Turun ylioppilaslehti 05/2024

Takatalosta pääsihteeri ?6 Takatalosta pääsihteeri ?6 | | Kinokopla uuteen elokuvateatteriin Kinokopla uuteen elokuvateatteriin ?7 ?7 Miltä näyttää alasi stereotyyppinen opiskelija? ?10 Miltä näyttää alasi stereotyyppinen opiskelija? ?10 | | Jokirannan laivojen vaiherikas historia ?16 Jokirannan laivojen vaiherikas historia ?16 Helpot nopat Helpot nopat ?30 ?30 || Turun risut ja ruusut Turun risut ja ruusut ?32 ?32 5/2024 5/2024
KEVÄÄN KUNTAVAALIEHDOKAS! TÄLLÄ PAIKALLA VOISI OLLA SINUN VAALIMAINOKSESI.
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 15.11.2024 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 94. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA Santeri Saarinen ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Toimitus & Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 8500 kpl SEURAAVA NUMERO tammikuussa 2025. Ylioppilaslehti Uppsalassa Turku ohoi! Stereotyyppiset opiskelijat Katsaus jokirannan vanhusten vaiherikkaaseen historiaan. Tylkkäri vieraili onnittelemassa satavuotiasta kolleegaa lahden toisella puolella. Miltä näyttää alasi stereotyyppinen opiskelija? Muut ainejärjestöt ja tekoäly vastaavat. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Kerrasta se tyhmäkin oppii ? 5 Uutiset Takatalo uusi pääsihteeri Soikoon sinfonia Näin alasi on tienannut Kinokopla uusiin tiloihin ? 6, 7 Tutkija Pitääkö tekoälyä säännellä, Nea Lepikäinen? ? 8 Lukijoilta TYY noudattaa lakia ? 9 Essee Turun risut ja ruusut ? 30 Kolumni Vartin päästä mennään ? 31 Essee Helpot nopat ? 32 Luottoresepti Ei oreilettesia ennen kello viittä ? 34 Näkökulma Savisen maan toteemeja ? 35 sisältö 5/2024
pääkirjoitus he rmanni sanke lo päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi Y h dYsva lto j e n p r e s i d e n t i n va a l i t ovat takana. Vaalit ovat kerryttäneet Suomessa perinteisesti valtavasti näkyvyyttä, mutta säpinän määrä oli tällä kertaa erityinen. Syykin lienee selvä. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa Suomen Nato-jäsenyyden aikakaudella, kun Yhdysvalloissa valittiin presidentti Valkoiseen taloon. v a a l i t u lo ks e t ovat jo moneen kertaan perattu ja mutusteltu, joten niitä ei sikäli enää tarvitse erikseen pureksia. Kuitenkin yksi keskeinen havainto on jäänyt monelta huomaamatta itse vaaleista yleisellä tasolla. Tällä kertaa suomalainen media onnistui vaaleja koskevassa uutisoinnissa aikaisempaan verrattuna vähän paremmin. M i tä tä l l ä haetaan takaa? Palataan aikakoneella takaisin vuoteen 2016, jolloin suomalaisen median voi sanoa jääneen suorastaan luokalle Yhdysvaltojen presidentinvaaleja koskevassa uutisoinnissaan. Tilannekuva oli jokaisessa suuressa mediatalossa yksipuolinen. Hilary Clintonia rakastivat kuulemma Yhdysvalloissa kaikki. Sitten käytiin vaalit. Aamukuudelta oltiin yllätettyjä Trumpin ensimmäisen valinnan johdosta. t o i s i n sa n o e n kaikki arviot menivät vihkoon ja tiedossa oli selittelyjä selittelyjen perään. Paluu häntä koipien välissä. Toki vaalien jälkeen viisastelua yritettiin vieläkin jatkaa, mutta homman mentyä jo reisille sen seuraaminen oli lähinnä surkuhupaisaa. h Y vä n v e r ta i lu ko h da n vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaaliuutisointiin voi saada tekemällä tarkasteluja muissa maissa toteutettuun uutisointiin aiheesta. Seurataanhan vaaleja laajasti myös muuallakin maailmalla. Esimerkiksi Saksassa molempien ehdokkaiden kampanjoidessa tilanteen kuvailtiin olevan hyvin täpärä ja saattavan kääntyä vielä mihin suuntaan tahansa. Näin vaalissa lopulta kävikin. k l i s e i s e s t i sa n ot t u n a kerrasta oppii. Muutos kahdeksan vuoden ja parin vaalin välillä on ollut kuitenkin merkittävä suomalaisessa mediassa. Mikä sitten on muuttunut? Nato-jäsenyyden lisäksi sanoisin, että nyt suomalainen media osasi hakea laajemmin näkökulmia siitä miten amerikkalaiset itse ajattelevat vaalista. Amerikassa käytiin talousvaalit, jotka ratkaistiin arkipäivän sinänsä pelkistetyllä ongelmanratkaisulla. Talous kuntoon ja muuri Meksikon rajalle. Kerrasta se tyhmäkin oppii
uutiset K ultainen kolmio ja teekkarit porskuttavat omissa korkeuksissaan. Muut alat painavat turvallisesti keskiluokassa. Näin voisi tiivistää eri tutkintojen palkkakehityksen ja odotukset jatkon kannalta. Tylkkäri selvitti, kuinka suuria Turun Yliopistosta eri tutkinoilla valmistuneiden mediaanipalkat ovat ja kysyi työntekijäliitoilta miltä tulevaisuus näyttää. t i l as to j e n p e r u s t e e l l a paras mediaani on lääkäreillä ja hammaslääkäreillä. Kummankin alan mediaani ylittää 6000 euroa. Vähiten ansaitsevat lastentarhanopettajat, historiaa opiskelleet ja kulttuurintutkimus, joiden mediaanipalkka on vain runsaat 3000 euroa. Eroja kunkin tutkinnon sisällä riittää runsaasti. Jokaiselta alalta löytyy huippusuoriutujia, mutta toisilla niitä on vähemmän. Eräillä aloilla taas jo työehtosopimusten vähimmäispalkka on liki kaksinkertainen verrattuna matalimpiin. Vaikka tutkintojen välillä on suuria eroja, yliopistokoulutus on lähes aina hyvä sijoitus, toteaa Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev. –Erot ovat pysyneet yliopistotutkintojen välillä hyvin stabiileina. Sellaisia aloja, jotka olisivat tehneet poikkeuksellisen nousun, ei ole, hän katsoo. t a lo u d e n ja yhteiskunnan muutokset vaikuttavat palkkoihin jatkuvasti. Esimerkiksi Suomen kansainvälistyminen on nostanut juristien palkkoja suhteessa nopeammin, kuin monella muulla alalla. Vastaavasti esimerkiksi lääkäreiden ja 7 insinöörien palkkoja on kirittänyt kauan jatkunut työvoimapula. Monella humanistialalla vastaavaa palkkapainetta ei ole syntynyt. Muutokset voivat vaikuttaa näkymiin myös käänteisesti. Esimerkiksi julkishallinnon sopeuttaminen saattaa hidastaa lyhyen aikavälin palkkakehitystä muun muassa valtiotieteilijöiden osalta. Sillä mistä yliopistosta tutkinto on Suomessa hankittu ei Koevin mukaan ole ainakaan tutkimuksen valossa juuri minkäänlaista merkitystä. Pelkän tutkinnon ohella paljon vaikutusta on myös työkulttuurilla. Korkeimmin palkatuilla aloilla myös työtunnit tuppaavat venymään. l ä ä k ä r e i l l ä a n s i o i ta paisuttavat esimerkiksi ylitöinä tehtävät päivystykset. Opetusalan ammattijärjestöstä puolestaan kerrotaan, että viikkotyötuntien lisäksi aikaa kuluu nykyisellään jo liiankin paljon opetuksen ulkopuolisiin töihin. Myös se, työskennelläänkö alalla tyypillisesti yksityisissä yrityksissä vai esimerkiksi kuntasektorilla, vaikuttaa palkkoihin merkittävästi. Käytännössä kaikilla aloilla yksityisellä työskentelevät ovat suoriutuneet palkkakehityksessä paremmin. Se näkyy esimerkiksi voittopuolisesti yksityiselle sijoittuneiden ekonomien ansioissa. Entä tulevaisuus? Monella alalla esimerkiksi tekoälyn harppauksien on pelätty vievän työpaikkoja. SANTERI SAARINEN Soikoon sinfonia 6 uutiset Näin tutkinnollasi tienaa Orkesteri harjoittelemassa marraskuun konserttiinsa. Kuva: Sara Seppälä. k o e v u s ko o , että vaikutukset merkitsevät ennemminkin työtapojen muutoksia ja kasvanutta tehokkuutta. Esimerkiksi kielitieteilijöitä tarvitaan varmasti jatkossakin, vaikka tekoälyn kielimallit korvaisivat joitakin töitä. –Kun tavanomaisten tekstien kääntäminen automatisoituu, voidaan keskittyä niihin, joihin nyt ei ole ollut aikaa, hän pohtii. a i k a n äY t tä ä kaventaako teknologian kehitys myös tutkintojen välisiä palkkaeroja. Tutkijoiden arvioissa esimerkiksi niin sanottujen generalistialojen, kuten yhteiskuntatieteilijöiden, on uskottu pärjäävän muuttuvassa taloudessa aiempaa paremmin. Kansallisen maisterien uraseurannassa ilmoitetut, Turun yliopistosta valmistuneiden mediaanipalkat tutkinnoittain. Raportointivuodet 2020-2023. Esitettävään tilastoon ei ole sisällytetty venäjän kieltä, ympäristötiedettä ja eräitä opettajakoulutuksen linjoja vähäisen vastaajamäärän vuoksi. M usiikin ystäville iloisia uutisia. Pimenevän marraskuun edetessä Turun yliopiston piirissä toimiva suomenkielinen sinfoniaorkesteri Collegium Musicum Turku valloittaa Sigyn-salin 20-juhlavuotiskonsertillaan 23.11. a lu n p e r i n j o 1920-luvulla perustettua ja vuonna 2004 Markus Yli-Jokipiin toimesta uudelleen käynnistettyä ja sinfonisiin mittoihin kasvanutta orkesteria johtaa kapellimestari Satu Simola. Nyt talvella kuultava ohjelmisto on tarkoitettu kumarrukseksi ja kunnianosoitukseksi orkesterin pitkälle historialle sekä sen toimintaan vaikuttaneille henkilöille. Yli-Jokipii ja Simola nähdään molemmat kapellimestarin puikoissa. C o l l e g i u M M u s i C u M Turun pitkä historia heijastelee Turun kaupungin roolia Suomen kulttuurihistorian kehityksessä. Kaupunki on Simolan mukaan toiminut pitkään tiennäyttäjänä ja alustana esimerkiksi juurikin ammattiorkesteritoiminnassa ja muussa kulttuuritoiminnassa. h i s to r i a a o l l a a n haluttu kunnioittaa ja orkesterin nimi säilyttää lähellä alkuperäistä 20-luvun Collegium Musicum Turkuense nimeä. –Turha pistää vanhalle asialle uutta nimeä, tiivistää Simola, mutta samalla korostaa orkesterin jatkuvaa kehitystä ajan saatossa aina nykypäivään saakka. M i tä k a i k k e a orkesteri voi tarjota opiskelijalle? Simola tuo esiin tärkeän yhteisön muodostumisen rakkaan harrastuksen ympärille, joka mahdollistaa soittoharjoitukset vielä opiskelijaelämässäkin. –Orkesterin kautta voi saada tarttumapintaa musiikkiin ja elämään oman soittamisen kautta, hän sanoo ja välittyy olevan aidon intohimoinen musiikin yhdistävästä vaikutuksesta. o r k e s t e r i n M u k a n a soittaja pääsee ennen kaikkea harjoittelemaan tavoitteellisesti sekä esiintymään niin halutessaan. Konsertin kuuntelijoille orkesteri taas tarjoaa monipuolista ohjelmistoa ja sinfonisia elämyksiä. Valtaosa orkesterin soittajista on opiskelijoita, joilla on jo entuudestaan soittokokemusta. Valmis muusikko ei Simolan mukaan tarvitse kuitenkaan olla, mikäli orkesterissa harjoitteleminen kiinnostaa. o r k e s t e r i s sa h a r j o i t e l l a a n sekä klassisen musiikin kulmateoksia, että soittajien uudempia toivekappaleita ja esiintymisiä voi olla koko sinfoniaorkesterin voimalla tai pienemmissä yksityistilaisuuksiin tilatuissa kokoonpanoissa. –Pyrimme olemaan mahdollisimman hyvin opiskelijoiden elämää kunnioittavia, Simola kertoo ja lisää, että orkesteriin on jatkuva haku ja että ruosteinenkin soittotaito tulee usein lämmiteltäessä lihasmuistista. k u n k a p e l l i M e s ta r i Simolalta kysyy, mikä on ollut orkesterin ikimuistoisin konsertti, hän vastaa jokaisen konsertin olevan uniikki. Parasta on, kun konsertti lähtee elämään ja kehittymään soittajiensa mukana omanlaiseksi persoonakseen, niin kuin nyt koottujuhlakonsertti pyrkii edustamaan orkesterin ja sen tekijöiden pitkää historia. Akavan ekonomisti ei usko, että tekoäly jättää korkeakoulutetut työttömiksi. T urun ylioppilaskunnan edustajisto valitsi syyskuun kokouksessaan uuden pääsihteerin. Edustajisto valitsi tehtävään yksimielisesti Janika Takatalon. 32-vuotias Takatalo on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Pääsihteeriksi hän siirtyy europarlamentaarikon avustajan tehtävistä. Taustaa hänellä on lisäksi muun muassa kaupunginja aluevaltuutetun luottamustehtävistä. t a k ata lo to i M i TYYn hallituksen varapuheenjohtajan vuonna 2015 ja on tällä hetkellä Fölin hallituksen puheenjohtaja. Pääsihteerin tehtävään pyrki yhteensä kolmetoista hakijaa. u u s i pä äs i h t e e r i odottaa tehtäviään innolla. –Tuntuu todella hyvältä palata rakkaan kasvattijärjestön palvelukseen. Kymmenen vuotta sitten TYYn edustajana toimineen Takatalon suhde ylioppilaskuntaan on lämmin. Varsinainen työ Takatalolla alkaa vasta keväällä, mutta näkemys siitä kuinka uusi pääsihteeri alkaa tehtäviään hoitamaan on jo selvä. –On tärkeää, että ylioppilaskunta avautuu ulospäin ja nostaa tavallisen opiskelijan keskiöön.TYYn pitkiä perinteitä vaalitaan, mutta samalla mukaan tuodaan uutta, Takatalo tiivistää. Määräaikaisena pääsihteerinä Takatalon töiden aloitukseen asti toimii lokakuussa aloittanut Iiris Taubert. TYY valitsi uudeksi pääsihteeriksi Janika Takatalon p ä äs i h t e e r i to i M i i ylioppilaskunnan palkatun henkilöstön esimiehenä, sekä hoitaa TYYn taloutta ja hallinnollisia asioita. Uunituore pääsihteeri Janika Takatalo odottaa innolla uusia tehtäviään. Kuva: Salla Merikukka. Lukuisissa luottamustehtävissä koulittu Takatalo haluaa nostaa tavallisen opiskelijan keskiöön. SANTERI SAARINEN Opiskelijasinfoniaorkesteri Collegium Musicum Turku juhlii pyöreitä. SARA SEPPÄLÄ Kinokopla uusiin tiloihin Taiteiden talolla sijaitsee nyt tiivis laatufilmejä tarjoileva keskittymä. T urun ylioppilaskunnan elokuvakerho Kinokopla siirtyi lokakuun alussa uusiin tiloihin. Logomosta Kino Killan teatteriin siirtynyt Kinokopla sai muuton myötä aiempaa laadukkaammat tilat. n Y t k o p l a l l a on tarjottavanaan oikea laadukas elokuvateatteri. Kino Killan teatteri sijaitsee Taiteiden talon yhteydessä keskustan Nunnankadulla. –Siirryimme uuteen teatteriin lähelle yliopistoa. Tiloihin aukeaa upouusi elokuvateatteri ja vieläpä hinnoiltaan opiskelijaystävällinen sellainen, toteaa elokuvakerhon puheenjohtaja Olavi Partanen järjestön tiedotteessa. Fyysisestikin opiskelijoita lähemmäksi siirtynyt Kinokopla vahvistaa samalla entisestään Taiteiden talon elokuvakeskittymää. Samoissa tiloissa toimiva Kavi on erikoistunut filmiharvinaisuuksiin. k u n k i n o ko p l a n k i n taide-elokuviin siirtyvä tarjonta siirtyi Nunnankadulle, alueella on nyt suomalaisittain harvinaisen tiivis laatuelokuvien keskus. Kinokopla juhlii ensi vuonna 60-vuotista taivaltaan. Juhlavuodelle on luvassa useita erikoisnäytöksiä ja elokuvatapahtumia. Tunnelmaan virittäydytään jo 5. joulukuuta järjestettävällä pikkujoulunäytöksellä. Ohjelma tarkentuu vielä, mutta nyt on jo tiedossa, että näytöksessä on anniskelutarjoilu. Opiskelijalähtöisyyttä sekin. TOIMITUS Tutkinto: Mediaani (2023) Dipl.ins. biotekniikka 5 047€ Dipl.ins. tietotekniikka 4 800€ FM arkeologia 2 750€ FM biologia 3 675€ FM biokemia 4 000€ FM englanti 3 100€ FM espanja 3 500€ FM Italian kieli 3 200€ FM ranska 3 150€ FM ruotsi 3 000€ FM fysiikka 3 600€ FM geologia 3 856€ FM historia 3 150€ FM kemia 3 710€ FM maantiede 3 700€ FM matematiikka 4 400€ FM tietojenkäsittelytiede 6 100€ FM kirjallisuudentutkimus 3 500€ FM kulttuurien tutkimus 3 200€ FM logopedia 3 725€ FM tähtitiede 4 000€ FM viestintätieteet ja informaatiotutkimus 3 300€ Lääketieteen lisensiaatti 6 000€ Hammaslääketieteen lisensiaatti 6 600€ Lastentarhanopettaja 3 125€ Aikuiskasvatus 3 450€ Kasvatustiede 3 591€ Luokanopettaja 3 200€ Erityispedagogiikka 3 500€ KTM liiketaloustieteet 5 000€ KTM tietojärjestelmätiede 5 000€ Oikeustieteen maisteri / juristi 5 500€ Psykologian maisteri 4 200€ Terveystieteiden maisteri 4 250€ VTM filosofia 3 600€ VTM politiikkatieteet 4 000€ VTM sosiaalitieteet 3 760€ VTM taloustiede 4 800€
v ä i tö s k i r ja o n jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen esittelee haittojen teoriaa, joka on kriminologiasta irtautunut teoreettinen suuntaus. Siinä tutkitaan erityisesti sellaisia haittoja, joita laki ei vielä tunnista tai rajoita. Haitoilla teoriassa tarkoitetaan lähtökohtaisesti sellaisia ilmiöitä, jotka estävät ihmisiä elämästä hyvää elämää. Toisessa osassa käsitellään tekoälyä ja sen teknisiä ominaisuuksia ja arvioidaan niiden vaikutuksia haittojen syntymiseen ja leviämiseen. Kolmannessa osassa tehdään katsaus nykyiseen lainsäädäntöön ja sen mahdollisuuksiin hallita algoritmisia haittoja. k at sau s l a i n sä ä dä n tö ö n paljastaa, että tutkimus on kiistämättä ajan hermolla. Kun Lepinkäinen aloitteli väitöskirjaprosessiaan, tekoälyä suoraan sääntelevää lainsäädäntöä vielä Suomessa ollut. Yleinen eetos oli se, että yritykset määrittelivät itse eettiset ohjenuoransa ja toimivat niiden mukaan. Ensimmäinen kansallinen lainsäädäntönke tekoälystä käynnistyi vasta 2021. Laki automaattisesta päätöksenteosta julkisessa hallinnossa tuli voimaan toukokuussa 2023, jolloin väitöskirja oli jo pitkällä. Kun EU:ssa säädetty tekoälysäädös astui voimaan elokuussa 2024, väitöskirja oli jo lähes valmis. l e p i n k ä i s e l l ä o n antaa niin risuja, kuin ruusujakin EU-lainsäädännölle. Yhtäältä Lepinkäinen muistuttaa siitä miten tärkeää on, että alaa säännellään toisaalta huomauttaen siitä, että laki säädettiin koskettamaan jo olemassa olevia prosesseja. Se siis astui voimaan myöhässä suhteessa aiheen merkittävyyteen. Lepinkäinen toteaa myös, että asian kiireellisyyden vuoksi demokraattinen päätäntä jäi osittain virkamiesprosessien jalkoihin. t o h to r i k u i t e n k i n huomauttaa, että on olemassa myös sellaista lainsäädäntöä, joka koskettaa tekoälyjärjestelmien tuotantoa ja käyttöä, vaikka sitä ei ole erityisesti säädetty siihen tarkoitukseen. Tällä hetkellä asiaa koskettava lainsäädäntö onkin vielä melko sirpaleista. Hän on kiinnittänyt tutkimuksessaan huomiota muun muassa siihen, miten tekoälyn ihmisoikeusvaikutusten arviointivelvoite jää kapea-alaiseksi, sillä se koskettaa vain julkishallinnossa toimivia korkean riskin tekoälyjärjestelmien käyttöönottajia. Riskien arviointi perustuu sellaiseen olettamaan, että erilaisten järjestelmien riskit pystytään ennakoimaan tapauskohtaisesti. Lepinkäisen mukaan tällaisessa järjestelmässä haittojen hallinta jää osin arvausten varaan. l o p u ks i l e p i n k ä i n e n kertoo asenneilmapiirin muutoksesta. Hän iloitsee siitä, että tekoälyyn liittyviä haitat on vihdoin otettu vakavasti ja on ymmärretty, että tekoälyä pitää säännellä, sillä yritysten omat eettiset ohjeet eivät riitä varmistamaan tekoälyjärjestelmien asianmukaisuutta. Pitääkö tekoälyä säännellä, Nea Lepinkäinen? Nea Lepinkäinen väitteli Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi väitöskirjallaan Algoritmiset haitat: Tekoälyn riskit ja sääntelyn haasteet kiihtyvässä yhteiskunnassa. Nyt hän kertoo miltä tekoälyn sääntely näyttää oikeustieteen ja yhteiskunnallisten haittojen näkökulmasta. tutkija 8 24.4. 1954/ 7 a v i o l i i t to va i va pa at s u h t e e t ? v i i m e ks i p i d e t ys s ä t e e i l l a s s a a lu s t i vat y l l äo l e va n k e s k u s t e lu k ysy m y ks e n c i v i s p e r t t i e t e l ä pä ä av i o l i i to n p u o l e s ta ja c i v i s s i n i k k a t u o m i n e n o p i s k e l i ja av i o l i i t toa va s ta a n . c i v i s e t e l ä pä ä lo o g i k ko n a o l i jao i t e l lu t a lu s t u ks e n s a n e l jä ä n o s a a n , j o i s ta h ä n e s i t t i ko l m e . o m at e n ko h ta l a i s e n h y vät p u h e e n l a h jat h ä n s a i y l e i s ö n p i a n va k u u t t u n e e ks i s i i tä , e t tä h ä n e n e d u s ta m a n s a k a n ta o l i o i k e a , ja j o k a i n e n m u u vä ä r ä . c i v i s h a n n u r ät y n s i v u h u o m au t u ks e t pa l ja s t i vat m i e h e s s ä ta pa h t u n e e n m u u to ks e n , j o k a h ä n e n m o r s i a m e l l e e n l i e n e e i l a h d u t tava a k u u ltava . m e n n y t tä l i e n e e c i v i s r ät y n j o h ta ja n pa i k k a p o i k a m i e s p öy dä s s ä va p p u k a r k e lo i s s a . m i e l e n k i i n to i s i n ta a s i a s s a l i e n e vät n e p u h e e n v u o r ot , j ot k a jä t e t t i i n k äy t tä m ät tä ta i k äy t e t t i i n s a p e k k a i s i i n i t s e t i l i t y ks i i n jä l k i i s t u n n o s s a . v a l i t e t tava a o n , e t tä e s i m . c i v i s p e k k a l a p pa l a i s e n lu i h i n ja y t i m i i n m e n e vä s e lv i t ys n y k ya ja n y h t e i s k u n n a n k a ks o n a i s m o r a a l i s ta jä i y l e i s ö ltä k u u l e m at ta . t u n n e t t ua h a n o n , e t tä pa r h a at pa l at ta r j o i l l a a n tava n o m a i s e s t i v i i m e i s e ks i . MITÄ TAPAHTUI 70 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa 9 lukijoilta o sa l l i s t u k e s k u s t e lu u n ! to i M i t u s p i dät tä ä i t s e l l ä ä n o i k e u d e n va l i ta j u l k a i s tavat k i r j o i t u ks e t . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n : t Y l pa ato i M i t ta ja @ u t u . f i T urun yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilla julkaistiin TYYn edustajiston epäkokous Porissa niminen julkaisu, jossa kirjoitetaan suoraan lainaten kokouksen teknisestä viasta ja hallinnollisesti epävarmasta asemasta. Kyse on kuitenkin lain ja omien sääntöjen noudattamisesta. tY Y n e d u s ta j i s to matkusti 16. lokakuuta edustajiston kokousta varten Poriin, koska käytäntönä on ollut, että vuosittain yksi edustajiston kokous järjestetään Satakunnan kampuksella. Kokouksen laillisuuteen liittyi kuitenkin ongelma. Tämän edustajistoryhmä Ryhmä Lex nosti esiin. Käytännössä jokaisessa yhdistyksessä ja yhdistykseen rinnastuvassa elimessä, jossa järjestetään virallisia kokouksia jokaisen kokouksen alussa todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Näin menetellään myös Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. Y l i o p p i l as k u n n a n sä ä n n ö i s sä määrätään seuraavalla tavalla. Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava sähköisesti kaikille edustajiston jäsenille ja kokouksesta on ilmoitettava ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Tällä kertaa kokouskutsu kuitenkin toimitettiin edustajistolle kuusi päivää ennen kokousta. Se tarkoittaa, että kokous oli kutsuttu koolle sääntöjen ja siten lainvastaisella tavalla. Laittoman kokouksen kaikki päätökset ovat moitteenvaraisia. s ä ä n n ö i s sä M ä ä r ätä ä n myös, että lisäksi jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus valittaa myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, säännöistä tai muista ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa TYYn jäsen olisi voinut valittaa päätöksestä. Tieto kokouksen laillisuuteen liittyvästä ongelmasta oli välitetty viikkoa etukäteen edustajiston puheenjohtajistolle, mutta puheenjohtajisto katsoi, että kokous voidaan näidenkin tietojen varassa pitää. e d u s ta j i s to ä ä n e s t i Porin kokouksen alussa kokouksen laittomuuden toteamisesta suuntaa antavassa käsiäänestyksessä äänin 31-0, 4 tyhjää. Paikalle saapuneista opiskelijaedustajista 31 edaattoria kannatti kokouksen laittomaksi toteamista. Kukaan ei äänestänyt laittomuuden toteamista vastaan. Mikäli edustajisto olisi tehnyt päätöksiä, niistä olisi voinut tehdä oikaisuvaatimuksen, josta olisi voinut edelleen valittaa hallintolain mukaisesti hallinto-oikeuteen. Tällöin kokouksen päätökset olisivat mahdollisesti olleet hallinto-oikeuden määräämän toimeenpanokiellon alaisia. k o ko u s o n herättänyt runsaasti keskustelua myös jälkeenpäin. Monet ovat pohtineet esimerkiksi TYYn varsinaisia tehtäviä. Kritiikkiä on annettu muun muassa siitä, että TYY pyrkii vaikuttamaan globaaleihin poliittisiin kysymyksiin samaan aikaan, kun Turun yliopiston opiskelijoiden edunvalvonnassa on runsaasti kehitettävää. Mielestäni aivan aiheesta. JIMI MAHONEN TYYN HALLITUKSEN JÄSEN OIKEUSTIETEEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO MITJA JAKONEN TYY noudattaa TYY noudattaa lakia lakia ainahan se on Mielessä.
KUVAT TEKOÄLY TEKSTIT SANTERI SAARINEN TURUN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖT HEITTIVÄT ROAST-HENGESSÄ RAKKAAT KOLLEEGANSA TULISILLE HIILILLE... LÄHTEET AINEJÄRJESTÖJEN ILMIANTAJAT ...JA TURUN YLIOPPILASLEHTI SYÖTTI SAAMANSA TIEDOT KUVITETTAVAKSI TEKOÄLYLLE.
lääkisläinen r a k as ta a v e i t s i ä ja verikokeita. Käyttää viesteissä pilkkuja ja kriiseilee jo valmiiksi ostaako aikuisena purjeveneen vai kakkosasunnon Toscanasta? Jää vielä neljäksi tunniksi Teutorin kirjastoon lukemaan, koska ei osaa päättää. On sukulaisilleen terveellisyyden ja kurinalaisuuden perikuva, mutta pummaa kymmenen kertaa "vain yhden" röökin opiskelijabileissä. Erikoistuu sille alalle, jonka nimi kuulostaa vaikeimmalta ja deittailee ainoastaan muita lääkisläisiä. Itki peruskoulussa viikon, kunnes tajusi, että miinus kympin vieressä olikin nimiviiva. p-kluBilainen h a lu s i j u r i s t i ks i , mutta pohti lukiossa mielummin sitä miksi poliitikot ovat niin tyhmiä, että eivät näe hänen omaa potentiaaliansa. Mitäänsanomaton pukeutumistyyli, jota kompensoi yrityksillä samaistua joko kauppislaisiin tai humanisteihin. Pakko väitellä joka asiasta. Keskustelukumppani on aina joko tyhmempi tai sitten ikävä, koska olikin paremmin perillä asioista. Ahdistuu, koska tajuaa, että ministeriövirka ei olekaan enää varma. Ei oikein tiedä mitä tutkinnollaan tekisi, mutta vakuuttelee itselleen, että sinisillä lehvillä olisi edes hiukan valtaa Suomessa. Pitää itseäänkin fiksuna, kun omat professorit istuvat A-studiossa. Huhuilee Syysprinssiä Jodelissa ja deittailee koko Klubin läpi, koska sisäsiittoisuus on poliittinen statement. 12 13 huManisti o s ta a k a i k k i vaatteet UFF-myymäläistä. Leikkaa kulmakarvansa pois kuuluakseen uniikkina yksilönä meidän hyvien ihmisten joukkoon. Kelpuuttaa syötäväksi vain vastuullisinta, lähituotettua, luomua, sertifioitua, reilun kaupan vegaanista ruokaa. Haluaisi vallata vaikka jonkun talon, mutta jää kotiin kuuntelemaan Chapel Roania, koska aurinko paistaa liikaa ja se ahdistaa. Koruja, sormuksia ja muuta panttiin vietävää on enemmän kuin noppia. Pronominit vaihtuvat hieman useammin, kuin pääaine. Kykenee jaarittelemaan aiheesta kuin aiheesta kymmenen tuntia putkeen ilman minuuttinkaan konkretiaa. Identifioituu vahvasti postmaterialistiseksi kommunistiksi, mutta nauttii sellaisista kapitalismin luomuksista kuin Wolt, kalja ja työttömyystuki. Jos ei suunnittele konstruktivistista performanssia, on todennäköisesti etsimässä jostain nykyistä turvallisempaa tilaa. leXiläinen k a d e h t i i h e l s i n k i l ä i s i ä kollegoita, mutta katsoo alas muita turkulaisopiskelijoita. Luomiskyky nolla, ulkoaopettelu kymmenen. Akateemisen maailman henkinen tabula rasa. Missä muut näkevät rikollisen, lexiläinen tunnistaa kuukausipalkan. Laatii parisuhteelle perustuslain ja ongelmien hetkellä kiistää tapahtuneen todistustaakan puuttuessa. Yrittää etsiä Mapsista moraalista kompassia ja törmää siksi kännissä Tierillä eläkeläiseen. Laskettuaan silmämääräisesti vahingonkorvausvaatimukset latelee toisen liikennevirheet ja ajaa pois. Iskä oli juristi ja rakkautta saadakseen sellainen tuli myös lapsesta. Vaati koulussa, että futista pelataan vain paitsiosäännön kanssa. Hikaroi itsensä oikikseen opetellakseen sääntöjä, koska ei osaa toimia maailmassa ilman, että siitä on tehty manuaali. Ei suostu käyttämään muita kuin Applen laitteita. Lexiläinen tunnistamassa kuukausipalkan. Lääkisläinen stressaamassa joko opintoja tai lääkisristeilyltä vuotaneita aineistoja. Ei uutta humanistin auringon alla. Klubilaiset väittelemässä tai soidinmenoissa. Tai molemmissa. Ei voi tietää.
15 14 teekk ari o l i a i k a i s e M M i n sosiaalisesti rajoittunut nörtti, kunnes avasi korkin ensimmäistä kertaa. Sen sulkemisessa on ollut myöhemmin yllättäviä vaikeuksia ottaen sen huomioon, että välppää jokaista mutteria ja muistaa edelleen miten ne jouluna 2005 saadut Lego Mechanicsit koottiin. Tumma puku tarkoittaa mustaa hupparia. Virtuaalityttö-/ poikaystävä sai lähteä kävelemään, kun joku sanfranciscolainen start-up osti sen miljoonalla. Jatkaa teekkarihuumorin perinnettä, mutta ei tekisi niin selvinpäin. Aloittaa vapun marraskuussa. k auppis M e n i k au p p i ks e e n , koska raha on kivaa ja köyhä on tyhmä. Yritti Aaltoon, mutta päätyi Turkuun. Haluaa lukea rahoitusta, koska siinäkin on sana raha. Unelmoi korporaatiotikkaiden kiipeämisestä ja hienosta autosta. Nostaa tänäkin vuonna opintolainaa, koska hävisi edelliset kryptoina. Köyhät ottaa velkaa, mutta kauppislainen investoi tulevaisuuteensa. Motivoi itseään aamuisin sigma male tai girl boss videoilla ja ajatteli perustaa huomenna itsekin jonkun kästin. Valitsee tikkitakin ja hillityt värit. Brändilogo on tarpeeksi suuri tunnistettavaksi ja riittävän pieni välttämään rahvaanomaisen vaikutelman. Äijillä on föönattu takatukka, muijilla blondit hiukset kiinni. Ei ole fillarikommunisti, vaan sinivihreä yksityispyöräilijä. opeXilainen k e ks i a l a ko u lu s sa , että sitten kun minusta tulee aikuinen, niin olen opettaja eikä ole edelleenkään päässyt siitä eteenpäin. Aikoo olla rento ja kiva opettaja, mutta luonteeltaan sopisi paremmin kirjastontädiksi. Kukaan ei oikein tiedä mitä opexilaiset opiskelevat. Opiskelevatko kaikkea ja jos opiskelevat eikö riittänyt, että kävi peruskoulun jo kerran läpi? Vielä enemmän hämmennystä aiheuttaa se kuinka monta eri ainejärjestöä pikkulasten opettamiselle voidaan keksiä. Onko joku unohtanut kertoa, että miehetkin voivat opiskella siellä? Pukeutuvat syysväreihin ympäri vuoden ja villatakit ovat vakioasuste kaikissa tilanteissa. Kauppislainen yksityispyöräilijä luonnollisessa toimintaympäristössään. Opexilaisen päivä koostumassa peruskoulun kertaamisesta. Teekkari antamassa käsitteelle tumma puku aivan uuden merkityksen.
Ei EEi Aurajokea ilman jokilaivoja. Turun kaupunkikuvaan, elämään ja sen kautta myös opiskelijoiden bilearkeen kiinteästi kuuluvat jokilaivat ovat levänneet Aurasillan ja Teatterisillan välissä liki kolmekymmentä vuotta. Jokirannan vanhukset – Donna, Svarte, Papa ja Cindy – ovat ehtineet nähdä paljon. Tässä on heidän tarinansa. TURKU OHOI! TEKSTI & KUVAT SANTERI SAARINEN
18 E nsimmäinen yläjuoksun jokilaivoista on järjestyksessään ja historiassaan Aurasillan kupeeseen vuonna 1992 asettunut Donna. Donna, kuten moni muukin jokirannan ravintolalaivoista, ei ole oikeastaan laiva ollenkaan. Vuonna 1930 Hollannissa valmistunut vesipeli on tasapohjainen proomu, jonka päälle laivamaiset “kannet” on vasta myöhemmin kasattu. Donnan paikalla sijainnut, 1980-luvun lopulla perustettu Ponttooniravintola edelsi myöhemmin tulleita jokilaivoja. Ponttooneille rakennetun terassin omisti silloinen Ritz-hotelli. Donnan osakkaana alusta alkaen toiminut Kimmo Linnavuori kertoo, kuinka sen tilalle saatiin ravintolalaiva. –Silloin oli vielä niin tunkkainen meininki Suomessa, ettei tuollaisia terassejakaan katsottu hyvällä. Yökerhoja oli vain hotelleilla ja baarit menivät kiinni vähän puolenyön jälkeen. Turun kaupunki päätti, ettei terassi sovi jokirantaan, ja paikalle pitäisi saada laiva, hän muistelee. Jokilaivoista Donna on alusta saakka profiloitunut nimenomaan nuorekkaana ja trendikkäänä paikkana. Vaikutteita on haettu muun muassa Tukholmasta ja Kööpenhaminasta. Ravintola-alalla, jossa “kuumimmat paikat” tulevat ja menevät, kolmenkymmenen vuoden voittoputki on saavutus itsessään. –Suomen kesä on uusiutuva luonnonvara, Linnavuori naurahtaa. –Kun terassikelit alkavat, porukka lähtee usein ensimmäisenä jokilaivoille. Suuri merkitys on silläkin, että Turku on Suomen opiskelijavaltaisimpia kaupunkeja. Donna ja muut tulevat tutuksi jokaiselle uudelle fuksi-ikäluokalle. Monelle opiskelijalle Donna on ollut osa elämää myös työn kautta. –Meillä on ollut aina työntekijöistä noin puolet opiskelijoita. Useimmat ovat monta kesää putkeen, kunnes lähtevät omille aloilleen. On ollut lääkäriä, sosionomia, yksi istuu YK:ssa, Linnavuori kertoo. S euraavassa laivassa ei trendikkyyteen ole edes pyritty. Ajatonta tyylikkyyttä sen sijaan löytyy. Svarte Rudolfin takaosassa Dean Martin vaihtuu Peggy Sueen, klassikkohittejä säestää lounasajan aterimien kilke. Klassikko on itse Svartekin. Alusta asti omistajana toiminut Ari Vienonen kertoo, että tyyli on pysynyt samana läpi vuosien. Esimerkiksi "ne Svarten kuuluisat silakat" ovat löytyneet listalta 1990-luvulta lähtien. Eikä niistä ole kylläkseen saatu vieläkään. Erotuksena muuhun nelikkoon, Svarte on nimenomaan ruokaravintola. Palkintoja ja menestystä on niitetty vuosien varrella. Pienoinen monopoli ei ole kuitenkaan toiveena. –Tietysti jos useammalla laivalla tarjottaisiin ruokaa, se houkuttelisi enemmän juuri ravintola-asiakkaita, Vienonen toteaa. Svarte eroaa muista myös siinä, että laiva on auki ympäri vuoden. –Joulu kuuluu kiireisimpiin sesonkeihin. Vienosella on, auringon suunnan ohella, arvelunsa sille, miksi yläjuoksun jokilaivat sijaitsevat nimenomaan läntisellä puolella. –Alunperin tällä paikalla oli kalastusaluksia. Olen aika varma, että nämä jokilaivat ovat tietynlaista perintöä niille. DONNA SVARTE RUDOLF
21 V iimeisenä laineilla ennen Teatterisiltaa lepää Cindy. Sinivalkoisissa väreissä oleva jokilaiva osallistui aikanaan Hirvensalon sillan rakentamiseen ja on ollut nyt paikallaan jokilaivana vuodesta 1998. Nykyinen omistaja Turo Nolvi kertoo, että myös Cindyn tarjonta on muuttunut vuosien varrella. –Aiempi omistaja, Ilkka Joukanen, teki ruokaa erittäin tarkalla pieteetillä. Nyt kilpailua on tullut niin paljon esimerkiksi tuon Kaupunginteatterin ravintolan kautta, että päätimme pitää homman yksinkertaisena. Catering-ruokaa tarjoillaan tarvittaessa yhä, mutta muutoin paino on juomassa. Tulevaisuudessa kaikki on tietysti vielä auki. Jokilaivoista Cindy on kiinnostava yhdistelmä kaikkia kolmea. Kannella tarjoillaan keskikaljaa ja musiikki soi, mutta kannen alta löytyy fiinimpi, elegantti sali. Vaikka Svartea lukuunottamatta jokilaivat eivät ole talvisin auki, Nolvi uskoo, että alakerrassa voitaisiin järjestää jotain kylmilläkin säillä. –Kannella se ei taida onnistua, oli mitkä infrapunalämmittimet tahansa, hän naurahtaa. Myös Nolvi puhuu Itäisen Rantakadun muutoksista hyvässä ja pahassa. –Kun katu on ollut remontissa ja Teatterisiltaa uusittiin, se vei tietysti asiakkaita. –Toisaalta, pakkohan se oli uusia ja nyt uuden Musiikkitalon mukana rannasta tulee aivan mahtava. Nyt nähdyt muutokset eivät ole jokirannassa ensimmäiset. Nolvi muistelee, että Läntinen puoli oli vielä 1980-luvun lopulle "hämärä paikka". –Kirjaston seutu oli iltaisin sellainen paikka, jossa ei huvittanut kävellä. Nyt molemmat puolet ovat siistiytyneet, mutta potentiaalia ei vieläkään ole Nolvin mielestä täysin käytetty. Tuleva Kulttuuriranta on askel oikeaan suuntaan. Jokirannan muutoksessa hämyisestä vesiesteestä kaupunkilaisten olohuoneeksi jokilaivoilla on ollut suuri rooli, Nolvi pohtii. PAPA JOE Y läjuoksun paattijoukosta Papa Joe on ainoa oikea laiva. Vuonna 1948 valmistunut laiva teki uransa ensimmäisen osan Ruotsin rannikolla, erilaista rahtia kuljettaen. Se ura päättyi vuonna 1990.Silloin laiva upposi Maarianhaminan edustalle. Laiva oli viemässä silakkalastia Uudestakaupungista Skageniin. Viranomaiset olivat vaatineet, että silakkalastia varten laivan runko olisi laipioitu, eli vahvistettu. –Voit kuvitella, miten monien tonnien silakkalasti liikkuu,Papa Joen vuodesta 1996 asti omistajana toiminut Kai Johansson selittää kannen alla avautuvassa ruumassa. Nyt siellä on satunnaisia tavaroita, kuten ravintolan kylttejä, mutta rahtilaivana ollessaan juuri tänne lastattiin muun muassa mainitut silakkatonnit. Runko on vahvistettu betonilla ja takaosassa ollut moottori on purettu. –No, ruotsalaiset eivät laipioineet laivaa kovin vahvasti. He tekivät sen tavallisella vesivanerilla. Eiväthän ne silakat pysyneet millään paikallaan ja tuloksena oli sitten uppominen. Haaksirikko tapahtui kuitenkin niin lähellä Ahvenanmaan rannikkoa, että 45 metriä pitkä laiva jäi osittain pinnalle. Sieltä sen pelasti Rymättylän merirakenne, joka kunnosti laivan ja hinasi sen ravintolalaivaksi Kaupunginteatterin edustalle. Vuotta myöhemmin laivan hankkinut Johannson hinautti Papa Joen nykyiselle paikalleen. Tyylillisesti Papa eroaa takanaan olevasta Svartesta. Eleganssin vastapainona Papa Joe on profiloitunut rouheammaksi ja rockimmaksi. Johansson painottaa, että yleisö osaa kyllä käyttäytyä, mutta mieleen nousee tapaus, jossa eräs asiakas oli poistamisen yhteydessä tarrannut hampaillaan portsaria pohkeeseen. Muuten lihapaloilta on vältytty. –Poliisi on ollut kiinnostunut lähinnä siitä, että laivan ulkopuolella musiikkia kuuntelevat eivät ole tukkineet katua, hän naurahtaa. CINDY
22 A inutlaatuista on varmasti myös se, kuinka monen elämässä jokilaivat ovat tavalla tai toisella olleet osana. Jokainen ravintoloitsijoista painottaa, että työntekijöistä suuri osa on vuodesta toiseen opiskelijoita. Uusia saapuu joka syksy ja moni muuallekin muuttaneista palaa Turun aurinkoisiin kesäiltoihin nauttimaan huurteisen opiskeluaikojen muistoksi. Missä muuallakaan, kuin jokilaivoilla. Vaikka jokilaivat ovat jokainen samaa rautaa, kullakin on kerrottavanaan oma tarinansa ja esiteltävään oma persoonansa. Ravintoloitsijoiden mielestä ainutlaatuiseksi jokilaivakulttuurin tekee juuri kokonaisuus. Kukin tuo osansa, eikä kokonaisuus olisi sama ilman jokaista. Ja vaikka ikää on jokaisella yhdeksänkymmentä, kuntonsa puolesta paatit killuvat Auran laineilla vielä kymmeniä vuosia. M iten ja miksi jokilaivat sitten Turkuun tulivat? Turkulainen ravintolalegenda, pizzakeisari Dennis Rafkin kertoo: –Kun perustin 70-luvun puolivälissä Pizzeria Denniksen, ihmettelin, miten Turussa voi olla niin loistava paikka kuin jokiranta, ilman minkäänlaista ravintolatarjontaa? Tiesin, että ulkomailla ja Helsingissäkin oli ravintolalaivoja. Ajattelin, että sellainen täytyy saada myös Turkuun. Rafkin bongasi sopivan laivakandidaatin Kauppalehden ilmoitussivuilta vuonna 1980. –Siellä oli sellainen romuinen vanha ravintolalaiva, joka oli jäänyt Helsingin Pikisaareen. Pyyntihinta taisi olla noin miljoona markkaa. Jätin kokeilumielessä jonkun aivan poskettoman vastatarjouksen, olisiko ollut kolmesataatuhatta ja unohdin koko jutun. Vuotta myöhemmin Rafkinin puhelin soi. Langan toisessa päässä oli kauppaneuvos, joka sanoi, että laiva on Rafkinin. –Kysyin, että mikä laiva ja toinen sanoi, että se, josta sä olet jättänyt tarjouksen. Ota pois, muuten se ruostuu tuonne rantaan. Ajattelin, että selvä, nyt on sitten ravintolalaiva. Operaatio vanhan proomun siirtämiseksi Turkuun olikin hankalampi vaihe. Huonokuntoiselle laivalle ei tahtonut löytyä vakuuttajia edes kuljetusmatkaa varten. –Lopulta sitten vakuutus saatiin, mutta ehtona oli, että proomu kuljetetaan mahdollisimman syvistä kohdista. Jos se uppoaa, niin sinne jää, Rafkin naurahtaa. Kuljetukseen osallistui suuri joukko ihmisiä palomiehistä ja Turun Sanomien toimittajaan asti. Kuljetus onnistui kuitenkin suunnitelmien mukaisesti. –Seuraava paikka tulikin sitten Aurajoella. Paatti piti saada jotenkin siltojen ali. Ratkaisu löytyi nenän edestä. –Päädyimme lopulta täyttämään viitisensataa tynnyriä Aurajoen vettä ja lastaamaan sen proomuun. Se painui juuri ja juuri sen verran, että korkeimmat osat eivät ottaneet siltoihin kiinni, Rafkin kertoo. Kun jokilaivaa oli remontoitu, päästiin siirtymään itse asiaan. Uudeksi nimeksi tuli Le Pirate – merirosvo. –Se tuli siitä, että meillä oli ranskalainen kokki, Claude Russell, Rafkin kertoo. Le Piratesta rakennettiin Rafkinin mukaan nimenomaan tasokas, ranskalainen ruokaravintola. –Se oli fiini paikka. Ei missään nimessä mikään keskikaljajuottola. Ravintola oli aikanaan Turun suosituimpia ja arvostetuimpia ravintoloita. Sitä, mitä ei Saaristomereltä ja Suomesta saatu, tuotiin lentokoneella Ruotsista. –Kaikenlaisia erikoisempia kaloja lennätettiin tuoreena Göteborgista Turkuun. Kerran serran sieltä saatiin niin iso luuhauki, ettei kala mahtunut kokonaisena edes keittiöön, Rafkin nauraa. Rafkin luopui Le Piratesta 1990-luvun taitteessa. Ravintolalaiva siirtyi kokki Claude Russelille. Järvenpään Casinon huijariveljekset hankkivat Le Piraten vuotta myöhemmin, 1991. –Sen arvasi, ettei se hyvin pääty, mutta minkäs teki, Rafkin toteaa nyt. Lokakuussa 1992 Aurajoen valaisivat maineikkaan Le Piraten liekit. –Heräsin poliisin soittoon. Sanoivat, että täällä sun entinen laiva palaa, Rafkin muistelee. Palokunta ei yrityksistään huolimatta saanut laivaa pelastetuksi. Tummunutta rautaromua nosteltiin joen pohjasta vielä kauan. Rafkin on vakuuttunut, ettei kyseessä ollut onnettomuus. –Vakuutuspetoshan se oli. Se on aivan selvä juttu. Se oli niin outo kuvio, ettei motiivi jäänyt epäselväksi. Sääli.
TEKSTIT & KUVAT: TOIMITUS. Turun ylioppilaslehdellä on paljon siskoja ja veljiä kotimaassa, Turun ylioppilaslehdellä on paljon siskoja ja veljiä kotimaassa, mutta tiesitkö, että niitä on myös Ruotsissa? mutta tiesitkö, että niitä on myös Ruotsissa? Tylkkäri vieraili onnittelemassa tänä vuonna sata vuotta Tylkkäri vieraili onnittelemassa tänä vuonna sata vuotta täyttävää Uppsalan ylioppilaslehteä Ergoa ja kysymässä täyttävää Uppsalan ylioppilaslehteä Ergoa ja kysymässä ajankohtaiset kuulumiset naapurimaan ylioppilasmediakentältä. ajankohtaiset kuulumiset naapurimaan ylioppilasmediakentältä. YLIOPPILASLEHTI LAHDEN TOISELLA PUOLELLA X X TEKSTIT & KUVAT: Toimitus
27 26 S uomessa on useita opiskelijoille suunnattuja lehtiä ja verkkojulkaisuja. Useilla yliopistoilla oma ylioppilaslehtensä ja monella koululla on omat mediansa. Tiesitkö kuitenkin, että vastaavia julkaisuja on runsain mitoin myös Ruotsissa? Yksi tälläinen pyörii vireässä opiskelijakaupungissa Uppsalassa Keski-Ruotsissa, jossa paikallinen ylioppilaslehti juhlii tänä vuonna satavuotisiaan. Noin 41 500 opiskelijan Uppsalan yliopisto itsessään on perustettu vuonna 1477 ja kantaa Pohjoismaiden vanhimman yliopiston arvokasta titteliä. Pitkät perinteet jatkuvat kunniakkaasti myös nykypäivänä yliopiston tehdessä vuosittain kovaa jälkeä erilaisissa kansainvälisissä yliopistojen rankingvertailuissa. u p p sa l a n Y l i o p p i l as l e h d e n , tuttavallisemmin Ergon toimitus sijaitsee kaupungin ytimessä yliopiston kampusalueella yliopiston ylioppilaskunnan tiloissa. Vanhojen arvokkaiden kiinteistöjen labyrinttimäisen kokonaisuuden seasta selvitämme tiemme rakennukselle, jossa toisessa kerroksessa kierreportaiden päässä odottaa ystävälliseti hymyilevä lehden päätoimittaja, Lovisa Sjöström Johansson. a l k u u n pY Y dä M M e Sjöström Johanssonilta tiivistystä siitä, miten Ergo toimii ja mitä se tekee. Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. –Koko konseptimme lähtee siitä, että olemme yhdistelmä uppsalalaisia opiskelijoita. Meidän maalimme on, että kaikki mikä liittyy opiskelijoihin ja opiskelijaelämään: olivat ne sitten suuret juhlat, opiskelijaedustajien kokoukset tai ilmenneet epäkohdat yliopiston professorien työn laadussa saavat näkyvyyttä, Sjöström Johansson listaa. p ä äto i M i t ta ja n M u k a a n journalismin toteuttaminen Ruotsissa on tällä hetkellä lukuisten haasteiden sävyttämää. Suurimmat haasteet liikkuvat aineistonkeruussa ja siihen liittyvissä kysymyksissä, kuten mikä on olennaista tietoa ja kuinka erottaa väärä tieto oikeasta. –Lähteet täytyy käydä läpi hyvin tarkkaan. Esimerkiksi kun puhutaan isoista teemoista, kuten sodat tai ympäristöasiat, täysin objektiivisia lähteitä on nykyään hyvin vaikea saada itselleen haltuun, Sjöström Johansson sanoo. Suomalaisessa mediakentässä Ruotsista nousevat usein esille maassa vellovat jengirikollisuuden ongelmat. Päätoimittaja sanoo asian olevan valitettavasti olennainen teema myös Uppsalan katukuvassa. Gottsundan alue on jatkuvasti asian suhteen tapetilla. ERGO UPPSALAN YLIOPPILASLEHTI LYHYESTI Perustettu 1924. Lukijamäärä noin 30 000. Budjetti vuodessa noin 1000 000 kruunua eli nykyisen valuuttakurssin mukaan noin 90 000 euroa. Lehden eteen työskentelee kokopäiväinen päätoimittaja, puolipäiväinen toimittaja sekä aktiivinen opiskelijoista koostuva avustajakunta. Ilmestyy verkkojulkaisuna, mutta suunnittelee parhaillaan paluuta paperiseen lehteen. f oX t r ot r i ko l l i sv e r ko s to n s ot k u i s ta on muodostunut iso ongelma, josta ulottuu laajempia kehityssuuntia moniin eri osa-alueisiin seudulla. –Heidän aiheuttamansa häiriöt näkyvät muun muassa myös kaupungin opiskelijamäärien kehityksessä, Sjöström Johansson harmittelee. Koko ruotsalaista yhteiskuntaa ravisteleva jengiytymisongelma on Sjöstrom Johanssonin mukaan myös journalistisesti vaikeasti hallittava kokonaisuus. Hän nostaa esiin huolen asian arkipäiväistymisestä. Journalistisesti on vaikea asettaa raja milloin ja miten asioista pitää raportoida. –Ei pitäisi kuitenkaan olla niin, että katsomme tiedotteita ja uutisia suhtautuen hommaan vain välinpitämättömän kylmästi, että okei tuolla oli nyt taas ampuminen ja tuolla vastaavasti räjähti. –Tarvitsemme enemmän asioiden korostamista heille, jotka eivät jaksa ottaa asioista selvää, mikä on luonnollisestikin hyvin vaikea asia toteutettavaksi. Sjoström Johansson toteaa. o p i s k e l i ja j o u r n a l i s M i i t s e s sä ä n on parhaillaan Ruotsissa monenlaisten muutosten ja maininkien keskellä. Viime vuosina monta lehteä on ajettu alas, joista viimeisimpänä Tukholman ylioppilaslehti. Päätoimittaja kertoo monien muutosten johtavan alkukipinänsä raha-asioiden äärelle. –Monilla lehdillä on puute rahoituksesta, mutta samalla maassa on huutava tarve opiskelijoita koskevalle uutisoinnille. Ei tulisi unohtaa, että yhteiskunta ja demokratia tarvitsevat journalistisia julkaisuja, jotka tavoittavat opiskelijat ja korkeakoulutetut saaden heidät tietoisiksi siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. –Valitettavasti tuntuu vain olevan kasvava trendi, että ihmiset eivät jaksa enää vain välittää asioista. Sen jälkiseuraukset voivat lopulta heijastua yhteiskunnallisesti moneen ja hyvin kauas, Sjoström Johansson painottaa. e r g o n t i e kuitenkin on saanut jatkua tähän päivään saakka mallikkaasti jo sadan vuoden ajan ja jatko vaikuttaa olevan hyvällä mallilla. Uppsalan ylioppilaslehden julkaisun eteen työskentelevät kokopäiväinen päätoimittaja, puolipäiväinen toimittaja sekä noin 15 opiskelijakirjoittajaa. –Työpöydällämme on tällä hetkellä myös seuraavalle vuodelle muutoksia omistajuusasioihin liittyen, joten tällä hetkellä organisaatiossamme on paljon kuvioita pyörimässä, Sjöström Johansson kommentoi. l e h d e n s u u n n i t e l M i s sa on ylläpitää juhlahumua tänä vuonna nostaen paljon vanhoja artikkeleita esille uutisoinnissaan ja kruunata juhlavuosi marraskuussa juhlallisuuksilla paikallisessa linnassa. –Kyseessä on merkittävä historiallinen paalu, joten sitä täytyy tietysti juhlia sille kuuluvalla arvokkaalla tavalla, Sjöström Johansson päättää.
28 Tylkkäri hakee järjestöjä jakamaan lehtiä! Turun ylioppilaslehti hakee TYYn piirissä toimivia järjestöjä jakamaan Turun ylioppilaslehteä lehtitelineisiin ja TYS:n kohteisiin keväällä 2025. Lehti ilmestyy kevään aikana alustavasti kolme kertaa tammikuun ja toukokuun välillä. Varsinainen jakeluaikataulu sovitaan järjestön kanssa kunkin lehden ilmestymispäivän mukaan. Jakopäivä on yleensä ilmestymisviikon perjantai. Kriteerinä valinnassa otetaan huomioon työtehtävän edellyttämän henkilöreservin ja työtehtävään sitoutumisen osoittaminen hakemuksessa sekä tehtävästä saatavan palkkion tarpeellisuus järjestön varainhankinnalle. Edellytyksenä on myös, että TYYn järjestöllä on Ytunnus ja että TYYn järjestö on ennakkoperintärekisterissä. Y-tunnus ja tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta tulee kirjata hakemukseen. Mikäli käytettävissä on lehtien kuljetukseen soveltuva kulkuneuvo, katsotaan se eduksi hakemuksessa. Kulkuneuvon käytöstä toteutuneet kustannukset korvataan. Ilmoittakaa hakemuksessanne haetteko kaupunkijakelijan, ständivai TYS-jakajan tehtävää. Ständijako Tylkkärillä on noin 30 lehtitelinettä eri puolilla kampusta ja kaupunkia. Palkkio kevään kolmen telinejakelun hoitamisesta on yhteensä 450 euroa. (150 euroa/ jako) TYS-jako Turun ylioppilaslehden jokainen numero jaetaan TYS:n asuntoihin mm. Ylioppilaskylän ja Halisten alueella. Tammi-toukokuulle 2025 kolmea jakoa toteuttamaan valitaan yksi järjestö. Järjestölle maksetaan 900 euron palkkio. (300 euroa/ jako) Kaupunkijakelu Tylkkärin kaupunkinumero jaetaan Turun keskustassa suoraan kaupunkilaisille käteen. Kaupunkijaosta maksetaan 400 euron palkkio. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee lähettää viimeistään 1.12.2024 klo 23.59 sähköpostitse osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ” Jakeluhakemus kevät 2025”. Valinnan tekee hakemusten perusteella Turun ylioppilaslehden johtokunta joulukuun 2024 aikana. Lisätietoja: päätoimittaja Hermanni Sankelo (tyl-paatoimittaja@utu.fi), puh. 045 356 4517
Essee: Helpot nopat ? 30 ? 30 Kolumni: Vartin päästä mennään ? 31 ? 31 Essee: Turun risut ja ruusut ? 32 ? 32 Luottoresepti: Ei oreillettesia ennen kello viittä ? 34 ? 34 Näkökulma: Savisen maan toteemeja ? 35 ? 35 Muutaman vartti sinne tänne vai ei? Akateeminen vartti puhuttaa Kalle Toivosen kolumnisssa. Kuva: Toimitus.
kolumni M itä minä lannalla, jos ei ole peltoa. Vuoden 1982 elokuvassa Aidankaatajat kuolemansairas kieltäytyy lahjakellosta edellä mainittua pohtien. Sitä varastaa vartin sieltä täältä ja jonain päivänä huomaa kuluneen tunnin, viikon, vuoden. Armotonta, mutta täysi joustamattomuus se vasta olisikin armotonta. Kai sitä nyt vähän saa myöhästyä. Vähän viedä omaa ja toisten aikaa. p o h j o i s e u r o o p pa l a i s t e n Y l i o p i s to j e n tapakulttuurista juontava käsite akateeminen vartti kiteyttää jotain hyvin oleellista luterilaisesta perusvireestä. Kellojen, kalenterien ja naapurien mielipiteiden määrittelemästä todellisuudesta, jossa leimataan kellokortti ulos ja sitten vaihdetaan vapaalle. Jos lähikentällä pelataan tennistä sallittujen kellonaikojen ulkopuolella, on syytä ilmoittaa viranomaisille ja tiedotusvälineille. s i t uat i o n i s t i e n k äs i t e rekuperaatio kuvaa sitä prosessia, jossa yhteiskunta omii oman kritiikkinsä ja valtakulttuuri syö vastakulttuurin. Pessimisti voisi ajatella, että nykyisen maailmanlaajuisen kuluttajakapitalismin kritiikki ei edes ole mahdollista. Samalla hetkellä, kun kritiikki olennoituu joksikin konkreettiseksi kuvaksi, sanaksi tai esineeksi, siitä tulee jälleen uusi kulutustuote. Merkin sisältö tyhjenee samalla kun merkki syntyy. Oletteko maistaneet BrewDogin Punk IPAa? a k at e e M i s e n va r t i n käsite yrittänee sulauttaa järjestäytyneen akateemisen toimintakulttuurin poikkeukset osaksi kyseistä kulttuuria. Myöhästelijöille annetaan armollinen kädenojennus: vartti pelivaraa. Kellonaikojen ja järjestystä olla pitää -yhteiskuntien mielenlaatu yrittää täten omia poikkeuksen osaksi järjestelmää. Mutta poikkeus on tarkkaan kellotettu ja rajattu. Siitä ei sovi poiketa. M Yö h äs t Y M i s e e n vä h e M M ä n tarkasti suhtautuvissa eli muutenkin vähemmän järjestäytyneissä yhteiskunnissa tällaista akateemisen vartin käsitettä ei ole. Järjestys ei ole vielä laajentunut niin suureksi, että se alkaisi kattamaan myös ei-järjestystä. Verkkoaitojen tuolla puolen rehottaa vielä villi luonnontila. Myöhästymistä ei ole vielä mitattu ja vangittu. Jos myöhästyy niin myöhästyy. Siinä kaikki. e n täs j o s antautuisi tuolle luonnontilalle? Entä jos repäisisi jalkapannan irti? Jos myöhästyisi vartin sijaan tunnin tai kaksi? Ei menisi ollenkaan? Paluu alkuun: ei siitäkään hyvää seuraisi. Akateeminen vartti on juuri tarpeeksi löysää lieassa, jotta voimme kuvitella olemme vapaita yksilöitä. Ilman vartin varaa emme saisi nukutuksi öisin. Se on armollista ja armo on tärkeintä. Kai senkin saa institualisoida. En vain tiedä pitääkö. Vartin päästä mennään kalle toivonen J os sinulla on vaikeuksia valmistua ajallaan tai opintopistekertymäsi vahtiminen Kelan toimesta ahdistaa, eräs apukeino kurssien nopeampaan suorittamiseen on vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvien kurssien valitseminen Helpot Nopatsivuston avulla. Alustalle on koottu opiskelijoiden kokemuksiin perustuva listaus helpoista kursseista, joiden tekemiseen ei tarvitse käyttää paljoa aikaa eikä vaivaa. Yleensä kurssit sijoittuvat opinnoissa tutkinnon pakollisiin mutta vapaavalintaisiin opintoihin, joita tulee tehdä tutkinnosta riippuen jokin tietty määrä. Sivustolla on lista, josta voi valita korkeakoulun, jonka kursseja tarkastella. Se kattaa suuren osan Suomen korkeakouluista. Listalla on myös vinkkejä kuinka lukiotutkintoon voi sisällyttää korkeakoulutasoisia MOOC-nettikursseja. Sivuston ylläpitäjä on itsekin opiskelija. e s i t t e lY t e ks t i s sä k e r r ota a n Turussa olevan tarjolla mahdollisesti Suomen helpoimmat opintopisteet. Perusteluksi annetaan, että Turun yliopistossa käytetään monivalintatenttejä mittaamaan kurssisisällön osaamista. Osassa monivalintatenttejä tenttikysymyksiä on vain parisen kymmentä. Sivustolla Turun yliopiston helpoiksi nopiksi on listattu muun muassa työnhakuprosessiin, maailmankaikkeuteen ja kyberturvallisuuteen liittyvät kurssit sekä suuri määrä Soteakatemian kursseja. Näistä kursseista opiskelija kerryttää yhdestä viiteen opintopistettä. s i v u s to n k r i t i i k k i perustuu pitkälti yliopiston henkilökunnan sekä yhteiskunnan päättäjien huoleen opintojen laadusta. Laadun heikko taso voi vaikuttaa oppimiseen sekä tuleviin työelämätaitoihin. Etenkin verkossa suoritettavat kurssit päätyvät usein sivustolle, sillä verkkokurssit koetaan yleisesti helposti suoritettaviksi opintopisteiksi. Myös kurssien alhainen vaatimustaso puhututtaa. Opiskelijat ovat kertoneet lehtihaastatteluissa pystyneensä suorittamaan osan helpoista kursseista vain muutamassa tunnissa. Yleisesti yhden opintopisteen tulisi vastata noin kahtakymmentäseitsemää tuntia töitä. e r äs o n g e l M a mennessä siitä missä aita on matalin on myös epäreilu asetelma suhteessa toisiin korkeakouluhakijoihin. Suomessa on erittäin motivoituneita nuoria, jotka hakevat useita kertoja unelmiensa opiskelupaikkaan sitä saamatta. On moraalisesti väärin, jos opiskelija aloittaa opinnot ajatuksella, että tavoite ei ole oppia, vaan saada opiskelijastatuksen avulla opiskeliHelpot nopat essee TEKSTI ADA SILANDER ja-alennuksia ja suorittaa kaikki kurssit rimaa hipoen. Oikeastaan kyse ei ole edes kurssiarvosanoista, vaan asenteesta opiskelua kohtaan. Olisi tärkeää, että jokainen pyrkisi opiskelemaan jotain aidosti kiinnostavaa eikä ottaisi omaa korkeakoulupaikkaansa itsestäänselvyytenä. Toisaalta joissakin tilanteissa opiskelijan tulevaisuuden haaveet muuttuvat, jolloin opintoihin ei välttämättä jaksa yhtälailla panostaa. Tilanteessa on tärkeä pohtia olisiko mahdollista vaihtaa alaa sen sijaan, että suorittaisi paljon helppoja noppia. k o h d e n t u va a k r i t i i k k i ä tarkastellessa on kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan, että mitä laadukkuus oikeastaan tarkoittaa. Onko opettajan kohtaaminen kasvotusten tae opetuksen laadukkuudesta? Me kaikki tiedämme korona-ajan jäljiltä, että pelkkä verkkovälitteinen puurtaminen voi olla melko turhauttavaa. Toisaalta verkkovälitteinen opiskelu sopii paremmin osalle opiskelijoista. Opintojen laadukkuus on mielestäni nähtävissä ennen kaikkea siitä kuinka paljon vaivaa ja motivaatiota opettaja on nähnyt kurssin suunnitteluun ja onko opettaja pohtinut opiskelijan näkökulmaa kurssin suorittamisesta. Laadukkuutta lisäävät esimerkiksi vaihtoehtoiset tavat suorittaa kurssi, kuten mahdollisuus sekä etäettä lähiopetukseen,tarkkaan valitut kurssimateriaalit sekä innostavat ja innovatiiviset kurssitehtävät. k e s k u s t e lu s sa h e l p o i s ta nopista on ymmärrettävä ennen kaikkea se, että olemme yksilöitä. Toiselle voi olla erittäin aikaa vievää ja kuluttavaa pohtia omia vahvuuksiaan ja toiveitaan suunnitelmallinen työnhaku-kurssilla. Toiselle se voi olla suorastaan nautinnollista vapaa-aikaan verrattavaa. Toinen saattaa innostua maailmankaikkeuden terminologian pohdinnasta ja toiselle se taas saattaa olla todella haastavaa ja täysin tuntematonta aluetta. Helpot nopat eivät siis ole helppoja noppia kaikille. Kun pohdin helppoja noppia, huomaan ajattelevani, että sivusto voi todellakin tukea oppimista ja hyvinvointia. Toisaalta pohdin vaihtoehtoisia keinoja kasvattaa motivaatiota pienentäen kuormitusta. s e l a i l l e s sa n i o p i n to o pas ta huomasin, että Turun yliopiston Johdatus maailmankaikkeuteen -kurssia kuvaillaan opinto-oppaassa kiinnostavalla tavalla: Kurssilla ei ole esitietovaatimuksia. Kurssi on sopiva kaikille opiskelijoille, niillekin jotka kammovat matematiikkaa, fysiikkaa ja erilaisia yhtälöitä ja kaavoja. Mielestäni tämä on mielenkiintoinen toimiva lähestymistapa saaj o s o p i s k e l i ja valitsee kursseja ainoastaan kurssien helppouden perusteella, silloin ei vaikuta, että opiskelijalla on tarpeeksi motivaatiota suorittaa tutkinto loppuun saati työllistyä kyseiselle alalle. Silloin voi olla, että alan vaihto olisi kannattavampi ja motivoivampi muutos pitkässä juoksussa. Toisaalta en usko, että tällainen tilanne on tavallinen, sillä oman alan opinnoissa on varmasti alasta riippumatta pakollisia työläitä kursseja, jotka on suoritettava, jos haluaa saada tutkinnon tehdyksi. Edellistä kappaletta pohdittuani palaan ensimmäiseen ajatukseeni. Toinen kokee useista eri syistä helpoksi kahden tutkinnon suorittamisen yhtäaikaisesti, kun taas toinen kipuilee yhden periodin kestävän kurssin kanssa. Olemme kovin erilaisia ja erilaisissa tilanteisessa keskenämme. a jat t e l e n M Yö s , että tiedon ja kokemusten jakaminen on osa yhteisöllisyyttä ja toisista huolehtimista yhteisön sisällä. Me opiskelijat tiedämme paljonko opiskelu vaatii meiltä ja pystymme myötäelämään kanssaopiskelijoiden jakaessa uupumiskokemuksia.On itseasiassa melko sympaattista ja nerokasta, että opiskelijat haluavat auttaa toisiaan juuri tällaisen sivuston keinoin. Eikö tämäkin ole osa yhteisöllisyyttä, jota suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ja kulttuurissa suuresti kaivataan? On aika hienoa, että joku opiskelija jaksaa ylläpitää tätä sivustoa. Voi olla, että yksi vinkki helposta kurssista voi vaikuttaa jonkun toisen elämän kulkuun merkittävästi. o i k e i n p o s i t i i v i n e n asia Helpot nopat-sivustossa on myös sen monipuolinen sisältö. Helpoiksi nopiksi koettuja opintoja on laajalta valikoimalta aloja. Sivuston voisi siis ajatella kannustavan poikkitieteelliseen uteliaisuuteen, jonka avulla hyödyttää omaa jaksamista helppojen opintopisteiden kertymisen keinolla. Toisaalta opiskelijan vastuulla on se syventyykö aiheeseen ollenkaan vai klikkaileeko monivalintatentissä sattumanvaraisia vaihtoehtoja. On ehkä liian utopistista ajatella, että opiskelijaa ohjaa pelkästään mielenkiinto. Y h t e i s k u n ta a n äY t tä ä puhututtavan paljon opiskelijoiden asiat ja hyvä niin. Tulevaisuudessa toivon, että opiskelijoita kuunnellaan erityisellä tarkkuudella kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä pyritään takaamaan jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus innostua, onnistua ja valmistua oman jaksamisen rajoissa. Jos jaksamisen tueksi löytyy toimiva apukeino, sitä kannattaa hyödyntää. 31 31 da opiskelijat kiinnostumaan kurssista. Se saa myös miettimään, kuinka ylipäätään edellä mainittua viestintää voisi lisätä kurssien esittelyyn. Useita opiskelijoita saattaa jännittää osallistua uuden ja tuntemattoman alan kursseille. Edellä mainitun kaltainen viestintä voisi olla tapa madaltaa opiskelijoiden kynnystä osallistua kursseille ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. Kurssikuvauksen perusteella ei voi aina tietää kuinka paljon kurssi vaatii oikeasti töitä. Siihen hätään Helpot nopat on oikein hyödyllinen sivusto. Opinto-oppaan sisältö on usein opiskelijan ensimmäinen lähde, jonka avulla arvioidaan kurssien kiinnostavuutta sekä työmäärää. o p i s k e lu s sa o n pitkälti kyse tietojen ja taitojen kasaantumisesta sekä omasta motivaatiosta. Tietojen kasaantuminen tapahtuu, kun oppiman päälle kasautuu uutta tietoa ja siten voi olla helpompi oppia uutta. Myös perusasioiden hallinta on hyödyllistä lähes jokaisissa korkeakouluopinnoissa ja ne helpottavat merkittävästi uuden oppimista. Näistä mainittakoon esimerkiksi tiedonhakutaidot, palautumistaidot ja tunnetaidot. Tiedonhakutaitojen avulla tiedonhankinta on nopeampaa. Palautumisja tunnetaidot helpottavat tunnistamaan missä menee oma raja ja miten juuri minä palaudun opiskeluista. p a l ata a n Y ks i lö ö n . Jos opiskelija on esimerkiksi uskontotieteen opiskelija tai oman elämänsä keittiöpsykologi, elämänkatsomustieteen kurssi saattaa olla innostava ja helppo kurssi jonka suorittaminen ei vie opiskelijalta aikaa. Toisaalta, jos aihe alkaa kurssin myötä kiinnostamaan, opiskelija saattaa jäädä tutkimaan aihetta pitkäksi aikaa, etsiä lisämateriaalia tai tehdä aiheesta sivuaineen. Parhaimmassa tapauksessa opiskelija voi oivaltaa jopa urasuunnan vapaavalintaisten opintojen joukosta. Eikö tämä ole juuri se, mitä korkeakoulut ja tulevat työnantajat toivovat? Se, että jokainen meistä löytää paikkansa omia vahvuuksia hyödyntämällä yhteiskunnassa. o n s u h t e e l l i s ta , kuinka nopeasti opiskelija saa suoritettua yhden kurssin. Aikatauluun voi vaikuttaa elämäntilanne, erilaiset tavat: tahti pohtia, sisäistää asioita ja lopulta tuottaa niistä jonkinlainen kirjallinen lopputulos. Kurssin suorittaminen on monen tekijän summa, jossa kohtaavat opiskelijan vahvuudet ja heikkoudet sekä opettajan panos opettamiseen ja kurssin sisältöön. Myös omat arvosanatavoitteet ohjaavat kuinka paljon kurssin suorittamiseen kuluu aikaa.
A h, Turku, rakas Turku... Miksi et valitsisi uudeksi kodiksesi tätä kaunista kaupunkia, jonka eloisaa keskustaa tunnelmallisesti nostattaa hiljaa ajattomana sen läpi tanssiva joki. Maisemaa, jonka öitä verrataan Pariisin kuuluisiin tunnelmiin. Turun sielukkaan tunnelman syövereistä on historian syviä kerroksia, muinaista porvarillisuutta ja rahvaanomaista mudan tuoksua, torin meteliä ja hevosenkenkien taonnan kilkettä. Tästä kaksijakoisuudesta avaamme madonreiän kauneuden mysteeriin. Turku on historiaa, kauneutta, luontoa ja rapakoita. Mutta kun kysymys on nuoresta tai kenties elämänsä suuntaa kääntävästä ja elämää jo nähneestä kulkijasta mitä Turku tarjoaa? u n o h d e ta a n h e t k e ks i , että opiskelijalle olennaista lienee alan valinta. Nyt keskeisenä on vain maisema, jonka jatkumoon asetumme. Lähestykäämme kysymystä nostamalla esiin ensimmäiseksi vasta-argumentit eli Turun torien kanssa kilpa-asetelmaan asettuvat kaupungit. Suomen muita kaupunkeja ja kyliä vähättelemättä tartumme paikallisella tasolla ilmeisiin ja todennäköisiin vastaehdokkaisiin: Tampereeseen ja Helsinkiin. M u u ta M at r a p p i ov u o d e t Pispalan harjun maisemissa viettäneenä muistelen kaihoistasi eläväistä taiteilijuushengen liikuttamaa Tamperetta. Tampere on varteenotettava haastaja. Se on kaupunki, jolla on sielua ja lämpöä. Tuota pientä, kasvavaa tai kulahtanutta kyynistynyttä sieluansa voi ruokkia Pyynikin kauniissa maisemissa, jotka tarjoavat maisemaelämyksiä läpi vuoden ja materiaaliseen todellisuuteen herätessä voi elämän kurjuuden ahdinkoa hoivata Pyynikin näkötornin munkeilla. Pispala, tuo ihana myyttinen ja rempseä maailmankolkka, tarjoaa pakopaikan talouskeskeisestä ajattelusta. t a h M e l a n r a n n a n lähettyvillä uinuva Hirvitalon taidemuseo on pakopaikka valkoisten seinien instituutioista, Vastavirta-klubin henki ruokkii terävää liekkiä ja kukkulan puoleensa vetämä väki virkistää uusien kohtaamisten mahdollisuuksillaan. Näin objektiiviselta kannalta siis. Subjektiivisesti väittäisin, että pelkästään Rajaportin sauna riittää syyksi muuttaa Tampereelle. Jos hippien hulinat eivät innosta, tarjoaa Tampere kuitenkin iloa elämään monenlaiselle kulkijalle. Tampereen yöelämä on monipuolinen ja keikkapaikkojakin on riittämiin. Toisin kuin Turussa Tampereella mainetta niittää yhä Turun risut ja ruusut essee TEKSTI & KUVAT EMMA AAV Klubi, jonka tanssilattioilla pääsee nauttimaan live-keikkojen lisäksi hyvistä dj-illoista. Tampereen taidemuseo ja Sara Hildénin taidemuseo tarjoavat jatkuvasti mielenkiintoisia näyttelyitä ja Tampereen sielua ruokkii myös elinvoimainen teatterikulttuuri. Oikeastaan voisimme miettiä mitä Tampereelta puuttuu. Mutta sehän on selvää. Se ei ole Helsinki. h e l s i n g i n pa r h a i M p i a puolia on yksinkertaisesti laajuuden mukanaan tuoma monipuolisuus. Pääkaupungin pesti on tuonut kaupunkiin monenlaisia kanssaeläjiä ja kuuluitpa ryhmään tai toiseen, on Helsingissä varmasti jokaiselle oman soppensa. Opiskelijalle missä elämäntilanteessa tahansa, on tämä henkinen ilmapiiri osa opiskelijuuden ydintä. Oman porukan löytäminen voi olla kuin kahleista irtautumista. Päästämme irti vanhoista kuvioista, hyvästelemme lukioaikaiset ystävämme ja näemme kenties perhettämme vain joka toinen viikonloppu. Uusi kaupunki tarjoaa tilanteen, jossa voimme olla aivan jotain muuta. Kenties todellinen itsemme, jota eivät määrittele enää kotiseutujen käyttäytymiskoodit. Kenties löydämme itsemme, kun uuden kaupungin ja yhteisön elämä näyttää meille mikä kaikki on mahdollista. k o s k a M a h d o l l i s u u d e t ovat laajat ja kirjavat, tarjoaa Helsinki monipuolisuudelle runsaan ja ravinteikkaan maaperän kukoistaa. Osalle Helsinki on ainoa kaupunki, josyllättävä. Turku on serkuksista se pienempi ja oudompi hengeltään. 1200-luvulle yltävä historia tekee Turusta kuitenkin Suomen vanhimman kaupungin ja sikäli juurineen kantaa eniten ajan ja paikan kerroksia. t u r u n s u u r i M M at haittapuolet liittyvät juuri siihen, että se ei ole Tampere eikä Helsinki: Turku on pienempi ja niin kulttuuritarjonnaltaan kuin uramahdollisuuksiltaankin hitusen kapea-alaisempi. Tietynlaista urapolkua halajaville ja niille, jotka eivät jaksa pitkiä työmatkoja pääkaupunkiin ja toivoisivat voivansa kasvattaa juuret opiskelijakaupunkiinsa Turku näyttäytyy haasteellisena Moni opiskelijoista kuitenkin käyttää opiskeluvuotensa tiedon sisäistämisestä nauttimiseen, opiskelijavapauden ja sen huuruisen tunnelman hengittämiseen. Valmistumisen jälkeen aika tuntuu kypsältä uusille tuulille ja maisemille. Opiskelijavuosien kokemukset jäävät lepäämään juurettoman liikkeen välitilaan. t u r k u ta r j oa a tällaisille opiskelijoille täydellisen tyyssijan. Turku on kaunis. Sen jokiranta on ikuissta romanttisuutta ja ajattomuuden pakoa tarjoava hiljaa uinuva maisema. Tämä tunnelmallinen rauha on tahaton osiensa summa, jota kukaan ei tarkoittanut, ja osa Turun suurinta vetovoimaa. Kaunis, uninen ja hiljainen surrealistinen tila, jota kehystää läpivirtaava ajan ja hengen joki. Joki, joka kutsuu pysähtymään, ihmettelemään sekä syventymään keskusteluun. Pieni koko ja pieni tarjonta, kyllä vain, kääntyvät osittain Turun eduksi. t u r k u o n keskisuurikaupunki, josta kauniin Ruissalon maisemiin on lyhyt polkupyörämatka ja jonka ympäristössä on runsaasti ulkoilusta ja luonnosta nauttimisen mahdollisuuksia. Turku on hiljainen tavalla, joka ruokkii ja hoivaa ajattelua kuormittamatta liikaa. Turku ei ole eristäytynyt, vaan saa vieraakseen jatkuvasti monia kotimaisen kentän taitelijoita ja muusikoita. Turun tunnelma on toismaallinen. Se elää runomaisessa ilta-auringon hehkussa. Ikuisessa syksyn haikeuden tunnelmassa. Kaupungissa on aktiivista omaehtoisen kulttuurin väkeä ja vaihtoehtoisen kulttuurin arvostajat voivat löytää sielunruokaa Kirjakahvilasta tai esimerkiksi B-galleriasta, jonka taitelijavetoinen ja voittoa tavoittelematon toiminta tukee taidekulttuurin monipuolisuutta. 33 33 Sattumia on venäläisen kulttuurin, historian ja mielenlaadun monia puolia selittävä teos. Harmsin tarinoissa kaikki on sattumanvaraista ja logiikka löytyy hahmojen motiiveissa usein monen mutkan takaa, jos sellaista onkaan. Kuvaavaa on, että tarinat on kirjoitettu useimmiten korostetun välinpitämättömään muotoon. Asioita, usein irvokkaan väkivaltaisia vain sattuu ja sillä selvä. Ei selityksiä, ei syitä. Sellaista se vain on. Tuotannon absurdius kumpuaa erottamattomasti aikansa vallitsevista yhteiskunnallisista oloista. Diktaattori Josif Stalinin puhdistukset olivat tekstejä kirjoitettaessa pahimmassa vaiheessaan. On sanomattakin selvää, ettei Harms elinaikanaan ollut tunnettu saati tunnustettu kirjailija. Tuotantoa julkaistiin vasta 1960-luvulla, kun kommunistinen puolue löysäsi kevyesti otettaan taiteesta ja kulttuurista. Satunnaisen väkivallan ohella kertomukset yhdistelevät taidokkaasti elementtejä, jotka taatusti saavat lukijan tuntemaan itsensä levottomiksi. Yksi ihminen ei julmaa järjestelmää voi yksin kaataa, mutta kirjoittaa kenties kirjan. Odotan mielenkiinnolla, mitä rajan takana olevilta kirjailijoilta saadaan lukea, kunhan ajat taas joskus muuttuvat. SANTERI SAARINEN Suomalaisen kirjallisuuden klassikkoteos. Ei kaipaa sen kummempia esittelyjä ja selittelyjä. Jos et ole lukenut, loppuu se härvääminen, kaksi askelta kirjahyllyä päin ja lue. TOIMITUS tutustu näihin Sattumaako, en usko Aika velikultia sa voi hengittää. Vain Helsingissä on juuri se burleski-ilta, taide-elokuvien-ohjelmisto, rikas keikkaja taidenäyttelykalenteri. Tapahtumia joka viikolle, vetovoimaa kansainvälisille tähdille. Samalla Helsingissä on esillä kuitenkin kaikki mikä yhteiskunnassamme ja maailmantilanteessamme on mätää: isekeskeisyys. Toki epätoivon keskellä Helsingissä voi löytää niitä, joiden kanssa jakaa ahdingon, nauraa, iloita ja rakastaa. Sielunsiskojaja veljiä ratikan kirskuessa hitaasti huohottaen betoniviidakon läpi. h e l s i n k i e i kuitenkaan kerää kiitosta ja risuja vain pääkaupunkiasemansa tai sen aiheuttaman asukasvirran vuoksi. Helsingissä tämän maailmankolkan rajojen sisäpuolella tiivistyy tietty mentaliteetti: jurous, ankaruus, rehellisyys, ahkeuus, nöyryys, säädyttömyys. Umpisuomalainen hulluus, luova nerous ja rappiotila elpyvät uusien ihmisten ja ajatusten vaatimalla liikkeellä. Se ihmismielen sakeus, joka tätä mielentilaa ylläpitää, onkin kenties selitettävissä näillä kaupunkien kiehumispisteillä ja niiden välisillä paineaalloilla sekä rajoilla, jotka kaiken olemisen ja ajattelun sulkevat sisälleen. Rajoilla, jotka ovat mielikuvitustamme ja sen voimasta todellisinta todellisuutta. o n k au p u n k e ja , jotka varastavat sydämen. Ne ovat kasvattaneet pienistä tekijöistään itsensä näköisiä maisemanosia eivätkä muut ekosysteemit enää sovellu tai ruoki näitä makutottumuksiltaan erityisiä tapauksia. Opiskelijakaupunki kutsuu valmistautumaan itsensä toteuttamiseen ja itsenäisyyteen etäällä lapsuudenmaisemista. On helpompi olla enemmän itsensä. Jotain muuta kuin ympäristö tai olemista määritellyt ystäväpiiri: meistä voi tulla mitä vain. Mitkä määreet nousevat arvokkaaksi elämää ahnaasti sisäistäville, uuden tiedon voimilla rakentuville ikuisten öiden sieluille? Mikä tekee juuri Turusta hyvän paikan opiskelijalle? t u r k u o n väkiluvultaan noin 190 000 asukkaan kaupunki ja sellaisena vain noin 60 000 asukasta pienempi kuin Tampere Helsingin seilatessa kolminkertaisen asukasmäärän turvin. Studentumin opiskelijakaupunkivertailussa Turku on jäänyt kilpailijoistaan jälkeen neljännellä sijallaan. Selvityksessä, johon on vastannut yli 600 opiskelijaa on otettu huomioon esimerkiksi laadukas opetus, kaupunkielämä ja vapaa-aika sekä hyvät uramahdollisuudet. Valitettavasti kyselyn tulos ei ole jostain syystä n ä i d e n l i sä ks i muun muassa Wäinö Aaltosen museo, Turun taidemuseo ja Aboa Vetus Ars Nova tarjoavat jatkuvasti mielenkiintoisia ja korkeatasoisia näyttelyitä. Nirvana, Bar ö ja Dynamo pitävät huolta musiikkikulttuurin monipuolisesta kirjosta, ja Turku on täynnä erilaisia baareja ja juottoloita klubeineen. Vaihtoehtoja riittää kaikille. s t u d e n t u M i n s e u r a avas sa selvityksessä voitaisiin huomioida Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen tulokset, joiden mukaan luonto vähentää stressiä ja lähiluonto vähentää riskiä sairastua masennukseen. Aistien ylivirittyminen äänekkäässä kaupunkiympäristössä, opiskelijastressi sekä globaalit huolenaiheet aiheuttavat osaltaan paineita pieneen ja yksinkertaiseen koneistoon, joka on ihmismieli. Ennaltaehkäisevästi, ja tulevaisuutta kuvittelevia mieliä hoivaavasti, luonnon läsnäolo arjessa voisi olla merkittävä ja ratkaiseva osatekijä hyvinvoinnista huolehtiessa. Ruissalon kauniin luonnon lisäksi monipuolinen saaristomaisema ja aivan keskustan tuntumassa sijaitseva Koroistenniemi tarjoavat ympärivuotista luonnon hoivaa. Turku kiitos kompaktin kokonsa ja omaperäisen runomittansa pitää luonnon aina lähellä osana päivittäistä maisemaa. k au p u n g i t e i vät ole staattisia eivätkä niiden rakenteet itsestäänselvyyksi. Opiskelijat saapuvat aina myös kuvittelemaan ja luomaan uutta tulevaisuutta kaupungilleen. Kaupunkien sielu kaipaa uuden ajattelijan tarmoa, kykyä haaveilla ja nähdä tuleva. Kaupunki haluaa uudistusta, energiaa ja elämää – siispä mikään kaupunki ei ole staattinen, sellainen kuin johon synnyimme, vaan sellainen, jonka sinä ja me siitä teemme. Saavumme siis kaupunkiin odotuksin, avoimin mielin, mutta sinne asettuessamme tulee meidän myös kuvitella kaupunki: sen mahdollisuudet, sen tulevaisuus. k au p u n k i o n yhteisön muoto ja sen sisällä kehittyy ja määrittyy se, millä tavoin ajattelemme ja tunnemme olevamme yhteisöllisessä suhteessa toisiimme. Tervetuloa opiskelija! Unelmoi, toteuta kaunis elämäsi täällä Suomen Turuus. LÄHTEET: STUDENTUMIN OPISKELIJAKAUPUNKIVERTAILU
a s sa r i l l a j o n ot kiemurtelevat keskipäivällä ulko-ovelle saakka. Käytkö kampuksen opiskelijaravintoloissa? –Rehellisyyden nimissä yritän välttää niitä. Yliopiston henkilökunnalle ruoka ei ole siellä erityisen halpaa ja se on systemaattisesti mautonta. Macciavellissa käyn, jos on kovasti kiirettä, mutta paremmalla ajalla käyn usein Hämeenkadulla. Vege Wok on hyvä, vaikka sielläkin hinnat ovat kivunneet viime aikoina tehokkaasti ylöspäin. Tykkään myös Lexin kojusta Calonian aulassa. Heillä on usein tarjolla hyviä leivoksia. e n tä koto n a ? Mitä laitat, kun pistät parasta? –Kokeilen erilaisia reseptejä. Nyt kotona ovat suosittuja Totoron nuudelit. Viime viikolla kokeiltiin pohjoisafrikkalaista pataa. Simpukat maistuvat myös ja uunikana. Tykkään myös isoista salaateista. Niitä on helpompi nauttia Ranskassa, kun kasvit ovat siellä huomattavasti maukkaampia. Opiskelijana bravuurini olivat paistetut perunat ja pekonikuutiot. M i ltä k au p pa ko r i s i näyttää? –Lapsiperheen perustarpeita eli jogurttia, maitoa, kanaa, perunoita ja porkkanoita. Nuudelit ja pakasteranskalaiset ovat vakiotavaraa. Ostan useimmiten samoja asioita eli kaupassa ei juuri lappua tarvita. Heräteostoksiakin tulee tehtyä. Esimerkiksi Kupittaan Cittarissa on hyvät kalaja lihatiskit. o s tat ko B u d j e t t i vai laatu edellä? –Pyrin ostamaan laadukasta ja fiksun hintaista. Pizzaa ja sushia lukuunottamatta tilaamme harvoin ruokaa. Valmisruokaa en syö. Mulla on tuttuja, joilta saa heidän tuottamiaan raaka-aineita. Vaimoni perheessä on erittäin vahva marjakulttuuri eli pakastimessa on aina kilokaupalla marjaa. Anopin pakkasessa vielä lisää. M i k ä o l i lapsuutesi makumuisto? –Isoäitini couscous. Vietin pienenä paljon aikaa isovanhemmillani. Lounas syötiin tasan kello kaksitoista ja illallinen tasan iltakahdeksalta. Niiden välillä oli quatre-heures, joka syötiin viiden aikoihin. Siis välipala. Silloin juotiin maitoa tai appelsiinimehua ja syötiin jotain pientä. Usein syötävänä oli Oreillettes-leivonnaisia, jotka olivat pienellä korilla pöydällä. Niihin ei saanut koskea ennen kello viittä. Kävin isovanhempieni talossa aikuisenakin ja tuntui valtavan aikuiselta mennä isoisän valituksista huolimatta poimimaan kesken päivää yksi oreillette korista! h e i täs lo p p u u n vielä joku ruokasalaisuus. –Omenat, erityisesti kovemmat lajit voi paistaa pannulla kuin perunat. Kuorineen. Siitä tulee maukasta lisuketta lihan tai falafelien kanssa. Ei oreillettesia ennen kello viittä Poliittisen historian professori Louis Clerc muistaa lapsuudestaan isovanhempien ruoat ja kokeilee mielellään uusia reseptejä. Hätävarana lapsiperheen pakastimessa on kuitenkin ranskalaisia. Siis perunoita. luottoresepti toimitus n äkökulma K un politiikan asialistaa seuraa, oli kysymys käytännössä mistä tahansa puolueesta, huomaa joutuvansa kaikukoppaan. Tilaan, jossa samat, vinoutuneet lähtökohdat vain toistavat itseään. Uusia ajatuksia ei tunnu kuuluvan mistään. Talouspuhe on näistä surkeinta ja tasapaksuisinta myrkkyä. Oikealla tavoitteena vaikuttaa olevan nykyisten yritysten aseman sementoiminen. Vasemmalla tulonsiirtoyhteiskunnan tukeminen ilman siirrettäviä. Rohkeat kysymykset ja luovat ratkaisut loistavat poissaolollaan. p o i s sao lo l l a a n lo i s ta a myös havainto, että horjuva, mutta aikanaan maineikas pohjoismainen hyvinvointivaltiokin syntyi unelmasta ja raikkaasta ideaalista. Entä jos elämän ei tarvitsekaan merkitä työtä ja varhaista kuolemaa? Entä jos välissä olisi myös vapaa-aikaa? Entä jos jokaisella todella olisi mahdollisuus ainakin kohtuulliseen toimeentuloon myös vaikeuksien keskellä? Hyvinvointivaltiotakaan ei kuitenkaan tulisi ajatella ihmiskunnan päätöspisteenä. Pohja on hyvä, mutta talolla on yhä matkaa harjakorkeuteen. Nyt uhkaa vain käydä niin, että rakentajat jäävät eläkkeelle ja laudat mätänevät. Piirustus puuttuu. v i s i o i ta pa r e M M as ta tulevaisuudesta ei voi luoda ilman tervettä keskustelua. Sellaista, jossa uusiin ajatuksiin suhtaudutaan uteSavisen maan toteemeja SANTERI SAARINEN TOIMITUSHARJOITTELIJA TURUN YLIOPPILASLEHTI Kirjoittaja on Tylkkärin toimitusharjoittelija, joka on itsekin lammas, mutta uskottelee itselleen ja muille olevansa leijona. liaasti eikä tuomitsevasti. Entä jos kuuden tunnin työpäivä olisikin ratkaisu? Tai toisaalta, entä jos sosiaalituki onkin loukkaus ihmisen omanarvontunnolle? Onko ongelma siinä kuinka työtä tehdään vai siinä miksi työtä tehdään? Eteenpäin ei päästä, jos käsityksiä vaikkapa asioista kuin yksilön vapaus ja vastuu, työn olemus ja valtion rooli ei voida haastaa. Niitä argumentteja, joilla nyt tarjolla olevia suuntia oppositiossa, hallituksessa ja mediakeskustelussa perustellaan on voitava kyseenalaistaa oli aihe mikä tahansa taloudesta turvallisuuteen. d o g M at i s M i e l i puhdasoppisuus oli syynä sille, että Eurooppa sai keskiajalla odottaa parempia aikoja vuosisatoja. Kun vallitsevia maailmankuvia opittiin haastamaan, asioihin saatiin vipinää. Se liikkuu sittenkin. Tämänkin jälkeen uusia pyhiä lehmiä on syntynyt tasaiseen tahtiin. Onneksi niistä useimmat on saatu sittemmin myös ilmiöinä kesytetyksi. v a i k k a M e i l l ä länsimaissa sananvapauden arvo tunnustetaan ainakin retorisella tasolla käytännössä kaikkien toimesta, sananvastuun määrittelyssä mennään omasta näkövinkkelistäni usein turhan yksinkertaisiin suuntiin. Yleisesti jaettu viisaus on, että sanomisistaan kuuluu kantaa vastuu ja vastuun osoittamista on myös valita aika ja paikka sille. Ehkä oikeammin olisi kuitenkin puhua keskustelun vapaudesta ja vastuusta. Silloin sanomisen vapaus merkitsee myös vastuun kantamista paitsi sanomisistaan, myös kuuntelemisesta. s a n o M i s e n va pau s lunastetaan velvollisuudella sietää muidenkin puhetta ja velvollisuudella perustella omat kantansa. Jos toisen näkökulman sivuuttaa suoraan eikä kykene perustelemaan sanomisiaan, keskusteluun ei pitäisi olla myöskään oikeutta osallistua. Silloin paras vaihtoehto on tarttua uteliaisuuden oikeuteen: kysyä ja pyrkiä pääsemään selville asiasta. i l M a n u t e l i a i s u u t ta , vapautta sanoa ja vastuuta ajatella keskustelukulttuuri ja sen myötä myös yhteiskunnallinen kunnianhimo kuihtuu ja kuolee. Seurauksena on, että yhteiskunta palvoo toteemeja, jotka on pystytetty saviselle maalle. Tolpalla, jolla ei ole perustuksia, ei ole oikeutta olla. Oli kyse sitten kauniista tai rumasta sellaisesta. s u o M e n va i k e u ks i e n taustalla tuskin on polarisaatio. Syy saattaa pikemminkin olla kyvyttömyydessä sen sietämiseen. Jokainenhan meistä on hyvän puolella. Mutta joskus olisi hyödyllistä pohtia mikä siinä niin hyvää sitten on? Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi Olemme avoinna myös sunnuntaisin! Olemme avoinna myös sunnuntaisin! ma–pe 9–19 ma–pe 9–19 la 11–16 | su 11–16 la 11–16 | su 11–16 Myymälöissämme opiskelijakortilla –– 20 20 % % vähintään 5 euron kertaostoksesta Oreillettes-leivonnaiset Louis’n tapaan Raaka-aineet: 600 gr vehnäjauhoja 1 pussi hiivaa Ripaus suolaa 50 gr sulatettua voitta (ei margariinia) ja 6 ruokalusikkaa öljyä 2 munaa Yhden ison tai kahden pienen appelsiinin mehua 1. Sekoitta kaikki, kunnes saat aikaan taikinapallon, joka ei tartu kulhon pintaan tai sormiin. 2. Laita taikina lepäämään jääkaappiin 4-5 tunniksi. 3.Levitä taikina pöydälle aika ohueksi ja leikkaa siihen säännölliset neliöt. 4. Täytä pieni kattila paistoölyllä, kuumenna öljy. 5. Uppopaista jokainen neliö öljyssä keltaisen ruskeaksi. 6. Laita valmiit oreillettet johonkin ritilään tai siivilään, että öljy valuu pois. Pistä koriin ja ripottelee niiden päälle sokeria. Oreiletteja voi syödä lämpiminä mutta ne ovat parhaita kylminä. Ajan myöten ne tulevat vähän kovemmiksi mutta säilyvät syömiskelpoisina hyvin pitkään. Ps. Reseptissä uppopaistetaan öljyssä, se ei ehkä ole ihan kaikille. En ikinä kokeilut airfryerilla, voisi onnistua. Jos joku kokeilee niin kertokaa minulle! 35 K u v a : S a n t e r i S a a r in en Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi
ONNEA AINO ONNEA AINO 100 VUOTTA! VUOTTA! Toivottaa Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneen Aino tai Kahlaaja nimillä tunnetun teoksen lahjoitti Turun yliopiston ylioppilaskunnalle professori Kaarlo Jäntere vuonna 1954. Ainoa voi käydä onnittelemassa TYYn palvelupisteellä!