• 8/2012 Hyvästit Keijolle s. 12 TYY JUHLII S. 4 ÄSSÄT PROJEKTIT S. 6 SUOMENUSKON OLEMUS S. 14
• PalefaCe auki pe-la 21-04 (+ma 21-01 ) DYNAMON KESÄTERASSI TULOSSA! Erityisohjelmaa: emma salokoski ensemble Pe 4.5. LIVE, 15e / 13e (Tiketti) PalefaCe & RÄJÄhtÄVÄ nYRkki, djsucks! la 5.5. ILTA, 16e / 14e (Tiketti), show klo 20 emma salokoski ensemble la 5.5. LIVE, 12e / 10e (Tiketti) koivu ja tähti-kiertue: matti Johannes koiVu & kniPi, antti kokkomÄki & tammikuun laPset la 12.5. LIVE, 12e / 10e (Tiketti) notkea Rotta la 19.5. LIVE, 12e / 10e (Tiketti) Rock against Racism: anal thunDeR, RatfaCe, DwYeRs, Ronskibiitti ke 23.5. LIVE, 15e / 13e (Tiketti) ViiDen VietÄVÄnÄ maiJa Vilkkumaa la 26.5. LIVE, 12e / 10e (Tiketti) JaRe & VilleGalle, djsucks! Huom! Kaksi keikkaa: ikärajaton klo 18-21 & K18 klo 22-04 PE 4.5. UP: (klo 20:00) New Performance Turku-klubi Oreet Ashery, DJ Morgan 7/5 LA 5.5. Turun Synaseura: wizard KEBU, LUX OHR 0 KE 9.5. 21:00 VIDEORAATI LA 12.5. ANSSI 8000 ja MARIA STEREO, JUKKA ÄSSÄ 5* TO 17.5. NADJA (CAN) MR. PETER HAYDEN 8/6* PE 18.5. SUPER JANNE, CHYDEONE & HAAMU 6* PE 4.5. FRIDAY NIGHT LIVE! 21:00 JOHAN ÖLANDER QUARTET 6/4 23:00 DJ Esko Routamaa vapaa pääsy LA 5.5. FLAME-jazzklubi 22:30 DALINDEO 10/8 24:00 Way Out! DJ Tabas 0 MA 7.5. MONDAY JAZZ HAPPENING 16.00 Jenni Parantainen & Band 17.00 Tomi Uusitupa & Band 20.30 MOPO 22.00 open jam session vapaa pääsy PE 11.5. FRIDAY LIVE AT MONK! 22:00 LOTTA S 5 23:30 Way Out! DJ Tabas 0 LA 12.5. The Big Spectrum: DJ Esko Routamaa vapaa pääsy MA 14.5. MONDAY JAZZ HAPPENING 20.30 HANNA PAULSBERG CONCEPT 22.00 open jam session vapaa pääsy PE 18.5. 20:00 TSMO:n laulajat: Johanna Rauma ja Jaakko Lehtinen 22:00 DJ Esko Routamaa vapaa pääsy LA 19.5. Humalistonkatu Heat! DJ Ionik PE 25.5. W&T Comedy: Stand Up-klubi Mika Eirtovaara ja Riku Sottinen + open mic Iikka Kivi 14/12 Ennakko: 8Raita Records ja Tiketti kniPi notkea Rotta LA19.5. PETE MOLINARI (UK) 10/8* 24:00 spesiaalivierailu: TAVASTIAN LAUANTAIDISKO 4 PE 25.5. Les Yper Sound presents: BARRY ANDREWSIN DISKO koko ohjelma: www.dynamoklubi.com anal thunDeR olemme kesällä auki ma-la 21-04! jalkapallon EM-kisat valkokankaalta *ennakkomyynti: 8Raita Record Shop KE-LA 21-04 / LINNANKATU 7 / K 20 ViiDen VietÄVÄnÄ maiJa Vilkkumaa JaRe & VilleGalle humalistonk. 8 Katso kaikki tapahtumat: www.klubi.net/tku » Ennakkomyynti: www.tiketti.fi Juhannuksena kiinni. Lue Tylkkäriä näköislehtenä osoitteessa lehtiluukku.fi/lehdet/tyl
• NUMERO 8/2012 4.5.2012 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 82. vuosikerta. TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi PÄÄTOIMITTAJA LAURA MYLLYMÄKI puh. 045 3564517, (02) 276 9630 TOIMITTAJA VENLA PÖYLIÖ KANNEN KUVA: LAURI HANNUS ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy/Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy , Seinäjoki ISSN 1458-0209 HERÄT YS, LIIKE! TURUN YLIoPISToN YLIoPPILASKUNTA täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlallisuuksien myötä kaupunkilaisten katse halutaan kiinnittää uudelleen opiskelijaliikkeeseen ja opiskelijakulttuuriin, joka on elimellinen osa turkulaista kaupunkikuvaa. Vappua kaupungilla juhlineen näkövinkkelistä saattaa olla liioiteltua väittää, että opiskelijan ääni hautautuisi jonnekin yleisen älämölön ja välinpitämättömyyden välimaastoon - niin tiukassa istuvat opiskelijaliikkeen vappuperinteet turkulaisessa katukuvassa. Omalla asialla olevien ylioppilaitten aika on kuitenkin joidenkin mielestä ohi. Vähiten aiheesta ei ole keskusteltu TYYn edustajistossa, joka halutessaan palaa debattiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkityksestä aihetta kuin aihetta käsitellessään. Minimalistisen ylioppilaskunnan kannattajat katsovat, että TYYn tehtäviin ei kuulu laajaalainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sillä se ei ole ylioppilaskunnan erityisosaamisaluetta. ToIMITTAjAN NÄKÖKULMASTA vaikuttamisesta pidättyminen tuntuu kummalliselta: Miksi volyymiltaan massiivinen joukko ei haluaisi ajaa etujaan aktiivisesti? Pahimmillaan opiskelijapolitiikan aktiivit näyttäytyvät ulkopuoliselle tarkastelijalle opportunisteina ja oman uransa edistäjinä. Väite on kuumottava erityisesti syksyn kuntavaalien alla. Luottamustehtävien virkamiesmäistyminen ei nimittäin varsinaisesti sysää uskottavuuden viittaa opiskelijaliikkeen harteille. Paikallistasolla jonkinlaisesta kredibiliteettivajeesta kielinee myös epäonnistunut lobbaustyö Ylioppilastalojen osakuntatilojen pelastamiseksi. On totta, että opiskelijat eivät ole samasta puusta veistetty, homogeeninen joukko. Mukaan mahtuu suomalaisen puoluepolitiikan koko kirjon lisäksi spektrin muitakin sävyjä. Osa meistä osaa määritellä itsensä oppikirjamääritelmin, osa ei. Osa ei vielä edes tiedä, mitä sitä oikein haluaisi edustaa. VAPPUPUHEESSAAN ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto antoi yksiselitteisen viestin: Älkää tyytykö olemaan hiljaisia objekteja, vaan vaatikaa paljon yliopistoltanne, ylioppilaskunnaltanne ja koko yhteiskunnalta! Tyytymisen trendi on murrettavissa juuri aktiivisella vaikuttamisella, mikä paikallistasolla tarkoittaa energian keskittämistä syksyn kuntavaaleihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ei tarvitse olla tasapäistävää, päinvastoin. Parhaimmillaan opiskelijan ääni kuuluu moniäänisenä ja säihkyy spektrin joka sävyssä. Ja ehkä näin saadaan takaisin myös osa menetetystä uskottavuudesta. Jos 60- ja 70-lukujen opiskelijaliikkeen hurmostilaan onkin vaikea päästä, voi halutessaan pysytellä faktoissa. Opiskelijat nimittäin käyttävät päivittäin opiskelukaupunkinsa palveluita. LAURA MYLLYMÄKI " TÄSSÄ LEHDESSÄ iPod-traumastani johtunee se, että projektini kasvattaa itsestäni täysivaltainen Apple-kansalainen näyttää epäonnistuneen. " Apple-fanit Kulttikamaa-kolumnistin käsittelyssä. S. 18 Parasta mielestäni on, että kaikki vaihtoehtoelokuvaa esittävät löytyvät tulevaisuudessa saman katon alta." Kinokoplan puheenjohtaja Jouko Luhtala kävi katsomassa, missä vaiheessa Logomon elokuvateatterin rakennustyöt ovat. S. 16 en: ekkarin yr ysen k P Vä Jouduin tiin n paket aa nssa sam a SILVASTI tyl-paatoimittaja@utu.fi Opintotuki Facebookissa! Pysy ajan tasalla osoitteessa www.facebook.com/opintotuki.
• TEEKKaREISTa MONIaLaTaITa JIa ENSI SYKSYNÄ Turun yliopiston insinöörikoulutus saa kokonaan uuden muodon. NYKYISTEN bIoTEKNIIKAN DIkoulutusohjelman sekä tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikenteen DI-koulutusohjelman tilalle tulee ensi syksynä yksi tietotekniikan koulutusohjelma, jossa erikoistuminen tapahtuu maisterivaiheessa. Suurin muutos liittyy opintokokonaisuuden järjestämiseen ja sisältöihin. Insinöörikoulutusreformin projektipäällikkö Ville Taajamaa kertoo, että mallia haetaan yhdysvaltalaisista huippuyliopistoista Berkeleysta ja MIT:stä. "Näissä yliopistoissa on onnistuttu integroimaan insinöörikoulutus monialayliopiston muihin opiskeltaviin oppiaineisiin. Mallia ei ole koskaan ennen toteutettu Suomessa tai muissa Pohjoismaissa", hän tietää. Reformin myötä Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutusohjelmasta tehdään ongelmalähtöinen. "Suurin muutos on, että opiskelijoita ei enää opeteta vaan ohjataan oppimaan", Taajamaa maalailee. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että tutkintorakenne on järjestetty täysin uudelleen. Noin 20 opetushenkilökunnan jäsenen ja kymmenen opiskelijan muodostamissa työryhmissä on pohdittu kuluvan vuoden aikana, minkälaisia temaattisia kokonaisuuksia opiskellaan toisaalta kandidaatin tutkintoon valmistavien opintojen vaiheessa, toisaalta maisteriopintovaiheessa. Taajamaan mukaan olennaisin muutos liittyy siihen, että perinteisten matematiikan ja fysiikan opintojen sijaan keskitytään työelämälähtöisiin tehtävänantoihin eli niin sanottuun integroivaan oppimiseen. "On tärkeää, että opiskelijat saavat ratkoa oikean maailman ongelmia", Taajamaa sanoo. Uudistuspaineita Paineet koulutuksen uudistamiseen tulevat sekä yliopistoyhteisön sisältä että ulkopuolelta. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011­2016 tähdätään tekniikan alan aloituspaikkojen vähentämiseen. Keskustelua on käyty valtakunnan tasolla siitä, onko mielekästä tarjota diplomi-insinöörikoulutusta Turun yliopiston kaltaisissa monialayliopistoissa. Turun yliopistossa aloite reformin tekemiseen tuli rehtorilta. Maaliskuussa yliopisto liittyi kansainväliseen Worldwide CDIO Initiative -kehitysyhteisöön, joka toimii katto-organisaationa opiskelijalähtöisten insinöörikoulutusohjelmien suunnittelussa. Uudistuksen avulla pyritään sitouttamaan alan opiskelijat myös suorittamaan tutkintonsa loppuun saakka. "Turun alueella tarvitaan tekniikan koulutusta. Tällä hetkellä opiskelijamme viedään työmarkkinoille toisen vuoden opiskelijoina", Taajamaa lisää. Taajamaan mukaan uudistuksen myötä monialayliopiston tarjoamat mahdollisuudet korostuvat maisteriopintovaiheessa. Uudessa mallissa opiskelija voi valita kolmen eri temaattisen profiilin väliltä. Niitä ovat terveysteknologia, globaali tietoyhteiskunta sekä peli- ja opetusteknologia. Globaalin tietoyhteiskunnan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat esimerkiksi suorittaavt Kiinan kulttuuriin, historiaan ja yhteiskuntaan liittyviä opintoja. "Nyky-yhteiskunnassamme monet ongelmat ovat IT-sidonnaisia. Esimerkiksi iPhonessa yhdistyy teknologia, käytettävyys ja design", Taajamaa sanoo. Tasapäistävä kanditutkinto Ainejärjestö Digitin puheenjohtaja ja koulutusohjelman uudistuksen työryhmien opiskelijaedustaja Matti Vähä-Heikkilä kertoo työryhmien olleen hyvä edunvalvontakanava. "Olemme saaneet käyttää niin sanottua veto-oikeutta kokouksissa. Opiskelijoiden ääntä on kuultu", hän kehuu. Opiskelijan näkökulmasta ongelmaksi Vähä-Heikkilä kuitenkin näkee ministeriön tasolta tulevan vaatimuksen yhdistää kandidaattiohjelma yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaikka tutkinto antaa perusvalmiudet toimia työelämässä, Vähä-Heikkilä ei täysin niele uudistusta. "Tämä askel on homogenisoiva, eikä tällainen opintokokonaisuus välttämättä ole tutkintona relevantti", hän pohtii. LAURA MYLLYMÄKI LAURI HANNUS T Y YN JUHLavU YLIOPPILaSLII TURUN YLIoPISToN ylioppilaskunta juhlii kuluvana vuonna 90-vuotissyntymäpäiviään. Juhlavuoden tapahtumia esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti viime viikolla TYYn järjestämässä tilaisuudessa. "Keskimääräisen opiskeluajan ollessa vain noin viisi vuotta jää monen jäsenemme kokonaiskuva TYYn historiasta vääjäämättä puutteelliseksi. Tähän voimme vaikuttaa juhlavuotenamme," muotoili ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto juhlavuoden lanseeraustilaisuudessa. Vuonna 1922 perustetun TYYn juhlavuositapahtumat painottuvat syksyyn ja huipentuvat marraskuussa järjestettäviin vuosijuhliin. Tänä vuonna TYYn kulttuuri- Ylioppilaskunta hakee kaupunkinäkyvyyttä syksyyn sektorin budjetti on noin 20 000 euroa, joka on kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. "Summa saattaa tuntua verrattain pieneltä, mutta pyrimme järjestämään myös monia matalan budjetin tapahtumia", Koivisto huomauttaa. Juhlavuotta varten TYYssä on perustettu ylioppilaskuntatoimijoista koostuva juhlavuositoimikunta, jonka tehtävänä on ideoida ja toteuttaa vuoden aikana järjestettäviä tapahtumia. "Ideana on, että myös alayhdistykset voivat halutessaan brändätä omat tapahtumansa TYYn juhlavuoden tapahtumina", Koivisto paljastaa. T Y Y aLKaa TUKEa SaMbIaN vIL JELIJöITÄ YLIoPPILASKUNTA alkaa tukea 0,7 prosentin kehitysyhteistyöbudjetillaan Viljelijän markkinat ­ tuottaville markkinoille -hanketta Sambiassa ensi vuonna. Virallisen päätöksen tukikohteesta tekee ylioppilaskunnan hallitus loppukeväästä tai alkusyksystä. Kehitysyhteistyökohteen valinnan taustalla on ylioppilaskunnan linjaus ohjata 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. 0,7 prosentin osuus perustuu YK:n vuosituhattavoitteisiin. Sambian kohde valittiin ylioppilaskunnan kehitysyhteistyövaliokunnan järjestämässä äänestyksessä, jossa opiskelijat saivat antaa äänensä haluamalleen kohteelle muutaman vaihtoehdon joukosta. Äänestys järjestettiin Facebookissa ja eri puolilla kampusta. "Yhteensä ääniä tuli noin 300, joista Sambian viljelijöitä tukeva hanke sai 106 ääntä", kertoo kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtaja Marika Helin. "Kohdetta valitessamme halu- simme kuulla, mitä mieltä jäsenistö on siitä, mihin kehitysyhteistyövaroja käytetään." Hankkeessa paikallisille viljelijäklubeille järjestetään koulutusta markkinoinnissa. Klubeille kustannetaan aasi, jonka hoitoon annetaan tarvittavaa koulutusta. Valiokunta supistaa myös 0,7budjetilla rahoitettavia kehitysyhteistyökohteita neljästä kahteen. Toisena 0,7-kohteena TYY jatkaa Zimbabwen Aids-orvot -yhdistyksen toiminnan tukemista. LAURA MYLLYMÄKI Kesäduuni-info tänä vuonna myös Facebookissa! Maksuton palvelu aloitti 2. toukokuuta, ja sen
• UUTISET KYSY Y: MITÄ TEET KESÄLLÄ? LAURI HANNUS Maria Standacher, 1. vuoden psykologian ja kielten opiskelija Lähden Osloon. Olen saanut sieltä kesätyöpaikan kahvilan tarjoilijana. UOSI TEKEE IKETTÄ TUNNETUKSI Luvassa TYY-näyttely Juhlavuoden kulttuuritapahtumia järjestävä TYYn hallituksen viestintä- ja opiskelijakulttuurivastaava Juha Laurila sanoo, että tapahtumien avulla kaupunkilaisille pyritään kertomaan ylioppilaskunnan toiminnasta yleisemminkin. "Monille on epäselvää, millaisia ylioppilaskunnan nykytehtävät ovat. Turussa on lähes 40 000 opiskelijaa ja suuret opiskelijakunnat, eikä opiskelijakulttuuri siltikään näy kaupunkikuvassa riittävästi", Laurila sanoo. Syksyllä järjestetään myös ylioppilaskunnasta kertova näyttely, jonka on tarkoitus esitellä yleisölle erilaisia ylioppilaskunnan esineitä ja reliikkejä. Materiaalin keruu on aloitettu, ja Laurilan haaveissa on pystyttää Turku-saliin vitriini. "Hauskin löytämäni esine on kullattu Abloyn avain, jossa on TYYn siipisoihtu", Laurila innostuu. Suunnitelmissa on järjestää myös suuret ulkoilmasitsit ja niin sanotut varjovuosijuhlat, joissa fokus olisi turkulaisessa alakulttuurissa ja jotka tarjoaisivat vaihtoehdon tyyriille ja perinteisille vuosijuhlille. puheenjohtaja Ville Valkonen sanoo tuntevansa ylpeyttä TYYn juhlavuodesta. "Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna vahva ylioppilasliike, joka on vaikuttanut keskeisesti yhteiskuntaamme", Valkoen katsoo. Hallituksen puheenjohtaja Koivisto on samoilla linjoilla. "Odotan, että juhlavuosi vaikuttaa läpileikkaavasti kaikkeen toimintaamme. Juhlavuoden henki motivoi tekemään pieniäkin asioita", hän miettii. Valkonen on myös tyytyväinen ylioppilaskunnan edustajiston tekemään työhön kevätlukukaudella. "Kevät on sujunut erittäin hyvin, vaikka edustajiston jäsenten väliset linjaerot ovat näkyneetkin. TYYn hallituksen puheenjohtaja jukka Koivisto ja sosiaalipoliittinen vastaava Salla Mistola korkkasivat TYYn juhlavuoden kakkutarjoiluin. "juhlavuosi motivoi tekemään arkisiakin asioita", Koivisto katsoo. n painottuvilla tapahtumilla. Tuntuu siltä, että edustajisto on sitoutunut työhönsä", hän sanoo. Valkosen mukaan ylioppilaskunnan keskeisin tehtävä on edelleen edunvalvontatyö. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, että ylioppilaskunnan tulisi määrittää, mitä mieltä opiskelijat ovat. Syksyn kunnallisvaalien opiskelijaa koskettavat teemat näkyvät Valkosen mukaan erityisesti Ryhmä 30 000 eli turkulaisten korkeakoulujen opiskelijakuntien yhteenliittymän tavoitteissa. "Ylioppilaskunta ei ole ideologialtaan homogeeninen joukko, ja siksi sen tehtävä on aktivoida opiskelijoita vaikuttamaan yhteiskuntaan ensisijaisesti yksilöinä", Valkonen linjaa. LAURA MYLLYMÄKI Topi Artukka, 8. vuoden Suomen historian opiskelija Teen koulutuspoliittisen sihteerin sijaisen töitä koko kesän ylioppilaskunnassa. Kaikki liikenevä luppoaika meneekin sitten gradun tekemiseen. Odotan sitä innolla. Tärkeää on edunvalvontatyö Ylioppilaskunnan edustajiston Lotta Sillanpää, 4. vuoden englannin kielen opiskelija Olen kesällä Muumimaailmassa töissä. Työt alkavat kesäkuun alussa. En kuitenkaan tee töitä koko kesää, vaan lähden elokuussa vaihtoon Amsterdamiin. n tarkoitus on auttaa nuoria kesätöihin liittyvissä kysymyksissä. Soitot numeroon 0800 179 279.
• LAURI HANNUS Anniina Miettunen (vas.), Inka Ahonen, Jorma Kauppila, Sara Toivakka, Taru Tuomisto, Janne Kiviniemi ja Ari Koski työstivät Kulttuuri kiertää -festivaalia palaverissa. OIKEaSTI T YöELÄMÄSSÄ Projektiässät-hanke yhdisti Turun alueen opiskelijan ja työnantajan teetättämällä toimeksiantoja kaupungille ja yritysmaailmaan. TURKULAISTEN korkeakoulujen, Turun kaupungin sekä opetusja kulttuuriministeriön yhteisesti rahoittaman Projektiässät-hankkeen ensimmäinen kierros päättyy toukokuun alussa. Ideana Projektiässissä on ollut perehdyttää eri alojen opiskelijat työelämään erilaisten toimeksiantojen kautta. Muutaman opiskelijan opiskelijaryhmät ovat suunnitelleet niin kaupungille kuin yrityksillekin erilaisia projekteja. Rahoitusta hankkeelle on saatu vuoden 2013 loppuun saakka, minkä jälkeen toimintaa pyritään jatkamaan aiempaa pienemmällä volyymilla. Toimeksiantoja on tänä lukuvuonna ollut yhteensä 23. Opiskelijat ovat muun muassa suun- nitelleet yrityksen sosiaalisen median hyötykäyttöä, toteuttaneet tuotekehitysprojekteja sekä tehneet markkina- ja kuluttajaselvityksiä. Hankkeen projektipäällikkö Ari Koski Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Braheasta korostaa, että kyse ei ole työelämäsimulaatiosta. "Opiskelijat ovat toteuttaneet oikeita toimeksiantoja työnantajien tarpeisiin", hän muotoilee. Sitoumus kaiken a ja o Tänä lukuvuonna toteutunut hanke on ensimmäinen laatuaan. Aloite hankkeen toteuttamiselle tuli kaupungilta, ja Projektiässien eräänä tavoitteena onkin vahvistaa nuorten työllistymismahdollisuuksia Varsinais-Suomen ja Turun talousalueella. Ongelmia hankkeen ensimmäisen kierroksen aikana on Kosken mukaan aiheutunut lähinnä yksittäisten toimeksiantajien sitoumuksen puutteesta. "Meille on tärkeää, että toimeksiantajat ymmärtävät, että he ovat ainoita, jotka voivat opiskelijat tehtävään perehdyttää", Koski huomauttaa. Projektiässien toinen kierros käynnistyy ensi syksynä, jolloin opiskelijat voivat hakea ohjelmaan hakemuksilla. Työnantaja- ja toimeksiantajapuolen rekrytointi sen sijaan on parhaillaan käynnissä. Kosken mukaan touko-kesäkuussa saadaan varmuus siitä, minkälaisia projekteja ensi lukuvuonna on lupa odottaa. "Opiskelijat ovat olleet erittäin motivoituneina mukana. Jo ohjelman valinnaisuus on osoitus siitä, että mukaan ei lähdetä, jollei projektiin sitouduta", Koski kehuu. Palkaksi opintopisteitä Projektiässissä mukana olevat opiskelijat eivät saa toimeksiannoista palkkiota. Sen sijaan opiskelijat ovat saaneet Kosken mukaan hyväksiluettua Projektiässät-toimeksiantoja opintoihinsa joko työhar- joitteluina tai projektiopintoina. Mukanaolosta saa todistuksen, jossa kerrotaan opiskelijan tehneen projektia viiden opintopisteen edestä. "Emme voi täällä päässä määritellä tarkkaan, mihin Projektiässät-hanke sijoittuu opiskelijan opintosuorituksissa, sillä opiskelijat tulevat eri aloilta", Koski sanoo. Hankkeen alkaessa tavoitteena oli saada mukaan erityisesti yhteiskuntatieteellisten ja humanististen alojen opiskelijoita, sillä kyseisillä aloilla opintoihin ei automaattisesti liity työharjoittelua. "Tämä tavoite on toteutunut", iloitsee Koski. Isoin osa projektiässäläisiä tulee yliopistosta, noin 20 opiskelijaa ammattikorkeakoulusta ja Mitä järjestöissä työskentelevät oikeasti tekevät? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan
• AJASSA loput Åbo Akademista. Yhteensä hankkeeseen osallistui 70 eri alojen opiskelijaa. Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen alojen lisäksi mukana on opiskelijoita esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja kauppakorkeakoulusta. Toimeksiantajien joukossa on seuraavalla kierroksella myös järjestötoimijoita. LAURA MYLLYMÄKI " Opiskelijat ovat toteuttaneet oikeita toimeksiantoja työnantajien tarpeisiin." MYöS KaUPUNgIN PROJEKTI Alle puolet Turun yliopistosta valmistuneista jää Varsinais-Suomeen töihin. VUoNNA 2010 Turun yliopistosta valmistuneista noin 44 prosenttia työskenteli Turun yliopiston rekrytointipalveluiden tilaston mukaan Varsinais-Suomessa. Noin 31 prosenttia valmistuneista työskenteli Uudellamaalla ja noin 25 prosenttia muualla Suomessa. Projektiässät-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Turun osaamistoimen apulaiskaupunginjohtajan avustaja Sami Savolainen kertoo, että Projektiässät on myös kaupungille suurin yksittäinen työnantajia ja loppuvaiheen opiskelijoita yhteen saattava hanke. Samankaltainen hanke toteutettiin edellisen kerran 2000luvun alussa, jolloin opiskelijat tekivät projekteja kaupungin eri hallintokuntien tarpeisiin. Savolainen kehuu, että tällä kertaa erityisesti Turun seudun yritykset ovat lähteneet hankkeeseen mukaan. Hän myöntää, että viime vuosina näkyvänä kehityksenä on ollut nuorten työntekijöiden aivovienti Helsinkiin. "Turussa opiskellaan paljon niillä aloilla, joiden työpaikat ovat pääkaupunkiseudulla. Toisaalta voidaan ajatella, että Tu- TREENIÄ TaPaHTUMaTUOTaNNOSTa Kulttuuri kiertää -festivaalissa opiskelijat tuottivat kulttuurifestivaalin perusopetuksen luokille. MAANTIETEEN opiskelija Inka Ahonen, folkloristiikan opiskelija Sara Toivakka, poliittisen historian opiskelija Anniina Miettunen ja yleisen historian opiskelija Taru Tuomisto tuottavat Projektiässissä Kulttuuri kiertää -festivaalia. Projekti on ollut yksi suurimmista, joita Projektiässissä on toteutettu. "Meille oli alusta saakka selvää, mitä meiltä oli tilattu. Tosin toimeksiantaja myös antoi meille hyvin vapaat kädet", Miettunen kertoo. Ahosen, Toivakan, Miettusen ja Tuomiston suunnittelema Kulttuuri kiertää on viikon ajan Turun perusopetuksen luokille järjestettävä festivaali, jonka aikana koululuokat voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Festivaali on jatkoa kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kulttuuripääkaupunkivuoden Sam Body Plays -hankkeelle. Toimeksiantajan roolissa Kulttuuri kiertää -festivaalissa on ollut Samppalinnan koulun " rehtori, Kulttuuri kiertää -festivaalin koordinaattori Jorma Kauppila. "Välillä tuntuu siltä, että ässät tekevät ja me vain hengaillaan", hän vitsailee. Varsinaisten toimeksiantojen lisäksi Projektiässiin osallistuneet opiskelijat ovat osallistuneet projektinhallintaluennoille ja tehneet ekskursioita eri paikkoihin. Ahonen, Toivakka, Miettunen ja Tuomisto ovat kokonaisuudessaan tyytyväinen Projektiässiin, vaikka he löytävätkin ohjelmasta kehitettävää. "Projektinhallintaluennot olivat aika teoreettisia eivätkä aina vastanneet niihin kysymyksiin, joihin itse projektissa törmäsi", Tuomisto sanoo. Päänvaivaa toi myös miltei nollabudjetti. Vasta projektin loppumetreillä festivaalille myönnettiin rahoitus Turku 2011 -säätiöltä. "Yllättävää on ollut, kuinka paljon olemme kuitenkin saaneet järjestettyä asioita käyttämättä yhtään rahaa", Miettunen huo- mauttaa. Kiertävä vetovastuu Kulttuuri kiertää -festivaalin nelikko kertoo, että heidän tapauksessaan toimiva järjestely löytyi kiertävästä vetovastuusta. Kukin oli kuukauden päivät projektijohtajan tehtävässä, jolloin vältyttiin siltä, että asiat olisivat kaatuneet yhden ihmisen niskaan. Ryhmän jokaisella jäsenellä oli keskenään erilaiset taustat, mikä on tuonut projektiin toivottua monialaisuutta. "Jotkut katsantokannat olivat värillä ryhmän jäsenten välillä erilaisia, vaikka tyyppeinä olemmekin melko samanhenkisiä", Kovanen pohtii. Nelikko sanoo oppineensa eniten hankebudjetoinnista, projektisuunnittelusta, vastuunotosta sekä markkinoinnista ja mainonnasta. Vaikka tehtävää on ollut paljon, Projektiässät ei ole hallinnut nelikon elämää. Aikaa on jäänyt myös opinnoille, vaikka ajoittain tietyt deadlinet ja kiire ovatkin puskeneet päälle. Kulttuuri kiertää -festivaalin tekijöitä palkkiotta työskenteleminen ei haitannut, koska projekti ei ollut kenenkään päivätyö. "Tosin opintopisteitä olisi kiva ollut saada enemmänkin", nelikko pohtii. russa koulutetaan ihmisiä koko Suomen tarpeisiin ja että opiskelijamme ovat haluttuja ympäri Suomen", hän huomauttaa. Eniten Varsinais-Suomessa työskenteli matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita, joista 58 prosenttia jäi alueelle valmistumisen jälkeen töihin. Myös lääketieteellisestä ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista yli puolet työskenteli VarsinaisSuomessa. Uudellamaalla sen sijaan työskenteli eniten oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja kauppakorkeakoulusta valmistuneita. Savolaisen mukaan opiskelijoita ja työnantajia yhteen saattavia hankkeita voisi olla nykyistä enemmänkin. Suurimpana haasteena hän kuitenkin pitää, miten Projektiässien kaltaiset, ulkopuolisesta rahoituksesta riippuvaiset hankkeen saadaan osaksi kaupungin pysyvää toimintaa. "Meidän on pyrittävä välttämään sitä, että olemme naimisissa ulkopuolisen rahoituksen kanssa. Haastavaa on, miten toiminnasta tehdään osa perusrahoitusta", hän sanoo. Meille oli alusta saakka selvää, mitä meiltä oli tilattu. järjestöpuolen uravaihtoehdoista Rekryn Auditorio Agricolaan 9.5. klo 14.15-16.00.
• TyöVAATTEISSA Tylkkärin tyyliä tarkastelevassa juttusarjassa kysytään, minkälaisissa vaatteissa yliopistolla uurastetaan. Kevään viimeisessä osassa toimitus jututti Turun yliopistossa opiskelleita biokemistejä, jotka tällä hetkellä tekevät väitöstutkimusta Biocitylla. HELPPOa Ja RENTOa TEKSTI: VENLA PÖYLIÖ, KUVAT: LAURI HANNUS Joanna Pylvänäinen, Åbo Akademin solubiologian laitoksen väitöskirjatutkija John Erikssonin ryhmässä Käytän aina töissä työkenkiä, koska en tykkää pitää samoja kenkiä sisällä ja ulkona. Työkengät saa myös helposti pois, jos haluaa kirjoittaa risti-istunnassa. Aamulla laitoin päälle rennon mekon, koska siinä on helppo kirjoittaa. Suosin töissä usein kerrospukeutumista, koska labrassa takki päällä liikkuessa voi tulla kuuma, ja toimistossa paikallaan istuessa kylmä. Tyylini on aika rento ja maanläheinen. Vaatteissa rakastan raitoja! Minulla on aina korvakorut ja käytän myös sormuksia. Vihaan shoppailua, joten ostan monesti vaatteeni ulkomailta. Tämä mekkokin on Norjasta. Reetta Virtakoivu, VTT:n väitöskirjatutkija Johanna Ivaskan ryhmässä Käytän töissä aina sisäkenkiä, joita omistan muutaman parin. Labratöissä kynsilakka lähtee aika nopeasti pois kumihanskojen takia, mutta käytän sitä silti aina silloin tällöin. Normaalisti pidän päällä farkkuja ja jotain peruspaitaa, joskus myös kauluspaitoja. Kuvailisin tyyliäni siistiksi ja rennoksi. Tykkään käyttää värejä, en oikeastaan koskaan käytä pelkästään mustaa. Usein minulla on myös korvakorut. Ostan peruspäivävaatteeni yleensä ihan tavallisista vaatekaupoista, vaikkapa H&M:lta. Panostan kuitenkin enemmän pitkäaikaisempiin vaatteisiin, kuten talvitakkeihin ja muihin vastaaviin. Eleonora Sittig, Turun Biotekniikan keskuksen väitöskirjatutkija Jukka Westermarckin ryhmässä Käytän labratakkia vain labrassa, toimistotyö sujuu normivaatteissa. Labratakki on teetetty mittojeni mukaan, joten sen alle ei kannata kovin paksua paitaa laittaa ­ esimerkiksi villapaidassa voi tulla aika kuuma ja tukala olo. Käytän sekä töissä että töiden ulkopuolella tennareita; converseja tai muita kanvaskenkiä. En ole koskaan lämmennyt työkengille. Arkipukeutumisessa käytän värejä. Yleensä paidassa on jotain väriä, housuissa farkkua tai mustaa. Tärkeintä on, että vaatteet ovat rentoja ja hyvälaatuisia. Niissä pitää myös olla joku juju. En varsinaisesti seuraa muotia, mutta minusta on hauskaa, kun vedetään vähän överiksi, kuten Katy Perry ja Nicki Minaj tekevät. KOLUMNI YLIOPPILaSKUNTa, KYIdEN PESÄ Y lioppilaskuntia tunnutaan kaupungista riippumatta pitävän sisäänpäin lämpiävinä kahvettelukerhoina, joissa heitellään ylävitosia, ylenkatsotaan tavallisia opiskelijoita eikä tiedetä mitään siitä, mitä opiskelijat todella tarvitsevat. Ylioppilaskuntatoimintaan on vaikea päästä sisälle, sillä piirit ovat pienet ja ahtaat. Tunnistatko ajatuksen? Moni tunnistaa. "Kyiden pesä" on korniudestaan huolimatta TYYsta tosielämässä käytetty atribuutti. Tunsin itsekin märkäkorvaisena järjestötoimijana vastenmielisyyttä kuntatoiminnan Proffan kabinettisuhmurointia kohtaan, joka tuntui sulkevan järjestelmällisesti ulkopuolelle ne, jotka eivät tunteneet oikeita ihmisiä tai olleet valmiita nuolemaan persettä. Nyt alan ymmärtää, mikä saamaani vaikutelmaa selittää. Ylioppilaskuntatoimijana pääsee karuimman kautta näkemään, mitä "yksi kaikkien puolesta ­ kaikki yhtä vastaan" tarkoittaa. Julkisoikeudellisena ja lakisääteisenä yhteisönä ylioppilaskunta on vastuussa kaikille jäsenilleen, ei yksittäisille järjestöille tai muille ryhmittymille. Arjessa tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan oikein tunne kokevan, että ylioppilaskunta olisi hyvien puolella. Edunvalvontatyössä saavutetuista voitoista harvoin kiitoskortteja ilmaantuu kenenkään pöydälle, mutta virheet ja kipeisiin kompromisseihin johtavat päätökset nostattavat poikkeuksetta paskamyrskyn. O nko kumma, että tällaisessa asetelmassa ihmiset muodostavat tiheän vertaistukipiirin? Onko se todella niin ihmeellistä, että asenne muuttuu puolustelevaksi? Kun tarkastelee koko yliopistoa ja sen opiskelijoita tarpeineen ja ongelmineen kokonaisuutena, lienee ymmärrettävää, että russutus yksittäisen parin huntin projektiavustuksen hylkäämisen määräämättömästä kauheudesta saattaa tuntua triviaalilta ja itsekkäältä. Vitutus on oikeutettu mutta välttämätön tunne. Jokaisella opiskelijalla ja jokaisella järjestöllä on oikeus oman eturyhmänsä raivokkaaseen puolustamiseen ja tunteeseen siitä, että ne omat ongelmat ovat tärkeimpiä ja suurimpia. Heidän tehtävänsä on tuoda esille oman taustaryhmänsä arvomaailma ja päämäärät - vain siten ylioppilaskunta muodostuu aidosti oikean näköiseksi ja kehittyy oikeaan suuntaan. Ylioppilaskunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden on nieltävä ärhäkkä debatti, taputeltava kyrpä takaisin otsan sisäpuolelle ja työskenneltävä kaikkien eteen tasapuolisesti. Y lioppilaskunta, kuten mikä tahansa muu taustoja, tavoitteita ja maailmankatsomuksia yhdistävä yhteisö rikastuttaa elämää enemmän kuin mikään kuviteltavissa oleva inhimillinen toiminta. Yhteisten tavoitteiden puolesta työskenteleminen ja yhdessä kritiikkiin vastaaminen auttaa näkemään samankaltaisuutta siellä, missä ei ennen olisi uskonut sitä olevankaan. Tutustukaa, hämmästykää, masentukaa, ilahtukaa - kaiken vuoksi ja siitä huolimatta se on sen arvoista. LoTTA AARIKKA Vuoden opettaja ja vuoden opintojakso -äänestys on käynnissä! Esitä ehdokkaita täyttämällä
• AJASSA NAAMAKIRJA LAURI HANNUS Tällä palstalla tavataan kampukselta tuttuja kasvoja. "biisit ovat kaikki kaikessa. Mitään ei tehdä ulkoisen habituksen, genren tai pinnan vuoksi", Solina Recordsin toimitusjohtaja ja yliopiston henkilöstöpäällikkö Tom Riski sanoo. Kuvan jazzposeeraus taltioitiin Sibeliusmuseossa. SÄvELKORvaa vIRKaMIEHELLÄ Yliopiston henkilöstöpäällikkö Tom Riski työskentelee päivät valkokauluksessa ja pyörittää iltaisin Solina Records -levy-yhtiötä kotinsa keittiöstä käsin. Turun yliopiston henkilöstöpäällikkö Tom Riski, mihin päiväsi kuluvat? Päätehtäväni on yliopiston strategiassa mainittujen henkilöstötavoitteiden toteuttaminen. Jalkautan käytännössä yliopiston henkilöstöpolitiikkaa henkilöstölle. Yksikkömme huolehtii palkanmaksusta, henkilöstön kehittämisestä, työhyvinvoinnin edistämisestä ja erilaisista asiantuntijatehtävistä palvelussuhde, laki- ja eläkeasioissa. Teemme myös paljon valmistelevaa työtä päätös- ja lausuntoasioissa. Toisinaan joudumme tekemään myös kurinpidollisia toimenpiteitä. Vaikeat prosessit vievät paljon energiaa. Pyörität sivutoimenasi Solina Records -levy-yhtiötä yhdessä Jori Sjöroosin kanssa. Elätkö kaksoiselämää? Olen tottunut tekemään limittäin oikeita töitä ja musiikkia. Tietenkin töissä noudatetaan erilaista protokollaa ja esimerkiksi pukeutumistyyliä kuin musiikin parissa. Olen koulutukseltani oikeustieteilijä, ja 2000-luvun alussa olin töissä asianajotoimistossa lakimiehenä. Silloin lähdin usein töiden jälkeen suoraan keikalle FuTourist -elektroyhtyeen kanssa. Tuomioistuimessa varatuomarina työskennellessäni jarruttelin vähän musahommia, kun ne eivät tuntuneet sopivan samaan yhtälöön. Pidän kaksi rooliani selkeästi erillään toisistaan, joten mitään selkkauksia ei ole syntynyt. Artistinne (mm. Magenta Skycode ja Burning Hearts) ovat parin viime vuoden aikana nousseet Suomen listaykkösiksi ja tunnetuiksi maailmanlaajuisestikin. Miten sinulla riittää aikaa kaikkeen? Solinaa pyöritetään iltaisin ja viikonloppuisin. Tällä hetkellä hommaa musiikin parissa riittää paljon enemmän kuin aiemmin. Artistit tekevät itse kuitenkin suurimman työn eli itse musiikin emmekä omista esimerkiksi studiota tai toimitiloja. Solina pyörii kotini keittiön pöydällä lepäävän läppärin kautta. Maksamme levyjen kulut ja masteroimme ne sekä hoidamme promootiot ja markkinoinnin. Kiireet kulkevat levyjen mukana syklissä. Meillä ei ole mitään suurempia kaupallisia tavoitteita, vaan hommaa tehdään enemmän sydämellä kuin taloudellisessa mielessä. Pääasia on, että musiikki leviää. Emme Jorin kanssa nosta kumpikaan Solinalta palkkaa. Haaveiletko musiikkiammattilaisen urasta? En. Yliopistolla työskenteleminen on minulle myös eettisesti ja moraalisesti kestävä ratkaisu. Tykkään hirveästi siitä vastapainosta, mitä nämä kaksi alaa minulle antavat. En jaksaisi kokopäiväisesti musiikkialan pinnallista jeesjees -selkääntaputtelumeininkiä, vaan niistä hetkistä on tosi kiva tulla takaisin yliopiston normaalielämään. Jos kävisi niin, että Solinan toiminta kasvaisi räjähdysmäisesti, pitäisi joko itse jättäytyä hommasta pois tai jäädä hetkeksi vapaalle töistä. nykyään, vintagesyntikan harrastajia oli ehkä seitsemän. Tein silloin omaa musaa. Soitin The Crashin ensimmäisellä levyllä syntikoita ja kiersin myös Jorin The Fu-Touristin mukana keikoilla 2000-luvun alussa. Soitatko itse jotain instrumenttia? Olen soittanut koskettimia noin 20 vuotta. 1990-luvun alussa mulla oli oma studio Turussa, johon keräsin vanhoja, 1970-luvulta peräisin olevia syntikoita. Se oli siihen aikaan Suomessa paljon harvinaisempaa kuin Miten valitsette artistinne? Me julkaisemme sitä, mistä tykkäämme. Biisit ovat kaikki kaikessa. Mitään ei tehdä ulkoisen habituksen, genren tai pinnan vuoksi. Olemme julkaisseet tähän mennessä indien lisäksi doom-metallia, hc-punkkia, puhdasta electroa ja syntikkapoppia. Pääideana on, että julkaisemamme levyt tuntuvat hyviltä vielä viiden vuoden päästäkin. Esimerkiksi Solinan ensimmäinen levy, Magenta Skycoden IIIII eli "palkkilevy" myy edelleen joka kuukausi, vaikka se julkaistiin vuonna 2006. VENLA PÖYLIÖ ä lomake TYYn sivuilla, ja lähetä se osoitteeseen tyy-koposihteeri@utu.fi 18.5. mennessä.Oletk
• AAKE KINNUNEN Itävaltalainen Jacqueline Steindl vieraili turkulaisessa St. Olofsskolanissa kahdeksasluokkalaisten saksantunnilla. ERaSMUS IN ScHOOLS vIE vaIHTaRIN KOULUUN Viime vuonna 20 eri EU-maan kansalaista vieraili yhteensä noin 200 suomalaisessa koulussa. WAS VERbINdEST du mit Österreich? Tällä kysymyksellä itävaltalainen Jacqueline Steindl aloittaa turkulaisessa St. Olofsskolanissa pidettävän saksan kielen tunnin. Kahdeksasluokkalaiset keskittyvät ja tarkastelevat Steindlia tarkkaan, mutta itävaltalainen vaihto-opiskelija ei hämäänny. Hän tietää, mihin on ryhtynyt. Historian ja maantiedon opettajaksi opiskeleva Steindl on yksi niistä vaihto-opiskelijoista, jotka ottavat osaa Erasmus in Schools -ohjelmaan. Vapaaehtoisessa ohjelmassa Suomeen saapuvat vaihto-opiskelevat vierailevat suomalaisissa kouluissa ja lukioissa. He pitävät esitelmän oppitunnilla valitsemastaan aiheesta ja tutustuvat samalla suomalaiseen koulujärjestelmään. Steindl oli valinnut aiheekseen kertoa oppilaille kotikaupungistaan Grazista. "Minulla oli selvä kuva siitä, mistä halusin puhua. En kuitenkaan ajatellut etukäteen, että oppilaat puhuisivat noinkin hyvin saksaa", Steindl iloitsee oppitunnin päätteeksi. St. Olofsskolanin saksanopettaja Eva Larzén-Östermark nyökyttelee vieressä Steindlin otteesta vakuuttuneena. "Jacquelinen onnistui erinomaisesti saada vaihtelua tunnin kulkuun. 90 minuuttia on pitkä aika", Larzén-Östermark kehuu. Oikeita suomalaisia Eurooppalainen Suomi ry:n Erasmus in Schools pyörii nyt toista vuotta Suomessa. Ohjelmaa rahoittaa Euroopan komissio, ja Suomessa hankkeessa työskentelee kaksi koordinaattoria. Heistä toinen, turkulainen Laura Isomäki, on vanha Turun ESN:n aktiivi. Rahoitusta on tiedossa yhteensä kolmeksi vuodeksi, mutta toiminnasta pyritään tekemään pysyvää. Viime vuonna suomalaisissa " kouluissa kävi vaihto-opiskelijoita 20 eri EU-maasta. Yhteensä kouluissa vierailtiin noin 200 kertaa, ja eniten vierailuja tehtiin vieraitten kielten tunneille. Eniten ohjelmaan osallistuneita vaihto-opiskelijoita oli Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Isomäen mukaan vaihtoopiskelijat sanovat usein osallistuvansa ohjelmaan siksi, että he ovat kuulleet paljon hyvää suomalaisesta koulujärjestelmästä. "Monet vaihtarit sanovat, että he haluavat vaihtoaikana tutustua oikeisiin suomalaisiin, ja ha- On hyödyllistä, että oppilaat näkevät elävän ihmisen, joka puhuu eri kieltä kuin he itse." Kehy-, ravintolavaliokunta ja Unica jörjestävät kehylounaan tiistaina 15.5. Unican ravintoloi
• AJASSA 11 " AAKE KINNUNEN Monet vaihtarit sanovat, että he haluavat vaihtoaikana tutustua oikeisiin suomalaisiin, ja haluavat tästä syystä suomalaisiin kouluihin." Turun ESN:n kasvatti Laura Isomäki työskentelee Erasmus in Schools -ohjelman koordinaattorina. luavat tästä syystä suomalaisiin kouluihin", hän nauraa. Monikulttuurisuuskasvatusta Erasmus in Schools -ohjelma on ollut houkutteleva kouluille ja lukioille erityisesti monikulttuurisuuskasvatuksen näkökulmasta. "On hyödyllistä, että oppilaat näkevät elävän ihmisen, joka puhuu eri kieltä kuin he itse. Kulttuurin roolin vieraan kielen opiskelussa kasvaa enenevissä määrin", tiivistää Larzén-Östermark. Koska Erasmus in Schools on Euroopan komission rahoittama ohjelma, mukaan ei voida ottaa EU-alueen ulkopuolelta tulevia vaihto-opiskelijoita. "Esimerkiksi aasialaiset vaihto-opiskelijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita ottamaan osaa ohjelmaan. Onkin kurjaa joutua sanomaan heille, että ei onnistu", Isomäki pahoittelee. Aivan samanlaisena konseptia ei myöskään muualta Euroopasta löydy. Myöskään itävaltalainen Steindl ei muista törmänneensä samankaltaiseen ohjelmaan ko- tipuolessa. "Opettajalle opettaminen on tehty helpommaksi Suomessa kuin Itävallassa, missä valtio on leikannut jatkuvasti koulutuksesta. Täällä on kaikkea videotykeistä liimapuikkoihin!" Steindl ihastelee. LAURA MYLLYMÄKI Tule juhlimaan kanssamme 3.-11.5. tasokasta liikuntaa aikuisille! Ainaisjäsenyys 28 Jä se nil le (norm. 69 ). Liittymislahjana saat ekokassin ja CityShoppari -kortin 2012. 28 vuotta Jä se nil le Vuosikortit 6 kuukauden hinnalla! Esim. Kuntosali aleajat vain 300 (25/kk) Ohjatut tunnit aleajat vain 432 (36 /kk) Kaupan päälle Motivus-treenikassi! Kaksi vuotta 11 kuukauden hinnalla Esim. Kuntosalin aleajat 550 (23/kk) Ohjatut tunnit aleajat 792 (33/kk) Kaupan päälle Motivus-treenikassi! Eniten vaihtoehtoja Centrum Eerikinkatu 7 www.motivus.fi Brahenkatu 12 a 16 (vain naisille) Brahe Puh.277 9190 Puh. 277 9180 issa. Lounas maksaa 3,85, ja 0,50 euroa lahjoitetaan TYYn Meksikon kehitysyhteistyöhön.
• HERRa REHTORI Turun yliopiston pitkäaikaisin rehtori Keijo Virtanen jää eläkkeelle elokuun ensimmäisenä päivänä. Humaani kulttuurihistorioitsija aikoo jatkaa akateemista tutkimustyötä ja lisätä lenkkeilyä. TEKSTI: VENLA PÖYLIÖ, KUVA: LAURI HANNUS Virtanen saapuu huhtikuisena tiistaiaamuna työhuoneelleen yliopiston päärakennukseen. Hän istahtaa rutiininomaisesti työpisteensä taakse ja kahlaa läpi sähköpostit. Postilaatikossa odottaa viesti tamperelaiselta jatko-opiskelijalta. Viestin lähettäjä tiedustelee, olisiko Virtasella vinkkejä tai aineistoa amerikansuomalaisista, jotka tietäisivät Detroitin autoteollisuudesta vuosisadan alusta. "Niitä aineistoja mä tuossa äsken hiukan kaapista kaivoin", hyväntuulinen Virtanen sanoo hetkeä myöhemmin. Tällaisia aamuja on Virtasella nykyään harvoin, sillä 15-vuotisen rehtorikauden aikana suorat opiskelijakontaktit ovat vähentyneet. "Rehtorikauteni alussa kävin usein läpi opiskelijoideni kirjallisia töitä, nyt opiskeluun tai tutkimukseen liittyviä yhteydenottoja tulee enää 5-10 vuodessa", hän sanoo. Kiirettä on silti pitänyt. Viime aikoina rehtoria ovat työllistäneet muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävät tulosneuvottelut, jotka pidetään Turun yliopiston osalta 15. toukokuuta. Neuvotteluissa sovitaan toiminnasta ja rahoituskehyksestä seuraavien neljän vuoden osalta. "Toivon, että valtion rahoitus pysyy runkona ja ytimenä yliopistokoulutuksessa tulevaisuudessakin. Suomalainen systeemi on ollut ja toivottavasti pysyykin sen tyyppisenä, että valtiovalta näkee yliopistokoulutuksen yhteiskunnan menestyksen edellytyksenä", Virtanen sanoo. TURUN YLIoPISToN rehtori Keijo Tutkimusaihe pingottamalla Naantalista kotoisin oleva Virtanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1964. Lukion jälkeen hän ajatteli "monen muun naantalilaisen pojan tapaan" menevänsä armeijaan saman vuoden lokakuussa. Elo-syyskuun vaiheessa kotiin saapui kuitenkin kirje, jossa todettiin, että tulokkaiden kiintiö oli täynnä. Armeijaan ei ollut vielä asiaa. Armeijan siirtyminen oli Virtaselle pettymys. Naantalin kaupungin puutarhaosastolla nurmikonleikkuutöissä vietetyn kesän jälkeen Virtanen suuntasi Turkuun, Barkerin tekstiilitehtaalle. Tammikuussa 1966 hän pyrki lukemaan yleistä historiaa Turun yliopistoon, kun myös kevätlukukaudelle järjestettiin pääsykokeet. Ovet akateemisen maailman aukesivat. "Opiskelu alkoi hyvin ja muuttui koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Syyslukukaudella aloitin melkoisen pingotuksen opiskelukirjojen parissa. Asuin edelleen Naantalissa, ja usein luennon jälkeen juoksin seitsemässä minuutissa yliopistonmäeltä Puutorille bussiin", Virtanen muistelee. Nipotuksen huomasi myös oppiaineen henkilökunta. Toukokuussa 1969 historian oppiaineen professori lähetti yliopistolta auton etsimään Virtasta Naantalista, sillä puhelinta ei kotona ollut. "Olin jo ehtinyt aloittaa kesätyöt Naantalin puisto-osastolla. Lähdin kuitenkin töihin laitokselle, kun kerran pyydettiin. Työtehtäväni oli postittaa haastattelulomakkeita Suomeen palanneille amerikansiirtolaisille." Akateemisen tutkimustyön ensipuraisulla oli kauaskantoiset vaikutukset, sillä amerikansiirtolaisuus, vieraaseen kulttuurin sopeutuminen sekä amerikkalaisen kulttuurin vaikutus Eurooppaan palvelivat häntä tutkimusaiheina niin gradussa, lisensiaatin tutkielmassa kuin väitöskirjassa - ja myöhemminkin. Mielenkiintoinen Amerikka Tutkimuskärpäsen innoittamana Virtanen työskenteli 1970luvulla kaikki kesät sekä yhden kokonaisen vuoden Amerikassa. 1980-luvulla Michiganiin lähdettiin jälleen koko perheen eli vaimon ja kahden lapsen voimin. "Maailman amerikkalaistumisesta on oltu huolissaan ainakin 1800-luvun puolivälistä lähtien. Meikäläinenkin oli 1970-ja 80luvuilla kertomassa Coca-Colan riemuvoitosta Euroopassa, Helsingin Sanomia ja Suomen Kuvalehteä myöten", Virtanen sanoo. Virtanen tunnustautuu myös Elvis-friikiksi, ja hän omistaa laajan valikoiman levyjä, kirjoja ja levytilastoja. "Minulla on kirjahyllyssä oma osasto populaarimusiikkia varten. Kaikki levyt ovat myös hyvässä järjestyksessä. Harva se ilta käännän kirjan sivun ja pohdin, että mitenhän se tietty hitti mahtoikaan vuonna 1963 sijoittua." Virtanen ei kuitenkaan tunnusta olevansa Amerikka-fanaatikko, vaan sanoo pohjaavansa innostuksensa akateemiseen analyyttisyyteen. "Olen erittäin kiinnostunut Yhdysvalloista, mutta omasta mielestäni olen aina osannut suhtautua siihen kriittisesti ja analyyttisesti, niin kuin historioitsijan kuuluukin." Mauno Koiviston päätöksellä vakituiseksi kulttuurihistorian professoriksi. Vuonna 1993 Virtanen haki paikkaa rehtoristossa ylioppilaskunnan ja tieteentekijöiden eli silloisten assistenttien ehdottamana. "Vastoin parempaa tietoani ajattelin, että voinhan mä tuossa työssä sitten olla", Virtanen naurahtaa. Vararehtorin pestin jälkeen Virtanen valittiin rehtoriksi vuonna 1997. Sen jälkeen hänet on valittu yliopiston korkeimmalle pallille viisi kertaa. Omaa sivistystä ja tietotaitoa hän on pitänyt yllä muun muassa yliopistolla järjestettävien Studia Generalia -luentosarjojen, historiallisten kirjojen ja Journal of American History -julkaisujen avulla. "Pääosa ajastani on kuitenkin mennyt rehtorina olemiseen ja rehtoriuteen liittyvän kirjallisuuden omaksumiseen. Sellaiset työt, joihin on pitänyt keskittyä enemmän, kuten kirjoitustyöt, olen tehnyt kotona", hän sanoo. Virtanen on opiskelijoiden keskuudessa nähty rehtinä ja reiluna, ei niin pönöttävänä rehtorina. Millaisena virkamiehenä hän näkee itsensä? "Kyllä olen aina yrittänyt olla niin sanotusti luonnollinen, oma itseni. Puhun yleensä omaa murrettani, oli se sitten määritelmästä riippuen Naantalin tai Turun murretta", hän sanoo. Luonnollisempi virkamies Ahkerana tutkijana ansioitunut Virtanen alkoi hoitaa kulttuurihistorian professuuria virkaa toimittavana vuonna 1983 ja hoiti sitä vuoteen 1988 saakka, jolloin hän lähti uudestaan kenttätöihin Amerikkaan. Vuoden 1990 huhtikuun alusta juuri Suomeen palannut Virtanen nimitettiin presidentti Virkeä mieli ei vanhene Yliopiston päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan rehtorin työhuoneen ikkuna avautuu kohti Tuomiokirkkoa. Pihanurmikolla komeilee mustagraniittinen, vuodelta 1968 peräisin oleva muistomerkki Kolme vekkulia. Se esittää turkulaisia suurmiehiä Elias Lönnrotia, J.V Snellmania ja J.L Runebergia. Virtanen on saanut viettää rehtoriuransa hyvässä seurassa. Heinäkuussa hän sulkee yliopiston virkahuoneen ovensa viimeisen kerran. Eläkkeelläkään hän ei aio jäädä laakereilleen lepäämään. Pieni työhuone Maaherran makasiineilla odottaa Virtasen aloittavan jälleen tutkimustyöt. "Oma tutkimusala on sellainen, että siinä pysyy metodisesti suht helposti kärryillä. Nyt jos olisi pitkä elämä ja paljon aikaa, tutkimuskentässä riittäisi hommaa." Virtanen aikoo julkaista ainakin yliopisto- ja tiedepolitiikkaa luotaavia puheitaan vuosikymmenten ajoilta sekä viimeistellä keskeneräisiä tutkimuksia. Oman osansa Virtasen enenevästä vapaa-ajasta kahmaisee myös perhe, jossa on tätä nykyä jo viisi lastenlasta, nuorin 1- ja vanhin 14-vuotias, sekä urheiluharrastus. "Harrastan ulkoilua ja lenkkeilyä. Katson myös telkkarista paljon yleisurheilua ja viime kesän Kalevan kisoissa Turussa istuin katsomossa joka päivä", hän sanoo. Yliopistomaailman ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen Virtanen suhtautuu luottavaisin mielin. Päättäjiltä ja politiikalta Virtanen toivoo humaaniutta ja kykyä nähdä oman kuplansa ulkopuolelle. "Olen aina pitänyt yhteyttä opiskelijoihin esimerkiksi ylioppilaskunnan rehtorilounaan ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kättelytilaisuuden kautta. En sano, että rehtorin pitäisi olla kuin nuori tai ajatella kuten nuoret ajattelevat, mutta minun kohdallani nuoret ovat auttaneet pitämään mielen virkeänä", elokuussa 67 vuotta täyttävä Virtanen sanoo. "Päätöksentekijöidenkin pitäisi ymmärtää tavallisen ihmisen elämää. Helposti mulle ruvetaan viisastelemaan, ettet säkään ymmärrä, mutta kyllä väitän, että ymmärrän."
• 13
• Liedon Vanhalinnan linnavuorella, kahden historiallisen valtaväylän, Hämeen Härkätien ja Aurajoen välissä, on kaksi rautakaudelta peräisin olevaa kuppikiveä. "Kuppikivi on kivi, johon on hakattu pyöreä uhrikuppi", Taivaannaula ry:n Petri Villa (vas.) ja Anssi Alhonen sanovat. JUURILLa Ylpeys vanhaa suomalaista kulttuuriperintöä kohtaan on herännyt henkiin nuorten kaupunkilaisten, suomenuskoisten, kautta. He viettävät Hela-juhlia ja kekriä, kumartavat metsälle ja tekevät kotiin pyhän nurkkauksen edesmenneille vainajille. TEKSTI: VENLA PÖYLIÖ KUVAT: LAURI HANNUS Näitä haltioita, mitkä hyviä, mitkä pahoja, luultiin koko luonto täynnänsä olevan, ilmassa, maassa ja maan allaki. ­ Elias Lönnrot, Muinaisia loitsurunoja. NÄMÄ SANAT komeilevat vuon- na 2007 perustetun, suomalaista muinaisuskoa elävöittävän Taivaannaulan nettisivuilla. Taivaannaula luotaa ideologiansa Suomenuskoon. Yhdistys on perustettu saattamaan yhteen ihmisiä ja tiedottamaan muinaisesta suomalaisuudesta: tavoista, kulttuurista, tarinoista ja usko- muksista. Suomenusko tarjoaa harrastajilleen pehmeän, ei-poliittisen tavan kokea ylpeyttä suomalaisuudesta. Yhteys vanhoihin sukupolviin ja tapakulttuuriin on suomenuskoisille ensiarvoisen tärkeää. Turun yliopiston uskontotieteen dosentin Teemu Tairan mukaan Suomenuskon kaltaisen uuspakanallisen liikehdinnän takana on yksilön tarve löytää oma, kansallinen ja hengellinen identiteettinsä. "Vielä pari vuosikymmentä sitten Suomi oli hyvin homogeeninen maa varsinkin uskonnollisesti. Yhteiskunnallinen muutos on ollut viime vuosikymmeninä todella nopeaa. Maallistumisen lisäksi myös kaikenlainen rajojen aukeaminen, globalisaatio ja muuttoliikkeet vaikuttavat siihen, että omaa itseä aletaan etsiä ja rakentaa. On luonnollista, että turvallinen, mentaalinen alue löytyy katsomalla menneisyyteen." Tärkeä luonto Pyhinä ja yliaistillisina paikkoina suomenuskoiset pitävät puhtaita ja koskemattomia luonnonpaikkoja, kuten metsiä, lähteitä ja kallioita. Yksi Suomenuskon tärkeimmistä piirteistä onkin ihmisen suhde luontoon. Luontokokemuksiin liitetään monenlaisia muinaisia riittejä. "Ennen metsään astumista on esimerkiksi kumarrettu, sillä metsä on nähty riista-aittana, josta on luvalla tuotu saalista kotiin", Taivaannaulan hallituk- sen puheenjohtaja Petri Villa sanoo. "Monet luontoon liittyvät vanhat uskomukset näkyvät edelleen suomalaisissa tavoissa. Esimerkiksi juhannuslehvät ja -koivut kuuluvat monen suomalaisen kesään, vaikka niiden alkuperäistä merkitystä ei välttämättä tiedetä", niin ikään hallituksessa vaikuttava Anssi Alhonen jatkaa. Myös edesmenneisiin sukupolviin suhtaudutaan kunnioituksella. Vainajien ja muiden henkiolentojen, kuten haltioi-
• " 1 Ei suomalaisuus ole pelkkää politiikkaa tai sitä, mitä passissa lukee. jia. Neuvostoajasta huolimatta Maauskon tavat ovat periytyneet jo monelle sukupolvelle. "Juurekkuus ja yhteisöllisyys ovat maauskoisten keskuudessa sanoin kuvailemattomia. Toivon, että joku päivä Suomessa eletään samassa tilanteessa", maauskoisten kekrijuhlilla Virossa vieraillut Villa sanoo. Hyväksytty kaiku Alhosen ja Villan mukaan Taivaannaulaan ja suomenuskoisiin suhtaudutaan päällisin puolin myönteisin ja mielenkiintoisin tuntemuksin. Taira on kaksikon kanssa samoilla linjoilla. "Suomenuskolla on hyväksytty kaiku ja tuntuma: valtavir- den, ajatellaan olevan läsnä ympäröivässä todellisuudessa. Vaikka uskomukset ja vanhat kansantarinat, -runot ja -laulut ovat suomenuskoisille loppumaton aarreaitta, Alhonen ja Villa pitäytyvät tieteessä esimerkiksi luonnonilmiöiden selityksen suhteen. Heidän mukaansa vanhojen uskomusten ei ole tarkoitus kilpailla tieteen kanssa vaan antaa niille henkinen viitekehys. "Silti tuntemukset, joita esimerkiksi ukkosella tunnen, ovat samankaltaisia kuin ne, joita edesmenneiden sukupolvien on kerrottu tunteneen. Ei luonnon hengellisyys katoa tieteen saavutusten mukana", Villa sanoo. Luonnon lisäksi myös agraarikulttuurin piirteet ovat läsnä suomenuskoisten arjessa. Taivaannaula järjestää jäsenilleen vuosittain kaksi juhlaa, kasvukauden alkamiseen loppukevääseen sijoittuvan helajuhlan sekä syksyyn ja sadonkorjuun sijoittuvan kekrin. Keskeisiä juhlapäiviä ovat monet vanhan kansan juhlapyhät, kuten karhunpäivä. Vaikka jotkut suomenuskoiset suhtautuvatkin kristinuskoon kielteisesti, mitään virallista tai yksiselitteistä kantaa ei suomenuskoisilla kristinuskoa kohtaan ole. Alhonen ja Villa eivät koe itseään uuspakanoiksi, vaan näkevät Suomenuskon enemmänkin hengellisenä elämäntapana; uskona, eivät uskontona. Omaa uskonnollista kantaa ei Taivaannaulan tapahtumissa tivata, vaan joukkoon mahtuu Alhosen ja Villan mukaan paljon erilaisia lähtökohtia ja ihmisiä. Peritty identiteetti Suomenuskossa tärkeitä tiedonlähteitä ovat esimerkiksi itämerensuomalainen mytologia, vanhat kansantarinat ja laulut, sillä pyhiä kirjoja tai yhtä arvomaailman selvittävää dokumenttia ei ole. Alhonen on löytänyt Suomenuskon suomalaisen luonnon ja historian kautta. Myös Villan innostus vanhaa kansanperinnettä kohtaan alkoi sukututkimuksesta, "juurien kautta". He sanovat, että Suomenuskon tuntemus on auttanut heitä ymmärtämään omaa, suomalaista ja perittyä kansallismentaliteettia. "Samanlaista omiin juuriin perustuvaa henkistä identiteettiä en voisi löytää esimerkiksi taolaisuudesta tai islaminuskosta. Ihminen on tietyn kulttuurin, ympäristön ja sukupolvien tuote", Alhonen sanoo. Suomenuskoiset haluavat kuitenkin vetää tiukan rajan itsensä ja isänmaallisen, äärioikeistolaisen poliittisen liikehdinnän väliin. Villa sanookin sijoittuvansa poliittisella kartalla enemmän vihreälle ja vasemmalle kuin konservatiiviseen suuntaan. "Ei suomalaisuus ole pelkkää politiikkaa tai sitä, mitä passissa lukee. Vanhat perinteet ovat hyvin tärkeä osa ihmisen omaa, mutta myös kansallista identiteettiä", Villa sanoo. Vaikka Suomenusko pohjaa ikivanhaan perinteeseen ja tapaan elää, uutta teknologiaa ei vieroksuta, vaan sitä käytetään ahkerasti toiminnan kehittämisen apuna. Tieto Suomenuskosta leviääkin nimenomaan netissä, esimerkiksi Suomenuskon Facebook-sivulla ja Hiitola-foorumilla. Alhonen ja Villa puhuvat kulttuurisen synteesin käsitteestä, joka syntyy vanhaa ja uutta kulttuuria yhdistämällä. Tairan mukaan muinaisuskon ja kansanperinteen elävöittäminen verkossa on yleistä myös globaalilla tasolla. "Missään maassa uuspakanalliset ilmiöt eivät rajoitu maan rajojen sisäpuolelle, vaan ollaan tietoisia akateemisesta tutkimuksesta ja muiden maiden tilanteista." Suomenuskon kaltaisten alkuperäisuskontojen vetovoima on nähtävillä esimerkiksi Virossa, jossa Viron muinaisuskolla Maauskolla on paljon kannatta- tayhteiskunta ei huolestu siitä samalla tavalla kuin jostain sellaisesta, johon liittyy sana noituus. On vaikea kuvitella, että Suomenuskon tiimoilta syntyisi mediakohuja kristillisten tahojen puolelta", Taira sanoo. Jokin aikaa sitten suomenuskoiselle uskonnolliselle yhdyskunnalle päätettiin hakea virallista tunnustusta. Alhonen ja Villa suhtautuvat virallistamisprojektiin odottavan myötämielisesti, mutta pelkäävät projektin kaatuvan byrokratiaan ja siihen tosiasiaan, ettei Suomenuskoa pysty määrittelemään yksien kansien väliin. "Virallistaminen auttaisi kuitenkin toiminnan organisoinnissa ja suunnittelussa, se motivoisi ja tekisi toiminnasta jatkuvaa ja pysyvämpää", Villa sanoo. "Sellaiset pienet ryhmät, jot- ka hakevat uskonnollisen yhdyskunnan statusta harvoin tavoittelevat suuria etuoikeuksia. Taloudellistakaan etua siitä ei Suomessa ole. Kun joku valtiollinen taho toteaa, että toiminta on hyväksyttyä, siihen ei suhtauduta enää sekopäiden touhuna", Taira pohtii. Taivaannaulalla on noin 50 virallista jäsentä ja nelisensataa Facebook-tykkääjää. Alhosen ja Villan mukaan suuri osa aktiiveista on alle 30-vuotiaita kaupunkilaisia, joista vähän yli puolet on naisia. "Jäsenmäärä ei sinänsä kerro koko totuutta. Maaseudulla voidaan elää vanhoja perinteitä kunnioittaen suomenuskoisten tapaan ilman, että varsinaisesti kuulutaan mihinkään yhteisöön tai tehdään numeroa asiasta", Villa sanoo. Linnavuorella on sijainnut Rautakaudella ja Keskiajalla puisten hirsitupien ja puolustusvarustusten hallinnoima vahtipaikka. Linnavuoren kupeeseen rakennettu kiviportti on peräisin 130-luvulta.
• LAURI HANNUS Tähän valmistuu elokuussa Logomon 126-paikkainen elokuvasali. Uusi teatterikatsomo tarjoaa tilat turkulaisten elokuvatoimijoiden näytöksille. "Uskon, että yhteistyö Logomon ja elokuvatoimijoiden välillä tulee olemaan vuorovaikutteista, vakaata ja turvallista", tuumii Kinokoplan puheenjohtaja Jouko Luhtala. vaIHTOEHTOELOKUvaT SIIRTYvÄT LOgOMOON Pienten elokuvatoimijoiden näytöksiä aletaan esittää syksyllä Logomoon valmistuvassa 126-paikkaisessa elokuvateatterissa. KULTTTUURIKESKUS LogoMo " aloittaa syksyllä yhteistyön turkulaisten elokuvatoimijoiden kanssa, kun Logomon tiloihin valmistuu 126-paikkainen elokuvasali. "Turussa on pitkään ollut puutetta hyvistä esitystiloista. Pienelle, laadukkaalle elokuvateatterille on selkeä tilaus", Logomon elokuvateatterityöryhmän puheenjohtaja Risto Hyppönen sanoo. Elokuvasaliin on näillä näky- Turussa on pitkään ollut puutetta hyvistä esitystiloista. min tulossa perinteisen filmiprojektorin lisäksi myös digitaalinen projektori. Äänentoisto on Hyppösen mukaan huippuluokkaa. Tällä hetkellä Logomon uudesta salista ovat kiinnostuneet ainakin aikaisemmin Puutarhakadulla näytöksiään esittänyt KAVA eli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, VarsinaisSuomen elokuvakeskus, Suomalaisen elokuvan festivaali sekä TYYn elokuvakerho Kinokopla. "Tiloja vuokrataan myös muille kiinnostuneille tahoille erilaisiin tilaisuuksiin ja näytöksiin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi alueen korkeakoulut sekä pien- ten tuotantoyhtiöiden ensi-illat", Hyppönen sanoo. Filmiltä digikopioihin Filmikopiot vaihtuvat tämän hetken levitysmarkkinoilla tiuhaan tahtiin aiempaa logistisempiin ja nykyaikaisempiin digikopioihin. Maahantuojilta onkin vaikeaa saada filmikopioita eritoten uusista elokuvista, joiden esittämiseen muun muassa Kinokoplan toiminta suurimmaksi osaksi pohjautuu. Aikaisemmin perinteisellä filmiprojektorilla näytöksensä Humalistonkadun ML Media Liv: n tiloissa esittäneen Kinokoplan siirtyminen Logomon tiloihin riippuukin siitä, miten filmikopioita on syksyksi tarjolla. "Olemme tehneet periaatepäätöksen, että jos saamme syksyn elokuviin käyttöömme filmikopiot, esitämme syksyn sarjan Humalistonkadulla. Muutto Logomoon tapahtuu kuitenkin todennäköisesti viimeistään keväällä", Kinokoplan puheenjohtaja Jouko Luhtala sanoo. Luhtala suhtautuukin syksyllä valmistuvaan elokuvasaliin Miten kasvit ovat muuttaneet maailmamme ­näyttely Turun pääkirjaston aulassa 3.5.-31.5. Näy
• KULTTUURI 1 myönteisin tunnelmin. "Logomo tarjoaa teknisesti erittäin huikeat tilat. Parasta mielestäni on, että kaikki vaihtoehtoelokuvaa esittävät löytyvät tulevaisuudessa saman katon alta. Uskon, että yhteistyö Logomon ja elokuvatoimijoiden välillä tulee olemaan vuorovaikutteista, vakaata ja turvallista." KULTTUURIKESÄN MENOTÄRPIT Tylkkärin toimitus tutustui kaupungin kesään ja poimi sieltä ehdotuksen lukijoille. Tässä se tulee, kreisikesä 2012! TEKSTIT: VENLA PÖYLIÖ jA LAURA MYLLYMÄKI Keskitetty elokuvakeskus Logomon elokuvateatterista maksetaan vuokraa käytön mukaan. Hintaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta Hyppösen mukaan henki Logomossa on se, että vuokrissa pysytään kohtuudessa. Myös Kinokoplasta toivotaan, että vuokra pysyisi kohtuullisena, jotta elokuvakerho pystyisi pitämään lippuhintansa opiskelijaystävällisinä. "Kinokopla on kuitenkin opiskelijoiden ylläpitämä ja käyttämä elokuvakerho, se pitää ottaa myös kustannuspuolessa huomioon", Luhtala sanoo. Tällä hetkellä elokuvateatteria on kaavailtu kerhojen ja muiden toimijoiden käyttöön niin, että siellä esitettäisiin sata esitystä vuodessa. Käytännön järjestelyt ovat vielä neuvottelujen alla. "Logomo varustaa itse konehuoneen digitaalisen puolen, mutta filmiprojektorin hankinnasta neuvotellaan vielä. On mahdollista, että Puutarhakadun esityksissä käytössä olleet filmiprojektorit, kaksi 35-millistä ja yksi 16-millinen, siirretään Logomoon", uuden elokuvasalin suunnittelussa mukana ollut Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Pekka Nummelin sanoo. Elokuvasalin viereen valmistuu myös toinen isompi sali, johon ei ole vielä suunnitteilla katsomoa, mutta johon voi myös projisoida elokuvia konehuoneesta. Tilojen yhteyteen avataan myös ravintola. Nummelin ja Luhtala toivovat, että uusi elokuvateatteri löytää käyttäjänsä, vaikka se ei sijaitsekaan aivan keskustassa. Turun taideakatemian elokuvaosaston yliopettajana työskentelevä Hyppönen ei kuitenkaan näe sijaintia ongelmana vaan uskoo, että Logomo houkuttelee vaihtoehtoelokuville myös uutta yleisöä. "Logomossa käy kaikenlaisia ihmisiä. Elokuvateatterin löytääkseen ei välttämättä tarvitse olla harras elokuvaharrastaja", hän sanoo. VENLA PÖYLIÖ JOKKE JOKIJUNa Mitä? Turkuun on viimein saatu turistikaupungin tunnusmerkit täyttävä elementti: kaupunkijuna! Junalla pääsee kulkemaan joen itäistä ja läntistä puolta sekä matkaamaan Logomoon ja Turun linnaan. Jokijunalla ei ole tarkkoja aikatauluja, ja arvioitu matka Turun linnalta tuomiokirkolle kestää noin puolisen tuntia. "Jokijuna tarjoaa kaupunkilaisille uuden tavan nauttia jokirannasta", muotoilee Johanna Karppinen tapahtumatoimisto Happeningista. Milloin? Heti. Kenelle? Spontaaneille junaan nousijoille. Turisteille. Laiskoille kävelijöille. Kukkarorasitus: Aikuiset 4 euroa ja lapset 2 euroa. Lipulla saa matkustaa niin paljon kuin haluaa kello 9­15, minkä jälkeen junalla saa tehdä yksittäisen matkan. KaUPUNgINOSavIIKOT Mitä? Laita Kaupunginosaviikot to do -listallesi, jos olet hurahtanut lähimatkailuun tai muuten vain fanitat kotikaupunkisi meininkiä. Kulttuuripääkaupunkivuodesta henkiin jäänyt Kaupunginosaviikot tarjoaa viikon mittaisia kunnianosoituksia Turun eri kaupunginosille. Tänä vuonna mukana ovat ainakin Kärsämäki-Takakirves, Martti, Länsi-Turku, Nummenpakka ja Koroinen. Osallistuja istuttaa perunoita, kiertää Heidekenin, stalkkaa Pohjolan puutaloalueen pihoja ja silittää tuotantoeläimiä. "Kaupunginosaviikot ovat tänä vuonna kaupunginosien identiteettejä vahvistavia", sanailee tapahtuman koordinaattori Venla Heinonen. Milloin? 9.5.­15.5. Kärsämäki­Takakirves, 14.5.­20.5. Martti, 20.5.­26.5. Länsi-Turku, 21.5.­27.5. ja 4.6.­10.6. Kenelle? Perheellisille ja kotoilijoille. Turun-rakastajille. Kukkarorasitus: 0 euroa toukokuussa. Myöhemmin kuluvana vuonna erilaisista työpajoista saatetaan periä maksu. URbaaNI KESÄLOMa Mitä? Kaipaatko kesäiltoihisi elävää taidetta tai älykästä jutteluseuraa? Urbaani kesäloma levittäytyy tänä kesänä Brinkkalan sisäpihalta ja Kirjakahvilasta koko kaupunkiin ja valtaa kahvilat, galleriat ja puistot. Luvassa on ainakin teatteria, musiikkia, elokuvaa ja keskustelutilaisuuksia. Tapahtumat järjestetään turkulaisten pienten ja vaihtoehtoisten toimijoiden yhteistyönä ja ohjelma on kuuleman mukaan aina järjestäjiensä näköistä. "Urbaani kesäloma on matalan kynnyksen kaupunkifestivaali, jossa kulttuuria ja muuta ohjelmaa viedään paikkoihin, joissa sitä ei ole totuttu näkemään", Jari Pohjonen Urbaanin kesäloman työryhmästä sanoo. Milloin? 13­17.6., 11.­15.7. ja 1.­5.8. Kenelle? Valveutuneille fiilistelijöille. Ohikulkijoille. Kaupunkilomailijoille. Kukkarorasitus: Valtaosa tapahtumista 0 euroa, joihinkin musiikkitapahtumiin on pieni pääsymaksu. TURKU dESIgN FESTIvaL Mitä? Toista kertaa järjestettävä Turku Design Festival kokoaa tapahtumasateenvarjonsa alle turkulaisten muotoilijoiden kädenjäljen. Toukokuun toisella viikolla käynnistyvä festivaali niputtaa yhteen muun muassa muotoilun opinnäytetyönäyttelyt, graffitinäytöksen ja loppuseminaarin sekä festivaalin päättävän muotinäytöksen. Erityistäkynä mainittakoon B-galleriassa järjestettävä ilmainen 5 minuutin klubi, jossa 10 artistia soittavat 5 minuutin mittaisen keikan. Mukana ovat muun muassa Jori Hulkkonen, Burning Hearts ja Nightsatan. "Festivaalin tarkoitus on tehdä turkulaista muotoilua ja kaupunkikulttuuria tunnetuksi", ajatukset tiivistää tapahtuman tuottaja Moona Tikka. Milloin? 9.5.­15.5. Kenelle? Designista innostuneille ja muotifriikeille. Niille, jotka ajattelevat, että kesä alkaa toukokuussa. Kukkarorasitus: Pääosin 0 euroa. Brunssi, Sheikki Sheikki -klubi ja työpajojen materiaalimaksut ovat maksullisia. ILMIö Mitä? Yksipäiväinen ILMIÖ-monitaidefestivaali järjestetään neljättä kertaa heinäkuisella Turun Uittamolla. Festivaalin musiikkilavoille nousee tänä vuonna yli 40 artistia, muun muassa virolainen Pastacas, islantilainen reggaepumppu Hjálmar sekä kotimaisista artisteista Liljan Loisto ja Ville Leinonen & Majakanvartijat. Ensimmäiset artistit nousevat lavalle jo keskipäivällä ja viimeinen lopettaa kahdelta yöllä. Musiikin lisäksi ILMIÖssä on menneinä vuosina muun muassa järjestetty animaatiotyöpajoja ja taidehuutokauppa sekä leikitty tyynysotaa. Yllätysohjelmaa on luvassa myös tänä vuonna. "Hyödynnämme entistä enemmän Uittamon hienouksia. Ilmaisalueelle rantaan tulee myös oma esiintymislava", ILMIÖn vastaava tuottaja Tuomas Sara paljastaa. Milloin? 21.7.2012 klo 12­02. Kenelle? Hyvän (uuden) musiikin & leppoisan tunnelman ystäville. Elämäntapataiteilijoille. K-18. Kukkarorasitus: Liput Tiketistä 30 euroa. Festivaalialueella myös maksuton ja ikärajaton RantaILMIÖ. TATU GUSTAFSSON/ILMIÖ Vuoden 2011 ILMIÖssä leikittiin muun muassa tyynysotaa aikuisittain. yttelyn järjestävät biokemian ja elintarvikekemian laitos, biologian laitos ja kaupunginkirjasto.
• KULTTIKAMAA Palstalla vuorottelevat populaarikulttuuriin erikoistuneet toimittajat iPaavI M inulla oli ystävä, joka nukkui pois aivan liian nuorena. Olimme alkujaan tuttuja vain ulkonäöltä, mutta aloimme pian nettideittailla. Kohtasimme lopulta eräänä palkkapäivänäni läheisessä elektroniikkaliikkeessä, ja olimme siitä asti erottamattomat. Unohtumattomin yhteinen retkemme suuntautui Länsi-Norjan vuoristoon. Kuuntelimme The Nationalia henkeäsalpaavissa maisemissa ja hyrisimme onnesta. Aika pian tämän jälkeen iPodini akku hiipui reilun vuoden käytön jälkeen. Ystäväni tajunta sammui, mutta hivelen hänen karheaa alumiinikuortaan silloin tällöin. iPodini on kuin Lenin ­ poissa, mutta siinä se nököttää kuitenkin. Silloin tällöin yritän ladata akun uudestaan, mutta homma on toivotonta: saan kuunneltua vain Boxer-albumin aloitusraidan, joka kantaa nimeä Fake Empire. T Y YLIPUHdaSTa T YLSY Y TTÄ ma kakkosraita, sinkkulohkaisu Hey Jane on yhdeksän minuuttia vuoden toistaiseksi parasta rockmusiikkia. The Velvet Undergroundille kumartava poljento avaa albumin upeasti, mutta taso ei valitettavasti pysy yllä kauaa. Kehnolta mainosmusiikilta kuulostavan Little Girlin ja mitäänsanomattoman, turhan pitkäksi venytetyn Get What You Deserven myötä korkealle nousseet odotukset latistuvat nopeasti. Kahteen viimeksi mainittuun raitaan tiivistyy nyky-Spiritualizedin ongelma: kappaleet ovat liian tyylipuhtaita ja kliinisiä pop-rallatuksia. Levyn tuottajanakin toimineen Piercen studioperfektionismin kuulee, ja kumartelematon kokeellisuus, joka aikanaan nosti yhtyeen ja sen läpilyöntialbumin Ladies and Gentlemen We Are Floating in Spacen maailmanlaajuiseen suosioon on korvattu mielikuvituksettomilla ja tarpeettoman täyteenahdetuilla sovituksilla. Ironista on, että Pierce on maininnut kyseisen mestariteoksen toimineen suurena inspiraationa uusimman albuminsa teossa. Vaikka Sweet Heart Sweet Light on helposti unohdettava tusinatuotos, ei loistava Hey Jane jää albumin ainoaksi onnistumiseksi. Levyn parhaan kappaleen jatko-osa Headin' for the Top Now soi koko kahdeksan ja puolen minuutin kestonsa koukuttavan hypnoottisesti. Tunnelatautunut tilitys Mary sekä komeasti täyteen mittaansa kasvava So Long You Pretty Thing puolestaan päättävät albumin tyylikkäästi. joEL HAAPAMÄKI LEVY. Avaruusrockin pioneeriyh- i Pod-traumastani johtunee se, että projektini kasvattaa itsestäni täysivaltainen Apple-kansalainen näyttää epäonnistuneen. En silti tunnista itseäni mäkkivihaajien lipun alta. Osaan arvostaa pelkistettyä muotoilua, ja uskoisin voivani nauttia elämästäni ilman Windowsin loputtomia temppitiedostoja. Silti joskus innokkaimmat omenaheimolaiset osaavat kummastuttaa. Tulisieluinen fanikulttuuri vetää vertoja muuttotappiokaupunkien lätkäfanaattisuudelle ja tuntuu ajoittain hämärtävän kykyä terveeseen itsekritiikkiin. Melko omituinen mäkkielitistien purkaus koettiin vastikään, kun lukuisat iPhone-käyttäjät tulistuivat Twitterissä Instragram-kuvausohjelman julkaisemisesta Android-käyttöliittymän puhelimille, joita eräs twiittaaja kuvaili "halvoiksi ja likaisiksi". "I don't feel special anymore", parkaisi toinen. tye Spacemen 3:n raunioille 90luvun alussa perustettu englantilainen Spiritualized on julkaissut seitsemännen studioalbuminsa, Sweet Heart Sweet Light. Mahtipontisista, gospelista ammentavista kappaleista ja albumi albumilta ­ nokkamies Jason Pierceä lukuunottamatta ­ vaihtuvasta miehistöstä tunnetun Spiritualizedin uusin on yhtyeen seesteisin ja pitkästyttävin albumi. Sweet Heart Sweet Light starttaa mallikkaasti: intron pohjusta- Spiritualized: Sweet Heart Sweet Light Double Six Records 2012 M UNILUKKaRI aRKITOdELLISUUdEN Ra JOILLa puitteisiin kirjoitetun yliluonnollisen uuskumman. Tarinan keskiössä vaikuttaa liki klassinen henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kriisin välinen yhteys; menetyksen perhepiirissä kokeva mehiläistarhaaja joutuu osalliseksi kansainvälisestä pesäkatoilmiöstä. Mehiläisyhdyskuntien selittämättömät katoamiset tarjoavat teoksen maailmassa hedelmällisen kasvualustan osin arkitodellisuuden kahleista karkaavalle kerronnalle. Romaanin synkkä, autenttiseen tutkimustietoon pohjaava visio vihjaa mehiläisten katoamisen vaarantavan ravintokasvien pölytyksen. Ketjureaktion loppupäässä odottavat ruuan hinnan hallitsematon nousu, mellakat ja nälänhätä. Keskushahmonsa monologimuotoisen ajatuksenjuoksun ohella Sinisalon teos rakentuu kuvitteellisten, eläinoikeuskysymystä provokatiivisesti ruotivien blogimerkintöjen ympärille. Alati aggressiivisemmiksi äityvät kirjoitusten kommenttiketjut tihentävät tekstin uhkaavaa, lopulta väkivaltana purkautuvaa jännitettä. Teknisesti taidokas ja hyvin rytmitetty romaani rakentaa spekulaationsa epäilyn ja toivon motiivien varaan. Tarinan yliluonnolliset elementit kirjoitetaan myös teoksen maailmassa yliluonnollisiksi. Lukijan fiktiota kohtaan mahdollisesti suuntaama epäusko saa tukea kertomuksen protagonistin epäileväisestä asenteesta. Ansiokkaan Sinisalon teoksesta tekee myös se, miten näennäisen simppelin tarinan kehyksiin on saatu ujutettua vaikuttava joukko tärkeitä teemoja. Eläinoikeusetiikan ja tehotuotannon kritiikin ohella romaanin voi tulkita pureutuvan esimerkiksi erilaisten kuolemakäsitysten eroihin. Perinteikkään ja jälkimodernin hämärällä raja-alueella häilyvät kerrontaratkaisut myötäilevät romaanin ajankohtaisten ja ajattomien teemojen tasapainottelua. Siinä, missä spekuloiva unilukkarikirjallisuus tuntuu toisinaan kiipeävän eetos edellä puuhun, on ilahduttavaa havaita, että Sinisalon romaani ottaa huomioon myös taiteelliset lähtökohtansa. MIIKKA LAIHINEN yönnän itsekin uponneeni osaksi joukkoa tummaa. Kun iPodini akku hiipui rikollisen nopeasti, ensiajatukset olivat, että kai se oli oma vika ja nyt sitten uutta ostamaan. Päädyin sinnittelemään ilman, kiitos opintososiaalisten tosiasioiden ja terveen itsetunnon rippeiden. Viime syksynä Applen nokkamies menehtyi krooniseen pitkäaikaissairauteen, ja rypeminen paisui sosiaalisessa mediassa melko mahdottomaksi. Steve Jobsia verrattiin puolileikillään Jeesukseen, ja joitakin sieluja taisi ihan oikeasti ahdistaa se, että jatkossa iUniversumia johtaa joku maallisista opetuslapsista. M ikäs siinä, kyllä ihmisellä saa olla ihanteita ja esikuvia. Hieman huvittavaksi meno kuitenkin yltyy siinä kohtaa, kun samat tyypit naureskelevat estoitta kaikille paavin edesottamuksille. Onhan se nyt hassua, että joku ihan tosissaan esiintyy vapahtajan maallisena sijaisena ­ ainoana oikeuden, totuuden ja puhtauden välittäjänä tässä sotkuisessa ja epätäydellisessä maailmassa. LAURI HANNUS "Nopeammat ja viisaammat ovat jo tehneet valintansa. Mehiläiset. Ne ovat vaienneet, sillä kohta on yö." Johanna Sinisalo kuuluu siihen harvalukuiseen kirjailijajoukkoon, jonka vastuulla on laadukkaan suomalaisen, suurelle yleisölle asti välitetyn tieteisfiktion nykytila. Realistisen kerronnan routainen hegemonia kun tapaa sysätä spekulatiivisemman proosan herkästi kustannusohjelmien marginaaliin. Sinisalon tuoreimmassa teoksessa unelmoidaan paremmasta maailmasta globaalin katastrofin kynnyksellä. Enkelten verta sitoo toisiinsa hätkähdyttävän eläinoikeusmoraliteetin ja mytologisiin KIRjA. Kirjoittaja on valokuvaaja, joka fanittaa hyviä akkuja ja hassuja hattuja. Johanna Sinisalo: Enkelten verta. Teos 2011. 274 s. Minkälainen on unelmiesi YLE? Keskustele verkossa, voita päivä Yleisradiossa ja tutustu
• KULTTUURI KULTTUURI 1 1 TWENTIETH CENTURY FOX SOKERIHUURRETTU ELÄINTaRHa Hollywoodissa osataan tuottaa siirappia, vaikka alkuperäistarinassa olisi ainesta varteenotettavalle draamalle. Vanhaan kaavaan luottaa sitä aikaisemminkin harrastanut ohjaaja Cameron Crowe elokuvassa Koti eläintarhassa. Tositarinaan perustuvassa pätkässä juuri leskeksi jäänyt mies pakkaa kaksi lastaan autoon, ostaa vanhan ränsistyneen eläintarhan ja ELoKUVA. Söpö lapsinäyttelijä Maggie Elizabeth Jones kannattelee elokuvaa Koti eläintarhassa. Amerikkalainen hattaramaisuus pilaa dramaattisen lähtökohdan elokuvassa Koti eläintarhassa. laittaa paikan kuntoon. Todellisuudessa tämän teki brittiläinen toimittaja, mutta jenkit aloittivat muutokset siirtämällä tarinan Kaliforniaan. Lopputulosta voi luonnehtia kesyksi perhe-elokuvaksi. Erilaiset eläinkohtalot ja kevyet vitsit kuljettavat tarinaa yllättävän sujuvasti. Traagisessakin elokuvassa on kuitenkin ikävällä tavalla hyödynnetty Hollywoodin sokerointitekniikkaa, joten juoni tuntuu epätodelliselta, vaikka käsikirjoituksessa on hyödynnetty täyttä faktaa. Koti eläintarhassa on silti näyttelijöiden elokuva. Hurmuripoika Matt Damonista on viimein kasvanut lähes uskottava jokamies. Lähinnä flirttailevat tai toisinaan jopa pökkelömäiset ilmeet ovat vaihtuneet huolista uurtuneisiin kasvoihin. Vaikka Scarlett Johansson on jälleen raikas oma itsensä, kaunotar ei silti sovi työkseen paskaa lapioivan rooliin. Suurin plussa on kuitenkin lapsinäyttelijä Maggie Elizabeth Jones, joka jopa ärsyttävän pirteänäkin on suunnattoman suloinen. Kun ääniraidalle on ovelasti vielä lisätty muun muassa Jónsia, Wilcoa ja Bon Iveria, onnistuu elokuva hieman sulattamaan jenkkiläisen sokerikuorrutuksen kovertamaa tarinaa. **1/2 IdA KANKAANPÄÄ Koti eläintarhassa (We Bought a Zoo. USA 2011) O: Cameron Crowe N: Matt Damon, Scarlett Johansson, Thomas Haden Church, Colin Ford, Maggie Elizabeth Jones POSTMOdERNI PUUROKaTTILa KIEHUU YLI asti. Sen, ettei palkinto lopulta langennut Gustafssonille, voi tulkita kertovan enemmän suomalaisen kirjallisuusestablishmentin arvomaailmasta, kuin tekijän kirjallisista kyvyistä. Huorasatu kun on ideologisesti kohtalaisen rohkea johdatus jälkimodernin kertomakirjallisuuden tyylikeinoihin. Korkea ja matala ­ taide ja roska ­ menevät teoksen kutkuttavissa asetelmissa iloisesti sekaisin. Antiikin jumaltarut vääntyvät proosallisiksi irvikuvikseen juorulehtipuheenparsien ristitulessa. Romaanin kerronta on tungettu paitsi lauseen, myös visuaalisen ilmeen tasolla kertakaikkisen täyteen. Erilaiset fonttilajit, tekstiä alleviivaava kuvitus sekä mustiksi värjätyt, lukujen alkuun sijoitetut vinjettisivut ovat sekä ilo että myös etäännyttävä rasite silmälle. Juonenkuljetuksen sujuvuus jää Gustafssonin esikoisessa toissijaiseksi hyveeksi. Liitoksissaan natiseva paketti pursuaa sivupolkuja ja yllätyksellisiä rönsyjä. Kertomuksen jonkinlaisessa keskiössä seurataan paitsi prostituoiduiksi ryhtyvien Millan ja Kallan mielikuvituksellisia, väkivaltaisiksi äityviä edesottamuksia, myös pissishenkiset lööppijulkkisidentiteetit omaksuneiden jumalhahmojen toilailuja maan kamaralla ja manalassa. Tarkoitushakuinen skenaario ja sarkastinen ote kytkevät Gustafssonin teoksen yhteiskunnallisen kirjallisuuden traditioon. Ennemmin kuin äksynä pamflettina, lienee romaania kuitenkin järkevää lähestyä feministisenä diskurssianalyysina, sukupuoliroolien 2000-lukulaisia representaatioita osuvasti pöyhivänä provokaationa. Tekstin terävin kärki osoittaa kohti keltaisen lehdistön alati köyhtyvää mainoshuoraamista. Romaanin liioitteleva ilmaisu kiinnittää huomion niihin tapoihin, joilla niin median kuin esimerkiksi polittisen päätöksenteon piireissä tuotetaan ihmisparkaa esineellistävää todellisuutta. Huorasatu on herkullisen räikeä ja groteski, mutta samalla harmillisen sekava ja töksähtelevän toisteinen. Kun postmoderni puurokattila kiehuu kunnolla yli, jää lukijan ajoittain puisevaksi tehtäväksi tekstuaalisen kuonan kokoaminen järjellisiksi tarinalinjoiksi. Teoksen lukeminen käykin paikoin työstä. Tämä ei vielä itsessään ole miinus, mutta ilmaisun naivistinen tahmeus aavistuksen kuivattaa tekstipullan runsaana vyöryviä rusinoita. Se on sääli, sillä Gustafssonin esikoisessa on enemmän asiaa ja asennetta kuin keskivertokustantajan syyskatalogissa yhteensä. MIIKKA LAIHINEN Seuraavan päivän lehdessä on kuva Afroditesta esittelemässä huomionarvoista tissivakoaan ja teksti: "Kaikki maailman seksityöläiset, yhtykää!" Laura Gustafssonin esikoisromaani selvisi männä vuoden finlandiakähinöissä finaaliin KIRjA. Laura Gustafsson: Huorasatu. Into 2011. 294 s. ohjelmantekoon. Keskustelu on avoinna 30.5. saakka osoitteessa www.unelmienyle.fi.
• Ty y aLaYHdIST YSTEN INFOPaLSTa DELTA RY Kesän aikana ei päivystyksiä. Urheiluvuoro vielä toukokuun ajan keskiviikkoisin Iskerissä klo.18.30-19.30 ja perjantaisin Iskerissä klo. 14.00-15.00. Rentouttavaa kesää! TURUN EV.LUT OPISKELIJA- JA KOULULAISLÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat tiistaisin klo 18, Sirkkalankatu 4. Ti 8.5. Mikko Kerminen: Sielun hoitoa. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. To 17.5. Kevätretki Kuhankuonon retkeilyalueelle klo 13 alkaen. Kesällä avoin raamattupiiri. Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme! Lisätietoja www.opko.fi/turku. In English: Glad Tidings Bible Studies on Tuesdays at 16.15 in Sirkkalankatu 4. Outdoor trip on Thursday 17.5. at 1 pm. In summer open Bible Studies gathers. You are warmly welcome! Read more: www.opko.fi/turku/english. TVO Tervetuloa perinteiselle flooranpäivänristeilylle lauantaina 12.05. Vepsän saareen matkataan tänä vuonna kahdella venevuorolla joista ensimmäinen lähtee kello 11 ja palaa kello 17. Toinen lähtee kello 13 ja palaa kello 19. Molemmat vuorot lähtevät osoitteesta Läntinen Rantakatu 37. Reissun hinta on TYY:n jäsenille ja TVO: n senioreille 6, lapsille 3 ja muille 8. Halpaa kuin saippua! Ilmoittaudu ajoissa ja varmista pääsysi sille oikealle piknikristeilylle. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: tvotoiminta@gmail.com ja Tevispalsta http://org.utu.fi/tyyala/tvo/board/ index.php TVO:n Flooranpäivänristeily on osa TYY:n juhlavuoden ohjelmaa. Vuokra-asuntoja VAPAAT ASUNNOT Nyt netissä: Haluatko asua kerrostalossa Jäkärlässä, rivitalossa Hirvensalossa vai pientalossa keskustassa? Meillä on mukavat asunnot, kohtuulliset vakuusmaksut ja sallimme myös lemmikit. Tee hakemus netissä tai tule käymään palvelutoimistossamme, niin löydetään sinulle yhdessä uusi koti. TVT Asunnot Oy Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 10­17, ti­pe 10­16 Vuokraus, puh. (02) 262 4888 www.tvt.fi T e us t kö - ! m u ra