Turun ylioppilaslehti 07/2019

Maustetyttöjen arvoitus: aitoa vai ei? Fanfic: Kanye West käänsi minut uskoon Pääkköset Turusta teki ensimmäisen suomenkielisen räp-albumin Pääkköset Turusta teki ensimmäisen suomenkielisen räp-albumin Mitä käy tyhjille kampustaloille? TÄTÄ MUSAA HÄVETÄÄN YHÄ TÄTÄ MUSAA HÄVETÄÄN YHÄ 7/2019
TO 5.12. klo 20.00: KUKA NAURAA! Stand Upklubi LA 7.12. klo 21.00: MUSIIKIN MAAILMANMESTARUUSKILPAILU TO 12.12. klo 19:30: KUKAN LEVYRAATI LA 16.12. Live: HILANDERS (21.00) Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä, DJ keskiviikosta lauantaihin, kaupungin paras lehtivalikoima KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN Mystery DynamoTheater 3000 mysteerikino joka toinen keskiviikko TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 22-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com PE 29.11. Live: LAKE JONS Liput ennakkoon 10e/ ovelta 12e* TO 5.12. Live: RUUDOLF Liput 13e/ 15e* PE 6.12. SECRET COMEDY CLUB. Liput 12/6e (opiskelijat jne.) Ennakot myy Tiketti & 8raita. KE 11.12. RÖYHKEYSKOULU FEAT SOSIÉ Liput 15e* PE 13.12. Live: RÄJÄYTTÄJÄT Liput 10e/12e* PE 20.12. Live: SUR-RUR & LINKOPII Liput 9e/11e* LA 21.12. Live: IBE Liput 12e/14e* TO 26.12. Live:YOURNALIST & PAINIKERHO Liput 6e/8e* LA 28.12. Live: F Liput 10e/12e* JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ 2,50€ lasi & HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 TYLKKARI facebookissa TYLKKARI TYLCCARI @ Seuraa Instagramtilejämme! vanha kunnon asiallinen uusi viihdyttävän epämääräinen @
s u o m i r ä p p i vo i olla yllättävän henkistä, uskontotieteilijä Inka Rantakallio huomasi. Perinteisten yhteisöllisten uskontojen sijaan räppärien henkisyys kumpuaa yksilöllisyydestä. Marraskuun lopussa hän puolustaa suomalaisen rap-musiikin uushenkisyyteen, ateismiin ja aitouteen perehtyvää väitöskirjaansa. Mutta mikä sai uskontotieteilijän kiinnostumaan rap-musiikista? r a n ta k a l l i o k u u n t e l i rap-musiikkia jo vuosituhannen alussa, mutta suomirap alkoi kiinnostaa vasta myöhemmin. Rantakallio tutustui Julma Henrin musiikkiin, ja tunnisti HENRI-levyn (2011) pohjimmiltaan henkiseksi. ”Meidän kulttuuriamme pidetään yleisesti hyvin maallistuneena. Ihmiset ovat arkoja puhumaan uskon asioista, ja siksi onkin kiinnostavaa, kun joku tuo niitä taiteessaan esille”, Rantakallio sanoo. Rantakallio löysi yhdistävän tekijän ateistisesta Khidistä ja uushenkisestä Julma Henristä. Se on yksilöllisyys. Khidin syvyyden etsintä levyllä Ohi (2016) päätyy epäilyn ja kyseenalaistamisen kautta ateismiin, Julma Henrin HENRI puolestaan yhdistelee elementtejä esimerkiksi buddhalaisista ajatustraditioista. Perinteiset yhteisölliset uskonnot eivät tarjoa yksilöille heidän tarvitsemaansa henkisyyttä. Henkisyys on löydettävä itse. Se on kasattava tarjolla olevista palasista, oli se sitten uskonnollista tai ei. Rantakallion mukaan tämän päivän yksilöllinen henkisyys on myös helpommin kaupallistettavissa. Sen avulla voidaan myydä esimerkiksi joogakursseja ja kirjallisuutta. m i n ä k i n k i i n n o s t u i n suomalaisesta rap-musiikista Julma-Henrin kautta, vaikka en siitä ensi alkuun pitänytkään. Lue juttu suomirapin hävetystä menneisyydestä sivulta 18.? Mitä tän jälkeen onkaan, kysymys kuuluu: ”Saaks siel polttaa?”* Tutkijan suosi tukset eka laini Inka Rantakallio on juontanut puoliakateemista Rap Scholar-ohjelmaa Bassoradiolla. Hän on myös SOFA-yhtyeen DJ SHY GRL. T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 IBE: Ibelius ”Skorpionin kruunun jalokivi, eikä suotta.” Yeboyah: Elovena EP ”Teki saman tien suomiraphistoriaa.” Cavallini & Shrty ft. JVG: ”Hyvä Päivä” ”Cavan & Shrtyn mu sasta tulee aina hyvä mieli.” * Khid: ”Ikkuna” s .18? SAMULI TIKKANEN KUVA TEEMU PERHIÖ
TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 29.11.2019 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 88. vuosikerta www.tylkkari.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.? , puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Teemu Perhiö, tyl-paatoimittaja@utu.? TOIMITTAJAT Miika Tiainen & Vy Tram ULKOASU Teemu Perhiö KANSIKUVA Teemu Perhiö ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.? , www.pirunnyrkki.? PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 8 200 kpl vika eka MEL LAN SUP Räphäpeää Seksin t arpeessa K ampuksen heikot lenkit Kyllä se siitä, hänelle sanottiin. Tarvitseeko ysärin huumoriräp synninpäästön? Näille tiloille jätetään hyvästit. 14 10 18 Pääkirjoitus ? Ajassa Edarivaalit & tutkintomäärät ? 6 Tekstaripalsta ? 7 Onko Jodel kuin Suomi24? Väitöskirjatutkija Elina Vaahensalo vastaa ? 8 Fanfi c Kanye West käänsi minut uskoon ? 26 Valtavirtaa Maustetyttöjen arvoitus ? 28 Keskustelu Voiko ällöä tyyppiä fanittaa? ? 30 sisältÖ 7 / 2019
pääkirJoitus 5 Pitääkö ysärirappia vielä hävetä? Teemu Perhiö Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.? Samuli Tikkanen Toimittaja Lihan syönti aiotaan kieltää! ” t y y p i l l i n e n k äs i t ys suomalaisesta räppäristä menee näin: bodattu valkoinen mies kertoo tarinoita rikastumisesta, urheiluautoista ja huumeista. Suomessa stereotypia on tiivistynyt lahtelaiseen Cheekiin. Todellisuudessa kulttuuri on ollut paljon moninaisempi jo alkuajoista asti. On erilaisia alakulttuureja conscious rapista rap-rockiin. Run D.M.C:n ja Aerosmithin singleen ”Walk This Way” tiivistyy hyvin rap-rockina tunnetun alagenren äänimaailma. Kirjoitin Turun Pääkkösistä (s. 18), joka toi rap-rockin Suomeen. Se on myös yksi alansa hävetyimmistä yhtyeistä. Pääkkösiä ei otettu vakavasti omana aikanaan 1980-luvun lopulla, eikä käsitys ole sen jälkeen juuri muuttunut. toiMittaJalta J ulkinen keskustelu on kompuroinut loppuvuodesta. Tärkeät ilmastoja ihmisoikeuskysymykset ovat pelkistyneet välineiksi lujittaa oman porukan asemaa. Asia hukkuu mölinän alle. Lokakuussa Unicafé tiedotti luopuvansa naudanlihasta opiskelijaruokaloissaan. Syntyneessä keskustelussa olennaisinta tuntui olevan päästä laukomaan uutisen kannalta epäolennaisia väitteitä. Kansanedustaja twiittasi eduskunnan kuppilasta kuvan lihalautasesta: ”Pienen ihmisen suuri ilmastoteko”. Toinen lietsoi, että ”kasvisma? a” vie ihmisiltä oikeuden syödä mitä haluaa. Ulostulot oli suunnattu omalle kannattajakunnalle, mielipiteet kyllä tiedettiin. Mitään ”keskustelua” ei olisi tarvittu – yritys teki päätöksen, joka perustui sen omistajien toiveisiin vapaassa markkinataloudessa. Asiakkaat saavat edelleen valita missä syövät. Identiteettipolitiikka vain on tehnyt arkipäiväisistä kompromisseista rintamalinjoja, joilta ei väistytä – tai jolta vastustaja ei ainakaan väistä, kuvitellaan. l i h a n syö n t i a i ota a n kieltää! Autoilu kielletään! Tämänkaltaiset olkinuket ovat arkipäivää – esitetään siis jokin äärimmilleen viety yleistys vastapuolesta ja kauhistellaan sitä. Olennaista ei ole, tapahtuuko väitettyä oikeasti, mutta ainakaan ei olla niiden puolella, jotka sitä haluaisivat! Vastustajan mielenmaisemasta rakennetaan eräänlainen vaihtoehtotodellisuus, jollaista ei oikeasti ole olemassa. Oman viiteryhmän löytämisessä keskeisintä onkin tajuta se, mistä on eri mieltä. Vihreät ja Perussuomalaiset taitavat tämän pelin. Äänestäjät valuvat vanhojen puolueiden sormien välistä heidän joukkoihinsa. Tällaisessa tilanteessa jopa niinkin ilmeisen asian toteaminen, kuin että koulun yhteistä joulujuhlaa ei tulisi viettää tunnustuksellisessa tilassa, saa Kokoomuksen ja Keskustan sekaisin. Ilmastotutkijat ovat ilmaisseet turhautumisensa nykyiseen keskustelukulttuuriin. Mitään rakentavia ehdotuksia ei voi tehdä, ilman että syttyy ”kulttuurisota”. BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde pohti 20.11. blogikirjoituksessaan, että ”ruokaja ympäristökysymyksestä on tullut poliittisen poseerauksen panttivanki”. Keskustelun sijaan ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa käytetään keppihevosena äänestäjien tavoittamiseen. Julkinen keskustelu on typistynyt pintapuoliseksi viestinnäksi, jolla ihmiset pyritään pitämään asiakkaina. Vihreätkin lakkautti oman puoluelehtensä, jotta voisi kehittää läsnäoloaan somessa. Mainostoimistot kiittävät. o s i lta a n k ys e e s sä on varmaan pelko väärin sanomisesta: omien kannattajiensa kuulleen ei uskalleta lausua jotain, mikä murtaa illuusion yhtenäisestä viiteryhmästä. Ehkä tietyllä tavalla odotetaan molemmin puolin nuhteettomuutta ja johdonmukaisuutta. Mutta jokainen tekee virheitä, eikä niistä pitäisi tuomita helpoin perustein. Keskeistä ei pitäisi olla se sanooko väärin, vaan se että osaa myöntää virheensä. Selkäranka on ihmisen mitta. Kasvata selkäranka
V ll n v ihto T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 aJassa lue taustat tYlkka ri . fi Hybridiaanin Aliisa Wahlsten oli vaalien äänivaltias. Hän sai 159 ääntä, eniten koko maassa. 6 TEEMU PERHIÖ verkossa MYÖs uuDen Hallituksen esittelY ! Edarivaalit 101. te eM U Pe RH IÖ 41 : stä edustajiston jäsenestä 27 on uusia – he eivät ole siis toimineet aiemmin edes varajäseninä. Valituista 14:llä on aiempaa edarikokemusta. t y y n e d u s ta J i s to n suurimpana ryhmänä säilyy TSE-lista, vaikka se menettääkin yhden paikan (8, -1). Suurimmat voittajat ovat Hybridiaani (7, +2) ja Vihreä vasemmisto (5, +2), jotka molemmat saavat kaksi lisäpaikkaa. Suurin häviäjä on Ryhmä Lex (4, -2), joka menettää kaksi paikkaa edustajistosta. vaalikonevastausten perusteella uusi edustajisto ei tuo mukanaan suuria muutoksia. Enemmistö kannattaa automaatiojäsenyyttä. Suhtautuminen palveluihin pysyy ennallaan tai muuttuu myönteisemmäksi. Jos jostain pitäisi leikata, suosituimpia vaihtoehtoja ovat Tylkkäri ja OLLjäsenyys. t y y n e da r i va a l i t järjestettiin 1.–6.11.. Äänioikeutettuja oli 14 112 opiskelijaa, ja heistä 5 603 äänesti. Edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä valtaa. Se päättää mm. budjetista ja toimintasuunnitelmasta. tse lista = kauppiksen lista tyte = lääkiksen lista hyBridiaani = luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan lista ryhmä leX = oikiksen lista soihdunkantaJat = sitoutumaton lista, joka koostuu pääosin yhteiskuntatieteilijöistä. (Huom tiedekuntalistat ovat myös sitoutumattomia) eduXi = kasvatustieteiden lista 2. 4. 3. 1. 39,7 % Äänestysprosentti taas Suomen korkein! selite TSE-li sta Hybrid iaani TYY Terve eksi Vihre ä vase mmis to Ryhm ä Lex Vihre ä lista Soihd unka ntaja t 8 -1 -2 +2 +2 6 4 2 Hum anist lilista Koko omus Edux i -1 TYYn edustajistovaalien 2019 paikkajakauma ja -muutokset
Mille aloille turun Yliopisto esittää lisä aloituspaikkoJa ? tYlkkari . fi Tehdäänkö uudet aloituspaikat ” laadun kustannuksella”? RYHMÄ HAU HARHAAN JOHTI Tylkkäri 6/2019 tarttui jakelupisteestä mukaani, koska siinä piti kannen mu kaan olla Ryhmä Hau aiheinen juttu, ja Ryhmä Hau on jo pitkään ollut sekä lempiohjelmani että suosikkisalaseu rani. Kuinka pettynyt siis olinkaan, kun juttu ei kerro supersankarillisista koi ranpennuista, vaan ylioppilaslehtien journalistisesta alennustilasta! No okei, ainakin artikkeli onnistui todista maan pointtinsa. Täysin epäakateeminen mutta hiton so? stikoitunut perhepäivähoitaja Rehtorinpellonkadun seudun turval lisuutta parantaisi huomattavasti se, että noudatettaisiin tieliikennelakia: yhdistetyllä pyörä ja kävelytiellä ja lankulkijat jommassakummassa reu nassa, pyöräilijät oikeanpuoleisen lii kenteen mukaan keskeltä ohittaen. Järjestystä kaaokseen * Lähetä tekstarit numeroon +358403601184. Hinta operaattori maksu. tekstaripalsta +358403601184* lue taustat tYlkka ri . fi V iime hallituskaudella hyväksytyn korkeakouluvision mukaan puolella 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisestä ikäluokasta osuus on noin 42 prosenttia. Opetusja kulttuuriministeriö esitti lokakuussa tutkintojen tavoitetasoiksi vuosille 2021–2024 merkittävää nostoa. Yliopistoille tavoitteena olisi 17 200 alempia ja saman verran ylempiä korkeakoulututkintoja vuodessa. Tähän asti tavoite on ollut kummankin osalta noin 15 000 vuodessa. Laskelmista selviää, että vuoteen 2030 mennessä yliopistojen tulisi tuottaa vuodessa yhteenlaskettuna yli 11 000 tutkintoa nykyistä enemmän: yhteensä 20 400 kandidaatin ja 21 000 maisterin tutkintoa. Yliopistojen 11. lokakuuta mennessä palauttamissa omissa ehdotuksissaan määrät ovat kuitenkin jopa OKM:n tavoitetasoa enemmän. Niistä ei kannata vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä on luonnollista, että kukin yliopisto tavoittelee asemansa vahvistamiseksi lisää sopivia paikkoja itselleen. r i n t e e n h a l l i t u ks e n talousarvioesityksen mukaan yliopistojen perusrahoitusta lisätään vuosina 2020–2023 pysyvästi 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Erillistä lisärahaa aloituspaikkoihin ei kuitenkaan ole luvassa. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI sekä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ottivat 17. lokakuuta yhdessä kantaa sen puolesta, että tutkintotavoitteiden noston ohella sitä vastaamaan annettaisiin lisää rahoitusta. SYL:n hallituksen jäsen Helmi Andersson muistuttaa, että edelliset hallitukset ovat leikanneet koulutuksesta huomattavasti enemmän kuin mitä nyt on tarkoitus laittaa lisää. Anderssonin mukaan lisäpaikkojen tekeminen ”laadun kustannuksella” näkyisi paitsi opintojen sisällöissä, myös opiskelijoiden ohjaamisessa ja opintoihin kiinni pääsemisessä. Lisäksi opetustilat tulevat monin paikoin vastaan. ”Tärkeintä on, että niille aloille, joille lisätään paikkoja, turvataan riittävät resurssit.” t y y n h a l l i t u ks e n puheenjohtaja Sini Saarinen kantaa Anderssonin tavoin huolta resursseista. Hän toivoo aloituspaikkojen lisäämisen olevan suunniteltua ”valtakunnalliselle tasolle asti” ja lisäysten perustuvan työvoimatarpeeseen ja koulutuksen kysyntään. ”Aloituspaikkojen nosto on maltillisesti ihan perusteltua aloista riippuen, mutta tutkintokoulutuksen laatu täytyy säilyä.” MIIKA TIAINEN vain netissä oikaisu Jännitteet purkautuivat turun yliopiston palvelujohtaja Päivi Mikkola siirtyi sivuun tehtävistään lokakuussa. Tylkkärin tietojen mukaan taustalla vaikutti kiista koulutuksen toimialan johtamisesta. 7 ”Puolikkaiden banaanien parlamentti” -jutussa (6/19) oli alun listauksessa kirjoitettu väärin usean vaaliliiton nimi. Punavihreä vasemmisto on oikeasti Vihreä vasemmisto, vihreät nuoret taas Vihreä lista. Humanistit on oikeasti Humanistilista, Hybridi taas Hybridiaani. 15 17,2 17,2 20,4 Nykyinen tavoite OKM:n tavoite 2021–2024 OKM:n tavoite 2030 K ANDIDAATIN TUTKINNOT VUODESSA ( TUHATTA ) MAISTERIN TUTKINNOT VUODESSA ( TUHATTA ) Yliopistojen tutkintomääräesitykset 2030 22, 182 21 15 22 000 13 000 Tutkintomääriin on luvassa isoja lisäyksiä.
N ykyopiskelijalle Suomi24 saattaa tuntua antiikkiselta Jodelilta. Elina Vaahensalolle se on työympäristö, jonka luonnetta on mahdotonta yleistää. Hän tekee väitöskirjaansa humanistisen tiedekunnan Porin yksikössä. Vaahensalo kertoo verkkokeskustelujen historian läpikäynnin paljastaneen sen, että ylipäätään ”aika vähän mikään on muuttunut”. Verkossa keskusteleminen ilmiönä on laajentunut ja arkipäiväistynyt, mutta lopulta samat asiat, jotka ovat mietityttäneet 20 tai 30 vuotta sitten, mietityttävät edelleen. Vaahensalo tutkii, miten verkkokeskustelut toimivat; miten foorumeilla rakennetaan omaa ja muiden ryhmäidentiteettiä ja suljetaan muita keskustelijoita ulos. Hän on kehittänyt tutkimusta varten termin ”toiseuttava keskustelukulttuuri”. Muita poissulkeva keskustelu voi olla hyvin maltillistakin. ”Verkkokeskusteluissa käytettävät vahingolliset stereotypiat eivät välttämättä heti näyttäydy kauhean aggressiivisina.” Siksi vihapuhe ei terminä sopinut Vaahensalon tutkimuskäyttöön. ”Sanana se mielletään avoimen aggressiiviseksi ja vihamieliseksi.” Vaahensalo on kirjoittanut yhdessä kahden muun Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkijan, Jaakko Suomisen ja Petri Saarikosken, kanssa vastikään ilmestyneen kirjan Digitaalisia kohtaamisia (Gaudeamus 2019). Kirjassa tarkastellaan suomalaisten verkkokeskustelujen historiaa 1980-luvulta tähän päivään. m o n e t v e r k ko k e s k u s t e lu F o o r u m i t , kuten vaikkapa BBS-purkit, Usenet ja IRC:kin ovat olleet Vaahensalon mukaan leimallisesti nuorten ihmisten keskustelukanavia. Monesti niitä on lakattu käyttämästä aikuisuuden kynnyksellä. Sama ilmiö näkyy nykypäivänä eri sovellusten suosiossa. Vaikka foorumeita kuolee ja katoaa, monet niistä kulkevat käyttäjien mukana. Hyviä esimerkkejä ovat harrastusfoorumit. ”Jos harrastus pysyy koko elämän mukana, niin silloin myös pysytään niillä foorumeilla, joilla on oltu.” Foorumeilta haetaan vastapainoa sosiaaliselle medialle, jossa on pakko olla enemmän tai vähemmän omana itsenään. Monet suhtautuvat epäilevästi sosiaalisen median jättien toimintaan. Miten meistä kerättyä tietoa käytetään, kenelle sitä myydään? ”Foorumit saattavat tuntua vaihtoehdolta, vastakulttuuriltakin.” Suuruuden ekonomia ruokkii myös suomalaisia foorumijättejä. ”Jos hakee suomeksi jotain Googlella, niin melko todennäköisesti [hakutuloksissa] tulee Suomi24, Vauva.? tai Kaksplus. Ihan vaan sen takia, että niissä on niin paljon tekstiä”, Vaahensalo kuvailee. Onko Suomi24 vähän kuin antiikkinen Jodel? Sieltäkin etsitään vastauksia kysymyksiin, jotka toisaalta löytyisivät myös googlaamalla. ”Joo, sitä se ehkä osaltaan on.” n a h i s t e lua F o o r u m e i l l a saattavat herättää esimerkiksi perheeseen ja politiikkaan liittyvät aiheet. ”Jossain foorumeilla saattaa pysyä rauha sen ansiosta, että puhuminen jostain aiheesta on kielletty, josta tulisi muuten joka tapauksessa tappelu.” Toisaalta Ylilaudan joissain osioissa shokkiefektin ja huomion hakeminen korostuu. Foorumien toiseuttavasta keskustelusta huolimatta sosiaalisen median henkilökohtaisuus vaikuttaa Vaahensalon mukaan siihen, että se tuntuu muuta verkkokeskustelua vihamielisemmältä. Facebook-pro? iliin kommentoitu haukku tulee lähemmäksi kuin nimimerkkien välillä käyty keskustelu foorumilla. Huonoista puolista huolimatta verkkokeskustelu on ollut erityisen tärkeää varsinkin fanija alakulttuuri-ilmiöille sekä vertaistukiryhmille. ”Hyviä puolia on paljon, mutta ehkä niitä on sitten jotenkin vaikeampi nostaa esiin.” MIIKA TIAINEN Onko Jodel kuin Suomi24, Elina Vaahensalo? Verkkofoorumit muuttuvat, mutta ihmisiä mietityttävät samat asiat. nuori tutkiJa 8 vään . 2:1–20 Älkää pelätkö T p htui niin p ivin , ett OKM :lt k vi k sky, ett k ikki Suomi oli tutkintom rien k sv tt miseen p nt v . Niin Turun yliopistokin Yliopistonm ell , Aidon Yhteistyön k upungiss , jonk nimi on Turku, lkoi tutkintom rien k sv tt misen Turun AMK :n, kihl ttuns , k nss . Niin t p htui heid n siell olless n, ett DI -linjojen synnytt misen ik tuli. He synnyttiv t kone-j m teri litekniik n linj t, k ksoset, j k p loiv t heid t Aurumin työm lle, kosk heill ei ollut om tiedekunt . Sill seudull oli puistoprotestil isi C loni n puistoss v rtioim ss yöll niittyk svej . Niin heid n edess n seisoi St rtup-kulttuurin enkeli, j St rtup-kulttuurin kirkk us loisti heid n ymp rill n, j he pelj styiv t suuresti. Mutt enkeli s noi heille: ”Älk pel tkö; sill k tso, min ilmoit n teille suuren ilon, jok on tulev k ikelle V rsin is-Suomelle: Teille on t n p iv n syntynyt V p ht j , jok on DI -linj t.” Yht kki oli en kelin k nss suuri joukko lueen yritysten edust ji , j ne ylistiv t Alueellist Yhteistyöt j s noiv t: ”Kunni Alueelliselle Yhteistyölle korkeuksiss , j m kunn ss työllistymist ihmisten kesken, joit koht n h nell on hyv t hto!” MIIKa tIa Ine n
Kampus myllerryksessä infoa a u r a T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 9 y l i o p i s to n to i m i n to J e n tiivistäminen uusiin ja remontoituihin tiloihin jättää kampusalueelle paljon tyhjää tilaa. Tylkkäri selvitti, mitä kampusalueen käytöstä poistuville rakennuksille kuuluu. liila = remontissa vihreä = rakenteilla punainen = puretaan harmaa = tyhjillään / jää tyhjäksi / kohtalo epäselvä Aurum V lmistuu 2021 kemi n l itoksen j Åbo Ak demin k yttöön. Arcanum Kemistien k ytöss , tulev hum nistisen tiedekunn n r kennus. Päärakennus Remontti v lmistuu kev ll 2020. a u r a a u r a MIIKA TIAINEN GRAFIIKKA TEEMU PERHIÖ 3 Medisiina C Remontti v lmistuu 2020 menness . Puutalot & Sport Henrik Myyty r kennusliikkeelle, jok s neer tiloihin suntoj . Gadolinia Åbo Ak demin tiloj . Puret n vuoden 2022 j lkeen. Fennicum Koht lo ep selv , tyhjill n. Signum & Rosetta V p utuv t hum nistien k ytöst vuonn 2023. Sirkkalan kampus Poistuu hum nistien k ytöst kes ll 2020. Sanitas & Verstas Tyhjill n, koht lo ep selv . Arwidssoninkadun puutalot Tyhjentym ss , vuokr ll viel joit in yliopiston toimintoj . Matthias Tyhjill n, koht lo ep selv . 2 1 6 5 4 9 8 7 11 11 12 12 10 10 ? N 1 3 8 4 9 7 2 5 6
Seinät palasina MIIKA TIAINEN KUVAT TEEMU PERHIÖ & MIIKA TIAINEN A urum, Medisiina D, päärakennuksen remontti, humanistisen tiedekunnan muutto Arcanumiin… Turun yliopiston kampusalueella on myllerretty viime vuosina paljon. Yliopiston toimintojen tiivistäminen uusiin ja remontoituihin tiloihin jättää kampusalueelle paljon tyhjää tilaa. Tylkkäri selvitti, mitä kampusalueen käytöstä poistuville rakennuksille kuuluu. Turun yliopiston kampuksella moni talo jää tyhjäksi. Osa niistä saatetaan ”exitoida”.
11 ? y l ä k a m p u ks e l l e r a k e n n e t tava n Aurum-rakennuksen viereisellä tontilla on seissyt tyhjinä puutaloja sekä aavemainen Sport Henrikin kiinteistö. Suomen yliopistokiinteistöt (SYK) on myynyt ne yksityiselle rakennusyhtiölle, joka saneeraa puutaloihin asuntoja. Sisäilmaongelmien vuoksi tammikuussa 2016 lopullisesti tyhjennetyn Fennicumin kohtalo on edelleen avoinna. Rakennus toimi pitkään humanistisen tiedekunnan kielija kulttuuriaineiden tiloina. 1960-luvun lopulla rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Aarne Ehojoki, jonka käsialaa ovat myös Aurumin tieltä purettu Juslenia-rakennus sekä Turun kauppakorkeakoulun vanhimmat osat. SYK omistaa Fennicumin kiinteistön, mutta ei maa-aluetta. Tontti on Turun yliopistosäätiön omistuksessa. SYK:n kampuskehityksestä vastaava johtaja Juha Uotila kertoo, että Aurum-hankkeen takia Fennicumin tulevaisuuden kehittämistä ei ole ehditty edistää. ”Siitä käydään [yliopistosäätiön kanssa] erilaisia keskusteluita ja neuvotteluita, että miten sen kanssa voitaisiin ylipäätään edetä”, Uotila toteaa. Uotilan mielestä talosta voisi edelleen tulla käyttökelpoinen, mutta korjauskustannukset saattaisivat nousta talon kokoon nähden liian suuriksi. ”Kaikki asiat ovat aina korjattavissa. On toinen juttu, johtaako korjaus sitten oikeanlaiseen lopputulokseen.” h u m a n i s t i s e n t i e d e k u n n a n suurmuutto Arcanumiin ensi vuonna jättää nykyisistä tiloista ensimmäiseksi tyhjilleen Sirkkalan kasarmialueen. Kasarmin alueelle on puuhattu Turun kansainvälisen koulun tiloja. SYK on saamassa lopullisen tarjouspyynnön asiasta Turun kaupungilta lähiaikoina. Myös kielija käännöstieteiden laitoksen tiloina toimivat Signum ja Rosetta ovat tyhjentymässä. Arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelemat keltaiset talot Yliopistonmäellä valmistuivat vuonna 1899 kuurojen koulun käyttöön. Talot siirtyivät Turun yliopiston käyttöön 1970-luvulla, ja vuosien varrella niissä on toiminut niin lääketieteen kuin opettajankoulutusta. Humanistinen tiedekunta käyttää Signumia ja Rosettaa vielä vuoteen 2023 asti. Tilojen jatkokäytön suhteen SYK:llä ei ole vielä suunnitelmia. Kaikki asiat ovat aina korjattavissa. On toinen juttu, johtaako korjaus sitten oikeanlaiseen lopputulokseen. Juha Uotila Suomen yliopistokiinteistöt ”
s u o m e n y l i o p i s to k i i n t e i s töt SYK on yksi kolmesta suomalaisesta yliopistokiinteistöyhtiöstä Helsingin Yliopistokiinteistöjen ja Aalto-yliopistokiinteistöjen ohella. Yhtiö perustettiin vuonna 2009 uuden yliopistolain luonnin yhteydessä. Silloin sen haltuun siirrettiin valtion Senaatti-kiinteistöjen kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva yliopistokiinteistövarallisuus. Valtio omistaa kolmanneksen yhtiön osakekannasta, yliopistot loput. Turun yliopisto omistaa yhtiöstä 11,06 %, ja on toiseksi suurin yliopisto-omistaja Tampereen yliopiston jälkeen. Yhtiön päätoimipiste sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. SYK :llä on Turussa Turun yliopiston ja Åbo Akademin kampuksilla huoneistoalaa yhteensä 250 421 neliömetriä. Lisäksi Turun yliopiston Rauman kampuksen tilat ovat SYK :n omistuksessa. Maanlaajuisesti SYK omistaa toimitilaa noin 1,1 miljoonan neliömetrin verran. Vuonna 2018 SYK :n liikevaihto oli 158,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 31 miljoonaa euroa voitollinen. Yhtiö jakoi omistajilleen osinkoa yhteensä 18,6 miljoonaa euroa. Tausta: 1,1 miljoonaa neliömetriä ”Ne ovat pieniä massoja tässä kokonaisuudessa. Asiaa ei olla vielä käsitelty ja sopimusten loppumiseen on aikaa”, Uotila näkee. SYK:kään ei halua, että tilat seisovat tyhjänä. ”Se on aina huono asia, jos talot ovat tyhjillään.” Sama koskee myös alakampukselta vähälle käytölle jääneitä Arwidssoninkadun puutaloja, Matthias-rakennusta Calonian vieressä sekä lääketieteellisen tiedekunnan käytöstä tyhjentyneitä Sanitasta ja Verstasta. Uotilan mukaan tyhjät rakennukset ovat ”osa suurempaa kokonaisuutta”, jonka palat ”loksahtelevat” paikoilleen seuraavien 1–4 vuoden aikana. ”Varmasti on sellaisia kohteita, jotka tullaan exitoimaan, mutta en osaa vielä sanoa, että koska ja mitkä.” Exitoinnilla Uotila tarkoittaa kohteiden myymistä. Hänen mukaansa talojen purkaminen ei kuitenkaan ole suunnitelmissa. Tällä hetkellä SYK:llä ei ole suunnitelmia muista uudisrakennuksista kampukselle nyt rakennettavan Aurumin lisäksi. ×
Kiinnostuitko? Täytä hakemus osoitteessa www.lstj.fi Soita tai laita 0400 348 664 arkisin klo 8–15 Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Talouksia on yhteensä noin 240 000. Lounais-Suomen Tietojakelussa työskentelee noin 500 lehdenjakajaa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä. Kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Ahkeroi yössä ja nauti vapaista päivistä Varhaisjakelussa on tarjolla työtä, joka jättääaikaa opiskelulle tai elämästä nauttimiselle. Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia työntekijöitä jakajiksi. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Kiinnostuitko? Lounais-Suomen Tietojakelu lstj.fi Tiistaisin ja torstaisin klo 20.30-21.30 Perjantaisin klo 20.00 21.00 HINTA: 99 € + tasokoemaksu 30 € KESTO: 16 harjoitusta, á 1 tunti HARJOITUSAJAT PERUSKURSSILLA: Katso tarkemmat ohjeet ja lisätiedot www.kravmagaturku.fi info@kravmagaturku.fi l puh. 0400 526 169 99 € + tasokoemaksu 30 € AIKA : Tiistaina 7.1.2020 klo 20.00 PAIKKA: TFC (Turku Fighting Center) Hakapellonkatu 2, 20540 Turku KRAV MAGA TURKU K-17 PERUSKURSSI ALKAA:
Kosketusta vailla TEKSTI JA KUVITUS HILLA TILPURI L auantai-illat Dynamossa ovat samanlaisia kuin ennenkin. Ilmainen sisäänpääsy ennen keskiyötä. Sen jälkeen tulleet ovat jo hyvässä kuosissa. Takki päällä liidän narikan ohi. Alakerran vessoissa on käytetty erityisen voimakashajuista puhdistusainetta. Kengät liimautuvat tahmeaan puulattiaan ja sen voi melkein kuulla musiikin läpi, kun kengänpohja irtoaa lattiasta. Ennen join lonkeroa, tänään tilaan kossuvichyn limeviipaleella ja ekstrajäillä. Välttelen ylimääräistä sokeria. Yritän olla vastuullinen. Kyllä se siitä. Kyllä sinäkin joku päivä vielä löydät jonkun, he sanovat. Kuuntelen vieressäni olevaa seuruetta. Yksi heistä on tullut säätönsä ghostaamaksi. Kyllä se siitä. Niin ystäväni minullekin aina sanoivat. Nykyään on minun vuoroni sanoa kyllä se siitä, kun ystävilläni on parisuhdeongelmia. Nyt lohdutan Heidiä. Heidi jätti jälleen kerran poikaystävänsä Oskarin, koska Oskari ei edelleenkään osaa huomioida tarpeeksi Heidiä. Näemme Heidin kanssa ainoastaan silloin, kun heillä on riitaa Oskarin kanssa. Heidin mukaan Oskari laiminlyö häntä. Heidi ei osaa olla yksin, ja aina silloin kun hän jää yksin, minä olen taas olemassa hänelle. Minä taas näen häntä, jotta tuntisin itseni vähemmän yksinäiseksi. En osaa vieläkään sanoa Heidille muuta kuin kyllä se siitä. Nyökkäilen ja esitän ymmärtäväni, miltä Heidistä tuntuu. Tarjoan Heidille nenäliinaa, jotta hän saisi pyyhittyä kyynelensä. Juuri silloin Oskari ilmestyy Heidin taakse. He siirtyvät syrjään juttelemaan ja minä jään yksin. Vastapäisessä pöydässä istuu vaalea mies, jonka hiukset näyttävät juuri leikatuilta. Hänellä on päällään vartaloa myötäilevä harmaa poolopaita. Se häiritsee minua. Hän istuu leveästi haarat auki ja tarkkailee omahyväisenä naisia. Yritän muistella, olenko nähnyt hänet aiemmin jossain. Kenties Tinderissä? Mies huomaa, että katson häntä. Hän kääntää katseensa pois minusta ja hymyilee tyytyväisenä. Minä loukkaannun ajatuksesta, että olen nostanut hänen itsetuntoaan. Heidi ja Oskari palaavat pöytään jallushottien kanssa. He ovat ilmeisesti sopineet. Olen samaan aikaan iloinen ja kateellinen. Iloinen siitä, että he ovat taas yhdessä. Kateellinen siitä, että he ovat taas yhdessä. Vedän jallun kurkustani alas. Nykyään taidan juoda enää vitutukseen. ”Mennään tanssimaan!”, Heidi huutaa ja vetää minut hänen ja Oskarin mukaan tanssilattialle. Yritän vastustella turhaan. Heilun ujosti edes takaisin Heidin ja Oskarin välissä, kunnes he alkavat tunkea kieliä toistensa kurkusta alas kuin monnit. Me kaikki tiedetään jo, että olette yhdessä. Koko maailma tietää, että olette onnellisesti yhdessä, jos Instagramiin on uskomista! Ja minä tiedän, että parisuhdeonnenne on vain ja ainoastaan kulissia, sillä minä olen se, joka aina joutuu kuuntelemaan Heidin valitusta. Poistun tuohtuneena tanssilattialta ja haen itselleni toisen shotin. Palaan tanssilattialle ja nostan kädet ilmaan. Alan taas heilua. Musiikki on tänään outoa, en osaa liikkua sen tahdissa. Ihan sama. Tunnen, kuinka epätoivoisesti huomiota kaipaavat alkavat kerääntyä ympärilleni ja vuorotellen tanssivat kiinni kyljessäni yrittäen ottaa kontaktia. Katson lattiaa. Tuijotan valojen vaihtuvia värejä. Suljen silmät. Jos katto romahtaisi, tähän olisi hyvä kuolla. Minua ei kiinnosta tänään. Kun avaan silmät, poolopaitainen mies on edessäni ja tuijottaa minua. Tällä kertaa hän ei käännä katsettaan pois. Tanssimme ja tuijotamme toisiamme. Yllättäen hän ei vaikutakaan omahyväiseltä. Hän on itse asiassa aika suloinen. Hän tulee lähemmäksi ja ottaa lantioistani kiinni. Tunnen kehoni kihelmöivän ja lämpimien aaltojen vierivän lävitse. Miten toisen ihmisen kosketus voi tuntua tältä? ? T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 14 fiktio
T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 16 Valomerkki. ”Missä päin sää asut?” poolopaitainen mies kysyy minulta. ”Tuossa Tuomiokirkon lähellä Hämeenkadulla, entä sä?” vastaan. ”Martissa” hän vastaa takaisin kysymykseeni ja jatkaa ”Voink mä saattaa sut kotiin?”. ”Joo” vastaan ja samalla hetkellä tiedän hänestä edes jotain. Hän puhuu turkua. Ehkä hän on aina asunut täällä. Haen takkini nurkasta, jonne olin sen piilottanut ja poistumme Dynamosta. Näytän hänelle tien luokseni. ”Mikä sun nimi on?” kysyn pääkirjaston vanhan puolen kohdalla. ”Aatu” hän vastaa. ”Kiva nimi” totean, eikä hän kysy nimeäni, enkä minä sitä kerro ellei sitä kysytä. Kävelemme taas hetken aikaa hiljaa sanomatta sanaakaan. ”Mitä sä teet?” kysyn Aatulta. ”Mä oon pankis töis, valmistuin viime vuon tradenomiks” Aatu selittää, eikä vieläkään kysy minulta mitään. Saavumme taloni kohdalle. ”Haluatko sä tulla mun luokse?” kysyn. ”Mä haluaisin tul, mut en mä voi” Aatu vastaa. ”Okei, no miks sä tulit saattaa mua?” kysyn hieman jo kettuuntuneena. ”Sä et näytä yhtään siltä, millainen sä oot” Aatu sanoo yllättäen. ”Miltä mä näytän?” kysyn. ”No en mää tie” Aatu vastaa ja menee vaikeaksi. ”Millainen mä oon?” tivaan Aatulta. ”Sori mun ei ois pitäny tulla saattaa sua, mut mä muutenki seurustelen…” ”MITÄ VITTUA?!” huudan. ”Sori…” Aatu pyytelee anteeksi. Pudistelen päätäni ja ryntään suunniltani rappukäytävään. Aatu lähtee kävelemään pois. Kiehun raivosta. Avaan oven ja huudan hänen peräänsä ”Vittu te miehet ootte just tollaisia sikoja!”. E teisessä potkin kengät pois jalasta. Olenko se vain minä vai onko asuntoni aina pyörinyt tällä tavalla? Miehet ovat joka tapauksessa sikoja! Jossain määrin olisin halunnut, että Aatu tulee kanssani ylös asuntoon. Hän olisi voinut olla sika minun kanssani. En olisi kertonut kenellekään. En vain ymmärrä, miksi hänen piti antaa minun ymmärtää jotain, mitä hän ei tarkoittanut. Hän oli selkeästi kiinnostunut minusta. Vaikka olenhan minä jo tottunut olemaan se ihan kiva, ihan hauska, mutta, mutta, mutta. Ihan niin kuin minä voisin olla kenenkään silmissä erityinen. Minä helvetti vieköön. Haluaisin vain seksiä! Edes seksiä! Minä tarvitsen seksiä! Alan etsiä klitorisstimulaattoriani, baea. Missä ihmeessä se on? Ei täältä läävästä löydy mitään ja ehkä oli muutenkin ihan hyvä, ettei Aatu tullut luokseni. Eihän tänne vieraita kehtaa tuoda. Enkä minä mitään aatuja tarvitse. Omistan lääketieteellisestä silikonista valmistetun vibraattorin, joka maksoi melkein kuukauden opintotuen verran. Kukapa ei maksaisi orgasmitakuusta enemmän. Olisiko Aatu muka voinut taata orgasmin? Tässä se on! Riisun itseni alastomaksi ja laitan Pornhubista pyörimään videon, jossa on Aatun näköinen pornotähti. Asetun makuulle karvamatolle. Lisään värinätasoa, olen jo aivan märkä. Laukean ihan pian. Lisään vielä vähän värinää. Melkein siellä! Värinä hidastuu, akku loppuu. Luovutan. Olen loppu tähän elämään. J oku rimputtaa ovikelloa. Helvetti, että päähän sattuu. Hieron rähmät pois silmistäni. Missä olen? Kotona. Minun kotona. Ovikello soi ja puen nopeasti päälle. UPS-lähetti. Mittatilaustyönä tilaamani vartalotyyny on vihdoin saapunut. Se on pitkä U:n muotoinen pötkylä, jonka voin kääriä itseni ympärille. Sen kanssa pitäisi tuntea olevansa turvassa. Kuittaan paketin vastaanotetuksi ja kiitän lähettiä. Keitän kahvia ja eilisen tapahtumat vilahtavat mielessäni. Mitä helvettiä tuli taas tehtyä? Miksi en voi vain olla coolisti? Ylireagoinko kun huusin Aatulle? Toisaalta hän ansaitsi sen… Mitä hän edes tarkoitti sillä, etten ole sellainen miltä näytän. Miltä minä näytän? Tuijotan peilikuvaani enkä voi olla vihaamatta kehoani. Vihaan turvonnutta naamaani, johon eiliset meikit ovat levinneet. Vihaan turvonnutta vatsaani, joka näyttäisi kasvavan joka ikinen kerta kun katson itseäni peilistä. Miksi en pidä itsestäni huolta? Allitkin hölskyvät tällä tavalla. Ihoni on karhea, kuivunut ja hilseilevä. Tietenkin minun kaltaiseni ihminen on yksin. Kuka helvetti voisi rakastaa tällaista ihmistä? Pitäisikö minun etsiä Aatun yhteystiedot ja pyytää anteeksi? Ei. Ei pitäisi. En minä ollut todellisuudessa niin paha… Ehkä hieman nolo… Olisi kyllä nolompaa pyytää vielä anteeksi. Parempi antaa olla… Vaikuttaisin vain hullummalta. Selaan seuralaispalvelusivustoja. Haluan niin kipeästi tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kosketetuksi, jotta voisin tuntea itseni edes hetken aikaa ihmiseksi. Mutta ei minulla olisi kuitenkaan varaa pitää yllä sellaista suhdetta. Joutuisin vararikkoon ja pikavippikierteeseen. Jäisin koukkuun tunteeseen ja tarvitsisin enemmän ja enemmän kosketusta. Kovempia otteita. Eikä sitä pidettäisi aitona… Mutta toisen ihmisen kosketus olisi silti todellinen. Mitä väliä sillä on, vaikka joku hetken aikaa teeskentelisi välittävänsä minusta. Korkkaan paketin, johon tyyny on tungettu. Se on valtavan kokoinen ja haisee kiinalaiselle myrkkytehtaalle, mutta se on parasta, mitä voin saada. Nyt on jotain, mihin käpertyä. Tiedän olevani epätoivoinen. Käärin tyynyn ympärilleni niskan taakse, haarojen väliin ja kainaloon. Puristan tyynyä tiukemmin ja hetken aikaa minä tosiaan tunnen oloni turvallisemmaksi. Kyllä se siitä. × Haluan niin kipeästi tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kosketetuksi, jotta voisin tuntea itseni edes hetken aikaa ihmiseksi.
LIPUT MYYNNISSÄ NYT! × PROVINSSI.FI/LIPUT #PROVINSSI × @PROVINSSI 25.–27.6.2020 TÖRNÄVÄNSAARI, SEINÄJOKI HASSISEN KONE KORN DEFTONES CHARLI XCX DISTURBED GOJIRA HATARI THE CHEMICAL BROTHERS SYSTEM OF A DOWN + kymmeniä lisäyksiä luvassa!
”Ei meidän perform ance tullut arsesta.” ”Ei meidän perform ance tullut arsesta.” SAMULI TIKKANEN KUVAT TEEMU PERHIÖ SAMULI TIKKANEN KUVAT TEEMU PERHIÖ
Ensimmäisen suomenkielisen rap-albumin teki Pääkköset Turusta. Levy oli ”epäaitoa huumorirappia”, mutta onko siinä jotain hävettävää? ?
”Ei meidän perform ance tullut arsesta” A la-asteen piha 2007. Olin juuri kuullut Julma-Henriä ystäväni Creative Zen -soittimesta. Äkäinen räppäri aiheutti inhoreaktion, ja kiinnostuin amerikkalaisesta rap-musiikista. Yläasteella palasin takaisin väkevään fenno-ugrilaiseen runonlausuntaan, kun Asan Loppuasukas ja myöhemmin Via Karelia julkaistiin. Kuulun 1990-luvun lapsena ensimmäiseen sukupolveen, joka on voinut kuunnella kotimaista räppiä koko elämänsä. Nuoruuteni aikana räpistä on tullut kansallisilla radiokanavilla soivaa koko kansan musiikkia. Edeltänyt sukupolvi vieroksui suomeksi räppäämistä, mutta ysärin lapsille se oli elinehto. Silmissäni New Yorkin raivokas rap-kollektiivi Wu Tang Clan on osa samaa kaanonia kuin taskulämpimän Koffin makuinen Memmy Posse. Heikki Kuulan Blacksuami, Kemmurun Kehumatta Paras ja Pyhimyksen Salainen Maailma ovat minulle maailmanluokan levyjä. Basso-foorumilta opin mitä kotimaisia albumeja oli pidettävä arvossa ja mitkä olivat kuraa. Suomirappia radioaalloilla esitellyt Kultabassokerho toi joka lauantai kuulijoiden tietoon uusimmat biisit. Ohjelma ylläpiti samaa ihannetta rehellisestä ja aidosta rapista, ja takaraivooni iskostui inho kaupallista huumorirappia kohtaan. Tiettyjä räppäreitä ei vain pitänyt kuunnella. F intelligensin ”Voittamaton” julkaistiin syksyllä 1999. Sen myötä suomalaisen rap-musiikin suosio otti tuulta alleen ja syntyi oikea rap-buumi. Suomessa rohkaistuttiin vihdoin tekemään rappia suomeksi. Kotimaisen kielen käyttö ei ollut itsestäänselvyys, sillä aiempi yritys oli johtanut oman arvonsa tuntevissa harrastelijaporukoissa kasvojen menetykseen. 1980-luvun lopun suomirappia seurannut pienimuotoinen kansansuosio on kotimaisen rytmimusiikin kaanonissa synkkää aikaa. Aikakautta määritteli ”huumorirap”, tyypillisesti suomenkielistä ja suurta yleisöä kosiskellut rap-vaikutteinen poppi. Musiikkikriitikko Ilkka Mattila kutsui aikakauden musiikkia ”huumorihölötykseksi”. Näiltä ajoilta muistetaan Raptori ja MC Nikke T. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Pääkköset-yhtye, joka julkaisi ensimmäisen suomenkielisen rap-albumin Pääkköset. Sitä myytiin vuoden 1989 loppuun mennessä 23 000 kappaletta, vain pari tuhatta levyä vaille kultaa. ”Eläinrääkkäystä”-singlen rock-vetoinen räminä soi radiossa maakuntia myöten. Kesällä 1990 Ruisrock-yleisö näki ensi kertaa rappia, Pääkköset. Miksi yksi aikakausi rapin historiassa on leimattu myöhempien sukupolvien äänellä täysin kelvottomaksi? Oliko Pääkköset sen vaiettu häpeäpilkku? P ääkköset-yhtyeen muodosti viisihenkinen poikaporukka, jonka johtohahmo ”Eno” eli Jari Mäkelä opiskeli Turun Yliopistossa poliittista historiaa. Nuoret miehet halusivat tehdä rap-rockia. Yhdysvaltojen ensimmäinen suurta kansansuosiota nauttinut rap-rock-yhtye Beastie Boys oli julkaissut esikoisensa Licensed to Ill vain kolme vuotta aikaisemmin. Räppäys ei ollut uusi juttu, mutta kukaan ei ollut räpännyt suomeksi kokonaista levyllistä. Beastie Boys oli inspiroinut toki 1986 Juice Leskistä kirjoittamaan suomenkielisen rap-kappaleen ”Heavydiggarin vuorisaarna”. Tätä kappaletta Pääkköset eivät ilmeisesti olleet kuulleet, sen verran paremmin Juice tasapainotteli taustamusiikin päällä ja lauloi suhteellisen toimivia punch lineja eli iskulinjoja. Pääkkösten lyriikoita selatessa ensimmäisenä mieleen ei kuitenkaan tule huumorirap, vaan turkulaisuus, yhteiskunnallisuus ja yritys tehdä sanaleikkeihin perustuvia iskulinjoja suomen kielellä. Hittibiisissä ”Eläinrääkkäystä” pohditaan, miksi keuhkoihin vedetään Camelia, miksi polkupyörän pinnoihin ripustetaan kissansilmiä ja miksi tonnikala tungetaan sadan gramman purkkiin. Eikö se kaikki ole vain eläinrääkkäystä? Samankaltaista lyriikkaa on tehnyt 2010-luvulla esimerkiksi Tuuttimörkö ilman, että häntä tituleerattaisiin huumoriräppäriksi halventavassa mielessä. Eevil Stöö taas tunnetaan omalaatuisen ulkomuotonsa ohella koomisista säkeistä: ”Voit kutsuu Stöötä hädäks, koska hätä ei lue lakia.” Nykypäivänä onkin vaikea nähdä, mikä tekee Pääkkösten rap-rockista muuta rappia kevytmielisempää. P ääkköset lokeroitiin rap-historiassa huumorimusiikiksi imagon eikä tekstin sisältöjen perusteella. Ilmiö ei ole populaarimusiikissa uusi. Poliittinen musiikki nähdään yllättävän usein puhtaana huumorina, vaikka huumori olisi vain keino tehdä yhteiskunnallisia huomioita. Näin kävi muun muassa 1960-luvulla Simo Salmisen kappaleella ”Rotestilaulu”, joka parodioi poliittisia protestikappaleita: ”On sitä enneski ollu nuijasotia tässä maassa, mutta olispa täs nuijalla töitä!” Tää vapaa demokratia on pelkkää silmänlumetta/ niin kauan kuin koko media jauhaa samaa paskapuhetta/ Eihän vallanjako-oppiin/ kuulu pankit SYPistä KOPpiin. Näin latelee Pääkköset jo vuonna 1989 ”Joo joo” -kappaleessa, jossa kommentoidaan aikakaudelle ominaista kasinotaloutta ja pankkien räikeää vallankäyttöä. Kuitenkin Helsingin Sanomissa vasta ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus” -latteudet ja tupakan vaaroista kertova THL-rap tulkitaan yhteiskunnallisesti valveutuneeksi. ”Joo Joo” on yllättävän poliittista tekstiä yhtyeeltä, jonka esikuva Beastie Boys oli lähinnä kannustanut nuorisoa taistelemaan oikeudestaan biletykseen, ikään kuin ilmiselvänä valkoisen etuoikeuden osoituksena Public Enemy -yhtyeen tulta ja tappuraa sylkevälle Chuck-D:lle. Harva ymmärsi, että Beastie Boys ironisoi biletyskulttuurilla retostelevia rock-biisejä. Alkuaikojen Beastie Boys ei silti ollut kantaa ottava yhtye vaan silkkaa huumorirappia. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että Pääkköset julkaisi mainitusta hitistä ”Fight For Your Right To Party” vuonna 1990 cover-version. Käännöksen nimeksi tuli ”Turpa kii palikka ja bailaa”. Pääkkösten poliittinen linja jatkui vuonna 1990 julkaistulla Artistit Avohakkuita Vastaan -singlellä ”Talaskangas rap”, jossa kritisoitiin metsähallituksen avohakkuita Kainuun ja Pohjois-Savon Talaskankaan luonnonsuojelualueella. Mukana ensimmäisellä suomenkielisellä possebiisillä oli Pääkkösten Enon ja Sedän lisäksi ainakin J. Karjalainen, Ismo Alanko, Pelle Miljoona ja General Njassa. Uuden tyylilajin haltuunotto oli tärkeämpää kuin tekninen toteutus, joka olikin kehno. T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 ”Tää v apaa demokr atia on pelkkää silmänlumett a.” 20 20 ?
R ap-lyriikassa toistuva elementti on oman ympäristön kuvailu. Beastie Boys kuvaili ahkerasti kohtaamisiaan New Yorkin kaduilla ja korosti ylpeydellä omaa kaupunkilaisuuttaan. Niinpä myös Pääkköset pyrki mytologisoimaan Turkua. Kappaleessa ”Rock ’n’ rollin kuningas” Turun jo edesmennyt eksentrinen rock-antropologi Timo Saarniemi kävelee reteästi Marlboro-aski taskussa ravintola Hämeenporttiin (nyk. Portti) juomaan viinaa ja polttamaan pilveä. Humalapäissään hän päätyy nukkumaan vesisänkyyn. Siinäpä vasta vallankumouksellista uhoa! Levyn kiitosteksteissä mainitaan paljon akateemisesti tuttuja turkulaisia instituutioita. Terveisiä lähetetään TVO:lle, valtio-opin ja poliittisen historian oppiaineille, Hesburgerille ja ainejärjestö P-klubille. Ei ihmekään, sillä Eno Pääkkönen oli muutaman vuoden P-klubin hallituksessa. Myös Aurajoelle heitetään terveiset, kun keväisin juoppojen ”kohtalotovereita pulpahtaa joesta”. Beastie Boysin ”No Sleep Till Brooklyn” -kappaletta röyhkeästi lainaava ”Metropol” maalailee kuulijalle tilanteen, jossa edesmenneessä, kulttuuripiirien suosiota nauttineessa ravintola Haarikassa keskustellaan kulttuurista. (Tänä päivänä Haarikan tilalla sijaitsee yökerho Vegas.) ”Ei meidän performance tullut arsesta”, räppää Eno, viitaten rap-musiikin ilmeisen kyseenalaistettuun asemaan oikeana musiikkina. Sitten sisään astuu nykyinen Turun Yliopiston valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson, joka toteaa, että Pääkkösten musa ”kova juttu on”! Kun Mickelssonilta kysyy asiasta, hän ei itse muista tilannetta. Hän korostaa, että Pääkköset pyrkivät teksteillään enemmän yhteiskunnallisuuteen kuin huumoriin. Pääkköset sivuavat kappaleella ”Vapaa rap” myös nykypäivän polttavaa kysymystä, kulttuurista omimista. 1980-luvun kulttuuriseen ilmapiiriin seuraavat lainit ehkä sopivat, mutta tänä päivänä ne tuntuvat auttamattoman vanhentuneilta. Jos jenkeissä n**kereillä on busseissa omat penkit/ on meidän kirjastoissa romaaneille omat hyllyt./ Vaikka kaikenlaiset vähemmistöt rapin koittaa kaapata/ on enemmistöllä myöskin oikeus rapata. Ikävien alatyylisten ilmausten lisäksi lyriikoissa kiteytyy suomalaisen ymmärtämättömyys siitä, mitä rap-musiikki vähemmistöjen pontimena roturistiriitojen sävyttämässä 1980-luvun Yhdysvalloissa oikeastaan merkitsi. Voi toki olla, että ote on ironisoiva, eivätkä merkitykset enää välity samoin kuin 30 vuotta takaperin. Saman kappaleen toisessa säkeistössä kuullaan myös mahdollisesti rap-musiikin huonoin sanaleikki: Jos Hampurin tyttökadulla turkulaisella meneekin puihin/ niin hampurilaisen turkulainen Hesellä ottaa suihin. T uotannollisesti Pääkköset jättää paljon toivomisen varaan. Amerikkalaisen rap-musiikin soundin ydin on rumpukoneissa ja samplereissa. Niiden avulla luodaan utuinen tilkkutäkki uutta ja vanhaa. Vanhasta soul-klassikosta samplena pätkitty kertosäe tuodaan rap-kappaleen melodiaksi ja funk-kappaleesta otetaan mukaan rummut. Teknologisen myllyn läpikäynyt lopputulos ei välttämättä muistuta enää ollenkaan alkuperäistä, kun sen päälle asetetaan se tärkein eli rap-säkeistö. Pääkkösten musiikillisuus paljastaa, kuinka pintapuolinen käsitys hip hopista Suomessa oli vielä 80-luvun lopulla. Levyllä ei ole yhtäkään samplea. Bassokuvioiden rooli musiikissa on olematon, eikä joissakin kappaleissa ole rapille olennaista bassoraitaa ollenkaan. Yhtyeen selkeä referenssi Licensed To Ill jää kauas haaveisiin. Beastie Boysin tuottaja Rick Rubin kun käytti Roland 808 -rumpukonetta taustojen tekemiseen ja samplasi muun muassa Led Zeppeliniä, Waria ja The Clashia. Studiobändiä ei ollut. Siksi Licensed to Ill on rap-rockina vertaansa vailla. Se yhdisteli tuttua rock-kuvastoa ja rumpukoneita luoden tilalle uuden sukupolven äänen. Pääkkösten musiikin tuottanut T.T. Oksala ei ollut erityisen perillä rap-musiikin tuotannollisista seikoista. Hän oli tuottanut Sielun Veljiä, Smackia ja Peer Guntia, mutta rap-soundi oli aivan uutta. Sen tekemistä ei osattu vielä lähestyä ammattimaisesti Suomessa. Oksala otti kuitenkin Pääkköset oppimisen kannalta ja palasi rap-musiikin pariin vuosituhannen alussa. Hän oli häärimässä Fintelligensin taustajoukoissa, kun Elastinen ja Iso-H toivat suomenkielisen rap-musiikin suurempien massojen tietoon kappalellaan ”Voittamaton”. Siihen päättyi suomirapin jääkausi. Valloilleen oli kuitenkin jo päässyt legenda aiemmin vallinneesta huumorirapista. P ääkkösten tarina oli lyhyt, sillä bändi hajosi kahden vuoden jälkeen, yhtä spontaanisti kuin se oli syntynytkin. Julkaisuja kertyi vain yksi albumi ja kolme vinyylisingleä. Hajoamisen jälkeen yhtyeen jäsenet tekivät rappia vielä eri kokoonpanoissa. Mieleenpainuvin oli EKV-yhtye, jonka hip house -äänimaailmaa vauhdittivat Olavi Virran ”Täysikuu”-lainaukset. Suurempaa kansansuosiota bändit eivät enää synnyttäneet. Vaikka Pääkkösten musiikki ei korvaa miellyttäisi, on yhtye silti mielenkiintoinen reliikki turkulaisten opiskelijoiden ja suomalaisen rap-musiikin historiassa. Suomalaisen rapin historiaa dokumentoinut Paleface ja muutkin ajan räppärit korostavat eroa nimenomaan 1990-luvun huumorirapin ja 2000-luvun vakavasti otettavan rapin välillä. Jälkimmäiseen ilmeisesti sopii myös Eevil Stöön ja DJ Kotkan tapaisia hahmoja. He ovat parivaljakkona loppujen lopuksi kuin skenetietoinen Bat & Ryyd, joka 1980-luvun lopussa lauloi pikkutuhmia-schlagereita äänenmuuntimen läpi trikooasut päällään. Huumorirapin kyseenalaisen kruunun asettaminen Pääkkösten kaltaisille artisteille oli uuden polven räppäreille tapa poistaa legitimaatio aiemmalta sukupolvelta ja ottaa soihtu itselleen kannettavaksi, freudilaisen isämurhan tapaan. Historiankirjoitus on aina ilmeisen sopimuksenvaraista. Pääkköset on jäänyt historiaan huumorirappina, vaikka yhtye oli todellisuudessa kaikkea muutakin kuin pelkkää kieli poskessa väännettyä vitsiä. Vaikka Fintelligensin ”Voittamaton” olisikin tehty otsa rutussa, ei se tee siitä yhtään vähemmän koomisen kuuloista kuin Pääkkösten ”huumorihölötys”. Kummatkin ovat aikansa tuotteita, eikä kukaan enää 2010-luvulla taivuta viimeistä tavua kuten Elastinen ja Iso-H vuonna 2000. Huumorirapin kanonisointi joutaa roskakoriin. On aika antaa synninpäästö. × ”On enemmistöllä myöskin oikeus r apata.” 22 22 T Y L K K Ä R I 7/ 1 9
E nsimmäisenä iltana äiti ja isä jättivät minut tienlaitaan. Itketti. Tampereentien Siwan hyllyjen välissä nielin kyyneleitä. Palatessani pysähdyin Aninkaistensillalle ja haistelin pimenevän illan tuoksua. Olin maailmojen välissä. Pornokatu ei ollut katu vaan kadun puolikas, tien toisen puolen talot kääntyivät sisään harmaiden muuriensa taakse. Eivät ne päästäneet meitä lähelleen, osoitekin oli eri: Ketarantie, ei Verkatehtaankatu. s e o l i ensimmäinen oma kotini. Asunnon eteinen oli loputtoman mittainen käytävä. Levitin sen varrelle pisimmän räsymaton, mitä löytyi. Se peitti juuri ja juuri harmaan muovimaton. Likaisen ikkunan takaa katselin avautuvaa maisemaa Satashellin parkkipaikalle. Mäkkärin ja Hesen logot valaisivat linja-autoasemalle kiiruhtavien matkalaisten iltaa. Sieltä myös minä pakenin viikonloppuisin Helsinkiin. Elin lähtöjen välissä. Öisin huoltamon taakse kerääntyivät niin poliisit kuin mopoautoilijat. Majoneesia tihkuvat burgerit ja ranskikset katosivat ahnaisiin suihin. Välillä kajarien räme herätti koko talon. Usein mekin kävelimme autokaistalle hakemaan yöruokaa baarireissun jälkeen. p o r n o k at u au k e s i huoltamon takaa. Sen liikkeet koostuivat lähinnä strippiluolista ja seksivälinekaupoista. KylVälissä Takaisin pornokadulle tässä paikassa MIIKA TIAINEN KUVA TEEMU PERHIÖ T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 24 x tit kertoivat: tiistaisin lesbo-show, tänään esiintyy Sabina. Väliin mahtui tilitoimisto, leipomo, autokauppa, lastentarha ja Bambu Garden, joka ei nimestään huolimatta ollut kiinalainen ravintola. Se oli karaokejuottola. Tarhan lapset pääsivät päivisin ulkoilemaan karsinaan, joka oli rajattu talojen ja parkkipaikkojen väliin. Korttelin päädyssä kebab-yrittäjät vaihtuivat tiuhemmin kuin muistan. Yhdessä vaiheessa ikkunassa luki Ronja samalla kun valokyltissä Mir. Ei nimellä väliä ollut, iskender oli samaa siitä huolimatta. Ihmisiin en yrityksistäni huolimatta tutustunut. Toista seinänaapuriani en nähnyt koskaan. Kuvittelin hänelle hurjia kohtaloita. Postilaatikkoyritysten bulvaani? Paennut Mallorcalle? Lukitsi itsensä vahingossa vessaan eikä päässyt koskaan ulos? Todennäköisesti hänkin oli vain yksin. Syvällisimmäksi kontaktikseni jäi sen toisen Siwan kassa, jonka kanssa vaihdoimme merkitseviä katseita. e r ä ä n ä pä i vä n ä yläkerran patteri meni rikki ja vesi tuli katosta läpi. Evakuoin paniikissa kirjani ja tavarani turvaan tulvan alta. Asunto peiteltiin useiksi viikoiksi muoveihin ja kuivauslaitteiden hurinaan. Olin kotien välissä. Palattuani paikka ei enää tuntunut omalta. Olin jo avautunut Turulle, nyt oli aika avautua uudelle kodille. Lokakuisena viikonloppuna käärin maton rullalle ja lähdin. C-rapun ikkunaan jäi palamaan laavalamppu.
T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 25 Fanfic Käännyttäjäni Kanye ? 26 × Valtavirtaa Maustetyttöjen arvoitus ?28 × Kulttuuritärpit opiskelijabudjetille ? 29 × Keskustelu Voiko ällöä tyyppiä fanittaa? ? 30 lue!
J oka ikinen yö oon huutanut ”kuuluuko?” joka ikisen turkulaisen parvekkeen alla. Eikä kukaan ole mulle vieläkään vastannut. Mä olen aika samantekevä tyyppi, sillä tavalla mitäänsanomaton, että kun mua katsotaan suoraan silmiin, niin mä olen seuraavasta silmänräpäytyksestä unohdettu. Mussa ei ole makua, väriä eikä eloa. Mä en ole jättänyt tänne mitään jälkeä. Tilasin viimeisillä penneillä aurinkoisesta Kalifornian enkelten kaupungista elämälle tarkoitus -aloituspaketin. Olin lukenut niistä ylistäviä arvioita. Sumuisena perjantaina se saapui vihdoinkin perille tänne synkkään harmaantuneeseen Turkuun. Turkuelämä voi olla joskus kuin elokuvaa, mutta tosi elämänkaltaista sellaista. Öisin täällä ihmiset nukkuu. Aamuisin ne aikaisin herää. Päivisin ne rullaa arjen tahdissa. Iltaisin ne piiloutuu asuntoihinsa. Sunnuntaina avaan paketin. Sieltä löytyy Christian Genius Billionaire Kanye Westin Jesus Is King -vinyyli, itse artistin suunnittelemat crocsit, beiget kollarihousut ja -paita. Puen päälle ylisuuret uudet kuteet ja laitan sähkönsinisen levyn pyörimään. Laula joka tunti, minuutti, sekunti, joka ikinen millisekunti, kuulu käsky. /Sing ’til the power of the Lord comes down/ /(’Cause when we sing the glory of the Lord comes down, down)/ Laulan ja musta alkaa jo tuntua siltä, että tuun kuulluksi. Ehkä elämällä onkin joku merkitys. Ehkä mullakin voisi olla joku merkitys. Pyhä ei oo koskaan ennen tuntunut näin siistiltä. Kristus mä sanon kädet ristissä. Anna joku merkki ja tästä lähtien mä oon kahlittuna jokaiseen sunnuntaihin. Horroksessa mä kuljen metsässä tuntemattomassa. En tiedä, miten tai mistä tänne päädyin. Lehdettömät puut ovat niin korkeita, etten edes taivasta erota. Rämmin pilkkopimeässä ympyrää horjahdellen juuriin valtaviin. Edessäni näen kammottavan valkoisen leijonan. Sen karjunta saa mut vapisemaan. Puristan nyrkkiä niin, että sormien välistä pursuaa silkin sileää pedon harjaa. Mä ratsastan sen selässä korkeammalle. /Every time I look up, I see God’s faithfulness/ /I can’t keep it to myself, I can’t sit here and be still/ Maanantaina mä astelen kampaamoon. Käsken parturia vaalentamaan mun pikimustan tukan valkoiseksi. Se sanoo, että se voisi koitua mun kuolemaksi, mutta mä en huoli. Sen hieroessa värinpoistoainetta mun hiuksiin, oon varma, että oon oikealla tiellä. Myrkyn imeytyessä mun kalloon, tunnen kuinka kutina leviää korvista niskaan. Kaksitoista purkkia happokemikaaleja myöhemmin mun tukka on poltettu lumivalkoiseksi. Mä olen valo pimeydessä. pä ä n a h as sa v i i l lo n kaltaiset haavat kirvelee jyskyttäen kuin niihin kaadettaisiin suolaa. Takaraivosta puskee muhkuroita. Hiustupsut varisee olkapäille. Turvonneiden silmien läpi mun on vaikea nähdä eteen. Ulkona raivoisa tuuli pyörittelee mädäntyneitä lehtiä ilmassa. Tummemmat pilvet levittäytyy perässä kaupungin ylle, juuri kun luulin, ettei voisi olla pimeämpää. Mun täytyy päästä korkeimmalle vuorelle. /Get your family, y’ll hold hands and pray/ /Watch out for vipers, don’t let them indoctrinate/ Kävelykadulla mä tartun vastaantulijoita hihoista. Huudan niille ”Tulkaa, meidän täytyy kiivetä!”. ”Päästä irti!” ne huutavat takaisin reuhtoutuen irti mun otteesta, lukittautuen sisälle. ”Maailma loppuu! Maailma loppuu! Seuratkaa!!!” mä huudan ja hakkaan nyrkillä ovia niin, että niihin jää jälki mun verestä. /I’m not tryna lead you to Visas/ /But if I try to lead you to Jesus/ /We get called halfway believers/ Trumpettien tahdissa nousen ylös vuorta, vaikka mun täytyy kulkea rinteen läpi yksin. Ulvon kuin koira rankkasateen piiskatessa selkää. Perääntyä mä en enää voi. Jokaisella kerralla kun katson alas, vesi on noussut entisestään, se ulottuu jo polviin asti. Ylemmäs ei pääse enää kuin uiden. Vettä imeneet kollarit painaa mua syvemmälle. Tunnen kuinka kloori puhdistaa mua kuin sade kevään. Pää pysyy pinnalla enää sinnitellen. Potkaistessani tuonelaa, veden läpi mä näen heijastuksia tähtien. /Listen to the words I’m sayin’, Jesus saved me, now I’m sane/ Closed on Sund ay TEKSTI JA KUVA VY TRAM T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 26 fanfic
Siteeratut kappaleet Kanye Westiltä: ”Every Hour”, ”Closed on Sunday”, ”God is” & ”Hands on”.
M austetytöt on vuoden 2019 ylistetyin ja mitätöidyin yhtye. Mediakohu on ollut yllättävän suurta uudelle bändille, joka tekee suomenkielistä musiikkia. Keikat myytiin loppuun ennen kuin ensimmäistäkään levyä oli julkaistu. Imaget ja Kuukausiliitteet tekivät omat ilmiöjuttunsa. Osansa suosion nostatuksessa on ollut juuri medialla, jota Maustetytöt on managerinsa kanssa pyörittänyt leikiten. Osansa on vilpittömän kuuloisella musiikilla, jonka melodinen ja tragikoominen maailma tempaisee helposti mukaansa – kappaleista ei voi olla pitämättä, vähintään ne herättävät jonkin alkukantaisen reaktion. Syntikkamelodiat, loppusoinnut, iskevän arkiset sanoitukset, kaikki tuntuvat kertovan jotain olennaista suomalaisesta musiikista ja mielenmaisemasta. Ne ovat kuin ranskalaiset ketsupilla huoltamon kanttiinissa Pohjois-Karjalan soidessa taustalla. Ollaan perusasioiden äärellä. Soundin levyarviossa pohdittiin bändin vaikuttavan ”sen verran meemimäiseltä, että epäilyksiä duon tulevaisuuden suhteen on pakko esittää”. Yhdistelmä on niin vastustamaton ja mediahype suurta, että monella on herännyt kysymys: onko tämä laskelmoitua? y l l ä o l e va kysymys ei ole olennainen. Mitä popmusiikki on jos ei laskelmoitua? Artistit ovat toki taiteilijoita, mutta hekin pyrkivät löytämään yleisönsä ja ansaitsemaan elantonsa. Ikään kuin tuotemaisuus ja kaupallisuus olisivat musiikissa huono asia. Mitä Suomen ”epäkaupallisin” yhtye Leevi and the Leavings lopulta oli, jos ei laskelmoitu tuote? Gösta Sundqvist taitoi mediapelin itsevarmalla otteella. Hän onnistui tekemään keikkailemattomuudesta ja julkisuuden välttelystä brändin, josta moni nyky-yhtye olisi kateellinen. ”Ehkä haluttaisiin ottaa meiltä munat veks”, Sundqvist pohti vuonna 1991 yhtyeen esiintymättömyyden aiheuttamia reaktioita – ”itsekin suhtautuisin samalla tavalla, jos tollainen bändi keikkuisi tossa vieressä koko ajan”. Sundqvist tiesi mitä teki. Hän rakensi Leevi-mytologiaa ja ”Leavings-soundia”. Ranskalaiset ketsupilla Maustetytöt ovat perusasioiden äärellä, mutta onko bändi laskelmoitu tuote? Ja jos on, mitä väliä sillä on? valtavirtaa TEEMU PERHIÖ 28 Leevit oli tuote, rahat menivät Sundqvistin johtamaan jalkapallojoukkueeseen. Maustetyttöjä on usein verrattu juuri Leevi and the Leavingsiin. Yhtymäkohdat ovat ilmeisiä: melankoliaa ja tarttuvia melodioita, nokkelia sanoituksia ja loppusointuja, tuulipukukansan tarinoita ilman tuomitsemista. Maustetytöt ovatkin kertoneet kuunnelleensa todella paljon Leevejä. ”Jossain vaiheessa niin paljon, että ei ole ihme, jos se sieltä kuuluu”, Maustetyttöjen Kaisa Karjalainen sanoi Soundille. Leevit kuuluvat Maustetytöissä hyvällä tavalla – mikään biisi ei ole halpahintainen pastissi kuten Arttu Wiskarin ”Sirpa”. Kappaleet ovat pienimuotoisia kertomuksia pienistä ihmisistä, häpeilemättömällä melodisuudella höystettynä. Tämä on vain ilmeinen yhtymäkohta, jonka voi tehdä radiota kuuntelemalla. On yhtyeissä muutakin samaa: molemmilla on vahva brändi. l e e v i a n d the Leavings oli yhtyeen jäsenille kuin näytelmä. Ylen Hittimittariin yhtyeen jäsenet pukeutuivat naisiksi, haastatteluun Gösta laittoi päälle poliisin virka-asun. Feikatulla livekeikalla bändi esiintyi punkkareina. Etenkin kasarilla Sundqvist leikitteli rock ’n rollin, iskelmän ja popmusiikin sapluunoilla. Hän ironisoi kaikkia ”turhantärkeitä kukkopoikia, mitkä kuvittelee et ne on jotain helvetin rokkenrolltähtiä”. Julkisuus on yhtyeille elinehto. Median pyörittämisessä Sundqvist osoittautui mestariksi: langat olivat aina hänen käsissään. ”Mulle on tärkeää olla rehellinen, vaikka se kuulostaakin hirveältä kliseeltä. Mä haluan, että jengi pitää mielummin mua vähän vittumaisena jätkänä kuin ajattelee, että taas se nuolee meidän perseitä”, Sundqvist sanoi Rumballe 1989. Hän kuljeskeli kaupungilla verkkareissa ja latasi haastatteluissa suorat sanat. Vastaukset saattoivat olla juksuttamista, mutta Sundqvist ei kumarrellut ketään. Kun lukee Maustetyttöjen haastatteluja, ei voi olla löytämättä yhtymäkohtia Leevien viestintästrategiaan. Media janoaa silottelematonta ja normaalia kaiken menestyspuheen ja hymistelyn keskellä. Maustetytöt ovat niin autenttisen normaaleja ja laiskoja pessimistejä, juuri sitä mitä tarvitaan kilpailullisen 24/7-somemaailman vastakohdaksi. Toimittajat ottavat alt agency
1 SU 1.12. klo 18.00 QUIZON?-MUSIIKKITIETOKILPAILU Ken uskoo ett toisin kuin urheiluss , t iteess ei ole mielt kilp ill , on k rm isev sti v r ss . B r Bristolin kulttuuri iheisiss pubivisoiss ei ehk t istell veren m ku suuss , mutt vis ilu on jok t p uksess sopiv n kilp iluhenkist . El v kuv ? -vis n kysymykset sijoittuv t elokuv n m ilm n j vuodest 1998 j rjestetyss QuizOn? -vis ss puolest n kilp ill n musiikkitiet myksest . Erinom isten tietojen lis ksi os llistuv t joukkueet t rvitsev t mielell n myös vitsikk n nimen selvit kseen visoist kunni ll . M lli voi ott viime k uden QuizOn-voitt j st : Steve V in El m . Bar Bristol, Hämeenkatu 16. 2 TO 5.12. klo 21.00 GET OUT (2017, JORDAN PEELE) Kirj k hvil n symp ttisess torst ileff s rj ss n ytett v om per inen, yhteiskunn llinen k uhukomedi Get Out on yksi viime vuosien ehdottomist elokuv yll tyksist . 4,5 miljoon n doll rin budjetill yli 250 miljoon doll ri tuotto t hkonnut hittielokuv nosti Jordan Peelen kert heitolle isojen ohj jien s rj n. Hyvi lipputuottoj s estiv t kriitikoiden j p lkintor tien suosio: kev ll 2018 elokuv p lkittiin p rh n k sikirjoituksen Osc rill sek p rh n elokuv n j ohj uksen ehdokkuuksill . 2010-luvun k ydess kohti loppu n voi todet t iteellisesti kunni nhimoisen, ”hiem n rtes nimm n” k uhuelokuv n tehneen kuluneen vuosikymmenen lopull jonkinl ist p luun Hollywoodiin. Ain kin Peelen j Ari Asterin k lt iset tekij t n ytt v t k uhun yst ville v rsin kiinnost vi suunti . Kirjakahvila, Vanha Suurtori 3. Pääsymaksuton. Tietovisailua ja elokuvayllätys T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 MIIKKA RUSI kultur tärpit Kirjoittaja on turkulainen dj ja dokumenttielokuvaklubin järjestäjä. heiltä vastaan kaiken minkä he antavat. Maustetytöt myös tekevät mitä haluavat. He syövät leikkeleitä sormin pakkauksista ja versioivat Pelle Miljoonaa Prisman tv-mainokseen. Talkshow-isäntä Arto Nybergille Karjalainen sanoo suoraan, että haastattelu ahdistaa eikä hän tiedä mitä halusi sanoa laulamalla ”Tein kai lottorivini väärin”. Onhan se virkistävää. k r i t i i k k i ä o n tullut myös Maustetyttöjen sanoitusten yksipuolisuudesta. Ne kaikki käsittelevät alkoholia, lääkkeitä, mielenterveys ongelmia. Jos kuuntelee Leevi and the Leavingsin debyyttialbumia Suutelu kielletty (1979), se sisältää pitkälti samasta puusta veistettyjä naivistisia lurituksia kaipuusta ja rakkaudesta. Kappaleiden näennäinen yksinkertaisuus on juuri se pointti – koko levy on hellää ironiaa kotoisesta poprockista. Biisien lukemiseen tarvitaan ymmärrystä vallitsevasta kulttuurista ja kykyä nauraa itselleen. Toisaalta Leevien vahvuutena on ollut, että heitä voi kuunnella eri lähtökohdista ”Teuvo, maanteiden kuningas” vaikuttaa aluksi rosoiselta ylistyslaululta kaikkensa antaneille rallisankareille. Lopulta se kuulostaa ironiselta kertomukselta, jossa ivaillaan Kehä III:n ulkopuoliselle autoilukulttuurille. Sundqvistin nallekarhumainen ääni antaa tilaa tulkinnoille. Maustetyttöjenkin debyyttialbumin voi nähdä armottomassa yksioikoisuudessaan eräänlaisena kannanottona hymistelyä vastaan. Toisaalta laulut ovat täynnä itseironiaa ja groteskia arkirealismia. Vastuu on kuulijalla. ”Ei ne ole sillä lailla edes tositarinoita, että nämä kertoo mun elämästä. Kaikkihan ne on sekoitus ? ktiota ja faktaa, omaa ja muiden elämää, kaikkea mahdollista”, Karjalainen kertoi Soundille. Taiteilijalle voi olla raskasta, jos hänen tuotantoaan yritetään tulkita aina hänen oman elämänsä viitekehyksestä. Sundqvistkin etäännytti itsensä laulujensa hahmoista, eikä kukaan vakavasti ehdota laulujen kertovan hänestä itsestään. Maustetyttöjen synkistelyä ja pessimistisyyttä onkin tulkittu turhan kirjaimellisesti heidän omista lähtökohdistaan. Toisaalta kiehtova välitila keksityn ja toden välillä on pitänyt median koukussa: ei olla ihan varmoja siitä, kuinka ”aitoja” tarinat ovat tai ovatko artistit itse tarinoidensa päähahmoja. Se on varmaan ollut managerin tarkoituskin. m e d i a vo i yrittää ratkoa Maustetyttöjen arvoitusta, mutta lopulta totuudella ei ole tässä tarinassa merkitystä. Sundqvist kertoi pitävänsä itseään Pinokkiona: ”hyvä juttu saa olla vaikka valhetta, jos se on hyvä juttu.” ”Se on se lopputulos, joka löytyy levyltä [joka ratkaisee]. Jos on paska, se on paska, vaikka se olis millä tapaa päällä seisten soitettu.” × n e ll a K e S K I O Ja
T oimittajat Teemu Perhiö ja Vy Tram keskustelevat fanittamisesta. ××× t e e m u p e r h i ö : Arvostamani muusikko Pogo (Nick Bertke) sämplää Disney-leffoja: kolmen minuutin looppaavissa renkutuksissa tiivistyvät elokuvien juonet koukuttavalla tavalla. Onko mitään parempaa kuin Hook-elokuvasta tehty ”Bangarang”-biisi? Kun Pogon naisja homo-vastaiset kannat tulivat ilmi, pysähdyin. Hyväntahtoisen musiikin tekijän suusta provosointi hämmensi, se tuntui raastavalta. Olin luonut päässäni kuvan ystävällisestä muusikosta, joka tuo erilaisia ihmisiä yhteen lapsuusmuistojen avulla. No, osaan edelleen nauttia biiseistä, vaikka vieroksunkin artistin julkituloja. Myöhemmin hän perääntyi kannoistaan toteamalla niiden olevan kärkkäitä kärkkäyden vuoksi. Voiko fanittaa ällöä tyyppiä? keskustelu TEEMU PERHIÖ & VY TRAM T Y L K K Ä R I 7/ 1 9 30 v y t r a m : Onhan se jollain tavalla myös aika surullista, kun illuusio jostain fanittamastaan artistista murenee. Näissä tilanteissa debatiksi nousee yleensä kysymys siitä, voiko tekijää ja teosta erottaa toisistaan. Tietty sekin riippuu – esim. R. Kellyn kirjoittaman ”Age Ain’t Nothing but a Number” -kappaleen lyriikat tukevat vain sitä käsitystä, että kyseessä on lasten hyväksikäyttäjä. Huh huh… Se on aika hälyttävää. Olen joskus angstiteininä fanittanut The Smithsin ja Morrisseyn musiikkia, vaikka taidan edustaa lähes kaikkea, mitä Morrissey näyttäisi halveksivan. Jos nyt kuuntelisin jotain Morrisseyn lyriikoita, joista paistaisi selkeästi läpi rasismi, niin kyllä se saisi mussa jonkinlaisen inhoreaktion aikaan. Joka tapauksessa nykyään tulee kuunneltua vähemmän, mutta en sanoisi, että se johtuisi täysin Morrisseyn henkilökohtaisista asenteista. Tuntuu vain raastavalta kuunnella musiikkia, joka vie melankolisiin muistoihin, joihin ei haluaisi palata. t p : Marraskuussa toimittaja Tommi Uschanov kirjoitti Longplayn sivuäänessä kärjistäen, että asiantuntijoiden pitäisi kommentoida vain niitä asioita, joista he tietävät. Jos he ottavat kantaa johonkin itselleen vieraaseen asiaan, se voi herättää yleisössä vieraantumisen tunteita: asiantuntijan oman alan tuntemuskin voidaan kyseenalaistaa. Suutarin pitäisi siis pysyä lestissään. Saman voisi melkein yleistää taiteilijoihin. Heidän tyhmät mielipiteensä väistämättä syöpyvät osaksi heidän taidettaan, vaikka niitä tietoisesti yrittäisi pitää erillään. Samaan aikaan tuntuu kuitenkin oudolta, että artisti ei saisi esittää omia mielipiteitään. Omaan todellisuuteen tuli lovi, kun epäsuhta oikean Pogon ja kuvittelemani Pogon välillä paljastui. Kyseessä on Uschanovin esiin nostama ilmiö viiteryhmistä. Ihmiset haluavat samaistua johonkin, mikä taas vaatii sitoutumista asioihin, joita ulkoryhmä ei jaa. Pogo olikin yhtäkkiä ulkoryhmässä. Ehkä meidän taiteen kuluttajina pitäisi vain välttää taiteilijoihin samaistumista, jotta pystyisimme paremmin nauttimaan heidän tekemästään työstä. Se ei tietenkään poista sitä seikkaa, etteikö taitelijoita saisi kritisoida tai heidän toimiensa ja taiteensa välistä epäsopivuutta tuoda esille. v t : Mulle taiteilijaan samaistuminen on ollut olennainen osa fanittamista. Varsinkin nuorempana oli todella tärkeätä samaistua johonkin fanittamaani julkkikseen ihmisenä. Joskus ala-asteella John Lennonin lapsuus ja nuoruus tuntuivat jotenkin lohdullisen samaistuttavalta, kun sekin oli sellainen outcast. Löysin Lennonin elämästä kohtia, jotka osui kohdalleen mun elämän kanssa. Taisin myös ehkä fanittaa silloin sen kapinallisuutta ja kusipäisyyttä. Silloin mulla oli myös ehkä joku kokemus, että tajuaisin, miksi se oli mulkku ja jotenkin halusin jopa puolustaa sitä. Kyse oli ehkä jostain me vs. maailma -illuusiosta. Tietty nyt aikuisena osaa olla kriittisempi ja tiedostavampi, mikä vaikuttaa siihen, pystynkö nauttimaan täysin rinnoin jostakin teoksesta, varsinkin jos taustalla vaikuttaa jotkut kiistanalaiset seikat. Fanina en nykyisin kykenisi enää puolustamaan fanittamani henkilön kyseenalaisia arvoja, menetelmiä, asenteita, tekoja yms. Silti jonkinlaisena sisällöntuottajana otan väistämättäkin vaikutteita teoksista, jotka ovat vaikuttaneet muhun inspiroivasti, vaikka tekijä olisikin paheksuttu. ×
MUSIC FESTIVAL 5.-6.6.2020 VANHA SUURTORI, TURKU MEW (DK) performs “And The Glass Handed Kites”-album OLAVI UUSIVIRTA RUUSUT 22-PISTEPIRKKO ANTTI AUTIO ERKI PÄRNOJA (EE) GETTOMASA HONNINGBARNA (NO) IBE JESSE MARKIN KARINA LOUIE BLUE MAUSTETYTÖT PLUTONIUM 74 SAMULI PUTRO SOFA + F + YEBOYAH TERVEET KÄDET THE HEARING TIISU TUOMAS HENRIKIN JEESUKSEN KRISTUKSEN BÄNDI 2 päivän liput 89 € ticketmaster.fi/kesärauha PE 14.2. Knipi LA 18.1. Matti Johannes Koivun Uskomaton Folktrio + Kanerva PE 21.2. INSOMNIUM LA 28.3. sanni LA 29.2. Olavi Uusivirta TO-PE 30-31.1. Anssi Kela Mun täytyy kävellä näin -elämäkertakonsertti LA 7.3. Apulanta NU METAL IS GREAT AGAIN -kiertue TO 12.3. Apocalyptica + Wheel LIPUT NYT MYYNNISSÄ sunborn live ylpeänä esittää @ logomo LA 14.3. Litku Klemetti, Kynnet SUPPORTED BY
Get inspired by the future. Meillä voit valita runsaasta koulutustarjonnastamme mieleisesi paletin ja tehdä sivuainevalinnoilla tutkinnostasi yksilöllisen ja työmarkkinoilla erottuvan. Miltä kuulostaisi pureutua vaikka digitaaliseen kulttuuriin, tekoälyn mahdollisuuksiin tai IT-palvelujen sopimusoikeuteen? 20 000 OPISKELIJAA YLI 100 ERI MAASTA UNITURKU UTULÄHETTILÄS SEURAA MEITÄ: >utu.fi/hae TEE ELÄMÄSI PARAS PÄÄTÖS: HAE MEILLE OPISKELIJAKSI YHTEISHAUSSA 18.3.–1.4.2020. 95% VALMISTUNEISTA ON KOULUTUSTAAN VASTAAVISSA TEHTÄVISSÄ 44 KOULUTUSVAIHTOEHTOA YLIOPPILAALLE Get inspired