6/2017 s. 6 ENGLISH INSIGHTS A look at the local life in Turku ALKO HÄMEENKADULLE? Parkkipaikkojen puute yhä esteenä s. 8 Q-TALO AVASI OVENSA Uusi tila houkuttelee bileet kampukselle s. 28 Keskiluokkaistunut jokiranta uhkaa kulttuurikeskusta DYNAMON TUHO? s. 22 eng
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 ”TYS onnistuu, mutta onnistuu myös tyrimään, kun se sivuuttaa tärkeän kuppilan.” Pääkirjoitus E Kolminkertainen ylistys ikiomalle yhteisölle Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 28 Turku With a Tinge of Personality. ”We want to celebrate the people that make Turku the great city that we know it is.” Lauren Cook (left) here with Roos Hekkens. läköön, Q-talo! Meillä on vihdoin uusi ylioppilastalomme (s. 8). Etsimme sinua vuosia: nyt, kun vihdoin saimme sinut, olet upeampi kuin osasimme toivoa. Sympaattinen 60-luvun juhla-sali, täydellinen sitseihin ja vuosijuhliin! Kellarikerroksen avarat huoneet järjestöjen olohuoneiksi, joissa vain mielikuvitus on rajana! Ei kattonaapureita. Ei seinänaapureita. Omaa tilaa. (Jopa ankeahkon ulkoasusi annamme anteeksi – onhan oveltasi vain muutaman minuutin matka Ylioppilaskylään yöksi.) Tämä eläköön-huuto on ylioppilaskunnan aktiiveille, Turun kaupungille ja Turun ylioppilaskyläsäätiölle (TYS), joiden ansiosta olet nyt meidän. Lämmin kiitos! Eläköön, yhtEisöllisyys! Sinä et synny tyhjistä juhlapuheista, vaan vaadit aikaa ja tekoja. Olet kulkenut liki kolmikymppisen Three Beers -baarin mukana kohelluksena ja nauruna, uusina kokemuksina ja aamuyön avautumisina. Susijengin kamppailussa, go-pelin alkuhetkissä, myöhäisillan skumppajatkoilla. TYS onnistuu, mutta onnistuu myös tyrimään. TYS rapauttaa yhteisöllisyyttä, kun se sivuuttaa monelle opiskelijalle tärkeän lähikuppilan kiireessään visioida uutta Tyyssijaa (s. 19). Kun se sivuuttaa sinut . Tämä eläköön-huuto on Trebelle, jonka omistajien intohimosta kylässä välkkyy janoisten keidas. Baarille, jonka historia ansaitsee vallan muuta kuin puolivillaisen olankohautuksen. Eläköön, tulEvaisuus! Sinut on tehty muutoksesta. Lupaat Q-talolle monia menestyksen vuosia, vaikka tiedät, että sen tilalle nousee vielä joskus opiskelijaasuntoja. Se sattuu, mutta osaat valmistautua. Toivot, että Treben betonimurskasta kumpuaa jotain niin innostavaa, että se lääkitsee tulehtuneet tunteet. Tämä eläköön-huuto on uusille opiskelijalle. Tulevaisuus syntyy muutoksesta – ja te tuotte muutoksen. Voimia, riemua ja lempeyttä syksyn seikkailuun!
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 SISÄLLYS 6/2017 Pelkillä papereilla yliopistoon? Pääsykokeiden uudistus jakaa mielipiteitä. Ensi keväänä 60 prosenttia kyltereistä valitaan yo-todistusten perusteella. Kyl Pori o ain Pori. Porissa poikkitieteellisyys on arkea myös saunassa. Kirkkovene nauratti itsensä somen puhutuimmaksi. TYS repäisi. Viitan vetovoima – ”en vaihtaisi tätä mihinkään”. Musta kummajainen. Uhanalainen legenda. Dynamon tulevaisuus on jälleen vaarassa. Turku With a Tinge of Personality. Adventures into local culture. ”Sitä voisi viilata loputtomiin”. Äärioikeiston naiset esiin tutkimuksessa. NUMERO 6/2017 15.9.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Nelli Lapintie & Lukas Lundén KAnsiKuvA Jere Grönberg KuvAnKÄsiTTELY Nella Keski-Oja iLmoiTusmYYnTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 11 900 kpl. 16 11 17 KANSI Julius Töyrylän ja Sini Paukkusen mielestä Dynkystä luopuminen ei olisi hyvä asia. Uhanalainen legenda Sivu 22 20 Missä viipyy Alko? Kampuksen lähelle janotaan viinikauppaa. Bileet palaavat kampukselle. Opiskelijoiden oma Q-talo avasi ovensa. ”Viiniharrastuksen ei tarvitse olla hienostelua”. Maistellaan rennosti. Jugend-helmi ja täytettyä elämää. Biologinen museo sai rakastumaan Turkuun. HIIT saa endorfiinin hyrräämään. Mielihyvähormoni vapautuu treenissä. Sodan kasvot. Myös mielikuvitussotaa voi tutkia tosissaan. 22 6 8 10 18 ”Tunnelma on juhlallinen, kun uudet opiskelijat vannovat viittavalan lyhtyjen valaistessa iltaa.” Anniina Yli-Kahila Sivu 20 28 31 14 12 13 BL OO M UA / 12 3R F St Oc k Ph Ot O
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 spot English content! in this issue ”turku With a tinge of Personality” (p. 28): Culture Collective: turku shares English-language insights on local culture. Fill a questionnaire on Turku Student Magazine (Turun ylioppilaslehti) for a chance to win 300 euros! Visit www.tylkkari.fi to participate. www.TYLKKArI.fI ”Tosi hyvä fiilis!” – Lääkiksen opiskelijat aloittivat lukuvuoden Kesäsäät olivat vasta toden teolla alkaneet, kun Medisiinan käytävillä jo kuhisi. Lääketieteen fuksit – kavereiden kesken fetukset – aloittavat lukuvuoden jo elokuun toisella viikolla. Suurin osa muista opiskelijoista saapui kampukselle syyskuun vaihteessa. Nettiopsu kaatui taas – ”Menee helposti tuntikin odotellessa” Nettiopsun ongelmat kurssi-ilmoittautumisten yhteydessä ovat vaivanneet Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita jo vuosia. Helpotusta on luvassa vasta muutaman vuoden kuluttua, kun uusi Peppijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön. Worldconin suosio yllätti ja ihastutti suomalaiset scififanit – jonot jäävät osallistujien muistiin Helsingissä tänä vuonna järjestetystä kansainvälisestä scifija fantasiatapahtumasta kasvoi yllättäen historiansa toiseksi suurin. Paikalla olivat myös Turun yliopiston opiskelijat, jotka esittelivät kotimaista skeneä. Nämä jutut vain netissä: eng N EL LA kE Sk I-O JA N EL LA kE Sk I-O JA N EL LA kE Sk I-O JA BL OO M UA / 12 3R F St Oc k Ph Ot O VASTAA KYSELYYN jA VOITA 300 EUrOA! Haluamme tietää, mitä ajattelet Turun ylioppilaslehdestä. Kysely on auki 15.9.–15.10.2017 osoitteessa www.tylkkari.fi.
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 ama kysymys askarruttaa säännöllisesti Turun yliopiston opiskelijoita: miksi ihmeessä Hämeenkadulla ei ole Alkoa? Kampusalueen välitön ympäristö on ollut ilman pitkäripaista jo vuodesta 2009, jolloin Kupittaan aseman yhteydessä toiminut Alko siirtyi Skanssin kauppakeskukseen. Kyseinen vuonna 2003 avattu toimipiste jäi lyhytikäiseksi, sillä sen myynti oli melko vaatimatonta. Sitä pitkäikäisempi – ja legendaarisempi – myymälä oli puolestaan ”Hovioikeuden herkkuna” opiskelijoiden tuntema, Hovioikeudenkadulla toiminut Alko. Lopulta liike muutti 1990-luvun alussa valmistuneeseen Ravattulan liikekeskukseen. nyt alkon Lounais-Suomen aluepäällikkö Juha Laanti myöntää, että Hämeenkatu sijaintina kiinnostaa Alkoa jälleen. ”Asiaa ei ole edistetty kovin aktiivisesti, mutta olemme kyllä katselleet uusia tiloja Hämeenkadulta”, Laanti toteaa. Syy heränneelle mielenkiinnolle on alueen yleinen myönteinen kehitys. Liikepaikkoja valittaessa Alko suosiikin näkyviä sijainteja, jotka ovat merkittävien asiointireittien varrella. ”Hämeenkatu on vilkasliikenteinen katu, jonka ympäristöön on tullut uusia asuntoja ja työpaikkoja. Siellä on paljon potentiaalisia asiakkaita”, Laanti tiivistää. Tähän mennessä kaikkia Alkon kriteereitä täyttävää liiketilaa ei kuitenkaan Hämeenkadulta ole löytynyt. Se on toistaiseksi johtunut käytännön ongelmista. ”Hämeenkadulta on ollut vaikeaa löytää sellaista liiketilaa, jossa on sekä hyvät pysäköintiettä lastausmahdollisuudet.” Kadulla kulkee runsaasta kevyttä liikennettä. Laanti ei kuitenkaan tunnu innostuvan ajatukselle siitä, että Alko joustaisi Hämeenkadulla parkkipaikkavaatimuksistaan. ”Tavoitteena on aina löytää liiketila, missä on riittävästi parkkipaikkoja autoileville asiakkaille.” Jotkut ovat spekuloineet, että Hämeenkadulle ei ole saatu Alkoa siksi, että opiskelijat ostavat liian halpoja juomia. Juha Laanti ei ole tästä asiasta aivan samaa mieltä. ”Minulla on oikeastaan sellainen käsitys, että opiskelijat panostavat laatuun ja seuraavat trendejä aika tarkasti.” LISÄÄ PALVELUITA KAMPUKSELLE Turun kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhteisen etujärjestön, Ryhmä 40 000:n puheenjohtaja Pontus Lindroos on melko tyytyväinen Turun kampusalueen palveluiden määrään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö parannettavaakin vielä löytyisi. ”Hämeenkadulla on hyvin kauppoja ja kahviloita. Mutta kun mennään esimerkiksi Åbo Akademin kampuksen suuntaan, palveluiden määrä vähenee”, Lindroos toteaa. Hän pitää kampusalueen palveluiden monipuolistamista kaikkien intressien mukaisena. ”Se saa opiskelijat viihtymään kampuksen lähellä ja vaikuttaa myös siihen, miten Turku voi houkutella uusia opiskelijoita.” • S Kampusta lähimmät Alkot ovat nykyisellään Wiklundilla ja Kupittaan K-Citymarketissa. Moni janoaisi toimipistettä vielä lähemmäksi. TeksTi MIIKKA RUSI kUVA NELLA KESKI-OJA MISSÄ VIIPYY ALKO?
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 Gallup ”USKON, että sille olisi tarvetta. Alkoa ei ole hyvän matkan päässä, vaikka täällä asuu paljon ihmisiä. Käyn Alkossa keskustassa, mutta ehdottomasti kävisin Hämeenkadulla, jos siihen tulisi Alko.” tarvitaanko hämeenkadulle alko? ”TODELLA hyvä idea. Täällä olisi helpompaa käydä ostoksilla kuin keskustassa. Paikka on täydellinen liiketiloille, koska kävelyteillä kulkee paljon ihmisiä. Siellä kävisivät varmasti muutkin kuin opiskelijat.” ”ASUN Kupittaalla, joten en tarvitse Alkoa Hämeenkadulle. Ymmärrän silti tarpeen, se olisi opiskelijaystävällinen sijainti. Mielestäni elämää ei hankaloita, että pitää lähteä keskustaan Alkoon.” TeksTi jA kUVAT NELLI LAPINTIE Aleksanteri Seppänen lääketiede Iiro Myllyneva mediatutkimus Vilma Varjonen kasvatustiede
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 TeksTi NELLI LAPINTIE KuvA NELLA KESKI-OJA Syyskuussa avatun Q-talon toivotaan houkuttelevan järjestöjen juhlat keskustan kapakoista takaisin yliopistoalueelle. Uutta biletilaa on vuokrattu mukavasti, vaikka moni ei vielä tunne tulokasta. yyskuun alussa avajaisiaan viettäneen Q-talon syksy on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) toivoo, että isoja juhlatiloja vaativat opiskelijatapahtumat palaavat uuden ylioppilastalon myötä keskustasta takaisin kampukselle. ”Tällä hetkellä tarve on ollut nimenomaan juhlatilalle. Sen puuttuminen on vaikuttanut siihen, että järjestöt ovat siirtäneet bileitä keskustan baareihin. Uskomme, että nyt siirtymä tapahtuisi takaisinpäin”, TYYn pääsihteeri Rauli Elenius kertoo. Vaikka Q-talo on ennen avajaisiaan pitänyt matalaa profiilia, sana on kiirinyt. Syksyn varaustilanne näyttää Q-talon vastaavan Juha Laurilan mukaan lupaavalta. Syksy on marraskuuhun asti yli puolilleen varattu. ”Tavoitteemme pitäisi ylittyä. Siihen nähden, miten vähän ihmiset vielä tietävät koko projektista, tilanne on erinomainen.” Elenius ei usko uuden ylioppilastalon vaikuttavan merkittävästi TYYn muiden juhlatilojen vuokraamiseen. Esimerkiksi saunatila palvelee Eleniuksen mukaan eri käyttötarkoitusta kuin Q-talo. ”Aina on riski, että yksi juhlatila syö varauksia toiselta, mutta enemminkin on niin, että Q-talon mahdollisia tapahtumia ei järjestettäisi ilman sitä. Uskomme, että tila synnyttää uusia tapahtumia.” Q-talon vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu reilut 52 000 euroa. Se pitää sisällään muun muassa vuokran, jätehuollon, työntekijän ja muut kiinteistökulut. Vuokrasopimus Turun Ylioppilaskyläsäätiön (TYS) kanssa on voimassa toistaiseksi. Talo on suunniteltu opiskelijoiden tapahtumakäyttöön ainakin kymmeneksi vuodeksi. Q-talon vuosittaisiksi tuloiksi on puolestaan arvioitu vajaat 52 900 euroa. Tuottoja tulee juhlatilan lisäksi toimistotiloista, joita vuokraa kymmenisen ainejärjestöä. S Q-talossa vietettiin TYYn uuden laulukirjan julkkarisitsejä kuun alussa. bILEET PALAAVAT KAMPUKSELLE
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 Gallup ”En tiennyt. Pidin useamman välivuoden ja mietin, mitä haluan tehdä. Pääsin pelkillä pääsykoepisteillä sisään yliopistoon.” tiesitkö jo lukion alussa, mitä haluat tehdä työksesi? ”En tiedä vieläkään. Lukiossa motivaationani oli päästä porukoiden nurkista pois. Yo-todistukseni oli heikko, enkä olisi jaksanut keskittyä kouluun niin nuorena.” ”En tiennyt. Pääsin yliopistoon yhteispisteillä, ylioppilaskirjoitukset ja lukio menivät hyvin. Kannattaa käydä koulua, ei se oppi hukkaan mene.” TeksTi jA kUVAT NELLI LAPINTIE TYYn hallitukselta Ilona Aalto maantiede Jere Nylund tuotantotalous Joona Päätalo mediatutkimus Näin lepuutat aivojasi Alkuinvestointien kustannuksiksi laskettiin 38 500 euroa, joka arvioiden mukaan saadaan tuotoissa ja varainkeruussa takaisin. Juha Laurilan mukaan summassa on pysytty ilman suuria yllätyskuluja. ”Pienet asiat, kuten lukitusjärjestelmien korkea hinta ja bilevalojen lisätarve, yllättivät. Katsomme vielä varainkeruun perusteella, mitä täydennämme”, Laurila kertoo. MErkittävän osan Q-talon varustamiseen suunnitellusta budjetista tuottaa syyskuun puolivälissä järjestettävä varainhankintaseminaari. Yhtenä seminaarin tavoitteena on kerätä uudelle ylioppilastalolle 25 000 euroa. ”Lähdemme siitä liikkeelle, että tavoite saavutetaan. Talolle on hyvä hankkia esimerkiksi laadukkaampaa laitteistoa, jos tuottoja tulee tavoitetta enemmän”, Rauli Elenius toteaa. Eleniuksen mukaan TYYn taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa, eikä Q-talon projekti vaikuta asiaan. ”Olemme kulutietoisia ja mietimme kaikkia kustannuksia tarkkaan. Q-talon on tarkoitus olla tuotoiltaan plus miinus nolla. Suunnitelmissa ei ole tavoitella voittoa tai kompensoida tilan tappiota.” viiME vuosina opiskelijat ovat joutuneet luopumaan monista juhlaja tapahtumatiloistaan. Esimerkiksi osakuntatalo Uusi-S:n ja Sotkun eli Sirkkalan kasarmialueen vanhan sotilaskodin tarinat ovat päättyneet. Korvaavaa tilaa etsittiin useita vuosia. Tilanne eri aloja opiskelevien välillä on epäsuhtainen. Kauppatieteiden, lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoilla sekä monilla järjestöillä on omat kerhotilansa. Toisaalta pienillä ja vähävaraisilla järjestöillä ei välttämättä ole resursseja hankkia omaa kerhotai biletilaa. • KESÄLLÄ OPISKELIJAT eivät suinkaan kerää kokemuksia tai metsämarjoja. Me keräämme energiaa ja rahaa. Vaikka suvena pitäisi nukkua, nauraa ja nauttia auringosta, pitäisi samaan aikaan etsiä töitä, tehdä töitä, säästää, kirjoittaa lopputyötä... SAMA HAASTE on edessä joka vuosi; Miten kerätä energiaa ja rahaa, jotta niistä olisi jäljellä edes rippeet vielä jouluna, saati yhdeksän kuukauden kuluttua toukokuussa? En neuvo ketään raha-asioissa, joten kerron lyhyesti, mitä tiedän energiankeruusta. TARVITSEMME MENESTYÄKSEMME tyytyväiset ja hyvinvoivat aivot. Aivot ovat parhaimmillaan, kun ne saavat toimia olosuhteissa, joihin ne on suunniteltu. Jos haluat olla aidosti tehokas, anna siis aivoillesi: 1. Riittävästi happea: happi kulkee veressä ja verenkiertoa pitää vilkastuttaa, jotta happi pääsee perille ja hiilidioksidi poistumaan verestä. Hiilidioksidi väsyttää. Pidä aivosi täydessä tikissä nostamalla pylly ylös 45 minuutin välein ja harrastamalla säännöllisesti sykettä nostavaa liikuntaa. 2. Riittävästi sokeria: syö säännöllisesti ja ennen kaikkea riittävästi. 3. Oikea toimintalämpötila: älä kuormita aivojasi silloin, kun olet kipeä, niillä on tarpeeksi työnsarkaa taistella sinut terveeksi. 4. Latausta: nuku. LAURA-MARIA POIKELA, TYYn hallituksen hyvinvointivastaava Lisää viinaa mun lasiin, lisää laseja pöydälle. Lisää pöytiä näihin juhliin, lisää juhlia kansalle. TYYN TUORE Ylioppilaan laulukirja vie akateemisiin pöytäjuhliin lähes 200 eri kappaleen tahdissa. Kirja pitää sisällään niin moderneja sitsitulokkaita, muokkaantuneita klassikoita kuin perinteikkäitä maakuntalaulujakin. Sitsikulttuuri on TYYn kulttuurivastaavan Saana Kallion mukaan ehtinyt muuttua huomattavasti laulukirjan edellisestä painoksesta, joka julkaistiin vuonna 1999. ”Paino on siinä, mitä ihmiset sitseillä nykyään laulavat. Laulukirja, joka on täynnä vanhoja maakuntalauluja, ei palvele ketään”, Kallio toteaa. UUDESSA PAINOKSESSA näkyvät entistä vahvemmin TYYn järjestöt. Eri osakunnat ja järjestöt ovat valinneet parikymmentä kirjan kappaleista. ”Kirjassa on myös tyhjiä kohtia omille lisäsäkeistöille, varsinkin niissä lauluissa, joista tiedetään olevan paljon omia versioita”, Kallio kertoo. Laulukirjaa on painettu noin 800 kappaletta. ”Kirjaa on ajateltu jäsenpalveluna, eli tarkoitus ei ole tahkoa sillä rahaa. Hinnallaan kirja ei siis tule päätä huimaamaan.” UUSI YLIOPPILAAN LAULUKIrjA TUO SITSISÄVELET TÄHÄN PÄIVÄÄN ”Aina on riski, että juhlatila syö varauksia toiselta, mutta ennemminkin on niin, että Q-talon tapahtumia ei järjestettäisi ilman sitä.” Rauli Elenius
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 KUIVA KESÄ, joidenkin mielestä mausteinen. Erilainen ja erottuva. Näin kuvailee Turun Akateemisen Wiiniklubin puheenjohtaja Ville Savolainen lempiviiniään Sauvignon Blancia. ”Toiminnan on ideana olla hauskaa ja rentoa. Toki hifistelykin on ok, mutta viiniharrastuksen ei tarvitse olla hienostelua.” 20-vuotiaan Wiiniklubin syksy pitää sisällään järjestön tunnetuimpia juhlia: syyskuun lopussa järjestettävät viinimaistajaiset fukseille ja lokakuiset rapujuhlat. 50 hengen maisteluilloissa myös ruoka ja seurustelu ovat tärkeässä roolissa. ”Tänne on helppo tulla tuntematta viinejä erityisemmin. Tärkeintä on into, ei tieto”, Savolainen toteaa. LÄHES 500 JÄSENEN Wiiniklubi on saanut alkunsa Turun kauppakorkeakoulun käytävillä ja pyörii edelleen sen opiskelijoiden voimin. Järjestö on silti poikkitieteellinen. ”Painopisteenämme on tänä vuonna järjestää mahdollisimman paljon hyviä yhteistyötapahtumia.” Vaikka järjestön ote harrastukseen on huoleton, on tavoitteena silti erottua omannäköisellä juhlakulttuurilla. ”Tapahtumilla on erilainen teema kuin monissa opiskelijatapahtumissa, ja pukukoodina on yleensä smart casual. Emme myöskään pakoita ketään juomaan, tosin harvemmin viinejä syljetään poiskaan.” Savolainen itse on harrastanut viinejä koko aikuisikänsä. ”Harrastaessa oppii esimerkiksi viinityypeistä ja alueista. Perehtymättä ei välttämättä osaa edes arvata, miten monipuolinen viinimaailma on.” Lähtömaata ja aromeja tärkeämpiä ovat silti kanssamaistelijat. ”Ainahan viini maistuu paremmalta hyvässä seurassa”, Savolainen hymyilee. Palstalla esittelemme TYYn järjestöjä. TUrUN AKATEEMINEN wIINIKLUbI Poikkitieteellinen ja leikkimielinen harrastusjärjestö. Tavoitteena edistää viinien harrastamista ja kasvattaa viinitietoutta Turun yliopiston opiskelijoiden keskuudessa. Hallitus koostuu Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoista. Perustettu vuonna 1994. TeksTi NELLI LAPINTIE kUVA NELLA KESKI-OJA ”VIINIHArrASTUKSEN EI TArVITSE OLLA HIENOSTELUA” MUUT YLIOPPILASLEHDET kOONNUT NELLI LAPINTIE Nopeat SEKAISIN SIVUSTOILLA Intranet, Moodle, Nettiopsu... Miten Turun yliopiston verkkopalveluita voisi saada nykyistä selkeämmiksi? TeksTi ARTEMIS KELOSAARI Parikymppisenä opiskelijana minun oli vaikea löytää yliopiston nettisivuilta mitään. Ovatko sivut tarkoituksella sekavat? ”Yliopistoyhteisön viestintä on keskitetty intranetiin. Julkisen www-sivuston ensisijainen tarkoitus on esitellä yliopistoa ulkopuolisille.” Miksi on erikseen intranet, Nettiopsu, Moodle ja Opintopolku? ”Intranetin, Nettiopsun ja Moodlen kaikki toiminnot kattavaa järjestelmätuotetta ei ole. Tilannetta on parannettu tuomalla eri järjestelmien tietoja yhteen näkymään esimerkiksi intran etusivulla. Opintopolku on kansallinen järjestelmä, jonka käyttöön Turun yliopisto ei voi vaikuttaa.” Mistä opiskelua koskevaa tietoa kaikkiaan löytyy? ”Pääasiassa edellä mainituista järjestelmistä. Tietojen sijoittelussa on tiedekuntaja laitoskohtaisia eroja.” Tampereen yliopisto aikoo keskittää kaikki opiskelua koskevat asiat yhdelle sivulle. Entä Turun yliopisto? ”Lähivuosina opintotarjonta, ilmoittautumiset ynnä muut yhdistyvät yhteen järjestelmään, joka integroidaan tiiviimmin muihin palveluihin.” Oletteko miettineet muita tapoja tehdä opiskeluun liittyvästä tiedosta nykyistä saavutettavampaa? ”Yliopistolaisten palveluiden löydettävyyttä kehitetään parhaillaan. Uudistunut palvelusivusto julkaistaan pian intrassa. Myös julkista www-sivustoa uudistetaan kiinnittäen erityistä huomiota selkeyteen.” Kysymyksiin vastasivat viestinnän toimituspäällikkö Tuomas Koivula ja it-palvelujen tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Arasmaa. ”YHDELLÄ RASTILLA tyttöjen tehtävänä oli tanssia ja riisua vaatteita seksikkäästi. Jos mainitsi asiasta, leimaantui ilonpilaajaksi.” Ylioppilaslehden (4/2017) teettämän kyselyn mukaan joka kymmenes vastaajista on kokenut tai todistanut häirintää fuksiaisissa. Kokemuksia löytyy esimerkiksi pakkostrippaamisesta ja kourimisesta. HYYn hallituksen jäsen Mikko Kymäläinen lupaa, että ainejärjestöille annettavia ohjeistuksia fuksitapahtumista tullaan tarkentamaan vielä syksyn alussa. ONKO KATUTAITEESTA hävinnyt kantaaottavuus, pohtivat katutaitelijat Matti Lankinen ja Salla Ikonen Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa (5/2017). ”Poliittinen katutaide on yleensä laittomasti tehtyä katutaidetta, sillä kaupungit tai muut asiakkaat eivät halua tilata kannanottoja”, Ikonen toteaa. Lankinen kertoo käyttävänsä maalauksissaan myös piilotettuja viestejä. Hän maalasi Hiedanrantaan tilatun maalauksen, jossa yhdisti Darth Vaderin ruumiiseen Urho Kekkosen pään. ”Hän oli hyvässä ja pahassa ikoninen hahmo. Aivan kuin Darth Vader.”
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 Lempipaikka TeksTi NELLI LAPINTIE kUVA NELLA KESKI-OJA & JOONAS MÄKIVIRTA ”PERHEENI ei kauheasti matkustellut lapsuudessani, mutta kävimme aina kerran kesässä Turussa tai Tampereella. Kerran vanhempani sanoivat, että nyt mennään Turun Biologiseen museoon. Se kuulosti lapselle tavattoman tylsältä, mutta sisällä olinkin aivan haltioissani. Uskon, että se muokkasi koko käsitystäni Turusta kaupunkina. Museo on helmi. Rakennus on hienoa puista jugend-arkkitehtuuria, ja näytillä olevista eläimistä oppii aina uutta. Käyn museossa ainakin joka kevät, jolloin ympäröivä puisto on hienoimmillaan. On ainutlaatuista, että Turussa on tällainen yli sata vuotta vanha paikka, joka on säilynyt suurelta osin alkuperäisessä asussa. Toivoisin, että museo olisi nykyistä tunnetumpi.” Rauno Lahtinen Turku – kaupunkioppaan tekijä, kulttuurihistorian dosentti ja tietokirjailija jUGEND-HELMI & TÄYTETTYÄ ELÄMÄÄ ”Museo on helmi. Yli sata vuotta vanha paikka on säilynyt suurelta osin alkuperäisessä asussa.”
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 TeksTi HETA PYHÄJÄRVI Mielihyvähormoni endorfiinia vapautuu rutkasti kovatehoisessa treenissä, selvittivät Turun yliopiston tutkijat. Myös matalatehoinen treeni palkitsee. Tiede ”T Kuka? Tiina Saanijoki, tohtorikoulutettava Turun PETkeskuksessa. Mitä tutkii? Liikunnan aiheuttamaa mielihyvää. utkimme opioidijärjestelmän toimintaa liikunnan yhteydessä, kahdella eri treeniteholla”, kertoo tohtorikoulutettava Tiina Saanijoki Turun PET-keskuksesta. HIIT-treeni, high intensity interval training, on nimensä mukaisesti lyhytkestoista, yleensä 10–30 sekunnin mittaisista spurteista koostuvaa intensiivistä treeniä. Tutkimuksessa koehenkilöt suorittivat viisi kertaa kolmenkymmenen sekunnin mittaisia pyöräilyvetoja maksimiteholla. “Johtopäätös oli, että liikunnan intensiteetillä on vaikutusta opioidijärjestelmän toimintaan”, Saanijoki kertoo. “Endorfiinit jylläävät etenkin kovatehoisen treenin jälkeen.” Saanijoen mukaan koehenkilöt kokivat kuitenkin mielihyvää ja tyytyväisyyttä myös tunnin tasavauhtisen treenin jälkeen. “Sitä odotimmekin. Vaikka emme ryhmätasolla havainneet endorfiinien vapautumista tunnin tasavauhtisen treenin jälkeen, sen yhteydessä eniten endorfiineja vapautui kuitenkin niillä koehenkilöillä, jotka kokivat eniten mielihyvää.” Tutkimus on saanut huomiota sekä kotimaisissa että kansainvälisissä medioissa. “Liikunta koskettaa kaikkia, se on osa arkipäivää.” Saanijoen mukaan myös hyvin kirjoitettu lehdistötiedote on saanut median tarttumaan hanakasti aiheeseen. Mikäli haluaa kokea runner’s high’n, onko juostava veren maku suussa? Ei välttämättä, sanoo Saanijoki. Hän muistuttaa myös pitkäkestoisemman liikunnan tuottamasta hyödystä. “Varsinkin aloittelijan täytyy ensin totutella siihen, miltä tuntuu, kun sydän hakkaa ja hengästyttää”, tutkija toteaa. “Sitten alkaa nostaa intensiteettiä kun kunto paranee, ja se paranee nopeasti aloittelijoilla tutkimustenkin mukaan.” Endorfiinit ja mielihyvä auttavat jäämään koukkuun liikuntaan, joten niillä on merkittävä rooli motivaation synnyssä. Saanijoen mukaan endorfiinit saattavat myös suojella elimistöä kovan intensiteetin aiheuttamalta kivulta. toisaalta raskaan liikunnan aiheuttama paha olo voi toki myös vähentää liikuntaintoa. “Treeniteho onkin syytä ottaa huomioon uusia liikuntaharrastuksia aloitettaessa”, Saanijoki toteaa. Maltti on valttia liikunnassakin. Eli ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille – omaa kehoa kuunnellen. • Tällä hetkellä Tiina Saanijoki tutkii, miten liikunnan aikaansaama endorfiinien vapautuminen vaikuttaa ruuan palkitsevuuteen treenin jälkeen. HIIT SAA ENDOrfIININ HYrrÄÄMÄÄN M Ag Ic Ey ES / 12 3R F St Oc k Ph Ot O
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 SODAN KASVOT Unista scifiin ja ympäristökonflikteihin. Miten sotaa tutkitaan? VAIVATON ammattilaisvihje itsehillintään: kun puhuu itselleen 3. persoonassa, vaikeiden tunteiden käsittely helpottuu. Näin toteavat Michigan State Universityn tutkijat. Kun etäännyttää itsensä hän-persoonaan, stressaavaan tilanteeseen suhtautuminen muuttuu samankaltaiseksi kuin muita ajatellessa. Tyypillisestä minä-persoonan tottumuksesta on hyvin vaivatonta siirtyä uuteen ajattelutapaan. Eräässä kokeessa osallistujille esitettiin sekä neutraaleja että häiritseviä kuvia, joihin tutkittavat reagoivat sekä 1. että 3. persoonassa. Tulokset osoittavat, että esimerkiksi kuvassa, jossa koehenkilön päätä osoitetaan aseella, osallistujan aivojen tunnealueiden reagointi kuvaan vähenee hän-persoonassa nopeammin kuin minä-persoonassa. TOISESSA KOKEESSA tutkittavat muistelivat raskaita kokemuksia molemmista näkökannoista. Tässä tutkimuksessa saatiin yhtäläisiä tuloksia, eikä 3. persoonassa ajattelu vaatinut yhtään enempää aivollista ponnistelua kuin 1. persoonassa pohdiskelu. Jos siis tenttiin luku stressaa, tiedät mitä tehdä! TEKSTI LUKAS LUNDÉN KUVITUS VASABII / 123RF STOCK PHOTO ArjEN TIEDE: ”jUHO ON NYT LEVOTON!” kOONNUT LUKAS LUNdéN kUViTUs fRANzIdRAwS / 123Rf STOcK PHOTO SODAN kaltaisen humanitaarisen katastrofin kohdalla voi ympäristövahinkojen pohdinta tuntua sivuseikalta tai jopa epäeettiseltä. Pentti Linkola tosin piti aikoinaan sotia tervetulleina liikaväestön vähentäjinä. Sodilla on oma elinkaarensa varustelusta itse sotatoimiin ja jälleenrakentamiseen, ja kaikkiin vaiheisiin liittyy runsasta luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön pilaantumista. Sodan välttäminen on tietenkin ensisijaista, mutta jos konflikti käynnistyy, tulisi voida sopia ympäristövahinkojen minimoinnista samalla tavoin kuin valtiot ovat kyenneet sopimaan sotavankien kohtelusta. POPULAARIKULTTUURIN tutkimuksen näkökulmasta sota on lukemattomien elokuvien ja erityisesti rock-sukupolven musiikkiprotestien kestoaihe. Esimerkiksi Vietnamin sotaan liittyvään populaarikulttuurin tutkimukseen kannattaa tutustua syvällisemmin teoksen Ilmestyskirja. Vietnamin sodan kulttuurihistoriaa (toim. Koivisto, Kärki & Leskelä-Kärki 2016) avulla. Vietnamin hulluuteen ottivat kantaa niin Ilmestyskirja. Nyt! (Francis Ford Coppola, 1979) kuin vaikka The Doors -yhtyeen kappale Unknown Soldier (Waiting for the Sun, 1969). Sodan ei tarvitse olla totta ollakseen relevantti tutkimuskohde. H. G. Wellsin tieteiskertomukseen perustuva Maailmojen sota -radiokuunnelma sai 1930-luvulla aikaan marsilaisten hyökkäykseen liittyvän joukkopaniikin. UNITUTKIMUKSEN näkökulmasta sota on valitettavan monia koskettava riskitekijä, joka altistaa ihmisiä traumaattisille kokemuksille. Useimmat trauman kokeneet alkavat nähdä traumasta painajaisia ja usein he saavat myös muita uniongelmia. Traumaperäiset painajaiset ja uniongelmat ovatkin pulma, johon psykologia etsii helpotusta. Toisaalta ne ovat myös havainto unennäön luonteesta, joka on monien uneksimista koskevien teorioiden taustalla. Jotkin valtiot tekevät myös tutkimusta, jonka tarkoituksena on parantaa sotilaiden suorituskykyä olosuhteissa, joissa on vaikea nukkua. TIMO VUORISALO lehtori, ympäristötiede KIMI KÄRKI tutkija, kulttuurihistoria NILS SANDMAN tohtorikoulutettava, unien tutkimus 3 kulmaa “OPETTAjA: EPÄONNISTUTKO SOSIAALISISSA TILANTEISSA? 10 KIKKAA ESIINTYMISEEN” Improvisaatiolla rohkeutta esiintymiseen? Opettajaksi opiskelevien kokemuksia improvisaatiokurssilta Johanna Novak (kasvatustiede) ”KOKEILIMME LAHjONTAA, LUE MYKISTÄVÄT TULOKSET!” Palkitsemisen rooli johdon motivoitumisessa ja sitoutumisessa Case-tutkimus: Johtoa motivoivat ja sitouttavat tekijät kansainvälisessä yrityksessä Tiina Hartonen (laskentatoimi) “LUULITKO OSAAVASI YHDYSSANAT? TESTAA jA YLLÄTY!” Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa Tanja Toropainen (suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus) EXTrA TYL EXTrA Lisää klikkauksia! Otsikoimme uudet tutkimukset. TeksTi LUKAS LUNdéN
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 PELKILLÄ PAPErEILLA YLIOPISTOON? Opetusja kulttuuriministeriö uudistaa korkeakoulujen valintamenettelyä. Ministeriö haluaa vähentää vaativia pääsykokeita, jotta jatkossa yhä useampi hakija saisi opiskelupaikan ylioppilastutkinnon perusteella. TeksTi ARTTU ALA-JOKIMÄKI kUVA HELLOKISdOTTIR / 123Rf STOcK PHOTO altion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Matti Sarvimäki on seurannut valintakoeuudistuksen syntymistä läheltä käsin. Vuonna 2016 hän istui opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen muodostamassa työryhmässä, jossa pohdittiin uudistuksen toimeenpanon askelmerkkejä. Nykyistä pääsykokeisiin pohjautuvaa järjestelmää Sarvimäki pitää tehottomana ja kalliina. Kovan kilpailun ja pääsykokeiden vaativuuden vuoksi hakijan on nykyjärjestelmässä usein pakko keskittää kaikki energiansa yhden opiskelupaikan tavoitteluun. Tästä syystä ensisijaisesta hakukohteestaan ulos jääneen nuoren on vaikea arvioida, olisiko hän saattanut päästä opiskelemaan muuta alaa. Sarvimäen mukaan uusi malli toisi tähän parannuksen. ”Raaka totuus on, että suurin osa lääkäreiksi tai juristeiksi haluavista ei koskaan pääse näille aloille. Mikään määrä lukemista ei välttämättä riitä. Nykymallin häviäjiä ovat ne, jotka lukevat pääsykokeeseen kolme–neljä vuotta ennen kuin luovuttavat. Olisi tehokkaampaa ja inhimillisempää, että he saisivat tiedon mahdollisuuksistaan nykyistä aiemmin, ja näkisivät samalla, mitä muita vaihtoehtoja heillä on”, Sarvimäki selittää. Ylioppilaskirjoitusten merkitys kasvaa uudessa mallissa entistä tärkeämmäksi. Sarvimäki muistuttaa, että samalla vaativien pääsykokeiden tuoma stressi jää historiaan. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin kannettu huolta siitä, miten muita hitaammin kypsyvät nuoret pärjäävät, kun näytöt osaamisesta pitää antaa entistä varhaisemmassa vaiheessa. huolta on kannEttu erityisesti pojista, jotka tilastojen valossa löytävät opiskelumotivaationsa ikäisiään tyttöjä myöhemmin. ”On totta, että eritahtisen kehittymisen tai vaikean kasvuympäristön takia nuorten potentiaalin mittaamisessa voi olla häiriöitä. Siksi on erityisen tärkeää, että nuoret saavat myös uusia mahdollisuuksia näyttää taitonsa”, Sarvimäki toteaa. Uudistukseen onkin kaavailtu muutos, joka antaisi ylioppilaille mahdollisuuden korottaa ylioppilaskirjoitustensa arvosanoja aikaisempaa useampia kertoja. Tähän ovat heränneet myös valmennuskursseja tarjoavat yritykset, jotka uskovat löytävänsä tulevat asiakkaansa kirjoituksiin valmistautuvista nuorista. Sarvimäki uskoo valmennuskurssien merkityksen kuitenkin vähenevän uuden mallin myötä. ”Tällä hetkellä valmennuskursseja tarjoavilla yrityksillä ei ole kilpailijoita. Jatkossa ne kilpailisivat suomalaisten lukioiden kanssa”, Sarvimäki huomauttaa. NÄKöKULMA: ErOON PÄÄSYKOKEISTA V
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 uomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Riina Lumme ei suhtaudu uudistukseen yhtä myönteisesti. Pääsykokeet tarjoavat Lumpeen mielestä nuorille tavan tutustua alaan, jolle ovat hakeutumassa. Uudessa mallissa on vaarana, että opiskelemaan lähdetään yhä useammin alaa tuntematta. Varoittava esimerkki löytyy Lumpeen mukaan länsinaapuristamme Ruotsista, jossa korkeakoulut eivät pääsääntöisesti järjestä pääsykokeita. ”Ruotsissa opintojen keskeytykset ovat niin yleisiä, että korkeakoulut joutuvat varaamaan ylimääräisiä aloituspaikkoja keskeyttäjien takia. Ongelman on nähty johtuvan siitä, että opiskelupaikat eivät vastaakaan nuorten odotuksia”, Lumme kertoo. Lumme ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että uudistus vähentäisi välivuosia. Hän muistuttaa, että ylioppilaskirjoitusten aiheuttama stressi on yksi suuri syy välivuosien pitämiseen. Jatkossa kilpailu parhaista arvosanoista saattaa olla vielä nykyistäkin rajumpaa. ”Samoissa kirjoituksissa olisi jatkossa ensikertalaisten lisäksi yhä enemmän nuoria, jotka tavoittelevat laudaturia jostakin aineesta kolmatta tai neljättä kertaa. Se asettaa ensimmäistä kertaa kirjoittavat heikompaan asemaan myös hakutilanteessa, koska osa hakijoista on saattanut korotella arvosanojaan useamman vuoden ajan.” luMME näkEE uudistuksesta myös tervetulleita piirteitä. Siltä osin, kun pääsykokeita jatkossa vielä järjestetään, niitä pyritään viemään entistä soveltavampaan suuntaan. Kokeita varten luettavan aineiston määrää voitaisiin karsia tai osa aineistosta jaettaisiin vasta koetilaisuudessa. Näin valmennuskurssien merkitys vähenisi, mutta pääsykokeista ei tarvitsisi luopua kokonaan. ”Jos poistetaan tarve pitkälle valmistautumiselle, poistuu myös tarve valmennuskursseille. Tämä onnistuu siirtymällä aineistopohjaisiin ja soveltaviin pääsykokeisiin, joita itse asiassa ammattikorkeakouluissa on käytetty jo pitkään. Se olisi riittävä lääke. Siinä mielessä tämä toisen asteen tutkinnon painottaminen hakumenettelyssä tuntuu vähän turhalta ja päälle liimatulta,” Lumme summaa. VUONNA 2015 jatko-opiskelupaikkaa haki 22 939 uutta ylioppilasta. Heistä 8 366 tuli valituksi. Uusien ylioppilaiden lisäksi opiskelupaikoista kilpailevat myös ammattikouluista valmistuneet nuoret, alanvaihtajat sekä aiempina vuosina ilman paikkaa jääneet hakijat. Paikkojen niukKommentti ARTTU ALA-JOKIMÄKI kuutta ei mikään valintaprosessi muuta, joten välivuotta pitäviä nuoria tulee olemaan jatkossakin – oli pääsykokeita tai ei. On myös vaikeaa kuvitella, että unelmaalalleen vuodesta toiseen pyrkivät nuoret tulisivat uudistuksen myötä katoamaan. Sellaiset nuoret, jotka ovat valmiita yrittämään samaa pääsykoetta vuosikaupalla, ovat luultavasti myös valmiita korottamaan kirjoitustensa arvosanoja vuosikaupalla. Pääsykoerumbasta voidaan päästä eroon, mutta tilalle saatetaan saada korotusrumba. KOROTUSMAHDOLLISUUS on kuitenkin tärkeä osa uudistusta, sillä nuoret kypsyvät eri tahdissa. Tilastojen mukaan poikien opiskelumotivaatio herää tyttöjä myöhemmin, mikä näkyy heikompana suoriutumisena ylioppilaskirjoituksissa. Uudistuksen myötä yliopistojen sukupuolijakaumasta saattaa siis tulla yhä naisvoittoisempi. Hyvin suunnitellun järjestelmän toivoisi kuitenkin tunnistavan sekä varhain että myöhään kukkivan potentiaalin. Täydellistä mallia ei ole NÄKöKULMA: UUSI MALLI, UUDET ONGELMAT S g
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 turun kauPPakorkEakoulu valitsee ensi keväänä 60 prosenttia opiskelijoista pelkän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Opiskelijavalinta ja opintohallinnollisten palveluiden osastopäällikkö Nea Särkikosken mukaan muissa tiedekunnissa ei näy vastaavia merkittäviä muutoksia vielä ensi keväänä. ”Muutoksia on tiedossa todennäköisesti vasta vuonna 2020. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ei ole vielä tiedossa.” Turun yliopisto on sitoutunut kulttuurija opetusministeriön ajamaan uudistukseen, jonka tavoitteena on päästä eroon pitkää valmistautumista vaativista pääsykokeista. Tulevaisuudessa sisäänoton pääpaino tulee olemaan yhä enemmän ylioppilastutkintotodistuksessa. Yliopistojen tulee ilmoittaa omasta suunnitelmastaan ministeriölle vuoden 2018 aikana. ”Lukioissa pitää tietää ajoissa yliopiston opiskelijavalintojen muutokset, jotta lukiot voivat opastaa tulevia hakijoita.” Jo Ensi kEväänä pääsykoevalmistautumista pyritään helpottamaan. ”Kaikki tiedekunnat ovat sitoutuneet keventämään joko kirjallisuutta tai julkaisemaan pääsykoekirjat aiemmin”, Särkikoski kertoo. Särkikoski myöntää, että tulevat uudistukset herättävät yliopistossa paljon kysymyksiä. ”Yliopisto pelkää, miten saamme eroteltua hakijat, joilla on ylioppilastutkintotodistuksista samat pisteet. Pitääkö meidän vertailla lukion päättötodistuksia, kun aiemmin pelkkä ylioppilastutkintotodistus on riittänyt? Näitä asioita pitää päästä testaamaan.” Turun yliopisto otti vuonna 2016 käyttöön ensikertalaiskiintiön, joka varaa tietyn osan opiskelupaikoista hakijoille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa. Kiintiöiden määriä ei ole vielä päätetty ensi keväälle, mutta Särkikosken mukaan sen saralla ei tule odottaa suuria muutoksia. • ENSI KEVÄÄNÄ 60 PrOSENTTIA KYLTErEISTÄ VALITAAN YO-TODISTUSTEN PErUSTEELLA Turussa tiedekunnat joko keventävät kirjallisuutta tai julkaisevat pääsykoekirjat aiemmin. TeksTi NELLI LAPINTIE kUVA NELLA KESKI-OJA ”P
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 YHTEISÖLLISYYS. “Porissa kaikki tuntevat toisensa ja verkostoituminen on helppoa. Harvoin kampuksella tulee vastaan henkilöitä, joita ei olisi koskaan ennen nähnyt.” – Aleksi Olander LUONTO. “Kaupungissa on paljon puistoja ja luonto on aina lähellä. Joki, meri ja Kirjurinluoto ovat meille tärkeitä.” – Petra Nikula KOKO. “Tähän kiteytyy kaupungin hyvät ja huonot puolet: kaikki on aina lähellä. Niin Pori kuin kampuksemme ovat pieniä ja kaikki yliopisto-opiskelijat ovat saman katon alla.” – Juha-Pekka Karppanen POrIN TOP 3 1. 2. 3. orin yliopistokeskus on 2 800 opiskelijan, 170 asiantuntijan ja neljän yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva monitieteinen tiedeja taideyhteisö”, UCPorin verkkosivuilla kerrotaan. Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Aalto yliopisto toimivat kaikki saman katon alla, Porin vanhan puuvillatehtaan tiloissa. Porin yliopistokeskus on tunnettu yhteisöllisyydestään. Porin kyltereiden (Porky ry) entinen puheenjohtaja Aleksi Olander kehuu kampuksen ennakkoluulottomuutta. “Aloitusviikolla kaikkien yksiköiden opiskelijat kokoontuivat Porin opiskelijatalolle saunailtaan. Siinä ei paljon kyselty, missä tiedekunnassa kukin opiskelee, vaan saunottiin ja pidettiin hauskaa”, Olander toteaa. Porin teekkareiden (Potka ry) viime vuoden puheenjohtaja Juha-Pekka Karppanen muistuttaa myös opintojen merkityksestä. “Yhteisten tapahtumien lisäksi muiden yksiköiden opiskelijoihin voi tutustua luennoilla ristiinopiskelun kautta. Samalla luennolla voi olla neljän eri alan opiskelijoita”, Karppanen kertoo. Porissa on parhaimmillaan toiminut jopa viisi ainejärjestöä, mutta niistä aktiivisina voidaan pitää enää kolmea. Porin kylterit, Porin teekkarit sekä kulttuurija maisemantutkimuksen ainejärjestö Kulma ry tekevät paljon yhteistyötä. Sen sijaan Tampereen yliopiston ainejärjestö Utopia ry on elänyt hiljaiseloa siitä asti, kun yksikön kandisisäänotto loppui vuonna 2013. “Ainejärjestöt mahdollistavat yhteistyön. Meillä on yhteinen toimisto ja suunnittelemme vuoden tapahtumat muut huomioon ottaen, jolloin emme kilpaile keskenämme”, kertoo Kulma ry:n puheenjohtaja Petra Nikula. Teekkareiden ja yhteiskuntatieteilijöiden ongelmana on opiskelijoiden elämäntilanne: työssäkäyvät ja perheelliset teekkarit eivät tunnu innostuvan keskiviikkoisista sitseistä tai pubikierroksista. “Olemme järjestäneet maisterivaiheen opiskelijoille omat pikkujoulut yhdessä kauppislaisten kanssa. Pyrimme jatkamaan perinnettä, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan myös vapaa-ajan poikkitieteellisyydestä”, Karppanen sanoo. aina Eri aloJEn opiskelijoiden välinen ystävyys ei ole ollut itsestäänselvää. Yhteistyö on kuitenkin kehittynyt koko ajan ja Poriin on muodostunut aivan omanlaisensa akateeminen opiskelijakulttuuri. Porissa nimittäin myös humanisti ja kylteri saavat teekkareiden vappukasteen, eikä poikkitieteellisiä sitsejä tarvitse järjestää aina erikseen. • Poikkitieteellisyys on Porin yliopistokeskuksen opiskelijoille arkea. Yhteisessä saunaillassa keskitytään hauskanpitoon, eikä ihmetellä, mitä kukakin opiskelee. ”P TeksTi & kUVA TYTTI wALLENIUS Porissa voi tutustua neljän eri yliopiston opiskelijoihin. Petra Nikula, Aleksi Olander ja Juha-Pekka Karppanen kehuvat yhteisöllistä ilmapiiriä. KYL POrI O AIN POrI
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 KIrKKOVENE NAUrATTI ITSENSÄ SOMEN PUHUTUIMMAKSI TeksTi NELLA KESKI-OJA hAVAiNNekUVAT TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIö riEMu siitä tiEtysti repesi, kun Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS) julkisti opiskelija-asuntolan arkkitehtuurikilpailun voittajan. Virallisesti Tyyssijaksi nimetty kortteli ristittiin saman tien ”Kirkkoveneeksi” mitä ilmeisimmästä syystä, ja TYS:n toimitusjohtaja vitsaili, josko sen katolle pitäisi kasvattaa ruohoa mielikuvan kruunaamiseksi. Kaksimielisyydet siivittivät Tyyssijan heti opiskelijoiden älylaitteille samalla, kun toisen voittoisan asuntokohteen, Kylänkulman, kurveissa nähtiin niin käärmeitä kuin ”käärmeitäkin”. tys saattoi tuskin haaveilla tätä paremmasta julkisuuskikasta, vaikka kilpailussa ”omaleimaisia suunnitelmia” etsittiinkin. Tyyssija valmistuu tavoitteiden mukaan vuonna 2020. Silloin keskuskortteli palaa otsikoihin, kun kamerakoptereiden omistajat löytävät riemukkaat muodot uudestaan. Tyyssijaan valmistuu noin 200 uutta opiskelija-asuntoa sekä TYS:n toimisto, ravintola-kahvila, kauppa ja opiskelijoiden liikuntasali. Kyläkulmaan nousee noin 350 asuntoa. Molempiin kortteleihin tulee etenkin pieniä, keskimäärin alle 30 neliön asuntoja.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 ”Tuntuu, että kukaan ei halua ottaa vastuuta.” Sami Saksi YS:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen ei näe, että Three Beersillä olisi tilaa Tyyssijassa. Sinne halutaan opiskelijaruokala”, baarin toimitusjohtaja Sami Saksi kertoo. ”Three Beersin taru loppuu sitten siihen. Lapsellista paskaa.” Saksi antaa TYS:lle huutia vuokralaisten suuntaan viestimisestä. Vaikka Tyyssijaa ja kortteliin sijoitettavia kaupallisia palveluita on suunniteltu jo noin vuoden ajan, Three Beersin toimitusjohtajaan ei ole oltu jatkon suhteen yhteydessä. ”Haverisen mukaan TYS:llä ei velvollisuuksia pitää yhteyttä vuokralaisiin. Minusta se kuuluu kuitenkin hyviin tapoihin”, Saksi lataa. ”Tuntuu, että kukaan ei halua ottaa vastuuta.” tys:n toiMitusJohtaJa Kalervo Haverinen tyrmää arvostelun: ”Meillä ei ole velvollisuutta informoida vuokralaisia keskeneräisistä asioista, kuten arkkitehtuurikilpailusta tai siitä, mitä kortteliin suunnitellaan.” Toimitusjohtajan mukaan suunnittelussa ovat olleet etusijalla TYS:n toimisto, päivittäistavarakauppa, liikuntasali ja opiskelijaruokala, joka voisi toimia illalla kahvilaravintolana. Ylioppilaskylän asukkaiden kantabaari Three Beers puretaan, kun Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) rakennuttaa kylään uuden keskuksen. Tyyssijaniminen kortteli nousee TYS:n nykyisen toimistorakennuksen tilalle. TeksTi & kUVA NELLA KESKI-OJA ”THrEE bEErSIN TArU LOPPUU” – YLIOPPILASKYLÄN UUSI KOrTTELI jYrÄÄ bAArIN Mutta voiko Three Beers jatkaa toimintaansa tulevassa Tyyssijassa? ”En pidä sitä kovin todennäköisenä”, Haverinen vastaa ja jatkaa: ”Tilaa on rajallinen määrä. Keskeinen tehtävämme on turvata opiskelijoiden asunnot ja keskeiset palvelut.” Tyyssijan arkkitehtuurikilpailun voittaja julkistettiin tiistaina. TYS:n toimitusjohtajan mukaan neuvotteluita mahdollisten tulevien vuokralaisten kanssa ei voitu aloittaa ennen sitä. Haverinen vierittää yhteydenpidosta vastuuta Three Beersin omistajille, ja huomauttaa, että Tyyssijaan sijoitettavia palveluita on suunniteltu avoimesti. ”Nykyinen [K-Kylänvalinnan] kauppias on osoittanut aktiivisesti kiinnostusta Tyyssijaa kohtaan. Three Beersin osalta ei ole ollut minkäänlaisia yhteydenottoja.” ”Three Beersin omistajalla on myös Proffan kellari. Hän on lähellä opiskelijoita ja pitää näitä elämää suurempina kysymyksinä.” huonokuntoinEn korttEli puretaan todennäköisesti vuoden 2019 syksyllä. Kohtalo ei sinänsä yllätä ravintoloitsija Sami Saksia. Betonirakennus pystytettiin 1970-luvun taitteessa savimaalle, johon rakenteet nyt vajoavat. ”Kaupan pääty tippuu ja meidänkin seinissämme on halkeamia. Jos tulisi uutena ihmisenä tänne töihin, suoraan sanottuna pelottaisi.” Ravintoloitsijan tietojen mukaan paikalla on toiminut koko rakennuksen 50-vuotisen historian ajan baari tai ravintola. Three Beers, kotoisammin Trebari, perustettiin Saksin mukaan vuonna 1989. ”Ruokapaikkaa toki tarvitaan. Jos on noin massiiviset suunnitelmat, luulisi, että tilaa olisi myös baarille”, Saksi sanoo. • ”T TAIDEHISTORIAA OPISKELEVA Mirja Alahuhtala ja kulttuurihistoriaa lukeva Pyry von Bagh sopivat tapaavansa lauantai-iltana Three Beerissä, vaikka kumpikaan ei asu Ylioppilaskylässä. ”Räntämäestä laskettuna tämä on lähin järkevä baari. Trebe on kuitenkin vähän instituutio”, von Bagh pohtii. Hän käy baarissa pari kertaa kuukaudessa, Alahuhtala sitä harvemmin. ”Tämä on ihan viihtyisä paikka, jos käy Ylioppilaskylässä”, Alahuhtala kommentoi. Molemmat uskovat, että Ylioppilaskylän keskuksessa niin baarille kuin opiskelijaruokalalle riittäisi asiakkaita: ”Opiskelijalounas ja 2,6 euron kalja kelpaisivat kyllä!” Von Baghin tuttuja ”harmitti suuresti”, kun he kuulivat Three Beersin kohtalosta. Opiskelijan oma mielipide on, että ”baareja tulee ja baareja menee”: ”Asiakkaat tekevät Treben. Ylioppilaskylä on niin opiskelijapainotteinen, ettei lähibaarista tarvitse saada kuin alkoholia, niin paikasta muotoutuu kyllä mukava. Sijainti on se juttu.” “ASIAKKAAT TEKEVÄT TrEbEN” LIIKUNTASALI jA ISO LÄHIKAUPPA UUDISTUKSEN ALLE jää myös piskuinen lähikauppa K-Kylänvalinta. Sen omistaja Juha Heikkilä tosin neuvottelee parhaillaan TYS:n kanssa kaupan siirtämisestä tulevaan Tyyssijaan. ”Nykyinen 70-luvulla rakennettu tila on pieni ja epäkäytännöllinen. Tyyssijaan saa tehtyä kunnon päivittäistavarakaupan”, Heikkilä kertoo. Tällä hetkellä K-Kylänvalinta on yksi Suomen pienimmistä K-kaupoista. Tyyssijassa kaupan koko kolminkertaistuisi 100 neliöstä reiluun 300 neliöön. TYS:N MUKAAN opiskelijoiden palvelut Ylioppilaskylässä lisääntyvät kaiken kaikkiaan. Tyyssijaan on esimerkiksi tulossa liikuntasali ja yhteisiä oleskelutiloja opiskelijoille. Turun korkeakoulujen liikuntapalveluita tarjoava Campussport onkin kiinnostunut toimimaan Tyyssijassa. TYS on valmis neuvottelemaan liikuntatilasta Campussportin kanssa, kun asia tulee ajankohtaiseksi. ”Sijainniltaan Tyyssija on täydellinen, koska lähellä asuu paljon opiskelijoita”, Campussportin liikuntakoordinaattori Joonas Niemi kertoo. Niemen mukaan päätöksiä asiasta saadaan todennäköisesti seuraavan puolen vuoden aikana.
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 oden sanoakseni, idea viitoista taitaa olla tärkein akateeminen saavutukseni.” Näin toteaa Kirsi Äyräs, yksi kolmesta viittojen ”keksijästä”, Turun yliopiston historianopiskelijoiden 50-vuotisjuhlajulkaisussa. Kun haalarit yleistyivät 1980-luvulla, päättivät historianopiskelijat sonnustautua johonkin hieman persoonallisempaan. Mutta miksi juuri viitta? ”Viitta oli luonteva valinta, sillä Turun yliopistoa edeltäneen Turun Akatemian opiskelijat pukeutuivat mustaan viittaan”, kertoo kulttuurihistoriaa opiskeleva Veera Semi. ”Viitta on Kritiikki-perheen symboli”, tuumii puolestaan yleisen historian opiskelija Anniina Yli-Kahila, joka tulee samalla tiivistäneeksi viitan käyttöperiaatteen: viittaa voi käyttää kuka tahansa Kritiikkiin eli yleistä historiaa, kulttuurihistoriaa tai Suomen historiaa opiskelevien ainejärjestöön kuuluva. Paitsi tyylikäs, viitta on myös käytännöllinen asuste. Siitä saa tarpeen vaatiessa piknikviltin, eväsnyytin tai vaikkapa pimennysverhon. ”Vappuisin on tullut nukuttuakin viitan alla”, opiskelijat kertovat. Viitat tehdään alusta loppuun itse: joka vuosi uudet historianopiskelijat tilaavat kankaat, ja monipäiväisissä viittatalkoissa Kritiikin hallitus sekä tuutorit auttavat fukseja nuppineulojen laitossa, ompelussa ja kahvinkeitossa. ”Ompelin hikipajassa viime vuonna varmaan kymmenen viittaa!”, Semi muistelee. Valtaosa opiskelijoista käyttää viittaa ”T VIITAN VETOVOIMA – Opiskelijahaalarit ovat jokaiselle tuttuja – mutta mitä ovat hämmennystä, ihastusta ja ihmettelyä herättävät mustat viitat, ja ketkä niitä oikein kantavat? TeksTi VENLA VALTANEN kUVA NELLA KESKI-OJA muutaman kerran vuodessa: vappuna, viittabileissä sekä Mustien viittojen yönä, jolloin fuksit saavat viitan ensi kertaa ylleen Henrik Gabriel Porthanin patsaan juurella. ”Tunnelma on juhlallinen, kun uudet opiskelijat vannovat viittavalan lyhtyjen valaistessa iltaa”, Yli-Kahila sanoo. Viittavalassa opiskelija vannoo, ettei ikinä pue haalareita tai pese viittaansa – ainoastaan Aurajokeen kastautuminen vappuhulinoissa on sallittua. ”Alun perin viittojen kirjoittamattomiin sääntöihin kuului, ettei niihin saa ommella haalarimerkkejä. Nykyään jokainen toimii niin kuin parhaaksi näkee.” Alun perin viittoihin ei ommeltu haalarimerkkejä, mutta etiketti on höllentynyt. Kuvassa viittojaan esittelevät Anniina YliKahila (vas.) ja Veera Semi. “NÄISTÄ EI LUOVUTA IKINÄ”
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 FUKSIEN täytyy ansaita haalarit. Se tapahtuu joko haalarikastajaisissa tai ainejärjestön vaatimalla tavalla, kuten fuksipassin täyttämisellä. (Noh, yleensä haalarit saa ostettua myös rituaaleihin osallistumatta.) KAVERIN haalareita ei saa lainata eikä omiaan luovuttaa toisen käyttöön. Käytettyjä haalareita ei saa myydä. LAHKEESTA voi vaihtaa kaistaleen seurustelukumppanin kanssa. Mikäli haluaa säästellä lahkeitaan, kannattaa tämä tehdä vasta suhteen vakavoituessa. Jos ero koittaa, voi oman lahkeen silti periä takaisin, joskin se on harvinaista. KAHDEN pääaineen opiskelijat ja alan vaihtajat voivat yhdistää osia haalareistaan. Ahkerimmat saattavat puolittaa haalarit ja ommella ne yhteen. HAALARIMERKIT ommellaan käsin, ei liimaamalla tai muilla konsteilla. Tämä on kuitenkin makuasia, ei niinkään sääntö. ÄLÄ missään tapauksessa peitä suurta selkälogoa haalarimerkeillä. Haalarit tulee kietoa vyötärölle niin, että selän logo näkyy. BILEMERKKIEN tulee olla käydyistä tapahtumista. Tämä sääntö jakaa mielipiteitä. MERKKIEN lisäksi haalareihin voi kerätä muita esineitä ja muistoja. Esimerkiksi Nightclub Marilynin helmet ovat Turussa suosittu somiste. JOS haalarit on pakko pestä, omistajan on ensin puettava ne päälleen. Aikoinaan puhdistautuminen on suoritettu Aurajoessa, mutta nykyään suihkukin käy. Pesu ei kuitenkaan ole suositeltavaa. HAALAREISSA edustetaan korkeakoulun ja ainejärjestön lisäksi opiskelijoita yleisesti. Niissä tulee käyttäytyä sen mukaisesti eli aiheuttamatta turhaa pahennusta. 10 KÄSKYÄ HAALArIKANSALLE 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Haalarietiketti vaihtelee kaupunki-, korkeakouluja järjestökohtaisesti. Monet säännöt ovat nykyään myös aikaisempaa löyhempiä. Fuksin tulee silti tiedostaa ydinkäskyt uudesta univormustaan. TeksTi NELLI LAPINTIE viitat ovat kauniita, pitkäikäisiä ja käytännöllisiä, mutta ennen kaikkea ne luovat yhteenkuuluvuutta. ”Viittariemu on historianopiskelijoiden kulkueissa, joissa marssimme keskustaan liput ja viitat hulmuten”, Semi kuvailee. ”Huvittavia kommentteja saa kuulla usein. Kerran yksi opiskelija ihmetteli bileitämme katsellessa, miksi Tuomiokirkkopuisto on täynnä ankeuttajia”, Yli-Kahila naurahtaa. Semi jatkaa: ”Useimmat kehuvat viittojamme, ja kaikki huomauttelu on lopulta hyväntahtoista.” Kumpikin opiskelijoista näkee viittojen tulevaisuuden valoisana. ”Viittojen tilausmäärät nousevat jatkuvasti, ja erityisesti uudet opiskelijat ovat niistä innoissaan”, Semi kertoo. ”Viitta merkitsee rakkautta, riemua, iloa, hyväksyntää…” Yli-Kahila luettelee. ”Näistä ei luovuta ikinä!” • Lähteet: Kritiikki 1958–2008: Turun yliopiston historianopiskelijoiden aineyhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisu ”Miksi Tuomiokirkkopuisto on täynnä ankeuttajia?”
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 UHANALAINEN LEGENDA ”Kaameita uutisia Turusta: legendaarinen yökerho Dynamo potentiaalisen purku-uhan alla”, otsikoi musiikkimedia Rumba. Kulttuuriväki Turussa ja muualla Suomessa haukkoo henkeään. Indieystävän pyhiinvaelluskohde on vaarassa – jälleen kerran. TeksTi SARA KOIRANEN kUVAT JERE gRöNbERg
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 UHANALAINEN LEGENDA ”Saan usein kuulla, ettei koko maassa ole vastaavia paikkoja eikä muuallakaan kovin paljoa”, Dynamon ravintoloitsija Jussi Lehtinen sanoo. g
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 iinä se on, hieman ränsistyneen näköinen keltainen puutalo. Yökerho Dynamo sijaitsee niin sanotulla Österbladin tontilla, eli tarkemmin sanottuna kuudennessa kaupunginosassa, neljännessä korttelissa, tontilla numero kolme. Tuttavallisemmin osoitteena tunnetaan Linnankatu 7. Sen naapurissa, matalissa puutaloissa, majailevat esimerkiksi kirjakauppa Sammakko, Turun sarjakuvakauppa sekä baarit Bar Ö ja El Gringo. Jokaisella on kadulle aukeava suuri näyteikkuna, joka paljastaa uniikit sisätilat. Tontille on kehittynyt turkulaisen kaupunkikulttuurin keskus. Monelle paikka on tuttu, mutta miten se on saanut alkunsa? TAKAPIHASTA ELÄVÄKSI KESKUSTAKSI Österbladin puurakennukset on rakennettu 1830-luvulla, Dynamon talo vuosisadan lopulla. Pitkän historiansa aikana taloja on remontoitu milloin mihinkin käyttötarkoitukseen. Dynamon talon arvellaan alun perin olleen yksityisasunto. 1900-luvun loppupuolella rakennus ehti toimia ainakin Turun Urheiluliiton kerhotilana ja sen jälkeen homobaarina. ”Why Not oli Turun ensimmäinen kadulle päin avoin homodisko. Se avattiin 1993 yhteistyössä Turun Setan kanssa ja toimi vuoteen 1997, jolloin paikasta tuli Dynamo”, kulttuurihistorioitsija Tom Linkinen taustoittaa. Vielä 1970–1980-luvulla Turun jokiranta ja sen lähikorttelit olivat keskustan takapihaa. Linkinen muistaa, kuinka vanhemmat kehottivat häntä pitämään nenästä kiinni, kun perhe ylitti joen Kirkkotai Aurasiltaa pitkin. ”Itse joki sekä joenrannan roskikset, siltojen aluset ja reunat haisivat.” Merkittävin käänne kohti viihtyisän jokivarren syntyä tapahtui, kun Turku valmistautui isännöimään vuoden 1996 Tall Ships Racea. Kaupunki siivosi Varvintorin ja alkoi kiinnittää huomiota Aurajoen mahdollisuuksiin. ”Jokiranta on kehittynyt viihtyisäksi oleskelualueeksi ja kevyen liikenteen kaduiksi. Kehitystä voi pitää määrätietoisena ja jopa huikeana”, Linkinen kertoo. Nykyään Turku on erityisen tunnettu elävästä jokivarrestaan. Syrjäkadun jäteastiat ovat painuneet unholaan, ja Aurajoen rannat satamasta aina Vähätorille saakka ovat täyttyneet tyylikkäistä ravintoloista ja kahviloista. Ehkä juuri siksi moni miettii, onko ränsistyneillä puutaloilla enää oikeutusta kyhjöttää niin keskeisellä paikalla. Visioissa purettujen talojen tilalle nousee esimerkiksi hotelli ja liiketiloja. UUTTA jA VANHAA – VAI KAIKKI UUSIKSI? Viimeksi tontin tulevaisuutta pohdittiin tosissaan 1990-luvulla, kun Turun pääkirjastolle etsittiin sijoituspaikkaa. Yhtenä vaihtoehtona oli purkaa Österbladin vanhat talot uuden rakennuksen tieltä. Lopulta pääkirjasto päätettiin sijoittaa tien toiselle puolelle, silloiselle Turun Puhelimen tontille. Dynamo säästyi, mutta purku-uhka jäi. Esimerkiksi vuonna 2005 tontin omistavan Oy Österblad Ab:n Keijo Ketonen kommentoi Turun Sanomissa seuraavasti: ”Olemme päättäneet, että tontilla oleva kivitalo jää, mutta puutalot puretaan”. Mitä nykyisten rakennusten tilalle tai niiden seuraksi voisi sitten tulla? Ydinsanoja ovat kaupunkimaisuus, tehokkuus ja monipuolisuus. Lähivuosina on tarkoitus kartoittaa, miten tontille istuisi esimerkiksi hotelli-, liikeja toimistotiloja sekä asuntoja. Vanhoille puutaloille suunnitelmissa ei välttämättä ole tilaa. ”Österbladin tontti on yksi tärkeimmistä keskustan kehittämiskohteista. Omasta mielestäni huonokuntoiset puutalot eivät voi yksin määritellä suunnittelua”, kommentoi kaupunginvaltuutettu Olli Manni (kok), joka toimii varapuheenjohtajana kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnassa. Mannin mukaan korttelin puutaloja pitää peruskorjata, jos niitä päädytään säästämään. Se taas on yleensä kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. ”[Peruskorjaus] merkitsee varsin korkeaa vuokratasoa, joka saattaa olla nykyisten toimijoiden saavuttamattomissa. Kun kyseessä on yksi kaupungin kalleimmista tonteista, eivät ratkaisut ole helppoja.” Oy Österblad Ab pääomistaja on TS-Yhtymä, joka julkaisee Turun Sanomia. S ”Vielä 1970–1980-luvulla Turun jokiranta ja sen lähikorttelit olivat keskustan takapihaa.” TROOPPINEN YLÄKERRAN tanssilattia. Torstaiillan Youtube-jukeboxi. Jaume Serra Cava. Suomen indietaivaan kirkkaimpien tähtien keikat. Jatkot kirjaston portailla. Kommentti SARA KOIRANEN Dynamon eli Dynkyn tanssilattialla viihtyvät kulttuuriväki, skeittarit, opiskelijat laidasta laitaan — oikeastaan kaikki, jotka kaipaavat jotain muuta kuin ”sedulaa” illanvietoltaan. Mutta edes pyhiinvaelluskohde ei ole turvassa, etenkään, jos se on puutalo Turun keskustassa. KYSYIN RAVINTOLOITSIJA Jussi Lehtiseltä, voisiko Dynamo muuttaa toisaalle, jos sen kohtaloksi lankeaisi purkutuomio. Vastaus oli yksiselitteisesti: ”Ei”. Meillä on vain yksi Dynamo. Vaikka juhlakansa voi vielä hetken huokaista helpotuksesta, on tontin ja erityisesti sillä sijaitsevien rakennusten tulevaisuus on vielä täysin auki. Nyt jos koskaan Dynamon ystävien on pidettävä meteliä elävän kaupunkikulttuurin puolesta. Turussa sitä on purettu jo liikaa. On vain yksi Dynamo
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 g
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 TULEVAISUUS AUKI EHDOTUKSILLE Turun kaupunki teki päätöksen tontin asemakaavan suunnittelun aloittamisesta tänä kesänä. ”Asemakaavamuutos laaditaan aina tonttien omistajan aloitteesta. Luonnollisesti uudelleenkaavoitettavan tontin omistajan tahto on otettava huomioon, sillä muutoin kaava ei lähde toteutumaan”, selvittää Turun kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtajana toimiva Saara Ilvessalo (vihr). Ilvessalo kuvailee kaavoitusta ”eri intressien tasapainoiluksi”. Prosessin aikana yritetään löytää kompromissi, joka huomioi mahdollisimman hyvin kaupunkilaisten, alueen toimijoiden, tontin omistajan ja esimerkiksi museon tahtoa. Julkisuudessa keskeiseksi kysymykseksi on noussut alueen kulttuuripalveluiden kohtalo. ”Itselleni alueen kulttuuritoiminta on ”DYNAMO ON VANKKA jA HYVÄKUNTOINEN” DYNAMON RAVINTOLOITSIJA Jussi Lehtinen tietää kipparoivansa ainutlaatuista yökerhoa. ”Dynamo tarjoaa poikkeuksellisen vaihtoehdon Turun yökerhokenttään sekä tilojen että musiikkitarjonnan puolesta. Asiakaskunta on samalla hyvin laaja ja heterogeeninen”, Lehtinen perustelee. Ravintoloitsija kuvailee yökerhoa ”valtakunnalliseksi instituutioksi”, joka tunnetaan myös ulkomailla. Lehtinen kertoo, että ”isotkin nimet” haluavat usein esiintyä Dynamossa, vaikka yökerhoa kookkaammilla lavoilla keikkapalkkiokin olisi muhkeampi. Lehtisen mukaan Dynamo on koti erityisesti kotimaan suurille ja keskikokoisille indieartisteille ja -yhtyeille. DYNAMON JA MUIDEN Österbladin puutalojen kunnosta on spekuloitua vuosia. Lehtisen mielestä Dynamon talon purkamiselle ei ole perusteita. ”Rakennuksen kunto on paloviranomaisten vaatimuksesta jokunen vuosi sitten selvitetty. Tarkastuksen suoritti Narmaplan Oy, joka totesi rakennuksen sekä hyväkuntoiseksi että erittäin vankaksi. Asiasta on siis olemassa mustaa valkoisella.” Ravintoloitsija myöntää, että vanha puutalo tarvitsee huolenpitoa. ”Olen omalta osaltani huolehtinut, että paikat ovat pysyneet kunnossa. Tälläkin hetkellä sisätiloja pikkuhiljaa kunnostetaan ja uudistetaan.” tärkeää. Tämän tärkeyden osoittavat myös ihmisten reaktiot, kun kaavoitus käynnistettiin”, kaupunginvaltuutettu toteaa. Kaupunki on surullisen kuuluisa Turun taudista eli menneisyydestään vanhojen arvorakennusten purkajana. Mutta on puutaloja pelastettu täällä ennenkin. Esimerkiksi Mikaelin kirkon läheisyydessä sijaitsevan Ruusukorttelin puutalot päätettiin kustannuksista huolimatta säilyttää ja kunnostaa. Voisiko sama ratkaisu sopia Österbladin taloille? ”Kyse on tahdosta ja siitä, miten korkealle vanhat keskustan puutalot arvotetaan.” Ilvessalo pitää ”hyvinkin realistisena” vaihtoehtoa, jossa tontin sisäpihalle rakennetaan uutta ja puutalot säästetään. Osana suunnittelua selvitetään esimerkiksi tontilla sijaitsevien rakennusten kunto. Lopulliseen käsittelyyn kaava tulee Ilvessalon mukaan todennäköisesti vasta vuonna 2019. Ainakin siihen asti Dynamolla on aikaa. • Valokuva Linnankatu 7:stä vuodelta 1957, kun rakennus oli Turun Urheiluliiton käytössä. tU RU N M US EO kE Sk US /c AR L JA cO B g AR d BE Rg
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 ”DYNAMO on ensimmäinen baari, johon tuutorit minut raahasivat, kun aloitin opinnot vuonna 2008. Dynkky on parhaimmillaan hikisenä kesäyönä, kun dj soittaa vanhoja indiehittejä ja tanssilattia kuhisee ihmisiä. Kerran koko tanssilattia lauloi mukana The Crashin biisiä. Teki mieli vaan halata kaikkia! Muistan ajatelleeni sillä hetkellä, että nämä ihmiset on mun heimolaisia. Dynkky on koti.” Pihla Hänninen sosiologia ”DYNKKY ON KOTI”
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 ArTicle LUKAS LUNdéN phOTOgrAph NELLA KESKI-OJA Culture Collective: Turku is a new crew of students who share tips about the local culture and folk in English. Rather than simply laying out the whats, whens and wheres, they add the whys and hows. Culture ”W e wanted everyone who writes an article to have their own style and voice,” declares main editor Lauren Cook. “We just started because we thought this is a good idea and we wanted to make it happen”, Roos Hekkens continues. Culture Collective: Turku , the diverse ten-strong group comprised of both Finnish and international members, has already amassed a profound stack of cultural insight of Turku on their site which was launched only a few months ago. CC:TKU shares sensible monthly articles in English ranging all from cuisine and art to design and shops, without forgetting the people behind them. All things regarding events and happenings are collected to a nifty calendar. Every writer brings in their own interests and expertise, each doing it with a true-to-self temperament. “For us, personality and transparency are important. We want our readers to interact with us and vice versa. We don’t want to hide who we are”, Cook explains. Keenly writing their in-depth People of Turku-features, the collective sees each person as a chance to delve into the mainstays that make the city. “I feel there’s much more to tell about the people and the happenings. The networking and collaboration with people make the core of our collective”, Hekkens says. thErE has been demand for an English-language source centered upon all the cultural possibilities that thrive in Turku. “[Turku] has a very international community; a lot of exchange students, foreign workers and visitors”, Cook points out. Hekkens clarifies their vision: “There’s no one spot where you can get this kind of information on what’s happening around town and read about the people behind them.” Cook moved from Australia three and a half years ago and Hekkens returned last year after living in Turku for a semester four years ago. TUrKU wITH A TINGE Of PErSONALITY “We want to celebrate the people that make Turku the great city that we know it is”, says Lauren Cook (right) here with Roos Hekkens. eng
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 Kolumni MIELENSÄPAHOITTAMISTA VAI AITOA HUOLTA? irti lEikkautunut käsi makaa tyynesti Norjan lakikirjan päällä saamelaisen aktivistin Niillas A. Sombyn valokuvassa. Saadakseen tietää, mistä on kyse, on palattava ajassa taaksepäin. 1980-luvulla Norjan valtio halusi rakentaa pohjoiseen uuden Altan vesivoimalan. Pato tekojärvineen uhkasi kuitenkin peittää alleen saamelaisalueita ja vaikeuttaa poronhoitoa. Kun hanketta vastustavaa kansanliikettä ei kuunneltu, ryhmä aktivisteja yritti räjäyttää rakennustyömaalle vievän sillan. Räjäytys epäonnistui ja Somby menetti kätensä, jonka kuvasta tuli pian saamelaisen vastarinnan symboli. Vaikka voimala lopulta rakennettiin, Alta-kiista käänsi Norjan päättäjien päät. Maasta tuli saamelaisasioiden edelläkävijä, ja se on allekirjoittanut alkuperäiskansojen oikeuksia vahvistavan ILO 169 -sopimuksen, mitä Suomi ei ole tehnyt. laPissa kuohuu taas. Lohikantojen heikentymisen vuoksi Suomi ja Norja haluavat suitsia Tenojoen kalastusta sopimuksella, joka rajoittaa saamelaisten pyyntioikeuksia. Jatkossa ainoastaan jokilaakson asukkaat voivat lohestaa, muualla asuvat eivät saa jatkaa perinnettä. Viranomaisten mukaan sopimus edistää saamelaisten elinkeinon säilymistä, saamelaisten mukaan se tuhoaa heidän kulttuuriaan. Miten Alta-kiistasta tuttu taipumattomuuden symboli otettaisiin vastaan nyt, kun Lapin resursseista taistellaan Tenolla? aktivisti Áslat Holmbergin mielestä Suomi ja Norja hivuttavat saamelaiset hengiltä. Vähemmistöjen itsepuolustusta pidetään usein mielensäpahoittamisena, vaikka se kertoisi aidosta huolesta. Valtakulttuurissa ei usein ole riittävää ymmärrystä siitä, mistä vähemmistön syytökset kumpuavat. Saamelaisten asemasta on kuitenkin runsaasti tietoa. Ongelma on, miten se saadaan polarisoituneessa tilanteessa perille päättäjille. MitEn yMMärrystä voisi lisätä? Voisimme ehkä kuunnella vanhaa aktivistia: Minna Canthin mukaan naiskysymys ei ole vain naiskysymys vaan koko ihmiskunnan kysymys. Mitä jos ajattelisimme samoin saamelaisista? KIRSI UUSITALO Kirjoittaja elättelee toivoa oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja sitä odotellessa katsoo elokuvia. ”Aktivistin mielestä Suomi ja Norja hivuttavat saamelaiset hengiltä.” “We’re both studying the same Master’s degree in Popular Culture Studies. I had this really sudden idea of maybe making a culture magazine in English about cultural life in Turku and I told about it to my husband and Roos, who was very enthusiastic about the idea. I don’t think it would’ve become a reality without Roos’ enthusiasm”, Cook outlines. thE CollECtivE runs with an open volunteering attitude. “I’ve put money into the site myself, but none of us have been getting any payment for this work. It’s something that we want to do and enjoy doing”, Cook clarifies. This intent is at the heart of the collective’s philosophy. Everyone is welcome to contribute to CC:TKU directly and the other way round; they’re open-heartedly accepting new tips and partnerships to share about. “On the site I can express myself in the way I want and think. For me it’s not about what I gain from it but what I can share with others. In my other writing for the university, I have to conform to a INCLUDING EXCHANGE students and short-term visitors comes naturally for the collective – making integration as easy as possible. “When I was an Erasmus student in Czech Republic, I knew only two Czech people. I’m not sure if it’s the same for Erasmus students in Finland”, Lauren Cook recalls. In her experience meeting locals can prove difficult in a temporary environment living mostly with other exchange students. Roos Hekkens wrote an article for Turku Student Magazine earlier this year about integrating international students with the university’s activities. She learned the university is serious about integration, thinking of new ways to involve people yearly. “If you want to know what happens outside the academic life in the city you study in, CC:TKU provides really fascinating backgrounds and interesting activities to explore,” Hekkens says. DESPITE BEING students themselves, Cook and Hekkens aim for a wider audience. “We want to be as inclusive as possible. We’re not focusing only on students, but we hope they can find a lot of things that interest them as well. I think people our age should be out enjoying the city they live in. I hope we can share some interesting insights and events besides the usual student parties”, Cook concludes. fAcE THE LOcALS wHILE ON EXcHANGE certain way of writing. CC:TKU gives me a chance to explore the town’s activities and meet new people”, Hekkens encourages. CC:TKU has some way to go, as Cook tells: “I think the main area we need to grow is our events calendar, getting it consistent and well managed. At the moment it’s been a little bit chaotic.” Still, they show absolutely no signs of deceleration, as Cook sheds light on some possible plans: “Maybe in the future it’d be nice to try and work with Visit Turku, because their English-language outlets aren’t as active.” Hekkens hopes to witness the collective extend its reach, envisioning relations within relations: “[The] first thing to work on, is to make the collective grow, not only the writers and photographers involved but also connecting with new people and creating a network.” • You can find CC:TKU on their own website, Facebook or Instagram page . ”None of us have been getting any payment for this work. It’s something that we enjoy doing.” Lauren Cook
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 PS. SEUrAA TYLKKÄrIÄ fAcEbOOKISSA! Ravintola Turun Upseerikerho Lounas arkisin klo. 10.30 13.30 Brunssi lauantaisin klo. 11.00 14.00 Tilausravintolamme toteuttaa kokouksenne, tilaisuutenne ja juhlanne ammattitaidolla. Juhlapalvelusta ruoat ja kakut mukaan. Kaivokatu 12 20520 Turku 0400 487 167 0400 487 167 info@turunupseerikerho.fi www.turunupseerikerho.fi Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 6/2017 “Sitä voisi viilata loputtomiin” TeksTi ATTE UUSINOKA kUVA NELLA KESKI-OJA Gradu 1930–1940-luvulla Euroopassa vaikuttaneiden oikeistoradikaalisten naisjärjestöjen tutkimus on olematonta. Näin toteaa Suomen historian opiskelija Henry Saarinen gradussaan. Saarinen tutki Lapuan liikkeen tuhkista syntyneen Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) naisjärjestön Uuden Huomenen toimintaa. Järjestöllä oli suuria visioita naisten tulevaisuudesta eduskuntaja kunnanvaltuustopaikoista naisiin työnjohtajina. Jäsenet näkivät itsensä tärkeässä poliittisessa roolissa, vaikka tutkimusten mukaan järjestö oli IKL:n sisällä miltein näkymätön. Uusi Huomen ei päässyt osaksi poliittisia päätöksiä. ”IKL:n miehet näkivät Uuden Huomenen ’kahvinkeittojärjestönä’ eli hyvin pienessä sivuroolissa. Järjestö ei lopulta saanut suurempaa tuulta alleen.” Uuden Huomenen jäsenet olivat keskimääräisesti merkittävästi koulutetumpia kuin muut ajan naiset. He olivat hyvin maanpuolustushenkisiä, kaikki kuuluivat esimerkiksi Lotta Svärd -järjestöön. Ryhmän johtohahmona oli IKL:n ainoa naiskansanedustaja, kiivaspuheinen ja äärinationalistinen Hirja Riipinen. ”Riipinen heitettiin eduskunnastakin ulos pariin otteeseen liian kovien puheiden takia. IKL:n miehet pelkäsivät häntä. Naisjärjestön sanotaan olleen hänen henkilökohtainen järjestönsä, jota hän dominoi muiden naisten myötäillessä.” saarisEllE graduprojektin vaikein osuus oli aiheen päättäminen. Parin epäonnistuneen aloituksen jälkeen Saarinen palasi IKL:een, josta hän oli tehnyt kandidaatintyönsä. Tämän jälkeen gradu eteni mutkattomasti. ”Ainahan sitä voisi viilata loputtomiin. Haluaisin mahdollisesti jatkaa IKLtutkimusta tohtoriopinnoissa, mutta nyt minulla on poliittisessa historiassa kesken toinen gradu, joka liittyy Espanjan historiaan.” • Nimi: Kansallis-isänmaallinen nainen – Naisen tehtävät ja velvollisuudet Uusi Huomen -lehdessä 1938–1944 Tunnelma: Voimabiisi: Kraftwerk – Die Roboter GrADU