• 13/2011 mArkuksEN EVANkELIumI s. 14 VAALIEN IkuIsuuskysymyksEt s. 6 IpAd-ALA-AstE s. 13 hIpstErI hIrVImEtsäLLä s. 16
• NUMERO 13/2011 28.10.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT JOEL HAAPAMÄKI ja LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS kukApA Ny t järkEä VAstustAIsI? YLIOPPILAsPOLITIIKAN ikiaikainen jakolinja kulkee poliittisten ja sitoutumattomien ryhmien välillä. Kehitys opiskelijaliikkeessä on seuraillut muun yhteiskunnan epäpolitisoitumista. Sitoutumattomat tiedekuntalistat ovat kasvattaneet edustajamääräänsä ja poliittista väriä tunnustavat opiskelijajärjestöt ovat ottaneet etäisyyttä puolueisiin. Sitoutumattomat ryhmät perustelevat paremmuuttaan sillä, että "niitä ei johdeta puoluetoimistoilta", vaan ne muodostavat kannan kuhunkin asiaan järkiperustein ja opiskelijan näkökulmasta, miettimättä tulevatko hyvät ehdotukset oikealta vai vasemmalta. Poliittiset ryhmät taas korostavat, että yhteinen arvopohja on samaa opiskelualaa tärkeämpi yhdistävä tekijä. TÄMÄN sYKsYN kampanjoiden perusteella poliittista sitoutuneisuutta tärkeämpi ideologinen jakolinja kulkee laajan ja kapean ylioppilaskunnan kannattajien välillä. Edellisten mielestä ylioppilaskunnan tehtävä on tuottaa opiskelijoille monia palveluja ja olla vahva yhteiskunnallinen toimija. Jälkimmäisten mielestä ylioppilaskunnan pitäisi keskittyä vain välttämättömään, luopua osasta palveluistaan ja pidättäytyä ottamasta kantaa muihin kuin opiskelijoita suoraan koskeviin aiheisiin. Molempiin ryhmiin kuuluu niin "poliittisia" kuin "sittareita". Kapean tehtäväkentän ylioppilaskuntaa kannattavat ryhmät, kuten oikeustieteilijöiden Ryhmä Lex, kauppakorkeakoulun TuKY ja Kokoomus keskittyvät kampanjoissaan TYYn tehtäviin ja päätöksentekokulttuuriin. Laajaa TYYtä ajavat puolestaan vasemmistolaisiksi tai vihreiksi tunnustautuvat ryhmät sekä tiedekuntajärjestöistä esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöiden Soihdunkantajat ja luonnontieteilijöiden Hybridiaani. Ne puolustavat nykyisiä palveluita ja nostavat kampanjoissaan esiin myös sellaisia kysymyksiä, joihin edustajistolla ei ole suoranaista päätösvaltaa. LIIKA TAKERTUMINEN poliittiset vs. sitoutumattomat jakolinjaan onkin saattanut hämärtää sitä tosiasiaa, että myös ylioppilaskuntapolitiikka on politiikkaa. Politiikassa kukaan ei voi väittää edustavansa "järjen ääntä" eli ainoaa oikeaa ratkaisua. On toki järkevää sanoa, että ylioppilaskunnan pitää keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan. Siitä kaikki edustajistovaaleissa ehdolla olevat ryhmät ovatkin yhtä mieltä. Arvovalintojen ja poliittisen päätöksenteon puolelle siirrytään kuitenkin heti, kun yritetään määritellä, mikä on opiskelijan etu, mitä reittejä pitkin sitä ajetaan, mihin ylioppilaskunnan pitäisi käyttää rahansa ja millaisia palveluja sen tulisi tarjota. ANNA-ELINA MATILAINEN " TÄSSÄ LEHDESSÄ Koko ajan menee yhä hurjemmaksi." " Naisten keihäänheiton Suomen mestari Kirsi Ahonen kävi roikkumassa korkeuksissa s. 22. Ennen kierroksen tarjoajalle ei meinannut riittää pohjia, mutta nyt ei saada edes pulloa tyhjäksi!" Vuosikymmeniä hirvimetsällä käynyt Jopi kuvailee kaatoryyppykulttuuria s. 16-17. 80 vuoTTa Vakavaa ajattelemista kultturipoliitikoille Keskustan välistäveto Vastoin kokoomuksen kanssa tekemäänsä hallitussopimusta sekä loppuun asti antamiaan vakuutteluita TYYn keskustaryhmät lähtivät TYYn pääsihteriratkaisussa vaarallisen seikkailupolitiikan tielle ja rikkoivat näin ensi kertaa opiskelijarintamahallituksen linjakkaan politiikan. TYL 29.10.1971 tyl-paatoimittaja@utu.fi Turun yliopiston tulos oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,3 miljoonaa euroa voitollinen.
• t y y mAhdoLLIstAIsI ALANVAIhdot jAtkossAkIN TYY EI RAJAIsI yliopistojen päävalintoja vain tutkinto-oikeudettomille hakijoille. Ylioppilaskunnan kanta käy ilmi TYYn hallituksen lausunnosta opetusja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Lausuntokierroksella käyneessä OKM:n suunnitelmaluonnoksessa esitettiin, että korkeakoulutukseen pääsyä tulisi nopeuttaa varaamalla korkeakoulujen päävalinnat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. TYYn hallituksen puheenjohtajan Rauli Eleniuksen mukaan esitetty toimenpide vain siirtäisi ongelman muualle. "Pahimmillaan opiskelemaan hakeutumista alettaisiin varoa, ja kukin hakisi vain omalle tavoitealalleen. Pääsykokeisiin lukiessa ja alaan tutustuessa preferenssit voivat kuitenkin vielä muuttua", hän huomauttaa. dEbAttIA pALVE VIIME VIIKON torstaina järjestetyn edustajistovaalipaneelin kuumimmiksi aiheiksi nousivat TYYn palvelut. Paneeliin osallistuneesta 11 ryhmästä kaikki paitsi oikeustieteilijöiden Ryhmä Lex katsoivat opiskelijoiden saavan nykyiselle jäsenmaksulleen vastinetta. Lexiläisten lisäksi kuitenkin myös kauppakorkeakoulun TuKY ja Kokoomus näkivät ylioppilaskunnan palveluissa karsimisen varaa. Uutena ryhmänä ehdolla olevien Kristittyjen opiskelijoiden edustaja Milka Jääskeläinen ei pitänyt jäsenmaksua liian korkeana, mutta kohdistaisi sen toisin. "Miksi ylioppilaskunta ei voisi esimerkiksi tukea loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden tekemää tutkimusta?" Jääskeläinen kysyi. Demariopiskelijoiden mielestä jäsenmaksun alentaminen yhdellä tai kahdella eurolla ei toisi opiskelijalle merkittävää etua. "Palveluja ei pidä karsia, vaan kehittää. Ylijäämän fiksu käyttökohde olisi uusi juhlatila", ryhmän ehdokas Petra Peltonen sanoi. Vaikka panelisteille ei esitetty kysymyksiä esimerkiksi edustajiston ikuisuusaiheesta TYYn kirjastosta, nousi aihe nopeasti esiin palveluja koskevassa väittelyssä. Vihreän vasemmiston Elias Laitinen vaati jäsenmaksuun kymmenen euron pudotusta lupailleen Ryhmä Lexin edustajaa Vesa Puistoa kertomaan, mistä tarvittava yli 140 000 euron säästö saataisiin aikaan. Puisto vakuutti säästöjen kertyvän niin, että lakkautetaan kirjasto, tehostetaan muuta toimintaa ja muutetaan Turun ylioppilaslehti verkkolehdeksi, jonka sisältö ja ylläpito hoituvat tuottamatta ylioppilaskunnalle kuluja. Vaalitorilla ja paneelikeskustelussa vaadittiin Ministeriön kehityssuunnitelmassa ratkaisuna alanvaihtoon ehdotetaan erillisvalintojen kehittämistä, jota myös TYY pitää välttämättömänä. Erillisvalinta eli joustava siirtyminen korkeakoulujen sisällä ja välillä ei kuitenkaan ole ongelmatonta. TYYn mukaan hakijoiden välinen tasaarvo häviää, jos erillisvalinnan kriteerit ovat täysin korkeakoulukohtaisia. "Opiskelija saattaa haluta vaihtaa alaa kirjallisuustieteestä lääketieteeseen. Kysymykseksi jää, miten kaukana toisistaan olevien alojen erillisvalinta järjestetään", Elenius lisää. Mitä on laatu? Ministeriön suunnitelmassa sivuttiin myös yliopistojen rahoitusmallin uudistamista. Luon- noksessa todetaan, että rahoitus kytketään entistä tiiviimmin tutkintojen suoritusaikaan ja suoritettuihin opintopisteisiin. Jo nyt yliopistoja palkitaan jokaisesta yli 45 opintopistettä vuodessa suorittaneesta opiskelijasta. TYY linjasi lausunnossaan, että mikäli rahoitusmallin uudistamisessa halutaan lisätä laadullisten kriteerien painoarvoa, on niiden mitattava muutakin kuin suoritettuja opintopistemääriä. "Yliopistoja palkittaisiin entistä suuremmista opintopistemääristä, jotka eivät välttämättä kuvaa parhaiten opetuksen laatua. Pahimmillaan yliopistojen vaatimustaso voisi jopa laskea", Elenius katsoo. Tavoitteena on, että valtioneuvosto käsittelee ja päättää suunnitelmasta joulukuussa. TYYn lausunto on osa Turun yliopiston OKM:lle antamaa lausuntoa. LAURA MYLLYMÄKI jokA VIIdEs ääNEstI ENNAkkooN sÄHKöIsEssÄ äänestysjärjestelmässä olleen virheen vuoksi vain syksyn ajaksi yliopistoon ilmoittautuneet eivät voineet äänestää. Ongelman luvataan korjaantuvan varsinaisiin vaalipäiviin mennessä. Yli 3000 opiskelijaa äänesti Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa ennakkoon. Ennakkoäänestys toteutettiin sähköisesti tämän viikon maanantaina ja tiistaina. Ennakkoäänestysprosentti oli 21,8. Edellisissä edustajistovaaleissa ennakkoon äänesti alle 18 prosenttia äänioikeutetuista, joten tulos lupaa hyvää koko vaalien äänestysprosentille. TYYn vaaleissa äänioikeutettuja opiskelijoita on kaikkiaan lähes 15 000. Kaksi vuotta sitten käytyjen edellisten vaalien lopullinen äänestysprosentti oli 33. Ne opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet yliopistoon vain syksyksi, eivät olleet kirjautuneet äänestysjärjestelmään äänioikeutetuiksi. Ongelma koski 370 opiskelijaa. "Asia saadaan korjattua varsinaisiin vaalipäiviin mennessä", lupaa TYYn edustajistovaalikoordinaattori Topi Artukka. Varsinaiset vaalit pidetään marraskuun kahtena ensimmäisenä päivänä. Silloin voi äänestää sekä sähköisesti että perinteiseen tapaan uurnilla. ANNA-ELINA MATILAINEN Yhteiskuntatieteilijöitä edustavan Soihdunkan voi syödä uskottavuutta merkittävien asioiden akkolaiset: P oma tettävä Perussu on selvi hinta ruotsin SILvaSTI Asuntoja ja harjoittelupaikkoja Kokoomusopiskelijoiden kojulla vaalitorilla kampanjoinut Mikko Pousi korosti kokoomuslaisten hyviä suhteita kunnallisiin päätöksentekijöihin ja paikalliseen yrityselämään. Niiden avulla voitaisiin hänen mukaansa vaikuttaa esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen määrään Varsinais-Suomessa. Demariopiskelijoiden ehdokas Essi Virtanen haluaisi puolestaan vaikuttaa kunnallispolitiikassa erityisesti turkulaisten opiskelijoiden asuntotilanteeseen. Vihreä vasemmisto on puolestaan nostanut yhdeksi vaaliteemakseen lapsellisia opiskelijoita auttavan lapsiparkin perustamisen. Ryhmä Lexin ehdokkaat Mirjam Scheinin, Juha Aarnio ja Jussi Sjöblom kehittäisivät TYYn palveluita lisäämällä erilaisten toimikuntien määrää. Ehdokkaiden mielestä opiskelijat voisivat tarjota palveluita talkoohengellä ja harjoitella samalla ammattia varten. "Tällä tavalla toimii TYYn oikeusaputoimikunta. Esimerkiksi kielten opiskelijat voisivat tarjota käännöspalveluita ja kauppatieteen opiskelijat yrityshautomotoimintaa", kolmikko visioi. TuKY sarvikuonojen maassa Vaalitorilla esittäytyi yhdeksän edustajistovaaliryhmää. Yksi TYYn 89. vuosijuhlat järjestetään 12.11. ravintola Koulun Bellman-salissa kello 19 alkaen.
• uuTISET ELuIstA jA VAIkuttAmIsEstA LAURI HANNUS kysy y: kuINkA VALItsEt EhdokkAAsI? LAURI HANNUS n järjestötiloja ja lapsiparkkia, mutta toisaalta palvelujen karsimista. Maiju Haltia, 7. vuoden sosiologian opiskelija. "Vihreät arvot ja tasa-arvoasiat ovat minulle tärkeä mittari." ntajat-ryhmän ehdokas Essi Karvonen haluaa ylioppilaskunnan ottavan rohkeasti kantaa, mutta muistuttaa, että pikkujuttujen vuoksi kannareiden tehtailu n puolesta kampanjoinnilta. Karvosta tenttaa historian opiskelija Lari Anttonen. vaille edustusta jäänyt ryhmä oli kauppakorkeakoulun opiskelijoita edustava TuKY. "Vuosijuhlamme sattuivat juuri seuraavaan iltaan, mikä pitää meidät kiireisinä. Lisäksi suurin osa äänistämme tulee oman koulun sisältä", perusteli ryhmän poisjääntiä ehdokkaana oleva Tommi Pollari. Kauppakorkeakoulun omista tiloista kampanjointia sen sijaan löytyy. TuKYn vaalijulisteessa on kuva sarvikuonosta, jolla on fysiikan lajeja uhmaavan pitkä selkä. Pollari myöntää, että Rehtorinpellonkadun itäpuolella TYY nähdään edelleen melkoisena sarvikuonona. "Ylioppilaskunnan päätöksenteko on hidasta ja kankeaa. Pitäisi saada enemmän päätöksiä tehtyä ja keskittyä ydinasioihin", Pollari perustelee mielikuvaa. Jyrkemmin sanansa asettelee toinen TuKYn ehdokas Aku Kähkönen. Hänen mielestään kauppakorkeakoulun opiskelija ei saa TYYn jäsenmaksulla vastinetta rahoilleen. Myöskään yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistymisestä ei ole ollut mitään hyötyä opiskelijalle. "Seurauksena on ollut vain palvelujen ja tietojärjestelmien heikentyminen." Mihin saa ottaa kantaa? Palveluiden lisäksi TYYn vaalipaneelissa väiteltiin ylioppilaskunnan oikeudesta ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. TuKYn edustaja Ville Valkonen halusi rajoittaa kannanotot vain niihin asioihin, jotka suoraan koskettavat turkulaisia opiskelijoita. Hän muistutti, että muihin yhteiskunnallisiin asioihin kantaa ottaminen saattaa repiä ylioppilaskuntaa rikki ja vähentää sitä kohtaan tunnettua luottamusta. "SYL on se, joka ottaa kantaa valtakunnallisiin asioihin." Vihreän listan Rauli Elenius ja Soihdunkantajien Lauri Miikkulainen kuitenkin kyseenalaistivat, onko opiskelijoita koskevat asiat mahdollista erottaa laajemmista yhteiskunnallisista kysymyksistä. "Esimerkiksi työurien pidentämisestä käyty keskustelu koskee opiskelijoita, mutta samalla on otettava kantaa eläkekeskusteluun." Vuokratukea alayhdistyksille? Toista kertaa vaaleihin osallistuva Humanistilista lähtee vaaleihin erityisesti alayhdistysten asialle. Listan ehdokas Onni Kaarlo kritisoi vaalitorilla TYYtä erityisesti Ylioppilastalojen remonttiin liittyvästä tiedottamisesta. "Usein asioista on kuultu huhupuheiden kautta, ja virallista tietoa on ollut vaikea saada." Humanistilistan, luonnontieteilijöiden Hybridiaani-listan ja Keskustaopiskelijoiden ehdokkaiden kesken vallitsikin vaalipaneelissa sula yksimielisyys siitä, että ylioppilaskunnan pitäisi tukea alayhdistyksiä taloudellisesti tilojen säilyttämiseksi Yo-talojen remontin jälkeen. Ehdokkaiden mielestä TYYn pitäisi subventoida remontin nostamia vuokria. "Muuten alayhdistykset joutuvat muuttamaan Varissuolle", Keskustaopiskelijoiden Tuomas Ylitalo kärjisti. Paneelikeskustelun jälkeen Soihdunkantajien edustaja kuitenkin laittoi tämän kannan edustajat seinää vasten. "TYY tukee jo nyt alayhdistyksiään enemmän kuin muut Suomen ylioppilaskunnat. Mistä rahat järjestöjen vuokrien subventoimiseen otettaisiin?" kysyi nimettömäksi jäänyt yhteiskuntatieteilijä. ANNA-ELINA MATILAINEN LAURA MYLLYMÄKI Sami Varakas, 1. vuoden matematiikan opiskelija. "Valitsen ehdokkaani vaalikonevastausten perusteella." TYYn edustajistovaalit 1.-2.11. www.tyy.fi/edustajistovaalit Aino Anttila, 6. vuoden sosiologian opiskelija. "On tärkeää, että ehdokkaalla on konkreettisia tavoitteita. Tasaarvon, monikulttuurisuuden ja opiskelijakulttuurin kysymykset ovat minulle tärkeitä." Ilmoittautumiset ja tiedustelut 4.11. mennessä osoitteeseen jenny.kari@gmail.com.
• Demariopiskelijat - TOSY Social Democratic Students of Turku TYYn edustajistovaalit Student council elections Äänestä sähköisesti Vote in Ehdokkaat Candidates } } } 1.-2.11. www.tyy.fi/ edustajistovaalit 94-133 nal and Also internatio ! udents can vote exchange st Tasa-arvoisen ja demokraattisen yliopiston puolesta For equal and democratic university! www.tosy.fi le ­ tol pis n lio ude ay apa ett t nv Aa ija a! kel s est opi uol p perustulo vapaat opiskelutilat yhdenvertaisuus reilu kauppa opintojen maksullisuus putkitutkinnot kaupallistuminen kampanjointikielto Äänestä Vivaa edustajistovaaleissa 24.-25.10. ja 1.-2.11. Katso koko vaaliohjelma ja ehdokkaat osoitteessa avantiturku.wordpress.com/vaalit-2011
• aJaSSa turkuLAIsEN opIskELIjApoLItIIkAN IkuIsuuskysymyksEt Tylkkäri tutki, mistä aiheista ylioppilaskunnassa väännetään vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. TEKSTI: VEIKKA LAHTINEN, KUVITUS: ANJA KARPPINEN t y yN jäsENmAksu: puoLuEpoLItIIkkA yLIopIstoLLA: yLIoppILAskuNNAN tEhtäVä: VAsEN Vs. oIkEA "Automaatiojäsenyys ylioppilaskunnissa on viime aikoina kyseenalaistettu." Mielipidekirjoitus Tylkkärin numerossa 1/91 Kiistelyn toinen osapuoli haluaa vähemmän yhteisesti maksettuja palveluja ja matalamman jäsenmaksun. Myös automaatiojäsenyyden poistamista on ehdotettu. Vastapuoli ajaa laajaa TYYtä pohjoismaisen hyvinvointivaltion hengessä. Nyt käytävissä edustajistovaaleissa suppeampaa ylioppilaskuntaa kannattavat yksimielisimmin Ryhmä Lex ja TuKy-lista, laajaa taas Viva, TOSY ja Vihreä lista. Automaatiojäsenyyden poistamisen on vaaliteemakseen nostanut Kokoomus. AINAIstA huutELuA "Viimein paneelissa päästiin vaaleista toiseen elävään suosikkiaiheeseen, epäpoliittisten ja poliittisten listojen vastakkainasetteluun." Tylkkäri uutisoi edustajistovaalipaneelista numerossa 20/01 Poliittiset ryhmät korostavat vaalien aikaan, että kaikki kysymykset ovat poliittisia, vaikka edustajat sitä eivät myöntäisikään. Sitoutumattomat ryhmät taas katsovat, että opiskelijapolitiikkaa voi tehdä ilman puolueväriä. EtujA VAI IdEoLogIAA? "Laajojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiselle on parempia kanavia kuin ylioppilaskunta." Kokoomusopiskelijoiden kommentti Tylkkärin numerossa 19/01 "TYY ei saa olla pelkkä lisää etuja meille -ammattiyhdistys." Sitoutumaton sivistyneistö -ryhmä samassa lehdessä TYYn halutaan joko olevan laajasti eri asioihin kantaa ottava poliittinen toimija tai kapeammin opiskelijoiden etua ajava intressijärjestö. Vaaliteemakseen kantaaottavan TYYn nostavat Viva, Vihreä lista ja Soihdunkantajat. A muIst mä! ä myös t t y yN kIrjAsto ­ kyLLä VAI EI: jokA EdustA jIsto LINjAA Kirjaston säilyttämisestä on äänestetty viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen kertaa, viimeksi helmikuussa 2011. Mikään ryhmä ei ole viitsinyt nyt käytävissä edustajistovaaleissa nostaa kirjastoa vaaliteemakseen, mutta esimerkiksi TYYn vaalipaneelissa keskustelu palveluista kääntyi nopeasti keskusteluksi kirjaston tarpeellisuudesta. Tietoa Yo-talojen remontista! Remontturyhmän kokous 31.10. kello 17 TYYn kappelissa.
• Turun Suomalainen Yliopistoseura ry:n apurahat Turun Suomalainen Yliopistoseura ry. julistaa Valto Takalan rahastosta haettaviksi Turun yliopiston opiskelijoille ja nuorille tutkijoille tarkoitetut apurahat marraskuun 30. päivään 2010 klo 14 mennessä, jolloin postitettujenkin hakemusten tulee olla perillä. Yliopistoseura on varannut vuoden 2011 alkupuolella jaettavaksi apurahoina 30.000 euroa. Apurahat myönnetään opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille tai loppututkinnon suorittaneille nuorille tutkijoille, jotka eivät vielä ole väitelleet. Apurahojen koko on 1.000 ­ 1.500 euroa. Hakemukset mahdollisine liitteineen laaditaan kahtena kappaleena seuran anomuslomakkeelle, joita saa Turun yliopiston opiskelijapalveluista, Medisiinan vahtimestaripisteestä sekä Turun Suomalainen Yliopistoseura ry:n toimistosta, Henrikinkatu 10, 20014 Turun yliopisto, puh. (02) 333 8716. Lomakkeet ovat tulostettavissa ja täytettävissä myös seuran www-sivuilta osoitteesta: http://www.utu.fi/yliopistoseura/apurahat.html LukIjoILtA ALAyhdIst ystILAt t yhjENEVät? Aivan ensimmäiseksi haluamme korjata Tylkkärin numerossa 12/2011 esiintyneen puutteen. Artikkelista, joka käsitteli edustajistoon pyrkivien ryhmien kantoja automaatiojäsenyyteen, oli jäänyt uupumaan Keskustaopiskelijoiden kanta. Kannatamme automaatiojäsenyyttä, jäsenmaksulla rahoitetaan jokaiselle opiskelijalle tärkeitä palveluita. Suurin huolenaiheemme on tällä hetkellä YO-talojen tilat ja niiden kohtalo. Tällä hetkellä TYYllä ei tunnu olevan selkeää suunnitelmaa remontista, ainakaan tämän lehden mennessä painoon. TYYn toimintasuunnitelmassa 2011 luvataan B-talon yhdistyksille evakkotilat vuoden 2011 lopussa. Ihmettelemme, missä evakkosuunnitelma viipyy. Yhdistyksenä haluamme tietää, minne joudumme remontin ajaksi ja pystyykö TYY tarjoamaan yhdistyksille asialliset toimitilat. Tylkkärin numerossa 11/2011 esille noussut S-Osiksen mahdollinen tulevaisuus huolestuttaa myös meitä yläkerrassa toimivia. S-Osiksen tilojen vuokra nähtävästi tuplaantuu remontin jälkeen, mikä onkin johtanut siihen, ettei osakuntatilaa käytetä tulevaisuudessa nykyisenkaltaiseen toimintaan. Onko tämä myös meidän kaikkien yhdistysten kohtalo? Tuskin kerrosta ylempänä tilavuokra olisi yhtään halvempi. Kysymmekin, olettaako TYY, että kaikki alayhdistykset pystyvät palaamaan remontin jälkeen omiin tiloihinsa. Yhdistyksillä ei ole yksinkertaisesti varaa kaksinkertaiseen vuokraan. Tuleeko TYY vastaan vuokrissa vai jääkö tilat tyhjilleen? Keskustaopiskelijat näkevät tilanteeseen kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia. Pahin vaihtoehto on se, että vuokrat nousevat liikaa ja alayhdistyksien maksukyky ei riitä. Tässä tilanteessa, mikäli TYY ei tule vastaan vuokrissa, tilat tulevat jäämään tyhjiksi. Toinen vaihtoehto on se, että TYY ei tule vastaan vuokrissa, mutta tarjoaa alayhdistyksille yhteisiä kokoustiloja. Nämä kokoustilat olisivat alayhdistysten varattavissa ja niissä olisi säilytystilaa yhdistysten tarpeisiin. Kolmas vaihtoehto on se, että TYY tulee vastaan vuokrissa, jonka ansiosta alayhdistysten toiminta voi jatkua normaaliin tapaan remontin jälkeen. Keskustaopiskelijat ehdottaa, että TYYn ylijäämää käytettäisiin näihin avustuksiin. Katsomme, että ylioppilaskunnan tulee tarjota alayhdistyksilleen tiloja kampusalueelta. Meidän mielestämme TYY ei voi ottaa sitä riskiä, että tilat jäisivät tyhjilleen remontin jälkeen. YO-talojen lisäksi TYY:n tulee huomioida seuraavissa suunnitelmissaan liikuntatilojen rappeutuminen ja niiden ahtaus. Uudelle kuntosalille olisi varmasti kysyntää ja Iskerin päivittämistäkin voisi harkita. Tuomas Ylitalo Turun Keskustaopiskelijat ry, pj Riikka Laaninen Turun Keskustaopiskelijat ry, varapj Hakemukset osoitetaan Turun Suomalainen Yliopistoseura ry:n hallitukselle ja toimitetaan määräaikaan mennessä seuran toimistoon, Turun yliopiston opiskelijapalveluihin tai Medisiinan vahtimestaripisteeseen. Hakemuksen voi lähettää myös yliopiston sisäisessä postissa. Turussa lokakuun 29. päivänä 2010 HALLITUS Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Nuorille 18­30-vuotiaille ensiasunnon säästäjille ASP-laina Miksi kannattaa ryhtyä ASP-säästäjäksi? ASP-säästäjänä saat: hyvän verottoman talletuskoron omasäästöosuudellesi edullisemman ensiasuntolainan valtion korkotuen lainalle asuntosi riittää yleensä lainan vakuudeksi yhdessä valtion asuntolainatakauksen kanssa Kysy lisää konttoreistamme! Kaarina, Pyhän Katariinan tie 7, p. 010 546 0350 Raisio, Tasalanaukio 3, p. 010 546 0750 Turku­Keskusta, Yliopistonkatu 18, p. 010 546 0800 Turku­Länsikeskus, Markulantie 150, p. 010 546 0980 Turku­Hämeenkatu, Hämeenkatu 3 A, p. 010 546 0990 Helpot ensias a unn hankin on taa! oIkAIsu Viime lehden (12/11) edustajistovaaleja koskevassa jutussa Vihreä lista oli jäänyt pois automaatiojäsenyyttä kannattavien ryhmien joukosta. Lisäksi jutusta saattoi virheellisesti saada käsityksen siitä, että Ryhmä Lex kannattaa opintolainapainotteista opintotukea. Ryhmä Lex kehittäisi opintolainaa mutta säilyttäisi opintorahapainotteisuuden opintotuessa. Jeesus & Johnny Cash ­konsertti Mikaelinkirkossa sunnuntaina 30.10. klo 18.
• aJaSSa puoLuEpoLItIIkkA tArjoAA mAhdoLLIsuudEN Puoluepolitiikan roolista yliopistolla on keskusteltu iät ja ajat. Puoluepoliittisesti sitoutumattomat ryhmät puhuvat puolueiden tunkeutumisesta yliopistolle. Puolueiden toiminta pitäisi nähdä yliopistolla rikastavan koko kampuksen ajatusmaailmaa, sekä tuovan äänestäjille selvän vaihtoehdon. Puoluepoliittisesti sitoutunutta listaa äänestämällä tietää mitä saa paremmalla todennäköisyydellä kuin äänestämällä sitoutumatonta listaa. Eri ajastusmaailman omaava äänestäjä voi lahjoittaa äänensä ehdokkaalle, jonka ideologiaa hän ei jaa. Puoluepoliittisesti sitoutunutta listaa äänestämällä, tietää minkälainen ideologia on kyseessä olevan poppoon takana. Demariopiskelijat ovat aina edistäneet vastuullista ja kaikkia opiskelijoita huomioivaa linjaa. Ylioppilaskunnan edustajistossa käsitellään kirjava joukko asioita. Jotkut asiat koskettavat suoraan tiedekuntia kun taas toiset asiat liittyvät enemmän yleisempään ideologiaan. Poliittiset opiskelijajärjestöt haluavat katsoa ylioppilaskuntaa kokonaisuutena, ei vain yhden tiedekunnan asioita edistävänä edunvalvontana. Lisäksi puoluepoliittisesti sitoutuneet ryhmät onnistuvat hyvin keräämään listoilleen eri tiedekunnista ja lähtökohdista tulevia ihmisiä. Yliopisto ei ole muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke, joka elää omaa elämäänsä. TOSY: n kautta yliopistotason politiikan tuulet ja haasteet tavoittavat päättäjiä aina Turun kaupunginvaltuutetuista opetusministeriin asti. Näistä kontakteista on erittäin paljon hyötyä ajettaessa jokaisen opiskelijan etuja yliopistolla. Sikaa ei kannata ostaa säkissä, vaan sitä kannattaa tarkastella kriittisesti ennen kuin tekee hätiköityjä päätöksiä. Demariopiskelijat haluavat tarjota vaihtoehdon yliopistolla. Tässä vaihtoehdossa koko ylioppilaskunta kehittyisi entisestään kohti tasa-arvoisempaa, solidaarisempaa ja oikeudenmukaisempaa ympäristöä, sekä ennen kaikkea opiskelijaläheisempää ajatusmaailmaa. Tino Aalto kampanjapäällikkö, Turun Demariopiskelijat ­ TOSY korkEAkouLukIusAtuN tArINA TYYn blogissa (12.9.) Milja Henttonen kirjoitti korkeakoulukiusaamisesta. Kirjoitus oli aiheellinen, sillä asia on tabu, joka tulisi rikkoa. Olen itse kokenut kiusaamista niin peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Yliopistossa oletin saavani rauhaa ja kiusaamattomuutta. Olen saanutkin olla rauhassa. Olen aktiivinen toimija yliopistomaailmassa ja politiikassa. Kuitenkin aktiivisuuden kautta olen joutunut kiusatuksi. Ensimmäisen aktiivisen toiminnan kautta sain eräältä opiskelijalta sähköpostia, jonka mukaan olin häpeäksi tieteenalalleni ja sen vuoksi minun kuuluisi vaihtaa tiedekuntaa. Eräässä alayhdistyksessä sain tehdä paljon haluamaani työtä yhden vuoden, kunnes toisena vuotena tehtäviä oli mahdoton hoitaa ulkopuolisten tekijöiden vuoksi. Pyrin etenemään "urallani", mutta se estettiin sukupuoleeni vedoten. Toisessa alayhdistyksessä jouduin ikävään asemaan hallituksen jäsenenä, kun minulle pääsääntöisesti annettiin tehtäviä, joita minun oli hankala suorittaa fyysisen kykenemättömyyteni (ja siihen liittyvän asiantuntemattomuuteni) vuoksi. Lisäksi omassa elämässäni oli perhesyitä, jotka vaikeuttivat aktiivisuuttani. Jostakin syystä minua ei haluttu auttaa kuin ehdottamalla eroamista tai inttämällä "tämä tehtävä kuuluu sinun vastuualueellesi". Kolmannessa alayhdistyksessä meni hyvin, kunnes sieltä katosi yhteishenki. Myöhemmin sain tietää esimerkiksi illanvietoista, joihin minua ei kutsuttu ainoana hallitukseen kuuluneista. Olen yrittänyt myös tehdä paluuta näiden alayhdistyksien hallituksiin huonolla menestyksellä. Kerrankin eräs henkilö oli kommentoinut selkäni takana asiaa siten, että minulla ei olisi mitään annettavaa kyseiselle yhdistykselle. Valitettavasti olen kokenut myös usein yhteistyöhaluttomuutta opiskeluissa. Usein jään yksin, kun pitäisi tehdä pari- tai ryhmätehtäviä. En tiedä, johtuuko se monivammaisuudestani, lihavuudestani, miessukupuolestani, aikuisemmasta iästäni vai näiden yhdistelmästä. Sama tietämättömyys koskee alayhdistyksissä saamiani kokemuksia. Toisaalta on minulla ollut onneakin. Ylioppilaskunnassa niin toimistolla kuin edustajistossa olen saanut hyvää kohtelua ihmisenä. Aloitin sosiologian pääaineopiskelijana nyt syksyllä, enkä ole kokenut mitään syrjintään viittaavaa sosiologien keskuudessa. Minut on hyväksytty sellaisena kuin olen. Kun jonotin TYYlikkääseen avaukseen yksin, olin joutua väkivallan uhriksi. Kun sisällä olleet opiskelijakaverini kuulivat tapahtuneesta, he olivat aidosti huolissaan ja järkyttyneitä. En ole käynyt kiusaamisen takia psykiatrilla, mutta moni muu on. Kiusatun auttaminen on tärkeää, sillä kiusattu on usein hyvin herkkä ihminen. Toki kiusaajallekin on saatava apua, koska se saattaa estää uusia kiusaamistapauksia. Kiusaaminen voi vaikeuttaa opiskelua niin, että motivaatio kärsii, eikä kiusattu tahdo olla samassa salissa kiusaajansa kanssa. Toisaalta kiusattu voi saada apua, jos hän saa esimerkiksi ystäviä mukaansa opiskeluun. Myös TYY edustajiston kuuluu olla valmis vastaamaan kiusaamisen haasteisiin. Suosittelen kaikille ympärille katsomista. Lähellä voi olla useampikin kiusattu, joka kaipaa hyväksyntää ja ystävyyttä. Jukka Väisänen Vihreä lista t yöLLIsy y ttä opIskELIjoILLE yrIt ysyhtEIst yöLLä Turun Kokoomusopiskelijat haluavat lisätä Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja alueen yritysten välistä yhteistyötä. Ikuisuusongelmaksi on muodostunut harjoittelupaikkojen niukkuus ja sitä myötä akateeminen "aivovuoto" pois Turusta, etenkin pääkaupunkiseudulle. Harjoittelupaikkatilannetta olisi pyrittävä aktiivisesti parantamaan ja tämän työn lähtökohtana on hyvät ja toimivat suhteet alueen yrityselämään. Näiden suhteiden aikaansaamiseksi myös ylioppilaskunnan olisi tehtävä aktiivista vaikuttamistyötä. Välttämättä kaikki yritykset eivät ole kovin tietoisia, miten paljon potentiaalisia työntekijöitä noin 20000 opiskelijan yliopistoyhteisöstä löytyy. Ylioppilaskunnassa ei tällä hetkellä ole ns. työelämävastaavaa, jonka vastuualueena olisi ylioppilaskunnan työelämäyhteyksien kehittäminen. Tähän olisi syytä saada muutos. Tämä olisi sitä todellista vaikuttamistyötä, jota ylioppilaskunnan aina toivotaan tekevän. Uskomme että ylioppilaskunnan ja yritysten kanssakäyminen avaisi uusia mahdollisuuksia ja näköaloja molemmin puolin. Opiskelijat saisivat arvokasta työkokemusta ja yritykset uusia tulevaisuuden tekijöitä. Perinteisesti Suomessa yliopiston ja yritysten yhteistyö on nähty jonkinlaisena uhkana akateemiselle vapaudelle. Tällaiset luutuneet käsitykset on syytä heittää romukoppaan ja lähteä rohkeasti hankkimaan uusia kontakteja. Mikko Pousi Turun Kokoomusopiskelijat, AKN ry pöLhöpopuLIsmIA t yLkkärILLä Edustajistovaalit käyvät kuumana ja myös Turun ylioppilaslehden kehittäminen on nostettu vaalidebattiin. Ryhmä Lex, Keskustaopiskelijat sekä monet muut yksittäiset ehdokkaat ovat vaalikonevastauksissaan kannattaneet Tylkkärin paperiversion lakkauttamista tai painosmäärän supistamista ja lehden siirtämistä nettiin. Tylkkärin sähköistämisen perusteluina on käytetty ekologisuutta ja edullisuutta. Ekologisuus on kannatettava tavoite, mutta tulee pitää mielessä, ettei sähköinen lehti lukulaitteineen ole hiilineutraali ratkaisu. Sähköisen kehittämisen suunta on oikea, mikä ei kuitenkaan tarkoita että ratkaisuja kannattaisi tehdä hätiköiden ja tunteella. Tylkkäriltä nykyisin löytyvää sähköistä versiota kehitetään jo nyt. Tätä kehittämistyötä ei ole kuitenkaan tehty paperilehden kustannuksella. Täysin käsittämätön on kuitenkin väite siitä, että Tylkkärin sähköistäminen kannattaisi säästösyistä. Lyödään pöytään muutama Tylkkärin kuluvan vuoden budjetista peräisin olevaa lukua: lehden henkilöstökulut avustajapalkkioineen ovat 77 586 e, painokulut jakeluineen 43 513 e ja lehden itse hankkimat tulot kokonaisuudessaan 69 651 e. Tuloista 65 000 e tulee mainosmyynnistä. Olemme pyöristäneet luvuista sentit pois, jotta ilmeisen hankalat summat aukeaisivat kaikille. Siirtämällä Tylkkäri joko kokonaisuudessaan nettiin tai laskemalla radikaalisti painosmääriä leikataan samalla mainosmyynnin tuottoja, sillä nettimainonta on Suomessa vielä toistaiseksi hyvin kannattamatonta. Lehden muuttaminen kokonaan sähköiseksi vaatii myös sijoituksia, sillä nykyinen nettilehti ei sellaisenaan toimi mainostajia houkuttelevana rahasampona. Nyt ja lähitulevaisuudessa nettilehti olisi siis käytännössä varmasti TYYn maksamilta nettokustannuksiltaan huomattavasti paperilehteä kalliimpi ratkaisu. Kun lukulaitteiden käyttö yleistyy, lehtimarkkinat muuttuvat ja mainostajat alkavat panostaa myös nettimainontaan, kehittyy Tylkkäri luonnollisesti mukana. Uskokaa tai älkää, Turun ylioppilaslehden päätoimittaja, toimitus, sekä kuusihenkinen johtokunta todella miettivät näitä kysymyksiä. Lehden kehittämistä ei voi tehdä puskista ampumalla, vaan kehittämisen tulee perustua tosiasioihin ja taloudellisiin realiteetteihin. TYYn hallituksen jäsen Lauri Kattelus kirjoitti TYYn blogissa 17.10. edustajistovaaleissa harrastetusta väärän tiedon levittämisestä. Ryhmä Lexin, Keskustaopiskelijoiden ja edustajistovaalien ehdokkaiden kannattaisikin ottaa neuvosta vaari ja varoa pölhöpopulismin suuntaan lipsumista. Heikki Isotalo Elias Laitinen Deniz Kacar Haron Walliander Edustajistovaaleissa ehdolla olevat Tylkkärin johtokunnan jäsenet Tapaa ystävä! TYY järjestää Speed Dating -tapahtuman Kårenilla 3.11. kello 18.
• TÖITÄ TARJOLLA KOKO OPISKELU-URASI AJAN LEGIOONA OY - BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU - PUH. 010 320 4181 Ole kunnolla nuori Nuoruus on liian arvokasta tuhlattavaksi turhaan murehtimiseen ja ainaiseen rahan venyttämiseen. Tule käymään niin saat enemmän aikaa olennaiseen: elämiseen. HIUSMUOTOILUA SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS = 80 TARJOUS VOIMASSA VAINTÄLLÄ KUPONGILLA Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde.fi Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku www.saastopankki.fi/liedonsp tEstAsI: FAzErIN sININEN, mAItosukLAIdEN kruuNAttu kuNINgAs mArAbou mAItosukLAA pisteet 2,4/5, hinta 2,68 "Toffeinen, liian makea" "Jauhoisa, helppo" "Pääsiäismunamainen" "Neutraalin miellyttävä" "Ällömakea" rAINbow sVEItsILäINEN mAItosukLAA pisteet 3/5, hinta 1,85 "Karamellinen" "Pähkinäinen, paras" "Mitäänsanomaton" "Ei tumman suklaan ystäville" "Ällö marsipaanisivumaku" pIrkkA mAItosukLAA pisteet 1,4/5, hinta 1,75 "Kuin suklaakalenterista" "Pistävä sivumaku" "Esanssinen, haastava" "Pakokaasua ja asvalttia maitosuklaan muodossa" FAzErIN sININEN pisteet 3,6/5, hinta 1,95 "Samettinen, klassinen" "Kuivattaa kitalaen" "Tuttu ja turvallinen" "Rakkautta" "Siirappia ja kissanpissaa" Suomen Yliopistokiinteistöt Oy teettää tutkimuksen, jonka tuloksia käytetään kampusalueiden
• aJaSSa 11 NaaMaKIRJa LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. "Miehuus, moraali ja politiikka ovat assosioituneet voimakkaasti miesten sydänsairauksien kanssa. Naisilla assosioituvat puolestaan suru, ero ja menetys", kertoo professori Marja-Liisa Honkasalo. mItä kuuLuu mArjA-LIIsA? Professori Marja-Liisa Honkasalo työskentelee ainutlaatuisessa pestissä ja antaa noottia suomalaiselle yliopisto-opetukselle. Marja-Liisa Honkasalo, sinut nimitettiin keväällä Turun yliopiston kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professoriksi. Kuinka monelle on Suomessa myönnetty sama virka? Ei itse asiassa yhdellekään. (Naurua). Entä maailmassa? Niin laajasti kuin se on täällä määriteltynä, niin todella harvalle. Briteissä on muutama samantyyppinen virka, mutta tämä on tietyllä tavalla niitäkin laajempi. Oletko tavannut kollegojasi? En, mutta olen kyllä lukenut heidän juttujaan. Sinulla on tiiviit yhteydet ainakin neljään tiedekuntaan. Missä niistä viihdyt parhaiten? HiKuTa:ssa, missä huoneeni on, viihdyn intellektuaalisesti parhaiten. Siellä intressini kohtaavat muiden tutkijoiden kanssa. Olet toiminut professorina Linköpingissä. Vertaa Suomen ja Ruotsin yliopistotutkimusta. Olin Linköpingissä vuodesta 2006 ja Turkuun tulin vasta viime keväänä. Ruotsissa on paljon enemmän tutkimusrahoitussatsausta uusiin kysymyksiin, mutta tutkimus jää yleensä pinnalliseksi. Suomessa mennään usein pienemmällä rahoituksella syvemmälle. Olet työskennellyt myös Harvardissa. Millaista se oli? Siellä näki, miten opettajat satsasivat opetukseensa ja miten paljon he yhdessä jatko-opiskelijoidensa kanssa tekivät. Suomessa ajatellaan, että kirjeopistoilla ja verkkokursseilla saadaan hyviä tutkijoita. Se ei mene niin. Onko Harvard maailman paras yliopisto? Silloin kun työskentelin siellä, meillä ei ollut vielä nykyaikaista maailman parhaat yliopistot -tyyppistä listausta, mutta on se kyllä hirveän hyvä yliopisto. Professuurisi on kaupungin lahjoitus. Miten se näkyy työssäsi? Olen laittanut oman työni kiinteäksi osaksi kaupungin tutkimusohjelmaa. Meneillään on monikulttuurisuutta ja terveyttä tutkiva hanke, jota haluaisin kehittää. Haluaisin, että siitä tulisi hyödynnettäviä tuloksia maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä. Otan vakavasti "kulttuuri tekee hyvää" -sloganin. Miten kulttuuripääkaupunkihanke edistää turkulaisten terveyttä? Se edistää ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, esimerkiksi yhteisötaiteen kautta. Ymmärretään, että kulttuuri on muutakin kuin korkeakulttuuria ja kuluttamista. Kerro lyhyesti ja yksinkertaisesti Reikä sydämessä -kirjastasi. Käänsin Pohjois-Karjala-projektin toisin päin ja tutkin mitä ihmisillä on itsellään sanottavana omista sydämistään. Millaisia tuloksia sait? Miehuus, moraali ja politiikka ovat assosioituneet voimakkaasti miesten sydänsairauksien kanssa. Naisilla assosioituvat puolestaan suru, ero ja menetys. Mitä Pohjois-Karjala-projekti merkitsee sinulle? Minusta se oli ennen kaikkea huikaiseva yritys modernisoida pohjoiskarjalainen mies. Miten kulttuuri vaikuttaa ihmisen tapaan sairastaa? Luova ilmaisu ja hyvinvointi ovat tekemisissä toistensa kanssa. Ne, jotka löytävät itseilmaisumuotoja, voivat yksinkertaisesti paremmin. Työssäni tähän on kaksi tulokulmaa. Millä tavalla sairauden kokemus ja ilmaisu on kulttuurista ja miten taiteellinen ilmaisu ja kulttuurituotteiden käyttäminen vaikuttaa sairauksiin. Jälkimmäinen on aihe, josta puhutaan paljon, mutta jonka mekanismeja ei ole tutkittu. Se tutkimus odottaa tekijöitään. Oletko itse ajatellut ryhtyä tutkimaan kyseistä aihetta? Itse asiassa olen. JOEL HAAPAMÄKI kehittämiseen. Vastaa osoitteessa http://www.sykoy.fi. Vastanneiden kesken arvotaan iPad2.
• töItä kALAstELLAAN Ny t VErkostA Moderni työnhakija erottuu internetissä yhä useammin persoonallaan. sÄHKöIsIÄ työnvälityspalveluita putkahtelee rekrytointimarkkinoille kuin sieniä sateella. Uudet verkkopalvelut tarjoavat työnhakijoille ja työnantajille cv-pankkeja, kohdennettua työnhakua ja esimerkiksi videoesittelyjä. "Internetin kattavin ja käytetyin työnhakuportaali on edelleen mol.fi-palvelu", projektipäällikkö Sanna Putila Turun yliopiston työelämäpalveluista tietää. Myös Turun yliopisto on mukana Lähde työelämään -hankkeessa, joka avaa uudet verkkosivunsa vuodenvaihteessa. EU-rahoitteisen projektin tavoitteena on auttaa työnantajia löytämään korkeakouluista valmistuvia. "Opiskelijan elämässä tämä toivottavasti näkyy siten, että työnantajien on jatkossa aiempaa helpompaa löytää harjoittelijoita", Putila arvioi hankkeen vaikutuksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että suurin osa työnhakijoista löytää töitä edelleen ensisijaisesti suhteiden kautta. "Nämä verkostot ovat usein hyvin arkisia. Opiskelukaverin tai entisen harjoittelupaikan kautta löytää usein myös myöhemmin töitä." tAuL Turkulaisopiskelijoiden KUN Tatu Laineen ja Tomi Kokkosen silmiin osui elokuussa Turun Sanomien juttu, jossa kerrottiin Piikkiön yhtenäiskoulun siirtyvän kirjattomaan opiskeluun osana luovan oppimisympäristön tutkimushanketta, palaset loksahtivat kohdalleen. Turkulaisopiskelijat soittivat koulun rehtorille jo samana päivänä. Pian asia oli lyöty lukkoon. Tietotekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Laine ja Turun yliopistossa ohjelmistotuotantoa sekä kauppakorkeakoulussa tietojärjestelmätiedettä lukeva Kokkonen tekisivät koulun käyttöön seitsemännen luokan matematiikan sähköiset oppimateriaalit. Ensi syksystä alkaen luokallinen piikkiöläisnuoria opettelee kaiken matematiikkansa tableteilta Kokkosen ja Laineen kehittämien sähköisten oppimateriaalien avulla. "Haastattelemme uusia työnhakijoita kuitenkin edelleen kasvokkain", Legioonan HR-asiantuntija Taina Lehtola kertoo. Pääkaupunkiseudulla toimivan, turkulaistaustaisen Susanna Rantasen luotsaaman, korkeasti koulutettujen rekrytointiin erikoistuneen Heebo-palvelun toiminta on puolestaan täysin verkkopohjaista. Työnhakija luo palveluun anonyymin verkkoprofiilin, jossa painotetaan perinteisen työhistorian sijaan työnhakijan persoonaa. Työnantaja saa yhteystiedot, jos työnhakija antaa siihen luvan. "Anonyymiyden ideana on, että työnhakija voi ilmiantaa itsensä headhuntattavaksi. Tällöin jo valmiiksi työelämässä olevan työntekijän ei tarvitse murehtia senhetkisestä työnantajastaan", Rantanen selvittää. toihin. Putilan mukaan käytäntö ei ole täysin ongelmatonta. "Voiko abstrakteja ominaisuuksia kuten persoonallisuutta kuvailla tai toisaalta arvioida tietokantamaisen hakupalvelun tai muun nettipalvelun avulla?" hän pohtii. Vaikka välityspalveluiden tavoitteena on usein helpottaa juuri työnantajapuolen rekrytointiprosessia, kovin monta työnantajaa ei yksittäisen välityspalvelun listoilta vielä löydy. "Työnvälittäjät kilpailevatkin keskenään työnantajien rekrytoinnista. Kaikki alat eivät myöskään ole edustettuina uusimmissa verkkosovelluksissa", Putila jatkaa. Rantanen kertoo, että Heebon asiakkaina on eniten kaupallisen ja teknisen alan toimijoita. Legioonassa opiskelijat ovat perinteisesti työllistyneet logistiikan, pakkaus- ja toimistotöiden aloille keikkatyöhön. Verkossa täytettävät, strukturoidut cv-pohjat eivät myöskään anna työnhakijalle paljon mahdollisuuksia erottua joukosta. Tyypillisesti työnantaja tekee verkossa täytettyihin hakemuksiin hakusana-ajoja, jolla karsitaan osa työnhakijoista pois. Esimerkiksi Legioonassa toimitaan juuri näin. "Hyvät kirjoittajat erottuvat joukosta", Lehtola sanoo. LAURA MYLLYMÄKI Kovaa kilpailua työnantajista Uudet verkkopalvelut haluavat usein suunnata työnantajan huomion cv: n ja työhistorian lisäksi hakijan persoonallisuuteen, harrastuksiin tai esiintymistai- Palkinnoksi Piilaaksoon Kokkosen ja Laineen osakeyhtiö NordicEdu näki päivänvalon puolitoista kuukautta sitten. Perustajakaksikko oli kuitenkin valmistautunut yrittäjiksi ryhtymiseen koko kesän, sillä he olivat yksi kuudesta Boost Turun Summer of Startups -ohjelmaan valitusta tiimistä. Alun perin Kokkosen ja Laineen yritysideana oli kehittää opettavaisia tietokonepelejä. Kun piikkiöläiskoulu löytyi yhteistyökumppaniksi ja ensimmäiseksi maksavaksi asiakkaaksi, idea täsmentyi. "Se onkin ollut yksi tärkeä opetus tässä: suunnitelmia pitää pystyä muuttamaan tilanteen mukaan", Kokkonen sanoo. NordicEdu työllistää Kokkosen ja Laineen lähes täyspäiväisesti, vaikka molemmat myös opiskelevat yrittäjyyden ohessa. Talven ja kevään aikana heidän pitää saada valmiiksi seiskaluokan prosenttilasku- ja peruslaskutoimitusmateriaalit. Piikkiön koulun matematiikan opettaja vastaa oppimateriaalien pedagogisesta puolesta, mutta NordicEdu tekee sisällön. "Olemme päässeet testaamaan ideoitamme toimiessamme kou- Koko paketti netissä TuKy ry:n omistama, opiskelijoiden vuokratyöhön erikoistunut Legioona on kehittänyt verkkopalveluaan cv-pankiksi, jossa hoidetaan työntekijöiden rekrytoinnin lisäksi lopulta myös palkanmaksu. Työntekijä kirjaa järjestelmään myös työtuntinsa, jotka työnantaja palvelussa hyväksyy. mystEErI NImELtä sosIAALINEN mEdIA Työnantajat ja työnvälitysfirmat käyttävät hyvin eri tavoin sosiaalista mediaa rekrytoinnissa. Toiset työnvälityspalvelut, kuten Heebo ja Legioona, ilmoittavat Facebook-sivuillaan avoimista työpaikoista. Turun yliopiston työelämäpalveluiden Facebook-sivuilla ei sen sijaan ilmoiteta avoimista työpaikoista, vaan painotus on tapahtumatiedottamisessa. Sosiaalisen median, tuttavallisemmin somen, käyttö on suosittua erityisesti IT-alalla, jossa LinkedIn-profiilin kautta verkostoituminen on jo arkipäivää. "Niillä aloilla, joilla muutenkin seurataan viestintäteknologioiden kehitystä, käytetään myös sosiaalista mediaa", Putila tiivistää. Nyrkkisääntönä voi pitää, että julkisia virkoja täytetään samaan tapaan kuin ennenkin. Opettajat ja lääkärit eivät löydä töitä Facebookista. Media- ja kulttuurialan toimijat sekä freelance-työtä tekevät sen sijaan verkostoituvat juuri verkossa. Putilan mukaan Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn-palvelua tulisikin ajatella puskaradion välineinä. Palvelut itsessään eivät vielä toimi alustana rekrytoinnille vaan ennen kaikkea verkostoitumiselle. Hänen mielestään kenenkään ei tarvitse olla sosiaalisessa mediassa vain työllistymistä silmällä pitäen. "Toisaalta jo 90 prosenttia käyttäjistä vertailee sosiaalisessa mediassa hintoja. Voi olla, että viiden vuoden kuluttua yhteisöpalveluita käytetään työnhaussa jo aivan eri tavalla kuin nyt." LAURA MYLLYMÄKI Turun yliopiston ja Turun AMK:n yhteinen Game Tech&Arts Lab järjestää ICT-talon luentosa ANJA KARP PINE N
• aJaSSa 13 13 uLtA tAbLEtEILLE yritys on mukana kehittämässä oppikirjatonta peruskoulua. LAURI HANNUS Oikea jännite kahvinkeittimelle? Tatu Laine (vas.) ja Tomi Kokkonen esittelevät puolitoista kuukautta sitten perustamansa NordicEdu-yrityksensä demopeliä. lussa sijaisina", yrittäjät kertovat. Kokkosen ja Laineen yritysidean potentiaali on pantu merkille. NordicEdu valittiin kymmenviikkoisen startup-ohjelman päätteeksi kuudesta tiimistä parhaaksi. Palkinnoksi nuorille yrittäjille kustannetaan matka Yhdysvaltojen Piilaaksoon markkinoimaan ideaansa. tään start up -yrittäjää, jonka ensisijainen motiivi olisi rikastuminen. Tavoitteena on kuitenkin elättää itsensä tällä koulun päättämisen jälkeen", Kokkonen sanoo. "Itse asiassa yritys epäonnistuu todennäköisemmin, jos se saa liikaa rahaa. Silloin keskittyy kaikkeen turhaan", Laine säestää. Kokkonen ja Laine tiesivät toisensa alun perin Turun yliopis- ton ja ammattikorkeakoulun yhteisen pelienkehityslaboratorion Game Tech & Arts Labin kautta. Paremmin he tutustuivat vasta pistettyään pystyyn yhteisen start up -yrityksen. "Yhteistyö on sujunut hyvin. Olisi voinut käydä paljon huonompikin tuuri", he kehuvat kilpaa toisiaan yhteistyökumppaneina. ANNA-ELINA MATILAINEN yrIttä jy yskurssI VAILLA VErtAA Tomi Kokkosen ja Tatu Laineen yritys NordicEdu syntyi Boost Turku -yrittäjyysverkoston Summer of Startups -ohjelman ansiosta. Yrittäjyysohjelmaan osallistuminen oli lähinnä päähänpisto. Kokkonen ja Laine laittoivat yritysideansa sisään viimeisenä hakupäivänä. Itse ideakin oli vielä siinä vaiheessa täsmentymätön ajatus "luonnontieteiden havainnollistamisesta tietotekniikan avulla". Sekä Kokkonen että Laine kehuvat kuitenkin yrittäjyysohjelman antia. Kuuden tiimin jäsenet tutustuivat Boost Turun tiloissa työskennellessään toisiinsa ja sparrasivat toistensa ideoita. "Olen käynyt myös jotain kauppiksen yrittäjyyden kursseja, mutta eivät ne ole mitään verrattuna tähän", Kokkonen kiittelee. Ohjelman tarjoamalla 4000 euron avustuksella NordicEdun pojat hankkivat läppärin ja tabletti-tietokoneen ja maksoivat asuntojensa vuokrat, jotta he pystyivät keskittymään yritysideaansa täysillä työssäkäynnin sijaan. Kukin start up sai käyttönsä myös mentorin. NordicEdun kätilönä toimi Telkku.comin perustaja ja bisnesenkeli Perttu Mäki-Petäjä. "Kävimme tapaamassa häntä säännöllisesti Helsingissä. Aina menomatkalla junassa olimme varmoja, ettei tästä tule mitään. Ajattelimme, että tehdään tämä yksi projekti ja vaikka ilmaiseksi. Paluumatkalla tavoitteet olivat taas korkealla ja olimme varmoja, että kymmenen vuoden päästä kaikki oppimateriaali on sähköistä", Kokkonen nauraa. ANNA-ELINA MATILAINEN Rahoitus haussa Seuraavana haasteena NordicEdulla on löytää rahoitus. "Tavoitteena olisi palkata pari koodaria ja graafikko ja keskittyä itse etsimään asiakkaita", Kokkonen kertoo suunnitelmista. No, onko Kokkosen ja Laineen tavoitteena rikastua NordicEdulla? "Ei. En itse asiassa tunne ke- ali Betassa kolmannen pelinkehityksen vierailuluennon perjantaina 28.10. klo 13.15-15.00.
• turkuLAIstuNut trubAduurI 27-vuotias Markus Perttula on englannin opettaja sekä muusikko, joka vaihtoi kontrabasson kitaraan tilanpuutteen vuoksi. TEKSTI: JOEL HAAPAMÄKI, KUVA: LAURI HANNUS ON PERJANTAI-ILTA ja kello vähän yli kuuden, kun Bar Bremerin ovet käyvät. Sisään liitää hymyilevä artisti. "Asun keskustassa ja silti olen aina myöhässä joka paikasta." Markus Perttula, 27, on saanut paljon aikaiseksi verrattain lyhyessä ajassa. Syksyllä 2004 Perttula aloitti englantilaisen filologian opiskelun ja kitaran soiton. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin hänellä on taskussaan maisterin paperit ja levytyssopimusneuvottelut käynnissä. "Rahan ansaitseminen oli tärkeää, sillä meillä oli iso perhe ja lama tuoreessa muistissa." Lukion jälkeen Perttula haki opiskelemaan tuloksetta. Edessä oli välivuosi, jonka hän vietti puoliksi kouluavustajana ja puoliksi armeijassa. Armeijassa Perttulalla oli oma toimisto, jossa pääsykokeisiin lukeminen luonnistui paremmin kuin ensimmäisellä yrittämällä. Elettiin syksyä 2004, kun Turun yliopiston ovet avautuivat. oppia kirjoista." Musiikin tekemistä Perttula ei pidä vielä työnä, vaikka se viekin huomattavan suuren osan hänen vapaa-ajastaan. "Musiikki on toistaiseksi vain harrastus, koska en tienaa sillä juuri mitään." Paska kitaristi Kun Perttula muutti Turkuun, vaihtui kontrabasso akustiseen kitaraan. "Asuin solukämpässä, jossa ei ollut tilaa kontrabassolle. Aloitin kitaran soiton käytännöllisis-tä syistä", hän hymyilee. Perttula oppi nopeasti ja alkoi heti säveltää omia kappaleitaan. Uusia tuttavia löytyi opiskelijapiireistä musiikin kautta paljon ja ensimmäiset vuodet Turussa menivätkin verkostoituessa. Perttula kokee lauluäänensä olevan vahvin puolensa ja tärkein instrumenttinsa. Hän ei ole kuitenkaan koskaan käynyt laulu- eikä kitaratunneilla. "Pitäisi kyllä mennä, sillä olen tosi paska kitaristi." Luovuus on kausittaista. Joskus Perttula saa yhtenä päivänä aikaiseksi paljon, joskus ei kuukausiin mitään. "Teen biisini säkällä. Toisinaan oluen ja viinin voimalla, toisinaan kauheissa tunnepuuskissa." Erityisesti lyriikoiden kirjoittaminen tuottaa hankaluuksia. "Sanoilla on paljon merkitystä, varsinkin suomeksi laulettaessa. Joudun jatkuvasti taistelemaan, etten kuulosta itseltäni liikaa." Musiikillisista vaikutteista puhuttaessa Perttula innostuu. "Muistan ikuisesti, kun olin kuusivuotias ja telkkarista tuli tötterötissinen Madonna. Myös Michael Jackson iski tuolloin kovaa. Ensimmäinen todellinen suosikkibändini oli Egotrippi. Yläasteella hullaannuin puolestani Jonna Tervomaahan." Edellä mainittujen antamat vaikutteet eivät kuitenkaan kuulu Perttulan kappaleissa samalla tavalla kuin hänen myöhempien idoliensa. "Coldplayn Parachutes pysäytti, kun olin kuusitoistavuotias. Samoihin aikoihin sain langoltani lainaksi Jeff Buckleyn Gracen, joka muutti kaiken. Grace on ehdottomasti tärkein levyni." lä sen ymmärtää. Nimeni ei ole edes mediaseksikäs, niin kuin vaikka Ville Valo", hän irvistää. Ensi kertaa Perttula pääsi levyttämään kaksi vuotta sitten. Hän pitää Syvissä vesissä -albumille tuolloin tehdyn CMX-coverin Vallat ja väet nauhoituksia uransa tähänastisena kohokohtana. Edessä loistava tulevaisuus? Perttulan kesä kului musiikkia ja toimittajan töitä tehdessä. Lisäksi hän keikkaili ja kiersi festareita. Syksyn tullen miehen päivärytmi on rauhoittunut. "Menen nukkumaan liian myöhään ja herään liian myöhään. Välillä meillä on bänditreenejä ja välillä vaan keräännytään bändikavereiden kanssa miettimään musakuvioita. Tämä on tällaista ihmettelyä ja odottelua." Perttula on viihtynyt Turussa, mutta ei pidä toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille muuttoakaan mahdottomana. "Turku on kaunis kaupunki, joka käy tosin yllättävän pieneksi, kun viikko toisensa jälkeen istuu samoissa baareissa. Sitä tuntee yhtäkkiä kaikki, mikä ei taas toisaalta ole pelkästään huono asia." Tulevaisuudelta Perttula kaipaisi ennen kaikkea jonkinlaista varmuutta musiikkikuvioistaan. Hänelle on luvattu paljon, mutta suurimmaksi osaksi turhaan. "Toivon, että pääsen julkaisemaan albumin, tekemään paljon keikkoja ja tienaamaan sen verran rahaa, että saisin vuokran maksettua ja lahjoja ostettua tyttöystävälleni." Markus Perttula Dynamossa 18.11.2011 Kristitty landelukiolainen Perttula vietti elämänsä ensimmäiset 20 vuotta Seinäjoella, jota hän pitää pienenä ja kahtiajakautuneena kaupunkina. "Siellä on kaupunkilaiset ja maaseutulaiset, lukiolaiset ja amikset. Itse taisin kuulua niihin lukiolaistyyppeihin vaikka asuinkin maaseudulla." Perttulan molemmat vanhemmat ovat kanttoreita. Uskonto näkyi vahvasti hänen kasvatuksessaan ja perheessä vaalittiin kristillisiä arvoja. Perttula mieltää kuitenkin kasvaneensa ennen kaikkea empaattisessa ja sosiaalisessa ilmapiirissä. "Vaikka vanhempani yrittivätkin esimerkiksi aluksi rajoittaa sisarusteni rockin kuuntelua", hän nauraa. Vanhempien ammatin myötä musiikki kuului pienestä pitäen Perttulan elämään. Yhdeksänvuotiaana hän aloitti kontrabasson soiton ja jo 15-vuotiaana aukesi paikka Seinäjoen kaupunginorkesterista. Perttula oli harjoitellut soittamista vastahankaisesti, mutta sen alkaessa tuottamaan harrastuksesta tuli mielekkäämpää. Oppilaasta opettajaksi Perttula valitsi ammattinsa nuorena. "Kahdeksannella luokalla tajusin olevani taitava englannissa ja siltä istumalta päätin, että isompana rupean englannin opettajaksi." Hän opiskeli sivuaineina musiikkitiedettä ja opettajan pedagogisia opintoja. Erityisesti musiikkitieteen opiskelu oli Perttulalle avartava kokemus, sillä sitä opiskellessaan hän oppi tarkastelemaan musiikkia objektiivisesti ja etääntymään fanittamisesta. Viime keväänä Perttula pääsi Turun normaalikoulussa suoritetun opetusharjoittelun sekä muutamien sijaisuuksien jälkeen ala-asteen englannin lehtoriksi Kaarinaan. Työsuhde päättyi huhtikuussa, eikä syksyksi ole löytynyt oman alan töitä. Perttulalla on ristiriitaiset ajatukset opettajan ammatista. "Työ on ja ei ole vastannut odotuksia. Vaikka vuoden kestäneessä opetusharjoittelussa pääsi vähän sisälle siihen, mitä opettaminen oikeasti on, kaipaisi koulutukseen enemmän pedagogista harjoittelua. Opettaminen on yllättävän dynaamista, eikä sitä voi Bändejä ja sopimusneuvotteluja Perttulalla on soolouransa lisäksi kolme bändiä ­ suomenkielinen Victoria ja englanniksi esiintyvät Sans Parade ja Despair Academy. "Bändi on jäsenineen kuin perhe tai parisuhde." Helmikuussa Perttula vieraili sooloartistina suuren kansainvälisen levy-yhtiön palaverissa, jossa luvattiin ensimmäiset julkaisut kesäksi. "Pienemmät artistit jäävät kuitenkin helposti huomiotta isoissa levy-yhtiöissä. Tielle tuli kaikenlaista." Kuten Idols. Perttula ei itse pidä televisioituja laulukilpailuja vaihtoehtona. Hän näkee Idolsin tapaiset formaatit halpana tapana päästä pinnalle, eikä usko, että itse pärjäisi sellaisissa. "Ne haluavat tyypin, jota voi käyttää. Haluaisin tuoda esille mieluummin omia sieluntuotteittani kuin niitä valmiiksi pureskeltuja juttuja." Pari kuukautta sitten levy-yhtiö ilmoitti jälleen kiinnostuksestaan. Perttulan pitäisi kuitenkin vaihtaa omalla nimellään kulkevan projektin nimi. "Singer-songwriter-tyyliset nimet eivät kuulemma myy. Kyl-
• 1
• mEtsäst ys oN uusI sIENEst ys Runsas sienisyksy sai luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisnuoret palaamaan metsään ja noukkimaan ämpäreittäin ilmaista lähiruokaa. Tylkkäri veikkaa, että seuraava askel kohti luomuruokaa on hirvestys. TEKsTI JA KUVAT: sAMPO ROUHIAINEN Mika Mäenpää tarkistaa tuulen suunnan tupakansavusta ja varmistaa jahtipäälliköltä, että passiketju on paikoillaan. Kohta hiivitään hirvien perään. Jämtlanninpystykorva Miro paistattelee suosiossa lahtivajalla. Isäntä Lasse myhäilee ylpeänä hihnan toisessa päässä. TILAsTOT KERTOVAT metsästyksen suosion kasvusta. Pääosa uusista metsästäjistä on nuoria ja metsästäjäkunta kaupunkilaistuu. Metsästäjien kokonaismäärä on jatkuvassa kasvussa. Viime vuonna syntyi uusi ennätys: 310 927 lunastettua metsästyskorttia. Suuri osa kasvusta selittyy naisten eräinnostuksella. Luomubuumin vaikutusta metsästyksen suosioon on vaikea todentaa, mutta viestintäpäällikkö Klaus Ekman Suomen riistakeskuksesta uskoo sen olevan tärkeä tekijä ihmisten suopeassa suhtautumisessa metsästystä ja riistaa kohtaan. On siis aika kokeilla, mistä metsästyksessä käytännössä on kyse. Olen saanut luvan osallistua Säkylän erämiesten hirvijah- tiin ilman asetta. Oppaakseni on lupautunut lapsuusaikojen naapurini Mika Mäenpää. Hän on metsästänyt isänsä Markun kanssa siitä asti, kun ase on käsissä pysynyt. Kekkosen jäljissä maastoon Päivä alkaa lupaavasti, kun pyöräillessäni Mikan ja Markun luokse yllätän viisi peuraa ruokailupuuhissa metsän laidasta. Tämä riittäisi hyvinkin päivän luontoelämykseksi, mutta lisää on luvassa. Siirrymme Mikan avolavalla Kekkosplassiksi nimetylle laavulle. Edesmennyt presidentti osallistui siellä aikoinaan kun- niavieraana hirvijahtiin. Kolmisenkymmentä punaisiin pukeutunutta äijää istuu nuotion ympärillä. Tuuheiden viiksien alla kärisee nortti. Keskustelu käy kiivaana Säkylän syksyn kestoaiheista ­ juurikkaannostosta ja teillä liikkuvista juurikasrekoista. Jahtipäällikkö Matti Jaakkola kerää luottomiehensä ympärilleen nopeaa suunnittelua varten, kokoaa edellisillan havainnot ja määrää riviin asettuneille miehille passipaikat. Jahti alkakoon! Koira on irti Muu seurue aloittaa jahdin Kattilakorvessa, me lähdemme Mi- kan, Lassen ja jämtlanninpystykorva Miron kanssa etsimään hirviä muualta iltapäivän ajoa varten. Miro päästetään irti, ja jäämme metsätielle seuraamaan GPS-pannan lähettämiä liikkeitä kännykän näytöltä. Koira ei ehdi olla metsässä kuin vartin, kun rapisevasta pensaasta pöllähtää esiin pelästynyt peuranvasa. Vasa juoksee melkein ruutua tuijottavien miesten syliin. Sen onneksi nyt ei olla peurajahdissa. Ei kauaakaan, kun puhelimen näytöllä vilkkuu punainen valo. Miro on löytänyt hirven! Miehet kootaan tauolta ja ripotellaan metsäautotien varteen passiin odottamaan. Minun ja Mikan tavoitteena on hiipiä tuulen alta haukulle ampumaan. Hiippailemme metsään niin hiljaa kuin osamme. Mikan saappaat lonksuvat kumeasti ja kuoritakkini kahisee kuin ohikiitävä pikajuna. Tiheässä kuusikossa saavutamme koiran ja saaliin. Olen näkevinäni tumman hahmon risujen takana. Yhtäkkiä kuuluu rytinää ja haukku vaimenee. Olemme paljastuneet. Paon aiheuttama rytinä kuitenkin paljastaa, että hirviä on useampi. Pääsemme vielä kahdesti hiipimään lähelle, mutta tiheä metsä estää ampumisen ja hirvet jatkavat matkaa Miro kintereillään. Oletamme hirvien suuntaavan jo kohti passiketjua ja lompsimme menemään huolimattomammin.
• 1 Mika Mäenpää esittelee kaatamaansa hirvenvasaa. Laukaus lapojen taakse Yhtäkkiä edessä olevan pienen aukon läpi vilahtaa emä, vasa ja koira. Mika vetää pyssyn poskelleen. Toinen vasa loikkaa perässä aukealle, ja laukaus kajahtaa. Emä ja toinen vasa jäävät tuijottamaan meitä hölmistyneinä. Osuman saanut vasa juoksee muutaman askeleen ja kaatuu pienen kuusen juureen. Pelästynyt emä lähtee toisen vasan kanssa kohti passiketjua koira kannoillaan. Kauempaa kuuluu laukaus ja myöhemmin toinen. Joku ampui ohi, mutta pian Rönön Tapsa kuittaa VHF:ään kaataneensa toisenkin vasan. Mika on unohtanut puukkonsa autoon, joten suolistaminen jää ensikertalaisen toimittajan tehtäväksi. Käärin hihat, vaikka täytyy myöntää, että sammaleella höyryävä märkä hirvi vähän etoo. Koetan ensin hoitaa homman kutakuinkin siististi, mutta sisäelimiä ja suolia ruumiinontelosta kaivaessani hylkään ajatuksen ja tungen kädet kyynärpäitä myöten hirven sisään. Kaatoryyppyjä ja kuittailua Iltapäivällä lahtivajalla on kahdenlaisia ampujia. Ohilaukauksen ampuja saa kuul- la suoraa kuittailua ja joutuu pesemään verisen sementtilattian. Kaatolaukaukset ampuneiden kasvoilla loistaa leveä hymy ja kaatoryyppyä tarjotaan auliisti. "Ennen kierroksen tarjoajalle ei meinannut riittää pohjia, mutta nyt ei saada edes pulloa tyhjäksi!", vuosikymmeniä hirvimetsällä käynyt Jopi kuvailee kaatoryyppykulttuuria irvistellen ja huuliaan lipoen. Pitkä päivä metsässä alkaa tuntua raukeutena jäsenissä, kun Pyhäjärven taakse laskeva aurinko lämmittää lahtivajan seinustalla. Jahdin sankari Miro ei näytä olevan moksiskaan, vaikka se on juossut GPS:n mukaan päivän aikana lähes 30 kilometriä ja haukkunut viisi tun- tia tauotta. Se ottaa tyytyväisenä vastaan jäyhien miesten hellyydenosoituksia. "Kai sä sitten ensi syksynä tulet jo peuraporukkaan?", Markku tiedustelee. Raakaa huvia Hirvestys on raakaa puuhaa. Loppujen lopuksihan kyse on toisen eläimen tappamisesta. Vaikka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksessa puolet metsästäjistä ilmoitti harrastuksen olevan heille keino hankkia luomulihaa, alle 40 prosenttia luki saaliin tärkeämpien motiivien joukkoon. Hirvestys on metsästäjille harrastus, joten puheelle huvikseen tappamisesta on katetta. Toisaalta tulemme vallan hyvin toimeen myös ilman teollista lihaa, joten yhdelläkään sitä syövällä tai lemmikilleen syöttävällä ei luulisi olevan varaa taivastella metsästyksen julmuutta. Mikäli haluaa säilyttää hyvän omantunnon ja silti lihan ruokaympyrässään, vaihtoehdoksi jäänee metsästys. Yksin jääneen emän kohtalo jäi päivän päätteeksi kaivelemaan mieltä, mutta niin jäi aikoinaan sikalaan tekemäni vierailukin. Jauhelihapakettia en ole ostanut vuosikausiin, metsästysseuralta saaman paketin otan mieluusti vastaan.
• LAURI HANNUS Ohjaaja Aleksi Mäkelä teki jälleen elokuvan hiljaisesta suomalaisesta miehestä, jonka elämä menee päin helvettiä. VALoA tuNNELIN päässä Kotirauha-elokuvan ohjaaja ei halua synkästä aihevalinnasta huolimatta masentaa, eikä varsinkaan karkottaa yleisöään. OHJAAJA Aleksi Mäkelä ärsyttää monia elokuvaharrastajia. Miehen elokuvat ovat vuoden 1999 Häjyistä lähtien olleet lähes poikkeuksetta kotimaisten katsojatilastojen kärjessä, vaikka kriitikot heristelevät sormeaan niiden laskelmoidulle kaupallisuudelle. Elitisteille aiheuttaa näppylöitä myös se, että leffojen tematiikka pyörii usein suomalaisen äijäkulttuurin ympärillä. Kaiken huipuksi niiden ääniraidoilla soivat maamme kuluneimmat listaykköset. Nyt ensi-iltansa saava Kotirauha on Mäkelän kymmenes pitkä elokuva. Pohjalaisen perheenisän syöksykierteestä kertova teos pyörittelee tekijälleen tuttuja teemoja. "Päähenkilö on puhumaton mies, joka ei pysty sanomaan, että kaikki on menossa päin helvettiä, ja häpeää omaa tilaansa", Mäkelä kertoo. "Kirjoittamisen aikaan julkisuudessa oli paljon puhetta rakennuslamasta, joten tarina tuntui luontevalta liittää siihen." Elokuvan pääroolin esittää Mäkelän luottonäyttelijä Samuli Edelmann. Epätoivoisiin tekoihin ajautuvan hahmon voi nähdä eräänlaisena suomalaisen miehen arkkityyppinä. "Minun on ainakin helppo samastua tuohon kuvaan", ohjaaja tuumii. "Olemme jatkuvasti lavertelemassa ja selittelemässä omia tarkoitusperiämme." "Mietin, että jonkun on täytynyt myös laittaa näyttelijät kankaalle", Mäkelä naurahtaa. Keskeisenä innoittajanaan Mäkelä mainitsee pitkän näyttelijäuran tehneen isänsä Vesa Mäkelän, jonka kykyä kertoa tarinoita Aleksi pitää mielikuvituksensa herättäjänä. SOLAR FILMS / JAN gRANSTRöM Sukulaissuhteiden taakka Mäkelä innostui elokuvanteosta jo varhain. Aluksi näyttelijän urasta unelmoinutta poikaa alkoi nopeasti kiinnostaa estradilla näkymisen sijaan se, mitä kulisseissa tapahtui. Annika (Kerli Kyllönen), Sami (Samuli Edelmann) ja Sari Luodon (Katariina Kaitue) auvoisaa perhe-idylliä Aleksi Mäkelän Kotirauhassa. Kaupunginkirjaston Studiossa 4.11. järjestettävässä Popkulttuurikaupunki 2011 -semmassa
• KuLTTuuRI Verisiteet ovat tärkeitä myös Kotirauhassa, jossa epäonniset perhesuhteet nousevat lopulta kertomuksen keskiöön. "Olin aikaisemmin käsitellyt elokuvissani lähinnä erilaista kaveruutta. Tämä on ensimmäinen kerta tuotannossani, kun sukulaisuus on tärkeämmällä sijalla." Suvun paine on merkittävässä roolissa Carrére Emmanuelin ahdistavassa Valhe-elokuvassa, josta Mäkelä paljastaa ottaneensa vaikutteita. Siinä elämänsä suureksi peitetarinaksi muuttanut mies murtuu lopulta henkisesti tilanteen muuttuessa mahdottomaksi. Toisin kuin Emmanuel, Mäkelä korostaa, ettei halunnut päättää omaa kertomustaan murheelliseen nuottiin. "Oli pakko antaa toivoa. Minusta olisi liikaa vaadittu, jos istuttaisin yleisön alas kahdeksi tunniksi ja lopuksi musertaisin heidät." 1 rIstEILEVIä A jAtuksIA Runomeditaatio on keidas keskellä arkea. RUNOMEdITAATIOTUNNILLA tehdään pitkiä rauhallisia venytyksiä alustalla istuen. Ohjaaja lukee samalla mieltä rauhoittavia runoja hiljaisen rentoutusmusiikin soidessa taustalla. Loppuhuipennuksena on rentoutus, jonka aikana on jopa lupa nukahtaa. Kun meditoinnissa pyritään usein tyhjentämään ajatukset, annetaan runomeditaatiossa ajatusten tulla ilman, että niihin takerruttaisiin. Runo toimii meditoinnin apuna ja auttaa pysähtymään. "Runokuvat pyyhkäisevät silityksellä sielua ja ajatuksia sulkien arjen pois", runomeditaation ohjaaja ja runoilija Satu Haapala summaa. Kokemuksena runomeditaatio on jokaiselle erilainen. Se opettaa kohtaamaan ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. "Ajatus runomeditaatiosta syntyi omasta tarpeestani oppia rauhoittumaan ja hengittämään", Haapala paljastaa. Kroonisesta hyperventilaatiosta kärsivä Haapala on meditoinnin kautta oppinut syventämään hengitystä kiireenkin keskellä. Sairaus on pakottanut hänet tietoisesti pysähtymään ja tarkkailemaan hengitystään. Runojen kautta Haapala purkaa sairauden aiheuttamaa turhautumistaan. Myös hänen vii- meisin runoteoksensa Pirunpelto (2009) on syntynyt näiden tunteiden pohjalta. Runomeditaatiossa hän lukee muiden kirjoittajien runojen lisäksi myös omia runojaan. Apu unihäiriöisille Haapalalla on jumppien ohjaamisesta yli kymmenen vuoden kokemus. Runoilijana kirjallisuuden yhdistäminen terveyteen tuntui luonnolliselta. "Runomeditaatio sopii hyvin myös unihäiriöisille", Haapala neuvoo. Hän kuitenkin muistuttaa maallikon lähestymistavastaan. "Runomeditaatio ei paranna, mutta se auttaa." Tämä näkyy pilottiryhmältä saadusta positiivisesta palautteesta. Viimekeväisen ryhmän toiveena oli, että runomeditaatiota järjestettäisiin joka ilta. Runoviikolla runomeditaatiota järjestetään neljä kertaa, minkä jälkeen se jatkuu kerran viikossa Lemun kirjastossa. Mukaan tarvitsee jumppa-alustan. "Älkääkä unohtako villasukkia!" NOORA LEHTIMÄKI Runomeditaatiota voi kokeilla Varsinais-Suomen runoviikolla 5.­13.11. Lisää: www.vsrunoviikko.net LAURI HANNUS Kelluntaa valtavirrassa Toteamus onnellisen lopun tärkeydestä kuvastaa laajemminkin Mäkelän töiden taustalta löytyvää filosofiaa. Ohjaaja ei halua tulla muistetuksi egoistisena taiteilijana. "Olen aina lähtenyt siitä ajatuksesta, että elokuvat tehdään yleisölle. Täällä ei ole hirveästi varaa kokeilla ihan mitä sattuu, koska sijoitettu raha ei ole ilmaista." Kotimaista elokuvaa on Mäkelän mukaan tehtävä niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin katsojien odotuksia. "Ihmisillä pitää olla selkeä mielikuva elokuvasta. Heidän pitää ainakin uskoa tietävänsä, mitä ovat menossa katsomaan." Ohjaaja ei usko, että yleisö menee kovinkaan usein katsomaan elokuvia tietämättä niistä mitään. Siksi markkinointi näyttelee tärkeää osaa prosessissa. "Kaikki lähtee jo siitä, minkälainen juliste leffalla on, keitä sitä on ollut tekemässä ja mitä siitä on etukäteen kuullut." Valtavirran myötäilyssä ei ole Mäkelän kohdalla kyse taiteellisesta kompromissista, sillä omien sanojensa mukaan kotimaisen elokuvan konkari tekee juuri sellaista elokuvaa kuin haluaakin. Mahdollisimman suuren katsojamäärän kerääminen on nimittäin mukavaa käytännöllisistäkin syistä. "Ei minustakaan olisi mukavaa katsella näitä omia leffojani yksin kotona", Mäkelä virnistää. "Samaan tapaan toivon itsekin leffassa käydessäni, että sali tulisi täyteen. Silloin kokemus on yhteisöllinen." TUOMAs JALAMO Satu Haapala ohjaa venyttelyä, lukee runoja ja rentoutuu samanaikaisesti runomeditaatiossa. pELI oN kuLttuurIVIENtItuotE Pelitutkimuksen vuosikirja paljastaa, että Kremlin tuhoamisen sisältänyt pelijulkaisu oli tulehduttaa Suomen ja Neuvostoliiton välit. VIELÄ 90-LUVULLA pelitutkimus tarkoitti usein pelien vaikutusten tutkimista tai räikeimmissä tapauksissa esiintyvän väkivallan kauhistelua. Näistä ajoista tutkimusala on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Nykyään pelitutkimus on monitieteistä ja tieteidenvälistä, ja tutkimuksessa keskitytään myös pelaamisen yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ulottuvuuksiin. Suomessa yksittäisiä tutkijoita löytyy ympäri maata, mutta suoranaiset keskittymät ovat Tampereen, Oulun ja Turun yliopistoissa. Tutkimuksen lisääntyminen näkyy pelijulkaisujen määrässä. Syyskuussa ilmestyi järjestyksessään kolmas Pelitutkimuksen vuosikirja. Vuosikirjan artikkeleista selviää muun muassa, miten 80-lu- vulla Kremlin tuhoamisen sisältänyt pelijulkaisu oli tulehduttaa Suomen ja Neuvostoliiton välit. Toisaalla käsitellään peliteollisuutta evolutionäärisestä näkökulmasta tai pohditaan pelien fyysisten painosten merkitystä kodin esineinä. Vuosikirjojen päätoimittajan, Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professorin Jaakko Suomisen mukaan syy pelitutkimuksen kasvuun on yksinkertainen. "Pelien merkitys nyky-yhteiskunnassa on kasvanut. Pelit ovat yksi kulttuurin laji muiden joukossa ja niitä harrastetaan todella paljon." Vaikka peleistä puhuttaessa tarkoitetaan usein tietokone- tai konsolipelejä, pelitutkimuksen ala kattaa paljon muutakin. Digitaalisten pelien ohella tutkimuksen piiriin kuuluvat muun muas- sa lauta-, kortti- ja roolipelit. Suominen täsmentää, että suomalaiset pelaavat paljon, vaikka he itse eivät sitä aina tiedostaisikaan. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee pasianssin tietokoneversion. "Myös suomalaisten lottohuuman voi nähdä liittyvän pelaamisen piiriin", hän pohtii. Ei pelkkää kuluttamista Tutkimusta tarvitaan myös siksi, että Suomessa ei pelkästään pelata vaan myös tehdään paljon pelejä. "Nykyään suomalaisesta pelikulttuurista puhutaankin tärkeänä kulttuurivientituotteena", Suominen selittää. Pelitutkimus onkin paitsi tut- kimusala, myös tuore akateeminen oppiaine. Pelintekijät sekä luovat tärkeää tutkimusaineistoa pelien ja pelaajien luonteesta että kouluttavat uusia työntekijöitä peliteollisuuden tarpeisiin. Turun yliopistossa pelitutkimusta voi opiskella osana kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelmaa. Digitaalisen kulttuurin nimellä kulkeva oppiaine täyttää tänä vuonna pyöreät kymmenen vuotta. Oppiaine sijaitsee Porin yliopistokeskuksessa. Pääpaino oppiaineessa on teknologian kulttuurisen muutoksen, pelikulttuurien ja verkkoyhteisöjen tarkastelussa. ALEKsANdR MANZOs Pelitutkimuksen vuosikirja 2011 on luettavissa osoitteessa www.pelitutkimus.fi. . syvennytään populaarikulttuurin urbaaniin ympäristöön. Tilaisuus järjestetään klo. 12.00­15.15.
• vIIHDE FS FILM 21 Ellis Cheever (Laurence Fishburne) ja Erin Mears (Kate Winslet) lyövät viisaat päänsä yhteen Steve Soderberghin trillerissä. tArtuNtA LEVIää sIsäLLöttömästI Steven Soderberghin uusinta elokuvaa voi pitää välityönä. ELOKUVA Nainen yskii lento- kentän baarissa. Mies yskii lentokoneessa. Nuori mies yskii linja-autossa. He eivät tiedä kantavansa tappavaa virusta. Hetken päästä koko maailma on vaarassa. Virus leviää silmänräpäyksessä ihmiseltä toiselle. Kukaan ei ole turvassa. Tutkijat yrittävät parhaan- sa löytääkseen vastalääkkeen. Skeptikot puhuvat suuresta salaliitosta. Kansa raivoaa. Päättäjät ovat kauhuissaan. He eivät tiedä, miten saisivat tilanteen hallintaan. Steven Soderberghin elokuva osuu sopivasti ajan hermoon. Tartunta on ikään kuin tulevaisuudenennuste vast- ikään lintuinfluenssan ja sikainfluenssa kokeneelle maapallolle. Seuraavaksi on tulossa ehkä jotain vielä kauheampaa. Elokuvan tapahtumat ovat turhankin tuttuja monista aiemmista katastrofielokuvista. Tartunnassa on liikaa henkilöitä, joista yhteenkään ei ehditä keskittyä kunnolla. Käsikirjoituksessa rakennetut teemat jäävät ikään kuin kesken. Tarinaa vaivaa selvä sisällöttömyys. Tartunta etenee kuitenkin ripeästi ja varsin viihdyttävästi. Kerronta on soderberghmäisen yksinkertaista ja näin ollen mukaansatempaavaa. Elokuvaa katsoo varsin mielel- lään, mutta mieleen se ei jää. *** HENRI WALTTER REHNsTRöM Tartunta, USA 2011 Ohjaus: Steven Soderbergh Pääosissa: Matt Damon, Laurence Fishburne, Kate Winslet, Jude Law, Gwyneth Paltrow ALEksI mäkELäN täysosumA Kotirauha on tyylikäs elokuva suomalaisen miehen häpeästä. ELOKUVA Aleksi Mäkelä ei oi- kein koskaan ole onnistunut säväyttämään muuten kuin tahattomalla komiikalla. Tällä kertaa ohjaaja on kuitenkin tehnyt elokuvan, jossa on särmää. Toivottavasti tämä merkitsee Mäkelän uralla käännekohtaa entistä laadukkaampaan suuntaan. Kotirauha kertoo Sami Luodosta, joka on tavallinen keski-ikäinen suomalainen mies. Samilla on rakennusfirma, jonka valmistamat talot eivät kuitenkaan tunnu menevän kaupaksi. Pankki ei anna lisälainaa. Samia uhkaa konkurssi. Työmiehillekin on annettava potkut. Yksi heistä alkaa uhkailla entistä johtajaansa. Syöksykierre syvenee askel askeleelta, mutta Sami ei suostu paljastamaan ahdinkoaan perheelleen. Mäkelän, kuvaaja Pini Hellstedtin ja käsikirjoittaja Marko Leinon hyppysissä Kotirauhasta muodostuu mielenkiintoinen tutkielma suomalaisten kansantaudista eli häpeästä. Sami Luoto on mies, joka ei pysty tunnustamaan omaa epäonnistumistaan edes itselleen saati sitten ympäröivälle maailmalle. Mies kestää jopa kivun paljon paremmin kuin häpeän tunteen. Elokuvasta on poissa Mäkelän aiemmista elokuvista tuttu typerän keskenkasvuinen huumori. Kotirauhan komiikka on pikemminkin mustaa, osittain jopa parodista. Tämä tulee ilmi muun muassa deus ex machina -tyyppisessä loppuratkaisussa. Se saattaa ensi silmäykseltä tuntua kömpelöltä, mutta sopii loppujen lopuksi yllättävän hyvin elokuvan sisäiseen logiikkaan. Samia näyttelevä Samuli Edelmann tekee yhden uransa parhaimmista rooleistaan. Katariina Kaitue Samin vaimona ja Aake Kalliala Samin isänä tukevat hienosti Edelmannin huikeaa suoritusta. ****½ HENRI WALTTER REHNsTRöM Kotirauha (Suomi 2011) Ohjaus: Aleksi Mäkelä. Pääosissa: Samuli Edelmann, Katariina Kaitue, Aake Kalliala, Santeri Kinnunen Liikkuva nuoruus ­elokuvasarjan näytös, Zozo, kaupunginkirjastossa 6.11. klo 15.
• vIIHDE ko kE IL u jA ILmAssA N I t y s tä jäN Tylkkärin syksyn juttusarjassa tutut tyyp it joutuvat epämukavuusalueelle. Heidät haastetaan tekemään jotain, mitä he eivät ole aiemmin tehneet. SM-keihäänheittäjä Kirsi Ahosesta on tärkeää, ettei pelko valtaa päätä. Tylkkärin haastetehtävässä hänen tulee suorittaa trapetsinvaihto. Mutta miten korkean paikan kammo talttuu? LAURI H ANNUS KIRsI AHONEN, 35, on uskaltautunut tikkaiden seitsemännelle askelmalle, ja häntä jännittää. Maksimikorkeuteen on vielä matkaa kaksi askelmaa. "Kamala, koko ajan menee yhä hurjemmaksi!" Ahonen huudahtaa. Vieressä tsemppaa Turun Sirkuksen päävalmentaja Esa Östberg. Hän pitelee trapetsia ja ojentaa sitä kohti urheilijaa. "Jännität olkapäitä paljon. Jännitä vasta lennon loppuvaiheessa. Äläkä päästä liian aikaisin irti." Tylkkäri on haastanut Ahosen kokeilemaan trapetsitaiteilua. Nyt Kirsi tekee vielä harjoituskeinuntoja ja irrottautuu lennosta pehmusteisiin. POHJANMAAN NÄRVIJOELTA lähtöisin oleva Ahonen päätyi keihäänheiton pariin isänsä kannustamana. Nuoresta pitäen hän tottui kilpailemaan poikien kanssa erilaisten kivien ja keppien heitossa. Syrjässä asuessa "ei ollut juuri varaa valita kavereita", kuten hän asian nyt ilmaisee. Vaasaan muuttaessaan hän aloitti urheilupainotteisen kou- lun ja yleisurheilu vei mennessään. Ensin tulivat korkeushyppy ja aitajuoksu. Myöhemmin keihäänheitosta tuli Kirsin laji. "Olin 18-vuotias kun aloitin keihäänheiton treenaamisen. Valmentajaa oli vaikea löytää, sillä olin kuulemma liian vanha aloittajaksi. Tavallisesti keihäänheitto aloitetaan 15­16 -vuotiaana. Toisaalta olen heittänyt oman ennätykseni, 60,98 metriä, 31vuotiaana." Ahonen on naisten keihäänheiton Suomen mestari vuodelta 2008. Viime kaudella hän voitti hopeaa. Pari viimeisintä vuotta hän on kuitenkin jättäytynyt syrjään kilpaurheilusta, ja keskittynyt kunto-ohjaajan ja personal trainerin työhön. Keihäslajin rankkuus on yksi syy telakalle jäämiseen. Naiskeihäänheittäjän tulee treenata samoilla ohjelmilla kuin miestenkin. Se kuluttaa luustoa ja jänteitä. "55 metristä lähtevät niin sanotut naisten kovat metrit. Vaatii pitkällistä treeniä ja työtä, että sen yli päästään. Itselläni meni kuusi vuotta paremmaksi pistämiseen." KIRsI KERTOO olleensa varsinainen rämäpää nuorena. Vanhemmiten hän kertoo rauhoittuneensa, vaikka meno on kova vieläkin. "Rämäpäisyys näkyy heittäytymisenä uusiin asioihin. Asteikolla 1-10 olisin rämäpää seiskan tai kahdeksikon verran." Nyt on aika testata rämäpäätä ja ottaa käyttöön toinen trapetsi. Ahosen vauhti ja korkeus riittävät tällä hetkellä sirkustemppuun oivallisesti. Valmentaja Östbergin mukaan korkean paikan kammo ja putoamisen pelko lientyvät, mitä enemmän harjoitusta ilmalennosta saa. "Kaikkeen tottuu. Jos totut putoamaan alas pehmeään ja liikut paljon korkealla, kammo vähenee selkeästi." Seuraavalla kerralla vaihto sujuu täydellisesti. Ahonen roikkuu trapetsissa toisen kätensä varassa ja tuulettaa. "Vitsit, miten ihanaa! En ole koskaan hypännyt benjihyppyä, mutta se saattaisi tuntua samalta kuin tämä! En ole ollut pitkään aikaan yhtä innostunut mistään", hän hihkuu. Ahonen tiedustelee innok- kaasti, myydäänkö trapetsitunneille kymppikortteja. "Tässä on haasteena epäonnistumisen pelko. Jos tunteen päästää päähänsä, ei pysty tekemään mitään. Sama pätee kaikkeen urheiluun. Koen, että itsensä voittaminen on tärkein asia, ei niinkään se, että oppisi tekemään oikeilla tekniikoilla." HEINI KILPAMÄKI NäItä oLEN jo kokEILLut Kansantanssit Sanotaan, että monia asioita elämässä voi kokeilla, muttei kansantanhuja. Olen tästä huolimatta kokeillut tätä lajia. Minulla oli oikein kansallispuku päällä. Tämä tapahtui Jurvassa. Afrikan elämyksiä Ollessani Etelä-Afrikassa harjoitusleirillä vierailin timanttikaivoksella ja safarilla. Timanttikaivos oli vaikuttava näky. Safarilla taas näin HYPYN ONGELMAKOHTANA on virtahevon lähietäisyydeltä. Yleensä kuvitellaan, että leijonat tappaedelleen liian aikainen irrotta- vat ihmisiä eniten Afrikassa. Mutta ei, virtahevot ovat paljon vaaralminen. Ajoituksen oivaltamiseen lisempia. tarvitaan stuntmiehen apua. Mallin näkemisen myötä ajoitus Näytteleminen selkiää Ahoselle. Rytmiä hän on Olin ala-asteella näytelmäkerhossa. Näyttelin Joulupukin Muoria. joutunut miettimään usein kei- Jännitin niin paljon, että vuorosanat unohtuivat. Onneksi opettaja häänheittäjänäkin. kuiskasi ne tarpeeksi kuuluvasti. Taidekeskustelussa Pornoa vai taidetta? To 03.11.2011, klo 17:00 - klo 19:00 Logomossa.
• TY Y YLI23 ALAyhdIst ystEN INFopALstA ADAPTUS Tervetuloa Adaptus ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen torstaina 10.11.2011 klo 16. Kokous järjestetään Turun yliopiston Sanitas rakennuksen 2. kerroksessa luokassa 227. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.0013.15 Urheiluvuoro keskiiviikkoisin Iskerissä klo 18.30-19.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00 Saunavuoro keskiviikkoisin Yo-Kylä 10A 20.00-22.00 Deltan syntymäpäiväkahvitus toimistolla keskiviikkona 9.11. päivystyksen yhteydessä klo 12.00 alkaen KANSAN RAAMATTUSEURA Opiskeleva kristitty tarvitsee muita opiskelevia kristittyjä. Älä missaa sitä, mitä hyvä seurakuntayhteys voi antaa. Opiskelijaelämä on hyvää elämää, varsinkin Jumalan kanssa! Tule tutustumaan yhteisöömme, Laturiillat joka perjantai klo 18.30 Aureliassa kaupungin ytimessä (Aurak. 18). Illassa opetus, hausbändi, iltapala, iltahartaus, sosiaalista elämää, ehtoollinenkin joskus ja tietysti jatkot. Panostamme siihen, että tutustut muihin. Kauttamme löydät myös halutessasi itsellesi pienryhmän. Katso ohjelma www.opiskelijat.fi tai kysy lisätietoja opiskelijapappi Vesalta vesa.siltala@sana.fi DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.0013.15 Urheiluvuoro keskiiviikkoisin Iskerissä klo 18.30-19.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00. Saunavuoro keskiviikkoisin Yo-Kylä 10A 20.00-22.00 HOMOGLOBIINI Vuosijuhlat tuli vietettyä, mutta loppuvuoden aikana on vielä paljon ohjelmaa jäljellä! Seuraavan kerran nähdään Trebarissa 9.11. klo 19, ja hallituspaikkaa suunnittelevien kannattaa muistaa syyskokous 30.11. Nämä ja paljon muuta löytyy myös netistä osoitteessa homoglobiini.fi! KANTA RY. Kanta ry:n sääntömääräinen syysyleiskokous pidetään tiistaina 15.11. Turku-salissa klo 18. Tärkeimpänä asiana kokouksessa valitaan uusi hallitus vuodelle 2012! Tarjolla on juotavaa ja purtavaa. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! MUUSA Muusan syyskokous pidetään maanantaina 14.11. klo 18.oo Temposalissa Minervan 2. kerroksessa. Kokouksessa kaikki jäsenmaksun maksaneet saavat asettua itse ehdolle ja äänestää uutta hallitusta. Kokouksessa on pulla- ja kahvitarjoilu. Hallitusvirkoja esitellään kiinnostuneille Cosmic Cafessa tiistaina 8.11. klo 18.00. Tervetuloa! OPEX Jäsenistölle: 3.11. klo 17.00 Edu1-salissa Opexin syyskokous. Syyskokouksessa tärkeimpänä valitaan uusi hallitus kaudelle 2012! Tule äänestämään parhaat ihmiset hallitukseen, tai kukaan ehdokkaista ei tunnu omalta, asetu itse ehdolle! Yleisön pyynnöstä voidaan esittää myös erilaisia kuvaajia, diagrammeja ja ikivanhoja hallituslaisia! Kaikille: 3.11. klo 22.00 Night Club Marilynissä Hyvä meininki 3.2.2 -bileet. 200:lle ensimmäiselle tiedossa olevan Hyvä meininki 3.2.2 -haalarimerkin lisäksi baariin on piilotettu kultaisia Hyvä meininki -merkkejä, jotka löytäjä saa pitää, joten kannattaa tulla paikalle ajoissa! Bileissä esiintyy klo 22.30 loistava Manja Taria -improvisaatioteatteriryhmä! Sisäänpääsy opexlaisilta 2, muilta 3. TURUN EV.LUT. OPISKELIJA -JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. 1.11. Seurakunnan ja lähetyksen aika, Katariina Leskelä. 8.11. World Student Day of Prayer. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku In English: Student Evening: World Student Day of Prayer on Tuesday 8.11. at 18.00 in Sirkkalankatu 4. Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. You are warmly welcome! Read more: www.opko.fi/turku/english TURUN KESKUSTAOPISKELIJAT Edustajistovaalikampanjointimme on täydessä vauhdissa! 1.-2.11. ovat varsinaiset vaalipäivät. Oletteko jo käyneet katsastamassa uudet nettisivumme osoitteessa http://turun-keskustaopiskelijat.blogspot.com ? TURUN ViNO Lankaperjantai, tuo rento politiikkapulinatapahtuma, saa teemakseen Reilun kaupan 28.11. Tule siis toimistolle (Vähä Hämeenkatu 12a) nauttimaan Reilun kaupan virvokkeista ja keskusteluista. 4.11. keskustellaan Kansan valta -kirjasta lukupiirissä ja 11.11. on mielipidekirjoituspaja. Lankaperjantait löytyy myös fb:sta! Loppusyksystä luvassa myös kasviskeittiön herkkuja kun Tampereen vihreät nuoret saapuvat vierailulle ja yhdessä pistetään pystyyn Haavistoravintola. Tarkempaa tietoa tulossa tuonnempana. Hallituksen seuraava kokous 16.11. jolloin myös syyskokouksemme. Seuraa fb-sivuamme tai liity sähköpostilistalle. Lisätietoja Vaulalta (jarjestosihteeri@turunvino.fi). TURUN YLIOPPILAITTEN KRISTILLINEN YHDISTYS Perjantaina 28.10 on vuorossa uusien ilta klo 16 alkaen. Tervetuloa pohtimaan TYKY:n kevään toimintaa, esittämään toimintaehdotuksia ja muuten vain tutustumaan porukkaamme! Aiheenamme on unelmat. Mistä unelmoit? Mikä on sinulle tärkeää? Illassa on teetarjoilu. Perjantaina 28.10 klo 17 kappelilla kokoontuu lukupiiri. Vuorossa on kirja "Pyhä Nauru" Onko luomiskertomus veijaritarina, löytyykö Raamatusta ruotsalaisvitsejä ja pilailiko Jeesus kuulijoidensa kustannuksella? TYKY:n lukupiirin lukemistona on Jaakko Heinimäen Pyhä nauru. Kirjoituksia huumorista ja uskonnosta. Tervetuloa jakamaan lukukokemuksesi! TYKY tarjoaa pientä suolaista ja makeaa. Keskiviikkona 2.11 on luvassa musiikki-ilta. Kyseessä on Turun Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten aikuisten työn ja TYKY:n yhteistyössä järjestämä ilta. Tervetuloa viihtymään! Ilta alkaa klo 18. TYKY tarjoaa pientä purtavaa. Torstaina 10.11 klo 18 kappelilla aiheena "Aukeneeko Raamatusta puolueohjelma? Voiko Raamattua käyttää politiikan ohjekirjana tai poliittisen toiminnan inspiraationa? Aihetta pohdiskelemassa Heikki Palmu. TYKY tarjoaa taas pientä suolaista ja makeaa. Perjantaina 11.11 on vuorossa mukavaa ajanvietettä perjantai-illaksi TYKY-Cafén ja leffaillan merkeissä. Tänään TYKY viettää länkkäri-iltaa, elokuvana Auringonlaskun ratsastajat. Ilta alkaa klo 18 ja TYKY tietenkin tarjoaa taas leffaeväät. Ilta toteutetaan yhteistyössä Turun Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten aikuisten työn kanssa. TURUN YLIOPPILASTEATTERI Turun ylioppilasteatterin jäsenkokous (5/2011) järjestetään yhdistyksen teatteritilassa osoitteessa Läntinen rantakatu 23 lauantaina 29.10. klo 15.30. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat Paratiisi-produktion budjetti sekä loppukevään 2012 ohjelmistoasiat. Luvassa takuulla mielenkiintoista keskustelua! Tervetuloa! TYRMÄ RY. Tyrmän sääntömääräinen syyskokous järjestetään 13.11. Turku-salissa (Yo-talo A 2. krs, Rehtorinpellonkatu 4) klo 11 alkaen. Kokouksessa valitaan ensi vuoden hallitus ja käsitellään sääntömääräiset asiat, tarjolla kahvia ja pullaa. Tämän jälkeen jatketaan peli-illan merkeissä. Muita tulevia tapahtumia: 30.10. Peli-ilta Turku-salissa 27.10. Lauta- ja korttipeli-ilta toimistolla 02.11. Eeppinen peli-ilta (Sosiksella klo 16 alkaen) YLIOPPILAAT P A L A A V A T K O U L U U N ! Turun yliopiston ylioppilaskunnan 89. vuosijuhla 12.11.2011Panimoravintola Koulun Bellman-sali klo 19.00 Juhlapuheen pitää yliopiston kansleri Pekka Puska Cocktailtilaisuus yliopiston päärakennuksen aulassa klo 17.00 Illalliskortti TYYn jäsenille 65/muut 75 // alkoholiton TYYn jäsenille 55/muut 65 Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www.tyy.fi/tapahtumat TYS järjestää infotilaisuuden Yo-talojen remontista tiistaina 25.10. kello 16 Turku-salissa.