Tuutorisyksy kasvattaa vastuunkantoon ?6 Tuutorisyksy kasvattaa vastuunkantoon ?6 | | Parhaat fuksimuistot ? 9 & 15 Parhaat fuksimuistot ? 9 & 15 Tältä näyttää Saaristomeren tutkimuslaitoksella ?16 Tältä näyttää Saaristomeren tutkimuslaitoksella ?16 | Katkelmia kiskoilta | Katkelmia kiskoilta ? 30 ? 30 Vinkkejä opiskelun aloitukseen Vinkkejä opiskelun aloitukseen ?32 ?32 4/2023 4/2023
koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 PE 8.9. NEW PERFORMANCE BIENNALE -JATKOT: ANNIINA AUF & MUSCULAR VAPAA PÄÄSY! LA 9.9. TIISU 10V LA 16.9. MALLA LA 23.9. AARO630, SANE & VEPU PE 29.9. LYYTI LA 30.9. EEVIL STÖÖ & STEPA PE 6.10. LAKE JONS & BABEL LA 7.10. JAMI FALTIN LA 14.10. ROSA COSTE & SONIA LA 21.10. JAMBO VIIKONLOPPUISIN DJ’T KLO 04.30 ASTI TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOKSI YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA Avoinna: to-la 21-05 ennakkoliput: Dynamo app, Eventu.al& 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta PE 8.9. Live: HAVER (21.00) KE 13.9. klo 19: KUKAN LEVYRAATI KE 27.9. klo 19: TRIVIAALIKOULU TI 3.10. klo 19: BÄNGERBINGO KE 11.10. klo 19: KUKAN LEVYRAATI PE 13.10. Live: HULDA HUIMA (21.00) TI 31.10. klo 19: BÄNGERBINGO KE 1.11. klo 19: TRIVIAALIKOULU AVOLAVA OPEN MIC SUNDAY WITH WALTTERI PAHLAMA JOKA SUNNUNTAI! DJ’t VIIKONLOPPUISIN RUNSAS OLUTJA PELIVALIKOIMA! TURUN BUDOKWAI JÄRJESTÄÄ KARATEN PERUSKURSSIN AIKUISILLE SYKSYLLÄ 2023 LISÄTIETOA ja KURSSILLE ILMOITTAUTUMINEN: www.budokwai.fi/karate LISÄPOTKUA OPISKELUVUOTEEN! KURSSI ALKAA ma 4.9.2023 klo 20.15 BUDOKWAIN HARJOITUSSALI, Uhrilähteentie 2 www.tylkkari.fi TÄLLÄ KUPONGILLA ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY & YLLÄTYS NARIKASTA!
Flavoria®-tutkimus ravintola | Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10 utu?avoria Ei mikä tahansa opiskelijaravintola! Flavorian asiakkaana voit osallistua ?eteelliseen tutkimukseen lounaan yhteydessä näet annostesi ?edot ja kerrytät etuja My Flavoria -sovelluksella Tervetuloa lounaalle! RAVISUTTELEVA LUENTOSARJA 6.9. Tasa-arvoinen kristinusko?, feministiteologiaa tutkinut Aino Vihonen 13.9. Saamelaiset kirkossa, saamelaispappi Mari Valjakka 20.9. Hiljaisuuden joogan ® tie?, Hiljaisuuden joogan ® ohjaaja Toto Hannele Päiviö 4.10. Pyhän Fransiskuksen askeleet, eläinoikeusaktivisti Limppu Witick 18.10. Aktivistin ekoteologiaa, Katri Kuusikallio, Kristittyjen elokapina -liike turunseurakunnat.fi/muutostenteologiaa Muutosten teologiaa UUSIA NÄKÖKULMIA KRISTINUSKOON & RAAMATUN TULKINTAAN Turun Henrikinkirkossa (Peltolantie 2) klo 18.30 Kyyti sitseille ja takaisin. Föli-kortti opiskelijahintaan 38 €/kk föli.fi/opiskelijat 15.9. ESA PIETILÄ & MART SOO (FI/EE) 22.9. HALLA STEINUNN STEFÁNSDÓTTIR (IS) 6.10. REMBRANDT FRERICHS TRIO (NL) 27.10. JORGE DA ROCHA (PT) 24.11. JOHN STOWELL & NIKLAS WINTER (USA/FI) Piispankatu 17, Turku Liput opiskelijoille 15 €, normaalihinta 25 € Konsertit alkavat klo 19, ovet auki klo 18.30.
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 8.9.2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 93. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Helmi Henell ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 24. lokakuuta 2023. Puhetta Dynamosta S aaristomeren sylissä Puto amisvaara Toimitus tutustui Seilin saarella sijaitsevaan Saaristomeren tutkimuslaitokseen. Yökerho Dynamon omistaja kertoo yrityksen kuulumiset. Kokko perehtyi syrjäytymishaasteisiin Turun yliopistolla. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Leijonametsällä ? 5 Uutiset Henell toimitusharjoittelijaksi Tuutorisyksy kasvattaa vastuunkantoon Ahvenanmaalla pilotoitiin kaksikielistä lääkärikoulutusta ? 6, 7 Tutkija Mikä kimalaisissa kiehtoo, Kimmo Kaakinen? ? 8 Lukijoilta Parhaat fuksimuistot ? 9 & 15 Essee Katkelmia kiskoilta ? 30 Kolumni Vaadi kunnioitusta itsellesi ? 31 Essee Uusi opiskelija, nauti täysin rinnoin ? 32 Luottoresepti Kiireisen vaikuttajan luottoproteiini ? 34 Näkökulma Opiskelijat ovat erottamaton osa Turkua ? 35 sisältö 4/2023
pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi R apeat 30 vuotta sitten Suomi katsoi Ruokolahden savannille. Kuin satukirjasta Saimaan rannan pitäjässä oli silminnäkijöiden mukaan tehty havaintoja viidakon kuninkaasta. Koko kylän kummissaan pitänyt iltapäivälehtien kesäteatteri ei jättänyt lopulta jälkeensä muuta kuin epämääräisiä tulkintoja kera lämpimän yötuulen henkäyksen karjalaiseen metsään. K e sä n m i t ta a n lehtityön arkipäivässä on riittänyt jälleen selviteltävää erinäisten korvessa ammuttujen harhalaukauksien saralla. Yhdestä karkeimmasta ladon seinän ohi karanneesta osumasta vastasi pääkaupunkiseudun aviisi edesottamuksellaan, joka lienee yksi journalismin lähihistorian moraalisesti arveluttavimmista. Läpi suven huomion keskipistettä Suomessa hallitsivat syrjintää ja tasa-arvoa koskevat yhteiskunnalliset kysymykset. Kyseessä on merkittävä ja ajankohtainen teema. Aiheeseen liittyvien juttujen toteutustavoissa kuitenkin ilmeni kerrassaan kummallisia valuvikoja. m i t e n K a i K e s sa yksinkertaisuudessaan voi olla mahdollista, että Sanoman kokoisesta konsernista ei löydy puolueetonta toimittajaa tekemään selontekoa elinkeinoministerin taustoista? Hommaan passitettiin henkilö, joka on valmiiksi esitutkinnassa kohteen yksityiselämää loukkaavan tiedon levityksestä sekä törkeästä kunnianluokkauksesta. Tutkinta on toki vielä kesken ja Suomessa syyttömyysolettama, mutta se ei muuta lähtökohtaa mitenkään. Median pitää ruotia poliitikkojen tekemisiä. Kansalla on oikeus tietää vallankäyttäjien ajatuksista. Tähän tarvitaan riippumatonta lehdistöä varsinaisessa merkityksessään. L u vat to m a n m o n ta kertaa toimittajilla tuntui olevan myös vaikeuksia hahmottaa ammattikuvansa raameja. Mätäkuun aikana eksyttiin vaarallisen usein vastuunsa kantavasta journalismista tuntemusten raportoinnin hetteikköön. Journalismin perimmäisenä tarkoituksena on etsiä totuutta. Alalla halutaan tietää mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu. Työn lähtökohta on kiinnostus siihen millaisia ilmiöitä ja yhteiskunnallisia liikkeitä on meneillään. t u t K i m u Ks e t K e r tovat karua kieltään. Monet nuoret mediatoimijat kokevat nykypäivänä ammatti-identiteettinsä roolin vallankumouksellisuutena sekä yhteiskunnallisena uudistamisena. Kehitystä voi pitää huolestuttavana. Inhimillisiä arvointivirheitä sattuu kaikille, mutta toimittajan ei missään nimessä tule olla työssään aktivisti. Muutoksen ehdottaminen on aina poliittista. Se tehtävä kuuluu poliitikoille, jotka maksavat vallastaan kovaa julkista hintaa. Epäluotettavaa tai puolueellista mediaa ei nimittäin lueta tai siihen ei uskota. Tietoa etsitään silti. Se luo mahdollisuuksia niille, jotka pyrkivät levittämään vaihtoehtoisia totuuksia. Jalopeurajahti jatkuu. s u o m e s sa tot e u t e ta a n paljon laadukasta journalismia, mutta keihäänkärkien meriitit eivät kesältä valitettavasti paljoa papukaijamerkkejä kerryttäneet. Jos kuitenkin jotain positiivista hurlumhei-meiningistä voi todeta, niin nähtävästi suon, kuokan ja Jussin kulmilla asiat ovat olleet isossa kuvassa mallillaan. Pääkanavilla isoimmiksi ongelmiksi rakentuivat yksittäisten ihmisten vuosien takaiset möläytykset. Mitä sitä turhia perkaamaan yksinäisyyttä, turvattomuuden kasvua, ihmisten vähenevää liikuntamäärää, valtion rahankäyttöä tai terveydenhuollon umpisolmuja. Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. Leijonametsällä
uutiset T urun yliopisto käynnistää syksyllä kaksikielisen lääkärikoulutuksen yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Opintojen kliinistä vaihetta pilotoitiin keväällä Ahvenanmaalla. Projektin vetäjän, apulaisprofessori Janek Franzen korostaa hankkeen tiedotteessa kaksikielisen linjan kehittävän laajan ammatillisen sanaston. –Tämä antaa varmuutta niin potilastyöhön kuin tutkimukseen, Frantzén tarkentaa. Å b o a K a d e m i n yliopistonlehtori Malin Åkerfelt lisää projektin tavoitteena olevan integroida opiskelijat ruotsinkieliseen opiskeluympäristöön. Kaksikielisessä koulutuksessa opiskelijat seuraavat suomenkielistä tutkinto-ohjelmaa, mutta osa opetuksesta ja aktiviteeteista on ruotsiksi. Tällä pyritään kehittäämän uusia, ruotsin kielen käyttöä potilastyössä tukevia oppimismenetelmiä, kuten soveltaa simulaatioita ja mentorointia kielen oppimiseen. 7 v a r s i n a i s -s u o m e n e r i t y i svas t u ua Lu e e L L a ruotsin kieltä äidinkielenään puhuu noin 118 000 henkilöä. Jos lukuun liitetään Ahvenanmaa, määrä nousee 142 000 henkilöön. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kaksikielisten palvelujen erityisasiantuntija Wiveka Kauppila on keskusteluissaan lääkäreiden kanssa kuullut, että nämä ovat olleet koulussa hyviä ruotsissa, mutta kieli on unohtunut opiskeluiden aikana. –Tästä syntyi ajatus, että voisimme toteuttaa ruotsinkielisiä kursseja, ei vain kielikursseja, vaan ruotsinkielisiä kursseja eri oppiaineissa ja tehdä yhteistyötä Åbo Akademin kanssa, Kauppila kertoo. –Ruotsia osaavista lääkäreistä on suuri hyöty kaikille. Ei vain kaksikielisille hyvinvointialueille. Aidosti kaksikieliset asiantuntijat helpottavat myös laajaa pohjoismaista yhteistyötä niin potilashoidossa kuin tutkimuksessakin, Kauppila lisää. m i L L a i s i a a jat u Ks i a kevään pilotointi Ahvenanmaalla itse opiskelijoissa herätti? Lääketieteen kandidaatista Ville Kinnalasta päällimmäinen tunne kevään harjoittelurupeamasta oli positiivinen. –Meidät otettiin lämpimästi vastaan. Ahvenanmaalla oli vain neljän ryhmä, niin siinä ryhmäytyi kivasti kavereihin, Kinnala sanoo. Kinnala koki, että kielitaito ei viikon aikana suuremmin kehittynyt. Rohkeutta ja uskoa omiin kykyihin kertyi kuitenkin hieman enemmän. –Kaiken kaikkiaan tärkeämpää mitä kieltä puhutaan on se, miten innokkaita lääkärit ovat opettamaan. Tuolla oli todella hyvät lääkärit, Kinnala kehuu. –Vaikka opetus oli muulla kuin omalla äidinkielellä, kyllä siellä opin enemmän kuin keskimääräisellä klinikkaviikolla, Kinnala jatkaa. T urun ylioppilaslehden johtokunta on valinnut kokouksessaan lehdelle uuden toimitusharjoittelijan. Tehtävään valituksi on tullut Helmi Henell. Johtokunta teki valinnan yksimielisesti pohjaesityksen mukaisesti. Kuluvana vuonna Turun ylioppilaslehden aktiivisena avustajana toiminut Henell on koulutukseltaan kasvatustieteiden ylioppilas. Hän on lukenut opintojensa ohessa journalistiikan perusopinnot. –Odotan, että pääsen ideoimaan juttuja, kehittymään kirjoittajana ja kuvaaHelmi Henell Tylkkärin toimitusharjoittelijaksi Henell on toiminut kuluvana vuonna lehden aktiivisena avustajana. jana sekä näkemään, kuinka lehti syntyy kokonaisuudessaan, Henell kertoo. H e n e L L sa n o o hakeneensa tehtävään avustajuuden innoittamana. Hän sanoo pitäneensä hommasta kovasti. –Ajattelin, että vakituisena toimitusharjoittelijana pääsisin mielekkäiden juttukeikkojen pariin koko vuodeksi. Työ sattui myös sopivaan saumaan muun elämän ja opiskelujen kanssa, Henell kommentoi. Turun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija aloittaa työnsä syksyllä. TOIMITUS 6 Parhaillaan kasvatustieteitä Turun yliopistossa opiskeleva Henell kertoo suuntaavansa tulevaan työrupeamaan innostuneella asenteella. Kaksikieliset koulutukset alkavat syksyllä 2023. Linjalle valitaan noin 20 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijaa. uutiset Turun yliopisto pilotoi Ahvenanmaalla kaksikielistä lääkärikoulutusta TOIMITUS Lääkärikoulutuksen kehittämisen taustalla kerrotaan olevan ruotsinkielisten palveluiden huono saatavuus Varsinais-Suomessa. Lääketieteen kandidaatti Ville Kinnala kertoo Ahvenanmaan pilotoinnin parasta antia olleen innokas ja osaava opetushenkilökunta. L ä ä K e t i e t e e n K a n d i da at t i arvelee henkilökunnan innokkuden liittyvän siihen, että Ahvenanmaan sairaalalla ei ole usein kandidaatteja työskentelemässä. –Silloin intoa riittää, kun kandeja tulee, Kinnala toteaa. Kinnala kertoo pitäneensä ahvenanmaalaisten lääkärien sosiaalisesta ja yhteisöllisestä otteesta opetuksessa. Käytännön päivärytmi Ahvenanmaalla koostui opiskelijan mukaan selkeistä rutiineista. –Aamulla aloitettiin osastokierrolla missä kävimme läpi potilaiden paperit ja labrat läpi. Sen jälkeen tehtiin tarvittavat määräykset. Iltapäivät vastavaasti oli luvassa opetusta ja tehtiin yleensä paperihommia, Kinnala kertoo. m a j o i t u Ks e Ks i a H v e n a n m a a n harjoittelijoille oli käytössä omakotitalo sairaalan vieressä. –Saimme sen käyttöömme, kun lupasimme käyttäytyä. Piti jonkin verran kyllä vakuutella etukäteen. En tiedä oliko heilä aikaisemmista huonoja kokemuksia. Se ei selvinnyt meille koskaan, Kinnala naurahtaa ja päättää. Ahvenanmaan keskussairaala toimii yhteistyössä Helsingin, Turun ja Uppsalan yliopistosairaaloiden kanssa. Tuutorisyksy kasvattaa vastuunkantoon Tuutoreilla eli nuorempia opiskelijoita opastavilla opiskelijoilla on tärkeä ja vastuullinen tehtävä opintojen alussa. T oisen vuoden mediatutkimuksen opiskelija Jonatan Åkesson on yksi heistä, joka on tänä lukuvuonna ottanut homman harteilleen. Hänelle tehtävä heijastuu almanakkaan voimakkaasti. –Fuksisyksyllä tuutorin arki on hyvällä tavalla hektistä. Kalenteri täyttyy nopeasti tapahtumista, jotka itselläni on tapana värikoodata. Kun kalenterimerkinnät näyttävät jokaisen päivän kohdalla sateenkaarelta, tietää, että tylsää hetkeä ei ole tiedossa, Åkesson avaa. s a m a a n y H t y y kolmannen vuoden sosiaalitieteiden opiskelija Karoliina Koski. Hän toimii tänä vuonna tuutorivastaavana. –Alkusyksyllä ennen fuksien saapumista tuutoreilla on tosi paljon kaikkea valmistelua ja suunnittelua. Viimeinen tuutorikoulutuskin pidetään vielä juuri ennen fuksiviikkoja sekä tietty kaikkia tapahtumia viilaillaan ja pohditaan viimeiseen asti koko tuutoriporukalla, Koski kommentoi. t u u to r i t v i e vät fukseja kädestä pitäen, jotta näille tulisi opiskelijakulttuurin joka kolkka tutuiksi. Åkesson ja Koski tähdentävät, että tuutori sekä opastaa käytännön opiskeluun liittyvissä kysymyksissä että auttaa fukseja ryhmäytymään toisiinsa ja akateemisesti vanhempiin opiskelijoihin. Myös ylimääräinen hauskanpito tulee ottaa huomioon. Koski mainitsee erikseen, että tuutori avaa fuksille sitsikulttuurin salat. H au s K a n p i d o n L i sä Ks i tuutoroinnilla voi olla varjopuolensa. Åkessonin stressikello värisee välillä hälyyttävissä lukemissa. Koski painottaa, että opiskelijatuutorin arki on syksyllä kiireistä. Miten tuutorit pitävät huolen siitä, että taakka ei käy liian raskaaksi? OLAVI PARTANEN –Omalla kohdallani päädyin ottamaan vähän normaalia vähemmän kursseja. Valikoin sellaisia kursseja, jotka alkavatmyöhään syksyllä, jotta voin laittaa kaiken energian tuutorointiin, Koski kertoo. –Pidän jaksamisesta huolta määrittämällä selkeät rajat oman ajan ja työtehtävien välille. Kun tapahtumat on suunniteltu hyvissä ajoin valmiiksi, aikaa jää myös omiin harrastuksiin ja palautumiseen, Åkesson tuumii. F u Ks i vo i tuntea olonsa orvoksi ensimmäisten viikkojen tietotulvan alla. Tuutorikaksikkomme on yhtä mieltä siitä, että fuksien täytyy antaa levätä tarpeeksi, jotta on tarpeeksi akkuja ammentaa mahdollisimman paljon tietoa opiskelijakulttuurista. –Hyvinvoinnista ja jaksamisesta pidetään kiinni, jotta syksystä saadaan kaikki ilo irti, Åkesson päättää.
K imalaisen lento on monelle opiskelijalle ohikiitävä hetki suomalaisessa suvessa. Pölyttäjiä ja niiden merkitystä tutkitaan kuitenkin Suomessa jatkuvasti tarkalla otteella. Ruissalo on paikka, jossa riittää kesähelteillä kuhinaa alan tutkimuksen tiimoilta. Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Kimmo Kaakinen kertoo lämpimimmän vuodenajan olevan kiireistä aikaa luonnontieteiden tutkimuksen parissa. –Nyt pitää biologian paukuttaa, kun kimalaisia voi pitää ulkona, Kaakinen korostaa. K a a K i n e n p e r e H t y y työssään erilaisten torjunta-aineiden vaikutuksiin pölyttäjien käyttäytymisessä. Erityisessä syynissään hänellä ovat kimalaiset. Alalle Kaakisen on omien sanojensa mukaan saanut lapsekas kiinnostus pölyttäjiin. Hän huomauttaa kimalaisten olevan yllättävän nokkelia otuksia. Kokeiden kautta kimalaiset on onnistuttu ehdollistamaan pelaamaan esimerkiksi jalkapalloa. –Kimalaiset oppivat ripeästi. Esimerkiksi värioppiminen muuttuu aineille altistumisen jälkeen tosi nopeaan. Jos laitat eriväristen lasikuutioiden päälle sokerivettä ja jotain pahanmakuista nestettä, niin kimalaiset oppivat asian muutaman vierailun jälkeen, Kaakinen kertoo. v ä i tö s K i r jat u t K i ja tot e a a huomanneensa media-alustoilla kasvua kiinnostuksessa pölyttäjiä kohtaan. Muun muassa päivälehdet ovat alkaneet nostaa teemaa enemmän esille. –Aina kesän tullessa Thermacell ja pölyttäjät nousevat tapetille, Kaakinen toteaa. p o Lt tav i m m at t i e t e e L L i s e t kysymykset alalla liikkuvat Kaakisesta rikkakasvien kemialliseen torjuntaan käytettävän glyfosaatin äärellä. Aineesta on käyty paljon keskustelua Euroopan unionissa. Sen käyttöön annettiin vuonna 2017 viiden vuoden jatkoaika. –Nyt kun nopeasti laskee, niin viisi vuotta on mennyt. Se on sellainen mitä pitää seurata alalla silmä tarkkana. Kielletäänkö vai ei? Asia vaikuttaa pölyttäjissä moneen, Kaakinen kommentoi. a L a n t u t K i m u Ks e n tulevaisuuden suhteen Kaakinen ei rupea spekuloimaan. Hän toteaa, että rahoitusta pölyttäjätutkimuksiin saadaan jonkin verran. Omakohtaiset kokemukset hakemusprosesseista ovat tutkijalla kuitenkin tosin puhuneet toista. –En ole itse rahoitusta omilla hakemuksillani saanut, mutta se saattaa johtua vain omista hakemuksien kirjoittamistaidoistani, Kaakinen arvioi. n u o r e L L e , j ota innostaa ja kiinnostaa biologian tutkimus sekä mahdollisesti kimalaiset tutkija suosittelee matalalla kynnyksellä tutustumaan Mehiläishoitajien liiton sekä ötökkäakatemian verkkosivuihin. –Ne ovat hyviä lähteitä lähestyä aihepiiriä. Sivuilla pystyy tutustumaan muun muassa tutkijoiden keskusteluun ötökkäaiheisista tutkimuksistaan, ötököistä sekä niihin liittyvistä ilmiöistä, Kaakinen päättää. Mikä kimalaisissa kiehtoo, Kimmo Kaakinen? Pölyttäjien tutkimukselle kesä on kiireistä aikaa. Biologian laitoksen väitöskirjatutkijan Kimmo Kaakisen työpöydällä ovat maatalouden torjunta-aineet ja niiden vaikutukset pölyttäjiin. tutkija 8 TOIMITUS 13.9. 1933/10 NIIN MENI KESÄ M u t ta E r Ä Ä N Ä a a M u N a S I N u N tÄy t y I N o u S ta l I N j a au to o N j a a j a a l Ä h I M M Ä N K au p u N g I N a S E M a l l E . j a N I I N S I N u N y M pÄ r I l l Ä S I a l Ko I j Ä l l E E N Sy K K I Ä S E E l Ä M Ä , j o S S a S I N Ä K u l j E t l a M p p u j E N va l a I S E M I a K a t u j a j a t u N N E t K I p E Ä Ä I K ÄvÄ Ä j a a j at ta K a a I h M E t tÄ . E t K Ä S I N Ä Ko S K a a N o I K E I N va r M a S t I pÄ Ä S E p E r I l l E S I I tÄ , K u M p I o N S I N u N vo I M a K K a a M p I M I N Ä S I , S E Kö j o K a S I N u t S I to o M a a N M u lta a N j a K I v I I N j a S a M M a l E E S E E N va I S E Kö , j o K a pa Kot ta a S I N u t E t S I M Ä Ä N E l Ä M Ä N r I E M ua lu K E M at to M I E N I h M I S t E N N au r u S ta j a ov I lta , j o I d E N ta K a a K u u lu u S a K S o f o o N I N l au lu . MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? HistoriaN HaViNaa HistoriaN HaViNaa 9 lukijoilta o sa L L i s t u K e s K u s t e Lu u n ! to i m i t u s p i dät tä ä i t s e L L ä ä n o i K e u d e n va L i ta j u L K a i s tavat K i r j o i t u Ks e t . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä Ta i m i e T i T y T Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n . t y L pa ato i m i t ta ja @ u t u . F i A stuessani Helsinki-Vantaan lentokentälle tajusin heti, että tarinani oli alkanut jo kauan sitten. Vuosien ponnistelujen jälkeen löysin vihdoin paikan, johon ajattelin kuuluvani. Minä ja kollegani olimme pyrkineet saamaan aikaan muutosta koulutusjärjestelmässä, joka kohtelee oppilaita ja lapsia kuin tuotteita tai sotilaita. Pandemian alkaessa työelämäni kuitenkin kääntyi ylösalaisin. Pakotettu vapaa-aika tarjosi minulle tilaisuuden pohtia menneisyyttä. Aina kun ajatus jatkokouluttautumisesta nousi esiin, sydämeni hypähti. Olin jo vuosia työskennellyt lasten koulutuksen parissa ja opiskellut alaa itsenäisesti sekä osallistumalla erilaisiin työpajoihin. Se täytti kyllä tarpeeni, mutta tajusin, että aika oli kulunut nopeasti, ja olin unohtanut todelliset pyrkimykseni. t o u r a n m i r H a d i , yksi Iranin suurnaisista, joka mullisti koulutuksen Iranissa, kehotti "muuttamaan suuret kipupisteet suuriksi teoiksi". Otin askeleen kohti tätä upeaa ajatusta. Aloin käyttää monta tuntia päivässä yliopistojen ja koulutusohjelmien etsimiseen. Ryhdyin hakemaan paikkaa vuodelle 2022, ja Turun yliopisto kiinnitti huomioni. Koska olin aikaisemmin opiskellut humanistista alaa, jouduin nyt aloittamaan uuden kandidaatintutkinnon. Kun saavuimme Suomeen, luimme mediasta Mahsa Aminin kuolemasta. Se sai meidät tuntemaan olomme voimattomaksi. Pohjoismaista minimalismia huokuva Helsinki-Vantaan lentoasema vaikutti kuitenkin ensi silmäyksellä tyhjältä ja rauhalliselta. Aluksi tunsin oloni hieman epämukavaksi ja yksinäiseksi, mutta pian aloin aistia, miten valtavasti minulla oli omaa tilaa. Lentokentän vessassa kuulin lintujen laulua, ja tuntui siltä, kuin ne olisivat tulleet sisään lentoasemalle laulamaan rauhallisia laulujaan. a a m u L L a s ö i n kevyen aamiaisen. Lentoaseman henkilökunnalta saamiemme tietojen perusteella suuntasimme kohti Kamppia. Kampissa kuljeskelimme ympäriinsä noin tunnin tietämättä, mistä ostaa bussilippuja tai missä bussit olivat. Lopulta eräs nainen opasti meidät R-kioskille, josta saimme liput Tarinani Suomessa ostettua. Nousimme bussiin ja saavuimme Raumalle noin klo 14. Tiesimme, minne meidän piti mennä, ja etsimme paikkaa Google Mapsista, mutta julkinen liikenne ei kulkenut sinne. Väsyneinä ja huolten painamina aloimme raahata matkatavaroitamme ja laukkujamme, jotka olivat entisen elämämme ainoat jäänteet. 10 minuutin kävely muuttui 25-minuuttiseksi. Saimme opiskelija-asunnon avaimet noudettua, ja 25 minuutin kävely muuttui... En edes tiedä, kuinka kauan olimme tien päällä, mutta matka oli niin rankka, että silmäni kostuivat kyyneleistä enkä lainkaan nähnyt Rauman kauneutta matkan varrella. K ät e n i o L i vat rakoilla ja epäilyksen kipinät alkoivat syttyä. Kun saavuimme asuntolan portaille, eräs mies huomasi tavaramme ja tajusi, että olimme uusia tulokkaita. Hän oli tullut Raumalle vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Mies tarjoutui ystävällisesti laittamaan matkalaukkumme autoonsa ja saattoi meidät asunnollemme. Hänen tyttärensä istui autossa, ja tytön hymy ja leikkisät eleet saivat minut hetkeksi unohtamaan Mahsa Aminin. Tämä oli ensimmäinen kohtaamiseni lapsen kanssa Suomessa. En tiennyt, miksi kutsua tätä uutta paikkaa. Oliko se talo vai asuntola? Viimeisinä kuukausinamme Iranissa päätimme remontoida talomme. Pakkasimme tavaramme ikään kuin aikoisimme muuttaa pian. Minulla ei ollut hyvä olo; taloni Iranissa oli rappeutumassa, eikä tämä uusi asuinpaikka tuntunut kodilta. Tuntui kuin olisin menettänyt kaiken kerralla: kotini, kauniin pihani, kaupunkini, perheeni, ja mikä pahinta, kotimaani. v i i Ko n Lo p p u o L i kahden päivän päässä, ja minun piti valmistautua maanantaihin. Maanantaiaamuna menin tapaamaan koordinaattoriani. Sain tietää, että minua ei ollut vieläkään ilmoitettu kursseille, koska en päässyt sähköpostiini. Tuntui siltä, että kaikki oli minua vastaan. Oli syyskuun 19. päivä, ja kurssit olivat alkaneet jo elokuun lopulla. Jotkut kurssit olivat jo melkein ohi. En saanut palauttaa yhtä esseetä. Opettaja sanoi, etten ollut osallistunut tärkeään tapahtumaan. Kerroin hänelle, että olin ilmoittanut tilanteeni yliopistolle, ja että minun oli tarkoitus sopia järjestelyistä opettajien kanssa, mutta selitys ei kelvannut. Joka päivä kohtasin jonkin uuden ongelman, ja jokainen uusi ongelma syvensi ahdinkoani. Seuraava ongelma oli vakuutuksen maksaminen. Minulla ei ollut pankkitiliä, eli minua ei ollut rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään, eikä minulla ollut henkilötunnusta jolla avata pankkitiliä. En tiennyt, minne minun pitäisi mennä. Olin menettänyt ruokahaluni, enkä saanut öisin nukuttua. Internet katkaistiin Iranissa, enkä voinut jakaa huoliani kenenkään kanssa. En voinut asettaa liikaa paineita miehellenikään; hän oli aivan samassa tilanteessa. Kun lähdin asunnoltamme yliopistolle, kyyneleet virtasivat kävellessäni. En kuullut mitään uutisia perheeltäni. Kuulin ainoastaan median välittämiä uutisia, ja ne olivat kaikki huonoja uutisia pidätyksistä ja tappamisista. t u n s i n sy y L L i sy y t tä siitä, että olin poissa muiden iranilaisten luota. Tuntui kuin olisin jättänyt maani ja perheeni yksin tällä kriittisellä hetkellä. En tiennyt, miten voisin ottaa puhelimeni käyttöön ja soittaa puheluita. Kukaan, jolta kysyin, ei tuntunut osaavan auttaa – ei edes puhelinnumeron omistanut yritys. Asuinpaikallani ei ollut paljoa tarjottavaa. Siellä ei ollut edes sänkyä, jolle voisin laskea väsyneen kehoni ja lepuuttaa mieltäni. Kaikkialla oli kylmää ja pimeää. Ennen kuin tulin Suomeen, tiesin kyllä, että syksyn ja talven aikana aurinko nousee myöhään ja laskee aikaisin. Kun olo on heikko, jokainen pikkuasia vaivaa. Tunsin itseni masentuneeksi ja ylirasittuneeksi, ja minun oli vaikea löytää voimaa jatkaa eteenpäin. Eräänä päivänä olin tavalliseen tapaani kirjastossa itkemässä, jolloin yksi opiskelija lähestyi minua, halasi minua ja vuodatti kyyneleitä päälle. s i L L ä H e t K e L L ä tunsin, että ympärilleni alkoi muodostua tukiverkko, joka auttoi minua selviytymään vaikeasta tilanteesta. Erityisesti tutorini ja koordinaattorini osoittivat suurta empatiaa ja auttoivat minua voittamaan vaikeudet. Nyt olen suorittanut yhden vuoden opintoja ja onnistunut jättämään vaikeudet taakseni. Alkuaikoina mietin välillä palaavani Iraniin. ELAHEH NASOUTI KÄÄNNÖS: JOOSE SIGNELL
? Yhteenkuuluvuuden tunne sekä osana yhteisöä toimiminen ovat ratkaisevan tärkeitä opintojen sujuvuudelle ja näin myös pienentävät keskeyttämisen riskiä. Yhteisöllisyyden rakentaminen yliopistomaailmassa voi olla hankalaa. Kuitenkin pidemmän päälle jokainen tarvitsee toisia ihmisiä ja tunnetta yhteen kuuluvuudesta. TEKSTI, KUVAT & KUVITUS KIRA KOKKO o p i s k e l i j o i d e n y k s i n ä i s y y s nousi esiin erityisesti koronapandemian aikana. Rajoitusten ollessa voimassa, koki lähes jokainen opiskelija yksinäisyyttä ajoittain, koska kontakteja toisiin opiskelijoihin oli vaikeaa ylläpitää. Yksinäisyys ja syrjäytymisvaara eivät kuitenkaan ole vain pandemian aikaansaannoksia, vaan jo sitä ennen on esiintynyt ongelmia. ”Tuntuu vaikealta myöntää, mutta oikeastaan mikään elämässäni ei muuttunut silloin koronan alkaessa. Olin edelleen vain yksin kotona koko ajan”, kertoo eräs vuonna 2019 opintonsa aloittanut opiskelija. Pandemia antoi monelle pienen vilkaisun siihen, miltä yksinäisen opiskelijan arki voi näyttää. Vaikka aihe nousi yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun, ei kovinkaan moni vieläkään uskalla häpeän ja epäonnistumisen tunteen takia astua esiin yksinäisyyden kanssa. Pelko yksinäiseksi leimautumisesta on suuri ja usein yksilö myös kokee, että yksinäisyys olisi hänen oma vika. “Olisi pitänyt hakea silloin ensimmäisenä vuonna mukaan toimintaan ja osallistua tapahtumiin ahkerammin. Ehkä niin olisin saanut kavereita.” u l k o p u o l i s u u d e n T u n n e sekä yksinäisyys vaikuttavat opintoihin laajalti. Ne voivat esimerkiksi johtaa siihen, ettei opinnot etene tai opiskelija jättää kursseja kesken. "Opinnotkin tässä kärsii. Jos kurssilla on paritai ryhmätyö, eikä opettaja määrää niitä ryhmiä, niin jätän herkästi kurssin kokonaan käymättä. Hävettäisi liikaa mennä sanomaan opettajalle että "hei en tunne ketään, voitko määrätä mulle ryhmän.”" Laajemmalla mittakaavalla pitkään jatkunut yksinäisyys lisää sairastumisen riskiä. Yksinäisillä on todettu olevan tavanomaista enemmän ahdistuneisuutta ja masennusoireita. Myös riski sairastua muun muassa sydänja verisuonisairauksiin lisääntyy pitkittyneen stressin myötä. Osa opiskelijoista kokee myös sosiaalisen median lisäävän heidän kokemustaan yksinäisyydestä. "Sosiaalinen media lisää selkeästi yksinäisyyttäni. Näen viikoittain, kuinka opiskelutoverit tekevät kaikkea kivaa ja viettävät sitä hohdokasta opiskelijaelämää. Itse en ole poistunut kotoa päiviin.” Välttämättä yksinäisyys ei ole kokonaisvaltaista. Kuitenkin tunne siitä, ettei kuulu yliopistomaailmaan on hankala käsitellä. "Minulla on laaja ystäväpiiri yliopiston ulkopuolella. Kuitenkaan yliopistosta en tunne ketään. Mietityttää, vaikuttaako tämä työelämäänikin, koska kontakteista ja verkostoitumisesta puhutaan niin paljon.” y k s i n ä i s y y T Tä v o i kokea, vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä. Jollain tavalla perinteisestä opiskelijakuvasta eroavat opiskelijat voivat kokea ulkopuolisuuden tunnetta yliopistoyhteisössä. Kuvitelma opiskelijasta on tavanomaisesti nuori haalarit päällä keskustassa juhlimassa oleva henkilö. Kuitenkin yliopistomaailmaan mahtuu runsaasti ihmisiä, eivätkä kaikki mahdu samaan muottiin. Toisaalta tapahtumat ovat selkeästi suunnattu lähtökohtaisesti aina samalle kohderyhmälle eli nuorille juhlijoille. "Opiskelijatapahtumat pyörivät suurelta osin alkoholin ympärillä. Itse kun ei juo, niin on vaikeaa osallistua. Toitotetaan, ettei haittaa ettei juo, mutta itseäni haittaa viettää aikani humalaisten ihmisten kanssa.” Suomalaiseen kulttuuriin ja erityisesti opiskelijakulttuuriin liittyy voimakas alkoholinkäyttö. Tällöin opiskelijat, jotka haluavat välttää alkoholipitoisia tilanteita jäävät helposti sosiaalisten Juttuun on haastateltu kolmea Turun yliopiston opiskelijaa. Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi he esiintyvät jutussa anonyymeinä. "Tuntuu vaikealta myöntää, mutta oikeastaan mikään elämässäni ei muuttunut silloin koronan alkaessa. Olin edelleen vain yksin kotona koko ajan." 11
? tapahtumien ulkopuolelle Välttämättä kyse ei ole siitä, etteikö ainejärjestöt olisi yrittäneet. Lukuisia alkoholittomia lautapeli ja ompeluiltoja on järjestetty, mutta osallistujia ei vain ole. “En oikein edes seuraa ainejärjestöni viestintää enää, koska tapahtumat ovat lähtökohtaisesti aina juhlia baarissa. En siis edes ole varma, onko alkoholittomia tapahtumia järjestetty viime aikoina.” Eikä tapahtumat ole välttämättä ratkaisu tähän ongelmaan. Monipuolisen tapahtumatarjonnan tarjoamiseksi opiskelijoiksi tarvittaisiin laajempi otanta erilaisia ihmisiä. “Tuntuu että omassa tiedekunnassa me yli 30-vuotiaat olemme selkeä vähemmistö. Eikä se haittaa tietenkään, mutta olisi mielestäni tärkeää saada laajemmin eri ikäisiä opiskelijoita yliopistoon.” y l i o p i s ToT e i väT ole tällä hetkellä kartoitusten mukaan Suomessa tasavertaisia. Näennäisesti kaikilla ovat samat mahdollisuudet opiskelupaikkaan, mutta todellisuudessa tämä ei toteudu. Monesta eri syystä yliopistokoulutus ei näyttäydy kaikille samanlaisena vaihtoehtona. Tähän vaikuttaa rakenteelliset ongelmat yhteiskunnassa kuten koulutuksen periytyvyys. "Mielestäni sen [taustan] vaikutuksesta puhutaan liian vähän. On eri asia tulla yliopistoon, kun koko perhe on käynyt sen ja kannustusta siihen suuntaan tulee joka puolelta. Itse olen ensimmäinen yliopiston aloittanut suvussani, minkä takia vertaistukea perheeltä on vaikea saada." Yliopisto ei myöskään ole kaikille sen jäsenille paikka, jossa voi keskittyä opiskeluun niin, että toimintaympäristöt, saavuttamattomat rakenteet tai asenneilmapiiri eivät vaikuttaisi opiskeluun. "Monesti luullaan, että olen vaihto-opiskelija pelkästään ulkonäköni perusteella. Se on aika ikävää, koska olen ihan suomalainen ja puhun hyvää suomea. Ei mun kanssa tarvitse aloittaa keskustelua englanniksi.” Suomessa esimerkiksi maahanmuuttotaustaiset ihmiset ovat selkeästi aliedustettuja korkeakouluissa, sillä 8 prosenttia Suomen väestöstä on maahanmuuttajia, mutta heitä on korkeakouluissa vain 3,3 prosenttia. Maahanmuuttotausta vaikuttaa siis selkeästi yksilön kokemukseen siitä, että onko yliopisto itselle vaihtoehto vai ei. "Olen vuosikurssillani ainoa maahanmuuttajataustaisesta perheestä tullut. Se on aika iso kontrasti siihen, millaisen peruskoulun ja lukion kävin.” y l i o p i s To o p i n n o i s s a k o r o s T e Ta a n yksilöllisiä suorituksia sekä itsenäistä työskentelyä. Erilaisten kyselyiden perusteella ollaan huomattu, että vain hieman yli puolet opiskelijoista kokevat kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään. "En sanoisi olevani yksinäinen, koska minulla on parisuhde ja ystäviä opintojen ulkopuolella. Kuitenkin yliopistolla olen aivan yksin.” Paine valmistua nopeasti johtaa myös yhteisöllisyyden tunteen heikkenemiseen. Kun yliopistosta tulee vain askel kohti työelämää, jää monet tärkeät yliopiston puolet näkemättä. Esimerkiksi ainejärjestötoiminta saatetaan nähdä hidasteena opinnoille, vaikka se on yksi tärkeimmistä kuuluvuuden tunteen lisääjistä. "Opinnot vievät paljon aikaa päivistäni ja jos haluan suorittaa ne kunnolla, ei minulla välttämättä olisi aikaa ainejärjestötoiminnalle.", toteaa yksi haastatelluista. Suorituskeskeinen sekä tehokkuutta ihannoiva ilmapiiri lisää monella riittämättömyyden tunnetta. "Välillä yliopistossa tuntuu, kuin mikään ei riittäisi. Varsinkin ensimmäisenä vuonna tuntui, kuin aikaa millekään muulle kuin opinnoille ei ollut. Harmittaa nyt, että käytin aikani opiskeluun, enkä muihin tutustumiseen." y k s i n ä i s y y d e s Tä e i tule syyttää pelkästään koronaa ja etäopiskelua. Etäopiskelu on monelle ollut myös avainasemassa opintojen jatkamisen kanssa. Lähiopetukseen siirtyminen ei ole tuonut yliopistolle odotettua yleisöryntäystä, vaan moni opiskelijoista valitsee vieläkin etätoteutuksen sen joustavuuden takia. "En koe, että pystyisin tutustumaan uusiin ihmisiin massaluennoilla. Siksi onkin mukavampaa katsoa ne omaan tahtiin kotoa." Koronapandemia näytti sen, että on mahdollista antaa joustoa opiskelijoille. Yksilöllisen opintopolun mahdollisuudet täytyy säilyttää, koska opiskelijat eivät ole samassa tilanteessa opiskelukyvyn suhteen. "Olen pystynyt jatkamaan opintojani etäopiskelun takia. Ilman tätä joustavuutta, olisin varmaan joutunut jättämään opinnot ainakin tauolle ellen jopa keskeyttämään niitä." Yliopistossa on paljon muun muassa perheellisiä ja työssäkäyviä, "On eri asia tulla yliopistoon, kun koko perhe on käynyt sen ja kannustusta siihen suuntaan tulee joka puolelta." "Olisi pitänyt hakea silloin ensimmäisenä vuonna mukaan toimintaan ja osallistua tapahtumiin ahkerammin. Ehkä niin olisin saanut kavereita." "Monesti luullaan, että olen vaihto-opiskelija pelkästään ulkonäköni perusteella. Se on aika ikävää, koska olen ihan suomalainen ja puhun hyvää suomea. Ei mun kanssa tarvitse aloittaa keskustelua englanniksi." "Välillä yliopistossa tuntuu, kuin mikään ei riittäisi. Varsinkin ensimmäisenä vuonna tuntui, kuin aikaa millekään muulle kuin opinnoille ei ollut. Harmittaa nyt, että käytin aikani opiskeluun, enkä muihin tutustumiseen." 12 13
joille perinteinen opiskeluaikataulu ei välttämättä sovi. Tämän takia onkin tärkeää, että opintojen saavutettavuuteen panostetaan. "Joustavuus opinnoissa tuntuu riippuvan ihan kurssin järjestäjästä. Olen saanut paljon joustoa osalta, mutta osa taas on ollut todella tiukkoja. Olenkin joutunut aina välillä jättämään kursseja kesken, koska töiden takia ei ole mahdollista olla aina paikalla yliopistolla.” o p i s k e lua j o i s Ta p u h u Ta a n välillä elämän parhaina vuosina. Joillekin opiskelijoille tämä aiheuttaa paineita. “Tulin yliopistoon odottaen, että nyt alkavat ne kuuluisat elämäni parhaat vuodet. Odotin innoissani uusiin ihmisiin tutustumista ja opiskelijatapahtumia sekä jopa niitä luentoja. Näin jotain vuosia myöhemmin olen pettynyt. Näidenkö vuosien pitäisi olla minun elämäni parhaita?” "Välillä tunnen kateutta muiden opiskelijaelämää kohtaan. Mitä tein väärin, kun en saanut samanlaista yhteisöä ympärilleni?" h a a s TaT e lTav i e n m u k a a n yliopistossa tulee vahvistaa niitä rakenteita, jotka tukevat jokaisen mahdollisuuksia liittyä opiskeluyhteisöön. Työtä tasavertaisuuden ja joustavien opintojen tarjoamiseksi tulee jatkaa. Opiskeluympäristön monimuotoisuus mahdollistaa sen, että useampi opiskelija voi kokea yhteenkuuluvuutta ja olla osa yhteisöä. Tämän takia yliopistojen on tärkeää panostaa yhdenvertaisuuteen ja sen kehittämiseen. Myös ainejärjestöjen tulee olla valmiita kehittämään toimintaansa yhä monipuolisempaan ja tasavertaisempaan suuntaan. "Olen pystynyt jatkamaan opintojani etäopiskelun takia. Ilman tätä joustavuutta, olisin varmaan joutunut jättämään opinnot ainakin tauolle.” "Näidenkö vuosien pitäisi olla minun elämäni parhaita?" 14 P uiden latvat siivilöivät kultaisia auringonsäteitä sinä elokuisena maanantaiaamuna, jona kävelin kohti fuksivuottani Turun kauppakorkeakoulussa. Ilma oli lämmin, mutta palelin siitä huolimatta. En tiennyt mitä odottaa, enkä oikeastaan jaksanutkaan odottaa mitään. Muistin lapsuuteni ensimmäiset koulupäivät ja jännityksen, joka oli nyt tipotiessään. Tyttö, joka ennen oli kohdannut syksyn täynnä haaveita ja penaali täynnä teroitettuja kyniä, oli hukkunut jonnekin talven lumihankiin ja sulanut pois kevättuulen puhaltaessa maahan lämpimämpää ilmaa. v i i m e a i Ko i n a elämäni oli pyörinyt lähinnä päivystysreissujen, sydänmonitorien ja lääkärikäyntien ympärillä. Sulkeuduin yhä syvemmälle maailmaan, josta syömishäiriö oli vienyt värit. Väsynyt sydämeni löi enää vain vaivoin ja pumppasi uupuneena verta kohti vapisevia raajojani. Minut erotti maailmasta sumuinen verho, jonka takana viikot kietoutuivat hahmottomaksi harmaaksi massaksi. Olin aave, vieras kehossa, joka ei kuulunut enää minulle. En uskonut siihen, että mikään lopulta muuttuisi, enkä ikimaailmassa olisi osannut aavistaa, Paras fuksimuisto että jo puolen vuoden päästä kaikki voisi olla toisin. t u o L Lo i n o L i n mielessäni vakuuttunut siitä, että en kaivannut elämääni uusia ystäviä. Päivien vieriessä ohi pikakelauksella keskittymiseni tai aikani eivät tuntuneet riittävän vanhoihinkaan. Ihmissuhteet tuntuivat tyhjänpäiväisiltä – olinhan jo käytännössä vakiintuneessa parisuhteessa sairauteni kanssa. Se oli elämänkumppanini, vaikka yhteiselomme tuntuikin koostuvan pitkälti toinen toistaan seuraavista vastoinkäymisistä. Sattuma kuitenkin johdatti minut kohti ihmisiä, joista en olisi vielä hetki sitten osannut edes haaveilla: löysin jo ensimmäisenä päivänä parhaat ystäväni, jotka värittivät maailmani uudestaan päättäväinen siveltimenveto kerrallaan. He tarttuivat käteeni, jota en uskaltanut ojentaa, ja pitivät siitä kiinni silloinkin, kun riuhdoin itseäni irti kaikin voimin. He tekivät muistoista kaloreita tärkeämpiä. Heidän takiaan – ja heidän kanssaan – halusin elää silloinkin, kun olisin itse ollut valmis luovuttamaan. H a pa r o i d e n a Lo i n etsiä tietä kohti vapautta, ja vähitellen sairaalat ja verikokeet muuttuivat opiskelijatapahtumiin ja suunniteltua myöhäisemmiksi venyviin illanistujaisiinOpettelin suunnistamaan maastossa, jonka polkuihin en voinut enää luottaa. Raotin varovaisesti verhoa ja kurkistin toisella puolella kärsimättömänä odottavaan maailmaan, johon vain hetkeä myöhemmin uskaltautuisin asettumaan itsekin. Sanoisin siis vuodentakaiselle itselleni – niin pölyttyneen kliseiseltä kuin se kuulostaakin – että maailmalla on lopulta aina jokin suunnitelma. Ihmiset todella osuvat toisinaan oikeaan paikkaan juuri oikeana hetkenä. Sinullekin on siis varattuna elämä, jonka tarkoitus on jotakin paljon hengissä pysyttelemistä, selviytymistä, suurempaa. Usko aina siihen, vaikka mielesi kuiskisikin sinulle aivan päinvastaista viestiä, sillä et lopulta koskaan tiedä, milloin uusi alku koputtaa ovellesi ja tarjoutuu lakaisemaan eilisen pölyt lattialtasi. v u ot ta a i K a i s e m m i n kirjoitin puhelimeni muistiinpanoihin kevään olevan vihlovan kylmä. Näin taivaalla julmana myhäilevän auringon, joka loistossaan katseli jäätyvää maailmaa. Tänä vuonna kirjoitin lämpimästä tuulenvireestä ja ensimmäisistä kevätvaloisista illoista, jotka vietimme jokilaivojen valojen heijastuessa vedenpintaan. Sain fuksivuodeltani lahjaksi elämän, jota en tiennyt kaipaavani. SAARA VAINIO
Saaristomeren tutkimuslaitos nousi tapetille viime keväänä osana Turun yliopiston muutosneuvotteluita. Millaiset ovat Seilin tilat? Toimitus kävi tutustumassa meren tutkimuksen pääkallopaikkaan. Saaristomeren sylissä Kuvat & tekstit: Toimitus
T urun edustalla Nauvossa sijaistee synkästä taustastaan tunnettu Seilin saari. Paikan historiaa ovat värittäneet muun muassa toimiminen leprahospitaalina ja houruinhuonelaitoksena. Viimeiset lähes kuusikymmentä vuotta saari on kuitenkin tominut yhtenä suomalaisen meren tutkimuksen jalokivenä. Vuodesta 1964 alkaen siellä on nimittäin sijainnut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. p a r i n t u n n i n laivamatkan ja muutaman reippaan askelluuksen jälkeen Saaristomeren tutkimuslaitoksen edustalla lehteä tulee iloisesti tervehtimään tutkimuslaitoksen johtaja, dosentti Jari Hänninen. Hänninen kertoo saaren olevan tällä hetkellä suosittu retkeilykohde erityisesti kesäisin. Seili on lähes ympäri vuoden tavoitettavissa Turusta, Nauvosta sekä Naantalista. Laivamatka Aurajoelta kestää pari tuntia, muista kohteista noin puolisen tuntia. s a a r i s to m e r e n t u t K i m u s L a i to Ks e n toimenkuvan Hänninen tiivistää organisaation nimen kautta. Se kertoo kaiken painopisteestä. –Saaristomeri on osa isompaa kokonaisuutta eli Itämerta. Koitamme ymmärtää meren prosesseja. Tämähän ei vielä kuitenkaan riitä, sillä Itämeri saa kaiken vetensä Atlantin valtamereltä. Suolainen vesi saapuu suolapulsseina Tanskan salmien kautta ja makeavesi puolestaan on Atlantista haihtunutta vettä joka saapuu maapallon pyörimisliikkeestä johtuen pilvien kuljettamina sateina Itämeren valuma-alueelle Vesi ajautuu itään päin, mikä johtuu maapallon pyörimisliikkeestä, Hänninen tarkentaa. Hänninen kertoo Itämeren olevan merenä hyvin nuori. Edellinen jääkausi päättyi 70008000 vuotta sitten. –Itämeren vesi on murtovettä eli sekoitus makeaa vettä ja suolaista vettä. Näiden välillä on tiheysero. Tiheämpi suolainen vesi painuu alempiin vesikerroksiin kevyemmän makeamman veden jättäytyessä pintakerrokseen. Suolainen vesi painuu tällöin pohjaan pintaveden säilyessä makeampana. Tämä luo kerrostuksellisuuden, joka pitää osata ottaa huomioon Saaristomeren tutkimuksessa, Hänninen painottaa. t ä m ä n H e t K e n ajankohtaisimmat teemat Saaristomeren tutkimuksessa liikkuvat edelleen meren tilan seurannassa. –Jo laitoksen alkuajoilta meillä on vallinnut kulttuuri, että meillä on aina oltava jotain sanottavaa meren tilasta ja kehityssuunnisa. Jotta meidän lausunnoillamme on painoarvoa, niiden on perustuttava tutkittuun tietoon, Hänninen toteaa. –Olemme nyt huomanneet muutoksia esimerkiksi silakoissa. Omat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että silakan keskimääräinen paino on muuttunut 1980-lukuun verrattuna noin 60 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet muutokset ympäristössä ja ravinnonsaannissa, Hänninen jatkaa. u u s i n Lu K u saaren vaiherikkaaseen historiaan kirjoitettiin viime keväänä. Turun yliopisto ilmoitti Seilin tutkimuslaitoksen olevan yhtenä kohteena talouden tasapainottamisenmuutosneuvotteluissaan. –Heti alkuvaiheessa kävi selville, että jollakin tavalla kaikille niille yksiköille, jotka sijaitsevat varsinaisen kampusalueen ulkopuolella povattiin huonompaa tulevaisuutta. Tästä käynnistyi suuri mediakampanja, joka saavutti valtakunnallista huomiota ja kirjoittelua sanomalehdissä. –Sekä Kevo että Seili ovat varmaan Turun yliopiston kuuluisimpia brändejä. Ehkä kaiken tämän kautta ymmärrettiin lopulta kenttäasemien arvo, Hänninen pohtii. s e i L i n Ko H da L L a päädyttiin lopulta hieman ympäripyöreästi tarkastelemaan kriittisesti tutkimuksen tilatarpeita ja luopumaan tarpeettomista tiloista. Turun yliopiston hallitus katsoi päätöksessään yliopistolla olevan vuoden 2027 loppuun vuokrasopimus tiloihin. Seilin saaren ja tutkimuksen osalta ilmoitettiin vaatimus tehdä tarkemmat selvitykset saaren käytöstä, yhteistyömahdollisuuksista ja ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista vuoden 2024 loppuun mennessä. Taustalla koko käytyyn keskusteluun Hänninen kertoo olleen saaren kalliit infrakysymykset –Meren tutkimuksen laitteistoa voi verrata avaruuden tutkimiseen. Kun ollaan elementissä, jossa ei voi hengittää ja ihminen toimia, silloin pitää olla erilaisia laitteita, jotka voi hoitaa näytteenoton ihmisten puolesta, Hänninen sanoo. –Myös tämmöisen vanhan sairaalarakennuksen, 1800-luvulta perujaan ylläpito on todella kallista. Seilin kohdalla peruskorjauksia ei ole tehty oikeastaan viiteenkymmeneen vuoteen. Tähän haetaan nyt isossa kuvassa ratkaisua, Hänninen ilmoittaa. K o r jau Ks i s ta o n Hännisen mukaan tehty kustannusarvioita. Näissä puhutaan miljoonanluokasta. Pelkän päärakennuksen korjaamisen arvioitu kustannus on noin 2,8 miljoonaa. –Kun kaikki muut otetaan yhdessä huomioon puhutaan noin 4 miljoonan euron projektista, Yliopiston sääätiön tahtotila on, että Seili olisi jatkossakin yliopiston tutkimusopetuskäytössä. Myöskään säätiö ei pysty tätä yksinään kustantamaan. Nyt käytetään työnimeä Seili-säätiö, jossa haetaan kumppania yliopistosäätiölle, Hänninen avaa. –On myös mietitty rahastoimista eli jatkossa olisi jokin paikka, josta voitaisiin ottaa rahoitusta korjauksiin, Hänninnen toteaa. 19
20 t u r u n y L i o p i s toa yksinään peruskorjausten kustannusosapuolena Hänninen pitää kohtuuttomana vaateena. Asia tulisi suhteuttaa paremmin kokonaisuuteen nähden. –Seili on kansallinen aarre ja meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Kun mietitään Seilin kulttuurimaisemaa: rakennettua ýmpäristöä, kansallismaisemaa, Natura-aluetta ja luonnonsuojelualuetta, tällä on kansallinen merkitys. –Mielestäni on epäreilua, että yhden yliopiston ja jopa siellä sijaitsevan yhden tiedekunnan pitää pystyä ylläpitämään paikkaa. Kuitenkin suuri osa vierailijoista tulee jostain muualta kuin yliopistonmäeltä, Hänninen muistuttaa. b i o Lo g i a n t u t K i m u Ks e n opetuksen kohdalla Hänninen korostaa käytännön oppien tärkeyttä. Pelkällä teoriakirjojen plaraamisella ei alalla pitkälle pötki, –Me opetamme ja tutkimme. Yliopiston tärkein tehtävä on opetus, joka perustuu omaan tutkimukseen, Hänninen tiivistää. Hänninen kertoo itse aikanaan ihastuneen Seilin ympäristöön murtovesikurssilla. –Kun näin, miten meren tutkimusta käytännössä tehdään, innostuin suuresti. Kurssi oli hyvä polku. Päätössanoina Hänninen toivottaa opiskelijat tervetulleiksi Seiliin. –Kyllä täällä sitten opetetaan miten asiat hoituvat. Sairaalan entisen sikalarakennuksen vieressä terassilla sijaitsevat kokeelliseen tutkimukseen saneeratut tutkimustilat. Päärakennuksen Länsisiivessä sijaitsee suurin osa tutkimuskäyttöön tarkoitetuista työskentelytiloista.
23 22 Merivesilaboratorio pitää sisällään laboratorion, luokkahuoneen sekä akvaariohuoneen merivesiputkiyhteydellä. Akvaarioympäristöissä suoritetaan Saaristomeren vedelle keskimäärin noin 2 viikon mittaisia kokeita. Turun Opiskelijain tukisäätiö julistaa haettavaksi kannustusapurahaa Turun korkeakouluissa tutkimustyötä tekeville väitöskirjatasoisille tai post doc-tutkijoille. Tutkimuksen tulee liittyä oppimisen tai oppimista tukevien toimien tehostamiseen. Myönnettävän yksittäisen apurahan suuruus voi olla enintään 20 000 euroa. Hakemukset tulee toimittaa 1.9.-30.9.2023 välisenä aikana e-lomakkeella osoitteeseen, jonka linkki kuten myös tarkemmat ohjeet ovat Tot-säätiön kotisivulla totsaatio.com. Apurahaa koskeviin tiedusteluihin vastaa säätiön toimitusjohtaja Erja Vihervaara erja.vihervaara@gmail.com
Yks Jörn donner, kiitos Yks Jörn donner, kiitos Yökerho Dynamon tulevaisuus pysyy Yökerho Dynamon tulevaisuus pysyy epävarmana. Österbladin rakennusten epävarmana. Österbladin rakennusten säästämiseen tarvitaan tahtotilaa säästämiseen tarvitaan tahtotilaa tontin omistajalta. tontin omistajalta. Kuvat & tekstit: Kuvat & tekstit: Iiris Jouhilampi Iiris Jouhilampi
26 K averin suusta kuultu litania umpimähkään valittuja sanoja. Sekavista ehdotuksista yksi sana kiinnittää Jussi Lehtisen huomion. Se on Dynamo. Vuonna 1996 homoklubi Why Not oli juuri lopettanut ja aiemmin Appelsiini nimistä yökerhoa luotsannut Jussi Lehtinen näki parisataa vuotta vanhanpuurakennuksen potentiaalin. Rakennuksen omistaja oli ensin sitä mieltä, että tilaa ei vuokrata. –Tässähän oli jo silloin 1997 alkuvuodesta purku-uhka päällä. TS-yhtymän kiinteistöpäällikkö lopulta heltyi ja vuokrasopimus saatiin solmittua.Lehtiselle sanottiin vuokrauksen yhteydessä, että voit joutua lähtemään ennen vuoden loppua. t ä n ä v u o n n a Dynamo vietti kuitenkin kaksikymmentäkuusi-vuotissyntymäpäiviään.Dynamo avasi ovensa keväällä 1997 ilman A-oikeuksia. Yökerhon juomalistalla oli vain käymisteitse tuotettuja juomia eli olutta, siideriä ja makunystyröitä vähemmän hiveleviä limuviinoja. Noin vuoden kärvistelyn jälkeen A-oikeudet myönnettiin ja myöhemmin saatu jatkoaika mahdollisti juhlinnan jatkumisen aamuneljään asti. –Me otettiin sellainen pehmeä lasku ja myytiin vain koskenkorvapohjaisia drinkkejä, Lehtinen kertoo ajasta A-oikeuksien myöntämisen jälkeen. a L K u u n a i n oa tarjolla oleva drinkki oli Dynamon oma Jörn Donner, johon laitettiin Koskenkorvaa, punaista grenadiinia ja lantrinkia. Drinkki keksittiin nimetä kuuluisan suomalaisen kirjailijan mukaan. –Kyllähän sitä kyseltiin vielä vuosia sen jälkeen. En tiedä tietääkö meidän nykyisestä henkilökunnasta kukaan miten se tehdään. Itseasiassa nyt kun tuli puheeksi, niin se pitäisi oikeastaan palauttaa. Seuraavan kerran kun Dynamon tanssilattialla on saanut hien pintaan ja ajatus kylmästä juomasta täyttää tajunnan, voi baarimikolta uteliaana pyytää: Yksi Jörn donner, kiitos. Se, saako vastaukseksi äimistyneen katseen vai drinkin jää vielä nähtäväksi. L e H t i s e n m u K a a n yökerhon suurin ainutlaatuisuus piilee sen erikoisessa lokaatiossa. Jos silmät pistää kiinni ja kuvittelee mielessään yökerhon, ei vanha puutalo tule ensimmäisenä mieleen. –Puutalon merkitys on tosi iso. Tällaista vastaavaa tilaa ei ainakaan keskustan alueella ole. Tämä on myös tällaisiin yleisötilaisuuksiin tiloiltaan oikeastaan täydellinen, Lehtinen sanoo. Lisäksi Lehtinen toteaa Dynamon erilaisen musalinjan erottavan sen Turun muusta yökerhotarjonnasta. Useimpina iltoina sisäänpääsy on ilmainen puoleenyöhön saakka, nykyään perjantaisin koko illan. Tunnelma halutaan saada kattoon mahdollisimman aikaisin ja musiikista nauttijat tanssilattialle. Ainutlaatuisen ilmapiirin luomisessa Lehtinen korostaa henkilökunnan merkitystä. –Linja on oikeastaan aina ollut se, että me ei olla haettu tänne kiven kovia ammattilaisia töihin, vaan hyviä tyyppejä. Jos on hyvä tyyppi ja sopii porukkaan niin kyllä ne asiat oppii sitten. Dynamon henki syntyy kolmesta seikasta Dynamon henki syntyy kolmesta seikasta
28 d y n a m o s i ja i t s e e erillisrakennuksessa, joka kuuluu Oyj. Österblad Ab omistuksessa olevaan Österbladin tonttiin. Yrityksen pääomistajana on TS-yhtymä, joka julkaisee muun muassa Turun Sanomia Muut tonttiin kuuluvat rakennukset ulottuvat Linnankadulta Kauppiaskadulle ja kiinteistöissä sijaitsevat tällä hetkellä Bar Ö ja El Gringo. Turun kaupungin apulaispormestarin ja kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajan Heikki Pälveen (kok.) mukaan kaupungilla ja tontin omistajalla on kummallakin tahto edetä Österbladin rakennusten ilmeen parantamisessa, mutta se edellyttää yhteisen tahtotilan syntymistä. Pälve toteaa näkemyserojen liittyvän vanhojen rakennusten kunnostamisen ja uudisrakentamisen kokonaisuuksiin. Hänen mukaansa Österbladin tontin nykyinen ilme ei ole kaupungille kunniaksi. K au p u n g i n va Lt u u t e t t u ja kulttuuri-ja nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja Sara Koiranen (vas.) toivoo, että Österbladin talot säästettäisiin. –Olisi tosi sääli, että Turku Suomen vanhimpana kaupunkina repii itseltään näitä merkkejä historiallisuudesta. On keskeistä, miksi esimerkiksi Keski-Euroopassa vetovoimaisimpia kaupunkeja ovat ne, joissa historia näkyy. Österbladin talojen säästämistä kannattava kansalaisadressi on kerännyt yli kymmenen tuhatta allekirjoitusta. Varapuheenjohtajasta adressi on vahva tahdonilmaisu kaupunkilasten kyllästyneiisyydestä Turun taudin uudelleen tulemiseen. Turun taudilla viitataan siihen, miten Turusta purettiin laajasti vanhaa rakennuskantaa erityisesti 1960-ja 70-luvuilla. TS-yhtymä on aiemmin ehdottanut Turun kaupungille neljää eri kaavoitusvaihtoehtoa, joista yhdessä kaikki vanhat rakennukset säilytettäisiin. Sittemmin TS-yhtymä on lopettanut yhteydenpidon kaupungin kanssa. Kaavoitusprosessin on määrä edetä Turun kaupunginvaltuuston käsittelyyn tämän vuoden aikana. Koirasen mukaan kaupunginvaltuusto voi päättää rakennusten suojelemisesta, mutta tiloissa toimivien yritysten kohtaloon hän ei ota kantaa. –Kaavoituksesta puhuttaessa suojelua pitää perustella historian ja kaupunkikulttuurin näkökulmasta. j u s s i L e H t i n e n pitää Dynamon ovet auki niin pitkään kuin mahdollista. Liiketilan vuokrasopimusta on jatkettu elokuun loppuun. –Turussa voisi mahdollisesti jatkaa toimintaa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että samalla nimellä sitä ei voi tehdä. Nimi kytkeytyy niin paljon tähän rakennukseen. Varsinkin kun tämä on oma erillinen rakennuksensa, jolla on niin selkeä identiteetti. Lehtinen jatkaisi Bar Kukan pyörittämistä, mutta kaipuu omille DJ-keikoille saisi kartoittamaan sopivia vaihtoehtoja Dynamon jälkeen. Hänestä DJ-keikat ovat paras omaan työhön liittyvä yksittäinen juttu. Rakennusten kohtalo ei ole vielä sinetöity, joten Lehtinen ei halua spekuloida liikaa tulevaisuuden suhteen. Österbladin tonttien purku-uhka etenee Österbladin tonttien purku-uhka etenee Dynamo poistuu rakennuksiensa mukana Dynamo poistuu rakennuksiensa mukana PIKKUHUUHKAJAT – HELMARIT – MIESTEN FUTSALMAAJOUKKUE KANSAINVÄLINEN HUIPPUJALKAPALLO JA -FUTSAL TULEE SYKSYLLÄ TURKUUN! KATSO OTTELUT JA OSTA EDULLISET OPISKELIJALIPUT: WWW.PALLOLIITTO.FI/LIPUT NATIONS LEAGUE -OTTELU HELMARIT 50 VUOTTA – YHDENVERTAISTA SUOMEA RAKENTAMASSA. PE 22.9. KLO 18.30, VERITAS STADION, TURKU OPISKELIJALIPPU VAIN 12,50 € SUOMI–SLOVAKIA LIPUT: Aikuinen 13 € (ovelta 15 €) | Alennusryhmä 10 € (ovelta 12 €) | Opiskelija 7 € Monipäivälippu 22 € (ovelta 24 €) | Ryhmä 10 € /per hlö (min. 10 hlöä) (ovelta 12 €/per hlö) Samalla lipulla Turun Ruokaja Viinimessut. AVOINNA: Pe 10-18 La 10-17 (20) Su 10-16 Yli 500 esiintyjää ja satakunta näytteilleasettajaa. Poikkitaiteellisena teemana tanssi. Lue lisää: turunkirjamessut turunkirjamessut JORMA UOTINEN RASMUS ARIKKA SIXTEN KORKMAN JENNI HAUKIO SATU RÄMÖ LOLA ODUSOGA Viinialue avoinna lauantaina klo 20 asti. S A M A L L A L I P U L L A !
Essee: Katkelmia kiskoilta ? 30 ? 30 Kolumni: Vaadi kunnioitusta itsellesi ? 31 ? 31 Essee: Uusi opiskelija, nauti täysin rinnoin ? 32 ? 32 Luottoresepti: Vaikuttajan luottovalinta ? 34 ? 34 Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen arvostaa kiireen keskellä arkiruuassaan helppokäyttöisyyttä ja taloudellisuutta. Kuva: Toimitus.
P radon ranta, Marseille, Etelä-Ranska. 15. toukokuuta 2023. On myöhä. Pimeä on jo ottanut kaupungin syleilyynsä. Istuskelemme aallonmurtajalla veljeni kanssa nautiskellen viiniä ja juustoa. Kuohuva musta meri levittäytyy edessä. Se yhdistyy lähes saumattomasti mustaan tähtien puhkomaan taivaaseen. Seitsemän sekunnin välein välähtää majakan valokeila, joka piirtää synkkään massaan horisontin. K o H ta o n viinipullo tyhjennetty, juustot syöty ja alkaa ramaista pitkän päivän jälkeen. Saavuin itse samana päivänä Mulhousesta itä-Ranskasta ja pikkuveljeni Roomasta, joten kilometrejä on taitettu. Hostellia meillä ei kuitenkaan ole. Onneksi on lämmin, eikä yöllä pitäisi sataa. Molemmilla on makuupussit ja -patjat juuri tällaista tilannetta varten. Käyn tiedustelemassa rannan puskista majoituspaikkaa. Suurin metsäpusikko on noin 70 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kaistale harvaa ja matalaa havupusikkoa. Pusikko on kuitenkin jo asutettu. Kolme telttaa muodostavat kodittomien leirin, jonka edustalla on ostoskärryt, kertakäyttögrilli ja kasat epämääräistä roinaa. Leiristä ryntää räksyttäen kaksi koiraa. Varjoissa istuva ukkeli murahtaa niille jotakin ranskaksi. Koiriin tottuneena en säikähdä kerberoskaksikkoa, mutta tuumin, että parempi olla häiritsemättä paikallisten asumuksia. j at K a n t i e d u s t e Lua parinsadan metrin päässä sijaitsevaan pusikkoon. Pusikko on tyhjä, mutta myös pienempi ja suojattomampi. Se ei tarjoa lainkaan sääsuojaa ja siihen pystyy kävelemään joka suunnasta. Ei ole parempaakaan vaihtoehtoa, joten levitämme patjat ja käymme yöpuulle. Jotta ei olisi liian mukavaa, astun vielä sukkasillani mojovan kokoiseen ruoansulatuksen jälkituotteeseen. En ole varma onko edes koiran. Sukanvaihdon ja makuupussin putsaamisen jälkeen kääriydyn makuupussiin. Löyhkä viipyilee sieraimissa, autot huristavat rantaraittia 30 metrin päässä ja viereisen parkkipaikan valot loistavat puiden oksien välistä. Puristan kädessäni retkeilyveistä ja vaivun katkonaiseen uneen. Havahdun välillä katsomaan ympärilleni. Hyvä, veli on vieressä. Kukaan ei ole vienyt kamoja eikä kukaan ole tulossa ryöstämään. Mitään ei tapahtunut, eikä muinakaan viitenä yönä, jotka nukuin ulkona. Kaksi yötä Marseillessa, kaksi Firenzessä ja yksi Mulhousessa. m at K a a L Ko i Berliinistä, jonne lensimme pikkuveljeni kanssa kolmas päivä toukokuuta. Kumpikin halusi tehdä itsenäisen interKatkelmia kiskoilta essee TEKSTI ARVI SEESJÄRVI rail-reissun, mutta Berliinissä ja Marseillessa kävimme yhdessä. Yhdistin reissuuni vierailut kahden vaihdossa olevan ystäväni luo Saksan Münsteriin ja Ranskan Bordeauxiin. Lukiokaverini asuu Englannissa, Yorkissa, jossa kävimme kahden muun lukiokaverin kanssa. Se yhdistyi kätevästi matkasuunnitelmiin. Skotlantiin ja Italiaan matkustin yksin. Oli hauska huomata, miten tietyt stereotypiat näkyivät katukuvassa. Saksassa, jopa 3,8 miljoonan asukkaan kuhisevassa Berliinissä, ihmiset odottivat kuuliaisesti punaisissa valoissa, vaikka katu oli tyhjä. Poikkeuksena sääntöuskovaiseen ja järjestelmälliseen saksalaiseen yhteiskuntaan on huonoon kuntoon päästetty rautatieverkosto. Se aiheuttaa alinomaa myöhästymisiä korjaustöiden ja lakkojen vuoksi. i ta L i as sa ja Ranskassa puolestaan mentiin mistä hyvänsä kohtaa katua yli. Myös liikenne oli kaoottisempaa kuin Saksassa, jossa annettiin hälytysajoneuvoille reilusti tilaa. Ranskassa poliisiautot seisoivat ruuhkassa muiden autojen seassa valot vilkkuen välillä epätoivoisten sireenin vinkaisujen säestämänä. Firenzessä kahvilassa istuskellessani seurailin huvittuneena italialaisten huoletonta liikennekäyttäytymistä, kun kolme kertaa noin tunnin sisällä eri autot pysäköivät liian lähelle risteystä tukkimalla tien kääntyvältä linja-autolta. Kuskit löytyivät viereiseltä terassilta siirtämään autoa. Kolmannella kerralla kuskia ei kuitenkaan näkynyt missään ja linja-auton taakse alkoi kertyä jono temperamenttisia autoilijoita. Kiivas tööttäily halkoi ilmaa jonon kasvaessa. Ruuhkaan juuttuneita kuskeja tuli ulos heiluttelemaan käsiään ja ihmettelemään tilannetta. Noin 10 minuutin päästä kuski ilmestyi jostakin ja liikenne alkoi taas vetää. Suurin osa linja-auton matkustajista oli jo lähtenyt. Näin yhden ensihoitajankin punaisessa asussaan juoksevan kiireellä ulos linja-autosta seuraavaan risteykseen hypäten hälytysajolla olleen ambulanssin kyytiin. m at K u s ta m i s e e n L i i t t y y helposti odotuksia eksotiikasta jostain aivan erilaisesta mitä Suomesta on. Toki sellaisiinkin asioihin törmää. Kaikilla alueilla on oma historiansa ja omat kehityskaarensa. Muodostuu erilaisia ympäristöjä, erilaisia väestöllisiä piirteitä ja tapoja toimia. Tästä huolimatta matkustaessa huomaa, että vaikka päällisin puolin eri kulttuureissa toimitaan eri tavoin, niin olemme kaikki silti loppujen lopuksi aika samanlaisia. Yhteyden voi löytää monenlaisten ihmisten kanssa Sitä voi löytää yhteisen sävelen 90-vuotiaan ranskalaismummon kanssa, joka on asunut koko ikänsä Alsacen alueella. Hän ei osannut englantia, enkä minä ranskaa. Onneksi hän osasi saksaa ja minä sen verran auttavasti, että pystyimme käymään alkeellista keskustelua. Teräsmummo kävi vieläkin säännöllisillä kävelyillä metsäpoluilla. Kerroin, että nessä etruskiaikaisessa kaupungissa sijaitsee lähetyspappeja kouluttava katolinen pappiskoulu, jossa majoituin kolme vuorokautta. Olin kuullut pappiskoulusta ystävältäni, joka oli yöpynyt nunnaluostarissa samalla alueella. Vaikka pappiskoulu ei ollut varsinaisesti luostari, minua kiehtoi kokea hartaaseen ympäristöön liittyvä yksinkertaisuus, hiljentyminen ja turhista ärsykkeistä pidättäytyminen. Siihen olisi hyvä päättää hektinen ja tapahtumarikas matkustelu. Olin ollut yhteydessä pappiskoulun johtajaan Isä Tomakseen ja hän toivotti minut sydämellisesti tervetulleeksi. En tiennyt täysin mitä odottaa ennen kuin saavuin seminaariin. Olin ollut ehkä siinä käsityksessä, että vastassa olisi uskonnon vakavoittamaa väkeä – päinvastoin. Seminaarilaisten rento, iloinen ja huumorintajuinen asenne yllätti minut. s e m i n a a r i L a i s t e n v i e r a a n va r a i s u u s oli ainutlaatuista. Sain oman huoneen, josta sain kulkea vapaasti omia aikojani kaupungissa ja koulun tiloissa. Osallistuin heidän kanssaan aterioille, joista erityisesti myöhään vietetyt päivälliset mahdollistivat antoisia keskusteluhetkiä. 40 seminaarilaisen joukossa oli 20 eri maasta opiskelijoita: Lukuisten Euroopan maiden lisäksi jopa Etelä-Amerikasta, Palestiinan Gazasta ja Syyrian Alepposta. En ole uskonnollinen, mutta minulla on taustaa vapaiden suuntien kristillisyydestä, josta tarttuneita oppeja ja kokemuksia oli mielenkiintoista verrata pappisopiskelijoiden omistautuvaan katolisuuteen. Pappiskoulutus kestää seitsemän vuotta. Herätys on kello 5:30 ja vapaa-aikaa on niukasti. Henkilökohtaisia puhelimia ei opiskelijoilla ole, vaan heillä on yhteisesti muutamia puhelimia soittamista varten. Vuodessa on noin kuukauden verran yhteensä lomaa. Kurinalaista toimintaa. v a at i v i e n o p i n to j e n ja uskonnollisten harjoitteiden lisäksi joka päivälle oli varattu aikaa myös urheilulle. Osallistuin yhtenä päivänä jalkapallopeliin ja oli hauska nähdä, miten intohimoista pelaaminen oli. Isä Tomas innostui usein kuljettamaan koko kentän läpi ja vetäisi saksipotkunkin. Kirjoittaessani tätä tekstiä elokuun puolivälissä on jo runsas kaksi kuukautta siitä, kun palasin Suomeen lähes kuuden viikon interrail-matkalta. Päivien, viikkojen ja kuukausien myötä ajan kuluminen työntää matkaa yhä kauemmas minusta. Huomaan, että tavoitellessani ajan loitontamia tapahtumia nostalgian harso värjää ne. Muistoille alkaa muodostua jo kultareunukset. Kaipaan jo takaisin niihin paikkoihin ja hetkiin, joita reissulla sain kokea. n o s ta Lg i a Kot e Lo i suhteellisen tuoreet tapahtumat ja muistot. Eri maat ja kaupungit muodostavat mielessäni omat maailmansa. Oleskelin Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Skotlannissa ja Italiassa. Eri paikoissa vietin aikaa eri ihmisten kanssa, erilaisissa ympäristössä, erilaisissa tunnelmissa. Rautatiekiskoilla jopa 300 kilometriä tunnissa kiitävät luotijunat kutoivat nämä erilliset osat yhteen pirstaleiseksi tilkkutäkiksi, josta muodostui kokemani ja näkemäni Eurooppa. 31 nukuin edellisen yön metsässä ja kierrän Eurooppaa. Hän oli huiputtanut Alppeja nuorempana. Hauska kohtaaminen. Majoitimme Berliinissä hostellihuoneen tyhjällä petillä nuoren englantilaisen muusikonalun, joka oli matkalla Los Angelesiin, mutta jäi Berliiniin viisumiongelmien takia. Kodittomana paikasta toiseen pyörinyt kaveri tienasi soittamalla baareissa ja kadulla. Hän halusi kotikaupunkinsa ahtaista kuvioista ison maailman musiikkikuvioihin. Epävakaasta tilanteesta huolimatta kaveria ei tuntunut stressaavan mikään. Firenzessä ihastelin renessanssitaidetta ja arkkitehtuuria Ruotsissa asuvan venezuelalaisen keski-ikäisen koodarin kanssa. Yorkissa sain tutustua Floridasta kotoisin olevaan runoutta opiskelevaan nuoreen naiseen. Berliinissä portsari päästi minut ja veljeni loppuunmyydylle metallikeikalle, koska olimme suomalaisia. i H m i s Ko H ta a m i s i a sy n t y i matkalla kohtuullisen paljon, vaikka en suin päin ollutkaan niitä koko ajan hakemassa. Jotenkin matkustaessa on helpompi lähteä juttusille ihmisten kanssa. Siihen vaikuttaa vieraissa paikoissa vallitseva uutuudenviehätys ja tietynlainen virittäytyminen vastaanottamaan enemmän kuin arkisissa kotiympäristöissä. Reppureissaajalla on myös tietty irrallisuuden tuoma suoja, kun on koko ajan tien päällä. Oli hauskaa, miten kohtaamisten päätteeksi sanottiin näkemiin tai jotain vastaavaa sellaisella asenteella, että jälleennäkeminen voisi olla mahdollinen, vaikka sen toteutuminen olisikin hyvin epätodennäköistä. Kerta-annosteltuja ystäviä kuin Fight Clubissa sanotaan. Niin paikallisiin kuin muihin matkaajiin tutustuminen on mielestäni yksi olennaisista elementeistä, jos haluaa tehdä matkustamisesta mielekästä. Olisi jotenkin ankeaa, jos vain siirtyisi paikasta toiseen puhumatta kenenkään kanssa. Usein parhaat kokemukset syntyvät jaettuna muiden kanssa. Välillä iski toki kuitenkin reissuväsymys uusista ihmisistä, paikoista ja ärsyketulvasta, joka hyökyi päälle kaupunkien vilskeessä. Sellaisina hetkinä tykkäsin vetäytyä johonkin tunnelmalliseen kahvilaan piirtämään, lukemaan tai kirjoittamaan. Tai ihan vain olemaan. H a K e u d u i n a i n a kun mahdollista luonnon äärelle tai jonnekin mistä näki kauas. Firenzessä oli eräs näköalapaikka, mistä näki koko kaupungin. Sinne oli kiva mennä iltaisin ihailemaan vuorten lomassa lepäävää upeaa kaupunkia. Skotlannissa olin liian vähän aikaa, että olisin ehtinyt aivan Pohjoiseen ylämaiden vuorille, mutta onneksi Glasgow´sta ei ollut pitkä matka Loch Lomondille, jonka reunamilta ylämaat alkavat. Auringossa kimalteleva järvi, sen Etelärannalta levittäytyvä Ballochin kylä, horisonttiin piirtyvät utuiset vuorenhuiput ja vehreät lähikukkulat maalasivat idyllisen maiseman. Montefiasconessa Italiassa kukkulalle rakennetussa pieViiden maan, 40 päivän ja 6000 kilometrin jälkeen monia kokemuksia rikkaampana takaisin. kolumni jimi salonen F uksiviikolla uusilla opiskelijoilla on lähes poikkeuksetta suuri tarve kuulua joukkoon ja löytää uusia kavereita. Yhteenkuuluvuuden hakeminen on inhimillistä ja oikein, mutta tekee meistä samalla myös haavoittuvaisia. F u Ks i v i i Ko n r as t i K i e r r o Ks e t ja kaikki toiminta eivät välttämättä aina innosta kaikkia. Tiiviissä porukoissa konflikteja syntyy vääjäämättä. Hyvä ohje fuksiviikoille, kuten muuhunkin elämään onkin vaatia kunnioitusta itselleen. Tämä ohje sisältyy myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan turvallisemman tilan periaatteisiin. Kunnioituksen vaatiminen tarkoittaa sitä, että vetää omat rajansa myös joukossa. Se on huumorin ja vakavuuden välinen raja-aita. Asettumista samanmielisyyttä vastaan. Eräänlaista luovaa tuhoa. Samanmielisyyden harmonian rikkomista, jotta voi luoda harmonian uudelleen omilla ehdoillaan. K u n n i o i t u Ks e n va at i m i n e n konkretisoituu, kun ympäristön odotukset ja tapahtumat ajautuvat ristiriitaan arvojemme kanssa. Se voi olla hiljainen hetki pöydässä kerrotun vitsin jälkeen. Poskella valuva kyynel, äänen koveneminen ja kiihtyminen, vastaväite tai katoaminen loppupäiväksi. Kun palaamme takaisin sekunnin tai kuukauden päästä, on aika vaatia kunnioitusta. Tasapainottaa vaaka. Vetää toinen syrjään ja puhua. Vielä olennaisempaa kuitenkin on se mitä me itse teemme, kun ystävämme palaa takaisin. Toivotammeko hänet ilolla vai kiusaannummeko hiljaisuuteen? m yö s a i n e jä r j e s tö i s sä voi ollae delleen perinteitä, joihin tulee suhtautua kriittisesti huolimatta siitä, että suurin osa kielteisistä perinteistä on varmasti jo kitketty pois. On itsestäänselvää, ettei kenelläkään ei ole velvollisuutta putkittaa viinapulloa tai suudella sianpäätä. Erilaisten järjestöjen sitsikulttuuri voi kanssa tuntua typerältä kaikkine sääntöineen ja rangaistuksineen. Ehkä en halua nousta muiden edessä ylös ja kertoa poliittista vakaumustani tai parisuhdestatustani. Kaikille mielipiteille on paikkansa. Kannattaakin antaa rohkeasti palautetta asioista. Lähteä mukaan. Vaatia muutosta ja kunnioitusta itselleen. Ennen pitkää uudet ajatukset voivat olla valtavirtaa. Kirjoittaja toivottaa uusille opiskelijoille mukavaa lukuvuoden alkua, Vaadi kunnioitusta itsellesi "On itsestäänselvää, että "On itsestäänselvää, että kenelläkään ei ole velvollisuutta kenelläkään ei ole velvollisuutta putkittaa viinapulloa tai suudella putkittaa viinapulloa tai suudella sianpäätä." sianpäätä."
Uusi opiskelija, nauti täysin rinnoin essee TEKSTI JULIA SIIMENTO KUVAT TOIMITUS 33 33 Millainen on täydellinen ja oikeudenmukainen ihannevaltio? Tähän kysymykseen kreikkalaisten kaupunkinvaltioiden moraalisesta rappiosta syvästi huolestunut Platon pyrkii vastaamaan teoksessaan Valtio perinpohjaisesti. Valtio on yhteiskuntateoria ja poliittinen utopia, joka käsittelee filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia. Kirjan dialogissa keskustelevat Sokrates, Glaukon, Adeimantos ja muutama muu henkilö. Teos on Platonin kenties tunnetuin platonilaista ajattelua pidettäessä koko länsimaisen poliittisen filosofian perustana. Ei siis liene yllätys, että teoksesta lähtee useita aatehistoriallisia juonteita, jotka yltävät meidänkin päiviimme. Antiikin Kreikassa vaikuttanut Platon (427–347 eaa.) oli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista filosofeista. Sokrateen kuuluisimpana oppilaana ja Aristoteleen opettajana toimineen Platonin teokset kattoivat laajoja filosofisia kysymyksiä aina etiikasta metafysiikkaan. TOIMITUS Tositapahtumiin pohjautuva Lapua 1976-elokuva kertoo Suomen rauhanajan historian tuhoisimmasta onnettomuudesta. Patruunatehtaan räjähdyksessä menehtyi 40 ja loukkaantui 60 henkilöä. Ensi-iltansa syyskuussa saavan elokuvan juonen keskiössä on rakkaustarina, jonka ympärillä käsitellään vastuunkannon ja yhteisöllisyyden teemoja. PÄÄNÄYTTELIJÖIDEN KOMMENTiT KONSTA LAAKSO (MATTI HOLMA) "Itselleni elokuvassa tärkeää on, miten yhteisö lähtee toimimaan onnettomuuden tapahtuessa. Tavalla tai toisella kaikki osallistuvat pelastustöihin. Opiskelijalle elokuvasta toivottavasti jää täydentävä inhimillinen kokemus tapahtuneesta historian kirjoituksen lukujen ja tekstien rinnalle." LINNEA LEINO (KAISA MÄKELÄ) "Kun kuulin, mikä räjähdyksen jälkeinen työ on ollut, niin Iso teema elokuvan ympärillä on alueen yhteishenki. Se, miten ihmiset tulevat yhteen hädän hetkellä." TOIMITUS tutustu NäiHiN Euroopan kulmakivi Hetki joka pysäytti Suomen Korkeakouluopiskelun alku voi tuntua epämääräiseltä ja oudolta, mutta niin se tuntuu muillakin. V altavasti onnea, sinä uunituore opiskelija! Edessäsi on upea elämänvaihe, jonka tulet varmasti muistamaan vielä vanhoilla päivilläsi. Toivottavasti otat jokaisesta hetkestä ilon irti. Tietenkin omalla tavallasi. Yksi bilettää läpi opiskeluiden, toinen pänttää ja vetää vitosrivejä tenteistä, kolmas ryhtyy järjestöjyräksi ja verkostoituu minkä kerkeää. Useimmat ovat kuitenkin vähän sekoitus kaikkia edellä mainittuja ja tekevätkin vähän kaikenlaista. Onnistuvat, mokaavat, stressaavat, surevat, iloitsevat, tutustuvat, mutta ennen kaikkea he oppivat. m i tä y L i o p i s to s sa sitten oppii? Lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan? Ehkä tulkitsemaan lakitekstejä, koodaamaan, ratkaisemaan differentiaaliyhtälöitä tai puhumaan kiinaa? Varmasti niitäkin, mutta paljon muita taitoja, joita on ehkä hieman hankalaa pukea sanoiksi. Varsinkaan silloin, kun niitä taitoja vasta oppii tai on juuri oppinut. Myöhemmin elämässä ne taidot tulevat kuitenkin todellakin hyötykäyttöön. y L i o p i s to s sa t u L e t oppimaan sellaisia taitoja, jotka eivät välttämättä suoraan liity asiantuntemukseesi. Eittämättä tärkeää toki on, että saat substanssia omasta alastasi. Sitä vartenhan olet alasi valinnut. Silti kaiken sen valtavan tiedon lisäksi mitä kursseilla istuessasi ja tentteihin päntätessäsi omaksut opit itsestäsi ja suhtautumisestasi ympäröivään maailmaan. Voit oppia kuinka erilaisia ja persoonallisia ihmisiä samalla alalla saati koko kampuksella voikaan olla sekä kuinka heidän kanssaan tullaan toimeen. Opit millaisessa seurassa viihdyt ja millaiseen seuraan hakeudut mieluiten, kuinka priorisoidaan asioita tai kuinka sanot jollekin asialle ehdottomasti ein, mutta kuinka lähdetkin johonkin toiseen asiaan täydellä intohimolla mukaan. Voit oppia, millaisia rajoja sinulla on, missä tilanteessa olet parhaimmillasi, ja mitkä tilanteet taas eivät tunnu omalta jutulta. Opit siis valtavasti asioita, joita et varmasti ajatellut tulleesi yliopistoon ensisijaisesti oppimaan, mutta jotka valmistuttuasi ovat kultaakin kalliimpia, sekä työurallasi että kaikessa muussakin elämässä. y L i o p i s to o n t u L L e s sa on tärkeää ymmärtää, että kaikessa ei ole, eikä voikaan olla, vielä kovin hyvä. Asiaa ja opittavaa on maailma pullollaan. Omien kehityskohtien tunnistaminen on äärettömän tärkeä taito maailmassa, jossa jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen ovat arvostettuja asioita. Siksi ei kannata kokea valtavaa pettymystä, jos huomaa olevan jossakin asiassa omasta mielestään ihan surkea. Ainakin silloin tietää, että siinä asiassa on kehittämisen paikka ja sitä voi lähteä työstämään. Sama koskee opiskelumenestystä ja vaikkapa tenttejä. Jos tentistä saa hylätyn, tolpan, tai muuten vaan omasta mielestään huonon arvosanan, voi se ärsyttää, ja syystäkin. Lannistuminen on kuitenkin vihoviimeinen ratkaisu tilanteeseen. Se, että jaksaa hetken harmittelun jälkeen ponnistaa itsensä ylös ja lähteä uuteen kamppailuun on parasta mitä voi itselleen tehdä. Luovuttaa ei kannata, sillä elämässä tulee mahdollisia luovuttamisen paikkoja jatkuvasti. Siksi sinnikäs tyyppi pärjääkin elämässä hyvin! i t s e as i a a n , mitä asioita opiskelut aloittaessa on hyvä tietää? Tutustu rohkeasti ja tukeudu opiskelukavereihin. Perehdytysviikot ja ensimmäiset opiskelukuukaudet ovat ihanaa, mutta raskasta aikaa. Tuntuu, että pitäisi olla koko ajan jossain ja uutta opittavaa on aivan valtavasti. Muista, että kaikkea ei todellakaan tarvitse oppia eikä jokaisen nippelitiedon tarvitse jäädä päähän. Ne samat asiat tulevat eteen myöhemmin monta kertaa. Tutoreilta ja opiskelukavereilta voi aina kysyä neuvoa. Älä siis käytä aikaasi stressaamiseen siitä oletko varmasti oppinut mitä TYY tekee tai mistä löydät kaikki CampusSportin kuntosalit. Sen sijaan koita panostaa ihmisiin tutustumiseen. t ä r K e ä v i n K K i perehdytysviikoille ja ensimmäisille kuukausille opiskeluiden parissa onkin, että muihin tutustuminen todellakin kannattaa, vaikka sosiaalinen patteri voikin olla koetuksella. Stressata ei tarvitse, mutta kannattaa alusta alkaen tiedostaa, että ympärillä olevat ihmiset tulevat olemaan seuranasi tulevina vuosina. Siksi hyvien suhteiden luominen heihin on ensiarvoisen tärkeää. Paras keino onkin mennä ryhmäytymisiin ja tapahtumiin avoimin ja rohkein mielin mukaan. m u i s ta K u i t e n K i n olla oma itsesi. Turha esittäminen vain kavereiden saamisen toipuoli onkin vapauden ja vastuun yhdistäminen. On aivan ihanaa, että yliopistossa sinulla on paljon mahdollisuuksia valita millaisella opiskelustrategialla etenet ja mihin kurssiin panostat toista enemmän, mutta jännittävää, kun kukaan ei ole varmistamassa vierelläsi, että teet opintosi sopivassa tahdissa. t u L e t H u o m a a m a a n ensimmäisten opiskelukuukausiesi aikana millaista yliopisto-opiskelu onkaan. Toisille vapaus voi tuntua avartavalta. Heillä onkin heti tiedossa, kuinka sitä hyödyntää ja millaisin opiskelutekniikoin lähteä liikkeelle. Vapaus voi myös hirvittää, ja osa saattaa kokea opiskeluiden alun nihkeänä. Muista, että alku on usein kaikista haastavinta. Kun ajan kuluessa opit millaiset opiskelutekniikat ja rutiinit sinulle sopivat, kaikki muuttuu helpommaksi. Opiskeltavat asiat voivat olla monimutkaisia ja niiden ymmärtäminen ei tapahdukaan vaivattomasti. Ahkera ja rutiininomainen opiskelu ovat siihen paras ratkaisu opiskelukavereiden ja muiden tahojen tukea unohtamatta. Kannattaa muistaa, että aina ei tarvitse olla täydellinen. Joskus kurssin läpipääsy on aivan riittävä suoritus, eikä vitosta tarvitse ryhtyä tavoittelemaan. K o s K a i t s e n ä i sy ys ja vapaus korostuvat tulevissa opinnoissa onkin tärkeä osata rutiinien ja aikatauluttamisen taidot. Paperisen tai sähköisen kalenterin käyttöönotto kannattaa, mikäli et sitä vielä ole tehnyt. Esimerkiksi lukusuunnitelman tekeminen ennen tenttiviikkoja voi olla hyvä idea. Kannattaa tutustua erilaisiin oppimisvälineisiin. Netti on nykyisellään pullollaan esimerkiksi erilaisia oppimissovelluksia, jotka tekevät oppimisesta tehokkaampaa. Porukalla opiskelemista kannattaa hyödyntää, sillä mikäs sen mukavampaa kuin istahtaa uusien opiskelukavereiden kanssa kahvikupposen äärelle pohtimaan luennolla käytyjä asioita yhdessä. t ä m ä n L i sä Ks i levon merkitys on valtavan tärkeää. Mielenterveysongelmat ja loppuunpalaminen ovat suoritusyhteiskuntamme surullisia sivutuotteita. Ne taklataksemme on ehdottoman tärkeää painottaa levon, vapaa-ajan ja rauhoittumisen roolia arjessa. Muista pitää kiinni harrastuksistasi ja jätä kalenteriisi tilaa pelkälle olemiselle. Arjen kiireen keskellä on hyvä toisinaan hengähtää ja pysähtyä pohtimaan mitä kaikkea viime aikoina onkaan ehtinyt tapahtua. vossa ei ole hyvä idea. Yliopisto on pullollaan erilaisia ihmisiä. Omana itsenäsi oleminen on paras keino rakentaa mukava kaveriporukka ympärillesi. Ei kannata huolehtia, jos tuntuu että ensimmäiset uudet kaverit eivät olekaan ihan parhaimpia tyyppejä, jotka olet koskaan tavannut. Tulet törmäämään uusiin ihmisiin vielä pitkän aikaa opiskeluiden alettuakin. Kannattaa muistaa, että uudet kaverit ovat aivan yhtä jännittävässä tilanteessa ja uudessa ympäristössä kuin sinä. Siksi ajatusten vaihtaminen vertaistesi kesken on erittäin tärkeää. Se helpottaa jännittynyttä mieltä ja vähentää tiedon paljoudesta ja uudesta elämäntilanteesta koituvaa stressiä. Myös kysyminen on hyvästä. Älä jää huoliesi kanssa yksin, vaan avaa suusi ja pohdi ääneen. Sitä paitsi todennäköisesti joku muukin on pohtinut juuri samaa asiaa kuin sinä. u u s i i n i H m i s i i n tutustuessa muista, että yliopistossa on paljon ja monipuolisesti tekemistä johon lähteä uusien kavereiden kanssa tai itsekseenkin. Turun yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu lähes 150 järjestöä. On aineja tiedekuntajärjestöjä, lukuisia harrastejärjestöjä sekä osakuntia, joista jokainen tarjoaa erilaista tekemistä opiskeluarjen piristeeksi. Jos sinua kiinnostaa esimerkiksi jokin tietty urheilulaji, näytteleminen, laulaminen, lautapelit, politiikka, ruokakulttuuri, kirjallisuus tai vaikkapa bilettäminen, on taattua, että tulet löytämään sinulle sopivaa tekemistä järjestöistä. Yliopistolta löydät esimerkiksi CampusSportin tarjoamia liikuntamahdollisuuksia, useita kirjastoja, mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan, erinomaisia opiskelijaravintoloita ja vaikka mitä muuta. Tästä kaikesta tulet kuulemaan perehdytysviikkoina ja ensimmäisinä opiskelukuukausinasi paljon, joten älä stressaa kaiken oppimisesta. Kannattaa kuitenkin pysyä kuulolla, kun kuulet jotain itseäsi kiinnostavaa toimintaa, ja lähteä ehdottomasti moiseen mukaan. o p i s K e Lu t L ä H t e vät kyllä sujumaan ja jos jostain syystä eivät, niin aina on apua ja ratkaisuja tarjolla. Olet varmaankin kuullut puhetta siitä, että yliopisto-opiskelu eroaa lukio-opinnoista ja vastuu opintojen etenemisestä siirtyy pääosin itselle. Tämä pitää täysin paikkansa. Yliopisto-opiskeluiden paras ja haastavin p u H e L i m e n s u L K e m i n e n on toisinaan todella tärkeää, jotta saat rauhoitettua mielesi jatkuvalta ärsyketulvalta. Pidä kiinni hyvistä yöunista. Vähäiset yöunet saavat ihmiset ärtyneiksi ja oppimiskykykin heikentyy. Älä siis luista näistä arjen tärkeistä osasista liiaksi. Se voi kostautua myöhemmin. m u i s ta o p i n to ja suorittaessasi mahdollisuus monipuolisuuteen. Yliopistossa voit koostaa tutkintosi erilaisista opinnoista eli sinun ei yleensä tarvitse keskittyä vain omaan oppiaineeseesi. Turussa on valtavasti valinnanvaraa. Voit lukea itsellesi esimerkiksi sivuaineen tai tehdä muita monitieteisiä opintoja itseäsi kiehtovista aiheesta. Voit innostua kielten opiskelusta ja poimia itsellesi kieliopintoja jopa kymmenien kielten valikoimasta. Vain taivas on rajana itsesi sivistämisessä. Innostu siis sinua kiehtovista oppiaineista ja osallistu erilaisille kursseille rohkeasti. v as t u u o p i n to j e n etenemisestä voi ahdistaa ja pelko esimerkiksi valmistumisen pitkittymisestä on yleinen, vaikkakin monesti ohimenevä huoli opiskelijoilla. Yliopistolla on onneksi runsaasti apua tarjolla niin opiskeluhaasteisiin kuin terveydellisiin huoliin. Mikäli kohtaat moisia haasteita, kannattaa rohkeasti ottaa näihin tahoihin yhteyttä. Yliopistolla sinua palvelevat muun muassa opintopsykologit, oppilaitospapit, työelämäpalvelut, omaopettajat ja muu oppilaitoksesi henkilökunta, opiskelijatuutorit ja Mielen Päällä -hankkeen tukiopiskelijat. Voit matalalla kynnyksellä hyödyntää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluita, jotka kustannat itsellesi lukukausittain Kelalle maksettavalla terveydenhoitomaksulla. p i dä s i i s mielessäsi ainakin opiskelukavereiden tärkeys, innostavat harrastusja järjestötoimintamahdollisuudet, rutiinien, levon merkitys, saatavilla oleva tuki sekä opintojen vapauden ja vastuun yhdistämisen taito, niin tulet pääsemään pitkälle. Kaiken tämän lisäksi ensisijaisen tärkeää on kuitenkin muistaa nauttia. Edessäsi on elämänjakso jona luot muistoja kehittäen itseäsi lukuisin eri tavoin. Nautit vielä hetken ajasta, jolloin ei tarvitse stressata työelämästä. Kun olet päässyt sisään hakijamäärällä laskettuna Suomen toiseki suosituimpaankorkeakouluun, voit olla itsestäsi ylpeä. Olet ansainnut paikkasi opiskelijana Turun yliopistossa. Edessäsi siintävät ainutlaatuiset ja ikimuistoiset kokemukset.
S uomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen kertoo nopeatempoisen syksyn odottavan edessäpäin. Se lähtökohtana tarkoittaa aikataulun kannalta edullisia ratkaisuja sekä työpaikalla että kyökin puolella. o u Lu s sa K au p pat i e d e t tä opiskeleva Leinonen näkee ylipäätään ruokailun tärkeänä osana opiskelijan päivää. Yliopistojen kampuksilla sijaitsevat opiskelijaravintolat ovat hänestä erinomaisia kohtaamispaikkoja koulupäivän keskellä. –Siinä pääse hyvin irti opiskeluasioista. Mielestäni ravintolat ovat ylipäätään tärkeässä osassa kampuksien yhteisöllisyyttä, Leinonen kiteyttää. o m as sa r u ua n L a i to s sa a n opiskelijavaikuttaja sanoo suosivansa tarkan markan taktiikkaa. Hän pitää linjan noudattamista suhteellisen helppona. –Pidän itse perusruuista, kuten esimerkiksi makaronilaatikosta. Silloin annoshinta pysyy helpohkosti kurissa, Leinonen täsmentää. L e i n o s e n m u K a a n ruuanlaitto on hänestä mukavaa ajanvietettä ja oiva rentoutumiskeino. –Tykkään etsiä ja kokeilla uusia reseptejä, Leinonen sanoo. Lehdelle esiteltäväksi reseptiksi kokkikirjastaan puheenjohtaja valitsi kikhernelisukkeen. Hän käyttää sitä yleensä salaatin kanssa. –Se on kiireisen vaikuttajan luottoproteiini, Leinonen painottaa. Kiireisen vaikuttajan luottoproteiini Leinosen kikhernelisuke tarjoaa ruokaan lisävirtaa syksyn vauhdikkaassa tohinassa. luottoresepti toimitus N äkökulma H yvä tuore fuksi, ihanaa, että olet aloittelemassa uutta elämänvaihettasi täällä Turussa. Koko kaupungin puolesta haluan toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi. Muistan vielä oman fuksivuoteni, tai niin kuin meillä Turun kauppakorkeakoulussa sanottiin, pupuvuoteni. Miten suurella innolla lähdimme mukaan oikeastaan ihan kaikkeen tekemiseen, mitä yliopisto ja opiskelijajärjestöt meille tarjosivat. o m as ta p u p u v u o d e s ta n i on toki jo kulunut aikaa, mutta yhä edelleen pidän yhteyttä muutamaan opiskelukaveriini, joista on tullut rakkaita ystäviä. Samoin todella moni muu tuon ajan opiskelijakaveri on tuttu eri yhteyksissä ja heitä tapaa usein myös työn merkeissä. On ilo huomata, miten yhteinen opiskeluaika ja -paikka ovat yhdistäviä tekijöitä vielä vuosienkin päästä. Toivon ja uskon, että näin on myös Sinun kohdallasi. m e i dä n p u p u v u ot e m m e päänäyttämönä oli legendaarinen Kauppakorkeakoulun kellarissa sijaitseva Monttu. Montussa biletimme, itkimme, nauroimme ja ystävystyimme. Siitä huolimatta, että itse suoritin jo toista tutkintoa ja tein samalla töitä sairaanhoitajana, pidin tärkeänä saada kavereita myös Opiskelijat ovat erottamaton osa Turkua MINNA ARVE TURUN PORMESTARI TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN FUKSI VUODELTA 2000 uusien opintojen ympäriltä. Vaikka en enää ollutkaan kaikkein innokkain juhlija, nautin jokaisesta hetkestä. Yhteenkuuluvuuden tunteesta, unelmien tavoittelusta, yhdessä nauramisesta ja hauskan pitämisestä. Autoimme toisiamme eteenpäin ja opimme myös työskentelemään tiimeissä. Näitä taitoja jokainen meistä kaipaa ja usein työelämässäkin tarvitsee. Opiskeluaika on paljon muutakin kuin opiskelua, se on täyttä elämää. F u Ks i v u o s i ta r Ko i t ta a parhaimmillaan uusia kokemuksia, uusia ystäviä ja tutustumista ihan toisenlaiseen elämään. Elämään, jossa itse kantaa vastuuta, mutta jossa toisaalta kaikki on mahdollista. Usein tähän elämänvaiheeseen liittyy myös muutto pois kotoa ja jopa kotipaikkakunnalta. Opiskelukaupungista tuleekin uusi kotikaupunki. Millainen sitten on uusi kotikaupunkisi Turku? Ensinnäkin, opiskelijat ovat erottamaton osa Turkua, sillä joka viides turkulainen on opiskelija. Korkeakoulukampukset sijaitsevat kaikki lähellä kaupungin keskustaa ja toisiaan. t u r u s sa K a i K K i on lähellä: jokiranta, kahvilat, baarit, kirjastot ja lenkkipolut ovat kaikki lähellä toisiaan. Luontoon ei tarvitse useinkaan erikseen lähteä, vaan lähellä olevat meri, joki ja vehreät kaupunkipuistot tarjoavat luontoelämyksiä jo aivan kaupungin keskustassakin. Tapahtumia ja tekemistä vapaa-ajalla on tarjolla jokaiseen makuun. Tuomiokirkkopuistossa voi myös tuntea olevansa osa kaupunkimme pitkää historiaa. Siinä samalla paikalla on todennäköisesti seissyt opiskelijoita jo vuonna 1640. t u r K u o n ennen kaikkea asukkaidensa näköinen. Toivon sydämestäni, että jokainen teistä tuntee tulevien vuosien aikana Turun kodikseen. Me haluamme kaupunkina tehdä kaikkemme sen eteen, että te viihdytte täällä, juurrutte tänne ja haluatte olla jatkossakin rakentamassa Turkua ja vaikuttamassa siihen, miltä Turku tuntuu, näyttää ja mitä Turku tarjoaa meille kaikille. t u r K u ta rv i t s e e opiskelijoita, teidän mukananne tuomaa energiaa ja uutta elämää joka syksy ja ympäri vuoden. Opiskelijaelämä näkyy ja kuuluu turkulaisessa arjessa. Ja niin on juuri hyvä. Pitäkää meteliä itsestänne, pitäkää hauskaa ja luokaa perustaa omannäköiselle, hyvälle elämälle. Toivottavasti se on jatkossakin täällä Turussa, sillä yhtään kehuskelematta, voin ylpeästi todeta, että turkulaisuus on elämän parasta aikaa! Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta 35 y L i o p i s to n jäs e n ! H a Luat Ko ja K a a o m a n Lu ot to r e s e p t i s i ? p i s tä v i e s t i ä o s o i t t e e s e e n : t y L pa ato i m i t ta ja @ u t u . F i Kikhernelisuke purkki tai astia jossa saa kannen tiukasti kiinni 1 paketti kikherneitä 1 punasipuli 0,5 dl oliiviöljyä puolikkaan sitruunan mehu pieni loraus valkoviinietikkaa ripaus suolaa ripaus sokeria mustapippuria 1. Laita purkin pohjalle sipulit. 2. Sekoita joukkoon kaikki muut ainee 3. Huuhtele kikherneet siivilässä ja lisää ne purkkiin 4. Nostele aineksia vähän sekaisin ja laita jääkaappiin. Lisukkeen voi tarjoilla heti, mutta jos se ehtii tekeytyä yön yli niin sipulit pikkelöityvät pehmeiksi.