• 1/2011 VALO 1/2011 1
• Planex 105° 90° 75° 60° 45° 100 150 200 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° C90 ­ C270 15° 2 VALO 1/2011 C0 ­ C180 cd/klm 30° = 100 %
• 1/2011 32 AJANKOHTAISTA 6 8 Muutoksia sisätyöpaikkojen valaistusstandardiin Valaistuksen ajankohtaispäivä 2011 SUUNNITTELU 16 16 Julkisivuvalaistuksesta mediafasadiin Vähittäiskaupan valaistuksen muutos Valaistustarve ohjaa järjestelmän suunnittelua Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä ­ valon asialla 38 40 42 PROJEKTIT 12 20 24 12 Jyväskylän Vaasankadun silta luo poikkeuksellista valomaisemaa Simonkadun Fressi ­ viihtyisää virkistymistä Negatiivinen vai positiivinen urbaani kaupunkitila? Saga ­ SaaristoGalleria Energiatehokas ja huoltovapaa ulkovalaistus ledeillä 32 36 KULTTUURI JA TIEDE 26 Tutkittavana mukautuva kaupunkivalaistus ja algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu VAKIOPALSTAT 5 20 Valokeilassa Valonvälähdyksiä Projektiuutisia Tuoteuutisia Mielipide Valotapahtumia 44 46 49 57 59
• iGuzzini Finland & Baltic Oy, Lemuntie 3-5, 00510 Helsinki, Finland Tel. +358 (0) 207 289 840, Fax +358 (0) 9 802 4566, iguzzini@iguzzini.fi ­ www.iguzzini.fi STZ in Altavia Archilede, ENEL Sole by iGuzzini. iGuzzinin uusilla LED-katu- ja aluevalaisimilla voidaan säästää energiaa jopa 40 % verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin. Samalla valon laatuominaisuudet paranevat huomattavasti. Valo on puhtaan valkoista ja värit toistuvat luonnollisina. iGuzzinin LED-valaisimet lisäävät merkittävästi kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja tur vallisuutta. Valaisimien optista järjestelmää ohjataan elektronisesti. Valaisinkohtaisella ohjelmoinnilla voidaan valaistustaso säätää matalammaksi liikenteen hiljennyttyä esim. keskiyön jälkeen. Ryhmäkohtaiset ohjelmoinnit voidaan tehdä valmiiksi myös tehtaalla. iGuzzinin LED-valaisimet sopivat mitä erilaisimpiin katuja aluevalaistusprojekteihin. Niiden muotoilu on tyylikästä ja ajatonta, ja mikä tärkeintä, uusimman LEDteknologian avulla voidaan ympäristökuormitusta merkittävästi keventää. Lisää yksityiskohtaisempaa tietoa viimeisimmän LED-sukupolven ratkaisuista laadukkaamman ja ympäristöystävällisemmän kaupunkivalaistuksen puolesta www.iguzzini.fi. Better Light for a Better Life.
• 1/2011 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten ja Tiehallinnon valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj) Pasi Jokinen Riku Järvelä Marjut Kauppinen Risto Linnapuomi Reija Pasanen Erkki Rousku Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Jarmo Wideman, Global House Oy Painopaikka: Art-Print Oy ISSN 1237-3907 VALOKEILASSA SÄÄTÖÄ JA SÄÄSTÖÄ VALAISTUKSEEN alaistuksen energiatehokkuutta on pyritty kasvattamaan lisäämällä valaisimien ja lamppujen valotehokkuutta. Kodinkoneista tutut energiatehokkuusluokkien kirjainmerkinnät ovat tulleet kotitalouksissa käytettyjen lamppujen pakkauksiin. Lamput antavat entistä enemmän valoa sähkötehoa kohden, joten ilmeisesti tulevaisuudessa joudutaan lisäämään ylimääräisiä A+ ja A++ -luokkia. Ecodesign-direktiivien toimeenpanosäädökset, joilla markkinoilta poistetaan lamppuja, perustuvat kotitalouksissa käytettyjen lamppujen osalta näihin energiatehokkuusluokkiin. Myös valaisimien liitäntälaitteilla on omat valmistajien laatimat luokituksensa. Vuoden 2017 jälkeen loistelamppuvalaisimissa sallitaan vain hyvin pienihäviöisiä liitäntälaitteita, mikä käytännössä johtaa siihen, että markkinoille tulevissa loistelamppuvalaisimissa on käytettävä elektronisia liitäntälaitteita. Itse valaisimille ei energiatehokkuusluokkia ole määritetty. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska valaisimen energiatehokkuus riippuu sekä valaisimen hyötysuhteesta että valonjaosta. Valonjako vaikuttaa puolestaan valaistushyötysuhteeseen yhdessä valaistavan tilan hyötysuhteen kanssa, joten sama valaisin voi energiatehokkuudeltaan olla sekä hyvä että huono käyttötarkoituksesta riippuen. Pelkkä valaisintuotteen energiatehokkuus ei kuitenkaan takaa, että itse valaistus olisi myös energiatehokas. Sen takia koko järjestelmän energiatehokkuudelle on kehitetty muita tunnuslukuja. EN 15193 -standardissa tämä luku on LENI (Lighting Energy Numeric Indicator), joka kertoo koko rakennuksen valaistuksen kuluttaman sähköenergian pinta-alayksikköä kohti vuodessa. Myös EU:n komissiossa on valmisteilla uusi LSL-hanke (Lighting System Legislation), jonka tarkoituksena on määrittää raja-arvot koko valaistusjärjestelmän energiatehokkuudelle. Oman laskukaavansa koko rakennuksen energiatehokkuuden ­ mukaan lukien valaistus ­ laskemiseksi on antanut myös ympäristöministeriö juuri julkaistuissa rakentamismääräyksissä. Tähän V E-lukuun tosin on lisätty sähkölle energiamuotokertoimeksi 1,7. Fossiilisille polttoaineille kerroin on 1,0 ja uusiutuville 0,5. Paluuta öljylamppuihin ja päreisiin tuskin kuitenkaan on. Sekä LENI-luvussa että E-luvussa esiintyy kertoimena käyttöaste, joka ottaa huomioon valaistuksen ohjaustavan vaikutuksen energiankulutukseen. Kerrointa voidaan pienentää käyttämällä esimerkiksi aikaohjauksia, läsnäolotunnistimia sekä hyödyntämällä luonnonvaloa vakiovalosäädön avulla. Tämä kerroin vaikuttaa oleellisesti laskettaessa valaistuksen elinkaarikustannuksia. Kertoimen määrittely on suunnittelijalle hankalaa varsinkin, kun kertoimesta esiintyy niin monenlaisia arvioita. Järkevää olisi, että uudiskohteissa ja valaistusmuutosten yhteydessä valaistuksen energiankulutusta myös seurattaisiin, jolloin ohjaustavan vaikutuksesta saataisiin riittävästi kokemusperäistä tietoa. Valaistuksen säätöjärjestelmiä käytetään yllättävän vähän ottaen huomioon niistä saatavat hyödyt. Ehkä esteenä on tiedon puute sekä suunnittelupuolella että laitetoimittajilla. Valaistuksen säätöön on kuitenkin markkinoilla hyvin toimivia laitteita, ja säätö on myös varmasti kannattavaa. Elektronisten liitäntälaitteiden yleistyessä hintaero säädetyn ja säätämättömän valaistuksen välillä edelleen pienenee. Rakennuttajien ja käyttäjien olisikin ryhdyttävä tulevaisuudessa asettamaan tavoitearvoja esimerkiksi LENI-luvuille. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALO 1/2011 5 Kannen kuva: Vaasankadun silta, Juhana Konttinen
• MUUTOKSIA SISÄTYÖPAIKKOJEN VALAISTUSSTANDARDIIN AJANKOHTAISTA Teksti: Tapio Kallasjoki E nergiatehokkuus on tällä hetkellä keskeisiä aiheita rakentamisessa. Tämä koskee myös valaistusalaa. Energiatehokkuuden parantamista ei kuitenkaan saa tehdä valaistuksen laadun kustannuksella. Minimiarvot valaistuksen laatutekijöille saadaan standardeista ­ sisätyöpaikoilla laatua ohjaa standardi SFS-EN 12464-1. Tähän vuonna 2003 vahvistettuun standardiin on nyt päätetty tehdä muutoksia. Standardin muutokset tähtäävät näkötehokkuuden ja näkömukavuuden parantamiseen. Erityisesti tilavaikutelmaan ja muodonantoon eli varjonmuodostukseen vaikuttaville valaistussuureille on annettu uusia ohjearvoja. vanhassa standardiversiossa annettiin tilakohtaiset pienimmät keskimääräiset valaistusvoimakkuusarvot. Nämä arvot ilmoitettiin työalueelle ja tämän perusteella määritettiin sitten valaistusvoimakkuus työalueen välittömälle lähiympäristölle, jota ei saanut alittaa. Sama rakenne on uudessakin standardiversiossa. Aiemmin välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuuden oli oltava sama kuin työalueella, kun arvo oli 200 luksia tai sitä pienempi, mutta nyt arvo on pudotettu 150 luksiin. Työalueen koon määrittely on edelleen jätetty suunnittelijan tehtäväksi. Todellisena uutena seikkana on, että nyt on annettu minimiarvot myös välittömän lähiympäristön ulkopuolelle jäävälle tausta-alueelle. Minimiarvo on 1/3-osa välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudesta. Tausta-alueen koko on vähintään 3 m säteellä piirretty alue välittömän lähiympäristön ulkopuolella. Työskentelyalueiden valaistusvoimakkuuden tasaisuuden minimiarvot (Uo=Emin/Eka) annetaan nyt tilakohtaisesti standardin taulukko-osassa, kun ne aiemmin annettiin yhtenä arvona kaikkiin tiloihin. Välittömän lähialueen ja kaukoympäristön tasaisuuden minimiarvot annetaan keskitetysti ­ lähiympäristölle Uo 0,4 ja kaukoympäristölle Uo 0,1. Laskenta- tai mittauspisteiden pisteiden määrä (ruudukko) vaikuttaa tasaisuusarvoihin. Standardi antaa myös ohjeet, miten pisteet määritetään, kun laskenta-alue tunnetaan. Käytännössä huonetilan minimivalaistustasot määritellään siis entistä tarkemmin. Standardi siis sallii entistä painotetumman valaistuksen työpisteeseen. MUIDEN PINTOJEN VALAISTUSVOIMAKKUUDET U usi standardi antaa myös minimiarvot seinien ja katon valaistusvoimakkuudelle ja tasaisuudelle: näitä arvoja ei vanhassa standardiversiossa ollut. Seinille vaadittu arvo on Em 50 lx , Uo 0,1 ja katolle Em 30 lx, Uo 0,1. Toimistoihin, kouluihin, terveydenhuollon tiloihin ja liikkumisalueille suositetaan korkeampia valaistusvoimakkuuden arvoja ­ seinille Em 75 lx ja katolle Em 50 lx. Standardin suosittamaa kattopinnan heijastumiskerrointa on nostettu arvosta 0,6 arvoon 0,7­0,9 ja seinien suositus on pysynyt ennallaan 0,5­0,8. Nämä tarkoittavat hyvin vaaleita värisävyjä. Seinä- ja kattopinnoille asetetuilla valaistusvoimakkuusvaatimuksilla ja korkeilla heijastumissuhteilla varmistetaan, että huoneeseen saadaan valoisa tilavaikutelma ja sopiva luminanssijakauma. Huoneessa on siis oltava riittävästi hajavaloa, jotta valaistuksen synnyttämä varjonmuodostus ja muodonanto olisivat miellyttäviä. Tämän varmistamiseksi työskentelyalueelle on määritetty vähintään 50 lx arvo myös sylinterivalaistusvoimakkuudelle. Arvo kuvaa pystyssä olevan sylinterin pystypinnalle tulevaa valoa ja kertoo esimerkiksi, kuinka ihmisten kasvot valottuvat huoneessa. Toimistoissa, neuvotteluhuoneissa ja koulutustiloissa, joissa visuaalinen kommunikaatio on tärkeää, vaadittu arvo on 150 lx. Valaistuksen muodonannon katsotaan olevan hyvä, jos sylinterivalaistusvoimakkuuden suhde horisontaalivalaistusvoimakkuuteen on välillä 0,3­0,6. VAAKATASON VALAISTUSVOIMAKKUUS V 750 500 300 200 150 100 50 alaistusvoimakkuus vaikuttaa oleellisesti näkemiseen ja se onkin varmaan yleisin valaistussuunnittelun lähtökohta. Jo Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuus (lx) 500 300 200 150 Etyöalue Etyöalue Etyöalue Työalueen valaistusvoimakkuus (lx) Taulukko 1. Työalueen ja välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudet 6 VALO 1/2011
• Jotta suunnittelija voisi laskennallisesti varmistaa sylinterivalaistusvoimakkuuden arvon, joudutaan laskentaohjelmia tulevaisuudessa kehittämään. NÄYTTÖPÄÄTTEET JA VALAISTUS P ystypintoja valaistaessa ei saa aiheuttaa häikäisyä eikä kiusallisia kuvajaisia näyttöruutuihin. Jos hajavalo syntyy epäsuorasta esimerkiksi kattopinnasta heijastuvasta valosta, ei ongelmia yleensä esiinny. Jos pintoja valaistaan suoraan valaisimista, ei valaisimien valoaukon luminanssi saa olla liian korkea, jos se voi kuvastua enintään 15 astetta kallistetusta näyttöpäätteestä. Päätteiden näytön luminanssista riippuen suurimmat sallitut arvot valaisimien valoaukoille yli 65 asteen kulmista katsottuna on annettu oheisessa taulukossa. Taulukossa annetut arvot ovat korkeampia kuin aiemmassa standardissa, mikä lienee seurausta lisääntyneestä hajavalon tarpeesta. Toisaalta standardissa ei edelleenkään oteta huomioon sitä, että terävärajainen suuriluminanssinen valoaukko aiheuttaa pahempia ongelmia kuin pehmeärajainen valaistu alue katossa. Markkinoille viime aikoina tulleiden kiiltävien erittäin kirkkaiden näyttöjen valaistusteknisistä ongelmista varoitellaan ja todetaan, että niiden osalta heijastumien estäminen saattaa vaatia erityistoimia valaistuksen suunnittelijalta. Kattopintoihin upotetuilla tai ritiläkattojen yläpuolelle asennetuilla pienluminanssivalaisimilla voi olla vaikea toteuttaa standardeissa annettuja hajavalon minimiarvoja varsinkin, jos työkohteeseen vaadittu valaistustaso on matala ja huonepintojen heijastumissuhteet eivät täytä suosituksia. Voisi todeta, että standardin muutoksessa on kyseessä pieni askel kohti luminansseihin perustuvaa valaistussuunnittelua. Katsekentän luminanssithan määräytyvät suurelta osalta huoneen pystypinnoista ja näillä tutkitusti on vaikutusta ihmisen mielentilaan ja vireyteen. Tilavaikutelmaa ei haluttu uhrata energiatehokkuuden maksimoimiseksi. Rakennusten valaistuksen energiankulutuksen arvioinnissa viitataan standardiin EN 15193 ja siinä esitettyyn LENI-lukuun. Alenemakertoimen arvioinnissa puolestaan viitataan julkaisuun CIE 97-2005. Tietokoneavusteisen laskennan avulla voidaan varmaan tulevaisuudessa helposti varmistua, että uudisasennuksen valaistustulos täyttää standardin vaatimukset. Olemassa olevan valaistuksen laadun mittaaminen on sen sijaan tullut entistä vaativammaksi. n VAIKUTUS SUUNNITTELUUN S tandardin muutokset ohjaavat suunnittelijoita toteuttamaan valoisampia ja näkömukavuudeltaan miellyttävämpiä sisätiloja. Näytön luminanssi L < 200 cd/m2 1500 cd/m2 1000 cd/m2 Näytön laatu Positiivinäyttö ja normaalit vaatimukset väreille ja yksityiskohdille Negatiivinäyttö ja/tai suuremmat vaatimukset väreille ja yksityiskohdille (esim. CAD) Näytön luminanssi L > 200 cd/m2 3000 cd/m2 1500 cd/m2 instalight® 4010 LIGHT LINE SYSTEM, INDOOR AND OUTDOOR DJS Automation Oy +358 9 439 1600 info@djsautomation. Vitikka 1D 02630 ESPOO www.insta.de
• Viktor Olsson Henrik Clausen VALAISTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 2011 AJANKOHTAISTA Teksti: Heikki Härkönen Kuvat: Petri Vuorio S 8 VALO 1/2011 uomen Valoteknillinen Seura järjesti Valaistuksen ajankohtaispäivän 5.4.2011 Helsingin Messukeskuksessa. Ensimmäistä kertaa järjestetty päivä koostui kolmesta tapahtumasta: SVS:n vuosikokouksesta lounaineen, ajankohtaisseminaarista sekä OpenLight-valolinjoista. Kaikkiaan Valaistuksen ajankohtaispäivän tapahtumiin osallistui yli 160 henkeä. Nimensä mukaisesti päivän seminaarissa kuultiin ajankohtaisia esityksiä valaistuksen eri alueilta. Tilaisuudessa kuultiin tuoreinta tietoa muun muassa Ecodesign-direktiivin vaikutuksista valaistustuotteisiin, muuttuvan sisätyövalaistusstandardin tuomista muutoksista aiempiin käytäntöihin sekä valaistussuunnittelun tehtäväluettelosta.
• Seminaarin ulkomaisina esityksinä kuultiin Fagerhult Lighting Academyn Henrik Clausenin visioita tulevaisuuden valaistusratkaisuista sekä Philips Professional Lightingin Viktor Olssonin esitys LED-valaistuksesta. Molemmat esitykset videoitiin suorina lähetyksinä internetiin, jossa ne ovat katsottavissa tapahtuman jälkeenkin (OpenLightTV). Päivän kolmantena osuutena tarjoutui mahdollisuus tutustua neljään valaistusalan yritykseen tarkasti aikataulutetuilla OpenLight-valolinjabussikierroksilla. Vierailukohteina olivat iGuzzini Finland & Baltic Oy, KT Interior Oy, Fagerhult Oy ja Oy HedTec Ab, joissa valaisinnäyttelyihin tutustumisen ja tarjoiluista nauttimisen yhteydessä kuultiin isäntien valmistelemat tietoiskut. Illan päätteeksi monet osallistujista vielä jatkoivat yhteistä päivää bussikierroksen päätepisteen ravintolassa. Vuonna 2012 Valaistuksen ajankohtaispäivä järjestetään mahdollisesti kaksipäiväisenä 24.­25.4.2012 heti Frankfurtin Light+Building -messujen jälkeen. VALO 1/2011 9
• MIKÄ ON OPENLIGHT? OpenLight on kehitysprojekti, jossa suunnitellaan uuden sukupolven työkaluja valaistusalalla toimiville suunnittelijoille ja yrityksille. Palvelun ytimenä toimii paikkatietoon perustuva referenssitietokantapalvelu. Liittyessään mukaan palveluun asiakas saa käyttöönsä oman tietokantaohjelmiston, ja kaikkien mukana olevien toimijoiden tietokannat muodostavat yhdessä ison laajemman tietokannan. Yhteisestä tietokannasta voidaan tehdä hakuja referenssikohteista, ja siinä on linkityksiä eteenpäin tuotetietoihin, paikkatietoihin, valonjakotietoihin jne. Asiakastietokannan tarkoitus on aktivoida ja motivoida käyttäjiä luomaan varsinainen referenssitietokanta. He saavat käyttöönsä siis työkalun, jolla hallinnoivat omia referenssikohteitaan, markkinoivat omia töitään ja samalla luovat isomman yhteisen tietopankin tulevaisuuden suunnittelutehtäviä varten. Hakutoimintojen avulla voidaan etsiä toteutettuja esimerkkikohteita ja niihin linkittyviä tietoja suunnittelun tueksi. Näin voidaan nopeuttaa suunnittelua ja erityisesti vähentää tiedonetsintään kuluvaa aikaa. Valaistuksen parissa toimiville palvelu luo mahdollisuuden saada haluamansa informaatio nopeasti ja tehokkaasti ­ kaikki on vain yhden klikkauksen päässä. Palvelun demoversio tullaan julkaisemaan esittelykäyttöön syyskuussa 2011. Edellä kuvatun referenssitietokantapalveluprojektin lisäksi OpenLight järjestää erilaisia yritystapahtumia, seminaareja ja koulutuksia. OpenLight onkin nähtävä kokonaisuutena, joka linkittää reaalimaailman virtuaalimaailmaan käyttäen hyödykseen sosiaalisen median työkaluja. Voit halutessasi osallistua projektin avoimeen kehitystyöhön tai antaa vinkkejä kiinnostavista tapahtumaideoista. LISÄTIETOJA: Jaakko Hietala jaakko.hietala@openlight.fi +358 40 187 3590 www.openlight.fi http://apps.facebook.com/openlight/ Facebook | OpenLight Palkitut Pentti Hautala ja Annukka Larsen sekä tuomariston jäsenet Tapio Kallasjoki ja Sanna Forsman. SUOMEN VALOTEKNILLISEN SEURAN PALKINNOT 2011 S eura palkitsi Valaistuksen ajankohtaispäivässä kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. nittelijoiden yhdistyksen PLDA:n workshopin ryhmänjohtajana toimiminen. Larsen on toiminut aktiivisesti Suomen Valoteknillisessä Seurassa ja myötävaikuttanut monien valoa käsittelevien lehtiartikkelien syntymiseen. Hän jos kuka täyttää Valoisan persoonan laatukriteerit. Valaistunut persoona 2011 ­ Pentti Hautala Suomen Valoteknillinen Seura jakoi lisäksi Valaistunut persoona -palkinnon Pentti Hautalalle, yhdelle Suomen kokeneimmista ja arvostetuimmista valaistusalan asiantuntijoista. Valaistunut persoona -palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenenä vähintään viisi vuotta ja vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. Pentti Hautala on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajana ja kansainvälisen valaistuskomitean CIE:n divisioona 4 (Lighting and Signalling for Transport) johtajana ja monien teknillisten komiteoiden jäsenenä. Hän on myös osallistunut aktiivisesti kansainväliseen standardointiin, ja hänet on palkittu Erkki Yrjölä -mitalilla ansioistaan SK CEN 169 pitkäaikaisena ja kokeneena puheenjohtajana. Hän on ollut merkittävä vaikuttaja valaistussektorin keskeisten standardien kääntämisessä suomen kielelle. Valaistuneena persoonana Pentti on aina valmis keskustelemaan valaistukseen ­ ja elämään yleisemmin ­ liittyvistä kysymyksistä ja jakamaan kokoamaansa asiantuntemusta nuoremmille kollegoille. n Valoisa persoona 2011 ­ Annukka Larsen Valoisa persoona -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. Tunnustuksena ansioistaan Annukka Larsenille luovutettiin kunniakirja ja kiertopalkinto, joka on jyväskyläläisen taiteilija Kari Alosen taideteos "Valokeilassa". Valaistussuunnittelija Annukka Larsen (AMK, PLDA) on tullut valaistusalalla toimiville tutuksi arkkitehtuurivalaistuksen suunnittelijana ja valaistukseen liittyvien tapahtumien koordinoijana. Jyväskylän kaupungin valaistuskoordinaattorina hän on johdonmukaisesti kehittänyt kaupungin pimeän ajan kaupunkikuvaa. Annukka Larsenin ammattitaito, määrätietoisuus ja kyky toimia hyvin erilaisissa yhteisöissä ovat edistäneet valaistuksen asiaa Suomessa merkittävästi. Palkitsemisperusteiden mukaan Annukka Larsen inspiroi opetustyössään sekä persoonallaan että selkeällä esiintymisellään näkemään valaistuksen merkityksen, olipa kyseessä Valon arkkitehtuuri -koulutus Aalto PRO:n koulutus- ja palveluyksikössä kotimaassa, luennot erilaisissa valaistustilaisuuksissa tai kansainvälisen valaistussuun- 10 VALO 1/2011
• Maxos LED WH Maxos LED SI Maxos LED BL Maxos LED ­ energiatehokas ledipaneeli myymälöihin Tehokkaan leditekniikan ja innovatiivisen optisen järjes telmän ansiosta Maxos LED on erinomainen valinta myymälävalaistukseen. Se vastaa kaikkiin valotasoa ja häikäisyä koskeviin valaistusnormeihin. Sitä on saatavana valikoituina väreinä uusiin asennuksiin tai jälkiasennettavaksi olemassa oleviin asennuksiin. Maxos-mallistoon kuuluu myös kattava asennus- ja lisävarustevalikoima. www.lighting.philips.fi
• JYVÄSKYLÄN VAASANKADUN SILTA LUO POIKKEUKSELLISTA VALOMAISEMAA PROJEKTIT Teksti: Tommi Salo Kuvat: Annukka Larsen ja Juhana Konttinen Vaasankadun sillan uusi valaistus on täysin ledivalolla toteutettu. iGuzzinin Platea Led -valaisimet valottavat sillan pilarit valkoisella valolla ja sillan alapinnan purppuran sävyllä. 12 VALO 1/2011
• Vaikka silta sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, sen valaistus on havaittavissa pääasiassa tieltä ja rantaraitilta. S P Valaisimet on asennettu sillan alle erillisiin pylväisiin sekä suoraan siltapilareihin. Ensimmäisen talven kokemusten jälkeen asennusta hienosäädetään suuntausten ja häikäisynrajoituksen osalta. en on tarkoitus erottua muusta ympäristöstä ja havahduttaa autoilijat. Vaasankadun silta Jyväskylän rantaväylällä lois- taa iltavalaistuksessaan syvää purppuran sävyä. Väritykseltään se on jotain aivan poikkeuksellista ympäristöönsä nähden. jista. Purppura väri herättää varmasti jokaisen ohi ajavan huomion. Kohteen suunnittelijan, valaistussuunnittelija Annukka Larsenin mukaan väriksi valittiin tarkoituksella mahdollisimman epäsopiva väri muuhun ympäristöön verrattuna. Purppura katkaisee oranssin katuvalaistuksen kuin leikaten. "Kokeilimme eri värejä paikan päällä ja kuvasimme kokeiluja. Ajatuksena on tosiaan herättää autoilijat, jotka sitten höllentäisivät hieman kaasujalkaansa", Larsen sanoo. Helmikuun alussa purppuraan väriin paljastettu Vaasankadun silta on kolmas siltavalaistussuunnitelman mukaisesti valaistu kohde Jyväskylässä. Kaksi aiempaa toteutettiin vuonna 2008. urppuran värisellä siltavalaistuksella luodaan omanlaista tunnelmaa Jyväskylän iltavalaistukseen. Samalla sillä halutaan herätellä Jyväskylän ohi ajavia autoilijoita. Yksi Vaasankadun siltavalaistuksen tavoitteista onkin parantaa Jyväskylän rantaväylän liikenneturvallisuutta. "Tämä on tavallaan yksi liikenteen hillintäkeino. Autoilijoille halutaan viestiä, että olet tulossa tiellä uudenlaiseen tilanteeseen", johtaja Seppo Kosonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kuvaa. Keski-Suomen ELY-keskus oli Jyväskylän kaupungin ohella toinen siltavalaistuksen tilaa- VALO 1/2011 13
• Vuonna 1988 rakennetut Vaasankadun risteys- ja ylikulkusillat kaartavat näyttävästi suoraan Jyväskylän ruutukaavakeskustan reunalta rantaväylälle. Sillan alitse ajaa yli 25 000 autoa vuorokaudessa. Tie on valaistu pienpainenatriumvalaisimin. Havainnekuva. Tavoitteena Vaasankadun sillan valaistuksella oli herättää ohikulkija huomaamaan Valon kaupunki sekä hiljentämään vauhtia. Sillan koevalaistuksessa huomattiin purppuransävyn sopivan sillan rakenteen valaisemiseen. Samalla se muodosti ympäristön oranssin monokromaattisen valon kanssa sopivan ristiriitaisen vaikutelman. koistilauksena valmistettu led-valaisin taas on koostettu sinisistä ja punaisista perusledeistä, joista syntyy additiivisen värisekoituksen ansiosta tarkalleen sama sävy kuin olisi saatu värifiltterin avulla. Sähkönkulutus on huomattavan paljon pienempi", Larsen korostaa. Purppuran lisäksi valkoiset 36-wattiset ledvalaisimet valaisevat pilareita suoraan alhaalta ylöspäin samaan tapaan kuin alkuperäisen suunnitelman 100-wattiset heittimet. Valaisimet on asennettu sillan alle telineisiin, suoraan pilareihin sekä muihin siltarakenteisiin. SUUNNITELMAT MUUTTUIVAT lkuperäinen suunnitelma oli valaista Vaasankadun silta 100- ja 250-wattisilla kaasupurkauslampuilla. Led-valaisimien tekniikan kehittyminen antoi kuitenkin mahdollisuuden kokeilla led-valaisimia siltakohteessa. A Silta on tiettävästi ensimmäinen täysin led-tekniikalla valaistu silta Suomessa. "Alun perin suunniteltu 250-wattista monimetallilamppua käyttävä valonheitin olisi varustettu halutulla värifiltterillä, jolloin valon määrästä olisi menetetty lähes 90 prosenttia. 36-wattinen eri- 1/6: Luokkahuoneet 1 4/6: Käytävät www.helvar.fi 6 esiohjelmoitua valonohjausratkaisua
• LEDIN KÄYTTÖKOHTEET LISÄÄNTYVÄT L ed-valaisimet ovat valtaamassa yhä enemmän markkinoita perinteisiltä valaisimilta. Vaasankadun sillan led-valaisimet toimittaneen iGuzzini Finland & Baltic Oy:n toimitusjohtaja Tommi Reijola odottaa valaistusmarkkinoilla suurta muutosta, jonka vauhti on vain kiihtymässä. "Tämä oli meille ensimmäinen siltakohde. Olemme aiemmin toimittaneet ledejä muun muassa metro- ja lentoasemille. Led-valaistuksia on jo suunnitteilla ja toteutuksessa laajemminkin teille ja kevyen liikenteen väylille", Reijola kertoo. Koko iGuzzini-konsernin valmistamista valaisimista ledien osuus oli vuonna 2010 kahdeksan prosenttia. Arvio tämän vuoden osuudesta nousee yli 20 prosentin. "Maailman koko valaistusmarkkinoiden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, eikä vähiten juuri led-tekniikan vallankumouksesta johtuen", Reijola summaa. Seppo Kosonen sanoo led-valaisimien tekniseen kehitykseen sisältyvän mahdollisuus, josta KeskiSuomessakin ollaan kiinnostuneita. Siltakohteiden lisäksi ledejä voitaisiin hyödyntää jatkossa uusissa tiekohteissa. "Tievalaistuksessa voitaisiin mahdollisesti saada energia- ja kustannussäästöjä sekä vähentää huoltotoimien tarvetta", Kosonen miettii. säästää tässä kohteessa niin ympäristöä kuin rahaa. Kustannustehokkuutta syntyy myös siitä, ettei tarvita kalliita ohjausjärjestelmiä tuottamaan jotain tiettyä värisävyä", Larsen laskee. Hän uskoo myös huollon olevan vaivatonta. Kahden vuoden välein tehtävää valaisimien putsausta lukuun ottamatta valaisinratkaisun pitäisi olla käytännössä huoltovapaa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. Yhden haasteen ledien käytölle heittää Suomen talvi. Led-valaisimen lämpösäteily on kaasupurkauslamppuja heikompaa. Jos valaisimen päälle kerääntyy pakkautunutta aurauslunta, led-heitin ei sulata lunta pois. Sillan valaistus on talven ja kevään aikana toiminut pitkälti niin kuin on suunniteltu. Valaisimet ovat säästyneet ilkivallalta ja herättäneet huomiota ja puhuttaneet. Vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on vielä liian aikaista arvioida. "Sillasta otettuja valokuvia on haluttu käyttää yllättävän monessa eri paikassa ja tarkoituksessa", Larsen kertoo ulkopuolisten reaktioista. n SÄÄSTÖJÄ RAHASSA JA ENERGIASSA aasankadun sillan valaistuksen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan noin 6 500 kWh vuodessa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisessa toteutuksessa sähkönkulutus olisi ollut 19 000 kWh vuodessa. Kaasupurkauslampuilla suunnitellun toteutuksen kustannusarvio oli 46 000 euroa. Arvio uuden ratkaisun mukaisista kuluista on 55 000 euroa, mikä ei sisällä valaistussuunnittelu- eikä sähkösuunnittelukuluja. "Kun huomioidaan huomattavasti pienempi vuosittainen sähkölasku, led-valaistustekniikka V VAASANKADUN SILLAN JULKISIVUVALAISTUS, JYVÄSKYLÄ Suunnittelu: valaistussuunnittelija Annukka Larsen Toteutussuunnittelu: valaistussuunnittelija Ari Peltola Tilaajat: Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus Valaisinmaahantuoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy Sähkösuunnittelu ja -urakointi: KS Kitek Oy Tekniikkana on käytetty iGuzzinin Platea Led -valaisimia: 30 kappaletta erikoisvalmisteisia, sinipunaista valoa tuottavia led-heittimiä, 16 kappaletta valkoista valoa tuottavia led-heittimiä. Sähkönkulutus heitintä kohden 36 wattia. Arvioitu sähkönkulutus sillan valaistuksella on noin 6 500 kWh. Laitteiden toimivuus tarkistetaan 1­2 vuoden välein. Laitteiden toimintaiäksi on arvioitu 10 vuotta.
• JULKISIVUVALAISTUKSESTA MEDIAFASADIIN SUUNNITTELU Teksti: Roope Siiroinen, VALOA design Oy R akennusten esiintuominen keinovalaistuksen avulla on kasvanut erottamattomaksi osaksi arkkitehtuurin kokonaisuutta. Julkisivuvalaistuksen ideana on tuoda rakennus ja sen arkkitehtuuri esiin, ja siten lisätä rakennuksen merkitystä, näkyvyyttä ja huomioarvoa pimeän ajan ympäristössä. Valaistustavat ja -tyylit ovat kehittyneet käsi kädessä alan teknisen muutoksen kanssa suurpiirteisestä valopesusta nykyaikaisiin valaistustapoihin, joissa arkkitehtuurin yksityiskohtia voidaan yksilöllisesti korostaa. Teknisenä tavoitteena on kestävyys ja pitkät huoltovälit, mikä on rajannut käytettävissä olevan tekniikan esimerkiksi lampputyyppeihin, joiden valotehoa ei voida säätää. Siksi rakennukselle on suunniteltu yksi ilme, ja tavoitteena on ollut sen esteettinen kestävyys vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Sillä aikaa kun suunnittelijat ovat suunnitelleet "yhden ilmeen valaistusta", ja muun muassa julkisivuvalaistus on noussut kiinteistöomistajien hankintalistoilla, eivät tuotekehittelijät ole levänneet. Vain viimeisen viiden vuoden aikana ledit, joiden tehoa, väriä ja värilämpötilaa voidaan säätää, ovat kehittyneet luotettaviksi valonlähteiksi. Valaisimien pieni koko mahdollistaa entistä tarkemmat sijoitukset, ja siten yksityiskohtaisten ja moni-ilmeisten valaistuksien toteuttamisen. Valaistuksen ohjaamiseen tarkoitetut järjestelmät mahdollistavat ryhmien tai yksittäisten valaisimien himmentämisen sekä eri tavoin säädettyjen ilmeiden tallentamisen (valotilanne). Valotilanteista voidaan laatia ohjelmia, joissa eri ilmeet automaattisesti vaihtuvat erikseen määritetyssä rytmissä ja aikasyklissä. Uniqa Tower, Wien. Kuva: Werner Huthmacher 16 VALO 1/2011
• Nykyaikaisen tekniikan ansiosta rakennuksella voi olla monta erilaista pimeän ajan ilmettä. Ideoita tämän mahdollisuuden käyttämiseen on lukemattomia ja vain luovuus, mutta myös erityisesti tyylitaju ovat rajana. Useimmin käytetyt ilmeet perustuvat vuoden- tai vuorokaudenaikoihin tai juhlapäiviin, mutta myös arkeen voidaan ajatella erilaisia ilmeitä, esimerkiksi ilta- ja yövalaistukset. Yksinkertaisimmillaan ohjelmoitavaa järjestelmää voidaan käyttää valaistusvoimakkuuden säätämiseen esimerkiksi yleis-, korostus- ja erikoisvalaistuksen suhteissa. Arvokohteissa valaistukselle voidaan löytää juuri oikea visuaalinen tasapaino säätämällä valaistuskokonaisuuden eri osia esimerkiksi valaistusvoimakkuuden, harmonian, värilämpötilan ja kontrastin suhteilla. Aikaisemmin nämä tuli määrittää suunnittelupöydällä ja koevalaistuksin. Nykytekniikan ansiosta arvorakennukset voidaan valaista yksityiskohtaisesti ja tarkasti esteettisten kriteerien mukaan. Kaupallisissa kohteissa muunneltavat järjestelmät tarjoavat mahdollisuuden leikitellä enemmän ja teatraalisemmin, sekä luoda valaistuksella ihmisiä viihdyttävä ja vetovoimaa lisäävä tekijä (esim. kauppakeskukset tai hotellit). Kaiken kaikkiaan haastavinta lienee aikakäsitteen lisääminen osaksi valaistuskokonaisuutta, kohteen toiminnallisuutta ja ilmettä. Valotilanne voi muuttua jatkuvasti, muutaman kerran viikossa tai rauhallinen julkisivuilme voi muuttua muutaman sekunnin valoshowksi. MEDIAFASADIT S ähköinen media on entistä suurempi osa arkkitehtuuria. Muuntuvan ilmeen eräänlaisena high end -versiona toimii ns. mediafasadi, jossa julkisivu muodostaa kuvanomaisen pinnan, jonka yhtenä funktiona on välittää kuvaan tai tekstiin perustuva viesti. Liikkuvan kuvan tuominen osaksi arkkitehtuurin estetiikkaa on varsin suuri haaste, koska lopullinen funktio ratkaistaan vasta sisällön suunnittelulla ja tuotannolla. Kyseessä voi olla yhtä aikaa julkisivuvalaistus, taideteos, mainospinta ja suurtelevisio. Mediafasadi tulee kuitenkin erottaa mainoslaitteista kuten esim. LED-näytöistä. Mediafasadi on aina kiinteä osa arkkitehtuuria ja sen pääfunktio on arkkitehtoninen. Mediafasadi kaupungin ytimessä voi olla parhaimmillaan keskustan dynamiikkaa upeasti ja näyttävästi elävöittävä osa. Harkitusti toteutettuna se voi olla myös hetkellisesti mainospinta ja taideteos yhtä aikaa. Nykyaikaisen mediafasadin kaltaisia kohteita on toteutettu jo viime vuosisadan ajan (Times Square, Piccadilly Circus, Las Vegas, jne.), jolloin mainostamisen ohella valoefekteillä, valon liikkeellä ja animoinnilla heräteltiin huomiota. Näistä keskustatiloista onkin muodostunut näkemisen arvoisia klassikoita ja turistikohteita. Vuosikymmenten takaiset tulevaisuuselokuvat ovat kuvanneet keskustat tiloina, joissa liikkuvat kuvat ovat vallanneet seinäpinnat (Blade Runner 1982), ja paikoin kuva on interaktiivinen, ohikävelijän tunnistava, henkilökohtainen mainos (Minority Report 2002). Nämä ja vastaavat monet muutkin tulevaisuuden visiot ovat teknisesti tätä päivää. Maailmalla on esimerkkejä hienosti suunnitelluista ja toteutetuista mediafasadeista. Koska kiinteä kuva ei tee niille oikeutta, on parasta tutustua esimerkkikohteisiin internetissä. Yksi taitavimmin toteutetuista mediafasadeista on Licht Kunst Licht AG (Bonn/Berlin, Saksa) -valaistusarkkitehtuuritoimiston suunnittelema Uniqa Tower Wienissä (www.lichtkunstlicht.de). Wienissä sijaitsevan Uniqa Towerin 20-kerroksinen mediafasadi on pinta-alaltaan 7 500 m2. Se koostuu 2 800 ledipaneelista, joissa on yhteensä 180 000 RGB-lediä. Jokainen ledeistä toimii erikseen ohjattavana pikselinä. Vuonna 2006 valmistuneen projektin suunnitteli Licht Kunst Licht AG (Bonn/Berlin, Saksa). Kuvat: Werner Huthmacher VALO 1/2011 17
• PROSESSI M uuttuuko pimeän ajan kaupunkikuva liikkuvaa kuvaa ja vilkkuvia värivaloja käsittäväksi kaaokseksi? Tämä kysymys on noussut esille melko usein muun muassa kansainvälisissä aihetta käsittelevissä seminaareissa. Kasvaneet mahdollisuudet tuovat mukanaan runsaudenpulan, joka haastaa suunnittelijat ja rakennuttajat arvioimaan esteettisiä ratkaisuja entistä monipuolisemmin ja yksittäistä kohdetta laajempina kokonaisuuksina, sillä kaikki rakennukset eivät voi olla mediafasadeja. Pitäisikö valaistus tai ehkä paremmin sanottuna "pimeän ajan kaupunkikuvallinen suunnittelu" aloittaa jo kaavoitusvaiheessa ja seurata tätä prosessia aina yksittäisen kohteen toteutumiseen saakka. Kauniin, yhtenäisen, turvallisen ja ymmärrettävän kaupunkitilan mediafasadeineen voi saavuttaa kehittämällä valaistuksen suunnittelukäytäntöjä. Nykyisin valaistus suunnitellaan useimmiten kohdekohtaisesti ilman laajemman mittakaavan kokonaisnäkemystä esimerkiksi pimeän vuodenajan kaupunkitilasta tai rakennuksien arkkitehtonisesta hierarkiasta. Yleissuunnitelmissa voidaan tilaa ja kohteita jäsentää eri mittakaavoissa, ja samalla laatia ratkaisuja eri valaistustapojen ja tavoitteiden suhteen. Yleissuunnitelman merkitys osana kaupunkisuunnittelua korostuu jatkuvasti yhä visuaalisemmaksi ja monipuolisemmaksi muuttuvassa "valaistusmaailmassa". Ehkä tässä kontekstissa suurimpana haasteena ovat julkisten valaistuskohteiden hyväksyttämiskäytännöt, niiden puuttuminen tai eroavaisuudet kaupunkien ja kuntien kesken. Eri laajuiset suunnitelmat tarjoaisivat rakennusvalvonnalle hyvän lähtökohdan ohjata suunnittelua alueittain ja kohteittain, ja siten pitää pimeän ajan kaupunkikuva ja myös tekninen kokonaisuus hallinnassa. Valaistussuunnittelijan tehtävänä, yhteistyössä arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan kanssa, on vastata taiteellisesti ja teknisesti onnistuneesta kokonaisuudesta, jonka ansiosta esteettiset ja tekniset ratkaisut voidaan esitellä päätöksentekijöille jo suunnittelupöydällä. YHTEENVETO alotilanteet ja aika ovat tuoneet uuden elementin arkkitehtuurin ja valaistuksen suunnitteluun. Niin sisä- ja ulkotiloissa kuin perus- ja erikoisvalaistuksessa, taiteellistekninen muutos on merkittävä. Muuntuvalla valaistuksella voidaan luoda visuaalisesti ansiokkaita ilmeitä ja tunnelmia, ja samalla säätää valaistus juuri oikeaan ja sopivaan määrään käyttötarpeen mukaan. Yksi ja sama kohde voi tarjota moniilmeisyyttä arjesta juhlaan ­ ihmisten iloksi. Ehkä tärkeintä olisi sisäistää "yhden ilmeen" ja moni-ilmeisen valaistuksen ero. Näistä jälkimmäinen määritetään prosessin loppuvaiheessa ohjelmoimalla ja säätämällä, ja sen ansiosta voidaan periaatteessa luopua koevalaistuksien ja tehokokeiluiden akrobatiasta. Teknisten ja visuaalisten mahdollisuuksien määrästä riippumatta on hyvä pitää mielessä, että valaistuksen tarkoituksena on luoda turvallinen, helposti havainnoitava ja viihtyisä kaupunkitila, jonka tulee toimia vuodesta toiseen niin esteettisesti kuin teknisesti ja tyydyttää hyvin laajaa käyttäjäkuntaa. n V Mediafasadi tai dynaaminen muuntuva valaistus sopii maisemakuvallisiin maamerkkeihin. GE Edison Award of Excellencen (2007) voittanut Naistenlahden voimalan valaistus on esteettisesti voimakas ja värikylläinen, mutta muuntuvat ilmeet vaihtuvat rauhallisesti viikko- ja päivärytmissä. Valotilanteita on muutamia ja niitä käytetään esimerkiksi juhlapäivinä. LED-matriisi edustaa mediafasadia ja siihen voidaan ohjelmoida erilaisia animaatioita tai yksinkertaisia tekstejä. Kuvat: VALOA design Oy 18 VALO 1/2011
• www.osram.fi LEDVANCE Polybar ­ tehokas valolista Kolmena eri pituutena saatavat valaisimet on helppo piilottaa rakenteisiin. Tuloksena on halutun mittainen, saumaton valonauha, joka tuo valoa juuri sinne minne tarvitaan.
• SIMONKADUN FRESSI Teksti ja kuvat: Antti Hiltunen, VALOA design Oy VIIHTYISÄÄ VIRKISTYMISTÄ PROJEKTIT L 20 VALO 1/2011 iikunta- ja hyvinvointikeskus Fressi laajensi toimintaansa Helsingin ydinkeskustaan viime vuoden syksyllä. Aiemmin Tampereella, Espoonlahdessa ja Leppävaarassa, mutta nyt sama mahdollisuus haluttiin tarjota myös keskustan asukkaille ja siellä liikkuville ihmisille. Fressin palveluista pääsi nauttimaan Kuopiossa,
• keskusten valaistukseen, sekä luotiin valaistusperiaatteet mahdollisten uusien kuntokeskustilojen valaistuksesta. Konsepti sisälsi myös useita jatkokehitysideoita liittyen valaistuksen ja hyvinvoinnin sekä hauskanpidon tehokkaaseen yhdistämiseen. Hyvin pian konseptin valmistumisen jälkeen alkuvuodesta 2010 asiakas otti uudelleen yhteyttä suunnittelijoihin ja ilmoitti uuden liiketilan varmistumisesta Helsingin ydinkeskustassa. Rakennus-, purku- ja muutostyöt käynnistettiin välittömästi, sillä keskuksen oli määrä aueta vielä saman vuoden kesällä. Katutasossa toimii myös bar/bistro Coronita, joka on tärkeä osa viihtymistä, jota liikuntakeskus haluaa tarjota. Liikuntatunnin ja saunan jälkeen voi nauttia kylmän huurteisen "urheilujuoman" tai vaikkapa tuoreen salaatin tai tapas-annoksen viihtyisässä ympäristössä. Liiketiloissa toimi aiemmin huonekaluliike, joten tilojen muuttaminen liikuntakeskukseksi ja keittiöllä varustetuksi bistroksi aiheutti sekä LVI-töihin ja sitä kautta myös muuhun suunnitteluun huomattavia muutoksia. Tilannetta ei tietenkään helpottanut kiireinen rakennus- ja suunnitteluaikataulu. ALOA design valaistussuunnittelutoimisto lähti mukaan hankkeeseen aikaisessa vaiheessa ­ jo ennen tietoa uuden liiketilan olemassaolosta. Vuoden 2009 syksyllä yhteistyö Fysiolinen kanssa alkoi benchmarkingilla, jossa tutustuttiin sekä olemassa oleviin Fressi-liikuntakeskuksiin että kilpailevien toimijoiden kuntosaleihin. Töitä tehtiin kirjaimellisesti "hiki hatussa" suunnittelijoiden tutustuessa aktiivisesti erilaisiin ohjattuihin ryhmäliikuntamuotoihin. Lihaskasvun lisäksi tuloksena syntyi Fysiolinea palveleva valaistuskonsepti, jossa käsiteltiin valaistuksellisia ongelmia, ideoita ja parannusehdotuksia jo olemassa olevien liikunta- V PALVELUA KAHDESSA KERROKSESSA U VALAISTUKSELLA LISÄARVOA VIIHTYISYYTEEN usi liikuntakeskus sijaitsee Simonkadun ja Annankadun risteyksessä, Kampin kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Liiketila jakautuu kahteen kerrokseen: sisäänkäynti ja vastaanotto toimivat katutasossa, samoin Wrange Shop, solariumit ja testiasema. Kellarikerroksesta puolestaan löytyy kuntosali, ryhmäliikunta- ja spinning-tilat, lasten Fressi, pukuhuoneet, sekä perinteiset että infrapunasaunat suihkutiloineen. K untosalien ja liikuntatilojen yhteydessä on pyritty lähes poikkeuksetta luonnonvaloa mukailevaan runsaaseen pehmeään yleisvalaistukseen. Runsaalla valolla koetaan olevan piristävä vaikutus ihmisen mieleen ja vireystilaan, samoin kuin päivänvalolla. VALO 1/2011 21
• Toteutuksien painopiste on silti valitettavan usein lattiapintojen valaistuksessa ja valon määrässä, eikä niinkään sen laadussa. Valaistusta ei toisin sanoen hyödynnetä erilaisten tilojen ja ilmeiden luomisessa, vaan liikkuminen ja laitteiden turvallinen käyttö on lähes poikkeuksetta ainoana lähtökohtana liikuntatilojen valaistusta suunniteltaessa. Analyysivaiheen kuntokeskustarkastelusta oli suunnitteluvaiheessa huomattava apu, sillä konseptissa esitetyt valaistusratkaisut ja huomiopisteet onnistuttiin laajalti siirtämään sellaisenaan myös uuteen kuntokeskukseen, jonka tilallisista ominaisuuksista ei konseptia laadittaessa ollut minkäänlaista tietoa. Simonkadulla valaistuksen kannalta suurimmaksi haasteeksi muodostui tilojen korkeus, joka kellarissa jäi paikoitellen alle kahteen metriin. Alakattoratkaisut voitiin kellarista unohtaa jo alkumetreillä, lukuunottamatta vapaapainoaluetta, jossa se muodostui pakolliseksi. Matalan 22 VALO 1/2011 tilan tunnelmaa lähdettiin kuntosalissa tietoisesti poistamaan valaisemalla konseptin mukaisesti vertikaalipintoja. Tasainen kiinteä yleisvalaistus korvattiin kolmivaihekiskoilla, joista yleisvaloa tuotettiin epäsuorasti seinäpintoja valaisemalla. Monimetallilamppuihin valittiin 4000 kelvinin värilämpötila tuomaan oma puhdas vaikutuksensa tilaan. Kiskot ja valaisimet sijoitettiin ja suunnattiin niin, ettei niistä aiheudu häiriötä laitteiden käytölle tai käyttäjälle. Kuntosalissa, jossa toiminta ei ole ohjattua, ei muuttuville valotilanteille ollut erityistä tarvetta. Kuntosalissa urheilija määrää itse tahtinsa. Tilavalaistuksen muokattavuus säilyy kuntosalikalusteiden vaihtaessa paikkaa, jolloin valonmäärää eri alueilla voidaan käytännössä säädellä valaisinten uudelleensijoittelulla. Ryhmäliikuntatilassa ja spinningissä, joissa ryhmätoiminta on ohjattua, painotettiin erilaisia tunnin kulun mukaan helposti vaihdettavia tilanteita ja tunnelmia. Esimerkiksi rentoutusharjoitukseen siirtymisen tuli olla ohjaajan kannalta
• helppoa. Yleisvalaistus täytyi siis tarvittaessa saada päälle välittömästi, joten se toteutettiinkin loisteputkitekniikalla, toisin kuin kuntosalin puolella, jossa yleisvalaistuksen halutttiin olevan hallitumpaa ja suuntaavampaa. Kokonaistunnelman kannalta on tärkeää, että tilat liittyvät luontevasti toisiinsa, ja että sama valaistuksellinen tunnelma jatkuu tilasta toiseen siirryttäessä. Matalan tilan ongelma jatkui pukuhuoneissa, jossa huonekorkeus myös jäi reiluun kahteen metriin. Tämän vuoksi valaistukselle lähdettiin perinteisten kattovalaisinten sijaan miettimään vaihtoehtoista toteutustapaa. Yleisvalaistus toteutettiinkin totutusta poiketen epäsuorasti lattian kautta pukukaappien alapintaan kiinnitetyillä valaisimilla. Vaaleita vertikaalipintoja valaistiin lisäksi pienikokoisilla kohdevaloilla. Myös pesutiloissa valo tuotiin lähemmäs seinäpintoja, jolloin tila ei tunnu niin matalalta. Valaistuksella voidaan tukea toimintoja, mutta yhtä lailla luoda tiloja, tunnelmia ja tunteita, jotka saavat asiakkaan viihtymään. Kuntosalikäynti onkin parhaimmillaan kokonaisvaltainen elämys, johon olennaisena osana kuuluu myös kehon ja mielen rentoutuminen. n LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIKESKUS FRESSI, HELSINKI Tilaaja: Fysioline Oy Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Malmio Oy Sisustussuunnittelu: Apricus Sisustussuunnittelu Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Forssell Oy Sähköurakointi ja asennus: Extreme Electric Oy Äänentoisto ja efektivalaistuksen asennus: ESF Entertainment Oy KNX-ohjelmointi : Hendell Oy TILASSA TILAN EHDOILLA anha sanonta "jos et voi piilottaa sitä, korosta sitä!" otettiin ryhmäliikuntatilassa käyttöön pintakaapeloinnin astuessa mukaan kuvioihin. Fressin tunnusväriä seuraava oranssi palonkestävä kaapeli muodostaa nyt kattoon valaisimelta toiselle kulkevan leikkisän graafisen aiheen. Tilassa, jossa hiki virtaa, tarvitaan myös mittava ilmastointijärjestelmä. Koska ilmastointiputkia oli käytännössä kuljetettava seinillä, päädyttiin ratkaisuun, jossa sekä ilmastointiputket että RGB LED -valaisimet levytettiin suojaan katseilta, ja yleisilme säilyi näin ilmavana ja raikkaana. V VALO 1/2011 23
• NEGATIIVINEN VAI POSITIIVINEN URBAANI KAUPUNKITILA? PROJEKTIT Teksti ja kuvat: Joonas Saaranen, Ljusarkitektur AB N 24 VALO 1/2011 ykyaikana kaiken suunnittelumäärän keskellä tuntuu aivan käsittämättömältä, että jopa aivan Tukholman tilat määrittävät osaltaan kaupunkikuvaa, mutta kuinka? Mitä näissä paikoissa oikeastaan tapahtuu? Miksi ne ovat autioita? Mitä on meneillään julkisen ja yksityisen tilan muutostilassa? keskustasta löytyy muutoksen jalkoihin jääneitä anonyymejä ja autioituvia katuja. Nämä urbaanit
• esteettisiin arvoihin. Alueella sijaitsevan alikulkusillan yläpuolinen tieosuus, Kungsgatan, on vilkas liikenneväylä, joka yhdistää Kungsholmin Tukholman keskustaan. Sillan alle on muodostunut väliaikainen urbaani ylityspaikka, ns. urbaani ekodukti, joka yhdistää kaupungin biotoopit. tavan idean jälkeen aloitimme yhteistyön muiden suunnittelijoiden kanssa, ja pian kokonaisuus äänen ja hajun yhdistämisestä itse installaatioon alkoi hahmottua. Idean tie paperilta sillan alle kesti kokonaisuudessaan kaksi kuukautta. Nopea aikataulu, väliaikaisuus ja tiukat tekniset vaatimukset kaupungin puolelta asettivat haasteita. Projektin onnistumisen kannalta eräs tärkeimmistä tekijöistä oli yhteinen usko projektiin ja sen onnistumiseen aina suunnittelijoista itse asentajiin. Installaatiosta on tullut mukavasti positiivista palautetta, ja voi hyvinkin olla, että se nähdään vielä uudestaan jossakin toisessa Euroopan kaupungissa. n URBAN GREEN, TUKHOLMA 7.2­10.4.2011 Asiakas: Tukholman kaupunki Valaistus- ja konseptisuunnittelu: Isabel Villar, Ljusarkitektur AB Joonas Saaranen, Ljusarkitektur AB Ääni: Björn Hellström, Tyréns AB Clas Torehammar, Tyréns AB Urban Sound Institute Sähköurakointi: Elfströms Tekniska AB Sponsorit: Valaisimet ja kalusteet, Santa & Cole / Dahl Agenturer Äänitekniikka, Sennheiser Nordic Tekniset tiedot: 72 kpl Santa & Cole Oco 55 cm & 33 cm 4,2 W 2700 K puutarhavalaisimia 2 kpl Philips PROflood 150W -gobo-projektoreja 1 kpl ScentWave-hajustelaite www.facebook.com/urbangreen2011 MISTÄ KAIKKI ALKOI? U U rban Green on väliaikainen konseptiinstallaatio, joka tutkii kaupungin luonnon ja kulttuurin välisiä yhteyksiä sekä pyrkii herättämään kysymyksiä kaupunkien hylätyistä paikoista. Tukholman City-Terminaalin ja Kungsgatanin väliin jäävä osuus Östra Järnvegsgatania on hyvä esimerkki tästä. Alueen rakennukset ja aktiviteetit vaikuttavat ympäröivään urbaaniin tilaan ja päinvastoin. Valo, ääni ja tuoksu liikkuvat lähes rajoitta; niiden läpinäkyvyys ja monimuotoisuus tuovat suunnitteluun vaihtoehtoja. Tilaan voi luoda erilaisia sisältöjä kaikkia aisteja ajatellen sekä liittää niihin merkityksiä, jotka voidaan lisäksi yhdistää sosiaalisiin, kulttuurillisiin ja rban Green -projekti syntyi toisen projektin sivutuotteena. Olimme saaneet Tukholman kaupungilta toimeksiannon tehdä visuaalisen analyysin Vasaplanin alueesta. Tarkoituksena oli tutkia miltä kaupunkiympäristö näyttää tällä hetkellä valaistuksen osalta ja kuinka sitä voisi kehittää tulevaisuudessa. Alueen analysointi paljasti, että Vasaplan on alueena unohtunut, eikä sillä oikein ole selvää identiteettiä niin päivällä kuin yölläkään. Pimeään aikaan alue tuntuu erittäin turvattomalta ja epämiellyttävältä. Alue on myös yksi matkailijoiden valtaväylistä kaupunkiin ja se muodostaa täten ensimmäisen ja viimeisen mielikuvan, joka jää vierailevan turistin mieleen. Valaistus on tärkeä osa kokonaisuutta, joka tulisi ottaa jatkossa huomioon alueen yleissuunnitelmaa tehtäessä, mutta yksin valaistus ei tule korjaamaan tilannetta. SANOISTA TEKOIHIN T ukholman kaupunki halusi muistaa messujen aikaan kaupungissa vierailijoita ja haastoi suunnittelijatiimimme suunnittelemaan installaation, joka loisi positiivisen mielikuvan niin turisteille kuin paikallisille, sekä kertoisi samalla alueen kiinteistönomistajille valon voimasta ja mahdollisuuksista. Alkuidea Urban Green -installaatiosta syntyi nopeasti. Heti alus- VALO 1/2011 25
• TUTKITTAVANA MUKAUTUVA KAUPUNKIVALAISTUS JA ALGORITMIAVUSTEINEN VALAISTUSSUUNNITTELU KULTTUURI JA TIEDE Teksti: Henrika Pihlajaniemi, Toni Österlund ja Aulikki Herneoja Valokuvat: Henrika Pihlajaniemi O ulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla käynnistyi vuodenvaihteessa Mukautuva kaupunkivalaistus ­ Algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu -tutkimushanke. Lyhyesti kuvattuna hankkeen MUUTOSTARPEITA JA MAHDOLLISUUKSIA KAUPUNKIVALAISTUKSESSA tavoitteena on tutkia ja kehittää mukautuvan kaupunkivalaistuksen suunnittelun menetelmiä, jotka hyödyntävät algoritmisia suunnittelutyökaluja. Tutkimushankkeessa tarkastellaan keinovalaistusta kokemuksellisena osana julkista kaupunkitilaa, ottaen huomioon Suomen pohjoiset olosuhteet. Tavoitteena on luoda älykkäitä järjestelmiä, jotka reagoivat kaupungin käyttäjien liikkeisiin ja toimiin sekä muutoksiin ympäristön olosuhteissa. Tätä kautta pyrkimyksenä on vähentää energiankulutusta, parantaa liikenneturvallisuutta, lisätä kaupungin käyttäjien turvallisuuden tunnetta sekä kasvattaa kaupunkitilojen elämyksellisyyttä. Mukautuva kaupunkivalaistus -tutkimushanke toteutetaan vuosina 2011­ 2013 ja sen rahoittavat Suomen Akatemia ja Oulun yliopisto. Hanke tekee yhteistyötä Oulun yliopiston monitieteisen UBI Metrics -tutkimushankkeen kanssa ja hyödyntää Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston UBI-hankkeissa tuotettua Oulua koskevaa paikkatietoaineistoa. Myös valaistusalan yrityksiä osallistuu projektin Living Lab -valaistusdemojen toteuttamiseen. K aupunkivalaistus kohtaa lähivuosina maailmanlaajuisesti suuria haasteita. EcoDesign-direktiivi säädöksineen on asteittain poistamassa markkinoilta energiatehottomia valonlähteitä kuten elohopeahöyry- lampun, joka on Suomessakin yleisesti käytetty ulkovalaistuksen valonlähde. Toisaalta energiansäästötavoitteet suuntaavat kehittämään valonsäätöä ja valaistuksen älykästä ohjausta, joilla katu- ja tievalaistusta optimoidaan olosuhteiden ja tienkäytön mukaan ja samalla vähennetään valaistuksen ylimitoitusta. Aiheesta on käynnissä useita tutkimus- ja kehityshankkeita, esimerkiksi ESOLi-hanke (Energy Saving Outdoor Lighting), jossa on mukana osallistujatahoja 14 Euroopan maasta. Toinen Euroopan-laajuinen projekti, E-Street, on päättynyt. Molemmissa hankkeissa on ollut Suomesta mukana Pentti Hautalan johtama ryhmä SITO Oy:stä. Tiehallinnon (nykyisin Liikennevirasto) Tievalaistuksen suunnittelu -oppaan sisältöä ollaan parasta aikaa päivittämässä, ja siihen on tulossa mukaan myös muuttuvaa tievalaistusta ja älykästä ohjausta käsittelevä osuus. Interaktiivinen, dynaamisesti elävä valaistusinstallaatio Lontoossa. O2 River Entrance, 2007, valaistussuunnittelu Architen Lighting. O2-areenalta Thames-joen rannalle johtava katettu käytävä on valaistu RGB-ledeillä ja varustettu PIR-liikesensoreilla. Sisääntulo käytävään käynnistää yhden ohjelmoiduista valoteoksista. 26 VALO 1/2011
• Elohopealamppua korvaavista valonlähteistä LED-valaistus tarjoaa monipuolisimmat mahdollisuudet valaistuksen säädölle ja ohjaukselle: RGBtekniikkaa ja linssioptiikoita hyödyntämällä valon määrän lisäksi myös valon väri ja valonjako ovat säädettävissä. Energiansäästön ohella kaupunkiympäristön elämyksellisyyttä voidaan lisätä pimeän aikaan. Erilaisten sensorien ja lähettimien avulla valaistus voi mukautua vallitseviin olosuhteisiin ja reagoida erilaisiin ärsykkeisiin ja signaaleihin, kuten läsnäoloon, liikkeeseen ja ääniin, paikkatietoihin ja SMS-viesteihin. Älykkäästi ohjattu valaistus voi myös analysoida vastaanottamaansa tietoa, oppia ja mukauttaa toimintaansa kaupungin käyttäjien tarpeita vastaamaan. Perinteisesti staattiseksi ymmärretty kaupunkivalaistuksen käsite on määriteltävä uudelleen: kaupunki on jatkuvassa muutoksen tilassa niin luonnonolosuhteiden kuin kaupunkilaisten liikkeiden ja aktiviteettien vaihtumisen suhteen. Jotta kaupunkivalaistusta voitaisiin suunnitella dynaamiseksi ja älykkäästi erilaisiin muutostekijöihin mukautuvaksi, suunnittelija tarvitsee uusia menetelmiä ja työkaluja, jotka pohjautuvat erilaisiin algoritmeihin. tämän pohjalta ohjata kaupunkitilan valaistusta. Kaupunkitilan elämyksellisyyden lisääjänä mukautuvassa valaistuksessa tarvitaan myös luovia ohjausprosesseja, jotka eivät perustu suoraviivaiseen optimointiin. Algoritminen suunnittelu on yleisnimitys suunnittelulle, jossa hyödynnetään algoritmeja muodon, rakenteen tai tässä tapauksessa valaistuksen luomiseen. Algoritmiset työskentelymenetelmät tarjoavat mahdollisuuden valjastaa monipuolista informaatiota suunnittelun avuksi. Terminä algoritmi on tuttu ohjelmoinnin puolelta ja on levinnyt tietoisuuteen tietokoneiden käytön yleistyessä, mutta algoritmin määritelmä on laajempi ja sen historia ulottuu tietokoneiden aikaa paljon pidemmälle, perustuen jo 700-luvulla eläneen persialaisen matemaatikon Al-Khwarizmin kehittämään konseptiin. Itsessään algoritmi tarkoittaa äärellistä sarjaa täsmällisiä käskyjä tai ohjeita, jotka suoritetaan tietyssä järjestyksessä ja on luotu tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Näin ajateltuna voidaan kaikkia säännönmukaisia tehtäviä pitää pohjimmiltaan algoritmisina ­ esimerkiksi ruoanlaittoa, joka seuraa tiettyä reseptiä. Algoritmeja voidaan hyödyntää monella eri tavalla mukautuvan kaupunkivalaistuksen suunnittelun apuna, suunnittelun eri vaiheissa. Niitä voidaan hyödyntää niin luonnosvaihtoehtojen tekemisessä, valaisimien sijoittelussa kuin ohjausprosessin suunnittelussakin. Olemassa olevan datan avulla on mahdollista tehdä reaaliaikaisia analyyseja ja näiden pohjalta valaistussimulaatioita. Älykkäiden algoritmien avulla voidaan mukautuvasta valaistuksesta luoda itsearvioiva ja oppiva prosessi, joka kehittyy ajan kuluessa sekä tulkittavan informaation lisääntyessä. ALGORITMIT MUKAUTUVAN KAUPUNKIVALAISTUKSEN SUUNNITTELUSSA K aupungista kerätään erilaisilla sensoreilla jatkuvasti informaatiota, jota analysoimalla voidaan tulkita kaupungin toimintaa ja sen liikennevirtoja. Kerääntyvän tiedon manuaalinen hallinta ei ole työmää- rällisesti eikä taloudellisesti järkevää, vaan informaation hyödyntämiseen tarvitaan reaaliaikainen järjestelmä. Sen tulee pystyä tulkitsemaan tietoa, ottamaan kantaa muutoksiin ja ennalta määrittelemättömiin tilanteisiin ja VALO 1/2011 27
• Algoritmisten suunnittelumenetelmien hyöty pohjautuu niiden kykyyn tulkita informaatiota ja ohjata kulkuaan sen mukaisesti. Tämä mahdollistaa luovien päättelyprosessien muodostamisen, jotka ohjaavat tilanteen mukaan määrättyyn parhaaseen vaihtoehtoon sekä sen mukaiseen toimintaan. Algoritmien käyttäminen johtaa prosessilähtöiseen suunnitteluun, jossa määritellään muuttujat sekä suunnittelun reunaehdot. Suunnittelumenetelmänä tämä eroaa huomattavasti perinteisestä yhteen, staattiseen lopputulokseen tähtäävästä suoraviivaisesta suunnittelukäytännöstä. Prosessin suunnittelu sekä sitä ohjaavien algoritmien työstäminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin staattisen lopputuloksen kertaalleen suunnittelu, mutta voi maksaa itsensä nopeasti takaisin joustavuudessa, muutosten helppoudessa sekä muutoksiin reagointinopeudessa. ympäristökokemus. Kokeellisten valaistussuunnitelmien avulla luodaan visioita siitä, miten valaistuksen mukautuvuus voi positiivisesti vaikuttaa pimeän ajan kaupunkiympäristön kokemiseen eri kokemuksen tasoilla, esimerkiksi toiminnan, tunnelman ja turvallisuuden tunteen kautta. Suunnitteluprosesseissa pyritään myös ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia mukautuvuuden negatiivisia vaikutuksia, jotka voisivat liittyä esimerkiksi häiriöihin kehonsisäisen kellon toiminnassa. Valaistus tekee kaupunkia näkyväksi mahdollistaen liikkumisen, toimimisen ja oleskelun kaupungissa pimeän aikaan. Valaistuksen mukautuminen voi tukea näkemistä monilla eri tavoilla. Muuttuvassa ja älykkäästi ohjatussa tieja katuvalaistuksessa tienpinnalle aikaansaatava luminanssitaso mukautuu ohjausalgoritmien avulla liikenteen, tienpinnan heijastavuuden ja luonnonvalon määrän mukaan optimoiden valaistusolosuhteet energiankäytön kannalta. Älykäs ohjaus takaa vaivattoman ja riittävän näkemisen erilaisissa olosuhteissa, onnistuessaan täysin tiellä liikkujan huomaamatta. Mutta toisaalta, voisiko valaistus mukautua luonnonvalon määrään ja säätilaan myös kaupunkitilan elämyksellisyyttä lisäten? Harmaana marraskuun päivänä valo ehkä riittää näkemiseen, mutta aurinkoa kaivatessa kaunista ja elävää valoa tarvitaan myös katsottavaksi. MITÄ VOISI OLLA MUKAUTUVA KAUPUNKIVALAISTUS? T utkimushankkeessa mukautuvaa kaupunkivalaistusta lähestytään kokemuksellisuuden ja kaupungin käyttäjien näkökulmasta. Keskiössä ei ole niinkään katu- tai tievalaistus autolla liikkuvan perspek- tiivistä, vaan kaupunkitilojen valaistus jalankulkijan näkökulmasta. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettu kaupunkitilan käyttäjän moniulotteinen WiFi-kuuluvuusalueet (valkoinen ympyrä) ja UBIprojektin Bluetooth-sensorit (sininen ympyrä) Oulun keskustassa. Kuva: Tuulikki Tanska 28
• Valoa tarvitaan myös katsomiseen, kaupunkitilan hierarkisointiin. Valaistus voisi mukautua kaupungin elämään ja reagoida tapahtumien hetkellisiin sijainteihin eri osissa kaupunkia, houkutellen sopivina tunnelmina ja kohdevalaistuksena kaupunkilaisia aktiviteetteihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kaupungin valot voisivat elää tapahtumakalenterin mukaan, tai toisaalta reaaliaikaisesti seurata läsnäoloa ja kohtaamisia kaupunkitiloissa. Tapahtumien lisäksi valolla voidaan viestiä muitakin asioita, esimerkiksi pysäkin valaistus voi kertoa muutoksillaan pian saapuvasta linja-autosta. Hollannissa, Eindhovenin kaupungissa on pilottihankkeena toteutettu raitiovaunupysäkkien laitureihin integroitu signaalivalaistus, joka viestii raitiovaunun saapumisesta sekä ohjaa käyttäjät sisäänkäynnin kohdalle. Valaistus voisi mukautua myös kaupungin käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin, esimerkiksi tukea heikkonäköisen näkemistä ja suunnistautumista. Yksilön identifioivien pienikokoisten radiolähettimien avulla valaistus voitaisiin kustomoida mukautumaan ennalta määriteltyihin, näkökyvyn kannalta optimaalisiin valaistustasoihin, tai sytyttämään matalaluminanssisten valopisteiden sarjan halutun reitin varrelle, näin opastaen kulkua. llta-aikaan lenkille lähtevä voisi matkapuhelimellaan tilata ulkoilureitille reittivalaistuksen tai käynnistää maisemareitin elämyksellisen valoteoksen. MUKAUTUVA KAUPUNKIVALAISTUS ­ Algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu -tutkimushanke Tutkimuksen suorittaja: Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto Tutkimuksen rahoittajat: Suomen Akatemia ja Oulun yliopisto Rahoituskausi: 1.1.2011­31.12.2013 Tutkimusryhmä: · Arkkitehti, TkT Aulikki Herneoja, vastuullinen johtaja · Arkkitehti Henrika Pihlajaniemi, tohtoritutkija · Arkkitehti Toni Österlund, tohtorikoulutettava · Arkkitehtiylioppilas Tuulikki Tanska, tutkimusavustaja Tutkimusyhteistyö: Oulun yliopiston monitieteinen UBI Metrics -tutkimushanke: · Computer science metrics, prof. Vassilis Kostakos · Economics metrics, prof. Rauli Svento · Cultural anthropology metrics, prof. Taina Kinnunen · Urban design metrics, TkT Aulikki Herneoja · Consolidation, evaluation and dissemination of the framework, prof. Timo Ojala Yritysyhteistyö: Living Lab -valaistusdemoissa vuosittain mukana valaistusalan yrityksiä, mm. oululainen Valopaa Oy Muut yhteistyötahot: Oulun kaupunki Oulun Energia Urakointi Oy Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@oulu.fi +358 40 708 9865 (Henrika Pihlajaniemi) www.AdaptiveUrbanLighting.fi SLO:n tuotteistossa on etusija sähkötarvikkeilla, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. Selkeästi ympäristöystävälliset tuotteet nimeämme BlueWay-tuotteiksi, joiden valinnassa huomioitavat seikat ovat energian säästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit ja tuotteen elinkaari. BlueWay-tuotteiden ansiosta asiakkaasi säästää energiaa sekä ympäristöä. Lisää BlueWay-tuotteista osoitteessa www.slo.fi www.slo.fi
• Jo yksinään kysymys, voiko julkinen valaistus olla aktiivisesti yksityisten kaupunkilaisten hallittavissa, on mielenkiintoinen ja monitahoinen. Oulussa järjestettiin helmikuun alussa Valon päivän LightMapping-kävelykierros, johon liittyvässä seminaarissa julkistettiin Mukautuva kaupunkivalaistus -tutkimushanke. Kävelykierrokselle osallistuneet täyttivät sitä seuranneessa purkutilaisuudessa kyselylomakkeen, jossa muiden Oulun kaupunkivalaistusta käsittelevien kysymysten ohella esitettiin kysymykset: "Haluaisitko, että sinulla olisi mahdollisuus vaikuttaa kaupunkitilojen valaistukseen kaupunkitiloissa liikkuessasi?" sekä "Millä tavoin haluaisit vaikuttaa?" Vastaajista 16 olivat halukkaita vaikuttamaan valaistukseen ainakin jollakin tasolla ja esittivät ideoitaan vaikuttamistavoista. Seitsemän vastaajaa ei halunnut vaikuttaa kaupunkitilojen valaistukseen, kaksi ei ottanut kantaa asiaan. Vastaukset kertovat toisaalta vaikuttamishaluista, mutta toisaalta myös siitä, että vaikuttaminen ympäristön tekijään, joka yleensä toimii ilman omaa vaivannäköä, voidaan nähdä myös vaivalloisena ja stressaavana. Toisaalta taustalla saattaa olla myös pelko siitä, että muut pääsisivät vaikuttamaan yhteisen ympäristön olosuhteisiin tavalla, joka ei itseä miellyttäisi. Tutkimusprojektin valaistusdemoissa kokeillaan yhtenä näkökulmana erilaisia valaistuksen aktiivisen hallinnan tasoja ja interaktiivisesti mukautuvan valaistuksen mahdollisuuksia, käsitellen sekä positiivisia vaikutuksia kaupunkiympäristön viihtyisyyteen että mahdollisia riskejä. Positiivisesti koettuna mukautuva valaistus voisi muodostaa kaupunkitilaan osallistavaa taidetta, joka saisi kaupunkilaiset tiedostamaan jokapäiväisen ympäristönsä ja aktiivisesti suunnittelemaan sitä elämyksellisemmäksi pimeän aikaan. Taideprojekteissa interaktiivisuutta on jo toteutettu osallistujien kanssa keskustelevina valaistusinstallaatioina, hyödyntäen LED-valaisimia ja innovatiivisia ohjausalgoritmeja, jotka perustuvat esimerkiksi parvikäyttäytymiseen. Mielenkiintoinen ääneen reagoiva teos tästä teemasta on Random Internationalin Swarm Light (www.random-international.com). TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS M ukautuva kaupunkivalaistus -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään menetelmiä mukautuvan kaupunkivalaistuksen suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Yhtenä perustutkimuksellisena tavoitteena on määritellä "mukautuvan kaupunkivalaistuksen" käsitettä kaupunkitilojen käyttäjän moniulotteisen ympäristökokemuksen lähtökohdista, pohjaksi suunnittelulle. Tutkimus kestää kolme vuotta ja etenee iteratiivisesti vuotuisin syklein, joiden aikana mukautuvaa valaistusta tutkitaan osana kokemuksellista kaupunkitilaa sekä kehitetään algoritmisia suunnittelumenetelmiä älykkään, reagoivan ja oppivan järjestelmän luomisprosessissa. Menetelmiä kehitetään sekä skenaariotyöskentelyn että living lab -demojen avulla. Skenaarioita ­ erilaisia temaattisesti jäsenneltyjä tulevaisuusvisioita ­ työstetään virtuaaliympäristössä, jossa mukautuvan valaistuksen ratkaisuja on mahdollista tutkia suuremmassa mittakaavassa ja useampina variaatioina kuin käytännön piloteissa olisi mahdollista. Skenaarioiden pohjalta toteutetaan erilaisiin kaupunkitiloihin väliaikaisia valaistusinstallaatioita, joiden avulla voidaan testata myös käytännössä mukautuvan valaistuksen toimivuutta sekä vaikutuksia kaupunkiympäristön kokemuksellisuuteen ja houkuttelevuuteen. Hyödyntäen Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston UBI-hankkeiden tuottamaa paikkatietoaineistoa, voidaan myös analysoida onko mukautuvalla valaistuksella vaikutusta kaupunkilaisten tapaan liikkua ja toimia kyseisissä kaupunkitiloissa. Tutkimushankkeella on synergiaetua Oulun yliopiston rinnakkaisesta, monitieteisestä UBI Metrics -hankkeesta, joka kehittää menetelmiä jokapaikan tietotekniikan evaluointiin aidoissa kaupunkiympäristöissä. n Taiteilija, valosuunnittelija Tülay Schakirin teos Good Light ­ Bad Light Helsingin Kaisaniemen puistossa Valon vuodenaika 2011 -tapahtuman aikaan. Teos visualisoi helsinkiläisten kokemuksia siitä, minkälainen valaistus tekee puistosta turvallisen ja minkälainen ei. Mukautuva valaistus voi osaltaan lisätä turvallisuuden tunnetta kaupunkiympäristöissä. 30 VALO 1/2011
• Siirry kaupungin kirkkaimmin valaistuun osaan. Aura CRYSTAL Long Life todelliseen valkoiseen katuvalaistukseen. Aura CRYSTAL Long Life MONIMETALLILAMPPUJEN polttoikä on 36 000 h, yli 2 kertaa pidempi kuin vastaavien vakiolamppujen. Aura Lightilla on oma tunnus Long Lifelle. Tunnuksessa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa pidempään tuote kestää tavalliseen lamppuun verrattuna. Aura Light - tunnuksella merkittyjen lamppujen hankinnalla maksimoit lampun käyttöiän ja minimoit vaikutukset ympäristöön. info@auralight.fi·www.auralight.fi
• SAGA ­ SAARISTOGALLERIA PROJEKTIT Teksti: Kuopion kaupunki, taiteilijat ja Ari Tiilikainen, LITE-designs Kuvat: Ari Tiilikainen TAIDETEOKSET KARTALLA 1 Rantakala 2 Jussi Jänes 3 Saaristo 4 Meri lahjoitti sen meille 5 Viesti sinulle S aaristoGalleria on vuonna 2010 avautunut taideteosten kokoelma Kuopion Saaristokaupungissa. Vuodenkierron ja vuorokaudenaikojen mukaan elävät teokset on toteutettu osaksi rakennettua ympäristöä. Teokset ovat aina nähtävissä ja helposti saavutettavissa kevyenliikenteen-, joukkoliikenteen- ja vesireittien varrella. SaaristoGalleria elävöittää kaupunkiympäristöä, rakentaa laadukasta ja kestävää kaupunkikuvaa, tuottaa hyvää ympäristöä ja vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Taiteella on merkittävä rooli alueen viihtyisyyden ja identiteetin luomisessa. Taiteen kaava, Saaristokaupungin asemakaavaan sovitettu kulttuurin ja taiteen yleissuunnitelma, on ollut SaaristoGallerian lähtökohtana. Taiteen kaava yhdisti taiteen, kulttuurin ja rakentamisen aivan uudella tavalla. Kaavassa määriteltiin suuntaviivat Saaristokaupungin hengen mukaisen taiteen toteuttamiseksi ja saaristokaupunkikulttuurin luomiseksi. Taiteen kaava -kehitystyö sai alkunsa vuonna 2005 valmistuneesta opetusministeriön tukemasta Saaristokaupungin Hyvän asumisen kulttuuriympäristö -hankesuunnitelmasta. Sen pohjalta luotu SaaristoGalleria-hanke edustaa uudenlaista toimintamallia luoda monipuolista, laadukasta ja viihtyisää tulevaisuuden asumisen kulttuuriympäristöä. Taideteokset SaaristoGalleriaan ovat valikoituneet SAGA-taideteoskilpailujen pohjalta. Asukkaat ovat olleet vahvasti mukana SAGA-hankkeen toteutuksessa. 1 SAARISTOKAUPUNKI 2 3 5. 4 5 SAGA-TAIDETEOSTEN VALAISTUS T eoksista kaksi sijoittuu kiertoliittymien keskelle, Jussi Jänes ja Rantakala. Koska Jussi Jänes -teoksen kiertoliittymän keskellä ei ollut putkivarausta kaapelille, oli valaistussuunnittelussa otettava lähtökohdaksi valaistuksen toteuttaminen kiertoliittymän ympärillä sijaitsevista katuvalaisinpylväistä. Onneksi Jussi Jänes oli sen verran matala teos, että ylös katuvalaisinpylväisiin sijoitettujen kohdevalaisimien häikäisy rajoittui keskisaarekkeen ja ajoradan välimaastoon. Valon häikäisyesto oli näin hallit- tavissa normaaleilla häikäisysuojilla. Valaisimiksi valittiin iGuzzini Woody LED -valaisimet, valonväriltään neutraalin valkoinen. Rantakalan kohdalla vastaavaa katuvalaisinpylväistä suunnattua kohdevalaistusta ei olisi voitu edes harkita, koska kalan korkeus oli yli 4 m. Ohi menevä valo olisi häikäissyt vastapuolella liikennettä. Valaistusta tutkittiin 3D-mallilla sekä teoksen valmistuttua Toivalan Metallin hallissa. Haasteena tässä oli kalan kaarevan selkäosan valaistus. Valonsäteethän luonnollisesti kulkevat suoraviivaisesti eivätkä ne kaarru, joten selkä- 32 VALO 1/2011
• JUSSI JÄNES Kaisa Törmänen, 2009 Materiaali: maalattu alumiini Sijainti: Keilankannan kiertoliittymä Korkeus: 3 m Jussi on avoin ja maailmoja syleilevä, Jussi on symmetrinen, neljällä jalalla seisova. Jussi toimii hauskana suunnannäyttäjänä. RANTAKALA Iiro Muraja ja Ari Tiilikainen, 2010 Materiaali: corten-teräs Sijainti: Kaivannonlahden kiertoliittymä Korkeus: 5 m Rantakala on teos, joka katsojan liikkeen avulla muodostaa tekijöiden intuitiosta vuorovaikutteisen illuusion ja postkulinaristisen taidenautinnon. Kalanruotomainen rakenne luo teokseen kineettisen uintiliikkeen. Muoto ja materiaali symboloivat Kallaveden muikkua, savustettuna tai paistettuna. VIESTI SINULLE Harald Karsten, 2010 Materiaalit: ruostumaton teräs, värillinen akryyli Sijainti: Keilankanavan Kalliopuisto Korkeus: 13 m, leveys: 4 m Viesti sinulle on kukkatervehdys ja hyvän tahdon ele kaikille ihmisille. Se pyrkii tuottamaan hyvänolontunteen ja edistämään ihmisten välistä kanssakäymistä. Valaistuna teos toimii myös eräänlaisena majakkana. puolen valaistus tasaisesti oli haastava toteuttaa mahdollisimman vähällä määrällä valaisimia. Koska valaisimet piti suunnata vinosti kohteeseen (ei siis suoraan ylöspäin valaisua), hylättiin maahanupotettavat valaisimet. Maavalaisimien valo olisi muutaman kymmenen sentin lumentulon jälkeen pysähtynyt lumeen, joten valaisimet nostettiin hieman ylös pylväisiin. Valonlähteeksi valittiin monimetalli, jolla haluttiin varmistaa, että lasin päälle satava lumi varmasti sulaa. Valaisimeksi haettiin laitetta, jossa yhdistyy mekaaninen kestävyys, hyvät häikäisysuojavarusteet sekä mahdollisimman huomaamattomat, mieluiten piilorakenteelliset, suuntauksen lukitusmekanismit, joilla haluttiin minimoida ilkivaltaisen valaisimien suuntaamisen riski. Valaisimeksi valittiin sisäisellä hunajakennohäikäisysuojalla varustettu Louis Poulsen SPR -kohdevalaisin. Kaupungin pyynnöstä teoksissa toivottiin, huollon yksinkertaistamiseksi sekä varaosien varastoinnin helpottamiseksi, käytettävän mahdollisuuksien mukaan paljon samoja valaisintyyppejä, varsinkin monimetallivalaisimissa. Viesti Sinulle -teos valaistiinkin vastaavilla SPR-kohdevalaisimilla kuin Rantakala-teos. Viesti sinulle -teoksen kukkamainen rypäs muodostuu värillisistä akryylinkappaleista. Värillinen akryyli olisi ollut edustavimmillaan vastavalolla valaistuna. Koska pinnat kuitenkin tässä tapauksessa olivat korkealla ja tietyssä kulmassa, ei tätä valaistustapaa tietenkään voitu toteuttaa, vaan valaistukseksi valittiin jyrkästi alhaalta ylöspäin suunnattu valo. Tällä valon tulosuunnalla valo lankeaa akryylipintoihin sivuvalona, minkä vuoksi valon teho ei pääse aivan parhaiten oikeuksiinsa. Se oli kuitenkin paras mahdollinen ja järkevin toteutustapa. VALO 1/2011 33
• SAARISTO Saara ja Janne Repo / Arkkityypit Oy, 2010 Materiaalit: 9 betonisaarta, alusta valukumimassaa Sijainti: Keilankannan tori Saaristo-teos toistaa Lehtoniemen kaupunginosan ideaa pienoiskoossa. Se luo ihmisten liikkeelle väylän ­ oikoreitin, mutta myös paikan pysähtyä. Ihmiset ovat osa tätä taideteosta, he liikkuvat teoksen lähellä ja sen sisällä, pysähtyvät paikkaan. Teoksessa toistuu jääkauden muovaama saarien suuntaus Kallavedellä kaakosta luoteeseen. MERI LAHJOITTI SEN MEILLE Sirpa Miettinen, Valpuri Lindberg, Piia Kukkaslahti Ferreira, 2010 Materiaalit: värjätty ruiskubetoni, kierrätetty ruostumaton teräs (Metso Automation Oy) Sijainti: Keilankanavan laituri Korkeus: 3 m, leveys: 80 m Meri lahjoitti sen meille on kokonaisvaltaisesti tilan ja ympäristönsä haltuunottava, veden orgaaneja muotoja yhdistelevä teos. Kolmiulotteiset muodot levittäytyvät koko tukimuurin alueelle sekä edessä olevalle kävelyalueelle. Teos on osallistava; kävelyalueella oleville kierrätysmetalliosille voi istua. Meri lahjoitti sen meille toimii pehmentävänä ja elävöittävänä, sekä pimeän aikaan valaistuna elementtinä rakennetun ympäristönsä kanssa. Saaristo-teos koostuu saaren muotoisista punaisista betonikappaleista, jotka toimivat istuimina Keilankannan torilla. Valaistavat muodot olivat jälleen moniulotteisia, ja haasteena oli tässäkin ratkaista valaistus niin, että se on ilkivallan kestävyydeltään riittävän hyvä torikäyttöön. Teoksen valaistavat pinnat ovat lisäksi kappaleiden joka puolella, joten maahanupotettavia valaisimia olisi pitänyt upottaa jokaisen kappaleen jokaiselle sivulle, jolloin valaisinmäärä olisi noussut suureksi. Taiteilijoiden toiveena oli, että valaistus korostaisi teoksen muotoja. Ratkaisuksi valittiin saarekkeiden valaistus gobo-heittimin, joiden gobot olivat saarekkeiden muotoisia. Valaisimien sijoituspaikaksi valittiin teoksen reunalla sijaitseva korkea katuvalaisinpylväs. Valaisimeksi valittiin luotettava Philips UrbanScene -sarjan goboheitin 150 W monimetallilampulla. Gobojen kuvioiden kustomointi aiheutti pientä haastetta, koska kuvion muotoon katupinnassa vaikuttaa pienikin virhe etäisyyksissä tai laskentakulmassa. Käytännössä valaisimen paikka suhteessa kappaleeseen tulee tietää sentilleen. Koska teos haluttiin valaista kustannustehokkaasti mahdollisimman pienellä määrällä heittimiä, valaistiin yhdellä heittimellä useampi saareke. Näin ollen koko valaistus toteutui neljällä heittimellä. Valonväriksi valittiin neutraalin valkoinen, joka tuo esille punaisen värin raikkaana. Viimeisin teos Meri lahjoitti sen meille sijoittuu Keilankannan kanavan varrelle. Se on sinisestä ruiskubetonista valmistettu karkea pinta, johon on asennettu ruostumattomasta teräksestä valmistettuja sylinterin yms. kierrätysosia. Värillinen voimakas pinta on pitkä ja laaja, joten alusta lähtien oli selvää, että pinta tulee valaista mahdollisimman tasaisesti koko teoksen matkalta. Valaisimien ilkivaltakestävyys oli tässäkin kohteessa ensimmäisiä valaistustapoja poissulkevia seikkoja. Muurin yläpuolella kulkee kevytliikenneväylä, joten yläosa on altis ilkivallalle. Paikal- linen metallipaja, Toivalan Metalli, suunnitteli ja toteutti ilkivaltasuojaratkaisun, joka kestää vaikka päällä kävelemisen. Koska ruiskubetonoitu pinta on karhea, saadaan sivuvalolla pinnan kolmiulotteisuus parhaiten esille. Vaihtoehtoisiksi valaisusuunniksi jäi joko maavalot tai muurin yläosaan ripustettu valaisinjono, joista valittiin jälkimmäinen. Valaistusratkaisun valonlähteen valinnasta tehtiin elinkaarilaskelmia ja päädyttiin LED-ratkaisuun. Koska pinnan kolmiulotteisuus haluttiin esille voimakkaana (valo-varjo-efektinä), oli selvää, että valonlähde tuli olla valopisteen kooltaan pieni. Varjonmuodostushan on sitä terävämpää mitä pienempi valopiste. Valonlähdevaihtoehtoja olivat siis monimetallilamppu ja LED; loisteputkiratkaisu hylättiin pehmeän varjonmuodostuksen vuoksi. Valaisimiksi valittiin Philips LEDLine2 -muurivaloversio. n 34 VALO 1/2011
• Yleisvalaistuksen ohjaustarpeet ja tavoitteet vaihtelevat. Siksi ZUMTOBEL ohjausjärjestelmistä löydätkin aina käyttötarpeesi mukaan mitoitetun ohjainkokonaisuuden. LUXMATE LiteNet LUXMATE Professional Valaistuksen ohjaus on helpompaa kuin kuvitteletkaan. Parhaimmillaan se on yksinkertaista: · suunnitella · asentaa · ohjelmoida · käyttää LUXMATE Emotion ZBOX Hotellihuoneisiin Plug&Play Circle Tune Tunable White valaisimille Circle Kit DIMLITE 2ch ja 4ch DIMLITE Daylight DIMLITE Single Ohjainjärjestelmät, joissa kaikki toiminnot, kuten ohjelmointi, käyttöönotto sekä valaistustilanteiden ohjelmoinnit ja käyttö hoidetaan järjestelmän käyttölaitteiden avulla. MELLOW LIGHT V DISCUS PANOS INFINITY ELEEA Hedengren yhtiö Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki Puh. (09) 682 881 www.hedtec.fi lighting@hedtec.
• 1 2 4 3 ENERGIATEHOKAS JA HUOLTOVAPAA ULKOVALAISTUS LEDEILLÄ PROJEKTIT Teksti: Kari Ruokonen, Cariitti Oy Kuvat: Kari ja Peter Ruokonen ihreät arvot asettavat ulkovalaistukselle uusia haasteita. Sen pitää olla huoltovapaa, energiaa säästävä ja valaisimien polttoiän tulee olla mahdollisimman pitkä. Ledivalaistuksen etuna on energiatehokkuuden lisäksi useissa tapauksissa erittäin hyvä hyötysuhde; valo voidaan tuoda lähelle valaistavaa kohdetta, eikä se useimmiten vaadi tehokkuutta heikentäviä ratkaisuja, kuten heijastimia. Ledeillä voidaan toteuttaa aivan uudenlaisia ratkaisuja, jossa valaistuksen liittäminen osaksi rakenteita on yleensä yksinkertaista valaisimen pienen koon ja suojajännitteen ansiosta. Kun valaistavat koh- V teet valitaan huolellisesti, voidaan hyvin pienillä tehoilla saada aikaan näyttävä valaistus. Villa Lövtorpissa haluttiin energiansäästön ja huoltovapauden lisäksi tuoda esiin rakennuksen omaperäistä arkkitehtuuria ja integroida valaistusta talon rakenteisiin. Valaistuksen energiatehokkuuden tuli olla 60­80 lm/W ja polttoiän yltää 50 000 tuntiin, valon värilämpötilan ollessa 3000 K ja värintoistoindeksin Ra=80­90. 1. Talon pääsisäänkäynti sijaitsee lasisen kuusi metriä korkean julkisivun keskellä. Sitä kattaa kuuden sektorin muodostama lasikatos, joka valaisee laajasti talon sisäänkäyntiä ja korostaa samalla pihaa ja julkisivua ilman näkyviä perinteisiä valaisimia. Valaistukseen soveltuvat kattolasit tilattiin Saksasta mittatilauksena. Kahden 8 mm paksuisen karkaistun lasin välissä on pisteytetty valonjakokalvo, joka mahdollistaa kirkkaan lasin valaisemisen kauttaaltaan. Kukin lasilevy on valaistu kummaltakin sivulta linearlediprofiileilla. Ledinauhan teho on 28 W/m ja se edellyttää tehokkaan jäähdytysprofiilin. Katoksen kokonaisteho on yli 200 W. Profiilin poikkimitta on vain 16 mm x 16 mm ja se istuu rakenteisiin näkymättömästi. 36 VALO 1/2011
• 5 6 7 8 Runsaslumisena talvena julkisivuvalaistus jää vaimeammaksi, kun valo suodattuu lumen läpi. Ledien virtalähteet on sijoitettu sisälle tuulikaapin katolle. Alasvalona on lisäksi oven edessä kahdeksan kappaletta neljän watin kapeakeilaisia verkkojänniteledivalaisimia. Niiden asentaminen kävi helposti, sillä valaisimet eivät tarvitse erillisiä virtalähteitä, vaan ne voidaan liittää suoraan 230 V verkkoon. 2. Etupihan erottaa muusta pihasta graniittimuuri, jonka keskellä on pääsisäänkäyntiin johtava käytävä. Muuriin on asennettu pyöreäreunainen alumiiniprofiili suojaamaan ledivalonauhaa. Nauha valaisee pihan lisäksi pehmeästi muurin ja portaat. Virtalähteet on sijoitettu sähkörasiaan muurin suojaan. Rasiat on varustettu pistorasioilla esimerkiksi jouluvaloja varten. 3­4. Yläpihalta alapihalle johtaa kahdet portaat, joiden käsijohteet ovat u-muotoiset ja niiden sisään on asennettu ledivalonauhat valaisemaan portaita. Samalla osa valosta lankeaa kauniisti porraskaiteelle. Länsisivun terassikaide on valaistu samalla tavalla. 5. Keittiön terassi on valaistu neljällä 4 watin verkkojänniteledivalaisimella, ja sivumuurissa on lisäksi ledivalonauha kulkuvalona. 6. Eteläterassin katosta kannattaa kolme 500 mm halkaisijaltaan olevaa graniittipylvästä, joiden korostusvalaistus on toteutettu kuudella suunnattavalla yhden watin ledivalaisimella. Katoksen yleisvalaistus on toteutettu kahdeksalla neljän watin ledivalaisimella, ja koristeena on tunnelmallinen lyhtyvalaisin. 7. Pihaa reunustaa pergolamuuri, jossa on neljä kappaletta halkaisijaltaan 200 mm graniittipylvästä, joiden korostusvalaistus on aikaansaatu neljällä suunnattavalla yhden watin ledivalaisimella. Pylväiden ympärille on istutettu köynnöskasveja, joiden lehtien lomitse valo siivilöityy. 8. Rantapolkua reunustaa 80 cm korkeat neljän watin kuparihattuiset polkuvalaisimet. Reitti sijaitsee etäällä kirkkaasti valaistuista alueista, jolloin pienelläkin teholla voidaan valaista kulkureitit hyvin. Autotallin edusta on valaistu neljällä 13 W ledivalaisimella. Valaisinryhmä on varustettu läsnäolokytkimellä. Talon itä- ja länsiparvekkeet on molemmat valaistu kahdella kahdeksan watin seinävalaisimella, jotka valaisevat sekä ylös että alas. Vaalea seinä toimii hyvänä heijastustaustana. Talon ulkovalaistusta ohjataan eteisaulassa sijaitsevalla ABB:n KNX-ohjauspaneelilla, kuten talon muutakin valaistusta ja lämmitystä. n VALO 1/2011 37
• VÄHITTÄISKAUPAN VALAISTUKSEN MUUTOS SUUNNITTELU Teksti: Jani Suojanen, Philips Kuvat: Kirsi Westermark L edien soveltuvuudesta vähittäismyymälöiden valaistukseen keskustellaan kiivaasti. Lisätietämys eri valonlähde- vaihtoehdoista ja ledimoduulien valmiudesta vähittäiskaupan valaistukseen on tarpeen. uoteen 2020 mennessä arviolta yli 70 % valaistusmyynnistä muodostuu ledeistä. Tarjolla on yhä enemmän lediratkaisuja, ja ledien suorituskyvyn kehitys on hurjaa. Valaistussuunnittelun tueksi ledivalaisimille tarvitaankin vertailuvaatimukset, jotka pysyvät ajan tasalla. Siksi joukko johtavia valaistusjärjestöjä on koonnut Guidelines for Specification of LED Lighting Products -oppaan, joka perustuu nykyisiin standardeihin ja IEC:ssä parhaillaan hahmoteltavaan ehdotukseen. V taan ilmoittaa ledisirun perustiedot, olettaen niiden olevan myös kaupallisesti myynnissä olevan valaisimen tietoja. Käytännössä perussirun mittaukset on tehty noin 6 000 tuntiin saakka, minkä jälkeen on ennustettu tilastollinen käyttöikä. Kun siru tai moduuli asetetaan valaisimeen, optiikka, materiaalit, maali, mekaaninen rakenne, liitännät, ohjausjärjestelmä jne. vaikuttavat valaisimen käyttöikään ja valontuottoon. Näitä arvoja on mahdotonta ennustaa sirun perustietojen pohjalta. Oikeaan lopputulokseen päästään mittaamalla valaisimen suorituskykyä ja ennustamalla tilastollisesti valaisimen hyödyllinen elinikä. Specification-opas neuvoo, mitä kysyä ja mitä tietoja valmistajien tulee antaa. ELINIKÄ JA VALONTUOTTO L edivalaisimien elinikä ja valontuotto ovat tällä hetkellä markkinoilla kenties väärin esitetyintä informaatiota. Joskus saate- K-supermarket Torpparinmäki
• LEDIEN KESTÄVYYS JA VÄRIVAIHTELUT L edien elinikä perustuu valontuoton alenemaan ja fyysisiin epäonnistumisiin. Hyväksyttävä alenema ennen valaistuksen huoltoa vaihtelee sovelluskohtaisesti: kaupallisissa projekteissa 10 %:n alenema voi olla hyväksyttävä, kun taas koristeellisten sovellusten luku voi olla 30 %. Yleisesti ottaen ledien kestävyys on selkeästi parempi kuin perinteisillä valonlähteillä, mutta poikkeuksiakin on. Ledien värivaihtelut ymmärretään usein väärin. Yleensä ledivalaisimissa käytetään useita ledejä, joiden ikääntyessä yksittäisten ledien väriominaisuudet saattavat muuttua. On tärkeää varmistaa etenkin valkoista valoa tuottavien ledien värin pysyvyys, jotta asennuksessa ei ole näkyvää värivaihtelua. Värin vaihtelua voidaan hallita valitsemalla ledit samasta binning-luokasta. Toisin sanoen valaisinvalmistajan pitää kiinnittää huomiota ledien tasaiseen ja korkeaan laatuun. lamppukohdevalaisimilla. Valaistustasot mitoitetaan jopa 3­4-kertaisiksi eli puhutaan useista tuhansista lukseista. Tämä, jos mikä, on energiatehotonta! Pienentämällä näiden alueiden yleisvalaistusta voidaan myös kohdevalaistus mitoittaa huomattavasti alemmalle tasolle. Silti kontrastit säilyvät, ja tuotteet tulevat hyvin esiin myymälässä. Tarjolla on perinteisiin valonlähderatkaisuihin liittyvien innovaatioiden lisäksi uusia tekniikoita. Ledien virtalähteiden ja ohjaimien kehitys on kasvattanut järjestelmien suorituskykyä, ja teknologia on kehittynyt nopeasti. Valaistusalalle on tullut myös uusia toimijoita, jotka ovat keskittyneet ledeihin ja komponenttitekniikkaan. Tekniikan lisäksi pitää löytää luotettava yhteistyökumppani, kun haetaan parasta kokonaisratkaisua. Optimaalinen ratkaisu voi olla vaikea valita. Ledeissä kehitystä on tapahtunut sirujen lisäksi jäähdytyslevyissä, jäähdyttimissä ja heijastimissa. Heijastimien hyötysuhteet ovat aiemmin olleet luokkaa 80­90 %. Nyt hyötysuhde voi olla jopa 95 %, millä on valtava vaikutus järjestelmän kokonaistehokkuuteen. Suorituskykyä kehitetään edelleen, jotta lediratkaisut vastaavat vähittäiskaupan odotuksia niin suorituskyvyn kuin hinnankin suhteen. Tulevina vuosina monet nykyiset tekniikat korvataan lediratkaisuilla niiden tarjoaman käyttöiän, luotettavuuden, valontuoton ja vähäisemmän huollon tarpeen vuoksi. Käyttäjän kannalta valaistushankintojen elinkaaritaloudellisuus on laadun ohella selkeä avaintekijä. PERINTEINEN TEKNOLOGIA VASTAAN LEDITEKNOLOGIA M arkettivalaistus on toteutettu Suomessa perinteisesti ripustuskiskoihin asennetuilla loistevalaisimilla. Valaisimet ovat usein kahden loisteputken mittaisia yksiköitä ja ne sijoitellaan kattoon tasaisesti koko myymälän alueelle, mikä takaa tasaisen reilun valaistusvoimakkuuden koko tilassa. Loistelamppuvalaistuksen ongelmana on se, että suuri osa valosta suuntautuu hyllyjen päälle ja käytäville, missä valoa ei varsinaisesti tarvita. Mitoitus tehdään yleensä horisontaalivalaistusvoimakkuuden pohjalta ­ siten valaistus on helpompi ja varmempi suunnitella, kun myymälän hyllyjakoa ei varmasti tunneta. Pystypintojen eli hyllyjen valaistusvoimakkuudet saadaan riittäviksi, kun vaakatasolle mitoitetaan runsaasti valoa, usein jopa reilusti yli 1 000 luksia. Ratkaisun ongelmana on, että hyllyjen valotasot jäävät suhteellisen alhaisiksi ellei yleisvalaistusta ylimitoiteta reippaasti. Tämä kaikki aiheuttaa turhaa energiankulutusta! Markettivalaistuksessa ei myöskään ole tavoiteltu valaistustasokontrasteja myymälän eri alueilla, hedelmä- ja vihanneshyllyjä lukuun ottamatta. Niissä tuotteiden valaistus toteutetaan täydentämällä yleisvalaistusta suunnattavilla purkaus- simia ja pistorasiayksiköitä. Trunking-loistelamppuratkaisuja on myymälöissä käytetty jo pitkään, mutta ledien kehittynyt valotehokkuus ja värintoisto sallivat nyt myös niiden käytön myymälän yleisvalaistuksessa. Valaisimet sijoitellaan hyllyrivien väliin keskelle, ja valonjako suuntautuu hyllyihin päin. LED-paneelitekniikalla valo saadaan huomattavasti tarkemmin suunnattua kohti hyllyjä kuin laajasti säteilevillä loistelampuilla. Maxos LED -valaisimissa on kaksi astelevyllä varustettua, suunnattavaa ledipaneelia, joiden avulla kapea valokeila saadaan kohdistettua hyllyvälin molemmille puolille haluttuun suuntaan. Paneeleita käännetään valaisimien asennuskorkeuden ja hyllyjen etäisyyden mukaan. Valitulla LED-ratkaisulla voidaan säästää energiaa perinteiseen ratkaisuun verrattuna noin 30­40 %. Ledien pitkä elinkaari ja suhteellisen pieni valovirran alenema vähentää merkittävästi myymälässä tehtäviä valaistushuoltoja asennuksen ensimmäisen 10 vuoden aikana. Valaistustehot voidaan suunnitella juuri sopiviksi eikä perinteistä ylimitoitusta tarvita. Lisäksi ledien valo ei tuota lämpö- ja UV-säteilyä, joten se ei haalista materiaaleja kuten loisteputki- ja hehkulamput. n CASE K-SUPERMARKET TORPPARINMÄKI T orpparinmäen K-supermarketissa yleisvalaistus suunniteltiin todellisen tarpeen mukaisesti. Pyrkimyksenä oli välttää turhaa lattioiden ja hyllyjen yläpintojen valaistusta, ja sitä kautta säästää energiaa. Samalla, kun pystypintojen valaistusvoimakkuutta nostettiin, lattioiden valaistustasot laskivat. Myytävät tuotteet nousivat entistä paremmin esiin. Ratkaisuna käytetty Maxos LED -järjestelmä edustaa Euroopasta tuttua trunking-valaisinjonoa. Järjestelmän valaisimia voidaan tarpeen mukaan lisätä ja poistaa jonosta esimerkiksi silloin, kun kohdalla ei ole valaistavaa hyllyä. Jonoon voidaan myös integroida kohdevalai- LISÄTIETOJA: Guidelines for Specification of LED Lighting Products 2010: www.valosto.com/toimintaryhmat/lediryhma www.ledmasterclass.com VALO 1/2011 39
• VALAISTUSTARVE OHJAA JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUA SUUNNITTELU Teksti: Petri Laitinen, C2 SmartLight Oy T T aajamissa, missä on paljon liikennettä ja ihmisiä, ulkovalaistukselta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin pientaloalu- eella tai maaseudulla. Kun koko kunnan tarpeet ovat tiedossa, voidaan ulkovalaistuksen ohjaus räätälöidä sekä säästää energiaa ja euroja. aajama-alueen ulkovalaistuksen ohjauksen suunnittelu on aivan eri asia kuin tievalaistuksen ohjauksen suunnittelu. Kaupunkialueella on olennaista valaista ihmisten tarvitsemia palveluita oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla teholla turvallisuutta vaarantamatta. Jotta nykyaikainen energiaa säästävä ulkovalaistuksen ohjausratkaisu voidaan suunnitella, on tunnettava oma valaistusinfrastruktuuri: millaisia maantieteellisiä ja toiminnallisia alueita kunnassa on, mikä organisaation osa on vastuussa niiden valaistuksesta, kuinka paljon on katuvalokeskuksia, mitä alueita keskusten kautta valaistaan ja miten ulkovalaistuksen ohjaus on toteutettu. Myös katuvalokeskusten tehonsyöttöalueet on tunnettava energiaa säästävän ohjausratkaisun suunnittelemiseksi. Suunnittelutyön tuloksena eri tahot voivat ohjata itsenäisesti eri alueita, kuten taajamia, pientalo- ja liikunta-alueita tai kaatopaikkojen ja satamien valaistusta. Ohjausratkaisun suunnittelu jakaantuu kolmeen vaiheeseen: · valaistusinfrastruktuurin ja prosessien selvitys · ulkovalaistuksen ohjaustavoitteiden määrittäminen · suurimpien hyötyjen ja säästöjen selvitys sekä saneeraussuunnitelman laatiminen. ohjausalueet. Energian säästämiseksi näiden alueiden ulkovalaistusta on voitava ohjata itsenäisesti. Olennaista on tunnistaa tehokasta valaistusta vaativat alueet ja miettiä sitten, miten valaistusta voisi järkevöittää. Kun maantieteelliset ohjausalueet on rajattu, tulee tunnistaa näiden alueiden rajapinnoissa olevat katuvalokeskukset. Mikäli keskuksesta syötetään kahta tai useampaa erillistä ohjausaluetta, tulee keskuksessa tehdä tarvittavat kytkentämuutokset erillisten alueellisten ohjausten mahdollistamiseksi. Vaihtoehtoisesti valaisinkohtaista ohjausta voi hyödyntää rajattujen ohjausalueiden muodostamiseksi. Jos alueella on vilkas liikenne ja taloja tiheässä, alueen ulkovalaistus tarvitsee sytyttää varhemmin ja sammuttaa myöhemmin kuin vähän liikennöidyillä ja harvaan asutuilla alueilla. Vastaavasti satamien ja ratapihojen työskentelyalueilla, missä on varjoja muodostavia näköesteitä, tarvitaan keinovaloa varhemmin ja pidempään kuin esimerkiksi varastoalueilla. VALAISTUSTA VOI JÄRKEVÖITTÄÄ TUNNISTAMALLA ERILAISET ALUEET S iellä, missä asutusta on tiheässä ja liikennettä paljon, vaaditaan tehokasta valaistusta turvallisuustason pitämiseksi korkeana. Vähemmän liikennöidyillä alueilla taas on mahdollista säästää valaistuksen energiakustannuksista vaarantamatta turvallisuutta. Tämän johdosta ohjausratkaisua suunniteltaessa on tunnistettava taajama-, pientalo- ja maaseutualueet sekä muut maantieteellisesti rajattavissa olevat Käyttöliittymä palveluntuottajalle ja tilaajalle Luminanssimittaus Ohjausyksikkö Ohjausyksikkö Internet (galvaaninen salattu yhteys) Operaattorin APN Itsenäinen langaton ohjausyksikköverkko (salattu 3G- tai GPRS-yhteys) Ohjausyksiköt asennetaan sähkökeskuksiin kytkemään valot päälle/pois Ohjausyksikkö Valoanturi Kolme ohjausyksikköä muodostaa valoisuuden mittausaseman Valoanturi Ohjausyksikkö Palveluntuottajan tietojärjestelmä Valoanturi Ohjausyksikkö Raportointi jahälytykset Liikenneja säätiedot asiakkaan järjestelmistä Valaisinkohtainen ohjaus PLC (Power Line Communication) ja RF (Radio Frequency) salatulla yhteydellä Periaatekuva ohjausratkaisusta. Kuva: Petri Vuorio 40 VALO 1/2011
• VALOISUUDEN MITTAUSPISTEET ALUEEN KOON MUKAAN J otta valoisuuden mukaan ohjattu ulkovalaistus toimii toivotulla tavalla, täytyy valoisuuden mittauspisteet suunnitella palvelemaan lähialuetta. Laajalle alueelle tarvitaan useampia ohjaavia mittauspisteitä. Tällöin saadaan oikea aluekohtainen mittaustulos ja estetään valojen turha syttyminen laajalla alueella esimerkiksi paikallisen sadekuuron johdosta. Yksittäinen valoisuuden mittaus on häiriöherkkä, joten valoisuuden mukaan tapahtuva ohjauskomento kannattaa muodostaa useamman anturin tulosten perusteella. Kolme toistensa lähialueella sijaitsevaa valoisuusanturia muodostaa luotettavan mittausaseman, kun syttymis- ja sammumiskomento tehdään yksiköiden yhteispäätöksellä. Tällöin päästään valoisuudenmittauksessa parempaan tarkkuuteen ja vikasietoisuuteen: jos mittausaseman yksi yksikkö menee rikki tai sitä häiritään, jäljelle jäävät anturit saavat mittauksen tehtyä. Mittauspisteet täytyy suunnitella myös niin, että valoanturit eivät ole alttiita häiriövalolle tai ilkivallalle. olevista ohjausyksiköistä, mutta valaisinkohtaisilla ohjausyksiköillä voidaan tehdä täsmäohjaukset: valaisimen himmennys halutuiksi ajoiksi, sammutus/sytytys, kunnonseurannan edellyttämät mittaukset ja releohjaukset esimerkiksi jouluvaloille. Valaisinkohtaisia ohjaimia voi käyttää myös erityiskohteisiin, kuten taideteoksiin, siltoihin, leikkikenttiin tai kiinteistöjen julkisivuihin, joiden valaisuun saadaan LED-teknologian ja kohdekohtaisen ohjauksen avulla eri tavalla eloa. ERITYISALUEIDEN ULKOVALAISTUKSEN OHJAUKSELLA MERKITTÄVIÄ ENERGIASÄÄSTÖJÄ S jotka voivat tulla lyhyellä varoitusajalla. Näiden lähtötietojen perusteella Porin sataman valaistuksen ohjausratkaisua suunniteltaessa selvitettiin ensimmäiseksi sataman eri käyttäjäryhmät, nykyisen valaistuksen tilanne ja tarvittavat kytkentämuutokset eri ohjausalueiden muodostamiseksi. Käyttöliittymiä todettiin tarvittavan sataman operatiivisen johdon lisäksi, valvomolle, huollolle ja vartioinnille. Jotta eri käyttäjäryhmät pystyvät hallinnoimaan valaistusta, tuli käyttöliittymien olla mahdollisimman yksinkertaiset. Porin satamassa saavutettiin pelkällä valojen oikea-aikaisen käytön mahdollistavalla ohjausratkaisulla 30 prosentin energiansäästöt ulkovalaistuksessa. VALAISINKOHTAISILLA OHJAIMILLA TÄSMÄVALAISTAAN T atamat, kaatopaikat, varastoalueet, stadionit sekä muut toiminnalliset erityisalueet on otettava huomioon suunniteltaessa ulkovalaistuksen ohjausratkaisua. Näiden erityiskohteiden ulkovalaistuksen ohjauksella voi saada aikaan merkittäviä energiasäästöjä. Valitettavan usein valot palavat liikuntapaikoilla tai satamissa täydellä teholla koko ajan, jolloin haaskataan energiaa ja rahaa. Onneksi monella paikkakunnalla liikunta-alueiden valaistusta ohjataan nykyisin myös lämpötilan mukaan: kun pakkasraja ylittyy, liikunta-alueen valot eivät syty ollenkaan. Nyrkkisääntö on, että täydellä teholla valaistaan vain niillä alueilla, missä tehdään jotain ja muilla alueilla vähemmän. Satamien ja kaatopaikkojen ulkovalaistuksen ohjausratkaisua suunniteltaessa on huomioitava eri työskentelyalueiden itsenäinen ohjausmahdollisuus. Kullekin työskentelyalueelle on voitava luoda itsenäinen ohjaus mahdollistaen aluekohtaiset työskentely- ja kulkuvalot vuorokauden eri aikoina työtilanteen mukaisesti. Alueiden valot on voitava kytkeä paikallisesti päälle ja pois. Eri käyttäjäryhmien tulee voida myös ohjata niitä käyttöliittymien kautta aluekohtaisesti. HUOMIOI HUOLTO, VARMISTA TIETOTURVA H uolto tarvitsee ennakoivan vikatilanteen seurantamahdollisuuden. Ennakoiva vikatilanteen seuranta on toteutettavissa mittaamalla ulkovalaistuksen ohjausratkaisun kautta vaihekohtaiset virrat ja jännitteet katuvalokeskuksissa. Valaisinkohtaiseen valvontaan päästään käyttämällä ohjaimia, jotka tekevät samat mittaukset valaisinkohtaisesti. Ympäristön reaaliaikaisella mittauksella voidaan paikallistaa muun muassa sulakeviat, maavuodot, pumppaavat lamput ja äkilliset virran muutokset. Huollolle tulee myös määrittää toimivat työkalut, kuten ajoneuvoihin mobiilipäätteet ja huoltomiehille valojen ohjausmahdollisuus kännykän kautta. Lisäksi tarvittavat raportit on syytä määrittää. Tyypillisesti ohjausratkaisusta saa keskuskohtaisen vikatilanne- ja polttoaikaraportin sekä energiankulutuksen seurantaraportin. aajamavalaistuksen ohjausratkaisua suunniteltaessa määritetään erilaisille toiminnallisille alueille omat valaistustavoitteet. Esimerkiksi eri tieluokille saatetaan asettaa erilaiset ohjaussäännöstöt: pää- ja kokoojatiet saatetaan haluta valaista läpi yön, mutta himmentää niitä yön hiljaisiksi tunneiksi. Tonttikadut sammutetaan usein aamuyöstä. Liikuntatoimen ihmiset voivat huolehtia alueidensa valaistuksen ohjauksesta ja valvonnasta, kun heillä on oma käyttöliittymä ohjausratkaisuun. Usein liikuntatoimen ja katuvalaistuksen sähkönsyöttö tapahtuu osittain samoista katuvalokeskuksista. Tällöin ohjausratkaisun toteutusvaiheessa on tehtävä myös keskustasolla liikuntatoimen ja katuvalaistuksen ohjauksien eriyttäminen omille kontaktoreille tai toteutettava valaisinkohtainen ohjaus. VALAISTUKSEN OHJAUS TUKEE ASIAKKAAN TOIMINTAMALLEJA Eri toiminnallisten alueiden rajapinnoissa olevat katuvalokeskukset tulee tunnistaa. Jos kokoojatien ja tonttikatujen sähkönsyötöt tapahtuvat samasta keskuksesta, on galvaanisten muutosten vaihtoehtona valaisinkohtainen ohjaus. Tonttikadulla yksittäisiä valaisimia voidaan ohjata etänä valaisinpylväisiin sijoitettavien valaisinkohtaisten ohjaimien kautta. Tällöin koko aluetta koskeva valojen sytytys ja sammutus tapahtuu keskuksissa S uunniteltaessa ulkovalaistuksen ohjausratkaisua on lähtökohtana oltava valoista vastaavien organisaatioiden toiminnalliset prosessit. Porin sataman ulkovalaistuksen ohjausratkaisua suunniteltaessa määräävä tekijä oli sataman eri osien epäsäännölliset työajat eri viikonpäivinä. Jonain päivänä satamassa voi olla yhdeksän laivaa eri laitureissa, toisinaan vain yksi. Pääsääntöinen työskentelyaika on 06­24, mutta ajoittain osassa satamaa työskennellään myös aamuyöllä. Valaistuksen on siis pystyttävä reagoimaan alueittain tuotannollisiin muutoksiin, Internetin kautta hallittavan ohjausratkaisun kaiken tietoliikenteen tulee ehdottomasti olla päästä päähän salattu aina käyttöliittymältä yksittäisen valaisimen ohjausyksikköön saakka. On suositeltavaa, että katuvalokeskuksissa olevien ohjausyksiköiden sim-kortit ovat M2M-liittymiä ja kuuluvat suljettuun liikennöintiryhmään. Jotta rikollinen käyttö saadaan kokonaan estetyksi, on hyvä käyttää tietoliikenneyhteyksissä kiinteitä IP-osoitteita ja estää roaming, jolloin sim-kortti toimii vain yhden tukiaseman alla. M2M-liittymän osalta on suositeltavaa käyttää ylipitkiä puhelinnumeroita yhteysnumeron arvaamisen vaikeuttamiseksi. Käytännössä tietoturvallisen ratkaisun takaamiseksi paras keino on hankkia tietoliikenneyhteydet ohjausratkaisutoimittajalta osana laitehankintaa, jolloin voi olla varma käyttöönoton sujuvuudesta. n VALO 1/2011 41
• VALAISTUSSUUNNITTELIJOIDEN TOIMINTARYHMÄ ­ VALON ASIALLA SUUNNITTELU Teksti: Sanna Forsman, Marjut Kauppinen, Ari Peltola ja Pia Salmi Kuvat: Heikki Härkönen Ari ryhmän voimin Suomen Valoteknillisen Seuran nimissä ja sen eteenpäin saattaminen viralliseksi on merkittävä askel ammattikunnalle. Ryhmän perustamisen jälkeen valaistussuunnittelijoiden välinen yhteistyö on tiivistynyt, ja olemme saaneet yhteyden toisiimme. Ryhmän tapaamiset ovat olleet inspiroivia käytyjen keskustelujen pohjalta. Sen huomaa, että tällaista toimintaa tarvitaan ja toivomus olisikin, että suunnittelijat vielä enemmän osallistuisivat järjestettäviin tapaamisiin/tapahtumiin. Toimintaryhmän toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimii siten, että järjestetään yhteisiä tapaamisia kaikkien kesken. Tapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja käsitellään tulevia tapahtumia ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Ryhmällä on myös vetotiimi, joka pyrkii miettimään tulevia tapahtumia ja kiinnostavia projekteja, jotka sitten esitellään koko ryhmälle toimenpiteitä varten. Vuonna 2011 onkin kaksi merkittävää valaistusalaan liittyvää tapahtumaa. Ensimmäisenä on ValoLight-messut syyskuussa Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman avajaispäivänä tullaan järjestämään SVS:n toimesta seminaari, jossa esiintyjinä tulee olemaan kansainvälisiä puhujia alan ajankohtaisista tapahtumista. Suunnittelemme myös, jo ehkä perinteeksi muodostuvaa, matkaa PLDA:n lokakuussa järjestämään konferenssiin Seuraavaksi vetotiimi keskittyy World Design Capital Helsinki 2012 -tapahtumiin. Vuoden aikana meillä on mahdollisuus tuoda esiin osaamistamme ja näyttää olemassaolomme. Marjut VS:n toiminnan keskeisiä tavoitteita on välittää eri tavoin tietoa valaistuksesta ja järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta. Kaapelitehtaalla V alaistussuunnittelijoita on Suomessa melko vähän, ja meidän olemassaolosta ei kaikilla ole tietoa. VAL-tehtäväluettelon laatiminen Madridiin. Vuoden 2009 konferenssi Berliinissä oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. S syksyllä 2008 synnytetty valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä on edistänyt mm. valaistussuunnittelijan tehtäväluettelon liittämistä muiden suunnittelualojen tehtäväluettelojen rinnalle RAKLIn ylläpitämässä järjestelmässä. Viimeisin yhteinen pinnistys on ollut SVS:n yhteisten projektien ideointi WDC Helsinki 2012 -hankkeiksi. Hankeideat on nyt paketoitu ja lähetetty WDC-säätiön tuottajien arvioitaviksi. Pia T oimintaryhmä on foorumi keskustella sekä kaikesta uudesta ja mielenkiintoisesta että yleensä valaistusalan tunnettuuden ja ammattitaidon edistämisestä. Yhteiset kokoontumisemme avaavat mahdollisuuksia innovaatioille, joita ei muuten syntyisi, tai jotka eivät rakentuisi konkreettisiksi projekteiksi tai kehityshankkeiksi yksittäisen toimiston ajamana. 42 VALO 1/2011
• Professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta totesi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 27.4.2011, että tulevaisuuden parhaat innovaatiot vaativat läsnäoloa monessa paikassa yhtä aikaa, kansainvälisiä tapaamisia ja keskusteluja. Useat meistä valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän jäsenistä matkustaa vuosittain tutustumaan ulkomaisiin valaistuskohteisiin, tutustuu kansainvälisiin valaisinvalmistajiin ja eri kaupunkiemme tilaajiin. Yhteiset keskustelumme ovatkin tuottaneet useita ideoita valaistusalan tapahtumiksi ja niiden sisällöksi, sekä tapoja kehittää valaistussuunnittelua ammattilaisten tehtäväluettelon, seminaarien tai koko kansan valotapahtumien kautta. Sanna uomessa vain osa valaistussuunnittelijoista työskentelee pelkästään valaistussuunnitteluun erikoistuneessa yrityksessä. Usein valaistukseen S erikoistuneita suunnittelijoita on vain muutama yhdessä yrityksessä, joten tämän vuoksi verkottuminen sekä ajatusten törmäyttäminen toisten valaistussuunnittelijoiden kanssa voi olla hyvin inspiroivaa ja ammatillisestikin hyödyllistä. Ammattikunta ja osaaminen vahvistuvat Suomessa, kun yksikin valaistussuunnittelija saa lisää ideoita suunnittelutyönsä tueksi ­ näin osaaminen leviää yhä laajemmalle ja samalla vahvistaa koko valaistusalaa. Marjut päättäjien tulisi ottaa alan ammattitaito samalla tavalla vakavasti kuin esimerkiksi äänen ja akustiikan suunnittelussa. Kaikissa hieman suuremmissa rakennushankkeissa tarvitaan akustiikka-asiantuntijaa, ja ympäristösuunnitelmien osana on meluselvityksiä. Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän ideoimat projektit ja tapahtumat vuodelle 2012 tuovat ammattilaisten työt helposti kohdattaviksi keskeisille paikoille. Valaistussuunnitteluun liittyvien tehtävien tuominen tehtäväluettelon muodossa tilaajien ja suunnittelijoiden näkyville tavoittelee prosessien ja tehtävänkuvan selkeyttämistä, ei työn tekijöiden rajaamista ammattitaustan tai koulutuksen perusteella. Valaistussuunnittelijan tulisi olla arkkitehtipääsuunnittelijan kumppanina jo suunnitteluprojektin alkumetreillä. Monitasoisissa ja komplisoiduissa hankkeissa olisi hyvä, että suunnittelutavoitteista ehditään keskustella ja pohtia keinoja, joilla kaikin tavoin tuetaan kestävän ja kauniin lopputuloksen saavuttamista. Valaistus on olennainen arkkitehtuurin ja ympäristön osatekijä, jonka suunnittelun tulee kuulua jokaiseen rakennus- ja ympäristöhankkeeseen. n LISÄTIETOJA: www.valosto.com/toimintaryhmat V alaistussuunnittelun merkitys osana arkkitehtuuria ja kaupunkiympäristöä on suuri. Sen vuoksi arkkitehtien, rakennuttajien ja poliittisten Luo ainutlaatuisia valaistuselämyksiä. Munkinmäentie 9, 02400 Kirkkonummi (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com
• SVS:LLE PAIKALLISTOIMINTAA TAMPEREELLA Suomen Valoteknillisen Seuran yhteyteen perustettiin uusi toimintaryhmä 27.5.2011. Seuran sulkapalloturnauksen yhteydessä pidettiin Tampereen toimintaryhmän perustamistapaaminen. Kyseessä on seuran ensimmäinen paikallinen toimintaryhmä, ja keskeisenä tavoitteena onkin lisätä valaistusalan yleistä tunnettavuutta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Tavoitteidensa saavuttamiseksi ryhmä järjestää tapaamisia, tapahtumia sekä mahdollisuuksien mukaan myös matkoja messuille tai konferensseihin. Suomen Valoteknillinen Seura on ottanut jäsenistöstään koostuvan ryhmän osaksi toimintaansa. Kaikki Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenet ovat erittäin tervetulleita toimintaryhmän sähköpostituslistalle ja mukaan toimintaan sekä alan kehittämiseen! Ilmoittautumiset ryhmään ja sähköpostituslistalle, heikki.harkonen@valosto.com LISÄTIETOJA: jaakko.hietala@openlight.fi VUODEN VALAISTUSKOHDE 2011 -KILPAILUKUTSU KILPAILUOHJELMA Suomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto- , toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry julistavat Vuoden valaistuskohde 2011 -kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. Kilpailun kohteena ovat 5.9.2009­15.8.2011 välisenä aikana valmistuneet kohteet. Kilpailu järjestetään kahdessa sarjassa: (1) sisävalaistus ja (2) ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2011 nimetään molemmissa kilpailusarjoissa. Tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunniamainintoja. Tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. Pääarviointiperusteet ovat seuraavat: · Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva. · Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon värin ja näkömukavuuden suhteen. · Toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. · Ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. · Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. · Toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. Kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslaitteiden toimittajat. Ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. Kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 15.8.2011 klo 16.00 palauttamalla kohteen nimellä varustettu ilmoittautumislomake sekä liitteenä olevat kilpailukohteen tiedot sähköisessä muodossa osoitteeseen: Suomen Valoteknillinen Seura ry, Vuoden valaistuskohde 2011, Särkiniementie 3, 00210 Helsinki; sähköposti heikki.harkonen@valosto.com. Postitse saapunut kilpailuaineisto katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos siitä ilmenee oikea postileiman päivä. Kilpailuun osallistujan nimi ja yhteystiedot tulee liittää suljetussa, kohteen nimellä varustetussa kirjekuoressa osallistumisilmoitukseen. Jos kilpailuaineisto halutaan takaisin kilpailun päätyttyä, on siitä erikseen mainittava. 6. Tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. Tuomaristoon kuuluvat Tapio Kallasjoki (Metropolia Ammattikorkeakoulu; Suomen Valoteknillinen Seura ry), Lars Hagman (Espoon kaupunki; Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry), Katriina Lankinen (T:mi Katriina Lankinen; Sisustusarkkitehdit SIO ry), Hella Hernberg (www.hellahernberg.com; Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry), Veli-Pekka Vitikka, (Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy; Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry), Merja Lehtonen (ISS Proko Oy; Sähkösuunnittelijat NSS ry), Mia Koliseva (Ahlsell Oy; Sähköteknisen Kaupan Liitto ry). 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. Kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Mikäli sama kohde ilmoitetaan useamman ilmoittajan toimesta, tuomaristo voi päättää palkinnon saajan esitetyn aineiston perusteella. Kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. Ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. Kilpailun tuloksesta ei voi valittaa. Kilpailuasiamiehelle osoitetut kysymykset tulee lähettää Suomen Valoteknilliseen Seuraan Heikki Härköselle (heikki.harkonen@valosto.com). 9. Järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupallisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää järjestäjille oikeuden käyttää kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen. Samat oikeudet kilpailuaineistoon koskevat myös pohjoismaista Nordisk Lyspris -kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde -kilpailun voittajat jatkavat. 10. Voittajat julkistetaan Valo-tapahtuman yhteydessä 14.­18.9.2011 Helsingin Messukeskuksessa. 11. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. PLDC 2011 MADRIDISSA 19.­22.10.2011 Järjestyksessään jo kolmas Professional Lighting Design Convention järjestetään 19.­22.10.2011 Madridissa. Aiempaan tapaan luvassa on korkealaatuisia luentoja valaistussuunnittelun eri osa-alueilta sekä esityksiä valaistushankkeista ympäri maailmaa. Vuoden 2009 tapahtuman 1100 rekisteröityneen osallistujan määrän odotetaan ylittyvän. Suomen Valoteknillinen Seura on PLDC 2011 Partner Association, joten seuran jäsenet voivat rekisteröityä tapahtumaan muita edullisemmin hinnoin. Seuran Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä järjestää tapahtumaan oman ryhmämatkan. LISÄTIETOJA: www.pld-c.com 44 VALO 1/2011
• VALONVÄLÄHDYKSIÄ HELSINGIN KOULUT ENERGIADIEETILLE Helsingin koulujen energiankulutus menee tulevaisuudessa dieetille, jos pilottikouluissa nyt testatut menetelmät yleistyvät. Testikouluissa päästiin huikeisiin sähkönsäästölukemiin soveltamalla Suomessa vielä harvinaista älykästä energianhallintatekniikkaa. Helsingin Tilakeskuksen pilotissa luokkahuoneen sähkönkulutus laski kuukausitasolla jopa 43 prosenttia vaihtamalla valaistus ympäristön valomäärään reagoivaksi. Kun ulkona paistaa, valot säätyvät pienemmälle tai sammuvat. Kun hämärtää, keinovalon määrä sisällä kasvaa. ­ Kun luokan valaistus uusitaan esim. peruskorjauksen yhteydessä, kannattaa siirtyä suoraan uuteen tekniikkaan. Lisäinvestointi vanhoihin valaistusratkaisuihin verrattuna on vain noin 300 euroa luokkahuonetta kohti, arvioi sähköinsinööri Samuli Rasinmäki Tilakeskuksesta. Uutta tekniikkaa hyödynnetään myös liikuntasaleissa. Niiden ilmanvaihto säätyy automaattisesti sen mukaan, onko salissa 300 vai 30 oppilasta. Järjestelmä reagoi ilman hiilidioksiditasoon. Vanhoissa ilmanvaihtolaitteissa ei säätömahdollisuuksia ollut ja koneet pyörivät jatkuvasti isolla teholla. Automatisoinnilla liikuntasalin energiankulutus pieneni 85 prosenttia. Tilakeskus investoi pilottikouluihin osana Save Energy -EU-hanketta. Pilottikohteissa Ala-Malmin peruskoulussa ja Pihkapuiston ala-asteella vaikutetaan energiankulutukseen myös tilan käyttäjien tottumuksiin puuttumalla. Tässäkin apuna on uusi tekniikka. Koululaiset voivat seurata, paljonko sähköä kuluu, kun luokkaan sytyttää valot. Keittiöhenkilökunta näkee reaaliaikaisesti eri ruuanlaittotapojen vaikutuksen energiankulutukseen. VUODEN 2010 SÄDEPALKINNOT Palkinnot jaettiin Thalia-gaalassa 27.3. Säde 2010 valosuunnittelu -palkinto myönnettiin Pietu Pietiäiselle Suomen Kansallisteatterin teoksesta Mr. Vertigo. Palkintoraadin perustelut: Pietu Pietiäisen valosuunnittelu on vahvasti läsnä teoksessa luoden näyttämölle vaikuttavia tilallisia illuusioita.Suunnittelu on estetiikaltaan rikasta ja rytmisesti tarkkaa. Pietiäinen käyttää hallitusti laajalla skaalalla erilaisia valaisimia modernista kalustosta perinteisiin valaistuslähteisiin, museoheittimiin sekä elävään tuleen. Valosuunnittelu tukee taitavasti dramaturgiaa maalaten tilaan maagisia maisemia, unenomaisia näkyjä ja mystisiä tunnelmia. KÄYTTÖKOHTEITA RIITTÄÄ Helsingin kaupungin kuluttamasta energiasta noin 80 prosenttia kuluu rakennuksissa. Tilakeskus vastaa kaupungin koulujen, päiväkotien, terveysasemien, sairaaloiden ym. julkisten palvelurakennusten energiankulutuksesta. ­ Nyt menossa oleva EU-hanke päättyy 31.8.2011, mutta Tilakeskus aikoo hyödyntää löydettyjä ratkaisuja myös laajemmin kaupungin toimitiloissa, sanoo kiinteistöpäällikkö Sari Hildén. Vuonna 2009 kaikkien kaupungin rakennusten energiankulutus oli 1 534,08 GWh. Tämä vastaa lähes 100 000:n sähkölämmitteisen omakotitalon kokonaisenergiankulutusta vuodessa. Tilakeskuksen osuus kaupungin rakennusten sähkönkulutuksesta on noin 30 prosenttia. LISÄTIETOJA: · Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö, Tilakeskus sari.hilden@hel.fi, puh. (09) 310 40315 · Tilakeskus: www.tilakeskus.fi · Save Energy -projekti: www.greennetfinland.fi/fi/index.php/SaveEnergy · Seuraa pilottikoulujen energiankulutusta: http://saveenergy.metropolia.fi CIE 27TH SESSION Kansainvälisen valaistuskomitea CIE:n (International Commission on Lighting) joka neljäs vuosi järjestämä järjestyksessään 27. Session pidetään 10.­15.7.2011 Etelä-Afrikan Sun Cityssä. Tapahtumaa pidetään yhtenä merkittävimpänä valaistuksen tuoreen tutkimustiedon kansainvälisenä esitysfoorumina ja alan parhaimpien osaajien kohtauspaikkana. Konferenssiohjelman lomassa CIE:n divisioonat ja tekniset komiteat järjestävät omia kokouksiaan. Suomen Valoteknillinen Seura esittelee tapahtuman antia mm. seuran tulevissa koulutustilaisuuksissa. LISÄTIETOJA: www.cie2011.co.za OIKAISU VALO 2/2010 -lehdessä Valon kaupunki 2010 -artikkelin sivulle 37 oli päätynyt väärää tietoa Säynätsalon kunnantalon julkisivuvalaistuksesta. Tarkoituksena oli esitellä kuvassa näkyvän Korpilahden virastotalon valaistus. Lisäksi Tourulan sähköaseman valaistussuunnittelijoista puuttui Ari Piippo. Pahoittelemme virheitä! KORPILAHDEN VIRASTOTALO Osoite: Virastokuja 2, Korpilahti Valaistussuunnittelu: Sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy Korpilahden virastotalo tarjoaa tietoa ja palveluja laajasti sekä kuntalaisille että satunnaisille matkailijoille. Saman katon alla toimivat mm. kirjasto, yhteispalvelupiste, sosiaaliasema ja Kelan palvelupiste. Virastotalo sijaitsee Jyväskylän kaupungin Korpilahden keskustassa. Talo on alun perin rakennettu vuonna 1979, ja uudistetun virastotalon avajaisia vietettiin tammikuussa 2010. Talon paikalla sijaitsi Korpilahden ensimmäinen kunnantupa vuosina 1882­1930. CIE:N UUSIMMAT JULKAISUT · CIE 192:2010 Practical Daylight Sources for Colorimetry · CIE 193:2010 Emergency Lighting in Road Tunnels · CIE 194:2011 On Site Measurement of the Photometric Properties of Road and Tunnel Lighting · CIE 195:2011 Specification of Colour Appearance for Reflective Media and Self-Luminous Display Comparisons · CIE 196:2011 CIE Guide to Increasing Accessibility in Light and Lighting Kuva: Jyväskylän kaupunki / Juhana Konttinen LISÄTIETOJA: www.cie.co.at VALO 1/2011 45
• PROJEKTIUUTISIA Kuva: Studio Ari Ijäs dSIGN VERTTI KIVI & CO TOIMISTOTILAT Vuoden sisustusarkkitehti Vertti Kiven toimiston sisustuksessa valolla on suuri merkitys. Valaistuksen toiminnalliset ja visuaaliset elementit ovat hienostuneella tavalla tasapainossa. Valaistuksessa on hyödynnetty viimeisimmän sukupolven prismatekniikkaa. Myös RGB-väriefektit ovat tärkeässä osassa. Projektin valaisimet toimitti iGuzzini Finland & Baltic Oy. SIJAINTI: Kalevankatu 31, Helsinki VALMISTUMISAIKA: syksy 2010 VALAISTUSSUUNNITTELU: Vertti Kivi LISÄTIETOJA: www.dsign.fi SKAPAT ENERGIAN PÄÄKONTTORI Skapat Energian uudet toimistotilat remontoitiin vanhaan tyttökoulun kiinteistöön Hämeenlinnan keskustassa. Kaikessa suunnittelussa otettiin huomioon viimeisimmät teknologian sovellutukset energiatehokkuuden optimoimiseksi. Toimiston yleisvalaistus toteutettiin kokonaisuudessaan Greenluxin LED-valaisimilla. SIJAINTI: Turuntie 2, Hämeenlinna VALMISTUMISAIKA: tammikuu 2011 VALAISTUSSUUNNITTELU: Greenlux Finland Oy, Mikko Aro LISÄTIETOJA: www.skapat.fi, www.greenlux.fi Kuva: Pekka Agarth Kuva: Patrik Rastenberger AVOHOITOTALO ­ OULU Oulun yliopistollisen sairaalan uusi kirurgian Avohoitotalo otettiin potilaiden käyttöön 1.3.2011. Avohoitotalon avarien ja valoisien käytävä- ja aulatilojen yleisvalaistus toteutettiin Fagerhultin Pleiad G2 -downlightvalaisimilla sekä erityisesti terveydenhuollon tiloihin kehitetyillä Indigo Hygien -valaisimilla. Indigo Hygien sopii hyvin kohteisiin, joissa valaisinta katsotaan myös alhaalta päin, ja joissa on normaalia korkeammat hygieniavaatimukset. Valaisimen alapinta on peitetty kirkkaalla lasilevyllä, joten puhtaanapito on helppoa. Vastaanottotiskien yläpuolelle asennettiin ripustettavat Open Box -valaisimet ja heräämöihin ripustettavat Time-valaisimet. SIJAINTI: Kontinkangas, Oulu VALMISTUMISAIKA: kevät 2011 SÄHKÖSUUNNITTELU: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy LISÄTIETOJA: www.fagerhult.fi NIKE ­ KAMPIN MYYMÄLÄ Fagerhult on suunnitellut jo yli 50 Nike-myymälän valaistuksen ympäri Eurooppaa. Niken Suomen ensimmäinen, uuden kansainvälisen konseptin mukainen urheilumyymälä on avattu Kampin kauppakeskuksessa tänä keväänä. Trendikkään ja valoisan myymälän valaistus on toteutettu mustilla Marathon-kohdevalaisimilla sekä upotettavilla Pleiad Power -kohdevalaisimilla. Molempien valonlähteinä ovat tehokkaat 35 W monimetallilamput. Konseptiin kuuluvat lisäksi Nike-myymälöihin räätälöidyt uudet sisustusvalaisimet, jotka luovat konseptin mukaista tunnelmaa 60-luvun liikuntasalista. Sovituskoppien peilit on integroitu pehmeää ja häikäisemätöntä valoa tuottaviin Match On -valaisimiin. SIJAINTI: Kampin kauppakeskus, Helsinki VALMISTUMISAIKA: kevät 2011 VALAISTUSSUUNNITTELU: Fagerhult Retail Lighting LISÄTIETOJA: www.fagerhultretail.com 46 VALO 1/2011
• Kuva: VALOA design Oy VÄYLÄ KUNTAKESKUKSEEN Kangasalan keskusta-alueen yleissuunnitelmaan pohjautuvasta valaistusprojektista on toteutettu taajamaan johtavan pääväylän osuus. Valopisteet nousevat VALOn-pylväiden keskellä sijoitettuihin kuutioihin ja niiden veden sävy muuttuu aaltoillen vuodenaikojen mukaan. Katuosuutta jaksottaa kiertoliittymä, jonka keskellä on valopollareista luotu taideteos. Siinä sekä väylän varren valopisteiden sijoittelussa on nähtävissä toistuva aallon muoto. Valaistus kuuluu osana Arto Heiskasen suunnittelemaan kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on luoda houkutteleva ilme kunnan ydintaajamaan ja pääsisääntuloväylälle. Kohteen projektoinnissa on ollut mukana Onninen Oy:stä valaistustuotteiden myyntipäällikkö Pertti Viljanen. SIJAINTI: Tampereentie, Kangasala VALMISTUMISAIKA: joulukuu 2010 SUUNNITTELU: VALOA design Oy LISÄTIETOJA: www.valoa.com JYVÄSKYLÄN HONG KONG -TAVARATALO Hong Kong -tavaratalojen 3 500 m2 uudiskohteen yleisvalaistus Jyväskylän Palokassa toteutettiin kokonaisuudessaan LED-valaistuksena. Valaisemiseen käytettiin 4700 K värilämpötilan FTLight LED-putkia ja niille suunniteltuja, Suomessa valmistettuja, LED-valaisimia. Päämyymälän, pinta-alaltaan 2 080 m2, hyllyvälien työtasokorkeuden valaistustasoksi haluttiin 800 lx valaisimien asennuskorkeuden ollessa 4,7 m. Vaadittu valaistustaso toteutettiin 150 kappaleella 6-putkisia LED-valaisimia tilan valaistuksen sähkönkulutuksen ollessa 10,6 W/m2. Kohteeseen asennettiin 1216 LED-putkea, joiden kokonaisenergiankulutus on n. 28,5 kW. Toteutettu LED-valaistus on energiankulutukseltaan noin 20 % pienempi kuin käytettäessä T5-loisteputkia valaisimineen. SIJAINTI: Palokan kauppakeskus, Saarijärventie 50­52, Palokka VALMISTUMISAIKA: huhtikuu 2011 VALAISTUSSUUNNITTELU: Finntology Oy, Arto Mattila LED-PUTKET JA VALAISIMET: FTLight ja M-Light LISÄTIETOJA: www.hongkong.fi, www.finntology.fi Kuva: Milla Halttu Kuva: Kati Leinonen SILTAVALAISUT ­ OULUN MOOTTORITIE Oulussa E75-valtatien moottoritieosuudella Kempeleen Zeppeliinin kohdalta Haukiputaan Asemakylän kohdalle kaikkiin sillanalusiin on vaihdettu Valopaan LED-valaisimet. Vanhat pienpainenatriumvalaisimet vaihdettiin VP2221 M3- ja VP2223 M3 LED -valaisimiin. Kyseessä on Suomen suurin LED-valaistustoteutus moottoritiellä. Ero vanhaan valaistukseen on selvä; keltaisesta valosta valkoiseen. Valaistus ei häikäise sillan alle ajavia, ja parantaa alueen havainnointia kohdalla ollessa. SIJAINTI: E75/Vt4, noin 10 siltaa välillä Haukipudas­Kempele VALMISTUMISAIKA: joulukuu 2010 URAKOITSIJA/YLLÄPITÄJÄ: HSK Sähkö Oy LISÄTIETOJA: www.valopaa.com KEMIN VALOPORTTI Valoportti kirkastaa Kemin kaupungin profiilia E4-tiellä. Teos on osa WSP Design Studion luomaa väyläilmettä, joka valmistui uuden moottoritieosuuden avajaisiin. Tehometin komposiittipylväistä rakentama 42 metriä leveä valoteos hohtaa pohjoisia lumen ja jään sävyjä. Sisäänrakennetulla valo-ohjausyksiköllä voidaan luoda tuhansia variaatioita. Teoksen valo näkyy kauas moottoritiellä ja valaisee myös sillan alle. SIJAINTI: Kemi, E4-moottoritie VALMISTUMISAIKA: lokakuu 2010 TEOKSEN JA VALAISTUKSEN SUUNNITTELU: WSP, Marjukka Korhonen, Mari Siikonen, Ari Peltola, Antti Karjalainen LISÄTIETOJA: www.wspgroup.fi, www.tehomet.com VALO 1/2011 47
• Kuva: Patrik Rastenberger Kuva: Johan Stenberg SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA ­ KAMPIN MYYMÄLÄ Suomalainen Kirjakauppa -ketju on uusimassa myymäläkonseptiaan. Ensimmäinen uuden konseptin mukainen myymälä on avattu Kampin kauppakeskuksessa tänä keväänä. Vahvat uudet värit luovat dynaamisen ympäristön, jota korostaa harkittu kohdevalaistus. Se toteutettiin Fagerhultin mustilla Zone Point MTC -kohdevalaisimilla. Alaslaskettuun kattoon asennettiin upotettavia Zone Single -kohdevalaisimia, jotka koottiin yhteen kolmen valaisimen ryhmiksi Deco frame -asennuskehyksellä. Katon reunojen yhtenäiset valolinjat toteutettiin jonoasennettavilla Notor-valaisimilla. SIJAINTI: Kampin kauppakeskus, Helsinki VALMISTUMISAIKA: kevät 2011 VALAISTUSSUUNNITTELU: Ville Tervakangas, Fagerhult Retail Lighting LISÄTIETOJA: www.fagerhultretail.com, www.fagerhult.fi DESIGNMUSEO Designmuseo kerää ja tallentaa muotoilualan kokoelmaa sekä vastaa muotoilun nykyaikaa ja historiaa esittelevien näyttelyiden toteutuksesta. Joustavasti muunneltavalla valaistuksella ja valonohjauksella on keskeinen rooli Designmuseon näyttelyjen esillepanossa ja halutun tunnelman luomisessa. Kolmeen kerrokseen jakautuvan museon valaistusta ohjataan Helvarin Imagine -valonohjausjärjestelmällä, joka otettiin käyttöön vanhentuneen järjestelmän tilalle. Tämän päivän vaatimukset täyttävä, helppokäyttöinen järjestelmä on laajennettavissa myös tulevaisuuden tarpeisiin. SIJAINTI: Korkeavuorenkatu 23, Helsinki VALMISTUMISAIKA: 2010 SUUNNITTELU: Helvar Oy Ab / Sähköarina Helsinki Oy LISÄTIETOJA: www.helvar.com Kuva: Hannes Victorzon RAVINTOLA HILLA Ravintola Hilla on Mikkelissä sijaitseva ravintola, joka avattiin kesäkuussa 2010 kauppakeskus Akseliin. Katutason alapuolella sijaitsevaan tilaan ei saada luonnonvaloa lainkaan, joten maanläheinen, mutta moderni sisustus saa paljon tukea muunneltavasta valaistuksesta. Valaistus pyrittiin toteuttamaan energiaystävällisin valonlähtein, ja valaisimet valittiin sekä kulutuksenkesto että tyyli huomioiden. Valaistusta saadaan muutettua tarpeen mukaan lounasruokailusta iltavalaistukseen, ja myös erilaiset viihde- ja yksityistilaisuudet on huomioitu. SIJAINTI: kauppakeskus Akseli, Mikkeli VALMISTUMISAIKA: kesäkuu 2010 VALAISTUSSUUNNITTELU: Elisa Partti, Valosilmä Ky Mikkeli LISÄTIETOJA: www.valosilma.com VILLA K ­ ESPOO Espoon Kilossa oleva uusi kokoontumis-, koulutus- ja päiväkotitila on valoisa ja moni-ilmeinen puurakennus. Luonnonvalo virtaa sisään suurista ikkunapinnoista ja katolla olevista valolyhdyistä, joita on elävöitetty eri väreillä. Tilojen valaistus suunniteltiin tukemaan käyttäjän eri tapahtumia niin ruokalassa, kokoustiloissa kuin suuressa auditoriossakin sekä hiljentymistilassa. Päiväkodissa valaisimien värikkyys lisää lasten viihtyvyyttä valoteknisesti tinkimättä laadusta ja käyttötilan tarkoituksesta. Suurimmaksi osaksi tilojen valaistus toteutettiin uppoasennuksilla, jotta horisontaalinen tilan avoimuus arkkitehtisuunnittelun mukaisesti säilyisi läpi eri tilojen. SIJAINTI: Kilonkallionkuja 8, Espoo VALMISTUMISAIKA: kesä 2010 VALAISTUSSUUNNITTELU: Markku Järvinen, VAHANEN-yhtiöt, Instakon Oy LISÄTIETOJA: www.villak.fi 48 VALO 1/2011
• TUOTEUUTISIA AMPHILUX Philipsin AmphiLux-tuoteperheen valaisimissa yhdistyvät upea italialainen muotoilu ja tyylikäs kromattu ulkoasu. Ulkoalueiden valaistukseen suunnitellut upotettava kohdevalaisin ja veden alle pinta-asennettava LED III -kohdevalaisin sopivat puutarhojen, terassien, suihkulähteiden, vesiputousten jne. arkkitehtoniseen valaistukseen. Ratkaisuja voidaan käyttää veden alla tai osittain märässä ja kuivassa ympäristössä. Valaisimista on saatavana Micro-, Mini- ja Compact-koot. Valikoimasta löytyvät dynaamisen valkoisen valon ja värillisen valon vaihtoehdot. Ledit ja laadukas optiikka tekevät UnderwaterLED III -kohdevalaisimista erittäin energiatehokkaita. Energiaa säästyy jopa 80 %, sovelluksesta riippuen. AmphiLux-valaisimet on erittäin helppo asentaa. Upotettavan AmphiLux BBC400- ja pinta-asennettavan AmphiLux BVD400 -valaisimen optiikkavaihtoehdot ovat kapea valonjako (10°) ja keskisuuri valonjako (20° tai 35°). Valkoisen valon väriksi on valittavissa 2700 K, 4000 K tai 6000 K. MINI 300 STEALTH LED Mini 300 Stealth LED on energiatehokas ja tyylikäs valaisintuoteperhe aluevalaistukseen. Valaisimet sopivat valaisemaan suuria alueita suoralla ja/ tai epäsuoralla valolla. Viimeisintä leditekniikkaa hyödyntävä valaisin tuo merkittäviä energia- ja ylläpitosäästöjä perinteisiin HID-järjestelmiin verrattuna. Erittäin tehokkaan LedGine-alueoptiikan ansiosta valaisin soveltuu aluevalaistukseen, jossa on perinteisesti tarvittu HID-tehotasoja. Lisää energiansäästöä voidaan saada aikaan integroiduilla ohjausjärjestelmillä, joita on saatavana lisävarusteina. Valaisimen ledimoduuli on helposti päivitettävissä. Mini 300 Stealth LED sopii pylväsasennukseen (BGP333), seinäasennukseen (BWP333) tai sanka-asennukseen (BVP333). Mini 300 Stealth LED tarjoaa GreenLine- tai EconomyLine-jaottelun mukaiset tehot: GreenLine (GRN) 48­96 W (4200­8400 lm) ja EconomyLine (ECO) 72­146 W (5922­11844 lm). GreenLinevalaisimien värilämpötila on 4000 K ja EconomyLine-valaisimien 5600 K. Optiikkavaihtoehtoja on useita. Valaisimen runko, etukehys ja asennuskiinnike ovat painevalettua alumiinia, etulasi 3 mm paksua lämpökarkaistua lasia ja kiinnikkeet ruostumatonta terästä. VAYA FLOOD Philipsin Vaya Flood BCP410 on edullinen ja luotettava ledivalonheitin erityisesti kiinteistöjen omistajien ja rakennuttajien tarpeisiin. Kiinteistöjä voidaan korostaa raikkaalla valkoisella valolla tai luoda huomiota herättäviä, muuttuvia ja värikkäitä valaistustehosteita. Valaisin on erittäin helppo asentaa ja suunnata. Vaya Floodin teho on 40 W. Kun kaikki värit ovat täydellä teholla, valovirta RGB on 740 lm, valkoisella valon värillä se on 1130 lm. Valaisin tarjoaa kaksi optiikkavaihtoehtoa: 15° (kapea valonjako) ja 30° (keskisuuri valonjako). Valon väriksi on valittavissa lämmin valkoinen 3000 K, neutraali valkoinen 4000 K, punainen, vihreä, sininen tai amber. Heittimen värintoistoindeksi on 70­80 Ra ja valovirran pysyvyys 50 000 h Ta= 25 °C:ssa (valkoinen valo). Valaisimen käyttölämpötila on ­40...+ 35 °C. Vaya Floodin runko on painevalettua alumiinia, pulverimaalattu kupu on UV-stabiloitua polykarbonaattia. LISÄTIETOJA: Philips Oy Valaistus www.lighting.philips.fi ZUMTOBEL PANOS INFINITY LED ­ NYT MYÖS NELIÖMÄISESSÄ MUOTOKIELESSÄ Zumtobel on tuonut pyöreäaukkoisten Panos Infinity LED -alasvalojensa rinnalle nyt myös neliöaukkoiset Q-mallit sekä LED-seinänpesijäversiot. Minimalistinen muotoilu ja valaisimesta hyödyksi saatavat jopa 77 lm/W ohittavat perinteiset kompaktiloistelamppuvalaisimet sekä tehokkuudessa että valon laadussa. Valaisinmallisto on saatavissa kolmessa eri teholuokassa: 1000 lm/18 W, 1800 lm/27 W ja 2400 lm/36 W. Tämä tekee valaisimista yli 70 % tehokkaampia kuin perinteiset kompaktiloistelamppualasvalot. Erikoistekniikka mahdollistaa pysyvän valon värin (3000 K tai 4000 K) koko käyttöiän ajan (50 000 tuntia), erinomaisella värintoistoindeksillä (Ra>90). Toinen ainutlaatuinen ominaisuus alasvalosarjassa ovat mallit vaihtuvalla valkoisella valolla. Tunable White -malleilla voidaan simuloida päivänvaloa säätämällä joustavasti valaistusta käyttötarpeen mukaisesti välillä 2700­6500 K. Vaihtuva valkoinen valo ohjataan Circle Tune -ohjaimen tai Emotionkosketusnäyttöpaneelin kautta. Pyöreät ja neliömäiset mallit ovat saatavissa kahdessa eri kokoluokassa: pyöreät kokoluokissa 150 mm ja 200 mm ja neliömäiset Panos Q -valaisimet kokoluokissa 140 mm ja 190 mm. Heijastinmallista riippuen upotussyvyyksiä on kaksi, 100 mm ja 140 mm. Heijastinversioita on kummassakin koko- ja korkeusluokassa saatavana neljällä erilaisella pinnoitteella. Valikoiman käyttöä laajentavat vielä erilaiset lisätarvikkeet ja kehysrenkaattomat vaihtoehdot. Panos Infinity LED -seinänpesijä suorittaa halkaisijaluokassaan 200 mm hyvin tärkeää tehtävää. Tehokas LED-tekniikka ja erityinen epäsymmetrinen, korkeakiiltoinen heijastin huolehtivat näyttelytiloissa, gallerioissa ja myymälätiloissa tärkeästä pystysuorien pintojen tasaisesta ja tehokkaasta valaistuksesta. Panos Infinity -valaisimet ovat vakiona DALI-ohjattavia, tarjoten täten aina mahdollisuudet maksimaaliseen energiansäästöön. LISÄTIETOJA: Oy Hedtec Ab Valaistus (09) 682 881 www.hedtec.fi/valaistus VALO 1/2011 49
• LIGHT FIELDS -VALAISIMET ASTUVAT LED-MAAILMAAN Ajattoman muotoilunsa ansiosta Zumtobel Light Fields -valaisimet soveltuvat selkeälinjaiseen toimistovalaistukseen. Laaja LED-mallisto kehitettiin Light Fields -sarjaan valmistaen mallistoa tulevaisuutta varten. Upotettavana, pinta-asenteisena ja ripustettavana versiona suoralla valonjaolla saatavat Light Fields -valaisimet tarjoavat monipuolisen vaihtoehdon ja soveltuvat myös asennettavaksi ryhmiin. Laajentamalla LED-tekniikkaan on laajapintavalaisin tehokkaimpia tämänkaltaisista valaisintoteutuksista 70 lm/W arvoillaan. Lisäksi se tarjoaa erittäin alhaiset huoltokustannukset ja pitkän käyttöiän, joten investointi korkeatasoiseen LED-valaistukseen maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. Light Fields LED täyttää kaikki 2011 uudistetussa EN 12464 -standardissa toimistovalaistukselle asetetut vaatimukset. Jo aikaisemmin käytetty ja testattu mikropyramidi MPO+ -optiikka on viimeistelty Light Field LED -valaisimia varten varmistamaan optimaalinen häikäisysuojaus sekä pystysuorille että käännetyille näytöille. Lisäksi työpisteet voidaan sijoittaa vapaammin ja riippumattomammaksi valaisinsijoittelusta hallitsemalla jyrkästi suuntautuvan valon luminanssitasoja ­ vaatimus, joka on entistä tärkeämpi vaihtuvissa toimistoympäristöissä. Laadukkaalla valollaan, värintoistoindeksi Ra80, vakiona pysyvällä valkoisella 3000 K tai 4000 K valollaan ja ledien 50 000 tunnin käyttöiällä (70 % valovirtarajalla) Light Fields LED -valaisimet muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Jopa 360 lediä valopaneelissa tuottaa valaistustason ja tasaisuuden, jota ei voi saavuttaa perinteisillä loistelampuilla. Light Fields LED -valaisimet ovat DALI-ohjattavia alueella 3­100 %. Mallistoa on kasvatettu myös Light Fields Mini LED -valaisimella. Kompakti upotettava valaisin mukailee samaa muotokieltä soveltuen erityisesti yleisalueille ja käytävävalaistuksiin. LISÄTIETOJA: Oy Hedtec Ab Valaistus (09) 682 881 www.hedtec.fi/valaistus MODULAR SPOCK -VALAISIN MYÖS HIMMENNETTÄVÄNÄ Modularin Spock-valaisin esiteltiin vuosi sitten LED-tekniikkaa hyödyntävänä uutena innovaationa. Valaisimesta on nyt ilmestynyt himmennettävät versiot sekä valkoisena että mustana. LED-valonlähteet ja sisäänrakennettu lämpötunnistin tekevät valaisimesta pitkäikäisen vähentäen samalla käyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta. Tekniset tiedot: · Himmennys DIM DALI tai PUSH DIM · Valonlähteenä 16 kpl 1,2 W suurteholedejä (Cree) · Valon määrä 1000 lumenia · Värilämpötila joko 3000 K tai 4000 K · Käyttöikä 50 000 tuntia · Valoheijastin kiertyy 359° akselinsa ympäri ja on suunnattavissa 10° ylöspäin tai 45° alaspäin · Kaksi mahdollista valokeilaa (32° tai 56°) · Lämpötunnistin ja ylikuumentumissuoja · Värit musta ja valkoinen LISÄTIETOJA: Teclux Oy (09) 2252 410 www.teclux.fi iDIM-TUOTEPERHE KASVAA LEDVANCE POLYBAR ­ TEHOKAS VALOLISTA Vuosi sitten Helvar esitteli täysin uuden valaisimeen sijoitettavan DALI-pohjaisen iDim-valaistusratkaisun. iDim-konseptin kuudesta valmiista valaistusratkaisusta voi helposti valita sopivan vaihtoehdon erilaisiin tiloihin, kuten luokka-, toimisto- ja neuvotteluhuoneisiin tai avokonttoreihin ja käytäviin. Itsenäiset ratkaisut ovat käyttövalmiita heti, kun valaisimet on asennettu paikoilleen ­ ilman erillistä ohjelmointia. Nyt tämä kansainvälisesti palkittu iDim-tuoteperhe kasvaa uusilla tuotteilla ja ominaisuuksilla. Uudet tuotteet laajentavat ja monipuolistavat entisestään iDim-valaistusratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa kohteissa. Tuoteperhe laajenee uusilla iDim-liitäntälaitteilla. Uusia tuotteita tulee myyntiin asteittain ja syyskuuhun mennessä tuoteperheestä löytyvät liitäntälaitteet kaikille tärkeimmille T5- ja pienloistelampuille. Kesällä myyntiin tuleva kaukosäädin (304) tuo uusia ominaisuuksia iDim-järjestelmään. Kaukosäätimellä voi asettaa kuhunkin tilaan halutut valotasot, säätää valaistusta henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti ja varmistaa kohteeseen valitun iDim-valaistusratkaisun toimivuus pikatestillä. LISÄTIETOJA: Helvar Oy Ab (09) 565 41 www.helvar.com OSRAMin uusi helposti asennettava LEDVANCE Polybar -valolista sopii erityisen hyvin epäsuoraan valaistukseen. Kolmena eri pituutena saatavat valaisimet ovat hyvin helppo piilottaa rakenteisiin. Tuloksena on saumaton valonauha hyllyihin, vitriineihin, kaappien alle sekä lukuisiin muihinkin paikkoihin. Lisävarusteena saatavissa kiinnitysalusta, jolloin valaisinta voidaan suunnata. Polybarin pituudet ovat 25, 50 ja 75 cm. Valaisimet ovat helppoja ketjuttaa mukana toimitettavan väliadapterin avulla. Maksimipituus on 20 m yhdellä syötöllä. Lisäksi valaisimet sisältävät liitäntälaitteen, joten sen paikkaa ei tarvitse erikseen miettiä. LISÄTIETOJA: Oy OSRAM Ab (09) 7422 3300 www.osram.fi 50 VALO 1/2011
• TUOTEUUTISIA FREEDOM TARJOAA UUTTA VAPAUTTA JA LUOVUUTTA Valaisinmoduulit on valmistettu ohuesta, mutta silti erittäin vakaasta alumiiniprofiilista. Suoran moduulin pituus on 1200 mm. Myös taivutetun moduulin pituus on 1200 mm ja säde 1200 mm. Suorien ja taivutettujen moduulien avulla voidaan luoda valaistusratkaisuja, joiden rajoina ovat vain mielikuvitus ja käytettävissä oleva tila. Freedomin valaisinmoduulit voidaan ripustaa vaijerilla tai asentaa suoraan kattoon tai seinälle. Suunnittelutyössä on kiinnitetty erityistä huomiota estetiikkaan ja teknisten ratkaisujen piilottamiseen. Moduulien väliset liitokset ovat hyvin huomaamattomia. LED-tekniikka antaa vapautta muotoiluun, mutta vaatii valaistustekniikalta paljon. Freedomin innovatiivinen sisäheijastin ja opaalinvärinen häikäisysuoja tuottavat yhdessä valolinjan, johon ei muodostu varjostuksia tai häikäiseviä valaistusalueita. Valaisimien runko on mustaksi eloksoitua alumiinia. Opaalihäikäisysuoja on polyesteriä ja kirkas heijastin korkeaheijasteista polyesteriä. Päätykappaleet ovat mustaa ABS-muovia. Yhtä 300 W kytkentärasiaa kohden voidaan asentaa enintään kuusi valaisinta. Jos jonossa on enemmän valaisimia, käytetään lisäkytkentärasiaa. Freedomin ovat suunnitelleet arkkitehti Weikko Kotila ja professori Julle Oksanen. LISÄTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi X-LINE ­ MODERNI VALAISINPERHE X-Line on pienikokoinen ja tyylikäs valaisinperhe. Sen kauneus piilee pienuudessa ja selkeissä muodoissa. X-line on upea valinta esimerkiksi nykyaikaiseen ja ilmavaan toimistotilaan. X-Line soveltuu riippu-, pinta- ja uppoasennukseen. Se voidaan asentaa yksittäin tai monipuoliseksi järjestelmäksi. X-, T- ja L-liitoskappaleilla voidaan toteuttaa monipuolisia valaisinjärjestelmäasennuksia. Lisäksi neliönmuotoiseen järjestelmäasennukseen löytyy valmis valaisin. Opaaliakryylihäikäisysuojalla on mahdollista toteuttaa katkeamattomia valoviivoja. Uppomalli antaa mielikuvitukselle tilaa. Valoviivoja voidaan tehdä esimerkiksi seinille eri mitoissa tai kattoon voidaan luoda mielenkiintoisia kuvioita. LISÄTIETOJA: Nylund Valaistus 010 217 0300 www.nylund.fi Freedom on uutta ajattelua edustava ledivalaisin, joka tarjoaa valaistussuunnitteluun uutta vapautta ja luovuutta. Freedomin avulla kattoihin ja seinille voidaan luoda valolinjoja, jotka ovat kuin ilmaan vedettyjä. Valaisimessa on sekä suora että taivutettu moduuli. Niiden avulla valolinjat saadaan myötäilemään tilan rakenteita. Näin voidaan toteuttaa luovia valaistusratkaisuja aivan uudella tavalla. Luku kaksitoista on periaatteena monissa mittaamistavoissa. Jaamme edelleen vuorokaudet, tunnit ja vuodet kahteentoista yksikköön. Matemaattinen kaksitoistajärjestelmä on jättänyt monia jälkiä myös arkkitehtuuriin. Kahdellatoista jakaminen ja kertominen luo huoneeseen harmonisia mittasuhteita. Kaksitoista on luovuuden luku. Siksi se oli myös Freedomin suunnittelun lähtökohtana. LINEARLIGHT FLEX PROTECT ­ KOSTEUDELTA SUOJATTU LED-NAUHA OSRAMin LINEARLight Flex Protect on ulko- ja sisäkäyttöön soveltuva, IP67-luokiteltu LED-nauha. LINEARLight Flex Protect -valikoima sisältää vaativiin käyttökohteisiin suunnitellut taipuisat LED-nauhat koriste- ja yleisvalaistukseen. Korkealaatuiset materiaalit takaavat luotettavuuden ja säilyttävät valotekniset ominaisuudet parhaalla mahdollisella tavalla. LED-nauha on tarvittaessa mahdollista katkoa lyhyemmiksi osiksi. Osien kytkemiseen on saatavilla väliliittimiä nopeaa ja varmatoimista kytkentää varten. OSRAMin LINEARlight Flex Protect -LED-nauhoja on kolme eri tehovaihtoehtoa: POWER , Advanced ja Eco sekä useita eri värilämpötilavaihtoehtoja. LISÄTIETOJA: Oy OSRAM Ab (09) 7422 3300 www.osram.fi KAUNIS CARIITIN LED-VALAISINUUTUUS SADE Cariitin LED-valaisimien tuoteperheen uusin tulokas on Sade LED-kristallivalaisin. Valaisimen sadepisaran kaltaiset kristallit kiinnittävät katseen, ja myös kattoon syntyvä valokuvio kiehtoo katsojan mielikuvitusta. Sade sopii mainiosti mm. oleskelutilojen ja makuuhuoneiden valaisuun ja koristeeksi. Valaisin on saatavana joko Swarovskin swing -kristallilla tai lyijyttömällä kristallilla. Valaisimen runko on ruostumatonta terästä. Valolähteenä valaisimessa on 1 W/350 mA kylmäsävyinen ledi, 4000 K. Sade LED-kristallivalaisin on saatavana kahtena eri kokoisena valaisimena sekä 18 kpl settinä, jossa on 6 kpl 3/4/5-kristallin valaisinta sekä 12 kpl 5/6/7-kristallin valaisinta. Setti on asennusvalmis sarja, joka sisältää tarvittavat johdot sekä muuntajan. LISÄTIETOJA: Cariitti Oy (09) 221 9040 www.cariitti.com VALO 1/2011 51
• INSTALIGHT 3065 LED-KOHDEVALAISIN Instalight 3065® on kestävä LED-kohdevalaisin tukevassa alumiinirungossa sisä- ja ulkokäyttöön. Valaisin on kooltaan kompakti, mutta valoteholtaan suuri. Valaisin on varustettu integroidulla virtalähteellä ja suoralla 230 V -kytkennällä. · Teho 10,5 W; IP67 · Standardit värisävyt: neutraali valkoinen (4100 K, 525 lm) sekä lämmin valkoinen (3100 K, 320 lm) · Valittavissa kolmella optiikalla: ± 5°, ± 15°, ± 27° LISÄTIETOJA: DJS Automation Oy (09) 4391 600 www.insta.de LOUIS POULSEN AJ 50 SEINÄ ­ MUOTOILUIKONI UUDELLA TEKNIIKALLA Arne Jacobsenin muotoilua ja valaistusideaa noudattaen. AJ 50 Seinä on suunniteltu sekä ulko- että sisäkäyttöön. Valaisimen pelkistetty ja geometrinen muoto perustuu valaisimen valonjakoon. LEDvalonlähteen sijainnin, värintoiston (Ra>80) ja värilämpötilan (3000 K) ansiosta AJ valaisimelle ominainen valaistusmukavuus on säilynyt. Stateof-the-art LED-teknologian ansiosta valaisin ei vaadi liitäntälaitetta vaan toimii verkkojännitteellä. AJ 50 Seinä antaa häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua valoa, ja varjostimen kallistuskulman ansiosta koristeellista valoa leviää myös seinäpinnalle. · · · · · Materiaali: muotoon valettu alumiini Pulverimaalattu strukturoidulla pinnalla Vakiovärit: musta, harmaa tai valkoinen Valonlähde on 8 W LED 3000 K Kotelointiluokka: IP65 SITECON DL20 LED-VALAISIN DL20 LED, kaupunki- ja puistovalaisin, täyttää AL- ja K-valaistusluokat (DIN EN 13201) siten, että valaistuksessa voidaan saavuttaa korkea energiatehokkuus design-tuotteella. Mikroprosessoriohjattu LED toimii elektroniikan avulla entistä tehokkaampana, ja Plus-vaihtoehdolla luminanssi voidaan säätää yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Valaisimessa on 24 kpl "High power" -lediä, jonka tehonkulutus (ottoteho) on noin 35­40 W riippuen valaisinvaihtoehdoista. Valaisimen kotelointiluokka on IP65 ja suojausluokka on II (suojaeristetty). · Soveltuminen: asuinalueet, aukiot, puistot, kevytliikenneväylät ja tonttikadut · Asennuskorkeus: 4­6 m · Pylväsväli: 25­30 m · AL5- ja K-valaistusluokat · Värilämpötilat lämmin valkoinen tai neutraali valkoinen · Symmetrinen tai epäsymmetrinen valonjako · Epäsymmetrinen leveä valonjako pyörätieoptiikan kanssa Jo 50 vuoden ajan Louis Poulsen on markkinoinut AJ-valaisinta, Arne Jacobsenin suunnittelemaa tunnettua tanskalaista muotoiluikonia, jonka muoto tunnistetaan maailmanlaajuisesti. AJ-tuoteperheen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Louis Poulsen on kehittänyt seinävalaisimen LISÄTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com MORPHOMATIC-ULKOVALAISINJÄRJESTELMÄ NERILTÄ Targetti Poulsen Groupiin kuuluva Neri on erikoistunut laadukkaiden ulkovalaisimien, pylväiden ja puistokalusteiden valmistukseen. Innovatiivinen valmistusprosessi, korkeatasoinen tekninen osaaminen sekä arkkitehtoninen muotoilu luovat pohjan Nerin laadukkaille tuotteille. Morphomatic-valaisimien runko, jossa heijastin ja sähköiset osat sijaitsevat, on aina sama. Heijastin- ja valonlähdevaihtoehtoja on useita. Runkoon valitaan arkkitehtoninen yläosa sekä suojakupu. Osia yhdistelemällä valitaan valaisimelle mieluinen ulkomuoto. Valaisimella on kuusi eri kiinnitystapaa erilaisiin pylväsvarsiin. Morphomatic-järjestelmän avulla voidaan luoda räätälöity arkkitehtoninen valaisin, joka sopii juuri tiettyyn kohteeseen. · · · · · Kuusi erilaista arkkitehtonista yläosaa Neljä erilaista suojakupua Kuusi eri kiinnitystapaa Kolme heijastinvaihtoehtoa Monimetalli- ja suurpainenatriumlampuille ­ tehot 70 W, 100 W, 150 W tai 250 W · LED-vaihtoehdot ­ tehot 55 W, 83 W tai 106 W · Kotelointiluokka IP66 LISÄTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com www.neri.biz runko LISÄTIETOJA: SILUX Oy Ab (09) 8022 077 www.silux.fi 52 VALO 1/2011
• TUOTEUUTISIA LOUIS POULSEN LP NEST LED ­ LUONNON INNOITTAMA Luonnon innoittamaan orgaaniseen muotoiluun on yhdistetty funktionaalinen ja koristeellinen valaistus. LP Nest tuo luonnon kaupunkiympäristöön. Valaisimen pelkistetty muoto sopii mitä erilaisimpiin kohteisiin ja se elävöittää sekä ympäristöä että siinä liikkuvia ihmisiä. LP Nest on Louis Poulsenin uusin pylväsvalaisin. Se valaisee epäsuorasti käyttäen valaisimen kattoa heijastimena. Täysin häikäisemättömän valaistuksen lisäksi se valaisee tehokkaasti vaakapintoja. LP Nestin verkkopesän ansiosta maan pinnalle muodostuu valon ja varjon vuorovaikutuksesta pehmeä ja koristeellinen valokuvio. Kuten muutkin Louis Poulsenin valaisimet myös LP Nest säilyttää graafiset ominaispiirteensä myös sammutettuna. Hiljaisen muotokielensä ja mittasuhteidensa ansiosta LP Nest luo arvokkaan ja rauhallisen tunnelman kohteessa kuin kohteessa. Materiaalit: verkkopesä valettua alumiinia, katto puristettua alumiinia, heijastin anodisoitua alumiinia, suojalasi karkaistua lasia, pinta pulverimaalattu. Värit: strukturoitu alumiini tai strukturoitu grafiitin harmaa. Asennus: 114,3 mm pylvääseen. Valonlähteille: 70 W tai 150 W monimetalli tai 60 W LED 3000 K tai 4000 K. Kotelointiluokka: IP 66. LISÄTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com VALOPAAN ÄLYKÄS KATUVALAISIN LED-valaisimien kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinointiin erikoistunut Valopaa Oy on tuonut markkinoille muuntuvaa valaisua tarjoavan katuvalaisimen. Valaisimesta tulevaa valomäärää voidaan säätää monipuolisesti tarpeen mukaan. Lisäksi se kompensoi itsenäisesti ledien elinkaaren aikana tapahtuvan hiipumisen. Valaisimen suunniteltu käyttöikä on katuvalaistuskäytössä jopa 30 vuotta. Uudenlaista valaisinta ohjaa master-yksikkö radioyhteyden avulla. Valaisimen ja master-yksikön ohjausarvoja, kuten haluttua valomäärää ja sen muutosajankohtia, asetetaan ja tarvittaessa muutetaan erillisellä huoltolaitteella radioyhteyden välityksellä. LED-katuvalaisin VP1301 ­ joka nyt on saatavana myös älykkäänä mallina VP1301i ­ on Liikenneviraston hyväksymä. LISÄTIETOJA: Valopaa Oy 010 470 8890 www.valopaa.com IRIDIUM2 LED ­ MODULAARINEN TIEVALAISIN Philipsin Iridium²-tievalaisimet on suunniteltu päivitettäviksi, suorituskykyisiksi ja kestäviksi. Käyttösovelluksesta ja budjetista riippuen asiakkaat voivat aloittaa haluamallaan valaistustekniikalla. Iridium²asennus voidaan alkuvalinnasta riippumatta päivittää milloin tahansa moduulia vaihtamalla. Lisäksi valaisin on helppoa asentaa ja ylläpitää, mikä takaa alhaiset käyttökustannukset. Valikoimaan kuuluvat keskikokoinen Iridium² LED BGP352 ja isompi Iridium² LED BGP353. Valaisimen valonlähteenä toimii integroitu LedGineledimoduuli. Valittavana on joko GreenLine tai EconomyLine. GreenLine on aina energiatehokkain ratkaisu kun taas EconomyLine on kompromissi hinnan ja energiatehokkuuden välillä. GreenLinevalaisimien järjestelmätehokkuus on jopa 95 lm/W ja EconomyLine-valaisimien 85 lm/W. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3000 K, 4000 K ja 5700 K. Optiikkavaihtoehtoja on useita. Valaisimet voidaan himmentää, vaihtoehtoja ohjaukseen ovat CLO, Lumistep, Dynadimmer ja StarSense. Valaisimen runko on painevalettua alumiinia ja kupu karkaistua lasia. LED HANDRAIL ­ UUSI TAPA INTEGROIDA VALAISTUS TILAAN LED Handrailin avulla valaistus voidaan integroida tilaan aivan uudella tavalla. Siron alumiinista valmistetun valokaiteen avulla voidaan rakentaa yhtenäisiä valolinjoja sekä sisälle että ulos. LED Handrail vahvistaa tilan muotoa ja sopii asennettavaksi esimerkiksi sisäänkäynteihin, kulkuväylille, parvekkeille ja pihoille. Valokaiteessa käytetään hyväksi LED-tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Sen lisäksi, että valosta muodostuu tärkeä osa tilaa, se myös opastaa kulkuteillä ja portaikoissa. LED Handrailin energiankulutus on erittäin alhainen (10 W/m) ja valonlähteiden käyttöikä on 50 000 tuntia. Kaiteen pituus on helppo sovittaa tilaan sopivaksi, sillä moduulien pituudet vaihtelevat 1­4,5 metriin. Sirosta ulkomuodostaan huolimatta valokaide on erittäin vankkarakenteinen ja sen iskunkestävyysluokitus on IK10. LED Handrail asennetaan seinään tai pylväisiin erillisten kiinnikkeiden avulla. Jokaiseen kaideosaan kuuluu läpijohdotuskaapeli, joka liitetään ulkopuoliseen LED-teholähteeseen. Syöttöjohdon jatkoliitos tehdään kaiteen sisällä. Kaideosat ovat valmiita jonoasennukseen, mutta pituus on rajoitettu enintään 12 metriin. Kaiteen runko Ø 55 mm on suulakepuristettua alumiinia. Seinä- ja pylväskiinnike ovat anodisoitua alumiinia. LED-lamput linsseineen on asennettu erilliseen alumiiniprofiiliin. Suojalevy on kirkasta polykarbonaattia. Monipuolinen mallisto sisältää useita erilaisia kaidemoduuleja ja lisätarvikkeita. LISÄTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi LISÄTIETOJA: Philips Oy Valaistus www.lighting.philips.fi
• XAL LIVING -MALLISTON JANE-VALAISIMESTA UUSIA VERSIOITA XAL Living -sisustusvalaisinsarjan Jane-valaisin on laajentunut omaksi valaisinsarjakseen. Janevalaisimessa hyödynnetään XAL:n profiilijärjestelmän monipuolisuutta yhdistettynä laadukkaaseen Nano LED-valonlähteeseen. LED valaisee ripustetut ketjut tunnelmallisesti. Ketjuvaihtoehdot ovat helminauha ja metalliketju. ZUMTOBELIN UUSI IYONKOHDEVALAISINMALLISTO Erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, teholediyksiköt ja korkea energiatehokkuus tekevät IYONvalaisimista täydellisen valaisimen myymälä- ja näyttelytiloihin. IYON-kohdevalaisinmallistossa on kaksi kokoluokkaa, erilaisia teho- ja keilamuotovaihtoehtoja sekä Stable White että Tunable White LED-yksiköille. Vakuuttavilla hyötyvalovirta-arvoillaan, jopa 65 lm/W, IYON kestää suoran vertailun perinteisten kohdevalaisimien kanssa. Värilämpötiloilla 3000 K ja 4000 K IYON on saatavissa kahdessa eri versiossa. Advanced Stable White -mallit kohteisiin, joissa vaaditaan maksimaalista värintoistoa ja valon värin pysyvyyttä ja Essential Stable White kohteisiin, joissa vaaditaan maksimaalista kohdevalaistustasoa. Valovirta-arvoillaan 1000 lm, 2000 lm ja 3200 lm IYON on tehokas vaihtoehto HIT-kohdevalaisimille aina 70 W saakka. IYON tuottaa tasaisen ja huoltovapaan valon 50 000 tunnin eliniällä 70 % valovirtarajalla ja mahdollistaa maksimaalisen energiataloudellisuuden, koska valaisin on himmennettävissä. Näiden edellä mainittujen mallien lisäksi IYON Tunable White -valaisimet ovat myös saatavissa kahdella eri teholla. Näissä säädettävä laadukas valkoinen valo (Ra 90) voidaan portaattomasti säätää välillä 2700­6500 K. Lisäksi UV- ja IR-vapaa valo mahdollistaa herkkien materiaalien, kuten tekstiilien tai kosmetiikan voimakkaan valaisemisen lähietäisyydeltä. IYON on saatavissa 3-vaihekiskoon soveltuvana versiona ja puoliupotettavana kattoversiona. LISÄTIETOJA: Oy Hedtec Ab Valaistus (09) 682 881 www.hedtec.fi/valaistus Janesta on nyt omat versiot pyöreänä tai suorakaiteen muodossa, upotettavana sekä seinä- ja kattovaihtoehtoina. Jane on hyödynnettävissä monipuolisesti yksityiskodeista julkisiin tiloihin erilaisiksi yksilöllisen näyttäviksi ratkaisuiksi. LISÄTIETOJA: Teclux Oy (09) 2252 410 www.teclux.fi iGUZZININ CROWN-VALAISINSARJA Crown-valaisimen muotoilu mahdollistaa monipuolisen heijastintekniikan hyödyntämisen. Suunnittelun lähtökohtana oli kehittää valaisinmallisto, jolla voidaan täyttää kaikki urbaanin kaupunkiympäristön valaistusvaatimukset. Crown-valaisimet soveltuvat käytettäviksi kaduilla, teillä, aukioilla, jalankulkuväylillä ja parkkipaikoilla. Ne ovat parhaimmillaan valaisemassa kaupunkitilaa, missä ajonopeudet ovat pieniä ja myös jalankulkijat ja esteettiset näkökohdat on huomioitava. Tarjolla on kolme eri valonjakoa: symmetrinen-, epäsymmetrinen- ja katuvalaistusoptiiikka. Valonlähdevalikoimaan kuuluvat HST-, HSE-, HIT-HIE-, HIT-DE- sekä CosmoWhite-purkauslamput (max. 250 W) sekä LED-versiot (max. 98 W). Crownvalaisimien kotelointiluokka on IP66 ja ilkivaltaluokitus IK10 ja ne ovat kaksoiseristettyjä. Suositeltavat asennuskorkeudet 5­10 m. Takuu 5 vuotta. LISÄTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.fi MASTER LEDSPOT 4W ­ HOTELLEIHIN, MYYMÄLÖIHIN JA KOTEIHIN MASTER LED -tuoteperheestä uusimpana markkinoille on tullut verkkojännitteinen 4 W GU10kantainen lamppu, joka on himmennettävä. Lamppu korvaa 35 W halogeenilampun ja sen polttoikä on 25 000 tuntia. Värinlämpötila on 3000 K ja valonjako 25° tai 40°. MASTER CITYWHITE CDO-H ELOHOPEALAMPPUJEN TILALLE Philipsin uusi MASTER CityWhiteCDO-H Protected -lamppu on saatavana 70 W ja 110 W tehoissa. Valkoinen valo, suurempi valovirta ja parempi värintoistoindeksi luovat turvallisuutta teille, kaduille ja puistoalueille. Lamppu soveltuu myös avoimiin valaisimiin. Energiansäästöä kertyy jopa 10 %. LISÄTIETOJA: Philips Oy Valaistus www.lighting.philips.fi MASTER LEDspot 4W MASTER CityWhite CDO-H 54 VALO 1/2011
• TUOTEUUTISIA MEGAMAN LED 4W/5W GX53 GIOTTO 305 LED Giotto 305 LED tarjoaa energiaa säästävän, tehokkaan ja pitkäikäisen, tyylikkään valaistusratkaisun. Valaisinta on saatavissa sekä uppo- että pintamallina. Se on IP44 roiskevesitiivis ja siinä on vandalismin kestävä luja rakenne (IK10). Hyvä ja tasainen valonjako sekä eri värilämpötilat takaavat monipuoliset käyttömahdollisuudet. Giotto 305 LED sopii niin kodin kuin julkisten tilojen valaistukseen: mm. porraskäytävät, toimistot, koulut, päiväkodit, aulat, eteiset, wc- ja suihkutilat, kodinhoitohuoneet, lastenhuoneet, rakennuksen ulkoalueet. Ja mikä hienointa, Giotto 305 LED on aina vakiona himmennettävä! · · · · · · 12 x XPE Cree ledit painopiirilevyssä 2 mm alumiinilevy optimoi ledien jäähtymisen Värisävyt 3000 K ja 4000 K Lediohjain 500 mA/22 W Ledien elinikä 50 000 h (30 % alenemalla) Himmennettävä SwitchDimm / 1­10 V BEACON MUSE LED Beacon Muse tarjoaa uuden mielenkiintoisen himmennettävän LED-kohdevalaistuskonseptin, jossa valon avautumiskulmaa voidaan joko laajentaa tai kaventaa optisen linssin avulla ja näin saavuttaa juuri oikea tunnelma näyttelyssä tai galleriassa. Säädettävä optiikka mahdollistaa avautumiskulman leveän 65° ja kapean 10° välillä ilman lisälinssejä tai erillisiä heijastimia. Värintoistoindeksi on erittäin korkea, Ra95 ja keskimääräinen elinikä 50 000 tuntia (30 % alenemalla). Beacon Muse ei tuota lainkaan UVtai infrapunasäteilyä, joten se on erinomainen valinta museoihin ja gallerioihin. Musen monipuolisuus mahdollistaa joustavien valaistusratkaisujen toteuttamisen. · 13 W Citizen LED-teknologia · 3000 K ja 4000 K · Valaisinkohtainen himmennys sekä himmennys ryhmässä 100 % ­ 0 % · Yksinkertainen ja helppo säätö, asteluvut merkitty säätökehään Suosittuihin "kämmenlamppuvalaisimiin", esim. Planex ja Palmlite, on nyt saatavana valonlähteeksi, myös LED-vaihtoehto suoraan GX53-kantaisten energiansäästölamppujen tilalle. Uudet 4 W ja 5 W LED-lamput ovat yhtä ohuita kuin aikaisemmat energiansäästölamputkin: Ø 75 x 35 mm. Yhdessä valaisin ja lamppu muodostavat ultraohuen kokonaisuuden, joka sopii ahtaisiinkin paikkoihin, esim. vitriineihin, kaappeihin tai hyllyjen alasvaloksi. Uudet LED-lamput syttyvät heti, joten ne ovat hyvä vaihtoehto myös eteis- tai kylpyhuonetilojen valaisuun. 4 W lampun keilakulma on 60° ja valaistusvoimakkuus 180 cd, 5 W malleilla kulmat ovat 30° tai 60° ja valaistusvoimakkuudet 850 cd ja 350 cd. Polttoiät ovat 25 000 ja 30 000 tuntia vain 15 % valovirran alenemalla. Värilämpötilavaihtoehtoja on kaksi: lämmin halogeenin värilämpötilaa vastaava 2800 K ja puhdas valkoinen 4000 K, värintoistoindeksi Ra=85. Lamppujen spektri on jatkuva, joten värit toistuvat luonnollisina ja puhtaina. LISÄTIETOJA: Oy Airam Electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi LISÄTIETOJA: Havells Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.havells-sylvania.com BIANCA ­ UUSI LEDEILLÄ VARUSTETTU ULKOVALAISINSARJA Bianca on yksinkertaisen tyylikäs ja monipuolinen ledeillä varustettu ulkovalaisinsarja. Se sopii erilaisiin lähiympäristöihin valaisemaan pihoja, pysäköintialueita ja kevyen liikenteen väyliä. Sarjaan kuuluvat pylvääseen, kattopintaan ja seinälle kiinnitettävät mallit. Biancan runko on harmaata alumiinivalua ja kupu akryylia. Valaisimissa on prismahäikäisysuoja ja pyörähdyssymmetrinen valkoinen heijastin. Valittavana olevat tehot ovat 18 W (1100 lm, 3000 K) 21 W (1100 lm, 4000 K), 33 W (2000 lm, 4000 K) ja 37 W (2000 lm, 3000 K). Biancassa käytetään Philipsin Fortimo LED-yksikköä, jonka elinikä on 50 000 tuntia. Tämän jälkeenkin valovirrasta on jäljellä vielä 70 %. Bianca on saatavana elektronisella liitäntälaitteella tai DALI-ohjauksella. VIVO TUNABLE FOOD Zumtobel on lisännyt erikois-LED-kohdevalaisimen elintarvikkeiden valaisemiseen tarkoitettuun mallistoonsa. VIVO Tunable Food on suunniteltu erityisesti valaisemaan tuoretuotteita, kuten hedelmiä, vihanneksia, leipää ja lihaa. Edistyksellinen tekniikka mahdollistaa tarkkojen, esiohjelmoitujen valaistusten käyttämisen. Kullekin tuotealueelle voidaan valita parhaiten soveltuva valon väri suoraan valaisimesta. Zumtobelin VIVO Tunable Food -kohdevalaisimet esittelevät LED-tekniikan mahdollisuuksia parhaimmillaan ­ valaista erilaisia elintarvikkeita säädettävän valon spektrin avulla ja siten poistaa erilaisten valonlähteiden, eriväristen heijastimien ja suotimien monimutkaiset yhdistelmät. Kymmenen erilaista esiohjelmoitua valon värialuetta voidaan ottaa käyttöön joko valaisimessa olevalla kiertokytkimellä tai DALI-ohjauksella. Edistyksellisen linssi-/heijastinjärjestelmän avulla VIVO Tunable Food myös tuottaa täydellisen tasaisen valonjaon hyvällä värintoistoindeksillä (Ra>80). LISÄTIETOJA: Oy Hedtec Ab Valaistus (09) 682 881 www.hedtec.fi/valaistus LISÄTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi
• MITTAVA iGUZZININ ARCHILEDETOIMITUS Suomen Vaalimaan vastaisen Torfianovkan rajaaseman ja ympäristön valaistus on uudistettu viimeisimmän sukupolven LED-tekniikalla. Uusittu valaistus on laajuudessaan lähialueiden mittavin LED-toteutus. Toimitukseen kuului 493 kpl Archilede-valaisimia, joista 303 kpl on 84 W ja 190 kpl 59 W versioita. Vanhat 150 W suurpainenatriumlamppuasennukset sekä 250 W elohopeahöyrylamppuasennukset korvattiin 84 W Archiledeillä. Katetuille alueille teholuokaksi valittiin 59 W Archilede. Pylväiden korkeus on 12 metriä, pylväsvälin ollessa 36 metriä. Archilede-valaisimia on toimitettu viimeisen 1,5 vuoden aikana maailmanlaajuisesti noin 100 000 kappaletta. HEDTEC VALAISTUS UUDISTI NÄYTTELYNSÄ Tammikuisen avajaispäivän ja illan aikana uudistettuun näyttelyyn tutustui runsas kutsuttujen vieraiden joukko. Valaistuksellisten asioiden lisäksi tarjolla oli myös maittavaa ruokaa, ja viihteellisestä puolesta vastasi Sani Hillo Virtual Band. Valaistusmaailmaan vauhdilla viime vuosina rynnistänyt LED-valonlähde oli keskeisenä teemana Hedtec Valaistuksen uudistaessa näyttelyään. Niin Began, Glashütte Limburgin kuin Zumtobelinkin valaisinvalikoima on voimakkaasti laajentunut LED-valonlähteitä hyödyntävällä tekniikalla. Siksi myös uudistetussa näyttelyssä tämä suuntaus on voimakkaasti esillä. Zumtobel-näyttelyosiossa on menty vielä pitemmälle muuttamalla näyttely uutuusvalaisimien myötä erilaisia käyttökohteita esitteleväksi näyttelykokonaisuudeksi. Kävijöille on nyt helpompaa luoda kokonaiskuva eri kohdealueitten, kuten koulujen, eritasoisten myymälöiden, gallerioiden ja yleisalueitten valaistuksellisista ratkaisuista, samoin kuin niiden ohjaukseen soveltuvista vaihtoehdoista. Erilaiset ja eritasoiset valaistuksen ohjausjärjestelmät esitellään toimivina kokonaisuuksina ja näin tarjotaan kävijöille mahdollisuus itse kokeilla ohjausten toimivuutta ja käytön helppoutta. LISÄTIETOJA: Oy Hedtec Ab Valaistus www.hedtec.fi/valaistus iGUZZININ UUDET LUETTELOT iGuzzinin uudet pääluettelot tarjoavat tuhansia valaisinvaihtoehtoja suunnittelijoiden käyttöön. Malliston laajuudesta johtuen täsmällisten valintojen tekeminen voi tuntua joskus haasteelliselta. Sähköinen Online-luettelo toimii kuitenkin mainiosti painettujen luetteloiden tukena. Voit käyttää yli 20 eri hakukriteeriä rajataksesi hakemasi valaisimen ominaisuuksia. Oikean tuotteen löytäminen on helppoa ja nopeaa. LISÄTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.fi > Products > Online Catalogue CARIITIN UUSI MYYMÄLÄ KODINSISUSTAJILLE JA AMMATTILAISILLE Valoon erikoistunut, alalla jo neljäkymmentä vuotta toiminut suomalainen valaisinvalmistaja ja perheyritys Cariitti avasi maaliskuussa maan ensimmäisen valaistuksen erikoisliikkeen kauppakeskus Viisariin Vantaan Varistoon. Cariitti shop tarjoaa kodinsisustajille sekä sisustuksen ja rakentamisen ammattilaisille kokonaisvaltaista valaistuksen suunnittelupalvelua, tekniset valoratkaisut ja tyylikkäät design-valaisimet yhdestä osoitteesta, olipa kyseessä sitten uudis- tai muutoskohde, tai vaikkapa piha. Cariitti shopissa eri tilojen valaistus on havainnollistettu muunneltavissa mallitiloissa. LISÄTIETOJA: Cariitti Oy www.cariitti.com 56 VALO 1/2011
• SISÄTYÖPAIKAN VALAISTUSSTANDARDI ­ TUHLAILEVA ALASTON KEISARI? MIELIPIDE E nergian säästömahdollisuudet sisävalaistuksessa ovat olleet kiinnostuksen kohteena ainakin vuoden 1974 öljykriisistä alkaen. Rakennushallitus kehitteli muun muassa menetelmiä muuttaa kaksilamppuisia valaisimia yksilamppuisiksi. 90-luvulla Ruotsissa paneuduttiin asiaan tosissaan. Suomessakin seurattiin mielenkiinnolla Ruotsin hankkeita, joissa päästiin todella lupaaviin tuloksiin. Jostakin syystä meillä ei kuitenkaan tahdottu tuolloin ryhtyä samalla tavoin vakavasti miettimään valaistusta kokonaisuutena, vaan keskityttiin lähinnä teknisten laitteiden, kuten silloin yleistymässä olleiden elektronisten liitäntälaitteiden, tarjoamiin mahdollisuuksiin. Olin tilaisuudessa lausua mielipiteeni muutamiin kehityshankkeisiin, joissa laadittiin ohjeita energiatehokkaan valaistuksen toteuttamiselle, ja kiinnitin asiaan huomiota, mutta ilman vastakaikua. Euroopan Unionin sisävalaistusstandardi tuli voimaan vuosituhannen alussa. Jostakin syystä ruotsalaisten 90-luvulla tekemiä havaintoja ei otettu standardiin. Meidän kansallista suositusta arvosteltiin aikoinaan siitä, että se sisälsi valtaosin valon määrää ohjaavia luksitaulukoita eikä antanut riittävän konkreettisia työkaluja valaistuksen laadun turvaamiseen. EU:n standardissa ongelma on ratkaistu poistamalla kaikki laatua ohjaavat kohdat; vain luksitaulukot ovat jäljellä entistä ehompina. Standardia ollaan uudistamassa. Olisikohan mitenkään ajateltavissa, että ryhdyttäisiin vihdoinkin toimimaan tutkitun tiedon pohjalta ja otettaisiin sekä energian säästö että näkemisen ongelmat vakavasti? Halosen tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että valaistusvoimakkuudeksi voitaisiin aivan hyvin ottaa esimerkiksi 200 luksia uudelle asennukselle. Silloin jää pelivaraa valon määrän alenemiselle käytön aikana, eikä työpaikkakohtaisia valaisimia edelleenkään tarvita kuin poikkeustapauksissa ­ energian säästö 60 %! VALON LAATU ­ MINNE JÄI VAATTEET? N ykyisessä standardissa käsitellään valaistuksen laadullisia kriteerejä lähinnä luettelonomaisesti; mitään konkreettista kriteerien toteuttamisohjetta ei kerrota. Työpaikkavalaistuksessa on yksi ainoa todellinen ongelma: paljaiden lamppujen heijastuminen siten, että näkeminen on mahdotonta. Ongelma aiheutuu siitä, että käytetään valaisimia, jotka antavat valoa suoraan työkohteeseen. Kansallisissa suosituksissa ennen EUaikaa oli varsin seikkaperäisesti esitetty, miten heijastuksia voidaan välttää oikeanlaisella valaisimien sijoittelulla. Todettiin myöskin avoimesti, että ihanteellista valaistusta on hyvin vaikea toteuttaa tiloissa, joissa on useita työskentelypisteitä. Ihanteellisella tarkoitettiin valaistusta, joka tulee kokonaan sellaisesta suunnasta, että siitä ei aiheudu heijastuksia työntekijälle. Kansallisten suositusten aikaan valtaosa toimistovalaistuksista tehtiin siten, että valaisimet oli asennettu rakennuksen ikkunaseinän suuntaisesti; kalustus on yleensä sellainen, että työpöydän pääty on ikkunaa kohti ja työntekijä istuu ikkunaan nähden sivuittain. Silloin suoraa valoa antavilla valaisimillakin saadaan työpöydän keskelle noin A3-kokoinen heijastamaton alue. EU-aikana on yleistynyt käytäntö, jossa valaisimet on asennettu ikkunaan nähden poikittain, pääty ikkunaa kohti. Tällainen asennus aiheuttaa pahoja heijastuksia työpaikalle. Ongelman ratkaisu on hyvin yksinkertainen: käytetään ainoastaan valaisimia, jotka eivät päästä valoa osaksikaan alaspäin, toisin sanoen käytetään täysin epäsuoraa valaistusta. Tälläkään tavalla ei päästä sellaiseen ihannevalaistukseen kuin se kansallisissa ohjeissa määriteltiin. Mutta tällä tavalla toteutetussa valaistuksessa näkee työskennellä ilman, että joutuu koko ajan hakemaan asentoa, jossa näkisi ­ myös tiloissa, joissa on useita työskentelypisteitä. Standardissa on tarkkaan ottaen yksi valaistuksen laatuun liittyvä suure, jolle on annettu ohjearvoja. Se on häikäisyindeksi. Indeksi lasketaan melko monimutkaisella kaavalla kullekin valaisimelle erikseen. Jos lamput eivät ole näkyvissä, ei häikäisyindeksiä voida laskea. Miksi? Koska sellainen valaisin ei häikäise. VALON MÄÄRÄ ­ TUHLAUKSEN MAKSIMOINTI? N ykyinen standardi keskittyy yksinomaan määrittelemään sopivaksi katsottuja valaistusvoimakkuuden arvoja erilaisille työpaikolle. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, mihin tutkittuun tietoon nämä arvot perustuvat. Luksitaulukoista voisi päätellä, että valon määrän lisääminen parantaa aina ihmisen näkemismahdollisuuksia. Näin ei todellakaan ole. Ihmisen näköaisti vaatii toimiakseen tietyn määrän energiaa. Kun valoa on tarpeeksi, aiheuttaa valon lisääminen sen, että näköaisti alkaa vaimentaa silmän kautta saapuvaa ärsykettä. Näköaistin säätöalue on noin yhden suhde miljoonaan. Paljonko valoa oikeasti tarvitaan kunnolliseen näkemiseen? Saksalaisissa tutkimuksissa viime vuosisadan alkupuolella oli jo tehty havaintoja, joita edelleen tukee professori Liisa Halonen väitöskirjassaan vuodelta 1993. Halosen väitöskirjan johdannossa todetaan, että normaalissa työtilanteessa valon määrä ei vaikuta välillä 15­630 cd/m² olevilla pintakirkkauksilla henkilön iästä riippumatta. Heikkonäköisillä valon määrä ei vaikuta välillä 25­860 cd/m². Hyvin huonosti erottuvia kohteita katseltaessakaan valaistuksen lisääminen ei vaikuta välillä 105­630 cd/m². Yleensä käytetään vaaleaa paperia, jolloin 15 cd/m² vastaa noin 50 luksin valaistusvoimakkuutta, 25 cd/m² vastaa vajaan 100 luksin valaistusvoimakkuutta ja 105 noin 350 luksin valaistusvoimakkuutta. Näyttöpääte valaisee itsensä, joten sitä ei tarvitse erikseen valaista. EU:n standardin vaatimus toimiston työpöydän lukualueelle on 500 luksia! RAKENTAMISEN ORGANISAATIO ­ KEHITYKSEN JARRU? O n vielä yksi EU:sta riippumaton kehityskulku, joka on tässä huomion arvoinen. Meillä ei ole enää olemassa rakennuttajia. Rakentamisen organisaatio on nykyisin sellainen, että jokin suuri instituutio sijoittaa rahat. Rakennuttajatehtävistä huolehtii rakennuttajakonsultti, jolla on rautainen ammattitaito rakennusprosessin läpiviemiseen. Mutta puuttuuko meiltä riittävän vaikutusvaltainen taho, joka olisi kiinnostunut lopputuloksesta? n Valaistussuunnittelija Eino Hiltunen Pour Eclairage Finland Oy VALO 1/2011 57
• 14.­18.9.2011 Helsingin Messukeskus Helsingin Messukeskuksessa on tarjolla upea kattaus valaistuksen, sisustamisen ja arkkitehtuurin ammattilaisille. Valaistusalan tapahtuma Valo loistaa uudessa suurhallissa rinnallaan Habitare-messujen designalue Ahead! ja julkitilaalue Interiore. Valo-tapahtuma esittelee julki- ja yleisvalaistusta, koti- ja sisustusvalaistusta, lamppuja ja muita valonlähteitä sekä ulkovalaistusta ja valaisintarvikkeita. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry. Tasokkaiden näytteilleasettajien lisäksi kokonaisuus tarjoaa mielenkiintoisia erikoisnäyttelyitä sekä monipuolista, ammattilaisille suunnattua ohjelmaa. www.valomessut.fi Runsaasti ohjelmaa ja erikoisnäyttelyitä yhdellä lipulla! Samanaikaisesti Valo-tapahtuman kanssa järjestetään Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare, ArtHelsinki-nykytaidemessut sekä korkeatasoinen antiikkitapahtuma Salonki. Ammattilaisille: ke klo 10­20, to klo 10­14. Yleisölle: to klo 14­19, pe klo 10­19, la­su klo 10­18. Pääsyliput: 14/10 ¤, ammattilaisaikana 20 ¤.
• VALOTAPAHTUMIA 2011 KESÄKUU 6.­8.6.2011 8.­9.6.2011 9.­12.6.2011 10.­11.6.2011 14.­16.6.2011 21.­24.6.2011 27.6.­10.7.2011 HEINÄKUU 10.­15.7.2011 15.7.­14.8.2011 26.­27.7.2011 ELOKUU 18.­21.8.2011 SYYSKUU 9.­18.9.2011 11.­14.9.2011 12.­14.9.2011 14.9.2011 14.­15.9.2011 14.­18.9.2011 15.­17.9.2011 17.­18.9.2011 19.­24.9.2011 20.9.2011 22.­24.9.2011 22.­25.9.2011 23.9.­30.10.2011 26.­28.9.2011 28.­30.9.2011 30.9.­2.10.2011 LOKAKUU 4.­6.10.2011 12.­13.10.2011 12.­23.10.2011 19.­22.10.2011 22.­23.10.2011 24.­26.10.2011 28.­30.10.2011 28.­30.10.2011 MARRASKUU 2.­4.11.2011 5.­12.11.2011 7.­12.11.2011 8.­11.11.2011 8.­12.11.2011 10.11.2011 16.11.2011 17.11.2011 JOULUKUU 1.­3.12.2011 7.­8.12.2011 New Delhi, Intia Lyon, Ranska Austin, Yhdysvallat Eindhoven, Alankomaat Pariisi, Ranska Moskova, Venäjä Buenos Aires, Argentiina Wanha Satama, Helsinki Kööpenhamina, Tanska Sandvika, Norja Milano, Italia Messukeskus, Helsinki Berliini, Saksa Madrid, Espanja Lappeenranta San Diego, Yhdysvallat Vaasa Vantaa Helsinki Lontoo, Iso-Britannia Pietari, Venäjä Messukeskus, Helsinki Helsinki Messukeskus, Helsinki New Delhi, Intia Oulu Alingsås, Ruotsi Tukholma, Ruotsi New Orleans, Yhdysvallat Lontoo, Iso-Britannia Alingsås, Ruotsi San Francisco, Yhdysvallat Liège, Belgia Tampere Herning, Tanska Sun City, Etelä-Afrikka Kokkola Las Vegas, Yhdysvallat Sydney, Australia Coventry, Iso-Britannia Guangzhou, Kiina Jakobshamn/Lähteelä/Sipoon Kaunissaari Taipei, Taiwan Soul, Etelä-Korea Mäntyharju www.valosto.com/tapahtumat SPARC ­ International Lighting Event 2011 www.sparcevent.org euroLED 2011 http://euroled.org.uk Guangzhou International Lighting Exhibition ­ GILE11 www.messefrankfurt.com.hk Valoregatta LED Lighting Taiwan 2011 www.optotaiwan.com/en LED EXPO 2011 ­ LED & Green Lighting www.ledexpo.com Loma-asuntomessut www.loma-asuntomessut.fi CIE 27TH SESSION www.cie2011.co.za Asuntomessut www.asuntomessut.fi/kokkola TheLEDShow www.theledshow.com Formland Autumn 2011 www.formland.com Helsinki Design Week www.helsinkidesignweek.com PLASA 2011 www.plasashow.com Baltic Build 2011 http://balticbuild.primexpo.com ValoLight Session Kuntamarkkinat www.kuntamarkkinat.fi Habitare 11 ­ Valo www.habitare.fi, www.valomessut.fi illuminex www.illuminex-india.com Rakenna-Sisusta-Asu Oulu www.messu.com/index.asp?luokka_id=27&main=2 Workshop: Lights in Alingsås www.lightsinalingsas.se/workshop/workshop Ljusdagen www.ljuskultur.se IALD Enlighten Americas 2011 www.iald.org/about/events/IALDEnlightenAmericas2011.asp 100% Design 2011 www.100percentdesign.co.uk Lights in Alingsås www.lightsinalingsas.se OLEDs World Summit 2011 www.intertechpira.com/oleds-2011.aspx LUCI City under Microscope www.luciassociation.org Asta Koti 2011 www.astakoti.fi Strategies in Light Europe 2011 www.sileurope.com SÄHKÖ 2011 www.easyfairs.com/fi/events_216/saehkoe-2011_15452/saehkoe-2011_15453/ 7. Festival of Lights www.festival-of-lights.de PLDC ­ Professional Lighting Design Convention 2011 www.pld-c.com Asunto & Rakentaja ´11 www.pohjolanmessut.fi LEDs 2011 www.ledsconference.com Vasara ­ Pohjanmaan Rakennusmessut www.pohjanmaanexpo.fi OMAKOTI 2011 www.omakotimessut.net Solid State and Organic Lighting (SOLED) www.osa.org/Meetings/topical_meetings/SOLED/ GLOW ­ International Forum of Light in Art and Architecture www.gloweindhoven.nl BATIMAT ­ International building exhibition www.batimat.com INTERLIGHT MOSCOW 2011 www.interlight-moscow.com BIEL Light+Building Buenos Aires www.biel.com.ar/ingles Tila & Ääni 2011 www.wanhasatama.com/eman/ShowFair.phx?eid=eman.tila11 Lysets Dag 2011 www.lysetsdage.dk LYSDAGEN 2011 www.lysdagen.no LED Expo 2011 www.theledexpo.com ForumLED Europe www.forumled.com Tietoja tulevista kursseista seuran verkkosivuilla www.valosto.com SVS:N KURSSEJA 2011 VALO 1/2011 59
• M ­ Itella Oyj VALO-lehden tukijayritykset: 60 VALO 1/2011