Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
MyyMälävalaistuksen viisi dilemmaa ledit valtaavat kasvihuoneita Kehäradan valaistus ohjaa matkustajaa 1/2016
Yleisvalaistuksen ykkösketju AVR 400 AVR 320 AVR 254 Monipuolisesta ja laajasta valikoimasta valaisinratkaisut vaivattomasti eri kohteisiin. Valonlähteet LED, CFL, E27 Värilämpötila 3000K 4000K Kokovalikoima 254, 320, 400mm Tehoversiot 8-18W Energiatehokas jopa +100lm/W Ohjaus on/off, 1-10V, DALI, painonappi lm / W Liiketunnistus Tutka ja PIR, on/off ja perusvalo Laadukas liitäntälaite ja akkuvarmennus AVR tuoteperhe kentällinen vahvuuksia.
3 VaLO 1/2016 ajanKOhtaista 6 Light+Building – pelkkä valo ei enää riitä suunnitteLu 42 Myymälävalaistuksen viisi dilemmaa 44 DALIsta toiseen prOjeKtit 10 Kehärata kuljettaa – valo tuo turvaa, taidetta ja toiminnallisuutta 20 Kansakunnan aarteet uudessa valossa 26 Finnevikinsilta elää vuodenaikojen mukaan 34 Maaliikennekeskuksessa yhdistyvät ekologisuus ja tehokkuus 38 Vanhojen taideteoksien uusi, moderni elämä Helsingissä KuLttuuri ja tiede 28 Ledit kasvihuoneissa – täsmävaloa ja kerrosviljelyä 40 Varjo tilan ominaisuutena VaKiOpaLstat 5 Valokeilassa 45 Projektiuutisia 48 Valonvälähdyksiä 50 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 26 20 28 10 1 /2 01 6
5 VaLO 1/2016 pinnoilla ja katossa. Luminanssihan määräytyy pinnalle tulevan valon ja pinnan heijastus ominaisuuksien perusteella. Valaistuslaskenta ohjelmat mahdollistavat luminanssien lasken nan ja tilan visualisoinnin, kun pintamateriaalit syötetään ohjelmaan. uusien kuvantavien mittausmenetelmien avulla myös lopputulosta voidaan arvioida luminanssien avulla. nykyisin energiatehokkuuteen painottu vassa suunnittelussa pyritään yleensä vaaka tasossa olevalle työtasolle saamaan mahdolli simman hyvällä hyötysuhteella riittävästi valoa. tämä onnistuu parhaiten siten, että valo tulee suoraan valaisimesta työkohteeseen osumatta muihin pintoihin. Luminanssipohjaisessa suun nittelussa tilasta taas yritetään tehdä sellainen, että käyttäjä kokee sen riittävän valoisana. tästä on käytössä oma termi, pai – perceived adequacy of illumination. tätä valoisuutta voi daan myös nykyisillä kuvantavilla menetelmillä mitata. tällekin löytyy oma termi, Mrse – Mean room surface exitance. arvoa mitattaessa valoisuuteen ei vaikuta se valo, joka valaisi mesta tulee suoraan havaitsijan silmään, vaan ainoastaan katsekentässä olevista pinnoista hei jastuva valo. suoraan valaisimesta tuleva valo aiheuttaa häikäisyä eikä auta näkemistä. ajatus on omalla tavallaan kiehtova. huone tilasta tulee ikään kuin valaisimen osa, ja huoneen pintojen suunnittelu muuttuu osaksi valaistussuunnit telua. tapio Kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry VALOKEILASSA V alaistusalalla on jo pitkään yritetty päästä luminansseihin perustuvaan valaistus suunnitteluun. syy on helppo ymmärtää. Yleisesti puhutaan näkyvästä valosta, vaikka valoa ei voikaan nähdä muulloin kuin silloin, kun se heijastuu tai lähtee suoraan läpäisevän materiaalin kautta kohti havaitsijan silmää. silti sisävalaistuksen, ja usein ulkovalaistuksenkin, suunnittelu perustuu tähän näkymättömään valoon, koska suunnittelun lähtökohtana on valaistusvoimakkuus eli pinnalle tuleva valo. Luonnollisempaa olisi, jos suunnittelu perustuisi siihen, mitä nähdään eli luminanssiin, joka on pinnan lähettämä valo. toisaalta tällainen lumi nansseihin perustuva suunnittelu on vaikeaa, koska pinnan heijastusominaisuudet vaikuttavat havaittuun luminanssiin. Valaistuksen suunnitte lija ei välttämättä tiedä tulevia pintamateriaaleja ja värejä suunnitelmaa tehdessään, ja aikojen saatossa värit ja materiaalit voivat vaihtua. Muusta suunnittelusta poiketen tieva laistuksen suunnittelu perustuu tien pinnan luminansseihin. tievalaistuksessa näkeminen perustuu siluettiperiaatteeseen, jossa kohteen arvellaan näkyvän siluettina valaistua tien pintaa vasten. havaitsijan paikka on helppo määrittää – se on kuljettaja kaistan keskellä autossaan. eri koista sen sijaan on, että tien pinnan heijastus ominaisuuksien arvellaan pysyvän vakiona. Kun katselee suomen erikuntoisia asfalttipäällysteitä erilaisissa keliolosuhteissa, ollaan monessa pai kassa varmaan aika kaukana lasketuista arvoista. Luminanssipohjaista suunnittelua kohti ollaan kuitenkin sisävalaistuksessakin menossa. Luminanssien merkityksestä ja miellyttävistä luminanssitasoista on tehty tutkimuksia. sisä työpaikkoja koskeva valaistusstandardi yrittää kiertotietä päästä sopiviin luminanssisuhteisiin antamalla valaistusvoimakkuusarvojen lisäksi suositusarvoja heijastuskertoimille työkoh teessa, lähialueella, kaukoympäristössä, seinä KOHTI näKEMISEEn PEruSTuVAA VALAISTuSSuunnITTELuA Kannen kuvat: petri Vuorio VaLO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö ja valaistussuunnittelijoille, arkkiteh deille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoit sijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukkusovelluksella (ipad, iphone, android). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiiaMaarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio Kallasjoki (pj.), pasi jokinen, risto Linnapuomi, Marjukka puolakka ja erkki rousku ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 12373907
VaLO 1/2016 6 V alaistusalan näytön paikka Frank furtin Light+Building pidettiin tänä vuonna 13.–18.3. ajankohta oli tavanomaista aikaisempi, joten tällä kertaa kävijät eivät päässeet nauttimaan tuoreesta parsasta, kuten joinain edellisinä kertoina. Valaistusalan tarjonta sen sijaan oli jälleen kerran laajempaa kuin koskaan aiemmin. näytteilleasettajia oli 55 maasta kaik kiaan 2 589 kappaletta ja kävijöitä 216 000. EnErgIATEHOKKuuS VAKIOnA LEDITuOTTEISSA eurooppalaisia valaistusalan laitetoimittajia edustava Lighting europe järjestö on strate giassaan todennut, että valaistusalan ensimmäi nen iso askel oli energiatehokkuuden kehitty minen ja sitä myötä ledien tulo markkinoille. selvästi tämä askel on nyt tehty ecodesign direktiivien ja sen myötä markkinoille tulleen ledivalaistuksen ansiosta. tämä näkyi myös messuilla. Kävijä joutui todella tekemään töitä, jos halusi löytää jonkin perinteisen valonlähteen messuosastoilta. Vaikka korkeita lm/Warvoja esiteltiinkin, ne eivät enää olleet niin koroste tusti esillä kuin edellisellä kerralla. Yleensä valai – PELKKä VALO EI Enää rIITä Frankfurtin Light+Building-tapahtuman pääteema oli digitalisaatio, ja monet näytteilleasettajat olivatkin tulleet messuille ”äly edellä”, kuten oululaisen valaistusalan yrityksen edustaja osuvasti totesi. Messujen motto ”Where modern spaces come to life: digital – individual – networked” kuvasi myös tätä teemaa. simien valotehokkuudet pyörivät 130–150 lm/W paikkeilla. erittäin tehokas häikäisysuojaus tosin pudottaa valotehokkuutta jonkin verran, joten kaikilta valaisimilta ei tällaisia arvoja voi vaatia. Korkein messuilta lediputkelle bongattu arvo oli 220 lm/W, joka varmaan alkaa olla teknis taloudellinen maksimiarvo tulevaisuudessa. PAInOTuS VALAISTuKSEn LAADuSSA nyt kun valmistajien ei enää tarvitse keskittyä kilpailuun valotehokkuuksissa, katse on kään tynyt enemmän valon laatuun. Ledien optisia ominaisuuksia on kehitetty selvästi. aiempina vuosina yleisvalaisimet ovat olleet pääasiassa hajasäteilijöitä, joissa valoa hajottavana osana on ollut joko opaali tai prismamuovi. prisma muoveja näkyi edelleen paljon, mutta nyt niistä oli rakennettu myös epäsymmetrisiä. tämän ansiosta voidaan valmistaa esimerkiksi erilai sia työvyöhykevalaisimia. Myös linssitekniikka on kehittynyt huimasti. uutena materiaalina linsseihin on tullut silikoni, joka mahdollistaa monenlaisten vaikeiden linssimuotojen valmis tamisen. ulkovalaisimissa optiikka toteutetaan myös pääsääntöisesti linsseillä. heijastintekniik kaa käyttäviä valmistajia on harvassa. toisaalta tämä herättää kysymyksen siitä, mitä linsseille tapahtuu niiden vanhetessa ja kuinka paljon valaisimen valovirta alenee sen johdosta, vaikka käytettäisiinkin uVstabiloituja muoveja. heijas tintekniikassa tätä ongelmaa ei ole. Valaisinpuolella erilaiset valoviivat ja listat ovat yleistymässä. Ledien valmiiksi suunnattu valo sopii näihin ratkaisuihin erityisen hyvin. Listasta voidaan tehdä hajasäteilevä tai se voi daan suunnata niin hyvin, että valonlähdettä on käytännössä lähes mahdoton havaita, jos lista on asennettu oikein. Listoja on sekä sisä että ulkokäyttöön, ja messuilla oli malleja, joita voidaan taivuttaa haluttuun muotoon. tämä mahdollistaa listojen käytön esimerkiksi arkki tehtonisessa korostusvalaistuksessa kaarevilla pinnoilla, vaikkapa valotaskujen avulla. Lis toissa oli monenlaisia valonjakoja. Osa niistä oli toteutettu niin, että valonlähdettä oli vaikea havaita, kun valaisinta katsoi normaalista katse suunnasta sivusta päin. Myös downlight ja kohdevalaisimien häikäisysuojauksiin oli kiin nitetty entistä enemmän huomiota. Monilla osastoilla esiteltiin kiusahäikäisylle uGrarvoja, jotka tuotteilla voidaan alittaa. arvoja uGr=0 esiteltiin, mikä käytännössä tarkoittanee, että Teksti: tapio Kallasjoki Kuvat: tapio Kallasjoki ja Messe Frankfurt Gmbh / pietro sutera
WINLEDIN avulla suunnittelemasi valaistus herää henkiin. 30º ei ole enää 120º: tarkat mallinnokset, joiden suunnattavuus ja ulkonäkö vastaavat todellisuutta. Reikä katossa voi olla hyväkin asia: upotettavat mallimme tekevät oikeankokoisen reiän kattoon automaattisesti. Tiedät minkä kanssa työskentelet: kattavat tekniset tiedot tarkat valonjakomittaukset Ladattavissa nyt osoitteesta: www.winled.fi/suunnittelijoille valaisimen valoaukkoa ei voi nähdä. asennus paikan lisäksi uGrarvo tosin riippuu myös tilasta, jossa valaisimet ovat, joten arvoihin on syytä suhtautua pienellä varauksella. Vaikka ledit ovat kovaa vauhtia valloitta massa lähes kaikki valaistussovellukset, perin teiset purkauslamput ovat pitäneet pintansa silloin, kun on haluttu pienestä kohteesta saada hyvin suuri valovirta. tällaisia kohteita ovat esi merkiksi urheilustadionit, joissa perinteisesti on käytetty monimetallilamppuja. nyt näyttää siltä, että ledit pyrkivät myös näihin sovelluk siin. Ongelmana ledeillä ei suinkaan ole valon määrä vaan se, että suuritehoiset ledivalaisimet tarvitsevat tehokkaan jäähdytyksen. suuret alu miinista valmistetut jäähdytyselementit ovat painavia, jolloin raskaille valonheittimille tarvi taan erittäin järeitä valonheitinmastoja. Lamppupuolella hehku ja halogeenilamp puja korvaavat ledilamput alkavat muistuttaa entistä enemmän esikuviaan. Ongelmallisena pidetty kirkas hehkulamppu on saanut niin sanotusta filamentledilampusta korvaajan, jonka ulkonäköä on lähes mahdotonta erottaa hehkulampusta. siinä mielessä hehkulamp puja korvaavien kirkkaiden, ympärisäteilevien halogeenilamppujen 1.9.2018 voimaan astuva markkinoillesaattamiskielto ei tule aiheuttamaan ongelmia. Myös halogeenikohdelamppuja kor vaamaan tehdyt ledilamput ovat kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että syksyllä verkkojän nitteiselle halogeenikohdelampulle tulevasta kiellosta ei kannata huolestua. Messuilla esitel tiin myös himmennettäviä halogeenilamppuja korvaavia ledilamppuja, joiden värisävy säätyy himmennettäessä hehkusäteilijän tavoin. Kaksi vuotta sitten messuilla esiteltiin moni metallilamppu, jolla oli mahdollista korvata keväällä 2015 markkinoilta poistunut eloho pealamppu. Vaikka elohopealamppuvalaisimia on kovaa vauhtia korvattu muilla valaisimilla, niin ilmeisesti niitä on edelleen käytössä hyvin paljon. tämä on saanut valmistajat tekemään uusia korvaavia ledilamppuja, jotka tosin muo tonsa ja rakenteensa puolesta poikkeavat aika lailla elohopealampusta. riippuu tietysti valaisi mesta, ovatko nämä eroavaisuudet häiritseviä. Myös kaksikantainen, r7skannalla varustettu halogeenilamppu on saanut ledilampusta kor vaajan, jonka rakenne on samaa ”maissintähkä tyyliä” kuin elohopealampun korvaajalla. Valaistusmittauspuolella kehitys on pai nottunut spektripohjaisiin mittareihin, joiden mittausominaisuudet ovat kehittyneet ja hinnat halventuneet selvästi. Kun valon spektri on tie dossa, voidaan siitä helposti laskea esimerkiksi tulevana syksynä markkinoilta poistuva verkkojännit teinen halogeenikohdelamppu on saanut ledilampusta korvaajan, joka ainakin ulkonäkönsä puolesta vastaa alku peräistä. Ledivalaisimissa voi käyttää myös heijastintekniikkaa, jolloin ei ole pelkoa linssien vanhenemisesta. Moduuli rakenteisissa valaisimissa valovirtaa voi kasvattaa moduu leja lisäämällä.
8 VaLO 1/2016 tija voi ohjata valaistusverkkoa pilvipalvelujen kautta, ja eri alueille voidaan suunnitella eri laisia himmennysprofiileja. Valaisimet voivat myös lähettää tietoa omasta toiminnastaan ja energiankulutuksestaan. IDEAALITAVOITTEEnA IHMISKESKEInEn VALAISTuS Kolmas askel valaistustekniikassa on ohjata valaistusta käyttäjän henkilökohtaisten tarpei den mukaan niin, että valaistus edistää ihmisen terveyttä, vireyttä ja suorituskykyä. Valaistus teollisuus käyttää tästä termiä human Centric Lighting eli ihmiskeskeinen valaistus. usein va laistus yhdistetään tällöin luonnonmukaiseen valaistukseen. Koska luonnossa valon väriläm pötila muuttuu päivän kierron mukaan, valais tuspuolelle on tehty vuorokauden luonnonvalon vaihtelua seuraavia ratkaisuja. näitä ns. tunable white valaisimia voidaan tehdä asentamalla esimerkiksi ledivalaisimeen eri värisävyä olevia ledejä ja ohjaamalla niitä erikseen vuorokauden ajan mukaan. Valon määrää ja värisävyä voidaan myös ohjata työtehtävän, säätilan tai minkä tahansa halutun tekijän perusteella. haaste lieneekin siinä, mikä tuo oikea tapa olisi. Kahden vuoden välein pidettävä Light+ Building on hyvä paikka käydä katsomassa, mitä valaistusalalla tapahtuu. Kaksi vuotta on tuotekehityksen kannalta riittävän pitkä ajan jakso, jotta valmistajat ennättävät tehdä uusia mielenkiintoisia tuotteita markkinoille. Messuja ei oikein voi jättää väliinkään, koska valais tusalalla tapahtuu tällä hetkellä niin paljon. värisuureita tai erilaisilla spektriherkkyyksillä painotettuja ominaisuuksia. Markkinoilla on mittareita, joilla saadaan selville esimerkiksi uudet tM30 värintoiston arviointimenetelmän mukaiset värintoistoindeksit. tuloksia voidaan tarkastella eri muodoissa esimerkiksi vektori grafiikan avulla. Koska laitteista saa suoraan s/psuhteen, myös mesooppisten arvojen mittaaminen olisi mahdollista. ensiksi tiede maailman täytyy vaan päästä yksimielisyyteen siitä, miten sopeutumisluminanssi määritetään eri tilanteissa. äLyKäS VALAISTuS TuLEE seuraava kehitysaskel energiatehokkaiden ledien jälkeen on valaistuksen energiatalou dellisuuden parantaminen älykkäiden ohjaus ja säätöjärjestelmien avulla. Ledi on tähän tarkoi tukseen mainio valonlähde, koska sen säätö Ledeillä voi toteuttaa valaistusratkaisuja, jotka eivät olleet mahdollisia perinteisillä valonlähteillä. Valo voi olla esi merkiksi matossa. Ledivalaisimien valmistajat teettävät paljon valaisinkomponentteja alihankkijoilla. uutta osaamista ja liiketoimintaa on syntynyt varsinkin linssien ja heijastimien valmistukseen. suomi teki tämän vuoden Light+Buildingmessuilla kaik kien aikojen vierailijaennätyksen. Messuilla vieraili 1 497 suomalaista valaistuksen ja rakennusautomaation ammatti laista. on lähes lineaarista, jolloin hyötysuhde pysyy samana myös säädettäessä. Ledi myös syttyy välittömästi, säätöalue on laaja eikä säädön nopeudella ole rajoituksia. sisävalaistuksessa säätö on ollut suhteellisen helppoa aiemmin kin, mutta ulkovalaistuksessa käytettyjen suur paineisten purkauslamppujen säätö on ollut hankalaa. säätö pitää toteuttaa hitaasti, jotta lamppu ei sammu. suurpainenatriumlamppujen säätöalue on rajallinen ja hyötysuhde huononee säädettäessä. Monimetallilamppuja ei ole sää detty, koska niiden värintoistoominaisuudet huononevat ja elinikä lyhenee. Ledit ovat nyt mahdollistaneet valaistuksen entistä tehokkaam man säädön myös ulkovalaistuksessa. älykkyyttä säätöön on saatu esimerkiksi sillä, että valaisimilla on omat osoitteet, jol loin säätö voidaan kohdistaa tarkasti halutulle alueelle. Lisäksi valaisimissa olevat tunnistimet havaitsevat tilassa liikkujat, jolloin säädetään vain niitä valaisimia, joita tarvitaan. tarvittaessa valaisimet keskustelevat keskenään meshver kon kautta ja ilmoittavat lähellä oleville valai simille käyttäjän liikkumisesta. Valaisimet myös saattavat oppia itse, kuinka tilassa yleensä liiku taan, ja muodostaa säätöprofiilin sen mukaan. Myös tilan haltija saattaa olla kiinnostunut ihmis ten liikkumisesta esimerkiksi myymälätilassa. Valaisin saattaa myös tunnistaa tilaan tulevan käyttäjän muodostamalla yhteyden käyttä jän älypuhelimeen ja ohjata sitten valaistusta tälle käyttäjälle suunnitellun profiilin mukaan. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi ohjata valaistusta haluamallaan tavalla omalla mobiililaitteellaan. ulkovalaistuksessa valaistuslaitteiston hal
E ERCO on ajatellut toimistovalaistuksen uudella tavalla LEDillä varustettu Skim Downlight on parempi kuin lineaarivalaisin. Skim tuottaa epätavallisen häikäisemätöntä valoa ja antaa toimistoon normienmukaisen ja erittäin energiatehokkaan valaistuksen. Vain 182 mm:n halkaisijan ansiosta tämä edullinen valaisin on integroitavissa kattoon helposti ja tilaa säästävästi. Täydellinen valo taloudellisesti laskettuna. www.erco.com/skim
10 VaLO 1/2016 Kehäradan kaupunkirata kulkee sekä maan päällä että tunnelissa. Suomen ensimmäisiä täysin maanalaisia rautatieasemia valaisevat niille räätälöidyt massiiviset ledivalaisimet. Valaistus ohjaa matkustajien kulkua, ja turvaa tuovat laiturialueen lattian jälkihohtavat kohokuviot. Pintaasemien rakenteissa toistuu lasi. K ehäradan 18 kilometrin rataosuu desta kahdeksan kilometriä kulkee kaksoistunnelina maan alla. poikittai nen kaupunkirata yhdistää Vantaan kosken radan helsinkiVantaan len toaseman kautta päärataan hiekka harjussa. Liki 800 miljoonan euron rakennushankkeen valais tuksessa korostuvat turvallisuus, toimintavar muus ja kulkureittien selkeys. Valo on myös osa ympäristötaidetta ja kunkin aseman tunnusväriä. Lentoasema ja aviapolis ovat suomen ensimmäiset täysin maanalaiset tunnelirautatie asemat. uusien Leinelän ja Vehkalan pintaase mien ja Kivistön katetun tunneliaseman lisäksi Vantaankosken asema uudistettiin kokonaan ja ruskeasantaan, Viinikkalaan ja petakseen tehtiin asemavaraukset. Kesällä 2015 avattu Kehärata sai viimeisen silauksen maaliskuussa 2016, kun Lentoaseman liukuportaat otettiin käyttöön. Kehärataa liikennöivät matalalattiajunat, joiden huippunopeus on 120 kilometriä tun nissa. hankkeen rakennuttivat Liikennevirasto, Vantaan kaupunki sekä Finavia. PAInETTA, TärInää JA KOSTEuTTA Lentoaseman ja aviapoliksen jopa yli 40 metrin syvyyteen louhittuihin asemahalleihin kuljetaan liuku portaiden, hissien ja yhdyskäytävien kautta. junien kulusta aiheutuvat suuret painevaihte lut piti huomioida kaikessa rakentamisessa ja rakenteissa. Kehärata Kuljettaa VALO TuO TurVAA, TAIDETTA JA TOIMInnALLISuuTTA Teksti: Marjukka puolakka
Kivistön katettu asemahalli on sijoitettu tulevan kau punkikeskuksen pääaukion alle. Keskellä laituria kulkeva valokatto ja sen valoaukot luovat tunnelmaa taivasalla olosta ja ohjaavat matkustajat odottamaan junaa pilari rivien väliin. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
12 VaLO 1/2016 – tunnelissa ja maanalaisissa asemahal leissa on valaisimille haastavat olosuhteet. pai nevaihteluiden lisäksi valaisimien pitää kestää tärinää ja kosteutta. junien kulku nostattaa myös pölyä, mikä piti huomioida valaistuksen huoltokertoimissa, kertoo sähkö ja valaistus suunnittelusta vastannut suunnittelupäällikkö Mika Alén ramboll Finland Oy:stä. – Valaisinvalinnassa haettiin mahdollisim man pitkäikäisiä valonlähteitä, sillä osa asen nuksista on huollon kannalta erittäin hankalissa paikoissa. Osa liukuportaiden yllä olevista valai simista on varustettu hisseillä, joilla valaisimet ajetaan huoltoa varten työskentelykorkeudelle, alén jatkaa. Kun valaistussuunnitelmia tehtiin vuosina 2009–2011, ledit eivät olleet vielä tekniikaltaan ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä perinteisten valonlähteiden kanssa. Ledien ohella asemia valaisevatkin t5 ja pienloistelamput. Laituri alueilla on myös induktiolamppuja korkeissa paikoissa, joissa lampunvaihto on erityisen han kalaa. Valaistuksen värilämpötila on kaikkialla 4000 kelviniä. VALO TuO TunnELIASEMIIn AVAruuTTA Lentoaseman ja aviapoliksen asemahallit raken nettiin yksiholvisiksi kokonaisuuden helpon hahmottamisen ja turvallisuuden vuoksi. Myös valaistuksella on tärkeä rooli tilojen avaruuden ja turvallisten kulkureittien luomisessa. Lasiseinäisistä sisäänkäyntirakennuksista lähtevien käytävien katon t5loistelamppujen valoviiva kuljettaa matkustajia kohti asema tiloja. Käytävien seiniä on korostettu maahan asennetuilla kohdevaloilla. – asemahalleihin haluttiin valaistus, jonka avulla tilat ovat tunnistettavia ja joka toistuu asemien symbolina sisäänkäyntien luona sekä näkyy ulos pimeän aikaan. tutkimme aluksi luonnonvalon hyödyntämistä asemahallien valaistuksessa, mutta tästä kuitenkin luovuttiin, toteaa Lentoaseman ja aviapoliksen asemien pääsuunnittelija, arkkitehti Arttu Suomalainen pesarkkitehdit Oy:stä. – Laiturialueilla valo korostaa seinäpintoja, jotta holvimaisen tilan valoisuus häivyttäisi tun nelmaa maanalaisuudesta. Valotasot ovat aina samat ja valaistuksessa on aikaohjaus. huoltoa varten valot saadaan päälle myös paikallis ohjauspainikkeilla, sanoo projektiinsinööri Jaana riikonen ramboll Finland Oy:stä. SuurVALAISIMET Lentoaseman ja aviapoliksen maanalaisten ase mahallien laituripituus on 230 metriä, leveys 27 metriä ja korkeus 10 metriä. poikkeukselliset kohteet saivat ainutlaatuiset valaisimet, kun idea rakennuttajan erillishankintana valmis tettavista suurvalaisimista lähti toteutumaan. Valaisimet toteutti ja toimitti Laatuvalo Oy. ratkaisevaksi tekijäksi suurvalaisimien suun nittelussa nousi ylläpito. – Valaisimet ovat hankalissa paikoissa, ja pölyisessä tilassa ne myös likaantuvat helposti. Valonlähteiksi alun perin kaavaillut induktio lamput vaihtuivat ledeiksi, kun niiden tekni set ominaisuudet alkoivat näyttää lupaavilta. Laatuvalon Taisto Palosella oli iso rooli suur valaisimien synnyssä, kertoo pesarkkitehtien suomalainen. Lähtökohtana suurvalaisimissa on mark kinoilta löytynyt ledivalaisinyksikkö. isomman 4,2 metrin pituisen suurvalaisimen rungossa on kuusi alavalo ja kuusi ylävaloyksikköä. Koko naisteholtaan 490 watin valaisimen kaapelointi kulkee ripustustangoissa, jotka ottavat vastaan junien synnyttämän painevaihtelun puristuksen. Valoa hajottavat valkoiseksi polttomaalatut alu miinilamellit. Valaisimet voidaan pestä laiturilta käsin painepesurilla. – Valaistuslaskenta oli poikkeuksellisen haastavaa. Vaikka yksittäisten valaisimien valon jako oli tiedossa, oli hankaluutena mallintaa useasta yksiköstä koostuvan valaisimen valon jakautuminen. Valaisimien lamellit toivat lasken taan omat hankaluutensa. seinä ja kattopinnan Lentoaseman ja aviapoliksen (kuvassa) asemien sisäänkäyntitiloja valaisevat kohteita varten suunnitellut 260 watin suur valaisimet, joissa on kaksi ledialavaloyksikköä ja yksi lediylävaloyksikkö. Kuva: petri Vuorio Valolla on tärkeä rooli kulkureittien selkeyden ja turvallisen liikkumisen varmistamisessa. Lentoaseman ja aviapoliksen tunneliasemien t5loistelamppujen valoviiva kuljettaa matkustajia sisäänkäyntirakennuksista kohti asemalaitu reita. Kuva: petri Vuorio aviapoliksen aseman suurvalaisimissa loistavat punaiset ledinauhat. isompikokoisten suurvalaisimien kokonaisteho on 490 wattia. Kuva: Kari palsila
STUDIO LINE STUDIO LINE STUDIO LINE Uusi led valaisinmallisto seinä-, kattoja ripustettavia valaisimia yhdistää korkealaatuisen valotekniikan ja täydellisen metallin käsittelytaidon. Tyylikään samettimaisen, mustan pinnan vastakohtana toimivat kolme vaihtoehtoista heijastinpinnoiteväriä, alumiini, messinki ja kupari. Kuparija messinkisävyisin heijastimin varustetuilla valaisimilla luot viihtyisän, lämminhenkisen ilmapiirin ja alumiinin värisellä heijastinratkaisulla puolestaan loihdit tilaan raikkaan ja viileämmän tunnelman. Uusi Glashütte-Limburg luettelo 61 2016 -2017 on nyt myös saatavilla. www.hedtec.fi www.glashuette-limburg.de/en
14 VaLO 1/2016 Lentoaseman sininen tunnusväri toistuu suurvalaisimien päätyjen sinisissä ledeissä. asemahallin molempia seinus toja koristaa aarne jämsän helman heilahdus taideteos. Kallioon kiinnitetyn teoksen kokonaispintaala on 690 neliö metriä. helman heilahdus on yksi suomen suurimmista taideteoksista. Kuva: petri Vuorio heijastus kyky todennettiin mallivalaisinasennuk sen avulla, kertoo ramboll Finland Oy:n riikonen. Lopputuloksena asemahallien kattoon asennettiin kymmenen kulkureittejä linjaavaa suurvalaisinta, jotka muodostavat oman liikkeen tuntua tuovan muotokokonaisuuden. Kunkin suurvalaisimen valaisinyksiköistä yksi on yhdis tetty turvavalaistusjärjestelmään. sisäänkäyntitiloja valaisevissa pienempi kokoisemmissa ja muodoltaan erilaisissa 260 watin suurvalaisimissa on yksi ylävalo ja kaksi alavaloyksikköä. suurvalaisimien muotoilusta vastasi pesarkkitehtien Kai Lindvall. OHJATTAVIA POISTuMISVALOJA JA LATTIAn HOHTOKuVIOITA Kehäradan tunneliosuuden ratalinjalle on asen nettu huoltoa varten t5loistelamppuvalaistus. Valaisimet on kiinnitetty seinäpinnan kaapeli hyllyyn, sillä itse junan sähkönjakelu kulkee tun nelin katossa. tunnelin sisäreunassa olevalla poistumistiellä on lisäksi erillinen lediturva valaistus noin metrin korkeudella ratatasosta. tunneliosuuden ratalinjan poistumisopas tusvalaistuksen perusratkaisuna ovat ledeillä valaistut staattiset seinäopasteet, jotka kertovat suunnan ja etäisyyden lähimmille poistumisteille. Lentoaseman ja aviapoliksen asemahallien yleisötilojen poistumisopastus on toteutettu yhdistelmäopasteisiin sijoitetuilla poistumis opastusvalaisimilla. – Lentoaseman tunnelissa olevalla Virka miehen raiteenvaihtopaikalla on dynaamisesti ohjattava poistumistievalaistusjärjestelmä, joka koostuu ledimerkkivalaisimista ja poistumis suuntaan juoksuttavista ledimerkkivalaistus nauhoista. erilaisten onnettomuuksien varalle tehdyt esiasetetut valaistustilanteet kytketään päälle valvomosta, toteaa jaana riikonen ram boll Finland Oy:stä. Lentoaseman ja aviapoliksen asemahal leissa lattian kohokuviot helpottavat näkövam maisten kulkua. ne muodostavat samalla säh kökatkosten sattuessa toimivan jälkivalaisevan valaistusjärjestelmän. – Kohokuvioiden jälkivalaiseva pigmentti sitoo ympäröivästä valosta energiaa ja vapaut taa sitä hohtamalla kirkkaasti pimeässä. järjes telmä ohjaa matkustajat hätätilanteissa ulos käynneille. Käytännössä kuviot hohtavat valoa pimeässä vielä kahdeksankin tuntia valojen sammumisen jälkeen. Vastaavia ratkaisuja ei ole vielä käytössä muilla euroopan rautatieasemilla, kertoo Glowway Oy Ltd:n markkinointijohtaja Markus Klöf. Kehäradan tunneliasemien lattiakuviot hohtavat kirkkaasti pimeässä sähkökatkoksen sattuessa. Laiturien reunan 15 sentin levyinen lista hehkuu pimeässä keltaisena. Kape ammat vihreät listat opastavat matkustajat hätätilanteissa portaisiin ja ulos. Kuva: Kari palsila
SILUX Oy Ab Official AEC distributor for Finland Kuninkaankartanontie 46A 02780 ESPOO www.silux.fi | info@silux.fi On suunniteltu maksimoimaan suorituskyky, energiatehokkuus ja turvallisuus urbaanissa LED-ulkovalaistuksessa. Puistot. Aukiot. Kadut. Taajamat. www.aecilluminazione.com
16 VaLO 1/2016 PInTA-ASEMAT ErOTTuVAT TunnuSVärEILLä Kivistön asemahalli sijaitsee 430 metrin pitui sessa katetussa tunnelissa, jonka ylle tulevat sijoittumaan uuden kaupunkikeskuksen pää aukio ja katuja. Luonnonvalo siivilöityy asemalle katon yli nousevista, muutaman metrin korkui sista valoaukoista, jotka ovat viistosti katkaistuja kartionmuotoisia elementtejä. Valoaukot ovat osa laiturin keskiosan valokattoa, jolla luodaan tunnelmaa taivasalla olosta. Leinelän aseman tukimuuria koristaa tuula närhisen ani maatioteos. Ympäristötaiteen säätiö myönsi Kehä radan taiteelle tammikuussa 2015 Vuoden ympäristötaidekohde kunniakirjan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy – asematilaan johtavat lasiseinäiset sisään käyntipaviljongit ovat iltaaikaan Kivistön ase man loistavia lyhtyjä. rakennuksia kierrettäessä niiden säleet vaihtavat kameleonttimaisesti väriä punaisesta vihreäksi ja tuovat valoon heh kuvaa väriä. päivisin säleet estävät lasiseinäisten tilojen kuumenemista, toteaa arkkitehti Tuomas Seppänen arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:stä. Keskenään hyvin samantyyppiset Van taankosken ja Leinelän asemat ovat kokonaan ulkotilaa. asemien valaistuksella haluttiin tukea valoisuuden ja avaruuden tunnelmaa sekä toi minnallisuutta ja turvallisuutta. – suunnittelussa pyrittiin mielikuvaan len toasemayhteydestä ja junamatkustamisesta tulevaisuuden liikennemuotona. Valaistuksen myötä radasta haluttiin tehdä selkeä ja matkus tajia houkutteleva. Materiaaleissa ei lähdetty perinteisistä vaihtoehdoista. Lasiset laiturikatok set ja katetut lasiseinäiset ylikulkusillat tuovat näille alueille runsaasti luonnonvaloa, seppänen jatkaa. Kullakin Kehäradan asemalla on oma ympä ristötaiteen kaavan asettama tunnus värinsä. Vantaankosken pintaaseman tuulensuoja seinäkkeet ovat oranssit ja Leinelän omenan vihreät. Kivistön lasuurikäsitellyn laituritason betoniseinän sävy on murretumpi vihreä. Lasiseinäiset sisäänkäyntipaviljongit johtavat Kivistön asema halliin, joka sijaitsee 430 metrin pituisessa kate tussa tunnelissa. iltaaikaan paviljongit ovat kuin asemalla loistavia lyhtyjä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
Yksilöllisiä ja luonnonvaloa mukailevia ratkaisuja valaistukseen. Oikeanlainen valaistus energisoi työpäiviä ja tukee keskittymistä. helvar.com/solutions/human-centric-lighting Let the sunshine in Luonnonvalo siivilöityy sisäänkäyntirakennuksen sisäseinille metallisäleiden ja lasiseinien kautta. Valo luo seinille omanlaistaan kuviotaidetta. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
THIS SUMMER, MORE THAN LIGHT WILL ADVANCE LEDVANCE on uusi ja luotettava kumppanisi OSRAM yleisvalaistustuotteissa – maailmanlaajuinen, paikallisella osaamisella. Meille »Advancing Light« on enemmän kuin lupaus: se on asenne. Tutustu uusiin tuotteisiimme, jotka ovat saatavilla 1. heinäkuuta alkaen: ? Laaja OSRAM lamppuvalikoima ? Edition 1906 – vintage-lamput ja -valaisimet ? LEDVANCE LED-valaisimet: Standardi. Uudelleen määriteltynä. Lisätietoa WWW.LEDVANCE.FI OSRAM_LEDVANCE_460x295mm_FI_1_LR.indd 1 19.4.2016 13:36:44
THIS SUMMER, MORE THAN LIGHT WILL ADVANCE LEDVANCE on uusi ja luotettava kumppanisi OSRAM yleisvalaistustuotteissa – maailmanlaajuinen, paikallisella osaamisella. Meille »Advancing Light« on enemmän kuin lupaus: se on asenne. Tutustu uusiin tuotteisiimme, jotka ovat saatavilla 1. heinäkuuta alkaen: ? Laaja OSRAM lamppuvalikoima ? Edition 1906 – vintage-lamput ja -valaisimet ? LEDVANCE LED-valaisimet: Standardi. Uudelleen määriteltynä. Lisätietoa WWW.LEDVANCE.FI OSRAM_LEDVANCE_460x295mm_FI_1_LR.indd 1 19.4.2016 13:36:44 PRESENTED BY THIS SUMMER, MORE THAN LIGHT WILL ADVANCE OSRAM_LEDVANCE_460x295mm_FI_1_LR.indd 2 19.4.2016 13:36:44
20 VaLO 1/2016 Kansalliskirjaston päärakennuksen historian mittavin peruskorjaus on valmistunut. Suomen laajimmassa konservointihankkeessa yhdistyivät eri aikakausien arkkitehtuuri ja moderni talotekniikka. Valaistus toteutettiin uusilla tekniikoilla päivänvaloa mukaillen ja historiallisuutta kunnioittaen. KansaKunnan aarteet uudessa valossa Teksti: sara Leino, Granlund Oy Kuvat: petri Vuorio, ellei toisin mainita
21 VaLO 1/2016 K ansalliskirjasto on maamme suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. sen kokoelmissa on yli kolme miljoo naa kirjaa ja aikakausijulkaisua. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisu perinnön säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmi ensa kartuttamista. Kirjasto tarjoaa digitaalisen toiminta ja palveluympäristön, mikä toteutuu monipuolisissa ja edistyksellisissä teknologiaa hyödyntävissä laite ja tilaratkaisuissa. Kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee helsingin historiallisessa ytimessä, unionin kadun seeprakorttelissa. pohjolan kauneim maksi kutsutun, vuonna 1845 käyttöön otetun, päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig engel. rakennushistoriallisesti arvokas kirjastorakennus on 1800luvun alun empire arkkitehtuurin tunnetuimpia esimerkkejä suo messa. rakennuksella on merkittävä kaupunki kuvallinen arvo, ja se on myös kansainvälisesti tunnustettu arkkitehtoninen mestariteos. Kirjastoa on korjattu, laajennettu ja uudis tettu moneen otteeseen. Merkittävimpiä kor jausvaiheita ovat olleet peruskorjaukset vuo sina 1879–1881, 1954–1957, 1977–1985 ja 1998–2000. Kulttuuriperintökohteen historian viides – laaja ja erittäin haasteellinen – kor jaushanke valmistui syksyllä 2015. Mittavassa peruskorjauksessa parannettiin kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittiin talotekniikkaa. Kirjasto avautui jälleen yleisölle 1.3.2016. HAASTAVA HAnKE hankkeen keskeisiä lähtökohtia olivat kestävän kehityksen tavoitteet sekä elämyksellisen 1800 luvun kulttuurisen tilan säilyttäminen 2010luvun teknologian välineillä. Kaikkien suunnittelualo jen ratkaisuissa ja materiaali valinnoissa perus teena oli kokonaistaloudellisuus huomioiden historialliset arvot, luotettavuuden, investointi kustannukset sekä elinkaarikeskeisesti merkit tävät seikat, kuten huollettavuus ja käyttöikä. edellä mainitut periaatteet toteutuivat myös valaistussuunnittelun osaalueella. Kupolisali toimii merkittävänä kansallisena kulttuuriperin nön foorumina, jossa järjestetään yleisötilaisuuksia ja näyt telyitä. Kupolisalin valaistusratkaisu noudattaa nykyteknii kan keinoin 1970luvun lopun valaisinasettelua 1800luvun engelin värimaailmaa korostavassa hengessä. seinämaala ukset korostuvat ledivalaistuksen keinoin, ja valaistuksen ohjauksessa huomioidaan päivänvalon saatavuus. eteisaulan hienovarainen valaistus korostaa historian kerrostumaa ja engelin sävymaailmaa. ristiholvin keskelle asennettiin näyttävä XaLin Mino Circle lediriippuvalaisin. aulatilassa yhdistyvät historiallinen aikakausi ja 2010 luvun digitaalinen teknologia. arkkitehtitoimisto e. & O. hanssonin tilasuunnitelmien mukaiset aulatilojen vanhat seinävalaisimet entisöitiin ja lyhennettiin muistuttamaan enemmän portaikon valaisinmallia. samalla valaisimet modifioitiin ledilampuille soveltuviksi. Kupolia valaisevat erCOn parscankohdevalaisimet, joiden asennussijainnit, elinkaari ja säädettävyys noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. suunnittelun alkuvaiheen valaistusratkaisun purkauslamput saatiin työmaavai heessa vaihdettua viimeisimmän teknologian lediratkaisuun, joka toistaa kattokupolin värisävyt päivänvalomaisen vivahteikkaasti ja museovalaistuksen vaatimusten mukaisesti. Valonlähteitä vertailtiin syksyllä 2013 malliasennuksilla (oikealla, kuvat pauno narjus). Monimetallipurkauslamppu r a 90 Ledivalonlähde 3 000 K+ 4 000 K, r a 80 Ledivalonlähde 3 000 K, r a 80
22 VaLO 1/2016 eteläsalin kattopinnat ja valeikkunoiden sisäpinnat nouse vat esiin päivänvaloa jäljittelevällä tehostevalaistuksella. seinämaalauksia korostetaan pienitehoisilla ledivalaisimilla siten, että lopputulos on mahdollisimman luonnollinen.
23 VaLO 1/2016 Korjaushanke toteutettiin tiiviissä yhteis työssä Museoviraston kanssa, joka valvoi ympä ristöministeriön vahvistaman suojelupäätöksen toteutumista ja toimi rakennusperinnön ja suo jelun asiantuntijana. Kirjastorakennus oli määri telty suojelun kohteeksi kokonaisuudessaan ja nykymuodossaan: vaalittavat piirteet ulottuivat ilmiasusta tiloihin, rakenteisiin, rakennusmate riaaleihin ja pintakäsittelyihin sekä täydentä viin osiin poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti ja kattavasti. VALAISTuKSEn yTIMESSä Kansalliskirjaston valaistusratkaisujen esteet tinen lähtökohta on peräisin engelin aikakau delta, jolloin yleisvalaistuksena toimi vallitseva päivänvalo. 1800luvulla kirjaston aukioloaika oli rajoitettu muutamaan tuntiin (klo 11–15), mutta sähkövalaistuksen saavuttua vuonna 1893 auki oloaikoja pidennettiin tuntuvasti ja kirjastoa voitiin pitää avoinna myös iltaisin. Kansalliskirjaston päärakennuksen valais tusratkaisut noudattavat Lprarkkitehtien edel lisen peruskorjauksen esteettisesti modernia ja historian kerrostumia korostavaa aihemaail maa. Kupoli ja lukusalien yleisvalaistusratkaisut noudattavat arkkitehti aarne ervin 1950luvun lopun sekä arkkitehtitoimisto e. & O. hanssonin 1970luvun suunnitelmia. peruskorjaushankkeen valaistussuunnittelu käynnistyi jo vuonna 2011, ja prosessi eteni toteutusvaiheeseen lukuisien mallivalaistus tilanteiden kautta arkkitehdin, käyttäjän ja Museo viraston yhteistyönä vuonna 2015. tiivis yhteistyö urakoitsijan ja sähkövalvojan kanssa vaikutti myös osaltaan merkittävästi onnistunee seen lopputulokseen. henkilökohtaisesti kohde haastoi tekijäänsä löytämään parhaat ratkaisut ja toimimaan mahdollisimman oikeaaikaisesti kuunnellen myös rakennuksen tunnelmaa ja teknisiä vaatimuksia. salien lehterien valaistus on toteutettu 1900luvun peruskorjausperiaatteiden mukaisesti. Valaisimet saatiin sovitettua nykyteknologian ansiosta lehterien alapintaan rakenteita kunnioittaen. Vanhat ritilähäikäisysuojilla varus tetut t8loistelamppuvalaisimet vaihdettiin pitkäikäisiin, multiliitäntälaitteella varustettuihin t5loistelamppuvalai simiin. Valaisinvalintaan vaikuttivat optisten ominaisuuk sien ja mitoituksen lisäksi yleisvalaistuksen 30 vuoden elinkaarivaatimukset. säädettävä valaistusvoimakkuus määrittyy käyttötarpeen ja valaistavan kohteen sallittu jen rajaarvojen mukaisesti. Valaistus ohjautuu hiljaisina hetkinä läsnäolon mukaisesti. salien ylälehtereille asennettiin seinäkannakkeiden varaan, vanhaa ratkaisua kunnioittaen, kahdella optiikalla ja vakiovalo antureilla varustetut Lichtwerkin micro reL valaisimet. Kirjaston asiakkaat äänestivät salien lukuvaloksi eleet tömän Bell Xpressin ZBar mini ledivalaisimen, jonka energian kulutusta säädellään valaisinkohtaisella läsnäolo tunnistimella. Valaisinvalmistaja on perehtynyt kirjaston työpistevalaisimiin, mikä takasi laadukkaan toiminnallisuu den ja käyttötarpeiden mukaiset valaistusominaisuudet. Kuva: Kansalliskirjasto suunnittelun ytimessä rakennus itse opettaa näkemään valaistuksen oikean tunnelman ja tekniset ratkaisut.
24 VaLO 1/2016 peruskorjauksessa päädyttiin uusimaan suurin osa Kansalliskirjaston valaistuksesta, sillä tekniikka oli vanhentunutta, valaistusolo suhteet olivat heikentyneet ja valaisinten huolto oli haasteellista. Valaistustasot arvioitiin uudel leen tilojen käyttötarkoitusten mukaisesti, ja valaistusratkaisut suunniteltiin esteettisten arvojen näkökulmasta. Valon määrän ja laadun arvioinnissa huomioitiin sekä konservointiin että rakennussuojeluun liittyvät velvoitteet. JuLKISIVuVALAISTuS julkisivuvalaistus suunniteltiin luonnosvaiheessa toteutettavaksi projisointitekniikalla, jolla saa vutettaisiin harmoninen ja pehmeä valoisuuden tuntu ilman julkisivun rakenteisiin kiinnitettäviä asennuksia. projisointitekniikan vahvuutena on myös häikäisyn eliminointi verrattuna perintei seen loivan tulokulman heitintekniikkaan. Kan salliskirjaston julkisivuvalaistus siirtyy kuitenkin tulevaisuuteen osaksi kattavaa senaatintorin valaistuksen uudistamishanketta, joka tullee merkittävällä tavalla vaikuttamaan visuaaliseen kaupunkikulttuurin ytimeen ja sen arkkitehtoni seen ilmeeseen. uuden vaatesäilytyksen matala tiiliholvitila louhittiin arvokkaan rakennuksen alle muun muassa timanttisahalla ja hydrau lisilla kiiloilla. tila on valaistu tehokkaasti Luceplanin anyvalaisimilla, jotka tuovat valoisaa tunnelmaa ja korostavat tilan upeita pintoja. Valaisimien muoto, massa ja sävy sulautuvat tilan materiaalien kokonaisuuteen. Kellarikerroksen näyttelytilat on valaistu valaisinkohtaisella säädöllä varustetuilla, suunnattavilla erCOn Optonledi kohdevalaisimilla, joiden valotekniset ominaisuudet ovat museovalaistuksen mukaiset. Valaisimien värilämpötila korostaa tiililattian värimaailmaa tuoden tilaan inhimilli sen ominaissävyn. Kosketinkiskot asennettiin, aiemmasta poiketen, kappaholvikaton rakenteen suuntaisesti, mikä luo eheän kokonaisilmeen muutoin matalaan tilaan. hen kilökunta voi itse säätää näyttelyn valaistusta, mikä hel pottaa tilan käytettävyyttä. Valaistus ohjautuu läsnäolon mukaisesti. KAnSALLISKIrJASTOn PEruSKOrJAuS rakennuttaja: helsingin yliopiston tila ja kiinteistökeskus Käyttäjä: Kansalliskirjasto Omistaja: helsingin yliopiston rahastot Arkkitehtisuunnittelu: Lprarkkitehdit Oy Projektinjohto ja rakennusurakointi: nCC rakennus Oy rakennuttajakonsultti: indepro Oy Sähkö-, valaistus-, AVja turvasuunnittelu: Granlund Oy Sähköurakointi: aro systems Oy sihteerin huoneessa valaisinten muoto mukailee tilan arkkiteh tuuria ja korostaa hienovaraisesti ristiholvattuja kattopintoja. epäsuoran hajavalon vaikutuksesta tila avartuu ja kevenee. toimistotilan valaistuksen tunnelmaa voidaan muokata päivän valon mukaisesti esiohjelmoiduin tilantein. Kuva: sara Leino
LP Grand Design: Christian Flindt. LP GRAND koostuu yhteen sopivista renkaista ja vaakatasossa olevasta häikäisysuojasta. Häikäisysuojaa ympäröi kaareva heijastinosa joka vähentää kontrasteja valaisimen reunoilla. Pyöristetty yläheijastin on muotoiltu antamaan leveän valonjaon. Värillisen ulkokehyksen ja heijastimen välistä heijastuu kaunista hohtavaa hajavaloa. LP GRAND voidaan asentaa suoraan kattoon tai ripustukseen. Tiedot: Ø 580mm: 59W, 4800lm. Ø 880mm: 113W, 9700lm. Ø1480mm: 212W, 21100lm. www.louispoulsen.com Champagne Valkoinen
VaLO 1/2016 26 Finnevikinsilta elää vuodenaiKojen muKaan Teksti: Leena Kaanaa, atte Mikkonen ja terhi tikkanenLindström, Wsp Finland Oy V uonna 2015 valmistunut Fin noonlaakson kosteikkoalueen ylittävä Finnevikinsilta yhdistää Matinkylän ja Finnoon asuin alueet. espoon pisimmän sillan kokonaispituus on 365 metriä, ja se on osa Länsimetroon liittyvää infrarakentamista. silta tulee palvelemaan erityisesti Matinkylän metro asemalle kohdistuvaa liityntäliikennettä suomenlahdentien jatkeena. silta tukee siten joukkoliikenteen käytön edistämistä eteläisessä espoossa. suomen rakennusinsinöörien Liitto riL myönsi sillalle maaliskuussa Vuoden silta 2016 tunnustuspalkinnon. idea suomenlahdentien lopullisesta linja uksesta ja kuivuneen ruovikkoisen merenlah den ylittävästä pitkästä sillasta syntyi Finnoon kaupunginosan visiotyön yhteydessä vuonna 2010. perustelut sillalle olivat kaupunkikuval liset ja ekologiset. paikan perustamisolosuh teet olivat lisäksi niin haastavat, että penkereen rakentaminen olisi ollut yhtä kallista kuin sillan rakentaminen. SuunnITTELuPrOSESSI siltavaihtoehtoja ideoitiin yleissuunnitelman alkuvaiheessa suunnitteluryhmän eri osaalu eiden asiantuntijoiden kesken. siltaratkaisua määrittelivät vahvasti kaupunkikuvalliset näkö kohdat, alapuolinen kosteikkoosuus ja läheiset suojelualueet sekä tuleva kaupunkirakenteen reuna Finnoon puolella. paikkaan esitettiin kolmea rakennetyy piltään erilaista siltavaihtoehtoa. Koska silta sijaitsee voimakkaasti kehittyvällä kaupunkialu eella ja näkyvällä paikalla, oli valaistusratkaisu alun perin jokaisessa vaihtoehdossa vahvasti mukana. jatkokehittelyyn valitun betonipalkki sillan kantta pyrittiin muotoilun ja valaistuksen keinoin keventämään ja sovittamaan kaupunki maiseen ympäristöön. Kannen reunaan integ roidun valaistuksen avulla silta vaikuttaakin kaukaa tarkasteltuna leijuvan ruovikon yllä. Korkeat tavoitteet toivat haasteensa kus tannusraamissa pysymiseen. innovatiivisen suunnitteluryhmän ansiosta sillasta saatiin alueelle tunnistettava maamerkki, joka kui tenkin pysyi kustannuksiltaan kohtuullisena. siltavaihtoehdoista tavanomaisimmalle, beto niselle palkki sillalle, haluttiin löytää alueelle oman identiteetin tuova yksilöllinen muoto. Vaakakaareva katulinjaus siltapaikalla mah dollisti muodon korostamisen siten, että se on tunnistettavissa siltaa ylitettäessäkin. sillan yhtenäinen kaareva muoto saatiin aikaan reuna palkin ja kannen pohjan muotoilulla ja sillan pituussuuntaisilla metallisäleiköillä, jotka toimi vat myös valaistuksen osana. Mielenkiintoisia yksityiskohtia ovat myös maatukien tavanomai sesta poikkeavat uritukset ja kolme keskim mäistä valaistua pilariryhmää, jotka suunniteltiin muista sillan pilareista poikkeavaan asentoon. rakennussuunnitelmavaiheessa jatket tiin edellisen vaiheen ratkaisujen hiomista ja sillan muodon yksityiskohtaista suunnittelua. Valaistusratkaisun tarkentuessa yksityiskohdat suunniteltiin yhdessä arkkitehdin, valaistus ja siltasuunnittelijoiden kesken. rakenteet suun niteltiin mahdollisimman sileiksi ja kiinnitykset Finnevikinsillan valaistus piristää ohikulkijoita näyttäytyen erilaisena vuodenaikojen vaihtuessa. Lähitulevaisuudessa sillan alta kulkevat tärkeät virkistysreitit, joten silta on suunniteltu miellyttäväksi myös alatasolta käsin tarkasteltuna.
VaLO 1/2016 27 sekä liittimet mahdollisimman huomaamatto miksi, mikä on siistin ulkonäön lisäksi edullista kunnossapidon näkökulmasta. tavanomaisten ja kestävien materiaalien huolellinen detaljointi ja valaistuksen yhdistäminen kiinteäksi osaksi rakennetta antoivat sillalle korkealuokkaisen kaupunkiympäristöön sopivan ilmeen. VALAISTuSrATKAISu Finnevikinsillan valaistus elää vuodenaikojen mukaan toistaen ympäristön sävyjä. Valon sävyt vaihtuvat kalenterikuukausittain ympä ristön väriteeman mukaisesti. sillan vinopilarit on valaistu samalla valon sävyllä kuin palkki. Kalenterivuoden juhlapäivinä silta on valaistu värillisillä juhlavalaistuksilla. Valittuja juhlapäiviä ovat espoopäivä, halloween, pyhäinpäivä, isänpäivä, adventtisunnuntait, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapa ninpäivä, uudenvuodenaatto, uudenvuoden päivä, loppiainen, Valon päivä, laskiainen, kar kauspäivä ja naistenpäivä. juhlavalaistuksien yleisimmät värit ovat violetti ja turkoosi. tiet tyinä juhlapäivinä on lisäksi teeman mukaisesti käytössä oranssin, sinisen, punaisen ja keltaisen sävyjä. juhlavalaistus on päällä auringonnousun ja laskun mukaan. poikkeuksena on jouluaatto, jolloin valot ovat päällä koko päivän. uudenvuo denaattona ja vuoden vaihtuessa on käytössä värikkäin valaistus sekä kolmesti illan aikana esitettävä valojen ”ilotulitus”. sillan palkkeihin metallisäleikön ja vaalei den levyjen taakse on asennettu lineaariset rGBledivalaisimet. Valaisimet ovat dMX ohjelmoitavia, ja sillan valaistusta voidaan myöhemmin muuttaa alueen kehittyessä. sillan päällä kulkevan kadun valaistus on toteutettu ledikatuvalaisimilla. Valaisinpylväät on muo toiltu erityisesti aluetta varten, ja niitä tullaankin käyttämään koko Finnoon alueella. LuOnTOArVOT Kestävä kehitys ja ekologisuus olivat lähtö kohtaisina suunnitteluperusteina koko prosessin ajan. Finnevikinsillassa tämä ei näy yksittäisinä ratkaisuina vaan kokonaisuutena. rakentami sen hiilijalanjälki syntyy suurimmaksi osaksi FInnEVIKInSILTA, ESPOO Tilaaja: espoon kaupunki projektipäällikkö Merja Vainikka projektipäällikkö johanna salo siltainsinööri Vesa rönty maisemaarkkitehti sari Knuuti urakointipäällikkö ilpo Korhonen valvojat juha hännikäinen, jarmo sundberg Suunnittelija: Wsp Finland Oy projektipäällikkö terhi tikkanenLindström pääsuunnittelija atte Mikkonen arkkitehtuuri: tuomas Vuorinen valaistussuunnittelu: tom schneider, Leena Kaanaa yleissuunnittelu: sami niemelä Pääurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy Valaistusurakoitsija: suomen sähkörakennus Oy Kaiteet ja teräsverhoukset: urakointiasennus M. rautio Oy rgB-valaisimet: savled Oy Katuvalaisimet: silux Oy ab materiaalituotannosta, jolloin tavanomaiset ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet ratkaisut ovat myös ekologisia. sillan eteläpuolella sijaitseva lintuallas ja lähes umpeen maatunut merenlahti ovat merkit täviä lintujen pesimäalueita. siltaa rakennetta essa pidettiin noin puolen vuoden tauko raken nustöistä, jotta lintujen pesimäkautta ei häiritty. sillan etelänpuoleinen kevytliikenneväylä on leveä ja varustettu yksilöllisesti muotoillulla nojailukaiteella, joten sillalle voi myös pysäh tyä ihailemaan kosteikon elämää liikennettä häiritsemättä. Lintujen pesimärauhan takaami seksi sillan julkisivuvalaistus on vuosittain pois päältä koko pesimäkauden ajan 1.4.–31.7. Valot syttyvät kesätauon jälkeen espoopäivän iltana, elokuun viimeisenä lauantaina. Kuva: Atte Mikkonen Kuva: Atte Mikkonen
VaLO 1/2016 28 LEDIT KASVIHuOnEISSA – TäSMäVALOA JA KErrOSVILJELyä Valon avulla viljelijä voi kertoa kasville, kuinka sen pitäisi kasvaa. Oleellista tässä viestinnässä on valon väri. Kasvin tarpeiden mukaan räätälöity ledivalo parantaa sekä tuotannon laatua että määrää. Samalla tarvitaan kuitenkin muutoksia kasvihuoneiden viljelytapoihin. Teksti: Marjukka puolakka K uv a: Va lo ya O y
29 VaLO 1/2016 V altaosa suomen kasvihuoneista hohtaa pimeässä suurpainenat riumlamppujen keltaista valoa. Moderni suurpainenatriumlamppu on energiatehokas, mutta viljelyn kannalta sen ongelma on valon spektri. sillä kun ei ole juuri mitään tekemistä kasvien hyödyn tämän valon kanssa. Ledeillä sen sijaan kasva tusvaloa voidaan muokata tarpeiden mukaan. Kasvit tarvitsevat valoa tuottaakseen itsel leen energiaa fotosynteesin eli yhteyttämisen kautta. Kun ihmissilmä on herkimmillään kelta vihreän valon aallonpituuksille, hyötyvät kasvit säteilystä, jossa sininen ja punainen korostuvat vihreän rinnalla. Valo on kasville energiaa, mutta valo auttaa kasvia myös päättämään, mitä se energialla tekee: venyäkö pituutta, kasvattaako juuret vai tuottaako kukka tai lehtiin suojavahaa kui vumisen estämiseksi. salaattiviljelijöille lehti massan tuottaminen on tärkeää. ruusuviljelijä taas haluaa kasvattaa nopeasti paksuvartisen ja vähälehtisen ruusun, joka kukkii komeasti. Valolla voidaan vaikuttaa myös kasvin ravinto arvoihin ja makuun. – esimerkiksi yrteillä tietyt maun muodos tavat aineosat ovat osa kasvin suojausmekanis mia: kasvin suojautuessa voimakkaalta valolta siinä voi olla enemmän makua terävöittäviä aineosia. rucolan makua voidaan hallita valoon reagoivan sokerin avulla, jolla salaattiin saadaan voimakas wasabivivahde, kertoo Valoya Oy:n toimitusjohtaja Lars Aikala. VALOrESEPTEJä ErI AALLOnPITuuKSILLE Kasvien yhteyttämiselle välttämätöntä 400–700 nanometrin aallonpituusaluetta kutsutaan fotosynteettisesti aktiiviseksi säteilyksi (photo synthetically active radiation, par). herkkyys eri aallonpituuksille määräytyy kasvien kloro fylli ja karotenoidipigmenttien absorptioherk kyydestä. – Kun tulevan valon spektriä, voimakkuutta ja jaksollisuutta kontrolloidaan, on mahdol lista vaikuttaa moniin fysiologisiin prosesseihin. Kuten ihmisillä, valolla on vaikutuksensa myös kasvien aineenvaihduntaan ja vuorokausiryt meihin, sanoo yliopistonlehtori Paulo Pinho aaltoyliopiston valaistusyksiköstä. eri kasvien valontarpeista tiedetään jo suh teellisen paljon. Lajikkeita on lukuisia, mutta kaikki eivät välttämättä tarvitse juuri omanlais taan valon koostumusta. Lajikohtainen valon muokkaus ei ole myöskään kustannustehokasta. – tutkimuksissa olemme saaneet saman laisia reaktioita aikaan aineenvaihdunnaltaan hyvinkin erilaisissa kasveissa. sen sijaan, että joka kasville räätälöidään omat valoolosuh teensa, on järkevämpää jakaa kasvit eri ryhmiin niiden valontarpeiden mukaan. Optimoidun leveän spektrimme ansiosta kasvua saadaan aikaan matalammalla valointensiteetillä kuin perinteisellä keinovalolla, kertoo Valoyan Lars aikala. Monimuotoinen spektri auttaa lisäämään sekä kasvien laatua että tuottavuutta. – toimitamme esimerkiksi tomaatti ja ruusuviljelmille ledikasvuvaloja, joilla on eri laiset valoreseptit. niissä sininen, punainen, kaukopuna ja valkoinen valo ovat sopivassa suhteessa. Valkoista tarvitaan työvaloksi esimer kiksi salaatti linjan loppupuolella, jotta pakkaa jat näkevät poimia pois huonot lehdet, kertoo schetelig Oy:n myyntijohtaja Johan Höysti. WATTIEn SIJAAn MIKrOMOOLEJA Oikean aallonpituusjakauman lisäksi tulevan säteilyn määrällä on merkitystä. Kasvit absor boivat valoa kvantteina eli fotoneina. – Yhteyttämisen kannalta fotonien määrällä on suurempi merkitys kuin niiden energialla. parhaiten kasvien hyödyntämän valon määrää kuvaa pinnalle saapuvien fotonien lukumäärä aikayksikössä. tämän fotonivuon yksikkö on mikromoolia neliömetriä kohti sekunnissa (?mol m 2 s 1 ), paulo pinho toteaa. Kasvihuoneissa kasvi aistii keinovalon lisäksi sisään tulvivan päivänvalon, jonka osuus päiväsaikaan on usein moninkertainen. Kun aurinkoisena kesäpäivänä säteilymäärä ulkona on noin 2 000 mikromoolia neliötä kohti sekunnissa, on salaatille kasvihuoneissa tuotettavan keinovalon määrä tyypillisesti noin 100–200 ?mol m 2 s 1 . suomessa kasvihuonealalla on keinova laistuksen yhteydessä pitkään puhuttu wateista neliömetriä kohti. Ledien myötä on opittu puhu maan mikromooleista. – aiempaa huomattavastikin pienem mällä sähkönkulutuksella saadaan parempaa valoa, kun aallonpituudet on optimoitu. jos tavoitteena on esimerkiksi 340 mikromoolia neliömetriä kohti sekunnissa, niin parhailla suur painenatriumlampuilla tarvittava tehotiheys on noin 180 W/m 2 ja ledeillä noin 126 W/m 2 , sanoo johan höysti. teknillisen korkeakoulun (nyk. aaltoyliopisto) valaistusyksi kön tutkimuksessa salaatteja valotettiin suurpainenatrium lamppujen lisäksi erilaisilla ledivaloilla. Vuosina 2004–2006 tehty tutkimus oli suomen ensimmäisiä ledivaloilla tehtyjä kasvihuoneviljelykokeiluja. Mukana tutkimusosapuolena oli myös Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mtt. Kuvat: paulo pinho
30 VaLO 1/2016 SALAATTIA KErrOKSITTAIn METrOTunnELISSA entä kun viljely viedään maan alle 35 metrin syvyydessä olevaan metrotunneliin? – asiakkaamme halusi rakentaa vihannes ten ja yrttien viljelylaitoksen vanhaan metro tunneliin Lontoossa. Valotus onnistuu hyvin ledeillä. suuremmat haasteet ovat oikean kos teustasapainon ja ilman liikkeen hallinnassa. Kasvatuksesta ilman luonnonvaloa on useita esimerkkejä sekä tutkimuskäytössä että tuo tannossa, huomauttaa Valoyan Lars aikala. Lontoon metrotunneli on esimerkki ker rosviljelystä, jossa kasvatushyllyjä on useassa tasossa. Ledeillä valo saadaan vietyä lähelle kasvia. Vastaava ei suurpainenatriumlampuilla onnistu lampun lämpösäteilyn vuoksi. – Mitä vähemmän valonlähde tuottaa kasvutilassa lämpöä, sitä vähemmän tarvitaan jäähdytystä. Ledeissä on isojakin eroja lämmön tuoton suhteen. Lontoon tilassa ledit voidaan viedä 20 sentin etäisyydelle kasveista, jolloin useita kasvatustasoja voidaan sijoittaa päällek käin, jatkaa aikala. Lontoon viljelytilassa korostuu myös lähi Lontoossa viljellään salaattia vanhassa metrotunnelissa, joka on 35 metriä maan alla. Kun kasvatusvalo saadaan vietyä 20 sentin etäisyydelle kasvista, voidaan useita kasvatus hyllyjä sijoittaa päällekkäin ja tilan kuutiometrit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Kuvat: Valoya Oy ruokaajatus. Kun vihannekset kuljetetaan his sillä maan pinnalle, on kaikki tuotanto myyty ennakkoon läheisiin kauppahalleihin ja pai kallisiin ravintoloihin. tuotantoolosuhteiden hallinnan myötä tuotteet ovat puhtaita ja tasa laatuisia. se, kuinka paljon suljetut kasvatusympä ristöt yleistyvät tulevaisuudessa, on aikalan mukaan pitkälti kiinni kustannuksista. eri maissa ja eri markkinoilla on kuitenkin hyvinkin eri laisia tarpeita. suomen kasvihuonevihannek set ovat puhtaita ja laadukkaita, meillä ei ole tilanpuutetta ja kasvihuoneisiin saadaan paljon ilmaista luonnonvaloa. Lontoossa tai esimerkiksi singaporessa tilanpuute on konkreettista, ja singaporessa valtio haluaa panostaa omavarai suuteen. Lisäksi kaupungeissa on suhteellisen varakasta kuluttajakuntaa, joten miljoonakau pungit ovat ideaalipaikkoja kerrosviljelylle sul jetussa kasvatusympäristössä. – Kerrosviljelystä on käynnissä erilaisia projekteja. alalle on tulossa myös perinteisten kasvihuoneviljelijöiden rinnalle uusia kauppa ketjutyyppisiä toimijoita. Koko toimialassa voi tapahtua murros, jonka toteutuminen ei ole tekniikasta kiinni, sanoo aikala.
Aura Light Oy, Vapaalantie 2B 26, 01650 Vantaa, Finland +358 (0)9 855 3640, myynti@auralight.fi, www.auralight.fi Tulevaisuuden teollisuusvalaisimet Aura Lightilla on laaja kokemus monimutkaisista teollisuusvalaistusratkaisuista ja olemme kehittäneet teollisuusvalaistusta monia vuosia. LED-valaisin Certos on yksi uusimmista innovaatioistamme korkeisiin tiloihin ja kovan kulutuksen ympäristöihin. Se on ihanteellinen teollisuuden ja varastorakennusten sovelluksiin ja se on luokiteltu IP65 sekä IK08/IK10. Lisäksi Certoksella on erinomainen värintoisto CRI yli 80 ja valovirta jopa 23 000 lumenia. Vastaamaan erilaisiin valaistustarpeisiin lisävarusteena on mahdollista tilata eri linssejä eri valokulmille, DALI tai hätävalo – versio. IP LED CLASS I IK IK + D
meltron.fi Meltron tuottaa valoa, turvallisuutta ja tunnelmaaenergiaa ja ympäristöä säästäen kaikille ja kaikkialle. MODULAARINEN LED VALAISINJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖIHIN Yleisvalaistukseen teollisiin tiloihin liiketiloihin. Erikoispituudet 2940 mm:in asti. 32 VaLO 1/2016 VäLIVALOT TEHOSTAVAT TOMAATTIEn KASVuA täysikasvuisella tomaatin taimella 70 prosenttia valosta menee hedelmän tuotantoon, loput kasvi tarvitsee juurilleen. tomaatin valotuksessa keinovaloa tarvitaan suomessa tyypillisesti 3 000–4 000 tuntia vuodessa. perinteisessä tomaatin viljelyssä kaikki keinovalo tulee ylhäältä. Ledeillä toteutettu jen välivalojen avulla valo tuodaan lähemmäs pitkän kasvin eri osia, jolloin myös alempien voi tuoda uusia lähestymistapoja myös kasvi valaistustutkimukseen, kun kehitetään uusia älykkäitä valaistusratkaisuja, pohtii paulo pinho aaltoyliopistosta. Yksi tällainen kehityshanke on Valoyan yhteistyöprojekti Microsoftin ja Queen Mary university of Londonin kanssa. hankkeessa keino valaistuksen kyky seurata luonnonvalon muuttuvia olosuhteita on viety äärimmilleen. järjestelmän potentiaalisia asiakkaita ovat yli opistot, isot kasvinjalostusyhtiöt sekä biotek niikkayritykset, jotka haluavat replikoida esimer kiksi indonesian peltokasvien kasvuolosuhteet tutkimuslaboratorioihinsa. – sen sijaan, että testit viedään kehitettä vän kasvin kohdemaahan, tuodaan vaikkapa indonesian trooppiset olosuhteet englantiin, jossa on laboratoriot ja henkilökunta. tähän tarvitaan monipuolinen ledivalikoima ja ohjaus järjestelmä, joka pystyy taipumaan luonnon valon dynaamisesti muuttuvaan intensiteetti ja väriskaalaan. esineiden internetiin perustuvan pilvipalvelualustan avulla maatalouden palve luita ja tuotteita voidaan kehittää eteenpäin, kertoo Valoyan Lars aikala. EI LEDEJä – EI TuLEVAISuuTTA suomen kasvihuoneiden viljelyala on tällä het kellä noin 360 hehtaaria, joista karkeasti puolet on kukkaviljelyä ja puolet vihanneksia. Valote tuista kasvihuoneista 95 prosentissa valaistus hoituu edelleen yksinomaan suurpainenatrium lampuilla. Ledit ovat kuitenkin jo lyöneet itsensä läpi, ja uusia asennuksia tehdään jatkuvasti. – Kasvihuonealalla ei ole aikoihin tapahtu nut mullistuksia. Viimeisten 2–3 vuoden aikana ledit ovat tehneet läpimurron ja tuoneet alalle uuden teknologian myötä piristysruiskeen. Ledien avulla olemassa oleva viljelyala saa daan tehokkaampaan käyttöön. jos viljelyala on perinteisellä valaistuksella hehtaari, saadaan samalta alalta ledien käytön myötä periaat teessa 1,3 hehtaarin sato, sanoo scheteligin johan höysti. Kokonaan suurpainenatriumlampusta ei ainakaan alkuvaiheessa pyritä eroon, sillä sen tuottama lämpö hyödynnetään lasiseinäisten tilojen lämmityksessä. hybridivalaistuksessa ylävaloina ovat perinteiset purkauslamput ja välivaloina ledit. Myös pelkillä ledeillä valaistuja viljelyksiä toteutetaan suomessa yhä enemmän. – uskon, että kasvihuoneilla, jotka eivät aikaa myöten siirry ledeihin, ei ole myöskään tulevaisuutta. investointina ledit ovat vielä kallis vaihtoehto, mutta toisaalta ne laskevat viljelyn tuotantokustannuksia, päättää höysti. lehtien fotosynteesi toimii paremmin. samalla koko kasvi saadaan aktiivisemmaksi, jolloin se on terveempi ja sietää paremmin kasvitauteja. Vaikka välivalotus lisää keinovalaistuksen energiankäyttöä noin 15 prosenttia, kasvaa myös pintaalaa kohti saatu tuotanto. ja mitä nopeampi kasvu, sitä pikemmin päästään samalle neliömetrille istuttamaan uusia taimia. – suurempi sato näkyy korkeampana tertun painona ja kasvin kuivapainona sekä hedelmien määrän kasvuna viljeltyä neliö metriä kohti. paikallisella valotuksella voidaan myös lisätä sokeri ja vitamiinipitoisuutta, kertoo scheteligin johan höysti. höysti korostaa, että pelkkä ledivalaistuksen asentaminen kasvihuoneeseen ei itsessään tuo muutosta. Koko viljelytavan pitää muuttua kasvu olosuhteiden muutosten myötä. tämä on monelle viljelijälle iso kynnys. Kun tomaatin istutustiheys on perinteisesti ollut 2,5 tainta neliömetriä kohti, on välivalojen myötä määrää nostettava, jotta tuotantohyödyt toteutuvat. TrOOPPISET OLOSuHTEET EngLAnTIIn Ledeillä – ja tulevaisuudessa ehkä myös lase reilla – voidaan kasvien elinolosuhteita kontrol loida yhä monipuolisemmin, kun valoa muoka taan digitaalisesti ja dynaamisesti. – digitaalisen ohjauksen, anturiteknolo gian, keinoälyn ja automaation yhdistäminen pitkänä kasvina tomaatti hyötyy ledivälivaloista, joilla koko kasvi saadaan aktiiviseksi. paikallisen valotuksen avulla viljeltyä neliömetriä kohti saadaan suurempi sato kuin käyttämällä pelkkää ylävaloa. tomaatin kasvihuonevilje lyssä keinovaloa tarvitaan suomessa 3 000–4 000 tuntia vuodessa. Kuvat: emmely van Mierlo
meltron.fi Meltron tuottaa valoa, turvallisuutta ja tunnelmaaenergiaa ja ympäristöä säästäen kaikille ja kaikkialle. MODULAARINEN LED VALAISINJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖIHIN Yleisvalaistukseen teollisiin tiloihin liiketiloihin. Erikoispituudet 2940 mm:in asti.
34 VaLO 1/2016 DB Schenkerin uuden Viinikkalan maaliikennekeskuksen rakentamiselle asetettiin tiukat ympäristötavoitteet. Valaistussuunnittelussa korostuivat toiminnallisuus, energiatehokkuus ja turvallisuus. Lisähaasteensa suunnitteluun toivat Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys sekä tontin runsas ajoneuvoliikenne. d B schenkerin uudesta maaliikenne keskuksesta Vantaan Viinikkalasta löytyvät saman katon alta niin maa, lento kuin merikuljetusten toiminnot. Yhtiö siirsi toimintansa Viinikkalaan kesäkuussa 2015. Maaliikennekes kus toimii työpaikkana noin 430 toimihenkilölle ja 220 terminaalityöntekijälle. Lisäksi tontilla asioi päivittäin satoja autonkuljettajia. Maaliikennekeskuksen tontti on 15 hehtaa ria, ja sen alueella sijaitsee terminaalirakennus, erikois ja pitkän tavaran halli sekä toimisto ja pysäköintirakennukset. tilojen suunnittelun lähtökohtana oli operatiivisen toiminnan ja työskentelyn sujuvuus, kustannustehokkuus ja ekologisuus. EnErgIAA AurIngOSTA projektin aikana kohteeseen alettiin kaavailla aurinkosähköä, koska dB schenker halusi lisätä käytännön toimenpiteitä ympäristötavoitteiden MAALIIKEnnEKESKuKSESSA yHDISTyVäT EKOLOgISuuS JA TEHOKKuuS saavuttamiseksi. Valmistumishetkellään suomen toiseksi suurin yhtenä järjestelmänä toteutettu aurinkovoimala koostuu 786 aurinkopaneelista, jotka ovat nimellisteholtaan 200 kilowattia. jär jestelmän arvioitu tuotto vuodessa on noin 170 megawattituntia. uudenmaan eLYkeskuksen myöntämän investointituen johdosta järjes telmän takaisinmaksuaika on noin 12 vuotta. aurinkosähköjärjestelmä syöttää terminaa lirakennuksessa sijaitsevaa pääkeskusta, josta sähkö jaetaan ilmanvaihtokoneille ja trukkien lataukseen. suuressa terminaalirakennuksessa sähkönkulutus on suuri, ja osa rakennuksesta toimii 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. rakennuksessa on jatkuvasti enemmän säh kökuormaa kuin mitä aurinkovoimala pystyy tuottamaan, eikä energiaa tarvitse varastoida. Maaliikennekeskuksessa käytetään aurinkoener gian lisäksi vesivoimalla tuotettua sähköä. VALAISTuSSuunnITTELun LäHTöKOHTIA Valaistussuunnittelussa tavoitteena oli energia tehokkuuden maksimoiminen investointikustan nusten kuitenkin pysyessä maltillisina. projektin suuruus oli huomioitava kaikissa hankinnoissa, Teksti: riku Mäntylä, ramboll Finland Oy Kuva: petri Vuorio Maaliikennekeskus koostuu terminaali, toimisto ja pysäköintirakennuksista sekä erikois ja pitkän tavaran hallista. Keskuksen aurinkopaneelien tuottama sähkö vastaa noin 90 kerrostalokaksion vuotuista kulutusta. Kuva: hannu Vallas
VALAISEE KOTISI Cariitti Shop Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.fi www.cariitti.fi koska pienetkin hintaerot tuotteiden välillä ker taantuivat moninkertaisiksi. suunnittelun alkuvaiheessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Finavian kanssa, sillä tontti sijaitsee aivan helsinkiVantaan lentoaseman kolmos kiitotien eteläpäässä. Finavia on määritellyt tarkkaan suojaetäisyydet ja korkeudet, joiden puitteissa lentokentän läheisyyteen voidaan rakentaa. Laskeutuvat lentokoneet käyttä vät tiettyä väylää, jonka vaikutusalueelle on määritelty rajoituksia. Maaliikennekeskuksen valaistussuunnittelussa rajoitukset vaikuttivat muun muassa valaisinpylväiden valintaan ja kiusahäikäisylaskelmiin. TEHOKAS JA HELPOSTI HuOLLETTAVA uLKOVALAISTuS Maaliikennekeskuksen ulkovalaistuksen tuli olla sellainen, että alueella liikkuminen on turvallista ja autonkuljettajat havaitsevat kohteet hyvissä ajoin. Kiitotien läheisyydessä valaisinpylväiden korkeutta jouduttiin rajoittamaan kymmeneen metriin. Muuten tontilla voitiin käyttää 18met risiä pylväitä harvemmalla pylväsvälillä, mikä mahdollisti pylväiden sijoittelun pääosin tontin reunoille keskialueen jäädessä liikennöivien ajoneuvojen käyttöön. aluevalaistuksessa hyödynnettiin myös kaikkia neljää rakennusta asentamalla valaisimia mahdollisimman paljon rakennusten katoille. Kattokiinnitykseen suunniteltiin oma valaisin varsi yhteistyössä rakennuttajakonsultin sähkö valvojan kanssa. Käännettävän varren avulla katoille asennetut valaisimet päästään kätevästi huoltamaan eikä nostimia tarvita. pihaalueen valaistus toteutettiin monimetallivalonheitti millä, ja valot ohjautuvat päälle automaattisesti pimeään aikaan. EnErgIATEHOKKuuTTA VALAISTuKSEn OHJAuKSELLA terminaalialueen sisäänkäyntinä toimiva pysä köintirakennus on verhoiltu metalliverkolla, joka päästää päivänvaloa sisälle pysäköintitasoille. rakennuksen valaistus toteutettiin ledivalaisi milla, joita ohjataan kerroskohtaisesti hämärä kytkimen ja liiketunnistimien avulla. tontin poh joispäässä sijaitsevan lämmittämättömän hallin valaistus on myös täysin toteutettu ledivaloilla. terminaalihallit on valaistu t5 loiste lamp pu valaisimilla (2 × 49 W), joihin asennettiin eri koispitkällä eliniällä varustetut liitäntälaitteet ja loistelamput. terminaali rakennuksen lastaus taskuissa käytettiin itsenäisesti liiketunnistimilla aluevalaistus toteutettiin pääosin tontin reunoilta ja raken nusten katoilta rexelin Leomonimetallivalonheittimillä (250 W ja 400 W). näin keskialue jäi liikennöivien ajoneu vojen käyttöön. Kuva: riku Mäntylä ohjattuja ledivalaisimia, minkä ansiosta ener giaa säästyy eivätkä valot häikäise peruuttavien ajoneuvojen kuljettajia. terminaalin valaistusta ohjataan raken nusautomaatiosta aikaohjelmalla, jonka ulko puolella valot voidaan ohjata päälle lisäaika painikkeilla. terminaalirakennuksen eteläosan valot toimivat lisäksi liiketunnistimilla, koska
36 VaLO 1/2016 alueella on toimintaa lähes jatkuvasti vuoden ympäri. Lisäaikapainikkeilla ja liiketunnistimilla saadaan päälle myös kulku ja siivousvalot tai täysi valaistus. Valaisimet on ryhmitelty kolmi vaiheryhmiin. Kulku ja siivousvalot vaihtuvat eri vaiheelle kuukauden välein, joten lamppujen polttoaika saadaan pysymään lähes samana koko niiden polttoiän ajan. VALAISTuSrATKAISuILLA TunnELMAA JA SääSTöJä dB schenkerin suomen pääkonttorina toimi van toimistorakennuksen sydän on sisääntulo aulan vesikattoon asti ulottuva valoaukko. aulan valaistukseen haluttiin jotain tavallisuudesta poikkeavaa, mutta hankintakustannusten piti silti pysyä kohtuullisina. suunnitteluun omat haasteensa toivat tilan korkeus ja valaisimien kiinnityspinnan puuttuminen. ripustettavat valaisimet linjattiin pois hankalan huolletta vuuden vuoksi ja tilan avaruuden säilyttämi seksi. aulan valaistuksessa käytettiin ledi jonovalaisimia, jotka muodostavat yhtenäisen valokehän jokaisen kerroksen kohdalle. Valo ei ole liian kirkas ylhäältäpäin katsottaessa eikä aiheuta kiusahäikäisyä, mutta se luo tunnelmaa tilaan. neuvotteluhuoneiden valaistuksen ohjaus toteutettiin daLijärjestelmällä. Muualla toi mistorakennuksessa valot ohjautuvat päälle liike, läsnäolo ja päivän valo antureiden avulla. neuvotteluhuoneita lukuun ottamatta ohjaus painikkeita toimistotiloista ei löydy lainkaan. työhuoneiden ja avotoimistojen valaisimet on varustettu läsnäolotunnistimilla ja valaisinkoh taisilla vetokytkimillä, joiden avulla käyttäjät voivat säätää valaistusta tarvittaessa. raken nuksen ulkoreunoilla sijaitsevissa työtiloissa käytetään lisäksi päivänvaloantureita. toimistotalon käytävien valoja ohjataan aikaohjelmalla, ja iltaaikaan käytäville syttyvät kulku ja siivousvalot liiketunnistimilla. Lisäksi kaikkien portaikkojen sekä varasto ja WC tilojen valaistusta ohjataan liiketunnistimilla. energiankulutusta on siis pyritty optimoimaan koko rakennuksessa. TIuKAT yMPärISTöTAVOITTEET Viinikkalan maaliikennekeskuksessa on mini moitu elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia monin eri tavoin, kuten käyttämällä aurinkosäh köjärjestelmää, puurakenteita, tiiviitä lastaus taskuja ja ledivalaistusta sekä hyödyntämällä luonnonvaloa sisätilojen valaisussa. tiukat ympäristötavoitteet asetettiin kansainväli sen BreeaMsertifioinnin (Building research establishment’s environmental assessment Method) mukaisesti. BreeaMjärjestelmässä jaetaan suoritustason mukaan pisteitä kym menessä kategoriassa. Kustakin kategoriasta saadut pisteet painotetaan kertoimilla kate gorian tärkeyden mukaan, ja saadun tuloksen perusteella rakennukselle annetaan BreeaM arvosana. Viinikkalan maaliikennekeskuksen arvosanatavoitteet ovat korkealla: terminaali rakennuksen osalta tavoiteltu arvosana on ”hyvä” ja toimistorakennuksen osalta ”erittäin hyvä”. Valaistuksen osalta BreeaMpisteytykseen vaikuttavina tekijöinä huomioitiin toimisto rakennuksen vetokytkimillä varustettujen valai simien mahdollistama yksilöllinen valaistuksen ohjaus sekä valosaasteen minimointi. Ylöspäin suunnattujen valojen määrä jäi kohteessa hyvin vähäiseksi myös alueen lentoliikenteen takia. Valmistuneen kohteen BreeaMsertifiointipro sessi on vielä kesken. toimistorakennuksen aulan valoaukkoon luodaan tunnel maa Osramin Lumilux Combi ledijonovalaisimilla. Kuva: juha hälikkä VIInIKKALAn MAALIIKEnnEKESKuS Tilaaja: Oy schenker east ab Päätoteuttaja: rakennuttajatoimisto htj Oy Arkkitehtisuunnittelu: KVa arkkitehdit Oy, pääsuunnittelija erki Valdre Sähköja valaistussuunnittelu: ramboll Finland Oy, projektipäällikkö jarmo Valen, valaistussuunnittelija riku Mäntylä terminaalirakennuksen julkisivua kiertää profiililasijärjestelmä, jonka avulla luonnonvalo jakautuu tasaisesti terminaaliin aiheuttamatta häikäisyä. Kuva: janne savon toimistotilojen rexelin Blocksloistelamppuvalaisimet varustettiin vetokytkimillä, joiden avulla käyttäjät voivat säätää valaistusta. Kuva: juha hälikkä
TOIMIVA A LED VAL AISTUSTA Tekninen neuvonta sähköalan ammattilaisille helpdesk@airam.fi 0207 545 604 www.airam.fi AIRALINE AIRALINE RAMPPI FUTURA SARJA LINEA KETO OKTA MEGAL Teollisuusvalaisimet-valikoimamme kattaa teollisuuden yleisimmät käyttökohteet. Toimivaa led-valaistusta suomalaisiin tarpeisiin. Aina hyvä asennettavuus ja ammattilaisten STUL-takuu.
38 VaLO 1/2016 V uonna 2013 käynnistetyllä helsin gin ydinkeskustan taideteosten valaistushankkeella vahvistetaan taiteen asemaa kaupunkitilassa ja tehdään näkyväksi suomalaista kulttuurihistoriallista perintöä. hankkeen myötä helsingin kaupunki hyödyntää lediteknologian tuomia mahdollisuuksia niin visuaalisessa mie lessä kuin ympäristöhyötynäkökulmastakin kat sottuna. OIKEAnLAISTA KOrOSTuSTA taideteosten valaisulla voidaan korostaa koh teiden arvoa ja parantaa niiden havaittavuutta pimeän aikaan. Valaistuksella lisätään myös ympäristön viihtyvyyttä sekä luodaan tunnelmaa ja turvallisuuden tunnetta. Valaistusratkaisun tulee tukeutua valaistavan teoksen alkuperäi seen ideaan, eikä sen luonnetta saa muuttaa. turhan draaman ja kontrastin välttäminen on tärkeää, sillä vääränlainen korostus saattaa jopa hämärtää kohteen arvoa. Valaistus tuo uuden lisän teoksiin myös varjojen muodossa. Varjot täydentävät teoksia hienostuneella tavalla, kun ne otetaan huomioon sekä valaistuksen suun nittelu että toteutusvaiheessa. KArTOITuKSESTA SuunnITELMIIn Valaistushankkeessa on kartoitettu helsingin ydinkeskustan taideteosten valaistuksen yleis tilaa sekä tehty yksityiskohtaiset toimenpide ja toteutussuunnitelmat valittujen teosten valaise miseksi. Osa teoksista jätetään valaisematta ympäristön luonteen tai taiteilijan toiveiden mukaisesti. tavoitteena on saada keskustan kes keisimmät ja tärkeimmät taideteokset valaistua suomen itsenäisyyden 100vuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä. Kartoituksessa keskityttiin pääasiassa hel singin kaupungin omistamiin taideteoksiin, joista monissa on kulttuurihistoriallisia arvoja. tarkastelun kohteena olleista sadastakuudesta taideteoksesta noin puolet oli kartoitushetkellä täysin pimeässä ympäristössä tai ainoastaan katuvalaistuksen hajavalossa. helsingin vanhimmat julkiset veistokset ovat 1800luvulta, ja osa teoksista sijaitsee valaistus teknillisesti vaikeapääsyisissä paikoissa, joissa myös lähiympäristö on merkittävässä roolissa. taideteosten valaistusratkaisuja suunnitelta essa onkin tärkeää ottaa huomioon taideteos ten miljöö, historialliset ja rakennussuojelulliset näkökohdat sekä valaistuskaluston oikea mitta kaava. Lisäksi valaisinsijoittelu tulee tehdä huo maamattomasti – teoksiin tai niiden välittömään läheisyyteen ei saa kiinnittää valaisimia. TuOTEKEHITySTä HAnKKEEn EHDOILLA hankkeessa päädyttiin koevalaistusten perus teella käyttämään suuressa osassa teosvalais tuksia uusia kotimaisia ledivalaisimia, joiden tuotekehityksessä lähdettiin liikkeelle valais tavien kohteiden vaatimuksista ja tarpeista – unohtamatta kustannustehokkuutta ja korkeaa laatua. prototyyppitestausten perusteella lopul lisen muotonsa saaneilla, tehokkailla ledivalai similla on pitkä valaisuetäisyys (8–50 metriä), mikä mahdollistaa tarvittaessa valaisimien huo maamattomamman sijoittelun ympäristöön, kauemmaksi valaistavasta kohteesta. aiemmin taideteosten valaisussa on ollut haasteena valaisimien suuri energiankulutus ja valokeilan hallitsematon leveys sekä jatkuva huollon tarve. hanketta varten kehitetyillä, 8 wattia kuluttavilla, ledivalaisimilla päästään 1,5–7 asteen valokeiloihin, jolloin kohteet voi daan rajata tarkasti ja vältetään lähiympäristön turhaa pesua valolla. Valaistujen taideteosten pintaan lankeaa tyypillisesti 100 luksia, ja hyvän värintoistokyvyn omaavilla valonlähteillä (r a > 80) saadaan taideteosten värisävyt toistu maan luonnollisina. Ledivalaisimet auttavat helsingin kaupun kia pienentämään hiilijalanjälkeään ja säästä mään kustannuksissa. huollon tarve vähenee, sillä valaisimilta odotetaan yli kahdenkymme nen vuoden elinikää. Helsingin kaupunki on käynnistänyt taideteosten valaistushankkeen, jonka tavoitteena on valaista ydinkeskustan keskeisimmät ja tärkeimmät taideteokset. Hanketta varten on räätälöity uudenlaisia, energiatehokkaita ledivalaisimia, joilla valaistavat kohteet saadaan rajattua erityisen tarkasti. VanhOjen taideteOKsien uusi, MOderni eLäMä heLsinGissä Teksti: anne sipinen, Misal Oy ja sirpa Laitinen, Wsp Finland Oy Valokuvat: iinaKaroliina Välilä, Misal Oy Piirros: jussi Vikström, Wsp Finland Oy HELSIngIn yDInKESKuSTAn TAIDETEOSTEn VALAISTuS Tilaajat: helsingin kaupunki (suunnittelu peri aatteiden määrittely, kartoituksen ja valaistuk sen yleissuunnitelma) ja helsingin energia Oy (valaistuksen toteutussuunnitelma) Valaistuksen kartoitus, yleissuunnitelma ja toteutussuunnitelma: Wsp Finland Oy Suunnittelun yhteistyökumppanit: helsingin taidemuseo, helsingin kaupunkisuunnittelu virasto, helsingin energia Oy sekä omistami ensa teosten osalta Valtion taideteostoimi kunnan ja helsingin yliopiston asiantuntijat Projektivalaisimen suunnittelu: Misal Oy Valaisinasennukset: eltel networks Oy
39 VaLO 1/2016 5 3 4 2 1 1 säätytalon päätykolmion aleksanteri i ja porvoon valtiopäivät 1809 teos on valaistu neljällä neljän asteen ja kahdella seitse män asteen ledivalonheittimellä (3700 K). Vaakuna on lisäksi valaistu kahdella neljän asteen ledivalonheittimellä (3700 K). 2 hakasalmen puistossa istuskeleva Larin paraske on valaistu yhdellä kuuden asteen ledivalonheittimellä (3 000 K). 3 esplanadin puistossa sijaitseva johan Ludvig runebergin muistomerkki on valais tu kolmella neljän asteen ledivalonheittimellä (3 000 K). 4 Kappeliesplanadin vesialtaan Leikki ii veistos tunnetaan myös nimellä aallotta ria. Veistos on valaistu yhdellä seitsemän asteen ledivalonheittimellä (3 500 K). 5 sarastuspronssiveistos sijaitsee suomen pankin entisen setelipainon edustalla. teos on valaistu yhdellä neljän asteen ledivalon heittimellä (4 000 K).
Teksti: eero erkamo ja Fabian nyberg Kuvat: Lauri sirén ja Fabian nyberg varjo tilan ominaisuutena 40 VaLO 1/2016 i lman näkyvää valoa ei ole varjoa, ja ilman varjoa ei ole valolle vertailukohtaa. Valo näkyy meille vain heijastuessaan jostakin aineesta, kuten esimerkiksi osuessaan johon kin pintaan tai ilmassa leijuvaan usvaan. ja kun valo osuu objektiin, syntyy varjo. Voikin sanoa, että valosuunnittelu on valon ja varjon taidetta – kokonaisnäkemykseen perustuvaa suunnittelua siitä, mitä valaistaan, millä valon ominaisuuksilla ja missä ajallisessa jänteessä. Mutta suunnittelu sisältää myös valintoja siitä, mitä jätetään varjoon, hämärään tai pimeyteen. tässä kirjoituksessa pohditaan varjon käyttöä osana valo ja valaistussuunnittelua. aihetta lähestytään näyttämötaiteen näkökulmasta pohdiskellen ensin varjon roolia valosuunnit telijan ja lavastajan työssä ja sitten laajemmin. VArJO TILAKOKEMuKSEn OSAnA Valoa voi hyvällä syyllä kutsua tilakokemuksen yhdeksi osaksi, tilan fyysisten ja auditiivisten ominaisuuksien lisäksi. Valo vaikuttaa siihen, miten fyysinen tila meille ilmenee – minkälaista visuaalista tietoa saamme ympäristöstä ja millai sia mielleyhtymiä se meissä herättää. Valaistus sisältää myös monitahoisen kulttuurisen ja psykologisen viiteverkoston, joka ei ole usein yksinkertaisesti nimettävissä. näyttämöteoksia suunnitellessa tämä viiteverkosto on kuitenkin hyvin oleellinen. Valojen ja varjojen estetiikka muodostaa lukuohjeen ja on sitä kautta osa näyt tämöteoksen semioottista merkkijärjestelmää. riippuen tavoiteltavasta estetiikasta on varjoja pidetty esittävien taiteiden valosuunnit telussa joko ongelmana tai toisaalta esteettis kerronnallisena keinona. esimerkiksi klassisessa näyttämövalaistuksessa henkilön varjoja on pyritty häivyttämään tasoittavalla valolla, koska sisäinen referenssimme luonnonvalon pohjalta on yksi selkeä varjo. toisaalta voimakkailla var joilla on luotu sekä näyttämöllä että elokuvissa tilan tuntua ja vahvaa emotionaalista latausta. Varjot ja pimeys vaikuttavat siis hyvin paljon siihen, minkälaiseksi teos mielletään ja sitä kautta siihen, millainen illuusio saadaan aikaan. tämä varjojen viiteverkosto pätee myös näyttämön ja elokuvien ulkopuolella. Varjojen ja pimeyden perusteella saamme paljon tietoa ympäristöstämme. pimeässä varjot auttavat meitä esimerkiksi lukemaan liikennettä – liik kuva varjo on merkki liikkuvasta kulkuneuvosta. Mutta varjoihin ja pimeyteen liittyy myös moni mutkaisempia kulttuurisidonnaisia merkityksiä ihmisten rakentamissa ympäristöissä. Vaikka paikka olisi meille tuntematon, osaamme valon ja varjon perusteella sanoa suurin piirtein, min kälainen paikka on kyseessä ja millaisessa käy tössä se on. TrIBuuTTI VArJOILLE “Onkin totta, että japanilaisen huoneen kau neus perustuu puhtaasti varjojen vaihtelulle ja vivahteille – mitään muuta sillä ei ole”, toteaa japanilainen kirjailija junichiro tanizaki teokses saan Varjojen ylistys vuodelta 1933. tanizaki puuttuu yli 80 vuotta sitten kirjoit tamassaan poleemisessa esseessä epäherkkään
Monen eri valonlähteen summa tekee jakkaran varjosta moniulotteisen ja värikkään. Liikkuvat valot ja varjot kiehtovat ihmisiä. Kuvassa perhe ottaa valoku via itsestään Muurin varjoissa valo tapahtumassa helsingin Katajanokan vankila hotellilla viime lokakuussa. ikkunasta tuleva, kylmänsävyinen valokeila synnyttää aavemaisen tun nelman voimakkaan julkisivuvalaisun kanssa. dramaattinen värikontrasti korostaa kuunvalossa lepäävän ympä ristön kylmyyttä ja vankilan tiiliseinien ”kuumuutta”. Varjot voivat toimia hyvinkin yksin kertaisella tavalla graafisena element tinä valaistuksessa. Muurin varjoissa valotapahtumassa elävöitettiin vankila hotellin julkisivua puun varjolla. 41 VaLO 1/2016 ja konteksteja ymmärtämättömään valaisuun, joka hänestä pilaa perinteisen japanilaisen arkki tehtuurin ja esineiden kauneuden. esseessään tanizaki esittää, miten japanilainen estetiikka on historian saatossa hyväksynyt hämäryyden ja varjot annettuna olosuhteena ja käyttänyt niitä palvelemaan kauneutta. essee muodostuu tribuutiksi varjon ja hämäryyden merkitykselle sisävalaistuksessa. tanizaki ei tarkoita varjoista puhuessaan selkeärajaisia varjoja, vaan epäsuo ran luonnonvalon sekä shojipaperilla diffusoitu jen valonlähteiden tuottamia pehmeitä varjoja, jotka lisääntyvät rakennuksen sisäosiin tultaessa. Kulttuurista riippumatta tanizaki muistuttaa meitä siitä, että valaistuksen suunnittelu on aina kokonaisvaltaista toimintaa, jossa on otettava huomioon paikan ja tilan eri merkitystasot kult tuurissa. Valosta puhutaan monesti vertauksilla musiikkiin – visuaalisena alana valosuunnittelu on komposition tekemistä, jossa voi olla hiljai set hetkensä, korkeat ja matalat intensiteetit sekä muuttuva tempo. tässä dynamiikassa on varjolla keskeinen osa. MITä VArJO KErTOO? ihmisillä on monia sisäisiä varjoon liittyviä referenssejä. Voimakas valon ja varjon kont rasti luo tilaan dramatiikkaa ja lisää tilanteen intensiteettiä. Voimakasta kontrastia käyttä mällä pystyy myös jäsentämään tilaa ja sen mittasuhteita haluamallaan tavalla – luomaan tilaan rytmiä, vaikuttamaan siitä hahmottuviin muotoihin ja korostamaan tilassa tapahtuvaa liikettä. Varjon perusteella voimme myös pää tellä vallitsevan valon suunnan. suunta vaikut taa siihen, pidämmekö valoa luonnollisena vai keinovalona. Luonnossa pitkät varjot viittaavat iltaan tai aamuun, kun taas lyhyet päiväaikaan. Keskipäivällä varjon pituus kertoo meille myös sijainnista etelä–pohjoinenakselilla. Varjoihin voi myös suhtautua hyvin graafisesti – niillä voi piirtää kuvioita valoon tai ne voivat olla värikkäitä, jos kohdetta valaistaan vähintään kahdella erivärisellä valonlähteellä. Lopputulos voi viitekehyksestä riippuen olla humoristinen tai kauhua herättävä. Mutta yhtä kaikki, näihin ilmiöihin liittyy sel keää tunnelatausta. Kysymys varjon eli voimak kaan kontrastin käytöstä osana valaistusratkai sua liittyy vahvasti tavoiteltavaan tunnelmaan ja atmosfääriin – milloin halutaan luoda vahvempaa tunnelmaa tai illuusiota ja millaisissa paikoissa? esimerkiksi katuvalaistusta tuskin halutaan toteuttaa film noir henkeen, koska se huonontaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. toisaalta on olemassa – hieman tanizakiin viitaten – paik koja, kuten kirkkoja, joissa rajoitettu näkyvyys on liitoksissa tunnelman tuottamiseen. Valotaiteessa voimakkaatkin keinot voivat puolustaa paikkaansa, mutta miten tuoda varjo osaksi valaistussuunnittelua? Ovatko varjot haluttuja puistoissa, kaduilla tai julkisissa raken nuksissa? Varjot voivat muuttaa paikan visu aalista olemusta voimakkaasti, jolloin pimeän ajan näkymä on hyvin omanlaisensa. Kysymys kuuluu, hyväksytäänkö tämä. tavoitteena kun ei liene kuitenkaan muuttaa yötä päiväksi, vaikka yhteiskunta toimiikin yhä enemmän kellon ympäri.
42 VaLO 1/2016 Myymäläja liiketilat ovat tiloja, joissa tyypillisesti käytetään suuria valaistusvoimakkuuksia, polttoajat ovat pitkiä ja valaistuksella on merkittävä vaikutus myyntiin ja viihtyisyyteen. Valaistus on myynnin väline ja osa yritysten brändiä, mutta myös suuri ympäristövaikutuksien aiheuttaja ja kuluerä. Seurattuani yli 25 vuotta myymälävalaistuksen suunnittelua ja toteutusta näyttävät valinnat liian usein perustuvan tottumuksiin, kokonaisvaltaisen suunnittelun puuttuessa. Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy Kuva: istock.com/adigit 1. VALOn Määrä L iiketilojen valaistuksessa valaistusvoimakkuudet on tyypillisesti määritelty 800–1 000 luksin tasolle. Määrittely perustuu käsi kirjatietoihin ja valaistuskonsepteihin, joissa ei ole kymmeniin vuosiin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Käytännössä valais tusvoimakkuudet ovat kuitenkin monissa kohteissa edellä mai nittuja suuremmat. Olen mitannut myymäläkohteissa jopa yli 3 000 luksin valaistusvoimakkuuksia. Valaistusvoimakkuutta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: • tilassa olevan valon määrän voidaan havaita kasvaneen vasta, kun valaistusvoimakkuus on nostettu puolitoistakertaiseksi. tämä on pienin subjektiivisesti havaittavissa oleva valaistusvoimakkuusero. • Valoisuusvaikutelma riippuu valaistusvoimakkuuden lisäksi myös tilan värityksestä sekä siitä luminanssitasosta, johon silmä on sopeutunut. • silmän näkötehokkuus ja havaintonopeus kasvavat, kun valaistusvoi makkuutta nostetaan. Mutta 1 000 luksin tason ylityksen jälkeen kasvu alkaa kyllästymään, eikä valaistusvoimakkuuden nostaminen enää merkittävästi lisää havaintonopeutta tai paranna näkötehokkuutta. • energiankulutus on samalla valaisintekniikalla ja valaistuksen ohja uksella suoraan verrannollinen valaistusvoimakkuuteen. esimerkiksi kolminkertainen valaistustaso kolminkertaistaa energiankulutuksen. • Valaistusvoimakkuuden vaikutuksesta ostoprosessiin on aivan liian vähän tutkittua tietoa. Kannattaa siis tarkkaan arvioida, mille tasolle liiketilan valaistusvoimakkuus asetetaan, koska valaistusvoimakkuuden kasvattaminen lisää suorassa suh teessa energiankulutusta. Miksi aiheesta löytyy niin vähän tutkimustietoa? MyyMäLäVALAISTuKSEn VIISI DILEMMAA
43 VaLO 1/2016 2. VärITyS Kuten edellä todettiin, tilan väritys vaikuttaa merkittävästi siitä saatavaan valoisuusvaikutelmaan. Väritys vaikuttaa myös merkittävästi tuotteiden havaittavuuteen. näköhavainnon edellytyksenä on luminanssi tai väri kontrasti. tuotteen erottaminen taustastaan edellyttää joko eroa tuotteen valaistuksessa, sen värityksessä tai molemmissa. jos tuote ja tausta ovat samanväriset, tarvitaan havaittavuuden aikaansaamiseksi paljon enemmän valoa kuin tilanteessa, jossa tuotteella ja taustalla on myös väriero. siksi olen ihmetellyt ratkaisuja, joissa vihreät salaatit on laitettu vihreään hyllyyn. jos myytävät tuotteet ovat mustia, on tilan väritykseen ja tuotteiden esillepanoon kiinnitettävä erityistä huomiota. jos tuotteella ja taustalla (esimerkiksi hylly) on sama valaistusvoimakkuus, tulisi niiden luminanssieron olla haarukassa 1:3 –1:5. tämä tarkoittaa käytännössä saman suuruusluokan eroa niiden värityksen vaaleusasteessa (heijastu miskertoimissa). Väritys vaikuttaa myös silmän sopeutumisluminanssiin, joka vuoros taan vaikuttaa havaintonopeuteen. sopeutumisluminanssin kasvattaminen yli 50 kandelaan neliömetriä kohti ei enää merkittävästi lisää havainto nopeutta. sopeutumisluminanssi 50 cd/m 2 tarkoittaa vaaleahkoilla matta pinnoilla (heijastumissuhde 50 %) noin 315 luksin valaistusvoimakkuutta. sopeutumisluminanssin kannalta näkökentässä olevien pintojen keski määräisen valaistusvoimakkuuden ei tarvitse olla kovinkaan suuri. 3. VALOnJAKO JA VALOn SuunTAuS Valo kannattaa aina suunnata pystypinnoille, koska valo itsessään ei näy tilassa. Kuitenkin liiketiloissa valaistaan edelleen käytävien lattioita, ja liian usein keskeiset valaistusvoimakkuusvaatimukset on asetettu lattiaalueen valaistusvoimakkuuksille. tuotteet ovat kuitenkin yleensä pystypinnoilla, ja esimerkiksi sisäänkäynnin valaistusvaikutelma riippuu sen pystypintojen valaistuksesta ja värityksestä. Miksi vastaan tulee edelleen supertehok kaasti valaistuja mustia kuramattoja? Valaisimille asetetaan monissa valaistuskonsepteissa erilaisia vaa timuksia. Valaisimen keskeinen ominaisuus on sen valonjako, mutta – kummallista kyllä – liiketilojen valaistuskonsepteissa ei juuri koskaan ole asetettu tarkkoja vaatimuksia valaisimien valonjakoominaisuuksille. Liiketiloissa käytetään paljon kohdevalaisimia, jotka ovat usein liian leveäkiilaisia. jos kohdevalaisin valaisee valaistavan kohteen lisäksi myös reippaasti ympäristöä, ei tuote nouse esiin taustastaan. Voisi kärjistäen todeta, että liian leveäkiilainen kohdevalaistus vastaa tilannetta, jossa ei ole ollenkaan kohdevalaistusta. Kapeammalla valokiilalla tuote nousee paremmin esiin, kohdetta voidaan valaista kauempaa ja samaan valais tusvoimakkuuteen tuotteen pinnalla päästään selvästi pienemmällä teholla. tarkasti valaistavien kohteiden mukaan valitut valokiilat ovat sekä ekologinen että kaupallisesti optimoitu ratkaisu. Lattian valaistus vie huomion pois tuotteilta, mitä voidaan pitää samanlaisena valaistusteknisenä haittana kuin häikäisyä – energiaa palaa siihen, että valaistuksen primäärinen tavoite toteutuu huonommin. energia tehokkuus on tärkeää, miksi se unohtuu tässä kohtaa? 4. ETäISyyDET Käänteisen neliölain mukaan valaistusvoimakkuus riippuu kääntäen verrannollisesti valaisimen ja valaistavan kohteen välisestä etäisyydestä. Myymälätiloissa kalusteet ovat yleensä 1–2,5 metrin korkuisia. Miksi valaisimet on kuitenkin asennettu pahimmillaan jopa 4–5 metrin korkeu teen? hyllyissä olevien tuotteiden valaiseminen selvästi matalammalta pienentää valaisimen tehoa ja asennuksen energiankulutusta. Lisäksi valo on helpommin ohjattavissa kohtisuoremmassa kulmassa hylly jen etupinnoille, jolloin niiden valaistusvoimakkuus kasvaa. Kannattaa muistaa, että hyllyjen ja myymälätilan muiden pintojen valaistuksella ei tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. tilan valaistusvaiku telma voidaan synnyttää eri valaisimilla kuin tuotteiden valaistus. näin valaistuskokonaisuutta on helpompi hallita ja samalla voidaan pienentää energiankulutusta. Valaisimien sijoittaminen liian ylös johtaa epätehokkaaseen valaistuk seen useammankin näkökohdan vuoksi. alahyllyjen valaistusvoimakkuus jää erityisen pieneksi ja samalla osa valosta leviää usein valaisemaan hyl lyjen yli seuraavaa hyllyväliä. tällöin saadaan toki lisävalaistusta seuraavan hyllyvälin ylähyllyille, mutta tällainen ratkaisu on pitkän valaistusetäisyyden vuoksi tehottomampaa ja valaisimet voivat aiheuttaa käytävällä liikkuville häikäisyä. Kokonaan oma kysymyksensä on se, miksi monet hypermarketit ovat monta kerrosta korkeaa, vuodenajasta riippuen lämmitettävää tai jäähdytettävää tilaa. hyötykäytössä tästä on vain lattiasta laskettuna 3–3,5 metrin korkuinen osuus. turha korkeus lisää monin tavoin niin käyttö kuin rakennuskustannuksiakin. Onko kukaan kysynyt miksi? 5. yLEISVALAISTuS JA KALuSTEIDEn VALAISTuS Myymälätiloissa käytetään entistä enemmän kalusteisiin sijoitettua valais tusta. Valaistussuunnittelijalla ei kuitenkaan ole mitään tietoa kalusteiden tuotteille tuottamasta valaistuksesta – sen enempää kuin senkään valon osuudesta, joka kalustevalaistuksesta saadaan hyödynnettyä yleisvalais tuksessa. tämän vuoksi energiataloudellisen valaistuksen suunnittelu on käytännössä mahdotonta ilman valonsäätöä ja käyttöönotossa tark koihin mittauksiin perustuvaa ohjelmointia. jos itse olisin päättämässä kalustehankinnoista, en hyväksyisi liiketilaan yhtään kalustetta, jonka tuottamasta valaistuksesta ei ole tarkkaa tietoa. tieto voi olla kalusteesta tehtyjä valaistusvoimakkuusmittauksia tai mieluimmin valaisimien valon jakomittauksia valaistuslaskentaohjelmaan sopivassa muodossa. näin voidaan kaikki kalusteista tuleva valo ottaa huomioon suunnittelussa. usein liiketilaan suunnitellaankin valaistus ikään kuin muuta valaistusta ei olisikaan, ja sitten tilaan tuodaan valaisimilla varustetut kalusteet. tårta på tårta. Lopputuloksena sekä käyttö että investointikustannukset kasvavat ilman saavutettavaa hyötyä – ympäristöystävällisyys on tästä kaukana. Onko tässä järkeä? LOPuKSI edellä siis muutamia henkilökohtaisia huomioita myymälävalaistuksen parista. On niitä muitakin, mutta siitä tulisi paljon pidempi tarina. en tietenkään tässä väitä, että edellä mainittu pitää paikkansa kaikkien liiketilojen suhteen. Yritän ainoastaan herätellä keskustelua kokonais valtaisemmasta ja tarkoituksenmukaisemmasta myymäläsuunnittelusta. Olen tavannut jo useita valistuneita liiketilavalaistuksen toteutuksesta vastaavia henkilöitä, jotka kiinnittävät aktiivisesti huomiota kokonaisval taiseen myymäläsuunnitteluun ja käyttävät alan johtavia suunnittelijoita projekteissaan. Mutta myymälöissä käydessä huomaa edelleen, että työsarkaa riittää. Valaistuksessa on siis potentiaalia sekä liiketilojen kau pallisten näkökohtien tehostamiseen että niiden energiatehokkuuden parantamiseen.
44 VaLO 1/2016 d aLi (digital addressable Lighting interface) on valaistuksen ohja ukseen tarkoitettu avoin tiedon siirtoprotokolla, joka on standar doitu kansainvälisen sähkö ja elektroniikkaalan standardisointijärjestön ieC:n toimesta. protokolla on esitetty teknisessä stan dardissa ieC 62386, jota usein kutsutaankin daListandardiksi. alkuperäinen daLiproto kolla on vuodelta 1999, mutta sitä on vuosien varrella täydennetty. Marraskuussa 2014 osit tain julkaistun daLi 2 version tarkoituksena on parantaa toimivuutta sekä tuoda uusia omi naisuuksia ja komentoja – ylläpitäen kuitenkin samalla taaksepäin yhteensopivuutta. Muutosten myötä ieC 62386 sisältää nyt ensimmäistä kertaa myös ohjaavien laitteiden yleisiä vaatimuksia (osa 103), minkä johdosta muokattiin myös pääosia 101 ja 102. standar din uusi perusrakenne on esitetty oheisessa kuvassa. On kuitenkin huomattava, että monien uusien osioiden täsmällinen sisältö on vielä työn alla, ja niitä julkaistaan sitä mukaan kun ne valmistuvat. esimerkiksi käyttöpainikkeiden ja läsnäoloantureiden yksityiskohtaiset standardi osiot julkaistaan vuoden 2016 aikana, mutta kaikkien osioiden valmistumista saadaan näillä näkymin odottaa vielä muutama vuosi. daLi 2 version huomattavia parannuksia ovat muun muassa seuraavat muutokset: • siirtyminen 24bittiseen viestikehykseen • liitäntälaitteiden täsmennetyt määritykset • liitäntälaitteen salliminen toimia väylävirta lähteenä • sähkökatkoksen jälkeisen tilanteen jako lyhyt ja pitkäkestoiseen katkoon • väyläjännitteen minimin pudottaminen kym meneen volttiin • säätöajan ja asetusten täsmentäminen • valittava palautus viimeiselle tasolle tai paluu edelliselle tasolle • säätöajan pidennys aina 16 minuuttiin saakka • valonlähdetyypin kysely liitäntälaitteelta • standardin ylittävien valmistajakohtaisten lisäominaisuuksien salliminen • laitekohtainen muistipankki erilaisten tieto jen keruuseen • daLiväylän osoitemäärän lisäys 64 ohjatta vaan ja 64 ohjaavaan laitteeseen. DALISTA TOISEEn Liitäntälaitteiden kannalta merkittävin lisäys on laitekohtainen muistipankki, joka tuo tullessaan aivan uusia mahdollisuuksia hyödyn tää valaistusta ja kerätä tietoa käytöstä sekä käyttöympäristöstä. näitä tietoja voidaan hyö dyntää myös muualla kuin valaistuksessa. Merkittävä muutos on myös daLiväylän osoitekapasiteetin nosto 64 ohjattavaan ja 64 ohjaavaan laitteeseen. Väylän virtamäärän pysy essä ennallaan tullaan kuitenkin yhä useammin tarvitsemaan toistimia riittävän virransyötön takaamiseksi laitteille. daLi 2 tuo mukanaan myös lisäyksiä ja parannuksia testaukseen. Laitteet on erikseen testattava tarkoitukseen kehitetyllä testilait teella, ja tulokset on lähetettävä keskitettyyn daLihyväksyntäorganisaatioon. Vasta hyväksy tyn testin jälkeen tuotteissa on oikeus käyttää daLi 2 merkintää. Valmistajille on toimitettu testauslaitteita liitäntälaitteiden testausta varten jo viime kesänä. joitain alkuperäisen daListandardin täy dennyksiä on virheellisesti pidetty daLi 2 ver sioon kuuluvina, kuten väriohjausta. sinällään erittäin merkittävä täydennys toi tullessaan huomattavan parannuksen sekä väri että väri lämpötilaohjaukseen. aiemmin väriohjauk seen tarvittiin 3–4 daLiosoitetta riippuen siitä, oliko kyseessä rGB vai rGBWohjaus, ja värilämpötilaohjaukseen tarvittiin normaalisti kaksi osoitetta. näin 64 osoitteen kapasiteetti syötiin todella nopeasti. täydennyksen myötä riittää yksi osoite silloinkin, kun kyseessä on väriohjaus. daListandardi antaa näin myös edellytykset ohjauksen tehokkaaseen toteu tukseen, sillä valaisimet kykenevät antamaan tiedot omista reunaehdoistaan niin värien kuin värilämpötilankin osalta. julkaistuja ieC:n standardeja voi hankkia suomen standardisoimisliitto sFs ry:n ja ieC:n verkkokaupoista sales.sfs.fi tai webstore.iec.ch. Lisätietoja: www.daliag.org Teksti: jukka riikkula, helvar Oy ab DALI-standardi on siirtymässä toiseen vaiheeseen. DALI 2 tuo mukanaan parannuksia, täsmennyksiä ja uusia ominaisuuksia – merkittävin muutos on ohjaavien laitteiden sisällyttäminen standardiin. 101 (versio 2) järjestelmä 102 (versio 2) Ohjattavat laitteet 103 Ohjaavat laitteet 306 Kauko ohjaimet 307 suhteelliset sisäänmeno yksiköt 332 paluutieto laitteelta 333 Käyttöön otto ohjelmat 3xx Muut laitteet 301 Käyttö painikkeet 302 sisäänmeno yksiköt 303 Läsnäolo anturit 304 Valoanturit 305 Värianturit 206 1–10V analogia ohjaimet 207 Ledi moduulit 208 rele yksiköt 201 Loiste lamput (versio 2) 203 purkaus lamput 204 pienjännite halogeeni lamput 205 säätimet 216–22x Liitäntälaitteiden lisätoiminnot 209 Väriohjaus 202 turvavalaistus ieC 62386 standardin uusi perusrakenne. daLi 2:n myötä myös ohjaavat laitteet ovat standardin piirissä, mikä mahdollistaa eri valmistajien ohjauslaitteiden yhteiskäytön. tämän seurauksena oli välttämätöntä tehdä muutoksia myös standardin pääosiin 101 ja 102. Osassa 103 esitellään ohjaavien laitteiden yleisiä vaatimuksia.
VaLO 1/2016 45 PrOJEKTIuutisia MErIHAAn PySäKöInTITILOJEn VALAISTuS Merihaan Kansi iii hankkeessa uusittiin muun muassa kannen alaisten pysäköintitilojen ja portaikkojen valaistukset, jotka toteutettiin Meltronin energiatehokkailla ja säädettävillä (1–10 V) KV36ledikiinteistövalaisimilla (47 W, 4 000 K). Sijainti: Merihaka, helsinki Valmistumisaika: lokakuu 2015 Sähkösuunnittelu: insinööritoimisto Leo Maaskola Oy Sähköurakointi: aro systems Oy Lisätietoja: www.meltron.fi SörnäISTEnLAITurIn ALuEVALAISTuS Kalasataman sörnäistenlaiturin valaistus toteutettiin silux Oy:n toimitta milla aeC illuminazionen armodue ja armoniavalaisimilla. Valaisimia asennettiin sekä pylväisiin että asuintalon seinään varsiin. alueella käy tettiin ledi, suurpainenatrium ja monimetallivalaisimia. Sijainti: sörnäistenlaituri, helsinki Valmistumisaika: kevät 2015 Tilaaja: helsingin kaupunki Suunnittelu: Mirja Kaitila, suomen energiaurakointi Oy urakointi: suomen energiaurakointi Oy Lisätietoja: www.silux.fi Kuva: Erik Uddström MuurATSALOn urHEILuKEnTTä jyväskylän kaupungin Muuratsalon liikuntakentän valaisimet vaihdettiin tehokkaammin valaiseviin lediheittimiin ja valaistuksen käyttöä järkevöi tettiin C2 smartplay ohjauksella. C2 smartplay on itsenäisesti ohjautuva ratkaisu, joka sisältää painonapin, jolla käyttäjät voivat kirkastaa alueen valaistuksen. Muuratsalon kentällä valot palavat 10 prosentin teholla ja kirkastuvat nappia painamalla täyteen tehoon. Valot palavat täydellä teholla kaksi tuntia, jonka jälkeen ne himmenevät jälleen ja energiaa säästyy. Sijainti: Vuorenlahdenkatu 38, säynätsalo Valmistumisaika: kesä 2015 Tilaaja: jyväskylän kaupunki Lisätietoja: www.c2smartlight.com Kuva: Touho Häkkinen CITIn uuDISTETuT TOIMITILAT Valaistus oli keskeisessä roolissa investointipankki Citin toimitilojen uudistuksessa. Valaistuksesta haluttiin modernin tyylikäs kokonaisuus, joka antaa viimeistellyn ilmeen koko tilalle. neuvotteluhuoneen valaistus toteutettiin Modularin h55lediprofiililla. samaa profiilia on aulatilassa, jossa on lisäksi Modularin spock seinäkiinnityksellä. toimitiloissa käytet tiin myös Modularin Flat Moon round, stove ja Chapeauvalaisimia. Fontanaarten ripustettavat igloovalaisimet sekä Cheshirelattiavalaisin luovat tunnelmaa taukotilassa. toimitilan valaistuksessa hyödynnetään daLivalonohjausta. Sijainti: aleksanterinkatu 48, helsinki Valmistumisaika: helmikuu 2016 Suunnittelu: suunnittelutoimisto KOKO 3 Oy Lisätietoja: www.highlight.fi/projektit Kuva: Kimmo Virtanen
VaLO 1/2016 46 KAuPungInLAHDEn uuSITTu rAnTAVALAISTuS uudenkaupungin Kaupunginlahden pohjukan uudet reunarakenteet ovat valmistuneet, ja laiturirakenteisiin on asennettu upea nauhamainen ledivalaistus. ratkaisu toteutettiin liniLed top power nauhoilla (4 000 K), jotka valmistettiin tehtaalla määrämittaisiksi valmiiksi kytketyillä kiinteillä ip68liitoksilla. nauhaa asennettiin yhteensä yli 800 metriä. näyttävyyttä lisättiin Begapollarivalaisimilla. Ledinauhojen liitäntälaitteet sijoitettiin pollarivalaisimien sisälle. Sijainti: Kaupunginlahti, uusikaupunki Valmistumisaika: syksy 2015 Suunnittelu: suunnittelutoimisto enertel Oy Lisätietoja: www.hedtec.fi VIIALAn KESKuSTAn KOuLun uLKOVALAISTuS ulkovalaistuksen suunnittelussa lähdettiin siitä, ettei pylväsvalaisimia juurikaan tarvittaisi ja valaisimet sijoitettaisiin pääasiassa huomaamatto masti korkealle, lähelle räystäitä. näin saatiin valaistua hyvin sekä koulun lähialueet että julkisivut. Valaisimiksi valittiin kotimaiset ecovalotuote perheen ledivalaisimet. Katoksiin asennettiin sekä pintaasennettavia että upotettavia malleja, joiden lisäksi pihaalueelle tarvittiin muutama saman tuoteperheen pylväsvalaisin. Kokonaisuus palvelee koulun perus toimintoja ja mahdollistaa turvallisen ja miellyttävän iltakäytön. Sijainti: turuntie 3, akaa Valmistumisaika: tammikuu 2016 Tilaaja: akaan kaupunki Suunnittelu ja urakointi: Bravida Finland Oy Lisätietoja: www.artequa.com Kuva: Studio FotoMika Kuva: Mauri Drufva ISOMäKI ArEEnAn VALAISTuS isomäki areena on porin ässien uudistettu ja laajennettu kotihalli, jonka valaistus on toteutettu suomen jääkiekkoliiton liigajoukkueille asetta mien vaatimusten mukaan. Kaukalovalaistus koostuu easy Led prO 12X valaisimista, joiden yhteinen valovirta on yli 4 500 000 luumenia. Valais tusvoimakkuus kasvoi 700 luksista 2 100 luksiin. hdFFominaisuudella varustetut valaisimet mahdollistavat täysin vilkkumattoman hdtason suurnopeustVkuvan hidastuksissa. Valaisimia ohjataan daLiohjauksella, jolloin valaistusryhmiä voidaan säätää portaattomasti tarpeen mukaan. uudistuksen myötä sähkötehon tarve laski 73 kilowatista alle 45 kilowattiin. Sijainti: Metsämiehenkatu 21, pori Valmistumisaika: lokakuu 2015 Valaistussuunnittelu: Ville Koivunen, easy Led Oy Lisätietoja: easyled.fi/fi/liigankirkkain OP:n PääKOnTTOrIn KAHVILAn VALAISInKATTO Op ryhmän uuden pääkonttorin pannukahvilaan tuo lämpöä valaisin katto, joka koostuu tuhansista koivulamelleista ja 250 valaisinyksiköstä (1 100 lm, 4 000 K). nimen Lux Betula eli Koivuvalo saanut teos on ohjel moitu niin, että katossa voi nähdä pilvien liikettä ja auringonsäteiden vaihtelua. Valaistus on toteutettu Osramin prevaLedvalaisinyksiköillä ja Osramin daLiliitäntälaitteilla. Sijainti: teollisuuskatu 1, helsinki Valmistumisaika: kesä 2015 Valaistussuunnittelu: petri Vainio, doctor design Oy Tekninen suunnittelu ja asennus: aki junnila, hyvinkään sähkö Oy Lisätietoja: hyvinkaansahko.fi, doctordesign.fi
VaLO 1/2016 47 VAnTAAn yLäSTön HyMyPOJAT-PySäKKI Vantaalla Ylästön koululaiset Onni ja antonio halusivat korjata riko tun linjaautopysäkin ja ottivat yhteyttä Vantaan kaupunginjohtajaan. Kaupunki antoi luvan uudistamiseen, ja pojat rakensivat pysäkin oman suunnitelman mukaan – perheidensä, muiden koululaisten ja kaupungin väen kanssa. pysäkkiin asennettiin Candela import Oy:n toimittamat aldabran ZerorGBledivalaisimet, joiden väriä linjaautoa odottava voi vaihtaa. Valojen ohjaus on toteutettu painonapeilla. Sijainti: Ylästöntie, Vantaa Valmistumisaika: lokakuu 2015 Suunnittelu: Ylästön koululaiset Sähkösuunnittelu: LiConat Oy urakoitsija: eltel networks Oy Lisätietoja: www.candelaimport.fi OTTO KArHIn PuISTOn uuDISTuS Otto Karhin puisto Oulussa on uudistettu vanhan puiston henkeä kun nioittaen. puistoon valittiin Valopaa Oy:n valotsarjan pollari ja pylväs valaisimet, jotka on varustettu muun muassa liiketunnistimin. Valaistusta ohjataan Valopaan älykkäällä ohjausjärjestelmällä. puiden korostus valaistukseen käytetään rGBWratkaisua, jolla puihin saadaan samasta valaisimesta sekä värillistä että valkoista valoa, tavoitellun tunnelman mukaan. uuden kahvilan edustalle tehtiin valotvalaisimesta erikoisversio, jossa kristallit taittavat valon eläviksi kuvioiksi. Sijainti: Oulun keskusta Valmistumisaika: lokakuu 2015 rakennuttaja: Oulun kaupunki Valaistussuunnittelu: henrika pihlajaniemi, Miia Mäkinen, arkkitehdit m3 Oy Lisätietoja: www.valopaa.com HIETAnIEMEn VALAISTu LASITAIDETEOS töölön Kylätalon Ystävät ry halusi elävöittää hietarannan paviljongin ympäristöä taideteoksella. taiteilija riitta nelimarkan suunnittelema kolmiosainen lasitaideteos on taustavalaistu, joten siitä voi nauttia myös pimeään aikaan. teoksessa on iskunkestävä lasipinta, ja se on kooltaan 2,5 m x 12,5 m. Sijainti: hietarannan uimaranta, helsinki Valmistumisaika: maaliskuu 2016 Valaistuksen suunnittelu ja toteutus: Beta neon Oy urakointi: pikaLasi Oy Lisätietoja: www.betaneon.fi, www.pikalasi.fi Kuva: Vesa Ranta PArTurI-KAMPAAMO PrISMA MIKKOLA porin prisma Mikkolan yhteydessä olevan parturikampaamon tiloihin haluttiin tyylikäs ja toimiva valaistus. hallan rundotuoteperheeseen kuuluvien valaisinten käyttö niin työpisteiden, pesupaikan kuin vas taanottotiskinkin yläpuolella antaa tilalle yhtenäisen ja harmonisen ilmeen valaistuksen teknisestä toiminnallisuudesta tinkimättä. Valai simissa hyödynnettiin sekä ylä että alavaloa, ja valonlähteinä toimivat t5loistelamput. Sijainti: itäkeskuksenkaari 6, pori Valmistumisaika: elokuu 2015 Sähkösuunnittelu: satakunnan insinöörikeskus Oy Lisätietoja: www.highlight.fi
48 VaLO 1/2016 ALVAr AALTO -DESIgnSEMInAArI JyVäSKyLäSSä Kahdeksas kansainvälinen alvar aalto design seminaari järjestetään 27.–28.8.2016 jyväs kylässä. seminaari nostaa esiin muotoilun ja arkkitehtuurin ajankohtaisia ilmiöitä taidekäsi työstä kaupunkien valaistussuunnitteluun ja ekologisesti kestäviin tuotantotapoihin. Lavalle nousee joukko maailmalla menestyneitä suunnit telijoita ja valmistajia, kuten palkittu japanilainen valaistussuunnittelija ja professori Kaoru Mende. tapahtuman järjestää alvar aalto säätiö. Lisätietoja: www.alvaraaltodesignseminar.fi VALO JA SEn HyöDynTäMInEn EnnEn JA nyT Kalevi rantasen tietokirja Valo ja sen hyödyntä minen ennen ja nyt luo kokonaiskuvan siitä, mitä valo on ja mihin sitä tarvitaan. Kirjassa käydään läpi valon olemus sekä sen eri sovellukset muun muassa informaatioteknologiassa, liikenteessä, valaistuksessa, elintarviketuotannossa, tervey denhoidossa, sotilaskäytössä, mittaamisessa sekä kuvantamisessa. teos esittelee myös valon pitkän historian. Vielä kaksisataa vuotta sitten valon tekniikat, optiikka ja fotoniikka, olivat varsin tuntematto mia. Kirja luotaa myös tulevaisuuteen: siihen, mikä merkitys valolla tulee vielä olemaan ihmis kunnalle. VaLOlehden lukijoille teos on tarjolla hin taan 25 € (ovh 34,50 €), hinta sisältää posti tuskulut. Kirjatilaukset suoraan kustantajalta myynti@arthouse.fi. edun saa mainitsemalla viestissä etukoodin VaLOlehti. L uminordvalaisinsuunnittelukilpailun tarkoi tuksena on kannustaa suomalaista valaisin suunnittelua antamalla tunnustusta uusille ja korkeatasoisille valaisinratkaisuille sekä edistää valaisinsuunnittelijoiden ja teollisuuden välisiä kontakteja. Lisäksi tavoitteena on kehittää valmis tavaa teollisuutta varten sellaisia uusia valaisin innovaatioita ja tuotteita, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota laatuun, turvallisuu teen, elinkaari ja ekologisiin tekijöihin, muotoiluun sekä teolliseen valmistettavuuteen. Kahdeksatta kertaa järjestettävän Luminordkil pailun teemana on yhteisöllisyys. Kilpailun järjestä jät haastavat muotoilijat ja valaistuksen ammattilai set pohtimaan, kuinka valon avulla voidaan edistää keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja osallistumista. Kilpailun tehtävänä on suunnitella valaisin, joka houkuttelee ihmiset kokoontumaan yhteen, viihty mään ja vaihtamaan ajatuksia. Valaisin voi olla suun niteltu joko ulko tai sisätilaan. ulko tiloissa valaisin voidaan sijoittaa esimerkiksi puistoon, aukiolle tai pihapiiriin. rakennuksen sisällä valaisin voi koota ihmiset yhteen esimerkiksi taukotilassa tai aulassa. Kilpailun pääpalkinto on suomen Messusäätiön lahjoittama LuMinOrd 2016 palkinto, jonka arvo on 5 000 euroa. Lisäksi jaetaan sähköturvallisuu den edistämiskeskus steK ry:n lahjoittama steK nimikkopalkinto, arvoltaan 5 000 euroa. Kilpailutyöt tulee jättää 12.8.2016 mennessä. Luminordkilpailun järjestävät sähkösuunnit telijat nss ry, suomen Valoteknillinen seura ry, sähkö ja teleurakoitsijaliitto stuL ry, sähköteknisen Kaupan Liitto ry ja sähköturvallisuuden edistämis keskus steK ry yhteistyössä teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n kanssa. Kilpailu on avoin kaikille, mutta järjestäjät toivovat, että kilpailun myötä löytyisi muotoilun ja teknisen osaamisen yhdistäviä työ pareja tai ryhmiä. Kilpailun tulokset julkistetaan Messukeskuk sessa helsingissä habitarekokonaisuuteen kuu luvan ValoLight 2016 tapahtuman avajaispäivänä 7.9.2016. palkitut työt ovat näytteillä tapahtuman ajan, 7.–11.9.2016. Kilpailuohjeet ja säännöt löytyvät osoitteesta: www.nssoy.fi/luminord. LuMInOrD 2016 -VALAISInSuunnITTELuKILPAILu h enrika pihlajaniemi väitteli Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa 15.1.2016 otsi kolla ”designing and experiencing adaptive lighting. Case studies with adaptation, interaction and participation” (Mukautuvan valaistuksen suun nittelu ja kokemus. tapaustutkimuksissa mukautu minen, vuorovaikutus ja osallistuminen). Vastaväittäjinä toimivat apulaisprofessori ellen hansen (aalborgin yliopisto, tanska) ja professori johan Verbeke (Ku Leuven, Belgia). Valvojana toimi professori helkaLiisa hentilä Oulun yliopistosta. Valaistusteknologian kehitys ja energiansäästö tavoitteet muuttavat valaistusta mukautuvaksi ja älykkääksi. tulevaisuuden suunnitteluprosesseissa tulee huomioida suunnittelutehtävien moniulottei suus. Mukautuva valaistus voi tarjota valaistuihin ympäristöihin energiansäästöjen ohella lisäarvoa useilla kokemuksen tasoilla. pihlajaniemen väitöskirjassa tutkitaan mukautu van valaistuksen suunnittelua ja kokemusta. Mukau tuva valaistus ymmärretään laajana käsitteenä viitaten valaistukseen, joka mukautuu johonkin valaistuksen tavoitellun toiminnan kannalta mer kitykselliseen tietoon, esimerkiksi tietoon ympä ristöstä ja sen käyttäjistä. Mukautuvaa valaistusta lähestytään arkkitehtuurin ja kaupunkitilan ele menttinä, joka vaikuttaa ihmisen kokemukseen ympäristöstään usealla eri tasolla. tutkimus on luonteeltaan suunnittelulähtöistä ja poikkitieteellistä. se valottaa ja kehittää suun nittelun käytäntöä analysoimalla kolmen tapaus tutkimuksen suunnitteluprosesseja. Olennaiset suunnittelu vaiheet, tehtävät ja menetelmät tun nistetaan ja esitellään. Kokemuksia mukautuvasta valaistuksesta tarkastellaan analysoimalla laadul lista tutkimusaineistoa, jota on kerätty kokeellisista valaistusinstallaatioista. Menetelminä olivat puolistrukturoitu haas tattelu, paikan päällä tehtävä kävelyhaastattelu ja evaluointiluotain. Kokeelliset valaistusprojektit sijoittuivat kaupunkiympäristöihin ja liiketiloihin, ja niissä tutkittiin erilaisia valaistuksen mukautu misen sekä valon kanssa vuorovaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Valotarinateoksessa ja Kaupunkikaikujaprojektissa valon avulla viestittiin ja välitettiin tietoa. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210902 VäITöS – ArKKITEHTI HEnrIKA PIHLAJAnIEMI Kuva: Henrika Pihlajaniemi
49 VaLO 1/2016 K ansainvälisen valaistuskomission Cie:n neljäs valaistuksen laatua ja energiatehokkuutta käsittelevä konferenssi pidettiin maaliskuussa Melbournessa. aiemmat vastaavat konferenssit on pidetty Kuala Lumpurissa (2014), hangzhoussa (2012) ja Wienissä (2010). Konferenssin jälkeen Cie:n divisioonat 1, 2, 4 ja 5 kokoontuivat pitämään sekä sisäiset että teknisten komiteoidensa kokouk set. Kokonaisuutena tapahtuma oli onnistunut, ja valaistusalan tiedeyhteisö otti jälleen kerran pienen askeleen valoa kohti. Konferenssin esitykset keskittyivät odotetusti valaistuksen laatuun sekä siihen, miten valo vai kuttaa ihmisiin ja muihin eläinlajeihin. nykypäivänä ledituotteiden valotehokkuus on jo niin korkea, että valaistusalan painopiste on hiljalleen siirtymässä viime vuosien teknisestä lm/Wlähestymistavasta enemmän ja enemmän huomioimaan valaistuksen laadun merkitystä. samalla ledi asettaa perinteisistä valonlähteistä poikkeavana valonlähteenä haas teita Cie:n perinteisille valon laadun määritelmille: värintoistolle, häikäisylle jne. Ledien nopea kehitys onkin ollut Cie:lle suuri haaste, johon on pyritty löytämään ratkaisuja muun muassa nopeuttamalla teknisten komiteoiden työskentelyä ja lisäämällä yhteistyötä isO:n teknisen komitean tC 274 ”Valo ja valaistus” kanssa. Cie on myös laatimassa tutkimusstrategiaa, joka tullaan julkaisemaan ja esitellään sidosryhmille todennäköisesti kesällä 2016. strategia käsittää tärkeimmät tutkimuksen pääalueet, joihin Cie tulee lähitulevaisuudessa keskittymään. Myös kaikki divi sioonat tulevat julkaisemaan omat tutkimusstrate giansa sekä tärkeimmät tutkimuksen pääalueensa vuoden 2016 loppuun mennessä. strategioiden tarkoituksena on ohjata tutkimusta ja teknisten komiteoiden työtä sekä helpottaa tutkimustyön rahoituksen saamista. Cie esitteli Melbournessa alustavat tutkimuksen pääalueensa, joita ovat muun muassa • värintoisto ja värintoistoindeksi – nykyisten perusteiden päivitys ja uusi värintoistoindeksin määritelmä • ledien spektrijakauma ja ledien valkoisen valon määritelmä • fotometrian, värinmittauksen sekä radiometrian uudet kalibrointivalonlähteet • uusien edistyksellisempien mittareiden laatuvaa timusten määrittäminen • suositukset terveelliselle valaistukselle – valon vaikutukset ihmiseen ja muihin eläinlajeihin sekä häiriövalo • kiusahäikäisy • energiatehokkuus ja muuttuva valaistus • iän vaikutus näkemiseen – nykyisten valaistustek nillisten laatuvaatimusten soveltaminen • kuvaustekniikka – 3dkohteiden tuottaminen ja niiden mittaaminen. nykyisen valon värintoistoominaisuuksien arvi ointiin käytettävän värintoistoindeksin (r a ) päivitys etenee eri maiden erimielisyyksistä huolimatta, ja divisioonan 1 tekninen komitea tC 190 on vii meistellyt teknisen raportin kolmannen luonnos version. siitä saatujen kommenttien pohjalta tul laan valmistelemaan teknisen raportin lopullinen versio, joka toivon mukaan julkaistaan ennen Cie:n seuraavaa konferenssia jejussa eteläKoreassa. raportin yhtenä tärkeimmistä lähtötiedoista toimii pohjoisamerikan valoteknillisen seuran (iesna) muistio tM3015. uusi värintoistoindeksi r f tulee todennäköisesti perustumaan 99 testiväriin nykyi sen kahdeksan sijasta, mikä johtaa parempaan tarkkuuteen ja ehkäisee spektrijärjestelyt. Myös divisioona 4 esitteli Melbournessa tulevan tutkimusstrategiansa pääaiheet, joita ovat • päällysteiden heijastusominaisuudet – nykyis ten päällystetyyppien heijastusominaisuuksien kartoittaminen ja Cie:n standardipäällysteiden päivittäminen (tC 450) • muuttuva valaistus ja ulkovalaistuksen käytön mukainen optimointi – ohjausparametreihin perustuva himmennys valaistusluokkien mukaan (tC 451) • valaistus taajamissa ja kevyen liikenteen alueiden valaistus – valaistuksen optimointi jalankulkijoille ja pyöräilijöille, sekaliikenne, monimutkainen liikenneympäristö (tC 452) • tunnelivalaistus – teknisen raportin Cie 088:2004 Guide for the Lighting of road tunnels and underpasses päivittäminen (tC 453) • iän vaikutus näkemiseen – nykyisten ulkovalais tuksessa käytettyjen valaistusteknillisten vaa timusten soveltaminen iäkkäiden kuljettajien tarpeisiin (tC 454) • valkoinen valo – valkoisen valon hyödyt ja haitat, mesooppinen näkeminen (jtC 1) • alenemakerroin – teknisen raportin Cie 154:2003 the Maintenance of Outdoor Lighting systems päivittäminen ottaen huomioon erityisesti ledi valaisimet. Melbournessa divisioonat 4 ja 5 käsittelivät myös divisiooniensa yhdistämistä. sisäisissä äänes tyksissään molemmat divisioonat äänestivät yhdis tämisen puolesta. äänestystulokset tullaan viemään Cie:n hallintoneuvostolle, joka käsittelee asian ja pyytää kansallisilta komiteoilta asiaan liittyviä kom mentteja. divisioonien mahdollinen yhdistäminen tapahtuu aikaisintaan loppukesästä 2016. Teksti: aleksanteri ekrias, LiConat Oy CIE KOKOOnTuI MELBOurnEEn CIE:n DIVISIOOnAT JA nIIDEn SuOMALAISET JäSEnET suomen Valoteknillinen seura (sVs) edustaa suomea Cie:ssä (Commission internationale de l´eclairage). Cie on jakaantunut aihealueittain seitsemään divisioonaan, joihin sVs nimittää edustajat. divisioonissa 6 ja 8 ei ole tällä hetkellä suomalaisedustajia. edustustehtävistä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä heikki härköseen: heikki.harkonen@valosto.com. DIVISIOOnA 1 Vision and Colour Liisa halonen, aaltoyliopisto, Valaistusyksikkö DIVISIOOnA 2 Physical Measurement of Light and radiation erkki ikonen, aaltoyliopisto ja teknologian tutkimuskeskus Vtt Oy DIVISIOOnA 3 Interior Environment and Lighting Design tapio Kallasjoki, Metropolia ammattikorkea koulu DIVISIOOnA 4 Lighting and Signalling for Transport aleksanteri ekrias, LiConat Oy DIVISIOOnA 5 Exterior Lighting and Other Applications Leena Kaanaa, Wsp Finland Oy DIVISIOOnA 6 Photobiology and Photochemistry nn DIVISIOOnA 8 Image Technology nn CIE:n uuSIMMAT JuLKAISuT 217:2016: recommended Method for evaluating the performance of Colour difference Formulae 216:2015: proceedings of the 28th session of the Cie, Manchester, united Kingdom, 28 june – 4 july 2015 170-2:2015: Fundamental Chromaticity diagram with physiological axes – part 2: spectral Luminous efficiency Functions and Chromaticity diagrams suomen Valoteknillisen seuran jäsenille 66,7 % alennus Cie:n julkaisuista alennuskoodilla, jonka saa pyytämällä heikki.harkonen@valosto.com. Lisätietoja: www.cie.co.at
50 VaLO 1/2016 HIgHBAy IL uP TEOLLISuuSKOHTEISIIn iL up on heLLan vastaus vaativien teollisuus ympäristöjen valaistukseen. Valaisin on erittäin matala ja kevyt, eikä sen päällä ole likaa kerää viä jäähdytysrivastoja. Valaisimesta ulos tuleva valovirta pysyy vakiona koko eliniän ajan. iL up toimii korkeissakin ympäristön lämpö tiloissa. jos lämpötila kuitenkin ylittää sallitun rajan, valaisimen virtaa rajoitetaan, kunnes ympäris tön lämpötila on palautunut normaaliksi. näin varmistetaan valaisimelle luvattu elinikä. iL up valaisimen valovirta on mallista riip puen joko 14 000 lm, 20 000 lm tai 30 000 lm ja ottoteho 100 W, 160 W tai 230 W. Valaisin on ip65 ja iK08luokiteltu, optiona on myös iK10. Vakioripustusasennuksen lisäksi valaisimeen on saatavilla lisätarvikkeena katto tai seinäkiinnik keet. Valaisimen elinikä on 60 000 h (L 80 B 10 ), ja heLLa takaa 20 vuoden varaosasaatavuuden. Lisätietoja: hella Lighting Finland Oy 010 476 4400 www.hella.com/industries TuOTEuutisia CITyCHArM-PuISTOVALAISIn KAuPunKIVALAISTuKSEEn philipsin uusi CityCharmtuoteperhe sopii erin omaisesti kohteisiin, joissa häikäisemätön valaistus ja energiansäästö ovat avainasemassa. CityCharm soveltuu hyvin muun muassa asuinalueille, puis toihin, kävelyteille ja kevyen liikenteen väylille. Valaisimissa on vakiovaloominaisuus (CLO) ja erittäin pitkä 100 000 tunnin käyttöikä (L 100 B 10 ). Valittavana on useita valonjako ja himmennys vaihtoehtoja. CityCharm on toimintavarma myös tulevaisuudessa – kaikki philipsin ohjausjärjestel mät on mahdollista integroida valaisimeen. Lisätietoja: philips Lighting Finland Oy www.philips.fi/lighting rEggIAnIn ZOOM+LIgHTSHAPEr Zoom+Lightshaper on innovatiivinen linssi ratkaisu, joka mahdollistaa monipuoli sen säädettävyyden kohdevalaistukselle. Zoom+Lightshaperissä on viisi linssiä, jotka on sijoitettu alumiiniseen runkoon. Linssien ansiosta valokeilan kokoa, muotoa ja terävyyttä on mahdollista säätää vaivattoman helposti. Zoom+Lightshaperiin on lisäksi saatavilla eri värisiä suodattimia, elliptinen linssi sekä tilauk sesta gobo. Zoom+Lightshaper on suunniteltu käytettäväksi reggianin Yorikohdevalaisimen kanssa. Lisätietoja: highlight Valaistus Oy 010 279 0840 www.highlight.fi ExEnIAn M-SArJA exenian Msarjasta löytyy kolme erikokoista kis ko spottia: M2, M3 ja M4. Yksinkertaisen tyyli käs muotoilu, erinomainen värintoisto sekä laaja tehokkuuksien valikoima takaavat ratkaisun mitä erilaisempiin kohteisiin. Valaisinrungon väri on musta, harmaa tai valkoinen. Lisäksi valaisimeen valitaan koristerenkaan väri sekä avautumiskulma. Msarjan spottien valovirta vaihtelee mallista riip puen 1 500–6 700 luumenin välillä, ja useimpiin malleihin on valittavissa daLi, 1–10V tai phase cuthimmennystapa. Valaisimet soveltuvat kaikkiin yleisimpiin 3vaihekiskoihin. Lisätietoja: deCOlight Oy 010 423 6360 www.decolight.fi PLATEA PrO PäIVITTyy platea system on kaupunkivalaistuksen tuote perhe, johon on yhdistetty sekä tie ja katu valaistuksen että julkisivu ja arkkitehtuuri valaistuksen valaisimet yhtenäisellä muotoilulla. tuoteperhe päivittyy kokonaan ledivalonläh teille ja samalla muotoilua uudistetaan. uusi platea pro on kauniin pelkistetty valai sin, jota on saatavana kahdessa koossa sekä pylväsasennettavana että valonheittimenä. eri laisia valonjakovaihtoehtoja on 13, ja valovirrat kattavat haarukan 2 930–9 580 lm. daLiohjaus on aina vakiona. Lisäksi mallistosta löytyvät myös rGBW ja tunable White versiot. Valonheitin versiossa on älykäs kiinnike, joka kiinnittyy joko valaisimen reunaan tai takapintaan. Valaisinten elinikä on L 80 B 10 100 000 h (t a 25 °C), kotelointi luokka on ip66 ja ilkivaltaluokka iK08. Mallistoon sisältyvät kaikki yleisesti tarvittavat lisävarusteet, kuten suojaritilä (iK10), visiirit, valonrajaimet jne. Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi
gLASHÜTTE LIMBurgIn STuDIO LInE -MALLISTO uuden studiO Line ledivalaisinmalliston ripustettavat ja seinään sekä kattoon asen nettavat valaisimet muodostavat tyylikkään ja valoteknisesti laadukkaan kokonaisuuden. Musta, satiinimattapintainen ulkoasu mah dollistaa yhdenmukaisen visuaalisen ilmeen kohteen valaisinvalinnoissa. Valoteknisesti valaisimet yhdistävät korkealaatuisen 3 000 kelvinin ledivalotekniikan kolmen valinnaisen heijastinpinnoitevärin – alumiini, messinki ja kupari – kanssa. Kuparin tai messingin sävyisin heijastimin varustetuilla valaisimilla luodaan tilaan viihtyisä ja lämminhenkinen ilmapiiri: alu miinin värisellä heijastinratkaisulla puolestaan loihditaan raikkaampi ja viileämpi tunnelma. Katto ja seinä valaisimia on saatavana sekä sylinterimäisinä että neliömäisinä versioina ja ripustettavia valaisimia pyöreinä kolmessa eri muotokielessä. Lisätietoja: Oy hedtec ab 0207 638 000 www.hedtec.fi uuSI A90-P-rIIPPuVALAISInSArJA Glamox Luxo Lighting tuo markkinoille ledi riippuvalaisinsarjan, jonka muotoilu täyttää niin teollisuusvalaisimen kuin arkkitehtien ja valaistus suunnittelijoiden asettamat esteettisyyden, toimin nallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimukset. a90pvalaisinsarjan tuotteet ovat selkeälinjai sia ja funktionaalisia, ja ne soveltuvat laajaalaisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin. a90p1 on suunniteltu yleisvalaisimeksi esimerkiksi sisäänkäynti ja vas taanottoauloihin sekä ruokasaleihin. a90p2 sopii erityisen hyvin tuotantotilojen, varastojen, korkei den hallien ja atriumtilojen valaistusratkaisuksi. Valaisimia on saatavana kahdessa eri koossa, neljällä eri optiikalla ja kuudella eri teholla. Valo tekniikka sijaitsee valaisimen alaosassa. teräksinen varjostinosa kätkee tekniset komponentit ja sulau tuu luontevasti valaisimen yläosaan. saatavana on myös polykarbonaattivarjostin pystysuoraa valais tusta tai sisustuksellisempaa asennusta varten. a90pvalaisimet toimitetaan ripustusratkaisulla, jota voidaan käyttää myös viistokattoratkaisuissa. Lisätietoja: Glamox Luxo Lighting Oy 010 841 0440 www.glamoxluxo.fi CArIITIn SAunA LInEAr -VALAISTuS uuDISTuu Cariitin sauna linear valaistussarjalla voidaan toteuttaa tasainen valaistus selkänojaan ja ylä lauteen etureunaan. uusi sauna linear kaluste on valmistettu akryylista ja alumiinista. Yhden kalusteen pituus voi olla 0,5–2 metriä, ja se voidaan valaista molemmista päistä tai vain toi sesta päästä. pituudeltaan yli metrin mittainen kaluste tulisi valaista aina molemmista päistä. sauna linear kaluste voidaan asentaa seinään tai lauteen alle enintään 1,5 metrin korkeuteen. Kaluste valaistaan valokuidun ja projektorin avulla tai suoraan ledivalonlähteellä. Valokui tua käytettäessä suositellaan halkaisijaltaan 4–6 mm:n kuitua, jotta kaluste valaistuu hyvin. projektorivalikoimasta löytyvät sekä kuivaan tilaan että saunaan, lauteen alle, sijoitettavat mallit. projektoreita on saatavana lämpimän (3 000 K) tai kylmän (4 000 K) sävyisellä ledillä, joiden värintoisto on erinomainen r a > 90. Ledivalonlähteen värilämpötila on lämmin 3 000 K, sen suojausluokka on ip55 ja maksimi asennuskorkeus 1,5 metriä lattiasta. Virtalähde valitaan sen mukaan, montako lediä ja kalustetta siihen kytketään. Virtalähteet ovat suojausluo kaltaan ip55, ja ne voidaan asentaa lauteen alle enintään metrin korkeuteen. Lisätietoja: Cariitti Oy (09) 221 9040 www.cariitti.fi OSrAM SuBSTITuBE ADVAnCED uO OsraMin uudella substituBe adVanCed uO (= ultra output) ledivaloputkella on erittäin korkea valovirta, jopa 3 600 lm, ja sen valotehokkuus on 150 lm/W. t8loisteputken energiatehokas korvaaja soveltuu käytettäväksi esimerkiksi tuo tantolaitoksissa, myös äärimmäisissä lämpötila olosuhteissa 20…+50 °C. Ledivaloputkea on saatavana käännettävillä päillä sekä elektroniselle liitäntälaitteelle että kuristinkäyttöön. tuotteilla on pitkä, 50 000 tunnin elinikä ja viiden vuoden takuu. saatavana on kaksi eri värilämpötilavaihtoehtoa: 4 000 K ja 6 500 K. Lisätietoja: Oy OsraM ab (09) 7422 3300 www.osram.fi
52 VaLO 1/2016 FOCuS TrACK -KISKOVALAISInPErHE tyylikkäissä ja häikäisemättömissä Focus track kohdevalaisimissa on vankka, pisaranmuotoi nen muotoilu sekä integroitu vaihehimmen nettävä ohjain. uusin leditekniikka ja Comfort linssi tuottavat loistavan valon laadun ja hyvän värintoiston, r a > 90. Valaisimesta on valittavana kolme eri värilämpötilaa ja kolme erilaista valo keilaa. Valaisimen rungon väri on mattamusta tai valkoinen. Focus track soveltuu erinomaisesti korostusvalaistukseen tai yleisvaloksi kaikkiin tiloihin. Valaisimessa on matala rakenteinen yleissovitin, joka sopii useimpiin 3vaihekisko järjestelmiin. Valaisimen ominaisuuksia voidaan täydentää tarvikkeilla valokuvion muuttamiseksi ja häikäisyn vähentämiseksi. Lisätietoja: hidealite www.hidealite.fi ECOVALO BALK Br -KIInTEISTöVALAISIMET BaLK Br tuoteperheen suorakaiteen malliset ledivalaisimet voidaan asentaa seinälle tai kattoon. Valaisimia on kahta pituutta (270 mm ja 470 mm) ja useita tehovaihtoehtoja välillä 22 W–60 W. Kaikissa valaisimissa on mattahäikäisysuoja, joka estää kiusahäikäisyä ja antaa sopivasti hajavaloa esimerkiksi julkisivujen valaisuun. Vaihtoehtona on myös opaalihäikäisysuoja. Valaisinta on saa tavana sekä symmetrisellä että epäsymmetrisellä valonjaolla. Myös pyörähdyssymmetrinen ja katu valaisuun sopiva valonjako ovat valikoimissa. ener giatehokkuutta voidaan haluttaessa optimoida kolmella himmennysvaihtoehdolla: daLi, 1–10V tai itsenäinen tehtaalla valmiiksi ohjelmoitu him mennysprofiili. Vakiomallit ovat mustia, ja saata vana on myös muita raLvärisävyjä. Valaisimet on suunniteltu ulkokäyttöön, mutta niitä voidaan käyttää myös sisätilojen valaisuun. takuuaika on 7 vuotta, ja elinikä ulkokäytössä on yli 120 000 tuntia ja sisäkäytössä yli 60 000 tuntia. Lisätietoja: artequa Oy 050 327 8061 www.artequa.com gLP VärILäMPöTILASääDöLLä Greenluxin GLp6060 on monipuolinen paneeli valaisin, joka sopii erilaisiin sisätiloihin. sitä on käytetty tuomaan miellyttävää ja tasaista yleisvaloa muun muassa toimistohuoneissa, avokonttoreissa, aula ja käytävätiloissa, koululuokissa sekä liike huoneistoissa. GLpvalaisinta on saatavilla sekä lämpimän (3 000 K) että neutraalin valkoisella (4 000 K) valon värisävyllä, kolmella eri tehovaihto ehdolla ja nyt myös tunable white versiona, jossa on säädettävä valon värilämpötila (2 800–6 100 K). Lisätietoja: Greenlux Finland Oy 010 320 0780 www.greenlux.fi HELLAn OFFICE ECO -PAnEELIVALAISIn Office eco valaisimessa mikroprisma optiikalla saadaan erityisen tasainen ja laaja valonja kauma. Valaisimen uGr on alle 19. Mikro prismaoptiikan lisäksi saatavilla on myös opaaliversio. paneelivalaisimen matala pro fiili ja erinomainen valovoima mahdollistavat valaisimen monikäyttöisyyden eri tiloissa. Office eco paneelivalaisimet sopivat hyvin muun muassa toimisto ja opiskelutiloihin, ja niillä saadaan miellyttävä tunnelma myös esimerkiksi liike ja kokoustiloihin. Valaisimen kokovaihto ehdot ovat 595 x 595 mm ja 295 x 1 195 mm. Valaisimen asennusvaihtoehtoja ovat alakat toon asennus tlistan päälle, vaijeriripustukseen asennus tai pintaan asennus kotelolla. Valai simesta on saatavilla sekä on/off että daLi versiot, tilauksesta myös 1–10V. Lisätietoja: hella Lighting Finland Oy 010 476 4400 www.hella.com/industries AurA CErTOS IP65 aura Certos on ip65luokiteltu ledivalaisin, joka on suunniteltu korkeisiin tiloihin korvaamaan perinteiset syväsäteilijät teollisuudessa ja varas toissa. Valaisimen valotehokkuus on korkea, jopa 112 lm/W. Valaisinta on saatavana kolmella eri teholla: 120 W, 150 W ja 200 W. 200 watin valaisimella, jonka valovirta on 22 400 lm, korvataan perinteinen 400 watin syväsäteilijä. asennuskorkeudet 5–15 m onnistuvat helposti vaihdettavilla linsseillä 50° ja 90° (vakiona 120°). Valaisimessa on vakiona rengas ripustamista varten: seinä ja kattokiinnikkeet ovat erikseen tilattavissa. Valaisin on saatavissa myös daLi liitäntälaitteella. Värilämpötila on 4 000 K ja värintoistoindeksi r a > 80. Liitäntälaite on varus tettu ylijännite ja ylikuumenemissuojalla. Valai simella on viiden vuoden stuLtakuu. Lisätietoja: aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi
53 VaLO 1/2016 LEDInAuHA LyHyELLä DIODIVäLILLä Ledstrip rX hd ledivalonauhassa valodiodien väli on erityisen lyhyt, jolloin saadaan tasainen ja pisteetön valo myös matalissa profiileissa. erit täin hyvä värintoisto, r a > 90, tuottaa luonnollisen vaikutelman. nauhaa on saatavana kahdella eri suojausluokalla, ip20 ja ip67. Ledstrip rX hd toimitetaan viiden metrin rullissa kiinnitysteipillä ja liitäntäjohdoilla varustettuna, nopeaa ja help poa asennusta varten. erikoistilauksena nauhaa voidaan tilata myös halutun mittaisena. Ohjain tilataan erikseen sijoituspaikan ja halutun him mennystekniikan mukaan. Lisätietoja: hidealite www.hidealite.fi PrO FLOW TIEJA KATuVALAISTuKSEEn energiaa säästävä ja kustannustehokas prO Flow ledivalaisin vastaa tie ja katuvalaistuksen uusim piin vaatimuksiin tehokkaalla ja tarpeenmukaisella valaistuksella. Valaisimen skandinaavinen ja lin jakas muotoilu sopii hyvin kaikenlaisiin ympäris töihin, kuten kaduille, kevyen liikenteen väylille, ulkoilureiteille, pihoille ja puistoihin. Korkealaa tuiset ja kestävät materiaalit sekä valotehokkuus varmistavat erittäin pitkän käyttöiän ja alhaiset elinkaarikustannukset. prO Flow on joustava älyvalo, joka mahdol listaa langattoman ohjauksen. Valaisimessa on vakiona daLiohjaus. Lisäksi on saatavilla laaja valikoima älykkäitä ohjausratkaisuja autonomisesti asiakasohjelmoitavasta Kaamosjärjestelmästä aina täysin etäohjattaviin sisäänrakennettuihin kolmannen osapuolen ohjausjärjestelmiin. easy Led prO Flow valaisin on suunniteltu ja valmis tettu suomessa. Lisätietoja: easy Led Oy (02) 737 4420 www.easyled.fi SKyLInE – VEISTOKSELLISTA VArJOLEIKKIä skyline on Louis poulsenin uusi, suuriin tiloi hin tarkoitettu riippuvalaisin, joka on syntynyt yhteistyössä nuoren sveitsiläisranskalaisen suunnittelijan julie richozin kanssa. Valaisin on 800 mm korkea, ja se koostuu kuudesta kerroksittaisesta, kaarevasta varjostimesta. skyline antaa veistoksellisen vaikutelman sekä valaistuna että sammutettuna. Korkea, kapea ja valkoinen valaisin luo huoneeseen rauhal lisen tunnelman. tehokas heijastin ja 52 watin (4 200 lm) ledivalonlähde antavat miellyttävän ja energiatehokkaan alaspäin suuntautuvan valon. Lisätietoja: Louis poulsen Finland Oy (09) 622 6760 www.louispoulsen.com uuSInTA LEDITEKnIIKKAA KATuVALAISTuKSEEn OnnLine VOYaGer katu ja tievalaisimet edustavat uusinta leditekniikkaa. alumiinirun koiset, ip65koteloidut valaisimet soveltuvat katuvalaistukseen, kevyen liikenteen väylille sekä asunto ja pihakaduille kaupungeissa ja taajamissa. erilaisten seinä ja pylväskiinnikkeiden avulla pihojen ja pysäköintialueiden valaistus voidaan toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti. antrasiitinharmaata Voyageria on saatavana kahdessa teholuokassa: pluokille soveltuva 48 W ja Mluokille soveltuva 70 W. Valaisimilla on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Onninen Oy www.onninen.fi AurA ExZITE – TuunATTAVISSA SISuSTuKSEn MuKAAn aura exzite valaisimen suunnittelun lähtökoh tana on paitsi nykyaikaisen leditekniikan vaati mukset myös toimistorakentamisen sisustuksel liset ratkaisut. Valaisin on saatavana erivärisillä sivulevyillä, päädyillä ja koristeruuveilla, mikä tekee mahdolliseksi oman valaisimen suunnit telun (exzite.auralight.com). Valaisin on rakennettu pursotetusta alumii nista niin sanotulla Zcoreteknologialla tehdyn profiilin ympärille, joka johtaa lämmön pois ledeistä. Valaisin antaa 65 % suoraa ja 35 % epäsuoraa valoa. exzite on saatavana kahdella valonjaolla, joko mikroprismahäikäisysuojalla suoralle valolle tai kaksoisparabolisella alumiini heijastimella (Miro 5). Valittavissa on vakiovirta ohjatun lediliitäntälaitteen lisäksi daLi, switch diM ja integroitu tunnistinohjaus. Valaisimen valotehokkuus on korkea, jopa 115 lm/W, ja sen käyttöikä on 50 000 h (L 70 B 10 ). Valaisimella on viiden vuoden stuLtakuu. Lisätietoja: aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi
54 VaLO 1/2016 MISALIn WrEn-uSB-LEDIVALO Wren on pieni ja kevyt usBledivalo. Wren saa virtansa kolme metriä pitkän mikrousBkaa pelin kautta, joka soveltuu myös matkapuheli mien lataamiseen. Wren kuluttaa 0,5 wattia ja painaa 10 grammaa. Valovirta on 50 luumenia. Wren kulkee helposti mukana ja soveltuu muun muassa luku, retki ja yövaloksi. Wrenin antama valo on pehmeää ja sen muodon yksinkertaisuus palvelee monipuolista käyttöä, vain mielikuvitus on rajana. Wren sai alkunsa plan international suomen kanssa ugandan Kampalaan tehdystä kehitysprojektista. Lisätietoja: Misal Oy 050 1999 www.misal.fi FrEy-ALASVALOSArJA Freyalasvalosarjassa on kattava valikoima kiin teän ledin alasvaloja yleisvalaistukseen. Valaisin on suunniteltu käytävien ja työtilojen valaisuun, mutta ip44luokitus mahdollistaa käytön myös kos teissa tiloissa. sarjassa on laaja valonjako, kolme kokoa (145/172/225 mm) ja neljä tehovaihtoehtoa. Kaksi pienintä mallia ovat triachimmennettäviä. Valaisin on ketjutettavissa, ja siinä on jousiliittimet 3 x 2,5 mm 2 . Valaisinrunko on valkoista muovia ja häikäi semätön fasetoitu heijastin alumiinia. Valonläh teenä on kiinteä 828/840 ledi: 10,5 W/950 lm, 16,5 W/1 560 lm, 19 W/2 000 lm ja 25,5 W/2 700 lm. Käyttöikä on 50 000 h (25 °C). Lisätietoja: airam electric Oy ab 0207 545 600 www.airam.fi BETA OPTI – LEDEILLE OPTIMOITu HäIKäISySuOJA Beta Opti pienluminanssihäikäisysuojan niin kutsuttu batwingvalonjako suuntaa valon valaisimen sivuille. tämä pitää valon tasaisem pana valaisinrivien välissä ilman, että valon voimakkuus nousee liian kirkkaaksi suoraan valaisimen alapuolella. uuden sukupolven Beta Opti hallitsee suuren valovirran täydellisesti. häikäisysuoja on kehitetty Fagerhultin tehokkaan, pienlumi nanssihäikäisysuojissa käytettävän r5optiikan pohjalta. poikittaislamellit toimivat yhteis työssä tehokkaiden sivuheijastimien kanssa, jotka ohjaavat valon tarkasti alaspäin ja sivuille ja pystyvät näin hallitsemaan luminanssia häi käisemättä. Optimoidun valaistusmukavuuden takana on heijastimen kyky tasoittaa yksittäisten ledien pistemäiset luminanssit. Beta Opti häi käisysuoja on saatavana tällä hetkellä recesso, itza ja dti Led valaisimiin. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi gLAMOxIn A15-SQ-VALAISInuuTuuS a15sQ on jämäkkä ja viimeistelty ledivalaisin uutuus, joka voidaan asentaa seinä tai katto pintaan joko sisä tai ulkotiloissa. Valaisinta on saatavana kahdessa eri koossa: 290 x 290 mm tai 340 x 340 mm. Valaisimen korkeus on ainoas taan 54 mm. ajattoman ja tiiviin ulkomuotonsa ansiosta a15sQ sopii hyvin sisääntuloalueiden ja julkisivujen valaisuun sekä esimerkiksi käy tävä ja varastotilojen yleisvalaisimeksi. Valaisinrunko on valmistettu painevaletusta alumiinista ja maalattu harmaaksi (raL9006) tai valkoiseksi (raL9016). Valaisimen häikäisysuoja on kestävää, opaloitua polykarbonaattia. Valai simessa on tehokkaat ledivalonlähteet, joiden ulos tuleva valovirta on joko 1 000 lm (290 mm versio) tai 1 700 lm (340 mm versio). Valaisimen ilkivaltaluokitus on iK10 ja kotelointiluokka on ip65. Valaisin toimitetaan ledeillä, joiden väri lämpötila on joko 3 000 K tai 4 000 K. Lisätietoja: Glamox Luxo Lighting Oy 010 841 0440 www.glamoxluxo.fi STArT WATErPrOOF LED start Waterproof Led valaisimien pitkittäisuritettu ja himmeästi opaloitu kupu optimoi valontuo ton ja estää tehokkaasti kiusahäikäisyä. Vankka polykarbonaattirunko (iK08, ip65) ja terässalvat takaavat nopean ja luotettavan asennuksen sekä huollon. saatavissa on kaksi leveyttä ja pituutta. Valaisimet on varustettu yhdellä tai kahdella ledi valonauhalla. tehovaihtoehtoja on neljä (24–80 W) valovirtojen ollessa 2 493–8 305 lm. Valaisimien valotehokkuus on korkea, jopa 109 lm/W. Väriläm pötila on 4 000 K ja elinikä 50 000 tuntia (30 %:n valonalenemalla). Lisätietoja: Feilo sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi
WALDMAnn VIVAA Vivaa on tyylikäs ja miellyttävä ledivalaisin etei siin, odotushuoneisiin ja portaikkoihin. Valaisinta on saatavilla kahdella eri halkaisijalla (400 mm ja 600 mm) sekä ripustettavina ja upotettavina malleina. Vivaan epäsuora valaistus laajentaa kapeita portaikkoja sekä avartaa pieniä ja mata lia huoneistoja. Vivaa on erittäin taloudellinen valaisin, kiitos suuren valovirran (jopa 11 000 lm). Valaisin on saatavana myös VtLvalonohjaus järjestelmällä, joka tukee ihmisen luonnollista elämänrytmiä miellyttävällä tavalla vaihtelemalla valon värilämpötilaa ja voimakkuutta vuorokau den ajan mukaan. Lisätietoja: Waldmann Valaistus Oy 045 670 5652 www.waldmann.com näyTTäVä LP grAnD tanskalaisen Christian Flindtin suunnittelema Lp Grand on isojen tilojen valaisin, jonka läpi mitta on jopa 1,5 m. Valaisin voidaan asentaa kattoon tai ripustaa vaijereilla. se muodostaa pelkistetyn siluetin pehmeine harmonisine lin joineen. Valaisimet sopivat mainiosti hotelleihin, ravintoloihin, kouluihin, toimistoihin – kaikkiin paikkoihin, joissa tarvitaan energiatehokasta valaistusta ja tyylikästä muotoilua. Lp Grand valaisimissa on kolme väri vaihtoehtoa: musta, valkoinen ja samppanja. Valaisimia on kolmea kokoa (halkaisijat 580 mm, 880 mm ja 1 480 mm), ja niissä on tehokkaat ledivalonlähteet 59 W/4 800 lm, 113 W / 9 700 lm sekä 212 W/21 100 lm. Lisätietoja: Louis poulsen Finland Oy (09) 622 6760 www.louispoulsen.com TWILIgHT-PuISTOVALAISIn twilight on edullinen puistovalaisin (ip66, iK10), joka on kehitetty erityisesti elohopeavalaisimien vaihtoprojekteihin. twilight voidaan vaihtaa suo raan 80 W tai 125 W elohopeavalaisimien tilalle 2,5–5 metrin pylväisiin. sarjassa on kaksi tehoa, symmetrinen tai erityisesti puistokäytäville kehi tetty ellipsivalonjako sekä sovitteet 60 mm tai 76 mm pylväisiin. sarjaan sisältyy kaksi ilmeel tään erilaista varjostinta, joilla voidaan myös vaikuttaa ylös ja sivulle suuntautuvan valon määrään. Valaisimeen on mahdollista toteuttaa projektikohtaisia erikoisvarjostimia. Valovirrat ovat 1 910–3 660 lm, ja elinikä on L 80 B 10 100 000 h (t a 25°C). Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.fi LOOP-VALAISIn tuore kotimainen valaisinvalmistaja himmee julkaisi Loopvalaisimen tukholman huonekalu messuilla helmikuussa. Muotoilija timo niska sen suunnittelema Loop on alumiinirunkoinen pöytävalaisin. Valaisimen ledivalonlähde on sijoitettu puoliympyrän muotoon valaisimen sisäpinnalle, akryylikannen alle. Valaisimessa on hipaisukytkimellä toimiva himmennin, kan gasjohto ja pistotulppamuuntaja. Valaisimen rungon väri on valkoinen tai musta, värilämpö tila on 3 000 K. Muut värilämpötilavaihtoehdot ja rungon värit ovat saatavana erikoistilauksesta. Lisätietoja: himmee Oy 040 910 9190 www.himmee.com KLASSInEn BALLO JuLKISIIn TILOIHIn Ballo on julkisiin tiloihin sopiva klassista muo to kieltä edustava riippuvalaisinsarja. Valaisinta on saatavana pyöreänä (200 mm ja 400 mm) tai sylinterin muotoisena (ø 100 mm). Valaisinrunko on metallia ja kupu lasia. Ballon valonlähteenä on kiinteä ledi: pyöreissä malleissa 20 W (1 700 lm) tai 39 W (3 350 lm) ja sylinterimallissa 20 W (1 500 lm). Käyttöikä on 50 000 h (25 °C). Lisätietoja: airam electric Oy ab 0207 545 600 www.airam.fi
PArATHOM ADVAnCED gLOWDIM GLOWdimlamppujen valon värisävy on himmen tämättömänä 2 700 K. himmennettäessä lamp pujen värilämpö tila muuttuu portaattomasti lämpimämmäksi, 2 700 kelvinistä 2 000 kelviniin. Valo jäljittelee luontevasti halogeeni lampun omi naisuuksia. Verrattuna vastaavaan hehku tai halo geenilamppuun GLOWdimlamput säästävät jopa 90 % energiaa ja kuuluvat energiatehokkuusluok kaan a+. jopa 25 000 tunnin eliniän ja 5 vuoden OsraMtakuun ansiosta energia ja huoltokustan nuksia voidaan vähentää merkittävästi. • 5 W, 240 V, Gu10, 330 lm • 5 W, 12 V, Gu5.3, 330 lm • 8,5 W, 240 V, e27, 806 lm • 6 W, 240 V, e14, 470 lm Lisätietoja: Oy OsraM ab (09) 7422 3300 www.osram.fi rECESSO LED – HäIKäISEMäTönTä VALOA recesso on nyt saatavana myös ledeillä varustet tuna. recesso asennetaan alakattoon, jossa on näkyvät kannatinprofiilit. Valaisin on varustettu häikäisysuojan sivuille sijoitetuilla ilman läpivir tausaukoilla, mikä minimoi komponenttien läm penemisestä johtuvaa valovirran alenemaa. Kuusi eri moduuli kokoa ja kolme eri leveyttä tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia valaistussuunnitteluun. recesso on varustettu uudella Beta Opti häikäisysuojalla, joka optimoi valaisimen valo tehokkuuden. recesso luo häikäisemätöntä ja sopivasti kontrasteja luovaa valaistusta tehden työskentelyympäristöistä viihtyisiä ja tuottavia. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K tai 4 000 K, r a ? 80. Valon laatu on Macadam 3 sdCM. Valaisin voidaan toimittaa pistotulpalli sella liitosjohdolla tai Wieland ja Wagopisto liitinjärjestelmiin sopivana. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi inODE 500 -SArJAn äLyKKääT MODuuLIT inOde 500 moduulit tarjoavat yksinkertaisen ratkaisun älykkäille valaisimille. Moduuleilla on langaton yhteys iLuMnetverkkoon, ja ne voivat ohjata valaisimia yleisien ledivirtalähtei den rajapintojen kautta. Optimoitu rakenne takaa sopivuuden ja helpon asennettavuuden useisiin erityyppisiin valaisimiin. inOde 500 sarjan moduuleilla on ainut laatuinen ratkaisu sensorien integroimiseksi valaisimiin. nsensesensorit ovat irrotettavia moduuleja, jotka voi asentaa ja vaihtaa tarpeen mukaan myös käyttökohteessa. sensorit kiin nittyvät iLuMnet nsense rajapintaan, joten tulevaisuudessa kehitettäviä uusia sensoreita voidaan liittää valaisimiin, joissa on inOde 500 sarjan moduulit. Kaikki nsensemoduulit tuke vat Bluetooth Le yhteyttä erilaisia smart City ja iotratkaisujen sovelluksia varten. Lisätietoja: Valopaa Oy 010 470 8890 www.ilumnet.com rZB:n TEHOKKAAMPI rALITE II -SyVäSäTEILIJä ralitesyväsäteilijästä on tullut uusi, tehok kaampi versio ralite ii. Valaisin on saatavana yhdellä, kahdella tai kolmella valaisinyksiköllä eri tehoilla (valovirrat 10 000–49 100 lm). Valaisimen runko on anodisoitua alumiinia, jonka pystysuorat jäähdytysrimat takaavat tasaisen, passiivisen jäähdytyksen ja minimoi vat valaisimeen kertyvän pölyn ja lian määrää. ralite ii on vakiona daLisäädettävä, kotelointi luokaltaan ip66 ja valonväriltään 4 000 K. Ledin käyttö ikä on 50 000 tuntia (L 80 B 10 ), r a > 80. ralitevalaisinsarja on suunniteltu korkeisiin tiloihin ja muun muassa teollisuuden vaativiin olosuhteisiin, mutta se soveltuu erinomaisesti myös lentokentille, kirkkoihin sekä kongressi ja kauppakeskuksiin. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com ABELIn VErSO-LEDITIEVALAISIn Verso sopii hyvin pihaalueiden, parkkipaikkojen ja pihateiden valaisemiseen. Verson kupu on akryy lia ja runkoosat ovat valualumiinia. Valaisimen vakioväri on grafiitinharmaa, mutta saatavana ovat myös kaikki raLvärit. Valaisinta on kolmea eri tehoa: 31 W /4 450 lm, 45 W/6 000 lm ja 62 W/8 900 lm. Optiikkavaihtoehtoja on viisi, ja valaisinten valonjako on suunniteltu käyttökohtei den mukaan. Valaisimessa voidaan käyttää myös energiansäästön mahdollistavaa, ohjelmoitavaa C2 smartLumo valonohjausyksikköä. Lisätietoja: Candela import Oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi
HELSINKI DESIGN WEEKIN JA HABITAREN UUSI MUOTOILUN, TILASUUNNITTELUN JA VALAISTUKSEN AMMATTITAPAHTUMA SHOWROOM Tutustu mukana olevien yritysten projektisisustamisen ammattilaisille suunnattuihin tuotteisiin, palveluihin ja ratkaisuihin. Luentoja, seminaareja, tietoiskuja ja työpajoja. VALAISTUKSEN TAPAHTUMA VALOLIGHT JO 7. KERRAN HABITAREN YHTEYDESSÄ! Ammattilaisille maksuton pääsy tapahtumaan ennakkorekisteröitymistä vastaan. Valaistusalan tapahtuma kuluttajille tarjoaa tietoa valaistusuutuuksista ja valaistuksen trendeistä. 7.–9.9.2016 MESSUKESKUS HELSINKI 7.–11.9.2016 MESSUKESKUS HELSINKI KE 7.9. KLO 10–18 (kutsuvierastilaisuus klo 18–20) TO–PE 8.–9.9. KLO 10–18 SHOWROOMFAIR.COM KE 7.9. KLO 12–20 TO–SU 8.–11.9. KLO 10–18 VALOTAPAHTUMA.FI SATELLIITTITAPAHTUMA SHOWROOM WALK järjestetään to–pe 8.–9.9. klo 16–20 yritysten omissa näyttelytiloissa ympäri kaupunkia. Pääsyliput yleisölle shop.messukeskus.com. Ammattilaisille sisäänpääsy rekisteröitymällä. VIISI TAPAHTUMAA YHDELLÄ LIPULLA: ValoLight, Habitare, Antiikki, ArtHelsinki, Hifiexpo.
VaLO 1/2016 59 VALOTAPAHTuMIA 2016 www.valosto.com/tapahtumat KESäKuu 9.–12.6.2016 Guangzhou, Kiina guangzhou International Lighting Exhibition guangzhouinternationallightingexhibition.hk.messefrankfurt.com 28.6.–2.7.2016 são paulo, Brasilia ExPOLux www.expolux.com.br/en HEInäKuu 6.–8.7.2016 panamá, panama InterLumi Panama www.interlumi.com 8.7.–7.8.2016 seinäjoki Asuntomessut www.asuntomessut.fi ELOKuu 18.–21.8.2016 herning, tanska Formland www.formland.com 27.–28.8.2016 jyväskylä 8. Kansainvälinen Alvar Aalto -designseminaari 2016 www.alvaraaltodesignseminar.fi 31.8.–2.9.2016 shanghai, Kiina Shanghai International Lighting Fair shanghaiinternationallightingfair.hk.messefrankfurt.com 31.8.–2.9.2016 shanghai, Kiina Shanghai Intelligent Building Technology shanghaiintelligentbuildingtechnology.hk.messefrankfurt.com SyySKuu 1.–11.9.2016 helsinki Helsinki Design Week www.helsinkidesignweek.com 5.9.2016 praha, tšekki CIE Tutorial on Visual Appearance Fundamentals and Measurement cie.co.at 6.–7.9.2016 praha, tšekki CIE 4th Expert Symposium on Colour and Visual Appearance cie.co.at 6.9.2016 tukholma, ruotsi Ljusdagen 2016 belysningsbranschen.se/kalendarium/ljusdagen2016 6.–7.9.2016 helsinki ID Helsinki www.idhelsinki.fi 7.–8.9.2016 tampere Väylät & Liikenne tapahtumat.tieyhdistys.fi/vaylatliikenne 7.–9.9.2016 helsinki Showroom showroomfair.com 7.–11.9.2016 helsinki ValoLight www.valomessut.fi 7.–11.9.2016 helsinki Habitare www.habitare.fi 14.–15.9.2016 helsinki Kuntamarkkinat kuntamarkkinat.fi 17.–18.9.2016 Kokkola rakenna-Sisusta-Asu Kokkola www.messu.com 17.–25.9.2016 Lontoo, isoBritannia The London Design Festival www.londondesignfestival.com 18.–20.9.2016 Lontoo, isoBritannia PLASA 2016 www.plasashow.com 18.–21.9.2016 Los angeles, Yhdysvallat 2016 IES Street and Area Lighting Conference www.ies.org/salc 19.–22.9.2016 shanghai, Kiina LED CHInA 2016 www.ledchinash.com/enus 20.–22.9.2016 Bregenz, itävalta LpS 2016 – 6th International LED professional Symposium +Expo www.ledprofessionalsymposium.com 21.–24.9.2016 Lontoo, isoBritannia 100% Design www.100percentdesign.co.uk 22.–24.9.2016 jyväskylä Valon kaupunki -tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 24.–25.9.2016 Oulu rakenna-Sisusta-Asu Oulu www.messu.com 24.9.–1.10.2016 alingsås, ruotsi Lights in Alingsås workshop lightsinalingsas.se 26.–27.9.2016 abu dhabi, arabiemiirikunnat Middle East Smart Lighting & Energy Summit 2016 www.lightingsummit.com 27.–29.9.2016 tampere Alihankinta 2016 www.alihankinta.fi 28.–30.9.2016 singapore LED+Light Asia 2016 www.ledlightasia.com 30.9.–6.11.2016 alingsås, ruotsi Lights in Alingsås lightsinalingsas.se LOKAKuu 1.–2.10.2016 rauma rakenna-Sisusta-Asu rauma www.messu.com 6.–8.10.2016 padova, italia Illuminotronica illuminotronica.it/en 7.–16.10.2016 Berliini, saksa FESTIVAL OF LIgHTS festivaloflights.de 9.–11.10.2016 Luzern, sveitsi light & sound www.lightandsound.ch 12.–13.10.2016 Coventry, isoBritannia Photonex www.photonex.org 12.–14.10.2016 helsinki FinnBuild finnbuild.messukeskushelsinki.fi 13.–15.10.2016 puerto Vallarta, Meksiko IALD Enlighten Americas 2016 www.iald.org 13.–16.10.2016 praha, tšekki SIgnAL | Prague Light Festival www.signalfestival.com 14.–23.10.2016 Kortrijk, Belgia InTErIEur 2016 www.interieur.be 17.–23.10.2016 Las Vegas, Yhdysvallat LDI www.ldishow.com 19.–20.10.2016 tukholma, ruotsi Elmässan www.easyfairs.com 22.–26.10.2016 Zhongshan, Kiina China (guzhen) International Lighting Fair www.gzlightingfair.com/en 25.–27.10.2016 tampere Energia 2016 www.energiamessut.fi 25.–29.10.2016 Köln, saksa OrgATEC www.orgatec.com 26.–29.10.2016 shanghai, Kiina Prolight + Sound Shanghai prolightsoundshanghai.hk.messefrankfurt.com 27.–30.10.2016 hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Autumn Edition) www.hktdc.com/fair/hklightingfairaeen 28.–30.10.2016 Vantaa Omakoti-messut www.omakotimessut.net 29.–30.10.2016 Mustasaari Vasara + Huonekalu www.vasaramessut.fi 31.10.–2.11.2016 dubai, arabiemiirikunnat Light Middle East www.lightme.net MArrASKuu 1.–3.11.2016 jyväskylä Tekniikka 2016 www.tekniikkamessut.fi 2.–6.11.2016 soul, eteläKorea LuCI Annual general Meeting www.luciassociation.org 8.–11.11.2016 München, saksa electronica electronica.de 8.–11.11.2016 Moskova, Venäjä Interlight Moscow interlightmoscow.ru.messefrankfurt.com 12.–19.11.2016 eindhoven, alankomaat glow www.gloweindhoven.nl 13.–15.11.2016 praha, tšekki IALD Enlighten Europe 2016 www.iald.org 15.–17.11.2016 Barcelona, espanja Smart City Expo World Congress www.smartcityexpo.com/en 18.–27.11.2016 Oulu Valoa Oulu! www.ouka.fi/valoaoulu 23.–24.11.2016 Lontoo, isoBritannia Strategies in Light Europe www.sileurope.com 23.–24.11.2016 Lontoo, isoBritannia LuxLive 2016 luxlive.co.uk 24.11.2016 Oulu Valoa-seminaari 30.11.–1.12.2016 toronto, Kanada IIDExCanada www.iidexcanada.com JOuLuKuu 1.12.2016–22.1.2017 amsterdam, alankomaat Amsterdam Light Festival www.amsterdamlightfestival.com 8.–9.12.2016 Lyon, ranska ForumLED Europe 2016 www.forumled.com 8.–11.12.2016 Lyon, ranska Fête des Lumières www.fetedeslumieres.lyon.fr/en SVS:n KurSSEJA 2016 tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta www.valosto.com ja www.valoakatemia.fi.