Turun ylioppilaslehti 05/2018

5/2018 s. 30 STILL NO hOme? Less apartments for exchange students #KOULUTUSLeIKKAUS Leiki Sipilää ja kurita kouluja s. 16 LAURI KATTeLUS Turun isäntä haluaisi Yo-kylään baareja s. 12 eng
@ TURUNYLIOppILASLehTI
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Pääkirjoitus 24 Blackface: 7 väitettä Syksy ja fuksien kaupunkisuunnistukset ovat täällä! Kun joukkue visioi yhteistä asua rasteille, tumma kasvomaali kannattaa jättää kaupan hyllylle. th er om b/ 12 3r f st oc k ph ot o ” Kolme neljästä lukijasta haluaa, että Tylkkäri ilmestyy printtinä ja verkossa.” F (Don’t) Stop the Press Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi uksi, paljon onnea opiskelupaikasta! Pidät käsissäsi Turun ylioppilaslehteä eli Tylkkäriä, joka yhdistää opiskelijoita yli oppiainerajojen. Tylkkäristä voit lukea juttuja vaikkapa (uudesta) kotikaupungistasi, opiskelusta Turun yliopistossa, tieteen kiemuroista ja tietysti opiskelijaelämästä. Jos innostut, voit myös itse ryhtyä lehden tekijäksi. AlkAvA lukuvuosi on lehden kannalta kiinnostava. Tylkkäriä julkaisee Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY). Vaikka journalistiset päätökset tekee toimitus, lehden tulevaisuudesta on vastuussa TYYn vaaleilla valittu edustajisto. Viime vuonna TYYn silloinen edustajisto päätti, että Tylkkäristä tulee tehdä selvitys. Sen avulla halutaan ratkaista, mikä on paras julkaisutapa lehdelle: pelkkä verkkojulkaisu vai nykyinen verkko-printti-kombo. Tänä keväänä uusi edustajisto valitsi selvityksen tekijäksi riippumattoman tahon, viestintätoimiston. Näin edustajisto haluaa varmistaa, että selvityksen tuloksia ei heti kättelyssä leimata poliittisesti värittyneiksi – siis käytännössä turhiksi. Markkinoilta ostettu riippumattomuus on kuitenkin kallista: edustajisto päätti, että selvityksen tekevälle Viestintäluotsille maksetaan työstä yhteensä 15 000 euroa. Toivottavasti edustajisto hyödyntää selvityksen tuloksia päätöksenteossaan. Muutoin opiskelijoiden rahat on lapioitu kankkulan kaivoon. TuloksiA odotellessa kurkataan, mitä mieltä lehden lukijat itse ovat asiasta. Vastaus on selvä: Peräti 76 prosenttia lukijoista haluaa, että Turun ylioppilaslehti ilmestyy sekä printtinä että verkossa. Sen sijaan vain 13 prosenttia kannattaa pelkkää nettijulkaisua. Näin kertoo lukijakysely, johon viime syksynä vastasi yli 550 henkilöä. Tulos kertoo, että Tylkkäri on kätevä napata mukaan joltakin kampuksen ständeistä ja että esimerkiksi Ylioppilaskylässä se on monelle ainoa lehti, joka postiluukusta ylipäänsä tipahtaa. Tiiviisti asutun Ylioppilaskylän ansiosta paperilehti saadaan nimittäin jaettua suoraan tuhansien opiskelijoiden kotiin. Se on poikkeuksellista, sillä muissa kaupungeissa opiskelijaasunnot on tyypillisesti ripoteltu ympäriinsä. syksyllä selviää, miten viestintätoimiston vertailu, edustajiston poliittiset tavoitteet ja lukijoiden toiveet osuvat yksiin. Sitä ennen toivon kaikille innostavaa lukuvuoden alkua!
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 SISäLLYS 5/2018 Hiiohoi! Yliopistolla voi “opiskella” myös purjehdusta. Turun isäntä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja haluaisi Yo-kylään pubeja. Blackface: 7 väitettä. Jätä tumma kasvomaali kaupan hyllylle. RIP Trebe. Legendaarinen baari Yo-kylässä ehti lähes kolmekymppiseksi. Yo-kylä Block Party. Turun ekassa block partyssa on kirkkoreivit ja pomppulinna. Voiko ihminen päättää olla eläin? “Lihansyöjät eivät oikeastaan tunne empatiaa.” Leikkaa koulutuksesta! Lautapeli syntyi läksiäislahjaksi irtisanotulle. “Beyoncé voi tehdä uhmaavia kannanottoja”. Mustat naiset framille. NUMERO 5/2018 17.8.2018 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJA Anni Savolainen KAnsiKuvA Alette Koppe ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Toni Rantanen, puh. 0400 185 852, toni.rantanen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 200 kpl. 16 14 30 KANSI Turun kaupunginhallitusta johtaa 29-vuotias, oikeustieteilijöiden Ryhmä Lexistä tuttu, Lauri Kattelus. Sivu 16 ”Röyhkeydestä kiinni, kehtaako mennä vessaan”. Jokiranta koettelee rakkoa. Isot erot jäsenmaksuissa. Helsingissä on halvinta opiskella. Kilpailu digikorteista kiihtyy. Slice vie Frankilta markkinoita Turussa. Oma koti. Sosiologian professorin kodissa näkyy poikien jääkiekkoinnostus. Flat hunting. Exchange students find it harder to find accommodation. Testaa seksitaudit kotona. Ja pääset leikkimään pipetillä, yeah! 11 6 12 8 ”Meri yllättää aina jollain tavalla. Sitä ei voi koskaan oppia tuntemaan täysin” Oskar Salmi Sivu 31 31 24 n el la ke sk i-o ja 29 28 13 10 26 ka n si: al et te ko pp e
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Musiikkitieteen opiskelija Jenni Köykkä tarkasteli gradussaan Beyoncén Lemonade-albumista tehtyä, yli tunnin mittaista, musiikkivideospektaakkelia. (s. 31). www.TYLKKARI.fI Digitaalinen opiskelijakortti muuttuu maksulliseksi – Frank teki kalliit investoinnit Satojen tuhansien eurojen investointien jälkeen Frank muutti digitaalisen opiskelijakortin käytön maksulliseksi. Tähän saakka kännykkään ladattavaa digikorttia on voinut käyttää maksuttomasti. Opiskelijabaari Three Beers sulki ovensa: ”Rakas paikka – jossain vaiheessa itku tulee” Ylioppilaskylässä sijaitseva legendaarinen Three Beers -baari sulki lopullisesti ovensa kesäkuussa. Opiskelijoiden kantapaikka ehti lähes kolmenkymmenen vuoden ikään. Huonokuntoisen rakennuksen tilalle nousee uusi kortteli. Nämä jutut vain verkossa: n el la ke sk i-o ja n el la ke sk i-o ja n el la ke sk i-o ja al ek si m al in en Jäähyväiset Juslenialle Turun yliopiston pääkirjaston takana sijainnut ja vuosia purkamista odottanut Juslenia-rakennus revittiin kesän aikana maan tasalle. Humanistien entisen rakennuksen hävittäminen sai nostalgikot liikkeelle. Tilalle kohoaa Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisrakennus. eng spot English content! in this issue: “Flat hunting“ (p. 26). Finding housing as an exchange student is getting harder in Turku. ”Beyoncé tuo esiin ideaalia perinteistä perhekuvaa.” Jenni Köykkä
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 “RöYhKeYdeSTä KIINNI, KehTAAKO meNNä veSSAAN” urajokirannan nurmelle hengailemaan, herkkueväät viltille ja sihijuoma auki. Mikäs sen parempi tapa viettää lämmintä kesäiltaa! Piknik sujuu mainiosti, kunnes eräs inhimillinen tarve ottaa vallan – vessahätä. Kun karttasovellukseen näpyttelee hakusanoiksi ”Turku wc”, tuloksiin ilmestyy The WaterLoo Pub, mutta ei yhtään yleistä vessaa. Se ei ole ihme: Turussa julkisia vessoja on kehnosti, eikä netistä löydy niistä kootusti tietoa. Suosituista ajanviettopaikoista vessat uupuvat esimerkiksi Tuomiokirkonpuiston, Kirjastosillan ja Vartiovuoren läheisyydestä. Kun jokirantaa kävelee hädissään kohti merta, ensimmäinen yleinen vessa on vasta puolen kilometrin päässä Samppalinnan juurella ja seuraava yli kilometrin päässä Vaakahuoneen paviljonki -ravintolan luona. Ydinkeskustan ainokaiset ovat puolestaan Kauppatorin kaksi niin sanottua ranskalaista vessaa. Siis sellaista, jossa pissataan lattialla ammottavaan reikään. No, parempi sekin kuin ei mitään. Kupittaalla huomioidaan sentään lapsiperheet: Seikkailupuistossa ja liikennekaupungin yhteydessä on julkiset vessat. Lisäksi keskustan ulkopuolella wc:n voi bongata Turun linnan lähellä ja Ruissalon kansanpuistossa. Osa harvoista yleisistä vessoista, kuten Seikkailupuiston wc, on kuitenkin auki vain rajoitetun ajan. A Jokirantaan kaivataan yleisiä vessoja. Missä ne viipyvät? “Olemme toimialallamme hyvin perillä vessojen tarpeesta, mutta ongelman tuottaa jokirannassa esimerkiksi viemäröinti ja tilanpuute”, sanoo Turun kaupungin kunnossapitopäällikkö Mari Helin kaupunkiympäristötoimialalta ja jatkaa: “Uusi vessa myös maksaa 50 000–100 000 ja on aina erillisinvestointi.” Kallista ja hankalaa, asia selvä. Onneksi pientä edistystä kuitenkin tapahtuu: Kupittaalle ja Forum Marinumin edustalle on tulossa uudet yleiset vessat. “Pyrimme kaupunkikuvallisesti parhaaseen ratkaisuun, eli tulevat vessat integroidaan olemassa oleviin rakennuksiin ja palveluihin”, Helin perustelee. Kuulostaa järkevältä. Harmi vain, että Kirjastosillan ja Tuomiokirkonpuiston liepeillä vessaa kaipaava piknik-kansa jää yhä ilman helpotusta. Arki-ilTAA AurAnsillAn kupeessa viettävät Annika Ilonen, Jenna Heinonen, Tea VanhaPomppu ja Nelly Komsi pitävät jokirantaa etenkin etkoilupaikkana. Hyvällä säällä rannassa saattaa kulua monta tuntia tai jopa kokonainen päivä, jolloin vessan etsiminen vaatii viitseliäisyyttä. Yleensä vessaan mennään lähibaareihin tai jokilaivoille joko pientä maksua tai yhtä juomaa vastaan. ”Lyhyesti sanottuna: jos sulla on rahaa, pääset kyllä vessaan, mutta jos sulla ei ole, niin vessassa käyminen on ongelma”, Ilonen sanoo. Nelikko myöntää korvaavansa vessat joskus keskusta-alueen pusikoilla, joiden sijainnit he haluavat pitää salaisuutenaan. Paras paikka julkiselle vessalle olisi Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välissä. ”Illanviettoa on pakko suunnitella sen mukaan, minne pääsee vessaan, joten siitä on tosi paljon vaivaa. Toisaalta on omasta röyhkeydestä kiinni, kehtaako mennä baareihin vain vessassa käymään”, Heinonen kertoo. ”Kyllä hätä keinot keksii”, Nelly Komsi nauraa. • TeksTi MINNA SUMELIUS & ANNI SAVOLAINEN kUVA ANNI SAVOLAINEN
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 ”Onhan jokiranta sellainen Turun sydän. Täällä on kaikki”, tiarapäinen Jenna Heinonen sanoo. Vieressä istuu Tea Vanha-Pomppu, edessä Annika Ilonen (vas.) ja Nelly Komsi. Julkisesta vessasta olisi paljon apua, sillä nelikko viettää iltaa jokirannassa ainakin kerran viikossa.
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 TeksTi & GrAfiikkA HETA-MARIA pyHäjäRVI & NELLA KESKI-OjA kUVA NELLA KESKI-OjA Ylioppilaskuntien jäsenmaksuissa on suuria eroja. Kallein on yli 40 prosenttia tyyriimpi kuin halvin. aitko opiskelupaikan Turun yliopistosta? Onneksi olkoon! Samalla olet maksanut Turun yliopiston ylioppilaskunnalle (TYY) jäsenmaksun, jonka suuruus tänä lukuvuonna on 107 euroa. Kaikki Suomen yliopisto-opiskelijat eivät kuitenkaan pulita ylioppilaskunnan jäsenyydestä samaa summaa. Suurin jäsenmaksu, 142 euroa, on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnalla (VYY) ja pienin puolestaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla (HYY), 100 euroa. Jokaisesta jäsenmaksusta kilahtaa sama summa, 54 euroa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kirstuun. Loput jäsenmaksusta menee ylioppilaskuntien toiminnan pyörittämiseen. Tämä osuus vaihtelee 46 eurosta 88 euroon. AlhAisinTA jäsEnmAksuA maksetaan Helsingissä. Suomen vanhimmalla, suurimmalla ja rikkaimmalla ylioppilaskunnalla HYYllä on noin 26 000 jäsentä. ”Jäsenmaksu kattaa noin kolmanneksen HYYn toimintatalouden budjetista. Loput kaksi kolmasosaa katetaan yritystoiminnan tuotoilla”, pääsihteeri Aaro Riitakorpi kertoo. HYY Yhtymän viime vuoden tuloksesta kilahtaa peräti 2,7 miljoonaa euroa voitonjakoa ylioppilaskunnalle. Se on valtava summa. Kaiken kaikkiaan yhtymän varallisuus on peräti 210 miljoonaa euroa. Korkeasta iästä on iloa. Aikoinaan ylioppilaskunnan talouden kivijalka muurattiin kansalaiskeräyksien avulla. Suomalaisten avokätisyyden ansiosta ylioppilaskunnalla on esimerkiksi Vanha ylioppilastalo. Historian saatossa rahakirstua on kasvattanut myös Helsingin keskustan laajeneminen. Kun vielä 1870-luvulla Vanha ylioppilastalo sijaitsi keskustan reunalla, on alue nykyään aivan pääkaupungin ytimessä – sekä tontin ja sen rakennusten arvo taivaissa. Tänä päivänä HYY Yhtymä tienaa rahaa kiinteistöjen vuokrauksella ja sijoitustoiminnalla, minkä lisäksi se S ISOT eROT jäSeNmAKSUISSA TURUN YLIOPISTON ylioppilaskuntaan (TYY) kuuluu noin 14 250 jäsentä. TYYn jäsenmaksu on maan kolmanneksi edullisin. ”Päivittäistä toimintaa hoidetaan erittäin kustannustietoisesti”, pääsihteeri Rauli Elenius sanoo. Ylioppilaskunnan taloustilanne on vakaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana TYYn osuus jäsenmaksusta on kasvanut inflaatiota hitaammin. Kuluja on leikattu esimerkiksi lakkauttamalla TYYn kirjasto vuonna 2014. Sijoitusvarallisuutta ylioppilaskunnalla on 210 000 euron arvosta. Bisnestä TYY tekee omistamansa Universtas Oy:n kautta esimerkiksi sijoitustoiminnalla, lounasravintoloilla sekä asuntoja liikehuoneistoja vuokraamalla. Toimitusjohtaja Toni Eklundin mukaan Universtaalla on sijoituksia noin 13 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2017 lopussa yhtiön oma pääoma oli noin 4,7 miljoonaa euroa, velkaa on puolestaan noin 6,8 miljoonaa euroa. Pääsihteeri Rauli Elenius kertoo, että TYYn tavoitteena on saavuttaa omavaraisuus 2020luvun loppuun mennessä. ”Kaikki yritystoiminnan voitot käytetään yritystoiminnan kasvattamiseen.” Tällä hetkellä yhtiön tuloksesta ei siis heru euroja itse ylioppilaskuntaan. Linjauksesta on päättänyt TYYn vaaleilla valittu edustajisto. TYYLLÄ OLISI huomattavasti nykyistä enemmän omaisuutta ja tuloja, ellei ylioppilaskunta olisi joutunut 1970ja -80-luvulla talouskriisiin. Kurimus johtui ylioppilaskunnan iltaravintolatoiminnan ja Ylioppilaskylän kongressikeskuksen rahoitusongelmista. TYY TähTää OmAvARAISUUTeeN TYYn toimisto sijaitsee Ylioppilastalo A:ssa.
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Gallup ”Osallistua ihan kaikkiin tapahtumiin rennosti ja rohkeasti.” mikä on paras tapa viettää fuksivuosi? ”Kannattaa avoimesti katsoa, mitä kaikkea voi opiskella vaikka sivuaineena. Opiskelu on tutkimusmatkailua.” ”Aloitin opiskelun tammikuussa, joten minulla ei ollut tuutoria. Pääsin mukaan porukkaan kunnolla vasta seuraavana syksynä.” TeksTi & kUVAT ANNI SAVOLAINEN TYYn hallitukselta Meri Pulkkinen pohjoismaisen kielet Pasi Kirvesoja yleinen kirjallisuustiede Ville Pollari biokemia ELÄMÄNI JA ARKENI ovat aina olleet vauhdikkaita. Pari vuotta sitten aloin kuitenkin pohtia, milloin olen viimeksi kokeillut jotain uutta. Jotakin kutkuttavaa ja jännittävää, mikä tuntuu vatsan pohjassa saakka. En kyennyt vastaamaan itselleni. SILLOIN PÄÄTIN, että teen vähintään kerran kuussa jotain, mitä en ole koskaan ennen kokeillut. Usein seikkailut ovat olleet pieniä: vaikkapa lenkki paikkaan, jossa en ole käynyt, tai lounas uudessa ravintolassa. Toisinaan uusi ideologiani on myös tuonut kokemuksia, jotka eivät koskaan unohdu. Viime syksynä lounasjonossa sanoin ohimennen kaverilleni, että olisi ollut mielenkiintoista hakea Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallitukseen, mutten hakenut, koska en uskonut itseeni. Onneksi kaverini uskoi. MUUTAMAN INTENSIIVISEN viikon kuluttua sain kuulla, että minut oli valittu mukaan. Vuosi 2018 on ollut ehkä elämäni kiireisin ja stressaavin, mutta myös yksi antoisimmista, innostavimmista ja opettavaisimmista. ALKAVA LUKUVUOSI on täynnä uusia mahdollisuuksia – pieniä ja vähän isompia. Suosittelen ainakin kerran lähtemään mukaan johonkin sellaiseen, joka aiheuttaa yhtä aikaa innostusta, jännitystä ja perhosia vatsan pohjassa. Koskaan ei tiedä, mitä kaikkea uskaltaminen voi tuoda tullessaan. IINA RYHTÄ, hallituksen opiskelijakulttuurin vastaava Vatsan pohjassa perhosia harjoittaa mittavaa majoitusja ravintolatoimintaa. HYYn tavoitteena onkin saavuttaa omavaraisuus vuoteen 2025 mennessä. Silloin jäsenmaksuja ei tarvittaisi enää laisinkaan, YTHS-maksua lukuunottamatta. ”Tavoite edellyttää liiketoiminnan tuoton kasvua, sillä tarkoitus on säilyttää ylioppilaskunnan toiminta nykyisen kokoisena”, Riitakorpi summaa. muhkEinTA jäsEnmAksuA pulitetaan puolestaan Vaasassa. VYYn pääsihteerin Kaisa Paavolan mukaan vaatimattomat resurssit ja pieni jäsenmäärä vaikuttavat maksun suuruuteen. VYYhyn kuuluu 4 200 opiskelijaa. ”Meillä on ollut epäonnistunutta liiketoimintaa menneisyydessä. Olemme saaneet kuitenkin pidettyä jäsenmaksun samana nyt neljättä lukuvuotta”, Paavola taustoittaa. Kymmenen vuotta sitten VYY maksoi itsensä kipeäksi Domus Bothnica -ylioppilastalosta, josta on yhä jäljellä jonkin verran velkaa. Lisäksi ylioppilaskunnan saunatilan remonttia on katettu nostamalla jäsenmaksua. ”VYYn taloudellinen tilanne oli muutamia vuosia sitten hyvin hälyttävä. Silloiset toimijat tekivät paljon töitä sen eteen, että tilanne saatiin hallintaan, ja se tarkoitti korotuksia jäsenmaksuun”, Paavola kertoo ja jatkaa: ”Nyt tilanne on rauhoittunut ylioppilaskunnan karsittua menojaan, viimeksi muun muassa lakkauttamalla ylioppilaslehden.” Avain talouden kohentamiseen on Paavolan mukaan liiketoiminnan kehittäminen. •
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 OPISKELIJAKORTTEJA tuottava Frank on tehnyt satojen tuhansien eurojen investoinnit ja muuttaa nyt digitaalisen opiskelijakorttinsa maksulliseksi. Elokuusta lähtien Frank App -sovelluksen käyttö kustantaa noin kolme euroa vuodessa. Frank Students -yrityksen mukaan maksua aletaan periä yrityksen tekemien investointien ja kustannusten nousun takia. ”Palvelujen ylläpito vaatii resursseja. Emme saa mitään julkisia tukia, vaan toimimme vapaassa markkinataloudessa”, Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola perustelee. Tällä hetkellä Frank App -sovelluksella on noin 70 000 kuukausittaista käyttäjää. Lehtolan mukaan jää nähtäväksi, kuinka maksullisuus vaikuttaa kysyntään. ”Seuraamme opiskelijoiden antamaa palautetta.” KESÄN AIKANA Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO on irtisanonut sopimuksensa Frankin kanssa. Päätöksen takana ovat etenkin ongelmat Frank App -sovelluksen käyttövarmuudessa, kuten sovellukseen kirjautumisessa. ”Useimmiten sovellus pitää poistaa tai siihen pitää rekisteröityä uudelleen, jotta sovelluksen saa taas toimimaan”, TUOn toiminnanjohtaja Tero Rinne kertoo. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) tietoon ei ole tullut, että vastaavia kirjautumisongelmia olisi yliopiston opiskelijoilla. Tero Rinteen mukaan TUOlla on ollut hyvä keskusTeksTi & kUVA NELLA KESKI-OjA KILpAILU dIgIKORTeISTA KIIhTYY mUUT YLIOppILASLehdeT kOONNUT ANNI SAVOLAINEN Nopeat JYVÄSKYLÄN yliopiston kasvatustieteen professorin Tapio Puolimatkan verkkokirjoitusta arvostellaan homofobiseksi. Oikea Media -sivustolla julkaistun tekstin otsikko on ”Kampanja pedofilian laillistamiseksi” (27.7.). Siinä Puolimatka väittää, että ”mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi”. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri on koonnut tapauksen viimeisimmät käänteet verkkojuttuunsa (7.8.). Lehti kertoo Jyväskylän yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen todenneen, että Puolimatkan kirjoitus ei edusta yliopiston arvoja ja että yliopisto ryhtyy ”konkreettisiin toimiin” kirjoituksen vuoksi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on puolestaan kritisoinut tekstiä homofobiseksi ja vihamieliseksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Tapio Puolimatkan mukaan hänen kirjoitustaan on tulkittu väärin, ja hän on jättänyt Jyväskylän yliopiston hallitukselle hallintokantelun rehtorin toiminnasta, Jylkkäri kirjoittaa. teluyhteys Frankiin, ja yleensä ongelmat on saatu ratkaistua. Nyt opiskelijakunta haluaa kuitenkin varmistaa, että jäsenillä on käytössä sovellus, jonka toimivuuteen voi luottaa esimerkiksi junassa, kun oma opiskelijastatus pitää todistaa. FRANKIN toimitusjohtajan Tiia Lehtolan mukaan Frank App -sovelluksen uudessa versiossa on ollut muutamia ”lastentauteja”. Nyt puutteet on Lehtolan mukaansa saatu pääosin korjattua. Hän pitää TUOn irtisanomisperustelua erikoisena: ”Käyttövarmuudesta ei ollut puhetta kesäkuussa, kun TUO halusi keskustella yhteistyösopimuksen purkamisesta. Bugeilla ei pitäisi olla mitään tekemistä sopimuksen päättämisen kanssa.” Toimitusjohtaja ihmettelee, miksi TUO ei jatkossakin tarjoa opiskelijoille vaihtoehtona myös Frankia. Se ei hänen mukaansa maksaisi opiskelijakunnalle mitään. ”Tämä kuulostaa järjestöpolitiikkapurkaukselta eikä opiskelijan edun tavoittelulta.” TUON toiminnanjohtajan Tero Rinteen mukaan sovelluksen ongelmista on viestitty Frankin kanssa ”ympäri vuoden”. Irtisanomispäätökseen vaikuttivat myös Frankin digikortin muuttuminen maksulliseksi sekä TUOn tavoite saada jäsenille lisää paikallisia opiskelijaalennuksia. TUOn yhteistyö Frankin kanssa päättyy syyskuun lopussa. Sen jälkeen TUOn jäsenet siirtyvät käyttämään maksutonta Slice-nimistä digitaalista opiskelijakorttia. ”Olemme saaneet Slicesta hyviä käyttäjäkokemuksia Satakunnasta, jossa Slice on ollut puoli vuotta [ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan] SAMMAKKOn käytössä”, Tero Rinne perustelee. • Lue pitkät artikkelit digikorteista verkossa tylkkari.fi. Turussa Slicen digitaalinen opiskelijakortti valtaa markkinoita käyttöongelmista kärsineeltä Frankilta. kUVAkAAppAUs jylkkäriN VerkkOsiVUilTA
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 TeksTi pIHLA HäNNINEN kUVA NELLA KESKI-OjA Oma koti “Poikien kiekkoharrastus näkyy vahvasti” Asuu Martissa. Työskentelee sosiologian professorina. mIKKO NIemeLä, 42 Olen sisustanut kotiamme pikkuhiljaa. Minulle on tärkeintä, että saan olla kotona rennosti oma itseni. Remonttiin liittyvät muistot ovat yhä mielessäni, koska remontoiminen oli melkoista helvettiä. Tasoitin seinää yhden jouluaaton. Vaikka asumme täällä kolmistaan, kotimme ei ole täysi man cave. Täällä on sellaista lapsiperheen härdellimeininkiä. Poikien kiekkoharrastus näkyy kodissamme vahvasti ja meillä on paljon TPS-tavaraa. Olen ottanut taulut pois seiniltä, koska olohuoneemme muuttuu välillä jääkiekkokaukaloksi! Tärkein huonekaluni on isoisäni 14-vuotiaana veistämä iso satavuotias puukaappi, jota kukaan ei koskaan halua kantaa muutossa. Myös eräältä kandiohjattavaltani kiitoslahjaksi saamani diskopallo on hauska yksityiskohta. Muutin kotiini poikieni Elmerin ja Leon kanssa Räntämäestä talvella 2015, koska pojat vaihtoivat koulua. Asunto oli myös sopivan kokoinen remonttikohde. Olen syntyperäinen turkulainen, mutta asun ensimmäistä kertaa joen tällä puolella. Kotimme sijainti on koulun, urheilupuiston ja keskustan läheisyyden vuoksi kiva. Liikun kotiini pyörällä, omalla autolla tai taksilla. Kaipaisin alueelle oikeastaan vain erilaisia ravintoloita. Nyt täällä on lähinnä pizzerioita.
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 eng ost exchange students arriving to study at the University of Turku find roof over their heads from The Student Village Foundation of Turku (TYS) or from Retrodorm, an exchange student dormitory provided by the city of Turku. TYS has a total of 360 rooms for exchange students in two housing locations while Retrodorm fits a bit less than a 100 students. That is far from enough for those around 800 students arriving to the four universities of Turku each autumn. For example all TYS apartments for exchange students were rented out already in mid-May. in PrEvious years TYS has had separate quotas for exchange students from each university. This has profited University of Turku, which – as the biggest university – had the biggest quotas. Now the exchange students apply on first-come, first-served basis. “Quotas caused a lot of waiting for the applicants and extra e-mails for us while the apartments were empty”, says Janette Merisaari, Communication Coordinator from TYS. Quotas gone and number of TYS flats down from past years 500 to 360 this autumn, University of Turku is struggling to ease the shortage and hoping for more furnished apartments for exchange students. “Easier housing would benefit us a lot. It is a selling point when creating new partnerships with universities abroad”, says Liisa Järvinen, International Officer at the university. But TYS has refused. The reason behind the decision is the disparity in the numbers of incoming exchange students between autumn and spring term. For example this year only 193 exchange students chose the spring semester compared to those 306 starting this autumn in University of Turku. TYS could offer more apartments during the fall term, but then the flats would lie empty in the spring. That in turn would cost money to TYS and eventually for TYS tenants. Simultaneously the University of Turku is unwilling to bear the financial burden of allocating more apartments to exchange students, a responsibility that now falls on TYS. Rather the university would like to see the influx of exchange students to even out between terms. A worthy goal, but a hard one to achieve. sATu nurmi, the International Affairs Specialist in the Student Union of University of Turku (TYY), hopes to see more flats available for exchange students on the private rental market. “Exchange students could live in a shared apartment or in an extra room of a detached house in order to get to know Finns better”, Nurmi suggests. In future, the overall capacity of TYS is increasing due to new buildings in the Student Village. The 255 apartments of Aitiopaikka house are available from the beginning of 2019. During the same year starts the construction of Tyyssija house, which will accommodate further 200 students. “Maybe when these [buildings] are ready we could also think about increasing the quota for exchange students”, says Manager of Housing Affairs Pirjo Lipponen-Vaitomaa from TYS. At the moment she doesn’t see the expansion possible, as each autumn around 2 000 Finnish students applying for an apartment from TYS also have to look for a flat elsewhere. • The Student Village Foundation (TYS) has tried several methods to alleviate the apartment shortage: • Some of the rooms were furnished with two beds. Only a few students chose to share their room in exchange for a smaller rent. The idea was dispensed with. • It is possible to get a subtenant if the permanent tenant goes abroad. Neither this option has proven effective. As the responsibility of the apartment stays with the permanent tenant, only few have chosen to sublease. • Permanent tenants can also put their contract on hold for the duration of their own exchange period so TYS can lease the apartment forward. However, tenants are not guaranteed to get the same exact apartment back, only similar apartment type from the same housing location. M fLAT hUNTINg ArTicle SAMpO ROUHIAINEN illUsTrATiON LIddIEbUg/123Rf STOcK pHOTO Chances of finding an apartment as an exchange student are getting slimmer in Turku. whAT hAS beeN dONe TO eASe The hOUSINg ISSUe?
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 TeSTAA SeKSITAUdIT KOTONA Veivätko kesän seksihelteet mukanaan? Voit testata yleisimmät seksitaudit kätevästi ja maksutta kotona. TeksTi pIHLA HäNNINEN kUVA NELLA KESKI-OjA len tilannut netistä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maksuttoman seksitautien etätestipaketin. Parin päivän odottelun jälkeen postiluukusta tipahtaa raidallinen laatikko, jonka pohjassa varoitetaan ”biologisesta aineesta”. Laatikon sisällä on pipetti, kuppi, näyteputki, suojapussi ja ohjevihkonen. Lukaisen ohjeet, tämähän sujuu helposti! Sopivan hetken tullen olen pari tuntia virtsaamatta, sitten pissaan muovikuppiin. Oman vessan yksityisyys tuntuu turvalliselta kliiniseen terveyskeskuskäymälään verrattuna. Annostelen pipetillä virtsaa kupista näyteputkeen ja kierrän putken korkin kiinni. Ah, pipetin käyttö miellyttää aina sisäistä kemistiäni – for science! Kääntelen putkea, jotta virtsa sekoittuu säilytysaineeseen. Lopuksi suljen putken suojapussiin ja pakkaan sen takaisin laatikkoon. Postitan paketin seuraavalla kauppareissulla. Se, että pakkauksen voi tiputtaa postilaatikkoon vaikka keskellä yötä, pudottaa mahdollisen nolouskertoimen minimiin. Vajaan viikon päästä saan tekstiviestin, jossa kerrotaan testitulosten valmistumisesta. Mutkatonta ja mukavaa! vAikkA sEksiTAudiT ovat kiusallisia, ne aiheuttavat nykyisellään harvoin vakavia terveysongelmia. Pelottelu on siis turhaa, mutta seksuaaliterveydestä huolehtiminen kannattaa, koska sen seurauksena säästyy seksitauteihin liittyviltä turhilta murheilta ja kalliilta jatkohoidoilta. Jokainen on myös välillisesti vastuussa kumppaniensa seksuaaliterveydestä. On vastuullista antaa seksikumppaneilleen oikeus päättää, millaisille riskeille he haluavat altistaa itsensä. Kondomi suojaa tehokkaasti seksitaudeilta, mutta kaikkien seksuaalisesti aktiivisten olisi silti hyvä käydä ajoittain testeissä piilotartuntojen välttämiseksi. YTHS on tarjonnut yliopisto-opiskelijoille yleisimpien hoitoa vaativien seksitautien, eli klamydian ja tippurin, etätestausta vuodesta 2015 lähtien. Se on tullut tarpeeseen, sillä testeissä käymiseen saattaa liittyä häpeän tunteita, joita matalan kynnyksen etätestaus auttaa hälventämään. Vuonna 2017 YTHS teetti noin 15 000 klamydiatestiä, joista kaksi kolmasosaa oli etätestejä. Etenkin alle 30-vuotiaille miesopiskelijoille YTHS:ään testattavaksi meneminen on perinteisesti käynyt nihkeästi. Terveyspalveluita ahkerasti hyödyntävät naiset käyttävät kuitenkin myös etätestausta miehiä enemmän. KLAmYdIA ON USeIN OIReeTON Viime vuonna klamydiatartuntoja todettiin Suomessa noin 14 000 ja tippuritartuntoja noin 600. Klamydiatartunta on usein oireeton, eikä moni edes tiedä sairastavansa klamydiaa. Hoitamattomana se voi kuitenkin aiheuttaa naisilla lapsettomuutta. Sekä kuppaettä hiv-tartuntoja todetaan Suomessa vuosittain alle parisataa. Genitaaliherpesja kondyloomatapauksista ei ole tilastoja, koska näille taudeille ei ole seulontatestejä. • O Etätestien avulla todetaan enemmän klamydiatartuntoja kuin perinteisillä vastaanotoilla. NäIN Se ONNISTUU JOS EPÄILET itselläsi tartuntaa, voit opiskelijana hakeutua testeihin YTHS:lle tai tilata etätestipaketin kotiisi. MAKSUTTOMAN etätestipaketin saa tilattua ja testituloksen tarkistettua osoitteessa yths.telelab.fi. MYÖS Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) sukupuolitautien poliklinikalla testeissä käyminen on maksutonta. ”Ah, pipetin käyttö miellyttää aina sisäistä kemistiäni – for science !”
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Sääilmiöiden tunteminen on purjehduksessa tärkeää, sillä tuuli voi kiihtyä yllättäen. Oskar Salmi (vas.) ja Ilari Graf säätävät purjetta.
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 g hIIOhOI! ällä seilillä minä olen kapteeni, next to god ”, Ilari Graf julistaa. S/y Hampuusin kansi tuntuu ensikertalaisen jalkojen alla kiikkerältä. Olemme lähdössä Akateemisen purjehdusseuran kanssa iltareissulle. Graf ei pullistele tittelillään turhamaisuuden takia. Hätätilanteessa kapteenin sana on laki, jota noudatetaan kyselemättä. Merellä voi nimittäin sattua mitä tahansa. Neljä vuotta sitten seuran silloinen purjejolla kaatui Ruissalon edustalla ja kaikki veneessä olijat joutuivat veden varaan. Onneksi paatti oli lähellä rantaa ja sivullinen poimi veneilijät talteen kaatuneen jollan päältä. Merihädästä kärsivät lopulta vain purjehtijoiden egot ja pohjamutaan juuttunut masto. Tänään sää tuntuu mukavan leudolta, mutta tärkein uupuu – tuuli. Päätämme taittaa alkumatkan moottorilla ja toivoa ilmavirran innostuvan, kunhan Pansion venesatama jää taakse ja Pohjoissalmi aukeaa pieneksi merenseläksi. Sopivassa säässä Hampuusi pääsisi näytT TeksTi & kUVAT NELLA KESKI-OjA Kesäillan letkeää lämpöä, merimaisemia, kiukkusalmiakkia ja pökerryttävää löyhkää. Iltareissu Akateemisen purjehdusseuran matkassa tarjoaa kokemuksia kaikille aisteille. tämään parhaat puolensa. Seuran kapeana ja kevyenä koulutusveneenä se saa vauhtia pienelläkin tuulella ja liikkuu näppärästi aalloilla. ”H-vene on halpa, mutta hyvä kryssimään ”, kapteeni Graf kehuu. Kryssiminen tarkoittaa vastatuuleen purjehtimista siksak-kuviossa. Sana ei ole ensimmäinen eikä viimeinen purjehdusslangin helmi, jonka paatissa kuulee. Kun miehistö suunnittelee reissun etenemistä, puheissa vilahtavat venda , halssi ja jiippi . ”Usealle esineelle on monia nimiä, kuten lepuuttaja , pollari ja fendari ”, Graf luettelee laitasuojapalleron lempinimiä. Jos nyt ensin oppisi, kummalla puolella paattia on paapuuri ja kummalla styyrpuuri . Hampuusissa suunnat on avuliaasti maalattu sitloodaan pinnaa reunustaviin penkkeihin. Kunpa ne muistaisi myös keulassa, kun on aika nostaa spinnu . mATkAA on taitettu vasta hetki, kun on pakko kakoa. ”Mikä tuo haju on?”, Elli Kummala kysyy ja nipistää nenänsä etusormen ja peukalon väliin.
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 1. 3. 4. ”Haisulisaari!”, Jami Kuusisto huikkaa ja osoittaa läheistä luotoa. Valkoinen uloste peittää kalliota, ja syypää kuvottavaan löyhkään paljastuu nopeasti. Itämeren vihatuin lintu merimetso on vallannut Äijäkarin yli tuhannen lintuparin voimin. Etova lemu luo hetkestä kehollisen kokemuksen vailla vertaa. Haju ei katoa, vaikka sulkisi silmänsä tai kääntäisi päätään siveästi tulosuuntaa kohden. Voihan turska. Kuusisto kaivaa kajuutasta eväät: ”Klassinen pähkinöitä ja kiukkusalmiakkia -kombo, jos hatuttaa.” kun PiskuinEn luoto jää taakse, hohtavan veden äärellä muistaa jälleen, miksi niin moni haksahtaa purjehtimiseen. Täälläkin, aivan Naantalin öljyjalostamon ja voimalaitoksen kupeessa, vapauden tunne kihelmöi alaselässä. ”Kun pääsee merelle, voi jatkaa vaikka Uuteen-Seelantiin, jos niin haluaa”, Ilari Graf romantisoi. ”Tunnen olevani trapped , jos mulla ei ole merta ympärilläni. Olen ajatellut lähteä Tampereelle opiskelemaan, mutta siellä ei ole merta. Se kauhistuttaa”, Elli Kummala jatkaa. Tyvenellä ei sovi unohtaa tuulta ja tyrskyjä. Moni nauttii mittelöstä luonnonvoimien kanssa ja haasteesta kurittaa äkäiset puuskat täydelliseen surffiin . ”Meri yllättää aina jollakin tavalla. Sitä ei voi koskaan oppia tuntemaan täysin”, Oskar Salmi kertoo. Hänen vaatimattomaan purjehduskokemukseensa kuuluu jo uhkaava kallistuminen ja valtavan purjeen repeytyminen navakassa tuulessa kesken kilpailun. Jami Kuusistolle purjehdus on puolestaan retkeilyä, jossa vauhdin sijaan vaakakupissa painaa kiireettömyys. Askeettisella H-veneellä purjehtimista hän vertaa patikointiin. ”Mennään oman pään mukaan.” vihdoin Viheriästenaukolla saamme hieman tuulta purjeisiin. Hampuusia suurempi purjevene ei vauhtiin vielä pääse, mutta ketterä koulutusvene ottaa jokaisesta puhalluksesta kaiken irti. ”Kun tuulee viisi metriä sekunnissa sivumyötäiseen, tullaan ja kovaa”, Ilari Graf vertaa. Käännämme keulan kohti legendaarista Kukkarokiveä. Tarun mukaan sen on aikoinaan viskannut salmeen Killi-niminen jättiläinen. Todellisuudessa kivi on Suomen
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 ”Voisin jäädä tähän koko illaksi”, Oskar Salmi sanoo. Ruissalon läheisyydessä sijaitseva Kukkarokivi kohoaa peräti 12 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ilari Graf kuvailee purjehtimista sosiaaliseksi retkeilyksi, josta voi aina oppia lisää. Jami Kuusisto näyttää, miten paalusolmu tehdään. Akateeminen purjehdusseura järjestää esimerkiksi purjehdusja navigaatiokursseja. Jami Kuusisto ja Elli Kummala ovat kaksi poikkitieteellisen seuran 75 jäsenestä. 2. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 5. 6. suurin siirtolohkare ja rauhoitettu luonnonmuistomerkki, siis paikallinen nähtävyys. Kapea salmi Kukkarokiven ja vehreän Ruissalon välissä kanavoi mukavasti tuulta. Ilta-aurinko lämmittää niskaa, mutta Turun yllä roikkuvat mustat pilvet. Yhtäkkiä tuuli nousee! Miehistö alkaa nostaa spinnua, mutta kuten koulutusseiliin kuuluu, kaikki ei mene aivan putkeen. Purje kiepsahtaa rusetille keulavantin ympärille, eikä aukea kunnolla. Vaikka hämminki vie vain muutaman minuutin, navakassa tuulessa sekin olisi liikaa. Siksi purjehdusta opetellaan täällä ihan tosissaan. kun sPinnu on oiottu, Hampuusin liito yltää tasaiseen 5,5 solmun vauhtiin. Maakrapukielellä se tarkoittaa noin kymmentä kilometriä tunnissa. Lähestymme kotisatamaa. Mitä mieltä kapteeni on tämän illan seilistä? ”Erittäin aurinkoinen ja hyväntuulinen reissu ilman vaaratilanteita! Se ei ole itsestäänselvyys”, Graf summaa. • Katso lisää purjehduskuvia verkosta tylkkari.fi.
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Lauri Katteluksen tie on käynyt turkulaisesta opiskelijapolitiikasta turkulaiseen kunnallispolitiikkaan.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 g TeksTi MIIKKA RUSI kUVAT NELLA KESKI-OjA TURUN ISäNTä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus haluaa nähdä Turun lähiöissä taidetta, palveluita – ja superbussit. urun kaupungintalo on yhtä näyttävä rakennus niin ulkoa kuin sisältäkin. Kun sen aulassa astelee marmoripylväiden ja kristallikruunujen ympäröimänä, ei ensikertalainen uskalla koskea yhtään mihinkään. Onneksi vahtimestari opastaa minulle kädestä pitäen, kuinka kahviautomaattia käytetään. Mitenköhän kaupunginvaltuutetut kokevat olonsa täällä; Saako suureellinen sisustus myös heidät tuntemaan itsensä aivan pieniksi? Painavatko kaupungin historian vuosisadat raskaina heidänkin olkapäillään? Olen tullut kaupungintalolle tapaamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, kokoomuksen kaupunginvaltuutettua Lauri Kattelusta, joka toivottaa minut tervetulleeksi rennosti purjehduskengissään. Hyvä valinta: puoliformaalit, siistit, mutta rennot, jalkineet antavat vihjeen veneilyharrastuksesta, tuovat tyyliin persoonallista kulmaa, viestittävät ’köysien pysymisestä käsissä’ ja ovat vielä mukavat jalassakin näin kesällä. Jaahas, menipä ylianalysoimiseksi. Alkajaisiksi kurkistamme Katteluksen työhuoneeseen, jossa katse kiinnittyy ensimmäisenä päätyseinään. Siellä roikkuvat kehystettyinä hänen edeltäjiensä valokuvat aina 1800-luvulta alkaen. ”Tuo odottaa vielä kiinnittämistä”, hän osoittaa omaa tauluaan, joka makaa vielä työpöydällä. Sen ripustamisessa ei näemmä olla kiirehditty. Kattelus nimittäin aloitti toimessaan jo vuosi sitten, kesällä 2017. pOLIITTINeN heITTäYTYjä Twitterissä Lauri Kattelus kuvailee itseään ”vapaamieliseksi kaupunkilaiseksi”. Se on mukava kuvaus, mutta kunnolliseksi poliittiseksi määritelmäksi aivan liian lavea. Luultavasti puolet kaupunginvaltuutetuista puolueisiin katsomatta voisi käyttää samaa esittelyä. Pieni täsmennys on siis paikallaan. Kokoomus on puolue, jonka eri siivistä ja sisäisistä ryhmittymistä puhutaan usein. Mihin Kattelus itse kokee sijoittuvansa omiensa joukossa? ”En ole niin oikealla, vaan edustan ennemminkin vähän keskellä olevaa liberaalia ajattelua. Olen sosiaalireformisti, siis linjalla, jota Jyrki Katainen on sanonut edustavansa.” Kyseessä on koulukunta, jota erilaiset poliitT
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 ”Päätöksiä ei pidä tehdä siten, että valitaan se kiva ratkaisu mihin hintaan tahansa.” Lauri Kattelus tiset vastustajat ovat toisinaan pilkanneet ”naminami-kokoomuslaisuudeksi”. Poliittinen untuvikko 29-vuotias Kattelus ei missään nimessä ole. Hänellä on ikäisekseen oikeastaan hämmentävän paljon poliittista kokemusta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden lisäksi hän on toiminut kansanedustajan avustajana, kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä, Turun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksessa, vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Kokoomuksen jäseneksi Kattelus liittyi jo rippikouluiässä, 15-vuotiaana. Se ei kuitenkaan yksinään selitä vastuutehtävien määrää. Lauri Kattelus kuvailee itseään heittäytyjäksi, joka on tehnyt jo nuorena melko päämäärätietoisia valintoja uraansa ajatellen. ”Olen valinnut esimerkiksi opiskelupaikat ja työpaikat sen mukaan, että haluan tehdä politiikkaa työkseni.” Kiitosta saa myös oma puolue, jolla on ollut Turussa jo pitkään tapana nostaa nuoria kaupungin päätöksenteon kärkipaikoille. Tuo linja on tasoittanut tietä myös Kattelukselle. ”En ole suinkaan nuorin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Turussa. Aleksi Randell on ollut käsitykseni mukaan puheenjohtajana nuorempana ja Petri Lahesmaa ainakin suurin piirtein samanikäisenä.” Harva jaksoi siis enää kauhistella nuoren puheenjohtajan valintaa, kun Katteluksen aika vuosi sitten koitti. Sitä paitsi turkulaisen päätöksenteon puoluerajat ylittävä ’nuorennusleikkaus’ oli ollut käynnissä jo tovin. Edellisellä valtuustokaudella vuosina 2013–2017 ryhmäpuheenjohtajina toimi laaja rintama noin kolmekymppisiä: Li Andersson vasemmistoliitossa, Niina Ratilainen vihreissä, Ville Tavio perussuomalaisissa ja Kattelus kokoomuksessa. Vanhaa kaupunkia johtavat tällä hetkellä nuoret ihmiset – tai ainakin poliitikoiksi nuoret. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen keski-ikä Turussa nuorentui 45 ikävuoteen, kun koko maassa se oli 50 vuotta. Katteluksen mukaan tämän kehityksen on huomannut kaupunginvaltuustossa selvästi. ”Keskustelukulttuuri valtuuston kokouksissa on parantunut hyvin paljon. Puheenvuorot ovat laadukkaampia, ja keskustelu on asiallisempaa”, hän kehuu. Turun kaupungin päätöksiä edeltää hänen mukaansa suurempi määrä keskustelua kuin aiemmin ja päätöksentekoprosessiin osallistuu nyt myös enemmän ihmisiä. Lisääntyneen päätöksenteon avoimuuden voi nähdä demokratian kannalta hyvänä kehityksenä, vaikka sen johdosta päätöksenteko voikin toisinaan tuntua ulkopuolisille hitaalta tai poukkoilevalta. ”Jossain haastattelussa olen sanonutkin, että Turusta ei enää saada päätöksiä kahdella tai kolmella puhelinsoitolla, vaan niitä tarvitaan vähän enemmän.” pARASTA LähIöpOLITIIKKAA Hidas päätöksenteko ei toki tarkoita sitä, että kaupungilta puuttuisi visioita. Turun kaupungin huhtikuussa päivitetty strategia tähtää vuoteen 2029, jolloin vietetään kaupungin 800-vuotisjuhlia. Paperi on mielenkiintoinen sekoitus rohkeita tavoitteita ja pompöösejä fraaseja. Sen mukaan Turku on reilun kymmenen vuoden kuluttua ”kaupunki, jossa historia ja tulevaisuus lyövät kättä”. Turku haluaa ”kehittyä osana pohjoisen Euroopan kasvuvyöhykettä, joka ulottuu Tukholmasta Turun kautta Helsinkiin ja aina Pietariin saakka” tavoitteenaan muun muassa tunnin junayhteyden aikaansaaminen Helsingin ja Turun välille. Sitten on vielä muuta jännittävää sälää: digitalisaatiota ja tekoälyä, ilmastotavoitteita sekä kaupunkikehittämisen edelläkävijyyttä. Mutta mikä tämänhetkinen konkreettinen hanke on tärkein kaupunginhallituksen puheenjohtajalle? Kysymys on selvästi hankala. Lopulta Kattelus päättää mainita eriytymisen ehkäisyn ja kaupungin lähiöohjelman. ”Olisi aika hienoa, jos voitaisiin sanoa Turun tekevän Suomen parasta lähiöpolitiikkaa.” Mitä tavoite vaatisi? Katteluksen mielestä yksi keskeinen työkalu on koulujen ja varhaiskasvatuksen positiivinen diskriminaatio. Käytännössä siis kaupungin myöntämä
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Lauri Kattelus on tällä hetkellä innoissaan Turun kunnianhimoisista ilmastotavoitteista. LAURI KATTeLUS Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.) Mikä innostaa? ”Maailmanparantaminen.” Mikä ärsyttää? ”Valittaminen asioista, joille voisi itse tehdä jotain.” Missä viihdyt? ”Merellä ja kotona.” g lisärahoitus alueille, joilla asuu runsaasti vieraskielisiä sekä maahanmuuttajatai pakolaistaustaisia perheitä ja lapsia. Rahoituksen turvin oppilaitoksiin saa palkattua lisää henkilökuntaa ja pienennettyä luokkakokoja. Hän korostaa, että asumispoliittisesti asuinalueille on tärkeää sekoittaa yhtä lailla niin omistusasuntoja, vuokra-asuntoja kuin asumisoikeusasuntojakin. Myös lähiöiden yhteisötaide saa hänet innostumaan. ”Taide tuo eloa ja yhteisön yhteenkuuluvuutta alueille. Hyviä esimerkkejä yhteisötaideprojekteista ovat olleet esimerkiksi Me-talo Pansiossa ja eri projektit Varissuolla.” Entä miten Lauri Kattelus kehittäisi turkulaisten opiskelijoiden luvattua lähiötä, Ylioppilaskylää? ”Nythän alue kehittyy, kun TYS:n vanhat tilat puretaan uuden asuntokohteen tieltä, mutta mielestäni sinne voisi rakentaa vielä lisääkin. Ylioppilaskylä ei ole kovin tiivis ja sen vierustoilla on paljon väljästi rakennettua tai kokonaan rakentamatonta aluetta.” Omalla asuinalueellaan Kerttulissa Kattelus arvostaa muun muassa lähistön viihtyisiä kivijalkapubeja. Siksi Ylioppilaskylän ainoan baarin Three Beersin lakkauttaminen herättää tunteita.
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 ”Sosiaalinen työ vaatii vastapainoksi vähemmän sosiaalista tekemistä”, Lauri Kattelus kuvailee vapaa-aikaansa. ”Ainakin Yo-kylässä voisi olla enemmän kaikenlaisia palveluita. Yksi tai kaksi pubiakin mahtuisi.” jOUKKOLIIKeNNehYSTeRIA Keväällä Lauri Kattelus joutui hetkeksi myrskyn silmään, kun aiemmin ratikkafaniksi profiloituneena hän paljasti kääntyvänsä tuplanivelbussin kannalle. Tuleva joukkoliikenneratkaisu – oli toteutus sitten raitiotie tai niin kutsuttu superbussi – tulee olemaan kaupungin tulevaisuuden kannalta yksi merkittävimmistä yksittäisistä investoinneista. Rahan lisäksi pelissä on myös imago, sillä moni kokee kaupungin menettävän suorastaan kasvonsa, mikäli Turkuun ei saada ratikoita takaisin. Ovathan ne nyt tulossa jopa Tampereellekin. ”Tammikuussa julkaistu selvitys oli aika yksioikoinen siihen suuntaan, että Turkuun superbussijärjestelmä olisi ratkaisuna parempi kuin ratikka. Sillä saataisiin suurempi osa turkulaisia tämän palvelun piiriin”, Kattelus perustelee. Kaupungin tilaamassa raportissa ratikan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 166–293 miljoonaa euroa ja superbussin vastaaviksi 63–123 miljoonaa euroa. Tampereen raitiotieinfrastruktuurin hintalapuksi on puolestaan arvioitu noin 283 miljoonaa. Kun Turun selvitys ilmestyi, sitä myös kritisoitiin äänekkäästi: raitiotien kannattajat väittivät raportin lukuja puolueellisiksi, sillä heidän mukaansa hintaarviot olivat ratikan osalta maksimoituja, superbussin kohdalla taas alakanttiin. Kritiikistä huolimatta Kattelus uskoo superbussin olevan taloudellisesti järkevämpi toteuttaa kuin raitiotie. ”Vaikea on päästä siihen lopputulokseen, että ratikka olisi kovin edullinen ratkaisu. Näin isoja päätöksiä ei pidä tehdä siten, että valitaan se kiva ratkaisu mihin hintaan tahansa”, Kattelus arvostelee. Turkulaisille ratikkafaneille pientä toivonkipinää saattaa kuitenkin tuoda se, että puheenjohtaja lyö kantansa kiinni vasta lopulliset raportit ja tiedot saatuaan. Kattelus kertoo seuranneensa ”tietyllä huvittuneisuudella”, miten raju kommenttiryöppy syntyi siitä, että hän oli valmis muuttamaan mielipidettään uusien tietojen myötä. ”Nyt selvitystä täydennetään, eli pidän ihan samalla tavalla mielen avoimena kuin aiemminkin. Tätä tietysti toivoisi muiltakin”, Kattelus piikittelee. • KAUpUNgINhALLITUS Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta. Turussa kaupunginhallitukseen valitaan 14 jäsentä ja sen toimikausi on neljä vuotta. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa.
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 bLAcKfAce 7 väITeTTä TeksTi pIHLA HäNNINEN & NELLA KESKI-OjA kUVA THEROMb/123Rf STOcK pHOTO ”Ei kasvojen maalaaminen mustaksi ole rasistista!” Väärin. Keräsimme somesta blackface-väitteitä ja vastasimme niihin.
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 iksi en voi pukeutua Kanye Westiksi, jos fanitan häntä? Haluan vain näyttää Kanyelta. Fanituksessa ei ole mitään väärää! Artistin pukeutumisen matkiminen on parhaimmillaan verraton kohteliaisuus. Kasvojen meikkaaminen mustaksi on kuitenkin eri asia. Blackface nimittäin koetaan rasistiseksi pilkanteoksi – ja jos olet säällinen kanssaihminen, pelkästään tämän pitäisi riittää syyksi olla maalaamatta kasvoja. Ihonväri ei ole vain hilpeä naamiaisasu, sillä blackface nojaa valtahierarkiaan. Siirtomaista hyötymisen takia valkoisilla on tyypillisesti ollut enemmän resursseja ja mahdollisuuksia kuin rodullistetuilla ihmisillä – eivätkä Kanye Westin kaltaiset yksittäiset supertähdet muuta asiaa isossa mittakaavassa. Kun valkoihoinen värjää kasvonsa tummaksi teemabileissä, hän tekee pilkkaa ryhmästä, jolta vastaava eliittiasema uupuu. Performanssi vahvistaa rasistisia ennakkoluuloja, koska siinä esittäjä luo hahmostaan stereotypioihin nojaavan karikatyyrin. Ja kun karikatyyriä toistetaan ja toistetaan teatterissa, tv-sarjoissa ja kaupunkisuunnistuksessa, rodullistettua henkilöä ei enää nähdä yksilönä vaan kimppuna rasistisia stereotypioita. uomi ei ole harjoittanut kolonialismia tai orjuuttanut muita kansoja. Miksi suomalaiset eivät saa maalata kasvojaan mustiksi? Suomella on myös ihan ikiomaa kolonialistista historiaa, muistuttaa Åbo Akademissa rasismia tutkiva Faith Mkwesha. Esimerkiksi Namibian-lähetystyössä villeinä ja sivistymättöminä pidettyjä paikallisia yritettiin koulia länsimaisille tavoille. Häpeällinen menneisyys kuormittaa myös Suomen valtion suhdetta saamelaisiin. Lisäksi länsimaisen yhteisön osana Suomen taloudellinen kehitys on ollut kolonialismin ansiota, vaikkapa tuontitavaroiden kautta. Hyödymme tänäkin päivänä kehittyvien maiden alipalkatusta työvoimasta – siis nykyaikaisesta orjuudesta. Mkweshan mukaan Yhdysvallat liittolaisineen imee resursseja kehittyvistä maista ja ulkoistaa niille kaikki toimintansa haitat. aahas, länsimaalaiset ovat ikuisesti syyllisiä kaikkeen pahaan. Miksei vaikka turkkilaisia syyllistetä Osmanien imperiumin valloituksista? Koska asetelma on tyystin erilainen: nykypäivän turkkilaiset eivät hyödy menneestä imperiumistaan yhtä paljon kuin länsimaat valloituksistaan. Vääryyksien vertailulla ei myöskään saavuteta yhtään mitään. Kun asioiden arvojärjestyksiä ryhdytään ruotimaan, eksytään alkuperäisestä aiheesta – ja se taitaa usein olla vänkääjien tavoitteenakin. Silloin on syyllistytty tahalliseen (tai tahattomaan) argumentaatiovirheeseen, jolla harhautetaan keskustelu sivupolulle. Filosofiassa virhettä kutsutaan savuverhoksi . o huh huh! Miten kenelläkään on oikeus päättää, mistä saa tai ei saa vitsailla? Punch up, not down on yksi typerimmistä säännöistä komediassa. Punch everything! Tämä on pohjimmiltaan harvinaisen yksinkertainen asia: kyse on siitä, nauretaanko jonkun kanssa vai jollekulle . Jälkimmäinen on helposti kiusaamista, jota on syytäkin arvostella. Huumorin varjolla saa tietenkin ravistella, mutta hupaisa voi olla häpäisemättä vähemmistöjä tai vitsailijaa heikommassa asemassa olevia. Jos muiden ahdinko ei juuri kiinnosta, voi sutkauksissaan yrittää olla edes kunnianhimoinen. On säälittävää heittää samaa ankeaa homoläppää kuin yläkoulussa. iksi tummaihoinen koomikko Dave Chappelle saa maalata naamansa valkoiseksi? Länsimaissa, myös Suomessa, valkoinen iho on normi ja kaikki siitä poikkeava nähdään erilaisuutena. Valkoisuudesta voi siis tehdä pilkkaa, koska siinä tönäistään valtahierarkiassa ylöspäin. Näin on tehnyt myös koomikko Dave Chappelle, joka parodioi blackface-ilmiötä valkoisessa kasvomaalissa. Enemmistön asema ei esityksestä kärsi. ”Käänteistä rasismia” ei ole olemassa. Aina rasismi ei kuitenkaan liity ihonväriin. Jos esimerkiksi vaalea virolainen kohtaa Suomessa syrjintää, rasismi liittyy usein valtaväestön ja vähemmistön jännitteisiin – siis syvään juurtuneisiin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin. averini on tummaihoinen ja häntä ei häiritse blackface. Hähää! Tämä onkin päättelyvirhe, hah! Yksittäistapaus voi nimittäin aina olla poikkeus. Jos asia on jollekin ok, ei se vielä tarkoita sitä, että asia olisi yleisesti ok. Asenteisiin vaikuttaa – mikäpä muukaan kuin – ympäristö. Kun rodullistettuna varttuu valkoisten ihmisten keskellä, on todennäköisesti joutunut kohtaamaan rasismia. Silloin selviytyminen on voinut vaatia kanssaihmisten oletuksiin sopeutumista ja mukautumista, esimerkiksi blackfacen sietämistä. ”Esineellistävässä ympäristössä olemisemme on aina jossain määrin esittämistä, performanssia”, tutkija Faith Mkwesha sanoo. yt on taas rasismijahti päällä. Rasismia nähdään joka paikassa – myös siellä, missä sitä ei ole. Joku voi olla sitä mieltä, että rasismiin reagoidaan liian herkästi. Se ei kuitenkaan poista rasismin ongelmallisuutta. Rasismi on monimutkainen ja abstrakti ilmiö, jota ei ole aina helppo tunnistaa – etenkään, jos on valkoihoinen. Rodullistettujen kokemuksia rasismista on kuunneltava, koska he ovat sen parhaita asiantuntijoita. • Juttua varten on haastateltu rasismia tutkivia Faith Mkweshaa (PhD) Åbo Akademista ja Jani Sinokkia (FT) Turun yliopistosta. M M S J N K N
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 TeksTi & kUVAT NELLA KESKI-OjA Ylioppilaskylässä sijaitseva legendaarinen Three Beers -baari on sulkenut ovensa lopullisesti. Opiskelijoiden kantapaikka ehti lähes kolmenkymmenen vuoden ikään. RIp TRebe iimeinen päivä”, lukee oveen teipatussa lapussa. Kynnyksen vieressä palaa kaksi hautakynttilää, asiakkaan hyvästit lähipubille. ”12, 16 vai 24 senttilitraa? Vai loput?” Valkoviini hupenee jo alkuillasta, mutta olut virtaa pilkkuun asti. Tosin sitä saadakseen on oltava kärsivällinen. Jono baaritiskille yltää portaisiin saakka. Arviolta sadat ihmiset ovat tulleet heittämään hyvästejä Ylioppilaskylässä sijaitsevalle Three Beers -baarille. Moni on käynyt pubissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti koko opiskeluaikansa. Lisäksi pöydän ääressä istuu ainakin yksi veteraani, jolle paikka on tuttu jo sen alkuajoilta 1970-luvulta. Näissä tiloissa on toiminut baari yhtä pitkään kuin koko talo on ollut pystyssä. Kun huonokuntoinen liikerakennus jyrätään, perinne katkeaa. Näillä näkymin Ylioppilaskylän sydämeen nousevaan Tyyssijakortteliin ei ole tulossa pubia. nykyinEn Three Beers -baari ehti toimia paikalla vuodesta 1989, siis lähes kolmekymmentä vuotta. ”Vähän erikoista oli lähteä töihin. Sellaista sekoilua, mikä yleensä menee rutiinilla”, toimitusjohtaja Sami Saksi tuumaa Three Beersin viimeisenä päivänä. ”En ollut surullinen. Mietin vain, että mitä helvettiä.” Hämmentävästä päivästä kertoo, että Saksi ehti olla töissä tunnin shortseissa, kunnes oli pakko käydä kotona ja vaihtaa tuttuun työasuun: farkkuihin ja villasukkiin. Toimitusjohtajan mukaan vakituiset asiakkaat ovat kuitenkin olleet Trebarin lopusta ”enemmän paskana” kuin omistajat. Moni tuttu on käynyt heittämässä hyvästejä niin ”V 1. 2. 5. 6.
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 THREE BEERSIN terassilla jäähyväisiään heittää yksi jos toinenkin opiskelijaporukka. ”Oon käynyt täällä kahdeksan vuotta. Kyllä tänään jossain vaiheessa itku tulee”, kertoo Ylioppilaskylässä asuva Jonna Harju. ”Täällä on tehty lukemattomia suunnitelmia, saatu satoja ideoita, kehitetty ystävyyssuhdetta…”, Elina Laine luettelee. Harju: ”Perustettu salaseura!” Laine: ”Tämä on ollut monella tapaa tärkeä paikka.” MILLAISIA muistoja Trebeen liittyy? ”Mä kävin täällä ensitreffeillä, koska tämä oli lähellä! Nyt me seurustellaan”, Laine kertoo. ”Vuosisadan rakkaustarina!” Juha Tuomola julistaa. Laine: ”On hirvittävä vääryys, että kirkkoveneen muotoinen rakennus pistetään Trebarin tilalle.” Harju: ”Eikä sinne tule baaria! Kaikki ne paskat läpät, mitä siitä ois voinut heittää…” Tuomola: ”…on missattu täysin!” SAATTAAHAN uuteen Tyyssijaan tulla vielä baari. Laine: ”Maailma menettää paljon, kun Trebari lanataan. Ei se ole sama asia.” Harju: ”Jos tuolla kellarissa ei voi lymyillä piilossa maailmaa kaljatuopin ääressä...” Tuomola: ”...eikä siellä ole samat baarimikot, niin ei se ole sama.” MIKÄ pimeässä loukossa oikein viehättää? Tuomola: ”…se pimeys ja loukkous?” Laine: ”Tuollainen lähikapakka on oikeasti ollut törkeän siisti, kun miettii, millaisia lähibaarit yleensä on.” Harju: ”Trebarissa on tosi hyvät olutvalikoimat ja asiantunteva henkilökunta.” Tuomola: ”Jos joku lähtee häiriköimään, henkilökunta puuttuu asiaan saman tien. Ja kotona ei ole tarvinnut miettiä, miltä näyttää ennen kuin tulee paikalle. Kukaan ei kuitenkaan näe mitään.” ”hIRvITTävä vääRYYS, eTTä KIRKKOveNeeN mUOTOINeN RAKeNNUS pISTeTääN TILALLe” naapurista, Oulusta kuin Barcelonasta asti. ”Tämä on ollut aika tärkeä paikka ihmisille. Monelle on tapahtunut isojakin elämänmuutoksia: on löydetty puoliso, on erottu”, Saksi listaa ja jatkaa: ”Pari kertaa on mullakin vähän ollut parku kurkussa, kun on kännissä täällä ollut. Se on vähän semmoista. Mä nyt saatan itkeä mitä tahansa urheilutapahtumaakin täysillä.” Talven aikana Sami Saksi on etsinyt uutta paikkaa baarille. Vielä ei ole tärpännyt. ”Huvittaisi olla tässä kampusalueella. Ei mua kiinnosta mennä keskustaan, siellä on vääriä ihmisiä.” kEvään aikana Three Beers -muistoja on kerätty dokumenttielokuvaan Tarinoita Trebarista , joka valmistuu todennäköisesti syksyllä. Jos Trebaria, Trebaa tai Trebeä tulee ikävä, baariin voi palata myös 3D-mallinnoksen kautta tai kaivamalla esiin kymmenen vuotta sitten tehdyn gradun, joka tutkaili baarin seinäkirjoituksia. Lopunajan seinäkirjoituksista saisi kirjoitettua uudenkin tutkielman. Niissä kerrotaan oman rakkaan tapaamisesta, solvataan Tapparaa ja lähetetään vihaisia terveisiä Turun ylioppilaskyläsäätiölle (TYS). Eniten seiniltä voi kuitenkin bongata kiitoksia. Vessaan tussattu teksti summaa tunnelman: ”Voitte ottaa 3 Beersin Yo-kylästä, mutta ette koskaan meidän sydämestä”. Pikkutunteina jääkaapissa kyhjöttää enää muutama minttuviinapullo ja limutölkkejä. Kun ovet suljetaan viimeisen kerran, kiitoslaulu päättää illan. • Lue koko artikkeli Three Beersin viimeisestä päivästä verkosta tylkkari.fi Trebe jatkaa elämäänsä verkossa. Baarin seinissä näkyy jo halkeamia. Vaula Vaajasaari esittelee Trebekorvakoruja. Jonna Harju (vas), Riina Kekki, Juha Tuomola ja Elina Laine tulivat Trebeen suremaan aikakauden päättymistä. Lämmin sää houkutteli myös terassin täyteen. Jallut, viimeisen kerran. 2. 1. 3. 4. 5. 6. 3. 4.
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 TeksTi & kUVA ANNI SAVOLAINEN Korttelijuhlissa järjestetään kirkkoreivit, mutta tapahtuma sopii myös lapsiperheille: “Ei tarvitse kuunnella koko päivää Titi-Nallea”. Block partyn takana ovat BisnesAkatemian opiskelijat Turun ammattikorkeakoulusta. Kulttuuri YO-KYLä bLOcK pARTY Tuottajatiimi eli Hanna Mäenpää (vas.), Tiia Laakso, Marika Tiensuu, Vesa Vainio ja Tia Merisaari perustivat tapahtumaa varten osuuskunnan.
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Kolumni hArvA pitää ihmistä eläimenä. Silti tuntuu, että näemme itsemme yhä useammin kanssanisäkkäinä, ja kenties kasvissyönnin suosion lisääntyminen on yksi merkki tästä. Jollain tapaa eläimellisyytemme on kuitenkin aina ollut läsnä, osoitammehan sitä myös erilaisten ilmaisujen kautta. Suomen kielessä on valtavasti eläinpohjaisia sanoja ihmisten kuvailuun. Niiden avulla pehmennämme muuten voimakkaita kuvauksia vahvoista tunteista, mokailuista, erityispiirteistä, haluista ja voimasanoista. On siis hellempää vasikoida, sikailla, kukkoilla, käärmeillä ja apinoida. Voimme hyvin hirnua, olla kännissä kuin käki, kalastella kehuja, syödä kuin hevonen ja hamstrata. Tuttuakin kuvailemme ehkä mieluummin vastarannan kiiskeksi kuin oudoksi riitapukariksi. ToisAAlTA inhimillistämme myös eläimiä, tai siis muita eläimiä. Ihmisenkaltaistaminen eli antropomorfismi tarkoittaa inhimillisten ominaisuuksien yhdistämistä paitsi eläimiin, myös elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin. Voidaan vaikka ajatella, että koira puhuu meille. Antropomorfismia kokevat nimenomaan kasvissyöjät. Näin väittää varsovalaisen yliopiston tutkimusryhmä, joka luennoi kesällä kansainvälisessä eläintutkimuskonferenssissa Turun yliopistolla. Heidän mukaansa lihansyöjät eivät oikeastaan tunne empatiaa eläimiä kohtaan, kun taas kasvissyöjät kokevat myös psykologista yhteyttä eläimiin. “Too humanlike to increase my appetite”, kuten tutkimuksen nimi sanoo. kEsällä sanat kasvijuoma, lihaton ja vegaaninen lisättiin Kielitoimiston sanakirjaan. Kasvisruokatermien hyväksyminen sanakirjaan symboloi aikaamme liittyvää murrosta ja luo osaltaan eläinystävällistä maailmaa. Onhan meillä nisäkkäillä paljon yhteistä. Muut eläimet voivat kokea samoja tunteita kuin ihmiset – esimerkiksi melankoliaa, nostalgiaa ja katumusta. Tutkimusryhmä käyttääkin termiä ”non-human animals” tuodakseen esille sen, että eläimellisyys on myös ihmisyyttä. On oma valintamme, miten suhtaudumme kanssanisäkkäisiimme. Kuten sanotaan, empatia ei ole synnynnäinen taito, vaan sitä voi ja täytyy oppia. ANNI SAVOLAINEN Kolumnisti on eläin, joka yrittää ymmärtää ihmistä. vOIKO IhmINeN pääTTää OLLA eLäIN? ”Lihansyöjät eivät oikeastaan tunne empatiaa.” T SOTALAULUISTA URbAANIKSI feSTIvAALIKSI BLOCK PARTYT ovat tiettävästi alkaneet ensimmäisen maailmansodan aikana New Yorkissa. Kokonainen kortteli suljettiin köysillä, jonka jälkeen alueella veisattiin isänmaallisia lauluja ja järjestettiin paraati niille, jotka olivat lähteneet sotaan kyseisestä korttelista. Englanninkielinen sana block viittaakin korttelin lisäksi liikenteen sulkemiseen eli blokkaamiseen, minkä block partyt usein tapahtuma-alueellaan aiheuttavat. Nykyiset block partyt ovat useimmiten urbaaneja festivaaleja tiheästi asutuilla alueilla, joissa kadut valtaa musiikkija ruokapainotteinen ohjelma. Yleensä tapahtuma muodostuu nimenomaan tietyn kaupunginosan juhlaksi. Suomen isoin ja tunnetuin korttelijuhla Kallio Block Party järjestetään vuosittain Helsingin Kalliossa. Tapahtumaa organisoiva Kallio-liike korostaa alueella asuvien, työskentelevien ja oleilevien ihmisten osuutta tapahtuman luomisessa. urun ylioppilaskylän tietävät kaikki, mutta asukkaiden lisäksi harva on siellä käynyt. Tämä oli lähtöajatus, kun tuottajaporukka alkoi suunnitella Yo-kylä Block Partya. Lauantaina 8. syyskuuta järjestettävä korttelijuhla on tiettävästi Turun ensimmäinen block party . “Tapahtuma on helppo tapa muille turkulaisille nähdä Yo-kylää ja sitä, mitä kaikkea alue tarjoaa.” Näin kertoo viisihenkiseen tuottajatiimiin kuuluva tapahtumapäällikkö Tia Merisaari. Kaikki järjestäjät opiskelevat liiketaloutta Turun ammattikorkeakoulun BisnesAkatemiassa, jonka kautta tapahtumaa on kehitetty viime lokakuusta lähtien. Heti alkuun tiimi visioi ohjelmaa nimenomaan Ylioppilaskylään, jonka suurta kokoa ja asukasmäärää voisi Merisaaren mukaan ylipäänsä hyödyntää nykyistä paremmin. Tapahtuma muodostui block partyksi, kun Merisaari lähestyi Ylioppilaskylän toimikuntia. “Lännen asukastoimikunta kertoi, että noin kymmenen vuotta sitten Yokylässä on järjestetty Läsnäolopakkofestivaalia. Heitä kiinnosti perinteen henkiin herättäminen, mutta resursseja ei koskaan oikein ollut.” Tarkoitus on, että tapahtumasta saadaan nimenomaan asukkaiden näköinen. Järjestävät korostavat mahdollisuutta tuoda juhlaan omaa osaamista ja innokkuutta: vapaaehtoisvetoiselle tapahtumalle voi ehdottaa ohjelmaa tai toteuttaa sitä itse. TAPAhTumAn lopullinen ohjelma ja esiintyjät varmistuvat elokuun loppupuolella. Lavalle nousee 11 esiintyjää, minkä lisäksi alueella on ainakin ruokaa, runoutta, tanssia, katusoittajia, pomppulinna ja kilpailuja. “Pyrimme luomaan koko perheen tapahtuman niin, että lapsille suunnatun ohjelman lisäksi on selkeästi aikuisten osuutta. Ei tarvitse kuunnella koko päivää Titi-Nallea”, kumppanuuksista vastaava Marika Tiensuu kertoo. Ohjelmasta erottuvatkin kirkkoreivit. Pyhän Katariinan kirkossa järjestettävien reivien musiikeista ja valoista vastaa TYEMYY eli Turun Yliopiston Elektronisen Musiikin Ystävien Ystävät. “Pelkästään ristiriita elektronisen musiikin ja 1400-luvulla rakennetun kirkon välillä on kokemisen arvoinen juttu”, markkinointivastaava Vesa Vainio uskoo. Block partyt kestävät puolesta päivästä iltakymmeneen. • ”Ristiriita elektronisen musiikin ja 1400-luvulla rakennetun kirkon välillä on kokemisen arvoinen.” Vesa Vainio
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 Arvio #K oulutusleikkauksessa pelaajat asettavat opettajia ja opiskelijoita opinahjoihin, kärsivät Sipilä-korttien määräämistä leikkauksista ja pyrkivät pyristelemään niitä vastaan. Kiperästä aiheestaan huolimatta peli on hauska. Esimerkkikierros: Järjestän omat opettajani ja opiskelijani tasaisesti jokaiselle koulutusasteelle päiväkodista yliopistoon. Näin tulevat leikkaukset eivät välttämättä rapauta koko koulutusjärjestelmääni. Kaverini nostaa Sipilä-kortin, jonka uudistuksista kaikki pelaajat saavat nauttia. Hän lausuu: ”Tukiuudistus. Työttömyysetuuksia ja asumistukia pitää karsia. Se ohjaa vanhemmat työn pariin ja motivoi työttömät koulunpenkille”. Kortti naurattaa – kunnes kaverini jatkaa: ”Siirrä kaksi opiskelijaa jokaiselta kouluasteelta syrjäytyneisiin”. Kuten muitakin pahiksia, myös koulutusleikkauksia vastaan pitää tietysti taistella. Kaverini saa valita ensimmäisenä Pyristely-kortin ja onnistuu pelastamaan kaksi syrjäytynyttä opiskelijaa ”Etsivällä nuorisotyöllä”. Minun ei puolestaan auta kuin siirtää ”Opetuksen järjestelyllä” toimettomaksi jäänyt amisopettaja yliopistoon. #Koulutusleikkaus ei ole mikään nopparalli, vaan se tarjoaa pureskeltavaa myös peliharrastajille. Aloitus on pelin vaikein vaihe. Ensimmäisillä pelikerroilla ei oikein tiedä, tulisiko panostaa amikseen vai voisivatko homekoulun oppilaat saavuttaa jotain suurta. Kun alkuasetelmat ovat valmiina, voi peliä opetella sitä mukaan, kun uusia Sipilä-kortteja nostetaan. Pelin suunnitellut Mikko Tähkänen vakuuttaa, että pelin oppii nopeasti, kunhan lukee sääntökirjan. #Koulutusleikkaus-lautapeli käsittelee vaikeaa aihetta huumorin keinoin. TeksTi AKU SUOMALAINEN kUVA NELLA KESKI-OjA LeIKKAA KOULUTUKSeSTA! ”TOIvOTTAvASTI TeemA vANheNee” Pelin aiheena korkeakoulupolitiikka on poikkeuksellinen. Matematiikan opettajana työskentelevän Mikko Tähkäsen arjessa leikkaukset ovat kuitenkin harmillisen tuttuja, ja hän tekikin pelin irtisanotun työkaverinsa läksiäslahjaksi. Lautapelin mekaniikat Tähkänen kehitteli kuukaudessa, mutta viilasi sääntöjä vuoden verran. ”Mekaniikat piti keksiä itse. Yleensä lautapeleissä rakennetaan erilaisia sivilisaatioita, ei tuhota niitä.” Omakustanne on myynyt hyvin, ja se on saanut sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Hauskasta ideasta on tullut eniten kiitoksia, mutta kaikki peliharrastajat eivät lämpene pelin tuurivetoisuudelle. Toisaalta mikä muukaan mekaniikka kuvaisi hallituksen oikukasta leikkauspolitiikkaa paremmin kuin sattuma. Tähkänen on tyytyväinen pelin suosioon. Jatkoosaa hän ei sille kuitenkaan halua. ”Toivon, että pelin teema vanhenee ja joku voisi kehittää pelin, jonka aiheena olisi koulutukseen panostaminen.” • “Peli petetyistä lupauksista ja leikatuista unelmista”, kuuluu pelin slogan.
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018 “Beyoncé voi tehdä uhmaavia kannanottoja” TeksTi ATTE UUSINOKA kUVA ALEKSI MALINEN Gradu Nimi: Musta (post)feminismi yksityisen ja yhteisöllisen välissä: Musiikkivideoanalyysi Beyonce?n Lemonadesta Tunnelma: Voimabiisi: Beyoncé – Formation gRAdU BEyoncén vuonna 2016 julkaistu levy Lemonade räjäytti internetin ja nousi vuoden myydyimmäksi albumiksi. Musiikkitieteen opiskelija Jenni Köykkä tarkasteli gradussaan albumista tehtyä yli tunnin mittaista musiikkivideospektaakkelia. Hänen mukaansa Lemonade-videosta on löydettävissä kaksi Beyoncéen henkilöityvää pääidentiteettiä: afroamerikkalaisuus ja naiseus. ”Beyoncén rinnalla olevat mustat naiset näytetään tarinankerronnan keskiössä: videon tarina on kerrottu heidän näkökulmastaan ja he ovat normitettuja päähenkilöitä”, Köykkä avaa. Vaikka pääasiallisesti teoksella puhutellaan afroamerikkalaisia naisia, Köykkä kokee Lemonadealbumin samaistuttavaksi ja voimauttavaksi myös muille ryhmille. Hän tutki gradussaan sitä, miten Lemonade-videolla esitetään sosiaalista rotua ja sukupuolta. Samalla hän vertasi niiden yhtenäisyyttä Beyoncén omaan artisti-identiteettiin ja julkisuuskuvaan. Köykän mukaan Beyoncén tähti-identiteetissä yhdistyvät mustan feminismin mukainen afroamerikkalaisuus sekä postfeministiset itsenäisyyden ja vapautuneen seksuaalisuuden kuvastot perinteisiä perhearvoja unohtamatta. ”Beyoncé tuo esiin ideaalia perinteistä perhekuvaa, ja hän on monesti mediassa esillä äitinä ja vaimona. Samalla hän voi tehdä paljon valtakulttuuria uhmaavia rohkeita kannanottoja, jotka ovat yksi syy Beyoncén auktoriteettiasemaan.” vAikkA albumi on valtavan suosittu, se sai myös ristiriitaista vastakaikua. Yhdysvalloissa närää herätti erityisesti Beyoncén Super Bowlin väliaikashow, joka viittasi mustiin kohdistuvaan poliisiväkivaltaan ja vallankumoukselliseen Black Panthers -järjestöön. Gradua varten Köykkä katsoi Lemonade-videoteoksen kokonaisuudessaan muutaman kerran. Tietyt kohtaukset tuli toistettua monta kertaa peräkkäin. ”Kyllä siinä ehti videoon jo hieman kyllästyä”, Köykkä nauraa. •
32 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2018