• 1/2015 Museovalaistus Murroksessa Valaistussuunnittelijan ammattikuVa VahVistuu levähdyspaikkojen virkistävä valaistus
• Muoto ja laatu säilyy – tekniikka muuttuu Uudet LED -pallovalaisimet Satiinimatta lasikupu ja metallirunko • 4 kokoluokkaa Ø 250 – 400 mm • 4 teholuokkaa LED 12,0W – 35,7W • 4 viimeistelyvaihtoehtoa, valkoinen, ruostumaton teräs, kromi ja messinki • putkitai johtoripustuksella • LED värivaihtoehdot 3000K ja 4000K • DALI ohjattavat Uusi PRIMA mallisto LED seinä – ja kattovalaisimet Satiinimatta lasikupu ja metallirunko • 2 kokoluokkaa Ø 250 ja 350 mm • 4 teholuokkaa LED 8,7W – 27,8W • 3 kehysrengasvaihtoehtoa, valkoinen, hopea ja palladium lisätarvikkeina • LED värivaihtoehdot 3000K ja 2700K • Valinnaisesti myös DALI ohjattavana tai liiketunnistimella varustettuna Vuosi 1965 150 W 2160 lm 1000 h Vuosi 1985 32 W 2400 lm 6000 h Vuosi 2015 LED 17,4 W 2320 lm 50 000 h
• E ERCO on ajatellut toimistovalaistuksen uudella tavalla LEDillä varustettu Skim Downlight on parempi kuin lineaarivalaisin. Skim tuottaa epätavallisen häikäisemätöntä valoa ja antaa toimistoon normienmukaisen ja erittäin energiatehokkaan valaistuksen. Vain 182 mm:n halkaisijan ansiosta tämä edullinen valaisin on integroitavissa kattoon helposti ja tilaa säästävästi. Täydellinen valo taloudellisesti laskettuna. www.erco.com/skim
• Monix Slim LED Europroof LED Erinomainen valotehokkuus. Neljä pituutta; 600, 900, 1200 ja 1500mm Häikäisyä estävä opaalikupu Valovirrat 2800-7600 lm Markkinoiden paras nyt LED -versiona! Kaksi pituutta; 1283 ja 1583mm Kaksi leveyttä; 111 ja 168mm Valovirrat 3400-8000 lm Vahva tekijä Suomen ammattilaismarkkinoille. Enston ja Alppiluxin valaistus myynti Suomessa keskitetään 1.6.2015 alkaen Ensto Lightingiin. Syntyy vahva valaistuksen ammattilainen, joka tarjoaa kumppaneilleen laajan ja uudistuvan tuotteiston, kattavan valaistuksen erityisosaamisen ja parhaan luotettavuuden. Me pidämme mitä lupaamme, oli kyse sitten tuotteista tai niiden toimituksista. Kesäkuusta alkaen Sinua palvelee Ensto Lighting. Tuoteja yhteystietomme löytyvät www.alppilux.fi Energiansäästöä uusilla valotehokkailla valaisimilla Viimeisin tekniikka, huippuluokan valotehokkuus ja erinomainen asennettavuus! Uusilla, monipuolisilla Alppilux LED -teollisuusvalaisimilla ratkaiset valaistustarpeet marketeista pysäköintihalleihin, kellaritiloista logistiikkakeskuksiin. IP44 IP65 Huippuluokan valotehokkuus, jopa 140 lm/W. Kattavat valovirtavaihtoehdot 5500-20 000 lm Yksittäisja ramppimallit Laajaja keskisäteilevä optiikka IP44 Tino G2 LED
• ajankohtaista 12 Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohje uudistettiin 20 valaistussuunnittelun tehtäväluettelo julkaistu rakennustiedon rt-korttina suunnittelu 26 valaistussuunnittelijan ammattikuvasta 34 jääkiekkohallien kenttävalaistuksen yhteiset pelisäännöt 36 Museovalaistus murroksessa – uusi tekniikka käyttöön taiteen ehdoilla projektit 8 strandlykkjan levähdyspaikkojen valaistus 40 didrichsenin taidemuseon valaistus uuteen aikakauteen kulttuuri ja tiede 30 led, oled ja laser – ovatko tässä huomisen valonlähteet? Vakiopalstat 7 valokeilassa 44 valonvälähdyksiä 48 projektiuutisia 54 tuoteuutisia 59 valotapahtumia 12 30 36 8 1/2 01 5
• Aura Lunaria Pro Pendulum Lunaria tuoteperhe laajenee jälleen. Ripustusversio Lunaria Pro antaa häikäisemättömän valaistuksen. • UGR on < 19. • Valaisimen korkeus on vain 11,3 mm. Pituus 1195 mm ja leveys 295 mm. • Ripustusvalaisimen kehys on valkoinen. • Alavalon osuus on 40 % ja ylävalon 60 %. • Vaijereiden korkeus on helposti säädettävissä ja valaisin itsessään helppo asentaa. • Lunaria Pro toimitetaan aina DALI-liitäntälaitteella. AuraLightOy•+358(09)8553640•myynti@auralight.fi
• Aura Lunaria Pro Pendulum Lunaria tuoteperhe laajenee jälleen. Ripustusversio Lunaria Pro antaa häikäisemättömän valaistuksen. • UGR on < 19. • Valaisimen korkeus on vain 11,3 mm. Pituus 1195 mm ja leveys 295 mm. • Ripustusvalaisimen kehys on valkoinen. • Alavalon osuus on 40 % ja ylävalon 60 %. • Vaijereiden korkeus on helposti säädettävissä ja valaisin itsessään helppo asentaa. • Lunaria Pro toimitetaan aina DALI-liitäntälaitteella. AuraLightOy•+358(09)8553640•myynti@auralight.fi 7 Valo 1/2015 kaksi puolta. Älykäs valaistuslaite näet kuluttaa energiaa myös silloin, kun se ei valaise mitään. tähän lepokulutukseen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. hyvää kesää ja antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry p.s. tykkään itse enemmän auringonpaisteesta kuin pilvipalveluista. valokeilassa Valonlähteiden valotehokkuus on parantunut nopeasti. Merkittävänä vaikuttajana tähän ovat olleet euroopan unionin toimenpiteet, joilla on poistettu energiatehokkuudeltaan huonoja tuotteita markkinoilta. Viimeisin kielto astui voimaan 13.4.2015, jolloin elohopealamppujen markkinoille saattaminen loppui. Vaikka asia on ollut tiedossa jo kuusi vuotta, näyttää se silti tulevan monelle liian äkkiä. seuraavaksi kielto koskee kirkkaita halogeenilamppuja. niiden osalta aikataulua ollaan kuitenkin siirtämässä myöhemmäksi, koska leditekniikalla ei ole vielä pystytty toteuttamaan riittävän hyviä korvaavia valonlähteitä. Valonlähteet ovat siis muuttuneet energiatehokkaiksi. siksi huomio onkin nyt kääntymässä siihen, miten niitä käytetään. seuraavat suuret säästöt ovat saavutettavissa älykkäällä valaistuksen ohjauksella. uudisasennuksissa älykkäiden ohjausjärjestelmien toteuttaminen onnistuu, koska ohjauskaapelointi pystytään toteuttamaan rakentamisen yhteydessä. sen sijaan olemassa olevissa kohteissa tilanne on hankalampi. uudet langattomat ohjaustavat ovat kuitenkin tarjoamassa myös tähän ratkaisuja. hypetyskäyrän huipulla on tällä hetkellä esineiden internet – äly tulee valaisimiin ja lamppuihin. jatkossa ei puhelimesta enää etsitäkään musiikkia tai keskustelukanavaa vaan valonlähteitä. puhelimen tai muun langattoman ohjauslaitteen avulla valon määrää ja värisävyä voidaan muunnella tilanteeseen sopivaksi ja tarvittaessa myös säästää energiaa. kolikolla on kuitenkin aina älykästä valoa kannen kuva: tomasz Majewski Valo on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä liikenneviraston ja elY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä lehtiluukku-sovelluksella (ipad, iphone, android). julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi toimituspäällikkö: Markku Varsila toimitussihteeri: tiia-Maarit loisa tiia.loisa@valosto.com jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj), pasi jokinen, riku järvelä, risto linnapuomi, Marjukka puolakka, erkki rousku ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design painopaikka: lönnberg painot oy issn 1237-3907
• 8 Valo 1/2015 Strandlykkjan levähdyspaikkojen valaistus teksti: ola Muttilainen, tehomet oy kuvat: tomasz Majewski dekoratiivisen valaistuksen rooli on kasvanut jo vuosikymmenten ajan kaupunki ympäristöissä, mutta myös infrahankkeiden viehättävyyteen on alettu panostaa entistä enemmän. yhtenä skandinaavisena esimerkkinä tästä ovat viime joulukuussa avatut, noin 70 km oslosta pohjoiseen e6-valtatien varrelle rakennetut levähdyspaikat, jotka saavat matkaajan ihastelemaan maisemia kenties hetken pidempään.
• 9 Valo 1/2015 tienkäyttäjä osuu usein toinen toistaan kauhtuneemmille levähdyspaikoille, joilta hyvällä onnella voi löytää parhaat päivänsä jo ohittaneen ulkovessan. strandlykkjassa tilanne on toisin. kirkkaanpunaiset, kuin tieteiselokuvan lavasteista poimitut, iglua muistuttavat möykyt paljastuvat siisteiksi ja viihtyisiksi mukavuuslaitoksiksi. levähdyspaikkojen ja tien välisen vallin päälle on asennettu massiiviset puupylväät, jotka muodostavat jo itsessään projektin tarkoituksena on tarjota tienkäyttäjälle paitsi mieltä virkeänä pitäviä virikkeitä oikeantaajuisina annoksina, myös parantaa liikenneturvallisuutta ja helpottaa tienkäyttäjän ennakointia tunneleiden, siltojen ja vuoristoisen maaston rytmittämällä Gardermoen–Biri-tieosuudella. sadan kilometrin tuntinopeudella optimaalisen virikevälin on arvioitu olevan viisi kilometriä. Virikkeiden ei tietenkään tarvitse, eivätkä ne voikaan, olla samaa tyyppiä tai keskenään täysin samanlaisia. ne voivat olla siltoja, tunneleita tai vaikkapa valotaideteoksia. kuljettajan vireystilan kannalta on edullista, että nämä virikkeet tulevat alitajuisesti tunnistetuiksi ja niiden rytmi pitää yllä vireystilaa. tämä tarve korostuu erityisesti pimeään vuodenaikaan. levähdysalueiden valaistussuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota väylien hyvään häikäisemättömään valaistukseen, viihtyisyyden korostamiseen houkuttelevan valaistuksen avulla sekä keski alueen raskaan liikenteen pysäköintialueen matalampaan valaistusintensiteettiin, jolla taataan ammattilaisille rauhallisempi lepohetki ilman ylenpalttista kirkkautta. valaistusratkaisut hallitsevimpina elementteinä levähdyspaikkojen reunoilla seisovat järeät 12-metriset puupylväät. näihin on asennettu levähdyspaikan valaistukseen tarkoitetut ledikohdevalaisimet sekä dMX-ohjatut ledimatriisivalaisimet, joilla toteutetaan yksinkertainen, mutta oivaltava efektivalaistus. koska valaisimet on asennettu käytännössä kokonaan poikkileikkaukseltaan 420 × 420 mm mittaisten puupylväiden sisään, tekninen ratkaisu oli varsin haasteellinen. Valaistussuunnittelijan visiona oli upottaa jokaiseen pylvääseen kymmenen peililasi-ikkunaa, jotka valaistaan taustapuolelta ledimatriisivalaisimilla. koska varsinainen valaistus haukkasi syvyyssuunnassa leijonanosan rungon poikkileikkauksesta, efektivalaistuksen etäisyys peililasipinnasta muodostui hyvin kriittiseksi, sillä valonjakoalueen tasaisuus diffuusorimuovin käytöstä huolimatta vaati riittävän etäisyyden peilipinnasta. lopulta monumentin, sillä jokainen niistä on kallistettu yksilölliseen kulmaan viuhkan muotoon. pylväiden muodostama kokonaisuus mukailee samalla vuonon ja vuoren välissä mutkittelevaa valtatietä. suunnittelun lähtökohdat strandlykkjan levähdyspaikat ovat osa norjan tiehallinnon laajempaa valaistusprojektia, jota ÅF lighting on työstänyt vuodesta 2008 alkaen. tarkkaan suunniteltu valaistus luo turvallisuutta kulkemiseen, rauhoittaa levähtäjän nokosilleen ja korostaa alueen arkkitehtonisia yksityiskohtia.
• 10 Valo 1/2015 12-metriset puupylväät on asennettu kukin eri astekulmaan muodostaen valtavan, mutta ilmavan, viuhkan levähdyspaikan ja valtatien väliin.
• 11 Valo 1/2015 ratkaisevat viimeiset millit saatiin käyttöön asentamalla ledimatriisivalaisin räätälöityyn ohutlevyrakenteeseen, joka mahdollistaa samalla koko elementin vaihdon esimerkiksi vikatilanteessa. hämärän aikaan efektivalaistuksessa toistuu toisaalta tienkäyttäjien rytmi, toisaalta teosta matkan päästä havainnoiville tehostevalaistusikkunoihin luotu illuusio vuorten yllä kulkevasta yöttömän yön auringosta. päiväsaikaan kolmen metrin matkalle asennetut peililasit välkehtivät kilpaa viereisen vuonon laineiden kanssa. pylväsrakenteissa tähdättiin kohti pitkää elinkaarta ja maksimaalista huoltoväliä huomioiden asennuspaikan vaativat olosuhteet. tilaaja halusi materiaalivalinnoissaan ottaa huomioon muun muassa meriveden läheisyyden ja vilkkaasti liikennöidyn väylän aiheuttamat rasitukset. puupylväiden osalta pidemmän huoltovälin takaamiseksi raaka-aineeksi valikoitui vesilasikyllästeinen lujuuslajiteltu liimapuumateriaali. Myös pylväiden teräsosat kuumasinkittiin ja maalattiin rankimman standardissa määritellyn ympäristörasitusluokan vaatimusten mukaan. osa alueen yleisvalaistuksesta toteutettiin ledikohdevalaisimilla, jotka asennettiin kuusi metriä korkeisiin, harjatusta ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin pylväisiin. osaan näistä pylväistä asennettiin myös punasävyiset ledivalaisimet korostamaan mukavuuslaitosten kirkkaanpunaista sävyä. asennus asennuspaikan sijainti vilkkaasti liikennöidyn, rakennusvaiheessa olevan valtatien varrella sekä puupylväiden lähes tonnin kappalepaino asettivat asennuksen helppoudelle lisävaatimuksia. Valaisimet esiasennettiin kaapelointeineen pylväsrakenteisiin jo tehtaalla suomessa strandlykkjan levähdyspaikat rakennuttaja: statens vegvesen valaistusja valaisinsuunnittelu: ÅF lighting, Morten jensen ja eli janne sauar perustussuunnittelu: høyer Finseth as efektivalaistuksen ohjelmointi: sun effects oy, riku sourama sähköurakointi: innlandet elektro as valaisimien esiasennukset ja kaapelointi: VVs-sähkö oy projektikoordinointi ja kokonaistoimitus: stolper as, henning holmøy valaisimet: erCo powercast led, erCo Beamer led, sill led projector 140rt, traxon dot Xl-9 rGB valaisinpylväät: tehomet oy:n rst-pylväät sekä erikoispuupylväät Q-treat-käsittelyllä alueja matriisivalaisimien asennus vaati lukuisia erikoisratkaisuja myös ilmankierron ja kondenssiveden huomioi miseksi. peililasit matriisivalaisimien edessä korostavat rakenteiden luonnetta myös päiväsaikaan. ja rakenteet lastattiin rekkaan asennusjärjestyksessä, jolloin kuljetuksen saapuessa perille urakoitsijan tarvitsi ainoastaan pystyttää pylväät perustuksiin, kytkeä virtasyötöt ja ohjaussignaalikaapelit sekä suorittaa valaisimien tarkempi suuntaus. itse asennus saatiin näin tehtyä kahdelle levähdyspaikalle runsaan kahden työpäivän aikana.
• 12 Valo 1/2015 liikenneviraston uudistettu julkaisu on neljäs painos tievalaistuksen uudenaikaisessa ohjesarjassa, joka alkoi vuonna 1983. kansallisia ohjeita on tarkistettu eurooppalaisten standardien tahdissa, joita on muutettu perusteellisesti noin kymmenen vuoden välein. uusitun ohjeen perusrakenne on samanlainen kuin vuoden 2006 painoksessa. yksityiskohtia on päivitetty ja lisätty, ja rautatiealueet on siirretty samaan teokseen. suomalainen ohje kestää kansainvälisen vertailun. Maantieja rautatiealueiden Valaistuksen suunnitteluohje uudistettiin teksti: pentti hautala, Mika saari ja aleksanteri ekrias, liCon-at oy
• 13 Valo 1/2015 tievalaistuksen tarve Maanteillä on osuuksia, jotka valaistaan aina sijaintinsa perusteella. perinteellinen käytäntö jatkuu, ja valaistus rakennetaan liikennemäärästä riippumatta tyypillisesti seuraavissa tapauksissa: maantiet taajamissa, tunnelit, raja-asemat, avattavat sillat, lossija lauttalaiturit. liikennetaloudellisesti kannattavan tievalaistuksen aikaansaamiseksi tarvitaan taulukon 1 mukaiset liikennemäärät. laskentaperusteet on tarkistettu. hyötykustannussuhde h/k = 1, onnettomuusasteet ovat entistä varmemmat, energian hintana on käytetty 0,13 €/kWh ja sen vuotuisena kasvuna 6 %. tievalaistuksen ajoittainen vähentäMinen ohjeessa tievalaistuksen ajoittaisen vähentämisen menetelmät, keinot ja ohjaustavat on tarkistettu. uudet menetelmät pohjautuvat päivityksessä olevan tievalaistuksen suunnittelua ohjaavan standardin en 13201 tuleviin muutoksiin sekä kansainvälisen valaistuskomission Cie:n tekniseen raporttiin Cie 115:2010 ”lighting of roads for motor and pedestrian traffic”. lähtökohtana on, että kaikkien uusien valaistusasennuksien tulee olla himmennettäviä. tämä vaatimus on ollut liikennevirastolla käytössä jo vuodesta 2009. ohjeessa tievalaistuksen himmentäminen suositellaan toteutettavaksi valaistusluokkien avulla 1tai 2-portaisena siten, että valaistusluokkaa pudotetaan korkeintaan kahdella. taulukossa 2 on esitetty esimerkit eri valaistusluokkien ohjausportaista. purkauslamppuvalaisimien ohjaus toteutetaan yleensä 1-portaisena. Maanteillä himmennys toteutetaan yleensä ennakkoon ohjatulla kello ajastimella arkipäivän keskimääräisen tuntiliikenteen vaihtelun mukaan, ks. kuva 1. ohjaus voidaan toteuttaa myös reaaliaikaisesti mitattujen liikennemäärätietojen perusteella. Älykäs ohjaus vaihtaa muuttuvan tievalaistuksen luminanssia automaattisesti ottaen huomioon vallitsevat liikenneja tieolot, tienpinnan ominaisuudet ja olotilan sekä valonlähteiden valovirran. prototyyppi asennettiin vuonna 2005, ja se toimii edelleen. tuotepaketiksi kehittynyt ratkaisu on nähtävissä uusimmilla moottoriteillä. ohjeessa on annettu suositukset myös esim. vakiovalovirran käytölle. tieluokka keskimääräinen vuorokausiliikenne (kvl), ajoneuvoa/d kaksiajorataiset valtaja kantatiet Moottoritie 40 000 nelikaistainen keskialueellinen tie tasoliittymin 20 000 nelikaistainen keskikaiteellinen tie 34 000 keskikaiteellinen ohituskaistatie 23 000 yksiajorataiset tiet liittymätiheys (kpl/km) * 2 5 Valtaja kantatie 7 000 3 000 seutuja yhdystie 2 500 1 500 * ei sisällä maatalousliittymiä. taulukko 1. liikennetaloudellisesti kannattavan tievalaistuksen liikennemäärät. liikennemääränä käytetään 10 vuoden kuluttua vallitsevaa ennustettua liikennemäärää. taulukko 2. Valaistuksen ajoittainen vähentäminen valaistusluokkien avulla 2-portaisella ohjaustavalla. 1-portaisessa himmennyksessä suluissa olevia väliportaita ei käytetä. valaistusluokka Muuttuva valaistus jäljelle jäävä keskimääräinen luminanssi % M1 (al1) M1 – (M2) – M3 – (M2) – M1 100 – (75) – 50 – (75) – 100 M2 (al2) M2 – (M3) – M4 – (M3) – M2 100 – (70) – 50 – (70) – 100 M3a (al3) M3 – (M4) – M5 – (M4) – M3 100 – (75) – 50 – (75) – 100 M3b (al4a) M3 – (M4) – M5 – (M4) – M3 100 – (75) – 50 – (75) – 100 M4 (al4b) M4 – (M5) – M6 – (M5) – M4 100 – (70) – 40 – (70) – 100 M5 (al5) M5 – (M6) – p5 – (M6) – M5 100 – (60) – 40 – (60) – 100 M6 M6 – p6 – M6 100 – 50 – 100 valaistusluokka Muuttuva valaistus jäljelle jäävä keskimääräinen valaistusvoimakkuus % p1 (k1) p1 – (p2) – p3 – (p2) – p1 100 – (70) – 50 – (70) – 100 p2 (k2) p2 – (p3) – p4 – (p3) – p2 100 – (75) – 50 – (75) – 100 p3 (k3) p3 – (p4) – p5 – (p4) – p3 100 – (70) – 40 – (70) – 100 p4 (k4) p4 – (p5) – p6 – (p5) – p4 100 – (60) – 40 – (60) – 100 kuva 1. esimerkki 2-portaisesta ohjaustavasta tuntiliikenteen vaihtelun mukaan Vt 1 palojärvi, 8.10.2013. himmennyksen rajat ovat 3 % (sininen katkoviiva) ja 1 % (punainen katkoviiva) keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä. Muuttuva valaistus M3a – M4 – M5 – M4 – M3a. 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20 20–21 21–22 22–23 23–00 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Osuus keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä Sammutus klo 7.08 Sytytys klo 19.06 Keskimääräinen luminanssi
• 14 Valo 1/2015 uudet valaistusluokat ohjeen valaistusluokkien tunnukset ja arvot on tarkistettu päivityksessä olevan standardin en 13201-2 mukaisiksi. kaikille tutuksi tulleista al-, aeja k-luokista ollaan nyt luopumassa, ja tilalle tulevat MCja p-luokat, taulukot 3–5. ohjeen päivityksen yhteydessä valaistusluokkien tunnukset päätettiin muuttaa standardia vastaaviksi helpottamaan valaistusluokkien vertailtavuutta sekä vähentämään yleistä sekaannusta alalla. ohjeessa vanhat valaistusluokat on esitetty suluissa taulukoiden yhteydessä helpottamaan siirtymävaihetta. Valaistusluokkien valaistusteknillisten vaatimusten muutokset ovat melko vähäiset. nämä ovat • uusi valaistusluokka M6 • valaistusluokan M5 yleistasaisuuden pieneneminen arvoon 0,35 • ympäristön valaistuksen suhdeluvun sr muuttuminen vierialueen valaistuksen suhdeluvuksi rei ja samalla suhdeluvun laskentatavan ja vaatimusten muuttuminen • valaistusluokkien p1, p2 ja p6 minimiarvon pieneneminen arvoihin 3, 2 ja 0,4 lx. valaistusluokan valinta Valaistusluokan valintamenetelmää on täsmennetty teknillisen raportin Cen/tr 13201-1 perusteella. Valaistusluokka riippuu liikenteen, tien ja ympäristön ominaisuuksista sekä ajosuorituksen vaikeusasteesta. tavoitteena on oikea, tarvetta vastaava ja ylimitoitusta välttävä luokka. taulukossa 6 on esimerkkinä kokemukseen perustuvat tyypillisimmät maanteiden valaistusluokat. tarkempaa tarkastelua edellyttävissä tapauksissa apuna käytetään taulukkoa 7, jossa on esimerkkinä yksiajoratainen valtatie. Muut kohteet, kuten taajamatiet, liittymät, jalankulkuja pyörätiet sekä palvelualueet yms., löytyvät ohjeesta samalla tavalla esitettyinä. valaistusluokka kuivan ja märän ajoradan luminanssi esto häikäisy vierialueen valaistus kuiva Märkä kuiva lm cd/m2, min. uo min. ul min. uow min. fti %, maks. rei min. M1 (al1) 2,00 0,40 0,60 0,15 10 0,40 M2 (al2) 1,50 0,40 0,60 0,15 10 0,40 M3a (al3) 1,00 0,40 0,60 0,15 15 0,40 M3b (al4a) 1,00 0,40 0,40 0,15 15 0,40 M4 (al4b) 0,75 0,40 0,40 0,15 15 0,40 M5 (al5) 0,50 0,35 0,40 0,15 15 0,40 M6 0,30 0,35 0,40 0,15 15 0,40 taulukko 3. M-luokat. suluissa on esitetty vuoden 2006 valaistusohjeen vastaavat al-luokat. valaistusluokka vaakatason valaistusvoimakkuus ehm lx, min. uo min. C0 (ae0) 50 0,40 C1 (ae1) 30 0,40 C2 (ae2) 20,0 0,40 C3 (ae3) 15,0 0,40 C4 (ae4) 10,0 0,40 C5 (ae5) 7,50 0,40 taulukko 4. C-luokat. suluissa on esitetty vuoden 2006 valaistusohjeen vastaavat ae-luokat. valaistusluokka vaakatason valaistusvoimakkuus ehm 1) lx, min. eh lx, min. p1 (k1) 15,0 3,00 p2 (k2) 10,0 2,00 p3 (k3) 7,50 1,50 p4 (k4) 5,00 1,00 p5 (k5) 3,00 0,60 p6 (k6) 2,00 0,40 1) riittävän tasaisuuden takaamiseksi hankekohtainen keskiarvo ei saa ylittää 1,5-kertaista luokan edellyttämää keskiarvon minimiä. taulukko 5. p-luokat. suluissa on esitetty vuoden 2006 valaistusohjeen vastaavat k-luokat. tieluokka valaistusluokka kaksiajorataiset valtaja kantatiet nelikaistainen keskialueellinen tai keskikaiteellinen moottoritie taajamassa (ohitai läpikulkutie) M2 Maaseudulla M3a keskikaiteellinen ohituskaistatie Maaseudulla M3b nelikaistainen keskialueellinen tie taajamassa (ohitai läpikulkutie) M2 Maaseudulla M3a kaksikaistainen keskikaiteellinen tie Maaseudulla M3b yksiajorataiset tiet Valtaja kantatiet M3b seutuja yhdystiet M4 taulukko 6. Maanteiden valaistusluokat. parametri vaihtoehdot kuvaus painoarvo vw valittu suunnittelunopeus tai nopeus rajoitus hyvin suuri 120 km/h 2 suuri 80, 100 km/h 1 1 kohtalainen 60 km/h pieni 50 km/h –1 hyvin pieni 30, 40 km/h –2 liikennemäärä kohteen keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (kVl) suuri kVl ? 12 000 1 kohtalainen 4 000 ? kVl < 12 000 pieni kVl < 4 000 –1 liikenteen koostumus sekaliikenne, suuri osa kevytliikennettä pyöräilijät, jalankulkijat, pysäköidyt ajoneuvot 2 sekaliikenne 1 1 Vain moottoriajoneuvoja erilliset ajoradat ei 1 1 kyllä liittymätiheys tasoliittymiä/km a) eritasoliittymät, risteyssiltojen välimatka, km suuri 5 < 3 1 kohtalainen 2 ? 3 ympäristön b) valoisuus Valoisa taajama 1 pimeä Maaseutu ajosuoritus c) Vaikea 1 normaali ? 3 a) ei sisällä maatalousliittymiä. b) Ympäristö on valoisa, jos tien ulkopuolelta tulee häiriövaloa esim. liikkeiden ikkunoista, toisista tietai katuvalaistuksista, huoltoasemilta, pysäköintialueilta, urheilukentiltä, julkisivuvalaistuksista, mainosvaloista, valotaideteoksista yms., katujen tapauksessa esim. keskusta-alueet. c) ajosuoritus pitää sisällään seuraavat toiminnot: ajoneuvon laitteiden hallinta, turvallisen nopeuden ja ajolinjan hallinta sekä reitin suunnittelu ja opastuksen hyväksikäyttö. taulukko 7. M-valaistusluokan valintaparametrit. esimerkkinä yksiajoratainen valtatie. M = 6 – 3 = M3 (M3b)
• Downlightit myös vaativiin kohteisiin Philipsin downlight-tuoteperheet tarjoavat energiatehokkaan ratkaisun kaikkiin kohteisiin. Mallistossa on monipuolinen valikoima tehoja, optiikoita ja lisävarusteita sekä kiinteitä ja suunnattavia valaisinmalleja valon säädöllä tai ilman. LuxSpace www.philips.fi/lighting GreenSpace Shield_White_2013 Version 1.1 – 25 October 2013
• MELTRON TIEJA KATUVALAISINJÄRJESTELMÄ Valaistuksen edistyksellisintä poikkitieteellistä teknologiaa ja tekniikkaa – sinun turvallisuutesi tähden! meltron.fi autoliikennetunnelit tunnelit ovat tulleet pysyvästi tien osaksi. niiden valaistus poikkeaa avoimen tien käsittelystä. turvallisuuden vähimmäisvaatimukset on säädetty euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/54/eY. nämä sitovat määräykset koskevat ten-tieverkon yli 500 m pitkiä tunneleita. Muihin tunneleihin menettelyä käytetään liikenneviraston määrittelemällä tavalla. pitkän tunnelin valaistuksen pääosat on määritelty entistä tarkemmin. nämä ovat: normaalivalaistus • päivävalaistus, jolla on ulkopuolisesta luonnonvalosta riippuvat korkeat luminanssiarvot sisäänajo-osuudella (kynnysja siirtymäalueet). • Yövalaistus hiljaisen liikenteen aikana tunnelin koko pituudella. turvavalaistus • Varavalaistus on osa päivävalaistuksesta, jolla tuotetaan vähimmäisluminanssi sähkökatkoksen aikana niin, että normaaliliikenne voi jatkua. • evakuointivalaistuksella autetaan onnettomuustilanteissa – esimerkiksi tulipalon aikana savun peittäessä päävalaisimet – tunnelin käyttäjiä poistumaan jalkaisin. Vuoden 2006 tievalaistuksen suunnitteluohjeessa mainittua tunneliputkessa olevaa poistumiskäytävää ei tarvita. normaalija varavalaistuksen vallitessa pientareilla on riittävästi valoa esimerkiksi hätäpuhelimeen menevälle jalankulkijalle. evakuointivalaistuksen aikana koko ajorata muuttuu jalankulkualueeksi. tähän mennessä rakennettujen tunneleiden evakuointivalaistus ei täytä uuden ohjeen vaatimuksia. poistumisopasteiden lisävalaisimia on kehitettävä. L20 Tunnelin pituus Suuaukko Ulostulo Luminanssi Lähestymisalue Siirtymäalue Kynnysalue Sisäalue Ulostuloalue Poistumisalue Ajosuunta Lth Ltr Lin Lout pitkän tunnelin valaistuksen alueet ovat kuvan 2 mukaiset. lyhyen tunnelin valaistusta koskeva kohta on uusittu kokonaan. tunneli on lyhyt, kun sen ulostuloaukko on osittain näkyvissä ennen sisäänajosuuaukkoa. Valaistustarve riippuu siitä, kuinka suuren osan ulostuloaukko muodostaa mustan kehyksen määrittelemästä alueesta. Mitä suurempi osuus, sitä useammin kohteet erottuvat ulkopuolella olevaa vaaleampaa tienpintaa vasten. Valaistuksen päätehtävä on mahdollistaa edellä menevän ajoneuvon ja ajosuoritustilanteen havaitseminen – ei pienten kohteiden – jolloin puolet pitkän tunnelin päivävalaistuksesta on perusteltua. lähes kaikissa tähän mennessä rakennetuissa lyhyissä tunneleissa poltetaan turhan takia valoja päivällä. kuva 2. tunnelivalaistuksen alueet. pimeällä, kun kynnysja siirtymäaluetta ei tarvita, sisäalue kattaa koko tunnelin osuuden.
• MELTRON TIEJA KATUVALAISINJÄRJESTELMÄ Valaistuksen edistyksellisintä poikkitieteellistä teknologiaa ja tekniikkaa – sinun turvallisuutesi tähden! meltron.fi VALAISEE KOTISI Cariitti Shop Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com 5 10 15 20 25 30 vuotta € Rakennuskustannukset Energiakustannukset Kunnossapitokustannukset 5 10 15 20 25 30 vuotta € Rakennuskustannukset Energiakustannukset Kunnossapitokustannukset valaistuksen suunnittelu julkaisussa valaistuksen suunnittelua on pyritty ohjeistamaan ja helpottamaan niin, että liikennevirastolle tuotettujen valaistussuunnitelmien laatu sekä sisältö olisivat mahdollisimman yhtenäiset. ohjeen suunnitelmia koskevaa lukua on laajennettu ja päivitetty vastaamaan yleisiä tien suunnittelun ohjeita. lisäksi ohjeen liitteiksi on lisätty mallisuunnitelmat. ohjeessa on myös opastettu valaistusratkaisun valintaa sekä päivitetty esimerkit eriluokkaisilla teillä tyypillisesti käytettävistä valaistustyypeistä ja asennuskorkeuksista. lisäksi on selkeytetty ja täydennetty yleisiä valaistusperiaatteita mm. liittymien, suojateiden, satama-alueiden ja laitureiden sekä erikoiskuljetusreittien osalta. Valaistuslaitteiden valintaa on selkeytetty ja täydennetty. Valaistustekniikan osalta päivitysten painopisteenä on ollut ledivalaistus. pylväsja jalustatyyppien valintamenetelmä on uusittu, ja siihen liittyen on julkaistu excel-työkalu: ”pylväiden ja jalustojen yhteensovitustaulukko”. Valaistusteknillisiä laskentoja ja valaistuksen kunnossapitoa helpottamaan on tehty oma erillinen lukunsa alenemakertoimen valinnasta. taloudellisuuslaskelMat ja kustannusvertailut eräs ohjeen päivityksen painopisteistä on ollut taloudellisuuslaskelmien selkeyttäminen ja päivittäminen vastaamaan paremmin valaistusalan kehitystä. ulkovalaistuksessa valaistusratkaisujen valinnasta on tullut monimutkaisempaa, koska ledituotteiden elinkaaret ainakin osittain poikkeavat purkauslamppuvalaisimien elinkaarista (kuvat 3 ja 4). suunnittelijan vastuu on lisääntynyt, ja suunnittelijan tulee keskittyä entistä enemmän parhaiten kohteeseen soveltuvien kokonaistaloudellisten ratkaisujen etsimiseen. tämän takia ohjeessa olevia menetelmiä kustannusten laskentaan ja vertailuun on pyritty ohjeistamaan tehokkaammin. lisäksi sähkön kokonaishinta, tarkasteluajanjakson pituus sekä kasvuennusteet ja laskentakorot on päivitetty. lopuksi ohjeeseen on lisätty kattava esimerkki rakennus-, hoitoja elinkaarikustannusten laskennasta suurpainenatriumja ledivalaistukselle. kuva 3. esimerkki suurpainenatriumvalaisimilla toteutetun tievalaistushankkeen rahavirroista. Vuosittaisia yksittäisvaihtoja ei ole otettu huomioon. kuva 4. esimerkki ledivalaisimilla toteutetun tievalaistushankkeen rahavirroista. Vuosittaisia yksittäisvaihtoja ei ole otettu huomioon.
• 18 Valo 1/2015 rautatiealueiden valaistus asemalaitureilla ja asemilla valaistuksen päätehtävänä on taata turvallinen ympäristö alueella liikkuville ihmisille. lisäksi valaistus parantaa alueen palvelutasoa, sujuvuutta, viihtyvyyttä sekä lisää yleistä turvallisuutta. rautatiealueella on myös paljon muita valaistavia kohteita, kuten huoltoraiteet, järjestelyratapihat, muut kuormausalueet ja raiteet, rautatietunnelit, seisontaraiteet, vaihtotyöalueet jne. näillä alueilla valaistuksen päätarkoituksena on mahdollistaa alueella tehtävän työn suorittaminen sekä taata turvallinen liikkuminen. ohjeessa rautatiealueen valaistusvaatimuksia on tarkennettu ja täydennetty. Muutokset perustuvat standardien sFs-en 12464-2 ja sFs-en 12464-1 päivitettyihin versioihin sekä uuteen euroopan komission asetukseen vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (2014/1300/eu). ohjeeseen on myös lisätty kokonaan uutena asiana rautatietunnelit ja niiden valaistusvaatimukset. Matkustaja-alueet Matkustaja-alueen valaistuksen tarkastelu aloitetaan alueen jakamisella osiin sekä määrittelemällä liikennepaikan vilkkaus. näitä osia ovat avolaiturit, tasonvaihtotunnelit, portaikot, katosalueet jne. eri osilla on erilaiset valaistusteknilliset vaatimukset, ja niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kokonaisuudet ja eri alueiden valaistuksien yhteensovittaminen. laiturivalaistuksessa on lisäksi otettava huomioon laiturin reunan pystytason valaistusvoimakkuudet, jotta junan ja laiturin reunan väliin jäävä tila on riittävän hyvin valaistu. rautatietunnelit rautatietunnelit luokitellaan kahteen ryhmään: tunnelit, joissa on matkustajaliikennettä ja tunnelit, joissa on ainoastaan tavaraliikennettä. kummassakin ryhmässä on omat vaatimuksensa. rautatietunneleiden valaistus on pääsääntöisesti huoltoja turva valaistusta. turvavalaistusta käytetään, kun normaalin valaistuksen sähkön syöttö häiriintyy. energiatehokkuus ohjeessa rautatiealueille on annettu valaistuksen hyötysuhteeseen perustuvat tavoitearvot, joilla valaistuksen energiatehokkuutta voidaan tarkastella. tavoitearvolla tarkastellaan valaistavan alueen pinta-alan ja alueelle vaaditun valaistusvoimakkuuden tulon suhdetta alueelle suunniteltuun valonlähteiden yhteenlaskettuun valovirtaan. tavoitearvolle on annettu nelitasoinen arvoasteikko minimitasosta erinomaiseen. Valaisinja valonlähdevalinnoissa painoarvot ovat samat kuin maantiealueilla – suunnittelijan tulee pyrkiä valitsemaan parhaiten kohteeseen soveltuva kokonaistaloudellinen ratkaisu. asennukset ja suunnittelu ohjeessa on annettu selkeitä esimerkkejä ja ohjeita suunnitteluun ja valaisimien sijoittamiseen rata-alueella. esimerkeissä on annettu arvoja pylväsetäisyyksille asennuskorkeuteen nähden, jotta vaunujen väliin voidaan taata riittävä valaistus. ohjeessa on myös määritelty paikat, joihin valaisimien sijoittamista tulee välttää. suunnittelijoille on annettu myös työkaluja laskentapisteverkkojen mitoittamiseen monimuotoisilla alueilla sekä häikäisyarvojen laskemiseen rG-menettelyllä. Valaisimien ja valonheittimien suuntaamiseen on annettu raja-arvoja, joita ei saa ylittää. Valaistuslaitteille on annettu myös tiettyjä minimivaatimuksia, jotka perustuvat pitkään käyttökokemukseen rautatiealueella. lisäksi sähkökeskuksille on asetettu erityisvaatimuksia maadoitusten sekä kaapelijakokaapin perustamisen ja materiaalien osalta. lisätietoja: uudistettu ”Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu” -ohje julkaistaan liikenneviraston verkkosivuilla: www.liikennevirasto.fi/ohjeluettelo > Väyläsuunnittelu, rakenteet ja varusteet > tiet.
• Light in perfect form Siteco DL® 50 LED www.osram.fi Sitecon uuden katuvalaisinsarjan linjakas muotoilu ja laadukas optiikka takaavat loistavan lopputuloksen. Muotoilu on jatkumoa perinteikkäälle DL500-valaisinsarjalle. Uusi DL50 tarjoaa hyvän valotehokkuuden ja monipuoliset ohjausmahdollisuudet. Käyttökohteina mm. kadut, puistot, aukiot, pyörätiet sekä perinteiset tievalaistuksen sovellukset.
• 20 Valo 1/2015 valaistussuunnittelun tehtäväluettelo julkaistu rakennustiedon rt-korttina teksti: sanna Forsman, Granlund oy kuvat: Marjut kauppinen val12-tehtäväluettelohanke on ollut jo useamman vuoden ajan osa suomen valoteknillisen seuran kehitystoimintaa, jolla pyritään parantamaan valaistussuunnittelualan yleisiä toimintaedellytyksiä. hanke huipentui helmikuussa valon päivänä, kun tehtäväluettelon virallinen versio julkaistiin rakennustiedon rt net -palvelussa. Mitä valaistussuunnittelija tekee? Miten tehtäväluettelot liittyvät suunnitteluun ja rakentamiseen? rakennusalan yhteisiin tehtäväluetteloihin saumattomasti nivoutuva Val12 on valaistussuunnittelun toimialalla hyvin harvinainen euroopan ja koko maailmankin mittakaavassa. Val12 määrittelee valaistussuunnittelualan tehtävänkuvaa ja selventää näin koko ammattikunnan roolia rakennussuunnittelun prosessissa. tehtäväluetteloa voidaan käyttää konkreettisena työkaluna tarjousja sopimusvaiheissa talonrakennushankkeissa rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden välisessä toiminnassa. Val12-tehtäväluettelo on nyt kaikkien saatavilla rakennustiedon rt net -palvelussa. rakennusalan tehtäväluetteloiden yleisessä kehitystyössä ovat olleet mukana kaikki alan keskeiset järjestöt (atl, nss, rakli, rt, rtl, sio, skol, stul ja sVs). tehtäväluetteloiden periaatteet ja sisältö olivat lausunnoilla ja julkistettuina vuonna 2012, jonka jälkeen niiden viralliset käyttöversiot on hiottu julkaistavaan muotoon yhteistyössä raklin ja rakennustiedon kanssa. suomen Valoteknillisen seuran Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä on ollut keskeisessä roolissa Val12-tehtäväluettelon laatimisessa. tehtäväluettelot sisältävät talonrakennushankkeen yleiset suunnittelutehtävät ja niiden ohjeelliset tulokset. tehtäväluetteloita voidaan käyttää talonrakennushankkeiden johtamisen tärppejä valaistussuunnittelu sopiMuksen laadintaan • Valaistussuunnittelijan kytkeminen mukaan hankkeeseen mahdollisimman aikaisin varmistaa sen, että kaikki nykyaikaiseen rakentamiseen liittyvät asiat, kuten ympäristöluokituksiin liittyvät selvitykset, rakennuslupaan liittyvät asiat ja kustannusarviot, tulevat huomioitua riittävässä laajuudessa ja oikeassa aikataulussa. • Valaistussuunnittelija halutaan usein hankkeeseen siksi, että kohteessa on erityistä valaistusosaamista vaativia tiloja tai käyttötarpeita. siksi sopimusvaiheessa on syytä huolellisesti valita, mitkä erikseen tilattavat tehtävät kannattaa tilata kyseiseen hankkeeseen. • suunnittelurajaliite olisi paras keino rajata, mitkä tehtävät kuuluvat arkkitehdille, valaistussuunnittelijalle tai sähkösuunnittelijalle. Myös huolellinen perustehtävien ja erikseen tilattavien tehtävien läpikäynti helpottaa sopimista ja hankkeen sujuvaa etenemistä. • erikoisvalaistuskohteiden valaistuksen suuntaus ja ohjelmointi ovat erittäin tärkeitä työvaiheita onnistuneen valaistuskokonaisuuden kannalta. Valaistussuunnittelija kannattaa pitää mukana vielä tässä työvaiheessa ohjaamassa ja valvomassa urakoitsijoiden työtä. ja rakennuttamisen sekä eri alojen suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn. uudet tehtäväluettelot mahdollistavat tehtävien ja niiden suorittajien määrittelyn hankekohtaisesti. tehtävät on ryhmitelty suunnittelualoittain suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin. kaikki julkaistut tehtäväluettelot noudattavat samaa rakennetta, jossa rakentamishankkeen vaiheet on nimetty uusitulla tavalla: tarveselvitys, hankesuunnittelu, suunnittelun valmistelu, ehdotussuunnittelu, yleissuunnittelu, rakennuslupatehtävät, toteutussuunnittelu, rakentamisen valmistelu, rakentaminen, käyttöönotto, takuuaika. kaikki vaiheet on jaettu perustehtäviin ja erikseen tilattaviin lisätehtäviin. perustehtävillä varmistetaan laadukas lopputulos, mutta monissa hankkeissa tarvitaan erikseen tilattavia lisätehtäviä kohteen erityisestä luonteesta johtuen.
• 21 Valo 1/2015 Case: monitoimitalo uuden monitoimitalon suunnittelukokous kunnanvirastossa on juuri päättynyt. kokouksessa hankkeen yleissuunnitelmat on juuri hyväksytty. kirsi kiinteistöpäällikkö pyytää, että sirpa sähkösuunnittelija ja ville valaistussuunnittelija jäävät kokouksen jälkeen keskustelemaan mahdollisesta jatkosuunnittelusta. toteutussuunnitteluvaiheesta ja rakentamisen aikaisista tehtävistä pitää antaa uudet kiinteähintaiset tarjoukset. kirsi: emme ole tarjouspyynnössä vielä kovin tarkasti määritelleet tehtävänjakoa teidän välillänne, joten siksi haluaisin sopia siitä näin palaverissa. ehdotan, että yritämme nyt sopia tehtävistä. Minä kirjaan ne muistioon, josta tulee lyhyt lisäkirje tarjouspyyntöön, niin pystytte tarjoamaan tehtävänne sen mukaisesti. sirpa: hyvä ehdotus, sillä minulle on täysin epäselvää, mitä tehtäviä meiltä mahdollisesti poistuu ja mitkä meidän puolestaan pitäisi tehdä. kirsi: Ville, onko sinulla jotain ehdotusta, mitä teidän toimeksiantoonne sisältyisi? perusratkaisuthan on jo nyt päätetty ja ollaan siinä mielessä jo voiton puolella. suoraan sanoen tarkoituksenamme on pitää teidän osuutenne kohtuullisella tasolla loppuvaiheessa. ville: niin, kahta kertaa ei kannata tehdä asioita tai jättää jotain tekemättä. Yleensä me olemme ehdottaneet, että me täydennämme ja tarkennamme yleissuunnitteluvaiheen tyyppikokouksessa neuvoteltiin seuraavista val12:n kohdista: toteutussuunnitteluvaiheesta • sovittiin, että valaistussuunnittelija laatii kohdan G4.1 tasoiset tyyppialuepiirustukset, mutta sähkösuunnittelija laatii valaisinsijoituspiirustukset kaikkiin kohteen tiloihin; valaistussuunnittelija täydentää valaisinluettelon, mutta sähkösuunnittelijan suunnitelmista saadaan kappalemäärät. • sovittiin, että G6 ”hankekohtaisten erityisvaatimusten edellyttämät lisätehtävät” -kohtaan voidaan kirjata em. keskustelun tuloksena laadittu muistio ja siihen kirjatut suunnittelurajat. rakentamisvaiheeseen • liittyen keskusteltiin tehtävistä, joissa valaistussuunnittelijan työpanosta tarvitaan sähkösuunnittelijan lisäksi: i2 työmaakokouksiin osallistuminen i4 urakoitsijoiden laite-ehdotusten tarkastus i6 laite-ehdotusten vertailu laskelmin, urakkasuoritusten valvonta (kuten asennustavat ja -paikat) sekä toimintakokeisiin osallistuminen (kuten suuntaukset ja ohjelmoinnit). tilaehdotuksiamme sekä tarkastamme niiden toteutettavuutta lopullisilla valaisintyypeillä, päivitämme valaisinluetteloa ja arvioimme kappalemääriä tarkemmin. Mutta nyt tässä kohteessa, jossa jokainen monitoimitalon nurkka on vinossa eri suuntaan, ratkaisujen sovellettavuus ei ole ihan yksinkertaista. Valaisinsijoitteluja pitänee hioa joka tilaan hieman eri tavalla. olisimme mielellämme mukana siinä työssä, mutta jos sirpa haluaa ottaa tämän tehtävän harteilleen, me voisimme toimia asiantuntijan kaltaisessa tehtävässä – kommentoisimme ratkaisuja ja mahdollisesti antaisimme ohjeistusta ratkaisujen viilaamiseen. sirpa: juu niin, melkein jokainen tila on erilainen, ja valaistusratkaisu perustuu tuollaiseen satunnaiseen sijoitteluun. kyllä minä mielelläni antaisin Villen hoitaa kaikkien tilojen valaisinsijoittelut yhdessä arkkitehdin kanssa. Me voimme vastata kellarin pysäköintipaikoista, varastoista ja teknisistä tiloista. kirsi: niin, se on kyllä totta, mutta kaikissa noissa tiloissa on myös muun tekniikan yhteensovittamista juuri tämän rakennuksen ja tilojen monimuotoisuuden takia. joten jos Ville vastaa niistä, niin Villen pitäisi olla mukana ihan koko ajan. Minä olen kyllä sitä mieltä, että sähkösuunnittelija osaa soveltaa Villen tyyppitilojen perusteella ratkaisuja eteenpäin. entäs jos tehdään niin, että valaistussuunnittelijalle annetaan mahdollisuus ohjata suunnittelua sekä kommentoida kunkin tilan osalta sijoitteluja. ville: se on yksi mahdollisuus. erikoistilojen, kuten esityssalin ja galleria-aulan, suunnittelu ja sijoittelu voisivat kuitenkin olla tässä meidän paketissa ihan kokonaan. olisikohan muita – ainakin piha-alue ja pääjulkisivu sisäänkäynteineen? sirpa: juu, olen samaa mieltä, että nuo olisivat sellaisia erikoistiloja, jotka tulisivat Villeltä ihan kokonaan. ville: Mielestäni galleria-aulan ja pihan valaistusratkaisuista pitää työmaa-aikana tehdä myös koeasennuksia. Varsinkin, jos urakoitsijoiden annetaan tarjota vastaavia valaisimia. eli mielellään olisimme sitten mukana myös niissä hyväksyntätehtävissä sekä myös ohjelmoinneissa ja suuntauksissa. kirsi: tämähän tuntuu ratkeavan ihan mukavasti. kirjaan nämä ylös muistioon ja lähetän ne teille lisäkirjeen muodossa. Viitatkaa siihen tarjouksissanne. hankkeen aikatauluhan käytiin tuon virallisen palaverin lopuksi, joten arvioikaa työmääränne koko tuolle ajalle. aiomme todella pysyä aikataulussa, koska monitoimitalon avajaiset ovat kunnan 80-vuotisjuhlissa sitten alkuvuonna 2018. siitä ei tingitä!
• 22 Valo 1/2015 Case: kauppakeskus kauppakeskuksen aula kuhisee ihmisiä. lavalla musisoi paikallinen nuorisoryhmä, jonka esitys on osa kauppakeskuksen kesäremontin jälkeisen avajaisviikon ohjelmaa. syysmarkkinatunnelmaa seuraillen aulojen vaaleat seinäpinnat kylpevät syksyn punaisessa ja oranssissa valossa, ja sisäkattojen valaistus elää sinisen ja vihreän eri sävyissä. aulan reunoilla kiertää värikkäitä myymäläkojuja, joista myydään paikallisten pientuottajien tuotteita. kaija kauppakeskusjohtaja ja yrjö yritysjohtaja tapaavat väenpaljouden keskellä kauppakeskuksen pääaulassa. yrjö: hei kaija! hienot syysmarkkinat teillä. kiva meininki. kaija: niin, alkuviikko on mennyt hienosti ja koko juttu vaikuttaa kyllä lupaavalta. asiakkaatkin ovat käyneet kehumassa hyvää tunnelmaa. yrjö: te olette tehneet paljon remonttia. hyvältä näyttää. oliko kallista? kaija: elämä on… itse asiassa tämä tuli paljon halvemmaksi kuin ensimmäiset kustannusarviot. aluksi suunnittelimme lattiaja seinäpintojen uusimista, mutta sitten palkkasimme mukaan valaistussuunnittelijoita. heidän ansiostaan suurin osa tästä on tehty uusilla valaisimilla ja ohjausjärjestelmällä sekä pienellä maalausremontilla. yrjö: täällähän näyttää ihan erilaiselta. kaija: niin näyttää, ja jouluna näyttää taas ihan uudelta. katsos, minulla on tässä ipad ja voin ihan itse vaihdella täältä näitä valaistustilanteita. ei tarvitse ostaa taas uusia jouluvaloja. tosi kätevää! yrjö: Mutta sähkölaskussa näkyy! kaija: usko tai älä, meillä on täällä paljon enemmän valaisimia kuin ennen ja kaikenlaisia muuntelumahdollisuuksia, mutta valaisimien kokonaisteho on puolet vanhasta. uusilla ohjaussysteemeillä valot eivät ole päällä päivisin, eivätkä ne jää siivoojien jäljiltä myöskään päälle. laskelmien mukaan valaistuksen energiankulutus laskee lähes kolmasosaan vanhasta. yrjö: ohhoh, kuulostaa hyvältä! kuule, voitko antaa käyntikorttini niille valaistussuunnittelijoille? Meidän toimistotalossamme voisi kyllä harkita jotain tällaista, kun aulatilat ovat jo aika nuhjuiset. ehkä voisimme tehdä etupihallekin tai julkisivuun jotain – kaikki tänne ajavat asiakkaathan ajavat iltaisin siitä talomme ohi. kaija: jep, yritetään muistaa. suunnittelijat ovat mukana täällä avajaisissa, ehkä törmään heihin jo tänään. tuolla taaempana on tarjolla kakkua ja kahvia, ja siellä voi osallistua myös johonkin kilpailuun. hauskaa iltaa! kauppakeskuksen valaistussuunnittelijat olivat suorittaneet seuraavat val12:n pääkohdat: hankesuunnittelussa B6 kartoitettiin valaistuksen nykytilannetta, määriteltiin uuden valaistuksen tavoitteet ja arvioitiin sen kustannuksia. suunnittelun valmistelussa C2.1 rajattiin suunnittelualue sisävalaistuksen osalta pääaulaan ja kauppakäytäviin. ehdotussuunnitteluvaiheessa d3–d4 laadittiin ehdotuksia valaistusvaihtoehdoista ja todennettiin niitä valaistusja kustannuslaskelmin, ideakuvin ja valaisintyypein sekä selostuksin d5 päätettiin tilaajan edustajien kanssa, mitä ehdotusta aletaan työstää eteenpäin. yleissuunnitteluvaiheessa e4 laadittiin aulaja käytävätilojen valaistusratkaisu edellisessä vaiheessa valitusta vaihtoehdosta mallimoduulin alueelle valaisintyyppeineen, valaistuksen ohjausjärjestelmineen sekä havainnollistavine kuvineen e6 tehtiin valaistusvisualisointi pääaulasta ja käytävästä sekä tarkennettu kustannuslaskenta ja elinkaarikustannuslaskenta. lisäksi tarkennettiin valaistuksen ohjausjärjestelmän suunnitelmaa. toteutussuunnitteluvaiheessa G4 tehtiin koko aulojen ja käytävien valaisinsijoittelu kaikilta osin, täydennettiin ja tarkennettiin valaisinluettelo sekä tarkennettiin valaistusohjaustilanteiden selostusta. rakentamisvaiheessa i2 ja i4 osallistuttiin työmaakokouksiin sekä arvioitiin urakoitsijoiden laite-ehdotukset i6 tarkastettiin urakkasuoritukset, esim. asennustavat ja -paikat, sekä osallistuttiin toimintakokeisiin, kuten suuntauksiin ja ohjelmointeihin. käyttöönottovaiheessa j6 osallistuttiin käytön ja huollon opastukseen käyttäjän edustajille.
• Valaistusalan ammattilaiset kohtaavat ValoLight-tapahtumassa, joka järjestetään Habitare-messujen yhteydessä. Valaistusja sisustussuunnittelija, arkkitehti, sähkösuunnittelija, kiinteistön omistaja, rakennuttaja, isännöitsijä tai alan opiskelija: Tule tutustumaan alan uutuuksiin ja nauti mielenkiintoisesta ohjelmasta, josta vastaavat Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura. Keskiviikkona klo perinteiseen tapaan Valaistusfoorumi. Luvassa on valaistusalan palkintojen jako sekä keskustelua päivänpolttavista aiheista. Yhdellä lipulla koet viisi eri tapahtumaa, sillä samanaikaisesti järjestetään Suomen suurin huonekalu-, sisustusja designtapahtuma Habitare, ArtHelsinki-nykytaidemessut, antiikin, vanhan taiteen ja vintagen myyntinäyttely Antiikki sekä laadukkaan kuvan ja äänen tapahtuma Hi? Expo. VALAISTUSALAN AMMATTITAPAHTUMA OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. ... Messukeskus Helsinki Huomaa tapahtuman uudet aukioloajat: Keskiviikko .. klo – Ammattilaispäivä, sisään vain rekisteröitymällä Torstai .. klo – Uusi Late Night Shopping pitää ovet auki tavallista pidempään Perjantai .. klo – Erityisesti opiskelijoille suunnattu päivä Lauantai .. klo – Sunnuntai .. klo – Liput edullisemmin ennakkoon .. asti verkkokaupasta shop.messukeskus.com
• 24 Valo 1/2015 veera valaistussuunnittelija tuijottaa kannettavan koneensa näyttöä ja pudistelee päätään mutisten samalla epäselvästi. Veera tuijottaa pitkään puhelintaan ja näppäilee viimein hitaasti kosketusnäyttöään. puhelin pirisee risto rakennuttajakonsultin modernissa toimistohuoneessa. risto kävelee kahvimuki kädessä toisesta huoneesta, nappaa kännykän käteensä ja vastaa puhelimeen. risto: haloo. veera: Veera Valaistussuunnittelija tässä päivää. risto: päivää päivää. veera: soitan saamastamme tarjouspyynnöstä liittyen vanhan kartanomuseon ulkoja julkisivuvalaistuksen suunnitteluun. haluaisin tietää hieman lisää työryhmästä ja suunnittelutehtävän sisällöstä. olisiko teillä hetki aikaa? risto: kyllähän se sopii. Minähän sen tarjouspyynnön kirjoitin. veera: Ymmärsin, että tämä hanke liittyy ainoastaan valaistuksen uudistamiseen, muuta suunnitteluryhmää ei tässä tarjouspyynnössä ole nimetty valaistusja sähkösuunnittelijan lisäksi. olisin halunnut tietää, että onko tässä hankkeessa mukana arkkitehtia pääsuunnittelijana, joka hoitaa mahdolliset rakennuslupaan liittyvät tehtävät? risto: ai niin, mitkä? veera: julkisivuvalaistus tuollaiseen vanhaan, arvokkaaseen kiinteistöön noin keskeisellä paikalla tulee vaatimaan jonkinlaisen käsittelyn rakennuslupaviranomaisten toimesta. Voi olla, että ratkaisusta halutaan kuulla lausunto jopa museoviranomaisilta. näitä tehtäviä hoitaa yleensä hankkeen pääsuunnittelija. haluaisinkin tietää, että sisällytämmekö tarjoukseemme myös nämä rakennusluvan hakemiseen liittyvät neuvottelut, esittelyt ja asiakirjojen laatimisen. tämä osuus työstä on suhteellisen suuri. risto: jaa, että voidaan vaatia valaistukselle rakennuslupa... tämä olikin minulle nyt uusi asia, josta minun kyllä täytyy keskustella kartanomuseosäätiön edustajien kanssa. veera: niin, rakennusvalvonta saattaa myös vaatia koevalaistuksien sekä toteutuksen malliasennuskatselmusten pitämistä. niiden järjestely ja pitäminen vievät yllättävän paljon aikaa. risto: jos tässä on vielä mahdollisuus, että viranomaiset vaativat tuollaisia toimenpiteitä, ehkä meidän pitää saada ohjeita myös heidän suunnaltaan. harmillista, että hankesuunnitelman tekijät eivät ole ottaneet tällaiseen asiaan lainkaan kantaa. veera: sitten minulla oli vielä toinenkin ehdotus liittyen toteutusvaiheeseen. haluaisimme tarjota myös valonheitinten asennusten valvonnan sekä suuntauksiin ja ohjelmointiin osallistumisen osana suunnitteluja valvontatyötä. risto: jaahas, tuon tarpeellisuudesta en kyllä ole aivan varma. veera: tämä viimeistely on erittäin tärkeä osa työtämme. useimmat sähköurakoitsijat eivät viitsi paneutua suunnitelmiin niin, että jaksaisivat hieroa nämä pienet detaljit kohdilleen. lopputuloksen onnistumisen kannalta on kuitenkin parasta, että satojen eurojen valonheittimet suunnataan tarkasti kohdilleen. risto: kuulostaa kyllä ihan loogiselta. veera: suunnittelutarjoukset pitäisi jättää jo ylihuomenna, joten mitenköhän tässä kannattaisi edetä? risto: niin, minä yritän selvittää molempia asioita jo tämän päivän aikana. lähetän kaikille viimeistään huomisaamuun mennessä lisäohjeita. jos en saa kiinni tarvittavia tahoja tämän päivän aikana, niin ehdotan, että tarjoatte nuo mainitsemanne tehtävät erikseen tilattavina tehtävinä erillishinnalla. ehkä kannattaisi kirjoittaa tarjoukseen myös perusteluja, miksi ne ovat tarpeen, kuten äsken selostitte. kuulostaako järkevältä? veera: kyllä, hyvältä kuulostaa. toivottavasti saan teiltä ohjeita jo huomenaamulla. kiitos hei. keskustelussa käsiteltiin seuraavia val12:n kohtia: rakennuslupatehtäviin liittyen keskusteltiin siitä, että sisällyttääkö valaistussuunnittelija toimeksiantoonsa kohdan F tehtäviä (viranomaisneuvottelut, rakennuslupa-asiakirjojen laatimiseen osallistuminen tai niiden laatiminen pääsuunnittelijan ominaisuudessa, koevalaistuksien järjestäminen ja pitäminen). toteutussuunnitteluun G6 liittyen käsiteltiin koevalaistusten järjestämistä. rakentamisvaiheeseen i6 liittyen keskusteltiin urakkasuorituksista (esim. asennustavat ja -paikat) sekä osallistumisesta toiminta kokeisiin (suuntaukset ja ohjelmoinnit). Case: vanha kartanomuseo risto: kiitos. hei hei. risto hengähtää syvään ja siemaisee nyt jo kylmää kahviaan. sitten hän tarttuu uudestaan kännykkään. risto: tässä risto rakennuttajakonsultti hei...
• Rome Professional Lighting Design Convention 28. – 31. October, 2015 www.pld-c.com 72 paper presentations More than 1500 attendees expected Latest know-how and research findings Exhibition of leading manufacturers Gala dinner and PLD Recognition Award Excursions Pre-convention meetings Experience rooms Social events The Challenge: Round IV Marketplace for the PLD community Self-running poster presentations Cities’ Forum PLDC is a brand of the an educated decision Register now!
• 26 Valo 1/2015 Valaistussuunnittelu on ammattialana varsin tuore. suoraan alalle kouluttavia oppilaitoksia on kansainvälisestikin harvassa, ja ammattikuva etsii vasta uomiaan. hajanaisen koulutuksen vuoksi ei alalle ole suoraa ja helppoa tietä. usein tie valaistussuunnittelun ammattilaiseksi kulkeekin muiden ammattinimikkeiden kautta tai valaistussuunnittelu nivoutuu muuhun suunnittelutyöhön. Moni työskentelee päätyönään sähkösuunnittelun parissa ja työstää sen ohessa valaistusta. osalla ValaiStuSSuunnittelijan ammattikuVaSta valaistussuunnittelua kuvataan yhdistelmäksi tekniikkaa ja taidetta. parhaimmillaan laadukkaalla valaistuksella syvennetään arkkitehtuurin viestiä, luodaan paikoille identiteettiä, muokataan tilakokemusta ja herätetään tunteita. käytännön valaistussuunnittelutyössä ratkaistaan valaistavien tilojen toiminnallisia tarpeita ja luodaan energiatehokkaita valaistusratkaisuja. teksti: helena aalto ja irmeli suikki on koulutustausta esittävän taiteen parissa valosuunnittelusta, jonka kautta kiinnostus arkkitehtonisen valaistuksen mahdollisuuksiin on syttynyt. arkkitehtuuri tai tilasuunnittelu on herättänyt osalle syvemmän kiinnostuksen valaistukseen. suomessa valaistussuunnittelua tekee päätyönään kourallinen valon ammattilaisia. jokaisella heistä on alalle päätymiseen oma henkilökohtainen tarinansa, mutta yksi nimittäjä on heillä yhteinen: intohimo ja nöyryys valoa kohtaan. ©iStock.com/mediaphotos
• 27 Valo 1/2015 Helena Järvelä sisustusarkkitehdista valon asiantuntijaksi helena järvelä on lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 1998 valmistunut sisustusarkkitehti, jonka kiinnostus valoon syttyi opiskeluaikoina taiteilija piia-lii toivolan valaistuskurssilla. tie valaistuksen pariin avautui heti ensimmäisessä työpaikassa, pienessä valaisimia maahantuovassa yrityksessä. siellä vierähti pari vuotta kotien valaistussuunnittelun parissa valoa opiskellen. sen jälkeen syntyi oma sisustusja valaistussuunnittelupalveluita tarjoava suunnittelutoimisto Blanco oy. kotien valaistussuunnittelu oli 90-luvulla sisustussuunnittelua tuntemattomampi ammattiala, ja järvelä toimikin pitkään lähes yksin tällä suunnittelukentällä. nykyään suunnittelukohteina on myös julkisia tiloja ja valaistussuunnittelun rinnalla on tarjolla saneerauskohteisiin hyvin soveltuvaa, pienimuotoisempaa valaistuskonsultointia. järvelä on suunnitellut urallaan valaistuksen satoihin kohteisiin. tyypillisin valaistussuunnitteluasiakas on omakotitalon rakentaja, joka kaipaa kotinsa valaistukselta toimivuutta ja oikeanlaista tunnelmaa. – asiakkaita puhuttaa usein ensimmäiseksi valaisimen muotokieli, mutta valaisimen tekniset ominaisuudet ovat suunnittelijalle ensisijaiset mallin valinnassa. Valaistussuunnittelussa ei ole kyse valaisimien valinnasta ainoastaan esineinä, kuten monissa sisustusohjelmissa annetaan ymmärtää, vaan hyvän valon luomisesta, järvelä toteaa. sisustusarkkitehdin koulutuksesta on hyötyä niin valaistussuunnitelman laatimisessa kuin toteutumisen valvonnassa. sisustusarkkitehti hallitsee rakentamisen tekniset haasteet, värien ja materiaalien mukanaan tuomat vaatimukset sekä taitaa kalustamisen ja osaa luontevasti nivoa valaistuksen osaksi kokonaissisustusta. järvelä suosii valaistusratkaisuissaan epäsuoraa valaistusta ja työstää suunnitelmiinsa valolle usein erilaisia kiinteitä rakenneratkaisuja, kuten valolippoja. Myös alakaton visuaalinen ilme siistiytyy vaivattomasti sisustusarkkitehdin suunnittelupöydällä, kun alakattojen moninainen tekniikka sijoitellaan selkeisiin linjoihin. – Valaistussuunnitteluprojektin tärkeimmät lähtökohdat ovat tilaajan toiveet ja rakennuksen arkkitehtuuri. hyvä valaistus syntyy, kun jokaiseen tilaan varmistetaan riittävä valon määrä, tilaan sopivat valaisimet ja niihin sopivat valonlähteet. julkisivuja pihavalaistus kuuluvat myös usein valaistussuunnitelmaan. hyvällä suunnittelulla luodaan kotiin erilaisia valaistustilanteita ja tunnelmia, kun valaistus on säädettävissä tilakohtaisesti tehokkaasta työskentely valaistuksesta tunnelmalliseen juhlavalaistukseen, kertoo järvelä. Valaistussuunnittelutyöstä noin puolet on varsinaista suunnittelua, loppu aika kuluu suunnitelmien tarkentamiseen, valaisinluettelon laadintaan ja valaistuksen toteutuksen valvontaan. käytännön työn seuraaminen on opettanut myös varmistamaan asioita rakentamisen eri vaiheissa: lattiapistorasioiden muottien on oltava paikoillaan ennen lattian valuja, ja seinä valaisinten sähköjen ulostulojen on oltava tarkasti oikeassa paikassa suunniteltuja valaisimia varten. – hyvin toteutettu valaistus tukee sekä tilojen toimivuutta että arkkitehtuuria ja kohottaa niiden laatua. kun tilojen muunneltavuus ennakoidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, myös valaistuksen osalta, kasvatetaan samalla rakennuksen jälleenmyyntiarvoa, listaa järvelä valaistussuunnittelun hyötyjä rakennusprosessissa. Sara Leino teatterin kautta valon työstäjäksi sara leino on valon moniosaaja, joka työskentelee valaistussuunnittelijana konsulttitoimisto Granlund oy:n valaistustiimissä. sara kasvoi taiteen merkitystä korostavassa perheessä, harrasti huilunsoittoa musiikkiopistossa, innostui valokuvauksesta ja teatterista, johon syttyi varsinainen palo. opinnot tampereella 90-luvulla toimineessa teatterikorkeakoulussa, valoja äänisuunnittelun laitoksella, syvensivät valokuvauksen myötä syttynyttä rakkautta valoon. prosessi äänestä ja liikkeestä kohti valoa ja sen syvintä olemusta on vaatinut paljon työtä. leino on toiminut erilaisissa produktioissa freelancer-valosuunnittelijana, työstänyt videodokumentteja ja hankkinut valosuunnittelun käytännön kokemusta mm. suomen kansallisoopperasta. ”site specific” -termi tuli tutuksi opiskelijavaihdossa kööpenhaminassa. erilaisissa tiloissa – sisällä ja ulkona – toteutettujen tanssia ja musiikkia yhdistävien teosten valosuunnittelun äärellä syveni ymmärrys mahdollisuudesta parantaa ankeitakin ympäristöjä valon avulla. syntyi missio: parantaa tilojen laatua valolla. nykyisessä työssään leino suunnittelee valaistusta monipuolisesti kaupunkiympäristöön ja sisätiloihin. Valaistussuunnittelun ja -konsultoinnin kohteet vaihtelevat kouluista toimistotiloihin, sairaaloista historiallisiin kohteisiin ja kauppakeskuksista julkisivuvalaistuksiin. – käytännön työssä valaistusta kehitellään kuhunkin suunnittelukohteeseen kuvien avulla luonnostellen, ja näin tiivistyneistä ideoista muodostuu koko suunnittelutyön perusta. Valon esittäminen havainnekuvina, ideoina, on ehdotonta keskustelussa asiakkaan kanssa, sillä sanat eivät valon kuvailuun riitä, toteaa leino. – Valaistussuunnittelu on enimmäkseen kovaa työtä: laadun varmistamista ja samalla kustannustehokkuuden paineessa toimimista. Valaistuksen suunnittelu kaikkine osa-alueineen on kuitenkin niin monipuolista, että jokaisesta työstä löytyy se motivoiva osa, jossa punaista lankaa etsitään yhdessä arkkitehdin ja rakennuttajan kanssa. olipa valaistuksen kohde mikä tahansa, on aina löydettävissä ”se juttu”, jonka avulla laadukas valaistus syntyy, jatkaa leino. Viime vuonna ruotsissa järjestetyssä perinteikkäässä lights in alingsås -valaistustapahtumassa sara vastasi workshopissa yhden opiskelijaryhmän ohjauksesta ja työstä. Workshop-työskentely oli tehokasta oppimista, sillä kaikki ideat olivat kokeiltavissa, myös huonot. – oli viisasta antaa innokkaiden opiskelijoiden kokeilla jokainen mieleen noussut valaistusvisio, vaikka itse tiesinkin osan ideoista toimimattomiksi. Vasta kokeilemalla ja havainnoimalla syntyy aitoja oivalluksia ja oppimista. erityisen vaikuttavaa workshop-kokemuksessa oli luonnonvalon työstö ja sen ilmaisu ilman perinteistä plagiointia, summaa leino opetuskokemustaan tapahtumassa. – Valaistussuunnittelijan on työssään peilattava jatkuvasti arkkitehtuurin ja rakentamisen koko kenttää. tekniikan jatkuva kehittyminen vaatii myös kouluttautumaan aktiivisesti, leino muistuttaa. Jari Vuorinen valokuvastudiosta valon paloon jari Vuorisen tie valaistussuunnittelijaksi kulki valokuvausopintojen sekä tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen kautta. Valoilmaisun nelivuotinen koulutusohjelma toimi oppilaitoksessa vuosina 1996–2000, ja tuolloin valaistuksen opetusta suunnattiin vahvasti arkkitehtuurivalaistukseen. – opinnoissa oli noin 30 % teoriaa ja loput käytännön äärellä oivaltamista ja oppimista. tehtiin paljon yhteistyöprojekteja, joissa tiimiläisillä oli aidot vastuut: arkkitehtiopiskelija toimi pääsuunnittelijana, valaistussuunnittelijalla oli valon osaajan rooli ja sähkösuunnittelija hallitsi teknisen toteutuksen. Valaistuksen
• F Design: Christian Flindt. FLINDT POLLARI antaa häikäisemätöntä alaspäin suunnattua epäsymmetristä valoa laajalla valonjaolla. Valaisimen alapuolelle heijastuu kaunis orgaaninen valokuvio. Flindt pollari sopii mainiosti sekä puistomaiseen että urbaaniin ympäristöön kauniin pelkistetyn sekä ilkivallankestävän muotoilunsa ansiosta. Ilkivaltaluokka IK10. 14W LED, 585 lm. lindt pollari www.louispoulsen.com 28 Valo 1/2015 koulutuksessa muokattiin ensi sijaisesti asenteita, mikä on käytännön valaistus projekteissa osoittautunut erittäin tärkeäksi, kiteyttää Vuorinen omista valaistusopinnoistaan. Valaistussuunnittelijana vuodesta 2000 toiminut Vuorinen luotsaa tänä päivänä kansainvälisen lighting design Collective -yrityksen suomen toimipistettä. työskentely kansainvälisessä kollektiivissa on avannut näköalan valaistusprojekteihin eri puolilla maailmaa. – Mediafasadit ovat valaistuksen kansainvälinen megatrendi. leditekniikka on mullistanut julkisivuvalaistuksen mahdollisuudet, sillä uusin digitaalinen tekniikka on helposti integroitavissa rakenteisiin. projekteissa innostutaan usein ensimmäiseksi valaistuksen uudesta tekniikasta, vaikka mediaseinän sisältö on tärkein. julkisivuvalaistus brändää yritystä rakennuksen sisällä, olipa valaistus perinteisesti toteutettu ratkaisu tai jotain tuoreempaa. Valaistus liittyy aina laajempaan kontekstiin, syvempään tarinankerrontaan, jossa sisältö on merkityksellistä, Vuorinen toteaa. ldC suunnitteli Madridissa sijaitsevan nhhotellin julkisivun valaistuksen eläväksi osaksi katukuvaa. julkisivun valaistuskonsepti myötäilee lux helsingissäkin vuoden alussa nähtyä anonymous-teosta, jossa kuka tahansa saattoi osallistua abstraktin valomaiseman syntyyn. osallistavan valaistuksen konseptissa osallistuja liikkuu esiintymiseen erikseen rakennetussa tilassa, ja liikkeestä muodostuu abstraktia tarinankerrontaa, joka herättää julkisivupinnan eloon. tarinaan osallistuva voi aloittaa kokemuksestaan keskustelun julkaisemalla oman videonsa sosiaalisessa mediassa. Valaistus toimii näin myös viestinnän välineenä. – ldC herättää aktiivisesti keskustelua valosta ja valaistuksesta ympäristössämme. koska keskustelu valosta kääntyy edelleen nopeasti tekniikkaan, kaivataan teknisen termistön rinnalle enemmän tunnelman kuvausta. Viime vuonna kansainvälisen ja nimekkään arkki tehtija valaistussuunnittelijajoukon kesken helsingissä järjestetyssä think in a tank -paneelissa pohdittiin valoa eri näkökulmista. käytyjen keskustelujen yksimielinen loppupäätelmä oli selkeä, valo on kokemus, Vuorinen kertoo. – Valaistussuunnittelun ammattiala on vasta kehityksensä alussa, ja suunnittelijoiden piirit ovat pienet, jopa kansainvälisesti. Meillä valaistussuunnittelijoilla onkin vastuu viitoittaa tulevaisuuden tietä valon mahdollisuuksista, ja valaisinvalmistajien roolina on tuottaa tiellemme työkalut, maalailee Vuorinen valaistussuunnittelun tulevaisuudennäkymiä. Tom Schneider sähköinsinööri design studiossa teknillisessä korkeakoulussa otaniemessä sähkö tekniikkaa opiskellut tom schneider löysi valaistusalan sattumalta, oikeiden kurssivalintojen avulla. – Valaistustekniikka vaikutti kiinnostavalta, ja opintojen myötä ala vei mennessään. Valaistussuunnittelun käytäntöihin pääsi tutustumaan valaistussuunnittelun kurssilla, jossa valaistusta suunniteltiin kappelitilaan. teoriatiedon muuttuminen ammattitaidoksi tapahtuu kuitenkin vasta käytännön työssä ja ajan myötä, painottaa schneider. schneider teki diplomityönsä sähköinsinööritoimistossa, jossa jatkoi opintojensa jälkeen pari vuotta. kun eteen tuli mahdollisuus siirtyä työskentelemään kokopäiväisesti valaistussuunnittelijaksi, oli valinta helppo. nykyisin schneider työskentelee rakentamisen monialayritys Wsp Finland oy:n design studiossa, jossa suunnitellaan muotoilun ja valaistussuunnittelun keinoin parempaa ympäristöä kaupunkija katutiloihin. tiimissä työskentelee myös toinen valaistussuunnittelija sekä sisustusarkkitehti, muotoilijoita ja graafisia suunnittelijoita. – työpäiviin mahtuu paljon alkuideointia, valaistuksen laskentaa dialux-ohjelmalla, sähköistyksen suunnittelua, rakenteellisten haasteiden ratkaisua, valaistuksen ohjelmointia sekä tiimityötä ja projektien eteenpäin saattamiseen liittyvää viestintää, kuvaa schneider käytännön valaistussuunnittelutyötä. siltasuunnittelun osaamisestaan tunnettu Wsp haastaa siltojen suunnittelussa myös valaistuksen suunnittelun. rakennesuunnittelijan, muotoilijan ja valaistussuunnittelijan yhteistyöllä valo saadaan mukaan heti suunnittelun alkumetreillä. näin valaistus integroitui myös aurajoen ylittävän Myllysillan rakenteeseen turussa, jossa liikkuvasta vedestä muodostettiin vahva osa sillan olemusta. arjessa sillan valaistus on kaupunkikuvaan nivoutuva, hillitty ja neutraalin sävyinen, juhlapäivien valaistukseen on luotu enemmän dramatiikkaa. helsingin kaupungin lähiöprojekteihin liittyvässä jakomäen alueen kehityshankkeessa uudistettiin lahdentien alittava alppikylä– jakomäki-alikulkutunneli. hanke oli samalla yksi WdC helsinki 2012 -hankkeista, joissa asukkaita osallistettiin oman elinympäristönsä kehittämiseen. kuluneet betonipinnat verhoiltiin alueen nuorten kuvittamilla kaakelipinnoilla, ja schneider ohjelmoi tilan eloon valolla. – jakomäen alikulkutunnelin suunnittelussa lähdettiin luomaan ohikulkijoille arjen piristystä valolla. tunnelin seinien teosten ääreen luotiin lyhyt, läpikulun kestoinen valomaisema. jokaiselle arkipäivälle suunniteltiin omat tunnistettavat värinsä, ja juhlapäiville tunneliin ohjelmoitiin valolla enemmän säpinää: väriä ja liikettä, eri teemoihin soveltuen. lopulliset suunnitelmat esitettiin alueen asukkaille järjestetyssä yleisötilaisuudessa. kommentit dynaamisesta erikoisvalaistuksesta olivat poikkeuksetta positiivisia. Värien ja liikkeiden kokeminen on ihmisistä kiehtovaa, etenkin lapsista, kiteyttää schneider valaistussuunnitteluprosessia. ammattikuVa VahViStuu tuore valaistussuunnittelun tehtäväluettelo Val12 virallistaa valaistussuunnittelun osaksi rakennushankkeiden erikoissuunnittelua. samalla se vahvistaa suomalaisen valaistussuunnittelun kenttää. Vaikka valaistuksen suunnitteluun on olemassa standardeja, ohjeistoja ja vakiintuneita käytäntöjä, kuvaa tehtäväluettelo nyt kaikki ne toimet, joita ammattimaiselta valaistuksen suunnittelulta edellytetään. tehtäväluettelon myötä valaistussuunnittelua on myös entistä helpompi tilata. Valaistussuunnittelun tilaajan roolissa työskentelevä senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija pasi hyyppä arvostaa tehtäväluetteloa projektinhallinnan työkaluna. – luettelon myötä voidaan tehtäviä siirtää esimerkiksi valaistussuunnittelijalta sähkösuunnittelijalle tai arkkitehdille. ennen on ollut haasteellista hyödyntää valaistussuunnittelijaa juuri oikeissa kohdissa projektia ja olla istuttamatta suunnittelijaa turhissa kokouksissa. pääasia on, että kutakin työvaihetta tekee sen alan ammattilainen, joka asian parhaiten hallitsee. tehtäväluettelon avulla tilaaja saa sitä, mitä tarvitaan ja pystyy varmistamaan, että kaikki vaadittavat työt tulevat myös tehtyä. ja mitä laajempi projekti, sitä suuremmat vaikutukset tehtäväluettelolla on, summaa hyyppä tehtäväluettelon painoarvoa ja valaistussuunnittelijan roolin tarkentumista projekteissa.
• F Design: Christian Flindt. FLINDT POLLARI antaa häikäisemätöntä alaspäin suunnattua epäsymmetristä valoa laajalla valonjaolla. Valaisimen alapuolelle heijastuu kaunis orgaaninen valokuvio. Flindt pollari sopii mainiosti sekä puistomaiseen että urbaaniin ympäristöön kauniin pelkistetyn sekä ilkivallankestävän muotoilunsa ansiosta. Ilkivaltaluokka IK10. 14W LED, 585 lm. lindt pollari www.louispoulsen.com
• 30 Valo 1/2015 ledien kehitys on reilun kymmenen vuoden aikana ollut huimaa, eikä vielä olla edes maalissa. oled-valopinnat ovat vielä kalliita ja valotehottomia, mutta löytyykö läpimurto uudesta painotekniikasta? valaistusalalla kohistaan nyt myös laserista. ensimmäisten valkoista valoa tuottavien ledivalaisimien valotehokkuus oli 25–30 luumenia wattia kohti. nyt ollaan jo arvoissa 100–170 lm/W. Vielä ei kuitenkaan olla maalissa. – Valotehokkuuskilpailu on erittäin kovaa. Valkoisen valon teoreettinen maksimi on 350–360 lm/W, mutta käytännön raja ledi valaisimen kohdalla on luokkaa 260 lm/W. tämän saavuttamiseen menee vielä muutama vuosi, kertoo asiakkuuspäällikkö johan Bischoff osram oy:stä. ledien valotehokkuuden kasvusta aikoinaan julkaistut pitkän tähtäimen kehityskäyrät kertovat rakettimaisesta noususta. perinteiset valonlähteet ovatkin jo jääneet taakse. – kun ledien valotehokkuusja hintakehitystä katsoo viisi vuotta taaksepäin, ovat ne noudattaneet tehtyjä pitkän tähtäimen arvioita. uskoisin, että tulevan viiden vuoden kuluttua ollaan vastaavasti tänään asetetuissa tavoitteissa. tavoitteet voidaan saavuttaa jo aiemminkin. kaikki riippuu myös siitä, mitä muuta tuona aikana ehtii tapahtua, toteaa myyntijohtaja Marko Martikainen osram oy:stä. kun vielä joitain vuosia sitten uusia ledituoteperheitä tuli markkinoille puolen vuoden välein, on vauhti nyttemmin hidastunut vuoteen. – Viime aikoina dollarin ja euron välinen kurssi on hidastanut ledituotteiden hintojen laskua, sillä suuri osa komponenteista maksetaan dollareissa. pitkällä tähtäimellä uskon hintojen jatkavan laskuaan, tosin selkeästi hidastuen, sillä enää niissä ei ole merkittävästi pudotusvaraa, jatkaa Martikainen. Yksi keino ledien hinnan laskuun löytyy pakkausmenetelmistä ja siitä, kuinka ledikomponenttien saantoa piilevyltä saadaan kasvatettua. – pakkauksessa ollaan siirtymässä pienempään ns. chip-scale-package-kotelointiin, jossa kotelo ei ole juuri ledin kokoa suurempi. tällöin kuluu vähemmän materiaalia, mikä laskee hintaa, Bischoff toteaa. oled:issa kahden elektrodin välissä on orgaanisia yhdisteitä sisältävä valoa säteilevä polymeerikalvo. Vtt on kehittänyt menetelmän, jolla oled-elementtejä voidaan painaa joustavalle muovialustalle. painettu oled-valopinta on noin 0,2 millimetriä paksu. painotekniikka mahdollistaa suurten valopintojen valmistamisen. kuva: juha sarkkinen led oled laser led oled laser teksti: Marjukka puolakka oVatko tÄssÄ huoMisen ValonlÄhteet?
• 31 Valo 1/2015 aalto-yliopiston erikoistutkija eino tetri uskoo, että viiden vuoden jälkeen käytännöllisesti katsoen kaikki uudet valaistusasennukset toteutetaan ledeillä. – hintaja valotehokkuuskehitys johtaa myös erilaisten retrofit-asennusten yleistymiseen. lediratkaisut tulevat korvaamaan paitsi loistelamppuja myös purkauslamppuja, puhumattakaan halogeenija energiansäästölampuista. ledivalaistus kytkeytyy enenevässä määrin myös rakennusten muihin järjestelmiin ja internetiin, uskoo tetri. joko 50 000 tuntia riittää? ledien väriominaisuudet kehittyvät edelleen muun muassa loisteainemateriaalien myötä. – Markkinoilla on jo erittäin hyvän värintoiston (ra > 90) valonlähteitä ja valaisimia. kysymys alkaa olla siitä, mikä on värintoiston kannalta riittävän hyvä kuhunkin kohteeseen, Martikainen huomauttaa. Valaistuksen ohjauksen myötä myös valon valkoisuutta ohjataan yhä enemmän. – Älykkäässä valaistuksen ohjauksessa panostetaan valaistuksen laatuun säätämällä esimerkiksi valkoisen valon värisävyä. uskon tämän olevan iso trendi seuraavan viiden vuoden aikana, toteaa johan Bischoff. ledivalaisimien ilmoitetuksi eliniäksi on vakiintunut 50 000 tuntia, mikä on vähintään yli kaksinkertainen moniin perinteisiin lamppuihin verrattuna. kotitalouksien ledilampuillekin luvataan 25 000 tunnin polttoikiä. Vieläkö polttoikä voi kasvaa? – ledien elinikä liittyy vahvasti niiden lämpö tilaan ja jäähdytyksen onnistumiseen. jos jäähdytykseen keksitään uutta, voidaan myös polttoikään vaikuttaa. Mutta tässä pätee sama kuin valotehokkuuden kohdalla: mikä on riittävää, ja mitä eliniän lisäpidentäminen maksaa. esimerkiksi kotikäytössä ei ole markkinoita tuotteille, joiden elinikä on 50 vuotta, kertoo Martikainen. Martikaisen mukaan jatkossa yleistyvät aCmoduulilla varustetut ledivalaisimet. toistaiseksi niiden ongelmana on erillisellä ledi driverilla varustettuja valaisimia huonompi hyötysuhde. purkauslaMppujen kohtalo ledit ovat kymmenessä vuodessa ohittaneet sekä valotehokkuudessa että polttoiässä kaikki perinteiset valonlähteet. onko loisteja purkauslamppujen valoteknisiin ominaisuuksiin vielä odotettavissa parannuksia? – Vaikka teknologia antaisi periksi, niin varsinaista tuotekehitystä ei näissä enää tapahdu. toki kaikkien lampputyyppien laadusta pidetään huolta. suurpainenatriumlampusta tuli pari vuotta sitten markkinoille kuuden vuoden eliniän lamppu, ja monimetallilampun valotehokkuus saattaa hieman kasvaa. tuotekehitys ohjataan kuitenkin voimakkaasti ledeihin, kertoo Marko Martikainen. Martikainen uskoo perinteisten loisteja purkauslamppujen säilyttävän asemansa vielä lähivuosien aikana, sillä asennettu valaisinkanta on suuri. – ledivaloputket saattavat korvata loistelamppuja ainakin kohteissa, joissa valaisin on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. pääasiassa uusiin asennuksiin mennään kuitenkin valaisimeen integroiduilla ledeillä. näissä ratkaisuissa ledien ominaisuudet saadaan parhaiten hyödynnettyä, toteaa Martikainen. oled-pintoja painokoneella orgaanisille ledeille (oled) on valaistusalalla jo pitkään asetettu suuria odotuksia. nykyisten oled-tuotteiden valotehokkuus on noin 40–50 lm/W. oled rakentuu kahdesta elektrodista, joiden välissä on orgaanisia yhdisteitä sisältävä valoa säteilevä polymeerikalvo. siinä missä ledi on pieni kirkas pistevalo, tuottaa oled-kalvo tasaista valoa koko pinnaltaan. oled sopiikin oled:it tarjoavat valaistukseen ohuita ja luminanssiltaan tasaisia valopintoja. kaupalliset oled-moduulit ovat vielä suhteellisen pienikokoisia. kuva: philipsin tuotantolaitos, lumiblade oled lighting moduulityyppiseen valaistukseen, jossa siitä tehdään ohuita tasaisesti valaistuja pintoja. – oled-tuotteiden määrä on vielä rajoitettu, ja kaupallisesti saatavana on suhteellisen pienikokoisia moduuleita. tulevaisuuden näkymissä on ikkunaja seinäpintojen päällystäminen valoa lähettävillä kalvoilla, mutta tähän on vielä matkaa. seuraavassa vaiheessa oled:it tulevat 600 × 600 mm kokoisiin valaisimiin, jotka nyt toteutetaan joko paneelin sivussa tai takana olevilla ledeillä, toteaa Martikainen. teknologian tutkimuskeskus Vtt oy:n kehittämällä menetelmällä oled-elementtejä voidaan painaa joustavalle muovialustalle. painotekniikalla tuotettujen läpinäkyvien oled-valopintojen paksuus on noin 0,2 millimetriä. toistaiseksi Vtt:n muovikalvot valaisevat vain vuoden verran, mutta niiden elinikä kasvaa prosessin ja polymeerimateriaalien kehityksen myötä. Vtt:n Markus tuomikosken mukaan kehitetty painotekniikka on ainutlaatuinen ja mahdollistaa suurten valopintojen valmistamisen. kun oled-pintoja saadaan tuotettua perinteisillä silkkija syväpainotekniikoilla, päästään suuriin tuotantomääriin, jolloin tuotteiden hinnat laskevat. – kuluttajamarkkinoilla nykyisten oledvalopintojen hinnat ovat vielä korkeita. pidemmällä aikajänteellä hintoja voidaan laskea vain korkean volyymin painotekniikoilla. prosessi ja materiaalit vaativat kuitenkin vielä kehitystä, toteaa vanhempi tutkija Markus tuomikoski.
• Suuri tapahtuma AEC:n historiassa Tulemme virallisesti mukaan nyt myös sisävalaistuksen maailmaan. Me esittelemme teille Galileo: valonheitin, joka on suunniteltu antamaan tilallesi tehokkuutta. Teollisuustilat, ostoskeskukset, urheilupaikat ja rakennusten yleiset tilat, aulat, hallit. Aloitamme uuden aikakauden monitoiminnallisilla valaisimilla. CYAN 100% MAGENTA 72% YELLOW NERO 18% NERO 35% STAMPA IN QUADRICROMIA pantone 280 ARGENTO pantone 877 STAMPA IN PANTONE CON ARGENTO AEC ILLUMINAZIONE SRL I-52010 Subbiano • Arezzo • Italy Via Righi, 4 Zona industriale di Castelnuovo Tel. +39 0575 041110 Fax +39 0575 420878 aec@aecilluminazione.it www.aecilluminazione.com SILUX OY AB Kuninkaankartanontie 46A 02780 ESPOO Tel. 09-8022077 www.silux.? • info@silux.? valon hallintaa laserilla Yksi potentiaalinen tulevaisuuden valonlähde on laser. Valaistuskäytössä laser-diodin monokromaattinen säteily hajotetaan loiste aineella näkyvän valon eri aallonpituuksiin. tällä hetkellä laser-valonlähteissä käytetään sinisiä ja vihreitä diodeja. – ledeihin verrattuna laserien suuri ero on virtatiheyksissä. ledien hyötysuhde laskee jo melko pienillä virtatiheyksillä, mutta laserilla virtatiheys voi olla jopa kiloampeerin luokkaa neliösenttiä kohti (~ka/cm2) ilman, että laite tuhoutuu tai tehokkuus laskee, toteaa eino tetri aalto-yliopistosta. Myös laser tekee tuloaan valaistukseen. sinisen laserdiodin monokromaattinen säteily hajotetaan loisteaineella näkyvän valon eri aallonpituuksiin. esimerkiksi autojen ajovaloissa laser-tekniikasta on hyötyä valon suuntauksen hallinnassa ja valojen pitkän kantaman saavuttamisessa. kuvat: osram oy pieni ja kirkas valopiste helpottaa säteilyn optista hallintaa. Valokeilan aktiivisesta ohjauksesta on hyötyä ajoneuvovalaistuksessa. audi ja BMW toivat kilpaa ensimmäiset laser-ajovalot markkinoille viime kesänä. Yleisvalaistuksessa laser-valo voisi sopia valonheitintyyppiseen valaisuun tai kohdevalaisuun, jossa tarvitaan tarkkaa valonhallintaa. kaupallisia sovelluksia ei vielä ole. – ensimmäisten laser-ratkaisujen valotehokkuus ei välttämättä ole paljon ledejä parempi. nyt laserista ollaan kiinnostuneita sen edustaman uuden teknologian vuoksi. sama ilmiö koettiin ledivalaistuksen alkuvaiheessa, toteaa Martikainen. Sininen (450 nm) laser-diodi Loisteainekiekko Tasaisesti jakautunut valkoinen valo
• SUOMALAINEN VALON ASIANTUNTIJA www.airam.? OSLO LED Uppoasennettava kohdevalaisin Oslo on uppoasennettava valaisinsarja, joka on saatavissa 1 – 3-osaisena tehokkaalla led-moduulilla ja 2tai 4-osaisena monimetallilampulla. Valaisimien valovirrat ovat 3000 – 9000 lm, 830. Shopline uusi mallisto Airamin Shopline on uusi mallisto, joka on tarkoitettu erityisesti myymälöihin.
• 34 Valo 1/2015 ledivalaistuksen kehityksen ja uusien toimijoiden myötä alkoi jäähalleissa kova markkinabuumi. Valaisintoimittajat tarjosivat kilpaa yksipuolista tietoa hallipäälliköille ja omistajille, joilla ei välttämättä ollut riittävää ymmärrystä valaistuksesta. ”Meillä on maailman paras ja tehokkain valaisin, energiansäästöt ovat 80 % ja takaisinmaksuaika on kaksi vuotta! tässä ovat laskelmat, jotka osoittavat mahdottoman olevan totta – paras tarjous ikinä!” lupailivat eri valmistajat. tarjottu tieto oli hyvin sekalaisilla lähtötiedoilla luotua, ja valaistustasot vaihtelivat rajusti. jääkiekkohallien kenttävalaistuksen Yhteiset pelisÄÄnnöt teksti: Mika saari, liCon-at oy kuvat: philips oy näin ollen suomen jääkiekkoliiton olosuhdevaliokunta ja jääkiekon sM-liiga heräsivät toteuttamaan opetusja kulttuuriministeriön tuella ohjeen, jolla annetaan jäähallien kenttävalaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen raja-arvot ja lähtökohdat. ohje täydentää sFs-en 12193 -standardia ”light and lighting – sport lighting”. oMistajan työkalu ohjeen pääsääntöisenä käyttötarkoituksena on olla tilaajan, suunnittelijan ja valaisintoimittajan yhteinen pelikirja. tilaajan on helppo määritellä oman hallinsa tarvitsema kenttävalaistuksen valaistusluokka ja esittää vaatimukset, jotka kenttävalaistuksen tulee täyttää. ohjeessa on annettu suunnittelun lähtökohdat, joita suunnittelijan ja valaistuslaskijan tulee noudattaa. kun kaikki tehdään samojen ohjeiden ja tavoitetasojen pohjalta, saadaan vertailukelpoiset ratkaisut. tilaajan kannattaa tarvittaessa käyttää ammattitaitoista ja puolueetonta apua ratkaisujen vertailussa, jolloin suurilta virheiltä vältytään. uudessa ohjeessa on kerrottu selkeästi, miten jäähallin valaistusluokka (j-luokka) tulee valita. siihen vaikuttavat hallin koko ja sen pää
• 35 Valo 1/2015 sääntöinen käyttötarkoitus (taulukot 1 ja 2). Valaistusluokille on annettu omat raja-arvot valaistusvoimakkuuksissa, tasaisuuksissa, häikäisyissä sekä valon väriominaisuuksissa (taulukko 3). korkeimmissa j1ja j2-luokissa on asetettu vaatimuksia myös tV-kuvaukselle. ohje ottaa kantaa ainoastaan jäähallien kenttävalaistuksen määrittelyyn. lisäksi tulee huomioida valaistustarpeet jäähallien muissa tiloissa, kuten yleisissä tiloissa, pukuhuoneissa, käytävillä, katsomoissa jne. näiden tilojen valaistukseen ohjeita ja raja-arvoja saadaan sFs-en 12464-1 -standardista. suunnittelijan työkalu ohjeessa on annettu selkeät raja-arvot valaistusteknisille vaatimuksille sekä määritelty valaistuslaskentaa varten pintojen heijastuskertoimet, laskettavat alueet ja niiden laskentapisteverkot. häikäisyt lasketaan havaitsijamenettelyllä, ja havaitsijoiden sijoituspaikat on määritelty ohjeessa. lisäksi valaistuksen ohjaukseen ja varavalaistuksen toimintaan on annettu ohjeistus. Valaistuslaskentaan on esitetty ohjeelliset alenemakertoimet, joissa on huomioitu kunnossapito ja valonlähteen ominaisuudet. jos annetuista alenemakertoimista poiketaan, tulee suunnittelijan laatia valaistuksen huoltosuunnitelma, jossa huomioidaan myös valonlähteiden ja liitäntälaitteiden vaihtoväli sekä yksittäisvaihtojen raja-arvot. valaistuksen ohjaus halleja suunniteltaessa voidaan hyvällä valaistuksen ohjauksella tukea hallin energiatehokkuutta. eritasoisten jääkiekkotapahtumien lisäksi jäähalleissa harrastetaan monia muita lajeja, kuten kaukalopalloa, ringetteä, taitoluistelua ja curlingia. eri lajit tarvitsevat oman tasoisensa valaistuksen, mikä mahdollistetaan ohjausjärjestelmällä. jäähallin valaistusta ohjattaessa tulee noudattaa j-luokkia, eli valaistustason alentaminen tulee tehdä niiden mukaisesti. isoimmat jäähallit ovat monitoimihalleja, joissa järjestettävät erilaiset messuja konsertti tapahtumat vaativat valaistuksen ohjaukselta lisää muunneltavuutta. Valaistuksen ohjauksen voi tänä päivänä toteuttaa valaisinkohtaisella ohjauksella tai vaihtoehtoisesti koko valaistusta himmennetään tasaisesti. aiemmin käytettyä osasammutusta ei suositella enää käytettäväksi. ohjeen soveltaMinen käytännössä Vuoden 2014 aikana toteutettiin muutamia jäähalleja, joiden kenttävalaistus suunniteltiin ja toteutettiin uuden ohjeen mukaisesti. näitä olivat muun muassa kouvolan jäähalli (j1-luokan valaistus) sekä Ylöjärven, impivaaran ja kupittaan (j3-luokan valaistus) jäähallit. projekteissa eri vaihtoehtojen vertaaminen oli suhteellisen helppoa, kun kaikki oli tehty samojen ehtojen pohjalta. edelleen tilaajan tulee kuitenkin olla hereillä laskelmien vertailuissa ja tarkistaa, että kaikki pyydetyt arvot löytyvät laskelmista ja että ehdot täyttyvät. tilaajan tai rakennuttajan ollessa epävarma asiasta kannattaa uhrata muutamia satoja euroja laskelmien tarkastuttamiseen asian tuntijalla. jäähallityyppi toiminta katsomopaikat suurhalli Monitoimihalli, jääurheilu, kansainväliset tapahtumat, tV-valmius > 6 000 kilpailuhalli Monitoimihalli, jääurheilu, kansalliset tapahtumat, tV-valmius 1 500 –6 000 pieni kilpailuhalli jääurheilu, paikallinen monikäyttö, paikalliset ottelut 300 –1 500 harjoitushalli jääurheilu, paikalliset harjoitusja junioriottelut 100–300 seisomapaikkaa katettu tekojäärata jääurheilu, paikallinen harrastusja harjoituskäyttö 100 –300 seisomapaikkaa jäähallityyppi pelattavat ottelut valaistusluokka suurhalli kilpailuhalli jääkiekon pääsarja sM-liiga j1 kilpailuhalli pieni kilpailuhalli jääkiekon mestaruussarja Mestis, nuorten sM-liiga j2 pieni kilpailuhalli suomi-sarja, ii-divisioona ja alemmat jääkiekkosarjat, nuorten Mestis j3 harjoitushalli katettu tekojäärata harjoitukset j4 valaistusluokka vaakatason valaistusvoimakkuus pystytason valaistusvoimakkuus * häikäisy valon väri ominaisuudet ehm lx, min. uho min. uhd min. evm lx, min. uvo min. uvd min. Gr maks. Värilämpötila k ra min. j1 1 200 0,80 0,60 800 0,70** 0,50** 45 5 000–6 500 80 j2 800 0,70 0,50 500 0,60 0,40 45 4 000–6 000 70 j3 500 0,70 0,50 300 0,40 0,20 ei vaat. 3 000–5 000 70 j4 harjoitus 250 0,60 0,40 ei vaat. ei vaat. ei vaat. ei vaat. 3 000–5 000 60 * pystytason valaistusvoimakkuudet lasketaan ja mitataan kohtisuoraan kentän pituustasoon nähden (pääkameroiden suuntaan) molempiin suuntiin. ** j1-valaistusluokan halleille pystytason valaistusvoimakkuudet tulee laskea kaikille neljälle päätason suunnalle. päätykatsomoiden suuntaan (kohtisuoraan kentän leveystasoon nähden) pystytason valaistusvoimakkuuden vaatimukset ovat evm ? 800 lx, uvo ? 0,50 ja uvd ? 0,30. taulukko 3. j-valaistusluokat ja valaistustekniset raja-arvot jäähallien kenttäalueille. taulukko 2. erilaisten jäähallityyppien valaistusluokat. taulukko 1. jäähallityypit. kouvolan jäähallissa on ledivalaisimilla toteutettu j1-luokan valaistus.
• 36 Valo 1/2015 Museovalaistus Murroksessa uuSi tekniikka käyttöön taiteen ehdoilla Museovalaistuksen tekniikka uudistuu vauhdilla. ledit syrjäyttävät halogeenilamput, ja uusia valaistuksen ohjaustapoja pilotoidaan. valon oikea laatu tuo taideteosten kaikki vivahteet esille, samalla kun teosten suojelu säteilyltä vaatii valon ammattilaisilta jatkuvaa tarkkailua. Museovalaistuksessa liikkeelle lähdetään esiteltävän taiteen ehdoilla. herkimmät materiaalit vaurioituvat ajan kanssa, ja teosten tulee säilyä satojakin vuosia. taideteosten haalistuminen ja vahingoittuminen riippuvat esineiden materiaaleista, valon koostumuksesta, valaistusvoimakkuudesta ja -ajasta. näyttelyvalaistuksen suunnittelua ohjaavatkin luksimäärien sijaan luksituntimäärät. – säteilyssä haitallisinta on uV-osuus, joka vahingoittaa materiaaleja eniten. infrapunasäteily lämmittää materiaaleja ja vähentää niiden kosteuspitoisuutta. Myös näkyvä valo voi aiheuttaa materiaaleihin värimuutoksia ja pigmenttien tummumista. ohjeelliset valaistusvoimakkuustasot ovat teoksista riippuen 50, 150 ja 300 luksia kohdassa, jossa valo kohtaa teoksen, toteaa avainasiakaspäällikkö Markku varsila philips oy:stä. Museovalaistuksen käytännöt perustuvat pitkän linjan kokemusja tutkimusperäiseen tietoon. Valaistustekniikan tuntemuksen lisäksi tarvitaan herkkää silmää. – Marmori-, kipsitai metalliveistokset kestävät hyvin valoa, ja niille voidaan sallia 300 luksin valaistusvoimakkuus. edelfeltin, Gallenkallelan ja schjerfbeckin öljyvärimaalauksia on valaistu 200–250 luksilla ja sinebrychoffin museon vanhempaa taidetta 180 luksilla. nykytaiteessakin käytettyä herkkää paperia taas voidaan valaista noin 75 luksilla. toisaalta lyhyen näyttelyn aikana saatetaan sallia hieman teksti: Marjukka puolakka näkymä kiasman "Face to Face" -näyttelystä. kuva: kansallisgalleria / petri Virtanen
• 37 Valo 1/2015 korkeampia valaistustasoja. Vastuussa oleva konservaattori sanoo luksituntimääristä aina viimeisen sanan, kertoo suomen kansallisgallerian valaistusmestari risto linnapuomi. linnapuomilla on päävastuu ateneumin taidemuseon, nykytaiteen museo kiasman sekä sinebrychoffin taidemuseon valaistuksesta. Valaisuaikoja ja valotasoja määritettäessä kyse on monen asian yhteisvaikutuksesta. arvotaide vaatii näyttelyiden välissä lepoajan, ja kansainvälisten kiertonäyttelyiden lainaaja asettaa teosten valaisulle tiukat rajat. ateneumissa vierailleessa picasso-näyttelyssä teoksille sallittiin 50 luksin valaistusvoimakkuus. – Valaistustasot mitataan tarkasti näyttelyitä rakennettaessa. huoneisiin mahdollisesti tulevaa päivänvaloa tarkkaillaan jatkuvasti. kiasman neljännen kerroksen saleissa rajoitamme päivänvalon pääsyä teoksille ja vaihdamme myös ripustusjärjestyksiä teosten suojelemiseksi, linnapuomi kertoo. ledit halogeenien tilalle Museovalaistusta ovat vuosikausia hallinneet halogeenija hehkulamput. nyt siirrytään ledeihin. taustalla on hehkuja halogeenilamppujen poistuminen markkinoilta eu-säädösten takia, mutta myös se, että ledit ovat kehittyneet museovalaistuksen tarpeita ajatellen ylivertaisiksi valonlähteiksi. säädökset eivät poista kaikkia halogeenilampputyyppejä samanaikaisesti, mutta ne kaventavat valikoimaa ja koskevat monia museoissa keskeisesti käytettyjä polttimoita. linnapuomin mukaan nyt alkaa olla kiire uusien lediratkaisujen löytämiseksi. ainoa rajoittava tekijä on enää hinta. – Vielä viime vuosiin asti ledien suhteen ollaan oltu varovaisia ja niiden valon laadun kehittymistä on seurattu tarkasti. nyt aika on valmis, ja uskon, että museomaailma siirtyy ledeihin viiden vuoden kuluessa, sanoo linnapuomi. ledeissä ei ole monille taide-esineille haitallista uV-säteilyä, eivätkä ne halogeenilamppujen tapaan säteile lämpöä itse valaistavaan kohteeseen. – uuden museon ikkunamateriaalien käyttöönotossa on ensimmäinen asia torjua pois uV-säteily. halogeenilamppujen kanssa käytetään suodatinlinssejä, joilla valonlähteen uVsäteilystä jää jäljelle 7–10 prosenttia. ledeillä suodattimia ei tarvita, huomauttaa linnapuomi. ledeillä voidaan myös simuloida näyttelysaliin tulevaa luonnonvaloa ilman haitallista uV-säteilyä. näin tehdään ateneumin käynnissä olevan remontin myötä, kun nykyiset luonnonvaloikkunat laitetaan umpeen ja tilalle tuodaan ledit. – näin saamme luonnonvalosimulaation, joka on hyvin hallittavissa. Valaistus pysyy koko ajan säädetyllä tasolla, ja valon määrä saadaan tarkasti laskettua, sanoo linnapuomi. ledivalaistus tuo museoihin myös suuria energiansäästöjä, ja pitkä polttoikä helpottaa valaistuksen hoitoa. näyttelyt ovat usein pitkäikäisiä ja lampunvaihto on hankalaa, kun valaisimet ovat korkealla ja tarkkaan suunnattuja. sChjerfBeCkin pyyhkeet Valon laatu on museoissa ensiarvoisen tärkeää. teosten värisävyjen toistaminen vaatii valaistuksen suunnittelijalta ja rakentajalta paitsi oikeaa valaisinkalustoa, myös herkkää silmää. – Vaikka halogeenilamppua on pidetty värintoistoltaan hyvänä, on sen säteily lyhyillä aallonpituuksilla vähäistä, mikä näkyy sinisen alueen värien huonona toistumisena. tätä ongelmaa ei ledien kanssa ole. Moniin teoksiin saadaan ledeillä uutta raikkautta, jota vanha valaistus ei ole tuonut esiin. schjerfbeckin pikkusiskoaan ruokkiva poika -taulusta on oikeanlaisen ledin avulla löytynyt uunin pankolta tummansinisiä pyyhkeitä, jotka eivät ennen juuri näkyneet, linnapuomi kertoo. ledivalon koostumus ei halogeenilamppujen tapaan muutu säätökäytössä. tästä on huomattavaa hyötyä näyttelyvalaistuksessa. – herkästi tuhoutuvien materiaalien, kuten paperin, puun, tekstiilien ja vanhojen akryylien yhteydessä, yleissääntönä on ollut 50 luksin valaistusvoimakkuustaso. Vaikka tällöin on valittu mahdollisimman pienitehoinen halogeeni poltin, on valoja aina jouduttu jonkin verran säätämään. Valosta tulee tällöin kellertävämpää ja siniset värit toistuvat yhä huonommin. asian kanssa on jouduttu elämään museoissa vuosikymmenien ajan, kertoo linnapuomi. koska ledeistä puuttuvat teoksia eniten tuhoava uVsekä lämpösäteily, on viime vuosina ollut esillä kansainvälisestikin iso kysymys siitä, voitaisiinko valaistustasoja hieman nostaa. – tässä ollaan kuitenkin varovaisia. Materiaalikorruptio vaikuttaa vasta pitkän ajan kuluessa. ilmiötä on vaikea todentaa edes nopeutetuilla menetelmillä, joten ala odottaa tässä vakuuttavia tutkimustuloksia, linnapuomi jatkaa. huoli sinisestä ledien spektrin sininen osa on aiheuttanut museopiireissä myös huolta. – ensimmäisten ledien lähellä uV-alueen rajaa oleva voimakas sininen piikki nosti keskustelua ledien haitallisuudesta museokohteille. kun amerikkalaistutkimus vertasi halogeenilamppua ja lediä arkojen materiaalien valaisussa, oli tulos kuitenkin ledien kannalta jopa hieman positiivisempi, huomauttaa Varsila. Muutama vuosi sitten nousi kohu valkoisen ledin haitallisuudesta 1800-luvun lopulla paljon käytetylle kromikeltaiselle öljyvärille, joka on tuttu muun muassa van Goghin auringonkukkanäkymä kiasman "Face to Face" -näyttelystä. teosten valaisuun on käytetty sekä ledikohdevalaisimia että -seinänpesijöitä, jotka tuovat hyvin esiin stiina saariston scarlett-öljyvärimaalauksen punaisen eri sävyt. kuva: kansallisgalleria / petri Virtanen
• 38 Valo 1/2015 tauluista. taustalla oli tieteellinen tutkimus, jossa kiihdytetyissä aikatesteissä testivalo haalisti maalausten väriä. – tutkimuksessa ei kuitenkaan käytetty ledejä, vaan laajakaistaisella 335–525 nm ”sinisellä” suotimella muokattua 175 watin ksenonlampun valoa, jonka spektri ei ollut lähelläkään minkään ledin valoa. testivalossa oli myös huomattava määrä uV-säteilyä, mitä ledeissä ei ole. kyseisen tutkimuksen perusteella ei siis voida vetää johtopäätöksiä ledien sopivuudesta museokäyttöön, Varsila jatkaa. Valon laatu puhuttaa myös sen arviointikriteerien takia. Museoväki odottaa malttamattomana parannusta värintoistoindeksiin. – nykyinen Cie:n värintoistoindeksi on ajastaan jäljessä. alalla on sekä halua että tarvetta sen mittaamisja määrittelytavan uudistamiseen. Vertailuvärejä tarvitaan lisää. tällä hetkellä teollisuus on tieteellistä tutkimusta edellä, ja olemme toistaiseksi paljon valmistajien antaman tiedon varassa, toteaa linnapuomi. – tällä hetkellä ra-indeksi on lähinnä suuntaa-antava valintaperuste, ja visuaalinen tarkastelu on yleensä tarpeen. Myös ra > 80 värintoistoindeksin ledejä käytetään yleisesti museoissa, ja tällöin valintaperusteena on ollut nimenomaan visuaalinen tarkastelu, Varsila lisää. dali ohjauksessa Valaistuksen ohjauksen avulla teoksille saadaan juuri oikeat valotasot ja värisävyt. – dali-pohjaista ohjausta käytetään paljon. sillä voidaan toteuttaa sekä valaisinettä aluekohtaista ohjausta. dalin perusongelma on se, että valaisimen siirtäminen dali-alueelta toiselle vaatii uutta ohjelmointia. dMX-säätöä käytetään silloin, kun valaistukseen tarvitaan dynaamisuutta. uusimpana trendinä on käyttää museoissa rGBW-valaisimia, joiden valossa pohjalla on hyvän värintoiston valkoinen valo ja valon värisävyä voidaan hienosäätää dMX:n avulla. Myös langatonta ohjausta käytetään jonkin verran, mutta langattomuus ei yleensä ole ensisijainen tarve pitkään kestävissä näyttelyissä, kertoo Varsila. kiasman keväällä päättyneen remontin jälkeen museon neljännessä kerroksessa palavat nyt ledit ja näyttelytilan valaistusta ohjataan dali-väylän avulla. – seinänpesijöillä haetaan tasaista luminanssia laajalle seinäalalle, ja niitä ohjataan valaisinkiskon vaihesäädöllä. kohdevalaisimia taas ohjataan valaisinkohtaisesti. Valovirran lisäksi säädetään myös valon värisävyä. kun tilaan ja kullekin teokselle on saatu oikea valo, tallennetaan säätötasot keskussäätöjärjestelmään. se hoitaa valaistustasojen kutsun kellonajan ja kalenterin mukaan, sanoo linnapuomi. linnapuomi uskoo dalin käytön lisääntymiseen museoissa. ohjausjärjestelmien suhteen ollaan nyt pilottivaiheessa, jossa kokeilujen avulla selvitetään tarpeita järjestelmien eri ominaisuuksille. ateneumiin ollaan rakentamassa koesalia, jossa päästään kokeilemaan parhaiden ledivalaisimien ja säätöjärjestelmien toimintaa yleisölle auki olevan näyttelyn osana. – lediin siirtyminen on jo tehty, se etenee kuin juna. nyt pohditaan sitä, onko järkevää ohjata erikseen jokaista yksittäistä valaisinta. Monet näyttelyt kestävät pitkään, eikä valaistusta ole tarve muuttaa näyttelyn aikana. avainkysymys on usein se, miten paljon on tarpeen ostaa yksittäisiin valaisimiin kalliita ominaisuuksia, jotka tavallaan seisovat pitkien näyttelyiden aikana "käyttämättöminä", linnapuomi toteaa. Museosta riippuen valaistuksen himmentäminen myös näyttelyn aikana saattaa olla järkevää. – himmennysominaisuuksia pyritään lisäämään tarpeen mukaan. ennen nykyistä remonttia ateneumin simberg-kabinetissa esiteltiin seinäkkeen takana valolle arkaa grafiikkaa. kaikki kävijät eivät sinne poikenneet, ja valot syttyivät ja sammuivat liiketunnistukseen perustuen. puolen vuoden aikana valot olivat näkymä kiasman ismo kajanderin ”anartisti”-näyttelystä, jossa on halogeenivalaistus. kuva: kansallisgalleria / petri Virtanen
• JOUSTAVA SKAALAUTUVA HELPPO Ihmiskeskeinen valaistus Intelligent Colour -tuotesarja tuo auringonvalon sisätiloihin helvar.com/second-sun sammuksissa 60–70 prosenttia ajasta. samalla kun suojelimme teoksia valolta, säästyi myös energiaa, kertoo linnapuomi. tutkiMus ledien käytöstä Yhdysvaltain energiaministeriön julkaisema tuore tutkimus selvitti ledivalaistuksen käyttöä museoissa ja museoväen suhtautumista uuteen tekniikkaan. kysely lähetettiin museoiden ammattilaisille ympäri maailmaa. kun vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan ledien käyttö museoissa oli lähes olematonta, kertoi vuonna 2014 vastaajista 40 prosenttia ledien olevan pääasiallinen museotilojen valonlähde. esteinä ledien laajemmalle käytölle pidettiin mm. korkeaa hintaa, hämmentävän laajaa tuotevalikoimaa sekä muutosvastaisuutta. Vastaajien mukaan ledeillä voidaan säästää jopa 80 prosenttia museovalaistuksen käyttämästä sähköstä. lisäsäästöjä saadaan vielä valaistuksen ohjauksella. Valaistusmestari risto linnapuomi pitää museovalaistuksen murrosta haastavana ja innostavana. – Museomaailma ei ole suomessa jämähtänyt paikoilleen. hankkeita on käynnissä paljon, eikä kukaan voi jäädä laakereilleen lepäämään, linnapuomi toteaa. näkymä robert Mapplethorpen näyttelystä kiasmasta. teokset on valaistu halogeenikohdevalolla, ja seinäkkeessä on käytetty efektinä värillistä ledinauhaa. kuva: risto linnapuomi lisätietoja: ssl adoption by Museums: survey results, analysis, and recommendations. pacific northwest national laboratory. ssl program, u.s. department of energy. november 2014. degradation process of lead Chromate in paintings by Vincent van Gogh studied by Means of spectromicroscopic Methods / synchrotron X-ray spectromicroscopy and related Methods. osat 1-5. analytical Chemistry 2011–2014. Control of damage to Museum objects by optical radiation. Cie technical report 157:2004.
• 40 Valo 1/2015 DiDrichsenin taiDeMuseon ValaiStuS uuteen aikakauteen teksti: Marjukka puolakka kuvat: erCo lighting johan elm ja rauno träskelin didrichsenin taidemuseon peruskorjaus toi museoon sekä ledit että suomessa ainutlaatuisen museovalaistuksen ohjausjärjestelmän. suunnittelua ohjasivat valaisinkohtaiset luksituntimäärät ja valon monipuolinen suunnattavuus. peruskorjaus toteutettiin museon alkuperäistä ilmapiiriä ja viljo revellin arkkitehtuuria kunnioittaen.
• 41 Valo 1/2015 Museo avattiin reilun vuoden kestäneen peruskorjauksen jälkeen kesäkuussa 2014. uuden valaistus-, sisäilmanhallintaja turvatekniikan saumatonta toimintaa testattiin helmikuussa päättyneessä edvard Munch -näyttelyssä. näyttely oli menestys ja rikkoi kaikki aiemmat yleisöennätykset lähes 70 000 kävijällään. ilman satsauksia turvatason nostoon ja taideteosten olosuhteiden hallintaan ei tämän tason näyttelyä olisi suomeen saatu. – teknisen peruskorjauksen tavoitteena oli nostaa rakennus kaiken tekniikan osalta 2020-luvun tasolle. tämä koski valaistusja sähköteknisten järjestelmien ohella myös aVja turvatekniikkaa, toteaa toimitusjohtaja kalevi hämäläinen insinööritoimisto stacon oy:stä. revellin hengessä arkkitehti Viljo revellin suunnittelema Villa didrichsen valmistui espoon kuusisaareen vuonna 1959 Marie-louise ja Gunnar didrichsenin perheen kodiksi. Museona se avautui kuusi vuotta myöhemmin, kun rakennukseen lisättiin siipirakennus taidekokoelmia varten. Museo toimii alkuperäisessä päärakennuksessa kodinomaisissa tiloissa ja näyttelysiiven osalta puhtaasti näyttelytilana. peruskorjauksessa tilamuutoksia tehtiin entisessä vahtimestarin asunnossa, jonka tilalle rakennettiin laajennettu vastaanottoalue kahvioineen ja myymälöineen. taideteokset ja näyttelyt ovat vuosien aikana vaihtuneet, mutta alkuperäinen revellin henki näkyy edelleen vahvasti museon sisustuksessa. niin myös nyt tehdyssä mittavassa valaistusmuutostyössä, joka toi 1960-luvun arkkitehtuuriin nykypäivän tekniikan. – Vanhan asuinrakennuksen osalta valaisimien paikat alkuperäisessä tummapuisessa kattorakenteessa olivat tiukkaan sidotut. Vanhat tehottomat halogeenivalaisimet vaihdettiin ledialasvaloihin samalla kun valaisimien kokonaismäärä laski huomattavasti, hämäläinen kertoo. Museovalaistusta pitkään hallinnut halogeenilamppu on eu-säädösten myötä tulossa tiensä päähän. energiatehokkaina ja hyvin ohjattavina valonlähteinä ledit olivat myös didrichsenin taidemuseossa luonnollinen halogeeni lamppujen korvaaja. koko museon valaistus on nyt ulkoalueita myöten toteutettu ledeillä, joiden värilämpötila on pääsääntöisesti 4 000 kelviniä. oikeat luksituntiMäärät näyttelytiloissa on käytössä dali-pohjainen valaistuksen ohjausjärjestelmä, jossa kukin valaisin on erikseen kutsuttavissa ja säädettävissä. – kaikki taide kuluu sen pinnalle tulevan valon vaikutuksesta. tästä syystä museovalaistuksessa ollaan tarkkoja teoksille tulevista luksituntimääristä. ohjausjärjestelmään syötetään teoksille asetetut luksimäärät ja laskentageneraattorit mittaavat teosten valaisuaikoja, sanoo hämäläinen. Museossa on myös hiljaiset hetkensä, jolloin teoksia kannattaa varjella valolta ja samalla säästää energiaa. tilojen ollessa tyhjillään ohjautuu yleisvalaistuksen taso viiveajan jälkeen 10–20 prosenttiin normaalista. läsnäoloanturien havaitessa liikettä valotaso kohoaa takaisin kunkin tilan esiasetetulle tasolle. näyttelysiiven alakerran vitriinivalaistus on toteutettu modulaarisella ohjausjärjestelmään kytketyllä kosketinkiskojärjestelmällä. ledivalaisimien polariteettivapaa magneettikiinnitys ja valokiilan suunnattavuus helpottavat valaistuksen rakentamista uusia näyttelyitä varten. – Vitriineissä on esillä runsaasti keramiikkaa, joten valaisimien värilämpötilaksi valittiin lämmin 3 200 kelviniä. Viileäsävyisemmillä 6 000 kelvinin valaisimilla varauduttiin esimerkiksi metalliesineiden valaisuun, kertoo avainasiakaspäällikkö Markku varsila philips oy:stä. kirjahyllyn haasteet kohteessa on runsaasti kulttuurihistoriallisia arvoja, joita haluttiin kunnioittaa samalla kun museotekniikka tuotiin vaativien kansainvälisten näyttelyiden vaatimustasolle. – elvytimme matalahkon näyttelysalin kattoikkunoiden valaisinpaikat, joten nyt tilaan saadaan keinovaloa myös kattoikkunoista. näyttelytilan valaisinkiskot asennettiin uppoon siten, että valaisimet tulevat mahdollisimman vähän näkyviin, toteaa hämäläinen. ledit toivat valaistussuunnitteluun myös omat yllätyksensä. – entisen asunto-osan olohuoneen kirjahyllyissä oli aiemmin valokiilan reunoilta tasaisesti hiipuva valaistus. ledivalaisimien jyrkästi rajatut valonjaot jättivät osan hyllyistä pimentoon. Valokiilan pehmentäminen hajottavilla linsseillä auttoi pääsemään alkuperäisen kaltaiseen lopputulokseen. työn aikana eteen tuli muutamia vastaavia teknologiasta johtuvia muutostarpeita, jotka ratkottiin paikan päällä, hämäläinen jatkaa. kuMppanuutta ylläpitoon Valon ohella myös sisäilman kosteutta ja lämpötilaa seurataan museossa entistä tarkemmin. peruskorjauksen ilmastointiurakka oli mittava. Myös aV-tekniikan osalta katsottiin tulevai
• 42 Valo 1/2015 suuteen ja tehtiin varaukset mediapohjaisia näyttelyitä varten. korkean turvallisuustason mukaan toteutettu turvajärjestelmä on suomen mittakaavassa harvinainen. käytetyt valaistus-, aVja turvajärjestelmät ovat lukuisten teknisten ominaisuuksiensa myötä monimutkaisia, ja käyttäjällä on oppimista niiden säädössä ja ylläpidossa. hämäläinen korostaakin, että järjestelmien parhaan hyödyntämisen kannalta säädöt on syytä tehdä asiantuntijan kanssa. – Valaistuksen osalta valaisinja ohjausjärjestelmän toimittajien sekä museon välillä on kolmivuotinen sopimus, jonka myötä käyttäjä saa tukea valaistuksen rakentamiseen näyttelyiden vaihtuessa. didrichsenin taidemuseo on ensimmäinen kohde, jossa tätä digitaalisten ohjausjärjestelmien ylläpidon kumppanuusajattelua kokeillaan, kertoo hämäläinen. Museon sähköenergian käyttö kasvoi huomattavasti peruskorjauksen myötä johtuen mittavista satsauksista uusiin lVija ilmastointijärjestelmiin. Valaistuksen osalta energiankäyttö sen sijaan laski noin 80 prosenttia, kun ledit korvasivat halogeenilamput. hyvä ja paha luonnonvalo – luonnonvalo on usein tärkeässä roolissa, kun taiteilijat tekevät teoksiaan. näyttelyvalaistukseen halutaankin monesti luonnonvaloa, mutta sen hallinta on hankalaa. kun teokset halutaan nostaa helposti katseltaviksi, on kohteen luminanssin oltava yleisesti noin kolminkertainen taustaansa nähden, toteaa hämäläinen. asuinpuolen korkeahkon tilan kattoikkunasta tulevaa luonnonvaloa varauduttiin poistamaan sähkötoimisilla verhoilla. Munchnäyttelyssä näyttelysiiven kattoikkunoiden luonnonvalo rajattiin pois sulkulevyillä. kaikki ikkunapinnat ovat uV-valoa suodattavaa lasia. – Muutostöiden aikataulu oli tiukka. tekniikan säätö ja viritys vaativat aikaa sen jälkeen kun rakennustekniset työt oli tehty. Viimeinen kuukausi olikin hyvin kiireinen kaikkine loppuvirityksineen, muistelee hämäläinen. hämäläisellä on pitkä kokemus vaativien museokohteiden valaistuksen suunnittelusta. hänen kädenjälkensä näkyvät niin ateneumin, sinebrychoffin kuin lukuisten muidenkin näyttelytilojen valaistusten suunnittelussa. – Muutos valaistustekniikan ja valaistuksen ohjauksen kehityksessä on ollut parin vuosikymmenen aikana valtava. digitaalinen valaistus on tätä päivää myös museoissa, kertoo hämäläinen. tekniikka museoissa pitää huolen oikeista olosuhteista, turvaa taideteoksia varkauksilta ja varmistaa niiden säilymisen myös tuleville sukupolville. näyttelyvieraalle hienoinkaan tekniikka ei kuitenkaan ole päällimmäinen asia. – suunnittelussa on onnistuttu silloin, kun taide kokemus on näyttelyvieraalle hieno, toteaa kalevi hämäläinen. didriChsenin taideMuseon peruskorjaus tilaaja ja rakennuttaja: didrichsenin taidemuseo sähkö-, valaistus-, avja turvateknisten järjestelmien suunnittelu: insinööritoimisto stacon oy sähköurakointi: sähköpartio oy valaisintoimittajat: erCo lighting aB (pääasiallinen), philips oy (vitriinivalaistus ilti luce) valaistuksen ohjausjärjestelmä: helvar diGidiM
• 44 Valo 1/2015 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (epBd) edellyttää, että vuoteen 2021 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia (nZeB = near Zero energy Building). uusien julkisten rakennusten tulee täyttää tämä vaatimus jo vuoteen 2019 mennessä. direktiivi jättää melko suuren tulkintavaran kansalliselle määrittelylle siitä, mitä ”lähes nollaenergiarakennus” tarkoittaa. tavoitteena on, että rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus ja sen käyttämä lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. kansallisten vaatimusten tulee kuitenkin olla kustannustehokkaita. suomessa on ollut käynnissä vuosina 2013– 2015 FinZeB-hanke, jossa tavoitteena on ollut määritellä nZeB-rakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. kansallista lainsäädäntöä valmistellaan vuoden 2015 aikana, ja tavoitteena on, että se astuu voimaan vuoden 2017 alusta. FinZeB-hankkeen aikana on noussut esiin tarve uudistaa ainakin osaa nykyisistä energiatehokkuusmäärittelyä antavista säädöksistä ja ohjeista (suomen rakentamismääräyskokoelma raMk d3 ja d5). Yhä vähemmän lämmitysenergiaa tarvitsevissa rakennuksissa muu energia nousee yhä suurempaan rooliin, erityisesti sähköenergia sekä energian tarpeenmukainen käyttö. lisäksi sähkön osalta on ehdotettu mukaan otettavaksi huippuja pohjatehotarkastelu sekä mahdollisuus kysynnän jouston edellyttämään kuormanohjaukseen. tällöin kuukausitai jopa vuosi tason tarkastelun sijaan kiinnitettäisiin huomio huipputehoon ja käyttöprofiiliin. Vuositasolla tehty sähköenergiankulutuksen laskenta ei ole ollut raMk osissa d3 ja d5 samalla tasolla muiden keskeisten kulutusten kanssa. Yksi merkittävä energian kuluttaja rakennuksissa on valaistus. hankkeeseen liittyen tehtiin erillisselvitys valaistuksen energia tehokkuuslaskennan kehittämiseksi. lisätietoja: www.finzeb.fi Valaistusselvitys: www.theseus.fi/handle/10024/465 pirkko harsia yliopettaja, koulutuspäällikkö FinZeB-ohjausryhmän jäsen tampereen ammattikorkeakoulu Valaistus vaikuttaa monella tavalla ympäristöömme ja kaikkeen kokemaamme. Valo mahdollistaa näkemisen ja ajastaa ihmisen vireystilarytmit. suomi tarvitsee valoalan osaajia erilaisiin tehtäviin niin yrityksiin kuin julkiselle sektorille, ja uusi tieto auttaa koko yhteiskuntaa. kannustaakseen opiskelijoita valaisemaan tulevaisuutta ja näkemään nykyisyyden tarkemmin suomen Valoteknillinen seura jakaa 2000 euron palkinnon valaisevimmalle opinnäytetyölle. kilpaan voivat osallistua kaikki suomessa 1.1.2014– 30.7.2015 hyväksytyt opinnäytetyöt, jotka syventyvät valoon, valaistukseen, valaistuksen ohjaukseen, valonlähteisiin tai valaisimiin tieteellisestä, taiteellisesta tai käytännöllisestä näkökulmasta. kilpailuun osallistuvat opinnäytetyöt, kuten esimerkiksi pro gradu -työt, diplomityöt, ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja väitöskirjat mahdollisine liitteineen, tulee toimittaa suomen Valoteknilliseen seuraan 30.7.2015 mennessä. kilpailun tuomaristo (henri juslén, helvar oy ab; Marjut kauppinen, arkkitehtitoimisto Marjut kauppinen oy; pasi hyyppä, senaatti-kiinteistöt) julkistaa voittajan Messukeskuksessa Valolight -tapahtumassa 9.9.2015. tuomaristo voi jakaa palkintosumman yhdelle tai useammalle opinnäytetyölle. lisätietoja ja kilpailutöiden toimitus: heikki härkönen särkiniementie 3, 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com puh. 0400 869 339 tiedon valo – suoMen valoteknillisen seuran palkinto valaiseviMMalle opinnäytetyölle finZeB-hanke ja rakennusten energiatehokkuus väitös valaistustekniikan alalta, janne viitanen janne Viitanen väitteli aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa 6.3.2015 otsikolla ”energy efficient lighting systems in buildings with integrated photovoltaics” (energiatehokkaat valaistusjärjestelmät rakennuksissa, joihin on integroitu aurinkosähköjärjestelmä). lediteknologia ja aurinkosähkö yleistyvät tällä hetkellä nopeasti. Väitöskirjassa tutkittiin, miten näiden teknologioiden käyttöönotto vaikuttaa toimistorakennuksen energiatehokkuuteen. koska lediteknologia eroaa luonteeltaan perinteisistä valonlähteistä, tutkittiin myös ledivalaistuksen laatua suhteessa loistelamppuvalaistukseen, sekä mittausten että käyttäjätutkimuksen avulla. tutkimuksen perusteella valon laatu ei eroa vastaavilla valaistustasoilla eri teknologioiden välillä, mutta ledeillä voidaan saavuttaa huomattavia energiansäästöjä. aurinkopaneeleilla voidaan nostaa rakennuksen energiaomavaraisuusastetta ja vähentää ostoenergian tarvetta vuositasolla, mutta tuotannon kausittaiset vaihtelut ovat merkittäviä. koska sekä ledit että aurinkopaneelit toimivat tasasähköllä, voi tietyissä tilanteissa olla mahdollista saavuttaa lisäenergiansäästöjä kytkemällä nämä toisiinsa tasajännitteellä. Vastaväittäjänä toimi professori jero ahola lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja valvojana professori liisa halonen aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun sähkötekniikan ja automaation laitokselta. suoMen väriyhdistyksen iiris-palkinto Markku uiMoselle suomen väriyhdistys juhlisti kansainvälistä väripäivää 21.3.2015 ja kansainvälistä valon vuotta 2015 jakamalla iiris-palkinnon valosuunnittelija Markku uimoselle hänen merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstään monipuolisena esittävän taiteen visuaalisena suunnittelijana ja opettajana. suomen väriyhdistyksen iiris-palkinto jaetaan tunnustuksena teoksesta tai tapahtumasta, jossa värien taitava käyttö on huomattavalla tavalla lisännyt ympäristön viihtyisyyttä, tuonut myönteisiä elämyksiä, parantanut elämänlaatua tai lisännyt turvallisuutta. jakamalla tunnustuksen yhdistys haluaa kiinnittää huomiota värin käytön mahdollisuuksiin visuaalisen ympäristön keskeisenä tekijänä. ©iStock.com/ hudiemm
• 45 Valo 1/2015 luCin vuosikokous helsingissä syyskuussa helsinki on ollut kansainvälisen valon kaupunkien yhdistyksen luCin (lighting urban Community international) jäsen vuodesta 2009 lähtien. lyonin kaupunki perusti yhdistyksen vuonna 2002, ja sen tavoitteena on edesauttaa viihtyisämpien, turvallisempien ja vetovoimaisempien kaupunkiympäristöjen syntymistä. Yhdistys toimii kaupunkivalaistuksen kansainvälisenä tiedonja kokemustenvaihdon keskustelufoorumina. helsingin lisäksi suomesta luCin jäsenenä on jyväskylä. jäsenkaupunkeja yhdistyksessä on noin 70 ja yhteisöjäseniä noin 40 eri puolilta maailmaa. helsingissä järjestetään yhdistyksen vuosikokous 23.9.–27.9.2015. konferenssi aloitetaan perinteisesti keskiviikkoiltana kokoontumalla kaupungintalolle ja tutustumalla keskustan valaistuskohteisiin. Varsinaiset konferenssipäivät ovat torstai ja perjantai tapahtumapaikkanaan Finlandiatalo. helsinki esittäytyy innovatiivisen tutkimuksen ja uuden teknologian siivittämässä pohjoisessa valossa. iltaohjelmissa muun muassa tutustutaan valon kaupunginosaan kruunuvuorenrantaan ja säiliö 468 -valotaideteokseen. konferenssin aikana on tarkoitus toteuttaa pienimuotoinen valotapahtuma, joka on avoin kaikille kaupunkilaisille. philips jakaa vuotuisen ulkovalaistuspalkintonsa perjantai-illan gaalassa, joka päättää virallisen ohjelman. Viikonlopun vapaaehtoinen ohjelma suuntautuu helsingin saaristoon ja luontoon. helsinkiin odotetaan jopa noin kahtasataa kotimaista ja kansainvälistä vierasta. lisätietoja: www.luciassociation.org yleiskokous ManChesterissä neljän vuoden välein järjestettävä kansainvälisen valaistuskomissio Cie:n yleiskokous ja konferenssi pidetään Manchesterissä, isossa-Britanniassa 28.6.–4.7.2015. lisätietoja: http://session2015.cie.co.at suomen Valoteknillinen seura ry, rakli ry, sisustus arkkitehdit sio ry, suomen arkkitehtiliitto saFa ry, sähköja teleurakoitsijaliitto stul ry, sähkö suunnittelijat nss ry ja sähköteknisen kaupan liitto ry julistavat Vuoden valaistuskohde 2015 -kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. kilpailun kohteena ovat 1.9.2013–14.8.2015 välisenä aikana valmistuneet kohteet. kilpailu järjestetään kahdessa sarjassa: (1) sisävalaistus ja (2) ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2015 nimetään molemmissa kilpailusarjoissa. tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunniamainintoja. tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. pääarviointiperusteet ovat seuraavat: • Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva. • Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon värin ja näkömukavuuden suhteen. • toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. • ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. • Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. • toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslaitteiden toimittajat. ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 14.8.2015 klo 16.00 palauttamalla kohteen nimellä varustettu ilmoittautumislomake sekä liitteenä olevat kilpailukohteen tiedot sähköisessä muodossa osoitteeseen: suomen Valoteknillinen seura ry Vuoden valaistuskohde 2015 särkiniementie 3, 00210 helsinki sähköposti: heikki.harkonen@valosto.com. postitse saapunut kilpailuaineisto katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos siitä ilmenee oikea postileiman päivä. kilpailuun osallistujan nimi ja yhteystiedot tulee liittää suljetussa, kohteen nimellä varustetussa kirjekuoressa osallistumisilmoitukseen. jos kilpailuaineisto halutaan takaisin kilpailun päätyttyä, on siitä erikseen mainittava. 6. tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. tuomaristoon kuuluvat: • tapio kallasjoki, Metropolia ammattikorkeakoulu; suomen Valoteknillinen seura ry • jyrki laurikainen; rakli ry • nanna kinnunen, sisae suunnittelu; sisustusarkkitehdit sio ry • eva haggrén, arkkitehtitoimisto ala oy; suomen arkkitehtiliitto saFa ry • Veli-pekka Vitikka; sähköja teleurakoitsijaliitto stul ry • jonne järvinen, insinööritoimisto stacon oy; sähkösuunnittelijat nss ry • pasi jokinen, oy hedtec ab; sähköteknisen kaupan liitto ry 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Mikäli sama kohde ilmoitetaan useamman ilmoittajan toimesta, tuomaristo voi päättää palkinnon saajan esitetyn aineiston perusteella. kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. kilpailun tuloksesta ei voi valittaa. kilpailuasiamiehelle osoitetut kysymykset tulee lähettää suomen Valoteknilliseen seuraan heikki härköselle (heikki.harkonen@valosto.com). 9. järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupallisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää järjestäjille oikeuden käyttää kaikkea kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen (tiedotteet, verkkosivut, lehdet jne.). samat oikeudet kilpailuaineistoon koskevat myös pohjoismaista nordisk lyspris -kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde -kilpailun voittajat jatkavat. 10. Voittajat julkistetaan Valolight-tapahtuman yhteydessä 9.–13.9.2015 Messukeskuksessa helsingissä. 11. kilpailun järjestävät suomen Valoteknillinen seura ry, rakli ry, sisustusarkkitehdit sio ry, suomen arkki tehtiliitto saFa ry, sähköja teleurakoitsijaliitto stul ry, sähkösuunnittelijat nss ry ja sähköteknisen kaupan liitto ry. vuoden valaistuskohde 2015 -kilpailukutsu
• 46 Valo 1/2015 etiM eli european technical information Model on eurooppalainen luokittelustandardi, jossa sähkötekniset tuotteet jaetaan yli 2 600 luokkaan. kussakin luokassa on määritelty, mitä teknisiä ominaisuuksia ja niille annettavia arvoja valmistajan tulee kyseisen luokan tuotteista ilmoittaa. etiM-tiedot välitetään kieliriippumattomasti, sillä jokaisella luokalla ja ominaisuudella on oma yksilöllinen koodinsa. Mitään kansainvälistä tuotetietokantaa ei ole olemassa, johon etiM-tiedot kerättäisiin. Muutamissa euroopan maissa ja muutamilla kansainvälisillä ryhmittymillä on keskitettyjä etiM-tietokantoja. sähköteknisen kaupan liitto ry (stk) on käynnistänyt projektin etiMin käyttöönottamiseksi suomessa. suomen lisäksi ruotsissa ja norjassa valmistellaan kansallisen etiM-tietokannan käyttöönottoa. Myös muutamat isot sähkötukut ovat rakentamassa valmiuksia vastaanottaa etiMin mukaisia tietoja. stk on yhdessä lVi-teknisen kaupan liiton kanssa hakenut jäseneksi etiM international -järjestöön, joka vastaa etiM-standardin kehittämisestä ja ylläpidosta. Mihin etiM-tietoja tarvitaan? sähkötekninen tuote valitaan käyttötarkoitukseensa teknisten ominaisuuksiensa perusteella. niinpä koko toimitusketjun – ts. tukkumyyjien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden – toiminnan kannalta on tärkeää, että tuotteen tekniset ominaisuudet ovat selvitettävissä helposti ja yhdenmukaisina. etiMin mukaiset tiedot eivät tule korvaamaan sähkönumerot.fi-tuotekorteilla olemassa olevia tietoja, vaan ne tulevat näkymään nykyisten tietojen lisäksi. jatkossa myös sähköteknisiä tuotteita myyvät tukut tulevat hyödyntämään etiM-tietoja nettikaupoissaan ja tuoteluetteloissaan. Miten etiM-projekti etenee? stk:ssa valmistellaan sähkönumerot.fi-palvelun laajennusta kattamaan myös tuotteiden etiMtiedot. ennen kuin etiM voidaan ottaa suomessa käyttöön, etiM-luokkien, teknisten ominaisuuksien ja arvojen nimet on käännettävä suomeksi. oikean etiM-luokan löytämiseksi käytössä oleviin sähkö teknisten tuotteiden yleisnimiin liitetään suositukset sopiviksi etiM-luokiksi. nämä asiat tullaan tekemään tuoteperhetai -ryhmäkohtaisesti järjestettävissä työryhmissä tulevien kuukausien aikana. tukkujen ja valmistajien tuoteasiantuntijoiden toivotaan aktiivisesti osallistuvan työryhmien työskentelyyn. tavoitteena on, että valmistajat pääsevät marraskuusta 2015 lähtien täyttämään etiM-tietoja sähkönumerot.fi-tuotekorteille ja välittämään tiedot sieltä edelleen tukuille. tuotetietopäivä stk järjestää Finlandia-talossa 29.10.2015 tuotetietopäivän, jossa esitellään etiMiä ja sähkönumerot.fi-palvelun uusia toiminnallisuuksia. tilaisuudessa myös sähkötukkuliikkeet ja asiakkaat tulevat kertomaan omista etiMiin liittyvistä tarpeistaan. lisätietoja: www.stkliitto.fi/etiM www.etim-international.com etiM standardisoi tekniset tuotetiedot on yksi asia, joka meille jokaiselle on sama, olomme tässä elämässä päättyy. näin myös erkki toivonen, hyvä työystäväni, poistui joukostamme 87 ikävuottaan käyttäneenä. työvuosia erkille kertyi kunnioitettavat yli 40 vuotta, ja merkittävää on, että myös hänen työsaavutuksensa valaistusalalla ovat kunnioitettavat. Valaistussuunnittelunsa erkki teki valaisintehdas ornon palveluksessa, jolloin syntyivät tekniset valaisinmallistot sisustusja ulkovalaistuksen sekä teollisuusja sairaalavalaistuksen alueilla. Mallistot olivat teknisesti alansa huipputuotteita. esimerkiksi sairaalavalaistuksessa potilashuonevalaisimissa huomioitiin sekä potilaan että hoitohenkilökunnan valaistustarpeet. henkilökohtainen yhteistyömme käsitti satoja yhteismatkoja eri työkohteissa kotimaassa ja ulkomailla. Mieleen on jäänyt vastaanottajien kiinnostus ja arvonanto erkki toivosen laajaa asiantuntemusta kohtaan. hänen eri käyttökohteisiin kehitysjohtaja, insinööri erkki toivonen – in MeMoriaM suunnittelemansa valaistusratkaisut saivat hyväksyvän vastaanoton – ja toteutusten jälkeen kiitokset. työystävänä erkki oli hieno mies. hänen kanssaan pystyi neuvottelemaan sekä hyvistä että huonoista asioista. erimielisyys ei johtanut riitaan, vaan asiat voitiin sopia ja yhteistyö jatkui tuloksia saavuttaen. silloin tällöin eläkevuosina tavatessamme keskustelu liikkui tietenkin valaisimien ja valaistuksen piirissä. Messuilla alan kehitystä oli mielenkiintoista seurata, ja voin todeta, että erkki toivosen suunnittelutapa hyväksyi uudet tekniikat sekä valonlähteet, ja hänen mallistonsa olisivat olleet edelleen kehitettävissä. on lohdullista tietää, että erkin ja hänen työryhmänsä saavutukset ovat suurelta osin taltioitu taideja museokeskus sinkan haltuun ja ovat tulevaisuudessakin nähtävänä näyttelymateriaalina. tulen muistamaan erkki toivosen erinomaisena työkaverina. Gunnar Westerling
• Suomen Valojakelu Oy tuottaa LED-valaistusratkaisuja kaupan, teollisuuden, kiinteistöja julkishallinnon aloille. Elohopealamppujen aika on päättynyt ja sen korvaaminen herättää kysymyksiä... Vastaus on olemassa! COSMO LED-lampuilla voidaan korvata olemassa olevat elohopealamput suoraan, eikä itse valaisimeen tarvitse tehdä lainkaan teknisiä muutoksia. Energiatehokkuus on huippuluokkaa. COSMO LED-lamppujen tyytyväisiä käyttäjiä on jo yli 60 kaupunkia ja kuntaa, sekä lisäksi lukematon määrä kiinteistöyhtiöitä. COSMO LED-lampun pitkä elinkaari säästää huomattavia summia myös huolto ja vaihtotyö kustannuksissa. Valikoimastamme löytyy myös useita ulkovalaisinmalleja, jotka ovat suunniteltu COSMO LED-lampuille. Suomen Valojakelu tarjoaa myös rahoitusvaihtoehtoa tuotteelle, jolloin investointi rahoitetaan energiansäästöjen kautta ja tuotto alkaa heti ensimmäisestä kuukaudesta. www.ecotale.fi Myynti: Suomen Valojakelu Oy +358 10 505 2040 myynti@suomenvalojakelu.fi www.suomenvalojakelu.fi ELOHOPEALAMPUT HISTORIAAN ECOTALE COSMO LED 12-45W Ottotehot: 12-45W Valotehokkuus: 100 lm/W Värilämpötila: 3000K / 4000K Elinikä: 50.000h Lampun kanta: E27 / E40 Kotelointiluokka: IP64 Takuu: 5 vuotta Ennen: 125W elohopea lamppu Nyt: 36W Ecotale COSMO LED-lamppu
• Valo 1/2015 48 projektiuutisia helsinki-vantaan lentoaseMa helsinki-Vantaan lentoaseman valaistusta päivitettiin ympäristöystävällisyyttä ajatellen ledivalaisimiin. nyt t2-terminaalin lähtökerroksessa modernin siteco Modario led -valaisimen energiatehokkuus ja säädettävyys (dali) mahdollistavat jopa 80 % energiansäästön vanhaan valaistustapaan verrattuna. kohdevalaisimina terminaalialueella käytetään siteco lunis sl-t -ledivalaisimia tuomaan tilaan epäsuoraa valoa. tax Free -myymäläalueella loistelampulliset moduulivalaisimet saivat tehdä tilaa energiatehokkaille osraM ledvance area -valaisimille, jotka valaisevat tasaisen tyylikkäästi. sijainti: helsinki-Vantaan lentoasema valmistumisaika: maaliskuu 2015 tilaaja: Finavia oyj valaistussuunnittelu: Granlund oy lisätietoja: www.osram.fi pasilan urheiluhallin uusi valaistus pasilan urheiluhallissa uusittiin valaistusta entistä energiatehokkaammaksi korvaamalla vanhat 400 W monimetallivalaisimet laadukkailla posco led Baylight 175W -valaisimilla. uuden valaistuksen avulla tilassa saavutettiin jopa 56 % energiansäästö entiseen valaistukseen verrattuna, ja kohteen elinkaarisäästöt ovat huomattavat. taloudellisten hyötyjen lisäksi tilassa saavutettiin entistä parempi ja tasaisempi, kansainvälisen tason kenttävalaistus. sijainti: radiokatu 22, helsinki valmistumisaika: joulukuu 2014 valaistussuunnittelu: lem-kem oy lisätietoja: www.lemkem.fi autokeskus oy airport helkama-auto oy uudistaa Škoda-jälleenmyyjien näyttelytiloja uuden konseptin mukaisesti, ja ensimmäisenä valmistui autokeskus oy airport Vantaalla. autonäyttelyn energiatehokas ledivalaistus toteutettiin Zone evo -kohdevalaisimilla. näyttelytilan katseenvangitsijana toimii kirkas ja valoisa ”highlight Wall”, jonka valaisemisessa on käytetty kahta eri värilämpötilaa. itse seinä on valaistu erityisesti tätä projektia varten suunnitelluilla 5 000 kelvinin kohdevalaisimilla ja seinän edessä oleva auto 4 000 kelvinin valaisimilla. sijainti: silvastintie 4, Vantaa valmistumisaika: kesäkuu 2014 suunnittelu: arkkitehtitoimisto siltanen ja laakso oy sähkösuunnittelu: sähköja telesuunnittelu himmanen oy lisätietoja: www.fagerhult.fi/referenssikohteita Kuva: Fagerhult Oy porttipuiston liikekeskus, vantaa porttipuiston ensimmäisen vaiheen valaistussaneerauksessa uusittiin rulla portaiden ja ylätasanteen vanhat suurpainenatriumlamput Fagerhultin tiBi-riippuvalaisimiksi (71 W ledivalonlähteillä, 4 000 k). tilan korkeus ja rullaportaiden kaltevuus näkyy myös valaisimien sijoittelussa ja eri korkeusasemoinneissa, mikä luo yhtenäisen ja elävän valaistuskokonaisuuden avoimeen tilaan. sijainti: porttisuontie 4, Vantaa valmistumisaika: syksy 2014 rakennuttaja: kiinteistö oy Vantaan kauppaportti pääsuunnittelija: pertti hakamäki, Vahanen/innovarch oy valaistussuunnittelu: Markku järvinen, Vahanen/instakon oy Kuva: Markku Järvinen Kuva: Juhana Konttinen
• 49 Valo 1/2015 jnt shop, pietarsaari jnt:n liiketilat ja toimistot uudistettiin. tekniikka, turvallisuus ja energiatehokkuus olivat projektin painopisteitä. joustava ja esteetön liiketila saavutettiin avoimella ja avattavalla alakatolla. katon voimakasta luonnetta korostavat levyjen väleihin ripustetut 26 metriä pitkät valaisinjonot, jotka on varustettu sekä yleisettä kohdevalaisimilla. kaikki valonlähteet ovat ledejä. alakattoon kiinnitettyjen ledinauhojen valo heijastuu vinojen levyjen kautta tilaan. sijainti: alholminkatu 3, pietarsaari valmistumisaika: joulukuu 2014 tilaaja: jnt (pietarsaaren seudun puhelin oy) arkkitehtisuunnittelu: pääsuunnittelija ann Charlott hästö ja tommi Varis lvija sähkösuunnittelu: ab polypoint oy ja sähköpalvelu Walberg ab oy lisätietoja: www.jnt.fi Kuva: Reetta Tiainen CisCon uudistetut toiMitilat Ciscon toimiston remontti valmistui kesällä 2014, ja henkilökunta pääsi palaamaan uusittuihin valoisiin tiloihin. remontin tarkoitus oli luoda toimitilaan moderni ja inspiroiva valaistus käyttäen ainoastaan ledivalaisimia. tavoitteena oli toteuttaa yrityksen tarpeisiin toimiva avara, monipuolinen ja luova ympäristö. Xalin valikoimasta valittiin viisi valaisinta – disc-o 600, Mino 60, Gear 3, tubo 100 ja timo 80 – sekä näiden lisäksi sattlerin Circolo Mini 1900. sijainti: lars sonckin kaari 16, espoo valmistumisaika: kesä 2014 sisustussuunnittelu: Marco lindh lisätietoja: www.teclux.fi Kuva: Kim Forssén saiMaanharjun nuorisotila taipalsaaren saimaanharjun nuorisotilan valaistuksessa käytettiin louis poulsenin lp Circle -tuoteperhettä. pääosin riippuvalaisimilla toteutettu valaistus on läsnäolo-/päivänvaloantureiden ohjaama. Valaisimet ovat vain 30 watin tehoisia, ja niiden valotehokkuus on lähes 100 lm/W. Valaisimen fyysinen kestävyys oli yksi tärkeistä valintakriteereistä. sijainti: kuhatie 3, saimaanharju valmistumisaika: maaliskuu 2015 suunnittelu: arkkitehtuuritoimisto riitta ja kari ojala oy sähkö-ja valaistussuunnittelu: etteplan oyj – imatra, jani lavi lisätietoja: www.louispoulsen.com Kuva: Mika Vehmas signaali-valoteos dynaamisesti vuodenja vuorokaudenaikojen mukaan muuntuva teos loimuaa, sykkii ja säkenöi uuden solo sokos hotel torni tampereen huipulla. iltaisin tasatunnein käynnistyy kaupungin historiasta kertova visuaalinen tarina. Mediapinta rakentuu 90:stä 5 × 32 pikselin palasta, joiden sijoittelu toistaa julkisivun ikkunoiden rytmiä ja kiertää koko rakennuksen yläosan ympäri. julkisivun viisteen valaisimet muuntavat viisteen sävyä mediapinnan sisältöön kytkeytyväksi. Valaisimet ovat traxonin, ja dMX-ohjattavia valopisteitä on yli 14 000. e:cue-ohjausjärjestelmässä on 92 dMX-universumia. sijainti: ratapihankatu 43, tampere valmistumisaika: tammikuu 2015 valaistussuunnittelu: antti hiltunen ja Marko kuusisto, Valoa design oy urakointi: sun effects oy Kuva: Villivisio Oy
• 50 Valo 1/2015 ravintola deMo, helsinki ravintola demo remontoitiin tulipalon jäljiltä, ja samalla sinne asennettiin houm-valaistuksenohjausjärjestelmä. langattomuus teki asennuksesta ja käyttöönotosta todella helpon. ravintolasalin kaikkia eri valoelementtejä voidaan säätää tietokoneelta, mobiililaitteelta ja langattomista, paristottomista katkaisimista. demossa on 12 valaisinryhmää sekä värillistä ledinauhaa. Valaisinryhmiä voidaan himmentää portaattomasti ja ohjata tilanneohjauksilla sekä automaattiajastuksella. sijainti: uudenmaankatu 9–11, helsinki valmistumisaika: helmikuu 2015 valaistussuunnittelu: oranen & turklin oy urakoitsija: Gustav aarnio, hemma bäst lisätietoja: http://houm.io s-Market kuortane etelä-pohjanmaan osuuskauppa suunnitteli kuortaneen uuden s-marketmyymälänsä mahdollisimman energiatehokkaaksi, ja valaistus toteutettiinkin kauttaaltaan leditekniikalla. Valaisintoimittajaksi koko rakennuksen osalta valikoitui aura light oy. Myymälän yleisvalaistuksen vaatimukset täyttyivät robinia ultiled -valaisimella. energiatehokkuuden lisäksi valonlähteiden vaihdettavuus ja pitkä takuu olivat valinnassa tärkeitä kriteerejä. sijainti: koulutie 1, kuortane valmistumisaika: marraskuu 2014 rakennuttaja: etelä-pohjanmaan osuuskauppa lisätietoja: www.auralight.fi Kuva: Studio Tomi Aho kävelysillan valaistuksen uusiMinen kävelysillalle uusittiin pylväsvalaisimet vanhojen elohopeapallovalaisimien tilalle. Valaisimet jouduttiin sijoittamaan vanhojen valaisimien paikoille siltarakenteisiin. uudet pylväät suunnitteli ja valmisti tehomet oy. Valaisimeksi valittiin louis poulsenin lp nest led -valaisin. Valaisimien teho räätälöitiin olemassa oleviin pylväsväleihin sopivaksi. sillan ali kulkee lappeenkatu, joka on yksi lappeenrannan keskustan pääkaduista. Valaisimien valintakriteerinä oli häikäisemättömyys niin jalankulkijoille kuin autoilijoillekin. sijainti: lappeenkatu, lappeenranta valmistumisaika: syksy 2014 valaistussuunnittelu: lappeenrannan Verkonrakennus oy, topi kangas lisätietoja: www.louispoulsen.com Kuva: Mika Vehmas rautatieaseMan katosalueen valaistus helsingin päärautatieaseman katosalueen valaistuksen suunnittelussa huomioitiin energiatehokkuus, pitkäikäisyys ja uusien valaisimien muoto. ketonen oy toimitti kohteeseen alkuperäisten valaisimien muotokieltä tukevat rZB:n ralite highbay -valaisimet, jotka muokattiin sopimaan olemassa oleviin ripustusputkiin. ratkaisu oli energiatehokas, ja tehonsäästö kohteessa oli jopa 34 kW (67 %). investoinnin takaisinmaksu aika on alle 6 vuotta, ja siinä on huomioitu hoitokustannusja energian säästöt. sijainti: kaivokatu 1, helsinki valmistumisaika: helmikuu 2015 valaistussuunnittelu: liCon-at oy, Mika saari lisätietoja: www.ketonen.com Kuva: Mika Saari
• 51 Valo 1/2015 piispalan jäähallin valaistusuudistus nuorisokeskus piispalan jäähallissa vaihdettiin vanhojen 250 W monimetallivalaisimien tilalle posco Baylight 175W -ledivalaisimet. kiinteistön alkuperäisen valaistuksen ongelmana oli muun muassa alentunut valaistuksen taso, lamppujen lyhyt polttoikä sekä riittämätön valaistus tilan käyttöön nähden. Valaistusuudistuksessa valaisimien määrä puolittui ja tilaan saatiin energiatehokkaampi ja valkoisempi valo kuin perinteisillä valonlähteillä. uusi valaistus laskettiin suomen jääkiekkoliiton valaistusohjeen mukaisesti ja suunniteltiin sFs-standardin vaatimalle tasolle. sijainti: kurssitie 40, kannonkoski valmistumisaika: syksy 2014 valaistussuunnittelu: lem-kem oy lisätietoja: www.energiatiimi.fi tikkurila oyj, pääkonttori tikkurilan pääkonttorin valaistus uudistettiin erikokoisilla hallan rundo led -valaisimilla (4 000 k, dali-himmennys), joita käytettiin käytävien, neuvotteluhuoneiden sekä työja taukotilojen valaisemiseen pintaasennettuina ja ripustettuina. Valopintojen sijoittelussa tärkeimpänä kriteerinä oli visuaalinen tyylikkyys unohtamatta optimaalista valaistustehoa, joka laskettiin tarkasti kohteen vaatimusten mukaan. Mahdollinen kiusahäikäisy minimoitiin käyttämällä mikroprismahäikäisysuojia. sijainti: kuninkaalantie 1, Vantaa valmistumisaika: syksy 2014 suunnittelu: iss tilapalvelut, pääsuunnittelija adriana ståhlberg sähkösuunnittelu: Wise Group Finland oy lisätietoja: www.highlight.fi turun elohopeavalaisiMet ledeiksi turku energia toteuttaa vuosien 2013–15 aikana kaksi turun kaupungin valaisinten vaihtourakkaa, joiden myötä vaihdetaan noin 7 500 valaisinta energiatehokkaisiin ledivalaisimiin. tavoitteena urakassa on mahdollisimman suuri energiansäästö. työ toteutetaan esCo-hankkeena siten, että kustannukset katetaan kymmenen vuoden energiansäästöillä. pylväitä ja kaapeleita uusitaan samassa yhteydessä noin 27 kilometrin matkalta. valmistumisajat: kevät 2014 ja kesä 2015 valaistussuunnittelu ja urakointi: turku energia urakointipalvelut rakennuttaja: turun kaupungin kiinteistöliikelaitos valaisintoimittaja: easy led oy lahden kauppatorin valokaivo Valokaivo on saanut inspiraation kauppatorin kaivauksista löydetyistä vanhoista kaivoista ja asumusten jäänteistä. se on elämyksellinen kohtauspaikka ja esiintymislava pienimuotoisille tapahtumille. interaktiivinen, ihmisten liikkeitä tunnistava, dynaaminen valaistus muistuttaa veden olomuotoa. Valoteos muodostuu vinttikaivon muotoisesta valaisimesta ja graniittipaadesta, jonka lasipinnalla on historiallinen torin kartta asumuksineen. valmistumisaika: huhtikuu 2015 valaistussuunnittelu: Marjut kauppinen, arkkitehtitoimisto Marjut kauppinen oy ja reija pasanen, studio luX noVa valaistustekninen toteutus: tapio järvinen, studiotec oy Muotoilu: reija pasanen lisätietoja: www.studioluxnova.com Kuva: Esko Keski-Oja
• 52 Valo 1/2015 vt 9 karkunvuoren ledivalaistu tunneli karkunvuoren moottoritietunnelin valaistus toteutettiin silux oy:n toimittamilla aeC illuminazionen tled-tunnelivalaisimilla yksirivisenä tunneliaukon keskilinjalla. näin saatiin molemmille seinäpinnoille riittävä valaistustaso. tunnelin 24 h päällä olevaan sisäalueen valaistukseen valittiin symmetrisen valonjaon ja pienemmän syöttövirran valaisimet, joiden elinja hyötykäyttöikäodote on suurempi kuin päivänvalon mukaan ”portaattomasti” säätyvillä siirtymäalueen ns. vastavalovalaisimilla. koska siirtymäalueen valaisimet toimivat täydellä teholla vain kirkkaimman auringonpaisteen aikana ja vuotuinen polttoaika täydellä teholla on enimmillään vain 10–15 %, on sisäja siirtymäalueen valaisimien elinikäodote samalla tasolla. valmistumisaika: syksy 2014 tilaaja: pirkanmaan elY-keskus, Markku ijäs, timo kannisto, Markku uusitalo valaistusja sähkösuunnittelu: liCon-at oy, janne seppälä, antti tiensuu sähköasennus: normivalaistus oy, kimmo Mörö lisätietoja: www.silux.fi nurMijärven sähkön saneeratut toiMitilat nurmijärven sähkön toimitilat saneerattiin moderneiksi ja tyylikkäiksi käyttäen uusinta talotekniikkaa. saneerattavien tilojen yhteispinta-ala oli 1 320 m². Valaistuksessa käytettiin kaikissa tiloissa ledivalaisimia. aulatilat ja käytävät valaistiin Castanin Minus line led -valaisimilla, jotka mahdollistavat pitkät yhtenäiset valaisevat valolinjat. Valaisimissa on tehokkaat tridonicin talexx-ledielementit, jotka voidaan tarvittaessa helposti päivittää. Valon väriksi valittiin neutraali valkoinen 4 000 k. sijainti: kauppanummentie 1, nurmijärvi valmistumisaika: heinäkuu 2014 arkkitehtisuunnittelu: arkkitehtitoimisto lehto peltonen Valkama oy, Veikko poskiparta sähkösuunnittelu: insinööritoimisto jarmo haikonen oy rakennuttaja: nurmijärven sähkö oy lisätietoja: www.candelaimport.fi Merilän palvelutalo, helsinki Merilän palvelutalon monikäyttötilaan haluttiin ajattomat valaisimet häikäisemätöntä valoa ja tunnelmaa tuomaan. tilaan valittiin puhtaan valkoista ja tasaista valoa antavat innoluxin lasista suupuhalletut Bulbovalaisimet. Bulbo on lisa johansson-papen 1950-luvulla suunnittelema design-klassikko. aulatilaa käytetään tapahtumasta ja kellonajasta riippuen ruokalana, kokoustilana, askartelutilana ja tapahtuma-areenana. Bulbo taipuu kaikkiin näihin käyttötarkoituksiin. sijainti: puotilantie 3, helsinki valmistumisaika: lokakuu 2014 valaistussuunnittelu: aluMen oy lisätietoja: www.innolux.fi/referenssit Kuva: Pirita Paananen kalasataMan rannan kaidevalaistus helsingin kalasatamaan on muodostumassa tiivis kaupunkimiljöö, joka tulee tarjoamaan 2030-luvun alkuun mennessä kodin noin 20 000:lle kaupunkilaiselle. kalasataman rantaan asennettiin Misal oy:n rail-käsijohdevalaisimet luomaan alueelle turvallisuutta ja tunnelmaa. käsijohteella luotu valaistus on keskeinen elementti suunniteltaessa esteetöntä ja miellyttävää ympäristöä. sijainti: kalasatama, helsinki valmistumisaika: marraskuu 2014 tilaaja: helsingin kaupunki lisätietoja: www.misal.fi Kuva: Iina-Karoliina Välilä
• Delta Lightin Lighting BiBLe 11 on ilmestynyt! Delta Light valaisinvalmistajan uudessa Lighting Bible 11 -katalogissa on 1150 sivua täynnä valaisinmalleja toimistoihin, julkisiin tiloihin ja yksityiskoteihin sekä lukuisia teknisiä innovaatioita ja inspiroivia projektikuvia. Paljon uutuuksia! tilaa uusi LB11-katalogi toimistollenne! Halogen Galleria Halogen Galleria Oy Lönnrotinkatu 35 00180 Helsinki puh. (09) 646 037 myynti@halogengalleria.fi www.halogengalleria.fi NEW 2015 kouvolan keskuskirkon valaistussaneeraus kirkon energiatehoton valaistus haluttiin uusia modernilla energiatehokkaalla ja säädettävällä ledivalaistuksella. Valaistuksen ja valaisimien tuli kunnioittaa alkuperäistä modernia konstruktiivista ja visuaalista ilmettä. Valaistuksen laadullisina ja määrällisinä ohjeina pidettiin olemassa olevia valaistusvoimakkuustasoja – huomioiden kirkkosalissa ja alttariympäristössä tapahtuvat näkötehtävät. energiatehokkuuden maksimia tavoiteltiin pystypintojen valottamisen kautta, jotta tilan valoisuusvaikutelma olisi mahdollisimman vakio. alustavassa elinkaarimallinnuksessa päästiin 75 kW asennustehosta 2,4 kW. asennusten valmistuttua mitatuksi toteutumaksi saatiin 2,23 kW (säästöprosentti 97 %). sijainti: Marjoniementie 5, kouvola valmistumisaika: huhtikuu 2015 suunnittelu ja mallinnus: Valaistusja sähkösuunnittelu timo Mattila ky tilaaja: kouvolan seurakuntayhtymä, kiinteistöpalvelut urakointi: sähköpalvelu leino oy dali-ohjelmointi: hs-sähköistys oy Kuva: Timo Mattila stoCkMann henkilöstöruokala stockmannin pitäjänmäen henkilöstöruokalassa on bistromaisen rouhea tunnelma, joka on luotu rohkealla värinkäytöllä sekä yhdistelemällä vanhaa ja uutta. ravintolaan loppusilauksen ja tunnelmallista valoa luovat innoluxin keraamiset lambada-valaisimet. Valaisimia on tilassa kolmea väriä: mustaa, valkoista ja tiilenpunaista. sijainti: takomotie 1–3, helsinki valmistumisaika: elokuu 2014 valaistussuunnittelu: pasi hämäläinen, arkkitehtitoimisto sarC oy lisätietoja: www.innolux.fi/referenssit Kuva: Pirita Paananen
• isight – uusi pienikokoinen ledikohdevalaisin isight-kohdevalaisimien muotoilu perustuu kahteen halkaisijaltaan samankokoiseen sylinteriin. pyöreät muodot tekevät siitä pienen ja siron näköisen. isight-valaisimien valovirrat ovat mallista riippuen 1 000–2 700 lm. Värilämpötilat ovat 3 000 k tai 4 000 k. Värivaihtoehdot ovat valkoinen ja musta. lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic oy www.iguzzini.fi glashütte liMBurgin uudet priMa-ledivalaisiMet uudet prima-ledikattoja seinävalaisimet tarjoavat kompaktin, kustannustehokkaan ja monipuolisen vaihtoehdon laajoilla käyttömahdollisuuksilla. Valaisimet ovat saatavissa kahdessa eri kokoluokassa, Ø 250 mm (1 160 lm ja 1 670 lm) tai Ø 350 mm (2 320 lm ja 3 725 lm) kahdella eri värilämpötilalla (2 700 k ja 3 000 k). Valaisimien runko on valkoiseksi maalattua metallia ja kupu suupuhallettua satiinimattaopaalilasia. käyttökohteen mukaan on valittavissa perusversioiden lisäksi myös hF-tunnistimella varustetut mallit kaikissa kokoja teholuokissa sekä dali-ohjattavat mallit kokoluokassa Ø 350 mm. lisätarvikkeina on saatavana kaulusrenkaat, joilla voidaan korostaa valaisimien soveltuvuutta eri asennusympäristöihin. Metalliset kehysrenkaat ovat saatavissa värisävyissä valkoinen, palladium ja kiiltäväpintainen hopea. lisätietoja: oy hedtec ab 0207 638 000 www.hedtec.fi iguZZinin palCo fraMer led -rajausprojektorit palcon rajausprojektorimallisto on täydentynyt pienemmillä 1 900 luumenin versioilla. projektorit on varustettu veitsipakalla, jonka avulla valokuvio voidaan rajata tarkasti. projektoreissa voidaan käyttää metallija lasigobojen lisäksi myös dioja. Värilämpötila on 3 000 k ja ra = 90. Myös daliversiot kuuluvat mallistoon. lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic oy www.iguzzini.fi kattoikkunatunnelMaa plateia Q sky -valaisinsarjalla airamin plateia Q sky on moduulikattoon asennettava matalaprofiilinen ledituote, jolla luodaan helposti valoa ja kattoikkunatunnelmaa toimistoihin ja julkisiin tiloihin. Valaisinsarjaan on saatavana useita valmiita kuvavaihtoehtoja. Valaisimiin voidaan myös räätälöidä oma kuva. paneelit ovat ketjutettavissa erikokoisiksi kokonaisuuksiksi. teknisiä tietoja: • paneelin koko on 596 x 596 x 12 mm. • runko on alumiinia ja kupu akryylia. • Valaisimessa on kiinteä ledivalonlähde 38 W, 50 000 h (l70). • kotelointiluokka on ip40. • kytkentä tehdään erillisellä liitäntälaitteella. lisätietoja: oy airam electric ab 0207 545 600 www.airam.fi asennusystävällinen futura led -teollisuusvalaisin Futura led -teollisuusvalaisin voidaan asentaa suoraan vanhojen loisteputkivalaisimien tilalle. Valaisin on parhaimmillaan kylmissä tiloissa ja siellä, missä halutaan säästää energiaa. energiansäästö on 40 % vastaavaan loisteputkivalaisimeen verrattuna. Valaisimet kestävät runsaasti sytytyskertoja eli niitä voidaan ohjata vaikka liiketunnistimella. teknisiä tietoja: • kaksi eri pituutta ja leveyttä • harmaa runko, opaalikupu iskunkestävää polykarbonaattia (ik08), rst-salvat • kiinteä ledivalonlähde 28/35/43/56/69/86 W, 840 • käyttöympäristön lämpötila –25…45 °C • kotelointiluokka ip66 • d-luokiteltu • pinta-asennus, ketjutettavissa • ohjaus 1–10V tai dali. lisätietoja: oy airam electric ab 0207 545 600 www.airam.fi tuoteuutisia
• 55 Valo 1/2015 klassiset pallovalaisiMet ledeillä Glashütte limburg on viidenkymmenen vuoden ajan valmistanut klassisia pallovalaisimia. käsityönä valmistettavat kolmikerrosopaalilasit läpäisevät valoa korkealla hyötysuhteella ja hajottavat valon erittäin tasaisesti kuvun pinnalle. Valaisimet on nyt varustettu uudella leditekniikalla, ja niitä on saatavissa kahdella valon värilämpötilalla (3 000 k ja 4 000 k) neljässä eri kokoluokassa, Ø 250 mm (1 660 lm), Ø 300 mm (2 320 lm), Ø 350 mm (4 090 lm) ja Ø 400 mm (5 010 lm) sekä johtoettä putkiripustuksella. Valaisimet ovat dali-ohjattavia, ja niitä saa tilauksesta myös 1–10V-ohjaukselle. riskialttiisiin kohteisiin asennettaviin valaisimiin voidaan valita myös muovikupu. Metalliosien vakiovärejä ovat valkoinen, ruostumaton teräs, kromi ja messinki. tilauksesta metalliosat voidaan toimittaa kaikissa ral-värisävyissä. lisätietoja: oy hedtec ab 0207 638 000 www.hedtec.fi fagerhultin tunaBle White tunable White -valaistusratkaisun tavoitteena on jäljitellä luonnonvaloa sekä sen voimakkuudenja värinvaihtelua päivän aikana. kylmä ja paljon sinistä sisältävä valo aktivoi, lämminsävyinen valo rentouttaa. tunable White -valaistusratkaisun avulla valon värilämpötilan säätäminen on nyt mahdollista. Valoa ohjataan uudella dali device type 8 -protokollalla, jossa ohjauspaneelit valitaan sen mukaan, miten valoa halutaan säätää. jos halutaan, että valon määrä ja värilämpötila jäljittelevät automaattisesti päivänvaloa, tarvitaan reititinjärjestelmä. Muussa tapauksessa yksilölliseen valon manuaaliseen ohjaamiseen riittävät yksinkertaiset ohjauspaneelit ja kosketusnäytöt. itse valaisimessa tarvitaan vain yksi dali-osoite, joka ohjaa sekä kylmiä että lämpimiä ledejä. tunable White -ohjausmahdollisuus löytyy jo useista Fagerhultin valaisinmalleista. Valon värilämpötilaa on mahdollista säätää myös mobiililaitteen avulla. lisätietoja: Fagerhult oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi Cariitin projektori langattoMalla Bluetooth-ohjauksella Cariitin uusi Vpl30C-projektori on varustettu langattomalla bluetooth-ohjauksella. ohjainsovelluksen voi ladata apple-laitteille app storesta ja android-laitteille Google play -palvelusta. sovelluksen kautta voidaan säätää projektorin värejä ja kirkkautta, luoda omia värinvaihto-ohjelmia tai valita valmiista ohjelmista. teknisiä tietoja: • 230 V / 10 W • projektorin mitat: 250 x 150 x 83 mm • ledivalonlähde, 50 000 h • elektroninen liitäntälaite • kotelointiluokka ip65. lisätietoja: Cariitti oy (09) 221 9040 www.cariitti.fi innolux piCColo -kalustevalaisin ledivalonlähteellä piccolo-kalustevalaisin soveltuu integroituna tai asennettuna kompaktia valaisinta ja epäsuoraa valaistusta kaipaaviin kohteisiin. Valaisimia on helppo ketjuttaa, joten niillä voidaan valaista laajojakin kokonaisuuksia. lisätietoja: innojok oy (09) 4789 2200 www.innolux.fi/led aj eklipta ja Munkegaard uudessa valossa kaksi arne jacobsenin tunnetuinta valaisinta, Munkegaard ja aj eklipta, on päivitetty nykyajan tarpeisiin. Valaisimiin suunnitellut ledivalonlähteet tekevät niistä valaistusominaisuuksiltaan huippuluokkaisia. Molemmissa valaisimissa on suuri opaalilasipinta, joka valaistuu tasaisesti ja miellyttävästi. lisäksi aj eklipta -valaisimen muoto antaa erityisen valoelämyksen. Munkegaard-kattovalaisimen rauhallisen ja miellyttävän valaistuksen salaisuus piilee opaalisen lasilevyn reunojen alhaisemmassa pintaluminanssissa. aj eklipta -valaisimen lediversiossa on käytetty samanlaista suupuhallettua lasikupua kuin alkuperäisessä valaisimessa. Munkegaardvalaisimessa on sen sijaan käytetty uudenlaista, kaksikerroksista häikäisysuojaa: alin kerros on kirkasta, karkaistua lasia, ja ylin kerros on opaalia akryylilevyä. ratkaisun ansiosta Munkegaardvalaisimen valotehokkuus on jopa 83 lm/W. aj ekliptaja Munkegaard-valaisimia on saatavana eri kokoja. jokainen valaisinversio on varustettu omanlaisellaan ledivalonlähteellä erinomaisen valonlaadun säilyttämiseksi. lisätietoja: louis poulsen Finland oy (09) 622 6760 www.louispoulsen.com
• uuden sukupolven evoluMe 1 -pylväsvalaisin energiatehokas ledeille suunniteltu evolume 1 on uusi katujen, pienempien teiden, kevyen liikenteen väylien ja puistojen valaistukseen suunniteltu pylväsvalaisin. se on myös uuden valaisinsarjan ensimmäinen malli. evolume 1 on kustannustehokas valaistusratkaisu. hyvä valon laatu, pitkä elinikä sekä edulliset investointikustannukset tekevät siitä houkuttelevan valaisinvaihtoehdon. evolume 1 on saatavana integroidulla yöohjauksella ja useilla eri ohjausjärjestelmillä, kuten esim. dali ja Clo (Constant light output). Clo-järjestelmä säilyttää valaisimen valovirran vakiona ja tuo samalla lisää säästöjä energiankulutukseen. Valaisimen runko ja pylväskiinnike ovat alumiinivalua, ja valaisimessa on karkaistu tasolasi (ik08). Valaisimeen on saatavana 4, 6, 8, 10 tai 12 aGC-linssiä (advanced Glare Control), ja valittavana on joko epäsymmetrinen tai leveä epäsymmetrinen valonjako. evolume 1 on asennettavissa pylvääseen tai valaisinvarteen, ja se on myös kallistettavissa. Valaisimen suositeltava pylväskorkeus on 3–10 m. lisätietoja: Fagerhult oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi tukeva rod-pollarivalaisin italialainen side on laajentanut ulkovalaisinmallistoaan. alumiinirakenteinen rod-pollari antaa kauniin ja häikäisemättömän valon. tehokas 17 W (1 100 lm) ledivalonlähde antaa valaisimesta ympäristöön symmetrisen valon. Grafiitinharmaata (ral7016) pollaria on saatavana kahta korkeutta: 500 mm ja 1 000 mm (Ø 170 mm). Valaisimen ajaton muotoilu mahdollistaa sen monipuolisen käytön puistoissa, pysäköintialueilla, kulkuväylillä ja pihoilla. lisätietoja: Candela import oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi valonheitinsarja alueja korostusvalaistukseen rZB:n lightstream led Maxi -valonheitinsarjaan on valittavissa joko epäsymmetrinen optiikka patentoidulla Miro-silver-heijastimella tai symmetrinen valonjako kahdella eri avautumiskulmalla (102° tai 44°). Valaisimien suuntaus on säädettävissä asennussangalla kuuden asteen välein. Maksimi valontuotto on 19 000 lm, tehot ovat 112 W tai 225 W, valonväri on 3 000 k tai 4 000 k ja värintoistoindeksi ra > 80. Valovirran pysyvyys on 50 000 h (l80/B10). heittimiä on saatavana myös dali-versiona. Valaisimen runko on alumiinivalua ja suojalasi karkaistua lasia. lediyksikkö on vaihdettavissa. heittimet ovat kotelointiluokaltaan ip65, suojausluokaltaan i, ja niissä on paineentasaava kondenssivesisuojaus. lisätietoja: ketonen oy 020 734 2370 www.ketonen.com toWnguide-pylväsvalaisiMet uusi townGuide-pylväsvalaisinsarja tarjoaa korkealaatuista valkoista valoa korkealla värintoistolla (ra > 80) kaupunkien turvallisuuden takaamiseksi ja houkuttelevuuden parantamiseksi tarjoten samalla merkittävän energiansäästön. Valaisimien valotehokkuus on jopa 75 lm/W. energiansäästö on n. 50 % son-valaisimiin ja n. 85 % hpl-valaisimiin verrattuna. lisäsäästö on mahdollista lumistephimmennystä käyttämällä. pitkän käyttöiän (70 000 h, l80/F10), alhaisten investointikustannusten, lyhyen takaisinmaksuajan sekä helpon asennuksen ansiosta townGuidetuoteperhe on täydellinen vaihtoehto myös saneerauskohteisiin. käyttökohteita ovat mm. asuinalueiden kadut, pyöräilyja kävelytiet, liikenneympyrät, aukiot, parkkipaikat, puistot ja leikkikentät (suojausluokka ii, ip66, ik10). tuoteperhe on saatavana kolmella erilaisella kuvulla, ja optiikkavaihtoehdot ovat epäsymmetrinen leveä sekä symmetrinen. Valovirtavaihtoehdot ovat 3 335–3 757 lm (50,2–54,3 W) ja valon värilämpötila on 3 000 k tai 4 000 k. lisätietoja: philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting esteettinen urBanMoon-ulkovalaisin urbanMoon yhdistää muotoilun ja estetiikan tieja katuvalaistukseen. Yöllä kauniisti hohtava ylösvalo tekee kaupunkiympäristöstä miellyttävämmän ja ystävällisemmän, ja urbanMoon sulautuu luonnostaan kaupunkiarkkitehtuuriin. urbanMoonin käyttökohteita ovat asuinalueiden kadut sekä kaupunkien keskustat ja aukiot. Valaisimessa on pyöreä ledGine-moduuli, ja sen valoteho on jopa 8 000 lm. Valaisimen käyttöikä on erittäin pitkä 100 000 tuntia (l80/F10). lisätietoja: philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting
• Ralite Highbay LED LISÄTIETOJA: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Ralite Highbay LED soveltuu valaistusratkaisuksi korkeisiin tiloihin. Valaisinta saa yhdellä (100 W), kahdella (100-140 W) tai kolmella (100-295 W) valaisinyksiköllä. Valontuotto 9.400-28.300 lm. LED-moduuli on vaihdettavissa ja sen käyttöikä on 50.000 tuntia (L80, W10). Kotelointiluokka IP 67. Valaisinsarja on suunniteltu käytettäväksi teollisuuden vaativiin olosuhteisiin, mutta soveltuu erinomaisesti mm. lentokentille, juna-asemille, kirkkoihin, kauppakeskuksiin, myymälöihin. Sarjaan saatavissa myös tehokkaat spotit. siteCon valaisinuutuuksia dl30 led on moderni ja energiatehokas puistovalaisin. dl30 tarjoaa kaksi kokoluokkaa, hyvän valotehokkuuden ja laadukkaan optiikan. optiikkavaihtoehdot ovat symmetrinen, epäsymmetrinen ja leveä epäsymmetrinen. tyylikkäästi muotoiltu valaisin soveltuu erinomaisesti erilaisiin käyttökohteisiin, kuten kokoojaja asuinkaduille, pyöräja kävelyteille, puistoihin, pihoille ja pysäköintialueille. Valaisin on helppo ja nopea asentaa Ø 60/76 mm pylvään päähän. suositellut asennuskorkeudet ovat 3–6 m. Valaisimen elinikä on 80 000 tuntia (l80/B10) hyvällä valovirran pysyvyydellä. Valikoimassa on myös vakiovalovirtamallit (plus). Valaisimen takuuaika on viisi vuotta. dl50 on uusi katuvalaisinsarja, jonka linjakas muotoilu ja tasokas optiikka takaavat laadukkaan lopputuloksen. Muotoilu on jatkumoa perinteikkäälle dl500-valaisinsarjalle. uusi dl50 tarjoaa hyvän valotehokkuuden ja monipuoliset ohjausmahdollisuudet. käyttökohteita ovat mm. kadut, puistot, aukiot, pyörätiet sekä perinteiset tievalaistuksen sovellukset. sarjassa on kaksi runkokokoa (mini, midi) sekä useita optiikkavaihtoehtoja. dl50 asennetaan pylvään päähän, varsiasennukseen tai se ripustetaan keskitieasennukseen. Valaisimen kotelointiluokka on ip66 ja iskunkestävyys ik08. Valaisimen elinikä on 100 000 tuntia erinomaisella valovirran pysyvyydellä. saatavilla on myös vakiovalovirtamallit (plus). Valaisimen takuuaika on viisi vuotta. lisätietoja: oy osraM ab (09) 7422 3300 www.osram.fi reluMina elohopealaMpun tilalle sylvanian uusi relumina on keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävä lamppu, joka voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle. olemassa olevia liitäntälaitteita ei tarvitse vaihtaa. relumina-lamput säästävät merkittävästi energiaa, maksavat itsensä nopeasti takaisin ja tarjoavat paremman valonlaadun helposti suoran vaihdettavuutensa ansiosta. lampuilla on korkea värintoistoindeksi ra = 84, ja niiden valotehokkuus on jopa 88 lm/W. lisätietoja: havells sylvania Finland oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi
• 58 Valo 1/2015 silverBaCk – kelluvaa MiniMalisMia louis poulsen lanseeraa silverback-riippuvalaisimen täydentämään seinäja kattovalaisimien valaistusmallistoa. silverback-riippuvalaisin on suunniteltu tuoteperheen muiden mallien tavoin tiiviissä yhteistyössä kiBisi-suunnitteluryhmän kanssa. kevyen muotoilunsa ja heijastavan takapintansa ansiosta silverback näyttää tilassa kelluvalta kiekolta. se soveltuu hyvin sekä yksittäisettä ryhmäasennuksiin. silverback-valaisimissa on suljettu rakenne ja ledivalonlähde, joten niiden huolto ja puhdistus on helppoa. lisätietoja: louis poulsen Finland oy (09) 622 6760 www.louispoulsen.com hellan 230 v ledialasvalot hellan uudet sisäänrakennetulla virtalähteellä varustetut 230V s100 -sarjan ledialasvalot soveltuvat koteihin ja julkisiin tiloihin. alhainen toimintalämpötila mahdollistaa matalan asennussyvyyden (60 mm), ja valaisimet soveltuvatkin erinomaisesti saneerauskohteisiin, joissa johdotusta ei haluta uusia. saatavilla on kahta teholuokkaa: 230V s100 6 watin teholla (350 lm) sekä 230V s102 11 watin teholla (700 lm). Valaisimien käyttöikä on vähintään 50 000 tuntia (l70). Valaisimissa on myös ketjutusmahdollisuus, ja ne ovat himmennettävissä tavallisilla vaihekulmahimmentimillä. Värintoistoindeksi ra > 80 ja tilauksesta on saatavilla myös ra > 90 versiot. Valon värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700, 3 000 ja 4 000 k. optiikka on toteutettu hellan patentoidulla heijastajatekniikalla, joka minimoi häikäisyn ja tekee valokeilasta äärimmäisen tasaisen ja värivirheettömän. Valokeilan avauskulman vaihtoehdot ovat 15–60º, ja valaisin on kallistettavissa ± 20º. Valaisimilla on valmistajan viiden vuoden takuun lisäksi stul-takuu. lisätietoja: hella lighting Finland oy 010 476 4222 www.hella.com/industries saloa-lediyleisvalaisin easy led saloa on tehokas ja taloudellinen ledivalaisin, joka korvaa loisteputkivalaisimet teollisuudessa, toimistoissa, myymälöissä ja parkkihalleissa. Valaisinta on tarjolla kahta mallia: matalassa valaisimessa upotettu valomoduuli antaa valoa alaspäin, korkeampi malli valaisee myös sivuille ja ylös. Valaisimet on koottu valkoiseen alumiinirunkoon. Valosuoja on ulkopuolelta sileä, sisältä prismoitettua satiinikäsiteltyä polykarbonaattia. Vaihdettava valopaketti ja ohjausjärjestelmä tekevät valaisimesta helposti päivitettävän. saloavalaisimet voidaan asentaa lähes mihin tahansa monipuolisten kiinnikkeiden avulla. perusasennus tapahtuu suoraan kattoon tai kiskoon jousikiinnikkeen avulla. lisätietoja: easy led oy (02) 737 4420 www.easyled.fi C80 – räätälöidyt valaistusratkaisut Glamox C80 on tyylikäs valaistusratkaisu pitkien käytävätilojen, suurten avotoimistojen, neuvottelutilojen, auditorioiden tai opetustilojen yleisvalaistuksen perustaksi. C80 on tehokas ja hienostunut ledivalaisinjärjestelmä, joka on vaivaton asentaa. saatavana on sekä uppoettä pinta-asennusversiot. Valaisimen optiikka ja upotuskehys muodostavat tasaisen, saumattoman pinnan yhdessä alakaton kanssa. C80 voidaan toimittaa kolmella eri valontuotolla (800 lm/m, 1 800 lm/m tai 2 800 lm/m) sekä kolmella erilaisella optiikalla (opaali, mikroprisma ja epäsymmetrinen). neljä eri vakiomoduulipituutta luovat ratkaisuja, jotka soveltuvat useimpiin annettuihin mittoihin. tarvittaessa voidaan myös projektikohtaisesti määritellä tarkka, räätälöity valaisinpituus. lisäksi valittavana on lisäkulmakappale l:n, u:n tai o:n muotoisia järjestelmiä varten. C80 on saatavana tilauksesta myös integroiduilla turvavalotai tunnistinratkaisuilla. liitäntälaitevaihtoehtoja ovat hFsekä dali-liitäntälaite. lisätietoja: Glamox luxo lighting oy www.glamoxluxo.fi ledivalonheitinsarja älykkäästi ohjattuna ledisol GFF40 -valonheitin on vankka alumiinirunkoinen valaisin, joka on suunniteltu vaativiin kohteisiin: korkeisiin mastoihin esimerkiksi urheilukentille, teollisuus-, satamatai pysäköintialueille. Valonheitin soveltuu myös varastohallien ja muiden korkeiden rakennusten seinäasennuksiin. eri käyttökohteisiin on saatavilla symmetrinen tai epäsymmetrinen valonheitinoptiikka. Valonheitintä on saatavana neljänä versiona tehoalueella 49–138 W (4 740–15 920 lm). Valonheitin on ohjattavissa 1–10V-, dalitai uuden langattoman liitännän kautta. Valaistusta voidaan säätää langattomalla ohjaimella valaisintai valaisinryhmäkohtaisesti automaattisesti käytön ja olosuhteiden mukaan. langaton ohjaus on yhteensopiva kotimaisen C2 smartlight -ohjausjärjestelmän kanssa. GFF40 on suunniteltu ja valmistettu suomessa, ja sillä on viiden vuoden takuu. lisätietoja: ledisol oy 050 523 8545 www.ledisol.fi
• 59 Valo 1/2015 kesäkuu 2.–4.6.2015 lyon, ranska lumiville www.capurba.com/lumiville/en 9.–12.6.2015 Guangzhou, kiina guangzhou international lighting exhibition http://guangzhou-international-lighting-exhibition.hk.messefrankfurt.com 11.6.2015 espoo a seminar on human Centric smart lighting http://lightinglab.fi/news 11.6.2015 seattle, Yhdysvallat human Centric lighting society Conference http://humancentriclighting.com/hcls2015 16.–18.6.2015 taipei, taiwan led lighting taiwan 2015 www.optotaiwan.com/ledlighting 24.–25.6.2015 eindhoven, alankomaat smart City lighting event 2015 www.smart-circle.org/lighting 28.6.–4.7.2015 Manchester, iso-Britannia Cie 2015. 28th Quadrennial session http://session2015.cie.co.at heinäkuu 10.7.–9.8.2015 Vantaa asuntomessut www.asuntomessut.fi elokuu 13.–16.8.2015 herning, tanska formland autumn 2015 www.formland.com 14.–15.8.2015 prangli, Viro svs:n valoregatta www.valosto.com syyskuu 2.–3.9.2015 lontoo, iso-Britannia 6th velux daylight symposium http://thedaylightsite.com/symposium/about 3.–13.9.2015 helsinki helsinki design Week www.helsinkidesignweek.com 8.9.2015 tukholma, ruotsi ljusdagen 2015 http://belysningsbranschen.se/kalendarium/ljusdagen-2015 8.–9.9.2015 Melbourne, australia australian smart lighting summit 2015 www.lightingconference.com.au 8.–9.9.2015 helsinki id helsinki 2015 www.idhelsinki.fi 9.–10.9.2015 helsinki kuntamarkkinat 2015 www.kuntamarkkinat.fi 9.–13.9.2015 helsinki habitare www.habitare.fi 9.–13.9.2015 helsinki valolight www.valotapahtuma.fi 10.–12.9.2015 Moskova, Venäjä prolight + sound naMM russia http://prolight-sound-namm-russia.ru.messefrankfurt.com 15.–19.9.2015 Buenos aires, argentiina Biel light+Building Buenos aires http://biel-light-building.ar.messefrankfurt.com 16.–19.9.2015 shanghai, kiina led China 2015 www.ledchina-sh.com/en-us 19.–20.9.2015 kokkola rakenna-sisusta-asu kokkola www.messu.com 19.–27.9.2015 lontoo, iso-Britannia london design festival www.londondesignfestival.com 22.–24.9.2015 Bregenz, itävalta lps 2015 – 5th international led professional symposium +expo www.led-professional-symposium.com 23.–25.9.2015 shanghai, kiina shanghai intelligent Building technology http://shanghai-intelligent-building-technology.hk.messefrankfurt.com 23.–25.9.2015 shanghai, kiina shanghai international lighting fair http://shanghai-international-lighting-fair.hk.messefrankfurt.com 23.–26.9.2015 lontoo, iso-Britannia 100% design www.100percentdesign.co.uk 23.–27.9.2015 helsinki luCi annual general Meeting www.luciassociation.org 26.–27.9.2015 oulu rakenna-sisusta-asu oulu www.messu.com 30.9.2015 kööpenhamina, tanska lysets dag 2015 www.lysetsdag.dk lokakuu 1.–3.10.2015 jyväskylä valon kaupunki -tapahtuma http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi 1.–4.10.2015 istanbul, turkki led & led lighting exhibition http://ledfuari.com/en 3.–4.10.2015 rauma rakenna-sisusta-asu rauma www.messu.com 4.–6.10.2015 lontoo, iso-Britannia plasa 2015 www.plasashow.com 4.–7.10.2015 savannah, Yhdysvallat 2015 ies street and area lighting Conference www.ies.org/salc 6.–8.10.2015 dubai, arabiemiirikunnat light Middle east www.lightme.net 8.–10.10.2015 padova, italia illuminotronica http://illuminotronica.it/en 8.–10.10.2015 Baltimore, Yhdysvallat iald enlighten americas www.iald.org 10.–11.10.2015 hämeenlinna rakenna-sisusta-asu hämeenlinna www.messu.com 14.–17.10.2015 shanghai, kiina prolight + sound shanghai http://prolight-sound-shanghai.hk.messefrankfurt.com 24.–25.10.2015 Mustasaari vasara + huonekalu -messut www.vasaramessut.fi 27.–30.10.2015 hongkong, kiina hong kong international lighting fair (autumn edition) www.hktdc.com/fair/hklightingfairae-en 28.–31.10.2015 rooma, italia pldC 2015 – 5th professional lighting design Convention www.pld-c.com 29.10.–1.11.2015 Mumbai, intia et acetech Mumbai www.etacetech.com Marraskuu 10.–13.11.2015 Moskova, Venäjä interlight Moscow http://interlight-moscow.ru.messefrankfurt.com 17.–19.11.2015 lontoo, iso-Britannia strategies in light europe www.sileurope.com 18.–20.11.2015 helsinki audiovisual helsinki 2015 www.avita.org joulukuu 17.–20.12.2015 delhi, intia et acetech delhi www.etacetech.com svs:n kursseja 2015 tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta www.valosto.com. valotapahtuMia 2015 www.valosto.com/tapahtumat
• Valo-lehden tukijayritykset: Halogen Galleria