• 10/2012 UTU Damersissa testataan rajoja. s. 14 OPiskEliJAN kUNTAVAAliT s. 4 OMMM! s. 10 VUODEN OPETTAJA s. 12 TÄYsillÄ!
• RaaPPana Pe 21.9. ILTA, 8e RaaPPana, dj leimasin, black bear sound la 22.9. LIve, 16e / 14e (Tiketti) samuli PutRo, maRkus PeRttula ke 26.9. - la 29.9. stand uP tuRku! ke 3.10. TALO, 8e / 5e (Tiketti) klubi 9 vuotta: keVin, Penniless, Cassie, kiki Pau + muita to 4.10. LIve, 18e / 16e (Tiketti) entombed (swe), aRkhamin kiRJasto Pe 5.10. LIve, 5e drink tonight-klubi: the stReams, YouRnalist, the Reed faGs huom! la 22.9. LOGOMO, 35e / 30e (lippu.fi) klubi presents: sonata aRCtiCa lisÄksi kolossa Joka torstai: toto - touhutorstai (Viihdevisa, Leffatrivia, Open Decks, Allsång i Kolo) Joka perjantai: funked up friday, hosted by dj double m & Resupekka Joka lauantai: kolo is ok! opiskelijakortilla koloon ilmainen sisäänpääsy aina (sisältää narikan)! samuli PutRo entombed KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO TURKU SYKSY 2012 the stReams Logomo / Move 2 -sali, näytökset ma 20.00 1.10. Andrei Tarkovski: Peili (NL 1975) 8.10. Terrence Malick: Onnellisten aika (USA 1978) 15.10. Jack Garfein: Kiusaaja (USA 1957) 22.10. Alain Resnais: Sota on loppunut (Ranska 1966) 29.10. Orson Welles: Citizen Kane (USA 1941) 5.11. Terence Davies: Rakkaat muistot (UK 1988) 12.11. Ingmar Bergman: Fanny ja Alexander (Ruotsi 1982) 19.11. Gordon Hessler: KISS ­ naamiomiesten hyökkäys (USA 1978) 26.11. William Friedkin: Elää ja kuolla L.A:ssa (USA 1985) 3.12. Edmond Keosajan: Tavoittamattomat kostajat (NL 1967) 10.12. David Lynch: Eraserhead (USA 1977) 17.12. Sergio Corbucci: Django ­ kostaja (Italia 1966) E/NÄYTÖS ÖS. PÄÄSYLIPUT 5 E/NÄYTÖS. KANTAKORTTIA. AKOR EI KANTAKORTTIA. humalistonk. 8 Katso kaikki tapahtumat: www.klubi.net/tku » Ennakkomyynti: www.tiketti.fi Lue Tylkkäriä näköislehtenä osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
• NUMERO 10/2012 21.9.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. 045 3564517, (02) 276 9630 TOIMITTAJA SAMPO ROUHIAINEN VALOKUVAAJA & TAITTAJA: KRISTIAN TERVO ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy / Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 OlkAA hYVÄT JA PAhOiTTAkAA MiElENNE VIIME VIIKKOINA presidentin ja kulttuuriministerin toimet ovat saaneet suomalaiset harmistumaan. Molempien tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat tuottaneet milloin kenellekin mielipahaa. Luettavissa rivien välistä on tuttu jakolinja korkean ja matalan kulttuurin sekä oikeiston ja vasemmiston välillä. Eikä niin vähääkään. Pahiten medialukutaitoisen sukupolven silmissä itsensä tuntuu nolanneen MTV3:n verkkouutistoimitus, joka alun perin uutisoi Paavo ei ollut täälläkään -Facebook-yhteisön olevan Arhinmäkeä pilkkaava sivusto. Myöhemmin jutun sisältöä tarkistettiin ja muokattiin "lukijakeskustelun vuoksi". Presidentti Niinistö sen sijaan on arvostelijoidensa mielestä sortunut oikeistolaiseen sanahelinään Ihan tavallisia asioita -kampanjallaan, jolla ei ole mitään tekemistä todellisten yhteiskuntarakenteiden kanssa. Molemmissa tapauksissa on kyse käsitteiden määrittelystä ja merkitysten valtaamisesta. Kaikki haluavat osansa kulttuurista ja syrjäytymisestä. TÄSSÄ LEHDESSÄ: " Aluksi ajatus häiritsi, niin kuin joitain omia visioitani biisistä vietäisiin minulta pois. sa latinan culturaan, joka tarkoittaa viljelyä. Tällä logiikalla Arhinmäen olisi suotavaa ottaa osaa sadonkorjuujuhliin. Varsinkin kunnallisvaalien alla kulttuurin määritelmä on polttava kysymys, sillä usein sen katsotaan olevan jotain, mikä nyt ainakin on vanhuksilta ja lapsilta pois. Kulttuurin määritelmästä riidellään, koska samalla käsitettä arvotetaan. Tämä arvottaminen näkyy riisutuimmillaan jaettuna rahamääränä. Ja kukapa ei haluaisi käyttää puheenvuoroja syrjäytymisen ehkäisemisen puolesta? Yllätyksenä ei myöskään liene tullut se, että oikeistolla ja vasemmistolla on perinteisestikin ollut omat, keskenään erilaiset sosiaalipoliittiset troppinsa hyvinvoinnin saavuttamiseen. Kuriositeettina mainittakoon, kuten Lotta Aarikka huomauttaa (s. 8), että syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina vain vähän. JA VAIKKA Paavo ei ollut siellä, me olimme. Nimittäin Turun yliopiston jenkkifutisjoukkue UTU Damersin treeneissä. Eikä tässä vielä kaikki. Ajattelimme, että koska Tylkkärikin on keskustelunherättäjä, tekisimme kulttuuriteon. Joten olkaa hyvät, mielensäpahoittamisenkin uhalla: urheilua tarjolla tämän lehden kulttuurisivuilla 14--15. LAURA MYLLYMÄKI JOS SAIVARTELEMME hieman, sanan kulttuuri etymologia juontaa juuren- " Kulttikamaa-kolumnisti on äänen ja kuvan yhteispelin jäljillä. S. 16. Et tunne ketään, ja sinun pitää vain selviytyä." ESN:n puheenjohtaja Mari Haapaniemi suosittelee silti lähtemään vaihtoon. S. 7. tyl-paatoimittaja@utu.fi OTA IISISTI, ILONA! TYYn edustajiston syksyn ensimmäinen kokous pidetään 26.9. Turku-salissa kello 18.15. Tule kuulolle!
• kUNTAVAAliTAVOiTTEiNA TErVEY PYörÄTEiTÄ JA EDUllisiA AsUNTO MIELENTERVEYSONgELMAT, uusien yritysten perustamiseen satsaaminen, opiskelijan huomioiminen kaupungin kaavoituksessa ja asumisessa. Nämä kolme temaattista kokonaisuutta nousi esiin turkulaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatussa kunnallispoliittisessa kyselyssä, jonka pohjalta korkeakouluopiskelijoiden kuntavaikuttamisen yhteenliittymä Ryhmä 30 000 nyt kampanjoi. "Teemat jalostuivat ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteisissä keskusteluissa keväällä. Suurin haaste oli löytää sellaiset teemat, joita eri elämäntilanteissa ja opintojen vaiheissa olevat opiskelijat voivat tukea", TYYn hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto sanoo. "Erityisesti opiskelijoiden asuminen on muodostunut tänä vuonna akuutiksi ongelmaksi", Ryhmä 30 000:n kunnallisvaalikoordinaattori Nuppu Ervasti sanoo. Korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontakampanja ei tavoittele opiskelijaehdokkaille tiettyä paikkamäärää valtuustosalista vaan pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan vaaleissa ehdolla oleviin. "Tavoitteena on myös saada mahdollisimman moni opiskelija äänestämään", Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Ringa Prauda lisää. Turkulaisten korkeakoulujen kuntavaikuttamisen yhteenliittymä Ryhmä 30 000 peräänkuuluttaa avoimuutta tu Lisää pyöräteitä Opiskelijoiden suosikkiteemoiksi ovat odotetusti nousseet kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus. "Pyöräily on kuitenkin se opiskelijoiden juttu", tiivistää Ervasti. "Kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvät asiat ovat varmoja kestosuosikkeja ensi kaudellakin. Erityisesti kampusalueiden kehittäminen ja niille johtavat liikenneyhteydet ovat suunnittelullisia kokonaisuuksia, joita opiskelijat seuraavat tarkasti", lisää Koivisto. Opiskelijat käyttävät muita kaupunkilaisia vähemmän kunnallisia terveydenhoitopalveluita, sillä palvelusta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoito- Åbo Akademin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Raine Katajamäki (vas.), Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenj kouluopiskelijoiden kuntavaikuttamisen yhteenliittymä Ryhmä 30 000 kuntavaalikoordinaattori Nupp säätiö YTHS. Myös opiskelijan asumisesta Turussa huolehtii pitkälti Turun Ylioppilaskyläsäätiö TYS. "On kuitenkin muistettava, että ammattikorkeakoululaiset eivät käytä vielä YTHS:n palveluita ja nojaavat pitkälti kunnalliseen terveydenhuoltoon. Kaupungin tarjoamat asunnot voisivat myös tuoda tervettä valinnanvaraa TYS:n tarjoamille asuntopalveluille", Koivisto huomauttaa. Valtuustoistunnot nettiseurantaan Hämmästystä Ryhmä 30 000 edustajissa herättää se, että Turussa ei monen muun kunnan tavoin toistaiseksi ole nuorisovaltuustoa. "Turun ikärakenne ja nuorten työllistymismahdollisuudet tulevat olemaan keskeisiä teemoja seuraavalla vaalikaudella", toteaa Åbo Akademin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Raine Katajamäki. Ryhmä 30 000:n edustajat toivoisivat turkulaiseen päätöksentekokulttuuriin ennen kaikkea avoimuutta. Edustajat pohtivat, että tällä hetkellä päätöksenteossa mättää se, ettei kokonaisuuksia hahmo- teta johdonmukaisesti. Tunne on, ettei Turun kehittämiseen löydy yhteistä säveltä, mistä kattavan pyörätieverkoston puute on yksi esimerkki. "Jos valtuuston kokouksia voisi seurata esimerkiksi internetin välityksellä, madaltuisi tiedonsaannin ja päätöksentekoon osallistumisen kynnys huomattavasti", Koivisto ideoi. LAURA MYLLYMÄKI Kesäduuni-info tänä vuonna myös Facebookissa! Maksuton palvelu aloitti 2. toukokuuta, ja sen Yliopiston atk-luokissa tulostamiseen on tullut 1.9. alkaen käyttöön kiintiö. Tavoitteena on vähentää
• UUTISET UUTISET 5 sPAlVElUiTA, OJA KRISTIAN TERVO PiENTEN kUNTiEN ETUUDET hOUkUTTElEVAT Noin puolet yliopiston perustutkintoopiskelijoista on kirjoilla Turussa. TURUN YLIOPISTON 7500 perustutkinto-opiskelijoista 53 prosenttia on yliopiston opintorekisterin mukaan kirjoilla Turussa. Luku on suuntaa antava ja peräisin kahdelta edelliseltä vuodelta, sillä tämän syksyn opiskelijamääristä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Opintorekisterin tietokannassa opiskelijan kotikunta on se, minkä opiskelija on itse yliopistoon ilmoittanut. Lukua ei ole tarkistettu väestötietojärjestelmästä. Turun jälkeen Turun yliopistossa opiskelevat asuvat eniten Helsingissä (6,4 prosenttia), Porissa (3,6), Raumalla (2,8), Espoossa (2,6) ja Kaarinassa (2,2). Kuntavaaleissa äänioikeutettu on sellainen kuntalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on viimeistään 7.9. Turun maistraatissa on vuodessa kolme muuttoilmoitusten aiheuttamaa ruuhkaa, jotka sijoittuvat touko-kesäkuuhun, elo-syyskuuhun ja vuodenvaihteeseen. Henkikirjoittaja Raija Ahvamaan mukaan on mahdotonta sanoa, mikä vaikutus juuri kunnallisvaaleilla on ollut jätettyjen muuttoilmoitusten määrään. kYsY Y: MikÄ sAA siNUT ÄÄNEsTÄMÄÄN? KRISTIAN TERVO urkulaiseen päätöksentekokulttuuriin. "Usein Turkuun muuttavat uudet opiskelijat tekevät ensin tilapäisen muuttoilmoituksen, joka on voimassa vuoden. Turussa emme kuitenkaan aktiivisesti karhua muuttoilmoituksia vuoden kuluttua, sillä opiskelijoilla saattaa vanhalla kotipaikkakunnallaan olla joitain etuuksia, joista he haluavat pitää kiinni", Ahvamaa sanoo. Turun yliopiston oikeustieteen ensimmäisen vuoden opiskelija Tuuli Toivasen kotikunta on Kirkkonummi. Henkikirjojen säilyttämiseen Kirkkonummella on Toivaselle kaksi syytä. "Saan sieltä venepaikan edullisesti ja voin hakea kirkkonummelaisille opiskelijoille tarkoitettuja apurahoja", Toivanen sanoo. Hän sanoo äänestävänsä kuntavaaleissa, koska äänestää aina. "Mutta kyllä nämä vaalit tuntuvat etäisimmiltä ja vaikeimmilta, kun en edes asu paikkakunnalla", Toivanen myöntää. Kotikunnan perusteella määräytyy kunnan virallinen väkiluku, jonka perusteella kunnalle maksetaan valtionosuuksia. Lisäksi kuntalainen maksaa kunnallisveroa viralliseen kotikuntaansa. ta on yhteensä yhdeksän. Turun Perussuomalaisten 71 ehdokkaasta viisi on yhdistyksen puheenjohtaja Timo Laihisen mukaan opiskelijoita. "Määrä on selvästi enemmän kuin viimeksi", Laihinen toteaa. Turun Keskustan 53 ehdokkaasta viisi on ilmoittanut olevansa opiskelija. Puolueen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Matias Ollilan mukaan opiskelijaehdokkaita on muutama vähemmän kuin viimeksi. Turun Kristillisdemokraateilla puolestaan on kolme opiskelijaehdokasta, mikä on yksi vähemmän kuin viime kerralla. Yhteensä puolueella on ehdokkaita 23. Turussa vaaleihin osallistuvat myös vaaliliitossa olevat Muutos 2011 ja Itsenäisyyspuolue. Sinivalkoisilla sitoutumattomilla ja Edistyspuolueella on yhteislista. Mukana ovat myös SKP:n ja sitoutumattomien lista sekä yksi valitsijayhdistys. Sami Kemppinen, Turku 3. vuoden sosiaalipolitiikan opiskelija Haluan vaikuttaa siihen, että kokoomuksen ja SDP:n vuosikausia kestänyt epäpyhä liitto rupeaisi pikkuhiljaa murtumaan. En voi sietää kumpaakaan lafkaa. johtaja Ringa Prauda, TYYn hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto ja korkeapu Ervasti kampanjoivat opiskelijoiden kuntavaalitavoitteiden toteutumiseksi. VihrEillÄ ENiTEN OPiskEliJAEhDOkkAiTA TURUN VIHREILLÄ on kuntavaaleissa eniten opiskelijaehdokkaita. Puolueen 100 ehdokkaasta päätoimisesti opiskelevia on yhteensä 23. "Luku on pysynyt samalla tasolla kuin viime vaaleissa", Turun Vihreiden puheenjohtaja Riitta Koskimies arvioi. Absoluuttista opiskelijaehdokkaiden määrää on vaikea arvioida, sillä osa ehdolle asettuvista tekee päätoimisesti töitä, vaikka opiskelut olisivat vielä kesken. Turun Vasemmistoliiton 100 ehdokkaasta 16 on ilmoittanut olevansa opiskelija. Kunnallissihteeri Elias Laitisen arvion mukaan opiskelijaehdokkaiden määrä on vähintään sama kuin viime kuntavaaleissa. "Mutu-tuntumani on, että ammattikorkeakoulusta ja Åbo Akademista on tällä kertaa enemmän ehdokkaita kuin viimeksi", hän pohtii. Turun SDP:n vaalilistalle opiskelijaksi itsensä on ilmoittanut 11 opiskelijaa. Puolueella on yhteensä 100 ehdokasta. "Myös jatko-opiskelijoita on kolme, mikä on enemmän kuin viimeksi", kommentoi kunnallisjärjestön toiminnanjohtaja Petja Raaska. Myös Turun Kokoomuksen sadasta kuntavaaliehdokkaasta 11 on ilmoittanut olevansa opiskelija. Turun aluejärjestön poliittinen sihteeri Joonas Kallio laskee, että luku on suunnilleen sama kuin viime kuntavaaleissa. Turun RKP:n 51 ehdokkaasta opiskelijaksi itsensä ilmoittanei- Annika Eerikäinen, Turku 3. vuoden yleisen historian opiskelija Haluan vaikuttaa paikallisiin asioihin. Tietysti opiskelijoiden ja nuorten asiat kiinnostavat. Ida Pelli, Turku 1. vuoden sosionomiopiskelija On turha valittaa tuloksesta, jos ei itse vaivaudu äänestämään. Kunnallisvaaleissa haluan tukea oman puolueen arvoja. npaperinkulutusta. Opiskelijoiden tulostuskiintiö on 300 mustavalkosivua lukukaudessa. tarkoitus on auttaa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä. Soitot numeroon 0800 179 279.
• MAAILMANSELITykSIÄ Pakinoitsija ottaa käsittelyyn asian kerrallaan. PINEN ANJA KARP hUPPAri and roll kuole koskaan. Niinkin voi olla, mutta oikeasti näin pitäisi veisata hupparista. Munkinkaavun moderni variantti luikertelee vastaan niin Lusitanian paahteessa kuin Shell Ivalon jäisellä pumppausmaalla. Kuka yössä vaeltaa, sitä on vaikea sanoa, mutta hupparin tuotemerkin kyllä tunnistaa. Huppari voi olla minkä värinen tahansa, kunhan se on musta. Nykymalliset hupparit esiteltiin suurlaman runtelemille kolmekymmenlukulaisille, joilla ei vielä ollut huojentavaa tietoa talousrytinän luotettaNEIL YOUNg laulaa, ettei rock vasta toistuvuudesta. Välillä muotimaailma osaa kyllä irrotella koko pantoneasteikolla, mutta mustaan feidaus tapahtuu hupparissa ikään kuin sisäsyntyisellä logiikalla ­ viimeistään siinä vaiheessa kun otsalohko on tarpeeksi tukevasti nutun sisässä. Hupun alkuperäinen tehtävä oli suojata työläinen kylmältä ilmalta ja siinä sivussa muuttaa hyiset työolot henkilökohtaiseksi varusteongelmaksi. Hyvinvoivassa suurkaupungissa kylmyys on kokonaan henkistä sorttia, sisältä lähtevää ja vas- Alkeisvuoro alkaa Caribian urheiluhallissa 10.10.2012 VUORO ON MAKSUTON! Alkeisvuorolle tervetulleita ovat kaikki 16-25 -vuotiaat miehet ja naiset, aiempaa lajituntemusta ei vaadita! Ilmoittaudu mukaan Facebookissa tapahtumaan ALOITA ULTIMATE! Liity myös Facebook -ryhmäämme: "Turku Terror" taantulijoista kevyen flirtin tapaan peilailtua. Mellakan keskeltä lentävää polttopulloa ei lähetä matkaansa yksilö, vaan varjoihin hunnutettu massa. Hupun sisältä näkee vain yhteen suuntaan kerrallaan. KAAPO PAATOS TALOUDELLISTEN HERKKUSUIDEN PARATIISI RAVINTOLA LE PORC MARTINKATU 3 TURKU www.porc.fi PUH (02) 2300030 ? ? ? ? EHDOKAS! Ilmoita Tylkkärissä. Lehti ilmestyy 5.10. ja 19.10. NYT AVOINNA MYÖS SUNNUNTAISIN KLO 13 ­ 17. TERVETULOA! Vuokraa polkupyörä vähintään 5 euron arvoisista kertaostoista päiväksi, viikoksi tai vaikka kuukausiksi. Edulliset syyshinnat! Kysy tarjousta: Ma-Pe 9-18, La 10-15. Vesan Pyörät vesa@vesanne.fi 0400-636900 HIUSMUOTOILUA SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS = 85 MIES Laulun Ystävät -mieskuorossa toimii kolme erityylistä kuoroa. Nyt etsimme SINUA, laulava mies! Tarjoamme sinulle konsertteja, matkoja, kuorokilpailuja, ahkeraa mutta hauskaa tekemistä laulamisen parissa. Lähitulevaisuudessa mm. kuoron 100-vuotisjuhla! Tutustu kuorolauluun: Mieskuoroakatemia torstaisin 13.9. 2012 alkaen. Harjoitukset maanantaisin. Kiinnostuitko? Lue lisää: www.laulunystavat.fi tai kysy johtajalta: Timo Lehtovaara, puh. 040 0418 240, lehtovaaratimo@gmail.com TARJOUS VOIMASSA VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde. Euroopan kielten päivä järjestetään tänä vuonna Turussa 26.9. Teemapäivällä korostetaan kielitai
• AJASSA AJASSA 7 NAAMAkIRJA KRISTIAN TERVO Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. Mari Haapaniemi suosittelee paitsi lähtemään vaihtoon myös tutustumaan ulkomaalaisiin vaihto-opiskelijoihin. VAihTOON lÄhDE! Turun Erasmus Student Networkin puheenjohtaja Mari Haapaniemi ei selviytyisi Suomessa ilman ulkomaalaisia. Erasmus-ohjelma vietti syyskuussa 25-vuotispäiviään. ESN Uni Turun puheenjohtaja Mari Haapaniemi, mitä Erasmus Student Networkin toiminta käytännössä on? Meillä on monenlaisia erilaisia tapahtumia ja paljon bileitä. Yksi vanhimmista on Cottage Weekend, jossa vaihtarit pääsevät saunomaan ja osallistumaan leikkimielisesti perinteiseen suomalaiseen mökkielämään. Toinen suosittu on Running Dinner -tapahtuma, jossa vaihtariporukat kiertävät suomalaisissa kodeissa syömässä. Järjestämme myös matkoja Venäjälle ja Lappiin. Yritämme myös tutustuttaa vaihtareita suomalaisiin ihmisiin, muihinkin kuin kv-tuutoreihin ja ESN:läisiin. Kaipaamme suomalaisia tutustumaan vaihtareihin. Miksi suomalaisten opiskelijoiden kannattaisi tutustua vaihtareihin? Olemme pohtineet tätä kysymystä. Minulle henkilökohtaisesti se on todella innostavaa. En selviytyisi Suomessa, ellen saisi toimia ulkomaalaisten kanssa. Emme voi vain olla Suomessa suomalaisten kesken. Pitää luoda suhteita muihinkin. Moni puhuu hyvää englantia ja on lähdössä vaihtoon, mutta unohtaa, että ulkomaalaisiin voi tutustua täällä suomessakin. Entä miksi suomalaisten kannattaisi lähteä vaihtoon? Moni saattaa lähteä vaihtoon, koska opintojen vuoksi pitää. Siellä kuitenkin huomaa, että se kannattaa muutenkin. Se avartaa näkemystä kaiken suhteen. Miten vaihto-opiskelu eroaa matkailusta ulkomailla? Vaihdossa pääsee tutustumaan paikkaan ja kulttuuriin paikallisena asukkaana. Matkailijana näet vain turistipuolen, pintapuolen. Se on myös hetkellistä. Vaihto-oppilaana pystyt tutustumaan ihmisiin ja kulttuuriin. Onhan siinä iso ero. Mitä Suomeen ensimmäistä kertaa saapuvat vaihto-oppilaat yleensä ajattelevat Suomesta? Kaikilla ihmisillä on stereotypioita. Kyllähän sitä kuvitellaan, että täällä asutaan jääkarhujen ja pingviinien keskellä, mutta moni on ottanut etukäteen selvää Suomesta. He ovat kiinnostuneita suomen kielestä ja kulttuurista. Moni jopa opettelee suomen alkeet. Miksi he ovat valinneet vaihtokohteekseen Suomen? Moni haluaa tulla Suomeen siksi, että meillä on mielettömän hyvä koulutusjärjestelmä. En usko, että moni tulee sen vuoksi, että täällä on upea sää ja ilmasto. Moni tulee sen takia, että suomalaisia arvostetaan työelämässä. Suomalaisilla on hyvä maine. Olet ollut paljon vaihto-opiskelijoiden kanssa tekemisissä. Onko tullut vastaan kulttuurien yhteentörmäyksiä? Yritämme todella hyvin ottaa kulttuurierot huomioon, joten varsinaisia törmäyksiä sattuu harvoin. Olen huomannut, että moni vaihto-oppilas on iältään nuori ja asuu kotimaassaan vanhempien luona. Välillä tuntuu olevan tietynlaista avuttomuutta, kun pitää pärjätä itsenäisesti. Meille tulee muun muassa sähköposteja, joissa kysellään "Mistä löydän Educariumin?" Eräänä mökkiviikonloppuna italialainen tyttö kaatui kätensä verille tukkihumalaa pelatessa, koska oli lähtenyt metsään korkokengissä. Hän oli varmaan jostain suuresta kaupungista, eikä ymmärtänyt miten metsään pitää pukeutua. Kyllähän sitä pieni käytännön järki voisi jokaisella olla. Olit itse vaihdossa vuoden verran Etelä-Ranskassa. Mikä oli parasta vaihtovuodessa? En ajattele niinkään opintoja. Parasta oli ylipäätään asuminen vieraassa maassa. Et tunne ketään, ja sinun pitää vain selviytyä. On vain sopeuduttava. Se ei kuitenkaan käynyt liian raskaaksi missään vaiheessa, koska asuin kahden muun suomalaisen kanssa. Lähtisitkö uudestaan? Ehdottomasti. Olen jo miettinyt kansainvälistä harjoittelua. Minua kiinnostaisi kovasti harjoittelupaikka Brysselissä. Haluaisin ehdottomasti kansainväliselle uralle. SAMPO ROUHIAINEN idon merkitystä ja innostetaan opiskelemaan kieliä - ohjelmaa kaupunginkirjastossa kello 9-19.30.
• kOLUMNI O' sYrJÄYTYNYT, whErE ArT ThOU? S yrjäytyneet. Mystinen ihmisryhmittymä, joka tuntuu olevan yhtä kovaa valuuttaa kuin tamagotchit alaasteen pihassa 90-luvulla. Arvojohtaja Niinistö askarteli paskarteli "ihan tavallisten ihmisten" kera Niksi-Pirkka -henkisen toimintakäsikirjan, josta vihervassarit sitten mouhosivat, että ei tuosta ole mihinkään. Kirsikkana mutakakkuun Matti Apunen kävi mainoskatkomaisesti sinuttelemassa närkästyneitä bloggareita ja Wille Rydman kirjoitti kovista vasemmistoarvoista. Julkinen keskustelu oli huvittavuudessaan vakavaa, sillä huoli ja hätä oli yhteinen. linkeinoelämän valtuuskunta julkaisi syrjäytyneistä analyysin helmikuussa. Tilastojeesus Pekka Myrskylä oli erilaisia valtion rekisteritietokantoja risteyttämällä paikantanut n. 32 500 15-29 -vuotiasta, joita Myrskylä kuvaa syrjäytyneiden ydinjoukoksi. Evan analyysissä ihmisjoukko rajattiin sillä, etteivät he ole kouluttautuneet peruskoulun jälkeen tahi rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi. eitä he sitten ovat ja mitä he ovat tekemässä? Hahaa, tässä se vitsi onkin. Kukaan ei tiedä, koska he eivät pyöri pikkukivinä yhteiskunnan hammasrattaissa kuten me kunnolliset. Mielikuvissa syrjäytyneet raahustavat reikäisissä nappiverkkareissa leipäjonolta baariin. Evan analyysissä spekuloidaan syrjäytyneiden olevan jotain muutakin: "--- (T)ilastolliseen ryhmään kuuluu mm. oppilaitoksiin pyrkiviä nuoria, valmentautuvia urheilijoita, ns. pimeää työtä tekeviä, omaishoitajia, kolmannella sektorilla palkatta toimivia ja tulottomia taiteilijoita. Ryhmä on hyvin kirjava ja sen yhteisenä piirteenä on ainoastaan se, että siihen kuuluvien ihmisten toiminnoista ei jää mitään merkintöjä verotus-, työeläke- tai opiskelijarekistereihin." Tässä ollaankin asian ytimessä: rakenteellisia ratkaisuja on vaikea keksiä, kun heterogeenisen syrjäytyneiden joukon ainoa yhdistävä tekijä tuntuu olevan, että he eivät rakenteista juuri välitä. Ehkäpä Niinistön naiivissa elämänohjejumpassa piilee kuitenkin järjen hiven. Meidän on taivutettava järjestelmää olemaan vähemmän järjestelmä ­ tavoittamaan erilaisissa tilanteissa olevat ihmiset erilaisilla tavoilla. Kohdattava ihminen ihmisenä. MiEliPiDE Haluatko mielipidekirjoituksesi Tylkkäriin? Ota yhteyttä: tyl-paatoimittaja@utu.fi. E K TArPEisiiN EPÄrEilUA kAUPPAA? Uutisoitte 10.9. siitä, että Turun yliopisto on laittanut toistaiseksi jäihin hankkeen Reilun kaupan korkeakoulun statuksen hankkimiseksi. Johtoryhmä oli päättänyt, että reilua kahvia ja teetä voi tarjota yliopiston virallisissa tilaisuuksissa, mutta tuotteiden valikoiman laajentaminen olisi ristiriidassa yliopiston hankintasäännön ja valtakunnallisen hankintalain kanssa. Yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasin mukaan yliopisto on riippuvainen kampusruokalayritys Unican tarjonnasta. Paasi lisäsi, että yliopistossa on monenlaisia tarpeita, joihin vastaaminen ei reilun kaupan tuotteilla onnistu. Tässä vaiheessa esitänkin kysymyksen; mitkä ovat näitä tarpeita, joihin vastataan paremmin siis epäreilun kaupan tuotteilla? Reilun kaupan järjestelmä on luotu tukemaan kehitysmaiden pienviljelijöiden toimijuutta ja helpottamaan sitä, että pienviljelijät pääsevät itsenäisinä toimijoina mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin. Reilun kaupan tuotteita tuotetaan sekä yksittäisten perheiden omistamilla pientiloilla että plantaaseilla, jotka käyttävät paljon palkkatyövoimaa. Reilun kaupan tuotteiden myynnit ovat viime vuosina kasvaneet, mikä näkyy suoraan kehitysmaiden viljelijöiden Reilusta kaupasta saamina hyötyinä. Reilun kaupan ansiosta toteutetaan tilojen työntekijöiden lasten päivähoitoa, tuetaan koulutusta, parannetaan asumisoloja ja jopa tarjotaan apua perheenjäsenen kuollessa. Reilun kaupan kahvista puhuttaessa naisten toimijuus nousee tärkeäksi; maailmanlaajuisesti miltei 25% reilun kaupan kahvin viljelijöistä, eli lähes 100 000, on naisia. Mitä tulee yliopiston ja Unican yhteistyöhön reilujen tuotteiden valikoiman suhteen, voi todeta, että Turun yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa hoitava Universtas omistaa 51% Unicasta. Näin ollen opiskelijat viime kädessä omistavat Unican, ja voivat näin säädellä valikoimaa. Toimiessani TYYn ravintolavaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2009 teetimme kahvilakyselyn, jonka mukaan 64% vastaajista olisi toivonut tarjolle pelkkää reilua kahvia. Tulos oli jo tuolloin linjassa aiempien vuosien kyselyjen kanssa. Kehitysyhteistyö sinänsä on ollut TYYn tukikohteita jo pitkään, joten voi hyvällä syyllä olettaa, että reiluun kauppaan suhtauduttaisiin tältäkin pohjalta positiivisesti opiskelijoiden keskuudessa. Reilu kauppa on kriteereiltään kattavin, kehitysmaissa vaikuttavin, luotetuin ja suosituin eettisen sertifioinnin järjestelmä maailmassa. Reilu kauppa on kestävän kehityksen edelläkävijä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen. Näin ollen on aiheellista kysyä, millä tavoin nämä tavoitteet ja tulokset ovat ristiriidassa Turun yliopiston tarpeiden kanssa. EVA-LIISA RAEKALLIO J uu, en ole hölmö. En kuvittele, että kaikki peruskouluun opintiensä päättäneet olisivat kotona hoitamassa mummoa tai vääntämässä savitaidetta. Olen myös työni puolesta jatkuvasti tekemisissä sen hämmentävän tosiasian kanssa, että edes maksuton ja tasa-arvoinen korkeakoulutusjärjestelmä ei ole tyystin kyennyt murentamaan koulutuksen periytyvyyden kivipaatta. Vapaa tahto ja valinta ovat ihmiselon tiellä usein vain kuvitelmaa. Jotain tarvitsisi tehdä, mutta ratkaisun edessä tunnumme olevan avuttomia kaikki ­ paukkuja riittää vain toisten ehdotuksien suureleiseen kauhisteluun. Evan raportti tuo julkiseen riitelyyn muitakin raikkaita näkökulmia: "Yleisestä mielikuvasta poiketen nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina vain vähän." Ehkä olisikin hyvä pysähtyä ja miettiä hetki myös sitä, miksi me juuri nyt olemme heistä niin kiinnostuneita. LOTTA AARIKKA Evan analyysi löytyy kokonaisuudessaan täältä: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf TYYn ravintolavaliokunnan pj 2009. kunnallisvaaliehdokas 2012 (vas.) TYY järjestää hengailuillan 25.9. Educariumin ja Arcanumin välisen puutalon Mannerheim-salissa. Luvassa on p
• AJASSA AJASSA 9 MUisTOJA MAANPÄÄllisEsTÄ hElVETisTÄ Pohjoiskorealaiselta vankileiriltä karanneen Shin Dong-hyukin elämästä kertova teos kertoo uskomattomalta kuulostavasta ja häiriintyneestä todellisuudesta. "SHIN ON ÄÄRIMMÄISEN väsynyt. TIMO WRIgHT/ AMNESTY INTERNATIONAL Hän nukahti aiemmin tänään lounaspöytään", kertoo yhdysvaltalainen journalisti ja kirjailija Blaine Harden, joka on saapunut yhdessä Shin Dong-hyukin kanssa Suomeen kertomaan juuri julkaistusta teoksesta Leiri 14 Pako Pohjois-Koreasta. Kirja kertoo Shinin elämästä ja on tositarina siitä, millaista on syntyä ja elää Pohjois-Korean vankileirillä. Ruumiillista työtä aamusta iltaan jatkuvassa nälässä, julkisia teloituksia ja kidutusta. Shinin mukaan leirien säännöt ovat erittäin tiukat ja pienimmistäkin rikkeistä rangaistaan ankarasti. Vartijat yllyttävät vankeja ilmiantamaan toisiaan muun muassa palkitsemalla nämä ruualla. "Olin innokas ilmiantamaan muita. Ylimääräinen ruoka-annos oli minulle kuin lottovoitto", Shin kertoo. Varttuessaan Shin omaksui leirin arvot ja säännöt itsestäänselvyyksinä eikä ollut tietoinen ulkopuolisesta maailmasta. Tammikuussa 2005 silloin 23-vuotias Shin pakeni ryömimällä leirin sähköaidan läpi ­ ei kuitenkaan vapauden perässä vaan saadakseen ruokaa. epäinhimillisissä oloissa jopa 200 000 ihmistä. Shin Dong-hyuk oli aiemmin yksi heistä. Shin täyttää tänä vuonna 30 ja on tiettävästi ainoa vankileirillä syntynyt ihminen, joka on onnistunut pakenemaan. Hän syntyi ja varttui leirillä numero 14, joka kuuluu niin sanottuihin täydellisen valvonnan alueisiin. Nyt hän kiertää maailmaa kertomassa tarinaansa ja kampanjoimassa leirien sulkemisen puolesta. Shinin mukaan suurin osa vangeista kuolee alle 50-vuotiaina. Kaalista, maissista ja suolasta koostuva ruokavalio ja huono hygienia aiheuttavat muun muassa hampaiden putoamista ja luuston haurautta. Fyysisen kärsimyksen lisäksi henkinen kidutus on jokapäiväistä. Vangit eivät pääse kehittämään luottamukseen ja rakkauteen perustuvia ihmissuhteita. Seurustelu on leireillä kiellettyjä ja esimerkiksi naimisiin pääsee vain palkintoavioliiton kautta. Shin kertoo, että vankien tunne-elämä on vinoutunut ja jatkuva pelko ja kilpailu ruoasta saavat muut näyttämään vihollisilta. Erilainen vapauden taju "En ollut surullinen, kun näin äitini teloituksen. Päinvastoin, olin vihainen hänelle sääntöjen rikkomisesta." Leirin säännöt iskostetaan vankien mieliin niin tiukasti, ettei niiden noudattamista kyseenalaisteta. Shinin kohdalla tämä johti siihen, että hän ilmiantoi oman äitinsä ja veljensä pakosuunnitelman. Vaikka äiti ja veli teloitettiin Shinin silmien edessä, hän ei katunut tekoaan. Vastarinta ja sääntöjen rikkominen johtavat Pohjois-Koreassa teloitukseen ja rangaistuksen saavat myös ne, jotka vaikenevat muiden rikkeistä. Vastarinnan organisoiminen on käytännössä "En ollut surullinen, kun näin äitini teloituksen. Päinvastoin, olin vihainen hänelle sääntöjen rikkomisesta", muistelee Shin Dong-hyuk elämäänsä vankileirillä. Fyysistä ja henkistä kidutusta Maailmassa on harvoja paikkoja jotka ovat yhtä suljettuja kuin Pohjois-Korea. Pääkaupunki Pjongjangin ulkopuolelle on käytännössä mahdotonta matkustaa, mistä syystä vankileireistä on vaikeaa saada tietoa. Vaikka Pohjois-Korean viranomaiset vaikenevat leireistä, sateelliittikuvat ja silminnäkijöiden kertomukset todistavat niiden olemassaolon. Arviot vankien määrästä vaihtelevat, mutta esimerkiksi Amnesty Internationalin mukaan leireillä elää mahdotonta, sillä ihmisten välistä luottamusta ei ole. Parhaiten selviää valehtelemalla, varastamalle ja ilmiantamalla muita. Shin on ollut vapaana seitsemän vuotta, muttei vieläkään pysty täysin ymmärtämään, mitä vapaus, onnellisuus ja rakkaus tarkoittavat. "Vapaus merkitsee minulle tällä hetkellä sitä, että voin syödä mitä haluan ja käyttää vapaasti valitsemiani vaatteita." Shinin mukaan monet ihmiset ihmettelevät, miksei Pohjois-Korean kansa nouse vallankumouk- seen. "Minulta kysytään usein, miksi ihmiset Pohjois-Koreassa hyväksyvät vankileirien olemassaolon eivätkä nouse kapinaan. Vastaan kysymällä, mikseivät juutalaiset tehneet niin toisen maailmansodan aikana." Pohjois-Korean vankileirit ovat olleet toiminnassa kaksitoista kertaa pidempään kuin natsien keskitysleirit ja niiden toiminta jatkuu edelleen ilman ulkopuolisten puuttumista asiaan. "Menneisyyden kertaaminen on äärimmäisen tuskallista, mut- ta on muistettava, että kamaluudet ovat Pohjois-Korean arkipäivää tälläkin hetkellä. Teen tätä työtä pohjoiskorealaisten ihmisten puolesta ja haluan ihmisten ympäri maailmaa oppivan, mitä maassa tapahtuu." ANETTE VIRTANEN Kirjoittaja on Amnestyn Meksiko-maakoordinaattori. Blaine Hardenin kirjoittama Leiri 14 - Pako Pohjois-Koreasta ilmestyi Gummeruksen kustantamana 6.9. päihteetöntä hengailua lautapelien ja naposteltavien parissa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
• OM ­ kUUlETkO MED Itämaisen filosofian kulmakivi meditaatio on löytänyt tiensä länsimaalaisten maailmaan. Meditoijien mukaan päivittäinen meditointi auttaa keskittymisessä, itsetuntemuksessa ja stressinhallinnassa. Se saattaa antaa potkua myös petipuuhiin. OTA HYVÄ ISTUMA-ASENTO, pidä selkä suorassa äläkä nojaa mihinkään. Laske molemmat kädet polvillesi ja sulje silmät. Ajattele jotain sinulle mieluista, hiljaista paikkaa. Ole hiljaa ja keskity, anna ajatusten tulla ja mennä. Palaa aina valitsemaasi paikkaan. Lopeta lopulta senkin ajattelu. Ole vain. Jos haluat hifistellä, aseta jalkasi lootusasentoon ja ota käsiisi etusormi-peukalo-ote. Tadaa! Sinä meditoit. Meditaatio on yli 5000 vuotta vanha, Intian joogaperinteistä lähtöisin oleva mietiskelytekniikka, jonka tarkoitus on löytää ihmisen sisäinen voima. Tekniikasta riippuen tätä tilaa kutsutaan muun Energiasta tietoisuuden tasoihin Moni meditaatiosuuntaus perustuu ajatukseen kokonaisvaltaisesta energiasta, johon kuuluvat ihmisen lisäksi myös koko luonto ja maailmankaikkeus. Meditaatio on sen harjoittajille portti energiaan ja sitä kautta yhteyteen "kaiken olevaisen" kanssa. Useisiin meditaatioperinteisiin kuuluu myös käsitys tietoisuuden eri tiloista. Transsendenttinen meditaatio antaa nimensäkin mukaan kokemuksen niin sanotusta transsendent- " Mantra tarkoittaa mielen kuljetusvälinettä. Kun kohdistamme huomiomme siihen, emme kiinnity ajatuksiimme tai tunteisiimme. tisesta tietoisuudesta. Heikkilän mukaan transsendenttinen tietoisuus on tila jossakin ajatusten tuolla puolen, äärimmäisen levollinen, mutta valpas. Hän vertaa tilaa lepoon, joka rauhoittaa paremmin kuin uni. "Mitä syvempää on lepo, sitä tehokkaampaa ja antoisampaa on toiminta." Meditaation päämäärä on mielen tyhjentäminen ja ajatusten hiljeneminen. Tavalliselle kadun tallaajalle ääretön keskittyminen on kuitenkin vaikeata. Keskittymiseen käytetäänkin usein apuvälineitä. Mantrat, eli lauseet tai sanaparit, joita toistetaan mielessä meditaation aikana, ovat tyypiliisiä useimmille meditaatiotekniikoille. Esimerkiksi Deepak Chopran elävöittämään meditaatioperinteeseen kuuluu 5000 vuotta vanha tapa määritellä jokaiselle meditoijalle oma, sanskriitin kielinen mantra syntymäajan ja -paikan perusteella. Mantrat alkavat aina om-äänteellä. "Mantra tarkoittaa mielen kuljetusvälinettä. Kun kohdistamme huomiomme siihen, emme kiinnity ajatuksiimme tai tunteisiimme", Chopra Centerin Primordial Sound -meditaatiokouluttaja Sampo Manninen sanoo. Mannisen mukaan tärkeintä meditaation harjoittamisessa on, että sen viitsii tehdä. Mistään wau-efektistä meditaatiossa ei välttämättä ole kyse. Hyödyt tulevat esille usein säännöllisen meditoinnin kestettyä muutaman viikon. muassa valppaudeksi, rauhaksi tai hiljaisuudeksi. Länsimaihin meditaatio kulkeutui osittain joogan mukana kukkaisella 1960-luvulla. Meditaatio liitetäänkin usein idän uskontoihin, kuten hindulaisuuteen, buddhismiin tai zeniläisiin suuntauksiin. Meditaatio on myös olennainen osa joogaperinnettä. Esimerkiksi edesmennyt Apple-kunkku Steve Jobs oli harras joogan ja zenbuddhismi-meditaation harjoittaja. Kristillisellä kirkolla ja islamin sufilaisuudessakin on omat meditaatioperinteensä. Yksinkertaisimmillaan meditaatio on kuitenkin vain hiljaisuudessa istumista. Se ei liputa minkään uskontokunnan tai elämänkatsomuksen puolesta, vaan sen tarkoitus on avata ihmistä sisältäpäin. Meditoijat etsivät tietä omaan energiaansa, ja pyrkivät sitä kautta ymmärtämään oman paikkansa muuttuvassa maailmankaikkeudessa. Päämäärän ei nähdä tulevan ihmiseen ulkoapäin. "Voima" on jokaisella jo olemassa. "Periaatteessa sisäinen voima on syntymälahja, mutta sen hyödyntäminen on vähäistä. Syitä voi etsiä elämäntavoista: liikaa stressiä ja kiirettä. Meditaatiotekniikka on luonnollinen, mutta kuitenkin tarpeeksi tehokas vapauttamaan ihmiseen sisäänrakennetun mekanismin elää elämää, sovussa luonnonlakien kanssa", transsendenttisen meditaation kouluttaja Hannu Heikkilä sanoo. Älä nukahda luennolle. International Journal of Neuroscience -tiedelehden "Meditaatiossa ei ole oleellista se, kuinka onnistuneelta se tuntuu kullakin kerralla. Jo muutaman sekunnin hiljaisuuteen vajoaminen muuttaa meditoijaa. Aivojen kytkennät muuttuvat, ja samalla muuttuu suhtautuminen erilaisiin haasteisiin", Manninen sanoo. Mannisen mukaan meditaatio ei ole pelkästään hihhuleiden hommaa, vaan sitä voi hyödyntää kuka vain. "Itse olen pitkän linjan viestintäyrittäjä ja meditoin säännöllisesti kaksi kertaa päivässä, takana jo tuhansia meditaatioita. Meditaatio
• 11 DiTAATiON kUTsUN? KRISTIAN TERVO käsitellä yksilöä psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa fyysinen puoli peilaa psyykkistä ja päinvastoin. Mentaalinen terveys nähdään elinehtona hyvälle fyysiselle ja neurologiselle olotilalle. Parin viime vuosikymmenen aikana länsimaatkin ovat avanneet ovensa itämaiselle ihmiskäsitykselle. Osa neurologista, psykologista ja psykiatrista opetusta tarjoavista tahoista sisällyttää opintoihin- taa myös muita meditaatiotekniikoita. "Fyysisesti meditaatio auttaa verenpainetta alentavasti, sykettä alentavasti, hormonitoimintaa normalisoivasti. Siis yleisesti kehon elintoimintojen tasapaino paranee." " Aivotutkimusten mukaan meditaatio eroaa kaikesta muusta kokemisesta, mutta lisää kykyä saada enemmän irti tai nauttia mistä vain, vaikkapa nyrkkeilysäkin hakkaamisesta. n mukaan säännöllinen meditaatio lisää aivojen käyttöastetta ja -kapasiteettia. on käytännössä pelastanut minut loppuun palamiselta. Se on tehnyt minusta paljon positiivisemman ja rauhallisemman. En ole kuitenkaan kadottanut dynamiikkaani, päinvastoin." Tiedemiehiäkin lämmittää Meditaation, kuten koko itämaisen ihmiskäsityksenkin perusta, on sa itämaisen psykologian ja tajunnan tutkimuksen eri näkökulmia. Transsendenttisen meditaation päivittäinen harjoitus on puolestaan kirjattu yli 200 000 opiskelijan opinto-ohjelmaan yli viidessäkymmenessä maassa. Meditaatioharjoituksia opetetaan myös lapsille, varsinkin Yhdysvalloissa. "Mitä aikaisemmin tekniikan oppii, sitä parempia tuloksia se antaa ja sitä voi hyödyntää koko loppuelämänsä ajan", Hannu Heikkilä sanoo. Transsendenttinen meditaatio on noussut tutkimuksen ja käyttäjien suosioon sen yksinkertaisen tekniikan ansiosta. Tekniikkaa ei kuitenkaan voi opetella itse, vaan se opitaan aina virallisen kouluttajan kanssa. "Jokainen opiskelija haluaa parempia tuloksia, jopa vähemmällä työllä. Meditaatioharjoitus parantaa muistia, lisää älykkyyttä ja mielen selkeyttä, parantaa terveyttä ja keskittymiskykyä", hän jatkaa. Transsendenttinen meditaatio eli TM perustuu Intian muinaiseen vedalaiseen valaistumisen perinteeseen. Sitä koskevaa tutkimusaineistoa julkaistaan tiheään tahtiin muun muassa Harvardin, Stanfordin ja Bostonin yliopistoissa. Neurologisen tiedelehden International Journal of Neuroscience artikkelin Effects of Transcendental Meditation Practice on Brain Functioning and Stress Reactivity in College Studentsin mukaan meditaatio vaikuttaa suoraan aivoihin. Kahden viikon tutkimusjakson aikana EEG-diagnoosissa saatiin parempia tuloksia TM-tekniikkaa harjoittavilta kuin sellaisilta, jotka eivät harjoita sitä. Yleisen käsityksen mukaan ihminen käyttää aivojaan hyödyksi vain viisi tai kymmenen prosenttia niiden koko kapasiteetista. Yksi meditaation tarkoitus onkin laajentaa ihmisen aivokapasiteetin käyttöastetta. Vaikka terveysvaikutuksia on tutkittu eritoten TM-tekniikan näkökulmasta, Manninen puolus- Parempaa seksiä Meditaation vaaroja tai haittoja on käsitelty yleensä psykologisesta näkökulmasta ja sen on ajateltu aiheuttavan mielenterveydellisiä ongelmia. Mitään lääketieteellistä todistetta epäluuloille ei kuitenkaan ole. Meditaatioperinteiden käsitejargonian alle piirtyy selkeä kuva sen tarkoituksesta: keskittyminen olennaiseen hiljentymisen kautta. Vaikka eri tekniikat helpottavat sisäisen voiman löytämistä ja niiden tärkein tehtävä on saada huomio pois ajatuksista, meditaatioon on kuitenkin olemassa lukuisia keinoja. Jokainen voi poimia itselleen parhaiten soveltuvan menetelmän. "Mielestäni meditaatio on nimenomaan rauhoittumismenetelmä. Esimerkiksi kävelymeditaatio on erittäin tietoista kävelyä. Huomio ja ajatukset ovat kävelyssä, ei missään muussa. Useimmille voimakas liikunta ei ole oikea tie, mutta joillekin sekin voi olla ratkaisu", Manninen sanoo. Meditaatioon hurahtaminen ei tarkoita kaiken muun elämän loppumista. Heikkilän mukaan meditaatio syventää muista aktiviteeteista saatavia kokemuksia. "Aivotutkimusten mukaan meditaatio eroaa kaikesta muusta kokemisesta, mutta lisää kykyä saada enemmän irti tai nauttia mistä vain, vaikkapa nyrkkeilysäkin hakkaamisesta." Mitä jos kokeilisit meditaatioharjoitusta dokausillan sijasta seuraavan kerran, kun stressi iskee? "Keskittymiskyky paranee, haasteiden sietokyky paranee, kokonaisuuden hahmottamiskyky paranee, itsensä ymmärtäminen paranee, parisuhdetoiminta paranee, kärsivällisyys paranee, seksi paranee. Ja meditaatio muuten auttaa krapulaankin", Manninen päättää. VENLA PöYLIö
• lUENNOiTsiJA JA illUsiONisTi Olli Pyyhtinen innostuu tiedosta, sillä sen jakaminen muille ei ole keneltäkään pois. Opettamalla tutkija selventää omia ajatuksiaan sekä muille että itselleen. TEKSTI: SAMPO ROUHIAINEN, KUVA: KRISTIAN TERVO VUODEN OPETTAJA Olli Pyyhtinen näyttää siltä miltä kuulostaakin. Mieheltä, joka on suunnitellut kaiken valmiiksi mutta joka saa lopputuloksen näyttämään siltä kuin se olisi syntynyt itsestään. Tällä hetkellä opetustöistä tutkimusvapaalla oleva Pyyhtinen kiittelee pikkuasioilta ja sähköposteilta saamaansa rauhaa, mutta myöntää kaipaavansa opetusta. Ilman sitä hän uskoisi mökkihöperöityvänsä. "Välillä tuntuu melkein siltä kuin olisin (Martin) Heidegger, jossain Schwarzwaldin metsissä mökissään. Ajattelu elää keskustelusta. Onni löytyy itse ajattelemisen ja yhteisöön kuulumisen tasapainosta" Pyyhtinen runoilee. Pyyhtinen on ehtinyt olla lehtorina puolitoista vuotta, mutta luentokokemusta on kertynyt jo aiemmin. Ensimmäisen luentosarjansa hän piti vuonna 1999, vain kaksi vuotta opiskeltuaan. Silloin hän puhui ammattikorkeakoulun vaatesuunnittelijoille muodin sosiologiasta. "Jotain ne oppivat, mutta tuntui, että olin itse ihan jäissä" Pyyhtinen muistelee ensiaskeleitaan luennoitsijana. Sittemmin kalvojen määrä on vähentynyt ja puheen määrä lisääntynyt. Enää luentosarjaan valmistautumiseen ei mene koko lukukautta. Mitä on sosiaalinen? Pyyhtisen mielestä kaikki asiat elämässä ovat enemmän tai vähemmän sattumia. Itse hän päätyi sosiologian pariin optimoimalla pääsykoelukemisiaan. Alkuperäinen suunnitelma valtio-opin opinnoista sai jäädä, kun sosiologia vei mukanaan. "Valinta oli aluksi opportunistinen, sillä sosiologian pääsykoekirja oli satasivuinen, kun muut taas olivat isoja järkäleitä. Huolimatta siitä, että kirja jätti niin sisällöltään kuin rakenteeltaan toivomi- sen varaa, innostuin aiheesta", Pyyhtinen muistelee. Tutkimuksissaan Pyyhtinen on pureutunut sosiologian teoreettisiin kysymyksiin. Häntä kiinnostivat sosiologian peruskäsitteet, jotka alan kirjallisuudessa oli määritelty varsin heikosti. Väitöskirjassaan Pyyhtinen ryhtyi pureutumaan suoraan sosiologian koviin kysymyksiin. Mitä on sosiaalinen? Hän lähti kunnianhimoisesti ja arrogantisti tutkimaan, miten koko sosiologian peruskäsite pitäisi määritellä uudelleen. Viime aikoina Pyyhtinen on pureutunut taiteen sosiologiaan. Muun muassa siihen, miten taiteilija määritellään teoksen luojaksi, vaikka kokonaisuuden luomiseen on osallistunut suurempi kollektiivi. Opettaminen ei ollut Pyyhtiselle sen enempää kutsumus. Hän kokee enemmänkin tulleensa heitetyksi opettajaksi. Sittemmin hän on innostunut koulimaan omia taitojaan ja kehittämään itseään opettajana. Taitojen lisäksi Pyyhtinen on myös kehittänyt rakkauttaan lajia kohtaan. "Minulla on intohimo ja rakkaus ennen kaikkea tutkimista kohtaan, opettaminen on tullut mukaan myöhemmin. Opiskeluaikana ajattelin, etten tee sitä missään nimessä. Esiintymiseen oli korkea kynnys. Sitten jossain vaiheessa tapahtui muutos, ja itse asiassa nykyään nautin siitä tosi paljon." Pyyhtinen myöntää jopa olevansa välillä pettynyt, jos luentosalin yleisömäärä jää kovin vähäiseksi. Opettaminen tekee Pyyhtisen mukaan hyvää myös tutkimustyölle. Kun koettaa muotoilla ajatuksensa sellaiseen muotoon, että ne aukeavat kuulijoille, ne aukeavat paremmin myös itselle. Toisaalta kirjoittaessa on helpompi sanoa täysin uusia ajatuksia. Sadan ihmisen eteen on vaikea mennä laukomaan ajatuksia, jotka eivät aluksi tunnu järkeenkäyviltä. Desantteja luentosaleihin "Tieto on sikäli mahtava juttu, että se on ehtymätön rikkaus. Se, että minä tiedän ja sinä tiedät ja joku muu tietää, ei vie tiedolta mitään pois." Pyyhtinen ei näe tieteen tekemistä ja opettamista erillisinä tehtävinä vaan yhden tehtävän kahtena puolena. Tieto lisääntyy, kun sitä jaetaan, ja samoin tiedon tuottama onnellisuus. Tiedon jakaminen perustuu Pyyhtisen mukaan olennaisesti dialogiin ja kanssa-ajatteluun. "Vierastan sellaista jylhää auktoriteettia, joka sanelee luentosalin edessä ja kaataa tietoa opiskelijoiden päähän. Opiskelijat päätyvät vain kopioimaan ja toistamaan jo sanottua." Pyyhtinen ymmärtää opiskelijoita, jotka haikailevat selvien faktaluetteloiden perään, mutta haluaa muistuttaa, että tiede perustuu uuden luomiseen ja yllätysten löytämiseen. Hänen mielestään opetuksen tehtävänä on opetuksen tarpeettomaksi tekeminen. Opiskelijoita pitää tukea siihen asti, että he pääsevät itse luomaan uutta. Siihen kaikki tähtää. "Opiskelijat eivät voi jäädä vain oppilaiksi toistamaan oppimaansa, vaan heidän pitää oppia sanomaan uutta. Heidän tehtävänsä on olla "nuorempia kollegoita" jo opiskeluaikanaan." Pyyhtinen korostaa, että sen lisäksi, että opiskelijat saavat ajatella itse, he saavat myös vapaasti kyseenalaistaa ja haastaa hänen omat ajatuksensa. Erehtymättömyyden paljastaminen ei ole hänelle katastrofi, vaan tapa oppia uutta ja huomata, miten asian olisi voinut ajatella paremmin. Hän myöntää, että ajatus vastavuoroisesta opiskelusta on jossain määrin idealisoitu, eikä aina toimi esimerkiksi massaluennoilla. Ongelmasta yleensä päästään, jos joukossa on muutama aktiivinen opiskelija, joka saa muutkin mukaansa. "Olen elätellyt ajatusta, että esimerkiksi ainejärjestöstä voisi tulla muutama desantti kysymään kysymyksiä ja kiihottamaan kansanryhmiä aktiivisuuteen", Pyyhtinen maalailee. Vaikka Pyyhtinen myöntää välillä olevansa lepsu arvostelija, hän ei suvaitse opiskelijoiden välinpitämättömyyttä opintojaan kohtaan. Silloin hän tuntee, ettei haluaisi itsekään jakaa oppia, sillä hänelle tiede on vastalahjojen antamista. Kun oppilaat eivät intoudu keskustelemaan aiheesta, hän tuntee epäonnistuneensa opettajana. Opettaja pois asian tieltä Pyyhtisen mielestä opettamisessa on olennaista väistyä opetettavan asian tieltä ja päästää " asia paljastamaan itse itsensä". Jos opettaja vie liikaa huomiota itseensä, asia jää taka-alalle. "Se on sikäli vapauttavaa huomata ­ itse en kymmenen vuotta sitten nauttinut esiintymisestä ­ että siinä ei ole kyse minusta ja siitä, miten suoriudun ja puhun. Parhaimmillaan opettaessa pääsee sellaiseen flowtilaan, jossa ajatuksia vain pulppuaa." Stereotyyppisesti suomalaisopettajat välittävät Pyyhtisen mielestä intohimonsa aiheeseen laimeasti. Suhtautuminen on enemmän virkamiesmäistä. Hän ei silti halua näyttäytyä luentosalissa kuin rautahäkissä raivoava villipeto, kädet viuhtoen ja suu vaahdoten. Parhaimmillaan Pyyhtinen kokee kuitenkin vapautuvansa vaatimattomasta ja hillitystä itsestään opettaessaan. Pyyhtinen myöntää myös tietoisesti bluffaavansa opiskelijoita. Hyvän luennon pohja on hyvä valmistautuminen ja taustatyö, mutta parhaimmillaan luento näyttää siltä, kuin se tulisi spontaanisti ja opiskelijat pääsisivät seuraamaan luomisprosessia. "Ikään kuin opiskelijat pääsisivät seuraamaan ajatusten syntymistä siinä hetkessä. Hyvässä luennoitsijassa on aina vähän käsikirjoittajaa, näyttelijää ja taikuria."
• 13
• AiNA TÄYsillÄ, AiNA VOiTTAMAAN Jenkkifutisnaiset kokeilevat kentällä rajojaan ja nauttivat pukukoppiin tiivistyvästä jännityksestä ja voitonhuumasta. Kukaan ei ole tähti ilman joukkuettaan, joten selkäänpuukottajia ei tiimistä löydy. TEKSTI: SAMPO ROUHIAINEN, KUVAT: KRISTIAN TERVO JENKKIfUTISJOUKKUE UTU Damers on treenannut yhdessä vuoden verran. Yksi naisten joukkueen perustamista ideoineista on Taru Suojaranta. Hän totesi lajin mukaansatempaavaksi seuratessaan miesten peliä ja tiesi, että pelejäkin voisi saada aikaiseksi, sillä muilla yliopistoilla oli jo naisjoukkueita. "Mietin, että olisi kiva saada steppien ja muiden rinnalle vähän jotain uuttakin", Suojaranta kertoo. Enni Lamppu on sen sijaan jo kokenut jenkkifutari. Hän on pelannut aiemmin Turku Trojanseissa, mutta viettänyt välissä pidemmän aikaa pesäpallon parissa. Suurimmalla osalla joukkuetovereista on myös vankka urheilutausta. Lajeja löytyy cheerleadingista upppopalloon. Erilaisista taustoista huolimassa joukkue on löytänyt loistavan yhteishengen. "Mulla ei ole varmaan ollut näin hauskaa missään joukkueessa. Me viihdytään jopa perjantai-iltoina harjoitusten jälkeen Educariumilla jonnekin yhteentoista asti", vakuuttaa Suojaranta. tuskinpa meistä päällepäin huomaa, että me pelataan amerikkalaista jalkapalloa", huomauttaa Lamppu. "Mutta kun miehet vetävät meille harjoituksia, he eivät oleta, että olemme yhtään heikompia." Sen verran rämäpäätä pitää Lampun ja Suojarannan mielestä olla, että pystyy ottamaan kontaktia. Sen huomaa viimeistään pelissä. "Jos et ota tarpeeksi kovaa, niin sitten sua sattuu", Lamppu kuittaa. "Mikään ei ole niin joukkueurheilua kuin tämä. Et voi tehdä yhtään hyvää suoritusta yksinäsi", Lamppu tarkentaa. "Naisurheiluun kuuluu usein se, että alkaa syntyä kuppikuntia ja puhutaan pahaa selän takana. Täällä sitä ei näe." Jokaiseen peliin täysillä Kun joukkue aloitti harjoittelun, amerikkalainen voittamisen kulttuuri oli tuttua lähinnä kotikatsomoista. Oli kiva käydä mukavassa porukassa vähän heittelemässä palloa. Ensimmäinen peli muutti joukkueen näkemyksen lajin luonteesta. "Kun peli lähestyi, niin se oli kyllä aivan erilainen fiilis, kuin mikään muu", Lamppu muistelee. "Vaikka olen ollut SM-kisoissa urheilemassa, niin en ole aiemmin ennen suoritusta ajatellut, että nyt lähdetään ainoastaan taistelemaan täysillä. Pelistä tulee pois aivan kaikkensa antaneena. Yllätyin sitä henkisen tsemppaamisen määrää. Se tulee kuin itsestään", Suojaranta kuvailee. Vahva latautuminen jokaiseen peliin juontaa juurensa jenkkiliiga NFL:ään. Kun pelejä on kaudessa vähän, jokainen voitto on tärkeä ja jokaiseen otteluun on valmistauduttava täysillä. Valmentajat ja joukkueen kapteeni Lamppu pitävät pukukopissa ennen pelejä nostatuspuheita. "Kyllä pukukopista meteliä käytävälle kuuluu", Suojaranta tiivistää. Tasa-arvoisempaa urheilua Amerikkalaista jalkapalloa harrastavat naiset eivät ole enää niin outoja lintuja kuin aiemmin. Kehitys on kulkenut tunnustellen kuntonyrkkeilyn kautta roller derbyyn ja muihin kovempiin kontaktilajeihin. Lamppu uskoo, että esimerkiksi naisille suunnatut kamppailutunnit ovat alentaneen kynnystä lähteä mukaan. Urheilu on muuttunut tasaarvoisemmaksi, mutta naiset myöntävät "miesten lajien" harrastamisen olevan myös rajojen hakemista. Amerikkalaisen jalkapallon pariin ei kuitenkaan hakeuduta pelkästään kontaktin ottamisen halusta. Monia kiehtoo nimenomaan taktiikka. Lajissa tarvitaan monenlaisia pelaajia eri pelipaikoille. Kun kaikilla on joukkueessa erilaiset roolit, joukkueen sisälle ei pääse syntymään kilpailutilannetta keskinäisestä paremmuudesta. Kovuutta ja tekniikkaa Naiset kumoavat väitteet siitä, että jenkkifutismaailmassa naisen paikka olisi vain kentän laidalla heiluttelemassa tupsuja. Harrastajan ei myöskään tarvitse olla rämäpäinen poikatyttö. "Jos lähdemme pelin jälkeen jonnekin istumaan iltaa, niin Taidehistorian oppiaineen 25-vuotisjuhlavuoden Studia Generalia -luentosarja ja
• kULTTUURI kULTTUURI 15 Jenni Parantainen (vas.) ja Julia Vainio asettelevat kypärän pehmusteita. Lämmittely ja oikeanlaiset varusteet suojaavat vaarallisissa tilanteissa. Julia Vainio antaa tyylinäytteen tuimasta katseesta. Joukkue on hioutunut hyvin yhteen, mutta kehitettävääkin olisi. Kentän laidalle kaivattaisiin nimittäin miescheerleadereita. "Vaikka eivät he siellä ilman paitaa olekaan, (Beaver Huntersin) pojat ovat kyllä olleet meitä tosi hyvin kannustamassa", Taru Suojaranta (kuvassa) kiittelee yhteistyötä. atkuu. Maanantaina 24.9. puheenvuoron saa tutkijatohtori Katve-Kaisa Kontturi.
• kULTTIkAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat. lUOMiskErTOMUs P kONkAriN kYPsY YsNÄYTE LEVY. Ei ole tarkoin varjeltu salaisuus, että suomiräppi on nuorten miesten tekemää musiikkia, jota vielä nuoremmat miehet kuuntelevat. Siten se totutusti keskittyy aiheisiin, jotka vastuuttomia parikymppisiä eniten liikuttavat, kuten naiset ja kaljanjuonti. Kun kymmenen vuotta hiljaiseloa viettänyt Pietari räppää paluualbumillaan Hopeatähti lastenhoidosta, terveellisistä elämäntavoista ja ruoanlaitosta, tuntuu tuo kaikki syystäkin hieman keskenkasvuiselta. Genrensä ikämiessarjaan ehtinyt Pietari ei niinkään räppää, vaan jutustelee tarinansa rytmiin kuin miestenvuoron lauteilla, ja saa soljuvan ulosantinsa kuulostamaan siltä, ettei se vaadi pienintäkään ponnistelua. Teknisesti verset silti harvoin ylittävät aidan matalimmasta kohdasta. Välillä havahtuu jopa pohtimaan, miten ylipäätään on mahdollista hypnotisoida kuulija nyökyttämään päätään kappaleelle, joka kertoo juureksista. Laube Low:n jatsahtava tuotanto antaa albumille yhtenäisen äänimaiseman, joka muistuttaa ajoin 1990-luvun alun varhaisboombapista. Biitit sitovat levyn kappaleet yhteen, ovat tasalaatuisen hyviä, mutta erityisen vaikutuksen tekeviä helmiä ei juuri kuulla. Raitoja piristävät ajoittain myös kotimaisessa hiphopissa aivan liian harvoin hyödynnetyt skrätsit. Hopeaähti on tunteikasta aikuisen miehen räppiä, jolla kahden lapsen isä Pietari antaa suomiräpin herttaisille pikkupojille luunappeja ja opettaa nämä tavoille. Kaljaakin levyllä toki juodaan ­ mutta vain karaokebaareissa, jotka nekin olivat ennen parempia. DENIz KAcAR iikkinuija se ei koskaan mene muodista. Ihailemani dream pop -artisti Grimes, alias Claire Boucher, julkaisi tovi sitten musiikkivideon mainiolle kappaleelleen Genesis. Biisi on pyörinyt soittolistoillani koko kesän, mutta enää se ei ole entisensä. Videolla Grimes kumppaneineen heiluttelee teräaseita astrobikineissä, kemuttaa autiomaassa ja pelehtii käärmeen kanssa. Kuvaukseni ei tee oikeutta teokselle - se on syytä nähdä ihan itse. len jokseenkin varma, etten pysty enää kuuntelemaan kappaletta ilman mielikuvaa videosta. Aluksi ajatus häiritsi, niin kuin joitain omia visioitani biisistä vietäisiin minulta pois. Mutta pätkähän on hieno, eikä minkä tahansa jonasåkerlundin vaan Grimesin itsensä ohjaama. Voimme siis olla turvallisin mielin: miekka kuuluu asiaan! Ehkä Genesis kutsuu jättämään kaikenlaisen purismin ja astumaan tielle, jonka päässä hohtaa Lady Gagan nerokkuuden ymmärtäminen. aikka imagotehtailua pidetään nykyajan hapatuksena, on musiikin etääntyminen esiintyjän persoonasta ollut mahdollista vasta tekniikan voittokulun kautta. Ensimmäinen tallennusmedia, nuotitus, loi mahdollisuuden erottaa sävel esittäjästään ja kääräistä se siistiin pakettiin. Partituurien rahina ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että veri, hiki ja kyyneleet ovat olleet vetoavan musiikin esittämisessä aina yhtä läsnä. Saipa eräs Franz Liszt -niminen kiipparisti ekstaattisilla esiintymisillään aikaan jopa nimeään kantavan sairasluokituksen ­ eikä tämä tapahtunut 60-luvun kahakoissa, vaan hillityn porvariston 1800-luvulla. Lisztomania on kuvauksien perusteella ollut niin tujua kamaa, että nykypoppareilla on vastaavassa tekemistä. O V Pietari Hopeatähti Monsp 2012 sUOMAlAisisTA rikOksisTA oltuaan tekemisissä hänen kanssaan. Hän laukaisee hermoromahdukset ja masennukset. Vie itsetunnon ja hylkää morsiamen alttarille. Teot ovat vastoin jokaisen oikeudentajua, mutta voidaanko niistä rangaista ketään? Ajojahti käy välillä epätoivoiseksi, etenkin kun päähenkilöä painavat omatkin huolet. Vaimo on kuollut ja koira alati kipeä. Kaamos ja räntäsade kulkevat mukana Vehmaan takinliepeissä läpi romaanin. Tunnekuvat ovat vahvoja. Synkkä ilmasto vallitsee sekä ikkunan ulkopuolella että sisällä, ihmisten mielissä. Suomalaiset ovat huolettomia kesällä, harvemmin silloinkaan. Kaikesta kaamoksesta huolimatta Tammisen romaani ei ole synkkä. Päinvastoin, se antaa toivoa. Parhaimmillaan se toimii kuin peili, joka herättää ymmärtämään jotakin olennaista tästä elämästä. Annammeko Ångströmien tuhota mielenrauhamme vai taistelemmeko vastaan? Teos on ja ei ole rikosromaani. Rikollista jahdataan kyllä, mutta jännite syntyy aivan muista asioista kuin siitä, saadaanko pahantekijä kiinni. Hyvinkin arkisessa maisemassa pitäytyvä romaani paljastaa kokonaan uudet kasvot, kunhan sitä lakkaa lukemasta nimen harhaanjohtavan ohjeen mukaan. Rikosromaani on pieni ja viisas kirja. Se on hieno allegoria suomalaisia vaivaavasta kansantaudista, joka ei suinkaan 2000-luvulle tultaessa ole enää masennus. Ennen kaikkea se antaa aivan uuden merkityksen sanalle "rikos". Tässä romaanissa ihmiset eivät tarvitse rikoksen ratkojia, vaan parsijoita. Uusimmalla romaanillaan Petri Tamminen todistaa olevansa yksi nykyaikamme vahvimpia suomalaisprosaisteja. Tämä on paras lukemani rikosromaani. MARISSA MEHR J a mikäli keikkojen historiassa kaivaudutaan tarpeeksi kauas, vastaan pamahtaa rumpua paukkaava samaani. Transsiin vaipuvan henkiparantajan setissä musiikkia on jo sangen mahdotonta erottaa niin sanotuista ulkomusiikillisista tekijöistä. Tästä näkökulmasta voidaankin väittää videollaan vääntelehtivän Nicki Minajin tarkoittavan paluuta kaiken taiteen alkuun. kkiväärää imagoa voi pitää myös yrityksenä koskettaa massoja uudella tavalla aikana, jolloin esiintyjän ja yleisön välissä on aina pikselien muuri, myös keikoilla ­ valotaulujen, kameroiden ja iPadien muodossa. Siinä missä 2000-luvun alun muodikkaat garagerokkarit lietsoivat piukeissa pöksyissään paluuta autotallinkatkuiseen eiliseen, tunnustavat nykyhetken eksentrikkopopparit vääjäämättömän tosiasian: hoverboardeilla tai ilman, me todella elämme tulevaisuudessa, kyberpunkin 2010-luvulla. Ja siihen tulevaisuuteen kuuluvat olennaisesti myös piikkinuijat. Ä LAURI HANNUS Kirjoittaja viihtyy eilisen tulevaisuudessa mainiosti. KIRJA. Pohjantähden alla asuu kansa, joka kärsii kaamosmasennuksesta ja liiallisen murehtimisen raskaasta taakasta. Ainakin Petri Tammisen yhdeksännen teoksen Rikosromaani (Otava 2012) mukaan. Vaikka nimi on vihjaava, kirja muistuttaa perinteistä rikosromaania vain henkilögallerian tasolla: on poliisi, rikollinen sekä rikoksen uhrit. Kirjan päähenkilö komisario Vehmas tekee kaikkensa saadakseen Ångströmin kiinni ja oikeuden eteen. Ångströmin rikokset tosin ovat tulkinnanvaraisia: ihmiset romahtavat Petri Tamminen: Rikosromaani. Otava 2012. 173 s. Science fiction -yleisötapahtuma Turconen järjestetään kaupunginkijastossa lauantaina 22.9. kello 10
• kULTTUURI 17 ATLANTIc fILM Bill Murray, frances McDormand, Edward Norton ja Bruce Willis tähdittävät Wes Andersonin seikkailu- ja nostalgiaelokuva Moonrise Kingdomia. kArkUrETki lAPsUUTEEN Moonrise Kingdomin veikeä melankolia on sukupolvitrippi 60-luvulle. ELOKUVA. On vuosi 1965 New Penzancen saarella. Sam Shakusky, 12-vuotias partiopoika, päättää karata leiriltään vuotta aiemmin tapaamansa Suzy Bishopin kanssa. Sam on orpo ja Suzy sopeutumaton kohtalikko, joka haluaisi eroon perheestään. Aikuiset juoksevat perässä ja yrittävät palauttaa asiat takaisin normaaliin päiväjärjestykseen, mutta nuori lempi lyö siistit kulissit säpäleiksi. Karkumatka kiihtyy raamatullisiin mittasuhteisiin tulvineen, salamaniskuineen ja joukkokohtauksineen, mutta kaiken yllä leijuu ohjaaja Wes Andersonin veikeä melankolia. Moonrise Kingdom viittaa klassisiin seikkailuelokuviin ja tarjoilee siinä sivussa aimo annoksen Andersonilta tuttua pikkuvanhojen vakavikkojen nostalgiaa. Tyyli on ärsyttänyt monia, mutta tällä kertaa ohjaaja työstää niin vastustamattoman pääparin, ettei moiselle kudelmalle voi tuhahdella kyynisesti. Sam ja Suzy kuuluvat toisilleen, piste, ja tämän tosiasian alla on kaikkien lippukuntien kumarrettava. Juuri Andersonin herttainen ehdottomuus estää Moonrise Kingdomia vajoamasta veteläksi elintasohötöksi. Uskottavaa draamaa ei tavoitella, mikä on tällä kertaa vain hyvä asia. Nostalgiankeltaisissa kuvissa on kanavatyömäistä asetelmallisuutta, ja ääniraita soi kuin lastenorkesteri taivaasta. Moonrise Kingdom tarjoaa nautittavan sukupolvitripin niille, joille 60-luku on kaiken estetiikan kivijalka ja joiden pako aikuisten tylsästä maailmasta jatkuu vielä täysiikäisenäkin. ***1/2 LAURI HANNUS Moonrise Kingdom (Yhdysvallat, 2012) O: Wes Anderson N: Jared Gilman, Kara Hayward, Bruce Willis, Edward Norton, Bill Murray, Frances McDormand. kATUOJAsTA TÄhTEisiiN Kirsten Dunst vetää Polttarittarissa huumoriversion Melancholian Justinesta. ELOKUVA. Sanonnan mukaan jokainen kyynikko on pettynyt romantikko. Kolmekymppiset Regan, Gena ja Katie ovat vanhoja koulukavereita ja entisiä luokan pahiksia. Kun naiset kuulevat jenginsä epäsuosituimman jäsenen Beckyn unelmasulhosta, he eivät varsinaisesti hyppää ilmaan riemusta. Elämänkuluissaan jumiutuneet neidit päättävät kuitenkin järjestää kunnon polttarit. Alkajaisiksi saadaan hääpuku riekaleiksi, sitten vedetään kamaa, riehutaan strippiklubilla ja otetaan mittaa vanhoista petikavereista. Polttarittaret on kuin elokuvaksi kääräisty Trash the dress -kuvaussessio. Elämänmakuiset naisroolit kokaiinin- ja turpaanvetoineen ovat toki sinällään virkistäviä, mutta kaikki tämä on jo tehty aiemmin ja paremmin. Ohjaaja Leslye Headlandin käsikirjoitus on napakkaa sanailua, mutta elokuva näyttää ja tuntuu TV-sarjan päätösjaksolta, loppuratkaisua myöten. Roolihahmoista mielenkiintoisin on Lizzy Caplanin sävykkäästi esittämä Gena. Kirsten Dunst taasen tuntuu vetäisevän jonkinlaisen huumoriversion Melancholian Justinesta. Muut hahmot ovat tavallista high school -memorabiliaa vaurastuneine nörtteineen ja herkkyyttä peittelevine bimboineen. Tosirakkaus kyllä kestää, mutta katsojan mielenkiinnosta ei voi olla näin tutulla tarinalla yhtä varma. ** LAURI HANNUS Polttarittaret (Bachelorette, Yhdysvallat 2012) O: Leslye Headland N: Kirsten Dunst, Isla Fisher, Lizzy Caplan, Rebel Wilson. 0.30­15.30. Ohjelmassa on muun muassa keskustelua science fictionista ja pulpista sekä lukuvinkkejä.
• TIEDE KRISTIAN TERVO Biologin tutkimusvälineet: preparoidut loispistiäiset, hifi-mikroskooppi ja tietokone. Ilari E. Sääksjärven erikoisalaa ovat tropiikin hyönteiset. MUUTAkiN kUiN TiEDETTÄ Biologi Ilari E. Sääksjärvi popularisoi ahkerasti tutkimustaan ja uskoo, että tieteentekijöillä on velvollisuus kertoa tehdystä työstä. TURUN YLIOPISTON eläinmuseon esimiehen Ilari E. Sääksjärven työhuone on täynnä suorakulmion muotoisia mustia laatikoita, jotka ovat täynnä hyönteisiä. Ne ovat tutkimusnäytteitä. Valtakunnallisella Vuoden tieteentekijän arvonimellä vastikään palkittu Sääksjärvi tunnetaan erityisesti loispistiäistutkimuksestaan. Hän on luonut tieteellistä uraansa Amazonian sademetsän hyönteislajistoon erikoistuneena tutkijana. Jo pikkupoikana Sääksjärvi ihastui lintuja, perhosia ja sademetsiä kuvaaviin kirjoihin. Intohimo vei nopeasti lukion jälkeen Turun yliopistoon, missä hän valmistui maisteriksi kolmessa vuodessa. Jatko-opiskelu oli selvä jatkumo Sääksjärvelle, joka löysi itsensä nopeasti Perun Amazoniasta alan grand old manina pidetyn Jukka Salon tutkimusryhmän jäsenenä. Pikkupojan haaveilema seikkailu alkoi. Sittemmin Perun sademetsistä on kadonnut suurin eksotiikka, kun Sääksjärvi on tehnyt tutkimusmatkoja alueelle tiheästi. Mutta Sääksjärvi ei halua puhua vain tutkimuksestaan. Hänelle meritoituminen on muutakin, kuin tieteen tekemisestä saadut palkinnot tai kansainväliset tutkimusartikkelit. "Minulle tärkeimpiä ovat nuo neljä linnunpönttöä", Sääksjärvi sanoo ja osoittaa työhuoneensa kirjahyllyä. Vuoden opettaja -tunnustukset ovat tulleet Sääksjärven opiskelijoilta, neljään otteeseen. Velvollisuus kertoa "On muistettava, että Vuoden tieteentekijä -titteli ei ole pelkästään tiedepalkinto. Se painottaa myös opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta", Sääksjärvi sanoo. Hän sanoo olevansa harmissaan siitä, että yliopistojen rekrytoinneissa annetaan valtava painoarvo tieteellisille meriiteil- le ja julkaistujen artikkeleiden määrälle. "Minulle nämä yliopiston kolme tehtävää, tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ovat lähes rinnakkaisia", Sääksjärvi sanoo. Hän arvioi, että Suomessa on onnistuttu verrattain hyvin tieteen popularisoinnissa. Tietokirjoja ilmestyy paljon ja tieteentekijät ovat esillä mediassa. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että yliopistoilla ei ole olemassa sellaisia mittareita, joilla arvioitaisiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen onnistumista. "Ongelma on, että yliopistomaailma ei arvosta näitä meriittejä. Esimerkiksi luonnontieteissä nuoret tutkijat ajattelevat, että suomeksi kirjoittaminen on pois tieteen tekemisen ajasta. Ymmärrän tilanteen hyvin. Rahoitus on pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon tieteellisiä tuloksia tulee." Hän uskoo, että tieteentekijöillä pitäisi olla valmius ja velvollisuus kertoa loppujen lopuksi muiden rahoilla tehdystä tutkimuksesta. "Mieluisin yleisöni ovat lapset. Jos pääsen esimerkiksi päiväkotiin tai kouluun kertomaan näistä asioista, se ohittaa mielekkyydessään jopa tieteen tekemisen", hän nauraa. Valtavirtaa vastaan Mutta kyllä Sääksjärvi tutkimuksestaankin haluaa puhua. Hän miettii vähän aikaa, kun kysyn hänen suurinta tieteellistä saavutustaan. "Olemme pystyneet tutkimusryhmäni kanssa osoittamaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, että loispistiäisten lajimäärä olisi korkeimmillaan tropiikissa", hän sanoo hetken mietittyään. Loispistiäisten lajimäärää on pidetty kymmeniä vuosia tyyppiesimerkkinä sellaisista hyönteisryhmistä, joiden lajimäärä ei ole korkeimmillaan tropiikissa. Hän sanoo, että tutkimusryhmä on lähtenyt liikkeelle kapi- nallisesti, valtavirtaa ja vallitsevaa paradigmaa vastaan. "Tämä on siksi merkittävää, että loispistiäiset ovat maailman lajirikkain hyönteisryhmä. Jos ajatellaan maapallon kokonaislajimäärää, loispistiäiset vaikuttavat tähän merkittävästi. Suomessakin elää noin 6000 loispistiäislajia. Jos tunnemme puutteellisesti loispistiäisten lajirikkauden, meidän on vaikea ymmärtää myös kokonaiskuvaa." Sääksjärvi kuitenkin palaa takaisin prioriteetteihinsa. Hän korostaa, että ei halua viedä töitään kotiin. Hän katuu, ettei aikanaan ehtinyt viettää kunnolla opiskelijaelämää, kun maisterintutkinto tuli valmiiksi kolmessa vuodessa tutkijakoulun avoimen paikan siintäessä horisontissa. "Kun nyt lähden työpäivän jälkeen yliopistolta, se aika on melkein omistettu perheelle ja lasten harrastuksille. Yliopiston ulkopuolellakin on mielenkiintoinen maailma", hän nauraa. LAURA MYLLYMÄKI UTUOnline: Joka neljännellä suomalaisella on ainakin yksi naapuri, jonka kanssa on hankala tulla toimeen.
• Ty y 19 AlAYhDisTYsTEN iNfOPAlsTA DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15. Urheiluvuoro perjantaisin Iskerissä klo 14.0015.00. HOMOGLOBIINI 21.9. Turun taidemuseossa on ilmainen sisäänpääsy, jota HG:kin hyödyntää. Jos kiinnostaa tutustua Turun taidemuseoon hg-laissessa seurassa, tule mukaan. Kokoonnutaan museon aulassa kello 17 (Aurakatu 26). Syyskuun toisessa jäsentapaamisessa 25.9. pelataan lautapelejä Tusetan toimistolla (Rauhankatu 1 c B 22 ) kello 19 alkaen. Perinteisten lautapelien lisäksi voi kisailla Singstarin ja Guitarheron mestaruudesta. Lisätietoa: www.homoglobiini.fi ja Facebookista. OIKEUSAPUTOIMIKUNTA TARJOAA OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TYY:n ja Lex ry:n alaisuudessa toimiva oikeusaputoimikunta tarjoaa maksutonta oikeudellista neuvontaa kaikille Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenille sekä TYY:n alayhdistyksille. Päivystys TYY:n toimistolla sosiaalipoliittisen sihteerin huoneessa keskiviikkoisin klo 18-20. Päivystysaikoina vastataan myös sähköpostitse (oikeusapu@lex. fi) ja puhelimitse (02 276 9614) tulleisiin yhteydenottoihin. TURKU SWING SOCIETY Tänään perjantaina on vielä mahdollista aloittaa lindy hopin -alkeet! Kurssi on Sport Sirkassa klo 17.40-19.00. Tiistaisin käymme Brysselissä tanssimassa swing-musiikin tahtiin. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa kursseistamme ja muusta toiminnastamme on Facebook-sivuillamme: https://www.facebook. com/turkuswingsociety. TURUN EV. LUT. OPISKELIJA- JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Ti 25.9. Timo Keskitalo: Christianity - Unique Among Religions. Ti 2.10. Liisi Jokiranta: Mikä uhkaa seurakuntaa? Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku. TURUN YLIOPPILASKAMERAT Darkroom course in English on September 25th and October 3rd at 16.15-19.30. Course price is 5 euros plus membership 5 euros, prices include all material besides the film. Contact jere.kupari@utu.fi to participate. Kuvailta to 20.9. klo 18 alkaen luentosalissa XIV (LT1:n kolmas kerros). Tervetuloa! Kuvauskurssin luennot iltaisin to 11.10. & ti 23.10. luentosalissa XIV. Kurssin harjoitukset lauantaisin 20. & 27.10. klo 13.00. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Joonas Saario, jlosaa@utu.fi. Seuraavat päivystykset: to 20.9. ti 2.10. & to 18.10. pimiöllä YO-talo A:n kellarissa klo 17-18. Suomenkielinen pimiökurssi pidettäneen myöhemmin syksyllä. http:// org.utu.fi/tyyala/ylioppilaskamerat/ TYKY RY. Turun ylioppilaitten kristillinen yhdistys tiedottaa: 26.9 järjestämme leffaillan TYKY:n kappelilla klo 18. Ehdota leffaa! Illassa leffaeväät. 3.10 klo 19 kokoontuu neulontakerho TYKY:n kappelilla. Teemme neulontatuotteita hyväntekeväisyyteen. 4.10 klo 18 Viiniä ja virsiä -ilta yhteistyössä körttiopiskelijoiden kanssa kappelilla. Tule laulamaan virsiä hyvässä seurassa! 7.10 klo 10 on vuorossa TYKY:n ja opiskelijoiden ikioma kirkkopyhä Turun tuomiokirkossa! Tervetuloa messuun, joka on taatusti opiskelijoiden makuun. Jos haluat osallistua messun toteuttamiseen pienellä vapaaehtoistehtävällä, ota yhteyttä. Tule mukaan iloiseen tykymeininkiin! TYKY kokoontuu Ylioppilastalo C:n uudistetulla Kappelilla, aivan Turun Kauppakorkeakoulun ulko-ovea vastapäätä. Kysymyksiä ja toimintaideoita voit lähettää TYKY:n sihteerille: tyky.kappeli@gmail. com.