Turun ylioppilaslehti 10/2011

10/2011 iht va äy k a n? nk ee ui ht k u is r pa op o- ke is ku lu uu ts tepsin porvarit ja interin hipit? s.8 28 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeellä s. 14
NUMERO 10/2011 16.9.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT JOEL HAAPAMÄKI ja LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS t yö ei ole kaiken mitta mäisenä opiskeluvuotenaan masennukseen. Alkoi vuosien terapia- ja lääkityskierre, josta ei kuitenkaan tuntunut olevan hyötyä. Hiljalleen mielenterveysongelmat veivät tuttavaltani opiskelukyvyn. Emme tavanneet usein. Kerran tavatessamme tuttavani kertoi, että hänelle oli myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Järkytyin kuulumisista, vaikka hänelle itselleen ne olivat helpotus. Eihän 25-vuotias voi olla eläkeläinen! Sittemmin opin, että kyllä voi. Eläketurvakeskuksen mukaan pelkästään viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä noin 3500 alle 35-vuotiasta nuorta. Kelan tutkijat konkretisoivat lukua kirjoittamalla Sosiaalivakuutus-lehden artikkelissaan, että Suomessa jää viisi nuorta eläkkeelle joka päivä. Yleisin syy nuorten työkyvyttömyydelle on masennus. Työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pyrki toistuvasti nostamaan esille faktaa, että nuorten työkyvyttömyys on paljon suomalaisten lyhyeksi väitettyjä työuria kipeämpi ongelma. SYL:n mukaan valtiovarainministeriön viime vuonna asettama tavoite 4,5 miljoonan euron säästöistä työuria pidentämällä olisi saavutettavissa pelkällä nuorten työkyvyttömyyden vähentämisellä noin kolmannekseen, sillä nuorten työkyvyttömyyden on laskettu maksavan yhteiskunnalle yli kuusi miljardia euroa vuodessa. OsALTAAN TYöKYvYTTöMYYdEssÄ on kyse työelämän vaativuudesta. Moni joka ei koe selviävänsä täydestä työviikosta, kiireestä ja vastuusta, saattaisi suoriutua osa-aikaisista, leppoisammalla tahdilla tehdyistä ja vähemmän vastuullisista tehtävistä. Monilla masentuneilla taudinkuvaan kuuluu itsensä tunteminen tarpeettomaksi. Työkyvyttömyys riistää mahdollisuuden työn kautta saavutettavaan merkityksellisyyden tunteeseen. Siksi SYL onkin peräänkuuluttanut joustavuutta osa-aikaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä Tylkkärissä yksi nuori työkyvytön, 28-vuotias Petra Silavuori kertoo tarinansa (s. 14). Hänelle työharjoittelu kävi ylivoimaiseksi nimenomaan valtavan epäonnistumisen pelon vuoksi. Valitettavasti palkkatyön tekeminen näyttäytyy edelleen Suomessa osapuilleen ainoana keinona tuntea itsensä hyödylliseksi. Ehkä yksi ratkaisu työkyvyn ylläpitämiseen olisikin paradoksaalisesti luopua ajattelemasta palkkatyötä ihmisarvon mittana. Asennemuutoksen tuloksena aiempaa useampi saattaisi kyetä kantamaan kortensa kekoon. Sillä kuten Silavuori tiivistää, me kaikki haluaisimme kyetä tekemään jotain, josta voi olla ylpeä. KORKEAKOULUssA OPIsKELEvA tuttavani sairastui ensim- " TÄSSÄ LEHDESSÄ Kumman matkaan sä mieluummin lähtisit, mopon vai tällaisen mopoauton?" kysyy Mikko Kouki. Tylkkäri haastoi Linnateatterin johtajan kokeilemaan mopoautoilua. s. 20. " Sosiaalisen median kitaa syötetään jo lentokoneen turisti-luokastakin." Pop-toimittaja pohtii viestintäteknologian kehitystä s. 18. 80 VUOTTA 80 VUOTTA Tilanahtaus vaivana Runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana on opiskelijamäärä yliopistossamme lähes kolminkertaistunut, joten on selvää, että tilanahtaus on jo pitkään ollut huutava. Turun ylioppilaslehti 17.9.1982 ANNA-ELINA MATILAINEN tyl-paatoimittaja@utu.fi "Humanistisessa tutkimuksessa on hienoa akateeminen vapaus", sanoo Hanna Meretoja.
kristina kunttu yliopiston hallitukseen Yhteisöterveyden tutkija haluaa panostaa hyvinvointiin yliopistolla. TURUN YLIOPIsTON yliopistokollegio valitsi viime kokouksessaan yliopiston hallituksen uudeksi jäseneksi YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kuntun. Kunttu korvaa ensi vuoden alusta alkaen hallituksesta eronneen Sinikka Mönkäreen. Kuntun lisäksi ehdolla hallitukseen olivat Eila Helander ja Marjut Ranki-Pesonen. Hallituksen äänestyksessä Kunttu sai 16 ääntä, Helander kahdeksan ja Ranki-Pesonen kuusi. "Olin valinnasta yllättynyt mutta iloinen", Kunttu sanoo. Kunttu uskoo voivansa tuoda hallitukseen näkemystä hyvinvoinnin ja yhteisöterveyden kysymyksissä. "Nämä asiat ovat keskeisiä yliopiston toiminnassa, oli kyse sitten yliopiston kansainvälisyydestä tai opetukseen liittyvistä kysymyksistä." Turun yliopiston hallitukseen kuuluu kymmenen jäsentä. Heistä kuusi edustaa yliopistoyhteisöä ja valitaan opiskelijoiden, professorien ja muiden työntekijöiden keskuudesta. Uuden yliopistolain voimaan astumisesta saakka hallitukseen on kuulunut myös yliopistoyhteisön ulkopuolelta valittavia jäseniä. Kristina Kuntun lisäksi heitä ovat Raisio-yhtiön toimitusjohtaja Matti Rihko, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva sekä hallituksen puheenjohtaja, ennen eläkkeelle jäämistään If Vahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtajana työskennellyt Hannu Kokkonen. Kristina Kunttu aloittaa tammikuussa yhtenä Turun yliopiston hallituksen ulkopuolisista jäsenistä. Opiskelijoiden puolella Kunttu linjaa olevansa opiskelijoiden asialla. "Minulla on vahva opiskelijanäkökulma, mutta edustan opiskelijoita kuitenkin eri tavalla kuin hallituksen opiskelijaedustajat." Hallituksessa työskentelyltä Kunttu odottaa eniten osallistu- mista linjanveto- ja strategia-asioihin. Hän uskoo, että hallitustyöskentelyssä on etua kokemuksesta Yliopistoseuran puheenjohtajana vuosilta 2002-2007. Kunttu odottaa myös oman yliopistonäkemyksensä laajentuvan entisestään hallituksen riveissä. "On vaikeaa arvioida yliopiston toimintaa, jos ei itse ole yhteisössä sisällä." TYL Sähköisessä tentissä tietokone arpoo tenttijälle kysymykset. "Tenttiakvaarioon" ei saa tuoda mukanaan puhelinta, kirjoja tai muuta tavaraa. SILVASTI tenttiakvaari TURUN YLIOPIsTOssA voi tenttiä tällä hetkellä sähköisesti neljä tenttiä: yhden biologian, yhden tietojenkäsittelytieteen, yhden tietojärjestelmätieteen ja yhden poliittisen historian kurssin. Lisäksi valikoimassa on kaksi kauppakorkeakoulun ruotsin koetta ja muutama avoimen yliopiston kurssi. Vertailun vuoksi: Tampereen yliopistossa voi samaan aikaan tenttiä sähköisesti 368 kurssia. Toukokuussa 2010 käyttöön otettu "tenttiakvaario" kaikuu edelleen usein tyhjyyttään. Pharmacityssa sijaitseva akvaario on tila, jossa opiskelija voi valvotuissa olosuhteissa suorittaa kirjallisuus- tai luentokuulusteluja internetin kautta. Sähköisen tenttimisen edut ovat opiskelijan näkökulmas- Sähköisen tenttimisen mahdollisuudesta eiv henkilökuntakaan. Toiminnan odotetaan kui ta selvät. Tentin voi suorittaa joustavasti itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Vuoden 2011 aikana mahdollisuutta on käyttänyt hyväkseen kuitenkin vain 95 opiskelijaa. Syy matalaan käyttöasteeseen on, että vain harvat tentaattorit ovat innostuneet ajamaan kuulustelunsa järjestelmään. "Uuden järjestelmän käyttöönottamiseen liittyy kynnys, jos tentaattori ei ole tekniikasta erityisen kiinnostunut", koulutuspäällikkö Hely Lahtinen pohtii. Yliopiston opintohallintoyksikkö on yrittänyt tehdä sähköisen tenttimisen järjestelmää henkilökunnalle tutuksi pitämällä tiedekunnissa tietoiskuja. Lahtinen vakuuttaakin, että tenttejä on tulossa syksyn aikana lisää. Mahdollisuus on Perjantaina 16.9. vietetään kansallista etätyöpäivää. Mukaan on ilmoittau
UUTISET LAURI HANNUS kysy y: oletko tenttiny t sähköisesti? LAURI HANNUS Riika Kotilainen, 1. vuoden poliittisen historian opiskelija. "En vielä. Tulevaisuudessa meille on tulossa ainakin yksi kurssi, jonka aion tenttiä sähköisesti." o on usein t yhjillään laajenemassa esimerkiksi moniin kielten tentteihin, matematiikkaan ja luokanopettajien koulutukseen. "Opiskelijoiden kannattaa kysellä sähköisen tenttimismahdollisuuden perään, jotta sen tarve tulee ilmi", Lahtinen kannustaa. Lahtinen lupaa tenttiakvaarion käyttö jouhevoituvan entisestään, kun luokan ovet saadaan toimimaan Lyyra-kortilla, eikä tenttijän enää tarvitse noutaa avainta opiskelijapalveluista. lijalle kysymykset opettajan järjestelmään syöttämien tehtävien joukosta. Jotta samat kysymykset eivät toistuisi liian usein, pitää niitä laatia useita kymmeniä. "Vaatii aikamoisen panostuksen tehdä suuri määrä kysymyksiä varastoon arvottavaksi", suomen kielen professori Kaisa Häkkinen pohtii sähköisen tenttimisen vaisun startin syitä. Häkkinen kuitenkin korostaa, että suomen kielen oppiaineessa suhtaudutaan sähköisen tenttimisen kehittämiseen myönteisesti. Menetelmä ei hänestä sovi kaikkiin kursseihin, mutta osassa se toimii kaikkien osapuolten näkökulmasta hyvin. Poliittisen historian perusopintojen ensimmäinen kirjatentti on yksi tällä hetkellä valikoimasta löytyvistä kuulusteluista. Opintokokonaisuudesta vastaava professori Timo Soikkanen kertoo, että kurssi on eräänlainen pilottihanke. Jo syyskuun lopussa mahdollisuus laajenee muihinkin opintosuorituksiin. Soikkanen ei pidä kymmenten kysymysten laatimista ongelmana. Hankaluuksia tuottaa hänen mielestään tenttien arviointi ilman laajaa vertailupohjaa. Kaikki kysymykset eivät ole yhtä vaikeita, joten vaatimustason määrittäminen yksittäisen vastauksen kohdalla on vaikeaa. "Tavallisessa tentissä samaan kysymykseen vastaa ainakin 1015 opiskelijaa. Silloin vastauksia on helppo verrata toisiinsa. Sähköisessä tentissä tehtävään vastaa vain yksi opiskelija." Palautteen antamista tenttiakvaarion käyttö kuitenkin helpottaa. "Palautetta voi antaa sähköisesti heti vastauksen arvioituaan. Tavallisen tentin jälkeen opiskelija tulee vasta viikkojen päästä vastaanotolle pyytämään palautetta. Silloin vastaus pitää lukea uudelleen, jotta se palaa mieleen", Soikkanen sanoo. ANNA-ELINA MATILAINEN vät ole toistaiseksi innostuneet sen paremmin opiskelijat kuin itenkin vilkastuvan tänä syksynä. Otto Parkkonen, 2. vuoden psykologian opiskelija. "En. En ole kuullutkaan tällaisesta mahdollisuudesta. Tulevaisuudessa saatan yrittää. Joidenkin kurssien kohdalla sähkötenttiminen olisi helpompaa." Kymmeniä tenttikysymyksiä Tenttiakvaario toimii siten, että tietokone arpoo opiske- Lisätietoja sähköisestä tenttimisestä: tenttis.utu.fi Marika Männistö, 8. vuoden kemian opiskelija. "En, eikä ole tarkoituskaan. Minulla on jäljellä enää yksi kurssi ja aion suorittaa sen perinteiseen tapaan." tunut 80 yritystä, julkishallinnon organisaatiota, yhdistystä ja järjestöä.
politiikkaa edusta jistossa? Suomen yliopistojen ylioppilaskunnissa käydään tänä syksynä edustajistovaalit. Meillä TYYssä vaalit käydään marraskuussa. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin ja siellä tehdyt päätökset koskettavat jokaista ylioppilaskunnan jäsentä. Silti äänestysaktiivisuus on jäänyt perinteisesti harmittavan pieneksi. Huolehdi siis, että äänesi tulee kuuluviin ja että sen saa henkilö ja lista, joka ajaa edustajistossa arvojesi mukaisia asioita. Yliopistolla on vallalla ajattelu, jossa puoluepolitiikka nähdään epätoivottavana asiana eikä poliittisten yhdistysten näkyminen yliopiston alueella ole sallittua. Tämä on hyvin kummallista, kun samalla yliopiston tehtävä on kasvattaa meistä aktiivisia ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Myös ylioppilaskunnan tulee toimia tämän tavoitteen eteen. Nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta halutaan lisätä, mutta se ei onnistu, jos tietoa vaikuttamisesta ja puoluetoiminnasta ei ole vapaasti saatavilla. Tulevissa edustajistovaaleissa poliittiset ryhmät ovat eriarvoisessa asemassa, kun sitoutumattomat ryhmät saavat mainostaa toimintaansa avoimesti. Ylioppilaskunnan edustajisto ei toimi erillään muusta yhteiskunnasta. Siellä hoidetaan yhteisiä asioita eli tehdään politiikkaa, johon yksittäisen edustajan arvot väistämättä vaikuttavat. Onnistunut poliittinen toiminta vaatii pitkäjänteistä ja sitoutunutta työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitoutumattomien listojen ehdokkaita yhdistää ainoastaan sama oppiala, mutta edustajistossa käsiteltävät asiat ovat useimmiten ainejärjestökenttää laajempia. Ongelmallista on, että sitoutumatonta listaa äänestäessä ei voi koskaan tietää, minkälaisen ajatusmaailman omaava ehdokas listalta lopulta nousee valituksi. Poliittinen sitoutuneisuus ei suinkaan tarkoita, että kaikista asioista tulee olla samaa mieltä puolueen sisällä, mutta taustalla vaikuttavat arvot ja asennoituminen yhteiskuntaan ovat yhteisiä. Aivan merkityksetöntä ei ole sekään, että poliittiset toimijat ovat ylioppilaskunnan tärkeä linkki kaupungin ja valtakunnan tason päättäjiin sinne, missä myös opiskelijoita koskevat päätökset lopulta tehdään. Juho Heino Edustajistoryhmä Kokoomus lukijoilta opintotukea kehitettävä kohti perustuloa Pessi Marttunen Akateemisista Kansallisista Nuorista ehdottaa Tylkkärissä (9/2011), että opintotukea pitäisi saada sitä enemmän, mitä enemmän opintopisteitä suorittaa. Tämä osoittaa hämmentävää ymmärtämättömyyttä sekä yliopistokoulutuksen että Suomen sosiaaliturvajärjestelmän luonnetta kohtaan. Opiskelijat opiskelevat ja osallistuvat tiedeyhteisönsä toimintaan sivistyäkseen, kehittääkseen itseään sekä edistääkseen tätä kautta ihmiskunnan edistystä. Tarkoitus on, että opiskelijat sisäistävät asiat, joita opiskelemaan ovat tulleet, ei se, että he ahnehtivat itselleen mahdollisimman paljon opintopisteitä suorittaen niitä varten tehtävät kurssit rimaa hipoen. Avantin mielestä yliopistolla liian laajalle, joskaan ei onneksi läheskään kaikkialle levinnyttä teho-opiskelun ilmapiiriä on päinvastoin syytä kyseenalaistaa. Jos opintotuen johonkin pitää kannustaa, niin se on syvällinen sivistyminen, ei pintapuolinen pänttääminen, kuten Marttusen mallissa. Opintotuki on nimensä mukaisesti tukea opiskeluun. Se on tulonsiirto, joka tarkoitus on mahdollistaa opiskelu jokaiselle riippumatta esimerkiksi vanhempien tulotasosta tai muista tulonhankkimisedellytyksistä. Opintotuen muuttaminen suoritettuihin opintopisteisiin sidotuksi, eräänlaiseksi "opintopalkaksi", on kummallinen ajatus, sillä sosiaaliturvajärjestelmän tehtävä ei ole palkita, vaan antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet. Opintopalkan lisäksi Marttunen esittää opintotuen tulorajojen poistamista. Opintotuki on tarkoitettu tueksi tarpeeseen takaamaan toimeentulo, mikäli muita tuloja ei ole. Mikäli ehtii täysipäiväisen opiskelun ohella työskentelemään niin paljon että tienaa yli tulorajojen, tulorajaa on helppo nostaa perumalla tai palauttamalla valtion tukea, jota ilman huomasikin tulevansa toimeen. Jos tämä tuntuu hankalalta, on syytä muistaa, että opintotuen kohdalla tulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on verrattomasti helpompaa kuin minkä tahansa muun sosiaalietuuden. Avanti ei kannata tulorajojen poistamista sinällään niin kauan kuin sosiaaliturvajärjestelmä Suomessa perustuu tarveharkintaan. Pelkän opiskelijakuplan tarkastelun sijaan tahdomme nähdä koko kuvan ja tarkastella opintotukea osana sosiaaliturvajärjestelmää. Muun punavihreän vasemmiston tavoin kannatamme vanhentuneen, vakituisten täysipäiväisten työsuhteiden yhteiskuntaa varten luodun sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista perustuloksi. Perustulon avulla taattaisiin niin opiskelijoiden kuin muiden vähävaraisten toimeentulo ja poistettaisiin kaikilta perustuloa leikkaavat tulorajat. Elias Laitinen Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry testasi: pirkka on cola juomien aatelia coca-cola Zero pisteet: 2,7/5, hinta 2,59 "Vähähapokasta" "Pliisua" "Maistuu sokerivedeltä" "Samettinen ja sensuelli" "En joisi missään tilanteessa" "Helppo" coca-cola liGht pisteet 2,3/5, hinta 2,59 "Kaipaisi kofeiinintuntua" "Vihamielinen ja provosoiva" "Lapset ehkä tykkäävät tästä" "Hiilihapoton ja valju" "Laskelmoidun keinotekoinen" "Takarivistä huomiota kerjäävä" pirkka cola liGht pisteet 3,3/5, hinta 1,65 "Tuntuu hampaissa" "Paras" "Outo ruosteinen sivumaku" "Raikas" "Mitäänsanomaton" "Kolajuomien perussuomalainen" pepsi maX pisteet 1,3/5, hinta 2,55 "Hyvin, hyvin makea" "Krooniseen sokerinpuutostilaan" "Lattea" "Neuroottinen" "Mehumainen" "Karsinogeeninen jälkivivahde" Jo reilu kolmasosa johtajusta on naisia. Muutos ei näy palkkapussissa: vuonna 2001 naisjohta
AJASSA NAAMAKIRJA LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. "Jokaisen suomalaisen tulisi ainakin ymmärtää toista virallista kieltämme", toivoo pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide. opetta jista parhain Camilla Wide kokee olevansa stereotyyppinen suomenruotsalainen, joka vannoo dialogin nimeen. Sinut valittiin Turun yliopiston Vuoden opettajaksi. Miltä nyt tuntuu, pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide? Tuntuu tosi hyvältä. Jokainen opettaja haluaa, että hänen suunnittelemansa opetus toimii ja sitä arvostetaan. Tällaisen tunnustuksen saaminen on todella hienoa. Miten juhlit voittoasi? Kun vastaanotin palkintoni yliopiston avajaisissa, tarjolla oli ruokaa ja viinejä. Se oli oivallinen paikka juhlistamiselle. Koetko olevasi stereotyyppinen suomenruotsalainen? Kyllä varmaan. Ainakin puhun kovaa ja paljon. Se on tyypillistä suomenruotsalaisille. Suomenruotsalaiset ovat toisaalta hyvin stereotyyppisiä suomalaisia. Ruotsiin mennessä tuntee olonsa ihan ulkopuoliseksi. Kumpaa kannustit jääkiekon MM-finaalissa 2011? Suomea tietysti! Kaikki suomenruotsalaiset kannustavat Suomea, erityisesti jos Ruotsi on vastassa. Minkälainen on opetusfilosofiasi? Opetuksesta pitää olla hyötyä oppilaille. En usko, että ulkoa pänttääminen on oikea tapa opetella asioita. Opetuksen pitää olla dynaamista. Siinä pitää keskittyä itsenäiseen tekemiseen ja keskustelemiseen. Mitä enemmän dialogia, sitä parempi. Olet Islanti-fanaatikko. Mitä Islanti merkitsee sinulle? Olen asunut Islannissa monta vuotta ja siellä on aina välillä pakko päästä käymään. Rakastan Islannin luontoa, ihmisiä ja kieltä, joka on suomen ja ruotsin ohella minulle tärkein kieli. Oletko ikinä saanut kuulla kommentteja sukunimestäsi? Kyllä. Esimerkiksi viittauksia lastenlauluun Sov du lilla videung (Nuku pieni pajunkissa). Moni on lisäksi ihmetellyt miten nimeni tulisi lausua. Eli miten? Viide. Mikä pohjoismainen kieli on hankalin omaksua? Islanti. Siitä ei ymmärrä aluksi mitään. Toisaalta esimerkiksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten on helppo oppia lausumaan sitä. Suomenkielisille esimerkiksi tanskan ja riikinruotsin ääntäminen on huomattavasti hankalampaa. Entä helpoin? Skandinaaviset kielet ovat kaikki melko helppoja, mutta helpoin on varmaan norja. Skandinaavit oppivat toistensa kieliä myös paljon vaivattomammin, koska ne ovat niin samankaltaisia. Olet vuoden opettaja. Opeta Tylkkärin lukijoille jotain. "Sjáumst og heyrumst", eli ruotsiksi "vi ses och hörs" ja suomeksi "nähdään ja tavataan". Miksi olet niin suosittu oppilaiden keskuudessa? Yksi syy on varmasti se, että olen uusi. Opetan lisäksi siinä vaiheessa opintoja olevia, että pystyn käyttämään opetuksessa paljon luovuutta. Olen parhaani mukaan yrittänyt ottaa oppilaiden palautetta huomioon. Pyrin saamaan oppilaiden kanssa keskustelua aikaiseksi ja omalta osaltaan aktivoimaan heitä mukaan opetukseen. Jos itse on innostunut jostain, niin kyllä se välittyy. Google tarjoaa nimelläsi lähes 14 miljoonaa hakutulosta. Osaatko sanoa miksi? Nimeni on ammattini myötä ympäri internetiä, siellä olen näkyvillä. Tunnistetaanko sinut kadulla? Olen ollut Turussa niin lyhyen aikaa, että saan olla vielä melko rauhassa. Ehkä tämän tittelin ja kaikkien näiden kuvien myötä minua aletaan tunnistaa. Lähetä terveiset pakkoruotsin vastustajille. On tärkeää, että ruotsia luetaan jatkossakin kaikkialla Suomessa, sillä jokaisen suomalaisen tulisi ainakin ymmärtää toista virallista kieltämme. Ruotsin kielen opiskelun tarkoitus ei ole suinkaan se, että kaikki oppisivat puhumaan sitä täydellisesti. Mitä useampaa kieltä ymmärtää, sen parempi. JOEL HAAPAMÄKI jat ansaitsivat keskimäärin 78 % miesjohtajien keskiansiosta. 2009 vastaava osuus oli 79 %.
KOLUMNI asioiden tekeminen hy vin ja huonosti turkulaisen jalkapal Kupittaan raitapaidat profiilivertailussa. JALKAPALLON sUURMAIdEN liigaotteluissa ovat uskonto, historia ja politiikka vahvasti läsnä. Milanossa kamppailevat baüscia (suom. uusrikkaat) ja i casciavìt (suom. ruuvimeisselit), tuttavallisemmin FC Internazionale Milan ja AC Milan. Nimittely viittaa joukkueiden kannattajiin: Internazionalea pidetään keski ja yläluokkaisten milanolaisten seurana ja AC Milan on vakiintunut Etelä-Italiasta Milanoon muuttaneen työväenluokan joukkueeksi. Kun Espanjalaiset FC Barcelona ja Real Madrid ottavat yhteen El Classicoiksi kutsutuissa kohtaamisissaan, Espanjassa puhutaan jopa maan sisällissodan uusintanäytöksistä. Ilmeneekö Turun jalkapalloskenessä vastaavaa seurauskollisuutta ja vastakkainasettelua? Missä pelaavat turkulaiset ortodoksit, nationalistit ja maahanmuuttajat? Turun Palloseuran ja FC Inter Turun sosiaalipoliittisten taustojen ja kytkösten selvittelyssä auttoi asiaan vihkiytynyt jalkapallofanaatikko ja freelance-journalisti Jari Nikkola. N eurokirurgiaa tai jumbojetin lentämistä ei kannata tehdä harjoittelematta, mutta monta muuta asiaa voi oppia ihan vaan kokeilemalla. Lakitekstiä voi oppia lukemaan, karttoja voi oppia piirtämään, verkkosivuja voi oppia fiksailemaan, kaivinkoneella voi oppia kaivamaan ja festareita voi oppia järjestämään. Ministereitä voi käydä lobbaamassa olematta koskaan tehnyt sitä ennen. S yksyisin varsinkin näkee vekkihametyttöjä, tyttöpoikia ja -muita, jotka bookkaavat kalenterinsa täyteen projektikurssia, kv-verkostoitumista, tanssikoulua, kirjallisuusklassikoita, vapaaehtoistöitä, keikkatöitä, työharjoittelua, mikrobloggausta, kielikurssia, jumppatunteja, viikonloppumatkoja ja mitä lie. Harmittaa nähdä tyyppejä, jotka sykkivät aamusta iltaan, lukukaudesta toiseen ja seikkailusta seikkailuun hoitamatta mistään muiden ihmisten kanssa yhdessä tehtävästä projektista osavastuuta alusta loppuun itse. On aivan eri asia suorittaa jokin ylhäältä päin määritelty tehtävä kuin keksiä itse tehtävänanto ja toteuttaa se. Sen sijaan ei ole juuri eroa, että meneekö nuoruus neukkarissa vai rokkibaarien bäkkäreillä. Startupyrittäjät tai rokkitähtiwannabet tietävät, mitä haluavat, ja etsivät keinot oman juttunsa myymiseksi valitsemalleen yleisölle, ilman että yrittävät miellyttää kaikkia. Ronald McDonaldin varastaminen, Mimosa Palen pyörillä kulkeva jättimäinen häpy tai sikatilojen filmauskeikat eivät liene nauttineet kaikki yhteiskunnan kerrokset lävistävää kannatusta, mutta ne olivat jonkun oma itse toiminnaksi jalostama idea. Epäilemättä ne olivat samalla myös tehokkaampia signaaleja keskusteluihin elintarviketeollisuudesta, ruumiillisuudesta tai eläinten oikeuksista kuin virkatyönä julkisesta budjetista toteutetut ei-mitään-kohderyhmää-tavoittavat valistuskampanjat. H arvat asiat maailmassa ovat rakettitiedettä paitsi rakettitiede ja melkein kaikki muut asiat ovatkin sellaisia, että tekemään voi ihan vaan ryhtyä. Vakiintuneissakin organisaatioissa voi olla ihan hyvä miettiä laatikon ulkopuolelta, vaikka onkin kätevää voida tehdä asioita huonosti sillä verukkeella, että aina ennenkin on tehty asiat huonosti. Vaikeaa kuvitella, että mikä voi olla esimerkiksi prosessi, jonka tuoreesti uutisoituna lopputuloksena koko yliopisto opiskelijoista alkaen painostetaan Microsoftin asiakkaaksi. Aktiivista pahuutta tai kiusaamisenhalua ei ehkä ole perustetta olettaa, mutta välinpitämättömyyskään ei ole mikään kaunis motiivi. TEA TöNNOv Perinteet vs. uudet tuulet Turun Palloseura (TPS) perustettiin vuonna 1922 Suomen itsenäistymisen jälkihuumassa. "Tuolloin tarkoituksena oli saada Turkuun suomalaishenkinen seura vastapainoksi silloin kaupungissa vallinneelle ruotsinkielisen urheilutoiminnan dominanssille", Nikkola kertoo. "On tosin historiallisesti ironista, että FC TPS:n vanha vastavoima Åbo IFK toimii nykyään TPS: n kanssa tiiviissä yhteistyössä." TPS:n nimissä pelattiin aluksi ainoastaan jalkapalloa, mutta myöhemmin seura laajensi toimintaansa myös jääkiekon ja salibandyn pariin. Suomenmestaruuden FC TPS on voittanut kahdeksan kertaa, viimeksi 36 vuotta sitten. FC Inter Turku on liikemies Stefan Håkansin vuonna 1990 perustama jalkapalloseura. "FC Inter on tyypillinen miljonäärin harrastus kansainvälisten mallien mukaan", sanoo Nikkola. Pitkälti Håkansin rahoituksen turvin Inter eteni aikanaan ensimmäisestä edustusjoukkuepelistään kolmosdivarissa Suomen pääsarjaan, Veikkausliigaan vain neljässä vuodessa. Suomenmestaruuden FC Inter on voittanut kerran, vuonna 2008. Seurat jakavat Kupittaalla sijaitsevan, Håkansin osittain omista- man Veritas Stadionin kotikenttänään. Vaikka Håkansin menetelmät jakavat mielipiteitä, on hän kiistatta tuonut väriä Turun aikaisemmin varsin mustavalkoiseen jalkapallokulttuuriin. Porvarit vs. punavihreät Veritas Stadionin katsomoissa ja internetin keskustelupalstoilla Vuoden 2010 syksyllä tehdyn huumekyselyn tulokset osoittavat kannabiksen kokeilun ja
ihmisy ys on tarinoita Ranskalaisesta nykykirjallisuudesta viime syksynä tohtoriksi väitellyttä Hanna Meretojaa kiehtoo kirjallisuudessa sen kyky avata uusia kokemisen ja ajattelemisen mahdollisuuksia. TEKSTI: VENLA PÖYLIÖ, KUVA: LAURI HANNUS "KIRJALLIsUUs KÄsITTELEE ihmi- senä olemisen ongelmia kaunokirjallisin keinoin. Se käsittelee aina jossain muodossa ihmisen ja maailman suhdetta", toukokuussa Turun yliopiston vuoden 2010 humanistitohtoriksi valittu yleisen kirjallisuustieteen assistentti Hanna Meretoja sanoo. Ranskalaista nykykirjallisuutta käsittelevässä väi- taja, gradu- ja väitöskirjaohjaaja, sähköisen kirjallisuuskahvilan vetäjä sekä vaimo ja äiti. laisilleni uravalintani oli aluksi huolenaihe", hän naurahtaa. Lääkäriperheen kapinallinen 34-vuotias Hanna Meretoja varttui nelilapsisessa lääkäriperheessä Kaarinassa. Meretojan molemmat isoisät työskentelivät Turun yliopistossa professoreina. "Melkein kaikki meidän suvussamme ovat lääkäreitä paitsi minä ja siskoni. Lääkärin ammatti on periytynyt sukupolvelta toiselle", hän sanoo. Alun perin Meretojasta itsestäänkin piti tulla lääkäri. "Perhekulttuurimme oli vähän sellainen, että kannustettiin itsensä kehittämiseen ja taideharrastuksiin, mutta kannustuksessa oli sellainen porvarillinen sivumaku, että luovien harrastusten ohella on hyvä olla kunnon työ", hän sanoo. Pikkutyttönä Meretoja sepitti itse satuja sisaruksilleen ja piirsi satukirjoja. Kun koulu alkoi, Meretojalle iski kirjojen suhteen "ahmimisvaihe", jota kesti lukioon saakka. Silloin kuvioihin astui myös filosofian oppiaine ja sen mukanaan tuoma uudenlaisia näköaloja avaava, intellektuaalinen maailma. "Lukion aikana hiljalleen ymmärsin, että intohimoni ovat enemmän kirjallisuudessa ja filosofiassa kuin matemaattisemmissa aineissa", hän sanoo. Meretoja ei kuitenkaan hylännyt kokonaan lääketiedettä lähellä olevaa uramahdollisuutta, vaan haki filosofian, kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen lisäksi myös psykologiaa opiskelemaan. Opiskelupaikka lohkesi kaikista neljästä. "Lopulta yleinen kirjallisuustiede tuntui monipuolisimmalta vaihtoehdolta. Joillekin suku- Tutkijan vapaus Vaikka Meretoja on aina ollut kiinnostunut ranskalaisesta kirjallisuudesta, hän oppi ranskan kielen kunnolla vasta maisterivaiheessa. "Sanon aina opiskelijoille, ettei saisi liikaa pelätä teosten kieltä. Jos on motivaatiota opetella uusi kieli, ei siihen ole koskaan liian vanha", hän sanoo. Maisteriksi valmistuttuaan vuonna 2001 Meretoja teki lisensiaatin tutkielman gradunsa pohjalta ja sai yliopistolta vuoden pituisen lehtoraatin. Kymmenen kuukauden työsopimuksen aikana hänellä oli 9 uutta kurssia opetettavana. Esiintymisjännitys karisi pakon edessä. Lehtoraatin jälkeen Meretoja alkoi työstää väitöskirjaansa apurahan turvin aikomuksenaan tarkastella sekä ranskalaista että saksalaista nykykirjallisuutta. Kahden vuoden kuluttua hän kuitenkin huomasi tutkimuksen paisuvan ja päätti säästää saksalaista kirjallisuutta koskevan osuuden jatkotutkimuksiin. "Humanistisessa tutkimuksessa on hienoa akateeminen vapaus. Voi seurata, mihin tutkimus vie, eikä tarvitse vielä alussa tietää lopullista rajausta ja johtopäätöksiä." Väitöskirjaprosessinsa aikana 2002-2010 Meretoja oli vierailevana tutkijana Saksassa Tübingenissä, Ranskan Sorbonnessa ja Ruotsissa Uppsalan yliopistossa. Välillä hän oli kaksi kertaa äitiyslomalla. "Tutkimuksen tulisi viimekädessä palvella tavallisten lukijoiden ymmärrystä kirjallisuudesta, itsestään ja maailmasta." töskirjassaan French Narrative Turn Meretoja tutkii tarinoiden tarvetta nykyihmiselle. Se kysyy, miksi ajatus kokemusten hahmottamisesta tarinoiden kertomisen kautta kyseenalaistui maailmansotien jälkeen, mutta teki paluun uudessa, aieampaa itsetietoisemmassa muodossa. Meretojalle kirjat eivät ole pakoa todellisuudesta, vaan nykykirjallisuuden tarinankerronta näyttäytyy olennaisena maailmassa olemisemme pohdintana. "Hyvä kirjallisuus ei ainoastaan ilmennä sitä historiallista maailmaa, missä se on syntynyt, vaan myös kriittisesti reflektoi sitä. Minulle se on itseymmärryksen väline", Meretoja sanoo. Laudaturin väitöskirjatutkimuksestaan arvosanaksi saanut Meretoja on tällä hetkellä menestyvä tutkija, oppiaineensa assistentti, tutkimusryhmän joh- omakotitaloalueella asuu hänen lisäkseen filosofian tutkijana työskentelevä aviomies Valtteri sekä pariskunnan lapset, 4-vuotias Alma ja 6-vuotias Eliel. Lapset ja päiväkotiarki ovat tuoneet mukanaan aikataulutetumman arjen. "Ennen lapsia matkustelu oli minulle hyvin tärkeää, enkä noudattanut mitään työaikoja. Mieheni jaksoi vuodesta toiseen ihmetellä tapaani lukea ja kirjoittaa iltamyöhään", Meretoja muistelee. Meretoja myöntää, että hän on aina ollut haluton erottamaan työtä ja muuta elämää. Hän kokee olevansa kutsumustyössä ja toteuttavansa itseään kirjallisuudentutkimuksen kautta. Hän ei halua kirjallisuudesta lomaa. "Tutkijana työskenteleminen on perheelliselle toisinaan haastavaa. Varsinkin, kun meillä oli kotona samaan aikaan kaksi väitöskirjaprojektia meneillään", Meretoja hymähtää. Välillä Meretoja potee huonoa omatuntoa ja riittämättömyyden tunnetta sekä töissä että kotona. Hän omistautuisi mielellään kokonaan sekä äitiydelle että tutkijan työlle. "Sellaisina hetkinä täytyy ajatella olevansa molemmissa riittävän hyvä ja yrittää olla armollinen itselleen. Aika on rajallista. Pitää vain yrittää keskittyä olennaisiin asioihin." "En myöskään koe äidin ja kirjallisuudentutkijan rooleja mitenkään vastakkaisina. Molemmissa olen tekemisissä erilaisten tarinoiden ja niiden avaamien maailmojen kanssa", hän jatkaa. Alas norsunluutornista Opettajana Meretoja pyrkii kannustamaan opiskelijoita keskustelemaan ja ajattelemaan itse. Tohtorin tittelistään huolimatta hän ei ole kivunnut akateemi- Hyvä äiti vai hyvä tutkija? Meretojan kotona, keltaisessa puutalossa Itäharjun idyllisellä seen norsunluutorniin. Hänen mielestään kirjallisuus kuuluu kaikille. "Kirjallisuudentutkimuksen tulisi viimekädessä palvella tavallisten lukijoiden ymmärrystä kirjallisuudesta, itsestään ja maailmasta. Tällä hetkellä näin tapahtuu valitettavan vähän", hän sanoo. Meretoja pyrkii toteuttamaan ajatustaan myös käytännössä. Hän toimii eri maiden ja kielialueiden nykykirjailijoita yleistajuisesti esittelevän Avainkustantamon Café Voltaire -kirjasarjan päätoimittajana. Sarjan tiimoilta on perustettu myös blogi, virtuaalinen kirjakahvila Café Voltaire. "Kuka tahansa voi kertoa siellä ajatuksiaan kirjallisuudesta ja lukukokemuksista tai kommentoida käynnissä olevia keskusteluja", Meretoja kertoo. Kirjallisuuden kentässä tuoreella tohtorilla on monta lempilasta. Hänen on vaikea nostaa jalustalle yksittäisiä teoksia tai kirjailijoita. Hän kuitenkin nimeää itselleen tärkeiksi kirjailijoiksi muun muassa ranskalaisen Simone de Beauvoirin ja englantilaisen Virginia Woolfin ja kertoo nauttineensa viime aikoina esimerkiksi saksalaisen Julia Franckin ja amerikannorjalaisen Siri Hustvedtin tuotannoista. Niin kuin moni kirjallisuustieteen opiskelija, myös Meretoja lähti alalle haaveenaan julkaista joskus oma, fiktiivinen teos. "Esikoiskirjan kirjoittaminen vaatii paljon rohkeutta, sillä siihen ei myönnetä apurahoja. Tällä hetkellä tarvittaisiin jonkinlainen ihme, että aikani lisääntyisi niin, että voisin tehdä näin sitoutuneesti töitä yliopistolla, samalla kirjoittaa romaanin ja pitää vielä perheenkin tyytyväisenä", Meretoja hymähtää. Virtuaalisen kirjakahvilan Café Voltairen löytää osoitteesta avaincafevoltaire.blogspot.com.
11
teiss yh a , jo teen limatka ? suh pari , kun vä yhdessä a ä n ttää vesi pinä yll aihtoon lun aika oi ki ke äv lu v iske suhteen in lähte to-opis op ih k ä tovaih ten pitä ö sitten ksia va in "va ihto vuo si oli pak ot ppan aan. Mi pitäisik kokemu . kum i le n k joss a ei ollu t mit ään v stelu ä toimi rejä? Va iskunna ykologil ru n t r s eu S pa me etä np "Olin seurustellut poikaystäväni kans- siitä hyv li ei nsia kilo utaman ti YTHS: pe u sa neljä vuotta ennen vaihtoon lähtöäni. tä ja asia t a tuh uteli m ä kilau Olimme sopineet, että poikaystäväni tulee joka päi on Tauon äri sta sek syksyllä ja keväällä käymään ja itse olin k aistimin Tylk stelu tulossa jouluksi Suomeen. u Olin jo kauan tiennyt, että haluan vaih- Opettel seur ja itsekkäältä lähteä, kielen y s oo äj ll ie ai ss o un nm lellä elämin paikkaan ja vieraalla kie opiskelija Sampo tee parisuhteesTalousmaantieteen lkein unohdin, että innin opiskeli- seen. Me po sanoo. Rouhiainen ja markkino in täytyisi pitää huolta", Sam telleet tak Kaunismaa olivat seurus kuitenkin eron ajan. ja Maija Luottamus säilyi lähti kevätlukut yönsä turvallisin kaksi vuotta, kun Sampo e- Molemmat nukkuiva skovaan vaihto-opisk toinen paraikaa kaudeksi 2008 Mo mielin miettimättä, oliko . lijaksi. listusretkellä kea paikka. baarissa saa pon vaihdon "Lähdön hetki oli tosi vai Hiusten halkomista Sam n rautatieasemalle, ä erimielisyydet Kun saattelin Sampo aikana aiheuttivat lähinn ni. Se tuntui niin lopulitkin silmät päästä enpidosta. ä olemme kohta yhteyd ja huutaa liselta, vaikka tiesin, ett tää myös uskaltaa riidellä "Pi en on tarvetta", Samessä", Maija muistelee. taas yhd essa, jos siih een suunnitel- puhelim Pariskunta ei ollut etukät in. po muistuttaa. kummemm unnan mulut tulevaa etäisyyttä sen Vaihto-opiskelu ei parisk nen arjessa lähdön lähenemi ta, että toista täyNormaalissa kuitenkaan tarkoi oltiin enemmän kaan i jalat ristissä. näkyi siinä, että yhdessä tyy odottaa kotona tylsäst ttiin säästöön." n selibaattiin kuin aiemmin, "henga Ratkaisu turhautta- vaa on aikana yhteyttä pidetSampon vaihd tietotekniikertaa viikossa. löytyi tiin Skypen kautta pari ta. "Ihmisellä on ös ollut romant- kas Aikaisemmin heillä oli my peita. Nettiseksi estä rakkauskirjeen- tar en ajatus perinteis tin etäsuhteessa postittaminen on vaihdosta, mutta kirjeiden tärkeä pointti! Siijäi yksiin kirjeisiin. oma jänniat erilaiset elä- nä on Yhteydenpitoa vaikeuttiv tyksensä", Maija Sampo seikkaili mänrytmit ja -tilanteet: sanoo. denlaisessa ympäristösja juhli täysin uu Etäisyys teki elämää arkista sä Moskovassa ja Maija eli molempien mieTurun tutuilla kulmilla. ää niin empää kuin lestä hyv "Olihan se minulle tyls joissa suhteelle kuin tilanteita, Sampolle. Oli sellaisia ällisiä, sen osapuolillein halunnut puhua syv minä olis "Etäisyys bileet menossa. kin. mutta Sampolla oli jotkut on näyttänyt, että tänne tylsyyHelposti tuli ajatelleeksi, ettei toista tart nyt yksin jättänyt", Maija teen se on minu vitse hyvässä sanoo. essa Maija oli yh- parisuhte Sampokin myöntää, että kahlita kotiin, iivisempi. Maija teydenpidon suhteen akt eikä kaikkea skovassa Sampon luona myös vieraili Mo tarvitse tehkaksi kertaa. essä", aikaa ja ener- dä yhd "Minulla meni tosi paljon - Maija sanoo. ä totuttelin uu giaa pelkästään siihen, ett s k y p e -p u h e lu it a ja n e t t is e k s iä toon. Tuntui pahalta kun toinen jäi ikävöimään Suomeen. Kun pääsin vaihtokaupunkiin, halusin olla yksin ja tutustua rauhassa omin ehdoin uuteen elämään. Alussa ikävöin poikaystävääni paljon. Silti tuntui, että yhteydenpitomme jotenkin jarrutti elämää uudessa vaihtokaupungissa. Halusin mennä ja tulla miten halusin, ilman että tarvitsi palata spontaaneista juhlista kotiin koneen äärelle juttelemaan poikaystävän kanssa. Liekki oli vähän sammunut jo kotimaassa, joten sen ylläpitäminen oli vaihdossa vielä vaikeampaa. Hankalinta oli omien tunteiden käsittely ja suhteen tulevaisuuden analysointi kaiken uuden keskellä, uudessa maassa ja vieraan kielen parissa. Ikävä yllätti monesti yllättävissä paikoissa: eteen tuli tarina, jonka halusi heti kertoa poikaystävälle, mutta ei pystynyt. Sitten sen lopulta unohti kertoa, kun vihdoin juteltiin. Sellainen etäännyttää väkisinkin. Päätin jossakin vaiheessa, että nyt olisi hyvä pitää vähän taukoa. Ulkomailla on hälyn u tuksia o toissa y juhlin halunn lipahaa särkyy Viral tulin ta keen. A kanssa tämä to En r enkä p ni jo 1 jonkin Vaih keino ta, jos vikaa. nut us vaihto - Na säksi k Sampon ja Maijan mielest ä vaihto-opiskelun tuoma ero oli vain hyväksi suh teelle.
Etsimme osallistujia kahta ehkäisyvalmistetta vertailevaan kliiniseen tutkimukseen Teemme kliinistä tutkimusta, jossa arvioidaan kahta luotettavaa ja pitkävaikutteista ehkäisymenetelmää. Ehkäisy ei vaikuta hedelmällisyyteen pysyvästi. Toinen menetelmistä on kohtuun asetettava hormonikierukka ja toinen olkavarren ihon alle asetettava ehkäisysauva. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka moni kierukkaa tai ehkäisysauvaa käyttävistä naisista keskeyttää käytön yhden vuoden kuluessa. Tutkimusta tehdään YTHS Turun terveysasemalla, ja vastaavana tutkijalääkärinä toimii Harri Polvi. Osallistujiksi etsitään terveitä 1835-vuotiaita naisia, jotka · eivät ole raskaana eivätkä imetä · tarvitsevat raskauden ehkäisyä ja · ovat valmiita käyttämään kumpaa tahansa ehkäisymenetelmää, koska hoitoryhmä määräytyy sattumanvaraisesti. Jos täytätte kaikki edellä mainitut ehdot ja haluatte saada lisätietoa tutkimuksesta, voitte soittaa tutkimushoitaja Merja Luseniukselle puh. 046 568 1117 (tai s-posti merja.lusenius@yths.fi; harri.polvi@yths.fi). Ilmoitukseen vastaaminen ei velvoita teitä mihinkään. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista Lapsettomuus on todellisuutta noin joka kuudennelle pariskunnalle. Monille heistä ainoa mahdollisuus omaan lapseen avautuu vasta, kun joku päättää auttaa ja luovuttaa omia sukusolujaan. Jos olet 2035 -vuotias terve nainen, uuden elämän avaimet ovat Sinulla. Tarvitsemme kipeästi munasolunlahjoittajia voidaksemme auttaa niitä kymmeniä pariskuntia, joiden ainoa toivo on toisten halussa auttaa. kun t yönte Petra Silavuori, 28, ei usko, että kahdeksantuntinen työpäivä viidesti viikossa sopii jokaiselle. KUN PORILAINEN Petra Silavuori oli 15-vuotias, hänen isänsä kuoli. Silavuoren maailma mureni, koulu alkoi mennä huonosti ja hän masentui. Välit isosiskoihin ja äitiin olivat huonot. Silavuori aloitti lukio-opinnot, mutta pian oppilaitoksen rehtori erotti hänet liiallisten poissaolojen takia. "Rehtori ei koskaan kysynyt minulta, oliko minulla jokin hätänä", hän muistaa. Miltä tuntuisi antaa vauhtia uudelle elämälle? Jos haluat laittaa pallon liikkeelle, ota pikaisesti yhteyttä osoitteella marjo.virtanen@avaclinic.com, tai puhelimitse numeroon (02) 275 9500. Vastaamme kysymyksiisi! Maksamme luovutuksesta asianmukaisen korvauksen. Ota yhteyttä! oli alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurin mielenterveyden häiriön syy työkyvyttömyyteen on masennus, josta kärsi viime vuonna noin 470 työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyttä. "Vietin kuusi vuotta elämästäni kämpässä istuen ja itsemurhaa miettien. Sisko kävi potkimassa minua eteenpäin, mikä piti minut hengissä", 22-vuotiaana masennuksen diagnoosin saanut Silavuori sanoo. ...................................... Lapsettomuushoidot ja -tutkimukset Yliopistonkatu 15 B 16, 20100 Turku Puh. (02) 275 9500 ava.turku@avaclinic.com Taustalta löytyy masennus Tilastot kertovat karua tarinaa nuorista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyjistä. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä noin 3500 alle 35-vuotiasta nuorta. Runsainta eläkkeelle siirtyminen Työstä kokemusta harvoilla Kela myöntää työkyvyttömyyseläkettä usein vasta 20 ikävuoden jälkeen. Vuosituhannen vaihteessa käyttöön otettiin nuoren kuntoutusraha, jota maksetaan alle 20-vuotiaalle, työkyvyttömyyden uhkaamalle nuorelle www.avaclinic.com
1 " On mielestäni typerää ajatella, että kaikilla on sama energiamäärä, kyky ja halu tehdä töitä. ANJA KARPPINEN osta tuli mahdotonta ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi. Suuri osa alle 25-vuotiaista eläkkeensaajista saa kuitenkin kansaneläkettä, mikä tarkoittaa, että työelämän kautta työeläkkeelle siirtyvät vain harvat. "Olen kerran ollut työharjoittelussa museossa Porissa. Se olisi voinut olla mukavaa, mutta minulla oli ylitsepääsemättömiä vaikeuksia lähteä aamuisin töihin. Pelkäsin epäonnistumista liikaa. Kaiken kaikkiaan kokemus oli kuitenkin positiivinen", Silavuori kertoo. Hallitusohjelmaan kirjattu työurien pidentäminen ei miellytä Silavuorta. "Tulee sellainen olo, että viimeisetkin mehut halutaan viedä ihmisestä. On surullista, että usein ainoastaan ne ihmiset, jotka ovat jollain tavalla kärsineet fyysisesti tai henkisesti, oppivat, mikä elämässä on tärkeää." Silavuoren mielestä on julmaa, että kaikkien odotetaan suoriutuvan kahdeksan tunnin työpäivistä viitenä päivänä viikossa. "Koen edelleen, etten kykenisi siihen. On mielestäni typerää ajatella, että kaikilla on sama energiamäärä, kyky ja halu tehdä töitä. Ihminen myös palaa loppuun hyvin pian, jos hän joutuu tekemään sellaista työtä, josta ei pidä." mitä hän saattaa kuvitella, on jäädä yksin masennuksen keskelle. Nyt Silavuori suorittaa loppuun kesken jäänyttä ylioppilastutkintoaan iltalukiossa. Viikot täyttyvät ystävien tapaamisista ja opiskelusta. Kevyttä työtä hän voisi kuvitella tekevänsä vuoden tai kahden kuluttua. "En ole katkera. Olen onnellinen niiden ihmisten puolesta, joiden ei tarvitse käydä läpi samaa kuin minä." Silavuori kuvaa omia unelmiaan hyvin pieniksi. "Haluaisin kyetä tekemään jotain, josta voisin olla ylpeä. Vaikka saatan kuulostaa kliseiseltä, haluaisin auttaa muita, joilla on ollut ongelmia elämässään." LAURA MYLLYMÄKI oikeus t yöntekoon kuuluu kaikille ELÄKETURvAKEsKUKsEN erikoistutkija Raija Gouldin mukaan nuorten työkyvyttömyystilastoissa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Sen sijaan 2000-luvun alussa alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi. Kasvu selittyy Kelan kuntoutuslainsäädännön ja sen soveltamiskäytännön muutoksella. Kun kuntoutusraha otettiin Vertaistuki avainasemassa Käännekohta Silavuoren elämässä oli läheisen ystävän yhteydenotto, joka sai hänet muuttamaan Turkuun kolme vuotta sitten. "Päätin, että joko kuolen asuntooni, tai muutan jotain elämässäni", hän sanoo. Terapia, vertaistuki ja uudet ystävät ovat olleet kuntoutusprosessissa avainasemassa. Pahinta, käyttöön, alle 16-vuotiaiden eläkkeelle siirtyminen väheni. Pian kuntoutusrahan käytössä alettiin painottaa työelämään sijoittumisen todennäköisyyttä, ja vaikeavammaisille alettiin taas myöntää työkyvyttömyyseläkettä 16-vuoden iässä. Tämä näkyy eläketilastoissa nousuna. Gould ei näe ristiriitaa työurien pidentämistavoitteiden ja nuorten työkyvyttömyyslukujen välillä. "Nuorten työkyvyttömien määrä on varsin pieni. Keskustelua työurien pidentämisestä ja nuorten työkyvyttömien määrästä ei pidä panna vastakkain", hän sanoo. Olennaista Gouldin mielestä on, että työuria voidaan pidentää myös nuorten työkyvyttömyyttä ehkäisemällä. "Niille, jotka haluaisivat tehdä työtä ja saada palkkaa, tulisi suoda se mahdollisuus".
KULTTUURI pulloja ja mansikkakakun. Virkavalta ei kuitenkaan ymmärtänyt ilahduttamisyrityksiä. Osa gorillapoliiseista joutui oikeiden poliisien puhutteluun, koska sekä poliisiksi pukeutuminen että kasvot peittävän naamion käyttäminen on laitonta. "Poliisit pohtivat, muistutammeko me gorillapoliisit liian erehdyttävästi heitä", Pöyhönen kertoo. Anders Breivikin poliisiasussa suorittaman verilöylyn jälkeen ymmärtää varovaisen suhtautumisen myös ilmiselvän karnevalistiseen gorillapoliisiasuun. Kuuma Ankanpoikanenkin on miettinyt tätä. Ilmiö-festivaali kuvattavan Tee-Se-Itse -rikosten sarjan, josta valmiina on kaksi osaa: Rikos liikenteessä ja Veropetos. Pöhköistä lyhytelokuvista ensimmäinen kertoo rikoksesta, joka tapahtuu, kun liikennevaloissa kävellään tyhjällä kadulla päin punaista. Veropetos puolestaan käsittelee panttipullojen palauttamisen moraalista dilemmaa, joka syntyy, kun kunnollisen kansalaisen tyhjäksi juoma limsapullo varastetaan. Videosarjassa kuvattavaan "kevytrötöstelyyn" kuka tahansa voi osallistua ilmiantamalla itsensä Kuumalle Ankanpoikaselle. Valmiit videot työryhmä linkittää 1 poikkitaiteellinen klubi valtaa tvo:n Opiskelijavoimin pystyyn pantu tapahtuma yhdistää runoa, performanssia ja rockia. kentälle syttyy uusi tähti. TVO: lla käynnistyvä UOMA-klubi on pienen opiskelijaporukan ideoima poikkitaiteellinen tapahtuma, joka yhdistää runoa, performanssia ja rock-musiikkia. Maksuttomia klubi-iltoja järjestetään muutama syksyllä ja muutama keväällä. "Tapahtuma antaa esiintyjille mahdollisuuden kokeilla ja yleisölle mahdollisuuden kokea jotain uutta", summaa UOMAklubia organisoiva kulttuurintuottamisen opiskelija Otso Helasvuo. Idea UOMA-klubista sai alkunsa viime keväänä, kun järjestäjät alkoivat kaipailla runokentälle lisää kokeilevia tapahtumia. Samaan aikaan TVO:n uusiin tiloihin kaivattiin ohjelmaa, ja niin tila ja tapahtuma löysivät toisensa. Kolmantena yhteistyökumppanina on tällä hetkellä kirjoittajayhdistys Kapustarinta. Ensimmäisessä UOMA-klubisLOKAKUUN ALUssA Turun runoJANICA RANTANEN " Aloin sääliä oikeita poliiseja, että näinkö heihin todella suhtaudutaan." UOMA-klubin järjestäjä Otso Helasvuo (vas.) ja lokakuun klubilla esiintyvä Jonimatti Joutsjärvi kaipasivat kaupungin runoskeneen kokeilevuutta. sa esiintyy rock-bändit Grönroos punkt ja N. Pulut sekä runoilijat Jonimatti Joutsjärvi, Helianne Kallio ja Kimmo Leijala. Toinen UOMA-klubi järjestetään marraskuun puolivälissä yhteistyössä Varsinais-Suomen runoviikon kanssa. Tämä klubi toteutetaan jameina, joissa valmiin ohjelman lisäksi kuka tahansa saa tarttua mikkiin. Keväällä on taas luvassa lisää yllätyksiä ja kesän tullen UOMA-klubi laajenee ulkoilma-tapahtumaksi. JANICA RANTANEN UOMA-klubi 5.10. klo. 19 TVO:lla (Itäinen Pitkäkatu 1) oikaisu Turun ylioppilaslehdessä 10/2011 väitettiin virheellisesti, että Kritiikki ry:n järjestämässä Kinokult-tapahtumassa olisi ollut viime vuonna alkoholianniskelua. Sekä syksyllä 2010 että tänä vuonna tapahtumassa on tarjolla kuitenkin ainoastaan kahvia ja muita alkoholittomia virvokkeita. Turun kauppatorilla kaikki hyvin. Gorillapoliisi valvoo. Carl Larsson Unelmia harmoniasta* 8.1. Crème de la Crème Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 5.2. STUDIO Sirpa Särkijärvi 16.9.13.11. * & PIMIÖ/ANIMOI* Lars Arrhenius (SE) 16.9.13.11. TAITEILIJATAPAAMINEN la 17.9. klo 14: Sirpa Särkijärvi opastukset su klo 13 ja 15 sekä ti klo 17.30 tipe klo 1119, lasu klo 1117, ilmainen sisäänpääsy pe klo 1619 TURUNTAIDEMUSEO.FI Aurakatu 26, (02) 2627 100 ajoittui Norjan tragedian jälkeiseen päivään. "Se oli kauheaa. Meillä oli sovittu esiintyminen, mutta halusimme perua sen. Sitten ajattelimme, että jos perumme, alamme totella samaa pelkoa, jota esityksemme vastustavat. Esiintymisestämme saimme enimmäkseen positiivista palautetta, vaikka kommentteja huonosta huumoristakin tuli." Gorillapoliisit ovat poikineet myös sivuprojektin, YouTubeen Suomen poliisin viralliselle facebook-sivustolle. Lopuksi on vielä mainittava, että Kuuma Ankanpoikanen tekee toki muutakin kuin hämmentää ihmisiä gorillapuvuissa. Esimerkiksi marraskuussa valmistuu työryhmän Urho Kekkosta käsittelevä syvällinen ja vakavahenkinen nukketeatteriesitys. TERHI TOPPALA CatWalk Tanssitarvikkeet aan Tule, opit ns Turussa myy Tanssiminetaonsimuskaa! ha n www.tanssipuoti.fi Linnasmäki, Turku TO 22/9 6/10 20/10 3/11 17/11 1/12 ALKEET 18.30-20.00 Foksi & Fusku Tango Bugg Hidas valssi Rumba & Salsa Cha Cha ALKEISJATKO 20.15-21.45 Foksi & Fusku Fusku Tango Bugg Hidas valssi Rumba & Salsa KEKKONEN KEKKONEN KEKKONEN -esityksen ensi-ilta 18.11.2011. OPISKELIJAHINNAT 1,5h 10 · 6 x 1,5h 50 · kaikki tunnit 90 Nuorekasta ammattiopetusta! Kati Koivisto Ei ennakkoilmoittautumista · Tule yksin, kaksin tai porukalla utkimuksen alaan kuuluville pro gradu -töille. Hakuaika päättyy 21.10.
KULTTUURI 1 pal jon mölyä t yhjästä Vastarinta MY ASSissa huudetaan, vastustetaan, kiroillaan ja kritisoidaan järjestelmää. Jukka Kittilän ohjaus on kouluesimerkki ylioppilasteatterista. TEATTERI Jukka Kittilän käsikir- joittama ja ohjaama Vastarinta MY ASS on juuri sellainen näytelmä, jota ylioppilasteatterilta sopii odottaa. Mellastetaan. Ylinäytteleminen on muotia ja viesti menee parhaiten perille, jos huutaa oikein lujaa. Vastarinta MY ASS on vierailu kaksijakoiseen maailmaan, jossa vastustetaan äänekkäästi kaikkea, myös vastustamista itseään. Pyyhitään takamus niin aatteilla kuin aatteettomuudellakin, kiroillaan, närkästytetään ja pilkataan niitä, jotka korjaavat epäkohtia, samoin kuin niitä, jotka eivät. Näytelmän keskiössä on Anna Ulrika (Sini Lahdenperä) eli AU. AU:n äiti (Linda Tavio, joka tekee yhden parhaista roolisuorituksista useissa hahmoissaan) on kiireinen toteuttaessaan kansanmurhan toisensa jälkeen aatteiden sokaisemana ja niiden levittäjänä. Sisko (Anette Rantala) on sulkenut silmänsä ympäröiviltä epäkohdilta, eikä siksi ansaitse edes nimeä. AU puolestaan on saanut nimensä vastarinnastaan tunnettujen naisten, Anna Ahmatovan ja Ulrike Meinhofin mukaan, muttei näiden tavoin ole järkkymätön. Hän etsii vaihtoehtoja, siirtyy ääripäästä toiseen eikä aina tiedä, mitä pitäisi tiedostaa. Vielä vaikeampaa on päättää, mitä pitäisi vastustaa. Tähän asti juonessa pysyy mukana: Aatteita ja yhteiskunnan järjestelmiä kritisoidaan niihin henkilöityneiden hahmojen kautta. Liikehditään aatteesta toiseen, etsitään oikeutusta itsen ja ympäröivän maailman olemassaololle sellaisella ailah- TURUN YLIOPPILASTEATTERI Ylioppilasteatterin Vastarinta MY ASS -näytelmässä kysytään, tuleeko taiteen aina olla poliittista. televaisuudella, johon vain nuori kapinallinen pystyy. Mutta mitä sitten tapahtuu? No huudetaan. Ollaan kommunisteja, sitten sadisteja. Käsitellään Jumalan ja ihmisten suhdetta lesboihin. Entä mitä tällä kaikella halutaan sanoa? Että idealismi on ajanhukkaa, sillä se hiipuu ennen pitkää väistämättä näytelmän yhteiskunnan ehtoihin? Vai että on elintärkeää, että jokainen, joka ei etsi itseään aatteiden suosta on aivotonta karjaa, ja että vasta tuosta suosta kömmittyään saa oikeuden olla olemassa? Täytyykö taiteen aina olla poliittista? Sitä Vastarinta MY ASSkin kenties pohtii. Ehkä näytelmä onkin parodia siitä, minkälainen taide ei muuta maailmaa. Huumori on kuitenkin toitotusta tehokkaampaa, ja onnistuu Vastarinta MY ASS monesti naurattamaankin. Keskeisiksi vuorosanoiksi muodostuvat "Ei vittu". Kaksi sanaa kuvaa asenteita vastarintaa ja -rinnattomuutta kohtaan. Ne sanotaan lannistu- neesti, turhautuneesti, ironisesti, huvittuneesti ja riemastuneesti. Sanotaan ne nyt vielä kerran tälle ylioppilasteatterin näytelmälle, vivahteidensa koko kirjossa. Ei vittu. KAROLIINA KERPPO Vastarinta MY ASS. Ohjaus ja käsikirjoitus: Jukka Kittilä. Esitykset 10.9.-15.10. Liput: 6/12. "tanssikaa, tanssikaa tai tuhoudumme!" Wim Wendersin Pina on ensimmäisiä toimivia 3D-elokuvia. Pina Bausch (1940-1972) oli yksi merkittävimpiä nykytanssijoita. Hän työskenteli lähes neljäkymmentä vuotta Wuppertalin baletin taiteellisena johtajana. Tuoreessa dokumentissa Bauschin kautta yhteistyötä tehneet tanssijat ja koreografit käyvät läpi muistikuviaan johtajastaan. Samalla he tanssivat katkelmia vuosien varrella esitetyistä kuuluisista Bauschin suunnittelemista teoksista, kuten Cafe Mülleristä ja Vollmondista. Saksalaisveteraani Wim Wenders on onnistunut tanssidokumentissaan tuomaan valkokankaalle jotain, missä muut tämän päivän ohjaajat ovat ELOKUvA väistämättä epäonnistuneet. Wendersin elokuvassa kolmiulotteisuus ei ole vain pelkkä kiva lisä, jolla yritetään korostaa teoksen visuaalista näyttävyyttä. Pinassa 3D-tekniikka palvelee ennen kaikkea elokuvan sisältöä. Teatterin lavalla esitetyt tanssikohtaukset on kuvattu lähes suoraan katsomosta käsin. Tanssijoiden sulavat liikkeet ja suhteet toisiinsa tulevat kolmiulotteisuuden avulla hienovaraisesti esiin. Välillä todellakin on tunne, että katsoja seuraa teatteriesitystä eikä elokuvaa. Tanssin riemu ja kauneus sekä tanssijoiden intohimo ei välittyisi samalla intensiteetillä, jos Pina ZDF Pinassa 3D-tekniikka palvelee ennen kaikkea elokuvan sisältöä. olisi kuvattu perinteisen kaksiulotteisena. Tässä piileekin elokuvan sanoma. Pina ei ole tavanomainen dokumentti. Ystävien ja työtoverien muistelot Pina Bauschista eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, josta kehittyisi eheä elämänkertaelokuva. Tunnelmat ovat tärkeimpiä. Elokuva on ennen kaikkea huima ylistys tanssille, taiteelle ja liikkeelle. "Tanssikaa, tanssikaa tai tu- houdumme", Pina Bausch toteaa elokuvan ääniraidalla. **** HENRI WALTTER REHNsTRöM Pina, Saksa/Ranska/Britannia 2011 Ohjaus: Wim Wenders. . voit esitellä ideasi asiantuntijoille. Ilmoittautuminen osoitteessa www.turkuamk.fi/rahoituspaiva.
ko ke il u ja Language Circles for international students and Finnish students Language circle is a free time activity carried out by international and Finnish students. There are voluntary meetings where international students can meet Finnish and other international students. Groups are available in different languages, and the idea is to use that specific language in the group so that the native speakers can help non-native speakers practice their language skills. It is completely up to the group members to decide what they want to do in their group. At the end of the term, the participants will receive a certificate to show that they have participated. The following voluntary language and culture groups, Language Circles, will start in the week 38 (19th - 22nd September) in Juslenia, Henrikinkatu 2: Chinese Czech English Estonian Finnish for Foreigners French German Hungarian Italian Japanese Portuguese Romanian Russian Spanish Swedish Turkish Mon 16.30 Tue 18.15 Thu 16.00 Mon 16.00 Thu 18.00 Wed 18.00 Wed 16.00 Wed 16.30 Tue 16.00 Tue 16.30 Thu 18.15 Thu 16.30 Tue 18.00 Mon 18.00 Mon 18.15 Wed 18.15 room K 108 room K 108 room K 138 room K 138 room K 138 room K 136 room K 136 room K 108 room K 138 room K 108 room K 108 room K 108 room K 138 room K 138 room K 108 room K 108 isen mo ent Tylkkäri haastoi Linnateatterin johtaja Mikko Koukin kokeilemaan mopoautoilua. Teema on ajankohtainen, sillä Koukin oma poika saa pian mopokortin. Come and meet new people and learn about different languages and cultures! No need to sign up but there will be changes in the times and places after the first meeting so it is advisable to attend the first meeting. If you are not able to come to the first meeting, please contact the coordinator for more information. Katja Arola, Coordinator Language Centre, Horttokuja 2, tel. 333 5419, e-mail: katja.arola@utu.fi Kielikeskus · Language Centre Turun yliopisto · University of Turku FI-20014 Turun yliopisto, Finland · www.utu.fi Puhelin/Telephone +358 (0)2 333 5975 · Faksi/Fax +358 (0)2 333 6563 kielikeskus.utu.fi TURUN KEsKUsTAssA seisoo tiistain kello neljän liikennesuma. Linnankatu on yhtä autojen jonoa. Aurinko porottaa konepeltiin, eivätkä liikennevalot juuri pura tukosta Kristiinankadun kulmassa. Mopolla olisi jo sukkuloinut ohi. "Meillä on ollut kotona puhetta, ettei poika halua mopoa. Pitäisi olla mopoauto", kertoo kuskimme, teatterinjohtaja Mikko Kouki. Perheen esikoinen täyttää reilun vuoden päästä viisitoista. "Hän harrastaa jääkiekkoa, joten mopoautossa olisi helppo kuljettaa treenivälineet mukana." Tylkkärin haasteen myötä isä- Koukille tarjoutuu oivallinen tilaisuus selvittää mopoauton ajotuntuma. Kouki itse kartutti nuorena ajotaitojaan mopon satulassa. SoliferSusukia viritettiin aikoinaan jopa 75 kilometrin tuntinopeuteen. Kaveriporukassa tiedettiin, millaista kaasaria tarvittiin tai miten välitykset saatiin toimimaan toivotusti. Virityksillä oli seurauksensa, ja Mikko ajoi 14-vuotiaana suoraan tutkaan. "Eivät poliisit siitä kauheasti tykänneet. Tuli puhuttelu kotiin. Mutta onneksi ei tullut sakkoja tai mitään. Se pystyttiin kuittaamaan pojan kolttosena", Kouki muistelee nyt. Linnankadun ruuhka helpottaa ja sallii matkamme jatkua Logomossa vietetään opiskelijapäivää maanantaina 19.9. Opiskelijakortilla
VIIHDE 21 estia jo pojan t opo LAURI HANNUS Tylkkärin syksyn juttusarjassa tutut tyyp it joutuvat epämukavuusalueelle. Heidät haastetaan tekemään jotain, mitä he eivät ole aiemmin tehneet. kohti Kaarinaa. Siellä testiin pääsee 2010-luvun mopo. Vaikka mopoauto on pulpahtanut pinnalle vasta viime vuosina uutena nuorten suosikkina, on ajokilla pidempi historia. Itse mopoauto-sana ilmaantui suomen kieleen Mitä, Missä, Milloin -kirjan uudissanojen luettelossa vuonna 1996. Ensimmäiset mallit kehitettiin jo 1980luvulla Ranskassa. Mopoauto eli kevyt nelipyörä häviää tavalliselle autolle erityisesti moottorin suorituskyvyssä. Tämän vuoksi kulkuvälineen maksiminopeus on noin 40 kilometriä tunnissa. Kaarinalainen Yamaha Marine Center on myynyt mopoautoja vuodesta 2007 asti. Liikkeen pi- hassa meidän on tarkoitus suorittaa testiajo. "Myynti on lähtenyt nousuun viime vuonna tulleen uuden mallin myötä", kertoo toimitusjohtaja Juha Viikari. Mopoautojen yleistynyt määrä varsinaissuomalaisessa katukuvassa ei ole siis silmänlumetta. On kuitenkin olennaisen, eli testiajon, aika. Microcarissa ei ole kilpiä, joten valitettavasti emme pääse testaamaan kiesiä kaupunkiajossa. Mopoauto vaikuttaa sisältä normaalia autoa ahtaammalta. Ajokokemus muistuttaa hiukan traktoria, kun virta kääntyy päälle. "Kumman matkaan sä mieluummin lähtisit, mopon vai täl- laisen mopoauton?" haastattelee Kouki nyt toimittajaa. Pakko myöntää, että tässä on luksuksen makua. Vielä kun saisi stereot asennettua ja musiikin päälle. Siinä olisi puitteita teiniromantiikalle. Mopoauto pysäköidään ja myös myyjän kanssa käydään alustavia neuvotteluja. Kenties asiaan palataan vielä myöhemmin. Mikä fiilis jäi? "Ihan sympaattinen fiilis siitä jäi. Ei tosin tullut ihan sellaista oloa, että itse vaihtaisin autosta mopoautoon. Muuten hyvä, mutta egoni ei mahtunut siihen", Kouki naurahtaa pilke silmäkulmassa. HEINI KILPAMÄKI näitä olen jo kokeillut Karppaaminen "Olin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla puoli vuotta. En kuitenkaan täysin hylännyt hiilareita, sillä annoin itseni syödä aamiaiseksi pari leipäpalaa. Laihduin juhannukseen mennessä kahdeksan kiloa näillä ruokatottumuksilla." Zumbaaminen "Näyttelen pian valkokankaalla Pertti-nimistä miestä, joka yrittää laihduttaa muun muassa zumbaamalla. Lajin kokeileminen oli mukava yllätys. Minulla oli ollut ajatus, että laji olisi hirveän vaikea, mutta pääsin siitä perille tosi hyvin. Tammi-helmikuussa ensi-iltaan tuleva elokuva on minun, vaimoni Niina Revon ja Aku Louhimiehen käsikirjoittama." Täysraittius "Olen ollut täysin raittiina pari puolen vuoden jaksoa. Halusin kokeilla." saa 2 yhteislippua näyttelyihin yhden opiskelijahintaisen lipun (12 e) hinnalla.
TYYn edustajistovaalit 2011 TYYtyväinen vai TYYtymätön? Hei TYYn jäsen! Onko elämäsi Pilalla? Voitko syyttää siitä ylioppilaskuntaasi? TYYtymättömyysviikoilla 19.9-2.10.2011 voit antaa palautetta TYYn toiminnasta ja ilmaista tyytymättömyytesi täysin anonyymisti. Mene siis TYYn sivuille osoitteeseen www.tyy.fi/palaute ja kerro mikä ylioppilaskuntasi toiminnassa mättää täysin, vähän tai enemmänkin. Vai oletko johonkin asiaan ylioppilaskunnassasi tyytyväinen? Myös kaikenkarvaiset kehitysideat ovat tervetulleita palautteen mukana! TYYtymättömyysviikoilla kerätyn palautteen pohjalta suunnittelemme TYYn ensi vuoden toimintaa. Lisää tietoa TYYn toiminnan suunnittelusta vuodelle 2012 saa TYYn www-sivuilta. Turun yliopiston ylioppilaskunta järjestää 1.2.11.2011 edustajistovaalit. Edustajistovaaleissa valitaan 41 edustajaa nykyisten TYYn vaalikelpoisten jäsenten joukosta Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon, jonka toiminta alkaa tammikuussa 2012. TYYn edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä päätäntävaltaa ja sen toimikausi on kaksi vuotta. Vaaleissa valitaan 1.1.2012 aloittavan Turun yliopiston ylioppilaskunnan 41-jäseniseen edustajistoon varsinaiset ja varaedustajat TYYn edustajiston hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti. Valittavan edustajiston kausi alkaa tammikuussa 2012 ja kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Varsinaiset vaalipäivät, äänestyspaikat ja sähköinen äänestäminen Varsinaiset vaalipäivät ovat 1.2.11.2011. Äänestyspaikat ovat · Educarium (Assistentinkatu 5, 1. krs) · Sirkkalan kampus (Kaivokatu 12) · Luonnontieteiden talo I (Yliopistonmäki) · Mikro (Kiinamyllynkatu 13, 1. krs) · Turun kauppakorkeakoulu (Rehtorinpellonkatu 3, 1. krs) Äänestyspaikat ovat auki molempina päivinä klo 10.00 16.00. Sähköinen äänestys on auki 1.11. klo 10.00 2.11. klo 16.00. Linkki äänestysosoitteeseen löytyy TYYn nettisivuilta, osoitteesta www.tyy.fi/edustajistovaalit. Sähköinen äänestys on auki myös ennakkoäänestyspäivinä. Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys järjestetään 24.25.10.2011. Ennakkoäänestys toteutetaan tänä vuonna pelkästään sähköisenä äänestyksenä, joka on auki 24.10. klo 10.00 25.10. klo 16.00 välisenä aikana. Linkki äänestysosoitteeseen löytyy TYYn nettisivuilta, osoitteesta www.tyy.fi/edustajistovaalit. Äänioikeus, vaalikelpoisuus ja äänestäminen Äänioikeutettuja sekä vaalikelpoisia ovat kaikki TY:n läsnä oleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, jotka ovat TYYn jäseniä, pois lukien ylioppilaskunnan vakituiset työntekijät ja ylioppilaskunnan yritysten johtavassa asemassa olevat henkilöt. Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta. Jokainen äänioikeutettu voi käyttää vaalissa yhden äänen. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti. Äänioikeutettu on velvollinen todistamaan henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Vaaliluettelo Vaaliluettelo julkaistaan 23.9.2011 TYYn virallisella ilmoitustaululla. Vaaliluettelosta puuttuvan äänioikeuden ehdot täyttävän henkilön tulee ilmoittautua keskusvaalilautakunnan sihteerille, mikäli hän haluaa tulla merkityksi vaaliluetteloon. Ehdokkaaksi asettuminen Ehdokkaaksi asetutaan toimittamalla oikeilla tiedoilla varustettu ja allekirjoitettu keskusvaalilautakunnan vahvistama ehdokasilmoitus TYYn kansliaan Ylioppilastalo A:n 1. kerrokseen (Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku) 3.10.2011 klo 12.00 mennessä. Vaaliliiton perustaminen Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi. Samaan vaaliliittoon ei voi kuulua enempää kuin 82 ehdokasta. Vaaliliitto perustetaan toimittamalla oikeilla tiedoilla varustettu ja allekirjoitettu keskusvaalilautakunnan vahvistama vaaliliiton perustamisasiakirja TYYn kansliaan Ylioppilastalo A:n 1. kerrokseen (Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku) 3.10.2011 klo 12.00 mennessä. Vaalirenkaan perustaminen Vaaliliitot ja yksittäiset ehdokkaat voivat muodostaa vaalirenkaan. Vaaliliitto perustetaan toimittamalla oikeilla tiedoilla varustettu ja allekirjoitettu keskusvaalilautakunnan vahvistama vaalirenkaan perustamisasiakirja TYYn kansliaan Ylioppilastalo A:n 1. kerrokseen (Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku) 3.10.2011 klo 12.00 mennessä. Ehdokasyhdistelmä Ehdokasyhdistelmä eli luettelo ehdokkaista julkaistaan TYYn ilmoitustaululla 6.10.2011. klo 15.00. Vaalimainonta Vaalimainonnasta säädetään keskusvaalilautakunnan hyväksymissä edustajistovaalien eettisissä pelisäännöissä. Vaalituloksen julkaiseminen Epävirallinen vaalitulos pyritään julkaisemaan 2.11.2011 mahdollisimman nopeasti vaalien päätyttyä. Virallinen tulos julkistetaan viimeistään 16.11.2011 TYYn virallisella ilmoitustaululla. Vaaleihin liittyvät dokumentit ja lisätietoja Vaalilomakkeet (ehdokasilmoitus, vaaliliiton perustamisasiakirja ja sopimus vaalirenkaaksi yhtymisestä), edustajistovaalien eettiset pelisäännöt ja vaalijärjestys löytyvät TYYn nettisivuilta www. tyy.fi/edustajistovaalit. Vaalilomakkeita saa myös TYYn kansliasta. Kirjallinen ja vaalijärjestyksen vaatimukset täyttävä lomake on pätevä, vaikka sitä ei olisikaan tehty keskusvaalilautakunnan laatimalle pohjalle. Lisätietoja vaalista antaa keskusvaalilautakunnan sihteeri Topi Artukka, topart@utu.fi. Oletko kiinnostunut kehittämistehtävistä? Hae Projektiässät-hankkeeseen. Mukaan valitut pääsevät
YLIOPPILASKUNTA 23 alayhdist ysten infopalsta ASTERISKI Asteriski järjestää Digitin ja Anglican kanssa jo legendaksi muodostuneet Talk Like a Pirate Day -bileet! Saavu siis Sotkulle 19.9 klo 1900 alkaen. Merirosvoaiheiseisiin asusteisiin pukeutuneet pääsevät juhlimaan ilmaiseksi ja muilta veloitetaan vaivaiset 2. YARRR! AKATEEMISET KANSALLISET NUORET Hei kaikki Kokoomushenkiset opiskelijat! Turun Kokoomusopiskelijat, toisin sanoen Akateemiset Kansalliset Nuoret ry järjestää tiistaina 20.9. klo 19.00 alkaen TYYn saunalla (Rehtorinpellonkatu 4, Proffan Kellarin vieressä) "Politiikkaa ja pikkusuolaista" nimikkeellä toimivan edustajistovaali-illan. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella tulevista TYYn edustajistovaaleista, vaaliteemoistamme ja kampanjoinnista yleisesti. Paikalle tulossa myös puhujia mm. Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunnasta. Ruoka- ja juomatarjoilu. Syksyn mittaan tulossa paljon myös muita tapahtumia. Torstaina 20.10 olemme menossa vierailemaan Eduskuntaan, kansanedustaja Petteri Orpon vieraaksi. Tätä ei kannata missata! Tulossa myös muita tapahtumia, kuten edustajistovaalien ehdokaskoulutusta, vierailua Turun satamassa jne. Tarkkailehan AKN:n nettisivuja, www. akn.fi, johon uusimmat tapahtumat aina päivittyvät. Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhteydenotot: pj Juho Heino, juhjhe@utu.fi HOMOGLOBIINI Perinteinen Homoglobiinin uusien ilta pidetään VY:n juhlatilassa YO-kylässä (Inspehtorinkatu 4 B, Three Beersin viereinen rakennus) ke 21.9. klo 18 alkaen. Kaikki toiminnastamme kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleet paikalle! HG myös tarjoaa pientä purtavaa & juomaa. Lokakuun ensimmäinen tapaaminen on ma 3.10. klo 19 Three Beersissä. KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJATYÖ Syksy on vasta nuori! Nyt on paras aika hypätä mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan. Jokaisen opiskelijan oma seurakunta löytyy Laturi-illasta, joka perjantai klo 18.30 alkaen srk-koti Aureliassa, Aurak. 18. Opiskelijoiden Alfa-kurssi starttaa 26.9. Kurssi on hyvä mahdollisuus tutustua kristinuskon perusteemoihin 10 kerran paketissa ja samalla keskustella niistä. Kysy lisää Esa-Pekalta eplaitin@abo.fi Kauttamme löydät myös itsellesi pienryhmän tai sielunhoitoapua. Puske sisään moninaiseen kristilliseen opiskelijayhteisöön rohkeasti! Kts. myös www.opiskelijat.fi OPEX Opexin syksy jatkaa vauhdikkaana! Jäsenistölle: * Maanantaina 19.9. kiivetään Flowparkin puihin! Onnea ja rohkeutta kaikille osallistujille! * Torstaina 22.9. asfaltti polttaa kumijalan alla, tiedossa on nimittäin Opexin perinteinen Lähiöbussikierros. Kantikset varokoot! * Keskiviikkona 28.9. Kostajaiset. Täysivaltaisiksi opiskelijoiksi kastetut ykköset näyttävät mistä heidät on tehty. Avoin kaikille: * Keskiviikkona 21.9. Verenluovutus Educariumilla. Kädet alas ja kaikki luovuttamaan! SKO Syystervehdys! Osakunnan päivystykset ovat maanantaisin klo 12-14. Kyykkäliiga käynnistyy taas ja alustavat pelipäivät ovat: ke 5.10. klo 18, ma 17.10. klo 18, to 3.11. klo 19 ja to 17.11. klo 19. Kauden osallistumismaksu on 20 euroa joukkueelta ja ilmoittautumisaikaa on perjantaihin 30.9.2011. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa http://sko.utu.fi/ilmoittaudu - tervetuloa ihmettelemään savokarjalaista menoa! TPO Syksy on saapunut ja osakunnalla alkaa taas tapahtua. Perjantaina 16.9. potkaistaan lukuvuosi kunnolla käyntiin S-Osiksen legendaarisilla pilttibileillä. Bilekansaa saapuu viihdyttämään kaksi bändiä, The Old Spares (SWE) sekä ÖH! Ovet avautuvat klo 21.00, liput 4 euroa. TTT(T) kokoontuu jälleen torstaina 22.9. Maanantaina 26.9. toimistolla uusien ilta alkaen klo 18.00. Perjantaina 30.9. klo 18.00 menemme tutustumaan Turun konserttitaloon ja filharmoniseen orkesteriin, jonka jälkeen seuraamme klo 19.00 alkavaa Tunnelmia elokuvista -esitystä. Hinta jäsenille 4-6 euroa riippuen osallistujamäärästä. Ilmoittautuminen kulttuurivastaavalle osoitteeseen makuos@ utu.fi 23.9. mennessä. Lauantaina 8.10. klo 18.00 seniorijuhlat S-Osiksella. Kahvitunnit syyskuussa keskiviikkoisin klo 17.00 toimistolla. Seuraava hallituksen kokous 28.9. klo 17.00 toimistolla. Ajankohtaista tietoa tapahtumista löytyy nettisivuiltamme osoitteesta http://org.utu.fi/tyyala/tpo sekä Facebookista. TURUN EV.LUT. OPISKELIJA- JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18 Sirkkalankatu 4. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. 13.9. Juha Santala: Creation and Fall. 20.9. Timo Nisula: Alakerrassa on vielä tilaa. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku TURUN YLIOPPILAITTEN KRISTILLINEN YHDISTYS - Perjantaina 16.9 klo 18, tuomiokirkkoseurakunnan nuorten aikuisten työn yhdistetty TYKY-cafe ja leffailta pastori Antti Pajusen kanssa. Vuorossa Film noir -ilta ja leffana "Nainen ilman omatuntoa". - Torstaina 22.9 teologian jatko-opiskelija Eetu Kejonen alustaa aiheesta "Vapauttava evankeliumi - katsaus vapautuksen teologiaan." Ilta alkaa klo 18. - Torstaina 29.9 vuorossa Raamattu tutuksi -teemailta. Aiheena Galatalaiskirje. Alustajana pastori Antti Pajunen. - Keskiviikkona 5.10 klo 18 vuorossa musiikki-ilta. Lämpimästi tervetuloa iltoihin! Kappelin osoitehan on siis Rehtorinpellonkatu 4-6C. Lisätietoa illoista sähköpostiosoitteessa tyky.kappeli@gmail.com Turun ViNO Kiinnostaako vihreys? Nyt voisit saada konkreettista tietoa ja tuntumaa kiinnostaviin vihreisiin asioihin. Turun vihreät nuoret ja opiskelijat järjestää uusien illan, johon ovat tervetulleita kaikki vanhemmatkin. Aika on to 29.9. klo 18 ja paikka on TYYn sauna. Janina Andersson on paikalla klo 18 ja muu ohjelma sisältää mm. tutustumista hyvässä hengessä, edarivaaleja ja pientä purtavaa. Omat pullot saa ottaa mukaan. :) Repäise ja käytä muhkea tarjous! AMARILLO TURKU Aurakatu 5 amarillo.fi amarillo.fi/facebook kehittämään projektiosaamistaan. Hakuaika päättyy 21.9. Lisätietoja: http://projektiassat.utu.fi.