8/2017 s. 12 HYÖNTEISIÄ NASSUUN! Suolistobakteerit kiittävät VERKON KUOKKAVIERAAT Mainetta havittelevat hakkerit s. 14 HYPPY TUNTEMATTOMAAN Täyskäännös uuteen ammattiin s. 31 Turun yliopisto syntyi itsenäisyyden alkuhuumassa TIEDON VALOA s. 8
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 ”Uraa on vaihdettava, koska entinen työ kerta kaikkiaan katosi.” Pääkirjoitus K Mutkan kautta maisteriksi Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 14 Hyppy tuntemattomaan. Suvun pitkistä perinteistä huolimatta Heikki Huhtasen päätös ryhtyä viljelijäksi ei ollut helppo. ymppiluokalta yliopistoon pusertanut työläisperheen tytär, kulttuuriperintöä pänttäävä Mr. Finland, levykaupan hommat maatilaan vaihtanut viidennentoista sukupolven viljelijä sekä isä, joka haki poikansa kanssa oikeustieteelliseen – ja aikoo nyt valmistua pikavauhtia (s. 14). Aikuisena alaa vaihtavia on paljon, vaikka mielikuvissa opiskelija solahtaa helposti parikymppisten haalarimereen. Kaiken kaikkiaan Turun yliopiston opiskelijoista yli 30-vuotiaita on vajaa 30 prosenttia (s. 19). Kampuksella heihin törmää toki harvemmin kuin hetki sitten ylioppilaslakin saaneisiin. Elämässä voi olla jo perhe, työ ja koti jossain ihan muualla. SikSi onkin virkiStävää, että ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa eniten ääniä nappasi juuri hoitotiedettä opiskeleva Olli Haapala (TYY Terveeksi), jonka tärkein vaaliteema oli etäopiskelun tukeminen: ”Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua opiskeluun. Ei pelkästään meillä ulkopaikkakuntalaisilla vaan myös eri elämäntilanteessa olevilla: vaihto-oppilailla, sairaana olevilla tai perheellisillä.” Haapalan pääaine on mainio esimerkki toisenlaisesta opintopolusta; suurimmalla osalla hoitotieteen opiskelijoista on taustalla amk-tutkinto, joten kurssikaverit ovat vähän muita vanhempia ja usein ulkopaikkakuntalaisia. JokaiSen alanvaihtaJan tarina on uniikki, mutta niitä kaikkia yhdistää hyppy tuntemattomaan. Sellainen riski otetaan harvoin kepein perustein. Oikeustieteen seniorifuksiksi päässeen Jari Aaltosen on vaihdettava uraa, koska entinen työ kerta kaikkiaan katosi. Avoimen yliopiston opinnot varmistivat pääsyn uuteen alkuun. JatkoSSa entiStä useampi opiskelija valitaan yliopistoon ensikertalaiskiintiössä. Onkin mahdollista, että muiden hakijoiden keskuudessa avoimesta yliopistosta tule aikaisempaa suositumpi reitti akatemiaan. Muutos voi olla yllättävän nopea. Mitä pikemmin avoimen yliopiston kehitystyö alkaa, sen parempi.
5 4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 SISÄLLYS 8/2017 Hyppy tuntemattomaan. Kun vaihtaa alaa, joutuu oppimaan uuden identiteetin. Turun yliopistossa kandiksi opiskelee reilu tuhat yli 30-vuotiasta. Kärhämä perustuslaista. Tulkinnoista väitellään rajusti. Mr. Kampus. Mitä kuuluu 90-luvun superjulkkikselle Juha Ahlgrenille? Edustajistovaaleissa selvä voittaja. Tiedekuntien listat vahvistavat asemiaan. Puistoista keikoille. Mummin kullat -yhtye hamuaa kohti isoja lavoja. ”Sitä voisi viilata loputtomiin”. Hyönteisistä iloa suolistobakteereille. Porin kampukselta: Mr. Finland 1991 Juha ahlgren kertoo urastaan ja paluusta yliopistoon (s. 24). Porista ja raumalta kuusi opiskelijaa edustajistoon (s. 26). Biologian opiskelija Otto Selenius tutki gradussaan hyönteisistä saatujen ravintoaineiden vaikutusta ihmisten suolistobakteereihin (s. 31). NUMERO 8/2017 1.12.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJA Nelli Lapintie KAnsiKuvA Emmi Nieminen ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 8 500 kpl. 24 11 26 KANSI ”Tämä oli valkoinen yliopisto ja valkoiseksi yliopistoksi tämä tehtiin.” Kari Immonen Sivu 8 Turusta huipulle. Suomen opiskelijapolitiikkaa johtavat ensi vuonna turkulaiset. Näin syntyi valkoinen yliopisto. Itsenäisen Suomen alkuhuumassa. Oma koti. Elli Kostiainen asuu puolisonsa ja tyttärensä kanssa Härkämäessä. Kuokkavieraat. Hakkerit koettelevat Turun yliopiston tietoturvaa vuosittain. www.TYLKKARI.fI Paula Vesala: ”Ei ole mitään tekosyytä jatkaa kolonialistisia ja rasistisia representaatioita taiteessa” Paula Vesala ruotii, mikä toimii Los Angelesin ja mikä Helsingin teatterikoulutuksissa – ja milloin suomalaisen taidekentän on syytä hävetä. Kommentti: Opiskelijallakin on oikeus kotirauhaan Onko huoltomies käynyt kotonasi ilmoittamatta? Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) toimitusjohtajan Kalervo Haverisen mielestä syynä voi olla, että ”viesti on eteisen lattialla, jossa sen yli kävellään monta kertaa ja heitetään lopulta avaamatta roskiin”. Nämä jutut vain verkossa: Pori 6 8 ”Kun aloimme tehdä remonttia nykyiseen kotiimme, tekemäni raskaustesti näytti positiivista tulosta.” Elli Kostiainen Sivu 11 28 31 Vii Vi H uu sk a 20 12 19 PE PP i H EL LE N Ju H a La ur iLa Olli Haapala (TyTe) on edustajistovaalien ääniharava: ”Vetää hiljaiseksi” Hoitotieteen opiskelija Olli Haapala sai Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajistovaaleissa suurimman henkilökohtaisen äänipotin: 146 ääntä. ”Meiltä ei ollut hoitotieteen laitoksella ketään edes ehdokkaana viime kaudella.” N EL Li La PiN TiE 14
7 6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 ulevana vuonna turkulaisen opiskelijan rinnassa saa läikähtää kotiseutuylpeys. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksen puheenjohtaja Miika Tiainen, 23, valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi. Päätös on historiallinen, sillä puheenjohtajan virkaan astuu toista kertaa peräkkäin turkulainen. Tiainen seuraa tehtävässään TYYn Riina Lummetta. Lummetta edeltävä TYY-taustainen puheenjohtaja löytyy peräti kahdenkymmenen vuoden takaa. Suomen lukiolaisten liiton (SLL) puheenjohtajan kenkiin astuu puolestaan viime keväänä Puolalan lukiosta ylioppilaslakin ja paikan Turun kaupunginvaltuustossa napannut Alvar Euro, 19. Molemmat ovat vahvoja nuoria poliitikkoja, mutta ei liene sattumaa, että he tulevat juuri Turusta. Kevään kuntavaaleissa nuoret ehdokkaat menestyivät hienosti ja marraskuisten TYYn edustajistovaalien äänestysprosentti oli Suomen korkein. Euro ja Tiainen uskovat, että Turun vahva opiskelijakulttuuri tarjoaa otollisen kehitysalustan poliitikonaluille. ”Täällä on vahva poliittisen osallistumisen kulttuuri. Näin muualta muuttaneelle on vaikuttanut siltä”, Tiainen pohtii. Myös perinteillä on roolinsa: Turusta ponnistaviin huippupoliitikoihin kuuluvat esimerkiksi Li Andersson (vas.), Petteri Orpo (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.) sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö. KÄSITYS OPISKELIjOISTA ON VANHENTUNUT Mitä Suomen opiskelijoille kuuluu? Opiskelijat ovat keskimäärin ihan okei, Tiainen uskoo. Osalla menee kuitenkin todella huonosti. ”Opintotukileikkaukset koskevat niitä, joilla oli jo valmiiksi kaikista tiukinta.” Tiainen muistuttaa, että monien opiskelijoiden pitää tehdä töitä opintojen ohessa. Tästä syntyy jatkuva paine suoriutua. Myös tukimuutokset luovat epävarmuutta. ”Mielenterveysongelmat ovat pysyneet opiskelijoilla suhteellisen samana vuosien saatossa, mutta stressin määrä on lisääntynyt valtavasti 2010-luvulla.” Valtionjohto ei ole Tiaisen mielestä huomioinut tilannetta lainkaan. ”Opiskelijuuden diskurssi on jämähtänyt aikoihin, jolloin yliopistoissa oli vielä jatkuva opinto-oikeus, vaikka opiskelijan suhteellinen asema yhteiskunnassa on heikentynyt ja kilpailutilanne kiristynyt.” KOULUTUS ILMAISEKSI Ensi vuonna yksi SYL:in pääteemoista tulee olemaan maksuton koulutus. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille rapsahtaa nykyään lukukausimaksut. ”Mielellään näkisimme, että maksut poistuisivat. Tällä hetkellä siihen ei taida olla mahdollisuutta, joten pidämme ainakin maksuttomuuden sanomaa esillä”, Tiainen sanoo. Maksullinen opiskelu puhuttaa myös lukioissa. Suomen lukiolaisten liiton laskelmien mukaan lukion kirjat kustantavat kolmen vuoden urakan aikana 1 850 euroa. Alvar Euro uskoo, että opintojen digitalisoiminen auttaa maksuttoman toisen asteen saavuttamisessa. ”Digitaaliset oppimateriaalit kehittyvät koko ajan: niiden mahdollisuudet ovat rajattomat. Tässä Turku voisi olla todella suuri edelläkävijä.” SLL:n puheenjohtajuuden lisäksi Euron työnkuvaan kuuluu Turun kehittäminen. Hänet valittiin viime keväänä Turun kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listalta yhtenä Suomen nuorimmista valtuutetuista. Pestissä on riittänyt opeteltavaa, mutta työilmapiiri on ollut rohkaiseva. ”Olen yllättynyt, miten hyvin minut on otettu vastaan. Ei ole ollut semmoista ’olet tuommoinen nuori pikkupoika, et tiedä mitään’ -asennetta.” • T Suomen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tulevat ensi vuonna Turusta. TeksTi NELLI LAPINTIE kUVA NELLA kEskI-ojA TURUSTA HUIPULLE Miika Tiainen (vas) nousee Suomen ylioppilaskuntien liiton johtoon, Alvar Euro puolestaan Suomen lukiolaisten liiton puheejohtajaksi.
9 8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TeksTi NELLA kEskI-ojA kUVA TURUN YLIoPIsTo Turun yliopisto sai alkunsa itsenäisen Suomen alkuhuumassa. Varat instituutioon kerättiin kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla: lahjoituksina rahvaalta. Gallup ”Keskitytään hirveästi sotaan, mutta ei siihen, miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio. ” Mikä asia jää liian vähälle huomiolle itsenäisyyden juhlinnassa? ”Ei tule mieleen. Joka paikassa mainostetaan Suomi 100 -tuotteita: on käynyt selväksi, että on tärkeä vuosi.” ”Suomen kansainvälistä asemaa tulisi tuoda enemmän esiin. Toivoisin rohkeampia avauksia kv-politiikasta.” TeksTi & kUVAT NELLI LAPINTIE TYYn hallitukselta Saara Sahinoja taloustiede Aleksi Eskola tietotekniikka Waltteri Heino poliittinen historia uomessa oli 1900-luvun alussa vain yksi yliopisto: Helsingissä sijaitseva Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Tämä herätti huolta Suomen suurruhtinaskunnan kansallismielisissä piireissä: mitä jos yliopisto venäläistetään ja siitä tehdään Venäjälle uskollisten virkamiesten valmistamo? Pelko ei ollut turha, sillä kaava oli jo toistunut useissa keisarikunnan reunamaiden yliopistoissa. Ratkaisu oli selvä. Tarvittiin uusi, täysin suomenkielinen ja yksityinen yliopisto, johon venäläiset eivät pääsisi yhtä helposti käsiksi. Paikaksi kaavailtiin muun muassa kansainvälistä Viipuria, mutta lopulta voiton vei Turku, joka oli maan toiseksi suurin kaupunki ja keskeinen portti lännen vaikutteille. Sopiva hetki koitti vuonna 1917, kun Venäjää ravisteli helmikuun vallankumous. Marraskuussa kansallismieliset vaikuttajat perustivat Turun Suomalaisen Yliopistoseuran, jonka tehtävä oli organisoida varojen keräystä yliopiston perustamiseksi. Suomen itsenäistyminen joulukuussa ja erityisesti kevään 1918 sisällissota sekoittivat suunnitelmat. Huoli Venäjästä kaikkosi, mutta nyt sen tilalle kumpusi pelko ruotsin vaikutusvallan kasvusta. Turkuun oli ryhdytty perustamaan Åbo Akademia. Suomenkielisen sivistyneistön mielestä kaupungissa ei tietenkään voinut olla vain yhtä yliopistoa, jos ainokainen olisi ruotsinkielinen. Helsingissä yliopiston opettajakunta oli yhä voimakkaan ruotsinkielinen, ja monilta tieteenaloilta puuttui suomenkielinen opetus kokonaan. Oli puolustauduttava, jotta Turusta ei tulisi luonteeltaan liian ruotsalaista. Rahankeräyksessä talonpoikiin vedottiin pyytämällä lahjoituksia suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittämiseksi. Tavalliselle kansalle yliopisto antaisi mahdollisuuden kouluttaa jälkikasvuaan suomeksi maassa, jota pyöritti suurelta osin ruotsinkielisen virkamiehistö. Keräystavoite saavutettiin muutamassa vuodessa, ja lahjoittajia oli lopulta 22 040. Tästä viestii tänäkin päivänä yliopiston päärakennuksen seinässä oleva teksti: ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”. SiSälliSSota MuokkaSi asenteita myös toisella tapaa – tosin Turun yliopiston perustajille kysymys ei ollut sisällissodasta vaan vapaussodasta. Sodan jäljiltä valkoisen Suomen sivistyneistö oli hyvin pettynyt kansaan, jonka idealisoitu kuva oli saanut ratkaisevan särön. Yliopistoa oli kaavailtu juuri kansan sivistäjäksi, mutta sota paljasti, että kansa, jota olisi pitänyt sivistää, olikin aivan toisenlainen kuin oli luultu. Eino Leinon Turun Suomalaiselle Yliopistolle vuonna 1920 kirjoittama juhlaruno Vapauden valjetessa päättyy säkeisiin: ”Kun maassa on hätä, kun kansa on mätä, sanat saamme me tietäjäin suista.” Tietäjäin yliopisto oli taho, jonka tehtävänä nähtiin uuden kansan rakentaminen – kansan, joka täyttää aikaisemmin olemassa olleen ihanteen. Turun yliopiston perustajat eivät nimittäin kokeneet, että kapina olisi kyseenalaistanut heidän aatemaailmaansa. Olihan Suomen toisaalta pelastanut se todellinen, talonpoikainen kansa, jolta lahjoitusrahatkin kerättiin. Sivistystoiminnan avulla punaiset saataisiin harharetkiltään takaisin isänmaan tielle. Kulttuurihistorian professori emerituksen Kari Immosen mukaan kaikki yliopiston alkuvaiheen toimijat asemoituivat radikaalisti kansallismieliseen oikeistoon. Näin sosialismin vastaisuudesta tuli kolmas Turun yliopiston aatteellista kivijaloista. ”Tämä oli valkoinen yliopisto ja valkoiseksi yliopistoksi tämä tehtiin.” Keskeistä sosialismin vastustamisessa oli ajatus yksityisestä yliopistosta, joka oli Immosen mukaan voimakkaasti ideologinen ja valtionvastainen käsitys: ”Tieteen vapaus oli mahdollista erityisesti valtiosta riippumattomassa toiminnassa. Valtio saattoi joutua milloin kenenkin hanttapulin haltuun.” Arvot näkyivät myös nimityksissä. Kun Turun yliopisto sai lahjoituksena kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden professuurin, virkaan valittiin lahjoittajan vaatimusta noudattaen runoilija ja filosofian maisteri V. A. Koskenniemi. ”Nimitysprosessissa oli vahvasti mukana kevään 1918 perintö. V. A. Koskenniemi oli silloin valkoisen Suomen ykkösrunoilija. ” Turun yliopisto syntyi siis kolmelle kivijalalle: ensin Venäjä-vastaisuudelle, sitten ruotsalaisvastaisuudelle ja lopulta sosialismin vastaisuudelle. Aatteelliset juuret näkyivät yliopiston toiminnassa vuosikymmenien ajan. • Juttua varten on haastateltu myös historian professoria Vesa Varesta. S YLIOPPILASKUNTIEN ehkä keskeisin tehtävä on edunvalvonta – eli vaikuttaminen yliopistoon ja yhteiskuntaan. Ajoittain käydään kuitenkin keskustelua siitä, mihin ylioppilaskunta saa ja ei saa ottaa kantaa. Koulutuspolitiikan lisäksi teemme työtä mm. kaupunkija sosiaalipolitiikan parissa. Ensimmäisiin lukeutuvat esimerkiksi liikenneyhteydet ja palvelut, jälkimmäisiin toimeentulo ja asuminen. MILLAISIIN ASIOIHIN TYY on ottanut kantaa kuluneen vuoden aikana? Olemme kampanjoineet opintorahan huoltajakorotuksen puolesta ja osa-asunnon normia vastaan. Olemme työskennelleet viihtyisämmän kampusalueen ja toimivamman joukkoliikenteen eteen. Turkulaisten opiskelijoiden yhteisvoimin olemme pitäneet meteliä harjoittelupaikoista, yöbussilinjoista ja sosiaalisesta luototuksesta. Kevään vaaleissa kannustimme nuoria asettumaan ehdolle ja äänestämään. TYYN VAIKUTTAMISTYÖ ei ole mielivaltaista. Emme ota kantaa Turun konserttitalon remonttiin tai Hirvensalon yleiskaavaan, vaikka varmasti on opiskelijoita, jotka kokevat nämä asiat henkilökohtaisesti tärkeinä. Toimintaamme ohjaa edustajisto, joka päättää ylioppilaskunnan suuntalinjoista. Vaikka kaikki vaikutustyö ei suoraan liity opiskeluun, liittyy se kiinteästi opiskelijan elämään. JANNE SALAKKA, sosiaalipoliittinen vastaava TURUSSA Akateeminen KarjalaSeura (AKS) hallitsi ylioppilaskuntaa 1920–1930-luvuilla. Siinä, missä AKS:llä oli Helsingissä myös vastavoimia, Turussa asiasta ei edes keskusteltu. Ylioppilaskunta katsoi, että maan ainoan suomenkielisen yliopiston ylioppilaskuntana sillä oli erityinen velvollisuus taistella suomalaisuuden puolesta. Taistelua ohjaavat periaatteet koskivat esimerkiksi punaisuudesta puhdistetun kansan rakentamista, aitosuomalaisuutta ja Suur-Suomi-aatetta. Opiskelijat pyrkivät esimerkiksi aktiivisesti vastustamaan ruotsinkielisen ylioppilasnuorison pyrkimyksiä, ja välit Åbo Akademin opiskelijoihin olivat erittäin huonot. AITOSUOMALAINEN YLIOPPILASKUNTA Turun yliopistossa selvitetään kirjalähetysten ruuhkaa vuoden 1921 keväällä. ”Sivistystoiminnalla punaiset saataisiin harharetkiltään takaisin isänmaan tielle.” NÄIN SYNTYI VALKOINEN YLIOPISTO TYY ottaa kantaa, mutta ei mihin vain
11 10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TeksTi PIHLA HÄNNINEN kUVA NELLA kEskI-ojA Oma koti Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi Tiistaisin ja torstaisin klo 20.30-21.30 Perjantaisin klo 20.00 21.00 HINTA: 120 € KESTO: 19 harjoitusta, á 1 tunti HARJOITUSAJAT PERUSKURSSILLA: Katso tarkemmat ohjeet ja lisätiedot www.kravmagaturku.fi PAIKKOJA ON RAJOITETUSTI, JOTEN ILMOITTAUDU HETI MUKAAN! info@kravmagaturku.fi l puh. 0400 526 169 AIKA : Tiistaina 9.1.2018 klo 20.00 PAIKKA: TFC (Turku Fighting Center) Hakapellonkatu 2, 20540 Turku KRAV MAGA TURKU K-17 PERUSKURSSI ALKAA: ”PÄÄSYKOKEILLA on erittäin tärkeä merkitys juuri juristeiksi aikoville. Koulutus on vaativaa ja tekstimäärät suuria, joten pääsykokeisiin lukeminen on hyvää valmistautumista opintoihin”, Åbo Akademin oikeustieteen ainejärjestön Stadgan puheenjohtaja Nicole Ekman toteaa Studentbladetissa (2017). Ekman ja Stadgan valmennuskurssivastaava Emilia Rosenblad kertovat, että valmennuskurssit muodostavat myös suuren osan ainejärjestön taloudesta. ”Jos pääsykokeet poistuvat ja valmennuskursseja ei enää tarvita, täytyy meidän leikata toiminnastamme. Emme ole ehtineet miettiä niin pitkälle, koska emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan”, Rosenblad pohtii lehden haastattelussa. MUUT YLIOPPILASLEHDET koonnUT NELLI LAPINTIE TURISTIA kiinnostaa, mitä Petterille kuuluu. Arctic Reindeer Oy:n toimitusjohtaja Miia Merkku kertoo Lapin ylioppilaslehdessä (03/2017) huomanneensa Rovaniemen matkailijoissa asennemuutoksen. ”Tietoinen kuluttaminen on noussut, ja asiakkaita kiinnostaa porojen hyvinvointi. Kyllä porojen yksilöllisen kohtelun on nykyään välityttävä asiakkaalle.” Lapin yliopistossa toteutettavaan Eläimet ja vastuullinen matkailu: eläinten hyvinvointi liiketoiminnan kilpailutekijäksi -hankkeeseen haastateltuja kuluttajia on mietityttänyt eniten huskyt ja niiden käyttö eläinohjelmapalveluissa. ”Eri kulttuureista ja taustoista tulevat asiakkaat ymmärtävät eläinten hyvinvoinnin omista lähtökohdistaan käsin ja suhtautuvat näin ollen varsin eri tavoin eläinten käyttöön matkailussa”, Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutissa yliopisto-opettajana työskentelevä Minni Haanpää perustelee kuluttajaselvityksen tärkeyttä. “Kun aloimme tehdä remonttia, raskaustesti näytti positiivista” Asuu Härkämäessä puolisonsa Timon ja tyttärensä Ennan kanssa. Opiskelee ranskan kääntämistä. ELLI KOSTIAINEN, 25 Muutin nykyiseen kotiini puolitoista vuotta sitten Aninkaistenkadulta. Asuin siellä neljä vuotta yksiössä, mutta asunto alkoi käydä ahtaaksi kahdelle. Nyt jaan kotini puolisoni Timon ja yksivuotiaan tyttäremme Ennan kanssa. Kun aloimme tehdä remonttia nykyiseen kotiimme, tekemäni raskaustesti näytti positiivista tulosta. Silloin elämääni tuli kerralla monta isoa muutosta. Nykyiseen kotiini yhdistyy paljon Ennaan liittyviä muistoja. Omassa kodissani tärkeintä ovat ihmiset – ihmiset tekevät kodin. Minulle on tärkeää, että kotona on tilaa ja Ennalla on oma huone. Pidän siitä, että alue on rauhallinen. Lähellä on lenkkipolkuja, kauppaan pääsee viidessä minuutissa ja tyttärellämme on päivähoitopaikka naapuritalossa. Liikun bussilla, mutta hoidamme autolla isommat ostokset. Kesäisin pyöräilen. Minulle tärkein huonekalu on sohva, koska päivän päätteeksi siihen on hyvä istahtaa yhdessä. Sohvan vieressä on isoisäni tekemä sohvapöytä, jolla on tunnearvoa. Pidän vanhoista huonekaluista, koska ne luovat erilaista tunnelmaa. Meillä on myös olohuoneessa mökiltä tuotu ruskea retrojalkalamppu. En halua, että kotini näyttää Ikean kuvastolta. Erikoista kodissani on se, ettei siellä ole lainkaan huonekasveja. Niiden tilalla meillä on akvaario!
13 12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 arraskuussa 2011 Ylilauta sivustolle ilmestyi Hetudump.txt-tiedosto. Sen kautta yli 16 000 suomalaisen henkilötiedot vuotivat julkiseksi Suomen suurimmassa tietomurrossa. Mukana oli noin 4 000 Itä-Suomen yliopiston opiskelijan tiedot. Moni heistä haki itselleen luottokieltoa, jotkut kohauttivat harteitaan. Tilanteen vakavuus valkeni, kun huijarit ottivat henkilötietoja käyttöön. Henkilötunnuksilla ostettiin luotolla autoja ja kallista elektroniikkaa. Vaikka alkuperäinen tiedosto on aikaa sitten poistettu Ylilaudalta, ilmestyy siitä johonkin aina uusi kopio. ”MEILLÄ ON KÄYNYT PAREMPI TUURI” Voisiko sama tapahtua Turun yliopistossa? Yliopiston tietoturvapäällikön Mats Kommosen mukaan se on teoriassa mahdollista. ”Emme tiedä kaikkea, mitä palvelimilla tapahtuu. Jossain saattaa olla murrettavissa oleva palvelu.” Tietoturvapäällikkö arvelee, että Itä-Suomen yliopistossa käytössä saattoi olla vanhentunut järjestelmä, jonka takia tietomurto oli mahdollinen. ”Maailma on täynnä tahoja, jotka skannaavat internetiä läpi ja napsivat sieltä sivustojen vanhentuneet versiot. Meillä on käynyt lukuisia kertoja vastaavia murtoja, mutta järjestelmissä ei ole ollut tietoa, jota Itä-Suomessa sattui olemaan. Meillä on käynyt parempi tuuri.” Turun yliopiston järjestelmään tunkeutuvat hakkerit ovat usein mainetta havittelevia opportunisteja, jotka kokeilevat, kuinka moneen paikkaan onnistuvat murtautumaan. Hakkeri voi päästä samoilla murtautumisvälineillä sisään jopa tuhanteen eri palvelimeen. ”Itä-Suomen tapauksessa oli menty tarkoituksella sisään juuri tiettyyn järjestelmään, haettu tietyt tiedot ja päätetty laittaa ne jakeluun. Se oli kohdennettu murto, mikä ei ole yleistä. ” Kommonen arvioi, että Turun yliopiston palvelimiin onnistutaan tunkeutumaan vuosittain. ”Joskus ongelma huomataan nopeasti, mutta joskus kestää pitkään havaita, että järjestelmässä on jotain mätää. Sen vuoksi palvelimien tiukka ylläpito on välttämätöntä.” Yleensä ovea murtautujille raottaa huonosti ylläpidetty ja päivittämätön Wordpresstai Joomlajulkaisualusta. Ainejärjestöt tai tutkimusprojektit saattavat pystyttää sivustoja, jonka ylläpitäjä vaihtuu ja julkaisusta huolehtiminen unohtuu. Julkaisujärjestelmiä tulisi kuitenkin päivittää kuukausittain tai jopa viikoittain. ”Jos julkaisualustaa ei ole päivitetty puoleen vuoteen, se on luultavasti murrettu ja sivustolle on kertynyt niin iso päivitysrästi, että se pitää tehdä kokonaan uudestaan.” ”VOITTE TOKI ILMOITTAA POLIISILLE” Turun yliopiston pahin tietoturvamurto tapahtui vuosituhannen vaihteessa. Silloin hakkeri onnistui murtautumaan yliopiston palvelimiin ja soluttautumaan verkkopalvelimen pääkäyttäjäksi. Tekijä esitteli itsensä serbialaiseksi crackeriksi . ”Voitte toki ilmoittaa poliisille. Arvatkaa vaan, millaisia ne ovat Serbiassa”, hakkeri viestitti it-tuelle. Mats Kommosen mukaan iskun jälkien siivoaminen oli iso operaatio. ”Haavoittuneet palvelimet rakennettiin uudelleen ja kaikki salasanat vaihdatettiin – jokainen joutui hakemaan yliopiston tiskiltä uuden. Siinä laitettiin 10 000 ihmistä liikkeelle.” Tänä päivänä vastaava murto on Kommosen mukaan lähes mahdoton. ”Yliopiston sadat palvelimet on eristetty ulkomaailmasta perusteellisesti. Niissä on tietty reikä, mistä käyttäjät pääsevät käsiksi palveluihin. Ylläpitokäyttöoikeuksia suojataan hyvin.” Pääsääntöisesti tietokoneiden murtamiseen on kaksi väylää. Yksi tapa on haittaohjelma, joka käyttää koneen heikkouksia hyväkseen. Yleisin keino on huijata käyttäjää tekemään jotain, mikä murtaa koneen tietoturvan. Tiukasti valvottujen ylläpito-oikeuksien ansiosta yliopiston tietokoneille ei voi vahingossa ladata haittaohjelmia. Yleisin tietoturvauhka onkin se, että käyttäjät eivät huolehdi kunnolla tunnuksistaan ja salasanoistaan. ”Käyttäjätunnusta itsessään emme voi suojata samalla tavalla”, Kommonen huomauttaa. Vääriin käsiin päätyneet käyttäjätunnukset havaitaan, kun niitä käytetään runsaasti esimerkiksi toisella puolella maailmaa tai kun niiden avulla lähetetään roskapostia ja huijausviestejä. Kommosen mukaan väärinkäyttöä havaitaan kuukausittain. ”Käyttäjätunnuksia päätyy vääriin käsiin monesti useita kerralla, jos yliopistolle on saapunut tavallistakin uskottavamman näköisiä huijausviestejä.” Keväällä 2018 astuu voimaan Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus. Se vaikuttaa etenkin siihen, miten yritysten tulee huolehtia henkilötiedoista. Mats Kommonen muistuttaa, että yliopiston tai valtion täytyy huolehtia tietoturvasta vielä tarkemmin kuin kaupallisten yritysten. Tämä tulee ottaa huomioon palveluita ulkoistettaessa. Monien korkeakoulujen sähköpostit on esimerkiksi ulkoistettu jättiyhtiö Microsoftin Office 365 -palveluun. Turun yliopistossa sähköposteja ylläpidetään kuitenkin vielä paikan päällä. Kommosen mukaan Microsoftin sähköpostijärjestelmän tietoturva on hyvällä tasolla, mutta mahdolliseen tiedustelutoimintaan yliopistot eivät voi vaikuttaa. ”Amerikkalaisen palveluntarjoajan tietoihin on amerikkalaisella tiedustelupalvelulla pääsy.” Palvelujen harkitsematon ulkoistaminen voi pahimmillaan johtaa katastrofiin. Tänä vuonna niin kävi Ruotsissa. ”Ruotsalaisten agenttien henkilöllisyydet ovat saattaneet paljastua”, Dagens Nyheter uutisoi heinäkuussa. Lehti kertoi, kuinka Ruotsin kuljetushallituksen ajokorttirekisteri oli ulkoistettu teknologiayritys IBM:lle Tšekkiin. Yrityksen it-teknikoilla oli pääsy rekistereihin, vaikka heistä ei ollut tehty lainkaan turvatarkastuksia. Rekisterit sisälsivät ajokorttitietojen lisäksi muun muassa salaiseksi luokiteltua tietoa agenteista ja rikollisista. Skandaali johti hallituskriisiin. ”Ruotsin tapaus oli uniikki sen takia, että rekistereissä oli aidosti arkaluontoisia tietoja. Ei niitä olisi saanut antaa alihankkijalle”, Kommonen sanoo. • KUOKKAVIERAAT Hakkerit onnistuvat tunkeutumaan Turun yliopiston palvelimiin vuosittain. Suurin tietoturvauhka piilee vääriin käsiin päätyneissä käyttäjätunnuksissa ja vanhentuneissa julkaisuissa. TeksTi NELLI LAPINTIE KuvA BRUCE RoLFF/123RF sToCk PHoTo M ”VAKAVA VIRHE WPA2:ssa, hyökkääjät pystyvät sieppaamaan salasanoja ja paljon muuta”, tekniikkajulkaisu Ars Technica uutisoi lokakuussa. WPA2 on yleisin wifin salaamiseen tarkoitettu menetelmä. Se varmistaa, että langatonta internetiä voi käyttää turvallisesti ja yksityisesti. Belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkijat selvittivät, että salausmenetelmä ei kuitenkaan ole niin turvallinen kuin luultiin. Se on itse asiassa täynnä reikiä. ”Melkoinen pommi”, suomalainen tekniikkajulkaisu Tiivi otsikoi. Ars Technicassa epäillään, että suurta osaa wifi-yhteyksistä ei tulla korjaamaan. ”Suurin vaara WPA2-verkossa on vanhat kännykät. Ne jäävät ikuisiksi ajoiksi haavoittuvaisiksi laitteiksi ja niiden käyttäminen ei ole turvallista enää”, Turun yliopiston tietoturvapäällikkö Mats Kommonen sanoo. Halpoihin älypuhelimiin on saatavilla vain muutamia päivityksiä oston jälkeen. Kun vanhaa puhelinta ei voi päivittää, ei WPA2-heikkous korjaannu. Myös päivittämättömän puhelimen internet-selain altistaa haittaohjelmille. Kommosen mukaan jo iPhone 5:n käyttäminen on niin vaarallista, ettei sen wifiä tai bluetoothia tulisi kytkeä päälle. ”En käyttäisi mitään puhelinta, johon ei ole viimeisen kahden kuukauden aikana tullut päivitystä.” OLI VANHA PUHELIN yhteydessä sitten eduroamiin tai kotiverkkoon, dataliikenteeseen voi murtautua päivittämättömän laitteen kautta. Jos kotona on muita älylaitteita, esimerkiksi toinen puhelin tai vaikka leivänpaahdin, haittaohjelmat voivat levitä myös muihin laitteisiin. Yliopiston verkossa laitteet eristetään niin, että hyppimistä ei pääse tapahtumaan. Kommonen ei silti suosittele vanhojen laitteiden käyttämistä edes yliopiston verkossa. ”Kyllä niitä puhelimena voi käyttää, soittamiseen esimerkiksi.” VANHOISSA ÄLYPUHELIMISSA PIILEE TIETOTURVARISKI SUOJAA VERKKOYHTEYS VPN:llä (virtuaalinen erillisverkko). VPN ei ole välttämätön päivittäisessä surffailussa, mutta sen käyttö on tärkeää etenkin ulkomailla ja avointa wifiä käyttäessä. Turun yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen ilmaisen VPN:n, jonka voi ladata intranetistä. KÄYTÄ SISÄLLÖNSUODATUSTA aina tietokoneella. Internet-selaimen lisäosat, kuten Ghostery, estävät ja hallitsevat käyttäjästä tietoa kerääviä evästeitä. HUOLEHDI, että puhelimessasi on viimeisin päivitys. Vanhentuneella järjestelmällä toimiva laite ei ole enää turvallinen. UTU-MAILIEN välillä on turvallisempaa lähettää sähköposteja, kuin esimerkiksi utu-mailin ja Gmailin välillä. MIETI AINA, miksi ilmainen palvelu on ilmainen. Keneltä se saa maksun? Mitä tietoa se sinusta kerää, keille se tiedon myy, ja onko se sinulle hyvä asia vielä kymmenenkin vuoden päästä? Kaikki eivät myy pelkkää mainostilaa. Tähän liittyy sanonta: “If you are not paying for something, you are the product being sold”. TIETOTURVAPÄÄLLIKÖN VINKIT VERKKOON 1. 2. 3. 4. 5.
15 14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TUNTEMATTOMA AN HYPPY g Kun vaihtaa alaa, joutuu oppimaan myös uuden identiteetin. Kolme täyskäännöksen tehnyttä kertoo, mitä matka opetti. TeksTi MIIkkA RUsI KuvAT NELLA kEskI-ojA & jUHA LAURILA Kostea kesä kiusasi viljelijöitä. Myös Heikki Huhtasen pelloille kerääntyi paikoin vettä. uinka levykauppias ja kulttuurituotannon opiskelija päätyy yhtäkkiä maanviljelijäksi? Ohraa, kauraa, vehnää ja öljyhamppua viljelevä Heikki Huhtanen, 32, kertaa tarinaansa kotinsa keittiössä Loimaalla. ”Historia lähtee siitä, että olen täältä kotoisin. Tuossa viiden kilometrin päässä on meidän kotitila”, hän osoittaa. Yhdessä veljensä kanssa Huhtanen kuuluu peräti viidenteentoista sukupolveen, joka pitää samaa maatilaa. Huhtasen vanhempien kotona komeilee viiri, jossa on tärkeä vuosiluku 1604. Tuolloin Huhtasen esi-isät upottivat kenkänsä ja lapionsa Loimaan saveen. Suvun pitkistä perinteistä huolimatta päätös ryhtyä viljelijäksi ei ollut helppo. Nuorena maataloustyöt eivät vetäneet puoleensa, ja Huhtasen aiempi työpaikka Turussa Levykauppa Äxässä ehti jo vaikuttaa sellaiselta, johon voisi vakiintua. Eräänä kesälomana suunnitelmat kuitenkin vaihtuivat täysin. K ”Heikki Huhtanen kuuluu viidenteentoista sukupolveen, joka pitää samaa maatilaa.”
17 16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 ”Olin aivan paniikissa, että nyt on sattunut virhe.” Anu Neva g ”Leipäännyin ja totesin, että haluan jatkossa pitää kulttuurin vain harrastuksena. En tehdä siitä elantoa.” Huhtanen tarttui puhelimeen ja soitti Loimaan ammattija aikuisopistoon. Puhelu oli lyhyt, mutta sen jälkeen koko elämän suunta kääntyi. Tiistaisen keskustelun aikana Huhtanen sai käskyn torstaiaamuksi Loimaalle. ”Menin opistolle kahdeksalta. Siellä minulle sanottiin, että jos olet tosissasi, puolen tunnin päästä alkaisi viereisessä luokassa opinnot”, Huhtanen muistelee huvittuneena. Se oli aamu, jona vinyyli vaihtui viljelykseen. Opiskelu maaseutuyrittäjäksi alkoi. ”Onneksi olin sentään pomolle sanonut, että aion lähteä maanviljelyskuvioihin.” Tutkinnon suorittaminen oli kolmen vuoden intensiivinen jakso. Ikäero 25-vuotiaan aikuisopiskelijan ja 15-vuotiaiden nuorten välillä tuntui toisinaan melkoiselta kuilulta. ”Minusta tuli luokan isähahmo, joka patisti muita käyttäytymään kunnolla ja keskittymään opiskeluun”, Huhtanen naurahtaa. ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA MAALLA Uuden ammatin ja asuinpaikan kanssa sinuiksi pääseminen ei tapahtunut Heikki Huhtaselta yhdessä yössä. Nopea ulkoinen muutos vaati aikaa myös itsetutkiskelulle ja oman päätöksen kyseenalaistamiselle. ”Tähän on liittynyt tosi paljon kipuilua ja henkistä kamppailua. Vaikeuksien kautta olen muuttunut ihmisenä paljon.” Kokemustensa takia Huhtanen haluaa aktiivisesti rikkoa ajatusta kaupungin ja maaseudun välisistä rajoista ja ennakkoluuloista. ”Myös maalla on ennakkoluulottomuutta. Minullakin on naapuri, jonka kanssa puhutaan Pan Sonicin musiikista, käydään festareilla ja kuunnellaan kaikkea kilinkolinaa.” Ehkä paras esimerkki Huhtasen kaupunkija maalaisidentiteettien risteämisestä on kesäisin järjestettävä Metsämaan Pyramidipiknik. Se on Huhtasen ideoima pienoisfestivaali, jossa tarjoillaan lähellä tuotettua kotimaista ruokaa, vaihtoehtomusiikkia ja päättömiä tempauksia. Siis hieman kuin yhdysvaltalainen Burning Man -festivaali, mutta Loimaalla. Vapaaehtoisena pääsymaksuna tapahtumaan on kivi, jonka voi tuoda yhteisöllisen peltokivipyramidin rakennusaineeksi. ”Sain idean, kun ajoin tänne Turusta tekemään remonttia. Näin tien varressa mainoskyltin, jossa oli pyramidi, ja mietin, että tuollainen meidän pitää rakentaa.” Siltä istumalta Huhtanen soitti Metsämaan MTK:n eli Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton silloiselle p u h e e n j o h t a j a l l e , joka innostui yhdessä kasattavasta peltokivipyramidista välittömästi. Täytyyhän pellolta joka tapauksessa kerätä niitä kiviä. Ensi vuonna Metsämaan Pyramidipiknik järjestetään viidennen kerran. Suunnitelmat ovat ehtineet jo pitkälle. ”Aiomme paljastaa tulevaisuuden kansallispuvun”, Huhtanen iloitsee. AKATEEMISEN IDENTITEETIN VAIKEUS ”En ole ikinä ollut niin onnellinen. Kiljuin, kun kirje tuli postilaatikosta.” Jos yliopisto on lähettänyt paksun kirjeen ohuen sijaan, on saanut opiskelupaikan. Sen Anu Neva tiesi jo kolmen ohuen kirjekuoren kokemuksella. Siksi asia oli varma jo ennen kuin hän oli edes koskenut saapuneeseen valintakirjeeseen. Neva oli juuri hyväksytty lukemaan mediatutkimusta Turun yliopistoon. Ensin oli syytä soittaa tukijalle numero yksi, tässä tapauksessa äidille. ”Kun soitin, äiti oli matkalla Kreikassa ja luuli, että on joku hirveä hätä. Itkimme molemmat onnesta, kun kerroin asiani.” Opiskelupaikka oli palkinto pitkästä ahkeroinnista, omaan haaveeseen uskomisesta ja sinnikkyydestä. Yläasteelta kymppiluokan kautta kokkikouluun menneellä Nevalla oli muihin yliopistohakijoihin nähden kirittävää. Aluksi hän suoritti aikuisiällä iltalukion kiireisten ravintolaalan töiden ohella, sitten avoimen yliopiston opintoja ja luki lopulta neljänä keväänä huolellisesti pääsykokeisiin. Nyt, kun Nevalla oli vihdoin syytä riemuun, tunnelma latistui nopeasti. Ekstaattinen onni vaihtui suorastaan kurkkua kuristavaan epäilykseen. Mitä jos järjestelmässä on sattunut jokin virhe? Entä jos valintakirje onkin lähetetty väärälle henkilölle? Ehkä vastauspaperit jotenkin vaihtuivat pääsykokeen yhteydessä? Psykologit kutsuvat huijarisyndroomaksi ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään saavutuksiaan todisteista huolimatta. Huijarisyndroomainen siis kokee johtavansa ihmisiä jatkuvasti harhaan esiintymällä pätevämpänä kuin todellisuudessa onkaan. Jotain sellaista tapahtui myös Nevalle, joka ei yksinkertaisesti voinut uskoa opiskelupaikAnu Neva työskenteli Veritas Stadionin ravintolassa ennen yliopistoopintojaan. Kaupungin hälinän ja maaseudun rauhan vuorottelu tekee Heikki Huhtasen onnelliseksi. ”Tähän on liittynyt tosi paljon henkistä kamppailua.” Heikki Huhtanen
19 18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 kaa todeksi. Hän pyöräili yliopistolle varmistamaan asian, mutta sekään ei riittänyt. ”Olin epäluuloinen. Olen aina ollut keskiverto-oppilas, joten olin aivan paniikissa, että nyt on sattunut virhe.” Selittämätön epäluulo jatkui vielä ensimmäisenä opiskelupäivänä. Nevaa pelotti, ettei häntä mainittaisikaan nimenhuudossa. Kyllä mainittiin. Jälkikäteen Neva, 41, pohtii, että työläisperheen lapsen oli todella hankalaa suoda itselleen akateemista identiteettiä. ”Vasta, kun olin opiskellut noin puoli vuotta, totesin, että ehkä minä saan olla täällä”, hän nauraa. Epäilyksistä huolimatta korkeakouluopinnoista tuli projekti, joka toi valtavasti sisältöä Anu Nevan elämään. Nuorena koulussa vaikeuksissa ollut oppilas paljastuikin aikuisena suorastaan erinomaiseksi opiskelijaksi. ”Nautin joka hetkestä, jonka opiskelin aikuisiällä. Olin niin motivoitunut, että mikään määrä tietoa ei tuntunut riittävän.” Nyt markkinointija asiakasvastaavana työskentelevä Neva kokee, että aiemmasta kokemuksesta aivan toiselta alalta oli pelkkää hyötyä. Se nimittäin teki hänet päättäväisemmäksi opiskelijaksi kuin muut. ”Jos olisin päässyt kaksikymppisenä opiskelemaan, siitä ei olisi tullut mitään. Mielenkiinnon kohteet olivat jossain aivan muualla.” YLIOPISTOLLA VOI SAADA VAIKUTTEITA ”Ymmärsin, että haluat haastatella alanvaihtajaa. No, minä olen vaihtanut alaa muutamaankin kertaan”, Jari Aaltonen, 56, hymyilee. TÄNÄ VUONNA Turun yliopistossa opiskelee kandidaatin tutkintoa noin 1 130 yli 30-vuotiasta opiskelijaa. Määrä on merkittävä etenkin lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen ja biolääketieteen laitoksilla, joissa yhteensä reilu neljäsosa opiskelijoista on yli kolmekymppisiä. ”Hoitotieteen laitoksella jo sisäänpääsyvaatimuksena on terveysalan koulutuksen opistoasteen tutkinto tai AMK-tutkinto. Luulen, että se heilauttaa tilastoa”, lääketieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Henriikka Salminen sanoo. Lääketieteen lisensiaatiksi opiskelevissa, eli lääkärija hammaslääkäriopiskelijoissa, vanhempien opiskelijoiden osuus on puolestaan pieni: vain seitsemän prosenttia. Kun tarkastellaan tiedekuntia kokonaisuuksina, vähiten yli 30-vuotiaita opiskelijoita on oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa. Notaarija kandivaiheen opiskelijoista heitä on vain vajaa kymmenes. OIKEUSTIETEELLISEN tiedekunnan opintopäällikkö Katja Arola ei ole yllättynyt tilastosta. Arola uskoo, että oikeustieteen opiskelijat haluavat nopeasti työelämään. Sen edellytyksenä on oikeustieteen maisteritutkinnon suorittaminen. ”Opintojen rakenne on selkeä ja edistää sitä, että tutkinto valmistuu ajallaan. Meille myös tullaan verraten nuorena: viime keväänä yli 80 prosenttia valituista opiskelijoista oli ensikertalaisia, eli ennalta asetettu ensikertalaiskiintiö ylitettiin selvästi.” KAIKEN KAIKKIAAN Turun yliopiston opiskelijoista yli 30-vuotiaita opiskelijoita on vajaa 30 prosenttia. Korkeaan lukemaan vaikuttavat esimerkiksi loppuvaiheen opiskelijat: mukaan on laskettu kandija maisterivaiheen opiskelijoiden lisäksi vaihtoja JOO-opiskelijat, tutkinnon täydentäjät sekä jatko-opiskelijat. KANDIKSI OPISKELEE REILU TUHAT YLI 30-VUOTIASTA Juuri nyt on käynnissä niistä kerroista yksi. Tänä syksynä Aaltonen sai avoimen yliopiston kautta tutkinto-oikeuden oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Nyt hän tituleeraa itseään oikeustieteen semifuksiksi. ”Tai senifuksi, merkityksessä seniori”, Aaltonen lisää huvittuneena. Vuonna 1983 Turun kauppaopistosta valmistuneen Aaltosen polku oikeustieteelliseen ei käynyt lyhintä mahdollista reittiä, vaan Kellonsoittajankadun ja Calonian välisellä matkalla ehti tapahtua kaikenlaista. Merkonomina hän teki ensin toistakymmentä vuotta myynnin ja markkinoinnin töitä sekä soitti niiden ohella ravintolamuusikkona. Se on toinen Aaltosen cv:n työnkuvista, joka on hävinnyt olemattomiin. ”Ravintolamuusikoiden TES lakkasi olemasta kaksi vuotta sitten. Muusikkojen liitto tuli siihen tulokseen, että sopimus on tarpeeton, sillä ravintolamuusikoita ei enää ole.” Ensimmäinen Aaltosen alanvaihdoista tapahtui jo 1990-luvun laman aikaan. Silloin hän oli töissä ja osakkaana kirjolohikasvattamossa, mutta palasi muutaman vuoden jälkeen markkinoinnin pariin. Työ oli kuitenkin muuttunut. Alan toimintamallit olivat murroksessa ja monet markkinointihenkilöstön aiemmat tehtävät poistuivat vähitellen. ”Vuoteen 2000 mennessä vanha tapa myydä ja markkinoida oli viimeistään ohi ja lopetin. Päätin jäädä kotiin, sillä kolme lastani olivat aika pieniä.” Uudessa asetelmassa Aaltonen toimi kotiisänä, muusikkona ja sekatyöläisenä. Ennen pitkää ajatus uudesta alasta alkoi taas kiusata. Jari Aaltonen haki oikeustieteelliseen tiedekuntaan yhtä aikaa poikansa kanssa. ”Muusikkojen liitto tuli siihen tulokseen, että TES on tarpeeton, sillä ravintolamuusikoita ei enää ole.” Jari Aaltonen ”Lakiasiat tulivat eteen esimerkiksi lähipiirin perintöasioissa ja istuessani taloyhtiön hallituksessa. Huomasin, etten tiedä niistä mitään.” Vuonna 2012 Aaltonen aloitti oikeustieteiden opiskelun avoimessa yliopistossa. Hän ehti haalia peräti 175 opintopistettä ennen tiedekuntaan pääsyä. Se tarkoittaa, että oikeusnotaarin tutkinnosta puuttuu käytännössä enää kielija viestintäopintoja sekä yksi erikoistumisjakso. Aaltosen tavoitteena onkin valmistua oikeustieteen maisteriksi pikavauhtia, kahdessa vuodessa. ”Jospa tämä olisi nyt viimeinen tällainen vaihto.” Menee hetki. ”Tai en tiedä. Yliopistolla voi aina saada vaikutteita”, Aaltonen virnistää. • TeksTi NELLI LAPINTIE GRAFiikkA NELLA kEskI-ojA Lääketieteellisen tilasto sisältää hoitotieteen ja biolääketieteen opiskelijat, mukana eivät ole lisensiaatiksi opiskelevat. Lähde: Turun yliopiston opiskelijan tukipalvelut ”Viime keväänä yli 80 prosenttia oikeustieteelliseen valituista oli ensikertalaisia.” Katja Arola, opintopäällikkö
21 20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 Yhteiskunnan kivijalka vai kehityksen jarru? Suomen perustuslain tulkinnoista väitellään rajuin sanankääntein. KÄRHÄMÄ PERUSLAISTA g TeksTi jEssE MÄNTYsALo KuviTus ALETTE gRANdELL ”Soten pakkoyhtiöittäminen törmäsi perustuslakiin” (Uusi Suomi 9.10.2017) ”Yli vuoden yritetyt sakkokorotukset peruuntuvat – lakiesitys törmäsi perustuslakiin” (Yle 7.4.2017) ”Maahanmuuttajien sosiaaliturvan leikkaaminen törmäsi perustuslakiin” (Suomenmaa 24.11.2016) uulostaako tutulta? Kun otsikoita lukee, tulee helposti ajatelleeksi, että perustuslakia tulkitaan harvinaisen tiukkapipoisesti. Jos jälki on tällaista, miten yksikään hallitus saa mitään aikaiseksi? Ja miksi lakiesitykset torppaa juuri perustuslaki? OIKEUSVALTION HÄPEÄPILKUT Palataan hetkeksi yhteiskuntaopin tunnille, jossa perustuslaki tuli monelle tutuksi. Siinä, missä tavalliset lait säätelevät jokapäiväistä elämää, perustuslaissa asetetaan valtiojärjestys, kansalaisten perusoikeudet, lainsäädäntöjärjestys ja maanpuolustus. Tavallisia lakeja säädetään juuri tämän kivijalan päälle. Perustuslakia ei suotta pidetä suomalaisen oikeusvaltion kivijalkana. Historia on nimittäin osoittanut, kuinka köpelösti käy, kun sen päältä lipsutaan. Suomessa perustuslaista on poikettu muun muassa toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä suomalaisen oikeusvaltion häpeäpilkkuna. ”Taannehtivan rikoslain perusteella muodostettiin satunnainen tuomioistuin rankaisemaan teoista, jotka eivät olleet niitä tehtäessä rikollisia. Siinä loukattiin aivan keskeisiä oikeusvaltion periaatteita, kuten K g
23 22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 tuomioistuimen riippumattomuutta.” Myös yli 25 vuotta Suomen presidenttinä toiminut Urho Kekkonen käytti valtaoikeuksiaan vähintään perustuslain äärirajoilla. Välillä raja ylittyikin. ”Vuonna 1974 Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslain turvin neljällä vuodella. Nykypäivänä sellainen ei kävisi päinsä. Vuonna 2000 perustuslaissa presidentin valtaoikeuksia karsittiin ja siirrettiin osittain hallitukselle”, Viljanen sanoo. Tänäkin päivänä perustuslaista poikkeaminen on teoriassa mahdollista. Käytännössä poikkeuslakimenettelyyn tarvitsee tuskin missään tilanteessa turvautua. POIKKEUKSELLISTA VALVONTAA Miten Suomessa sitten tiedetään, milloin kivijalalta lipsutaan? Kysymykseen liittyy suomalaisen järjestelmän kansainvälisesti ainutlaatuinen piirre: meillä perustuslain ennakkovalvonnasta ja valmistelusta vastaavat vaaleilla valitut kansanedustajat. ”Tämä on täysin poikkeuksellista. Muissa maissa samaa tehtävää hoitavat tuomioistuimet”, Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro kertoo. 17-jäsenisen perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tulkita ja lausua, ovatko hallituksen lakiesitykset perustuslain mukaisia. Lausuntojen pohjana toimivat valiokunnan aiemmat päätökset ja ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset. Perustuslakivaliokunnan nykyinen puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) sanoo, että suomalainen järjestelmä herättää muualla hämmennystä. ”Valiokuntamme tapasi taannoin Kanadan parlamentin jäseniä. Heistä oli hyvin mielenkiintoista, että meillä parlamentaarikot arvioivat perustuslainmukaisuutta etukäteen parlamentin sisällä.” ”TULKINNAT PUHTAASTI POLIITTISIA” Parin viime vuoden aikana valiokunnan tulkinnat ovat olleet päivänpolitiikan puhutuimpia aiheita. Esimerkiksi entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) on sitä mieltä, että perustuslakia tulkitaan liian tiukasti. ”Viimeisten vuosien aikana jotkut perustuslain tulkinnat ovat olleet mielestäni puhtaasti poliittisia. Niillä ei ole ollut juridiikan kanssa mitään tekemistä. Perustuslakia käytetään tällä hetkellä poliittisiin tarkoituksiin”, ex-kansanedustaja Sasi täräyttää. Hän viittaa muun muassa Perustuslakiblogiin kirjoittaviin tutkijoihin, joista osa on toiminut perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina. Sasin mukaan asiantuntijat ovat ottaneet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajojahdin kohteeksi. ”Perussuomalaisten nouseminen hallitukseen käynnisti asiantuntijoiden keskuudessa projektin, jolla pyritään vaikeuttamaan hallituksen toimintaa. He katsovat, että heidän tehtävänään on vastustaa perussuomalaisten politiikkaa.” Sasi väittää, että ”tietyt asiantuntijat” leimaavat julkisuudessa hallituksen esityksiä perustuslain vastaisiksi, ennen kuin hankkeet ovat edes päätyneet perustuslakivaliokuntaan. ”Tällaisilla ennakkolausunnoilla pyritään jarruttamaan ja estämään järkevää lainsäädäntövalmistelua. Mielestäni se ei ole hyväksyttävää.” ”KRIITTISET ÄÄNET YKSITTÄISIÄ” Kimmo Sasin hampaissa olevan Perustuslakiblogin vastaavia toimittajia ovat Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Tämä suhtautuu kritiikkiin maltillisesti. ”Kriittiset äänet ovat lähinnä yksittäisiä, joskin melko kovasanaisia. Suurin osa perustuslakivaliokunnan jäsenistä on pitänyt nykyistä linjaa perusteltuna eikä ole nähnyt näitä ongelmia, joita Sasi julkisuudessa esittää”, Lavapuro vastaa. Hän kiistää Sasin väitteet, joiden mukaan perustuslakiasiantuntijat jahtaisivat tiettyjä puolueita tai toimisivat poliittisten tarkoitusperien mukaisesti. ”Perustuslaki on sellainen kuin on, ja minun tehtäväni on pyrkiä tulkitsemaan sitä mahdollisimman johdonmukaisesti.” ”Poliitikoille toki sallitaan paljon enemmän vapauksia. Heidät on valittu ajamaan äänestäjiensä asioita. Silloin saattaa olla suuri kiusaus lähteä politikoimaan perustuslailla”, Lavapuro jatkaa. Tuntuu, että perustuslakia luetaan kuin piru Raamattua – sieltä haetaan vain omaa näkökantaa puoltavia kohtia. Vai miten on mahdollista, että samoja pykäliä tulkitaan täysin eri tavoin? ”Lainsäädännön soveltaminen edellyttää aina tulkintaa, oli kyse sitten tieliikennelaista tai perustuslaista. Totta kai mukana on tulkinnanvaraisuutta, mutta siitä syystä päätösten pitää olla mahdollisimman hyvin perusteltuja”, Lavapuro vastaa. Hän ei allekirjoita näkemyksiä, joiden mukaan Suomen perustuslain tulkinta olisi tällä hetkellä poikkeuksellisen politisoitunutta. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie puolestaan huomauttaa, että puoluepolitiikka ja hallitus-oppositio-asetelma koetetaan korostetusti pitää perustuslakivaliokunnan työskentelyn ulkopuolella. ”Kyse ei saa olla omien linjausten ajamisesta. Valiokunnassa käydään toki kiivaita keskusteluja ja kovaa kädenvääntöä. Silti lopputuloksissa on päästy melko hyvin yksimielisyyteen”, Lapintie kertoo. VALTAOSA LAKIESITYKSISTÄ ETENEE Entä ne perustuslakiin kaatuilevat lakiesitykset? Annika Lapintien ja Juha Lavapuron mukaan julkisuudessa velloo virheellinen mielikuva siitä, että hallituksen lakihankkeet törmäisivät jatkuvasti valiokunnan perustuslakitulkintaan. ”Viime vuonna valiokunta antoi lausunnon noin 70:stä hankkeesta. Niistä kolme oli niin pahasti perustuslain vastaisia, että ne oli lähetettävä uudelleen valmisteltavaksi”, Lapintie sanoo. Kolmesta kaatuneesta hankkeesta yksi oli surullisen kuuluisa sote eli sosiaalija terveyspalveluiden uudistus. Hallituksen soteesityksen valinnanvapausmalli ei valiokunnan mukaan ollut perustuslain mukainen. Lisäksi valiokunta torppasi hallituksen esityksen sakkojen kaksinkertaistamisesta, sillä lain ainoana tavoitteena olisi ollut tulojen kerääminen valtiolle. Hallitus veti itse pois lakiesityksensä, jonka mukaan Suomesta oleskeluluvan saaneille työttömille työnhakijoille olisi maksettu työmarkkinatuen sijasta pienempää kotoutumistukea. Asiantuntijoiden mukaan esitys oli ”perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen”. NYKYINEN LAKI ON AjAN TASALLA Perustuslain tulkintojen ympärillä käytävää värikästä väittelyä Juha Lavapuro ja Annika Lapintie pitävät normaalina, jopa suotavana. Vaikka tulkinnoista väännetään rujosti kättä, perustuslain merkitys tunnustetaan laajasti. Uskottavia puheenvuoroja Suomen perustuslain radikaalin muuttamisen puolesta ei ole viime aikoina esitetty. Vuoden 2000 perustuslakia on toki päivitetty. Esimerkiksi maaliskuussa 2012 voimaan tuli muutos, jonka mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsen. Perustuslain muuttaminen ei käden käänteessä kävisikään. Muutos on ensin hyväksyttävä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään, ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3:n enemmistöllä. Tarvittaessa muutosta voidaan nopeuttaa, jos se julistetaan eduskunnan 5/6:n enemmistöllä kiireelliseksi. Tämän jälkeen laki voidaan hyväksyä 2/3:n enemmistöllä. Lapintie, Lavapuro, Sasi ja Viljanen ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen perustuslaki on ajan tasalla – joskin Sasi olisi valmis keskustelemaan pykälän 124 kumoamisesta. Se rajoittaa julkisten tehtävien siirtoa viranomaisilta muille tahoille. Sasin mukaan pykälää tulkitaan liian tiukasti. Hän on ihmetellyt, miksei esimerkiksi yksityinen palolaitos voisi sammuttaa tulipaloja. ”Pykälästä on valtavasti eri näkemyksiä. Pitäisi avoimesti pohtia sen merkitystä”, Sasi sanoo. • TURUN YLIOPISTON oikeustieteen professori Juha Lavapuro kertoo, että perustuslaki loi kansallista identiteettiä jo ennen maamme itsenäistymistä. ”Suomessa syntyi jo Venäjän vallan aikana vahva perustuslaillisuusidea, joka on ollut pohjoismaisittainkin erityinen. Meillä ajatus valtion lainalaisuudesta on historiallisesti syvään juurtunut”, Lavapuro sanoo. ”Perustuslailla maahamme luotiin aikanaan oma päätöksentekomekanismi ja valtiolliset laitokset. Juuri perustuslain nojalla Suomi rakentui länsimaiseksi oikeusvaltioksi, johon kuuluvat kansanvalta, vallanjako, parlamentarismi, oikeusvaltioperiaate sekä yksilön perusoikeuksien turvaaminen”, painottaa Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen. Suomen itsenäistyessä 100 vuotta sitten maan perustuslaeiksi katsottiin edelleen Ruotsin vallan aikaiset hallitusmuoto sekä yhdistysja vakuuskirja. Vuonna 1918, sisällissodan ja epäonnistuneen monarkiahankkeen jälkeen, uusi eduskunta kääntyi tasavallan kannalle. Sen myötä Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen perustuslaki, hallitusmuoto, astui voimaan heinäkuussa 1919. Se nähtiin itsenäisen Suomen symbolina. Yhdeksi yhtenäiseksi laiksi Suomen perustuslaki asetettiin vasta vuonna 2000. Sen pohjana toimivat neljä vanhaa perustuslakia. ”Ilman perustuslakia ei voida puhua länsimaisesta demokratiasta”, Lavapuro muotoilee. ITSENÄISEN SUOMEN SYMbOLI
25 24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 jUHA AHLGREN Mr. Finland 1991, opiskelee kulttuuriperinnön tutkimusta Mikä innostaa? ”Uuden oppiminen ja onnistuminen.” Mikä ärsyttää? ”Oma myöhästely.” Missä viihdyt? ”Luonnossa.” ahkabuutsien kopina täyttää Porin yliopistokeskuksen aulan, kun Juha Ahlgren astelee tapaamispaikallemme iltaan hiljentyneellä kampuksella. Tämä oman tiensä kulkija olisi tosin helppo tunnistaa myös ruuhka-aikaan – paitsi 70-luvun tyyliin koroilla varustetuista buutseista, myös liehuvasta hiustyylistä ja keskivertosalikävijää leveämmästä hartialinjasta. Juha Ahlgren tunnetaan monesta asiasta, mutta luultavasti parhaiten komeudestaan. Urapolku alkoi Köyliön legendaariselta Lallintalolta, kun Ahlgren osui samoihin juhliin mediamoguli Jyrki Hämäläisen kanssa vuonna 1986. Suosikin päätoimittajana tunnettu Hämäläinen bongasi raamikkaan nuorukaisen väkijoukosta ja buukkasi parikymppisen miehen Mr. Young Finland -kilpailuun. Tuosta hetkestä sai alkunsa Suomen mittapuulla poikkeuksellinen mallikilpa-ura. Lukuisat tittelit Mr Kuusankoskesta Mr Vaasa-Lineen huipentuivat, kun Ahlgren voitti Mr. Finland -kilpailun vuonna 1991. Samoihin vuosiin osunut kasinotalouden romahdus ei juuri Ahlgrenin glamourin täyteisessä elämässä näkynyt. Hän teki kaikkea, mistä nuori mies saattoi unelmoida: kiersi Suomea milloin mallina ja laulajana, milloin juontajana tai tv-kilpailijana. Nykyinen Mr. Finland -kilpailun järjestäjä Timo Salmesmaa onkin tituleerannut Ahlgrenia menestyneimmäksi Mr. Finland -voittajaksi. Eikä ihme, sillä vaateteollisuuden ja messubisneksen nousuaikoina Ahlgrenilla saattoi olla kolmekin keikkaa päivässä (Me Naiset 21.9.2017). Ahlgren oli yhä superjulkkis, kun hän vuonna 1997 päätti muuttaa takaisin Poriin viettämään aikaisempaa hiljaisempaa eloa. Rinnalle löytyi vaimo, jonka kanssa Ahlgren asettui lapsuudenkotiinsa Isojoenrannalle ja sai kaksi lasta. Ahlgren hakeutui opiskelemaan Porin yliopistokeskuksen nykyiselle kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokselle, josta hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 2009. Sen jälkeen opinnot jäivät tauolle. Ahlgrenin avioliitto oli päättynyt ja hän halusi keskittyä viettämään aikaa lastensa kanssa. USKO PITÄÄ PÄÄN KASASSA Kilpaja malliuran, viihdejulkisuuden, isyyden, opiskelun ja kaiken muuna ohella Ahlgren on luonut uraa muusikkona, laulajana ja lauluntekijänä sekä näyttelijänä. Voisi kuvitella, että kokemukset olisivat sekoittaneet pään, mutta Juha Ahlgren on välttynyt viihdejulkisuuden pahimmilta lieveilmiöiltä. Ehkä syynä on Ahlgrenin kristillinen vakaumus ja suhde alkoholiin. ”Hengellisyys on ollut mulle aina henkilökohtaisesti tärkeä juttu”, Ahlgren kertoo hiljaisella äänellä ja osoittaa kaulassaan roikkuvaa suurta ristiä. Hän ei tee uskostaan numeroa ja viihtyy edelleen silloin tällöin yöelämässä. ”Siinä, missä muut juovat olutta, minä juon kahvia tai kaakaota.” Terveellisten elämäntapojen lisäksi geneettiset lahjat ovat avittaneet Ahlgrenia niin uralla kuin elämässä ylipäätään. 51-vuotiaana hän on selvästi paremmassa fyysisessä kunnossa kuin monet parikymppiset. Ahlgren kertookin testanneensa hiljattain kuntonsa. Aerobisesta osuudesta tulokseksi napsahti yhdellä vajaa täydet pisteet. ”Nykyisin teen toisinaan sadan kilon painoilla kymmenen toiston sarjoja, mutta normaalisti treenaan käyttäen omaa kehoani vastuksena”, Ahlgren naurahtaa penkkitulosta tivattaessa. ”Lisäksi pyöräilen paljon. Uskon sen olevan hyvän peruskuntoni salaisuus.” Ahlgrenin fyysisyydestä kertoo myös hänen vuonna 2014 voittamansa maailmanmestaruus porilaisessa perinnelajissa eli pärekorinheitossa. Omien sanojensa mukaan hän pitää edelleen hallussaan lajin kaikkien aikojen kolmanneksi parasta tulosta: 19,14 metriä. VILPITÖN LUONNONLAPSI Juha Ahlgrenia voi syystä kutsua todelliseksi monilahjakkuudeksi. Menestys ei ole kuitenkaan noussut miehen päähän, vaan hän suhtautuu ystävällisesti ja vilpittömän kiinnostuneesti ihmisiin ympärillään. Kaikista Ahlgrenin myönteisistä ominaisuuksista suurin lienee kuitenkin hänen luonnonlapsenomainen uteliaisuutensa erilaisia asioita kohtaan. Siihen kiteytyy myös Ahlgrenin elämän uusin askel. Tänä vuonna Ahlgren päätti saattaa maisteriopintonsa loppuun ja palasi yliopistoon. ”Arvostan tosi paljon opiskelua. Yliopistokeskuksen saapuminen Poriin on ollut kaupungille iso profiilin nosto.” Ahlgrenin tähtäimessä on valmistua filosofian maisteriksi parin vuoden päästä, mutta monitoimimies on varannut aikaa myös muulle: ”Opintojen ohella keskityn kirjaja sarjakuvaprojekteihini. Olisi hienoa, jos kirjalle löytyisi kustantaja.” Ikioptimisti haluaa rohkaista nuoria opiskelijoita uskomaan omiin unelmiinsa ja seuraamaan niitä ennakkoluulottomasti. ”Vaikka suunnitelmat menevät toisinaan mönkään, aina tulee uusia mahdollisuuksia. Niihin pitää vain rohkeasti tarttua.” • MR. KAMPUS Juha Ahlgren oli 1990-luvulla superjulkkis, joka kiersi Suomea mallina, laulajana ja juontajana. Mitä hänelle kuuluu nyt? TeksTi ANTTI-jUssI VEsA KuvA soFIA MALINEN N Porissa Juha Ahlgren tunnetaan yhä hyvin. Kaupungilla hän saa jatkuvasti vastailla ihmisten tervehdyksiin. ”Juha Ahlgren tunnetaan monesta asiasta, mutta luultavasti parhaiten komeudestaan.” Pori
27 26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 PORI jA RAUMA SAIVAT YHTEENSÄ KUUSI OPISKELIjAA TYYN EDUSTAjISTOON Turun yliopiston opiskelijat Porin ja Rauman kampuksilta menestyivät hienosti TYYn edustajistovaleissa. Tulevat edaattorit kaipaavat ylioppilaskunnalta entistä avoimempaa päätöksentekoa ja parempia rekrytointipalveluita sekä koulutusmahdollisuuksia. urun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajistoon valittiin Humanistilistalta vain yksi edaattori: porilainen Jenni Jäntti. Jäntti siis edustaa tulevalla kaudella porilaisten lisäksi turkulaisia humanisteja. ”Meillä Humanistilistan ehdokkailla oli aika samanlaiset tavoitteet kaikilla. Haluamme saada TYYtä näkyvämmäksi opiskelijoiden keskuudessa ja suojella opiskelijakulttuuria niin Porissa kuin Turussakin.” Tänä vuonna TYY oli ensimmäistä kertaa paikalla Porin kampuksen aloitusviikolla. Jäntin mukaan fyysisen näkyvyyden lisäksi myös etäosallistumista TYYn toimintaan tulisi kehittää. ”Voisi olla esimerkiksi striimattuja koulutuksia, jotta porilaisetkin voisivat osallistua toimintaan paikan päällä.” ”MUISTUTTAMASSA PORIN OLEMASSAOLOSTA” Jäntin lisäksi Porin kampukselta valittiin edustajistoon Soihdunkantajien Sonja Lautamatti sekä TSE-listan Jonatan Jarkia. Myös Jarkia kaipaa TYYtä entistä näkyvämmin Porin kampukselle: ”Pitäisi olla enemmän infotilaisuuksia esimerkiksi kv-mahdollisuuksista, kuten vaihtoon lähdöstä. Yliopiston rekrytointipalveluita tulisi myös kehittää Porissa.” Jarkia on opiskelija-aktiivi myös edustajiston ulkopuolella, sillä hän toimii Porin Kylterien puheenjohtajana. Tuleva edaattori haluaa tuoda esille Poria opiskelijakaupunkina. ”Koen, että jonkun täytyy olla Turussa pitämässä ääntä ja muistuttamassa Porin olemassaolosta.” ”MONI RAUMAN jÄSENISTÄ EI TIEDÄ, MITÄ TYY TEKEE” Rauman yksiköstä valittiin TYYn edustajistoon kolme jäsentä: Vihreän Vasemmiston Roy-Wilhelm Metsi sekä Eduxin Sanni Salmenoja ja Eero Kivistö. Kivistön tavoite tulevana edaattorina on, että TYYn päätöksenteko olisi entistä avoimempaa. ”Todella moni Rauman jäsenistä ei tiedä, mitä TYY tekee. Se on mielestäni iso ongelma.” Kivistön mielestä TYYn tulisi näkyä Raumalla nykyistä paremmin esimerkiksi järjestötoiminnassa ja jokapäiväisessä opiskelussa. ”Opiskelijoiden tulisi matalalla kynnyksellä tarttua TYYn apuun sitä tarvittaessa. Nyt, kun minut valittiin edustajistoon, pystyn itsekin esimerkiksi kertomaan edustajiston päätöksistä opiskelijoille.” T TeksTi NELLI LAPINTIE dustajiston suurimpana ryhmänä säilyy kauppaja taloustieteilijöiden TSElista. Lista sai vaaleissa 9 paikkaa eli nosti edaattoriensa määrää yhdellä. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ääntä käyttävä TYY Terveeksi nousi puolestaan edustajiston toiseksi suurimmaksi. Ehdolla olevista ryhmistä TYY Terveeksi menestyi suhteessa parhaiten, sillä se onnistui nostamaan paikkamääräänsä 5:stä 7:ään. Edustajiston kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi kohoaa oikeustieteilijöiden Ryhmä Lex, joka kasvattaa paikkamääräänsä 5:stä 6:een. Ryhmien vaalirengas LexTSETyTe saa tulevassa edustajistossa enemmistön: 22 paikkaa 41 paikasta. Edellisen kerran vaalirengas piti edustajistoa hallinnassaan kaudella 2014–2015. Nyt LexTseTyte otti siis takaisin paikat, jotka se menetti edellisissä vuoden 2015 vaaleissa, ja nappasi vielä yhden paikan lisää. Vaalirenkaalle saattoi ennakoida hyvää menestystä jo ennen vaaleja, sillä rengas onnistui houkuttelemaan vaalien pisimmän ehdokaslistan, 156 opiskelijaa. ”jENGI POLTTAA ITSENSÄ LOPPUUN” ”Järkevä taloudenpito, kansainvälisyys ja opiskelijoiden hyvinvointi. Lisää start up -ajattelua ja yrittäjyyttä osaksi TYYn toimintaa”, TSE-listan vaalipäällikköihin kuuluva Iina Lappalainen luettelee ryhmän vaaliteemoja. Yksi tärkeimmistä teemoista oli nykyistä paremmat mielenterveyspalvelut opiskelijoille. Lappalaisen ja kahden muun vaalipäällikön Ira Silvendoinin ja Nelli Kauman mukaan hyvinvointiteema oli TSE-listalle poikkeuksellinen, mutta sitäkin ajankohtaisempi. ”Meidän koulussa jengi polttaa itsensä loppuun helposti. Halusimme nostaa esiin, että ’burn out ei ole cool’. YTHS:n mielenterveyspalveluihin tulisi olla matalampi kynnys mennä jo ennen kuin tilanne on eskaloitunut”, Lappalainen toteaa. Vaalipäälliköt kehuvat vaalirenkaan, eli TSE-listan, Ryhmä Lexin ja TYY Terveeksi -listan yhteistyötä. ”Ollaan buustattu toisiamme ja sparrailtu ideoita. Positiivinen juttu, että kaikilla meni niin hyvin.” TSE-listan päätavoitteena vaaleissa oli nykyisten paikkojen pitäminen, joten yksi lisäpaikka edustajistossa oli iloinen yllätys. Tiedekuntien listat vahvistavat asemiaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajistossa. Vaalirengas TSElista, TYY Terveeksi ja Ryhmä Lex saa ehdottoman enemmistön edustajistoon. VIHREÄ VASEMMISTO SUURIN HÄVIÄjÄ Vaalien suurin häviäjä oli Vihreä Vasemmisto, joka menetti 2 paikkaa. Seuraavalla kaudella edustajistossa istuu 3 ryhmän edaattoria 5:n sijaan. Kaksi muuta häviäjää ovat kasvatustieteilijöiden Eduxi sekä Demokraatit (edellisissä vaaleissa Demariopiskelijat – TOSY), jotka molemmat menettävät yhden paikan. Samalla Demokraatit tippuu pois edustajistosta. Nykyisen paikkamääränsä säilyttävät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Hybridiaani (5 paikkaa), Vihreä Lista (4), yhteiskuntatieteilijöiden Soihdunkantajat (3), Oikeat (1) ja Humanistilista (1). Tasapaino (aikaisemmin Keskustaopiskelijat) ja Turun akateemiset perussuomalaiset eivät onnistuneet nousemaan edustajistoon. TYYN ÄÄNESTYSINTO SUOMEN KORKEIN TYYn edustajistovaaleissa ääntään käytti 42 prosenttia opiskelijoista. Luku on selvällä erolla maan korkein ja peräti 11 prosenttiyksikköä suurempi kuin ylioppilaskunnissa keskimäärin. • SELVÄ VOITTAjA TeksTi NELLA kEskI-ojA & NELLI LAPINTIE GRAFiikAT NELLA kEskI-ojA EDUSTAjISTOVAALEISSA E Jenni Jäntti Eero Kivistö Jonatan Jarkia TYYn tulevan edustajiston paikkajako. Nuolet kertovat, saako ryhmä nykyistä enemmän vai vähemmän paikkoja. Viiden ryhmän koko ei muutu. *-merkityt listat ovat muuttaneet nimiään viime vaaleista: TSE-lista (vanha TuKY-lista), Humanistilista (Humanistilista’15) Edustajistopaikkojen jakautuminen vaalirenkaiden kesken. Vaalirenkaat: LexTSETyTe (Ryhmä Lex, TSE-lista ja TYY Terveeksi), Humanoidi (Humanistilista, Hybridiaani ja Eduxi) ja Punavihreät (Vihreä Lista, Vihreä Vasemmisto ja Demokraatit). Vaalirenkaiden ulkopuolella: Soihdunkantajat ja Oikeat. Vaalien äänikuningas oli hoitotieteen opiskelija Olli Haapala (TYY Terveeksi), jota äänesti 146 opiskelijaa.
29 28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 Kolumni työSkentelin keSällä luomuja lähiruokakaupassa. Mustikkapellavarouhe on aina kuulunut kaupan suosituimpiin valmisteisiin, mutta kun pussin kylkeen ilmestyi kesän alussa Suomi 100 -tunnus, hyllyt tyhjenivät parissa päivässä. Naureskelimme asiaa työkavereideni kanssa, mutta samalla mieltäni kaihersi kysymys: mitä ilmiö kertoo suomalaisuuden merkityksestä? Vaikka fennomania saattaa yliopisto-opiskelijan korviin kuulostaa vanhahtavalta termiltä, on suomenmielisyys selvästi juurtunut syvälle kollektiiviseen tietoisuuteen. Suomi 100 -tavaramerkki myy, koska liitämme kansalliset tunnusmerkit aitouteen ja turvallisuuteen: tuttuus herättää luottamusta. Vaikka sinivalkoinen vouhotus tuntuisi tulevan korvista ulos, on juhlavuoden humu oivallista aikaa pysähtyä hetkeksi miettimään omaa kansallisuuttaan: Millainen suomalainen minä olen? Mitä suomalaisuus merkitsee minulle – vai merkitseekö se mitään? 1800-luku oli kansallisen heräämisen aikaa. Suomenmielisten tavoitteena oli nostaa suomen kieli ja suomalaisuus hallitsevaan asemaan Venäjän keisarikunnan läntisessä osassa. J.L. Runebergin laaja runoteos Vänrikki Stoolin tarinat kuului äidinkielen kouluopetukseen, ja sen ulkoa opetteleminen iskosti nuorten mieliin suomalaisuuden perustan: sisukkuuden ja uskon tulevaan. Ymmärryksemme Suomesta on vuosisatojen kuluessa muovautunut moninaisemmaksi: kaikille eivät esimerkiksi koti, uskonto ja isänmaa ole enää tärkeimpiä arvoja. Ylpeys kotimaasta on kuitenkin yhä tallella. Nykyajan opiskelija ei välttämättä tutustu sotilas Sven Dufvan seikkailuihin, mutta hän saattaa osallistua Instagramissa #suomi100haasteeseen tai suosia Suomessa valmistettuja vaatteita ulkomaisten tekstiilien sijaan. vaikka tavat isänmaallisuuden ilmentämiseen vaihtelevat, jokin sen ytimessä tuntuu säilyvän samanlaisena. Vaikka maassamme on paljon asioita, jotka voisivat olla paremmin, tahdon tänä itsenäisyyspäivänä pysähtyä Paavo Cajanderin Isänmaalle -runon sanojen äärelle: Niin aina olkohon Suomenmaass`! / Ain` uljuutt`, uskollisuutta! Kun vaara uhkaa, ne luokohot taas / vapautta ja valoa uutta! Tää maa ei koskaan sortua saa. / Eläköön tämä muistojen, toivojen maa, eläköön, kauan eläköön Suomi! VENLA VALTANEN Kirjoittaja on kotimaisen kirjallisuuden opiskelija, joka sytyttää itsenäisyyspäivänä kotinsa ikkunoille kaksi kynttilää. ”Kun pussin kylkeen ilmestyi Suomi 100 -tunnus, hyllyt tyhjenivät.” Järveläinen mainitsee vaikuttajikseen PMMP:n ja Leevi & The Leavingsin. Sävellyksissä ja sanoituksissa kuuluu näiden lisäksi 80-luvun suomirockin perintö Juicesta M. A. Nummiseen ja Tuomari Nurmioon. Lyriikoissa siirrytään pois PMMP:n ”vaikka olen nainen, niin isken niin kuin mies” -tyylin emansipaatiosta. Naispuhuja ei enää laula mieskuulijalle: Kulta-levyn lyriikoissa ihminen puhuu ihmiselle. Välillä sanat ovat kuin yksityisiä ajatuksia, joita ei ole tarkoitettu kenenkään korville. Populaarikulttuurin ilmiöt sulautuvat päivän politiikkaan. Lauluissa seikkailevat kolme ässää ja maailman paskin nalle, odotetaan onnea, vuoroa tai vauvaa, arvostetaan kiviä ja maisemia, ollaan mieluummin kivoja kuin tärkeitä. Sanoissa pohditaan mielenterveyttä ja esimerkiksi talouteen ja ympäristöön liittyviä globaaleja ongelmia yksilön arjen näkökulmasta. Rakkauden ja seksin poissaolo lyriikoista kuulostaa raikkaalta. Trio ehti saada levylleen punaista valoa eräästä levy-yhtiöstä, koska yhtiön kykyjenetsijä ei ”tykännyt bändin huumorista”. ”Teemat ovat välillä melko synkkiä. Huumori on tyylikeino, mutta eivät laulut huumorimusiikkia ole”, Järveläinen toteaa. Sävellykset ja sovitukset pursuavat pieniä hauskoja yksityiskohtia. Sanoituksissa leikitellään suomen kielellä, kielikuvilla ja oivalluksilla, jotka ilahduttavat kuulijaa. Syy kielivalintaan on kiehtovan traaginen. ”Meitä yhdistää häpeä. Me ei paljon englantia puhuta”, yhtye toteaa raskain mielin. Soittajat harmittelevat, että moni saa pilkkaa osakseen sen takia, ettei osaa virheetöntä englantia. Tämä vie innon koko kielen käyttämisestä. Silloin trancen kuuntelu auttaa. ”Kun toistetaan kymmenen kertaa samaa englanninkielistä sanaa, oppii siinä itsekin”, Tallqvist pohtii. YLEISÖ jA USKOTTAVUUS Vääntö kaupallisuuden ja epäkaupallisuuden välillä on Mummin kulta -triolle vierasta. Yhtye ei murehdi uskottavuutta, mutta toivoo, että musiikin löytää mahdollisimman suuri yleisö. ”Olisi hienoa olla esikuva nuorille”, Tallqvist sanoo. Villiä rockelämää yhtyeen täytyy vielä harjoitella. Bändin jäsenet kertovat nimittäin olevansa melko kilttejä. Sellisti-Hanikalle tosin kävi niin, että soitin unohtui kerran Daily News -ravintolaan. Onneksi kuppila avaa ovensa aamuisin jo yhdeksältä. ”Menin aamulla takaisin, tilasin teetä ja kysyin varovasti, onko muuten näkynyt yhtä selloa.” ROcK jA PERHE Yhtye on innoissaan esikoislevystään. Syyskuun levynjulkaisukeikalla Bar Ö:ssä yleisö kuunteli stemmalaulantaa hartaasti. Bändissä ei ole rumpalia, joten keikat ovat levyä akustisempia. Rummut ja muut efektit löytävät ääniraidalle studiossa. Turkulaisen studiotaiturin Mikko Tirrin työ vaikuttaa suuresti siihen, miltä levy kuulostaa. ”Mikko kuuluu Mummin kullat -perheeseen”, Mummit sanovat yhdestä suusta. Seuraavan levyn tekeminen alkoi heti Kulta-levyn julkaisupäivän jälkeen, kun yöunet oli ensin nukuttu. Uusia lauluja on jo valmiina. ”Ilman pingottamista ja rennosti mennään, niin kuin tähänkin asti”, Järveläinen kertoo. Turun ja maailman valloitus jatkuu askel kerrallaan. Yhtye on jo tehnyt paljon keikkoja klubeilla, pubeissa ja pienillä festareilla. Ensi kesän tavoitteet ovat Ruisrock ja festarikeikat maakunnissa. • ”Meitä yhdistää häpeä. Me ei paljon englantia puhuta.” Mummit kullat TeksTi ANITA HARTIkAINEN kUVA jANI NYgREN / MUMMIN kULLAT Turkulainen yhtye Mummin kullat luottaa erikoisiin soittimiin, kuorolauluun ja leikkisään suomeen – ja hamuaa nyt kohti isoja lavoja. Kulttuuri T urkulaisilta keikkalavoilta tutuksi tullut lauluja soitinyhtye Mummin kullat julkaisi syyskuussa esikoislevynsä Kulta . Ensi kesän keikkasuunnitelmia ja toista levyä tehdään jo täyttä päätä. Kitaristi-lauluntekijä Veera Järveläinen ja laulaja-sellisti Mirja Hanikka tutustuivat Turun taideakatemiassa kuvataideopinnoissa. Laulun, klarinetin ja pianon taitava Iida Tallqvist on pukuompelija, joka pakotettiin lapsena klarinettitunneille. Yhtyeen alkutaivalta kolmikko kuvailee luontevaksi. Kolmiääninen stemmalaulu on soitinerikoisuuksien ohella bändin tavaramerkki. ”Kuorolaulu on meille kaikille erittäin jalo asia”, Tallqvist kertoo. Trion laulu alkoi Turun puistoista. Klarinetti tuli mukaan vahingossa, kun Tallqvist otti vitsillä turhana kapineena lojuneen klarinetin mukaan puistoon. Jopa harvoin puistossa nähty sello löysi mukaan istuntoihin. Soittimista tuli osa bändin folkrockelektropopsoundia. STEMMAT jA HÄPEÄ Kolmen naisäänen lauluyhtyeillä on Suomessa kunniakas historia 1930-luvun Harmony Sistersistä lähtien. Mummin kultien stemmat sointuvat yhteen kuin niin olisi tarkoitettu. Lauluntekijä-kitaristi Veera Järveläinen säveltää melodiat ja sanoittaa. Sovitus tehdään yhdessä. ”Kaikki keksivät oman osuutensa. Yhteistyö toimii hienosti, koska kaikki oivaltavat eri asioita”, Järveläinen sanoo. PUISTOISTA KEIKOILLE ”Ei ole merkitystä, pidetäänkö meidän musiikkia kaupallisena vai ei”, sanoittaja Veera Järveläinen (vas) sanoo. ELÄKÖÖN SUOMI!
31 30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 TURUN YLIOPPILASLEHTI 8/2017 “Tutkimus syntyi kuin itsestään” TeksTi ATTE UUsINokA kUVA jUHA LAURILA Gradu Nimi: Hyönteiset ihmisen ravintona : kitiinin ravitsemuksellinen merkitys ja vaikutus suolistobakteereiden (Lactobacillus rhamnosus GG ja Escherichia coli TG) kasvuun Tunnelma: Voimabiisi: Stuff – Feelin’ alright GRADU Biologian oPiSkeliJa Otto Selenius tutki gradussaan hyönteisistä saatujen ravintoaineiden vaikutusta ihmisten suolistobakteereihin. Tutkimuksen mukaan ruoansulatus voi hajottaa hyönteisen tukirangan rakenneainetta, eli kitiiniä, hyödyllisiksi ravintoaineiksi. ”Kitiini esti haitallisten bakteerien kasvua, kun taas sen hajoamistuote, kito-oligosakkaridi, lisäsi hyödyllisten bakteerien kasvua.” Kitiinin hajoamistuotteilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Seleniuksen mukaan ne laskevat veren kolesterolia sekä ehkäisevät tulehdusten ja kasvainten syntymistä. Tulokset perustuvat kasvatusmaljassa tehtyjen tutkimusten havainnointiin. Länsimaissa hyönteisruoka elää nousukautta, sillä proteiinipitoisten itikoiden uskotaan vähentävän ympäristöä kuormittavaa lihankulutusta. Selenius kertoo, että hyönteisiä on kuitenkin syöty aina. Parhaillaan yli kaksi miljardia ihmistä käyttää niitä ravinnokseen. Suomessa hyönteiset laillistettiin virallisiksi elintarvikkeiksi lokakuussa. “Jotkut yrittäjät ovat myyneet hyönteisiä ‘keittiösomisteina’ ja kiertäneet näin vanhaa lakia. Nyt hyönteiset saadaan elintarvikelain piiriin, jolloin markkinoista tulee turvallisempia ja hyönteisiä saadaan vapaammin ruokakauppoihin.” SeleniuS työSti gradua hieman yli vuoden ajan. Vauhtia hidastivat kandiksi valmistuminen ja siihen liittyvät kurssit. Tutkimus syntyi Seleniuksen mukaan kuin itsestään. ”Keräsin paljon aiheeseen liittyvää kiinnostavaa tietoa. Yhtäkkiä huomasin, että minulla on yli 30 sivua materiaalia. Tämän jälkeen tehtäväni oli vain rajata aihetta tarkemmin.” Hyönteisruoan edut ovat laajasti tiedossa, mutta aiheessa on vielä paljon tutkittavaa. Esimerkiksi Selenius nostaa eräät äyriäisproteiinia muistuttavat hyönteisproteiinit, joiden syömistä katkaravuille allergisten on varottava. Selenius on kiinnostunut jatkamaan aiheen parissa tohtorinopintoihin. ”Väitöskirjassa haluaisin tutkia, mitä terveysvaikutuksia ilmenee ihmisillä, jotka ottavat hyönteiset osaksi ruokavaliotaan.” •
Millaista opiskelijaelämä todella on? Turun yliopiston opiskelijat kertovat oman tarinansa videoiden, kuvien ja blogien kautta. Hae meille opiskelijaksi kevään yhteishaussa 14.3.–28.3.2018