Turun ylioppilaslehti 2/2012

2/2012 sil sauli ja pekka s.8 Baa mÄÄ Neks iBis r o r av vil j la oN aNtil s. 16 elle muuttuva rakkaus s. 14 yöruokaa s.12
la 4.2 K L free Rock-brunssi! klo 11-15, dj Vekenator,(annoshinnat 10 e -12 e) 10e Kivestivaalit vol 3: SYDÄN SYDÄN, KIVESKIVES, QUUTAMO MADHOUSE MANAGEMENT ti 7.2 L 15e FIRST AID KIT, KORIA KITTEN RIOT pe 10.2 L 14e Jäänsärkijä-klubi: HUSKY RESCUE, THE NEW TIGERS CASSIE, Tredjehörnan dj's la 11.2 L free Trancentral: JUSSI SORO 6 hour dj set pe 17.2 L 14e LEATHERFACE (UK), ATOM NOTES CIGARETTE CROSSFIRE pe 24.2 L 18e STAM1NA, BOB MALMSTRÖM pe 25.2 L 17e HERRA YLPPÖ & IHMISET husky rescue Muista Kolon viikonloput: Carling's Friday Frenzy & Sue's Saturdays Humalistonkatu 8 www.klubi.net firs t ai d ki t stamina Lue Tylkkäriä näköislehtenä osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
NUMERO 2/2012 3.2.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS vaalipuHetta TÄMÄ LEhTI ilmestyy aivan presidentinvaalien toisen kierroksen korvalla. Oli lopputulos mikä tahansa, moni varmaan huokaisee helpotuksesta. Vaaleilta saadaan taas hetkeksi rauha kunnes kampanjointi syksyn kuntavaaleihin käynnistyy. Viimeksi kuluneen vuoden aikana ei ole voinut välttyä tunteelta, että politiikkaa puhutaan nyt enemmän kuin koskaan mediaani-ikäisen yliopisto-opiskelijan elinaikana. Kevään eduskuntavaalien ja perussuomalaisten nousun sanotaan palauttaneen politiikan poli3iikkaan. Presidentinvaalikampanjat käynnistyivät pian eduskuntavaalien ympärillä käydyn keskustelun laannuttua. Silti ylioppilaskunnissa ehdittiin pitää vielä edustajistovaalit kaksien valtakunnallisten vaalien välissä. Monelle kuntalaiselle koko ruljanssi jäi epäilemättä etäisiksi tai jopa näkymättömiksi, mutta ylioppilaslehden toimituksesta katsottuna se moninkertaisti yhteiskunnallisen keskustelun määrän. PREsIdENTINvAALIEN ympärillä käyty mediasirkus ei tietenkään ole missään suhteessa valittavan henkilön tulevaan valtaan sehän rajoittuu lähinnä hallituksen kanssa hoidettavaan ulkopolitiikkaan. Presidentinvaalit ovat kuitenkin sirkus, josta harva tahtoo luopua. Suora kansanvaali, jossa vastakkain ovat henkilöt, eivät puolueet, on politiikkaa yksinkertaistetussa ja viihdyttävässä muodossa. Presidentin rooli "arvojohtajana" antaa äänestäjälle luvan keskittyä konkreettisten ratkaisuehdotusten sijaan ehdokkaan maailmankatsomukseen ja presidentin tuleva edustustehtävä oikeuttaa takertumisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Presidentin valtaoikeuksien vähäisyys tai keskustelun viihteellisyys ei kuitenkaan tee puheesta tyhjänpäiväistä. PREsIdENTINvAALIT ja viime eduskuntavaalit olivat ensimmäisiä vaaleja, joissa sosiaalisella medialla oli merkittävä rooli. Esimerkiksi Facebookissa aktiivisimmin kampanjoivat ketkäpä muut kuin toiselle kierrokselle tiensä selvittäneet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Etenkin Haaviston ympärille luotua nostetta kiitetään onnistuneesta verkkokampanjoinnista. Perinteisessä mediassa suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on ollut kahtalaista. Toisaalta verkko tarjoaa ehtymättömän uutisaitan: kirjoitetaan uutisia siitä, mistä verkossa juuri nyt vaahdotaan. Toisaalta lehtien kolumneissa on keskitytty paheksumaan sosiaalisen median turhaa hölinää ja tyhjästä paisuvia kuplia joita perinteinen media paisuttaa ja hyödyntää. Molempia suhtautumistapoja voi kuvata laiskoiksi. Demokratian ja keskustelukulttuurin eittämättömän muutoksen äärellä ei kannata käpertyä siilipuolustukseen. Uusi media on demokratisoinut sitä, kenellä on mahdollisuus nostaa aiheita yleisen keskustelun aiheeksi. Vaalien vuosi on osoittanut, että halua vaikuttaa yhteiskuntaan löytyy. ANNA-ELINA MATILAINEN " TÄSSÄ LEHDESSÄ Meillä oli sellainen testi, että liftasimme ylioppilaslakit päässä." TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen liftaa ja soittaa nokkahuilua. S. 7 " Kyseessä on aina ajankohtainen, syvästi poliittinen elokuva." Kulttikamaa-koluministi pohtii Rambon yhteiskunnallista merkitystä. S. 20 SILVASTI onmuutoksen painottaa ilmastakauppaa. Niinistö to vapa torjuntaa, Haavis tyl-paatoimittaja@utu.fi NettiOpsuun on lisätty opintoajan rajauksen laskuri. Laskuri löytyy opiskelijatiedoista.
laitosNeuvostot lakkautetaaN eHkÄ jo elokuussa Ylioppilaskunta hakee uusia jäseniä hallintoelimiin, joiden toiminta saattaa lakata ennen ensimmäistäkään kokousta. jOULUKUUN puolivälissä valmistunut ja yliopiston hallituksessa hyväksytty rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportti esittää laitosneuvostojen lakkauttamista Turun yliopistossa. Myös yliopiston uuden strategian luonnoksessa otetaan lähtökohdaksi elinten lakkauttaminen. Päätöstä laitosneuvostojen alasajon aikataulusta ei ole, mutta Turun ylioppilaslehden tietojen mukaan niistä aiotaan luopua kiihdytetyllä aikataululla jo ensi kesänä. Laitosneuvostojen lakkauttaminen vaatii muutoksia yliopiston johtosääntöön, mutta muiden rakenteellisen kehittämisen työryhmän ehdottamien uudistusten vuoksi sitä päivitetään yliopiston hallituksessa joka tapauksessa vielä tänä keväänä. Ylioppilaskunnassa tieto laitosneuvostojen nopeutetusta alasajosta on aiheuttanut erikoisen tilanteen: TYY hakee parhaillaan laitosneuvostoihin opiskelijajäseniä huhtikuussa alkavalle kaudelle. Jos neuvostot eivät kokoonnu kevätlukukaudella, saattaa käydä niin, etteivät uudet jäsenet ehdi aloittaakaan luottamustoimessaan. Tilalle kolmikantaa Laitosneuvostojen tilalle ehdo- tetaan valmistelevia työryhmiä, jotka on koottu niin, että niissä on edustajansa sekä professoreilla, muulla henkilökunnalla että opiskelijoilla. TYYn hallitus toivoo strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa laitosneuvostojen vallan palauttamista. Mikäli vanhoihin laitosneuvostoihin ei ole enää palaamista, kelpaa TYYlle uusien työryhmien aseman kirjaamista johtosääntöön. "TYYn kanta on, että myös laitostasolla ajetaan kollegiaalista päätöksentekoa, jossa opiskelijat ovat mukana. Nykyisellään laitosneuvostot eivät toteuta tätä tehtävää", TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Heikki Isotalo toteaa. "Uusille työryhmille pitää kirjata tehtävät ja velvollisuus kokoontua säännöllisesti." Sekä strategiatyöryhmässä että rakenteellisen kehittämisen työryhmässä opiskelijoita edustanut Rauli Elenius on samaa mieltä. Hänestä laitosneuvostojen korvaaminen työryhmillä on opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien kannalta hyvä asia, mikäli niille annetaan kunnollinen rooli. "Näen sen mahdollisuutena tavoittaa todellista lähidemokratiaa." Viimeisten kahden vuoden ajan laitosneuvostojen rooli on ollut epäselvä. Niiden tehtävien määrittely on jätetty tiedekun- nille. Siksi ne ovat joissain tiedekunnissa kokoontuneet vain kerran vuodessa. Tavoitteena kevyt hallinto Laitosneuvostoista luopumisen taustalla on yliopiston johdon halu nopeuttaa ja yksinkertaistaa hallintoa. Neuvostojen lakkauttamista esitettiin jo uutta yliopistolakia valmisteltaessa, mutta silloin ne säilyivät muun muassa opiskelijaliikkeen kiivaan vastustuksen vuoksi. Isotalo pitää selvänä, että laitosneuvostojen roolin muutoksen myötä opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon ovat rapautuneet. "Laitosneuvostojen lakkauttaminen tarkoittaa, että nyt pyyhitään pois viimeinenkin muisto neljän viime vuosikymmenen aikana saavutetusta yliopistodemokratiasta. Toisaalta se voi olla tervettäkin, sillä viimeiset kaksi vuotta laitosneuvostot ovat olleet lumedemokratiaa." Myös Elenius muistuttaa, että yksiköiden yhdistämiset ovat kasvattaneet laitoksia viime vuosina siten, että oppiaine- tai oppiaineryhmätaso voi usein olla laitosneuvostoa parempi paikka päättää opiskelijoita lähellä olevista asioista. ANNA-ELINA MATILAINEN Tiedekuntien ohjeet vilppitilanteissa toimimisesta uudistetaan. Kuvassa rehellisiä yht yliopisto ottaa tuNNistusjÄr jes OPETTAjA syöttää opiskelijan opinnäytetyön automatisoituun sähköiseen järjestelmään. Tarkastuksen aikana järjestelmä vertaa tutkielmaa verkkoaineistoihin, sähköisiin julkaisuihin sekä muihin palvelun tietokantaan aiemmin syötettyihin tutkielmiin. Lopuksi järjestelmä tuottaa loppuraportin, josta käy ilmi, onko tutkielmassa esimerkiksi viittausongelmia. Suurin piirtein tällä tavalla toimii Turun yliopiston pilottivaiheessa oleva plagiaatintunnistusjärjestelmä. Päätöksen järjestelmän hankinnasta teki yliopiston johtoryhmä viime syksynä. Tavoitteena on, että ohjelma olisi käyttövalmiina kaikissa tiedekunnissa ja yksiköissä lokakuussa. Hanketta valmistellut työryhmä valitsi pilottikokeiluun kansainvälisiä markkinaosuuksia hallitsevan yhdysvaltalaisen Tur- Ohjelmistohankinnalla tavoitellaan kansainväli nitin-järjestelmän, jolla voidaan toteuttaa rinnakkain testaus myös ruotsalaisesta Urkund-ohjelmasta. Työryhmää koordinoivan kehittämispäällikkö Totti Tuhkasen mukaan halukkaita testaajia on löytynyt tasapuolisesti kaikista tiedekunnista. "Tavoitteena on saada mukaan 30 opettajaa", hän sanoo. B-talo remoNttiiN toukokuussa TYYn kirjasto muuttanee Vuokralaisyhdistyksen tiloihin. TURUN ylioppilaskyläsäätiö käynnistää Ylioppilastalo B:n remontin toukokuun alussa. Asiasta päätti TYS:n hallitus tammikuun kokouksessaan. Ensimmäisen kerroksen osakuntatilat ja TYYn kirjaston tilat ovat järjestyksessään ensimmäisiä remontoitavia kohteita. Kirjasto muuttanee remontin ajaksi evakkoon entiseen Eettiset säännöt päivitykseen Virallista tilastoa Turun yliopistossa tapahtuvasta vilpistä ei opintohallintopäällikkö Petri Sjöblomin mukaan ole tällä hetkellä olemassa. "Kirjalliset tuotokset kuten opinnäytetyöt ovat kuitenkin niin merkittäviä töitä, että plagiaatintunnistusjärjestelmä on katsottu tarpeelliseksi hankinnaksi. Tämän lisäksi yliopistossa esiin- TYS:n Vuokralaisyhdistyksen juhlatilaan Inspehtorinkadulle. Parhaillaan selvityksen alla on, voiko tiloissa ylläpitää myös lainauspalvelua. Takaisin B-taloon kirjasto pääsee muuttamaan lokakuussa. Muun talon remontti kestää arvioiden mukaan puolitoista vuotta. S-osiksen tilojen remontista on tällä hetkellä olemassa alus- tavia piirustuksia, joiden toteuttamismahdollisuuksia selvitetään. Suunnitelmien mukaan tila jaettaisiin usempaan pieneen osaan ja tarjottaisiin halukkaitten alayhdistysten käyttöön. Jos tilasta jää yhdistysten tarpeiden jälkeen neliöitä käyttämättä, tilasta voidaan tehdä kokous- ja juhlatila, jota TYY vuokraisi. TYL Kevätlukukaudesta 2012 alkaen TYYn jäsenmaksu peritään myös ÅA:n opiskelijoilta. Tänä
UUTISET LAURI HANNUS kysy y: pitÄÄkö plagioiNtia valvoa? LAURI HANNUS Anne Tapanila 1. vuoden saksalaisen filologian opiskelija Kyllähän se on hyvä, että opinnäytteet käydään läpi plagioinnin varalta. Tekninen ohjelma varmasti helpottaa työtä verrattuna siihen, että opettaja tekisi työn. En ole itse törmännyt plagiointiin, mutta luennoitsija kertoi kurssilla yhdestä tapauksesta. teiskuntatieteiden opiskelijoita tentissä. kÄy ttööN plagiaatiNstelmÄN tyy kuitenkin myös arkisempaa vilppiä", hän sanoo. Jos opiskelija jää kiinni vilpistä, voidaan opintosuoritus hylätä. Mitä pitempään opintoja on tehty, sitä kovemmiksi sanktiot käyvät. Äärimmäisistä sanktioista säädetään yliopistolaissa, jonka mukaan rehtori voi antaa opiskelijalle varoituksen ja yliopiston hallitus erottaa opiskelijan määräajaksi. Ongelmana Turun yliopistossa on ollut, että eri tiedekunnilla ei ole ollut yhtenevää ohjeistusta vilppitilanteessa toimimiseen. Samanaikaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmän hankinnan kanssa onkin tarkoitus päivittää yliopiston eettiset säännöt. "Sanktiot eivät muutu, mutta vilppitilanteessa toimimisen menettelyohjeita on tarkoitus yhdenmukaistaa", Sjöblom sanoo. Päivitetyt ohjeet ovat Sjöblomin mukaan ennen kaikkea opiskelijoille ja opetushenkilö- istä uskottavuutta. kunnalle suunnattu konkreettinen ohjepaperi. Ohjeissa esimerkiksi kerrotaan, miten opettajan täytyy toimia, jos hän havaitsee opiskelijan syyllistyvän vilppiin. Konkreettisen toimintaohjeiston lisäksi hankkeen työryhmä esitti Turun yliopiston eettiselle toimikunnalle yliopiston eettisten ohjeitten laatimista. Ohjeitten tarkoituksena on eritellä, mitä eettisyydellä Turun yliopistossa tarkoitetaan. Suomalaisista yliopistoista esimerkiksi Oulun yliopistossa on laadittu opetuksen eettiset ohjeet, joissa eettisyys määritellään toiminnan korkeaksi moraaliksi, suvaitsevaisuudeksi ja erilaisuuden hyväksynnäksi sekä rehellisyydeksi itseä ja muita kohtaan. "Tutkimusetiikan osalta Turun yliopistossa noudatetaan valtakunnallisen tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistoa", Tuhkanen huomauttaa. Ei rankaisujärjestelmä Kansainvälisesti plagiaatintunnistusohjelmia pidetään myös yliopistojen laadun arvioinnin mittareina. Esimerkiksi Iso-Britanniassa 98 prosenttia yliopistoista käyttää plagiaatintunnistusohjelmistoja. "Turun yliopiston strategiassa todetaan selkeästi, että yliopiston toimintaa leimaa eettisyys. Vilppi heikentää aina yliopiston vaikuttavuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja tutkimusrahoituksen saamista", Tuhkanen sanoo. TYYstä hankkeen työryhmässä mukana oleva koulutuspoliittinen sihteeri Jukka Vornanen kuitenkin painottaa, että kyseessä ei ole opiskelijaa rankaiseva järjestelmä. Hänen mukaansa plagiointi saattaa esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa olla myös tahatonta. "Lähtökohtana on, että ohjelmaa voitaisiin käyttää opintojen aikana apuvälineenä viittauskäytännön opettelemiseen", hän sanoo. "Tarkoitus on, että plagiaatintunnistusjärjestelmä toimisi yhtenä välineenä opetustila Moodlen sisällä", Tuhkanen lisää. Haastetta uuden, koko yliopistoa koskevan järjestelmän käyttöönottoon tuo myös se, että tiedon järjestämisen ja lähteiden käytön tavat ovat erilaisia tieteenalasta riippuen. Tuhkanen kuitenkin painottaa, että opintosuorituksen vastaanottava opettaja tulkitsee aina ohjelman tuottaman loppurapotin tapauskohtaisesti. "Järjestelmän käyttöönotto on teknisesti helppoa, mutta yliopistoyhteisön näkökulmasta se tarkoittaa uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumista", hän lisää. LAURA MYLLYMÄKI Jasmine Lauricella, Italia Opiskelee vaihtovuonnaan Turussa kieliä Pitää! Ystäväni varasti opinnäytetyöni metodiosion, mikä kiukutti minua hirveästi. Suomessa en ole törmännyt plagiointiin. Melina Tervomaa 1. vuoden matematiikan opiskelija En ole törmännyt plagiontiin, joten en tiedä onko ohjelma tarpeellinen. Varmasti on kuitenkin hyvä, että asiaa tarkkaillaan. lukuvuonna jäsenmaksuvapautuksen saaneiden ei tarvitse maksaa maksua kevätlukukaudella.
TyöVAATTEISSA Tylkkärin tyyliä tarkastelevassa juttusarjassa kysytään, minkälaisissa vaatteissa yliopistolla uurastetaan. Kevään toisessa osassa pukimiaan esittelevät Mercatorilta yllätetyt kauppakorkeakoululaiset. Huolitellut mutta persooNalliset kauppislaiset TEKsTI: ANNA-ELINA MATILAINEN, KUvAT: LAURI hANNUs Laura Oksala, markkinoinnin opiskelija "Tänä aamuna oli aika paljon pakkasta, joten pukeuduin lämpimästi. Muuten en miettynyt kauaa mitä panisin päälleni. Pidän huivia kylmällä ilmalla, koska täällä on sisälläkin aika viileää. Mustat farkut ja nilkkurit ovat perusvarusteitani. Pidän yleensä melko rauhallisia värejä, en mitään kovin kirjavaa tai räväkkää. Pidän myös aina silmälaseja, en piilareita. Tyylini on varmaan aika klassinen. Yliopisto-opiskelujen aikana tyylini on ehkä selkiytynyt vähän: tiedän mistä tykkään." Sonja Lemmetty, kauppatieteen opiskelija (ei vielä valinnut pääainettaan) "Nämä vaatteet tulivat aamulla kaapista vastaan ensimmäisenä. Tyylini vaihtelee tosi paljon, pidän vaatteita laidasta laitaan. Haluan pukeutua kouluun siististi. Seuraan kyllä muotia ja se on minulle tärkeää. Ulos lähtiessä panostan tyyliin enemmän." Timo Varrela, taloustieteen opiskelija "Minulla on nyt päälläni perusarkivaatteet. Tyylini on rento: harvemmin pukeudun koulupäivinä kauluspaitaan. Viime aikoina olen pitänyt etenkin mustia, valkoisia ja harmaita vaatteita. Työn mukaan pukeudun ihan mielelläni formaalimminkin, mutta olen ollut myös raksahommissa ja siis haalarit päällä." Vinokino kertoo tarinoita seksuaalija sukupuolivähemmistöjen elämästä monesta näkökulmasta. Tarjoamme laadukkaita katselukokemuksia hlbtqi-yhteisölle ja suurelle yleisölle. Olemme yhteisöllinen ja ihmisläheinen kulttuuritapahtuma johon on helppo tulla. Vähennämme omalta osaltamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään liittyviä ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä. Etsimme FESTIVAALIKOORDINAATTORIA (palkkio) sekä VIESTINTÄKOORDINAATTORIA. Kiinnostuneita pyydämme lähettämään vapaamuotoisen hakemuksen 15.2. mennessä osoitteeseen tuseta(@)tuseta.fi. Puhelinkyselyihin vastataan 1.2. alkaen numerosta 050 3258183. Kiipeilypalatsi Ota kaverisi mukaan ja tule Kiipeilypalatsiin viettämään ikimuistoinen päivä kiipeilyn parissa. Opiskelijat ke-pe klo 16:30 asti kiipeily 7,50 valjaat ja kengät 1 www.kiipeilypalatsi.com Luonnontieteen talon takana Aku Louhimies luennoi yliopistolla 7.2. klo 17.00-19.00 lukihäiriöaiheesta otsikolla Kirottam
AJASSA NAAMAKIRJA LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. Nokkahuilu on Tommi Penttiselle tuttu reissukaveri. iloiNeN liftari TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen pitää diskreetistä matematiikasta ja viihdyttää joukkoja nokkahuilusoitannalla. Mistä biisistä haluaisit tehdä seuraavan kuorosovituksen, TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen? Olen pitkään miettinyt, saisiko Moonsorrow-yhtyeen Sankaritarina-kappaleesta eeppisen kuorosovituksen. Opiskelet pääaineenasi matematiikkaa ja olet hyvin musikaalinen. Oletko jonkin sortin renessanssinero? Siihen kai vaadittaisiin vähän laajempaa kemian, biologian ja maantieteen osaamista, jotta olisi perusrenessanssimies. Musiikki ja matematiikka tukevat kivasti toisiaan. Sinulla on tapana esiintyä nokkahuilun kanssa monissa paikoissa ja tilanteissa. Mistä tämä juontaa juurensa? Yksi kaverini majoittui luokseni Ruisrockin aikana vuonna 2005. Hänellä oli nokkahuilu mukanaan. Hän veresti vanhoja traumojaan ja soitteli huilua. Innostuin siitä, ja olen sen jälkeen pitänyt nokkahuilua enemmän tai vähemmän mukanani reissussa. Nokkahuilun kanssa pystyy musisoimaan moniäänisesti. tikuussa kuorosta näyttely. Toukokuussa on juhlakonsertti Sigynsalissa. 12. helmikuuta on kvartettikonsertti, tällä kertaa vähän isompana. Lokakuussa tehdään pieni pääkaupunkikiertue. kappaleita, joista kosijat tulee. Nimen hupaisuuden voi ajatella viittaavan myös yleisesti ohjelmiston viihteellisyyteen. meidän kuoron harjoituspäivään. Olet kotoisin Joensuusta. Miten päädyit Turkuun opiskelemaan matematiikkaa? Heti lukion jälkeen halusin pois Joensuusta ja tulin Turkuun silloisen tyttöystäväni kautta. Silloin ajattelin vähän naiivisti, että matematiikka on samanlaista kaikkialla. Vaikka olisin tuolloin tiedostanut eroavaisuudet, olisi Turun matematiikka oikeastaan silti ollut ykkösvaihtoehtoni. Täällä matematiikka on painottunut diskreettiin matematiikkaan verrattuna muihin yliopistoihin Suomessa. Differentiaali- ja integraalilaskenta eivät ole kiinnostaneet minua. Pahoitteluni Kari Yliselle. TYYn kuoro täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Mitä juhlavuosi pitää sisällään? Kaupunginkirjastoon tulee huh- Tammikuussa TYYn kuoro järjesti jälleen koelaulut. Kuinka paljon koelauluihin osallistuva keskimäärin jännittää esitystään? En ole tuomaristossa vaan hoidan hallinnollisia asioita. Mutta kyllä siellä jotkut jännittävät silminnähden. Osa on tietysti kokeneita esiintyjiä. Olen jännittänyt yhdet koelaulut sillä tavalla, etten saanut hengitettyä kunnolla. Se ei tehnyt kovin hyvää laulusuoritukselle. Olet mieskvartetissa, jonka nimi on Kosteat kosijat. Onko nimi enne? Se kuvastaa aika hyvin kvartetin ohjelmistoa. Valtaosa kappaleista on juomalauluja, hence kosteat. Sitten on serenadeja tai lempi-aiheisia TYYn kuoron virallisten harjoitusten jälkeen kuorolaiset kokoontuvat aftersingeihin. Mitä niissä tapahtuu? Olemme Proffan kellarissa ja nautimme vapaavalintaisia juomia, keskustelemme kuorosta ja elämästä. Välillä lauletaan. Viime vuonna aloimme pitää myös kuoroliikuntaa joka toinen viikko. Mitä musiikkia kuuntelet kuoroharjoitusten ulkopuolella? Kuuntelen kaikkea death metallista psykedeelisen transen kautta slaavilaiseen kuoromusiikkiin. Huhu kertoo, että harrastat liftaamista. Mistä mihin olet liftannut viimeksi? Liftasin Sodankylästä Nordkappiin viime kesänä Sodankylän elokuvajuhlien jälkeen. Rauli Elenius oli matkaseurana. Meillä oli sellainen testi, että liftasimme ylioppilaslakit päässä. Suomea puhuvat eivät ottaneet meitä kyytiin. Ruotsalaisen uskonnonopettajan ja hollantilaisen hävittäjälentäjäkokelaan kyytiin pääsimme. Harrastat elokuvajuhlilla käymistä. Menetkö joka vuosi Sodankylään? Sodankylän elokuvajuhlilla olen ollut vain kolmena vuonna. Espoo Cinéssa olen sen sijaan ollut seitsemän kertaa. Olen opetellut viime vuosina aktiivisesti käyttämään projektoreita. On hyödyllistä opetella kuoleva taito, kun isoissa teattereissa siirrytään digiprojisointiin. Olen myös ajattelut liftata leffafestarilta toiselle ja pitäväni sapatin. LAURA MYLLYMÄKI Seurasitko Kuorosota-ohjelmaa? Minulla ei ole televisiota. Meillekin tuli itse asiassa viestiä siitä, että sinne haetaan laulajia. Mutta se olisi vaatinut 100-prosenttista läsnäoloa ja harjoituspäivä olisi osunut minen elokuvaksi. Luento järjestetään Tauno Nurmela -salissa. Luennolle on vapaa pääsy.
KOLUMNI epÄmukavaa pÄivÄNjatkoa kaikille! F acebookissa levisi hetki sitten kulovalkean lailla jonkun ihan itse tussilla piirtämä kuva. Kuvaan oli merkitty lontooksi kaksi mylpyrää: mukavuusalue ja alue, jossa taika tapahtuu. Kuvan ajatus on kaunis. Jos pysyttelee omassa kotona missä on mukavaallallaa ja kaikki samaa mieltä, ei tule haastetuksi, ei kiistele, ei löydä uusia tapoja ajatella ja toteuttaa itseään. Kauhean kaunis ajatus, toki, tasavahvoin perustein myös hirvittävää kuraa. Kuvassa nimittäin kiteytyy juurikin se akateeminen halipiiriylimielisyys, joka hätyytti viime keväänä uurnille hämmentävän suuren joukon henkisiä kotirottia. Lisäksi kuvan yksinkertaistava ilosanoma antaa valheellista tietoa elämästä. Simba, anna kun minä selitän. suursuosikk Presidentinvaalien finaalissa on vastakkain kaksi ehdokasta, joista molemmat keräävät kannatusta yli puoluerajojen. Poliittisen historian tutkija Ville Pitkäsen mukaan mukaan ensimmäisellä toista kierrosta koskevalla gallupilla voi olla yllättävän suuri merkitys vaalien lopputuloksessa. TEKsTI: jOEL KANERvA, KUvITUs: hARON WALLIANdER E nsinnäkin kuvasta puuttuu kolmas mylpyrä: "epäilen, että tein kammottavan virheen ja haluan suunnata maitojunalla kotioppäite". Omalta mukavuusalueelta poistumisen taikuus on paradoksaalinen jo sanasemanttisesti: ei sitä turhaan kutsuta mukavuusalueeksi sen ulkopuolella on nimittäin epämukavaa. Kun kokemus ja ympäristö alkavat tuntua mukavilta, ovat ne mukavuusalueellasi. Ja sieltä sitä pitäisi taas kingetä etsimään sitä uutta epämukavaa? Kannattanee myöntää, että tätä kirjoittaessa syyllistyn jeesustelun syntiin. Olen kyseenalaistanut kovaan ääneen lukioaikaisten kaverien elämänvalintoja, pilkannut heidän "on tää Pori ihan kiva kaupunki" -kommenttejaan ja miettinyt yön hiljaisina tunteina miten hieno ihminen olen, kun olen paitsi päättänyt sivistää itseäni yliopistossa myös matkustellut paljon ja muuttanutkin monta kertaa. Olen ajatellut, että ellen sivisty, näe ja koe juuri niitä asioita, joita ihmiset ympärilläni arvostavat, olen huono. N äin pääsemme perimmäisten kysymysten äärelle: Mikä intellektuellikonklaavi määrittää epämukavuusalueen ja miksi siellä seikkaileminen on jotenkin hyvä juttu a priori? Jos ihminen on harmiton ja tyytyväinen ikiloimaalainen parturikampaaja, eikö hänen pitäisi saada olla sitä rauhassa? Kuinka moni epämukavuusaluekuvan jakaja olisi itse valmis lähtemään Loimaalle? Eikö juuri epämukavuusalue, jossa ihmisillä on tapana haahuilla vajavaisin tiedoin, uhatulla ja epävarmalla fiiliksellä, ole omiaan negatiivisten kokemuksien hankkimiseen ja ennakkoluulojen vahvistumiseen? Uskon ihmiskunnan kehittyvän paremmaksi, jos yksilöt viitsivät olla empaattisia ja kokea uutta. Tämä liike mahdollistuu aidosti vain heidän omasta tahdostaan, ei painostuksen ajamana. LOTTA AARIKKA Sunnuntaina 5. helmikuuta Suomessa juhlitaan uutta presi- Kirjoittaja ei ole koskaan käynyt Loimaalla. "Jos molemmat ehdokkaat ovat 50 prosentin tuntumassa, ihmisten on helpompi hypätä etukäteen altavastaajaksi mielletyn kelkkaan." denttiä. Viimeksi näin tapahtui tammikuussa 2006, jolloin Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle. Toisesta kierroksesta tuli tällöin ennakkoasetelmiin nähden yllättävän tiukka. Ensimmäisellä kierroksella istuva presidentti Halonen sai 46 prosenttia äänistä Sauli Niinistön jäädessä 24 prosentin ääniosuuteen. Toisella kierroksella Niinistö kahmi muun muassa valtaosan Keskustan Matti Vanhasen äänisaaliista päätyen parin prosenttiyksikön päähän valinnasta. Isojakin eroja on siis mahdollista kuroa kiinni toisella kierroksella. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin erilainen. Vuoden 2006 vaaleissa nähtävillä oli selkeä vasemmisto-oikeisto-asetelma. Kolmissa viime vaaleissa toisella kierroksella ovat vastakkain olleet mies ja nainen. Tällä kertaa erojen saamiseksi ehdokkaiden välille Pekka Haavistolle on sovitettu liberaalin ja Niinistölle konservatiivin viittaa. Vastauksissaan he kuitenkin päätyvät usein lähes samalle kannalle. Haavisto kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta, Niinistö taas myöntäisi homoille käytännössä samat oikeudet, mutta varaisi avioliitto-termin vain heterosuhteille. Eräänä konkreettisimpana Projektiässät-hankkeen opiskelijaryhmät esittäytyvät yleisölle 9.2. klo 15.00-16.30 kaupu
AJASSA ki vastaaN ilmiö erona on esimerkiksi se, ettei Haavisto haluaisi ulkomaanmatkoilla tinkiä ihmisoikeuskysymyksistä Niinistön painottaessa vienninedistämistä. Ratkaiseeko retoriikka? Yksi tärkeä syy siihen, että Haavisto nähdään toisella kierroksella, on niin sanottu haavistomainen retoriikka. Hän erosi kahdeksan ehdokkaan joukosta sovittelevuudellaan ja siltojen rakentamisellaan. Haavisto irtisanoutui perussuomalaisia vastaan asettuneesta "vastajytkystä", jonka äänekkäimmät lipunkantajat, Paavo Lipponen ja Eva Biaudet, jäivät yhteensä noin yhdeksän prosentin ääniosuuteen. "Haavistoa on hyödyttänyt se, ettei kansalaisilla ole ollut vahvoja ennakkokuvia hänestä. Hänellä on ollut mahdollisuus rakentaa imago uusien mielikuvien varaan, mihin esimerkiksi Timo Soinilla ja Paavo Väyrysellä ei ole ollut mahdollisuutta", poliittisen historian tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta analysoi. Haavisto on rakentanut asiansa osaavan miehen kuvaa muun muassa rauhallisuudellaan ja huolitellulla pukeutumisellaan. Toisia Haaviston maneerit taas ovat ärsyttäneet. Niinistön tie toiselle kierrokselle on käynyt hyvin erilaista reittiä. Gallup-etumatkaansa turvaten hänellä ei ole ollut tarvetta pitää itseään näkyvästi esillä. Erilaisten arvioiden mukaan ehdokas on näyttänyt esiintyessään närkästyneeltä, stressaantuneelta ja jopa hieman sairaalta. Jos ensimmäisen kierroksen pakkopullaisuus näkyi Niinistön esiintymisessä, on toisella kierroksella kuitenkin TV-ruuduissa nähty itsevarma ja monisanainen ehdokas. Hän on ottanut puheenvuoroja Haavistoa aktiivisemmin ja osoittanut siten johtajuuttaan. Tällä tavalla esiintyvä Niinistö nähtiin myös kuusi vuotta sitten. Pitkä ura vs. digihuuma Niinistö on toisella kierroksella selkeä ennakkosuosikki. Haavistolle jää haastajan asema. Voittaakseen Haavisto tarvitsisi 71 prosenttia ensimmäisen kierroksen isännättömistä äänistä. Pitkäsen mukaan ensimmäisellä toista kierrosta koskevalla gallupilla voi olla yllättävän suuri merkitys. Ilta-Sanomissa 25. tammikuuta julkaistussa mittauksessa Niinistön kannatus oli 65 prosenttia Haaviston jäädessä 35 prosenttiin. "Jos molemmat ehdokkaat ovat 50 prosentin tuntumassa, ihmisten on helpompi hypätä etukäteen altavastaajaksi mielletyn kelkkaan. Kun ero on näin suuri, vaarana on, että toisesta kierroksesta tulee läpihuutojuttu", Pitkänen pohtii. Kun YLE ja MTV3 pitivät omat vaalitenttinsä 26. ja 27. tammikuuta oli yllättävää havaita, että ehdokkaiden välisiä eroja korosti Niinistö eikä Haavisto. Esimerkiksi yleistä asevelvollisuutta liputtava Niinistö tivasi YLEn suorassa lähetyksessä Haaviston kantaa palkkaarmeijan käytöstä. Yllättävää tämä on siksi, että Haavistolle olisi paljon Niinistöä tärkeämpää korostaa omaa paremmuuttaan. Kun katsoo kuviota kokonaisuudessaan, Niinistön valinta presidentiksi on todennäköistä. Kokoomus-ehdokas on pitkän poliittisen uransa ajan kerännyt suosiota yli puoluerajojen niin vasemmalta kuin oikealta. Haavisto taas on valloittanut digitaalisen Suomen yli 100 000 fanillaan, mutta ongelmaksi hänelle muodostunee konservatiivien, maaseudulla asuvien ja iäkkäämpien äänestäjien tuen saaminen. jOEL KANERvA ungintalolla. Tilaisuudessa voit tutustua myös kaupungin kesän harjoittelupaikkoihin.
Tervetuloa. Pekka Haavisto Turussa lauantaina 4.2. 9:3010:15 Varissuon liikekeskuksessa 10:3011:15 Turun Kauppatorilla MAKSAJA: Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry www.varsinaissuomenvihreat.fi Haavisto presidentiksi 2012
11 LAURI HANNUS Aleksanteri Herttuainen (vas.) ja Joona Heinola etsivät edullisimmat matkavaihtoehdot asiakkaan puolesta pientä korvasta vastaan. "Opiskelijoidenkin keskuudessa on paljon sellaisia, jotka mielellään ulkoistavat matkasuunnittelun." matkoja lÄHelle ja kauas Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden Joona Heinolan ja Aleksanteri Herttuaisen yritys tarjoaa matkakonsultaatiota. "Olin viime vuonna vaihtooppilaana Saksassa, kun yksi skotlantilainen kaverini tuskaili lentolippujen ja majoituksen etsimisen kanssa. Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että voisin tehdä vaihtoehtojen kilpailutuksen hänen puolestaan pientä vaivanpalkkaa vastaan", Turun kauppakorkeakoulussa opiskeleva Aleksanteri Herttuainen sanoo. Kun Herttuainen palasi vaihdosta takaisin Suomeen, hän pyysi opiskelukaveriaan Joona Heinolaa mukaan toteuttamaan liikeideaa. Viime syksynä kaksikko aloittikin turkulaisten korkeakoulujen yhteistyössä järjestettävän Nuori yrittäjyys -kurssin. Alun perin tarkoituksena oli perustaa matkatoimisto. Kurssin alussa liikeidea kuitenkin jalostui matkakonsultaatioksi. tuilta, mutta pian myös tuntemattomilta Facebookin ja yrityksen omien nettisivujen kautta. Käytännössä EasyAbroad etsii asiakkaan puolesta halvimmat lennot ja majoitukset 25-100 euron suuruista korvausta vastaan. Yrityksellä ei ole matkan suhteen muita vaatimuksia kuin tiedot kohteesta ja matkustusajasta. Matkustusvaihtoehtoja kartoitetaan niin parin päivän kaupunkimatkalle kuin pitempikestoiselle rantalomalle. Toisin kuin perinteiset matkatoimistot, EasyAbroad katsoo läpi myös halpalentoyhtiöt sekä hostellit. "Monesti lopputulos on yhdistelmä eri palveluntarjoajien vaihtoehtoja. Erilaiset hakukoneet ovat nopeasti profiloituneet: jotkut hakukoneet ovat selvästi halvempia esimerkiksi Euroopan sisäisillä lennoilla, mutta eivät tarjoa edullisimpia kaukolentoja", kaksikko pohtii. Asiakkaan vastuulle jää itse varata ja maksaa matkaliput ja majoitus, joita yritys suosittelee. Jos asiakas sattuu löytämään itse EasyAbroadin tarjousta halvemman matkavaihtoehdon samoilla matkustustiedoilla, korvausta ei tarvitse maksaa. Näin ei ole vielä käynyt. samanlaisesta konsultaatiosta, ja paljonko meillä menee matkavaihtojen kartuttamiseen aikaa", Herttuainen sanoo. EasyAbroad luottaa toiminnassaan kuluttajalähtöisyyteen. Yritysmarkkinoille ei ole vielä hinkua, vaan konsultaatio halutaan pitää matalan kynnyksen palveluna. Toistaiseksi tilauksia on sadellut tasaiseen tahtiin. Matkoja on useimmiten tilattu Eurooppaan parille hengelle, mutta käsittelyssä on ollut jo yksi isompi ryhmätilaus sekä Balille suuntautuva matka. Tällä hetkellä yrityksen kohderyhmä koostuu opiskelijoista ja sellaisista vanhemmista ihmisistä, jotka eivät joko osaa tai ehdi etsiä itse halvinta vaihtoehtoa. "Useimmat opiskelijat nauttivat toki itsekin matkan varaamisesta ja kilpailuttamisesta. On kuitenkin myös paljon niitä, jotka eivät ehdi, halua tai jaksa kahlata vaihtoehtoja läpi", Heinola sanoo. Herttuainen opiskelee pääaineenaan markkinointia, Heinonen kansantaloustiedettä. Molemmilla käynnissä on kolmas opiskeluvuosi, joten valmistumiseen on vielä tovi. Tällä haavaa uutukaista yritystä pyöritetään opintojen ohessa vapaa-ajalla. Matkailualan kova kilpailu tai lentobisneksen tulevaisuus ei kaksikkoa pelota. "Kilpailuasetelma on pelkästään kannustava asia." vENLA PÖYLIÖ Kilpailtu ala Matkakonsultaation hinta määräytyy matkakohteen ja matkustajien lukumäärän mukaan. Esimerkiksi 1-4 henkilön Euroopan sisäinen matkakonsultaatio kustantaa 25 euroa, yli kahdeksan henkilön Euroopan ulkopuolelle suuntaava matka puolestaan 100 euroa. "Hintoja miettiessä otimme huomioon sen, paljonko olisimme itse valmiita vastaamaan NÄiN suomi matkusti vuoNNa 2010 Vuonna 2010 suomalaiset tekivät ulkomaille 3 974 000 vapaaajanmatkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Kasvua oli 11 prosenttia vuodesta 2009. Viro oli selvästi suosituin matkakohde: sinne suuntautui noin joka viides matka. Toiseksi eniten matkustettiin Ruotsiin ja kolmanneksi Espanjaan. Espanjan matkoista noin puolet oli matkoja Kanarian saarille. Kaukokohteisiin tehtiin vapaaajanmatkoja yhteensä kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Thaimaahan tehtiin 111 000 matkaa, eli vähennystä oli noin kahdeksan prosenttia vuodesta 2009. Amerikan mantereelle matkoja suuntautui yhteensä saman verran kuin Thaimaahan. Näistä yli puolet, 57 000 matkaa, tehtiin Yhdysvaltoihin. Kolmanneksi suosituin kaukokohde oli Australia 20 000 matkalla. Lähde: Tilastokeskus Valmismatkan ja reppuretken väliltä EasyAbroad rekisteröitiin yritykseksi lokakuussa, ja siitä lähtien kaksikko on tehnyt matkakonsultointia. Ensin tilauksia saatiin tu-
yöraviNtoloiDeN top 5 Mille Turun snagareista on syytä suunnistaa, kun öinen nälkä yllättää? TEKsTI: EETU LEhTINEN, KUvAT: LAURI hANNUs KELLO lähestyy aamuneljää. Valomerkki on välähtänyt aikoja sitten. Illan viimeisen hitaan loppusoinnut hivelevät humalaisen korvaa. Narikkajonossa kestää ja kestää. Ulkona seurueet kerääntyvät taksitolpille autokyytejään odottamaan. Kännisen silmään osuu kivenheiton päässä sijaitseva grillikioski. Viiden minuutin päästä mahassa sulaa kolmen ja puolen euron makkaraperunaannos. Öinen snagarisessio tuntuu vastustamattomalta ajatukselta. Humalatilassa kielen alle kerääntyy suolaista kuolaa, joka jääräpäisesti vaatii seuralaisek- seen rasvakeittimessä uitettua muonaa. Kulahtaneen kaljan maku huuhtoutuu suusta, kun saa yhdenkin ranskanperunan kitaansa. Mutta onko sillä mitään väliä, minkä yökioskin valitsee? Sijainnin merkitys Kokemuksettakin oivaltanee, ettei aamuyöllä viitsi vaeltaa kilometrejä päästäkseen nauttimaan kehutuimman gourmetgrillin kulinaristisista elämyksistä. Va- linnaksi jää useimmiten ensimmäinen kioski, joka eteen sattuu. Sijaintinsa puolesta Turun parhaimmistoon lukeutuvat torin ruokapaikat. Torin läheisyydestä löytää monipuolista yösyömistä. Perinteistä nakkikioskisafkaa saa Tori Burgerista. Orientaalisia ruokailijoita palvelee Turun Torikiinalainen. Herkutella voi myös Hesburgerissa. Toisaalta taas voi olla nerokasta pysähtyä murkinoimaan vasta kotimatkalla: näin välttyy torigrillien pitkistä jonoista ja yökansan pahimmasta mellakoinnista. Mutta kuinka moni on kärsiväl- linen, kun kello käy viittä ja mahalaukku kiljuu grilliruokaa? Hintojen merkitys Snagari on erinomainen valinta henkilölle, joka ei tahdo satsata syömiseen hirveästi rahaa. Myös Torikiinalaisessa on kukkaroystävällinen hinnasto. Halvin ateria maksaa kolme euroa, kalleimmat ateriat 5,50 euroa. Hinnasto on merkillisen suotuisa siksi, että tyypillisesti kiinalaisissa ravintoloissa hinnat ovat selvästi kor- keammat. Kalliimpaa sapuskaa saa suurten hampurilaisketjujen ruokalistoilta. Tuttu ja turvallinen Hesburger-ruoka on kieltämättä maukasta, mutta haittapuolena on annosten pieni koko verrattuna esimerkiksi Tori Burgerin suurempiin ja halvempiin annoksiin. Laadun merkitys Laadulla on sijainnin ja hinnaston lisäksi tärkeä rooli ravintolan
13 vasemmalla: Torikiinalainen on tunnettu huokeista hinnoistaan ja arvaamattomista aukioloajoistaan. Ylhäällä : Anu on edelliskesän kesätyöntekijä, joka huomasi grillityön niin hauskaksi, ettei palannut enää takaisin entisiin liiketoimiinsa. Alhaalla: Nabhan Alazaui päivystää yössä Tuomiokirkon kupeessa. houkuttelevuudessa. Yömyöhään torilla voi kuulla kommentteja, joissa haukutaan tyypillinen grillihamppari maanrakoon ja suunnataan määrätietoisesti kohti Hesburgeria. Grilliruoka tuottaa usein eittämättä pettymyksen. Ranskanperunat eivät ole yhtä ohuita ja rapeita kuin suurissa hampurilaisketjuissa eivätkä hätäisiltä hutaisuilta haiskahtavat hampurilaisetkaan aina säväytä. Työntekijät käyvät puolen tunnin välein tupakalla ja aterioissa voi lymyillä pitkiä hiuskarvoja. Sijainnin, laadun ja hinnaston perusteella Turun parhaimmisto koostuu alla olevista ravintoloista. 1. Semiburger Sijainti: * * * * Hinnasto: * * * Laatu: * * * * Eerikinkadun ja Humalistonkadun risteyksessä tai yöklubi Marilyniä vastapäätä sijaitseva Semiburger ei petä. Ruoka on grilliruoaksi makoisaa, hinnastossa ei ole valittamista ja sijainti on hyvä. Semiburger on auki jokaisena viikonpäivänä yöviiteen saakka. 2. Torin Hesburger Sijainti: * * * * * Hinnasto: * * Laatu: * * * * * Hesburger on valinta henkilölle, jolle kelpaa ainoastaan paras. Torin Hesburgerin sijainti on täydellinen, palvelu ystävällistä ja ruoka maittavaa. Ehkä isoin haittapuoli torin Hesburgerissa on jonottaminen. Jonot ovat usein pitkiä ja ihmiset arvaamattomia. 3. Tori Burger Sijainti: * * * * * Hinnasto: * * * * Laatu: * * * Torin laidalla sijaitsevasta Tori Burgerista saa maukasta herkkua halvalla hinnalla. Palvelu on nopeaa. Miinuksena pitkähköt jonot. 4. Turun Torikiinalainen Sijainti: * * * * * Hinnasto: * * * * Laatu: * * Torikiinalainen on oudohko tapaus; missään ei lue, milloin ravintola on auki ja milloin ei. Hinnasto on opiskelijaystävällinen. Ruoan laatu voisi olla parempi. Sijainti on yksi Turun parhaista. Kallein ateria maksaa 5,50 euroa. 5. Tuomiokirkon grilli Sijainti: * * * Hinnasto: * * * * Laatu: * * * Tuomiokirkon grilli sijaitsee kauempana keskustasta kuin muut TOP-listauksen ravintolat. Hyvää Tuomiokirkon grillissä ovat alhaiset hinnat, sopivat aukioloajat sekä tasavarma laatu. Parasta tässä grillissä ovat upeat maisemat, joita on ilo ihailla hampurilaistaan pureskellessa.
kuka keksi rakka Tiukan, uskonnollisen siveyskontrollin rauettua länsimainen ihminen on tullut tilanteeseen, jossa kumppanivaihtoehtoja on paljon ja parisuhteelle asetettuja odotuksia vielä enemmän. TEKsTI: vENLA PÖYLIÖ, KUvITUs: ANjA KARPPINEN PLATONIN Pidot-teoksessa komediakirjailija Aristofanes esittää tulkintansa rakkaudesta. Hänen perusajatuksensa on, että alun perin ihmiset olivat pallonmuotoisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat oliot kahtia. Syntyi yksilö, kaksijalkainen ihminen. Oman vastaparin etsintä jatkuu ihmisten elämässä. Myytin mukaan kaipuu läheisyyttä ja omaa puoliskoa kohtaan on luonnollinen osa ihmisenä elämistä, eikä ilman toista voi olla kokonainen. Aristofaneen myytti ei liputa pelkästään heteroseksuaalisen rakkauden puolesta, sillä sen mukaan ihmisiä on alun perin ollut kolmenlaisia: miesmiehiä, naisnaisia ja miesnaisia. Homoseksuaalit ovat peräisin miesmiehestä ja naisnaisesta ja heteroseksuaalit puolestaan miesnaisista. Jakautumisajatus on myös sukupuolisesti tasa-arvoinen verrattuna Raamatun luomiskertomukseen, jossa Eeva veistetään Aatamin kylkiluusta. "Puhe rakkaudesta ulottuu historiallisesti yhtä kauas kuin kirjoitettu historia. Raamatun Vanhan Testamentin Laulujen Laulu on esimerkiksi pelkästään rakkauden ylistystä ja rakastumisen kohteen palvontaa", Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi muistuttaa. Nykypäivänä rakkaus on tullut takaisin alkukotiinsa, sielunkumppanin ja toisen puoliskon etsintään. romanttinen rakkaus yhdistettiin usein kuolemaan, mutta Jumalan rakkaus pelastukseen. " Tärkeää on toki muistaa, että keskiajalla myös kysymys Jumalan rakkaudesta oli keskeinen. Maallinen rakkaus ja tunteiden osoittaminen ovat puolestaan olleet sääty-yhteiskunnassa kontrolloituja, ja esimerkiksi julkinen suudelma on ollut luettavissa avioliittolupauksena", Salmi sanoo. Idea romanttisesta rakkaudesta alkoi saada laajemmin kannatusta, kun ajatus modernista yksilöstä ja yksilön itsemääräämisoikeudesta nousi esiin uuden ajan alussa ja 1700-luvulla. Kyseenalaistamisen kohteeksi joutuivat säätyjärjestelmä ja sukujen väliset, sovitut avioliitot. Riutuva rakkausutopia "1800-luvulta lähtien olemme eläneet romanttisen rakkauskäsityksen dominoivaa aikakautta. Kirjallisuudessa täyttymättömän rakkauden kuvauksia ja palvojia oli useita, esimerkiksi Brontën sisarukset, Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset", Salmi sanoo. Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden laaja leviäminen Suomeen 1800-luvulla tarkoitti rakkausutopian suosion kasvua varsinkin kaupunkilaisten keskuudessa. Modernia ajatusta rakkaus- ja kumppanuusavioliitosta alettiin varjella, vaikka avioliiot olivat hyvin pitkään järjestettyjä. Henkiset ominaisuudet ovat kuitenkin pikkuhiljaa sivuuttaneet aineelliset. Siinä missä vielä pari sataa vuotta sitten avioliitto ja rakkaus olivat eri asioita, nykyisen ajatusmallin mukaan rakkaus on avioliiton edellytys. Aikaisemmin rakkaus ja avio- liitto saattoivat olla puhtaasti eri tavoin tyydytettäviä tarpeita toisen täyttäessä yksilön käytännön vaatimukset ja toisen henkiset ja ruumiilliset, rakkaudelliset tarpeet. Rakkaudesta saatettiin haaveilla sekä avioliiton sisällä että sen ulkopuolella. Onnen ja ikuisen, kaiken kestävän rakkauden tavoittaminen on noussut nuoren sukupolven silmissä tärkeimmäksi, vaikka vanhemmat saattavat edelleen odottaa sopivan puolison löytyvän "omien" parista. "Rakkaus-käsite on muuttunut muun tunnekulttuurin mukana ja on laajemmassa mittakaavassa osa käyttäytymiskulttuurin muutosta. Nykyään tunteita on lupa näyttää vapautuneemmin kuin aikaisemmin." "Rakkauskulttuurista on tullut valtava mielikuvituksen maailma. Rakkaus on fantasiaa. Rakastamme rakastumisen tunnetta ja rakastamisen ajatusta." Niin moni tulee vastaan Syy rakastumiseen on yksinkertainen ja biologian keinoinkin Jumalasta yksilöön Romanttisen rakkauden historia on kuitenkin pitkä ja mutkikas. Se on toisaalta nähty sukujen välisenä sopimuksena, toiveen täyttymyksenä ja toisaalta vaikeana ja vahingoittavana asiana. Intiassa ajateltiin, että rakkaus etenee sairauden kaltaisena: ensin intohimo täyttää mielen muuttuen maniaksi. Tämän jälkeen tulevat fyysiset oireet, kuten unettomuus, ruokahalun menettäminen järjen sumeneminen ja lopulta kuolema. Myös antiikin filosofit tunnistivat rakkauteen liittyvän tuskan. Keskiajan eurooppalainen kulttuuri peri ajatuksen rakkaudesta tautina. Kirjallisuudessa selvitettävissä. Rakastumisen euforian tuottaa hermovälittäjäaine serotoniini, kiihdyttävä välittäjäaine dopamiini sekä amfetamiinin kaltainen fenyylietyyliamiini, jonka tuotanto rakastumistilanteessa kaksinkertaistuu. Kun rakastumisen huuma laskee, fenyylietyyliamiinin tuotanto normalisoituu. Sekä dopamiini että fenyylietyyliamiini kehittävät riippuvuussuhdetta, ja parisuhteen vakiintuminen voi tuntua tylsältä. Toisaalta vakiintuneessa parisuhteessa ollessaan ihminen erittää mielihyvää tuottavaa oksitosiini-hormonia kosketuksen ja yhdynnän yhteydessä. Tämä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihastumisen tunteeseen jää kuitenkin helposti koukkuun. Hormonien lisäksi suuri vaikuttava tekijä on rakkausutopian luoma ajatus täydellisestä kumppanista. Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila kertovat teoksessaan Rakkauden atlas, että ihastuminen eli tuntemattoman rakastaminen on pysähtymistä rakkauden miellyttävimpään vaiheeseen. "Rakkauden kohde on jatkuvasti kiinnostava, koska tiedäm-
1 uDeN? Homo gracilis kulmakarvat ohuet / tuuheat nenä pieni / suuri leuka pieni / suuri rinta- ym. karvoitus vähäinen / runsas kehonrakenne hintelä / lihaksikas Homo robustus pariutumiseN Biologiaa Luonnontieteilijöiden mukaan se, keneen ihastumme, on kiinni kumppanin lisääntymisarvosta, hajusta, kasvonpiirteistä ja feromoneista. EvOLUUTIObIOLOgIAN dosentti, ihmisen parinmuodostusta ja seksuaalivalintaa tutkineen Markus J. Rantalan mukaan kumppanin valinta perustuu loppujen lopuksi kokonaisuuteen, eikä ulkoisia ja henkisiä ominaisuuksia voi erottaa toisestaan. Kasvonpiirteet viestittävät evoluutiobiologin mukaan yksilökehityksen vakaudesta, kyvystä seksuaaliseen kanssakäymiseen sekä kyvystä huolehtia jälkeläisistä. "Maskuliiniset kasvonpiirteet, kuten jykevä leuka ja vahvat kulmat viestivät voimasta ja seksikkyydestä. Jos nainen etsii yhden illan juttua, hän viehättyy yleensä tällaisista kasvonpiirteistä", Rantala sanoo. Jos kiikarissa puolestaan on parisuhde ja perheen perustaminen, puoleensa vetävämpiä ovat feminiinisinä pidetyt kasvonpiirteet, kuten suuret silmät, vähäinen karvaisuus, pieni nenä ja pieni leuka. Rantalan mukaan seksuaalivalinta tapahtuu tiedostamattomana, genetiikan ja hormonien tasolla. "Sikiökauden hormonisuhteet kohdussa vaikuttavat sikiön kehitykseen ja myöhemmin aikuisiässä parinvalintaan. Bi- ja homoseksuaalit kantavat enemmän vastakkaisen sukupuolen hormoneja kuin täysin heterot ja valitsevat siksi itsensä kaltaisia kumppaneita." Tiedekään ei kuitenkaan tarjoa homoseksuaalisuudelle tyhjentävää selitystä. Evoluutiobiologisen näkökulman mukaan myös omat ulkoiset piirteet vaikuttavat parinvalintaan: kaikista maskuliinisimmat miehet vetävät puoleensa feminiinisimpiä naisia ja päinvastoin. Androgyynit valitsevat jotain siltä väliltä. Ensi tapaamisella oman viehätysvoimansa voi päätellä myös vastapuolen pupilleista. "Pupillien laajeneminen silmiin katsottaessa kertoo katsojan mieltyneen katsomisen kohteeseen. Pienet pupillit taas viestittävät vastenmielisyydestä", Rantala sanoo. me hänestä niin vähän. Voimme täyttää tyhjät kohdat omilla toiveillamme ja mielikuvillamme." Vaikka rakkaus on vuosituhansien kehityksen myötä vapautettu, voi rakastaminen olla entistä vaikeampaa. Haasteet, joita rakkaudessa kohdataan, ovat erilaisia. Kun saa suudella julkisesti ketä tahtoo, houkutus kumppanin vaihtamiseen voi olla suuri ja kärsivällisyys suhteen parantamisesta olematon. Odotukset kumppania ja parisuhdetta kohtaan voivat olla myös mahdottoman epärealistisia. Se rakkauden hurmostila, joka aikaisemmin jätettiin subjektiivisen haaveilun tasolle, halutaan löytää todellisesta elämästä. Toisaalta rakastuminen voidaan nähdä yksilökeskeisessä maailmankuvassa myös vapauden riistona. Koetaan, että vakiintuminen pakottaa luopumaan omista unelmista ja oman tien etsimisestä. Brittiläinen filosofi Bertrand Russel puolestaan ajattelee, että pohjimmiltaan ihminen pelkää yksinäisyyttä ja maailman kylmyyttä ja että ainoastaan toisen ihmisen tuoma syvä rakkaus voi antaa turvan tunteen. Myös kovanaamat kaipaavat henkistä kotia. "Nykytilanne rakkaudesta puhuttaessa ja sen sosiaalisen ilmentymän oikeuksista on hyvin jännitteinen. Toisaalta vallalla ovat liberaalit arvot. Toisaalta romanttisen, 1800-luvulle tyypillisen ajattelutavan piirteet ovat nousseet uudestaan esille esimerkiksi hääkulttuurin prinsessa-prinssi-asetelmassa", Salmi sanoo. Niin Aristofanes kuin nykymaailman fiktio eli elokuvat, kirjallisuus ja musiikki nostavat tärkeäksi ajatuksen siitä, että jokaiselle olisi olemassa se oikea. "Käsite on viktoriaanisen moraalin maailmassa syntynyt ajatus, joka minimoi seksuaalisen kanssakäymisen mahdollisuutta. Ajatus yhdestä sielunkumppanista voi olla lohdullinen, mutta siihen ei pidä takertua", Salmi sanoo. Huumaavat feromonit Myös kumppanin tuoksu on parinvalinnan kannalta tärkeä valintaperuste. "Haju on naisille ylitsepääsemätön juttu. Jos mies haisee pahalta, sitä ei kompensoi komeus eikä korkea älykkyys", Rantala sanoo. Selkeästi aistittavan hajun lisäksi ihminen erittää hajuitiöitä, feromoneja, joita ei tavallisessa tilanteessa pysty haistamaan. Ne vaikuttavat alitajuntaisesti ja säätelevät sekä seksuaalivalintaa että yksilön viehätysvoimaa toisten silmissä. Feromonien eritys muuttuu hormonitoiminnan mukaan. Kun nainen ovuloi, hän näyttää miesten silmissä paremmalta, koska eritys on tuolloin runsaampaa. Myös miehet näyttävät tuolloin keskivertoa paremmilta naisen silmissä. "Heteroseksuaalinen mies viehättyy naisen erittämästä feromoneista ja päinvastoin. Oman sukupuolen feromonit aiheuttavat tällöin aistijassa luotaantyöntäviä reaktioita. Homoseksuaaleja viehättää pelkästään oman sukupuolen edustajan erittämä feromoni, kun taas biseksuaali innostuu molemmista", Rantala sanoo. vENLA PÖYLIÖ
Baarimessias Viljo Ravantti tekee Turusta paremman paikan yksi baari kerrallaan. TEKsTI: jANTsO jOKELIN KUvA: LAURI hANNUs RAvINTOLA Pippurimylly. Hugo. Kerttu. Cup & Pint. RantaKerttu ja Hunsvotti. Kun alkaa listata Ravantitperheyrityksen omistamia ravintoloita ja pohtii niille yhteistä nimittäjää, mieleen tulee ainakin yksi asia. Ne ovat poikkeuksellisen hyviä. Tuntuu, että Ravanttien ravintoloiden puuttuminen tekisi Turusta baarielämän kannalta synkän joutomaan, jonka ei-turkulainen osakunta voisi kaikin mokomin upottaa mereen. Maine syntyy pienistä asioista. Hugossa voi syödä nachot ja osallistua riemastuttavaan tietovisaan, jossa hyödynnetään audiovisuaalista tekniikkaa. Harvassa turkulaisbaarissa läppä lentää tuntemattomien välillä pöydästä toiseen näin pidäkkeettömästi. Kortteliravintola Kertussa voi pestä ja lingota vaatteensa. Odotellessa pyykkärit lukevat lehtiä luomusiiderin ääressä tai nauttivat hampparibuffetin antimista. Ruokalistan halvin pasta-annos "Opintotukea odotellessa" mahdollistaa opiskelijalle ravintolaillan loppukuussakin. Ja aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Cup & Pint vapahtaa kaupungin krapulaiset rehevällä darrabuffalla. Yrittäjä on selvästi perillä siitä, mitä me juuri nyt kaipaamme. lenkiintoinen tarina. Sitä ehdotti Ravanttien perhetuttu, tekstiilisuunnittelija ja Marimekon perustaja Armi Ratia. "Ratia toi terveisiä Milanon muotimessuilta ja sanoi, että laittakaa ravintolalle nimeksi Pippurimylly, että se on nyt Euroopassa kova sana", ravintoloiden nykyinen toimitusjohtaja Viljo Ravantti selittää. Pari muutakin perheyrityksen ravintolaa on ehtinyt vuosikymmenten saatossa avata ja sulkea ovensa Turussa. Kiinamyllynkadun Pikku Mylläri sekä nykyisen U Hospodan paikalla sijainnut Mylläri Matti poistuivat kuvioista 1980-luvun lopulla. Vuonna 1993 avatun Hugon talkoissa nuori Viljokin oli mukana hakkaamassa reikää pankin seinään. Ravanttien paikat sijaitsevat hieman sydänkeskustan ulkopuolella, keskustan ja kaupunginosien rajamailla. Baarit ovat kortteliravintoloita, joissa viihtyy niin isä kuin tytärkin. "Martinmäki on työläistaustainen kaupunginosa. Hugossa viihtyy monta polvea. Jotkut ovat sanoneet, että se on ainoa varteenotettava pubi lähiseudun asukkaille. Hugo on vähän niin kuin Emmerdale", Ravantti lohkaisee. Martinmäen Emmerdale Ravantit ovat vaikuttaneet Turun ravintolaelämässä jo 1970-luvulta lähtien. Ensimmäinen ravintola, Martissa edelleen toimiva Pippurimylly avattiin vuonna 1974. Pippurimyllyn nimellä on mie- Pyykkipäivä baarissa Kertun itsepalvelupesula on tullut monelle tarpeeseen. Kertussa pestään vuodessa 1 500 koneellista pyykkiä, noin 5 koneellista päivässä. Yleinen pesula etenkin baarin yhteydessä on harvinainen. "Katselin itse aikanaan kämppiä Läntiseltä Pitkäka- dulta, eikä kaikissa ollut tilaa pesukoneelle. Ehkä sillä oli oma vaikutuksensa, vaikkakin pesukone oli täällä rappujen alla jo kun ostimme Kertun", Ravantti selittää. Myös viime kesänä Förin läheisyyteen avattu RantaKerttu tarjoaa pyykinpesumahdollisuuden. Sataman läheisyys houkuttelee pyykille erityisesti veneilijöitä ja kesämökkiläisiä. Uusin tulokas Ravanttien baarikavalkadissa on toteutettu tyylikkäästi alkuperäisen Kertun tapaan. RantaKerttu on hieno, mutta todellinen pommi on alakerrassa. Merimiesbaari Hunsvotti ei ole syntynyt vain naulaamalla pari ankkuria seinään. Kellarissa on aidon salakapakan tuntu. Tiski on laivan muotoinen ja baarissa leijuu vahva tervan tuoksu. Se tulee seinille ripustetuista vanhoista kalaverkoista. "Tässä oli ennen Roccaravintola, jonka alakerrassa oli viinikellari. Kirjahyllyt on vanhoja viinihyllyjä, jotka sahasimme paloihin, kun ei niitä jaksanut pihallekaan kantaa." Ensi kesänä jokivarsi saa vielä lisää kävelykadun tuntua, kun RantaKerttu raivaa pihalleen terassin. "Taistelimme pitkään rakennusluvan kanssa, mutta saimme sen lopulta läpi", Ravantti selittää. Paksun vaahdon paikkoja Vanhemmat Ravantit Osmo ja Helena ovat siirtyneet eläkkeelle. Nykyään ravintoloista vastaavat veljekset Viljo sekä Matti, joka toimii myös kokkina. Viljolle päätyminen ravintolabisnekseen ei aina ollut yhtä selvää. "Olen periaatteessa yo-pohjalta lähtenyt näihin hommiin, käynyt sitten ravintoloitsijakoulutuksen oppisopimuksella. Ennen sitä olin muun muassa YK:n rauhanturvaajana Lähi-Idässä", nyt 35vuotias ravintoloitsija kertoo. Laajentumissuunnitelmia ei ole koskaan tehty kovin pitkälle. Niihin aikoihin, kun Rautatieaseman kupeessa lopetti Paviaani-niminen baari, Viljolla oli tapana käydä kulman takana Kertussa työasioissa. Aikansa katseltuaan Ravanteille tuli mieleen, että tuonhan voisi ostaa. Paikka kunnostettiin ja avattiin 2009. "Tein yhtä aikaa Cup & Pintin remonttia ja omakotitaloremonttia ja lisäksi odotimme vaimon kanssa lasta. Tällaista yhdistelmää en suosittele kellekään." Hyvää jälkeä tuli ainakin kulmabaarista. Cup & Pint on paikka nuoreen ja aikuiseen makuun. Sisustus on viimeisen päälle kotoisa. Soittolistojen on eteen nähty vaivaa ja erikoista ohjelmaakin löytyy. Kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävällä iltapalaklubilla voi siemaista unettavan kopsun ja hiihtää edestakaisin vaikka Reinoissa samalla, kun Dj Pikkumikko huolehtii tuutulauluista. Ravanttien ravintolat ovat uuden vuosituhannen hybridejä ja vetovoimaisia juuri sen vuoksi. Musiikki vaihtelee Nick Drakesta Yonaan. Kaljan sijaan voi ottaa cappuccinon tai syödä vaikka salaatin. Iltaelämässä paikat, jotka onnistuvat olemaan monta paikkaa kerralla, ovat saamassa yhä enemmän suosiota. Turussa ei ole aina ollut helppoa saada hyvää kahvia iltakymmeneltä. Nyt on. "Kahvi on tuoretta ja latte kuumaa ja siihen on saatu paksu maitovaahto seikkoja, jotka eivät onnistu aina edes niiltä paikoilta, jotka veloittavat tästä juomasta viisikin euroa", toteaa Turun Sanomien ravintolakriitikko Cup & Pintista. "Ravanttiloissa" viihtyy urbaania ja laatutietoista väkeä, jotka tietävät, miltä latten vaahdon pitää näyttää. Snobbailemaan Viljo ei kuitenkaan ala. "Tarkoitus on pitää matalan kynnyksen paikkoja. Ravintolamme ovat kaikille." Nykyään Ravantit asuvat Mynämäessä, eikä keskustan baareissa "Tarkoitus on pitää matalan kynnyksen paikkoja. Ravintolamme ovat kaikille" tule käytyä entiseen tahtiin. Omat klassikkoravintolat Viljollakin kuitenkin on. "Alvar on ollut mulle sellainen olohuone. Asuin joskus viisi vuotta sen yläkerrassa. Ravintoloista tykkään istua Mamissa. Olen nimittäin lainannut niille pöydänjalan", Ravantti virnistää.
1 1
loft apartmeNt syNt yi kattoHuoNeistossa Turkulaiset psykologian opiskelijat Aaro Vahtera ja Sanni Pesonen ovat saavuttaneet hipsterimäisellä elektropopillaan jo pienen kulttimaineen. AURAjOEN vARRELLA pienessä kattohuoneistossa puuhaillaan suomalaisen indie-musiikkiskenen tuoretta ilmiötä. Näyttöinä on useita mainintoja suosituissa musiikkiblogeissa ja jo pari tupaten täynnä ollutta keikkaa Turussa. Se on paljon bändil- tä, jonka meriitit ovat pitkälti SoundCloud-musiikkipalvelussa verkossa. Auranhelmen yläkerroksen sisätiloja koristavat kosketinsoitin, mikrofoni ja Mac-kannettava, joiden takana hääräävät Aaro Vahtera ja Sanni Pesonen. Asunnon ikkunasta avautuu näkymä ympäröiviin kerrostaloihin. Aaro ja Sanni ovat Turun yliopiston psykologian opiskelijoita. Opiskelujensa lomassa kaksikko alkoi jutella musiikista, ja viime kesänä he päättivät lyödä voimansa yhteen. Tuloksena oli Loft Apartment, joka tekee tunnelmallista elektropoppia. "Loft Apartment oli aluksi pelkästään mun juttu, mutta kun Sannin kanssa teimme musiikkia, nimi alkoi koko ajan tuntua suussa paremmalta", Aa- ro kuvailee nimivalintaa. Kun laitetaan brittiläinen elektro, garage-musiikki, house ja katebushmainen pop tehosekoittimeen, saadaan aikaan se, mistä Loft Apartmentissa on kyse. Aaro ja Sanni ja eivät peittele, etteikö heidän lempimusiik- KAVAn Turun sarjan esitykset järjestetään maanantaisin klo 19 Puutarhakatu 1:n auditorioss
KULTTUURI KULTTUURI KOLUMNI LAURI HANNUS 1 Duon treenikämppä sijaitsee Auranhelmen kattohuoneistossa.. kinsa olisi vaikuttanut linjaan. Erikoisella reseptillä saa aikaan erikoisen cocktailin. "On ollut hauskaa huomata, miten erilaisista piireistä tulevat ihmiset ovat diggailleet meidän musiikkiamme. Oli taustalla sitten poppia, rokkia tai elektronista musiikkia, biisimme ovat saaneet kehuja kautta linjan", Sanni kuvailee. Musiikkibisnes on muuttunut paljon siitä, mitä se oli ennen internetiä. Kun aiemmin bändien piti lähettää demoja levy-yhtiöille, nykyisin tilanne on kääntynyt päälaelleen. Levy-yhtiöt etsivät internetin syövereistä sopivia kandidaatteja listoilleen. Aaro ja Sanni ovat olleet yllättyneitä bändin saamasta positiivisesta palautteesta. He ovat saaneet yhteistyökyselyjä jopa ranskalaisesta levy-yhtiöstä. Duo pitää edelleen jalat maassa ja keskittyy nyt keikkailuun levyn tekemisen sijaan. "Tykkäämme siitä, mitä tällä hetkellä teemme. Voimme rauhassa tehdä uusia biisejä ja julkaista niitä SoundCloudissa. Lisäksi keikkailu tuntuu mukavalta, vaikka tietenkin näin ensi alkuun todella jännittävältä. Esitämme keikoilla biisejä, joita ei ole verkossa saatavilla", Aaro kertoo. Mistä Loft Apartmentin biisit sitten kertovat? Elämästä, ihmisyydestä ja ihmismielestä. Yhtä teemaa sanoituksiin ei ole haluttu valita. On kuitenkin jotain teemoja, joita ei käsitellä. "Rakkauslauluja on tehty jo niin paljon, ettei meidän tarvitse tehdä sellaisia", Sanni naurahtaa. Loft Aparmentin sanoituksista ja laulusta vastaa Sanni. Aaro taas puuhailee soitinten takana. Molemmilla on taustaa instrumenttien parissa, joten työnjakoa katsotaan aina biisien mukaan. Maailmalla poika- ja tyttöbändit ovat huomattavasti yleisempiä kuin miehen ja naisen muodostamat duot. Sannin ja Aaron mukaan yhteistyö toimii kuitenkin mutkattomasti. "Yhteistyö on toiminut todella hyvin. Voi olla, että yksi vahvuuksistamme on nimenomaan se, että saamme biiseihin sekä mies- että naisnäkökulmaa", Aaro analysoi. Jatkossa Loft Apartment keskittää voimiaan keikkailuun. Etenkin Turussa yhtye aikoo keikkailla sekä mahdollisuuksien mukaan kauempana Aurajoen liplatuksesta. Lisäksi SoundCloudiin on tulossa lähitulevaisuudessa uutta materiaalia. jOEL KANERvA musiikkielitismiN tuska ja tuHo O opperassa käydessäni en uskonut ikinä törmääväni näkyyn, jossa suuri lauma solisteja tanssii finaalissa neonväriset Crocsit jalassa. Ja ei, kyseessä ei ollut hupiooppera. Tuli mieleen, että tämäkö on sitä usein parjattua rikkaiden pönöttäjien elitismiä. Klassisen musiikin elitistisyys on ollut jo kauan vanha haiseva illuusio. Kun suuret massat haluavat uskoa johonkin, siihen on mahdotonta vaikuttaa. Heidän mielestään se on kallista, sisälle ei pääse farkut jalassa ja katsomon keski-ikä on kuusikymmentä. Tosiasiassa halvin tie sisälle kustantaa seitsemän euroa ja ketään ei käännytetä ovelta, ellei ole alasti. Viimeinen kohta on silkkaa ikärasismia. Kaiken tämän takia ei siis ole ihme, että niin moni vastusti Helsingin uuden Musiikkitalon ideaa. Vaan kuinkas sitten kävikään? On helpottavaa huomata, että Musiikkitalo on onnistunut rikkomaan kovimman pintajään. Liekö markkinointi osunut ajan hermoon, mutta jotakin radikaalia on tapahtunut, sillä ystäväni törmäsi jo alkusyksyllä konsertissa käydessään riemastuttavaan ilmiöön: ihmiset eivät osanneet käyttäytyä! He taputtivat väärässä kohdassa, tömisyttivät jalkojaan ja remusivat. kaiseva. Nykyisin Radion sinfoniaorkesterin lipuista käydään raakaa kamppailua ja Wienin filharmonikkojen kevätpiipahdus myytiin loppuun parissa minuutissa. Elämme aikoja, jollaisia ei ole klassisen musiikin alalla ennen nähty. Korkeakulttuuri on siis laskeutunut kansan pariin. Vai olisiko sittenkin niin, että kansa on viimein suostunut tuulettamaan ikivanhoja käsityksiään ja astunut sisään ovesta, joka on ollut vuosikaudet auki? Kulttuuri ei voi edelleenkään hakea ketään kotoaan. Tärkeintä on muistaa, että kaikki tapahtuu katsojan ehdoilla kyllä ohjelmistossa on mistä valita. Ja jokainen saa tulla paikalle sellaisena kuin on, vaikka sitten taputtamaan väärässä kohdassa. Pääasia on, että tulee ja nauttii. Tätä klassisen musiikin kulttuuri on parhaimmillaan. J J otakin Musiikkitalo on tehnyt oikein, sillä asiakkaiden houkutteleminen on ollut työlästä kahdelle muulle suurelle musiikkiinstituutiolle. Se onnistui siinä, missä Finlandiatalo, Kansallisooppera ja lukuisat muut pienemmät musiikki-instituutiot epäonnistuivat. Laaja tarjonta sekä populaarimusiikin että klassisen saralta oli osuva veto, samoin rakennuksen avoin yleistunnelma. Ilmastonmuutos on ollut läpi syksyn hui- okin aika sitten löysin itseni keskeltä oopperaa, jossa leikittiin Barbara-nukeilla, viskottiin ruumiita kohtauksesta toiseen, laulettiin aarioita ruumisarkusta käsin ja farssin sankari oli nuori pizzalähetti. Kun vuosi sitten ylikaupalliset muovijalkineet eivät vielä naurattaneet, nyt huomasin ulvovani: lisää! Klassinen musiikki ja ooppera eivät ole ryppyotsaisia taidemuotoja. Se pitäisi jo nähdä Leif Segerstamin vapaan ilottelevasta esipuheesta Turun Filharmonisen orkesterin esitteessä ja Kansallisoopperan Paavo Arhinmäelle omistetusta rap-videosta. Nyt kun kansa on uskaltautunut Musiikkitalon mediaseksikkäästi räjähtelevistä heiluriovista sisälle, ehkä he tämän jälkeen eksyvät myös Kansallisoopperan puolelle. Edes niiden Crocsien takia. MARIssA MEhR Loft Apartment SoundCloudissa: http://soundcloud.com/loft-apartment sa. Maanantaina 6.2. esitetään Irving Lernerin Pelon kaupunki. Liput 5 euroa.
KULTTIKAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat soDaNvastaiNeN tappokoNe " Yritän pitää hänet kasassa, mutta hänen sisälmyksensä valuvat ulos... Yritän, ja kukaan ei auta! Hän vain huutaa, että haluaa mennä kotiin. Ja kutsuu minun nimeäni." Ote on elokuvan First Blood loppukohtauksesta, jossa itkunsekainen entinen merijalkaväen eliittisotilas istuu pikkukaupungin poliisiaseman lattialla, ja kertoo, kuinka hänen kaverinsa kuoli pommi-iskussa. Elokuva tunnetaan paremmin sille myöhemmin annetulla nimellä Rambo: First Blood, ja se on Rambo-elokuvien sarjan ensimmäinen, kiistatta moniulotteisin osa. Bezzerwizzer aNtaa mitÄ lupaa antaa tähän näsäviisasteluun ja toisen joukkueen kysymysten ryöstämiseen avoimen mahdollisuuden. Bezzerwizzerin besserwisseröintikortti eli B-laatta antaa joukkueelle tilaisuuden vastata toisten joukkueiden kysymyksiin, mikä tekee pelistä sosiaalista. Aiheiden kirjo on myös erittäin laaja kahdenkymmenen teemaan mukaan mahtuu kaikkea tekniikasta ja taloudesta designiin ja tapakulttuuriin. Kysymykset eivät ole kovin vaikeita, mutta niiden taso vaihtelee joskus vähän epäreilunkin tuntuisesti. Pelaaja tai useamman pelaajan joukkue pääsee itse järjestämään kysymyksiään yhden, kahden, kolmen ja neljän pisteen kysymyksiksi omien vahvuuksiensa mukaan. Aiheita voi myös sääntöjen puitteissa vaihtaa. Vaihtamiseen oikeuttava Z-laatta tarjoaa kuitenkin myös oivan taktikointivälineen sillä voi vaihtaa paitsi omia aiheitaan, myös vastapuolen aiheita. Pelikumppanien heikkouksien ja vahvuuksien tuntemisesta on siis kiistatonta etua. TYL PELI. Trivial Pursuit on yksi E lokuvan perusjuoni on toki yksinkertainen: henkisesti epävakaa ex-sotilas kohtaa paikallisen poliisin, joka ottaa hänet silmätikukseen ja jonka alaiset kohtelevat häntä väkivaltaisesti. Rambo napsahtaa, pistää poliisit nyrkeillään nippuun ja pakenee vuorille sotimaan yhden miehen sotaansa. Näin First Bloodin ensimmäistä kertaa ala-asteikäisenä. Niin nuorena suurimman vaikutuksen tekivät tietysti Rambon uskomattomat taistelutaidot ja ninjamainen kyky hiippailla metsän siimeksessä ja paeta takaa-ajajiltaan. Rambo oli kova jätkä. Mutta muistan myös sen, kuinka epäreilulta Rambon kohtelu elokuvan ensimmäisissä kohtauksissa tuntui. Miksi se yksi poliisisetä oli niin ilkeä? Lapsena kokonaisuutta oli vaikea käsittää. lautapelien ehdottomista klassikoista. Moni akateeminen viisastelija saa pelissa salaista tyydytystä erityisesti silloin, kun tietää vastauksen kysymykseen, jonka kanssa vastustaja takeltelee. Uusi lautapeli Bezzerwizzer V asta myöhemmin olen löytänyt elokuvan loppukohtauksen uudelleen, ja ymmärtänyt, että kyseessä on aina ajankohtainen, syvästi poliittinen elokuva, joka ei kerro myyttisen sankarihahmon taistelusta ilkeitä poliiseja vastaan, vaan siitä, mitä yksilölle tapahtuu, kun sodan jättämät traumat tekevät sopeutumisesta normaaliin arkeen ja yhteiskuntaan mahdotonta. Ennen kaikkea se kritisoi yhteiskuntaa, joka on valmis lähettämään nuoriaan maailman taistelukentille, muttei pidä näistä huolta sotien jälkeen. Samaa teemaa ei löydy sarjan muista osista, joissa Rambon tehtävä on lähinnä listiä mahdollisimman monta periamerikkalaisten hyveiden vastustajaa kommunisteista burman diktatuurin sotilaisiin. sijaiskÄrsitt yÄ sivullisuutta on parasta kotimaista novellistiikkaa vuosikausiin. Pyysalo osoittautuu erinomaiseksi prosaistiksi ja saa ladattua uuteloihinsa kosolti pelkän näppärän tarinankuljetuksen tai yksiulotteisen moraliteetin ylittävää substanssia. Ilmaisu on tiivistä ja hallittua, mutta samalla yllättävänkin sävykästä. Kielen tylsänpulskeasta, suomalaiskansallisesta tarkoituksenmukaisuudesta ei tekstissä ole jälkeäkään. Kokoelman temaattisena selkärankana kulkee erilaisia ilmenemismuotoja saava merkityksettömyyden tuntu. Novellien kahta puolta varhaiskeski-ikää sijoittuvat protagonistit kuvataan urautumista, pysähtymistä ja vieraantumista tihkuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliset ongelmat ja ympäristön luomat paineet kasautuvat teksteissä henkilökohtaisiksi umpikujiksi, asetelmien taustalla ammottavat elämänhallinnan tukkimattomat madonreiät. Mielekäs ja tavoitteellinen toiminta taantuu epätoivoiseksi merkityksen perässä kompasteluksi arkisen tyhjyyden lannistavissa kehyksissä. Teoksen nokkela otsikko alleviivaa sivullisuuden lohdutonta tematiikkaa. Olosuhteiden piinaamat henkilöhahmot ovat omien tarinoidensa "muita", hajakeskisten maailmankuvien sijaiskärsijöitä. Vaikka Pyysalon novellistiikka on hahmokeskeistä, ei tekstiä pilata kyökkipsykologisella selittelyllä saati sitten sentimentaalisella sinappihunnulla. Nokkeluudet eivät pääty kokoelman leikkisälle kansilehdelle. Tekstiä on rikastettu joukolla kaunokirjallisia alaviitteitä ja kerrontaa rikkovia (typo)graafisia tehokeinoja. Teoksen päättävä, lähinnä loppukevennyksen virkaa ajava "Taiteilijan omakuva huoruusvuosilta" sisällyttää ilmaisuunsa myös kuvitteellisen kustannustoimittajan yliviivaamaa ainesta. Tekstuaalinen, etäännyttävä venkoilu tekee fiktiosta ilahduttavan monikerroksista. Eskapistinen viihdelukija lienee kauhuissaan, mutta itse toivotin maltillisesti annostellun metamaterian enemmän kuin tervetulleeksi. MIIKKA LAIhINEN F irst Bloodin julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Törmäsin äskettäin YouTube-videoon, jossa Irakissa ja Afganistanissa sotineet Yhdysvaltain merijalkaväen veteraanit kertoivat itkien sodissa tekemistään hirveyksistä. Siviilien ampumisen, väkivaltaisen kohtelun ja täysin mielivaltaisesti tehtyjen ohjusiskujen osalliset eivät enää olleet ylpeitä siitä, mitä olivat tehneet. Monelle on ollut mahdotonta sopeutua normaaliin elämään ja arkeen. Voi olla, että First Blood on vain halpaa viihdettä, mutta sen perimmäinen teema on edelleen tärkeä. jUUsO jANhUNEN "Miksei henkisesti eksyneille ollut kyltitystä. Jos todellisuus oli mielenporauslautta, miten pelastautua siltä." KIRjA. Joni Pyysalo vaati taan- Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja populaarikulttuuritiedolla pätemisen ammattilainen. noisessa Varsinais-Suomen runoviikon seminaaritilaisuudessa nykylyriikan avantgardisteja keskittymään muotokokeilujen sijaan tekstisisältöihin. Kun aiemmin tyylikeinojensa valossa varsin konservatiivisena lyyrikkona ansioituneen Pyysalon esikoisnovellikokoelma paljastuu suoranaiseksi kikkakolmosten aarreaitaksi, herää kysymys, ovatko kirjailijan pihlajanmarjat päässeet happamoitumaan tekstilajivaihdoksen yhteydessä. Teoksen luettuaan voi todeta, että eivät ole. Ja muita novelleja Joni Pyysalo: Ja muita novelleja. WSOY 2011. 161 s. Tutkijat ja kirjailijat kohtaavat kaupunginkirjaston kirjallisuuskeskusteluissa keskiviikkoisin klo