8/2016 s. 14 s. 6 SYYRIAN MEEMISOTA Kamppailu verkon herruudesta HELLYTTÄVÄT KISSAVIDEOT Miksi rakastamme kattien toilailua? s. 18 KATASTROFIKESKUS Megahanke oli syöstä TYS:n konkurssiin s. 26 TUBEN TÄHTI Hermanni hurmaa videoillaan
Janoisten opiskelijoiden ystävä Hämeenkatu 7, Turku ma-to 15-02, pe 15-03, la 16-03, su 16-00 www.anniskeluliike.? 180 OLUTTA, 30 SIIDERIÄ Paljon sarjakuvia, vähän apinoita. www.cosmic.? Kauppiaskatu 4, Turku ma-to 15-02, pe-la 15-03, su 16-02 Pakollinen sivuaine www.threebeers.? Inspehtorinkatu 4 (Yo-kylä), Turku ma-to 15-02, pe 15-03, la 16.30-03, su 18-02
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 Pääkirjoitus Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi öyhälle opiskelijalle ehkäisyn ostaminen ei ole itsestään selvää. Kaksi pakettia kondomeja maksaa noin kympin, vuoden e-pillerit reilusti yli satasen. Kun hallitus nipistää opiskelijan tuista, durexit ja sultanit saattavat jäädä kaupan hyllylle. Harva kehtaa pyytää vanhemmilta euroja ehkäisyyn. Mikä siis neuvoksi, jos rahattomuus ei seksihaluja sammuta? Totean heti aluksi: jalat ristiin -tuhahdus on tunnetusti surkeaa seksuaalivalistusta. Vakavasti otettava vaihtoehto on maksuton ehkäisy nuorille. Esimerkiksi Raumalla linjaus on säästänyt aborttikustannuksista arvioiden mukaan 100 000 euroa vuosittain. Samalla klamydiatartunnat ovat kutistuneet kolmanneksella. Kunnan rahallisen voiton lisäksi hyödyt ovat henkisiä: vähemmän abortteja tarkoittaa vähemmän ei-toivotusta raskaudesta kuormittuneita nuoria. Mahtavaa, eikö totta! Harmi vain, että maksuttoman ehkäisyn saaminen on arpapeliä: opiskelijan kotipaikka sanelee, pitääkö e-pillereistä pulittaa vai ei. Epätasa-arvo sapettaa etenkin, kun Turku ei ilmaista ehkäisyä jakele. Sen takia Turun Demarinuoret sekä Turun Vihreät nuoret ja opiskelijat keräävät parhaillaan nimiä kuntalaisaloitteiseen. Siinä vaaditaan maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille kaupunkilaisille. Nuoret poliitikot ovat saaneet vetoapua yllättävältä taholta: Rumba rummuttaa aloitetta otsikolla: ”Mikäli olet sitä mieltä, että turkulaisia on jo liikaa, niin kannattaa suunnata tälle sivustolle”. Velmut muistavat vielä mainita: ”Hyvällä asialla ollaan!” aivan totta, mutta palataan asiaan. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mahtipontisena tavoitteena on taata nuorille maksuton ehkäisy saman tien koko maassa. Se on keskeinen seksuaalioikeus, liitosta linjataan. Terveyshyödyistä on turha nahistella. Ne ovat opiskelijoille kiistattomat. Maksuttomuuden ansiosta häpeä ehkäisyn hankkimisesta vähenee ja kynnys sen aloittamiseen madaltuu. Ehkäisystä tulee vähitellen normi. Myös muita riemun aiheita riittää. Ensinnäkin tasa-arvo kohenee, kun ehkäisystä huolehtivat kaikki sukupuolet. Toisekseen tulojen pienuudesta tai suuruudesta johtuvat terveyserot tasoittuvat. Ja kolmanneksi maksuton ehkäisy tuo huolettomuutta lihalliseen ilotteluun. Rakas tuRku. Osoita meille, että turvaseksi on tärkeää. Anna nuorelle, anna maksuton ehkäisy. K Turkulaisesta turvaseksistä Maksuttoman ehkäisyn saaminen on arpapeliä: opiskelijan kotipaikka sanelee, pitääkö e-pillereistä pulittaa vai ei.”
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 ” SISÄLLYS 8/2016 Makujen sinfonioita. Istahda suursäveltäjien vuosisatojen takaisiin ruokapöytiin. Ihana Hermanni. Olisiko tässä maan seuratuin suomen kielen opiskelija? Katastrofikeskus. TYS:in talouden pelastajasta tulikin sen lamauttaja. Kuntosalivertailu. Tylkkäri testasi CampusSportin kuntosalit. Syyrian meemisota. Miten kierrätetyistä kuvista tuli osa sisällissotaa? “Harrastajien kanssa olen vapaa”. Ohjaaja Juha Hurme selätti Kalevala-inhon. Haaveena oma opetus. Nuivat asenteet alkuperäiskansan esteenä. “Ei se ollut tulos, jota itse toivoin.” Gradu syntyi pakkomielteestä Britanniaan. 6 8 10 täällä on täydellinen kaaos. todella kauhea paikka.” Helena Särkijärvi Sivu 10 NUMERO 8/2016 28.10.2016, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 86. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA/KÄsiTTely Nella Keski-Oja ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino I-Print Oy, Seinäjoki, ISSN 1458-0209. PAinos 7 300 kpl. 12 24 18 14 28 KANSI ”Tuntuu aina oudolta, miten pitkään ihmiset jonottavat nähdäkseen meitä.” Hermanni Hyyryläinen Sivu 16 30 Miau! Meow! Kurnauks! Miksi rakastamme kissavideoita? Lähitunnit vähenevät. Koulutusleikkaukset iskevät kontaktiopetukseen. Pysäköijän painajainen. Hiekkakentän parkkipaikat halutaan opiskelijoille. 31 26
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 8 N EL LA KE SK I-O JA nykyhallituksen koulutusleikkaukset vähentävät lähiopetusta. tästä kärsivät eniten lähiopetuspainotteiset koulutukset ja alat, joiden opiskelijamäärää tulee opetusja kulttuuriministeriön mukaan lisätä. Opettajaopiskelija Paula Porrasmaan mukaan opetuksen suurinta antia ovat keskustelut. Vieressä opiskelukaveri Aleksi Leino. Somessa suhisee @TurunYliopisto ”Kun kirjotat koneen hakuun ’ne’ ja Netflixin sijaan ensimmäisenä tulee Nettiopsu. #hyvästielämä” ”Suurin osa mun päivästä kuluu siihen, kun tuijotan kalenteriin kirjoitettuja deadlineja lasittuneella katseella.” @lääkis ”Välillä sitä ihmettelee, millä arpajaisilla tänne kouluun on itsekin päässyt.” ”Onneksi on Orionin stetari, jolla voin säännöllisin väliajoin tarkistaa, että olenko jo kuollut darraan.” @pklubi ”Vertaistukiryhmä niille, jotka tulevat saamaan syövän p-klubilaisten kunnallisvaaliehdokkaiden somepreesensistä seuraavien kuukausien aikana.” @tse ”Ajattelin pukeutua Halloweeninä klitorikseks, niin kukaan ei löydä mua.” @tykry ”Virkamiesruotsi on syy, miks mä juon viinaa.” Keskustelusovellus Jodel valtasi kampuksen sydämet. Rankkasimme kuun kuumimmat jodelaukset. ANONYYMIT TUNNUSTUKSET
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 Matias Kuokkanen (vas), Minna Laukkanen ja Henri Huttunen katsoivat tapahtumaa varten satoja kissavideoita. ”Näin unia kissavideoiden katselemisesta”, Laukkanen puuskahtaa.
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 MIAU! MEOW! KURNAUKS! Akateemisen kissavideoillan suosio räjähti käsiin. Miksi rakastamme kissavideoita? TEKSTI JA KUVA NELLA KESKI-OJA ulassa kiemurtelee yhä innostunut jono, kun luentosali alkaa vaikuttaa ahtaalta. ”Tiivistäkää tyhjille paikoille!”, yleisöstä huikataan. Akateemisten kissavideoiden suosio on yllättänyt filosofian ainejärjestön Dialectican. Alun perin tapahtuman ajateltiin houkuttelevan parisenkymmentä opiskelijakaveria. Nyt se on jouduttu siirtämään Publicumin isoimpaan, 250 henkeä vetävään, saliin. Mikä kissavideoissa oikein viehättää? Dialectican kissaministeriötä edustavan Matias Kuokkasen mukaan kissaan liitetään kulttuurissamme jalouden ja ylväyden symboliikkaa. Hauska ristiriita syntyy, kun jalot otukset tekevät ihmisen näkökulmasta jotain koomista tai typerää. “Kissa tarkoitaa aina kaikkea täysillä tai ainakin meistä tuntuu siltä. Se on jännittävää, koska ihmiset eivät aina tee niin”, Kuokkanen vertaa. Kesy ja villi yhdistyvät kissassa kiehtovalla tavalla. Ihmisellä on halu ymmärtää eläintä, mutta hän ei siihen täysin pysty. Ihmisen ja kissan suhteessa vallitsee siis jatkuva epäonnistuneen kommunikaation tila. Koirat on jalostettu yhtä lailla maksimaalisen söpöiksi kuin kissatkin. Tosin siinä, missä koiriin on iskostettu vahva ihmisriippuvuus, tarvitsemme ihmisinä enemmän kissaa kuin kissa tarvitsee meitä. Kissaministeriön Henri Huttusen mukaan kissan suosion voittaminen on mahdoton tehtävä ja juuri siksi niin tavoiteltu. “Kun kissa haluaa tulla syliin ja olla siinä paijattavana pienen hetken, tiedämme, että se on omaehtoista”, Huttunen kertoo. tapahtuMan nimi What is it like to be a cat viittaa filosofi Thomas Nagelin klassiseen artikkeliin What is it like to be a bat. Sen perusajatus on, että vaikka selvittäisimme lepakon aivojen ja hermoston toiminnan, emme koskaan saa kiinni sen subjektiivisesta kokemuksesta – siitä, millaista on olla tietoinen lepakko. “Kissana olemisen tunne jää meiltä täysin vieraaksi. Se johtaa siihen, että projisoimme kokemustamme ihmisyydestä kissoihin”, Huttunen sanoo. Kissojen toiminta saatetaan nähdä esimerkiksi pirullisena tai muulla tavalla inhimillistettynä, vaikka se tuskin sitä on. Verkon miljoonista kissatähdistä supersuosioon ovat nousseet esimerkiksi Grumpy Cat, Lil Bub ja Maru. Kissaministeriön mielestä tuotteistetut ja yli-inhimillistetyt julkkiskissat eivät ole yhtä kiinnostavia kuin anonyymit maukujat “Julkkisten reaktiot on arvattavia. Monet niistä ovat one-trick-pony-kissoja”, Kuokkanen huomauttaa. Minna Laukkanen arvostelee myös lemmikkien käyttämistä ansaintavälineenä tai keinona päästä julkisuuteen. “Grumpy Catistä on tehty leffa, ja kissaa kuljetetaan ympäriinsä. Mennäänkö siinä enää mitenkään kissan ehdoilla? Mielestäni ei.” • A
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 LÄHITUNNIT VÄHENEVÄT TEKSTI ILKKA hEmmILä Koulutusleikkaukset pakottavat oppiaineet vähentämään kontaktiopetusta. Resursseja ei liikene edes tiedekunnille, joita ministeriö vaatii kasvattamaan opiskelijamääriään. Opettajaopiskelijat Aleksi Leino ja Paula Porrasmaa ovat varuillaan vähenevän kontaktiopetuksen suhteen. ”Suurinta antia opetuksessa on ollut yhdessäolo ja keskustelu”, kopo-vastaava Porrasmaa kertoo. N EL LA KE SK I-O JA ykyhallituksen koul u t u s l e i k k a u k s e t vahvistavat trendiä, jossa opetustuntien määrää vähennetään ja itseopiskelua lisätään. Tiedekunnilla ei ole varaa tarjota kursseja aikaisempaan malliin, ja erityisesti kontaktiopetus kärsii. Viimeksi kaksivuotisia opetussuunnitelmia rukattiin uuteen uskoon keväällä. Tuolloin esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluvalla opettajankoulutuslaitoksella (OKL) jätettiin viisi opetustehtävää täyttämättä. Päätöksen takia lukuvuodesta katosi noin 500 tuntia opetusta. Opiskelijoille määrä näkyy 200 tunnin vähennyksenä, koska opettajat antoivat opetusta rinnakkaisissa pienryhmissä. ”OKL on jo viimeiset vuodet ollut tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kun yliopistojen rahoitus on laskenut, se näkyy tällaisissa lähiopetuspainotteisissa tiedekunnissa”, tiedekunnan dekaani Marja Vauras kertoo. LÄHIOpETUSTA ARVOSTETAAN Päätös oli eräänlainen torjuntavoitto. Alun perin OKL kaavaili leikkaavansa kaikkien kurssiensa kontaktiopetusta: opetusta olisi saanut antaa korkeintaan 10 tuntia opintopistettä kohden entisen 12:n sijaan. Sen seurauksena opettajien antama pienryhmäja luento-opetus olisi vähentynyt peräti 1 200–1 500 tuntia lukuvuodessa. Vauras uskoo, että nykyinen ratkaisu on tasaista juustohöylä-mallia kestävämpi. ”Olen tyytyväinen siihen, että työ tehtiin oppiaineissa eikä laitoksen tai tiedekunnan määräyksenä.” N
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 Ehdota supertuutoria vuosimallia 2016 Gallup ”Päivittyviä opasteita ja karttoja yliopiston nettisivuille. Kampus on muuttunut paljon.” Mitä toivotte kampukselle? ”Kirjaja opiskelutarvikekaupan. Myöhäisempään auki olevia kirjastoja tai kahviloita, joissa voisi opiskella.” ”Ruokalat kaipaisivat lisälinjastoja tai kalliimpia hintoja ruuhka-ajoille, jotta jonot vähenisivät.” TEKSTI JA KUVAT ATTE UUSINOKA Kampukselta Valtteri Sankari valtio-oppi Heidi Saarinen englanti Ville Laitinen matematiikka Ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia OKL:n tilanne kuvaa koulutusleikkausten arvaamattomuutta. Kasvatustieteiden oppiaineet laativat opetussuunnitelmamuutoksen vain kolmessa viikossa, kahden johtokunnan kokouksen välillä. Muutosten vaikutus opiskelijoihin selviää vasta, kun uutta opetussuunnitelmaa toteutetaan. Näin arvioi Turun yksikön ainejärjestön Opex ry:n puheenjohtaja Aleksi Leino: ”Väittäisin, että opiskelijat eivät ole vielä pohtineet tarkkaan, onko mikään muuttunut. Asiat ovat tapahtuneet täällä hyvin nopeasti, kuten ne ovat toteutuneet koko valtakunnassa viimeisen puolentoista vuoden aikana.” Opexin koulutuspoliittinen vastaava Paula Porrasmaa muistuttaa, että kontaktiopetuksesta on nipistetty jo aikaisempina vuosina. Lisäksi huonona jatkuva rahoitustilanne uhkaa vähentää kontaktitunteja entisestään. Lähitunnit tulevat kalliiksi, mutta ne ovat opiskelijoille hyödyllisiä. ”Koska opettajan ammatin yksi isoimmista jutuista on vuorovaikutus oppilaiden kanssa, tuntuisi oudolta pakertaa omia opintoja yksin. On tärkeää, että opetuksessa vuorovaikutus on mukana, jotta palaute tulee välittömästi”, Porrasmaa kertoo. KURSSIKOOT KASVAVAT Opetuksen vähentäminen kirvelee erityisesti aloilla, joiden opiskelijamäärää opetusja kulttuuriministeriö haluaa kasvattaa. Näin on myös OKL:ssä, jonka on täytynyt lisätä aloituspaikkoja samaan aikaan, kun leikkaukset haukkaavat osan rahoituksesta. ”Viime vuosina perustutkinto-opiskelijoiden määrä on lisääntynyt hurjasti”, dekaani Marja Vauras kertoo. Paikkalisäys tuntuu myös toisella kontaktiopetusta painottavalla alalla: lääketieteellisessä tiedekunnassa. Opetuksesta ei ole tiedekunnassa leikattu, mutta siihen ei myöskään ole saatu lisää rahoitusta. Seurauksena opetusryhmien koko on molemmissa tiedekunnissa kasvanut viime vuosina. LÄHITUNTIEN EHDOT KIRISTYVÄT Samalla koko yliopistoon vaikuttaa rehtorin määräys tiukentaa ehtoja tuntiopetuksen myöntämiselle. Monessa oppiaineessa se tarkoittaa luentokurssien supistumista tai itseopiskeluun, kuten kirjatentteihin, siirtymistä. OKL:ssa tiukennus osuu niin valinnaiseen kuin kaikille annettavaan pakolliseen opetukseen. OKL:llä on 1 400 perustutkinto-opiskelijaa Turussa ja Raumalla. Laitoksen kärsimistä leikkauksista huolimatta Opexin Aleksi Leino ei ole turhan huolissaan tulevaisuudesta. ”En ole pessimistinen, mutta tarkkana pitää olla. Pitää jatkaa hyvää yhteistyötä laitoksen ja opiskelijoiden välillä.”• Kun yliopistojen rahoitus on laskenut, se näkyy lähiopetuspainotteisissa tiedekunnissa.” Dekaani Marja Vauras On tärkeää, että opetuksessa vuorovaikutus on mukana, jotta palaute tulee välittömästi.” Paula Porrasmaa, kopo-vastaava MaRRaskuussa ylioppilaskunta juhlistaa perustamisensa vuosipäivää näyttävästi. Tänä vuonna vuosijuhlia vietetään Scandic Juliassa, ja juhlan jälkeisenä päivänä silliaamiaista nautitaan TYYn saunalla. Vuosijuhlia edeltävällä viikolla tapahtuu kaikenlaista lauluilloista Porthanin päivän juhlallisuuksiin. Tule mukaan juhlistamaan ylioppilaskunnan syntymäpäiviä haluamallasi tavalla. Fuksi, onko tuutorisi toiminut esimerkillisenä opastajana yliopistomaailmaan? Ilmianna hänet ylioppilaskunnalle. TYY palkitsee tehtävässään syksyllä ansioituneen tuutorin ja julistaa hänet Turun yliopiston Supertuutoriksi vuosimallia 2016. Vapaamuotoisen ehdotusviestin voi lähettää yksin tai yhdessä tuutoriryhmän kanssa 1. marraskuuta mennessä. Viestiin kannattaa kirjoittaa, miksi juuri oma tuutori on Supertuutori 2016. Parhaiten perustellun ehdotuksen perusteella TYY palkitsee vuoden 2016 Supertuutorin ja Kv-Supertuutorin.
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 äällä on täydellinen kaaos. Todella kauhea paikka”, huokaa taloussosiologian luennolle suuntaava Helena Särkijärvi. Vatselankadun päässä Publicumin vieressä on maksuttomana pysäköintialueena käytetty hiekkakenttä, joka on kuumentanut tänä syksynä tunteita monesta syystä. Syyskuusta alkaen Turun yliopiston henkilökunnan pysäköiminen muuttui maksulliseksi, mikä on herättänyt henkilökunnassa voimakasta vastustusta. Henkilökunnan pysäköintimaksujen käyttöönoton jälkeen hiekkakentälle pysäköinti on lisääntynyt huomattavasti. Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi hiekkakenttää käyttävät myös TYKS:ssa työssä käyvät ja jopa Kupittaan aseman juna-asiakkaat. huonon pysäköinnin ja tilanpuutteen johdosta autot joutuvat hiekkakentällä usein sumppuun. Osa autoilijoista käyttää poistumistienä ylioppilaskylään johtavaa suosittua N EL LA KE SK I-O JA ”T Kolumni KUN VALTA SATUTTAA eläMäni peRusasioista – koulutuksestani, kehostani ja mielenterveydestäni – päättävät minulle tuntemattomat ihmiset. He ovat sairaalan, trans-poliklinikan ja Kelan työntekijöitä, jotka noudattavat instituutioiden sääntöjä ja käyttävät instituutionaalista valtaa. Joskus he harjoittavat myös institutionaalista väkivaltaa. Institutionaalinen vallankäyttö toimii parhaiten silloin, kun se kohdistetaan niihin, joilla ei ole valtaa eikä resursseja lähteä haastamaan sitä. Lääkäri tietää parhaiten, milloin potilas on tarpeeksi hyvässä kunnossa, jotta hänet voi ottaa tosissaan. Transpolin työntekijät tietävät parhaiten, kuka on oikealla tavalla trans ja kenelle mitkäkin hoidot sopivat. Kela päättää asiantuntemuksellaan, kenelle mitäkin etuuksia myönnetään. en tieDä, saanko opiskella, elää omassa kehossani, tai kuntoutua sairauksistani. Minut voidaan pakottaa lopettamaan hyvin, joskin hitaasti, sujuva opiskelu, sillä olen liian sairas opiskelemaan opintotuella, mutta en välttämättä tarpeeksi sairas määräaikaiselle eläkkeelle. Toisaalta epäillään, että olen liian sairas voidakseni saada tarvitsemiani hoitoja transpolilta: voisi heidän mielestään olla parempi, jos minulla olisi tiiviimpi hoitosuhde. Psykiatrisen poliklinikan mielestä en kuitenkaan ole niin sairas, että tarvitsisin tiiviimpää hoitosuhdetta, tai ainakaan sitä ei näillä resursseilla minulle anneta. tunne siitä, että olen toisten armoilla, lamaannuttaa minut. Jotkut se saa raivon valtaan, mutta minusta on peloteltu raivo pois niin nuorena, ettei sitä enää saa houkuteltua esiin. Lamaantuneena tarkistan tunnin välein Kelan sivuilta, olisinko saanut tuen, joka antaa minulle luvan opiskella seuraavan vuoden ajan. Lamaannustani peitellen kerron sairaanhoitajalle, että kaikki on hyvin, jotta hän kirjaisi sen potilastietojärjestelmään, jotta se parantaisi kertomukseni uskottavuutta, kun kerron seuraavalla viikolla transpolilla voivani hyvin. Huonosti voivat kun eivät jaksa käydä läpi hoitoja, jotka poistaisivat dysforiaa, jonka takia voin huonosti. Kotona makaan lamaantuneena sängyllä jaksamatta vaihtaa lakanoita, vaikka niissä on kuukautisverta, sillä en minä vuoda sellaista, sillä ei minun kehoni ole sellainen. En puhu kenellekään siitä, että kuukautisten aikana hygieniastani huolehtiminen on minulle vaikeaa. On vaikeaa muistaa, että ystävät eivät kirjaa asioitani ylös, tee analyysia mielentilastani tai syytä minua valehtelusta, jos mielialani tai olotilani muuttuvat. Masentunut, itseinhoinen ja voimaton kansalainen ei voi haastaa auktoriteetteja pelkäämättä, että he kääntyvät häntä vastaan. Institutionaalisen vallankäytön ydin on tässä: pelko siitä, että auktoriteetin tunteet, erehtyväisyys ja mielivalta vaikuttavat perusoikeuksiini. mErIhIrvIö Kirjoittaja on kroonisesti sairas opiskelija, joka on kyllästynyt valtarakenteisiin. Julkaisemme tekstin poikkeuksellisesti nimimerkillä.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 pYSÄKöIjÄN pAINAjAINEN TEKSTI mIIKKA rUSI Tungettelua, paniikkia ja ahdistusta. Kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että hiekkakentällä Vatselankadun päässä on vallinnut kuluvana syksynä kaaos. pysäköintialuetta villiksi länneksi. Maa-alue kuuluu Suomen Yliopistokiinteistöille (SYK). Mikkolan mukaan yliopisto on patistanut kaupunkia ja SYK:iä nopeisiin ratkaisuihin hiekkakentän osalta. ”Turun yliopisto on ilmoittanut halukkuutensa alueen vuokraamiseen ja tällä hetkellä siitä odotetaan SYK:n vuokratarjousta”, Mikkola kertoo. Jos tarjous hyväksytään, talven aikana tehdään väliaikaisia ja kesällä toivottavasti jo pysyviä muutoksia kentän päällystämiseen, ajo-opasteisiin ja pysäköimisoikeuksiin. ”Tällä hetkellä tilanne ei ole kenellekään edullinen. Jos yliopisto vuokraa alueen, haluamme, että sitä käytetään ensisijaisesti opiskelijapysäköintiin. Ulkopuoliset täytyy saada pois sieltä”, Mikkola sanoo. pysäköintioikeuDen rajoittaminen vain opiskelijoille vaatisi järjestelmään uudistuksen. TYYn puheenjohtaja Riina Lumme kertoo, että häntä on jo lähestytty asiasta. kevyen liikenteen väylää, mikä on hermostuttanut pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Vielä syksyn alussa hiekkakentällä sai parkkeerata miten huvittaa, eikä kaupunki sakottanut väärästä pysäköinnistä. Lokakuussa kentällä on aloitettu tehostettu pysäköintivalvonta, mutta tilanne on pysäköintialueen käyttäjien mukaan edelleen kaoottinen. Biotekniikkaa opiskeleva Laura Forsmanille hiekkakenttä on tullut ongelmineen tutuksi. ”Kerran kitkuttelin autolla kaksikymmentä minuuttia ennen kuin pääsin ajamaan täältä pois”, Forsman kertoo. Sakotuksesta ja pysäköintiohjeista on Forsmanin mukaan tiedotettu heikosti. Myös biotekniikkaa opiskeleva Jeremi Nyyssönen on asiasta samaa mieltä. ”En ole tänä vuonna jättänyt tänne kertaakaan autoa, koska en uskalla. Tänne pysäköiminen on aivan oma taiteenlajinsa.” tyytyMätön on myös Turun yliopiston palvelujohtaja Päivi Mikkola, joka kuvailee ”Yksi mahdollisuus olisi hankkia pysäköintitarra Haka-tunnistautumisen kautta, jolloin pysäköintioikeuden saisi rajattua nimenomaan opiskelijoille. Tämä voisi tapahtua nimellistä maksua vastaan”, sanoo Lumme. Palautetta on tullut myös opiskelijoilta, jotka olisivat valmiita maksamaan henkilökunnan pysäköintikorvauksen eli 15 euroa kuukaudessa turvatakseen itselleen parkkipaikan. ”Tällä hetkellä tilanne on se, että maksulliset paikat ovat lähes tyhjillään ja maksuttomat aivan täynnä”, Lumme kuvailee Nyt täytyy vain odottaa. Päivi Mikkola muistuttaa, että vuokralaisenakaan päätösvalta alueesta ei olisi täysin yliopiston käsissä. ”Lopulliset toimenpiteet täytyy sopia SYK:n kanssa, ja niillä täytyy olla kaupungin hyväksyntä.” • Kevyen liikenteen väylällä ajavat aiheuttavat vaaratilanteita. Kerran kitkuttelin autolla kaksikymmentä minuuttia ennen kuin pääsin ajamaan pois.” Laura Forsman, biotekniikan opiskelija
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 MAKUjEN SINFONIOITA TEKSTI mIIKKA rUSI KUVA NELLA KESKI-OJA Musiikkitieteilijä Susanna Välimäen blogissa istahdetaan suursäveltäjien vuosisatojen takaisiin ruokapöytiin. Nyt hupiprojekti on paisumassa kirjaksi sekä radioja tv-sarjaksi. un yksi historian kuuluisimmista oopperateoksista Gioachino Rossinin säveltämä Sevillan parturi sai ensi-iltansa Roomassa helmikuussa 1816, nuori Rossini mietti aivan muuta kuin oopperaansa. Säveltäjä lähetti tuolloin sopraano Isabella Angelica Colbranille kirjeen, jossa hän kertoo uudesta reseptistään: ”mikä minua kuitenkin kiinnostaa paljon enemmän kuin oopperani, rakas Angela, on kehittämäni uusi salaatti, jonka reseptin kiiruhdankin sinulle heti antamaan.” Ja tosiaan: seuraavaksi hän kirjoittaa ohjeen öljyiseen salaattiin, jonka päälle vuollaan tryffelilastuja. Rossini ei ollut ainoa säveltäjäsuuruus, jonka sydämessä oli paikka ruoanlaitolle musiikin ohella. Turun yliopiston musiikkitieteen lehtorin Susanna Välimäen Syötävät sävelet -blogissa herkutellaan esimerkiksi Beethovenin, Ravelin ja Brahmsin mieliannoksilla, jotka Välimäki luo uudelleen tutkijan tarkkuudella. Lopputuloksena syntyy muun muassa keittiövälineitä myöten autenttinen Lisztin parsakeitto vuodelta 1845 sekä lista Mozartin lempijuomista lähdeviitteineen. Välimäki ei usko, että säveltäjien ja kulinarismin välinen yhteys on sattumaa. ”Ajattelen, että makujen maistelussa ja sointien kuuntelussa on jotakin samaa. Ne ovat kokonaisvaltaisia, voimakkaita aistimellisia kokemuksia, joissa keho ja mieli yhdistyvät kiinnostavalla tavalla”, hän muotoilee. väliMäki käyttää lähteinään pääasiassa säveltäjien päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa ja aikalaismuistelmia, mutta yhtä tärkeässä osassa ovat vanhat keittokirjat. ”Keittokirjoja on pakko lukea. Muuten ei voi tietää, miten tehtiin vaikka maksapalleroita 1700-luvun Wienissä”, Välimäki sanoo. Se tietää työlästä käännöstyötä, sillä reseptit eivät ole helppolukuisia. ”Täytyy lukea fraktuurakirjaimilla kirjoitettua vanhaa saksaa tai vielä itävallansaksaa. Se on hirveän hidasta lukemista.” Toisinaan hankaluuksia tuottavat myös vanhojen reseptien ainekset, joita ei nökötä nykyaikaisen marketin hyllyillä. Aiemmin arkisia ainesosia, kuten tuoretta muskottipähkinää tai karvasmantelia, voi joutua jäljittämään kaukaa. Pääasiassa ruoanlaitto on kuitenkin pysynyt samankaltaisena jo pitkään. ”On jännittävää huomata, miten monia asioita tehdään yhä aivan samalla tavalla. Edelleen jauhetaan, muusataan ja käristetään kuin ennenkin. Varsinkin 1700–1800-luvun Saksan ja Ranskan keittiö on hyvin tutun oloista.” MaukkaiMpia annoksia ovat tarjonneet Susanna Välimäen mielestä italialaiset säveltäjäkokit. K Susanna Välimäen mukaan Wagnerin työvire syttyi mädäntyvien omenoiden tuoksusta.
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 ”Puccini, Rossini, Verdi – voisin valita kenet tahansa näistä. Italialaiset säveltäjät arvostavat ruokaa, se on heille todella tärkeää.” Kotiseuturakkaus saneli italialaisten ruokatottumukset myös maailmalla. ”He eivät voineet elää ilman oman paikan tuotteita. Puccini aneli kirjeissään äitiään lähettämään hänelle kunnon oliiviöljyä.” Lähiruokaan hulluna oli myös Verdi, joka toi junavaunullisen parmankinkkuja, parmesaania, pastaa ja muita kotiseudun herkkuja mukanaan Pietariin, jossa hän tuotti Kohtalon voima -oopperaa vuonna 1862. Blogin pitäminen on vienyt aikaa, mutta se on ollut Välimäelle myös mieluisaa. ”Halusin kokeilla tutkimusvapaalla erilaista kirjoittamista. Ehkä kirjoittamisen ilo oli hukkunut tehoyliopistossa ja halusin valita aiheen, joka ei ole mistään annettu vaan täysin sisäsyntyinen, eikä siitä saa julkaisupisteitä.” Se kannatti, sillä hupiprojektista on kasvanut aiottua suureellisempi. Kirjapaja kustantaa Syötävistä sävelistä kirjaa ja kehitteillä on myös radioja tvohjelmasarjat Yle Radio 1:lle ja Teemalle. Aineistosta on löytynyt ideoita jo tuleviinkin projekteihin. ”Voi olla, että kirjoitan seuraavan blogin säveltäjien lemmikeistä. Beethovenilla oli hevonen, Rossinilla papukaija ja Ravelilla kissoja”, Välimäki naurahtaa. • hannusalmi.blogspot.fi Kulttuurihistorian professorin Hannu Salmen henkilökohtainen elokuvablogi, jossa on toistatuhatta filmiaiheista kirjoitusta. molekyyligastronomia.fi/blogi Elintarvikekehityksen tutkimusprofessorin Anu Hopian molekyyligastronominen blogi, jossa käsitellään kokkauksen kemiaa ja ruoanlaiton tiedettä. perustuslakiblogi.wordpress.com Informatiivinen ja ajankohtainen perustuslakiblogi, jonka toinen vastaava toimittaja on oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Riina Lumme ehdolla SYL:n puheenjohtajaksi Riina Lumme on Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) vuoden 2017 puheenjohtajaksi. 1. Kerro itsestäsi! ”Olen 24-vuotias valtio-opin opiskelija ja TYYn hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2015 vastasin TYYn hallituksessa opiskelijakulttuurista, yritysyhteistyöstä ja vapaaehtoistoiminnasta. Lisäksi minulla on pitkä kokemus TYYn aineja harrastusjärjestöistä, esimerkiksi Turun yliopiston kuorosta.” 2. Miksi haluat SYL:n puheenjohtajaksi? ”Haluan päästä keskeisimmille vaikuttamisen paikoille puhumaan opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta. Mielestäni ylioppilasliikkeen tulee ensi vuonna kyetä entistä parempaan yhtenäisyyteen ja vaikuttavuuteen, jotta pystymme vastaamaan useiden samanaikaisten rakennemuutosten tuomiin haasteisiin.” 3. Millainen olet johtajana? ”Minua on kuvailtu oikeudenmukaiseksi, mukaan ottavaksi ja rentoa ilmapiiriä luovaksi johtajaksi. Mielestäni vahvan johtajan voima syntyy siitä, että hänen johtamansa ryhmä toimii hyvin sekä yksilöinä että yhdessä. Siksi olen aidosti kiinnostunut siitä, että kaikkien näkemyksiä kuunnellaan, osaamista hyödynnetään ja jaksamisesta huolehditaan.” TYY esittää Jyri Lähdemaata SYL:n hallituksen jäseneksi. Lähdemaa on 27-vuotias biolääketieteen opiskelija ja TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava. SYL valitsee uuden puheenjohtajan ja hallituksen marraskuussa. JU H A LA UR ILA BLOGEjA KAMpUKSELTA
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 IHANA HERMA NNI TEKS TI mIIK KA rUSI KUVA T NELL A KESK I-OJA Herm anni Hyyr yläin en pitää Youtu bessa päivä kirjaa , joka ei ole aivan tavall inen: sitä seura a 70 000 ihmis tä. Siksi Turu n yliop istoss a suom en kieltä opisk eleva tubet taja ei voi video illaan palja staa, missä hän asuu . Tämän maton hankinta oli iso juttu Hermanni Hyyryläisen somessa: ”Vihasin vanhaa mattoani. Kun vihdoin löysin sopivan Anttilan konkurssimyynnistä, porukka tuli pyytämään yhteiskuvaa minun ja maton kanssa.”
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 S Olen ollut aika ujo. Kun pääsee puhumaan kameralle, saa oman äänensä kuuluviin.” e hetki on jäänyt Hermanni Hyyryläisen, 23, mieleen. Hyyryläinen on kävelemässä kohti Hansakorttelia Turun keskustassa, kun häntä pyydetään ensimmäisen kerran yhteiskuvaan. Se on oikeastaan kammottava kokemus. ”Ihmettelin, miksi minusta halutaan kuva, kumpi meistä ottaa sen ja mitä oikein tapahtuu. Se oli todella outoa. Soitin paniikissa kaverilleni Veronicalle, että tuleeko sinullekin tällaisia ja miten näistä tilanteista oikein selviää”, Hyyryläinen muistelee nauraen. Tärisevin käsin soitettuun paniikkipuheluun ei vastaa kuka tahansa ystävä. Vertaistukea tarjoavan Veronican omalla mariieveronica-kanavalla on Youtubessa yli 178 000 tilaajaa. Sitä voi verrata Turun asukaslukuun, joka on tällä hetkellä noin 187 000. Ellet ole huomannut, tubettajista on tullut nopeasti yhtä suosittuja kuin maan näkyvimmistä poptähdistä. FANIT OMISTAUTUVAT Valtavaa seuraajamäärää ei oikeastaan edes hahmota ennen kuin faneja näkee omin silmin. Niin tapahtuu meet & greet -kohtaamisissa, joissa seuraajat pääsevät juttelemaan ja ottamaan yhteiskuvia suosikkitubettajistaan sopivan isoissa julkisissa tiloissa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kauppakeskukset, huvipuistot tai urheilustadionit. Hartwall Arenalla järjestetään vuosittain tubettajien oma festivaali Tubecon, jonka 10 000 lippua myytiin viime vuonna hyvissä ajoin loppuun. Tänä vuonna kaksipäiväiseksi kasvaneessa tapahtumassa oli peräti 18 000 vierailijaa. Hyyryläinen on osallistunut Tubeconiin nyt kahdesti. ”Se on siisti kokemus. Hartwallissa on niin pitkiä jonoja, ettei niiden päätä näy. Tuntuu aina oudolta, miten pitkään ihmiset jaksavat jonottaa nähdäkseen meitä.” Fanien kohtaamiseen on saanut tottua. Kun Hyyryläinen järkyttyi ensimmäisestä yhteiskuvapyynnöstä, Hermanni-kanavalla oli Youtubessa noin tuhat seuraajaa. Pian heitä on yli 70 000 ja kaduilla pysäyttely jo osa arkea. Se on pakottanut Hyyryläisen ajattelemaan ulkona liikkumista uudella tavalla. ”Joku tulee aina juttelemaan, jos menen kauppaan. Siihen kuitenkin suhtautuu nykyään eri tavalla kuin ennen. Kaupungilla minulla on tavallaan työmoodi koko ajan päällä.” Myös videoita kuvatessa joutuu miettimään tarkkaan, mitä tietoja itsestään antaa. ”En voi esimerkiksi kuvata ihan kodin lähellä, ettei kukaan saa tietää, missä tarkalleen asun.” Tubettaminen hämärtää yksityisen ja julkisen perinteisiä rajoja. Se on tuonut joillekin myös eitoivottua huomiota. ”Tiedän tubettajia, joiden ovelle tulee melkein päivittäin porukkaa, eivätkä seuraajat lopeta. Olen tyytyväinen, että olen itse säästynyt siltä.” ”OOT MAAILMAN IHANIN” Pääasiassa tubetus on kuitenkin avannut uusia ovia eikä sulkenut niitä. Videobloggaus on vienyt Hyyryläisen festivaalilavoille, kauppakeskuksiin fanilauman keskelle ja yritysten somekampanjoiden vetonaulaksi. Se on antanut tärkeitä ystäviä, mieluisan työn sekä rohkaissut ujoa Hyyryläistä ilmaisemaan itseään vapautuneemmin ja suuremmalla itseluottamuksella. Hänestä on tullut se Hermanni, jonka hänen seuraajansa nykyisin tuntevat. ”En ole ikinä halunnut lähteä lavoille pyörimään, mutta jotenkin vain päädyin tällaiseen juttuun. Olen saanut ylittää itseni monessa asiassa ja ollut todella usein epämukavuusalueellani.” Kaikki alkoi oikeastaan vahingossa. Aiemmin blogia kirjoittanut Hyyryläinen julkaisi ensimmäisen videonsa elokuussa 2014. Videolla esiintyminen tuntui karmaisevalta, kameran edessä jännitti ja editoiminen oli työlästä. Oikeastaan kaikki videoihin liittyvä oli hankalaa. Se oli kokeilu, jonka piti jäädä ainoaksi. Toisin kävi. ”Ensimmäisestä videosta pidettiin todella paljon. Blogini lukijat olivat innoissaan, että näkivät minut videolla. Sitten tein muutaman lisää ja jäin koukkuun.” Koukkuun ovat jääneet myös seuraajat. Hermannin uudet videot keräävät nopeasti satoja kommentteja, joissa häntä kiitellään vuolaasti piristämisestä, avoimuudesta ja tietenkin ihanuudesta. Se on viittaus Hermannin Instagram-tunnukseen @ihanahermanni. ”Ihana ihana video sai mut hyvälle tuulelle!” ”Hermanni rakas! Oot maailman ihanin ihminen!!!!!” ”Miult ny itku pääs ku sie itkit.” Yksi kommentoi, että yläkoulussa on rankkaa, toisella on takana vaikea parisuhde. Hermannille uskoudutaan, koska hänkin on avoin seuraajilleen. Lohtua haetaan ja saadaan jaetuista kokemuksista. ”Vertaistukea saa paljon. Aina ajattelee olevansa yksin jonkun asian kanssa, mutta sitten tulee 500 kommenttia, että ’mulla on sama juttu’.” Kameralle esiintyminen ei enää pelota, se jopa rohkaisee.
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 HERMANNI HYYRYLÄINEN Tubettaja ja suomen kielen opiskelija Turun yliopistossa Mikä innostaa? ”Tylsyys on suurin inspiraationi.” Mikä ärsyttää? ”Puhelimen akku. Se on aina loppu.” Missä viihdyt? ”Oma sänky on paras.” ”Kamera on väline itseilmaisuun. Olen ollut kaveriporukassakin aina aika ujo ja hiljainen. Kun pääsee puhumaan kameralle, saa oman äänensä kuuluviin. Ehkä siinä on yksi syy, miksi teen videoita.” TUOTTOA TUBETTAjISTA Tubettajista eivät ole kiinnostuneita ainoastaan fanit. Ilmiön suosio houkuttelee alalle myös mainostajia, yrityksiä – ja tietysti rahaa. Hyyryläisen työnantaja on Suomen ensimmäinen Youtube-verkosto Töttöröö Network, joka toimii tubettajien ja yritysten välissä eri tehtävissä: promoottorina, mainosmyyjänä ja ohjelmatoimistona. ”Yhteydenottoja tulee paljon, mutta aika harvaan lähdetään mukaan. Olen tarkka siitä, etten edustaa mitään, mihin en usko. Seuraajani tuntevat minut niin hyvin, että en edes pystyisi siihen.” Yhtälö on looginen. Väärän tuotteen mainostaminen ärsyttäisi häntä itseään ja faneja sekä asettaisi samalla yrityksen ikävään valoon. Osapuolten täytyy pystyä luottamaan toisiinsa. Kysyn Töttöröön vastaavalta tuottajalta Sanna Rousilta selitystä Hermannin suosioon. Hän jos kuka tietää, sillä Rousin työ on markkinoida tubettajia. ”Hän on samaistuttava ja sympaattinen hahmo. Hermannin vahvuuksia ovat mielestäni hänen hurmaava persoonansa ja huumorintajunsa. Hän on erityisen taitava myös kielelliseltä ilmaisultaan”, Rousi vastaa. Kieleen ja murteisiin liittyvät videot kuuluvat suomen kieltä opiskelevan Hyyryläisen suosituimpiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Hyyryläinen on päätynyt mutkan kautta opetustyöhön, vaikka ei ole missään vaiheessa aikonut kielenopettajaksi. ”Saan oppilailta päivittäin snäppejä, että ’omg, katotaan sua meidän tunnilla’. Toinen murrevideoistani on jo osa ysiluokkalaisten verkkomateriaalia.” Päästyäni kotiin huomaan, että Hermanni on ladannut tililleen uuden videon. Siinä hän kertoo haastattelusta ja iloitsee, ettei enää jännitä toimittajien tapaamista yhtä paljon kuin aiemmin. Viesti seuraajille on selkeä: kaikki menee hyvin, kun on oma itsensä eikä ota asioita liian vakavasti. ”Ei kaiken tarvii olla niin justiinsa, koska ei kukaan oo niin justiinsa”, Hermanni sanoo ja hymyilee kameralle. • Hermanni Hyyryläiselle tulee paljon yhteydenottoja yrityksiltä: ”Olen tarkka siitä, etten edusta mitään, mihin en usko.”
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 70-luvun alun matkailubuumi houkutteli TYS:n laajentamaan liiketoimintaansa.
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 KATASTROFIKESKUS TEKSTI ATTE UUSINOKA KUVA NELLA KESKI-OJA Läheltä piti, ettei 50-vuotisjuhliaan viettävää TYS:ä olisi enää olemassakaan. 1970-luvulla ylioppilaskylään visioitiin nimittäin valtavaa kongressikeskusta ja omaa rautatieasemaa. Mammuttihankkeen muistoina ovat seitsemän miljoonan euron velat ja nykyinen Caribia.
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 urun ylioppilaskyläsäätiötä (TYS) rassaavat rahavaikeudet 1960-luvun lopussa. Alhaiset vuokrat nakertavat budjettia. Asuntojen kesävuokrat jätetään perimättä, jos opiskelija asuu suvensa toisaalla. Moista alennusta ei maan muissa korkeakoulukaupungeissa nähdä. Omaa pääomaa on vähän, ja säätiö on joutunut ottamaan korkeakorkoisia lyhyitä lainoja. Säätiön asioista päättää käytännössä Turun ylioppilaskunta (TYY), jolla on säätiössä enemmistövalta. Aikakautta leimaava poliittisuus tuo mukanaan omat ongelmansa. Kun eräässä kokouksessa käsitellään TYS:n budjettia, ehdotus vuokrien korottamisesta hylätään äänestyksellä. Alustavaa budjettia ei kuitenkaan korjata, ja torpatut korotukset jäävät pihisemään paperille. Rahaksi ne eivät enää muutu. Hiljalleen TYS:n talous ajautuu kuralle. Sosiaalisen asuntopolitiikan tueksi on pakko kehittää liiketoimintaa. Säätiö ryhtyy pohtimaan erilaisia varainhankintamalleja. Inspiroiva rahasampo löytyy yllättävän läheltä. TYS:n kesähotellin Ikituurin tulot paikkaavat jo nyt osan lovesta, jonka kesäajan ilmaisasunnot ylioppilaskylän vuokratuloista haukkaavat. Hotellin ainoa heikkous on sen sesonkiluonne. ”HOTELLI TUOTTAA TAATUSTI” Hotellitoiminta, mainio idea! Turusta, Suomen toiseksi suurimmasta yliopistokaupungista, uupuu kansainvälisen tason kongressikeskus. Matkailualan asiantuntijoiden mukaan Turkuun kaivataan satoja uusia hotellipaikkoja, ja alalle povataan rajua kasvua. Ympärivuotinen hotelli poistaisi niin sesonkikuin talousongelmat: ”Hotelli on ainoa yritystoiminta, joka säätiön tekemänä tuottaa taatusti”, säätiössä iloitaan. Lähinnä opiskelijapolitiikan vasemmistopuolueet karsastavat ajatusta. Opiskelijoita pelottaa, että keskukseen tulevien harrastetilojen vuokrat nousevat liian korkeiksi ja että opiskelijajärjestöjen päätäntävalta keskuksessa vähenee. Hanketta kuitenkin lobataan TYS:n asuntojen vuokraalennuksilla, ja lopulta keskus hyväksytään. ”Tarve opiskelijatiloille oli niin merkittävä, että päätimme antaa projektin jatkua”, kertoo Armas Lahoniitty. Opiskelijapolitiikasta ponnistanut Turun eläköitynyt kaupunginjohtaja (sd.) toimi TYYn hallituksen puheenjohtajana vuonna 1970. ”LASKELMAT LIIAN OpTIMISTISIA” Nykyinen Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Manni (kok.) toimi 1970-luvulla TYYn edustajistossa ja hallituksen jäsenenä. Hän oli paikalla, kun ylioppilaskylähallituksessa päätettiin keskuksen rakentamisesta. Ehdotus isosta kongressikeskuksesta ei ollut kokouskutsussa, vaan se tuotiin hallituksen eteen lisälistalla. ”Tilanteessa ei ollut hirveästi valinnanvaraa. Jälkikäteen ajateltuna 24-vuotiaalle opiskelijalle oli aika kova paikka joutua tilanteeseen, jossa ratkaistiin koko säätiön tulevaisuus.” Mannin mukaan perustelut kongressikeskuksen rakentamiselle olivat järkevät. TYS:n kehnoa taloutta pyrittiin parantamaan, ja mallia otettiin silloisen teknillisen korkeakoulun ylioppilastalosta Dipolista. Kaikki ei silti ollut kohdallaan. ”Laskelmat olivat liian optimistiset. Minulla ei kuitenkaan ollut kanttia ruveta väittämään laskelmia vääriksi”, Manni kertoo. öLjYKRIISI NOSTAA KUSTANNUKSIA Keväällä 1972 uuden kongressikeskuksen suunnitelmat esitellään ensimmäisen kerran. Kyläkeskuksen nimellä kulkevaan rakennuskompleksiin suunnitellaan monipäiväisiä kansainvälisiä konferensseja, taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Rakennuskustannuksiksi arvioidaan noin 14 miljoonaa markkaa. Keskukselle visioidaan jopa ikiomaa rautatieasemaa nykyisen Caribian ja Educariumin väliin, puolentoista kilometrin päähän päärautatieasemasta. Vuonna 1973 iskee öljykriisi, ensimmäinen laatuaan. Se lamauttaa turismin ja nostaa rakennuskustannuksia räjähdysmäisesti. Keskuksen kustannusarvio menee uusiksi. Optimismi kyläkeskuksen ympärillä ei laannu, päinvastoin. Vuonna 1974 aloitetaan Pohjoismaiden suurimmaksi tituleeratun kongressikeskuksen rakentaminen suurin odotuksin. Ylioppilaskylän edustalle on tarkoitus nousta 150-huoneinen hotellikompleksi, jonka työnimeksi valitaan Congress Center Turku eli CCT. VELKAKIERRE SYVENEE Seuraavat vuodet ovat TYS:lle kohtalokkaita. Ongelmia on kaksi: Ensinnäkin säätiö on kytketty keskusta varten perustetun CCT Oy:n velkakierteiseen talouteen. Toiseksi T m AR KK U m äK ItA LO N KO tIA Lb Um I Laskelmat olivat liian optimistiset. Minulla ei ollut kanttia väittää niitä vääriksi.” Olli Manni, 70-luvun tyyläinen Kongressikeskuksen alkuajoista liikkuu ilkeitä huhuja. Väitetään, että CCT tekee tappiota 30 000 markkaa päivässä.”
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 g CCT:n avajaisissa keskusteltiin siitä, kuinka juna seuraavien isojen juhlien alla pysähtyy aivan viereen. Kuvassa Markku Mäkitalo nojaa käteensä pöydän vasemmalla laidalla. säätiön vuokratulot eivät edelleenkään kata oman toiminnan saati kongressikeskuksen menoja, sillä opiskelijaedustajat ovat pitäneet vuokrankorotukset kurissa. Vuonna 1977 TYS lainaa pankilta 16 prosentin korolla rahaa, jonka säätiö lainaa eteenpäin tappiollisella 12 prosentin korolla CCT:lle. Saman vuoden huhtikuussa viivästyksen jälkeen kesähotellin tavoin Ikituuriksi nimetty CCT avaa vihdoin ovensa. ”Minä uskoin vielä vuonna -77, että CCT lähtee etenemään ja säteilee meille kaikille hyvää,” muistelee Markku Mäkitalo (lib.), joka toimi TYYn pääsihteerinä vuosina 1977–1979. ”OLET MERKITTY MIES” Toisin käy. CCT:n toiminnan alkuajoista liikkuu ilkeitä huhuja. Väitetään, että ensimmäisen puolen vuoden aikana CCT tekisi tappiota 30 000 markkaa päivässä. Säätiön ja CCT Oy:n talouspäällikkö Pekka Sinervo ei kuitenkaan suostu vahvistamaan lukua. Vuoteen 1978 mennessä kongressikeskuksen rakennuskustannukset ovat paisuneet 44 miljoonaan markkaan. Inflaatioon suhteutettuna alkuperäinen arvio on noussut peräti kolmanneksen. Rakennusvaiheen vaikeuksien takia kongressikeskusta ryhdytään kutsumaan katastrofikeskukseksi. TYYn pääsihteeri Markku Mäkitalo pitää Turun matkailulautakunnalle ja heidän vierailleen esityksen CCT:n tilanteesta. ”Mainitsin hankkeen olevan erittäin kriittisessä vaiheessa. Sain esitykseni jälkeen palautteen, että ’olet merkitty mies’. En pohtinut asiaa sen enempää, mutta hankkeella oli selvästi vahvat taustajoukot”, Mäkitalo kertaa. KONKURSSI UHKAA Projekti on armotta viemässä TYS:n ja CCT Oy:n konkurssiin. Aivan kalkkiviivoilla marraskuussa 1978 Turun kaupunki pelastaa säätiön vararikolta. Kaupunki suostuu ottamaan CCT Oy:n koko osakepääoman haltuunsa sillä ehdolla, että osakkeenomistajat luovuttavat osakkeet kaupungille vastikkeetta. Pilapiirros Turun ylioppilaslehdestä vuodelta 1978.
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 Päätöksen takia TYS tekee noin 12,5 miljoonan markan osaketappiot. Nykyrahassa se vastaa peräti 7,4 miljoonaa euroa. Pienemmille osakkaille kuten Yliopistosäätiölle, Viking Linelle ja Silja Linelle menetykset ovat jokaiselle puolen miljoonan luokkaa. Vuonna 1979 kaupunki vuokraa keskuksen Rantasipi Oy:lle tappioiden kattamiseksi. MIKÄ MENI pIELEEN? Lokakuussa 2016 Olli Manni istuu valkoisella sohvalla kaupunginhallituksen tiloissa Yliopistonkadulla. CCT:n alkuvaiheista on kulunut nelisenkymmentä vuotta. Manni kuuluu viimeisiin aktiivisiin paikallispolitiikkoihin, jotka todistivat keskuksen alkutaipaletta. Miljoonien tappiot aiheuttanut investointi mietityttää häntä edelleen. ”CCT olisi voinut pärjätä, jos jompaa kumpaa, öljykriisiä tai liian kevyttä pääomaa, ei olisi ollut. Yhteisvaikutus oli niin rankka, etteivät omat eväät enää riittäneet.” Öljykriisi iski rajusti Suomeen, sillä pohjoisessa rakennuksia täytyy lämmittää yhdeksän kuukautta vuodessa. Mannin mukaan ainoa ratkaisu velkakierteeseen ja turistivirran tyrehtymiseen olisi ollut opiskelijoiden vuokrien huomattava korotus. ”Siitä olisi seurannut se, että välttämättä vuokran maksajia ei olisi enää löytynyt.” USKALLUS TAVOITELLA MAHDOTONTA Markku Mäkitalon mukaan hyvin harvalla oli kunnollista käsitystä siitä, mitä CCT:n kulisseissa tapahtui. Hän huomauttaa, että jälkiviisaana on helppo todeta keskushankkeen olleen liian suureellinen. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin aina hankalaa. ”Tuohon aikaan uskallettiin tehdä asioita, jotka tuntuvat mahdottomilta. Se on tietysti positiivinen asia.” Sekä Mäkitalo että Manni arvostelevat sitä, että CCT:n menestys laskettiin aivan liian isojen turistimassojen varaan. Mannin mukaan Turun kaupunki on aina suhtautunut optimistisesti matkailun kehittymiseen, vaikka majoitusliikkeiden heikot tulokset ovat välillä aiheuttaneet vaikeuksia. Tulevasta ei ole takeita. ”Minusta Turussa pitää investoida matkailuun, mutta pitää tiedostaa olemassa olevat riskit. Sama tilanne oli 1970-luvulla. Ei kukaan osannut arvioida parin vuoden päästä alkavaa öljykriisiä”, Manni vertaa. pAHIN TApAHTUI Lopulta säätiön ja CCT:n talousvaikeudet johtivat siihen, mitä opiskelijat olivat eniten pelänneet: Opiskelijat menettivät asemansa CCT Oy:ssä, kun kaupunki otti osakkeet itselleen. Samalla ylioppilaskylän vuokria ryhdyttiin kasvattamaan samaan tahtiin kustannusten nousun kanssa. Mikko Sedig nimitettiin säätiön toimitusjohtajaksi, kun säätiö ja CCT Oy olivat konkurssin partaalla. Vuoden 1978 nimitysuutisessa tuore toimitusjohtaja sanoo, että säätiö ja CCT Oy pitää eriyttää ja säätiön toiminta keskittää opiskelija-asuntoihin. Samaa mieltä hän on edelleen: ”CCT opetti, että säätiö on pidettävä visusti erillään liiketoiminnasta.” CCT-sotkun jäljiltä TYS on yhä kaupungille 7,6 miljoonaa euroa velkaa. Velkaa ei ole lyhennetty, eikä se kasva korkoa. ”Järjestelyllä hoidettiin niin sanotut ylimääräiset rahoituskulut, jotta niitä ei tarvitse hoitaa opiskelijan kukkarosta.” • Jutussa on käytetty lähteinä Kimmo Ketosen kirjaa Ylioppilaat omalla asialla – Turun Yliopiston Ylioppilaskunta 1945—1997 (2001), Henri Terhon kirjaa Oma koti opiskelijalle: Turun ylioppilaskyläsäätiö 1966—2006 (2006) ja Turun ylioppilaslehtiä vuosilta 1969—1979. Taustatietoa on antanut TYS:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen. CARIBIAN VÄRIKÄS HISTORIA 1966 1968 1970 1972 1973 1974 1975 1977 1978 1979 1990 1999 2003 2006 2015 2016 CCT -sotkun jäljiltä TYS on yhä kaupungille 7,6 miljoonaa euroa velkaa. Velkaa ei ole lyhennetty, eikä se kasva korkoa.” Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) perustetaan. Ylioppilaskylän ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu. Säätiön tulot eivät kata kuluja. TYS miettii uusia rahoituskeinoja. Kesähotelli Ikituurin tilat eivät täytä kysyntää. Uuden kyläkeskuksen ensimmäiset suunnitelmat. Laskelmien mukaan säätiö hyötyisi kyläkeskuksen ympärivuotisista kongressitiloista vuosittain yli miljoona markkaa. Öljykriisi aiheuttaa laman, nostaa rakennuskustannuksia ja tyrehdyttää turismin. Kyläkeskuksen rakentaminen alkaa. Vuoden aikana rakennuskustannukset nousevat neljänneksellä. Keskuksen on määrä valmistua keväällä 1976. Kongressikeskuksesta muodostetaan erillinen osakeyhtiö Congress Center Turku. Jorma Karskela nimitetään yhtiön toimitusjohtajaksi. Congress Center Turku avataan myöhässä. Velkakierteessä olevaa CCT Oy:tä uhkaa konkurssi. TYS on taannut CCT:n lainoja seitsemällä miljoonalla markalla. Hankkeen kokonaiskustannus 44 miljoonaa markkaa on kolmannes enemmän kuin alussa arvioitiin. Kaikki CCT Oy:n osakkeet luovutetaan Turun kaupungille. TYS tekee tappiota 12,5 miljoonaa markkaa, nykyrahassa 7,4 miljoonaa euroa. Opiskelijat menettävät asemansa CCT:n ja TYSin hallituksissa. TYS:n toimitusjohtaja eroaa, tilalle Mikko Sedig. Tappioiden kattamiseksi Turun kaupunki vuokraa CCT-kongressikeskuksen Rantasipi Oy:lle kymmeneksi vuodeksi. TYS tarvitsee 5 miljoonan markan lainan velkojen hoitoon. Turkulainen liikemiesryhmä ostaa kongressikeskuksen kiinteistön ja liiketoiminnan. Suomen ensimmäinen teemakylpylä ja kongressihotelli Caribia avaa ovensa saneerauksen jälkeen. Alvar Gullichsenin suunnittelema Posankka pystytetään Caribian edustalle. Liiketoimintaa ryhtyy harjoittamaan Holiday Club Finland. Tanskalainen sijoitusyhtiö Property Group ostaa Caribian kiinteistön ja kongressihallin. S-ryhmään kuuluva Sokotel Oy ostaa Holiday Clubilta Caribian liiketoiminnan. Caribian liiketoiminta siirtyy Sokotelilta takaisin Holiday Club Resorts Oy:lle. TYS täyttää 50 vuotta. CCT:n jäljiltä velkaa kaupungille on yhä 7,6 miljoonaa euroa.
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 TARINAT 1970-luvulta kertovat, että politiikka määräsi tuohon aikaan kaiken. Porvareille ja vasemmistolle oli omat urheiluseurat. Kavereita hankkiessa piti selvittää, että onko alla Chrysler vai Lada. Erään tarinan mukaan TYYn perinteinen itsenäisyyspäivän soihtukulkue meinasi jopa kerran jääKommentti ATTE UUSINOKA dä tarpomatta, kun tapahtumavastaava ei halunnut järjestää ”fasisti-juhlaa”. Olen selannut läpi kaikki Turun ylioppilaslehdet vuosilta 1969–1979. Lisäksi olen haastatellut useita henkilöitä, jotka olivat mukana päättämässä kongressikeskuksen kohtalosta. 1970-luvun poliittisuus suorastaan konkretisoitui silmieni edessä. VuoNNA 1973 TYYllä oli peräti viisi hallitusta. Opiskelijapolitiikkaa vaivasi jatkumon puute, kun vastuuhenkilöt ja aatteet vaihtuivat kuin pikkuvauvan pampersit. Aikalaisena TYYssä toimineen olli Mannin (kok.) mukaan opiskelijapoliitikoilta katosi ymmärrys rahan arvosta, koska ideologiset kysymykset olivat niin voimakkaita. Ajateltiin ”kyllä valtio pelastaa”. Ja näin kävikin, kunhan säätiön talous oli ensin ajettu retuperälle. 1970-luvun opiskelijapolitiikassa pyrittiin ennemmin päihittämään vastustaja ja todistamaan oman ideologian olevan reitti parempaan tulevaisuuteen kuin toimimaan edes yhteisen hyvän eteen. Tuntuu, ettei termiä ’yhteinen hyvä’ tunnettu. Kunhan minä ja ideologiani voittaa, muulla ei ole väliä. Tämä on turmion tie tänäkin päivänä. Kun ideologia tyrmää yhteisen hyvän KA N ER vA tE Uv O (K Uv AA JA ), H IS tO RIA N KU vA KO KO EL m A, m US EO vIR AS tO Kun kongressikeskus vihdoin avataan vuonna 1977, CCT Oy:tä uhkaa konkurssi.
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 Turun ylioppilaslehti kiskoi lenkkarit jalkaan ja punnersi läpi CampusSportin viisi kuntosalia. Mikä ihastutti? Mikä vihastutti? Toimitus rankkasi suosikkinsa. KUNTOSALIT VERTAILUSSA + Monipuolisesti irtopainoja ja perinteisiä kuntosalilaitteita + Tilaa vapaaseen harjoitteluun + Ainoa täysin esteetön kuntosali + Vastikään remontoitu + Keskeinen sijainti 1. ASA-gym: Esteettömyys ja modernius yhdistyvät Yleisimmät kuntosalilaitteet löytyvät ja ovat hyvässä kunnossa Tilaa vapaaseen harjoitteluun Keskeinen sijainti Isot ikkunat Hienot maisemat Ainoa sali, joka on viikonloput kiinni Vähän levypainoja Ei kyykkypaikkaa jalkatreeniin tai penkkipaikkaa yläkeholle 2. Novia: Rauhaa ja upeita maisemia Monipuolisesti irtopainoja ja perinteisiä kuntosalilaitteita Isot pukuhuoneet Keskeinen sijainti Laitteet vieri vieressä Vapaan harjoittelun tila puuttuu Ruuhkainen kiireisimpinä 3. Educarium: Eniten kävijöitä TEKSTI ATTE UUSINOKA KUVAT NELLA KESKI-OJA + + + + + – – – + + + – – –
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 T urun korkeakoulujen liikuntapalvelut ovat lyöneet hynttyyt yhteen. Elokuusta lähtien CampusSportin liikuntamaksulla on saanut kuntoilla kaikkien korkeakoulujen kuntosaleilla, palloiluvuoroilla ja ohjatuilla tunneilla. Ohjattua liikuntaa on nyt yhteensä sata tuntia viikossa karatesta hot-joogaan. ”Idea CampusSporttiin tuli noin vuosi sitten. Liikuntatoimien yhdistäminen oli luonnollinen ja helppo tapa lisätä yhteistyötä korkeakoulujen välillä”, CampusSportin liikuntakoordinaattori Joonas Niemi kertoo. Hankkeen tarkoituksena on karsia päällekkäisiä kuluja. Samalla tavoitteena on tarjota opiskelijoille aiempaa laajemmat ja tasavertaisemmat liikuntamahdollisuudet. jOOGATUNNIT TÄYTEEN VARATTUjA Joonas Niemen mukaan CampusSportin toiminta on lähtenyt yllättävän hyvin käyntiin. Ryhmäliikunnan mitoittamisessa on kuitenkin työnsarkaa: joogatunnit ovat täyteen varattuja, kun taas palloilutreeneihin kaivataan lisää kävijöitä taitotasosta riippumatta. Vikaa on myös opiskelijoissa. Syyskuussa peräti 30 prosenttia ohjattujen liikuntatuntien varauksista oli turhia, eli paikan varannut opiskelija ei ilmestynytkään paikalle. ”Joogatunnit ovat nimenomaan täyteen varattuja. Tilaa niissä on kyllä ollut”, Niemi sanoo. Ongelman takia käytäntöjä on muutettu. Kun aikaisemmin ilmoittautuminen piti perua viimeistään tuntia ennen, on takarajaa nostettu nyt kolmeen tuntiin. Kahdesta perumatta jääneestä varauksesta saa kolmen viikon varauskiellon. Joogaa järjestetään esimerkiksi Sport Sirkassa ja Kårenin juhlasalissa. Eikö tunteja voisi olla myös Educariumin isoissa tiloissa? Niemen mukaan ei. ”Liikuntamuotona jooga vaatii pienemmän ja intiimimmän tilan.” KUNTOSALIKÄVIjÄÄ HEMMOTELLAAN Kuntosalin käyttäjillä on nyt valinnanvaraa. CampusSportilla on viisi salia: ASA-gym, Educarium, Novia, Roddis ja Turun AMK Ruiskatu. ”Saamme käyttäjiltä mukavasti palautetta, ja toivomme käyttäjien kertovan, mitä he kaipaavat saleille ja miten saleja tulisi kehittää”, Turun yliopiston liikuntasuunnittelija Petri Kuokkanen sanoo. Käyttäjämäärissä on valtavia eroja. Ylivoimaisesti suosituin sali Educarium keräsi kahden viikon mittauksessa 850 käyntiä. Rauhallisin oli Kårenin lähellä sijaitseva Novia, jossa käyntikertoja kertyi piskuiset 23. Yhteensä kaikki salit keräsivät noin 1 800 käyntikertaa. Suurin osa kuntosalikävijöistä käy edelleen vanhalla tutulla salillaan. CampusSportin tavoitteena on houkutella opiskelijat kokeilemaan muitakin vaihtoehtoja. ”Haluaisimme, että päästäisiin irti ’meidän oma sali’ -ajattelusta. Kaikki salit ovat yhteisiä. Esimerkiksi monille Educariumin käyttäjille suosittelen ASA-gymiä, joka sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Edusta”, Kuokkanen sanoo. Niemi mainostaa puolestaan Noviaa: ”Novian sali sijaitsee loistavalla paikalla keskustan lähettyvillä asuville opiskelijoille. Tänne on helppo tulla kevyenliikenteen väyliä jokivartta pitkin.” Kuntosaleja pyritään profiloimaan erilaisia asiakaskuntia varten. Vaikkapa Kårenin lähettyvillä sijaitseva Roddis sopii parhaiten voimaharjoitteluun ja Ruiskadun sali henkilökunnalle rauhallisuutensa ansiosta. • CampusSport yhdistää korkeakoululiikunnan Yhdellä maksulla voi nykyään urheilla kaikilla Turun kampuksilla. CampusSport on tuonut liikuntaan lisää vaihtoehtoja, mutta samalla suositut tunnit ovat ruuhkautuneet. TEKSTI ATTE UUSINOKA Pinta-alaltaan isoin kuntosali Profiloitu voimaharjoittelijoille eli paljon levyja käsi-painoja Keskeinen sijainti Musiikki kovalla Pukuhuoneet ja suihkutilat ahtaat Matala katto estää esimerkiksi kahvakuulaharjoitteet Musiikki kovalla 4. Roddis: Voimaharjoittelun aatelia Korkea katto Monipuolisesti irtopainoja ja perinteisiä kuntosalilaitteita Mahdollisuus saunoa Sopii henkilökunnalle syrjäisen sijainnin ja rauhallisuuden takia Kaukana yliopistolta Käytössä vain aikaisin aamulla ja iltaisin Rakennuksen ikä näkyy 5. Ruiskatu: Paras autoilijalle + + + + – – – + + + + – – –
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 nternetillä oli merkittävä rooli vuonna 2011 alkaneessa arabikeväässä, jossa mielenosoittajat Lähi-idässä vaativat poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Syyria ei ollut poikkeus. Aktivistit organisoivat mielenosoituksia sosiaalisessa mediassa, kun taas salainen poliisi pyrki vangitsemaan aktivisteja tekaistuilla profiileilla ja tapahtumilla. Kriisin pahentuessa netistä tuli kanava, jonka kautta aktivistit julkaisivat todisteita mielenosoitusten murskaamisesta. Sosiaalisen median merkitys korostui, kun Syyriasta tuli vaarallinen ulkomaisille toimittajille. Syyrian hallitus vastasi protestilauluihin kidutuksella ja murhilla, mikä johti aseelliseen vastarintaan. Samalla, kun kriisiä vuonna 2012 alettiin kutsua sisällissodaksi, sosiaaliseen mediaan muodostui oppositiota ja hallitusta kannattavia leirejä. Esimerkiksi Twitterissä eri puolten someaktiivit seuraavat Syyrian tapahtumia ja tiivistävät niitä englanniksi. Osa twiittaajista on länsimaalaisia, jotka vaihtavat aihetta sujuvasti sisällissodasta e-sportsiin. Keskustelua käydään lähinnä samanmielisten kanssa, ja vastakkaisia näkemyksiä solvataan. taistelevat leiRit yrittävät muokata yleistä mielipidettä sodan syistä ja oikeutuksista omien tarkoitusperiensä mukaisiksi. Yksi ase ovat nettimeemit, joilla monimutkaista sotaa yksinkertaistetaan. Lopputuloksena kopioidut kuvat kiertävät kehää vastakkaisilla viesteillä varustettuina. Kun kapinallisilla oli sotaonni myötä, videopalvelu Youtubeen ladattiin uusi Hitler kuulee -video. Presidentti Bashar al-Assadia ivaavassa videossa Hitlerin ’roolissa’ on iranilainen kenraali, joka vaikeroi liittolaisensa kyvyttömyyttä: “Tämä kakkosluokan diktaattori saa kaiken mahdollisen avun, mutta häviää silti”. Kun Syyrian hallitus pääsi voitolle, nettiin ladattiin toinen Hitler-video, jossa raivokohtauksen saakin tunnettu kapinallisjohtaja. syyRian sisällissoDasta on valtava määrä tietoa, ja sodan etenemistä voi seurata melko luotettavasti noin päivän viiveellä. Jotta se on onnistuu, on kuitenkin suodatettava paljon propagandaa, vääriä väittämiä ja toisensa kumoavia tilannetietoja. Syvä ymmärrys sodan syistä vaatiikin kirjallisuuteen paneutumista. Ehkä työmäärästä johtuen sodan syiden ja tapahtumien tulkinta jää usein pinnalliseksi. Pienen kyläpahasen valtaus näyttää merkittävältä, jos sitä säestävät hienot videot, selkääntaputtelevat twiitit ja hurmoksellinen me-henki. Osalle tuntuu olevan tärkeintä myötäelää tapahtumat oman nettiyhteisön parissa. Ehkä joskus sodan päätyttyä voi sitten sanoa, että minä kannatin oikeaa puolta. Syyrian sisällissota tuntuu osoittavan, että tiedon saatavuudesta huolimatta ihmiset ovat yhä alttiita propagandalle. Verkon valtamerestä on helppo poimia omia mielikuvia tukevia ’faktoja’ sekä luoda oma historia ja todellisuus. Sisällissodassa kuolleiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. YK lakkasi laskemasta uhrien määrää 250 000 kuolleen jälkeen. Suurimpien arvioiden mukaan yli 400 000 ihmistä on saanut sodassa surmansa. • Syyrian sisällissotaa käydään myös meemeillä. Miten kopioiduista kuvista ja vitseistä tuli osa 2010-luvun kriisiä? I TEKSTI rIKU vIhErvIrTA KUVITUS rUU AhO SYYRIAN MEEMISOTA
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 ”Sivistysmaa sotii terroristeja vastaan” Syyrian hallituksen kannattajat ”Kansalla on oikeus puolustautua” Syyrian kapinallisten kannattajat H allituksen kannattajien iskulauseena on “vain Jumala, Syyria ja Bashar”. Heidän mukaansa Syyria on maallinen sivistysmaa, joka kamppailee ulkovaltojen masinoimaa uskonnollista terrorismia vastaan. Väite on yhdistelmä Syyriaa hallitsevan baath-puolueen propagandaa ja historiaa. Vuonna 1963 vallankaappauksella huipulle noussut baath perustui tasa-arvon ihanteelle, mutta käytännössä puolue ei pystynyt irtaantumaan Syyrian sisäpolitiikkaan vaikuttavista sukuja aluesidoksista. Niinpä Assadin presidenttisuvun edustamat alaviitit, eli syrjityn uskonnollisen vähemmistön jäsenet, saivat etulyöntiaseman yhteiskunnassa. Hallituksen kannattajien jakamat kuvat ja viestit heijastavat hallituksen linjaa, ja osa niistä onkin valtion palkkaamien nettiaktiivien luomia. Syyrian hallituksen selviytymisstrategiana on, että länsimaiden poliitikkojen epämääräinen huoli islamilaisesta terrorismista on suurempi kuin länsimaiden kansalaisten järkytys Syyrian hallituksen sodasta kansaansa vastaan. Tilannetta sekoittaa se, että kapinallisten riveissä todella taistelee ääri-islamistisia ryhmittymiä, joita on saapunut Syyriaan sodan pitkittyessä. Hallituksen kannattajat niputtavat kaikki kapinallisryhmät saman jihadistilipun alle ja vääristelevät lähihistoriaa todistellakseen, että kriisissä on aina ollut kyse jihadisteista. valtaosa hallituksen kannattajien meemeistä keskittyykin korostamaan ääri-islamistien toimintaa ja sotarikoksia. Tarinan roistoja ovat jihadistijohtajien lisäksi Syyrian tilannetta seuraavat ulkomaalaiset tutkijat, joita syytetään ääriryhmien äänitorviksi ja puolustajiksi. Hallituksen kannattajien sankareita ovat erinäiset armeijan komentajat, joiden kuvia jaetaan ja joille toivotaan korkeimman varjelusta. Eräs esimerkki on puolisotilaallisia ”tiikerijoukkoja” komentava eversti Suheil al-Hassan, jonka kuvat kiertävät tiuhaan. Yhtäältä puolisotilaallisten joukkojen merkityksen kasvua voi hyvin pitää Syyrian valtion hajoamisen oireena, toisaalta Assadin nettikannattajien on helpompi samaistua henkilöihin kuin instituutioihin. K apinallisten kannattajien meemit julistavat yleensä diktaattori Assadiin kohdistuvaa inhoa ja ilkkuvat hallituksen joukkojen kärsimille tappioille. Lisäksi opposition tukijat parodioivat mielellään vastapuolen väitettyjä ihanteita. Lojalistien ylistämien hallituksen upseereiden pilkka näkyy lapsellisimmin “botoksitiikeriksi” kutsutussa komentajassa al-Hassanissa, jonka kuvia jaetaan ivallisesti. Sarkasmista huolimatta kapinallisten kannustajien mieliala on usein alakuloinen. Opposition ongelma on, että länsimaat ovat haluttomia puuttumaan sisällissotaan, vaikka Syyrian hallituksen monia sotarikoksia on dokumentoitu. Edes netissä jaettavat kuvat siviiliuhreista tai YK:n päämajassa ollut näyttely Syyrian vankiloissa kuolleista eivät ole johtaneet presidentti Assadin vastaisiin väliintuloihin tai rauhanturvaoperaatioihin. soDan jatkuMinen ja voimaton protestointi onkin katkeroittanut monia opposition tukijoita. Syyrian hallitusta kohtaan tunnettu inho ja viha näkyvät siinä, miten osa oppositiosta on ryhtynyt jakamaan ja hurraamaan kapinallisryhmien videoita. Kaikkein näyttävintä videopropagandaa tuottavat jihadistiryhmät, jotka eivät edes halua ulkovaltojen väliintuloa ja uskovat ainoastaan aseellisiin ratkaisuihin. Osa oppositiosta ei kuitenkaan enää välitä siitä, kuka Assadia vastaan hyökkää, kunhan sen tekee joku. Tämä puolestaan pelaa suoraan hallituksen kannattajien pussiin. He voivat valita kirjavasta oppositiosta jyrkimmät mielipiteet ja julistaa, että tätä mieltä ovat kaikki kapinallisten tukijat.
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 TEKSTI ANITA hArTIKAINEN KUVA NELLA KESKI-OJA ”HARRASTAjIEN KANSSA OLEN VApAA” Turun ylioppilasteatterin vieraileva ohjaaja Juha Hurme on luonnontieteisiin hurmaantunut rationalisti, jota inhottavat parrakkaat Väinämöiset. Kulttuuri iirten rapina Turun ylioppilasteatterin ullakolla rytmittää teatteriohjaaja Juha Hurmeen öitä. ”Asun täällä aina ohjaustyön ajan”, Hurme kertoo ja esittelee pölyistä takahuonetta. Lokakuun puolivälissä ensi-iltansa saanut Kakaja Raznitsa on jo Hurmeen kuudes ohjaustyö Turun ylioppilasteatteriin (TYT). Taival talossa alkoi Tšehovin Lokilla vuonna 1987. ”Kolmen vuoden päästä täytämme 60 vuotta, teatteri ja minä. Olisikohan sitten yhteiset juhlat?” Konkari kaipaa harrastajien pariin, vaikka ovet ovat avoinna myös ammattilaisteattereihin. Juha Hurme ei pyöriviä näyttämöitä kaipaa, sillä teatterin Suomen kieli ja kalevalamitta ovat maahanmuuttajien meille tuomia ”. H vahvuus on näyttelijässä. ”Harrastajien kanssa olen täysin vapaa. On helppo hengittää ja käynnistää luova prosessi, kun ei ole tulosvastuuta.” Hurmeen mukaan TYT on vakiinnuttanut paikkansa ylioppilasteatterien parhaimmistossa. Harrastajien taso on noussut ja ”rällääminen” erotettu teatteritoiminnasta. ”Jälkiturkkalainen levoton anarkia on taittunut paremmin organisoituun toimintaan. Ehkä omallakin työllä teatterissa on ollut vaikutusta tähän kehitykseen.” Juha Hurmeen uuden näytelmän venäjänkielinen nimi Kakaja raznitsa tarkoittaa ’hällä väliä’. Tapahtumat käynnistyvät, kun ukrainalainen tiedustelupartio sattuu keskelle Kalevalan luomismyyttiä. Lempeän humoristisen ote johdattaa yleisön halki tuttujen tarinoiden. Sanallinen perinteemme on saanut ohjaajasta otteen. Parhaillaan Hurme työstää kansanrunoudesta romaania ja Lemminkäisestä näytelmää Kansallisteatteriin. ”Sukupolveamme lyötiin koulussa niin rajusti Kalevalalla päähän, että meni 50 vuotta toipua nelipolvisen trokeen tuottamasta tuskasta.” 1800-luvun nationalistinen kuvataide on hallinnut Kalevala-kuvauksia. Aikaisemmin esteettiset kliseet partoineen kaikkineen inhottivat Hurmetta. Nyt ohjaaja korostaa, ettei Kalevala-näytelmien
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 ”hirveys” ole runouden vika. ”Estetiikka perustuu käsitykseen, että Väinämöiset ja muut ovat olleet oikeasti olemassa. Se on naurettavaa ja barbaarista kaunokirjallisuuden väärinkäsittämistä. Asian purkaminen on ollut suuri ilo.” kansanRunouDen naiset ovat itsenäisiä ja vahvoja. Feministiksi julistautuvan taiteilijan mukaan arvostus viittaa siihen, että rivejä on luonut suuri määrä naisia. Kalevalasta julkaisematta jääneitä runoja on onneksi säilynyt arkistoissa. ”Lauluissa on puhtaasti feministisiä runoja kuten Pillun ylistyslaulu , joka lauletaan näytelmässä. Tietenkään Lönnrot ei voinut julkaista sitä missään.” Kansanrunoudessa miehet tunaroivat ja itkevät, mutta kääntävät sen vahvuudekseen. He näyttäytyvätkin ennemmin taitavina käsityöläisinä kuin jaloina sankareina. ”Konfliktit ovat inhimillisiä. Lemminkäinen suuttuu, kun ei saa kutsua jatkoille. Sitten miekkaillaan.” huRMe haRMittelee kristinuskon oppien demonisoineen kehon ja seksuaalisuuden. Luterilaisuuden rantauduttua Suomeen kansanrunouden korvasivat loppusoinnulliset virret, joissa veisattiin maallisesta kärsimyksestä ja perisynnin saastuttamista sukuelimistä. ”Rivoudesta ei ole kansanrunoudessa häivääkään. Sukuelimet olivat elimiä siinä missä muutkin.” Kristinuskon lisäksi suomen kieli on tuontitavaraa. Hurmeen mukaan se on hyvä muistaa ajassa, jossa rasismi ja fasismi kasvattavat suosiotaan. ”Suomen kieli ja kalevalamitta kehittyivät ja säilyivät täällä, mutta ne ovat maahanmuuttajien meille tuomia juttuja.” teatteRin aMMattilaiseksi Hurmeella on yllättävä tausta. Luovaa alaa ohjaaja ei ole opiskellut päivääkään. ”Teatterikorkeakoulun olen käynyt niin, että olen opettanut siellä säännöllisesti kursseja kahdenkymmenen vuoden ajan.” Alun perin Hurmeesta pitikin tulla biokemisti. Hän opiskeli luonnontieteitä Turun yliopistossa, kunnes tutustui Jumalan teatterissa yleisöä järkyttäneeseen näyttelijään Jari Hietaseen. Yhdessä kaksikko päätyi kirjoittamaan kahdessa kuukaudessa viisi näytelmää, joita he tarjosivat teattereille. ”Se oli senaikaista hulluutta. Ihan megalomaaninen meininki.” Kahden kohdalla tärppäsi, ja parivaljakko ohjasi näytelmät Seinäjoen ja Kajaanin kaupunginteattereihin. Pian sen jälkeen Hurme sai kiinnityksen Kuopion kaupunginteatteriin. ”Yhtäkkiä sain palkkaa tästä ihanasta harrastuksesta.” Se oli menoa. Luonnontieteiden opinnot jäivät kesken, mutta rakkaus tieteeseen säilyi. ”Maailmankuvani on rationalistisen tieteellinen ja hyvin luonnontieteellinen. Minusta on kuitenkin hienoa, että se yhteisö, jossa olen vuosikymmeniä toiminut, on ylioppilasteatteri.” • Juha Hurmeen mukaan luova prosessi on helppo käynnistää, kun ei ole tulosvastuuta.
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 HAAVEENA OMA OpETUS TEKSTI NELLA KESKI-OJA KUVAT SATU NUrmI Akateemisesti koulutetut wixarikat ovat palanneet yhteisöönsä opettajiksi. S ameat lätäköt täplittävät kuoppaista vuoristotietä. Sen päässä nököttää tiilestä ja aaltopellistä rakennettu vaatimaton talo. Olemme piskuisessa 300 asukkaan Santa Catarinassa, meksikolaisen wixarika-alkuperäiskansan vuonna 2009 perustamalla lukiolla. Lähimpään suureen kaupunkiin Guadalajaraan on noin 10 tunnin ajomatka. Puitteet ovat yksinkertaiset. Valokate siivilöi luokkaan vihreää valoa, ja tietotekniikka päntätään vanhentuneilla tietokoneilla. Opetettavia aineita ovat muun muassa englanti, espanja, matematiikka sekä wixarikan kieli ja kirjallisuus. Rahasta on jatkuvasti pulaa. Koska Nueva Colonian lukiolla on yksityiskoulun status, se ei saa valtiolta taloudellista tukea. Päinvastoin. Lukio pulittaa opetushallinnolle kaikista oppilaiden suorituskirjauksista. Lisäksi opettajat ovat usein joutuneet työskentelemään palkatta. Jos koulu olisi julkinen, valtio maksaisi ainakin opettajien palkat. Nueva Colonia on yrittänyt saada julkisen oppilaitoksen statusta – turhaan. Kielteisen päätöksen syyksi paikalliset epäilevät viranomaisten tiukentuneita asenteita alkuperäiskansoja kohtaan sekä halua näpäyttää yhteisöä alueelle kaavaillun tiehankkeen torppaamisesta. ”Itse asiassa tiehankkeesta suivaantuneena yhteisö alkoi järjestelmällisesti luoda omaehtoisen kehityksen malliaan, johon myös oman lukion perustaminen kuuluu”, kansainvälisten asioiden asiantuntija Satu Nurmi taustoittaa. Hän seuraa TYYn kehitysyhteistyöhankkeen etenemistä. koska julkisen koulun asemaa ei ole saatu, Santa Catarinan yhteisöä on pyydetty ryhtymään Guadalajaran yliopiston pilottikouluksi. Tarkoituksena on testata alkuperäiskansoille suunnattua koulutusohjelmaa, jossa lukio-opintoihin yhdistetään ammatillista opetusta. Aamulla vuorossa olisivat akateemiset aineet, iltapäivisin käsityöt ja metsänhoito. Opettajien keskuudessa pilottikouluun suhtauduttiin ristiriitaisesti. Yhtäältä yhteisöön on nyt mahdollisuus saada kunnon resursseilla toimiva ja ammattiopetusta antava lukio. Toisaalta pilotin alle hautautuu wixarikojen itse visioima lukiomalli. ”Aika näyttää, miten käy”, Nurmi kertoo. • TYY on tehnyt kehitysyhteistyötä wixarikojen kanssa vuodesta 1997. Viranomaisten nuiva asenne alkuperäiskansaa kohtaan estää wixarikayhteisöä saamasta lukiolleen julkisen koulun statusta. TYY tukee yhteisöä kehitysyhteistyönä. Koulun koordinaattori Claudio de la Rosa Valdez on itsekin wixarika. Suunnitellussa oppimateriaalissa hyödynnetään wixarika-kulttuuria. Vaatimaton lukio sijaitsee 300 asukkaan vuoristokylässä.
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2016 “Ei se ollut tulos, jota itse toivoin” Nimi: ”Hankalasta kumppanuudesta avioeroon? Tilastollinen tutkimus euroskeptisyyden luonteesta ja Britannian EU-jäsenyyden tulevaisuudesta” Tuskaisuus: Voimabiisi: Kaikki Hans Zimmerin musiikki TeKsTi WILhELmIINA PALONEN KuvA NELLA KESKI-OJA Gradu kun valtio-opin opiskelija Marja Heinonen oli vaihdossa Skotlannissa, paikalliset väittivät olevansa saarivaltion EU-myönteisimpiä. Heinonen halusi tutkia, onko asia todella näin. ”Minulla on vähän pakkomielle Britanniaa kohtaan. Jotain siihen liittyvää oli tehtävä.” Heinonen palasi Suomeen, ja graduseminaarissa aihe laajeni tilastolliseksi tutkimukseksi brittiläisen euroskeptisyyden luonteesta. Kansanäänestys EU-jäsenyydestä varmistui vasta työn aloittamisen jälkeen. Gradu valmistui tänä keväänä juuri ennen Brexit-äänestyksen toteutumista. Heinonen kiittelee vuoden kestänyttä graduseminaariaan ja erityisesti työtä ohjannutta professoria Henri Vogtia. Viimeiset puoli vuotta Heinonen urakoi itsenäisesti ja istui tiiviisti ATK-luokassa. ”Olihan se tosi raskasta, ei sitä voi kieltää.” tutkielMassa ei suoRaan ennustettu kansanäänestyksen tulosta, mutta siinä ilmeni, että euroskeptisyyden taustalla eivät ole niinkään sosioekonomiset tekijät, vaan jäsenyys on identiteettikysymys. Moni asiantuntijoista ennakoi, että Brexit ei toteudu, koska taloudelliset argumentit puhuivat selvästi unionissa pysymisen puolesta. Heinonen oli kuitenkin epäilevä. Identiteetin, euroskeptisen median ja maan poliittisen eliitin vaikutukset näyttivät voimakkailta. Heinonen nauraa kysymykselle, oliko miellyttävää huomata olleensa oikeassa. Sitten hän vakavoituu. ”Ei se ollut tulos, jota itse toivoin.” Kun vaalitulokset selvisivät juhannuksena keskellä yötä, Heinonen luki ne verkosta. Heti aamulla hän otti yhteyttä paikallisiin ystäviinsä. He olivat kaikki järkyttyneitä. Gradu sai kuitenkin hyvää palautetta ja kiitosta tarkastajilta. ”Vähän liian paksu siitä kuitenkin tuli.” • GRADU