NP 1 Ite lla O yj N:o 24 • 113. vuosikerta • 1,50€ Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 ”Ajan virtaan vuosi vanha uppoaa ja nousee uus; uuden kansan uudet toiveet, uusi usko, kuntoisuus, menestys myös tullee myötä reippaana jos jatkaa työtä.” Eetu Salin Uuden Ajan ensimmäinen päätoimittaja 113 vuotta, neljä kuukautta ja kaksi päivää! Uusi Aika kiittää uskollisia lukijoitaan ja tukijoitaan kaikesta.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 2 Otamme kantaa Satakuntalainen sosialidemokraattinen sanomalehti • Perustettu 1906 • Päätoimittaja Maarit Kautto Pääkirjoitus Porissa 19. kesäkuuta 2019 Oi niitä aikoja... Sanottua Lehdistä luettua Kolumni Harri Kivenmaa Kirjoittaja on kunnallisneuvos, ja maakuntahallituksen jäsen. Uusi Aika kaatuu kunnialla työn ääreen! Painetun tiedonvälityksen erityisesti työväenlehdistön rooli suomalaisen työväenliikkeen alkuaikoina oli erittäin suuri. Agitaattorien puheiden lisäksi ja täydennykseksi työväenaatetta levitettiin pamflettien ja kiistakirjoitusten muodossa, joihin jo tuolloin varsin lukutaitoinen rahvas kiinnostuneena syventyi. Erinomaisen keskeinen merkitys työväenliikkeen nousussa oli työväen lehdillä, joita suuren innostuksen vallassa perustettiin 1900-luvun alussa jokaiseen vaalipiiriin. Lehtien menestyksestä kertoi, että ne kilpailivat ennen kansalaissotaa levikkimäärissä menestyksellä porvarillisten valtalehtien kanssa saattoivat ajoittain jopa lyödä ne. Näin oli laita myös 1906 perustetulla Uusi Aika lehdellä, joka vuoteen 1918 ilmestyi Sosialidemokraattinimisenä. Työväenlehti ei välittänyt vain uutisia ja jakanut tietoa. Se kokosi yhteen samalla tavalla ajattelevia ja opetti liittämään lukijan omat kokemukset osaksi suurempaa maailmanselitystä. Lehdessä julkaistiin yleisönosastokirjoituksia, ”kirjeitä maaseudun osastoista”, uutisia puhetilaisuuksista ja kokouksista, selostuksia eduskunnan ja valtuustojen istunnoista. Näin tehtiin ymmärrettäväksi se, että politiikkaa tehtiin kansallisten ja paikallisten ongelmien ja kiistojen ratkaisemiseksi. Työväenlehtien toimituksista muodostui usein maakunnan ayja puolueaktiivien kohtaamispaikka, joissa viimeisimmät uutiset kuultiin, ja joissa toimittajan ja poliitikon roolien rajat hämärtyivät. Kansalaissodan jälkiselvittely, jolloin työväenlehdet jäivät lähes vuodeksi ilmestymättä, merkitsi suoneniskua, josta lehdet eivät enää palautuneet entiselleen. Erityisesti sotien jälkeen käynnistynyt, ja koko ajan kiihtynyt ”markkinaehtoistuminen” saivat aikaan sen, että maakuntien ykköslehdet usein kokoomuksen äänenkannattajia valtasivat ilmoitusmarkkinoita ja kasvattivat levikkejään monesti useiden suurten työnantajien tuella: Työntekijöille tilattiin alueen ykköslehti (=porvarilehti) ilmaiseksi ”työsuhde-etuna”, tai suurella alennuksella. 1970-luvulla ryhdyttiin vastatoimiin. Kehitettiin lehdistötukijärjestelmä, jolla mm jakelukustannuksia subventoitiin. Tämä koski kaikkia lehtiä, ei vain työväenlehtiä. Yhdistynyt, ja vahvistunut ay-liike kehitti lehtisetelijärjestelmän, jolla T-lehtien tilaaminen tuli varsin edulliseksi SAKlaisen ay-liikkeen jäsenille. Toimenpiteet helpottivat talouden ahdinkoa, ja levikit lähtivät taas nousuun. Mutta ilo ei ollut pitkäaikainen. 90-luvun laman seurauksena valtion tukijärjestelmät vähitellen lopetettiin, ja puolueväristä ja markkina-asemasta riippumatta koko printtimediaa haastoi 2000-luvusta alkaen entistä vahvemmin sähköinen media. Kehityksen lopputuloksena 2000-luvulla on ollut koko työväenlehdistön katoaminen mediakartalta. Uusi Aika on sinnitellyt toiseksi viimeisenä sd-aluelehtenä tähän kesään asti. Päätös sinnittelyn lopettamisesta on ymmärrettävä, realiteetteihin perustuva, mutta surutyötä aiheuttava. Voi olla jo myöhäistä, mutta on viimeinen hetki pohtia, millä foorumilla sosialidemokraattinen kansanliike Satakunnassa vast´edes jakaa tietoa, kokoaa näkemyksiä, organisoi kannattajia ja synnyttää keskustelua. Missä nyt aukeaa palstatilaa asioille ja tapahtumille, joita muut mediat eivät tähänkään asti ole noteeranneet. Kenen puoleen järjestöväki nyt kääntyy ilmoittaessaan kokouksistaan tai kertoessaan kokousvalinnoistaan? Mutta ”ei auta itku markkinoilla”. Sosialidemokraattinen liike on ennenkin kokenut kolhuja ja kohdannut vastoinkäymisiä, mutta kyennyt uudistumaan ja nousemaan. Siitä olkoon hyvänä esimerkkinä kevään eduskuntavaalitulos. Nyt on haasteena sopeutuminen uuteen mediamaailmaan ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Kyllä se siitä… Kiitos UA:lle tilaisuudesta kolumnoida vuosien mittaan! Joskus joku on saattanut lukeakin. Kiitos heillekin! Nyt pitänee siirtyä sähköisille foorumeille. Kun vain joku huolisi… Sisällissodan jälkeinen voittajien historiankirjoitus leimasi SDP:n lehdistön kiihottaneen oppimattomat työläisjoukot kapinaan porvaristoa vastaan. Lehtikirjoittelussa kuitenkin vastustettiin jyrkästi väkivaltaisia menetelmiä ja vaadittiin puoluetta pysymään parlamentarismissa. Näin lähes koko puoluelehdistö asemoitui puolueessa oikealle. Erityisesti puoluelehdistön kritiikki kohdistui punakaartilaisradikalismiin, minkä vuoksi monet lehdet joutuivat kaartien kanssa vaikeuksiin. FM Juha Matikainen Suomen historian väitöskirjastaan ”Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918” (Jyväskylän yliopisto 2018). Työmarkkina-asioista uutisointi on aina ollut tärkeä osa toimituksen työtä. SAK:n puheenjohtajana, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton toimitusjohtajana ja SDP:n kansanedustajana toiminut Niilo Hämäläinen (1922-2001) analysoi pitkässä haastattelussa työmarkkinailmapiiriä lauantaina 24.4.1976 ilmestyneessä Uudessa Ajassa: ”En tiedä, olenko edellä olevalla esitykselläni pystynyt saamaan teidät vakuuttuneiksi siitä, että tulopolitiikalla on todella saatu paljon hyviä ja isoja ratkaisuja, mutta on tultu tienhaaraan ja että nyt eikä vasta kierroksen tai kahden päästä olisi aika tarkistaa menetelmiä siitä, miten eteenpäin. Meidän on työmarkkinasektorilla saatava perusta nykyistä pitävämmäksi, muuten koko sen päälle rakennettu tulopoliittinen rakennelma uhkaa sortua. Tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että neuvottelumenettely on saatava sellaiseksi, ettei se aiheuta kenellekään turhautumista. Mikäli vielä voisimme saattaa tiedossa olevat ja ennustetut taloudelliset tosiasiat niille kuuluvaan arvoon ja ottaa jokainen neuvotteleva osapuoli vastuun jäsenistön ja Suomen kansan edessä niiden mukaisista epämiellyttävistäkin ratkaisuista, niin en näillä edellytyksillä näkisi tulopolitiikan tulevaisuutta niinkään synkkänä. ” Kiitos 1906-2019 P aikallisia työväenlehtiä, kuten Uutta Aikaa, ei perustettu vain oman seutunsa ruumiillista työtä tekevien yhteiskunnallisten oikeuksien ja taloudellisten etujen valvomiseksi. Ne toimivat myös tärkeänä, ihmisiä lähellä olevana tiedottajana ja heidän kulttuuripyrkimystensä väylänä. Olen erityisten iloinen ollut siitä, että meidän moni-ilmeinen alueellinen ja paikallinen lehdistömme on hyvin selvinnyt kasvavasta kilpailusta joukkotiedotuksen laajenevassa piirissä. Suomalaisen kansanvallan jatkuvan elinvoiman takaamiseksi olisi välttämätöntä, että tämä tilanne entisestään vahvistuu.” Näin lausui tasavallan presidentti Urho Kekkonen tervehdyksessään Uuden Ajan 75-vuotisjuhlanumerossa, joka ilmestyi lauantaina 11. huhtikuuta vuonna 1981. Kymmenen vuotta myöhemmin maailma oli radikaalisti erinäköinen, mutta presidentti Mauno Koiviston terveiset olivat edeltäjänsä tapaan kannustavat: ”Moniarvoisella lehdistöllä on ollut tärkeä merkitys maamme kehityksen edistäjänä ja tarpeellisen yhteiskunnallisen keskustelun kanavana. On syytä toivoa, että lehdistön moniarvoisuus myös tulevaisuudessa säilyy, vaikka päinvastainen suuntaus näyttää olevan vallalla”, tervehti Koivisto 85-vuotiasta Uutta Aikaa perjantaina 12.4. vuonna 1991. Nyt, tänään, keskiviikkona 19.6. vuonna 2019 on kädessänne viimeinen Uusi Aika. Yli 113 vuotta kestänyt taival päättyy. Se jättää jälkeensä ehkä vasta tulevaisuuden historiankirjoittajien hahmottaman peukalonjäljen, jota ilman Suomi ja erityisesti Satakunta olisi erilainen. Tänään mietimme, mitä sellaista perustettaisiin nyt, joka kestäisi aikaa ja pysyisi niin muuttumattomana ja silti ajassa eläen seuraavat 113 vuotta, kuten Uusi Aika on pysynyt? Millä asialla tai aatteella olisi niin vahva tarkoitus, että sen taival päättyisi vasta 2120-luvulla? Se on mahdollista, me emme vain sitä tässä ajassa vielä huomaa. Uusi Aika kiittää kaikkia lukijoitaan, tukijoitaan, eri tavoin lehden toiminnassa mukana olleita kaikesta siitä panostuksesta, jota te olette lehden historian saatossa yhteiseen työhömme antaneet. Toivotamme myös onnea ja menestystä kaikille journalistisen työn tekijöille ympäri maan, median muodosta tai katsantokannasta riippumatta. Ja lopuksi erityisen lämpimät ajatukset Demokraatin ja Viikko Pohjois-Karjalan tekijöille, viimeisille sosialidemokraattisille työväenlehdille. Pitäkää lippu korkealla! S atakunnan M uSeo n Yleislakko 1.-19.3.1956 lamautti teollisuustoiminnan kokonaan ja liikenteenkin lähes kokonaan. Kaikkiaan lakkoon osallistui noin 425 000 työntekijää. Lakko päättyi työnantajan suostuttua SAK:n vaatimukseen noin 10% korotuksesta tuntipalkkoihin. Lakon päätyttyä lakkolaisia asetettiin mellakoinnista syytteisiin ja muutamia tuomittiin kapinasta.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 3 Politiikka & Mielipide Mielipide P Toimitus julkaisee tällä sivulla lukijoidensa kirjoituksia ja mielipiteitä. Kirjoita lyhyesti, mieluummin nimellä kuin nimimerkillä. Toimitus valikoi ja tarvittaessa lyhentää tekstit. Jos haluat käyttää nimimerkkiä, laita silti yhteystietosi mukaan. Sähköposti: ua.toimitus@uusiaika-lehti.fi Verkkosivujen kautta: www.uusiaika-lehti.fi Kirjeposti: Uusi Aika, Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori. OTA KANTAA Yli sata vuotta tasa-arvon, demokratian ja yhteisvastuun puolesta Kolumni esa.wahlman@gmail.com Esa J. Wahlman Kirjoittaja on Porin sos. dem. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Liian pieni henkilöstömäärä lisää väkivallan uhkaa vammaistyössä P Turusta jokin aika sitten Poriin muuttanut kokoomusnuori Aaro Ali-Hokka sai yleistä ja yhtäläistä äänioikeuttamme rajoittavalla kannanotollaan varsinkin Satakunnan Kansan (11.6.) ikääntyneet lukijat hämilleen ja jopa kysymään, että viedäänkö meiltä nyt äänioikeuskin. Henkinen kuormittuminen on kasvanut vammaistyössä viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle ovat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne. Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas. Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta yli neljännes vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää. Tukitöitä tekevää henkilökuntaa, kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä, on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoitoja ohjaustyön lisäksi esimerkiksi siivoamista ja pyykinpesua. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa. Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Osallisuutta edistävää toimintaa ei ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi. Parasta vammaistyössä ovat ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer P Vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaalija terveysalan ammatillista koulutusta. SuPerin uuden selvityksen mukaan kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Jos työntekijällä ei ole lääkehoidon koulutusta, hän ei missään nimessä saa osallistua lääkehoidon toteuttamiseen. Porin Nuorkokoomuksen puheenjohtaja Aaro Ali-Hokka esittää harkittavaksi nykyiseen äänestysoikeuteen yläikärajan asettamista. Ali-Hokka perustee asiaansa muun muassa sillä, että vanhukset syövät nuorten hillokupilta. Näin siis hän kiittää maamme hyvinvoinnin rakentajia. Ali-Hokan perusteluista on tulkittavissa myös se, että ikäihmiset äänestävät vaaleissa hänen mielestään väärin. Suomi oli maailman ensimmäisiä maita, jossa 1906 säädettään kaikille yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sitä ennen äänioikeus oli vain porvarissäätysäisillä. Vaikka tähän aikaan palaaminen saattaisikin kokoomuslaisia helliä, niin tuskin sentään yksi julkista näkyvyyttä hakeva kokoomusnuori pystyy ikäihmisiltä äänioikeutta viemään. Mutta jos asia muhii myös kokoomuspuolueen ajatushautomoissa, niin sitten kyllä siihen on suhtauduttava vakavasti. Aaro Ali-Hokka väittää saaneensa ajatukselleen myös Ikäihmisiltä äänioikeus poistettava myönteistä palautetta. Tämä kyllä kielii siitä, ettei äänioikeuden rajoittaminen muhi vain hänen päässään, vaan sillä on laajempaakin kannatusta. Nyt olisi kyllä hyvä saada tietää, mitä mieltä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ikäihmisten äänioikeuden rajoittamisesta tai kokonaan poistamisesta. Mikäli nyt sitten ikäihmisten äänioikeutta ikärajalla jotenkin rajoitettaisiin, niin Suomi tekisi jälleen historiaa, mutta varsin kielteistä sellaista. Pentti Välimaa, Pori Lajiliittojen katteettomat vaatimukset la toimivaa lämmitintä, jottei pallit jäädy. Stadionin jalkapallokentän nurmikko sai alleen lämmitysjärjestelmän. Stadionin kenttämestarin mukaan kumpikaan lämmitysjärjestelmistä ei ole toimintakunnossa. Katkokset nurmipeitteen kaapeloinnissa olisivat olleet nykytekniikalla helposti paikannettavissa eikä se olisi edes maksanut maltaita. Olisiko lämmityksestä ollut apua nurmikon kasvulle? Stadionille asennettiin vielä 4 valonheitintornia. FC Jazz putosi Veikkausliigasta vuonna 2004, jonka seurauksena ei valaistusta ole tarvittu kuin satunnaisesti. Valaistuksen toimivuutta on näin testattu, jotta 156 valonheitintä ovat kunnossa tarvittaessa. Enkä usko, että lähivuosina niiden käytölle on tarvetta. Elikkä 2 miljoonaa markkaa maksanut valaistus on turhaan odottanut vuosikymmenet, että Porissa pelattaisiin vielä joskus Veikkausliigaa. Oliko toteutus ylimitoitettu? Joka keväinen puheenaihe on Porin stadionin nurmikon huono kunto. Kävin Stadionilla (16.6.) ja totesin, että nurmipeite paranee silmissä. Enkä usko, että Suomen jalkapallokenttien nurmikot ovat keväällä yhtään paremmassa kunnossa kuin Porissa. Olisiko syynä liian aikaisin aloitetut sarjapelit? Kirjoitin jo vuonna 2014, että tehdään Herralahden kentästä jalkapallopyhättö. Siellä on jo tekonurmikenttä ja valaistus (80.000 euroa). Tarvitaan enää vain katetut katsomot ja niitä täydentämään oheispalvelutilat. Tiedoksi, että siihen on saatavissa valtion liikuntapaikkojen investointiavustus. Pyhätön nimeksi sopisi Jarmo Alatensiö Areena. Suomen Pesäpalloliitto vaati kesällä 2017, että naisten Superpesiksen seuroilla (11) pitää olla 750 katettua istuinpaikkaa. Jos katsomoja ei tehdä, niin seurat joutuvat liiton poikkeuslupalistalle. Vaatimus on täysin epärealistinen, koska vain Porin Pesäkarhut on ainut Superpesiksen seura, jonka yleisökeskiarvo yltää pysyvästi tähän tavoitteeseen. Pesäpalloliitto tekee kaikkensa, jotta Superpesis loppuisi! Kari Pajula, Pori P Suomen Palloliitto (SPL) esitti Porin stadionia koskevan olosuhdevaatimuksen, jonka Porin kaupunki toteutti vuonna 1999-2000. Se oli sinisilmäistä – omavaltaista – pelinpolitiikkaa, jonka toteuttaja ei ollut “Frank Sinatra“. Stadion sai katetut lisäkatsomot, joissa on 1900 istumapaikkaa. Käyttö on kuitenkin rajoittunut vain vuoden 2005 ja 2015 Kalevan kisoihin. Tämän lisäksi pääkatsomoon asennettiin – eurooppalaiseen tyyliin – kuppi-istuimet. Pääkatsomoon asennettiin myös kahdeksantoista nestekaasulRaideliikenteeseen on panostettava P Useat uudet kalliit ratahankkeet ovat taas olleet esillä, niin Turkuun, Tampereelle kuin itään. Samaan aikaan painitaan kuitenkin myös rataverkolla kunnostusmäärärahojen puutteessa. Vaikka henkilöliikenne on tärkeää, on tärkeää muistaa myös tavaraliikenne. Vaikka nyt saadaan sähköistys Satakunnassa sekä Mäntyluotoon että Tahkoluotoon, on myös varmistettava, että raideliikenteen edellytyksistä pidetään huolta ja junamäärät voisivat myös kasvaa nykyisestä. Rataverkolle tulisi esimerkiksi rakentaa piakkoin muutamia tärkeitä kolmioraiteita lisää ja tavaraliikenteelle ohitusraiteita esimerkiksi pääradalle Tampereelta etelään. Hyvänä ideana koen hallitusohjelmasta sen, että nyt tasoristeyksiä aiotaan karsia isommalla kädellä. Näitä on esimerkiksi Porin ja Tampereen välillä melkoinen määrä ja niissä on myös pelti rytissyt useasti. Henkilöliikenteen kilpailukin avautunee open access -periaatteella. Siitä asiasta voi toki olla montaa mieltä, mutta esimerkiksi Ruotsissa on hyviäkin kokemuksia. Siellä kilpailusta huolimatta valtiollinen SJ on pysynyt hyvin mukana. Tavaraliikenteessähän Suomessa VR on jo tovin kisannut Itä-Suomessa eniten vaikuttavan Fenniarailin kanssa. Hallitusohjelmapapereissa eniten itseäni kuitenkin hämmästyttää Kemin ja Haaparannan välille yhtäkkiä heitetty sähköistysidea. Pitäisin tutkimisen arvoisena seikkana sitäkin, että sähköistetty ruotsalainen raide rakennettaisiinkin Kemiin asti ja junat Ruotsista tulisivat sinne saakka. Tällöin Suomesta käsin ei tarvitsisi erikseen aloittaa Haaparannalle liikennöiviä vuoroja ja samalla mahdollistettaisiin uuden sellutehtaan tavarakuljetukset myös Ruotsista. Arto Papunen Se tapahtui Eduskuntavaalit käytiin ja vaalityötä tehtiin koko Satakunnassa lujasti ja suunnitelmallisesti. Me sosialidemokraatit olemme aina menneet omalla täydellä ehdokaslistalla, niin nytkin. Tavoite oli selvä, kolme kansanedustajaa sosialidemokraattien listalta läpi, se toteutui. Satakolme ääntä toi voiton puolueelle ja Satakunnalle. Sosialidemokraatit Satakunnasta toivat puolueelle eduskunnassa suurimman puolueen aseman ja se on paljon. Satakuntalaisten oli hyvä jatkaa hallitusneuvotteluja, johon valittiin sosiaalipolitiikan asiantuntija Krista Kiuru mukaan. Neuvotteluja käytiin sähäkällä vauhdilla puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla. Kun neuvottelut olivat päättyneet ja hallitusohjelma saatu kasaan, tiedotustilaisuudessa muiden puolueen puheenjohtajat kilpaa kehuivat Antti Rinteen neuvottelutaitoja ja hermoja. Näitä tarvitaan aivan varmasti jatkossakin, kun hallitustyö etenee. Oman ministerin saaminen Satakunnasta tuntui selviöltä ja näin se meni. Perheja peruspalveluministeriksi valittiin kokenut ja jo entuudestaan ministerinä ollut Krista Kiuru. Muille satakuntalaisille kansanedustajille Kristiina Saloselle ja Heidi Viljaselle toivomme hyviä valiokuntapaikkoja tai niiden puheenjohtajuuksia. Porin kunnallispolitiikka on käymistilassa. Kokoomusta hiertää viime kunnallisvaalien tulos ja sitä kautta jaetut luottamushenkilöpaikat. Mielestäni niin pitää toimia miten kuntalaiset ovat äänestäneet. He ovat halunneet muutosta kokoomuksen johtamalle talouspolitiikalle ja se näkyy tämän vaalikauden ajan. Myönnän, että Porin taloudessa niin kuin muidenkin suurempien kaupunkien talouden tasapainottamisessa on haasteita. Mutta jos uusi hallitus ei meitä kovin rokota, tulemme pärjäämään. Tulevia investointeja meillä on valtava määrä. Niiden keskittyminen johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että ei ole ollut aikaisemmilta vuosilta selvää investointiohjelmaa, jota toteutettaisiin järkevästi. Rakennusten korjausvelka on päässyt kasvamaan liian isoksi ja tämä kostautuu. Investointien prioriteettina pitää olla lapset, vanhukset, sairaat ja lopuksi koko kunnallistekniikka. Mutta se vaatii aikaa ja euroja. Porin kaupunki on ollut valtakunnallisessa mediassa, kun vihreiden puoluekokous pidettiin sopuisissa tunnelmissa. Vihreiden uusi puoluejohto on myös uudessa istuvassa hallituksessa ja kantavat huomattavaa vastuuta päätettäessä valtakunnan asioista. Merkittävä salkku on Pekka Haavistolla ulkoministerin asioiden hoidossa, mutta hänellä on siihen kokemusta. Uuden Ajan ilmestyminen loppuu. Tämä on viimeinen ilmestyvä numero. Kuka kantaa vastuun tiedottamisesta ja asioiden julkituomista Porissa ja Satakunnassa. Omalta osaltaan Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö on neuvotellut Satakunnan Viikon kanssa niin sanotun järjestöpalstan siirtymisestä tähän lehteen. Toivon, että mahdollisimman moni järjestö voisi tätä toivomusta toteuttaa ja löydämme omat tapahtumamme ko. lehden sivuilta. Tässä yhteydessä haluan kiittää Uuden Ajan työtekijöitä, eläkeläisiä, julkaisevan yhtiön hallitusta, tilaajia ja yhteistyökumppaneita hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä. Hyvää kesää kaikille ja Porin Jazzeilla tavataan. TYÖELÄMÄ P SAK ehdottaa työttömyyskassojen määrän merkittävää vähentämistä. SAK esittää työttömyyskassalakiin muutosta, jossa valtionosuuteen oikeuttava työttömyyskassojen jäsenmääräraja olisi jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampi – esimerkiksi 50 000 jäsentä. Työttömyyskassojen rahoitus muodostuu jäsenmaksuista, Työllisyysrahaston maksamasta osuudesta ja valtionosuudesta. Täyden valtionosuuden saadakseen työttömyyskassan jäsenmäärän on nykyisen työttömyyskassalain mukaan oltava vähintään 8 000. Jos kassassa on alle 8 000 jäsentä, alenSAK esittää työttömyyskassojen määrän vähentämistä netaan valtionosuutta suhteessa jäsenmäärään. Suuremmat kokonaisuudet turvaavat paremmin työttömyyskassojen toimintaedellytykset taloudellisesti vaikeina aikoina ja vastaavat myös työelämän muutostarpeisiin, johtaja Saana Siekkinen painottaa. Uudistamalla nykyisestä kassojen toimintaa, voimme taata työnhakijoille kilpailukykyiset ja laadukkaat palvelut ja samalla tehdä aiempaa helpommaksi kassaan liittymisen myös niille palkansaajille, jotka eivät kuulu kassaan nyt lainkaan. Kuluttajaliitolla Huijarit kuriin! -hanke HANKE P Kuluttajaliitolla on käynnissä Huijarit kuriin! -hanke. Sen aikana tarjotaan kuluttajille maksutonta neuvontaa ja koulutusta netissä tapahtuvien erilaisten huijausyritysten torjumiseksi. Hankkeen aikana järjestetään myös vertaistukitoimintaa huijausten uhreille ja heidän läheisilleen. Koko maan kattavat koulutuskierrokset Kuluttajaliiton alueellisten paikallisyhdistysten ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa aloitetaan syksyllä 2019 ja ne kestävät vuoden 2021 loppuun asti.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 4 Uuden Ajan yhteystiedot • Ammattiliittojen osoitemuistio • Menoa ja meininkiä Ennen tekstiä Julkaisija Ajan Sana Oy Perustettu 1906 ISSN 0789-8169 Sanomalehtien Liiton ja T-Lehdistö ry:n jäsenlehti Osoite Itsenäisyydenkatu 39 B 28100 Pori Postiosoite PL 205 28101 Pori Ilmestymispäivä Keskiviikko Painopaikka Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori TOIMITUSJOHTAJA Esko Ahola TOIMITUS Avoinna ma-to 9 –16.00 Sähköposti ua.toimitus@uusiaika-lehti.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@uusiaika-lehti.fi www.uusiaika-lehti.fi Päätoimittaja Maarit Kautto 044-7300 242 maarit.kautto@uusiaika-lehti.fi Toimitussihteeri Maarit Kautto 044-7300 242 maarit.kautto@uusiaika-lehti.fi Toimittajat Katri Kujanpää 044-7105312 katri.kujanpaa@uusiaika-lehti.fi TILAAJAPALVELU Konttori avoinna ma, ti, ke, to klo 8.00 – 16.00, pe klo 8 – 14 Tilaukset 044-7300 250, tilaukset@uusiaika-lehti.fi Ilmoitukset ua.ilmoitukset@uusiaika-lehti.fi Ilmoituskonsultti Markku Majakulma 044-7300 206 markku.majakulma@uusiaika-lehti.fi Ilmoituskonsultti Tarja Mattila-Krank 044-7300 245 tarja.mattila@uusiaika-lehti.fi Levikkiasiat Merja Virtanen 044-7300 250 merja.virtanen@uusiaika-lehti.fi Tilaushinnat kesto 12 kk 65 e määräaikainen 12 kk 70 e 6 kk 46 e 3 kk 34 e Tilaushinnat sisältävät 10 % arvonlisäveron. Ilmoitushinnat mustavalkoisena: etusivulla 2,20 e/pmm, ennen tekstiä 1,70 e/pmm, tekstin jälkeen 1,70 e/pmm, tekstissä 1,70 e/pmm, takasivu 1,90 e/pmm, kuolinilmoitukset 0,90 e/pmm, määräpaikkakorotus 0,10 e/pmm. Värilliset ilmoitukset erillisen hinnaston mukaan. Ilmoitushintoihin lisätään 24%:n arvonlisävero. Lehden vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. JAKELUPÄIVYSTYS Jakeluhäiriön sattuessa ota yhteyttä: Porin alueella SK:n kantoalue Jakelupäivystys puh. 0800-392 262 Rauman alueella, ottakaa yhteyttä Länsi-Suomen jakelupäivystykseen puh. 0800-398 336 klo 06–09, puh. 010-83 361 klo 08–16. Ay-toiminta SDP toimii Asiantuntevaa hautausalan palvelua. Kuljetukset kaikkialle. Muistotilaisuudet, sidontatyöt UUSIKOIVISTONTIE 40, PORI puh. (02) 635 1160 050-569 3653 HAUTAKIVET ? lisänimet ? kunnostukset sään salliessa paikanpäällä SATAKUNNAN KIVIPALVELU KY Ruosniementie 142, Pori www.satakunnankivipalvelu.fi Juha Lammi 040 585 4431 Palvelua juuri kuten itse haluat myös lähelläsi Porissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Me vakuutusyhtiö Turvassa palvelemme sinua haluamallasi tavalla: puhelimitse, paikan päällä toimistossamme – tai jopa kotonasi. Ota yhteyttä ja olet Turvassa. Eteläpuisto 9, Pori ma-to 9.30-17, pe 9-16 Eläkkeensaajat Urheiluseurat AY-MUISTIO PORIN TOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 PORI Puh. 02-543 1451 Fax 02-543 1452 Sähköposti etunimi.sukunimi@akt.? Avoinna: Ma–pe 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 Kesäaikana: 8.00–12.00 ja 13.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin: 8.00–12.00 ja 13.00–14.30 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry Isolinnankatu 24, 5. krs, 28100 Pori Avoinna: Ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 010 7703 670 Telefax 010 7703 671 Sähköposti etunimi.sukunimi@jhl.? Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Outi Kortelainen 010 7703 673 0400 595 611 Palvelusihteeri Satu Fisk 010 7703 670 Satakunnan aluetoimisto SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs. 28100 PORI avoinna: klo 8.30-16.00 Telefax: 020 77 41346 Aluepäällikkö Nurmela 020 77 41340 040-827 8348 Aluetoimitsija Numminen 020 77 41342 040 707 3674 Aluetoimitsija Vahala 020 77 41341 040-754 1326 Toimistosihteeri Kauppila 020 77 41343 Työttömyyskassa 020 690 455 RAUMAN PÄIVYSTYS Metalliosastojen toimisto Aittakarinkatu 1, 26100 RAUMA puh. (02) 8220 901, avoinna keskiviikkoisin klo 8.30-14.00 Porin toimisto Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 PORI Avoinna ma-pe klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: pori@pam.? Faksi 020 774 2391 Valtakunnalliset palvelunumerot: 020 774 002 PAM vaihde 030 100 600 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 620 Jäsenten työsuhdeasiat 020 690 211 Työttömyysturva Porin ja Turun aluetoimisto Toimitsija Jarmo Tuomainen 0400-796 896 jarmo.tuomainen@puuliitto.? RAKENNUSLIITTO ry SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Liisankatu 18 B, 28100 Pori 020 77 43431, fax 020 77 43424 Aluepäällikkö Ismo Mansikka 0500 590 346 Aluetoimitsija Tarmo Keränen 040 717 0998 Email: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.? Avoinna: ma–ti klo 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 Valtakunnalliset numerot: 020 690 230 / työttömyysneuvonta 020 690 231 / jäsenyysneuvonta 020 690 232 / työehtoasiat SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE PORIN TOIMIPISTE Isolinnankatu 24, 2. krs Avoinna klo 8.30–16.00 Puh. 020 774 0410 Aluetoimitsija Raija Raittio puh. 040 848 9450 AY-MUISTIO AY-MUISTIO PORIN TOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 PORI Puh. 02-543 1451 Fax 02-543 1452 Sähköposti etunimi.sukunimi@akt.? Avoinna: Ma–pe 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 Kesäaikana: 8.00–12.00 ja 13.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin: 8.00–12.00 ja 13.00–14.30 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry Isolinnankatu 24, 5. krs, 28100 Pori Avoinna: Ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 010 7703 670 Telefax 010 7703 671 Sähköposti etunimi.sukunimi@jhl.? Satakunnan aluetoimisto SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs. 28100 PORI avoinna: klo 8.30-16.00 Telefax: 020 77 41346 Aluepäällikkö Nurmela 020 77 41340 040-827 8348 Aluetoimitsija Numminen 020 77 41342 040 707 3674 Aluetoimitsija Vahala 020 77 41341 040-754 1326 Toimistosihteeri Kauppila 020 77 41343 Työttömyyskassa 020 690 455 RAUMAN PÄIVYSTYS Metalliosastojen toimisto Aittakarinkatu 1, 26100 RAUMA puh. (02) 8220 901, avoinna keskiviikkoisin klo 8.30-14.00 Porin toimisto Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 PORI Avoinna ma-pe klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: pori@pam.? Faksi 020 774 2391 Valtakunnalliset palvelunumerot: 020 774 002 PAM vaihde 030 100 600 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 620 Jäsenten työsuhdeasiat 020 690 211 Työttömyysturva Porin ja Turun aluetoimisto Toimitsija Jarmo Tuomainen 0400-796 896 jarmo.tuomainen@puuliitto.? RAKENNUSLIITTO ry SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Liisankatu 18 B, 28100 Pori 020 77 43431, fax 020 77 43424 Aluepäällikkö Ismo Mansikka 0500 590 346 Aluetoimitsija Tarmo Keränen 040 717 0998 Email: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.? Avoinna: ma–ti klo 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 Valtakunnalliset numerot: 020 690 230 / työttömyysneuvonta 020 690 231 / jäsenyysneuvonta 020 690 232 / työehtoasiat SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE PORIN TOIMIPISTE Isolinnankatu 24, 2. krs Avoinna klo 8.30–16.00 Puh. 020 774 0410 AY-MUISTIO PORIN TOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 PORI Puh. 02-543 1451 Fax 02-543 1452 Sähköposti etunimi.sukunimi@akt.? Avoinna: Ma–pe 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 Kesäaikana: 8.00–12.00 ja 13.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin: 8.00–12.00 ja 13.00–14.30 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry Isolinnankatu 24, 5. krs, 28100 Pori Avoinna: Ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 010 7703 670 Telefax 010 7703 671 Sähköposti etunimi.sukunimi@jhl.? Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Outi Kortelainen 010 7703 673 0400 595 611 Palvelusihteeri Satu Fisk 010 7703 670 Satakunnan aluetoimisto SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs. 28100 PORI avoinna: klo 8.30-16.00 Telefax: 020 77 41346 Aluepäällikkö Nurmela 020 77 41340 040-827 8348 Aluetoimitsija Numminen 020 77 41342 040 707 3674 Aluetoimitsija Vahala 020 77 41341 040-754 1326 Toimistosihteeri Kauppila 020 77 41343 Työttömyyskassa 020 690 455 RAUMAN PÄIVYSTYS Metalliosastojen toimisto Aittakarinkatu 1, 26100 RAUMA puh. (02) 8220 901, avoinna keskiviikkoisin klo 8.30-14.00 Porin toimisto Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 PORI Avoinna ma-pe klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: pori@pam.? Faksi 020 774 2391 Valtakunnalliset palvelunumerot: 020 774 002 PAM vaihde 030 100 600 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 620 Jäsenten työsuhdeasiat 020 690 211 Työttömyysturva Porin ja Turun aluetoimisto Toimitsija Jarmo Tuomainen 0400-796 896 jarmo.tuomainen@puuliitto.? RAKENNUSLIITTO ry SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Liisankatu 18 B, 28100 Pori 020 77 43431, fax 020 77 43424 Aluepäällikkö Ismo Mansikka 0500 590 346 Aluetoimitsija Tarmo Keränen 040 717 0998 Email: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.? Avoinna: ma–ti klo 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 Valtakunnalliset numerot: 020 690 230 / työttömyysneuvonta 020 690 231 / jäsenyysneuvonta 020 690 232 / työehtoasiat SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE PORIN TOIMIPISTE Isolinnankatu 24, 2. krs AY-MUISTIO PORIN TOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 PORI Puh. 02-543 1451 Fax 02-543 1452 Sähköposti etunimi.sukunimi@akt.? Avoinna: Ma–pe 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 Kesäaikana: 8.00–12.00 ja 13.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin: 8.00–12.00 ja 13.00–14.30 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry Isolinnankatu 24, 5. krs, 28100 Pori Avoinna: Ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 010 7703 670 Telefax 010 7703 671 Sähköposti etunimi.sukunimi@jhl.? Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Outi Kortelainen 010 7703 673 0400 595 611 Palvelusihteeri Satu Fisk 010 7703 670 Satakunnan aluetoimisto SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs. 28100 PORI avoinna: klo 8.30-16.00 Telefax: 020 77 41346 Aluepäällikkö Nurmela 020 77 41340 040-827 8348 Aluetoimitsija Numminen 020 77 41342 040 707 3674 Aluetoimitsija Vahala 020 77 41341 040-754 1326 Toimistosihteeri Kauppila 020 77 41343 Työttömyyskassa 020 690 455 RAUMAN PÄIVYSTYS Metalliosastojen toimisto Aittakarinkatu 1, 26100 RAUMA puh. (02) 8220 901, avoinna keskiviikkoisin klo 8.30-14.00 Porin toimisto Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 PORI Avoinna ma, ti ja to klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: pori@pam.? Faksi 020 774 2391 Valtakunnalliset palvelunumerot: 020 774 002 PAM vaihde 030 100 600 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 620 Jäsenten työsuhdeasiat 020 690 211 Työttömyysturva Porin ja Turun aluetoimisto Toimitsija Jarmo Tuomainen 0400-796 896 jarmo.tuomainen@puuliitto.? RAKENNUSLIITTO ry SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Liisankatu 18 B, 28100 Pori 020 77 43431, fax 020 77 43424 Aluepäällikkö Ismo Mansikka 0500 590 346 Aluetoimitsija Tarmo Keränen 040 717 0998 Email: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.? Avoinna: ma–ti klo 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 Valtakunnalliset numerot: 020 690 230 / työttömyysneuvonta 020 690 231 / jäsenyysneuvonta 020 690 232 / työehtoasiat SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE PORIN TOIMIPISTE PORIN TOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 PORI Puh. 02-543 1451 Fax 02-543 1452 Sähköposti etunimi.sukunimi@akt.? Avoinna: Ma–pe 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 Kesäaikana: 8.00–12.00 ja 13.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin: 8.00–12.00 ja 13.00–14.30 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry Isolinnankatu 24, 5. krs, 28100 Pori Avoinna: Ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 010 7703 670 Telefax 010 7703 671 Sähköposti etunimi.sukunimi@jhl.? Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Outi Kortelainen 010 7703 673 0400 595 611 Palvelusihteeri Satu Fisk 010 7703 670 Satakunnan aluetoimisto SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs. 28100 PORI avoinna: klo 8.30-16.00 Telefax: 020 77 41346 Aluepäällikkö Nurmela 020 77 41340 040-827 8348 Aluetoimitsija Numminen 020 77 41342 040 707 3674 Aluetoimitsija Vahala 020 77 41341 040-754 1326 Toimistosihteeri Kauppila 020 77 41343 Työttömyyskassa 020 690 455 RAUMAN PÄIVYSTYS Metalliosastojen toimisto Aittakarinkatu 1, 26100 RAUMA puh. (02) 8220 901, avoinna keskiviikkoisin klo 8.30-14.00 Porin toimisto Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 PORI Avoinna ma-pe klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: pori@pam.? Faksi 020 774 2391 Valtakunnalliset palvelunumerot: 020 774 002 PAM vaihde 030 100 600 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 620 Jäsenten työsuhdeasiat 020 690 211 Työttömyysturva Porin ja Turun aluetoimisto Toimitsija Jarmo Tuomainen 0400-796 896 jarmo.tuomainen@puuliitto.? RAKENNUSLIITTO ry SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Liisankatu 18 B, 28100 Pori SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE PORIN TOIMIPISTE Isolinnankatu 24, 2. krs Avoinna klo 8.30–16.00 Puh. 020 774 0410 Aluetoimitsija Raija Raittio puh. 040 848 9450 AY-MUISTIO PORIN TOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs 28100 PORI Puh. 02-543 1451 Fax 02-543 1452 Sähköposti etunimi.sukunimi@akt.? Avoinna: Ma–pe 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 Kesäaikana: 8.00–12.00 ja 13.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin: 8.00–12.00 ja 13.00–14.30 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry Isolinnankatu 24, 5. krs, 28100 Pori Avoinna: Ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 010 7703 670 Telefax 010 7703 671 Sähköposti etunimi.sukunimi@jhl.? Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Outi Kortelainen 010 7703 673 0400 595 611 Palvelusihteeri Satu Fisk 010 7703 670 Satakunnan aluetoimisto SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Isolinnankatu 24, 2. krs. 28100 PORI avoinna: klo 8.30-16.00 Telefax: 020 77 41346 Aluepäällikkö Nurmela 020 77 41340 040-827 8348 Aluetoimitsija Numminen 020 77 41342 040 707 3674 Aluetoimitsija Vahala 020 77 41341 040-754 1326 Toimistosihteeri Kauppila 020 77 41343 Työttömyyskassa 020 690 455 RAUMAN PÄIVYSTYS Metalliosastojen toimisto Aittakarinkatu 1, 26100 RAUMA puh. (02) 8220 901, avoinna keskiviikkoisin klo 8.30-14.00 Porin toimisto Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 PORI Avoinna ma-pe klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: pori@pam.? Faksi 020 774 2391 Valtakunnalliset palvelunumerot: 020 774 002 PAM vaihde 030 100 600 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 620 Jäsenten työsuhdeasiat 020 690 211 Työttömyysturva Porin ja Turun aluetoimisto Toimitsija Jarmo Tuomainen 0400-796 896 jarmo.tuomainen@puuliitto.? RAKENNUSLIITTO ry SATAKUNNAN ALUETOIMISTO Liisankatu 18 B, 28100 Pori 020 77 43431, fax 020 77 43424 Aluepäällikkö Ismo Mansikka 0500 590 346 Aluetoimitsija Tarmo Keränen 040 717 0998 Email: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.? Avoinna: ma–ti klo 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 Valtakunnalliset numerot: 020 690 230 / työttömyysneuvonta 020 690 231 / jäsenyysneuvonta 020 690 232 / työehtoasiat SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko, 040 543 4875 Veli-Matti Kauppinen, 0400 715 789 etunimi.sukunimi@sak.fi Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Outi Kortelainen 010 7703 673 0400 595 611 Palveluneuvoja Satu Fisk 010 7703 670 050 443 2039 020 77 43431, fax 020 77 43424 Aluepäällikkö Ismo Mansikka 0500 590 346 Aluetoimitsija Tarmo Keränen 040 717 0998 Email: etunimi.sukunimi@rakennusliitto.? Avoinna: ma–ti klo 8.30–12.00 ja 13.00–16.30 Valtakunnalliset numerot: 020 690 230 / työttömyysneuvonta 020 690 231 / jäsenyysneuvonta 020 690 232 / työehtoasiat Aluetoimitsija Jari Kostiainen 040 571 2788 Tukenasi työelämässä Satakunnan aluetoimisto Aluepäällikkö Jouni Nurmela 020 774 1340 040 827 8348 Aluetoimitsija Matti Numminen 020 774 1342 040 707 3674 Aluetoimitsija Ari Vahala 020 774 1341 040 754 1326 Aluetoimitsija Erno Välimäki 020 774 1453 045 636 5393 Toimistosihteeri Kati Kauppila 020 774 1343 040 351 8853 Avustava työntekijä Kirsi-Marja Hakkarainen Etuuskäsittelijä Susanne Jokisalo Etuuskäsittelijä Anna-Liisa Rautiainen Työttömyyskassan palvelunumero kello 9–15 020 690 455 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Isolinnankatu 24, 2. kerros, 28100 PORI Toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.20–12.00 ja 13–16. Tukenasi työelämässä Satakunnan aluetoimisto Aluepäällikkö Jouni Nurmela 020 774 1340 040 827 8348 Aluetoimitsija Matti Numminen 020 774 1342 040 707 3674 Aluetoimitsija Ari Vahala 020 774 1341 040 754 1326 Aluetoimitsija Erno Välimäki 020 774 1453 045 636 5393 Toimistosihteeri Kati Kauppila 020 774 1343 040 351 8853 Avustava työntekijä Kirsi-Marja Hakkarainen Etuuskäsittelijä Susanne Jokisalo Etuuskäsittelijä Anna-Liisa Rautiainen Työttömyyskassan palvelunumero kello 9–15 020 690 455 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Isolinnankatu 24, 2. kerros, 28100 PORI Toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.20–12.00 ja 13–16. Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. kerros, 28100 PORI Toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.20–12 ja 13–16 Aluepäällikkö Jouni Nurmela 020 774 1340 040 827 8348 Aluetoimitsija Matti Numminen 020 774 1342 040 707 3674 Aluetoimitsija Ari Vahala 020 774 1341 040 754 1326 Aluetoimitsija Erno Välimäki 020 774 1453 045 636 5393 Toimistosihteeri Kati Kauppila 020 774 1343 040 351 8853 Työttömyyskassan palvelunumero kello 9–15 020 690 455 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. kerros, 28100 PORI Toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.20–12 ja 13–16 Aluepäällikkö Jouni Nurmela 020 774 1340 040 827 8348 Aluetoimitsija Matti Numminen 020 774 1342 040 707 3674 Aluetoimitsija Ari Vahala 020 774 1341 040 754 1326 Aluetoimitsija Erno Välimäki 020 774 1453 045 636 5393 Toimistosihteeri Kati Kauppila 020 774 1343 040 351 8853 Työttömyyskassan palvelunumero kello 9–15 020 690 455 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko, 040 543 4875 etunimi.sukunimi@sak.fi Aluepäällikkö Seija Johansson 010 7703 672 0400 595 610 Aluetoimitsija Marja Ruohonen 010 7703 673 050 471 2404 Palveluneuvoja Satu Launonen 010 7703 670 050 443 2039 Avoinna: Ma, ti, to, pe 9.00-15.00. Keskiviikkoisin suljettu. Uusi Aika -lehti kiittää kaikkia järjestöpalstan ilmoittajia. Järjestöpalstan julkaisu siirtyy 26.6. Satakunnan Viikkoon. Satakunnan Viikko jaetaan maakunnan suurimmalla jakelulla 96 000 kotitalouteen joka keskiviikko ja näin palvelee parhaalla mahdollisella tavalla yhdistyksenne ilmoittelua. Ilmoitusvaraukset ja lisätiedot: Leena Malja p. 0400 408 263, leena.malja@satakunnanviikko.fi tai www.satakunnanviikko.fi Porin Demarit ry Toimintajaosto järjestää jäsenilleen Nakkilan kesäteatterissa to 25.7. HETA Niskavuorimusiikkinäytelmän. Ilmoittautumiset Juha Södergårdille puh 0405 693 135 tai juha_sodergard@msn. com 11.7. mennessä. Liput jäsenille 10e ja seuralainen (ei jäsen) 20e. (sis. väliajalla kahvi + pulla) Lippuja varattu 20 kpl. Varaamasi lipun/liput voit maksaa Porin Demarit ry:n tilille: FI64 5700 8140 0376 44 Viesti: HETA Niskavuori 25.7. Rauman Eteläiset Sosialidemokraatit ry Perinteinen saunailta Merskan saunoilla sunnuntaina 11.8.2019 klo16. Tulehan mukaan reiluun toveriseuraan keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tarjolla pientä purtavaa Kiitämme lehteä hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella Nautinnollista kesää ja juhannusta! Puheenjohtaja Porin metallitehtaan ao. 122 Veteraanien kesäjuhla Massin majalla 15.8. klo 12. alkaen. Lähdetään joukolla viettämään mukavaa iltapäivää tuttuja tavaten, musiikkia kuunnellen, hyvää ruokaa nauttien, pelaten hauskoja pelejä. Ilmoittautumiset Aarolle puh 0440 391 402. Tervetuloa! toivottaa vetoryhmä Porin Seudun Eläkkeensaajat ry Kesäteatteri 31.7. Turun Samppalinnassa, uusi Disney-musikaali; Perjantain on pahin. Matka + esitys 50 e. Kolmen piirin yhteinen, mukana Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Kesäteatteri 10.8. Tampereen Pyynikillä; Nuotin vierestä. Matka + teatteri + laivamatka + ruokailu 100 e. Huom! Pikkujouluristeily PoriTurku-Tukholma ma 16.12.2019. Matka + 2h hytti á 15 e/hlö. Viime syksynä laiva myytiin täyteen. Varaa nyt ja maksa 15 e/hlö. Huom! Tampereen teatterissa Notre Damen kellonsoittaja la 5.10.2019, suomenkielinen esitys. Hinta 90 e. Varaa nyt! Syksyn esityksiin myyty jo 20 000 lippua. Varaukset: timoreijosaario@ gmail.com tai 0440838377. Huom! Kevään viimeinen maanantaikerho 27.5. Varauksia silloin. Porin Pyrintö ry Hallituksen kokous 1.7.2019 klo 17.30 seuran toimistolla, Valtakatu 10 D 4. Jäsenet tervetuloa kokoukseen. Puheenjohtaja Kunto/veteraanijaosto johtokunnan kokous 2.7.2019 klo 13. seuran toimistolla. Jaoston jäsenet tervetuloa kokoukseen! puheenjohtaja. TUL: n veneilypäivät 5.7.7. Levätys. TUL: n navigointimestaruuskisa, veneilijöiden lentopalloturnaus, yhteislaulua, leikkimielisiä kisailuja, saunomista, tanssimista päätalon tanssilattialla. Lisätiedot: Kari Lehtinen, 0440722729, gari. lehtinen@eurajokinetti.fi Aikaansaannokset syntyvät yhteistyöllä. Näin kuluneiden vuosikymmenien jäädessä jo taakse, on aika muistaa mukana olleita tahoja ja kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme. Te olette mahdollistaneet meidän unelmiemme toteutumisen. Uusi Aika kiittää ja kumartaa! Nyt suuntaan kohti uusia seikkailuja! Iso Kiitos yli 45 vuoden yhteistyöstä! Aurinkoista Kesää ja valoisaa tulevaisuutta toivottaen Merja Virtanen
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 5 Uutiset Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Voimaa Verkossa www.pam.fi www.metalliliitto.fi www.teamliitto.fi 55x25mm_VoimaaVerkosta_2017.indd 1 20.1.2017 14:00:47 Voimaa Verkossa www.pam.fi www.metalliliitto.fi www.teamliitto.fi 55x25mm_VoimaaVerkosta_2017.indd 1 20.1.2017 14:00:47 TEOLLISUUSLIITTO.FI VOIMAA VERKOSSA TEOLLISUUSLIITTO.FI Voimaa Verkossa www.pam.fi www.metalliliitto.fi www.teamliitto.fi 55x25mm_VoimaaVerkosta_2017.indd 1 20.1.2017 14:00:47 Voimaa Verkossa www.pam.fi www.metalliliitto.fi www.teamliitto.fi 55x25mm_VoimaaVerkosta_2017.indd 1 20.1.2017 14:00:47 TEOLLISUUSLIITTO.FI VOIMAA VERKOSSA Voimaa Verkossa www.pam.fi www.metalliliitto.fi www.teamliitto.fi 55x25mm_VoimaaVerkosta_2017.indd 1 20.1.2017 14:00:47 Voimaa Verkossa www.pam.fi www.metalliliitto.fi www.teamliitto.fi 55x25mm_VoimaaVerkosta_2017.indd 1 20.1.2017 14:00:47 TEOLLISUUSLIITTO.FI VOIMAA VERKOSSA Satakunta sai Krista Kiurusta jälleen oman ministerin n Sote-uudistus, perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen, vanhustenhuollon kriisin ratkaiseminen, päihdeja mielenterveyspalveluiden järjestäminen, muun muassa näiden asioiden parissa Krista Kiuru teki töitä hallitusneuvotteluissa ja jatkaa nyt työtä perheja peruspalveluministerinä Rinteen hallituksessa. Katri Kujanpää Uusi Aika MINISTERI P Tuore Rinteen hallituksen perheja peruspalveluministeri, porilainen Krista Kiuru , 44, on neljännen kauden kansanedustaja ja on aiemmin toiminut asuntoja viestintäministerinä, opetusministerinä sekä opetusja viestintäministerinä. Kiuru otti uuden salkkunsa nöyrästi ja hyvillä mielin vastaan. Kysymys on nyt myös eräänlaisesta unelmapestistä, jossa voimme näyttää, miten asioita hoidetaan yhdessä eteenpäin ratkaisuja etsien ja neuvotellen. Edellisen kauden sosiaalija terveysvaliokunnan kokemusten jälkeen pääsen nyt itse luotsaamaan sosiaalija terveydenhuollon uudistusta eteenpäin, sanoo Kiuru. Iso laiva kääntyy hitaasti ja vaikeuksiakin tiedetään olevan edessä, mutta suunta on Kiurun mukaan nyt oikea. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hallitusohjelma on todella sosialidemokraattinen. Nyt ei tule olemaan kysymys vain siitä, että säästetään. Nyt tulemme toteuttamaan isoja, tulevaisuuteen tähtääviä uudistuksia. Hallitusohjelmassa sote-uudistuksesta on hyvät kirjaukset ja nyt on uusi, upea lehti kääntymässä. Rakenneuudistuksen lisäksi rinnalle tarvitaan iso sisältöuudistus sosiaalija terveydenhuollon palveluihin, ja tätä kokonaisuutta vien täysillä eteenpäin, Kiuru summaa. Kunnat ovat odottaneet sote-uudistusta jo vuosia ja odotus jatkuu. Kiuru kuitenkin lupaa laittaa asioihin vauhtia. Kannustan kuntia nyt positiivisella tavalla odottamaan vielä hetken. Uudistus on tulossa ja siinä on päädytty takaisin alkulähteille. On opittu, että ensin pitää tehdä sote, sitten vasta muita asioita. Sote-uudistus ratkaistaan nopealla aikataululla hallituspuolueiden kesken ja heti syksyllä käytämme kaikki valveillaoloaikamme siihen, että saamme uudistuksen ratkaisut mahdollisimman pian eduskuntaan, kertoo Kiuru terveisensä kuntapäättäjille. Maakunnalle on aina hyväksi, kun sillä on oma ministeri, salkun sisällöstä riippumatta. Olen hyvillä mielin koska tiedän ja tiedostan, miten suuri merkitys tällä on maakunnalle ja sen ihmisille. On olennaista, että yksi satakuntalainen, joka tuntee alueensa erityispiirteet, on pitkästä aikaa mukana tärkeimmissä kabineteissa ja neuvotteluhuoneissa, se antaa meille mahdollisuuden tulla kuulluksi paremmin, Kiuru toteaa. Kankaanpäässä kokeillaan torikuljetuksia KOKEILU P Kankaanpäässä on kesällä mahdollisuus hypätä maksuttoman torikuljetuksen kyytiin. Keskustan alueella kiertävä kuljetus liikennöi yhteensä kymmenenä toripäivänä torstaisin ja lauantaihin. Liikennöintiaika on klo 8-14, lähtöja päätepisteenä aina tori, Keskuskadun linja-autopysäkki Hesburgerin kohdalla. Kuljetuksen kyytiin voi hypätä joko reitin varrelle sijoittuvilta linja-autopysäkeiltä, muilta erikseen merkatuilta pisteiltä tai kyydin voi myös huikata pysähtymään jossain matkan varrella runkoreittiä, mikäli se kuljettajan arvioimana liikenneja turvallisuustilanne huomioiden on mahdollista. Niin ikään kyydistä poisjäänti on mahdollista kaikilla samoilla pysähdyspaikoilla runkoreitin varrella. Lisätietoa ja tarkat reitit löytyvät kaupungin nettisivuilla www.kankaanpaa.fi/torikuljetus. Hallituskauden alun valintoja eduskunnassa ja valtioneuvostossa Ministerin arki alkoi nimityksen jälkeen vauhdilla. EU:n terveysministerit olivat koolla Luxemburgissa perjantaina. Tapasin päivän mittaan useita kollegoja, esittelin Suomen alkavan puheenjohtajuuskauden tavoitteet ja tapasin komissaarin sekä virkamiehet tulevan suunnittelemiseksi. Lauantaina valtioneuvoston kirjastokiertue alkoi Porin kirjastosta. Esittelimme hallitusohjelmaa ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa täydelle kirjastolle ja verkkokatsojille, Kiuru kertoo. VALINTOJA P Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi nousee eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä , valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaksi kansanedustaja Johannes Koskinen ja liikenneja viestintävaliokunnan puheenjohtajaksi eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen . Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pia Viitanen ja kuntaja terveysjaoston puheenjohtajaksi kansanedustaja Tarja Filatov. Valiokuntien varapuheenjohtajuudet jakaantuivat seuraavasti: ulkoasiainvaliokuntaan kansanedustaja Erkki Tuomioja , sivistysvaliokuntaan kansanedustaja EevaJohanna Eloranta , työelämäja tasa-arvovaliokuntaan kansanedustaja Katja Taimela ja tarkastusvaliokuntaan kansanedustaja Merja MäkisaloRopponen . Satakuntalaisedustajista Kristiina Salonen valittiin tulevaisuusvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan ja Heidi Viljanen valittiin sosiaalija terveysvalitokuntaan sekä hallintovaliokuntaan. Pääministeri Antti Rinteen valtiosihteeriksi nimitettiin Raimo Luoma , OTK, perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun valtiosihteeriksi Eila Mäkipää , OTK, HTM, varatuomari, työministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi Pilvi Torsti , VTT, liikenneja viestintäministeri Sanna Marinin valtiosihteeriksi Mikko Koskinen , VTM ja kuntaja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron valtiosihteeriksi Valtteri Aaltonen , OTM. Kirjasto avaa ensimmäisenä ovet Itätuuleen PORI P Porin Itätuulen kirjasto avaa ovensa asiakkaille maanantaina 24. kesäkuuta. Sampolaan rakennetun uuden oppimisja liikuntakeskus Itätuulen muut osat otetaan käyttöön elokuussa, mutta kirjasto tarjoaa ensimmäisenä mahdollisuuden kurkistaa uuteen monitoimirakennukseen. Itätuulen uusi kirjasto korvaa avauduttuaan Sampolan kirjaston. Uuden kirjaston tavoitteena on olla aiempaa enemmän koko Itä-Porin alueen asukkaiden yhteinen olohuone. Kirjaston tilat on suunniteltu kaikenikäisiä asiakkaita varten. Entiseen Sampolan kirjastoon verrattuna tilat ovat valoisammat, esteettömämmät ja muilla tavoin käytännöllisemmät. Monipuolisen aineistokokoelman lisäksi kirjasto tarjoaa viihtyisät tilat ajanviettoon, mahdollisuuden lehtien lukemiseen ja tietokoneiden käyttöön sekä laajan tapahtumatarjonnan. – Koska samassa rakennuksessa toimii kaksi koulua, kirjaston ja koulujen yhteistyö tulee olemaan tiivistä, kertoo Itätuulen kirjaston vastaava kirjastonhoitaja Erkka Ojanen. Itätuulen kirjaston jatkeena on myös yhteisötila Salonki, jossa on syyskuusta alkaen tarjolla säännöllistä ohjelmaa. Ohjelmaa yhteisötilassa järjestävät viikoittain kirjastoja kulttuuripalvelut, Itätuulen koulut, nuorisotoimi ja perusturva. Yhteisötilaa saa myös vuokrata ilta-ajoiksi kirjaston sulkeuduttua. Kirjaston avauduttua myös Salonkiin pääsee aina kirjaston ollessa avoinna. Kesäajan Itätuulen kirjasto on avoinna elokuun loppuun asti arkisin kello 9–17. Syksyn aukioloajat ilmoitetaan Porin kaupungin verkkosivuilla niiden varmistuttua.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 6 Uutiset Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi Kolumni Kristiina Salonen Kirjoittaja on raumalainen kansanedustaja (sd). Eduskunnasta kristiina.salonen@eduskunta.fi SDP ja ay-liike tarvitsevat maakunnallisen äänitorvensa Heli Kokko Uusi Aika PORI P Vaikka paperilehden julkaisu loppuukin, SDP ja ayliike tarvitsevat oman maakunnallisen äänitorvensa, painottaa Uuden Ajan pitkäaikainen päätoimittaja Ulla Turkki. – Millainen tulevaisuus sitten onkin, ilman äänenkannattajaa ei tulla toimeen. Sellainen tarvitaan ja nykyoloissa se tarkoittaa nettiversiota. Nettilehden luominen on Ulla Turkin mielestä pitemmän ajan asia ja myös kunnallisjärjestöjen pitäisi tulla mukaan sitä rakentamaan. – Nettiversio on mielestäni pakko perustaa. Krista Kiuru saa kyllä äänensä kuuluviin Satakunnan Kansassa, mutta hän on vain yksi tekijä. Ulla Turkki sanoo, että Uuden Ajan lopettamisesta tuli alakuloinen olo ja että lopettaminen oli nolo päätös, mutta lisää, että alasajo alkoi jo vuosia sitten. Turkin mukaan alamäki kiihtyi, kun ahneet kansanedustajat halusivat koko potin, eli kun keskustalaiset ja demarit tekivät diilin, jossa parlamentaarisin perustein jaettu lehdistötuki lopetettiin ja liitettiin se yleiseen puoluetukeen. Ulla Turkki korostaa ay-liikkeen ja erityisesti raumalaisen Matti Kuusion ajaman lehtisetelin merkitystä työväenlehtien olemassaololle. Ilman sitä olisi alamäki alkanut vieläkin aikaisemmin. – Mutta niin kauan kuin olin Uuden Ajan palveluksessa, aina taisteltiin rahoista, ja kävin itsekin useasti Helsingissä niistä vääntämässä. Hävyttömiä temppuja koettiin myös puolueen pää-äänenkannattajan suunnasta. Oman lehden ja oman maaJäähyväiset sinulle ystäväni Yli 15 vuotta olen kirjoittanut sinulle ajatuksiani tai vastannut kysymyksiisi. Olet nähnyt minun varttuvan nuoresta harrastelijasta aikuiseksi ammattilaiseksi. Olet elänyt mukanani iloissa, ja nähnyt minun murehtivan maailmaa. Olet aina ollut puolellani, ja minä sinun puolellasi. Hienointa sinussa on ollut tavoitteesi ja arvosi. Moni meistä on jakanut ne kanssasi. Olet rohkeasti puolustanut oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Olet sinnikkäästi ollut äänitorvena heille, joiden ääni olisi muuten ollut liian hauras ja heikko kuultavaksi. Sinä olet antanut vaihtoehdon, osoittanut satakuntalaisille ettei ole olemassa vain yhtä totuutta. Et ole verhoutunut riippumattomuuden pettävään harsoon, vaan reilusti kertonut kaikille kenen ääni kauttasi kuuluu. Yli 100 vuoden historian kulkusi on ollut merkittävä. Olet kohdannut matkallasi suuria ajattelijoita, ja ollut keskeinen osa sosialidemokratian nousua. Historiamme suurmiehet ja -naiset ovat kulkeneet rinnallasi ja ohjanneet suuntaasi. He ovat kauttasi puhutelleet satojatuhansia ihmisiä. Olet nähnyt vuosien saatossa suuren suosion, mutta kokenut myös vaikeita aikoja. Osaksesi on kuitenkin suotu hyviä ihmisiä pitämään sinusta huolta ja luotsaamaan sinut läpi tämän yli 100 vuoden matkan. Olet varmasti heille kaikille syvästi kiitollinen. Tiedän, etteivät viimeiset vuodet ole olleet sinulle helppoja. Olet kuitenkin taistellut yhdessä muiden kanssa jatkosta. Vaikka voimasi on vuosien saatossa heikennyt, ei tämän päivän olisi halunnut tulevan. Mielessäni pyörii edelleen monia kysymyksiä. On vaikea luopua. Se tuntuu melkein luovuttamiselta. SIksi meidän on mietittävä tulevaisuutta. Haluaisin antaa uusille ja tuleville aktiiveillemme samanlaisen mahdollisuuden ja näkyvyyden ajatuksilleen ja teoilleen kuin itse olen sinulta saanut. Vaikka maailma ympäriltä on muuttunut, tarve äänitorvelle ja viestinnälle on edelleen olemassa. Vain viestinnän välineet ovat muuttuneet. Entä jos? Voisiko sinulle muuttuneena tulla vielä uusi aika? Olen oppinut sinulta ja tutustunut kauttasi uusiin ihmisiin. Ja ihmiset ovat tutustuneet avullasi minuun. Kiitän siitä sinua koko sydämestäni. Kuljet muistoissani leikekirjani leikkeleissä. Olet lapsuusmuistoissani kotini keittiön pöydällä ja mummuni sohvan selkänojalla. Olet osa myös minun poliittista historiaani. Kuten niin monen muunkin lukijasi. Juuri siksi tämä jäähyväisten hetki on haikea. On vaikeaa päästää irti ystävästä. Kiitos yhteisistä kuluneista vuosista sinulle Uusi Aika! Kiitos kaikille työntekijöillesi, lukijoillesi ja yhteistyökumppaneillesi! On tullut aika kääntää tämän lehden viimeinen sivu. Suomessa tasa-arvo toteutuu toiseksi parhaiten koko maailmassa Uusi raportti: Valtaosa maailman tytöistä ja naisista elää maissa, joissa tasa-arvo toteutuu huonosti TILASTO P Ensimmäistä kertaa julkaistu, sukupuolten välistä tasa-arvoa kattavasti mittaava tilasto osoittaa, että maailma on vielä kaukana tasa-arvosta. 129 maata kattava Equal Measures 2030 SDG Gender Index kertoo, että 1,4 miljardia tyttöä ja naista – lähes 40 prosenttia maailman tytöistä ja naisista – elää maissa, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu erittäin huonosti (59 pistettä tai alle). Toiset 1,4 miljardia elää maissa, jotka saivat tilaston perusteella arvosanaksi ”huonon” (60– 69 pistettä). Vain kahdeksan prosenttia maailman tytöistä ja naisista elää maissa, joiden arvosana on tilaston perusteella ”hyvä” (80–89 pistettä). Yksikään maa ei saanut erinomaista arvosanaa (90 pistettä tai yli). Suomessa tasa-arvo toteutuu tilaston mukaan toiseksi parhaiten heti Tanskan jälkeen. Suomi sai 88,8 pistettä, mikä tarkoittaa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan maassa hyvin. Suomen todettiin myös olevan tasa-arvoisempi kuin maan bruttokansantuotteen perusteella voisi olettaa. Plan International on osa kansalaisjärjestöistä ja yksityisen sektorin edustajista muodostuvaa Equal Measures 2030 -ryhmää, joka julkaisi kesäkuun alussa SDG Gender Index -tilaston. Uraauurtava julkaisu on tähän mennessä kattavin tasa-arvon toteutumista mittaava tilasto. Se kattaa 14 tavoitetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joita on yhteensä 17. Tilasto mittaa maita yli 50 mittarilla terveydestä sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja ilmastonmuutoksesta ihmisarvoiseen työhön. Tilastoon sisältyvissä 129 maassa elää 95 prosenttia kaikista maailman tytöistä ja naisista. Maiden tulosten keskiarvo on 65,7 pistettä, kun tilaston maksimipistemäärä on 100. Tämä kertoo tasa-arvon toteutuvan maailmassa keskimäärin huonosti. Tilaston tasa-arvoisimpina maina Tanskaa ja Suomea seuReino Helismaa -palkinto Paula Vesalalle PALKINTO P Työväen Sivistysliiton juhlavuoden 2019 Reino Helismaa-palkinto luovutettiin kesäkuussa Paula Vesalalle . Vesala tuli lauluntekijänä tunnetuksi PMMP-yhtyeen hittibiisien tekijänä. Varsin nopeasti uudelta lahjakkuudelta tilasivat kappaleita Suomen johtavat artistit. Vesala kehittyi näiden tilausten myötä monipuoliseksi ja monet näkökohdat huomioonottavaksi tarinankertojaksi. Vesala on ensimmäinen nainen, jolle Reino Helismaa-palkinto on myönnetty. Palkinnon ovat aikaisemmin saaneet Vexi Salmi (1989), Jaakko Teppo (1994), Sauvo Saukki Puhtila (1999), Martti Syrjä (2004), Heikki Hector Harma (2009) ja Heikki Salo (2014). Pori kiittää tuoreita yrittäjiä uusien yrittäjien tilaisuudella PORI P Kaupunki on lähettänyt kutsut uusille yrityksille tilaisuuteen, jolla halutaan muistaa ja kiittää yrityksiä Porissa toimimisesta. Kutsut ovat lähetetty postitse vuonna 2018 ja alkuvuonna 2019 perustetuille yrityksille. Tapaamisen tavoitteena on uusien yrittäjien huomioimisen lisäksi luoda yrittäjille mahdollisuus verkostoitua toisten paikallisten yrittäjien kanssa. Tilaisuuteen mahtuu 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Porissa on jo nyt hyvä yrittää, mutta haluamme tehdä kaupungista vielä paremman juurikin yritystoiminnan näkökulmasta. Halusimme huomioida uudet yrittäjät jollain tavalla ja päätimme kutsua heidät verkostoitumistilaisuuteen, sanoo kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen . Vaikka tilaisuus järjestetään uusille yrityksille, ovat kaikenikäiset ja -kokoiset yritykset kaupungille arvokkaita.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 7 Uutiset Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Siltaojan Puutarha Oy Itäkeskuksenkaari 4, Pori, Mikkola Avoinna ma-pe 9-19, la 10-17 Tervetuloa! Paljon ihania kukkia puutarhaasi! SAINION PELTISEPÄNLIIKE Tampionkatu 9, Kankaanpää 0400 770 108 Kalastaja Veli-Matti Rantamaa Pyhämaan kalaa Porin torilla pe ja la Ympäri vuoden tuoretta kalaa, omasta savustamosta. p. 0400-539 533 Risteilyt Hangon saaristossa Bengtskär Pohjoismaiden korkein majakka Lähdöt päivittäin Hangon Itäsatamasta klo 11 Russarön linnakesaari on avannut ovensa matkailijoille Risteilypäivät 2019: 15.6. , 29.6., 16.7. ,27.7., 10.8. ja 24.8. Lähtö klo 17.00 Hangon Itäsatamasta myynti@marinelines.fi • p. 0400 536 930 www.marinelines.fi Tilausja yritysristeilyt Tammi Group Rengashotelli, Auto-, koneja rengaskorjaamo Rajakalliontie 4, 38800 Jämijärvi Nyt myös traktorin ja kuorma-auton renkaat edullisesti. Puh. 044 726 1117 tammigroup@hotmail.fi roup AMMI Julkinen kaupanvahvistaja Avioehtosopimus 70e, As Oy kauppakirja 120e, jakosopimus 120e, kauppakirja/kaupanvahvistus 120e, testamentti 70e, perunkirjoitus alkaen 120e. LKV, sosionomi Tommi Anttila, Sonnilantie 111 Kokemäki puh 040-7690599 tommi.anttila@satanen.com Kiinteistöarvioinnit alkaen 100e (+alv24%) Asuntojen ja maatilojen VÄLITYSPALKKIO 3,5 % (sis alv 24%) Suomen Maaseutuvälitys Oy LKV 040-7690599, 040-7690805 | www.etuovi.com/maatilat SDP ja ay-liike tarvitsevat maakunnallisen äänitorvensa n Ulla Turkki teki pitkän ja komean uran työväenlehdessä. Hän tuli Uuden Ajan palvelukseen 1967 toimittajaksi ja jäi eläkkeelle päätoimittajana 2009. H eli K oKKo kunnan puolesta toimiminen alkoi jo 1960-luvun lopulla. Ulla Turkki tuli Uuteen Aikaan toimittajaksi 1967, heti valmistuttuaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Ura urkeni nopeasti. Melko pian hän siirtyi toimitussihteeriksi ja aikaa myöten toimituspäälliköksi ja lopulta päätoimittajaksi. Eläkkeelle hän jäi 2009, 68-vuotiaana. Päivänpolitiikkaa hän seuraa eri välineistä mutta politiikan tekoon paikallistasolla hän ei enää osallistu. Hän ei osallistu myöskään julkisten terveyspalveluiden haukkujaisiin, vaan sanoo, että terveydenhuolto toimii ainakin Porin pohjoisissa osissa aika hyvin. Sairaudet ovat vaikeuttaneet liikkumista, mutta kotiavustajat ja aviomies pitävät hänestä hyvää huolta. Uudessa hallituksessa keskustapuolue sai Turkin mukaan sen minkä pyrkikin saamaan, eli soten maakuntamallin. – Tällä tavalla Antti Rinne yrittää sitouttaa keskustan hallitukseen. Ulla Turkin mielestä Rinteen hallitus on kuitenkin hyvä hallitus. – Se kääntää suuntaa tavallisen ihmisen puolelle. Antaa Rinteen hallituksen näyttää, mitä se saa aikaan ja haukutaan vasta sitten, jos on aihetta, ei etukäteen, kuten nyt tehdään. Suomessa tasa-arvo toteutuu toiseksi parhaiten koko maailmassa Uusi raportti: Valtaosa maailman tytöistä ja naisista elää maissa, joissa tasa-arvo toteutuu huonosti rasivat Ruotsi, Norja ja Alankomaat. Vähiten pisteitä saivat Niger, Jemen, Kongon tasavalta ja Kongon demokraattinen tasavalta. Heikoimmin sijoittuneet maat ovat kärsineet viime vuosina levottomuuksista ja konflikteista. Kehittynyt talous ei tarkoita tilaston valossa automaattisesti tasa-arvon toteutumista. Esimerkiksi Senegalissa naisten määrä parlamentissa on suurempi (42 %) kuin Tanskassa (37 %), vaikka Tanskan bruttokansantuote on 56 kertaa suurempi kuin Senegalin. Kolumbiassa sosiaalitukien piirissä on suurempi osuus maan kaikista köyhimmistä ihmisistä (81 %) kuin BKT:ltaan huomattavasti vahvemmassa Yhdysvalloissa (65 %). Tilaston tavoite on auttaa tasa-arvon edistäjiä työskentelemään tehokkaammin. Se auttaa esimerkiksi tunnistamaan, missä asioissa maat ovat pärjänneet hyvin ja missä heikosti. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa kauimmaksi tasa-arvon tavoitteesta jäädään julkisen talouden ja paremman sukupuolitilastoinnin tavoitteessa (tavoite 17), ilmastotekojen tavoitteessa (tavoite 13), tavoitteessa tasa-arvosta teollisuudessa ja innovaatioissa (tavoite 9) sekä yksinomaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon keskittyvässä tavoitteessa (tavoite 5). Equal Measures 2030 -ryhmän mukaan kaikkien maiden on tartuttava tasa-arvon tiellä oleviin ongelmiin. Globaalin yhteisön on myös tarjottava rahoitusta ja tukea konfliktien repimille, hauraille maille, jotka ovat tilastossa viimeisinä. – Tyttöjen heikko asema on aikamme suurin ihmisoikeusloukkaus. Maailmalla ei ole myöskään varaa hukata tyttöjen ja naisten potentiaalia. Plan on sitoutunut tekemään kaikkensa yhteisöjen, yhteiskuntien ja kansainvälisen yhteistyön tasoilla, jotta voimme saavuttaa yhteisesti sovitut tavoitteet tasa-arvon saavuttamiseksi, sanoo Ossi Heinänen , Plan International Suomen pääsihteeri.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 8 Uutiset Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi TILITOIMISTOPALVELUT TARJOAA www.huhdanmaki.fi Hyveläntie 22, 28200 Pori www.katsastus-assa.fi p. 010 524 4780 Yksityinen porilainen kevyen kaluston katsastusasema Avoinna arkisin klo 9-17, lauantaisin klo 9-14, tervetuloa! Kesälauantaisin suljettu. VARMA RATKAISU! • terässisäpiiput ja piipun sadesuojat • tiilihormin keraaminen liukuvalu www.heinox-hormit.fi heinox@heinox-hormit.fi Puh. 0400 517 271, 0400 592 228 KOSTUVA / RAPAUTUVA PIIPPU? KATTILANVAIHTO EDESSÄ? GEOLÄMPÖ OY Paattilammintie 6, NOORMARKKU • Lvi-asennukset • Suunnittelu • Tarvikemyynti • Putkiremontit • Maalämpöjärjestelmät Äyhöjärventie 1 RAUMA Puh. 0400 250 393, 050 572 7003 Puh 02 5501200 29810 SIIKAINEN www.satateras.fi PERINTEINEN TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO Os. Pohjankatu 24, Rauma (sairaalan vieressä) Ma-Pe 9.00-16.00, puh. (02) 821 0306, varaamalla myös iltaja viikonloppuajat Päivystys 24h. Katja Kuusniemi 040-824 7806 www.heinimaenhautaustoimisto.fi HEINIMÄEN HAUTAUSTOIMISTO HUITTISTEN JP-RAKENNUSPELTI OY JUHANI PAKKONEN • puh. 0400 735 859 jp-rakennuspeltioy@dnainternet.net PELTISEPÄNLIIKE • RAKENNUSPALVELU • kattoremontit • konesaumakatot -myös jalkaränneillä • kattoturvatuotteet • sadevesikourutyöt • kaikki rakennuspeltityöt -HUITTINENAAMUPALA klo 05.00sis. puuro, kananmuna, kahvi, leipä, levite ja leikkele 5,50e LOUNAS klo 10.30-14.30 sis. salaattipöytä, leipä, levite, ruokajuoma ja kahvi/tee 8,00e MUKAAN tuoreita sämpylöitä, saaristolaislimppua, hiivaleipää, pullia... LOUNASKAHVILA SININEN TUPA Eija 040 520 4995, www.eijapalvelu.fi Huittistentie 1257, Lappi Hyvää Ruokahalua! Mieluummin porvarilehti kuin oma Puoluejohdon arvostuksen puute murensi sd-lehtien asemaa Jukka Vilponiemi Uusi Aika PORI P Maakunnissa ilmestyneet sosialidemokraattisen aluelehdet, kuten Uusi Aika, kärsivät viime vuosikymmeninä SDP:n johdon arvostuksen puutteesta, mikä osaltaan vaikutti sd-lehdistön alasajoon. Puoluejohto turvautui viestintävälineenä mieluummin porvarilliseen valtamediaan kuin omiin lehtiin. Muiden muassa tähän johtopäätökseen voi tulla Reijo Hämäläisen kirjassa ”Työväenlehden arktinen taival”, jonka Eteenpäin Oy julkaisi vuonna 2015. Kirjassa kotkalainen pitkän linjan journalisti kävi läpi sd-lehtien taivalta 1960-luvulta näihin päiviin asti. Näinä vuosikymmeninä tapahtui sd-lehtien viimeinen nousu ja tuho. Toki sosialidemokraattisten maakuntalehtien hiipumiseen vaikutti moni muukin syy kuin arvostuksen puute. -Lehtitalojen sisällä esimerkiksi investoitiin vääriin asioihin. Konekantojen annettiin ensin vanhentua, sitten tehtiin kalliita konehankintoja ja rakennettiin taloja, mutta lehtien toimituksien resursseihin ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta panostettu, pohtii Hämäläinen nyt. Hänen mukaansa 1980-luvulla, jolloin lehtien hiipuminen alkoi, lehtien asemaan vaikutti myös poliittisen ilmapiirin muuttuminen. Politiikkaa ei arvostettu, ja puoluelehdetkin koettiin kansan mielissä agitaattoreiksi. -Tämähän ei pitänyt paikkaansa, sillä poliittinen sanoma näkyi oikeastaan vain lehtien pääkirjoitussivuilla ja kolumneissa. Muu aineisto oli pääosin normaalia yhteiskunnallista journalismia, työelämäjuttuja, kulttuuria ja urheilua. Puoluejohdon arvostuksen puute koettiin lehtien toimituksissa muiden muassa 1980-luvulla, jolloin SDP oli järjestään hallituksessa, ja jolloin omilla lehdillä oli suorat yhteydet maan hallitukseen. Osa demariministereistä sanoi kuitenkin suoraan, että paras tapa pilata hyvä hanke on vuotaa se omiin lehtiin. Mieluummin se annettiin Helsingin Sanomiin. Sosialidemokraattisilla työväenlehdillä oli takanaan pitkä historia. Useimmat niistä oli perustettu 1900-luvun alkuvuosina kuten vuonna 1906 Sosialidemokraatin nimellä perustettu Uusi Aika. 1960-luvun lopussa ilmestyi 13 sosialidemokraattista sanomalehteä, joista suurin oli puolueen Helsingissä ilmestynyt pää-äänenkannattaja Sosialidemokraatti. Aluelehdistä vain Kotkassa ilmestynyt Eteenpäin oli alueensa valtalehti. Muut lehdet olivat kakkoslehtiä. Useimpien demarilehtien talous oli ajautunut 60-luvulle päästäessä kuralle. Valtion lehdistötuen ja ay-liikkeen tuella vasemmiston työväenlehtien taloutta ryhdyttiin eheyttämään, ja lehtien levikit lähtivät nousuun. Reijo Hämäläinen muistuttaa, että ay-liikkeen lehtisetelien myötä sd-lehdet saivat paljon myös poliittisesti sitoutumattomia tilaajia. 80-luvun alussa 13 sd-lehden yhteinen levikki oli noin 170 000 tilausta, joilla lukijoita oli noin 600 000. Lehdet alkoivat olla enemmän palkansaajalehtiä kuin puoluelehtiä. Kun esimerkiksi Uudella Ajalla oli vuonna 1971 tilaajia 5 900, oli vuoden 1979 levikki jo yli 15 500. UA kuului tuolloin sd-lehtien vahvimpien joukkoon. Lehtien talouden vahvistuminen jatkui vielä 80-luvulla, ja Uuden Ajankin levikki lähenteli parhaimmillaan 17 000. Myös lehden henkilöstöä oli lisätty, ja enimmillään Porin toimituksessa ja kolmessa aluetoimituksessa työskenteli yhteensä 14 toimittajaa. Kaikkiaan sd-lehdissä työskenteli 80-luvun alussa 165 toimittajaa. Sosialidemokraattisten aluelehtien tilanne oli melko vakaa lähes koko 80-luvun, joskin taloudelliset vaikeudet alkoivat näkyä uudelleen. Mutta 90-luvun lama muutti kaiken. Suurtyöttömyys hiivutti levikkejä, ja toimitusten resursseja alettiin purkaa talouden pohjan heiketessä entisestään. Hiipumista vauhdittivat myös joidenkin lehtitalojen huonot investoinnit. Ensimmäisten joukossa kaatui tamperelainen Kansan Lehti 1991, ja Turun päivälehti 1997. Kotkalainen Eteenpäin oli jo lopetettu 80-luvun lopulla Kymenlaakson suuren lehtiuudistuksen myötä. Sen tilalle perustettiin myöhemmin demarien Eteenpäin-viikkolehti, jonka taru päättyi lopullisesti 2012, jolloin suuri osa muistakin sdaluelehdistä oli ajettu alas. Saman kohtalon koki muukin puoluelehdistö erityisesti kokoomusja keskustataustaisessa lehdistössä. Itse asiassa demarilehdistö jaksoi sinnitellä puoluelehdistä pisimpään. Koko printtilehdistön vaikeudet alkoivat 2000-luvulla, vaikka sanomalehtien kuolemaa oli ennustettu jo sitä ennenkin. Oman lehdistön alasajon vaatijat lisääntyivät myös SDP:n sisällä. Niissä maakunnissa, joissa oma lehti vielä ilmestyi, niitä puolustettiin kiivaimmin. SDP:n puheenjohtajista Eero Heinäluoma oli viimeinen, joka ymmärsi todella aluelehtien merkityksen. Siihen vaikutti hänen taustansa SAK:ssa, jolle alueelliset palkansaajalehdet olivat tärkeitä kumppaneita. Vuonna 2008 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jutta Urpilainen, joka veti uudeksi puoluesihteeriksi Mikael Jungnerin. Hän suhtautui kielteisesti oman aluelehdistön tukemiseen. Hän uskoi enemn Uuden Ajan toimitus ja paino sijaitsivat viime vuosisadan alusta 1980-luvun alkuun Antinkatu 15:ssä Porin keskustassa.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 9 Uutiset Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Mieluummin porvarilehti kuin oma n Sosialidemokraattiset aluelehdet olivat vahvimmillaan 1980-luvun alussa, jolloin Uudella Ajallakin oli 14 toimittajaa. Kuvassa toimituskokousta pitämässä Terttu Harju, Kari Suni, Pekka Hyytinen, Vesa Veikkola, Otto Ahtola, Ulla Turkki, Matti Hirvonen, Leo Nyberg, Jukka Vilponiemi, Väinö Kiltti, Arvo Mäki, Eero Oksanen, Eila Lamova ja Pentti Välimaa. Puoluejohdon arvostuksen puute murensi sd-lehtien asemaa män verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan. -Jungnerin piti uudistaa sdlehdistöä, mutta hän alkoikin ajaa lehtiä alas tuomatta tilalle mitään uutta vaihtoehtoa, sanoo Reijo Hämäläinen. Jungner ei ottanut kuuleviin korviinsa maakuntien järjestöväen vaatimuksia, ja lopputuloksena puolue lopetti viestintätuen maksamisen aluelehdille. Sen seurauksena mm. oululainen Pohjolan Työ laittoi lapun luukulle. Valtaosa puolueen saamasta viestintätuesta meni päääänenkannattaja Demokraatille ja puolueen verkkoviestintään. Viimeisinä aluelehtinä pientä tukea saivat enää Uusi Aika, Viikko-Pohjois-Karjala Joensuussa sekä Keski-Suomen Viikko Jyväskylässä. Sen julkaisu lopetettiin 2014. Lakkautusten jälkeen ilmestyi maakunnissa vielä muutama verkkolehti, mutta nekin ovat vähin erin hiipuneet. Nyt kun Uusi Aikakin loppuu, jää jäljelle enää yksi sosialidemokraattinen aluelehti Joensuuhun. Reijo Hämäläinen huomauttaa, ettei aluelehtien loppuminen ole takaisku pelkästään paikalliselle demariväelle. Myös monet muut työväenliikkeen järjestöt jäävät ilman viestintävälinettä kuten TUL, ay-liike, TSL, Nuoret Kotkat ja Eläkkeensaajat. Porvarilehdet eivät niiden elämää juuri huomioi. 113 vuotta, neljä kuukautta, kaksi päivää Kun työväestö halusi Poriin oman lehden… Jukka Vilponiemi Uusi Aika HISTORIA P Kuten otsikko ja historian viimeisen Uuden Ajan etusivun laskuri kertovat, lehti ehti ennen lakkauttamistaan olla hengissä lyhyttä kanalaissodan aiheuttamaa taukoa lukuun ottamatta 113 vuotta, neljä vuotta ja kaksi päivää. Nyt Uuden Ajan tarina on päätepisteessään. Ensimmäisen kerran työväen oman sanomalehden perustamisesta keskusteltiin Porin työväenyhdistyksen johtokunnassa jo vuonna 1889, mutta silloinen vielä wrightiläinen johtokunta katsoi, että se on huvitoimikunnan asia, ja lehden perustaminen jäi siihen. Mutta kun huhtikuussa 1903 työväestö valtasi Porin työväenyhdistyksen. alettiin lehtiasiaa pitää taas esillä. Työväestön halu perustaa oma lehti voimistui. Sosialidemokraattisen puolueen perustajiin kuuluneen ja Porissa vaikuttaneen Eetu Salinin ruokalassa pidettiin vuoden 1905 lopulla epävirallinen kokous omasta lehdestä, ja päätettiin kutsua koolle varsinainen perustava kokous. Se pidettiin tammikuussa 1906, ja siihen osallistui Torpalla yli 400 ihmistä. Lehden omistajaksi muodostettiin osuusunta, joka valitsi lehden taloudenhoitajaksi Tahvo Ruotsalaisen ja ensimmäiseksi toimittajaksi Eetu Salinin. Toimitussihteeriksi valittiin Juho Rainio , jonka valkoiset kansalaissodan aikana murhasivat julmasti Porin Raatihuoneen kellarissa. Lehden nimeksi annettiin Sosialidemokraatti, ja sen ensimmäinen näytenumero julkaistiin 15 000 lehden painoksena 17.2.1906. Säännöllisen ilmestymisensä lehti aloitti 5. huhtikuuta 1906, ja sitä pidetään Uuden Ajan syntymäpäivänä. Lehti alkoi ilmestyä kolme kertaa viikossa. Eetu Salin kutsui syksyllä 1906 toimittajaksi myös Väinö Tannerin, joka oli jo Helsingissä kirjoittanut Työmieslehteen. Eetu Salin houkutteli Tannerin kuitenkin ehdokkaaksi vuoden 1907 eduskuntavaaleihin, ja hänet myös valittiin. Tannerin työsuhde lehteen katkesikin huhtikuun alussa 1907, jolloin uusi eduskunta aloitti työnsä. Tanner kuitenkin kirjoitti lehteen eduskunnastakin. Se, että Pori ja Satakuntaa pidetään Salinin ja Tannerin seutuna, ja että heidän poliittinen perintönsä on elänyt Porissa vahvana, juontaa juuri noista Sosialidemokraatin alkuvaiheista. Itse asiassa Eetu Salininkin kausi Sosialidemokraatin johdossa jäi lyhyeksi, Hän erosi tehtävästi marraskuussa 1907. Salinhan joutui 10 kuukaudeksi vankilaan majesteettirikoksesta, kun hän oli lehtikirjoituksellaan loukannut sananvapauslakia. Sen jälkeen Salin ei enää palannut lehteen eikä juuri Poriinkaan. Sosialidemokraatti ilmestyi kolmepäiväisenä vuoteen 1917, jolloin lehti muutettiin 6-päiväideksi. Sitä kesti kuitenkin vain huhtikuuhun 1918, jolloin lehti kansalaissodan seurauksena lakkautettiin. Senaatti esti kaikkien sosialidemokraattisten lehtien ilmestymisen kansalaissodan jälkeen. Viimeistään vuoden 1919 puolella lehtiä alettiin julkaista uudelleen. Helsingissä Työmies-lehti sai poikkeusluvan aloittaa ilmestymisensä uudelle nimellä Sosialidemokraatti jo kesällä 1918. Kun Porissa ryhdyttiin jatkamaan lehden ilmestymistä, täytyi etsiä uusi nimi, ja ensimmäinen Uusi Aika ilmestyi koenumerona heinäkuussa 1919, ja säännöllisen ilmestymisensä se aloitti 2. elokuuta. Päätoimittajat vaihtuivat tiuhaan, kunnes Vilho Rantanen nostettiin toimittajasta päätoimittajaksi 1938. Hän jatkoi tehtävässä aina vuoteen 1967. Rantasen jälkeen päätoimittajana oli pari vuotta Aaro Kärkkäinen , kunnes lehden silloinen toimitussihteeri Leo Nyberg valittiin päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi. 1960-luvulla Uusi Aika oli konkurssin partaalla, ja silloinen johtokunta pelasti lehden omilla vekseleillään. Samalla lehti muutettiin viisipäiväisestä kolme kertaa viikossa ilmestyväksi. Nybergin kaudella alkoi lehden ja kirjapainon voimakas kehittäminen. 70-luvulla avuksi tulivat myös valtion lehdistötuki ja sak-laisen ay-liikkeen lehtiseteli. Lehden levikki ja henkilöstö lähtivät kasvuun. Enimmillään kirjapaino ja lehti työllistivät lähes 100 henkeä. Nyberg jäi eläkkeelle 1985, jolloin päätoimittajaksi valittiin Ulla Turkki ja toimitusjohtajaksi Reijo Nuikki . He jäivät eläkkeelle vuosituhannen ensimmäisen kymmenluvun lopulla. Uuden Ajan viimeinen päätoimittaja on Maarit Kautto ja toimitusjohtaja Esko Ahola . Lehden toimitus ja kirjapaino sijaitsivat Porin Antinkadulla 1980-luvun alkuun, jolloin Kuninkaanlahdenkadulle valmistui uusi lehtitalo. Sen tarina päättyi 2010 luvun alussa, jolloin porilainen kirjapaino Nelostuote osti Kehityksen kirjapainon ja koko kiinteistön. Uuden Ajan painatus oli jo siirtynyt 2002 Allatum Oy:lle. Uuden ajan toimitus pysyi talossa vuokralaisena, kunnes Nelostuote myi talon kuntosaliksi, ja toimitus muutti Porin Itsenäisyydenkadulle. Nyt porilaisen punapääoman viimeisetkin rippeet sulkeutuvat. UAArkisto n Eetu Salin oli Uuden Ajan edeltäjän Sosialidemokraatin ensimmäinen päätoimittaja.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 10 Uutiset Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi Tiedustelut keittiöstä 0400 546 414, aila@ailav.fi Juhana Herttuankatu 17, Pori KOTIRUOKAA KOTIOVELLESI AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUKSET Katso JA KULJETUSPALVELUT Julkisivu-, koneja öljysäiliöiden pesut, IBC konttien puhdistukset ja tarkastukset, kuivaimutyöt ja graffitien poistot, kaivojen puhdistus... (02) 435 4700, 044 700 2972 myynti@pesujaimu.com timo.roos@raumantankkihuolto.com jorma.rantala@raumantankkihuolto.com helena.rantala@raumantankkihuolto.com (02) 823 2711, 044 700 2971 044 700 2970 www.pesujaimu.com Rautatienpuistokatu 2 Pori, Keskuskartanossa linja-autoaseman puoleisessa päädyssä Avoinna ma-to 9.30-17, pe 9.30-15, la 10-14 p. 044 230 6280 • hyvinvointisara.fi Terveyttä ja hyvinvointia jokaisen arkeen • Tenatuotteet • tukisukat • apuvälineet • haavanhoitotuotteet • jalkahoitotuotteet • liukulakanat Myös hierontaa sekä lahjakortit! mm. KANKAANPÄÄN VARTIOINTIPALVELU Turvallisuuspalveluja Kankaanpäässä vuodesta 1994 P. 0400 596 470 www.kpaanvartiointipalvelu.? Paras langaton turvajärjestelmä Uusinta tekniikkaa tyylikkäästi muotoiltuna. Ohjelmointi, käyttö ja paristojen kesto aivan omaa luokkaansa Satasecurity Porin Lukko Oy Palokunnantie 12, 28360 Pori 020 7999 780 WWW.PORINLUKKO.FI TURVALLISTA AJOMATKAA! • 4-pyöräsuuntaukset • ilmastointilaitehuollot • katsastuskunnostukset + huollot • katsastuskäynnit ilman eri veloitusta • dieselin savukaasumittaukset Ratakaari 5, Kauttua, puh. (02) 865 0320 Kevyet mullat Uudelle Ajalle n Uuden Ajan avulla on nostettu demarien kannatusta maakunnassa, näkevät Jukka Vilponiemi (oikealla), Pentti Välimaa ja Matti Hirvonen. Heli Kokko Uusi Aika PORI P Uuden Ajan tiloissa, keittiön pöydän ääressä istuu lehden entisiä toimittajia muistelemassa omia pitkiä työuriaan ja lehden hyviä vuosia ja 90-luvun laman tuomaa taitekohtaa. Kevyet mullat Uudelle Ajalle, yksi heittää. Lehden lopettamispäätös jo ennen eduskuntavaaleja oli kuitenkin hätiköity ratkaisu, toinen näkee. Pöydän ääressä istuvat Pentti Välimaa, Matti Hirvonen ja J ukka Vilponiemi ja lisäksi Heli Kokko kirjurina. – Tässä istuvat vanhimmat Uuden Ajan elossa (ja eläkkeellä) olevat toimittajat, jotenkin näin naureskelee Vilponiemi mutta lisää, että ei se nyt ihan pidä paikkaansa. Väliäkö sillä onko juttu totta, kunhan se on hauska. Kaikilla on takanaan vuosikymmenien mittainen ura toimittajana, miehillä se alkoi 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, Kokolla 80-luvun alkupuolella. Matti Hirvonen pääsi aikanaan myös sairaanhoito-opistoon, mutta valitsi Uuden Ajan. Hän tuli taloon harjoittelijaksi helmikuussa 1974, jäi sitten kesäksi ja sen jälkeen syksyksi. Pestin piti kestää vain vähän aikaa, mutta 36 vuotta siinä vierähti. Kun hän jäi 2010 eläkkeelle, hän oli käynyt läpi melkein kaikki toimituksen työt – paitsi myyntityötä. Toimittajan työn lisäksi hän toimi kuvaajana ja kopistina, samoin oikolukijan ja myöhemmin toimitussihteerin tuuraajana, kunnes sitten siirtyi pysyväksi toimitussihteeriksi Otto Ahtolan jälkeen. Jukka Vilponiemen uran alku oli samantapainen. Hän sai 1974 ensimmäisen toimittajapestin, työskenteli parina kesänä kesätoimittajana ja 1977 kesäkuussa jäi pysyvästi taloon. – Jäin pisteen päähän toimittajakoulutukseen pääsystä, ja silloinen päätoimittaja Leo Nyberg sanoi, että olet talven täällä ja yrität sitten uudelleen Tampereelle. Mutta käytännön työ vei mennessään. Jukka on työskennellyt paitsi yleistoimittajana myös kunnallistoimittajana ja jonkin aikaa myös aytoimittajana. Kaikesta muusta hän on kirjoittanut paitsi urheilusta ja muodista. Huittisissa aluetoimittajana töihin kuului myös ilmoitusten kerääminen, mutta ei se kuulemma oikein lyönyt leiville. Pitkäikäisin erikoistoimittajuus oli kunnallistoimittajan työ. Hän kertoo istuneensa Porin valtuustossa vuodesta 1981, mutta toisin kuin valtuutetut, ilman valtaa. Ulla Turkin jäätyä eläkkeelle päätoimittajan paikalta Matti Hirvonen toimi jonkin aikaa paitsi toimitussihteerinä myös vt-päätoimittajana. Kun Matti jätti talon, Jukka valittiin päätoimittajaksi, ja siitä hän jäi eläkkeelle 41 työvuoden jälkeen viime vuoden syyskuussa. Pentti Välimaa teki ennen Uuteen Aikaan tuloaan pitkän uran ”rehellisissä ammateissa”, kuten hänellä on tapana sanoa, muun muassa Porin Puuvillatehtaalla ja RaumaRepolassa, jossa hän osallistui varsinaisen työnsä ohessa muun muassa työpaikkalehden tekemiseen. Välimaa kirjoitti juttuja myös ay-liittojen lehtiin. Hän tuli Uuden Ajan avustajaksi 1960-luvun lopulla ja 1975 vakituiseksi työmarkkinatoimittajaksi metallin vaalien aikaan. – Silloin oli vahva poliittinen lataus työväenliikkeen sisällä. Kun aikaa kului, Penaa kyseltiin takaisin Rauma-Repolaan, mutta Nyberg sanoi, että ”et sää mihinkään lähde”. Aikaisemman työuran päälle kertyi Uuden Ajan vuosia parikymmentä. Politiikan ja työmarkkinoiden seuraamisen lisäksi Välimaan kolmas kirjoittamisen vahva alue oli urheilu. Miehet muistelevat, kuinka 1970ja 1980-luku oli lehden kulta-aikaa. – 1980-luvun alkupuolella toimituksessa oli 14 ihmistä ja levikki oli 17 000 kappaletta, Jukka kertaa. UA on ollut innovatiivinen lehti, se teki muun muassa kesälehden ennen muita, nyt sellainen on jokaisella, samoin tehtiin erilaisia liitteitä, kuten autoliite, Matti lisää. Noihin aikoihin saattoi vielä puhua moniarvoisesta lehdistöstä: kakkoslehtiäkin oli useita ja isoilla valtakunnallisilla lehdillä oli aluetoimituksensa maakunnassa. Kun 90-luvun lama iski, se iski erityisen rajusti Uuteen Aikaan, kun kakkoslehtien tilauksia peruttiin ja ilmoitukset vähenivät. Pentti Välimaa kiittelee sitä, että Uusi Aika on ollut aina Porin ja myös Satakunnan puolestapuhuja. Matti Hirvonen korostaa hänkin Uuden Ajan yhteiskunnallista merkitystä ja uskoo, että lehden avulla on nostettu demarien kannatuslukuja maakunnassa. – Uuden Ajan merkitys on ollut demarien kannatukselle Satakunnassa kiistaton. Siksi minun mielestäni päätös lopettaa lehti juuri nyt oli hätiköity. Olisi pitänyt odottaa eduskuntavaalien tulosta, Vilponiemi painottaa. Matti Hirvonen on tehnyt lehdelle kaksi palkittua ulkoasu-uudistusta, ensimmäisen yhdessä Ulla Turkin kanssa ja toisen paljolti yksinään. – Lehti menee hautaankin minun suunnittelemassani ulkoasussa. Mutta vaikka lehti loppuu, se jää elämään muistoihin, historiaan ja historiateoksiin. Että kevyet mullat vaan Uudelle Ajalle. JHL:n jäsenistö: Kiky-tunnit pois tai kunnon korvaus, palkankorotukset yleiskorotuksena TYÖELÄMÄ P JHL kysyi toukokuussa jäsenistöltään ensi talven sopimusneuvottelujen tavoitteita. Kysely keräsi noin 8 500 vastausta, ja lähes 85 prosenttia on sitä mieltä, että suurin osa palkankorotuksista pitäisi tulla yleiskorotuksena. Kikyn työajanpidennys pitäisi joko perua kokonaan tai siitä pitäisi maksaa kunnon korvaus. Kysely järjestettiin toukokuussa, ja siihen vastasi noin 8 500 henkilöä. JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch on erittäin tyytyväinen kyselyn vastaajamäärään. Suuri kiitos kaikille vastaajille. Aiempiin kyselyihin verrattuna vastaajien määrässä on tapahtunut huikea nousu. Voimme vain arvailla, johtuuko tämä kiinnostus kylmästä kyydistä, jota palkansaajat ovat yhteiskunnassa viime vuosina saaneet. JHL:n jäsenet ovat vahvasti sitä mieltä, että Kikyn työajanpidennykset on peruttava – se on ihan periaatteellinen kysymys. Kuitenkin 54 prosenttia vastanneista hyväksyisi työajan pidennyksen säilyttämisen, jos rahaa pistetään riittävästi pöytään. Vain noin kolmasosa vastanneista vaatii ehdottomasti työajan lyhentämistä. Mitä nuorempia ikäryhmiä tarkastellaan, sitä valmiimpia JHL:läiset ovat hyväksymään työajanpidennyksen säilyttämisen rahallista korvausta vastaan. Lähes 85 prosenttia vastaajista kannattaa palkankorotusmuotoa, jossa suurin osa olisi kaikille maksettavaa yleiskorotusta. Paikallisesti sovittavien erien suhteen mielipiteet jakaantuvat selvästi. Kannattajia on jonkin verran enemmän kuin vastustajia. Huomioon on kuitenkin otettava se, että neljäsosa vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Mitä nuoremmasta jäsenryhmästä on kyse, sitä harvemmat ovat osanneet ottaa kantaa paikallisen erän tarpeellisuuteen. Kenties paikallisten erien neuvottelumekanismi on jäänyt vieraaksi, pohdiskelee JHL:n tutkimuspäällikkö Pertti Mäkelä . Kaikille samansuuruisen euromääräisen korotuksen kannalla on 42 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä paljon kannatusta – 35 prosenttia vastaajista on myös sekalinjalla. Mitä vanhempaan ikäryhmään vastaajat kuuluvat, sitä useammin he kannattavat samansuuruista euromääräistä korotusta kaikille. Vastaavasti mitä nuorempia ikäryhmiä tarkastellaan, sitä enemmän kannatetaan euroja prosenttikorotuksen yhdistelmälinjaa, Mäkelä toteaa.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 11 Uutiset Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Kevyet mullat Uudelle Ajalle H eli K oKKo www.kalaki.fi Asuntotai mökkikuumeen iskiessä: www.kalaki.fi • Paavo Tuori 050 553 0215 • Juhani Tuori 044 553 0215 • Veera Vanhatalo 050 525 9443 • Heidi Tuori 050 520 8344 Hyvää juhannusta! Yhteistyöstä kiittäen! Karvian Työväenyhdistys Hessun TAKSI Heikki Vanhatalo, Ylikylä 1+8 henk. Invavarustus • pyörätuoli • sairaspaarit 0400 168 224 Kiitos 1906-2019 Kankaanpään Työväenyhdistys ry Satakunnan osuus Suomen viennistä jo 6,9 prosenttia SATAKUNTA P Satakunnan viennin arvo oli maakunnista neljänneksi suurin vuonna 2018. Myös henkeä kohti laskettuna sijaluku oli neljä, kertovat Tullin tuoreet tilastot. Viennin arvo per asukas oli 1,5-kertainen Varsinais-Suomeen, 1,8-kertainen Uuteenmaahan ja yli kaksinkertainen Pirkanmaahan verrattuna. Satakunnan osuus Suomen viennistä on nyt 6,9 % väestöosuuden ollessa 4 %. Satakunta tuottaa siten hyvinvointia myös muualle Suomeen. Satakunnan teollisuuden vienti kohosi viime vuonna 8,5 %, mikä on nopein kasvu sitten vuoden 2011. Valtakunnallisesti vastaava kasvu jäi 8,1 %:iin (Tilastokeskus 2018). Metsäteollisuuden vienti kasvoi Satakunnassa vuoden 2018 aikana 10,7 % (koko maa 7,0 %). Teknologiateollisuudessa kasvua kirjattiin 8,8 % (koko maa 7,1 %). Tämä näkyy Satakunnan aseman selvänä kohenemisena ja Satakunnan talouden vahva vire siis jatkuu, toteaa maakuntajohtaja Asko AroHeinilä . Vientiteollisuudessa on vahvaa kasvua, josta esimerkkinä Satakunnan kansallisesti merkittävän automaatioja robotiikkaklusterinydinyritysten liikevaihdon kasvu oli 97 % vuosina 20102018 ollen nyt noin 437 M* vuodessa. Toukokuussa 2019 ulvilalainen Cimcorp julkisti saaneensa Espanjasta 120 miljoonan euron arvoisen tilauksen (n. 1000 henkilötyövuotta). Yhtiö on juuri laajentanut Pori-Tampere -radan ja valtatien 2 varrella sijaitsevia toimitilojaan. Lisäksi BASFin akkumateriaalitehdas aiotaan rakentaa Harjavallan suurteollisuuspuiston yhteyteen Pori-Tampere -radan ja valtatien 2 läheisyyteen. Toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Metsäteollisuudessa Metsä Fibre Oy suunnittelee suurta mäntytukkisahaa Raumalle. Sahan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2022. Vuosituotanto tulee olemaan n. 750 000 kuutiota sahatavaraa; se tulee sekä raakapuuettä sahatavarakuljetuksina kuormittamaan Satakunnan tieja rataverkkoa (mm. VT 8, VT 12, Rauma-Tampere -rata, alemman asteiset tiet). Raumalla telakkayhtiö Rauma Marine Constructionsin (RMC) tilauskanta on kasvanut miljardiin euroon. Kasvu merkitsee olennaista lisäystä erityisesti valtatien 8 kautta toteutettaviin kuljetuksiin. Satakunnan vientiteollisuus käyttää siis erityisesti valtateitä 2 ja 8, raideyhteyksiä ja Porin ja Rauman satamia. Suomen hyvinvoinnin takaamiseksi ja yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi Satakuntaan ulottuvia liikenneyhteyksiä on kehitettävä, Aro-Heinilä toteaa.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 12 Uutiset Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi Valmistamme ammattitaidolla höylähirrestä saunat, savusaunat, leikkimökit, vajat, maitolaiturit, varastot, roskakatokset, postilaatikkotelineet ym. Ulvilan Autohuolto Sammontie 3, 28400 Ulvila p. (02) 538 0745, ma-pe 7-16 www.ulvilanautohuolto.com TUULILASITARJOUS -25 % KALLISTA POLTTOÖLJYÄ HALVALLA! Soita ja tilaa 050 340 0704 EURAN SATARAKENNUS KESÄÄ RAKENTAMASSA p. 044 262 8694 KANKAANPÄÄN lukkokeskus.com LUKKOKESKUS Avoinna: ma–pe 6–20, la 8–18, su 10–16 SHELL POMARKKU Tehtaantie 4, 29630 Pomarkku, puh. (02) 541 1167 fax (02) 541 1168, shell.pomarkku@pp.inet.fi KAHVIOSTA makeiset, kahvit, pullat, sämpylät, paniinit ja muut pikkulämpimät Meiltä myös ST1-kortilla Autoja venetrailerien vuokraus •Renkaidenasennukset •Autohuolto LOUNAS arkipäivisin alkaen klo 10.30 LAATURENKAAT EDULLISESTI! Uusi Aika on ollut muistorikas työpaikka ja ponnahduslauta työelämään Ulla Turkki antoi nuorelle klopille mahdollisuuden Presidentillistä menoa Olisi voinut olla nolompikin tilanne MUISTOT P Työuraan mahtuu monenlaisia muistoja, enimmäkseen mukavia mutta myös joitakin vähemmän mukavia. Yksi tukala muistikuva on vuodelta 1986, ja vaikka siinä tapauksessa ei käynytkään niin ikävästi kuin olisi voinut käydä, ennen tilanteen ratkeamista koin tuskaisia hetkiä, noin henkisesti, en muuten. Elettiin kesää 1986. Presidentti Mauno Koivisto oli vierailulla vaimonsa Tellervo Koiviston kanssa tämän kotikunnassa Punkalaitumella. Minut oli lähetetty Porista Punkalaitumelle tekemään juttua tuosta vierailusta, ja olin varsin jännittynyt, monestakin syystä. Olin Uudessa Ajassa vasta kolmatta vuotta, presidentti oli sentään korkea herra ja vielä sekin, että minun piti jättää vierailu kesken ja kiirehtiä Poriin kirjoittamaan juttua seuraavan päivän lehteen. Päivän ohjelma oli edennyt vanhainkodille saakka, ja sieltä sitten hipsin kesken kaiken hiljaa pois. En tarkalleen muista missä kohtaa Toyota Corolla -rotiskoni oli pysäköitynä, mutta se oli kuitenkin nokka pihaan päin, joten auto piti kääntää. Pihalle johti pengertie, jossa sompaillessani onnistuin saamaan takapyörät sutimaan tyhjän päälle tien reunan yli. Etupyörät pitivät auton sentään tiellä, joten en pudonnut alas. Törmä ei ollut korkea, mutta auto olisi voinut päätyä katolleen. Kun siinä sitten vääntelin käsiäni, mieleeni tietenkin tuli kauhukuvia siitä kuinka kohta presidentin musta auto tulisi kulman takaa ja kuinka siinä sitten vieraat ja isännät ja kaikki lehtimiehet ja -naiset pällistelisivät, kuka pöljä on tukkinut presidentin tien. Onneksi kuitenkin paikalle ilmaantui reippaita punkalaitumelaismiehiä, en muista oliko heitä kolme vai neljä, vai vain kaksi, mutta he kuitenkin saivat nostetuksi auton takaisin kokonaan ajotielle. Toivottavasti ymmärsin hätäännyksissäni edes kiittää heitä avusta ja siitä, että vielä nolompi tilanne jäi toteutumatta. Heli Kokko Uuden Ajan eläkkeellä oleva toimittaja MUISTOT P Varmasti jokaisen toimittajan tähtihetkiin kuuluu päästä haastattelemaan presidenttiä. Niin on ollut ainakin omalla urallani, jonka aikana pääsin useammankin presidentin puheille. Mutta aina kaikki ei suju kommelluksitta. Ilman ongelmia kuitenkin sujui 1980-luvun alussa ensimmäinen tapaamiseni silloin vielä presidenttiehdokkaana olleen Mauno Koiviston kanssa. Koivisto aloitti vaalikampanjansa Porista, ja hän sekä Tellervo Koivisto saapuivat Poriin junalla. Minut lähetettiin kuvaajana toimineen Kari Sunin kanssa Koiviston seuruetta vastaan Tampereelle, ja haastattelin häntä matkalla Poriin. Se oli nuorelle toimittajalle erityinen hetki, joka on jäänyt mieleen, vaikka haastattelun aikana enemmän olikin äänessä Tellervo. Martti Ahtisaaren kaudella syntyi Porissa erikoinen tilanne, kun Suomi-Areenan yhteydessä pidettyyn kansainväliseen seminaariin oli kutsuttu myös EU:n komission silloinen puheenjohtaja Barroso. Olin ilmoittautunut toimittajana seminaariin, mutta ovimiehet eivät päästäneet minua sisään Promenadikeskukseen, vaikka esitin heille lehdistökorttini. Olin aurinkoisen alkukesän jäljiltä ruskea, vielä silloin tummat hiukseni olivat lyhyet ja naamaa peitti parta. Luulivat minua ilmeisesti arabiterroristiksi. Sisään pääsin vasta Porin kaupungintalon sihteerien avustuksella. Hölmö tilanne syntyi myös keväällä 2006, kun olimme Ulla Turkin ja Heli Kokon kanssa menossa haastattelemaan presidentti Tarja Halosta Uuden Ajan 100-vuotisnumeroon. Menimme haahuilemaan presidentinlinnan eteen sovittuna aikana, mutta emme löytäneet portista aukkoa, josta olisimme päässeet pihaan. Aikamme sehlattuamme suuri portti alkoi hiljaa avautua. Linnan ovella vahtimestari kysyi, että keitäs te olette. Touhuamme oli ilmeisesti seurattu. No, haastattelu ja kuvaukset menivät hyvin, mutta meidät ohjattiin pois linnasta ystävällisesti takapihan kautta. Maalaiset! Jukka Vilponiemi, Uuden Ajan eläkkeellä oleva päätoimittaja n Jukka Vilponiemi. n Heli Kokko. MUISTOT P Syksyllä 2003 selasin Porin työvoimatoimistossa avoimien työharjoittelupaikkojen listaa. Olin vasta kotiutunut armeijasta, mutta opiskelut alkaisivat vasta seuraavana syksynä, eikä minulla ollut työpaikkaa. Halusin käyttää väliin putoavat kuukaudet jotenkin hyödyksi. Mielenkiintoni heräsi, kun huomasin Uuden Ajan hakevan toimitusharjoittelijaa. Palkkaa pestistä ei ollut luvassa, mutta eipä minulla olisi ollut tarjota palkan vastineeksi osaamistakaan. Minulla ei ollut kokemusta toimittajan työstä tai kirjoittamisesta ammattitasolla. Olin kuitenkin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja parikymppisen itsevarmuudella koin omaavani hyvän yleissivistyksen. Onneksi päätoimittaja Ulla Turkki halusi antaa nuorelle klopille n Hanna Kaukopuro-Klemetti.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 13 Uutiset Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Uusi Aika on ollut muistorikas työpaikka ja ponnahduslauta työelämään Ulla Turkki antoi nuorelle klopille mahdollisuuden Päätoimittaja piti pienessä piinassa MUISTO P Uuden Ajan päätoimittaja Leo Nyberg soitti keväällä -83 ja pyysi käymään luonaan. Menin sovittuna aikana paikalle. Nyberg kysyi, että mitäpä jos tulisit Uuteen Aikaan artikkelitoimittajaksi. Arvo Mäki oli siirtymässä eläkkeelle. Lupasin miettiä asiaa. Siirtyminen harrastajakirjoittajan roolista kirjoittamaan muun muassa pääkirjoituksia oli melkoinen haaste. Hetken miettimisajan jälkeen otin haasteen vastaan. Aloitin Uudessa Ajassa heinäkuun -83 alussa. Tulokas joutui heti töihin, kirjoittamaan pääkirjoitusta. Päätoimittaja halusi tarkastaa työn tuloksen. Nyberg luki tekstiä ajan kanssa, välillä hymähdellen. Se oli aikamoista piinaa. Se lienee ollut Nybergin tarkoituskin. Kun kysymys oli sosialidemokraattisesta lehdestä, piti pääkirjoitusten olla linjassa puolueen ja piirin linjausten kanssa. Sitä helpotti paljolti se, että SDP:lla oli lukuisa määrä työryhmiä. Ne laativat liuskan, parin mittaisia taustaaineistoja politiikan eri sektoreilta. Lisäksi puoluehallituksen kokouksista laadituista muistioista löytyi taustatietoa. Oman lukunsa muodostivat aktiiviset vinkinantajat, joista eräs oli pitkän linjan poliittinen toimija Juha Nummela Säkylästä. Häneltä tuli ehdotuksia pääkirjoituksista ja muista jutuista. Kuuden UA-vuoden jälkeen sain mahdollisuuden siirtyä takaisin sd-piirin palvelukseen. Uskon olleeni toimittajakauden kokemusten jälkeen monessa asiassa osaavampi. Toivottavasti Uusi Aika vielä tulevaisuudessa lähtee jossakin muodossa uuteen lentoon Feeniks-linnun tavoin. Pekka Ovaska Uuden Ajan entinen toimittaja ja piirin toiminnanjohtaja, eläkkeellä ”Keikkuva pyramidimalli klassisesta uutisesta toimii yhä” Annankatu 8, Pori. Puh. 02 623 4450 www.porinyhasunnot.fi VUOKRA-ASUNNOT OPISKELIJA-ASUNNOT SENIORIASUNNOT VANHUSTENKOTIYHDISTYS ASUNTOJA JOKAISEEN TARPEESEEN Annankatu 8, Pori. Puh. 02 623 4450 www.porinyhasunnot.fi VUOKRA-ASUNNOT OPISKELIJA-ASUNNOT SENIORIASUNNOT VANHUSTENKOTIYHDISTYS ASUNTOJA JOKAISEEN TARPEESEEN Annankatu 8, Pori. Puh. 02 623 4450 www.porinyhasunnot.fi VUOKRA-ASUNNOT OPISKELIJA-ASUNNOT SENIORIASUNNOT VANHUSTENKOTIYHDISTYS ASUNTOJA JOKAISEEN TARPEESEEN Annankatu 8, Pori. Puh. 02 623 4450 www.porinyhasunnot.fi VUOKRA-ASUNNOT OPISKELIJA-ASUNNOT SENIORIASUNNOT VANHUSTENKOTIYHDISTYS ASUNTOJA JOKAISEEN TARPEESEEN Annankatu 8, Pori. Puh. 02 623 4450 www.porinyhasunnot.fi VUOKRA-ASUNNOT OPISKELIJA-ASUNNOT SENIORIASUNNOT VANHUSTENKOTIYHDISTYS ASUNTOJA JOKAISEEN TARPEESEEN Yhteistyöstä kiittäen! Kiitämme yhteistyöstä! Hyvää jatkoa Uuden Ajan lukijoille. Armi ja Ari Nordström Nuket on valmistettu käsin puuvillatrikoosta ja aidosta lampaanvillasta Nukkemaakari Tarja Mattila-Krank Honkakoski, puh. 044 531 0855 facebook.com/Mansikkahalmeenmuksut madeby.fi/designers/shop/ Mansikkahalme n Pekka Ovaska. mahdollisuuden ja sain tulla lehteen toimitusharjoittelijaksi. Tulevat kuukaudet olivat opettavaisia. Koin toimittajan työn moninaisuuden, kun sain toisaalta liikkua ympäri Satakuntaa tapaamassa mielenkiintoisia ihmisiä ja toisaalta naputella tuntikaudet onkikisojen tuloksia kirjepaperilta tietokoneelle. Taitoa karttui sen verran hyvin, että minut pestattiin seuraavaksi kesäksi kesätoimittajaksi. Samassa pestissä sain olla myös useana tulevana kesänä. Minun elämäni kannalta Uudella Ajalla on siis ollut suuri merkitys. Kannustavan ja lämminhenkisen työyhteisön avulla löysin tieni journalistin uralle, joka on välillä kenties ollut kivinen, mutta aina kiinnostava ja palkitseva. Kimmo Lehto, tuottaja, Porilaine-lehti n Kimmo Lehto. MUISTOT P Pääsin Uusi Aika -lehteen toimittajaharjoittelijaksi suoraan ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen elokuussa 2000. Kyse oli minun ensimmäisestä ”oman alan” työpaikastani, ja siksi muistan hetken paljon paremmin kuin myöhemmät työuraani liittyvät päivämäärät. Heti ensimmäisenä harjoittelupäivänä käteeni ojennettiin keltakantinen kirja, Lauri Kotilaisen Hyvä lehtijuttu – kirjoittajan opas vuodelta 1989. Tällä kirjalla on minulle edelleen paljon tunnearvoa ja olen ostanut sen kotikirjahyllyyni kirpputorilta. Vielä muutama vuosi sitten kun koulutin asiantuntijoita, jotka kirjoittavat oman työnsä ohella uutisia verkkoon, kaivoin esiin Kotilaisen kirjasta piirroksen kärjellään keikkuvasta pyramidista. Se on mieleenpainuva visualisointi klassisen uutisen mallista, joka toimii usein yhä edelleen. Uuden Ajan harjoittelijana ja myöhemmin kesätoimittajana opettelin kirjoittamaan lehtijuttuja, tekemään haastatteluja ja valokuvaamaan. Parikymppisenä opiskelijana uskalsin jo ajatella, että kirjoittaminen ja viestintä ylipäätään voisivat olla asioita, joista voisin tienata elantoni aikuisena. Jo ennen yliopistosta valmistumistani hyppäsin toimittajan tehtävistä organisaatioviestinnän puolelle. Nykyisessä työssäni Suomen Kuntaliitossa keskityn etenkin sisäiseen viestintään ja visuaaliseen viestintään. Uusi Aika on kuitenkin minulle aina se paikka, josta lasken urani viestintätöissä alkaneen: siitä tulee kuluneeksi pian 20 vuotta! Hanna Kaukopuro-Klemetti, tiedottaja, Suomen Kuntaliitto Veteraanien kulttuurikatselmus tänä vuonna Turussa Lasse Mikkelsson TUL:n uudeksi puheenjohtajaksi VALINTOJA P Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry valitsi sunnuntaina 30. liittokokouksessaan liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtajan ja rehtorin Lasse Mikkelssonin Hämeen piiristä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Henrik Nyholm (Suur-Helsingin piiri) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Anu Rajajärvi (Uudenmaan piiri). TUL:n painopiste tulee siirtymään urheilullisempaan ja liikunnallisempaan suuntaan. – Kaikille lapsille ja nuorille tulisi taata tasapuoliset liikuntaja harrastusolosuhteet sosiaalisesta taustasta riippumatta. Jokaisen kannattaa liikkua ja urheilla: parhaan pääoman sijoitukselleen saa sijoittamalla kaverinsa ja itsensä liikuttamiseen, toteaa Mikkelsson. Muut hallituksen jäsenet ovat: Pirjo Ailanto (VarsinaisSuomi), Pekka Hahl (Keski-Suomi, Savo), Tuomo Laine (Varsinais-Suomi), Petteri Luokkala (Lappi), Päivi Saarinen (Kymenlaakso), Aira Ikonen (Tampere), Harry Seidler (Suur-Helsinki) ja Tuija Vähänen-Koivuluoma (Satakunta). TAPAHTUMA P Työväen Urheiluliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton, Eläkeläiset ry:n ja Työväen Musiikkiliiton yhteinen Veteraanien Kulttuurikatselmus järjestetään nyt viidennen kerran. Järjestelyvastuussa tällä kertaa on Työväen Urheiluliiton VarsinaisSuomen piiri. Turussa 16. 17. marraskuuta järjestettävä tapahtuma on avoin kaikille järjestelyissä mukana olevien järjestöjen 55 vuotta täyttäneille yksinesiintyjille ja ryhmille. Perinteisesti suurin osa katselmukseen osallistujista on muodostunut EKL:n ja Eläkeläiset ry:n esiintyjistä. Tapahtumassa kisaillaan tuttuun tapaan musiikissa, näyttämötaiteessa ja tanssilajeissa.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 14 Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi Uutiset Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi Satakuntalainen mediakenttä kutistuu entisestään ”Tärkeiden asioiden arvon ymmärtää usein vasta silloin, kun niitä ei enää ole” MEDIA P Satakunnan journalismintekijöiden keskuudessa Uuden Ajan loppuminen nosti esiin erityisesti pitkän historian ja mediakentän monipuolisuuden. Yli sata vuotta vanha Uusi Aika on ollut keskeinen toimija satakuntalaisessa mediakentässä. Sen lakkauttaminen merkitsee maakunnan median moniarvoisuuden kaventumista. Puoluelehdillä, joista Uusi Aika on Satakunnassa viimeisin, on ollut tärkeä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mediana se on rikastuttanut ja tuonut näkökulmia erityisesti paikalliseen poliittiseen keskusteluun, kommentoi Satakunnan Journalistit ry:n puheenjohtaja, Länsi-Suomen kulttuuritoimittaja Maarit Anttila . Satakuntalaisten journalistien näkökulmasta lehden lopettaminen on menetys, sillä toimittajien työllisyysnäkymät eivät Satakunnassa ole kaksiset, uusia työpaikkoja alalle ei juuri synny ja työsuhteisten journalistien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt, Anttila jatkaa. Satakunnan Viikon ja Ulvilan Seudun päätoimittaja Kim Huovinlahdella on pitkä perspektiivi maakunnan mediakentän muutokseen. Tärkeiden asioiden arvon ymmärtää usein vasta silloin, kun niitä ei enää ole. Sanomalehti Uusi Aika on ollut merkittävä osa satakuntalaista mediakenttää vuosikymmenten ajan ja se on ollut myös olennainen osa sosiaalidemokraattista viestintää valtakunnallisestikin, sanoo Huovinlahti. Suomalainen lehdistö syntyi puolueaktiivien toimesta kahdessa aallossa. Uusi Aika on edustanut ensimmäistä aaltoa, se perustettiin heti 1900-luvun alussa. Toinen lehdistön syntyaalto ajoittui itsenäisyyden aikoihin. Lehdistön tehtävänä oli alkuaikoina olla viestiväline puolueen ja sen aktiivien välillä. Uusi Aika on ollut rehellisesti sosiaalidemokraattinen lehti. Se on uutisoinut maakunnan sekä sen kuntien ja kaupunkien asioita sosiaalidemokraattisesti. Lukija on aina tiennyt, mistä lähtökohdista uutiset ja artikkelit on kirjoitettu. Uuden Ajan kohdalla lukijan ei ole tarvinnut pohtia, onko lehdellä piiloagendaa, Huovinlahti jatkaa. Uuden Ajan toimituksella on ollut kiinteät suhteet sdtaustaisiin päättäjiin. Se on mahdollistanut sen, että lehti on ollut hyvin ajan hermolla. Lehti on myös seurannut hyvin kiinteästi vaikkapa Porin valtuuston kokouksia. Satakunta on maan sosiaalidemokraattisin maakunta. Viime eduskuntavaaleissa puolue sai Satakunnasta kolme kansanedustajaa. Voi sanoa, että Satakunta ratkaisi sen, että Sdp:stä tuli pääministeripuolue. Uudella Ajalla on ollut myös järjestöllinen tehtävä. Omalla lehdellä ja hyvällä vaalimenestyksellä on ollut yhteys, Huovinlahti pohtii. Kun Uuden Ajan pitkä lehtitarina on päättymässä, niin samalla Satakunnasta katoaa yksi maakunnallinen lehtitalo. Maakunnallisuus on ollut sosiaalidemokratian lisäksi Uuden Ajan toinen kivijalka. Mediakenttä elää suurta myllerrystä ja samalla kaupallisuus vaikuttaa entistä enemmän medioiden sisältöönkin. Kun Uusi Aika oli vahvimmillaan, media kisaili keskenään terävällä kynällä ja aatteen palolla. Nyt kilpailu on muuttunut markkinaehtoiseksi ja medioiden välinen kaupallinen kilpailu saattaa heijastua myös lehtien toimitukselliseen sisältöön, sanoo Huovinlahti. Uusi Aika monipuolisti satakuntalaista mediakenttää maakunnallisesti ja sosiaalidemokraattista mediakenttää valtakunnallisesti. Lehden olisi toivonut jatkavan vielä. Omalle lukijakunnalleen lehti on ollut tärkeä ja jopa rakas. Tehty hyvä työ ei katoa, vaikka lehti loppuukin, Huovilahti summaa. Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemen mukaan Uudella Ajalla on upea historia, josta voi olla ylpeä. Uusi Aika on ollut menestystarina. Työtä on tehty hyvin, sillä vastaava kehitys on nähty muilla paikkakunnilla jo vuosia sitten ja silti Porissa julkaisemista jatkettiin sitkeästi, sanoo Lähdeniemi. 113 vuotta on todella pitkä aika. Tuona aikana Suomi on noussut kurjuudesta hyvinvointiin ja tuote eli Uusi Aika painettuna sanomalehtenä on kulkenut mukana koko matkan. Lehti syntyi aikoinaan selkeää tarvetta ja yhteiskunnallista tehtävää varten. Voidaan ajatella, että tuo tarve on nyt täytetty, Uusi Aika on ollut siinä kunniakkaasti mukana ja jää nyt historiaan, sanoo Lähdeniemi. K atri K ujanpää n Uusi Aika voi olla ylpeä upeasta historiastaan. Tehty hyvä työ ei katoa, vaikka lehti loppuu. Eläkkeensaajien kirkkopäivästä jäi hyvä mieli EURA P EKL:n Satakunnan piirin perinteisen kirkkopäivän viettoon osallistui eri puolilta Satakuntaa noin 150 eläkkeensaajaa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Eurassa. Euran yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Mäntylä toivotti vieraat tervetulleiksi Euraan ja sen kauniiseen kivikirkkoon. Kirkkoherra Jukka Kemppainen kertoi 120 vuotta vanhasta Josef Stenbäckin suunnittelemasta kirkosta. Kanttori Timo Meriläisen säestyksellä veisattiin tuttu Suvivirsi. Euran eläkkeensaajien lauluryhmä jatkoi kahdella laululla, Hiljaisuus ja Vuosi Luojan kämmenellä. Saimme kuulla seurakuntapastori Riikka Hietasen viululla tulkitsemia säveliä sekä puheen, jonka aiheena oli Hyvä Paimen. Euran yhdistyksen jäsen Matti Puttonen lauloi säveltämänsä laulun, Kotikirkkoni. Tilaisuus jatkui seurakuntakeskuksessa, jossa oli tarjolla Euran yhdistyksen emäntien laittamaa maukasta lohikeittoa sekä tuoreita sämpylöitä. Ruokailun jälkeen kanttori Meriläinen esitti yksinlaulua ja lauluryhmä lauloi mm. Pyhäjärvi-valssin, johon sanat on tehnyt Euran eläkkeensaajien edesmennyt jäsen Hilkka Helin , kuten myös Kotikirkkonilauluun. EKL:n Satakunnan piirin puheenjohtaja Tuulikki Pajunen kertoi ajankohtaisista eläkeläisiä koskevista asioista. Hän totesi myös, että tällaisella kirkkopäivällä on tilauksensa. Puheenjohtaja Ossi Mäntylä kiitti kirkkopäivään osallistuneita, seurakuntaa ja talkoolaisia. Lopuksi nautittiin leivoskahvit. Kotimatkalle lähdettiin levollisin mielin, sielu ja ruumis ravittuina. Eila Lahtila, Euran Eläkkeensaajat Jokilaakson Liikkujille palkintosija Vilppulasta naaliin kolmantena selvinneellä Marko Ylikleemolalla . Luokat 2-3 Alkulohko I 1) Teemu Mäkinen Tampere 13 p, 2) Eero Oikarinen Salo 11p, 3) Pentti Jalonen Jokilaakson Liikkujat 10 p, 4) Onerva Uuttera Mänttä, Vilppula 8 p, 5) Mikko Pesonen Mänttä 6 p, 6) Simo Suomi Jokilaakson Liikkujat 5 p, 7) Leena Saarimäki Etelä-Savo 3 p, 8) Jaana Törmä Kukko Team Rauman Inva p. Lohko II 1) Jorma Parviainen Nokia 10 p, 2) Raimo Nevanen Seinäjoki 9 p, 3) Marko Ylikleemola Kukko Team, Rauman Inva 7p(pikkup.+5 tehdyt pisteet +30>, 4) Harry Haapanen Jokilaakson Liikkujat 7 p(pikkup.+5 tehdyt pisteet +28), 5) Jouni Norlund Porin Invalidit 5 p, 6) Vuokko Häkkinen Mänttä 4 p, 7) Pirkko Heikkilä Mänttä p. Luokat 2-3 finaali 1) Marko Ylikleemola Kukko Team, Rauman Invalidit 8 p, 2) Teemu Mäkinen Tampere 7 p, 3) Raimo Nevanen Seinäjoki 6 p,pikkup.+5) 4) Eero Oikarinen Salo 6 p, pikkup.-3) 5) Jorma Parviainen Nokia 2 p, 6) Pentti Jalonen Jokilaakson Liikkujat 1 p. BOCCIA P Vilppulassa pelattiin XVI henkilökohtainen bocciakilpailu viime lauantaina hyvin koleassa ja tuulisessa säässä. Luokissa 2-3 pelattiin ensin kaksi alkulohkoa, joista molemmista kolme parasta pääsivät finaaliin. Jokilaakson Liikkujien Pentti Jalonen onnistui erinomaisesti pelaten elämänsä parasta peliä. Finaalipaikka oli täysin selvä. Finaalissa osin ”jääkylmästä” säästä johtuen Pentin sormet miltei jäätyivät, mikä haittasi pelaamista. Tuloksena kuitenkin pokaali, kolmas sija. Simo Suomi , Pentin seurakaveri, sijoittui tässä lohkossa kuudenneksi. Toisessa lohkossa Jokilaakson Liikkujien Harry Haapanen oli hyvin lähellä finaalipaikkaa. Vain kaksi tehtyä pistettä vähemmän kuin fiVilppula Luokat 2-3 vasemalta 2. Teemu Mäkinen, 1. Marko Ylikleemola, 3, Raimo Nevanen, 4. Eero Oikarinen, 5. Jorma Parviainen, 6. Pentti Jalonen.JPG n Vilppulassa luokat 2-3: vasemalta 2. Teemu Mäkinen, 1. Marko Ylikleemola, 3. Raimo Nevanen, 4. Eero Oikarinen, 5. Jorma Parviainen ja 6. Pentti Jalonen.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 15 Uutiset Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Valmistamme hirsirakennukset • talot • mökit • saunat ym. lamellija höylähirrestä Myös avaimet käteen periaatteella. Puh. 0400 325 426 | v.vainio@kiukaistenhuvilaveistamo.fi KIUKAISTEN HUVILAVEISTÄMÖ Vintiltä rahaa! Ahaa! Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous: puh. 040 596 3335 tai mika.isokyto@rakennuspori.fi www.ekovilla.com www.rakennuspori.fi RAKENNUSPORI Eristyspalvelut Oy Harri 0400 767 952 Mika 040 596 3335 www.rakennuspori.fi Vintiltä rahaa! Ahaa! Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous: puh. 040 596 3335 tai mika.isokyto@rakennuspori.fi Vintiltä rahaa! Ahaa! Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous: puh. 040 596 3335 tai mika.isokyto@rakennuspori.fi Vintiltä rahaa! Ahaa! Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous: puh. 040 596 3335 tai mika.isokyto@rakennuspori.fi RAKENNUSPORI Eristyspalvelut Oy Harri 0400 767 952 Mika 040 596 3335 www.rakennuspori.fi POMARILLO – puhtaasti parempi – • Kattavat kotisiivouspalvelut Tiedustelut p. 040 937 2402 pomarillo@sww.fi www.pomarillo.com • Myös ongelmapuiden kaatoa maanrakennus OLLI LINJA Siirtolaisentie 7, PORI 0400 591 474 www.maanrakennuslinja.? TiliKuukkari Oy • Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu • Myös yhdistykset, maatalous ja rästityöt • HT tilintarkastus Kalevanpuisto 56, Pori 02 641 4980 • toimisto@tilikuukkari.fi Vankileiriltä voimalaitoksen rakentajaksi ja vaikuttajaksi n 1930-luvulla Äetsän voimalaitoksella otetussa kuvassa on Hartti Ruusunen (vasemmalla) työtovereineen. Kuva Anna-Kaija Tammisen (Ruusunen) albumista. Aimo Ruusunen Uusi Aika HISTORIAA P Eräs vuoden 1918 sodan jälkeisiä myönteisiä muistamisen arvoisia asioita on se, miten nopeasti ja rohkeasti monet ryhtyivät järjestöjen ja muun toiminnan elvyttämiseen. Näin tapahtui myös pienessä Keikyän kunnassa. Sen elinkeinotilannetta muutti Kokemäenjoen koskessa olevan Äetsän vesivoimalan rakennustyö vuodesta 1919 alkaen. Puuvillatehdas ja käsityöläisyys työllistivät, ja 30-luvun lopulla alkoi kloorin tuotanto. Jo 20-luvulla kunnanvaltuustoon tuli SDP:n voimin enemmistö, joka ohjasi Keikyän kehitystä vuosikymmeniä. Eräs alkuvaiheesta alkaen valtuutetuksi valituista oli isäni vanhin veli Hartti Ruusunen . Järjestötehtäviäkin hänelle uskottiin ja hän oli pitkään myös Uuden Ajan asiamies. Hartti Herman syntyi 9. kesäkuuta 1899 perheen esikoisena Kiikoisissa. Siellä hän oli kirjoilla loppuvuoteen 1919, mutta jo saman vuoden huhtikuussa hänet palkattiin voimalan rakennustyömaalle, ruotsalaisen Skånska Sementgjuteriet AB:n leipiin. Voimalaitoksesta tuli Ruususen työpaikka eläkkeelle jäämiseen, syksyyn 1964 saakka. Vuodesta 1921 hän oli voimalaitoksella asennustehtävissä ja myöhemmin käyttöpäivystäjänä. Lähtökohdat aikuiselämään eivät olleet kuitenkaan hyvät. Köyhään Herman ja Amanda Ruususen perheeseen syntyi 21 vuoden aikana 11 lasta, joista kaksi kuoli aivan pieninä ja yksi kymmenvuotiaana. Vuonna 1925 yhdeksänhenkinen perhe häädettiin kodistaan maantielle, jolloin, tapahtumasta järkyttyneenä, kahden päivän kuluttua kuoli isä-Hermanin 83-vuotias isä. Perheen nuorin lapsi sairastui myöhemmin aivokalvontulehdukseen ja kuuroutui. Hartti kirjoitti häädöstä kuvauksen Uuteen Aikaan (julkaistu 29.6.). Hartti Ruusunen oli vuoden 1918 sodassa punakaartin komppanian päällikkö. Hänelle annettiin valtiorikosoikeudessa kuuden vuoden vankeustuomio ja kansalaisoikeuksien menetys sen jälkeen yhdeksäksi vuodeksi. Hänen onnekseen sekä tuomiota lievennettiin että tarjoutui mahdollisuus päästä vankileiriltä työhön kotipuoleen. Syyskuussa 1901 syntynyt sisar Sanna koki kovan kohtalon. Hän oli punakaartin Punkalaitumen komppanian huoltotehtävissä ja haavoittui pakomatkalla. Hollolassa vangittu Sanna ammuttiin ilman tuomiota Lahdessa ilmeisesti 9. toukokuuta, 16-vuotiaana. Harttin poliittinen ura alkoi uudelleen alkuvuonna 1925, jolloin hänet valittiin työväenyhdistyksen johtokuntaan, huvija järjestystoimikuntiin, talon korjaustöiden toimikuntaan sekä kirjeenvaihtajaksi ja Uuden Ajan asiamieheksi. Kunnallisvaaleissa 4. joulukuuta, 26-vuotiaana, hän tuli valituksi ensimmäisen kerran valtuustoon. Kolme vuotta myöhemmin hänet mainitaan myös koulun johtokunnan ja verotuslautakunnan jäsenenä. Eläkevuosiinsa saakka Hartti Ruusunen oli myös monissa muissa kunnan luottamustehtävissä sekä puoluejärjestöjen ja TUL:n seuran aktiivina. K otialbumi Yhteistyöstä kiittäen ja Uuden Ajan lukijoille hyvää jatkoa toivottaen! Reijo Varpainen Yhteistyöstä kiittäen! Ruosniemen Työväenyhdistys Sonnilantie 111, 32800 Kokemäki | puh. 040-8467553 www.anttilantila.? Anttilan tila Anttilan tilan tuotteita on saatavilla Porin alueella seuraavilta jälleenmyyjiltä: Prisma Mikkola, Prisma Länsi-Pori, S-Market Herkku, S-Market Tikkula, K-supermarket Kampus, K-supermarket Ruokapori ja Seijan Puutarha ja palvelu Reposaaressa Valikoima vaihtelee eri jälleenmyyjien kesken Tilamyymälä Kokemäellä avoinna ma-pe 09-17
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 16 Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi Uutiset Lue uutiset omasta lehdestä • Kotikunta • Satakunta • Suomi ”Tiedonvälityksen moniarvoisuus kärsii” n Toiminnanjohtaja Jukka Pirttisen mukaan Uudella Ajalla on ollut oma merkityksensä siihen, että demarien kannatus on Satakunnassa korkealla. Demaripiirikin on uuden edessä Jukka Vilponiemi Uusi Aika PORI P Uusi Aika ja Satakunnan Sosialidemokraatit ovat olleet kautta yhteisen historian tiiviissä yhteistyössä. Demaripiirin toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen pitääkin piirilehden loppumista kielteisenä asiana. Hänen mukaansa nyt tiedonvälityksen moniarvoisuus kärsii. Uusi Aika on ollut viimeinen Satakunnassa ilmestynyt puoluelehti. Aiemmin lopetuksen ovat kokeneet vasemmistoliiton Satakunnan Työ ja keskustan Lalli. -Jo näidenkin lehtien loppuminen on heikentänyt moniarvoisuutta, ja nyt media keskittyy Satakunnassakin entisestään, Pirttinen pohtii. Hän muistuttaa, että sosialidemokraattinen printtimedia on ollut lukijoilleen tärkeä väline. Vaikka Uusi Aika on ilmestynyt viime vuodet vain kerran viikossa, on lehden merkitys sosialidemokraattien viestinnässä ollut hänen mukaansa suuri puhumattakaan siitä, kun lehti oli vielä kolmepäiväinen. -On selvää, että Uudella Ajalla on ollut oma merkityksensä siihen, että demarien kannatus on ollut Satakunnassa korkealla ja että olemme nytkin sosialidemokraattisin maakunta. -Lehti on ollut osa sitä kokonaisuutta, jolla SDP on menestynyt Satakunnassa, Pirttinen pohtii. Satakunnan demaripiiri, maakunnan kansanedustajat ja muu järjestöväki ovat vuosien mittaan yrittäneet yhdessä Uuden Ajan kanssa vaikuttaa puoluejohtoon, että aluelehdet saisivat puolueelta suurempaa viestintätukea. Koska Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta muista maakunnista aluelehdet on jo lopetettu, ei niissä ole lähdetty tukemaan ponnistelujamme. Nyt voimme vain todeta, että kyse on ollut viivytystaistelusta. Nyt Satakunnan sosialidemokraatitkin ovat viestinnässään uuden edessä. Jukka Pirttinen ei osaa vielä tarkkaan sanoa, mitä tuleman pitää. -Onneksi sd-järjestöt ovat saaneet sovittua Satakunnan Viikon kanssa, että se julkaisee jatkossa samaa järjestöpalstaa, joka tähän asti on ollut Uudessa Ajassa. J ukka V ilponiemi Tukea terveysliikunnan edistämiseen TUKEA P Kunnossa kaiken ikää -ohjelma myönsi taloudellista tukea seitsemälle terveysliikuntahankkeelle Satakuntaan, yhteensä 11 400 euroa. Harjavallan Pallo ry:lle myönnettiin 1 000 euroa tukea aikuisten jalkapallokoulun toteutukseen. Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö sr sai 3 000 euroa tukea monipuolisen liikunnan ja luontokokemusten järjestämiseen. Mailajuniorit ry:lle myönnettiin 1 600 euroa tukea naisten harrastepesäpallotoiminnan toteuttamiseen. Nakkilan Vire ry sai 2 800 euroa tukea vähän liikkuvien työikäisten kuntoilu-, yleisurheiluja hiihtoryhmien järjestämiseen. Pesäsudet ry:lle myönnettiin 500 euroa tukea työikäisten pesäpallotoiminnan toteutukseen. Porin Sininauha ry sai 2 000 euroa tukea toiminnassaan olevien asiakkaiden lajikokeiluryhmien perustamiseen. Säkylän Naisvoimistelijat ry sai 500 euroa tukea Lavatanssien perusteet -kurssin toteuttamiseen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman myönsi vuoden 2019 toisella hakukierroksella taloudellista tukea yhteensä 95 hankkeelle yhteensä 157 700 euroa. Tuki on suunnattu toimijoille, jotka edistävät työikäisten matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on valtakunnallinen ja poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma, jota rahoittavat opetusja kulttuuriministeriö sekä sosiaalija terveysministeriö. Ohjelmaa tukevat myös liikenneja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä Metsähallitus. Ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 17 Eurajoki Säkylä-Köyliö Ulvila Pori www.kirkkoporissa.fi PORIN SEURAKUNNISSA 20.-26.6.2019 Juhannuspäivän jumalanpalvelukset la 22.6. Sanajumalanpalvelus Klo 10 Ahlainen, Länsi-Pori, Pomarkku (kirkkomaalla), Teljä. Klo 12 Reposaari. Messu Klo 10 Keski-Pori, Noormarkku, Pihlava,. Klo 13 Lassila. Klo 18 Lavia. Jumalanpalvelukset su 23.6. Sanajumalanpalvelus Klo 10 Lavia. Messu Klo 10 Ahlainen, Keski-Pori, Länsi-Pori, Noormarkku, Pihlava, Pomarkku (Vanha kirkko), Teljä. Klo 12 Reposaari, Ruosniemi. Klo 16 Väinölä. MUISTETTAVIA OSOITTEITA Vehmasputki Oy, Karjalankatu 5, 28130 PORI • puh. (02) 6301 880, fax (02) 6301 888 www.vehmasputki.fi • vehmasputki@vehmasputki.fi www.uusiaika-lehti.fi Laatutuotteita ja hyvää palvelua. www.rudus.fi Lakiasiaintoimisto JYLLI&UOTILA KY VESI & LÄMPÖ JUHOLA OY Putkiasennukset, puh. 020 7558 010 Öljypoltinhuolto, puh. 0400 380 082 Keskiviikko 9. toukokuuta 2018 11 MUISTETTAVIA OSOITTEITA Lakiasiaintoimisto JYLLI&UOTILA KY VESI & LÄMPÖ JUHOLA OY Putkiasennukset, puh. 042 493 001 Öljypoltinhuolto, puh. 0400 380 082 Vehmasputki Oy, Karjalankatu 5, 28130 PORI • puh. (02) 6301 880, fax (02) 6301 888 hannu.knuutila@hannuknuutilaky.fi rauli.virtamem@hannuknuutilaky.fi hannu.knuutila@hannuknuutilaky.fi rauli.virtamem@hannuknuutilaky.fi Laatutuotteita ja hyvää palvelua. www.rudus.? ATK-Palvelu Myllymäki Oy Antinkatu 16 B, Teljäntori 2, krs, 28100 Pori puh. 632 7575, fax 641 6535 Tilitoimistoja kello 17.00–19.00 Tarvosaaren koulu MUISTETTAVIA OSOITTEITA www.uusiaika-lehti.fi Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu www.kirkkoporissa.fi PORIN SEURAKUNNISSA 9.-16.5.2018 Helatorstai 10.5. Kansanlaulukirkko klo 10 Noormarkku. Messu klo 10 Ahlainen, Lavia, Keski-Pori, Länsi-Pori, Pihlava, Teljä. Klo 12 Reposaari. Klo 16 Väinölä. Äitienpäivän jumalanpalvelukset su 13.5. Sanajumalanpalvelus klo 10 Ahlainen. Klo 12 Reposaari. Messu klo 10 Keski-Pori, Lavia, Länsi-Pori, Noormarkku, Pihlava, Teljä. Klo 12 Pormestarinluoto, Ruosniemi. Klo 14 Martintalo. Klo 16 Väinölä, Metsäkappelissa. Eurajoki Nakkila Säkylä-Köyliö Ulvila Pori www.uusiaika-lehti.fi Näköislehteä voit lukea joko tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Joko olet tutustunut Uuden Ajan näköislehteen? Se on helppoa. Paperilehden tilaajana tarvitset sähköpostiosoitteen ja tilauslaskustasi tilaajatunnuksen. Näköislehden lukeminen on tilaajille maksutonta. Mene Uuden Ajan verkkosivuille osoitteeseen www.uusiaika-lehti.fi. Etusivun vasemmassa reunassa on linkki maksulliseen näköislehteen. Anna pyydetyt tiedot, ja ryhdy lukemaan. Mikäli et ole Uuden Ajan tilaaja, voit samasta linkistä ostaa joko irtonumeron tai näköislehden pidemmän tilausjakson. (Esim. irtonumero 1,5 euroa, 3 kk:n määräaikainen digitilaus 12 euroa.) Voit maksaa tilauksen verkkopankissa tai luottokortilla. Tilaa Uusi Aika www.uusiaika-lehti.fi hannu.knuutila@kvi.fi rauli.virtanen@kvi.fi hannu.knuutila@hannuknuutilaky.fi rauli.virtamem@hannuknuutilaky.fi ASIANAJOTOIMISTO KNUUTILA & VIRTANEN KY 0442 650 800 VESI & LÄMPÖ JUHOLA OY Putkiasennukset, puh. 020 7558 010 Öljypoltinhuolto, puh. 0400 380 082 Kastetut: Luvialta Adele Ulla Aliisa Ripatti Avioliittoon kuulutetaan: Marko Olavi Frans Malin ja Sanna Kristiina Tahkoniemi. Ke 9.5. klo 9.30 Lasten aamukirkko kirkossa. Mukana Lasse Vappula ja Anna Tasala. klo 18 Rukouspiiri srk-keskuksen kahviossa. To 10.5. klo 10 Messu kirkossa. Liturgi ja saarnaaja: Lasse Vappula, kanttori: Anna Tasala, kolehti: Lasten musiikkikasvatukseen, erityisesti virsikasvatuksen tukemiseen Nuori kirkko Ry:n kautta. klo 15 Yhteislaulujen iltapäivä srk-keskuksen salissa. Tutustutaan laulaen ja tarinoiden virsikirjan lisävihkoon. Mukana Anna Tasala. Pe 11.5. klo 18 Projektikuoro – Torilla tavataan, srk-keskuksen luentosalissa. Su 13.5. klo 10 Messu kirkossa. Liturgi ja saarnaaja: Markku Järviö, kanttori: Pasi Nieminen, kolehti: Ulkomailla vaikeuksiin joutuneiden maanmiestemme auttamiseksi Suomen Merimieskirkko ry:n kautta. Ma 14.5. klo 14 EU-ruokajako srk-kodin päiväkerhotilassa. klo 18 Raamattuopetustilaisuus srk-keskuksen luentosalissa. ”Kiitollinen mieli”. Opettaa Satu Salo. Kahvitarjoilu. Ti 15.5. klo 10 Perhekerhojen kevätjuhla srk-keskuksen salissa. klo 13 Omaishoitajien tapaaminen srk-keskuksen salissa. Tervetuloa kaikki omaistaan hoitavat! Mukana Jenni Tuomi. Ke 16.5. klo 17 Lapsikuoron harjoitukset srk-keskuksen luentosalissa. klo 18 Päiväkerhon kevätkirkko kirkossa. klo 18 Rukouspiiri srk-keskuksen kahviossa. To 17.5. klo 12.30 Torstaikerho srk-keskuksen salissa. Keittolounas ja kevätkauden päätös. Diakoniatyö tarjoaa keittolounaan Torstaikerhon yhteydessä. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksen salissa. Pe 18.5. klo 18 Projektikuoro – Torilla tavataan, srk-keskuksen luentosalissa. Su 20.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Liturgi: Markku Järviö, saarnaaja: Satu Salo, kanttori: Anna Tasala, musiikkiryhmä: Kirkkokuoro, kolehti: Seurakuntatyöhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta. Kunnianosoitukset ja seppelten lasku sankarihaudalla jumalanpalveluksen jälkeen. IKÄIHMISTEN RETKIPÄIVÄ Tule mukaan ikäihmisten yhteiseen virkistyspäivään to 31.5.2018. Luvassa mukavaa yhdessäoloa ja yhteistä ohjelmaa Merimaan kauniissa maisemissa meren äärellä. Päivässä on aikaa myös vapaaseen oleskeluun sekä mahdollisuus saunomiseen ja uintiin. Lähtö klo 8.45 srk-keskuksen yläpihalta, paluu n. klo 18.45 samaan paikkaan. Bussi ajaa vanhustentalon, Emmanhovin ja vanhan Porintien kautta. Retken hinta on 30 e, sisältäen bussikuljetuksen ja ruoat. Ilmoittautuminen to 24.5. mennessä diakoniatyöntekijä Jenni Tuomelle p. 044 4866 517. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitathan mahdolliset erityisruokavaliot sekä mistä tulet kyytiin. Mukana Lasse Vappula ja Jenni Tuomi. KESÄN 2018 LEIREJÄ MERIMAASSA Isovanhempi-lapsenlapsileiri 7.8.7. Ilmoittautuminen pe 18.5. klo 10–15 Jennille p. 044 4866 517 (ei tekstiviestejä) tai jenni.tuomi@evl. fi (alkaen klo 10). Leirille otetaan 30 henkilöä ilm. järjestyksessä. Lastenleiri 10.–11.7. Tarkoitettu v. 2009–2011 syntyneille. Ilmoittautuminen ma 21.5. klo 10–15 Sadulle p. 044 4866 513 (ei tekstiviestejä) tai satu.salo@evl.fi (alkaen klo 10). Leirille otetaan 20 lasta ilm. järjestyksessä. Varhaisnuorten leiri 17.–19.7. Tarkoitettu v. 2005–2008 syntyneille. Ilmoittautuminen ti 22.5. klo 10–15 Sadulle p. 044 4866 513 (ei tekstiviestejä) tai satu.salo@evl.fi (alkaen klo 10). Leirille otetaan 20 varhaisnuorta ilm. järjestyksessä. Säkylä-Köyliön seurakunta Kastettu: Iina Kirsi Maria Väisänen, Julia Heidi Helena Laaksonen, Euran srk. Ulvilan seurakunnan kirkkoherranvirasto on avoinna arkisin klo 8-15, p. 02-535 0600, osoite Pappilantie 7 A. Viraston yhteydessä on hautausmaantoimisto, jossa päivystys maanantaisin ja tiistaisin klo 9-11, p. 044-7350 607. Seurakunnan kotisivut ovat osoitteessa www.ulvilanseurakunta.fi. Ke 9.5. Klo 9.30 Avoin päiväkerho Friitalan seurakuntakodissa. Helatorstai 10.5. Klo 10 Messu Ulvilan kirkossa, Antinkartanon kirkkopyhä, Hanne Tobiasson, Riikka Hakkarainen, Katri Järvisalo-Hoffström. Messun jälkeen kirkkokahvit Kirkkotuvassa. Klo 12 Paluksen kyläkirkko ja lähetysmyyjäiset Paluksen kylätalossa, Mäkikyläntie, Hanne Tobiasson, Katri Järvisalo-Hoffström. Klo 17 Iltakirkko Ulvilan kirkossa, isosten siunaaminen, Marianne Känä, Riku Pakarinen, Erika Tiainen, Päivi Multisilta. Pe 11.5. Klo 10 Avoin päiväkerho Harjunpään seurakuntakodissa. La 12.5. Klo 17 Kullaan Kyläkuoron äitienpäiväkonsertti Kullaan kirkossa. Su 13.5. Klo 10 Messu Ulvilan kirkossa, Marianne Känä, Riku Pakarinen, Lea Takala. Ma 14.5. Klo 17 Raamattupiiri Friitalan seurakuntakodissa. Ti 15.5. Klo 9.30 Avoin päiväkerho Kirkkotuvassa. Klo 11 Seurakunnan ohjelmaa Santrassa. Ke 16.5. Klo 9.30 Avoin päiväkerho Friitalan seurakuntakodissa. Klo 14 Kaasmarkun hengellisen piirin kevätjuhla Äijälän pihapiirissä, Haukantie 7. Grillausta, letunpaistoa, kahvia, arpoja. Klo 17.30 Lähteellä-ilta Friitalan seurakuntakodissa, Hanne Tobiasson. Klo 18 Virsi-ilta Kullaan kirkossa. Lauletaan virsikirjan lisävihkoa ja toivevirsiä, mukana kirkkokuorolaisia, Lea Takala, Katri Järvisalo-Hoffström. Kolehti oman seurakunnan diakoniatyölle. Nuorten toimintaa Mukulatorilla: Nuortenillat torstaisin klo 18. Kirkkokolehti 8.4. Satakunnan Karjalaseuroille kansanlaulukirkkojen toteuttamista varten 220,71 e, 15.4. työhön Keski-Aasiasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan tulevien maahanmuuttajien parissa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kautta 468,12 e ja 22.4. rippikoulutyön kummilasten tukemiseen kehitysmaissa 372,91 e. Kesäkerhoihin ilmoittautuminen 14.-17.5.. Kesäkerhot on tarkoitettu v. 2010-2014 syntyneille lapsille. Ilmoittautuminen seurakunnan kotisivujen kautta 14.5. klo 7 alkaen tai puhelimitse 14.5. klo 7-17 p. 044 7350 637. Kerhopaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hautausmaapäivät ma 21.5. klo 9-14 Ulvilan kirkon hautausmaalla, ti 22.5. klo 9-14 Ulvilan uudella hautausmaalla ja ke 23.5. klo 9-14 Kullaan hautausmaalla. Hautausmaapäivillä seurakunnan työntekijät avustavat hautojen kunnostuksessa ja hautakivien oikaisussa. Ulvilan seurakunnan kesäleirit 2018. 1. leiri 1.-3.-luokkalaisille 23.25.7. Luodon leirikeskuksessa Eurajoella, leirin hinta 30 e/hlö. 2. leiri 2.-4. –luokkalaisille 26.28.7. Luodon leirikeskuksessa, leirin hinta 30 e/hlö. 3. leiri 4.-7. –luokkalaisille 29.7.1.8. Luodon leirikeskuksessa, leirin hinta 40 e/hlö. Ilmoittautumiset leireille 7.-20.5. aikana osoitteessa ilmoittautuminen.ulvilanseurakunta.fi. Linkki avautuu 7.5. klo 8. Tiedustelut Eeva-Liisa Rissanen p. 044 7350 627/eeva-liisa.rissanen@evl.fi. Saunailta Silokalliolla 30.5. klo 17. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 23.5. mennessä. Kastetut: Joona Eino Kalevi Ounaslehto. Kuolleet: Kauko Matti Kalervo Mäkinen 85 v., Sirpa Sanelma Lindén 67 v., Heikki Lauri Tapani Riihiluoma 37 v., Harri Uolevi Palonen 53 v. Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN KATTOREMONT TI! Katso www.laaturem ontti.fi www.laaturemontti.fi Porin yksikkö · Säältä suojaan 1 päivässä · Teräskatot ja kattoturvatuotteet omalta tehtaalta ilman välikäsiä · Telineiltä tehtävä asennus takaa turvallisuuden sekä laadun Sulamisvesiä vintillä? Pyydä veloitukseton kuntokartoitus. Tilaa kotiisi mielenrauhaa! SOITA 02 3619 7791 PAREMPI TERÄS – KESTÄVÄMMÄT LAAKERIT Laakeri on juuri niin hyvä kuin teräs, josta se on tehty ja jokainen Timken laakeri on myös edullinen – Timken Companyn super-clean air-melt steel. Timken Company on ainoa amerikkalainen, joka valmistaa tuotteensa omasta teräksestä. Helmentie 5, PORI, puh. (02) 631 9500, fax (02) 635 9505 www.porinlaakeri.fi • Kartiorullalaakerit • Neulalaakerit • Pallomaiset rullalaakerit • Juoksurullat • Nokkarullat • Vapaakytkimet Maailman suurin kartiorullalaakereiden valmistaja Korkealuokkaiset kestävät • PORI • OULU • TURKU • VANTAA KESKI-PORI Kastettu: Kaspian Nuutti Aaron Nikolajeff, Alisa Elli Ilona Pärkö, Julius Gabriel Santavuori, Maiju Emilia Ahvonen. Hautaan siunattu: Veikko Olavi Vallinen, 83 v., Pentti Sakari Pakola, 69 v., Pasi Antero Lehikoinen, 52 v., Pentti Olavi Kuusisto, 84 v., Pentti Antero Toivonen, 75 v. LÄNSI-PORI Kastettu: Rasmus Vilho Tapani Hiltunen, Edith Linnea Nordling. MERI-PORI Avioliittoon kuulutettu: Henri Kristian Kärkkäinen ja Sini Anneli Wallin, molemmat Meri-Porin seurakunnasta. Hautaan siunattu: Kalevi Puustinen, 82 v., Eira Lahja Annikki Niemi, 79 v., Sirkka Anna-Liisa Heikkinen, 76 v. NOORMARKKU Avioliittoon kuulutettu: Antti Jaakko Jalmari Salmio ja Annina Emilia Latva, molemmat Noormarkun srk Hautaan siunattu: Väinö Jalmari Kankaro, 102 v. PORIN TELJÄ Kastettu: Reino Ismo Kari Ristiluoma, Eetu Matias Viljo Saari. Avioliittoon kuulutettu: Rasmus Daniel Vänttinen ja Elina Olga Anita Satoniitty, molemmat Porin Teljän srk, Miika Markus Nurmi ja Laura Elina Puisto, molemmat Porin Teljän srk. Hautaan siunattu: Aili Alina Karimaa, 95 v., Raili Inkeri Keto, 81 v., Raili Sinikka Ojala, 79 v., Tauno Aulis Salminen, 80 v. Kuollut: Jouko Leo Kalevi Kuusisto, 71v. Köyliön kappeliseurakunta Kuollut: Salli Kaarina Salonen, 92v., Tuula Elise Jortikka, 52v. toimisto@hannuknuutilaky.fi hannu.knuutila@hannuknuutilaky.fi rauli.virtamem@hannuknuutilaky.fi ASIANAJOTOIMISTO HANNU KNUUTILA KY 0442 650 800 Peränpitäjät kirjoittaneet Paattia jo yli 38 vuotta PAATTI P Tämän lehden julkaisemisen päättyminen merkitsee myös hengellisen palstan ”Samassa paatissa” loppumista. Palstaa on pidetty ilman keskeytystä 38 ja puoli vuotta. Sinä aikana on julkaistu lähes 2000 kirjoitusta. Peränpitäjä on ollut kollektiivinen nimimerkki. Palstanpitäjä on pysynyt samana koko ajan. Palstalla on ollut kerrallaan 4-6 kirjoittajaa, joista osa on vaihtunut. Kaikkiaan kirjoittajia on ollut parisen kymmentä. Kirjoittajat ovat olleet sekä kirkon että yhteiskunnan puolelta, maallikoista pappeihin, yliopistoihmisistä kirkon päättäjiin. Myös yhteiskunnallisia päättäjiä ja kulttuurin vaikuttajia on ollut mukana. Alueellisesti kirjoittajat ovat olleet pääosin Satakunnasta. Palsta on pyrkinyt pitämään yllä keskustelua elämän perustavista aiheista, sekä hengellisistä että eettisistä. Joskus kollektiivinimimerkki on ollut ristiriidassa itsensä kanssa, mutta se kertonut palstan elävyydestä. Palstanpitäjän näkökulmasta Paatti-palsta on tukenut lehden monipuolisuutta. Kirkon ja työväenliikkeen yhteyttä on hoidettu terveellä tavalHautaan siunatut: Luvialla Veikko Verner Ferdinand Lehtiö 91 v., Anna Lahja Aleksandra Nordberg 90 v., Ulla Kaarina Nummikari 70 v. KESKI-PORI Hautaan siunattu: Anja Markiita Virtanen, 87 v., Raija Marjatta Granholm, 77v., Risto Antero Lahdenpää, 94 v., Esko Samuel Nummijärvi, 81 v. Anna-Liisa Elviira Kaarnametsä, 82 v., Anne-Mari Hoffrén, 67 v. LÄNSI-PORI Kastettu: Alvar Toivo Antero Aaltonen, Eetu Timo Aleksi Seppälä, Lilian Helena Adams. Avioliittoon kuulutetut: Juho Ilari Juhola ja Elina Anni Matilda MäkiMikola, mol. Länsi-Porin srk. Hautaan siunattu: Rannaste Sirpa Inkeri, 64 v., Holm Keijo Harri Ilmari, 71 v., Einiö Kerttu Kyllikki, 89 v. MERI-PORI Hautaan siunattu: Tyyne Mirjam Alamaa, 95 v., Kerttu Kaarina Lähdeviiki, 84 v., Markku Kari Vehmanen, 65 v. NOORMARKKU Hautaan siunattu: Tarja Tuulikki Reitto, 67 v., Rauno Juhani Niemenrinne, 74 v., Tapio Antero Nortava, 68 v. (Teljä), Kerttu Anelma Kalliomäki, 91 v. PORIN TELJÄ Kastettu: Emma Anita Salo, Frans Aleksi Hakala, Mea Alessia Sulonen, Oliver Onni Tapio Kivistö. Avioliittoon kuulutetut: Teemu Tero Antero Aho ja Maarit Heli Elisa Tala, mol. Porin Teljän srk. Hautaan siunattu: Tapio Antero Nortava, 68 v., Raili Sinikka Brännfors, 81 v., Signe Maria Vakkila, 93 v., Marja-Liisa Haapala, 68 v. Köyliön kappeliseurakunta Kuollut: Veikko Kalevi Kantonen, 74v. Ulvilan seurakunnan kirkkoherranvirasto on kesäaikana 3.6.-30.8. avoinna arkisin klo 8-13, p. 02-535 0600, osoite Pappilantie 7 A. Viraston yhteydessä on hautausmaantoimisto, jossa päivystys maanantaisin ja tiistaisin klo 9-11, p. 044-7350 607. Seurakunnan kotisivut ovat osoitteessa www.ulvilanseurakunta.fi. Ke 19.6. Klo 19 Levanpellon lähetyspiiri Laiholla, Tokkeentie 33, Eija Humpas-Toivanen. Juhannuspäivä 22.6. Klo 10 Kansanlaulukirkko Ulvilan kirkossa, Eija Humpas-Toivanen, Katri Järvisalo-Hoffström. Kirkkokahvit asehuoneessa. Su 23.6. Klo 18 Kansanlaulukirkko Kullaan kirkolla, Hanne Tobiasson, Katri Järvisalo-Hoffström. Sään salliessa jumalanpalvelus pidetään kirkon pihalla. Kirkkokahvit. To 27.6. Klo 13 Musiikilliset kesäseurat Antinkartanon toimintakeskuksen pihalla. Lauletaan yhdessä kesäisiä lauluja. Musiikissa Mikael Tuominen ja antinkartanolaisia, pappina Riikka Hakkarainen. Laulun ja suven ilta to 4.7. klo 18 kaupungintalon pihalla (sateen sattuessa sisällä), mukana Hanne Tobiasson ja Katri Järvisalo-Hoffström. Lauletaan Suvilinnun lauluvihoista, mukana musisoimassa Länsirannikon pelimannit ja runoja lausuu Ritva Ruohonen. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Järjestetään yhteistyössä Ulvilan kaupungin kanssa. Nuorten toimintaa Mukulatorilla: Nuortenillat torstaisin klo 18. Ulvilan kirkko on avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten 18.6.-18.8.2019 tiistaista perjantaihin sekä sunnuntaisin klo 11-17, lauantaisin toimitusten yhteydessä. Juhannusaattona suljettu. Paikalla on opas, joka on tarvittaessa käytettävissä. Asehuoneessa on kahvitarjoilu. Ulvilan ja Kullaan diakoniatoimistoissa ei ole avovastaanottoja kesä-heinäkuussa. Kastetut lapset: Otso Lauri Aksel Juhola, Amanda Lempi Lyydia Järviö, Roosa Eeva Maria Koukkari, Onni Juhani Saari, Saima Emilia Seppälä. Kuolleet: Jorma Artturi Mattila 80 v., Simo Johannes Vainio 83 v., Raija Annikki Rauhala 59 v., Esa Juhani Yli-Sipilä 59 v., Reino Olavi Poutanen 84 v., Else Sinikka Aaltonen 87v. la. Myös kristittyjä sosialidemokraatteja on palveltu. Palsta alkoi 3.1.1981 päätoimittaja Leo Nybergin aikana. Sitä on julkaistu viiden päätoimittajan aikana. Yhteistyö on aina sujunut lämpimän mutkattomasti. Moni kirjoittajista kokee palstan olleen kuin henkireikä ja jää sitä kaipaamaan haikeudella. Uusi Aika on palstanpitäjän mukaan ollut lehtenä oiva sananvapauden ja demokratian puolustaja. Vähempiosaisten ja syrjäytyneiden asialle on annettu ääni. Uuden Ajan tekijät ansaitsevat suuren kiitoksen. Tehyn valtuusto: Hallitusohjelma velvoittaa edistämään palkkatasa-arvoa TYÖELÄMÄ P Tuore hallitus haluaa hallitusohjelmansa mukaan nostaa Suomen tasaarvon kärkimaaksi. Tasa-arvokysymykset näkyvät ohjelmassa kautta linjan. Tehyläisten kannalta erityisen myönteistä on, että miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero tunnustetaan hallitusohjelmassa ja sen kaventamiseksi on tulossa toimenpiteitä. Tehyn valtuuston mukaan hallitusohjelman kirjaukset ovat hallitukselta vahva viesti myös työmarkkinaosapuolille tulevalle neuvottelukierrokselle. Palkkatasa-arvoa on edistettävä jatkossa kunnianhimoisemmin ja konkreettisemmin. Tämä merkitsee sitä, että palkankorotusten yleistä tasoa ei voi naulata kiinni miesvaltaisten vientialojen korotusten perusteella, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen . Erittäin merkittävä kirjaus hallitusohjelmassa on Rytkösen mukaan myös se, että maan hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Näemme tämän mahdollisuutena oikeasti ohjata myös rahaa valtion budjetissa palkkatasa-arvon edistämiseksi. Rytkönen muistuttaa myös hoitajajärjestöjen Tehyn ja SuPerin maaliskuussa esittämästä tasa-arvo-ohjelmasta, jolla pitkäjänteisesti kurottaisiin vuosi vuodelta umpeen miesten ja naisten palkkaeroa. Aiemmat samapalkkaohjelmat ovat vaikuttaneet liian hitaasti. Niiden aikana 13 vuodessa miesten ja naisten palkkaero on kaventunut noin neljä prosenttiyksikköä. Tällä tahdilla tavoitteessa ollaan vuonna 2090, mikä ei ole millään tavoin hyväksyttävää, sanoo Rytkönen. Käytännössä hoitajajärjestöt esittävät, että koulutetun hoitohenkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaisiin vuosittain kymmenen vuoden ajan 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen. Valtion budjetissa tähän tulisi varata 100 150 miljoonaa euroa vuodessa tasaarvorahaa. On päivänselvää, että palkkaeroa ei voi kaventaa tai poistaa ilman rahaa. Tavoitteemme on kuitenkin hyvin maltillinen ja toteutettavissa. Sekin on hyvä muistaa, että esimerkiksi hoitohenkilöstölle ohjautuvat palkankorotukset käytetään kyllä ihan arkisiin menoihin ja pyörittämään kotimaassa talouden rattaita, summaa Rytkönen. Perusturvalautakunta pohtii vanhuspalveluyksiköiden toimintaa PORI P Porin perusturva on valmistellut palvelukeskus Himmelin ja palvelukoti Kyläsaaren toiminnan siirtämistä. Toiminnan siirtäminen tuodaan perusturvalautakunnan käsiteltäväksi tänään keskiviikkona. Toimintaa suunnitellaan siirrettäväksi nykyistä ajanmukaisempiin ja turvallisempiin tiloihin. Kummassakaan yksikössä ei ole esimerkiksi ilmastointia, joka takaisi riittävän ilmanlaadun ja asumislämpötilan. Palvelukeskus Himmelin osalta puutteita on viranomaisten mukaan myös paloturvallisuudessa. On huomioitava, että emme ole lakkauttamassa kyseisten yksiköiden toimintaa, vaan siirrämme sen toisaalle ja huolehdimme asukkaista jatkossakin. Heitä ei siirretä kotihoidon piiriin, vaan etsimme heille uuden, ajanmukaisemman kodin jostakin toisesta ympärivuorokautisen hoidon palveluyksiköstä yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa neuvotellen, kertoo vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula . Toiminnan siirtämisellä nykyaikaisempiin tiloihin on tavoitteena vastata laadukkaammin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Osa asiakkaista toivoo saavansa ensisijaisesti yhden hengen huoneen käyttöönsä. Tällä hetkellä osa Himmelin ja Kyläsaaren asiakkaista asuu jaetussa huoneessa toisen asiakkaan kanssa, eikä kaikilla välttämättä ole käytössään henkilökohtaisia wcja pesutiloja. Palveluyksiköiden toiminnan siirtämiseen liittyvät suunnitelmat ovat osa perusturvan palvelurakenteen uudistamista. Satakunta on ikääntyneiden hoivassa Suomen kolmanneksi laitosvaltaisin maakunta. Tavoitteen on siirtää painopistettä kevyempiin ja kotiin annettaviin palveluihin.
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 18 Samassa paatissa Pori murteel ua.toimitus@uusiaika-lehti.fi Ulla H. Leino Kirjoittaja on Porin murrepiirin vetäjä. PERÄNPITÄJÄ AJANTIETO Nimipäivät Päivän sana Päivän ajatus Ajassa UUSI AIKA JULKAISEE MAKSUTTA YHDISTYSTEN, SEUROJEN JA VAPAAEHTOISJÄRJESTÖJEN TAPAHTUMAJA NÄYTTELYTIETOJA AJASSA-PALSTALLA KESKIVIIKKOISIN. LÄHETÄ SÄHKÖPOSTILLA LYHYESTI TIEDOT TAPAHTUMASTASI PERJANTAIHIN KLO 12 MENNESSÄ OSOITTEESEEN: UA.TOIMITUS@UUSIAIKA-LEHTI.FI • Lemmikit • Hengellistä • Ajassa • Murteella Ihmisten kesken • Ruoka Lemmikit Aura Koivisto Kirjoittaja on biologi ja kirjailija, joka tuntee eläimet ja asuu miehensä kanssa nykyisin Bergön saarella Pohjanmaalla. Lapsuutensa hän vietti Korkeasaaren eläintarhan eläinten keskellä. Koiran hevoskammo M uutimme hiljan ja uudella naapurillamme on kaksi hevosta. Ne ovat kaksivuotiaan colliemme mielestä kammottavia hirviöitä, ja se haukkuu niitä häntä koipien välissä. Saako sen jotenkin tottumaan hevosiin vai tottuuko se vähitellen itsellään? Kun koiraa yritetään totuttaa sitä pelottaviin asioihin, kannattaa käyttää välimatkaa ja herkkuja. Koira viedään ensin sen verran kauas hevosista, että se havaitsee ne, mutta ei vielä säikähdä, niin että alkaisi haukkua tai osoittaa muita hermostuksen oireita. Täällä istutaan ja ollaan kaikessa rauhassa koiraa silitellään ja kehutaan ja sille tarjoillaan herkkuja. Seuraavan kerran voidaan mennä hiukan lähemmäs ja jatkaa samanlaista leppoisaa yhdessäoloa hyvien tarjoilujen merkeissä. Näin edetään pienin askelin, koiran määräämää tahtia. Tarkkaillaan koiran reaktioita ja yritetään olla kiirehtimättä. Jos koira alkaa näyttää levottomalta häntä painuu koipien väliin, haukkuminen alkaa välimatka on supistunut liian lyhyeksi. Koiran olisi koko ajan pysyttävä rentona ja tyytyväisenä. Totuttaminen voi olla vaikkapa viikon kestävä projekti, jonka aikana ei välttämättä liikuta joka päivä ollenkaan. Kaikki riippuu koirasta itsestään. Tällä tavoin koira saa rauhassa siedättyä hevosten läsnäoloon, minkä lisäksi se oppii yhdistämään hevoset mukavaan herkkuhetkeen omistajansa turvallisessa seurassa. Koira saattaa kodin vaihtamisen vuoksi olla hieman pois tolaltaan, joten ehkäpä myös uuteen paikkaan sopeutumisen myötä tilanne helpottuu. Monet kissanomistajat käyttävät paikasta toiseen muuttaessaan pistokkeeseen laitettavaa feromonihaihdutinta, jolla on kissojen turvallisuuden tunnetta lisäävä vaikutus. Myös koirille on olemassa vastaavanlainen haihdutin; siitäkin voisi tässä tapauksessa olla hyötyä. Kun koira vähitellen tottuu hevosiin, sille kannattaa silti tehdä selväksi, että moisiin eläimiin on syytä pitää välimatkaa. Kaikki hevoset eivät ole tottuneet koiriin ja voivat puolustautua niitä vastaan turhankin järein ottein. Myös jos hevosia on useita ja joukko yhtäkkiä intoutuu ryntäilemään, liian lähellä ollut koira saattaa jäädä jalkoihin. aurakoivisto@hot.ee R isto s auso n Koiraa kannattaa totuttaa outoihin asioihin välimatkalla ja herkuilla. Lähimmäinen kuin siunaus S iunaus on yksi kristillisen uskon syvimpiä periaatteita. Se toistuu yhä uudelleen niin arkisessa elämässä kuin suurimmissa kohtaloissa. Ruoka siunataan, iltarukous luetaan ja vainaja siunataan viimeiselle matkalle. Lapsia kastetaan ja siunataan koulutielle. Kylvölle pyydetään siunausta. Kaikki jumalanpalvelukset päättyvät siunaukseen. Siunaukseen kätkeytyy ajatus, että tarvitsemme kaikissa vaiheissamme Korkeimman tukea, johdatusta ja rakkautta. Siunaus välittää ylöspäin myös alituisen toivon armosta ja anteeksiantamuksesta Vapahtajamme rakkauden tähden. Emme kristittyinä pyydä ensisijaisesti menestystä tai paremmuutta toisiin nähden. Me pyydämme taivaallista läheisyyttä ja rakkautta – niin kuin lapsi alati tarvitsee äidin ja isän rakkautta. Mielessäni kaikuvat yhä uudelleen Jeesuksen sanat, kuinka laki ja profeetat voidaan tiiviistää: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmästäsi niin kuin itseäsi.” Arkielämässä suurin siunaus muuttuu lähimmäisenrakkaudeksi. Jeesushan kysyy, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä ja jatkaa ”sen te olette tehneet minulle”. Koen, että lähimmäisen nostaminen tasa-arvoiseksi itseni rinnalle tarkoittaa samaa kuin demokraattinen ajattelu. Kaikki me olemme samassa paatissa ja aito demokratia toteuttaa Jeesuksen opetusta. Lähimmäisyys jakaa siunausta. Lämpimässä siunauksen hengessä Peränpitäjä on usean vuosikymmenen ajan pohdiskellut elämän syvyyttä ja rikkautta iloineen ja murheineen. Kaiken takana on ollut ajatus, ettei ketään saa jättää yksin. Kaikki me tarvitsemme toisiamme, mutta samalla rakkaus tarvitsee kipinää ylhäältä. Suurimman eron hetkellä siunausta tarvitaan kaikista eniten. Kun Jeesus erkani opetuslapsistaan ja nousi Taivaaseen, hän siunasi heitä. Tätä eroon liittyvää siunausta sydän saattaa kaivata myös silloin, kun jotain olennaista päättyy – kuten tämä lehti ja palsta. Herra siunaa meitä ja varjele meitä. Herra kirkasta kasvosi meille ja ole meille armollinen. Herra käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille rauha. Aurinko nousee tänään Porissa kello 3.50 ja laskee kello 23.19. Tänään: Siiri Torstaina: Into Perjantaina: Kesäpäivänseisaus, Ahti Lauantaina: Juhannuspäivä, Suomen lipun päivä, Paula, Pauliina Sunnuntaina: Aatu Aatto Maanantaina: Juha, Janne, Jani Tiistaina: Uuno Seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivä päivältä. Ap. t. 16:5 Tuhannen kilometrin taival alkaa yhdestä askeleesta. Laotse Juhannusviikon perinteinen lasten työpaja rakennuskulttuuritalo Toivon pihapiirissä to 20.6. klo 11-14. Tehdään yhdessä saunavihtoja ja koristellaan Toivon pihan kaunistukseksi juhannussalko. Pajassa on mehuja piparitarjoilu. Paja on maksuton. Työpajoihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, ellei toisin mainita. Mukaan voi tulla milloin tahansa päivän aikana. Juhannustapahtuma Laviassa , Velhonnokkarannassa, Vanha Huhtalantie, Lavijärvi, pe 21.6. klo 18-00.00. Kokko, puffetti, urheiluselostaja punamustaääni paikalla. Kaikille avoin tapahtuma. Kaupunkitanssit Porin Eetunaukiolla su 23.6. klo 18-21. Ilmainen, kaikille avoin tanssitapahtuma. Tacticin pelitehtaan outlet loppurysäyksellä ti 18. to 20.6. klo 12-16. Porin Karjarannassa. Nyt myydään kaikki pois todella edullisin hinnoin. Raumanmeren juhannus -festivaali , RMJ, Rauman Otanlahdessa 20.–22.6. Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta. Kaljasjärven yöjuoksu Raumalla 20.6. klo 18-23. Yöjuoksun keskuksena toimii Kodisjoen rantasauna (Kaljasjärventie 135). 15 euron osallistumismaksuun sisältyy mitali, mehu sekä osallistuminen arvontaan. Uutuutena tänä vuonna Kaljasjärven yöjuoksussa on mahdollisuus vuokrata fatbike kokeiltavaksi. Seuran nettisivuilla lisäinfoa. Järj. Kodisjoen Kaiku. Dermosil on Tour 2019 Rauman torilla 25.6. klo 11-18. Myymälään on pakattu täyteen suosikkituotteita ja mukana myös kesäuutuuksia. Soo slut ny... S illai tääl meilpäi pruukataa sannoo, ko joku o loppu. Oikeestas se kokonaisuuressas mennee tälläi, et ”soo slut ny, ninko Eekmanska munat.” Ennää ei täälläkä tair ellää kovi montaa ihmist, jokka tiätäs mist se sanonta o tullu? No valota sevverra, et Eekmanskal oli piäni kotikanala, jost se sit myi rantalaisil liikenevvii munnii, mut ne suasitut munat oli ussei loppu, ninko ny täänki aviisi pitkä ja mutkaneki tiä. Ei oikeestas piisaa eres laatusana mutkane, ko soo kyl ollu kivineki ja töyssyi täyn ny nää viimiset vuaret kumminki. Harmi sinäs et näi kävi, mut kai tääki sit kuuluu sihe mailma muuttumissee omal tavallas. Tänä aikan ko määki vuare 2007 pääsiäisest astikka ole näit juttujani värkänny, o murreki kiäle muuttuis hiukka kai tullu kelvemmäks ja o ollu pakko otta huamioo se, ettei kaikki lukijat ennää tunnist niit vanhoi murresanoi. No näil o menty ja tähä tultu. Mää e ol koskaa hakenu mittää sukkelii sanoi kriivatessani, vaa noo sit tullu jos o ollu tullakses. O täs mu aikanani muuttunu nua päätoimittajakki. Estiks oli kaimani Ulla, sit tuli Matti ja Mati jälkee jo hyvinki tuntemani Jukka ja sit viä ihana Maarit, jonka ja jo vuaskymmenilt tunsi entuurestas. Kaikkei näitte kans o homma pelannu eikä mittää sanomist ol ollu. No jokuse kerra käskettii hiukka typistää, konnei tahro oikee mahtuu sil varatul plaril. Noko mää ole semmone syvält soutaja ja paljo olis asjaa sanottavaks, enkä oikee ossaa lyhkäsesti. Palataas ny sihe millai kaikki sillo aikanas alko, vaik olemmää siit vissii mont kerttaa enneki selveerannu. Jatta, Hilkka Eskolaa meinaa, mu yks murrepiiriläiseni ja aviisi monivuatine juttui tekijä oli tullu kippeeks ja sillo pyyrettii minnuu tuuraajaks. Preivei lukkuu ottamati oli mu kriivaamiseni jääny kouluaikoihi, niät ina kyl kauhistuinki moist pyyntöö, mut rohkeen ja uut miälelläs freistaavan sit kumminki lupasi förstät luanaamist. Kui ollakkaa siin kävi sit sillai, et Jatta lähtiki kriivailemmaa juttujas ton valla toisellaisee tuntemattomaa mailmaa yhres enkeleitte kans. Mu pestini täs aviisis tuli viralliseks ja o jatkunu ny sit jokaviikkosen yli kakstoist vuat. Meil avustajil oli reerattun ton toimituksee oikee kaakkukaffeet viimittee pääl viime viikol. Siäl oli puhe ja palautteest, muttei siin oikee se klaaraantunu kui paljo haukkumissii o tullu, mut se kylläki et harvo luanaamisest juurka kukkaa mittää sannoo. Se kyl et henkilökohtasesti ole saanu aikalai kiitost murtee ylläpitämisest ja iha ourokki ihmiset karul treffates saattaa kiittää. Kaikki palaute o ain herelmällist ja opettaa, ninko pruukataa sannoo et tyä tekijääs opettaa. Monet läheiset o kuallu näin mu kriivausvuasinani ja heenki elämästäst ole saanu monellaisii aiheit juttuihini, niät joskus jo tuntu silt et kaikki o sanottu. Luanno ystävän ole aiheit ottanu millo mistäki iha jokapäiväsest elämäst. Reissut ja menot yleensä o ollu hyvvii lähteit eikä paran unhottaa iha näit oma elämä koukeroitka täs eläkeläisen. Vähemmä o tullu kriivattuu noitte ommai nuarte elämäst, konne muutenka ol semmone äiti, joka puuttus muksuis asjoihi. Ole saatavil tarvittais mutte tyrkyl. Kyl joskus olis miäli tehny enemmä ojentaakki, mut joka sukupolve o itte kantapää kaut elämää opittava. Kiitolline ole kovasti eletyst elämäst ja kaikist läheisist. Kiitä UUT AIKAAKI ja teit kaikkii lukijoitani näist mukavist yhteisist vuasist. Ottakaa hijast kii ko treffataa, jolse muute tunne. Elämä jatkuu kyl murtee merkeis. Meijjurikast mittumaarii kans kaikil...
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 19 Teatteri • Elokuva • Näyttelyt • Musiikki • Kirjat • Ihmiset Teatteri • Elokuva • Näyttelyt • Musiikki • Kirjat • Ihmiset Kulttuuri Lippuvaraukset puh. 050-558 1128 www.kuivalahti.com Markku Hyvösen Ohjaus: Tomi Aalto TAKINKÄÄNTÄJÄ KATETTU KATSOMO! Liput: Aikuiset 16 e , lapset 8 e Ensi-ilta Pe 28.6. klo 19.00 Su 30.6. klo 14.00 ja klo 18.00 Ti 2.7. klo 19.00 Ke 3.7. klo 19.00 To 4.7. klo 19.00 Pe 5.7. klo 19.00 Su 7.7. klo 14.00 ja klo 18.00 Ti 9.7. klo 19.00 Ke 10.7. klo 19.00 To 11.7. klo 19.00 La 13.7. klo 14.00 Su 14.7. klo 14.00 ja klo 18.00 Näytännöt ajalla 28.6.-14.7.2019 Kaiturintie 179, Luvia ENSI-ILTA to 1.8. klo 18.00 Liput 15€ / 7€ Varaukset: luviankesateatteri.fi puh. 044 5225 052 KUIN TUHKA TUULEEN Kirjoittajat: Rauli Jokelin & Panu Raipia Ohjaaja: Aa-Pee Söderdahl Su 4.8. klo 18.00 Ti 6.8. klo 18.00 Ke 7.8. klo 18.00 To 8.8. klo 18.00 Su 11.8. klo 13.00 ja klo 18.00 Ti 13.8. klo 18.00 Ke 14.8. klo 18.00 To 15.8. klo 18.00 Viimeiset näytökset Su 18.8. klo 13.00 ja klo 18.00 Letkeän lempeästi kaipuusta toisen luo n Amorilla, Hanna Vahtikari, on täysi työ saattaa Harrin ja Mariannen, Otto Kanerva ja Ria Kataja, yhteen. Tarja Tiilimäki Uusi Aika TEATTERI P Äkkiseltään voisi ajatella, että pop-biisien ympärille rakennettu teatteriesitys olisi lähinnä köyhänmiehen haalea puolivillainen musikaali, mutta vielä mitä. Rauman kesäteatterin Kaksi puuta, joka perustuu Juha Tapion musiikkiin, on lempeän letkeä musiikkinäytelmä, jossa yhdistyvät kaikki hyvän kesäteatteriesityksen olennaiset osatekijät vallan riemukkaalla ja mieltä viihtävällä tavalla. Nuohooja Harri Hemminki, Otto Kanerva , on vannoutunut yksineläjä, jonka elämänhallinta perustuu säännöille ja totutuille kaavoille. Miehen kauhistukseksi tuttu ja turvallinen maailma alkaa kuitenkin murentua, kun naapuriin muuttaa taiteilija Marianne Luoto-Karakowski, Ria Kataja . Sanomattakin on selvää, että aikaa myöden romanssin tynkää alkaa olla ilmassa. Kanervan kaksoishomma sekä ohjaajana että näyttelijälaulajana luontuu mutkattomasti, kummankaan pestin kärsimättä. Kataja vakuuttaa kiehtovalla viipyilevällä virityksellään. Amorilla, Veera Tapanainen , on haastava työsarka saattaa nämä kaksi yhteen. Harrin miehisenä taustatukena häärää kylän pellepeloton Ossi, Mikko Töyssy . Tapanaisen käsittelyssä esimerkiksi Ohi kiitävää-biisi muuntautuu hervottoman sensuelliksi lattariversioksi. Esityksessä kuultavat parikymmentä kappaletta on sovittanut nelihenkisen bändin kapellimestari Antti Vauramo . Bändi soittaa antaumuksella ja näyttelijät tulkitsevat vähintäänkin yhtä vakuuttavalla intensiteetillä ja taidolla. Tässä tapauksessa katsojan ei tarvitse edes ajatella tuntevansa myötähäpeää vaan keskittyä viihtymään. Esitys kulkee vaivattoman jouhevasti. Simppeli tarina on nivottu hienosti musiikin luomiin vaihtuviin kuviin ja tunnelmiin. Orastavan rakkauden lomaan käsikirjoitukseen on nivottu pientä piikkiä niin yhteiskunnan normeista kuin vallalla olevasta terveysintoilusta, jonka ilmentämiseen Hanna Vahtikarin komediennekyvyt luontuvat vallan mainiosti. Esityksen komediakierroksia lisää Miikka J. Anttilan pelmahtaminen lainahöyhenissä drag queenin elkein lavalle. Kliseisyydestään huolimatta hahmo ei ole päälle liimattu. Mikäli olet aikeissa käydä katsomassa tänä kesänä vain yhden kesäteatteriesityksen, niin se on tässä. Kaksi puuta ei petä. l Rauman kesäteatteri: Kaksi puuta. Käsikirjoitus: Osku Valve ja Otto Kanerva. Ohjaus: Otto Kanerva. Musiikin sovitus: Antti Vauramo. Rooleissa: Otto Kanerva, Ria Kataja, Hanna Vahtikari, Mikko Töyssy, Veera Tapanainen, Miikka J. Anttila. Ensi-ilta: 14.7.2019 Fåfängassa. R auman K esäteatteRi Työväenmuseo Werstaalla tekemistä perheille LAPSILLE P Lasten oma leikkikauppa Osuusliike Vekara avautui Työväenmuseo Werstaalla Tampereella jälleen kesäkuun alussa. Alkujaan kesällä 2017 museolla ollut leikkikauppa avataan nyt yleisön pyynnöstä uudestaan. Leikkikaupassa lapset voivat sovittaa kaupanhoitajan vaatteita, käyttää kassakonetta, leikkiä ostoskärryillä tai vaikka askarrella tuotepakkauksia myymälään. Leikkikaupan on innoittanut Edistysmielinen osuustoimintaliike, jonka historiaa Werstas kerää ja säilyttää kokoelmissaan. Leikkikauppa on kaikille avoin ja maksuton.Koko perheelle suunnatut Tehtaantyttö Hilma -museo-opastukset alkavat puolestaan juhannuksen jälkeisellä viikolla. Museolla ja Finlaysonin alueella järjestetään kesän aikana yhdeksän sanaja kuvataidetta yhdistävää Lasten Finlayson -tapahtumaa. Kesän ohjelmassa on mm. pehmolelupiknik, possuttelupäivä sekä eläimellinen karnevaali. Tapahtumia järjestävät Työväenmuseo Werstas, Finlaysonin alue sekä IloIlo-tuotantopalvelut. Mukana on tapahtumakohtaisesti myös muita järjestäviä tahoja. Lasten Finlayson -tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. NÄYTTELY P Satakunnan Laskuvarjourheilijat ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Porin kaupunginkirjastossa on 29.6. saakka näyttely, jossa on esillä muun muassa hyppyvarusteita eri aikakausilta. Kuvaja videomateriaalia vuosien varrelta on lisäksi nähtävillä verkossa osoitteessa https://50v.skydivepori.net. Kirjastossa näyttely
Keskiviikko 19. kesäkuuta 2019 Takasivu Uusimpia uutisia myös verkkosivuilla: www.uusiaika-lehti.fi • Klikkaa ja tutustu PORI: ANTINKATU 25, PUH. 02 630 6100, PORI@SATACOM.FI RAUMA: PAPINHAANKATU 14, PUH. 02 630 6140, RAUMA@SATACOM.FI TURKU: LINNANKATU 61, PUH. 02 630 6130, TURKU@SATACOM.FI WWW.SATACOM.FI PORI: ANTINKATU 25, PUH. 02 630 6100, PORI@SATACOM.FI RAUMA: PAPINHAANKATU 14, PUH. 02 630 6140, RAUMA@SATACOM.FI WWW.SATACOM.FI JAKELUHÄIRIÖILMOITUKSET SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00) jakelupäivystys@almamedia.fi RAUMAN ALUEELLA Länsi-Suomen jakelu klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336 TILAUSPALVELU Merja Virtanen p. 044 7300 250 www.uusiaika-lehti.fi LJ 10 Öljypoltin 1100e asennettuna (20 km säteellä Porin torilta) Nyt tarjouksena myös -öljypoltin huolto 135e (20 km säteellä Porin torilta) sis. suutin, suodatin & perussäätö PALVELEMME NYT KAIKKIA ASIAKKAITA! LUOTETTAVILTA PAIKALLISILTA TEKIJÖILTÄ JO YLI 30 VUOTTA PNP hormimassaukset ja teräshormit kilpailukykyiseen hintaan. Ilmainen arviokäynti! Toni Tuovinen p. 0440 535 333 www.porinnuohouspalvelu.fi Tilaa ilmainen arviokäynti KATTOREMONTIT ULKOVERHOUsremontit ikkunaja oviremontit 040 723 7841 www.rakennushaapa-aho.fi facebook.com/kattoremontit Veikko Haapa-aho : Tilaa ilmainen arviokäynti KATTOREMONTIT ULKOVERHOUsremontit ikkunaja oviremontit 040 723 7841 www.rakennushaapa-aho.fi facebook.com/kattoremontit Veikko Haapa-aho : Tilaa ilmainen arviokäynti KATTOREMONTIT ULKOVERHOUsremontit ikkunaja oviremontit 040 723 7841 www.rakennushaapa-aho.fi facebook.com/kattoremontit Veikko Haapa-aho : Tilaa ilmainen arviokäynti KATTOREMONTIT ULKOVERHOUsremontit ikkunaja oviremontit 040 723 7841 www.rakennushaapa-aho.fi facebook.com/kattoremontit Veikko Haapa-aho : Tilaa ilmainen arviokäynti KATTOREMONTIT ULKOVERHOUsremontit ikkunaja oviremontit 040 723 7841 www.rakennushaapa-aho.fi facebook.com/kattoremontit Veikko Haapa-aho : KAIKILLA ON OIKEUS LAADUKKAISIIN RENKAISIIN VALTARENGAS OY Ojantie 26, 28130 Pori 02-6343 850 ma-pe 8-17, la 9-13 www.valtarengas.fi Perävaunujen ja autotrailerien vuokraus! NOKIAN HAKKA® BLUE 2 LUOTETTAVAA AJOA POHJOISEN KESÄTEILLE Tehokasta vesiliirron torjuntaa ja turvallista ajonautintoa. NOKIAN HAKKA® BLUE 2 LUOTETTAVAA AJOA POHJOISEN KESÄTEILLE Tehokasta vesiliirron torjuntaa ja turvallista ajonautintoa. NOKIAN HAKKA® BLUE 2 LUOTETTAVAA AJOA POHJOISEN KESÄTEILLE Tehokasta vesiliirron torjuntaa ja turvallista ajonautintoa. Porin Pyrinnön seniorit kokoontuvat n Edellisessä tapaamisessa olivat mukana vas. Pertti Naukkarinen ja Eero Ala-Sipilä, jotka olivat vuonna 1950 voittamassa Pyrinnölle koripallon nuorten Suomen mestaruutta, Pertti Naukkarinen oli joukkueen kapteeni. KOKOONTUMINEN P Porin Pyrinnön 110 vuoden taipaleeseen mahtuu monia mieleen painuneita hetkiä: mukana perustamassa TUL:oa ja TUL:n Satakunnan piiriä, Kyllikki Naukkarinen seuran ensimmäisenä olympiaurheilijana, painonnostajien olympiamenestykset, seuran paluu TUL:oon, lentopallon SMpronssi ja monia muita. Muun muassa näitä tapahtumia seuran seniorit tulevat palauttamaan mieliin kokoontuessaan elokuussa. Kuntoja veteraanijaosto on valinnut seuran kultakin vuosikymmeneltä yhden tapahtuman ja osanottajat valitsevat näistä mielestään seuran mieleenpainuvimman tapahtuman. Muistellaan yhdessä menneitä ja kisaillaan mm. mölkyssä ja tikanheitossa. Eero Ala-Sipilän kiperien kysymysten avulla ratkaistaan myös TUL:n 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä Pyrintö TUL:ssa -tietäjä. Pyrinnön vahvuuksia on aina ollut vankka seurahenki. Tämä on näkynyt siinä, että seuralla on monia pitkän uran urheilijana, toimitsijana ja talkoolaisena tehneitä. Seuran kuntoja veteraanijaoston puheenjohtaja Irma Rosengren sanoo, että tällaisella tapaamisella pyrimme ylläpitämään sitä senioreidemme keskuudessa. Tämänvuotinen tapaaminen on elokuun 22. päivänä Luodon Siirtolapuutarhayhdistyksen kerholla. Kaikki Pyrinnön veteraanit ovat siihen tervetulleita. Toivon ja Korsmanin talon förskottijuhannus TAPAHTUMA P Perinteikkäällä puutaloalueella Porin V. osassa sijaitsee Satakunnan Museon korjausrakentamiskeskus, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja sen pihapiirissä sijaitsee myös Korsmanin talo, jossa voi tehdä nostalgisen aikamatkan porilaisen Korsmanin perheen kotiin vuonna 1951. Tänään keskiviikkona 19.6. eli förskottijuhannuksena pihapiirissä tehdään vihtoja, nautitaan pannukaffeeta ja pannaria kesäisen haitarimusiikin säestyksellä. Huomenna torstaina 20.6. lasten juhannuspajassa tehdään saunovihtoja ja koristellaan juhannussalko Toivon pihan kaunistukseksi. Korsmanin talon pohjoispäädyssä on tällä hetkellä esillä myös huonekasvien historiasta kertova Saaronin lilja ja hienohelma -näyttely. SuomiAreenalla 200 tilaisuutta ja 1000 puhujaa TAPAHTUMA P Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena järjestetään Porissa 15.19.7.2019. Tänä kesänä jo 14. kertaa järjestettävän tapahtuman pääteemoina ovat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Viiden päivän aikana SuomiAreenassa järjestetään kaksisataa tilaisuutta, joihin osallistuu tuhat yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin. Tapahtumaviikon aikana Porissa on keskustelemassa yhteiskunnan huippunimiä kuten presidentti Tarja Halonen , pääministeri Antti Rinne , Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen , Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio , arkkipiispa Tapio Luoma , elokuvaohjaaja Renny Harlin , Ruotsin tunnetuin suomalainen, toimittaja Mark Levengood ja Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann . SuomiAreenan teemat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot näkyvät herkullisesti myös puhujakattauksessa. Mukana on mm. Slush Shanghain toimitusjohtaja Chen Wang , tekoäly-yrittäjä Maria Ritola , Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini sekä tubetähdet Tuure Boelius ja Roni Bäck . Viihteen saralla myös artistikaarti on komea. Eri päivinä lavoilla nähdään mm. Ellinoora , Michael Monroe , Erin, Maija Vilkkumaa ja Vilma Alina, kertoo SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältöliiketoimintajohtaja Mari Haavisto . SuomiAreenan historian ensimmäinen Lasten keskustelu valtaa lavan tapahtumaviikon perjantaina. Tässä keskustelutilaisuudessa ääneen pääsevät lapset itse ja aiheina ovat muun muassa tulevaisuuden haaveet ja osaaminen. Mukana keskustelemassa on porilaisia lapsia ja tilaisuuden juontaa bloggaaja-tubettaja Aada Lätti . Tämän vuoden SuomiAreenassa on myös hyvä mahdollisuus päästä kuulemaan keväällä valittuja uusia kansanedustajia ja ministereitä. Uusia päättäjiä nähdään useissa eri keskustelutilaisuuksissa ja mm. uudet kansanedustajat ja nuoret kansanedustajat nousevat viikon mittaan lavalle omissa tilaisuuksissaan.