• 1/2012
• LC shutters Muotoilu: Louise Campbell. Valaisin antaa pääosin alaspäin suunnattua valoa. Varjostimen perforoitu kuvio luo valaisimen ympärille pehmeää hajavaloa samalla kuin se koristeellisesti valaisee varjostimen ulkopinnan. Valonlähteen peittää opaalihäikäisysuoja, jonka ansiosta valaisin on täysin häikäisyvapaa ja näin ollen myös mahdollistaa kauniin näkymän valaisimen sisälle. Häikäisysuojan ansiosta valaisimessa voidaan myös käyttää useita erilaisia valonlähdetyyppejä. www.louispoulsen.com
• 1/2012 24 ajankohtaista 6 37 40 43 Poimintoja Light+Building 2012 -tapahtumasta Valon piilopuutarhat ­ Kaupungintalon sisäpihat uudessa valossa Valaistuksen ajankohtaispäivä 2012 Muistokirjoitus ­ Esko Kasurinen 6 suunnittelu 20 26 32 38 10 projektit Julkisen taideteoksen prosessi Valotarinoita Oulun keskustassa Valaistuksen huolto ­ onko sitä? Valon arkkitehtuuri -koulutus 10 14 24 Turun uuden Myllysillan valaistus luo tunnelmia kaupungin arkeen ja juhlaan Valoa korttelissa Mäntyniemen taideteos elää valosta Vakiopalstat 5 44 46 48 14 Valokeilassa Valonvälähdyksiä Projektiuutisia Tuoteuutisia Valotapahtumia 55 poimintoja messuilta, s. 6
• 1/2012 Valo on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten ja tiehallinnon valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä ipadilla (lehtiluukku lite). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia-Maarit loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj), pasi jokinen, riku järvelä, Marjut kauppinen, risto linnapuomi, annukka pokki, erkki rousku Ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual Design jarmo Wideman Painopaikka: lönnberg painot oy issn 1237-3907 VALOKEILASSA MUUTOKSEn VAIhEET alaistusalalla on menossa selkeä muutos, johon meitä johdattavat toisaalta energiatehokkuusvaatimukset ja niihin liittyvät viranomaispäätökset sekä toisaalta uusi valotekniikka ­ erityisesti ledit. ihmisen sopeutuessa muutokseen voidaan prosessista asiantuntijoiden mukaan (lewin, arikoski, sallinen) yleensä löytää tyypilliset ajalliset vaiheet, ja siksi voikin olla mielenkiintoista tarkastella, missä meistä itse kukin on muutoksen aalloilla menossa. Muutoksen alkuvaiheessa muutosta usein vastustetaan ja jopa yritetään sabotoida koko juttu. tästä tulee mieleen suuri määrä lehtikirjoituksia, joissa käsiteltiin hehkulamppujen poistumista markkinoilta. kerrottiinpa jonkin saksalaisen yrityksen jopa tuovan ulkomailta hehkulamppuja "lämpöpalloina", jolloin eu:n markkinoilletuontikieltoa voitiin kiertää. ilmeisesti olemme siirtyneet tästä vastustuksesta luopumisen vaiheeseen, koska kirjoittelu on laantunut. ne, jotka eivät ole vastustusta vielä lopettaneet, ovat hankkimassa varastoon hehkulamppuja ennen ensi syksyä, jolloin viimeiset hehkulamput poistuvat markkinoilta. seuraavaksi kerätään voimia varsinaiseen muutokseen ­ mitä entisen tilalle? kun muutos on hyväksytty, alkaa tekemisen vaihe. tämä vaihe on jo valaistusmarkkinoilla selvästi nähtävissä. ainakin tämän kevään Frankfurtin light+Buildingtapahtumassa se näkyi runsaana uusien korvaa- V vien tuotteiden esille tuomisena. uudet ledeihin perustuvat valonlähteet ja ledivalaisimet täyttivät näyttelyhallit. suomenkin yritysmaailma on saanut suuren määrän uusia valaistusalan yrittäjiä, jotka ovat nähneet muutoksessa mahdollisuuden. seuraavasta yhteistyön vaiheesta on jo näkyvissä orastavia merkkejä. kansainvälisellä puolella se voisi olla teollisuuden oma Zhaga-standardointi. ehkä selkein merkki kotimaisesta yhteistyöstä on suomen Valoteknillisen seuran lediryhmän toiminta, joka ulospäin parhaiten näkyy vuosittain järjestettävänä ledipäivänä. jäämme mielenkiinnolla odottamaan omistautumisen ja sitoutumisen vaihetta, jolloin valaistusalalla toimivat voivat toivottavasti todeta, että ainakin me teemme oman osamme maailman pelastamiseksi kuluttajia tyydyttävällä tavalla. hyvää kesää kaikille Valo-lehden lukijoille! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry 1/2012 Kannen kuva: esko keski-oja, turku energia Valo 1/2012 5
• POIMInTOJA LIghT+BUILdIng 2012 -tapahtuMasta AJAnKOhTAISTA Teksti: tapio kallasjoki Kuvat: tapio kallasjoki ja heikki härkönen F rankfurtin messuille laitetoimittajat tuovat yleensä esille uusimmat tuotteensa. usein tuotteet ovat jopa sellaisia, että niitä ei ole vielä edes saatavissa. Viime aikoina valaistusalan yritykset ovat panostaneet suuria summia ledeihin, joten ei ollut yllättävää, että lähes kaikki esillä olleet tuotteet perustuivat juuri ledivalonlähteisiin. osastojen yleisilme oli selvästi kirkastunut entisestään. useimmat olivat valinneet esillä olevien tuotteiden värilämpötilaksi 4000 k. kysyttäessä tuotteiden teknisiä tietoja oli toinen saatavilla oleva vaihtoehto tavallisesti 3000 k. ledeillä voidaan helposti tehdä valaisimia, joiden väri- lämpötilaa voidaan muuttaa ­ tosin tällaisen valaisimen hinta nousee melko korkeaksi. Myös näitä tuotteita oli esillä. Valon terveysvaikutuksia tutkitaan nykyisin paljon, joten on hyvä, että markkinoilta löytyy myös tuotteita, joilla voidaan matkia luonnonvalon vaihtelua, ja näin auttaa ihmisiä pysymään paremmin vuorokausirytmissä. paljaat ledit voivat olla hyvin häikäiseviä, ja messukäytäviä kävellessä jäi silmiin usein jälkikuvia kirkkaista ledivalaisimista. kun sulki hetkeksi silmänsä, huomasi, että nämä jälkikuvat pysyivät verkkokalvolla hyvin pitkään. eipä siis ollut ihmekään, että monien osastojen pääasiallinen valaistus oli toteutettu taustavalaistuilla ledivalaisimilla (kuva 1). Valoa lähettävänä pintana oli joko tasahajottava akryylimuovi tai jokin prismaattinen kalvo. tällaiset tilat, joissa on paljon suurista valaistuista pinnoista tulevaa hajavaloa, ovat luonnollisesti häikäisyn kannalta miellyttäviä. pystypinnoille tulee paljon valoa, mikä parantaa visuaalista kommunikaatiota ja auttaa 6 Valo 1/2012
• 2 1 3 hahmottamaan tilan paremmin. tämä varmaan on eduksi messuilla tapahtuvissa tapaamisissa ja keskusteluissa. uudistetussa sisätyöpaikkojen valaistusstandardissahan annetaan nykyisin minimivalaistusvoimakkuudet myös seinä- ja kattopinnoille. toisaalta paljon hajavaloa sisältävässä ratkaisussa menetetään tietysti se etu, että pienikokoisena ja valmiiksi jo suunnattuna valonlähteenä ledit ovat erinomaisia myös kohdevalaistuksessa. taustavalaistusta valaisimesta ei voi silmin nähdä, millä valonlähteellä se on toteutettu, ellei valaisin ole niin ohut tai taivutettu sellaiseen muotoon, että muu valonlähde kuin ledi ei tule kysymykseen. kuluttajat kuitenkin tuntuvat haluavan ledejä, ja niitä pidetään jotenkin parempina valonlähteinä kuin perinteisiä lamppuja. kuvan 2 logosta tulikin mieleen huvittava mielleyhtymä tietokoneiden puolelta, joissa koneisiin merkityllä tarralla kerrotaan, mitä koneessa on sisällä. tasahajottava levy voidaan valaista myös sivulta päin, jolloin valaisin voidaan tehdä hyvin litteäksi tai taivuttaa erityiseen muotoon. tällöin kuluttajan ei tarvitse arvailla, onko valonlähteenä ledi vai loistelamppu. levy on myös mahdollista valmistaa niin, että ledien ollessa sammutettuina valoa lähettävä levy on ainakin osittain läpinäkyvä. ledien tulo markkinoille näkyy myös valon ohjaamiseen liittyvien linssien ja erilaisten optisten materiaalien lisääntyneenä tarjontana. heijastintekniikkaan perustuvia ratkaisuja näkyi lähinnä ledeillä toteutetuissa pienissä syväsäteilijöissä eli downlight-valaisimissa ja joissain seinänpesijöissä eli wallwasher-valaisimissa. linsseillä saa nykyisin hyvin monenlaisia ja tarkkoja valonjakoja. Yhdistelemällä linssejä ledimatriisiin voidaan tehdä esimerkiksi hyvin tarkka tievalaisinoptiikka. toinen mahdollisuus on tietysti kallistaa ledit eri asentoihin, jolloin kukin ledi tekee oman osansa koko valaisimen valonjaosta. tällaisessa tapauksessa yhden ledin mahdollinen vioittuminen muuttaa valaisimen valonjakoa. jos kaikki linssit ovat samanlaisia ja samassa asennossa, ledin vioittuminen pienentää vain valovoimaa eikä vaikuta valaisimen valonjakoon. eräässä tievalaisimessa oli käytetty harvinaista tapaa, jossa ledit olivat ilman linssejä. piirilevyn päälle oli asetettu metalloitu levy, johon kullekin ledille oli kaiverrettu oma pieni heijastin (kuva 3). MESSUT LUKUInA · näyttelypäivät 15.­20.4.2012 · näyttelypinta-ala 240 000 m2 · näyttelyhalleja 18 kpl sekä ulkoalue ja kongressikeskus · näytteilleasettajia 2 352 kpl (saksasta 927 kpl, muualta 1 425 kpl, suomesta 13 kpl), kasvua edelliskerrasta 9 % · Messuvieraita 196 000, kasvua edelliskerrasta 7 % · top 10 messuvieraiden kotimaat: saksa, alankomaat, italia, ranska, itävalta, kiina, iso-Britannia, sveitsi, Belgia, ruotsi ja Venäjä · suomalaisten ostamat messuliput 1 296 kpl, kasvua edelliskerrasta 16 % LUMInALE ­ Valaistu kaupunki iltaisin · kohteita ja tapahtumia 170 kpl · kävijöitä yli 140 000 Valo 1/2012 7
• 4 5 6 7 ledien häikäisyä voidaan pienentää asettamalla ledin eteen jokin valoa hajottava kalvo. näiden ongelmana on yleensä se, että ne huonontavat valaisimen hyötysuhdetta, koska osa valosta absorboituu levyyn. Valonjaosta tulee tällöin myös helposti tasahajottava. eräs valmistaja oli kuitenkin tehnyt eräänlaisen linssin ja hajottavan levyn yhdistelmän, jonka väitettiin pienentävän hyötysuhdetta vain kaksi prosenttia (kuva 4). usein todetaan, että tarkoituksenmukainen on kaunista. siksi monien valaisimien muotokieli noudattaa joko valonlähteen tai heijastimien muotoa. ledi on muodoltaan kuutio, ja niinpä monet valmistajat ovat tuoneet markkinoille kuution muotoisia valaisimia. näitä kuutioita voi sitten asentaa seiniin tai kattoon tai laittaa suunnattavaksi kohdevaloksi varren päähän. Varustamalla kuution valoaukko erilaisilla valoa ohjaavilla laseilla voidaan samalle valaisimelle saada useita erilaisia valonjakoja (kuva 5). takana ovat ne ajat, jolloin ledejä käytettiin vain tehokeinoina. nyt ledien valotehokkuus on niin suuri, että ne toimivat varsinaisessa valaistustarkoituksessa. Messuilla näkyi ledivalaisimia, joiden valotehokkuus oli parempi kuin t5-loistelampulla varustetun valaisimen. Valotehokkuudessa on siten tapahtunut selvä hyppäys verrattuna edellisiin messuihin. uusi tekniikka tuo myös uusia ongelmia. tämä huomattiin, kun kuvattiin videolle muutamia näyttelyosastoja. Monessa videopätkässä näkyikin yllättäen tummia juoksevia raitoja. kun samaa osastoa kuvattiin digitaalikameralla, joissain otoksissa kuva onnistui hyvin ja joissain se meni mustaksi. tarkemmin asiaa selvitettäessä huomattiin, että häiriö näkyi vain silloin, kun ledejä himmennettiin. kaikki himmentimet eivät aiheuttaneet ongelmia, joten kyseessä lienee himmennystavasta johtuva häiriö. ensiarviona oli, että himmennettäessä ledejä syöttövirtaa pienentämällä, ilmiötä ei esiinny. jos himmennys tapahtuu virtaa katkomalla, häiriöitä voi tulla. suunnittelijan kannattaakin olla tarkkana himmennystavan valinnassa suunnitellessaan tilaa, jossa videokuvataan ja valoja himmennetään. himmentäminen varmaankin lisääntyy esimerkiksi energiansäästötavoitteiden takia, ja videokuvausta käytetään paljon erilaisten tapahtumien tallentamiseksi ja valvontatarkoituksissa. 8 Valo 1/2012
• 8 9 ledien ohjattavuus ja runsas värivalikoima mahdollistavat myös erilaisten muuntuvien valopintojen tekemisen. jos kuvan resoluutio on tarpeeksi tarkka, sitä voidaan käyttää muuhunkin kuin huomion herättämiseen. Valaistusalalle onkin syntynyt uusi digitaalisen valon käsite. kuvassa 6 messumaailmaa ihastelee yhden staattisen valoseinän läpi suomen Valoteknillisen seuran vuoden 2012 valaistuneeksi persoonaksi valittu Marko Martikainen. rakennusautomaatiopuolella näyttävimmin esiintyivät knX-toimijat, joille oli rakennettu yli 700 m2 yhteisosasto galleriaan (kuva 7). kansainvälinen knX-järjestö palkitsi myös suomalaisia toimijoita. senaatti-kiinteistöt, insinööritoimisto lausamo oy ja sähkö-aro oy saivat kunniamaininnan Musiikkitalon toteutuksesta. opetuksen kehittämisestä palkinnon saivat yhdessä sähköja teleurakoitsijaliitto stul ry, knX Finland ry ja tampereen ammattikorkeakoulu. Valaistusteollisuuden oma Zhaga-standardointi näyttää myös etenevän päätellen monilla osastoilla näkyvistä logoista (kuva 8). täytyy kuitenkin muistaa, että Zhaga ei ole mikään laatustandardi, vaan ainoastaan tae siitä, että ledivalaisin on toteutettu standardin mukaan yhteensopivista osista. silloin kuluttajalla on esimerkiksi mahdollisuus saada tulevaisuudessa uusi ledimoduuli vanhaan valaisimeen, kun entisen valonlähteen valovirta on alentunut liikaa tai muuten lopettanut toimintansa. kuluttajalle tämä on etu, ja laitetoimittajia tämä tietysti helpottaa, kun tuotekirjo vähenee. ledien yhtenä etuna pidetään myös sitä, että ne antavat muotoilulle ja tuotesuunnittelulle uusia innovatiivisia mahdollisuuksia. jos valonlähteiden muoto ja koko määritellään standardin mukaiseksi, tällaiset mahdollisuudet luonnollisesti vähenevät. Varsinaiseksi katseenvangitsijaksi monet suuret valaistusalan toimijat olivat valinneet jonkinlaisen orgaanisiin ledeihin perustuvan oleD-ratkaisun. ratkaisuja katsellessa muistui mieleen erään laitetoimittajan toteama oleD-tuotteiden kolmesta ongelmasta: liian pieniä, liian vähän valoa, liian kalliita. kun nämä pienet ongelmat saadaan ratkaistuksi, on meillä markkinoilla ilmeisesti seuraava valaistusalan menestystuote (kuva 9). n Valo 1/2012 9
• TUrUn UUdEn MyLLySILLAn VALAISTUS luo tunnelMia kaupungin arkeen ja juhlaan PrOJEKTIT Teksti: pia salmi, Wsp Finland oy, Design studio Kuvat: esko keski-oja, turku energia kaupungin kohdalla aurajoen varsi on kaunis ja vetovoimainen ympäristö. kulttuurikohteet ja kävelyreitit aivan veden äärellä ravintoloineen, siltoineen ja valaistuksineen houkuttelevat turis- a urajoki on yksi suomen ympäristöministeriön vuonna 1994 määrittelemästä 27 kansallismaisemasta. turun tien ohella arkipäivän liikkujankin valitsemaan jokivarren kulkureitit. joen yli kaartuu seitsemän siltaa, joista Myllysilta on mereltä päin laskettuna toinen, ja hurjan vuonna 2010 tapahtuneen romahtamisensa ansiosta ehkä tällä hetkellä tunnetuin. 10 Valo 1/2012
• heti sillan romahdettua turun kaupungin kiinteistöliikelaitos käynnisti suunnittelukilpailun viiden puitesopimuskonsulttinsa kesken. tärkeänä arvostelukriteerinä painotettiin sillan ulkomuodon sopimista aurajoen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. suunnittelukilpailun voitti Wsp Finland oy:n silta- ja valaistussuunnittelijoiden ryhmä. uudessa modernissa Myllysillassa on ratkaisuja, jotka eivät ole aivan jokapäiväisiä. näkyvin ja merkittävin osa on ruostumaton teräsverhoilu. idea sillan valaistuksesta syntyi yhtä aikaa itse sillan kanssa. ajatuksenamme oli saada ruostumaton teräspinta hehkumaan valoa tavalla, joka sopii arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja on samalla elämyksellinen aihe kaupunkilaisille. Valo heijastuu VeDen kautta sillan teräspintaan eden kautta heijastettavaa valoa ei oltu tietomme mukaan aiemmin käytetty ruostumattomassa teräsjulkisivussa, mutta ajatus tästä valaistustavasta tuntui niin vetovoimaiselta, että sen eteen alettiin tehdä selvitystyötä ja koevalaistuksia. ensimmäisessä koevalaistuksessa testasimme erilaisia valonheittimiä helsingissä olemassa olevaan vesistösiltaan. tavoitteenamme veden heijastuksen tuottamisessa oli aallonharjan liikkeen heijastus, joten parhaaksi valonlähteeksi osoittautui kaikkein kapeakeilaisin ja teräväreunaisin valonlähde eli V leD. Viimeinen koevalaistustilanne rakennettiin tehtaaseen, joka valmisti sillan verhouspellit. pala oikeanlaista harjattua terästä kiinnitettiin puukehikon ylle katoksi ja alle sijoitettiin vesiallas. lihasvoimiksi tarvittiin kaksi valaistussuunnittelijaa: toinen toimimaan aaltokoneena ja toinen heijastamaan tikkailla seisten valoa aaltoihin halutussa kulmassa. koevalaistus havainnollisti hyvin valon heijastuksen, ja valaistussuunnitelma voitiin viimeistellä. julkisivuvalaistus on toteutettu siltarakenteeseen upotetuin valonheittimin. lisäksi sillan kummassakin päässä alikulkuteitä valaisee kolme alaspäin suunnattua valaisinta, jotka on myös koteloitu sillan rakenteeseen. lähes tyynellä säällä aaltokuvio loimuaa sillan pinnassa. turVallisuutta ja tunnelMaa sillan katualueelle ilkkaasti liikennöidylle Myllysillalle tehtiin ensin valaistuksen tarveselvitykset ja määriteltiin valaistuskriteerit. Myllysillalle määritettiin ruostumattoman teräspinnan sävyyn maalatut suorakaidepylväät. Valitulla katuvalaisimella sillalle saatiin tasainen ja häikäisemätön valo. tasolasilla varustetussa valaisimessa valopiste on piilossa, joten valopisteet eivät häiritse silmää, vaan joki- ja kaupunkinäkymät säilyvät katkeamattomana. V suoralinjaiset katuvalaisimet viimeistelevät Myllysillan minimalistisen ja linjakkaan tyylin. Valaisimet on upotettu siltarakenteeseen, ja valo on suunnattu kohti vettä. Valopisteet eivät näin häikäise ohikulkijoita. Valo 1/2012 11
• sillan valaistus elää kalenterivuoden ja juhlapäivien mukaan. silta on osa kaupungin arkea ja juhlaa M yllysilta hehkuu arkivalaistuksessa lämpimän valkoisena. sävy on sovitettu yhteen joen muurivalaistuksen kanssa. kesällä sillan julkisivuvalaistus on hyvin elävä, kun liike sillan pinnassa muuttuu jatkuvasti aaltojen mukaan. talvella, kun joki on jäässä, silta kylpee tasaisessa valossa. sillan julkisivuvalaistukseen on ohjelmoitu erikoistilanteita, jotka ovat käytössä kalenterivuoden sekä turun kaupungin juhlapäivien mukaan. Valaistus on suunniteltu juhlapäivän hengen mukaiseksi, esimerkiksi turun päivänä Kuvat: Tuomas Suvanto, Kraffit sillassa hehkuu oranssi tulen leimu, ja isänpäivänä sillassa on sinisen valon sävyt. kaikki valoohjelmat on toteutettu hillityin, hieman murretuin sävyin, jotta valaistus ei ole liian räikeä. DMX-ohjausyksiköllä voidaan haluttaessa nopeasti muuttaa sillan valaistusta, vaikkapa valtiollisen vierailun yhteydessä vierailijan maan lipun väriseksi. Valoa ja uusia ohjaustekniikoita käyttäen valaistuksella voidaan luoda elämyksellisiä tapahtumia ja dynaamista kaupunkiympäristöä. Maailmalla on paljon hienoja esimerkkejä rakennuskohteiden valaistuksista, suomessa Myllysillan valaistus on nyt yksi edelläkävijöistä. n MyLLySILTA, turku Asiakas turun kaupunki, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, heikki Virtanen turku energia, Markku toivonen Siltasuunnittelu Wsp Finland oy, sami niemelä Valaistussuunnittelu Wsp Finland oy, Design studio projektipäällikkö pia salmi valaistussuunnittelija tom schneider Sähkösuunnittelu sähkösuunto oy, juha nurminen Valaisimet ja valaisinpylväät katuvalaisimet 12 kpl: hess linea 8000 single, 1 x 150 W hit-Ce (monimetalli) pylväät 12 kpl: tehomet oy, suorakaidepylväs, h8 / 160 x 120 ral 9006 Valonheittimet sillan alle 34 kpl: schreder neos 2 leD 80hp rgB alasvalot sillan alle 6 kpl: Bega, 6709 leD WW DMX-ohjainyksikkö: pharos, lrC9686 lpC 2 DMX 12 Valo 1/2012
• Siirry kaupungin kirkkaimmin valaistuun osaan. Aura CRYSTAL Long Life todelliseen valkoiseen katuvalaistukseen. Aura CRYSTAL Long Life MONIMETALLILAMPPUJEN polttoikä on 36 000 h, yli 2 kertaa pidempi kuin vastaavien vakiolamppujen. Aura Lightilla on oma tunnus Long Lifelle. Tunnuksessa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa pidempään tuote kestää tavalliseen lamppuun verrattuna. Aura Light - tunnuksella merkittyjen lamppujen hankinnalla maksimoit lampun käyttöiän ja minimoit vaikutukset ympäristöön. info@auralight.fi·www.auralight.fi
• VALOA korttelissa Teksti: sanna Forsman ja jari Vuorinen, granlund oy Kuvat: emilia ikäheimo s tockmannin helsingin tavaratalon tilojen monivuotinen uudistushanke on valmistunut. koko kiinteistö on vuoden 2012 alusta alkaen kylpenyt juhla- valaistuksessa tavaratalon 150-vuotisen historian kunniaksi.
• Valo 1/2012 15
• t avaratalon peruskorjauksen myötä sisätiloja on uudistettu ja laajennettu merkittävästi sekä maan alla että sisäpihan ylemmissä kerroksissa. lisäksi hankkeessa parannettiin olemassa olevien tilojen sisäolosuhteita ja siihen liittyvää tekniikkaa. kiinteistön ulkokuori ei päivänäkymässä juurikaan muuttunut, mutta pimeällä kiinteistö kylpee nyt aivan uudessa valossa. korttelin muodostaa kolme ulospäin hyvin erilaista julkisivua: punatiilinen tavaratalo 1930-luvulta, argoksen vanha julkisivu 1800­1900-luvun vaihteesta sekä argoksen uusi osa 1990-luvulta. sigurd Frosteruksen punatiilisen tavaratalorakennuksen massiiviset pilasterit ja jykevä massoittelu sekä rakennussuojelun tavoitteet olivat haaste valaistuksen suunnittelulle sekä toteuttamiselle. Myös katutila kiinteistön ympä- rillä asetti omat rajansa: kävelykatu (silloinen työmaa), leveät ja vilkkaat ajoväylät, raitiotiereitit pysäkkeineen sekä ripustusvaijereilla toteutettu katuvalaistus. tavaratalon räystäslinjojen 1950-luvulta peräisin olevat valkoiset neonvaloviivat haluttiin ehdottomasti säilyttää, samoin valkoiset valomainokset sekä sisätiloista ikkunoiden kautta näkyvä valaistus, jota on yhdenmukaistettu järjestelmällisesti. Valoviivojen tekniikka päivitettiin suoraan 60 vuotta uudemmaksi ­ lediviivaa asennettiin paikalleen yli 700 metriä. Valkoisen värin lisäksi valoviivoista voidaan juhla- ja kampanjapäivinä ajaa ulos kaikkia rgB-tekniikan mahdollistamia värejä. tämän juhlavuoden alkajaisiksi ne hehkuivat muutaman viikon syvän vihreinä. näiden graafisten valoelementtien lisäksi kaunista tiilipintaa haluttiin myös nostaa hennosti esiin, jotta rakennus ei olisi vain tumma siluetti yötaivasta vasten. perusvalaistus toteutettiin pehmeällä valopesulla katutason näyteikkunoiden yläpuolelta. Valaisinten ja kiinnitysten määrä pyrittiin minimoimaan, jotta ne eivät muodostuisi liian raskaiksi päivänäkymässä. julkisivumainonnan kiinnikkeet ja sijoittelu sovitettiin yhteen, jotta kokonaisuudesta tulisi tasapainoinen ja kaupallisille elementeille jäisi oma tilansa. sesonkeja varten julkisivuun varattiin myös sähköä kausivalaistuksen väliaikaisille asennuksille. Valopesun lisäksi rakennuksen yläosan erkkeri-ikkunarivistö nousee pimeän aikaan koristeellisena esiin. argoksen uusi lasitiiliseinä valaistiin sisältäpäin lediheittimin, joissa on sama värinvaihtomahdollisuus kuin valoviivoissa. näin tämä julkisivu nivoutuu osaksi keskuskadun kausivalaistuksen vaihtuvia tunnelmia. STOcKMAnn hELSInKI rakennuttaja stockmann oyj, riku Vihervaara Valaistussuunnittelu granlund oy, sanna Forsman ja jari Vuorinen arkkitehtitoimisto laatio oy, Weikko kotila ja juha lampi Sähkösuunnittelu granlund oy, ari hämäläinen Valaisintekniikka Valopesu: We-eF FlC141 150 W (erikoisversio) Valoviivat: traxon Media tube rgB leD projektorivalaistus: optica light olp-150-40 150 W Valonheittimet: philips BCp463 leD 17 W 16 Valo 1/2012
• LumiStone ­ tyyliä ja muotoa LumiStone edustaa tulevaisuuden designia toimistovalaistuksessa. Valaisimen on suunnitellut tunnettu tanskalainen arkkitehti Henning Solfeldt PLH-arkkitehtitoimistosta. Innoituksen valaisimen muotoon ovat antaneet sileät luonnonkivet. LumiStone on puhdasverinen ledivalaisin, joka yhdistää modernin muotoilun huippuluokan tek niseen suorituskykyyn. Valaisimen järjestelmätehokkuus ylittää 100 lm/W! Saatavana ver siot sekä suoraan sekä epäsuoraan valaistukseen. www.philips.fi/lighting
• rgoksen vanhan julkisivun rakennushistorialliset arvot sekä keskeinen asema helsingin ydinkeskustassa haastoivat löytämään täysin uusia valaistusratkaisuja. Valopesun toteuttaminen valonheittimin omasta julkisivusta oli mahdotonta ­ rakennus olisi näyttänyt kummituslinnalta. Valaistus toteutettiin uudella projektoritekniikalla, jolla julkisivupinta valotettiin tasaisesti ­ valoa osuu vain ja ainoastaan haluttuihin kohtiin, kaikki muu leikattiin valokeilasta pois. projisoinnit ovat olleet käytössä teatteri- ja tapahtumatekniikassa jo pitkään, mutta pysyvissä valaistusasennuksissa saatavilla oleva tekniikka on ollut rajoittunutta. argoksen valottaminen on toteutettu vain kahdesta jo katutilassa olleesta pylväästä, joissa on yhteensä kahdeksan projektoria. projektorien diat ovat lasisia, ja niiden valokuviot on häivytetty liukumaan tasaisesti koko julkisivun a matkalla. ikkunat on dioissa himmennetty kokonaan, jolloin tavaratalon sisälle ei synny lainkaan häikäisyä. katutasoon, vesikatolle ja naapurikiinteistöihin mahdollisesti leviävä hajavalo on myös voitu rajata kokonaan pois. nämä ensi kertaa suomessa käytössä olevat projektorit istuvat eleettömästi katutilaan, ja ne luovat tasaisen hillityn valopinnan koko vanhaan julkisivuun. jotta julkisivuihin saatiin myös vähän lisäeloa, nostettiin kohdevaloilla esiin räystäslinjan ja rakennuksen kulmauksen koristeaiheita. uusien tekniikoiden käyttö oli jännittävä ja palkitseva prosessi sekä suunnittelijoille että rakennuttajalle. ledit ja niiden ohjaukset antavat rajattomat mahdollisuudet leikkiä valolla, mutta kiinteistön omistajan ja käyttäjän tarpeiden ymmärrys sekä visuaalisen ilmeen hallinta on tärkeä osa valaistuksen suunnittelua. projektoritekniikassa päästiin projektin aikana testaamaan myös sopimis- ja neuvottelutaitoja eri katutilaa hallinnoivien tahojen kanssa. projisointien valmistuessa löytyi taas valon näkymätön ja yllättävä luonne. kaunis vanha julkisivu nousi pimeästä esiin vaivattomasti ja hallitusti ­ tuntui kuin tämä valaistusratkaisu olisi aina ollut paikallaan. lähes kymmenen vuotta aikaisemmin alkanut rakennuksen peruskorjaus- ja uudistushanke on saanut arvoisensa päätöksen. n argoksen vanhan osan valaistuksessa käytettiin suomessa ensi kertaa uutta projektiotekniikkaa. 18 Valo 1/2012
• Valoa vaativiin kohteisiin Siteco Quadrature® 2-valaisin vakuuttaa muotoilullaan, laadukkaalla viimeistelyllään ja valoteknisillä ominaisuuksillaan. Valaisimen patentoitu Eldacon®-mikroprismaoptiikka minimoi kiusahäikäisyn ja mahdollistaa erittäin ohutlinjaisen valaisinmuotoilun. Quadrature® 2 on saatavilla T5- ja LED-versioina kattoupotukseen, pinta-asennukseen, valaisinkiskoon ja ripustukseen. Katso lisää www.siteco.com. Majurinkatu 6 02600 Espoo Puhelin (09) 7422 3300 Faksi (09) 7422 3374 www.siteco.com
• 20 Valo 1/2012
• JULKISEn TAIdETEOKSEn PrOSESSI SUUnnITTELU Teksti: tarja ervasti Kuvat: turun museokeskus / Martti puhakka Mater MariuM ­ Meren äiti iDeasuunnitelMa M ater Marium -teokseni lähtökohdat liittyvät turkulaisen telakkatyön pitkään historiaan. nosturista muodostui ideassani henkilöhahmo, joka kantaa kehossaan muistoja maailmalle lähettämistään laivoista. Videon kuvavirrassa lipuu merenkulkuun ja laivojen valmistusprosesseihin liittyviä aiheita. Värimaailmassa elävät metallin värit sulan raudan hehkuvasta punaisesta kylmään teräkseen ja hitsausliekin siniseen. teos on toiminnassa aamun ja illan tunteina sekä kesäöisin. Video näkyy nosturin torniin kiinnitetyillä led-näytöillä, ja valonheittimet valaisevat nosturin rakenteita sekä teräsveistoksen. Video näkyy parhaiten Varvintorilta ja rantakaduilta kaupungin suunnasta. Merikeskus Forum Marinumin suunnasta korostuu nosturin rakenteiden muuntuva valaistus. teoksen ilme vaihtuu vuodenaikojen kierrossa. syksyllä ja keväällä kuvasto keskittyy laivoihin ja telakkatyöhön, talvella metallin työstöön. kesällä videonäytöillä nähdään merellisiä maisemia purjelaivoineen. päivänvalossa teoksesta on näkyvissä nosturista riippuva teräsveistos, geometrinen ikosaedrimuoto. Valomaailma elää myös veistoksessa, sillä sen kuoressa on kaiverruksia, joista valo loistaa ulos. Veistos assosioituu maapalloon ja merivirtoihin sekä materiaalinsa kautta teräslaivojen valmistukseen. s uuren julkisen teoksen suunnittelu ja toteutus oli lopulta noin puolentoista vuoden projekti. sain kutsun osallistua turun nosturitaidehankkeeseen syksyllä 2010. kansainväliseen kutsukilpailuun pyydettiin ehdotuksia lisäkseni kolmelta valoteoksiin erikoistuneelta kuvanveistäjältä, joten olin ainoa valosuunnittelijataustainen osallistuja. teosehdotusten pyynnössä määriteltiin muun muassa budjetin loppusumma, nosturin suojelustatuksen huomioiminen ratkaisuissa, ohjausmahdollisuus internetin välityksellä ja käytettävän valaistustekniikan perustuminen led-tekniikkaan. män työn ja paikan historian pohjalta. suomen vanhin satama, turun satama on tunnettu kaupan ja merenkulun keskuksena itämeren alueella yli 850 vuotta. laivanrakennusteollisuutta aurajoen rannoilla on harjoitettu 1700-luvulta lähtien. ensin rakennettiin puulaivoja, sitten höyryaluksia, lopulta teräsrakenteisia laivoja. 1970-luvulta lähtien suurten laivojen rakentaminen keskittyi uudelle pernon telakalle ja aurajoen telakalle jäi korjaus- ja varustelutoimintaa. 1990-luvulla Wärtsilän telakan konkurssin myötä toiminta aurajokivarren telakoilla loppui. sisällön esittämiseksi suunnittelin teokseen videonäytön, jolle nosturin torni, armi, tarjoaa pitkälle näkyvän, korkean ja kapean sijoituspaikan. joen molemmilta rannoilta katsottuna armin taka- ja etuosan videonäytöt asettuvat luontevasti rinnakkain. en halunnut videonäyttöön mainostaulujen terävää kuvaa, eivätkä näytön rakenteet saaneet peittää itse nosturin piirteitä. siksi lähdin tietoisesti matalan resoluution ratkaisusta. nosturin rakenteiden valaisun halusin toteuttaa värivaihdoksiin soveltuvien valaisimien avulla. Video- ja valaistuselementtien lisäksi suunnitelmassani oli keskeistä nosturin alkuperäinen tehtävä, taakkojen nostaminen. aluksi mietin nosturin koukkuun ripustettavaksi erilaisia laivanrakennukseen liittyviä elementtejä, mutta ristiriidan luomiseksi ajatus kehittyi kohti veistosmuotoa, joka tuo mieleen maapallon merineen. punnitsin materiaalivaihtoehtoja kiven ja teräksen välillä. päädyin onttoon, valoa halkeamistaan loistavaan kiviveistokseen pohdittuani asiaa kivisepän kanssa. toteutusvaiheessa kiviveistos osoittautui problemaattiseksi, ja veistos toteutettiin corten-teräksestä toisen vaihtoehtoni pohjalta. teosehdotuksen ideasuunnitelmaan sisältyi kirjallinen sisältökuvaus, teknisen ratkaisun kuvaus piirustuksineen, luonnoksia muokattuina valokuvina ja videona sekä alustavien tarjouspyyntöjen pohjalta laadittu budjetti. entisellä telakka-alueella oli alkamassa valtava muutos uuden asuinalueen rakentamisen myötä. laivojen rakentamiseen käytetty sliippi ja konepajarakennuksia purettaisiin ja aurajokirannan rantakallioita louhittaisiin rakentamisen alta. uuden asuinalueen ytimeen joen rantaan jätettäisiin kuitenkin kolme vanhaa telakkanosturia muistuttamaan alueen monisatavuotisesta teollisesta menneisyydestä. kulttuurinen paikkasidonnaisuus on minulle keskeinen ympäristötaiteen lähtökohta. olin perehtynyt aiheeseen 2000-luvun alkuvuosina järjestäessäni kolmivuotista taiteen tiet -ympäristötaidetapahtumaa Varsinais-suomessa. aloin kehittää teosehdotustani telakkanosturin teke- t arja ervastin ympäristötaideteos Mater Marium julkistettiin kulttuuripääkaupunkivuoden päätösjuhlassa 17.12.2011. teos täydentyi teräsveistoksella huhtikuussa 2012, minkä jälkeen se liitettiin turun kaupungin taidekokoelmaan. turun kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ja turku 2011 -säätiön yhteisen nosturitaidehankkeen tarkoitus oli toteuttaa pysyvä taideteos yhteen aurajokivarren suojelluista telakkanostureista. hanketta tukivat turun satama ja turku energia. ervastin työ valittiin toteutettavaksi neljästä ehdotuksesta, joista kaksi tuli kotimaasta ja kaksi ulkomailta. teos täydentää aurajoen varteen vuosien myötä syntynyttä nykytaidesarjaa. se jää pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa. ­ koska joki päättyy Wärtsilän ja korppoolaismäen tienoilla, oli perusteltua saada tälle alueelle ympäristötaidesarjan eräänlainen huipennus. turun ympäristötaidehankkeen tavoitteena on ollut myös jalostaa erityisesti teollisen ajan materiaaleja ja rakenteita taiteeksi. samoin perustein vastarannalle on toteutettu muun muassa achim kühnin harmonia, Mario Merzin Fibonacci sequence ja tuoreimpana Vhilsin alias alexandre Farton remains, sanoi turun kuvataidejohtaja päivi kiiski teoksen julkistamisen yhteydessä. Valo 1/2012 21
• SuunniteLmAStA tOteutukSeen A osuivat ikävästi kesälomakauteen, ja siksi rakentamisvaihe alkoi vasta syyskuun loppupuolella. lkuvuodesta 2011 teokseni valittiin toteutettavaksi ehdotusten joukosta. Lupa- ja sopimusmenettelyt kestivät kolmisen kuukautta. Yllättäen selvisi, että kaupunki ei toimi teoksen rakennuttajana, vaan taiteilijan itsensä on otettava rakennuttajatehtävät harteilleen. työnkuvani muuttui melkoisesti ­ jouduin lohkaisemaan taiteelliseen työhön ja tekniseen suunnitteluun varaamastani ajasta valtaosan urakkahallintaan. Varsinainen suunnittelu käynnistyi huhtikuussa rinnakkain sisällön luomisen ja teknisen ratkaisun tarkentamisella. Aloitin led-videotekniikan vaihtoehtojen kartoittamisen, videopintojen rakenteiden piirtämisen ja veistoksen suunnittelun. myöhemmin paneuduin valaistusratkaisuun. kävin läpi suunnitelmia konsulttien kanssa, tarkensin budjettia, rakensin veistoksen pienoismallia ja aloin etsiä assistenttini avulla valokuva-arkistomateriaaleja. Yön tunteina valmistelin videosisältöjä. Projekti jakautui useaan kokonaisuuteen: sähkö-, valaistus-, video-, rakennus- ja veistosurakoihin. Hankintakierrokset tekniSet VALinnAt ideopintojen ratkaisussa oli olennaista, että käytettävä tekniikka soveltuu nosturin tornin kapenevaan muotoon. Ratkaisun tuli olla verkko- tai listarakenne, jotta tuulikuorma minimoidaan ja nosturin rakenteet erottuvat selkeinä. Videon ei tarvitsisi näkyä päivänvalossa, vaan vasta hämäräolosuhteissa. teknis-taiteellisten vaatimusten ja budjetin asettamien rajojen kompromissina led-näytön pikseliväliksi tuli 200 mm. katsomisetäisyys huomioon ottaen ratkaisu oli hyvä, mutta näyttöjen muodon takia videoinformaation välittämiseen oli käytössä pelottavan vähän pikseleitä, kapeimmissa nauhoissa vain yhdeksän kappaletta. Lopputulos yllätti minut positiivisesti, sillä kuva-aiheet muodostivat riittävän selkeitä hahmoja. Valaisinten hankinnassa pääkriteerit olivat värintuotto ja optiset ominaisuudet. Valitsin käyttökohteen perusteella useita erityyppisiä ledvalaisimia. Ohjausjärjestelmän vaatimuksia oli videon ja valon ohjauksen yhteensovittaminen sekä soveltuminen etäkäyttöön ja kalenteriohjaukseen. kaikkien laitteiden tuli soveltua käytettäväksi rankoissa sääolosuhteissa. teoksen rakentaminen käynnistyi syyskuussa sähköurakasta. Valaistus- ja videourakat ajoittuivat euroopan kesälomien ja kiinan toimitusaikojen aiheuttamien viiveiden takia myöhäissyksyyn. Onneksi kohdalleni osuivat harvinaisen lämmin sää ja positiivisella asenteella työhön suhtautuvat toteuttajat. Asennustyö kuudenkymmenen metrin korkeudessa, vaappuvan henkilönosturin korissa ei ole helppoa tuulettomallakaan säällä. Viimeiset led-nauhojen korjausasennukset jouduttiin tekemään jo pikkupakkasilla. V VideOmAAiLmA k esän ja syksyn aikana kuvasin teokseen tarkoitettuja videoita. Seurasin Aurajoen maisemaa eri aikoina, vierailin konepajoilla, teräsvalimossa ja Pernon telakalla. Osallistuin elokuun tall Ships Regattaan Henriikka-laivalla. Silloin puuskainen tuuli esti laivoja avaamasta purjeitaan, mutta syyskuussa 22 VALO 1/2012
• sää suosi osallistuessani perinnepurjehdukseen astrid-laivalla. komeat perinnelaivat avasivat purjeensa reitillään helsingin ympäri. kuvaamieni videoiden rinnalla käytän teoksessa turun museokeskuksen, turku 2011 -säätiön ja telakkayhtiöiden arkiston käyttööni luovuttamia valokuvia ja videoita. editoin runsaasta materiaalista kahdeksan erilaista ohjelmaa käytettäväksi vuoden eri aikoina. Videoilmaisussa en pyri realistiseen tarkkuuteen, vaan käsittelen aiheita muotoina ja väreinä, joiden joukossa voi erottaa pilkahduksia laivoista ja telakalla tehdystä työstä. kuvavirran tarkoituksena on herättää katsojan omia assosiaatioita ja muistoja. MATEr MArIUM, turku Taiteilija, tekninen suunnittelu ja urakanjohto: tarja ervasti Tilaaja: turun kaupunki, kulttuuriasiainkeskus / turun museokeskus Pääurakoitsija: helsingin Valo- ja äänityöpalvelu oy Järjestelmäkonsultti: ilkka Volanen, helsingin Valo- ja äänityöpalvelu oy rakennekonsultti: taisto siivonen, FsDt oy Sähköurakointi: turku energia urakointipalvelut Laitetoimittaja: studiotec oy, projektipäällikkö Marko korkeaniemi Videokehysten rakennusurakointi: tupamusa ky Veistoksen rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting oy Veistoksen metallityöt: tematek oy Veistoksen ripustusurakointi: Meriaura oy Assistentit: aura nikkilä ja saija nojonen Tekniikka Valonohjaus: Martin M-pC Videoserveri: Martin Maxedia Compact Videonäyttö: Martin FlexDot alumiinikehyksissä Valaisimet: etC selador Desire Vivid, Martin tripix 300, Multiform Multispot-gii-hp3 ja hp5 julkistaMinen M ater Marium julkistettiin joulukuussa 2011. teoksen valaistus ja videoelementit olivat valmiina, mutta materiaalivaihdoksen vuoksi teräsveistos valmistui ja ripustettiin pääsiäisen tienoilla. julkistamisen jälkeen teoksen näytöillä on pyörinyt jo kolme eri videokokonaisuutta. useina iltoina olen tarkkaillut teoksen toimintaa vastarannan kahvilassa ja sen sulkeuduttua sigyn-laivan kupeessa. joskus ohi juoksevat lenkkeilijät ja koiran ulkoiluttajat pysähtyvät juttelemaan teoksen herättämistä tuntemuksista. Moni on ryhtynyt kertomaan omia ja vanhempiensa muistoja siltä ajalta, kun turussa rakennettiin laivoja ja aurajoki oli työn maisema. silloin tuntuu, että puolentoista vuoden urakka on kannattanut. n Tutustu Alppilux -uutuuksiin OXANE LED CHALICE LED BASE LED Junior www.alppilux.fi MONIX LED AMI AARIA PLURIO LED AVENUE F LED LUMIA Ratkaisuja valaistuksen ammattilaisille Alppilux OY - Hepolammentie 25, 08680 Lohja - puh. 019 328 51 - fax 019 382 856 - www.alppilux.fi
• MänTynIEMEn TAIdETEOS elää Valosta PrOJEKTIT Teksti: helena hietanen ja jaakko niemelä Kuvat: jussi tiainen t asavallan presidentin virka-asunnon, Mäntyniemen, sisäänkäynnin edusta on tapahtumien ja vastaanottojen juhlallinen aukio. kuvanveistäjä helena hietasen ja kuvataiteilija jaakko niemelän suunnittelema taideteos oksisto ­ valon ja varjon viivoja on kiinteä osa pihaa. Vaihtuvat vuodenajat ja luonto sekä arkkitehtuuri ovat antaneet innoituksen teokselle, joka muuttuu valon myötä: kesäisin aurinko nostaa teoksen varjoina esiin, talvisin pimeässä sen heijastuvat valot ovat pääosassa. kuin metsän pohjaan piirtyvät varjot, on aukion kiveyksen pintaan toteutettu oksiston viivoja muistuttava kuvioaihe, jonka lähtökohtana ovat olleet Mäntyniemen pihan laitaa reunustavista koivuista otetut valokuvat. niitä apuna käyttäen on työstetty oksistojen viivasto, joka on teoksen keskeinen ja näkyvin osa. 24 Valo 1/2012
• kiVen ViiVat Valon ViiVat p ihan kiveystä on käsitelty reliefimäisesti hiekkapuhaltamalla siihen oksistoa ääriviivoina. näin on luotu valossa elävää pintaa. luonnonvalo saa kuvion reunojen varjot erottumaan viivoina, jotka näkyvät eri tavoin päivänvalon kiertäessä pihaa. kuvio muuttaa hienovaraisesti muotoaan. talvella lumi jää kivilaattojen ja piirrosten uriin värjäten ne valkoisiksi. Viivojen muotoa ja rytmiä sekä kuva-aihetta kehiteltiin koekappaleita tutkimalla. kuviosta tehtiin toteutusvaiheessa luonnollista kokoa oleva piirros, jonka avulla kuvion ja pronssikappaleiden sommittelu pihaan lopullisesti varmistettiin. suurikokoinen, useiden satojen neliömetrien kokoinen, luonnospiirustus levitettiin teollisuushalliin viimeistelyvaiheessa, jolloin myös tehtiin valodemonstraatioita. p imeään vuodenaikaan pihalle projisoidaan oksistojen viivoja mukaillen valon viivoja, valoisia oksia. ne toimivat pihan teoksellisena valaistuksena, jota käytetään etenkin juhlavastaanottojen ja erityistilaisuuksien yhteydessä tunnelman luojana. eri tavoin toteutetuista kuvioista ­ kiven, pronssin ja valon viivoista ­ muodostuu yhdessä kiinnostavaa kuvioiden rytmiikkaa. Valot projisoidaan aukion toiselle reunalle pystytetystä valopylväästä. pylväs on piilotettu koivujen katveeseen, jolloin se ei korkeudestaan huolimatta erotu maisemasta. Valopylvääseen on ripustettu gobo-valaisimia, joiden avulla oksiston kuviot heijastetaan pihaan. ne luovat pehmeästi valaistun kentän ja tuovat samalla lisävalaistusta pihapiiriin. taiteellinen ja toiminnallinen valaistus tukevat toisiaan muodostaen hallitun kokonaisuuden arkkitehtuuriltaan arvokkaassa miljöössä. n pronssin ViiVat p ääsisäänkäynnin edustalla tihentyvä viivasto on toteutettu kiveen upotetuilla pronssisilla, käsin valetuilla oksilla. ne patinoituvat väritykseltään ajan kuluessa samansävyisiksi kuin sisäänkäynnin oven ja rakennuksen detaljit. oksat erottuvat kiveyksestä myös talvella, ja ne ovat kuin tummia, piirrosmaisesti erottuvia varjoja maassa. pronssiset oksiston aiheet rajoittuvat oven edustan lämmitetylle alueelle, ja ne on upotettu kapeina kappaleina hiekkapuhallettuihin uriin siten, että ne eivät haittaa kävelyä tai pihan huoltoa. Muualla pihan alueella löytyy pronssisia koivunlehden muotoisia kappaleita. syksyisin niitä tuskin erottaa pudonneista puiden lehdistä. OKSISTO ­ VALOn JA VArJOn VIIVOJA, helsinki Valtion taidekokoelma Teoksen suunnittelu: helena hietanen ja jaakko niemelä Tilaaja: Valtion taideteostoimikunta / kutsukilpailun 1. palkinto Valmistumisvuosi: 2011 Toteutus: kiventyöstö kuvanveistäjä Matti peltokangas, tuomas peltokangas ja jaakko niemelä; kuvankäsittely oliver Walter ja jaakko niemelä Valaistus: ulkomainosheitin griven gobostorm ip66 575 W, optional optics zoom 21°­38° Valo 1/2012 25
• Valotarinoita OuLun KesKustAssA Suunnittelu teksti: Henrika Pihlajaniemi, toni Österlund, tuulikki tanska ja Anna Luusua Valokuvat: Henrika Pihlajaniemi H elmi-maaliskuussa kaupunkilaisten tarinat värittivät Oulun ydinkeskustan Pakkahuoneenkatua. Kuka tahansa saattoi varata tunnin mittaisen ajan ja suunnitella haluamansa värivalaistuksen kadulle. KOHti VuOrOVAiKutteistA VALAistustA jA OsALListAVAA VALAistussuunnitteLuA Oma valotarina rakennettiin helppokäyttöisellä nettisivulla valitsemalla ledivalonauhoille värejä, värien muutoksia ja muutoksen nopeuksia. Lisäksi kirjoitettiin tarina, viesti tai tervehdys, joka liittyi itse luotuun valaistukseen. K aupunkivalaistus ja varsinkin katuvalaistus sen keskeisenä osaalueena on ollut perinteisesti kaupunkilaisten näkökulmasta jotain valmiiksi annettua ­ itsestäänselvyys, joka mahdollistaa liikkumisen ja toimimisen kaupungissa pimeän aikaan, ja joka usein huomataan vasta kun siinä on jotain vikaa. Valaistuksen monitasoista merkitystä kaupunkitilojen viihtyisyydelle ja ympäristökokemukselle ollaan kuitenkin yhä enemmän tiedostamassa. Asiaan, jonka tärkeys ymmärretään, halutaan myös vaikuttaa. Kaupunkisuunnittelussa mukaan tullut vuorovaikutteisuus, asukkaiden ja käyttäjien osallistaminen, on tulevaisuudessa ehkä osa myös kaupunkivalaistuksen suunnittelua. 26 VALO 1/2012
• Osallistuminen voidaan tuoda mukaan valaistussuunnitteluun monin keinoin, jotka voivat sijoittua suunnitteluprosessin eri vaiheisiin, ja toisaalta myös valaistuksen käyttötilanteisiin. uusi valaistuksenohjaus- ja sensoriteknologia avaavat monia mahdollisuuksia osallistaa kaupunkilaisia ja luoda vuorovaikutteisia valaistusratkaisuja. Kaupunkitilan valaistus voidaan suunnitella tarkoituksellisesti "puoleen väliin" ­ toisin sanoen suunnitellaan raamit, joiden sisällä hienosäädön tekevätkin kaupunkitilan käyttäjät. Lopputulos on näin ollen osittain yllätys myös suunnittelijalle. Vuorovaikutuksen ja osallistumisen toteuttamiseen on useita tapoja reaaliaikaisesta sensorijärjestelmiin ja esimerkiksi liikeohjaukseen perustuvista välineettömistä ohjaustavoista perinteisempiin internet-, sms-viesti tai näyttötaulupohjaisiin käyttöliittymiin. erilaisilla menetelmillä valaistus saadaan mukautumaan kaupunkitilan käyttäjien toiveisiin. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla, Mukautuva kaupunkivalaistus ­ Algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu -hankkeessa, tutkitaan ja kehitetään algoritmisia suunnittelumenetelmiä ja -työkaluja, joilla kaupunkivalaistusta voidaan suunnitella esimerkiksi ympäristön olosuhteisiin ja kaupunkitilan käyttäjien tarpeisiin mukautuvaksi. Keinovalaistusta tarkastellaan projektissa kokemuksellisena osana julkista kaupunkitilaa ottaen huomioon pohjoiset olosuhteet. Mukautuvalla kaupunkivalaistuksella voidaan vähentää energiankulutusta, lisätä kaupungin käyttäjien turvallisuuden tunnetta sekä kasvattaa kaupunkitilojen elämyksellisyyttä. Kolmivuotisen tutkimusprojektin aikana suunnitellaan ja rakennetaan erilaisiin kaupunkitiloihin kokeellisia mukautuvan valaistuksen ratkaisuja, ja suunnitteluprosessin myötä kehitetään suunnittelumenetelmiä ja työtapoja. VALOtArinA ­ tAVOitteet jA KOnsePti alotarina oli ensimmäinen tutkimusprojektissa toteutettu kokeellinen kaupunkivalaistusratkaisu. Valotarina-demossa oli tavoitteena tutkia menetelmiä, joilla kaupunkilaisia voidaan osallistaa mukaan julkisen katutilan valaistuksen suunnitteluun ja synnyttää vuorovaikutusta kaupunkitilan käyttäjien ja sen valaistuksen välillä. toisaalta myös valaistuksen viestivyys ja sen välittämät merkitykset olivat kiinnostuksen kohteena: minkälaisia tarinoita tai viestejä julkinen katuvalaistus voisi välittää, kun se avattaisiin kaupunkilaisten käyttöön foorumina. Osallistavan valaistusratkaisun suunnittelutyön ja varsinaisen toteutuksen kautta pystyttiin demossa hahmottamaan tutkimushankkeen tavoitteiden mukaisesti erilaisia työvaiheita, roolituksia ja työmenetelmiä, joita tällaisessa prosessissa tarvitaan, ja myös selvittämään miten ja missä vaiheissa algoritmista suunnittelua voidaan hyödyntää. toisaalta mielenkiinnon kohteena oli myös se, miten Valotarina muuttaisi kaupunkilaisten kokemusta tutusta kaupunkitilasta. Valotarina-teoksen ideana oli antaa kaupunkilaisille tunniksi kerrallaan valta päättää minkälaisen värivalaistuksen ja tunnelman he kadulle haluavat luoda, ja toisaalta myös valta kertoa jotain valon avulla. näin katuvalaistus oli uudelleentulkittavissa sosiaaliseksi mediaksi, ja kaupunkilaisia houkuteltiin sen avulla osallistumaan valaistuksen suunnitteluun. Osallistuminen suunnitteluun toteutettiin helppokäyttöisen nettisivun (www.valotarina.fi) avulla, joka suunniteltiin ja toteutettiin Mukautuva kaupunkivalaistus -tutkimusprojektissa. toimintaperiaate oli yksinkertainen: kukin osallistuja varasi sivulla sopivan ajan valotarinansa esittämistä varten ja loi valaistussuunnitelmansa valitsemalla katuvalaisinpylväiden sivujen rGB-ledivalonauhoille haluamiaan värejä, erilaisia dynaamisia efektejä ja niiden esitysnopeuksia. tunnin mittainen valotarina voitiin rakentaa minimissään viiden minuutin pituisista jaksoista ja luoda niiden avulla valaistukselle oma tarinallinen koreografia. Lisäksi osallistujat kirjoittivat tarinan, viestin tai tervehdyksen, joka liittyi heidän suunnittelemaansa valaistukseen. tekstit olivat luettavissa Valotarina-nettisivulla sekä keskustan julkisilla uBi-kosketusnäytöillä. esitettävät valotarinat olivat katsottavissa myös reaaliaikaisena web-kamerakuvana nettisivulta. V OsALListAVAn jA VuOrOVAiKutteisen KAuPunKiVALAistusjärjesteLMän OsAteKijÖitä jA suunnitteLuVAiHeitA Kaupunkilaisten nettipohjainen käyttöliittymä katuvalaistukseen · internet-sivusto · suunnittelutyökalu · muokattavat valaistusefektit · valaistussuunnitelmatietojen ja tarinoiden tallennus · uBi-näyttöjen Valotarina-sovellus Valaistuksenohjauslaitteen ohjelmointi · muokattavien valaistusefektien suunnittelu esiasetettuja valaistusanimaatioita hyödyntäen · vuorovaikutteisten valaistusefektien luonti skriptaamalla · internet-käyttöliittymän ja ohjauslaitteen välisen kommunikaation mahdollistavat skriptit · Valotarinan kokonaiskoreografiaa pyörittävä skripti tarvittavien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen · valonohjauslaitteen kytkeminen kaapelilla kaupungin verkkoon · etäkäyttöyhteys yliopiston tutkimusryhmälle · internet-palvelimet · web-kameran palvelin olemassa oleva infra · valaisimet · valonohjauslaite · uBi-kosketusnäytöt · keskustan langaton verkko panOulu järjesteLMän jA suunnitteLun HAAsteet alotarina-projektin toteuttamiselle loi hedelmällisen tilaisuuden valmis katuvalaistusjärjestelmä, joka sisälsi ohjattavat rGB-ledivalonauhat katuvalaisimissa sekä valaistuksenohjauslaitteen. Katuvalaistus oli rakennettu Pakkahuoneenkadulle jo vuoden 2009 syksyllä, mutta hieno ohjausjärjestelmä oli ollut vajaalla käytöllä helposti saavutettavan käyttöliittymän puuttuessa. Käytännössä valonauhat olivat olleet viimeiset kaksi vuotta sinisenä; niiden vaihtaminen toisen värisiksi vaati käyntiä sähkökaapilla. tutkimusryhmä kohtasi monenlaisia haasteita Valotarinan suunnittelu- ja toteutusprosessin varrella, mikä kuvasi hyvin valaistussuunnittelutehtävien moninaisuutta tulevaisuudessa. Hanke vaati osaamista valaistussuunnittelusta ja valon käytön mahdollisuuksista, valonohjausjärjestelmistä, algoritmiavusteisesta ja osallistavasta suunnittelusta, käyttöliittymien laadinnasta sekä monipuolisesta ohjelmoinnista. V VALO 1/2012 27
• suunnitteLutyÖKALu K aupunkilaisille rakennettu internetissä toimiva suunnittelutyökalu perustuu aikajanan käyttöön, kuten useat valonohjauslaitevalmistajien suunnitteluohjelmatkin. Aikajana sopii hyvin yhteen Valotarina-idean kanssa; käyttäjät voivat luoda useista erilaisista tapahtumista muodostuvan tunnin mittaisen tarinan. erilaisista ennalta suunnitelluista valaistusefekteistä käyttäjät pystyivät muokkaamaan omanlaisensa vaihtamalla käytettäviä värejä, nopeuksia tai liikkeen suuntaa. Valittavissa oli sekä staattisia että dynaamisia efektejä. Aikajanalle koottavien tapahtumien kestoa oli myös mahdollista muuttaa, ja halutessaan käyttäjä saattoi muodostaa valotarinansa vaikkapa vain yhdestä tunnin mittaisesta efektistä. Valaistussuunnitelman pohtimisen tarinana ajateltiin tekevän suunnitteluprosessin helpommaksi käyttäjille, joilla ei ole aiempaa kokemusta dynaamisen valaistuksen suunnittelusta. Keskeinen haaste suunnittelutyökalun muotoilussa oli tasapainon löytäminen järjestelmän helppokäyttöisyyden ja tarjottavien valinnanmahdollisuuksien välillä. toisaalta haluttiin tarjota paljon erilaisia mahdollisuuksia, jotta valaistuksen suunnittelu olisi tarpeeksi kiinnostavaa, mutta toisaalta työkalun täytyi sopia kaikille, myös koululaisille ja vanhuksille. Liian yksinkertainen ja rajoittava suunnittelutyökalu voi olla tylsä ja turhauttava, jos käyttäjän odotukset ja tarjotut mahdollisuudet eivät kohtaa. tarjotut efekti- ja säätömahdollisuudet harkittiin huolellisesti, ja ennalta testatuilla nopeus- ja efektivalinnoilla pyrittiin estämään mahdolliset liiallisesta valojen vilkkumisesta aiheutuvat haitat ympäröivien rakennusten asukkaille sekä liikenteelle. Värivälintoja ei kuitenkaan rajoitettu, ja myös valon intensiteetin säätämiseen haluttiin antaa mahdollisuus. Prosessissa pohdittiin myös tapoja, joilla työkalu havainnollistaisi osallistujille tekeillä olevaa valaistussuunnitelmaa. tässä pilotissa ei ollut mahdollista toteuttaa valmiin valotarinan simulointia nettisivulla, mutta erilaisia efektejä havainnollistettiin animaatioiden avulla. teKninen tOteutus aikka Valotarina oli väliaikainen valaistusinstallaatio, hyödynsi se toiminnassaan kaupungin pysyvää valaistusinfrastruktuuria sekä julkisessä käytössä olevia uBi-kosketusnäyttöjä. Valaisimet oli jo valmiiksi kytketty Pharos LPC (Lighting Playback Controller) -valaistuksenohjauslaitteeseen, joka liitettiin osaksi kaupungin tietoliikenneverkkoa. suora verkkoyhteys ohjauslaitteeseen mahdollisti erilaisten valaistustilanteiden, värien ja efektien nopeuksien reaaliaikaisen testaamisen sekä demoamisen. ensiarvoisen tärkeää tämä oli valotarinan käyttäjille tarjottavien valaistusefektien suunnittelussa sekä niiden toimivuuden arvioinnissa, koska suunnitteluohjelman valaistussimulointi sekä valaistuksen todellinen ilmentyminen katutilassa erosivat suuresti toisistaan. normaalisti Pharos LPC -valaistuksenohjauslaitetta käytetään esiasetettujen valaistusanimaatioiden sekä väriefektien toistamiseen. näiden käynnistyminen voidaan määritellä erilaisten ohjelmallisten kytkimien (trigger) avulla, esimerkiksi tiettynä vuorokauden aikana. Valaistuksenohjauslaitteen oma suunnitteluohjelma (Pharos Designer) mahdollistaa monipuolisten valaistusanimaatioiden rakentamisen, mutta ei kuitenkaan tarjoa mahdollisuutta niiden asetusten tai värien vuorovaikutteiseen kontrollointiin. suunnitteluohjelman toiminnallisuutta voidaan kuitenkin laajentaa erilaisten skriptien avulla hyödyntämällä yksinkertaista LuA-skriptikieltä. V Valotarina Valotarina www.valotarina.fi www.valotarina.fi 28 VALO 1/2012
• LuA-skriptauksen sekä ohjelmallisten kytkimien avulla rakennettiin Valotarinaa varten Pharos-laitteelle oma rinnakkainen käyttöliittymänsä sekä sarja efektejä, jotka pystyivät hyödyntämään nettisivun tallentamaa tietoa ja mahdollistivat vuorovaikutteisen ohjauksen ja säädön. Käyttäjien valitsemat värit ja efektit sekä muut parametrit, kuten nopeus ja liikkeen suunta, saatiin näin suoraan ohjaamaan valaistusta. Valotarina-järjestelmä koostuu käytännössä kahdesta erillisestä kokonaisuudesta: internet-pohjaisesta suunnittelukäyttöliittymästä sekä suunnitellun valaistuksen toteuttavasta Pharoksen sisäisestä ohjelmasta. Koska Pharosta ei ole tarkoitettu valaistuksen vuorovaikutteiseen ohjaamiseen internetin ylitse, täytyi uusia ratkaisuja kehittää sekä toiminnallisen linkin rakentamiseen internet-käyttöliittymän ja laitteen välille että tämän tiedon muuntamiseen kaupunkitilan valaistusefekteiksi ja väreiksi. näiden kahden käyttöliittymän väliseen tiedonsiirtoon valittiin tekstipohjainen CsV-tiedostomuoto, joka sisälsi tarkkaan määritellyssä muodossa aina yhden päivän valaistusefektit, värit sekä muut käyttäjien määrittelemät parametrit. tämä tiedosto tallennettiin Pharoksen muistikortille FtP:n avulla aina päivän valoisaan aikaan, jolloin tarvittavat tiedot olivat käytettävissä illan pimentyessä. Pharoksen suunnitteluohjelma ei sisällä valmiita toimintoja tiedostojen lukemiseen, joten tämäkin toiminto täytyi rakentaa skriptaamalla alusta asti. tiedoston tiedot luettiin muistiin ja tallennettiin sisäisiin muuttujiin aina hetkeä ennen seuraavaa tasatuntia. näiden muuttujien avulla voitiin aina käynnistää valittu efekti valituilla asetuksilla ja väreillä. tämän lisäksi oli rakennettava varsinainen valotarinoita käynnistävä ja pyörittävä skripti, joka salli luotujen tarinoiden sisältämien efektien pyörimisen yhtäjaksoisesti ja ennalta määriteltyinä aikoina ja ajanjaksoina. Pharoksen valmiit skriptit eivät tähän soveltuneet, koska ne on suunniteltu kertaluonteisten tapahtumien ja animaatioiden käynnistämiseen. Osallistavan ja vuorovaikutteisen kaupunkivalaistuksen tekninen toteutus vaati suunnitteluohjelman luovaa väärinkäyttöä ja erilaisten ratkaisujen kehittämistä osasilla, joita ei siihen oltu suoraan tarkoitettu. LuA-ohjelmointikielen avulla ohjelman rajoitteet voitiin kuitenkin joustavasti ohittaa. Pallo on nyt Teillä ­ ja meillä VALOtArinAt PAKKAHuOneenKADuLLA P rojekti suunniteltiin ja toteutettiin syksyllä ja talvella 2011­2012. internet-sivusto avattiin Valon päivänä 3.2.2012, ja tarinoita esitettiin helmikuussa. suuren suosion myötä palvelun annettiin olla toiminnassa ja valotarinoiden näkyä katukuvassa myös maaliskuun ajan. Helmikuun aikana Pakkahuoneenkadulla esitettiin 105 käyttäjien luomaa valotarinaa. Mukaan liitetyt tarinat vaihtelivat lyhyistä tervehdyksistä pidempiin kertomuksiin, jotka kuvasivat esimerkiksi mieleenpainunutta tai merkittävää tapahtumaa kirjoittajan henkilöhistoriassa (pikkusiskon tai oman lapsen syntymä, lapsuuden kesävierailu Oulussa), ajankohtaista teemaa (vaalit, prinsessa estellen syntymä, ystävänpäivä, lumimyrsky) tai kirjoittajan mielentilaa tarinan kirjoittamisen hetkellä (vrt. Facebookin status-päivitys). Luotujen tarinoiden määrä, kuten myös nettisivulle tehtyjen vierailujen määrä, oli selvästi riippuvainen projektin näkyvyydestä mediassa. Valotarinasta oli kaksi juttua alueen sanomalehdessä Kalevassa, ja siihen liittyen lähetettiin kuusi radio-ohjelmaa. Lisäksi kadulla kuvattu tV-raportti aiheesta esitettiin neljä kertaa televisiossa, sekä alueuutisissa että yLe:n aamu-tV:ssä. SLO:n tuotteistossa on etusija sähkötarvikkeilla, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. Selkeästi ympäristöystävälliset tuotteet nimeämme BlueWay-tuotteiksi, joiden valinnassa huomioitavat seikat ovat energian säästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit ja tuotteen elinkaari. BlueWay-tuotteiden ansiosta asiakkaasi säästää energiaa sekä ympäristöä. Lisää BlueWay-tuotteista osoitteessa slo.fi
• Valotarinasta tiedotettiin myös sähköpostituslistoilla, Facebookissa sekä julisteilla ja mainoslehtisillä, joita levitettiin keskustan julkisiin tiloihin ja läheisiin ravintoloihin. Osallistujien määrä putosi huomattavasti aina kun mediaesiintymisissä oli pidempi tauko. selvästikin vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvan valotapahtuman onnistumisessa medianäkyvyydellä ja mainonnalla on tärkeä rooli. Koska kyseessä oli pilotti ja tutkimushanke, käyttäjäkokemusten kerääminen oli projektissa tärkeällä sijalla. jokainen käyttäjä täytti suunnittelun yhteydessä netissä kyselylomakkeen, jossa luodattiin kaikkien käyttäjien asenteita mukautuvaa kaupunkivalaistusta ja osallistumista kohtaan. Lisäksi joukko käyttäjiä ja heidän tuttaviaan kutsuttiin teemahaastatteluun, jossa kerättiin tietoa muun muassa siitä, millaisia mielikuvia heillä oli kaupunkivalaistuksesta yleensä, miten he kokivat mukautuvan valaistuksen oikeassa kaupunkiympäristössä, ja miten he kokivat osallistumisen Valotarina-palvelun kautta. Haastatteluissa kävi ilmi, että mahdollisuus osallistua kaupunkivalaistuksen suunnitteluun oli otettu innolla vastaan. Valaistuksen luoman turvallisuuden tunteen lisäksi esteettiset kokemukset olivat tärkeitä. Osalle haastateltavista kirjoitettu ja netissä näkyvä tarina oli ollut tärkeä elementti ja oman valoilmaisun lähtökohta; toisilla ohjelman tarjoama mahdollisuus leikkiä valoilla ja väreillä sekä synnyttää kadulle tunnelmaa oli pääosassa ja teksti sivuseikka. useat haastateltavista haluaisivat vaikuttaa ympäristönsä valaistuksen suunnitteluun useamminkin. Haastateltavat kertoivatkin auliisti omia ajatuksiaan siitä, kuinka osallistamista voisi toteuttaa mielekkäällä tavalla. jAtKOsuunniteLMiA r akennettua järjestelmää ja nettisivua on tarkoitus hyödyntää myöhemminkin pimeän ajan piristämiseksi kaupunkilaisten suunnittelemalla valaistuksella. tällöin voidaan käyttöliittymää kehittää edelleen pilotin palautteen pohjalta ja saada esimerkiksi sivu toimimaan myös mobiililaitteissa. tämän hetkinen versio oli aikatauluhaasteiden vuoksi suunniteltu toimimaan vain rajoitetussa määrässä selaimia, mikä vähensi jonkin verran käyttäjien määrää. Myös tiedonsiirtoa kehitetään täysin automaattiseksi. Koska Valotarinassa vuorovaikutus ja osallistuminen toimi netissä ja suuntautui varausjärjestelmän kautta tulevaisuuteen eikä käsillä olevaan hetkeen, seuraavassa Mukautuva kaupunkivalaistus -hankkeen demossa haasteena tulee olemaan reaaliaikainen, välitön vuorovaikutus valaistuksen ja kaupunkitilan käyttäjien välillä. tavoitteena on kytkeä ympäristön olosuhteisiin ja kaupunkitilan käyttäjiin liittyvää tietoa sensorien kautta valonohjaukseen, ja soveltaa kehittyneempiä ohjausalgoritmeja muun muassa valaistuksen elämyksellisyyden ja käyttäjien turvallisuuden tunteen lisäämiseksi puistoympäristössä. n Valotarina-tAPAHtuMA 5.­29.2.2012 PAKKAHuOneenKAtu, OuLu työryhmä Henrika Pihlajaniemi toni Österlund tuulikki tanska jarmo Vähä Anna Luusua (uBi Metrics) Yhteistyötahot Oulun kaupunki Oulun energia urakointi Oy Oulun tietotekniikka Oy Yhteystiedot Henrika Pihlajaniemi henrika.pihlajaniemi@oulu.fi 040 708 9865 www.AdaptiveurbanLighting.fi Valotarina on osa suomen Akatemian rahoittamaa Mukautuva kaupunkivalaistus ­ Algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu -tutkimushanketta (2011­2013), jota johtaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla tkt Aulikki Herneoja. 30 VALO 1/2012
• Valo 1/2012 31 www.omslighting.sk spiker
• ©iStockphoto.com/SireAnko + 4x6 VALAISTUKSEn hUOLTO ­ onko sitä? SUUnnITTELU Teksti ja kuvat: Markku Varsila, kt interior oy valonlähteiden valovirranaleneman sekä lamppujen, valaisimen ja tilan likaantumisen vaikutusta lamppujen polttoiän aikana. suunnittelussa käytettävä mitoitus näyttää kuitenkin olevan jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, miten valaistusta huolletaan ja lamppuja vaihdetaan. Mitä tästä seuraa, ja mitä asialle oikein pitäisi tehdä? V alaistusta suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia oletuksia, joiden pohjalta tilan valaistusvoimakkuus lasketaan. Yksi tällainen oletusarvo on valaistuksen alenemakerroin, jolla arvioidaan Miksi Valaistusta on huollettaVa? t ilan valaistusvoimakkuus pienenee jatkuvasti, ellei valaistusta huolleta. Valaistusvoimakkuuden pieneneminen johtuu useammasta syystä, ja niiden yhteisvaikutus voi kehittyä ajan mittaan huomattavan suureksi. Valaistusvaatimukset perustuvat ylläpidettävään valaistusvoimakkuuteen, joten lampunvaihdon hetkellä saavutettava valaistusvoimakkuus on siis mitoituksen perusta. lamppujen valovirta pienenee käyttöiän myötä. pienenemisen suuruus ja nopeus riippuvat lamppulajista. lisäksi lamppujen loppuun palaminen pienentää valaistusasennuksen valovirtaa. useimmilla nykyisillä lampputyypeillä valovirta pienenee ajan myötä niin merkittävästi, että lamput kannattaa vaihtaa ennen loppuun palamista. lamppujen vaihtoajankohta valitaan tällöin hyötypolttoiän mukaan (koko asennuksen valovirta on pudonnut 30 % yhteenlasketun valovirranaleneman ja lamppujen loppuun palamisen vuoksi). tällöin esimerkiksi t5-loistelampun valovirrasta on jäljellä 90 %. Valaistussuunnittelun lähtökohtana on yleensä lampun hyötypolttoikä. tällöin oletetaan myös, että kaikki lamput vaihdetaan ryhmävaihtona hyötypolttoiän tultua täyteen. lian kertyminen lampun sekä valaisimen heijastimen, kuvun ja häikäisysuojan pinnoille absorboi valoa. lisäksi likaantuminen muuttaa valaisimen valonjakoa leveämmäksi verrattuna puhtaaseen valaisimeen. puhtaissa toimistotiloissa likaantuminen on vähäistä verrattuna perinteisen teollisuuden tiloihin. tilan käyttötarkoituksen lisäksi valaisimen rakenne vaikuttaa sen likaantumisherkkyyteen. alta avoimet ja päältä suljetut valaisimet likaantuvat monesti nopeammin kuin läpituulettuvat valaisimet. hyvin 32 Valo 1/2012
• taulukko 1: tilojen luokittelu neljään likaisuusluokkaan, ja kullekin luokalle suositeltava valaisimien kunnon arviointiväli (lähde: Cie 97:2005). Tarkastusväli 3 vuotta ympäristö erittäin puhdas (ep) Tilan käyttötarkoitus puhdastilat, puolijohdekomponenttien valmistus, sairaaloiden tutkimus- ja hoitotilat, tietokonekeskukset toimistot, koulut, sairaaloiden vuodeosastot liiketilat, laboratoriot, ravintolat, varastot, asennustyö, työpajat terästehtaat, kemianteollisuus, valimot, hitsaus, kiillotus, puusepänteollisuus taulukko 2: erityyppisten valaisimien suositeltava puhdistusväli riippuen tilan likaisuudesta. ep = erittäin puhdas tila, p = puhdas tila, n = normaali tila, l = likainen tila (lähde: Cie 97:2005) Puhdistusväli Valaisintyyppi a. perusrunko B. Ylhäältä avoin C. Ylhäältä suljettu D. Ylhäältä ja edestä suljettu ip2X e. pölytiivis ip5X 3 vuotta ympäristö EP/P n L 2 vuotta EP/P n L 1 vuosi EP/P n L puhdas (p) 2 vuotta 1 vuosi normaali (n) likainen (l) × × × × × × × × × (×) (×) × × × × × (×) × × likaisissa tiloissa käytetään pölytiiviitä ja suodatettuja valaisinrakenteita. on myös hyvä huomata, etteivät valaisinoptiikan pinnat tule huolellisesti puhdistettuinakaan uudenveroisiksi. kulumisen vaikutusta on kuitenkin ennakolta vaikea arvioida. Myös huonepintojen likaantuminen vähentää heijastuneen valon osuutta ja aiheuttaa siten häviöitä. Vaakapinnoille kertyy likaa karkeasti arvioituna kaksinkertainen määrä seinäpintoihin verrattuna. Vastaavasti katossa likakerros on luokkaa puolet pystypintojen määrästä. kuvassa 1 havainnollistetaan eri tekijöiden vaikutus valaistusvoimakkuuteen ajan funktiona. suunnitelmallisella valaistushuollolla on mahdollista pitää valaistusvoimakkuus lähellä uusarvoa ja rajoittaa siten energiankulutusta. F. epäsuora valaistus, ylhäältä suljettu g. ilmastointivalaisin × × Valaistusasennuksen kunnon säännöllinen tarkastelu on suositeltavaa. tilat on jaettu julkaisussa Cie 97:2005 neljään eri likaisuusluokkaan. taulukossa 1 on esitetty erityyppisille tiloille suositeltava valaistuksen kunnon tarkastusväli. julkaisussa on myös esitetty erityyppisille valaisimille suositeltava puhdistusväli, joka riippuu valaisintyypin lisäksi ympäristön likaisuusluokasta (taulukko 2). tiedot pätevät kaikille valonlähdetyypeille lukuun ottamatta heijastimella varustettuja purkauslamppuja. taulukkoa voi myös käyttää apuna valaisintyyppiä valittaessa. taulukko perustuu valaisimen likaantumisesta johtuvaan alenemaan (0,8), joka itse asiassa edustaa voimakkaampaa likaantumista kuin mihin suomalaisessa suunnittelussa on varauduttu (tarkoittaa t5-loistelampuilla kokonaisalenemaa luokkaa 0,7). pääosa julkaisusta käsittelee yksityiskohtaisesti valaistuksen aleneman osatekijöitä ja niiden vaikutusta kokonaisalenemaan. kustakin alenemaan vaikuttavasta tekijästä on laadittu taulukot, joita voidaan käyttää apuna tarkassa alenemakertoimen määrittämisessä. Cie 97:2005:n viesti on varsin selvä: yleisesti ottaen meillä joko valaistusta puhdistetaan ja huolletaan liian harvoin tai laskennassa käytetään suhteessa liian pientä alenemakerrointa. Mitä Cie 97:2005 sanoo Valaistushuollosta? s isävalaistusstandardin en 12464-1 revisio toteaa, että alenemakertoimella on suuri vaikutus energiatehokkuuteen, ja että ohjeet keinovalaistuksen alenemakertoimen määrittämiseen löytyvät julkaisusta Cie 97:2005. se on valaistushuollon ja suunnittelun välisen suhteen määrittelevä julkaisu, jossa esitellään valaistuksen alenemaan vaikuttavat parametrit ja kuvataan menetelmä alenemakertoimen arvioimiseksi. lisäksi julkaisusta löytyy valaisintyypin valintaan ja taloudellisen huoltoaikataulun arvioimiseen liittyvää tietoa. kuva 1: Valaistusvoimakkuuden muuttuminen ajan myötä ja eri tekijöiden vaikutus siihen (lähde: Cie 97:2005) 100 Palautumattomat häviöt Suhteellinen valaistusvoimakkuus (%) 80 Suunnitelman mukainen alenema, joka määrittelee ylläpidettävän valaistusvoimakkuuden 60 1. lampunvaihto 1. tilan pintojen puhdistaminen Tilan likaantumisen aiheuttama alenema Loistelampun valovirranalenema Valaisimen likaantumisen aiheuttama alenema (C-tyypin alhaalta avoin ja ylhäältä suljettu valaisin, puhdas tila) Huoltamaton valaistus Valaisimen 2. puhdistaminen 40 20 2,5 1 5,0 2 7,5 3 10,0 4 12,5 5 Valaisimen 3. puhdistaminen Valaisimen 1. puhdistaminen 15,0 6 17,5 7 1000 h vuotta Valo 1/2012 33
• freedom in lighting huollon talouDellisuustarkastelua käsikirjatietojen pohjalta alaistustulos pysyy lähellä uusarvoa, kun: 1) loppuun palaneet lamput vaihdetaan mahdollisimman nopeasti uusiin, 2) valaisimet ja lamput puhdistetaan säännöllisin välein, 3) vioittuneet valaisimet joko korjataan tai vaihdetaan kokonaan uusiin, 4) huonepinnat puhdistetaan tai maalataan aika ajoin uudelleen ja 5) ikkunat puhdistetaan tarvittaessa. seuraavassa lyhyesti käsikirjatietoa lampunvaihdon kustannustarkastelusta ja puhdistuksen optimoinnista. aloitetaan vaihtokustannusten arvioinnista, jossa tärkeitä tekijöitä ovat yksittäis- ja ryhmävaihtotyön kustannukset. Yksittäisvaihdossa huoltomies joutuu hakemaan yhden lampun vaihtoa varten työvälineet (tikkaat, puhdistusvälineet) sekä vaihtolamput varastosta jokaisen lampun osalta erikseen, vaikka itse vaihtotyö vie suurin piirtein saman verran aikaa kuin ryhmävaihdossa. näiden kustannusten tarkka arvioiminen antaa perustan kustannustehokkaalle valaistushuollolle. karkeasti arvioituna yksittäisvaihdon työkustannus on luokkaa 3­4-kertainen ryhmävaihtoon verrattuna. Yksittäisvaihdossa lamppujen vaihdosta aiheutuvat kustannukset lasketaan seuraavasti: ky = n × (hl + hv) / tp . ryhmävaihdossa kustannus on puolestaan kr = n × ((hl + hrv) + f2 × (hl + hv)) / tp , jossa n = lamppujen lukumäärä (kpl) hl = lampun hinta varastosta otettuna (/kpl) hv = yksittäisvaihtotyön kustannus (/kpl) hrv = ryhmävaihdon kustannus (/kpl) tp = lamppujen pitoaika (v) f2 = ennen ryhmävaihtoa loppuun palaneiden lamppujen suhteellinen osuus lamppujen kokonaismäärästä. Yhtälössä on otettu huomioon myös niiden lamppujen vaihdosta aiheutuvat kustannukset, jotka on jouduttu vaihtamaan ennen ryhmävaihtoa. Mikäli vaihtolamppuina käytetään hyväkuntoisia ryhmävaihdossa vapautuneita lamppuja, supistuu yhtälöstä tekijä f2 × (hl + hv) muotoon f2 × hv . jos lamppuja ei tarvitse vaihtaa ennen ryhmävaihtoa, supistuu edellä mainittu tekijä kokonaan pois. ryhmävaihdon etuja ovat edullisuuden lisäksi hyvä valaistusvoimakkuuden pysyvyys sekä kokonaisuuden säilyminen esteettisesti siistissä kunnossa, kun värisävyt eivät pääse sekoittumaan, eikä vanhojen ja uusien lamppujen värisävyeroja synny. Yksittäisvaihto on suositeltavaa lähinnä silloin, kun valaistusvoimakkuudet ovat pienet, valaisimet ovat harvassa, asennus on pieni tai lamput ovat kalliita suhteessa vaihtotyön kustannuksiin. seuraavaksi tarkastellaan valaisimien puhdistuksen optimointia. likaantumisen aiheuttama valaistusvoimakkuuden pieneneminen saadaan parhaiten selville antamalla valaisimien likaantua jonkin aikaa. käytännössä muutaman kuukauden likaantumisaika riittää. Valaistusvoimakkuuden suhteellinen pieneneminen (1/v) vuositasolla saadaan laskettua seuraavasti: D = (e2-E1) / (e2 × tD) , jossa tD = likaantumisjakson pituus (v) e1 = valaistusvoimakkuus valaisimien likaannuttua tD mittaisen ajan e2 = valaistusvoimakkuus sen jälkeen, kun e1 on mitattu ja valaisimet on puhdistettu. V LED-liitäntälaitteet Vakiovirta | 1-10V | DALI www.helvar.fi
• jos valaistuksen kustannukset halutaan minimoida, kannattaa edellä mainittu likaantumistarkastelu tehdä kaikille vähänkään isommille valaistusasennuksille. Valaistuksen mittaamisessa tulee noudattaa huolellisesti julkaisun sVs 7-1978 "Valaistuksen mittaaminen ja arvosteleminen" ohjeita. taloudellisen puhdistuksen aikaväli lasketaan siten, että se osa valaistuksen kokonaiskustannuksista, joka menetetään valaisimien likaantumisessa, asetetaan valaisimen puhdistuskustannuksen suuruiseksi. tarkastelu voidaan tehdä joko yksittäiselle valaisimelle tai koko asennukselle. koko asennukselle laskettu taloudellinen puhdistuksen aikaväli on topt=-M/Kt + (2 × M/(kt × D)) , jossa M = valaisimien kertapuhdistuskustannus () kt = se osa valaistuksen kokonaiskustannuksista, joka menetetään valaisimien likaantumisessa (/v). Viimeisimmässä tekijässä kt on kyse vuotuisesta käyttökustannuksesta, johon sisältyy valaisimen investointikustannuksen vuositasolle diskontattu osuus, vuotuinen energiakustannus sekä vuotuiset lampunvaihdon lamppuja työkustannukset. laskentakaavat löytyvät julkaisusta "Valaistuksen laskenta, mittaukset ja huolto" (stul ja sVs, 1996). esimerkkinä vaikka puhdas sisätila, jossa on 100 kpl 1 × 49 W upotettuja avoimia valaisimia (luokka C), ja vuotuinen polttotuntimäärä on 2 500 h. · Vuodessa kulutettu energia on 56 W × 100 valaisinta × 2 500 h = 14 000 kWh, ja sen kustannus on noin 1 680 (0,12 /kWh). · jos valaisimen hinta lamppuineen ja asennuksineen arvioidaan olevan esimerkiksi 200 /kpl, on kokonaisinvestointi luokkaa 20 000 , ja sen annuiteetti 20 vuoden käyttöajalle 5 %:n laskentakorolla (annuiteettitekijä 0,0802) 1 604 . · jos oletetaan, että vuodessa vaihdetaan 15 lamppua, lampun hinta on 5 ja yksittäisvaihdon vaihtotyön kustannus 15 , saadaan vuotuisiksi ylläpitokustannuksiksi 300 . · edellä mainituista laskettu vuotuinen käyttökustannus on 1 680 + 1 604 + 300 = 3 584 . · jos yhden valaisimen puhdistuskustannukseksi lasketaan vaikka 10 , saadaan koko asennuksen puhdistuskustannukseksi 1 000 . · tekijälle D löytyy arvio julkaisun Cie 97:2005 taulukosta 5.1, ja se on tässä tapauksessa 0,06. joten topt=-1000/3584+(2 × 1000/(3584 × 0,06)) = 2,7 vuotta. kun lampun hyötypolttoikä tarkoittaa noin 7 vuoden käyttöaikaa, kannattaa puhtaassa tilassa puhdistaminen tehdä vähintään kerran ryhmävaihdon välillä. tämä siis esimerkkinä, miten valaistuksen puhdistuskustannuksia voidaan tarkastella. on myös hyvä huomata, että longlife-loistelamppua käytettäessä tulisi valaisin puhdistaa lampunvaihtojen välillä noin 6 kertaa, ja lisäksi lampusta johtuvan aleneman (0,8) vuoksi valaistusta on ylimitoitettava 12,5 % enemmän verrattuna t5-vakiolamppuun. näitä valaisimien puhdistamiseen ja alenemaan liittyviä tekijöitä ei vain yleensä oteta huomioon lampputyyppiä valittaessa. Yllä mainitussa laskelmassa käytetty Cie 97:2005 -julkaisuun perustuva vuotuinen 6 %:n likaantumisvauhti poikkeaa jonkin verran jaakko hietalan diplomityössä "ikääntymisen vaikutus valaisinten energiatehokkuuteen" (2004) mitatusta 2­3 %:n tasosta. sijoittamalla edelliseen laskelmaan likaantumisvauhdiksi D = 3 % (0,03) saadaan optimaaliseksi puhdistusväliksi 4 vuotta. käytännössä t5-vakiolampulla varustetut valaisimet on siis puhdistettava kerran lampunvaihtojen välillä. Cariitti Shop, Kauppakeskus Viisari, Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com
• Mitä Valaistushuollon puute tarkoittaa? johtopäätÖkset alaistusasennukset ovat tällä hetkellä valaistushuoltoon nähden siis selvästi alimitoitettuja. suunnittelussa noudatetaan oikeaoppisesti käsikirjojen ohjeita, mutta valaistuksen käyttäjät joko tietoisesti tai tietämättömyyttään eivät huolehdi valaistuksen huollosta oikeassa suhteessa mitoitukseen. asia on valaistusalan ammattilaisten keskuudessa yleisessä tiedossa, mutta jostain syystä ongelmaa ei ole haluttu nostaa julkiseen keskusteluun. olen itse toiminut valaistusalalla yli kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana nähnyt vain yhden valaistuksen huoltosuunnitelman, ja siinäkin ohjeistettiin vaihtamaan lamput vasta niiden sammuttua. aiheesta voidaan em. perusteella tehdä seuraavat johtopäätökset: · Yksittäisvaihtoon perustuva lamppujen vaihto on työkustannusten osalta kallein tapa vaihtaa lamput, jos tavoitteena on täyttää valaistusvaatimukset. · lamppujen loppuun polttamisella käytännössä heikennetään tilassa työskentelevien ihmisten työolosuhteita. samalla unohdetaan pienentyneestä työtehosta aiheutuva kustannus ja haitta. · energiatehokkuudesta on turha puhua, mikäli se perustuu nykyisen käytännön lailla vaatimusten alittamiseen. · Valaistuksen huoltosuunnitelman puuttuessa on turhaa kiinnittää huomiota myöskään valaistusstandardin en 12464-1 vaatimuksiin ­ ne eivät missään tapauksessa täyty, koska valaistusta ei ylimitoiteta riittävästi. tästä voidaan myös päätellä, että kaikki suunnittelussa tehtävä suunnittelu- ja valaistuslaskentatyö on siis enemmän tai vähemmän turhaa, ellei valaistuksen huoltoon paneuduta entistä tarkemmin. · huollon puute voi huonossa tapauksessa johtaa tarpeettomaan valaistusremonttiin. j os valaistushuolto jätetään väliin ja lamput vaihdetaan yksittäisvaihtona, on seurauksena se, että valaistus ei lamppujen eliniän lopussa enää lähellekään vastaa standardin vaatimuksia. jos tämä tapa huolehtia valaistushuollosta otettaisiin suunnittelun perustaksi, tulisi asennus ylimitoittaa vastaamaan todellista lamppujen valovirran ja likaantumisen aiheuttamaa alenemaa. tällöin on vastassa valaistuksen järkyttävä ylimitoittaminen ja energiantuhlaus. asiaa voidaan tarkastella seuraavan esimerkin avulla. · t5-loistelampun keskimääräinen elinikä on 24 000 h. tämä tarkoittaa normaalissa toimistotilassa (vuotuinen polttoaika 2 500 h) noin 10 vuoden polttoikää. lampun valovirrasta on jäljellä tällöin luokkaa 90 %. saman ajanjakson aikana on puolet lampuista vaihdettu uusiin. uusien eri-ikäisten lamppujen valovirrasta on arviolta jäljellä luokkaa 92 %. lamppujen keskimääräinen alenema on luokkaa 91 %. · Valaisimen likaantumisen vaikutusta on vaikeaa arvioida, koska tällaista dataa ei ole näin pitkältä ajanjaksolta saatavissa. normaalin avoimen loistevalaisimen likaantumisesta aiheutuva alenema on puhtaassa sisätilassa kolmessa vuodessa luokkaa 0,87, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 4 %:n alenemaa. kymmenen vuoden ajanjaksolla likaantumisen kokonaisvaikutus on arviolta luokkaa 0,66. tilan likaantuminen samassa ajassa alentaa valovirtaa arviolta kertoimella 0,96 (Cie 97:2005 taulukko 3.6). · Valosta on 10 vuoden jälkeen jäljellä arviolta 0,91 × 0,66 × 0,96 = 0,58 %. jos valaistussuunnittelussa on käytetty tyypillistä oletusalenemaa (0,8), putoaa 500 lx valaistusvoimakkuus todellisuudessa tasolle 363 lx. tämä arvio perustuu siihen, että yksittäisvaihdon yhteydessä valaisin puhdistetaan huolella. Mikäli näin ei tehdä, on tulos vielä edellä mainittuakin huonompi. tällainen asennus on standardin vastainen ja edellyttäisi valaistuksen noin 38 %:n ylimitoittamista enemmän kuin alun perin on suunniteltu. Yhteenlaskettu ylimitoitustarve ilman suunniteltua puhdistusta ja ryhmävaihtoa on luokkaa 72 %! koska lähtötiedot perustuvat osittain kansainväliseen julkaisuun, ja tilanne suomalaisissa olosuhteissa varmasti poikkeaa jonkin verran tästä, tulee ym. tulokseen suhtautua suuntaa-antavana. suuruusluokka on kuitenkin sellainen, että lisäselvitystä ja toimenpiteitä tarvitaan. on sanomattakin selvää, ettei lamppujen loppuun polttaminen ole ekologisesti mielekäs ja kestävä ratkaisu. tämä tuntuu kuitenkin olevan yleisesti hyväksytty käytäntö lähes kaikissa valaistusasennuksissa. V Mitä sitten olisi oikein tehtäVä? k 1. 2. 3. 4. oska käytäntö ja teoria eivät selvästi kohtaa toisiaan, ja tämän vuoksi työntekijät kärsivät riittämättömästä valaistuksesta, on asialle tehtävä jotakin. ehdotan seuraavaa: jokaiselle rakennukselle tehdään ryhmävaihtoon perustuva valaistushuoltosuunnitelma. Valaistushuollon tulee perustua lamppujen hyötypolttoikään ja suunniteltuun ryhmävaihtoon. Muu tapa tarkoittaa joko kohtuutonta energiantuhlausta tai tietoista valaistusvaatimusten kiertämistä. Molemmat näistä ovat eettisesti arveluttavia. kiinteistönomistajia ohjeistetaan valaistushuollon toteuttamisesta. aiheesta olisi ehkä tarpeen laatia helppotajuinen opas. Valaistushuollosta pidetään kirjaa, jolloin valaistuksen tilanne on tiedossa ja valaistuksen mittaaminen on myös mahdollista. Mikäli lamppujen polttotuntimäärää ei tunneta, on mahdotonta arvioida asennuksen vaatimuksenmukaisuutta. Cie 97:2005 -julkaisun ohjeet perustuvat yleiseen tietoon valaistuksen likaantumisesta. koska ilman likaisuudessa on eroja eri maiden ja kaupunkien välillä, suosittelen likaantumisolosuhteiden tarkempaa selvittämistä suomessa. tässä olisi ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe esimerkiksi jollekin oppilaitokselle. näin huolto voidaan perustaa ajanmukaiseen ja paikalliseen tietoon ympäristöolosuhteista. ennen kuin tutkittua tietoa on käytettävissä, voidaan valaisimen likaantumisesta johtuva valaistusvoimakkuuden pieneneminen D selvittää myös kohdekohtaisesti edellä mainitun mittausmenetelmän avulla. n 36 Valo 1/2012
• Valon piilopuutarhat kaupungintalon sisäpihat uudessa valossa ajankohtaista teksti: Marjut kauppinen, arkkitehti Marjut kauppinen Kuva: Sirpa Laitinen s uomen valoteknillisen seuran valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä ideoi jo keväällä 2011 erilaisia kaupunkivalaistusprojekteja, joille voisi hakea helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 hankestatusta. tavoite muotoilun ja valaistussuunnittelun liittämisestä nykyistä välittömämmin kaupunkitilojen käytettävyyteen versoi erinomaisia ajatuksia mm. lasten ja nuorten aktivoimisesta monimuotoisiin toiminnallisiin pop-up-tyyppisiin valotapahtumiin. ideoista yksi jalostui pisimmälle. hanke sai nimekseen valon piilopuutarhat, ja WdCsäätiö hyväksyi suunnitellun hankkeen osaksi designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. tapahtuman aikana järjestetään myös avoin valaistusseminaari, jossa tuodaan esille helsingin alueella vireillä olevia valaistusprojekteja. uusissa kaupunginosissa, kuten kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja erityisesti kruunuvuorenrannassa, valaistuksella on entistä suurempi rooli osana kaupunkikuvaa ja paikallista identiteettiä. valon piilopuutarhat valaisee kaupungintalon sisäpihoja runsaan viikon ajan 23.11.­2.12.2012. valais- tussuunnittelijoiden toimintaryhmän tavoitteena on valotapahtuman tuottamisen lisäksi nostaa esille valaistussuunnittelun merkitys osana laadukasta kaupunkiympäristöä. valon piilopuutarhojen työryhmät koostuvat valaistussuunnittelijoiden ja valaistusalan yritysten muodostamista tiimeistä. valaistuina pihat houkuttelevat kävelijöitä suojattuihin ulkotiloihin, joihin ei ole aikaisemmin ollut avointa pääsyä. Rakennukset pihojen ympärillä ovat muuttumassa julkiseen ja kaupalliseen käyttöön palveltuaan useita vuosikymmeniä kaupungin virastoina. senaatintori ja kauppatori linkittyvät sisäpiha-aukioiden kautta entistä miellyttävämmin toisiinsa. Juhla-ajan valaistustapoja voidaan testata jo talvella 2012 kaupungintaloa rajaavilla pienillä kaduilla, sofian- ja katariinankadulla. sisäpihojen historiallisesti arvokkaissa kokonaisuuksissa tarjoutuu nyt vaihtoehtojen kokeilun mahdollisuus. kortteleissa toimivat yritykset voivat halutessaan vaikuttaa valon piilopuutarhojen valaistuksiin ja käyttää valaistuja pihoja asiakastapahtumissaan. valon piilopuutarhat -hankkeen kick-offtilaisuuteen ystävänpäivänä 14.2.2012 oli saapunut innostunut edustus niin valoalan yrityksistä, kiinteistössä toimivasta kaupungin virka-galleriasta, Metropolia ammattikorkeakoulusta kuin myös kiinteistöjä hallinnoivasta helsingin leijona oy:stä. tilaisuuden tavoitteena oli kertoa hankkeesta yleisesti ja erityisesti kannustaa osapuolia liittämään voimavaransa yhteen valotapahtuman toteuttamiseksi. tavoite saavutettiin: kaupungintalokorttelin pihatilat varattiin nopeasti eri ryhmille, ja kaupungintalossa toimiva virka-galleria alkoi hahmotella yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun tiimin kanssa. seuraavaksi pallo siirtyy valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmältä tapahtumaa käytännössä suunnitteleville tiimeille. helsingin designpääkaupunkivuoden tavoitteena on juurruttaa kaupunkiin uutta muotoilua ­ me istutamme uusia valoajattelun versoja 200-vuotiaan pääkaupunkimme sydämeen. n aleksanterinkatu 8 1 2 3 12 sofiankatu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 5 10 7 4 6 11 9 heleniuksen sisäpiha Burtzin sisäpiha + kaupungintalon julkisivu sisäpihalle Bockin sisäpiha kaupungintalon kulmaus sofiankadun porttikäytävä katariinankadun porttikäytävä palmia-ravintola aleksanterinkadun porttikäytävä virka-galleria terassi heleniuksen pihan eteläreunassa sofiankatu katariinankatu parveke kauppatorille, sisäänkäynti katariinankatu 13 pohjoisesplanadi lisätietoJa: Marjut kauppinen marjut.kauppinen@ark-kauppinen.fi seuraa tiedotteita sivulla www.valosto.com.
• Valon arkkitehtuuri -koulutus suunnittelu teksti: Marjut kauppinen ja elisabeth pesola kuvat: annukka larsen, antti huittinen, timo Rantanen hyödyllisiä asiantuntijakontakteja "arkkitehtien luennot olivat kiinnostavia, kun he esittelivät töitään ja kertoivat ajatuksiaan liittyen valoon", kertoo sähköinsinööri Mikko pekonen, joka työskentelee aiRiX talotekniikka oy:ssä sähkösuunnittelijana. "arkkitehtoniset ja visuaaliset jutut olivat minulle aikaisemmin aika tuntemattomia. aivan erityisesti mieleeni jäivät arkkitehtuurin tyylisuuntiin ja valaistuksen historiaan ja kehittymiseen liittyvät luennot." Mikon viimeisimmät tehtävät ovat liittyneet kauppakeskusten ja toimistotilojen sähkö- ja valaistussuunnitteluun. "valaistuksen tekninen puoli oli minulle ennestään tuttua, myös aika paljon itse opittua. sain kurssilta varmistusta tekniselle osaamiselleni, mutta hyviltä kouluttajilta myös paljon uutta tietoa. kurssin jälkeen olen työssäni hyödyntänyt saamiani kontakteja erityisesti kouluttajiin ja niiden eri yritysten valaistusasiantuntijoihin, jotka tulivat koulutuksen aikana tutuiksi." Valon tulkkina ketjuohjauksessa "valon määrä ei ole sama asia kuin laatu! olen ymmärtänyt sen, kuinka vähän valaistuksesta tiesin. valo on usein käsitetty vain tekniseksi instrumentiksi." tämän oivalsi sisustusarkkitehti helena aalto, joka kehittää ostoympäristön suunnittelutiimissä konsepteja sokokseen, prismaan ja kodin terraan. "valaistus on osa ostoympäristöä. olen ottanut valaistuksen vahvasti osaksi kokonaisuutta ja saanut olla asiantuntijan roolissa. Myymälän suunnittelussa on aikaisemmin puhuttu vain lukseista. olen pystynyt tuomaan ketjuohjaukseen laadullisen suunnittelun ja toiminut organisaatiossa valaistuksen ammattilaisena. Rakentamisen energiatehokkuusvelvoitteet ovat tuoneet haasteita. nyt on oikea aika puhua valaistuksesta. pienempikin valaistus riittää, kun sen ohjaa oikein eikä valaise vain tilaa vaan tuotteita. säästäminen antaa mahdollisuuden tutkia valaistusta toisin ja kustannustehokkaasti." syVemmälle Valon maailmaan kuvataiteilija Jaakko niemelää valo on kiinnostanut aina. erityisesti keinovalo on ollut osana hänen töissään jo ennen valon arkkitehtuuria. "koulutuksen kautta pääsin syvemmälle valon maailmaan. valo on teoksissa nyt suuremmassa osassa. tällä hetkellä olen tekemässä ehdotusta vaasan katualueen valaistuksesta. otaniemessä on myös yksi projekti meneillään", Jaakko kertoo. "en lähtenyt hakemaan taiteellista puolta, vaan teknistä osaamista esimerkiksi erilaisista valonlähteistä. kiinnostuin hakemaan tietoa valosta, valotekniikasta, valon luonteesta ja vaikutuksista. sain kontaktiverkoston ja uusia kavereita. nyt on enemmän kanttia puhua asiasta muille, ja se toi myös itsevarmuutta." 38 valo 1/2012
• k aunis, ympäristöönsä sopiva ja toimiva valaistus, joka lisäksi on taloudellinen ja energiaa säästävä, on haasteellinen saavuttaa. kaikki nämä näkökulmat yhdistyvät valon arkkitehtuuri -koulutusohjelmassa. ohjelma perehdyttää rakennusten ulko- ja sisäpuolisen valaistuksen sekä kaupunkitilan valaistuksen arkkitehtonisesti korkealuokkaiseen suunnitteluun. Järjestyksessä neljäs, vuoden mittainen valon arkkitehtuuri -koulutusohjelma alkaa marraskuussa 2012. Monialaisen koulutuksen on tähän mennessä käynyt viitisenkymmentä ammattilaista, jotka tarvitsevat työssään tietoa ja työkaluja arkkitehtoniseen valaistussuunnitteluun. osallistujien joukossa on ollut laaja kirjo ammattilaisia: insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä, valaistus- ja sisustussuunnittelijoita sekä muotoilijoita ja kuvataiteilijoita. valaistusprojekteissa onnistunut lopputulos edellyttää monialaista osaamista ja yhteistyötä. siksi vuorovaikutus ja yhteisen kielen löytäminen on tärkeää. niihin panostetaan myös tänä syksynä alkavassa koulutuksessa. valon arkkitehtuuri on aalto-yliopiston järjestämää maksullista täydennyskoulutusta. koulutusohjelman suunnitteluun ja opetukseen osallistuvat alan keskeiset asiantuntijat korkeakoulu- ja yritysmaailmasta sekä alan yhdistyksistä ja järjestöistä. ohjelmaan sisältyy 20 päivää opetusta ja etätyöskentelyä, ja sen voi suorittaa työn ohella. koulutukseen hakeudutaan 15.10.2012 mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.aaltopro.fi/valonarkkitehtuuri. haastattelimme muutamia valon arkkitehtuurin käyneitä ja kuulimme ajatuksia kurssista ja koulutuksen vaikutuksesta heidän työhönsä. Workshopeissa oppii näkemään Valon "koulutus on tukenut työtäni maisema-arkkitehtina, kun opin ymmärtämään valaistusta kokonaisvaltaisemmin", sanoo Ramboll Finland oy:ssä työskentelevä lauri axelsson. "Moniin ympäristösuunnitelmiimme liittyy valaistus, jolloin minulla on työparina tekninen osaaja. siksi kurssin arkkitehtoniset ja visuaaliset sisällöt olivat minulle tärkeämpiä kuin tekninen puoli. kurssilla tekniset perusasiat valosta tuli kerrattua, mutta tärkeintä kuitenkin oli, että opin näkemään valon luomat mahdollisuudet. siinä auttoivat kaikkein parhaiten ulkona ja sisällä pidetyt workshopit, joissa pääsi leikkimään valolla ja valaisimilla. arvioin, että työnantajani näkökulmasta kurssin käymisestä oli muutakin hyötyä: on käytännöllistä, että voimme tarjota projektien yhteydessä myös valaistussuunnittelua." ymmärrys Valaistuksesta antaa Varmuuden päätöksentekoon Muotoilija, valaistussuunnittelija tuuli somma toimii tuotekehityksessä kone oyj:ssä. hän vastaa yrityksessä globaalisti hissien valaistussuunnittelusta. tuuli kertoo: "sain koulutukselta juuri niitä asioita, joita hain. valon arkkitehtuurin suurin vahvuus on, että se rajaa hyvän yleiskatsauksen valaistuksesta ja antaa yleispätevän ymmärryksen eri valaistusalueista. sitä kautta karttunut tieto on vahvistanut tietämystäni asioista. sain koulutuksesta itseluottamusta, uskoa omaan osaamiseen sekä varmuuden tehdä itsenäisesti hyvin isojakin valaistusratkaisuihin liittyviä päätöksiä." Valaistuksen asiantuntijaksi arkkitehti saFa pia Rantanen työskentelee helsingin kaupungin rakennusvirastossa erityisesti kaupunkikuvallisten hankkeitten parissa osallistuen myös valaistussuunnittelupalveluiden hankintaan. "noin puolet työstäni liittyy tällä hetkellä valaistukseen. syksyllä tarkoituksemme on käynnistää valaistuksen master planin suunnittelu, joka alkaa tarvekartoituksen tilaamisella. pystyn hyödyntämään kurssilla oppimaani lähes joka päivä ja toiminkin nyt virastossa myös valoasioiden asiantuntijana. kurssilla opin arvostamaan valaistussuunnittelijoiden uutta ammattikuntaa, jollaista en aiemmin oikein tiennyt olevan olemassakaan. olen huolissani esimerkiksi peruskorjaushankkeista, joissa tarvittaisiin kipeästi valaistussuunnittelijaa, sen sijaan, että arkkitehti valitsee kauniita valaisimia ja sähkösuunnittelija laskee riittävät luksit, näin karrikoidusti sanoen. opin valtavasti valon vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin, oppimiseen ja näkemiseen sekä valosta tärkeänä kaupunkitilaa ja sosiaalista ympäristöä muokkaavana tekijänä." valo 1/2012 39
• VALAISTUKSEn AJAnKOhTAISPäIVä 2012 AJAnKOhTAISTA Teksti ja kuvat: heikki härkönen s uomen Valoteknillinen seura järjesti Valaistuksen ajankohtaispäivän 24.4.2012 helsingin Messukeskuksessa. toista kertaa järjestetty päivä koostui kolmesta tapahtumasta: suomen Valoteknillisen seuran vuosikokouksesta lounaineen, ajankohtaisseminaarista sekä openlight-valolinjoista. kaikkiaan Valaistuksen ajankohtaispäivän tapahtumiin osallistui yli 100 henkeä. nimensä mukaisesti päivän seminaarissa kuultiin ajankohtaisia esityksiä valaistuksen eri alueilta. tilaisuudessa kuultiin tuoreinta tietoa muun muassa Frankfurtin light+Building 2012 -messuilta sekä ecodesign-direktiivin vaikutuksista valaistustuotteisiin. samoin kuultiin kaupunkien kokemuksista siirtymisessä elohopealamppuvalaistuksesta energiatehokkaampiin ratkaisuihin. elohopealamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015, joten kuntien ja kaupunkien on ryhdyttävä toimiin viimeistään nyt. seminaarin ulkomaisten esiintyjien osuudessa kuultiin philipsin Bianca van der Zanden esitys valon merkityksestä ja vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja vireystilaan. tieteellisten tutkimustulosten soveltamista käytännön valaistuskonsepteissa havainnollistettiin koehankkeilla kolmessa erilaisessa käyttöympäristössä: koulussa, sairaalassa ja toimistossa. Fagerhultin tommy govén esitteli ruotsalaisia tuloksia asuinkiinteistöjen ulkovalaistuksen vaihtamisesta ledivalaistukseksi. päivän kolmantena osuutena tarjoutui mahdollisuus tutustua neljään valaistusalan yritykseen tarkasti aikataulutetuilla openlight-valolinjabussikierroksilla. Vierailukohteina olivat philips oy, Cariitti oy, Candela import oy ja targetti poulsen Finland oy, joissa valaisinnäyttelyihin tutustumisen ja tarjoiluista nauttimisen yhteydessä kuultiin isäntien valmistelemat tietoiskut. illan päätteeksi monet osallistujista vielä jatkoivat yhteistä päivää bussikierroksen päätepisteen ravintolassa. 40 Valo 1/2012
• www.rzb-lighting.com MONDANA® · Sekäsisä-ettäulkokäyttöön,IP65 · Pinta-,puoliuppo-taiuppoasennus · KupuopaalilasiataiiskunkestävääPE-muovia · Halkaisijat280-650mm · Valonlähteenäpienloistelampputailedi · Saatavillamyösliiketunnistimella Design: Hartmut S. Engel www.ketonen.com
• suoMen Valoteknillisen seuran palkinnot 2012 s eura palkitsi Valaistuksen ajankohtaispäivässä kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. Valoisa persoona 2012 ­ Kari Ström Valoisa persoona -palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. tunnustuksena ansioistaan kari strömille luovutettiin kunniakirja ja kiertopalkinto, joka on jyväskyläläisen taiteilija kari alosen taideteos "Valokeilassa". jyväskylän kaupungin apulaiskaupungininsinööri kari ström on luonteva valinta vuoden 2012 Valoisaksi persoonaksi. kari on kehittänyt jyväskylän ulkovalaistusta vuodesta 1996 lähtien. tavoitteena kaupungilla on olla taajamavalaistuksen edelläkävijä ja esimerkillään näyttää, miten valaistus voi olla yhtä aikaa energiatehokasta ja viihtyisyyttä luovaa. suomen ensimmäinen ulkovalaistuksen yleissuunnitelma, suomen ainoa kaupunkivalaistukseen keskittyvä valotapahtuma, city.people.light-kilpailun ensimmäinen palkinto sekä kansainvälinen yhteistyö alan yhdistysten kanssa ovat osoituksia johdonmukaisesta kehitystyöstä. karin määrätietoinen työ on vienyt strategista Valon kaupunki -hanketta eteenpäin. Valon kaupunkia arvostavat niin asukkaat, paikalliset yritykset sekä valoalan ammattilaiset. Valaistusta kuokkalan sillasta on tullut jyväskylän ikoni. jyväskylän valo kannustaa ja rohkaisee muita kaupunkeja ulkovalaistuksen monipuoliseen ja nykyaikaiseen kehittämiseen. karin valoisa olemus ja luonne ovat tehneet hänestä valoalalla hyvin tunnetun ja pidetyn. hän täyttää Valoisa persoona -palkinnon kriteerit loistavasti. Valaistunut persoona 2012 ­ Marko Martikainen suomen Valoteknillinen seura jakoi lisäksi Valaistunut persoona -palkinnon oy osram ab:n myyntijohtaja Marko Martikaiselle, joka on yksi suomen osaavimpia valaistusalan asiantuntijoita. Marko Martikainen valmistui teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1994 pääaineinaan valaistustekniikka sekä sähkö- ja lVi-suunnittelu. opiskeluaikanaan hän teki kesätöitä telen nurmeksen pisteessä teleasentajana vuosina 1989 ja 1990 sekä teknillisen korkeakoulun valaistustekniikan laboratorion tutkimusapulaisena vuodesta 1990 vuoteen 1993. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Marko aloitti työt osramilla myynnin teknisessä tuessa. Vuodesta 2001 vuoteen 2009 hän toimi myyntipäällikkönä, ja vuodesta 2009 alkaen hän on toiminut myyntijohtajana. Marko Martikainen on kysytty luennoitsija valaistusalan tapahtumissa sekä asiantuntija valaistukseen liittyvissä kysymyksissä eri medioissa. hänellä on intohimoinen asenne valaistukseen ja valoon sekä valaistuksen arvostuksen nostamiseen koko alan nimissä. luonteeltaan Marko on miellyttävä, valoisa ja ystävällinen persoona. Marko on liittynyt suomen Valoteknillisen seuran henkilöjäseneksi vuonna 1995. Vuodesta 2009 alkaen hän on ollut seuran jäsen osramin työntekijänä. tällä hetkellä Marko Martikainen toimii suomen Valoteknillisen seuran hallituksen varajäsenenä. n nordic Light Interpretations in architecture nordic light is a beautiful hardcover book containing 240 pages of essays and great presentations of light in architecture from all the nordic countries. Book is edited by natallia sørensen and petter n. haug. essay authors are jan garnert (sweden), per olaf Fjeld (norway) and juhani pallasmaa (Finland). Book is in english and is released in cooperation with the nordic lighting organizations. Nordic Light Interpretations in architecture Tilaa kirja Jäsenille erikoishintaan hinta suomen Valoteknillisen seuran jäsenille 60 (sis. alv 9 %) + toimituskulut normaalihinta 85 (sis. alv 9 %) + toimituskulut tilaukset: heikki härkönen, heikki.harkonen@valosto.com Nordic Light Interpretations in architecture
• MUISTOKIrJOITUS ­ Esko kasurinEn D iplomi-insinööri Esko Kasurinen poistui keskuudestamme marraskuussa 2011. Hän oli 85-vuotias, syntynyt Savonlinnassa 1926. Esko Kasurinen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1954. Valmistuttuaan hän toimi muutaman vuoden teollisuuden palveluksessa, minkä jälkeen hän aloitti pitkän ja merkittävän uransa valaistustekniikan parissa. Professori Martti Paavola oli kylvänyt Kasuriseen innostuksen valotekniikkaan jo opintojen aikana, olihan professori Paavola ensimmäisen alaa käsittelevän suomalaisen oppikirjan kirjoittaja sekä alan tunnustettu asiantuntija ja edistäjä. Kasurinen aloitti professori Martti Paavolan assistenttina ja siirtyi vuonna 1956 Suomen Valoteknillisen Seuran suunnittelutoimistoon Valostoon, jossa hän toimi viisi vuotta. Varsinaisen elämäntyönsä Kasurinen teki Idman Oy:n palveluksessa valaistussuunnittelijana ja suunnittelupäällikkönä eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1991. Kasurinen tuli tunnetuksi kaikille valaistusalalla Suomessa toimineille, sillä häneltä löytyi ratkaisu sekä arkkitehtonisiin että teknisiin valaistuskysymyksiin ja ongelmiin. Tämän hän teki paitsi suurella asiantuntemuksella, myös innostavalla ja yhteistyökykyisellä otteella. Urallaan Idman Oy:n palveluksessa Kasurinen antoi korvaamattoman panoksen lentokenttävalaistuksen kehitykseen, joka alkoi 1964. Kasurisen kehittämiä lentokenttävalaistuksia on lukuisia sekä kotimaan että ulkomaiden lentokentillä, kuten esimerkiksi Singaporen Changi-kentällä. Hänen johdollaan toteutettiin useita vaativia valaistuskohteita kotimaassa, joista esimerkkinä Helsingin Olympiastadionin kenttävalaistus. Yhteys Teknilliseen korkeakouluun ja myöhemmin Aalto-yliopistoon säilyi koko työuran ja myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Esko Kasurinen toimi valaistustekniikan opettajana Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1961­1982, minä aikana hän kylvi innostuksen siemeniä valaistusalaan moniin teekkareihin, mukaan lukien allekirjoittanut. Aina viime vuosiin asti, yli 80-vuotiaana, hän piti teekkareille innostavia luentoja valaisimien suunnittelusta ja optiikasta. Opettajavuosinaan hän valvoi useita diplomitöitä, kuten Bengt Börmanin, Pentti Pylvänäisen, Veikko Ahposen, Tapani Timosen ja Marita Järvisen työt. Kasurinen kirjoitti innokkaasti alan lehtiin, hän muun muassa avusti säännöllisesti Sähkö-Electricity-lehteä 1963­1981 valo- ja valaistustekniikan asiantuntijana. Hän kirjoitti merkittävän osan Valaistustekniikan käsikirjoihin valaisinsuunnittelusta, lisäksi hän on kirjoittanut artikkeleita useisiin suomalaisiin ja ulkomaisiin valaistusalan lehtiin. Hän toimi aktiivisesti suomalaisessa valaistustekniikan standardointityössä ja antoi merkittävän panoksen Valaistussanaston kehittämiseen. Kuva: Arto Rautio ESKO KASUrInEn 16.6.1926 ­ 25.11.2011 Kasurinen liittyi Suomen Valoteknilliseen Seuraan 1957 ja sai seuran kunniajäsenyyden 1997. Hän toimi aktiivisesti kansainvälisen valaistusjärjestön CIE:n tie- ja katuvalaistusta kehittävässä teknisessä komiteassa sekä urheilu- ja ulkovalaistukseen liittyvissä komiteoissa. Valaistusalan kansainvälisen kattojärjestön CIE:n hallintoneuvosto myönsi Kasuriselle ansiokirjan hänen arvokkaasta ja tunnustetusta työstään sisä- ja ulkovalaistuksen asiantuntijana sekä arvostettuna valaisinsuunnittelijana ja opettajana. Esko Kasurinen oli ystävällinen ja valoisa persoona, joka seurasi valaistusalan kehitystä viimeisiin vuosiin asti. Hän opetti ja innosti nuoria teekkareita, ja minäkin sain Eskolta muutama vuosi sitten arvokkaita oppeja ja vinkkejä ledien valonhallintaan liittyen. Esko Kasurisesta voi vilpittömästi sanoa, että hän tiesi kaiken valaistuksesta. Liisa Halonen Kirjoittaja on Aalto-yliopiston valaistustekniikan professori ja Esko Kasurisen entinen oppilas sekä pitkäaikainen kollega valaistusopetuksessa. VALO 1/2012 43
• LuMinorD 2012 -VALAISInSUUnnITTELUKILPAILU CiE:n uusiMMat juLkaisut CiE 203:2012: A Computerized Approach to Transmission and Absorption Characteristics of the Human Eye CiE 202:2011: Spectral responsivity Measurement of Detectors, radiometers and Photometers CiE 201:2011: recommendations on Minimum Levels of Solar UV Exposure CiE 200:2011: CIE Supplementary System of Photometry CiE 199:2011: Methods for Evaluating Colour Differences in Images CiE 198:2011: Determination of Measurement Uncertainties in Photometry CiE 198-sP1:2011: Determination of Measurement Uncertainties in Photometry ­ Supplement 1: Modules and Examples for the Determination of Measurement Uncertainties · CiE 198-sP1.1:2011 Part 1: Modules for the Construction of Measurement Equations · CiE 198-sP1.2:2011 Part 2: Examples for Models with Individual Inputs · CiE 198-sP1.3:2011 Part 3: Examples for the Solving of Systems of Equations · CiE 198-sP1.4:2011 Part 4: Examples for Models with Distributions CiE s 017/E:2011: ILV: International Lighting Vocabulary CiE s 014-3/E:2011: Colorimetry ­ Part 3: CIE Tristimulus Values CiE s 021/E:2011: Vehicle Headlighting Systems Photometric Performance ­ Method of Assessment LISäTIETOJA: www.cie.co.at H elsingin designpääkaupunkiviikonloppuna ja Valon nimipäivänä 3.2.2012 avatussa Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailussa tehtävänä on irrallisen valaisimen tai valaisinparin suunnittelu rakennushistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin Presidentinlinnaan tai Eduskuntataloon. Kilpailutehtävän taustalla ovat Eduskuntatalon ja Presidentinlinnan peruskorjaushankkeet, joiden suunnittelussa etsitään valaistusratkaisuja rakennushistoriallisesti arvokkaiden tilojen työpistevalaistukseen. Molempiin kohteisiin kaivataan yleisvalaistusta parantavaa jalkavalaisinta sekä siihen muotoilultaan yhteensopivaa työpistevalaisinta. Kilpailuehdotusten muotoilussa ja materiaaleissa on huomioitava tilojen luonne ja arvokkuus. Kilpailuaika on 3.2.2012­17.8.2012. Kilpailun tulokset julkistetaan Valo-tapahtuman avajaispäivän yhteydessä 12.9.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Julkistamisen jälkeen palkitut ja kunniamaininnan saaneet työt ovat näytteillä Valo-tapahtumassa 12.­16.9.2012 sekä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturissa 9.10.­27.10.2012. edistämiskeskus ry:n lahjoittama STEK-nimikkopalkinto, arvoltaan 5 000 euroa, Eduskunnan kanslian jakama palkinto, arvoltaan 5 000 euroa sekä Tasavallan presidentin kanslian jakama palkinto, arvoltaan 5 000 euroa. Luminord-valaisinsuunnittelukilpailu järjestetään nyt kuudetta kertaa. Kilpailu kohdistetaan eri vuosina erityyppisiin valaisimiin. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa suomalaista valaisinsuunnittelua antamalla tunnustusta uusille ja korkeatasoisille valaisinratkaisuille sekä edistää valaisinsuunnittelijoiden ja valaisinteollisuuden välisiä kontakteja. Lisäksi tavoitteena on kehittää valmistavaa teollisuutta varten sellaisia uusia valaisininnovaatioita ja tuotteita, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota laatuun, turvallisuuteen, elinkaari- ja ekologisiin tekijöihin, muotoiluun sekä teolliseen valmistettavuuteen. Kilpailun järjestävät Sähkösuunnittelijat nSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry yhteistyössä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n kanssa. Kilpailuohjeet ja -säännöt löytyvät kilpailun kotisivuilta osoitteesta www.nssoy.fi/luminord. Kilpailun pääpalkinto on Suomen Messusäätiön lahjoittama LUMInOrD 2012 -palkinto, arvoltaan 5 000 euroa. Lisäksi jaetaan Sähköturvallisuuden VÄitöksiÄ AALTO-YLIOPISTOSTA A ter amogpai väitteli Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 25.11.2011 otsikolla "LED lighting combined with solar panels in developing countries" (LED valaistus yhdistettynä aurinkopaneeleihin kehitysmaissa). Väitöstyössä käsitellään etuja ja kustannuksia, kun dieselgeneraattori korvataan aurinkopaneeleilla sähköntuotannossa. Sähkön avulla voidaan valaistuksessa korvata nestemäiset polttoaineet, puu ja maatalouden jäännökset energiatehokkaammilla valonlähteillä, kuten energiansäästölampuilla ja ledilampuilla. Suomessa testattiin aurinkopaneelien yhdistämistä loistelamppuvalaistukseen ja ledeihin toimistovalaistuksessa. Sudanissa mitattiin ledilampulla, energiansäästö- ja hehkulampulla toteutettua valaistusta yksihuoneisessa talossa. Tulosten mukaan energiansäästöpotentiaali kehitysmaissa on suuri, kun aurinkopaneelit yhdistetään ledeihin tai muihin tehokkaisiin valonlähteisiin. Vastaväittäjänä toimi professori Grega Bizjak (University of Ljubljana) Sloveniasta ja valvojana professori Liisa Halonen Aalto-yliopistosta. anne-Mari Ylinen väitteli Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 16.12.2011 valaistustekniikan alalta otsikolla "Development and analysis of road lighting ­ road surfaces and mesopic dimensioning" (Tievalaistuksen kehittäminen ja analysointi ­ tienpäällysteet ja mesooppinen mitoitus). Suomessa yleisesti käytettävät tienpäällysteet ovat tummia ja hajaheijastavia, ja standardi r-taulukot antavat kohtuullisen hyvän kuvan päällysteiden peilimäisyydestä, mutta eivät vaaleusasteesta. Työssä tutkittiin kierrätysmateriaalista ja paikallisesta kalkkikivestä valmistettujen vaaleiden päällysteiden heijastusominaisuuksia. Vaaleita päällysteitä käyttämällä voidaan valaisimen energiankulutusta laskea tai kasvattaa valaisimen pylväsväliä. Työssä selvitettiin mesooppisen mitoituksen soveltamista tievalaistuksessa. Mesooppisella mitoituksella voidaan säästää energiaa joko säätämällä valaistustasoa tai pylväsväliä pidentämällä. Mesooppisen mitoituksen edut eivät ole suuret vaaleita päällysteitä käytettäessä. Vastaväittäjänä toimi professori Georges Zissis (Université Paul Sabatier) ranskasta ja valvojana professori Liisa Halonen Aalto-yliopistosta. 44 VALO 1/2012
• VaLonVÄLÄHDYksiÄ kruunuVuorEnrantaan PYSYVä VALOTAIDETEOS norDiC LigHting ConfErEnCE 2012 Joka toinen vuosi pohjoismaiden valoteknilliset seurat järjestävät yhteistyössä kansainvälisen valaistustapahtuman. nordic Lighting Conference 2012 -tapahtuma pidetään tällä kertaa Oslossa 22.­23.11.2012 teemalla "The Spirit of nordic Lighting". Tapahtuma kokoaa perinteisesti ison joukon valaistusalan ammattilaisia valaistuksen kaikilta osaalueilta useista eri maista. Tapahtuma koostuu seminaariesityksistä, työpajoista, näyttelystä sekä tutustumiskäynneistä lähistön valaistuskohteisiin. Samassa yhteydessä jaetaan myös pohjoismaisen valaistuskohdekilpailun palkinnot. Konferenssin Call for Papers on käynnissä, ja eräpäivä ehdotuksille on 17.6.2012. LISäTIETOJA: www.lyskultur.no H elsingin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämän kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaksi on valittu Lighting Design Collective (LDC) Madridista. Firma on maailmanlaajuisesti toimiva suomalaisomisteinen valaistussuunnittelutoimisto. Pääsuunnittelija on Oulusta lähtöisin oleva Tapio rosenius. roseniuksen työryhmän valaistus muuntaa teräksisen öljysäiliön näyttäväksi ympäristötaideteokseksi. Teos tulee ensimmäiseksi osaksi Helsingin Laajasalon entisen öljysataman alueelle rakennettavaa Kruunuvuorenrannan kaupunginosaa. Merellinen noin 11 000 asukkaan asuinalue rakennetaan 2010­20-luvuilla. "Kaukaa siilo on lyhty, jonka sisällä valo elää. Läheltä se on abstrakti, kuvioitu ja futuristinen ­ sisältä maaginen, yllättävä ääni- ja valokollaasi", kommentoi rosenius taideteoksen lähtökohtia. Siilosta tulee julkinen tila, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Iltaisin 1280 valkoista lediä luo siilon pinnalle lintuparvien lentoratoihin perustuvan muuttuvan valokuvion. "Valon liikkeen muodostavat manipuloidut matemaattiset kaavat. Luonnon kasvua ja liikettä mallintavat logaritmit sekä parviälyyn perustuvat monimuotoiset liikkeet, jotka eivät toistu", selittää rosenius. Valon liikkeen laukaisevat siilon ympäristön luonnonvoimat. Ohjausjärjestelmä monitoroi tuulen nopeutta ja lämpötilan vaihteluja. "Toiveena on, että teos yllättäisi vielä vuosienkin jälkeen", rosenius perustelee interaktiivisuutta. Säiliö sijaitsee Kruunuvuorenselän itärannalla vastapäätä Helsingin kantakaupunkia. Taideteos näkyy laajalle alueelle Helsingin niemelle, ympäröiville saarille sekä merelle. Valotaideteos on tarkoitus julkistaa syksyllä 2012, jolloin Helsinki on vielä kansainvälisen huomion kohteena viettäessään designpääkaupunkivuotta. LISäTIETOJA: www.ldcol.com oPEnLigHt sPots OpenLight Spots on uudenlainen yhteisöllinen ja kansainvälinen verkkotyökalu, jonka ytimenä on valaistusprojekteista muodostuva tietokanta. Palveluun kohteita lataamalla saa niille näkyvyyttä, ja samalla muodostuu yhteinen iso tietokanta kaikkien hyödynnettäväksi. Palvelun peruskäyttö ja projektien lataaminen on maksutonta. Erilaisilla hakutoiminnoilla voi etsiä uusia ideoita, tekijöitä ja tuotteita suunnittelun tueksi. nyt on mahdollista osallistua Spots-palvelun kehittämiseen testikäyttäjänä ja saada heti käyttöön kaikki palvelun ominaisuudet. Virallisesti Spots-palvelun beta-versio julkistetaan syksyllä 2012. LISäTIETOJA: jaakko.hietala@openlight.fi 040 187 3590 www.openlight.fi Facebook | OpenLight VaLo-MEssuiLLE UUSI AMMATTILAISALUE PrO VALO alaistusalan tapahtuma Valo järjestetään kolmatta kertaa samanaikaisesti Habitaremessujen kanssa Helsingin Messukeskuksessa 12.­16.9.2012. Valo-tapahtuman uusi Pro Valo -alue lisää tarjontaa erityisesti valaistusalan ammattilaisille, kuten sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, rakennuttajille sekä isännöitsijöille. Valo-tapahtuma esittelee julki- ja yleisvalaistusta, koti- ja sisustusvalaistusta, lamppuja ja muita valonlähteitä sekä ulkovalaistusta ja valaisintarvikkeita. Tänä vuonna tapahtumaan rakennetaan uusi Pro Valo -alue, jonka tarkoituksena on lisätä entisestään arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattua tarjontaa. Yhdentoista näytteilleasettajan Pro Valo -alueella on mukana yrityksiä, jotka esittäytyvät Valo- V messuilla ensimmäistä kertaa. Pro Valon keskiössä on valopuisto, joka esittelee ulkovalaistusta sekä puistoja puutarhaympäristöön suunniteltuja valaisimia. Ammattilaisille suunnatun ohjelman ja näytteilleasettajien tarjonnan lisäksi Valo-tapahtuma tarjoaa koti- ja sisustusvalaistuksesta kiinnostuneelle kävijälle tietoa valaistusuutuuksista ja valaistuksen trendeistä. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Sähkösuunnittelijat nSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry. LISäTIETOJA: Suomen Messut tiedottaja Johanna Suni 040 515 4216 johanna.suni@finnexpo.fi VALO 1/2012 45
• ProjEktiUUTISIA Kuva: Fagerhult Oy Kuva: Tommi Tegelsten siPoonrannan uLkoVaLaistus Sipoonranta on 20 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva merellinen ja ihmisläheinen rantakaupunkimiljöö, jonne rakennetaan yhteensä noin 250 yksilöllistä asuntoa. Lisäksi alueelle tulee laiturialueita, kauppoja ja muita palveluja. Sipoonrannan katujen ulkovalaistukseen on asennettu Stockholm II -pylväsvalaisimia (70 W ja 100 W). Kävelyteiden ja pihojen valaistus on toteutettu 70 W Stubben-pollarivalaisimilla. VALMISTUMISAIKA: Vaihe I ja II 2011­2012 SäHKöSUUnnITTELU: FCG Finnish Consulting Group Oy, pääsuunnittelija Juha-Pekka Saarelainen, suunnittelija/piirtäjä niko Kivioja VALAISTUSUrAKOITSIJA: Suomen Sähkörakennus Oy, Ismo Heikola LISäTIETOJA: www.fagerhult.fi angrY BirDs PoP uP -MYYMÄLÄ rovio Entertainment ja r-kioski avasivat yhteistyössä ensimmäisen Angry Birds pop up -myymälän Helsinki-Vantaan kaukolentojen terminaaliin. Pop up -myymälän keskelle asennettiin 5,5 metrin pituinen erikoisversio Wacon Line Up -valaisimesta. Yhtenäinen valaisinrunko sisältää T5-loistelamput yleisvalaistukseen sekä monimetallilampuilla varustetut kohdevalaisimet, jotka korostavat myymälän vihaista ja värikästä sisältöä. SIJAInTI: Helsinki-Vantaan lentoasema VALMISTUMISAIKA: helmikuu 2012 VALAISTUSSUUnnITTELU: WACO / Fagerhult Oy, Timo Marttila ja Ville Tervakangas LISäTIETOJA: www.fagerhultretail.com Kuva: Antti Hiltunen / VALOA design Oy Kuva: Petri Vuorio sanani ­ YHtEisöLLinEn juLkisiVuVaLaistus Kauniaisten kaupungintalon julkisivuvalaistuksen teemana on yhteisöllisyys. Valaistuskonsepti sai muotonsa julkisivuun heijastettujen valotekstien kautta. Asukkaat aktivoitiin mukaan projektiin pyytämällä heitä kirjoittamaan omalla käsialallaan ajatuksia Kauniaisista. Julkisivun värivalaistus muodostaa teksteille taustan, ja samalla rakennus piirtyy esiin ympäristöstään. Valaisinten sijoittelu ei muuta julkisivun päivänäkymää. Ohjelmoitava rGB-valaistus mahdollistaa rakennuksen muuntuvan ilmeen arkipäivinä, viikonloppuisin sekä erilaisissa juhlatilanteissa. SIJAInTI: Kauniaistentie 10, Kauniainen VALMISTUMISAIKA: joulukuu 2011 VALAISTUSSUUnnITTELU: VALOA design Oy, pääsuunnittelija Antti Hiltunen, ohjelmointi Marko Kuusisto VALAISTUSTEKnIIKKA: Projisoinnit Philips PrOflood, julkisivun värivalaistus Martin Tripix, ohjaus e:cue Butler LISäTIETOJA: www.valoa.com saLMisaarEn LiikuntakEskus Helsingin Salmisaareen valmistunut liikuntakeskus on eri urheilulajeja, aktiviteettejä ja ravintoloita sisällään pitävä rakennuskompleksi. Vaativa talotekniikka ja valaistus suunniteltiin yhdessä arkkitehtien, sisustajien ja palvelutuottajien kesken vastaamaan kunkin tilan käyttötarkoitusta. Keskuksessa on mm. kaksi täysimittaista jääkiekkokaukaloa, yksi maailman korkeimmista sisäkiipeilyhalleista, trooppiset beach volley -tilat, tanssistudioita, sulkapallo- ja salibandyhallit, useita ravintola-, kokoontumis- ja juhlatiloja sekä pienempiä erikoisaktiviteettejä tarjoavia yrityksiä. Liikuntatiloja on yhteensä yli 22 000 m2. SIJAInTI: Energiakatu 3, Helsinki VALMISTUMISAIKA: syksy 2010 VALAISTUSSUUnnITTELU: Markku Järvinen, VAHAnEn-yhtiöt, Instakon Oy TOTEUTUS: YIT Kiinteistötekniikka Oy LISäTIETOJA: www.vahanen.com 46 VALO 1/2012
• Teollisuusvalaisimet Airamin uudet teollisuusvalaisimet tarjoavat ratkaisun niin teollisuushallien kuin myymälätilojenkin valaistukseen. Tuotetiedot löytyvät uudesta esitteestämme tai nettisivuiltamme, josta myös valonjakotiedostot ovat ladattavissa. Kannattaa tutustua! Lataa DIALux-tiedostot airam.fi/ ammattilaiset MARINA · KaikkitehotT5jaT8 · SaatavissaABS-rungolla · Lämpötilaversiot-40ja+60 · Ex-mallit · Laatua,johonvoiluottaa · Helppoasentaa MAXILUX · KaikkitehoalueetT5 · Heijastimellataiilman · Hyvätlisävarusteet · SaatavissaWielandinliittimellä · Myöskorkeantilanheijastin · Helppoasentaa PLATEIA · ValonlähdeLED50W · Sopiialakattojärjestelmiin · Ripustettavissavaijeriasennuksessa · Myöshimmennettävätmallit · Polttoikä50000h · Helppoasentaa Kaikki Airamin valaisimet ja valonlähteet yksissä kansissa! Selaa kuvastoa tai tilaa se osoitteessa airam.fi/ammattilaiset
• HELVarin LED-tuotEtarjonta LAAJEnEE Helvarin LED-liitäntälaiteperhe laajenee 60 W ja 100 W ulosasennettavilla laitteilla. Aiemmat tuotteet ovat sisäkäyttöön tarkoitetut 6 W, 20 W ja 30 W LED-liitäntälaitteet, jotka ovat omiaan mm. pinta-asennettavissa plafondeissa, uppovalaisimissa tai spottivalaisimissa esim. rappukäytävissä ja myymälätiloissa. Uudet vakiovirtalaitteet ovat alumiinikuorisia, IP65-luokiteltuja tuotteita, joten ne sopivat mainiosti sekä ulko- että sisäkäyttöön. Tyypillisiä käyttöympäristöjä näille tuotteille ovat esimerkiksi varastot, huoltoasemat tai parkkitalot. 60 W ja 100 W -vakiovirtalaitteet sopivat erinomaisesti myös julkisivuvalaistukseen. Ensimmäisenä valmistuu 60 W liitäntälaite, joka sopii 350 mA, 700 mA ja 1400 mA virta-arvoille. Syksyllä tulee myyntiin kaksi 100 W -laitetta eri virta-arvoille: 700 mA ja 1050 mA, sekä 1400 ja 2100 mA. 30 W LED-liitäntälaiteperhe täydentyy 1­10V säädettävällä liitäntälaitteella. Aiemmat versiot, 30 W -vakiovirta ja erityisesti 30 W DALI-laite ovat saaneet erinomaisen vastaanoton, etenkin DALIlaitteen tasaisen 1­100 % säätyvyyden ansiosta. Helvarin LED-liitäntälaitteita täydentävät yhteensopivat valonohjaustuotteet ja laajentuva sensorivalikoima. Valaisinsensorit Dim, iDim, MIMO3 sekä DIGIDIM-järjestelmäsensorit luovat mahdollisuuksia moniin energiatehokkaisiin valaistusratkaisuihin. LISäTIETOJA: Helvar Oy Ab (09) 5654 1 www.helvar.com siLVErBaCk ­ YHDISTää VALOn JA ArKKITEHTUUrIn Suunnittelijatiimi Kibisin jäsenet ovat suunnitelleet uudenlaisen morphing-ideaan (graafinen tekniikka, jossa kuvia yhdistellään liukumuunnostekniikalla) perustuvan seinä- ja kattovalaistuskonseptin. Yhteistyössä Louis Poulsenin kanssa syntyi uusi jännittävä tuote ­Silverback. Minimalistisen Silverbackin pehmeän harmoninen muoto yhdistää hopeanvärisen runko-osan valkoiseen opaalilasiseen häikäisysuojakupuun. Yksinkertainen ja tyylikäs sauma korostaa valaisimen pyöreää muotoa. Visuaalinen ilme tulee esiin myös valaisimen ollessa sammutettuna. Hopeaefekti ja syvyyden tunne on saatu aikaan pinnoittamalla valaisimen runko-osan sisäpinta metallilla. Valon ollessa sytytettynä runko-osa kuitenkin läpäisee jonkin verran valoa ja luo siten asennuspintaan kauniin valokehän, samalla kun siihen heijastuu peilikuvana valaisimen asennuspinta. Opaalilasinen häikäisysuojakupu levittää ympärilleen pehmeää ja miellyttävää valoa. Loisteputkella varustettu Silverback on jo myynnissä, ja sen LED-versio lanseerataan myöhemmin. Silverbackin mitat ovat: Ø 440 mm ja K: 110 mm. LISäTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com Martinin Duna ­ MIELLYTTäVää VALOA JULKISIIn TILOIHIn Martinin Duna-valaisimen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota valon heijastuksiin. Duna on visuaalisesti kaunis valaisin, joka voidaan asentaa seinään sekä kattoon. Valaisin sopii myös moduulikattoasennukseen. Valaisimen häikäisysuoja on opaaliakryyliä, ja sen valonlähteet ovat energiatehokkaita TC-EL 22 W E27, tai TC-TE 26/32 W GX24q-3. LISäTIETOJA: Teclux Oy (09) 2252 410 www.teclux.fi LuX ­ TEHOKAS ULKOVALAISInSArJA Martinin LUX on monipuolinen ja urbaani ulkovalaisinsarja, jonka valaisimet soveltuvat vaativiin olosuhteisiin. Sarjassa on useita eri kokoja sekä valonlähdevaihtoehtoja. Lisävarusteiden ja eri versioiden ansiosta LUX-ulkoheittimillä voidaan valaista monipuolisesti kadut ja tiet, pihat, julkisivut sekä arkkitehtoniset yksityiskohdat. IP65-luokiteltuja heittimiä saa halogeeni-, led- ja monimetallivalonlähteillä. LISäTIETOJA: Teclux Oy (09) 2252 410 www.teclux.fi MoniPuoLinEn QuaDrana-SArJA rZB:LTä Quadrana-valaisinperheeseen kuuluu neliönmuotoiset valaisimet, jotka voidaan asentaa sekä pinta- että uppoasennuksena. Quadrana Light Space -valaisimella saa luotua kolmiulotteisen vaikutelman. Suoran ja epäsuoran valon yhdistelmä korostaa valaisimen kehyksiä ja luo mielenkiintoisen kontrastin. Valaisimen standardiversiossa valonlähteenä on joko valkoinen tai sininen ledi. Harjatusta teräksestä tehdyllä kehyksellä on myös käytännöllinen toiminto, ledien jäähdytys. Quadrana-valaisimia on saatavilla myös opaalimuovi- ja läpinäkyvällä, sisältä prismoitetulla muovikuvulla monilla eri valonlähteillä, sekä myös erittäin energiatehokkaana Quadrana öKO -versiona. Quadrana-sarjan valaisimet soveltuvat sekä sisä- että ulkokäyttöön (IP65) ja ovat näyttäviä esimerkiksi numerovaloina tai yrityksen logon kanssa. LISäTIETOJA: Ketonen Oy (06) 315 7800 www.ketonen.com 48 VALO 1/2012
• tuotEuutisia LC sHuttErs ­ LOUISE CAMPBELLILTä UUSIA VALOISIA IDEOITA Louise Campbellin ideana oli luoda valaisin yhdellä varjostimella, joka vaatisi mahdollisimman vähän valmistusvaiheita. Prosessi on tiivistetty minimiin ja koostuu nyt vain kolmesta vaiheesta: varjostimen muotoilu, kuvion stanssaaminen ja maalaus. Saatavana on kaksi eri versiota ­ kokonaan valkoisena tai värillisenä. Värillisessä versiossa osa painokuvioista on eri pastellien sävyisiä, mikä antaa valaisimelle kokonaan toisenlaisen ilmeen oli valo päällä tai sammutettuna. LC Shutters ei vain suojaa häikäisyltä, se on 100 % häikäisyvapaa. Häikäisysuoja estää valonlähteen näkemisen sekä myös koskemisen. Häikäisysuoja voidaan helposti poistaa ja puhdistaa, mikä on tärkeää hyvän valaistuksen ylläpidon kannalta sekä kotona että työpaikalla. Painosorvatusta alumiinista valmistetussa valaisimessa on E27-kanta, mikä mahdollistaa erilaisten energiaa säästävien valonlähteiden käytön. ripustusjohdon pituus on 3 m. LISäTIETOJA: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com PHiLiPsin MoDErni LuMistonE Modernisti muotoiltu LumiStone-valaisin edustaa tulevaisuuden designia toimistovalaistuksessa. Valaisimen on suunnitellut tunnettu tanskalainen arkkitehti Henning Solfeldt PLH-arkkitehtitoimistosta. Innoituksen valaisimen muotoon ovat antaneet sileät luonnonkivet. Valaisimessa yhdistyvät muotoilu ja huippuluokan tekninen suorituskyky. LumiStone on puhdasverinen ledivalaisin, jonka järjestelmätehokkuus ylittää 100 lm/W. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3000 K ja 4000 K, ra > 80. Valaisimessa on DALI-liitäntälaite vakiona. Polttoikä on 50 000 tuntia L70. Innovatiivista LumiStonea voidaan käyttää esimerkiksi toimisto- ja neuvottelutiloissa sekä avokonttoreissa. Valaisimesta on saatavana mallit sekä suoraan että epäsuoraan valaistukseen. Värivaihtoehdot ovat valkoinen ja harmaa. fagErHuLt notor LED notor LED on siro ja minimalistinen valaisin. Alkuperäinen kompakti valaisinprofiili on varustettu ledeillä, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia energiatehokkaiden ja jännittävien valolinjojen luomiseen. Sarjaan kuuluvat kattopintaan asennettavat, upotettavat ja ripustettavat mallit. niihin kaikkiin on saatavana monipuolinen valikoima kytkentäkappaleita, joiden avulla erilaisten valaisinmuodostelmien rakentaminen on mahdollista. LISäTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi PHiLiPsin MastEr LEDBuLB 17 W Philipsin uusi, vain 17 W kuluttava MASTEr LEDbulb on ensimmäinen ledilamppu, jonka valovirta on yli 1 000 lm. Se vastaa kirkkaasti markkinoilta jo poistuneiden 75 W hehkulamppujen valovirtaa. Lampun polttoikä on 25 000 tuntia ja valovirta 1 055 lm. Värilämpötila on lämmin 2 700 K. Lamppu on himmennettävä. E27-kantainen MASTEr LEDbulb on helppo ja nopea vaihtaa suoraan hehkulampun tilalle. LISäTIETOJA: Philips Ammattivalaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting ring of firE ­ rZB:n UUTUUS Yksi Light+Building-messuilla esitellyistä rZB:n uutuusvalaisimista on riippuvalaisin "ring of Fire". Tämän näyttävän valaisimen runko on alumiinia, jota kiertää suupuhallettu opaalisatiinipintainen lasikupu. Valonlähteenä on 60 W ledit, joiden värilämpötilavaihtoehtoina ovat 3000 K (3900 lm) ja 4000 K (4300 lm). Valaisin valaisee myös ylöspäin, ja se on himmennettävissä. Himmennystoiminnot, samoin kuin liitäntälaite, on integroitu valaisimen sisään. Valaisimen halkaisija on 690 mm ja korkeus 81 mm. LISäTIETOJA: Ketonen Oy (06) 315 7800 www.ketonen.com VALO 1/2012 49
• oXanE LED KATUVALAISTUKSEEn Oxane LED on suunniteltu erityisesti katujen ja teiden valaistukseen taajama-alueilla. Energiatehokkaan valaisimen ajaton muotoilu soveltuu myös vaativimpiin ympäristöihin. Yhdessä Oracle S -purkauslamppuvalaisimen kanssa se tarjoaa kattavan ja muotokieleltään yhtenäisen valikoiman taajamakatujen valaistukseen. Uutuuden kolmen version ottotehot ovat 28 W, 56 W ja 84 W, ja valaisinten valovirrat vastaavasti 2150 lm, 3989 lm ja 5972 lm. Kaksi tehokkainta mallia on varustettu Bi-power-tehonalennuksella sekä DALI-ohjauksella. Värilämpötila on neutraali 4200 K. Korkealaatuinen pitkäikäinen ledimoduuli (70 000 tuntia, L70, 25 °C), helppo asennettavuus ja vähäinen huoltotarve pitävät elinkaarikustannukset matalina. Suositeltava asennuskorkeus on 4­8 metriä, tehokkaimmalla 84 W versiolla 6­10 metriä. LISäTIETOJA: Alppilux Oy (019) 328 51 www.alppilux.fi MoniXLED TEOLLISUUDEn VALAISTUSTArPEISIIn Alppiluxin uusi MonixLED on vaihdettavalla ledimoduulilla varustettu yleisvalaisin kuiviin ja kosteisiin tiloihin. Pitkäikäinen ja energiatehokas valaisin sopii kylmiin pysäköinti-, varasto- ja tuotantotiloihin. Kolme tehovaihtoehtoa (28 W/1800 lm, 44 W/ 3000 lm ja 60 W/4500 lm) sekä laaja- ja keskisäteilevät optiikat varmistavat soveltuvuuden monenlaisiin tiloihin. Monix-tuoteperheestä tutut AMJKjousikiinnikkeet sisältyvät toimitukseen. LISäTIETOJA: Alppilux Oy (019) 328 51 www.alppilux.fi sELEniuM LED -TIEVALAISInUUTUUS Philipsin Selenium LED -tievalaisimessa käytetään LedGine-tekniikkaa, jonka monikerrosoptiikan ansiosta saavutetaan erittäin korkea valaistuksen tasaisuus ja erinomainen hyötysuhde. Selenium LED tarjoaakin luokkansa parhaan optisen suorituskyvyn ja huomattavaa energiansäästöä. Pyöreälinjainen, ajaton muotoilu tekee valaisimesta sopivan kaikenlaisiin käyttökohteisiin. Selenium LED -valaisimen tehot ovat 40­108 W, valovirta 3 700­11 000 lm ja valaisimen tehokkuus 87 lm/W. Medium Beam (DM) -optiikalla varustettu valaisin tuottaa neutraalin valkoista 4 000 K valoa. Polttoikä on 50 000 tuntia. Päivitettävyys pidentää valaisimen elinkaarta: Selenium LED on päivitettävissä moduulia vaihtamalla. Selenium LED on helppo asentaa ja huoltaa. Pylvässovite mahdollistaa asennuksen 48­60 mm pylväisiin. Optimaalisen asennuksen aikaansaamiseksi valaisinta voidaan kallistaa, kallistuskulmat ovat 0°, 5° ja 15°. LISäTIETOJA: Philips Ammattivalaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting iguzzini u.f.o. ­ HäIKäISEMäTönTä VALOA KAUPUnKITILAAn U.F.O.-valaisimia valmistetaan kahdella neliönmuotoisella rungolla, joiden mitat ovat 423 x 423 mm tai 628 x 628 mm. Leditekniikasta johtuen runko on voitu valmistaa erittäin matalaksi. Pehmeää, diffuusia valoa tuottava U.F.O. tuo kaupunkitilaan uudenlaisen, lämpimän tunnelman. U.F.O.-valaisimen valoaukon tasainen luminanssi näkyy selvästi katukuvassa, mutta valaistus on täysin häikäisemätöntä ja varjonmuodostus pehmeää. Valovirrat ovat 2000­4600 lm. Valaisinsarjasta löytyy myös suoraan säteilevät mallit, joiden tehot ovat 36­54 W ja valovirrat 2700­5400 lm. Valaisimet on testattu toimiviksi -40 °C ympäristölämpötiloissa, ja niillä on viiden vuoden takuu. LISäTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www. iguzzini.fi aEC iLLuMinazionE -UUTUUS Uuden tyylikkään tie- ja katuvalaisimen suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon purkauslampun vaihtaminen lediin tai päinvastoin. Tehot purkauslampuilla ovat 35­150 W (A2-valaisin) ja ledeillä 34­134 W (A2-ledivalaisin). LISäTIETOJA: SILUX Oy Ab (09) 802 2077 www.silux.fi 50 VALO 1/2012
• tuotEuutisia LasEr BLaDE VAPAUTTAA VALAISIMIEn SIJOITTELUn Kapea ja siro Laser Blade valaisee tilan tehokkaasti pienellä energiankulutuksella. Valaisimen 44 mm leveään runkoon on sijoitettu joko 1, 2, 5 tai 15 ledimoduulia. Yhden moduulin tuottama valovirta on 200 lm. Valokeilakulmia on kaksi: 30° ja 50° (UGr < 19). Myös DALI-versiot kuuluvat ohjelmaan. Värivaihtoehdot ovat musta, valkoinen/musta tai harmaa/musta. Laser Bladen avulla tilaan voidaan luoda tehokkaita valoaksentteja tai suunnitella tasainen yleisvalaistus. LISäTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www. iguzzini.fi airaMin LED-ALASVALOT Slim-sarjassa on suunnittelun lähtökohtana ollut matala asennussyvyys. Sarjan valaisimille riittää 36 mm asennustila. COB-tekniikalla (chip-on-board) rakennettu moduuli ja massiivinen metallirunko poistavat tehokkaasti lämpöä kriittisistä kohdista. Valonjako on suunniteltu sopivaksi asuinhuoneistoihin, portaikkoihin, käytäviin ja aulatiloihin. Saatavana kaksi kokoa ja kaksi värilämpötilaa. Valovirran pysyvyys L70 > 50 000 h (25° C). · Slim 110: COB LED-moduuli 10 W, 460 lm · Slim 170: COB LED-moduuli 20 W, 800 lm (3000 K), 820 lm (4000 K) sYL-LigHtEr LED YLEISVALAISTUKSEEn Syl-Lighter LED -valaisimet sopivat matalan rakenteensa ansiosta erityisen hyvin mataliin asennustiloihin ja leveän valonjaon ansiosta loistavasti yleisvalaistukseen. IP44-kotelointiluokka laajentaa käyttöalueen kosteisiin tiloihin mm. kylpy- ja kodinhoitohuoneisiin sekä ulkokäyttöön suljetuissa kattorakenteissa. Saatavana kolme eri tehoa (14 W, 18 W, 25 W) ja halkaisijaa. Värilämpötiloina 3000 K ja 4000 K. Valaisin toimitetaan elektronisella liitäntälaitteella, jossa on 30 cm välijohto pikaliittimellä. Liitäntälaitetta ei voida himmentää. LISäTIETOJA: Havells Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.havells-sylvania.com siDEn MCL LED-ALASVALOT Candela Import on tuonut markkinoille uuden MCL LED -alasvalosarjan. Siden valmistamat valaisimet on varustettu erittäin tehokkaalla passiivisella alumiinisella jäähdytyselementillä. Hyvä jäähdytys varmistaa ledin pitkäikäisen toiminnan. Kiusahäikäisyä vähennetään pienellä valoaukolla ja vasta-irisoivalla alumiinisella heijastimella. Valoaukon halkaisija on vain 135 mm. Valaisimien tehot ovat 20 W/4000 K ja 23 W/ 3000 K. Valontuotto on 2000 lm, tehokkaampi versio 36/49 W tuottaa 3000 lm. Valokeilat ovat 30° tai 60°, optiona on saatavana myös 100°. Ledi on suojattu kirkkaalla lasilla. Valaisimissa on erillinen liitäntälaite, joka helpottaa asennusta. Valaisimessa on kiinteä symmetrinen tai asymmetrinen optiikka, Matrix MCL -versiossa suunnattava. Optiikka kääntyy ±30° valon suunnan sektorissa sekä x- että y-akselissa. Pyöreä kehys on halkaisijaltaan 172 mm, suorakaiteen muotoisen Matrix-valaisimen kehys on mitoiltaan 179 x 179 mm ja kaksiosainen 179 x 339 mm. Metallirunkoisten kohdevalaisimien kotelointiluokka on IP23. LISäTIETOJA: Candela Import Oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi Smart-sarjan leveä valonjako on suunniteltu erityisesti asennuksiin, joissa tarvitaan runsaasti valoa pystypinnoille, esimerkiksi käytäviin ja aulatiloihin. Valaisimen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kestävyyteen, materiaaleina ovat alumiini ja lasi. Elektronisten komponenttien valinnassa on pitkän käyttöiän lisäksi kiinnitetty huomiota häiriönsuojaukseen ja turvallisuuteen. Saatavana neljä kokoa ja kaksi värilämpötilaa. Valovirran pysyvyys L70 > 50 000 h (25° C). · · · · Smart 115: COB LED-moduuli 5 W, 270 lm Smart 150: COB LED-moduuli 10 W, 450 lm Smart 180: COB LED-moduuli 15 W, 700 lm Smart 200: COB LED-moduuli 20 W, 825 lm (3000 K), 850 lm (4000 K) LISäTIETOJA: Oy Airam Electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi VALO 1/2012 51
• fagErHuLtin LED-VALAISInUUTUUKSIA Appareo antaa led-valaistukselle aivan uuden ilmeen. Kaunis läpinäkyvä lasipinta on kiinni sirossa ja hienostuneessa alumiinikehyksessä. Ledit sytyttävät valaisimen pinnan elämään ja ohjaavat valoa, joka tarjoaa optimaalisen ja visuaalisen elämyksen. Valaisimen jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu, ja sen minimalistinen muotoilu korostaa valaisimen laatua. Esteettisyys ja korkeatasoinen valon laatu ovatkin Appareon tunnusmerkit. Sarjaan kuuluvat pyöreät ja suorakaiteen muotoiset ripustettavat mallit, jotka sopivat moniin erilaisiin valaistuskohteisiin. Selkeälinjainen Tibi luo raikkaana säteilevää valoa. Valaisimen pehmeälinjaiset muodot kätkevät sisäänsä kehittyneintä led-tekniikkaa ja tarjoavat katsojalle miellyttävän valaistuskokemuksen. Huolellinen materiaalivalinta lisää tämän ainutlaatuisen valaisimen viehätystä. Soikean pallomaisen kuvun läpi leviävä valo tarjoaa tämän päivän nykyaikaista estetiikkaa. Valaisimista löytyy kolme eri kokovaihtoehtoa sekä ripustettavat ja kattopintaan asennettavat mallit. LISäTIETOJA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi MoDuL-TUOTEPErHE LAAJEnEE Modul on sarja upotettavia valaisimia, joissa yhdistyvät monipuolisuus, tehokkuus ja muotoilu. Valaisimia on saatavana joko tasaisella opaalilevyllä tai laadukkaalla mikroprismahäikäisysuojalla. Valaisintuoteperhe laajenee nyt uusilla versioilla. Pyöreitä, pinta- (Modul S) ja riippuasennusversioita (Modul P) on saatavana T5- ja TC-L-valonlähteillä kolmessa eri koossa: Ø 445 mm, Ø 645 mm ja Ø 945 mm. Valaisinrungot ovat valkoiseksi tai harmaaksi maalattua alumiinia. neliön ja suorakaiteen muotoiset pinta-asennusvalaisimet (Modul SQ) ovat saatavana kolmessa eri koossa: 630 x 630 mm sekä 1255 x 317 mm ja 1555 x 317 mm. LISäTIETOJA: Glamox Luxo Lighting Oy 010 841 0440 www.glamoxluxo.fi iguzzini WoW Wow on eräs markkinoiden tehokkaimmista led-tieja katuvalaisimista (108 lm/W, 350 mA). Valaisimia valmistetaan kahdella eri runkokoolla tehoalueella 36­144 W, ja niihin on saatavissa kolme erilaista katuvalaistusoptiikkaa, yksi kevytliikenneväyläoptiikka ja kaksi epäsymmetristä optiikkaa. Ledien värilämpötila on 4000 K, ja led-elementit ovat vaihdettavissa helposti uusiin. Wow soveltuu käytettäväksi 4­12 m pylväissä asennettuna joko orteen tai suoraan pylvään päähän. Parhaimmillaan pylväsvälit voidaan mitoittaa lähes 50 m pituisiksi. Kaikki mallit ovat ohjelmoitavissa mikrokytkimien avulla, ja niitä voidaan myös ohjata mm. DALI-väylällä. Wow-valaisimet on testattu toimimaan alhaisissa lämpötiloissa aina -40 °C asti. HELLan UUTUUKSIA HELLA on tuonut markkinoille kokonaisen sarjan uusia tuotteita, jotka on tarkoitettu myymälöihin ja julkisiin tiloihin. Sarjaan kuuluvat vesitiivis alasvalo (S200), pinta-asennettava vapaasti kääntyvä valaisin (ST200) sekä useimpiin valaisinkiskoihin sopiva kohdevalaisin (T200). Muista HELLAn valaisimista tuttu ambient-toiminto on saatavissa myös näihin uusiin tuotteisiin. Sen avulla saadaan luotua miellyttävää tunnelmavalaistusta, ja toimintoa voidaan käyttää myös yöaikaiseen valaistukseen. Tunnelmavalaistuksen tehonkulutus on vain 0,6 W. Valaisinperheestä on saatavilla 20 W, 31 W ja 41 W teholuokat (kokonaisteho virtalähteen kanssa), jotka takaavat erittäin suuren valaistusvoimakkuuden tilasta riippumatta. Energiaa säästyy vastaaviin monimetallivalaisimiin verrattuna noin 25 % ja halogeenivalaisimiin verrattuna jopa noin 80 %. HELLAn suositut upotettavat LED-spotit ovat saaneet entistäkin tehokkaampia malleja. Aiempien 8 W (S100) ja 15 W (S102) valaisinten joukkoa täydentävät 20 W (S104) mallit. Suuri valoteho on himmennettävissä käyttötarpeen mukaan energiatehokkuuden kärsimättä. ne ovat saatavilla roiskevesitiiviinä sekä neliökehysversioina. Valaisimien kokonaishyötysuhde on huippuluokkaa. Värintoisto on vakiotuotteilla ra > 80. LISäTIETOJA: Hella Lighting Finland Oy 010 4764 206 www.hella.fi/conceptiline LISäTIETOJA: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi ST200 52 VALO 1/2012
• tuotEuutisia ELifE-TYöPISTEMALLISTO LAAJEnEE Mallistoon on tullut useita uusia tuotteita, mm. energiatehokas 14 W kylpyhuonevalaisin. Valaisimet on suunniteltu T5-loisteputkille; ne ovat pienempiä ja edullisempia kuin vanhat työpistevalaisimet. Valaisimien runko on valkoiseksi maalattua alumiiniprofiilia ja kupu iskunkestävää opaloitua akryyliä. Valaisin asennetaan suoraan seinäpintaan tai kulmaan. Laajasta mallistosta löytyy monenlaisiin tarpeisiin soveltuvia valaisimia. LISäTIETOJA: EL-Parts Oy www.elparts.fi CitEnErgY-oHjausjÄrjEstELMÄ KATU- JA TIEVALAISTUKSEEn Citenergy on katu- ja tievalaistuksen ohjausjärjestelmä, jonka teknologia mahdollistaa kaikkien ulkovalaistuksen valaisintyyppien kontrollin ja etähallinnan sekä jatkuvan sähköverkon käytettävyyden muille laitteille ja sovelluksille. Järjestelmän automaattisesti ohjelmoidut asetukset himmentävät valaistusta yö aikaan ja siten säästävät sähköenergiaa ja kustannuksia sekä optimoivat energian käytettävyyttä uusille sähköä vaativille laitteille. Citenergyn asentamiseen ei tarvita uusia rakennus- tai tietöitä. Citenergyn moduulit asennetaan valaisinpylväiden sisälle ja kytketään suoraan verkkojännitteeseen. Sen yksinkertaisuus perustuu yleisiin markkinoilla käytettyihin standardoituihin protokolliin. Tiedonvälitys laitteiden välillä tapahtuu PLC:n (Power Line Communication) ja etäyhteys internet-yhteyden välityksellä. Citenergy on universaali järjestelmä sähköverkkoon liitettyjen katu- ja tievalaistusten, valvontakameroiden, sähköautojen latausasemien jne. operointiin ja valvontaan, myös tulevaisuuden tarpeita varten. LISäTIETOJA: CS Control Software Oy 040 844 9269 www.controlsoftware.eu VaLoPaan UUTUUKSIA Uudet led-katuvalaisimet tuovat lisää asennusvaihtoehtoja Valopaan katuvalaisinvalikoimaan. VP1401 led-keskikatuvalaisin asennetaan vaijeriin kadun ylle. Sitä voidaan käyttää myös teollisuudessa, ja sen voi asentaa vaijerin lisäksi tankoon tai suoraan kattoon erillisellä sovittimella. VP1402 led-katuvalaisimet ovat vaaka-aisaan asennettavia, mutta niihin on saatavilla myös pylvässovitin pystytolpille. Uudet katuvalaisimet ovat saatavilla usealla eri teholla, 39 W/3300 lm­154 W/12 000 lm, sekä älykkäinä versioina. Led-valonheittimien tuoteperhe on uudistettu. VP3411 led-valonheittimien rakenne on nyt entistä luotettavampi sekä helpompi asentaa. VP3411 led-valonheittimet on saatavilla älykkäinä versioina sekä neljässä eri teholuokassa, 22 W/1800 lm­138 W/14 000 lm. Lisäksi valikoimaan on tullut yksinkertainen VP3232 ledvalonheitin, jonka ottoteho on vain 11 W/900 lm. LISäTIETOJA: Valopaa Oy 010 470 8890 www.valopaa.com VP1401 VP3411 aaria LED VALAISEE PIHAn ILMAn HäIKäISYä Alppiluxin uusi Aaria LED valaisee pienet ja isot pihat energiatehokkaasti. Ledimoduulin sijainti valaisimessa, ledien lukumäärä sekä kuvun materiaali ja muoto on suunniteltu rajoittamaan häikäisy minimiin. Valo kohdistuu tarkasti kohdealueelle ja heijastuu kauniisti koko kupuun muodostaen sen keskelle ilmeikkään valonauhan. Aaria LED-valaisimen ottoteho on 10 W, valovirta 650 lm ja värilämpötila neutraali 4000 K. Vaihdettavan lediyksikön elinikä on 30 000 tuntia. Aaria LED on saatavilla pylväsmallina tai jakorasian päälle asennettavana seinämallina. Saman valaisimen saa myös E27-kantaiselle valonlähteelle. LISäTIETOJA: Alppilux Oy (019) 328 51 www.alppilux.fi PoWErsHinE-TUOTESArJAn UUTUUS Griven Powershine Stage Edition tarjoaa ennennäkemätöntä tehokkuutta valaistusominaisuuksiltaan sekä digitaalisessa ohjauksessa. Stage Edition -sarjassa on valittavana kaksi eri mallia. Yhden valaisimen mallissa on 96 rGBW-lediä ja kahden valaisimen mallissa on 192 rGBWlediä. Molemmissa on vaihdettavat objektiivit, ja lisävarusteena on saatavana erilaisia suotimia. Uusin rGBW-teknologia mahdollistaa puhtaan valkoisen valon sekä monipuolisemmat värisävyt. Valettu alumiinirunko mahdollistaa helpon kaltevuuden säädön, vakaan asennon ja nopean asennuksen. Kunnossapidon kustannuksia vähentää merkittävästi IP65 sertifioitu suojausluokka sekä pitkän elinkaaren omaavat kiinteät lediryhmät. Lisäetuna Powershine on täysin äänetön, koska siinä ei ole lainkaan liikkuvia osia. Griven Powershinen ohjaus on mahdollista millä tahansa DMX-ohjaimella, ja siinä on valmiiksi ohjelmoituja värisekvenssejä sekä mahdollisuus synkronoida useampia valaisimia toimimaan yhdessä. Uusi rDM-toiminto mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän ohjaimen kanssa, jolloin valaisimien toimintojen valvonta on helppoa. Monipuoliset liitännät sekä uusittu ohjauspaneeli takaavat helpon ja vaivattoman käyttöönoton. LISäTIETOJA: Ideafix Oy 0207 545 060 www.ideafix.fi VALO 1/2012 53
• ValoLight VALAISTUKSEN AMMATTITAPAHTUMA 12.-16.9.2012 HELSINGIN MESSUKESKUS ValoLight esittelee laajasti niin julkisten tilojen kuin kotien sisustusvalaistuksia sekä valonlähteitä ja valaisintarvikkeita. Luvassa erikoisnäyttelyitä ja ammattilaisohjelmaa. Uutuutena erityisesti arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight järjestetään Habitaren yhteydessä - tutustu kansainväliseen muotoiluun Ahead!-alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa. www.valomessut.fi Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10­18, TO KLO 10­14 / YLEISÖLLE: TO KLO 14­19, PE KLO 10­19, LA-SU 10­18 PÄÄSYLIPUT 15/10 , AMMATTILAISAIKANA 25
• VALOTAPAhTUMIA 2012 KESäKUU 4.­6.6.2012 4.­7.6.2012 5.­7.6.2012 8.­9.6.2012 9.­12.6.2012 13.­14.6.2012 19.­21.6.2012 19.­21.6.2012 24.­29.6.2012 25.6.­8.7.2012 26.­29.6.2012 hEInäKUU 13.7.­12.8.2012 31.7.­1.8.2012 ELOKUU 9.­12.8.2012 12.­16.8.2012 29.­30.8.2012 SyySKUU 6.­9.9.2012 9.­12.9.2012 9.­12.9.2012 10.­12.9.2012 12.­13.9.2012 12.­16.9.2012 16.­18.9.2012 18.­20.9.2012 19.­21.9.2012 19.­22.9.2012 19.­22.9.2012 21.­30.9.2012 22.­26.9.2012 24.­27.9.2012 24.­29.9.2012 25.­27.9.2012 25.­27.9.2012 28.9.­4.11.2012 29.­30.9.2012 LOKAKUU 3.­6.10.2012 9.­12.10.2012 10.­21.10.2012 11.­13.10.2012 16.­18.10.2012 17.­19.10.2012 20.­28.10.2012 21.­23.10.2012 26.­28.10.2012 MArrASKUU 6.­9.11.2012 7.­9.11.2012 11.­13.11.2012 13.­16.11.2012 21.­22.11.2012 21.­23.11.2012 29.11.­1.12.2012 Moskova, Venäjä guangzhou, kiina Minneapolis, Yhdysvallat München, saksa pariisi, ranska oslo, norja ho Chi Minh, Vietnam Belgrad, serbia Messukeskus, helsinki Berliini, saksa Vancouver, kanada atacama, Chile soul, etelä-korea kortrijk, Belgia luzern, sveitsi Vaasa shenzhen, kiina Miami, Yhdysvallat lontoo, iso-Britannia Blacksburg, Yhdysvallat helsinki Messukeskus, helsinki hangzhou, kiina München, saksa hangzhou, kiina jyväskylä lontoo, iso-Britannia jyväskylä hangzhou, kiina Dubai, arabiemiirikunnat alingsås, ruotsi jokohama, japani Bregenz, itävalta alingsås, ruotsi oulu herning, tanska san Diego, Yhdysvallat turku tampere las Vegas, Yhdysvallat hongkong, kiina lillestrøm, norja lyon, ranska helsinki guangzhou, kiina Birmingham, iso-Britannia taipei, taiwan sheffield, iso-Britannia troy, Yhdysvallat lappeenranta soul, etelä-korea www.valosto.com/tapahtumat Build4Asia 2012 www.asianbuildinteriors.com Eliaden 2012 www.eliaden.no LumiBat 2012 www.capurba.com/lumibat Arkkitehtipäivät 2012 www.safa.fi/fin/ajankohtaista/arkkitehtipaivat guangzhou International Lighting Exhibition 2012 www.messefrankfurt.com.hk euroLEd 2012 http://euroled.org.uk LEd Lighting Taiwan 2012 www.optotaiwan.com/en Lumenet 2012 www.lumenet2012.group.shef.ac.uk The 13th International Symposium on the Science and Technology of Lighting (LS13) www.lrc.rpi.edu/ls13 Loma-asuntomessut www.asuntomessut.fi/lappeenranta-2012/lappeenranta-2012 LEd EXPO 2012 ­ LEd & green Lighting EXPO 2012 www.ledexpo.com Asuntomessut www.asuntomessut.fi The LEd Show 2012 www.theledshow.com formland Autumn 2012 www.formland.com SPIE Optics + Photonics 2012 http://spie.org/optics-photonics.xml?Wt.mc_id=rCal-opW Väylät & Liikenne 2012 www.tieyhdistys.fi china International Optoelectronic Exposition (cIOE 2012) www.cioe.cn/cioe/eindex.html 2012 IES Street and Area Lighting conference www.ies.org/salc PLASA 2012 www.plasashow.com cIE division 4-5 and related Technical committee Meetings Kuntamarkkinat www.kuntamarkkinat.fi VALO 2012 www.finnexpo.fi cIE Lecture on Photometry, colorimetry, Metrology and Standards for SSL Lighting http://hangzhou2012.cie.co.at Strategies in Light Europe www.sileurope.com cIE 2012 Lighting Quality & Energy Efficiency www.cie.co.at LUcI city under Microscope Jyväskylä www.luciassociation.org/luci-home-cum-jyvaskyla.html 100% design 2012 www.100percentdesign.co.uk Valon kaupunki -tapahtuma http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi cIE division 2 and related Technical committee Meetings http://hangzhou2012.cie.co.at IndEX ­ International design Exhibition www.indexexhibition.com Workshop: Lights in Alingsås http://lightsinalingsas.se/en/workshop/workshop LEd Japan / Strategies in Light www.sil-ledjapan.com LpS 2012 www.led-professional-symposium.com Lights in Alingsås 2012 http://lightsinalingsas.se/en rakenna-Sisusta-Asu Oulu www.messu.com/index.asp?luokka_id=27&main=2 BALKAn LIghT 2012 www.balkanlight2012.rs finnBuild www.finnexpo.fi fESTIVAL Of LIghTS www.festival-of-lights.de IALd Enlighten Americas 2012 www.iald.org/about/events/ialDenlightenamericas2012.asp noche zero www.nochezero.org LEd/OLEd LIghTIng fAIr 2012 (LIghTIng KOrEA 2012) www.lightingfair.co.kr InTErIEUr 2012 www.interieur.be light & sound 2012 www.lightandsound.ch VASArA ­ Pohjanmaan rakennusmessut 2012 www.pohjanmaanexpo.fi InTErLIghT MOScOW 2012 www.interlight-moscow.com chInASSL ­ 9th china International Exhibition and forum on Solid State Lighting http://exhibition.sslchina.org/eng 2012 IES Annual conference www.ies.org/ac electronica 2012 www.electronica.de/en forumLEd 2012 www.forumled.com nordic Lighting conference www.lyskultur.no Lighting World 2012 in Vietnam www.lighting-world.com tietoja tulevista kursseista seuran verkkosivuilla www.valosto.com SVS:n KUrSSEJA 2012 Valo 1/2012 55
• M ­ itella oyj Valo-lehden tukijayritykset: