16/2011
Jou
olutvaalikone s. 8
pu lu
na ki k
16 s.
vasemmistokapitalisti bardy s. 12
saavutettavuus s. 18
NUMERO 16/2011 9.12.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi
PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT JOEL HAAPAMÄKI ja LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi
ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LENNART HOLMBERG
elävää sekasotkua
lässä, hänen kotitalonsa jokaiselle ikkunalle piti sytyttää itsenäisyyspäivänä kaksi kynttilää. Talonmies antoi kynttilöiden sijainnista sentintarkat ohjeet. Mikäli asukkaat eivät olleet juhlapäivänä kotona, talkkari tuli omilla avaimillaan sisään sytyttämään juhlavalaistuksen. Nyky-Suomessa ajatus tuntuu mahdottomalta. Kynttilät koristivat Turussa tiistai-iltana joitakin ikkunoita. Kukaan kuitenkaan tuskin kehtaisi vaatia asukkaita päästämään talonmiehen tyhjään asuntoonsa kynttilöitä sytyttelemään. Suomi, jossa palaa itsenäisyyspäivänä kaksi kynttilää joka kodin ikkunalla, on kuitenkin se Suomi, jota moni tänään muistelee kaiholla.
TÄNÄ vUONNA itsenäisyyspäivää juhlittiin ympäri Suomena homotanssein. Spontaani liike syntyi vastareaktiona yhden kansanedustajan ilmoitukselle, ettei hän mene Linnan juhliin, koska valssaavat nykyään homotkin. Muuttuvat juhlaperinteet nostavat pintaan tunteen, että ennen kaikki oli paremmin. Kuten itsenäisyyspäivällä, myös muilla juhlilla on omat oikeaoppisuuden vartijansa. Vartijat kertovat, että joulu on "alun perin" Jeesuksen syntymäjuhla (tai sitten nimenomaan ei sitä, vaan on keskitalven pakanallinen rieha), itsenäisyyspäivänä muistellaan sotia ja avioliitto on naisen ja miehen välinen. Osa vartijoista suuntaa konservatisminsa hienovaraisemmin. He vastustavat pääsiäisenä virpovia noitia, koska tavassa yhdistyy "virheellisesti" itäinen, kristillinen virpomisperinne ja läntinen, pakanallinen trulliperinne. KULTTUURI EI kuitenkaan ole mitään "alun perin" tietynlaista. Perinteiden perusominaisuuksiin kuuluu, että ne ovat sekasotkua. Jokainen juhlija kuitenkin muokkaa perinteitä, ja juuri nuo kerrokset muodostavat elävän perinteen. Vanhoista tavoista otetaan mukaan ne, jotka tuntuvat tässä ajassa mielekkäiltä ja hylätään ne, jotka tuntuvat vanhentuneilta. Juuri mukautumiskykynsä ansiosta joulu, itsenäisyyspäivä ja avioliitto ovat instituutioina säilyttäneet merkityksensä. Ne ovat mukautuneet ihmisten tarpeiden mukaan erilaisiin käsityksiin parisuhteesta, suomalaisuudesta ja uskonnosta. Ja jos niillä halutaan tulevaisuudessakin olevan merkitystä suomalaisille, niiden on muututtava muun maailman mukana. ANNA-ELINA MATILAINEN KUN ÄITINI vietti 1950-luvun lopulla lapsuuttaan Jyväsky-
"
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Parhaat elokuvat ovat sekä viihteellisiä että ajatuksia herättäviä.
Aleksi Bardy pohtii hyvän elokuvan olemusta. S. 12
"
On yhä yleistymään päin, että vanhat miehet keräävät leluja."
Turkulainen dj Tomi Tuominen esittelee pelikokoelmaansa. S. 14
80 vuoTTa
Vakavaa ajattelemista kultturipoliitikoille
Tylkkärin kulttumaineeseen noussut kakkajuttu
Sanotaan, että oma kakka ei haise pahalta. Ihmiset tuntuvat suhtautuvan omaan ulosteeseensa luontevasti, mutta asia halutaan säilyttää intiiminä. Kakkalla käydään tunteiden kirjo läpi. Kakka tuottaa iloa, häpeää, ahdistusta ja jopa seksuaalista nautintoa. TYL 18.1.2002
tyl-paatoimittaja@utu.fi
YTHS:n peruuttamattoman poisjäännin sakkomaksu nousee 1.1.2012 alkaen 15 eurosta 25 euroon.
t y y luopui keHit ysyHteist yölinJauksestaan
Ylioppilaskunnan budjetista ei enää tulevaisuudessa ohjata 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön.
YLIOPPILAsKUNNAN edustajisto päätti marraskuun kokouksessaan, että linjapaperista poistetaan kirjaus, jonka mukaan "TYY ohjaa 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön". Linjaus kehitysyhteistyöstä on peräisin vuodelta 2008. Sitä ehdittiin toteuttaa vuosien 20092011 budjetissa. Erikoista uudessa päätöksessä oli, että vaikka kehitysyhteystyökirjaus poistettiin äänestyksen jälkeen linjapaperista, siihen tarvittavia varoja ei kuitenkaan niin ikään äänestyksen tuloksena poistettu ensi vuoden talousarviosta. Ensi vuonna ke-
hitysyhteistyöhön siis vielä ohjataan 0,7 prosenttia budjetista, vaikkei linjapaperi enää niin edellytäkään. Kirjauksen poistamista perusteltiin sillä, ettei kehitysyhteistyö kuulu ylioppilaskunnan tehtäviin. Muun muassa kehitysyhteistyölinjauksen sisältävä TYYn poliittinen linjapaperi hyväksytään edustajistossa kahden vuoden välein. Linjapaperi määrittelee ylioppilaskunnan tavoitteet. Linjapaperiin kirjattuja päämääriä ovat esimerkiksi yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden sisäänoton maltillinen vähentä-
minen, koulutuksen pysyminen maksuttomana ja asuntotilanteen kohentaminen Turussa. Marraskuun edustajiston istunnossa hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma ja talousarvio ensi vuodelle. Hallitus oli esittänyt edustajistolle, että ylioppilaskunnan järjestö- ja tiedotussihteerin työ jaettaisiin kahtia ja toimistolle palkattaisiin uusi kokopäiväinen työntekijä. Edustajisto hylkäsi ehdotuksen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu nousee perustutkinto-opiskelijoiden osalta ensi lukuvuonna eurolla.
ANNA-ELINA MATILAINEN
luonnontieteiden talo ii remonttiin ensi vuonna
Peruskorjauksessa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja muutetaan tilaratkaisuja.
LUONNONTIETEIdEN talo II:ssa työskentelevä henkilökunta ja toiminnot muutetaan kesällä 2012 väliaikaisiin tiloihin. Kuntoarvion pohjalta rakennuksen remontissa korjataan rakennuksen ulkovaippa, eristeet, pinnat, talotekniikka ja valaistus.
Remontin arvioidaan kestävän kesäkuuhun 2014 saakka. Rakennuksessa toimivien työntekijöiden ja muiden toimijoiden väliaikaisia tiloja pohditaan PharmaCitysta ja Quantumista. Rakennuttajan Pöyry CM:n mukaan talon tyhjentäminen re-
montin aikana on välttämätöntä. Rakennuksen omistajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy: n mukaan tilojen käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun työympäristökyselyn, haastatteluiden ja työpajatyöskentelyn kautta.
TYL
y tHs käynni
Vaikutuksia Turun toimipisteeseen ei vielä tiedetä.
YLIOPPILAIdEN terveydenhoitosäätiö YTHS käynnistää yhteistoimintaneuvottelut ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi. Koko henkilöstöä koskevilla yt-neuvotteluilla tavoitellaan noin 850 000 euron vuotuisia säästöjä. YTHS:n toimitusjohtaja Jukka Männistö ei osaa vielä sanoa mitään yt-neuvottelujen vaikutuksista Turun toimipisteen toimintaan, sillä talousarvio hyväksytään ensin säätiön tasolla. Kun se on saatu tasapainoon, käydään terveyspalveluyksikköjen kanssa tulos- ja tavoiteneuvottelut. Yksittäisten toimipisteiden talousarviot hyväksytään vasta helmikuussa. YTHS:n rahoituksesta noin
kin oripar uu t Turunitus jatk kaavo
SILvaSTI
60 prosenttia tulee Kelalta. Loppurahoitus kertyy opiskelijoiden itsensä maksamista terveydenhoito- ja käyntimaksuista sekä yliopistokaupunkien maksamista yleisavustuksista. Rahoitus on sidottu hoidon piirissä olevien opiskelijoiden määrään. Keskeisin syy YTHS:n talousahdinkoon onkin korkeakouluopiskelijoiden määrän väheneminen. "Toimintaa on sopeutettu laskeneisiin opiskelijamääriin vuodesta 2009 alkaen. YTHS: n piirissä olevien opiskelijoiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2007, josta se on laskenut noin 10 000:lla. Nyt perustutkinto-opiskelijoita on noin
Vuonna 2010 3500 lainansaajaa sai Kelan opintolainan korkoavustuksen. Tulo
uuTISET
LAURI HANNUS
kysy y: miten Ja missä vietät Joulua?
LAURI HANNUS
Laura Vainio 6. vuoden maantieden opiskelija Helsingissä. Perheen kanssa perinteisin menoin.
YTHS:n Turuntoimipisteen ensi vuoden varat lyödään lukkoon vasta helmikuussa.
stää y t-neuvottelut
135 000", Männistö kertoo. Esimerkiksi Turussa sopeuttaminen on tarkoittanut joidenkin erikoislääkäripalvelujen loppumista. YTHS:n taloustilannetta kiristää entisestään se, että samaan aikaan kun opiskelijamäärä on vähentänyt rahoitusta, myös Kelan suhteellinen rahoitusosuus on laskenut. Vuonna 2007 Kelan osuus YTHS:n rahoituksesta oli 60,5 prosenttia. Vuonna 2011 se oli enää 58,2 prosenttia, eli matalin kahteenkymmeneen vuoteen. Opiskelijat maksavat YTHS: n terveydenhoitomaksun ylioppilaskuntansa jäsenmaksun yhteydessä. Ensi vuonna terveydenhoitomaksu nousee kahdella eurolla 44 euroon.
Tuisku Kumpulainen 1. vuoden espanjan opiskelija Helsingissä perheen kanssa. Ajattelin ottaa ihan rauhallisesti.
Irtisanomiset mahdollisia
Männistö ei vielä osaa sanoa, onko 850 000 euron säästöt mahdollista saavuttaa ilman henkilöstön irtisanomisia. "Aiempina vuosina talousarviota on saatu tasapainotettua sillä, että henkilökunta on vapaaehtoisesti ottanut lomarahansa vapaana tai pitänyt palkatonta vapaata." YTHS:n 22 toimipisteessä työskentelee noin 600 vakituista työntekijää. Kaikki vaihtoehdot
lomautuksista irtisanomisiin ovat pöydällä. "Työnantajan toive on, että säästöt pystyttäisiin kohdentamaan niin, ettei niillä olisi mahdollisimman vähän vaikutuksia YTHS:n ydintoimintaan", Männistö linjaa. Esimerkiksi lomautuksista olisi vähiten haittaa opiskelijoiden terveydenhuollolle yliopistojen lomakaudella kesäisin.
Palvelujen tarve ei ole vähentynyt
Mahdollisuuteen karsia YTHS: n palveluja Männistö suhtautuu skeptisesti. Hän muistuttaa, että opiskelijamäärän laskemisen
johdosta vuosina 20092011 säätiöstä vähennettiin jo 40 henkilötyövuotta. "Kyllä minusta se tie on kuljettu aika loppuun. Jatkossa opiskelijoiden määrän ei enää arvioida merkittävästi vähenevän", hän muistuttaa. Opiskelijoiden määrän vähentyminen vuonna 2009 johtui ennen kaikkea tutkinnonuudistuksesta ja sen aikaansaamasta valmistumissumasta. YTHS:n palvelujen tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt samassa suhteessa kuin opiskelijoiden määrä. Monet 2009 valmistuneista opiskelijoista olivat jo työelämässä ja siten työterveyshuollon piirissä.
ANNA-ELINA MATILAINEN
Roosa Tuomaala 5. vuoden talousmaantieteen opiskelija Minulla ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Perheen kanssa kuitenkin.
rajojen korotuksen on arvioitu kaksinkertaistavan avustuksen saajamäärän.
"uskalla näHdä itsesi saavuttamassa asioita"
Kauppakorkeakoulun Contact & Career -messuilla puhuva Jani Toivola ei vieläkään tiedä, mitä hänestä tulee isona.
MITÄ HYöTYÄ näyttelijän koulutuksesta on kansanedustajan työssä? Paljonkin. Kuten monista muistakin yllättävistä tutkinnoista voi olla monilla hyvin erilaisilla aloilla. Ensimmäisen kauden vihreä kansanedustaja Jani Toivola haluaa antaa yliopistossa opiskelevalle, uraansa pohtivalle nuorelle yhden neuvon: kannattaa kokeilla siipiään rohkeasti, sillä aina jää jäljelle mahdollisuus muuttaa suuntaa. Toivola on tästä itse elävä esimerkki. Hän halusi nuorena näyttelijäksi ja päätyi New Yorkiin opiskelemaan alaa. Suomeen palattuaan hän on ehtinyt
työskennellä paitsi näyttelijänä, myös juontajana, vuorovaikutuskouluttajana, yrittäjänä ja nyt poliitikkona. Vaikka Toivola haaveili näyttelijän urasta, hänellä ei ollut 18vuotiaana vielä aavistustakaan, mitä hän lopulta tulisi tekemään työkseen. Eikä hän totta puhuen tiedä sitä vieläkään. Silti hän löytää työhistoriastaan punaisen langan. "Halusin nuorena näyttelijäksi, jotta voisin vaikuttaa taiteen kautta ihmisiin ja yhteiskuntaan. Näen asian niin, että tavoite on pysynyt koko ajan samana, väline vain on vaihtunut", hän pohtii. "Urakehitykseni on aina liit-
tynyt omiin kehitysvaiheisiini. Pidän tavoitteenani, että olen valmis muutoksiin ja uusiin asioihin tulevaisuudessa." Tammikuun 18. päivänä kauppakorkeakoulun Contact & Career -messuilla puhuva Toivola kannustaakin opiskelijoita hyppäämään rohkeasti uuteen. "Pitää olla valmis näkemään uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi kynnyksen ryhtyä yrittäjäksi pitää olla matala", hän kannustaa. Toivolan lisäksi messuilla puhuvat Procter and Gamblen maajohtaja Jonathan Grant sekä turkulainen toimitusjohtaja ja kiinteistövälittäjä Jethro Rostedt.
25. kertaa järjestettävien messujen tavoitteena on tuoda yhteen turkulaiset korkeakouluopiskelijat ja rekrytoinnista kiinnostuneet yritykset. Messuille odotetaan yli 2000 opiskelijaa Turun yliopistosta, Åbo Akade-
mista sekä Turun Ammattikorkeakoulusta.
ANNA-ELINA MATILAINEN
Contact & Career -messut 18. tammikuuta kello 10-16 Turun kauppakorkeakoululla
Turun yliopiston ylioppilaskunta toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! TYYn pikkujouluglögit tarjoillaan perjantaina 16.12. klo 11-13 Turku-salissa. Lämpimästi tervetuloa!
Glögi- ja piparitarjoilu sekä kuorolaulua Kulma-kahvilassa 17.12. 16.30 alkaen.
aJaSSa
NaaMaKIRJa
LAURI HANNUS
Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja.
Mihail Kurvisen opiskelukaverit kyselivät häneltä venäjän nykypolitiikasta, joten Kurvinen päätti käsitellä aihetta blogissaan.
voiko venä Jää ymmärtää?
Yhdeksän vuotta Suomessa asunut Mihail Kurvinen pitää blogia Suuri ja Mahtava, jossa hän lupaa kertoa kaiken, mitä haluamme tietää nykypäivän Venäjästä.
Poliittisen historian opiskelija Mihail Kurvinen, miksi päätit perustaa Venäjää käsittelevän blogin? Idea syntyi, kun luin venäläisiä blogeja, joissa kirjailijat ja toimittajat tuovat mielipiteitään vapaasti esille. Aloin helmikuussa 2011 pitää videoblogia venäjäksi, jossa referoin lukemiani blogeja. Pian kuitenkin siirryin kirjoittamaan ja vaihdoin kielen suomeksi. Opiskelutoverini kyselivät minulta paljon Venäjän nykypolitiikasta, joten päätin kertoa siitä blogissani. Kirjoitan teksteistä noin kolmasosan itse ja niiden rinnalle nostan kiinnostavia artikkeleita. Julkaisen Venäjän sisäpolitiikkaa käsitteleviä tekstejä, dokumenttielokuvia sekä satiirisia videoita ja kuvia. Kerrot blogissasi tavoittelevasi vastausta kysymykseen, miten Venäjää voi ymmärtää. Miten vastaat?
Blogini on poliittinen kannanotto. Pyrin kysymys kerrallaan avaamaan tilanteita, jotka näyttävät ulkoapäin hankalilta. Tavoitteeni ei ole vain uutisoida, vaan haluan ymmärtää tapahtumia. parlamenttivaaleissa. Se on ainut tapa varmistaa, ettei joku muu äänestä puolestani. Jos vaaleissa äänestää puoluetta, joka saa alle seitsemän prosentin kannatuksen, äänet jaetaan voittajapuolueille. Täytyy siis äänestää yhtä suurista puolueista. kamiehet ovat huonoja ja tsaari on hyvä. Ehkä se johtuu siitä, että maa on niin valtavan iso. Mielestäni Putinin ei kuitenkaan olisi pitänyt lähteä presidentinvaaleihin. En pidä järjestelmästä, jonka hän on luonut. Putinin ympärille on muodostunut henkilökultti.
Mikä on Venäjällä parasta? Pidän venäläisestä kulttuurista. En tarkoita balettia tai muuta sellaista, vaan ihmisten välistä kanssakäymistä. Venäläisten ystävien kanssa olen samalla aaltopituudella. Kuuntelen paljon venäläistä musiikkia ja lauluissa sanoma on minulle kaikista tärkeintä. Entä pahinta? Sanonta kuuluu, että Venäjällä on kaksi ongelmaa: tiet ja typerykset. Allekirjoitan toisen puolen, sillä tiet ovat todella surkeita! Venäjällä oikeusjärjestelmä ei toimi, eivätkä ihmiset luota poliisiin. Itse en usko vaalien rehellisyyteen, mutta aion silti äänestää
Mikä venäläisen kirjallisuuden klassikko jokaisen tulisi lukea? Oma suosikkini on Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Pidän romaanin piilevästä satiirisesta huumorista, joka kritisoi Neuvostoliiton järjestelmää. On tärkeää, että romaanilla on joku sanoma. Mitä mieltä olet Vladimir Putinista? Ihmiset kysyvät minulta tätä usein, enkä osaa vastata. Putinia voi aina haukkua, mutta se on yksipuolista. Venäläiset tuntuvat kaipaavan vahvaa johtajaa. Monilla on ikivanha ajatus, että vir-
Millaisia Venäjää koskevia asioita suomalainen media jättää käsittelemättä? Mediassa käsitellään paljon ulkopolitiikkaa. Toisaalta keskivertosuomalaisia venäläinen sisäpolitiikka ei välttämättä kiinnosta, joten kannattaako siitä kertoa? Suomalaisissa lehdissä on välillä todella hyviäkin juttuja, joissa toimittaja on käynyt paikan päällä. Ehkä media voisi tuoda enemmän esille positiivisia asioita. Minulla on sama ongelma blogissani, sillä kritisointi on aina helppoa. Yritän kuitenkin kertoa myönteisistäkin asioista.
Minne Venäjällä kannattaa matkustaa? Pietariin ehdottomasti! Se tunnetaan maan kulttuuripääkaupunkina, vähän kuten Turku nyt, mutta pysyvästi. Pietari on täynnä kulttuuria, museoita ja kahviloita. Sinne matkustaminen on helppoa, eikä viisumin hankkiminen ole vaikeaa. Oma kotiseutuni on noin 70 kilometria Pietarista ja nuo viimeiset kilometrit ovat aina ongelmallisia. Kun kävin viimeksi tapaamassa ystäviä ja sukulaisia, juna jäi puolitiehen ja täytyi järjestää autokyytejä. Blogisi nimi on Suuri ja Mahtava. Mikä on sellaista omassa elämässäsi? Perheeni on mahtava ja melko suuri. Tyttöystäväni ja kaksi veljeäni kannustavat minua asioissa, joita teen. Olen onnekas.
JENNI vALTA
suurijamahtava.com
Kulman kahvila, infopiste ja Design Shop sulkevat ovensa 22.12.
aJaSSa
eHdokkaasi olutvaalikoneella
Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen Paavo Väyrynen
Tämän saksalaisoluen kehittäjä tunnetaan humalaisen hoipertelevasta kävelytyylistään Schlenkerlasta. Humalaisesta ukosta tulee mieleen tanhuava vitsiniekka Väyrynen, joka on esiintynyt kampanjoidessaan kuin olisi pikkusievässä. Oluessa tuoksuu Väyrysen kokemus ja savusaunaistunnot isojen poikien kanssa. Maussa on aimo annos öljyistä maalaisromantiikkaa noella maustettuna. Nuotio on sammunut, mutta siinä on pitkä hiillos. Pitäisikö heittää jo vettä päälle?
Olvi Tuplapukki Timo Soini
Timo "Tuplapukki" Soini on jääräpäinen mies. Periksi ei anneta ja ollaan eri mieltä ihan noin vaan periaatteessa. Konstailematon, maltainen ja siirappinen Tuplapukki on ehdokasjoukosta edullisin ja näppärin tapa päästä humalaan. Ei se matka vaan se määränpää. Tuplapukki sopii etenkin niille, jotka ovat aiemmin kuuluneet nukkuvien puolueeseen. Tavalliseen perussuomalaiseen verrattuna Tuplapukki on rungoltaan makeampi ja täyteläisempi.
Bohemia Regent Prezident Sauli Niinistö
Sale on juhlava mutta turvallinen lager. Se on helppo valinta - kiitos tasapainoisen, karamellisen ja hivenen charmantin maun. Toisaalta se on melko tylsä vaihtoehto, joka jää särmikkäämpien ehdokkaiden varjoon. Presidentin leima on isketty vahvasti jo ennen vaaleja tälle tsekkiläisoluelle. Tylkkärin toimitus kehottaa kuitenkin äänestämään vaaleissa oikeasti mieluisinta olutta, eikä todennäköisintä voittajaa.
Achel Bruin Sari Essayah
Tämä belgialainen trappist-olut on valmistettu keskieurooppalaisin munkkibissemetodein. Oluen lapsekkaan karamellinen tuoksu tuo mieleen katolisten kirkkoisien haureuden. Maussa on kevyt annos kävelijän sukkamehua siirappiin sekoitettuna. Kokonaisuus on melko huomaamaton ja olutta juodessa huomaa keskustelevansa politiikan sijaan urheilusta. Achel Bruin sopii penkkiurheilijan Hart Sportiksi, ja sitä suositellaan urheiluhulluille äänestäjille. Stuttgart MM -93 we nevö fooget.
Weihenstephaner Hefeweissbier Eva Biaudet
Eva tuoksuu ruotsinlipun keltaiselta banaanilta. Maultaan se on liberaali, helppo ja maailmaa syleilevä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja muodokas, mutta kokonaisuutta vaivaa pienimuotoinen imelyys. Ihmisoikeuksien ja liberaalin maahanmuuttopolitiikan puolestapuhujana tunnettu Eva kaipaisi makuarsenaaliinsa hieman syvyyttä. Kyseessä on silti varsin pätevä saksalainen vehnäolut. Ehdokasasettelussa se on oiva kontrasti tuhdimpiin bisseihin nähden.
ta. Lisäksi animaatioelokuvaohjaajat kertovat teoksistaan ja työskentelystään.
eHtii sitä
TERTTU vIRTA on gradua ja yhtä käännösharjoitusta vaille valmis filosofian maisteri. Pääaineen eli espanjan kääntämisen gradu on toistaiseksi jäänyt syrjään, koska kirjallisuustieteen opinnot ovat vieneet mukanaan. Muutenkin elämässä on ehtinyt tapahtua jo paljon. 70-luvun lopulla Terttu valmistui kauppatieteiden maisteriksi. Hän työskenteli liike-elämän palveluksessa kaksikymmentä vuotta. Sitten tuli suuria organisaatiomullistuksia ja burnout kolkutteli ovella. Ennen kauppakorkeaan menemistä Terttu oli haaveillut kielten opiskelusta, mutta hylännyt ajatuksen, koska ei halunnut päätyä kieltenopettajaksi.
Joskus on elettävä elämää, tehtävä töitä ja peru
kuvauslinjalta. Elämä oli Helsingissä, mutta uusi opiskelu Turussa houkutti enemmän. "Olin vapaa lähtemään", hän sanoo. "Ja vallan ennakkoluuloton! Siitä on aina hyötyä valokuvaajalle." Ensimmäisestä kamerasta Soili saa kiittää viisasta äitiään. Kun Soili sai ensimmäisen työpaikkansa kahdeksantoistavuotiaana, äiti laittoi kotona asuvan tyttären osallistumaan talousmenoihin. Tytär maksoi osuutensa karvain mielin. Kun hän vuoden päästä muutti pois kotoa, äiti antoi pesämunaksi koko talousrahoista kertyneen potin. Viisas tyttö sijoitti rahat järjestelmäkameraan. Valokuvaus eli Soilin elämässä pitkään harrastuksena ja sisällä kasvaneena haaveena. Oli hän ajatellut sitä ammattinakin, mutta elämä vei toisin. Tuli muita ammatteja, perhe ja lapsia. "Mutta aina jossain kulmassa, missä vapaa-aikaa löytyi, taiteet kulkivat mukana. Harrastin kuvanveistoa, akvarellimaalausta ja ikonimaalausta." Viime vuosina ystävät kannustivat Soilia hankkimaan valokuvauksesta ammatin. "Jotenkin kaihdoin sitä. Ihminen aina kaihtaa sitä, missä on haastetta." Sitten järjestelmäkamera työnnettiin Soilin käteen. "Ajattelin että tässä on tää mun juttu, jonka olin unohtanut vuosiksi!"
HIUSMUOTOILUA
SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS
=
80
TARJOUS VOIMASSA VAINTÄLLÄ KUPONGILLA
Yliopistonkatu 28, TURKU ark. 8-20, la 8-17 puh. (02) 250 0246 www.avantgarde.fi
Terttu vietti vuoden opiskelijavaihdossa Espanjassa. "Kolmenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen pieneen erossa oloon osaa suhtautua vähän rennommin."
Turku zHM MHz ukruT 93,8 8,39
RADIO.FI
KAAPELISSA 90,1 MHz (TELIASONERA TURKU) TA I 9 8 , 0 M H z ( D N A R A I S I O )
Turku 93,8 MHz
JOULUMUSIIKKIA LÄPI VUOROKAUDEN A D V E N T I S TA TA PA N I N PÄ I VÄ Ä N .
Työelämästä pois jättäytyminen antoi mahdollisuuden kaivaa vanhat haaveet esiin. Ensin Terttu opiskeli vuoden espanjaa avoimessa yliopistossa. Sitten tuli yliopiston pääsykokeiden aika. "Kymmenen otettiin sisään ja ajattelin, että tämä olisi nyt kohtalon sormi", Terttu kertoo. Ja kohtalo valitsi hänet. "Sisään oli mentävä, kun sisään oli päästy. Kaikki tapahtui todella nopeasti." Myös Soili Mustapää oli nopeiden ratkaisujen edessä puolitoista vuotta sitten. Hänellä oli viikonloppu aikaa päättää, ottaako vastaan opiskelupaikan Paasikiviopiston valo-
Kastajaisissa ja vaihdossa
Opiskelu kypsemmällä iällä on ollut erilaista kuin nuorempana. "Uuteen astumisen uutta energiaa löytyy. Kuvat ovat ihan erilaisia kuin nuorempana olisivat olleet", Soili kertoo. Tertulle opinnot ovat olleet
Turkulainen trubaduuri Magnus Gräsbeck laulaa ja laulattaa kauneimpia joulu
aJaSSa
11
myöHemminkin
LAURI HANNUS
ustettava perhe ennen kuin on haaveiden toteuttamisen aika.
Soili Mustapää (vas.) ja Terttu Virta ovat toteuttaneet todelliset urahaaveensa vasta ensimmäisen työuran tehtyään.
"unelmaista aikaa". "Nuoret ovat ihmetelleet, mitä minä täällä teen, kun minulla on jo kauppatieteiden tutkinto. Silloin seitsemänkymmentäluvulla sitä ei pidetty niin suuressa arvossa kuin tänä päivänä." Opiskelu ei ole ollut kuitenkaan pelkkää puurtamista erinomaisilla arvosanoilla kursseja suorittaneelle Tertulle. "Hauskaa on myös pidetty. On tullut koluttua kastajaiset, pikkujoulut ja ainejärjestön Fiesta Latina. Vaihtoon Terttu lähti myös ja viipyi siellä vuoden. "Voi se oli ihanaa! Melkein asuin kirjastossa espanjankielisten kirjojen keskellä." Nyt Terttu ajattelee PohjoisEspanjan Oviedoa toisena kotikaupunkinaan. Niin kotoisalta tuntui kahden muun opiskelijan
kanssa jaettu kimppakämppä tunnelmallisen pikkukadun varrella. Kotiin jäänyt mies päästi vaimon maailmalle, mutta kävi vierailemassa Espanjassa. "Kolmenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen pieneen erossa oloon osaa suhtautua vähän rennommin. Lähipiirikin oli kannustava, mitä nyt keltaisenvihreänä kateudesta", Terttu nauraa.
Motivaatiosta ei pulaa
Molemmat naiset puhuvat uusista ammateistaan valtavalla innostuksella. Se, että nyt ollaan tekemisissä todellisen intohimon kanssa, näkyy ulospäin. Uuteen hyppääminen on tuo-
nut saavutuksia jo opiskeluaikana. Terttu kääntää jo toista romaania. Käännöstyön saaminen ei ole helppoa eivätkä mittavat romaanikäännökset ole kovin tavallisia opiskelijoille, mutta sitkeys palkittiin. Soilille uraa vauhdittavana moottorina on ollut kulttuuripääkaupunkivuosi. Hänet valittiin Uudenmaan kulttuurikirjeenvaihtajaksi pitämään blogia vuoden tapahtumista. "Sen kautta pääsin paikkoihin, jonne kaikki eivät päässeet. Samoilla paikoilla kuvasivat ammattikuvaajat suuriin medioihin. Olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja heidän kanssaan ja voinut tehdä kriittistä vertailuja omiin kuviin", Soili kertoo. Turun Nuoren Teatterin 1827 Infernal Musicalin takahuoneeseen Soili pääsi kuvaamaan
näyttelijöiden esitykseen valmistumista. Kuvat ovat olleet esillä sekä Helsingin että Turun kirjastossa. Maaliskuussa ne matkaavat Helsinkiin Teatterimuseon näyttelyyn. Sitä ennen Soililla on joulukuussa valokuvanäyttely Helsingissä. Taipumaton Georgia -näyttelyssä on esillä kuvia Kaukasus-vuoristoon suuntautuneelta kuvausmatkalta, jonka hän teki viime kesänä muiden georgialaista laulua harrastavien kanssa.
Uran huippu edessä päin
Moni nuori on jo tottunut ajatukseen, ettei yhdessä työpaikassa tai ammatissakaan tule vietettyä koko elämää.
"Olisihan se suositeltavaa, että ihminen viettää elämänsä sen parissa, mitä tykkää tehdä. Mikään ei kestä ikuisuuksia ja joskus muutoksia on vain pakko tehdä", Terttu pohtii. "Nuoruus on jo tehty, eihän minulla ole muuta tekemistä kuin opiskella kirjallisuustiedettä!" Tulevaisuudessa Terttu haluaisi tietysti tehdä opintoja vastaavia töitä. "Kun saisi suomentaa ja sen verran rahaa, että pystyy välillä käymään Espanjassa." Soili vaikenee tulevista ammatillista haaveista kysyttäessä. "Ura on vielä nuori, joten toivottavasti tähtihetket ovat vielä edessäpäin."
KATI sAONEGIN
lauluja viroksi pääkirjaston musiikkiosaston Stagella tiistaina 13.12. klo 18.
viiHdettä vasemmalta
Helsinki-filmin toimitusjohtaja Aleksi Bardy luonnehtii itseään äärivasemmistolaiseksi. Hänen mielestään hyvä elokuva ei kuitenkaan paasaa, vaan herättää kysymyksiä.
TEKsTI: vENLA PöYLIö, KUvA: LAURI HANNUs
"HYvÄT TARINAT saavat kokijan
ymmärtämään erilaisia vaikuttimia. Haluaisin ymmärtää Hitleriä, mutta petyin aihetta käsittelevään Perikato-elokuvaan. En tajua elokuvan myötä yhtään enempää, mitä hänen päässään liikkui", toteaa Helsinki-filmin perustaja ja toimitusjohtaja Aleksi Bardy. Vuonna 2003 perustettu Helsinki-filmi on toteuttanut isoja hittejä, kuten Jussin voittaneen Napapiirin sankarit -elokuvan. Muita yhtiön menestyksekkäitä elokuvia ovat esimerkiksi Kielletty hedelmä (2009), Tyttö sinä olet tähti (2005) ja Hymypoika (2003). 41-vuotiaalla Bardylla on takanaan lukuisia elokuvatuotantoja niin tuottajan kuin käsikirjoittajan roolissa sekä melkein kahdenkymmenen vuoden kokemus television maailmasta.
naiset ja vihreät. Pelkästään yhteiskunta oli perseestä." Lukion jälkeen Bardy työskenteli vuoden Helsingin ylioppilaslehdessä toimittajana jatkaen samaa, paasaavaa linjaansa. "Erityisen ylpeä olen armeijan ympäristövaikutuksia käsittelevästä artikkelista, jonka otsikko oli Armeija ampuu merta ja metsää." Ylkkärin pestin jälkeen Bardy työskenteli kolme vuotta kulttuuritoimittajana Ylellä. Haave elokuva-alasta vahvistui kuitenkin vuosi vuodelta. Opiskelupaikka Taideteollisen korkeakoulun dokumenttielokuvan linjalla irtosi viimein, viidennellä yrittämällä keväällä 1994.
Parhaaseen katseluaikaan
Bardy työskenteli opintojen ohessa käsikirjoittajana suomalaiskotien kestosuosikeissa, Kotikatuja Salatut elämät -sarjoissa. "Salkkareissa" Bardy toimi myös esimiehenä. "Olin kapitalismin etulinjassa heilumassa ruoskan kanssa, vailla mahdollisuutta vaikuttaa niihin ehtoihin, joilla työtä tehtiin. Pätkätyön ja alan julma puoli on, että ne, jotka eivät jaksa juosta riittävän kovaa, siirretään syrjään." Bardy näkeekin työn isossa koneistossa kaksijakoisesti. Toisaalta käsikirjoittajille annetaan suhteellisen vapaat kädet, toisaalta sarjan juoni oli sidottu viihdyttävyyteen. "Sarja ei ikinä lopu, eikä tule ikinä valmiiksi. Se on kauhean kuluttavaa." Bardy ei kuitenkaan näe saippuaoopperamaailmassa työskentelyn sotivan hänen vasemmistolaista arvomaailmaansa vastaan. Parhaassa tapauksessa ne voivat jopa palvella toisiaan.
"Mitä se hyödyttää, jos teen lyhytelokuvan, joka näytetään Tampereen lyhytelokuvajuhlilla ja keskiyöllä TV2:lla? Sen yleisö on jo valmiiksi kulttuurin puolella ja jossain määrin vasemmistolainen. Eikö olisi yhteiskunnallisempaa mennä sinne, mitä yleisö katsoo?" Bardy kuitenkin myöntää, että saippuaoopperan kautta yleisön puhuttelu saattoi jäädä monilta osin pintaraapaisuksi. Hän kuitenkin sanoo, ettei haluaisi tehdä tyhjää viihdettä. Kahden vuoden Salkkarirupeaman jälkeen Bardy irtisanoutui ja pestautui Filmiteollisuuteen käsikirjoittamaan Itse Valtiaat -sarjaa. Sitä kautta Bardy tutustui Filmiteollisuuden porukkaan ja alkoi puhua oman tuotantoyhtiön perustamisesta.
vät ulkopuoliselle suhteellisen kevyinä ja helppoina, vaikka yhtiöllä on myös puhtaasti taiteellista tuotantoa, kuten Kukkia ja sidontaa tai Muukalainen. "En ole missään vaiheessa menettänyt idealismiani, mutta tietty ehdottomuus on kadonnut. Elokuvatyö ja poliittisuus ovat osa minua. En silti ajattele, että olisin pelkästään näiden kahden navan ympärillä." Bardy pyrkiikin omien sanojensa mukaan tuottamaan sellaisia elokuvia, jotka eivät väitä, vaan jotka esittelevät ongelman, johon ei ole yhtä selkeää ratkaisua. "Parhaat elokuvat ovat sekä viihteellisiä että ajatuksia herättäviä. Eihän Napapiirin sankarit väitä mitään kuntauudistuksista tai nuorisotyöttömyydestä."
Nuorisokapinallinen
Bardyn etelähelsinkiläisessä lapsuudenkodissa punersi vasemmistolaishenki, ja ensikosketus työväenliikkeeseen haettiin Suomen Demokratian Pioneerien Liitosta. Kirjoittamisesta ja piirtämisestä kiinnostunut Bardy julkaisi ensimmäisen oman lehtensä kaverinsa Lassen kanssa 10-vuotiaana. Yläasteikäisenä mukaan astuivat tietokoneharrastuksen myötä ohjelmointia koskevat artikkelit alan lehdissä, ja lukioikäisenä Bardy päätoimitti Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenlehteä Improbaturia. "Maailmani jakautui pahoihin oikeistolaisiin ja hyviin vasemmistolaisiin. En kuitenkaan ollut sitä mieltä, että kaikki oli paskaa. Kannatettavia asioita olivat kaikki kapinallisuuden muodot ja toisinajattelu, nuoret ja vanhat,
Paasaus jää taka-alalle
Helsinki-filmin perustamisen taustalla oli Bardyn ajatus siitä, että hän tietää kaiken elokuvan tekemisestä paremmin kuin muut. Bardya myös askarrutti mahdollisuus luoda työpaikka, jossa työskentelyn henki olisi inhimillisempi kuin alan muissa työpaikoissa. "Olen aina ollut vasemmistolainen. Se on merkinnyt sitä, että olen halunnut ajatella asioita myös työntekijän ja niin sanotusti tavallisen ihmisen näkökulmasta. En voi silti sanoa, että Helsinki-filmi olisi elokuva-alan työnantajana radikaalisti erilainen kuin muut. Noudatamme kuitenkin alan työehtosopimusta, vaikka se ei ole yleissitova ja meillä on suhteellisen paljon vakituisia työsuhteita" Julistavaa vasemmistolaisuutta ei Helsinki-filmin tuotannoista tunnista. Elokuvat näyttäyty-
Suomalainen (elokuva) on nössö
Bardy haluaa viestittää työnsä kautta kahta asiaa: toivoa ja ymmärrystä. Hän ei halua tehdä elokuvia, joiden loppuratkaisu olisi itsemurha. "Elämässä on aina kaihoa ja rosoa, eikä kaikki mene putkeen. En kuitenkaan halua näyttää sellaista maailmaa, jossa kaikki olisi huonosti." Viimeisin Helsinki-filmin tuotos on Kjell Westön samannimiseen romaaniin pohjautuva Missä kuljimme kerran. "Westön tarina kuvaa hienosti suojeluskuntiin liittyvien yläluokan poikien ajatuksia ilman minkäänlaista sormella osoittelua tai demonisointia. Tarina ymmärtää molempien puolten emotionaaliset puolet ja näyttää, miten optimismi jälleen valtaa Suomen." Viime vuosina suomalainen elokuva on nostanut hurjasti profiiliaan elokuvateattereissa.
Silloin kun Bardy aloitti opintonsa, kotimaisia elokuvia ei katsonut juuri kukaan. "Suomalaisen elokuvan rahoitustilanne on parantunut, mutta se on vieläkin kesken verrattuna muihin Pohjoismaihin. Meillä on hyvä yleisösuhde ja joka vuosi tehdään hyviä elokuvia. Mitään syytä erityiseen itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole: nykyisilläkin budjeteilla voisi tehdä laadullisesti ja sisällöllisesti parempia ja rohkeampia elokuvia, jos haastaisimme itseämme ja toisiamme enemmän." Bardy näkeekin kotimaisen elokuvan kentällä pienen vaaran klikkiytymisestä Suomi-genreen, jota on helppo lähteä toistamaan. "Kaipaan sellaisia irtiottoja, mitä Ruotsissa tehdään. Siellä on tilaa kummallisillekin elokuville, joka ei välttämättä tarkoita, että ne olisivat yleisölle liian vaikeita. Tällaisia ovat esimerkiksi Ystävät hämärän jälkeen (Låt den rätte komma in) sekä Apinatytöt (Apflickorna)." Bardy nostaa hattua myös joillekin suomalaisille pätkille, kuten elokuville Rare Exports, Pussikaljaelokuva ja Hyvä Poika. Puhuessaan hän mainitsee usein myös ohjaaja Dome Karukosken. Suomalaiset ovat Bardyn mukaan elokuvanteossa vielä yleisesti ottaen liian nössöjä. Hänen mielestään muutos lähtee tekijöistä itsestään. Henkilökohtaisesti Bardy haluaisi kehittyä elokuva-alalla kaikkea osaamistaan hyödyntäen. "Tarinan työstäminen ajatuksesta valkokankaalle kestää usein pitkään. Esimerkiksi Häjyt-elokuvan kirjoitusprosessi kesti kahdeksan vuotta. Kirjoittamisen ajatustyö tapahtuu kävellessä ja polkupyöräillessä, ratikassa tai taksissa istuessa. Tavallisten ihmisten keskellä."
13
"En halua näyttää sellaista maailmaa, jossa kaikki olisi ihan vitun paskaa."
koukussa lapsuuden aarteisiin
Nostalgian kaipuu ja himo kerätä koko sarja koukuttavat nuoria aikuisia keräilyn tielle. Tylkkäri selvitti, mikä lapsuudesta tuttujen lelujen keräilyssä viehättää.
LAURI HANNUS
on/off-keräilyä
GRAAfIKON, dJ:N ja toimittajan hommien ohessa turkulainen Tomi Tuominen, 36, on ehtinyt keräillä muun muassa aurinkolaseja, Korgin syntetisaattoreita ja Nintendo Game & Watch -pelejä. Tylkkäri valitsi tarkempaan syyninsä jälkimmäiset. Tuominen innostui vuosina 1980-1991 valmistetuista Game & Watch -elektroniikkapeleistä jo pienenä. "Olen sitä sukupolvea, joka kasvoi elektroniikkapelien ja Commodore 64:n parissa. Konsolipelit ovat olleet pienestä pitäen lähellä sydäntä." Tuominen luopui peleistään ensimmäistä kertaa aikuisuuden
kynnyksellä, vain innostuakseen niistä uudelleen joidenkin vuosien kuluttua. Tuolloin keräily alkoi toden teolla, ja Tuominen tyhjensi kavereidensa vintit pop-kulttuuri-tavarasta, myös Game & Watch -peleistä. "Lapsuuteni aikaisella musiikilla, elokuvilla ja peleillä on ollut minulle aina suuri merkitys. Ehkä sitä haluaa kerätä tavaraa, jota lapsena ei saanut tarpeeksi", Tuominen hymyilee. Sittemmin keräilijän innostus lopahti toistamiseen ja hän möi kaikki pelinsä. Keräilykärpänen ei kuitenkaan jättänyt miestä rauhaan, ja vain muutaman kuukauden kuluttua hamstraa-
minen alkoi uudestaan. Tuomiselta puuttui parhaimmillaan vain kolmetoista 53:sta Game & Watch -pelistä. Tuonkin, aikanaan päälle 2000 euron arvoisen kokoelman Tuominen kuitenkin innostuksen puutteessa lopulta möi. Nykyistä kokoelmaansa Tuominen on kerännyt viitisen vuotta. Tavoitteena hänellä on jonain päivänä omistaa kaikki 53 peliä. Vaikean missiosta tekee se, että osaa puuttuvista peleistä ei ole ikinä myyty Suomessa. "Ebaysta niitä saisi, mutta sieltä hankkimisessa ei ole sitä samaa metsästämisen ja löytä-
misen iloa. En ikinä osta elektroniikkapelejä netistä." Tuominen bongaileekin pelejä ennen kaikkea kirpputoreilta, jotka hän käy kahdesta kolmeen kertaa viikossa läpi. Aktiivisimpina keräilyaikoina Tuominen hankki pelejä jopa reilausreissuillaan. "Sovittiin toisten keräilijöiden kanssa sähköpostitse etukäteen, että missä ja milloin nähdään." Tuomisen suosikkipelit ovat Blackjack ja Pinball, jotka ovat "peleinä aivan paskoja", mutta harvinaisuutensa vuoksi arvokkaita. Kyseisistä Game & Watcheista Tuominen maksoi turkulaisilla kirpputoreilla
kymmenen euroa kappaleelta. Samoja pelejä hän on nähnyt myytävän juuri eBayssa yli sadalla dollarilla. Tuominen asuu yhdessä tyttöystävänsä kanssa, joka on ottanut mielitiettynsä harrastuksen hyvin vastaan. Myöskään Tuomisen ystävät ja perheenjäsenet eivät kummeksu keräilyä. "Ei tästä kukaan kuittaile, sillä vanhojen miesten lelujen keräily on yhä yleistymään päin. Tyttöystäväni on jopa estänyt minua myymästä kokoelmaani, kun itselleni on tullut uskon puute", Tuominen naurahtaa.
JOEL HAAPAMÄKI
LAURI HANNUS
Toimi Seppälä tutustui Forum Marinumin Kruununmakasiinin näyttelyssä perämoottorihuoneeseen kulttuuriystävä Hilkka Lehtiön kanssa. "Yleensä mietin etukäteen, minne voin tulla pyörätuolin kanssa", Seppälä sanoo.
yli esteiden
Kulttuuripääkaupunkivuonna kulttuurin saavutettavuutta on kohennettu vapaaehtoisjoukolla ja teknisillä apuvälineillä.
"MINULLA OLIsI teille ehdotus.
Tuota luiskaa tuolla näyttelyn puolella voisi pidentää metrin, jotta siitä tulisi loivempi", Toimi Seppälä, 77, juttelee Forum Marinumin lippukassalla. Jos ei ota huomioon kyseisen luiskan jyrkkyyttä, Seppälä on tyytyväinen näyttelyn esteettömyyteen. Pyörätuolillakin pääsee rakennuksessa liikkumaan, ainakin avustajan kanssa. Entisenä telakkatyöntekijänä Seppälä vierailee mieluusti juuri Forum Marinumissa. Tänään hänellä on mukanaan kulttuuriystävä, avustaja Hilkka Lehtiö. Lehtiö on usean eri organisaation yhteisen Kulttuuriystävä-hankkeen kautta Seppälää avustamaan saapunut vapaaehtoinen. Turun kulttuuripääkaupunkivuonna kulttuuriystäviä on koulutettu kursseilla, joihon on saatu rahoitusta opetusministeriöltä.
"Tämä ei ole vain kulttuuripääkaupunkivuoden hanke, sillä toimintamme jatkuu ensi vuonna SPR:n koordinoimana", projektikoordinaattori Helena Norokallio hoitokoti Kotikunnaasta kertoo. Seppälä on ollut tyytyväinen kulttuuriystäviin, joiden kanssa hän on tutustunut näyttelyihin. "Ilman avustajaa ei tulisi lähdettyä ollenkaan", hän kiteyttää.
Koulutusta ja induktiosilmukoita
"Olemme olleet mukana tuottamassa noin 20 hankkeeseen tulkkauksia", aloittaa Turku 2011 -säätiön projektikoordinaattori Pauliina Mäkinen. Säätiö ei ole tilastoinut, kuinka paljon saavutettavuus on tänä vuonna lisääntynyt edellisiin vuosiin verrat-
tuna. Mäkinen uskoo kuitenkin eri toimenpiteiden tuottamiin toivottuihin vaikutuksiin. Ohjelmahankkeet ovat voineet maksutta varata käyttöönsä saavutettavuuden apuvälineitä kuten kulkuluiskia ja induktiosilmukoita. Vapaaehtoisia avustajia on ollut yhteensä noin 30. Vuoden aikana järjestettyihin suurtapahtumiin heitä on tarvittu runsaasti. "Meillä oli avajaisissa saavutettava katsomo, joka oli tarkoitettu muun muassa pyörätuolilla liik-
kuville", Mäkinen muistaa. Myös säätiö on saanut saavutettavuuden edistämiseen hankerahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ohjelmahankkeille on järjestetty kolme koulutustilaisuutta, joissa esteettömyyttä ja saavutettavuutta on tarkasteltu niin arvoina kuin käytännön järjestelyinä. Mäkinen ei kuitenkaan vielä tiedä, kuinka monen virallisen kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelmassa laaja saavutettavuus on toteutunut. Nyt aiheesta on
tekeillä opiskelijatyö, jossa eritellään saavutettavuuden toteutumista kulttuuripääkaupunkivuonna vammaisnäkökulmasta.
Psyykkistä ja sosiaalista
TYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Milja Henttonen muistuttaa, että saavutettavuutta tulee ajatella fyysisen saavutettavuuden lisäksi myös sosiaalisena
mikä saavutettavuus?
Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukaan kulttuuri on saavutettavaa, kun erilaiset yleisöt voivat ottaa osaa tarjontaan mahdollisimman helposti ja esteettömästi. Eri vähemmistöjen, ikääntyneiden tai esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvien osallistumismahdollisuuksien lisäksi saavutettavuudella tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä. OKM:n mukaan hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on, että kulttuuripalvelujen tuottajat ja rahoittajat sekä rahoituksesta vastaavat päättäjät ovat tietoisia esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi.
Varvintorilla tarjoillaan tulitaidetta, musiikkia ja glögiä 17.12. klo 17.30 puoli tun
KuLTTuuRI
LAURENCE CENDROWICZ
21
Michelle Williams on Marilyn Monroe, joka sekoilee filmitähden elkein.
filmitäHti sekoilee kuvauksissa
Apulaisohjaajan muistiinpanoihin perustuva elokuva Marilyn Monroesta jää ontoksi.
ELOKUvA Legendaarinen britti-
näyttelijä Sir Laurence Olivier halusi tehdä elokuvan Marilyn Monroen kanssa. Aiheeksi valikoitui Terence Rattiganin näytelmä Prinssi ja revyytyttö. Monroen vierailu Brittein saarilla oli kaikkea muuta kuin ongelmaton. Tähden mukanaan tuoma henkilöohjaaja aiheutti harmia, samaten Monroen run-
sas päihteidenkäyttö. Vuorosanat unohtuivat, eivätkä kohtaukset valmistuneet ajallaan. Tapahtumat kirjasi päiväkirjoihinsa elokuvan kolmantena apulaisohjaajana toiminut Colin Clark. Pitkän linjan brittiohjaaja Simon Curtis on ohjannut Clarkin muistiinpanoihin perustuvan elokuvan My Week With Marilyn. Siinä Michelle
Williams esittää Marilynia ja Kenneth Branagh Olivieriä. Roolit vedetään antaumuksella, vaikkakin Williams on esikuvaansa nähden turhan hoikka ja Branagh liian tanakka. Clarkia näyttelevä Eddie Redmayne jää hyvästä yrityksestä huolimatta heidän kummankin varjoon. Juoni sen sijaan on melko olematon. Monroe sekoilee
kuvauksissa, mutta hänelle annetaan kaikki anteeksi. Onhan hän sentään suuri filmitähti. Elokuvan ongelma onkin juuri siinä. Curtis yrittää selvästi inhimillistää Marilyn-kulttia, mutta päätyy kuitenkin mystifioimaan tähden. My Week With Marilyn on kuin kiiltokuva, jota jaksaa katsoa hetken, mutta ei painaa mieleensä. **
HENRI WALTTER REHNsTRöM
My Week With Marilyn (IsoBritannia, 2011). O: Simon Curtis. N: Michelle Williams, Kenneth Branagh, Eddie Redmayne, Julia Ormond, Zoë Wanamaker
Hiljaisuus on sotaelokuva, joka ei käsittele suoraan sotaa.
ELOKUvA Suomi oli ainoa maa,
joka toi toisen maailmansodan aikana kaatuneet sotilaat kotiin. Aiheesta olisi voinut saada aikaiseksi puisevan isänmaallisen draaman. Käsikirjoittaja Esko Salervo ja ohjaaja Sakari Kirjavainen eivät onneksi ole sortuneet tähän. Hiljaisuus on ystävyyden teemoja monisäikeisesti pohtiva elokuva, joka voisi periaatteessa sijoittua mihin tahansa. Tarinan pääosassa on kaksi nuorta kaverusta, Antti ja Eino, jotka rintaman sijaan lähetetään palvelemaan isänmaata kaatuneiden evakuointikeskukseen. Poikien tehtävänä on hakea ruumiita etulinjasta ja kunnostaa ne kotimatkaa varten. Antti saattaa itseään aavistuksen verran yksin-
kertaisemman Einon alituisesti pinteeseen. Eino kestää tämän, koska kuvittelee sen kuuluvan kaveruuteen. Vähitellen Eino kuitenkin huomaa, että häntä käytetään armotta hyväksi. Antin ja Einon hahmot on rakennettu hienosti. Heidän taustaansa ja toimintaansa ei selitetä puhki. Turha informaatiotarjonta on jätetty elokuvasta muutenkin pois. Hiljaisuus luottaa ennen kaikkea katsojan älykkyyteen. Elokuvasta kasvaa lähes filosofinen fresko, joka samaan aikaan on hyvin intiimi ystävyyden muotokuva. Joonas Saartamon Eino ja Lauri Tilkasen Antti ovat herkkyydessään hienoja suorituksia. Mutta loistavimman roolin tekee
evakuointikeskuksen sotilaspastori Hiltusta esittävä Kari Hakala. Hänelle on varattu elokuvan parhaimmat repliikit. "Meidän täytyy muistaa, että Jumalan edessä olemme kaikki tasa-arvoisia. Mutta täällä määrään minä. Aamen", Hiltunen esittelee itsensä. Timo Hietalan säveltämä musiikki on välillä turhankin pateettista. Se onkin elokuvan ainoa tyylirikko. ****½
HENRI WALTTER REHNsTRöM
JAN ANDERSSON
erään ystävy yden muotokuva
Hiljaisuus (Suomi 2011) O: Sakari Kirjavainen. N: Joonas Saartamo, Lauri Tilkanen, Kari Hakala, Joanna Haartti, Terhi Suorlahti, Ilkka Heiskanen
PIMIÖ/ANIMOI* Animaation apupyörä & STUDIO Turun piirustusseura 15.1. Carl Larsson Unelmia harmoniasta* 8.1. Crème de la Crème Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 5.2. PE 9.12. KLO 1619 ANIMAATION APUPYÖRÄ: ANIMAATIOITA JA TAITEILIJOIDEN ESITTELYITÄ. VAPAA PÄÄSY. opastukset su klo 13 ja 15 sekä ti klo 17.30 tipe klo 1119, lasu klo 1117, ilmainen sisäänpääsy pe klo 1619
*
TURUNTAIDEMUSEO.FI Aurakatu 26, (02) 2627 100
. Kymmenenminuuttisia näytöksiä järjestetään aattona neljä, klo 18, 20, 22 ja 23.30
TY Y
YLI23
alayHdist ysten infopalsta
VINO Vuosi vaihtuu pian ja uusi AKN: n, eli Turun kokoomusopiskelijoiden hallitus aloittaa toimintavuotensa. Vuoden vaihtuessa on myös loistava aika tulla mukaan toimintaan, sillä ensi vuonna tiedossa paljon aktiivista toimintaa: opiskelijapolitiikkaa, presidentinvaalit, kunnallisvaalit, sekä paljon muuta. Mukaan toimintaan pääset nettisivujemme www.akn.fi kautta tai ottamalla yheteyttä esim. pj Juho Heinoon, juhjhe@utu.fi. Tervetuloa mukaan! AKATEEMINEN PURJEHDUSSEURA Nyt olisi aika todistaa kuka tuntee merta, viihdettä ja veneilyä. Akateeminen purjehdusseura järjestää Proffan kellarissa jo perinteeksi muodostuneen Laidan yli-viihdepainotteinen meri ja veneilyhenkinen tietovisan 14.12 kello 19. Visan vetäjänä supersuosittu Cabin Boy! Kokoa 2-4 hengen joukkue tai tule yksin. Ilmoittautumiset kisaan juuri ennen visaa Cabin Boylle. Voittajajoukkueelle luvassa mielettömät palkinnot ja muille menestyjille yllätyspalkintoja. AKATEEMISET KANSALLISET NUORET RY Vuosi vaihtuu pian ja uusi AKN: n, eli Turun kokoomusopiskelijoiden hallitus aloittaa toimintavuotensa. Vuoden vaihtuessa on myös loistava aika tulla mukaan toimintaan, sillä ensi vuonna tiedossa paljon aktiivista toimintaa: opiskelijapolitiikkaa, presidentinvaalit, kunnallisvaalit, sekä paljon muuta. Mukaan toimintaan pääset nettisivujemme www.akn.fi kautta tai ottamalla yheteyttä esim. pj Juho Heinoon, juhjhe@utu.fi. Tervetuloa mukaan! DIALECTICA Ikeahiljaisuus. Tekonahkasohvalla ei ketään. Valmisporkkanalaatikko, taisi jäädä hyllyyn sekin. Viidesti selatut joulukortit lattialla, postissa nirhaantuneita molemmat. Ennen oli luntakin. Muistelet lämmöllä isännöitsijää kun raapaiset kohmeisilla sormillasi viimeisen tulitikun. Taattua tunnelmaa, ilman palautusoikeutta; mistelinoksa roikkuu hyödyttömänä katosta. Näkisit takuulla mieluummin itsesi siinä sen sijasta. Hyvää joulua. KAMPUS SINFONIETTA % TYYN KUORO Rauhaisaa tunnelmaa ja lämmintä sointia on tarjolla Mikaelinkirkossa lauantaina 10.12. klo 18 TYYn kuoron ja Kampus sinfonietan perinteisessä Adventtikonsertissa. Konsertin johtavat Mikko Sidoroff ja Timo Lehtovaara. Ohjelmassa mahtipontista Mendelssohnia, herkkää Elgaria sekä uutta musiikkia Komulaiselta ja Sidoroffilta. Konsertissa on mukana myös kauneimpia joululauluja. Kansan Raamattuseuran opiskelijatoiminta Jumala syntyi ihmiseksi, siksi toivotamme kaikille opiskelijoille riemukasta ja hyvää joulua! Jumala on lähellä sinua. Syyskausi päättyy pe 16.12. Ilkka "Joonan isä" Puhakan juttuun klo 18.30 yliopiston luentosalissa Pub 2. Illan teemana "Voinko luottaa evankeliumeihin?" Illassa on mahdollisuus pohtia mm. jouluevankeliumien luotettavuutta. Ilta on hyvä tilaisuus kurkistaa kristilliseen opiskelijatoimintaan! Jatkot halukkaille toimitilassamme Arkissa vieressä. Kevään ohjelma jatkuu pe 13.1. ko 18.30 srk-koti Aureliassa! Kts. ohjelma kevään alussa www.opiskelijat.fi OPEX Turun OKL:n Opena-kuoro esiintyy Turun akatemiatalolla tiistaina 13.12.2011 klo 19.00. Esitys sisältää perinteisten suomalaisten joululaulujen lisäksi gosbellauluja, afrikkalaisia lauluja ja espanjalaisia TUKORES RY Tervetuloa TuKoResin sääntömääräiseen syyskokoukseen 16.12 klo 1800. Kokouspaikkana ICT-talon neuvottelutila B2034, Joukahaisenkatu 3:ssa. Kokouksessa käydään läpi sääntöjen §9 kohdat.
TURUN YLIOPPILASLEHTI
Ilmestymisaikataulu
KEVÄT Nro 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. DL 16.1. 30.1. 13.2. 27.2. 12.3. 26.3. 16.4. 30.4. Ilmestyy 20.1. 3.2. 17.2. 2.3. 16.3. 30.3. 20.4. 4.5. CITY KESÄ/FESTARIT ABI REKRY ABI 1/4 1/8
Ollaan yhteydessä. Neuvotellaan tarpeitanne vastaava yliopisto-opiskelija näkyvyys.
Teemat 1/1 1/2 Kuponki
Materiaalin toimitus
tyl-paatoimittaja@utu.
Markku 044 5000 440 markku@opiskelijamediat.fi
Heli 020 7528 280 heli@opiskelijamediat.fi
Ilmoitussuunnittelua 044 575 1000 joonas@opiskelijamediat.fi
TYYn vuoden supertuutoripariksi valittiin Matti Rantanen ja Juha Hyssälä. Onnea kaksikolle!