijaa. Yliopisto ei sinänsä ole yleissivistävä vaan ennemminkin syventävä oppilaitos, ja valitessamme alaa joudumme luopumaan paljosta. Vuorovaikutus tiedekuntien välillä voi pahimmillaan olla olematonta, toisaalta tapahtuessaan se liittyy usein päihtymykseen, eikä maailmaa paranneta ennen aamuyön pimeitä tunteja. Tämä tekee minut hyvin surulliseksi, ja on osasyy liikkeellelähtööni tänään: etsin yhteyksiä ulkomaailmaan. Voisimmeko luoda puitteita vuoropuheluun ja yhteistyöhön oppiaineiden välillä myös yliopistolla, päivien aikana? Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia syvällisiin keskusteluihin niiden ihmisten kanssa, jotka ovat perillä asioista, joista itse emme tiedä. Edessämme olevat ratkaisut vaativat yhteisiä ponnistuksia. j at k a n k äv e lyä hämärillä käytävillä ja säikyn aina kuullessani askeleita. Asiaton oleskelu on kiellettyä tai ainakin jotain hyvin epäilyttävää. Mutta eikö täällä yliopistolla juuri pitäisi olla tilaa päämäärättömälle vaeltelulle? Uteliaisuudesta ja olemisen vapaudestahan oivallukset versovat. Yliopisto Yhteyttä etsimässä oleskelua yliopistolla T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 essee TEKSTI VUOKKO SUOMÄKI KUVITUS TOIMITUS on jo hyvän aikaa ollut valumassa epämääräisen tehokkuusajattelun piiriin: kaiken pitää tuottaa tulosta, joka on numeroilla mitattavissa. Ajattelua ja inhimillistä kasvua on hankalaa esittää myyvinä lukuina mutta eivät ne sen vuoksi saisi unohtua. Moni asia täällä yliopistolla toimii kuten pitääkin. Saamme tehdä omannäköisiämme opintoja: kokeilla eri aloja, käydä vaihdoissa. Ulkopuolelta asetetut paineet pikaisesta työelämään pääsystä kuitenkin naamioituvat kuin omiksi ideoiksemme. Pitäisi olla suuria tavoitteita ja uranäkymiä, joita kohti yliopistotutkinto meitä vie. Aikamme yliopistossa ei kuitenkaan saa tähdätä pelkästään valmistumiseen ja tulevaisuuteen. Meidän täytyy myös tehdä asioita, jotka tuntuvat hyviltä ja oikeilta juuri nyt. m a l e ks i e s sa n i i h as t e l e n tiloja ja materiaaleja. Katson, miten suihkulähteen kaakelit heijastavat taivasta, miten viehkeästi kirjaston aulan seinä kaartuu ja millainen valo lukusalin ikkunasta lehtien läpi siivilöityykään! Quantumin läpi laskeutuvat kauniit kierreportaat ja Feeniks-kirjaston parvekkeelta aukeaa näkymä yli kaupungin aina Turun linnalle saakka. Naturalla käytävät puolestaan ovat tunkkaisia ja hämyisiä, mutta rakennuksessa on oma akateeminen tenhonsa. Aikamme on ainukertaista ja vain hetken olemme täällä yliopistollakin. Ainutlaatuisena ympäristönä se ansaitsisi olla tutkivan katseemme kohteena useammin. Tarkastellessamme maailmaa ympärillämme yksityiskohtaisesti ja likeltä valumme kuin varkain tähän hetkeen olemme vain. Tiiviiksi koottujen tutkintoaikataulujen puitteissa tällaiselle ei liiemmin ole varattu aikaa, vaikka syytä olisi. Ulkoinen ympäristömme luo puitteet myös ajattelullemme ja löytäessämme sieltä ulkoa jotakin uutta avautuu aatoksillemmekin väyliä ennen kulkemattomille urille. i h m i n e n u u P u u vaivihkaa ja merkityksettömyyden tunteista seuraa välinpitämättömyyttä itseä ja muita kohtaan. Palvomme ihmisiä heidän saavuttamiensa ansioiden perusteella, ja pyrimme itse jatkuvasti mahdollisimman kiitettäviin suorituksiin. Arvoamme mitataan jatkuvasti siinä, mitä teemme ja tuotamme, ei siinä, mitä olemme. Valitettavasti ajatus ei kuitenkaan tule tulkituksi niin, että olisimme sen seurauksena kaikki taustoistamme ja itsestämme riippumatta samanarvoisia, vaan niin ettei silkalla olemisellamme ole lainkaan arvoa. Kun emme tule hyväksytyksi sellaisina kuin olemme, kasautuu paine mielessämme valtavan suureksi. Sellaisen jatkuessa ihminen kadottaa katseensa loiston ja ilon päivistään. Ja niin hänen kuulukin, sillä se on asiaintila, joka ei olollemme sovi. Asiaton oleskelu, haahuilu – jopa vetelehtiminen, ovat antiteesejä ympäröivää suorituspainetta vastaan. Entä jos asianamme on juuri oleskelu? Olemisessamme on ihmisyyden koko potentiaali, kiireessämme kerätä ansioita ja suorittaa väistämättä hukkaamme osan siitä. a s i o i d e n lo P P u u n sa at ta m i n e n tuntuu hyvältä. Mutta tuleeko mistään koskaan valmista? Olemme kaikki tulvillaan hiljattain käyviä prosesseja, niin ajatuksia kuin biologiaakin; kasvamme pikkuhiljaa toisiksi ja jokaista vastattua kysymystä seuraa tusina uutta. Etenemme elämässä ja opinnoissamme joka päivä. Mikä meissä ratkaisevasti muuttuu sinä päivänä, kun valmistumme? Haaveittemme takana on pyrkimyksiä, joita voimme edistää monin eri tavoin. Tutkinnot ja työpaikat ovat kaikki korvattavissa toisilla. Ei ole yhtä oikeaa polkua. Opintolainahyvitys ja tavoiteajat ovat yhteiskunnan työkaluja edistää omia tavoitteitaan. Meillä on vapaus toimia toisinkin, omaksi parhaaksemme. Meillä on mahdollisuus Opiskeluarjessa minun tulee harvoin poikettua omien kulku-urieni ulkopuolelLe. Hyödynsin lomailun suoman tilaisuuden ja tein tutkimusretken yliopistoon. Pohdin millaisia inhimillisen kasvun edellytyksiä yliopisto tulospaineiden alla tarjoaa ja miten opiskelijoina voisimme nähdä myös tuon ulkopuolelle.
• T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 omilla teoilla ja ajatuksillamme laittaa alulle suunnanmuutoksia. Millaisille arvoille perustuvassa yhteiskunnassa me haluamme elää? k e sä Pä i vä n h i l j e n t y n y t kampus muistuttaa minua meitä hetki sitten koetelleista autiuden ajoista. Vaikka tiede asuu täällä kesäisinkin, on yliopisto tyhjä ilman opiskelijoitaan. Oleskellessamme täällä syntyy uusia ideoita: tulevaisuuden visioita, joita ei ole aiemmin nähty. Suoritusten jahtaaminen tylsyttää ihmistä, kun vapaus luoda ja epäonnistua viedään. Tieteen tekeminenkin on silkkaa epäonnistumista, sillä sen kautta yritämme saada tolkkua asioista, joita emme oikein voi käsittää. Kun yhteiskunta ympärillä painostaa tuloksentekoon, on täällä pidettävä tiukasti kiinni haahuilun vapaudesta. Voimme itse vaikuttaa siihen, mihin aikamme täällä käytämme. Nykyjärjestelmä suosii suorittamista mutta mitkä ovat sen kauaskantoiset seuraukset? Millä tavoin voisimme venyttää systeemin rajoja tieteen ja tulevaisuuden nimissä? Ainakin voimme itse määrätä, miten asioihin suhtaudumme ja mitä itse kukin tavoittelemme. m i s sä va l m i s t u m i n e n sitten mitattaisiin, jollei suorituksissa? Valmistuminen voisi tarkoittaa seuraavaa: uskallusta tutkia ja kysyä typeriä kysymyksiä, sitkeyttä esittää korkealentoisia ideoita toinen toisensa perään, kunnes ne viimein alkavat kuulostaa muistakin mahdollisilta. Se voisi myös tarkoittaa voimaa olla ärsyttävä ja harata vastaan, kun asiat eivät ole niin kuin niiden pitäisi. Yliopistosta pitäisi tulla ulos ihmisiä, jotka uskovat kaiken olevan mahdollista, niin hyvässä kuin pahassa. Ovatko annetut ja kerrotut realiteetit todella mahdollisuuksien rajat? Voisiko sittenkin tehdä toisin? Yliopiston tulisi kyetä säilyttämään uteliaisuus eikä tylsistyttämään. Valmistuminen on rohkeutta tarkistaa käsityksiään ja kykyä keskustella niistä toisten kanssa. Se on pohjatonta poltetta ottaa selvää ja luoda uutta todellisuutta. Akateemisia kliseitä, tiedän. y h t e i s k u n n a n n o r m i e n kasatessa päällemme paineita meidän täytyy pitää itse huolta, ettemme tyystin kadota lapsekasta mielenkiintoamme maailmaa kohtaan. Yliopistolla voimme tukea ja kannustaa toisiamme kurottamaan totutun ulkopuolelle, etsimään uusia tapoja olla ja toimia. Nyt kun uudet fuksit saapuvat, ja meistä jokainen väkisinkin nytkähtää pykälän eteenpäin. On aika vanhojen perinteiden toistamisen ohella antaa tilaa myös uusille näkemyksille.Meillä on joka päivä vapaus olla vahingoittamatta toisiamme, rakastaa itseämme ja piirtää pilvilinnoja paremmasta maailmasta. Yliopisto-opiskelu ei poikkea muista olemisemme tavoista. Täälläkin merkitys löytyy aina lopulta suoritusten ulkopuolelta: yhteydestä itseemme sekä ihmisiin ja maailmaan ympärillämme. Sitä meidän jokaisen on muistettava vaalia tänäkin syksynä. × 31 Opiskeluarjessa minun tulee harvoin poikettua omien kulku-urieni ulkopuolelLe. Hyödynsin lomailun suoman tilaisuuden ja tein tutkimusretken yliopistoon. Pohdin millaisia inhimillisen kasvun edellytyksiä yliopisto tulospaineiden alla tarjoaa ja miten opiskelijoina voisimme nähdä myös tuon ulkopuolelle. kolumni ville malinen T apahtuma on loppuunmyyty. Pinnan alla kytenyt jännite purkautui, ja kansa karkeloi sydämensä kyllyydestä. Ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen suven riennot aukesivat ilman erillisiä kapasiteettirajoituksia. Turussa muun muassa Ilmiö veti väkeä ja Indie-Iltamat Open Air myi torit täyteen sateesta huolimatta. Myös perinteisemmät isot festivaalit kuten DBTL ja Ruisrock porskuttivat menemään. t a pa h t u m a a l a l l a ko r o n a n jälkipyykki ei ole hävinnyt. Huolta on herättänyt, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Jatkuvan epävarmuuden ja rahasta tappelun myötä konkarit ovat vaihtaneet alaa tien noustua pystyyn. Kaikkialla on huutava pula osaavista tekijöistä. Elämää rikastuttava ison rahan ala ei ole hyväntekeväisyyttä eikä sitä jakseta vapaaehtoisvoimin. Vuosi 2022 on osoittanut senkin, että kilpailu yleisöistä ja tapahtumien statuksesta on koventunut entisestään, mikä näkyy usein hinnoissa. Siinä missä monet runsauden pulan leimaaman kesän tapahtumat takoivat ennätyksiä ja tyhjensivät kukkaroita, useat peruttiin kokonaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi tai ne mokattiin täysin. t i l a n n e t u n t u u silti irvokkaalta edeltäneiden vuosien valossa. Helsinki raivasi taannoin hotellien ja liiketilojen tieltä klubeja ja yhteistiloja keskustasta minkä ehti. Kulttuuripääkaupunki Turussa havahduttiin samoihin aikoihin (jälleen) pienten ja keskikokoisten kulttuurija taidetilojen asemaan. Nykyhetkellä huoli Österbladin korttelin ja ratapihan treenipaikkojen katoamisesta ei lämmitä. Kanjonia areenaspektaakkelien ja tee-se-itse-kellariloukkojen välille ei halua kukaan. e d e l l i s e t v u o d e t ovat todistaneet myös sen, että ruohonjuuritason toiminta on elinehto, muttei itsestäänselvyys. Kortensa kekoon kantavat myös yliopistot harrastejärjestöineen. Matalan kynnyksen toimijat ovat aktivoituneet tuomaan iloa opiskelijoiden ja kokemuksia kaipaavien kansalaisten pariin. Nämä ovat elvyttäneet paitsi kampusten mutta kokonaisten kaupunkien sielua. y l i o p i s to e l ä m ä ä ko e t t e l e v i s ta muutoksista ja paineista huolimatta kampukselta ponnistava yhteistoiminta on sitä, mikä tavoittaa väen luontevasti ja taipuu viimeisinä olosuhteiden pakosta. Tähän myllytykseen lähteminen vaatii tekijöiltä paljon, mutta jonkun on oltava tulenkantajana pimeässä. Tulevista ajoista onkin vaikea sanoa mitään varmaa. Menneen kahden vuoden perusteella toivoisin alalle kohdistuvan laajaa varautumista, ymmärrystä ja arvostusta. Suurta ja ylevää satoa ei voi olettaa saavansa, jos kaikki versot on kitketty kuivasta maasta. Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja freelance-toimittaja. Kohti valoa ja ääntä "Kaikkialla on "Kaikkialla on huutava pula huutava pula osaavista osaavista tekijöistä." tekijöistä."
• K esäkouluun oli haettavissa 300 euron arvoinen EC2U -stipendi, mikä kattoi kurssin, majoituksen ja ruuat. Hakemiseen vaadittiin motivaatiokirje ja CV. Koska TYYn hallitus lomailee kesäkauden, eikä kummallakaan ollut vielä kesäsuunnitelmia, päätimme hakea stipendiä. Arvi pääsi Hard Sciences unveiled: an Interdisciplinary Tour -moduuliin, Akseli Finance and Risk Managment -moduuliin. Kesäopiskelu sopi molempien suunnitelmiin kuin nenä päähän. k e sä ko u lu r o m a n i as sa ? Akseli ei tiennyt maasta muuta kuin pahamaineisen diktaattorin Nicolae Causeuscun. Hänen “presidenttikautensa” kesti vuodesta 1974 vuoteen 1989. Tarinat tästä diktaattorista eivät antaneet kovin mairittelevaa mielikuvaa kyseisestä valtiosta. Arvi vastaavasti ei ollut kuullutkaan koko Iasista ennen tätä vuotta. Romaniastakin hän lähinnä tiesi 2000-luvun alun Dragostea Din Tei -kappaleen, Dacia -autot, kommunistidikaattori Nicolae Ceausescun televisioidun teloituksen ja sen, että maa taitaa olla Euroopan köyhimpiä. Arvi tiesi myös sanoa, että maa ei ole osa Schengen-aluetta. Tosin Suomeen verrattuna bruttokansantuote on Romanialla isompi: noin 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ero on kuitenkin hyvin pieni ottaen huomioon, että Romaniassa on asukkaita noin 19 miljoonaa, kun taas Suomessa on 5,5 miljoonaa, joten per asukas ero on 3,6 kertainen. Romaniassa on Euroopan Unionin matalin hintataso. Ostovoimakorjattuna bruttokansantuote asukasta kohtaan on vain 20 prosenttia Viroa matalampi. v a i k k a s t i P e n d i kattoikin kesäkoulun osallistumiskustannukset eli majoituksen ja itse koulun, matkat sinne pulitettiin omasta pussista. Haastavinta koko kesäkoulussa oli pääseminen paikan päälle. Kun tieto kurssille pääsystä kantautui, Arvi katsoi lentoja ja totesi matkustamisen olevan sinne hyvin hankalaa. Annoimme asian odottaa. Vähän väliä kysyimme toisiltamme, oliko toinen jo ostanut lentoja? Vastauksena oli satunnaista naureskelua. Asia odotti ja aika vieri. Arvin ensisijainen suunnitelma oli lentää Gdanskiin ja matkustaa sieltä yhteensä 50 tunnin junamatka Iasiin. Eräänä yönä hän katseli Lomalla kesäkoulussa elämysmatkailijat tolvanen & tiitta TEKSTI & KUVITUS ARVI TOLVANEN & AKSELI TIITTA junavarauksia, mutta niiden tekeminen netissä ei onnistunutkaan, kun kesällä Interrail-linjat olivat hyvinkin suosittuja. Arvi ei halunnut ottaa riskiä, että ei kerkeäisi perille. Pienessä paniikissa hän päätyi lopulta ostamaan kalliit lennot Iasiin. Myös Akselilla lentoihin ja juniin upposi aimo annos rahaa. Toisaalta hän teki tietoisen valinnan siitä, että ei ota suoraa lentoa Iasiin, vaan halusi seikkailla ja viettää kesälomaa tämän reissun yhteydessä. l e n n ot ryö s tö h i n n o i l l a a n kurittivat vähävaraisen opiskelijan kukkaroa myös sen takia, että tieto kesäkouluun pääsemisestä tuli kuukausi ennen lähtöä. ”Romanian rytkynä” eräässä nettiarvostelussa esitelty lentoyhtiö Blueair ei antanut armoa lippuhinnoissa. Akseli harjoitti myös ammattimaista prokrastinointia ja varasi lennon vasta viikko ennen lähtöä. Tyhmästä päästä lompakko kärsi noin 550 euron verran. Sentään edullinen paluulento löytyi Tukholmaan: hinnaltaan noin 50 euroa. Arvilla lento Iasiin kulki Rooman kautta. Seitsemän tunnin välilaskun aikana hän pääsi hyvin tutustumaan Rooman nähtävyyksiin. Paluulento oli Santorinin kautta. Siellä tosin vietettiin vain muutama tunti, joten aurinkoista Kreikkaa ei tullut nähtyä niinkään. i as i s i ja i s t e e Romaniassa aivan Moldovan rajan tuntumassa itäisimmässä Itä-Euroopassa. Kaupungin erikoisen maantieteellisen sijainnin selittää Romanian historia. Historiallinen Romania koostuu pääosin kolmesta alueesta; Valakiasta, Moldaviasta ja Transilvaniasta. Iasi, aikaisemmalta nimeltään Jassy, oli Moldavian alueen pääkaupunki sekä kahteen otteeseen vähän aikaa myös koko Romanian pääkaupunki. Kun Suomi sai rajansa Tarton rauhassa 1920 ensimmäisen maailmansodan ja vapaussodan jälkimainingeissa, Romania sai rajansa myös Pariisin rauhansopimuksessa 1920. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto vaati Suomelta ennen talvisotaa syksyllä 1939 Karjalankannakselta Koiviston ja Terijoen aluetta, kun taas Romanialta Neuvostoliitto vaati kesällä 1940 nykyisen Moldovan valtion aluetta Moldavian alueesta. Heikko Romania joutui suostumaan vaatimuksiin. Samalla Suomi menetti talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa Huhtikuun alussa Arvi osallistui EC2U -yliopistoallianssin foorumiin Paviassa ja tapasi siellä romanialaisia yliopistoopiskelijoita. Tästä noin kuukautta myöhemmin eräänä toukokuun hämäränä iltana hän havaitsi Turun yliopiston intrassa ilmoituksen kahden viikon JASSY-kesäkoulusta Iasin Alexandru Ioan Cuzan yliopistolla.
• T Y L K K Ä R I 4 / 2 2 ison osan Karjalasta. y h t e i s t yö s sä s a ksa n kanssa Operaatio Barbarossa sai Suomen vuonna 1941 valloittamaan takaisin menetetyn Karjalan ja jatkamaan yli vanhan rajan Itä-Karjalaan Syväri-joelle asti. Tänne miehitettyyn Itä-Karjalaan Suomi perusti sotilashallinnon. Vastaavanlaisen yhteistyön seurauksena vuonna 1941 Romania valloitti itselleen takaisin menettämänsä Moldavian alueen ja jatkoi siitä Dniestr-joen mukaan kulkeneen vanhan rajan yli itään nykyisen Ukrainan alueella olevan Bug-joelle saakka. Tälle uudelle alueelle Romania perusti Transnistrian sotilashallinnon. Suomi ei tämän enempää Operaatio Barbarossaan osallistunut, mutta romanialaiset jatkoivat Saksan mukana Stalingradiin saakka. Kuitenkin kesällä 1944 Neuvostoliiton hyökkäyksen seurauksena molemmat Suomi ja Romania menettivät valloittamansa alueet ja joutuivat luovuttamaan muitakin osia. v i i P u r i n l ä ä n i n itäosa jäi rajan taakse. Moldavian alueen itäosa jäi rajan taakse toisaalla. Suomen menettämästä osasta tuli osa Karjalais-suomalaista neuvostotasavaltaa ja Romanian menettämästä osasta tuli Moldavian sosialistinen neuvotasavalta.Suomessa toiveet Karjalan palauttamisesta ovat lähes täysin hiipuneet, mutta sekä Romaniassa että Moldovassa maiden yhdistymistä kannattaa moni. Moldovan vuoden 2022 euroviisukappale Trenuletul’n on tulkittu olevan kannanotto maiden yhdistymisen puolesta. Iasissa tasatunnein kulttuuripalatsin kellot soittivat Hora Unirii -sävelmää, joka muistuttaa maiden yhtenäisyydestä. i t s e o P i s k e lu Alexandru Ioan Cuzan yliopistossa oli varsin mukavaa. Finance & Risk Management -moduulissa osallistujia erilaisilla koulutustaustoilla oli 12 kappaletta. Kuitenkin suurin osa oli kauppatieteiden opiskelijoita Moldovasta, Ukrainasta ja Italiasta. Kiinastakin asti oli yksi opiskelija. Kahdessa viikossa käsiteltävään aiheeseen ei päästy syventymään johdantoluentoja enempää, sillä riskienhallinnasta voisi suorittaa esimerkiksi maisteritutkinnon Ia33 33 Stieg Larssonin kirjassa vuodelta 2005 Miehet jotka vihaavat naisia kohussa rypevä Millenium-lehden toimittaja Mikael Blomkvist lähtee Tukholmasta pohjois-ruotsalaiseen Hedebyn pitäjään selvittämään 40 vuotta vanhaa nuoren naisen katoamista. Avukseen tehtävään Blomkvist saa nuoren tunnehäiriöisen hakkerin Lisbeth Salanderin. Kansankotimaiselle pikkukylälle paljastuu tutkinnan myötä synkkä historia. Paikallisen teollisuussuvun taustoista avautuu vihaa, rasismia ja veritekoja. Larssonin teoksessa tasapainoillaan sisäisen moraalin ja etiikan kysymyksillä. Romaanissa hallitsevana teemana on oikeudenmukaisuus ja kritiikkiä kohdistetaan erityisesti yhteiskunnalliseen kaksinaismoralismiin. Miksi asema voi vaikuttaa siihen joutuuko vastuuseen teoistaan? Kirja haastaa lukijansa myös jatkuvasti pohtimaan millaisissa tilanteissa oman käden oikeus voi olla mahdollisesti oikeutettua. TOIMITUS Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY, 2022) on tärkeä ja ajankohtainen puheenvuoro ihmisoikeuksien puolesta. Teos on Ahmedin omakohtainen tarina siitä, millaista on kasvaa maahanmuuttajataustaisena tyttönä Suomessa, ja millaisia haasteita hän on joutunut kokemaan kasvaessaan kahden kulttuurin välissä. Kirja on aina hetkittäin raastavaa luettavaa, kun Ahmed käsittelee nuoruudessaan kokemaansa väkivaltaa ja häpeää. Erityisesti nuoret naiset ovat herkästi ahtaalla maahanmuuttajayhteisöissä Suomessa. Sopeutuminen kahden kulttuurin vaatimuksiin ei ole helppoa, mikä tekee oman paikan sekä identiteetin löytämisestä erityisen haastavaa. Monelle kirjassa esitetty maailma on vieras, minkä takia olisikin tärkeää, että monet lukisivat teoksen. Kirja herättää miettimään, mitä itse voisi tehdä paremman yhteiskunnan puolesta ja kuinka paljon tekemistä ihmisoikeuksien toteutumisen eteen jopa Suomessa on. KIRA KOKKO tutustu näihin Kadotettu kansankoti Puheenvuoro, joka jokaisen pitäisi kuulla sin yliopistossa. Rahoitus ja riskienhallinta on kuitenkin hyvin erilaista verrattuna taloustieteen opintoihin Turun kauppakorkeakoulussa. Kokemus tästä oli silti vähintäänkin mielenkiintoa herättelevä. Luentoja oli kahden viikon aikana arkipäivinä yhdeksästä puoli kahteen. Toisen viikon lopussa toteutettiin pieno ryhmäesitelmä riskienhallinnan epäonnistumisesta ja monivalintatesti koko kahden viikon opinnoista. Mielessä kävi, että opintoja olisi voinut olla jopa enemmänkin, kun Romaniaan asti tultiin opiskelemaan. k a h d e n v i i ko n aikana järjestettiin erilaisia aktiviteetteja: luontoretkiä, lintujen bongausta, kaupunkikierroksia sekä viininmaistelua. Näistä viimeiseksi mainittu jostain syystä oli hyvin monen kesäkoululaisen suosikkiaktiviteetti. Asuimme kaksi viikkoa Gaudeamus-nimisessä opiskelija-asuntolassa kahden hengen huoneissa. Akselin huonekaveri oli kotoisin Moldovasta. Heillä oli yhdessä mukavia aikoja ja he näkevät todennäköisesti loppuvuodesta Saksassa uudestaan, kun huonekaveri aloittaa vaihtovuotensa siellä. Kaiken kaikkiaan kaksi viikkoa Iasissa sujui nopeasti. Ohjelmaa riitti päivisin ja iltaisin. Parasta kesäkoulussa olivat kuitenkin mahtavat ihmiset ympäri maailmaa. Kaksi viikkoa hengailua joka ilta oli jokseenkin intensiivistä, mutta kokemus oli ainutlaatuinen ja matkalta jäi ainoastaan hyviä muistoja sekä hyviä ystäviä maailmalta. Suosittelemme kaikkia hakemaan ensi kesänä JASSY-kesäkouluun! × o ikaisu Reissusta toimituksen tietoon kantautui myös toisenlainen versio. Eräs TYYn hallituksen jäsen kuvaili Tolvasen ja Tiitan matkaa seuraavin sanoin: "Oikeasti ne matkustivat Eurooppaan ja ryyppäsivät viikon."
• L ogopedian opiskelija Sirkka Uutela-Lynd on ollut vegaani lähemmäs kuusi vuotta. Yksi hänen lempi resepteistä on tofukastike ja riisi. Kyseinen ruoka on erittäin helppo ja nopea, eikä se vaadi kovinkaan montaa raaka-ainetta. Uutela-Lynd kertoo, että opiskelijana on tärkeää, että ruoat ovat nopeasti valmistettavissa. Ylimääräistä aikaa ei aina ole kovinkaan paljoa, joten kokkaaminen jää monesti vähemmälle. Siksi tällaiset ruoat, jotka on nopea valmistaa vähäisistä raaka-aineista, on Uutela-Lyndin mieleen. Toinen vaihtoehto on hyödyntää Turun opiskelijaravintoloiden tarjontaa. “Yleensä tulee käytyä opiskelijaravintoloissa syömässä, koska se on nopeampaa. Kokkaaminen vie paljon aikaa, joten on helpompaa, kun ruoka on opiskelijaruokaloissa valmiina” Kaikista Turun opiskelijaravintoloista saa päivittäin vegaaniruokavalioon sopivaa ruokaa, mutta taso ravintoloiden välillä vaihtelee. Osasta vegaaniruoka täytyy pyytää erikseen, kun taas osa ravintoloista tarjoaa vegaaniruokaa päivittäin linjastoillaan Helppo ja nopea tofukastike Sirkka Uutela-Lynd esittelee Tylkkärille yhden luottoresepteistään. Vegaaninen tofukastike on yksinkertainen ja maukas arkiruoka, joka valmistuu samalla, kun riisi keittyy kattilassa. Uutela-Lynd pitää tofukastikkeessa erityisesti sen helppoudesta sekä mausta. luottoresepti kira kokko Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta Resepti: 1 paketti tofua 1 chili 2-3 valkosipulinkynttä 1dl soijakastiketta ½ dl riisiviinietikkaa 1 dl vettä 1tl inkivääritahnaa 1tl agave-siirappia sekä esimerkiksi riisiä 1. Kuivaa tofu esimerkiksi talouspaperin avulla 2. Pilko chili sekä valkosipulinkynnet 3. Lisää riisiviinietikka, soijakastike, vesi, inkivääritahna sekä agave-siirappi chilin ja valkosipulin joukkoon. Sekoita kunnolla. 4. Revi tofu ja paista se kuumalla pannulla 5. Kun tofu on saanut väriä, lisää kastike pannulle ja anna lämmetä hetken aikaa. 6. Tarjoile kastike esimerkiksi riisin kanssa
• Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi n äkökulma L iki kymmenen vuoden tapahtumaketjun myötä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen kohtalo sinetöitiin niin kutsutussa Kampusrauha -tapauksessa Rauman kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.5.2022. Päätös Rauman kampuksen Seminaarinmäen asemakaavamuutoksesta astui voimaan heinäkuun puolessa välissä. Samalla Rauman kaupunki osti Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) kaavamuutoksen yhteydessä tehdyissä kiinteistökaupoissa osan Seminaarinmäen rakennuksista ja tonteista reilulla 1 200 000 €. r au m a n k a m P u ks e n kattojärjestö Opekas ry pyrki yhdessä Rauman perinnejärjestö Myllymäen Kilta ry:n kanssa keskustelemaan kaupungin päättäjien kanssa ja hakemaan yhteistä linjaa Seminaarinmäen uudistuksille. Lukuisista keskusteluista ja yrityksistämme huolimatta näkemyserot olivat merkittävät ja yhteiseen linjaan ei koskaan päästy. Opekas ry:n ja Myllymäen Kilta ry:n näkökulman mukaan Suomen viimeistä seminaaripuutarhaa ja historiallista jo 1800-luvulla käyttöönotettua kampusaluetta olisi tullut varjella opettajankoulutuslaitoksen, yhtenäiskoulu Rauman normaalikoulun ja harjoittelupäiväkoti Rauman Pikkunorssin tärkeänä oppimisympäristönä. Kaavamuutoksen kannattajien näkemyksen mukaan alueelle olisi tärkeää saada lisää asuinja liikehuoneistoja. Näin maallikon silmin epäselväksi jäi syy tälle tarpeelle. Fakta kun on, että muuttotappiollisen kaupungin lukuisat liiketilat ja kerrostalohuoneistot ammottavat tyhjyyttään. s u r u l l i s e n lo P P u t u lo ks e n jälkeen olen Se oikea kampusrauha ANNIKA LIND OPEKAS RY PUHEENJOHTAJA RAUMA Kampusten ja tiedekuntien säilyminen on yhä enemmän opiskelijoiden vastuulla. Jokaisen korkeakouluopiskelijan olisi syytä tarkastella omia vaikutusmahdollisuuksiaan ja hyväksyä, että harvoin riittää ”kyllä joku muu hoitaa”. Nyt on hetki avata yhteisöt ja pitää huoli siitä, että jokaisella kampuksella vallitsee turvallinen ympäristö. jäänyt kattojärjestömme puheenjohtajana pohtimaan olisimmeko voineet tehdä jotain enemmän. Olisimmeko voineet murtaa kaavamuutoksen kannattajat, jos olisimme saaneet houkuteltua laajemman joukon opiskelijoita edustamaan ja ajamaan yhteistä etuamme? Olisimmeko saaneet herätettyä kaupunkimme vastustamaan hanketta yhteisessä rintamassa, jos suurempi osa opiskelijoista olisi tarttunut toimeen yhteisen hyvän eteen? v u o s i v u o d e lta hallinnon opiskelijaedustajien, järjestötoimijoiden ja opiskelija-aktiivien värvääminen tuntuu olevan yhä vaikeampaa. Samat edustajat toimivat lukuisissa opiskelijajärjestöjen hallituksissa, toimikunnissa ja tehtävissä. Nämä henkilöt edustavat vain murto-osaa koko kampuksen opiskelijamassasta. Kampusrauha-taistelun jälkeen olen puheenjohtajana herännyt siihen tosiasiaan, että loppupeleissä korkeakoulun toiminta, toiminnan kehittäminen ja ennen kaikkea opiskelijoiden edun ajaminen on meidän opiskelijoiden käsissä. Tämä korostuu erityisesti etäkampuksilla, mutta maailman tilanteen muuttuessa, taloudellisten haasteiden kasvaessa ja digitaalisten toimintojen syrjäyttäessä kontaktiopetusta, on meidän jokaisen taisteltava oikeuksiemme ja ansaittujen toimintojen säilymisen eteen. Hyvä opiskelija, älä turvaudu siihen ajatukseen, että ”joku muu” kantaa sinun velvollisuutesi, ”joku muu” turvaa sinun opintojesi jatkuvuuden ja ”joku muu” taistelee sinun tulevaisuutesi tähden. j a m e opiskelijat, jotka jo nyt toimimme lukuisissa vastuutehtävissä: meidän velvollisuutemme on antaa tilaa uudelle verelle. Meidän tehtävämme on pitää huolta, että jokainen opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi uusiin tehtäviin, yhteisöihin ja ympäristöihin. Ennen kuin tuomitsemme sen ehkäpä reilun 95 prosentin opiskelijajoukon, joka ei osallistu korkeakoulun edustusja aktiivitehtäviin, tulee meidän ensin katsoa jokaisen peiliin. Meidän tulee tarkastella omaa asennettamme ja pitää huolta avoimen ja uudismielisen ympäristön luomisesta. Haluan uskoa, että teimme Rauman kampuksella kaikkemme niillä resursseilla ja siinä tilanteessa, mitä käytettävissämme oli. Uudismielisenä puheenjohtajana, haluan kuitenkin tarkastella asiaa näin jälkikäteen kriittisesti. Toivon, että voisin herätellä niin oman kampukseni, kuin teidät muut järjestöt, tiedekunnat ja kampukset kunnianhimoisempaan ajatusmaailmaan. Valmistaudutaa jo nyt tulevaisuuden taisteluihimme – keskitytään avaamaan edustusja järjestötoiminta laajemmin useammalle toimijalle rikastaaksemme rivejämme ja vahvistaaksemme vertamme. v as ta n ä i n jälkikäteen ymmärsin, mitä Kampusrauha ihan oikeasti tarkoittaa. Se ei tarkoita vain eheää fyysistä kampusympäristöä. Se tarkoittaa ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltavaa yhteisöä, joka uudismielisesti avaa yhteisönsä kaikille sen jäsenille tuomitsematta ja syrjimättä uusia ja erilaisia näkökantoja. Me pyysimme: antakaa meille kampusrauha. Nyt minä pyydän, luodaan yhdessä kampusrauha. Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta