• 30+ ja opiskelija. Neljä tarinaa ? s. 16. 30+ ja opiskelija. Neljä tarinaa ? s. 16. Edustajistovaalit 27.10.–3.11. Edustajistovaalit 27.10.–3.11. 5/2021 5/2021 turun ylioppilaslehti 90 vuotta Iätön Iätön opiskelija­ opiskelija­ elämä elämä
• Ylioppilaskylän uuden sydämen Tyyssijan asuntohaku on alkanut! Katso hakuohjeet www.tys.fi/tyyssija 186 uutta opiskelija-asuntoa, Arkean opiskelijaravintola, CampusSportin kuntosali, lähikauppa K-Kylänvalinta ja TYS:n toimisto! PE 15.10. Live: IRIS KUKKA (20.00) KE 27.10. 19.00: KUKA TIETÄÄ?! Baarivisailu viihtymisen ysta?ville, tervetuloa mukaan!. 1-4 hengen joukkueet. Visaisäntänä toimii Chyde. Parhaat palkitaan! (kesto n. 2h). PE 5.11. Live: GEORG MARANDER KE 10.11. 19.00: KUKA TIETÄÄ?! PE 12.11. Live: PAMBIKALLIO KE 24.11. 19.00: KUKA TIETÄÄ?! AVOLAVA JOKA SUNNUNTAI KLO 20! PE 15.10. JAMBO + ROSA COSTE LA 16.10. MOUHOUS + HEVITEEMU PE 22.10. STEPA & HEIMO ILMAN MENNEISYYTTÄ LA 23.10. LAURI HAAV PE 29.10. ANTTI AUTIO LA 30.10. HANDSHAKING + HENNT PE 5.11. THE HOLY LA 6.11. KAUKO RÖYHKÄ PE 12.11. EEVIL STÖÖ LA 13.11. AAVIKKO 25V koko ohjelma & aukiolot: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 VIIKONLOPPUISIN D’T ikäraja k 2 ( keikoille ja arkisin k18) Ennakkoliput Dynamo Appista ja 8raidasta Aukiolot ja koko ohjema: www.dynamoklubi.com tylkk ri.? Aj nkoht isi uutisi j keskustelunv uksi . K ikki printiss julk istut pitk t jutut j lehti rkisto.
• t u r u n y l i o p p i l as k y l ä n osa-alueesta on tarkoitus tehdä energiapositiivinen. Se siis tuottaisi enemmän energiaa kuin kuluttaisi. Tohtoriopiskelijat Sachin Kochrekar ja Martina Angeleri toimivat hankkeessa vertaismentoreina: he perehtyvät tuleviin uudistuksiin, keräävät asukkaiden näkemyksiä ja luovat alueelle uutta toimintaa projektiin liittyen. Syksyä varten mentorit ovat olleet mukana suunnittelemassa ”Environmental workshop” -tapahtumia. Niissä on tarkoitus käsitellä Yo-kylään tehtäviä teknisiä ratkaisuja ja keskustella siitä, miten asukkaat voivat osallistua muutokseen. Rahaa projekti on saanut EU:lta 6,6 miljoonaa euroa. Lue lisää sivulta 22.? Joukkilasta Shangri-La posilla eteenpäin ss ..22? 22? TEKSTI JA KUVA REETI JALASMÄKI
• TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 15.10.2021 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 91. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Reeti Jalasmäki & Ida-Maria Manninen ULKOASU Teemu Perhiö KANSIKUVA Venla Vaattovaara ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 7 000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 26.11.2021. etä lähi VÄL I S Joukkilasta Shangri-La Iätön opiskelij aelämä Kolmekymmentäyksi sivu a Uusia alkuja milleniaaleista eläkeläisiin. 4 aikuisopiskelijaa kertoo tarinansa. Ylioppilaskylässä aiotaan pian tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää. Poliittinen linjapaperi määrittää ylioppilaskunnan suunnan. Siitä päättää edustajisto. Joka valitaan pian. 16 16 12 12 22 22 Pääkirjoitus ? Ajassa Pakkojäsenyys, edarivaalit ? 6,7 Harjoittelutukiekstra ? 8 Mitä on bioetiikka? Tiia Sudenkaarne vastaa ? 10 Essee Muistin paikka ? 32 Kolumni Tunnetaidoista ? 33 TYL90 Ylioppilaskunta on tuhottava ? 34 sisältö 5/2021 T U R U N Y L I O P P I L A S L E H T I 9 V U OT TA kansi ­ juttu V E N L A V A A T T O V A A R A
• pääkirjoitus 5 Syvään päähän te e mu pe rhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi tuija sa arine n Vapaa toimittaja k u n a lo i t i n opinnot Turun yliopistossa kotimaisessa kirjallisuudessa, olin 44-vuotias. Jännitin kieltämättä sitä, miten tällainen täti-ihminen otettaisiin vastaan. Koska olin avoimessa yliopistossa suorittanut opintoja jo pitkälti, jouduin heti syvään päähän, kandiseminaariin. Jännittäminen osoittautui turhaksi, sillä tunsin välittömästi olevani kotona. Se, etten hakenut yliopistoon aiemmin, harmittaa. Mutta elämä tuli väliin. Työpaikka veti puoleensa, synnytin, sairastuin. Nyt, 51-vuotiaana viimeistelen maisteriopintoja. On ollut hienoa havaita, että on muitakin, jotka ovat aikuisiällä uskaltaneet innostua jostain uudesta (s. 16). toimittajalta O lin tuutori, ystäväni pyysi minut listalle. Ääniä keräämään. En heti myöntynyt. Eikö parhaat vallankäyttäjät ole niitä, jotka eivät halua valtaa? Suostuin ehkä sitsi jatkoilla. Vaalikuvassa olin selin kameraan. En tehnyt vaalityötä. Sain 11 ääntä. Pari kaveria kertoi äänestäneen. Olin hyvä tyyppi. Äänet menivät listalle. Joku parempi tyyppi pääsi läpi. En ole varma äänestinkö kaikissa vaaleissa opintojeni aikana. Viimeisinä vuosina en välttämättä, ekoista vuosista en ole varma. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta oli etäinen. Ei omasta syystään. Minulla vain oli parempaa tekemistä: opiskelijalehdet, ainejärjestö, seminaarit. Jäsenmaksun maksoin mukisematta. Tai mitä vaihtoehtoja sille olisi ollut! Sitä paitsi opinnot olivat ilmaisia, sain opintotukea, asumislisää. Oli kimppakämppä ja edullista opiskelijaruokaa. Pääsin eroon viisaudenhampaista. Merkittävin viitekehys oli ainejärjestöni, sitten tiedekunta. Yliopisto itsessään oli liian laaja hahmotettavaksi. k l as s i k ko k ysy m ys o n , onko edustajisto legitiimi elin, edustaako se jäsenistöään? Viime edarivaaleissa äänestysprosentti oli Turun yliopistossa n. 40 %. Se pieneni noin kaksi prosentti yksikköä edellisistä vaaleista. Laskeeko äänestysinto taas, kun ehdokkaita on nyt yli 20 % vähemmän? Onhan kyseessä ”kaverivaalit”. Ylioppilaskunnan tekemää työtä on hankala myydä. Miksi ostaa jotain sellaista, jonka saa ilmaiseksi? Olethan täällä ja opiskelet, kenties vielä hyvään ammattiin, jossa maksat mielestäsi liikaa veroja. Näin varmaan minäkin ajattelin. Sain monta asiaa hopeatarjottimella, ilman että tein niiden eteen muuta kuin luin pääsykokeeseen. Opiskelijoille on myös hankala myydä: he ovat moninainen ja vakiintumaton joukko. Osa on vasta muuttanut paikkakunnalle, osa lopettelee opintojaan. Osa on suoraan lukiosta, osa eläkkeellä. Osa asuu muualla, osa ei ole päässyt koronan takia tutustumaan kehenkään. Osalla on perhe, osa käy töissä. Vuonna 2016 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan viidennes opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään, vaikka sellaiseksi katsottiin lukeutuvan vuosikurssi tai ainejärjestö. Koronan jälkeisiä tuloksia odotellessa. n y t u u d e t opiskelijasukupolvet saavat asioita kuin tarjottimella. Muun muassa harjoittelutuen, tuosta vain. Mutta sekin on pitkäjänteisen työn tulosta. Työtä, jossa ylioppilaskunnan lobbauksella oli merkittävä osuus (s. 8). Aiemmin järjestelmä oli hyvin epätasa-arvoinen. Esimerkiksi oikiksessa reilusti alle puolet hakijoista sai tuen vuonna 2020. Näistä tuskista uusi opiskelija ei välttämättä ole tietoinen. Mutta tulisiko hänen olla? Ehkei. Pitäisikö häntä syytellä äänestämättömyydestä? Ei varmaan. Olin itsekin kesän lapsi. Ei se tehnyt minusta pahista, vain vähän laiskan tietyillä parametreillä. Järjestelmässä on bugeja, mutta koodarikielellä kutsuisin niitä ominaisuuksiksi. En näe niitä opiskelijoiden, saati ylioppilaskunnan syynä. En minäkään fuksina lukenut Ylkkärin kolmossivua, jossa varmasti oli jokin hyvä pääkirjoitus edarivaaleista. Pointtini ei ole glorifioida tietämättömyyttä. Yliopistohan on paikka, jossa kasvetaan ja sivistytään, niin että osaa katsoa omankin päänsä ulkopuolelle. Siellä ollaan läpikulkumatkalla. Mitä vaalitulos lopulta mittaa? Olin hyvä tyyppi
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 ajassa S ami-Petteri Seppä ja Ville Laakso yrittivät erota Turun yliopiston ylioppilaskunnasta (TYY) vuonna 2018. Lisäksi he pyysivät TYYtä maksamaan jäsenmaksunsa takaisin. TYYn hallitus ei suostunut vaatimuksiin, koska lain mukaan se ei voi niin tehdä. Seppä ja Laakso valittivat asiasta Turun hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus käsitteli vaatimuksen hallintoriita-asiana. Ja hylkäsi sen. Sen jälkeen Seppä haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Päätös tuli 6.10.: valitus hylätään. Sepän asiamiehenä valituksessa toiminut Laakso pitää positiivisena asiana sitä, että KHO ylipäänsä myönsi valitusluvan. tau s ta l l a o n pitkäaikainen kiista siitä, onko ylioppilaskuntien ”pakko”tai ”automaatiojäsenyydelle” laillisia perusteita. Yliopistolaissa sanotaan, että perustutkinto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Pakkojäsenyyden vastustajien mukaan se on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain suoman negatiivisen yhdistymisvapauden kanssa. Kansalaisella on nimittäin oikeus olla kuulumatta yhdistykseen – ja oikeus erota siitä. Perusoikeuksia voi kuitenkin rajoittaa, jos edellytykset löytyvät – ne eivät nimittäin ole ehdottomia. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle on ollut kolme keskeistä perustetta: yliopiston hallintoon osallistuminen, YTHS-vastuu (eli YTHS-maksujen kerääminen) ja järjestelyn ikiaikaisuus. Pakkojäsenyyden vastustajat tuovat esille, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin kuuluminen on vapaaehtoista, vaikka ne osallistuvatkin samankaltaisiin hallintotehtäviin. Puolustajat taas huomaut6 Ilmeistä ristiriitaa perustuslain kanssa ei ole, KHO totesi. tavat, että ylioppilaskunnan asema yliopiston hallinnossa poikkeaa opiskelijakunnista, sillä ammattikorkeakouluissa ei ole perustuslain turvaamaa itsehallintoa. Suomen hallitus esitti pakkojäsenyyttä opiskelijakuntiinkin, kun uutta AMK-lakia valmisteltiin 2014. Muutos kaatui perustuslakivaliokunnan (PeV) vastustukseen. Opiskelijakuntien tehtävät kun olivat erilaiset: niden vastuulla ei ollut YTHS-palveluita. Vastuu opiskelijan terveydenhuollon palveluista siirtyi Kelalle vuoden 2021 alusta. PeV totesi silloin, että pakkojäsenyyden oikeus perustaa olisi tarvittaessa syytä alkaa selvittää. Opetusja kulttuuriministeriö asettaman selvittäjäryhmän raportti valmistui maaliskuussa 2021. Sen mukaan ”perustuslain tulkinnoista ei ole löytynyt vaatimusta ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamiselle”, ja olennainen lähtökohta on ”edelleen siinä, että ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidetty osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”. Toukokuussa 2021 silloinen tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko kommentoi Lapin ylioppilaslehdelle, että hän pitää selvittäjäryhmän tulkintaa pakkojäsenyydestä tervetulleena. i l m e i n e n r i s t i r i i ta . Siitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ennen kaikkea on kyse. Ville Laakso tulkitsee, että KHO ei sinänsä ottanut kantaa pakkojäsenyyden hyväksyttävyyteen, vaan vain siihen, onko se ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos niin olisi, tuomioistuimessa perustuslaki voi saada käsiteltävässä asiassa etusijan. Ilmeisyyttä arvioidaan muun muassa PeV:n lausuntojen avulla. Jos vaikka valiokunta on hyväksyessään perustuslain kanssa ristiriitaista lainsäädäntöä käsitellyt kysymystä ja todennut sen ongelmattomaksi, ilmeistä ristiriitaa ei voi olla. Näin PeV olikin todennut vuonna 2009, kun se käsitteli yliopistolakia. Tähän arvioon KHO nojasi päätöksessään. Sepän valituksessa argumentaatio lähti liikkeelle YTHS-uudistuksesta ja siitä, kuinka PeV vuonna 2018 kommentoi pakkojäsenyyden oikeusperustaa. PeV totesi tuolloin, että ”nyt ehdotetulla sääntelyllä [eli YTHS-uudistuksella] on vaikutuksia niihin ylioppilaskunnan erityisiin tehtäviin, joita perustus lakivaliokunta on pitänyt riittävänä perusteena ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle [...]. Siten sääntelyllä voi olla merkitystä arvioitaessa pakkojäsenyyttä valtiosääntöoikeudellisesti”. Sepän ja Laakson mukaan tämä olisi pitänyt tulkita selkeäksi irtiotoksi vuodesta 2009. Etusija olisi siis pitänyt antaa perustuslaille. ”KHO:n mukaan ei kuitenkaan voi tulkita, että perustuslakivaliokunnan tulkinta olisi merkittävästi muuttunut”, Laakso sanoo. Lisäksi KHO tuo esille, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvontaelinten oikeuskäytännön perusteella ”suomalaisen yliopiston ylioppilaskuntaa on pidettävä julkisoikeudellisena yhdistyksenä, joka ei kuulu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan soveltamisalan piiriin”. Aatteellisten yhdisten osalta sopimus suojaa negatiivista yhdistymisvapautta. v i l l e l a a ks o n mielestä ei olisi pahitteeksi, että oikeustila perustuslain ja yliopistolain välillä selkeytyisi. Se vaatisi kuitenkin lain käsittelyä eduskunnassa. Nykyisen hallitusohjelmaan se ei sisälly. Eduskunnassa on kylläkin käsittelyssä toukokuussa luovutettu lakialoite, jossa jäsenyys haluttaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. TEEMU PERHIÖ Sami-Petteri Seppä (vas.) ja Ville Laakso vuonna 2019. NELL A KE SK IO JA ajassa Seppä (vas.) ja Ville Laakso vuonna 2019. NELL A KE SK IO JA KHO hylkäsi valituksen: Sami-Petteri Seppä ei saa erota TYYstä
• Edustajistovaalien ehdokasmäärä vajosi T änä vuonna TYYn edustajistovaaleissa on ehdolla 251 ehdokasta. Viime vaaleissa kaksi vuotta sitten ehdokkaita oli 328, joten pudotus on suuri. Ehdokasmäärät ovat vajonneet muissakin Suomen ylioppilaskunnissa tänä syksynä: mm. JYY:ssä, ISYY:ssä ja ÅAS:ssa. Ehdokasmäärien lasku on trendinomainen. Jo vuoden 2019 edustajistovaaleissa ehdokkaita oli valtakunnallisesti 115 vähemmän verrattuna edellisiin vaaleihin. SYL:n tilastossa on huomioitu HYYn ja TREYn vuonna 2018 järjestetyt edarivaalit. TYYn edustajistovaalien 2019 äänestysprosentti oli 39,7 %. Se oli Suomen korkein, vaikka laski reilut kaksi prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Onko pelkona, että äänestysinto edelleen laskee näissä vaaleissa? ”TYYssä on ollut valtakunnallisesti hyvä äänestysprosentti. Siitä ollaan oltu ylpeitä, että ihmiset ovat aktiivisia ja heitä kiinnostaa ylioppilaskunnan asia. Se olisi harmillista, jos se [äänestysprosentti] laskee”, sanoo keskusvaalilautakunnan jäsen Sini Saarinen. Keväällä keskusvaalilautakunta asetti vaalien äänestystavoitteeksi 40 % p i t k ä ä n va a l e i s sa mukana olleet Eduxi ja Humanistilista eivät asettaneet ketään ehdolle. Humanistilistan tiedotteessa kerrottiin, että ”ehdokasrekry7 tointimme ei tuottanut toivottua tulosta, joten arvioimme, ettei vaaliliiton perustaminen ole mielekästä”. Uutena vaaliliittona on ilmestynyt pieni kahden ehdokkaan The InternationalE. TSE-lista on liittynyt taas vaalirenkaaseen TyTe:n ja Ryhmä Lexin kanssa, kun se viime vaaleissa oli jättäytynyt siitä pois ”vaalitemaattisista” syistä. Renkaalle on annettu nimi ”Pyhä kolminaisuus” ja siinä on yhteensä 121 ehdokasta. Toisen vaalirenkaan (Vihreä kupla) vaaleissa muodostavat Vihreä Vasemmisto, Vihreä lista ja Demokraatit. Renkaassa on yhteensä 54 ehdokasta. Ainoat vaaliliitot, jotka onnistuivat kasvattamaan ehdokasmääränsä viime vaaleista, olivat Vihreä vasemmisto ja Kokoomus. Vaalirenkaasta on yleisesti hyötyä siinä mukana olevalle listalle. Liittoutuneiden listojen äänet lasketaan yhteen, mutta paikat jaetaan ryhmien kesken niiden ääniosuuksien mukaisesti. e d u s ta j i s tova a l i t jä r j e s t e tä ä n 27.10–3.11.2021. Äänestysaika alkaa 27.10. klo 10.00 ja loppuu 3.11 klo 16.00. Äänestää voi sähköisesti omalla utu-tunnuksella. Äänioikeutettuja ovat kaikki Turun yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, jotka ovat TYYn jäseniä. REETI JALASMÄKI Turun yliopisto hakee uutta tekniikan koulutusvastuusta Turun yliopisto hakee sähköja automaatiotekniikan koulutusvastuuta. Se täydentäisi yliopiston uusimman tiedekunnan, teknillisen, koulutuspalettia. Turun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan 24. syyskuuta. Suunniteltu opiskelijoiden sisäänottomäärä ohjelmassa olisi 40 opiskelijaa vuosittain. Lisäksi suoraan maisterivaiheeseen olisi erillinen kymmenen opiskelijan kiintiö. Teknillisessä tiedekunnassa järjestetään jo tietoja viestintätekniikan, biotekniikan sekä yliopistolle vuonna 2019 myönnettyjen koneja materiaalitekniikan koulutuksia. Lisäksi tiedekunnassa on ensi vuonna alkamassa terveysteknologian kandidaattiohjelma, jossa sisäänotto on 30 opiskelijaa. Terveysteknologian DI-vaiheen opetus järjestetään yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Syyskuussa sulkeutunut koulutusvastuiden hakukierros oli lajissaan poikkeuksellinen, sillä viimeksi vastuita tarkasteltiin viime vuonna. Normaalisti päätöksiä koulutusvastuista on tehty neljän vuoden välein. OKM:n on tarkoitus käsitellä hakemuksia loppuvuoden aikana. Päätöksiä tehtäisiin ensi vuoden alkupuolella. MIIKA TIAINEN pa k i n a Tänään elokuvissa m u l ko s i l m ä i n e n ko m m u n i s t i nakertaa eduskuntatalon kivijalkaa, soittelee ovikelloa turmion eteiskäytävässä. Se tahtoo, että uljas Uros maksaisi veronsa Suomeen. Yrittäjämies, tuo soturiaatteen ja lyseojärjestelmän jalo kasvatti, ei enää pysty katsomaan vierestä, kun kilpailukyvyn perusta murenee jalkojen alta. Hän on viitaton sankari, hiljainen heeros, yrittäjyysyliopiston kouluttama älyn ja lihaksen yhteensulautuma. Yrittäjämies nostaa kommunistin ilmaan ja vääntää tämän rusetille. On aika uudistua; siirtää varallisuus uuteen aikaan, ensin kuun pimeälle puolelle, lopulta Marsiin! Yrittäjämiehen ponnekkaan monologin kuultuaan verottaja vetäytyy takaisin luolaansa. Riiston kahleet on rikottu, Marinoituminen päättyy. y r i t tä jä m i e s n o u s e e valtioneuvoston portaita ja astuu cityvihreän päälle. Yrittäjämies nappaa kiinni vinkuvasta rääpäleestä ja kiikuttaa tämän sähköautoonsa – ”Nyt mennään katsomaan, mistä tulevaisuuden Suomi on tehty.” Lauttasaaren sillan kohdalla Yrittäjämies katsoo merelle laskevaa aurinkoa. Hänen silmäkulmansa kostuvat lapsuuden saaristokesien muistoista. Yrittäjämies nykäisee ratista. Tesla rysähtää läpi kaiteesta ja syöksyy suoraan meren pohjaan. ”Pohjimmiltani olen luonnon ystävä, yrittäjyys tulee vasta sitten, ymmärrän sen nyt.” e lo k u va sa a huonot arviot. Fanit valittavat huumorista ja elokuvan yrittäjäkuvasta. Director's cuttiin lisätään hippien kaasutusta. tylkkari . Fi Verkossa taustat piDemmin
• ajassa V uoden 2022 alusta lähtien 1 800 euron harjoittelutuen saa jokainen perustutkinto-opiskelija, jonka harjoittelutyönantaja sitä edellyttää. Opiskelijan täytyy vain löytää harjoittelupaikka ja täyttää sitoumuslomake. Siinä se. Työnantaja laskuttaa tuen tiedekunnalta harjoittelun jälkeen, jos se sitä tarvitsee. Uudistus tuo kertaheitolla ratkaisun yhdenvertaisuusongelmaan, joka on vaivannut tiedekuntien harjoittelutukea jo pitkän aikaa. Tähän asti kaikki opiskelijat eivät ole saaneet hakemaansa tukea, koska varatut budjetit ovat olleet tiedekunnissa erisuuruisia. m i t e n h a r j o i t t e lu t u e n hakeminen sitten käytännössä toteutuu uudessa järjestelmässä? Kysytään Turun yliopiston työelämäpalveluiden suunnittelijalta. ”Harjoittelutukea ei siis enää haeta”, Lotta Metsärinne vastaa Zoomissa. Se saadaan. Opiskelijan pitää vain ilmoittaa harjoittelupaikastaan tiedekunnalle. Toki tiedekunnan pitää hyväksyä harjoittelupaikka; sen pitää tukea tutkinnon tavoitteita. Lisäksi tuki on tarkoitettu työpaikkoihin, joissa maksetaan vähintään määritelty minimipalkka, 1252 euroa kuussa. Harjoittelun tulee olla ohjattua. Ensin opiskelija hakee harjoittelupaikkaa ja ilmoittaa työnantajalle, että hänellä on harjoittelutuki käytettävissään. Harjoittelupaikan saatuaan opiskelija täyttää sitoumuslomakkeen. Järjestelmä huolehtii lomakkeen siirtymisestä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Harjoitteluita voi edelleen tehdä halutessaan useammankin, mutta tukia on käytettävissä vain yksi. Uudistus ei nollaa aiemmin käytettyjä tukia. Tukea ei voi käyttää lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisiin harjoitteluihin tai opettajankoulutuksen palkattomiin opetusharjoitteluihin. Uudistus ei myöskään vaikuta ulkomailla tehtävään harjoitteluun. m a l l i a u u d i s t u ks e e n on haettu Helsingin yliopistosta, jossa tuki on taattu kaikille opiskelijoille. Siellä tuen saamiseksi tulee silti täyttää tietyt kriteerit, kuten 60 suoritettua opintopistettä. Harjoittelu tuki jatkossa kaikille Turun yliopistossa on menty askel pidemmälle. Muita kriteereitä tuen saamiseen ei ole kuin se, että tukea ei ole käyttänyt aiemmin. Toki työpaikan tulee yhä tukea opintojen tavoitteita ja maksaa minimipalkkaa. Uusi malli yksinkertaistaa hallintoa, mutta sen kustannusvaikutukset ovat herättäneet keskustelua. Harjoittelutuen tarve kohdistuu tiedekuntiin nimittäin eri tavoin. ”Tiedekunnat lähtevät nyt tekemään budjetteja. Ensimmäisen vuoden jälkeen on helpompi arvioida, mikä tarve on”, sanoo Turun yliopiston kehittämisasiantuntija Susanna Ahteensuu Zoomissa. Ahteensuu on toiminut uudistuksessa keskeisenä arkkitehtinä vuodesta 2018 lähtien. Hän korostaa, että Helsingin kokemusHARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA Työtä, josta ei makseta N äköalapaikka. Arvokasta työkokemusta. Inspiroiva työyhteisö. Muun muassa tällaisilla taikasanoilla markkinoidaan harjoittelupaikkoja, joista ei saa palkkaa. Lain mukaan palkaton harjoittelu on mahdollista ainoastaan virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta, ja sen on oltava luonteeltaan opetuksellista työhön tutustumista. Akavan Erityisalojen mukaan palkaton harjoittelu on perusteltua vain harvoissa tapauksissa, ja harjoittelijalle kuuluu maksaa palkkaa, jos hän tekee jo kertyneellä osaamisellaan työnantajaa hyödyttävää työtä. Samaa mieltä on myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. ”Kantamme on hyvin yksiselitteinen: harjoittelusta täytyy saada palkkaa. Erityisen ongelmallista palkattomuus on, jos harjoittelijaa käytetään tosiasiallisesti työvoimana – jos hän esimerkiksi ei pääse kehittämään ohjatusti ammattitaitoaan”, toteaa SYL:n hallituksen työelämävastaava Saara Tenhovuori. Kun kilpailu työpaikoista kiristyy, moni korkeakouluopiskelija on kuitenkin valmis hankkimaan työkokemusta hinnalla millä hyvänsä – vaikka sitten korvauksetta. Harjoittelu on monelle myös pakollinen osa tutkintoa, joten se on suoritettava, vaikka oma unelmapaikka jäisi saamatta. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) suhtautuu palkattomiin harjoitteluihin kriittisesti. ”Opiskelijat eivät ole ilmaista työvoimaa, vaan harjoittelusta tulee saada oikeudenmukainen määrä palkkaa ja opintopisteitä suhteessa harjoitteluun käytettyyn aikaan”, toteaa TYYn hallituksen toinen koulutuspoliittinen vastaava Jenna Rautionaho. pa l k at to m i i n h a r j o i t t e lu i h i n kannustaa harva, mutta silti niitä tarjotaan. Esimerkiksi Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan intranet-sivuilla painotetaan, että “opiskelijoiden ei suositella osallistuvan ilmaiseen työharjoitteluun, sillä peruslähtökohtana on, että työharjoittelu on palkallista”. Suositus ei kuitenkaan päde joka tilanteessa, sillä ainakaan kielija käännöstieteiden laitoksen omista harjoitteluista ei makseta opiskelijalle palkkaa. Humanistisen tiedekunnan lisäksi palkattomia harjoitteluja löytyy muistakin yliopiston yksiköistä. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa Harjoittelu lakimiestehtävissä -opintojakson, jossa kuukauden mittaisesta lakimiesharjoittelusta saa kuusi opintopistettä. Syitä yliopiston eri yksiköiden tarjoamille opintopistepalkkaisille harjoitteluille voi vain arvailla. ”Monesti kyse on vain ajattelemattomuudesta, eli on vain ajateltu tarjota opiskelijoille mahdollisuutta saada kokemusta. Opiskelijoilla on kuitenkin jo paljon osaamista, ja he tuottavat työnantajalle lisäarvoa. Tästä työstä opiskelijoille kuuluu asianmukainen korvaus, myös yliopistolla”, Rautionaho toteaa. on helpompi arvioida, mikä tarve on”, sanoo Turun yliopiston kehittämisasiantuntija Susanna Ahteensuu Zoomissa. Ahteensuu on toiminut uudistuksessa keskeisenä arkkitehtinä vuodesta 2018 lähtien. Hän korostaa, että Helsingin kokemus
• ten valossa isoin tarve tuelle on uudistuksen ensimmäisenä vuonna. Silloin kasaantunut tarve purkaantuu. Tilanne tasaantuu myöhemmin. Osin siksi uudistusta pilotoidaan aluksi kolmen vuoden ajan. Lopuksi tehdään arviointi ja päätetään jatkotoimenpiteet. Turun yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtorin Piia Björnin mukaan yliopistolla on suhteellisen hyvin tiedossa, miltä uudistus näyttää tiedekuntien budjeteissa. Björn uskoo uuden mallin edesauttavan opiskelijoiden valmistumista, kun oman alansa työelämään tutustumisesta tulee vaivattomampaa. TEEMU PERHIÖ T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 KOMMENTTI IIDA VIRTANEN T urun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta tarjoavansa jatkossa harjoittelutuen kaikille opiskelijoilleen. Uudistuksen myötä opiskelijan elämä helpottuu, sillä monen harjoittelupaikan kriteerinä on yliopiston harjoittelutuki. Jatkossa tukea ei tarvitse hakea erikseen, ja yksi stressitekijä poistuu harjoittelupaikan saamisen tieltä. Uudistus on hieno askel, mutta kaikkien taloushuolia se ei poista: harjoittelutukea ei voi käyttää palkattomiin harjoitteluihin, vaan harjoittelusta pitää saada vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää palkkaa, joka on 1 252 euroa kuussa. 1 300 euron kuukausipalkka ei päätä huimaa, mutta onhan se merkittävästi enemmän kuin 250 euron opintoraha, jolla harjoittelunsa palkattomana tekevän on jatkossakin tarkoitus selvitä. Opiskelija, joka ei löydä palkallista harjoittelupaikka, saa itse valita, rahoittaako harjoittelunsa opintolainalla, säästöillä vai etsimällä harjoittelun rinnalle toisen, palkallisen työn. k a i k k e i n r u m i m m a lta kuviossa näyttää, että palkattomia harjoitteluja tarjoaa itse yliopisto. Kielija käännöstieteiden laitos ei ole enää vähään aikaan tarjonnut harjoitteluja, joista saisi palkkaa. Sen sijaan tarjolla on opintopisteitä, yksi jokaista 27 työtuntia kohtaan. Eräs tällainen harjoittelu on paraikaa haussa oleva Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sisällöntuottajan pesti. Harjoittelijan tehtävänä on auttaa tutkimuskeskuksen somestrategian kehittämisessä sekä suunnitella ja tuottaa sisältöjä viestintään ja sosiaalisen median kanaviin. Käytössä olevia viestintäkanavia ovat kotisivu, blogi, sähköposti, Facebook, Instagram ja Twitter, ja hakijalta odotetaan kokemusta sosiaalisen median käytöstä. Lienee turvallista odottaa, että enemmistöllä opiskelijoista on kokemusta sosiaalisen median käytöstä. On kuitenkin eri asia päivittää henkilökohtaiseen Instagramiinsa kuvia päivän Assari-lounaista kuin suunnitella akateemisen tutkimuskeskuksen somestrategiaa. s i sä l lÖ n t u ot ta ja n p e s t i on vain yksi esimerkki harjoittelu ilmoituksesta, joka pistää miettimään, onko kyseisellä taholla ketään, joka oikeasti pystyy opettamaan harjoittelijaa. Sikäli kun tutkimuskeskuksella ei ole omaa someasiantuntijaa, joka voi antaa vinkkejä tulevaisuudessa häämöttäviä palkallisia sisällöntuottajan tehtäviä varten, on vain yksi vaihtoehto: someosaamista ei nähdä rahanarvoisena taitona. Meille tyrkytetään yrittäjyysopintoja, CV-pajoja ja tukiryhmiä, joissa voimme yhdessä pohtia, miten tunnistamme oman erikoisosaamisemme ja miten saamme sen markkinoitua työnantajille. Erityisesti meitä humanisteja kannustetaan uskomaan itseemme, arvostamaan omaa osaamistamme ja unohtamaan iänikuiset vitsit siitä, kuinka valmistumme kortistoon. Mutta millaisen kuvan oman osaamisen arvosta antaa se, että edes oma oppilaitos ei ole valmis maksamaan siitä rahaa? Vapaa toimittaja N opilla ei maksa vuokraa HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA ? HARJOITTELUEKSTRA Yliopisto-opiskelijoiden täysin palkattomat kotimaan harjoittelut ovat TYYn tietojen mukaan onneksi melko harvinaisia. Merkittävimpänä poikkeuksena tähän ovat palkattomat ammatilliset harjoittelut, kuten opetusharjoittelut ja lääketieteen harjoittelut. Ne ovat pakollisia ja osa pätevyyden osoittamista tietyissä ammateissa. ”Ne ovat tästä syystä myös vahvemmin sidoksissa tutkintoon ja muodostavat yleensä ajallisesti ja laajuudeltaan suuremman osan tutkinnoista kuin monesti vapaaehtoiset kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelut. Ammatillinen ohjaus myös korostuu niissä, mistä hyvä esimerkki on koko harjoittelukoulujärjestelmämme”, Rautionaho sanoo. Myös monet kansainväliset organisaatiot, kuten YK, käyttävät palkattomia harjoitteluja. Kansainvälisiin harjoitteluihin on kuitenkin mahdollista saada yliopistolta yleisapurahoja ja Erasmus-tukea. Toivoa paremmasta luo EU:n periaatepäätös palkallisista harjoitteluista. IIDA VIRTANEN van opiskelijoiden valmistumista, kun oman alansa työelämään tutustumisesta tulee vaivattomampaa. tylkkar i . Fi Verkossa taustat tästäkin aiHeesta tarkemmin
• T äällä [Suomessa] tunnetaan aika vähän tieteenalaa, joka tarkastelisi bioja lääketieteestä nousevia moraalisia kysymyksiä myös yhteiskunnallisina ilmiöinä kytköksissä valtapolitiikkaan ja käytänteisiin, kuten esimerkiksi translainsäädäntöön”, valtiotieteiden tohtori Tiia Sudenkaarne toteaa. Hän tutkii väitöskirjassaan bioetiikkaa queer-näkökulmasta. Bioetiikka on tieteenala, joka käsittelee sitä, mitä hyvä elämä on, mitä siihen liittyy ja minkälaisia alkuehtoja täytyy täyttää, jotta voisi elää hyvää elämää. “Bioetiikan yksi tarkoitus on nostaa näennäisesti vain terveyteen, lääketieteeseen ja teknologiaan liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun.” Tieteenalana se on ammentanut Yhdysvaltojen 1960-luvun ihmisoikeusliikkeestä; se hakee oikeutta vääryyksille, esimerkiksi ihmisille, joita on käytetty väärin lääketieteellisessä tutkimuksessa. Jos bioetiikka ammatillistuessaan unohtaa perintönsä, se alkaa tarkastella asioita valtaapitävien näkökulmasta, Sudenkaarne huomauttaa. Bioetiikassa yleisesti debatoidaan sellaisista huipputeknologisista kysymyksistä, kuten genomitason interventioista ja elämän pidentämisen mekanismeista, jotka voivat mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan väestöstä, toisin kuin vaikka kysymykset liittyen puhtaaseen juomaveteen tai koronarokotteiden kauppapolitiikkaan. h a avo i t t u v u u s o n käsite, joka tulee esille Sudenkaarneen artikkeleissa. Se on bioetiikassa käytetty termi, jolla kuvataan altistumista elämään liittyviin riskeihin, haurauksiin ja eriarvoisuuksiin. ”Teorian mukaan, kun haavoittuvuuksia identifi oidaan, niin on myös moraalinen velvollisuus pyrkiä poistamaan ne.” Esimerkiksi rokotusjärjestyksessä ikä nähtiin tärkeimpänä, silloinkin kun mentiin alemmas siitä rajasta, josta oli lääketieteellistä näyttöä – hyvin vanhojen ihmisten alttiudesta sairastua taudin vakavaan muotoon. Sen sijaan olisi voitu myös vertailla ihmisryhmien mahdollisuutta sosiaaliseen eristäytymiseen. Esimerkiksi kaupan työntekijä kohtaa satoja ihmisiä päivässä toimeentulonsa ja mahdollisesti lastensa elintason ylläpitämisen vuoksi. Vastaavasti perusterveen, vakavaraisen 65-vuotiaan eläkeläisen ei ole pakko altistua ihmismassoille. Tällaista keskustelua haavoittuvuudesta ei juurikaan julkisesti käyty, Sudenkaarne sanoo. s u d e n k a a r n e n o s ta a väitöskirjassaan esille, että cisja heteronormatiivisuus voivat vääristää bioeettistä arviointia, kun niiden olemassaoloa ei huomioida ja kyseenalaisteta. Hän esittääkin, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tulisi korvata ne bioeettisissä analyyseissa. Esimerkkinä hän mainitsee sen, miten cisja hetero-oletetun naisen pitää olla yli 35-vuotias tai vähintään kolmen lapsen äiti, jotta voisi saada sterilisaation, kun taas transsukupuolisen henkilön on pakko todistaa olevansa hedelmätön, jotta pystyy etenemään juridisen sukupuolen korjaamisen prosessissa. Sudenkaarne näkee myös muita ongelmakohtia bioeettisessä keskustelussa. Eriarvoisuus on lisääntymässä Suomessa, mutta siihen liittyvää keskustelua on Sudenkaarneen mukaansa hankala käydä hyvinvointivaltioeetoksen takia. Vaikka Suomessa on näennäisesti ilmainen terveydenhuolto ja ajatus tasa-arvoisuudesta, on olemassa sokeita pisteitä ja katvealueita, joista pitäisi voida keskustella, vaikka ne eivät sovi kyseiseen narratiiviin – esimerkiksi rakenteellinen rasismi. “Marginaalisten ihmisten marginaalisina pidetyt ongelmat ovat keskeisiä paljastaessa kaikenlaisia hierarkkisuuksia ja epätasaarvoisuutta.“ Sudenkaarne haluaisi kannustaa tieteellisestä tutkimuksesta kiinnostuneita tarttumaan monitieteellisiin ja marginaalisina nähtyihin aiheisiin; olennaista on oma sinnikkyys, oman näkemyksen vaaliminen ja kehittäminen, eikä mukautuminen johonkin vain siksi, että tulisi helpommin rahoitetuksi ja ymmärretyksi. ”Kannustan opiskelijoita vaalimaan kapinallisuutta.” IDA-MARIA MANNINEN Mitä haavoittuvuus tarkoittaa bioetiikassa, Tiia Sudenkaarne? Bioetiikan tutkija kannustaa opiskelijoita kapinallisuuteen. nuori tutkija 10 IDA MARIA MA NN IN EN tyl Visio TOP 7 twiitit lokakuu 1 @VPHANHI kv , kv gv -g g … #syksy #muutto #moving #NorthSe 2 @RastasPunakylki replying to @VPh nhi: tsiii, gök, tret-tret... 3 @Punatulkku replying to @VPh nhi: hfijyy. 4 @realUrpiainen replying to @VPh nhi: ds ds -ds , tsuii. 5 @tilhi: sirrr. #syksy #pihl j #lunch 6 @sarvipöllö replying to @tilhi: huu. #lunch 7 @The_ Fasaani: köökkök, ghöö-gö. @tysturku #ylioppil skyl Facebook kaatui.
• Laskusuunta tietoa 11 tä n ä v u o n n a TYYn edustajistovaaleissa on ehdolla 251 ehdokasta. Viime vaaleissa kaksi vuotta sitten ehdokkaita oli 328, joten pudotus on suuri. Kuvion vaali renkaat koskevat tämän vuoden edustajistovaaleja. Edustajistovaalit pidetään 27.10.–3.11. GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ 2021 2019 r Y h m Ä Le X t s e Li s ta s O ih D u n K a n ta ja t t Y Y t e r V e e K s i V ih r e Ä Li s ta VAALIRENGAS PYHÄ KOLMINAISUUS VAALIRENGAS PUNAVIHREÄ KUPLA V ih r e Ä V a s e m m is t O h Y B r iD ia a n i K O K O O m u s s O s ia a Li D e m O K r a a t t is e t O p is K e Li ja t h u m a n is t iL is ta e D u X i t h e in t e r n a t iO n a Le 75 25 50 8 4 TYYn edustajistovaalien ehdokkaat vaaliliitoittain Vaaliliittojen paikkamäärät nykyisellä kaudella 2020–21.
• Edustajistovaalit ovat taas täällä. H uhtikuu 2020. Zoom-ruudut välähtelevät päälle, kun TYYn edustajiston kokouksessa pidetään nimenhuutoa. Esityslistalla on toimintakertomus, tilinpäätös sekä poliittisen linjapaperin hyväksyntä. Business as usual. Pinnan alla kuitenkin väreilee, sillä käsiteltäväksi on tulossa ehdotus, joka jakaa edaattoreiden mielipiteitä. TYYstä feministinen järjestö, Vihreä vasemmisto esittää lisättäväksi poliittiseen linjapaperiin. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta oli jo alkuvuodesta julistautunut feministiseksi, Samoin Jyväskylän. Suomen ylioppilaskuntien liitto teki sen jo 2016. Seuraa värikäs keskustelu, johon jopa edustajiston varapuheenjohtaja osallistuu: ”TYYllä on kirjauksia monista eri ideologioista, on yksityisomisteisuutta ja vapailla markkinoilla kilpailua […] on hyvin paljon julkisen terveydenhuollon ja asumisen puolesta kirjauksia. […] Ei näiden muidenkaan ideologioiden nimeen ole julistauduttu.” Esitys ei saa tarpeeksi kannatusta. Kirjausta ei tule. P oliittinen linjapaperi on 30-sivuinen asiakirja, joka ohjaa TYYn edunvalvontaa ja kannanottoja. Siitä päättää Turun yliopiston ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, edustajisto. TYYn asiantuntijoille linjapaperi antaa raamit vaikuttamistyölle yliopiston suuntaan. Opiskelijoiden edunvalvontaa on helpompi toteuttaa, kun tietää opiskelijoiden kannat. Paperin kirjaukset eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan ne voivat konkreettisesti toteutua. Esimerkiksi tänä syksynä yliopisto päätti, että ensi vuoden alusta jokainen perustutkinto-opiskelija on oikeutettu harjoittelutukeen. Kyseessä ei ollut yhden edustajistokauden aikana maaliin saatu päätös, vaan pitkän työn jatkumo. Kirjaus harjoittelutuesta on kuulunut linjapaperiin jo kauan. Samoin ylioppilaskunta on tehnyt pitkään töitä opintojen joustavuuden ja opintojen digitalisaation puolesta. Koronan myötä yliopisto oli osittain pakotettu ottamaan suuri digiloikka. Mutta vaikka linjapaperin tavoitteissa edetään, ei kannata todeta, että olisi lopullisesti valmista, TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander huomauttaa. Työ ei nimittäin lopu siihen. L injapaperissa on myös yhteiskunnallisia kannanottoja, jotka eivät kuulu suoranaisesti ylioppilaskunnan alaisuuteen: on mielipiteitä kaupunkiliikenteestä, opiskelijoiden tuista sekä yliopistojen rahoituksesta. Edustajiston puheenjohtaja Saana Ylikruuvi uskoo, että ylioppilaskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. ”Turun mittakaavassa opiskelijat ovat iso osa väestöä.” Eri oppilaitokset yhteen laskettuna Turussa onkin noin 40 000 korkeakouluopiskelijaa. Näitä opiskelijoita edustaa Ryhmä 40 000, joka on kuntavaaliohjelmassaan vaatinut esimerkiksi maksutonta julkista liikennettä. Ylikruuvi nousi edustajiston puheenjohtajaksi tänä vuonna. Kausi 2020–2021 on ollut hyvin kiireinen. Poliittisen linjapaperin lisäksi ensimmäisenä vuonna käsiteltiin ympäristöja yhdenvertaisuuspaketit. Tämä vuosi on ollut kevyempi, suuria ohjelmauudistuksia ei ole ollut pöydällä. Työn alla on ollut lähinnä sääntöuudistus, jota valmisteli oma toimikunta. Koronan vuoksi edustajiston kokoukset on järjestetty etänä, eikä muihin edaattoreihin ole päässyt tutustumaan. Substanssiasiat ovat vieneet kaiken huomion. ”Olen huolissani, ettei olla päästy tapaamaan tai juttelemaan samaan tapaan.” Ennen koronaa edustajisto saattoi mennä kokouksen jälkeen yksille Proffan kellariin. U usi 41-henkinen edustajisto valitaan jälleen marraskuussa. Vaalit pidetään 27.10.–3.11., ja niissä on käytössä sähköinen äänestysjärjestelmä. Äänestää voi siis nousematta sängystä. Edustajistossa on ollut tällä kaudella kymmenen ryhmää, joista puoluepoliittisia ryhmiä on kaksi: Vihreä lista (4 paikkaa) ja Ryhmä Kokoomus (1). Lisäksi Vihreä vasemmisto (5) on poliittinen yhdistys, vaikkakin ryhmä on poliittisesti sitoutumaton. Ero on suuri jos vertaa esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon, jossa suurin osa edariryhmistä on puoluepoliittisesti profiloituneita. Loput ryhmät ovatkin sitoutumattomia: Kauppiksen TSE-lista (8 paikkaa), TYY Terveeksi (7), Hybridiaani (7), Ryhmä Lex (4), Soihdunkantajat (3), Eduxi (1) ja Humanistilista (1). Näistä ryhmistä moni on vahvasti tiedekuntakeskeinen. TSE-lista on kauppiksen, TYY Terveeksi lääkiksen, Hybridiaani luonnontieteiden ja tekniikan, Ryhmä Lex oikiksen opiskelijoiden. Nykyisistä ryhmistä kasvatustieteiden opiskelijoiden Eduxi jättäytyy seuraavalta NÄMÄ KOLME KYMMENTÄYKSI SIVUA MÄÄRÄÄVÄT YLIOPPILASKUNNAN SUUNNAN JALMARI SALATERÄ KUVAT TEEMU PERHIÖ ?
• edustajistokaudelta pois. Samoin humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden Humanistilista ei ole mukana. Tarvittavaa ehdokaspohjaa ei saatu kasattua. Moni kasvatustieteiden opiskelija puolestaan vaikuttaa nykyään Soihdunkantajissa. T ylkkäri kysyi edustajistoryhmiltä, miten kulunut kausi on mennyt. Moni ryhmä mainitsee vastauksissaan hyvänä asiana sääntöuudistuksen, jossa hallintosääntö eriytettiin varsinaisista säännöistä. Korona vaati pikaisia toimia, ja etäkokoustaminen mahdollistettiin. Eduxi, TYY Terveeksi ja Soihdunkantajat kiittelevät uudistusta. Edellisellä kaudella edustajisto kokousti myös Satakunnan kampuksella. Tavoite oli asetettu ennen koronaa. Hybridiaani, Vihreä lista ja TSE-lista näkevät tämän tärkeänä jatkossakin. Yhdenvertaisuusohjelma päivitettiin; siihen lisättiin erityisesti intersektionaalisuutta. Huomiota kiinnitetään ikään, etnisyyteen, sukupuoleen ja terveydentilaan. Yhdenvertaisuusohjelman tärkeyttä alleviivaavat Vihreä vasemmisto, Humanistilista ja Hybridiaani. TSE-lista on tyytyväinen yritysyhteistyön linjoja määrittelevän dokumentin päivittämisestä. Pyrkimys on jatkossa painottaa pääyhteistyökumppaneita, jotka edustavat TYYn arvoja kuten avoimuutta, sivistystä ja yhdenvertaisuutta. Osa edustajiston päätöksistä kerää ryhmiltä risuja. Edustajisto ei julistautunut feministiseksi, mitä Vihreä lista ja Vihreä vasemmisto toivoivat. Toisaalta Ryhmä Kokoomus näkee tämän positiivisena. Ensi vuonna TYY täyttää sata vuotta. Juhliin on budjetoitu 10 000 euroa ja kulttuuritapahtumiin 22 000 euroa. Hybridiaani olisi toivonut vielä suurempaa lisäbudjetointia. Unican suuntaan olisi Eduxin mukaan pitänyt harjoittaa tiukempaa omistajaohjausta lihatuotteiden vähentämiseksi. Ryhmä Kokoomus kritisoi kirjausta sukupuolten moninaisuudesta sekä TYYn vaatimusta luopua EUja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista. T ylkkäri kysyi edustajistoryhmiltä myös sitä, miten ne muuttaisivat linjapaperia ensi kaudella. Nykyinen linjapaperi käsittää neljä osa-aluetta, joista suurin on koulutuspolitiikka. Se kattaa paperista puolet. Muut osa-alueet ovat sosiaalipolitiikka, opiskelijayhteisö ja yhteiskuntavaikuttaminen. Työharjoittelusta on saatava palkkaa. Yliopiston on edistettävä opiskelijoiden kansainvälistymistä. Suomessa järjestettävän korkeakoulututkintokoulutuksen tulee olla maksutonta. Suomalainen korkeakoululaitos on kokenut suuria muutoksia viime vuosina. Koulutusleikkaukset ovat kiristäneet yliopistojen rahoitusta. Opiskelijavalintauudistus vuonna 2018 siirsi painopistettä todistusvalintaan. Ryhmä Lexin mukaan todistusvalintaa tulee käyttää harkiten ja alakohtaisesti. Samoin opiskelijoiden sisäänottomäärien tulee perustua pitkän aikavälin harkintaan. TYY Terveeksi haluaisi turvata tiedekuntien mahdollisuudet vaikuttaa opiskelijavalintaan sekä varata riittävät resurssit koulutukseen yliopiston perusrahoituksesta. Nykyisellään yliopisto päättää sisäänottomäärät ministeriön rahoituksen pohjalta ja valtio myöntää perusrahoituksen. Se taas jakautuu yliopistojen kesken opetuksen ja tutkimuksen suoritteiden perusteella. Kilpailu yliopistojen kesken on kiivasta. Moni ryhmistä kokee tärkeäksi myös poliittisen linjapaperin sosiaalipoliittiset kirjaukset. Tämä käsittää esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, opintotukeen ja opiskelijan toimeentuloon liittyviä kirjauksia. Yleisen asumistuen tulee olla yksilökohtainen. Sosiaaliturvajärjestelmä tulee uudistaa siirtymällä vaiheittain perustuloon. Sukupuolen moninaisuuden tulee olla aidosti tunnustettu. Suomen hallitus nosti opiskelijoiden tulorajoja tilapäisesti ensi vuodelle. Mahdollista on tienata 10 000 euroa menettämättä opintotukea. TSE-listalle tärkeää on saada tulorajat pysyvästi nostettua. Opiskelijalle tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia tehdä töitä. Korona on heikentänyt opiskelijoiden jaksamista. Soihdunkantajat sekä TSE-lista nostavatkin esille mielenterveyskysymysten huomioimisen ja edistämisen. Eduxi haluaa lisää opintopsykologeja. Vihreä vasemmisto painottaa linjapaperin vaatimusta mahdollistaa osa-aikainen opiskelu työttömyystuella. Samoin ryhmä kannattaa perustuloon siirtymistä. Linjapaperin kolmantena ulottuvuutena on opiskelijayhteisö. TYYn järjestöt, opiskelijakulttuuri ja hallintokulttuuri ovat keskiössä. Opiskelijakulttuurin on heijastettava ylioppilaskunnan arvoja. Opiskelijayhteisön alle kuuluu myös tuutorointi ja sen kehittäminen, jonka Hybridiaani nostaa tärkeäksi. Humanistilista sekä Vihreä lista huomioivat opiskelijakulttuurin tärkeyden. Akateemiset perinteet ovat osa turkulaista katukuvaa. Poliittisen linjapaperin viimeinen osio koostuu yhteiskuntavaikuttamisesta, joka sisältää kunnallispolitiikkaa, kestävää kehitystä ja kehitysyhteistyötä. Joukkoliikennettä Turussa tulee kehittää rakentamalla raitiotie. Turku on hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä. Yhteiskuntavaikuttaminen ei noussut edustajistoryhmien vastauksissa esille. Hybridiaani kuitenkin näkee, että TYYllä on aktiivinen rooli ympäristökriisin torjumisessa. V altaosa ryhmistä on tyytyväisiä nykyiseen linjapaperiin. Osa ryhmistä haluaisi kuitenkin tehdä pieniä muutoksia. Tällä hetkellä Q-talon sopimus TYS:n kanssa on toistaiseksi voimassa oleva. Hybridiaani haluaisi päivittää opiskelijatilaedunvalvontaan liittyvät kirjaukset, jotta opiskelijoilla on tiloja käytettävissä myös sopimuksen päättyessä. Soihdunkantajat haluavat opiskelijat helpommin mielenterveyspalveluihin. Humanistilista aktiivisempia kirjauksia kulttuuripolitiikkaan. TYY Terveeksi keskittyisi opiskelijahyvinvointiin. Vihreä lista lisäisi kirjauksen sukupuolen, etnisyyden ja sosioekonomisen taustan merkityksestä koulutuksen tasa-arvon suunnitteluun. Vihreän vasemmisto haluaa TYYstä feministisen järjestön. Lisäksi ryhmä vaatii kirjauksen terapiatakuusta. Tällöin mielenterveysapua saisi kahden viikon sisällä. Oulussa ylioppilaskunta linjasi automaatiojäsenyyttä vastaan. Ryhmä Kokoomus haluaa TYYn seuraavan perässä. Lisäksi ryhmän mielestä Turun ylioppilaslehden rahoitus tulisi poistaa, vaikkakin asiasta ei päätetäkään poliittisen linjapaperin yhteydessä. × Kursivoidut kohdat ovat lainauksia TYYn poliittisesta linjapaperista. 14
• T urun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) sääntöihin oli kirjattu sukupuolipariteetti hallitusta valittaessa. Se on lailla määrätty sukupuolten tasa-arvoa edistävä linjaus, jonka pyrkimyksenä on, että toimielimessä on sekä miehiä että naisia vähintään 40 prosenttia. TYYn sääntöjen päivityksen yhteydessä tuo kirjaus muutettiin. Muutoksen myötä (19 §) tasapuolisuussääntö vain ”huomioidaan”. Pykälässä 4 eli Arvot puolestaan luki, että ”ylioppilaskunnan hallituksen valinnassa noudatetaan […] laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta mainittua tasapuolisuussääntöä. Tasapuolisuussäännön mukaan toimielimessä tulee olla tasapuolisesti miehiä ja naisia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.” Tämä kohta poistettiin. Sääntöihin tehtävät muutokset vaativat kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistön kahdessa edustajiston kokouksessa. Ensimmäisen hyväksynnän sääntömuutos sai 14. syyskuuta, toisen kerran asiasta päätettiin keskiviikkona 29.9. Velvollisuus noudattaa tasapuolisuussääntöä ei kuitenkaan poistu muutoksen myötä. ”Laki on laki, vaikkei se säännöissä lukisikaan. Turun ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen toimija, joten ylioppilaskunnan hallitusta valittaessa lakia on noudatettava”, selventää ylioppilaskunnan pääsihteeri Petra Peltonen. Miksi kirjausta sitten muutettiin? pa r i t e e t t i k i r jat t i i n TYYn sääntöihin alun perin syksyllä 2014. Tavoitteena oli varmistaa, että ehdolla olevista henkilöistä muodostetaan sellainen hallitus, jossa on edustettuna tasaisesti molempia sukupuolia. Esimerkiksi vuoden 2012 hallituksessa oli vain yksi nainen, vaikka naisehdokkaita oli neljä. TYYn hallitus valitaan neuvottelemalla, ja jos yksimielisyyttä ei saavuteta, listavaalina. Siten tasapuolisuussäännön toteutumisesta voi huolehtia helpoiten. Tavoite onkin toteutunut – paitsi tänä vuonna. Edellisen syksyn hallitusneuvotteluissa Hybridiaanin esittämässä listassa oli vain yksi mies. Enempää mieshakijoita ei nimittäin ollut. Vaikka tilanne oli tiedossa, neuvotteluissa ei alettu aktiivisesti etsiä uusia miesehdokkaita. Silloisen edustajiston varapuheenjohtajan Sauli Seittenrannan mukaan se olisi osoittanut ”esittäjältä suurta epäkunnioitusta kaikkia niitä kohtaan, jotka osallistuvat ja käyttävät aikaa siihen prosessiin” – tasapuolisuussääntöä olisi ikään kuin käytetty hyväksi, Seittenranta kommentoi asiaa Tylkkärille marraskuussa 2020. Haluttomuuteen saattoi vaikuttaa toissa vuoden kuusi tuntia kestäneet hallitusneuvottelut. Miesehdokkaita oli tuolloin kolme, naisia kahdeksan. ”Kun lopetimme [hallitusneuvottelut], kaikki olivat sitä mieltä, että voisi uudestaan tarkastella sääntöjen tasapuolisuuskirjausta, sillä se aiheutti ongelmia. Useina vuosina on hallitusneuvotteluissa jäänyt ulkopuolelle erittäin päteviä naisehdokkaita”, kommentoi asiaa marraskuussa 2019 Tuomas Dahlström, edustajiston tuolloinen puheenjohtaja. Ongelmana on ollut toisaalta sekin, että hallitukseen valitut voivat ajatella osaamisensa olevan toissijaista, jos kokevat tulevansa valituksi automaattisesti vain sukupuolensa perusteella. Hallitushaussa nimittäin on vahvoilla, mikäli edustaa ehdokasjoukossa sillä kertaa vähemmistöön jäävää sukupuolta ja kuuluu lisäksi edustajistossa vahvaan ryhmään. ”Tämä on todella herkkä asia käydä keskustelua, koska samat henkilöt olisivat voineet tulla valituiksi myös tilanteessa, jossa ehdokkaita olisi ollut vaikka 20”, Peltonen sanoo. Edustajiston nykyisen puheenjohtajan Saana Ylikruuvin mukaan on vaikea tietää, mistä sukupuolijakauman vinouma ehdokkaiden joukossa johtuu. Asiaa voisi lähestyä ratkaisukeskeisesti, hän esittää. Ryhmät voivat esimerkiksi esittää useampaa henkilöä hallitukseen ja vaikuttaa näin hakijoiden moninaisuuteen. ”Asiaan vaikuttaa myös se, miten me pystymme viestimään edustajiston toiminnasta ja miten voimme innostaa ihmisiä mukaan. Mutta joskus on hyväksyttävä, että aina ei voi saada sukupuolten kannalta moninaista hallitusta.” k i r jau ks e n m u u t ta m i s e l l a ongelma ei sinänsä ratkea. Laki ei muutu. Eikä sukupuolipariteettia voi täysin haudata, koska naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa on edelleen tehtävää, Ylikruuvi huomauttaa. ”Mutta jos siitä on hyvä syy poiketa, esimerkiksi jos hallitukseen on hakemassa useita muunsukupuolisia, ei sukupuoli voi toimia esteenä, vaan näkisin pariteetista poikkeamiselle olevan silloin perusteita.” Ylikruuvin mukaan tasapuolisuussääntö luo raamit TYYn hallituksen valinnalle, mutta tärkeää olisi ottaa myös muut sukupuolet huomioon. Isona haasteena pariteetissa hän pitää sitä, että siinä puhutaan kahdesta sukupuolesta. ”Se, mitä kieltä käytämme vaikuttaa paljon siihen, miten ihmiset kokevat, että he voivat olla yhteisön sisällä omia itsejään.” TYYn poliittiseen linjapaperiin onkin kirjattu, että ”tarpeettomasta sukupuolittamisesta on luovuttava”. Säännöt ja laki toki menevät poliittisen linjapaperin edelle. ”Tulkintamme on se, että meidän ei ole tarvetta hallitusta asettaessa jäädä siihen binääriseen sukupuolikäsitykseen kiinni, jos meillä on ehdokkaita, jotka eivät siihen halua lokeroitua”, Peltonen kommentoi. OONA SEPPÄNEN Sukupuolipariteetti on mutkistanut TYYn hallitusneuvotteluja
• Iätön opiskelija­ elämä TUIJA SAARINEN KUVITUS VENLA VAATTOVAARA Tässä uusia alkuja milleniaaleista eläkeläisiin.
• 18 T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 K ypsemmät, vanhemmat, ikääntyvät, varttuneemmat. Noin viidennes Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijoista oli viime lukukaudella yli 30-vuotiaita. Millä nimellä tätä ikäryhmää sitten haluaakin kutsua, se ei missään tapauksessa ole yhtenäinen massa. Yli 30-vuotiaisiin mahtuu niin eläkeläisiä kuin opiskelijahaalareissa viihtyviä milleniaaleja. Joukko on niin moninainen, että sen tarpeita on vaikea tunnistaa. Vaikka opiskelijajoukon heterogeenisyys voidaan yhtäältä nähdä haasteena koulutuksen järjestäjille, tuo elämänkokemuksien moninaisuus lisäarvoa oppimisympäristölle. Erilaisilla opiskelijaryhmillä voi olla toisilleen paljon annettavaa, sillä eri elämäntilanteet tuovat mukanaan oppimista hyödyttävää kokemusta ja hiljaista tietoa, pohditaan Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarjassa (2018). Seija Munkki, 64, allekirjoittaa ajatukset. Hän toteaa, että vanhemmilla on kykyä ajatella asioita pitemmällä perspektiivillä ja laajemmin. Nuorilla taas on tuoreita ajatuksia, erilainen maailma, johon kurkistaa. Vaikka Munkki voisi olla joidenkin opiskelijoiden isoäiti, ei ikäero ole koskaan ollut ongelma. Nuorilla on toki aivan erilainen elämäntilanne. ”Graduseminaarissa huomasin, miten kiire monilla on valmistua ja päästä töihin. Mutta on jännää, miten yhteisen asian äärellä ikä unohtuu täysin!” Yhden tapauksen Munkki muistaa hyvin. Silloin ikä antoi muistuttaa itsestään. ”Kun aikaisemman tutkintoni englannin suoritukset piti hyväksi lukea, vein vanhan, ruskeakantisen 1970-luvun opintokirjani opintosihteerille, joka otti siitä kopion.” M unkki pyrki Turun yliopistoon ensimmäisen kerran jo vuonna 1976. Hakukohteina olivat kotimainen kirjallisuus ja suomen kieli, joista ensin mainittuun Munkki hyväksyttiin. Hän ei kuitenkaan ottanut opiskelupaikkaa vastaan, vaan valitsi turvallisemman luokanopettajakoulutuksen. Myöhemmin Munkki opiskeli vielä erityisopettajaksi. Vuonna 2013 ympyrä sulkeutui, kun Munkki pyrki uudestaan opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Opiskeluputki alkoi Turun taideakatemian Kerro ja kirjoita -kurssilta, jonka jälkeen hän teki kirjoittamisen ja kirjallisuuden opinnot avoimessa yliopistossa. ”Kun ne oli suoritettu, joku sanoi, että hae tiedekuntaan.” Matkan varrelle on mahtunut murheita. Vuonna 2008 todettu ja niin sanotusti pitkän kaavan kautta sairastettu rintasyöpä sai analysoimaan elämää pohjamutia myöten. ”Tein jonkinlaisen välitilinpäätöksen, ja rupesin peräänkuuluttamaan tervettä itsekkyyttä. Päätin, että vastedes teen elämässäni vain sellaisia asioita, joita oikeasti haluan.” Kandidaatintutkielman jälkeen tuli hetkellinen notkahdus, ja Munkki meinasi heittää hanskat tiskiin. Syynä oli epämääräinen pallottelu seminaaripaikan kanssa. Munkki joutui keskeyttämään kandiseminaarin, mutta ohjaaja lupasi, että hän voisi jatkaa vuoden päästä seuraavassa seminaarissa. ”Pidin asiaa sovittuna, mutta vuoden päästä minulle ilmoitettiin, että ryhmässä ei ole tilaa. Lopulta päädyin pudokkaiden ryhmään, joka toimi lähinnä niin, että lähettelin tekstiä opettajalle ja sain palautetta. En saanut esimerkiksi opponointimahdollisuutta, koska en ollut ryhmässä. Kaiken kukkuraksi kuulin myöhemmin, että seminaariryhmiä oli perustettu opiskelijoiden ison määrän takia kaksi.” Opettajakunta onneksi kannusti gradun tekemisessä. ”Silloin tällöin tulee tosin itselle mieleen, että veinkö joltain nuorelta opiskelupaikan. Sen takia suunnittelin jossain vaiheessa, että menen vapaaehtoistyöntekijäksi johonkin vanhusten palvelutaloon, tai esimerkiksi kirjastoon vetämään lukupiiriä, että annan jotain takaisin yhteiskunnalle.” V anhemmat ikäryhmät jäävät ainakin laajoissa Eurostudentja KOTT-tutkimuksissa helposti piiloon. Tutkimustietoa yli 30-vuotiaista yliopisto-opiskelijoista kyllä löytyy, mutta yleensä koko ikäryhmä on niputettu 30+-ryhmän alle. Tai sitten tietoa on kerätty vain 30–34-vuotiaista. Muissa EU-maissa aikuisopiskelu on paljon harvinaisempaa kuin Suomessa. Mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään, sitä pienemmiksi ja siten tilastollisesti vähemmän luotettaviksi ja vertailukelpoisiksi ne käyvät. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen tarjoaa ikäryhmistä jonkin verran tarkempaa tietoa. Sieltä näkee esimerkiksi, että viime lukuvuonna Turun yliopistossa suoritti ylempää korkeakoulututkintoa ainakin yksi 80–84-vuotias. Munkin ikäryhmässä (60–64-vuotiaat) taas on 27 perustutkinto-opiskelijaa. Ville Ritola tunnistaa aikuisopiskelijoiden haastavan yläkategorian. Hän toimii Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) sosiaalipoliittisena asiantuntijana. TYY:n lähtökohta on, että sen palvelut koskettavat kaikkia opiskelijoita, vaikka yrityksiä tarjota erityisiä tapahtumia aikuisopiskelijoille on ollutkin. Spesifiä toimintaa on vaikea järjestää, eikä se välttämättä ole mielekästäkään, arvioi SYL:n sosiaalipoliittinen asiantuntia Saara Tenhovuori. ”Emme kannusta klikkiytymiseen. On tärkeää, että järjestetään yhteisiä tapahtumia, mutta entistä inklusiivisemmin.” Vanhemmilla opiskelijoilla voi olla monia syitä, miksi he eivät hakeudu nuorempien tavoin opiskelijatapahtumiin. He eivät välttämättä edes muuta opiskelupaikkakunnalle. Heillä on ehkä perhe ja työpaikka. Tukiverkostojen muodostamiselle ei ole valtavaa tarvetta, sillä ne ovat usein jo olemassa. Y ksi selkeimmin hahmotettavia aikuisopiskelijoiden ryhmiä ovat perheelliset. Opiskelijavanhemmuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Euroopan maissa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että meillä on keskimääräistä pidemmät opiskeluajat, ja lasten hankinta painottuu yleensä opintojen loppuvaiheeseen. Myös kohtuulliset sosiaaliturvaetuudet mahdollistavat lasten hankkimisen jo opiskeluaikana, toteaa erikoistutkija Anneli Miettinen Kelasta. Perheellisistä opiskelijoista löytyy verrattain hyvin tutkimustietoa, ja heidän puolestaan tehdään selkeää edunvalvontaa. Opiskelijaliike on esimerkiksi ajanut useiden vuosien ajan opintorahan huoltajakorotuksen nostamista. Sitä onkin korotettu useaan otteeseen, viimeksi 1.1.2020 alkaen 100 euroon. Perheellisten opiskelijoiden tarpeita on kartoittanut muun muassa SYL:n tutkimuksessaan Opiskelun ja perheen yhteensovittaminen (2018). Sen mukaan perheiden yleisimmin kohtaamat ongelmat liittyvät toimeentuloon, aikataulutukseen, omiin tai lapsen terveysongelmiin sekä opintojen haasteellisuuteen.
• 19 ? Vertaistietoa jaetaan sosiaalisessa mediassa, kuten Facebook-ryhmässä ’Turun yliopiston perheelliset opiskelijat’. Jäseniä on yhteensä 121, mutta viime aikoina on ollut melko hiljaista, kertoo Emilia Heino, 37. Rauman opettajankoulutuksenlaitoksella opiskeleva Heino on kandidaatintutkielmaa vaille valmis varhaiskasvatuksen opettaja. Hänellä on 11ja 12-vuotaat lapset. ”Lapset eivät muusta tiedäkään, äiti on aina opiskellut. ” Heino työskenteli lukion jälkeen pitkään ravintoloissa, ennen kuin kouluttautui merkonomiksi. Hän ei kuitenkaan viihtynyt alalla. Oltuaan vuoden työttömänä hän päätti uskaltautua hakemaan yliopistoon. ”Olisin periaatteessa viihtynyt työttömänäkin, ja voinut jäädä kotiin lasten kanssa, mutta ajattelin, että olen kuitenkin nuori ihminen, ja jotain muutakin tarvitsisi tehdä.” Kahden ja puolen vuoden ajan hän on työskennellyt kokopäiväisesti esikoulussa Uudessakaupungissa. Valmistuminen on viivästynyt. Heino kokee, ettei yhteiskunta ole juurikaan tukenut opiskelua. ”Olen tehnyt kovasti töitä sen eteen, etten jäisi syrjäytyneeksi, mutta ei ole mikään ihme, jos pienemmällä motivaatiolla varustettu ihminen ei löydä paikkaansa tässä yhteiskunnassa.” Kritiikkiä saa työvoimatoimisto aikuisopiskelun tukijana. Heinolta jäi esimerkiksi saamatta kahden vuoden työttömyysturvaetuus omaehtoiseen opiskeluun, koska hän sai tietää mahdollisuudesta vasta ensimmäisenä opiskelupäivänä – päivän liian myöhässä. ”Sanoivat vaan, että olisi itse pitänyt selvittää. Kysyin kyllä, että ettekö te ole siellä minua varten.” Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT 2016) mukaan reilu 27 prosenttia 30–34-vuotiaista yliopistossa opiskelevista miehistä ja noin 13 prosenttia saman ikäisistä naisista oli täysin eri mieltä sen väitteen kanssa, että yhteiskunta on tukenut opiskelua riittävästi. Aviomiehen tuki ja tulot ovat olleet tarpeen etenkin Heinon opintojen alkuvaiheessa. ”Meillä on nelihenkinen perhe, joten opintoraha oli lähinnä yhtä tyhjän kanssa. Huoltajakorotuksessa ei edes huomioitu lasten lukumäärää. Tuntuu siltä, että, jos haluaa nostaa opiskelemalla elintasoaan, täytyy ensin tehdä varsinainen syväsukellus. Monella yli 30-vuotiaalla on asuntolainaa, ja tulorajat ovat tiukat.” Kasvatusalan yliopisto-opiskelijoista lähes kolmannes on yli 30-vuotiaita. Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmaan hakeutuu paljon alanvaihtajia ja lastenhoitajia, jotka haluavat jatkokouluttautua, joten kypsemmät opiskelijat eivät ole mikään poikkeus. Heinon mielestä iällä ei ole merkitystä, vaan asenne ratkaisee. ”Jos asennoituu nuorempiin ’Olen vanhempi ja viisaampi’ -tyyppisesti, ei yhteistä säveltä löydy. Ikä pitää puolin ja toisin hyväksyä.” SYL:n tutkimuksen mukaan peräti puolet vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että kurssien, tenttien ja opintojen järjestämisessä otetaan huomioon perheellisten opiskelijoiden tarpeet. Esimerkiksi läsnäolopakkoa ei tarvitsisi tulkinta niin jyrkästi, kun lapsi sairastuu. Heinokin harmittelee tilanteita, joissa poissaolo esimerkiksi lapsen sairauden takia ei hoitunut korvaavalla tehtävällä. ”Silloin ajatteli, että ’olen 35, en 20, en jätä tulematta, koska mulla on krapula’. Se tuntui lähinnä sanktiolta.” T oimistohortonomi Heli Karjula, 58, on elämänsä aikana opiskellut paljon. Hän sanoo tiukasti ei opiskelijoiden jaottelulle iän perusteella. ”Olen tehnyt kovasti töitä sen eteen, etten jäisi syrjäy tyneeksi, mutta ei ole mikään ihme, jos pienemmällä motivaatiolla varustettu ihminen ei löydä paikkaansa tässä yhteiskunnassa.”
• Flavoria®-tutkimus ravintola | Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10 utuflavoria Ei mikä tahansa opiskelijaravintola! Lokakuussa mm. kampanjaetuja My Flavoria -sovelluksen käyttäjille ilmainen lounasannos tutkimukseen osallis­ tumisen yhteydessä moniaistinen halloweentapahtuma 29.10. Lue lisää: flavoria.fi ”Se eriyttäisi väärällä tavalla opiskelijoita.” Karjula on ehtinyt paljon. Siinä vaiheessa, kun kaverit aikanaan pääsivät lukiosta, oli hänellä jo kaksi ammattia: hieroja ja puuseppä. Sittemmin hän on opiskellut kosmetologiksi, maskeeraajaksi, sisustussuunnittelijaksi, rakennusrestaurointialan artesaaniksi, hortonomiksi ja melkein puutarhuriksi. Tänä vuonna Karjula aloitti maisteriopinnot Porissa, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. ”Ihan eri meininki kuin viimeisimmässä opiskelupaikassani. Porissa tuutorit olivat ekana perehdyttämispäivänä vastassa meitä, ja kertoilivat ystävällisesti koulusta. Tuli sellainen olo, että olisi kotiin tullut.” Kurssit Karjula pyrkii suorittamaan pitkälti etänä, läsnäolopakollisilla kursseilla hän on paikalla minimin. Kun määräaikainen työsuhde vajaan vuoden päästä päättyy, muutto Poriin saattaisi olla mahdollista. Mitä sitten seuraavaksi, kun unelma tohtorinhatusta on saavutettu? ”Toivon, että olisin sen verran hyvässä kunnossa, että voisin olla työelämässä seitsemänkymppiseksi asti, ja hyödyntää koulutustani. Ja ehkä olla mukana lyhykäisissä hankkeissa, joihin vanhakin akka saatetaan kelpuuttaa.” Porissa maisemantutkimusta opiskelee myös Heidi-Maria Reponen, 32. Reponen googlaili viime keväänä kiinnostuksen kohteitaan ja löysi unelma-alansa. ”Etsin koulutusta, jossa yhdistyisivät taide, ympäristö ja yhteiskunnallinen aspekti, ja totesin, että tämähän sopii minulle täsmälleen.” Hän näkee, että yliopistolla ei tarvitse miettiä omaa ikäänsä, tai tulla määritetyksi sen kautta. Hän ei itse halua tulla kategorisoiduksi ’vanhempana opiskelijana’. KOTT 2016 -tutkimuksen mukaan peräti nelisenkymmentä prosenttia 30–34-vuotiaista yliopisto-opiskelijoista kokee, ettei kuulu mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Reponen on kuitenkin jo jossain määrin identifioitunut laitoksensa opiskelijaksi, ja kokee olevansa osa Porin yliopistokeskuksen akateemista yhteisöä. Reposella on entuudestaan maisterintutkinto Helsingin yliopistosta englantilaisesta filologiasta, ja hän on työskennellyt opettajana Espoossa, jossa hän edelleen asuu puolisonsa kanssa. Nyt hän on opintovapaalla, ja tarkoitus olisi jatkossa asua Porissa osaviikkoisesti. Ainejärjestötoiminta on Reposelle tuttua jo Helsingin ajoilta, jolloin hän toimi ainejärjestön puheenjohtajana. Nyt hän tuumaa, että voisi hieman jarrutella innostusta. Porin ylioppilasteatteri kuitenkin kiinnostaa. Työn ohella hän on suorittanut Teatteri ja kasvatus -opintokokonaisuuden Teatterikorkeakoulun avoimella puolella. Reponen kokee olevansa nyt alkaneisiin opintoihin juuri sopivan ikäinen. ”Olen onnellinen, että teen nyt vasta tätä tutkintoa. Elämänkokemus on tuonut perspektiiviä ja luottamusta omaan asiantuntijuuteen. Aiemmin en ollut vielä löytänyt sitä omaa alaa, ja halusin olla vähän kaikessa mukana, mikä häiritsi opiskeluun keskittymistä.” × Meet & Bite on rennosti tyylikäs Kupittaan oma kortteliolohuone, jossa opiskelijat nauttivat lounasta 10 % edullisemmin. Seuraa meidän kuulumisia ja tapahtumia IG:ssa ja FB:ssa. Ja tuu moikkaamaan, me pidetään susta huolta. Kaivokatu 18, 20520 Turku | www.meetandbite. fi Arjesta chilli ää
• Kiinnostuitko? Täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä. Kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Ahkeroi yössä ja nauti vapaista päivistä Varhaisjakelussa on tarjolla työtä, joka jättääaikaa opiskelulle tai elämästä nauttimiselle. Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia työntekijöitä jakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Kiinnostuitko? Lounais-Suomen Tietojakelu lstj.fi Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista – 30 % turunekotori.fi/verkkokauppa | Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 myymälänoudolla seuraavasta 1 kk:n aikana tehdystä myymäläostosta Tutustu myös verkkokauppaamme @TYLKKARI Instagramissa Aurinkobaletti | Manilla, Itäinen Rantakatu 64, 20810 Turku | aurinkobaletti.fi Illallisvieraita Ensi-ilta: 12.11.2021 | Manilla, Turku Muut esitykset: 13.11.–11.12.2021 Liput 25 € peruslippu / 15 € opiskelijat 10 €/opiskelija, opiskelijaryhmät yli 10 henk.
• Y lioppilaskylän kaduilla on autiota sateisena syysiltapäivänä. Harvat ulos rohjenneet kuuntelevat kuulokkeistaan luentoja tai ovat kiireessä laukkaamassa kotiinsa ehtiäkseen tenttiin. Itsekin juoksen saadakseni heidät kiinni. Tiedätkö, mitä tarkoitetaan energiapositiivisuudella? ”En ole kyllä ihan satavarma, energiapositiivisuus… En ole varma tuosta käsitteestä”, sanoo joukkila lainen Lauri. ”Käsittääkseni sitä, että tuotetaan enemmän sähköä kuin kulutetaan, jolloin sitä voidaan sitten jakaa sähköverkkoon”, sanoo toinen asukas Valtteri. Aivan! Yhdestä alueesta Ylioppilaskylässä on tarkoitus tehdä energiapositiivinen. Se siis tuottaisi vuoden kuluessa enemmän energiaa kuin käyttäisi. Oletko kuullut tästä? ”Olen käsittänyt, että se on tässäkin ollut ideana, kun noita aurinkopaneeleja on muun muassa. Se olisi suunta mihin ollaan menossa”, tietää Valtteri. Jep. Kyse on EU:n rahoittamasta Response-hankkeesta, jossa kehitetään hiilineutraaleja asuinalueita ja kestävän energiantuotannon ja talotekniikan ratkaisuja. Turku on Ranskan Dijonin ohella hankkeen ”majakkakaupunki”. Turku saa projektiin EU-tukea 6,6 miljoonaa euroa. Pääkohde on Ylioppilaskylä, jossa suunnittelualueeseen sisältyvät Ikituuri, Aitiopaikka, rakenteilla oleva Tyyssija sekä muutama Nummenrannan ja läntisen Yo-kylän taloista. J O U K K I L A S T A J O U K K I L A S T A S H A N G R I L A S H A N G R I L A Ylioppilaskylästä tehdään EUrahalla energiapositiivista. Se tuo näkyviäkin muutoksia asukkaiden arkeen. Mentorit Martina Angeleri (vas.) ja Sachin Kochrekar osallistavat asukkaita mukaan hankkeeseen. ? TEKSTI JA KUVAT REETI JALASMÄKI GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ 22
• JASMIN VAHTERA KUVITUS TEEMU PERHIÖ Nuoret aikuiset erityisesti hakeutuvat mielenterveyspalveluihin nykyään herkemmin kuin ennen. Hoitoon pääsy on kuitenkin monen mutkan takana. ? J O U K K I L A S T A J O U K K I L A S T A S H A N G R I L A S H A N G R I L A
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 24 ”Usein ihmisiä ajatellaan vain kuluttajina, mutta kyllä ihmisillä on oikeuksia vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, toimia mielipidevaikuttajina ja vaatia vuokranantajilta kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä.” I sossa mittakaavassa toteutettavat energiaratkaisut voivat olla hankalia hahmottaa, mutta projekti tuo myös selvästi näkyviä muutoksia asukkaiden arkeen. Läntisen Yo-kylän 70-luvun taloja tullaan muuttamaan eniten, kun taloja remontoidaan energiatehokkaammiksi. Keinovalikoimaa kuitenkin rajoittaa se, että julkisivut ovat suojeltuja. Korttelissa 5 vanhojen talojen vesihanoihin lisätään säästösuuttimet. Samoihin taloihin vaihdetaan myös ikkunoihin nelinkertaiset lasit, jotka päästävät puolet vähemmän lämpöä vanhoihin laseihin verrattuna. Rakennuksiin asennetaan myös lämpöpumpputekniikkaan perustuva ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on korkea lämmöntalteenoton hyötysuhde. Useaan taloon asennetaan lisäksi sisäilman lämpö tilan älyohjaus. Projektissa mukana olevan VTT:n erikoistutkijan Kalevi Piiran mukaan huonelämpötila säätyy automaattisesti siten, että lämpöviihtyvyys on tarkasteltavalle yksilölle optimaalinen. Mallissa on valmiiksi määriteltynä erilaisia ihmistyyppejä, joista kuhunkin huoneeseen valitaan yksi. Sen mukaan huoneen lämpöolosuhteiden säätö sitten toimii. Älyohjauksen tarkoitus on myös säästää hinnassa. Järjestelmä tunnistaa energiankulutuksen vuorokausikohtaiset piikit, ja pyrkii lämmittämään taloa ennen ja jälkeen energiankulutuksen huipun. T iedätkö, kuinka paljon kulutat energiaa asumisessa? ”Se on varmaankin paljon, koska talvet ovat niin kylmiä Suomessa”, kertoo vaihto-oppilas Dorota. Projektin alussa kerätään tietoa Yo-kylän asukkaiden energiankäyttöön liittyvistä tottumuksista. Heitä voi olla haastavaa motivoida säästämään energiaa, koska sähköja lämmityskulut kuuluvat vuokraan. ”Jotkut asukkaat avaavat ikkunoita, koska on huono ilma. Jotkut taas ovat jopa lämmittäneet asuntojaan uuneilla”, kertoo hankkeen asukasyhteistyöstä vastaava Ritva Salminiitty. Yo-kylässä tehdyn kyselytutkimuksen perusteella ihmiset kyllä ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. ”Mutta he eivät välttämättä tiedä, miten voisivat vaikuttaa ja mitkä asiat ovat ratkaisevia ympäristöasioiden kannalta.” Apuun tulevat vertaismentorit. He perehtyvät hankkeeseen, keräävät asukkaiden näkemyksiä sekä suunnittelevat ja luovat uutta toimintaa Yo-kylään. Tarkoitus on, että he voisivat tukea muita toimimaan energiatehokkuuden edistämiseksi. ”Ajatuksena on, että emme mieti asioita asukkaiden puolesta, vaan yritämme heti löytää ydinryhmän, jota tuemme keksimään ratkaisuja, jotka sopisivat muille Yo-kylän asukkaille”, sanoo Salminiitty. ”Usein ihmisiä ajatellaan vain kuluttajina, mutta kyllähän ihmisillä on oikeuksia vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, toimia mielipidevaikuttajina ja vaatia vuokranantajilta kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä. Ihmisten osallisuutta näissä energia-asioissa ei pitäisi nähdä pelkästään kuluttajaroolin kautta.” Teknologiset ratkaisut vaativat käyttäjäkokemusta. ”Kun muutoksien toteuttaminen alkaa, keskustelemme asukkaiden kanssa siitä, miltä ne tuntuvat ja mitä voisi tehdä paremmin.” Mentoreita haettiin Yo-kylän asukkaista. Yksi heistä on Sachin Kochrekar, joka on kemian tohtoriopiskelija Turun yliopistolla. ”Kesä olisi ollut hyvä aika aktiviteeteille, mutta koronan takia jouduimme järjestämään ainoastaan pienempiä tapahtumia. Pian tulemme olemaan aktiivisempia”, Kochrekar sanoo. Suurin tapahtuma tähän mennessä on ollut aarteenmetsästys ympäri Yo-kylää. Aarteet oli kätketty paikkoihin, jotka mentorien mielestä ovat tärkeitä projektille, kuten aurinkopaneelikattoinen Aitiopaikka. Kaikki aarteet oli löydetty, mistä mentorit päättelivät tapahtuman saavuttaneen asukkaat. ”Tulemme pian olemaan yhteydessä TYS:in asukastoimikuntiin. Uskon, että se auttaa meitä saavuttamaan lisää näkyvyyttä”, toivoo mentori Martina Angeleri, joka on biologian tohtoriopiskelija Turun yliopistolla. Mentorit tavoittelevat näkyvyyttä sosiaalisen median kautta, ja avaavat piakkoin tilit Facebookiin ja Instagramiin nimellä EnergyPositiveTurku. Mentorien mukaan muut Response-hankkeen kaupungit ovat olleet kiinnostuneita ideasta järjestää vertaismentoreita ja aikovat mahdollisesti kokeilla mallia. J otta Yo-kylän alueesta saataisiin energiapositiivinen, energiaa on tarkoitus myös tuottaa sen säästämisen ohella. Tavoitteena on 120–130 % energian tuotto suhteessa alueen kulutukseen. Suuren mittakaavan ratkaisuina toimivat lämmitysja viilennysjärjestelmät, energiavirtojen op
• 25 timointi sekä kehittyneet varastointijärjestelmät. Nummenrantaan ja läntisen Yo-kylän taloihin tullaan asentamaan aurinkopaneeleita. Niiden elinkaari on ainakin 30 vuotta, kertoo projektissa toimivan Uusi Energia -tutkimusryhmän tutkimusvastaava Samuli Ranta. Ryhmä toimii Turun ammattikorkeakoulun alaisuudessa. Se tutkii kestävää sähköntuotantoa ja hajautettuja energiajärjestelmiä. Sähköä on Yo-kylän alueella tarkoitus varastoida järjestelmään, joka perustuu kahteen litiumakkuun. Toinen niistä on sähköautosta uusiokäyttöön muokattu akku. Kummankin akun kapasiteetti on noin 50 kWh. Vertauksena puhelimen akun lataus tyhjästä täyteen vie Vattenfallin sivujen mukaan 0,02 kWh. Sähkövarastojen kapasiteetti on siis yhteensä noin 100 kWh, kun taas aurinkopaneelien avulla taloissa on omaa sähkötuotantoa useita satoja kilowattitunteja. Hyvänä tuotantoajankohtana nämä akut olisivat Rannan mukaan täynnä reippaasti alle tunnissa, jos muuta kulutusta ei olisi. Ei kuitenkaan ole tarvetta varastoida kaikkea aurinko sähköä, mitä sähkön tuottaneessa rakennuksessa ei pystytä käyttämään, koska se voidaan käyttää myös naapurirakennuksessa. ”Normaalilla asuinalueella sähkön syöttäminen naapurille ei ole välttämättä taloudellisesti järkevää, sillä sähkö kiertäisi julkisen sähköverkon kautta, jolloin siihen lisättäisiin normaalit siirtohinnat ja verot.” Ylioppilaskylässä siirto on kuitenkin mahdollista, sillä Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS) omistaa myös osan alueen pienjänniteverkosta. V aikka aurinkoenergia on näkyvä osa projektia, lämpöpumput ovat paljon suuremmassa roolissa energian tuottamisessa. Aurinkoenergian lisääminen vaatisi sähkön varastointikapasiteetin lisäämistä. Se taas on kallista. VTT:llä projektia vetävän erikoistutkija Mikko Virtasen mukaan lämpöpumpuilla toimiva energiavirtojen optimointi tulisi vuoden aikana tuottamaan noin kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin aurinkopaneelit. Alueen energiapositiivisuus perustuisi juuri tähän lämpöpumppuja hyödyntävään järjestelmään. Järjestelmä käyttää lämmönlähteenä Turku Energian kaukokylmäverkon paluuvirtaa, joka on hukkalämpöä. Normaalisti kiinteistöjen jäähdytyksessä kerättävä lämpö vain siirretään ulkoilmaan. Järjestelmässä lämpöpumppu ottaa lämpöä kaukokylmäverkon paluuvirrasta. Tämä lämpö höyrystää lämpöpumpun sisältämän nestemäisen kylmäaineen. Höyrystynyt kylmäaine kulkee kompressorin läpi, mikä puristaa aineen pienempään tilaan. Se taas nostaa höyryn lämpöä ja painetta. Kylmäainehöyry johdetaan lauhduttimeen, missä se jäähtyy lämmittäessään lämmitysverkon vettä. Kylmäaine tiivistyy nesteeksi, minkä jälkeen se johdetaan takaisin höyrystimeen paineenalennusventtiilin kautta, mikä alentaa lisää kylmäaineen lämpöä ja painetta. Näin järjestelmässä lämpöpumppu tuottaa sekä kylmää kaukokylmäverkkoon että lämmintä kaukolämpöverkkoon, Yo-kylän aluelämpöverkkoon ja Tyyssijan lämmitykseen. Osa lämmöstä varastoidaan faasimuutosvaraajiin. Faasimuutosvaraajien hyöty perustuu aineen faasin muutoksessa vapautuvaan ja varautuvaan energiaan, esim. veden jäätyessä ja jään sulaessa. LÄNTISEN YO­KYLÄN KARTTA Mustalla korostettuna rakennukset, joihin Response-hanke kohdistuu. 1. Aitiopaikka 2. Ikituuri 3. Tyyssija 4. Kortteli 5 5. Nummenrannat talot 1 2 3 4 5
• Faasin muutoksessa materiaalin massaa kohden varautuu moninkertaisesti enemmän energiaa kuin materiaalia lämmitettäessä. Faasimuutosvaraajien tulemista on odoteltu pitkään, mutta niiden hinta ei ole ollut kilpailukykyinen. Virtanen kertoo, että uuteen Tyyssija-rakennukseen on tulossa kuusi kappaletta 14 kWh faasimuutosvaraajaa. ”Niiden käyttötarkoitus on toimia puskurivarastona lämpimälle käyttövedelle lämminvesivaraajan tapaan.” Toista, suurempaa faasinmuutosvaraajaa kaavaillaan Tyyssijan vieressä sijaitsevan ja käytöstä poistuvan lämmönjakokeskuksen paikalle. Alue tuottaisi nettona suunnitelmien mukaan vuodessa 3758 MWh energiaa ja käyttäisi muuta kuin itse tuottamaansa energiaa 2491 MWh, josta 2221 MWh olisi sähköä. Vertauksen vuoksi keskiverto yhden asukkaan kerrostalotalous kuluttaa sähköä vuodessa noin 1,4 MWh. T yyssijaan ja remontoitavien läntisen yo-kylän talojen välille rakennetaan kokeiluna tasavirtainen mikroverkko, joka hyödyntää matalajännitteistä tasavirtateknologiaa (LVDC). Normaalisti asuinalueiden sähköverkossa sähköä tuotetaan kaukana käyttöpaikasta, josta se jaetaan sähkölinjoja pitkin naapurustoille käytettäväksi. Tähän pitkien matkojen sähköverkkoon on historiallisesti myös perustunut vaihtovirran etu. Pitkillä matkoilla tapahtuu sähköhävikkiä, joka on kuitenkin sitä pienempi, mitä suurempi on sähkön jännite. Sähkö muutetaan korkeampaan jännitteeseen muuntajalla, mutta muuntaja toimii ainoastaan vaihtovirran kanssa. Tästä syystä vaihtovirta on ollut paras vaihtoehto tähän mennessä. LVDC-teknologiaa hyödyntävässä mikroverkossa sähkön tuotanto on hajautettua, kun energiaa käyttävät talot muuttuvat energian tuottajiksi esim. aurinkopaneeleilla. Sähköverkon sisällä sähköä voidaan jakaa ylituotannon ja sähköntarpeen mukaan. LVDC-teknologia voi olla suuressa roolissa tulevaisuudessa, kun tasavirtaiset sähköverkot mahdollisesti osittain korvaavat vaihtovirtaisia sähköverkkoja. Ikituuriin ja Tyyssijaan tullaan asentamaan myös Vehicle-to-Grid-teknologiaa (V2G) hyödyntäviä sähköauton latauspisteitä. V2G-teknologian avulla auton akusta voidaan ottaa sähköä sähköverkon tarpeisiin. Energiaa voidaan siis säilöä latauksessa oleviin sähköautoihin. V2G-teknologia on kokeellista, eikä monessa sähköautossa ole tätä ominaisuutta. Siksi tässä hankkeessa se ei ole tärkeä energian varastointitapa. ”Siinä on se ongelma, että eihän me tiedetä kuinka usein siellä sellainen V2G-kelpoinen auto on kiinni. Ylioppilaskylä ei ole alueena V2G-autojen käyttäjäkunnan kannalta optimaalinen paikka. Ennemmin sen pitäisi olla täällä Kupittaan alueella, missä on paljon toimistorakennuksia ja yrityksiä”, sanoo Samuli Ranta. Koska alueen kiinteät sähköenergiavarastot vastaavat kapasiteetiltaan noin kahta sähköauton akkua, on helppo kuvitella miten paljon V2G-teknologia voisi mahdollisesti kasvattaa sähkövarastojen kapasiteettia. Tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä autovuokrausfirman kanssa, jotta latauspisteille saataisiin yhteiskäyttöön sähköautoja. Tarkoituksena olisi myös, että nämä autot hyödyntäisivät mahdollisuuksien mukaan V2G-teknologiaa. × 26 Tyyssijan asuntohaku on käynnissä ja päättyy 10.11. Muutto alkaa tammikussa 2022.
• TEKSTI JA KUVAT IDA-MARIA MANNINEN Vuosittain vain 15 historian opiskelijaa näkee tämän. Lähdimme mukaan Kritiikin retkelle Turun tuomiokirkon torniin 85 metrin korkeuteen. Monoliitti
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 K ello on paria minuuttia vaille 17. Seisomme opiskelijakavereideni kanssa 85 metrin korkeudessa Turun yllä. Tuomiokirkon tornista kaupungin siluetin hahmottaa uudella tavalla. Pystyn kuvittelemaan vanhan kaupungin, kun näen samanaikaisesti Vartiovuoren tähtitornin ja Tuomiokirkkotorin historiallisen ympäristön, yllättävän laajan puuston ja Aurajoen kiemurtelemassa kaupungin läpi. Huipulla odotamme täydessä hiljaisuudessa, että kellot alkaisivat soida. Hätkähdän kumisevaa ääntä, sillä se on rajumpi kuin olin kuvitellut. Peitän korvani käsilläni. Massiivinen pauhu tuntuu fyysisenä kokemuksena kehossa. Y leensä torni on yleisöltä suljettu. Yleisökierroksia ei järjestetä turvallisuuden takia: tilat ovat ahtaat, eivätkä kestä ihmismassaa. Olemme päässeet kierrokselle Kritiikki ry:n, Turun yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön, kautta. Vain 15 opiskelijaa mahtuu mukaan tutustumiskäynnille, joka järjestetään kerran vuodessa syksyisin. Oppaana toimii tuomiokirkon vahtimestari Juhana Ahlamo. “Historian opiskelijoille käynti on järjestetty ainakin sen kymmenen vuoden ajan, jonka olen itse tuomiokirkolla töissä ollut.” Tutkijat voivat päästä torniin, ja myös muun muassa Åbo Akademin teologian opiskelijoista muodostettu ryhmä on päässyt tutustumaan kirkon rakenteisiin. K okoonnumme aluksi Tornihallissa. Matka ylös torniin alkaa sakastista ja jatkuu puisia pitkoja, portaita ja ahtaita keskiaikaisia kierreportaita pitkin ohi kirkon rakenteiden, kellokoneiston, ylös kellotorniin, josta avautuu näkymä ympäri Turkua. Kirkon historialliset kerrostumat tulevat esille uudella tavalla rakenteiden sisällä kulkiessa. Eri aikakaudet Tupakointi tappaa. Kierroksen alussa kuljetaan kirkon rakenteissa salin sivukammioiden yllä.
• ? näkyvät muun muassa tiiltenlatomistekniikoissa. “Keskiajalla suosittiin varsinkin munkkilimitystä, jossa joka kolmas tiili on poikittain sidetiilenä, eli muurissa siitä näkyy sivun sijaan pääty”, Ahlamo avaa. Tuomiokirkon seinissä on käytetty muitakin limitystapoja, myös ristikkäin, sillä ne eivät ole täysin aikakauteen sidottuja. Eri vuosisadoilla eläneet ihmiset ovat tehneet kaiverruksia tiileihin, puisiin pylväisiin ja jopa kirkonkellojen pintaan. Osa niistä on tornissa käyneiden ihmisten jättämiä, osa rakentajien. Ahlamon mukaan tiilentekijät ovat painaneet omia puumerkkejään merkiksi siitä, kuka tiilen on tehnyt. Tiilentekijä on voinut merkitä esimerkiksi muutaman tiilen merkillään jostain tietystä erästä. Tiilistä löytyy myös muun muassa kissan tassunjäljet. M atkan varrella huipulle sijaitsevat myös kellokoneisto ja massiiviset, koristeelliset kirkonkellot. Ahlamo kertoo, että ne on valmistettu tietynlaisesta pronssista, jota kutsutaan kellometalliksi. Viisarikellon koneiston puntin nosto sähköistettiin 1940-luvullla. Siitä asti kelloa ei ole tarvinnut käydä erikseen vetämässä. Kellotaulu on Suomen vanhin julkisella paikalla oleva kello. Tunnetusti siitä puuttuu minuuttiviisari. Vuonna 1640 perustetun Turun akatemian opiskelijat hyötyivät kaupungin yli kajahtaneista kellonlyönneistä. Tasatunnin lyömistä opiskelijat tiesivät, että vartin päästä alkavat tilaisuudet ja sen vartin aikana ehti paikalle. Siitä akateeminen vartti. Kirkonkellot tuhoutuivat Turun palossa 1827, ja sen jälkeen uusia on hankittu esimerkiksi Ruotsista ja Itävallasta. Suomesta ei nimittäin löydy sopivia valamoita. Tuomiokirkko on palanut monta kertaa, minkä takia torni on haurastunut. Se näkyy myös tornin kerroksellisuudessa. Kirkon seinissä on paikoin munkkilimitystä keskiaikaiseen tyyliin. C.L. Engelin tekemä akvarelli vuodelta 1814. Huippu ennen kuin Turun palo tuhosi sen. Kirkonkellot tuhoutuivat Turun palossa 1827. Nykyiset on valmistettu ukomailla. Merkintöjä ikkunanpielessä 1910-luvulta.
• Tästä kattoluukusta lotat kipusivat pieneen tilaan tornin huipulle sotaaikaan. T orninhuippu on näyttänyt erilaiselta eri aikoina ja se on uusittu monta kertaa. Nykyinen uusgoottilainen torninhuippu on C.L. Engelin piirtämä, ja se valmistui 1834. Engel talletti edellisen torninhuipun vesiväärimaalaukseensa vuodelta 1814. Oli kuitenkin lähellä, että tuomiokirkosta olisi tehty täysin goottilainen kirkko ja aiemmat kerrostumat historiasta olisi poistettu. Ahlamo kertoo, että ensimmäinen suunnitelma tuomiokirkon remontoinnista valmistui 1896, jolloin ajan tapoihin kuului restauroida rakennus tietylle ajanjaksolle sen historiasta – suunnitelman esikuvana toimi Uppsalan tuomiokirkon restaurointi. Näin ollen goottilaisuuteen sopimattomat yksityiskohdat olisi poistettu ja goottilaisuutta lisätty. ”Esimerkiksi nykyinen torninhuippu olisi tässä suunnitelmassa korvattu pitkällä suipolla huipulla.” Restaurointisuunnitelma sai kuitenkin kovaa kritiikkiä ja sitä alettiin pitää vanhanaikaisena. ”Varsinkin arkkitehti Lars Sonckin 1897 Finsk Tidskriftissä julkaistu kirjoitus johti siihen, ettei noita suunnitelmia onneksemme koskaan toteutettu.” H uipulla on vielä pieni, lähes huomaamaton kattoluukku. Ahlamo kertoo, että sota-aikana ylhäällä olevassa pienessä tilassa työskenteli lottia, jotka vastasivat radioliikenteestä. ”Heidän tehtävänään oli vastaanottaa Suomen sotalaivoilta mereltä tulevia sanomia ja lähettää ne eteenpäin sekä tietysti toimittaa aluksille menevät sanomat perille.” Puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen tuntuu hurjalta kivuta alas nykypäivään, kun on juuri käynyt läpi tornin elämänvaiheet keskiajalta pitkälle 1900-luvun puolelle. Päätähuimaavinta on miettiä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet rakentamassa tornia eri aikakausilla tai kulkeneet sen läpi ja jättäneet jälkensä sinne. × Valo kajastaa tornin hämärään pienistä aukoista.
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 Essee: Muistin paikka ? 32 ? 32 × Kolumni: Tässä tuleva tunnetaidot ? 33 ? 33 TYL90: Ylioppilaskunta on tuhottava ? 34 ? 34
• K äsi ylös: oletko koskaan hoilannut Toton ”Africaa” Dynamon hikisessä yläkerrassa? Sitähän minäkin. Olen ollut samassa tilanteessa lukuisia kertoja, ja tiedän etten ole yksin kokemuksineni. Jaamme yhteisen muiston, joka kiinnittyy tiukasti rakennukseen ja kaupunkitilaan, vanhaan puutaloon Turun keskustassa, sekä aikaan, 2010-lukuun nuorena aikuisena. Muutin Turkuun 19-vuotiaana vastaanotettuani opiskelupaikan humanistisessa tiedekunnassa. Asuin lähes koko Turku-aikani samassa asunnossa Humalistonkadun varrella. Pieni yksiöni oli jykeväovisen jugend talon kolmannessa kerroksessa. Turussa käyminen tuntuu nykyään erikoiselta. On kuin hyppäisin aikakapseliin, kuuden vuoden ajanjaksoon elämässäni. Kaikki ympärillä on läpeensä tuttua: joka puolella on muistoja, ja jokainen näkymä ja kadunkulma palauttaa johonkin toiseen aikaan. Mikään niistä ei kuitenkaan ole enää osa arkiympäristöäni. Pari vuotta sitten valmistuttuani päätin viimein muuttaa Helsinkiin. Samalla olen itsekin muuttunut joksikin toiseksi. Mutta jos minä olen muuttunut kahdessa vuodessa, niin on Turkukin. Oma kampukseni on siirtynyt Sirkkalan kasarmirakennuksilta Yliopistonmäelle muiden laitosten joukkoon. Legendaarista kerhotalo Mimesistä eli Keltsiä ei enää ole. Paikassa, johon tänä vuonna on valmistunut vaaleana hohtava Aurum, oli ennen humanistisen tiedekunnan käytössä ollut Juslenia sokkeloisine ja mataline käytävineen. Iloitsen nykyisten opiskelijoiden puolesta, sillä uudet tilat ovat ovat takuulla entisiä toimivammat. Mutta ei niillä ole enää tekemistä minun kanssani. m o n e n n u o r e n aikuisen muistot liittyvät opiskelun ympärille muodostuvaan yhteisöön, toisiin opiskelijoihin ja perinteisiin. Muistot ovat siis kollektiivisia. Kollektiivisen muistin käsitteen isä, sosiologi Maurice Halbwasch onkin todennut, että yksilöt muistavat aina osana jotakin ryhmää. Erityisesti kaupungeissa elää useita eri yhteisöjä limittäin. Samaan tilaan tai rakennukseen voi näin ollen liittyä hyvinkin erilaisia muistoja riippuen kunkin omasta taustasta. Arkkitehti Aldo Rossi on esittänyt, että niin ihmisen kuin kaupunginkin identiteetti muodostuu kokemuksista ja Muistin paikka essee TEKSTI JA KUVAT HENNA KUKKONEN niistä syntyvistä muistoista. Kaupungeista, tietyistä rakennuksista ja rakennelmista tulee paikkoja, joihin yhteisön muistot kohdistuvat ja joissa ne tulevat näkyviksi. Ihminen projisoi muistojaan rakennelmiin. Ajatellaanpa vaikka Tuomiokirkon ympäristöä: Turun keskiaikaiset juuret näkyvät juuri täällä. Brinkkalan talon parvekkeelta kuulutettavan, 1300-luvulta periytyvän joulurauhan julistusta voi pitää koko valtakunnan kattavan yhteisön muistin paikkana. Näin rakennukset ja rakennetut ympäristöt merkitsevät sitä, keitä me olemme ja millainen meidän historiamme on. Kyse ei ole pelkästään rakennuksista ja tiloista, vaan myös erilaisista aistiärsykkeistä, joita kaupunkitila on pullollaan. Tuomiokirkon tasaiset kellonlyönnit, kahvin ja korvapuustin tuoksu Café Artin tietämillä jokirannassa tai oman vanhan kotitaloni rappukäytävän tuoksu piirtyvät muistijälkinä kehoon kaupungissa liikkuessa. Ja jos inhi millistäminen sallitaan, niin voi ajatella, että samaan tapaan kaupunkikin ”muistaa” rakennustensa kautta. Kaupunki myös väistämättä muuttuu. Siinä missä esimerkiksi sotien ja luonnonmullistusten myötä tuhoutuu yksittäisiä rakennuksia, monumentteja, kortteleita ja kokonaisia kaupunkeja, tuhoamme myös tietoisesti valiten. 32 Purkamisen ja uudelleen rakentamisen sykli on osa urbaania ympäristöä, mutta samalla tuhoutuu muistoja, muistia ja yhteisön identiteettiä. Kaupunkiympäristön muuttuessa esimerkiksi purkamisen kautta muistot alkavat hämärtyä. Seurauksena voi jopa olla yhteisön – ja yksilön sen osana – identiteettikriisi, kuten Aldo Rossi varoittaa. Siksikö rakennusten purkaminen ja tuttujen näkymien muuttuminen sattuu toisinaan niin kipeästi, ihan kuin pala itseä olisi samalla haukattu pois? pä ä k i r jas toa vas ta pä ätä olevan, Linnankadun ja Kauppiaskadun rajaaman ns. Österbladin tontin rakennusten tilanne on mielenkiintoinen. Tontin puutaloihin on kohdistunut paljon purkupainetta muun muassa tontin omistavan Oy Österblad Ab:n sekä muiden tahojen suunnalta, joille mahdollisimman suuri tuottavuus tuntuu olevan kaikkein ylin arvo. Talot on rakennettu 1820ja 30-luvuilla, siis lähes 200 vuotta sitten. Suomessa se on rakennukselle paljon, sillä suurin osa maan rakennuskannasta on 1960-luvulta tai sitä uudempaa, ja vain noin 5 % on rakennettu ennen vuotta 1921, kertoo Tilastokeskus. Yhdessä korttelin taloista sijaitsee yökerho Dynamo. Klubin pitkä, 24-vuotinen taival tekee siitä useita sukupolvia yhdistävän kollektiivisen muistin paikan, jonka osanen itsekin olen muistoineni. ”Ei”, vastasi Dynamon ravintoloitsija Jussi Lehtinen vuonna 2017, kun Turun ylioppilaslehti kysyi, voisiko klubi muuttaa toiseen tilaan, jos purkupäätös tulisi. Vastaus on kuvaava. Rakennus on osa useiden yhteisöjen muistia ja siten identiteettiä, ja purkamalla tuhoutuisi myös se fyysinen paikka, johon identiteetti on kiinnittynyt. Dynamo ei olisi Dynamo, jos se olisi jossain muualla. Rakennusten kohtalo on vielä auki, mutta kulttuurihistorialliset sekä yhteisön identiteetin ja muistin arvot ovat vaarassa jäädä toissijaisiksi. Kaupungeista ei ikinä tule vanKun kaupunkia puretaan, tuhoutuu samalla osa ihmisten muistia ja identiteettiä.
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 1 hoja, jos niiden ei anneta vanheta, toisin sanoen, jos niiden vanhoja osia ei vaalita. Vanhojen rakennusten suojelu on siten myös yhteisön muistin suojelua. Toivon, ettei Turku unohda. Tutkijat Christine Boyer ja Pierre Nora ovat esittäneet, että yhteisön muisti ja kollektiivinen identifi oituminen paikkoihin ovat hämärtyneet, kun kaupunkeja tai kaupunkien osia rakennetaan yhä useammin siloitelluiksi ja keinotekoisiksi kulisseiksi. Ajattelen tätä kun kuulen, että Turun keskusta on brändätty Turku Centeriksi, vuorokauden ympäri ja viikon jokaisena päivänä sykkiväksi liike-elämän keskukseksi, jossa mainostekstien mukaan on myös underground-kulttuuria. Vaihtoehtoinen kulttuuri nimenomaan pakenee väkisin tehtyä brändäämistä ja viimeisen päälle hiottuja konsepteja. Sitä ei voi luoda ulkoa päin ja kaupallisin ehdoin, vaan se syntyy orgaanisesti. Sen sijaan Österbladin tontin puurakennusten hävittäminen kadottaisi tätä paradoksaalisesti yhtäältä kaivattua ja toisaalta torjuttua urbaania kulttuuria. Säilyttäminen ja purkaminen – halu muistaa ja unohtaa – kielivät sen hetkisistä arvoista ja arvostuksista. Monikaan ei ehkä välitä muistella torin laidalta pari vuotta sitten purettua Hamburger Börsin hotellija liikerakennusta, 1970-luvulla rakennettua betonikolossia. Tuohon aikaan purettiin kiihkeästi vanhaa matalaa rakennuskantaa ja rakennettiin tontin maksimoivia suuria rakennuksia. Samat rakennukset ovat puolestaan joutuneet väistymään uusien tieltä, kuten Börs, joka purettiin oltuaan pystyssä vain 40 vuotta. Vaikka kaupunkien keskustoja myllerrettiin tuohon aikaan muuallakin, kuvaavaa on, että kiivas purkaminen hähmäinen korruptio taustallaan sai nimen Turun tauti. Vanhoja rakennuksia ei tuolloin pidetty arvossa, mutta nyt niiden harkitsematon purkaminen harmittaa. Samoin voi tulevaisuudessa käydä 70-luvun rakennuksillekin. y ks i r a k k a i m m i s ta paikoistani Turussa on Puolalanmäen puisto. Se oli kotini jatke, paikka, jossa kävin päivittäin tai vähintään kuljin läpi. Yhdessä rinteessä, muutamien suurten puiden alla ja kallioiden vieressä oli lempipaikkani, sopivan varjoisa ja rauhaisa lukemiseen, opiskeluun ja lepäilyyn kesäpäivinä. Maantieteilijä Yi-Fu Tuanin mielestä tarvitsemme pysyvyyttä: paikkoja, jotka eivät muutu vaan joihin voimme palata. Ne auttavat hahmottamaan paitsi omaa henkilöhistoriaa, myös laajempia eri yhteisöjen keskenään risteäviä menneisyyksiä. Nyt rinteen puut on kaadettu. Minulla ei enää ole sitä paikkaa, muuta kuin hiljalleen hapertuvissa ja väistämättömästi katoavissa muistoissa. × KOLUMNI SAVU KALLIO P ataleivät ja padel. Ajankohtaisten trendien tarkistukseen riittää nopea vilkaisu Instagramin @keskiluokkameemit-tilille. Työmarkkinoilla milleniaalien uusimpia trendejä on jo usean vuoden ajan ollut loppuunpalaminen. Uupumus, burn out, ystävien kesken burnis. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kun tarkastellaan uupumuksen taustatekijöitä, niiksi määrittyy Terveyskirjaston mukaan usein kohtaamattomuus työn vaatimuksien ja mahdollisuuksien kanssa. Työn rajat tai työtehtävät eivät ole selvät. Väsyneelle on helppoa sanoa, että hänen pitäisi vähentää töitä tai opiskeluja. Mutta miten oppia sanomaan ei? ”Ei, en pysty tekemään tätä työtä nyt.” ”Ei, en pääse töihin tuolloin.” Sana on tuttu terveystiedon tunneilta: Ei on ei. t e rv e ys k i r jas to n m u k a a n tunnetaitoinen ihminen osaa ilmaista omia tunteitaan. Hän kommunikoi tarpeistaan ja rajoistaan ymmärrettävästi ja osaa ottaa toiset huomioon. Suurella osalla meistä on kuitenkin puutteita juuri näissä taidoissa. Se kävi hyvin ilmi, kun Instagramin @pikakahvimemegirl jakoi tilillään syyskuun lopulla seuraajiensa kokemuksia deittimarkkinoilta ja Tinderin swaippailuviidakosta. Lukuisissa kertomuksissa yhdistäviä tekijöitä olivat kommunikaatio-ongelmat sekä tunnetaitojen puute. Miten sanoittaa, miltä minusta tuntuu? Ja jos ei tiedä, miten kertoa se deitille tai seurustelukumppanille? ”Vituttaa?” Jos ensimmäisenä tekee mieli välttää aihetta, kiertää se kokonaan tai alkaa syytellä keskustelukumppania, ei ole ihme, jos keskustelu tuntuu vaikealta. @ p i k a k a h v i m e m e G i r l t i l i n pä i v i t y ks i e n jälkeen kommenteissa alettiin käydä tavallista runsaampia keskusteluja siitä, kuinka ylläpitäjä on kirjoittanut asiasta väärällä tavalla. Seuraavissa julkaisuissa tilin omistaja kertoi, kuinka hänellä ei ole aikaa tai energiaa henkilökohtaiseen neuvontaan. Hän ei hyväksy syyllistäviä tai vaativia viestejä. Palaamme takaisin tunnetaitojen määritelmiin: yksi niistä on omien rajojen tunnistaminen ja asettaminen. Henkilökohtainen turhautuminen, jossa kerrotaan toiselle, mitä hänen olisi pitänyt tehdä tai kuinka väärässä toinen on, ovat esimerkkejä tilanteista, joissa oma tunnetyö ulkoistetaan toisen hoidettavaksi pyytämättä. On eri asia huomauttaa ihmiselle seksistisestä, rasistista käytöksestä tai kirjoitteluista ja pyytää oikaisua asiavirheeseen. Loukkaantuminen tuntemattomalle internetissä, koska hän ei ole heti vastaamassa sinun turhautuneeseen viestiisi, on mielenkiintoinen ilmiö. u u s i m as sa o p e t u s s u u n n i t e l m as sa vuodelta 2014 tunnetaitojen opettelu on kirjattu osaksi opetusta 1.–9. koululuokille. Kuka opettaisi näitä samoja taitoja meille peruskoulumme jo tovi sitten päättäneille? vapaa toimittaja Täältä tulevat Tunnetaidot
• T ylkkärin sisältö muuttui 1980-luvun alkupuoliskolla. 70-luvun poliittinen kinastelu sai tehdä tilaa elokuville, musiikille, teatterille. Lehti alkoi muistuttaa yhä enemmän journalismia keskustelupalstan sijasta. Lehdessä julkaistiin monen aukeaman juttuja ja tunnettujen henkilöiden, kuten Matin ja Tepon, haastatteluja. 70-luvun lopun ylioppilaskunnan romahdus oli tuoreessa muistissa. Päätoimittaja Pekka Reinikainen käsitteli romahdusta artikkelissaan ”Muuten, olen sitä mieltä, että ylioppilaskunta on tuhottava!” (18/83): Viime vuosikymmenen lopulla kalisteli kaapissa pidetty luuranko vihdoin estradille: Kahdeksantuhatpäisellä ylioppilaskunnalla ei itse asiassa ole mitään elävää suhdetta jäsenistöönsä. Mitään opiskelijaliikettä ei ole. On vain yli miljoona markkaa jäsenmaksutuloja vuosittain, ja koneisto, joka on rakennettu kuluttamaan tuo summa. Artikkelissa Reinikainen kirjoitti, että hänen mielestään ylioppilaskunnat tulisi nykymuodossaan lakkauttaa, ja rakentaa alusta alkaen uudelta pohjalta. sy ksy n 1983 vaaleissa epäpoliittiset tahot olivat jyränneet ja puoluepoliittiset ryhmät menettivät paikkoja. Ylioppilaskunnassa oltiin siirrytty yli kymmenen vuoden puoluepoliittisen kauden jälkeen takaisin sitoutumattomaan valtaan. Vaaleissa kymmenen edustajistopaikkaa siirtyi poliitikoilta sitoutumattomille. Suurimmaksi ryhmäksi nousseet lääketieteilijät lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden purkamiseksi (26/83). Lehdessä 1/85 päätoimittaja Mikko Huuskonen haastatteli uutta TYYn pääsihteeriä Jarmo Viinasta TYYn nykytilanteesta ja historiasta. Viinanen kuvaili ylioppilaskunnassa viime aikoina tapahtunutta muutosta: ”Mitä näihin odotettavissa oleviin hallintovaaleihin tulee... opiskelijoiden aktiviteetti on ollut sangen matala aina tuonne kuuskytluvulle asti, jolloin tuli tää boomi, joka jatkui seitkytluvun puolelle ja pitemmällekin. Kaikki kuitenkin ”Olen sitä mieltä, että ylioppilaskunta on tuhottava” tyl 90 34 ylipolitisoitui ja ihmiset karkottuivat." Numerossa 14/88 Kimmo Ketonen pohti korkeakoulutuksen tilaa ja tulevaisuutta Turun yliopistossa. Jutussa oltiin haastateltu eri asiantuntijoita. [Kasvatustieteiden apulaisprofessori Risto] Rinne innostuu puhumaan niiden tieteiden tulosten arvioinnin vaikeuksista, joiden tulokset eivät ole soveltavan tutkimuksen tavoin muutettavissa välittömien voittojen saavuttamiseksi. Esimerkkinä hän mainitsee kansakunnan tulevaisuudenkin kannalta tärkeän historiallisen tutkimuksen. Sen merkitystä ei voida osoittaa jollakin yksinkertaisella numerolla. [Valtio-opin dosentti Heikki] Paloheimo viittaa siihen, että tiedeyhteisön käyttäytyminen voi muuttua niin, että mittarit saadaan näyttämään hyvää tulosta, vaikka tutkimusten sisältö onkin jotain muuta. Esimerkiksi hän ottaa tutkimuksen tulosten mittaamisen tutkimustulosten sivumäärän avulla. Toisena esimerkkinä hän ottaa esille tutkintovaatimusten keventämisen vain sillä perusteella, että korkeakouluissa suoritettaisiin paljon tutkintoja. r au h a n l i i k e o l i lehdessä vahvasti läsnä 80-luvun aikana. Ydinsotaa pelättiin. Päätoimittaja Reinikainen pohdiskeli Euroopan turvallisuustilannetta koko sivun artikkelissaan ”Sota ja rauha – mikä rauha?” lehdessä 8/83. ”Parhaillaan käydään erästä taloudellisen sodan taistelua. Länsi-Eurooppa on siinä mukana tarjoamalla sijoituskohteita amerikkalaisten ns. euro-ohjuksille. Jo pelkkä risteilyohjusten uhka on pakottanut Neuvostoliiton kehittelemään omaa risteilyohjustaan. “ 80-luvulla syntyi Vihreä Liitto. Tätä liikettä käsiteltiin lehdessä erityisesti vuosi kymmenen loppupuolella, kun siitä tuli puolue. Huomattavan usein lehden artikkeleissa mainittiin vaatimus ympäristönsuojelusta oppiaineeksi peruskouluun. Vihreiden edaattori Eliisa Kilpi kirjoitti lehdessä 14/88 YK:n julkistamasta raportista, joka oli juuri ilmestynyt suomeksi nimellä ”Yhteinen tulevaisuutemme”: ”Ympäristöministeriö on pyytänyt raportista lausuntoa mm. ylioppilaskunnilta ja asettanut arvovaltaisen toimikunnan arvioimaan suositusten merkitystä Suomelle. Valtaapitävien punttiin on saatu vibaa. Suomalainen virkamies ei usko edes omia silmiään saati kotimaisia asiantuntijoita. Tarvitaan YK:n asettama arvovaltainen komissio tekemään ympäristöasiat varteenotettaviksi.” REETI JALASMÄKI Turun Ylioppilaslehti täytti 90. Kahlaamme läpi eri vuosikertoja, tällä kertaa 80-lukua. Kuva Ylioppilaskameroiden näyttelystä ylioppilaskunnan avajaisten yhteydestä (19/1983).
• Tilaa Turun ylioppilaslehti Saat kotiisi kuusi kertaa vuodessa teräviä juttuja opiskelijan arjesta, kaupunkikulttuurista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. • Turun yliopiston opiskelijoiden tilausmaksu on 7,95 euroa / vuosikerta. (Maksa ilmoittautumisen yhteydessä). • Muut opiskelijat 11 € / vuosikerta • Normaali tilausmaksu 26 € / vuosikerta Tilaukset: tyl­paatoimittaja@utu.fi
• Kokoomus 2 Kallio Niina 3 Karppi Ville 4 Kesti Roosa 5 Koskelo Katariina 6 Kuusisto Eero 7 Laurila Anna 8 Leponiemi Charlotta 9 Mäkinen Marko 10 Ruohonen Roope 11 Räike Aino 12 Salonen Anna 13 Shpejtim Zhitia 14 Simola Siiri 15 Sivonen Aaro 16 Tolvanen Arvi 17 Tuohimaa Charlotte 18 Turunen Siiri 19 Vartiainen Alexis 20 Wiklund Salla 21 Yli-Jama Maria Soihdunkantajat 22 Ahonen Sami 23 van den Berg Mari 24 Grün Triinu 25 Hakulinen Elias 26 Heliste Samuli 27 Jokela Olli 28 Koho Mikko 29 Kärkkäinen Veera 30 Lahtinen Ville 31 Laitinen Nea 32 Niinistö Julia 33 Niskanen Noel 34 Nousiainen Amanda 35 Nurmi Liina 36 Pitkänen Oliver 37 Rahkola Miikkael 38 Raittila Aki 39 Reunanen Julianna 40 Reunanen Venla 41 Saarinen So? a 42 Salonen Luukas 43 Seppälä Joel 44 Soosalu Joosu 45 Taskinen Juho 46 Ulkuniemi Roosa 47 Varho Verneri 48 Wessman Toni 49 Yamaguchi Riku 50 Ylä-Peräinen Tiia 51 Zachariassen Julius The InternationalE 52 Tippe Pascal 53 Gurgu Marius-Mihail Hybridiaani 54 Pyyhtiä Kimmo 55 Broere Linda 56 Tervo Aki 57 Orava Lauri 58 Toivonen Taru 59 Hakamaa Antti 60 Ristioja Fanni 61 Toivola Sini 62 Heinonen Henri 63 Loimaranta Matti 64 Luomala Niklas 65 Knuutila Sanni 66 Lindfors Jutta 67 Kuuskorpi Miku 68 Ojaniemi Rita 69 Pajunen Veera 70 Wahlsten Aliisa 71 Hietalahti Roosa 72 Komulainen Anita 73 Frisk Linnea 74 Nieminen Maria 75 Läntinen Oskari 76 Tervo Tommi 77 Nyyssönen Jeremi Vaalirengas: Punavihreä kupla Vihreä vasemmisto 78 Allen-Mercier Zoé 79 Elovirta Heidi 80 Eskelinen Julius 81 Haapasaari Aallotar 82 Holopainen Selmi 83 Immonen Ilmari 84 Jormalainen Joonas 85 Jyrkinewsky Pauli 86 Jäntti Jennni 87 Kankus Karo 88 Kallio Savu 89 Kevätluoto Saarni 90 Kiurujoki Katri 91 Krekelä Juhani 92 Kärkkäinen Miikka 93 Laakso Aleksandra 94 Leppäaho Enni 95 Lundmark Suvituuli 96 Malin Milla 97 Metsi Roy 98 Minkkinen Arttu 99 Niemelä Otava 100 Niittumäki Joona 101 Nissinen Pyry 102 Norri Laura 103 Partanen Olavi 104 Rauha Aapo 105 Rinne Leena 106 Ruuskanen Janna 107 Santamäki Dan 108 Sundström Jami 109 Suojama Niko 110 Talonen Jonne 111 Tiihonen Topias 112 Tikkanen Siiri 113 Toivanen Odeya 114 Vierula Sulo Vaalirengas: Punavihreä kupla Vihreä lista 115 Aro Roosa 116 Ilvonen Miro 117 Ketola Julia 118 Kultanen Anton 119 Levänen Sara 120 Marjamaa Aino 121 Nyman Sara 122 Salonen Iida 123 Väisänen Jukka Vaalirengas: Punavihreä kupla Turun sosiaalidemokraattiset opiskelijat 124 Alho Niina 125 Aro Dora 126 Jäntti Wille 127 Kurtti Ville 128 Maunuksela Oskari 129 Saapunki Jesse 130 Saarinen Susan 131 Vanne Miika Vaalirengas: Pyhä kolminaisuus TSE-lista 132 Sand Anna 133 Rautionaho Jenna 134 Kauppinen Santeri 135 Nikula Alina 136 Fahlgren Ellen 137 Kaponen Anna 138 Martela Elmo 139 Kokko Kira 140 Ahonen Suvi 141 Robertsson Kristian 142 Astin Katie 143 Isto Launo 144 Hyytiäinen Matilda 145 Siimento Julia 146 Alm Tuomas 147 Isolauri So? a 148 Koljonen Paavo 149 Wrangell Wili 150 Willman Oskari 151 Arasjärvi Elina 152 Jääskeläinen Milvi 153 Toivola Lauri 154 Aalto Aleksi 155 Tähtinen Samuli 156 Rakkolainen Rami 157 Ojavuo Erika 158 Abdullahi Mohamed 159 Kiviaho Milla 160 Isolauri Frans 161 Salonen Jami 162 Vuori Valtteri 163 Monto Venla 164 Perttula Juho 165 Nissinen Ellen 166 Veijalainen Anna 167 Männistö Emil 168 Patosalmi Paavo 169 Sippola Roosa 170 Hernesniemi Hermanni 171 Mäkelä Noora 172 Koski Pihla 173 Nieminen Elsa 174 Tiitta Akseli 175 Laaksonen Tuike 176 Viljanen Mikael 177 Venäläinen Anton 178 Mäkelä Tiitus 179 Leskinen Atte 180 Suhonen Alexander Vaalirengas: Pyhä kolminaisuus TYY Terveeksi 181 Bhowmik Achol 182 Koivuniemi Lyylia 183 Kokko Mira 184 Kokkonen Aleksi 185 Korteniemi Jenni 186 Koskelin Katri 187 Kuvaja Vilma 188 Mattila Sanni 189 Nuuttila Simo 190 Pulkki Veikko 191 Sajakorpi Suvi 192 Sjövall Carl 193 Soini Martta 194 Suomi Rebecca 195 Valkama Eero 196 Virolainen Aino 197 Yaghi Ali 198 Kauhanen Milka Vaalirengas: Pyhä kolminaisuus Ryhmä Lex 199 Stubb Sini 200 Lassila Lenni 201 Juhakoski Katariina 202 Vihmakoski Frans 203 Kangasluoma Leevi 204 Taavitsainen Santeri 205 Raitanen Eemeli 206 Vahala Kasper 207 Lindqvist Ida 208 Orvasto Pinja 209 Mannonen Eeva 210 Raumonen Nea 211 Palovaara Sonia 212 Keskinen Johannes 213 Malmberg Atte 214 Vainio Mia 215 Köseoglu Sami 216 Rautiainen Aleksi 217 Sorvari Lari 218 Kelokari Linda-Liisa 219 Laaksonen Emma 220 Kujala Inna 221 Rewell Alva 222 Salonen Jimi 223 Antinheimo Olivia 224 Paavola Jimi 225 Koskela Krister 226 Laine Kiira 227 Vuolteenaho Minna 228 Lindqvist Noora 229 Tamminen Amanda 230 Casagrande So? a 231 Hyvärinen Elisa 232 Louhivuori Antti 233 Fonsen Fiia 234 Reiman Roni 235 Kivi Paula 236 Karvanen Elias 237 Mäkikokko Emma 238 Tarvainen Kia 239 Lindqvist Waltteri 240 Palmén Joonas 241 Jussila Ida 242 Jokela Ada 243 Koivunen Eveliina 244 Salonen Teemu 245 Blå? eld Aada 246 Laurinkoski Juuso 247 Saarenmaa Anna 248 Savolainen Lari 249 Sankari Matti 250 Sirola Noora 251 Havuluoto Kaapo 252 Saarinen Camilla Ehdokkaat TYYn edustajistovaaleissa 2021