• 4/2012 a a n s.12 s ri-kodis u 4 sa ikitu na? s. otoises a u ot tom lmion m o asunn iiht y y k a leena v i h ta r i 150 va ä yksyll s vielä on kesätöitä s. 6 kaupunkikaava s. 12 Cassie on postroCk s. 16 ak om ull ti k o llis n ka a
• pe 2.3. live, 11e / 9e (levykauppa Äx) swallow the sun la 3.3. live, 10e (levykauppa Äx) torture killer, Cannibal, aCCident, solothus la 10.3. live, 17e / 15e (Tiketti) graveyard, death hawks, dj vekenator ke 14.3. ilTA, 7e asema esittää: asa + dj polarsoul, djsucks! pe 16.3. live, 16e / 14e (Tiketti) Jukka poika & sound eXplosion band + support la 17.3. live, 15e / 13e (Tiketti) elÄkelÄiset pe 23.3. live, 5e humalistonkatukasi rock night: isoveli, polar ends, faCe of god, leg of mutton, 8 1/2 la 28.4. live, 18e / 16e (Tiketti) kotiteollisuus swallow the sun graveyard Jukka poika & sound eXplosion band elÄkelÄiset kotiteollisuus humalistonk. 8 Katso kaikki tapahtumat: www.klubi.net/tku » Ennakkomyynti: www.tiketti.fi Lue Tylkkäriä näköislehtenä osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
• NUMERO 4/2012 2.3.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 KANNEN KUVA: LAURI HANNUS kaikki t yö on arvokasta? OpETUsMINIsTERI Jukka Gustafsson (sd.) ehdotti Ylen haastattelussa helmikuussa, että opiskeluaikoja lyhennettäisiin vähentämällä opiskelijoiden työntekoa. Ministerin pointti oli, että opiskelijoiden työntekoon käyttämä aika on pois opinnoista. Samalla opiskelijat vievät vähemmän koulutetuilta työpaikkoja. Olisi yhteiskunnalle edullisempaa, että nuoret opiskelisivat opiskeluaikansa täysillä, valmistuisivat nykyistä rivakammin ja menisivät sitten koulutustaan vastaaviin töihin. Ratkaisuksi Gustafsson näkee opintotuen kehittämisen sellaiseksi, että se kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja pikaiseen valmistumiseen. Samaan suuntaan järjestelmää on jo vuosia koettanut pukata ylioppilasliike. OpIsKELIjOIdEN työnteossa on kaksi puolta. Toisaalta opiskelijat maksavat tuloistaan verot siinä missä kaikki muutkin palkansaajat. Jokainen opiskelijan tienaama ropo koituu yhteiskunnan hyödyksi. Toisaalta työnteko on esimerkiksi SYL:n kyselyjen mukaan yksi keskeisimmistä opintoja viivyttävistä tekijöistä. Opintojen pitkittyminen työnteon vuoksi ei kuitenkaan ole yksiselitteisen kielteinen asia. Suomalaisista yliopistoista valmistuvat maisterit työllistyvät kansainvälisesti vertailtuna nopeasti. Sitä on pidetty juuri pidempien opiskelu-urien aikana hankitun työkokemuksen ansiona. Kaikesta kokemuksesta on työmarkkinoilla hyötyä. Moni on kuitenkin ehtinyt treenata esimerkiksi asiakaspalvelua kesätöissä jo ennen yliopisto-opintojen aloittamista ­ tai ainakin ensimmäisinä opiskelukesinä. Opiskelijat ovat myös joustava työvoimareservi, jota ilman palvelualojen olisi vaikea tulla toimeen. He työskentelevät omasta halustaan osa-aikaisesti ja lyhyissä pätkissä. He ovat nousukaudella rekrytoitavissa paikkaamaan työvoimapulaa ja siirtyvät taantuman tullen ensimmäisinä pois työelämästä työttömyystilastoja rumentamatta. GUsTAfssONIN ajatukset saivat nuorisojärjestöjen keskuudes- " TÄSSÄ LEHDESSÄ Se, että pääsin Lipposen antiintellektuellien listalle, on minulle sulka hatussa." Politiikantutkija Markku Jokisipilän mielestä tutkijan on annettava asiantuntijalausuntoja medialle. S. 14 " Amerikan lipun hurme liehuu taustalla." Kulttikamaa-kolumnisti saa säväreitä populaarikulttuurin automytologioista. S 18 sa lyttäyksen oikealta ja kannatusta vasemmalta. Oikeisto veti esiin "kaikki työ on arvokasta" -kortin ja leimasi ehdotuksen toimettomuuteen kannustamiseksi ja matalapalkkaisen työn halveksimiseksi. Vasemmisto potkaisi kentälle välittömästi perustulopallon ja muistutti, että opiskelijat ovat halpatyövoimaa, joka saattaa polkea matalapalkka-alojen työehtoja entisestään. Ministerin ajatuksena tuskin oli väheksyä työntekoa. Pikemminkin ajatuksena taisi olla, että opiskelun pitäisi olla opiskelijan työ. Nykyisessä opintotukijärjestelmässä työnteko kuitenkin usein taloudellinen välttämättömyys. On itsestään selvää, että kaikki työ on arvokasta. On kuitenkin fiksua kannustaa yhteiskunnan varoin koulutetut ihmiset sellaisiin töihin, joissa koulutuksesta on hyötyä ­ parhaassa tapauksessa esimerkiksi työllistämään yrittäjinä toisia korkeakoulutettuja. "Kaikki työ on arvokasta" onkin aika tyhjä lause. Työntekijälle yksinkertaisin väline tekemänsä työnsä arvostuksen mittaamiseen on palkkakuitti. Sen perusteella kaikki työ ei ole yhtä arvokasta, vaikka lausetta "arvokeskustelussa" kuinka toisteltaisiin. ANNA-ELINA MATILAINEN TV-kanava: Putinin sala murhahanke estettiin SILVASTI tyl-paatoimittaja@utu.fi Ryhdy kv-opiskelijoiden tuutoriksi! Info Kauppiksen luentosalissa 7 torstaina 8.3. klo 14.
• LAURI HANNUS Unica omistaa yli kymmenen lounasravintolaa ja kahvilaa Turun yliopiston tuntumassa. Yksi niistä on Assarin ullakko, jossa Jesmiina Jokinenkin lounastaa opintojensa välissä t y yn yrit ystoiminta tekee hy vää tulosta Ylioppilaskunnan puolentoista miljoonan euron sijoitusvarallisuutta hoidetaan Univertas Oy:n kautta. RAvINTOLATOIMINTAA Turun korkeakoulukampuksilla pyörittävä Unica Oy teki maaliskuussa valmistuneen tilinpäätöksensä mukaan viime vuonna noin 330 000 euron tuloksen. Unican hyvä tulos hyödyttää suoraan Turun yliopiston ylioppilaskuntaa, sillä TYYn liiketoimintaa hoitava Universtas Oy omistaa vuonna 2000 perustetusta Unicasta 51 prosenttia. Loput 49 prosenttia omistaa Fazer Food Services Oy. Yhtiön vuosittainen liikevaihto on noin 5,9 miljoonaa euroa. TYYllä on Universtaan kautta myös muuta liiketoimintaa. Se omistaa 50 prosenttia vuonna 2008 perustetusta UniGe Oy: stä, jonka toimialaa on liiketilojen omistaminen ja vuokraaminen. UniGe teki viime vuonna voittoa vajaat 60 000 euroa. TYY omistaakin yritystensä kautta yhteensä noin 4000 neliötä liiketilaa Turussa. Opiskelijoille tuttuja kiinteistöjä saattavat olla esimerkiksi Humalistonkadun UFF-kirpputo- rin huoneisto ja Silver Moon -baarin tilat. "Karkeasti voidaan sanoa, että yritystoiminta tuottaa TYYlle noin 200­300 tuhatta euroa vuodessa", Universtas Oy:n toimitusjohtaja, oikeustieteen opiskelija Toni Eklund kertoo. Universtas Oy perustettiin vuonna 1990 hoitamaan ylioppilaskunnan liiketoimintaa. TYYn taloustoimikunta toimii Universtaan yhtiökokouksena ja nimittää sen hallituksen jäsenet. TYYn tavoitteena omavaraisuus TYYn taloudenhoidon tavoite on saavuttaa kahdenkymmenen vuoden kuluttua omavaraisuus. Sillä tarkoitetaan, että ylioppilaskunnan liiketoiminnan ja sijoitusten tuotolla voitaisiin pyörittää koko toimintaa. TYYn talous koostuu kol- mesta lohkosta: järjestötaloudesta, yritystaloudesta ja sijoitustaloudesta. Järjestötaloudella tarkoitetaan vuosittaista noin 750 000 euron budjettia, jolla kustannetaan kaikki TYYn toiminta. Siihen saadaan varat valtaosin jäsenmaksutuloista. Jäsenmaksutulot käytetään järjestötalouteen, eikä niitä sijoiteta. Yritystaloudella tarkoitetaan Universtas Oy:n kautta hoidettua liiketoimintaa. Universtaan varallisuuden arvo on noin 1,6 miljoonaa euroa. Ylioppilaskunnan sijoitusvarallisuuden arvo taas on noin 1,3 miljoonaa euroa. Se on 80prosenttisesti korkosijoituksia ja 20-prosenttisesti osakesijoituksia. TYYn sijoituksista päättää TYYn hallitus sijoitusjaoston esityksen mukaan. Sijoitusjaokseen on tavoitteena kutsua tulevaisuudessa myös talousalan ammattilaisia. ANNA-ELINA MATILAINEN Åbo Akademissa kemiantekniikan väitöskirjaa tekevä Jasmin Obradovic on asunut TYS:n oleva Obradovic asuisi TYS:n perheasuinnossa. Aviomies Milos Arsic on Turussa kahden k noin 150 vaihtaria TURKUUN sAApUvILLE vaihtoopiskelijoille asuntoja perinteisesti osoittanut Turun Ylioppilaskyläsäätiö vähentää vaihto-opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen määrää. Ensi syksynä asuntojen määrä vastaa noin 72 prosenttia todellisesta vaihtareitten asunnontarpeesta, jolloin vailla määrättyä asuinpaikkaa olisi noin 130­150 vaihto-opiskelijaa. TYS on luvannut turkulaisille korkeakouluille yhteensä 500 vaihto-opiskelijoille tarkoitettua asuntopaikkaa, joista Turun yliopistoon saapuville vaihto-opiskelijoille on jyvitetty yhteensä 255 asuntoa. Turun yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Irinja Paakkanen kertoo, että korvaavista tiloista käydään parhaillaan keskusteluja kaupungin ja naapurikuntien kanssa. Mukana keskusteluissa on ollut myös koulutuksen ja opetuksen kehit- Asuntopula voi johtaa Turun yliopiston kansainv tämisestä vastaava vararehtori Tapio Reponen. Vaikka tarvittavat kiinteistöt löytyisivätkin, tulee Paakkasen mukaan huomiota kiinnittää myös vaihto-opiskelijoitten turvallisuuteen ja solmittavien vuokrasopimuksen ehtoihin. "Toivomme ratkaisun löytyvän maaliskuun aikana. Kesäkuun alussa yliopiston on tiedettävä asunnoista, sillä silloin hyväksymme tänne pääosan meille hakeneista vaihto-opiskelijoista", Paakkanen kertoo. Asuntoja tyhjillään Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo LipponenVaitomaan mukaan TYS hakee päätöksellään tasapainoa syksyn ja kevään asuntotilanteeseen. "Viime syksynä asunnon sai 700 TYS:n Vuokralaisyhdistys tarjoaa 27.2. alkaen vuokratavarapalveluita kaikille TYYn jäsenille.
• UUTISET LAURI HANNUS kysy y: tiedätkö jo mitä teet ensi kesänä? LAURI HANNUS Piia Pitkänen 2. vuoden italian kielen opiskelija Teen opiskelun ohessa ravintola-alan töitä ja olen samassa paikassa myös kesän ajan. En ole hakenut muita töitä, kun minulla kerran on jo työpaikka. n Ylioppilastalo A:ssa vuoden. Hän ei enää täytä TYS:llä asumisen kriteereitä, ja Obradovic etsiikin nyt vuokra-asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Mieluiten raskaana kuukauden vierailulla. "Tämä asunto olisi käynyt lapsen synnyttyä pieneksi", Obradovic sanoo. a uhkaa jäädä syksyllä asunnotta vaihto-opiskelijaa, joista 500 jäi Turkuun myös kevätlukukaudeksi. 200 asuntoa jäi tyhjäkäyttöön, mikä tarkoittaa noin 200 000 euron vuokravajetta", hän sanoo. Asuntojen tyhjillään pitäminen kohdistaa 0,11 euron vuokrankorotuspaineen yhtä TYS:n asukasta kohti vuodelle 2013. Varsinaiset vaihto-opiskelijoiden asuntokiintiöt TYS aikoo ottaa käyttöön aikaisintaan ensi vuonna. Ensi syksyn vaihto-opiskelijoille osoitetut 500 asuntoa on jaettu turkulaisille korkeakouluille vertailemalla kolmen viimeisen vuoden vaihto-opiskelijatilastoja. Helpotusta tilanteeseen on etsitty siirtämällä osa Turkuun saapuvien vaihto-opiskelijoitten kiintiöstä ensi keväälle. Yliopisto ei myöskään ota vaihto-opiskelijoita enempää, kuin tämänhetkisissä kiintiöissä on sovittu. "Suurin ongelma koskeekin ensi syksyä, sillä voimassa olevia vaihtosopimuksia ei voi irtisanoa kesken opiskelijoiden hakuprosessin", Paakkanen sanoo. Tieto TYS:in uudesta asuntojen kiintiöittämisestä tuli yliopistolle verrattain myöhään vuodenvaihteessa. Aikaisempina vuosina vastaavaa ongelmaa ei ole ollut, sillä kaikki vaihto-opiskelijat on normaalisti saatu majoitettua TYS:n asuntoihin. Paakkasen mukaan pitkän tähtäimen ratkaisuna pohditaan vaihtopaikkojen kiintiömäärän pienentämistä tai niiden kohdentamista kevätlukukaudelle. Paikkojen määrän karsiminen vaikuttaa kuitenkin automaattisesti myös siihen, kuinka monta turkulaista opiskelijaa voidaan lähettää vaihtoon ulkomaille. Tällä hetkellä voimassa oleva seitsenvuotinen Erasmus-sopimuskausi lähenee loppuaan, ja yliopiston tarkoituksena on arvioida uudelleen kaikki Erasmusvaihtosopimukset. "Yliopiston uuden strategian mukaisesti karsimme pois käyttämättömät yhteistyösopimukset ja pyrimme siihen, että jäljelle jäisi sellaisia kohteita, joissa suoritetut opinnot on integroitu entistä paremmin tiedekuntien tarjoamiin tutkintoihin ", Paakkanen sanoo. Suutari näkee ongelman myös rakenteellisena. Ministeriötasolla asuminen kuuluu ympäristöministeriön hallinnonalaan, kun taas korkeakoulujen kansainvälisyydestä vastataan opetus- ja kulttuuriministeriössä. "Nämä sektorit eivät kommunikoi keskenään. Lisäksi yliopiston uudessa strategiassa painotetaan kansainvälisten opiskelijoitten määrän lisäämistä. Tämänhetkinen tilanne saattaa kuitenkin ajaa jopa päinvastaiseen kehitykseen", hän sanoo. Suutarin ja Mistolan mukaan vaihto-opiskelijan on hyvin hankala löytää asuntoa yksityisiltä markkinoilla muutamien kuukausien vaihtoajaksi. "Sosiaaliturvatunnuksen puuttuminen ja yhden vuoden määräaikaisuus vuokrasuhteissa tekee asunnon löytämisestä vaikeaa. Haastetta tuovat myös kielitaidottomuus ja mahdolliset asenteet", Mistola listaa. LAURA MYLLYMÄKI välisten opiskelijoiden kiintiön pienentämiseen. Jukka-Pekka Paasivaara 5. vuoden geologian opiskelija Saan valita useammankin työpaikan väliltä. Yksi työpaikoista tukisi graduani, toinen olisi taloudellisesti kannattavin vaihtoehto ja kolmas olisi sijainniltaan paras eli Turussa. Rakenteellinen ongelma Joissain suomalaisissa korkeakouluissa vastaavia ongelmatilanteita on ratkottu järjestämällä ylioppilaskunnan hätämajoituksia. Turussa ylioppilaskunta ei kuitenkaan pysty hätämajoitusta järjestämään, sillä resursseja siihen ei ole. "TYY ei voi lähteä yksin ratkomaan asioita, joista se ei ole vastuussa", ylioppilaskunnan hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Salla Mistola sanoo. TYYn hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava Juuso Konsta Kuorikoski 5. vuoden geologian opiskelija Minulla on monta kesätyöpaikkahakemusta vetämässä, mutta olen saanut vastauksen vasta yhdestä. Olen hakenut insinööri- ja konsulttifirmoihin. Moniin töihin meidän alalla tarvitsisi auton, mikä vaikeuttaa työn saamista. Vuokratavarat ja hinnat on listattu VY:n nettisivuille. Lisätietoja: www.vuokralaisyhdistys.net
• kokopäivät yönä kesät yö Etenkin kaupan ja tekniikan aloilla kesätyötilanne on tänä vuonna hyvä. KEsÄTYöNhAKU on vilkkaimmillaan vuoden alussa, ja mitä lähemmäs kesää tullaan, sitä epätoivoisemmaksi taistelu työpaikoista käy. Monet kääntyvät ammattilaisen puoleen, mikä näkyy Turun yliopiston työelämäpalveluiden Rekryn nettisivuilla tuhansina kävijöinä. Lisäksi Rekryn järjestämien cv-klinikoiden osallistujamäärät moninkertaistuvat. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan 78 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli kesätöissä vuonna 2009. Tänä vuonna tilanne paikkojen suhteen on kohtalainen. Esimerkiksi Rekryn sivuille on kertynyt tammikuun aikana yli sata kesätyöpaikkaa ja harjoittelupaikkoja on reilu 600. "Yhdessä työilmoituksessa saatetaan hakea kymmeniä kesätyöntekijöitä", Rekryn suunnittelija ja kotimaan harjoitteluvastaava Hannele Kaitaranta muistuttaa. Ilmoituksia löytyy myös muiden hakusivujen kautta. "Kaikki verkot kannattaa heittää vesille ja käyttää eri hakukanavia", Kaitaranta kehottaa. Monet saavat paikan myös avoimilla hakemuksilla oman kiinnostuksen pohjalta haetuista paikoista. Hyvä kesätyötilanne on tekniikan ja kaupan aloilla, kun taas kulttuurialoille työllistyminen on vaikeampaa. "Ole avarakatseinen, sillä kaikki työ kartuttaa työelämän taitoja. Hanttihommat motivoivat opiskelemaan ja esimerkiksi asiakaspalvelu on aina valttia työmarkkinoilla", Kaitaranta kannustaa. Rekryn johtavan suunnittelijan Sanna Tuomisen mukaan omalle LAURI HANNUS alalle kesätöihin työllistyminen on harvinaista. Usein alan työkokemusta kartutetaan harjoittelun kautta. Vaikka suurin osa opiskelijoista ei työllisty oman alan tehtäviin kesäksi, noin 350 opiskelijaa saa yliopiston tukirahan harjoittelupaikkaa varten. Turun yliopiston tiedekunnat ovat budjetoineet opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen tänä vuonna yhteensä noin 650 000 euroa. Tämä jakaantuu tiedekuntiin opiskelijamäärän mukaan. Suomen yliopistojen harjoitte- luvastaavat ovat kuitenkin pohtineet tukien yhtenäistämistä, jolloin kaikki opiskelijat ympäri Suomea olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Opiskellen tai vapaaehtoistyössä Kesän käyttäminen opiskeluun voi olla varavaihtoehto tai harkittu päätös. Vuonna 2011 kesäopintotukea nosti 2600 opiskelijaa. "Monelle työkokemuksen ker- Fuksille oman alan t yö olisi lottovoitto KAUppATIETEITÄ ensimmäistä vuotta opiskeleva Samuli Raitmaa on hakenut vanhaan kesätyöpaikkaansa Koffille menekinedistäjäksi. Lähellä opiskelualaa olevat työt kiinnostaisivat myös, ja Raitmaa aikoo kokeeksi hakea myös pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. "Olisi hienoa saada oman alan töitä, mutta näen sen aika mahdottomana, kun paperilla ei ole kokemusta vielä näyttää", Raitmaa pohtii. tilastotieteen opiskelija kiertää yrit yksiä TOIsTA vUOTTA tilastotieteitä opiskeleva Matti Rantanen on aloittanut kesätöiden haun perinteisesti käymällä yrityksissä ja kyselemällä. Rantasen suurin syy työnhakuun on toimeentulon turvaaminen. Hän aikoo hakea pitkälti oman alansa töitä esimerkiksi biostatistiikan laitokselta. "Tähän mennessä työnhaku on ollut mukavaa. Opiskelukaverin kanssa olemme yhdessä kiertäneet yrityksiä", rakennuksilla aikaisempina kesinä työs- Rahan lisäksi työnhakuun motivoivat kaverit. "Ei sitä kotona jaksaisi koko kesää olla, kaverit kuitenkin ovat töissä." Työnhaku ei aina tunnu helpolta. "Helposti sorrun liikaan itsekriittisyyteen, ja hakemus saattaa jäädä kokonaan lähettämättä", hän tunnustaa. Kesätyö on kuitenkin tärkeää myös oman mielenterveydenkin vuoksi. "Tuskin kesällä opiskeltuakaan tulisi", Samuli naurahtaa. kennellyt Rantanen toteaa. Yhteistyöstä huolimatta kilpailuasetelmaa ei ole Rantasen mukaan kavereiden välille syntynyt. Rantanen ja hänen kaverinsa ovat saaneet tietoa työpaikoista esimerkiksi vanhemmilta opiskelijoilta, kavereilta sekä omasta oppiaineesta. Motivaatio päästä töihin on kova. "Kesätyöt ovat mielestäni tärkeä väylä oppia omaa alaa lisää ja soveltaa jo opittua." TYYn alayhdistysvaliokunta järjestää alayhdistysten toimijoille koulutus- ja keskusteluil
• UUTISET KOLUMNI nhaku ryttäminen on tärkeää ja pääsääntöisesti opiskelijat hakevat töitä kesäksi", Tuominen sanoo. Vaikka työ- tai harjoittelupaikka ei osuisi kohdalle, työkokemusta voi haalia myös muilla keinoin kuten järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalla. Lisäksi Rekryn kautta on mahdollisuus osallistua Turun yliopiston mentorointiohjelmaan, jossa opiskelija saa apua työnhakuun ja verkostoitumiseen samalta alalta valmistuneelta ja työelämään siirtyneeltä mentorilta. Oman alan työkokemusta saa myös Projektiässät-hankkeesta, jonka hakuaika alkaa keväällä. vaikuttavaa? Akateemisesti koulutettujen täytyy kyetä näyttämään, että on valmis tekemään työtä", Tuominen neuvoo. Opiskelun merkitystä ei voi kuitenkaan sivuuttaa. Opinnot kerryttävät tärkeää pääomaa, jonka hyvä työnantaja näkee pikkuosaamisen läpi. "Luota siihen, että opiskelu kantaa ja käytä sitä vahvuutenasi kesätyön haussa", Tuominen sanoo. "Vielä kannattaa hakea kesätyöpaikkaa!" NOORA LEhTIMÄKI V Ponnistuslauta tulevaisuuteen Kesätyöt antavat tärkeää kokemusta työelämän lainalaisuuksista ja ne madaltavat kynnystä työelämään siirtymisessä valmistumisen jälkeen. "Työkokemusta kannattaa hankkia ennen valmistumista. aikuttaminen. Kas siinä sana, joka saa monet kavahtamaan tai vähintäänkin hörähtämään. Vaikuttaminen on puisevaa kuin pyramidin pykääminen, vaikuttaminen on itseriittoisten pyrkyrien touhuja, vaikuttaminen on turhaa taistelua turhien asioiden puolesta. Vaikuttaminen on kähmintää ja puolilaillisia koplauksia. Vaikuttaessa selkiin ilmestyy puukonmentäviä aukkoja ja kaksi naamaa ei riitä alkuunkaan. Vaikuttaminen on säälittävää ajantuhlausta, koska asioihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Vaikuttaminen on varmasti kaikkea edellä mainittua - ja tuhottomasti muuta. Meillä kaikilla on ennakkoluulomme vaikuttamisesta. Oli kuvasi vaikuttamisesta sitten miten ruusuinen tai rosoinen, tosiasia on, että vaikuttamista et pääse karkuun. Sitä on kaikkialla: Sinuun vaikutetaan ja Sinä vaikutat. Joka päivä. Joka sanalla, jonka sanot ja joka Sinulle sanotaan. Joka lailla, joka säädetään ja joka määräyksellä, jonka tuleva esimiehesi jyrähtää. Joka kuiskauksella, jonka mielitiettysi korvaasi supattaa. M aailmassa harva saa ansionsa mukaan. Onneksi omaan onneensa voi jokseenkin hyvin vaikuttaa, mikäli osaa vaikuttamisen taidon. Politrukki livauttaa itsensä asemaan, johon pelkällä asiantuntemuksella ei olisi mitään asiaa. Rautainenkin tietotaitaja jää nurkkaan nyhjäämään, jos ei ymmärrä kuka, missä, milloin ja miksi asioista päättää. Kaikki ihmisrakennelmat parisuhteesta ja alatason puuhaseurasta suuryritykseen ja Kiinan kansantasavaltaan toimivat samojen periaatteiden mukaan: asioita ideoidaan, valmistellaan, niistä päätetään ja ne toteutetaan. Kaikkien vaiheiden välissä hyörii tietty määrä vaikuttajia. Mittasuhteet muuttuvat, mutta ketju on sama. O n älyllistä epärehellisyyttä ajatella, että vaikuttamiskyky kehittyisi mitenkään muuten kuin vaikuttamalla. Opiskeluajat tarjoavat mainioita mahdollisuuksia kehittyä tässäkin taiteessa - tartu tarjottuun. Oli syysi vaikuttaa sitten oma ura, seesteinen perhearki tai parempi maailma, aloita ihmeessä oman itsesi ja maailman vuoksi vaikuttamisharjoittelu mahdollisimman aikaisin. Tee se määrätietoisesti ja avoimin mielin. V kirjallisuuden opiskelija viestii valtiolla KOLMANNEN vuoden kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Emilia Vähätalo on hakenut tänä vuonna ainoastaan oman alansa harjoittelupaikkoja. Vanha kesätyö leipomossa enää tänä kesänä houkuttele. Motiivina työnhaussa olikin alan työkokemuksen saaminen. Paikkojen metsästäminen netistä ja panostaminen hakemusten persoonalliseen ilmeeseen kannatti. "Sain juuri kuulla pääseväni ympä- ristöministeriöön viestintäharjoittelijaksi", Vähätalo iloitsee. Vaikka harjoittelupaikka tuntui tulevan helposti, oli hakuprosessi haastava. "Vie aikaa paneutua jokaiseen paikkaan yksityiskohtaisesti, vaikka olisi valmis hakemuspohja." Samalla hakuprosessi oli Vähätalon mielestä opettavainen: siinä ymmärsi, mikä hakemuksen merkitys todella on. aikuttaminen. Kas siinä sana, joka saa jotkut ilahtumaan tai vähintäänkin hymyilemään. Vaikuttaminen on kallisarvoista perustyötä yhteiskunnan eteen, vaikuttaminen on suursieluisten ihmisten kamppailua oikeudenmukaisen huomisen puolesta. Vaikuttaminen on sovittelua ja arvojen etsintää. Vaikuttaessa luonteeseen kaivertuu kauniita piirteitä ja arkijärki riittää pitkälle. Vaikuttaminen on ihmisyyttä syvimmillään, koska kaikki mitä koskaan saadaan aikaan, on vaikuttamisen tulosta. vILLE vALKONEN Kirjoittaja on vaikuttaja ja vaikutettava - kuten meistä jokainen. Tällä hetkellä hän palvelee TYYn edustajiston puheenjohtajana. llan tiistaina 6.3 klo 18.00 Mercatorilla. Ilmoittautuminen jeaoll@utu.fi 3.3. mennessä.
• TyöVAATTEISSA Tylkkärin tyyliä tarkastelevassa juttusarjassa kysytään, minkälaisissa vaatteissa yliopistolla uurastetaan. Kevään neljännessä osassa vaatekaappinsa ovia raottavat yliopiston pääkirjaston työntekijät. kirjastolaisia joka lähtöön TEKsTI: ANNA-ELINA MATILAINEN, KUvAT: LAURI hANNUs Tuula Kähäri, osastosihteeri Tyylini vaihtelee, mutta yritän pukeutua töihin suhteellisen asiallisesti. En juuri pukeudu räikeisiin väreihin, kuten vaikka vaaleanpunaiseen tai kirkkaan vihreään. Kaikki pukeutuvat täällä oman tyylinsä mukaan. Joskus ammoin, ennen minun aikaani, kirjaston työntekijöiden pukeutumiskoodi oli tarkka: naisilla piti ehdottomasti olla hame ja sukkahousut. Housut eivät tulleet kuuloonkaan. Kaisa Kesonen, suunnittelija Minulla on töissä aika usein hame tai mekko, joskus farkut. Kesäisin pukeudun värikkäämmin, näin talvisin enemmän mustaan, harmaaseen ja valkoiseen. Viime aikoina olen alkanut käyttää myös koruja töissä. Minulla ei ole erikseen arki- ja työvaatteita, vaan pukeudun aina näin. Talvisin täällä on aika viileää, joten jos aamulla on pukenut ohuet sukkahousut, sitten palelee. Mika Penttinen, kirjastoamanuenssi Pukeudun töihin tällaisiin perusvaatteisiin. Minulla on yleensä musta tai tumma paita ja farkut tai reisitaskuhousut. Tyylini on varmaan aika ajaton, sillä sen pysynyt samanlaisena jo parikymmentä vuotta. Kirjastolaisilla ei ole mitään yhtenäistä tyyliä, sillä ihmiset ovat päätyneet tänne töihin aika erilaisista taustoista. Täällä on porukkaa joka lähtöön. Pukeutumiseen tuskin puututtaisiin, ellei pukisi ylleen printtipaitaa, jossa on joku loukkaava teksti. Routa porsaan n omaa kotiin ajaa Älä kärsi enää vanhempien nurkissa, sillä TYSillä asuminen on samanhenkistä, laajakaistalla varustettua ja sikamaisen halpaa. Tervetuloa omaan kotiin: www.tys.fi turun ylioppilaskyläsäätiö Asuntoja opiskelijoille. Haku esiintymisjännitysryhmään käynnissä! Perustele, miksi sinun pitäisi päästä kurssille läh
• AJASSA NAAMAKIRJA LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. Riku virtanen uhmasi kylmää talvea ja tuli kuvaan ilman takkia. virtasen kanssa kuvassa esiintyy opaskoira Kille. kiinnostuksesta kehit ysyhteist yöhön Turkulainen Riku Virtanen on maailmalla tunnustettu nuori menestyjä, jonka unelmana on perustaa konsultointitoimisto. Kynnys ry:n puheenjohtaja Riku Virtanen, millainen on normipäiväsi? Tätä on moni kysynyt. Kysymykseen on vaikea vastata, sillä se vaihtelee. Työskentelen väitöskirjatyöntekijänä, ja usein päivät koostuvat verkostoitumisesta ja matkoista. Kuinka monta luottamustehtävää sinulla on? Minulla on kolme valtakunnallista luottamustehtävää. Toimin Kynnys ry:ssä, Suomen opaskoirayhdistyksessä ja Suomen kuurosokeat ry:ssä. Olet tiettävästi maailman ensimmäinen kuurosokea juristi. Minkälaisia haasteita kohtasit opintojesi aikana? Näin jälkikäteen ajateltuna haasteet olivat pitkälti samoja kuin kaikilla muilla. Luin kirjaa ja tein kokeen eri tavalla, mutta eniten oikeustieteen maisterin tutkinto vaati istumalihaksia. Aikaa ja vaivaa tutkinnon tekemiseen tietenkin meni. Valmistuin kuudessa vuodessa vuonna 2008. muutaman kehitysmaatutkimuksen kurssin. vammaisryhmille. Asian yleistäminen on haastavaa. Kuitenkin Amnestyn ja Human Rights Watchin raporttien mukaan esimerkiksi Pohjois-Koreassa on tänä päivänä keskitysleirejä, joihin on vain tuloportti. Oletko ollut kuurosokea syntymästäsi saakka? Leikkikouluikäisenä minulla todettiin näkö- ja kuulovamma. Todennäköisesti olen ollut kuurosokea syntymästä saakka, mutta tuolloin se diagnosoitiin. Kyse ei ole täydellisestä kuurosokeudesta. Miksi halusit opiskella juuri oikeustiedettä? Halusin auttaa muita vastaavassa tilanteessa olevia. Kuurosokealle byrokratia on välillä haastavaa. Ehkä mietin sitä, mitä koulutuksella voi tehdä myöhemmin. Tosin väitöskirjaa olen siirtynyt tekemään valtiotieteiden laitokselle Åbo Akademiin. Sivuaineita ei oikeustieteellisessä tiedekunnassa ole, mutta luin mielenkiinnosta Teet väitöskirjaa vammaisten ihmisten huomioonottamisesta kehitysyhteistyössä. Kuinka päädyit aiheeseesi? Ajattelin, että Suomesta ei löydy minua kiinnostavaa vammaisia käsittelevää tutkimuskohdetta. Aika moni ystäväpiirissäni työskentelee kehitysyhteistyön parissa. Lisäksi tutkimusaiheeni liittyy YK:n vuonna 2006 hyväksymään vammaisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Sopimus pyrkii takaamaan, että vammaisten ihmisoikeudet toteutuvat. Missä päin maailmaa vammaisten oikeudet toteutuvat huonoiten tällä hetkellä? Tätä pohtiessa pitää ottaa huomioon, näkevätkö paikalliset vammaiset tilanteen ongelmana. Ongelmat ovat myös erilaisia eri Kansainvälinen nuorkauppakamarijärjestö Junior Chamber International valitsi sinut yhdeksi maailman kymmenestä merkittävästä nuoresta viime vuonna. Millaisiksi luonnehtisit tähänastisia saavutuksiasi? Riippuu, miten asiaa tarkastelee. Ehkä ajatellaan, että koska minä valmistuin oikeustieteen maisteriksi, se on mahdollista muillekin, ja että siihen voi pyrkiä. Vielä en ole kuitenkaan työllistynyt. Mikä sitten olisi unelmatyötäsi? Se olisi kehitysyhteistyökysymyksiin erikoistunut konsultointitoimisto. Mitkä ovat tämänhetkiset polttavat kysymykset vammaisten oikeuksissa Suomessa? Teemat vaihtuvat. Viime vuonna teemana olivat avustajat, joiden saannissa on paljon alueellisia eroja. Tänä vuonna huomiota on kiinnitetty kestoteemaan eli perheen perustamiseen ja seksuaaliskasvatukseen sekä lastensaanti- ja lasten kasvatukseen liittyviin kysymyksiin. Olet Turun yliopiston alumni. Mitä on paras opiskelijamuistosi? Tämä on yllättävän vaikea kysymys. Olin opiskelijaelämässä puoli vuotta varsin aktiivinen. Sain esimerkiksi Lexin fuksitarran. Olit Linnan juhlissa viime itsenäisyyspäivänä. Millainen kokemus se oli? Viisi tuntia kului äkkiä. LAURA MYLLYMÄKI hettämällä sähköpostia osoitteeseen erkki.harkonen@utu.fi 9.3. mennessä. Kurssi alkaa 22.3.
• KOLUMNI ei t yö- vaan elämää varten T änä suorittamisen ja vinoutuvan huoltosuhderakenteen aikakautena ihminen kasvaa veronmaksajaksi. Veroa ihmiset maksavat muun muassa palkasta. Palkkaa saa, kun tekee töitä mahtipontisen kuuloisessa työelämässä, jossa akateemiset ihmiset eivät juuri saamamme tiedon mukaan osaa lainkaan toimia. Tällainen kuva maalautuu julkisessa keskustelussa, jossa "työelämäosaamisen kursseja" vaativat vuorollaan Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA* ja Helsingin Sanomien uutisointi koulutuksen arviointineuvoston raportista**. Työelämäosaaminen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Että osaa herätä aamulla seitsemältä ja viitsii sanoa moikka sille hienhajuisellekin kaverille vesiautomaatin vieressä? Että tietää, missä excelissä on summapainike ja osaa "toimia tehokkaasti tiimissä" vaikka kaikki muut olisivat mulkkuja? Parempia vastauksia otetaan vastaan ­ itse en ole sellaisia jatkuvan ja tarpeettoman aggressiivisen tivaamisenkaan jälkeen saanut. näin asuvat TEKsTI: hEINI KILpAMÄKI, KUvAT: LAURI hANNUs Uusin TYS:n asuntokohde Ikituuri sai ensimmäiset asukkaansa arvonn Tylkkäri teki tupatarkastuksen kolmeen pyöreän talon yksiöön ja kys O n toki aivan ensisijaisen tärkeää, että yliopisto kykenee koulutuksen lomassa hahmottamaan opiskelijalle, mitä opituilla tiedoilla ja taidoilla voi tehdä. Sivistysyliopiston pitäisi suhtautua vakavasti laissa määritettyyn koulutustehtäväänsä, joka käytännössä tarkoittaa osaavan työvoiman kouluttamista julkiselle ja yksityiselle sektorille. Tällä hetkellä valitettavan moni opintopolku vertautuu työkalupakkiin, jota opiskelijat vuosikaudet keräävät sokkona kasaan. Korjattavan vipstaakin luokse saapuessa alkaakin sitten arpominen, että mitäs näillä vehkeillä oikein saa aikaan. Kokeilemalla oikea ase löytyy, mutta olo ei ole varma. Välineet ovat ehkä passelit, mutta niiden alkuperäiset käyttötarkoitukset epäselviä. Juuri, koska ongelma on aito ja vakava, geneeristen työelämätaitokurssien väläyttely nappaisee allekirjoittanutta otsalohkosta kahta kauheammin. Sen sijaan, että keskustelu ohjataan laastariratkaisuun, joka sisällyttää opetussuunnitelmiin kaiken- muttei minkään kattavaa työelämätaitosössötystä, pitäisi nähdä metsä puilta. Opetussuunnitelmatyössä pitäisi tarttua pelottomasti oppimistavoitteisiin ja keksiä keinot, joilla ne saadaan näkyväksi myös opiskelijoille. Pitäisi löytää tapa, jolla alan tiede ja käytäntö voivat olla jatkuvassa dialogisessa suhteessa toistaan ruokkien, ei resursseja varastaen. L oppujen lopuksi, gradun ja kimaltelevan tutkintotodistuksen tuolla puolen, työelämä kaikessa mystisessä yleistermiydessään tarkoittaa työyhteisöjä. Niistä jokainen on oma mikrokosmoksensa, jonka luonnonlakeihin ei varsinaisesti voi varautua. Työelämän sijaan tuota todellisuutta voi kutsua vaikka elämäksi. Kirjoittaja on tällä hetkellä työelämässä ilman erityisiä työelämätaitoja, iik. *http://www.akava.fi/opiskelijat/akavan_opiskelijat/ ajankohtaista/yliopistojen_tyoelamaopintojen_maaraam_ja_laatuun_panostettava.html **http://www.hs.fi/kotimaa/Arviointi+Lukio+ei+valm enna+korkeakouluun/a1305556203219 LOTTA AARIKKA hillitt y, vaalea sisustus ja näköala Caribialle LÄÄKETIETEEN opiskelija Anna Lampion parvekkeelta on näkymä Caribialle. Katseen suunnassa on myös hänen entinen asuntonsa, Yo-kylän klassinen "itsemurhayksiö". "En paljoakaan muistele asuneeni siellä joskus. Olen ehkä halunnut unohtaa", hän sanoo nyt naurahtaen. Pohjapiirrokseltaan pyöreän talon asunnot ovat jännittävän muotoisia: kuin sektorin pala- sia. Lampion mielestä asunnon muoto on miellyttävä. Tupakeittiön näkymää hallitsee ympyränmuotoinen pöytä, joka myötäilee Ikituurin ulkoseinien pyöreyttä. "Neliön mallinen pöytä olisi näyttänyt seiniin nähden oudolta." Lampio on viihtynyt hyvin uudessa kodissaan. Hän arvostaa sitä, että kaikki on uutta. Erityisesti laminaattilattiat vie- hättävät, eikä sijaintikaan ole huono. "En ehkä haluaisikaan asua ihan keskustassa. Tästä pääsee hyvin lenkkeilemään jokirantaan ja Halisiin." Ja sitten niihin huonoihin puoliin. "Vaatteille voisi olla enemmän tilaa. Keittiön kaapistot ovat myös aika silmiinpistävän väriset, mutta olen käyttänyt sisustuksessa vaaleita värejä." Kaipaatko lukemista? TYYn kirjaston kirjoja on myynnissä maanantaina 12.3. alkaen kir
• AJASSA ESSEE 11 lottovoitta jat kukka ei kestäny t ikituurin ekologisuutta YLEIsEN hIsTORIAN opiskelija Juho Wilskan olohuoneeseen on rakennettu erityinen musiikinkuuntelukeskus. Kaiuttimet ovat isän perua 1980-luvulta. Seinällä roikkuu Picasson Guernica ja sähkökaapin ovessa on Wilskan itse ottamia valokuvia. Sisustukseen kuuluu myös puhallettava pehmokrokotiili. Se on kulkenut Wilskan mukana hänen jokaisessa kodissaan, myös vaihdossa. nan kautta toukokuussa 2011. syi, miltä tuore onni tuntuu. "Tämä on neljäs TYS-kämppäni. Olen aiemmin asunut kahdessa itsemurhayksiössä ja yhdessä yksiössä. " Wilska kehuu uutta kotiaan siitä, että alkovin oven saa kiinni ja makuuhuone on mahdollisimman pimeä. Lämmitetty pyöräsuoja ja hyvä äänieristys saavat myös kehuja. Kokonaisuus on hänen mielestään toimiva. Ikituurin ensimmäinen talvi on ollut kuitenkin kylmä. Ra- kennus on suunniteltu kestävän kehityksen arvojen mukaisesti matalaenergiataloksi. "Kultaköynnöksestä varisi lehdet, kun alkoi olla liian kylmä." Asuntojen jokaisessa huoneessa on myös sprinklerit. "Olen miettinyt, että kuinkahan kauan kestää, kun joku keksii laukaista nuo. Palohälytin alkaa kuitenkin soida ennen kun ne alkavat toimia. Tämä on testattu", hän naureskelee. hy vät puitteet kerrostaloky ttäykseen hIsTORIANOpIsKELIjOIdEN ainejärjestö Kritiikki ry:n puheenjohtaja ja SohonTorwien aktiivi Leena Leppänen kastelee jukkapalmuaan. Leppäsen viherkasvit ovat viihtyneet Ikituurissa emäntänsä tavoin erittäin hyvin. "Täällä on paljon ikkunoita ja jukkapalmu on tykännyt valoisasta. Asuin aiemmin Varissuolla, jossa kasvi ei juuri kukoistanut. Se ei sopinut siellä juuri muualle kuin nurkkaan." Leppäsen punaisen sisustus sopii hyvin yhteen keittiön kaapinovien värin kanssa. Punainen väritys seuraa kuitenkin jo Varissuon ajalta. Sielläkin oli punaiset keittiöelementit. "Turussa asuessa on ollut pakko alkaa tykätä punaisesta väristä." Näkymät Inspehtorinkadulle päin mahdollistavat oivan lähialuekyttäyksen. "Saatan miettiä joskus aamulla, miksi joku tuttu, joka ei asu Yo-kylässä, kävelee sieltä aamulla pois", hän virnistää. rjaston poistomyynnissä. Kirjasto muuttaa B-talon remontin ajaksi korvaaviin tiloihin.
• kuka päättää kaupunk TEKsTI: vEIKKA LAhTINEN, KUvA: LAURI hANNUs Luottamushenkilöiden mukaan byrokratian rattaat seisovat kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien edessä. Kaavaehdotuksista kerätään kaupunkilaisilta mielipiteitä. Esimerkiksi Turun kauppatorin asemakaavan muutosehdotus on maaliskuun ajan kaupunkilaisten nähtävillä maaliskuun ajan. Kaavassa torin alle aiotaan rakentaa pysäköintilaitos. TOIsIN KUIN voisi luulla, yksityiset maanomistajat eivät voi Turussa rakentaa mitä haluavat, vaan kaupunki säätelee kaikkea rakentamista kaavoituksella. Eri päätöksentekoelimet, lautakunnat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto, päättävät kaikesta maankäytöstä kaupunkialueen sisällä. Kaavaan taas voivat kaupungin luottamushenkilöiden lisäksi vaikuttaa myös tavalliset turkulaiset sen valmistelun eri vaiheissa. Silti monelle on epäselvää, miten rakennukset käytännössä syntyvät, ja miten he itse voisivat osallistua kaupunkisuunnitteluun. Lain kirjain ja käytäntö Kaikki rakennettu kaupungin alueella on lain mukaan demokraattisen päätöksenteon piirissä. "Jo laki edellyttää kansalaisten kuulemista", muistuttaa Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan puheenjohtaja Jorma Hellsten (sd). Hänen mukaansa turkulaisilla on hyvät vaikutusmahdollisuu- det oman ympäristönsä asioihin. Ongelmat vaikuttamisessa liittyvät hänen mukaansa lähinnä byrokratiaan, jota tavallinen kuntalainen ei välttämättä hallitse. Turkulainen arkkitehti ja kaupunkisuunnitteluaktiivi Panu Savolainen näkee osallistumisessa vakavampia ongelmia. "Kansalaisten rooli rakentamisessa on huomattavasti vähäisempi kuin se voisi olla. Lakikin edellyttää enemmän. Rooli ei ole sitä, mitä sen demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi olla." Savolaisen mielestä kaupunkisuunnittelu ei etene Turussa ihmisten toiveiden mukaisesti, eikä tämä johdu pelkästään rakennusliikkeiden vastakkaisista intresseistä. "Viralliset instituutiot eivät ole hyviä toimivien vaikutuskanavien rakentamisessa. Facebookissa toimiva epävirallinen Turun ympäristö- ja kaavoitusasioiden keskusteluryhmä on hyvä, mutta kaavoitusarkkitehdit kokevat, että kaupungin itsensä pitäisi tarjota parempia vaikutuskanavia." Rakennusyhtiöiden puristuksessa? Hankkeet, jotka päätyvät suun- nitelmasta valmiiksi rakennukseksi edustavat harvoin asiantuntijoiden käsitystä hyvästä suunnittelusta. Rakennusliikkeet käyttävät suunnittelussa merkittävää valtaa: ne tekevät talot ja suurimmassa osassa tapauksista myös myyvät niihin sisältyvät kiinteistöt. Menneinä vuosikymmeninä Turun tauti muutti kaupunkikuvaa nimenomaan rakennusyhtiöiden ehdoilla. Hellsten kiistää myyttinä sen, että rakennusliikkeet määräisivät edelleen Turussa, miten kaupunkikuva muuttuu. "Rakennusliikkeiden kanssa
• 13 ikuvasta? haetaan yhdessä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Toiminta on asiallista, eivätkä rakennusliikkeet sanele mitä rakennetaan." Hellstenin mukaan rakennusyhtiöiden ja luottamushenkilöiden välinen yhteistyö on kompromissien etsimistä esimerkiksi rakennusten kerrosmäärien, pinta-alan ja pysäköinnin suhteen. "Jos rakennusyhtiöt saisivat päättää, kaikki talot olisivat 12kerroksisia", Hellsten irvailee. Rakennusliikkeet voivat aina jättää tarttumatta kaupungin tarjoamaan rakennushankkeeseen, minkä johdosta jotkut asukkaiden näkökulmasta hyviksi katsotut suunnitelmat jäävät kannattamattomuuden pelossa toteutumatta. ole itsestään selvä asia. Osallistumisessa on havaittavissa myös sosioekonomiseen asemaan liittyviä eroja ja epätasa-arvoisuutta. Turusta Helsinkiin "paenneen" kaupunkisuunnitteluaktiivi Jarre Parkatin mielestä pelkkä kaupunkilaisten äänen kuuleminen ei kuitenkaan välttämättä vie suunnittelua parempaan suuntaan. "Ilman tarkkaa pohdintaa, kaupunkisuunnitteluproblematiikan ymmärrystä, hyvää tahtoa ja perusteluja kaupunkilaisten kuuleminen voi tarkoittaa suunnittelijoiden näkemysten perusteetonta jyräämistä." TERVETULOA TURUN KESÄYLIOPISTOON! Meillä voit suorittaa yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia kielikursseja ja opintoja. Opinnot ovat kaikille avoimia iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. . KIELIKOULUTUSTA English Communication Skills 2 op, 110 1-ryhmä 7.­24.5.2012 ja 2- ryhmä 28.5.­13.6.2012 Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen viestintä 5 op, 160 1-ryhmä 21.5.­14.6.2012 ja 2-ryhmä 6.8.­29.8.2012 Aktivera din svenska 10.4.­15.5.2012, 95 Arabian alkeet 3.5.­20.6.2012, 95 Bom dia, Portugal! Portugalin alkeet 2.5.­6.6.2012, 95 Eins, zwei, drei! Saksan kertauskurssi 23.5.­20.6.2012, 95 Ik spreek Nederlands. Hollannin alkeet 7.5.­19.6.2012, 115 Japanin kielen alkeet I 7.5.­19.6.2012, 115 Ranskan kertauskurssi 7.5.­20.6.2012, 95 Ruotsin perusteiden kertaus 7.5.­6.6.2012, 95 Lisäksi mm. arabiaa, englantia, espanjaa, hollantia, italiaa, japania, kiinaa, latinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa, suomea ja venäjää. AVOINTA YLIOPISTOLLISTA OPETUSTA Ravitsemus, liikunta ja terveys 3 op, 20.-21.4., 130 Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa 5 op, 21. ja 24.4., 110 Puhetta tukevat ja korvaavat keinot 3 op, 22.5. alkaen, 210 Suunnitteilla syksyyn: Draamakasvatuksen aineopinnot, Gerontologian perusopinnot, Johdatus teatterin ja draaman opettamiseen, Liikuntalääketieteen po, Suomi toisena ja vieraana kielenä, Terveyshallintotieteen ao, Tilastomenetelmien peruskurssi, Viestinnän ja median po. Suunnitteilla 2013: Musiikkiterapian perusopinnot Osallistumisen umpikujat Savolainen katsoo tiedottamisen olevan keskeinen tapa helpottaa osallistumista. Tästä on samaa mieltä myös Hellsten, joka kehuu kaupungin järjestämiä matalan kynnyksen keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia hyvänä tapana pienentää osallistumiskynnystä. Myös Turun asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen näkee tiedotuksen merkityksen suurena. "Meidän kaavoittajien on panostettava kaavoitusprosessin ymmärrettävyyden lisäämiseen. Demokraattisen säätelyn lisääntyessä valitettavasti myös kaavoituksesta tulee monimutkaisempaa ja vaikeammin ymmärrettävää." Hintsasen mukaan useimmat turkulaiset osallistuvat ehkä kerran elämässään kaupunkisuunnitteluun ja silloin yleensä nimenomaan oman lähiympäristönsä kaavoittamiseen. "Vain pieni osa haluaa seurata yleisemmällä tasolla kaavoitusasioita aktiivisesti", Hintsanen summaa. Oikeiden tiedotuskanavien löytäminen tai edes oma mahdollisuus osallistua ei myöskään Miksi aina harmaita laatikoita? Turussa asukkaiden ehdoilla tehdyt, uskaltavat, energiatehokkaat ja autoilta rauhoitetut kaupunginosat loistavat toistaiseksi poissaolollaan. Hellsten ja Hintsanen kuitenkin katsovat, että uudenlaisten korttelien suunnitteleminen on mahdollista täälläkin. "Turun linnan läheisyyteen suunnitellun Linnakaupungin alueen kaavassa määrätään ekologisista energiaratkaisuista. Alueelle on suunniteltu myös 35-kerroksinen tornitalo", Hellsten kehuu. Parkatin mielestä innovatiivisia ratkaisuja jarruttaa osin rakennusyhtiöiden halu rakentaa mahdollisimman halvalla mahdollisimman hyvin myyviä kohteita. Pienentämällä projektien mittakaavaa päästettäisiin pieniä porukoita rakennuttajiksi, mikä edistäisi hänen mielestään myös innovatiivisempaa rakentamista. "Tarvitaan tiukempaa kaavoitusta yhteistyössä innovatiivisten taloarkkitehtien kanssa." Ilman kansalaisten ja asiantuntijoiden säätelyä kaupunkitila menettää kiinnostavuutensa. Parkatti kertookin erään helsinkiläisen kaupunkisuunnittelijan todenneen, että jos talot sallitaan suunnitella vapaasti, voi olla varma siitä, että jälki on yhtenäinen: likaisen valkoisen ja harmaan sävyjä. ABIKURSSIT, LUKION KERTAUSKURSSIT alkaen 4.6. ja 23.7. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p. 02 232 3302 tai netissä www.turunkesayliopisto.fi "Jos rakennusyhtiöt saisivat päättää, kaikki talot olisivat 12kerroksisia"
• politiikkaa ja urheilua Poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä kyseenalaistaa tutkimuksen tekemisen vain akateemiselle tiedeyhteisölle ja neuvoo tarpeen vaatiessa muita liikkujia soutulaitteen käytössä. TEKsTI: MINNA UUsIvIRTA, KUvA: LAURI hANNUs Heti haastattelun alkuun tutkija Markku Jokisipilä ottaa kantaa tutkijan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa nykyisenä tulosvastuun peräämisen aikana humanististen ja yhteiskuntatieteiden merkittävä tehtävä on esittää tulkintoja maailmasta yliopiston ulkopuolella. "Uusi rehtorikin totesi, että yliopiston on oltava kuuluva." Jokisipilä väitteli tohtoriksi Suomen ja Saksan toisen maailmansodan aikaisista suhteista vuonna 2004. Maisteriksi hän oli valmistunut 1996 ja opettajansijaisuuden jälkeen päätynyt tekemään väitöskirjaa ja sekalaisia pätkätöitä yliopistolle. Väitöksen jälkeen mies hyppäsi välillä pariksi vuodeksi hommiin aivan muualle ­ Suomen Soutuliiton koulutus- ja valmennuspäälliköksi. "Olin aukonut päätäni liiton hallituksessa niin pitkään, että minun oli vastattava omaan huutooni", Jokisipilä nauraa. Pieni organisaatio ja sen ongelmat tulivat tutuiksi, mutta hän onnistui käynnistämään liiton uinuneen valmennuskoulutuksen uudelleen ja vauhditti nuorten soutajien valmennusryhmän toimintaa. Mukana ryhmässä oli muun muassa olympiapaikkaa Lontoosta kärkkyvä Ulla Varvio, joten työ ei mennyt hukkaan. Ura urheiluorganisaatiossa ei ollut Jokisipilää varten, mutta soutu on kuulunut hänen elämäänsä 13-vuotiaasta lähtien. Tuolloin hän istui ensimmäistä kertaa kilpasoutuveneeseen. Sittemmin tie vei SM-mitaleille ja MM-kisoihin asti. Maksimaalista hapenottokykyä vaativassa lajissa geenit ratkaisevat lopulta sen, miten pitkälle urheilija voi kehittyä. "Se tuli itselläkin vastaan, kun tietyssä vaiheessa ei päässyt enää millään eteenpäin." Kenelle tutkimusta tehdään? Soudun parista Jokisipilä palasi yliopistolle projektitutkijaksi. Väitöskirjan saaman huomion myötä hänellä alkoi olla vientiä puhujana ja asiantuntijana. Samalla piti miettiä oman asiantuntemuksen hinnoittelemista. "Sitä joutuu pohtimaan, mihin aikansa käyttää. Kumpi on tärkeämpää, akateeminen meriitti vai esimerkiksi jonkinlainen palkkio sanoma- tai aikakauslehteen kirjoittamisesta?" hän kysyy viitaten journaleihin, tieteellisiin aikakausjulkaisuihin. Ne ovat tärkeitä julkaisukanavia, mutta eivät tuo tutkijalle rahallista korvausta. Keskivertotutkijaan verrattuna Jokisipilälle on kertynyt reilusti enemmän lehtikirjoituksia kuin varsinaisia akateemisia tutkimuksia, vaikka lehtijutut eivät akateemisten työsuhteiden täytössä painakaan. "Englanninkieliseen journaliin kirjoitettua tekstiä voi lukea ehkä 10­20 muuta tutkijaa. Toisaalta vaikka Turun Sanomien tai Helsingin Sanomien juttua voi helposti lukea monta kymmentä tuhatta ihmistä." Meriittilogiikka on hänen mukaansa perua niin sanotuista kovista tieteistä, joissa tutkimusaiheiden kommentointi vaatii erilaista teoreettista pohjaa. "Historian on oltava yleistajuista, muuten jotain on pielessä. Jotkut pitävät silti tutkimustiedon tuottamista maallikoille epätieteellisenä lähtökohtana. Minusta se on poskellaan oleva asetelma." Hän pohtii myös sitä, miten nykyisin suuria, keskustelua herättäviä yhteiskunnallisia kannanottoja ei enää juuri tule esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksella työskenteleviltä tutkijoilta, vaan lähinnä emeritusprofessoreilta tai vapailta tutkijoilta. "Akatemian rahoittamat tutkimukset liikuttavat ikävän harvoin yhteiskuntaa yliopiston ulkopuolella. Se luo kiilaa yliopiston ja yhteiskunnallisen keskustelun väliin." Urheilun yhteiskunnallinen voima Itänaapurissa jääkiekon yhteiskunnallinen asema on merkittävä. Vladimir Putinkin opetteli luistelemaan kannustaakseen maajoukkuetta. "Putin on todennut, että jääkiekko on hyvä väline jälkineuvostoliittolaisen kulttuurisen tilan yhdistämiseen", Jokisipilä kertoo. Jääkiekon asemasta kielii Jokisipilän mukaan myös venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin pr-tarkoituksiin pystyttämä Gazprom Export -kiekkojoukkue, joka reissaa maailmalla pelaamassa. Tiimiin on haalittu maan jääkiekon grand old manit aina 1970-luvun maajoukkuemiehistä Vjatseslav Fetisoviin. Hääripä taustalla 83-vuotias neuvostovalmentajalegenda Viktor Tihonovkin. "Samalla Suomessa Kalervo Kummola on sitä mieltä, että urheilu ja politiikka on pidettävä toisistaan erillään. Urheilu on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen voima, sitä on turha keinotekoisesti erottaa muusta." Jääkiekon tutkimisen lisäksi urheilu työllistää Jokisipilää edelleen muullakin tavoin. Hän selostaa televisiossa Eurosportin soutulähetyksiä jo kymmenettä vuotta. Nykyisin repertuaariin kuuluvat myös melonta ja pikaluistelu. Sivutoiminen selostustyö sopii Jokisipilästä hyvin yhteen tieteen tekemisen kanssa. "Se tarjoaa hyvää vastapainoa historiantutkimukselle. Akateemisessa työssä ei usein tule 'valmista' samalla tavalla kuin jossain urheilutapahtumassa. Eetteriin sanottua ei enää saa takaisin." Päivystävä dosentti Urheiluselostushommia ei ole Jokisipilän mukaan katsottu kieroon akateemisissa piireissä. Kritiikkiä on tullut muista asioista. Tämä kävi ilmi esimerkiksi silloin, kun Jokisipilä tuli ensimmäisenä kiinnittäneeksi huomiota Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n vaalirahalahjoituksiin, mikä poiki tulvan kommenttipyyntöjä eri medioista. Kaikki eivät ole katsoneet hyvällä kantaaottavaa tutkijaa. "Ajatuksena kritisoijilla on kai ollut se, että suutarin tulisi pysyä lestissään." Päivystävän dosentin titteli ei miestä kuitenkaan ole vaivannut, sillä asiantuntijan on hänestä oltava valmiina rooliinsa. "Se ei ole julkisuuden kanssa huoraamista, jos vaikka Ylestä soitetaan ja pyydetään kommenttia asiantuntemuksen ja tietopohjan takia." Joskus napakat kommentit voivat suututtaa esimerkiksi poliitikkoja. Valtaapitävillä täytyy hänen mukaansa kuitenkin olla kipukynnystä kritiikille. "Se, että pääsin Lipposen anti-intellektuellien listalle, on minulle sulka hatussa. Kriittinen ote tuo vastareaktion." Jokisipilä katsoo, että myönteinen esimerkki kantaaottavasta asiantuntijasta on dosentti Veijo Hietala. Hänet on noteerattu myös sketsisarjassa Vintiöt ja nyttemmin piirrossarja Pasilassa, jossa Hietalalla on cameo-rooli. Missä sarjassa Jokisipilä haluaisi esiintyä päivystävänä dosenttina? "Kyllä se Pasila olisi kova juttu. Se on oma suosikkini. Veijolla on siinä kadehdittava instituutioasema", hän nauraa. Kyllä pätkätöille Tällä hetkellä Jokisipilä työskentelee kolmena päivänä viikossa Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelman vetäjänä. Pysyvää työsopimusta hänellä ei ole koskaan ollut, mutta se ei tunnu haittaavan. "Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voisi olla lamaannuttava. Kun ei ole sillä tavalla sidoksissa, pysyy terävämpänä ja pitää miettiä omia valintoja." Tämänhetkisessä työtilanteessa aikaa jää sopivasti myös muille kuvioille, kuten asiantuntijaluennoille ja kahdelle tutkimukselle. Niistä toinen käsittelee Suomen ja natsi-Saksan suhteita Hitlerin ja muiden poliittisten merkkihenkilöiden Suomen-vierailujen vinkkelistä. Toisessa aiheena on jääkiekon poliittinen historia, Neuvostoliiton ­ ja sittemmin Venäjän ­ sekä Kanadan välinen keskinäinen taisteluasetelma. Aihe on ajankohtainen erityisesti Sotsin vuoden 2014 talviolympialaisten lähestyessä. "Venäjällä on painetta voittaa kotikisoissa", Jokisipilä muistuttaa.
• 1
• iso taiwanissa Turkulais-forssalais-helsinkiläisen Cassien tunnelmallinen post rock on löytänyt tiensä aina Aasiaan saakka. Internetin avulla, totta kai. hELsINKILÄIsEN Ville YliKnuutilan alulle panema Cassie on vasta hieman yli vuoden ikäinen, mutta nuoruudestaan huolimatta kaikkea muuta kuin kokematon. "Aloitin Cassien kokoamisen etsimällä soittajia netistä, mutta lopulta kaikki neljä löytyivätkin lähipiiristä. Itse olen soittanut rumpalimme Joachim Kiviniemen kanssa yhdessä jo kolmessa bändissä, ja kaikilla muillakin on soittotaustaa enemmän tai vähemmän", kertaa Cassien syntyta- rinaa yhtyeessä bassoa soittava Yli-Knuutila. Kitaristeiksi Yli-Knuutila pestasi turkulaisen lääketieteen opiskelijan Valtteri Lahtelan ja forssalaisen mainosmiehen Ville Kujansuun. Alun perin Cassien piti jäädä neljän miehen instrumentaalibändiksi, mutta lopulta mikin varteen löydettiin turkulainen mediatutkimuksen opiskelija Sofia Thurén. "Me tutustuttiin Villen kanssa baarissa. Se yritti iskeä mua", Thurén paljastaa. Erilaisuus rikastuttaa Uuden materiaalin valmistus sujuu Cassielta perinteiseen tapaan ­ kitaristit säveltävät kappaleet, Thurén tekee omat melodiansa ja lyriikoita kirjoittavat kaikki. Lopullisen muotonsa biisit saavat, kun bändi kokoontuu harjoittelemaan satunnaisina viikonloppuina. Cassien jäsenillä on varsin erilaiset taustat ja musiikkimieltymykset. Tämä nähdään bändin sisällä kuitenkin enem- mänkin rikkautena kuin heikkoutena. "Yhteisten suosikkiartistien puute on tehnyt meistä kaikkiruokaisempia erilaisen musiikin suhteen. Kuuntelen nykyään paljon itselleni entuudestaan tuntemattomia bändejä", Thurén kertoo. "Alun perin Cassiessa kiehtoi juuri sen itselleni vieras musiikki. Sellaista on tavallaan myös hirveän mielenkiintoista soittaa", raskaamman musiikin ystäväksi paljastunut Kiviniemi jatkaa. Vaikka viisikolla ei ole yhtei- siä suosikkeja, kuuluu yhtyeen musiikissa ainakin Mogwain ja kesällä Ruisrockiin saapuvan Explosions in the Skyn kaiut. "Kyllä niiden post rock -legendojen vaikutteet sieltä löytää, jos osaa kuunnella", YliKnuutila myöntää. Bloggareiden nosteessa Cassien ensilevytys, Something You Always Wanted to Hear - Politiikan tutkimuksen päivät järjestetään 8.­9.3. teemalla "Selittäminen ja kausaalisuus
• KULTTUURI LAURI HANNUS 1 "Indonesiassa fiilistellään ennen kaikkea Sofiaa. Löysin netistä sikäläisen keskustelufoorumin, jonne oli lisätty Sofian kuva sekä sydämiä ja kuolaavia hymiöitä", paljastaa Kujansuu. "Taiwanissa paikallinen lukiolaisbändi esitti kappaleemme Tin Cans and Strings koulunsa kykykilpailussa. Video esityksestä löytyy YouTubesta", Yli-Knuutila jatkaa. "Eniten meistä on kirjoitettu Ranskassa, ja Google Translaten mukaan jopa ihan positiiviseen sävyyn", Kiviniemi nauraa. Vaikka Cassie on niittänyt mainetta ulkomailla saakka, le- mitä kuuluu, russkja litertur? Venäläistä kirjallisuutta julkaistaan enemmän kuin koskaan. Vai julkaistaanko? KÄÄNNösKIRjALLIsUUdEN saralla tapahtuu kummia. Vuoden sisään julkaistaan kaksi Venäjän kirjallisuushistoriaa ja kustantajien katalogit pullottavat itänaapureiden teoksista. Onko Suomen vallannut Venäjä-buumi? Kääntäjä Jukka Mallinen korjaa mielikuvan heti kättelyssä. "Itse asiassa 1960­80-luvuilla käännettiin paljon. Tosin suuri osa siitä edusti virallista neuvostokirjallisuutta, joka ei ollut kaunokirjallisesti kovin korkeatasoista." Notkahdus tapahtui vasta perestroikan aikana. "Kun kirjamarkkinat vapautuivat, odotukset kirjallisuuden suhteen olivat kovat. Paradoksaalisesti kääntäminen tyrehtyi lähes täysin." Miksi näin kävi? Vastaus tulee kuin kaupan hyllyltä. "Kustantajien mielestä venäläinen kirjallisuus ei myy." Mallinen selittää tätä kysynnän ja tarjonnan välisellä kohtaamattomuudella. "Maan kirjallisuus ei enää tuota tiiliskivimäisiä bestsellereitä. Kustantajat etsivät sellaista, mitä ei enää ole." Kirjallisuudentutkija Tintti Klapuri selittää käännösbuumia julkaisujen sattumanvaraisella kasautumisella. Kyse on lumipalloefektistä: joku kuulee jonkun tekevän jotakin ja intoutuu tekemään toista. "Kun pitkään työn alla ollut Venäjän kirjallisuuden historia saatiin lopulta markkinoille ja tieto keväällä ilmestyvästä nykykirjallisuuden artikkelikokoelmasta tuli, kustantajat intoutuivat julkaisemaan kaunokirjallisuutta". "Eniten meistä on kirjoitettu Ranskassa, ja Google Translaten mukaan jopa ihan positiiviseen sävyyn." vy-yhtiöt eivät ole vielä napanneet bändiä suojiinsa. "Yhtä pienempää säätöä lukuunottamatta sillä saralla on ollut hiljaista. Levy-yhtiöiden lähestyminen tuntuu nykyään niin turhalta. Sieltä pyydetään korkeintaan lähettämään joku SoundCloud-linkki, jota ei sitten vaivauduta edes avaamaan", YliKnuutila kuittaa. poliittisen pysähtyneisyyden uhkaan. Dystopiaproosaa edustavat muun muassa Vladimir Voinovits sekä paljon suomennettu Viktor Pelevin. Muita vallitsevia suuntauksia ovat maaginen realismi ja niin sanottu uusi realismi. Uusi realismi syntyi vastareaktiona 90-luvun postmoderneille virtauksille. Tyyli ammentaa 1970­80-lukujen mustasta proosasta, jossa käsiteltiin naturalistisella otteella yhteiskunnan negatiivisia lieveilmiöitä, kuten perheväkivaltaa ja alkoholismia. Klapurin ja Tomi Huttusen toimittamassa Kenen aika? -artikkelikokoelmassa on huomioitu myös viihde- ja lastenkirjallisuus. "Kokoelman antama kuva nykykirjallisuudesta ei olisi realistinen, jos sieltä puuttuisi viihdekirjallisuus. Koska sitä Venäjällä luetaan", Klapuri perustelee. Keikkailua ja uutta musiikkia Uusien kappaleiden ideoinnin ja treenailun lomassa Cassie keikkailee aktiivisesti. EP:n avulla hankittu keikkajärjestäjä on buukannut yhtyeelle alkuvuodeksi esiintymisiä lähes joka viikonlopulle. Vaikka yhtyeelle olisi ulkomaillekin kysyntää, jää keikkailu ainakin toistaiseksi Suomen rajojen sisäpuolelle. "Meidän oli itse asiassa tarkoitus käydä soittamassa muuallakin, mutta se kariutui, koska Sofia on lähdössä kesäksi reissaamaan", kertoo Yli-Knuutila. Seuraavan Cassie-levyn nauhoitukset on varattu pääsiäiseksi, ja valmista tuotosta on lupa odottaa kesäksi. Viiden kappaleen kokonaispituus lähentelee, post rock -protokollaa mukaillen, neljääkymmentä minuuttia. "Vaikka ei tässä rahan perässä soitetakaan, niin tällä kertaa emme todennäköisesti laita kaikkea saman tien ilmaiseksi nettiin", Yli-Knuutila vinkkaa. Seuraavan kerran Cassien livekunnon Turussa voi tarkastaa S-Osiksella kymmenes maaliskuuta. jOEL hAApAMÄKI Monipuolistunut käännösvalikoima Vaikka vuotta voi sanoa venäläisen kirjallisuuden juhlavuodeksi, se ei tarkoita että käännöstilanne olisi hyvä tai sen laatu ihailtavaa. "Hienointa on, että käännetään paljon suomalaislukijoille uusia kirjailijoita. Vanhemman sukupolven tekijöistä Sergei Dovlatov on ehdottomasti tärkein ja uusista Mihail Siskinin teos Sinun kirjeesi keskeisin", Klapuri summaa. Mallinen huomauttaa, että käännettävä kirjallisuus on ennen kaikkea sattumanvaraista, mutta myöntää, että Dovlatov-suomennokset ovat iloinen uutinen. "Suurin osa näyttäisi olevan joko uusintapainoksia tai sitten viihteellistä nykykirjallisuutta. Haasteellisia kirjailijoita, kuten poliittisesti aktiivisia Eduard Limonovia ja Viktor Jerofejevia, ei enää käännetä. Se nykykirjallisuus, jossa aito polemiikki käydään, jää meiltä täysin pimentoon", Mallinen toteaa. Hän mainitsee runouden ja subjektiiviset esseet, joissa käsitellään nykyajan ongelmia. "Avantgardistinen runous avaa uusia uria maan kirjallisuuteen. Jos halutaan tietää missä älymystö menee, täytyisi kääntää runoilijoita, kuten Hamdam Zakirovia." Mallisen mukaan käännösvalikoimaa rajoittaa se, että kirjailijan on menestyttävä kansainvälisillä markkinoilla. "Ensin täytyy lyödä lännessä läpi, vasta sitten suomalaiset kustantamot kiinnostuvat." MARIssA MEhR Cassie'ta fanitetaan Aasiassa. Kuvaan bändi asettui Halistenkosken jäällä. EP, ilmestyi kesäkuussa. Painos myytiin loppuun, mutta levyä voi kuunnella myös bändin kotisivuilta. Suurin syy Cassien aiheuttamaan kuhinaan internetin musiikkiblogeissa on juuri tämä. "Olemme saaneet paljon huomiota ja lukuisia positiivisia arvioita ympäri maailmaa. On ihanaa huomata miten innoissaan ihmiset ovat olleet", Thurén iloitsee. Ja kun Thurén sanoo ympäri maailmaa, hän ei liioittele. Cassiella on faneja Euroopan lisäksi ainakin Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Dystopia ja uusi realismi Mikäli venäläinen kirjallisuus ei myy, on paras katsastaa, mitä se pitää sisällään. Tapetilla 2000-luvulla ovat uudet genret. Myös dystopioiden näyttävä paluu värittää vahvasti maan nykyproosaa. "Ilmiö on hassu. Dystopioita ei ole juuri julkaistu sataan vuoteen ja yhtäkkiä niitä tulee todella paljon", Klapuri sanoo. Venäjällä kirjailijat ovat olleet yhteiskunnallinen omatunto, ja dystopioiden nousu yhdistetään www.cassieband.net politiikan tutkimuksessa". Perustutkinto-opiskelijoille päivät ovat maksuttomat.
• KULTTIKAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat tarinoita runkkurinkien reuna-alueilta yläluokkaisten sukuromaanien pullava pukudraama uudelle vuosituhannelle, korvata porvaristraditioiden traagiset representaatiot ylemmän keskiluokan materialistisella merkitysjahdilla. Romaanissa pääkaupunkilaisperheenisän kuolema laukaisee jälkikasvussa koko joukon perustavanlaatuisia elämänmuutoksia. Sisaruskolmikon kiltti tyttö repsahtaa narkkariksi, humanistiretku vaihtaa japaninopinnot lukkopainiin ja ujo iltatähti rekrytoituu rauhanturvaajaksi. Keskushahmojen edesottamukset on jaettu näkökulman myötä vaihtuviin tasa-arvoisiin episodilukuihin. Ratkaisu on rakenteellisesti turkasen tylsä, mutta laajan kokonaisuuden ja tarinalinjojen erillisyyden nimissä toki perusteltu. Konstigin kerronta itsessään on haalimansa suitsutuksen arvoista. Puhekielinen dialogi on suorastaan erinomaisen sujuvaa, eikä edes slangi-ilmaisuissaan töksähtele tärykalvoon. Kerronta palvelee upotusta ja illuusiota, lause onnistuu häviämään takaalalle. Tämä on tietysti ongelma, mutta pyrin pitämään teoreettiset näkemykseni tällä kertaa vain oman runkkurinkini tiedossa. Henkilöhahmovetoisuus muodostuu sekä teoksen hyveeksi että kompastuskiveksi. Yhtäällä hahmoissa on rosoisen ristiriitaista tarttumapintaa. Erityisesti sisarushahmojen välinen dynamiikka ja yhteisen historian paino on loihdittu hienosti esiin repliikkeihin. Toisaalta erillisten tarinalinjojen laajuus kaipaisi tuekseen teoksen langat yhteen nivovaa elementtiä. Kokonaisuus lerpahtaa viimeisen kolmanneksensa kuluessa ja loppu tuntuu enää löysältä maaliin jolkottelulta. Vaikka männä vuonna julkaistiin paksu pino Konstigin romaania kehnompaa kirjallisuutta, jäi teoksen perimmäinen viesti itseltäni saavuttamatta. Tekstiin on kyllä ladattu kokonainen armada viihdyttävyyden, immersion ja koskettavuuden tehoja, mutta niin on Kotikatuunkin. Jos Konstigin tarkoituksena taas oli kertoa, että tämmöisiä ovat nämä nykysukupolvet, irrallaan ja eksyksissä, niin sen tiesin ahkerana lukijana jo entuudestaan. MIIKKA LAIhINEN pedon sylissä I somoottoriset amerikkalaisautot ovat kiehtoneet minua lapsesta saakka, vaikka en luullakseni voisikaan vähempää haikailla 1950-luvun konservatiiviseen auvolaan. Kasvoin valkoisen Saabin takaistuimella pohjoismaisilla teillä, joten syyllistä on etsittävä populaarikulttuurista. T he Blues Brothers oli ensimmäinen autoelokuvani. Komedian mielipuoliseksi yltyvä poliisiautojen kolariorgia helli esipuberteettista sisäistä anarkistiani ja tarjosi ensimmäiset sävärit kiihottavasta törmäyksestä. Keskeistä katarttisessa romutuksessa on tietenkin se, että autoistaan suhteellisen ehjinä nousevat lainvalvojat tuntuvat olevan täyttymyksen jälkeisen tutinan lamauttamia. Tiedostavassa iässä nähty David Cronenbergin Crash tuntuikin sitten jokseenkin latelevalta otokselta samasta: kolarit kiihottivat leffan elostelijoita. J. G. Ballardin kohuttua alkuperäisteosta en ole lukenut vieläkään. Psykologinen haava. Haava mutta ei fyysinen. Henkinen haava. Niin kuin viilto tai kuhmu tai musta silmä. Aivan. Se kuulosti fiksulta. KIRjA. Kirjalija Joonas Konstig V iime aikoina moisen vastuuttoman kaahailun luulisi laantuneen, mutta mitä vielä. Amerikkalaisen autoteollisuuden kriisi ei ilmeisesti ole ehtinyt purra viihdeteollisuuden eetokseen, sillä lahden takaa kantautuu pohjan perukoille yhä entistä kutkuttavampia ajamisen ja seksin salvoksia. Viime vuotisessa Drivessa Ryan Goslingin esittämä täydellisen eleetön palkkakuski ajautuu rakkauden vuoksi veriseen noidankehään. Tumma tragedia lukitsee keskushenkilöidensä kohtalonkulut vitosvaihteelle. D L rive ei hienoudestaan huolimatta kuulu siihen automytologioiden saagaan nyt seuraa juonipaljastus jonka kulminaatiopisteenä on suuri loppukolari, täyttymys. Elokuvan jättämä levoton olo tuntui jokseenkin eurooppalaiselta angstilta. Ohjaajan tanskalaisuudella voi toki olla osuutensa asiaan. Yhtä kaikkea elokuva heitti minut takaisin öisen valtatien varteen, hapuilemaan kohti keulavaloja. öysin suureksi onnekseni takaisin Dodge-myytin alkulähteelle erään Elizabeth Grantin kyydissä, joka myös pop-vamppi Lana Del Reynä tunnetaan. Video Gamesin ovat kuulleet kaikki, mutta tuoreen levyn nimibiisi Born to Die videoineen porautuu syvälle kahdeksansylinteristen kosmologiaan. Kappaleessa kohtalokkaasti huokaileva Lana kaipaa kalkkiviivoille, videossa laulaja kapuaa kasvoja myöten tatuoidun pahan pojan autoon. Nuoripari saa toisensa, mutta väkivaltainen mies osoittautuu melko huonoksi kuskiksi. Lana kuolee. Amerikan lipun hurme liehuu taustalla. puolustaa Parnasso-lehdessä (1/2012) julkaistussa "Totaalisen romaanin manifestissaan" proosatekstin lukuekonomisia, viihdyttäviä ja koskettavia arvoja. Provokatiivisesti argumentoitu kirjoitus lipsahtaa taideproosan "runkkurinkien rinkirunkkuja" vastaan hyökätessään pölhöstelyksi, mutta tarjoaa silti relevantin viitekehyksen kehutun tarinaniskijän oman tuotannon tarkastelulle. Konstigin Kaikki on sanottu on kunnianhimoinen yritys päivittää Joonas Konstig: Kaikki on sanottu. Gummerus 2011. 452 s. sotahevosen seikkailut Perinteistä eläinseikkailua muistuttavassa elokuvassa on kauniit kulissit, mutta tarinan pilaa yli-inhimillistäminen ja turha eeppisyys. ELOKUvA. Liukuhihnatuotantoa harrastava Steven Spielberg palaa uusimmassa elokuvassaan ohjaajalle ennestään tuttuun sotagenreen. Tällä kertaa taistelutantereella ei kuitenkaan ravata kadonneen sotamiehen, vaan hevosen perässä. Ylväästä Joeysta huolehtii nuori Albert, joka joutuu pettymään pahasti, kun köyhä isäpappa myy lemmikin sotahevoseksi. Albert joutuu ikänsä vuoksi odottamaan vielä muutaman vuoden, jotta voi heittää kiväärin olalleen ja lähteä etsimään liinaharjaa ensimmäisen maailmansodan melskeestä. V ideota voisi pitää ällöttävänäkin, mutta siinä on outoa tenhoa joka aukeaa aina vastakohtien törmätessä toisiinsa - kirjaimellisesti. Vielä olennaisempaa lienee se, että tietty romantiikka voidaan tavoittaa vain tietyn aikakauden välinein. Hybridiautolla ajetaan kohti auringonnousua, mutta Challengerin kohtalona on räjähtää liekkeihin. Vain tarpeeksi tuhlaileva moottori voi siivittää nopeasti loppuunpalavaa lempeä. Kirjoittaja on valokuvaaja, joka ole koskaan omistanut autoa LAURI hANNUs Sillä välin tarina keskittyykin Joeyyn, joka päätyy sodassa niin brittien, ranskalaisten kuin saksalaistenkin alaiseksi. Elokuva perustuu Michael Morpurgon nuortenkirjaan Sotahevonen, joka on niittänyt mainetta lähinnä teatterisovituksena. Spielberg on valitettavasti säilyttänyt tarinan lapsenomaisen naiiviuden. Sentimentaalisuudesta tunnettu ohjaaja yrittää kahden ja puolen tunnin ajan ratsastaa rasittavan pateettisella hevonen­ poika-suhteella. Samalla elokuvassa sorrutaan myös klassiseen eläimen inhimillistämiseen jopa niin voi- makkaasti, että katsoja saa pelätä kopukoiden alkavan keskustella ääneen. Vanhanaikainen Lassieja Free Willy -tyyli vetoaakin tunteiden sijaan nauruhermoon. Elokuvan visuaalisen puolen Spielberg on kuitenkin hoitanut mallikkaasti luottokuvaajansa Janusz Kaminskin kanssa. Maalaukselliset maisemat eivät silti pelasta onttoa tarinaa. ** IdA KANKAANpÄÄ Sotahevonen (War Horse, USA 2011) O: Steven Spielberg N: Jeremy Irvine, Peter Mullan, Emily Watson, Niels Arestrup ICT SHOWROOM -tapahtuma ICT-talossa 8.3. kello 11.00 alkaen. Alan opiskelijat esittelevät v
• KULTTUURI KULTTUURI 1 1 keskinkertaisuus pelottaa Turun ylioppilasteatterin Grandiosity on fyysinen tulkinta suuruudenhulluudesta. TEATTERI. Ohjaaja Ilmari Pur- siaisen Grandiosity ottaa käsittelyynsä ajallemme ilmeisen teeman, suorittamisen. Esitys soljuu eteenpäin lennossa vaihtuvien kohtauksien kuljettamana, eikä tarinassa ole juonta. Lavalla nähdään kuusi näyttelijää, jotka muovautuvat uusiin roolihahmoihin sitä mukaa, kun kohtaukset vaihtuvat. Vaikka esitys koostuu keskenään erilaisista hetkistä, on selvää, mitä halutaan kysyä: missä kulkee suuruudenhulluuden ja hyväntahtoisen kilvoittelun raja? Myös katsojalla on Grandiosityssa roolinsa: hän muodostaa näyttämön rajat. Lava on kahdeksikon mallinen, ja sen ääriviivoja piirtävät katsomon penkit. Kahden ympyränmuotoisen näyttämötilan käyttöä alleviivataan toistolla. Samaa kohtausta käsitellään ensin toisessa ja sitten toisessa tilassa, hieman eri tavoin tulkittuina. Osa lavan lattiasta on väritetty pastellivä- rein, osa taas mustan, valkoisen ja harmaan sävyin. Graafinen tehokeino toistuu myös puvustuksessa. Minimalistinen lavastus ja fiksaantuneiden roolihahmojen puute saavat aikaan sen, että näyttelijöiden fyysinen läsnäolo lavalla korostuu. Esityksessä nähdäänkin akrobatiaa, liikettä ja lavalle tuotuja urheilusuorituksia. Erityisen luonnikasta menoa ovat Matti Koskelan fyysiset temput. Näyttelijät eivät pääse pakoon katsojien katseita, sillä esillä ollaan kirjaimellisesti tapahtumien keskellä, kahdeksikon sisäpuolella. Ei liene sattumaa, että Grandiosity käsittelee suorittamista nimenomaan ihmisen fysiikan kautta. Eniten ohjaaja on saanut aiheestaan irti parodioimalla urheilua. Interteksteinä toimivat niin MM-jääkiekko, maratonkävely kuin jalkapallokin. Ruumiillisuutta tutkitaan yksilön itsensä kehittämisenä, joka SAMMELI KORHONEN Turun ylioppilasteatterin Grandiosity tutkii suorittamista fyysisinkin näyttelijäsuorituksin. teemana rönsyilee hipomaan ylisuorittamista. Tässä kontekstissa yksilön pyrkimykset näyttäytyvät naurettavina itsensä korostamisen yrityksinä. Keskinkertaisuutta ei oteta annettuna, ja sitä vastaan yksilö taistelee heltymättömästi. Irralliseksi Grandiosityssa jää alun kohtaus, joka fyysisesti sijoittuu teatterilavan katonrajaan. Alkukankeudesta huolimatta katsoja pääsee pian syventymään esitykseen ja unohtaa, ettei tarjolla ole juonta, jota seurata. Grandiosity kohdistaa piikin suorittamista korostavaan yhteiskuntaan mutta ei tarjoa tilalle valmiiksi pureskeltua ratkaisua. Sen sijaan se avaa uusia ajatuskulkuja vyöryttämällä katsojan eteen sarjan hetkiä, jotka ylilyönneissään tuntuvat nauret- tavilta. Onkin kysyttävä, miksi meitä naurattaa. LAURA MYLLYMÄKI Grandiosity Turun ylioppilasteatteri Ohjaus: Ilmari Pursiainen Käsikirjoitus: Ilmari Pursiainen ja työryhmä Esitykset: Pe 2.3., la 3.3., ti 6.3., ti 13.3., to 15.3., pe 16.3., la 17.3. pe 23.3. ja la 24.3. aina klo 19. hil jaista taidetta Palkintohirmu valloittaa katsojat kekseliäällä tekniikalla ja huippuosaajien luomalla tarinalla, joka viihdyttää ja viehättää. ELOKUvA. SCANBOX FINLAND OY Oscar-ehdokkaiden joukosta nousi tänä vuonna esiin elokuvat Hugo ja The Artist, jotka molemmat ovat kunnianosoituksia elokuvan vaiherikkaalle historialle. Mykkäelokuva The Artist kahmaisi lopulta viisi pystiä, mutta palkintokavalkadiin kuuluu lisäksi myös Golden Globeja ja Baftoja. Tarinassa seurataan mykkäelokuvatähti George Valentinia, jonka ura muuttuu laskusuhdanteiseksi, kun äänielokuvan suosio kasvaa. Samalla George joutuu katkerana katsomaan, kun hänen ihastuksensa Peppy Miller nousee avustajanroolis- ta parrasvaloihin. Juonessa ei sinänsä ole mitään uutta, vaan samantyyppinen tarina on pyörinyt kankaalla muutaman kerran aikaisemminkin. Kertaus ei kuitenkaan haittaa, sillä ohjaaja Michel Hazaniviuksen tyyli tekee elokuvasta yllättäen tuoreen. Mustavalkoinen ja lähestulkoon mykkä elokuva huokuu vanhanajan charmia. Äänielokuva tuotti näyttelijöille aikoinaan hankaluuksia, mutta myös nykytekniikkaan oppineilla kesti varmasti aikansa omaksua mykkäelokuvien tyyli. Räiskyvä ylinäytteleminen ja jatkuva Pepsodent-rivistön esittely sujuu The Artist huokuu katsomoon asti tuntuvaa vanhan Hollywoodiin tunnelmaa. päätähdiltä ihailtavan aidosti. Myös elokuvan visuaalinen tyyli hätkähdyttää. Oivallisen kuvauksen lisäksi elokuva viittaa hienovaraisesti moniin menneen ajan huipputuotoksiin. Vaihtele- vat tunteet, elokuvamaailman glamour ja rakkauden kaipuu kulkevat tarinassa sujuvasti rinnakkain ilman ylilyönnin häivää. Tyylipuhdas lopputulos vetää katsojankin hiljaiseksi. **** IdA KANKAANpÄÄ The Artist (Ranska/Belgia 2011) O: Michel Hazanivicius N: Jean Dujardin, Bérénice Bejo, James Cromwell vuoden aikana tekemiään projektitöitä. Tapahtuman yritysedustajajury valitsee voittajan.
• Ty y alayhdist ysten inFopalsta AKATEEMISET KANSALLISET NUORET Turun Kokoomusopiskelijat järjestää ensi tiistaina 6.3. uusien illan kaikille toiminnasta kiinnostuneille Varsinnais-Suomen Kokoomuksen piiritoimistolla (Uudenmaankatu 19A) klo. 18.00 alkaen. Kattojärjestö Tuhatkuntaa esittelemässä ovat liiton puheenjohtaja Akseli Hakala ja pääsihteeri Saku Jokisalo. Paikalla myös turkulaisia aktiiveja kertomassa paikallistason toiminnasta. Edellämainittujen lisäksi tarjolla myös pientä naposteltavaa, virvokkeita sekä tietenkin rennon hyvää seuraa!Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja tästä ja muusta toiminnasta saat pj. Mikko Pousilta(mikko.pousi@utu.fi) tai nettisivuilta www.akn.fi. AKATEEMINEN PURJEHDUSSEURA Kommodori kiittää kaikkia vuosijuhliin osallistuneita. Juhlat olivat erittäin onnistuneet! Akateemisen purjehdusseuran vuosikokous järjestetään 7.3.2012 Proffan kellarin pienessä kabinetissa kello 19, osoitteessa Rehtorinpellonkatu 4. Akateemisen purjehdusseuran vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen 12 § mukaiset asiat. Keskiviikkona 21.3 olisi aika todistaa kuka tuntee merta, viihdettä ja veneilyä. Akateeminen purjehdusseura järjestää Proffan kellarissa jo perinteeksi muodostuneen Laidan yli-viihdepainotteinen meri ja veneilyhenkinen tietovisan kello 19. Visan vetäjänä supersuosittu CabinBoy! Kokoa 2-4 hengen joukkue tai tule yksin. Ilmoittautumiset kisaan juuri ennen visaa CabinBoylle. Voittajajoukkueelle luvassa mielettömät palkinnot ja muille menestyjille yllätyspalkintoja. Kommodori. ASTERISKI Mitä tarkoittaa hauskanpito ilman sinua?Mitä olisi iltamme ilman sinua?Mitä olisi vuosijuhlamme ilman sinua?Se ei ole eheä ilman sinua.Ville T. Lehtilä, tämä on kutsu!Rakkaudella,Asteriski ry. COLLEGIUM MUSICUM TURKU CMT:n Swing &Dance -tanssiaiset kuin ennen vanhaan!CollegiumMusicum Turku (aiemmin Kampus sinfonietta) järjestää Turun Kårenilla perinteiset tanssiaiset menneiden vuosikymmenten hengessä. Kuule swingin kutsu ja tangon taika, kaiva tanssikengät kaapista ja saavu paikalle aistimaan ainutlaatuista tunnelmaa. Paikalle voi toki tulla vain kuuntelemaankin; nautiskelemaan jousien intensiivisestä soinnista, puhaltajien svengistä sekä solistien sielukkaista tulkinnoista. Ovet aukeavat klo 19 ja Kårenilla baari on auki koko illan. Tervetuloa!Paikka: Kåren, Hämeenkatu 22, Turku.Liput ovelta 10/5, ennakkoon 8/4. Ennakkomyynti Ella & Louis -musiikkiliike (Kauppiaskatu 13, sisäpiha) ja CMT. Lisätietoa: www.cmtorkesteri.fi. "Virstan matkaa raikaa pelimme, se käy ytimiin ja munaskuihin, ja ihminen jo luulee olevansa taivaan ilossa!" DELTA Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15. Urheiluvuoro keskiiviikkoisinIskerissä klo 18.3019.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00 F-PISTE Naistenpäivänä 8.3. juhlitaan aamusta iltaan! Sirkkalan aulassa klo 9-16 kuullaan Vaginamonologeja, herkutellaan ja muuta kivaa. Täältä voit klo 17 jatkaa F-pisteen kanssa Nytkis ry:n naisia politiikassa käsittelevään seminaariin ja paneelikeskusteluun. BileetMimesiksessä klo 21 alkaen. Musiikkiesityksiä ja vagina-askartelukisa. Paras vagina palkitaan! Lisätietoja: org.utu.fi/tyyala/f-piste. MUSEION Tervetuloa Museion ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen 22.3. Aika on klo 19 ja paikka Proffan Kellarin iso kabinetti. TURUN AKATEEMISET SOUTAJAT RY Etsitkö uutta harrastusta? Haluaisitko kesäksi rantakuntoon? Tule treenaamaan kanssamme olympialuokan soutua ensi kesän kautta varten. Paikkana Kupittaan urheiluhalli, harjoitukset ma, ke ja to klo 19 sekä su aamupäivisin. Ohjelmaamme kuuluu treeniä sisäsoutulaitteilla eli ergoilla, kuntopiiriä, kuntosalia sekä talvisin myös luistelua ja hiihtoa. Pääset harrastamaan joukkueurheilua mukavassa seurassa, ja meren vapauduttua jäistä olet valmis hyppäämään kanssamme veneeseen! Ota yhteyttävenevaja@utu.fijatulemukaan! TURUN EV.LUT. OPISKELIJAJA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Ti 6.3. LilitAvayan: How to considerGod'scalling. Ma 12.3. Veritas Forum: Onnellisuuden sietämätön vaikeus, prof. Markku Ojanen & prof. Timo Airaksinen, PharmaCity. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietojawww.opko.fi/turku.In English: Student Evening 6.3. LilitAvayan: How to consider God's calling at 6 pm in Sirkkalankatu 4. Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. You are warmly welcome! Read more: www.opko.fi/turku/english. TURUN YK-YHDISTYS Turun YK-yhdistys järjestää Naistenpäivän kunniaksi elokuvaillan torstaina 8.3. klo 18.00 luentosali Pub5:ssa Publicumissa.Elokuvana näemme teemaan sopivan Sherry Hormanin ohjaaman Aavikon kukan (DesertFlower).Elokuvaa edeltää UN Womenissa toimivan Roosa Jolkkosen alustuspuheenvuoro, jossa hän esittelee YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin toimintaa. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetuloa tilaisuuteen! TURUN YLIOPPILASKAMERAT Päivystykset alkavat taas torstaina 1.3. klo 17-18 pimiöllä, YOtalo A:nkellarissa, portaiden alta palo-ovesta sisään. Sitä seuraava päivystysti 20.3.Sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 19.3. klo 18 Ravintola ProffanKellarin kabinetissa.Pimiökurssille haluavat voivat ottaa yhteyttä Jere Kupariin, jemaku@utu.fi, kurssi maksaa jäsenmaksuineen 15 euroa.http:// org.utu.fi/tyyala/ylioppilaskamerat/. Monta tapaa parantaa maailmaa. TULKKAA ITSELLESI TULEVAISUUS! Viittomakielentulkki (AMK) Hakuaika: 5.3.­3.4.2012 www.amkhaku.fi Lisätietoja: 020 690 431 tai hakutoimisto@diak.fi facebook.com/diakamk säästöpankki auttaa aina. Elämä on liian arvokasta tuhlattavaksi turhaan murehtimiseen ja ainaiseen rahan venyttämiseen. Tule käymään lähipankissasi, niin saat enemmän aikaa olennaiseen: elämiseen. Liisa, 23 v. "Mun toiveissa on ammatti, jolla ylitetään kulttuurirajoja." .fi Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Ruukinkatu 2­4, 20540 Turku www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku