• 11/2011 I N TÄ K U LY L TÄ Y L ET N H ED KI TI EE PT A EUROOPAN TALOUSKRIISI ON JOHTAJAKRIISI S. 9 YL T ÄR KK KA IN UN UP NU KI RO ME 14 S. HÄRLIGA VICKAN OCH DANIEL S. 11
• NUMERO 11/2011 30.9.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT JOEL HAAPAMÄKI ja LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS TIEDETTÄ KADUILLE, TAIDETTA KAMPUKSELLE PIdÄT PARHAILLAAN käsissäsi Turun ylioppilaslehden tuoretta kaupunkinumeroa. Tavanomaisen posti- ja ständijakelun lisäksi lehteä jaetaan kaupunkilaisille suoraan käteen toreilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa. TYL:n eli Tylkkärin kaupunkinumerot tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden kurkistaa turkulaisten opiskelijoiden elämään. Ylioppilaslehteä kustantaa ylioppilaskunta ja lehti tehdään kokonaan opiskelijavoimin. MIELEENPAINUvIMPIA opiskelijakulttuurin ilmestymiä Turun kaduilla ovat vapun kulkueet ja piknikit sekä syksyisin kadut valtaavat kastajaisporukat. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että Turussa joka kuudes vastaantulija on korkeakouluopiskelija. Joka viidennen kaupunkiin muuttavan tulosyy on opintojen aloittaminen. Kuluvana kulttuuripääkaupunkivuonna opiskelijakulttuuria ja yliopistoa on tehty erilaisin poikkitieteellisin ja -taiteellisin tempauksin kaikille kaupunkilaisille tutuksi. Samaan aikaan kulttuuri ja taide ovat rantautuneet myös kampukselle. TÄssÄ LEHdEssÄ kerromme, kuinka kehitysyhteistyön tavoitteita voi edistää taiteen keinoin, millaisia kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyviä opinnäytetöitä yliopistolla valmistellaan ja kuinka tutkijat jalkautuvat kaupunkilaisten keskuuteen kulttuuripääkaupunkivuoden osana toteutettavassa Blackmarket-tapahtumassa. "Hyödyllisen tiedon ja epätiedon musta pörssistä" kuka tahansa turkulainen voi vuokrata huokeaan euron hintaan keskustelukumppanikseen ennalta määrättyyn keskustelunaiheeseen perehtyneen akateemisen asiantuntijan. vALITETTAvAsTI TYLKKÄRILLÄ on kerrottavanaan myös opiskelijakulttuurin kannalta surullisia uutisia. Ylioppilastalot näyttävät hiljenevän vääjäämättä. TVO joutui puolitoista vuotta sitten muuttamaan Ylioppilastalojen remontin tieltä uusiin tiloihin. Nyt vaikuttaa siltä, ettei myöskään toinen osakuntaravintola, S-Osis pysty palaamaan tiloihinsa korjaustöiden jälkeen. (Lue lisää seuraavalta sivulta.) ANNA-ELINA MATILAINEN " TÄSSÄ LEHDESSÄ Prinsessoilla on roolinaan valtakunnan sydänkäpysen esittäminen." Vickanista, Danielista ja moderneista prinssessoista. S. 11. " " Fingerporin suhtautuminen kieleen on anarkistista", Suomen kielen opiskelija teki gradun suosikkisarjakuvastaan. S. 16. 90-luku edusti meille eräänlaista pelien Belle Èpoquea." Kulttikamaa-kolumnisti huomasi olevansa retrotylsimys. S. 20. tyl-paatoimittaja@utu.fi SKO:N ARKISTO 80 vuoTTa Vakavaa ajattelemista kultturipoliitikoille TYY:lle uusi hallitus Marraskuun kokouksessaan edustajisto remontoi ylioppilaskunnan toimeenpanevaa elintä, hallitusta, kovemmalla kädellä. Ensimmäistä kertaa vuosiin hallitusta voi pitää puoluepoliittisesti sitoutumattomana, joskin hallituksessa istuu yksi OKN:lainen (Oulun Kokoomuksen Nuoret Ry.). TYL 26.11.1982 Yo-talojen perustuksia kaivettiin ylioppilasvoimin keväällä 1951. TYYn kehitysyhteistyöviikko 3.-7.10. teemana kehitys & kulutus. Lisätietoa: www.tyy.fi.
• EDARIVAALIT EIVÄT VIELÄ JUURI NÄY KAMPUKSELLA Marraskuun alussa järjestettävissä TYYn edustajistovaaleissa voi äänestää sähköisesti ja valita ehdokkaansa vaalikoneella. TURUN YLIOPIsTON ylioppilaskunta järjestää marraskuun 1. ja 2. päivänä edustajistovaalit. Vaaleissa valitaan 41 edustajaa TYYn edustajistoon, jonka toiminta alkaa tammikuussa 2012. Vaaleissa saa äänestää jokainen TYYn jäsen, eli kaikki läsnä olevaksi ilmoittautuneet Turun yliopiston opiskelijat. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Sen tehtäviin kuuluu esimerkiksi hyväksyä vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. Edustajiston toimikausi on kaksi vuotta. Toistaiseksi vaalien lähestyminen näkyy yliopistolla vähän. Nykyiset edustajistoryhmät ja uudet listat julkistavat ehdokkaansa maanantaina 3. lokakuuta. Edustajistovaalikampanjoinnin odotetaankin käynnistyvän kampuksella heti ensi kuun alussa. Muiden Suomen ylioppilaskuntien kanssa yhteinen vaalikone avataan äänestäjille 17. lokakuuta. Koneessa ehdokkaat vastaavat sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton laatimiin valtakunnallisiin kysymyksiin että TYYn räätälöimiin paikallisiin kysymyksiin. Äänestyspaikkoina toimivat Educarium, Sirkkalan kampus, Luonnontieteiden talo I, Mikro ja Turun kauppakorkeakoulu. Vaaleissa voi äänestää myös sähköisesti. Linkki äänestysosoitteeseen löytyy vaalipäivänä sivulta www.tyy.fi/edustajistovaalit. Sähköiseen äänestysjärjestel- mään kirjautuminen tapahtuu opiskelijanumerolla ja salasanalla, jonka jokainen äänioikeutettu saa sähköpostiinsa. Filiaaleissa eli Porin ja Rauman yksiköissä ei järjestetä lainkaan lippuäänestystä, vaan niissä opiskelevat voivat äänestää ainoastaan internetissä. Politiikan tutkimuksen opiskelijat järjestävät vaalipaneelin 20. lokakuuta. Samalle päivälle on suunnitteilla myös ehdokkaita esittelevä vaalitori. TYL EDAATTORI = EDUSTA JA Edustajiston jäseniä kutsutaan ylioppilaskuntaslangissa edaattoreiksi. Sana juontuu edustajistolle vakiintuneesta kutsumanimestä edari. Edaattori tarkoittaa siis edarin eli edustajiston jäsentä, siis edustajaa. Edaattori-termin suosioon lienee vaikuttanut sen äänteellinen läheisyys sanan senaattori kanssa. Edustajistoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ryhdytty nimittämään saman logiikan mukaan edaatiksi. S-Osiksella järjestetään ylioppilaskunnan alayhdistysten tapahtumia. Syyskuussa YO-TALOJEN REM Korjaustyöt nostavat vuokrat osakuntien ulottumattomiin. YLIOPPILAsTALOJEN peruskorjaus etenee ensi keväänä B-taloon. Talossa pyöritettävän osakuntatoiminnan tulevaisuus näyttää epävarmalta, sillä toiminnan jatkaminen nykyisellään edellyttää kiinteistöt omistavan Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) mukaan 1,2­1,5 euron muutostöitä. Pelkkä perusremontti nostaa osakuntatilojen neliövuokran nykyisestä 2,90 eurosta 6­9 euroon. Mikäli tiloissa halutaan jatkaa nykyisen kaltaista bänditoimintaa, täytyy perusrempan lisäksi tehdä lähes 300 000 euron äänieristys. Hinnat käyvät ilmi TYS:n ylioppilaskunnalle toimittamista kustannuslaskelmista. Osakuntien B-talossa pyörittämä S-Osis-ravintola toimii myös kerho- ja kokoustilana. Kaksin- tai jopa kolminkertaistuvat vuokrakustannukset ylittävät osakuntalaisten mukaan heidän SILvaSTI ui lipp Intiassa tas R tes lmänsä V ste järje maksukykynsä. Remonttityöryhmässä vaikuttaneen Savo-Karjalaisen Osakunnan toisen kuraattorin Petri Teräspuron mukaan S-Osiksesta pitäisi saada "uusi Lyni", jos tilojen tuottavuus yritettäisiin saada sille tasolle, että vuokraan olisi varaa. "Toimintaa on pyöritetty tähän saakka talkoovoimin kaikkien ylioppilaskunnan jäsenten iloksi", Teräspuro muistuttaa. B-talossa sijaitseva osakuntaravintola S-Osis toimii myös kerho- ja kokoustilana. Kolmella osakunnalla ja S-osiksella on Btalossa yhteensä noin 450 neliön vuokratilat. Tilojen varsinainen vuokralainen on ylioppilaskunta, joka vuokraa niitä eteenpäin osakunnille. TYS remontoi ylioppilastalot yksi kerrallaan. Remontin ensimmäinen vaihe, C-talon kor- "Äänestämällä haastat etäisen ylioppilaskuntasi kohtaamaan jäsenensä, siis sinut, jota ilma
• uuTISET LAURI HANNUS 5 KYSY Y: KUL JETKO AUTOLLA YLIOPISTOLLE? LAURI HANNUS Heikki Laurila, 2. vuoden yleisen historian opiskelija. "Tänään tulin autolla. Parkkeerasin hiekkakentälle Educariumin taakse. En kaipaa lisää parkkipaikkoja." käynnissä oli SKO:n naistenkerhon vaatteidenvaihtotori. MONTTI UHKAA S-OSISTA jaus, valmistui viime vuonna. Seuraavan vaiheen, B-talon remontin, on tarkoitus alkaa toukokuussa 2012, ja A-talo remontoidaan todennäköisesti vuosina 2014­2015. Remontin ajaksi S-Osis joutuu joka tapauksessa evakkoon tiloistaan. likellari, joka ei sovellu asuntokäyttöön. Ongelma onkin, ettei nykyisellä vuokralaisella ole varaa remontoituihin tiloihin, mutta niille on hyvin vaikea löytää myöskään uutta vuokralaista. Osakunta-aktiivien haaveena olisi vanhaan tapaan monikäyttötila koko ylioppilaskunnan käyttöön. Siitä kellään ei kuitenkaan ole visiota, kuka remontin kustannukset kattaisi. Osakunnat käynnistävät tänä syksynä varainkeruun, mutta päätös remonttisuunnitelmasta pitäisi tehdä mahdollisimman pian, jotta rakennusurakoitsijat päästäisiin kilpailuttamaan. Pakon edessä osakunnat ovat valmiita tyytymään nykyisistä tiloista lohkaistuihin pienempiin toimisto- ja kerhotiloihin. Silloin varsinainen "juhlasali" jäisi vaille vuokralaista. "Kaikkien kannalta huonoin ratkaisu olisi tilojen jääminen tyhjilleen", TYYtä remonttityöryhmässä edustanut Toni Eklund sanoo. kouksessa. Kirjaston ja ainejärjestötilojen siirtämisen hinnaksi arvioitiin 516 000 euroa. Siitä lankeaisi ylioppilaskunnan maksettavaksi yli 450 000 euroa. Kustannukset johtuvat siitä, että mikäli tilojen käyttötarkoitusta muutetaan, niiden talotekniikka on saatettava nykyvaatimusten tasolle. Hintaa pidettiin edustajistossa niin korkeana, ettei mikään ryhmä edes ehdottanut kirjaston siirtämistä. Kokouksessa päätettiin, että TYYn kirjasto ja A-talon alayhdistystilat jätetään nykyisille paikoilleen. Kun tilat pidetään nykyisillä paikoillaan, kirjastotiloista ei TYS:n ja TYYn välisen sopimuksen mukaisesti peritä vuokraa. TYYllä on ylioppilastalo A:ssa ja B:ssä lähes tuhat neliötä ilmaistilaa. ANNA-ELINA MATILAINEN Annika Mustalahti, 4. vuoden markkinoinnin opiskelija. "En. Tulen kävellen tai pyörällä. Mielestäni hiekkaparkkipaikan paikat riittävät." Kirjasto pysyy B-talossa Samassa kokouksessa, jossa TYYn edustajisto linjasi 150 000 euron katon S-Osiksen remonttikustannuksille, se päätti pyytää TYS:tä selvittämään, kuinka kalliiksi tulisi siirtää TYYn kirjasto A-talon toiseen kerrokseen nykyisten ainejärjestöjen paikalle ja remontoida kirjaston vanhat tilat ainejärjestöjen toimistohuoneiksi. Edustajisto asetti muutostöille salaisen 300 000 euron kulukaton. TYS:n kustannusarvio esiteltiin edustajiston syyskuun ko- Riskinä tyhjäksi jääminen TYYn edustajisto linjasi viime helmikuussa salaisessa pöytäkirjassaan, että sillä on mahdollisuus osallistua S-Osiksen remonttikustannuksiin maksimissaan 150 000 eurolla. TYS:n tänä syksynä remontille panema hintalappu on kuitenkin kymmenkertainen. S-Osiksen tila on vanha hii- Jaakko Korhonen, 2. vuoden laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija. "En tule. Tulen kävellen. Parkkipaikkoja tarvittaisiin lisää, sillä joskus, kun olen tullut autolla, minun on ollut vaikea löytää parkkipaikkaa." an sitä ei olisi olemassa", kirjoittaa TYYn hallituksen jäsen Nuppu Ervasti TYYn blogissa.
• TÖITÄ TARJOLLA KOKO OPISKELU-URASI AJAN KAMPUKSEN PARKKIPAIKAT KORTILLA Uusia parkkipaikkoja ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa luvassa. TURUN YLIOPIsTON parkkipaikLAURI HANNUS LEGIOONA OY - BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU - PUH. 010 320 4181 Tule hakemaan piristystä ja väriä syksyyn! Opiskelijoille -10% alennus leikkauksista ja väreistä! Yliopistonkatu 28 p.258 7520 TERVETULOA! katilanne on ollut hankala jo pitkään. Rehtoripellonkadun ja Assistentinkadun päissä sijaitsevat hiekkaparkkipaikat ovat ahtaita sekä etäällä useimpien tiedekuntien rakennuksista. Lähempänä opetustiloja olevia paikkoja on vähän ja nekin ovat usein maksullisia tai pysäköintikiekon vaativia. Pelkästään yliopiston henkilökunnalle tarkoitettua pysäköintitilaa on enemmän, mutta sitä väärinkäyttävät sekä opiskelijat että ei-yliopistolaiset. Esimerkiksi Rehtoripellonkadulla sijaitsevalla henkilökunnan parkkialueella on päivästä toiseen autoja ilman asianmukaista pysäköintilupaa. "Henkilökunnalta on tullut paljon palautetta parkkipaikkojen puutteesta ja siitä, että yliopistolaisille varatuilla parkkialueilla pysäköivät myös muut. Lisäksi alue on vieraspaikkojen osalta vaikea, sillä varsinaisia vieraspysäköintipaikkoja ei ole. Lähistöllä ei ole myöskään maksullisia pysäköintipaikkoja", kertoo Turun yliopiston kiinteistö- ja tilanhallinnan suunnittelija Mirva Elomaa. Tilanpuute saa autoilijat tekemään rikkeitä ­ autoja parkkeerataan muun muassa suojateiden Rehtoripellonkadun hiekkaparkkipaikalla on usein pulaa tilasta. eteen ja varatuille paikoille. Turun Kiinteistöliikelaitoksen pysäköinninvalvonta joutuukin puuttumaan väärin pysäköimiseen päivittäin esimerkiksi kauppakorkeakoulun edessä. "Pysäköinninvalvonta puuttuu kaikkeen virheelliseen pysäköintiin, eli selkeästi väärin pysäköityihin ja ilman pysäköintilupaa oleviin autoihin. Valvonnan yhteydessä olemme huomanneet, että pysäköintimerkit alueellamme ovat puutteellisia. Niitä korjataan samalla", sanoo yliopiston tilasuunnitteluassistentti Ari Nurminen. Yliopiston opiskelijamäärien ollessa kasvussa käy parkkipaikkojen puute vuosi vuodelta pahemmaksi. Uusia parkkipaikkoja ei Elomaan mukaan ainakaan lähitulevaisuudessa ole kuitenkaan luvassa. "Mahdollisuutta parkkipaikkojen lisäämiseen kampusalueella ei fyysisistä syistä ikävä kyllä ole. Tilaa ei ole kuin maan alla, ja sinne yliopistolla ei ole varaa rakentaa." JOEL HAAPAMÄKI HIUSMUOTOILUA SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS PASSIIVISIA OPISKELIJOITA 15 000 HEINÄKUUssA Turun yliopiston passiivirekisteriin siirrettiin runsaat 15 000 perustutkintoopiskelijaa. Luku on miltei samansuuruinen kuin yliopistossa perustutkintoaan suorittavien opiskelijoiden määrä. Passiivirekisterissä oleva opiskelija ei voi kuulua ylioppilaskuntaan eikä olla yliopistossa kirjoilla läsnä- tai poissaolevana. Opiskelija ei voi nostaa opintotukea, eikä hyödyntää muita opintososiaalisia etuuksia kuten YTHS:n palveluita. = 80 TARJOUS VOIMASSA VAINTÄLLÄ KUPONGILLA Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde.fi Rekisteriin siirrettiin kaikki ne opiskelijat, joiden tutkinto-oikeus oli vanhempi kuin 10 vuotta tai jotka olivat olleet poissaolevina kolmen lukuvuoden ajan. Passiivirekisteriin joutuminen ei koske vuoden 2005 jälkeen opintonsa aloittaneita, joiden tutkintoaikaa määrää opintoajan rajaus. Rekisteriin siirretyistä noin 1600 oli kirjoilla kevätlukukaudella 2011. Viime marraskuussa siirtou- han alla olevia opiskelijoita informoitiin kirjeellä, joita lähetettiin yhteensä noin 3000 kappaletta. "Passiivirekisteriin joutumisen välttää tekemällä henkilökohtaisen opintosuunnitelman", sanoo Turun yliopiston opintoasiainsuunnittelija Päivi Rahkonen. Hän muistuttaa, että opintooikeuksia muutetaan aktiivisiksi kerran lukuvuodessa. Aikaraja HOPS:in tekemiselle on maaliskuun 2012 loppuun saakka. LAURA MYLLYMÄKI Kohtaamisia pimeydessä -Studia Generalia paneutuu pyhyyden ja pahuuden tiloihin. Luennot pidet
• aJaSSa NaaMaKIRJa LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. "Valtion tulisi tukea muitakin suomalaisia yliopistoja kuin Aaltoa", kansanedustaja Lauri Heikkilä (ps.) vaatii. PERUSTOHTORI VAIKUTTAA TAUSTALLA Turun yliopiston mikroelektroniikan erikoistutkija Lauri Heikkilä (ps) viljeli jo opiskeluaikanaan maata ja pääsi viidennellä yrittämällä eduskuntaan. Kansanedustaja Lauri Heikkilä, mitä suomalaisuus sinulle merkitsee? Suomalaista osaamista, suomalaista työtä ja suomalaista ruokaa. Ennen se merkitsi myös hyvinvointivaltiota, mutta se on jo huonontunut siinä määrin, että etenkin monille nuorille se voi olla jo pahoinvointivaltio. Nimeä kolme poliittista esikuvaasi. Jo nuoruudesta 1970-luvulta asti esikuviani on ollut Veikko Vennamo (smp), Eino Poutiainen (smp) sekä Johannes Virolainen (kesk), vaikka viimeinen onkin Keskustan puolelta. Selitä mitä Turun yliopistossa tekemäsi tohtorin väitöskirja Elektroluminesenssi Si/SiO2 kerrosrakenteissa käsittelee, niin että tarjoilija tai metsurikin sen ymmärtäisi. Siinä synnytetään sähkön jännitteen avulla valoa ohuissa nanokiteitä sisältävissä kentissä. Perussuomalaiset eivät ole tehneet suuria avauksia maan korkeakoulupolitiikkaa koskien. Olisiko avauksille mielestäsi tarvetta? Valtion tulisi tukea muitakin suomalaisia yliopistoja kuin Aalto-yliopistoa. Suomalaisten yliopistojen välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta tulisi kasvattaa ja ulkomaisiin projekteihin panostamisen sijaan tulisi nähdä myös suomalaisten yliopistojen voimavara. Perussuomalaiset tulevat ottamaan nämä kysymykset enemmän esille lähivuosina. Esille nostamistani teemoista. Niistä merkittävimpiä olivat vanhusten-, sairaan- ja omaishoidon huomioiminen. Maatalouteen ja suomalaisen ruuan tuotannon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä olen pitänyt diapersoona. Toisaalta olen ollut mukana kirjoittamassa yli puolta perussuomalaisten puolueohjelmasta ja ollut Timo Soinin taustalla esittämässä ideoita. Olet Varsinais-Suomen perussuomalaisten piirihallituksen puheenjohtaja. Millainen on visiosi Varsinais-Suomen tulevaisuudesta? Varsinais-Suomen pitäisi saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tarjoaisivat nuorille työtä. Vanhustenhoidosta ja terveydenhuollosta tulisi huolehtia paremmin, jotta ihmisten elämänhalu ja työkyky säilyisivät. Turussa pidettiin perussuomalaisten kesäkokous, jossa toimittajille ei tarjottu työskentelytiloja tai lounasta. Kertooko tämä jotain perussuomalaisten suhteesta toimittajakuntaan? Koko asiaa ei tultu ajatelleeksi. Taustalla on ollut eduskuntaryhmän työntekijöiden kokemattomuus. Yli puolet työntekijöistä on palkattu tämän kevään aikana. Olet viljellyt sivutoimisesti perikunnan maatilaa Marttilassa. Onko viljely ollut sinulle työtä vai harrastusta? Opiskeluaikana se oli työtäkin, mutta nyttemmin jäänyt vain sivutoimeksi. Nykyään velipoika hoitaa tilasta yli puolet. Mikä on ollut elämäsi suurin jytky? Positiivisessa mielessä tohtoriksi valmistuminen tai eduskuntaan pääsy viidennellä yrittämällä. Negatiivisessa mielessä poikani kuolema auto-onnettomuudessa vuonna 2001. Onneksi jäljelle jäi kolme muuta lastani. HEIKKI IsOTALO " Tulisi nähdä myös suomalaisten yliopistojen voimavara." esillä jo viitisentoista vuotta. Korostin myös tieteen, korkeakoulutuksen ja suomalaisten koulutuksen tärkeyttä, vaikka se puoli ei perussuomalaisten ohjelmassa juuri näkynytkään. Et ole ollut erityisen näkyvä mediapersoona. Onko se ollut tietoinen valinta? Kun tekee yliopistolla tutkimusta ja opettaa, ei ehdi olla me- Sait eduskuntavaaleissa yli kuuden tuhannen äänisaaliin. Mistä luulet kannatuksesi johtuneen? tään keskiviikkoisin keskiviikkoisin 28.9.-26.10. kello 18-20 Janus-salissa Sirkkalan kampuksella.
• Senkin hikarit, hankkikaa . Hesari opiskelijalle puoleen hintaan. Esim. viikonlopun Hesarit ja HS Digilehti joka päivä 2kk 28,50 (jatkuvana tilauksena 2 kk:n maksuvälein, norm. 57 ). HS.fi/montatapaa näkökulmia tästä elämästä. a Sanoma company
• aJaSSa 9 KRIISISSÄ PIILEE UUDISTUKSEN SIEMEN Kauppakorkeakoulun sidosryhmäseminaarissa peräänkuulutettiin Eurooppaan vahvoja johtajia. YLI 70 PROsENTTIA Eurooppa on aina mennyt kriisistä kriisiin, muistuttaa OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja ja kauppakorkeakoulun kunniatohtori, vuorineuvos Reijo Karhinen. Kriisin jälkeen aukeavat aina uudet kehittymisen mahdollisuudet. Voidaan kuitenkin vasta arvailla, mitkä ne ovat tämän kriisin jälkeen. Karhinen luennoi Turun kauppakorkeakoulun syksyn ensimmäisessä sidosryhmien kutsuseminaarissa otsikolla Tie kriisistä pitkä ja kuoppainen ­ myös mah- dollisuuksia tarjoava. Karhisen mukaan Eurooppa on mitä vakavimmassa johtajuuskriisissä. Hätäkokoukset seuraavat toisiaan, mutta päätöksiä ei tehdä. Syy jähmeään politiikkaan on Karhisen mukaan se, että tosiasioita ei ole yleisesti myönnetty. Myös yhtenäinen näkemys tulevasta tarvittaisiin, jotta politiikan uskottavuus säilyisi. "Euron synnyn taustalla oli ensisijaisesti poliittinen, ei ekonomistien, tahto. Ei siis ole ihme, että luottamus euroon horjuu, kun myös poliittinen tuki uupuu." Talouden kriisit kulkevat Euroopassa sykleittäin. Edellinen lama vuonna 2008 johtui pankkikriisistä. Silloisen ja tämänhetkisen tilanteen välillä on yhtäläisyyksiä, muun muassa pankkien välinen epäluottamus. Karhisen mukaan asiat ovat nyt kuitenkin paremmin kuin vuonna 2008. Hän uskoo, että velkakriisin ratkaisu palauttaisi talouden kehityksen nopeasti sen perusuralle. Poliittisen päätöskyvyn pitäisi nyt elpyä. "Kestävä ratkaisu vie kuitenkin vuosia. Esimerkiksi Kreikassa tarvitaan tiukkaa politiikkaa jopa vuosikymmenien ajan. Julkisen talouden tervehtymisen ja talouskasvun ohella tarvitaan kustannusmalttia ja laajoja uudistuksia." Karhisen mukaan kriisimaita on silti tuettava. Vaihtoehto, eli kriisimaiden ero eurosta, olisi Karhisen mukaan paljon kalliimpi. Lausahduksia on helppo heitellä ilmaan ilman todellista tietämystä. Useasti on puhuttu siitäkin, että euron pitäisi antaa kaatua tai Suomen erota eurosta. Talouden asiantuntijat eivät usko tällaisiin vaihtoehtoihin. "Jos euroa ei olisi, olisi pieniä valuuttoja, jotka luultavasti kaikki olisivat kriisissä. Yhden suuren ongelman sijaan olisi monta pientä." "Tulevaisuuden haaste ei ole työn, vaan teki- jöiden puute", Karhinen muistuttaa. "Finanssiala on kasvava työllistäjä, ja laadukas koulutus takaa Suomelle hyvät mahdollisuudet." Kauppakorkeakoulun lukuvuoden avannut seminaari ko- kosi syyskuussa yhteen talous- ja kauppatieteen asiantuntijoita sekä elinkeinoelämän toimijoita keskustelemaan tämänhetkisistä talouden näkymistä. KAROLIINA KERPPO MONIPUOLISUUS TURUN VALTTI KAUPPAKORKEAKOULULLA järjestettyyn seminaariin kuului myös paneelikeskustelu, joka pohtii Varsinais-Suomen näkökulmasta, miten kriisi käännetään voitoksi. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okkon johdolla keskustelivat Reijo Karhinen, Satu Lähteenmäki, PerkinElmer Wallac Oy:n toimitusjohtaja Hanna Halme, STX Finland Cabins Oy:n toimitusjohtaja Kari Ruusunen sekä Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n hallituksen puheenjohtaja Juho Harmaa. Keskustelijoita huolestutti, että Suomi on menettänyt johtoasemansa globaalissa kilpailussa. Maahan tarvittaisiin lisää sijoittajia, mutta tuottaminen on halvempaa muualla. Vientivetoisuus on kuitenkin hyvinvoinnin perusta. Kun tuotanto siirtyy muualle, siirtyy osaami- nenkin vähitellen sinne. Varsinais-Suomen tilanne näyttää kuitenkin valoisalta. "Turun seudun tuotantorakenne on monipuolinen. Siksi tuotanto ei taantuman aikana laske yhtä paljon kuin muualla. Suomen perinteiset menestysklusterit, ICT-, metalli- ja metsäklusteri, rapautuvat, mutta Turun seutu ei ole koskaan ollut näiden vanki", Paavo Okko toteaa. Sen sijaan Varsinais-Suomessa ovat menestyneet muun muassa bio- ja materiaaliteknologia sekä meri- ja metalliteollisuus. Kari Ruusunen korostaa varsinkin meriklusterilla olevan hyvät tulevaisuuden näkymät. Lisäksi Varsinais-Suomen voima on yliopisto, jolle lama tarjoaa myös mahdollisuuksia. Se voisi yrittää esimerkiksi rekrytoida palvelukseensa huippuosaajia. KAROLIINA KERPPO TESTASI: SAARIOISTEN ROISKELÄPÄT VOITTOISINA SAARIOINEN JAUHELIHAPIzzA pisteet: 2,7/5, hinta 1,39 "Menee alas ilman nesteitä" "Helppo syödä kylmänä" "Klassikko" "Tasalaatuinen" "Erittäin tomaattinen" "Runsaasti tylsää täytettä" ATRIA KINKKU-PEPPERONIPIzzA pisteet 1/5, hinta 1,49 "Epämuodostunut" "Erittäin savuinen" "Voimakasmakuinen ja pippurinen" "Jättää hämärän olon: mitä minä syön?" "Liian paksu pohja" "Teollinen" SAARIOINEN TOMAATTI-MOzzARELLAPIzzA pisteet 3,7/5, hinta 1,45 "Ei liian kuiva" "Maistuva, hyvä tomaattipyree" "Raikas ja kepeä" "Lihapitsoja houkuttelevampi" "Juusto maistuu" "Oliivit plussaa" ATRIA ITALIALAINEN KANAPIzzA pisteet 2/5, hinta 1,49 "Makea" "Epäkonventionaalinen pitsa" "Tomaattikastiketta vain keskellä, reunoilta kuiva" "Vähäjuustoinen" "Hedelmäinen" "Ruma, kökkäreinen" Yl
• 80-vuotisjuhlaviikko 80-vuotisjuhlaviikko 3.10. - 9.10. 3.10. - 9.10. Kahdeksankymmenen vuoden kunnioitettavan iän saavuttanut Turun ylioppilaslehti järjestää juhlavuotensa kunniaksi Kahdeksankymmenen vuoden kunnioitettavan kaikkea lukijoidensa iloksi. 3.-9.10. järjestää juhlavuotensa aktiivit viikon verran tapahtumia turkulaisten ja ennen iän saavuttanut Turun ylioppilaslehtivälisellä ajalla Tylkkärin kunniaksi viikon verran tapahtumia turkulaisten ja Turun kaduille ja parhaimpiin menomestoihin. Kaikki tapahtumat ovat yhdessä alayhdistysten kanssa jalkautuvatennen kaikkea lukijoidensa iloksi. 3.-9.10. välisellä ajalla Tylkkärin aktiivit yhdessä ja luvassa on kanssa jalkautuvat Turun kaduille ja ilmaisia,alayhdistystenmyös paljon palkintoja osallistujille. parhaimpiin menomestoihin. Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia, ja luvassa on myös paljon palkintoja osallistujille. Juhlaviikolla Turun yliopiston ylioppilaskunnan alayhdistykset Akateemisesta viiksiseurasta Akateemiseen NintenJuhlaviikolla Turun yliopiston ylioppilaskunnan toimintaansa. Olit sitten kiinnostunut kicker-turnauksesta, levyraado-klubiin tuovat esille osaamistaan ja esittelevätalayhdistykset Akateemisesta viiksiseurasta Akateemiseen Nintendo-klubiin tuovat esille osaamistaan ja esittelevät juhlaviikon aikana. dista tai videopeleistä, et tule tylsistymään tämän toimintaansa. Olit sitten kiinnostunut kicker-turnauksesta, levyraadista tai videopeleistä, et tule tylsistymään tämän juhlaviikon aikana. Osallistuminen ei vaadi muuta kuin sen, että saavut paikalle - mieluiten mahdollisimman usean ystävän kanssa. Tätä Osallistuminen ei ohittaa, joten laita ajankohta korvan taakse! viikkoa ei kannata vaadi muuta kuin sen, että saavut paikalle - mieluiten mahdollisimman usean ystävän kanssa. Tätä viikkoa ei kannata ohittaa, joten laita ajankohta korvan taakse! A Akaka t t isen v emisen viik eem ii k e n on s is npopon isasaspspons ns s s si si siksik es TAGS ja Tylkkäri esittävät: ri käleet ja Tylk TAGSteröintibi Rekis Rekisteröintibileet Three Beersissä raikuvat musla Maanantai 3.10. i Maanantavä3.10. ittä t: Siljan SanomalehtiBingo Siljan SanomalehtiBingo + DJ SuperSakari + DJ SuperSakari Tiistai 4.10. Tiistai 4.10. to t Uudistuneessa ravin la Three Beersissä raikuvat muskaukset ja kirosana ssa ravinto eein rytmit, aseiden lau ukset aksa mitänat, Uudistusiik ja kirosa än tan m un tämä lauka it, aseiden lysti edes m , itääna tan musiikin erytm eikä pikkutunneill asti, ä tämä tänti edes timatkalla joka lys een ko maksa m e as ra eik neilla vieti, ista ryöstet a all voivat pikkutuninos timatkt a joka sillä suur immat een kontekijä vieraista ryöstettän hyvä silläauksessa. aVannoutuneimmat ejä. väntekijät voivat tap suurinos hy ou Va S:n tunerimerkk tapauksessa.TAGnn haala erkkejä. myös ostaa rim haala myös ostaa TAGS:n ) DJ Kikidikim (TRE) (TRE RI (HKI) DJ KikOSEimTTI-JY DJ PR idik N JYRI (HKI) DJ PROSENTTI- Väärii numerii ja kaikki hyvä yhdelle. Tule ja a Väärii numerii ja kaikki hyvä yhdelle. Tule ja a vie Tylkkärin juhlavuosiviikon vie Tylkkärin juhlavuosiviikon bingomestaruus Bar Kukan legendaarisessa bingomestaruus SiljanBingossa! Bar Kukan legendaarisessa SiljanBingossa! Illan päätteeksi paikanpäälle jäädään Illan päätteeksi paikanpäälle jäädään ä nauttimaan vielä DJ SuperSakarin letkeistä ä nauttimaan vielä DJ SuperSakarin letkeistä levynpyörityksistä. Asiallinen bingo, levynpyörityksistä. Asiallinen bingo, asiaton DJ. Hyvänillan konsepti! asiaton DJ. Hyvänillan konsepti! Kuuntele, äänestä parasta biisiä Tylkkäri n Kuuntel illa. Lopullis nettisivue, äänestä parasta biisiä n kahdek en tuomio Tylkkärin nett ymmenen vuoden tuo sankisivuilla. Lopullisenparhmionbiiseistä aista kahdek sankymmenen vuo antavat asiantuntevden parhaistaAnna-El at raatilaiset biiseistä ina antavat asia Kimmo Matilainen,ntuntevat raatilaiset Anna-Elina Nurminen, Ma Nummelin ja Jari Juritilainen, Kimmo Nurminen, ja tiety Pohjonen, Juri Nummelinnja Jari Pohjonen, ja tietysti myös Dynamo yleisö. Korvat hörölle sti ja myös Dynamon ylei valitsemaan parasta! sö. Korvat hörölle ja valitsemaan parasta! Yön pikkutunteina tanssijalkaa keventä ä DJ Yön pikkutu Deadbeat. nteina tanssijalkaa keventää DJ Deadbeat. Illan aikana julkistetaan myös Akateem iIllan aikana julk Ylei sen Viiksikisan.istetaan myös Akateemisöäänestyksen voittaja sen itaan M-Room palkViiksikisan. Yleisöäänestyksen voittaja in lahjakortein palkitaan M-Roomin lahjakortein! ! TYL esittää: Kahdeksan vuosikymmenen levyraati Kahdeksan vuosikymmenen levyraati + DJ Deadbeat + DJ Deadbeat Keskiviikko 5.10. Keskiviikko 5.10. TYL esittää: Academic Nintendo Club -peliturnaus Academic Nintendo Club Cosmic Comic Cafessa -peliturnaus Cosmic Comic Cafessa Torstai 6.10. 0 Torstai 6.10. 0 Lauantai 7.10. Lauantai 7.10. Tylkkärin vuosijuhlaviikko: TVO:n Ki k rt rn + J mit Kickerturnaus Jamit Torstai 6.10. Cosmic Comic Café toimii näyttämönä, kun Torstai 6.10. Cosmic Comic Café toimii näyttämönä, kun Academic Nintendo Club järjestää Wii-peliturnauksen, jossa Academic Nintendo Club järjestää Wii-peliturnauksen, jossa pääset esittelemään muun muassa Mario Kart -taitojasi täydelpääset esittelemään muun muassa Mario Kart -taitojasi täydelle yleisölle. Parhaat pelaajat palkitaan juomalipuilla! Tapahtule yleisölle. Parhaat Amo Oy, Cosmic Comic Cafe Tapahtuman mahdollistavatpelaajat palkitaan juomalipuilla!ja Turun man mahdollistavat Amo Oy, Cosmic Nintendo Club! yliopiston ikioma peliseura, Academic Comic Cafe ja Turun yliopiston ikioma peliseura, Academic Nintendo Club! Kickerturnaus ja jamit. TVO:lla pöytäjalkapallo pyörii ja Kickerturnaus itkee. Etsi jostain seuraa ja osallistukaa ja jameissa bassotja jamit. TVO:lla pöytäjalkapallo pyörii joukjameissa bassot itkee. Etsi jostain seuraa ja osallistukaa joukkueena Teviksen kickerturnaukseen. Ilmoittakaa joukkueenne kueena osoitteeseen TYLkicker2011@gmail.com viimeistään spostillaTeviksen kickerturnaukseen. Ilmoittakaa joukkueenne spostilla osoitteeseen TYLkicker2011@gmail.com viimeistään 7.10. perjantaina. Palkinnot tarjoaa Proffan Kellari. Jos ei 7.10. kiinnosta niin tule vaikka jammailemaan. Ovet aukeakickerperjantaina. Palkinnot tarjoaa Proffan Kellari. Jos ei kicker 16. Pelit niin tule vaikka jammailemaan. Ovet aukeavat klokiinnosta käynnistyvät n. 18. vat klo 16. Pelit käynnistyvät n. 18. Tule myös katsastamaan Ylioppilaskameroiden näyttelyn Tule myös katsastamaan Ylioppilaskameroiden näyttelyn TVO:n tiloissa! TVO:n tiloissa! Tylkkärin vuosijuhlaviikko: TVO:n Ki k rt rn + J mit Kickerturnaus Jamit Ajantasaisimmat tiedot löydät Tylkkärin Facebookista. http://www.facebook.com/tylkkari Ajantasaisimmat tiedot löydät Tylkkärin Facebookista. http://www.facebook.com/tylkkari : : o r i: o ri : or o ri
• LAURI HANNUS VALTAKUNNASSA KAIKKI HY VIN Modernit prinsessat jakavat median palstatilan Hollywoodin kuumien nimien kanssa. Samalla he odottavat jälkeläisiä, joista tulee eräänä päivänä uusia hallitsijoita. vIIME vIIKOLLA Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel saivat turkulaiset hurmokseen. Parin ensimmäistä tutustumiskäyntiä kulttuuripääkaupungissa seurattiin silmä kovana suomalaismediassa, ja kaupunginjohtaja Aleksi Randell lausui vierailun tuovan esille Turulle tärkeät kansainväliset suunnat, Ruotsin ja Euroopan. Osansa huomiosta prinsessan tyylikkään pukeutumisen lisäksi sai Victorian alkusyksystä tiedotettu raskaus. "Perillisen synnyttäminen on säilynyt prinsessojen tehtävänä läpi historian. Uusi hallitsija voidaan saada vain tätä kautta", huomauttaa pohjoismaisia keskiajan prinsessoja tutkinut kulttuurihistorioitsija Anu Lahtinen. Miellyttävät filantroopit Usein prinsessat lunastavat paikkansa kansan keskuudessa ihmissuhdetoiminnalla, jonka tarkoituksena on viestittää lempeästä huolenpidosta. Victorian Turun-vierailulla huomiota kiinnitettiin Itämeren suojeluun, ja esimerkiksi prinsessa Diana matkusti aikanaan ympäri maailmaa promotoimassa erilaisia avustushankkeita. Alkusyksyn aikana Ruotsissa on iloittu myös Vickanin ja Danielin odottamasta rakkauslapsesta. "Kun Ruotsin kuningas on viime aikoina esiintynyt epäedullisesti julkisuudessa ihmissuhdesotkuineen, ovat kuningasperheen naiset tuoneet perheelle positiivista pr:ää. Naisilla on niin sanottu hyvän tahdon lähettilään rooli tilanteessa kuin tilanteessa", Lahtinen selvittää. Vaikka osa prinsessan tehtävistä on säilynyt muuttumattomana historian saatossa, suhtaudutaan esimerkiksi puolison valitsemiseen aiempaa suvaitsevammin. "Nykyään rajoitukset eivät ole niin kovia avioliiton osalta. Victorialla oli mahdollisuus valita Daniel, mistä laajat kansanjoukot olivat hurmaantuneita. 1500-luvulla Erik XIV otti puolisokseen alhaissäätyisen Kaarina Maununtyttären, mikä vain voimisti kansan käsityksiä kuninkaan hulluudesta", Lahtinen vertaa. Historia tuntee monia kuninkaallisia skandaaleja. Erona on, että nykyään ne pääsevät laajasti esille riippumattoman median johdosta. "Esimerkiksi prinsessa Victorian anoreksiasta oli liikkeellä väärennettyjä ja käsiteltyjä valokuvia. Entisaikaan olisi ollut helpompi saada juttujen levittelijöiden päät pölkylle majesteettirikoksesta." Hovin kuvaa on jännitteisinä aikoina entisaikana kiillotettu ylistysrunoin ja painetuin juhlamitalein. Nyt Ruotsin Bernadottet saattavat esiintyä yhteiskuvassa hymyillen ja todistellen, että valtakunnassa kaikki on hyvin. LAURI HANNUS tavaa on myös, että julkisuuden henkilöillä on sopivassa suhteessa pieniä ongelmia. Ruotsissa, missä kuningashuone pyrkii tulemaan erityisen lähelle kansaa, samastuminen on ollut perinteisesti voimakasta. "Prinsessoilla on roolinaan valtakunnan sydänkäpysen esittäminen. Kuningasperheen jäsenistä on tullut aiempaa inhimillisempiä, kun uutisten aiheina ovat olleet Danielin munuaiset tai Victorian syömishäiriö. Entisaikoina hallitsijan kompetenssi saatettiin puolestaan kyseenalaistaa, jos kuningashuoneesta paljastui jokin virhe", Lahtinen pohtii. Median lempilapset Lahtinen huomauttaa, että media käsittelee samalla logiikalla niin Cambridgen herttuatar Catherinea ja Ruotsin Victoriaa kuin Julia Robertsia ja Sarah Jessica Parkeria. Naisten olemuksessa tarkastellaan ennen kaikkea vaatetusta ja muuta viehätystä. Suo- Akateemisia naisia Klassisen käsityksen mukaan prinsessat elävät romantisoidussa, ritarien kyllästämässä hovimaailmassa. Todellisuudessa prinsessojen arki koostui jo keskiajalla monenlaisista velvoitteista. "Jo siinä vaiheessa, kun prinsessa syntyi, alkoivat spekulaatiot lapsen tulevaisuudesta, joka jollain tavalla tukisi hallitsijaperheen mahtavuutta. Prinsessat kasvatettiin suhteellisen kovassa kurissa, ja kuninkaallisten perheiden elämä oli hyvin liikkuvaa. Hovin seuranpito ja verkostoituminen kuuluivat olennaisesti prinsessojen tehtäviin", Lahtinen tietää. Vaikka laaja taitojen ja tietojen kirjo on aina kuulunut prinsessoille, akateeminen koulutus ja sivistys ovat verrattain uusia ilmiöitä. Cambridgen herttuatar Catherinella on taidehistorian tutkinto ja sekä Victoria että Madeleine ovat tehneet huiman määrän opintoja ulkomailla. Modernista prinsessasta on kehkeytynyt akateeminen nainen. Huonosti ei kuitenkaan mennyt keskiajallakaan. "Prinsessa on usein osallistunut veljiensä kotiopetukseen hieman sivustakatsojana. Sen lisäksi hänellä on ollut hovin taitojen hallitsemisen opettelua ja monta palvelijaa alaisenaan. Tehtävät ovat vastanneet pienen tai keskisuuren yrityksen johtotehtäviä", Lahtinen päättää. LAURA MYLLYMÄKI
• 13 SANDAALIEN MAAILMANSELIT YS Taiteilija Kristiina Tuura haluaa vaikuttaa taiteella, joka osallistaa ja joka tulee lähelle. Samalla hän haastaa suomalaiset mukaan kotouttamistalkoisiin. TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVA: LAURI HANNUS KRIsTIINA TUURA ei ole tehty sokerista. Vaikka ulkona sataa, hän asettelee määrätietoisesti kumisia sandaaleja polkumuodostelmaan valokuvausta varten. "Valitaan tähän näitä kumisia sandaaleja. Ne eivät sitten haise myöhemmin", hän ohjeistaa. Sandaalit, joita Tuura asettelee kiviportaille, ovat kulkeneet pitkän matkan Suomeen. Ne on kerätty kodeistaan pakoon lähteneiltä ihmisiltä ympäri maailmaa. Vaihdossa lahjoittajat ovat saaneet tilalle uudet sandaalit. Samalla Tuura on työryhmineen kerännyt pakomatkojen ja sandaalien tarinat. aiempaa konkreettisempaa. Se tarkoitti sellaisten teosten tekemistä, jotka olisivat lähellä ihmistä ja käsinkosketeltavia", Tuura kertoo. Identiteettinä taiteilija-tuottaja TYYn kehitysyhteistyöviikolla sandaalit matkaavat Educariumin aulaan. Jokaisesta sandaalin lahjoittaneesta on kerätty kansioon valokuva ja tarina. "Ajatus on, että useampi ihminen voi lukea tarinoita yhtä aikaa ja kosketella sandaaleja." Myös virkatun teltan tekemiseen on osallistunut satoja ihmisiä. Joukko turkulaisia on auttanut teltan yhteen ompelemisessa, ja koululaiset ovat tehneet telttaan liitepalasia, jotka pitävät sitä kasassa. "Suomalaisten kohtalot liittyvät pakolaisten kohtaloihin, kun ollaan mukana kokeilemassa sandaaleja ja lukemassa elämäntarinoita. Nämä tarinat tulevat lähemmäs ihmistä kuin television ohjelmat." Tuura kokee taiteilijana olemisen tällä hetkellä läheisimpänä identiteettinään. Samalla hän muistuttaa, että arki on pitkälti tuottajan työtä. "Työhön liittyy paljon käytännön asioiden organisointia, järjestelyä ja rahan anomista. Sisältöön liittyvää työtä ehdin tehdä liian vähän. Samalla koen kuitenkin, että tässä työssä yhdistyvät tekemäni taideopinnot, työ rekvisitöörinä ja lavastajana sekä työ toimittajana. Tässä yhdistyy kaikki, mitä olen elämäni aikana tehnyt." Tuuran kiinnostus kehitysyhteistyöhön ja matkusteluun syntyi aikanaan sattumalta. 80-luvun loppupuolella Tuuran Afrikassa asunut ystävä, ohjaaja Päivi Takala pyysi häntä mukaan tekemään dokumenttielokuvaa sambialaisista lastenlauluista. "Suostuin. Silloin minulla ei ollut mitään käsitystä dokumenttielokuvan tekemisestä, sillä olin aikaisemmin tehnyt Kohti virkattua telttaa Käännekohta Tuuran elämässä oli vuonna 2007 tehty matka pakolaisasutusalueelle Ugandaan, missä hän opetti sudanilaisia ja kongolaisia pakolaisia mediataidoissa. Eräänä iltana kurssipäivän päätteeksi Tuura käveli pakolaisasutusalueen kylänraittia ja kohtasi naisen. Hän esitteli Tuuralle virkkuutöitään, joita hän teki muun työn ohessa. Nainen pyysi Tuuraa ostamaan käsitöitään. "Minulle tuli kauhea pihtauskohtaus. Ajattelin, että nyt ei pidä ostaa mitään turhaa", Tuura muistaa. Koskettavaa oli, että naisen käsityöt olivat liinoja, jotka olivat tarkoitettu sohvan tai nojatuolin päällisiksi. Naisella itsellään ei ollut huonekaluja. Kohtaaminen jäi piinaamaan Tuuraa. "Mietin, miksi en voinut ostaa käsitöitä, vaikka se ilmiselvästi oli naiselle tärkeä asia." Silloin Tuura keksi, että hän alkaa ostaa satojen naisten käsitöitä. Hyvin nopeasti kehkeytyi idea teltasta, jossa käsityöt toimisivat rakennuspalikoina. "Siitä käynnistyi suunnitteluprosessi. Saman tien keksin, että käsitöiden lisäksi minun täytyy kerätä muitakin esineitä. Aloin kerätä sandaaleja ja alumiinikattiloita." Kun Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hankehaku aukesi, Tuura päätti hakea mukaan Pata, sandaali ja virkattu teltta -hankkeella. vain fiktiota." Kaksikko teki elokuvan Rumpu, ruokokitara ja Honda, joka vielä yli 20 vuotta ilmestymisensä jälkeen kiertää kansainvälisiä elokuvafestivaaleja. "Kun elokuva oli tehty, jäin kiinni dokumentin maailmaan ja Afrikkaan, vaikka minulla ei aiemmin ollut mitään pitkän tähtäimen suunnitelmaa." Sittemmin Tuura on käynyt Afrikassa noin 20 kertaa. Miltei kaikki vierailut ovat olleet työmatkoja. Poliittinen pohjavire Taiteilija myöntää, että ilman poliittista pohjavirettä Padan, sandaalin ja virkatun teltan toteuttamiseen ei olisi ollut mieltä lähteä. Hän uskoo, että taiteeseen tarvitaan estetiikkaa syvempi lähtökohta. Ennen kaikkea Tuuraa ihmetyttää lisääntynyt vihamielinen suhtautuminen pakolaisiin. Hän muistuttaa, että pakolaiset ovat tuoneet paljon myös suomalaisen taiteen kenttään. "Suomessa on paljon esimerkiksi loistavia evakkokirjailijoita kuten Eeva Kilpi, Anu Kaipainen ja Laila Hirvisaari. He ovat kuvauksillaan vaikuttaneet taiteeseemme." Tuura ei ymmärrä, miksi suhteellisen pienestä pakolaisten määrästä nousee Suomen kokoisessa maassa valtava haloo. Hän huomauttaa, että kotouttamislaki pitää sisällään kaksisuuntaisen kotouttamisen. "En näe mieltä kaikessa siinä kielteisessä energiassa, jota Suomessa näyttää tällä hetkellä olevan. Se, että tuijotamme muualta tulleita ja heidän tekemisiään toiminnan kohteina, ei riitä. Meidän on nähtävä myös itsemme toiminnan kohteina." Hän alleviivaa, että monikulttuurisuus on suuri etu Suomen kansainvälistymispyrkimyksissä. On epäsuhtaista työntää toisella kädellä pois muualta tulleita ja haluta toisella osaksi suurta kansainvälistä yhteisöä. "Tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan näitä nyt nuoria, valtavan kielitaitoisia ihmisiä. He ovat meille kullanarvoisia." Sandaaliteos on esillä Educariumin aulassa TYYn kehitysyhteistyöviikolla 3.-7.10. Kehyviikon teemana on kulutus ja kehitys. Osallistavaa taidetta Kiinnostavana sivujuonteena Pata, sandaali ja virkattu teltta -hankkeessa alettiin tehdä tilkkutäkkejä Mogadishun ulkopuolella sijaitsevaan lastenkotiin. Kaikki alkoi siitä, kun projekti sai lahjoituksena valtavan määrän villalankoja käyttöönsä. Pian Tuura huomasi ilokseen, että kymmenet vapaaehtoisen naiset lähtivät mukaan virkkuutalkoisiin. Toimiston ovikello saattaa soida käytännössä milloin vain, kun joku haluaa lahjoittaa tekemiään tilkkuja hankkeen käyttöön. "Monet ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kysyneet, saavatko he lankoja käyttöönsä ja luvan osallistua tilkkujen tekemiseen. Tätä kautta olemme tarjonneet kymmenille ihmisille tavan olla mukana maailman menossa." Tuuran mukaan monet saattavat ajatella, että tärkeämpää olisi lähettää paikan päälle ruokaa ja rahaa, koska Mogadishussa kärsitään nälänhätää. "Meillä nyt kuitenkin sattui olemaan nämä langat, joita emme halunneet heittää hukkaan. Nyt ne tuottavat lämpöä kylmiin Mogadishun talviöihin." Dokumentaristista taiteilijaksi Suuri yleisö tuntee Tuuran kenties parhaiten elokuvaohjaaja. Hän on opiskellut taideaineita Ruotsissa Göteborgissa, Lahden taideoppilaitoksessa ja lopulta 70-luvulla elokuvataidetta Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän työskenteli vuosikausia tekemällä rekvisiittaa ja lavastuksia näytelmäelokuviin, kunnes hän 80-luvun lopulla päätti alkaa tehdä omia elokuvia. Tuura on ohjannut ja tuottanut ennen kaikkea dokumentteja, joista suuri osa kertoo elämästä Afrikan mantereella. Hän on ansioitunut myös opettamalla maahanmuuttajia ja pakolaisia Suomessa Yleisradion Basaari-ohjelman yhteydessä 90-luvulla. Lähes vuoden verran Tuura opetti Afganistanissa sikäläisiä nuoria naisia tekemään tv-dokumentteja. Lisäksi lyhyemmät vierailut ovat vieneet hänet Aasiaan opettamaan paikallisia tv-toimittajia. "Jossain vaiheessa en uskonut enää median voimaan muuttaa maailmaa. Halusin tehdä jotain
• KOLME GRADUA KULTTUURIPÄ Turun yliopistossa tehdään useita Turku 2011 -vuoteen liittyviä opinnäytetöitä. Apuraha motivoi, mutta tärkeintä projektissa on aito innostus aihetta kohtaan. Tylkkäri selvitti, minkälaisia kulttuuritutkimuksia opiskelijat tekevät. TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVAT: LAURI HANNUS MAANTIETEEN opiskelija Laura Vainio alkaa pian työstää gradunsa analyysivaihetta. Aikavaellus-hankkeessa opinnäytetyötään tekevän Vainion työrupeama ja aineistonkeruu hankkeen koululaisten teemaviikolla ovat nyt takanapäin. "Alun perin Aikavaellukseen haettiin graduntekijää, mutta pian selvisi, että minut palkattiin myös suunnittelemaan hankkeen koululaisviikkoa." Vainio tutkii gradussaan yläkoululaisten aikakäsityksiä. Hän selvittää, miten koululaiset ymmärtävät luonnonhistoriaan liittyvät pitkät ajanjaksot. Aikavaelluksessa kuljetaan 13,7 kilometrin pituista kävelyreittiä, jossa yksi kilometri vastaa yhtä miljardia vuotta historiassa. Maastossa vastaan tulee kivipaasia, joihin on kuvattu tietyn maailmanhistorian hetken tapahtuma. Hankkeessa toivottiin opinnäytetyö- tä tiedekasvatuksen aiheesta, mikä sopi opettajaksi valmistuvalle Vainiolle hyvin. Hän on saanut toteuttaa graduaan suhteellisen vapaasti. "En välttämättä jaksaisi tehdä graduani valmiiksi annetusta aiheesta. Pidän tärkeänä, että olen saanut itse suunnitella työni." Vainio pitää tärkeänä, että hän saa tehdä gradunsa hankkeelle. "On ollut todella suuri etu saada kokemusta myös projektissa työskentelyssä. Hienointa oli saada toteuttaa koululaisten tehtäväkirja." Vainio näkee oman työpanoksensa hankkeelle hyvänä asiana Hän uskoo gradustaan olevan hyötyä myös tulevaisuuden opettajan töissä. "Jos vaikka sijoitun Turun alueelle opettajaksi, voisin kuvitella hyödyntäväni tutkimustani työssäni." FOLKLORIsTIIKAN opiskelija Antti Lindforsin pimeyttä käsittelevä gradu on nyt valmis. Oli puhdasta sattumaa, että hän löysi työlleen yhtymäkohdan kulttuuripääkaupunkivuoteen. "Lähdin työstämään gradua vuonna 2009. Ohjaajamme tiesi Pimeyden 876 sävyä -hankkeesta, johon otin yhteyttä. Hankkeessa aiheeni otettiin innoissaan vastaan". Lindforsin gradun aineisto koostui ihmisiltä kerätyistä teemakirjoituksista. "Säätiö auttoi aineistonkeruussa ja kyselyn järjestämisessä. Yksin en olisi saanut niin paljon materiaalia kerättyä." Hankkeelta hän sai pienen avustuksen. "Se oli motivoivaa. En ollut hakenut apurahaa, mutta sellainen minulle myönnettiin." Tutkimuksessaan Lindfors huomasi, että nykypäivän pelot ja uskomukset ovat pitkälti samoja kuin ennenkin. "Pitkä pimeä jakso Suomessa tulee usein esiin työhön orientoitumisen kautta. Entisaikaan Suomessa on tehty kesällä enemmän töitä kuin syksyllä. Joidenkin tutkimusten mukaan kaamosmasennus johtuu siitä, että syksyisin lisätään keinotekoista valoa ja tehdään töitä luontaista rytmiä vastaan. Pimeä vuodenaika voi olla myös levon ja hitaan jakson aikaa." Lindfors ei usko gradustaan olevan suoraa kaupallista hyötyä. Sen sijaan hän uskoo tutkimustulosten lisäävän yleistä tietoutta pimeyden kokemuksesta. "Graduni on saanut paljon näkyvyyttä hankkeen kautta, ja olen saanut kutsun tulla puhumaan yleisöluentosarjaan. Yhteistyöstä jää itselleni positiivinen merkintä."
• 15 ÄÄKAUPUNGISTA ELÄVÄ ENSYKLOPEDIA Blackmarket-tapahtumassa kuka tahansa voi istahtaa keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa vaikkapa viittomakielen estetiikasta, tinnituksesta, avaruuden hiljaisuudesta tai kaupungin äänimaisemista. HOITOTIETEEN opiskelija Riina Haapala innostui kulttuuripääkaupunkiaiheisen gradun tekemisestä, kun Haapalan sähköpostiin ilmestyneessä viestissä etsittiin opinnäytetyön tekijää Kulttuurireseptihankkeelle. Kulttuurireseptit ovat Turun sosiaalija terveystoimen lääkäreiden potilailleen jakamia palveluseteleitä, jotka oikeuttavat sisäänpääsyn kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Kun tutkimuslupa gradun aloittamiselle on myönnetty, Haapala lähtee työstämään opinnäytetyötään haastattelemalla reseptejä jakavia lääkäreitä. "Pyrin tutkimaan, millä perusteilla reseptejä jaetaan. Kiinnostavaa on, mitkä ryhmät erityisesti hyötyvät kulttuurireseptistä. Näitä ajatuksia peilaan alan kirjallisuuteen", hän suunnittelee. Apua tutkimuksen tekemiseen hän saa Turku 2011 -säätiöltä ja Tieteen ja kulttuurin Turku, hyvinvoiva kaupunki -hankkeesta, joka alun perin etsi aiheelle opinnäytetyön tekijää. Gradu tehdään hoitotieteen laitokselle. Kulttuuri on aina kiinnostanut Haapalaa, ja hän tekee gradunsa mielellään toimeksiantona. Hänelle on luvattu apuraha työn tekemisestä, mutta Haapalalle se ei ole suurin syy aiheen tutkimiseen. "Olen tästä niin kiinnostunut, että tekisin tutkimuksen joka tapauksessa." Haapalan mukaan moni toivoo kulttuuriresepteille jatkoa kulttuurivuoden loppumisen jälkeen. Hän uskoo tutkielmastaan olevan hyötyä jatkon suunnittelussa. "Terveydenhuollossa on pitkään oltu kiinnostuneita kulttuurin merkityksestä. Kulttuurireseptit ovat erilainen tapa yhdistää kulttuuria ja terveyttä", Haapala pohtii. LOKAKUUN LOPULLA VPK:n talo täyttyy yhdeksi illaksi 50:stä eri alojen asiantuntijasta, joiden kanssa tapahtuman osallistujat voivat keskustella ennalta määritellyistä aiheista euron maksua vastaan. Kyseessä on saksalaisen taiteilijan Hannah Hurtzigin luoma Blackmarket-konsepti. Blackmarket on sekä kaikille avoin tapahtuma että esitys, jossa kerrottu tieto vaihtaa omistajaa. Hyödyllisen tiedon ja epätiedon musta pörssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa. Kaikkien dialogien aiheet liittyvät jollain tavalla tapahtuman teemaan, hiljaisuuteen." Idean teemaan saksalainen työryhmä sai myytistä, jonka mukaan suomalaiset ovat erityisen hiljainen kansa", kertoo tapahtuman taustatutkimuksesta vastannut kulttuurihistorioitsija Asko Nivala. "Hiljaisuus on tosin ymmärretty tässä yhteydessä hyvin laajasti. Se voi tarkoittaa niin akustista äänen poissaoloa kuin myös vaikeista asioista vaikenemista", Nivala toteaa. "Monet asiantuntijoista tulevat Turun yliopistosta, jossa tehdään laaja-alaisesti hiljaisuuden teemaa sivuavaa tutkimusta." Yksi Blackmarketin asiantuntijoista, folkloristi Anne Heimo ei pidä suomalaisia mitenkään erityisen hiljaisina. Post-doc -tutkijana Turun yliopistossa toimiva Heimo suhteuttaa hiljaisuuden käsitteen omaan aiheeseensa, joka on Kertomaton historia ja perhesalaisuudet: "Tietenkin perheiden välillä on eroja. Osassa puhutaan paljon esimerkiksi perheen ja suvun menneisyydestä, osassa taas ei." Heimo toivoo kanssaan tulevan keskustelemaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita siitä, millä eri tavoin perhe- ja sukuhistoriasta voidaan kertoa ja vaieta. "Keskustelu voi auttaa keskustelijaa ymmärtämään paremmin omaa perhettä ja sukuaan", Heimo huomauttaa. Heimo on varautunut myös siihen, että jotkut haluavat jakaa hänen kanssaan omia perhesalaisuuksiaan. "Olen vuosien mittaan havainnut, että kun luennoin sisällissodan muistoista, ihmiset haluavat usein luennon jälkeen tulla kertomaan minulle oman sukunsa vuoden 1918 muistoista. Toivon kuitenkin, etten joutuisi terapeutin rooliin", Heimo sanoo. Jos terapiaa kaipaa, kannattaakin valita istunto psykoanalyytikko Pirkko Niemelän kanssa. Terapia-istunnossa on täysin luonnollistakin, että toinen osapuoli on suurimman osan ajasta hiljaa ja keskittyy puhumisen sijasta kuuntelemiseen. "Kaikkien asiantuntijoiden kanssa ei olekaan tarkoitus käydä keskustelua perinteisessä merkityksessä, vaan kyse on pikemminkin interventioista", Nivala toteaa. Nivala muistuttaa, että Blackmarket on suunnattu hyvin laajalle yleisölle. "Tarkoituksena on tuoda tiede pois perinteisistä hierarkiaasetelmista. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tieteen popularisoinnista yleisesti tai yksittäisten keskustelujen aiheista." Jos kokee olevansa liian ujo keskustelemaan puoli tuntia ventovieraan kanssa, voi tapahtumaan osallistua myös hiljaisena osanottajana. Paikan päälle voi tulla kuuntelemaan otoksia eri keskusteluista kuulokkeiden kautta ja olla itse aivan hiljaa. AURA NIKKILÄ Blackmarket nro 14 ­ hyödyllisen tiedon ja epätiedon musta pörssi 20.10. klo 18­22.30 Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Lisätietoja ja kaikki asiantuntijat: http://www.turku2011. fi/blackmarket-nro-14
• LAURI HANNUS "Kielellä leikittely on universaalia ihmisten leikkiä. Kielellisen leikittelyn lähtökohtana on kielen kaksitasoisuus: muoto ja merkitys voidaan erottaa toisistaan", Maijastiina Vilenius toteaa. FINGERPORI-FANI KIRJOITTI KIRJAN Maijastiina Vilenius oli jättää opintonsa kesken, kunnes löysi kiinnostavan graduaiheen. FINgERPORI EI vielä ilmestynyt Turun Sanomissa, kun Maijastiina Vilenius alkoi kirjoittaa suomen kielen graduaan vuonna 2009. Pari kuukautta myöhemmin graduohjaaja sanoi Vileniukselle, että hänellä oli hyvä ajoitus. Fingerpori-aiheiselle gradulle oli nopeasti ilmaantunut useampia halukkaita tekijöitä. Ajatus Fingerporin tutkimisesta oli kypsynyt Vileniuksen mielessä jo pari vuotta. "Tykästyin sarjakuvaan kun se alkoi ilmestyä Hesarissa ja ajattelin, että siitä saisi sopivaa aineistoa." Vileniuksen gradu Minä sinulle homonyymit näytän! Kielellinen leikittely Pertti Jarlan Fingerporisarjakuvassa julkaistiin Arktisen banaanin kustantamana kirjana elokuussa Turun taiteiden yössä. Teos on kuvitettu Vileniuksen analysoimilla Fingerpori-stripeillä ja sarjakuvan piirtäjä Pert- ti Jarla on kirjoittanut siihen esipuheen. Vilenius kysyi Jarlalta tämän kantaa graduaiheeseensa jo ennen kirjahanketta ja sanoo Jarlan olleen "imarreltu mutta yllättynyt". "Jarlan mukaan kirja on armoton kokoelma hyviä ja huonoja strippejä. Fingerpori-albumeihin on koottu vain parhaat", Vilenius luonnehtii. Gradun jalostaminen kirjaksi ei Vileniuksen mukaan ollut työlästä. Tieteellinen termistö sai jäädä paikalleen. "En oikeastaan tiedä miten noiden termien kääntäminen olisi edes mahdollista. Kirjan alussa on sanasto, joka kattaa keskeisimmät termit." Kirja on osapuilleen sama teksti kuin Vileniuksen gradu, mitä nyt kirjoitusvirheet on siivottu pois. Se purkaa Fingerporin kielellistä huumoria kielitieteen keinoin ja käsittelee erityisesti homonymian ja polysemian ilmiöitä. Homonymia tarkoittaa saman sanan kielessä saamia eri merkityksiä (kuusi on sekä puu että numero) ja polysemia Vileniuksen mukaan Jarlan huumori perustuu usein homonyymeille, kuten tässä stripissä. Aisti Aasia! -luentosarjassa kaupunginkirjastossa tutustutaan aasialaiseen kulttuuriin kirjallisuude
• Akademiska Orkestern etsii soittajia! Tervetuloa mukaan Suomen vanhimman yliopisto-orkesterin toimintaan. Viime vuosina olemme tehneet mielenkiintoisia produktioita aina oopperasta salonki-konsertteihin. Ota rohkeasti yhteyttä! S-posti: ao@abo.fi Symphony Orchestra Akademiska Orkestern is looking for musicians! Welcome to play with the oldest university orchestra in Finland! This season we will play the music of f. ex. Sibelius and Schumann. Contacts with e-mail ao@abo.fi http://www.akademiskaorkestern.fi PUNAISEN VALPON PÄÄLLIKöSTÄ OIKEUSTIETEEN PROFESSORIKSI Elämäkerta valottaa oikeusfilosofi Otto Brusiinin poikkeuksellista uraa. KIRJA Lakitieteen tohtori Otto Carl Larsson ­ Unelmia harmoniasta* ­8.1. Crème de la Crème ­ Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta ­5.2. STUDIO Sirpa Särkijärvi 16.9.­13.11. & PIMIÖ/ANIMOI* Lars Arrhenius (SE) 16.9.­13.11. Carl Larsson -erikoisopastus la 1.10. klo 14 opastukset su klo 13 ja 15 sekä ti klo 17.30 ti­pe klo 11­19, la­su klo 11­17, ilmainen sisäänpääsy pe klo 16­19 ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY OPISKELIJOILLE PE 7.10. KLO 11­19 * TURUNTAIDEMUSEO.FI Aurakatu 26, (02) 2627 100 Brusiin nimitettiin Valtiollisen poliisin päälliköksi vuonna 1945. Suomen politiikkaa ohjaillut neuvostoliittolainen valvontakomissio oli vaihtanut Valpon henkilökunnan lähes kokonaan sodan jälkeen. "Punaisena Valpona" tunnetun uuden organisaation henkilökunta koostui suurelta osin vasemmistolaisista ja sen toiminta pyrki fasismin kitkemiseen Suomesta. Matti Rinteen teos Tohtori Brusiinin oikeusopillinen elämä valottaa Brusiinin aikaa Valpossa, mutta kertoo Brusiinista myös oikeustieteilijänä ja kosmopoliittina. Hänen onnistui Rinteen mukaan jo vuonna 1938 julkaistulla väitöskirjallaan monipuolistaa merkittävästi suomalaista oikeustiedettä, joka oli aikana muuten hyvin Saksa-suuntautunutta. "Hän oli kielitaitoinen ihminen ja inhosi natsi-Saksaa. Brusiin luki saksalaisten sijaan italialaisia ja ranskalaisia lähteitä. Hän sai myös moitteita väitöskirjastaan, koska oli kieltäytynyt käyttämästä lähteenä erästä saksankielistä julkaisua sen juutalaisvastaisten kirjoitusten takia." Brusiin sai kärsiä valtiollisiin asioihin sekaantumisesta. Hän menetti Valpo-pestin johdosta maineensa Suomessa ja joutui akateemisen maailman syrjinnän kohteeksi. Hänen tieteellinen uransa lähti uuteen nousuun vasta vuosien kuluttua komennuksen päättymisestä. mien summa. "Brusiin ei ollut poliittinen ihminen, mutta hän nautti luottamusta kommunistipiireissä. Hän ajatteli Valpossa olevansa mukana rakentamassa uutta demokraattista Suomea." Aika Valpossa oli Brusiinin uralla vain kymmenen kuukauden vaihe, jonka hän jälkikäteen koki virheeksi. Brusiinin työhön kuului muun muassa neuvostovastaisten kirjojen laaja takavarikko, koulukirjojen sensurointia ja heikoin perustein tehtyjä pidätyksiä. Brusiinin annettiin ymmärtää, että vaihtoehtoja ei ollut. Brusiinin tehtäväänsä kohtaan kokemaa vastenmielisyyttä kuvaa hyvin Valpo-kollegan arvio. "Brusiin oli hyvin miellyttävä mies, mutta hän ei ottanut kantaa asioihin ja jos tuli vaikea tilanne hän meni soittelemaan pianolla. Humanisti oli selvästi joutunut väärään paikkaan." Brusiin irtisanoutui lopulta itse tehtävästä. Hänet tuomittiin myöhemmin mittaviin vahingonkorvauksiin Valpopestinsä aikana tekemistään virkavirheistä. Koti akateemisessa maailmassa Valposta erottuaan Brusiin omistautui yksinomaan tieteelliselle uralle. Hän kirjoitti merkittävimmät oikeusteoreettiset tutkielmansa 1940ja 50-luvuilla ja kasvatti edel- leen kansainvälistä mainettaan. Hänet valittiin Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yleisen oikeusopin professoriksi vuonna 1960. Turussa Valpon aikoja ei enää muisteltu, vaan Brusiin otettiin vastaan kansainvälistä mainetta niittäneenä tiedemiehenä. Hän viihtyi Turussa ja toimi virassaan vuoteen 1973 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Turku oli turvallinen asuinpaikka julkisuudessa lyödylle Brusiinille, joka saattoi nyt keskittyä tutkimaan ja opettamaan. Brusiin toi vasta perustettuun tiedekuntaan mukanaan urallaan hankkimansa laajan kansainvälisen verkoston. Hän onnistui luomaan tiedekunnalle suhteita ympäri eurooppalaista akateemista maailmaa ja saavutti mainetta inspiroivana opettajana. Brusiin menehtyi yliopiston päärakennukselle johtaville portaille pian eläkkeelle jäämisensä jälkeen, vuonna 1973. Hän oli matkalla kirjastolle palauttamaan kirjoja. vEIKKA LAHTINEN Humanisti väärässä paikassa Rinteen mukaan Brusiinin Valpo-komennus oli sattu- Tohtori Brusiinin oikeusopillinen elämä Matti Rinne Teos 2011 Uusi Opinnoissa eteenpäin -ryhmä aloittaa 17.10. Ryhmässä kehitetään opiskelutaitoja ja
• KuLTTuuRI MATTI VAHTERA 19 SAATANAN METKUT Jo-Jo teatterin Saatana saapuu Moskovaan -näytelmässä käsitellään vanhaa klassikkotarinaa uusin keinoin. TEATTERI Saatana saapuu Mosko- vaan, ja Manillassa raikuu. Jo-Jo teatterin dramatisointi neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin kuuluisasta romaanista Saatana saapuu Moskovaan (1966­67) on kutkuttava. Teoksen on ohjannut Jatta Stepanoff Harakkamäki, jonka kädenjälkeä on myös näytelmän käsikirjoituksen sovitus. Tarina alkaa runoilija Ivan Bezdomnyin (Ilja Mäkelä) ja moskovalaisen kirjailijaliiton puheenjohtajan Berliozin (Petri Tuominen) kohtaamisesta. Miehet keskustelevat juuri kiihkeästi uskonnollisista näkemyksistään ja epäuskoistaan, kun Saatana (Jussi Toppari) esittäytyy heille ulkomaalaisena taiteilijana, Wolandina. Saatana ennustaa omituisia tapahtumia, jotka toteutuessaan sysäävät liikkeeseen kiihkeän tapahtumien ketjun, maagikko Wolandin hallitseman kaaoksen. Jo-Jo teatterin toteutus on visuaalinen, eroottinen ja rietas. Moskovan eri tapahtumakulut rinnastuvat ja lomittuvat kekseliäästi keskenään. Yhtäällä seurataan Saatanaa seurueineen, toisaalla seurueen vierailujen jälkimaininkeja. Mihail Bulgakovin luoma tunnelmien eleganssi lavalta kuitenkin puuttuu. Wolandin hahmon tulkinta on tosin vähäeleisen hienostunut, mutta hänen seurueensa on yksi holtiton kaaoksen rypäs. Wolandin seurue tarjoaakin yleisölle jotakin yllättävää: metkuilun ohella nähdään monenlaista masokismia. Vaikuttava, ja herkimmille myös pahoinvointia herättävä, on varsinkin Lassi Lindqvistin Azazellohahmo niin ulkomuodoltaan kuin suorituksiltaan. Seurueen yli-inhimillisyys on käsin kos- "Jo-Jo teatterin toteutus on visuaalinen, eroottinen ja rietas", kirjoittaa Karoliina Kerpo. keteltavaa. Tällaisenaan sovitus luo Saatanan vierailun ylle yleisen paniikin, mutta toisaalta Bulgakovin viiltävimmät ihmisluonnon ja yhteiskunnan analyysit on jätetty huomiotta. Teoksen alkuperäinen yhteiskuntakritiikki on muuntunut sarjaksi näyttäviä temppuja. Jo-Jo teatterin Saatana on saapunut Moskovaan vain herättääkseen pahennusta. Myös Margaritan (Tuulia Lindholm) ja Mestarin (Pet- teri Takkinen) rakkaustarinan loppuratkaisu on hioutumaton, vaikka Mestari ja Margarita on jopa teoksen alkuperäinen venäjänkielinen nimi. Nukketeatteri on raikas lisä näytelmän antiin. Eräs tarinan ulottuvuuksista, Pontius Pilatuksen ja Jeesuksen välinen suhde, on toteutettu kekseliään hauskasti. Myös Margaritan hetkittäinen nuketus on todella upea, näytelmän visuaalisuus kauneimmillaan. Aiheutettuaan sekasortoa kyllikseen paholainen poistuu Moskovasta. Mutta huhut hänen käynnistään jäävät. KAROLIINA KERPPO Saatana saapuu Moskovaan ohjaus: Jatta Stepanoff Harakkamäki Käsikirjoitus: Bulgakov, Parkkinen, Raivio sov. Stepanoff Harakkamäki Esitykset 24.9.­19.11.2011, la&su klo 19.00 Jo-Jo teatteri, Manilla Liput: 18/12. PÄÄKALLONMETSÄSTÄ JÄT KOHTAAVAT Norjalaisjännärissä yhdistyy toiminta ja satiiri. ELOKUvA Jo Nesbøn dekkarit ovat kuuluneet jo 1990-luvun lopulta lähtien pohjoismaisen rikoskirjallisuuden luetuimpiin teoksiin. Morten Tyldumin ohjaama Headhunters on kuitenkin yllättäen vasta ensimmäinen norjalaiskirjailijan romaanista tehty filmatisointi. Kukkulan kuningas -nimillä suomennettuun kirjaan perustuva Headhunters on elokuva Roger Brownista, joka työskentelee isossa firmassa headhunterina eli rekrytoijana. Vaikka työpaikka on hyvä, se ei miehelle riitä. Värvärin palkoilla ei makseta makeaa elämää eikä kolmenkymmenen miljoonan kruunun hulppeata omakotitaloa. Rogerin on täytynyt alkaa hankkia lisäansioita. Hänestä on kehittynyt taitava tauluvaras. Vaimonsa gallerian avajaisissa Roger tapaa tanskalaisen liikemiehen Clasin. Tämä on asunut pitkään ulkomailla ja etsii nyt töitä Norjasta. Roger lupaa järjestää, varsinkin kun saa kuulla, että tanskalaisella on hallussaan miljoonien arvoinen Rubensin maalaus. Rutiiniluontoiseksi tarkoitettu tauluvarkaus saa yllättävän käänteen. Pian Roger huomaa pinkovansa pakoon henkensä edestä. Eikä tilannetta helpota yhtään se, että aikoinaan ammattisotilaan koulutuksen ERIK AAVATSMARK Tauluvaras Roger Brown (Aksel Hennie) tiukan paikan edessä. saanut Clas osoittautuu todelliseksi pääkallonmetsästäjäksi. Headhunters on tiukka toimintaelokuva, johon on saatu ympättyä nykyajan maailmanmenoa armottomasti piikittelevä sanoma. Elokuvan päähenkilössä rakennetaan kuva länsimaisesta nykyihmisestä, jolle mikään ei riitä. Elämä tarjoaa jo paljon, mutta silti olisi kiva saada vielä hieman enemmän. Satiirista tunnelmaa korostaa useista komediarooleista tunnetun Aksel Hennien hieno tulkinta epävarmana Rogerina. Hienoa kokonaisuutta latistaa ainoastaan Rogerin sisäinen monologi elokuvan lopussa. Sen ainoana tarkoituksena tuntuu olevan selittää loppuratkaisu niin, että yksinkertaisemmatkin katsojat pysyisivät kärryillä. **** HENRI WALTTER REHNsTRÖM Headhunters (Norja 2011) Ohjaus: Morten Tyldum Näyttelijät: Aksel Hennie, Nicolaj Coster-Waldau, Juli R. Ølgaard. a ajanhallintaa sekä parannetaan opiskelumotivaatioita. Ilmoittautuminen: salait@utu.fi.
• KuLTTIKaMaa Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat BERLUSCONIN RETORIIKKA hen, mediapomon ja poliitikon ­ kohdalla. Onneksi on Silvio ­ Silvio Berlusconi itsensä ja muiden sanoin on hämmentävää luettavaa. Kirjaan on koottu Berlusconin lausahduksia ja lausuntoja vuosikymmenten ajalta. Lista kattaa solvauksia, valheita, omien sanojen kiistämistä ja runsasta selittelyä, oli kyseessä sitten suhteet hyvin nuoriin naisiin, syytesuojien hankkiminen tai media-aseman väärinkäyttö. Yhdessä niistä muodostuu maanvyöry, joka sekä naurattaa että pelottaa. Kirjan toimittajat ovat huolella taustoittaneet suuren osan esimerkeistä, jotta ne avautuisivat myös suomalaiselle lukijalle. Ongelmaksi kuitenkin nousee liian perusteellinen työ: toistoa on paljon. Toimitusvaiheessa osan sisällöstä olisi voinut aivan suosiolla jättää vähempien lausahdusten varaan. Nyt kirja tuntuu pahasti jankkaavalta, vaikka yksittäiset lausahdukset viihdyttävätkin. Teoksen toimittajat näkevät Berlusconin menestyksen avaimena hänen suunnattoman mediavaltansa ja siitä seuraavan mahdollisuuden vääristellä totuutta. Omat italialaiset ystäväni sen sijaan sanovat, että vääristelyllä ei ole juurikaan merkitystä. Heidän mukaansa osa Italian kansasta rakastaa sitä, että johtaja käyttäytyy itsevaltaisen öykkärimäisesti, "kiistämättömän johtajan tavoin". Berlusconin omat sanat antavat ilmiselvästi tukea molemmille tulkinnoille. Onneksi on Silvio on ajankohtaista luettavaa myös välillisistä syistä. Se näyttää, millä tavoin Berlusconi selittelee kohuttuja puheitaan jälkikäteen. Ne ovat "ironiaa" ja "hymyssä suin lausuttuja letkautuksia", jotka kuitenkin sisältävät avointa vihaa tiettyjä ryhmiä kohtaan, kyvyttömyyttä itseen kohdistuvan arvostelun sietämiseen ja jatkuvaa vastuun pakoilemista. Vastaavaan törmää lähempänäkin kuin Italiassa. J. TUOMAs HARvIAINEN RETROT YLSIMYKSET A jauduin keskustelemaan ystäväni kanssa siitä, kuinka paljon hauskempia videopelit ennen vanhaan olivat. Erityisesti 90-luku edusti meille eräänlaista pelien Belle Èpoquea, jolloin kehittäjät keskittyivät ulkoisen näyttävyyden sijaan mieleenpainuviin hahmoihin, vahvaan tunnelataukseen ja aitoon haasteeseen. Päätin tehdä uskomuksesta empiirisen kokeen. Etsin käsiini vanhat suosikkipelini ja valmistauduin nostalgiatripille. Yllättäen päällimmäisenä makuna suuhun jäi kuitenkin karvas pettymys. Aikaisemmin olin kokenut Legend of Zelda: A Link to the Pastin parissa eeppisen seikkailun. Nyt näin edessäni kasan rumia pikseleitä. Kauhupeli Resident Evilissä taas ahdisti enää nolostuttavan huono ääninäyttely. Pahinta oli kuitenkin kalvava epäilys siitä, ettei kaikki ollutkaan ennen paremmin. Olin yksinkertaisesti tullut vanhaksi. Siinä missä minä pidän Call of Dutyä tylsänä perusräiskintänä, uppoutuvat nykypäivän teinit siihen aivan yhtä intohimoisesti kuin minä aikanani Metal Gear Solidiin. "Nämä tuomarit ovat kaksin verroin hulluja! Ensiksi, koska he ovat sitä poliittisesti, ja toiseksi, koska he ovat hulluja joka tapauksessa. Jotta sellaista työtä voi tehdä, on oltava henkisesti häiriintynyt, on kärsittävä psyykkisistä häiriöistä. Jos he tekevät sitä työtä, he ovat antropologisesti erilaisia kuin muu ihmisrotu." KIRJA Joskus R etrofiilistely ei toki liity pelkästään peleihin. Monet elokuva-arvostelijat syyllistyvät elitismiin harmitellessaan kollektiivisesti sitä, että nykyleffoissa ei ole sisältöä. Samoin toistuu enemmän tai vähemmän suorasti esitetty väite siitä, että uudet kulttuurintuotteet ovat vain vanhojen toisintoa, eikä kukaan enää keksi mitään uutta. Tosiasiassa kaikki kulttuurintuotteet perustuvat enemmän tai vähemmän hyväksi havaittujen kaavojen kierrätykseen. Kyse on vain siitä, että nuorempina emme ole vielä saaneet noista kaavoista kylliksemme. Siksi on helpointa tuudittautua regressiivisesti vanhojen suosikkien myyttiseen alkuvoimaan. Samasta syystä isoäitisikin katsoo Frendejä mieluummin I Love Lucyä ja pelaa nettiräiskinnän sijaan erän Unoa. kohdehenkilöstä piirtyy kaikkein karuin kuva hänen omien sanomistensa kautta. Tämä on ehdottomasti totta Silvio Berlusconin ­ suurliikemie- Onneksi on Silvio ­ Silvio Berlusconi itsensä ja muiden sanoin toim. Luigi G. de Anna ja Paolo Torretta Savukeidas 2011 MIRCCUA KÄY TETÄÄN HY VÄKSI Elias Koskimiehen esikoisohjaus liikkuu suomalaisittain harvinaisessa genressä. ELOKUvA Juonellinen farssi on A sian on tiedostanut myös ohjaaja Woody Allen, jonka uusi elokuva Midnight in Paris käsittelee menneisyyteen haikailua sarkastiseen sävyyn. Allen veikkaa ilmiön johtuvan siitä, että ihmiset nyt eivät ylipäätään ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. Väite on kyyninen, mutta mikäli jo kaltaiseni suhteellisen nuori henkilö havaitsee itsessään retrotylsimyksen piirteitä, vaikuttaisi sillä olevan vinha perä. Kenelle tahansa on kova paikka myöntää pudonneensa kelkasta. Huomattavasti itsekunnioitusta hivelevämpi vaihtoehto on sitä vastoin uskoa olevansa yksin oikeassa koko muuta maailmaa vastaan. Suonette siis anteeksi, mikäli palaan Nintendoni ääreen ja teeskentelen pitäväni hauskaa. TUOMAs JALAMO Kirjoittaja on mediatutkimuksen opiskelija ja vapaa toimittaja, jonka parhaat päivät ovat mitä ilmeisimmin takana. lajityyppi, johon kotimaiset elokuvantekijät ovat tarttuneet vain harvoin. Elias Koskimies päätti yrittää ensimmäisessä pitkän elokuvan ohjaustyössään. Tuloksena on jotain hyvin epätavanomaista, mutta ei odottamatonta. Aihepiiri on Koskimiehelle tuttu. Onhan hän toiminut poliittisen satiirin Presidentin kanslia käsikirjoittajana ja ohjannut tv-farssin Päivät kuin unta (2010). Likainen pommi kertoo kiltistä Mircusta, joka on päätynyt levyyhtiön pr-koordinaattoriksi suoraan hampurilaisravintolan keittiöstä. Unelmatyö on kuitenkin ankaraa, sillä levybisneksessä ei saa tehdä virheitä. Mircun luotsaama anorektinen lauluyhtye Nälkäiset neitsyet ei ole menestynyt markkinoilla, joten Mirccu saa viimei- sen mahdollisuuden. Hänen tulee tehdä tähti PD-nimellä kulkevasta pissiksestä, jonka vanhemmat ovat myyneet levy-yhtiölle. Hanke saa nimekseen Likainen pommi. Koskimies on onnistunut luomaan riemastuttavan kuvan nykyaikaisesta työelämästä, jossa voittajaksi kohoavat ainoastaan kaikkein häikäilemättömimmät ihmiset. Kaikki tapahtuu Mircun kaltaisen ihmisten kustannuksella eli heidän, jotka tekevät työnsä kiltisti ja ahkerasti eivätkä koskaan valita. Siksi heidät monesti unohdetaan palkintojenjaossa. Malla Malmivaara on onnistunut hienosti sisäistämään tämän kaiken herkässä roolisuorituksessaan. Likainen pommi on myös osuvaa kritiikkiä alituisesti kovenevaa mediakuvastoa kohtaan. Suomea ja englantia keskenään sotkeva herkullinen dialogi kuvastaa hienosti päähenkilöiden juurettomuutta. Valitettavasti juonenkuljetus ei elokuvassa onnistu aivan täysin. Tarinan päätös tulee liian nopeasti ja hätiköiden. Elokuvan alussa annetut lupaukset eivät aivan täyty loppua kohden. Mutta kaiken kaikkiaan Likainen pommi on hieno yritys uudistaa suomalaista komediakerrontaa. Lisää tällaista! ***½ HENRI WALTTER REHNsTRÖM Likainen pommi (Suomi 2011) Käsikirjoitus ja ohjaus: Elias Koskimies Pääosassa: Malla Malmivaara, Jukka Puotila, Hiina Herala, Ilkka Villi, Iida Lampela. Yliopiston pääkirjaston lukusalissa soi ääni-installaatio 26.9. ­ 2.10. kello 12-15.
• vIIHDE KO KE IL U JA J ÄT TÄ M Ä S S Ä TIA METSÄS TIPOT AN LAURI H NUS Tylkkärin syksyn juttusarjassa tutut tyyp it joutuvat epämukavuusalueelle. Heidät haastetaan tekemään jotain, mitä he eivät ole aiemmin tehneet. Tylkkäri haastoi BB- Aso Alanson bingoamaan. Haisemaan pantiin neljän päivän opiskelijalounasrahat ja pelin ohessa ehdittiin kritisoida Big Brotherin nykymenoa. KUN sININEN seteli muuttuu bingopoleteiksi ja yhdeksi kymmenen euron seteliksi, tekisi mieli toppuutella. Eurollahan saisi jo yhden pelin. "Älä huoli. Ehkä mä voitan sulle jotain. Mä oon tottunut voittamaan", hymyilee Aso Alanso, 27, Big Brother -voittaja vuodelta 2009. Porukka ympärillä naurahtaa. Aso on kuitenkin tässä lajissa aloittelija. Omien sanojensa mukaan hän ei ole edes kiinnostunut uhkapelaamisesta. Hän lottoaakin vain hyvin satunnaisesti. "Jos ollaan matkassa ja kaveri ottaa rivin lottoa, voin ottaa itsekin. Mutta muuten se on turhaa. Voiton todennäköisyys on niin pieni." Entäs bingossa sitten? Se selviää varmasti pian. Olemme Finnbingossa, Turun tällä hetkellä ainoassa bingohallissa. Tupa on noin puolillaan. Sukupuolijakauma on melko tasainen. Nuorimmat pelaajat ovat tällä kertaa noin 30-vuotiaita. Erityisen mielenkiintoista on, että tupakoitsijoita varten on rakennettu tupakkakoppi ­ pelikoneilla varustettuna, tietysti. "Näyttää asialliselta. Olisi varmasti rauhallinen paikka krapulapäivänä", Aso pohtii. Toden totta on rauhallista. Asiakkaat ovat keskittyneitä omiin peleihinsä. Salissa ei kuulu muuta kuin bingoemännän numeroita lateleva ääni. Tuntuu rikolliselta puhua sen päälle. Yhtä rikollista olisi luulla peliä helpoksi. Bingotyöntekijä Sanna Impivaara kertaa säännöt niin nopeasti, että perässä pysyminen vaatii hurjaa tarkkaavaisuutta. Pystyrivi, vaakarivi, toinen rivi, kolmas rivi, miten se nyt olikaan? Onneksi selviää, että jos oma rivi voittaa, punainen valo syttyy bingopömpelin päälle. "Tämä on aivan erilainen asiakaspalvelutyö kuin mikään muu", 19 vuotta bingotyötä tehnyt Impivaara kertoo. "Kaupan kassalla näkee ihmisiä vain lyhyesti. Täällä näkee samoja tyyppejä vuodesta toiseen. Samalla päästään vaihtamaan ilot ja surut." Bingoa on mahdollista pelata myös vanhanaikaisesti bingolipulla, johon huudetut numerot merkitään kynällä. Aloittelijoille suositellaan kuitenkin konevaih- toehtoa. Koneella pelaaminen on niin leppoisaa, että pelatessa ehtii vaihtamaan kuulumisia vierustoverin kanssa. Mitä kuuluu, Aso? "Hyvää kuuluu. Olen töissä DNA:n asiantuntijana. Hoidan siis myyntiä ja puhelimen huoltoa ja sellaista." Toisinaan Big Brother -koneisto vieläkin työllistää entistä voittajaa. On tiettyjä perusasioita, joita pitää hoitaa. Tämänkin takia Alanso katsoo Big Brotheria ja pitää itseään ajan tasalla talon tapahtumista. "Olen menossa pian BB Extraan vieraaksi. Siellä kysytään omaa suosikkia ja tällaista." Onko sinulla suosikkia? "Niitä on kaksi. Sebastian ja Salar. En tunne Salaria, vaikka hänkin on Turusta ja juuremme ovat samasta maasta." Tulevalta kaudelta hän toivoo enemmän actionia ja tarinaa. "Ei siinä ole mitään järkeä, että tällä hetkellä neljä ihmistä nyhvää jossain nurkassa, kun talossa on kaksi pariskuntaa. On kivempi katsoa, jos jotain tapahtuu. Talon asukkailla ei ole lisäksi vielä ollut fyysisiä viikkotehtä- viä. Ihminen menee tuolla ihan hajalle, jos ei saa jotain aktiivista tekemistä." Kone nielee viimeisen poletin. Punainen valo ei ole kertaakaan vilkkunut, eikä voittoa ole tullut. Sitten kaikki tapahtuu aivan yllättäen. Ylimmän ruudukon yksi rivi tulee täyteen ja punainen valo syttyy palamaan. Pian myös toinen rivi täyttyy ja punainen valo syttyy uudestaan! Voittoa on tullut juuri 16 pistettä eli 16 euroa. Impivaara tuo kahdeksan kahden pisteen arvoista seteliä, jotka on lähtiessä mahdollista vaihtaa isojen kauppaketjujen arvokortteihin. Jaossa ei ole enää joulukinkkuja ja Kanarian-matkoja, kuten joskus ennen vanhaan. "Mä voisin jäädä istumaan tänne. Aina kun mulla olisi tylsää, tulisin tänne. Sitten kun joku soittaisi, että missä mä olen, mä vastaisin että bingossa." Voisiko tähän jäädä koukkuun? "Voisi tähän tullakin riippuvuus. On hauskaa kuulla ääni ja nähdä sitten oman numeronsa vilkkuvan ruudussa." HEINI KILPAMÄKI NÄITÄ OLEN JO KOKEILLUT Automatka Milanoon "Ajoin yksin autolla Tukholmasta Milanoon enoni luo. Tanskan, Saksan ja Itävallan läpi ajamiseen meni 32 tuntia. Pysähdyin ainoastaan tankkaamaan. Hereillä oloa varten ostin laivalta 16 Red Bullia." Sushi "Tämä oli hurja, sillä laitoin ruokaan liikaa sitä vihreää juttua (wasabia). Oli tosi tulista ja jouduin juoksemaan vessaan pesemään suuta." Levi "Vierailin edellisvuonna Lapissa. Maisemat eivät näytä yhtään Suomelta. Oli todella kaunista. Samalla reissulla myös laskettelin kännissä. Alas tullessa olo oli kuin olisi ollut helikopterissa." Tärkeintä on yrittää, ei onnistua, uskovat nuoret yrittäjät.13. lokakuuta juhlitaan Kansallista epäonnistumisen päivää. .