• 5/2022 5/2022 Haalarimerkkitorilla kuohuu ?6 | Yhteistyö Kiinan kanssa? ?9 Haalarimerkkitorilla kuohuu ?6 | Yhteistyö Kiinan kanssa? ?9 Liikenne menee tunteisiin ?16 | Ajatuksia energiakriisistä ?30 Liikenne menee tunteisiin ?16 | Ajatuksia energiakriisistä ?30 SINFONIAORKESTERIN SINFONIAORKESTERIN SYKSYN SÄVELET SYKSYN SÄVELET
• Työharjoittelumme tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia miten EU toimii. Kesto: Viiden kuukauden palkallinen harjoittelu Euroopan parlamentissa Brysselissä Hakuaika : 28.10. 15.11.2022 Ole mukana muutoksessa ja tulevaisuuden teossa! Lisätietoja: https://epp.group/traineeships EPP-ryhmä palkkaa uusia harjoittelijoita tylkkari.tecci.fi Uudet verkkosivut avautuvat osoitteeseen:
• 18. turunkesayliopisto.fi ALOITA KIELEN OPISKELU kursseja etäopetuksena ja lähiopetuksena . tutustu netissä ! • alkeet arabia, espanja, hollanti, italia, japani, kiina, korea, venäjä • Englannin puheja keskustelukurssi, Espanja 2, Italian keskustelukurssi, Japani 2, Kiinan jatko 2, Korea 2, Korean puhekurssi 2, Norjan alkeet 2, Norjan jatko, Swedish for Beginners, Aktivera din Svenska, Tala svenska på jobbet,... Turun kesäyliopisto alkuvuoden 2023 kurssitarjontaa LYHYTKURSSEJA • Mobiilivideokoulutus 9.2., etäopetus • Sisustamisen perusteet 7.3. alkaen, lähiopetus • Excelja Word-kurssit opiskelijahintaan maksuton webinaari 24.1. klo 17.30 planeetta , yhteisö , yksilö – kestävyyden avainkysymykset ABIKURSSEJA sekä lukion ja peruskoulun kertauskursseja • alkuvuoden kurssivalikoima julkaistaan pian, tilaa tiedot sähköpostiisi! kurssit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille p . 02 232 3302, kesayliopisto @ turunkesayliopisto . fi Kuntoutusja terapiapalvelut, Turku Yliopistonkatu 20, Hansa-korttelin 3. krs coronaria.fi | 010 5258801 NUOTTI-valmennuksesta saat t ukea arjen hallintaan sekä tulevaisuuden suunnitteluun ja opiskeluihin. Itsetuntemuksesi kasvaa ja tunnistat paremmin vahvuutesi ja voimavarasi. Jokainen nuottilainen saa oman valmentajan 5 kk valmennuksen ajalle. Valmennukseen haetaan soittamalla Kelaan p. 020 692 205 ja kertomalla halusta osallistua Coronarian NUOTTI-valmennukseen. Osallistujalle maksuton Kelan palvelu Yksilöllistä tukea arkeen 16–29-VUOTIAILLE Marja-Leena Päkkilä 040 128 6116 | marja-leena.pakkila@coronaria.fi Ota yhteyttä, niin kerron lisää! EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS! Tällä paikalla voisi olla sinun vaalimainoksesi.
• TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 11.11.2022 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 92. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Kira Kokko ULKOASU Toimitus KANSIKUVA CMT ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 10000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 27. tammikuuta 2022. Intohimoista työtä palkatta Meneekö liikenne tunteisiin? Täällä t aas Salaterä selvittää, miten liikennesuunnittelussa pyritään huomioimaan ihmisten käyttäytyminen. Puumalainen haastatteli Keijo Virtasta hänen urastaan kunniakonsulina. Katso kuvat syksyn opiskelijatapahtumista. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Kylmän veitsenterällä ? 5 Uutiset Haalarimerkkitorilla kuohuu Speksin harjoituksissa Sinfoniaorkesterin kuulumiset ? 6, 7 Tutkija Kuoleman äärellä Kiinayhteistyö tieteessä ? 8, 9 Essee Kriiseilyä energiasta ? 30 Kolumni He ovat väärässä, eivät sairaita ? 31 Essee Gimmel 20 vuotta ja viihdekulttuurin muutos ? 32 Luottoresepti Herkulliset kesäkääryleet ? 34 Näkökulma Vaihto-opinnot ovat riskien hallintaa ? 35 sisältö 5/2022 tylkkärille haalarimerkk i !
• pääkirjoitus he rmanni sanke lo Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi P äivät raahautuvat läpi repaleisen kaamoksen. Ilmat viilenevät ja talvi muuttuu päivä päivältä ajankohtaisemmaksi. Asteen hivuttautuessa nollarajan alapuolelle villasukat ovat kovaa valuuttaa. V a lta k u n n as s sa s h ow ’ n on varastanut energiakriisi, joka mietityttää varmasti lähes jokaista. Huoli sähkön riittämisestä on aito. Lähiaikoina ilmenneet ongelmat Olkiluodon toiminnassa ovat luoneet suoraa uhkaa kotien lämmitykselle ja sähkön hinnan karkaamiselle Pohjolassa. Kauhukuvat pitemmistä sähkökatkoksista ajavat pohtimaan erilaisia keinoja säästää energiaa. Kaupungit sekä kunnat ovat vastanneet huutoon laskemalla lämpöä rakennuksissaan muutamalla asteella. Toimenpiteenä kiinteistöjen lämpötilaan vaikuttaminen ei ole silti loputon oikotie onneen. Kosteusongelmia ei kannata hankkia nuukuuden nimissä. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. k o ko n a i s u u d e s sa a n t i l a n n e nostaa tapetille nykymaailman riippuvuuden sähköstä. Siperia opettaa, että jokaisella yhteiskunnalla tulee olla varautumiskykyä energian saatavuuden osalta. Pärjätä täytyy myös, jos sähköä ei välttämättä jostain syystä ole saatavilla töpselistä pitkään aikaan. Katkosten kestäessä mahdollisesti useamman vuorokauden pinnalle nousee laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. s u o m a l a i s e t k y k e n e Vät suuriin muutoksiin, kun on pakko. Energiateollisuuden mukaan kansalaiset ovat toteuttaneet kuuliaisesti toiveita sähkönkäytön vähentämisestä. Sähkönkulutusta on pystytty leikkaamaan 13,5 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. Euroopan unionin pääkallopaikalla meininki on täysin toinen. Brysselissä aikaan on saatu paljon puhetta ja useita kokouksia, mutta vähän villoja. m o n e t e n n u s m e r k i t viittaavat siihen, että ongelmat virtalähteiden parissa eivät jää pelkästään tähän talveen. Rimpuilu ulos energiariippuvuudesta tulee jatkumaan useamman vuoden. Muutos edellyttää, että monen on tarkasteltava ajattelutapaansa energiaan liittyen täysin uudestaan. Katseet kohdistuvat erityisesti ydinvoimakriittisyyteen sekä ympäristöseikkojen painoarvoon tuotantotapojen valinnassa. k äs i t y ks e t e n e r g i a n t u ota n n o s ta eivät ole valitettavasti kuuluneet lähivuosina katajaisen kansan vahvuuksiin. Energia-ala toteutti Suomessa vähän aikaa sitten kuluttajatutkimuksen, jossa selvitettiin mitä energiantuotantomuotoa suomalaiset kannattavat. Tutkimus päätyi yhteenvetoon, jonka mukaan suurin osa suomalaisista ei kannata minkäänlaista tapaa tuottaa energiaa. Lopputulema ei osaltaan kirjoita kunniakkainta lukua kotimaan tarinaan. Sekin pitää kuitenkin nyt pystyä käsitelemään perin pohjin, jotta tehdyistä virheistä voidaan ottaa opiksi. Vähempi ei riitä. Kylmän veitsenterällä
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 uutiset O piskelijoiden keskuudessa suosittuun Facebook-ryhmään: Haalarimerkkitorille aukesi keskustelu 27. syyskuuta koskien Turun haalarimerkki Oy:n, toisinaan myös Merkillinen.fi:nä tunnetun yrityksensiakaspalvelua. Keskustelun aloitti Kuopiossa Itä-Suomen yliopistossa sosiaalipsykologiaa opiskeleva Sonja Soinne. Soinne kertoo aikasemmin tilanneensa merkkejä onnistuneesti Turun Haalarimerkki Oy:lta, mutta oli viimeisimmässä kanssakäymisessä saanut huonoa asiakaspalvelua. s o i n n e o l i tilaamassa merkkiä uudelle Itä-Suomen ylioppilaskunnan alla toimivalle kerholle. Ensimmäisen kerran hän oli lähestynyt Turun Haalarimerkki Oy:tä maaliskuussa, jolloin oli saanut ensimmäisen tarjouksen. Soinne hyväksyi tarjouksen elokuussa ja sai tilauksesta laskun. Laskutustiedot olivat laskussa kuitenkin väärin, joten Soinne lähetti oikeat laskutustiedot takaisin Turun Haalarimerkki Oy:lle sähköpostitse. Tämän jälkeen hän sai vastaukseksi uuden hinnan, joka oli 20 senttiä korkeampi per merkki. s o i n n e k ys e l i sähköpostitse syytä muutokselle muutamaan otteeseen saamatta kuitenHaalarimerkkitorilla kuohuu KIRA KOKKO kaan kunnollista vastausta. Viimeisin viesti, jonka Soinne sai Turun Haalarimerkki Oy:lta oli: “Toivottavasti löydätte kukkarollenne sopivamman tahon. Lisään teidät nyt roskapostilistalle. Viestinne eivät tulee enää perille eikä niitä lueta.” o p i s k e l i ja o n ennen kaikkea hämmentynyt siitä, miten hänen kyselyihin hinnanmuutoksesta lopulta vastattiin. Missään vaiheessa Soinne ei saanut selitystä korotetulle hinnalle. –Olisin ymmärtänyt ihan täysin, jos esimerkiksi merkkien valmistuskustannukset ovat nousseet, heillä olisi ollut erilainen hinnoittelu ylioppilaskunnille tai ihan mitä vaan. Kunhan olisin vain saanut kuulla syyn sille, miksi merkkien hinnat nousivat kiertelyn sijaan, Soinne painottaa. Keskustelunavaus on kerännyt runsaasti kommentteja ja hämmästelyä Facebookissa. Kommenttikenttään on kirjoittanut sekä Sointeen kokemuksen jakavia henkilöitä että Turun Haalarimerkki Oy:n toimintaan tyytyväisiä asiakkaita. t u r u n h a a l a r i m e r k k i Oy:n Tuomas Lehtinen toimi kontaktihenkilönä Sointeen tilauksessa. Hänen mukaansa tilanteen kärjistymiseen taustalla oli vuonna 2021 tehty tilaus, jonka laskua ei ole maksettu. Nyt myös Remontti Ylioppilastalojen edessä on noin kuukauden myöhässä. Uudella pyöräkadulla pyöräilijät ovat etusijalla. uuden tilauksen kanssa lasku jouduttiin lähettämään Sointeelle useampaan otteeseen muutoksien takia. Lehtinen myöntää, että viimeisin viesti ei ollut hyvää asiakaspalvelua ja pahoittelee tilannetta. Lehtinen kertoo, että suurin osa heidän asiakkaistaan ovat tyytyväisiä. Turun Haalarimerkki Oy toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden tulokset ovat olleet hyviä. Tyytymättömät asiakkaat ovat yksittäistapauksia, joita yritys ei toivoisi olevan yhtäkään. – Palvelemme vuosittain tuhansia asiakkaita. Valtaosa on tyytyväisiä ja tilaa myös uudestaan. Tietysti toivoisimme, että tuhansien joukkoon ei mahtuisi yhtään tyytymätöntä asiakasta. Tähän on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota jatkossa, Lehtinen sanoo. Lehtinen pyytää, että vastaavissa tilanteissa oltaisiin suoraan heihin yhteydessä eikä asiaa puitaisi suljetussa Facebook-ryhmässä. –Toivoisin, että tällaisissa tilanteissa oltaisiin suoraan yhteydessä meihin. Mielellään sovimme ja ratkaisemme asiat niin että kaikki ovat tyytyväisiä, Lehtinen toteaa. Upouutta pyöräkatua kampukselle p yö r ä k at u o n uusi tietyyppi, sillä Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattiin vasta vuonna 2017 Joensuuhun. Turun ensimmäinen pyöräkatu on vuonna 2021 remontoitu Kauppias Hammarin katu Vasaramäessä. Rehtorinpellonkadun ja Vatselankadun pyöräkadusta tulee toinen. Remontin valmistuttua pyöräliikenne Rehtorinpellonkadulla ja Vatselankadulla ohjataan ajoradalle. Ajoradalla saa myös autoilla, mutta tarkoitus on, että pyöräilijät ovat etusijalla. Pyöräkadulla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa. Käytännössä autojen täytyy sovittaa nopeutensa pyörien nopeuteen. Jalankulku tapahtuu edelleen jalkakäytävällä. Pyöräkadulle on myös oma liikennemerkkinsä. Liikenneturvan vuonna 2021 tekemässä selvityksessä tosin vain kolmasosa autoilijoista tunnisti liikennemerkin määrittämät säännöt oikein. Liikenneja viestintävirasto Traficom myönsi remontille avustusta jo vuonna 2020 osana viraston kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaa. Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti remontista maaliskuussa. Remontti aloitettiin kesäkuun viimeisellä viikolla. R ehtorinpellonkatu ja Vatselankatu aivan Ylioppilastalojen tuntumassa ovat olleet auki revittyinä kesästä saakka. Remontissa kadut muutetaan pyöräkaduiksi. Samalla uusitaan katujen valaistus ja Rehtorinpellonkadun puut. Alkuperäisen aikataulun mukaan katu olisi valmistunut lokakuun puoleen väliin mennessä. Remontti on kuitenkin venähtänyt, urakoitsijana toimivalta turkulaiselta Resolum Oy:ltä kerrotaan. –Katusaneeraus saatiin aloitettua Resolum Oy:n toimesta noin kuukausi myöhässä resurssipulan vuoksi. Projekti on edennyt myöhäisemmästä aloituksesta huolimatta suunnitelmien mukaisesti”, työmaajohtaja Tuomas Mikkola Resolumilta kertoo. Assarin ullakon tai Turun kauppakorkeakoulun ohi kulkenut ei ole voinut välttyä mittavilta liikennejärjestelyiltä varsinkaan lokakuussa. –Vilkas liikenne on tuonut töiden suorittamiseen haasteita, mutta niistäkin on selvitty, Mikkola myöntää. –Yritämme kovasti saada työmaata kuntoon viikoksi 45, Mikkola täydentää. 6 RASMUS HELANIEMI Kohu sai alkunsa Facebookissa Haalarimerkkitori-ryhmässä. Sivu on tarkoitettu haalarimerkkien myyntiin, ostamiseen, vaihtoon ja lahjoittamiseen.
• Speksit kohdallaan harjoituskauteen rautionaho ja alm ehdolle riina lumme pääsihteerin sijaiseksi pelikaupunki turku hanke käynnissä T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 V iisi paria on levittäytynyt pieneen tilaan. Parit katsovat keskittyneesti toisiaan. Toinen osapuoli pareista alkaa liikkua. Toisen on matkittava samaan tahtiin samaan rytmiin. Joku huudahtaa ilahtuneesti housujensa revenneen. Kymmenpäinen joukko räjähtää nauramaan. k äy n n i s s ä ovat I/O-speksin näyttelijöiden ensimmäiset harjoitukset. Näyttelijöistä noin puolet ovat vanhoja tekijöitä. Toinen puolisko on vastaavasti ensimmäistä kertaa mukana. Roosa Partanen kuvailee syykseen hakeutua speksiin mukaan yhteisön merkityksen. –Vanhemmilta vuosikursseilta on kuulunut speksistä paljon hyvää. Siihen liittyy sellainen tietty yhteisö, Partanen kertoo. Yhteisön merkitys korostuu myös muiden haastateltavien kohdalla. Uudet ihmiset ja ystävien saaminen houkuttavat. Kaikilla on myös palo esiintymiseen. –Odotan ihan puhtaasti, että pääsee lavalle. Siinä ei roolillakaan ole niin väliä, muut haastateltavat hehkuttavat. a l a ko u lu n l i i k u n ta s a l i s s a on jännittynyt tunnelma. Turkulainen humanistispeksi on tänä viikonloppuna kohdannut ensimmäistä kertaa koko työryhmän voimin. Samalla käsikirjoitus kahlataan ensimmäistä kertaa läpi. Paikalla ovat niin ohjaajat, näyttelijät, bändin jäsenet, puvustajat, maskeeraajat, lavastajat kuin muukin taustatiimi. Speksi on iso tuotanto, jossa on paljon liikkuvia osia ja paljon työtä eri tiimeille. Humanistispeksin toinen ohjaaja, Aku-Matti Tapani on ollut mukana toiminnassa alusta asti erilaisissa rooleissa. Hän hehkuttaa speksiharrastuksen monipuolisuutta. Esitys on joka vuosi erilainen ja työryhmä vaihtuu soljuvasti vuosittain. Mukana on joka kerta sekä uusia 7 että vanhoja speksiläisiä. e n s i m m ä i s tä k e r ta a speksin pariin ovat löytäneet tiensä Alina Mälkiä ja Juuso Sintonen. He toimivat speksibändissä. Mälkiä bongasi haun speksiin ystävänsä Instagramista. Bändisoittaminen kiinnosti häntä, joten hän päätti hakeutua mukaan. Hän kertoo käyneensä kerran aiemmin katsomassa speksiä, ja pitäneensä näkemästään. Bändivastaavana toimiva Sintonen sanoo, että ei aikaisemmin uskaltanut hakeutua speksiin. Hän kuuli huhun, että se vie sielun. Sintonen naurahtaa kuitenkin, että ei ollut ottanut huomioon sitä, kuinka hauskaa speksaaminen voisikaan olla. –Tämä on jo nyt antanut enemmän, kuin mikään muu harrastus elämän aikana, Sintonen toteaa. Se on paljon sanottu, kun otetaan huomioon, että speksi on vasta aivan harjoituskautensa alussa. Jotakin maagista speksiyhteisöön täytyy siis liittyä. Turkulainen Riina Lumme on valittu Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerin sijaiseksi nykyisen pääsihteerin jäädessä vanhempainvapaalle. Edustajisto teki asiasta päätöksen lokakuun kokouksessa valintatoimikunnan esityksen mukaisesti. Pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Hänen työkuvaansa kuuluu yleis-, henkilöstöja taloushallinnon tehtäviä. Pääsihteeri toimii ylioppilaskunnan henkilöstön esihenkilönä. Turun yliopisto tutkii ja kehittää pelitoimintaa Turun kaupunkiympäristössä hankkeen voimin. Projektissa keskitytään tutkimaan turkulaisen pelitoiminnan kehitystä sekä pelaamista ja leikkimistä kolmessa eri kaupunkitilassa. Tavoitteena on luoda skenaarioita miten pelitoimintaa voisi kehittää ja tuoda osaksi Turkua. Yksi tutkimuskohde on opiskelijoiden pelija leikkikulttuuri. Hanke kerää parhaillaan kyselyaineistoa turkulaisilta opiskelijajärjestöiltä. Kyselyyn voi tutustua hankkeen verkkosivuilla. TOIMITUS LILLI SIHVONEN HELMI HENELL KIRA KOKKO Sinfoniaorkesteri suuntaa syksyyn S yksy Turun yliopiston alaisuudessa toimivassa sinfoniaorkesterissa Collegium Musicum Turussa eli tuttavallisemmin CMT:ssa on lähtenyt käyntiin mukavasti. Uusia opiskelijoita on tullut toimintaan mukaan ja harjoitukset pyörivät kauppakorkeakoulun Mercatorilla normaaliin tapaan aina tiistaisin. k o n t r as t i k e Vä äs e e n on huomattava. Silloin orkesteri joutui vielä harjoittelemaan Zoomin välityksellä. Orkesterin markkinointivastaava Sanni Männistö kertoo olevansa iloinen siitä, että uudet opiskelijat ovat löytäneet orkesterin. –On ollut ihan superhienoa ja hallitukselle jotenkin merkityksellistä, että on tullut paljon uusia soittajia, Männistö kommentoi. s y ksy n a i k a n a orkesterilla on tulossa vielä kaksi konserttia. Syyskonsertti järjestetään perjantaina 25.11. kello 19 Mikaelin kirkolla sekä addventtikonsertti järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kuoron kanssa samassa paikassa torstaina 9.12. klo 19. Kahden lukuvuosikonsertin lisäksi orkesterin voi tilata esiintymään pienellä kokoonpanolla juhliin. Pienemmällä kokoonpanolla CMT on muun muassa esiintynyt hautajaisissa, häissä sekä vuosijuhlille. –Ihmisten toiveiden ja tarpeiden mukaan järjestyy pienemmätkin kokoonpanot, Männistö valottaa. m ä n n i s tö h a lua a muistuttaa, että orkesterin toimintaan mukaan lähteminen on matalan kynnyksen toimintaa. Orkesteriin ei ole esimerkiksi soittokokeita ja uudet soittajat otetaan lämpimästi vastaan. –Kaikki ovat tervetulleita, Männistö kiteyttää ja päättää. Orkesterin kokoonpanoon kuuluu karkeasti laskettuna noin 50 soittajaa, jotka ovat pääasiassa kaikki opiskelijoita. Orkesterin kapellimestarina sekä taiteellisena johtajana toimii Satu Simola. Turun yliopiston ylioppillaskunnan edustajisto on päättänyt esittää Jenna Rautionahoa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi ja Tuomas Almia Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäseneksi vuodelle 2023. TYYn edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 28.9.2022. SYL:n liittokokouksessa 18.–19.11.2022 valitaan liitolle uusi puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2023. TYYllä on kokouksessa 15 varsinaista edustajaa, joiden lisäksi delegaatioon kuuluu varaedustajia. TOIMITUS Speksi houkuttelee pariinsa aina uusia tekijöitä, mutta myös vanhoilla konkareilla on halu palata takaisin.
• V esa-Matti Loirin televisioidut hautajaiset, kilometrien mittainen jono Kuningatar Elizabethin arkulle ja lukuisia kuuntelukertoja keräävät true crime -podcastit. Mikä kuolemassa kiinnostaa? –Jos kuolema ei olisi mysteeri, yhdistäisi meitä kaikkia ja siihen ei liittyisi niin runsaasti erilaisia tarinoita, se ei kiinnostaisi meitä näin paljoa, väitöskirjatutkija Enni Salo summaa. –Tällaisia aiheita, jotka koskettavat kirjaimellisesti jokaista meistä on aika vähän, Salo jatkaa. s a lo t e k e e väitöskirjatutkimustaan Turun yliopiston uskontotutkimuksen oppiaineeseen. Tutkimus käsittelee kuoleman kuvauksia lasten ja nuorten suosimissa televisiosarjoissa sekä elokuvissa. Tarkastelun kohteina on muun muassa tilannekomedioita ja Disneyn animaatioelokuvia. SKR:n Varsinais-Suomen rahasto on myöntänyt Salolle apurahan tutkimusta varten. Kuolemantutkimus on kiinnostanut Saloa jo yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Graduaihetta suunnitellessaan hän huomasi aiheeseen liittyvän tutkimusaukon. –Lapsien ja nuorien kuluttaman median kuoleman kuvauksia ei ole juurikaan tutkittu, Salo selittää. –Aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty lähinnä aikuisille suunnatun materiaalin, kuten esimerkiksi kauhuelokuvien tarkasteluun, Salo tarkentaa. l a p s e t y m m ä r tävät kuoleman lopullisuuden vasta noin 10-vuotiaina. Tämän vuoksi medialla on iso rooli siinä, minkälaisia käsityksiä lapsille kuolemasta muodostuu. Äkkiseltään voisi ajatella, että lastenohjelmissa ei käsiteltäisi kuolemaa. Kuitenkin monissa lastenohjelmissa ja -elokuvissa nähdään karmivaakin kuolemaan johtavaa väkivaltaa. Näin on esimerkiksi Bambissa, Leijonakuninkaassa ja Notre Damen kellonsoittajassa. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemankuvaukset voivat johtaa siihen, että lapsi luulee kuoleman olevan useimmiten seurausta jonkinlaisesta onnettomuudesta. Todellisuudessa suurin osa esimerkiksi suomalaisista kuolee vanhuuden vaivoihin. L i s ä k s i L a s t e n e L o k u v i s s a ja -sarjoissa kuolemaa ei aina esitetä lopullisena. Kuollut saattaa palata elävien kirjoihin esimerkiksi eläimen tai henkioppaan hahmossa. Tämä voi vääristää lapsen ymmärrystä kuolemasta. Median vaikutusvaltaa lisää myös kuoleman tabuluonne. Monelle aiheesta keskusteleminen on vaikeaa erityisesti silloin, kun kuolemasta pitäisi jutella lapsen kanssa. Kuolema ja siihen liittyvät asiat voivat olla vaikeita aiheita myös aikuisten välisissä keskusteluissa. –Kuolemasta puhumista voidaan pitää sopimattomana tai siitä puhumista saatetaan haluta välttää”, Salo sanoo. t o i s a a lta m e d i a tarjoaa myös työkaluja kuoleman kohtaamiseen ja suremiseen. Läheisen poismenoa sureva voi jakaa muistovideon Youtubessa. Facebookissa edesmenneen profiili voidaan muuttaa muistosivuksi. Sosiaalisessa mediassa on myös mahdollista muistella edesmennyttä yhdessä muiden tämän tunteneiden kanssa. Netissä on jopa sivustoja, joilla läheisen muistolle voi sytyttää kynttilän. v a i k k a t e l e v i s i o s a r j o i s s a kuolemaa käytetään usein juonen edistämiseen, muistuttavat ohjelmat kuolemaa käsitellessään meitä monesti siitä, mikä elämässä on tärkeää. –Esimerkiksi Ensisilmäyksellä-televisiosarjassa yhden hahmon isän kuollessa ystävät osallistuvat hautajaisiin ja auttavat käytännön asioissa. Vaikka suru kuvataan suurena, on ystävyys tärkeä ja keskeinen asia, joka surunkin keskellä kannattelee, Salo toteaa, Televisiosarjoissa tai elokuvissa nähdyt kuoleman kuvaukset saattavat myös rohkaista ihmisiä keskustelemaan kuolemasta läheistensä kanssa, mikä voi vähentää kuolemaan liittyviä ahdistuksen tai pelon tunteita. –Tutkimuksellani haluan murtaa kuoleman tabuluonnetta ja lisätä avointa keskustelua aiheesta, Salo päättää. Mikä kuolemassa kiinnostaa, Enni Salo? Media on mullistanut kuoleman käsittelyä ja rituaaleja. Somessa ei voi välttyä surevien henkilökohtaisilta muisteloilta. Ilmiö aiheuttaa monissa hämmennyksen tunteita. tutkija E NN I SA L O historian havinaa historian havinaa MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? 9.11. 1932/15 KYMMENVUOTIAS YLIOPPILASKUNTA K Y M M E N E N V U OT TA O N LY h Y T A I K A j A h Y V I N Vä h ä N E N N äT Tä ä S E L L A I S E E N A j A N j A K S O N K U LU E S S A S I I r T Yä h I S TO r I A A N . S E L L A I S E N A L AT I VA I h T U VA N , A L AT I U U S I U T U VA N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N E L ä M ä S S ä M E r K I T S E E K Y M M E N E N V U OT TA K U I T E N K I N ä ä r E T Tö M ä N PA L j O N . S E L L A I S E N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N VA I h E I S TA E I N Y K Y P O LV I T I E dä M U U TA K U I N V I I M E K S I M E N N E E T V U O d E T . A L K U V U O d E T OVAT E N ä ä VA I N A S I A K I r j O I S S A j A VA I N 10V U OT I S j U h L A A N VA L M I S T U VA h I S TO r I I K K I VO I VA L A I S TA N I I Tä Tä r K E I Tä A I KO j A , j O L LO I N Y L I O P P I L A S K U N N A N TO I M I N TA A h A h M OT E LT I I N j A LU OT I I N . Bilevideokilpailun voittaja! Syksyn bilevideokilpailu on päättynyt ja voittaja selvinnyt. Valinta ei ollut raadille helppo, sillä kaikki toimitukseen saapuneet videot koskettivat, viihdyttivät ja herättivät ajatuksia. Kilpailun voittajaksi valikoitui video " Anteeksi päätoimittaja anteeksi että olen myöhässä toivottavasti voit huomioida tämän videoleikkeen." Teos valloitti tuomariston sydämet ja antoi sanalle viihdetaiteilija aivan uuden merkityksen. Onnittelut voittajalle sekä kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille. Voittaja voi hakea muumimukinsa toimituksesta. Oletko utelias näkemään kilpailutyön? Seuraa Tylkkäriä Instagramissa ja nykäise päätoimittajaa hihasta, niin saattaa onnistaa. 8 LAURA MILLASNOORE
• historian havinaa historian havinaa MITÄ TAPAHTUI 90 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? Turussa piispanmunkki on tunnettu herkku, mutta muualla Suomessa munkista käytetään eri nimeä. Osalle piispanmunkkiväännössä kyse on kotiTEKSTI JALMA RI SALATE RÄ KUVAT TOIMIT US 9.11. 1932/15 KYMMENVUOTIAS YLIOPPILASKUNTA K Y M M E N E N V U OT TA O N LY h Y T A I K A j A h Y V I N Vä h ä N E N N äT Tä ä S E L L A I S E E N A j A N j A K S O N K U LU E S S A S I I r T Yä h I S TO r I A A N . S E L L A I S E N A L AT I VA I h T U VA N , A L AT I U U S I U T U VA N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N E L ä M ä S S ä M E r K I T S E E K Y M M E N E N V U OT TA K U I T E N K I N ä ä r E T Tö M ä N PA L j O N . S E L L A I S E N j ä r j E S Tö N K U I N Y L I O P P I L A S K U N N A N VA I h E I S TA E I N Y K Y P O LV I T I E dä M U U TA K U I N V I I M E K S I M E N N E E T V U O d E T . A L K U V U O d E T OVAT E N ä ä VA I N A S I A K I r j O I S S A j A VA I N 10V U OT I S j U h L A A N VA L M I S T U VA h I S TO r I I K K I VO I VA L A I S TA N I I Tä Tä r K E I Tä A I KO j A , j O L LO I N Y L I O P P I L A S K U N N A N TO I M I N TA A h A h M OT E LT I I N j A LU OT I I N . Bilevideokilpailun voittaja! Syksyn bilevideokilpailu on päättynyt ja voittaja selvinnyt. Valinta ei ollut raadille helppo, sillä kaikki toimitukseen saapuneet videot koskettivat, viihdyttivät ja herättivät ajatuksia. Kilpailun voittajaksi valikoitui video " Anteeksi päätoimittaja anteeksi että olen myöhässä toivottavasti voit huomioida tämän videoleikkeen." Teos valloitti tuomariston sydämet ja antoi sanalle viihdetaiteilija aivan uuden merkityksen. Onnittelut voittajalle sekä kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille. Voittaja voi hakea muumimukinsa toimituksesta. Oletko utelias näkemään kilpailutyön? Seuraa Tylkkäriä Instagramissa ja nykäise päätoimittajaa hihasta, niin saattaa onnistaa. N euvostoliiton hajottua 1992 puhuttiin historian lopusta. Olihan länsimaalainen demokratia yhteiskuntaratkaisuineen ja arvoineen voittanut. Maailmalle oli näytetty kiistattomasti, että oli vain ajan kysymys, milloin muutkin tulisivat järkiinsä ja valitsisivat demokratian. Venäjän ja Naton pysyvä yhteisneuvosto luotiin 1997, Kiina liittyi maailman kauppajärjestöön 2001. Kaikki näytti menevän suunnitelman mukaan. Mitä läheisempää yhteistyötä tehtiin sekä mitä enemmän ystävyyskaupunkeja ja kulttuurivaihtoa oli, sitä nopeammin sääntöperustainen maailmanjärjestys ja sen tuoma pysyvä rauha leviäisivät. Vapaudesta tuli oletettua, avoimuudesta itseisarvo ja keskinäisriippuvuudesta vakauden tae. Miksi ylioppilaskunta Miksi ylioppilaskunta vastustaa vapaata tiedettä? vastustaa vapaata tiedettä? TUOMAS ALM TURUN YLIOPPILASKUNTA HALLITUKSEN JÄSEN TURKU t i e t e e l l i s e n t u t k i m u ks e n perusperiaatteisiin kuuluu tieteen vapaus ja avoimuus. Yliopistoautonomia perustuu sille ajatukselle, että tieteen täytyy olla politiikan yläpuolella ja sen ulottumattomissa. Tieteen tulisi aina kaikissa tilanteissa pyrkiä totuuteen ja tutkitun tiedon avulla palvella ihmiskuntaa. Avoimuus on tämän tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä, uusimman tiedon kaikkien saatavilla – ja kaikkien kritisoitavissa Miksi ylioppilaskunta sitten haluaa politisoida tiedettä ja riistää avoimen tieteen tuomat edut yhteiskunnalta? 24. helmikuuta Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan. Yli kymmenen vuoden jatkuvasti kasvaneesta aggressiosta huolimatta tämä tuli monelle yllätyksenä. Vapaaseen, avoimeen ja vakaaseen kansainväliseen ympäristöön tottuneet eivät kaikista merkeistä huolimatta voineet kuvitella, että näin kävisi. t i e t e e l l i n e n y h t e i s t yö perustuu olettamalle, että monikansallisissa ja moniäänisissä työryhmissä kaikki osapuolet tuovat pöytään oman osaamisensa ja näkemyksensä. Tämä johtaa monipuolisempaan ja laadukkaampaan keskusteluun ja siten parempaan ratkaisuun. Laadukkaan lopputuloksen on kuitenkin tarkoitus palvella yhteiskuntaa. Ei tehostaa sen pahimpia rikoksia itseään kohtaan. y l e i s r a d i o k i r j o i t t i 31 tammikuuta suomalaisten korkeakoulujen saattavan tietämättään osallistua Kiinan sotavoimien kehittämiseen tai ihmisloukkausten edistämiseen. Tämä tapahtui kuukausi sen jälkeen, kun Opetusja kulttuuriministeriö oli varoittanut yliopistoja siitä, että Kiina ei jaa suomalaisten yliopistojen arvoja. Valtio käyttää tiedettä omien ideologisten tavoitteidensa edistämiseen. Suojelupoliisi oli ennen tätä varoittanut yliopistoja lukuisia kertoja tutkijoidensa kytköksistä valtiollisiin toimijoihin. k e h ota n y l i o p i s to ja kaikkialla tarkastelemaan kriittisesti yhteistyökumppaneitaan ja projektejaan. Naiiviuden tuomat haitat ovat kiistattomat. Niistä on varoitettu useita kertoja. Yliopistojemme tehtävä on edistää vapautta. Ei edistää kansanmurhaa tai joukkotuhontaa. 9 Suurvaltakilpailun arvioidaan kiristyvän tulevina vuosikymmeninä. Kansainvälinen yhteistyö on yliopistoille tärkeää ja välttämätöntä. Sinisilmäisyyten ei kuitenkaan ole varaa.
• Pitk ään odo tetu t kink erit Syksy on opiskelijakulttuurin kannalta oikeaa kulta-aikaa. Kampukset täyttyvät eläväisistä opiskelijatapahtumista sekä värikkäistä haalareista. Tapahtumia on ollut paljon ja opiskelijoita tavannut kaupungin katukuvassa useita kertoja viikossa. KUVAT & TEKSTIT: TOIMITUS 10
• Speksikkäässä avauksessa sekä tanssijat että innokkaat ständäilijät eläytyivät tapahtumaan joka solullaan. Paikalla tapahtumaa oli seuraamassa noin 300 ihmistä.
• Historiallinen Vanha Suurtori sai Avajaiskarnevaalien järjestämispaikkana monelta vierailijalta mainion arvosanan. Avajaiskarnevaalit ovat Turun yliopiston ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan vuosittain järjestämä tapahtuma, jolla aloitetaan yhteinen akateeminen vuosi. 12
• 13 Tunnelma on ollut korkealla ja hymy herkässä molemmilla puolilla tapahtumien pöytiä.
• Haalarikansa on moneen ottaen puhunut tapahtumien yhteydessä opiskelijoiden yhteisöllisyyden tärkeydestä sekä siitä, kuinka vaivannäkö ja aktiivisuus opiskeluaikana kannattaa ja maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. 14
• Seuraavaksi opiskelijat saavat suurin joukoin liikkeelle TYYn vuosijuhlat sekä itsenäisyyspäivän soihtukulkue. Vuosijuhlat koostuvat cocktail-tilaisuudesta, pääjuhlasta sekä seuraavan päivän silliaamiaisesta. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue on turkulaisten ylioppilaiden yhteinen kulkue sankarihaudoille juhlistamaan itsenäisyyspäivää.
• Liikenne menee Liikenne menee tunteisiin? tunteisiin? TEKSTI JALMARI SALATERÄ KUVAT VEETI KAURISTO
• 18 T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 "Turuss "Turuss aakin keskust kin keskust aa h h aalut lut aa aan pitää t n pitää t aassaapuolipuolisesti k sesti k aaikkien liikennemuotojen t ikkien liikennemuotojen t aavoitett voitett aaviss viss aa." ." 19
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 P yrin välttämään Aninkaistenkatua aina keskustassa liikkuessani. Olen tiedostamatta oppinut suunnittelemaan reittini muita katuja pitkin. Tänään päätän kävellä katua pitkin. Kuulen läpiajoliikenteen jylinän Puutorille asti. Käännyn alas kohti jokirantaa enkä kuule melun seassa omia ajatuksiani. Katu on harmaa ja mielenkiinnoton. Aistini turtuvat, kun autot kiitävät lujaa vierestä ohi. Suorassa rivistössä seisovat talot muodostavat tuulitunnelin, jonka seinämiä nuollen kylmä syystuuli hönkii kasvoilleni katupölyä.Näen lopulta tuomiokirkon ja käännyn joella Vähätorin suuntaan. Liikenteen melu vaimenee ja huomaan, etten ole tällä kertaa ainoa jalankulkija. Turku haluaa siirtää ihmisiä autoista kestäviin kulkutapoihin, mutta se vaatii muutoksia aistittavassa ympäristössä ja ihmisten käytöksessä. Tähän mennessä siinä ei ole onnistuttu. I hmiset eivät ole robotteja, vaan tuntevia organismeja. Liikennesuunnittelijoiden täytyy tietää, miten ihminen toimii, sillä hmiskäytös johtaa ihmiselle erilaisiin lopputuloksiin. Heidän täytyy ymmärtää fysiikkaa, mutta olla myös empaattisia ihmisiä kohtaan. Liikennettä ei suunnitella kuten sähköverkkoa, jossa sähköllä ei ole tunteita. Aalto yliopiston liikennetekniikan apulaisprofessori Miloš Mladenovi?in mukaan käytöksen muuttaminen liittyy liikenteen hyvinvointija päästötavoitteisiin. Hänen laitoksellaan ihmisen käytöksen ymmärtäminen on aloittavien liikennetekniikan opiskelijoiden ensimmäisen luennon aihe. Suomessa liikennesuunnittelua ei ole perinteisesti nähty monitieteellisenä alana, vaan jokainen on opiskellut tiukasti omaa alaansa. Liikennesuunnittelu koostuu kuitenkin myös sosiaalitieteistä ja muista tieteenaloista. Kun sosiaalitieteitä ei aikoinaan huomioitu liikennesuunnittelussa, nousi taloustieteestä tuttu homo economicus liikenneopintojen esikuvaksi. Ihminen haluttiin nähdä rationaalisena toimijana. Uusklassisen taloustieteen perinne muuttui käyttäytymistaloustieteen myötä. Ihminen tekee pelkästään yhden päivän aikana niin paljon valinoja, ettei niistä jokainen ole rationaalinen. Ihmismieli synnyttää tapoja, joista muotoutuu rutiineja. Yksi tällainen on kulkutavan valinta. "Se tulisi ymmärtää tapana, eikä yksinkertaisena rationaalisena valintana, joka pohjautuisi vain rahaan tai matkan ajalliseen kestoon.” Liikennekäyttäytymiseen liittyy myös kognitiivinen dissonanssi. Suomalaiset arvostavat luontoa, mutta samalla autolla liikkuminen ei ole kovin luontoystävällistä. Samoin osalla suomalaisista on edelleen halu asua metsän keskellä kaukana muusta asutuksesta, mutta liikenteen päästöjen kautta sillä on ulkoisvaikutuksia sekä kotimaassa että ulkomailla, koska päästöt ovat globaaleja. S iirtyminen yksityisautoilusta kestäviin kulkutapoihin on käytöksen muuttamista. Monilla sektoreilla päästöjä on onnistuttu vähentämään, mutta liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut haastavaksi. Muutos vaatisi arvojen, tapojen, kokemusten ja elämäntapojen muuttamista. Turun alueella kasvihuonekaasujen päästöjä on pudotettu 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, mutta katuja tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vain 29 prosenttia. ”Me emme halua käsitellä tätä käytöksen muuttamista, sillä liikenne rakentuu ihmiskäytöksen ympärille. Olemme välttäneet tätä kysymystä, koska se on vaikea, eikä ihmisiä ole koulutettu ymmärtämään käytöksen muuttamista.” Suomessa liikenteen sähköistäminen nähdään hopealuotena, emmekä uskalla keskustella liikenteen hinnoittelusta tai autoliikenteen rajoituksista, joita olisi esimerkiksi pysäköintipolitiikka. Tienkäyttömaksuilla pyrittäisiin muuttamaan ihmisen käytöstä kestävämpään suuntaan. Tällä hetkellä Suomi on Kyproksen lisäksi ainoa maa Euroopassa ilman minkäänlaisia tienkäyttömaksuja. Liikenteen hinnoittelun lisäksi ihmiskäytöstä voidaan muuttaa maankäytöllä. 1700-luvulla aloitettu isojako kasvatti välimatkoja, mikä näkyy yhä maaseudulla. Kun liikennettä on samalla nopeutettu, on ihmisen päivittäin kulkema matka pidentynyt. Matkoihin käytetty aika ei ole juurikaan muuttunut. Turussa ihmisten käytöstä on pyritty muuttamaan erilaisilla kampanjoilla ja viestinnällä. Tämä ei ole yhtä toimiva ratkaisu kuin poliittisten linjausten ja kaupunkitilan fyysinen muuttaminen. ”Ilman muutoksia infrastruktuurissa ja tapakulttuurissa emme tule saavuttamaan hyvinvointija päästötavoitteitamme.” Muutokset katutilan jakamisessa taas vaativat poliittisia päätöksiä, jotka vesittyvät monesti vaatimukseen liikenteen tasapuolisuudesta. Turussakin keskusta halutaan pitää tasapuolisesti kaikkien liikennemuotojen tavoitettavissa. ”Jokainen kulkumuoto ei voi liikkua keskustassa tasapuolisesti. Kyseessä on yksinkertainen fysiikka ja fyysiset rajoitteet kaupunkitilassa.” Mladenovi?in mukaan suomalaiset ovat kiinnittäneet erityistä huomiota kotona vietettyyn aikaan Alvar Aallosta lähtien. Kodeista on suunniteltu suuria. Julkiseen kaupunkitilaan ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota. ”Jos kadut on pyhitetty liikenteelle, tulisi tilaa olla myös oleilulle. Tarvitsemme tilaa, jossa voimme viettää aikaa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämä on oleellista myös demokratian kannalta.” Varoittavaksi esimerkiksi Mladenovi? nostaa Yhdysvallat, jossa ihmiset eivät elä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa esimerkiksi kahviloissa tai joukkoliikenteessä. Sama kehityskulku on rantautunut myös Suomeen keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten myötä. Mladenovi? toivoo käytöksen muutosta myös tulevilta insinööreiltä siinä, että uskalletaan suunnitella rohkeasti uutta. Se taas vaatii uskoa poliittiseen tukeen ja ymmärrystä ihmisistä. ”Jos emme ymmärrä ihmisiä, emme ansaitse olla insinöörejä.” Liikennesuunnittelu on muutakin kuin katujen piirtämistä. Suunnittelijan pitää ymmärtää ihmisen käytöstä ja sitä, miten ihminen aistii tai tuntee. Ilman ymmärrystä ihmisistä emme saavuta liikenteen päästötavoitteita. ? 19
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 " Näkö " Näkö aaistien huomioiminen ohj istien huomioiminen ohj aa aa aasem sem aakkaa aavoitusvoitustt aa, j , j aa esteettiset esteettiset aarvot pyritään huomioim rvot pyritään huomioim aa aan puisn puisto to aalueiden suunnitteluss lueiden suunnitteluss aa." ." 21
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 "" A Aiv iv aan ydinkeskust n ydinkeskust aast st aakin löytyy kin löytyy epämiellyttäviä epämiellyttäviä aalueit lueit aa. . A Anink nink aaistenk istenk aadun dun täyttää k täyttää k aatupöly j tupöly j aa melu. K melu. K aatu ei tu ei herätä mielenkiinto herätä mielenkiinto aa, v , v aa aan n selkään puh selkään puh aalt lt aa aa kk aatukuiluss tukuiluss aa kylmä kylmä tuuli." tuuli." T urussa kaupunki on linjannut keskusta-alueen katutilakäytön tärkeysjärjestykseksi jalankulku, pyöräliikenne, joukkoliikenne, jakeluliikenne ja autoliikenne. Tavoite on siis muuttaa ihmisten käytöstä kestävän liikenteen suuntaan. Ihmisen käytöksen miettimisellä on Turun kaupunkitilassa pitkät perinteet, Turun kaupungin liikennesuunnittelija Taneli Pärssinen kertoo. Turvallisia ja sujuvia ratkaisuja on mietitty ihmisen käyttäytymisen kautta. Se, mikä on tulkittu turvalliseksi tai sujuvaksi, on vaihdellut aikojen saatossa. Ihmisen käyttäytymisen myötä kaupunkitilaa muutetaan. Esimerkiksi akateemisen Hesburgerin takana olevien liikennevalojen valo-ohjaus poistetaan jalankululta sekä pyöräliikenteeltä. ”Se tehdään sen takia, jotta risteys tulisi paremmin ihmisten käyttäytymistä, koska tällä hetkellä se ei ole intuitiivinen.” Kaupungin sisällä eri yksiköillä voi olla erilaisia ajatuksia ihmiskäytöksen huomioimisesta. "Turussa liikennesuunnittelu haluaisi ajoradoista mutkittelevia, jolloin kadut olisivat turvallisempia, mutta kunnossapito haluaa suorat ja leveät tiet", Pärssinen selventää. Materiaalivalinnoilla on mahdollista muuttaa ihmiskäytöstä. Esimerkiksi jalkakäytävät ovat laatoitettuja, mikä ohjaa ihmisiä oikealle väylälle. Liikennesuunnittelijoiden tahtotila on tuoda tätä laajemmin kaupunkiin. ”Pidemmällä aikavälillä materiaalit kertoisivat ihmisille väylän tarkoituksen.” Tällöin ihmiset oppisivat huomaamattaan, että laatoitettu väylä on jalankululle, punainen asfaltti pyöräliikenteelle ja musta asfaltti autoliikenteelle. Sen sijaan ihmisen aisteja ei juurikaan mietitä liikennesuunnittelussa. Esimerkiksi Kupittaa tai Länsikeskus eivät ole aisteja miellyttävää kaupunkia, Pärssinen miettii. Aivan ydinkeskustastakin löytyy epämiellyttäviä alueita. Aninkaistenkadun täyttää katupöly ja melu. Katu ei herätä mielenkiintoa, vaan selkään puhaltaa katukuilussa kylmä tuuli. Ihmisen aistien kannalta Pärssinen nostaa hyviksi esimerkeiksi Vähätorin, Tuomiokirkkotorin ja Läntisen Rantakadun, joilta autoliikenne on poistettu. ”Ympäristö on vaihteleva. Siellä on puita ja kauniita taloja, eikä jatkuvaa melua. Samoin mittakaava on ihmisläheinen.” K aupungit puhuvat mieluummin esimerkiksi ympäristövyöhykkeistä eikä tienkäyttömaksuista. Haitallisen käytöksen muuttamisesta ei puhuta suoraan vaan kiertoilmauksin. Muutokset kaupunkitilassa vaativat poliittisia päätöksiä, mutta yksittäinen liikennesuunnittelija jää kauas poliittisista elimistä. Pärssinen kokee saaneensa turkulaisiin pääsääntöisesti yhteyden siinä, miksi muutoksia kaupunkitilaan tehdään. Ihmiset eivät aina kuitenkaan hyväksy sitä, että heidän käytöstään pyritään muuttamaan. ”Siitä emme ehkä puhu niin suoraan kuin pitäisi. Tavoite on nostaa kestävien kulkumuotojen osuutta, mutta käytännössähän se tarkoittaa autoliikenteen rajoittamista.” Pärssinen pohtii, että liikennesuunnittelijat haluaisivat tuoda enemmän ihmiskäytöstä ja aisteja ymmärtäviä suunnitelmia, mutta ajoittain rohkeus puuttuu ehdotuksista. ”Pelkäämme jo valmiiksi vastaanottoa. Mitä jos tämä ehdotus ei mene läpi?" Turussa liikennesuunnittelun resurssit ovat niukat. Jos suunnitelma ei ota tuulta alleen, tarkoittaa se työtuntien heittämistä hukkaan. Aikaa on niukasti rohkeille suunnitelmille, jotka vaatisivat enemmän työtä myös liikennesuunnittelulta. Kaupunki suunnittelee tämän myötä sekä moderneja yksisuuntaisia pyöräteitä että vanhentuneita ”kevyen liikenteen väyliä”, joissa pyöräliikenne on pakotettu jalankulun kanssa samaan tilaan, eikä ihmiskäytöstä ole huomioitu. Mikäli uudempi insinöörisukupolvi suunnittelee ihmiskäytöstä ja aisteja huomioivaa kaupunkia, mutta vanhempi sukupolvi ei huomioi sitä, on lopputuloksena eri väylien tilkkutäkki. L ainsäädäntö kiinnittää aisteista eniten huomiota kuuloaistiin liikennemelun kautta ja näköaistiin esimerkiksi kulttuurihistoriallisen ympäristön suojelussa. Melulle altistuneiden määrää pyritään vähentämään esimerkiksi maankäytöllä ja keskittämällä liikennettä kaupunkien pääverkoille, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Henna Hovi kertoo. Tutkimuksissa on havaittu myös kaupunkivihreän pehmentävän ääniympäristöä, vaikkakaan se ei vähennä desibelien määrää. Näköaistien huomioiminen ohjaa asemakaavoitusta, ja esteettiset arvot pyritään huomioimaan puistoalueiden suunnittelussa. Kaupunkien kalustevalinnoilla on mahdollista huomioida ihmisen tuntoaistit. Liikennesuunnittelussakin tuntoaisteja mietitään esimerkiksi pyöräliikenne huomioiden. ”Ei saa tulla liikaa töyssytystä tai epätasaisia pintoja, koska polkupyörä on herkkä pinnan epätasaisuuksille.” Helsingissä on käytössä katuverkon jäsentelyperiaatteet. Jalankulkijan aisteja ei pystytä huomioimaan samaan tapaan Punavuoressa kuin Itäväylällä, jossa jalankulkija on alisteinen autoliikenteelle. Sen sijaan paikalliskaduilla ihmisläheisyys ja jalankulkija olisivat ykkösiä. ”Autoliikenne määrittää pitkälti meidän mahdollisuudet tehdä aisteja huomioivaa kaupunkiympäristöä. Se on niin tilaa vievä kulkumuoto, josta on myös ulkoisvaikutuksia.” Turussa ja Helsingissä jalankulun kulkutapaosuus on suuri. Hovin mukaan jalankulun kulkumuoto-osuus ei ole oleellisin asia kävely-ympäristön parantamisen tavoitteena, vaan huomio pitäisi kiinnittää ihmisten oleskeluun ja ympäristön viihtyisyyteen. Suomessa syksyt ovat pimeät ja sateiset, mutta oleskeluinfraa on Hovin mukaan mahdollista tehdä myös muut vuodenajat huomioiden. Tukholmassakin on talvikatuja. ”Ihmiset eivät ehkä istu kaljaterassilla marraskuussa, mutta samalla tavalla liikuntarajoitteiset tai vanhemmat ihmiset tarvitsevat oleskeluinfraa.” ? 21
• T urussa ja Helsingissä on nähty viime kesien aikana kesäkatuja. Hovi toimi Helsingissä kesäkatujen projektipäällikkönä. Turussa kesäkatu pystytettiin Kristiinankadulle ja Helsingissä kesäkaduiksi valittiin paikalliskatuja, joissa oli sinne kuulumatonta läpiajavaa autoliikennettä. Kaupunkilaiset haluavat lisää vehreyttä.Helsingin kaupungin tutkimuksessa 70 % kaupunkilaisista halusi lisää katupuita ja muuta katuvihreää, vaikka se tarkoittaisi pysäköintipaikkojen vähenemistä. Helsingissä kesäkadun päämäärä oli luoda miellyttävää ääniympäristöä ja rauhallisen liikkumisen kaunista kaupunkitilaa, Hovi kertoo. Kesäkatujen elementit valittiin siten, että ne vaihtelivat katuosuuksittain. Tavoite oli tuoda ”metsä kaupunkiin”. Kyseessä oli kesän ajan kokeilu, joka ei sellaisenaan vaikuta koko liikennekulttuuriin. ”Liikennekulttuuri ei ehdi kauheasti muuttua, jos muutamalla kadunpätkällä on tuollaisia ratkaisuja.” Hovin mukaan lapset ovat hyvä indikaattori. Jos lapset viihtyvät kadulla, viihtyvät yleensä myös aikuiset. Helsingissä kesäkatujen avulla huomattiin, että lapset uskalsivat leikkiä katualueilla, jotka oli kokonaan suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä. Mikäli kadun geometriaa antaa myöden korkeille nopeuksille, ajavat ihmiset lujempaa maasta riippumatta. ”Se ei ole mikään kulttuurillinen asia. Alankomaissakin infra vaikuttaa kulttuuriin. Sielläkin autoilijat ajavat lujaa, jos ei ole hidastetöyssyjä.” ×
• "L "L aapset ov pset ov aat hyvä t hyvä indik indik aa aattori. Jos ttori. Jos ll aapset viihtyvät pset viihtyvät kk aadull dull aa, viihtyvät , viihtyvät yleensä myös yleensä myös aaikuiset." ikuiset."
• Tarkkaavaiseltakin turkulaiselta voi keskustan vilinässä jäädä huomaamatta rakennusten seiniä koristavat kyltit. Kauppatorin laidalla sinistä ristiä reunustavat laakerilehdet. Läntisellä rantakadulla kruunun alla seisoo leijona. Vieraita kirjaimia ja kirkkaita värejä. V irola is ta dipl om a tiaa T urussa V irola is ta dipl om a tiaa T urussa
• KUVAT & TEKSTI KUVAT & TEKSTI JULIAN JULIAN PUUMALAINEN PUUMALAINEN V irola is ta dipl om a tiaa T urussa V irola is ta dipl om a tiaa T urussa
• K ilvet ovat merkkejä ulkovaltojen edustuksesta. Ne koristavat kunniakonsulaatteja. Torin laidalla lukee Greece, Aurajoen rannassa Belgie. Suomessa on yhteensä noin kaksisataa kunniakonsulia, joista yli kaksikymmentä toimii Turussa. Tehtävä edellyttää yhteiskunnallista verkottuneisuutta. Halukkaita on useita. Kolme sinistä leijonaa korostivat aikanaan päärakennusta Yliopistonmäellä. Turun yliopiston pitkäaikaisin rehtori Keijo Virtanen eläköityi toissa vuonna pestistään Viron kunniakonsulina. "Tehtävä on osittain samanlainen kuin suurlähettilään, tosin ilman diplomaattisia oikeuksia. Ylläpidetään ja edistetään maiden välisiä taloudellisia ja kulttuurisia suhteita kaikilla kunniakonsulille sopivilla tavoilla’", Virtanen tiivistää. t e h tävä o n sivutoiminen. Käytännössä kunniakonsuli täydentää maansa edustustoverkkoa tarjoamalla apua, välittämällä todistuksia ja edistämällä maan etuja. Virtasen mukaan tehtävään ajaa ennen kaikkea aito kiinnostus ja rakkaus maata kohtaan. Kunniakonsulille ei makseta palkkaa. Useimmiten tehtävään valikoituu uraa jo tehnyt henkilö. "Kunniakonsulin tulee olla sopiva edustamaan maata", Virtanen jatkaa. Suurlähetystöt hoitavat poliittisia tehtäviä ja viranomaistyötä. Ne edistävät ulkoja kauppapolitiikkaa ja tarjoavat kansalaisja konsulipalveluita. Lähetystöt sijaitsevat useimmiten maan pääkaupungissa: lähellä parlamenttia ja ihmisiä, joihin suhteita halutaan ylläpitää. Tällöin diplomaatin on helppoa käydä ministeriön tai yrityksen kuultavana. Pienillä valtioilla ei ole suurlähetystöjä kaikissa maissa. Kyse on resursseista sekä poliittisesta ja taloudellisesta merkityksestä. Suomen kohdalla pienet maat pitävät tyypillisesti suurlähetystöjään Tukholmassa, mistä käsin ne edistävät suhteitaan kaikkiin pohjoismaihin. Näin toimivat esimerkiksi Pohjois-Korea ja Qatar. y h d e l l ä m a a l l a voi olla vain yksi suurlähetystö toisessa maassa. Jos suhteiden edistäminen tai toimiva viranomaistyö sitä vaatii, voi maassa toimia myös konsulaatti. Konsulaatit tai lähetystöjen yhteydessä toimivat konsulivirastot hoitavat käytännön asioita: passien tai henkilökorttien välittämistä. Ne tarjoavat myös apua vaalien alla tai hädän tullen. Venäjällä on pääkonsulaatti Turussa ja konsulaatti Ahvenanmaalla. Suomella taas on Moskovan suurlähetystön lisäksi pääkonsulaatti Pietarissa ja konsulaatit Petroskoissa sekä Murmanskissa. Isossa valtiossa passin tai avun saaminen olisi hankalaa ilman konsulaatteja. Pienelle valtiolle kunniakonsulaattiverkosto on tärkeä kanava ylläpitää suhteita. Turun Hondurasin kunniakonsulaatti on maan ainut virallinen edustusto Suomessa. "Käsitykseni mukaan Viro laskee aika paljon kunniakonsulien varaan, erityisesti taloussuhteiden edistämisessä", arvioi Virtanen. Islannin, Espanjan ja Kreikan kunniakonsulaattien kyltit koristavat torin laidoilla olevia pankkeja. Taloudellisesti verkostoituneet henkilöt selvästi kiinnostavat valtioita. "Mehän olemme erilaisia. Minulla ei ollut ensisijaisesti taloudellisia suhteita, vaan osaamiseni keskittyi yliopisto-, yhteiskuntaja kulttuurisuhteiden edistämiseen." Virtanen päätyi tehtävään kutsusta. Vuonna 2001 Viron suurlähetystö otti yhteyttä muun muassa Turun kaupungin ja yliopiston johtoon. Tarkoituksena oli perustaa maan ensimmäinen kunniakonsulaatti Varsinais-Suomeen. Virtanen erottautui kokemuksella yliopistoyhteistyöstä Itämeren alueella. "Ajattelin, että mikäs siinä, että kokeillaan tätä", Virtanen naurahtaa. t u r u n y l i o p i s to sä ät i ö ylläpitää Alvar Aallon ainutta Baltian maissa toteutettua rakennusta Villa Tammekannia Tartossa. Tutkijat voivat vierailuillaan työskennellä ja majoittua siellä. Säätiö järjestää myös vuosittaisia matkoja Saarenmaalle. Vuoden 1961 Wienin yleissopimus loi säännöt maiden väliselle diplomatialle. Sopimukseen kirjattiin periaate diplomaattisesta koskemattomuudesta. Periaatteen tarkoituksena on taata virkamiesten koskemattomuus ja suoriutuminen tehtävistään maiden välisten suhteiden kiristyessä. Vastaanottajavaltion tuomiovalta tai verotus ei koske heitä. Sopimus velvoittaa sen ratifioineita 193 valtiota. Periaatteen takia poliisilla on erityinen velvollisuus puuttua ilkivaltaan suurlähetystöjä ja konsulaatteja kohtaan. Toisaalta poliisilla ei periaatteen takia ollut neljä vuotta sitten oikeutta puhalluttaa Kristiinankadulla kolaroinutta Venäjän konsulaatin työntekijää. Ulkovaltojen edustajat ovat laissa tavallisen kansalaisen yläpuolella. Diplomaattia voidaan sakottaa laittomasta pysäköinnistä, muttei häntä voi velvoittaa maksamaan sakkoa. Kunniakonsuleita taas ohjaa vuonna 1963 tehty konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus. Käytännössä tehtävänkuva on edustuksellinen ja rajatumpi kuin suurlähetystön. "Suurlähetystö hoitaa passien ja henkilökorttien käsittelyn, mutta ne voi hakea myös kunniakonsulaateista’’, Virtanen avaa työnjakoa. Hänet tunnettiin Viron kunniakonsulien maailmanmestarina. Turun kunniakonsulaatista haetaan Viron passeja kaikkein eniten, noin 700 kappaletta vuodessa. "Sinänsä totuudenmukaisesta määrästä laskettiin leikkiä", kertoo Virtanen hymyillen. Hän korostaa virolaisen vähemmistön kokoa ja yhteyksien merkitystä. Lounais-Suomi on iso alue. Kunniakonsulilla riittää tekemistä. V i r tas e n e l ä kö i dy t t yä vuonna 2012 kunniakonsulaatti muutti Vanhalle Suurtorille Varsinais-Suomen Viro-keskuksen yhteyteen. Kolme sinistä leijonaa ovat nykyään Brinkkalan talon sisäpihalla. Viro-Keskus on monipuolinen virolaisten asiointija kohtaamispaikka. Siihen kuuluu yli 500 jäsentä. Yhteistyö kunniakonsulaatin kanssa on aktiivista. Passia haettaessa tarjotaan mahdollisuus osallistua keskuksen toimintaan. Virtasen aikana Viron itsenäisyyspäivää juhlittiin Turun yliopiston tiloissa Turun yliopistosäätiön tukemana. Lisäksi oli vuosittaisia seminaareja Viron Suurlähetystössä, Turun kaupungin järjestämiä tilaisuuksia ja vierailuja kunniakonsulien kesken. "Edustamista oli usein. Olen sitä mieltä, että kunniakonsuleilla on merkitystä’’, hän arvioi. Virtasen mukaan rehtorin ja kunniakonsulin tehtävät osin integroituivat toisiinsa. "Vuonna 2007 suurlähetystöstä otettiin yhteyttä, että silloinen presidentti Toomas Hendrik Ilves haluaa tulla Turun yliopistoon pitämään luennon", hän kertoo. ’’Kumman hommaa se sitten oli, rehtorin vai kunniakonsulin?’’ Sopimus konsulisuhteista ei ulottanut diplomaattista koskemattomuutta Virtaseen. "Mullekin ilmoitettiin rekisterikilpiin saatavasta kunniakonsulin plakaatista. En kuitenkaan koskaan sellaista hankkinut. Kyllä mä olisin parkkisakot saanut joka tapauksessa", Virtanen kertoo. Yksi Virtasen tehtävistä oli auttaa ja avustaa virolaisia. Välillä soittoja tuli keskellä yötä, kun passia tarvittiin nopeasti. Apu saatiin usein Viro-keskuksesta tai suurlähetystöst ’’Mitään levottomuuksia ei juurikaan tullut’’, hän täsmentää. s u u r l ä h e t ys tö j e n r o o l i korostuu etenkin kriisitilanteissa. Kun Afganistanista evakuoitiin kansalaisia tai tsunami tuhosi hotelleja Thaimaassa, auttoivat lähetystöt. Kriisitilanteilla voi olla myös toinen puoli. Ulkopolitiikka toteutuu suurlähetystöissä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, uutisoitiin usean valtion karkottavan venäläisiä diplomaatteja. Karkottaminen tai puhutteluun kutsuminen on äärimmäinen, mutta tyypillinen keino toteuttaa ulkopolitiikkaa kiristyneissä suhteissa. Virtasen mukaan Suomen ja Viron väliset suhteet ovat erittäin hyvät. Ajoittain käydään keskustelu Viron itsenäistymisestä ja suomalaisten aiemmasta isoveliasenteesta. Silti hänkin on joutunut kriisitilanteeseen. Turun puukotuksen aikaan Virtanen ihmetteli kotinsa parvekkeella poliisiautojen määrää torilla. Vain tunti uutisten jälkeen tuli puhelu Viron suurlähetystöstä. "Ei tiedetty oikein, mistä on kyse. Suurlähettiläs oli hyvin huolestunut ja ilmoitti tulevansa Turkuun", hän kertoo. Virtanen vietti illan lähettilään kanssa. He kävivät laskemassa kukkalaitteen torin laidalle. "Tilanne kuvaa tietyllä tavalla kunniakonsulin tehtävää: tulee olla ajan hermolla", hän tiivistää. 26
• ? ”Tilanne kuvaa tietyllä tavalla ”Tilanne kuvaa tietyllä tavalla kunniakonsulin tehtävää: kunniakonsulin tehtävää: tulee olla ajan hermoilla." tulee olla ajan hermoilla." ?
• v i r ta s e n a lo i t ta e s s a juhlittiin Viron jälleenitsenäistymisen kymmenettä vuosipäivää. Maa ei tuolloin vielä kuulunut Euroopan unioniin, euroon tai Natoon. Kun Virtanen pohtii menneitä vuosikymmeniä, juolahtaa hänelle mieleen yksi asia. "Viro on kehittynyt todella paljon hämmästyttävän lyhyessä ajassa’’, Virtanen luonnehtii. Esimerkkeinä hän mainitsee koulutuksen tason ja sähköisen äänestämisen. Laivalla saapuessa kehityksen näkee jo kaukaa. "Jos katsot Tallinnaa niin valtavia pilvenpiirtäjiähän siellä on", Virtanen havainnollistaa. Neuvostoliiton raunioista on noussut edelläkävijä monella alalla. Shanghain yliopistovertailussa Tartto on kivunnut Turun rinnalle ainoana virolaisena yliopistona tuhannen parhaan joukkoon. "Myös automatkoilla olen konkreettisesti huomannut, kuinka tieverkostot ovat kehittyneet. Itsenäistymisestä on kulunut jo yli 30 vuotta. Se on jo pitkä aika, mutta meikäläisen ajattelussa ja tunnossa se oli melkein eilen’’, hän jatkaa. k u n v i r ta s e n tuli perustella kunniakonsulaatin tarpeellisuutta lähti hän kaukaa historiasta. "Ruotsin valtakunnan vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Toiseksi vanhin Tarttoon 1632 ja kolmanneksi Turkuun 1640. Ihmisten väliset suhteet ovat lyhyitä verrattuna valtioiden välisiin suhteisiin. Vuosien varrella Virtanen ehdotti useasti eläköitymistä pestistä. "Lähetystöstä sanottiin, että ole nyt vielä vuosi tai kaksi.’’ Täytettyään 75 vuotta hän päätti eläköityä. Halukkaiden joukosta uudeksi kunniakonsuliksi valittiin Andrus Junolainen, meriteollisuusja telakka-alaan keskittyvän R&M Ship Technologies Finland Oy:n toimitusjohtaja. Viron kunniakonsulaatin toiminta on edelleen aktiivista. Yliopistoyhteistyö Tarton kanssa on ollut selvästi tärkeää Virtaselle. Hän puhuu kokemuksista hymyssä suin. Lopussa hän vakavoituu hieman. "Täytyy valitettavasti todeta sellainen juttu, että Tarton virallinen ystävyyskaupunki on Tampere." × 28 Tylkkäri hakee järjestöjä jakamaan lehtiä Turun ylioppilaslehti hakee TYYn piirissä toimivia järjestöjä jakamaan Turun ylioppilaslehteä lehtitelineisiin ja TYS:n kohteisiin keväällä 2023. Lehti ilmestyy kevään aikana alustavasti kolme kertaa tammikuun ja kesäkuun välillä. Varsinainen jakeluaikataulu sovitaan järjestön kanssa kunkin lehden ilmestymispäivän mukaan. Jakopäivä on yleensä ilmestymisviikon perjantai. Kriteerinä valinnassa otetaan huomioon työtehtävän edellyttämän henkilöreservin ja työtehtävään sitoutumisen osoittaminen hakemuksessa sekä tehtävästä saatavan palkkion tarpeellisuus järjestön varainhankinnalle. Edellytyksenä on myös, että TYYn järjestöllä on Ytunnus ja että TYYn järjestö on ennakkoperintärekisterissä. Y-tunnus ja tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta tulee kirjata hakemukseen. Mikäli käytettävissä on lehtien kuljetukseen soveltuva kulkuneuvo, katsotaan se eduksi hakemuksessa. Kulkuneuvon käytöstä toteutuneet kustannukset korvataan. Ilmoittakaa hakemuksessanne haetteko kaupunkijakelijan, ständivai TYS-jakajan tehtävää. Ständijako Tylkkärillä on noin 30 lehtitelinettä eri puolilla kampusta ja kaupunkia. Palkkio kevään kolmen telinejakelun hoitamisesta on yhteensä 400 euroa. TYS-jako Turun ylioppilaslehden jokainen numero jaetaan TYS:n asuntoihin mm. Ylioppilaskylän ja Halisten alueella. Tammi-kesäkuulle 2023 jakoa toteuttamaan valitaan kaksi järjestöä, joista molemmilla on kaksi jakokertaa (viimeinen jakokerta on yhteinen). Järjestölle maksetaan yhteensä 600 euron palkkio. Kaupunkijakelu Tylkkärin kaupunkinumero jaetaan Turun keskustassa suoraan kaupunkilaisille käteen. Kaupunkijaosta maksetaan 500 euron palkkio. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee lähettää viimeistään 1.12.2022 klo 23.59 sähköpostitse osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ”Jakeluhakemus kevät 2023”. Valinnan tekee hakemusten perusteella Turun ylioppilaslehden johtokunta joulukuun 2022 aikana. Lisätietoja: Päätoimittaja Hermanni Sankelo (tyl-paatoimittaja@utu.fi), puh. 045 356 4517
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 Essee: Kriiseilyä energiasta ? 30 ? 30 Kolumni: He ovat väärässä, eivät sairaita ? 31 ? 31 Essee: Gimmel 20 vuotta ? 32 ? 32 Luottoresepti: Makoisat kesäkääryleet ? 34 ? 34 Lääketieteen opiskelijan Mira Kokon kokkikirjan syövereistä paljastuu kesäkääryleiden resepti.
• O nnekkaita ovat he, jotka tällä hetkellä asuvat asunnoissa, joissa sähkö kuuluu vuokraan tai joiden määräaikaiset sähkösopimukset ovat vielä voimassa. Sähköyhtiöitä hakeutuu konkurssiin toinen toisensa perään, mikä johtaa yhä useampiin äkillisiin sopimusten purkamisiin. Parin vuoden takaisista sähkön hinnoista voi vain haaveilla tänä päivänä. Sähkön hinnan nopea kallistuminen on monen asian summa, mutta suurimpana syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Venäjä laittoi kaasuhanat hiljalleen kiinni vastineena Euroopan asettamille pakotteille. Venäjältä ostettu maakaasu on halvempaa kuin nyt Norjasta ja Iso-Britanniasta tuleva, minkä takia sähkön hinta on nyt noussut Euroopassa. Eniten energiakriisi on osunut Saksaan ja Ranskaan, joiden sähkönsaanti on ollut vahvasti rakennettu Venäjältä saatavan maakaasun varaan. t ä l l ä h e t k e l l ä monen kuluttajan valinta on pörssisähkö, koska kiinteähintaiset sopimukset ovat kalliita, eikä määräaikaisia sopimuksia tehdä enää kovinkaan paljoa, saati edullisesti. Pörssisähkössä hinta vaihtelee markkinahinnan mukaan tunneittain. Sen hinnat ovat tyypillisesti edullisimmillaan iltaisin, öisin sekä viikonloppuisin. Pörssisähkö kannustaa oman sähkönkäytön tarkkaan seuraamiseen, koska kulutuksella on suora vaikutus sähkön hintaan. Sähkön kuukausikeskihinta on ollut vuosia alle 10 snt/kWh. Tällä hetkellä se pyörii jossain 20 snt/kWh tienoilla. On ennustettu, että kuukauden keskihinta tulee nousemaan jopa lähes 50 snt/kWh korkeuteen. Esimerkiksi pelikoneen käyttäminen 3 tuntia vuorokaudessa on kuukaudessa aikaisemmin maksanut 2 euroa, maksaa tällä hetkellä 3 euroa ja loppuvuodesta 8 euroa. Nousu on siis huomattava. e n i t e n sä h köä kotitalouksissa kuluttavat lämmitys sekä koko ajan päällä olevat kodinkoneet, kuten jääkaappi ja pakastin. Suurin osa nykyään käytössä olevista valaisimista on onneksi LED-valoja, jotka eivät kuluta paljoakaan energiaa. Jos asunnossa on kuitenkin vielä hehkulamppuja, ne kuluttavat huomattavasti enemmän sähköä LED-valoihin verrattuna. Puhelimen lataus tai kannettavan tietokoneen käyttö eivät ole suuria energiasyöppöjä, mutta pöytäkone kuluttaa taas jo paljon enemmän. Panostamalla energiatehokkaisiin kodinlaitteisiin on pitkällä aikavälillä mahdollista säästää huomattavia summia rahaa. Kodin kylmälaitteet ovat nyt myös tärkeää optimoida oikein, jotta ylimääKriiseilyä energiasta T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 essee TEKSTI KIRA KOKKO KUVITUS TOIMITUS räinen kulutus minimoidaan. Monelle oman sähkön kulutuksen seuraaminen on uusi asia. Sähkö on ollut pitkään niin edullista, että ei ole ollut väliä pyöriikö pesukone mihin kellonaikaan ja kuinka pitkään tai jääkö televisio vahingossa päälle pidemmäksikin aikaa. Pari vuotta sitten käytiin keskustelua siitä, että onko sähkö jopa liian halpaa. Todella alhainen sähkön hinta ei kannusta kestävään energian käyttöön, eikä vastuullisiin valintoihin. Jos sähkö on niin edullista, ettei omaa kulutustaan tule seurattua lainkaan, on se mielestäni liian halpaa. m o n i Va l i t t e l e e sitä, kuinka ei pääse nyt enää käymään saunassa päivittäin tai kuinka joutuu kiinnittämään huomiota sähkönkulutukseensa, koska sähkö on niin kallista. Monet ovat vasta nyt miettineet, että pitäisikö vanha ja paljon energiaa kuluttava kodinkone vaihtaa uuteen ja vähemmän kuluttavaan vaihtoehtoon. Aiemmin sähköautoja on voinut ladata ilmaiseksi muun muassa ostoskeskuksien parkeissa, mutta pikkuhiljaa nämäkin latauspisteet ovat muuttumassa sähkön hinnan kohoamisen myötä maksullisiksi. On jokseenkin surullista, että energian runsas kulutus alkaa kiinnostaa monia vasta siinä vaiheessa, kun se osuu omaan kukkaroon. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 28. heinäkuuta. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 31. maaliskuuta. Suomalaiset kuluttavat maapallon varat siis jo ennen huhtikuuta. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan koko ihmiskunnan tarpeet. Suomalaisten ylikulutuksen yksi suurimmista syistä on energiantuotanto. On tärkeää muistaa, että länsimaiden ylikulutuksesta maksavat ensimmäisenä muut 30 maat. Suomalaiset saavat rauhassa kuluttaa ennen kuin ilmastokriisi iskee hengenvaarallisesti tänne Pohjolaan. Tällä hetkellä on jo maita, jotka kärsivät tulvista, metsäpaloista, kuivuudesta sekä merenpinnan kohoamisesta ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomalaisten ylikulutuspäivä on pysynyt samoilla kuukausilla jo kymmenen vuotta. Kulutus ei siis ole vähentynyt merkittävästi ainakaan tällä mittarilla, vaikka ilmastokriisi on ollut tapetilla moneen otteeseen viimeisen vuosikymmenen aikana. i n t i a l l a e i esimerkiksi ole ylikulutuspäivää ollenkaan. Jos kaikki kuluttaisivat samalla tavalla kuin keskiverto intialainen, tarvittaisiin 0,7 maapalloa. Intian kulutus valtiona on suuri, mutta yksilön tasolla intialaiset kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin suomalaiset. Monesti törmää väitteeseen, ettei suomalaisen kuluttajan kannata välittää ilmastonmuutoksesta, koska isot maat kuten Intia ja Kiina kuluttavat niin paljon jo yksinään. Myös Kiinan ylikulutuspäivää vietetään huomattavasti myöhemmin kuin Suomen, eli tänä vuonna 2. kesäkuuta. On siis epäreilua hakea omalle toiminnalle hyväksyntää verukkeella, että Suomi valtiona on pieni tekijä ilmastonmuutoksen suhteen, kun suomalaiset kuluttavat yksilöinä moninkertaisesti enemmän, kun monet muut maapallon asukkaista. Sitä haluaisi uskoa, että energiakriisi viimeistään kannustaa ihmisiä säästeliämpään energiankäyttöön. Kuitenkin Euroopan vihreä siirtymä hidastuu vääjäämättä, kun puoliteholla käyneet kivihiilitehtaat ja ydinvoimalat otetaan uudelleen käyttöön, jotta saataisiin lisää energiaa. Vastauksena energiakriisiin ei siis ole ensisijaisesti energian vähentäminen vaan pohdinta, että mistä energiaa nyt saadaan nopeasti ja halvalla. Kuulostaa jopa hieman absurdilta, että yrityksiä ylistetään siitä, että ne sulkevat mainosvalot yöksi ja tarkistavat, että laitteisto on energiatehokasta. Sähkön hinnan kallistuminen saa yritykset sekä valtiot tekemään toimenpiteitä, jotka olisi ilmastokriisin takia pitänyt tehdä jo vuosia sitten. e n e r g i a n sä äs tä m i s e e n o n pyritty keksimään keinoja jo pitkään. Katuvalojen energiankulutuksesta sekä asuintilojen lämpötiloista on puhuttu vuosia ilmastoaktivistien toimesta. Kuitenkin katuvaloja on ruvettu himmentämään vasta nyt ja asuntojen sekä toimitilojen lämpötiloja laskemaan. Tarve näille muutoksille olisi ollut jo aikoja sitten. "Mistä halpa sähkösopimus?" on varmaankin yksi kysytyimpiä kysymyksiä netin keskustelupalstoilla tällä hetkellä.
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 s u o m e s sa e i ole totuttu sähkön puutteeseen, ja sähkökatkot ovat erityisesti kaupunkialueilla olleet pitkään harvinaisuus. Yleinen ajatusmalli on ollut, että sähköä on aina saatavilla pistorasiasta. Monelle realiteetit siitä, mistä sähkö oikeasti tulee, on kadoksissa. Voisi jopa sanoa, että loputtoman sähkön ajatellaan kuuluvan ihmisen perusoikeuksiin. Ehdotukset sähkön rajoittamisesta kuulostavat hurjilta, koska suurin osa ei ole edes osannut kuvitella tällaisen tilanteen mahdollisuutta. Osittain tuntuu jopa siltä, että energiakriisin edetessä ollaan palaamassa ajassa taaksepäin. Säikähdys sähkön loppumisesta on saanut ihmiset ostamaan muun muassa kamiinoita sekä puuta ennätystahtiin. Nyt ihmiset pohtivat sitä, miten lämmittää asunto muilla keinoin kuin sähköllä, jotta asuminen tulisi halvemmaksi. Mielenkiintoista on myös seurata, että mitä tapahtuu esimerkiksi vuorokauden ympäri auki oleville kaupoille. Iskeekö energiakriisi myös isoihin kauppoihin niin, että ne joutuvat säästämään sähköä aukioloaikoja lyhentämällä? e n e r g i a k r i i s i l l ä o n myös merkittävä vaikutus talouteen. Se sekä inflaatio ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa sekä aiheuttaneet epäluottamusta taloustilanteeseen. Talouskasvu heikkenee ja epävarmat ennusteet energiakriisin takia ovat kasvattaneet Suomen talouden taantuman uhkaa. Tilanne ei näytä hyvältä oikeastaan kenenkään kannalta. Energiakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen on vaikeaa ennustaa, mutta vaikuttaa siltä, ettei tilanne kovin nopeasti ainakaan parane. Energiakriisi ei ole mikään ohimenevä tapahtuma, jonka jälkeen voimme taas jatkaa niin kutsuttua normaalia elämää. Palaaminen vanhoihin kulutustottumuksiin ei ole ilmastokriisin takia mahdollinen. Energiakriisi ei mene pois odottamalla, vaan jokaisen meistä olisi viimeistään tässä vaiheessa hyvä kiinnittää huomiota omaan kulutukseen ja vähentää sitä. Yhden kotitalouden energiansäästössä ei ehkä ole numeerista merkitystä isossa mittakaavassa, mutta kun kaikki vähentävät, niin silloin vaikutus kokonaiskulutukseen on merkittävä. m o n i o p i s k e l i ja kokee stressiä sähkön kallistumisen takia. Moninkertaistunut sähkölasku tuntuu tiukassa budjetissa varsinkin, kun inflaation takia myös kaikki muut kulut kallistuvat. Halpaan energiaan on ehtinyt jo tottua, joten yhtäkkinen muutos tuntuu suurelta. Koko ajan saatavilla oleva loputtomalta tuntuva energia ei kuitenkaan ole ihmisille perustarve, vaan mukavuus. Kenenkään ei tarvitse pitää valoja päällä jokaisessa huoneen nurkassa jatkuvasti tai pitää televisiota päällä koko iltaa. Kallistunut energia on hyvä viimeinen tuuppaus kohti vihreämpiä valintoja. n y t j o s koskaan on meillä kaikilla mahdollisuus oppia seuraamaan ja vähentämään omaa kulutustamme. Jokaisen arkisilla pienillä valinnoilla on yhteen laskettuna suuri merkitys, eikä omaa runsasta energiankäyttöä voi perustella sillä, ettei se vaikuta isossa mittakaavassa mitenkään. Omien kulutustottumusten sekä talouden seuranta luonnistuu varmasti meiltä kaikilta, kunhan vain jaksaa nähdä hieman vaivaa. × maat. Suomalaiset saavat rauhassa kuluttaa ennen kuin ilmastokriisi iskee hengenvaarallisesti tänne Pohjolaan. Tällä hetkellä on jo maita, jotka kärsivät tulvista, metsäpaloista, kuivuudesta sekä merenpinnan kohoamisesta ilmastonmuutoksen seurauksena. Suomalaisten ylikulutuspäivä on pysynyt samoilla kuukausilla jo kymmenen vuotta. Kulutus ei siis ole vähentynyt merkittävästi ainakaan tällä mittarilla, vaikka ilmastokriisi on ollut tapetilla moneen otteeseen viimeisen vuosikymmenen aikana. i n t i a l l a e i esimerkiksi ole ylikulutuspäivää ollenkaan. Jos kaikki kuluttaisivat samalla tavalla kuin keskiverto intialainen, tarvittaisiin 0,7 maapalloa. Intian kulutus valtiona on suuri, mutta yksilön tasolla intialaiset kuluttavat huomattavasti vähemmän kuin suomalaiset. Monesti törmää väitteeseen, ettei suomalaisen kuluttajan kannata välittää ilmastonmuutoksesta, koska isot maat kuten Intia ja Kiina kuluttavat niin paljon jo yksinään. Myös Kiinan ylikulutuspäivää vietetään huomattavasti myöhemmin kuin Suomen, eli tänä vuonna 2. kesäkuuta. On siis epäreilua hakea omalle toiminnalle hyväksyntää verukkeella, että Suomi valtiona on pieni tekijä ilmastonmuutoksen suhteen, kun suomalaiset kuluttavat yksilöinä moninkertaisesti enemmän, kun monet muut maapallon asukkaista. Sitä haluaisi uskoa, että energiakriisi viimeistään kannustaa ihmisiä säästeliämpään energiankäyttöön. Kuitenkin Euroopan vihreä siirtymä hidastuu vääjäämättä, kun puoliteholla käyneet kivihiilitehtaat ja ydinvoimalat otetaan uudelleen käyttöön, jotta saataisiin lisää energiaa. Vastauksena energiakriisiin ei siis ole ensisijaisesti energian vähentäminen vaan pohdinta, että mistä energiaa nyt saadaan nopeasti ja halvalla. Kuulostaa jopa hieman absurdilta, että yrityksiä ylistetään siitä, että ne sulkevat mainosvalot yöksi ja tarkistavat, että laitteisto on energiatehokasta. Sähkön hinnan kallistuminen saa yritykset sekä valtiot tekemään toimenpiteitä, jotka olisi ilmastokriisin takia pitänyt tehdä jo vuosia sitten. e n e r g i a n sä äs tä m i s e e n o n pyritty keksimään keinoja jo pitkään. Katuvalojen energiankulutuksesta sekä asuintilojen lämpötiloista on puhuttu vuosia ilmastoaktivistien toimesta. Kuitenkin katuvaloja on ruvettu himmentämään vasta nyt ja asuntojen sekä toimitilojen lämpötiloja laskemaan. Tarve näille muutoksille olisi ollut jo aikoja sitten. kolumni olavi partanen K ärsin reseptilääkkeiden väärinkäyttöön liittyvistä ongelmista 2015–2021. Ensimmäiseen kolmeen vuoteen minulla ei ollut ongelmia arjen asioissa, mutta sitten ongelmia alkoi kerääntyä. Ongelmien vyyhti oli äitynyt siihen pisteeseen, jossa muiden ihmisten neuvoista ei ollut enää avuksi. Olin niin katkeroitunut, etten välittänyt tekojeni seurauksista. r e i lu v u o s i sitten aloin tehdä hyviä valintoja. Nyt kaikki on taas ennallaan. Elämänhallintataitoni ovat paremmat kuin koskaan. ”Ennallaan”, koska en koe, että olisin loppujen lopuksi sen kummempi ihminen kuin noina kuutena vuotena tai niitä ennen. Usein etenkin entisen narkkarin suusta kuulee puhuttavan todellisesta minästä, joka oli hukassa vaivaisina vuosina. Ikään kuin hän olisi aitona selvin päin kovin viaton. Sitten jokin kosminen voima oli saanut otteen hänen sielustaan. Valheellinen minä pääsi valloilleen. t o d e l l i n e n m i n ä on yksi niistä monista kerronnallisista piirteistä, joilla huumeiden käyttäjät sysäävät vastuustaan omista huonoista valinnoistaan itsensä ulkopuolisiin tekijöihin. Toinen klassinen esimerkki ilmiöstä on ajautuminen vääriin piireihin. Kukaan ei koskaan myönnä kuuluvansa tällaiseen piiriin. Aina sellaiseen ajaudutaan. Joku ajautuu SYL hallitukseen, toinen taas Tylkkärin toimitukseen. e s i m e r k e i s tä k äy vät myös erisyiset vaikeudet. Narkkarilla oli joko vaikea lapsuus, työtai kouluhuolia. Puoliso oli jättänyt tai vastaavaa. Totta kai minullakin oli tällainen tekosyy. Sellainen on helppo ottaa puheeksi. Luultavasti kaikilla on elämässä usein kuormittavia vaiheita ja moni meistä kärsii traumoista. Sympatia on siis taattua. Lähes yhtä moni taistelee vaikeuksiensa kanssa sortumatta huumausaineisiin. Koska tästä asiasta on vaikea sanoa väärinkäyttäjälle suoraan, itselleen valehtelu saa jatkua. j o p e l k k ä nimitys huumeaddikti on osoitus ilmiön olemassaolosta. Vaikka jotkin lääkeaineet: etenkin bentsot ovat vahvaa riippuvuutta aiheuttavia, niin loppujen lopuksi niistäkin luopuminen on ihmisen oma valinta. Kokemusta on. Kun toistuvasti vääriä valintoja tekeviä ihmisiä pidetään addikteina ja usein vieläpä sairaina, pahimmat kärsijät ovat itse väärinkäyttäjät. Ihmisillä on synnynnäinen kyky tehdä sekä todella huonoja että todella hyviä päätöksiä. Kliseehän se on, mutta käytännön elämässä kertaa toisensa jälkeen, se osoittautuu vaikeasti iskostettavaksi tosiasiaksi. Kirjoittaja ei pidä hyvää mielenterveyttä oikeutena, vaan ansiona. He ovat väärässä, eivät sairaita "Lähes yhtä "Lähes yhtä moni taistelee moni taistelee vaikeuksiensa vaikeuksiensa kanssa sortumatta kanssa sortumatta huumausaineisiin." huumausaineisiin."
• M erkkipäivän kunniaksi olen verestänyt muistoja ja kuunnellut läpi bändin koko tuotannon. Tekosyylle oli käyttöä, sillä minä vilpittömästi pidän Gimmelin musiikista. Syyttäkää nostalgiaa, jos haluatte, mutta mielestäni Lentoon on bändin paras kokonaisuus. Se on tarttuva, melodinen ja hauska, mutta myös yllättävän monipuolinen. Välillä flirttaillaan särökitararockin tai lattaripopin kanssa. Pikkusiskoni kanssa kuuntelimme debyyttiä niin uutterasti, että osaan edelleen kaikki sanoitukset ulkoa. Keksimme yhtyeelle jopa uuden biisin, jonka sanoitus kertoi uutuuttaan kiiltävästä tatuoinnista. Vuosia myöhemmin löysin Gimmelin kakkosalbumin Kaksi kertaa enemmän silloisen puolisoni arkistoista. Pidän varsinkin kappaleesta 2X, joka syntikkakoukkuineen ja jyräävine rumpukomppeineen on täysin uskottavaa poprockia. Yhtyeen kolmannen julkaisun Pisaroita ja kyyneleitä metsästin kirpparilta. Siitä kuulee jo, että bändin paukut alkoivat loppua ja tuottajaporras säästi parhaat ideat muille artisteille g i m m e l i n ko l m e l l a laulajalla ei ollut isompaa vaikutusvaltaa yhtyeen julkisuuskuvaan tai musiikkiin. Biiseistä ja tuotannosta vastasi lähinnä Risto Asikainen, joka aiemmin oli häärinyt muun muassa Nylon Beatin takapiruna. Gimmelin isoimman hitin Etsit muijaa seuraavaa sanoitti ”Sipi Castrén” eli Ilkka Vainio, jonka kynästä oli aiemmin syntynyt mm. Kikan Tartu tiukasti hanuriin. Vaikka Gimmelin musiikki kuulostaa hyvältä, se ei ole kestänyt aikaa hyvin. Kaikki yhtyeeseen liittyvä oli hienoviritetty vetoamaan 2000-luvun alun esiteineihin. Lentoon-albumin kansikuva henkii aikakauden pop punk -roskaestetiikkaa. City-lehdessä vuonna 2003 julkaistussa haastattelussa Asikainen analysoi yleisönsä mielenmaisemaa itsevarmaan sävyyn. ”Nuorison ongelmat ovat aina samat. On vain yksi kiinnostava aihe.” k a i k k i g i m m e l i n sanoitukset kertovat tavalla tai toisella rakkaushuolista. Tytön ja pojan välillä on sutinaa, mutta pojan tunnetaidot jättävät toivomisen varaa. Tämä on milloin uskoton, milloin etäinen. Onnellisista parisuhteista lauletaan imperfektissä tai futuurissa. Roviolla-musiikkivideossa nuoripari löytää toisensa ruoGimmel 20 vuotta ja viihdekulttuurin muutos essee TEKSTI MIKAEL TUOMINEN KUVAT TOIMITUS kakaupan vihannesosastolta, kun kumpikin tarttuu vahingossa samaan ananakseen. Ennen pitkää poika paljastuu kuitenkin naistennaurattajaksi, joka on sopinut treffit bändin kaikkien kolmen jäsenen kanssa. Rakkaus ei juuri koskaan tunnu tuottavan Gimmelin kertojaäänelle iloa. Pahimmillaan mieshahmot ovat suorastaan kuvottavia. Takiaisessa kuvaillaan, kuinka yli-innokas kosija ”lähestyy kuolaten”. C i t y n h a as tat t e lu s sa Asikainen luonnehti Gimmeliä ”täydelliseksi poptuotteeksi”, jonka povasi ”vetävän vielä pitkään”. Käytännössä yhtye ehti toimia kuitenkin vain vuodet 2002–2004. Gimmelin jäsenet ovat myöhemmin muistelleet, kuinka yhtyeen ensimmäiset konsertit vetivät keikkapaikat täyteen väkeä, mutta pari vuotta myöhemmin katsojia tuli vain kourallinen. Listasijoitukset ja myyntiluvut laskivat levy levyltä. Popstars sai vuonna 2004 toisen ja viimeisen Suomen-tuotantokautensa. Sen voitti poikabändi INDX, toiseksi tuli tyttöbändi Jane. Varsinkin INDX oli luvattoman siirappista ja tyhjänpäiväistä lattaripopia ilman mitään tunnetta tai omaa identiteettiä. Jane pärjäsi paremmin, mutta senkin suosio jäi kauas Gimmelin jättimenestyksestä. Asikaisen ammattitaitoa ja tuotteliaisuutta voi vain ihailla, mutta Popstarsin kohdalla hän taisi aliarvioida yleisöään. Rahantekokone ei kyennyt katsomaan tulevaisuuteen vaan tyytyi tuottamaan pastisseja takavuosien suosikkiyhtyeistä. Vaikka Gimmel aloitti ja lopetti 2000-luvun puolella, yhtyeen olemuksessa ja musiikissa on jotain auttamattoman ysäriä. Tiktakin ja XL5:n kaltaiset tyttöja poikabändit olivat 1990-luvulla valtavan suosittuja. Gimmel oli viimeinen tyttöbändi, joka aidosti kiinnosti suomalaisia. Vain muutama vuosi Popstars 2:n jälkeen Suomen virallista listaa hallitsivat naispuoliset sooloartistit, jotka esittivät omaehtoista taidepopia ja lauloivat muustakin kuin stereotyyppisen tyttömäisistä aiheista. Heistä menestynein oli Jenni Vartiainen. Tämä oli tienannut kannuksensa — missäpä muualla kuin — Gimmelissä. g i m m e l o l i kulutustuote, vaikkakin laadukas sellainen. Vuonna 2002 alkanutta Popstarsia sen sijaan voi pitää aidosti merkittävänä ja uraauurtavana. Gimmelin esikoisalbumin Lentoon julkaisusta tulee marraskuussa kuluneeksi tasan kaksikymmentä vuotta. Tosi-TV-ohjelma Popstarsissa kootun tyttöbändin esikoinen oli Suomessa vuoden myydyin albumi, joka palkittiin kolmella Emma-patsaalla.
• T Y L K K Ä R I 5 / 2 2 Uusiseelantilaiseen formaattiin perustunut ohjelma oli Suomen ensimmäinen tositelevisiosarja, josta toden teolla ponnistettiin viihdemaailman huipulle. Suuren Seikkailun (2001–2005) ohella se oli ylipäätään ensimmäisiä suomalaisia tosi-TV-sarjoja. Suomessa oli aiemminkin ollut monenlaisia kykyjenetsintäkilpailuja. Esimerkiksi Nylon Beat breikkasi vuonna 1995 MTV3:lla pyörineen Kiitoradan myötä. Niissä ei kuitenkaan seurattu kilpailijoiden elämää tiiviisti ja pitkään, kuten Popstarsissa tehtiin. Formaatin suosio ei kuitenkaan kantanut kovin pitkälle. Edelläkävijä ei pärjännyt kilpailijoilleen, kuten vuonna 2003 alkaneelle Idolsille. Nykyajan tositelevisioon verrattuna Popstars oli varsin kiltti. Siinä ei kaiveltu osallistujien yksityiselämää tai nolattu huonoja laulajia julkisesti. Ohjelmaan ei myöskään pyritty rakentamaan draaman kaarta käsikirjoittamalla tapahtumia etukäteen tai pakottamalla osallistujia tiettyihin ratkaisuihin, ei ainakaan siinä mitassa kuin nykyään. Tosi-TV:n mittapuulla Popstars oli yllättävän totta. k u n h a as tat t e l i n juttua varten mediatutkija Pauliina Tuomea, hän arveli ihmisten pikkuhiljaa turtuvan nykypäivän mediavirrassa. Se näkyy sekä journalismissa, viihteessä että julkisessa keskustelussa. ”Provokatiivisuuden moodi läpileikkaa koko yhteiskunnan”, Tuomi sanoo. ”Mediatyypistä riippuu, kuinka raflaavaa se on. Muun muassa lineaari-TV pyrkii usein saamaan katsojasta jonkin reaktion katsojalukujen toivossa. Silloin ei oikeastaan ole väliä, onko se positiivinen vai negatiivinen." Suoratoistopalvelut kilpailevat perinteisen TV:n kanssa yhä voimakkaammin. Vastareaktiona perinteinen TV muuttuu provokatiivisemmaksi. Se koettelee normeja, ihmisten arvoja tai ja voi jopa rahastaa erilaisuudella. Muistan pitäneeni mauttomana ja jopa hieman järkyttävänä, miten Popstarsissa kuvattiin Gimmelin jäsenten itkuisia riitoja. Nykyään ihmiset menevät televisiossa naimisiin ja hankkivat lapsia tuntemattomien kanssa. Tuomi huomauttaa, ettei tosi-TV ole kuitenkaan pelkkää tirkistelyä tai myötähäpeällä mässäilyä. Se voi myös ravistella tabuja ja nostaa uusia asioita keskusteluun. Se tarjoaa katsojille samaistumisen kohteita ja vertaistukea. ”Joku saattaa nauttia siitä, että näkee toisella menevän huonosti. Toinen saattaa kokea helpottavaksi nähdä, kuinka muilla on elämässään samankaltaisia ongelmia.” Myös tositelevisio-ohjelmiin osallistu33 33 Kari Hotakaisen vuonna 2018 julkaisema Tuntematon Kimi Räikkönen on vanhan viinan ja palaneen kumin hajuinen kertomus vaatimattomista oloista lähteneestä suomalaisesta formulakuskista. Teos valottaa älykkään, mutta syrjäänvetäytyvän autourheilijan matkaa Espoon Karhusuon maisemista formulamaailman hulppeisiin yksityiskoneisiin. Kirjan parasta antia on, kun siinä pysähdytään pohtimaan, mikä tekee Räikkösestä hyvän formulakuljettajan. Myös Räikkösen poikkeuksellista autourheilijoiden valtavirtaa vastaan uivaa julkisuuskuvaa perataan monipuolisesti. Miten vähäsanaisesta ja omintakeisesta luonteesta muodostui lopulta maailmanlaajuisesti puhutteleva tavaramerkki? Teos on helppolukuinen ja sopii myös vähemmän kirjoja lukeneille. Kirjan tärkeimpänä perintönä voi pitää kansainvälisen moottoriurheilun ymmärryksen lisäämistä. TOIMITUS Topi Artukan, Liisa Lalun, Otto Latvan ja Panu Savolaisen TYYlikkäät vuodet kokoaa kansiinsa Turun yliopiston ylioppilaskunnan satavuotiaan historian ensimmäistä kertaa. Kirja käsittelee TYYn vivahteikkaan historian aihepiireittäin ylioppilaskunnan perustamisesta nykypäivään käyden läpi muun muassa Turun ylioppilaslehden historiaa, opiskelijakulttuuria sekä Turun yliopiston ylioppilaskunnan suhteita muihin opiskelijajärjestöihin. Paksu historiikki saattaa ensisilmäyksellä säikäyttää aiheesta kiinnostuneenkin lukijan. Parasta sisältöä ovat kuitenkin sen runsaat kuvat sekä selkeä rakenne. Teokseen onkin ehkä helpoin tutustua selailemalla se läpi ja lukemalla sieltä ne itselleen mielenkiintoisimmat kohdat. Historiateos on myös mielenkiintoinen katsaus yleisesti Suomen sekä Turun historiaan ja millaisena suomalainen yhteiskunta on näyttäytynyt opiskelijoiden silmin. Opiskelijat ovat olleet 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa tärkeässä osassa kaupungin kehityksessä sekä tehneet Turusta sellaisen opiskelijakaupungin kuin mitä se tänä päivänä on. KIRA KOKKO tutustu näihin Jäämiehen tarina Sata lasissa vien ihmisten motiivit ovat muuttuneet. Se johtuu paljolti sosiaalisesta mediasta. Jos vuosituhannen alussa ohjelmista haettiin jännitystä ja uusia kokemuksia, niin nykyään tosi-TV on osallistujille keino rakentaa julkkisbrändiä. Varsinainen palkinto on omalle yritystoiminnalle saatu näkyvyys ja noste. p o p s ta r s i n s u u r i n ongelma oli ehkä siinä, että se keskittyi yksilön sijasta yhteisöön. Katsojia kiehtoi ajatus siitä, että pystymetsästä voitaisiin tempaista tavallinen ihminen ja tehdä hänestä tähti. Yhden ihmisen henkilökohtainen matka pohjalta huipulle on kiehtovampi ja samaistuttavampi kuin tuottajaportaan ideoiman bändin kollektiivinen, tuotteistettu identiteetti. Siitäkin on tosin jo kauan sitten karissut uutuudenviehätys. Uusien kykyjenetsintäohjelmien kilpailijat eivät ole saavuttaneet samanlaista näkyvyyttä, jonka vaikkapa Antti Tuisku aikanaan sai. Mahtaako Suomen kokoisesta maasta ylipäätään löytyä riittävästi yleisöä, jotta joka vuosi olisi mahdollista lanseerata uusi supertähti? Nykyään musiikkiohjelmien päähenkilöt ovat entuudestaan kuuluisia. Voice of Finland rakentaa julkkistuomarien brändiä, Vain elämää lämmittelee vanhojen suosikkilaulajien uraa. Esimerkiksi Jenni Vartiainen on ehtinyt piipahtamaan Vain elämässä jo kahteenkin otteeseen. e i g i m m e l silti ole kiinnostava pelkästään nostalgian näkökulmasta. Oikeastaan se on puuttuva rengas 1990ja 2000-lukujen viihdekulttuurien välillä. Bändin parissa kasvoi kokonainen sukupolvi suomalaislapsia. Joistakin on sittemmin tullut ammattimuusikoita. Laulaja-lauluntekijä Ellinoora Leikas muisteli Helsingin Sanomien haastattelussa hiljattain (20.5.), kuinka alakouluikäisenä lauloi Gimmelin Roviolla-hittisingleä. Nyt Ellinoora tekee kiertueita Vartiaisen kanssa Mestarit-nimisessä kokoonpanossa. ×
• L ääketieteen opiskelija Mira Kokko luottaa arkena vankasti opiskelijaravintoloiden ruokatarjontaan. Ruoan tekeminen kotona onkin opiskelijaelämän ohella jäänyt vähemmälle, mutta Kokko tykkää silti kokata esimerkiksi yhdessä ystäviensä kanssa. Tällaiseen kokkailuun sormin naposteltavat, mutta täyttävät kesäkääryleet ovatkin oiva valinta. “Kesäkääryleissä yhdistyy hyvin raikkaus ja täyteläinen maku. Ne ovat myös yllättävän helppoja ja nopeita tehdä, mikä varsinkin nälkäisenä on aina plussaa." K okko kertoo, että häntä välillä jopa jännittää ruoan tekeminen muille, sillä mokia keittiössä on sattunut ja kaikki ruoat eivät ole aina ensimmäisellä kerralla onnistuneet. Kesäkääryleet ovat kuitenkin hänen oma erikoisuus, jolla hän on onnistunut yllättämään iloisesti ystävänsä. Vielä mukavampaa on valmistaa kääryleet yhdessä ystävien kanssa! Mukavaa yhdessä tekemistä Lääketiedettä opiskelevan Mira Kokon kesäkääryleet saavat täytteensä tuoreista raaka-aineista. Kevyet kesäkääryleet ovat mainioita herkkuja esimerkiksi juhliin. luottoresepti kira kokko Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta Resepti: Riisipaperiarkkeja Tofua (vaihtoehtoisesti voi käyttää myös esimerkiksi katkarapuja) Avokadoa Kurkkua Porkkanaa Riisinuudelia Basilikaa 1. Keitä riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. 2. Leikkaa kasvikset ohuiksi tikuiksi 3. Pyöräytä riisipaperiarkki lämpimässä vedessä ja aseta se lautaselle pehmenemään. 4. Kokoa riisipaperin päälle kaikki täytteet. Taittele rullaksi. Maapähkinädippi: 1 dl maapähkinävoita 2 rkl limenmehua 1 valkosipulinkynsi 1 tl srirachaa 1 rkl sokeria 1 rkl soijakastiketta n. 1/2 dl vettä
• Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi n äkökulma V iime syksynä pääsin lähtemään Erasmus-vaihtoon Ruotsiin pahimman koronakurjimuksen helpo-tuttua. Olisihan sitä vaihtoon päässyt jo aiemminkin, mutta silloin tein kuten moni muu: paukutin noppia kiristyneellä tahdilla etänä. Usealle olen jakanut myönteisiä kokemuksiani vaihto-opiskelusta ja saanutkin muutaman innostettua lähtemään itse vaihtoon. n o p e a g o o g l au s kuitenkin kertoo, että vaihto-opintojen suosio on suorastaan romahtanut koronapandemian myötä. Ylen uutisen 22.8. mukaan vaihtoon lähtijöitä oli lukuvuonna 2021 alle 3 000 korkeakouluopiskelijaa, kun se oli huippuvuonna 2016 lähes 10 500 opiskelijaa. Turun yliopistosta tiedettiin kuitenkin kertoa, että tänä vuonna palattaisiin vaihdon suosiossa aikaan ennen koronaa. Haluaisin antaa oman näkökulmani keskusteluun vaihto-opiskelujen kannattavuudessa yksilötasolta: vaihdossa on mahdollisuus paitsi tutustua uuteen kulttuuriin, kieleen, ihmisiin sekä opintomenetelmiin, niin myös uuteen itseensä. Oikeastaan on jopa välttämätöntä luoda itsensä uudelleen ja jättää arkiminä kotimaahan odottamaan vaihdosta paluuta. a r k i m i n ä n s e u r a ks i kotimaahan voi samalla jättää myös urasuunnitelmat, ja olla hetken irrallaan ennen Vastuulliseen Aikuisuuteen siirtymistä. Voipa vaihdosta nimittäin löytää myös uusia mielenkiinnon kohteita, olivatpa ne sitten ihmisiä, työmahdollisuuksia tai harrastuksia. Arkisemmasta katsantokannasta nähtynä on myös tärkeää huomata erot opinnoissa Vaihto-opinnot ovat riskienhallintaa SAMI AHO OIKEUSTIETEEN NOTAARI TURKU Kulttuuriin, kieleen, ihmisiin sekä itseensä tutustuminen on muutakin kuin hyvä merkintä ansioluettelossa. ja opiskelukulttuureissa, ja näin hyödyntää molempien parhaat puolet. Yhteiskunnallistakin merkitystä sillä on pitkässä juoksussa: myös maailman onnellisimman kansan on opittava uusia temppuja pysyäkseen onnellisena. Vaihtokokemus on myös henkilökohtaista riskienhallintaa, vaikken tätä tullutkaan itse ajatelleeksi vaihtoon lähtiessä. Euroopassa käytävä sota, talouden ja energiamarkkinoiden jyrkät heilahtelut sekä pitkään jatkuneet valtion velkaantuminen sekä huoltosuhteen heikkeneminen saattavat tuoda Suomen muotoisen pilven alle suuriakin huolia. Jos oman alan työllisyystilanne heikkenee yllättäen, on ulkomaille työn perässä muuttaminen huomattavan paljon helpompaa, jos alla on jo kokemusta ulkomailla opiskelusta tai työnteosta. Yleisellä tasolla en kannata maastamuuttoa ja ongelmien pakenemista ulkomaille – mitä siitä tulisi, jos kriisitilanteessa kaikki korkeakoulutetut jättäisivät Suomen – mutta henkilökohtaisella tasolla siitä voi olla paljonkin hyötyä. On tietysti muistettava, että arki ja omat ongelmat löytyvät maasta kuin maasta. e r a s m u s va i h d o n l i s ä ks i pääsin viime kesänä osallistumaan Fulbright Suomi -säätiön ja Yhdysvaltain ulkoministeriön mahdollistamaan muutaman viikon mittaiseen Study of the U.S. Institutes -ohjelmaan (SUSI) Yhdysvalloissa, johon osallistujat tulivat eri Euroopan maista. Siellä sain raadolli-sen realistisen näkemyksen henkilökohtaisesta riskienhallinnasta keskustellessani ukrainalaisen vaihtarikaverini kanssa, joka kertoi omista tuntemuksistaan siitä, millaista on palata sodan jaloissa kotimaahansa. Tuona päivänä oli tapahtunut Suomessakin laajalti uutisoitu raketti-isku kauppakeskukseen. Voi olla, että hänelle ulkomaiset kontaktit sekä Euroopasta että Yhdysvalloista ovat ja tulevat olemaan elintärkeitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän parhaillaan opiskelee ulkomailla, mutta oli siitä varma, että kun aika on, hän on kantamassa kortensa kekoon Ukrainan jälleenrakentamisessa. k u lt t u u r i e r o ja k i n va i h d o s s a oppii ymmärtämään ja sietämään, vaikka se olisikin joissakin tilanteissa hyvin hankalaa. SUSI-ohjelmassa meille pidettiin luentoa kansainvälisistä kansalaisjärjestöistä, joka kuitenkin muuttui nopeasti oppitunniksi Ukrainan lähihistoriasta sekä meneillään olevasta sodasta. Tunnelma kiristyi luokassa: ryhmässämme oli niin ukrainalainen kuin venäläinen opiskelija, joiden näkemykset sodasta poikkesivat toisistaan kuin Ylen ja TASS:n uutiset. Maassa vapaiden, kodissa rohkeiden meitä kuitenkin kannustettiin keskusteluun, vaikka huomautettiinkin, että on syytä kunnioittaa toisten näkemyksiä. Minä sain kuulla molempien näkemykset samasta asiasta luennon jälkeen. En ollut välillä uskoa korviani. Kuitenkin jotain tapahtui näiden kahden opiskelijan välillä tuona päivänä, tai viimeistään seuraavana. He alkoivat seuraavasta aamusta alkaen toivottaa toisilleen hyvät huomenet. Kokemusrikkaita vaihto-opintoja kaikille sinne hakeville. Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta