• 1/2017 Arvorakennusten valaistus vaatii malttia IhmIskeskeInen valaIstus vireyttä työpäivään
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 3 VALO 1/2017 AjAnkOhtAistA 6 valaistustietoa verkosta 40 ledistandardien ensimmäinen sukupolvi valmiina suunnitteLu 8 Ihmiskeskeisellä valaistuksella virtaa työpäivään 18 visualisointija virtuaalimallit valon kokemisen ja suunnittelun apuna 22 valaistus suunnittelua arkeologin asenteella 42 Perusteet haltuun, osa 2: valovirta, hyötysuhde ja valotehokkuus prOjektit 12 helsingin kaupungin teatteri uudessa valossa 36 kirkasvaloa kaupunkitilassa – valaisin osana kaupunki kalustetta kuLttuuri jA tiede 28 valo tuo taidetta ja tapahtumia kaupunkien kaduille VAkiOpALstAt 5 valokeilassa 44 valonvälähdyksiä 50 Projektiuutisia 54 tuoteuutisia 59 valotapahtumia 28 18 36 12 1 /2 01 7
• Sagaa valmistetaan tehoversioina 42W ja 30W, jotka tuottavat 4500 lm ja 3000 lm. IP65 suojausluokka ja IK10 iskunkestävyysluokka takaavat Sagan sopivuuden kaikkiin julkisiin tiloihin. Symmetrinen ja asymmetrinen valonjako mahdollistavat energiatehokkaan valaistusratkaisun kohteen erityispiirteiden mukaisesti. Ensto SAGA The Story of Light Ensto Saga on ulkovalaisin, jossa huippuluokan valotekninen ratkaisu ja muotoilu kohtaavat. Saga on erinomainen vaihtoehto valaisemaan ympäristöä ja kulkureittejä.
• Sagaa valmistetaan tehoversioina 42W ja 30W, jotka tuottavat 4500 lm ja 3000 lm. IP65 suojausluokka ja IK10 iskunkestävyysluokka takaavat Sagan sopivuuden kaikkiin julkisiin tiloihin. Symmetrinen ja asymmetrinen valonjako mahdollistavat energiatehokkaan valaistusratkaisun kohteen erityispiirteiden mukaisesti. Ensto SAGA The Story of Light Ensto Saga on ulkovalaisin, jossa huippuluokan valotekninen ratkaisu ja muotoilu kohtaavat. Saga on erinomainen vaihtoehto valaisemaan ympäristöä ja kulkureittejä. 5 VALO 1/2017 standardeissa annetut valaistusvoimak­ kuusarvot ovat ylläpidettäviä arvoja. tämä tarkoittaa sitä, että annetut arvot on voitava saavuttaa myös asennuksen eliniän lopussa. suunnittelussa on siis otettava huomioon valais­ tuksen alenemakerroin. Ledien eliniän määrit­ tely perustuu valovirran alenemaan. Yleensä sallittu valovirran alenema eliniän lopussa on enintään 30 %. jos siis halutaan ylläpitää esi­ merkiksi 500 luksin valaistusvoimakkuutta, olisi pelkän valonlähteen valovirran aleneman takia asennuksessa oltava uutena selvästi yli 700 luksia. kun lisäksi otetaan huomioon likaantu­ minen ja optiikan vanheneminen, arvon olisi oltava tätäkin suurempi. jos halutaan välttää alkuvaiheen ylimitoituksesta aiheutuva turha energiankulutus, laitetaan valaistukseen ns. vakiovalosäätö, jossa valaistustaso säädetään pysymään standardin antamassa arvossa. Askel ihmiskeskeisen valaistuksen suuntaan olisi, jos valaistus mitoitettaisiin niin, että myös ikäänty­ vän työntekijän ja vaativamman näkötehtävän edellyttämät tarpeet voitaisiin säädön avulla ottaa huomioon koko asennuksen eliniän ajan. Valaisevia lukuhetkiä! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry valOkeIlassa h erakleitoksen mukaan vain muutos on pysyvää. tämä tuntuu pätevän ainakin valaistusalalla. Valitettavasti muutos kuitenkin näkyy huonosti työpaikkavalaistuksessa. Vaikka työpaikka­ valaistuksen valonlähteet ovat muuttumassa ledeiksi, itse valaistusratkaisut noudattelevat usein vanhoja perinteitä. ihmiskeskeinen valaistus on päivän muoti­ termi. sen mukaan valaistus tulisi suunnitella ihmistä eikä tilaa varten. ihmiset ovat erilaisia, joten valaistusta tulisi voida muuttaa kunkin omien tarpeiden mukaan. Valaistussuunnit­ telun lähtökohtana on usein riittävän valais­ tusvoimakkuuden saaminen työkohteeseen. suunnittelun lähtöarvot haetaan työpaikkojen valaistusstandardeista. standardien antamat arvot perustuvat normaalinäkökykyisten hen­ kilöiden yleisimpiin näkötehtäviin. Annettuihin arvoihin vaikuttaa ergonomiavaatimusten lisäksi myös valaistusratkaisujen taloudellisuus. ihmis­ ten viihtyvyydelle, terveydelle ja tuottavuudelle on kuitenkin vaikea määrittää hintaa. standardeissa on mainittu, että valaistus­ tasoa olisi voitava muuttaa, jos näköolosuhteet poikkeavat tavanomaisista. Valaistusvoimak­ kuuden arvoja tulisi kasvattaa, jos näkökohde on keskimääräistä vaikeampi tai työntekijän näkökyky on keskimääräistä huonompi. niinpä esimerkiksi iäkkäiden työntekijöiden työpai­ koilla valaistustasoa olisi voitava nostaa. Vas­ taavasti arvoja voidaan alentaa, jos näkötehtävä on helppo ja työtehtävä on poikkeuksellisen lyhytkestoinen. jos työpaikkavalaistus on sää­ dettävä, valaistustason pienentäminen onnistuu helposti. jos valaistus on suunniteltu standar­ din mukaan, valaistusvoimakkuuden lisääminen taas ei säätämällä onnistu, koska säätövaraa ylöspäin ei ole. mIkään eI Ole Pysyvää – aInakaan valaIstuksessa kannen kuva: Miia saastamoinen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkiteh­ deille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoit­ sijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLY­keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (ipad, iphone, Android). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi toimituspäällikkö: Markku Varsila toimitussihteeri: tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj.), totti helin, heikki härkönen, pia rantanen, samuli rasinmäki, Lars räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 1237­3907
• 6 VALO 1/2017 valaIstustIetOa verkOsta viime vuosien aikana valaistusala ja erityisesti valaistusalan tuotteet ovat muuttuneet nopeasti. varsinkin ledituotteista tulee vauhdilla uusia päivityksiä. On selvää, että paperille painetut tiedot vanhenevat hetkessä. siksi ajan tasalla olevaa tietoa haetaan verkosta. siinä ongelmaksi muodostuu, mihin lähteisiin voi luottaa. teksti: tapio kallasjoki V anhin hyllystäni löytyvä suomenkielinen valaistustekniikan käsikirja on Martti paavolan laatima Valotekniikka vuodelta 1952. edelleenkin sitä selaillessani eteen tulee ahaa­elämyk­ siä. Vuosina 1977–1998 suomen Valoteknillinen seura ry ja suomen sähkö­ ja teleurakoitsijaliitto ry julkaisivat useita valaistustekniikan käsikirjoja, joissa monet perusasiat ovat edelleen voimassa, mutta tuotteisiin liittyvät tiedot vanhentuneita. Otatietokin julkaisi vuonna 1992 oman valaistustekniikan käsikirjan lähinnä teknillisen korkeakoulun opetuksen tarpeisiin. Vaikka painokset näistä vanhoista käsikirjoista ovat loppuneet, niitä saattaa kuitenkin löytyä kirjastoista. tun­ netuin valaistusalan käsikirja, jota jatkuvasti päivitetään, on yli 1 300­sivui­ nen the iesnA Lighting handbook. Viimeisin eli 10. painos kirjasta tuli markkinoille vuonna 2011 nimellä illuminating engineering society, the Lighting handbook, tenth edition: reference and Application. asIOIsta PItää Puhua nIIden OIkeIlla nImIllä Oikean terminologian käyttäminen osoittaa käyttäjältään asiantuntemusta. Valaistusalallakin on paljon omia termejä. perussuureiden ja yksiköiden määrittelyt löytyvät vanhoistakin käsikirjoista, mutta varsinkin lediteknolo­ gia on synnyttänyt paljon uusia termejä. Valaistustekniikan perussuureista ja määritelmistä on juuri valmistunut oma sähkötieto ry:n kortti st 57.40. Ledipuolella termeistä on oma standardi, josta on lisätietoa juha Vesan kirjoituksessa sivulla 40. Ledivalaisimien terminologiaa löytyy myös tekno­ logiateollisuus ry:n julkaisemasta oppaasta näin vertailet ledivalaisimia 2.0 [1]. kattavin englanninkielinen valaistussanasto määritelmineen on vapaasti käytettävissä kansainvälisen valaistuskomission Cie:n verkkosivuilla [2]. tutkImustIetOa vOI hyödyntää mOnessa kansainvälinen valaistuskomissio Cie yhdistää maailmanlaajuisesti valaistusalan tutkimusta. eri tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehtävät tutkimukset linkittyvät Cie:n teknisissä komiteoissa meneillään oleviin hankkeisiin. tällä hetkellä keskeisiä aiheita ovat valon ei­visuaalisiin vai­ kutuksiin liittyvät tutkimukset, mesooppinen näkeminen ja värintoiston arviointimenetelmien kehittäminen. Monet hankkeet liittyvät läheisesti ledivalaistuksen erityispiirteisiin. tutkimustulokset julkaistaan lopuksi Cie:n raportteina ja kansainvälisinä standardeina. Cie:n julkaisuja voi hankkia sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa Cie:n verkkosivujen kautta [3]. suomen Valoteknillisen seuran jäsenet saavat julkaisuista tuntuvan alennuksen. Opiskelijat valitsevat lopputyöaiheet usein yrityksistä, joissa kehi­ tellään jotain uutta. niinpä valaistusalalla näkyvä aktiivisuus poikii myös paljon opinnäyte töitä. Yliopistojen tietokannoista löytyy yleensä tiivistelmä tehdystä työstä ja joissain tapauksissa koko tekstikin, jos tekijä on antanut luvan työn julkaisemiseen [4,5]. Ammattikorkeakoulujen opinnäyte työt löytyvät nykyään kokonaisuudessaan verkosta theseus­palvelusta [6]. palvelusta voi hakea töitä useilla erilaisilla hakumenetelmillä, joiden ohje löytyy heti aloitussivulta. esimerkiksi hakusanalla ”Led­valaistus” löytyi tätä juttua tehdessä 1 492 lopputyötä. energIatehOkkuusvaatImukset muOkkaavat valaIstusalaa JatkOssakIn energiatehokkuus on ollut merkittävin tekijä, kun viranomaispäätöksillä on vauhditettu ledituotteiden markkinoille saattamista. ecodesign­ direktiivin perusteella valonlähteille ja valaisimille on annettu suorituskyky­ vaatimuksia, joihin perinteisillä valonlähteillä ei ole päästy. tämän vuoksi ne ovat joutuneet väistymään markkinoilta. samaan aikaan teollisuus on kehittänyt ledien avulla korvaavia tuotteita, jotka ovat vallanneet markkinat. kuluttajan on vaikea pysyä tässä myllerryksessä mukana. tätä helpottamaan on kehitetty verkkopalveluja, joiden avulla kuluttajat voivat etsiä korvaavia tuotteita. tunnetuin esimerkki tästä lienee Motiva Oy:n Lampputieto­verkkosivusto [7]. Motiva on myös julkaissut uuden Valaistus­ tieto­sivuston, josta löytyvät linkit kaikkiin Motivan tuottamiin valaistuspal­ veluihin [8]. uusimpia näistä ovat VALtti­elinkaarikustannuslaskurit, joiden avulla rakennuttajat voivat vertailla sisä­ ja ulkovalaistuksen kustannuksia. tavoitteena on saada yhteinen puolueeton tapa elinkaari kustannusten vertailuun sekä laitetoimittajille että laitteiden ostajille. ecodesign­direktiivin valaistustuotteita koskevat toimeenpano­ säädökset käsitellään euroopan komission sääntelykomiteassa. siellä suomea edustaa työ­ ja elinkeinoministeriö. Ministeriö voi omalta osaltaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, milloin jokin säädös astuu voimaan. Osittain suomen toiveen johdosta elohopealamppujen markkinoillesaattamis­ kieltoa siirrettiin alkuperäisestä ehdotuksesta kolmella vuodella eteenpäin vuoteen 2015. euroopan komission verkkosivuilta löytyvät linkit komission päätöksiin [9,10]. [1] teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/ nain_vertailet_ledivalaisimia_2.0_2016_final.pdf [2] eilv.cie.co.at [3] cie.co.at/index.php/publications [4] melinda.kansalliskirjasto.fi [5] aaltodoc.aalto.fi [6] www.theseus.fi [7] lampputieto.fi [8] valaistustieto.fi [9] ec.europa.eu/energy/en/publications­overview [10] ec.europa.eu/energy/en/search/site/lighting [11] www.lightingeurope.org/position­papers [12] www.ym.fi/fi­Fi/Maankaytto_ja_rakentaminen/ Lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma [13] www.ym.fi/fi­Fi/Maankaytto_ja_rakentaminen/ Lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma/energiatehokkuus [14] www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015­16_maantie_rautatiealueiden_web.pdf [15] www.severi.sahkoinfo.fi [16] www.rakennustietokauppa.fi [17] www.nssoy.fi/plaani [18] www.valosto.com/valolehti
• Kun haluat toteuttaa kauniin ja pitkäikäisen valaistuksen, valitse Sauna Linear. Sauna linear valaistuksella toteutat tasaisen valon selkänojaan sekä ylälauteen eturenaan. Max. asennus korkeus 1,5 m lattiasta. Linear kalusteen valonlähteenä voidaan käyttää valokuitua tai lediä. Sauna linear valaistussarjat voidaan asentaa helposti myös jälkikäteen. Lisätiedot ja asennusLinjakas ja tasainen valo luo tunnelmaa Tunnelma joka rauhoittaa Niittyrinne 2 B, 02270 Espoo www.cariitti.com toteuttaa kauniin ja pitkäikäisen valitse Sauna Linear. Sauna linear toteutat tasaisen valon selkänojaan sekä ylälauteen eturenaan. Max. asennus korkeus Linear kalusteen valonlähteenä akas ja inen valo tunnelmaa Sääntelykomiteassa merkittävänä osapuolena on luonnollisesti valaistusteollisuus. Toimenpiteet yritetään suunnata niin, etteivät kulut­ tajat joudu siihen tilanteeseen, että markkinoilta poistuvalle tuotteelle ei löydy ominaisuuksiltaan yhtä laadukasta energiatehokasta vaihtoehtoa. Parhaiten tuote kehitystilanteen tuntevat tietysti laitetoimittajat, joiden ehdotuksia komiteassa kuunnellaan tarkasti. LightingEurope on euroop­ palaisten valaistusalan yritysten yhteistyöjärjestö, jolla on suuri painoarvo, kun käsitellään komission valaistusalaa koskevia määräyksiä. Järjestön verkkosivuilta löytyvät kannanotot ehdotettuihin valaistusalan energia­ tehokkuusvaatimuksiin [11]. Sieltä löytyy myös yksityiskohtaisia tietoja tuotteista, joita määräykset käytännössä koskevat. Järjestö ottaa kantaa myös uusiin alaan vaikuttaviin trendeihin ja antaa aiheista tutkittua tietoa. Rakentamisen kannalta keskeinen ministeriö Suomessa on ympäristö­ ministeriö, jonka verkkosivuilta pääsee voimassa oleviin valaistusta koske­ viin rakentamismääräyksiin [12]. Rakennusten energiatehokkuus direktiivin (EPBD) johdosta rakentamismääräykset ovat parhaillaan muuttumassa. Uudet määräysluonnokset olivat jo viime vuoden loppupuolella lausunto­ kierroksella. Vuonna 2012 rakentamismääräyskokoelmassa esitettyjä E­luvun laskennassa käytettäviä energiamuotokertoimia ollaan uudis­ tamassa. Vaikka E­luvun raja­arvot pienenevät, niin näyttää siltä, että valaistuksen painoarvo E­luvun laskennassa edelleen kasvaa. Valaistus­ suunnittelijat joutuvatkin jatkossa laatimaan valaistuksesta erillisselvityk­ siä, jos uusien energiatehokkaiden valaistuslaitteiden ja ohjaustapojen vaikutukset halutaan ottaa E­luvun laskennassa huomioon. Tähänkin löytyy onneksi opas ympäristöministeriön verkkosivuilta [13]. Liikennevirasto vastaa Suomen väyläverkosta. Valaistus on tärkeä turva tekijä myös väylien osalta. Valaistuksen suunnitteluun käytetään yhteisiä eurooppalaisia standardeja. Näiden pohjalta Liikennevirasto laati vuonna 2015 Maantie­ ja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu ­ohjeen. Suunnitteluohjeiden lisäksi julkaisu auttaa valaistustarpeen määrittelyssä ja antaa energiansäästökeinoja. Ohje on vapaasti saatavissa Liikenneviraston verkkosivuilta [14]. YhdistYkset ja seurat tiedon jakajina Valaistus­, sähkö­ ja rakennusalalla olevat seurat ja yhdistykset ovat merkit­ täviä valaistustiedon jakajia. Sähkötieto ry ylläpitää kustantajansa Sähkö­ info Oy:n kautta laajaa ST­kortistoa, josta löytyy kymmenittäin kortteja valaistustekniikan eri alueille. Korteissa käsitellään valaistussuunnitteluun, standardeihin, suosituksiin, valaistuksen ohjaukseen, valaistuslaskentaan, ­huoltoon ja ­mittauksiin sekä valonlähteisiin, valaisimiin ja erikseen ledei­ hin liittyviä aihealueita. Lisäksi on tehty erillisiä suunnitteluohjekortteja eri kohteita varten. Kortit ovat saatavissa sähköisessä muodossa Sähköinfo Oy:n Severi­palvelun kautta [15]. Rakennuspuolella vastaavaa palvelua ylläpitää Rakennustieto Oy, jolla on myös lukuisia valaistukseen liittyviä kortteja eri hakemistoissa [16]. Yksi yhteinen valaistusaiheinen kortti molempien listoilta löytyy: Valaistussuunnittelun tehtäväluettelo VAL12. Rakennus­ ja sähköalan lehdissä on usein valaistusaiheisia artikke­ leita. Esimerkiksi Sähkösuunnittelijat NSS ry:n Plaani­lehden yksi numero vuodessa on kokonaan keskittynyt valaistukseen. Lehteen voi tutustua sähköisenä verkossa [17]. Levikiltään pohjoismaiden suurin ja ainoa suomenkielinen valaistus­ alan ammattilehti on sinulle varmaankin tuttu, koska luet tätä juttua. Suomen Valoteknillisen Seuran VALO­lehti ilmestyy sekä painetussa muodossa että sähköisenä versiona [18].
• 8 VALO 1/2017 teksti: Mikael Lukka, esYLuX suomi Oy ja Markku järvinen, Vahanen talotekniikka Oy Ihmiskeskeistä valaistusta voidaan pitää valaistusalan tämän hetken kuumimpana trendinä. sen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä vaihtelemalla valon värilämpötilaa, voimakkuutta ja ajoitusta loppukäyttäjän tarpeiden mukaisesti. merimieseläkekassan uusissa toimitiloissa valaistuksella haluttiin ensisijaisesti tukea ihmisten työssäjaksamista. IhmIskeskeIsellä valaIstuksella virtaa työpäivään
• 9 VALO 1/2017 V alon ei­visuaaliset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat laa­ jentamassa käsitystä valaistuk­ sen hyödyistä. 2000­luvun alussa ihmisen silmästä löytyi tappi­ ja sauvasolujen rinnalle ns. kolmas valoherkkä solu, melanopsiinia sisältävä gangliosolu, jonka on todettu osallistuvan muun muassa kehon sisäisen kellon ja hormonitoiminnan säätelyyn. Gangliosolujen herkkyyskäyrä on painottunut sinisen valon alueelle. esimer­ kiksi aamulla kylmäsävyisen sinertävän valon ollessa voimakkaimmillaan kehon melatoniinin tuotanto pysähtyy ja vireystila kasvaa. toisin sanoen ihminen herää nopeammin ja tuntee itsensä virkeäksi työpäivän alkaessa. kun iltaa kohden valon määrä vähenee ja sen värilämpö­ tila muuttuu lämpimämmäksi, lisääntyy kehon melato niinin tuotanto, mikä taas vaikuttaa nopeampaan nukahtamiseen ja parempaan unenlaatuun. ihmiset viettävät usein ison osan työpäiväs­ tään vaihtelemattomassa valaistuksessa, mikä ei ole luonnollista. toimistoissa ihmiskeskeisellä valaistuksella pyritään valon määrää ja väriläm­ pötilaa säätämällä tukemaan työntekijöiden luonnollista vuorokausirytmiä sekä nostamaan vireystilaa ja keskittymiskykyä silloin, kun sille on tarvetta. dynaamisessa valaistuksessa säätö tapahtuu automaattisesti esimerkiksi kelloon tai erilaisiin antureihin perustuen – edistyksellisem­ missä ratkaisuissa jopa vuodenajan ja käyttäjän sijainnin mukaan. ennusteet POvaavat merkIttävIä vaIkutuksIa Valaistusteollisuutta edustava Lightingeurope ja saksalainen sähkö­ ja elektroniikkavalmis­ tajien yhdistys ZVei julkaisivat yhdessä kon­ sulttiyritys A.t. kearneyn kanssa vuonna 2015 tutkimusraportin (Quantified benefits of human Centric Lighting), jonka mukaan ihmiskeskeisen valaistuksen hyödyt hyvinvoinnin ja sitä kautta tuottavuuden kannalta voivat olla merkittäviä. esimerkiksi terveyden­ ja vanhustenhuollossa potilaat ja asiakkaat voivat paremmin, hoitoajat lyhenevät ja työntekijöiden sairaspoissaolot vähenevät. toimistoissa ja oppilaitoksissa kes­ kittymiskyvyn ja vireystilan parantuminen näkyy oppimistuloksissa ja tuottavuudessa. raportti ennustaa, että vuonna 2020 terveydenhuollosta 20, kouluista 10 ja toimistoista 13 prosenttia toteutetaan ihmiskeskeisellä valaistuksella. Case: merImIeseläkekassa Merimieseläkekassan uudistetut toimitilat suun­ niteltiin tukemaan nykyaikaista monimuotoista toimistotyötä. erilaisten yksilö­ ja yhteistyö­ tilojen lisäksi toimistolle toteutettiin työnteon mahdollistava taukotila henkilöstölle. sanee­ rauksessa uusittiin myös aula­ ja asiakaspal­ velutilat. toimitiloihin suunniteltiin asiakkaan toiveiden mukaisesti lähes koko tilan kattava joustava dynaaminen valaistus, jonka tavoit­ teena oli parantaa työhyvinvointia valaistuksen laadusta tinkimättä. – haasteena oli löytää tarpeeksi laaduk­ kaat ja hyvillä ominaisuuksilla varustetut tunable white ­tuotteet, joilla dynaaminen valaistus voi­ tiin toteuttaa näin laajalti. perusajatuksena oli saada valaistus ensisijaisesti tukemaan ihmisten työ­, tauko­ ja aulatilojen dynaaminen yleisvalaistus suunniteltiin tukemaan työssäjaksamista. toimitilojen sisustukseen otettiin suuntaviivoja Merimieseläkekassan uusitusta graafisesta ilmeestä, jota hyödynnettiin teip­ pauksissa ja värimaailmassa. Asiakkaiden odotustilaan luodaan tunnelmaa näyttävillä riippuvalaisimilla ja toimi­ tilojen kulkureittejä korostetaan valoviivoilla. kuva: Miia saastamoinen Merimieseläkekassan toimitiloja koristavat meriaihei­ set arvotaulut ja erilaiset sisustusvalaisimet. kuva: Maria putaansuu
• 10 VALO 1/2017 työssäjaksamista. Merimieseläkekassan toimi­ tiloissa tämä toteutettiin automaatiolla, joka muuttaa valon voimakkuutta ja värilämpötilaa päivän aikana lähes huomaamattomasti, koh­ teen valaistussuunnittelusta vastannut Markku järvinen kertoo. vIreyttä työPäIvään Avotoimiston, toimistohuoneiden, taukotilan sekä aula­ ja asiakaspalvelutilojen dynaamista yleisvalaistusta ohjataan kellosyklillä varuste­ tulla dALi­järjestelmällä. Valaistus syttyy paino­ napeista tai läsnäolotunnistimien reagoidessa liikkeeseen, jolloin valon voimakkuus ja väriläm­ pötila asettuvat ohjauksen sillä hetkellä mää­ rittelemälle tasolle. toimistohuoneissa ohjaus voidaan ohittaa järjestelmään integroiduilla pai­ nikkeilla henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Automaatio ohjaa valaistuksen aamulla täydelle teholle ja valon värilämpötilan 6 500 kelviniin. Aamun jälkeen värilämpötilaa laske­ taan vähitellen 4 000 kelviniin ja teho putoaa 75 prosenttiin. keskipäivällä, ruokataukojen aikana, valon määrä pysyy ennallaan, mutta värilämpötilaa nostetaan 5 000 kelviniin. iltapäivällä palataan takaisin 6 500 kelviniin ja valon tuotto nostetaan takaisin ylimmälle tasolleen. – suunnittelemallani syklillä pyritään nos­ tamaan työntekijöiden vireystaso heti aamusta korkealle ja ylläpitämään riittävä taso myös ruokatauon jälkeen. ennen kotiinlähtöä vireys­ tasoa pyritään jälleen nostamaan, jotta töistä lähteminen olisi mielekästä eikä olo tuntuisi väsyneeltä, järvinen jatkaa. älyä neuvOtteluhuOneeseen erilaisista käyttötarpeista johtuen suuren neu­ votteluhuoneen valaistuksen ohjaukseksi valit­ tiin muista tiloista poikkeava ratkaisu. – suuren neuvotteluhuoneen valaistuksen suunnittelu oli merkittävä haaste. huone on jaettavissa osiin, ja se sisältää monipuolisen AV­esitystekniikan, joten siellä päädyttiin käyt­ tämään tilakohtaista dynaamista valaistusta, järvinen toteaa. Valaistusratkaisu koostuu neljän valaisimen seteistä, joiden master­valaisimissa on slave­ valaistusta ohjaavien läsnäolo­ ja vakiovalo­ tunnistimien lisäksi integroituna astrologinen kello, joka tietää vuodenajan ja sijainnin. Valon värilämpötila säätyy automaattisesti välillä 2 700–6 500 k vireystilan ja hyvinvoinnin kan­ nalta ihanteelliselle tasolle valmistajan kehit­ tämän profiilin mukaisesti. Vakiovalo­ohjaus optimoi energiankulutusta ja huolehtii sisä­ työpaikkojen valaistusstandardin mukaisista valaistusvoimakkuuksista. koska kaikki äly on itse valaisimessa, ulkoi­ sia komponentteja tai keskusohjausta ei tar­ vittu. dynaaminen valaistus voidaan tarvittaessa ohittaa ja himmentää ovenpieliin asennetuilla painonapeilla. ratkaisussa ainoastaan master­valaisimet kytkettiin verkkovirtaan. slave­valaisimille teh­ tiin pienois jännitteinen välikaapelointi CAt­ kaapelein ja rj45­pikaliittimin, mikä teki asen­ nuksesta nopeaa ja yksinkertaista. ratkaisulla saavutettiin saneerauskohteessa aikataulun kannalta merkittäviä etuja. merImIeseläkekassa, helsInkI sisustussuunnittelu: Workspace Oy valaistussuunnittelu: Markku järvinen, Vahanen talotekniikka Oy neuvotteluhuoneen dynaaminen valaistus: esYLuX tW Quadro set, esYLuX eLsA muiden tilojen dynaaminen valaistus: Fagerhult Multilume Flat delta, Fagerhult Combilume, helvar digidim 910 ­dALi­reititin toimistohuoneissa dynaaminen valaistus on toteutettu suoraa ja epäsuoraa valoa tuottavilla riippuvalaisimilla, joiden ohjaus voidaan ohittaa järjestelmään integroiduilla painikkeilla henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. kuva: Maria putaansuu Avotoimistossa työpisteille tuotetaan yleisvalaistuksen lisäksi suoraa ja epäsuoraa valoa lattiavalaisimilla, joihin on integroituna läsnäolo­ ja vakiovalotunnistimet. käyttäjät voivat myös halutessaan himmentää valaisimia. kuva: Maria putaansuu
• 11 VALO 1/2017 suuressa neuvotteluhuoneessa on tilakohtainen dynaa­ minen valaistus. kaikki valaistuksen ohjaukseen tarvittava tekniikka löytyy master­valaisimista, jotka ohjaavat tilan valaistusta läsnäolo­ ja vakiovalotunnistimien sekä astro­ logisen kellon avulla. kuva: Miia saastamoinen
• VALO 1/2017 12 Helsingin Kaupungin teatteri uudessa valossa teksti: Marjukka puolakka kuvat: petri Vuorio mittavassa peruskorjauksessa helsingin kaupunginteatterin talotekniikka koki täyden päivityksen samalla kun suojellun rakennuksen ulkoasu säilyi ennallaan. monimuotoisten tilojen valaistussuunnittelussa tietomalli oli ehdoton työkalu. helsingin kaupunginmuseon suojelemat valaisimet kunnostettiin ja päivitettiin leditekniikkaan. helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus oli myös valais­ tuksen osalta mittava urakka, johon kuului 4 300 uutta valaisinta sekä 1 450 suojeltua ja kunnostettua valaisinta.
• 13 VALO 1/2017 h elsingin teatterisäätiön ylläpitä­ män kaupunginteatterin perus­ korjaus alkoi kesällä 2015 ja uusi­ tut tilat avataan yleisölle syksyllä 2017. Arkkitehti timo penttilän tokoinrantaan suunnittelema rakennus valmistui 1967 ja laajennusosa studio elsa 1989. teat­ teri puistoalueineen on Museoviraston arvot­ tama valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuri ympäristö, jonka suojelutavoitteet määrittää helsingin kaupunginmuseo. peruskorjauksessa suojellut tilat entisöitiin, rakennuksen talotekniikka nykyaikaistettiin ja taloon rakennettiin kaksi pientä laajennusosaa. samalla tilojen esteettömyyttä parannettiin, yleisötilojen kalusteet kunnostettiin, katsomoi­ den penkit verhoiltiin, matot uusittiin ja mar­ morilattiat kiillotettiin ja vahattiin. Myös kaikki seinä­ ja kattopinnat uudistettiin ja esitysten teatteritekniikka päivitettiin huippuunsa. suureen teatterirakennukseen mahtuu monenlaista tilaa, joista yleisö näkee vain aulat, lämpiöt ja teatterisalit näyttämöineen. kulis­ sien takaa löytyvät muun muassa lavastamo, tanssisali, pukuhuoneet, pesutilat, värjäämö, ompelimo, maskeeraamo, keittiö, ruokala sekä iso määrä toimisto­ ja neuvottelutilaa. peruskor­ jaushankkeen bruttopinta­ala oli 27 260 neliötä ja tilavuus 134 000 kuutiota. 630 kIlOmetrIä kaaPelIa teatterin suojelluissa yleisö­ ja henkilökunnan tiloissa säilytettiin pääosin vanhat valaisimet, jotka asennettiin kunnostuksen jälkeen van­ hoille paikoilleen. – Leditekniikkaan päivittäminen nosti valo­ tasoja ja paransi yleisvalaistuksen tasaisuutta, mutta ei kuitenkaan samalla tavoin kuin, jos valaistus olisi suunniteltu täysin uudestaan, sanoo rejlers Finland Oy:n sähkösuunnittelija anna degerlund. henkilökunnan tiloissa valaistus toteutettiin kunkin tilatyypin nykytarpeiden mukaan ja uusia valaisimia asennettiin reilu 4 300 kappaletta. turva­ ja poistumistievalaisimia on 902. rakennuksen koko sähköjärjestelmä muun­ tajista eteenpäin uusittiin. tekniikan piilottami­ nen teetti paljon töitä, kun esimerkiksi suojeltuja alakattoja ei voitu madaltaa. kaiken kaikkiaan kiinteistön sähköistykseen kului 630 kilometriä kaapelia. – isoin haaste olivat kaapelointien hylly­ reitit. esitystekniikan suunnitteluvaiheessa ei vielä osattu arvioida tarvittavaa kaapelimää­ rää, ja paikoin jouduimme rakentamaan uusia hyllyjä toisten viereen. tilojen ahtaus tuotti ongelmia ja tekniikan mahduttaminen edellytti tiivistä yhteistyötä eri suunnitteluosapuolten ja urakoitsijoiden kesken. esimerkiksi suuren näyt­ tämön nostimien ja mekaniikan sekä esitysten ääni­, video­ ja valotekniikan kanssa teimme hyvin paljon yhteensovittamista, kertoo rejlers Finland Oy:n projektipäällikkö Jorma Finnberg. vanhOJen valaIsImIen muuttuneet valOnJaOt suunnittelukohteena teatterirakennus oli poik­ keuksellisen monimuotoinen lukuisine erityyp­ pisine tiloineen. – ilman tietomallin käyttöä sähkö­ ja valais­ tussuunnittelu olisi ollut huomattavasti hanka­ lampaa, sillä tilat ovat hyvin vaihtelevia ja kor­ keuseroja on paljon. talosta aikanaan tehty malli piti suhteellisen hyvin paikkansa, sanoo degerlund. – haasteita valaistussuunnitteluun toivat yleisötilojen suojellut valaisimet. Vanhan valai­ sintekniikan valonjaoista ei ollut tietoja, ja toi­ saalta valonjaot muuttuivat hehku­ ja loistelamp­ pujen vaihtuessa ledilampuiksi ja ­moduuleiksi, degerlund jatkaa. Valtaosalla kunnostettavista valaisintyy­ peistä tehtiin koevalaistukset. Yleisötiloissa on paikoin myös uusia valaisimia, ja myös nämä tilat koevalaistiin. sekä yleisö­ että henkilökunnan tiloja valai­ sevat remontin jälkeen ledit muutamia poikke­ uksia lukuun ottamatta. Lavastamossa valolta vaaditaan erittäin hyvää värintoistoa (r a > 90) ja siellä tehdään nyt töitä loistelamppujen valossa, sillä suunnitteluvaiheessa ei vielä löytynyt värin­ toistovaatimukset täyttäviä ledivalonlähteitä. näyttelijöiden pukuhuoneiden työpöytävalaisimien (130 kappaletta) kuupat maalattiin uudestaan. koboltinsinisen maalin löytäminen teetti töitä. Lämpiöissä, katsomoissa sekä pihalla valon värilämpötila on 3 000 kelviniä, muualla 4 000 kelviniä. näyttelijöiden pukuhuoneissa on sekä 3 000 että 4 000 kelvinin peili­ ja työpöytä­ valaisimia. Ledien myötä valaisintehot laskivat, mutta valaistuksen energiankulutusta nostavat osal­ taan uudet valopisteet. täysin uutta valaistusta ovat muun muassa näyttämöiden työvalot. pihalla valonheittimet vaihtuivat pollari­ valaisimiin, joiden ledit ovat kaupunkikuva­ arkkitehdin toivomuksesta himmennettäviä. teatterin henkilökunta pääsi muuttamaan uusittuihin toimistotiloihin toukokuussa. Vaaleat pinnat lisäävät tilojen valoisuutta.
• 14 VALO 1/2017 kaikkiaan Fasetin työpajalla hollolassa kunnostettiin noin 1 450 valaisinta ja mukana oli vajaa 30 eri valaisintyyppiä. kaikki kunnos­ tettavat valaisimet olivat käyttöikänsä päässä, ja vanhoista valaisimista hyödynnettiin ainoastaan niiden rungot. sähköosat johtoineen ja valon­ lähteineen uusittiin, valaisimet huoltomaalat­ tiin ja niiden pintoja ehostettiin. kattovalojen ja portaiden käsinojavalojen huonokuntoisia opaali­ ja akryylipintoja uusittiin. – haastavuutta työhön toivat valaisimien isot lukumäärät ja paikalleen rakennettujen valaisimien purkaminen. Vanhoina valonlähteinä kunnostettavissa valaisimissa oli hehku­ ja lois­ telamppuja. kaikki vaihdettiin ledeihin, Ylönen toteaa. – huonokuntoisimpia olivat ulkovalaisimet, jotka teettivät suunniteltua enemmän työtä. studio elsan ulkolipan metalliset valaisimet olivat hurjassa kunnossa. Myös teatterin pää­ sisäänkäynnin kuparivalaisimien maalit olivat iän myötä irtoilleet, ja valaisimet vaativat uuden maalipinnan. sisäänkäyntien ulkolippojen valai­ sinmäärä oli reilu 300 kappaletta, Ylönen sanoo. aJan PatInOIma messInkI Lähes kaikki suojellut valaisimet on aikanaan suunniteltu ja mitoitettu yksilöidysti paikoilleen. Valaisimien rakenteesta ja materiaaleista ei ollut dokumentaatioita, joten iso osa kunnostustöistä kului materiaalien ja sopivien pintakäsittely­ menetelmien selvittämiseen. – entisöinnissä mitään ei voi mennä teke­ mään suin päin, ettei tapahdu mitään peruut­ tamatonta. kokeilut on tehtävä maltillisesti pienillä alueilla; mikä kestää vettä, mikä lämmi­ tystä ja kuinka maali saadaan pois. esimerkiksi ajan patinoiman messinkiritilän lakkapinta ei kestä kiillotusta tai edes märällä puhdistamista, Ylönen huomauttaa. paikoin valaisimet varustettiin vanhoja vas­ taavilla lampunkannoilla ja hehkulamppujen tilalle kierrettiin ledilamput. Osaan kunnos­ tetuista valaisimista asennettiin ledimoduulit, joiden liitäntälaitteiden tilatarpeet vaativat tapauskohtaisia ratkaisuja. kaikista valaisintyy­ peistä tehtiin mallityöt arkkitehdille ja muille osapuolille hyväksyttäviksi. suuren näyttämön lämpiön portaiden käsijohteiden alla oli kaikkiaan 750 yksittäistä kierrekantaista hehkulamppupolttimoa. näiden tilalle valaisinrunkoon asennettiin ledilamput ja valaisimien akryylipleksit vaihdettiin uusiin. Museovirasto kiinnitti erityistä huomiota siihen, etteivät ikkunan viertä kulkevien käsinojien ledit ole liian kirkkaita ja häikäise ulkona liikkujia. Myös henkilökunnan ruokalan seinävalaisimet vietiin kunnostettaviksi Fasetti Oy:n työpajalle hollolaan. suuren näyttämön lämpiön portaiden käsijohteista purettiin 750 hehkulamppua. nyt portaita astellaan 3 000 kelvinin ledivalossa. varOvaIsIn askelIn, vanhaa kunnIOIttaen teatterin suojellut valaisimet kunnosti ja moder­ nisoi antiikki­ ja entisöintialan yritys Fasetti Oy. urakkaan kuului valaisimien purkaminen, kun­ nostaminen ja vanhoille paikoilleen kiinnittä­ minen. Valaisimet haluttiin rakennustyömaalta mahdollisimman pian turvaan, joten purkutyöt tehtiin kesällä 2015, jolloin työmaata vasta perustettiin. – purkutöissä varovaisuus oli valttia ja kaikki piti tehdä suojeltua rakennusta ja valai­ simia kunnioittaen. isoon urakkaan mahtui muu­ tama valaisin, joiden purkuun kului useampi­ kin työpäivä. Valaisin oli saattanut jäädä valun sisään, ja se piti piikata auki, toteaa yrittäjä samuli ylönen Fasetti Oy:stä.
• VALO 1/2017 15 suuren näyttämön lämpiön katon loistelamput vaihtuivat lediprofiileihin. Valaisimien messinkilamellien purku vaati erityistä varovaisuutta.
• 16 VALO 1/2017 ja tietyissä käyttäjien toivomissa tiloissa dALi­ ohjattujen valojen himmennyskäskyt antaa knX­väylä. Lämpiöiden ja neuvottelutilojen valoja ohjataan tilanteen mukaisesti esiohjel­ moiduilla painikkeilla. henkilökunnan yleisissä tiloissa valaistusta ohjaavat läsnäolo­ ja vakio­ valotunnistimet. – näyttämöillä ja katsomoissa valoja ohjaa järjestelmä, johon kuuluu noin sata ohjauspai­ niketta sekä kymmenkunta liiketunnistinta. pääasiallinen valaistuksen ohjaus tehdään järjestelmän neljältätoista kosketusnäytöltä. järjestelmä ohjaa yleisvalojen lisäksi esitystek­ niikan releitä ja osalla näyttämöistä myös esi­ tystekniikan himmentimiä. Ohjaukset hoituvat dMX­protokollalla tai verkossa sACn­proto­ kollalla. Valaistuksen dMX­väyliä on yhteensä noin 300, toteaa jorma Finnberg. sekä suuren että pienen näyttämön penk­ kirivien takana olevat valo­ohjaamot saivat remontin myötä suuremmat tilat. näyttämöillä esitysvaloja ohjataan valopöytäjärjestelmillä, jotka myös ohjaavat kaikkia katsomovaloja sekä osaa yleisvaloista. Ohjaus tapahtuu samassa ohjausverkossa sACn­protokollalla. Valopöytä­ järjestelmästä lähtevät lisäksi omat dMX­syötöt esitysteknisille valonheittimille ja himmenti­ mille. katsomovalojen himmennyksen laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota etenkin him­ mennyksen loppupäässä, jotta syksyn esitysten koittaessa valot himmenevät tasaisesti esityk­ sen alussa, lopussa sekä väliajalla. teatteri­ rakennuksen 50­vuotisjuhlaesityksenä nähdään elokuussa Myrskyluodon Maija. helsIngIn kauPungInteatterIn PeruskOrJaus rakennuttaja: helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus rakennusurakointi: srV rakennus Oy arkkitehtisuunnittelu: Lpr­arkkitehdit Oy sähkösuunnittelu: rejlers Finland Oy Julkisivuvalaistuksen sähkösuunnittelu: Granlund Oy sähköurakointi: esasähkö Oy esitystekniikan vahvavirtaurakointi: Quattroservices Oy telejärjestelmien ja esitystekniikan heikkovirtakaapelointien urakointi: dt systems Oy esitystekniikan heikkovirtakytkentöjen urakointi ja laitetoimittaja: studiotec Oy huIPPutasOn esItysteknIIkka Liki tuhatpaikkaisen suuren näyttämön lavan katto ulottuu 24 metrin korkeuteen. Lavan valonheittimet on kiinnitetty viiteen uusittuun valoansaaseen, jotka saavat sähkönsyöttönsä köysiullakolta. kuhunkin ansaaseen tulee kymmeniä himmennin­ ja releohjattuja linjoja. Ansaissa on liikkuvien valojen ohella myös perinteisiä valonheittimiä, joita on myös näyt­ tämöä eri tasoissa kiertävillä kiinteillä sillastoilla sekä nostettavissa trusseissa. – suurella näyttämöllä uusittiin koko alako­ neisto pyörön, renkaan ja lattianostimien osalta. Yläkoneiston nostinjärjestelmää laajennettiin, vanhat käsinostimet korvattiin sähköisillä ja niiden määrää lisättiin. suuren näyttämön tek­ niikka on nyt aivan kansainvälistä huipputasoa, kertoo helsingin kaupunginteatterin projekti­ johtaja keijo koli. pienellä näyttämöllä purettiin kaikki näyt­ tämötekniikka ja rakenteet. sen pyörönäyttämö ja koko yläkoneisto, eli piste­ ja tankonostimet sekä valaisinansaat, uusittiin tietokoneohjatuiksi. samalla näyttämön kaikki valo­, ääni­ ja kuva­ järjestelmät uusittiin nykytekniikan vaatimuksia vastaaviksi ja kaapelointien osalta varauduttiin uusiin järjestelmiin. valOJen OhJaus tärkeässä rOOlIssa ennen peruskorjausta helsingin kaupungin­ teatterissa himmennettiin valoja vain näyttä­ mötiloissa. nyt lämpiöissä, neuvottelutiloissa pienen näyttämön lämpiön kattovalaisimien hehkulam­ put korvattiin e27­kantaisilla ledilampuilla. suuren näyttämön esitystekniikka viritettiin huippuunsa. peruskorjauksessa katsomon lähes tuhat penkkiä sai uuden verhoilun ja katsomon betonirakenteisiin upotetut valaisimet varustettiin lediprofiileilla.
• 17 VALO 1/2017 iso osa suuren näyttämön esitysvaloista asen­ netaan viiteen alaslaskettavaan ansaaseen. näyttämöillä ja katsomoissa valoja ohjaa etC:n paradigm­järjestelmä. esitysvaloja ohjataan MA Lightingin grandMA­valopöytäjärjestelmillä, jotka myös ohjaavat kaikkia katsomovaloja sekä osaa yleisvaloista.
• 18 V alon ja materiaalien simulointi auttaa valaistussuunnittelijaa ymmärtämään valon käyttäytymistä. Visualisointi­ mallissa on helppo tehdä kokeiluja siitä, miltä valaistus loppupeleissä näyttää. – suurin hyöty on kuitenkin asiakkaan puo­ lella. Valo on niin immateriaalinen asia, että sitä on asiaan perehtymättömälle hankala kuvata teknisillä piirustuksilla, sanoo rambollin pro­ jektipäällikkö Juha hälikkä. helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitteluvastaava Pia rantanen kokee, että valaistuksen visualisoinnin suurimmat hyödyt tulevat esille monialaisen suunnittelutyöryh­ män työssä. – esimerkiksi ison aukion valaistuksesta keskusteltaessa visualisointikuvat ovat ehdoton etu. niistä näkyy valon lankeaminen julkisivuille ja muille pinnoille, jolloin kaikki ymmärtävät, mistä on kyse, ja eri vaihtoehdoista on hel­ pompi keskustella, rantanen toteaa. rantanen kuitenkin korostaa, että niin havainne­ kuin visualisointikuvienkin tarkka tulkitseminen vaatii ymmärrystä: ihmissilmien näkemää todellisuutta ei koskaan voida esittää yksi yhteen. sama pätee myös valokuviin. – Vielä muutama vuosi sitten teknisten suunnittelukuvien rinnalla käytettiin usein havain­ nekuvia, jotka ovat aina taiteellisia näkemyksiä. tällöin jää paljon mielikuvituksen varaan. Visu­ alisointi tuo suunnitelmat konkreettisesti esille ja auttaa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kesken, huomauttaa Wsp design studion yksi­ könpäällikkö Pia salmi. vIsualIsOIntIJa vIrtuaalImallIt valon KoKemisen ja suunnittelun apuna teksti: Marjukka puolakka valaistussuunnitteluun visualisointija virtuaalimallit tulevat pelija elokuvateollisuudesta, joissa valoa on simuloitu 1980-luvulta lähtien. suomessa visualisointi otettiin ammattimaiseen valaistussuunnitteluun 1990-luvun puolessa välissä. virtuaaliteknologia on uusimpana työkaluna tuonut mukaan valon kokemisen muuttuvassa tilassa. valaistustiimeissä tarvitaan yhä enemmän digiosaajia. franz12/Shutterstock
• 19 VALO 1/2017 tIetOmalleIsta IsO hyöty Valaistuksen visualisointia voidaan tehdä monella tasolla. – karkeimmassa päässä ovat diALux­kuvat. photoshop­ohjelmaa käytetään paljon. itse olen panostanut fotorealistisuuteen pyrkivään 3ds Maxiin, joka on yksi yleisimmistä valaistuksen visualisointiohjelmista, kertoo hälikkä. Vuoden 2009 tienoilla 3ds Max ­mallinnus­ ja renderöintiohjelmaan lisättiin ensimmäiset kehittyneet suunnittelutyöhön soveltuvat valais­ tuksen analysointityökalut. työkalut mahdollisti­ vat fotometristen arvojen määrittämisen visuali­ sointikuvista sekä tarkat päivänvalosimuloinnit. Myös päivänvalon visualisointiin soveltuvan rhino­ohjelman lisäosien kehitykseen on viime vuosina panostettu reippaasti. Visualisointi alkaa tilan tai ympäristön mallintamisesta eli geometrian luomisesta. tietomallipohjaisen suunnittelun yleistyttyä liikkeelle ei enää tarvitse lähteä tyhjästä, kun valmista materiaalia alkaa olla yhä enemmän käytettävissä. seuraava vaihe on teksturointi, jolla pintojen materiaalit pyritään simuloimaan mahdollisimman tarkasti. – pinnoilla on lukuisia ominaisuuksia, kuten valon heijastuminen ja taittuminen, hienostruk­ tuuri ja väri. kaikkea voidaan säätää hyvinkin tar­ kasti. Likainen lasipinta on aivan eri asia mallintaa kuin tasainen maalipinta, huomauttaa hälikkä. hälikkä kyseenalaistaa valaistusvoimak­ kuusperusteisen suunnittelun, joka ei huomioi materiaalien ominaisuuksia. Visualisointi antaa valaistuksesta huomattavasti realistisemman kuvan ja havainnollistaa sisätilojen tai ulko­ ympäristön lopullista ilmettä. – teksturoinnin jälkeen malliin sijoitetaan valaisimet. itse teen visualisoinnin rinnalla kar­ keita laskelmia diALuxilla, koska eri valaisimien kokeileminen on visualisointiohjelmilla usein hidasta, etenkin jos pyritään tiettyihin luksitasoi­ hin. Valitsen valaisimet diALuxilla, jonka jälkeen sijoitan ne 3ds Max ­malliin, hälikkä toteaa. renderöinti eli lopullisten visualisointi­ kuvien laskeminen on hidas työvaihe, jossa tasapainoillaan lopputuloksen laadun ja käy­ tettävissä olevan ajan suhteen. jos asiat tehdään liian tarkoilla asetuksilla, voi laskenta viedä vuo­ rokausia. renderöinti vaatii kokeilun ohella koke­ musta siitä, mitä voi yksinkertaistaa ja mitä ei. – jälkikäsittelyn avulla kuvia vielä sää­ detään niin, että ne vastaavat mahdollisim­ man tarkasti todellisuutta. kokemuksen avulla suunnittelija pyrkii mahdollisimman realistiseen lopputulokseen, jotta asiakas tietää, mitä on saamassa, hälikkä sanoo. varJOanalyysIstä valOn värIIn Visualisointi on koevalaistuksiin verrattuna nopea ja edullinen tapa kokeilla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Aina koevalaistukset eivät myöskään ole mahdollisia. – Visualisointi oli ehdoton työkalu esimer­ kiksi veistosvalaistuksen suunnittelussa, kun käytettävissä olivat vain taiteilijan tekemät pie­ noismallit ja rakentamattomiin rakennuksiin piti määritellä kiinnityspaikat korostusvalaisimille, hälikkä kertoo. ulkotiloissa visualisointi pääsee oikeuk­ siinsa juuri korostusvalaistuksessa sekä puis­ tojen, aukioiden ja julkisivujen valaisemisessa. Valon värin havainnollistamisessa siitä on suuri apu. kaupunkitilassa visualisointiohjelmilla voi­ daan simuloida auringonvaloa sekä havainnol­ listaa kasvillisuudesta syntyviä varjoja ja puiden kasvua. katuvalaistus sen sijaan edellyttää tarkko­ jen valaistusvaatimusten huomioimista, jolloin visualisointi ei tuo vastaavaa hyötyä. Visuali­ sointikuviin voi renderöidä valaistusvoimakkuus­ tai luminanssiarvoja, mutta yksityiskohtaisten valaistusteknisten raporttien tuottaminen on esimerkiksi 3ds Maxilla vielä hankalaa. sisätiloissa visualisointi auttaa rakenteil­ taan monimutkaisten tilojen, kuten kauppakes­ taiteilija Olli Mantereen kilpailutöinä tehdyt pienoismallit laserskannattiin ja skaalattiin lopulliseen kokoon, jotta alustava valaistussuunnitelma pystyttiin laatimaan ennen kuin veistoksia tai rakennuksia, joihin valaisinrakenteet kiinnitettiin, oli olemassa. Visualisointikuva: juha hälikkä kusten aula­ ja käytävätilojen suunnittelussa. Myymälätilojen suunnittelussa sen sijaan pitää usein huomioida muuntojoustavuus ja kalus­ teiden vaihtuminen, jolloin valaistuksen tarkka visualisointi ei onnistu. pitkälle viety valaistuksen visualisointi vaatii syvällistä ohjelmisto­osaamista, mistä johtuen osaajia on suomessa vielä suhteellisen vähän. – nykyiset korkealaatuiset visualisointi­ ohjelmat ovat mammutteja, joiden monipuo­ lisuus tekee niistä hankalia käyttää. Ohjelmien opiskelu on todella työlästä. tulevaisuudessa ohjelmistojen käytettävyys varmasti paranee ja niiden käyttö myös sitä myötä lisääntyy, hälikkä sanoo. vIrtuaalImallIssa käyttäJä kOkee elävän valOn Virtuaaliteknologian avulla valaistuksen voi näkemisen lisäksi myös kokea. unity­pelimoot­ tori tuo valaistuksen simulointiin interaktiivisuu­ den: valaisinten sijaintia tai pintamateriaaleja voi vaihtaa ja esimerkiksi valon värilämpötilaa ja voimakkuutta säätää dynaamisesti. unity­ mallissa voi myös liikkua vapaasti ja tarkastella vaikkapa aukion valaistusta rakennusten ikku­ noista käsin. Myös sää ja vuorokaudenaikojen muuttuminen voidaan huomioida.
• 20 VALO 1/2017 – Valaisimien valonjako tuodaan unityyn ies­tiedostoilla. Laskennassa huomioidaan eri materiaalien heijastusominaisuudet. unity soveltuu sekä valaistuksen visualisointiin että sen kokemiseen virtuaalilasien avulla. Lopputu­ los on hyvinkin realistinen, kertoo tiimipäällikkö Olli Poutanen Wsp:ltä. – Virtuaalimallien käytön pullonkaula on näyttöteknologia. Äärimmäisen yksityiskohtai­ nen simulointi on vielä turhaa, sillä nykyisten näyttöjen valoenergian ja kontrastin toisto­ ominaisuudet ovat rajalliset. esimerkiksi häi­ käisyn todentaminen ei onnistu, kun näyttöihin ei pystytä toteuttamaan riittävän suuria kontras­ teja. Myös virtuaalilasit ovat vielä kömpelöitä, mutta viiden vuoden kuluttua ollaan jo aivan eri tilanteessa, poutanen jatkaa. uudet suunnittelumenetelmät muuttavat valaistussuunnittelutiimien osaamisvaatimuksia. – Valaistusasiantuntijoiden täytyy osata sisäistää ohjelmoinnin tuomat mahdollisuudet, esittää toiveita sekä työskennellä koodarien kanssa. Meidän 11 hengen tiimissä on viisi koodaria, poutanen valottaa. uutta POtkua suunnIttelukOkOuksIIn helsingin Laajasaloon johtavan raitiotieyhtey­ den, kruunusiltojen, suunnittelussa hyödyn­ netään unity­pelimoottorilla rakennettua vir­ tuaalimallia. – kruunuvuorensilta on kohteena haas­ tava: suojellussa luonnonmaisemassa kulkeva 1,2 kilometriä pitkä silta, jolla pikaraitiovaunujen lisäksi kulkevat kävelijät ja pyöräilijät. Virtuaali­ malli on oiva työkalu suunnitteluvalintojen teke­ misessä, kun kehitämme sillan kaiteisiin integ­ roitua valaistusta. haluamme myös kunnioittaa pimeyttä liikenteen mukaan säätyvän valaistuk­ sen avulla, jolloin virtuaalimalli on paras tapa tuoda esille valon eläminen, sanoo pia salmi. unity­mallissa kruunusiltojen valaistuksen voi kokea Oculus rift ­lasien ja peliohjaimen avulla ja ympäristöä pääsee tarkastelemaan mereltä käsin, kävellen tai vaikkapa liikkuvassa raitiovaunussa istuen. Malli toimii myös esittely­ materiaalina internetissä ilman virtuaalilaseja. kruunusillat­hankkeessa katu­ ja siltasuunni­ kruunusillat­hankkeessa hyödynnetään unity­pelimoot­ torilla rakennettua mallia, joka soveltuu sekä valaistuksen visualisointiin että sen kokemiseen virtuaalilasien avulla. Visualisointikuva: kruunusillat, helsingin kaupunki, Wsp, knight Architects telmien ajantasainen tietomalliaineisto siirtyy automaattisesti virtuaalimalliin. Virtuaalimallit palvelevat niin suunnittelun ideointia, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja esittelyä kuin käyttäjäkokemusten keräämistä. salmi uskoo, että niistä on suuri apu myös alli­ anssihankkeiden Big room ­työskentelyssä. – Vantaan Aviapoliksen aukion suunnitte­ lussa koko alue ympäristöineen mallinnettiin. kokouksissa liikuimme virtuaalisesti suunnittelu­ kohteessa ja pystyimme katsomaan aluetta eri suunnista. se teki asioista hyvin konkreettisia, salmi toteaa. tamPereen taIvaan yllä kaupunkisuunnittelu omaksuu väistämättä yhä enemmän asioita pelimaailmasta, jossa liikkuvat isot rahat. edelläkävijä suomessa on tampere, jonka kaikki rakennukset on tuotu unity­pelimoottoriin. – Lähtötietoina oli iso rakennusmassa, johon olemme saaneet päivityksiä arkkitehti­ toimistoilta. tarkennamme mallia kantakar­
• CYAN 100% MAGENTA 72% YELLOW NERO 18% NERO 35% STAMPA IN QUADRICROMIA pantone 280 ARGENTO pantone 877 STAMPA IN PANTONE CON ARGENTO AEC ILLUMINAZIONE SRL Via Righi, 4 Z.I industriale di Castelnuovo I-52010 Arezzo • Italy Tel. +39 0575 041110 aec@aecilluminazione.it www.aecilluminazione.com SILUX OY AB Kuninkaankartanontie 46A 02780 ESPOO Tel. 09-8022077 www.silux.fi | info@silux.fi Tehokkuus ja korkea luotettavuus ovat AEC ILLUMINAZIONE :n suunnitteleman uuden tieja katuvalaisinsarjan I-TRON in ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet takaavat korkean suorituskyvyn ja positiivisia tuloksia energiansäästössä. I-TRON sarjasta on saatavilla kahta eri kokoa, I-TRON Zero ja I-TRON 1 . Valaisimissa käytetään heijastinoptiikkaa ja heijastinpintamateriaali on korkealaatuista alumiinia. I-TRON Zero ja I-TRON 1 ovat osa AEC Green Light tuotesarjaa, joka takaa turvallisemman, tehokkaamman ja ympäristöä säästävän kaupunkimaisen LED-katuvalaistuksen. tasta saamiemme sijaintitietojen perusteella. esimerkiksi kaupunkipuut voidaan mallintaa automaattisesti. pohjatyö alkaa olla tehty, ja nyt pääsemme aloittamaan vuorovaikutteisten sovellusten tekemisen, kertoo poutanen. Valokuvateknologia ja pistepilvitekniikka tuovat tampereen unity­kaupunkimalliin rea ­ listiset pinnat ja maisemaelementit. Malliin tuotetaan uutta tietoa laserskannatuista kau­ punkikalusteista. Valaisimet pylväineen ja valonjakotietoineen viedään paikoilleen. kun valaistuksen lähtötiedot ovat ajan tasalla, saa­ daan tulevassa erikoisvalaistussuunnittelussa huomioitua ympäristön valaistus. – tampere­malli on otettu keskustakehit­ tämisen työkaluksi. eri suunnitteluosapuolet saavat yhteisestä mallista merkittäviä synergia­ etuja, salmi toteaa. kaupunkimalliin voi tutustua tampereella Galleria nottbeckin virtuaalitilassa, jota hyödyn­ netään niin kaupunkisuunnittelun tapaamisissa kuin asukastilaisuuksissa. kaupunkimallia voi­ daan jakaa tietokonemallina myös internetin kautta, jolloin tavoitetaan isoja ihmismääriä ja voidaan järjestää kyselyitä. kaupunkimallien yleistyminen edellyttää kolmiulotteisten lähtöaineistojen olemassaoloa. tampereen eteläpuistoon kaavailtua uutta asuinaluetta pääsee tutkimaan unity­ kaupunkimallilla, jolla voidaan havainnollistaa myös valaistusta. havainnekuva: Wsp – tarvitaan myös tilaajaosaamista ja ymmär­ rystä mallien hyödyntämiseen. hyödynnettävää dataa pitää myös pystyä tuottamaan sekä saa­ maan käyttöön nykyistä nopeammin. nyt teh­ dään vielä paljon tapauskohtaista räätälöintiä ja opiskellaan asioita yhdessä tilaajien kanssa, poutanen sanoo. Valaistuksen visualisoinnin varhaisista vaiheista on kerrottu VALO­lehden kolmiosaisessa artikkeli­ sarjassa Atk ja valaistus (1995–1998). Artikkeleihin voi käydä tutustumassa osoitteessa: www.valosto.com/valolehti/visualisointi.
• VALO 1/2017 22 valaistus suunnittelua arkeologin asenteella teksti: katri puranen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten valaistussuunnittelussa tarvitaan herkkyyttä, hidasta harkintaa ja hyviä projektinhallintataitoja. suurin haaste on säilyttää alkuperäinen tunnelma ja samalla luoda hyvät valaistusolosuhteet tämän päivän käytölle.
• 23 VALO 1/2017 A rvorakennusten restauroinnissa maltti on valttia. punnittua valais­ tussuunnittelua tarvitaan, kun tar­ jolla on varsinainen runsaudensarvi erilaisia työkaluja, tuotteita ja ratkaisumahdolli­ suuksia. paras opastaja on usein rakennus itse. – jokainen vanha rakennus koostuu ajan kerrostumista, ja samalla sillä on historiallinen ydin. koen, että suunnitteluprosessi on toisaalta matkaa ytimeen läpi kerrostumien, joista tietoa hankitaan, toisaalta tutustumista rakennukseen sekä kokemuksellisesti että lähdemateriaalien kautta, sanoo valaistussuunnittelija sara leino Granlund Oy:stä. Valaistushistorian kerrostumista kertovat myös aiemmista restauroinneista tehdyt doku­ mentit, arkkitehtien kirjoitukset ja rakennushis­ toriaselvitykset. korjauskohteen valaistusta suunniteltaessa voidaan myös havainnoida sisätilan olemusta ja sen sävyjä päivänvalossa ja sitä kautta päästä lähemmäs aitoa kauneuden läsnäoloa. – kun restaurointivaiheessa astuimme ark­ kitehdin kanssa kansalliskirjaston kupolisaliin, josta vanhat valaisinasennukset oli purettu pois ja tilaan kajasti keskipäivän kelmeä luonnonvalo, tuntui kuin olisi päässyt toiselle vuosisadalle kur­ kistamaan omaa kulttuurihistoriaansa, kirjaston valaistussuunnittelijana toiminut Leino kuvailee. yhteIstyöllä ParhaIsIIn ratkaIsuIhIn Arvorakennuksissa valaistussuunnittelun lähtö­ kohtana on yleensä sekä vanhan tunnelman säi­ lyttäminen että nykykäytölle määriteltyjen valais­ tusstandardien täyttäminen. Valon laatu, suunta ja säädettävyys ovat suunnittelun keskiössä. tunnelmaa luodaan myös valon ja varjon avulla. Valonlähteen valinnassa on erityisen tärkeää huomioida värilämpötila ja värintoisto indeksi, jotta alkuperäiset värit saadaan nostettua tarkoi­ tuksenmukaisesti esiin. tavoitteeseen päästään tehokkaasti valaisinten malliasennusten sekä koevalaistusten avulla. samalla eri osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. – esimerkiksi kansalliskirjaston lukusalin himmennystasoja säädettäessä paikalla olivat sekä arkkitehti että kirjaston ja Museoviraston edustajat. kaikki saivat kertoa ja perustella oman kantansa. pintoja valaistaessa myös konser­ voijien paikallaolo on erityisen tärkeää, Leino kertoo. Onnistuneeseen lopputulokseen päästään hyvällä vuorovaikutuksella, etsimällä ratkaisuja yhdessä sekä oikea­aikaisella toimimisella. esi­ merkiksi kansalliskirjaston lukusalin valeikku­ noiden valaistus saatiin testattua, kun saliin oli asennettu telineet kattopintojen konservointia varten. telineiden pystyttäminen vain koevalai­ sua varten olisi ollut käytännössä mahdotonta. – kustannustehokkuuden näkökulmasta suunnittelijan onkin tärkeää selvittää hankkeen laatutaso, Leino toteaa. valOa arPPeanumIIn kun snellmaninkadun ja hallituskadun kulmassa sijaitseva Arppeanum siirtyi helsingin yliopis­ tolta museokäytöstä valtioneuvoston kansli­ kansalliskirjaston kupolisali dokumentoitiin päivänvalossa peruskorjauksen alkaessa (ylempi kuva: kansalliskirjasto). uudessa valaistusratkaisussa seinämaalaukset korostuvat hienovaraisesti ledivalaistuksen keinoin ja valaistuksen ohja­ uksessa huomioidaan päivänvalon saatavuus (alempi kuva: petri Vuorio). alle toimistokäyttöön, piti valaistuskin miet­ tiä uusiksi. Arppeanumiin toteutettiin valtion kiinteistöjä hallinnoivan senaatti­kiinteistöjen toimesta nykyaikainen muunneltava moni­ tilaratkaisu. – Loisteputkirivistöjä ei oikein voinut lait­ taa, joten tilaan etsittiin valaisimia, joiden muo­ tokieli sopii historialliseen interiööriin, kertoo senaatti­kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö selja Flink. – Myöhemmin olemme vielä joutuneet hankkimaan aika paljon lisävaloja. Vanhoissa taloissa on historiallisesti ollut muutama katto­ lamppu ja muutoin valaistus on hoidettu jalka­ lampuilla. tällä periaatteella on hoidettu myös Arppeanumin lisävalaistus. Arkkitehti Carl Albert edelfeltin suunnittelema Arppeanum valmistui vuonna 1869 keisarillisen Aleksanterin yliopis­ ton kemian laitoksen laboratorio­ ja museotiloiksi. kuva: Marko huttunen
• VALO 1/2017 24 Museokäytössä olleen Arppeanumin 3. ja 4. kerros remon­ toitiin historiaa kunnioittaen moderniksi monitilatoimis­ toksi. kuva: Marko huttunen Arppeanumiin ei haluttu loisteputki­ rivistöjä, joten tilaan etsittiin muotokieleltään historialliseen interiööriin sopivat valaisimet. kuva: Marko huttunen Arppeanumista löytyy kenties suomen kaunein rautaportaikko koristemaalattuine sei­ nineen. portaikon valot ovat himmeät, eivätkä ikkunatkaan anna talvisin valoa. käyttäjät ovat kokeneet portaikossa liikkumisen vaaralliseksi ja pelottavaksi. – Arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan kanssa aiomme tehdä koevalaistuksia irtospoteilla. tarkoituksena on tutkia, missä kulkemiseen todella tarvitaan valoa ja mihin voisi kiinnittää täsmävaloa, Flink toteaa. Vanhat valaisimet ovat usein hankalasti avattavia, korkealla ja kiusallisen herkkiä käsit­ telylle. Monissa Arppeanumin valaisimissa on koristekuvioidut kuvut, joten huollon kannalta valonlähteiden pitkäikäisyyttä osataan arvostaa. useita huoneita pimentävät historialliset, tummat seinävärit. Vaikka lukseja on riittävästi, voi valoisuusvaikutelma vaihdella huoneesta toiseen. – Monitila­ajattelu mahdollistaa kuitenkin myös sen, että erilaisille työnteon hetkille on valaistukseltaan erilaisia huoneita. Flinkin mielestä vanhat talot opettavat arvostamaan sitä, että asiat tehdään kestävästi. Modernin talotekniikan rinnalle hän raivaisi tilaa vanhoille hyville konsteille. – huone saadaan jäähtymään avaamalla ikkunat ja vetämällä verhot eteen, eivätkä hehku­ lamppu ja sen lämpö ehkä kokonais ekologisesti olleetkaan niin huono asia. Valoa tarvitaan yleensä silloin kun lämpöäkin. kulttuurIPerInnön arvO Valaistussuunnittelija sanna Forsman Gran­ lund Oy:stä kaipaa herkkyyttä arvorakennusten restaurointiin niin suomessa kuin maailman­ laajuisesti. – kun halutaan luoda jokin mieletön valais­ tuselämys, saattaa unohtua se ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen perintö, jonka soisi säily­ vän jälkipolville. Oma visio pitää rakennussuo­ jelukohteissa tuoda näkyviin herkällä kädellä. Valaistuksen laadun lisäksi tarkkuutta vaatii fyysinen toteutus. sisätiloissa valaisinlaitteisiin ja niiden sähköistykseen liittyvät yksityiskohdat pistävät helposti silmään. sekä valaisimet että niiden ripustus, asennus, sähköistys ja kytke­ minen pitää suunnitella huolella etukäteen. nykyvalaisinten mittakaava, materiaalit ja värit eivät välttämättä istu helposti vanhoihin, koris­ teellisiin rakenteisiin ja pintoihin. – koristekipsilistojen päälle ei voi tehdä suojalevyjä asennuksia piilottamaan, jos niitä ei ole muistettu suunnitella ajoissa.
• systemsolution.osram.com Valo on OSRAM Valoa pienessä koossa Pieni koko, suuri joustavuus OPTOTRONIC ® FIT LT2 S -LED-liitäntälaitteen virran voi säätää vastuksella käyttötarkoitukseen sopivaksi – yksi ohjain, lukuisia käyttömahdollisuuksia. PrevaLED ® Core Z6 Mini -LED-moduuli mahdollistaa entistä pienemmät kohdevalaisimet valaistuksen laadusta tinkimättä. Lisätietoja Osramin valaisinkomponentti järjestelmistä: systemsolution.osram.com
• 26 VALO 1/2017 Asennuksissa ja sähkövedoissa pyritäänkin ensisijaisesti käyttämään olemassa olevia reit­ tejä, jotta historiallisesti arvokkaat pinnat eivät turhaan tuhoudu. – suomessa on säästynyt niin vähän vanhaa rakennuskantaa, että olen alkanut ymmärtää rakennussuojelun näkökulmaa. jotkin vanhat seinärakenteet, seinät, hirret tai rappaukset ovat ainutlaatuisia, koska niitä on suomessa vain muutamia, Forsman kertoo. tunnelman lisäksi valon arkeologi kaivaa rakennukseen kerrostunutta historiallista sähkö­ ja valaistustekniikkaa. Myös ne ovat oman aikakautensa tuotteita, joiden merkitys tulisi arvioida, ettei tärvellä historiallisesti arvokasta tai tehdä mauttomia ratkaisuja. – Olen nähnyt arvokkaita tynellin valai­ simia, joista riivitään pois hehkulamppukan­ nat ja laitetaan tilalle ledimoduuleja, Forsman kuvailee. rakennuttaJan valta Ja vastuu intendentti seija linnanmäki Museovirastosta pitää valoa arkkitehtonisesti tärkeimpänä talo­ teknisenä asiana, kun puhutaan kulttuurihisto­ riallisesti merkittävistä rakennuksista. – Valo nostaa arkkitehtuurin esiin. raken­ nuksen ikä määrittelee millä tavalla. engelin 1800­luvun alkupuolella suunnittelemia raken­ nuksia valaistiin öljylampuilla ja kynttilöillä, mikä leimasi sekä rakennusten ulkoasua että sisätilaa. nykyään valon värilämpötilaa voidaan säätää, mutta aiemmin valon väri ohjasi sisus­ tusta ja tilojen käyttäjiä. tapettien ja maalien sekä esimerkiksi naisten juhlavaatteiden väri­ sävyt vaihtelivat ajan valaistustavan mukaan. Museoviraston näkökulmasta rakennutta­ jan valta ja vastuu arvokkaan rakennusperinteen säilyttämisessä on valtava. koska ehdottomia vaatimuksia valaistuksen suhteen ei ole, pää­ tökset tehdään intressejä sovittamalla. Liiallinen tehokkuuden ja uuden arvostaminen kostautuu kulttuuriperinnön haihtumisena. – rakennuttajalta vaaditaan malttia ja osaa­ mista. jos rakennuttaja ei anna suunnitteluaikaa eikä tee suunnittelusopimusta, ollaan aika hei­ koilla. jos restauroinnissa on mukana ammatti­ taitoinen valaistussuunnittelija, tilanne on hyvä. Mutta jos valaistuksesta vastaa enemmän säh­ köteknisiin yksityiskohtiin keskittynyt sähkö­ suunnittelija, voi rakennuksen alkuperäisen ilmeen säilyttäminen olla haastavaa. – eräässä tuomiokirkossa tarvittiin lisää valoa alttarialueelle. sähkösuunnittelija oli myös julkisivu­ ja aluevalaistuksen hierarkiaan ja laatuun. Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa laaditut ohjeet voitaisiin viedä myös rakennus­ valvonnan lupamääräyksiin sekä kaavoitusvai­ heessa tontinluovutusehtoihin, sanna Forsman kertoo. Forsman innostuu kollegansa Ilkka Paloniemen ajatuksesta, että arvorakennusten valaistus voisi olla osa tapahtumallista kaupunkielämää. – rakennusten julkisivuihin voisi piilottaa peruskorjauksien yhteydessä sähköjä ja kiinni­ tyspisteitä, ja niitä voisi hyödyntää elämyksel­ liseen valaisuun erityistilanteissa, kuten suomi 100 ­juhlavuoden tapahtumissa. kaikki ymmär­ tävät tällöin, että vaihtuvat värit ja kuviot eivät ole pysyviä, eikä rakennuksen historiallista iden­ titeettiä tuhota. se olisi myös siistimpää kuin tapahtumajärjestäjän tuomat trussit, ripustukset ja mustat johdot, Forsman valaisee. Myös sara Leino on ilahtunut kokeilevasta, tapahtumatyyppisestä digitaalisen materiaalin integroinnista suomalaiseen kulttuurihistorial­ liseen kaupunkiympäristöön esimerkiksi Lux helsinki­ tai Flow­tapahtumissa. – suosittelen kulttuurinnälkäiselle lämpi­ mästi myös matkaa Ateneumin taidemuseoon, jossa projisoitua taiteen sisältöä on sovitettu hillitysti, mutta raikkaalla tavalla vakavaan arkki­ tehtuuriin, Leino päättää. lähettänyt hyvin aikaisessa vaiheessa erään italialaisen valaisimen koodinumeron. Lausun­ toon kirjoitimme, että valaisimet tulee hyväksyä mallien perusteella. hinnakkaita tuotteita oli kuitenkin jo tilattu kaksikymmentä kappaletta, Linnanmäki kertoo esimerkin. Viiden vuoden aikana hänelle on itä­ ja pohjois­suomen kirkkojen restauroinneissa tullut vastaan yksi projekti, jossa oli mukana valaistus­ suunnittelija. sOPIva määrä JulkIsIvuvalOa Vanhojen rakennusten ulkovalaistus on ollut eri­ tyyppistä kuin nykytyylin julkisivuvalaistus. siksi Linnanmäen mielestä pitäisi käydä enemmän periaatteellista keskustelua siitä, mitä valaistaan ja millä volyymillä. – Olen joskus miettinyt, että tunne valon vetovoimaisuudesta on ihmisessä kivikautinen piirre. ihmisethän kulkevat laumoittain sinne, missä on paljon valoa. ravintoloitsijat ja liikkeen­ harjoittajat käyttävät tätä surutta hyväkseen. ei ole mielekästä, että kaupat hehkuvat ja arvo­ rakennukset ovat pimeinä, Linnanmäki pohtii. – hyvä työkalu edistää tasapainoista pimeän ajan kaupunkikuvaa on laatia kaupunkikeskus­ toihin ulkovalaistuksen yleissuunnitelma, jossa annetaan katuvalaistuksen lisäksi selkeät ohjeet senaatintorin valaistuksesta tehdyssä yleissuunnitelmassa on keskitytty valoon, tunnelmaan ja valaistusvaikutukseen. uuden valaistuksen tavoitteena on korostaa hillitysti arvorakennusten muotoja ja luoda torista rakennuksineen seesteinen kokonaisuus. Visualisointikuva: VALOA design Oy
• Laser Blade XS “The Blade” Made of precision The Blade is more than a product, more than innovation, more than a luminaire. It’s a declaration of beauty. The Blade is a masterpiece of miniaturization, nano technology capable of transforming a small invisible Led into a powerful and uniform circle of light. iGuzzini Finland & Baltic Oy Lemuntie 3-5 Helsinki Puh: 0207 289840 iguzzini@iguzzini.fi www.iguzzini.com/the-blade/
• 28 VALO 1/2017 valo tuo taidetta ja tapaHtumia KaupunKien Kaduille teksti: Marjukka puolakka valo taipuu katutilan taiteeksi, joka tavoittaa suuria ihmis joukkoja keskellä pimeintä vuodenaikaa. Oulun, Jyväskylän, tampereen ja helsingin vuotuiset valotapahtumat ovat yhä suositumpia syksyn ja talven kohtaamispaikkoja. unen ÄÄret (Lux helsinki) suunnittelija: Mika haaranen vuosi: 2014 kuva: jussi hellsten/ Visit helsinki
• 29 VALO 1/2017 lumO lIght FestIval Oulu Järjestäjä: Oulun kaupunki ajankohta: 17.11.–3.12.2017 kesto: 17 päivää erityistä: pohjoinen ulottuvuus Les LuMinéOLes suunnittelija: porté par le Vent vuosi: 2016 kuva: inkeri jäntti theY Were here suunnittelija: Alexander reichstein vuosi: 2016 kuva: juuso haarala V uoden 1966 syksyllä tampereen kauppakaduille syttyivät eläin­ ja satuhahmoja muotoilevat hehku­ lamput. tänään valotaidetta ihail­ laan yhä useamman kaupungin katukuvassa. Valotapahtumat esittelevät sekä pysyviä että väliaikaisia teoksia, joissa valoa tuotetaan kynttilöistä 3d­projektoreihin. Oulussa lumOudutaan valOsta Lumo Light Festival Oulu on tuonut piristystä ja hyvinvointia Oulun kaduille marras­joulu­ kuun vaihteeseen vuodesta 2013. Muutamassa vuodessa se on kasvanut Oulun suurimmaksi tapahtumaksi, joka keräsi viime vuonna 86 000 kävijää. Alkuaikoina tapahtuma kantoi nimeä Valoa Oulu! Valofestivaali haluaa juhlia paitsi valoa myös pimeyttä. – pimeys on Oulussa voimavara, sitä meillä riittää. Olemme maailman pohjoisimpia valo­ festivaaleja ja mittaluokassa suurin pohjoisista tapahtumista. On uskomatonta, kuinka paljon valolla voi muokata kaupungin yöllistä ja pimeän ajan kaupunkikuvaa ja ­siluettia, kertoo festivaalijohtaja samu Forsblom. Osa Lumo Light Festival Oulun ohjelmasta vaihtuu päivittäin. teokset hankitaan ohjel­ mahaulla, johon voivat osallistua niin taiteili­ jat, suunnittelijat, valotaiteen ja valaistuksen ammattilaiset kuin opiskelijat, oppilaitokset ja yhteisötkin. Valofestivaalia on kehitetty yhdessä Oulun matkailutoimijoiden kanssa, ja se nostaa esiin kaupungin pohjoista ulottuvuutta. Lumi tar­ joaa valolle hienon ympäristön, mutta myös Oulussa eletään marraskuussa sään armoilla; kelit voivat olla kaikkea kirpeästä pakkasesta vesisateeseen ja loskaan. – kaikissa tapahtumissa on ollut sekä kunnon pakkaslunta että vesiloskaa. tiedo­ tamme kansainvälisille tekijöille sääolosuh­ teiden kirjosta. On aivan eri juttu tehdä valo­ taidetta Lyonin lämmössä kuin täällä meillä pohjoisessa. keli pitää huomioida teosten tekniikassa, jatkaa Forsblom. Festivaali innostaa eri toimijoita tekemään myös pysyviä valaistusratkaisuja. Vuosittain jul­ kistetaankin vähintään yksi pysyvä valotaideteos tai julkisivuvalaisu. Vuoden 2017 tapahtumapaikkana ovat suomen 100­vuotisjuhlateeman myötä Oulun arvokeskustan korttelit ja historialliset tapah­ tumapaikat. Valolla tuodaan esille historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta ”kohtaamiset”­ teemalla. – itseäni hämmästyttää jatkuvasti se, kuinka valolla voidaan välittää haastavia ja syvällisiä taidesisältöjä ja samaan aikaan inspiroida suuria ihmismassoja. Valolla on voima ja kanava viedä ihmiset toiseen ulottuvuuteen paremmin kuin millään muulla taiteen välineellä, Forsblom sanoo.
• 30 VALO 1/2017 valOn kauPunkI, Jyväskylä Järjestäjä: jyväskylän kaupunki ajankohta: 28.–30.9.2017 kesto: 3 päivää erityistä: yli 100 pysyvää valaistua kohdetta MAGneetti, pysyvä valoteos suunnittelija: jukka korpihete vuosi: 2010 kuva: juhana konttinen intrude suunnittelija: Amanda parer vuosi: 2016 kuva: rami saarikorpi VALOn kAtedrAALi suunnittelija: kari kola vuosi: 2012 kuva: juhana konttinen Jyväskylä On valOn kauPunkI Valon kaupunki ­tapahtuman myötä valosta on tullut näkyvä osa jyväskylän ilta­ajan ilmettä ja kaupungin brändiä. tapahtuma alkoi vuonna 2003 Valo on jyväskylässä ­nimisenä euroop­ palaisen valaistussuunnittelijoiden yhdistyksen (pLdA) workshopina. Alkuvuosina tapahtumissa olivat vahvasti mukana koevalaistukset sekä ammattilaisseminaarit. koevalaistusten kautta käytiin läpi eri kaupunkitiloja ja ­rakenteita, kuten siltoja ja arvoarkkitehtuuria. – Valolla saatiin ympäristössä ihmeitä aikaan, ja väliaikaiset valaistukset keräsivät runsaasti katsojia. Valo selvästi liikutti ihmisiä. syntyi upeita valaistuskohteita, joista osa jäi lopulta pysyviksi, sanoo Valon kaupunki ­koordi­ naattori Jani ruotsalainen. sisältö on vuosien myötä muuttunut teknis­ painotteisesta taiteelliseksi ja yhteisölliseksi. pysyviä valaistuskohteita on jyväskylässä jo yli sata ja uusia valmistuu joka vuosi yhteistyössä rakennuttajien, kiinteistöjen, yritysten ja kau­ pungin kesken. silta­, puisto­, julkisivu­ ja taide­ teosvalaistusten lisäksi Valon kaupunki tarjoaa noin 40 väliaikaista valoteosta ja valoteemaista oheistapahtumaa. Valon kaupunki ­tapahtuman sisältöä on rakentamassa vuosittain 40–50 toimijaa sekä yli 500 talkoolaista, joiden vapaaehtoinen työ­ panos on yli 7 000 tuntia. toteutuksessa ovat vahvasti mukana muun muassa oppilaitokset, yritykset, yhdistykset ja museot. Valoteoksia tuottavat myös kotimaiset ja ulkomaiset tai­ teilijat. – Valo näyttäytyy monessa muodossa, ja tekniikka ulottuu kynttilöistä ledeihin. tarjolla on niin valaistua ympäristö­ ja projisointitaidetta kuin valotyöpajaa ja ­show'ta, ruotsalainen huo­ mauttaa. Viime vuonna kolmipäiväisen Valon kau­ punki ­tapahtuman koki yli 75 000 kävijää. tapahtumapäivien iltojen ilmaisen joukkolii­ kenteen avulla vältettiin ylitsepääsemättömät ruuhkat. Asukasta kohti lasketulla ulkovalaistuksen energiankulutuksella mitattuna jyväskylä on ylivoimaisesti suomen energiatehokkain kunta. Valon kaupunki ­tapahtumasta on tullut kau­ pungin näyteikkuna, joka tuo valotaiteen lisäksi esille energiatehokkuuden tärkeyttä. tapahtu­ man ohessa järjestetään edelleen jokasyksyinen ammattilaisseminaari.
• Onninen on ollut mukana rakentamassa suomalaista yhteis kuntaa jo yli sadan vuoden ajan. Palve lumm e ja toimit tamamme tuotteet ovat usein niin luonteva osa elin­ ympäristöä, ettei niitä tule ajatelleeksi. Onninen auttaa asiakkaitaan rakentamaan nykyaikaista, luotettavasti toimivaa yhteis­ kuntaa. Palvelemme lähellä asiak kaitamme toimittamalla tuotteita ja palvelukokonai­ suuksia muun muassa talon rakentamiseen, infraraken tamiseen, teollisuuteen ja alan jälleenmyyjille. www.onninen.fi Aina sinivalkoisesti. Suomen 100­vuotisjuhlavuosi on alkanut
• Globe on pinta-asennettava LEDkattovalaisin, joka voidaan kiinnittää katto-, kytkentätai kojerasiaan. Erittäin hyvän värintoiston omaavan valaisimen ulkoasu on moderni ja tyylipuhdas. Pinta on mataksi hiekkapuhallettu valkoinen tai musta. Valaisimen ulkonäköä on mahdollista muunnella helposti erivärisillä magneettikiinnitteisillä reflektoreilla tai kattokuvun sisältävillä ripustussarjoilla. Ripustussarjan mukana toimitetaan vaihehimmennettävä ohjain helppoon asennukseen. Globe soveltuu moniin ympäristöihin, niin kotiin kuin julkisiin tiloihinkin. IP44-luokitus vielä lisää käyttökohteiden mahdollisuuksia. Saatavana on kaksi värilämpötilaa, 2700K (hehkulamppumainen) ja 3000K (halogeenimainen). GLOBE Moderni ja tyylipuhdas kattovalaisin, jonka ulkonäköä voi muunnella UUTUUS! www.hidealite.fi IP44 Ra >90 700 mA F LED CITIZEN Series connect 32 VALO 1/2017 tamPereen valOvIIkOt Järjestäjä: tampereen kaupunki ajankohta: lokakuu 2017 – maaliskuu 2018 kesto: 135 päivää erityistä: järjestetty vuodesta 1966 VirVe LiLjA: derVissin uni iii (Valogalleria) suunnittelija: VALOA design Oy vuosi: 2016–2017 kuva: Atacan ergin tuOMiOkirkOnkAdun VALAistus suunnittelija: Whitenight Lighting Oy vuosi: 2016–2017 kuva: Atacan ergin itÄisenkAdun VALAistus suunnittelija: Whitenight Lighting Oy vuosi: 2016–2017 kuva: Atacan ergin tamPereen PerInteIkkäät valOvIIkOt suomen vanhin ja pitkäkestoisin valotapahtuma tampereen Valoviikot järjestettiin viime talvena 51. kertaa. kaupunkikeskustaa elävöittäviä valo­ teoksia ja ­kuvioita löytyi yllättävistäkin paikoista aina rakennustyömaita myöten. – Valoviikot on koristevalaistusperinne, jonka tampereen keskustan kauppiaat perusti­ vat piristämään joulunalusajan kaupunki kuvaa. kolmiviikkoisena alkanut tapahtuma kestää nykyisin 135 päivää, kertoo Valoviikkojen pro­ jektipäällikkö markus Joonas. Valot syttyvät hämärän aikaan ja sammu­ vat arkisin noin kello 22.30 ja viikonloppuisin aamuviideltä. kun vielä kymmenen vuotta sitten Valo­ viikoilla loisti 22 500 hehkulamppua, on nyt siirrytty puhtaasti ledeihin. iso uudistus tehtiin toissa vuonna, kun valaistut eläin­, luonto­ ja satuhahmot saivat rinnalleen tilasta lähtöisin olevia teoksia. teosvalikoiman monipuolistu­ essa myös kaupunkilaiset ovat päässeet mukaan teosten toteuttamiseen. Valoviikkojen perinteisiin kuuluvat juhlalli­ set avajaiset, joiden sisältöä on viime vuosina kehitetty ja muokattu. perinteisesti avajaisia on vietetty keskustorilla tammerkosken kupeessa, mutta viime vuonna siirryttiin Frenckellin auki­ olle. Osana Valoviikkoja on viimeiset kolme vuotta toteutettu Valogalleria, joka täyttää tampereen keskustan ulkoseinät valotaiteella. Valogalleria on tampereen taidemuseon ja tampereen kaupungin tapahtumatoimiston järjestämä pimeän vuodenajan taidenäyttely, johon taloyhtiöt ja yritykset voivat osallistua. rakennusten seinille heijastetut teokset valai­ sevat kaupunkia päivittäin kello 16–23 välillä. talven 2016–2017 teemana oli piirustustaide, sitä edellisenä graffitit. – Viimeisin Valogalleria levittäytyi lähes 40 teoksella kaupungin länsipuolen kortteleihin. Mittakaavaltaan galleria on poikkeuksellisen suuri valoteosten sarja. teokset mahdollistava tekniikka on toteutettu yhteistyössä kiinteis­ töjen omistajien kanssa: laitteet on kiinnitetty rakennusten seiniin ja kytketty niiden sähkö­ verkkoon, joonas toteaa. Valoviikkojen teokset toteutetaan tilaus­ töinä perinteisen rakennuttamisen reittejä.
• Globe on pinta-asennettava LEDkattovalaisin, joka voidaan kiinnittää katto-, kytkentätai kojerasiaan. Erittäin hyvän värintoiston omaavan valaisimen ulkoasu on moderni ja tyylipuhdas. Pinta on mataksi hiekkapuhallettu valkoinen tai musta. Valaisimen ulkonäköä on mahdollista muunnella helposti erivärisillä magneettikiinnitteisillä reflektoreilla tai kattokuvun sisältävillä ripustussarjoilla. Ripustussarjan mukana toimitetaan vaihehimmennettävä ohjain helppoon asennukseen. Globe soveltuu moniin ympäristöihin, niin kotiin kuin julkisiin tiloihinkin. IP44-luokitus vielä lisää käyttökohteiden mahdollisuuksia. Saatavana on kaksi värilämpötilaa, 2700K (hehkulamppumainen) ja 3000K (halogeenimainen). GLOBE Moderni ja tyylipuhdas kattovalaisin, jonka ulkonäköä voi muunnella UUTUUS! www.hidealite.fi IP44 Ra >90 700 mA F LED CITIZEN Series connect
• 34 VALO 1/2017 Lux HeLsinki Järjestäjä: Helsingin kaupunki Ajankohta: 6.–10.1.2018 kesto: 5 päivää erityistä: yli 500 000 kävijää CLOud suunnittelija: Caitlind r.c. Brown & Wayne Garrett Vuosi: 2016 kuva: Lauri Rotko CAndy HOuse suunnittelija: sun effects Oy Vuosi: 2016 kuva: Lauri Rotko JOukkOVOimA (etualalla) suunnittelija: Petri Tuhkanen dOmus 360 º – neLJä kOTiA (Tuomiokirkko) suunnittelija: Tarja ervasti Vuosi: 2017 kuva: kirsi Tuura / Visit Helsinki Lux HeLsinki kutsuu ydinkeskustAAn Helsinkiin valotapahtumat rantautuivat vuonna 1995. Lux Helsinki -nimellä tapahtuma on tunnettu vuodesta 2012. Tänä vuonna Lux Helsinki esitteli 15 teosta, joiden valo-, mediaja kuvataiteilijat tulivat suomesta, Hollannista ja meksikosta. Oheistapahtumana kaapelitehtaalla toista kertaa järjestetty Lux in -valotaiteen näyttely esitteli lisäksi monipuolista valoestetiikkaa ja videotaidetta sekä alan konkareilta että nuorilta taiteilijoilta. – Lux Helsinki on muodostunut ulkoilutapahtumaksi, joka tuo pimeään tammikuun alkuun vilinää kaupunkiin. ihmiset inspiroituvat valosta ja tapaavat toisiaan. Tänä vuonna valotaide keräsi ennätysyleisön, kun festivaalilla laskettiin yli puoli miljoonaa käyntiä, iloitsee tapahtumatuottaja emma Lumme. Pyrkimyksenä on, että taiteilijoista noin puolet on kotimaisia ja puolet tulee ulkomailta. Teosten toteuttamisessa halutaan pitää kiinni monipuolisesta välinevalikoimasta: valonlähteet vaihtelevat hehkulampuista ledeihin ja mukaan mahtuu sekä vanhaa projektoritekniikkaa että 3d-ympäristössä tehtäviä videoprojisointeja. Helsingin kaupungin järjestämistä tapahtumista Lux Helsinki on budjetillisesti, kestollisesti ja kävijämäärällisesti suurin. maksuttomalla tapahtumalla halutaan kasvattaa paikallisylpeyttä ja lisätä kaupungin vetovoimaa. Lux Helsinki toimii myös työkaluna Helsingin kaupungin uuden brändin jalkauttamisessa kaupunkilaisille. Joitakin vuosia sitten Lux Helsingin kesto oli kymmenen päivää. nykyinen viisipäiväinen tapahtuma tuo kaupunkiin festivaalitunnelmaa ja vapauttaa myös lisää budjettia teoksiin. Tuomiokirkko on perinteisesti ollut yksi Lux Helsingin kohteista, jonka ympärille ydinkeskustaan sijoittuva reitti muuttuu vuosittain. Tänä vuonna teokset valaisivat kaupungin historiallisia arvorakennuksia ja sisäpihoja kauppatorilta kruununhakaan. Tiivis, noin kahden kilometrin pituinen reitti takaa sen, että kaikki teokset ehtii nähdä yhden illan aikana. – ulkomaisiin valofestivaaleihin verrattuna Lux Helsingin tuotantomalli on erilainen. emme jätä taiteilijoita yksin, vaan tarjoamme heille vahvan teknisen tuen teosten toteuttamisessa ja rakentamisessa, Lumme päättää.
• Inspired by then – perfect today OSRAM Vintage Edition 1906 Nykyteknologia kohtaa retrotyylin Vintage Edition 1906 -lamput ja PenduLum -valaisimet herättävät henkiin 1900-luvun alun muotoilun uusimmalla teknologialla. Kaikki sarjan lamput voi yhdistää sulavaa ja pelkistettyä muotoilua edustaviin PenduLum-valaisimiiin. Yhdessä ne luovat näyttävän, katseet vangitsevan yksityiskohdan vintage-tyylillä kaikkiin sisustuskohteisiin. www.osram-lamps.fi | www.edition-1906.com Valo on OSRAM
• 36 VALO 1/2017 kIrkasvalOa kauPunkItIlassa valaisin osana KaupunKi Kalustetta teksti: suvi saastamoinen, sito Oy valokuvat: suvi saastamoinen ja simo Lahtinen, sito Oy valaistussuunnittelu luo kaupunkiin päivästä poikkeavan paikkojen sarjan. se voi funktionaalisuuden ohella luoda kaupunkiin maamerkkejä, sosiaalisia tiloja ja tunnistettavuutta. miltä tulevaisuuden kaupunkivalaistus voisi näyttää? tarvitsemmeko enää vastaisuudessa perinteisiä valaistuslaitteita vai muuttuuko niiden muotoilu täysin? Mokšan prototyypit sijoitettiin Lahden MM­hiihtojen ajaksi Marian­ kadulle Lahden keskustaan, jossa kisavieraat pääsivät nauttimaan kirkasvalohoidosta.
• 37 VALO 1/2017 u usien teknologioiden tulon myötä puhutaan paljon valaistuksen kus­ tannus­ ja energiatehokkuudesta sekä enenevässä määrin myös valaistuksen älykkyydestä. pohdi­ taan, miten kustannuksia saadaan alas, valon­ lähteiden elinkaarta pidennettyä ja ohjaukset sujuviksi. uudet teknologiat ja valaistuksen älykkyys tuovat mukanaan myös paljon uusia mahdollisuuksia valaistuslaitteiden muotoilun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. uusien valon­ lähteiden tilavaatimukset ja uudet ohjausme­ netelmät mahdollistavat täysin uudentyyppisiä ratkaisuja, joiden kehittelyssä ei pidä rajoittua vanhoihin kaavoihin tai vaatimuksiin. Alkuvuodesta 2016 järjestettiin elävä sata­ maraitti ­innovaatiokilpailu, jossa etsittiin jul­ kista ympäristöä elävöittäviä uusia palveluita ja tuotteita. sito Oy:n muotoilutiimi lähti kehit­ tämään uudenlaista kaupunkitilan kalustetta, jossa yhdistyisi funktionaalisuus, elämyksellisyys teknInen tOteutus Mokšan runko on maalattua terästä, ja se on verhoiltu pintakäsitellyllä puulla. kalusteen mökkimäisyyteen viittaava ulkomuoto ja puun käyttö materiaalina viestivät kotimaisuudesta ja paikallisuudesta. Valaisimien sijoittaminen kattoon luo miellyttävät ja päivänvalon suuntaa jäljittelevät valaistusolosuhteet. Muotoilussa oli erityisen tärkeää, että valaisimet sulautuivat osaksi kalusteen arkkitehtuuria. Alakaton molemmille lappeille integroidut ledivalaisimet kirkastuvat painiketta painetta­ essa, ja niiden tuottama valovirta on enimmil­ lään yhteensä 16 000 luumenia. Muutaman minuutin päästä valaistus himmenee takaisin perusasetukseen, joka on puolet valon täy­ destä kirkkaudesta. Mokša voidaan myös kytkeä kaupungin valonohjaus järjestelmään, jolloin se kytkeytyy päälle samaan aikaan muun katuvalaistuksen kanssa. Mokšan kattoon integroitu valaistus toteu­ tettiin reunavalaistuilla määrämittaan valmis­ tetuilla ledipaneeleilla, joiden valoa hohtavat pinnat valmistettiin erikoistyöstetystä akryyli­ levystä, niin kutsutusta valojohdelevystä. Valo­ pintojen koko on 1 000 x 1 300 mm ja paneelien rakenne paksuus 20 mm. Valon värilämpötila on 6 000 k. kirkkaan valojohdelevyn ansiosta panee­ leista näkyy päivällä läpi kalusteen puupinta, mikä tekee kokonaisuudesta yhtenäisen ja tukee muotoilun vähäeleisiä yksityiskohtia. päällä ollessaan valopinnat kuitenkin jakavat kirkasvaloa tasaisesti ja tehokkaasti. teksti: päivi Charpentier, Aicci Oy ja paikan henki. Muotoilun, valaistussuunnitte­ lun ja ympäristötaiteen yhteistyönä syntyi voit­ tajaehdotus Mokša, kirkasvalohoitoa tarjoava katettu istuin. sana mokša on sanskritia ja tarkoittaa hindu laisuudessa saavutettavaa valaistumista. nimi sopii kalusteelle, jonka tarkoituksena on antaa käyttäjälle interaktiivinen kokemus valon kautta. kirkasvalohoidon on todettu lisäävän ihmisten energiatasoa ja vireystilaa erityisesti pimeänä vuodenaikana, ja sitä on käytetty toi­ mivana hoitomuotona muun muassa kaamos­ masennukseen. kaupunkitilassa kirkasvalo voi Mokša on uudenlainen kirkasvalokaluste, joka voi oikein aseteltuna kehystää maisemaa näkymien päätteenä ja toimia identiteettiä luovana maamerkkinä. sen rakentee­ seen on mahdollista integroida kirkasvalo­ominaisuuden lisäksi myös muita palveluita, kuten mobiililaitteiden lataus­ pisteitä tai opasteita. havainne kuva: sito Oy tarjota käyttäjälle hetkellisen virkistyksen esi­ merkiksi aamulenkin yhteydessä. On todettu, että jo muutaman minuutin hoito päivässä voi tuottaa tuloksia. pimeässä kaupungissa pienikin lisävalaistus tuo viihtyisyyttä ja tur­ vallisuuden tunnetta kaduille, aukioille ja puis­ toihin. Mokša voikin toimia paitsi kirkasvalon tarjoajana myös kaupunkitilan elävöittäjänä muodostamalla ympärilleen tilan ja paikan, jossa levähtää, tavata ystäviä ja viettää aikaa. Mokšan muoto myös keskustelee ympäristönsä kanssa – se voi oikein aseteltuna kehystää mai­ semaa näkymien päätteenä ja olla identiteettiä luova maamerkki.
• 38 VALO 1/2017 mOkša Idea ja muotoilu: sito Oy; simo Lahtinen, suvi saastamoinen, Mikko rikala rakennesuunnittelu ja kalusteen valmistus: tehomet Oy valaisinja sähkösuunnittelu sekä valopaneelien valmistus: Aicci Oy Painonappi: C2 smartLight Oy elävä satamaraitti -kilpailun järjestäjät: Lahden kaupunki, Lahti energia Oy, Lahden seudun kehitys LAdeC Oy ja senCity­hanke Mokšaa päästiin kokeilemaan käytännössä Lahden MM­hiihtojen aikana helmi­maalis­ kuussa 2017. kaksi prototyyppiä sijoitettiin Lahden keskustaan Mariankadulle muutamaksi viikoksi. Yleisön palaute oli positiivista, ja kiin­ nostus kalusteita kohtaan oli suuri. pidettiin tärkeänä, että katuympäristön laatuun ja muka­ vuuteen panostetaan ja että suunnittelussa otetaan huomioon myös suomen pitkä talvi ja pimeä vuodenaika. kokeilu vilkkaalla Marian­ kadulla todisti, että Mokšat sopivat monen­ laisiin ympäristöihin ja valaistusolosuhteisiin. kalusteet on tarkoitus sijoittaa pysyvästi Lahden satama raitille, Vesijärven rannalle, vuoden 2017 aikana. Muodostamalla Mokšan tyyppisiä valai­ simen ja kalusteen yhdistäviä muotoilutuot­ teita voidaan edistää laadukkaan ja viihtyisän kaupunkitilan rakentumista. Valo on erityisen tärkeää suomessa ja muissa pohjoismaissa, ja se tulisikin yhdistää kaikkeen kaupunkitilan suunnitteluun sekä entistä innovatiivisemmin osaksi rakenteita ja suunnitteluratkaisuja. nyt kun myös teknologia puoltaa tämäntyyppisiä ratkaisuja, ei viihtyisän, esteettisen ja tunnel­ mallisen kaupunkivalaistuksen pitäisi enää olla kynnyskysymys. kaupunkivalaistusta tuleekin suunnitella käyttäjälähtöisesti ja pohtia rat­ kaisuja, joissa käyttäjä saadaan osaksi tilan suunnittelua ja ohjausta – näin aluksi vaikka yksinkertaisella painonapilla. Mokša voi toimia paitsi kirkasvalon tarjoajana myös kaupunkitilan elävöittäjänä. se muodos­ taa ympärilleen tilan ja paikan, jossa levähtää, tavata ystäviä ja viettää aikaa. Valaisinlaitteet ovat pysyvä osa nykyaikaista kaupunkitilaa. niiden visuaalinen ilme ja muotoilu voivat muodostua kaupungin tai kaupunginosan statussymboliksi tai sopia niin hyvin ympäristöönsä, että niitä tuskin huomataan.
• airam.? Tekninen neuvontamme palvelee sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa 020 7545 604. Airam valaisee myös työpäiväsi. SE VALAISEE.
• 40 VALO 1/2017 u uden teknologian myötä tuottei­ den laatu vaihtelee kovasti, niiden elinkaari poikkeaa totutuista perin­ teisistä ratkaisuista eikä aiempia käyttökokemuksia välttämättä vielä ole. Asia on tiedostettu ja ledituotteille on laadittu niiden turvallisuutta käsittelevien vaatimusten lisäksi standardeja, joissa määri­ tellään suorituskykyyn liittyviä seikkoja. ledIsanastO IlmestyI Lediteknologia on tuoretta ja alueelle tarvitaan suomenkielistä termistöä. standardissa sFs­en 62504 Yleisiin valaistustarkoituksiin käytettävät ledituotteet. termit ja määritelmät on mää­ ritelty ledituotteet ja alkuperäisen sanaston yhteyteen on lisätty suomenkieliset termit. tar­ koituksena on vakiinnuttaa alan suomenkielistä terminologiaa sekä selkeyttää valmistajien, maahantuojien, myyjien ja käyttäjien välistä viestintää. turvallIsuus edellä ledeIssäkIn Ledimoduulien, ­lamppujen ja ­liitäntälaitteiden turvallisuusstandardit ovat valmiita, ja ne on jul­ kaistu englanninkielisinä sFs­en­standardeina. Valaisimien yleisiä turvallisuusvaatimuksia käsit­ televän standardin sFs­en 60598­1 uudistettu suomenkielinen painos ilmestyi viime vuonna. standardi on harmonisoitu, ja se kattaa pien­ jännitedirektiivin olennaiset turvallisuusvaati­ mukset. standardissa esitetään enintään 1 000 V verkkojännitteeseen liitettävien valaisimien luo­ kittelu­ ja merkintävaatimukset sekä mekaanista ja sähköistä rakennetta sekä fotobiologista turvallisuutta koskevat vaatimukset asiaan­ kuuluvine testeineen. siinä otetaan huomioon entistä paremmin uusien ledivalaisimien raken­ teet ja niitä koskevat vaatimukset. julkaisuun on myös lisätty fotobiologista säteilyä koskevia turvallisuusvaatimuksia (muun muassa Blue light hazard ­ilmiö) ja erityyppisten sähköis­ ten piirien välisten eristysten vaatimuksia on täsmennetty. ledIstandardIen ensImmäInen sukuPOlvI valmIIna valaistustuotteiden standardointi on hyvin aktiivista tällä hetkellä. valaisimien ja valonlähteiden sekä valaistustekniikan standardien laatimista ja vanhojen standardien uudistamista on jouduttanut lediteknologian kehittymisen lisäksi eurooppalaiset energiatehokkuusvaatimukset. teksti: juha Vesa, seskO ry IEC SFS CEN ISO CENELEC SESKO Elesey/Shutterstock
• 41 VALO 1/2017 suOrItuskykyasIat kOskevat kuluttaJaa Ledituotteita koskevissa suorituskykystandar­ deissa määritellään, miten tuotteiden suori­ tuskyky on esitettävä ja mitä turvallisuus tietoja täydentäviä suorituskykyarvoja valmistajan on ilmoitettava tuotteestaan. standardeissa määritellään, onko tiedot esitettävä itse tuot­ teessa, pakkauksessa vai riittääkö tieto pelkäs­ tään tuotespekseissä. standardeissa kuvataan testausmenetelmät ja ­olosuhteet silloin, kun testataan esimerkiksi ottotehoa, valovirtaa, valotehokkuutta, elinikää, valovirran pysyvyyttä ja valovirran alenemaa. kaIkkI ledIstandardIt yhdellä sIlmäyksellä Ledituotteiden standardoinnissa on saavutettu merkittävä virstanpylväs, sillä kaikki oleelliset ledimoduulien, ­liitäntälaitteiden, ­lamppujen ja ­valaisimien turvallisuutta ja suorituskykyä käsit­ televät standardit ovat valmistuneet. Leditekno­ logia kehittyy jatkuvasti, joten standardejakin on päivitettävä, jotta ne vastaisivat teknologisiin haasteisiin ja eurooppalaisen lainsäädännön edellyttämiin energiatehokkuusvaatimuksiin. standardien seuraavien painosten valmistelu on jo alkanut, joten tuotekomiteat pysyvät kiirei­ sinä. Oheisessa taulukossa esitetään kokonais­ kuva ledituotteille sovellettavista standardeista. niitä noudattamalla varmistetaan, että tuotteet täyttävät eurooppalaisen lainsäädännön vaa­ timukset. valaIstusstandardeIhIn OdOtettavIssa merkIttävIä muutOksIa Valaistustekniikkaa koskevat standardit uudistu­ vat vähitellen. sisä­ ja ulkotyötilojen vaatimuk­ sia sekä urheilupaikkojen valaistusta koskevien standardien (en 12464­1 ja ­2 sekä en 12193) päivittäminen on alkuvaiheissaan, mutta vuonna 2015 uudistui useita tie­ ja katuvalaistusta käsit­ televiä sFs­en 13201 ­standardisarjan osia. standardeissa määritellään muun muassa tie­ valaistusluokkien suorituskykyvaatimukset sekä tievalaistuksen energiankulutusta kuvaavat indi­ kaattorit. hyvän valaistuksen ensisijainen funktio on mahdollistaa näkeminen toimivilla teknisillä rat­ kaisuilla kokonaistaloudellisesti ja esteettisesti, mutta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä myös valaistuksen kuluttamaan ener­ giaan on kiinnitettävä huomiota. tätä asiaa käsittelee toukokuussa ilmestynyt englannin­ kielinen standardi sFs­en 15193­1, jossa esite­ tään laskentamenetelmä rakennuksessa kuluvan valaistusenergian määrittämiseksi. Oleellinen lisäys standardin ensimmäiseen painokseen verrattuna on se, että tässä painoksessa anne­ taan valaistuksen energiankulutuksen laskenta­ menetelmät julkisten rakennusten lisäksi asuin­ rakennuksille. standardi käännetään suomeksi myöhemmin tämän vuoden aikana. Ajan hengen mukaisesti on valmisteilla myös eurooppalainen standardi en 17037 siitä, miten päivänvaloa hyödynnetään ja häikäisyä ehkäistään energiatehokkaan valaistuksen lediliitäntälaite ledimoduuli ledilamppu ledivalaisin turvallisuus (sähkö) sFs­en 61347­1 sFs­en 61347­2­13 sFs­en 62386­207 sFs­en 62031 sFs­en 62560 (> 50 V) sFs­en 62776 (kaksi ­ kantaiset retrofit­lamput) sFs­en 62838 (< 50 V) sFs­en 60598­1 suorituskykyominaisuudet sFs­en 62384 sFs­en 62717 (valmisteilla) sFs­en 62612 sFs­en 62722­1 sFs­en 62722­2­1 turvallisuus (säteily) sFs­en 62471 Optinen säteily ieC/tr 62778 Blue light hazard ­ilmiö sFs­en 62493 sähkömagneettiset kentät sähkömagneettinen yhteensopivuus ja häiriöt sFs­en 61000­3­2 harmoniset virrat sFs­en 61000­3­3 jännitevaihtelut sFs­en 55015 radiohäiriöt sFs­en 61547 immuniteetti aikaansaamiseksi. suomen kannalta tämä on mielenkiintoinen standardi toisaalta pimeän talven, toisaalta matalalta paistavan auringon vuoksi. suOmalaIset standardIt valmIstellaan kansaInvälIsestI Valaisimia ja valonlähteitä koskevat standardit valmistellaan alun perin maailmanlaajuisesti ieC:ssä. eurooppalaisessa CeneLeCissä niihin tehdään tarvittavat yhteiseurooppalaiset muu­ tokset, minkä jälkeen julkaisut voidaan ottaa käyttöön euroopassa yhdenmukaistettuina en­ standardeina. näillä voidaan osoittaa tuotteen vaatimustenmukaisuus eurooppalaisten direk­ tiivien ja asetusten olennaisiin vaatimuksiin nähden. Valaistustekniikkaa koskevat standar­ dit valmistellaan tuotestandardeista poiketen Cenin teknisessä komiteassa, mutta valmistut­ tuaan myös nämä en­standardit on saatettava sellaisinaan kansallisten standardien asemaan niin suomessa kuin muissakin eu­ ja etA­ maissa. energiatehokkuusvaatimuksiin liittyvä lainsäädäntö vaikuttaa tuotteiden lisäksi myös valaistusta koskeviin standardeihin. seskOn valaisimia sekä valaistustekniikkaa käsittelevissä asiantuntijaryhmissä voi vaikuttaa alan vaatimuksiin, ja ne ovat näköalapaikkoja teknologiseen kehitykseen. Osallistumalla saa tietoja tulevista vaatimuksista jo paljon ennen kuin standardit ilmestyvät. tarkemmat tiedot löytyvät suomen standardisoimisliitto sFs ry:n verkkokaupassa olevasta luettelosta: https://sales.sfs.fi/fi/index/tuoteuutiset/oleellisetstandarditledituotteista.html.stx. taulukko 1. kokonaiskuva ledituotteille sovellettavista standardeista.
• 42 VALO 1/2017 Perusteet haltuun, Osa 2: valOvIrta, hyötysuhde Ja valOtehOkkuus teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy V alaistusvoimakkuuden määrittä­ miseen tarvitaan suure, joka ilmoittaa valona havaittavan säh­ kömagneettisen säteilyn määrän. tällainen suure on valovirta ?, jota käytetään pääasiallisesti valonlähteiden valontuoton ilmaisemiseen. Mitä suurempi valo­ virta on, sitä enemmän valonlähteestä saadaan valoa. Valovirtaa voidaan hyvällä syyllä kutsua lamppusuureeksi. se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mihin suuntaan valo lähtee, vaan aino­ astaan sen kokonaismäärään. alueella tuottaa suhteessa paljon suuremman valovirran kuin spektrin punaisella tai sinisellä alueella. tästä johtuen värisuotimia käytettä­ essä ei samasta valonlähteestä yleensä saada erivärisillä suotimilla samaa valovirtaa. Valovirran yksikkö on luumen [lm]. Valon­ lähteiden valovirta­arvot löytyvät lamppu­ ja valaisinvalmistajien tuoteluetteloista ja verkko­ sivuilta sekä lamppujen pakkauksista. Yksikön edessä käytetään usein etuliitettä kilo (k), joka tarkoittaa kerrointa 1 000 (1 klm = 1 000 lm). Valovirta on suhteellisella silmänherkkyy­ dellä painotettu sähkömagneettisen säteilyn säteilyteho aallonpituusalueella 380–780 nm. Valonlähteiden valovirrat ilmoitetaan päivä­ näkemisen V( ?)­silmänherkkyydellä paino­ tettuina. painottaminen tehdään käyttämällä säteilytehon mittauksessa suhteellista silmän­ herkkyyttä tarkasti vastaavaa suodinta. Mittauk­ set tehdään yleensä laboratoriossa valonlähde­ valmistajien toimesta. silmänherkkyyskäyrää tarkasteltaessa (kuva 1) on helppoa havaita, että sama säteilyteho spektrin kellanvihreällä iStock.com/BlackJack3D & David Arts/Shutterstock
• 43 VALO 1/2017 valOvIrta Valovirta ilmaisee valonlähteen valontuoton, ja sitä käytetään lähtötietona valaistuslaskennassa sekä valonlähteiden keskinäisessä vertailussa. yksikkö ja suuruusluokka Valovirran yksikkö on luumen [lm]. suuruus­ luokka sisävalaistuksessa käytettävillä valon­ lähteillä on 100–15 000 lm ja ulkovalaistuksessa vastaavasti 2 000–200 000 lm. peukalosääntönä voidaan käyttää suuruusluokkia: noin 1 000 lm vastaa 75 W hehkulampun tai 50 W halogeeni­ lampun valovirtaa, noin 100 lm vastaa 10 W halogeenilampun valovirtaa ja noin 5 000 lm vastaa 1 500 mm pitkän Ø 26 mm loistelampun valovirtaa. riippuvuus eri tekijöistä useimmilla valonlähdetyypeillä valovirta riip­ puu toimintalämpötilasta, joka puolestaan riippuu valonlähteen ympäristön lämpötilasta valaisimen sisällä. Valovirta voi riippua myös lampun käyttöjännitteestä (hehku­ ja halo­ geenilamput), käyttövirrasta (ledit) tai poltto­ asennosta (loiste­ ja purkauslamput). Lämpö­ tilariippuvuudesta seuraa, että lampun valovirta saattaa lampputyypistä riippuen muuttua jonkin aikaa sytyttämisen jälkeen, kunnes sen lämpötila on tasoittunut. taulukko 1. Muutamia esimerkkejä eri lampputyyppien valovirta­arvoista ja valotehokkuuksista. huomaa, että erilaisia ledivaihtoehtoja on paljon ja ledilamppujen tiedot muuttuvat nopeasti. taulukossa mainitut valotehokkuusarvot ovat valonlähteen valotehokkuusarvoja ilman liitäntälaitehäviöitä. lampputyyppi teho (W) valovirta (lm) valotehokkuus (lm/W) Classic­ledilamppu e27 7 806 115 Ø26 mm lediputki 1 500 mm 25 3 400 136 Ø16 mm loistelamppu 1 149 mm 28 2 600 104 a Ø26 mm loistelamppu 1 200 mm 36 3 350 93 halogeenilamppu 12 V GY6.35 50 950 19 halogeenilamppu 12 V G4 10 100 10 Vakiohehkulamppu e27 75 920 12 Vakiohehkulamppu e27 25 215 9 a Ø16 mm loistelampulla valotehokkuusarvo ilmoitetaan maksimivalovirran eikä nimellisvalovirran mukaan, siksi ilmoitettu valotehokkuusarvo on suurempi kuin nimellisvalovirta jaettuna teholla. nimellisvalovirta tarkoittaa valmistajan ilmoittamaa valonlähteen valovirtaa mitat­ tuna standardin mukaisissa olosuhteissa 25 °C lämpö tilassa. nimellisvalovirta on yleensä suurin valonlähteestä saatava valovirta, paitsi t5­loiste lampuilla, joilla maksimi saavutetaan vasta ympäristön lämpötilan ollessa 35 °C. hyötysuhde kun valonlähde laitetaan valaisimen sisään, syntyy optisia häviöitä ja samalla valonlähteen ympäristön lämpötila muuttuu. näiden yhteis­ vaikutuksesta valaisimesta saadaan nettona ulos vähemmän valoa kuin mikä on valaisi­ messa olevien valonlähteiden nimellisvalo­ virtojen summa. Valaisimesta ulos lähtevän valovirran suhdetta sen valonlähteiden yhteen­ laskettuun valovirtaan kutsutaan valaisimen käyttöhyöty suhteeksi ?. hyötysuhde ilmoi­ tetaan prosentteina (0–100 %), ja sen avulla voidaan vertailla samantyyppisten valaisimien kesken niiden suunnittelun tasoa ja optiikan materiaalien laatua. käyttöhyötysuhde ottaa siis huomioon myös valaisimen sisälämpö tilan vaikutuksen valovirtaan. koska t5­loistelampuilla lampun lämpeneminen valaisimen sisällä voi nostaa lampuista lähtevää valovirtaa nimellisvalovirtaa suuremmaksi, voi valaisimen käyttöhyöty suhde käytännössä nousta jopa hieman yli sataan pro­ senttiin. tämä ei siis ole virhe, vaan nimellis­ valovirran ilmoittamistavasta johtuva erikoisuus. perinteisillä valonlähteillä valaisimen hyöty­ suhde oli usein mainittu valmistajan tuotetie­ doissa, ja sen pystyi löytämään myös diALuxin valaisintiedoista. Ledivalaisimilla on yleistynyt käytäntö, jossa valaisimesta ilmoitetaan vain sen nettovalovirta, muttei hyötysuhdetta tai valonlähteiden nimellisvalovirtaa. valOtehOkkuus Valonlähteen valotehokkuus tarkoittaa sen säteilemän valovirran suhdetta kulutettuun sähkötehoon. Valotehokkuus kuvaa siis valon­ lähteen energia tehokkuutta. Valotehokkuuden yksikkö on lm/W, ja se voidaan ilmoittaa pel­ källe valonlähteelle, valonlähde­liitäntälaite­ yhdis telmälle tai kokonaiselle valaisimelle. jälkimmäisin valotehokkuusarvo (valaisimen nettovalovirta jaettuna bruttoteholla) on pienin johtuen käyttöhyöty suhteen vaikutuksesta ja lii­ täntälaitteen tehohäviöistä, eli se kuvaa parhai­ ten valaisimen todellista energiatehokkuutta. taulukossa 1 on esitelty muutamia esimerkkejä valonlähteiden valotehokkuusarvoista. 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 400 450 500 507 nm 555 nm 550 600 650 700 750 V(?) V`(?) si lm än sp ek tr ih er kk yy s kuva 1. silmän herkkyys sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksille riippuu voimakkaasti aal­ lonpituudesta. Valovirta saadaan laskemalla yhteen kullakin aallonpituudella mitattu säteilyteho, joka on painotettu aallonpituutta vastaavalla silmän spektriherkkyydellä. kuvassa on esitetty silmän spektriherkkyyskäyrät päivänäkemisessä V( ?) ja hämäränäkemisessä V`( ?). päivä­ ja hämäränäkemisen välillä olevaa aluetta kutsutaan mesooppiseksi alueeksi. Lähde: ieC 50 (845), 1992. Aallonpituus (nm)
• 44 VALO 1/2017 s uomen Valoteknillinen seura palkitsi tapah­ tumakeskus telakalla helsingissä järjestetyssä VALO/On 2017 ­tapahtuman Valon päivässä kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. palkinto­ lautakunnassa olivat edelliskerran palkitut helena hietanen ja Jaakko niemelä (Valoisa persoona 2015), tapio kallasjoki (Valaistunut persoona 2015) sekä seuran hallituksen nimeämänä Pasi hyyppä, senaatti­kiinteistöt. VALAistunut persOOnA 2017 markku varsila palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut suomen Valoteknillisen seuran jäsenenä vähintään 5 vuotta, ja on vaikuttanut merkittävästi valaistus­ alalla pitkällä aikavälillä. palkintoina on 1 000 euron tunnustuspalkinto sekä kunniakirja. diplomi­insinööri Markku Varsila on todellinen valaistusalan moniosaaja. Markun kiinnostus valais­ tusalaan näkyi jo varhaisessa vaiheessa siinä, että hän teknillisen korkeakoulun opintojen lisäksi suo­ ritti opintoja myös taideteollisessa korkeakoulussa. Markku liittyi suomen Valoteknilliseen seuraan jo vuonna 1989 työskennellessään Ornon valaisin­ tehtaalla keravalla tuotepäällikkönä, tuotekehitys­ päällikkönä ja lopuksi tehtaan teknisenä johtajana. Ornolla työskenteli silloin monia valaistusalan vai­ kuttajia ja tunnettuja suunnittelijoita. Markku on toiminut useissa valaistusalan yri­ tyksissä pitkän uransa aikana, joten monien eri valmistajien tuotteet ovat tulleet hänelle tutuiksi. työuransa toistaiseksi suurimman työn Markku teki vakiinnuttaessaan Fagerhult Oy:n aseman suomen markkinoilla. työura Fagerhultilla kesti 14 vuotta. ruotsalainen tyyli on tällä hetkellä vaihtunut italia­ laiseen, kun Markku toimii iGuzzini Finland & Baltic Oy:n markkinointipäällikkönä. Markku Varsila tunnetaan ahkerana kirjoitta­ jana, ja hänen asiantuntevia kirjoituksiaan näkee jatkuvasti useissa alan julkaisuissa. Markku on tällä hetkellä VALO­lehden toimituspäällikkö ja suomen Valoteknillisen seuran hallituksen varajäsen. hän on toiminut myös seuran puheenjohtajana. kir­ joittamisen lisäksi Markku on ahkera luennoitsija, jonka esityksissä asiat selvitetään perinpohjaisella tarkkuudella ja asiantuntemuksella. häneltä saa aina hyvin perustellun kannanoton kaikkiin valais­ tustekniikan kysymyksiin. Markku toimii ahkerasti messujen neuvottelu­ kunnissa, ja häneltä riittää aikaa myös standardointi­ työhön. Laajan tietopuolisen antinsa lisäksi Markku on ilahduttanut yleisöä basistina, jonka työskentely on yhtä tarkkaa kuin hänen muukin työnsä. VALOisA persOOnA 2017 roope siiroinen palkinto myönnetään henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. palkintoina on taiteilija kari Alosen taideteos ”Valo­ keilassa” (kiertopalkinto) sekä kunniakirja. roope siiroinen on valmistunut teatterikorkea­ koulun valo­ ja äänisuunnittelun laitokselta vuonna 1995. Lopputyönään hän käsitteli arkkitehtuuri­ ja ympäristövalaistuksen estetiikkaa ja suunnitteli valaistuksen Ylöjärven asuntomessualueelle. Val­ mistumisensa jälkeen roope toimi valosuunnit­ telun lehtorina tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksella ja käynnisti siellä valoarkkitehtuu­ riin painottuvat kurssit. ttVO:lta on valmistunut useita nykyisinkin valoarkkitehtuurissa vaikuttavia suunnittelijoita. samaan aikaan roope perusti valoarkkiteh­ tuuriin erikoistuneen VALOA­suunnittelutoimiston. Yhtiö on toiminut valtakunnallisesti pioneeriase­ massa ja voittanut sekä kotimaisia että kansain­ välisiä palkintoja. Merkittävimmät valaistussuun­ nittelutyöt ovat tammerkosken maisemavalaistus (Vuoden valaistuskohde 1999), tampereen keskus­ tori (2. palkinto city.people.light 2005), jyväskylän Master plan (kaupungille myönnetty 1. palkinto city.people.light 2009), naistenlahden voima­ laitoksen julki sivu valaistus (Ge edison Award of excellence 2007), Wuxin oopperatalo kiinassa, turun kirjastosilta (Vuoden silta 2014) ja solo sokos hotel torni tampereen julkisivu valaistus (Vuoden valaistuskohde 2015). kansainvälisiä toimeksiantoja on ollut Baltiassa, Venäjällä ja kiinassa. suunnit­ telutyön ohessa roope on toiminut vierailevana luennoitsijana ja alan opettajana niin kotimaassa kuin ulkomailla. roope siiroinen on aloittaessaan ollut visuaa­ lisen rakennetun ympäristön valaistussuunnittelun edelläkävijä. hän on luotsannut VALOA design Oy:tä menestyksellä 20 vuotta. toimiston kautta moni suunnittelija on saanut ensiopit valoarkkiteh­ tuuriin ja mahdollisuuden edetä alalla. Osaltaan roope on vaikuttanut suomalaiseen valaistuskult­ tuuriin ja ajattelutapaan valaistuksesta kaupunki­ kuvallisena ja esteettis­teknisenä kokonaisuutena. tIedOn valO -PalkInnOt kahdelle OPInnäytetyölle suomen Valoteknillinen seura palkitsi VALO/On 2017 ­tapahtumassa myös ansiokkaita opinnäyte­ töitä. kilpailun tuomaristo (marjut kauppinen, Arkki tehtitoimisto Marjut kauppinen Oy; henri Juslén, helvar Oy Ab; pasi hyyppä, senaatti­kiin­ teistöt) arvioi avoimen kilpailun kautta saadut 19 ehdotusta. Opinnäytetyöt osoittivat valaistusalan suOmen valOteknIllIsen seuran PalkInnOt 2017
• olevan poikkitieteellistä ja koskettavaa, ja että valaistusta voidaan lähestyä monesta eri suun­ nasta. tuomaristo löysi yksimielisesti kaksi työtä palkittaviksi. Molemmat palkitut saivat 1 000 euron rahapalkinnon. töiden yhteisenä piirteenä on valaistuksen käyttäjän – ihmisen – nostaminen tarkastelun keskiöön, vaikka töissä on tarkasteltu aihepiirejä laajasti ja ammattitaitoisesti tieteellisiä metodeja käyttäen. venla kaikkonen, Oulun yliopisto Intelligent lighting in urban Context: a Conceptual Plan for kalasatama, helsinki http://urn.fi/urn:nBn:fi:oulu­201612103232 Venla kaikkonen tarkastelee työssään älykkään valaistuksen käyttöä kaupunkiympäristössä ja hyö­ dyntää metodinaan ennakkoluulottomasti osallis­ tavaa suunnittelua. työ oli osa tekes­rahoitteista senCity­hanketta, joka tuotti muitakin korkea­ tasoisia opinnäytetöitä, muun muassa työn ohjaa­ jan, tekniikan tohtori henrika pihlajaniemen väi­ töskirjan ”designing and experiencing adaptive lighting” (Oulun yliopisto 2016). kaikkosen työssä yhdistyy kiitettävällä ja tuo­ reella tavalla kaupunkiympäristöön samaan aikaan vaikuttavat osa­alueet, kuten ihmisen toiminta, tarpeet ja kokemukset sekä valaistus­, kaupunki­ ja liikennesuunnittelu. työstä löytää mielenkiintoisella tavalla tieteellisen, taiteellisen ja kaupunkisuunnit­ telun vision näkökulman. helsingin kalasatamaa käsittelevän työn erityinen ansio on sen kaunis ja havainnollinen esitystapa, jolla älykkään valaistuk­ sen moniselitteisyys avataan lukijalle. heikki Pulkkinen, Aalto­yliopisto Improving energy efficiency with Occupant tracking; energiatehokkuuden parantaminen tilan käyttäjien seurannalla http://urn.fi/urn:nBn:fi:aalto­201610124937 heikki pulkkisen työssä yhdistyy kiitettävällä tavalla poikkitieteellinen lähestymistapa, teknologia ja ajat­ telu. työ suuntautuu valaistuksen tulevaisuuteen, jossa alan kenttä laajenee. Valaistussuunnittelussa tulevat olemaan tarkastelun kohteina perinteis­ ten näkökulmien lisäksi muun muassa internet of things, sensorit, valaistuksen älykkäämpi hallinta ja ohjaus. pulkkisen työssä on hyödynnetty valaistuksen sensori teknologian tuottamaa tietoa valaistuksen ohjauksessa ja luotu toimivia malleja tiedon käyt­ tämiseksi. Yhtey den löytämistä käyttäjäviihtyisyy­ den ja energia tehokkuuden välille pidettiin työn erityisenä ansiona.
• 46 VALO 1/2017 vuOden valaIstuskOhde 2017 -kIlPaIlukutsu PrOFessIOnal lIghtIng desIgn COnventIOn 2017 järjestyksessään kuudes professional Lighting design Convention (pLdC) järjestetään pariisissa 1.–4.11.2017. Aiempaan tapaan luvassa on kor­ kealaatuisia luentoja valaistussuunnittelun eri osa­alueilta sekä esityksiä valaistushankkeista ympäri maailmaa. tämänvuotisena tunnuslau­ seena on "shift happens". edellisellä kerralla saavutettiin pLdC:n osallistujaennätys, yli 1 700 rekisteröitynyttä osallistujaa. suomen Valoteknil­ linen seura on pLdC 2017 partner Association, joten seuran jäsenet voivat rekisteröityä tapah­ tumaan muita edullisemmin hinnoin. seura jär­ jestää tapahtumaan oman ryhmämatkan. lisätietoja: www.pld­c.com, www.valosto.com uudet suOsItukset ledItuOtteIden laadulle Ja suOrItuskyvylle ieA 4e ssL Annex on julkaissut uudet päivitetyt suositukset ledituotteiden laadulle ja suoritus­ kyvylle seitsemässä eri tuoteryhmässä. hank­ keeseen osallistuvien yhdeksän maan (Austra­ lia, tanska, ranska, etelä­korea, Alankomaat, ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja kiina) asiantuntijat ovat laatineet aineistot, jotka ovat olleet julkisesti kommentoitavina. suosi­ tuksilla pyritään yhtenäistämään ledituotteille asetettavia vaatimuksia hankkeeseen osallistu­ vissa maissa ja muuallakin. lisätietoja: ssl.iea­4e.org CIe:n uusImPIa JulkaIsuJa 224:2017: Cie 2017 Colour Fidelity index for accurate scientific use 223:2017: Multispectral image Formats 222:2017: decision scheme for Lighting Controls in non­residential Buildings 221:2016: infrared Cataract suomen Valoteknillisen seuran jäsenille 66,7 % alennus Cie:n julkaisuista. lisätietoja: cie.co.at s uomen Valoteknillinen seura ry, rAkLi ry, sisustus arkkitehdit siO ry, suomen Arkkitehti­ liitto sAFA ry, sähkö­ ja teleurakoitsijaliitto stuL ry, sähkö suunnittelijat nss ry ja sähkötek­ nisen kaupan Liitto ry julistavat Vuoden valais­ tuskohde 2017 ­kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. kilpailun kohteena ovat 15.8.2015–15.8.2017 välisenä aikana valmistuneet kohteet. kilpailu jär­ jestetään kahdessa sarjassa: (1) sisävalaistus ja (2) ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2017 nimetään molem­ missa kilpailusarjoissa. tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunnia­ mainintoja. tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. pääarviointiperusteet ovat seuraavat: • Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkki­ tehtonista kokonaisratkaisua tukeva. • Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäi­ synrajoituksen, valon värin ja näkömukavuuden suhteen. • toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. • ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. • Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. • toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsi­ jat ja valaistuslaitteiden toimittajat. ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä vii­ meistään 15.8.2017 klo 16.00 palauttamalla koh­ teen nimellä varustettu ilmoittautumislomake sekä liitteenä olevat kilpailukohteen tiedot sähköisessä muodossa osoitteeseen: suomen Valoteknillinen seura ry Vuoden valaistuskohde 2017 särkiniementie 3, 00210 helsinki sähköposti: heikki.harkonen@valosto.com. postitse saapunut kilpailuaineisto katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos siitä ilmenee oikea posti­ leiman päivä. jos kilpailuaineisto halutaan takaisin kilpailun päätyttyä, on siitä erikseen mainittava. 6. tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. tuomaristoon kuuluvat: • tapio kallasjoki, Metropolia Ammattikorkea­ koulu; suomen Valoteknillinen seura ry • Johanna kaalikoski; rAkLi ry • helena aalto, kt interior Oy; sisustusarkkitehdit siO ry • esa kauppi, Oulun kaupunki; suomen Arkki­ tehtiliitto sAFA ry • veli-Pekka vitikka; sähkö­ ja teleurakoitsijaliitto stuL ry • Jonne Järvinen, insinööritoimisto stacon Oy; sähkösuunnittelijat nss ry • ville hasanen, rexel Finland Oy; sähköteknisen kaupan Liitto ry 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. koh­ teiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Mikäli sama kohde ilmoite­ taan useamman ilmoittajan toimesta, tuomaristo voi päättää palkinnon saajan esitetyn aineiston perusteella. kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. kilpailun tulok­ sesta ei voi valittaa. kilpailuasiamiehelle osoitetut kysymykset tulee lähettää sähköpostitse suomen Valoteknilliseen seuraan heikki härköselle osoit­ teeseen heikki.harkonen@valosto.com. Vastaukset kaikkiin saatuihin kysymyksiin päivitetään kilpailu­ sääntöihin, jotka ovat verkossa ladattavissa. 9. järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupal­ lisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää jär­ jestäjille oikeuden käyttää kaikkea kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen (tiedotteet, verkkosivut, lehdet jne.). samat oikeudet kilpailuaineistoon kos­ kevat myös pohjoismaista nordisk Lyspris ­kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde ­kilpailun voittajat jatkavat. 10. Voittajat julkistetaan syksyllä 2017 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 11. kilpailun järjestävät suomen Valoteknillinen seura ry, rAkLi ry, sisustusarkkitehdit siO ry, suomen Arkki tehtiliitto sAFA ry, sähkö­ ja tele­ urakoitsijaliitto stuL ry, sähkösuunnittelijat nss ry ja sähköteknisen kaupan Liitto ry. lisätietoja: valosto.com/tiedostot/ValaistuskohdeOhjelma2017.pdf
• VALO 1/2017 47 valO/On 2017 e nsimmäistä kertaa järjestetty VALO/On 2017 keräsi yhteen valaistuksen edellä­ kävijät tapahtumakeskus telakalle helsin­ kiin 1.–2.2.2017. tapahtumaan osallistui yli 1 000 ammattilaista, ja siellä esiteltiin valaistuksen uusia ratkaisuja niin arkkitehtuurin, valaistustekniikan kuin sähkösuunnittelun näkökulmista. Vieraita oli laa­ jasti eri valaistuksen alueilta: arkkitehteja, sisustus­, sähkö­ ja valaistussuunnittelijoita, rakennuttajia sekä kuntien ja tukkukaupan edustajia. Lisäksi 29 julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esitteli kiinnostavimmat uutuustuotteensa ja palvelunsa. Light pechakuchassa syvennyttiin valoon poikkitieteellisesti. paikalla nähtiin myös vauhdi­ kas Belenos Group of Arts ­valoesitys ja suomen Valoteknillisen seuran Valon päivän kunniaksi järjes­ tämää ohjelmaa. keynote­puhujat olivat valosuun­ nittelija daniel rybakken ja sosiologi don slater. slater pohti valoa ennen kaikkea kaupungistumi­ sen ja kaupunkivalosuunnittelun kautta. rybakken kertoi, kuinka hän työssään tarkastelee ensisijaisesti päivänvaloa ja sen toisintamista keinovalon avulla. tapahtuma järjestetään seuraavan kerran vuonna 2019. Kuvat: Ville Malja
• 48 VALO 1/2017 s enaatti­kiinteistöjen Valossa­suunnittelukil­ pailussa haettiin neljään merkittävään raken­ nukseen uusia valaistusratkaisuja. Valaistavat kohteet olivat kansallismuseo, Oopperatalo, Arkki­ tehtuurimuseo ja designmuseo sekä pasilan virasto­ keskus. Muiden kohteiden kuin virastokeskuksen osalta kilpailu ratkesi jo lokakuussa 2016. pasilan virastokeskus sijaitsee paraatipaikalla uudistuvassa pasilassa. haasteellisena kohteena ja lähitulevaisuudessa merkittävän uudisrakennustoi­ minnan keskittymässä sijaitsevana isona rakennuk­ sena se oli kilpailukohteista ainoa, josta päätettiin järjestää neljän valitun ehdotuksen kesken vielä jatkokilpailu. pasilan virastokeskuksen voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä Värivuoto, tekijänä tülay schakir, Valotoimisto. Lisäksi palkintolautakunta päätti lunastaa ehdotuksen Aallokko, jonka tekijänä on elisa hillgén, Valosilmä ky. Voittaja palkittiin 10 000 eurolla ja lunastus 2 000 eurolla. hienovarainen Värivuoto­ehdotus perustuu valuvan valon käyttöön, joka tuo julki kauniin idean kokonaisuudesta ja ulottuu massiivisen rakennuksen kaikille sivuille. Maantasossa olevan kivijalustan valaiseminen ja betonijulkisivupinnan alareunan korostaminen rakentavat virastotalolle uudenlaisen pimeän ajan arkkitehtuuridynamiikan, jossa korkean julkisivun pystysuuntaiset valuvat värit korostuvat. Alueella jalan tai pyörällä kulkevalle valoteos näyt­ täytyisi merkittävänä hyväntuulisena maamerkkinä. Valossa­kilpailussa haettiin pysyviä valaistus­ ratkaisuja, jotka kuitenkin ovat muunneltavissa eri­ laisiin tilanteisiin ja valaistusolosuhteisiin. Arvoste­ lussa painotettiin taiteellisuutta, innovatiivisuutta, muunneltavuutta, taloudellisuutta sekä toteutus­ ja kehityskelpoisuutta. kilpailun tavoitteeksi asetettiin vähintään kahden valitun valaistuskohteen toteuttaminen suomen satavuotisjuhlavuonna. senaatti­kiinteistöt on päättänyt toteuttaa vuonna 2017 kansallismu­ seon ( Graniitti ) ja Oopperatalon ( diiva) valaistus­ ratkaisut. Molempien kohteiden suunnittelija on VALOA design Oy. tavoitteena on, että valaistukset ovat valmiita syksyllä, ja ne jäävät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa tuomaan valoa ja vireyttä pimeisiin vuodenaikoihin. pasilan virastokeskuksen valaistus toteutetaan vuonna 2018 osana virastokeskuksen laajempaa uudistushanketta. kilpailuun osallistuneisiin töihin voi tutustua tarkem­ min osoitteessa www.senaattivalossa.fi. valOssa-suunnIttelukIlPaIlu Päätökseen suOmen valOtaIteen seura Flash On Perustettu suomen valotaiteen seura FLAsh perustettiin 7.1.2017 Lux helsingin yhteydessä järjestetyssä kokouksessa, johon osallistui runsaslukuinen joukko alan ammattilaisia. seura tulee toimi­ maan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti valo­ taiteen ja sen tekijöiden aseman edistäjänä sekä valotaiteilijoiden toiminnan tukiverkostona. uusi seura syntyi akuutista tarpeesta. kiin­ nostus valotaiteeseen ja valotapahtumiin on sekä suomessa että maailmalla kasvava. Valo­ taide on taiteen lajina yleisesti vähemmän tun­ nettu, joten haasteena on kriteerien asettaminen taidemuodolle. Valotaiteilijoiden taustat ovat hyvin erilaisia. tekijöitä tulee esimerkiksi media­ taiteen, näyttämövalosuunnittelun, arkkitehtuu­ rin, kuvataiteen ja peliohjelmoinnin kentältä. suomen valotaiteen seura FLAshistä saadaan kaikkia heitä yhdistävä toimija. suomi on valosuunnittelun sekä valotaiteen koulutuksen huippumaita. täällä on tarjottu korkeakoulutasoista opetusta jo vuosikymme­ niä. Valotaide on jatkuvassa uusiutuvuuden ja muutoksen tilassa teknologian kehityksen ja digitaalisen “vallankumouksen” johdosta ja tuo siksikin taiteen kenttään kiinnostavia uusia tekijöitä ja vaikutteita. Varsinaista alaa edistävää toimijaa ei aikai­ semmin maassamme ole ollut. seuran ensim­ mäisen hallituksen jäsen Ilkka Paloniemi kuvaa tilannetta näin: “toiminnalla pyritään kehittämään valotai­ teen koulutusta, näkyvyyttä ja toimintaolosuh­ teita esimerkiksi järjestämällä koulutusta, näytte­ lyitä ja muita valotaiteeseen liittyviä tapahtumia sekä tekemällä alan viestintää. toimimme yhteis­ työssä maan muiden valotaiteen edistämistä ajavien yhdistysten ja yhteenliittymien kanssa ja solmimme suhteita vastaaviin ulkomaisiin liittoihin ja järjestöihin. Aiomme osallistua alan kansainvälisiin pyrintöihin ja huolehtia toimi­ alaan liittyvistä edustustehtävistä.” suomen valotaiteen seura FLAshin hallituk­ sen ensimmäinen puheenjohtaja, valotaiteilija Juha rouhikoski näkee yhtenä seuran tärkeim­ mistä tehtävistä valotaiteen tunnetuksi tekemi­ sen. Valotaiteen avulla voi madaltaa kynnystä nykytaiteeseen tutustumiseen ja sen tuomiseen jokapäiväiseen elämään. ensimmäiseen hallitukseen kuuluvat valo­ taiteen ammattilaisista mia erlin, tarja ervasti, raisa kilpeläinen, mia kivinen, Petri lehtinen, ville Ojajärvi, ilkka paloniemi, juha rouhikoski ja markku uimonen. lisätietoja: juha rouhikoski suomen valotaiteen seura FLAshin hallituksen pj. p. 045 259 1617, valotaiteenseura@gmail.com Värivuoto Aallokko
• meltron.fi Meltron tuottaa valoa, turvallisuutta ja tunnelmaaenergiaa ja ympäristöä säästäen kaikille ja kaikkialle. MODULAARINEN LED VALAISINJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖIHIN Yleisvalaistukseen teollisiin tiloihin liiketiloihin. Erikoispituudet 2940 mm:in asti.
• VALO 1/2017 50 PrOJektIuutisiA autOtalOn uusIttu tOImIstOvalaIstus helsingin kampissa sijaitsevan Autotalon toimistotilojen yleisvalaistusta päivitettiin saneerauksen yhteydessä. Yleisvalaistukseen valittiin matala­ profiiliset Airamin plateia Q tech ­sarjan toimistovalaisimet. Vaijeri­ ripustuksessa paneelivalaisin antaa tehokkaan suoran valon lisäksi myös katon kautta heijastuvaa epäsuoraa valoa, joka luo lisää tilantuntua ja säästää silmiä rasitukselta. dALi­ohjaus mahdollistaa valon määrän säädön tarpeen mukaan. sijainti: salomonkatu 17, helsinki valmistumisaika: syksy 2016 sähkösuunnittelu: Granlund Oy lisätietoja: www.airam.fi asuntOmessualueen tIeJa aluevalaIstus Mikkelin asuntomessualueen tonttikaduille, kevyen liikenteen väylille ja puistoalueille asennettiin tehomet Oy:n dekoratiiviset puupylväät, joiden peFC­sertifioidun liimapuun raaka­aine hankittiin messualueen tonteilta kaadetuista puista. Valaisimiksi valittiin philipsin Cityswan sekä iGuzzinin ipro. pääkadun pylvästys toteutettiin tehometin toimittamilla jauhemaalatuilla teräskartiopylväillä. sijainti: kirkonvarkaus, Mikkeli valmistumisaika: pylväät elokuu 2016, valaistus huhtikuu 2017 valaistussuunnittelu: ramboll Finland Oy sähkösuunnittelu ja urakointi: ese­tekniikka Oy lisätietoja: www.tehomet.com kaIvOkäytävän valaIstus Arkkitehti pauli salomaan suunnittelemaan kaivotaloon tehtiin mit­ tava remontti, jossa päällimmäisenä toiveena oli parantaa liiketilojen houkuttelevuutta sekä kohentaa keskustan kaupunkikuvaa. kaivotalon yhteydessä sijaitsevaan kaivokäytävään tehtiin samalla parannuksia. käytävään tuotiin lisää valoa ja raikasta ilmettä Castaldi Lightingin lineaaristen d64 ice ­valaisimien avulla. kaivokäytävä koki onnistuneen ilmeen kohotuksen, ja tuhansien ihmisten päivittäisessä käytössä olevassa tilassa on nyt helppo ja mukava liikkua. sijainti: kaivotalo, helsinki valmistumisaika: syksy 2016 valaistussuunnittelu: Mikko pekonen, sweco talotekniikka Oy lisätietoja: www.decolight.fi Kuva: Kari Palsila Kuva: Ilpo Aalto sIrkkalan sIllan kOrOstusvalaIstus joensuuhun vuonna 2014 valmistuneen sirkkalan sillan valaistus tuo uuden siluetin kaupunkikuvaan yhdistäen kaupunginosat toisiinsa. Valaistus tuo näyttävästi esiin sillan muodot ja tekstuurit, joita ei ole mahdollista havaita päivänvalossa. Valaistussuunnittelun tavoitteena oli luoda häikäisemä­ tön ja energiatehokas korostusvalaistus huomioiden veneliikenteen sekä ajoneuvo­ ja kevyen liikenteen väylät. Valaistus parantaa alueen viihtyisyyttä ja tekee sillasta maamerkin myös pimeän aikaan. korostus­ valaistus toteutettiin Meyerin dALi­ohjattavilla ecoline­ledivalaisimilla. sijainti: sirkkalan silta, joensuu valmistumisaika: joulukuu 2016 valaistussuunnittelu: satu Marttila, ramboll Finland Oy valaistusurakointi: empower Oyj lisätietoja: www.ramboll.fi Kuva: Mikko Honkonen
• VALO 1/2017 51 ledIPutkIlla energIatehOkkuutta etola­yhtiöiden Lahden toimipisteessä toimii sekä ammattilaisille tarkoi­ tettu etra Megacenter että kuluttajille suunnattu etola. Vuonna 2007 käyttöönotetun rakennuksen 58 watin t8­loisteputkilla ja perinteisillä liitäntälaitteilla toteutettu valaistus haluttiin uusia energiatehokkaaksi. uudistus toteutettiin philipsin MAster Ledtube hO 23 W ­lediputkilla, joiden värilämpötilaksi valittiin 4 000 k. Lediputkissa on käännettävät päädyt valon suuntaamiseksi juuri halutulla tavalla. tiloihin asennettiin noin 700 lediputkea. energiansäästö lediputkilla on 67 % ja takaisin­ maksuaika vain 1,3 vuotta. sijainti: patometsänkatu 4, Lahti valmistumisaika: kevät 2016 urakointi: jyty­sähkö Oy lisätietoja: www.philips.fi/lighting eerIkkIlän JalkaPallOhallIn valaIstus eerikkilän urheiluopisto toimii jalkapallon ja salibandyn valtakunnallisena valmennuskeskuksena. Opiston täysimittaisen jalkapallohallin valaistus­ uudistus toteutettiin easy Ledin prO X ­sarjan valaisimilla. erityisesti urheilukohteisiin suunnitelluilla valaisimilla saavutettiin häikäisemätön ja tasaisen laadukas valaistus koko halliin. Valaistuksen ohjauksella mah­ dollistetaan hallin energiatehokas ja tarpeenmukainen käyttö. sijainti: urheiluopistontie 138, eerikkilä valmistumisaika: joulukuu 2016 valaistussuunnittelu: Ville koivunen, easy Led Oy lisätietoja: www.easyled.fi tOrkInmäen kOulu Ja PäIväkOtI kokkolassa sijaitseva torkinmäen koulu ja päiväkoti toteutettiin elin­ kaarihankkeena. Yleisvalaistukseen valittiin alakattojärjestelmiin sopi­ vat Airamin plateia­sarjan moduulivalaisimet mikroprismaoptiikalla ja dALi­ohjauksella. tiloja voidaan yhdistää tai jakaa pienempiin osiin siirreltävien seinien ja irtokalusteiden avulla, ja opettaja voi halutessaan säätää ledivalaistusta langattomasti. Vakiovalo­ohjauksella valaistus on miellyttävä ja tasainen koko päivän. sijainti: korpintie 4, kokkola valmistumisaika: tammikuu 2017 arkkitehtisuunnittelu: Linja Arkkitehdit Oy sähköurakointi: Caverion suomi Oy lisätietoja: www.airam.fi Kuva: Anne Kytölä teOllIsuushallIn valaIstusuudIstus kuparipuolituotteita valmistavan Aurubis Finland Oy:n teollisuushallin yleisvalaistus uudistettiin, millä tavoiteltiin energiansäästöä sekä pyrittiin vähentämään valaisimien vaatimaa huoltoa. tilan korkeahko lämpötila toi haasteita valaisimien valintaan. Vanhat 400 watin monimetallivalaisimet päädyttiin vaihtamaan heLLAn 100 watin highbay iL up ­ledivalaisimiin, jotka vastasivat tilan vaatimuksia ja projektin tavoitteita. sijainti: kuparitie, pori valmistumisaika: loka­marraskuu 2016 valaistussuunnittelu: hella Lighting Finland Oy sähköasennus: karhu sähkö Oy lisätietoja: www.hella.fi
• VALO 1/2017 52 mOtOnetIn vantaan myymälän valaIstus Valaistusmuutoksessa myymälä­, varasto­, pakkaus­ ja lastaustilojen vanhat monimetalli­ ja loisteputkivalaisimet vaihdettiin Greenledin Omega­tuoteperheen ledivalaisimiin. Valaistuksen ohjaus toteutet­ tiin Osramin enCeLiuM­järjestelmällä, joka mahdollistaa valaistuksen ohjauksen helppokäyttöisen 3d­näkymän kautta myös etänä esimerkiksi tabletilla. järjestelmä antaa tarkat energiankulutusraportit kohteen eri tiloista. Valaistusmuutoksella saavutetaan yli 70 % suuruiset vuotuiset energiansäästöt, vaikka samalla valon määrä kaksinkertaistui. sijainti: Ansatie 1, Vantaa valmistumisaika: huhtikuu 2016 valaistussuunnittelu: kalle Ojamo, Greenled Oy urakointi: Greenled Oy lisätietoja: www.greenled.fi lePPävaaran elä Ja asu -senIOrIkeskus Leppävaaran seniorikeskus on järjestyksessään toinen espoon kaupungin rakennuttama elä ja asu ­seniorikeskus. keskuksessa on 140 asuntoa muistisairaille ja huonokuntoisille vanhuksille, ja se tarjoaa ruokailupal­ veluja, kokous­, liikunta­ ja kuntosalitiloja sekä monenlaista ohjattua toimintaa myös lähialueella asuville senioreille. keskuksen yleisvalaistus on toteutettu Fagerhultin Multilume Flat delta ­valaisimilla. Arkkitehti on leikitellyt kattorakenteilla, joihin on upotettu kahden eri moduulikoon valaisimia. dALi­valonohjausjärjestelmä huolehtii valaistuksen energia­ tehokkuudesta koko rakennuksessa. sijainti: säterinkatu 3, espoo valmistumisaika: tammikuu 2017 arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Frondelius+keppo+salmenperä Oy sähkösuunnittelu: sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy sähköurakointi: Caverion suomi Oy lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/referenssikohteita lexus kaIvOkselan uusI valaIstuskOnsePtI Lexuksen automyymälä Vantaan kaivokselassa koki täydellisen remon­ tin, jonka yhteydessä uusittiin myös valaistus. philips Lighting toimitti myymälään uudenlaisen valaistuskonseptin yhtenä ensimmäisistä Lexus­ myymälöistä maailmassa. suuri sininen L­kirjaimen muotoinen philips Color kinetics ­valaistus katossa viittaa Lexuksen L­Finesse­muotoilu­ filosofiaan. kun tilassa järjestetään esimerkiksi asiakastilaisuuksia, L­kirjai­ men ja alaslasketun katon valon väriä voi muuttaa helposti. Valaistuksen avulla Lexus­brändille on luotu sen korkean laadun vaatimat puitteet sekä miellyttävä ympäristö, jossa on helppo asioida. sijainti: Vanha kaarelantie 31, Vantaa valmistumisaika: helmikuu 2017 valaistussuunnittelu: philips Lighting Finland Oy lisätietoja: www.philips.fi/lighting Kuva: Pirjo Lindfors Kuva: Juho Kuva Kuva: Pirjo Lindfors aItIO BusIness Park – verdI Aitio Business parkin ekologisiksi suunnitelluissa rakennuksissa on muun muassa aurinkopaneeleita, viherkatto ja sähköautojen latauspisteitä. Valaistuksen energiatehokkuuteen on myös kiinnitetty erityistä huomiota. Verdi­talon valaistus on toteutettu Fagerhultin 4 000 k­ ja tunable white ­ledivalaisimilla. upotettavat Multilume Flat delta/Opal ­valaisimet luovat tehokasta yleisvalaistusta, jota täydennetään muun muassa työpiste­ ja kohdevalaistuksella. Aulan katseenvangitsijoina toimivat ateljé Lyktanin hood­valaisimet. käytössä on uusimmat valonohjausratkaisut dALista Fagerhultin e­sense­järjestelmiin. sijainti: Mannerheimintie 113, helsinki valmistumisaika: heinäkuu 2016 arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto hannu jaakkola Oy sähkösuunnittelu: Optiplan Oy sähköurakointi: Aro systems Oy lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/referenssikohteita
• Aura CompoLED G2 Long Life on joustava LED-moduuli lukemattomilla mahdollisuuksilla. COB tekniikka mahdollistaa värilämpötilan ja valotehon muutoksen tarpeen mukaan. Valittaessa CompoLED on mahdollista luoda täydellinen valaistus asiakkaan tarpeisiin. Aura CompoLED G2 Long Life on saatavilla erilaisilla COB-ledeillä, linsseillä ja heijastimilla. Crisp White-versio on ideaali kirkkaalle valkoiselle ja kirkkaat väriversiot (Meat, Fish, Bread, Vegetables) ovat ihanteellisia korostamaan haluttuja värejä lisäten niiden houkuttelevuutta. Valitse Dim to warm, Tunable white tai vaihda LED-moduuli helposti toiseen värilämpötilaan, valonjakoon tai tulevaisuudessa tehokkaampaan version. Disponio, Aperius ja Conspecto valaisimissa Aura CompoLED G2 Long Life moduuli ja valikoima kasvaa lähiaikoina. Uniikki ja joustava LED-moduuli Aura Light Oy Vapaalantie 2 B 26, FIN-01650 Vantaa, Finland Puh +358 (0)9 855 3640, myynti@auralight.fi, www.auralight.fi Ph ot o: © Jo hn ér Aura CompoLED Long Life korostaa värejä, raikkautta ja visuaalista ilmettä.
• 54 VALO 1/2017 lumenBeam – mOnIPuOlIset ledIvalOnheIttImet Lumenpulsen monipuolinen ja laadukas Lumen­ beam­mallisto kattaa rGBW­ledivalonheittimet sekä suosiota kasvattavan dynaamisen valkoi­ sen valon valonheittimet, jotka mahdollistavat värilämpötilan valinnan 2 200 k ja 3 000 k tai 2 700 k ja 6 500 k välillä. Mallistoa on saatavilla eri optiikoilla kapeasta 6° avauskulmasta aina leveämpään 60° avauskulmaan saakka. Malliston valaisimet ovat dMX­/rdM­ohjattavia, eli eri­ laisten dynaamisten efektien luominen on mah­ dollista. saatavilla on myös hyvin monipuolinen valikoima erilaisia lisävarusteita, kuten valonra­ jaimia, ilkivalta suojia ja ellipsilinssejä. Lumen­ beam­valaisimen elinikä on 120 000 h (L 70 ). lisätietoja: sun effects Oy 045 113 0005 www.suneffects.fi tuOteuutisiA Center – kOhdevalaIsIn myymälöIhIn Ja JulkIsIIn tIlOIhIn Center on tehokas ledikohdevalaisin myymä­ löihin ja julkisiin tiloihin. Valaisinta on saata­ vana kahdella eri värilämpötilalla (3 000 k ja 4 000 k) ja kolmella eri heijastimella (17°, 25° ja 40°). Valaisimen runko on alumiinia, väreinä valkoinen tai musta. Valaisimen kääntösäde on vaakasuuntaan 350° ja pystysuuntaan 180°. 32 watin kiinteän ledivalonlähteen elinikä on 50 000 h (L 70 , 25 °C). Valovirta on mallista riip­ puen 3 200 lm tai 3 400 lm, ja käyttöympäristön lämpötila on ­5 °C ... +45 °C. Valaisimet asen­ netaan 3­vaihekosketinkiskoon (adapteri GA69). lisätietoja: Airam electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi tOrCO – tyylIkäs sPOttIvalaIsIn Wever & ducrén torco on kauniisti muotoiltu ja viimeistelty spottivalaisin, joka soveltuu esimerkiksi ravintola­ ja hotellikohteisiin. Valaisimen muoto­ kieli sointuu hyvin sekä moderniin että klassiseen arkkitehtuuriin. Valaisimen voi asentaa suoraan kattopintaan tai 3­vaihekiskoon, ja sitä on saata­ villa alumiininharmaana, valkoisena ja mustana. Ledivalonlähteen värilämpötila on 2 700 k tai 3 000 k, ja se on myös himmennettävissä. lisätietoja: teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi dOra – teOllIsuuden yleIsvalaIstukseen i­Valon dora­valaisinperheeseen kuuluu eri mit­ taisia valaisinrunkoja useilla eri tehoilla, valon­ jaoilla sekä suodatinvaihtoehdoilla. tyypillisin asennuskorkeus on 2–8 metriä, mutta mallista riippuen myös korkeammat asennuskorkeu­ det ovat mahdollisia. sulkulasivaihtoehtoina on karkaistu turvalasi, akryyli tai polykarbo­ naatti, joko kirkkaana tai häikäisynestokalvolla varustettuna. häikäisynestokalvolla saavutetaan tasainen, häikäisemätön ja miellyttävä valaistus valo tehokkuudesta tinkimättä, joka mallista riip­ puen on jopa 145 lm/W. ip64­kotelointiluokan dora­valaisimet on helppo pitää puhtaana, sillä alumiininen runkorakenne on tasainen ilman pölyä kerääviä syvennyksiä ja suodatintekniikka varmistaa valaisimen sisäosien pysymisen puh­ taana koko sen pitkän eliniän ajan. Valaisimet täyttävät standardin en 12464­1 vaatimukset, ja ne ovat on/off­ tai dALi­ohjattavia. • t a ­luokka: ­40 °C…+60 °C (vaihtelee valaisin tyypeittäin) • ottotehot: 35–162 W • valovirrat: 3 700–22 300 lm • elinikä: 50 000 h (L 70 B 50 , t a = maks.), 100 000 h, (L 70 B 50 , t a = +25 °C) • värintoisto: r a ? 80 • värilämpötila: 4 000 k • MacAdam­arvo: 3 sdCM lisätietoja: i­Valo Oy 010 501 3000 www.i­valo.com maxOs FusIOn Maxos fusion on uudenlainen valaisinkiskojärjes­ telmä, johon voidaan sijoittaa helposti erilaisia yleis­ ja kohdevalaisimia sekä ohjauslaitteita. järjestelmän käyttökohteita ovat muun muassa liiketilat, varastot ja tuotantotilat. kaapelointi on integroitu kiskoon, eivätkä kytkettävät laitteet tar­ vitse erillistä kaapelointia. Valaisimia on helppo lisätä ja poistaa kiskosta. järjestelmään kuuluu laaja valikoima yleis­ ja kohdevalaisimia eri optii­ koilla mataliin ja korkeisiin tiloihin. kiskon koko­ naispituus määritellään tilan pituuden mukaan, ja tarvittava valaisimien määrä kiskossa määritellään valaistuslaskelmalla. lisätietoja: philips Lighting Finland Oy www.philips.fi/lighting
• 55 VALO 1/2017 sWeeP Ja sCOOt sweep ja scoot ovat kaksi persoonallista ja kestävää valaisinmallia, joissa on kiinnitetty huomiota visuaaliseen näkömukavuuteen, kes­ tävyyteen ja ympäristöystävällisyyteen. Valaisimissa on kumimainen mattapinta, ja värivaihtoehdot ovat valkoinen, musta, vaa­ leansininen, vaaleanvihreä ja oranssi. sweepin halkaisija on 500 mm ja scootin 450 mm. Molemmissa malleissa voidaan valita valon värilämpö tilaksi 3 000 k tai 4 000 k ja häikäisy­ suojaksi delta­mikroprisma tai opaali. Molem­ pien mallien valonjako on suora/epäsuora. sweepissä ja scootissa on dALi­/painonap­ piohjaus vakiona. tilauksesta molemmat mallit voidaan varustaa tunable white ­toiminnolla, jonka avulla voidaan säätää valon värilämpö­ tilaa, tai e­sense tune ­järjestelmällä, jolloin valaistusta voidaan ohjata yksilöllisesti äly­ puhelimen ja tabletin avulla. lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi mOnIPuOlInen WIng-sarJa BpM Lightingin Wing­sarjan valaisimet soveltu­ vat sekä koti­ että julkitilakohteisiin. Valaisimet on helppo asentaa, ja niitä voi käyttää kohteissa määrämittaisina tai pidempinä kokonaisuuksina. sarjasta löytyy ripustettava, pinta­asennettava sekä upotettava kehyksellinen ja kehyksetön malli. profiilin ulkokuoren väri on musta tai valkoinen, ja siipien sisäpuolen värin voi valita kattavasta 12 värin valikoimasta. häikäisy suojaksi on valittavissa mikro prisma, opaali tai ice ja valon värilämpötilaksi 3 000 k tai 4 000 k. Valaisimia on haluttaessa saatavana 1–10 V­, pushdim­ tai dALi­himmen­ nettävänä. lisätietoja: deCOlight Oy 010 423 6360 www.decolight.fi PalCO lv – uudet mIkrOkOkOIset kOhdevalaIsImet palco on iGuzzinin kattavin vaativaan näyttely­ ja museovalaistuskäyttöön tarkoitettu kohde­ valaisinsarja. nyt sarja laajenee merkittävästi ja kokonaan uusiin kokoluokkiin, mikä lisää enti­ sestään käyttömahdollisuuksia myös myymälä­, ravintola­, hotelli­ ja asuntokäytössä. uusien pienoisjännitteisten palco LV ­valai­ simien halkaisijat ovat 19 mm, 37 mm ja 51 mm, ja niiden nettovalovirrat ovat haarukassa 125– 650 lm. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 k tai 3 000 k (r a >90). pienimmässä koossa on tarjolla kaksi valokiilavaihto ehtoa ja isommissa kolme, mutta optiikat eivät ole palco LV ­sarjassa vaihdettavissa toisin kuin isommissa malleissa. kaikkein pienintä kokoa lukuun ottamatta valai­ simiin on saatavilla myös optisia lisävarusteita, kuten hunajakennohäikäisysuoja tai ellipsilinssi. Lisäksi Ø19 mm kokoluokkaan tulee loppu­ vuodesta mikrokokoinen zoomattava projektori, Ø37 mm kokoluokkaan zoomattava ja rajaimin varustettu projektori sekä Ø51 mm kokoluok­ kaan seinänpesijä. Yhdessä palco LV ­valaisimien kanssa iGuzzini esittelee niille tarkoitetun, inno­ vatiivisen 48 V dALi­ohjattavan tasajännite­ kosketinkiskon. samalla verkko jännitteisten palco­kohdevalaisimien sarja täydentyy kahdella uudella koolla, joiden halkaisijat ovat 62 mm ja 86 mm. lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy 0207 289 840 www.iguzzini.com räätälöItävä lInIled aerIs -JärJestelmä LiniLed Aeris ­järjestelmän (24 V dC) tuotteilla on mahdollista suunnitella mittatilaustyönä valmistet­ tava alumiininen ip67­luokiteltu valaistusprofiili. tuote toimitetaan täysin valmiina tehtaalta. profiilit täytetään kirkkaalla tai diffusoivalla 2­komponentti­ massalla ja varustetaan liitosjohdoilla. profiileja on neljää kokoa, ja ne voidaan varus­ taa millä tahansa liniLed pCB ­nauhalla. nauhan valovirta on valittavissa noin 110–810 lm/m viidellä eri valkoisen sävyllä. Lisäksi saatavana on kaksi eri tehoista rGB­nauhaa sekä värillistä valoa tuotta­ vat nauhat. Yksittäisen profiilin maksimipituus on 2,7 m. ilman päätyjä profiileilla voi muodostaa yhtenäistä valoviivaa ”rajattomasti”. profiilit ovat valittavissa useissa erikoisväreissä. lisätietoja: Oy hedtec Ab 0207 638 000 www.hedtec.fi
• 56 VALO 1/2017 PurelIte – matala yleIsvalaIsInsarJa regentin tehokas ja monipuolinen purelite­ valaisinsarja tarjoaa oivallisen valaistusratkai­ sun pinta­, puoliuppo­ ja uppoasennukseen. Valaisimen kokonaiskorkeus on vain 35 mm. Valoa saadaan mukavasti myös katto­ ja seinä­ pinnoille. sarjaan kuuluvat sekä järjestelmä­ että yksikkövalaisimet. Värilämpötilavaihto ehdot ovat 3 000 k ja 4 000 k. Valaisimia voidaan himmentää dALi­ohjauksella. häikäisysuojaksi on valittavana opaali­ ja mikroprismavaihto­ ehdot (uGr < 19). Valaisimien pituus­ ja tehovaihtoehdot: • 781 mm, 18 W / 2 080 lm • 1 231 mm, 17 W / 1 990 lm, 30 W / 3 330 lm • 1 531 mm, 21 W / 2 490 lm, 37 W / 4 160 lm • 2 131 mm, 29 W / 3 480 lm, 52 W / 5 830 lm lisätietoja: kt interior Oy 010 235 1900 www.ktinterior.fi sylveO led -valOnheItInsarJa sylvanian uusi sylveo Led on monipuoli­ nen valonheitinsarja (ip65 ja ik08) ulko­ ja sisäkäyttöön. sallittu ympäristölämpötila on ­45 °C…+45 °C. saatavissa on viisi eri kokoa kapealla, leveällä ja epäsymmetrisellä valon­ jaolla. sylveo Led sopii erinomaisesti julkisten tilojen ja teollisuuden valaistustarpeisiin: esi­ merkiksi parkkialueiden, julkisivujen tai mai­ nostaulujen valaisuun. Valonheittimien väriläm­ pötila on 3 000 k tai 4 000 k, niiden valovirrat ovat 3 061–31 360 lm ja valotehokkuus jopa 109 lm/W. Valonheittimet on helppo asentaa, ja ne toimitetaan täydellisenä pakettina kaapelin ja säädettävien kiinnikkeiden kanssa. pylväs­ kiinnike on saatavana lisävarusteena. toimitus sisältää lediohjaimen. lisätietoja: Feilo sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi gamma – kestävä yleIsvalaIsIn Gamma on kestävä yleisvalaisin kauppakeskus­ ten, parkkihallien sekä teollisuus­ ja logistiikka­ tilojen valaisemiseen. Valaisin on ip65­luokiteltu. tuote perheestä löytyy kattava valikoima eri teho­ ja pituusversioita sekä monipuoliset lisä­ varusteet helppoon ja nopeaan asennukseen niin yksittäiselle, ketjutetulle kuin läpijohdo­ tettavalle valaisimelle. Gamma on saatavissa on/off­ tai dALi­himmennyksellä. lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 www.greenled.fi BuBO-valOnheItInJärJestelmä easy Ledin Bubo on monipuolinen valonheitinjär­ jestelmä suurien alueiden valaisuun. Valikoimasta löytyy yksi­, kaksi­ tai kolmemoduulinen vaihtoehto eri tarpeisiin. Bubo on kustannustehokas: valaisin on koottu lujaan painevalettuun alumiinirunkoon ja sen vähähuoltoinen rakenne kestää vuosikym­ meniä. Valaisinjärjestelmän laadukas ja tasainen valo tukee nykyisiä tV­lähetysvaatimuksia. Bubo on suunniteltu ja valmistettu suomessa. • teho jopa 1 540 W • valovirta jopa 162 000 lm • valotehokkuus jopa 130 lm/W lisätietoja: easy Led Oy (02) 737 4420 www.easyled.fi Fresa-teOllIsuusvalaIsImet ip65­kotelointiluokan Fresa­teollisuusvalaisimissa on rst­salvat ja ik­luokka 08. kiinteän ledivalon­ lähteen värilämpötila on 4 000 k, sen valovirta on 4 300 lm (48 W) tai 6 700 lm (75 W) ja elinikä 50 000 h (L 70 , 25 °C). Valaisimet ovat läpijohdo­ tettavissa, ja ne on helppo asentaa. Valaisimet toimivat myös kylmissä tiloissa ja kestävät runsaasti sytytyskertoja. Fresa on saatavissa viiden tai kymmenen metrin liitosjohdolla, jolloin valaisimia voidaan ket­ juttaa. Liitosjohdollisissa malleissa on 3 x 1,5 mm 2 kumikaapeli (h07rn­F) ja sukopistotulppa, joten ne soveltuvat erinomaisesti tilapäisvalaistukseen esimerkiksi työmaille. lisätietoja: Airam electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi
• Palvellakseen asiakkaita paremmin ja yhdenmukaisemmalla ilmeellä, BEGA on päättänyt yhdistää kaikki tuotteet BEGA-tuotemerkin alle. Uudistus tulee voimaan 1.4. 2017 alkaen. Jatkossa GLASHÜTTE LIMBURG ja BOOM valaisimet tunnetaan BEGA Collection LIMBURG ja BEGA Collection BOOM nimillä. Sisäja ulkovalaisimet Collection Collection Valaistus Hedengren yhtiö Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki Puh. 0207 638 000 www.hedtec.fi
• Paris Professional Lighting Design Convention 01. – 04. November, 2017 www.pld-c.com 7 shift happens More than 80 paper presentations More than 1700 attendees expected Keynotes given by leading experts Exhibition of leading manufacturers Gala dinner and PLD Recognition Award Marketplace for the PLD community Excursions Pre-convention meetings Cities’ Forum Experience rooms Recognised as an official CPD event by the PLD Alliance The Challenge: Final round Social events Aditi Govil Akari-Lisa Ishii Alberto Pasetti Alexander Mankowsky Dr. Alexander Rieck Ali Mahmoudi Allan Ruberg Dr. Amardeep Dugar Ana Miran Andres Sanchez Anne Bureau Anuj Gala Barbara Bochnak Barbara Matusiak Birgit Bierbaum Carla Wilkins Carlijn Timmermans Caroline Hoffmann Cashel Brown Chandrashekhar Kanetkar Christiaan Weiler Christian Klinge Christina Hébert Christopher Cuttle Colin Ball Dario Maccheroni Dashak Agarwal Dean Skira Deborah Burnett Edwin Smida Dr. Elke den Ouden Emmanuel Clair Emrah Baki Ulas Fanny Guerard Francesco Iannone Gilberto Franco Glenn Shrum Gregor Gärtner Gudjon Sigurdsson Dr. Heli Nikunen Henrika Pihlajaniemi Imke Wies van Mil Inger Erhardtsen Ion Luh Isabelle Corten James Benya Jenny Werbell Joe Vose Prof. Dr. John Mardaljevic Jonathan Rush Juan Ferrari Kapil Surlakar Dr. Karolina Zielinksa Kathryn Gustafson Dr. Katja Bülow Kevan Shaw Koert Vermeulen Konstantinos Labrinopoulos Linus Lopez Lyn Godley Malcolm Innes Marina Lodi Mark Major Martin Hofer Martin Tamke Maryam Khalili Maurici Ginés Michael Grubb Pascal Chautard Paul Traynor Prof. Peter Andres Rafael Gallego Dr. Rianne Valkenburg Richard Taylor Rozenn Couillard Dr. Rune Nielsen Sara Castagné Serena Tellini Dr. Sergei Gepshtein Simon Berry Simon Ewings Sophie Caclin Sophie Stoffer Stephen Willacy Prof. Susanne Brenninkmeijer Susheela Sankaram Tapio Rosenius Thorsten Bauer Tino Kwan Prof. Uwe Belzner Vellachi Ganesan Ptof. Werner Osterhaus Zhuofei Ren Progra mme out now! Early registra tion ends May 26th!
• 59 VALO 1/2017 valOtaPahtumIa 2017 www.valosto.com/tapahtumat kesäkuu 9.–12.6.2017 Guangzhou, kiina Guangzhou international Lighting exhibition guangzhou­international­lighting­exhibition.hk.messefrankfurt.com 13.–15.6.2017 Lyon, ranska Onlylight onlylight­event.com 27.–30.6.2017 Cellers, espanja LptMM 2017 – Light pollution: theory, Modelling and Measurements cegepsherbrooke.qc.ca/~aubema/LptMM heInäkuu 14.7.–13.8.2017 Mikkeli Asuntomessut asuntomessut.fi elOkuu 6.–10.8.2017 san diego, Yhdysvallat spie Optics + photonics spie.org/conferences­and­exhibitions/optics­and­photonics 10.–12.8.2017 dar es salaam, tansania 3rd Lightexpo Africa 2017 www.expogr.com/tanzania/lightexpo 17.–20.8.2017 herning, tanska Formland www.formland.com syyskuu 5.9.2017 tukholma, ruotsi Ljusdagen ljuskultur.se 5.–7.9.2017 shanghai, kiina shanghai international Lighting Fair shanghai­international­lighting­fair.hk.messefrankfurt.com 7.–17.9.2017 helsinki helsinki design Week www.helsinkidesignweek.com 10.–13.9.2017 Austin, Yhdysvallat 2017 ies street and Area Lighting Conference www.ies.org 12.–13.9.2017 helsinki id helsinki www.idhelsinki.fi 13.–14.9.2017 helsinki kuntamarkkinat kuntamarkkinat.fi 13.–14.9.2017 Melbourne, Australia Australian smart Lighting summit 2017 www.lightingconference.com.au 13.–15.9.2017 irvine, Yhdysvallat 9th international Conference on energy efficiency in domestic Appliances and Lighting – eedAL’17 e3p.jrc.ec.europa.eu/events/eedal17 13.–15.9.2017 helsinki showroom showroom.messukeskus.com 13.–16.9.2017 Buenos Aires, Argentiina BieL Light + Building Buenos Aires biel­light­building.ar.messefrankfurt.com 13.–17.9.2017 helsinki habitare www.habitare.fi 14.9.2017 kööpenhamina, tanska Lysets dag www.tilmeld.dk/Lysetsdag2017 14.–16.9.2017 Moskova, Venäjä prolight + sound nAMM russia prolight­sound­namm­russia.ru.messefrankfurt.com 16.–24.9.2017 Lontoo, iso­Britannia the London design Festival www.londondesignfestival.com 17.–19.9.2017 Lontoo, iso­Britannia pLAsA 2017 www.plasashow.com 18.–20.9.2017 Ljubljana, slovenia Lux europa 2017 www.luxeuropa2017.eu 20.–22.9.2017 Amsterdam, Alankomaat LuCi City under Microscope in Amsterdam www.luciassociation.org 20.–22.9.2017 shanghai, kiina Led ChinA 2017 www.ledchina­sh.com/en­us 20.–23.9.2017 Lontoo, iso­Britannia 100% design www.100percentdesign.co.uk 21.–22.9.2017 san Francisco, Yhdysvallat OLeds World summit www.oledsworldsummit.com 21.–24.9.2017 istanbul, turkki istanbulLight www.istanbullight.com 23.–24.9.2017 kokkola rakenna­sisusta­Asu kokkola www.messu.com 26.–28.9.2017 Bregenz, itävalta Lps 2017 – Led professional symposium + expo www.led­professional­symposium.com 26.–28.9.2017 tampere Alihankinta www.alihankinta.fi 28.–30.9.2017 jyväskylä Valon kaupunki ­tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 29.9.–5.11.2017 Alingsås, ruotsi Lights in Alingsås www.lightsinalingsas.se 30.9.–1.10.2017 Oulu rakenna­sisusta­Asu Oulu www.messu.com lOkakuu 2.–6.10.2017 kéan saari, kreikka rethink the night! – 4th international Lighting design Workshop www.rethinkthenight.com 6.–15.10.2017 Berliini, saksa FestiVAL OF LiGhts festival­of­lights.de 7.–8.10.2017 hämeenlinna rakenna­sisusta­Asu hämeenlinna www.messu.com 11.–12.10.2017 Coventry, iso­Britannia photonex www.photonex.org 11.–14.10.2017 shanghai, kiina prolight + sound shanghai prolight­sound­shanghai.hk.messefrankfurt.com 12.–14.10.2017 denver, Yhdysvallat iALd enlighten Americas 2017 www.iald.org 12.–15.10.2017 praha, tšekki siGnAL www.signalfestival.com 17.–19.10.2017 dubai, Arabiemiirikunnat Light Middle east www.lightme.net 18.–19.10.2017 tukholma, ruotsi elmässan www.easyfairs.com/elmaessan­stockholm­2017/elmaessan­stockholm­2017 20.–28.10.2017 jeju, etelä­korea Cie 2017 Midterm Meeting cie2017.org 27.–29.10.2017 Vantaa OMAkOti­messut omakotimessut.net 27.–30.10.2017 hongkong, kiina hong kong international Lighting Fair (Autumn edition) www.hktdc.com/fair/hklightingfairae­en marraskuu 1.–4.11.2017 pariisi, ranska pLdC 2017 – 6th professional Lighting design Convention www.pld­c.com 6.–10.11.2017 pariisi, ranska Batimat www.batimat.com 7.–10.11.2017 Moskova, Venäjä interlight Moscow interlight­moscow.ru.messefrankfurt.com 11.–18.11.2017 eindhoven, Alankomaat GLOW www.gloweindhoven.nl 13.–16.11.2017 durham, iso­Britannia LuCi Annual General Meeting www.luciassociation.org 13.–19.11.2017 Las Vegas, Yhdysvallat Ldi www.ldishow.com 14.–16.11.2017 Barcelona, espanja smart City expo World Congress www.smartcityexpo.com 15.–16.11.2017 Lontoo, iso­Britannia LuxLive 2017 luxlive.co.uk 15.–16.11.2017 Lontoo, iso­Britannia strategies in Light europe www.sileurope.com 17.11.–3.12.2017 Oulu Lumo Light Festival Oulu www.ouka.fi/oulu/lumo 28.–29.11.2017 savonlinna Luminous suomifinland100.fi/project/luminous 29.–30.11.2017 toronto, kanada iideXCanada www.iidexcanada.com 30.11.–1.12.2017 tampere Luminous suomifinland100.fi/project/luminous 30.11.–2.12.2017 new delhi, intia Led expo led-expo-newdelhi.in.messefrankfurt.com 30.11.2017–21.1.2018 Amsterdam, Alankomaat Amsterdam Light Festival amsterdamlightfestival.com JOulukuu 2.–3.12.2017 Oulu Luminous suomifinland100.fi/project/luminous 4.–5.12.2017 kilpisjärvi Luminous suomifinland100.fi/project/luminous 5.–6.12.2017 turku Luminous suomifinland100.fi/project/luminous 13.–14.12.2017 Lyon, ranska ForumLed europe www.forumled.com svs:n kursseJa 2017 tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta www.valosto.com ja www.valoakatemia.fi.
• VALO­lehden tukijayritykset: