12/2012
a
t
s
i
g
n
u
p
u
a
k
u
l
i
a
p
p
m
Ka
5
1
?
8
s.
i
t
t
e
k
a
p
li
a
a
v
is
ll
a
n
n
u
k
i
t
lUE t ylkkärin tuh
hannu lauerma S. 16
feministitaide S. 21
baaritiedettä S. 22
kauko RÖYhkÄ Ja naRttu
la 20.10. LIVE, 18e / 16e (Tiketti)
kauko RÖYhkÄ Ja naRttu,
nooRa tommila & ilona
Jokinen
to 25.10. LIVE, 17e / 15e (Tiketti)
sPaRZanZa (swe),
manZana
Pe 26.10. LIVE, 15e / 13e (Tiketti)
the 69 eYes,
babY Jane (swe)
la 27.10. ILTA, 6e
Jukka ÄssÄ,
PimeYs
Pe 9.11. LIVE, 18e / 16e (Tiketti)
kotiteollisuus
lisÄksi kolossa
sPaRZanZa
the 69 eYes
Jukka ÄssÄ
Joka torstai: toto - touhutorstai
Viihdevisa, Leffatrivia, Open Decks, Allsång i Kolo
Joka perjantai: funked up friday
Hosted by dj?s Double M & Resupekka
Joka lauantai: kolo is ok!
Presented by Carlings
opiskelijakortilla koloon ilmainen
sisäänpääsy aina (sisältää narikan)!
humalistonk. 8
Katso kaikki tapahtumat: www.klubi.net/tku »
Ennakkomyynti: www.tiketti.fi
Tykkää meistä Facebookissa ja tuo tämä
kuponki mukanasi, niin saat -50% alennuksen
kaikista yli kuusi euroa maksavista aterioista.
Voimassa 4.11.2012 asti.
Lue Tylkkäriä
näköislehtenä
osoitteessa
lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
NUMERO 12/2012
19.10.2012
Turun yliopiston ylioppilaskunnan
julkaisu.
82. vuosikerta.
TOIMITUS
Rehtorinpellonkatu 4 A
20500 TURKU
tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi
Somevaalit ?
so last season?
?Nää kuntavaalit ei todellakaan oo enää Facebook-vaalit?,
kuulen ystäväni sanovan.
Samaan havaintoon on päätynyt moni tänä syksynä. Presidentinvaalien kaltaista, räjähdysmäistä sosiaalisen median kampanjakäyttöä ei Facebookissa ole tänä syksynä päässyt todistamaan.
Tai jos onkin, on käyttäjällä kaikki valta asettaa ärsyttävän
mainosviestin jakaja estolistalle.
Tässä Tylkkärissä politiikan tutkija Niko Hatakka pohtii, että
eniten hyötyvät ne ehdokkaat, jotka ovat jo valmiiksi kutoneet
verkkojaan sosiaalisessa mediassa; vähiten taas ne, jotka kyhäävät kasaan kaksikuukautisen kampanjaprofiilin.
Samalla logiikalla toimii itse sosiaalinen media. Siinä, missä
Twitter-julkkis nauttii seuraajien määrän kertomasta suosiosta,
kerää Facebook-käyttäjä virtuaalisesti ympärilleen jo valmiiksi
olemassa olevan kaveripiirin.
Mainonnan sijaan, kuten Hatakka huomauttaa, hedelmällistä
ehdokkaalle on linkittää Facebookiin uutisia ja pyrkiä sitä kautta
vaikuttamaan vaalikeskusteluun.
Linkitetty sisältö on myös Facebookille asian pihvi. Sivuston
elinehto on erilaisten URL-osoitteiden kierrättäminen ? olivat
ne sitten hassuja kissavideoita, uusimpia meemejä tai Hesarin
uutisia.
Fiksu ehdokas ymmärtää tämän ja käyttäytyy sen mukaisesti.
Hän ei trollaa vaan virtuaalikeskustelee.
PÄÄTOIMITTAJA
LAURA MYLLYMÄKI
puh. 045 3564517,
(02) 276 9630
TOIMITTAJA
SAMPO ROUHIAINEN
VALOKUVAUS JA KANNEN GRAFIIKKA:
KRISTIAN TERVO
KANNEN KUVA (Martin koulu):
LAURI TIIKASALO
ILMOITUSMYYNTI
RC kustannus Oy / Markku Räisänen
puh. 044 500 0440
markku.raisanen@rckustannus.fi
PAINO
I-Print Oy , Seinäjoki
ISSN 1458-0209
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
?
?
Kännykkäfirmojen jinglet raikaavat,
eikä jaffaa vahvempaa tarjoilla.
Suomalaisista elokuvien päivänäytöksissä ei ole Kulttikamaakolumnistin mielestä Mad Men -estetiikkaa. s. 20.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija
on tiettyyn asti aina vähän dorka.
Matematiikan lehtori Irma Luhta haluaa
laittaa metelöivät opiskelijat kuriin. s. 7.
Asiasta kukkaruukkuun. Keskeisin toimittajan työtä koskeva
debatti vaalien alla on, aiheestakin, toimittajien mahdolliset poliittiset sidonnaisuudet. Siksi Tylkkäri päätti tulla ulos kaapista
ja pohtia ääneen, miten erilaiset vakaumukset vaikuttavat lehden tekemiseen.
Näitä ajatuksia voit lukea TYLLooks -jutusta (s.11). Lukijan tulkinnan helpottamiseksi laitoimme
kuvien yhteyteen myös tekstiä.
LAURA MYLLYMÄKI
tyl-paatoimittaja@utu.fi
OTA IISISTI, ILONA!
TYY hakee pääsihteerin sijaista ajalle 21.1.?15.11.2013. Lisätietoja: www.tyy.fi/ajankohtaista.
Vihreää valoa
kampuskampanjoinnille
Turun yliopisto tarkistaa ohjeistusta
vaalikampanjoinnista yliopiston alueella.
Turun yliopisto on tarkistamassa ohjeistustaan puoluepoliittisesta vaalikampanjoinnista
kampusalueella. Kyse on rehtorin päätöksestä ?yliopiston tilojen, yliopistoalueen ja työvälineiden käytöstä muuhun kuin
työtehtäviin ja opiskeluun.?
90-luvulta saakka yliopiston
linjaus on ollut, että yliopiston
tilat ja piha-alue ovat kampanjoinnilta rauhoitettuja. Ohjeistus on syntynyt silloisten hallintojohtajan ja tilapalvelupäällikön yhteistyönä.
Vaikka uudistettua kirjallista
ohjeistusta ei vielä ole, on puoluepoliittiselle kampanjoinnille
näytetty ensi kertaa vihreää valoa vuosiin.
?Jatkossa on mahdollista järjestää tilaisuuksia, joihin kaikilla puolueilla on mahdollisuus
lähettää edustajansa?, vahvistaa
yliopiston viestintäjohtaja An-
ne Paasi.
Kaikille
tasapuolisesti
Yksittäisille puolueille kampanjointilupaa ei anneta.
?Vaalimainoksia ei saa kiinnittää yliopistoalueelle eikä
myöskään jakaa tai jättää sinne
jaettavaksi. Poikkeuksena ovat
kaikille puolueille avoimet yhteistilaisuudet, joiden yhteydessä voi
olla vaalimateriaalia esillä?, Paasi
jatkaa.
TYYn kunnallisvaalipaneelin
yhteydessä järjestetyn poliittisten
nuorisojärjestöjen vaalitorin yhtenä järjestäjänä toiminut Jukka
Vornanen kiittelee uutta käytäntöä.
?Saimme tulla poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa yliopiston
päärakennuksen aulaan aiemmista vuosista poiketen?, hän kuvaa tilannetta.
Seuraavana tapahtumana nähdään kaikille puolueille avoin
vaalitori Publicumin edustalla
22.10.
Turun ylioppilaslehti kirjoitti
vaalikampanjointikiellosta viimeksi keväällä 2011, jolloin eduskuntavaaliehdokkaita oli kielletty
kampanjoimasta kampusalueella.
Sittemmin yliopiston johtoryhmän kokoonpano on muuttunut, kun sekä rehtori että viestintäjohtaja ovat vaihtuneet.
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 17.9.
ja jatkuu 23.10. saakka.
Kampuksella voi äänestää ennakkoon Luonnontieteiden talo 1:ssä. Äänestyspiste on auki
19.10. klo 9?20, 20.?21.10. klo
10?15 ja 22.?23.10. klo 9?20.
LAURA MYLLYMÄKI
TVO sai tilat
Logomon naapurista
Pula sitseille ja keikoille sopivista tiloista jatkuu silti.
Uudella TVO:lla rokataan vasta ensi vuonna.
Ylioppilastalo B:n remontti on
edennyt siihen vaiheeseen, että
TYYn kirjaston ja S-osiksen tilat
on peruskorjattu ja niille on tehty viimeinen rakennustarkastus.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, milloin toiminta tiloissa käynnistyy
uudelleen.
S-osiksen tiloissa ei enää musiikki soi, sillä toisen kerroksen
toimistotilat muuttuvat asuinkäyttöön. Kirjasto jatkaa vanhassa paikassaan toisessa kerroksessa. S-osikselle tulee pääasiassa alayhdistysten kokous- ja
toimistotiloja.
Ylioppilastalon remontti on
soholaisen Tatu Virran mukaan
tuonut osakunnille tilahuolia.
?Kaupungissa olisi tarvetta
sitsitiloille. Onneksi saimme tilat
Kirkkotieltä. Uusista on vuokrattu lähes yhtä tiiviisti kuin Sosista loppuaikojen käyttöpiikin
aikaan?
Samoilla linjoilla on TVO:n
kuraattori Anna Puukka.
?Bändeiltä kuulee, että tiloja kaivattaisiin lisää. Turussa ei
ole paljon keikkapaikkoja, joissa aloittelevat bändit pääsisivät
soittamaan. Ruohonjuuritason
paikoissa juomat eivät voi maksaa 10 euroa kappale.?
Tilanteeseen on lähiaikoina
tulossa muutos. TVO on vuokrannut Logomon vierestä 300
neliötä VR:n vanhoja tiloja. Tiloja ei ole suunniteltu anniskelutoimintaan, joten edessä on iso
remontti. Se on vasta suunnitteluvaiheessa, tilojen piirrustuksia
ollaan vasta tekemässä, Puukka
kertoo. Kyseessä ei ole mikään
väliaikaisratkaisu.
?Tavoitteena on tehdä tilasta
ylioppilastalossa sijainneen vanhan TVO:n kaltainen anniskeluoikeuksilla varustettu keikkapaikka?, Puukka sanoo.
SAMPO ROUHIAINEN
Yliopisto aik
tiloistaan 10
Säästyneet tilakustannukset jäävät yksiköiden o
Turun yliopiston hallitus on
käynnistänyt elokuussa tilaohjelman, jonka tavoitteena on säästää yhteensä 10?15 prosenttia
käytössä olevista neliöistä. Käytännössä se voi tarkoittaa, että
vuonna 2014 käytössä on jopa
33 750 neliötä vähemmän kuin
vuonna 2011.
Turun yliopiston hallituksen
asettaman tilatyöryhmän TYYn
edustaja, pääsihteeri Tomi Nyström kertoo, että työryhmä
on kokoontunut vasta kahdesti
ja toiminta on toistaiseksi ollut
vasta taustatiedon keräämistä ja
tavoitteiden asettamista. Tilatyöryhmä ei ole päättävä elin, vaan
sen tehtävänä on toimia yliopiston hallituksen päätöksenteon
tukena pitää kokonaisuutta näpeissään. Nyströmin mukaan
työryhmän tehtävän on myös
avata käsitystä opiskeluympäristöstä.
Säästöt yksiköiden
toimintaan
Tilojen vähentämisestä jokainen
Kesäduuni-info
tänä vuonna myös Facebookissa! Maksuton palvelu aloitti 2. toukokuuta, ja sen
TYY järjestää kunnallisvaalitorin 22.10. Educariumilla klo 12?15. Paikalla nuoria ehdokkaita.
UUTISET
UUTISET
5
Kristian Tervo
KYSYY:
Missä juot
olutta?
Kristian Tervo
Ella Gustafsson,
7. vuoden mediatutkimuksen
opiskelija
Opin juomaan olutta asuessani
Belgiassa. Juon olutta usein puistossa piknikin yhteydessä.
Kauppakorkeakoulun Mercatori on suosittu opiskelijoiden hengailupaikka.
TYYn tavoitteena yliopiston tilauudistuksessa on tavoitella opiskelijoille
muitakin tiloja kuin luentosaleja.
koo nipistää
0?15 prosenttia
Natasha Sklyomina,
vaihto-opiskelija, poliittinen
historia
Juon olutta eniten keittiöbileissä.
Pidämme niitä ylioppilaskylässä,
Retrodormissa ja muissa vaihtoopiskelijoitten hengailupaikoissa.
omaan käyttöön.
yksikkö saa päättää itse. Kannustimena yksikkö saa pitää säästyneet menot itsellään. Lähtökohtana on, että rahat kuluisivat
tilojen sijaan toimintaan.
?Tilakustannukset on nyt
budjetoitu yksiköiden budjetteihin. Vapautuvien tilojen
vuokravastuu siirtyy keskushallintoon ilman, että siinä yhteydessä kosketaan tiedekunnan tai
erillislaitoksen budjettiin. Näin
ollen tiloja supistavan yksikön
tulot säilyvät samana mutta menot pienenevät?, rehtori Kalervo
Väänänen muotoilee yliopiston
tiedotteessa.
Nyström uskoo, että tavoiteprosentit saadaan supistettua
ilman, että toiminta suuremmin
kärsii. Hänen mielestään olennaista on suunnitella opetusaikataulut ja lukukausi kokonaisuudessaan niin, että tilat ovat
käytössä koko viikon lukukauden alusta loppuun. Nyströmin
mukaan tällä hetkellä tilanne on
se, että luentosalit ovat usein tyhjillään maanantaisin ja perjantaisin, kun taas keskellä viikkoa on
ruuhkaisempaa.
Monimuotoisuutta
ja joustavuutta
TYYn tavoitteena on tilauudistuksen yhteydessä pitää huoli siitä, että opiskelijoille riittää tilaa
muuallakin kuin luentosaleissa.
?Jäsenkyselyssä opiskelijat toivoivat monimuotoisia ja muuntautuvia tiloja. Haluamme pitää
yhteisöllisyyttä esillä, jotta saisimme enemmän oleskelutiloja
ja opiskelunurkkauksia, joita ei
Turun yliopistolla nyt suuremmin ole?, Nyström selvittää.
Yliopiston tiedotteessa tode-
taan, että tilasäästöt edellyttävät
todennäköisesti tiedekuntarajoja
ylittäviä ratkaisuja.
?Pitää totutella ajatukseen,
että saman käytävän varrella
on kauppatieteilijöitä ja humanisteja. Yksittäisiä säästyneitä huoneita on muuten vaikea
hyödyntää. Toisaalta esimerkiksi ICT-talolla tilanne on siitä
hyvä, että siellä on jo nyt usean
korkeakoulun tiloja ja Turun
ammattikorkeakoulu haluaisi
laajentaa toimintaansa siellä?,
Nyström sanoo.
Anthony Gueguen,
vaihto-opiskelija, maantiede
Minäkin juon olutta keittiöbileissä. Juotua tulee myös baareissa ja kadulla.
Sampo Rouhiainen
n tarkoitus
on auttaa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä. Soitot numeroon 0800 179 279.
Yliopiston esittelyfilmi The Campus That Never Sleeps on valmistunut. Video nähtävillä yliopiston www-sivuilla.
Maailmanselityksiä
Pakinoitsija ottaa käsittelyyn asian kerrallaan.
Tuplabasari
Napu-napu, sanoivat erään rekkakuskin sormet tylsistyneenä nuppinsa ratissa, hänen kuunnellessaan
blueskitaristien sooloja ja paisuttelua. Nopeita sormia
juoksemassa, pieniä ketteriä corvetteja vilahtamassa
ohitse, peräpeilistä peräva- loiksi yhdessä sekunnissa.
Musiikin epäjumalat kuulivat ammattiautoilijan
epätoivon, ja he antoivat hänelle valtavan
savunkatkuisen
moottorin, tuplabasarin.
Tuplabasari on paikal-
laan juoksua savessa, loputonta morsetusta aivopuoliskolta toiselle. Tiedättehän fanaatikon: ihmistyypin, joka
ei koskaan oikein saavuta tavoittelemaansa huippukokemusta ja siksi hyppää joka kerta samalla innolla päin
seinää. No, kaksinkertaista bassorumpuaan tauottomiin polkeva rumpali on takuuvarmasti sellainen. Kyse
on lapsen fantasiasta, että jos nyt poljen ihan raivona
niin setti kyllä nousee ilmaan. Tai ainakin
siltä nokkavalta kepittelijältä
saadaan tauottomalla
möyryllä luulot pois.
Viimeinen kappale, viiden pennin synteesi: tuplabasarin polkija on itse rekkamies, jarrua ja kaasua tasaisesti soutava ja huopaava työhärkä, jolta jatkuva tekeminen piilottaa todellisen valinnan mahdollisuuden,
nousun ihmisyyden kattoterassille. Sofistikoituneen
viileä yhden polkimen rumpali taasen on aikuinen tekijä. Sellainen laskettelee kytkintä, pitää taukoja ja antaa
juppien painella rauhassa ohi.
Kaapo Paatos
Anja
Karppinen
Saara Ilvessalo
,maksaja: Saara Ilvessalo
Suoraan sanoen
Rakt på sak
445
Lue lisää:
www.jukkavornanen.fi
521
Mainoksen maksaja: Jukka Vornanen
Avoimempi Turku on
demokraattisempi,
ympäristöystävällisempi
ja onnellisempi Turku
Saara Ilvessalo.net
/Ilvessalo
Vastaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennekyselyyn kaupungin verkkosivuilla! Tulevaisuude
AJASSA
AJASSA
NAAMAKIRJA
Kristian Tervo
Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja.
Piirtoheitin ja Irma Luhta ovat tuttu yhdistelmä niin luentosaleista kuin performanssilavoiltakin.
?Onneksi minusta ei
tullut arkkitehtiä?
Matematiikan lehtori Irma Luhta ei yhdistänyt kiinnostuksen kohteitaan yhteen ammattiin, vaan
tekee uraa sekä yliopistolla että performanssitaiteilijana. Entinen luentolakkovahti laittaa mölyävät
opiskelijat ruotuun ja haluaa tarjota luennoillaan muutakin kuin matematiikkaa.
Irma Luhta, opetat ensimmäisen vuosikurssin kauppakorkeakoululaisille talousmatematiikan perusteita. Se ei taida olla
kaikkein kiitollisin tehtävä?
Minähän en haasteita pelkää,
mutta joskus ei ymmärrys riitä.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on tiettyyn asti aina vähän
dorka, kun ei vielä tiedä mikä on
talon tapa. Minun pitää laittaa ne
ruotuun ja selittää, miten yliopistossa käyttäydytään.
Et pelkää palauttaa opiskelijoita ruotuun. Mistä rohkeus siihen tulee?
Olen huomannut ylimielisyyttä, joka vuosi vuodelta kasvaa. En
voi menettää arvovaltaani, vaan
minun pitää lyödä jauhot suu-
hun. Ei opiskelijalla ole oikeutta
häiritä muita. Siinä luennoitsijakin väsyy.
Olet itse tutkinut kaaosmatematiikkaa. Onko sillä mitään
yhteistä perustason talousmatematiikan kanssa?
Talous ? jos mikä ? on dynaaminen systeemi. Se kyllä vaikuttaa minun ajatteluuni, että asia
riippuu toisesta ja joukossa on
joku juttu, joka syöksee kaaokseen koko homman.
Olet maininnut olevasi 70-luvun radikaali. Kerro lisää!
Olin ihan tavallinen koulutyttö. Kun menin yliopistoon, siellä
kuohui ja se tempasi minut valtoihinsa. Aika äkkiä minutkin
agitoitiin moneen asiaan. Suurin osa opiskelijoista oli hirveän
poliittisia. Yliopiston hallinto oli
niin vanhanaikainen, että täytyikin tehdä jotain. Mutta se meni
vähän överiksi. Olen ollut matematiikan luennolla lakkovahtina.
(Nauraa).
Koetatko saada luennolla muutakin opiskelijoiden päähän
kuin pelkkää matematiikkaa?
Luennoitsijalla on valtava valta. Kyllä minä siellä sanon mielipiteeni. Kun opetan matematiikkaa, niin itse asia on abstrakti ja
tylsä, että luennoitsijalla saattaa
karata johonkin heittoon muustakin asiasta.
Luennoitsijan saa siis puhua
muutakin kuin asiaa?
Kyllä! Näytin eräällä luennolla
esimerkiksi (pyynnöstä ihmisoikeuksista kertovan) SYL:n videon, koska olin sen kannalla.
Minua ärsytti, että siihen ei keskitytty.
Olet myös performanssitaiteilija. Miten matemaattinen lahjakkuus ja taiteellinen luovuus
mahtuvat samaan päähän?
Poikkeus vahvistaa säännön.
Musiikillista lahjakkuutta on matemaatikoissa ollut kautta aikain.
Olen modernien asioiden ? kaaosteorian ja performanssitaiteen
? tutkija. Ehkä se tässä ajassa on
mahdollista.
En voinut kuvitella, että kummastakin tulee minulle ura. En
päässyt arkkitehdiksi, jonka kuvittelin yhdistävän nämä. Onneksi! Nykyään on niin tylsiä taloja. Moni arkkitehti on sanonut
minulle, että minulla on paljon
kiinnostavampi työ.
Eli olet tyytyväinen ammatinvalintaasi?
Minusta on kiva olla yliopistossa opiskelijoiden kanssa, jos
saa jonkinnäköistä responsea.
Samahan se on performanssissa
yleisön kanssa. Niissä on aika
monia samoja juttuja. Varsinkin,
kun opetat matematiikkaa niille,
jotka eivät siitä mitään ymmärrä. Täyttä performanssia se on
tavallaan. Kun siinä onnistuu, se
on hienoa.
en lippujärjestelmää suunnitellaan parhaillaan. Lisätietoja: joukkoliikennetomisto@turku.fi.
Sampo Rouhiainen
7
2
1
0
A
A
V
2
T
LI
kunta
Mitä tehdä Turulle?
Tylkkäri räätälöi oman vaalikyselynsä nuorille ja opiskeleville
kuntavaaliehdokkaille. Nyt he kertovat, miten kaupunkia kuuluisi kehittää.
Teksti: Laura myllymäki, KUVITUS: MERi Heikkilä
Siinä, missä kyselyyn vastanneet
vasemmiston nuoret ehdokkaat liputtivat kunnan julkisesti
tuottamien terveyspalveluiden
puolesta, osa oikeistopuolueiden
ehdokkaista ehdotti palvelusetelin käyttöä.
?Kunnalliset peruspalvelut tulisi tuottaa omana tuotantona.
Yksityistäminen tulee kalliiksi ja
luo tilanteen, jossa näennäinen
valinnanvapaus ja kustannustehokkuus hautaavat itse palveluntarpeen?, totesi vasemmistoliiton
Eero Kivinen.
Samoilla linjoilla oli Anna Mäkipää (vas.), joka luopuisi terveyskeskusmaksusta kokonaan
ja ottaisi ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n piiriin.
Jonkinlaisia yksityisen ja julkisen palvelujen järjestämisen
hybridejä selvittäisi osa vihreiden, keskustan ja kokoomuksen
ehdokkaista.
Heistä yksi oli Maija Niskala
(kok.), joka totesi vastauksessaan, että yrityksillä ja järjestöillä
on paljon osaamista, mitä voidaan hyödyntää palveluntuotan-
nossa. Niskalan mielestä tärkeää
kaupungin näkökulmasta on ostettavien palveluiden huolellinen
kilpailuttaminen ja palveluiden
laadun seuranta.
?Palvelut tulisi rakentaa joustaviksi ja tehokkaiksi. Sillä,
tuotetaanko itse vai ostetaanko
muualta, ei saa olla ?poliittista? rasitetta, vaan palvelut tulee
tuottaa siten, miten se on veronmaksajien kukkarolle järkevintä,
laadusta tinkimättä?, totesi myös
Jani Rusi (kok.).
?Turun kaupungin tulee tehdä
yhteistyötä yksityisen sektorin
kanssa, mutta sen on jatkossakin
tarjottava kattavat peruspalvelut
jokaiselle turkulaiselle?, totesi
vastauksessaan Tuomas Ylitalo
(kesk.).
Ykkösenä yritykset
Kyselyyn vastanneet vihreitten
ehdokkaat korostivat, että uusia
työpaikkoja voisi synnyttää kehittämällä Logomon ympäristöä
yrityskeskittymänä.
?Luovaa ja vihreää taloutta on
tuettava esimerkiksi luomalla
Logomoon yrityskeskittymä ja
houkuttelemalla ympäristöystävällistä teknologiaa rakennettavaksi Turkuun. Turusta on luotava edelläkävijä vihreän tieteen
ja teknologian saralla. Alueelle
on muutenkin houkuteltava eri
alojen yrityksiä tarjoamalla pienyrityksille niiden tarvitsemat
tukipalvelut sekä karsimalla byrokratiaa?, totesi vastauksessaan
puolueen ehdokas Saara Ilvessalo.
Uusia kasvun aloja, investointeja ja avointa suhtautumista kansainvälisiin yhteyksiin
peräänkuulutti vastauksessaan
myös keskustan Annika Saarikko, jonka mukaan ?vanha
sivistyskaupunki on menettänyt
merkittävästi vetovoimaansa vastavalmistuneiden keskuudessa?.
?Opiskelijoiden pääsyä työympäristöön tulee tukea jo opiskeluaikana niin että harjoittelu- ja
lopputyöpaikkojen saanti olisi
helpompaa. Yhteistyö kaupungin, oppilaitosten ja yritysten
kesken on avainasemassa?, kirjoitti Saarikon puoluetoveri
Heikki Merikivi.
Samoilla linjoilla oli SDP:n
Vilja Siitonen, joka haluaisi entistä suuremman osan valmistu-
?
tää. Tämä kehityksen suunta lisää
työpaikkoja mm. vastavalmistuneille?, kirjoitti puolueen ehdokas
Veronica Varjonen.
?Yksinkertaisin ratkaisu olisi
lisätä harjoituspaikkoja paikalli-
Turusta on luotava edelläkävijä
vihreän tieteen ja teknologian saralla.
neista jäämään Turun seudulle.
Lääkkeeksi hän tarjoaisi harjoittelupaikkoja, yritysyhteistyötä ja
helpottaisi uusien yrityksiä pääsemään alkuun.
Kokoomuksen ehdokkaiden
vastauksista oli luettavissa yritysten toimintaedellytysten parantaminen.
?Uudet ja kasvavat yritykset
luovat kaupunkiin työpaikkoja.
Turun tulisi näyttäytyä positiivisessa valossa yritysten silmissä,
jotta yrittäjät näkisivät Turun
kannattavana kaupunkina yrit-
sissa yrityksissä. Harjoittelupaikkojen avulla luodaan kontakteja,
saadaan jalansijaa työelämään ja
opitaan tärkeitä käytäntöjä työelämästä?, vastasi Varjosen puoluetoveri Jutta Wiren.
Vasemmistoliiton
ehdokas
Eva-Liisa Raekallio lopettaisi
tehostamisen ja keskittämisen,
minkä ansioista hän näkisi myös
uusien työpaikkojen syntyvän.
Puoluetoveri Li Anderson nosti
esiin panostamisen pienyrittäjien
neuvontapalveluihin, kulttuuriin
matkailuvalttina sekä kaupungin
9
FAKTA:
Tylkkäri lähetti kyselyn Turun kuntavaalipuolueille ja pyysi
saateviestissä nuoria ja opiskelevia ehdokkaita vastaamaan
kyselyyn viikon kuluessa.
Vastauksia tuli yhteensä 35.
Kysely ei tavoittanut kaikkia
Turussa ehdokkaita asettavia
puolueita.
Vastauksia nuoret - ja/tai
opiskelijaehdokkaat antoivat seuraavista puolueista: Kokoomus
(8), Vasemmistoliitto (8), SDP
(6), Keskusta (4), Vihreät (4),
KD (1), Yhteislista Edistyspuolue
(2), SIT. Valitsijayhdistys (1), SIT.
Itsenäisyyspuolue (1).
Jutussa esiintyvät nimellä
ne ehdokkaat, jotka vastasivat
kyselyyn pyydetyssä ajassa.
ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön.
Uusiutuvaa
energiaa
Entä mihin suuntaan ehdokkaat
veisivät Turussa tehtävää energiapolitiikkaa?
?Päätös Naantalin polttolaitoksen rakentamisesta oli valitettava
ja on käsittämätöntä, miten valtuusto satsasi kivihiileen ilman
kattavia päästölaskelmia. Fortumin kanssa tehdyn sopimuksen
jälkeen paras toivo on siinä, että
kivihiilen osuutta voidaan mahdollisimman pian laskea?, vastasi
Jukka Vornanen (vihr.) kysyttäessä, miten kivihiilipäästöjä vähennetään.
Keskustan Matias Ollila sen
sijaan piti Turun energiantuotannon keskittämispäätöstä virheenä, joka pitää avata. Hänestä
perustana pitää olla hajautettu
energiantuotannon malli, jossa
hyödynnettäisiin biokaasua tai
muuta paikallista bioenergiaa.
?Hätävararatkaisuja ovat bioja maakaasun poltto. Kannatan,
että Turku vetäytyy sekapolttolaitoshankkeesta, vaikka vähän myöhäänkin, ja panostaa
uusiutuvien energianlähteiden
kehitystyöhön. Muun muassa
maalämpöä ja aurinkoenergiaa on tuotettava jatkossa paljon
enemmän?, kirjoitti Saska Heino
(vas.).
SDP:n Petra Peltosen mielestä energiapolitiikassa pitää
huomioida kansainvälisten päästösitoumusten toteuttaminen ja
uusiutuvan energian lisääminen.
Hänen mukaansa Naantalin kivihiililaitosta ollaan ajamassa alas
juuri tämän takia ja uudessa monipolttoainelaitoksessa voidaan
käyttää polttoaineena myös muita aineita kuin kivihiiltä.
?Kivihiilen päästövähennyksissä oleellisessa osassa ovat
energiatehokkuuden parantaminen sekä energiansäästö. Päästövähennystavoitteita on käytännössä mahdotonta saavuttaa
ilman, että energian kokonaisku-
lutus vähenee. Mikäli painopistettä halutaan yleisemmin siirtää
päästöttömiin energiamuoihin,
on ydinvoimalla tuotettavan
sähkön käyttö realistisin vaihtoehto korvata suuri määrä kivihiilellä tuotettavaa sähköä?, totesi
vastauksessaan Lauri Kattelus
(kok.).
Elävä keskusta on
autoton
Keskustan ja kaupunkiliikenteen
kehittämisessä kyselyyn vastanneet ehdokkaat näyttävät alkuun
yksimielisiltä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että eroja on.
Osa kokoomuksen kyselyyn
vastanneista ehdokkaista kannattaa toriparkin rakentamista
osana keskustan kehittämistä.
?Hienoa olisi, jos keskusta-alueella ei autoja paljon olisi, vaan
pyörällä ja kävellen pystyisi liikkumaan. Toriparkin tarkoituksena on vähentää autojen määrää
maan päällä ja lisätä parkkipaik-
koja keskusta-alueelle?, kirjoitti
Anton Koponen (kok.).
SDP:n Kenneth Liukkonen
kehittäisi Turkua kaupunkikuvaa tiivistämällä, sillä hänestä
Turku on nyt kaupunkikuvaltaan
hajanainen. Puoluetoveri Toni
?
Yhteislista
Edistyspuolueen
ehdokkaat Olli Virtanen ja Samuel Piha molemmat vastustivat
toriparkkia ja suhtautuivat varauksella myös pikaraitiotie-hankkeeseen.
?Toriparkkia ei tarvita, kos-
Muun muassa maalämpöä ja
aurinkoenergiaa on tuotettava
jatkossa paljon enemmän.
Eklund kehittäisi keskustaa sekä joukko- ja kevytliikenteelle
että yksityisautoille sopivaksi
poistamalla autot maan päältä ja
kehittämällä yhtenäistä pyörätieverkostoa.
Kristillisdemokraattien EvaMaija Harjunpää tekisi joukkoliikenteen käytöstä houkuttelevan alentamalla lippuhintoja ja
lisämäällä ilmaiseksi matkustavien määrää.
ka meillä on puolityhjä Louhi.
Linja-autovuoroja tulee järjestää
lisää ruuhka-aikoihin. Pyöräkaistojen lisääminen ja yksityisautoilun vähentäminen ydinkeskustassa on kannatettavaa. Ratikan
rakentaminen Turun taloustilanteessa on mahdoton ajatus?, totesi
vastauksessaan Heikki Merikivi
(kesk.).
Pikaraitiotielle liputtivat useat vasemmistoliiton ehdokkaat.
2
1
0
A
A
V
2
T
LI
kunta
Puolueen ehdokas Jaakko Lindfors kirjoitti haluavansa lisää pyöräteitä erityisesti rautatieaseman
ja keskustan välille, kauppatorin
ympäristöön sekä Hämeenkadun
länsipäähän.
?Pikaraitiotie on paitsi ekologisesti kestävä ratkaisu joukkoliikenneongelmiin, myös yksittäisen työssäkävijän elämää helpottava elementti. Sujuva ja nopea
liikkuminen kaupungin laidoilta,
esimerkiksi Varissuolta keskustaan, vaikuttaa olennaisesti myös
kaupunginosien kehitykseen ja
asuntojen hintoihin?, vastasi puolestaan Salla Mistola (vas.).
?Houkuttelevuuden kannalta tärkeitä ovat kahvilat, pienet
putiikit, kivijalkakaupat ja elävä
torikauppa sekä hyvät palvelut
ja mielenkiintoiset tapahtumat.
Tärkeää on myös helppo saavutettavuus, jota voitaisiin selkeästi
parantaa laajentamalla keskustan
pyörätieverkostoa. Myös pikaraitiotie olisi hyvä satsaus, sillä se
?
to suomi kaupunkia kunnallisten
vuokra-asuntojen myynnistä. Tosin esimerkiksi kokoomuksen ehdokkaat olivat osin keskenään eri
mieltä siitä, onko vuokra-asuntoja
tarpeeksi vai ei. Esimerkiksi Saara-Sofia Sutelan (kok.) mukaan
vuokra-asuntoja ei ole tarpeeksi.
?Järkeä tulee käyttää myös kaupungin omistamien asuntojen
myynnissä. Kaupungin omistuksia tulee toki hyödyntää aktiivisesti ja kohteet, jotka eivät ole
strategisesti tai palvelujen tuottamiselle tärkeitä, kannattaa yleensä
myydä. Riittävä vuokra-asuntokanta on kuitenkin taattava?, hän
kirjoitti.
?Selvästikään ei, koska meillä
on huomattava määrä asunnottomiakin. Kaupunki voisi parantaa
kansalaisten ostovoimaa maksamalla perustuloa tai vuokraamalla
itse kohtuuhintaisia asuntoja?, kirjoitti Itsenäisyyspuolueen sitoutumattomana ehdokkaana oleva
Jukka J. Rintala.
Järkeä tulee käyttää myös
kaupungin omistamien asuntojen
myynnissä.
toisi varmuutta, nopeutta ja tehokkuutta joukkoliikenteeseen?,
kirjoitti Mikaela Sundqvist
(vihr.).
Lisää kaupungin
vuokra-asuntoja
Tylkkäri tiedusteli ehdokkailta
myös, onko Turussa tarpeeksi
vuokra-asuntoja ja jos ei, mitä
asialle pitäisi tehdä.
Oikeisto piti tilannetta suhteellisen hyvänä, kun taas vasemmis-
Misha Dellinger (vas.) totesi
vastauksessaan, että ongelma on
Turun asuntokannassa.
?Turussa halutaan myydä kunnalliset vuokra-asunnot, kun niitä tulisi rakentaa lisää ja muualle
kuin lähiöihin. Alle markkinahintaiset kunnalliset vuokra-asunnot
laskevat koko asuntokannan keskivuokraa ja alempi vuokrataso
kunnassa nostaa kotitalouksien
käytössä olevia tuloja ja pistää
talouden pyörät pyörimään?, hän
kirjoitti.
?Turun kaupungin vuokratalokanta on auttamattomasti van-
hentunutta ja kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja on liian vähän.
1970-luvun lähiöt rakennettiin
purettavaksi 2000-luvulla. Turun
tulee investoida kohtuuhintaisien
vuokra-asuntojen rakentamiseen.
Tällä hillittäisiin hintojen nousua
yksityisissä vuokra-asunnoissa?,
totesi vastauksessaan SDP:n eh-
dokas Nelli Baran.
?Olisi järkevää, että kaupunki
omistaisi ja tarjoisi kohtuuhintaan vuokra-asuntoja. Se olisi hyvä investointi, joka jatkuvasti toisi
kaupungille tuottoja. Turun kannattaisi laatia suunnitelma, miten
saada omistukseen ja vuokrattavaksi enemmän asuntoja?, sitou-
tumattomana valitsijayhdistyksen
kautta ehdolla oleva Sofia Nyberg
pohti.
Lue kyselyyn vastanneiden
ehdokkaiden vastaukset
kokonaisuudessaan verkossa
osoitteessa
www.tylkkari.fi/data
11
L
Y
T OKS
Tylkkärin toimitus päätti pohtia ääneen, miten toimittajan mielipiteet
vaikuttavat lehdessä tehtävään työhön.
LO
Kristian Tervo
Sampo Rouhiainen,
toimittaja:
Laura myllymäki,
päätoimittaja:
Kristian Tervo,
valokuvaaja:
En osallistu itse puoluepolitiikkaan, mutta olen toiminut
monissa vaaleissa taustajoukoissa ja olen Vihreän liiton
jäsen. Ideologiani ? kuten muutkin kiinnostuksen kohteeni ? vaikuttaa varmasti siihen mitä epäkohtia nostan
esille tai mitä hyviä asioita fiilistelen.
Toimittajalla on suuri valta asioiden julkisuuteen tuojana. Uskon myös, että jokainen pyrkii valtaansa tavalla tai
toisella käyttämään. Lukijoiden luottamuksen pettäminen
olisi kuitenkin ammattini loppu. Siksi pyrin parhaani mukaan tuomaan esille myös itselleni vastakkaiset näkemykset.
En kuulu mihinkään puolueeseen, ja olen äänestänyt
vaaleissa useampaa kuin yhtä puolueita. On sanomattakin selvää, että jokaisella on arvoja ja elämänkatsomus
? tämän tietää jokainen joskus psykologian tunnilla istunut ? jotka kohdallani ohjaavat tekemisiäni myös toimittajana, kirjoittajana ja juttujen ideoijana. Toimittajalle on
kuitenkin epärelevanttia, mitä mieltä hän kulloisestakin
ilmiöstä on, jos ilmiö itsessään on kertomisen ja julkistamisen arvoinen. Toimittajan kynä teroitetaan faktoilla, ei
mielipiteillä, ja tämä ammattitaito on edellytys kaikessa
journalismissa.
Poliittinen aktivoituminen näkyy arjessani merkittävästi
? olen ollut puolueaktiivi jo pitkään ja teen läheistä yhteistyötä puoleen kanssa niin yksityishenkilönä kuin yrittäjänäkin. Tästä huolimatta oikeistolaisuuttani on vaikea
havaita valokuvissani, sillä pyrin korostamaan ainoastaan
toimeksiantoa ja kuvan varsinaista tarkoitusta. Ammatillisessa mielessä joudun pakostakin pidättäytymään
henkilökohtaisista mielipiteistä, sillä teen töitä monen
hyvinkin erilaista poliittista näkemystä edustavien ihmisten kanssa.
HIUSMUOTOILUA
SUUNNITTELU + LEIKKAUS
+ MONISÄVYVÄRJÄYS
=
Yli 160 olutta, reilut 20 siideriä
hyllymetreittäin sarjakuvia,
paljon pelejä, vähän apinoita.
85?
TARJOUS VOIMASSA VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA
Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17
puh. (02) 250 0246
www.avantgarde.fi
vähintään 5 euron arvoisista kertaostoista
Ma-Pe 9-18, La 10-15.
Kauppiaskatu 4
Ma-To 15-02
Pe-La 15-03
Su 16-02
VA
kunta
I
L
A
2
1
0
2
T
Blackfriar ? Suomen
Kansan Sinivalkoiset
& SITOUTUMATTOMAT:
Etiketistä tulee mieleen musta magia ? oluen väristä taas
karjalanpaisti. Blackfiar on lähellä perussuomalaisia, mutta
makujen kirjo on ohuempi. Se
on se yhden miehen puolue.
Huhut kertovat, että Mäenpää
tarjoilee mahdollisille äänestäjille paikallisessa olutta. Pyytäkää
tätä.
Ayinger Celebrator
? Perussuomalaiset:
Saksalainen
tuplapukki
juhlii jo seuraavaa jytkyä.
Maultaan olut on yllättävän
hienostunut ? melkein salonkikelpoinen.
Mehukas populismi yhdistyy
kirpeisiin puolueen sisäisiin ristiriitoihin.
Tylkkärin Perinteinen
Olutvaal
Lehden arvovaltainen raati arvioi puolueiden lähtö
Olutvaalikoneella sinäkin löydät oman puolueesi.
Bacchus Frambozenbier
? Kokoomus:
Kokoomuksen
naisehdokkaalla on liikaa vadelman
tuoksuista parfyymia. Vaatteitakin saa riisua ehdokasjoukosta
eniten ennen kuin todellinen
luonne tulee esille.
Tyrmäävää tuoksua seuraa
pökkelömäinen tanssi kielen
päällä. Ei tämä olut ole, mutta
ainakin jotain erilaista.
Black Isle Hibernator
Oatmeal Stout
? Vasemmistoliitto:
Fuller?s London
Porter ? SDP:
London Porter on demari puettuna löysään kauluspaitaan,
huonosti istuviin housuihin ja
karvalakkiin. Perusmalli toimii,
mutta potku puuttuu.
Ei näillä aseilla terveyskeskusmaksuja poisteta. Maussa
on vaaliteltan tummapaahtoa ja
suklaakakkua.
Innis & Gunn Rum
Finish ? RKP:
Hienostunutta ale-tyylistä
Tummassa stoutissa haisee
vanhojen vassarilaisten änkyrämäisyys, mutta maku on tasapaksu. Se on kuin takakonttiin
teljetty kommunisti. Ääntä kuuluu, mutta mitään ei tapahdu.
Aavistus nuorekasta raikkautta yhtyy viherhippien luomurumpujen pärinään. Miksi kaikki luomuoluet ovat paskaa?
suomenruotsalaista on pidetty romutettavan kansankodin
rommitynnyreissä 57 päivää.
Tämä vähemmistöolut on makea ja maistuu toffeelta.
Se venyy hallitukseen kuin
hallitukseen. Hampaankolossa
tuntuu ruotsinkielen asemasta
ainainen napiseminen.
n
13
Laitilan Kievari Barley
Wine ? Kristillisdemoraatit:
Kristillisdemokraattien maltainen ehtoollisviini on kusetus-
ta. Tämä kuravesi pirskahtelee
kielen päällä kuin Päivi Räsänen
homoillassa, mutta maistuu suussa tuhkatulta vainajalta.
Kristillisten eräs vaaliteemoista
on kodittomuus, ja se tästä juomasta tulee totisesti mieleen.
Teksti: joel kanerva
Kuvat: alko
likone
ökohdat kunnallisvaalien alla.
Mongozo Premium
Pilsner ? Vihreät:
Ekojeesusten olut on eettinen
valinta, mutta täysin aikaansaamaton. Gluteeniton, luomua ja
vielä Reilua kauppaa. Jee.
Maultaan se on kuin Ville Niinistön halaus ? kylmäksi jättää.
Tämä vischymäinen janojuoma
on tarkoitettu kesähelteille, eikä
siten sovellu lokakuun vaalipäivään.
Sierra Nevada Pale
Ale ? Keskusta:
Vaalilottoa
V
aalikoneiden kilpavarustelu käynnistyy jälleen. Jokaisella varteenotettavalla medialla
näyttäisi olevan omansa. Äänestäjä on kiitollisessa
asemassa, kun tietoa äänestyspäätöksen tueksi on
paljon. Joskus vaalikoneen tulos saattaa yllättää, jopa järkyttääkin: ?Tällainenko minä olenkin? Mitä
vaalikoneen tulos kertoo minusta??
A
ina vaalikoneen tuottama ehdokas ei välttämättä
edusta omia arvoja tai edes omaa puoluekantaa.
Onneksi vaalikoneissa ehdokkaiden antamiin vastauksiin ja perusteluihin pääsee tutustumaan tarkemmin,
jonka jälkeen valistuneen päätöksen tekeminen on
helpompaa. Ehdokkaan omatkin verkkosivut ovat vain
klikkauksen päässä. Lähes jokainen tuntee myös jonkun ehdokkaan Facebookissa. Nykyäänhän kukaan ei
ole juuri mitään, ellei ole sosiaalisessa mediassa.
V
aalikoneiden ongelma tahtoo olla se, että ne tuottavat kärjistettyjä tuloksia. Jos kysymyksiin vastaa
aina ?täysin samaa mieltä? tai ?täysin eri mieltä?, tulokset
tahtovat sijoittua oikeisto-vasemmisto-akselin ääripäihin tai pienpuolueisiin. Sopivan lipevä ammattipoliitikko tai järjestöjyrä ei vastaa kysymyksiin näin kärkevästi
ja osaa myös perustella miksei.
M
ikä sitten on äänestäjän vastuu? Kukaan tuskin
myöntää äänestävänsä vaalikoneen antamaa
ensimmäistä vaihtoehtoa hetkeäkään harkitsematta,
vaikka tuloksia on hauska jakaa ystäville ja kummastella niitä yhdessä. Onneksi Suomessa on vaalisalaisuus,
joten kukin voi tehdä, kuten parhaaksi katsoo. Vaalikone, kuten mikä tahansa media, tulisi sijoittaa oikeaan
kontekstiinsa. Siitä voi olla apua, mutta sitä tulee myös
arvioida kriittisesti.
J
oissakin koneissa voi esimerkiksi painottaa itselleen
tärkeitä asioita kuten vanhustenhoitoa, päivähoitoa,
koulutusta tai julkista liikennettä. Äänestäjän vastuulla
on siis edelleen määritellä, mitkä asiat ovat hänelle oikeasti tärkeitä. Juuri tässä piilee äänestämisen vaikeus.
On mahdotonta äänestää oikein, ellei ole omia mielipiteitä, joihin ehdokasta voisi verrata. Vaalikonekaan ei
anna valmiita vastauksia.
O
nneksi tässä lotossa voi joskus voittaakin, jopa
todennäköisemmin kuin siinä lauantaisessa. Numerojen arvonnan jälkeen oma ehdokas saattaa päätyä
valtuustoon.
Jenni Elo
Jo vihreä etiketti muistuttaa
Ruissalon alpeista ja soljuvista
puroista. Tämä takinkääntäjien
olut vaihtaa EU-tukipaketteja
koskevaa kantaansa tuon tuostakin.
Se on dynaaminen kuin citykeskustalainen, mutta pisteliäs
kuin Paavo Väyrynen. Draamaa
ei ainakaan puutu.
Kirjoittaja tekee mediatutkimukseen gradua
vaalirahoituskohun uutisoinnista
A
A
V
anja karppinen
2
1
0
2
T
LI
kunta
ei vaalituubaa
sosiaaliseen mediaan
Edellisistä kunnallisvaaleista lähtien jokaisten vaalien on
väitetty olevan sosiaalisen median vaalit. Sosiaalista mediaa
tutkineen Niko Hatakan mukaan kyseessä on kuitenkin
journalistien halu nähdä sosiaalinen media rooliaan
suurempana.
Facebookin alkuaikoina ehdokkaiden toiminta siellä oli vielä melko kehittymätöntä, joskin
sitä oli myös muu sosiaalisen
median käyttö. Ehdokkaat kertoivat kuulumisiaan ja pitivät
?julkista päiväkirjaa?.
Kovin hyvää arvosanaa eivät saa nykyehdokkaatkaan, jos
kysytään
tutkimusavustajana
Eduskuntatutkimuksen keskuksessa työskentelevältä Niko Hatakalta.
?Näissäkin vaaleissa näkyy
paljon ehdokkaita, jotka ovat
vaaleja varten perustaneet oman
kampanjaprofiilin, jossa pyritään
kahden kuukauden rutistuksella
vakuuttamaan ihmiset. Ne hyötyvät eniten, jotka ovat rakentaneet omaa näkyvyyttään ja verkostoaan pitkäjänteisesti.?
Hatakan mukaan täsmäisku
blogosfääriin voi tuottaa tulosta,
jos ihmiset jakavat bloggausta
aktiivisesti eteenpäin. Hyväkin
bloggaus jää vaille huomiota, jos
se vain odottaa satunnaista kävijää ehdokkaan sivuilla.
Ei vain
mainoskanava
Sosiaalinen media on pitkään
nähty äänestäjien keräämisen
välineenä ja markkinointikanavana kampanjaviestinnässä ja
mainonnassa.
Viime
presidentinvaaleissa
äänestäjät toimivat sosiaalisessa mediassa aktiivisesti, mutta
viestintäkeinot olivat silti samoja vanhoja. Viestien lähettäjänä vain olivat ehdokkaiden
ja puolueiden sijaan yksittäiset
kansalaiset. Toiminta oli silti
perinteistä sosiaalisessa mediassa mainostamista.
Hatakan mukaan sosiaalista
mediaa ei vieläkään osata nähdä tilana, jossa muokataan esimerkiksi vaalien alla käytävän
julkisen keskustelun agendaa.
Sosiaalisessa mediassa käyttäjät luovat uuden viitekehyksen
ajankohtaisille ilmiöille, joita
perinteinen journalistinen media esille nostaa. Sosiaalisessa
mediassa voidaan määritellä uudelleen se, mistä uutisessa tai ilmiössä on pohjimmiltaan kyse.
?Tästä on hyvä esimerkki PerLooks. Sivustolla ei ollut mitään
viestiä siitä, mikä sen tarkoitus
on. Se sai oman poliittisen merkityksensä sen kautta, miten eri
ryhmät alkoivat sitä käsitellä?,
Hatakka huomauttaa.
Perussuomalaiset näkivät sivuston vihreiden masinoimana
pilana, jossa nauretaan kilteille
ja ahkerille ehdokkaille. Vihreät
taas kehystivät asian niin, että
perussuomalaisille ei saa nauraa, vaan heitäkin pitää kunnioittaa.
Kuplat puhuvat
toistensa ohi
Netissä syntyvät alajulkisuudet
ja poliittiset kuplat tulkitsevat
ajankohtaisia ilmiöitä eri tavoilla ja tarjoavat viitekehyksiä siihen, miten ihmisten tulisi nähdä
kokonaisuus.
?Aikaisemmin journalistisella
medialla on ollut valta määrittää keskustelun agenda ja näkökulma. Sosiaalisessa mediassa
määrittelyvaltaa otetaan pois
journalisteilta ja näkökulmat
tehdään uudestaan omista poliittisista lähtökohdista.?
Tietyllä tavalla asioita kehystävät ihmiset puhuvat asioista
omalla kielellään, ja kun eri
kuplat kohtaavat yhteisellä foorumilla, on todella vaikea saada aikaan järkevää keskustelua,
jossa pyrittäisiin punnitsemaan
toisen argumentteja. Osapuolet
usein puhuvat toistensa ohi.
Ei yksisuuntaiselle
markkinoinnille
Tutkimusten mukaan Facebookkäyttäjiä ärsyttää kavereiden
liiallinen itsensä markkinointi.
Hatakan mukaan suomalaisessa
kulttuurissa vierastetaan myös
oman poliittisen näkemyksen
julkituomista. Hän kertoo presidentinvaaleissa seuranneensa,
miten monet alkoivat jo päivitellä loputonta vaalihypeä ja
blokata liikaa mainostavia ystäviä.
?Vielä kampanjointi ei ole
täysillä lähtenyt käyntiin. Mutta
on selvää, että megafonituuttaus, jossa toistetaan yksisuuntais-
ta kampanjamainosta, ei ihmisiä
varmasti jaksa kiinnostaa?, arvioi Hatakka tulevaa kuntavaalikampanjointia.
Hatakka sanoo, että jossain
määrin ihmisillä on halua saada
tietoa ehdokkaista, mutta se on
enemmän omalähtöistä touhua.
Ehdokkaille hän vinkkaa pysyttelemistä asiapuolella.
15
Matti Wiberg: ?Turku
on turkulaisten, ei
rakennusliikkeiden?
Tylkkäri keräsi turkulaista päätöksentekokulttuuria koskevia
väittämiä ja myyttejä ja pyysi valtio-opin professori Matti
Wibergiä antamaan niistä analyyttiset kommentit.
1. ?Turkulaisesta maankäytöstä päättävät rakennusliikkeet.?
Vainoharhainen
aivopieru.
Tavat ovat puhdistautuneet entisistä. Maankäytön suunnittelu
ei ole meillä pitkäjänteistä ja kestävää. S-ketju tosin jyllää liikaa.
Paljon on tällä saralla tehtävää.
Liian vähän käytetään poliittista
energiaa maankäytön suunnitteluun. Asiantuntevuudesta on
jatkuva, huutava pula.
2. ?Turkulaiset päättäjät ovat
korruptoituneita.?
Perätön väittämä. Suomalaiset
päättäjät ylipäänsä eivät joukkomitassa ole korruptoituneita. Rikokset ilmenevät yleensä
hyvin nopeasti. Rikolliset myös
tuomitaan. Jos jollakin on korruptiosta asiallista näyttöä, niin
se pitää heti toimittaa poliisiin.
Jos näyttöä ei ole, mussutuksenkin pitäisi vähetä. Korruptiosta
syyttäminen on vakava asia.
Kunnallisiin luottamustehtäviin valitut henkilöt ovat yleensä
luottamuksen arvoisia ja ansaitsevat kansalaisten kunnioituksen. Poliitikkojen haukkumiseen
ei paljoa tarvita. Paljon vaikeampaa on tulla valituksi. Epäilyn
varjon heittämiseen ei tarvita
lainkaan faktoja, pelkkä kielteinen asenne riittää. Poliitikkojen
mollaaminen syö poliittisen järjestelmän hyödyllisen toiminnan
edellytyksiä. Mitään rakentavaa
ei saada aikaiseksi, jos kaikkia
koko ajan vain epäillään, näytöttä.
?Unohdetaan se omista kampanjoista kirjoittaminen ja
pyritään osallistumaan
? helpoimmillaan uutisia jakamalla
ja kommentoimalla ? julkiseen
keskusteluun. Omien kampanjatoimien mainostaminen sosiaalisessa mediassa tuskin tuo
kenellekään lisäarvoa.?
SAMPO ROUHIAINEN
3. ?Turussa sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat poikkeuksellisen lähellä toinen toisiaan.?
Eivät ole, jos vertaa esimerkiksi Tampereeseen, missä mahtipuolueet ovat luottaneet toisiinsa jo vuosikymmeniä - mahtavin tuloksin.
Tampere on aseveliakselin
määrätietoisen politiikan tuloksena menestystarina. Turku ei
ole. Turku on taantumustarina.
Turusta puuttuu reipas tekemisen meininki.
4. ?Turkulaiset päättäjät eivät
ota huomioon kaupunkilaisten
mielipiteitä.?
Pötyä. Turkulaiset päättäjät,
kuten suomalaiset poliitikot
ylipäänsä, kuuntelevat hyvin
herkillä korvilla kansalaismielipidettä. Liikaakin kiinnitetään
huomiota yleisenä mielipiteenä
esiintyvään mikro-opposition
oikutteluun. Pikkuruiset kaikenvastustajat saavat aivan liikaa hidastettua kaupungin kehittämistä enemmistön etujen
vastaisesti. Päättäjät ovat liikaa
valittajien panttivankeja. Turussa tosin tehdään aivan liikaa
laittomia päätöksiä, jotka joudutaan aiheellisten valitusten takia
purkamaan.
5. ?Turussa on vahva hyvä veli
-verkosto.?
Päinvastoin, Turussa on aivan
liian pitkät henkiset etäisyydet
johtavien poliitikkojen välillä.
Turussa riidellään niin paljon
juuri siksi, että hyvä veli -verkostoja ei ole. Toimivassa politiikassa tarvitaan vahvaa luottamusta
johtavien eliittien kesken. Turussa tätä ei ole, vaan vallalla on pikkusieluinen kyräilymentaliteetti.
Siksi kaupunki ei kehity.
6. ?Turkulainen päätöksentekokulttuuri ei ole riittävän läpinäkyvää.?
Totta. Tämä voi kuitenkin
johtua yllättävistäkin syistä.
Poliittiseen kaaokseen ei ole läpinäkyvyyttä. Vahvojen enemmistöjen puute tuottaa nykivää
politikkaa. Sitä on mahdoton
ennustaa. Tästä syntyy läpinäkymättömyyden vaikutelma, vaikka kyse on enemmän siitä, että
kun ei ole visioita eikä riittävän
vahvoja poliittisia enemmistöjä
toteuttamaan niitä, toteutettu
politiikka vaikuttaa salamyhkäiseltä. Oikeasti se on vain ennakoimatonta.
Ei poliittista linjaa salata, se
puuttuu. Siksi sitä ei voi nähdä.
7. ?Turkulainen byrokratia on
tehotonta.?
Tehokasta byrokratiaa on vain
keskitysleireissä.
Turkulaista byrokratiaa leimaa pikkunäpertely. Yhteinen,
jäntevä tahtotila puuttuu. Kukin
hallintokunta puuhastelee vain
omassa siilossaan.
Kommunikaatio kaupungin
sisällä on surkeaa. Kuntalainen
unohtuu hallinnonalojen reviiritaistoissa. Liian moni byrokraatti
pelaa omaan pussiin eikä palvele
kuntalaisia.
8. ?Turku panostaa johtajien
ylimääräisiin etuihin.?
Hölynpölyä. Joitakin kömpelöitä virkakuvioita on ollut,
mutta johtajien ylimääräiset
edut eivät ole mikään turkulaisen kehittämistoiminnan painopiste. Liian vähän kuitenkin
pohditaan, mikä on kuntalaisten
etujen mukaista.
Kuntalaisten edut ovat keskenään ristiriitaisia, joten sellaisten politiikkakokonaisuuksien
rakentelu, joissa mitään väestöryhmää ei järjestelmällisesti
suosita tai syrjitä, on kiehtovan
vaikeaa.
9. ?Turkulaisessa päätöksentekokulttuurissa tehdään niin
kuin on aina ennenkin tehty.?
Ei tehdä. Liikaa juostaan
muotihömpötysten perässä. Jatkuva innovointitemppuilu on
tyhmää. Turussa tehdään liian
paljon huolimattomuusvirheitä
ja epäasiallisia koplauksia.
Kuntakenttä ei kaipaa radikaalia kulttuuriuudistusta, vaan
ihmisten arkea helpottavia ratkaisuja.
10. ?Turkulaiset päättäjät ajavat turhia hankkeita.?
Osaksi totta. Liikaa puuhastellaan pikkuaskareissa.
Oleellisesti suurempi ongelma
on kuitenkin se, että turkulaiset
päättäjät eivät aja tarpeellisia
hankkeita.
Matti Wiberg
Kirjoittaja on
valtio-opin professori
Turun yliopistossa
O VID
TS
t
yl
TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI, KUVA: KRISTIAN TERVO
Vankilaan pääsy on tehty siviilille vaikeaksi.
Turvatarkastus ei anna armoa,
edes harmittomille ylioppilaslehden toimittajille.
Metallinpaljastin piippaa kohdallani monta kertaa. Sisään ei
pääse, ennen kuin on onnistunut
kävelemään portin läpi ilman
hälytystä.
Syyksi paljastuvat alusvaatteisiin verhoutuvat kaarituet.
Kamera, kynä ja lehtiö pakataan läpinäkyvään vankilan
laukkuun.
Omat kassimme ja pussimme
jätämme kuvaajan kanssa pukuhuoneisiin.
Jäämme odottamaan odotushuoneeseen Hannu Lauermaa,
jonka vieraita olemme tänään.
Lauerma on toiminut Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana
ylilääkärinä vuodesta 1996 lähtien. Lisäksi hänet tunnetaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja
Turun yliopiston psykiatrian
dosenttina. Sivutoimisesti hän
on tehnyt töitä yksityislääkärinä
80-luvun lopulta alkaen.
Lauerman cv on vaikuttava:
satojen tieteellisten artikkeleiden ja esiintymisten lisäksi hän
on kirjoittanut tieteellisiä ja ammatillisia kirjoituksia eri medioihin.
Lauerma saapuu odotushuoneeseen. Kädenpuristus toivottaa meidän tervetulleiksi. Niin
tervetulleiksi, kuin vankilaan on
sopiva.
Paljon vartija
Psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikkö vastaa koko maan
vankien akuutista, tahdosta riippumattomasta hoidosta.
Se tarkoittaa sitä, että kun
vastikään vangitusta, aiemmin
päivittäin ryypänneestä vangista
tulee juoppohullu ja hän menee
delirium-tilaan, hänet hoidetaan
Turussa.
Vangeista kuudesosa on psykopaatteja ja osalla on syviä depressioita.
Edustettuna on koko psykiatristen sairauksien kirjo, myös
skitsofrenia ja kaksisuuntainen
mielialahäiriö.
?Meillä on noin 40 potilaspaikkaa täällä ja 15 Vantaalla?,
Lauerma kertoo.
Vankisairaalassa
tehdään
myös mielentilatutkimuksia ja
vaarallisuusarviointeja
pitkiä
tuomioita suorittaville vangeille.
Viime syksystä alkaen Turussa on tehty myös vapautumista
hankkivien elinkautisvankien
väkivaltariskiarviointeja.
Vankipotilaita otetaan arvioitaviksi myös niin sanottuihin
ei-akuuttisiin diagnostisiin tutkimuksiin.
Lauerman mukaan diagnoosin tekeminen vangille ei periaatteessa eroa mitenkään siviilille tehtävästä diagnoosista.
?Vangeissa hieman enemmän
niitä, jotka peittelevät oireitaan,
koska he pelkäävät päätyvänsä
pidempään psykiatriseen sairaalahoitoon. On myös niitä,
jotka harvinaisissa tapauksissa
teeskentelevät oireitaan. Suuri
osa vangeista on peruuttamattomasti epäsosiaalisia, jotka pyrkivät jujuttamaan ihmisiä. Tähän
täytyy olla mentaalisesti valmistautunut, kun tekee diagnoosia.?
Hyvin suurella osalla vangeista on somaattisia sairauksia,
aivovammoja ja kirjava päihdehistoria. Yli puolella vangeista
on C-hepatiitti, mikä indikoi
suonensisäisten huumeiden käytöstä.
Paljon vartija Lauermalle työ
on ensisijaisesti kiehtovaa.
?Diagnostiikka on vaativaa
mutta hirvittävän mielenkiintoista.?
Praktisesti
pahuuteen
Laurman tapa lähestyä pahuutta
on verrattain praktinen.
Hän on lääkäri, ei filosofi.
?Pahuus on tuhoavaa käytöstä ? tuhoavaa, hävittävää ja väkivaltaista käytöstä, jolla ei ole
mitään legitimiteettiä. Tai sitten
se on toisten ihmisten oikeuksien loukkaamista joillain muilla
tavoilla.?
Hän ei usko, että suuremmalla
filosofoinnilla on paljoakaan tavoitettavaa, ainakaan hänen näkökulmastaan.
Erään pahuuden muodon hän
on kuitenkin valmis nimeämään.
?Kyllä
välinpitämättömyys
on pahuutta, pahimmillaan ja
kärjistyneimmillään. Monesti
ihmiset, jotka antavat pahuuden
tapahtua, ovat syyllisiä.?
Myös niin sanottu kollektiivisen syyllisyys, josta hän nimeää
esimerkiksi holokaustin, juontaa
Lauerman mukaan juurensa asioiden mahdollistamiseen ja passiivisuuteen.
?Hyvin yleinen tarina on, että vankien kasvuolosuhteet ovat
hyvin kehnot. Tyypillistä on, että
vanki on joutunut väkivallan tai
vähintään pitkäaikaisen emotionaalisen laiminlyönnin uhriksi. ?
Ristiriitaisuus, tunnekylmyys,
julmuus ja pilkka kasvatuksessa vaikuttavat Lauerman mukaan keskeisesti psykopaattisten
ominaisuuksien kehittymiseen.
Tuhojaan voi tehdä myös ristiriitaisuus.
Se, että lapsi piestään, kun tällä
on tulitikkuja kädessään, ja seuraavana päivänä siksi, että niitä
ei ole, kun faija haluaa röökiä.
Vaikka pahuutta on vaikea
saattaa mitattavaan muotoon,
näkee Lauerma muutamia mittareita, joilla yhteiskunnan onnistumista pahuuden ennaltaehkäisemisessä voi arvioida.
Eräs on lapsiin kohdistuneiden henkirikosten määrä, joka
oli 1950-luvulla lasten määrään
suhteutettuna 18-kertaa yleisempää kuin 2000-luvulla. Vielä 90-luvullakin lapsia tapettiin
kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Tilastojen valossa emme siis
elä perhesurmien piikkiä.
Historialliseen tarkasteluun
Lauerma nostaa myös kehittyneen lastensuojelun, joka nykyisellään pelastaa kohtalaisen
osan lapsia erilaisista perhehel-
veteistä.
?Koko kansa käy peruskoulun
mittaisen koulutuksen, mikä on
näkynyt esimerkiksi puolustusvoimien palikkatestissä.?
70-luvulla kuoli alle 14-vuotiaita lapsia tapaturmissa noin
10-kertaa enemmän kuin nyt,
mikä on osoitus siitä, että lasten
turvallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
?Yhä harvemmat lapset saavat
aivovaurion, joka tilastollisesti
kolminkertaistaa poikalapsen
vankilaan joutumisen todennäköisyyden.?
Siitä, kuinka paljon yhteiskunnan tulisi holhota yksilöä, Lauerma ei tohdi lausua paljon. Hän
tiivistää ajatuksensa lasten suotuisan kasvatuksen tukemiseen.
?Jos vanhemmat eivät osaa,
kykene tai viitsi lasta hoitaa, yhteiskunnan tukitoimet ovat tärkeitä. Ne luovat turvallisuutta.?
Vähäistä kidutusta
Vankila on Lauerman mukaan
?humaani kiduttamisen muoto?.
Vaikka rangaistuksen istuminen
on kiduttamista, on vangilla mahdollisuus hyötyä tuomiostaan.
?Tämä on kaikista ihmisen
luomista sanktiointijärjestelmistä
kunniallisin ja paras. Näen tässä
kärsimyksen aiheuttamisessa humanistisen sivujuonteen.?
Lauerma ei kannata kuolemantuomiota.
?Se on peruuttamaton ja raaistava tuomio. Niissä maissa, joissa
se on käytössä, sen soveltaminen
ei näytä tapahtuvan demokraattisesti vaan se kohdistuu tietyntyyppisiin köyhiin, joilla on vähemmän mahdollisuuksia käyttää
huippuasianajajia.?
?Eikä taida muuten monikaan
Suomen poliisi kannattaa kuolemanrangaistusta. Sellainen rikollinen, jota ollaan ottamassa kiinni
ja joka tietää, että häntä ollaan
tappamassa, on todella vaarallinen. Sellainen, jolle jätetään
mahdollisuudet muuttaa kurssia
valvotuissa oloissa, on paljon helpommin lähestyttävissä.?
EO
Pahuus on osa ihmisyyttä, sanoo Psykiatrisen
vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma.
KA
Rangaistuksia humanistisella
sivujuonteella
k k a ri.f
i
Väärinkäytöksiä
Lauerma ei lähde kritisoimaan
arkikieltä, jossa kuulee usein
käytettävän ilmausta hullu.
Kielteisenä hän näkee sen sijaan, että näennäisen eksakteja
lääketieteellisiä termejä käytetään haukkumasanoina.
Eräs esimerkki harhaanjohtavasta käytöstä löytyy psykopaatista. Sillä tarkoitetaan tunnekylmää, asosiaalista, manipuloivaa ihmistä.
?Termi sai aikanaan haukkumasanan luonteen, ja sen
käytöstä jouduttiin luopumaan
vuosikymmeniksi. Nyt se on
tehnyt tuloaan takaisin, sillä
tarvitsemme yksinkertaisesti
nimityksen tällaiselle persoonallisuuden kehityshäiriölle.?
Psykopatia ja esimerkiksi narsismi ovat esimerkkejä arkikielessä kuluville sairauksille.
Samoin kävi aikanaan myös
hysterialle.
?Hysteria oli merkittävä kuvaus sairaudelle, mutta sitä alettiin käyttää väärin. Jos säätyläisnainen vähän korotti ääntään,
häntä sanottiin hysteeriseksi.?
Lauerma muistuttaa, että aggressiota, joka yleensä rajataan
pahuuden ilmenemismuodoksi, on joka puolella.
Sitä on kasvien erittämissä
toksiineissa sekä valkosolun ja
mikrobin kohtaamisessa.
?Kun otamme purkista sardiinin tai viipaleen makkaraa,
nautimme veritöiden hedelmistä. Ihminen ei ole tullut toimeen
evoluution aikana tappamatta
ravintoa.?
Lauerma sanoo, että meillä
on täydelliset valmiudet tappamiseen. Myös myytit ja kertomukset ovat järjestelmällisesti
aggressiivisia: jumalat ovat julmia ja vaativat poikalapsia uhreiksi.
Pahuus on syvällä kulttuurissamme, ja aggression kieltäminen on äärettömän naiivia.
?Pahuutta on mahdoton
karsia ihmisestä menettämättä
ihmisyyttä. Sen kanssa on vain
opittava taiten elämään.?
17
426
Inka
Ahonen
Janina
Andersson
Ikä 23
opiskelija
Ikä 41
yhteiskuntavastuuasiantuntija,
pol. mag.
lukio- ja ammattiopetuslautakunnan vpj
447
Kari
Kanala
Ikä 45
kasvatuksen teologi,
pastori
428
427
Mirjami
Asikainen
Ikä 20
kulttuurituottajaopiskelija, fil. yo nuorisolautakunnan varajäsen
448
Mette
Karlsson
Ikä 34
kulttuurituottaja
kaupunginvaltuutettu,
varhaiskasvatus- ja
perusopetuslautakunnan
jäsen
Ikä 29
psykologi
varavaltuutettu,
nuorisolautakunnan jäsen
Jonas
Heikkilä
Sonja
Gustafsson
Ikä 37
studiesekreterare,
fil. yo
vesiliikelaitoksen
johtokunnan vpj
Ikä 27
opiskelija
450
Mari
Kekkonen
437
434
Kaisa
Kutilainen
Riitta
Koskimies
Ikä 51
FM, talouselämän
viestinnän lehtori
varavaltuutettu,
joukkoliikennelautakunnan pj
Emmi
Hynönen
Ikä 36
kirjallisen viestinnän
yliopisto-opettaja
rakennuslautakunnan
jäsen
457
455
Ikä 31
projektikoordinaattori,
FM
443
441
Heikki
Hölttä
Ikä 33
FM, insinööri
joukkoliikennelautakunnan varajäsen
Ikä 23
oikeusnotaari,
studerande
varavaltuutettu,
ordför. för Åbonejdens
svenska gröna
460
462
459
Jussi
Laaksonen
Ikä 32
terminaalipäällikkö
445
Saara
Ilvessalo
Mikko
Laaksonen
Ikä 37
FM, suunnittelija,
tietokirjailija
kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen jäsen
Rauno
Lahtinen
Ikä 44
FT, dosentti
rakennuslautakunnan jäsen
Vihreä Turku
on avoimempi.
Ikä 28
opiskelija
varavaltuutettu,
ViNOn puheenjohtaja
468
Hanna
Lehikoinen
Rauli
Mickelsson
Ikä 57
VTT, dosentti
varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan jäsen
Ikä 32
ympäristösuunnittelija,
projektityöntekijä
liikuntalautakunnan jäsen
Ikä 27
yhteisöpedagogi (AMK),
toimintaterapeuttiopiskelija
489
Tapio
van Ooik
Ikä 39
erikoistutkija, FT
Turun seudun
vihreiden pj
511
Marja
Tommola
Emmi
Lehtinen
Ikä 37
sairaanhoitaja,
sjukskötare
481
469
Ikä 28
opiskelija
varavaltuutettu,
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen
sit.
Maarit
Leskelä-Kärki
Ikä 39
FT, tutkijatohtori
491
Tommi
Penttinen
Ikä 29
opiskelija, yrittäjä
sit.
Elina
Rantanen
Ikä 33
VTM, tutkija
kaupunginvaltuutettu, kulttuurilautakunnan pj
Haron
Walliander
Ikä 30
opiskelija
Ikä 29
hum. kand., kaup. yo.
kulttuurilautakunnan
varajäsen
Joni
Lähteenmäki
Tuomo
Liljenbäck
495
496
Juha
Rinta-Jouppi
Niina
Ratilainen
Ikä 26
edunvalvontasihteeri,
ympäristösuunnittelija
(AMK)
Turun ViNOn pj
Ikä 33
hallintojohtaja, HTM
520
Jasmine
Westerlund
477
Liisa
Lähteenmäki
Ikä 30
filosofian maisteri,
kirjallisuudentutkija
Ikä 27
opiskelija,
koulutuspoliittinen sihteeri
Turun ViNOn pj
Ikä 28
kansanedustajan
avustaja varavaltuutettu, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen
501
Heidi
Sanevuori
Ikä 26
restonomi (AMK)
521
Jukka
Vornanen
480
Ville-Veikko
Mastomäki
Ikä 38
Ikä 43
sosiaalialan ohjaaja, valtio- VTM, tutkija
tieteiden yo.
V-S:n erityishuoltopiirin
valtuuston jäsen
Ikä 31
opintoneuvoja
519
Konsta
Weber
476
473
494
517
514
Saara
Uotila
471
507
Mikaela
Sundqvist
Ikä 30
ympäristöbiologi,
miljöbiolog
kaupunginvaltuutettu,
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen
524
Olli
Välke
Ikä 39
toiminnanjohtaja
kulttuurilautakunnan
jäsen
Lue lisää ja tutustu vihreisiin ehdokkaisiin numeroilla 426-525: www.turunvihreat.?
Turun ViNO on maksanut mainoksen.
463
Aleksi
Laine
Sosiaalisesti oikeudenmukainen
ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
Julkiset lähipalvelut Lähidemokra
tia Asumisen hinta alas Terve
työelämä.
272
220
maksaja: JHL ry 025
teeajaske.blogspot.com
KUNNALLISVAALIT
ennakkoäänestys 17.?23.10. vaalipäivä 28.10.
264
SKP
i
Radikaal
ttinen
a
a
r
k
o
m
ja de
to
vaihtoeh
on!
valtuusto
Tieteentekijät päätöksentekijöiksi
LL,
tohtorikoulutettava
Emmi Rotgers
emmirotgers.fi
FM,
biokemisti
Vilja Siitonen
viljasiitonen.fi
TtM, jatko-opiskelija,
hoitotyön opettaja
Mari Lahti
marilahti.fi
Nuorennetaan yhdessä Keskustan valtuustoryhmää!
Turusta ilmasto- ja ympäristöpoliittinen edelläkävijä
581
532
Päivi
Hallanheimo
opiskelija
543
Riku-Petteri
Wallin
Jerry
Laaksonen
opiskelija
opiskelija,
ravintolatyöntekijä
Riittävästi resursseja kulttuurille
Kouluista ei tule säästää
Palvelut omana työnä
ja kaikkien saataville
586
Tuomas
Ylitalo
opiskelija, VTK
393
387
Teea Jäske
Ymer Ajvazi
puuseppä, muotoilija
yrittäjä
394
Camilla Kantola
valtiotieteen kandidaatti
402
Linda Ojanen
työtön, varapj. KomNl
Äänestä vastalause
leikkauspolitiikalle!
404
Antti Sandberg
rakennusmies, muusikko
407 (sit)
Mikko Kauppila
myyjä
408 (sit)
Kaisa Koivuaho
ajoneuvoasentaja,
varaosamyyjä
410 (sit)
Mia Savo
hevostenhoitaja
576
Riikka
Susi (sit.)
579
FM, agrologiopiskelija
Heidi
Tetri
tradenomi
Maksaja: Turun keskustanuoret
Vasemmisto
n nuoret
ehdokkaat v
aativat
vetoa ja voim
aa
joukkoliiken
teeseen
Tule tapaa
maan
nuoria ehd
okkaita!
* Pe 26. Pro
ffa 19, Ale-p
ub 20
Cosmic Com
ic Cafe 22, .30,
Dynamo 24
* La 27. Brist
ol 19
Kuka 22, Dy, Bremer 20.30,
namo 24
vs-vanu.fi
vasemmistonuoret.fi
KULTTIKAMAA
Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin
erikoistuneet toimittajat.
Päiväpaheita Donin
kanssa
Löytöretki egopornon
katvealueille
U
nohtakaa Rocky ja Rambo. Viisi kautta Mad Meniä
ovat osoittaneet, että Don Draper on mahdollisesti
maailman kovin jätkä ja draamahahmo sieltä parhaasta
päästä: briljantti, ärsyttävä, kompleksinen ja välillä ihan
tumpelokin. Don on sikälikin mainio tuotos, että oikeassa elämässä egomaaniset mainospamput aiheuttavat minussa lähinnä myötähäpeää. Se mikä ei toimi maailmassa, toimii jälleen kerran kuvaruudulla.
J
atkuvan naistenkaatamisen ja viskinkittauksen sijaan
minuun on tehnyt vaikutuksen Draperin kärkevä karisma ja reipas ote vastoinkäymisiin. Sekä tietenkin se
viehättävä yksityiskohta, että kiireinen mies rentoutuu
elokuvateattereissa kesken työpäivän. Donilla on leffavisiittien kautta jatkuva yhteys tuonpuoleiseen, verhojen
takaiseen maailmaan, josta hän sihtaa ihannekuvien ja
karskin todellisuuden yhteentörmäyksiä. Temppu on
vanhaa kamaa: se, että näkee katsottavan katsojana, parantaa hahmoon samaistumista entisestään. Siellä sekin
möllöttää ja tuijottaa.
P
äivänäytöksissä käyminen on Mad Menissä sangen
charmanttia: punainen penkkirivistö on mystisten
ideanikkarien savunkatkuinen pyhättö. Toisin on tietenkin nyky-Suomessa. Kännykkäfirmojen jinglet raikaavat, eikä jaffaa vahvempaa tarjoilla. Elokuvateattereissa
ei nykyisin ole useinkaan tungosta, mutta ankein tilanne
primetimen ulkopuolella. Turussa asuva voi todeta polarisaation kätevästi: viikonloppu-iltaisin ylösnousu Kauppiaskatua pitkin on Kinopalatsin kohdalta melko mahdotonta, mutta arkisina iltapäivinä jalkakäytävää pitkin
voisi ajaa vaikka tankilla.
M
ielestäni päivänäytöskulttuurin alakuloinen tilanne on sääli. Kyse on ennen kaikkea supistuvasta valikoimasta ja valkokangaskulttuurista: kaikkea
ei ehditä isoimmassakaan multiplexissä näyttää iltaisin,
ja elokuvakerhot ehtivät paikata vain osan puutteista.
Tunnustaudun muodon konservatiiviksi, jonka mielestä kankaalla ja tabletilla on paljonkin eroa ? esimerkiksi
siksi, että teatterissa elokuvaa ei voi jatkuvasti keskeyttää.
Toisaalta kyse on siitäkin, että aiemmin päivällä nähtävän leffan ei tarvitse olla kevyttä jälkiruokaa pitkän päivän väsyttämälle mielelle. Virkeämpiä hoksottimia passaa haastaa enemmän.
J
oku voisi tietenkin sutkauttaa, ettei tv-fiktio vastaa
todellisuutta eikä elokuviin livahtaminen kesken työpäivän ole useimmille realistinen vaihtoehto. Totta, mutta opiskelijat, pätkätyöläiset ja koko prekariaatti voivat
nyt kävellä ylpeinä iltapäivän näytöksiin jos vain lippurahat löytävät. Taskumattia en suosittele, mutta sen paremman puvun voi aina vetäistä päälle. Elokuvissa käyminen kun
on seksikästä, niistä
hölmöistä mainoksista
huolimatta.
Lauri Hannus
Kirjoittaja on Tylkkärin elokuvatoimittaja,
jonka paheita ovat
olut, sanaleikit ja
laiskottelu.
?Paikallissijat muuttuvat sijoilleen jääneeksi irtaimistoksi,
purkutoimenpiteiden ja elämänmittaisten urakoiden jälkeisiksi,
joista arktisen ilmaston hyväilyssä tulee hitaasti arkeologiaa.?
KIRJA. Esseistiikka on hyvää
vauhtia vakiinnuttamassa paikkaansa kirjallisuuden 2010-luvun pornona. Itsekorostuksen
turpeassa valossa paistattelevat
kirjoittajat revittelevät henkilökohtaisilla hyveillään, paheillaan
ja seksikkäillä soittolistoillaan.
Henkilökohtainen on poliittista, väitetään. Kun tekstiurku on
väännetty apposen auki, niin ihmekös se, jos egopornon lomaan
loksahtaa tuolloin tällöin rahtunen asiaa.
Jantso Jokelinin (s. 1986)
esikoisteos Matkaopas ei-minnekään poikkeaa ilahduttavasti
sivuun esseemetsän valmiiksi
tallatuilta poluilta. Muotopoliittisesti kirjoituskokoelman tekstit noudattavat nykyesseistiikan
kaavoja, mutta totunnaisten
raamien sisällä puhuu persoonallisen raikas, omat lajityypilliset ennakkoehtonsa tuon tuosta
kyseenalaistava ääni.
Teoksen esseissä infrastruktuurin katvealueista innostuva
arjen löytöretkeilijä saarnaa pienen ja häviävän puolesta. Hylätyt
rakennukset, radanvarsien rehevä todellisuus ja asemakaavan
ulkopuolelle unohdettu maailma
paljastuvat tekstuaalisiksi aarreaitoiksi transmodernille rappioromantikolle.
Tyhjänpulskean flanöörauksen tai moraalista ylemmyydentuntoaan pönkittävän travellerijargonin sijaan Jokelinin tekstien
matkantekoa motivoikin merkityksen minimalismi.
Vaikka havaintojen ja niiden
pohjalta väännettyjen argumenttien keskiössä on itserakkautensa auliisti tunnustava minä, ei
henkilökohtainen kirjoitusote
alennu yhtä poikkeusta lukuunottamatta (tympeän tarkoitushakuinen ?Mystiikan loppu?) ylimielisen rehentelyn tasolle.
Myönnettäköön, että suhtauduin alkuun koko lailla skeptisesti ?urbaanin löytöretkeilyn?
hipsterikkäistä hippimaisemista
käynnistyvään elintasokritiikkiin. Esseissä talsituilla harhapoluilla ja pikkunokkelan provokaation sijaan piristävän lempeästi agitoidulla mielenrauhalla
on kuitenkin elähdyttävä vaikutus. Kävelyvauhtia etenevä teksti
osoittautuu kaikessa erakkoudessaankin lukijan kohtaamisen
mediaksi.
Jokelinin poleeminen tyyli on
verevimmillään, kun aiheisto
saa kunnolla tilaa muotoutua ja
hengittää. Kokoelman alkupuolelle sijoitetut pitkähköt esseet
Yksinäisyyden temppelit, Kahdeksas maanosa ja Radan takana
edustavat kirjoitusvalikoiman
parhaimmistoa.
Lyhyemmät, suppeimmillaan
hädin tuskin viiden sivun harvakseltaan ladotun mitan tavoittavat tekstit taas jäävät isoveljiensä varjossa väkisinkin tynkävartisiksi täytepaloiksi. Metsäporno
ja Kateuden ja keuhkotaudin kehto paljastuvat myös sanomisensa
painon tasolla köykäisiksi, vain
vaivoin paikkansa teoskokonaisuudessa perusteleviksi anekdooteiksi.
MIIKKA LAIHINEN
Jantso Jokelin: Matkaopas eiminnekään. Sammakko 2012.
206 s.
Pinnalta pehmeää,
sisältä rapeaa
Leonard Cohenin biisistä nimensä napannut draamakomedia
Take This Waltz kätkee söpöihin sisustuksiinsa karheita
ainesosia.
ELOKUVA. Matkailu avartaa,
joskus liikaakin. Ihanan siipan
kanssa naimisissa oleva Margot
(Michelle Williams) tapaa juttukeikalla taiteilijamiehen, joka
tuntuu heti alusta asti ymmärtävän häntä muita syvemmin.
Karismaattisen Danielin (Luke
Kirby) kanssa vietetty aika sulostuttaa elämän, mutta syyllisyys
kihertää, eikä kokkauskirjojen
parissa puuhaileva aviomies Lou
(Seth Rogen) tunnu tajuavan
tästä sopasta yhtään mitään. Lopulta on kuitenkin valintojen aika
Margotin vastahankaisuudesta
huolimatta.
Take This Waltz on pinnaltaan
oppikirjaesimerkki nykyajan indiedraamasta:
Feist soi, on lautalattiaa, riksoja
ja majakoita. Elokuva ei kotoisasta
estetiikastaan huolimatta tyhjenny
heppoiseksi villasukkailuksi, vaan
se kiertyy tiukasti yhden ihmisen
elämän suuntaa määräävään vedenjakajaan. Näyttelijänä tunnetun Sarah Polleyn ohjaus näyttää
unelmien suomut keskimääräistä
Hollywood-tatinaa väkevämmin.
Kaiken yllä loistaa loppukesän
keltainen valo, joka on samalla
autuasta että surumielistä.
Elokuva on uusi voimannäyte
Blue Valentinessa vakuuttaneelta
Michelle Williamsilta, joka päästää kameran lähelleen, hengityksen tasolle. Ilmeikäs näyttelijä
saa katsojan samaistumaan tehtävään nimeltä elämä, jossa ei ole
yhtä oikeaa ratkaisua. Kauas on
Dawson?s Creekistä päästy.
****
LAURI HANNUS
Take This Waltz (Kanada, 2011)
O: Sarah Polley
N: Michelle Williams,
Seth Rogen, Luke Kirby
Kehitysyhteistyöviikon avajaispäivänä kuvatut ?Mikä on mielestäsi tärkein ihmisoikeus
21
KULTTUURI
Naisista, naisille
Tänä syksynä Turussa on esillä monta avoimen feminististä taidenäyttelyä.
?Saariston
piirrustukset
Kohdussa ei tarvita
kieltä
B-galleriassa aukesi syyskuun
puolessa välissä Feminismi ja
kaksikielisyys -näyttely. B-galleria
yhdistyksen Heidi Gullberg sai
idean näyttelystä viime kesänä ollessaan kotikulmillaan Vaasassa.
?Olin jo unohtanut, kuinka
kaksikielinen paikka Vaasa on, ja
juuri kaksikielisyyttä olen kaivannut Turussa. Feminismi taas yh-
koostuu paristakymmenestä aktiivista. Olemme kolmekymppisiä
eri alojen ihmisiä, joilla on vahva
akateeminen tausta. Teoreettiseen puuhasteluun väsähtäneinä
olemme halunneet tehdä jotain
konkreettista ja rikkoa rajoja.
Emme ole rekisteröitynyt yhdistys, mikä tuo paljon vapauksia ja
vähentää byrokratiaa, mutta toisaalta vaikeuttaa esim. apurahojen hakemista?, selventää ryhmän
tiedottaja Terhi Toppala.
Janica Rantanen
Muita kiinnostavia näyttelyitä:
Igor Grubi?: East Side Story
Turun taidemuseo,
Pimiö 14.9.?4.11.
Viiltävä videoteos homovihasta
yhdistää 2001 ? 2002 kuvattua
dokumentaarista materiaalia
Serbian Gay Pride-kulkueesta ja
samassa tilassa kuvattua
tanssitaidetta.
Slutwalk Turku:
Slutwalk on nyt Catwalk
Köysiratagalleria 3. ? 12.10.
Taidetapahtuma, josta tulee
mielenosoitus? Vai mielenosoitus, josta tulee taidetapahtuma?
Missä menevät rajat?
Ota selvää ja osallistu!
Anna Tuori
ARS NOVA 5.10. ? 13.1.
Vuoden 2011 nuori taiteilija,
jonka näyttelyn teemana on
melankolia. Maalaukset johdattavat unenomaiseen
maailmaan.
Janica Rantanen
ovat teknisesti taitavimpia teoksia Turun taidemuseossa pitkään
aikaan, toteaa Turun taidemuseon johtaja Kari Immonen Stina
Saariston Kissimirrit ja yksi petetty pupunen -näyttelystä.
Sen lisäksi, että teokset ovat
teknisesti taitavia, ne puhuttelevat
myös sisällöllisesti. Saaristo kuvaa
teoksissaan ikääntyvää naista pettymyksen teemojen kautta.
Piirrustustyylini on niin pikkutarkka ja hidas, että olisi olut
mahdotonta käyttää mallina
toista naista. Siksi olen käyttänyt
mallina itseäni. Teokset eivät kuitenkaan ole omakuvia, selventää
Saaristo.
Groteskius on syntynyt lähes itsestään, kun olen katsonut itseäni
peilistä ja lähtenyt liioittelemaan
muotoja, Saaristo jatkaa.
Teosten fyysisyys korostuu
entisestään niiden suuren koon
ansiosta. Naisten lihallisuus yhdistettynä herkullisiin väreihin
ja romanttisiin yksityiskohtiin
tuo teoksiin kiinnostavan kontrastin. Kaikki ei kuitenkaan ole,
miltä näyttää: suloiset kissanpennut valtaavat naisen kodin ja yksi
työntää päätään keinutuolin alle.
?Piirrustus pettymyksestä? kuvaa
hyvin, miten käy, kun lelut ja eläimet eivät enää leikikään samaa
leikkiä naisen kanssa.
Näyttelyn naiset eivät selvästikään tiedä, miten vanheta arvokkaasti.
Juuri tämä huomio kertoo
paljon yhteiskunnastamme, jossa naisena oloa kontrolloidaan
jatkuvasti. Usein puhutaan siitä,
millaisia paineita yhteiskunta
asettaa nuorille naisille, mutta
näyttely auttaa huomaamaan, ettei keski-ikäisen naisen osa ole
ainakaan helpompi.
distää kaikkia yhdistyksen jäseniä, joten idea otettiin innoissaan
vastaan. Saimme näyttelyyn kaksi
ruotsin- ja kaksi suomenkielistä
taiteilijaa. Näyttely siis yhdistää
kaksi eri kieltä, mutta toisaalta
taiteen tulkintaan ei aina tarvita kieltä ollenkaan?, muistuttaa
Gullberg.
Esimerkiksi Corinna Helenelundin sukkahousuista ommeltu
installaatio ei ole riippuvainen
kielestä. Tarkoitus on ennemminkin palata aikaan ennen kieltä
astumalla kohtua muistuttavaan
teokseen ja kuuntelemalla ympäristöä sieltä käsin. Sen sijaan
Achtung Fittor -taiteilijaryhmän
interaktiivinen teos leikittelee
nimenomaan kielellä: sanat heijastuvat piirtoheittimen kautta
pitsiin ja sitä kautta seinään, josta
ihmiset saavat lukea toistensa jättämiä viestejä.
?Feminismi ja kaksikielisyys
liittyvät kiinnostavalla tavalla yhteen. Suomessa kirjoitettu ruostinkielinen feminismi poikkeaa
paljon suomenkielisestä, joten tavallaan meillä on kaksi kansallista
feminismiä?, pohtii Paula Hautala B-galleria yhdistyksestä.
Slutwalk yhdistää
Slutwalk Turku -työryhmän Kirjakahvilassa esillä oleva Lutkatunnelmissa! -näyttely on tekijöidensä näköinen. Se palaa tunnelmissa
kesän 2011 Slutwalk-mielenosoitukseen. Näyttely on mielenosoituksen tapaan vapaaehtoisten
lähes nollabudjetilla aikaansaama
yhteinen rutistus turkulaisen feminismin puolesta.
Näyttely koostuu eri kuvaajien
lähettämistä valokuvista. Kahvilan puolella on kuvakollaasi
marssilta, koottuja lehtileikkeitä
ja marssijoiden kuvauksia kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Sivuhuoneessa taas on
suurennettuja kuvia, jotka tuovat
esiin feministien moninaisuuden.
Näyttely on samalla alkusoittoa
Lutkalokakuulle, jonka aikana
nähdään muun muassa Slutwalk
on nyt catwalk -näyttely Köysiratagalleriassa. Lokakuun ohjelman
ja
Lutkatunnelmissa-näyttelyn
ovat tuottaneet paikalliset feministit, jotka Slutwalk toi yhteen
kesällä 2011.
?Slutwalk Turku -työryhmä
?Piirustustyylini on niin pikkutarkka ja hidas, että olisi ollut mahdotonta käyttää mallina toista naista.
Olen käyttänyt mallina itseäni, mutta teokset eivät ole kuitenkaan omakuvia?, sanoo kuvataiteilija Stina
Saaristo.
?? -potretit nähtävissä yliopiston pääkirjaston ala-aulassa perjantaihin 26.10. saakka.
Tiede
Baarin valintaa ohjaa musiikkimaku
Niilo Rinteen ja Panu Savolaisen graafi visualisoi Turun baariskeneä.
Se näyttää, mitkä baarit ovat keskenään samanhenkisiä.
Eteen levittäytyy tähtikuviota
muistuttava graafi, joka koostuu
erikokoisista ympyränmuotoisista palluroista ja seittimäisestä
verkosta.
Oikealla on lista turkulaisista
baareista.
Mistä ihmeestä on kysymys?
Siitä, että baarin valintaa ohjaa maku. Juottoloissa soitettava
musiikki saa tietyt ihmiset tiettyjen kuppiloiden asiakkaiksi.
Mutta graafi kertoo myös siitä, että humanistis- ja yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta
saatavia tuloksia on mahdollista
esittää luonnontieteelliselle perinteelle ominaisesti, visuaalisesti.
Uusia avauksia tavoitteleva
kaksikko, VTM ja taiteiden ylioppilas Niilo Rinne sekä arkkitehti ja filosofian ylioppilas Panu Savolainen, on turkulaisten
opiskelijoiden baarin valintaa
koskevan verkostoanalyysin takana. Visuaalinen esitys koottiin
jo syksyllä 2006, mutta graafia
ei ole koskaan aikaisemmin julkaistu.
Kaksikon mukaan kyse on ennen kaikkea ?rakkaudella toteutetusta kokeilusta?.
?Juhlimisella on aivan erityinen sosiaalinen luonne.
20?30-vuotiaille baarit ovat
usein tärkeä osa elämää ja sosiaalistumisen prosessia. Maailma
ja yhteisö jäsentyvät tuona aikana myös näiden kokemusten
kautta?, Rinne sanoo.
Eri graafi joka
kerta
Rinne istui vuonna 2006 Ismo
Kantolan praktikum-kurssilla,
missä tutkittiin musiikkimakujen ohjaamaa baarin valintaa.
Aineistoksi kerättiin kauppatieteiden ja sosiologian ensimmäisen vuoden opiskelijoiden
vastauksia 200 kappaletta.
Samoina aikoina Rinteen vanha ystävä Savolainen oli kiinnostunut tiedon visualisoinnista.
Rinne lähetti aineistonsa Savolaiselle, joka sorvasi sitä verkostoajatteluun sopivaan muotoon.
Yhtenä kohtana aineistossa oli
ollut 69 baarin lista, jolle vastaaja oli saanut antaa arvonsanoja
yhdestä viiteen siten, että viisi
merkitsi lempipaikkaa ja yksi ?en
ole koskaan kuullutkaan? -vaihtoehtoa.
45
13
32
1
50
23
21
41
51
26
40
18
4
17
11
58
20
10
36
5
24
8
12
37
66
44
31
47
22
62
65
63
60
64
2
9
25
29
59
61
14
Turun baarien keskinäinen kytkeytyneisyys vuonna 2005 kerätyn aineiston perusteella. Verkostovisualisoinnissa ympyrät osoittavat baareja ja ympyrän koko baarin suosiota, yhdysviivat kahden baarin kytkentää eli kahden baarin yhteistä asiakaskuntaa.
Savolainen syötti aineiston
Himmeli-ohjelmistoon,
joka
muovasi siitä ylläkuvatun graafin.
?Ohjelmisto piirtää graafin joka kerta hieman eri tavalla?, Savolainen huomauttaa.
Graafi havainnollistaa, miten
baarien asiakkaat ovat kytköksissä toinen toisiinsa ja mitkä baarit
ovat samanhenkisiä keskenään.
Iso pallo kuvastaa baarin saamaa kokonaispistemäärää ja
yhdysviiva sitä, kuinka paljon
kahdella baarilla on yhteistä
asiakaskuntaa.
Esimerkiksi graafin alaosassa
näkyy yökerhoklusteri: se asiakas, joka kävi yökerhossa, kävi
todennäköisesti myös Onnelassa.
Erikseen erottuvat myös niin
sanotut halvan oluen kaljapubit
graafin vasemmassa yläkulmassa.
Huomionarvoista on, että yksi
baari, Edison, kytkeytyy graafissa kaikkialle.
?Edisonia käyttää tämän aineiston mukaan sekä niin sanottu yökerho-osasto että asiakas, joka käy ravintola Koulussa, TVO:lla tai Cosmic Comic
Caféssa?, Savolainen avaa.
?Intuitiiviset käsityksemme
opiskelijoitten baarivalinnasta
toteutuivat tässä aineistossa?, hän
jatkaa.
Rinne kuitenkin korostaa, että
piirtyneeseen kuvaan, sen väreihin, asentoon ja kaksiulotteisuuteen tulee suhtautua varauksella.
Kaukana mutta
lähellä
Sittemmin historiantutkimus on
innostunut enenevissä määrin
laskennallisista tieteistä lainatuista kompleksisuuden ja verkoston ideoista, jotka 2000-luvun alussa olivat vielä pitkälti
rajautuneet insinööritieteiden
käytännöiksi.
Olennaista on, että graafista
paljastuu luonnontieteen jargonissa paljon käytetty mittakaavattomuuden määre. Se tarkoittaa sitä, että kun verkoston
koko skaalataan 10-kertaiseksi,
paljon osumia ja vähän osumia
saaneiden palluroiden jakauma
säilyy samanlaisena.
Savolainen näkee verkoston
myös mielikuvakarttana: jos tykkää käydä tietyssä paikassa, tykkää todennäköisesti käydä myös
niissä, jotka verkottuvat kyseisen
baarin kanssa.
?Baarit ovat yksilön ja yhteisön materiaalisia yhtymäkohtia,
joissa erilaiset yhteisöllisyyden
muodot ja sosiaaliset suhteet ilmenevät vaihtelevilla konkreettisuuden ja kuvitteellisuuden
tasoilla?, Rinne jatkaa.
Savolainen myös huomauttaa, että verkostoteoria linkittyy
ainakin osittain niin sanottuun
small world -teoriaan, jonka
mukaan ihminen toisella puolella maailmaa on todellisuudessa
1. Alvar
2. Baarikärpänen
3. Baila Baila
4. Bar Bristol
5. Bar Bryggman?s
6. Bar Erik 29
7. Bar Kuka
8. Blanko
9. Bremer
10. Cosmic Comic Café
11. Dynamo
12. Edison
13. El Gringo
14. Hemingway?s
15. Hugo
16. Humm Pub
17. Hunter?s Inn
18. Jazzklubi Monk
19. Kerttulin Kievari
20. Kipparin Tuoppi
21. Klubi
22. Kortteliravintola Kerttu
23. Linna Pub
24. Mallaskukko
25. Musiikkibaari Rento
26. Mäkrock
27. Naxin Pub
28. Olavin Krouvi Musicbar
29. Old Bank
30. Oluthuone Olkkone
31. Panimoravintola Koulu
32. Paronin Pub
33. Paviaani
34. Pelimies
35. Pikku Havanna
36. Pikku-Torre
37. Proffan Kellari
38. Pub Daily News
39. Pub Kåren
40. Puutorin Vessa
41. Päiväkoti
42. Rokkibaari
43. SuomiRock Bar
44. Surutoin
45. Suxes
46. The Castle
47. The Cow
48. Three Beers
49. Thunder & Lightning
50. Tinatuoppi
51. TVO
52. U Skoda
53. Uusi Apteekki
54. Vanha Portti 40
55. Vapari Pub
56. Viinille
57. Wanha Mylly
58. Whisky Bar
59. Barbi Club
60. Börs Night Club
61. Forte Nightclub
62. Giggling Marlin
63. Marilyn Night Club
64. Onnela
65. The Club
66. Zanzibar
67. Åbo Diskotek
68. Galax
69. Kilta
vain muutaman ihmisen päässä.
?Tässäkin verkostossa baarien
keskinäinen yhteys löytyy noin
kolmen askeleen kautta?, hän
pohtii.
LAURA MYLLYMÄKI
?Sotiva nainen oli niin outo näky, että naiseus piti selkeästi osoittaa?, toteaa tutkija Olli Kleemola UTUOnlinessa.
TYY
23
Alayhdistysten infopalsta
ANC
Seuraavan kerran ANC pelailee 26.10. halloween-tunnelmissa Turku-salissa (Ylioppilastalo
A, Rehtorinpellonkatu 4 A, 2.
krs) klo 18 - 22. Tulkaa mukaan
ja tuokaa kaverinnekin! Mukana
voi tuoda myös esimerkiksi omia
teemaan sopivia pelejä. Peli-ilta
on kaikille avoin ja maksuton.
ANC järjestää akateemisen
Nintendon pelaamisen SM-kisat
pe 2.11. Uusi-S:llä (Kirkkotie 6).
Tapahtuma on ilmainen, ja se
pelataan pariturnauksena. Parin
voi hankkia etukäteen tai paikalta, eikä paria voi lähtökohtaisesti
vaihtaa kesken turnauksen. Sisäänpääsy klo 18:sta eteenpäin,
turnaus alkaa klo 19. Ilmoittautua voi alkukarsintojen ajan tai
Sekakuoro Cantus Mercurialis juhlistaa 30-vuotistaivaltaan konsertilla, jossa esitetään sekä uutta että vanhaa
ohjelmistoa vuosien varrelta!
Juhlakonsertti Uusi sointu la
27.10. klo 15 Turun Vanhan
Akatemiatalon
juhlasalissa.
Johtaa
Hannu
Wuorela
Liput
18/10
?
Sydämellisesti tervetuloa!
OPKO
Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat
tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu
4. Ti 23.10. World Student Day
of Prayer. Ti 30.10. Luomisseminaari: Etuoikeutettu planeettamme, Pekka Reinikainen ja Lennart Saari. Lisäksi luentotilaisuus
ti 30.10. klo 16.00. Luvassa mm.
laadukasta raamattuopetusta,
mukavaa yhdessäoloa, laulua ja
iltapalaa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme!
Lisätietoja www.opko.fi/turku
Delta
SYNAPSI RY
Päivystykset
toimistolla
tiistaisin,
keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15
Urheiluvuoro perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00
Synapsi ry järjestää sääntömääräisen syyskokouksen 7.11
alkaen klo 17:00 Maantieteen Seminaarisalissa (LT1:n 4.kerros).
Kaikki jäsenet ovat lämpimästi
väh. klo 20:een asti. Yöpymismahdollisuus ja sauna.
Cantus Mercurialis
Opiskelija, Turku on kotisi!
Vaikuta jokapäiväiseen elämääsi ja äänestä kuntavaaleissa!
1. Aja yhteistä etua!
tervetulleita kokoukseen.
TYRMÄ RY
TYRMÄ:n
syyskokous
on 25.11. päivänä, Tuomiosunnuntaina,
Turku-salissa
kello 11:00. Kokouksessa käsitellään sääntömäääriset asiat.
Hallitukseen tarvittaisiin taas
uusia jäseniä ja ensi vuoden
jäsenmaksu
pitää
päättää.
Lopussa
tietysti pitää valita myös syksyn
paheksunnan
kohde.
Tarjolla
kahvia ja pullaa.
Kokouksen
jälkeen
peli-ilta.
Turku Swing Society
Tervetuloa tiistaisin Brysseliin tanssimaan tai moikkaamaan swingaajia! Tanssit
90
aina klo 20-23. Aninkaisten
Sävel järjestää Kårenilla suuret
tanssi-iltamat 2. marraskuuta. TSS:n jäsenille lipun hinta
on 10 euroa. Muistakaa tykätä Facebook -sivustamme:
facebook.com/turkuswingsociety Sieltä saa aina ensimmäisenä tiedon tulevista kursseista
ja tapahtumista!
Turun Keskustaopiskelijat
Tervetuloa Turun Keskustaopiskelijoiden uusien ja vanhojen iltaan ke
24.10.2012 Panimoravintola
Kouluun klo 18.00 alkaen. Tule
kuuntelemaan
vanhojen kokemuksia ja
nauttimaan hyvästä seurasta!
Yhteydenotot: puheenjohtaja
Tuomas Ylitalo: tiylit@utu.fi
Käynti Porthanin patsaalla Ylioppilaskunnan vuosijuhlapäivänä 9. marraskuuta 1934.
Yliopiston päärakennuksesta lähtenyt kulkue Aurakadulla.
Kuva: Turun yliopiston arkisto
Tutustu Turun korkeakouluopiskelijoiden yhteisiin kuntavaaliteemoihin ja valitse ehdokas
joka ajaa ne läpi! Kärkiteemamme ovat:
- mielenterveyspalveluiden tarpeellisuus
- nuorten työllistyminen
- opiskelijoiden asuminen sekä kevyen liikenteen yhteydet
Tutustu teemoihin tarkemmin ja käy tykkäämässä ryhmästä Facebookissa:
www.facebook.com/ryhma30k
2. Äänestä!
Ennakkoäänestys: ke 17.10.2012. ? ti 23.10.2012.
Lähin ennakkoäänestyspaikkasi yliopistolla sijaitsee Turun yliopiston luonnontieteiden
talolla, ja se on avoinna seuraavasti:
? 17.10.2012 - 19.10.2012 klo 9:00 - 20:00
? 20.10.2012 - 21.10.2012 klo 10:00 - 15:0
? 22.10.2012 - 23.10.2012 klo 9:00 - 20:00
Varsinainen vaalipäivä: su 28.10.2012. klo 9-21.
3. Tule TYYn kuntavaalitorille ma 22.10.
kiertämään puolueiden vaalikojuja ja tutustumaan
nuoriin ehdokkaisiin.
Vaalitori on käynnissä ma 22.10. klo 12-15
Educariumin ja Publicumin pihalla.
Lisätietoja:
www.facebook.com/ryhma30k
turun yliopiston ylioppilaskunnan 90. vuosijuhlat
10. marraskuuta 2012 klo 19 vpk:n talolla
www.facebook.com/fbTYY
illalliskortit tyyn jäsenille 60/70/100 ?, muille 70/80/100 ?
www.kuntavaalit.fi
ilmoittautuminen 2.11. mennessä osoitteessa www.tyy.fi/vuosijuhlat
http://ryhma30k.blogspot.fi
TYS
SDP:n nuoret kuntavaaliehdokkaat Turussa
189
190
205
214
210
216
228
Ahmed Al Asadi
26v.
yrittäjä
merkonomi
Nelli Baran
28v.
järjestösihteeri,
opiskelija
Toni Eklund
29v.
kaupunginhallituksen vpj,
oik.yo
Tiina Helminen
22v.
opiskelija
myyjä
Ville Karhu
28v.
Metalliliiton
demarinuorten pj,
autonkuljettaja
Mari-Elina
Koivusalo
25v.
kansanedustajan
avustaja, valt.yo
Antti Koskenvoima
22v.
kauppatieteiden yo
Kenneth Liukkonen
30v.
oik.yo
kääntäjä
229
231
240
248
250
252
264
266
Arthur Lomarainen
30v.
tuotantooperaattori,
tehtaan opas
Mona Lundahn
25v.
freelancer
Vesa Niemi
25v.
fil.yo
siviilipalvelusmies
Laura Palmunen
28v.
psykologi, PsM
Petra Peltonen
21v.
valt. yo,
Lounais-Suomen
demarinuorten pj
Iris Pitkäaho
29v.,
lähihoitaja,
SAK-nuorten V-S
piirin toimintaryhmän vetäjä
Emmi Rotgers
26v.
lääketieteen
kandidaatti,
tohtorikoulutettava
Kaarina Sainio 28v.,
kirjastonhoitaja
272
279
280
286
Vilja Siitonen 28v.,
FM, biokemisti
Lassi Vainio 22v.,
valtiotieteiden yo,
Turun Demariopiskelijoiden pj
Sameli Valkama
Oussama Yousfi
29v., luokanopettaja 24v., opiskelija
www.tosy.fi
lounaissuomendemarinuoret.fi
Ilmoituksen maksaa: Turun Opiskelijoiden Sos. dem. Yhdistys
188