• 1/2013
• 100 vuotta, Suomea rakentamassa Onnisesta tuli osa suomalaisten elämää jo vuonna 1913, kun liikemies Alfred Onninen perusti putkiasennusliikkeen Turkuun. Ensimmäisen vuosisatamme aikana olemme olleet mukana rakentamassa Suomea aina kotien kylpyhuoneista maanlaajuisiin sähkö- ja tietoverkkoihin. Laadukkaat tuotteet ja monipuoliset palvelut kuuluvat Onnisen perusolemukseen. Juuremme ovat vahvoissa asiakas- ja yhteistyökumppanisuhteissa. Se että Onninen on palvelemassa asiakkaitaan ja luomassa heille menestystä, tuntuu edelleen etuoikeudelta. Tyytyväiset asiakkaat ja kumppanit ovat tulevaisuudessakin paras perintömme. Tervetuloa tutustumaan historiamme merkkihetkiin ja suuntaamaan yhdessä uuteen vuosisataan osoitteessa www.onninen.fi Vuodesta 1913
• 1/2013 24 34 ajankohtaista 32 Poimintoja CIE:n 100-vuotiskonferenssista suunnittelu 34 futuRUM ? visioita tulevaisuuden toimistoista 36 Tarkastelussa Spots-verkkopalvelu 24 projektit 10 Auroransilta loistaa 14 Limingan kirjasto 18 Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus 24 Valon piilopuutarhat ihastuttivat Torikortteleissa 28 Kaupunkikaikuja ? vuorovaikutteista puistovalaistusta Oulussa 6 6 38 Cargotecin osaamis- ja teknologiakeskuksen Tutkijahotellin valotaideteos ? valaistussimuloinnista toteutukseen sähkö- ja valaistussuunnittelu VAKIOpalstat 40 Valonvälähdyksiä 42 Projektiuutisia 44 Tuoteuutisia 14 10 5 Valokeilassa 51 Valotapahtumia
• 1/2013 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj), Pasi Jokinen, Riku Järvelä, Marjut Kauppinen, Risto Linnapuomi, Annukka Pokki, Erkki Rousku Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Jarmo Wideman Painopaikka: Lönnberg Painot Oy VALOKEILASSA Energian säästäminen muokkaa edelleen valaistusalaa E nergiansäästötavoitteet ovat muokanneet varsinkin valaistusalaa, jossa tutkimusten mukaan on runsaasti säästöpotentiaalia ja jossa säästötoimenpiteiden arvioidaan olevan kannattavia. Valaistuksen turhaa käyttöä on mahdollista vähentää, ja markkinoilla on paljon uusia entistä energiatehokkaampia valaistuslaitteita. Viranomaiset ovat pyrkineet nopeuttamaan uusien tuotteiden käyttöönottoa erilaisilla säädöksillä. Loppukäyttäjille nämä säädökset ovat näkyneet kotitalouksissa käytettävien ympärisäteilevien hehkulamppujen ja himmeiden halogeenilamppujen poistumisena markkinoilta. Julkisella puolella on käynnissä suuri valaisinvaihto-operaatio vuonna 2015 markkinoilta poistuvien elohopealamppujen takia. Muutokset eivät lopu tähän. Viime joulukuussa hyväksytty uusi kohdelamppuja ja -valaisimia koskeva Euroopan unionin toimeenpanosäädös poistaa markkinoilta vuosina 2014 ja 2016 suuren osan nykyisistä kohdelampuista. Näillä näkymin hehkukohdelamput ja verkkojännitteiset 230 V halogeenilamput poistuvat kokonaan. Suurin osa pienoisjännitteisistä 12 V lampuista poistuu myös, ja markkinoita hallitsevat jatkossa ledit ja lähinnä myymälävalaistuksessa käytettävät monimetallilamput. Tuotteiden energiatehokkuuden paraneminen näkyy myös siinä, että energiamerkintädirektiiviä on jouduttu uudistamaan. Ensi syksynä kotitalouskäytön lamppu­ paketteihin ilmestyvätkin uudet luokat A+ ja A++. ISSN 1237-3907 1/2013 Kannen kuva: Jussi Tiainen Loppukäyttäjät ja varsinkin tavalliset kotitaloudet ovat tästä myllerryksestä varmaan hämmentyneet. Toimeenpanosäädösten lähtökohtana on kuitenkin ollut, että jokaisen poistuvan lampun tilalle löytyy markkinoilta energiatehokkaampi vastaava valonlähde. Elohopealamppuja lukuun ottamatta tämä näyttääkin toteutuvan. Ledit ovat tulleet voimakkaasti markkinoille, ja valmistajat panostavat paljon niiden kehittämiseen. On selvää, että tällaisessa vauhdissa kuluttajille saattaa tulla myös tuotteita, joiden laatu ei vastaa odotuksia. Tuote ei toimikaan samalla tavalla kuin entinen. Valonlähteen väri- ja värintoisto-ominaisuudet saatta- vat poiketa entisestä. Uudet valonlähteet eivät toimi samoin tai ollenkaan himmennyskäytössä vanhoilla himmentimillä. Oikean tuotteen löytäminen ei enää olekaan niin helppoa kuin ennen. Värisävyä valittaessa joudutaan opettelemaan, mitä tarkoittaa värilämpötila, ja valon määrää mietittäessä onkin sopivan tehon sijasta haettava riittävää valovirtaa. Tämä on toki tiedostettu sekä viranomaisten että kaupan puolella. Myyjiä koulutetaan, ja käyttäjiä auttamaan on perustettu useita verkkopalveluja. Myös Suomen Valoteknillinen Seura julkaisee tänäkin vuonna valaistuksen käyttäjille suunnatun Kodin VALO -lehden. Valaistusalalla tapahtuneet muutokset ovat selvästi parantaneet valonlähteiden ja valaisimien energiatehokkuutta ja siten pienentäneet nii­ den energiankulutusta. Usein valaistustehon pieneneminen muutetaan suoraan energiansäästöluvuiksi. Todellisuudessa tämä ei ehkä kuitenkaan aivan pidä paikkaansa. Vanhojen tuotteiden poistumisen myötä uusien tuotteiden menekki kasvaa ja hinnat laskevat. Halutun energiansäästön sijasta saattaakin käydä niin, että samalla kasvaa myös näiden tuotteiden käyttö. Valoa halutaankin nyt entistä enemmän ja entistä useampiin paikkoihin. Tämä ns. rebound-ilmiö on havaittu useissa vastaavissa tilanteissa, ja sen vaikutusta ollaankin nyt ottamassa huomioon myös tulevissa energiankulutusarvioissa. Turhan käytön vähentäminen sen sijaan on keino, joka varmaan suoraan näkyy energiankulutuksessa. Automaattisten valaistuksen ohjausjärjestelmien käyttöä siis kannattaa lisätä. Niissä toteutuksissa, joissa automaattista ohjausta ei ole, avainasemassa on käsi, joka valaisinkytkintä käyttää. Valoisaa kesää kaikille VALO-lehden lukijoille! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALO 1/2013 5
• Tutkijahotellin valotaideteos Valaistussimuloinnista toteutukseen Projektit Teksti: Erkki Rousku ja Jaakko Niemelä Kuvat: Jussi Tiainen A alto Inn on vuonna 2012 valmistunut Aalto-yliopiston vierailevien tutkijoiden hotellirakennus Espoon Otaniemessä. Aalto Inn toteutettiin Espoon kaupungin rahoittamana hankkeena, ja sitä rakennuttamaan perustettiin KOy Otaniemen tiedeasunnot -niminen yhtiö. Rakennus oli suunnittelu- ja rakennusvaiheessa nimeltään Kota. Sittemmin pelkäksi työnimeksi jäänyt, paljon mieli­ kuvia herättävä ja eksoottinenkin nimi oli syntynyt lyhenteenä kiinteistöyhtiön nimestä. Nimi toimi innoitteena valotaideteoksen lisäksi logo-kilpailun voittajatyölle, joka näkyy rakennuksessa graafisen betonin kuvioaiheena, kokolattiamattojen kuosissa sekä parvekkeiden lasikaiteiden silkkipainokuviona. 6 VALO 1/2013
• Valaistussimulointi Erkki Rousku, rak. arkkit., valaistussuunnittelija S ain vuonna 2010 Espoon Tilakeskukselta toimeksiannon tutkijahotellin 3D-mallin teosta ja muutamasta valaistussimulaatiosta, joilla oli tarkoitus varmistaa valaistusratkaisujen toimivuus. Suunnitelmat olivat olleet jo urakkalaskennassa ja rakennustyöt alkamassa. Rakennuksen eniten huomiota herättävä osa on rantapuistikkoon ja merenlahdelle avautuva lasinen eteläpääty. Päädyn kolme alinta kerrosta ovat avointa yhtenäistä oleskelutilaa, jota on korkeussuunnassa rytmitetty välipohjien aukoilla. Aulan välipohjien alapintoihin oli esitetty tehtäväksi maalauksia, nykyaikaisia "kattofreskoja". Ajatuksena oli, että sisäkattopintoja valaistaisiin voimakkaasti ja tasaisesti niin, että rakennuksen lasipääty hehkuisi iltaisin myös ulospäin voimakkaana maamerkkinä. Urakkalaskentasuunnitelmissa oli kattopintoja valaisemassa kymmenen kappaletta iGuzzinin Lingotto-heittimiä 150 watin monimetallilampulla varustettuna. Valaisimet oli suunniteltu asennettaviksi avoimien välipohjien reunaan lasikaiteen ulkopuolelle ja suunnattaviksi kohti kattopintaa. Näillä valaisin­ asennuksilla tehtiin ensimmäiset havainnekuvat ja valaistuslaskelmat 3D-mallin avulla. Tila näytti vaikuttavalta ulkoapäin tarkasteltuna, mutta samalla oli havaittavissa ongelmia valaistuskokemuksessa sisätilan puolella. Kerroksista alaviistoon katseltaessa heittimistä tulisi aiheutumaan häikäisyongelmia sekä suoraan että lasipintojen kautta heijastumalla. Lisäksi kattopintojen luminanssi olisi niin voimakas, että ikkunoista näkyvä maisema katoaisi sen rinnalla näkyvistä jo hämärän aikaan. Erityyppisillä pintapesureilla päästäisiin kyllä eroon suorasta häikäisyongelmasta, mutta lasipintojen kautta peilautuvia ja häikäiseviä heijastuksia olisi mahdotonta hallita kaikkiin katselusuuntiin. Valokeilaa oli voitava rajata tarkasti, ja se olisi mahdollista goboheittimillä. Kun valaistuksen toteuttamista lähdettiin tarkemmin tutkimaan gobotekniikalla, niin tuli tietysti mieleen, että miksei saman tien toteutettaisi koko taideaihetta projisoimalla. Alakattojen pinta määriteltiin maalattavaksi Sadolinin Light & Space -maalilla, jolla on erinomainen ominaisuus heijastaa valoa tasaisesti hyvin laajoille katselukulmille. Valaisimiksi valittiin iGuzzinin Le Perroquet -sarjan goboheittimet 150 watin monimetallilampuilla. Näissä valaisimissa on hyvän tekniikan lisäksi panostettu myös muotoiluun, joka tämäntyyppisessä hankkeessa nousee tärkeäksi tekijäksi. Varsinaisen valotaideteoksen taiteilijaksi ehdotin Jaakko Niemelää, jolla on kokemusta tämänkaltaisista gobotekniikalla toteutetuista hankkeista. Asia jäi sitten hautumaan, kunnes rakennustyöt olivat jo niin pitkällä, että alakatot olivat menossa umpeen ja aulatilan erikoisvalaisimien asennuspaikat oli lyötävä lukkoon. Jaakko sai viimein toimeksiannon ja hälytyksen työmaalle... Kolme tasoa -valoteos Jaakko Niemelä, kuvataiteilija M inut kutsuttiin mukaan projektiin suunnittelemaan valoteos varsin myöhäisessä vaiheessa, koska rakennus oli jo miltei valmis. Teoksen piti valmistua rakennuksen aikataulussa eikä aikaa ideointiin jäänyt paljoa. Valaistussuunnittelussa oli kuitenkin onnekseni päädytty hyödyntämään minulle tuttua tekniikkaa eli kuvioaiheiden projisointia. Taideteoksessa käytettävät valaisintyypit ja taideteoksen paikka oli jo määritelty. Osaava valaistussuunnittelija oli huomioinut tulevan valoteoksen suunnittelussa, mikä auttoi minua työssäni, vaikka kiire olikin. Valaistuksen reunaehdot helpottivat työtäni ja loivat selkeän lähtökohdan taideteoksen suunnittelutyölle. Olen kuitenkin sitä mieltä, että taiteilijan tulisi olla mukana ? etenkin valoteoksia ja muita tilallisia taideteoksia tehtäessä ? aivan rakennuksen suunnittelun alkuvaiheesta lähtien, jolloin kommunikointi ja yhteistyö muiden suunnittelijoiden kanssa alkaa luontevasti. Yhteistyö luo puitteet prosessille, jossa taideteos syntyy harmoniseksi osaksi rakennusta. Valaisimien paikkojen määritteleminen oli ensimmäinen tehtäväni. Sain olla myös vaikuttamassa teoksessa käytettävien valaisimien määrään. Suurin ja kuvataiteilijan roolini huomioon ottaen taiteellisin osa työtäni oli teoksen kuvioaiheiden suunnittelu ja testaaminen. Teetin valoteosta VALO 1/2013 7
• varten luonnosteni pohjalta lähes 30 lasigoboa, joita projisoin työhuoneellani kattoon vertaillen kuvioita ja värejä. Valitsin lopulliseen teokseen kymmenen goboa, jotta jokaisessa valaisimessa olisi oma yksilöllinen kuvionsa. Gobot valmistettiin suunnitelmani ja mallikuvan pohjalta Hedtecin kautta Belgiassa. Gobojen tekijät oli vaikea saada ymmärtämään, että pyrkimyksenäni oli saada aikaan pehmeitä, sopivan epätarkkoja kuvia, joita voisin yhdistellä suuremmiksi sommitellullisiksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäiset gobot jouduinkin hylkäämään, koska valmistaja oli terävöittänyt lähettämiäni kuvioaiheita ja muuttanut niiden värimaailmaa oman makunsa mukaan. Valoteoksen idea syntyi rakennuksen Kotatyönimestä. Se sai minut ajattelemaan mitä kodasta näkyy, ja ensimmäisenä mieleeni tuli tähtitaivas. Tutkin teosta suunnitellessani kirjallisuutta pohjoisesta tähtitaivaasta. Tästä lähtökohdasta toteutin kattopintoihin vapaasti tulkiten tähdistöjä muistuttavat, maalaukselliset projisoinnit, jotka suuntasin eri kerroksissa kattojen keskiosaan. Näin korostin kuvion avulla jatkuvuuden ja avaruudellisuuden tunnetta ker- roksesta toiseen. Sisällä lasiseinän ja -kaiteiden ansioista projisoinnit peilautuvat ja monistuvat laajentaen teoksen tilaan. Ulkoa katseltaessa valoteos näkyy pitkälle rakennuksen ympäristöön. n Aalto Inn, Otaranta 4, Espoo Tilaaja KOy Otaniemen tiedeasunnot Rakennuttaja Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Tuomo Siitonen, projektiarkkitehti Virve Kaartoluoma Sähkö- ja valaistussuunnittelu Yhtyneet Insinöörit Oy Valaistuskonsultointi Cadvance Erkki Rousku Taiteellinen valaistussuunnittelu Kuvataiteilija Jaakko Niemelä
• www.osram.com OSRAM LEDVANCE® AREA ? valaisee ja valottuu tasaisesti Valaisin sopii mm. auloihin, yleisvalaistukseen, kokoushuoneisiin ja toimistoihin. LEDVANCE® AREA täyttää EN 12464-1 (2011) -standardin mukaiset valaistusvaatimukset. Saatavilla 600 x 600 mm ja 1200 x 300 mm, värilämpötiloissa 3000K ja 4000K. Valaisin voidaan asentaa alas laskettuun kattoon tai ripustaa. OSRAM myöntää LEDVANCE®-valaisimille 5 vuoden takuun. Takuuehdot osoitteessa www.osram.com/guarantee
• Auroransilta loistaa Teksti: Tom Schneider, WSP Finland Oy, Design Studio W SP Finlandin suunnittelema, rakennusteknisesti uraauurtava Auroransilta avattiin käyttäjille 24. marraskuuta 2012. Noin 165 metrin pituinen kevyen liikenteen silta ylittää Helsingin Nordenskiöldinkadun, joten se sijaitsee liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa. Lähistöllä sijaitsevien urheilustadionien omaleimainen arkkitehtuuri tuli huomioida suunnittelussa. Nordis-nimisellä ehdotuksella suunnittelukilpailun voittanut WSP:n työryhmä halusi, että silta kunnioittaa stadionien kaupunkikuvallista ilmettä linjakkaana rakenteena. Auroransillan viiden metrin levyinen kulkuväylä on tavallista leveämpi: sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös hiihtolatuna. Vaaleapintaiset kaaret ovat yli 50 metrin pituisia, ja ne kurottavat noin 20 metrin korkeuteen. Vaaleista kaaristaan tunnistettava Auroransilta on vakaa ja heilumaton. Vaikka betonikansi on ohut, se ei värähtele kulkijoiden alla. 10 VALO 1/2013 Valon rooli J o kilpailuvaiheen ehdotuksessa valoa pidettiin tärkeänä osana sillan suunnittelua. Ulkomuotoa hallitsevat teräksiset tukikaaret oli saatava loistoon pimeälläkin. Lisäksi kannen ja kaiteen virtaviivaista ja dynaamista muotoa haluttiin korostaa käsijohteeseen integroidulla ledivalaistuksella. Suunnittelun ja rakentamisen aikaisista haasteista huolimatta kilpailuvaiheessa valaistukselle asetetut odotukset täyttyivät kaikilta osin, ja upea silta loistaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi. Auroransillan valkoiset kaaret luovat alueen ympäristölle identiteettiä, ja jo muutaman kuukauden jälkeen silta on tullut osaksi kaupunkilaisten arkea. Näin merkittävää maamerkkiä ja kaunista rakennetta ei yksinkertaisesti voida pitää pimeänä, vaan sille tulee antaa arvoisensa lois-
• tokkuus vuoden ja vuorokauden ympäri. Syntyy pimeän ajan identiteettiä, joka elämysten ja muistojen lisäksi luo turvallisuutta ja kodikkuutta. Häikäisemättömän häikäisevä julkisivuvalaistus K aarien muoto haluttiin nostaa esiin kauniina esineenä. Suurimpana haasteena oli löytää valaistusratkaisu, joka ei aiheuttaisi häikäisyä sillan yli, alitse tai ympärillä kulkeville. Hyvin varhaisessa vaiheessa päädyttiin siihen, että paras tapa toteuttaa sillan julkisivuvalaistus on käyttää gobolla varustettua valonheitintä, jolla valo saadaan rajattua tarkasti valkoiselle kaarelle. Näin valoa on ainoastaan siellä missä sitä tarvitaan, ja valosaasteen määrä on minimaalinen. Opticalight LP 150 osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi tarkkaan valokuvaan perustuvan gobon valmistustekniikan ansiosta. Lisäksi valaisin on ilmeetön ja saadaan sulautumaan ympäristöön huomiota herättämättä. Valonlähteenä valaisimessa on 150 W monimetallilamppu. Kuva: Juhani Eskelinen VALO 1/2013 11
• Valaistuksella luodaan alueelle pimeän ajan identiteettiä. Kuva: Ari Kujala, WSP Finland Oy, Design Studio Suunnitteluvaiheessa haluttiin löytää kaarelle sopiva luminanssitaso ja värilämpötila. Tätä varten järjestettiin koevalaistus. Teräksisestä kaaresta oli teetetty valkoinen koekappale, joka nostettiin 20 metrin korkeudelle Norden­ skiöldinkadun ja Auroranportin risteysalueella. Se valaistiin maasta käsin valotehokkaalla ledivalonheittimellä. Valonheitintä säätämällä pystyttiin määrittämään tarkasti, millä valaistusvoimakkuudella kaaren pinnan luminanssitaso oli optimaalinen. Koevalaistuksen tuloksena päätettiin tavoitella noin 30 luksin valaistusvoimakkuutta koko kaaren pinnalla. Lämpimänsävyinen 3 000 kelvinin monimetallilamppu todettiin koevalaistuksessa toimivammaksi kuin 4 200 kelvinin lamppu, joka olisi ollut liian kylmä kadun suurpainenatriumvalaistuksen rinnalla. Koko kaarirakennelman tasaiseen valaisemiseen 30 luksin valaistusvoimakkuudella tarvittiin yhteensä kymmenen valonheitintä, jotka sijoitettiin neljään eri pylvääseen. Yhden valonheittimen lampputeho on 150 W. Kaaren itäistä julkisivua 12 VALO 1/2013 valaisevat neljä heitintä sijoitettiin olemassa olevaan yhteiskäyttöpylvääseen. Länsipuolelle sijoitettiin neljä heitintä Opticalightin erikoisratkaisulla pylvään päälle pinoten, jolloin pylvään muoto säilyi linjakkaana. Sillan pohjois- ja eteläpuolelle sijoitettiin lisäksi yhdet heittimet kummallekin puolelle valaisemaan valkoisen kaaren päätypintoja. Nämä valaisimet asennettiin pylväisiin. Julkisivuvalaistuksen rakentaminen eteni vaiheittain. Ensiksi valonheittimet asennettiin pylväisiin ilman lasista gobolevyä. Valaisimien suuntauksen jälkeen pidettiin jälleen koevalaistus, jossa varmistettiin, että tavoiteltu luminanssi­ taso toteutui. Tässä vaiheessa ilman goboja olevien valaisimien häikäisyongelma oli selvästi havaittavissa ja huomattiin, että oli välttämätöntä rajata valonheittimistä lähtevä valo. Opticalightin edustajat kävivät paikan päällä valokuvaamassa valaisimien näkemät lasigobojen valmistusta varten. Lasigobot suunniteltiin niin, että kaikki valkoisen kaaren osat ovat valossa ja kaikki muu rajattiin
• pois. Lopuksi Opticalightin edustaja kävi asentamassa gobot ja hienosäätämässä valonheittimien suuntaukset. Muutamia kuukausia kellertävässä hajavalossa olleet teräskaaret saivat kaivatun valkoisen loisteen. Virtaviivainen kaidevalaistus V alkoisten teräksisten kaarten kannattelemalle ohuelle betonikannelle suunniteltiin kallistetut lasikaiteet, jotka antavat kannelle virtaviivaisen ja dynaamisen muodon. Virtaviivaisuutta haluttiin korostaa kaiteen käsijohteeseen integroidulla valaistuksella. Kaidevalaistuksen tarkoituksena oli myös varmistaa turvallinen liikkuminen sillalla. Kaidevalaistuksessa käytettiin Meltronin omaa valoprofiilia, joka koostuu vahvasta polykarbonaattirungosta ja Citizenin lediliuskoista. Näissä liuskoissa ledipisteet on sijoitettu hyvin lähekkäin toisiinsa nähden, jolloin opaalin polykarbonaatti­ rungon pintaan saadaan hyvin tasainen valopinta eikä erillisiä ledipisteitä ole havaittavissa. Valo­ profiilien ympärille rakennettiin millimetrin tarkkojen suunnitelmien mukainen erikoismaalatuista teräksisistä U-profiileista ja käsijohteeseen hitsatuista teräslapuista koostuva kiinnitysjärjestelmä. Kaiteeseen asennettiin yhteensä 226 kappaletta reilun metrin pituisia ledivaloprofiileja. Valaisimien virtalähteet sijoitettiin kaiteen ulkopuolella sijaitseviin koteloihin. Kaupunkilaisarjen elämys Valmistuotteita tähän tarpeeseen ei löytynyt, joten suunnittelussa päädyttiin räätälöityihin ledivalaisimiin. Valaistussuunnittelutehtävä muuttui hetkeksi tuotesuunnittelutehtäväksi. Valaisinosien rakenteen suunnittelussa tuli pyrkiä ilkivallankestävään ratkaisuun, joka kuitenkin sulautuisi kaidekokonaisuuteen. Tärkeänä pidettiin myös, että yksittäiset häikäisevät ledipisteet saataisiin häivytettyä. Kaidevalaistuksen rakentamiseksi tarvittiin paikallinen ledivalaisimien valmistaja, joka kykenisi toimittamaan sillalle räätälöidyn ledivalaistusjärjestelmän, ja näin alkoi yhteistyö MTG-Meltron Oy:n kanssa. K aidevalaistus luo sillalle ympäristöstään erottuvan poikkeuksellisen valotilan, jonka ylitse kaartuvat loistokkaat valkoiset teräskaaret. Auroransillan yli käveleminen on elämys. Sillan muodot hahmottuvat eri tavoin eri suunnista ja yllättävät kulkijan joka kerta. Tämän voi jokainen päiväsaikaan sillalla kävelevä kokea. Pimeällä sillan muodot piirtyvät ylväästi taustaansa vasten, ja silta erottuu arkisesta katuympäristöstä mielenkiintoa herättäen. Auroransilta ei jätä kylmäksi. Se on kaupunkilaisarjen kokemus, joka kannattaa kokea! n Pimeällä sillan muodot piirtyvät ylväästi taustaansa vasten, ja silta erottuu arkisesta katuympäristöstä mielenkiintoa herättäen. Kuva: Ari Kujala Auroransilta, Helsinki Asiakas Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, Helsingin Energia Siltasuunnittelu WSP Finland Oy / Sami Niemelä (pääsuunnittelija) Valaistussuunnittelu WSP Finland Oy / Tom Schneider, Pöyry Finland Oy / Teemu Skogberg (sähkösuunnittelu) Urakointi Pääurakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy Aliurakoitsija (kaari): Rautaruukki Oyj Aliurakoitsija (kaide): Kalajoen Teräs Oy Sähkö- ja valaistusurakoitsija: Suomen Energia-Urakointi Oy Valaistustekniikka Julkisivuvalaistus: valonheittimet 10 kpl, Opticalight LP 150, 1 x 150 W HIT-CE (monimetalli) ja erikoispylväät 3 kpl, Tehomet Oy Kaidevalaistus: lediprofiilit 226 kpl, MTGMeltron Oy, profiilijärjestelmä 36, Citizen led Kaari: valonheittimet 5 kpl, Louis Poulsen SPR12, 1 x 35 W HIT-CE (monimetalli) Pylväsvalaistus: 5 kpl, Louis Poulsen Icon Mini Opal, 1 x 70 W HIT-CE (monimetalli) Päällekkäin pinotut gobovalonheittimet sulautuvat linjakkaasti ja eleettömästi ympäristöön. Kuva: Ari Kujala VALO 1/2013 13
• Limingan kirjasto Projektit Teksti: Ari Järvinen, Arkkitehtitoimisto Järvinen&Kuorelahti Oy Kuvat: Pekka Elomaa, arkkit. SAFA L iminka on kuuluisa lintupitäjä PohjoisPohjanmaalla, noin 30 km Oulusta etelään päin. Limingan kirjasto sijaitsee aivan kunnan keskustan sisääntulotien varressa, ja se on kuntalaisille ensimmäinen varsinaiseksi kirjastoksi jo alun perin suunniteltu rakennus. Kirjasto avattiin yleisölle heinäkuussa 2012, ja se on siitä lähtien ollut erittäin ahkerassa käytössä. 14 VALO 1/2013 Arkkitehtoninen konsepti K irjasto muodostuu pääosin kolmesta osasta. Kirjaston saliosa on ?lintuauran? muotoinen avoin tila, jonka päälle on laskettu suuri siipimäinen katto. Auran kärki toivottaa kuntakeskukseen saapuvan tervetulleeksi. Kuntakeskuksesta päin katsottuna auran avoin lasiseinä vastaanottaa kuntalaiset syliinsä. Pohjois-Suomen pimeässä talvi-illassa altapäin
• kauttaaltaan epäsuorasti valaistu katto näyttää nousevan siivilleen. Kirjastoa palvelevat työ­ tilat ovat auran kyljessä kahdessa kerroksessa. Sisäänkäyntiosa ja nuorten toimintatila ovat muistumia maaseutupitäjän peltojen tutuista aitoista. Auran syli jatkuu sisältä ulos kuntalaisten yhteiseksi toriksi. Kirjasto on suunniteltu mahdollisimman muuntautumiskykyiseksi kulttuuritaloksi niin tilallisesti kuin teknisestikin. Valaistuksen toteutus M uuntojoustavuuden varmistamiseksi saliin rakennettiin asennuslattia. Yleisja hyllyvalaistuksen sekä laitesähköistysten muutokset ovat asennuslattian ansiosta helpommin ja kustannustehokkaammin toteutettavissa perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Salin yleisvalaistus toteutettiin kirjahyllyjen päältä epäsuorasti valonheittimillä (monimetallilamput VALO 1/2013 15
• 70 W ja 150 W). Tuloksena oli mahdollisimman puhdas ja ?leijuva? sisäkaton ilme. Valonheittimet toimivat myös kirjaston suunnattavina kohde- ja näyttelyvalaisimina, ja niiden suuntaus tehtiin huolella parvelle tulevan häikäisyn välttämiseksi. Näin saatiin myös katon luminanssi mahdollisimman tasaiseksi. Kirjahyllyihin asennettiin hyllyvalaisimet (T5-loistelamppu), ja hyllyjen päälle suunniteltiin välikatto, jonka alle valaisinten johdotukset saatiin piiloon ja jonka kautta asennuksia on helppo muuntaa. Sekä hyllyjen päällä olevat valonheittimet että hyllyvalaisimet varustettiin liitosjohdoilla ja pikaliittimillä, joten hyllyjen paikkaa on helppo muuttaa valaisimien siirtyessä niiden mukana. Turva- ja poistumistievalaistus toteutettiin myös hyllyihin asennetuilla valaisimilla. Limingan kirjasto Tilaaja: Limingan kunta Pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Järvinen&Kuorelahti Oy / Ari Järvinen, pääavustaja Jari Kuorelahti. Muut avustajat Leena Kuorelahti, Mikel Aizpuru, Iida Räsänen / Arkkitehtitoimisto Järvinen&Kuorelahti Oy sekä Joni Inkala / Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Säkkinen Ky / Kalevi Säkkinen LVI-suunnittelu: Arkins Suunnittelu Oy / Kari Sarkkinen Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Palosaari Oy / Lauri Palosaari Sisustussuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Järvinen&Kuorelahti Oy / Ari Järvinen Rakennuttajakonsultointi: ISS Proko Oy / Aaro Kemppainen Pääurakointi: Hartela-Forum Oy Sähköurakointi: Kuusisalo Oy IV-urakointi: Oulun Ilmastointi ja Eristys Oy RAU-urakointi: Fidelix Oy Valaisimet: Fagerhult Oy / Lasse Räisänen 16 VALO 1/2013 Kattopinta jatkuu katkeamatta sisältä ulos suureksi sisäänkäynnin katokseksi. Ulkopuolella se valaistaan maahan upotetuilla valaisimilla, jotka on varustettu mattapintaisilla laseilla häikäisyn estämiseksi. Julkisivuvalaistus toteutettiin tontin ja rakennuksen ympäri kiertävän pystysäle­ aidan ja seinän väliin asennetuilla pysty­ suuntaisilla loistelamppuvalaisimilla. Torialue on valaistu pollarivalaisimin. n
• = yli 1000 valaisinta = 100?1000 valaisinta = alle 100 valaisinta Tiesitkö, että... Jo 75 000 Philipsin ledivalaisinta valaisee kulkuväyliä yli 200 pohjoismaisessa kunnassa. Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Lediratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perinteisiin HPL-asennuksiin verrattuna. Tutustu: www.philips.fi/lighting
• Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus Projektit Teksti: Mika Förell ja Kirsti Pakkanen, Projectus Team Oy Kuvat: Mika Förell M onien teekkaripolvien opinnot ovat käynnistyneet Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1963 valmistuneessa päärakennuksessa. Moni fuksi ei matematiikan ja fysiikan peruskursseja suorittaessaan ehkä kuitenkaan ajatellut, että kyseinen rakennus on yksi tunnetuimpia Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Päärakennuksen ja siihen kiinteästi liittyvien arkkitehti- ja maanmittausosastojen sekä uusimman U-osan (kokonaispinta-ala noin 50 000 br-m2) kokonaisvaltaisen peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi keväällä 2009 ja jatkuu vuoteen 2015 asti. Toki kuluneen viiden vuosikymmenen aikana tiloissa oli tehty jonkin verran uudistuksia ja täy- 18 VALO 1/2013 dennysasennuksia, mutta tilojen yleisilme oli säilynyt lähes ennallaan. Ainoastaan hallintosiipi ja siihen kuuluva opiskelijaravintola keittiöineen oli peruskorjattu 2000-luvulla. Toiminnallisesti rakennus koostuu opetus- ja toimistotiloista sekä luentosaleista. Laboratoriotoiminta on jo siirtynyt tai pikkuhiljaa siirtymässä muihin Otaniemen rakennuksiin. Rakennuskompleksin uusimmassa osassa on vielä koko Otaniemen kampusta palveleva atk-keskus, joka toi oman vivahteensa peruskorjaukseen, sillä lähes kaikki muihin rakennuksiin lähtevät atkrunkokaapelit kulkivat peruskorjattavien tilojen kautta. Tilojen käyttötarkoitus säilyi suurelta osin en­ nal­ laan, vaikka tilamuutoksiakin tehtiin. Pien­­ opetustiloja rakennettiin lisää, ja opiskelijat saivat kokoontumistilakseen 24 h vuorokaudessa avoinna olevan HUB-tilan entisen fysiikan laboratorion paikalle. Peruskorjauksen tavoitteet V aikka rakennuksella ei olekaan vahvistettua suojelustatusta, viranomaiset suhtautuvat siihen kuten suojelu­ kohteeseen. Suunnittelun lähtökohtana oli, että rakennus- ja talotekniikan muutostarpeet pitää pystyä ratkaisemaan siten, ettei kohteen rakennustaiteellinen arvo vähene.
• Yleisiksi suunnittelutavoitteiksi asetettiin ? tilojen yleispätevyyden parantaminen ? koko talotekniikan uusiminen ? palo- ja henkilöturvallisuuden parantaminen ? kuluneiden osien kunnostaminen tai uusiminen. Hieman kärjistäen sähkö- ja valaistussuunnittelun tavoitteena oli, että kaiken pitäisi näyttää samalta kuin ennenkin, mutta toisaalta kaikki nykyaikaiset palvelut pitäisi olla käytettävissä, ja energiankulutustakin pitäisi pyrkiä pienentämään. Siksi pulmana ei ollutkaan se, minkälaisia moderneja valaisimia tai valaistusratkaisuja valittaisiin, vaan pikemminkin se, että yleisvaikutelman pitäisi olla samanlainen kuin ennenkin. Hehkulamppujen käytöstä oli pääosin luovuttu jo aikaisemmin, ja niitä oli korvattu erilaisilla pienoisloistelampuilla, joista kaikki eivät kuitenkaan kokonsa takia oikein soveltuneet ko. valaisimiin. Alkuperäiset valaistusratkaisut A lvar Aallon arkkitehtuuria on tutkittu paljon, ja hänen valokäsityksestään on tehty väitöskirjakin (Taivaskattoinen huone. Ylävalon tematiikka Alvar Aallon arkkitehtuurissa 1927?1956, Markku Norvasuo 2009). Aallon arkkitehtuurille tyypillisiä ratkaisuja on toteutettu tässäkin kohteessa muun muassa käyttämällä kattoikkunoita. Kohteessa on runsaasti Alvar Aallon suunnittelemia valaisimia, joiden valonlähde on alun perin ollut useimmiten hehkulamppu. Toki loistelamppuvalaisimiakin oli käytetty jo 60-luvun alkuperäisasennuksissa, mutta lähinnä vain käytävillä, opetustiloissa ja teknisissä tiloissa. Näistäkin valaisimista esimerkiksi käytävien ja piirustussalien valaisimet olivat Aallon piirtämiä. Perusperiaatteeksi otettiin, että alkuperäisiä loistelamppuvalaisimia ei juurikaan lähdetty kunnostamaan, vaan ne korvattiin entisille paikoilleen sijoitetuilla uusilla valaisimilla. Mikäli huoneen käyttötarkoitus muuttui täysin, valaisinsijoitukset ja -tyypit määriteltiin yhteistyössä arkkitehdin kanssa ottaen huomioon tilan ominaispiirteet. Sen sijaan lähes kaikki Aalto-valaisimet säilytettiin entisillä paikoillaan, ellei tilan käyttötarkoitus muuttunut aivan oleellisesti. Käytöstä pois jääneitäkin Aalto-valaisimia käytettiin tarpeen mukaan muissa tiloissa, jotta saatiin yhtenäinen valaistusratkaisu esimerkiksi useammasta tilasta yhdistettyyn suurempaan tilaan. Myös uusia alkuperäisen mallin mukaisia valaisimia valmistettiin. Loistelamppuvalaisimet T oimistohuoneiden valaistus on toteutettu entisille paikoilleen ikkunasyvennyksiin asennetuin loistelamppuvalaisimin, jotka on varustettu pienluminanssihäikäisysuojilla. Itse valaisin on piilossa huoneesta katsottuna. Lisäksi toimistohuoneissa on Alvar Aallon suunnittelemat kattovalaisimet. Käytävien valaistus on toteutettu epäsymmetrisin loisteputkivalaisimin. Pääosin ikkunattomissa käytävissä on opetustilojen puolella ylälasit, joista käytäville tulee jonkin verran luonnon­ valoa. Alkuperäinen valaisinjono oli suunniteltu sopimaan alakattojakoon, joten oli selvää, ettei vastaavaa tehdasvalmisteista valaisinta olisi saatavilla. Yhteistyössä Fagerhult Oy:n kanssa suunniteltiin alkuperäispiirustusten pohjalta korvaava valaisin, joka perustui Ligne-valaisimen runkoon. Sama epäsymmetrinen valonjako säilytettiin, mutta valaisinta madallettiin, jotta alakaton yläpuolelle saatiin lisätilaa talotekniikalle. Osaan käytävä­ valaisimista integroitiin lisäksi turvavalo. Valaistuksen ohjaus V alaistuksen ohjaukseen käytetään koko peruskorjausalueen kattavaa KNXväyläohjausjärjestelmää. Toimistoissa läsnäoloilmaisimet ohjaavat valaistuksen lisäksi myös ilmanvaihtoa. Lisäksi ovenpielestä löytyy perinteinen valokytkin. Arkkitehti olisi mielellään säilyttänyt 50 vuotta vanhat kytkimetkin, mutta niitä ei sentään jätetty kuin ns. museohuoneisiin. Opetus- ja kokoontumistilat varustettiin ajanmukaisilla DALI-ohjausjärjestelmillä, ja suurien auditorioiden himmenninjärjestelmät uusittiin. Toimistohuoneiden valaistus on toteutettu entisille paikoilleen ikkunasyvennyksiin asennetuin loistelamppuvalaisimin. Toimistohuoneissa on lisäksi Alvar Aallon suunnittelemat kattovalaisimet. Käytäviin suunniteltiin alkuperäispiirustusten pohjalta uudet valaisimet. VALO 1/2013 19
• Kaikki alkuperäiset leimat ja tarrat säilytettiin, ja valaisinkunnostaja Artisan Rinaldo Oy lisäsi valaisimiin oman tunnuksensa. Mainittakoon tässä yhteydessä, että huutokaupoissa alku­ peräisen leiman omaavat valaisimet ovat monin verroin arvokkaampia kuin ilman leimaa olevat. Alkuperäisiä valaisinvalmistajia ovat olleet ainakin Valaistustyö Ky ja Itsu Oy. Aalto-valaisimia ovat vuosien kuluessa valmistaneet ja kunnostaneet alkuperäisten mallien mukaisesti ainakin Cariitti Oy ja KJM-tuote Oy. Artekin nykyvalikoimissa olevia Alvar Aallon suunnittelemia valaisintyyppejä oli tässä kohteessa vain yksi. Alvar Aallon suunnittelemia valaisimia on tähän mennessä kunnostettu 1 200 kpl ja uusia alku­ peräissuunnitelmien mukaisia valaisimia on tehty noin 100 kpl. Uustuotantovalaisimet on merkitty asianmukaisin tunnistein, jotta ne pystytään erottamaan alkuperäisistä. Lisäksi alkuperäisestä mallista modifioituja käytävävalaisimia on toistaiseksi valmistettu noin 600 kpl. Kunnostustyö jatkuu A- ja U-osissa vielä pari vuotta. Lamppuvalinnat Alkuperäisten Aaltovalaisimien kunnostus J o projektin alkuvaiheessa todettiin, ettei Aalto-valaisimilla tulla kaikilta osin saavuttamaan standardin SFS-EN 12464-1 vaatimuksia. Tämä kuitenkin hyväksyttiin, ja valaistusta tullaan täydentämään tarvittaessa työpistekohtaisilla pöytävalaisimilla. TKK:n päärakennuksen valaisin nro 14 (AAA 42-4456). © Alvar Aalto -museo Ajan saatossa patinoituneiden ulkovalaisimien kupariosia ei lähdetty kiillottamaan, jollei se ollut täysin välttämätöntä. 20 VALO 1/2013 Alkuperäiset valaisimet olivat monenkirjavassa kunnossa. Osa valaisimista oli lähes moitteettomia, mutta osassa oli vuosien saatossa tulleita kolhuja ja maaliroiskeita, ja niistä saattoi puuttua esimerkiksi koristerenkaita. Inventoinnin jälkeen jokaiselle valaisinpositiolle määriteltiin kunnostustoimenpiteet. Kunnostustoimenpiteiden määrittelemiseksi järjestettiin katselmukset, joihin osallistuivat projektiryhmän ja urakoitsijan lisäksi myös Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston edustajat. Usein pelkkä huolellinen pesu riitti, mutta joitakin valaisimia oli pakko myös maalata uudelleen. Kaikki sähkötekniset komponentit uusittiin ja kadonneet häikäisysuojat korvattiin uusilla. Koska ero pestyn ja maalatun valaisimen välillä oli nähtävissä, sijoitettiin ne eri tiloihin. Ajan saatossa patinoituneiden ulkovalaisimien kupariosia ei lähdetty kiillottamaan, jos se ei ollut muista syistä täysin välttämätöntä. T oisin kuin viereisessä Alvar Aallon suunnittelemassa toimisto- ja laboratoriorakennuksessa (ns. Nanotalo, peruskorjaus 2005?2008) päädyttiin nyt Aalto-valaisimien kunnostuksen yhteydessä säilyttämään E27-kanta, koska ko. kannalla varustettujen valonlähteiden määrä on kasvanut, ja varsinkin ledilamppujen kehitys on edennyt. Toki muitakin vaihtoehtoja harkittiin, mutta oletuksena oli, että E27-kantaan on saatavissa valonlähteitä myös tulevaisuudessa. Kyseisten lamppujen etuna on myös se, että lampun muoto ja valonjako muistuttavat alkuperäistä valonlähdettä. Ledilamppujen ulkonäössä on ainakin arkkitehdin silmissä vielä toivomisen varaa, mutta sillä sarallakin ehti tapahtua kehitystä jo projektin aikana. Valonlähteiksi valikoitui sekä pienoisloiste- että ledilamppuja. Monissa Alvar Aallon suunnittelemissa valaisimissa valo heijastuu myös valaisimen yläosaan. Tämän takia lamppua valittaessa pyrittiin löytämään valonjaoltaan hehkulampun kaltainen valonlähde. Myös valonlähteen koon tuli vastata hehkulamppua, vaikka osassa valaisimia pystyttiinkin vähän pelaamaan kannan korkeudella. Lamppujen värisävyjä testattiin todellisessa tilanteessa, ja ensimmäisenä valmistuneen aulan lamput vaihdettiin, koska käyttäjien mukaan väri oli liian keltainen.
• Aura Galega LED-valaisin Aura on aina kehityksessä mukana ja tuo nyt markkinoille uudet LED-valaisimet. Aura Galega LED-valaisin on markkinoiden paras ratkaisu toimistoihin sekä julkisiin tiloihin. Hyviä käyttökohteita Aura Galegalle ovat esimerkiksi: ? koulut sekä muut julkiset tilat ? toimistot ja kokoustilat ? kauppaliikkeet Aura Light Oy ? +358 (09) 855 3640 ? myynti@auralight.fi
• Markkinoilla olevien lamppujen valovirta ei vielä kaikilta osin vastaa suurimpien käytettyjen hehkulamppujen (150 W ja 200 W) valovirtaa, mutta kehitystä tältäkin osin on varmaan odotettavissa. Myös ledilamppujen himmennettävyys­ ominaisuuksissa on vielä toivomisen varaa, mutta sekään ei aiheuttanut ongelmia, sillä himmennyskäyttöön valikoituivat jo muistakin syistä pääasiassa loistelamput. Halogeenilampuistakaan ei vielä täysin luovuttu, vaan niitä käytettiin parissa valaisintyypissä. Otaniemen kampuksen Päärakennuksen peruskorjaus Tilaaja: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy / rakennuttajapäällikkö Jarmo Wilander Käyttäjä: Aalto-yliopisto, Kampus- ja tilapalvelut / arkkitehti Jarmo Tiirikainen ja arkkitehti Pauliina Skyttä Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT Oy / arkkitehti Tuomo Remes Sähkö-, valaistus- sekä tele-, turva- ja tietojärjestelmäsuunnittelu: Projectus Team Oy / projektipäällikkö DI Kirsti Pakkanen, valaistussuunnittelu DI Mika Förell 22 VALO 1/2013 Auditorioiden erityispiirteet P ääosa huonetiloista oli normaalikorkuisia, mutta kahdessa suurimmassa auditoriossa jo pelkkä lamppujen vaihto on ollut oma erikoisprojektinsa, kun nouseva auditorio on korkeimmillaan 17 metriä, eikä saleihin saada sellaista nostinta, josta käsin kaikki lamput voitaisiin vaihtaa. Alkuperäiset lamppujen vaihtoon suunnitellut A-tikkaat eivät täytä tämän päivän turvallisuusvaatimuksia, ja telineiden rakentaminen koko saliin on kallis ja pitkä operaatio. Huoltotasojen rakentaminen oli täysin pois suljettu ratkaisu, eivätkä muutkaan esimerkiksi kirkoissa käytetyt ratkaisut tulleet kysymykseen. Siksi kattorakenteisiin asennettiin koukkuja, joiden avulla kiipeilijät pystyvät suorittamaan lamppujen vaihdon. Lamppujen vaihdon helpottamiseksi suurimpiin hehkulamppuvalaisimiin oli jo aiemmin vaihdettu valonlähteeksi Philipsin induktiolamppu. Kyseinen muutostyö on ollut varsin vaativa, koska jo pelkästään alkuperäinen lasinen heijastinosa painaa useita kiloja. Valaisimia purettaessa osa heijastimista hajosi, ja koska Philips on myynyt induktiolamppuliiketoimintansa, päädyttiin ratkaisuun, jossa sylinterimäisen valaisimen sisään sijoitettiin uusi tehdasvalmisteinen valaisin. Valonlähteenä käytettiin ns. long life -pienoisloistelamppuja (polttoikä 30 000 h). Salien epäsuoraa valoa antavat vanhat loistelamppuvalaisimet uusittiin, ja ne varustettiin himmennykseen soveltuvilla liitäntälaitteilla. Myös näihin valaisimiin valittiin pitkäikäiset long life -loistelamput. Salien kohde- ja alasvalojen E27-kanta päädyttiin säilyttämään entisellään, mutta hehku- ja halogeenilamput korvattiin himmennettävillä ledilampuilla. Vain salin etuosaan täysin näkyville jäävät hehkulamput päädyttiin säilyttämään ulkonäöllisistä syistä alkuperäisinä. Mitä tulevaisuudessa? A alto-yliopiston syntymisen myötä pää­ rakennuksen käyttäjiksi tulevat tulevaisuudessa teekkareiden lisäksi myös kauppatieteiden perusopiskelijat. Jää nähtäväksi, minkälaisilla valonlähteillä ja teknisillä ratkaisuilla seuraavassa laajamittaisessa peruskorjauksessa Alvar Aallon alkuperäistä henkeä pyritään toteuttamaan. n
• www.airam.fi/ammattilaiset Tekniikkaa ja uusiutumista Airamin LED-valikoima tarjoaa ammattilaiselle toimivia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tarkoin mietityt tuotesarjat kattavat kaikki tarpeet. Tuotetiedot löytyvät esitteestämme tai nettisivuiltamme. Kannattaa tutustua! AIRAM PRO LED MEGAMAN BASIC LED MEGAMAN PROFESSIONAL LED Polttoikä 25 000 h. Pro LED -sarjan tuotteet on tarkoitettu ammattilaisen perusvalikoimaksi käyttöön, jossa pitkällä polttoiällä ja hyvällä valontuotolla on merkitystä. Ne on suunniteltu myös erityisesti porraskäytävä- ja ulkovalaisinkäyttöön. Ledit kestävät 1 000 000 päälle/pois-kytkentää ja antavat heti täyden valotehon myös pakkasessa. Takuu 3 v. Polttoikä 15 000 h. Basic LED -sarjan tuotteet on tarkoitettu ammattilaisen valikoimaan korvaamaan myös energiansäästölamput. Polttoiältään ne vastaavat parhaita energiansäästölamppuja. Edullinen vaihtoehto, joka syttyy ja antaa täyden valontuoton heti. Takuu 3 v. Polttoikä 25 000 h ? 50 000 h. Professional LED -sarjan tuotteet on tarkoitettu kattamaan kustannustehokkaasti kaikki ammattilaisen lampputarpeet. Ne ovat pääsääntöisesti himmennettäviä ja kattavat lähes kaikki kantavaihtoehdot. Sarja on täydentynyt myös halogeenin kokoisella himmennettävällä GU10-ledillä ja LED-loisteputkilla. Takuu 3 v.
• Bulb, kuva: Irmeli Suikki Piilovarjot, kuva: Veijo Isojunno Populight, kuva: Maija Astikainen Urban Stories, kuva: Sara Leino Figures, kuva: Matti Aalto Valon piilopuutarhat ihastuttivat Torikortteleissa Projektit Teksti: Marjut Kauppinen S uomen Valoteknillisen Seuran valaistussuunnittelijoiden hankeideaa Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 ohjelmistoon alettiin ideoida välittömästi, kun tieto Helsingin saamasta statuksesta tuli julkisuuteen. Valaistussuunnittelijoiden vetotiimin jäsenet ? Sanna Forsman, Pia Salmi, Marjut Kauppinen, Ari Peltola ja Juha Hälikkä ? käyttivät lukemattomia tunteja palavereissaan 24 VALO 1/2013 ja naputtelivat lukuisia sähköisiä luonnoksia toisilleen ennen kuin hankeidea oli valmis vietäväksi juhlavuotta organisoineen WDCsäätiön tarkasteltavaksi. Valoon, muotoiluun ja kaupunkiympäristöön liittyen ideoimme muun muassa lapsia ja nuorisoa osallistavaa talvi­ tapahtumaa sekä laajempien dynaamisten projisointien ja elämystapahtumien kavalkadeja, mutta toteutta­ m iskelpoisimmaksi siivilöityi valotapahtuma Torikortteleiden sisäpihoille. Designpääkaupunkivuoden perusteemana ollut muotoilun juurruttaminen osaksi arkipäivää ja lähiympäristöä toteutui ideassa mielestämme kokeilemisen arvoisella tavalla. Valon piilopuutarhat -projektissa tavoitteena oli rakentaa tilapäiset valoteokset kaupungintalokorttelin sisäpihoille. Työryhmissä tuli olla sekä
• Kesän varjot, kuva: Maija Astikainen Piilovarjot, kuva: Maija Astikainen Keinu, kuva: Maija Astikainen Piilovarjot, kuva: Maija Astikainen valaistus- että muita suunnittelijoita ja kussakin ryhmässä laitteiden ja tekniikan toimittajana vähintään yksi valaistusalan yritys. Kun hankkeeseen innostuneita suunnittelijoita ja lähes koko lystin kustantaneita yrityksiä ilmoittautui mukaan ennakoitua enemmän, laajensimme tapahtuma-aluetta viereisten kortteleiden sisäpihoille. Tapahtuman toteuttamisajankohdan valintaan vaikutti kaupungintalon Virka Gallerian tapahtumaamme tunnelmaltaan sopiva näyttely "Unelmia Helsingissä", joka avattiin yleisölle 14.11.2012. Valon piilopuutarhojen avajaisia vietettiin 30.11.2012 valtavassa lumisateessa. Avajaispäivänä järjestettiin myös tapahtumaan liittynyt Helsinki valossa -seminaari kaupungintalon auditoriossa. Valoteosten oli määrä olla paikoillaan kymmenen päivän ajan, mutta osa teoksista sai kuitenkin kiinteistönomistajalta eli Helsingin kaupungilta luvan olla paikoillaan pidempään. Valoteokset herättivät vain myönteistä vastakaikua kaikissa, jotka sisäpihoille ja korttelin ympäristöön tiensä löysivät. Tapahtumasta viestiminen ei ollut aivan yksinkertaista: WDC-säätiön viestintä yksittäisistä tapahtumista jäi melko näkymättömäksi, eivätkä kaupunkilaiset olleet tietoisia Torikortteleiden olemassa olosta, puhumattakaan sen ihastuttavista, yksityis­ alueiksi mielletyistä sisäpihoista. Marjut Kauppinen toimi tapahtuman sisältökoordinaattorina ja Ari Peltola varsinaisen tapahtuman aikana teknisenä koordinaattorina. Heikki Härkönen auttoi saamaan tapahtumalle näkyvyyttä erityisesti seuran verkostoissa, ja valaistussuunnittelijoiden vetotiimi tuki vähintään henkisesti tapahtuman toteuttamista. Hankkeen ennakkoluulottomasti toteuttaneet suunnittelijat ja yritykset ansaitsevat suurimmat kiitokset. Yhteistyö Helsingin kaupungin eri hallintokuntien ja kiinteistönomistajien kanssa oli sujuvaa ja vailla byrokratian kitkaa. Voi olla, että designpääkaupunkivuoden suurimmat vaikutukset näkyvät uudistuvissa virkakoneistojen kulttuureissa, joiden tavoitteena on toiminnallaan tukea elinvoimaisen, kestävän, kansain­ välisesti kilpailukykyisen ja asukkailleen läheisen kaupunki­ympäristön kehittymistä. VALO 1/2013 25
• Valoteosten tekijöiden näkökulmaa A Mitä tekisit toisin, jos samat tilat olisivat suunnittelukohteina ensi syksynä? rkkitehti, valaistussuunnittelija Marika Konola-Tuominen ja teollinen muotoilija Sami Huuskonen pohdiskelivat sellaisia heille lähettämiäni kysymyksiä, jotka eniten kiinnostivat minua tapahtuman organisaattorina ja helsinkiläisenä valaistussuunnittelun alalla toimivana arkkitehtina. Marika: Varautuisin ainakin suureen lumimäärään! Saman kohteen suunnittelu itse asiassa olisi todella hauskaa. Kokemuksen pohjalta on tiedossa tilan mahdollisuudet, ja rajat ovat selvät. Tilan luonne antaa edelleen paljon mahdollisuuksia uusille kokeiluille ja ideoille. Sami: Something completely different! Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 tavoitteena oli juurruttaa muotoilua kansalaisten arkipäivään. Onnistuiko Valon piilopuutarhat tässä mielestäsi? Mitä terveisiä lähettäisit Torikortteleiden/ Helsingin valaistuksesta vastaaville tahoille? Marika: Luulenpa, että muotoilua parhaiten edustivat pylväshahmo-valaisimet sekä yksittäiset valmistuotteet. En osaa sanoa, oliko tapahtumalla varsinaisesti vaikutusta valaistussuunnittelun kannalta. Tapahtuma korosti enemmänkin väliaikaisuutta ja tapahtumaluonteisuutta. Tunnelmat ja sen ohella yksittäiset tuotteet ehkä nousivat esiin. Sami: Tämänkaltaisella tapahtumalla on mielestäni hyvä näyttää muotoilun mahdollisuuksia elämyksellisen valaistuksen avulla. Tapahtuma oli onnistunut ja teokset hienoja. Valaistusmuotoilua ihmisiltä ihmisille. Kansalaisille annettiin löytämisen mahdollisuus. Kun en asu paikkakunnalla, en osaa sanoa, kuinka paljon tapahtumasta tiedotettiin etukäteen ja tapahtuman aikana. Mikä projektissa oli antoisinta/hauskinta/ rasittavinta? Marika: Antoisinta oli ryhmätyö ja konkreettinen työ teknisen kaluston kanssa. Ryhmätyö toi uusia kontakteja ja ystävyyssuhteita. Laitetuntemusta taas kasvatti valaisintoimittajan laitteiden kanssa työskentely. Joutumalla itse toteuttajan housuihin, tulee nähtyä paljon enemmän myös itse valaistustekniikasta. Projektin haasteena näin ehkä vuodenaikaan kuuluvan sään sekä projektin organisoinnin pienet jähmeydet. Sami: Hauskinta oli toteutuksen vapaus ja leikittelyn mahdollisuus. Omalla kohdalla rasitetta aiheutti paikan vaihtuminen ja teoksen uudelleensuunnittelu, mutta sekin toisaalta meni parempaan suuntaan sekä sijainnin että kokonaisuuden suhteen. 26 VALO 1/2013 Marika: Ryhmien teknisen vastaavan rooli kaipaa vahvaa otetta. Suunnittelun ja rakentamisen aikana oli vielä paljon epäselvyyksiä ja organisointi oli jotenkin näkymätöntä. Ehkä puute oli viestinnässä. Torikortteleille voisin sanoa ison kiitoksen viime kerrasta! Meidät otettiin hyvin innostuneesti vastaan ja saimme myös apua hädän tullen! Sami: Laadukkaaseen valaistukseen ja valaistussuunnitteluun kannattaa aina panostaa eikä pidä pelätä uskaliaitakaan ratkaisuja. Onko jotakin valaistuskulttuurissa yleisesti muuttunut sinä aikana, kun olet toiminut suunnittelijana? Marika: Leditekniikka ja -valaistus. Valaistustekniikka muuttuu koko ajan sekä sisä- että ulkovalaistuksessa. Kaupunkien katu- ja julkisten tilojen valaistus on myös lähtenyt mukaan leditekniikkaan. Sisävalaistuksessa sitä on ollut jo kauemmin. Toisena on noussut valaistussuunnittelijoiden ammatillinen yhdistys- ja seuratoiminta. Yhdistykset järjestävät säännöllisesti tapaamisia, konferensseja ym. toimintaa. Ala on nostamassa suosiotaan. Sami: Mielestäni vihdoin on alettu arvostaa enemmän pimeyden merkitystä ja elämyksellisyyttä sekä energiatehokkaita ratkaisuja, vaikka siinäkin on vielä pitkä tie edessä. n Valon piilopuutarhat 30.11.?16.12.2012, Valaistustyöryhmät Bulb Irmeli Suikki, Pia Rantanen, Minna Lamppu, Mika Förell + Fagerhult Oy Kesän varjot Liisa Kyrönseppä + Fagerhult Oy ja Studiotec Oy Populight Metropolia Ammattikorkeakoulu & The University of Tennessee, Knoxville / Merita Soini; Amanda Gann, Adam Richards, Emmy Barnett, Jaana Wahlsten, Mary Miller, Megan Zolnier, Petteri Aaltonen, Emma Kukkonen, Tommi Tjukanov + Cariitti Oy Piilovarjot Sirpa Laitinen, Tom Schneider, Mika Nieminen, Ulla Tikkanen, Veijo Isojunno + iGuzzini Finland & Baltic Oy Keinu Jari Vuorinen + SAAS Instruments Oy Urban Stories Sara Leino + Oy Osram Ab Figures Sami Huuskonen + Valmont Tehomet Oy Viipymiä ja välkähdyksiä Marika Konola-Tuominen ja Lotta Jalava + ERCO
• VALAISTUKSEN AMMATTITAPAHTUMA 18.?22.9.2013 HELSINGIN MESSUKESKUS ValoLight esittelee laajasti niin julkisten tilojen kuin kotien sisustusvalaistuksia sekä valonlähteitä ja valaisintarvikkeita. Luvassa erikoisnäyttelyitä, ammattilaisohjelmaa sekä erityisesti arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight järjestetään Habitaren yhteydessä, samalla voit tutustua myös kansainväliseen muotoiluun Ahead!-alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa. www.valomessut.fi Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry AMMATTILAISAJAT: KE?TO KLO 10?18. PÄÄSYLIPPU 30 ? YLEISÖLLE: PE KLO 10?19, LA-SU 10?18. PÄÄSYLIPUT 16/10 ?
• Kaupunkikaikuja vuorovaikutteista puistovalaistusta Oulussa Projektit Teksti: Henrika Pihlajaniemi, Toni Österlund, Tuulikki Tanska, Anniina Valjus ja Aulikki Herneoja Kuvat: Henrika Pihlajaniemi P uiston vanhat pallovalaisimet elohopeahöyrylamppuineen luovat lumiseen puistoon kalpeaa, himmeää valoaan. Ihmisiä kulkee tiheänä virtana pitkin puiston diagonaalisesti lävistävää reittiä, joka johtaa rautatieasemalle. Risteävän, tavallisesti harvemmin käytetyn käytävän kohdalle osuva kulkija saa aikaan muutoksen: käytävälle syttyy sarja lämminsävyisiä valoläikkiä, jotka aaltoillen kirkastuvat ja himmenevät hieman eri rytmissä. Valo kasvaa käytävää reunustavan koivun lumista runkoa ylöspäin ja siirtyy valaisemaan seuraavaa puuta. Valkoisen valon rinnalle syttyy lila valo, joka leikkii vuoroin lumisella käytävällä ja vuoroin koivujen rungoilla. Kulkija kääntyy valon houkuttelemana rauhallisemmalle puistokäytävälle, istahtaa hetkeksi penkille katselemaan valonäytelmää ja ottaa puhelimellaan kuvan. Hänen istuessaan liikkumatta, elävät valot hiipuvat vähitellen pois, ja jäljelle jää mieto tasainen valaistus käytävälle. Talvinen puistokäytävä älykkään ja mukautuvan valaistuksen koekenttänä K evättalvella 2013 oli Oulun Otto Karhin puistossa liikkuneilla mahdollisuus kokeilla elämyksellistä valaistusta, joka mukautui kulkijoiden liikkeisiin ja viesti kaupunkitietoa. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Mukautuva kaupunkivalaistus ? Algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu -hanke toteutti puistoon valaistusdemon uuden energiatehokkaan valaisin- ja valonohjausteknologian avulla. Väliaikainen valaistusinstallaatio vaihtelevine tilanteineen toimi reaalimaailman koe- 28 VALO 1/2013 kenttänä, jonka avulla testattiin uusia suunnittelumenetelmiä ja kehitettyjä suunnittelutyökaluja sekä kartoitettiin käyttäjien kokemuksia mukautuvan puistovalaistuksen erilaisista toteutustavoista. Useita kuukausia kestäneen koeasennuksen ympäristöksi valittiin ydinkeskustaan sijoittuva puistoalue, jonka läpi jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat tiheästi. Varsinainen asennus tehtiin pääreitin kanssa risteävälle käytävälle, joka ei tavallisesti ole yhtä aktiivisesti käytetty. Näin voitiin tutkia, lisäisikö elämyksellinen valaistusratkaisu liikennettä hiljaisella käytävällä. Otto Karhin puisto, jonka halki kulkee istutuksin reunustettu kaupunginoja, on varsinkin kesäisin visuaaliselta ilmeeltään viehättävä. Puistolla on tästä huolimatta rikos­ historiaan ja puiston aikaisempaan luonteeseen perustuen maine paikkana, joka on pimeään aikaan pelottava. Tämä tarjosi tilaisuuden tutkia, miten mukautuvalla valaistuksella voitaisiin parantaa puistossa liikkujien turvallisuuden tunnetta. Valaistusdemoon liittyen avattiin Kaupunkikaikuja-mobiilipalvelu (www. kaupunkikaikuja.fi), jossa älypuhelimella voitiin tehdä kyselyjä ajankohtaisista tapahtumista ja seurata ihmisten liikkumista Oulussa. Kysely käynnisti Otto Karhin puistoon kahden minuutin mittaisen valaistuksen, joka visualisoi kaupunkitietoa puistossa kulkijoiden katsottavaksi. Mobiilipalvelun Tapahtumia-osio kertoi tapahtumatarjonnasta kahden tunnin sisällä, teemoittain ja värikoodeittain jaoteltuna. Vilinää-osio näytti kartalla punaisina täplinä aktiivisimpia alueita Oulussa ja toisti kartan hotspotit punaisina valoina puiston eri osissa. Aktiivisuustiedot perustuivat UBI-sensoriverkoston
• reaali­ aikaiseen tietoon kaupungilla liikkujien mobiililaitteiden bluetoothyhteyksistä. Valoa-osiosta sai tietoa puiston valaistuksesta: sivulta löytyi reaaliaikaisesti päivittyvä pohjakuva valaistustilanteesta sekä energian­ kulutustiedot. www.ketonen.com Erilaisia valaistustilanteita energia­ tehokkaasti V alaistusinstallaatio toteutettiin puistokäytävän päälle ripustetuin ja ympäröivien puiden juuriin sijoitetuin ledivalaisimin. Mukana oli värisävyltään säädettäviä RGB-ledispottivalaisimia erilaisilla keilakulmilla sekä katuvalaistusoptiikalla varustettuja ledivalaisimia, jotka tuottivat lämpimän valkoista valoa. RGB-spottivalaisimille oli kalibroitu laboratoriossa 3 000 kelvinin värilämpötilaa vastaava arvo, joka sopi yhteen yksiväristen ledivalaisinten sävyn kanssa. Valaisimilla voitiin synnyttää kulkureitille sekä tasainen valaistus että epätasaisempi, valoläikistä muodostuva valaistus. Valaistus oli rakennettu osista, joiden avulla puistokäytävälle voitiin luoda tilallisuutta, korostaen valon avulla harkinnan mukaan niin käytävän lattiaa, koivukujan luomaa seinäpintaa kuin spottivalojen muodostamaa kattoa. - Alumiinirunko, suupuhallettu opaalisatiinilasikupu - 60 W LED, 3000 K (3900 lm) tai 4000 K (4300 lm) - Himmennettävä - Halkaisija 690 mm, korkeus 81 mm Valaistus säätyi puistossa liikesensorien ja ohjausjärjestelmän avulla, seuraten puistossa kulkijoiden liikkeitä. Tutkimusta varten oli rakennettu erilaisiin kokemuksellisiin skenaarioihin perustuvia ohjelmointitilanteita, joissa valo seurasi liikettä eri tavoin. Tilanteissa muuttuvia tekijöitä olivat esimerkiksi valon tasaisuus ja valonjakotapa, valaistuksen kontrastisuus, valon reagoinnin suoraviivaisuus tai eloisuus, muutoksen nopeus, tilalliset elementit ja valon väri. Tuloksena oli kokonaisuus erilaisia puistovalaistuksia, jotka valottivat niin haastateltaville kuin tutkijoillekin mukautuvan puisto­ valaistuksen valtavaa potentiaalia kaupunkivalaistuksen elämyksellisen laadun parantajana. Ring of fiRe LeD Design RZB: Helmut Heinrich
• Verrattuna olemassa olevaan puistovalaistukseen, joka on toteutettu 125 watin elohopeahöyrylampuin ja ympärisäteilevin pallovalaisimin, valaistusinstallaation energiansäästö oli huomattava. Vaikka kaikki asennuksen valaisimet olisi laitettu päälle tuottamaan lämpimän valkoista valoa maksimiteholla, energiankulutus olisi ollut vielä alle nykyisen heikosti valaisevan asennuksen tason. Skenaarioissa valaisimet eivät kuitenkaan olleet yhtä aikaa päällä maksimiteholla, ja ne kuluttivat siten vähemmän energiaa. Tehokkaita valonlähteitä vielä merkittävämmän energiansäästön tarjosi ohjausjärjestelmän mukanaan tuoma reagointi kulkijoihin: energiaa kului käytännössä vain kun puistoa käytettiin. Suuren osan ajasta energiaa kului vain odotustilanteen tasaisen perusvalaistuksen 10 % säätötason verran, mikä vastasi noin 1 % kulutusta nykytilanteeseen verrattuna. suunnittelutyökalusta reaalimaailmaan K aikki valaistusinstallaation valaistustilanteet oli suunniteltu uusia algoritmisia suunnittelumenetelmiä hyödyntävällä VirtuAUL-suunnitteluohjelmalla, joka on kehitetty Mukautuva kaupunkivalaistus -tutkimusprojektissa. Ohjelma mahdollistaa erilaisten, kulkijoiden liikkeisiin mukautuvien valaistustilanteiden helpon suunnittelun ja simuloinnin ennen niiden käyttöönottoa kaupunkivalaistuksessa. Menetelmä antaa valaistussuunnittelijalle työkalut rakentaa monimutkaisiakin ohjaus­ algoritmeja ilman ohjelmointia graafisen, hiirivetoisen käyttöliittymän avulla. VirtuAUL-suunnitteluohjelmalla luodut mukautuvat valaistustilanteet ilmenevät joka kerta hieman erilaisena valon liikkeenä liikesensorien aktivoituessa. Tämä luo elävyyttä ja arvaamattomuutta mukautuvan valaistuksen Kaupunkikaikuja-projekti Työryhmä Mukautuva kaupunkivalaistus -projekti / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto: Henrika Pihlajaniemi, Toni Österlund, Tuulikki Tanska, Anniina Valjus, Aulikki Herneoja ja Jarmo Vähä Multimedia Systems -kurssi / Oulun yliopisto, tietotekniikan osasto: Juha Nikula, Ville Kojola, Nestori Törmä, Janne Määttä, Juho Sassali, Anne Karppinen, Taneli Taipale, Antti Partanen, Kanwar Saad Bin Liaqat, Abdul Moiz, Muhammad Junaid Khan ja Cui Lixui Tutkimusyhteistyö projektin evaluoinnissa Anna Luusa, UBI Metrics -tutkimushanke Johanna Ylipulli, UBI Metrics -tutkimushanke Tiina Suopajärvi, UBI Mingle -tutkimushanke Valaistusdemon rakentaminen Oulun Energia Urakointi Oy ja Fibroc Oy Yhteistyötahot ja valaisinsponsorit Oulun kaupunki, Philips Oy, Fagerhult Oy, Valopaa Oy, Oulun yliopiston UBI-tutkimusohjelma Tutkimuksen rahoittajat Suomen Akatemia ja Oulun yliopisto Yhteystiedot Henrika Pihlajaniemi henrika.pihlajaniemi@oulu.fi 040 708 9865 www.AdaptiveUrbanLighting.fi 30 VALO 1/2013 rytmiin, kun valo ei elä jokaisella kerralla täysin samalla tavalla. Valaistusta suunnittelevan on helppo kontrolloida muun muassa valaistuksen muutosten nopeutta, valon väriä ja voimakkuustasoa sekä valaistustilanteiden kestoa ja simuloida niiden vaikutuksia suunnitteluohjelman avulla. Ohjelman tuottama tekstimuotoinen tallennustiedosto voidaan siirtää valaisinohjainlaitteen luettavaksi. Mukautuvan puistovalaistuksen toiminnallisuudet ohjelmoitiin sellaisenaan myös Pharos LPC2 -valonohjauslaitteelle hyödyntäen sen omaa LUA-skriptauskieltä. Koska suunnitteluohjelman sekä valonohjauslaitteen toiminnallisuudet vastasivat toisiaan, VirtuAUL:n tallentama, kutakin skenaariopohjaista valaistustilannetta koskeva XML-pohjainen tiedosto voitiin siirtää suoraan valonohjauslaitteen muistikortille. Tallennus­ tiedosto on rakennettu siten, että se toimii VirtuAUL:n omana tallennusmuotona, mutta myös valaisinohjain pystyy helposti lukemaan ja hyödyntämään sen sisältämän tiedon. Pharoksen web-käyttöliittymän avulla eri tilanteet voitiin ottaa käyttöön paikan päällä ja etänä napin painalluksella. Tieto kulki eri järjestelmien välillä saumattomasti, eikä tiedostomuunnoksia tarvittu. Yksiväristen ledivalaisinten ohjaus, joka kulki radio-ohjauksella valaisinten oman masteryksikön kautta, oli liitetty palvelimen välityksellä Pharoksen DMX-pohjaiseen ohjaukseen. Palvelin yhdisti myös internetin tietokannoista kerätyn kaupunkitiedon valonohjausjärjestelmään Kaupunkikaikuja-mobiili­ palvelun toteuttamiseksi. Palvelin lähetti mobiililaitteella tehdyn kyselyn jälkeen Vilinää-palvelun bluetooth-sensorien aktiivisuutta kuvaavan datan tai Tapahtumia-palvelun kalenterin kategorisoidut tapahtumatiedot ennalta määriteltyyn muotoon kirjoitettuna viestinä valonohjauslaitteelle, joka tulkitsi viestin ja sääti puiston eri valaisinten värityksen sen mukaisesti. Kaupunkikaikuja-sivusto näytti mobiililaitteilla saman datan graafisina esityksinä. Palvelin välitti myös Pharoksen lähettämän valaisimia koskevan ohjaustiedon sivustolle, jonka Valoa-palvelu visualisoi reaaliaikaisesti. Tutkimuksessa on mahdollista verrata eri valaistusskenaarioiden vaikutusta puistovalaistuksen energiankulutukseen kulutustietojen tallentuessa palvelimen muistiin. Haastatteluilla tietoa käyttäjien kokemuksista V alaistusinstallaatio toimi reaalimaailman tutkimuskenttänä, jossa kerättiin haastatteluilla kahden käyttäjäryhmän ? nuorten aikuisten ja seniori-ikäisten ? kokemuksia erilaisista mukautuvista valaistus­ tilanteista. Haastatteluissa sovellettiin laadullista lähestymistapaa, ja paikan päällä tehtyä kävelyhaastattelua edelsi ennakkohaastattelu, jonka kautta oli mahdollista päästä syvälle kunkin haastateltavan henkilökohtaisiin kokemuksiin ja asenteisiin koskien kaupunkivalaistuksen merkityksiä, mukautuvan ja vuorovaikutteisen kaupunkivalaistuksen mahdollisuuksia ja esimerkiksi turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä kaupunkiympäristössä. Tulosten analysointi on vielä kesken, ja ne raportoidaan myöhemmin. Haastattelujen ja myös valaistusinstallaation herättämän spontaanin, erittäin positiivisen kävijäpalautteen perusteella voidaan kuitenkin alustavasti todeta, että hyvin suunniteltuna liikkeeseen mukautuva puistovalaistus tuo energiansäästön lisäksi pimeään aikaan kaivattua elämyksellisyyttä, ja se tuntuu käyttäjien mielestä luontevalta valaistustavalta. n
• Philipsin CoreLine ? ammattilaisen helppo valinta Philipsin CoreLine-tuoteperheestä löytyy ratkaisu konttorista konepajaan! Laaja valaisinvalikoima sisältää pinta- ja uppoasennettavat toimistovalaisimet, downlightit, ProSet-kohdevalaisimet, vesitiiviit IP65-valaisimet, ramppivalaisimet, runkovalaisimet sekä syväsäteilijät. CoreLine-ledivalaisimilla korvaat helposti perinteiset valaisimet. Valaisimet ovat hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia ja huoltovapaita. CoreLine-valaisinten asennus on erittäin helppoa ja nopeaa. Käyttöikä L70 on 30 000?50 000 tuntia mallista riippuen. www.philips.fi/lighting
• Poimintoja CIE:n 100-vuotiskonferenssista Ajankohtaista Teksti: Tapio Kallasjoki K ansainvälinen valaistuskomissio CIE (Commission Internationale de l'Éclairage) pitää neljän vuoden välein kansainvälisen konferenssin, jossa yleiskokouksen lisäksi käydään läpi valaistusalan tutkimus­ tilanne maailmassa ja päätetään uusista tutkimusohjelmista. Näiden neljän vuoden välein pidettävien konferenssien välissä pidetään pienempi ns. midterm meeting, joka oli huhtikuussa Ranskassa. Tänä keväänä tapahtuma oli kuitenkin tavanomaista laajempi. Syynä siihen oli, että CIE täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja kokous pidettiin järjestön syntymäkaupungissa Pariisissa. Paikalle oli kokoontunut yli 400 valaistusalan ammattilaista. CIE:ssä on edustettuna 41 maata. Suomen Valoteknillinen Seura (SVS) toimii CIE:n kansallisena komiteana ja edustaa näin ollen Suomea. CIE on jakautunut seitsemään divisioonaan, ja SVS on nimittänyt jokaiseen divisioonaan Suomen oman edustajan. Vaikka CIE on taloudeltaan ja vakinaiselta henkilökunnaltaan hyvin pieni järjestö, sen todellinen painoarvo on merkittävä. Järjestö yhdistää noin tuhat valaistusalan tutkijaa, ja kaikki toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. CIE:n näkyvimpiin saavutuksiin kuuluu valaistusalan perussuureiden määrittely. Valovoiman yksikkö kandela (cd) on yksi SI-yksiköistä. Nykyisin tosin on alettu puhua siitä, pitäisikö kandela korvata valovirran yksiköllä luumenilla (lm). Myös värien määrittely on osa CIE:n historiallista työtä. Monet CIE:n työryhmissä laaditut raportit ovat olleet pohjana kansainvälisille standardeille. Nykyään kansainvälisessä standardointijärjestössä ISO:ssa on myös oma tekninen komitea ISO TC 274, Light and Lighting, jonka tehtäviä CIE hoitaa. Näin CIE:llä on mahdollisuus tehdä suoraan kansainvälisiä standardeja valaistusalalle. Ledien tulo valaistusalalle on herättänyt tutkimuspuolella paljon kysymyksiä. Kukaan ei enää epäile, etteivätkö ledit tule haukkaamaan suurta osaa valonlähdemarkkinoista. Valontuottotavaltaan ja spektriltään ledit kuitenkin poikkeavat suuresti perinteisistä valonlähteistä. Keskeinen kysymys on, miten ledit vaikuttavat valaistuksen laatuun. Häikäisy on yksi merkittävimmistä valaistuksen laatutekijöistä. Eurooppalaisessa sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa EN 12464-1 häikäisyn arviointi perustuu kiusahäikäisyyn. Standardissa annetaan raja-arvoja kiusahäikäisyindeksille, joka tunnetaan UGR-indeksinä (Unified Glare Rating). UGR-indeksi ei kuitenkaan sovi sellaisten ledivalaisimien tai -lamppujen häikäisyn arviointiin, joissa itse ledit tai kunkin ledin erillinen linssi on näkyvissä. Tämä johtuu siitä, että valaisimen valaisevien osien luminanssi lasketaan valaisimen valoaukon keskimääräisen luminanssin avulla. UGR-indeksillä voidaan arvioida vain sellaisten valaisimien ja lamppujen häikäisyä, joiden pinta on tasaisesti valottunut. Siten se ei myöskään sovi hyvin nykyisten loistelamppuvalaisimien häikäisyn arviointiin, jos valaisimessa on esimerkiksi pienluminanssioptiikalla toteutettu häikäisysuoja. Sellaisille ledituotteille, joissa ledisirut tai linsseillä varustetut ledit ovat suoraan nähtävissä, UGRindeksi antaa harhaanjohtavan pieniä häikäisyarvoja. Jos näihin arvoihin luotetaan, tuloksena on valaistuksen laadun merkittävä huononeminen. unkreativ/Shutterstock.com Valaistusala on parhaillaan suurten muutosten kourissa. Eräässä konferenssin puheenvuorossa todettiinkin, että viiden vuoden aikana on tapahtunut enemmän kuin edeltävän 95 vuoden aikana. Ilmastonmuutos ja sitä kautta tulleet energiansäästötavoitteet ovat muovanneet valaistusalaa vauhdilla. Markkinoille tulee uusia tuotteita, joiden laadun ja vaikutusten selvittäminen lisää tutkimuspaineita. Työ mesooppisen näkemisen alueella jatkuu edelleen. Tavoitteena on uusia tievalaistuksen suunnitteluohjeet siten, että ne ottaisivat huomioon sen, että hämärässä silmänherkkyys siirtyy lyhyempiin aallonpituuksiin päin. Kyseessähän on vanha 1800-luvun alkupuolella havaittu ja keksijänsä mukaan nimetty Purkinjen siirtymä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tievalaistuksessa, jossa toimitaan mesooppisella alueella, valkoinen valo saa aikaan paremman näkyvyyden, kuin vastaava määrä ? tyypillisesti esimerkiksi Suomessa tievalaistuksessa käytettyä ? oranssin sävyistä suurpainenatriumlampun valoa. Ilmiötä ei kuitenkaan nykyisissä tievalaistussuosituksissa oteta huomioon. Vaikka mesooppisen luminanssin määrittelystä on päästy yksimielisyyteen, työ on vielä pahasti kesken. Syynä tähän on, että mesooppinen luminanssi riippuu näköaistin adaptaatiotasosta, ja tämän adaptaatiotason määrittely pimeän ajan liikennenäkemisessä on kesken. Näissä tutkimuksissa on entistä enemmän alettu käyttää hyväksi digitaalikameran avulla tapahtuvia ns. kuvantavia mittauksia. 32 VALO 1/2013
• UGR-indeksi lasketaan oheisen kaavan avulla. Indeksi saa arvoja 10, 13, 16, 19, 22, 25, 28. Mitä suurempi UGR-arvo on, sitä enemmän häikäisyä tilassa on. Normaalissa toimistotyössä UGR-indeksi saa olla korkeintaan 19. Kaavan tekijöiden merkitys on seuraava: L on valaisimen valaisevien osien luminanssi ? on avaruuskulma, jossa valaisin näkyy havaitsijalle Lb on taustan luminanssi p on sijaintikerroin, joka kasvaa sen mukaan, mitä lähempänä valaisin on katsesuuntaa Kaavasta nähdään, että suurin vaikutus häikäisyyn on juuri valaisevan pinnan luminanssilla. Häikäisyn kannalta pienikokoista ja suuri­ luminanssista valaisinta parempi vaihtoehto on tehdä laajapintainen valaisin, jonka luminanssi on pieni tai rajata valoaukon näkymistä havaitsijan suuntaan. Toinen tehokas keino vähentää häikäisyä on siirtää häikäisylähde pois katsesuunnan läheltä. Vaaleat huonepinnat ja runsas hajavalo vähentävät myös häikäisyä nostamalla näköaistin sopeutumisluminanssitasoa. CIE onkin tämän takia perustamassa uutta teknistä komiteaa, jonka tarkoituksena on uudistaa häikäisyn arviointimenetelmiä. Tämä johtaa jatkossa myös Suomessa käytettävän sisävalaistusstandardin uudistamiseen. Jo kauan on tiedetty, että nykyisin käytössä oleva Ra-indeksin nimellä tunnettu yleinen värintoistoindeksi ei kuvaa oikealla tavalla värintoistoa. Erityisesti asia on huomattu ledivalaistuksessa. Tämä näkyy esimerkiksi silloin, kun laajaspektrisen värillisen valonlähteen ja RGB-ledin värikoordinaatit asetetaan samoiksi. Värien tulisi nyt näkyä samanlaisina. Silminnähden kuitenkin havaitaan, että värit ovat erilaisia. Koska Ra-indeksin laskenta perustuu tutkittavan valonlähteen ja vertailuvalonlähteen värikoordinaattien eroihin, on selvää, että indeksin määrittelyssä on jotain vikaa. Kun lisäksi sisävalaistuksessa käytetyillä valonlähteillä vertailuvalona on hehkusäteilijä, indeksi kuvaa lähinnä sitä, kuinka lähellä värintoisto on vertailuvaloa eikä oikein tarkasti siis sitäkään. Väripoikkeamat lasketaan kahdeksalle testivärille, ja indeksi määräytyy keskimääräisen poikkeaman perusteella. Tällöin yhden värin pahakin vääristymä ei juuri huononna indeksiä, jos muut värit toistuvat hyvin. Käytännössä tästä saattaa olla suurtakin haittaa esimerkiksi vaikkapa vaatetusliikkeessä. Yleistä värintoistoindeksiä laskettaessa käytetään kahdeksaa testiväriä. Niiden joukosta puuttuu esimerkiksi kirkkaan punainen, jonka värintoistossa valkoisella ledillä on usein puutteita. Erityisesti tämä näkyy tarkasteltaessa vaalean ihon väriä, jossa punaisella värin määrällä on merkittävä osuus. Valkoinen ledihän tehdään usein sinisestä ledistä loisteaineen avulla. CIE:ssä onkin jo pari vuotta toiminut tekninen komitea, jonka tarkoituksena on kehittää uusi ja parempi menetelmä valkoista valoa tuottavien valonlähteiden värintoiston arvioimiseksi. Tutkimustyö tällä alueella on hyvin vilkasta, ja tarjolla on jo kahdeksan erilaista vaihtoehtoista menetelmää. Ledien värintoisto on synnyttänyt myös paljon soveltavaa tutkimusta siitä, miten hyvin ledit soveltuvat vaativiin valaistuskohteisiin, esimerkiksi museoihin ja taidenäyttelyihin. Näitä tiloja on perinteisesti totuttu valaisemaan halogeenilampuilla. Hehkusäteilijänä halogeenilampun värintoistoindeksi on luonnollisesti korkein mahdollinen eli 100, koska vertailuvalonlähdekin on hehkusäteilijä. Tosin halogeenilamppu ei toista hyvin sinisen sävyjä ja esimerkiksi luonnonvaloon verrattuna sen värintoisto olisi vain noin 80. Lisäksi halogeenilampun energiatehokkuus on huono ja elinikä lyhyt. Euroopan unionin toimeenpanosäädökset ovatkin poistamassa markkinoilta valtaosan halogeenilampuista lähivuosina. Uusia valonlähteitä siis tarvitaan myös värintoistoltaan vaativiin tiloihin, ja ledit ovat niihin yksi todennäköinen vaihtoehto. Usein termejä luminanssi ja pintakirkkaus pidetään synonyymeinä. Näin ei kuitenkaan ole. Luminanssi on määritelty valaistustekniikan perussuureiden valovoiman ja valovirran avulla. Nämä puolestaan perustuvat suhteelliseen silmänherkkyyslukuun, joka on määritetty tappinäkemisessä kahden asteen keskeisessä näkökartiossa. Tässä kohden verkkokalvoa sijaitsee tarkan näön alue, jossa ei ole lainkaan sauvasoluja ja ns. sinisiä tappisoluja on vähemmän kuin keskimäärin perifeerisessä näkökentässä. Tilan valoisuuden määrittävät näkökentässä olevat pinnat. Kokeelliset tutkimukset ovatkin osoittaneet, että viileämpi valon värisävy antaa valoisamman tilavaikutelman kuin lämminsävyinen valo. Valon vilkunta on noussut esiin uutena puheenaiheena. Useimmissa valonlähteissä ? hehkusäteilijät mukaan luettuna ? esiintyy verkkojännitteen vaihtelun takia vilkuntaa. Useissa ledilampuissa tämä vilkunta on osoittautunut erittäin suureksi. Koska ledin vasteaika on hyvin lyhyt, sen valovirta seuraa nopeitakin syöttövirran vaihteluita. Suoraan verkkojännitteeseen kytketyillä ns. AC-ledeillä vilkunta on erittäin voimakasta. Ledejä syötetään kuitenkin yleensä tasavirralla, joten lampuissa ja valaisimissa on jokin elektroninen virtalähde (driver). Tämän virtalähteen ominaisuudet määrittävät, kuinka paljon valo vilkkuu. Markkinoilla onkin vilkunnan kannalta sekä erittäin hyviä että erittäin huonoja tuotteita. Ledien himmentäminen perustuu yleensä pulssinleveysmodulaatioon, jossa syöttövirran tehollisarvoa pienennetään katkomalla virtaa pieniin osiin. Tämä lisää vilkuntaa huomattavasti. Tämän saattaa joskus nähdä esimerkiksi digitaalikameralla tai videokameralla. Jos tilaan, jossa on himmennetty ledivalaistus, ei tule muuta valoa, saattaa tilassa otettu digitaalikuva jäädä kokonaan valottumatta tai videokuvassa näkyy häiritseviä raitoja. Tämä on syytä myös suunnittelijoiden tiedostaa, jos ollaan suunnittelemassa himmennettävää ledivalaistusta tilaan, jossa todennäköisesti videokuvataan. Valaistustekniikan nopea kehittyminen on tuonut suuria haasteita myös valaistustutkimukselle. Jotta valaistussovelluksissa ei mennä hakoteille ja tehdä ratkaisuja, jotka ovat haitallisia loppukäyttäjille, tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa ja sen pohjalta tehtyjä kansainvälisiä standardeja ja suosituksia. Kuten tunnettua tällainen työ on hyvin hidasta, ja CIE joutuukin nyt miettimään, miten lisätä työn nopeutta laatua huonontamatta. Tulevia CIE:n tapahtumia CIE 2014. Lighting Quality and Energy Efficiency Conference Kuala Lumpur, Malesia 23.?26.4.2014 CIE 2015. 28th Quadrennial Session Manchester, Iso-Britannia. 28.6.?4.7.2015 VALO 1/2013 33
• The Core Atmosphere based workplace futuRUM ? visioita tulevaisuuden toimistoista Suunnittelu Teksti ja kuvat: Henrik Clausen, Fagerhult Lighting Academy Käännös: Pirjo Lindfors, Fagerhult Oy V alaistussuunnittelun kärkikaartissa pysyminen edellyttää uusimpien trendien ja arkkitehtonisten suuntausten tuntemusta sekä tietoa siitä, miten erilaisia toimitiloja tullaan tulevaisuudessa käyttämään. Tulevaisuuden toimistoilla on edessään samat haasteet kuin työelämällä muutenkin ? muuttuvassa maailmassa muutoksesta itsestään on tulossa ainoa pysyvä asia. Tukholmassa järjestetyssä futuRUM-workshopissa pohdittiin opiskelijavoimin uusia ideoita tulevaisuuden toimistoiksi. Mukana oli 44 opiskelijaa kahdesta yliopistosta, Kungliga Tekniska Högskolanista ja Konstfackista. Opiskelijat toteuttivat yhdessä paikallisen kiinteistönomistajan kanssa 11 erilaista projektia, joista tässä esitellään muutamia mielenkiintoisimpia. Allekirjoittanut oli mukana tapahtumassa luennoimassa sekä inspiroimassa opiskelijoita. Fagerhult toimitti projekteissa käytetyt valaisimet. Yksi jännittävistä suunnitelmista oli julkiset ja yksityiset tilat yhdistänyt The Core, jossa kuolleet käytävätilat muutettiin toimintakeskuksiksi. Ytimestä löytyivät muun muassa kirjasto, taidegalleria, rentoutumistila sekä kahvila. Suunnitte- 34 VALO 1/2013 luun osallistunut Elenita Borg piti parhaimpana vaihtoehtona ledeihin perustuvaa valaistusratkaisua, jossa opaalipintaiset, upotettavat valaisimet korostivat käytävien suuntaa. Hän halusi lineaarisen valaistusratkaisun avulla rohkaista ihmisiä liikkeelle ja toimimaan. Valaistusta täydennettiin erilaisia yksityiskohtia korostavalla kohdevalaistuksella, joka puolestaan sai ihmiset pysähtymään tässä oranssissa virrassa. The Core oli ainutlaatuinen ja voimakas kokemus. Astrid Skogin, Hanna Wikströmin ja Joel Englundin Atmosphere based workplace -suunnitelmassa pyrittiin valon, tuoksujen, lämpötilan sekä ilmankosteuden välityksellä vaikuttamaan tunteisiin, aisteihin ja mielialoihin. Edistyksellinen kattoratkaisu loi epätodellisen tunnelman ? kuin oltaisiin siirrytty toiseen aikaan ja paikkaan. Visuaalisuutta korostettiin käyttämällä valaisimia, joissa oli epäsymmetrinen valonjako sekä valonlähteitä, joissa oli eri värilämpötiloja. Opiskelijat seurasivat maailmanlaajuista nuorten suunnittelijoiden trendiä, jossa ei pelätä sekoittaa eri värilämpö­ tiloja keskenään samassa valaistusratkaisussa. He käyttivät mielellään värilämpötiloja aina 2 700 kelvinistä 6 500 kelviniin saakka. Uuteen teknologiaan pohjautuneessa Marlena Wulfin ja Björn Ingridssonin suunnitelmassa, Mediated Technology, visioitiin toimistotila, joka pystyi muuttamaan muotoaan ja tarkoitustaan käyttäjästä ja organisaatiosta riippuen. Toimisto mukautui yksittäisen työntekijän tarpeisiin, ei yrityksen tarpeisiin. Toimistokalusteet tarjosivat kaiken, mahdollisuuden työskennellä yksin ja keskittyä vaativaan tehtävään tai luoda uusia ideoita yhdessä ryhmän kanssa. Heidän valaistussuunnitelmansa jäljitteli pilveä, jossa valaistuksen ja värilämpötilojen muutokset simuloivat aktiivisuutta. Näin ?näkymättömästä? työstä saatiin näkyvää. Projektissa visioitiin myös uusi innovatiivinen tapa hoitaa videoneuvotteluita. Opiskelijat ehdottivat interaktiivisia pöytäpintoja sekä ?jaettua tilaa? videoyhteyden molemmissa päissä. Suunnitelmassa valaistus oli yhteydessä keskenään niin, että muutokset valon intensiteetissä, suunnassa ja värilämpötilassa tapahtuivat samanaikaisesti kummassakin tilassa. Kun olemme videon välityksellä yhteydessä eri puolille maailmaa, meidän tulisi opiskella myös valaistussuunnittelun eroja eri kulttuurien välillä.
• Mediated Technology Koska tulevaisuuden maailma on jatkuvassa muutoksen tilassa, saatamme tarvita tiloja, joissa voimme tuntea olomme turvalliseksi, keskittyä ja olla rauhassa. Marcus Kujalan suunnitelma Kangas oli kolmesta kangaskerroksesta muodostuva tila, jonka yksityisyystasoja voitiin muuttaa lisäämällä tai vähentämällä kangaskerroksia. Ensimmäinen kangas oli ohut ja läpinäkyvä, ja se viesti ympäristölle käyttäjän kaipaavan hieman yksityisyyttä. Kaikki kolme kerrosta kangasta erottivat käyttäjän jo kokonaan ympäröivästä tilasta. Kankaan sisällä valaistus oli täysin käyttäjän hallinnassa. Sitä voitiin ohjata intuitiivisesti ja helposti esimerkiksi vetokytkimen avulla, jolloin erillisiä käyttöohjeita ei tarvittu. Nils Sandströmin ja Joao Francisco Lopes De Sousan suunnitelmassa Brain Space ehdotettiin, että jätämme jäljen aina lähtiessämme joustavasta toimistotilasta. Tässä suunnitelmassa kaikki, kuten esimerkiksi väliseinät, oli asennettu kattoon kiinnitettyyn kiskojärjestelmään, mikä tarjosi suurimman mahdollisen joustavuuden sekä mahdollisuuden toimistotilan välittömään uudelleenjärjestelyyn. Jätämme jälkiä, säästämme ja kierrätämme toimistoa toimiston sisällä. Kun kysyin Joaolta, miten valaistuksen tulisi toimia tällaisessa erittäin joustavassa toimistotilassa, hän hymyili minulle ja sanoi, että hänen on mietittävä asiaa. Se oli hyvin rohkaiseva lausunto. Joao osui asian ytimeen, sillä meidän kaikkien valaistusalalla työskentelevien pitäisi miettiä samaa Brain Space asiaa! Yhteistyö on avainsana tulevaisuudessa. On olemassa niin monia tapoja työskennellä. Valaistusalan toimijoiden on pysyttävä kehityksen kärjessä, jotta tulevien arkkitehtien ja suunnittelijoiden unelmat pystytään toteuttamaan. väliset standardit toimivat hyvin ja ovat tulosta monien valaistusalalla työskentelevien älykkäiden henkilöiden ponnisteluista tarjota ihmisille hyvää valoa. Standardien on vain sopeuduttava yhä nopeammin muuttuvaan maailmaan. Opiskelijat näkevät meidät tulevaisuuden toimistotilassa jatkuvassa liikkeessä. Liikumme, kun haluamme viileämmän tai lämpimämmän ympäristön, ja kun haluamme enemmän tai vähemmän valoa. Kaiken kaikkiaan liikumme toimiston sisällä kulloisenkin työtehtävän mukaan. Valaisinvalmistajat tarjoavat tänä päivänä runsaasti vaihtoehtoja erilaisiin valaistusprojekteihin. Tarjolla on valaisimia, joiden valotehoa ja värilämpötiloja voidaan säätää, mutta nämä ratkaisut eivät tule ilmaiseksi. Siksi on erittäin tärkeää selvittää, haluavatko asiakkaat tulevaisuudessa tällaisia valaisimia. Jos ihmiset alkavat liikkua paljon aktiivisemmin eri työpisteiden välillä, niin riittääkö heille silloin yksinkertaisemmat valaisimet, joissa on vain yksi toiminto? FutuRUM-projektia johtaneet Codesign-toimiston arkkitehdit löysivät opiskelijoiden suunnitelmista neljä selkeää trendiä: ? Eläminen ? turvallisen ja varman työtilan luominen. ? Joustavuus ? uuden ja ennennäkemättömän liikkuvuuden luominen. ? Rajattomuus ? tilan luominen, johon sopivat toimisto, kahvila ja jopa kilpailija. ? Jalanjälki ? tilan luominen toisten jättämien jalanjälkien kautta sekä kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen lisääminen toimistojen oman kierrättämisen kautta. Kaikkien näiden nuorten arkkitehtien ja suunnittelijoiden valaistussuunnitelmissa oli yksi yhteinen nimittäjä. Niitä oli vaikea saada sopimaan ympäri Eurooppaa käytetyn valaistusstandardin, EN 12464, asettamiin vaatimuksiin. Siksi usein esitetty kysymys kuuluikin, onko meidän tulevaisuudessa muokattava valaistussuunnitelmat standardin mukaisiksi vai muokattava standardia uuden työskentelytavan mukaiseksi? Oma mielipiteeni on, että meidän on työskenneltävä molempien kysymysten ratkaisemiseksi. Kansain- Workshopissa mukana ollut kiinteistönomistaja AMF Fastigheter aikoo jatkossa käydä tiiviimpää keskustelua tiloja vuokraavien asiakkaittensa kanssa. Yritys on nyt paljon paremmin valmistautunut tulevaisuudessa käytävään vuoro­ puheluun ja uskoo näin saavuttavansa toiminnassaan myös parempia tuloksia. Kun puhutaan tulevaisuuden toimistoista, futuRUM-projekti loi tähän keskusteluun ensimmäiset askeleet ja näytti, miten meidän on tulevaisuudessa opittava paremmin ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja. n VALO 1/2013 35
• Tarkastelussa Spots-verkkopalvelu Suunnittelu Teksti: Jaana Olsson ja Tomi Haustola, Suuntaamo Oy Kuvat: Petri Vuorio S pots on verkkopalvelu, jonka ydinajatuksena on tarjota mahdollisuuksia tutustua erilaisiin valaistusratkaisuihin sekä jakaa niihin liittyvää materiaalia. Palvelu on luonteeltaan sosiaalinen, muodostuen valaistusalaan liittyvien asiantuntijoiden yhteisöstä. Valaistusratkaisujen lisäksi palvelussa voidaan jakaa ja saada tietoa muun muassa kohteisiin liittyvistä rakennuttajista, suunnittelijoista ja valaistustuotteista. Suuntaamo Oy on käytettävyys- ja käyttäjäkokemustutkimuksia toteuttava yritys, joka tutustui OpenLight Factory Oy:n Spots-verkkopalveluun huhtikuussa 2013. Arviointia lähestyttiin kahdella tavalla. Ensin Suuntaamon käyttäjäkokemus­ asiantuntijat suorittivat arvion Spots-palvelun käytettävyydestä ja toiminnoista. Tämän jälkeen he haastattelivat neljää palveluun tutustunutta valaistussuunnittelijaa ja arkkitehtia kerätäkseen loppukäyttäjien kokemuksia ja arvioita palvelusta. 36 VALO 1/2013 Mitä palvelu tarjoaa? P alvelu on visuaalinen: tärkeimmässä osassa ovat kohteet eli spotsit ja niiden kuvat. Kuvalähtöinen käyttöliittymä on ollut käyttäjien mieleen. Palvelu listaa esille eri kohteiden kuvia, joista voi poimia itseään kiinnostavat tarkempaan tarkasteluun. Tällöin esille aukeaa suurempi kuva kohteesta sekä muuta tarkentavaa tietoa, kuten esimerkiksi valaistuksen suunnittelija, kohteen sijainti ja rakennuttaja sekä vapaamuotoinen tekstikuvaus. Osassa kohteista toteutus on kuvattu hyvinkin seikkaperäisesti niin teknologiaratkaisujen kuin inspiraation ja tavoitellun visuaalisen ilmeenkin osalta. Kohteiden lisäksi palvelussa on omat osionsa valaistusalan yrityksille ja suunnittelijoille. Profiileista löytyvät yritysten perustiedot ja palvelussa olevat kohteet. Valaistussuunnittelijoille ja muille
• käyttäjille tarjotaan mahdollisuus luoda oma portfolionsa sisältäen kuvauksen henkilöstä sekä häneen liittyvistä spotseista. Myös valaistusalan uusille tuotteille on oma osionsa, jossa tarjotaan tietoa ja esittelyitä uusista valaisimista sekä niiden soveltamismahdollisuuksista. Spotsin sisältö syntyy ensi sijassa käyttäjien tuottamana, ja se on nähtävissä heti ilman rekisteröitymistä ja sisäänkirjautumista. Tämä mahdollistaa sisällön helpon jakamisen myös palvelun ulkopuolisille henkilöille. Tilin luoneet käyttäjät voivat portfolion lisäksi tehdä omaan käyttöönsä erilaisia muistilistoja, kuten ?hienot siltakohteet? tai ?onnistuneet puistovalaistukset?. Kaikki peruspalvelut, kuten kohteen lisääminen ja oman portfolion luominen, ovat Spotsissa maksuttomia. Uutuustuote-esittelyt sekä yritysprofiilit ovat maksullisia. Ensikokemuksia Spotsin käytöstä työssä S potsin tavoitteena on olla tehokas ja inspiroiva työkalu valaistuksen parissa työskenteleville. Nykyisellään Spots on tehdyn selvityksen perusteella hyvällä tiellä kohti tätä, mutta vielä on matkaa kuljettavana. Haastatteluissa Spotsin mainittiin palvelevan valaistussuunnittelussa useassa eri työvaiheessa. Palvelun kohdekuvia hyödynnetään suunnitteluvaiheessa pääosin inspiraation lähteenä. Lisäksi palvelusta saadaan tietoa eri teknologiaratkaisuista, mikä on Spotsin ehdoton etu verrattuna esimerkiksi Googlella tehtyyn kuvahakuun. Yleisellä kuvahaulla voidaan kyllä löytää hyviäkin valaistustoteutuksia, mutta yleensä on vaikeaa tai jopa mahdotonta löytää mitään muuta tietoa toteutuksesta; kohteen tekijät, suunnittelun tavoitteet ja käytetyt valaisimet yms. teknologiaratkaisut jäävät selvittämättä. Kohdekuvia käytetään myös muiden suunnittelijoiden työn seuraamiseen ja asiakkaan kanssa kommunikointiin. Erityisesti kuluttaja-asiakkaiden projekteissa kohdekuvien avulla voidaan visualisoida ajatus omasta ratkaisusta helposti ja nopeasti asiakkaan ymmärtämään muotoon, ja suunnitelma jakaa palvelun avulla. Oman työn esittelykanavana Spots mainittiin toimivan sekä mainostus- että tiedonhakumielessä. Suunnittelutoimistot ja yksittäiset suunnittelijat voivat esitellä omaa osaamistaan työnäyteportfolioiden kautta. Tilaajan näkökulmasta Spots toimii paikkana, josta löytyy kootusti eri vaihto­ ehtoja toteuttamaan haluttu tilaus. Palvelun avulla on mahdollista vertailla eri toimijoita ja ylipäänsä löytää uusia toimijoita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä. Selvitystyötä tehtäessä Spotsia vaivasi vielä nuoren palvelun ongelmat: sisältöä oli verrattain vähän niin kohteiden kuin yritys- ja suunnittelijaportfolioiden osalta. Tämä eittämättä vaikuttaa käyttäjäkokemukseen ja palvelun hyödyllisyyteen. Myös haastatteluissa painotettiin sitä, että mikäli palvelussa on vain pienen käyttäjäkunnan tuottamaa sisältöä, palvelun luotettavuus puolueettomana ja yhteen kokoavana alustana kärsii. Spots-palvelulla onkin juuri nyt menossa ratkaiseva vaihe käyttäjäkunnan kasvattamisessa. Jos palvelusta toivotaan maailmanlaajuista, on tärkeää saada jo alkuvaiheessa sisällöntuottajia useasta eri maasta. Nyt palvelu on toteutettu englanniksi, mutta osassa kohteista joukkoon on eksynyt myös suomen kieltä. Monikielisyys on seikka, joka on vielä ratkaistava. Mihin suuntaan jatkossa? O n ymmärrettävää, että uuden palvelun toteutuksessa on ensin keskitytty vain tiettyihin osa-alueisiin. Käyttäjäkunnan kasvu ja monipuolistuminen tuo mahdollisuuden ja samalla myös vaatimuksen palvelun toimintojen jatkokehittämiselle. Spotsin nykyiseen sisältöön lisäarvoa tulisi siitä, jos yksittäisen kohteen kustannukset olisivat näkyvissä esimerkiksi eri hintaluokituksina. Lähes poikkeuksetta hinta on ratkaisevin tekijä suunnitelmia tehtäessä. Kohdekuvissa tärkeintä on se, että yksittäisestä spotsista löytyy mahdollisimman kattava yleiskuva valaistuksesta. Lisäarvoa palveluun toisivat lähikuvat valaisimista sekä erilaisissa valaistusolosuhteissa otetut kuvat, joissa olisi huomioitu päivänvalon vaikutus ja sääolosuhteet. Palvelu voisi koota yhteen myös muuta tietoa valaistusalalta. Yleinen ongelma alalla on kontakti­ listojen puute. Spots voisi tuoda ratkaisun tähän tarjoamalla tiedon eri toimistoista ja toimijoista. Palvelu voisi tarjota myös linkit eri valaisinvalmistajien sivuille ja katalogeihin, mikä helpottaisi verrattain laajan valaisintarjonnan hallintaa. Spots voisi laajentua myös erillisellä mobiilikäyttö­ liittymällä, eli versiolla, joka olisi optimoitu älypuhelimille tai taulutietokoneille. Mobiilipalvelu mahdollistaisi aivan uudet toiminnot, kuten eri valaistuskohteiden tuomisen karttanäkymään ja käyttäjän opastamisen eri kohteiden luo sekä tiedon lisäämisen myös kohteella. Nähtäväksi jää, ottavatko Spots-verkkopalvelun kehittäjät myöhemmin hyppäyksen mobiilimaailman puolelle ? kysyntää ja tarvetta sille löytyisi. Laajentamismahdollisuuksia muille toimialoille S pots-verkkopalvelusta on alusta asti ollut tarkoituksena tehdä työkalu kaikille valaistuksen parissa työskenteleville. Ensimmäiset käyttäjät on etsitty lähinnä valaistussuunnittelijoiden joukosta, mikä on osittain vaikuttanut siihen, millainen Spots tällä hetkellä on. Palvelu kuitenkin tarjoaa jo nykytilassaan paljon hyötyä myös muille käyttäjäryhmille, ja pienillä viilauksilla se olisi mahdollista saada palvelemaan tehokkaasti useita eri käyttäjäryhmiä. Käyttäjäkunnan laajeneminen yli ammattirajojen nähtiin haastatteluissa yksinomaan positiivisena asiana. Arkkitehtien parissa tehtyjen haastattelujen perusteella kysyntää vastaavan palvelun käytölle löytyisi myös arkkitehtipiireissä. Tulevaisuudessa Spotsin käyttäjiä voisivat valaistussuunnittelijoiden lisäksi olla myös arkkitehdit, sähkösuunnittelijat ja sisustussuunnittelijat ? ja miksi ei myös kaupunkien ja kuntien imagosta ja turismista vastaavat, julkisivulautakunnat, festivaalien ja erilaisten tapahtumien järjestäjät sekä taiteilijat. Valaistus koskee monia ammattiryhmiä, ja hyvin toteutettuna Spots-verkkopalvelu voisi toimia vauhdittajana valaistuksen arvostuksen ja merkityksen ymmärtämisen kasvussa. n www.openlightspots.com VALO 1/2013 37
• Cargotecin osaamis- ja teknologiakeskuksen sähkö- ja valaistussuunnittelu Projektit Teksti: Pauliina Koivunen, Mainoskenttä Oy L astinkäsittelylaitteita toimittavan Cargo­ tecin osaamis- ja teknologiakeskus avattiin Tampereella joulukuussa 2012. TSS GROUP Oy vastasi rakennusprojektissa tulevaisuuden tarpeisiin mukautuvasta sähkösuunnittelusta. Rakennusprojektin aikataulu oli hyvin tiukka, sillä peruskivi muurattiin syyskuussa 2011, ja muutto oli jo joulukuussa 2012. Cargotecin Kalmar-liiketoiminta-alue panostaa uudessa osaamis- ja teknologiakeskuksessaan energiatehokkaiden, turvallisten ja älykkäiden koneiden sekä automaatioratkaisujen kehittämiseen. Katse on vahvasti tulevaisuudessa, mikä näkyi myös sähkösuunnittelulle asetetuissa tavoitteissa. Keskuksen tontille rakennettiin yli viiden hehtaarin asfaltoitu testialue, jonka pitää Kauko Aution, Cargotec Finland Oy:n kiinteistö- ja turvallisuusjohtajan, mukaan tarvittaessa muuntautua myös tuleviin tarpeisiin. ? Testaamme täällä miehittämättömiä koneita, navigointijärjestelmiä sekä etäohjausta ja valvontaa, joten sähköjen ja tietoliikenneyhteyksien pitää olla huippuluokkaa. Koska emme voineet ennustaa kaikkia tulevaisuuden tarpeita, teetimme kentälle useita kaapelikaivoja sekä sähköille että tietoliikennekaapeleille, jottei myöhemmin tarvitse repiä kolmea kerrosta asfalttia auki. Kuvat: Pertti Flinck 38 VALO 1/2013 ? Sähköiset kontinkäsittelylaitteet ovat yleistymässä maailmalla, joten varauduimme myös todella suurten sähköisten kontinkäsittelyjärjestelmien testaamiseen. Suurimmat laitteet, kuten automaattiset konttikenttänosturit, tarvitsevat jopa 10 kV syöttöjännitteen. Testikenttä on kuin sisämaan satama, ja valaistus on sen mukainen. Cargotecin oma henkilökunta antoi useita toiveita testikentän valaistuksen suunnitteluun. ? Satamissa ja lastausalueilla yleisesti käytettyjen valaistusmastojen korkeus testialueella rajattiin alle 30 metrin, jolloin ei tarvittu lento­ estelupia. Valaistustehoa testialueella on yli 40 kW jakautuen seitsemälle 29 metrin ristikkomastolle sekä kolmelletoista 20 metrin kartiomastolle, joilla saavutettiin käyttäjien toiveena ollut 100 luksin valaistusvoimakkuus automaatioalueelle. ? Automaatiokentällä tehdään tarvittaessa pieniä huoltotöitä, minkä vuoksi valon määrän täytyy olla riittävä, vaikka käyttäjällä olisikin otsalamppu, kertoo sähkösuunnittelija Timo Rajala TSS GROUPista. Testikentän vieressä on suuri pajarakennus, joka on korkeimmalta kohdaltaan 22 metriä. Henkilökunnan toiveiden mukaan vaadittiin Kuva: Pauliina Koivunen 500 luksin valaistusvoimakkuus, koska tilassa tehdään tarkkuutta vaativaa asennus-, huoltoja testaustyötä. Arkkitehtitoimisto Arkjaatiset Oy ja sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co luonnostelivat toimistorakennuksen valaistukselle näyttävän värija muotomaailman. Rakennuksessa on viisi kerrosta, ja tila on keskeltä ruokalan kohdalta avonainen.
• ? TSS GROUP noudatti hyvin arkkitehtien suunnitelmaa omassa työssään ja valaisinten valinnoissa. Löysimme yhdessä energiatehokkaita ja hinta-laatusuhteeltaan hyviä ratkaisuja. Hieno yksityiskohta on väriä vaihtava RGBledinauhalla ja Barrisol-kalvolla toteutettu vastaanoton ja kahvitilojen kattovalaistus, Kauko Autio sanoo. Kuva: Pauliina Koivunen Ensimmäisen kerroksen yleisten tilojen, kuten aulojen ja käytävien valaistuksen ohjaus on toteutettu vastaanotossa sijaitsevan kosketusnäytöllisen PC:n avulla. Näin yleis- ja sisustusvalaistusta voidaan ohjata erikseen samalta laitteelta. Tämäkin ratkaisu on muunneltavissa, sillä tarvittaessa myös kerrosten ja testikentän valaistusta voidaan ohjata samalta laitteelta. Porrashuoneissa energiatehokkuutta saatiin lisää liiketunnistimilla, jotka lisäävät havaitsemastaan liikkeestä valaistustehon sataan prosenttiin valaistustehon ollessa muulloin kymmenessä prosentissa. Lisäksi toimistokerroksissa jokaista työpisteen valaisinta voidaan käyttää erikseen valaisimessa olevalla vetokytkimellä. ? Rakennuksen seinistä suurin osa on ikkunapinta-alaa, minkä vuoksi sisällä on paljon valoa. Tämän vuoksi on hyvä, että jokainen voi itse säätää oman työpisteensä valaisinta tarpeen mukaan, Autio toteaa. Uusi 70 W LED-liitäntälaitesarja Helvarilta. Portaattomasti säätyvä digitaalinen DALI sekä standardi ei-säädettävä. Ohut, lineaarinen ja tehokas. www.helvar.fi Cargotecin keskus oli ensimmäinen toimisto­ rakennus Tampereella ja kahdeksas rakennus Suomessa, jolle on myönnetty maailmanlaajuinen rakennusten ympäristöstandardi BREEAM-sertifikaatti. Tampereen kaupunki myönsi keskukselle vuoden 2012 Hyvän rakentamisen palkinnon. n
• Valoa ja väriä Aalto-yliopistossa V alo on väriä ja värit ovat valoa. Valon koostumus eli aallonpituusjakauma vaikuttaa siihen, minkälaisina havaitsemme ympäristön pintojen ja esineiden värit. Ledeillä valaistaessa ei vanha värintoistoindeksi enää yksin riitä kuvaamaan värien toistumista. Aalto-yliopiston Valaistusyksikössä kehitetään menetelmiä valaistuksen värintoiston määrittämiseen ja kuvaamiseen. Käynnissä on laaja EU-projekti Solid State Lighting for Europe (SSL4EU), jossa tehdään mittavia toimistovalaistuksen käyttäjäkokeita valon laadun määrittämiseksi ja ledivalaistuksen kehittämiseksi. Myös Valaistusyksikön vuosittain järjestämä lisensiaattiseminaari keskittyi tänä vuonna valon väriasioihin. Ledien valon laatu kiinnosti seminaariyleisöä H elmikuussa järjestetty lisensiaattiseminaari Colorimetry and Colour Quality of LEDs kokosi Otaniemeen 50 osallistujaa, mukana oli sekä opiskelijoita että suomalaisen valaistusteollisuuden edustajia. Pääluennoitsijana toimi professori Ronnier Luo, jonka innostava ja asiantunteva opetus valloitti yleisön. Luo toimii professorina sekä Zhejiangin yliopistossa Kiinassa että Leedsin yliopistossa Englannissa, ja hän on Kansainvälisen valaistusjärjestön CIE:n Divisioona 1:n (Vision and Colour) johtaja. Professori Luon seminaariluennot käsittelivät värinäkemistä, värien mittausta ja mittalaitteita, kromaattista adaptaatiota, värimalleja sekä värin laadun arviointimenetelmiä. Kaksipäiväisessä seminaarissa kuultiin myös suomalaisen teollisuuden edustajien asiantuntevia esityksiä pintaväreistä, mittalaitteista sekä ledien ominaisuuksista. Myös Aalto-yliopiston Valaistusyksikön tutkimusta ledivalaistuksen valon väriominaisuuksien ja laatu­ indeksien kehittämiseksi esiteltiin käynnissä olevan SSL4EU-projektin puitteissa. Käyttäjien tarpeet valon laadusta huomioon S SL4EU on Euroopan komission rahoittama projekti, jossa on mukana kymmenen partneria seitsemästä eri maasta. Hanketta koordinoi Osram AG Saksasta. Projektin tavoitteena on kehittää tehokkaita ja laadukkaita ledimoduuleja, joilla on hyvä värintoisto, säädettävä valon väri ja intensiteetti ja joiden avulla valaisinvalmistajat voivat astua yleisvalaistusmarkkinoille. Projekti on koonnut yhteen konsortion, jossa on asiantuntemusta Euroopan teollisuudesta sekä akatemiasta. Teknisten ja tieteellisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena on nostaa käyttäjien tietoisuutta korkealaatuisesta lediteknologiasta yleisvalaistuksessa. SSL4EU-projekti selvittää käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä valon värille toimisto-, koti- ja myymälävalaistuksessa. Vastaavia käyttäjäkokeita ei ole tässä laajuudessa tehty missään maailmalla. Aalto-yliopistossa ovat käynnissä toimistovalaistuksen käyttäjäkokeet, joissa selvitetään työntekijöiden valaistustarpeita ja mieltymyksiä valon koostumuksen suhteen. Tavoitteena on määrittää käyttäjien tarpeisiin ja mieltymyksiin perustuva valon laatu ledivalonlähteiden valmistusta varten sekä samalla optimoida valaistusjärjestelmän tehokkuus, laatu ja kustannukset. Käyttäjäkokeet alkoivat laboratoriotutkimuksista, joihin osallistui 60 henkilöä eri ikäryhmistä. Subjektiivisia mieltymyksiä tutkittiin kolmella värilämpö- tilalla (2 700 K, 4 000 K ja 6 500 K) yhteensä 21:lla ledivalon spektrikoostumuksella. Vertailuvalonlähteenä olivat loistelamput. Laboratoriokokeiden avulla löydettiin spektrikoostumukset, joita käytetään käynnissä olevissa toimistovalaistuskokeissa. Kahdessa vierekkäisessä toimistohuoneessa ledija loistelamppuvalaistuksen valon väriä ja valo­ tasoa säädetään ja käyttäjien tarpeita tutkitaan eri toimistotyötehtävissä. Toimistovalaistuskokeisiin osallistuu 40 henkilöä. Värintoistoindeksi uusiksi K ansainvälisen valaistusjärjestön CIE:n työryhmän TC 1-69 tavoitteena on kehittää ja luoda uusia menetelmiä yleisvalaistuksessa käytettävien valonlähteiden värintoiston arvioimiseen. Työryhmä arvioi ehdotettujen menetelmien soveltuvuutta uudeksi tai uusiksi valon värintoiston indekseiksi. Aalto-yliopiston käyttäjäkokeet tukevat osaltaan värintoistoindeksin kehittämistä. Valaistusyksikössä on tekeillä kolme väitöskirjaa valaistuksen laatuun, värintoistoon ja käyttäjien valaistustarpeisiin liittyen. Teksti: Marjukka Puolakka, Aalto-yliopisto Valaistusyksikkö SSL4EU-projekti järjestää seminaarin Light and Vision ? Understanding the benefits, necessities and limits of a high luminance LED with excellent light quality Regensburgissa Saksassa 20.6.2013. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.osram-os.com/ssl4eu-workshop Aalto-yliopiston Valaistusyksikössä on tutkittu valaistuksen käyttäjien mieltymyksiä ja tarpeita valon laadun suhteen eri spektrikoostumuksen ledivalaistuksessa. Kuva: Pramod Bhusal 40 VALO 1/2013
• VALONVÄLÄHDYKSIÄ Vuoden valaistuskohde 2013 -kilpailukutsu S uomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry julistavat Vuoden valaistuskohde 2013 -kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. Kilpailun kohteena ovat 1.9.2011?16.8.2013 välisenä aikana valmistuneet kohteet. Kilpailu järjestetään kahdessa sarjassa: (1) sisävalaistus ja (2) ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2013 nimetään molemmissa kilpailusarjoissa. Tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunniamainintoja. Tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. Pääarviointiperusteet ovat seuraavat: ? Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva. ? Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon värin ja näkömukavuuden suhteen. ? Toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. ? Ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. ? Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. ? Toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. Kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslaitteiden toimittajat. Ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. Kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 16.8.2013 klo 16.00 palauttamalla kohteen nimellä varustettu ilmoittautumislomake sekä liitteenä olevat kilpailukohteen tiedot sähköisessä muodossa osoitteeseen: Suomen Valoteknillinen Seura ry Vuoden valaistuskohde 2013 Särkiniementie 3, 00210 Helsinki sähköposti: heikki.harkonen@valosto.com. Postitse saapunut kilpailuaineisto katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos siitä ilmenee oikea postileiman päivä. Kilpailuun osallistujan nimi ja yhteystiedot tulee liittää suljetussa, kohteen nimellä varus- tetussa kirjekuoressa osallistumisilmoitukseen. Jos kilpailuaineisto halutaan takaisin kilpailun päätyttyä, on siitä erikseen mainittava. 6. Tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. Tuomaristoon kuuluvat: ? Tapio Kallasjoki, Metropolia Ammattikorkeakoulu; Suomen Valoteknillinen Seura ry ? Marja Kauttu, Nordea; Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ? Tatu Ahlroos, TCD; Sisustusarkkitehdit SIO ry ? Henna Helander, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto; Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry ? Veli-Pekka Vitikka; Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ? (edustaja ilmoitetaan myöhemmin); Sähkösuunnittelijat NSS ry ? Jouko Pulli, SLO Oy; Sähköteknisen Kaupan Liitto ry 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. Kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Mikäli sama kohde ilmoitetaan useamman ilmoittajan toimesta, tuomaristo voi päättää palkinnon saajan esitetyn aineiston perusteella. Kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. Ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. Kilpailun tuloksesta ei voi valittaa. Kilpailuasiamiehelle osoitetut kysymykset tulee lähettää Suomen Valoteknilliseen Seuraan Heikki Härköselle (heikki.harkonen@valosto.com). 9. Järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupallisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää järjestäjille oikeuden käyttää kaikkea kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen (tiedotteet, verkkosivut, lehdet jne.). Samat oikeudet kilpailuaineistoon koskevat myös pohjoismaista Nordisk Lyspris -kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde -kilpailun voittajat jatkavat. 10. Voittajat julkistetaan ValoLight-tapahtuman yhteydessä 18.?22.9.2013 Helsingin Messukeskuksessa. 11. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkki­ tehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. PLDC 2013 Kööpenhaminassa Järjestyksessään neljäs Professional Lighting Design Convention järjestetään Kööpenhaminassa 30.10.?2.11.2013. Aiempaan tapaan luvassa on korkealaatuisia luentoja valaistussuunnittelun eri osa-alueilta sekä esityksiä valaistushankkeista ympäri maailmaa. Vuoden 2011 tapahtuman yli 1 200 rekisteröityneen osallistujan määrän odotetaan ylittyvän. Suomen Valoteknillinen Seura on PLDC 2013 Partner Association, joten seuran jäsenet voivat rekisteröityä tapahtumaan muita edullisemmin hinnoin. Seuran Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä järjestää tapahtumaan oman ryhmämatkan. Lisätietoja: www.pld-c.com SVS:n PALKINNOT 2013 Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämässä Valaistuksen ajankohtaispäivässä 23.4.2013 palkittiin kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnettiin nyt kolmatta kertaa. Valoisa persoona 2013 TeM, valaistussuunnittelija Sanna Forsman Palkinto myönnetään henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. Palkintoina on kiertopalkintona taiteilija Kari Alosen taideteos ?Valokeilassa? sekä kunniakirja. Valaistunut persoona 2013 professori Liisa Halonen Palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenenä vähintään 5 vuotta, ja on vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. Palkintoina on 1 000 euron tunnustuspalkinto sekä kunniakirja. VALO 1/2013 41
• projektiuutisiA Kuva: Jonna Østbye Kuva: Mikael Lindén STORA ENSOn PÄÄKONTTORI PORVOON TAIDETEHDAS Vuonna 1962 valmistunut Stora Enson pääkonttori on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. Valmistuttuaan tämä sokeripalaksikin kutsuttu rakennus herätti voimakkaita tunteita niin puolesta kuin vastaan. Pääkonttorin peruskorjaus tehtiin huolella vanhaa kunnioittaen: muun muassa sähkö-, vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto- ja tietoliikennejärjestelmät uusittiin täysin. Myös sisustus uusittiin vastaamaan nykyaikaisten työtapojen asettamiin haasteisiin. Valaistuksen nykyaikaa rakennuksessa edustavat leditekniikalla toimivat, energiatehokkaat Pleiad G3 -downlight-valaisimet. Rakennuksen valolinjat on luotu upotettavien Notor G2 -valaisimien avulla. Taidetehdas on uusi kulttuuri- ja kongressikeskus Porvoossa. Taidetehtaalta löytyy mm. konserttisali, näyttelytiloja, taiteilijoiden työhuoneita, kokous- ja kongressitiloja, kahviloita, ravintoloita sekä Kauppakuja. Alueella on myös huippumoderni, täysin digitaalinen ja ledivalaistu Bio Rex -elokuvateatteri. Avanti-salin valaistus on toteutettu ledivalonheittimin, joilla on luotu vanhaan tehdashalliin DALI-ohjattu rauhallinen ja lähes varjoton valaistus. Pelkästään eri valaisinpositioita tässä kompleksissa on liki 250. Moni-ilmeisillä ja -tehoisilla valaisimilla on saatu yhdistettyä vanha teollisuusrakennus uudisrakennuksiin. SIJAINTI: Kanavaranta 1, Helsinki VALMISTUMISAIKA: kevät 2013 SUUNNITTELU: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, LVIAS-suunnittelu AIRIX Talotekniikka Oy URAKOITSIJA: Lemminkäinen Talotekniikka Oy LISÄTIETOJA: www.fagerhult.fi SIJAINTI: Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo VALMISTUMISAIKA: syksy 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Markku Järvinen, Instakon Oy RAKENNUTTAJA: Porvoon kaupunki PÄÄSUUNNITTELIJA: ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy TATE-SUUNNITTELU: Instakon Oy Kuva: Markus Sirkka TUKI-AREENA ? HARJOITUSJÄÄHALLI Raumalla KAUPPAKESKUS MATKUS JA KUOPION IKEA Tuki-Areena avattiin joulukuussa 2012 helpottamaan Rauman seudun vaikeaa jääaikatilannetta. Hallissa on pieni ja iso kaukalo, ja sen rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Valaisinratkaisuksi valittiin Easy LED Oy:n energiatehokkaat ja huoltovapaat PRO 500 Oslon -valaisimet. Ledivalaistus parantaa näkyvyyttä jään pinnalla ja samalla vähentää hallin lämpökuormaa. Isolle kentälle asennettiin 1?10V himmenninohjain, jolla voidaan entisestään säästää energiaa ja käyttökustannuksia. Teknowaren tähänastisen historian suurin kotimainen turvavalaistusjärjestelmä toimitettiin Kuopion Ikeaan sekä samassa yhteydessä toimivaan, noin 90 liikettä käsittävään, Kauppakeskus Matkukseen. Kiinteistöjen turvavalaistus on toteutettu suuritehoisilla Teknowaren Tapsa Control -sarjan osoitteellisilla keskusakustojärjestelmillä sekä energiaystävällisillä lediturva- ja poistumistievalaisimilla, joita on kiinteistöissä yhteensä yli 2 000 kappaletta. SIJAINTI: Kodisjoentie 79, Rauma VALMISTUMISAIKA: joulukuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Easy LED Oy LISÄTIETOJA: www.easyled.fi 42 VALO 1/2013 SIJAINTI: Matkuksentie 60, Kuopio VALMISTUMISAIKA: marraskuu 2012 SÄHKÖSUUNNITTELU: AIRIX Talotekniikka Oy RAKENNUTTAJA: Ikano Retail Centres Kuopio Oy LISÄTIETOJA: www.ikano.fi, www.retailcentres.fi, www.teknoware.fi
• Kuva: Erkki Rousku EROTTAJAN PELASTUSASEMA Erottajan pelastusaseman julkisivuvalaistus toteutettiin rakennuksen saneeraustyön yhteydessä. Saneeraustyön pääsuunnittelijana toimi Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy. Julkisivuvalaistuksen pääpaino on tornin valaistuksessa, jolla on merkittävä rooli kaupunkikuvassa yhdessä läheisen Johanneksenkirkon tornien kanssa. Majoitustiloina toimivaa rakennuksen alaosaa on valaistu kevyemmin, häiriövaloa välttäen. Julkisivuvalaistus on toteutettu iGuzzinin MaxiWoody- ja Began ?ampiaispesä?-sarjan heittimillä. SIJAINTI: Korkeavuorenkatu 26, Helsinki VALMISTUMISAIKA: kevät 2013 VALAISTUSSUUNNITTELU: Erkki Rousku, Cadvance SÄHKÖSUUNNITTELU: E-Plan Oy SÄHKÖURAKOINTI: Sähköarina Oy RAKENNUTTAJA: HKR-Rakennuttaja Kuva: Juhana Konttinen SATAMAN PAVILJONKI, JYVÄSKYLÄ Vuonna 1909 rakennettu, suojeltu vanha puurakenteinen paviljonkirakennus valaistiin elävöittämään Lutakon satama-aluetta. Räystään alapintaan sijoitetut valaisimet valaisevat samalla myös rakennuksessa toimivan kahvilan terasseja. Julkisivuvalaistus on toteutettu ledivalaisimilla (Bega, iGuzzini). SIJAINTI: Lutakon satama, Jyväskylä VALMISTUMISAIKA: syyskuu 2012 VALAISTUSSUUNNITTELU: Annukka Larsen, Jyväskylän kaupunki SÄHKÖSUUNNITTELU: Jarmo Piispanen, C2 SmartLight Oy SÄHKÖURAKOINTI: Huoltotyö Pentti Oy RAKENNUTTAJA: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut LISÄTIETOJA: www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi Cariitti Shop Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com
• Aura LumiSheet -moduulivalaisin Aura LumiSheet on matalaprofiilinen 45 W ledivalaisin, jonka valotehokkuus on lähes 90 lm/W. LumiSheet sopii suoraan alakattojärjestelmiin korvaamaan 600 x 600 mm ja 1200 x 300 mm moduuli­ valaisimet. LumiSheet on häikäisemätön, ja se on erinomainen valaisin toimisto-, koulu- ja liiketiloihin. Moduulin korkeus ilman liitäntälaitetta on ainoastaan 15,6 mm. Valaisinta voidaan himmentää (DALI). Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Saatavana on myös valkoinen pintaasennuskehys, muut värit tilauksesta. Valaisimella on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi iGuzzinin uusi showroom ja uudet valaisinluettelot Ledona-alasvalo sisä- ja ulkokäyttöön RZB:n monipuolista Ledona-alasvalosarjaa on saatavilla IP20- ja IP65-kotelointiluokituksella sekä pyöreänä että neliskulmaisena. Kumpaakin vaihtoehtoa on saatavilla kolmea eri kokoa: Mini D 140 mm, Midi D 180 mm, Maxi D 230 mm. Ledona-alasvalosarjassa on tehokas passiivinen alumiininen jäähdytyselementti. IP65-kotelointiluokitus valaisimen takaosassa mahdollistaa valaisimen monipuoliset käyttökohteet. Ledonan värintoistoindeksi on vakiona Ra 82, saatavissa on myös Ra 92. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Uniikki neljän segmentin heijastinteknologia integroidulla valonsekoituskotelolla takaa harmonisen valon ja optimaalisen häikäisyn aleneman. IP65-kotelointiluokassa ledi on suojattu turvalasilla. Ledona-sarjan kokonaistehot ovat 9,8 W, 20,7 W, 30,7 W ja 46,8 W sekä valaisimien valontuotto vastaavasti jopa 969 lm, 1 782 lm, 2 882 lm ja 3 647 lm. Valovirran pysyvyys on 50 000 h/L80. Valaisinsarjan pieni asennussyvyys mahdollistaa asennuksen myös mataliin kattotiloihin. Erillinen lediohjain on saatavilla standardina (on/off) tai DALI-säätimellä. Lisätietoja: Ketonen Oy (06) 315 7800 www.ketonen.com Icon Mini -tuoteperhe Laajenee Helsingin uuden showroomin avajaisia sekä Vallilan Akselin kevätjuhlia vietettiin samanaikaisesti huhtikuun viimeisenä perjantaina. Paikalla oli yli 800 valaistuksen, arkkitehtuurin ja muotoilun ystävää. Ensimmäisen kerroksen näyttelytila on kokonaisuudessaan uusi. Tilaa on lähes kaksinkertaisesti vanhaan verrattuna. Näyttelytilan 8 m korkea betoniseinä mahdollistaa julkisivuvalonheittimien ominaisuuksien tutkimisen nyt myös sisätiloissa. Valaistusefektien demonstroimiseksi käytössä on uusi Black Room. iGuzzinin valaisinluettelot 2013?2014 ovat ilmestyneet. Pääluetteloiden ulkoasua on muutettu selkeämmäksi ja visuaalisuutta lisätty. Ne ovat ladattavissa iGuzzinin verkkosivuilta, joilta löytyy myös sähköinen Online-valaisinluettelo. Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi 44 VALO 1/2013 Tuoteperhe laajenee epäsymmetrisellä katuoptiikalla varustetulla lediversiolla. Icon Mini Opal -versiossa on himmeästi valoa läpäisevä akryylikupu sekä silkkipainatuksella varustettu suojalasi, joka heijastaa osan valosta kupuun. Icon Mini Basic -version kupu on vaaleanharmaata akryyliä, joka suuntaa kaiken valon alaspäin. Molempien versioiden runko-osat ovat alumiinivalua maalattuna strukturoituun alumiiniväriin. Valaisimet asennetaan vaijeriin tai pylväsvarteen joko sivulta tai päältä. Ledivalonlähde valaisee epäsuorasti heijastimen kautta, jolloin vältetään epämiellyttävä kiusahäikäisy. Lisätietoja: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com Martinin Segno-tuoteperhe Segno-tuoteperheen valaisimissa yhdistyvät materiaalien laadukkuus selkeälinjaiseen muotoiluun. Tuoteperheeseen kuuluvat ripustettava sekä pinta-asennettava valaisin, moduulikattovalaisin sekä lattiavalaisin. Valaisimien patentoidussa häikäisysuojassa on mikroprisma ja hunajakenno­ rakenne, jotka takaavat valaisimen optimaalisen suorityskyvyn. Valonlähteinä ovat T5-loisteputket, ja värivaihtoehtoina valkoinen ja harmaa. Lisätietoja: Teclux Oy (09) 2252 410 www.teclux.fi
• TUOTEUUTISIA FloodLED ? sarja tehokkaita valonheittimiä ulkokäyttöön Aura Lightin uudet teollisuusvalaisimet Aura Zinnia on nykyaikainen teollisuusvalaisin korkealla hyötysuhteella. Sen valotehokkuus on lähes 100 lm/W, ja se sopii mm. teollisuuden, varastojen ja myymälöiden energiatehokkaaseen valaistukseen. Laadukas Zinnia on helppo asentaa. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi FloodLED-valonheittimiä on neljää eri runkokokoa ja tehoa: 25 W, 45 W, 80 W ja 120 W. Suurin FloodLED 75 sopii erinomaisesti laajojen tehoa vaativien kohteiden valaisuun. FloodLED 48 on erittäin ohut ja kestävä valonheitin yleis- ja julkisivuvalaistukseen. FloodLED 27 tarjoaa helpon ja joustavan asennuksen, toiminnallista tehokkuutta ja laajat säätömahdollisuudet. Pienikokoisin FloodLED 12 tarjoaa kaikki ledivalaistuksen edut: pienen koon, kestävän rakenteen sekä säästöjä energia- ja ylläpitokuluissa. Aura Pilea on erittäin kestävä ja vankka IP44valaisin. Valaisimen runko on terästä ja kestävä kupu muovia. Pilea on helppo asentaa. Se soveltuu erityisesti kosteisiin tiloihin, parkkihalleihin sekä yleisvalaistukseen kaikissa matalissa tiloissa. Aura Coleus on tiivis ja kestävä yleisvalaisin vaativiin käyttökohteisiin. Saranoitu polykarbonaattikupu sekä IP65-suojaus tekevät valaisimesta luotettavan valinnan esimerkiksi parkkihalleihin sekä teollisuuteen. FloodLED-valonheittimiä on saatavissa kahta värilämpötilaa (3 500 K ja 4 500 K) sekä kahta eri avautumiskulmaa (kapea 18° ja leveä 42°). Valonheittimien kotelointiluokka on IP65, ja runko kestävää painevalettua alumiinia. Lisätarvikkeena on saatavissa pylväskiinnike. Zinnia Kaikkien valaisimien valonlähteenä on Aura UltiLED Long Life 20 W/27 W vaihdettava moduuli tai Aura T5 Eco Saver -loistelamppu. Värilämpötilavaihto­ ehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Valaisimia saa myös himmennettävinä versioina (DALI/DSI/1-10V/Switch DIM). Coleus on lisäksi saatavana tutkallisena (RAD) mallina. Valaisimilla on kahdeksan vuoden takuu, joka kattaa tuotteiden lisäksi välittömät vaihtokustannukset. Lisätietoja: Havells Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi Pilea Coleus Iskunkestävät Robust-valaisimet vaativiin ympäristöihin Useimpien Robust-sarjaan kuuluvien valaisimien kotelointiluokka on IP65 eli valaisin on pölytiivis ja suihkuveden pitävä. Hyvä tiiviys estää myös liikenteen nostattaman pölyn pääsyn sisälle valaisimeen. Valaisimet ovat iskunkestäviä, jolloin niiden IK-luokitus on vähintään EU-standardin 60068-2-75 vaatimalla tasolla. Kaikissa Robustvalaisimissa käytetään keskikärjellä varustettuja Torx-turvaruuveja, jotka estävät valaisimen avaamisen ilkivallalle alttiissa käyttökohteissa. Quantum on vankkarakenteinen ledivalaisin, joka sopii erityisen hyvin tunneleiden valaistukseen sekä kulkuväylien ja käytävien reunoille niin sisäkuin ulkotiloissa. IP65, IK10 / 150 J. Tuscan sopii kaikentyyppisiin ympäristöihin valaisemaan laituri- ja pysäköintialueita, kulkuväyliä ja käytäviä. Kylmissä tiloissa Tuscanissa voidaan käyttää pakkasloistelamppuja. IP65, IK10 / 150 J. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi Tuscan Buccaneer on energiatehokas ledivalaisin, jonka tekniikka on hyvin suojattuna ilkivaltaa vastaan turvaruuvien avulla. Valaisin on suunniteltu alun perin kriminaalihuollon ja psykiatrian tiloihin. IP44, IK10 / 150 J. Quantum Okapi-ulkovalaisin GE Lightingin Okapi LED -ulkovalaisimessa yhdistyvät tyylikäs muotoilu ja hyvät valaistusominaisuudet. Okapi LED on erinomainen ja energiatehokas valaisin puistoihin, jalkakäytävien ja pihapiirien valaistukseen. Laadukkaat materiaalit ja liitäntälaitteet sekä ledimoduulin tarkka suunnittelu takaavat valaisimelle pitkän käyttöiän. Okapi-tuoteperheeseen kuuluvat myös purkauslamppuversiot optimoiduilla optiikoilla (Lucalox XO suurpainenatrium- ja CMH Streetwise -monimetallilamppu). Lisätietoja: GE Consumer & Industrial Oy 010 394 11 www.gelighting.com Buccaneer VALO 1/2013 45
• Modernia valonheitinmuotoilua Onnline Prof LED on uusi modernisti muotoiltu valonheitinsarja. Valonheittimien valonlähteenä on integroitu ledimoduuli, joka syttyy heti. Valonheittimet soveltuvat esimerkiksi piha-alueiden, rakennustyömaiden, kuormauslaitureiden, opasteiden ja julkisivujen valaistukseen. Niiden polttoikä on 50 000 tuntia. Litteän muotonsa ansiosta tuotteet soveltuvat ulkoalueiden lisäksi myös vaativiin sisävalaistuskohteisiin, kuten seinänpesijäksi halli- ja galleriatiloihin. Prof LED -valonheittimen runko on antrasiitin harmaaksi tai valkoiseksi polttomaalattua painevalualumiinia. Salvat ovat suulakepuristettua alumiinia ja ulkoiset ruuvit sekä pultit ruostumatonta terästä. Lämmönkestävä etulasi on saranoitu ja karkaistu. Prof LED -valonheittimien värilämpötila on 4 000 K, kotelointiluokka IP65 ja takuu kolme vuotta. Valaisinta on saatavana kolmea eri kokoa: 10 W / 750 lm, 30 W / 2 250 lm ja 50 W / 3 750 lm. Lisätietoja: Onninen Oy www.onninen.fi PH 5 Contemporary ? uusi ja jännittävä värikonsepti Louis Poulsen lanseeraa PH 5 -designklassikon täysin uudella ja erilaisella värikonseptilla. Konsepti noudattaa tämän päivän viimeisimpiä värejä ja trendejä sekä korostaa entisestään valaistuksen asemaa sisustuselementtinä. Väriyhdistelmät liikkuvat valkoisen/vaaleanpunaisen ja vaaleanpunaisen/vihreän hempeästä väriskaalasta maskuliinisen voimakkaisiin armeijan vihreän/tummanharmaan ja tummanharmaan/ turkoosin sävymaailmoihin. PH 5 -valaisimien tunnusomaiset varjostimien kannattimet ovat PH 5 Contemporary -sarjassa saaneet lämpimän pronssin värisen sävyn. Kaikki värivaihtoehdot ovat mattapintaisia. iGuzzini päivittää ulkovalaisinmallistoaan Archilede-valaisimien uudet mallit edustavat luokkansa ehdotonta kärkeä. Valaisimien korkea valotehokkuus tuo jopa yli 50 % säästöt edellisen sukupolven ledivalaisimiin verrattuna. Archilede HP -valaisimet voidaan ohjelmoida halutun säätöprofiilin mukaisesti. BVD-interfacen avulla niitä voidaan ohjata keskitetysti 1-10V tai DALI-väylällä. Myös langaton ohjaus on mahdollista. Uusi Archilede HP on varustettu iGuzzinin kehittämällä ledimoduulilla, ja sen valotehokkuus on 104 lm/W. Fagerhultin uusi ulkovalaisinluettelo Fagerhultilta on ilmestynyt uusi ulkovalaisinluettelo. Siinä esitellään monipuolinen mallisto seinä- ja kattovalaisimista pollareihin ja maahan upotettaviin valaisimiin sekä puistoihin ja kaupunkiympäristöihin sopivista pylväsvalaisimista tie- ja tunnelivalaistukseen. Lisäksi mukana on mielenkiintoinen valikoima Simeksen ja Indalin tuotteita. Sisällysluetteloon on merkitty kaikki ledivalaisimet vihreillä kehyksillä, joten energiatehokkaiden valaistusratkaisujen löytäminen on entistä helpompaa. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi VALO 1/2013 asti. Ledien värilämpötila on 4 000 K ja Ra 70. Moduulirakenteensa ansioista ne on helppo vaihtaa uusiin. Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi Uudet ledimoduulit otetaan käyttöön koko katuvalaisinmallistossa, joka on suunniteltu toimimaan myös arktisissa olosuhteissa aina -40 °C Philips Metronomis LED ? puhdaslinjaista kauneutta Metronomis LED -valaisimien ajaton muotoilu sopii täydellisesti niin moderniin kuin klassiseenkin ympäristöön. Valaisinperheessä on käytetty viimeisintä leditekniikkaa, ja siinä yhdistyvät kaunis muotoilu, energiatehokkuus ja pitkä käyttöikä. Laaja tuoteperhe mahdollistaa alueiden toiminnallisen valaistuksen, yksilöllisen visuaalisen ilmeen ja oman imagon luomisen. Suunnit- Sharp 46 Lisätietoja: Targetti Poulsen Finland Oy (09) 6226 760 www.louispoulsen.com telijat voivat valita erilaisia valaistusefektejä ja luoda alueelle yksilöllisen ilmeen. Metronomis LED -järjestelmän valontuotto on jopa 10 000 lm. Lisätietoja: Philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting Torch Fluid
• uSee:n toinen vaihe lanseerattu uSee on Helvarin järjestelmäpalvelin reititinpohjaisten valonohjausjärjestelmien valvontaan ja ohjaukseen. uSee:n toinen vaihe sisältää kahden täysin uuden osion, kunnossapidon ja turvavalaistuksen, lanseerauksen. Kunnossapito-osiossa käyttäjä voi määrittää valaistusjärjestelmäänsä koskevia hälytyksiä. Hälytyksiä voi määrittää joko lamppuvialle, puuttuvalle laitteelle tai palamistuntien tietylle määrälle, mikä mahdollistaa aikataulutetun lamppujen vaihtamisen. Käyttäjä voi halutessaan määrittää hälytyksen yksittäiselle laitteelle, ryhmälle tai kaikille ryhmille. Kun hälytys aktivoituu, siitä lähetetään sähköpostiviesti määritetylle käyttäjälle. Turvavalaistusosiossa käyttäjä voi tehdä sekä toimintatestejä että kestoajan testejä rakennuksen turvavalaistukselle. Laki edellyttää näiden testien tekemistä, ja nyt uSee antaa käyttäjän ajastaa testit ja tallentaa niiden lokitiedot todisteeksi siitä, että turvavalaistusjärjestelmä toimii ja vaatimuksia noudatetaan. Toimintatesti on yksinkertainen kysely DALI-reitittimelle, jolla tarkistetaan määritetyn laitteen tai ryhmän laitteiden toimivuus. Parannukset nykyisiin ominaisuuksiin: ? Uuden aiheenmukaisen ohjetiedoston avulla käyttäjä löytää tarvitsemansa ohjeet helpommin. ? Käytettävissä on nyt kuvien lataustoiminto, jolla käyttäjät voivat lisätä oman kuvan etusivulle ja korvata osioiden kuvakkeet omilla grafiikoillaan. ? Uudella sivuston nimen toiminnolla käyttäjät voivat helpommin erotella työryhmät rakennuksissa, joissa käytössä on useita uSee-palvelimia, esimerkiksi useasta rakennuksesta koostuvassa sairaalassa. ? Käyttäjät voivat nyt valvoa energiankäyttöä tiettyjen ryhmien osalta ja nollata palamistunnit määritysosiossa. ? Käyttäjät voivat nyt valita palamistunnit myös yksittäisille kanaville. Lisätietoja: Helvar Oy Ab (09) 5654 1 www.helvar.com I-VALO VEGA ? modulaarinen laajasäteilijäperhe Laajasäteilijäperheen valaisimet kootaan erilaisista moduuleista niiden ominaisuuksien ja asiakkaiden tarpeiden mukaan kulloinkin sopivaksi valaisinkokonaisuudeksi. I-VALO VEGA W koostuu valaisin- ja ohjausmoduuleista, joita yhdistää helposti avattava ja suljettava pikaliitin. Ohjausyksikkö on varustettu suodattimella, mutta myös valaisinyksikkö hengittää innovatiivisen rakenteensa kautta. Näin hallitaan ohjausmoduulin lämpötilaa, varmistetaan sähköisten komponenttien pitkä elinikä ja valaisimen pysyminen energiatehokkaana. Moduulit voidaan asentaa ? tarpeen ja asennustilan mukaan ? samaan asennuskiskoon joko poikittain tai pitkittäin. Valaisin soveltuu erinomaisesti eri teollisuudenalojen yleisvalaistukseen sekä sisä- että ulkotiloihin. I-VALO VEGA W -laajasäteilijää on saatavana joko suurpainenatrium- (2 000 K) tai monimetallilampulla (5 500 K) varustettuna. Lisätietoja: I-Valo Oy 010 446 6600 www.i-valo.com Ratkaisuja valaistuksen ammattilaisille PLURIO LED IP66 IK08 Erinomaisen hyötysuhteen valaisin puistoihin, kulkuteille ja parkkialueille, uudiskohteisiin ja saneerauksiin. Vaikka pallovalaisimen korvaajaksi. AVENUE F LED IP66 IK08 Elegantti Avenue F LED on parhaimmillaan puistoissa ja kulkualueilla, joihin haetaan hillittyä ja ympäristön ilmettä korostavaa valaisinta. CHRISTIAN IV IP66 IK08 Tyylikäs ja monikäyttöinen pientie- ja taajamaalueiden LED- valaisin. ? BP 50% Valaisimissa on vakiovarusteena helppokäyttöinen tehonalennustoiminto, jonka avulla energiankulutusta voidaan alentaa ilman, että värintoistoindeksi tai värilämpötila kärsivät. Katso lisätiedot www.alppilux.fi/tuotteet www.alppilux.fi
• Siteco MIRA tehokas toimisto­valaisinsarja MIRA-tuoteperhe tarjoaa kustannustehokkaan ja laadukkaan valaisinvalikoiman toimistoihin ja yleisiin tiloihin. Valaisimen uudistunut ELDACONmikroprismaoptiikka mahdollistaa ison valaisinvälin, matalan kiusahäikäisyn ja hyvän valotehokkuuden. Samalla valaisimen valopintaan muodostuu tyylikäs koronaefekti. MIRA on nopea-asenteinen, huolto­ ystävällinen valaisin, ja se on saatavilla T5- ja ledivalonlähteillä 600 x 600 ja 1 200 x 300 -versioina. Ledivalaisimien valovirtavaihtoehdot ovat 2 000 lm, 4 000 lm ja 8 000 lm. Valaisimen asennusvaihtoehdot ovat pinta-, uppo- ja ripustusasennus. MIRAvalaisimet ovat DALI-ohjattavia ja varustettavissa päivänvalo- ja liikkeentunnistinsensorilla sekä ledihätävalaistuksella. Lisätietoja: Oy OSRAM Ab (09) 7422 3300 www.osram.fi Cariitin uutuuksia Neo 24, Loiste 24 ja Loiste SQ 24 ovat yksinkertaisen tyylikkäitä 7 W ledivalaisinuutuuksia. Nämä 24 V jännitteellä toimivat rinnankytkettävät valaisimet on helppo ja nopea asentaa sekä uudiskohteeseen että vanhojen valaisimien tilalle. Rungon materiaali on alumiinia ja värivaihtoehdot ovat hopea, kromi ja valkoinen. Loisteen ja Loiste SQ:n häikäisysuoja on akryylia. Valaisimissa oleva elektroniikka tunnistaa ympäristölämpötilan ja tarvittaessa laskee valaisimen tehoja, mikä takaa valaisimelle pitkän kestoiän. Tämän ominaisuuden ansiosta valaisimet sopivatkin erinomaisesti pesutiloihin, joiden yhteydessä on sauna sekä korkeisiin tiloihin. Valaisimien värintoistoindeksi on erittäin hyvä Ra > 90. Neo 24 Loiste SQ 24 Neo 24 -valaisimen ulkohalkaisija on 74 mm, Loisteen 88 mm ja Loiste SQ:n mitat ovat 80 x 80 mm. Kaikkien valaisimien kotelointiluokka on IP44. Virtalähde on tilattava erikseen. Lisätietoja: Cariitti Oy (09) 221 9040 www.cariitti.fi Loiste 24 Philips SmartBalance Philips on tuonut markkinoille SmartBalance-ledivalaisimen, joka korvaa täydellisesti perinteiset toimistojen TL5-valaisimet. Valaisimen muotoilu on tyylikäs, hillitty ja yksinkertainen. SmartBalance on saatavana aluksi pinta-asennettavana versiona ja myöhemmin myös uppoasennukseen soveltuvana. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. SmartBalance täyttää toimistovalaistusstandardin vaatimukset, ja valaistuksen ohjaukseen yhdistettynä se voi säästää yli 50 % energiakustannuksista. Valaisin on himmennettävä, ja sen hyötysuhde on > 90 lm/W. SmartBalancen valaistustavaksi on valittavissa joko suora (3 500 lm) tai suoran ja epäsuoran (4 000 lm) valaistuksen yhdistelmä. Airam PRO LED -sarja Airam PRO LED -sarja on kattava kymmenen mallin ammattilaisen perusmallisto. Kaikkien mallien polttoikä on pitkä (25 000 tuntia), ja ne kestävät yli miljoona sytytyskertaa. Lamput ovat pienikokoisia ja kevyitä, joten ne sopivat hyvin vanhojen hehkulamppujen tilalle. Tämä ns. talonmiehen lamppusarja sopii erityisesti kohteisiin, joissa lampun vaihtokustannuksilla on merkitystä. Mallistossa on viisi erilaista lamppua, ja kaikista malleista on saatavana kaksi värilämpötilavaihtoehtoa: lämmin valkoinen 2 800?K ja puhdas valkoinen 4 000 K. Lampuista saadaan täysi valontuotto heti, myös pakkasessa (käyttölämpötila-alue -30 °C ?+40 °C), ja niissä on laaja hehkulamppumainen valonjako 330° sekä hyvä värintoisto Ra ? 80. Mallistossa on kiinnitetty erityistä huomiota pakkaussuunnitteluun: tiedot löytyvät helposti joko symboleina tai suomen- ja ruotsinkielisinä teksteinä. Lampuilla on kolmen vuoden takuu. Lisätietoja: Oy Airam Electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi Lisätietoja: Philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting E14 400 lm 48 VALO 1/2013 E14 400 lm E27 400 lm E27 600 lm E27 1055 lm
• Hedtec Valaistuksen uusi näyttely avattu! Varaa aika ja tule tutustumaan! Valaistus Lauttasaarentie 50, A-porras 00200 HELSINKI puhelin: 0207 638 000 e-mail: lighting@hedtec.fi
• MEGAMAN Basic LED Aura Lightin valaisinuutuuksia Megaman BASIC LED -sarja on kattava seitsemän lampun perusmallisto. Lamput ovat pienikokoisia ja kevyitä, ja ne sopivat erinomaisesti hehku- ja halogeenilamppujen sekä energiansäästölamppujen korvaajiksi. Sarja on saatu hyvin valotehokkaaksi (valontuotto jopa > 95 lm/W) ja edulliseksi mitoittamalla polttoikä 15 000 tuntiin, joka useissa käyttökohteissa on täysin riittävä. Energiansäästölamppuihin verrattuna täysi valo saadaan heti, myös pakkasessa (käyttölämpötila-alue -30 °C ?+40 °C). Lampuissa on laaja hehkulamppumainen valonjako 330° ja hyvä värintoisto Ra ? 80. Lamppujen värilämpötila on lämmin valkoinen 2 800?K, ja niissä on erinomainen väritarkkuus +/- 150 K. Lampuilla on kolmen vuoden takuu. Lisätietoja: Oy Airam Electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi 3,5 W E14 250 lm 3,5 W E27 250 lm 9,5 W E27 810 lm DIM) versiot. Valaisimilla on kahdeksan vuoden takuu, joka kattaa tuotteiden lisäksi välittömät vaihtokustannukset. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi Acacia Aura Acacia täydentää Aura Light Ofis -tuoteperhettä. Valaisimen kapea, sulavalinjainen ja huomaamaton muotoilu mahdollistavat yleisvalaistuksen lisäksi tyylikkäiden valolinjojen luomisen. Valaisimesta on saatavilla kaikki tärkeimmät asennusvaihtoehdot. Aura Acacian rungon perusvärit ovat harmaa RAL9006 ja valkoinen RAL9010, muut värit tilauksesta. Galega Aura Ixora on Aura Lightin sisustuksellinen pintatai ripustusasennettava toimisto- ja julkisten tilojen valaisin. Elegantti valaisin on varustettu kolmella valonlähteellä, joista kaksi on alavaloa ja yksi ylävaloa varten. Korkea valontuotto takaa erinomaisen valaistuksen energiatehokkuudesta tinkimättä. Valaisimen korkeus on vain 45 mm ja väri harmaa RAL9006, muut värit tilauksesta. 5 W, GX53, 300 lm 3,5 W E14 250 lm Aura Galega on pelkistetyn tyylikäs yleisvalaisin. Useiden asennustapojen ansiosta valaisin soveltuu toimistojen, julkisten tilojen sekä liiketilojen yleisvalaistukseen. Laadukkaat komponentit takaavat toimintavarmuuden koko eliniän ajaksi. Pitkäikäisten komponenttien ansiosta huoltokustannuksissa voidaan säästää merkittävästi. Aura Galega on varustettu matalaluminanssihäikäisysuojalla. 11 W E27 1055 lm Ixora Valaisimien valonlähteenä on Aura UltiLED Long Life 20 W / 27 W vaihdettava moduuli tai Aura T5 Eco Saver -loistelamppu. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Saatavana on myös himmennettävät (DALI/DSI/1-10V/Switch Uusi 70 W lediliitäntälaitesarja MASTER LEDbulb 13 W Philipsin uusi, vain 13 W kuluttava MASTER LEDbulb korvaa 75 watin hehkulamput sekä edeltäjänsä, 17 watin MASTER LEDbulb -lampun. Lampun polttoikä on 25 000 tuntia ja valovirta 1 055 lm. Värilämpötila on lämmin 2 700 K. Lamppu on himmennettävä. E27-kantainen MASTER LEDbulb on helppo ja nopea vaihtaa suoraan hehkulampun tilalle. Lisätietoja: Philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting 50 VALO 1/2013 70 W lediliitäntälaitesarjan ensimmäisessä vaiheessa lanseerataan lineaarinen yksikanavainen 70 W lediliitäntälaite, joka on saatavilla sekä eisäädettävänä että DALI-säädettävänä mallina. Ohuen lineaarisen mekaniikan ansiosta tuote sopii ihanteellisesti lineaarisiin ja neliönmuotoisiin 600 x 600 ledivalaisimien kaupallisiin sovelluksiin. Lediliitäntälaitteissa esitellään uusi ominaisuus, jolla on mahdollista säätää ledikuormalle ohjattavaa virtaa liitäntälaitteen yhteyteen kytkettävällä ulkoisella vastuksella. DALI-säädettävät lediliitäntälaitteet takaavat laadukkaan ja portaattoman säädön laajalla säätöalueella (1?100 %). Helvar laajentaa myöhemmin 70 watin valikoimaansa. Toinen vaihe sisältää lineaarisen, kaksikanavaisen 2 x 35 W lediliitäntälaitteen. Tämä tuote sopii esimerkiksi lineaarisiin valaistussovelluksiin, joissa ledikuorma on tarpeen jakaa kahteen kanavaan. Kolmannessa vaiheessa markki- noille tuodaan korttimallinen, yksikanavainen 70 W lediliitäntälaite. Kestävän rakenteen, pienen koon ja vedonpoistajan ansiosta liitäntälaite voidaan asentaa ledivalaisimen ulkopuolelle. Toisen ja kolmannen vaiheen tuotteet julkaistaan arviolta vuoden jälkipuoliskolla. Lisätietoja: Helvar Oy Ab (09) 5654 1 www.helvar.com
• valotapahtumia 2013 www.valosto.com/tapahtumat KESÄKUU 4.6.2013 Espoo SVS Ledipäivä www.valosto.com/tiedostot/130604Ledipaiva.pdf 4.?6.6.2013 Sydney, Australia SPARC ? International Lighting Event 2013 www.sparcevent.org 5.?8.6.2013 Valladolid, Espanja LUCI City under Microscope Valladolid www.luciassociation.org/luci-home-cumvalladolid.html 6.?8.6.2013 Tokio, Japani 1st International Symposium of Blue Light Society http://blue-light.biz/isbls 9.?12.6.2013 Guangzhou, Kiina Guangzhou International Lighting Exhibition www.messefrankfurt.com.hk 18.?20.6.2013 Taipei, Taiwan LED Lighting Taiwan 2013 www.optotaiwan.com/en 18.?20.6.2013 Barcelona, Espanja Africa Energy Forum 2013 http://africa-energy-forum.com 20.6.2013 Regensburg, Saksa SSL4EU Workshop ? Light and Vision www.osram-os.com/ssl4eu-workshop 24.?25.6.2013 Birmingham, Iso-Britannia euroLED 2013 www.euroled.org.uk 25.?28.6.2013 Soul, Etelä-Korea LED EXPO 2013 ? Int?l LED & Green Lighting EXPO www.ledexpo.com Hyvinkää Asuntomessut www.asuntomessut.fi/hyvinkaa-2013 5.?6.8.2013 Melbourne, Australia Australian Smart Lighting Summit 2013 www.lightingconference.com.au 14.?15.8.2013 Las Vegas, Yhdysvallat The LED Show www.theledshow.com 15.?18.8.2013 Herning, Tanska Formland UPgraded www.up.mch.dk 25.?29.8.2013 San Diego, Yhdysvallat SPIE Optics + Photonics 2013 http://spie.org/optics-photonics.xml?WT.mc_id=RCal-OPW 4.?7.9.2013 Shenzhen, Kiina China International Optoelectronic Expo (CIOE 2013) www.cioe.cn/cioe/eindex.html 8.?11.9.2013 Phoenix, Yhdysvallat 2013 IES Street and Area Lighting Conference www.ies.org/salc 11.?12.9.2013 Helsinki Kuntamarkkinat 2013 www.kuntamarkkinat.fi 12.?22.9.2013 Helsinki Helsinki Design Week www.helsinkidesignweek.com 17.?19.9.2013 Krakova, Puola LUX EUROPA www.luxeuropa.eu 18.?21.9.2013 Marseille, Ranska LUCI City under Microscope Marseille www.luciassociation.org/cum-marseille.html 18.?21.9.2013 Lontoo, Iso-Britannia 100% Design 2013 www.100percentdesign.co.uk 18.?22.9.2013 Helsinki Habitare www.habitare.fi 18.?22.9.2013 Helsinki ValoLight 2013 www.valotapahtuma.fi 21.?22.9.2013 Kokkola Rakenna-Sisusta-Asu Kokkola www.messu.com 21.?28.9.2013 Alingsås, Ruotsi Workshop: Lights in Alingsås http://lightsinalingsas.se/en/workshop/workshop 24.?26.9.2013 Bregenz, Itävalta LpS 2013 ? 3rd LED professional Symposium + Expo www.led-professional-symposium.com 27.9.?3.11.2013 Alingsås, Ruotsi Lights in Alingsås http://lightsinalingsas.se/en 28.?29.9.2013 Oulu Rakenna-Sisusta-Asu Oulu www.messu.com 3.?5.10.2013 Montreal, Kanada IALD Enlighten Americas 2013 www.iald.org/about/events/IALDEnlightenAmericas2013.asp 4.?6.10.2013 Tampere KotiVisio 2013 www.kotivisiomessut.fi 5.?6.10.2013 Rauma Rakenna-Sisusta-Asu Rauma www.messu.com 6.?9.10.2013 Lontoo, Iso-Britannia PLASA London www.plasashow.com 7.?9.10.2013 Dubai, Arabiemiirikunnat Light Middle East www.lightme.net/frankfurt/88/for-visitors/welcome.aspx 9.?20.10.2013 Berliini, Saksa FESTIVAL OF LIGHTS http://festival-of-lights.de 10.?13.10.2013 Shanghai, Kiina Prolight+Sound Shanghai www.messefrankfurt.com.hk 16.?17.10.2013 Coventry, Iso-Britannia Photonex www.photonex.org 16.?18.10.2013 Jokohama, Japani LED Japan / Strategies in Light www.sil-ledjapan.com 19.?20.10.2013 Riihimäki Rakenna-Sisusta-Asu Riihimäki www.messu.com 25.?27.10.2013 Vantaa Omakoti-messut www.omakotimessut.net 26.?27.10.2013 Mustasaari Vasara ? Pohjanmaan rakennusmessut www.vasaramessut.fi 28.?29.10.2013 Boston, Yhdysvallat LEDs & the SSL Ecosystem 2013: Phase 2, the Path to Profit www.ledsconference.com 30.10.?2.11.2013 Kööpenhamina, Tanska PLDC 2013 ? Professional Lighting Design Convention www.pld-c.com 5.?8.11.2013 Moskova, Venäjä Interlight Moscow powered by Light+Building www.interlight.messefrankfurt.ru/en 5.?9.11.2013 Buenos Aires, Argentiina BIEL Light+Building Buenos Aires www.biel.com.ar/ingles 13.?15.11.2013 Bangkok, Thaimaa EcoLightTech Asia 2013 www.ecolighttech.com 14.?16.11.2013 Shanghai, Kiina Green Lighting Shanghai 2013 www.greenlightingchina.com 19.?21.11.2013 München, Saksa Strategies in Light Europe www.sileurope.com 20.?21.11.2013 Lontoo, Iso-Britannia LuxLive 2013 www.luxlive.co.uk 22.?24.11.2013 Las Vegas, Yhdysvallat LDI 2013 www.ldishow.com/ldi13 25.?27.11.2013 Guangzhou, Kiina GG China LED Exhibition www.gg-led.com/ggledex_en 26.?27.11.2013 Pariisi, Ranska ForumLED Europe 2013 www.forumled.com Lyon, Ranska Fête des Lumières www.fetedeslumieres.lyon.fr HEINÄKUU 12.7.?11.8.2013 ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 6.?9.12.2013 SVS:n kursseja 2013 Tietoja tulevista kursseista seuran verkkosivuilla www.valosto.com VALO 1/2013 51
• M ? Itella Oyj VALO-lehden tukijayritykset: