• Keski-Suomen SAIRAALA NOVAN valaistus taipuu moneen Tammerkosken valaistus kunnioittaa kansallismaisemaa Toimintamalli häiriövalon hallitsemiseksi Helsingissä 1/2021
• louispoulsen.com Design to Shape Light Flindt Garden Design by Christian Flindt N ew s
• 3 VALO 1/2021 AJANKOHTAISTA 6 Valonlähteitä ja liitäntälaitteita koskevat ekosuunnitteluvaatimukset yhteen asetukseen SUUNNITTELU 36 Toimintamalli häiriövalon hallitsemiseksi Helsingissä PROJEKTIT 10 Jyväskylään uusi ja mittava keskussairaala 18 Kaupunkiympäristötalo tuo palvelut yhteen 24 Tammerkosken valaistus kunnioittaa kansallismaisemaa 30 Riihimäki tarjoaa puistossa kävijöille elämyksiä VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 46 Projektiuutisia 52 Tuoteuutisia 10 36 18 1 /2 02 1 24
• • Elintarvikkeet • Muoti • Huonekalut • Toimisto • Majoitus • Apteekki Lival luo hyvän tunnelman ostoympäristöön Valogalleria ammattilaisille Tervetuloa näyttelyymme Lukkarinmäentie 1, P.O. Box 31 04131 Sipoo, Finland +358 9 235 511 lival@lival.com
• 5 VALO 1/2021 tuotteisiinsa. Siksi esimerkiksi jonkin valaistussuunnittelijan sinänsä hyvä valaisintuotteiden laatua parantava ehdotus helposti torjutaan, jos se ei sovi valmistajan tuotevalikoimaan. Standardin päivitys saatiin lopulta valmiiksi ja hyväksytyksi tänä keväänä. Yksistään kokouksiin laskin käyttäneeni aikaa noin kaksisataa tuntia. Kaksi kolmasosaa kokouksista pidettiin siten, että kaikki kokoontuivat yhteen yleensä jonkin osallistujavaltion standardointijärjestön tiloihin. Loppuvaiheessa siirryttiin etäkokouksiin koronapandemian takia. Osa työryhmän jäsenistä tunsi jo toisensa aiemmista yhteyksistä, mutta myös uusia tuttavuuksia syntyi. Välillä keskustelu kävi melko kiihkeänäkin, mutta aina asiat kiistelivät, eivät keskustelijat. Jokaisen mielipidettä arvostettiin, ja selkeästi kävi selville, kuka kulloinkin oli paras asiantuntija eri osa-alueilla. Häikäisyn arvioinnin asiantuntija Lou Bedocs menehtyi vaikeaan sairauteen prosessin aikana. Koska Lou ei enää sairautensa loppuvaiheessa voinut matkustaa, työryhmä kokoontui kerran hänen työpaikalleen hakemaan viimeisiä neuvoja yli kuusikymmentä vuotta valaistusalalla toimineen asiantuntijan luota. Tällainen omistautuminen asialleen käy esimerkiksi meille kaikille. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA S isävalaistuksen suunnittelussa käytetään hyväksi erityisesti sisätyöpaikkojen valaistusstandardia SFS-EN 12464-1. Siksi standardi löytyy myös suomenkielisenä toisin kuin esimerkiksi ulkotyöalueita ja urheilutiloja koskevat standardit. Pääsin mukaan sisätyöpaikkojen valaistusstandardin päivitystyöhön vuoden 2017 alusta. En ole aiemmin ollut mukana eurooppalaisessa standardointityössä, ja kokemus oli hyvin opettavainen. Ensimmäiseen kahden päivän kokoukseen mennessäni ihmettelin asialistan lyhyyttä. Kun ensimmäisestä mielestäni hyvin pienestä standardin yksityiskohdasta oli keskusteltu koko aamupäivä, ymmärsin, että esimerkiksi Saksa, Italia ja Iso-Britannia suhtautuvat standardiin hyvin eri lailla kuin me Suomessa. Tämä johtuu osittain siitä, että suurimmassa osassa Euroopan maita standardi on velvoittava, eli se on mainittu vaatimuksena jossain laissa tai asetuksessa. Siksi sanamuodoilla on hyvin suuri merkitys. Koska standardia laaditaan englannin kielellä, sanojen ”shall” ja ”should” valinnassa pitää olla tarkka. Kaikkien standardissa olevien asioiden pitää olla tieteellisesti vahvistettuja. Siksi niissä usein viitataan esimerkiksi kansainvälisen valaistuskomission raportteihin ja tutkimuksiin. Jos standardissa halutaan tuoda esille vaikkapa valon vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen, se voidaan tehdä standardin liitteessä, joka merkitään informatiiviseksi, eikä se näin ollen ole velvoittava. Työryhmän aktiivisista edustajista yli puolet tulee valaisimia valmistavista yrityksistä, ja loput ovat erilaisia asiantuntijoita erilaisista järjestöistä ja koulutuslaitoksista. Tämä kahtiajako näkyy myös ryhmän työskentelyssä. Valaisinvalmistajien edustajat miettivät hyvin tarkkaan, miten standardin vaatimukset sopivat heidän KOKEMUKSIA STANDARDOINNIN MAAILMASTA Kannen kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative Oy VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907
• 6 VALO 1/2021 E uroopan markkinoilla olevia valaistustuotteita on viime vuosina karsittu kovalla kädellä Ecodesigndirektiivin pohjalta tehdyillä säädöksillä. Säädösten vaikutus on näkynyt hehkulamppujen, elohopealamppujen ja useiden halogeenilamppujen sekä muiden energiatehokkuudeltaan huonojen lamppujen poistumisena. Samalla valonlähteiden laatuvaatimuksia on kiristetty. Nyt aiemmin annetut säädökset on yhdistetty yhteen komission asetukseen (EU) 2019/2020 (Single Lighting Regulation) [1], jonka vaikutukset näkyvät syyskuun alussa vuosina 2021 ja 2023. Ecodesign-direktiivin asetus (EY) 244/2009 poisti markkinoilta asteittain kotitalouksiin tarkoitettuja ympärisäteileviä valonlähteitä. Heti alkuvaiheessa markkinoilta poistuivat himmeät hehkuja halogeenilamput. Kirkkaita valonlähteitä poistettiin asteittain. Syksyn 2012 jälkeen kielto koski jo kaikkia hehkulamppuja, ja syksyllä 2018 poistuivat myös kirkkaat ympärisäteilevät halogeenilamput. Asetuksen (EY) 245/2009 aiheuttama merkittävin muutos koski elohopealamppuja, joita ei saanut enää tuoda markkinoille kevään 2015 jälkeen. Asetus (EU) 1194/2012 koski kohdelamppuja ja poisti vuonna 2014 markkinoilta verkkojännitteiset hehkukohdelamput ja kahta vuotta myöhemmin myös verkkojännitteiset halogeenilamput. Nyt annetun uuden asetuksen (EU) 2019/2020 tavoitteena on yksinkertaistaa säädösviidakkoa ja helpottaa säädösten toteuttamista. Edelleenkin asetuksessa annetut rajoitukset ovat hyvin teknisiä ja vaativat asiantuntemusta, jotta tiedetään, mitä vaikutuksia niillä on kaupassa oleville tuotteille. Uusi asetus koskee valonlähteitä ja erillisiä liitäntälaitteita. Vaatimuksia sovelletaan myös valonlähteisiin ja erillisiin liitäntälaitteisiin, jotka saatetaan markkinoille osana sisältävää tuotetta, joten se koskee myös valaisimen sisältämiä ledimoduuleja ja liitäntälaitteita. Valonlähteen määrittely ei ole kovin yksinkertaista. Valonlähteisiin eivät sisälly esimerkiksi ledisirut ja ledipaketit. Varsinkin ledipaketin kannalta määrittely on tulkinnanvaraista, koska kaikkia valoa säteileviä laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suoraan ledivalaisimessa, pidetään valonlähteinä. Ensimmäistä kertaa asetetaan vaatimuksia myös tuotteen kiertotaloudelle. Valonlähteiden ja erillisten liitäntälaitteiden vaihdettavuudesta asetuksessa (4 artikla, kohta 1) todetaan seuraavaa: ”Sisältävien tuotteiden valmistajien ja maahantuojien tai niiden valtuutettujen edustajien on varmistettava, että valonlähteet ja erilliset liitäntälaitteet voidaan vaihtaa yleisesti saatavilla olevia työkaluja käyttäen ja aiheuttamatta pysyvää vahinkoa sisältävälle tuotteelle, jollei teknisessä dokumentaatiossa esitetä sisältävän tuotteen toiminnallisuuteen liittyviä teknisiä perusteita sille, ettei valonlähteiden ja erillisten liitäntälaitteiden vaihtaminen ole tarkoituksenmukaista.” Tarkasteltaessa edellä olevaa pitkää virkettä voisi aluksi kuvitella, että valaisimen valonlähteen pitäisi aina olla vaihdettavissa. Kuitenkin virkkeen loppuosa antaa mahdollisuuden myös siihen, että valonlähde ei ole vaihdettavissa. Perusteluina tähän voivat LightingEuropen julkaiseman oppaan [2] mukaan olla muun muassa seuraavat seikat: — Valaisimen rakenne on sellainen, että valonlähteen vaihtamiseen liittyy sähköiskun vaara. — Korkean IP-luokan aikaansaamiseksi valaisimen kotelo on kasattu liimaamalla. — Valaisin on suunniteltu niin, että valonlähdettä vaihdettaessa se voi vaurioitua lian tai staattisen sähkön purkauksen (ESD) takia tai valonlähteen irrottaminen heikentää valaisimen jäähdytysominaisuuksia (lämmön johtumista valonlähteestä jäähdytyselementtiin). EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET VALONLÄHTEILLE JA LIITÄNTÄLAITTEILLE Ekosuunnitteluvaatimukset valonlähteille annetaan suurimman sallitun tehon kaavan avulla. Suurin sallittu valonlähteen ottoteho riippuu valonlähteen valovirrasta, joten vaatimukset voidaan määritellä myös pienimpänä sallittuna valotehokkuusarvona (lm/W). Raja-arvoon vaikuttavat valonlähteen värintoistoindeksi sekä lampputyyppien mukaan määriteltävät korjausja tehokkuuskertoimet, joita ovat kynnystehokkuus ja loppuhäviökerroin. Vaatimustenmukaisuuden tarkastelu joudutaan siten tekemään kullekin lampputyypille erikseen valonlähdevalmistajan toimesta. Suurin sallittu teho lasketaan viereisellä sivulla esitetyllä kaavalla. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Valotehokkuusvaatimusten lisäksi valonlähteille annetaan myös toiminnallisia vaatimuksia. Ledija OLED-valonlähteiden tehokertoimelle, eloonjäämiskertoimelle, valovirran alenemalle, välkynnälle ja stroboskooppi-ilmiölle annetaan raja-arvot. Välkynnällä tarkoitetaan valonlähteen valovirran vaihtelua, joka voi aiheuttaa haittaa ihmisen näkemiselle, suorituskyvylle, terveydelle ja turvallisuudelle. Vaihtelu voi olla jaksollista tai jaksotonta. Aiheuttajana on yleensä valonlähdettä syöttävä virtalähde. Välkyntää voidaan arvioida Teksti: Tapio Kallasjoki VALONLÄHTEITÄ JA LIITÄNTÄLAITTEITA KOSKEVAT EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSET YHTEEN ASETUKSEEN
• 7 VALO 1/2021 useilla eri menetelmillä. Kansainvälinen valaistuskomissio CIE julkaisi tämän vuoden alussa teknisen tiedonannon [3], jossa esitetään useita erilaisia menetelmiä välkynnän arvioimiseksi. Komission asetuksessa välkynnän mittayksikkönä käytetään parametria ’P st LM’, jossa ’st’ tarkoittaa lyhytaikaista (short term) ja ’LM’ viittaa valon välkyntämittausmenetelmään, joka on määritelty IEC-standardeissa. Asetuksessa raja-arvona on P st LM ? 1,0. Arvo P st LM = 1 tarkoittaa, että keskimääräinen havainnoija havaitsee välkynnän 50 prosentin todennäköisyydellä. Keväällä 2021 hyväksytyssä päivitetyssä sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa EN 12464-1 raja-arvoa ei ole mainittu, vaan standardissa viitataan komission asetukseen. Stroboskooppi-ilmiöllä tarkoitetaan liikeaistimuksen muutosta, jonka valoärsykkeen, luminanssin tai spektrijakauman muutos aiheuttaa epästaattisessa ympäristössä olevalle staattiselle havaitsijalle. Tyypillinen esimerkki tästä on pyörivä moottorin akseli, joka voi näyttää pysähtyneeltä. Asetuksessa stroboskooppi-ilmiön mittayksikkönä käytetään parametria ’SVM’ (Stroboscopic Visibility Measure), joka on määritelty IEC-standardeissa. Raja-arvoksi on annettu SVM ? 0,4. Arvo SVM = 1 vastaa keskimääräisen havainnoitsijan näkökynnystä. Värintoiston vähimmäisvaatimuksena on R a ? 80. Vaatimus ei kuitenkaan koske suurpaineisia purkauslamppuja, joiden hyötyvalovirta ? use > 4 klm, ja valonlähteitä, jotka on tarkoitettu ulkotai teollisuussovelluksiin tai muihin sovelluksiin, joissa valaistusstandardit sallivat arvon R a < 80. Ledija OLED-valonlähteiden värien pysyvyysvaatimuksena on kuusi MacAdamin ellipsiä. Liitäntälaitteille annetut vähimmäisenergiatehokkuutta koskevat vaatimukset riippuvat valonlähdetyypistä, jolle liitäntälaite on tarkoitettu, sekä joissain tapauksissa myös valonlähteen tehosta. Erillisen liitäntälaitteen valmiustilateho saa olla enintään 0,5 W. VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ Ensimmäiset vaikutukset markkinoilla näkyvät 1.9.2021, jolloin vaatimukset astuvat voimaan. Kahta vuotta myöhemmin 1.9.2023 tiukennetaan joillekin valonlähteille annettuja raja-arvoja, mistä seuraa uusia markkinoille saattamiskieltoja. Säädökset vaikuttavat sekä loistelamppujen että halogeenilamppujen valikoimiin. Myös loistelampputekniikkaan perustuvia niin sanottuja energiansäästölamppuja ei syksyn 2021 jälkeen voi enää tuoda Euroopan markkinoille. Syyskuun 2021 alussa vaikutukset näkyvät aluksi halogeenilamppujen valikoimassa. Halogeenikohdelampuista markkinoilla on vuoden 2016 jälkeen ollut käytännössä enää pienoisjännitteinen GU5.3-kantainen halogeenilamppu. Jos ohessa mainittua suurimman sallitun tehon kaavaa sovelletaan esimerkiksi tyypilliseen 35 W halogeenilamppuun, jonka valovirta on 430 lm, saadaan suurimmaksi sallituksi tehoksi vain 7,4 W. T8-loistelamppujen vaatimukset kiristyvät 1.9.2023. Jos silloin voimaan tulevia raja-arvoja sovelletaan oheiseen laskentakaavaan, saadaan esimerkiksi tavalliselle 58 W T8-loistelampulle, jonka valovirta on 5 200 lm, maksimi tehoksi 48,4 W. Syyskuun 1. päivästä 2021 lähtien valonlähteen ilmoitettu tehonkulutus P on ei saa ylittää suurinta sallittua tehoa P onmax (W). Suurin sallittu teho lasketaan kaavalla P onmax = C × (L + ? use / (F × ?)) × R, jossa C = korjauskerroin L = loppuhäviökerroin (W) ? use = hyötyvalovirta (lm) ? = kynnystehokkuus (lm/W) F = tehokkuuskerroin, joka on 1,00 ympärisäteilevillä valonlähteillä 0,85 suuntaavilla valonlähteillä R = CRI-kerroin (CRI = yleinen värintoistoindeksi eli R a ), joka on 0,65, kun CRI ? 25 (CRI + 80)/160, kun CRI > 25, pyöristettynä kahteen desimaaliin. Korjauskerroin C, kynnystehokkuus ? ja loppuhäviö kerroin L riippuvat valonlähdetyypistä. Arvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Valonlähteen tyyppi C:n perusarvo Ympärisäteilevä valonlähde, joka ei toimi verkkovirralla 1,00 Ympärisäteilevä valonlähde, joka toimii verkkovirralla 1,08 Suuntaava valonlähde, joka ei toimi verkkovirralla 1,15 Suuntaava valonlähde, joka toimii verkkovirralla 1,23 Valonlähteen erityisominaisuus Lisäys C:n arvoon Loistelamppu tai suurpaineinen purkauslamppu, jonka ekvivalenttinen värilämpötila > 5 000 K + 0,10 Loistelamppu, jonka R a > 90 + 0,10 Suurpaineinen purkauslamppu, jossa on ulkokupu + 0,10 Ympärisäteilevä monimetallilamppu, jonka P > 405 W ja jossa on himmeä ulkokupu + 0,10 Suuntaava valonlähde, jossa on häikäisysuoja + 0,20 Värilämpötilaltaan säädettävä valonlähde + 0,10 Korkean luminanssin valonlähteet (HLLS) + 0,0058 · Luminanssi-HLLS ? 0,0167 Korjauskertoimen C lisäykset ovat tarvittaessa kumulatiivisia. HLLS-valonlähteiden lisäystä ei lisätä suuntaavien valonlähteiden C:n perusarvoon (HLLS-valonlähteillä käytetään ympärisäteilevien valonlähteiden C:n perusarvoa). Valonlähteet, joissa loppukäyttäjä voi säätää säteillyn valon spektriä ja/tai säteilykulmaa ja siten muuttaa hyötyvalovirran, värintoistoindeksin ja/tai ekvivalenttisen värilämpötilan arvoja ja/tai muuttaa valonlähteen tilaa suunnatun ja ympärisäteilevän välillä, on arvioitava käyttäen vertailuasetuksia. Valonlähteen kuvaus ? L [lm/W] [W] T5-HE-loistelamppu 98,8 1,9 T5-HO-loistelamppu (4 000 ? ? ? 5 000 lm) 83,0 1,9 T5-HO-loistelamppu (muu valovirta) 79,0 1,9 T5-loistelamppu (rengasmainen) 79,0 1,9 T8-loistelamppu (mukaan lukien U-putki) 89,7 4,5 T8-loistelamppu (pituudet 60 cm, 120 cm ja 150 cm) 1.9.2023 lähtien 120,0 1,5 Induktiovalonlähde (mikä tahansa pituus/valovirta) 70,2 2,3 Yksikantaloistelamppu (ei kiinteää liitäntälaitetta) 70,2 2,3 T9-loistelamppu (rengasmainen) 71,5 6,2 Suurpainenatriumlamppu (yksikantainen) 88,0 50,0 Suurpainenatriumlamppu (kaksikantainen) 78,0 47,7 Monimetallilamppu (P ? 405 W, yksikantainen) 84,5 7,7 Monimetallilamppu (P > 405 W, yksikantainen) 79,3 12,3 Monimetallilamppu (keraaminen, kaksikantainen) 84,5 7,7 Monimetallilamppu (kvartsinen, kaksikantainen) 79,3 12,3 Orgaaninen loistediodi (OLED) 65,0 1,5 Halogeenilamppu (kannat G9, G4 ja GY6.35) 1.9.2023 saakka 19,5 7,7 Halogeenilamppu (kanta R7s, ? ? 2 700 lm) 26,0 13,0 Muut soveltamisalaan kuuluvat valonlähteet, joita ei ole mainittu edellä. 120,0 1,5 (*) (*) Tietoverkkoon liitettyihin valonlähteisiin sovelletaan kerrointa L = 2,0. Taulukko 2. Korjauskertoimen C perusarvot ja niihin valonlähteen erityisominaisuuksien perusteella tehtävät lisäykset valonlähdetyypin mukaan [1]. Taulukko 1. Kynnystehokkuuden ? ja loppuhäviökertoimen L arvot valonlähdetyypin mukaan [1].
• — Energiankulutus — Käyttötuntilaskuri — Valaisimen tiedot www.osram.com/dalipro2 Valo on IoT-valmis DALI PRO 2 IoT DALI PRO 2 IoT -reititin mahdollistaa IoT-aikakauden valaistuksenohjauksen. DALI-2-sertifioitu reititin täyttää kaikki vaatimukset ammattimaiselle ja tehokkaalle valonhallinnalle. Graafisen käyttöliittymän ansiosta käyttöönotto on helppoa. Valo on OSRAM 8 VALO 1/2021 Valonlähde 1.9.2009 1.9.2012 1.9.2014 1.9.2016 1.9.2018 1.9.2021 1.9.2023 Himmeät ympärisäteilevät hehkuja halogeenilamput Kirkkaat ympärisäteilevät hehkulamput Kirkkaat ympärisäteilevät halogeenilamput Verkkojännitteiset hehkukohdelamput Verkkojännitteiset halogeenikohdelamput (kannat E14, E27, GU10) Pienoisjännitteiset halogeenikohdelamput (esim. kanta GU5.3) Kaksikantaiset halogeenilamput (kanta R7s, ? ? 2 700 lm) Kaksikantaiset halogeenilamput (kanta R7s, ? > 2 700 lm) Halogeenilamput (kannat G9, G4, GY6.35) T5-loistelamput T8-loistelamput (pituudet 60 cm, 120 cm ja 150 cm) T8-loistelamput (rengas, U, muut mitat) Energiansäästölamput Yksikantaloistelamput Induktiolamput Elohopealamput Monimetallilamput Suurpaineiset natriumlamput Ledilamput Muutokset on karkeasti esitetty taulukossa 3. Halogeenilampuista markkinoille jäävät ainoastaan pieni tehoiset R7skantaiset halogeenilamput, joiden valovirta on enintään 2 700 lm. Loistelamppupuolella merkittävimpänä muutoksena on T8-loistelamppujen (halkaisija 26 mm) poistuminen markkinoilta 1.9.2023. T8-loistelamppuvalaisimet tulivat markkinoille 1980-luvulla, ja niitä on käytetty sisävalaistuksessa vuosikymmeniä. Ennen kuin ledit valtasivat markkinat, uudisasennuksissa oli jo siirrytty T5-loistelamppuihin (halkaisija 16 mm). Vanhoja valaistusasennuksia, joissa käytetään T8-loistelamppuja, on edelleen runsaasti. Erään tukkumyyjän valistunut arvaus oli, että 36 W ja 58 W T8-loistelamppuja myydään Suomessa vuosittain noin 1,5 miljoonaa kappaletta. T5-loistelamppuja uusi säädös ei koske. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää vanhoissa T8-loistelampuille tarkoitetuissa valaisimissa, koska lamppujen pituudet ja kannat ovat erilaiset. Jos T8-loistelamppuvalaisinta halutaan edelleen käyttää lamppujen poistuessa markkinoilta, ainoa vaihtoehto T8-loistelampulle on lediputki, jonka valotehokkuus on selvästi loistelamppua parempi. Vaihdettaessa loistelamppu lediputkeen valonlähteen ottama teho laskee ja energiankulutus pienenee. Vaikka valonlähteen antama kokonaisvalovirta on pienempi, niin suuntaavana valonlähteenä lediputki keskittää valon valaisimen alle, jolloin valaistusvoimakkuus valaisimen alla voi olla yhtä suuri tai jopa suurempi kuin vanhassa asennuksessa. Vanhojen kuristimilla varustettujen valaisimien loistehon kompensointi on usein toteutettu valaisin kohtaisella kompensointikondensaattorilla. Käytettäessä loistelamppujen tilalla lediputkia kondensaattorit on syytä poistaa tai ohittaa, jotta ei synny ylikompensointia. Lediputkien valonjako ei edelleenkään ole täysin ympäri säteilevä, kuten loistelampuilla, vaikkakin avauskulmat ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Tämä muuttaa valaisimen valonjakoa, jollei valaisimessa ole hajottavaa häikäisysuojaa (esimerkiksi opaalimuovi). Tämä on otettava huomioon muutostyötä suunniteltaessa. Muuttuneesta valonjaosta voi seurata, että — valaistuksen tasaisuus tilassa muuttuu — seinäja kattopinnat jäävät pimeämmiksi — valaisimen mahdollinen ylävalokomponentti katoaa — epäsymmetrisen valaisimen valonjako muuttuu enemmän symmetriseksi — valaisimen ulkonäkö muuttuu, kun valoaukko valottuu epätasaisesti — valaisimen häikäisyominaisuudet muuttuvat. Loistelampputekniikkaan perustuvien energiansäästölamppujen poistumisella markkinoilta ei ole suurta merkitystä, jos kyseinen lamppu on kannaltaan E14 tai E27. Ledit ovat jo käytännössä korvanneet kyseiset valonlähteet. Myös poistuville halogeenilampuille löytyvät vastaavat tuotteet jo ledipuolelta. Lähteet: [1] KOMISSION ASETUS (EU) 2019/2020, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamisesta valonlähteille ja erillisille liitäntälaitteille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY nojalla ja komission asetusten (EY) N:o 244/2009, (EY) N:o 245/2009 ja (EU) N:o 1194/2012 kumoamisesta [2] Guidelines for the application of Commission Regulation (EU) 2019/2020 of 5 December 2019 laying down ecodesign requirements for light sources and separate control gears (Single Lighting Regulation). LightingEurope. 6 October 2020 – Version 2 [3] CIE TN 012:2021 Guidance on the Measurement of Temporal Light Modulation of Light Sources and Lighting Systems Taulukko 3. Ekosuunnitteluvaatimusten vaikutukset yleisimpien Euroopan markkinoilla olevien lamppujen markkinoille saattamiseen.
• — Energiankulutus — Käyttötuntilaskuri — Valaisimen tiedot www.osram.com/dalipro2 Valo on IoT-valmis DALI PRO 2 IoT DALI PRO 2 IoT -reititin mahdollistaa IoT-aikakauden valaistuksenohjauksen. DALI-2-sertifioitu reititin täyttää kaikki vaatimukset ammattimaiselle ja tehokkaalle valonhallinnalle. Graafisen käyttöliittymän ansiosta käyttöönotto on helppoa. Valo on OSRAM
• VALO 1/2021 10
• VALO 1/2021 11 Teksti: Marjukka Puolakka JYVÄSKYLÄÄN UUSI JA MITTAVA KESKUSSAIRAALA Sairaala Nova on ainoa 1970-luvun jälkeen Suomessa kokonaan uudishankkeena rakennettu sairaala. Valaistus taipuu sairaalassa moneen, aina keskusaulan kukkajärven valoaalloista hybridileikkaussalin RGBWja desinfiointivalaistukseen saakka. Yleisvalaistuksen ohjausratkaisu hakee laajuudessaan vertaistaan. Uudisrakentamisen myötä Sairaala Novassa voitiin toteuttaa täysin uudentyyppiset sairaalatoiminnan tilaratkaisut. Ylimpien kerrosten vuodeosastot sijoittuvat kuuteen sakaraan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
• 12 VALO 1/2021 kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Teemu Kurkela JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Keskusaula on julkista tilaa, jonka kautta siirrytään muihin tiloihin. Elektiivisessä sairaalan osassa potilaat käyvät suunnitelluilla poliklinikkaja päiväsairaalakäynneillä. Niin sanottu kuuma sairaala kattaa kiireelliset toiminnot, kuten päivystyksen, tehohoidon sekä leikkausja synnytyssalit. Vuodeosastojen kaikki 368 huonetta ovat yhden hengen huoneita. Neljännen kokonaisuuden muodostavat maanalaisten tilojen tukitoiminnot, kuten laboratoriot, logistiikkakeskus ja välinehuolto. Lintuperspektiivistä katsottuna rakennus jakautuu kuuteen sakaraan. Tilankäyttöä leimaa tehokkuus. Lääkäreillä ja hoitajilla ei ole omia huoneita, ja esimerkiksi logistiikkakeskuksen tehokkaan toiminnan johdosta varastotilat saatiin minimiin. – Sairaalan sisustussuunnittelua inspiroivat keskisuomalaiset järvimaisemat ja kansallispuistot. Luontoa tuodaan esille kalusteiden, värien, taideteosten ja valon avulla, Kurkela sanoo. LEDIVALAISIMISTA RAKENNETUT VALOAALLOT Keskusaulan valaistuksen lähtökohtana oli viihtyisyys ja sairaalatunnelman välttäminen. Korkean aulan luontoteemana on virtaava vesi, joka antoi innoituksen tilaan yleisvaloa tuoville katon valoaalloille. Ne muodostuvat ledivalaisinperheen komponenteista, joista rakennettiin erimittaisia ja -muotoisia valaisinkokonaisuuksia. – Valoaalto haluttiin tehdä mielenkiintoiseksi ja miellyttäväksi katsoa. Alumiiniprofiiliset valaisimet on ripustettu metrin verran alas kattopinnasta. Valaisimien opaalipinta säteilee alaspäin suoraa valoa ja ylävalo heijastuu katosta veden läikkeen lailla, sanoo Lighting Design Collective Oy:n luova johtaja ja osakas Jari Vuorinen. Aulan kattovalaistusta täydentävät seinien kosketinkiskojen kohdevalaisimet, jotka nostavat esiin taideteoksia ja puukalusteita. Keskusaulan portaikon vihreä väri viittaa vesikasvillisuuteen. Portaita valaisevat niiden seinämiin integroidut ledinauhat. – Keskusaulassa on kuusi valopihaa, joille saadaan päivänvaloa katon lasirakenteista. Valaistuksella on kaikissa tiloissa iso rooli, mikä ilmeni myös käyttäjien kanssa käydyissä lukuisissa keskusteluissa, toteaa JKMM Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Juho Pietarila. Graniittilattiaisen keskusaulan perforoitujen metalliseinien läpi kuultaa valoa aulaa ympäröivistä tiloista. Aulassa on myös runsaasti K eski-Suomen uusi keskussairaala, Sairaala Nova, avasi ovensa tammikuussa 2021. Sairaala rakennettiin vanhan keskussairaalan lähelle Jyväskylän Kukkumäkeen. Rakennushanke oli mittava – kahdeksankerroksisessa kiinteistössä on tilaa runsaat 106 000 bruttoneliömetriä. – Uudisrakentaminen mahdollisti täysin uudentyyppiset tilaratkaisut, jotka poikkeavat perinteisistä labyrinttimaisista sairaalatiloista. Novassa eri sairaalatoiminnot on eriytetty neljään kokonaisuuteen. Rakennuksen keskiössä on 250 metriä pitkä keskusaula, jonka varrella sijaitsevat kaikki 360 vastaanottohuonetta, YLLÄ Rakennuksessa on kaikkiaan 22 300 valaisinta. Yleisvalaistusta ohjaa väyläpohjainen DALI-järjestelmä, jossa on lähes 350 reititintä. Aukeaman kuvat: Tuomas Uusheimo OIKEALLA Keskusaulan portaikon seinämiin on integroitu ledinauhat. Aulan luontoteemana on virtaava vesi. VIEREINEN SIVU Korkeaa keskusaulaa valaisevat valoaallot, joiden alumiiniprofiiliset valaisimet on ripustettu metrin verran irti kattopinnasta.
• 13 VALO 1/2021
• 14 VALO 1/2021 – Käyttäjän edustajat olivat mukana koeohjelmointikatsauksissa, joita varten teimme potilashuoneeseen erilaisia valaistuksen ohjelmointivaihtoehtoja. Oven pielessä on ohjainpainiketaulu ja potilasvuoteen luona hoitajakutsujärjestelmän ohjaimeen integroitu valaistuspainike, jolla voi kutsua esiaseteltua valotilannetta, Viljamäki sanoo. Sekä potilashuoneiden että leikkaussalien katossa on ledipaneelit, joiden häikäisynestoon kiinnitettiin erityistä huomiota. – Leikkaussaleissa on oma DALI-pohjainen valaistusohjaus. Saleissa valaistusta ohjataan käyttäjien toiveesta kosketusnäytöltä, jolta valoja voi säätää portaattomasti. Toimenpidevalaisimet ovat tämän ohjauksen ulkopuolella, toteaa Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Heikki Piironen, joka vastasi elektiivisen sairaalan ja aulatilojen sähkösuunnittelusta. Kuvantamislaitteilla varustetuissa hybridileikkaussaleissa ledipaneeleihin on integroitu RGBW-valaistus sekä bakteereja eliminoiva desinfiointivalaistus, joka syttyy automaattisesti salin siirtyessä poissa-tilaan. Värivalaistusta hyödynnetään kuvantamistilanteissa. Sädehoitotiloissa kattovalaistus himmenee automaattisesti, kun kiihdytinlaitteen lasereita kohdistetaan. Valaisimia sairaalassa on kaikkiaan 22 300. Vaikka valaisinhankintoja pyrittiin keskittämään, valaisintoimittajia on näin suuressa ja erilaisia tiloja sisältävässä kohteessa runsaasti. Suunnitteluvaiheessa Rambollilla tehtiin oma valaisinluettelosovellus, jossa pystyttiin erittelemään lohkoja kerroskohtaiset valaisinpositiot ja -määrät. Muutosten yhteydessä päivittyivät samalla myös koko rakennuksen positiomäärät. – Rakentaminen eteni 13 lohkossa. Valaisinhankinnat jaettiin lohkoittain siten, että myös toimitukset ja varastointi työmaalla hoitui lohkoittain. Kun aloimme saada valaistussuunnitteluun hankintatietoa, teetti tämä paljon yhteensovitustyötä, kertoo Ramboll Finland Oy:n valaistussuunnittelija Kaisa Lindstedt. LÄMPÖTILAOHJAUTUVA JULKISIVUVALAISTUS Sakaranmuotoisen sairaalarakennuksen julkisivupäädyt on päällystetty perforoiduilla metallilevyillä, joiden rei’itykset jäljittelevät järven muotoja. Julkisivuvalaistus herättää metallisäleet rauhallisesti henkiin. – Alkuperäinen ajatus oli valaista metalliosia alaviistosta valonheittimillä. Tällaisen toteutuksen mallintaminen osoittautui hankalaksi. Koevalaistus puolestaan osoitti, että valo hukkui metallisäleiden sisään, Jari Vuorinen toteaa. puuseiniä sekä tukinuitosta vaikutteita saaneita hirsiteoksia ja -kalusteita. Yksi 250-metrisen tilan seinistä on verhottu yhdeksän metrin korkeuteen ulottuvalla mustalla kankaalla, jonka läpi kuultaa päivänvaloa. MITTAVA VALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Koko sairaalarakennuksen yleisvalaistuksen ohjaus on toteutettu väyläpohjaisella DALIjärjestelmällä, jossa on lähes 350 reititintä. Tiettävästi näin mittavaa tällaisella ratkaisumallilla toteutettua valaistuksen ohjausjärjestelmää ei Suomessa ole aiemmin tehty. – Suunnitteluun toi haasteita se, ettei malli ratkaisuja näin laajasta sairaalaan toteutetusta järjestelmästä ollut tiedossa. Suunnittelua ja toteutusta tehtiin samaan aikaan, kertoo Granlund Jyväskylä Oy:n osastonjohtaja Arto Viljamäki. Valaistuksen ohjausjärjestelmä on integroitu paloilmoitin-, varavoimaja kiinteistöautomaatiojärjestelmiin. Varavoimaja palotilanteissa alueiden valaistuksia ohjautuu automaattisesti täydelle teholle muuntopiireittäin ja evakuointialueittain. Kiinteistön energiavajetilanteessa tiettyjen alueiden valaistustehot laskevat esiasetusten mukaisesti. DALI-valaistus kytkeytyy etävalvontajärjestelmään, jonka kautta huoltohenkilöstö voi seurata valaistuksen tilaa sekä saada tietoa vikaantuneista laitteista ja tarvittaessa tilojen käyttöasteista. Potilashuoneissa valaistuksen ohjauksen lähtökohtana oli helppokäyttöisyys ja loogisuus, jotta ohjaus sujuu vaivatta sekä potilailta että hoitohenkilökunnalta. YLINNÄ Muun muassa heräämön ja potilashuoneiden katon ledipaneelien häikäisynestoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Kuva: Studio Juha Sarkkinen YLLÄ Sairaalan tilankäytössä pyrittiin tehokkuuteen. Lääkäreillä ja hoitajilla ei ole omia huoneita. Kuva: Pauliina Salonen
• Lue lisää! Hedtec valaistus mukana jo 40 vuotta rakentamassa suomalaista kaupunkiympäristöä hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 Tammerkosken valaistusprojekti LIT Awards -voittaja Vapriikinraitin käsijohdevalaistus toteutettiin liniLED Handrail valaisevalla käsijohteella.
• 16 VALO 1/2021 – 60 kukkavalaisimen lisäksi teoksessa on kaksi mobilevalaisinta, joiden eri korkoihin ripustetut valaisimet jäljittelevät kukkien lomassa leijailevia hyönteisiä ja perhosia. Teräspellistä valmistettujen valaisimien valonlähteinä ovat ledinauhat, Vainio jatkaa. Valaisimien DALI-ohjaus luo Kukkajärven valaistukseen luonnollista elävyyttä ja vaihtelua. Valaisimia kannattelevat niiden ripustusjohtoihin integroidut teräsvaijerit. TIUKKA TYÖMAA-AIKATAULU Laaja hanke työllisti suunnittelijoita pitkään. Arkkitehtien työ alkoi vuonna 2011. – Tyypillisesti sairaalahankkeissa on erikseen sairaala-arkkitehtitoimisto. Nyt toteutusvaiheessa sairaala-arkkitehdit, arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit tekivät töitä samassa tiimissä ja samoissa tiloissa Helsingissä. Rakentamisaikataulu oli 3,5 vuotta, mikä oli hankkeen isoon kokoon nähden tiukka, Juho Pietarila kertoo. Sähköja valaistussuunnittelu oli jaettu viiteen urakkajakoa noudattavaan osakokonaisuuteen. Suunnittelutyötä tehtiin Jyväskylän lisäksi myös Rambollin toimi pisteissä Tampereella, Oulussa ja Espoossa. Valaistussuunnittelijan työhön peruskohteista poikkeavan yllätyksen toi katolla sijaitseva helikopterikenttä. – Kentälle suunniteltiin ilmailusääntöjen mukaisesti lentoestevalot, kentän merkitsemisvalot ja kenttävalot. Ihan joka kohteessa tällaista toimeksiantoa ei tule vastaan, kertoo Kaisa Lindstedt. Mittava hanke jäi myös sähkösuunnittelijan mieleen. – Olin työmaalla sähkösuunnittelijana päivittäin yli kahden vuoden ajan seuraamassa rakentamista. Väkeä oli paljon, ja yhteistyö sujui mallikkaasti, Heikki Piironen toteaa. KESKI-SUOMEN SAIRAALA NOVA Arkkitehtija pääsuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Rakennuttaja: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy ja Granlund Jyväskylä Oy Valaistussuunnittelu: Lighting Design Collective Oy (keskusaula ja julkisivuvalaistus) Julkisivuvalaistuksen toteutus: Audico Systems Oy Ratkaisu löytyi lineaarisista ledivalaisimista, jotka piilotettiin julkisivun metallisäleiden taakse. Kussakin sakaranmallisen kiinteistön julkisivupäädyssä on neljä 18-metristä pystysuoraa valojanaa. – Valaistukselle kehitettiin oma ohjausjärjestelmä, jossa valaisimien jokaisen yksittäisen ledin kirkkautta ja väriä ohjataan erikseen. Julkisivupäädystä muodostuu matalaresoluutioinen videonäyttö, jonka pikselit muodostavat jatkuvassa pienessä liikkeessä olevia orgaanisia kuvioita, Vuorinen jatkaa. Ohjausjärjestelmän avulla valaistus voi ilmentää erilaisia teemoja tai reagoida ulkoiseen digitaaliseen tietoon. Ledien muodostama videonäyttö voidaan esimerkiksi ohjelmoida vaihtamaan väriä ulkolämpötilan mukaan. Valojen liike voi myös ilmaista tuulen suuntaa. VALAISIMISTA SYNTYI KUKKAJÄRVI Sairaalan keskusaulan ravintolaa koristaa muotoilija Petri Vainion suunnittelema ja toteuttama Kukkajärvi-valoteos, joka henkii sairaalan keskisuomalaista järviluontoteemaa. Teoksen keskiössä ovat 12 metriä korkean tilan katosta ripustetut kukanmuotoiset valaisimet, jotka muotoiltiin pulverimaalatusta teräspellistä. Kukka valaisimia on viittä erilaista mallia ja yhdeksää eri väriä. Vaaleanpunaisen maalin Vainio teetti teosta varten. – Halusin hyödyntää teoksessa aulan korkeaa tilaa, jossa valaisimet on ripustettu eri korkoihin ikään kuin luonnon rytmejä noudattaen. Valaisimien yllä on järvenä siniseksi maalattu katto, jonka valoaallot tuovat tilaan yleisvaloa, toteaa Petri Vainio Doctor Design Oy:stä. Kukkavalaisimien valonlähteinä on käytetty vaihdellen kahta erilaista ledimoduulia. YLINNÄ Julkisivupäädyt päällystettiin perforoiduilla metalli levyillä, joiden takana on lineaarisia ledivalaisimia. Julkisivuvalaistuksen jokainen ledi on erikseen säädettävissä. Kuva: Aatu Heikkonen / Inspiroiva Creative Oy YLLÄ Keskusaulan ravintolan katossa on Kukkajärvivaloteos, jonka kukanmuotoiset valaisimet on muotoiltu pulverimaalatusta teräspellistä. DALI-ohjaus tuo teokseen elävyyttä. Kuva: Hannu Rytky
• Laita valo töihin. Eddy ohjaus: ActiveAhead Hämeenlinnan pääkirjaston remontin yhteydessä toteutettiin valaistusuudistus kirjaston käyttömukavuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tiloihin valittiin Airamin valaisimet, joista osassa on käytössä langattomasti hallittava, itseoppiva ActiveAhead-ohjaus. Älykkäästi ohjatut valaisimet pystyvät mukautumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Airamia eivät tee ainutlaatuiseksi pelkästään sadan vuoden kokemuksella arjen oloihin suunnitellut, helppokäyttöiset valaisimet. Aidon Airamin tunnet asiakaspalvelusta, joka auttaa koko matkan oikeiden tuotteiden valinnasta aina käyttötukeen saakka. Kirjasto uudistettiin vastaamaan kaupunkilaisten tarpeita www.airam.fi
• 18 VALO 1/2021 H einäkuussa 2020 valmistunut Kaupunkiympäristötalo kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunkiympäristön toimialan eri puolilla kaupunkia sijainneet toimi pisteet. Samalla kaupunkilaisia palvellaan entistä paremmin yhden luukun periaatteella. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa muun muassa kaupunkisuunnittelusta, rakennusten ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. – Verkkosaaren vanhan teollisuusympäristön ilme toistuu rakennuksen tiilimuureissa ja katutason suurissa kaari-ikkunoissa, kertoo projektiarkkitehti Teemu Seppälä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä. Teksti: Marjukka Puolakka Helsingin Verkkosaaressa sijaitseva Kaupunkiympäristötalo sulautuu teollisuusympäristöön rouhealla tiilijulki sivulla ja katutason kaariikkunoilla. Työtiloja valaisevat lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettävien säteilypaneelien mittoihin sovitetut valoviivat. Isot ikkunat tuovat avariin avotiloihin päivänvaloa. KAUPUNKIYMPÄRISTÖTALO TUO PALVELUT YHTEEN Kaupunkiympäristötalon pinta-ala on noin 42 000 bruttoneliömetriä, ja rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. – Kaikille avoimia tiloja ovat ensimmäisen kerroksen asiakaspalvelutilat, ravintola ja kahvila sekä auditorioja näyttelytilat. Toiseen kerrokseen on keskitetty puoliavoimia tiloja, kuten kokoustilat ja lautakuntasali. Työtilat ovat 2.–6. kerroksessa. Ylimmässä kerroksessa on IV-tilojen lisäksi muun muassa arkisto sekä liikuntatiloja, sanoo hankkeen kehitysja suunnitteluvaiheen projektinjohtaja Erja Erra kaupunkiympäristön toimialalta. Yläkerroksissa on katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja työskentelyä ja oleskelua varten. Katolla on aurinkopaneelien lisäksi
• 19 VALO 1/2021 viherkatto, johon on istutettu yli 22 000 kasvia. Kaupunkiympäristötalo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Kalasataman metroaseman vieressä. Työntekijöitä kannustetaan julkisen liikenteen sekä polkupyörien käyttöön. Maanalaisessa pysäköintihallissa on yli 500 polku pyöräpaikkaa, mutta vain 75 autopaikkaa. Kohteen tavoitteena oli lähes nollaenergiatalo. Rakennukselle haetaan BREEAM Excellent -sertifikaattia. PÄIVÄNVALOA SYVÄLLE TYÖTILOIHIN Tilojen suunnittelun lähtökohtana oli kehittää toimivaa monitilaympäristöä kaupunkiympäristön toimialan 1 500 työntekijälle. Myös katutason asiakaspalvelutilojen toimivuuteen panostettiin huolella. – Kaikki palvelut löytyvät rakennuksen keskellä olevasta tiilikaarilla merkitystä aulatilasta. Tilaan johdattaa tiiliarkadi, jonka päädyt on myös merkitty holvikaarilla. Historiasta kertovien kaarien kantavana rakenteena on betoni ja raudoitettu teräsbetoni, Seppälä toteaa. Syvärunkoinen rakennus antoi hyvät mahdollisuudet rakentaa monitilaympäristön avotiloja, joissa on eri vyöhykkeitä hiljaista työtä, kohtaamisia, neuvotteluja, ryhmätyötä sekä vetäytymistä varten. Kerroskorkeutta nostettiin normaalista, jotta päivänvaloa saataisiin myös syvälle runkoon avotilojen keskelle. Kerroskorkeus on lattiasta lattiaan 4,6 metriä. – Isot ikkunalasit ulottuvat lattiasta 3,5 metrin korkeuteen. Tämä takaa sen, että vaikka istut syvällä rungossa, näet taivasta ja päivänvalo ulottuu työpisteellesi, Seppälä jatkaa. SÄTEILYPANEELEITA JA VALOVIIVOJA Suunnittelua varten rakennettiin mallitila, joka sisälsi avointa työtilaa, käytävävyöhykettä sekä neuvotteluhuoneen. Mallitilassa vertailtiin eri valaistusvaihtoehtoja katselmusten ja mittausten avulla sekä sovitettiin yhteen kalusteiden ja pintojen värimaailmoja. Rakennuksen kolmas kerros toimi koko suunnittelun mallikerroksena, jossa ratkaisut tietomallinnettiin ja josta ne monistettiin muihin kerroksiin. – Vaatimustaso on korkealla, kun luodaan tiloja Helsingin kaupungin rakentamisesta vastaavalle henkilöstölle. Tiloja käyttävät eri toimi alat, joilla kaikilla on omia toimintoja ja tarpeita. Käyttäjien toiveita kerättiin muun YLINNÄ Kaupunkiympäristötalo sulautuu tiilijulkisivunsa myötä hyvin Verkkosaaren vanhaan teollisuusympäristöön. Aukeaman kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy YLLÄ Avoimien työtilojen lineaariset ledivalaisimet on asennettu lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytettävien säteilypaneelien viereen. VIEREINEN SIVU Sisääntulokerroksen aulatilaan tulvii päivänvaloa korkeista kaari-ikkunoista.
• www.hidealite.fi VALAISINTEN MAALAUS HALUTTUUN VÄRIIN. Tiesitkö, että voimme tarjota tuotteemme myös haluamassasi värissä? Tarjoamme valittuihin alasvaloihin, valaisinkehyksiin ja alumiiniprofiileihin maalauksen useissa eri vakioväreissä. Myös erikoisvärit ovat saatavana nopealla toimitusajalla laajassa valikoimassa eri RAL-värejä. TEEMME TOIVEIDESI MUKAISESTI. Hide-a-lite tarjoaa laajan valikoiman LED-valaisimia erilaisiin kohteisiin ja valaistustarpeisiin. Mahdollistaaksemme täysin uniikin lopputuloksen, tarjoamme myös toiveidesi mukaisia, asiakaskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja tuotteistamme – esimerkiksi LED-nauhojen juottaminen tai profiilien leikkaaminen haluttuun pituuteen. Voimme toimittaa asennusvalmiit tuotteet toiveidesi mukaisina niin pieniin kuin suuriin valaistusprojekteihin. Minkälaista ratkaisua etsit omaan valaistusprojektiisi? 20 VALO 1/2021 muassa pop-up-tapahtumissa, joissa jalkauduimme toimi pisteisiin esittelemään suunnitelmia, Seppälä sanoo. Avoimien työtilojen avonaisena alakattopintana toimivat katosta ripustetut säteilypaneelit, jotka jakavat tiloihin lämmityksen ja jäähdytyksen. Valaistusratkaisuna ovat säteilypaneelien viereen samaan tasoon ripustuskiskon pohjaan asennetut lineaariset ledivalaisimet. – Säteilypaneelien moduulimitta on 600 millimetriä. Paikoin tarvittiin erikoismittaisia valaisimia, kun valaisimia sovitettiin paneelien mittaisiksi. Pisimmät paneelit ovat 7,2-metrisiä ja pisimmät valoviivat 3,6-metrisiä. Koska kaikkialle ei tarvita yhtä paljon jäähdytystä ja lämmitystä, jätettiin osasta paneeleita lämmitysja jäähdytysputket pois. Näin kaikkialle saatiin sama kattoilme, kertoo suunnittelupäällikkö Juha Mattila Rejlers Finland Oy:stä. Säteilypaneeleihin yhdistettyjä valaisimia on myös hissiauloissa, joissa on ripustuskiskojen sijaan käytetty valaisimien ripustusasennusta. Työalueille tarvittaessa tuotaviin työpistevalaisimiin on varauduttu ohjattavilla pistorasioilla. VALAISIMIEN VÄRISÄVYT Kerrosten väleissä on vaihtelevilla paikoilla aukkoja, jotka tuovat näköyhteyksiä yläja alakerroksiin. Kerroksia on yhdistetty toisiinsa myös useilla sisäportailla, jotka luovat yhteyksiä tiimien välille. – Avotyötilojen käytävävyöhykkeille haluttiin erilaista valoilmettä kuin varsinaisiin työtiloihin. Käytävävyöhykkeille ripustettiin pyöreät, matalan malliset kattovalaisimet, joiden johto vietiin piiloon ripustusputken sisään, kertoo Rejlers Finland Oy:n sähkösuunnittelija Antti Rantanen. Katutason aulassa ja ravintola-alueella säteilypaneelien vieressä kulkevat kosketinkiskot, joiden suunnattavat ja valaisinkohtaisesti säädettävät spottivalaisimet tuovat tiloihin yleisvaloa. Julkisivuvalaistusta ei ole, mutta ilta-aikaan yläkerrosten terassirakennelmat tulevat kaupunkikuvassa esiin pollareiden, katosvalojen ja terassirakennetta korostavien kohdevalaisimien avulla. Kullakin työtilakerroksella on oma Helsingin kaupunkiympäristön innoittama teemansa, joka näkyy kulkualueiden ja neuvottelutilojen materiaalija värimaailmoissa. Julkisivun rusehtava tiili tuo rouheutta myös sisäseiniin. Betonin ohella tammen sävyinen YLINNÄ Ravintolaja kahvilatilat ovat kaikille avoimia. Suunnattavat spottivalaisimet tuovat tiloihin yleisvaloa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy YLLÄ Avotyötilojen käytävävyöhykkeillä on tilaa oleskeluun ja tapaamisiin. Jokaisella työtilakerroksella on oma teemansa, joka näkyy kulkualueiden ja neuvottelutilojen materiaaleissa ja väreissä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy OIKEALLA Monitilaympäristö palvelee 1 500 työntekijää. Korkeat ikkunat tuovat päivänvaloa myös avotilojen keskelle. Kuva: Marc Goodwin
• www.hidealite.fi VALAISINTEN MAALAUS HALUTTUUN VÄRIIN. Tiesitkö, että voimme tarjota tuotteemme myös haluamassasi värissä? Tarjoamme valittuihin alasvaloihin, valaisinkehyksiin ja alumiiniprofiileihin maalauksen useissa eri vakioväreissä. Myös erikoisvärit ovat saatavana nopealla toimitusajalla laajassa valikoimassa eri RAL-värejä. TEEMME TOIVEIDESI MUKAISESTI. Hide-a-lite tarjoaa laajan valikoiman LED-valaisimia erilaisiin kohteisiin ja valaistustarpeisiin. Mahdollistaaksemme täysin uniikin lopputuloksen, tarjoamme myös toiveidesi mukaisia, asiakaskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja tuotteistamme – esimerkiksi LED-nauhojen juottaminen tai profiilien leikkaaminen haluttuun pituuteen. Voimme toimittaa asennusvalmiit tuotteet toiveidesi mukaisina niin pieniin kuin suuriin valaistusprojekteihin. Minkälaista ratkaisua etsit omaan valaistusprojektiisi?
• 22 VALO 1/2021 KAUPUNKIYMPÄRISTÖTALO, HELSINKI Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Rejlers Finland Oy Sähköurakointi: Amplit Oy puupinta toistuu kaikissa tiloissa. Sisäpinnoissa on käytetty myös luonnonvärisiä sekä mustia ja valkoisia puukuitulevyjä. Valaisimien pintojen värisävyyn kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta ne sointuvat yhteen muiden pintavärien ja esimerkiksi näkyvillä olevan talotekniikan pintojen kanssa. – Valaisimien värejä käytiin läpi tiloittain ja alueittain. Pyrimme löytämään vakiovärisiä tuotteita. Jos esimerkiksi LVI-laitteita löytyi tiettyyn RAL-sävyyn, lähdimme etsimään samansävyisiä valaisimia, Rantanen jatkaa. Valaistuksen ohjaus on osa koko kiinteistön kattavaa KNX-järjestelmää. DALI-pohjaista valaistusta ohjaavat läsnäolotunnistimet sekä päivänvalon mukaan ohjautuva vakiovalosäätö. Kytkinohjausta on vain neuvottelutiloissa, joissa valaistustasoja voi tarvittaessa säätää seinäpainikkeista. LOHKOJAKO TUKEE TILOJEN JOUSTAVUUTTA Talotekniikka tuodaan työtilakerroksiin asennuslattian kautta. Suomessa näin kattavan asennuslattiaratkaisun käyttö on harvinaista. – Asennuslattian myötä johdotukset ja työpisteiden liitännät saadaan katseilta piiloon, eikä tarvita perinteisiä pistorasiapilareita. Asennuslattia ei kuitenkaan helpota juurikaan sähkösuunnittelijan työtä tai talotekniikan rakentamista. Asennuslattia muuttaa urakoinnin työvaiheistusta, sillä se vaikeuttaa muiden töiden tekemistä, ennen kuin itse lattiapinta on paikoillaan, Mattila toteaa. Rakennus voidaan tarvittaessa jakaa usealle käyttäjälle. Työtilakerrosten osalta se on jaettu kolmeen toiminnallisuudeltaan ja talotekniikaltaan itsenäiseen lohkoon. Kukin lohko on vielä jaettavissa kahteen osioon, joilla on sähkön osalta oma keskus ja mittarointi. – Tilat mahdollistavat käyttöja muuntojoustavuuden sekä kalusteilla että rakennuksen lohkomisen mahdollistavilla taloteknisillä ratkaisuilla. Myös asennuslattiaratkaisu tukee tilojen muokattavuutta, Erra toteaa. Tilojen haltuunottoa ei olla vielä päästy täydessä mittakaavassa tekemään, sillä pääosa työntekijöistä on edelleen etätöissä koronapandemian takia. VR-LASIT SUUNNITTELUN APUNA Arkkitehtisuunnittelussa hyödynnettiin CAVEtilaa, jonka avulla suunnitelmia käytiin läpi tilaajan ja rakentajien kanssa. Ahkerassa käytössä olivat myös VR-lasit, joilla tiloja havainnollistettiin muun muassa tuleville käyttäjille. – Piirustuksista on vaikea erottaa mittakaavaa ja yksityiskohtia. VR-lasien avulla voit liikkua tilassa ja saat siitä realistisen kolmiulotteisen kokemuksen. VR-lasit olivat kaikille niitä käyttäneille positiivinen kokemus. VR-tekniikka tosin teettää töitä, koska se vaatii mallinnustarkkuudelta paljon, Seppälä toteaa. Seppälän mukaan CAVE-tilan ja VR-lasien käyttö on selvästi tullut mukaan julkisten rakennusten suunnitteluun. – On kuitenkin tärkeää, ettei CAVE-tilaa ja VR-laseja käytetä vain suunnitelmien esittelyyn, vaan ne otetaan aidosti suunnitteluvälineiksi. Tällöin on varattava aikaa siihen, että suunnitelmiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia. YLINNÄ Sisätiloissa on tiilen ohella paljon puupintaa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy YLLÄ Lähes koko tontin alan täyttävää rakennusta leimaavat katutason kaarija arkadiaiheet. Kuva: Marc Goodwin
• Domino www.sylvania.fi P. 09 54212100 Domino on siro, minimalistinen upotettava julkisten tilojen valaisin matalalla kiusahäikäisyllä. Valonlähde on lähes huomaamaton, joten valaisimen tuottama valo on erittäin miellyttävää ja tasaista. Värintoisto on erittäin hyvä CRI90. Saatavana on useita heijastinvärejä ja avautumiskulmavaihtoehtoja 1-, 2-, 5ja 10 -osaisena. Ohjaustapana on ON/OFF tai DALI/Switch-Dim. Valittavissa myös SylSmart Casambi älykkäällä valonohjausjärjestelmällä varustettuna. Domino-sarja soveltuu erityisen hyvin hotellien, ravintoloiden ja liiketilojen yleisja korostusvalaistukseen sekä asuntotuotantoon. Saatavana myös kehyksettömät mallit. Valloittava Domino – elinikä 130 000 tuntia
• 24 VALO 1/2021 Teksti: Aleksi Riihimäki, WhiteNight Lighting Oy Valokuvat: Marko Kallio, Skyfox U udella valaistuksella kunnioitetaan historiaa, jota Tampereelta löytyy maisemavalaistuksen osalta jo vuosikymmenien takaa. Vuonna 1982 Tampereen kaupunki järjesti Tammerkosken alueen maisemavalaistuskilpailun juhlistaakseen sata vuotta aiemmin Finlaysonilla syttynyttä Suomen ensimmäistä sähkövaloa. Tuolloin voittaneesta professori Antero Markelinin työryhmän ehdotuksesta löytyi muun muassa rantamuurien dynaaminen valoaalto, joka päädyttiin toteuttamaan käyttäen säädettäviä loisteputkivalaisimia ja aikansa uusinta ohjausteknologiaa. EnsimTAMMERKOSKEN VALAISTUS KUNNIOITTAA KANSALLISMAISEMAA Uudistettu maisemavalaistus nostaa Tammerkosken historiaa huokuvan miljöön esille kaupunkikuvassa ja nivoo kansallismaiseman pimeän ajan ilmeen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Vuosien suunnitteluja toteutustyön myötä kansallismaisemaa on nyt valaistu kilometrin verran järveltä järvelle. mäinen vaihe valmistui 1988 Hämeensillan ja Keskiputouksen voima laitoksen välille käsittäen muurivalaistuksen lisäksi myös julkisivujen ja puistojen valaistusta. Maisemavalaistusta laajennettiin seuraavien vuosien aikana kattamaan välin Vuolteensillalta Sata kunnansillalle, ja 90-luvun lopulla saatiin mukaan myös yläjuoksu Satakunnan sillalta ylöspäin. Vuonna 1988 A-Uutisiin tehdyssä haastattelussa maisemavalaistus kilpailun lautakunnan jäsen, rakennuspäällikkö Pentti Salomaa, kertoi maisemavalaistuksen merkityksestä. Aikansa uraauurtavaa valaistusta hän perusteli ihmisten lisääntyneellä vapaa-ajalla, jonka myötä
• Valaistussuunnittelu: LiCon-AT Oy 1 Muurivalaistus 2 Keskiputouksen voimalaitos 8 Vapriikinraitti Valaistussuunnittelu: WhiteNight Lighting Oy 3 Hämeensilta 4 Satakunnansilta 5 Alakosken voimalaitos 6 Verkaranta 7 Finlayson 8 Vapriikki ja Vapriikinraitti 9 Finlaysonin voimalaitos 10 Tampellan voimalaitos 11 Koskitalo 12 Hotelli Tammer 13 Neulapato ja Kotkankallion muistomerkki 13 9 8 10 7 4 11 12 2 1 1 1 1 1 1 1 1 3 6 5 Hämeenka tu Satakunna nkatu 25 VALO 1/2021 maisema haluttiin tehdä pimeässä näkyväksi – tarkentaen erityisesti maisemavalaistuksen tarkoittavan pystypintojen, kuten julkisivujen, puiden tai veistosten valaistusta. Varsin käyttäjälähtöistä ja visuaalista lähestymistapaa valaistukseen on siis osattu ajatella Tampereella jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Tultaessa 2010-luvulle tekniikka oli kuitenkin vanhentunutta, päässyt huonoon kuntoon tai jopa hajonnut. Tampereen kaupunki päättikin ottaa Tammerkosken maisemavalaistuksen kunnostamisen osaksi keskustan kehittämisohjelmaansa. Vuodesta 2015 alkaen käynnistyi vuosia kestänyt suunnitteluja toteutustyö, jonka myötä kansallismaiseman valaistusta on uusittu pala kerrallaan. Tammerkosken maisemavalaistuksen kunnostusprojektin tavoitteena on ollut lisätä keskustan elinvoimaa sekä tarjota ihmisille elämyksiä ja paikkoja, joissa viihdytään. Kunnostusprojekti on ollut kokonaisuudessaan niin laaja ja merkittävä, että se on vaatinut monialaista yhteistyötä sekä eri tahojen kuulemista ja sopimusten aikaansaamista. Näin on onnistuttu säilyttämään kaupunkikuvalliset arvot, hyödyntämään nykyaikainen tekniikka ja yhdistämään nämä kokonaisuudeksi, joka on tuonut myös jotain uutta koettavaa kaupunkilaisten iloksi. Alueen laajuudesta johtuen projektiin on liittynyt läheisesti myös muita hankkeita, kuten Hämeenkatu ja Mokkapuisto. Nykyisessä laajuudessaan valaistu alue kattaa kilometrin verran Tammerkosken rantoja ja julkisivuja etelästä Ratinansuvannolta pohjoiseen Näsijärvelle saakka. VALAISTUKSEN HILLITTY ROOLI Toteutus lähti liikkeelle etelästä edeten kohti pohjoista. Ensimmäisenä valmistunut osuus sisälsi muurivalaistusta sekä julkisivuja Ratinansuvannon ja Keskiputouksen voimalaitoksen välillä, minkä jälkeen vuorossa oli Satakunnansillan ympäristö. Viimeisenä silauksena lokakuussa 2020 valmistui viime vuodet pimeänä ollut kosken yläjuoksun maisemavalaistus Finlaysonin ja Tampellan vanhojen teollisuusalueiden rakennusten julkisivuille ja muureihin. Kansallismaisemaa käsiteltiin projektissa alusta alkaen kokonaisuutena, johon sisällytettiin olennaisimmat kohteet antamatta kiinteistörajojen tai omistussuhteiden rajoittaa suunnittelualuetta. Suunnittelun lähtökohtina olivat arvokkaan kansallismaiseman kunnioittaminen ja 80-luvulla suunnitellun ilmeen säilyttäminen. Tammerkosken maisema kertoo suomalaisen teollisuushistorian tarinaa kahden vuosisadan ajalta, ja tehtaat ovat piirtäneet lähtemättömän jälkensä kaupungin identiteettiin. Olikin tärkeää säilyttää valaistuksen roolina maiseman ja rakennusten korostaminen, eikä antaa sille esittävää roolia. KOSKEN HAASTAVA YMPÄRISTÖ Maisemaa voidaan tarkastella monista eri näkymistä, eri etäisyyksiltä ja jopa maiseman sisältä käsin. Tämä oli tärkeää huomioida suunnitteluvaiheessa, ja se toi myös haasteita yksityiskohtien suunnitteluun, esimerkiksi häikäisyn huomioimiseen. Valaistus näyttäytyykin kauempaa tarkasteltaessa laajoina valaistuina massoina, Verkarannan ja Alakosken voimalaitoksen julkisivujen valaistukseen on käytetty tekniikkaa monipuolisesti heittimistä goboihin ja ikkuna-aukkoja korostaviin efektivalaisimiin. Voimalaitoksen sisätiloja valaistaan RGBW-valaisimilla.
• 26 VALO 1/2021 mutta lähemmäs siirryttäessä pääsevät pintojen rosoiset materiaalit oikeuksiinsa harkitusti valittujen yksityiskohtien valaistuksessa. Alkuvaiheessa suunnittelun tueksi kohteesta otettiin satoja valokuvia myös dronea hyödyntäen ja vanhoja piirustuksia metsästettiin muun muassa kaupunginarkistosta sekä arkkitehtitoimistoista. Asennuspaikkoja ja kiinnitysperiaatteita on useita, ja ne vaativat tarkkaa detaljija rakennesuunnittelua. Toteutusvaiheessa omat haasteensa projektille toi haastava kosken ympäristö, jossa vaikeimpiin paikkoihin pääsemiseksi täytyi kosken olla tyhjänä tai asentajien käyttää liikkumiseen ja työn tekemiseen venettä. Käyttöönottovaiheessa piti suunnata ja osoitteistaa satoja valaisimia työmaalla sekä käydä gridikuvaamassa projektorivalaisimien valoalueet goboja varten. Tämän jälkeen edessä oli vielä gobojen huolellinen suunnittelu ja asennus, jotta ne kattaisivat tasaisesti vaaditun alueen ja rajaukset sekä ikkunoiden maskaukset osuisivat tarkasti paikalleen vinoista projisointisuunnista huolimatta. Projekti vaatikin aivan suunnittelun alkumetreiltä viimeisiin toteutusvaiheen viilauksiin asti hyvää yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa tarvittavien lupien saamiseksi ja kulkujen järjestämiseksi sekä useita työmaakäyntejä detaljien varmistamiseksi. VÄRILÄMPÖTILOILLA EFEKTEJÄ Tampereen ikonisten punatiilisten rakennusten lämmintä henkeä on tuotu esille käyttämällä pääosin 2 700 K värilämpötilan valaisimia. Lämpimän punaisen tiilen vastapainoksi kosken muureista ja silloista löytyy myös graniittipintoja, joissa käytettiin kylmiä jopa 5 500 K värilämpö tiloja. Muurivalaistuksessa hyödynnettiin eri värilämpötiloja luomaan virtaavaa vettä mukaileva dynaamisen valoaallon efekti. Hämeen sillan julkisivuissa sekä patsaissa eri värilämpö tilat tuovat muodot ja yksityiskohdat esiin. Nykyaikaisen teknologian mahdollistamana päädyttiin myös muutamiin vanhoja valaistusperiaatteita täydentäviin lisäyksiin värivaloja käyttäen. Värivaloja, joita onkin aktiivisesti käytetty eri teemaja juhlapäivinä, löytyy kosken varrella sijaitsevien voimalaitosten yhteydestä. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä värivalaistusta on myös yläjuoksun keskiuomassa. MONIPUOLISTA TEKNIIKKAA Koska valaistavista kohteista löytyy muun muassa julkisivuja, siltoja, muureja ja patsaita, kattaa käytetty valaisintekniikkakin laajan otannan erityyppisiä valaisimia. Massoja on valaistu perinteisesti leveän optiikan heittimillä. Kapeamman optiikan valaisimia on käytetty poimimaan yksittäisiä rakennuksen osia ja rytmittämään julkisivuja. Ikkunasyvennyksistä löytyy terävästi muodon esiin piirtäviä valaisimia. Yläjuoksun maiseman halki, aivan kosken partaalla, kulkevalla Vapriikinraitilla on satoja metrejä käsijohdetta, johon on integroitu lineaarinen kulkuväylän valaistus. Hämeensillan alikulkutunneleissa on huomioitu väylän sekä pystypintojen valaistus. Finlaysonin julkisivulle on luotu virtaavan veden välke suuntaamalla valaisimet koskeen, jonka pinnasta niiden valo heijastuu vastapäiselle seinälle. Goboja on käytetty poimimaan yksityiskohtia esille, mutta ennen kaikkea mahdollistamaan Finlaysonin julki sivumassan valaistus. Julkisivuun valaisimien asentaminen ei huollon kannalta tullut kysymykseen, joten valaistus toteutettiin vastaYLINNÄ Hämeensillan valaistuksessa eri värilämpötilojen yhdistely tuo sillan ja patsaiden muodot esiin. YLLÄ Tammerkosken maiseman väyliä valaistaan ympäristöön sujuvasti asettuvilla pallovalaisimilla. VIEREINEN SIVU Maiseman yhteen sitova dynaaminen muurivalaistus elää kosken partaan graniittisissa rantamuureissa.
• VALO 1/2021 27
• 28 VALO 1/2021 päisiltä katoilta ja Konsulinsaaresta projektorivalaisimilla. Jokainen gobo on yksilöllisesti suunniteltu ja teetetty siten, että valoalueesta on rajattu ikkunat pois. Näin valo ei tunkeudu ikkunoista sisään Finlaysonin toimistotiloihin ja häikäise tilojen käyttäjiä. Jo 80-luvun suunnitelmissa kenties olennaisimpana elementtinä esiintynyttä maiseman yhteen sitovaa dynaamista muurivalaistusta varten teetettiin kokonaan uusi valaisin. Valaisimen tuli kestää haastavat olosuhteet, huomioida herkän kansallis maiseman vaatimukset ulkomuodollaan sekä tietenkin täyttää valaistus teknilliset vaatimukset. Valaisimen suunnittelu ja toteutus onnistui laaja-alaisella kotimaisella yhteistyöllä ja osaamisella. LAAJA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Ohjaus on toteutettu Suomen mittakaavassa harvinaislaatuisen laajalla DMX-järjestelmällä. Vaikka järjestelmän äly sijaitseekin keskitetysti Keskiputouksen voimalaitoksella serverillä, on koko Tammerkosken matkalle hajautettu ulostuloja maisemavalaistuskeskuksiin, joihin pienemmät osat on kytketty. Nämä ulostulot on liitetty valokuituyhteyden välityksellä koko Tammerkosken maisemavalaistusta ohjaavaan serveriin. Ohjausjärjestelmässä on rajapintoja katuvalosähköihin, jolloin maisemavalaistus saadaan syttymään katuvalaistuksen mukana. DMX-järjestelmään on liitetty myös sekä DALIettä on/off-valaisimia käyttämällä väylämuuntimia ja releyksiköitä. Ohjausjärjestelmään on rakennettu etäyhteys, jolla on mahdollista toteuttaa helposti tilaajan toiveita esimerkiksi ajastamalla Keskiputouksen voimalaitos ennalta TAMMERKOSKEN MAISEMAVALAISTUS Tilaaja: Tampereen kaupunki Sähköja valaistussuunnittelu: LiCon-AT Oy Valaistussuunnittelu: WhiteNight Lighting Oy Urakointi: Tampereen Vera Oy ja Eltel Networks Oy Valaisimet: Lumilab, WE-EF, Lumenpulse, liniLED, iGuzzini, Simes, Meyer, Targetti, Griven, Philips, ateljé Lyktan Ohjausjärjestelmä: Traxon e:cue Projekti valittiin alkuvuodesta 2021 LIT Lighting Design Awards -kilpailussa voittajaksi kategoriassa Heritage Lighting. Katso video youtu.be/zur7PeKfDVA ohjattuun valon väriin haluttuna päivänä. Ohjaus järjestelmästä löytyy tapahtumajärjestäjille liityntäpiste, jolla koko maisemavalaistus saadaan valopöydällä ohjattavaksi. VALAISTUS MUKANA ARJESSA JA JUHLASSA Valaistus pitää huolen, että kansallismaisema säilyy kaupungin tunnistettavana maamerkkinä myös pimeän aikaan ja kaupunkilaiset tuntevat olonsa turvalliseksi alueella liikkuessaan. Tehdyt ratkaisut mahdollistavat kuitenkin valaistuksen taipuisan hyödyntämisen kaupungin imagon luomisessa, markkinoinnissa ja tapahtumissa. Värivaloja on käytetty laajalti erilaisten kansainvälisten teemapäivien yhteydessä, kun kaupunki on halunnut osoittaa tukensa tai osallistua juhlaan. Tampereen 240-vuotisjuhlien yhteydessä Tammerkosken rannat täyttyivät valotaideinstallaatioista ja niitä ihailemaan saapuneista ihmisistä. Maisemavalaistus ohjelmoitiin osaksi tapahtumaa, jolloin sen valot elivät dynaamisesti valoa ja ääntä yhdistelevän Tanssivat vedet -teoksen mukana. Suunnittelijoiden näkökulmasta on erityisen mieltä lämmittävää huomata, miten paljon kaupunkilaiset kiittelevät ja kuvaavat alueen valaistusta sekä nauttivat ajastaan miellyttävästi valaistussa kaupunkiympäristössä. Tammerkosken varsi iltavalaistuksessaan on noussut sosiaalisessa mediassa todelliseksi kuvaussuosikiksi ja herättänyt paikallisten medioiden huomion. Näyttäisi siis, että jo 80-luvulla ääneen lausutut johtoajatukset ovat onnistuneet säilymään jatkumona tähän päivään ja uudistuksen myötä toivottavasti myös pitkälle tulevaan. YLINNÄ Vasemmalla olevaa Finlaysonin julkisivu massaa valaistaan tarkoin suunnitelluilla projisoinneilla vastapäisiltä katoilta. YLLÄ Vapriikinraitin valaistu kävelysilta avaa täysin uusia näkymiä kansallismaisemaan.
• 30 VALO 1/2021 Teksti: Esa Horttanainen, LiCon-AT Oy ja Päivi Sundman, Riihimäen kaupunki Valokuvat: Miikka Nevalainen, LiCon-AT Oy RIIHIMÄKI TARJOAA PUISTOSSA KÄVIJÖILLE ELÄMYKSIÄ Riihimäen kaupunki toteutti rohkean puistovalaistuksen ja tarjoaa nyt uudistetuissa Kirjastonpuistossa ja Lounaspuistossa elämyksellisyyttä. Asukkaat pääsevät nauttimaan tunnelmallisen yleisvalaistuksen lisäksi ääni-, kuvaja valoteoksista. Olemassa olevien puiden valaistusta oli mahdotonta mallintaa DIALuxilla, joten koevalaistuksella oli iso merkitys oikeiden ratkaisuiden löytymisessä. Samoin realististen visualisointikuvien tuottaminen tällaisista kohteista olisi ollut turhaa tuntien haaskausta. DIALuxilla mallinnettiin Lounaspuiston, kirjaston julki sivun ja pollarialueen valaistusta. Koevalaistuksella haarukoitiin sopivat puuvalot, valoviivat ja muisto merkin projektori sekä varmistettiin mallinnettujen valaistuksien toimivuus myös oikeassa ympäristössä. TOIMINNALLINEN LOUNASPUISTO Lounaspuiston sydän on puiston keskellä sijaitseva pelialue, jossa on petankkikenttä, pöytäryhmä šakkilautoineen, nuorisopenkki sekä pingispöytä. Pelialue on myös valaistuksen painopiste: siellä on enemmän valoa kuin muualla puistossa, ja alueen valot näkyvät kaikista suunnista puistoa lähestyttäessä. Lounaspuistossa puistovalaisimet asennettiin Junailijankadulta lähtevän kaarevan puistokäytävän viereen, ja ne valaisevat myös P rojekti alkoi hahmottua alkusyksystä 2019, kun Riihimäen kaupunki mainitsi paikallisessa sanomalehdessä kiinnostuksestaan taiteeseen kaupunkiympäristössä. Yhteydenotossa selvisi, että kaupunki oli juuri aloittanut Kirjastonpuiston ja Lounaspuiston saneeraussuunnittelun ja myös valotaide voisi sopia suunnitelmiin. Maisemasuunnittelija oli jo tehnyt ensimmäiset luonnokset puistoista ja valaistuksista, kun Riihimäen vs. kaupunginpuutarhuri teki rohkean päätöksen ja tarttui ajatukseen laajemmasta sekä Lounasettä Kirjastonpuiston kattavasta valaistussuunnittelukokonaisuudesta, jossa muun muassa Kirjastonpuistosta tykistömuistoPerusvalotilanteessa kirjaston kelloseinään projisoidaan pelkistetty fraktuura-kirjasimen K-kirjain, joka symboloi muun muassa kirjastoa, kulttuuria, kieltä ja kansaa. Erikoispylväisiin kiinnitetyillä kapeakiilaisilla valaisimilla luodaan puistokäytäville valoviivoja, jotka tekevät alueesta mielenkiintoisemman. merkkeineen tehtäisiin ohjelmoitava teospuisto. Massiivisen jalustan omaava muistomerkki oli koettu suunnitteluhaasteena – syntyi ajatus valoteoksesta, joka loisi tykille uudenlaisen ilmeen. Budjetti toi lisähaastetta projektiin, koska sovittiin, että varsinaista lisäbudjettia ei valaistukseen tarvita, vaikka perusvalaistuksen lisäksi oli tarkoitus suunnitella äänentoisto, goboprojisointeja, värivalaisimia sekä ohjausjärjestelmä ohjelmoitaville teoksille. Valaistuksen ideointi lähti käyntiin jo tarjousvaiheessa, jolloin kaupunki saatiin innostumaan valotaiteen mahdollisuuksista. Tämän jälkeen ideoita alettiin kypsytellä ja konkretisoida – pohdittiin, tehdäänkö molempiin puistoihin samanlainen tunnelma yhteneväisillä valaistusratkaisuilla vai luodaanko kummallekin puistolle oma identiteetti. Budjetin ja puistojen erilaisuuden takia päädyttiin erilaisiin identiteetteihin: Lounaspuistoon suunniteltiin pehmeää, perinteisempää valaistusta ja Kirjastonpuistoon hämäriä puistokäytäviä, valaistuja puita, tykistömuistomerkin valoteos sekä tarvittaessa räiskyvä kirjaston julkisivu.
• VALO 1/2021 31 Kaupp akatu Ju na ilij an ka tu Riihimäen kaupunginkirjasto Kirjastonpuisto Lounaspuisto Peli alue Kauppakadun puoleisen pöytäalueen. Näin ne luovat selkeän pimeän ajan muodon ja rytmin puiston keskelle. Lyhyimmälle puistokäytävälle ei tarvittu valaisimia, koska kulku on valoa kohti. Puistovalaisimet antavat vähän valoa myös pelialueelle, ja ne pehmentävät samalla alueen toiselta puolelta suunnattujen tehokkaampien valaisimien luomia varjoja. Pelialueen 3 000 kelvinin kohdevalot asennettiin kahteen seitsemänmetriseen pylvääseen aivan pelialueen reunalle, jotta valon suunta saatiin riittävän jyrkäksi. Häikäisyä ehkäisevät myös linssittömien valaisimien syvät heijastimet. Pingispöydälle ja petankkikentälle kohdistuu valoa neljästä suunnasta, joten jos ei nyt ihan MM-kilpailuja, niin ainakin piirimestaruuksia siellä voitaisiin ratkoa. Saneerauksen yhteydessä Lounaspuiston vanhaa puustoa karsittiin ja uusia taimia istutettiin. Taimet ovat vielä useita vuosia liian pieniä valaistaviksi, mikä oli yksi syy valita Lounaspuistoon epäsuoraa valoa tuottavat puistovalaisimet. Lämmin 3 000 kelvinin valo leviää valaisimen yläpinnan kautta pehmeästi ja häikäisemättömästi nurmialueille ja puistokäytäville. Puistovalaisimet valaisevat tasavertaisesti lisäksi istuinalueita, uusia taimia, vanhoja puita ja muuta kasvillisuutta. 3,5-metriset kartiopylväät sulautuvat soviterenkaan ansiosta saumattomasti valaisimiin ja luovat viimeistellyn kokonaisilmeen. Matala asennuskorkeus antaa intiimin tunnelman puistokäytäville ja pöytäalueelle. VASEMMALLA Kaarevan puistokäytävän varrelle asennetut matalat puistovalaisimet luovat Lounaspuistoon intiimin tunnelman ja selkeän pimeän ajan muodon. ALLA Kiveysten mustia viivoja jäljittelevä projisoitu viivastokuvio tekee Lounaspuiston laineen muotoisesta nuorisopenkistä kiinnostavan myös pimeällä.
• 32 VALO 1/2021 VALO 1/2021 32 Viittä eri puolilla puistoa olevaa puuta valaistaan Y-haaraisista puuta jäljittelevistä erikoispylväistä. Y-haarojen päissä ovat DMXohjattavat RGBW-valaisimet neljän metrin korkeudella. Valaisimet piiloutuvat pääosin lehvästön sisälle, ja valot kohdistuvat puiden latvoihin kahdesta eri suunnasta. Näin saadaan varjot pehmentymään ja puut ikään kuin hehkumaan valoa. Osassa erikoispylväitä on myös erittäin kapeakiilaiset valaisimet, jotka projisoivat valkoisia 4 000 kelvinin valoviivoja maahan puistokäytävien yli ja osittain kiipeämään oravien lailla puunrunkoja pitkin ylös. Kiveyksien mustia viivoja jäljittelevät valoviivat tekevät alueesta mielenkiintoisemman. Yhden pylvään päässä on myös pistorasia, josta saadaan helposti sähköä esimerkiksi tapahtuman tai kausivalaistuksen lamppuroikalle. Erikoispylväiden keskitolppiin on myös sijoitettu ulkokäyttöön tarkoitetut 6,5 tuuman koaksiaalikaiuttimet. Kaiuttimet on suunnattu puiston keskelle, jossa ääniteokset toimivat parhaiten. Äänentoistojärjestelmällä voidaan toistaa koko Kirjastonpuiston alueella musiikkia, puhetta ja erilaisia tehosteääniä, ja ne saadaan synkronoitua valojen kanssa. Kaiuttimien pieni koko häivyttää ne huomaamattomiksi, mutta se tarkoittaa myös matalien taajuuksien puutetta, joten diskoa niillä ei puistoon tehdä. Kirjaston edustaa valaistaan pollareilla, joiden valonlähde ei näy suoraan, ja 3 000 kelvinin valo kohdistuu vain alaspäin. Näin pollarit antavat lukuvaloa penkeillä istujille ja luovat kotoisan tunnelman alueelle, mutta ne eivät häiritse kirjaston näkymää. Alueen keskellä olevan penkin alla hohtaa penkin mittainen DMX-ohjattava RGB-valonauha. Kirjaston julkisivu rajaa puiston luoteispäädyn ja antaa identiteetin koko puistolle, joten se haluttiin mukaan valaistuskokonaisuuteen. Kirjaston julkisivun kelloseinä on myös täydellinen paikka projisoinnille: se on riittävän hämärä ja näkyy laajalle alueelle. Kelloseinää valaisee nyt tehokas 6 000 luumenin goboprojektori, jonka optiikka valittiin niin, että kuviot kattavat koko seinän alueen. DMX-ohjattavaan projektoriin voidaan ladata kuusi gobokuvaa, jotka pystytään värjäämään ja tekemään eläviksi erilaisilla liikkuvilla efekteillä. Kohtisuoraan seinään kohdistettu projektori on asennettu piiloon 3,5 metriä korkeaan pylvääseen puiston korkeiden kuusien sekaan. Kirjaston pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella on seiniä neljässä eri tasossa, joiden valaiseminen luo hienosti kolmiulotteisuutta ja syvyyttä. Seiniin valaistaan valokaistaleet kapeakiilaisilla lineaarisilla valaisimilla ylhäältä Kaikkia Lounaspuiston valaisimia ohjataan DALI:lla, kuten myös toisesta pelialueen korkeasta pylväästä nuorisopenkille projisoitavaa viivastokuviota. Kuvio jäljittelee kiveyksille tehtyjä mustia viivoja ja tekee laineen muotoisesta nuorisopenkistä mielenkiintoisen myös pimeällä. Kuvio antaa lisäksi nuorisolle elävän ja hauskan selfie-valaistuksen. Ja kun kännykästä loppuu virta, tarjoaa puisto pari valaisinpylväisiin sijoitettua pistorasiaa latausta varten. Sähköpisteitä voidaan käyttää myös tapahtumissa. ELÄMYKSELLINEN KIRJASTONPUISTO Kirjastonpuistosta tehtiin valoilla ja äänentoistolla muuttuva ja ohjelmoitava elämysja taidepuisto. Laitteistolla saadaan koko puiston alue elämään kirjaston julkisivua myöten. Puistoon voidaan suunnitella rauhallisia perustilanteita sekä hetken kestäviä sykähdyttäviä valoja ääniteoksia. Kaikki tilanteet saadaan ohjelmoitua toimimaan haluttuina päivinä ja kellonaikoina. Ohjelmointi tehdään DMX-valonohjaimeen, joka ohjaa sekä DMX-ohjattuja valaisimia että muuntimen kautta DALI-ohjattuja valaisimia. Valonohjain käskee myös mediasoitinta, johon ääniteokset tallennetaan. Nämä sekä äänentoiston esija päätevahvistimet on asennettu puiston sähkökeskuksen lämmitettyyn osioon. Esivahvistimeen voidaan tarvittaessa kytkeä myös mikrofoni, jos puistossa halutaan esimerkiksi julkistaa kirja ja haastatella kirjailijaa. Kirjastonpuiston tykistömuistomerkkiä valaisee Y-haarapylvääseen asennettu goboprojektori, jolla tykkiin ja sen jalustaan projisoidaan vihreä yötähtäimen kuvio. RIIHIMÄEN TAIDERAHA Riihimäen kaupunki sai julkisen taiteen periaatteet keväällä 2020. Periaatteiden tarkoituksena on määritellä julkisen taiteen toimijat sekä menettelytavat, joilla taide yhdistetään osaksi rakennushankkeita niin, että taide on järjestelmällisesti nivottu osaksi kaupungin päätöksentekoa sekä suunnittelua ja toteutusta. Periaatteiden toteutuksesta huolehtii taidetyöryhmä. Kirjastonja Lounaspuiston elämyksellistä valaistusta rahoitettiin puiston varsinaisen investointirahan lisäksi investointiohjelmaan varatusta ns. taiderahasta. Päivi Sundman Riihimäen kaupunki
• Ammattilaisen järkivalinta Ammattilaisen tärkeimmät LVIKEja sähkötuotteet tehokkaaseen työntekoon. Kattava valikoima huolella valittuja ja järkihintaisia tuotteita ammattikäyttöön. www.onninen.fi
• VALO 1/2021 34 KIRJASTONPUISTON JA LOUNASPUISTON VALAISTUS Tilaaja: Riihimäen kaupunki Maisemasuunnittelu: Jenna Pelttari, Pihaus Oy Teosja valaistussuunnittelu: Esa Horttanainen, LiCon-AT Oy Sähkösuunnittelu: Janne Seppälä, LiCon-AT Oy Lounaspuiston valaisimet: Focus Lighting Sky Park, iGuzzini Palco InOut Efektiprojektori: Martin Exterior Projection 500 Puiden värivalot: WE-EF FLC230-CC Valoviivat: iGuzzini iPro Pollarit: BEGA 84642 Seinien valaisimet: iGuzzini Linealuce Tykin projektori: WE-EF FLC220 Penkin alavalo: OSRAM RGB-valonauha Ohjausjärjestelmä: ETC Mosaic ja LumenRadio AV-laitteisto: BrightSign, AUDAC, Crown, JBL Valaisinpylväät: Tehomet Lisätietoja ja video: licon-at.fi alaspäin. Valaisimet on asennettu katolle, jolloin valo saadaan alkamaan aivan seinän yläreunasta. Koevalaistuksessa havaittiin, että valaisimet piti asentaa varsilla 30 senttimetriä irti seinäpinnasta, jotta seinän laattarakenne tulee esiin, mutta epätasaisuudet eivät korostu. Valaisimien valon värilämpötilaa ja himmennystä ohjataan DMX:llä, ja ne saadaan näin mukaan valoteoksiin. DMX-kaapelointia ei voitu tehdä kirjaston katolle, joten DMX-signaali lähetetään puistokeskukselta valaisimille langattomalla RF-tekniikalla. Varmuutta langattoman arvokkuuden ja Gutenbergin historian mukaan, ja kirjaston vasemmanpuoleiset seinät ja keskipenkin alus valaistaan kokonaisuuteen istuvasti sopivan sävyisellä valkoisella valolla. Perusvalotilanteessa myös muistomerkin teos, kulkuväylien valoviivat ja pollarivalot ovat päällä. TEOS VIESTINNÄN HISTORIASTA Kirjastonpuistoon toteutettiin myös pimeällä kaudella kerran tunnissa ajettava ääni-, valoja kuvateos, jonka aiheeksi valikoitui viestinnän historia. Teoksen ideointi lähti käsikirjoituksesta. Elämän ja ihmisten kehitys maapallolla on pitkälle viestinnän ansiota – puhetaito, savumerkit, kirjoitus, kirjapaino sekä nykyinen sähköinen viestintä ja sen ähky. Kehitys on selkeä, mutta mitä ottaa teokseen mukaan ja miten saada teemat viestittyä puistossa kävijöille. Teoksen tuli ottaa kantaa ja laittaa ihmiset ajattelemaan, mutta siitä ei haluttu liian korkealentoista. Tavoitteena oli selkeä tarina perinteisellä draaman kaarella, joka kuitenkin jättää myös vähän tulkinnanvaraa. Teoksessa päädyttiin kertomaan viestinnän historia aina luolaihmisen puheesta langattomaan digitaaliviestintään saakka. Teoksen nimi Lähetys viittaa historiassa kirjelähetyksiin ja kirkon lähetystyöhön, jolla oli iso merkitys painetun sanan leviämisessä. Teos ja nimi ottavat kantaa hektisen maailman suoriin lähetyksiin, ääni-, kuvaja videoviestien tulvaan. Teos käy läpi kaukoja joukkoviestinnän merkittävimmät tavat kirjekyyhkyistä internetiin ja alleviivaa sen, että ollaan Riihimäellä. tekniikan toimintaan saatiin näköyhteydellä lähettimen antennin ja vastaanottimen välillä. Perustilanteessa valaisimien värilämpötilan säätö mahdollistaa oikean sävyn valitsemisen sekä kellertävän julkisivun ja muun puistovalaistuksen yhteensovittamisen. Puistossa sijaitsevasta Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914–1959 muistomerkistä tehtiin valoteos. Y-haarapylvääseen asennettiin goboprojektori, jolla tykkiin ja sen jalustaan projisoidaan vihreä yötähtäimen kuvio. Teos muistuttaa, että sodassa on aina vähintään kaksi osapuolta, ja se herättää ihmisiä ajattelemaan aseiden ja sodan merkitystä sekä maailmalla jatkuvien sotien aiheuttamaa hätää ja kärsimystä. PERUSVALOTILANNE JUHLISTAA KIRJAPAINOTAITOA Kirjastonpuistoon suunniteltiin perusvalotilanne ilman ääntä. Kun kyse on Kirjastonpuistosta, ei ole ihme, että päädyttiin kirjapainoteemaan. Kirjapainotaidon keksijänä pidetään kultasepän taustan omaavaa Johannes Gutenbergia, joka keksi käyttää irtokirjaimia. Tämä teki kirjapainosta ja tiedon monistamisesta nopeampaa ja edullisempaa, mikä nopeutti lukutaidon ja yliopistojen kehitystä. Perusvalotilanteessa kirjaston kelloseinään projisoidaan pelkistetty fraktuura-kirjasimen K-kirjain, joka symboloi muun muassa kirjastoa, kulttuuria, kieltä ja kansaa. Lisäksi kirjain muistuttaa erehdyttävästi R-kirjainta, joka sopii erinomaisesti myös rautatiestä tunnettuun Riihi mäkeen. Puiston puut värjätään kultaisiksi Kirjastonpuistoon toteutettiin ääni-, valoja kuvateos Lähetys. Teoksessa kuvataan viestinnän historiaa aina luolaihmisen puheesta langattomaan digitaaliviestintään saakka.
• fagerhult.fi DYNAAMINEN TULEVAISUUDENKESTÄVÄ VALONOHJAUS TOIMISTOON Organic Response -valonohjausjärjestelmä automatisoi valaistuksen, huolehtii valaistustarpeistasi ja säästää energiaa. Jokainen valaisin on varustettu tunnistinyksiköllä ja se kommunikoi naapureidensa kanssa luodakseen oikeanlaisen valaistuksen mukautuen automaattisesti läsnäolon ja muilta valaisimilta langattomasti saadun informaation mukaan. Mobiilisovelluksella voit helposti muokata asetuksia tarvittaessa. Lisää hallintaja seurantamahdollisuuksia sekä varmista valaistusratkaisusi tulevaisuudenkestävyys lisäämällä IoT-gateway ja portaali-palvelu. RESPONSE
• 36 VALO 1/2021 TOIMINTAMALLI HÄIRIÖVALON HALLITSEMISEKSI HELSINGISSÄ Teksti: Leena Kaanaa ja Annukka Larsen, WSP Finland Oy Valokuvat: Annukka Larsen Illustraatiot: Ilari Jounila, WSP Finland Oy Valo on jotain, mitä voimme tuottaa, mutta pimeyttä meidän on suojeltava. Kaupunkiympäristön pimeän ajan maisema koostuu monista valonlähteistä, ja ilman selkeää, yli omistusrajojen suuntautuvaa ohjeistamista kokonaiskuva ei muodostu harmoniseksi. Liian kirkkaat ja väärin suunnatut valot, välkkyvät mainosnäytöt ja ikkunoista sisään tunkeva valo häiritsevät asukkaita. Helsingin kaupunki on lähtenyt ensimmäisenä Suomessa selvittämään, miten häiriövalo syntyy kaupunkiympäristössä ja miten sitä voitaisiin hallita. Osa mainosnäytöistä toimii samalla teholla päiväja yö aikaan. Säätäminen olisi helppoa, koska jokaisessa näytössä on valoanturi ja taustalla ohjaustekniikkaa, joka määrittää näytön pintakirkkautta eli luminanssia. Kuvan mainosnäytön luminanssi oli mittausten mukaan 1 700 cd/m 2 , kun se uuden ohjeistuksen mukaan saisi olla 175 cd/m 2 .
• 37 VALO 1/2021 H elsingin kaupunki on jo pitkään pitänyt pimeyttä tärkeänä osana ulkovalaistuksen kaupunkikuvallisia periaatteita. Pääosin luonnonvalon varassa olevia paikkoja ja periaatteita tiettyjen alueiden säilyttämiseksi pimeänä lueteltiin jo Kaupungin valot -asiakirjassa (2003) ja Ulkovalaistuksen tarveselvityksessä (2015). Helsingissä on laajoja valaisemattomia alueita, kuten esimerkiksi luonnonsuojelu alueet Viikki-Vanhankaupunginlahti, Haltiala ja Mustavuori, sekä metsäiset alueet, kuten Uutela ja Sipoonkorven kansallispuisto. Myöskään luonto polkuja ja ei-talvikunnossapidettäviä polkuja ei valaista. Luontaisesti hämärämpien viherja virkistysalueiden sekä luonnonsuojelualueiden pimeyttä tulee suojella myös niitä ympäröivien alueiden valaistukselta. Joillakin viheralueilla voidaan valaista vain keskeisimmät kävelyreitit varmistaen, että kulkija voi valita joko valaistun tai pimeän reitin. Merellisenä kaupunkina Helsingin on tärkeää myös suojella merialueita ja saaria liialliselta valolta. Viime vuonna ilmestynyt Helsingin ranta-alueiden valaistuksen periaatteet -suunnitteluohje nostaa esiin tarpeen huomioida luontoarvot ranta-alueiden valaistuksen suunnittelussa, muun muassa lepakoiden elinalueiden hallitun valaisemisen osalta sekä yleisesti hyönteisiin ja lintuihin kohdistuvan yöllisen keinovalon haitallisten vaikutusten osalta. Ohjeistuksessa kiteytetään, miten häiriövaloa tulee minimoida välttämällä kohteen valaistuksen ylimitoitusta sekä käyttämällä valaisimia, jotka eivät tuota valoa yli valaisimen oman horisontaalitason. Valo suunnataan vain halutulle alueelle käyttäen maltillisia kallistuskulmia. Listaan voi vielä lisätä valaistuksen älykkään ohjaamisen tuomat mahdollisuudet mukauttaa valaistus vuorokaudenja vuodenaikojen ja käyttötarpeen mukaan, kuten tehdään Kruunuvuorenrannassa, jossa osa katuja reittivalaisimista sammutetaan kesäksi lepakoiden vuoksi. HÄIRIÖVALOSELVITYKSESSÄ TARKASTELTIIN KOKONAISUUTTA Helsingin tilaama Häiriövaloselvitys tähtäsi pimeiden alueiden tarkempaan kartoittamiseen, ulkovalaistusstandardin (SFS-EN 12464-2) kuvaamien alueellisten häiriövalovyöhykkeiden määrittämiseen sekä häiriövalon hallintaan tarvittavan toimintamallin hahmottamiseen. Tarkastelualueena oli koko kaupunkiympäristö, ei pelkästään kaupungin hallinnoimat yleiset alueet, koska valo ei pysähdy tontin rajalle. Selvitystyön alussa kartoitettiin häiriövaloa koskevat standardit ja ohjeistukset. Samalla tarkasteltiin muiden kaupunkien ja maiden ohjeistuksia muun muassa mainosnäyttöjen kirkkauden tai yleisesti häiriövalon hallinnan osalta. Tällä hetkellä asiassa mahdollisesti edistynein on Ranska, jonka valosaastelaki astui voimaan vuoden 2019 alussa. Laki luo tiukalla valosaasteen hillitsemistavoitteellaan hyvän vertailupinnan ja tavoitteen muille Euroopan maille. Työn loppuvaiheessa järjestettiin työpaja Helsingin kaupungin työntekijöille. Tavoitteena oli koota kaupungin eri alojen asiantuntijat yhteen pohtimaan häiriövalon hallintaan liittyviä asioita ja koota tietoa häiriövalovyöhykkeiden määrittämisen tueksi sekä keskustella kaupungin häiriövalon hallinnan toimintamallista. ASUKASKYSELYN ANTIA Työn alkuvaiheessa teetettiin verkkokysely häiriö valosta, johon vastasi yli 1 500 henkilöä. Heistä neljännes oli Helsingissä vierailevia tai työssä käyviä, loput asukkaita. Kyselyssä oli erilaisia sanallisia kysymyksiä sekä mahdollisuus merkitä kartalle häiriövalon paikkoja. Karttamerkintöjä saatiin lähes 4 000 kappaletta, ja niitä läpikäydessä hahmottui hyvin se, että asukkaat todella kiinnittivät elinympäristössään huomiota häiriövaloon. Kyselyn mukaan heitä häiritsivät eniten mainosvalot, sitten katuvalaisimet ja kolmantena julkisivuja kohdevalaistukset. Vastaajista 35 % oli kokenut mainosvalot erittäin häiritsevinä, ja kaikista vastaajista 55 % oli ylipäänsä kokenut ympäristössään häiriövaloa. Helsingin keskustan historiallisen Y-vaijerivalaisimen aiheuttama häiriövalo nousi asukaskyselyssä usein esille. Valaisin halutaan säilyttää, ja siihen on etsitty kehitysprojektissa korvaavaa sopivan tehoista ja häikäisemätöntä valonlähdettä. Kaupunki pyrkii vaihtamaan valaisimiin uudet valonlähteet heti kun se on mahdollista. HÄIRIÖVALOA MONENLAISISSA YMPÄRISTÖISSÄ Asiantuntijaja virkamieshaastatteluiden, maastokierrosten ja verkkokyselyn vastausten pohjalta laadittiin häiriövalokategoriat, joiden avulla havaittuja haasteita lähdettiin taklaamaan ja esittämään ratkaisuja häiriövalon vähentämiseksi. Häiriövalon esiintymistyypit jaettiin yhdeksään kategoriaan: – mainosnäytöt ja valomainokset – katuvalaistus ja kevyen liikenteen ja puisto käytävien valaistus – julkisivuja korostusvalaistukset – aluevalaistukset, julkiset – aluevalaistukset, yksityiset – työmaiden valaistukset – pihavalot, julkiset – pihavalot, yksityiset – muut häiritsevät valonlähteet. Mainosnäytöt elävöittävät kaupallisia alueita, mutta niiden ylimitoitukset kirkkauden ja sisällön välkkymisen osalta ärsyttävät ihmisiä ja pahimmillaan haittaavat liikenneturvallisuutta. Pimeän ajan kaupunkikuvan tavoitteena on harmoninen kokonaisuus, jossa kontrastit ovat melko tasaiset ja tila on helposti hahmotettavissa. Tämä edellyttää valomainosten, katuja liikennevalojen sekä näyttöjen kirkkauksien rajoittamista. Kaupungin katuvalaistuksen osalta kyselyssä nousi esiin historiallinen Y-vaijerivalaisin. Asukkaita häiritsee etenkin ikkunoista sisään tuleva valo, ja kyselyn karttamerkinnöistä suuri
• 38 VALO 1/2021 Kalasataman yllä hohtava pilvi kertoo kantakaupungin taivaalle suuntautuvasta ja heijastuvasta häiriövalosta. Kalasataman alueelle tehtiin asukaskyselyssä melko paljon merkintöjä muun muassa työmaavalaistuksista, punaisista lentoestevaloista, liian kirkkaista mainosnäytöistä sekä häikäisevistä aluetai väylävalaistuksista. osa oli Y-valaisimen käyttöalueilla. Y-valaisimen kehitysprojektissa on muun muassa testattu uutta ledivalonlähdettä, joka jää valaisimen häikäisysuojan sisään ja jonka avautumiskulma on rajoitettu. Asukkailta saadun palautteen ja testikohteiden tarkastelun perusteella kaupunki aikoo vaihtaa testatun uuden valonlähteen vanhoihin Y-valaisimiin. Muu katuvalaistus ei ollut kovin yleinen häiriön lähde vastaajien mielestä. Julkisivuvalaistuksissa vastaajia häiritsivät kohdevalojen kirkkaus, väärä suuntaus ja valojen polttaminen läpi yön. Lisäksi puita valaisevat maahan asennetut valaisimet ja seinille asennetut aluevalaisimet koettiin häikäisevinä. Julkisivuvalaistuskohteissa on suunnittelun laadun lisäksi tärkeää kohteen valaistuksen ylläpito; valaistus tulee huoltaa ja suuntaukset tarkistaa säännöllisesti. Aluevalaistuksissa ja työmaavaloissa häiritsevänä koetaan valo, joka häikäisee ja leviää valaistavan alueen ulkopuolelle. Julkisissa aluevalaistuksissa on paikoin käytössä vanhaa tekniikkaa ja aikojen saatossa muotoutuneita ratkaisuja, jotka aiheuttavat häiriövaloa ympäristöön. Yksityisillä alueilla haasteena on usein kovin vähäinen määrä valonheitinpylväitä alueen kokoon nähden, ja näin liian kauas kurottavat suuntaukset aiheuttavat häikäisyä. Kyselyn vastauksissa toivottiin valaistuksen ohjaamista käyttötarpeen mukaan ja valojen sammuttamista yöajaksi. Kyselyssä iso osa pihaja terassivalojen karttamerkinnöistä koski yksityisten kiinteistöjen pihavalaistuksia. Tonteilla olevien valaisinten koettiin olevan liian kirkkaita, niitä oli liikaa ja väärissä paikoissa sekä ne häikäisivät ja tuottivat valoa sisälle asuntoihin. Päiväkotien ja koulujen pihavalaistukset saivat kyselyssä useita merkintöjä, ja niistä tulee myös kaupungille suoria yhteydenottoja. Selvitystyössä huomattiin pihavalaistuksen suunnitteluohjeiden olevan nykyisellään puutteelliset. Pihavalaistusta ei suoranaisesti ohjeisteta standardeissakaan, vaan se on ratkaistava tapauskohtaisesti. Muita työssä esiin tulleita häiriövalolähteitä olivat jotkin valotaideteokset, liikennevalot, lento estevalot, kivijalkaliikkeiden näyteikkunavalot, häikäisevät ja taivaalle valoa tuottavat valaisinmallit sekä vilkkuva ja liian kirkas kausivalaistus. Useiden yllä lueteltujen häiritsevyyttä voidaan vähentää merkittävästi jo pelkällä valaistuksen ohjauksella ja himmentämisellä. HÄIRIÖVALOVYÖHYKKEET JA SUUNNITTELUOHJEITA Helsingissä on tunnistettu jo aiemmin, että ihmiset toivovat ja tarvitsevat rauhoittumisen Työn yhteydessä luonnosteltiin Helsingin häiriövalovyöhykkeet, eli alueluokat E0–E4, mukaillen CIE:n teknistä raporttia 150:2017. Erityyppiset alueet on jaettu niiden ympäristön valoisuuden mukaan eri häiriövaloluokkiin, joille on omat raja-arvonsa taivaalle ja ikkunoihin suuntautuvan valon sekä valaisinten häikäisyn osalta. Tulevaisuudessa taulukko voidaan muokata karttapohjalle helpottamaan aluesuunnittelua. E0 E1 E2 E3 E4 PIMEYDEN SUOJELUALUEET PIMEÄT ALUEET HÄMÄRÄT ALUEET KOHTALAISESTI VALAISTUT ALUEET KORKEAMMAN VALAISTUS TASON ALUEET Saaristo ja merialueet Viherja virkistysalueet Asuntovaltaiset kerrostaloja pientaloalueet Ydinkeskustan liikeja palvelukeskusta (poikkeuksena empirekeskustan alue, joka käsitellään tapauskohtaisesti) Luonnonsuojelualueet Maaseutumaiset asuinalueet Teollisuusalueet (mm. Herttoniemi, Roihupelto, Tattarisuo, Pitäjänmäki, Konala, Tattariharju) Vilkkaimmat liikeja palvelu keskustat ydinkeskustan ulkopuolella (Itäkeskus, Vuosaari, Herttoniemi, Malmi, Kannelmäki, Pasila, Kalasatama, Hakaniemi, Töölö) Asumattomat alueet Alue Kaivopuistosta Suomenlinnaan Kallahdenniemen kärki, Uutelan alue, Mustavuori, Haltiala, Sipoonkorpi, Vanhankaupunginlahti ja Viikin peltoalueet Luontaisesti hämärät alueet (hautausmaat, golfkentät, siirtolapuutarhat) Korkeat näköalapaikat (mm. Taivaskallio, Malminkartano, Hallainvuori) Toimitila-alueet (mm. Teollisuuskadun ympäristö, Kivikko) Pienemmät liikeja palvelukeskustat (mm. Myllypuro, Kontula, Pitäjänmäki, Lauttasaari) Satama-alueet
• 39 VALO 1/2021 paikkoja sekä luonnon, hiljaisuuden ja pimeyden kokemisen paikkoja. Työssä koottiin yhteen jo olemassa oleva sekä asukaskyselyllä ja virkamiestyöpajassa saatu alueellinen tieto, joiden pohjalta laadittiin Pimeäksi jätettävät alueet -kartta. Häiriövalovyöhykkeistä tehtiin oheinen luonnos jatkokehittämisen ja karttatyöskentelyn pohjaksi. Mainosnäyttöjen luminanssimittausten pohjalta laadittiin ydinkeskustan alueelle näyttöjen enimmäiskirkkaudelle suositukset, jotka Rakennusvalvonta on sisällyttänyt parhaillaan päivitettävään mainosvalojen rakennustapaohjeeseen. Selvitykseen koottiin suunnitteluohjeosioon vastuullisen valon käytön periaatteet sekä häiriövalon rajoittamisen kannalta olennaiset valaistustekniikkaan ja valon suuntaukseen liittyvät asiat. Yksityisillä toimijoilla, joihin lukeutuvat muun muassa taloyhtiöt, pienvenesatamat ja kaupan alueet, on usein rajalliset resurssit valaistuksen toteuttamiseen, ja valaistussuunnittelua tehdään hyvin vähän. Tämän vuoksi häiriövaloselvitykseen laadittiin havainnollista kuvamateriaalia sisältävä osio, jonka avulla jaetaan tietoa ja annetaan konkreettisia tapoja vähentää häiriövaloa. Osioon koottiin lisäksi ohjeet häiriövalottomien valaisinmallien valintaan. TOIMINTAMALLILLA ETEENPÄIN Työssä löydettiin useita keinoja, joilla kaupunki voi vaikuttaa häiriövalon hillintään. Koska häiriövalosta on puhuttu julkisesti melko vähän, on selkeän ja visuaalisen tiedon jakaminen aiheesta tärkeää. Häiriövaloselvitys julkaistaan osana kaupungin julkaisusarjaa, ja siitä tehdään tiivistetty, hyviä valaistusperiaatteita kuvaava Häiriövalokortti, joka lisätään Kaupunkitilaohjeverkkosivustolle. Häiriövalosta tullaan kirjoittamaan tarkempaa ohjausta myös lähivuosina päivittyvään Helsingin kaupungin rakennusjärjestykseen. Ongelmana yksityisen tontin valaistuksessa on usein suunnittelun puute tai sen alhainen laatu ja kirjavat toteutustavat. Kaupungin isoimpana haasteena onkin valaistuksen suunnittelun ohjaaminen yli omistusrajojen. Ohjeen tulisi sisältää muun muassa suuntausohjeistusta ja kattavat suositukset valon määrän osalta ulkoalueiden eri toiminnoille. Kaupungin pihaja julki sivuvalaistusohjeita tulee tarkentaa ja laajentaa ne koskemaan myös aluevalaistusta, koska se on yksi isoimmista häiriövalon aiheuttajista. Lähtökohtaisesti katuja väylävalaistuksen suunnittelu on hyvin ohjeistettu ja toteutus sekä ylläpito hyvin järjestetty. Huomiota tulisi kohdentaa lisää valaisinvalintaan sekä taivaalle suuntautuvan valon määrään ja häikäisyarvoihin. Häiriövalolaskentaa tulisi vaatia aina, kun kohteen lähellä on asutusta tai pimeänä säilytettäviä alueita. Kaupungin muita omia alueita ja kiinteistöjä koskevia ulkovalaistuksen suunnitteluohjeistuksia ei ole, ja erityisesti toiminnallisten pihojen (päiväkodit ja koulut) valaistuksen suunnitteluohje tulisi laatia pikimmiten sekä tehdä suunnitelma huonoimpien toteutusten korjaamiseksi. Suunnitteluohjeiden noudattaminen yleensä takaa lopputuloksen ilman häiriövaloa. Häiriövaloselvityksen illustraatio huonosta valaistustavasta: piha-alueilla valaistus on usein epätasaista, häikäisevää, taivaalle suuntautuvaa ja sitä on toimintaan nähden joko liikaa tai liian vähän. Illustraatio hyvästä valaistustavasta: häikäisemätöntä ja alas suunnattua valoa on oikea määrä oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. HELSINGIN HÄIRIÖVALOSELVITYS Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, Juhani Sandström ja Pia Rantanen Suunnittelijakonsultti: WSP Finland Oy, Annukka Larsen ja Leena Kaanaa WSP UK Ltd, Allan Howard TAVOITTEENA TURVALLINEN HÄMÄRÄ Häiriövaloselvitys toimii pohjana tulevaisuuden tavoitteelle, jonka mukaan Helsinki on häiriövaloton kaupunkiympäristö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Helsingissä tulee olemaan aiempaa pienemmät valokontrastit, harmonisempi yöllinen maisema ja kaupunkitila sekä kirkkaampi tähtitaivas. Tämä vaatii vastuullisen valaistustavan noudattamista niin yleisillä kuin yksityisillä alueilla. Mutta se edellyttäisi myös yleisen kulttuurin muutoksen – valaistusta rakentavien tulisi ymmärtää hyvien esimerkkien ja ohjeistuksen kautta, että laadukkaassa ja häikäisemättömässä toteutuksessa valoa tarvitaan vähemmän. Muutos vaatii häiriövaloasian nostamista julkiseen keskusteluun.
• 40 VALO 1/2021 V alon päivän verkkotapahtumassa 3.2.2021 Suomen Valoteknillinen Seura palkitsi kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. Palkintolautakunnassa olivat edelliskerran palkitut Elisa Hillgen (Valoisa persoona 2019) ja Veikko Ahponen (Valaistunut persoona 2019) sekä seuran hallituksen nimeämänä Tapio Kallasjoki. VALOISA PERSOONA 2021 Sirpa Laitinen Palkinto myönnetään henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. Palkintoina on kiertopalkintona taiteilija Kari Alosen taideteos Valokeilassa sekä kunniakirja. Valoisan persoonan titteli jatkoi matkaansa henkilölle, joka on aina hyväntuulista ja mahtavaa seuraa. Sirpa Laitisen ei tiedetä koskaan olleen huonolla tuulella, ja monia huikeita tarinoita olemme saaneet kuulla hänen seikkailuistaan työelämässä ja maailmalla. Hän on erikoistunut valaistusalalla suunnittelun lisäksi muun muassa esteettömyysasioihin ja muotoiluun, ja sopivasti palkinnonjakopäivänä vietettiinkin Valon päivän lisäksi myös muotoilun ja arkkitehtuurin päivää. Sirpa on tehnyt pitkän ja menestyksekkään uran kaupunkivalaistuksen parissa WSP:llä, ja hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty hyvin monipuolisesti erilaisissa projekteissa. VALAISTUNUT PERSOONA 2021 Aleksanteri Ekrias Palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenenä vähintään 5 vuotta, ja on vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. Palkintoina on 1 000 euron tunnustuspalkinto sekä kunniakirja. Tekniikan tohtori Aleksanteri Ekrias on arvostettu tieja ulkovalaistuksen asiantuntija. Aleksanteri hallitsee sekä valaistustekniikan teorian että käytännön suunnittelutyön. Hän on ollut laatimassa ulkovalaistuksen suunnitteluohjeita useille kaupungeille ja Väylävirastolle. Aleksanteri edustaa Suomea kansainvälisen valaistuskomission CIE:n divisioonassa 4 (Transportation and Exterior Applications) ja on osallistunut lukuisten teknisten komiteoiden työhön. Aleksanteri toimii aktiivisesti myös eurooppalaisessa standardointityössä ja tekee yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa tievalaistuksen kehittämiseksi. Suomen Valoteknillisen Seuran toimintaan Aleksanteri on osallistunut pidettynä luennoitsijana ja VALO-lehden kirjoittajana. Seuran henkilöjäseniä hän on edustanut hallituksessa vuodesta 2015. TIEDON VALO -PALKINNOT KOLMELLE OPINNÄYTETYÖLLE Seura palkitsi verkkotapahtumassa myös ansiokkaita opinnäytetöitä. Kilpailun tuomaristo (Marjut Kauppinen, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy; Henri Juslén, Helvar Oy Ab; Pasi Hyyppä, Senaatti-kiinteistöt) arvioi avoimen kilpailun kautta saadut 17 ehdotusta. Opinnäytetyöt osoittivat valaistusalan olevan poikkitieteellistä ja koskettavaa, ja että valaistusta voidaan lähestyä monesta eri suunnasta. Tuomaristo löysi yksimielisesti kolme työtä palkittaviksi. Töiden yhteisenä piirteenä on valaistuksen käyttäjän nostaminen tarkastelun keskiöön, vaikka töissä on tarkasteltu aihepiirejä laajasti ja ammatti taitoisesti. PÄÄPALKINTO (1 000 €) Mia Pujol, Oulun yliopisto Lighting at the End of the Tunnel. The Design of Adaptive and Intelligent Lighting for an Underground Workspace urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905292233 Pyhäsalmen kaivoksen tilojen uusi käyttö liikeelämän ja tutkimuksen laadukkaana maanalaisena toimitilana, Calliona, edellyttää muutosta valaistukseen. Valaistus, joka palveli kaivostoimintaa, ei vastaa uuden toiminnan visuaalisiin ja ei-visuaalisiin tavoitteisiin. Valaistuksen uudistaminen kehittyvän toiminnan tarpeisiin on koko Callio-kokonaisuuden suunnittelun keskiössä. Mia Pujolin opinnäytetyö jakautuu neljään pääkappaleeseen, joista ensimmäisessä käsitellään yleisemmin valaistussuunnittelun periaatteita, toisessa maanalaisen luonnonvalottoman työympäristön muotoja, kolmannessa paikallisen kaivosja tutkimus toiminnan historiaa ja käsitteistöä sekä neljännessä osassa synteesinä tekijä esittää pohja työstä kasvavan ”final projectin” eli valaistuskonseptit tarkasteltaviin tiloihin. Opinnäytetyössä on raikas näkökulma, selkeä, johdonmukainen sisältö ja käyttökelpoista dataa myös tavanomaisempien luonnonvalottomien työja toimitilojen arviointiin. Lisäarvona on ansiokas kuvaus Euroopan syvimmän toiminnassa olevan SUOMEN VALOTEKNILLISEN SEURAN PALKINNOT 2021 Aleksanteri Ekrias Sirpa Laitinen Mia Pujol Susanna Hakanpää Adrian Mateos K uv a: Pi hl a Li uk ko ne n
• ActiveAhead® Langaton valaistusratkaisu Uuden sukupolven Helvar ActiveAhead® on täysin langaton ja itseoppiva, energiapihi valonohjausratkaisu, joka nopeutensa ja tehokkuutensa ansiosta sopii täydellisesti saneerauskohteisiin. www.helvar.com AA 230 x 146mm_FIN_V1_JK.indd 1 AA 230 x 146mm_FIN_V1_JK.indd 1 06/04/2021 11:39 06/04/2021 11:39 ja Suomen vanhimman kaivoksen olemuksesta, historiasta ja tulevista käyttötavoista. Perimmäisen tutkimuskysymyksen käsittelyyn (miten syvällä maan alla sijaitsevien tilojen tulevat käyttäjät hyötyvät suunnitellusta sopeutuvasta älykkäästä valaistuksesta) tekijä on ammattitaitoisesti liittänyt toimintapuitteiden ja valaistuksen dynaamisen suhteen tarkastelun. Aiheen käsittelyn konkreettisuus ja erinomainen kuvaja kaaviomateriaali osana opinnäytetyötä antavat lukijalle käyttökelpoisia tulokulmia minkä tahansa valaistustai tilasuunnittelutehtävän ratkaisemiseen. Työssä on inspiroiva yhdistelmä tutkimusnäkökulmaa, analyysia ja huolellista valaistussuunnittelua. KUNNIAMAININTA (500 €) Susanna Hakanpää, Hämeen ammattikorkeakoulu Led-valaistukseen siirtyminen Seppälän lypsykarjatilalla urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905057650 Valaistuksellinen lopputyö voi kiitää korkealla abstraktiotasolla tai olla erittäin konkreettinen. Tällä kertaa tuomaristo halusi nostaa esiin hyvin maanläheisen työn. Esimerkkejä näkökulmista Susanna Hakanpään Hämeen ammattikorkeakouluun, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan tekemässä lopputyössä ovat: — ”Oikeanlaisessa ja riittävässä valaistuksessa on vaivattomampaa havainnoida kiimojen vaiheita.” — ”Valaistuksen vaikutus naudan hormonitoimintaan ja hedelmällisyyteen.” — ”Valaistusinvestoinnin kannattavuustarkastelua.” Työssään Hakanpää tarttuu perinteisten valaistusalan opinahjojen usein sivuuttamaan aiheeseen, jossa yhdistyvät työntekijöiden ja eläinten hyvinvointi sekä taloudelliset arviot ja laskelmat. Työ on selkeästi kirjoitettu perusinsinöörityö, jota voi suositella luettavaksi kaikille karjatilallisille. Aihealue ei ole loppuun kulutettu, ja tuomaristo jää mielenkiinnolla odottamaan, kuullaanko eläinten hyvinvoinnin ja valaistuksen välisistä syyja seuraussuhteista lisää lähivuosina ja miten näitä tuloksia voisi soveltaa muualla. KUNNIAMAININTA (500 €) Adrian Mateos, Aalto-yliopisto Improving Well-being in Office Buildings through Lighting urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201903172285 Valonlähteiden ja niiden ohjaustekniikan nopea kehittyminen on antanut alallemme mahdollisuuden parantaa hyvinvointiamme kustannustehokkaasti valaistuksen keinoin. Adrian Mateosin diplomityö tarjoaa valaistusja sisustussuunnittelijoille sekä työympäristön muutoshankkeen päättäjille työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen valaistuksen avulla. Työssä on selkeät askeleet kolmen esimerkin avulla toimiston valaistusolosuhteiden parantamiseksi. Muutosten avulla voidaan valaistuksella antaa avaimia hyvinvoinnin asteittaiseen parantamiseen työympäristössä. Työssä on tehty hyvä kirjallisuuskatsaus, jossa on kymmenellä sivulla esitelty valaistusalan tärkeät aiheet ja tutkimustieto. Tämän avulla saa hyvän päätöksenteon pohjan. Tuomaristo ei kuitenkaan yhdy Mateosin kritiikkiin standardeja kohtaan. Standardien pitää perustua varmennettuun tutkittuun tietoon ja mahdollistaa tehokkaasti tuotettu elinkaari taloudellinen työskentely-ympäristö. Loppu työstä saa erittäin hyvät neuvot, miten toimiston valaistuksella voidaan osaltaan parantaa työympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tällaisissa työympäristöissä työntekijöillä on paremmat edellytykset onnistumisiin.
• 42 VALO 1/2021 S uomen Valoteknillisen Seuran (SVS) osana toimii Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä, jonka tavoitteena on tuoda näkyväksi valaistussuunnittelun toimialaa ja edistää tietoutta valaistussuunnittelijan työstä. Toimintaryhmä perustettiin 2008. Ensimmäisenä tehtävänään ryhmä alkoi kehittää valaistussuunnittelijoiden tehtäväluetteloa (VAL12), jonka Rakennustieto julkaisi vuonna 2015. Tehtäväluetteloa käytetään muun muassa suunnittelutehtävän määrittelyssä ja kokonaisuuden hallinnassa. Myöhemmin ryhmä on järjestänyt myös erilaisia koulutuksia, seminaareja ja virkistystoimintaa. Ryhmän toimintaa ideoi vetotiimi, joka koostuu monipuolisesta joukosta alan ammattilaisia. Vetotiimin puheenjohtajana toimii Ari Peltola (Helsinki), ja muut jäsenet ovat Helena Aalto (Helsinki), Elisa Hillgen (Mikkeli), Sanna Lahdenperä (Oulu), Annukka Larsen (Tampere) ja Jari Vuorinen (Sipoo). Vetotiimi kehittää suunnittelijoille kohdennettua toimintaa, mutta myös kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa kuka tahansa pääsee tutustumaan valaistusalan aiheisiin ja esimerkiksi valaistussuunnittelijan työnkuvaan. Tänä keväänä webinaareja ja keskustelu tilaisuuksia on järjestetty lähes kuukausittain. VALAISTUSALAN TIETOPANKKI Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä -nimellä löytyy myös aktiivinen Facebook-ryhmä. Liittyäkseen mukaan keskusteluun ei tarvitse olla SVS:n jäsen, mutta jonkinlainen kontakti valaistusalaan tai valoteknilliseen toimintaan on suotavaa. Keskusteluista on moni suunnittelija saanut apua oman projektinsa pieneen pattitilanteeseen, ja usein ryhmässä kyselläänkin esimerkiksi valaisinmalliehdotuksia, kokemuksia tuotteista tai vaikkapa tietyn valaisimen RAL-koodia. Yleensä vastaus tulee nopeasti ja herättää ohessa muutakin antoisaa keskustelua aiheen ympärille. Tällä hetkellä ryhmässä on noin 280 jäsentä. Verkostoitumisen lisäksi yksi toimintaryhmän tavoite onkin aktiivinen ja rento tiedon jakaminen. Valaistusala on Suomessa edelleen melko tuore ja tuntematon, joten avoimilla keskustelutilaisuuksilla, webinaareilla ja some-keskusteluilla pyritään tuomaan sekä alaa että osaajia paremmin tunnetuksi. Erityisen suosittu oli maaliskuussa järjestetty Pimeys kaupungissa -webinaari, jossa linjoilla oli kuulijoita yli 80. TERMIT JA TEHTÄVÄT TUTUIKSI Vetotiimillä on lisäksi käynnissä selvitystyö, jossa valaistussuunnitteluprosessin eri vaiheille ja eritasoisille suunnitelmille pyritään määrittelemään yhtenevä termistö. Aiemmin valmistunut VAL12 on erittäin kattava määrittely rakennussuunnitteluun liittyvästä prosessista, mutta alalla koetaan tarpeelliseksi myös tätä tukeva, selkeä ohjeistus sekä suunnittelijoille että tilaajille. Erityisesti kaupunkija arkkitehtuurivalaistuksen saralla on usein epäselvää, minkä laajuinen suunnitelma tarvitaan ja missä vaiheessa se tulisi tilata. Vetotiimi kutsuu kaikki alan kehittämisestä kiinnostuneet mukaan kommentoimaan luonnosvaiheessa olevaa julkaisua myöhemmin tänä vuonna. Lisätietoja Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmästä saa seuran toimitusjohtajalta osoitteesta heikki.harkonen@valosto.com. VALAISTUSSUUNNITTELIJOIDEN TOIMINTARYHMÄ ALAN EDISTÄJÄNÄ S uomen Valoteknillinen Seura toimii kansainvälisen valaistuskomission CIE:n kansallisena komiteana eli edustaa Suomea järjestössä. CIE haluaa tukea kansallisia komiteoita ja tarjoaa ilmaiseksi yhtä julkaisua jäsenistön käyttöön vuoden ajaksi. Kukin maa sai äänestää yhtä ehdolle asetetusta kuudesta julkaisusta, ja eniten ääniä sai julkaisu CIE 227:2017 Lighting for Older People and People with Visual Impairment in Buildings. Kyseisessä julkaisussa tarkastellaan monipuolisesti, miten ikääntyminen vaikuttaa ihmisen näköaistin toimintaan. Ikääntyminen lisää valon sirontaa silmässä, mikä pienentää kontrastiherkkyyttä ja lisää häikäisyä. Pupillin pienenemisen ja lisääntyneen absorption takia valon määrä verkkokalvolla vähenee, mikä pitää ottaa valaistussuunnittelussa huomioon. Julkaisussa annetaan suosituksia valaistus voimakkuuden nostamisesta ikääntyneille, myös pienempiä kiusahäikäisyindeksin arvoja suositellaan. Julkaisun tuloksia on käytetty hyväksi myös juuri päivitetyssä eurooppalaisessa sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa. Julkaisussa annetaan lisäksi käytännön ohjeita tilasuunnitteluun, jos tilassa on heikkonäköisiä ihmisiä. Nämä ohjeet koskevat sekä valaistusta että muita keinoja, joilla voidaan parantaa kontrasteja ja tilan hahmottamista. Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenet saavat julkaisun pyytämällä sitä sähköpostitse osoitteesta heikki.harkonen@valosto.com. IKÄÄNTYVIEN JA HEIKKONÄKÖISTEN IHMISTEN VALAISTUSTA KOSKEVA CIE:N JULKAISU NYT ILMAISEKSI SEURAN JÄSENILLE Koulutuksia Keskusteluj a Vertaistukea Virkistystoimintaa C ur ol og y / U ns p la sh iS to ck .c om / Pe op le Im ag es
• iGuzzini Finland & Baltic Oy Puh. 0207 289840 iguzzini.com info.fi@iguzzini.com Agorà LLiiffee ttoo cciittyy Arkkitehtuuri on luovaa, joten sen geometria ja mittasuhteet vaihtelevat. Agora sopeutuu erilaisiin korkeuksiin ja etäisyyksiin valaisemaan yksityiskohtia tarpeiden mukaisesti.
• BEAMLINE SLIM Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Beamline Slim on siro, pehmeästi valaiseva uppovalaisinsarja. Valaisimen laadukas valo ja eleetön muotoilu soveltuvat monenlaisiin ympäristöihin. KATSEENVANGITSIJA 44 VALO 1/2021 CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA CIE 243:2021 Discomfort Glare in Road Lighting and Vehicle Lighting CIE 242:2020 Photometry of Curved and Flexible OLED and LED Sources CIE S 017/E:2020 ILV: International Lighting Vocabulary, 2nd Edition CIE TN 012:2021 Guidance on the Measurement of Temporal Light Modulation of Light Sources and Lighting Systems Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at S uomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry julistavat Vuoden valaistuskohde 2021 -kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. Kilpailun kohteena ovat 15.10.2019– 15.10.2021 välisenä aikana valmistuneet kohteet. Kilpailu järjestetään kahdessa sarjassa: sisävalaistus ja ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2021 nimetään molemmissa kilpailusarjoissa. Jos kohteeseen kuuluu sekä sisävalaistusta että ulkovalaistusta, tuomaristo ottaa arvioinnissaan huomioon kohteen valaistuksen kokonaisuudessaan ja päättää kummassa sarjassa mahdollinen palkinto myönnetään. Tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunniamainintoja. Tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. Pääarviointiperusteet ovat seuraavat: – Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva. – Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon väriominaisuuksien ja näkömukavuuden suhteen. – Toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. – Ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. – Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. – Toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. Kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslaitteiden toimittajat. Ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. Kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 15.10.2021 klo 16.00 palauttamalla kohteen tiedot sekä liitteenä olevat kilpailukohteen tiedot sähköisessä muodossa Suomen Valoteknillinen Seura ry:lle verkkolinkin kautta, joka on www.lyyti.in/vuodenvalaistuskohde2021. 6. Tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. Tuomaristo päätetään myöhemmin. 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. Kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. Ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. Mahdollisia kilpailuun liittyviä valituksia ei käsitellä. Mahdolliset kysymykset tulee lähettää Suomen Valoteknilliseen Seuraan kilpailun asiamiehenä toimivalle Heikki Härköselle osoitteeseen heikki.harkonen@valosto.com. Kysymykset ja tuomariston vastaukset lisätään verkosta ladattavien kilpailusääntöjen loppuun osoitteeseen valosto.com/tiedostot/Valaistuskohde Ohjelma2021.pdf. 9. Järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupallisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää järjestäjille oikeuden käyttää kaikkea kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen (tiedotteet, verkkosivut, lehdet jne.). Samat oikeudet kilpailuaineistoon koskevat myös pohjoismaista Nordic Lighting Design Award / Nordisk Lyspris -kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde -kilpailun palkitut kohteet jatkavat. 10. Voittajakohteet julkistetaan palkintojenjaossa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 11. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. VUODEN VALAISTUSKOHDE 2021 -KILPAILUKUTSU PERUSTERMISTÖ TARKISTETTU Valaistusvaatimusten käsitteet ja perustermit -standardista SFS-EN 12665 on julkaistu tammikuussa versio, jossa perustermit ja -käsitteet esitetään suomeksi. Termien ja käsitteiden määritelmät ovat edelleen englanniksi. Standardissa esitetään eri valaistussovellusten yhteistä termistöä. Standardin SFS-EN 12665 edelliseen painokseen verrattuna tähän painokseen on lisätty sanastoa muun muassa turva valaistuksen, työtilojen, urheilupaikkojen ja tievalaistuksen valaistussovelluksia käsittelevistä erityisstandardeista sekä rakennusten valaistuksen energiatehokkuutta käsittelevästä standardista. Tähän suomenkielisin termein varustettuun versioon on lisätty myös tunnelien evakuointi valaistusta koskevaa termistöä standardista SFS-EN 16276, koska esimerkiksi turvavalaistuksen osalta rakennusten ja tieliikenne tunneleiden vastaavat englanninkieliset termit ja määritelmät poikkeavat toisistaan. Erityisesti lediteknologiaan liittyvät käsitteet on jätetty pois tästä standardista, koska niitä koskee standardi SFS-EN 62504. Tähänkin standardiin on lisätty suomenkieliset termit. Lisätietoja: SESKO ry, Juha Vesa, 045 657 8661 juha.vesa@sesko.fi INFRARYL 2020/2 JULKAISTU InfraRYL on päivitetty, ja sen Valaistusrakenteet-jakso on rakenteellisesti täysin muuttunut. Jakson tarkoituksena on määritellä julkisten ulkovalaistustöiden yleiset laatuvaatimukset ja varmistaa toteutettavien ulkovalaistusasennusten yhtenäinen laatu. InfraRYL-julkaisua päivitetään jatkuvasti noudattaen ja seuraten lakien, viranomaismääräysten, standardien, alan ohjeiden ja hyvien käytäntöjen muuttuvia vaatimuksia rakentamisen hyvästä rakennustavasta. Lisätietoja: www.rakennustieto.fi Pe tr i Vu or io
• BEAMLINE SLIM Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Beamline Slim on siro, pehmeästi valaiseva uppovalaisinsarja. Valaisimen laadukas valo ja eleetön muotoilu soveltuvat monenlaisiin ympäristöihin. KATSEENVANGITSIJA E nergiamerkinnällä pyritään ohjaamaan kuluttajia käyttämään mahdollisimman energiatehokkaita tuotteita ja näin vähentämään ympäristökuormitusta. Euroopan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2015 mukaan nykyisessä merkinnässä olevat luokat A+ ja A++ poistuvat ja merkinnässä palataan vanhaan A–Gasteikkoon. Luokkien raja-arvot on määritelty valonlähteen kokonaisvalotehokkuuden (lm/W) perusteella. Lisäksi raja-arvot riippuvat siitä, toimiiko valaisin verkkovai pienoisjännitteellä ja onko kyseessä ympärisäteilevä vai suuntaava valonlähde. Raja-arvot on mitoitettu niin, että alkuvaiheessa ylin luokka jää tyhjäksi. Päästäkseen A-luokkaan ympärisäteilevän verkkojännitteisen valonlähteen valotehokkuuden on oltava vähintään 210 lm/W, ja B-luokassakin rajana on peräti 185 lm/W. Tyypilliset kotitalouksissa käytettävät ledilamput löytyvät nykyisillä valotehokkuuksilla E–F-luokista (välillä 85–135 lm/W). Energiamerkintään on lisätty myös QR-koodi, jonka avulla kuluttajat saavat lisätietoa tuotteesta komission EPREL-tietokannasta (European Product Database for Energy Labelling). QRkoodi on yksilöllinen kullekin valonlähteelle, ja sen avulla kuluttaja näkee tietokannasta valonlähteen tekniset tiedot. Valoteknisistä tiedoista löytyvät jopa valonlähteen spektrijakauma ja värivaihtelu MacAdamin ellipseinä sekä punaisen pintavärin R9 värintoisto ledivalonlähteillä. Lamppupakkauksissa merkit vaihtuvat vähitellen. Uutta merkkiä voi käyttää 1.9.2021 alkaen, jolloin aukeaa myös kuluttajille tarkoitettu yleinen tietokanta. Jälleenmyyjillä on 18 kuukautta aikaa vaihtaa merkit, eli ne on vaihdettava 1.3.2022 mennessä. VALONLÄHTEIDEN ENERGIAMERKINTÄ MUUTTUU SYKSYLLÄ SUPPLIER’S NAME MODEL IDENTIFIER A B C D E F G kWh/1000h 20 19 /2 01 5 A B C D E F G WXYZ Insert here product QR code Energiatehokkuus luokissa palataan takaisin A–G-asteikkoon. QR-koodilla saa lisätietoa tuotteesta. VALOAKATEMIAN LUENTOVIDEOT NYT MAKSUTTOMIA JÄSENILLE Suomen Valoteknillisen Seuran yhteistyössä Metro polia Ammattikorkeakoulun kanssa järjestämän Valoakatemian Valaistuksen perusteet -kurssin esitysten videot ovat katsottavissa verkossa osoitteessa www.valoakatemia.fi/videot. Videoiden aiheita ovat muun muassa valaistusstandardit, valaistuksen ohjaustavat, valonlähteet ja häiriövalo. Kolmenkymmenen vuorokauden katseluoikeus aktivoidaan katselukoodilla ja sähköpostiosoitteella. Katselukoodit ovat seuran jäsenille maksuttomia, ja ne tilataan edellä mainitulta verkkosivulta löytyvällä lomakkeella. Seuran jäsenyyttä voi hakea osoitteessa valosto.com/seura/hae-jaseneksi. Lisätietoja: heikki.harkonen@valosto.com U ns p la sh
• PROJEKTIUUTISIA VALO 1/2021 46 MESSUKESKUKSEEN UUSI VALAISTUSRATKAISU Helsingin Messukeskuksen konferenssisalin valaistus uusittiin toimintavarmaksi ja vastaamaan laadultaan maailmanluokan tapahtumien ja televisiolähetysten tarpeita. Uusitusta valaistuksesta vastaa keskitetty tehonsyöttö (iDrive) sekä Cooper Lighting Solutionsin iLightvalaistuksen ohjausjärjestelmä ja Ansorgin valmistamat kohdevalaisimet. Salin matalaan osaan asennettiin Luxionan X-Line-yleisvalaisimet. Sijainti: Messuaukio 1, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2019 Valaistussuunnittelu: Oy Nylund-Group Ab Valaistuksen ohjaus: Oy Nylund-Group Ab Lisätietoja: nylund.fi/referenssit LOGISTIIKKAKESKUKSEN VALAISTUS K3 Logistics Westin varastotilojen trukkiliikenne ja turvallinen operointi korkeiden hyllyjen välissä edellyttävät riittävää ja tasaista valoa sekä lattiatasolla että hyllyjen pystypinnoilla. Glamoxin i10-teollisuusvalaisimien kapean valonjaon optiikka takaa tiloihin hyvän ja häikäisemättömän valaistuksen. Valaistusta ohjaa Glamox Wireless Radio -järjestelmä, jossa ohjauksen äly on hajautettu valaisimiin. Valaisimet keskustelevat toistensa kanssa 868 MHz:n radiotaajuudella. Varastossa jokaisen hyllyvälin valaisimet ovat oma ohjausryhmänsä. Valot syttyvät ryhmittäin liiketunnistimien ohjaamina. Sijainti: Suokallionkuja 8, Vantaa Valmistumisaika: huhtikuu 2020 Rakennuttaja: YIT Oyj Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto FIN-LVI Oy VOIMATALON PÄIVITETTY TOIMISTOVALAISTUS Kampissa sijaitsevan Voimatalon toimistoremontissa sisävalaistus päivitettiin vastaamaan standardien mukaisia valaistussuosituksia. Uusi valaistus toteutettiin pitkäikäisillä LEDVANCEn Panel-moduulivalaisimilla, joiden viisinapainen kytkentäkotelo teki asennuksesta nopeaa ja helppoa. Sijainti: Malminkatu 16, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2020 Valaistussuunnittelu: Janne Vasse, Helsingin Talotekniikka Oy Sähköurakointi: Janne Vasse, Helsingin Talotekniikka Oy Lisätietoja: ledvance.fi Kuva: Timo Hellman MUUMIT KANSALLISMUSEOSSA Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -näyttelyn valaistussuunnittelu oli seikkailu, jossa sai leikkiä UV-valolla, värivaihdoilla, pimeydessä hehkuvilla silmillä ja monilla muilla valotyökaluilla. Samalla tuli kuitenkin täyttää esineiden asettamat konservoinnin vaatimukset. Sijainti: Mannerheimintie 34, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2020 Valaistussuunnittelu: Heli Nikunen, Valosuunnittelu HN Lisätietoja: www.vhn.fi Kuva: Jussi Hellsten / Museovirasto, © Moomin Characters
• VALO 1/2021 47 Kuva: Simo Suomalainen SNELLMANINPUISTON VALAISTUS Snellmaninpuisto on Kuopion vanhin puisto, ja se on myös valittu kaupungin kauneimmaksi kukkaistutustensa vuoksi. Perusteellisen remontin yhteydessä puistoon asennettiin Fagerhult-konserniin kuuluvan ateljé Lyktanin pallomaisia Halo-pylväsvalaisimia, joiden pääasiallinen valo suuntautuu alaspäin. Valaisimien kupu on erikseen valaistu muodon korostamiseksi. Sijainti: Kauppakatu 25, Kuopio Valmistumisaika: syksy 2019 Tilaaja: Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, rakennuttamispalvelut Valaistussuunnittelu: Ari Tiilikainen, LITE-designs Sähköurakointi: Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos Mestar Kuva: Wille Markkanen MUHOKSEN LUKION VALAISTUS Muhoksen uuden lukion luokkahuoneiden ja liikuntasalin valaistus automatisoitiin, ja valaistuksen ohjaus toteutettiin DALI-LINK-järjestelmällä. Luokkahuoneissa on käytössä myös erilaisia painikkeista kutsuttavia valaistustilanteita. Liikuntasalin valaistus toimii eri tavalla salin ollessa yhtenä tilana tai pienempiin osiin jaettuna. Sijainti: Muhostie 5, Muhos Valmistumisaika: lokakuu 2020 Sähkösuunnittelu: Granlund Oulu Oy Valaistussuunnittelu: Oy Nylund-Group Ab Valaistuksen ohjaus: Oy Nylund-Group Ab Lisätietoja: nylund.fi/referenssit RANTA-TAMPELLAN MAISEMAVALAISTUS Näsijärven rannalla sijaitsevan Ranta-Tampellan kadut, puistot ja asuintalojen keskelle rakennettu kanava siltoineen luovat alueelle omaleimaisen ja ainutlaatuisen kaupunkimaisen ilmeen. Kanavan reunoilla on useita oleskeluja istuskelualueita, ja itäpäähän rakentuu veteen laskeutuva leveä porrasalue. Kanavaa ja sen siltoja korostetaan näyttävästi maisemarakenteisiin integroidulla valaistuksella. Sijainti: Ranta-Tampella, Tampere Valmistumisaika: syksy 2020 Maisema-arkkitehtisuunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio Lisätietoja: fi.ramboll.com/valaistus Kuva: Minna Kemppainen HÄMEENLINNAN KIRJASTON ÄLYKÄS VALAISTUS Hämeenlinnan pääkirjaston tilojen saneerauksessa valaistusratkaisut toteutettiin käyttömukavuutta ja energiatehokkuutta ajatellen. Toimistoissa sekä käytäväja taukotiloissa alakattoon asennettiin älykkäät, häikäisemättömällä 90° linssioptiikalla varustetut Airamin Eddy-valaisimet. Langattomasti ohjattavalla, itseoppivalla ActiveAhead-ohjausratkaisulla kirjastoon luodaan monipuolisia ja joustavia valaistusympäristöjä, joissa on aina optimaalinen määrä valoa. Sijainti: Lukiokatu 2, Hämeenlinna Valmistumisaika: kesä 2020 Sähkösuunnittelu: Granlund Häme Oy Sähköurakointi: Quattroservices Oy Lisätietoja: airam.fi Kuva: Niki Soukkio
• VALO 1/2021 48 VAPRIIKINRAITIN VALAISEVAT KÄSIJOHTEET Tampereen kaupunki halusi avata arvokasta kansallismaisemaansa kaupunkilaisten käyttöön kunnostamalla valaistun kävelyreitin Tammerkosken laidalle. Turvallisuutta varmistavan hyvän valaistuksen lisäksi kohteeseen haluttiin laadukas ja tyylikäs toteutus, joka soveltuu alueen kulttuurihistorialliseen maisemaan ja korostaa sitä oikealla tavalla. Kävelyreittiä valaistaan Hedtecin toimittamilla innovatiivisilla valaisevilla käsijohteilla (liniLED Handrail). Sijainti: Tampereen keskusta, Tampellan alue Valmistumisaika: syksy 2020 Valaistussuunnittelu: LiCon-AT Oy Lisätietoja: hedengren.com/fi/hedtec HELSINGIN PITÄJÄN KIRKON ULKOVALAISTUS Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan vanha valaistusjärjestelmä päivitettiin ja hautausmaan yleisilme yhtenäistettiin. Valaistusmuutoksella pyrittiin entistä parempaan työturvallisuuteen sekä tuomaan helpotusta valaistuksen ohjaukseen ja huoltotöihin. Valaisimet vaihdettiin BEGAn energiatehokkaisiin ledipylväsvalaisimiin, ja valaisinjärjestelmän ohjaus suunniteltiin toimimaan keskitetysti yhdestä paikasta. Kirkkorakennuksen julkisivuvalaistus toteutettiin BEGAn DALI-ohjattavilla RGBW-valonheittimillä. Kirkkoa ympäristöineen voidaan normaalikäytössä valaista kauniilla valkoisella valolla ja erityisissä juhlatilanteissa näyttävillä värivaloilla. Sijainti: Kirkkotie 45, Vantaa Valmistumisaika: syksy 2020 Suunnittelu: Heikki Pekonen, Oy PQR Consult AB Lisätietoja: hedengren.com/fi/hedtec KESKI-SUOMEN SAIRAALA NOVA Sairaala Novan suunnittelussa ja rakentamisessa noudatettiin Terve talo -kriteereitä, joilla varmistettiin mahdollisimman turvallinen ja puhdas ympäristö kaikille sairaalan käyttäjille. Suunnittelussa panostettiin myös tehokkaisiin ja toimiviin tilaratkaisuihin, mitä tukemaan asennettiin Helvarin DALI-pohjainen reititinjärjestelmä, joka integroitiin muun muassa paloilmoitusja hoitajakutsujärjestelmään. Edistyksellisellä valaistuksen ohjauksella lisätään myös sairaalan viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Sijainti: Hoitajantie 3, Jyväskylä Valmistumisaika: joulukuu 2020 Sähkösuunnittelu: Granlund Jyväskylä Oy Lisätietoja: helvar.com KAINUUN UUDEN SAIRAALAN VALONOHJAUS Kainuun uusi sairaala toteutetaan yhteisvastuullisena allianssiurakkana. Tietomallinnus on ollut keskeisessä roolissa laajuudeltaan 46 000 bruttoneliömetrin rakennushankkeessa. Ensimmäisen potilaan sairaala on vastaanottanut alkuvuodesta 2020. Sairaalan valonohjausjärjestelmä on toteutettu Helvarin reititinjärjestelmällä, joka on integroitu rakennusautomaation lisäksi myös hoitajakutsujärjestelmään. Sijainti: Sotkamontie 13, Kajaani Valmistumisaika: kesä 2021 Sähköja valaistussuunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy Lisätietoja: helvar.com ja kainua-allianssi.fi Kuva: Kainuun sote Kuva: Tuomas Uusheimo
• VALO 1/2021 49 ÅVIKIN LEIKKIPUISTON VALAISTUS Tikkurilan jokirannan uuden Åvikin leikkipuiston aluevalaistus sijoitettiin puiston reunoille, jotta keskelle jäi tilaa valaistulle Orrella-maamerkille. Tehometin valmistama puuta muistuttava valaisinpylväs on ainutlaatuinen yhdistelmä luonnonmukaisia oksamaisia rakenteita ja kekseliästä valaistus suunnittelua lintumaisine valaisimineen. PEFC-sertifioitu kotimainen puu oli luonnollinen valinta pylvään materiaaliksi, koska se istui hyvin pylvästä ympäröivään ajatukseen ja alueeseen. Sijainti: Tikkurilantie 40, Vantaa Valmistumisaika: kesä 2020 Maisema-arkkitehtisuunnittelu: LOCI maisema-arkkitehdit Oy Valaistussuunnittelu: Lighting Design Collective Oy Lisätietoja: www.tehomet.com/fi/tarinat/orrella Kuva: Matti Aalto ONKILAHDEN SILLAN ERIKOISVALAISTUS Pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitettuun uuteen Onkilahden siltaan Vaasassa toteutettiin ohjelmoitava erikoisvalaistus, jonka väri vaihtelee pitkin vuotta, aina vuodenaikaan sopivin värein. Erikoisvalaistuksen väri muuntuu hitaasti liukuen sillan päästä päähän. Valaistus korostaa sillan kaarevaa arkkitehtuuria ja muodostaa näkyvän ja näyttävän maamerkin alueelle. Sijainti: Vetokannas, Vaasa Valmistumisaika: syksy 2020 Siltasuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio Lisätietoja: fi.ramboll.com/valaistus Kuva: Ramboll Finland Oy MODERNIN TOIMITALON VALAISTUS Turun Kupittaalle valmistuneen muuntojoustavan ja ekologisen Trivium Retoriikka -toimitilakiinteistön toimisto-, käytävä-, aulaja neuvottelutilojen valaistusratkaisut tuovat tiloihin valon eleettömästi sisustusratkaisuja korostaen. KT Interior toimitti kohteeseen muun muassa JLC-Techin T-BAR-valaisimia, ES-Systemin FX Line -valoviivoja, LEDS C4:n Bento-alasvaloja, Grok Candle -sisustusvalaisimia sekä Regentin Sua-kohdevalaisimia. Sijainti: Lemminkäisenkatu 34, Turku Valmistumisaika: syksy 2020 Valaistuskonsultointi: Sweco Talotekniikka Oy, Turku / KVA Arkkitehdit Oy Lisätietoja: ktinterior.fi KURJENLINNAN TUNNELMALLINEN ULKOVALAISTUS Turun Kurjenmäen alue muodostaa rakennustaiteellisesti ja sosiaalihistoriallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. Alueen uudistaminen historiaa kunnioittaen on toteutettu myös ulkovalaistuksen suhteen. Caribonin Agathos-valaisinsarjassa kohtaavat uusi valaistustekniikka ja perinteinen muotoilu. Valaisimet sulautuvat Kurjenlinnan ympäristöön luoden tunnelmallisen kokonaisuuden. Sijainti: Kurjenmäenkatu 8, Turku Valmistumisaika: syksy 2020 Valaistussuunnittelu: Rejlers Finland Oy, Turku Lisätietoja: www.ketonen.com Kuva: Sami Saastamoinen Kuva: Studio Brahe
• VALO 1/2021 50 ESPOON KULTTUURIKESKUS Espoon kulttuurikeskuksen valaistusuudistus toteutettiin turvavalaistusta myöten yhden tuoteperheen valaisimilla. Tilojen monikäyttöisyys vaati käytettäviltä valaistusratkaisuilta energiatehokkuutta, kestävyyttä ja joustavuutta. Valaistussaneeraus toteutettiin SG Armaturenin Rax-sarjan DALI-himmennettävillä alasvaloilla, joiden tehoa voidaan säätää liitäntälaitteen DIP-kytkimestä. Asennusta helpottivat sovitekehykset, joiden avulla valaisimet voitiin asentaa suoraan vanhojen halogeenivalaisimien asennusreikiin. Sijainti: Kulttuuriaukio 2, Espoo Valmistumisaika: kesä 2020 Sähköurakointi: Lassila & Tikanoja Oyj Lisätietoja: www.sg-oy.fi/referenssit URHEILUMUSEON MODERNI VALAISTUS Urheilumuseo Helsingissä koki täydellisen uudistuksen Olympiastadionin remontin yhteydessä. Museon valaistuksessa on käytetty viimeisintä tekniikkaa, kuten valaisinkohtaista himmennystä ja värilämpötilan säätöä sekä poikkeuksellisen hyvin värejä toistavia Xicato Artist -ledikomponentteja. Suomalaisen urheilun ja liikunnan kansalliskokoelmaa valaistaan nyt museoja galleriakäyttöön optimoiduilla Beacon Muse Xicato-, Beacon Muse Tune IIja Beacon Projector Framing LED -kohdevalaisimilla. Sijainti: Paavo Nurmen tie 1, Helsinki Valmistumisaika: lokakuu 2020 Valaistussuunnittelu: Matti Syrjälä, Sweco Finland Oy Lisätietoja: www.sylvania.fi/referenssit VALO HOTEL & WORK Helsingissä sijaitsevan lämminhenkisen hotellin yleisvalaistus on toteutettu Arian ja Ivelan monikäyttöisillä alasvaloilla ja kohdevalaisimilla. Hotellin käytävien valaistuksessa on keskitytty erityisesti matalan kiusahäikäisyn ratkaisuihin. Upean yksityiskohdan kokonaisuuteen tuovat Ivela DJ -valaisimilla kohdevalaistut huonenumerot. Sijainti: Mannerheimintie 109, Helsinki Valmistumisaika: syyskuu 2020 Valaistussuunnittelu: Osakeyhtiö Insinööri Studio Lisätietoja: teclux.fi TUNTURIMAISEMAN ALUEVALAISTUS Leville on rakennettu korkeatasoisia alppihenkisiä asuntoja Tunturinlaidan alueelle. Alue on aivan eturinteiden vieressä, ja taustalla näkyy komea tunturimaisema rinteineen. Tunturinlaidalle johtava Laaksotie ja sen viereinen pysäköintialue on kokonaisuudessaan valaistu AEC Illuminazionen Italo 1 -valaisimilla. Sijainti: Laaksotie, Sirkka Valmistumisaika: kevät 2020 Tilaaja: Kittilän kunta Sähkösuunnittelu: Arto Heiskanen, WhiteNight Lighting Oy Lisätietoja: www.silux.fi Kuva: Kim Forssén Kuva: Urheilumuseo / Jari Salo Kuva: Hanna Grönlund
• 52 VALO 1/2021 POLI – ÄLYKÄS RATKAISU KAUPUNKIVALAISTUKSEEN Poli on tyylikäs ja älykäs ratkaisu kaupunkien, taajamien, teiden ja puistoalueiden valaistukseen. Valonlähde on hieman upotettu, mikä mahdollistaa visuaalisesti miellyttävän ja pehmeän valon. Valaisimeen on saatavilla lisäosana dekoratiivinen katos kolmessa vakiovärissä, myös RAL-sävyt ovat saatavilla. Sarjan valaisimia on saatavana kolmella eri valon värilämpötilalla, 2 200 K, 3 000 K ja 4 000 K, sekä viidellä eri optiikalla. Perusmalli asennetaan 60 mm pylvääseen. Kestävän (IP66, IK09) Poli-valaisimen halkaisija on 472 mm, ja sen valontuotto on 1 360–9 790 lm. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com TUOTEUUTISIA PANTHELLA UUDESSA KOOSSA JA UUDELLA PINTAKÄSITTELYLLÄ Louis Poulsen tuo uutta ilmettä Panthella Pöytä -valaisimeen uudessa koossa ja messinkimetalloidulla pintakäsittelyllä juhlistaakseen Verner Pantonin ikonisen ja ajattoman muotoilun 50-vuotispäivää. Uuteen keskikokoiseen Panthella Pöytä 320 -valaisimeen on saatavana valkoinen opaaliakryylivarjostin ja kiillotettua kromia oleva metallivarjostin, kuten Pantonin alkuperäisessä mallissa. Panthella Pöytä 320 ja Panthella Mini ovat lisäksi saatavana uudella messinkimetalloidulla pintakäsittelyllä, joka tuo lämpöä ja leikkisiä heijastuksia ympäröivään tilaan. Kaikissa metalliversioissa on valkoiset sisäpinnat ihanteellista valon heijastumista varten, kun taas läpikuultava opaaliakryyliversio antaa mukavan hajavalon. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy www.louispoulsen.fi HELVAR IMAGINE 950 -REITITIN Satavuotias Helvar on julkaissut uuden IMAGINE 950 -reitittimen valaistusohjausjärjestelmien uudeksi suunnannäyttäjäksi. Siinä yhdistyvät reititinjärjestelmän edut, joilla tiloihin luodaan tehokkuutta, älyä ja hyvinvointia, sekä helppo asennettavuus ja laajojen sovellusvaihtoehtojen tarjoamat lukuisat mahdollisuudet. Yhteen keskusyksikköön on liitettävissä aiempaa enemmän DALI-laitteita, mikä yksinkertaistaa järjestelmää. IMAGINE 950 -reititin on täysin yhteensopiva Helvarin nykyisten DALI-reitittimien, -sensorien, -ohjauspaneelien, -himmentimien, releiden jne. kanssa, ja se voidaan integroida rakennusautomaatioon sekä Helvarin etäseurantapalveluihin. Reitittimen ylläpito ja vikojen havaitseminen on helppoa, sillä näytön avulla voidaan testata järjestelmän tila ja tarkastella tai ohittaa vikatietoja. Laitteen monipuolisia ominaisuuksia hallitaan Designer 5 -ohjelmalla, jolla järjestelmä käyttöönotetaan ja ohjelmoidaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. IMAGINE 950 on DALI-2-sertifioitu Multimaster-laite, joka tukee Helvarin DALI-2-sensoreita ja -paneeleja sekä mahdollistaa muiden valmistajien yhteensopivien DALI-2-laitteiden liittämisen järjestelmään. Lisätietoja: Helvar Oy Ab helvar.com SNEP MODE CT – TEOLLISUUSVALAISIN JOPA 20 METRIN KORKEUTEEN Purson uusi SNEP Mode CT -valaisin täyttää kaikki teollisuusvalaisimelle asetetut vaatimukset: sen tukeva alumiinirunko kestää likaa, kuumuutta sekä tärinää ja on silti huolto vapaa. Energiaja kustannustehokkaan Mode CT -valaisimen voi asentaa jopa 20 metrin korkeuteen helposti ja nopeasti. Mode CT valaisee tehokkaasti ja laadukkaasti esimerkiksi teolliset tilat, korkeat logistiikka-, hallija varastotilat sekä sisäurheilutilat, ja se täyttää jäähallien J1-valaistusluokan vaatimukset. Mode CT -valaisimessa on monipuoliset kytkentävaihtoehdot. Valaisin asennetaan Mode-kiinnikeratkaisuin, ja siinä on ketjutettava liitosmahdollisuus kytkentärimaan. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 4 000 K ja 5 000 K, ja valaisimen valotehokkuus on jopa 152 lm/W. Mode CT on saatavissa kahdessa eri vakiopituudessa (615 mm ja 1 180 mm). Lisätietoja: Purso Oy (03) 340 4111 www.purso.fi/valaistus VEGA M -KATUVALAISIN POHJOISIIN OLOSUHTEISIIN Greenledin uusi Vega M täydentää Vega-valaisinperheen, josta on nyt saatavilla S-, Mja L-versiot moninaisiin katuja aluevalaistustarpeisiin. Vega M on Smart City -yhteensopiva valaisin, jonka käyttöalue osuu erityisesti haastavaan maantievalaistukseen. Vega M soveltuu erinomaisesti pohjoisiin olosuhteisiin niin muotoilultaan kuin teknisiltä ominaisuuksiltaan. Valaisin on suunniteltu ja valmistettu Suomessa, ja se täyttää Pohjoismaiden yhteiset laatuvaatimukset. Lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 greenled.fi
• 53 VALO 1/2021 GLAMOX C75-P G2 – LEIJUVAA VALOA C75-P-valaisimen muotoilu on kunnianosoitus minimalistisuudelle. Valaisin on läpinäkyvä silloin, kun valot eivät ole päällä. Valaistuna C75-P luo mielikuvan lähes näkymättömästä, ohuesta valoviivasta, joka leijuu ilmassa vailla painovoimaa. Illuusio luodaan valaisimen keskellä olevaan alumiiniseen runkoon asennettujen ledivalonlähteiden ja läpinäkyvän optiikan avulla. Prismaoptiikassa on tarkasti muotoillut, kohokuvioidut pisteet, jotka taittavat valoa tarkasti aiheuttamatta häikäisyä. Tänä päivänä on erityisen tärkeää vähentää energiankulutusta ja pienentää hiili jalanjälkeä. Siitä syystä C75-P-valaisimessa on nyt ohuempi akryylioptiikka (paksuus 4 mm). Tämä nokkela päivitys parantaa valaisimen energiatehokkuutta ja samalla korostaa läpi näkyvyyttä ja minimalistista muotoilua. Valaisin on myös varustettu yhdellä markkinoiden tehokkaimmista ledivalonlähteistä. C75-P on saatavana sisäänrakennetulla liikeja vakiovaloanturilla sekä myös Glamox ZigBee -ratkaisulla langattomaan valonohjaukseen. Valaisimen valon laatu on korkea hyvän häikäisysuojauksen (UGR 17) ja vaihtoehtona saatavan erinomaisen värintoiston (CRI 90) ansiosta. Lisätietoja: Glamox Oy glamox.fi VEISTOKSELLINEN FLINDT PLAZA Flindt Plaza on uusi veistoksellinen pylväsvalaisin, jossa yhdistyvät muotoilun joustavuus ja nykyaikainen estetiikka. Flindt Plaza sopii modulaarisen rakenteensa ansiosta hyvin ympäröivään ympäristöön, ja se on ihanteellinen valaisin luomaan luonnonkauniita ja laajempia valaistuksia julkisiin tiloihin ja huomisen maisemiin. Flindt Plaza vastaa joustavan tehostevalaistuksen sekä huomaamattoman, suuremman mittaluokan valaistuksen tarpeisiin erilaisissa käyttökohteissa, kuten puistoissa, kaupunkiaukioilla, keskustoissa ja vesialueiden äärellä. Flindt Plaza perustuu moduuliperiaatteeseen, ja joissain kokoonpanoissa yhteen pylvääseen voidaan kiinnittää jopa neljä suunnattavaa valaisinpäätä. Valaisin tuottaa alaspäin suuntautuvaa valoa. Valonlähde on piilotettu valaisimen yläosaan, pylvään sivussa olevan epäsymmetrisen kaiverruksen sisään. Kaltevuus toimii heijastimena, joka pehmentää valoa ja muodostaa miellyttävän orgaanisen muodon. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy www.louispoulsen.fi TARGET-KOHDEVALAISIN ERINOMAISELLA VÄRINTOISTOLLA Airamin Target sopii myymälöiden, museoiden, gallerioiden ja julkisten tilojen kohdevalaistukseen. Valaisimen Premium White -ominaisuus on suunniteltu erityisesti myymälöiden kohdeja korostus valaistusta varten. Premium White -optimoitu spektri korostaa valkoisen sävyjä ja vaikuttaa värien kontrastiin. Erityisen tärkeää tämä on vaateja sisustusmyymälöissä, joissa hyvä värintoistokyky on ehdoton edellytys ja puhtaan valkoisen on näytettävä puhtaan valkoiselta. Target-valaisimesta on saatavana myös tuoreelle lihalle (Food Premium Red) sekä hedelmille ja leiville (Food Warm White) optimoidut vaihtoehdot. Premium White on tilattavissa 830ja 935-malleina. Target-valaisimen muunneltavuus antaa paljon vaihtoehtoja erilaisten tilojen valaistukseen. Valaisinta on helppo siirtää ja suunnata uudelleen tarpeen mukaan, ja siinä on lähes huomaamaton, suoraan kolmivaihekiskoadapteriin integroitu liitäntälaite. Valaisimen ohjausvaihtoehdot ovat DALI (DALI-kosketinkiskoon) ja langaton Casambi. Valikoimassa on kaksi runkokokoa. Painevaletun alumiinirungon väri on musta tai valkoinen, ja valaisimen kupu on polykarbonaattia. Valaisimessa on kääntyvä ja pyörivä fasetoitu alumiiniheijastin 36°. Lisäksi on saatavana 15°, 25° ja 60° vaihtoehdot sekä barn door -valonrajaimet. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi MONIPUOLINEN JAZ-ALASVALOSARJA Aura Lightin Jaz-alasvalosarja tarjoaa häikäisemättömän valaistuksen yhdessä erinomaisen värintoiston kanssa. Sarjasta löytyvät seinänpesijät sekä kiinteät ja säädettävät versiot, ja niiden heijastinvaihtoehdot ovat musta, hopea, matta ja peili. Jaz on täydellinen sovelluksiin, joissa on korkeat valaistuksen laatuvaatimukset. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi
• 54 VALO 1/2021 IOT-YHTEENSOPIVA VALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ DALI PRO 2 IoT -reititin mahdollistaa IoT-aikakauden valaistuksen ohjauksen. DALI-2-sertifioitu reititin täyttää kaikki vaatimukset ammattimaiselle ja tehokkaalle valonhallinnalle. Graafisen käyttö liittymän ansiosta käyttöönotto on helppoa. WiFi-sovittimella varustettu reititin voidaan ottaa käyttöön kätevästi WLAN-hotspotin kautta. Yksittäisten valaisinryhmien määrittely ja valaistusprofiilien asettaminen voidaan hoitaa vaikka tabletilla tai älypuhelimella. Esiohjelmoidut valaistusasetukset yksinkertaistavat käyttöönottoa entisestään. Reitittimeen integroidun IoT-gatewayn avulla järjestelmää voidaan käyttää etäyhteyden kautta ja hyötyä uusimmista pilvi toiminnoista. Tärkeää tietoa voidaan seurata energianvalvontatoiminnon avulla yksittäisten valaisimien, sensorien ja koko valaistusasennuksen osalta. DALI PRO 2 IoT -reititin on profiililtaan kompakti, siinä on kaksi DALI-kanavaa, ja se voidaan integroida KNX-kiinteistönohjausjärjestelmään. Reitittimen kautta voidaan hallita jopa 128 valaisinta ja 126 kytkintä tai sensoria. Useita reitittimiä voidaan liittää toisiinsa yhä laajempaa valaistusjärjestelmää varten. Lisätietoja: OSRAM Oy 050 435 1750 osram.com/dalipro2 ORGAANINEN JA FUTURISTINEN ROUTA Routa on viimeisimpiä lisäyksiä SAAS Instrumentsin designvalaisinperheeseen. Yhteistyössä muotisuunnittelijan Martin Bergströmin kanssa suunniteltu Routa on saanut inspiraationsa rajusta Pohjolan ilmastosta. Jäätyneen kiven halkeamien, laajenevan veden voiman ja sisällä olevan hiljaisen runouden innoittamana Routavalaisimella on uniikki orgaaninen ja futuristinen muoto. Tehokkaalla 6 W ledivalonlähteellä varustettua alumiinista valaisinta on saatavilla kahdessa koossa, joiden värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K. Routavalaisinta saa kolmessa eri värissä: alumiinisena, mustana ja punaisena. Lisätietoja: SAAS Instruments Oy (09) 686 0610 saas.fi TRILUX E-LINE – MAKSIMAALISTA JOUSTAVUUTTA JA TEHOA Joustava, yksinkertainen, tehokas ja korkealaatuinen – näihin neljään sanaan tiivistyy TRILUX E-Line. Erittäin muuntautuva ja kustannustehokas valaisin tarjoaa ratkaisun niin varastojen ja myymälöiden kuin myös koulujen ja toimistojen valaisemiseen. Kokoonpano voidaan räätälöidä tilan tarpeiden mukaan. Tuoteperheen valaisimissa on erityisen hyvä valotehokkuus, 169 lm/W, mikä takaa maksimaalisen kustannustehokkuuden. Saatavilla on paljon erilaisia avautumiskulmia. Älykkään lukitusjärjestelmän ansiosta valaisimien asennus on yksinkertaista, eikä se vaadi erillisiä työkaluja. Lisätietoja: Teclux Oy (09) 225 2410 teclux.fi KREONIN EDUSTUS HEDTECILLE Belgialainen Kreon valmistaa korkealaatuisia arkkitehtonisia valaisimia sisäja ulkokäyttöön. Tuotteissa yhdistyvät korkea tekninen laatu ja viimeistely. Valaisimien vähäeleinen muotoilu on tehty sulautumaan ympäröivään tilaan ja korostamaan kohteen arkkitehtuuria, ei nostamaan esiin itse valaisimia. Valaisimien valotekniset ominaisuudet ovat myös huippuluokkaa. Kreonin tuotteita on käytetty maailman eri kolkissa niin julkisissa kuin yksityisissä tiloissa: gallerioissa, hotelleissa, toimistoissa ja asuintaloissa. Kreon-yritysryhmään kuuluvan sveitsiläisen valaisinvalmistajan Beluxin edustus on myös siirtynyt Hedtecille. Beluxin tuotevalikoima koostuu pääasiassa sisustusvalaisimista. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec TYYLIKÄS LESS IS MORE BEAMLINE Less is more Beamline on tyylikäs ja monipuolinen yleisvalaisinsarja, joka täydentää Beamline Slim -sarjaa. MRS-teknologia ja darklight-ominaisuus takaavat sarjan valaisimiin miellyttävän ja häikäisemättömän valon. UGR-indeksi on sarjan kaikissa valaisimissa alle 10. Värintoistoindeksi CRI ? 90 ja MacAdam 3 SDCM. Less is more Beamline -sarjan valaisimien laadukas valo ja eleetön muotoilu soveltuvat monenlaisiin arkkitehtonisiin ympäristöihin. Sarjasta löytyy uppo-, pintaja ripustusvalaisimia kolmella eri vakiopituudella. Valon värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K, ja valontuotto on mallista riippuen 1 950–11 200 lm. Saatavana on kolme eri optiikkaa, kapea 10°, keskileveä 30° ja leveä 50°, ja ripustusvalaisimissa on joko suora tai suora/epäsuora valaistus (55/45 tai 67/33). Valaisimissa on vaihdettava lediyksikkö ja integroitu liitäntälaite. Less is more Beamline -sarjasta on saatavilla myös kustomoitavat valaistusratkaisut. Lineaarisen valaisimen maksimipituus on 50 metriä. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com
• Pysäköintialueiden valaistuksen tulee auttaa tilan hahmottamisessa ja lisäämään turvallisuuden tunnetta. Samalla vaatimukset taloudelliselle tehokkuudelle ovat korkeat. LEDVANCEn energiatehokkaat ja kestävät valaistusratkaisut nostavat standardit uudelle tasolle erityisesti yhdistelmällä, jossa käytetään uusinta tunnistintekniikkaa. Valitse siis LEDVANCE. VÄHENNÄ KUSTANNUKSIA – EDISTÄ TURVALLISUUTTA LEDVANCE.FI PYSÄKÖINNIN VALAISTUS LEDVANCELTA Valoa silloin kun sitä tarvitaan: OSRAM SubstiTUBE ® CONNECTED ADVANCED UO T8 EM LED-valoputket LEDVANCE CONNECTED SENSOR -tunnistimen kanssa mahdollistavat merkittävät säästöt sähkönkulutuksessa. Tehokas valo ulkokäyttöön: FLOODLIGHT SENSOR heittimessä on integroitu hämäräja liiketunnistin, jossa on laajat säätömahdollisuudet – ideaali kustannusten optimointiin. Valo, joka johdattaa: monipuoliset PERFORMANCE CLASS IP66 LED-nauhat ovat helppoja asentaa niin sisälle kuin ulos kuten esimerkiksi ohjaamaan kulkua. LEDVANCE on OSRAM tuotemerkin lisenssinhaltija lampputuotteissa yleisvalaistuksen alalla
• MONEEN MUUNTUVA NUMINOS-TUOTEPERHE Ammattikäyttöön suunniteltu, myös DALIhimmennettävänä saatava, SLV:n NUMINOStuoteperhe koostuu alasvaloista sekä kohdeja riippuvalaisimista. Mukautettaviin tuotteisiin voidaan valita projektin tarpeiden mukaan muun muassa heijastin, teholuokka, rungon väri, häikäisysuoja sekä värilämpötila. Suunnittelun avuksi löytyy tuotekonfiguraattori osoitteesta numinos.slv.com/en. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 decolight.fi 56 VALO 1/2021 LANZININ LAADUKKAAT VALONHEITTIMET JA PYLVÄSVALAISIMET Lanzinin valaisinvalikoimasta löytyy ratkaisu useaan kohteeseen. Tuotteiden suunnittelussa on huomioitu selkeä muotoilu, laajat varustelumahdollisuudet, kestävyys sekä useat optiikkavaihtoehdot. Valonheitinvalikoimasta löytyy valonheittimiä usealla värilämpötilalla ja ohjaustavalla aina pienien alueiden heittimistä stadionien 195 000 luumenin suurtehoheittimiin saakka. Rja Q-sarjan valonheittimiä saa myös RGBW-versiona sekä värillisellä valolla (punainen, vihreä, sininen, violetti, keltainen ja vaalean punainen). Pylväsvalaisimien valikoimasta löytyvät puistokatuja tievalaistukseen sopivat vaihtoehdot nykyajan tekniikalla ja ohjaustavoilla varustettuina. Useimpia valaisimia on saatavana 2 700 K, 3 000 K, 4 000 K, 5 000 K ja 5 700 K värilämpötilalla. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec VALLOITTAVA JA PITKÄIKÄINEN DOMINO Domino on siro ja minimalistinen upotettava julkisten tilojen valaisin matalalla kiusahäikäisyllä (UGR 16 ja UGR 19) ja pitkällä eliniällä (130 000 h / L 80 B 20 ). Domino-sarja soveltuu erityisen hyvin hotellien, ravintoloiden ja liiketilojen yleisja korostusvalaistukseen sekä asuntotuotantoon. Valonlähde on lähes huomaamaton, joten valaisimen tuottama valo on miellyttävää ja tasaista. Värilämpötila on lämmin valkea 3 000 K tai valkea 4 000 K, ja värintoisto on erittäin hyvä (CRI 90 , SDCM < 3). Tuotteesta on saatavana useita heijastinvärejä ja avautumiskulmavaihtoehtoja 1-, 2-, 5ja 10-osaisena. Alumiinirunkoisen valaisimen kehyksen väri on musta (RAL 9005) tai valkoinen (RAL 9016), myös kehyksettömät mallit ovat saatavana. Ohjaustapana on On/Off tai DALI/Switch-Dim, ja valaisimia saa tilauksesta myös älykkäällä SylSmart Casambi -valonohjausjärjestelmällä varustettuna. Valaisimilla on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi HALO – MODERNIA ILMETTÄ ULKOVALAISTUKSEEN Halo on tyylikäs ja monipuolinen julkisivujen valaisin. Laadukkaista materiaaleista valmistettu Halo soveltuu kohteisiin, joissa edellytetään hyvää iskunkestokykyä (IP65, IK10). Valaisimen runko on painevalettua alumiinia ja kupu UV-suojattua opaloitua polykarbonaattia. Valaisimen käyttökohteita ovat taloyhtiöiden pihapiirit ja julkisivut. Asennuksen yhteydessä voidaan valita valaisimen värilämpötila (3 000 K / 4 000 K) sekä teho (8 W ja 600 lm / 9 W ja 750 lm / 12 W ja 1 000 lm / 14 W ja 1 100 lm). Halo on helppo asentaa, ja ruuvien kiinnitys on huomaamaton ja viimeistelty. Asennuskorkeus on 2–4 m. Valaisimia on projektikohtaisesti saatavana Casambija DALI-ohjauksilla. Valaisimen ulko näössä on mielenkiintoisena yksityiskohtana sivusuuntaan valaiseva rengas, joka tuo seinäpintaan näyttävyyttä ja ulkovalaistukseen uudenlaista ja modernia ilmettä. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi TEKNIIKKAPAKETILLA TUOTTEILLE ENTISTÄ PIDEMPI ELINKAARI I-Valon tuotekehityksessä painoarvo on vastuullisessa ja kestävän kehityksen mukaisessa tuotesuunnittelussa. Saneerauskohteissa vanhojen valaisinten tekniikka voidaan päivittää ja mekaanisesti erittäin kestävät runko ja kiinnikkeet säilyttää. Näin asiakkaat, joilla on entuudestaan käytössään I-Valon perinteisillä valonlähteillä olevia valaisimia, voivat hyödyntää modernin leditekniikan mukanaan tuomat energiansäästöt. I-Valon LED RetroFit -päivityspakettien avulla voidaan helposti muuntaa olemassa olevat purkauslamppuja loistelamppuvalaisimet nykyaikaisiksi ledivalaisimiksi. Kuten valaisimia myös päivitysja huoltopaketteja kehitetään jatkuvasti, ja ne sisältävät aina viimeisimmän leditekniikan hyödyt. Lisätietoja: I-Valo Oy 010 501 3000 www.i-valo.com
• 57 VALO 1/2021 ECHO – MONIKÄYTTÖINEN ALASVALOPERHE Hide-a-liten Echo on useisiin eri käyttökohteisiin sopiva himmennettävä alasvaloperhe, johon kuuluu kolme eri kokovaihtoehtoa (S, M ja L). Echon hyödyntämä heijastintekniikka ja syvälle sijoitettu valonlähde minimoivat häikäisyä. Echo on yleiskäyttöinen valaisin erityisesti julkisiin tiloihin, kuten käytäviin ja myymälöihin, joissa tarvitaan enemmän valoa esimerkiksi suuren huonekorkeuden vuoksi. Echo on hyvä valinta niin uudisrakennuksiin kuin vanhojen pienoisloistelamppuvalaisinten korvaamiseen energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla. Valaisimen värilämpötila (3 000 K, 4 000 K tai 5 700 K) voidaan päättää paikan päällä helposti DIP-kytkimen avulla. Mja L-malleissa myös valon määrää voidaan säätää DIP-kytkimellä. Echo on himmennettävissä monilla markkinoiden tavallisimmista himmentimistä. Toimitus sisältää vaihehimmennettävän tai DALI2-ohjaimen, pikaliittimet ja vedonpoiston ilman ruuveja. Valaisimeen on lisäksi saatavana tarvikkeena kehyksiä, jotka ovat erinomainen ratkaisu, kun olemassa olevat valaisimet halutaan vaihtaa ja asennusaukkojen koko ei täsmää. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi SITECO HIGHBAY 31 – TEOLLISUUSVALAISTUKSEN MONIOTTELIJA Uusi SITECO Highbay 31 -syväsäteilijä tarjoaa luotettavaa ja energiatehokasta valaistusta teollisuuden ja vähittäiskaupan tarpeisiin. Kolmen valovirtapaketin (14 000 lm, 20 000 lm ja 28 000 lm), kahden kokoluokan (3,5 kg ja 4,5 kg) ja kahden valonjaon (leveä ja kapea) ansiosta SITECO Highbay 31 soveltuu mitä moninaisimpiin teollisuuskohteisiin. Erinomainen tiiveysluokitus ja iskunkestävyys (IP65 ja IK08) tekevät syväsäteilijästä luotettavan kumppanin haastavimpiinkin olosuhteisiin. Valaisin soveltuu käytettäväksi myös elintarviketeollisuudessa. Valaisinkotelon edistyksellinen muotoilu helpottaa asennusta, estää lian kertymisen ja parantaa valaisimen lämmönhallintaa. Kun tähän lisätään laadukkaat elektroniset komponentit, SITECO Highbay 31 takaa alhaiset käyttökustannukset valaisimen koko elinkaaren ajan. SITECO Highbay 31 on saatavana myös DALI-versiona, ja lisävarusteina saatavilla valaisinkuvuilla (alumiini ja PC) voidaan tehokkaasti estää kiusahäikäisyä. Lisätietoja: Siteco GmbH, Suomen sivuliike (09) 2310 3700 www.siteco.com PLANLICHT OPHELIA – TYYLIÄ JA TEHOKKUUTTA Ophelia on uuden sukupolven valopinta korkealla hyötysuhteella, sen valotehokkuus on jopa 164 lm/W. Opheliaa on toistaiseksi saatavana kolmessa koossa sekä pinta-asennettavana että vaijerilla tai tangolla ripustettavana versiona. Valittavana on eri värilämpötilavaihtoehtoja ja dynamic white -versio sekä alavalotai alaja ylävalomallit. Ophelian runko-osa on personoitavissa RAL-sävyillä. Koska asennettavuus on helppo, valontuotto korkea ja hintakin modulaarisen rakenteen takia kohtuullinen, Ophelia sopii loistavasti monenlaisiin kohteisiin. Lisätietoja: planlicht Finland 0400 516 700 www.planlicht.com MOON SLIM – MATALARAKENTEINEN LEDIPLAFONDI Hide-a-liten Moon Slim on matalarakenteinen lediplafondi, jonka miellyttävä ylösvalo tasoittaa katon tai seinän kontrastia. Valaisimen värilämpötila (3 000 K tai 4 000 K) voidaan valita helposti paikan päällä DIP-kytkimellä. Moon Slim on IP44-luokiteltu, ja se soveltuu moniin yksityisiin ja julkisiin sisätiloihin, kuten pesutupiin, varastoihin ja portaikkoihin. Valaisimen helppoon asennukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kiinnitystä varten olevat valmiit ruuvinreiät sopivat kattorasian päälle. Valmiit johtoläpiviennit valaisimen pohjassa ja sivuilla niin ikään nopeuttavat asennusta. Moon Slim on saatavana kahtena kokovaihtoehtona (255 mm ja 320 mm) ja kolmena eri versiona (vaihehimmennettävä, PIR-tunnistin tai mikroaaltotunnistin). PIR-sensori soveltuu käytettäväksi erityisesti pienissä tiloissa, kun ei haluta tunnistaa esimerkiksi ovien läpi. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi ZUMTOBEL CRAFT II PLUS HAASTAVIIN OLOSUHTEISIIN CRAFT II plus on erinomaisella optiikalla varustettu IP66-luokiteltu syväsäteilijä. Sen runko on valmistettu painevaluprosessilla vaativiin olosuhteisiin. Olipa kyseessä suuret teollisuushallit, erittäin korkeat lämpötilat, syövyttävät ympäristöt tai mekaaniset rasitukset, CRAFT II plus -valaisimeen voidaan luottaa ja saada samalla tehokas valaistus. Valaisimen valotehokkuus on jopa 168 lm/W. Kaksi eri runkokokoa, erinomainen valontuotto (10 000–42 000 lm) ja valikoima valonjakoja kattavat erilaiset valaistustarpeet laajasti. Lisätietoja: www.zumtobel.com
• 58 VALO 1/2021 LEDVANCE DAMP PROOF -VALAISINTUOTEPERHEEN UUSI SUKUPOLVI Uusien PERFORMANCE-tason DAMP PROOF -teollisuusvalaisimien pidempi käyttöikä takaa entistäkin luotettavamman toiminnan. Uudet 8 000 ja 11 000 luumenin mallit laajentavat valaisimien käyttöaluetta korkeampiin tiloihin tai mahdollistavat korkeamman valaistustason esimerkiksi tuotantotiloissa. Valaisimet soveltuvat erityisesti parkkihallien, verstaiden, varastotilojen ja kokoonpanolinjojen valaistukseen. Entistä parempi valotehokkuus (135 lm/W) parantaa koko asennuksen energiatehokkuutta. LEDVANCE DAMP PROOF CLASSIC -tuoteperhe käsittää yhteensä 28 valaisinmallia kahdella pituusvaihtoehdolla (1 200 mm ja 1 500 mm) sekä useilla valovirta(2 400–11 000 lm) ja värilämpötilavaihtoehdoilla (3 000 K, 4 000 K ja 6 500 K). Tuoteperheestä löytyy myös himmennettäviä malleja DALI-2-virta lähteellä sekä sisäisellä akulla varustettuja turvavalaisinmalleja. Valaisimet ovat läpijohdotettavissa, ne soveltuvat käytettäväksi sisätiloissa -25...+40 °C lämpötilassa, ja ne ovat IP65-, IK08ja D-luokiteltuja sekä ENEC-sertifioituja. Valaisimien keskimääräinen käyttöikä on 70 000 h (L 70 /B 50 @ +25 °C), ja tuoteperheelle myönnetään viiden vuoden tuotetakuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy (09) 7422 3300 ledvance.fi PLANET LIGHTINGIN LED PUCK -UUTUUDET LED Puck on käsijohteeseen upotettava pienikokoinen valaisin, joka on energiatehokas ratkaisu kulkuväylille, silloille ja portaikkoihin sekä ulkoettä sisätiloihin. Valaisimen halkaisija on 16 mm, ja ledin valotehokkuus on mallista riippuen luokkaa 92–182 lm / 1,4 W. Energiansäästö on moninkertainen lineaariseen valaistusratkaisuun verrattuna. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K, 3 500 K ja 4 000 K, ja saatavana on myös TWja RGBW-mallit. Valaisimen runko on kestävää IK10-luokiteltua ruostumatonta 316 terästä. Tiiviysluokka on IP65 polykarbonaattilinssillä ja IP67 borosilikaattilasilla. Valon ohjaustavat ovat On/Off, DALI, Casambi-Bluetooth ja DMX. LED Puck FA (Forward Asymmetrical) -valaisin antaa valoa suoraan alas ja eteen. Valaisin soveltuu hyvin kohteisiin, joissa taustavaloa ei haluta, esimerkiksi veden ylittäville kulkusilloille, joissa veden eliöstön häiritseminen valolla halutaan minimoida. LED Puck Lens -mallin valokeilan rajat ovat erityisen pehmeästi diffusoitu linssin avulla, minkä ansiosta luminanssien kontrastierot saadaan pienennettyä. Tuote soveltuu hyvin kohteisiin, joissa halutaan pehmeää korostusvalaistusta. LED Puck TW (Tunable White) -valaisimessa valon värilämpötila saadaan säädettyä erittäin lämpimästä hyvin kylmään (2 700–6 500 K). Lisätietoja: KT Interior Oy 010 235 1900 www.ktinterior.fi VALOTEHOKAS OPTICLIP OptiClip sopii erityisesti toimistojen työpisteiden ja neuvottelutilojen sekä koulujen ja oppilaitosten luokkahuoneiden valaistukseen. Valaisimen välkyntä on alhainen (5 % tai vähemmän), ja valaisimen ainutlaatuinen optiikka mahdollistaa laadukkaan ja häikäisemättömän valon (jopa UGR 17). OptiClip on helppo ja nopea asentaa (T-listan päälle), ja erikseen tilattavilla kiinnikkeillä asennuksen voi tehdä myös kipsilevykattoon. OptiClip on saatavissa myös pintaja ripustusasennukseen. Pinta-asennusja ripustusasennuskehys sekä vaijeriripustussarja on tilattava erikseen. Valkoista (RAL 9016) valaisinta on saatavana kahdessa koossa: 600 × 600 mm ja 300 × 1 200 mm. OptiClip-valaisimen valotehokkuus on jopa 129 lm/W ja elinikä 60 000 h / L 80 B 50 . Valaisimen ledimoduuli ja -ohjain ovat helposti vaihdettavissa. Valaisimia on saatavissa DALI-/Switch-Dimmalleina sekä Casambija SylSmart Connected -valonohjausjärjestelmällä varustettuna. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi NÄYTTÄVÄ SLOTLIGHT ROUND SLOTLIGHT round on uusi tulokas suosittuun SLOTLIGHT infinity -valaisinperheeseen. Näyttävä valaisin on ihanteellinen esimerkiksi toimistoihin, kouluihin, kokoustiloihin ja muihin vastaaviin tiloihin. SLOTLIGHT round voidaan ripustaa tai pinta-asentaa, ja sitä on saatavana mikroprismaoptiikalla (UGR < 19) tai opaalioptiikalla varustettuna. Valaisinta on saatavissa kolmessa eri koossa, S (Ø = 800 mm), M (Ø = 1 200 mm) ja L (Ø = 1 500 mm), sekä neljällä eri värivaihtoehdolla, musta, valkoinen, hopea ja pronssi. Vakiovärilämpötilojen lisäksi valaisinta saa säädettävällä värilämpötilalla. Valaisimeen voidaan valita DALItai BasicDIM Bluetooth -ohjaus. Lisätietoja: www.zumtobel.com
• Building Automation Solutions 2019 March Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 MEAN WELL KNX-liityntäratkaisun tärkeimmät hyödyt: Innovatiivinen integroitu KNX-liitäntä LED-teholähteissä Joustavaan valaistuksenja kiinteistöohjaukseen Kompakti koko hyvällä suorituskyvyllä ja laadulla Kustannustehokas hinta
• VALO-lehden tukijayritykset