• 1/2018 Dynaaminen valaistus tukee toipumista teho-osastolla MODERNI TOIMISTO KUTSUU VIIHTYMÄÄN Älykäs ulkovalaistus mukautuu ja palvelee
• Design to Shape Light louispoulsen.com LP Slim Round – hienostunut muotoilu. Valaisimesta on saatavilla neljä eri asennusvaihtoehtoa: uppo-, puoliuppo-, seinäja riippuasennus. Ø 25 Ø 44 Ø 68
• 3 VALO 1/2018 AJANKOHTAISTA 6 Light+Building 2018 SUUNNITTELU 10 Ulkovalaisimet paremman palvelun alustana 34 SenCity – älykkäästi palvelevaa kaupunkivalaistusta pilotoimassa 48 Perusteet haltuun, osa 4: luminanssi ja heijastussuhde PROJEKTIT 12 Moderni toimisto kutsuu viihtymään 18 Muuramen kirkon hillitty valopesu 24 Valo luo identiteetin Jyväskylän Kankaan pysäköintitalolle 30 Potilaan toipumista tukeva dynaaminen sairaalavalaistus KULTTUURI JA TIEDE 40 Kasvit, valo ja aurinkoenergia 44 Guerrilla Lighting – kokeilevaa ja yhteisöllistä valoa VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 50 Valonvälähdyksiä 51 Projektiuutisia 54 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 40 34 12 18 1 /2 01 8
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
• 5 VALO 1/2018 valoisuutta. Suurempi merkitys on katsekentässä näkyvillä kattoja seinäpinnoilla. Näillekin standardi antaa minimiarvot. Ikävä kyllä arvot löytyvät vain standardin tekstiosasta, jota suunnittelija harvoin vaivautuu lukemaan. Suunnitteluarvot otetaan yleensä standardin loppuosassa olevista tehtäväja tilakohtaisista taulukoista, joissa pinnoille annettuja valaistusvoimakkuusarvoja ei ole. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardia ollaan parhaillaan muuttamassa. Tavoitteena muutostyössä on nostaa esiin ihmiskeskeisen valaistuksen kannalta tärkeitä asioita. Tilan valoisuuden arviointiin esitellään uusia menetelmiä. Lisäksi suunnittelijalle annetaan pelkkien minimiarvojen sijasta korkeammat ohjearvot suunnittelun pohjaksi ja taulukko-osaan siirretään myös huone pintojen valaistusvoimakkuusarvoja. Standardiluonnos on tarkoitus saada kommentoitavaan muotoon tämän vuoden loppuun mennessä ja julkaistuksi vuoden 2020 alussa. Kiinnostavia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA V alaistussuunnittelussa pyritään yleensä noudattamaan standardeja ja suosituksia varsinkin, jos kyseessä on työhön liittyvä näkötehtävä. Kansalliset suositukset on nykyisin korvattu yhteisillä eurooppalaisilla standardeilla. Sisätyöpaikkojen valaistuksessa käytetään standardia SFS-EN 12464-1, jossa on annettu erilaisia näkötehtäviä ja toimintoja varten arvot esimerkiksi valaistusvoimakkuuksille, häikäisylle ja värintoistolle. Myös tilan valoisuutta pyritään lisäämään antamalla valaistusvoimakkuusarvoja seinäja kattopinnoille. Visuaalista kommunikaatiota pyritään parantamaan antamalla arvoja henkilöiden kasvoille tulevalle valolle. Standardia käytettäessä on kuitenkin huomattava, että annetut arvot ovat vain rajaarvoja. Niinpä valaistus toteutetaan usein siten, että täytetään standardin antamat minimiarvot valaistusvoimakkuuksille ja värintoistolle eikä ylitetä annettuja häikäisyn raja-arvoja. Missään viranomaissäädöksissä ei standardia ole myöskään tehty velvoittavaksi, joten standardia ei ole edes pakko noudattaa. Nykyisin puhutaan paljon ihmiskeskeisestä valaistuksesta. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa valaistusta yritetään ohjata niin, että se vahvistaisi käyttäjän luontaista vuorokausirytmiä ja ohjaisi vireystilaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Tällainen valaistus edellyttää, että valon määrää ja spektrijakaumaa voidaan muokata. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa valoa on siis joissain tapauksissa saatava selvästi standardien minimiarvoja enemmän. Erityisen suuri merkitys tilan miellyttävyydelle on sillä, kuinka valoisaksi tila koetaan. Standardeissa määritetyt lattiatai työtason valaistusvoimakkuusarvot eivät kuvaa tilan STANDARDIT JA HYVÄ VALAISTUS Kannen kuva: Okko Oinonen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Samuli Rasinmäki, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907 www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
• VALO 1/2018 6 K ahden vuoden välein järjestettävä massiivinen Light+Buildingtapahtuma pidettiin Frankfurtissa 18.–23.3. Yli 2 700 näytteilleasettajaa 55 maasta esitteli uusimpia valaistustuotteitaan 220 000 näyttelyvieraalle. Viikon sinnikkään koluamisen jälkeenkin kävijälle tuli tunne, että valtaosa tuotteista jäi näkemättä. Herää kysymys, ovatko messut jo liian suuret. Alkuvaiheessa kävijälle tulee tunne, että suurin osa eri osastoilla esiteltävistä tuotteista on samoja tai vastaavia. Kun osastoa sitten alkaa tarkemmin tutkia, huomaa, että sieltä löytyy sittenkin uusia innovaatioita. Uusien juttujen huomaamista ei välttämättä ole tehty helpoksi, joten tutustumiseen menee uskomattoman paljon aikaa. Kaikkein uusimmat tuotteet saattavat lisäksi olla piilotettuina takahuoneisiin, joihin pääsee vain sopimalla käynnistä etukäteen. Monia osastoilla olevia tuotteita joudutaan myös odottelemaan, ennen kuin niitä saa hankittua. SÄÄTÖÄ JA OHJAUSTA Valaistusta voidaan ohjata useilla erilaisilla järjestelmillä ja tavoilla, joiden paremmuutta on vaikea vertailla. Ainakin suunnittelijan kannalta helpottaisi huomattavasti, jos jokin menetelmä nousisi ylitse muiden ja otettaisiin suunnittelun lähtökohdaksi. Langallisissa järjestelmissä tämä on jo toteutunut, kun säätöön yleensä käytetään standardoituja ohjaustapoja, eli tavanomaisessa säädössä DALI-protokollaa ja nopeassa säädössä DMX-protokollaa. LIGHT+BUILDING 2018 Teksti: Tapio Kallasjoki Smart, Intelligent, Connected, Human Centric, LED Lighting. Nämä termit iskivät silmiin vuoden 2018 Light+Building-messuilla. Termit mukailevat valaistusalan järjestön LightingEuropen muutamia vuosia sitten esittelemää valaistusalan tulevaisuuden reittikarttaa. Aluksi ledit valtaavat valaistusmaailman, sen jälkeen painopiste siirtyy valaistuksen ohjaukseen ja lopuksi valaistus ohjautuu siten, että käyttäjä saa kuhunkin tilanteeseen ja aikaan juuri hänelle parhaan mahdollisen valaistuksen. Tänä vuonna painopiste oli valaistuksen ohjauksessa. Sen lisäksi messuilla esiteltiin useita erilaisia käsityksiä siitä, mistä ihmiskeskeisessä valaistuksessa eri valmistajien mielestä on kysymys. Sen sijaan langattomalla puolella tilanne on villimpi. Langattomat ohjaukset nousivatkin esiin näillä messuilla. Toiveena on, että näiden osalta päädyttäisiin käyttämään mahdollisimman avoimia järjestelmiä, jotta eri tuotteiden yhteensovittamisessa ei olisi ongelmia ja valmistajat pääsisivät kehittämään omia tuotteitaan. Tällä hetkellä radiotaajuisista yhteys tavoista Bluetooth LE oli se tietoliikenne protokolla, johon useimmiten messuilla törmäsi. Ohjauksissa tarvitaan myös erilaisia antureita ja lähettimiä. Näiden liittämiseksi valaisimeen on ulkovalaistuspuolella kehitetty erilaisia liittimiä, kuten Zhagan standardoitu SR-liitin, joka voidaan laittaa valaisimiin riippumatta siitä, lisätäänkö niihin näitä toimintoja asennusvaiheessa vai myöhemmin. Kuva: Messe Frankfurt GmbH / Pietro Sutera
• 7 VALO 1/2018 Erilaisten mobiiliohjaustapojen myötä valaistusalalle on tullut paljon uusia tuotteita. Samoin uutta osaamista omaavia ihmisiä tarvitaan laatimaan erilaisia ohjaussovelluksia. Uusien osaajien ja ajatusten tulo on valaistusalalle hyväksi. Valaistusta voidaan ohjata monesta eri syystä. Aiemmin syy oli pääasiassa energiansäästö. Nyt monissa yhteyksissä on todettu, että ledit hoitavat jo energiatehokkuuden, ja ohjausta tarvitaan nyt tekemään valaistuksesta entistä parempi käyttäjän kannalta. Valaisimet muodostavat sekä rakennuksissa että rakennusten ulkopuolella, teillä ja kaupungeissa, valmiin kattavan verkon. Älyn ja kommunikaatioyhteyden tullessa valaisimiin ne voivat hoitaa paljon muitakin tehtäviä kuin pelkän valon tuottamisen. Esimerkiksi läsnäolotietoa voidaan käyttää muuhunkin kuin valaistuksen ohjaamiseen. Muutamilla osastoilla esiteltiin myös LiFiä (Light Fidelity) eli VLC (Visible Light Communication) -tekniikkaa, jossa valoa käytetään WLAN-verkkoa turvallisempana tiedonsiirtoväylänä. Itse valonohjauksessa huomio kiinnittyi erilaisiin tapoihin muokata valaisimen tuottamaa valoa. Perinteisen himmentämisen lisäksi myös valaisimen valonjakoa on ryhdytty muokkaamaan. Messuilla näkyi uusia tuotteita, joissa kohdevalaisimien avauskulmaa pystyttiin muokkaamaan sekä manuaalisesti että ohjelmallisesti. Myös valonjakokäyrän muotoa voidaan muokata niin, että pyörähdyssymmetrinen valonjako muuttuu elliptiseksi. Messujen jälkeen julkaistussa Lux Review -lehden webinaarissa naureskeltiinkin, että tulevaisuudessa ihmetellään aikaa, jolloin jo valaisinta kohteeseen valittaessa piti päättää, millainen valonjako sillä on. VÄRINTOISTO PARANEE Valonlähteiden värintoistoa arvioidaan edelleen yleisellä värintoistoindeksillä eli R a -indeksillä (englanniksi CRI, Colour Rendering Index). Sisävalaistuksessa yleinen vaatimus on, että värintoistoindeksi on vähintään 80. Kilpailu parhaasta värintoistoindeksistä ledivalonlähteissä käy kovana. Monet valmistajat ilmoittivat tuotteilleen värintoistoindeksiksi yli 90 – parhaat jopa 98. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa säädetään yleensä sekä värilämpötilaa että valon määrää. Yllättävää oli havaita, että valon värisävyä pystytään joidenkin valmistajien tuotteissa muuttamaan hyvin lämpimäksi ilman, että värintoistoindeksi muuttuu huonommaksi. Hyvä värintoistoindeksi ei välttämättä tarkoita, että värit toistuvat parhaalla mahdollisella tavalla joka tilanteessa. Ledivalmistajat olivatkin muokanneet ledien spektrejä moniin eri tarkoituksiin, joissa värien haluttiin toistuvan juuri siihen tarkoitukseen sopivalla tavalla. Otetaan esimerkiksi vaikka marmoroitu pihvi. Jos kauppias haluaa näyttää, että liha on tuoretta, hän muuttaa lihatiskin valon väriä lämpimämmäksi, jolloin liha näyttää punaisemmalta. Ongelmana tässä on, että silloin myös valkeat rasvajuovat muuttuvat punaisiksi eikä liha näytä enää niin herkulliselta. Siirtämällä ledin valopiste pois Suomalaisen Casambin Bluetooth LE -tekniikkaan ei voinut olla törmäämättä messuilla. Valaisimiin voidaan liittää joko sisätai ulkopuolelle erilaisia anturija tietoliikenneyksiköitä. Kuva: Tapio Kallasjoki Valokeilan leveyttä ei enää tarvitse päättää suunnitteluvaiheessa. Kuva: Tapio Kallasjoki
• VALO 1/2018 8 hehkusäteilijän väripisteiden uralta valon värintoisto huononee, mutta nyt sekä punainen että valkoinen väri erottuvat selvästi. Värintoistoindeksi on huono suure kertomaan, kuinka hyvin valonlähde todella toistaa pintavärejä. Kansainvälisen valaistuskomission julkaisema väripuhtausindeksi ja amerikkalainen TM-30-indeksi, joissa värintoistoa arvioidaan 99 testivärin perusteella, olivat kuitenkin jo vertailupohjana joillakin valonlähdevalmistajilla. IHMISKESKEINEN VALAISTUS PUHUTUTTAA Ihmiskeskeinen valaistus näyttää edelleen olevan haussa. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa valon määrän ja värisävyn (ns. Tunable White) muuttamista. Erään valonlähdevalmistajan seminaarissa kolme paikalle kutsuttua asiantuntijaakin näyttivät olevan eri mieltä siitä, mistä ihmiskeskeisessä valaistuksessa on kysymys. Lähtökohtana tuntui olevan, että kun ei tiedetä, mikä ihmiselle on hyväksi, niin keskitytään siihen, että ei tehdä mitään, mistä voisi olla haittaa. Säädettävän värilämpötilan katsottiin kuuluvan tähän kategoriaan. Vireystilaan ja vuorokausirytmiin vaikuttavien valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän selvittäminen ja vahvistaminen on johtanut siihen, että tavanomaisten valaistusvoimakkuusarvojen eli luksien lisäksi valaistukselle voidaan laskea myös melanopsiinin erittymiseen vaikuttavat voimakkuusarvot (ns. Melanopic Lux). Tunnetusti tämän herkkyyskäyrän maksimikohta on sinisen valon aallonpituusalueella. Valkoista valoa tuottava ledi tehdään pääasiassa sinistä valoa tuottavasta ledistä, joka on päällystetty loisteaineella. Tämän ledin spektrissä esiintyvä sinisen piikin aallonpituus sattuu kuitenkin eri kohtaan kuin melanopsiinin herkkyyskäyrän maksimi. Sen johdosta jotkut valonlähdevalmistajat ovatkin alkaneet muokata valkoisen ledin spektriä siten, että sinisen aallonpituusalueen spektriä on levitetty laajemmalle alueelle (ns. Blue-Enriched LED). Usein tämä on tehty laittamalla tuotteeseen kahta erilaista sinistä valoa tuottavaa lediä. Valonlähteen valotehokkuus laskee tästä hieman, mutta haluttu Melanopic Lux -arvo kasvaa. HAVAINTOJA TUOTTEISTA Tuotepuolella erilaisia valoviivoja ja -nauhoja näyttää olevan lukematon määrä. Nykyisin niitä voi myös taivuttaa mihin suuntaan tahansa. Pisimmillään yhtenäinen valoviiva voi olla yli kolmesataa metriä pitkä, joten sillä valaisee jo korkeankin rakennuksen tai pitkän sillan. Myös värilliset RGB-valot saa juoksemaan viivassa, jos tasainen väri ei riitä. Edellisillä messuilla oli vielä vaikea löytää riittävän tehokkaita valaisimia urheilustadionien tai -alueiden valaisemiseen, mutta nyt tämäkin puute on korjattu. Toisaalta uudet pakkaustekniikat ovat mahdollistaneet hyvin tehokkaiden ja pienikokoisten, tiheästi pakattujen CoB (Chip on Board) -ledien valmistamisen, jonka johdosta voidaan tehdä erittäin kapeakeilaisia tai pienikokoisia kohdevalaisimia. Orgaanisiin ledeihin perustuvan OLEDtekniikan on ennustettu lyövän itsensä läpi jo monta vuotta. Näillä messuilla sitä ei vielä nähty. Ohuita OLED-kalvoja on tullut autoteollisuuteen esimerkiksi autojen jarruja vilkkuvaloihin. Perinteinen messujen yhteydessä järjestetty Luminale-tapahtuma antoi messukävijälle mahdollisuuden jatkaa valojen ihailua vielä messupäivän jälkeenkin. Kuva: Messe Frankfurt GmbH / Jochen Günther Käyttämällä kahta erilaista sinistä valoa antavaa lediä voidaan valonlähteen vaikutusta silmässä oleviin valoherkkiin gangliosoluihin lisätä. Kuva: Tapio Kallasjoki Ledivalaisimilla voidaan nykyisin korvata suuritehoisetkin purkauslamppuvalaisimet. Kuva: Tapio Kallasjoki Perinteiseen tapaan laajimmasta OLED-valaisimien tarjonnasta vastasi LG. Kuvassa on yrityksen järjestämässä valaisinsuunnittelukilpailussa palkitun Alexandre Boucherin moderni versio Versailles'n palatsin kattokruunusta. Kuva: Tapio Kallasjoki
• EPÄSUORAN PIMEÄ UUTUUS! Ensimmäisenä Suomessa täysin integroitavia epäsuoran valaistuksen metalliprofiileita myös kaareviin rakenteisiin. Aina siisti lopputulos vain 13 mm rakenteen alaslaskulla! Merkittävät säästöt työajassa sekä rakennusmateriaalissa. PIENESTÄ REIÄSTÄ ISO VALOTEHO! Buzzi & Buzzin Genius-sarjan integroitavat miniledit nyt Suomessa! Saat vaihdettua valonlähteen rikkomatta katon pintaa. Vain 20 mm reiästä saa jopa 1 000 lumenin valotehon. Be an LED-genius! Tule lukemaan lisää! www.luminavalaistus.fi Lisäksi niiden ohutta muotoa on käytetty tehokeinona sisustusvalaisimissa. Valotehokkuudessa on jo päästy arvoon 90 lm/W. Valaistussuunnittelun kannalta löytyi myös mukavia tuotteita. Yleensä ripustetut profiilivalaisimet antavat valoa joko ylös tai alas – nyt niistä saa valoa myös sivulle. Messuilla esiteltiin myös downlight-valaisin, joka ei annakaan valoa pelkästään alas, vaan nerokkaan optiikan avulla sillä voidaan valaista myös kattoa valaisimen ympärillä tai valaisimesta voidaan tehdä hybridivalaisin, jolloin se toimii myös seinänpesijänä. Tässä vain muutama esimerkki, varmaankin monta hienoa tuotetta jäi näkemättä. VIRANOMAISSÄÄDÖKSIÄ Euroopan komissio ja LightingEurope pitivät messuilla yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin uusista valaistusalaa koskevista säädöksistä. Ikävä kyllä paljon huhuja herättänyttä, mahdollista uutta Ecodesign-direktiivin muutosta, jossa kaikille tuotteille esitettäisiin vain yksi, vuosien myötä kiristyvä energiatehokkuusvaatimus (ns. Single Lighting Regulation), ei vielä esitelty lainkaan. Ilmeisesti asian käsittely on edelleen kesken. Euroopan komissio on myös suunnitellut, että T8-loistelamput (halkaisijaltaan 26 mm) poistettaisiin markkinoilta vuonna 2020. Lighting Europe pitää tätä kuitenkin kuluttajien kannalta liian nopeana aikatauluna, koska kyseisiä valonlähteitä käytetään niin paljon olemassa olevissa valaistusasennuksissa. Painotus ohjaustekniikkaan näkyy uudessa suureessa, joka esiteltiin perustuen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Kyseinen suure on nimeltään SRI (Smart Readiness Indicator). Se kuvaa rakennuksen valmiutta erilaisiin älykkäisiin ohjauksiin. SRI määritellään kahdeksan eri osatekijän avulla, joista kolme koskee valaistusta. Menetelmä pyritään saattamaan voimaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Asia varmaan kiinnostaa kiinteistönomistajia ja suunnittelijoita. Lisätietoa aiheesta löytyy osoitteesta smartreadinessindicator.eu. Seoul Semiconductor esitteli messuilla uusia SunLike-ledejään, joiden spektri muistuttaa hyvin paljon päivänvaloa. Värintoistoindeksi on täten yli 97. Spektristä puuttuu valkoisissa ledeissä yleisesti esiintyvä sininen aallonpituushuippu. Spektrin sininen osuus on saatu tasaiseksi ja levitettyä vuorokausirytmiin vaikuttavien valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän alueelle violettia valoa tuottavilla ledeillä ja sopivalla loisteaineyhdisteellä. Valonlähde onkin kehitetty nimenomaan ihmiskeskeistä valaistusta varten. Kuva: Seoul Semiconductor B G R Sunlight Purple LED P+BGR
• 10 VALO 1/2018 V altio on edellyttänyt jo vuodesta 2009 lähtien, että kaikkiin uusiin tievalaisimiin asennetaan jonkinlainen ohjaus, jotta valaistusta voidaan himmentää vähäisen liikenteen aikana. Myös kunnat aloittivat himmennettävien katuvalaistuksien käytön samoihin aikoihin. Nykyisin ulkovalaistuksen himmennys on lediteknologian takia helposti toteutettavissa ja hyvin kustannustehokasta. Ledivalaistukset varustetaankin jo lähes poikkeuksetta jonkinlaisella ohjauksella. Ulkovalaistuksen ohjauksesta on tullut monelle päättäjälle jo itsestäänselvyys, koska ulkovalaistuksien parannukset ja uudisrakentaminen toteutetaan yleensä ledivalaistuksella ja ledivalaisimien himmennys on jo määritelty vaatimukseksi tilaajan ohjeissa ja yleisissä laatuvaatimuksissa. ULKOVALAISTUKSEN OHJAUSTAVOISTA Ulkovalaistuksen ohjaustavat voidaan jakaa yleisesti neljään eri tasoon: 1. perinteiset ohjaustavat • ei etähallittavaa keskitettyä ohjausta • ennakkoon ohjelmoidut ledivalaisimien liitäntälaitteet 2. keskuskohtainen ohjausjärjestelmä • keskitetty keskuskohtainen etähallittava ohjausjärjestelmä • ennakkoon ohjelmoidut ledivalaisimien liitäntälaitteet 3. valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä • valaisimien ennakkoon ohjelmoitu ohjaus etähallittavan ohjausjärjestelmän avulla • valaisimien reaaliaikainen ohjaus ulkoisilla anturitiedoilla 4. valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä osana älykästä palvelualustaa. Suurinta osaa nykypäivän ulkovalaistuksista ohjataan perinteisillä ohjaustavoilla (mm. astronominen kello, hämäräkytkin, vyörytys) tai keskuskohtaisella ohjausjärjestelmällä. Tällöin ledivalaisimien himmennys toteutetaan pääosin esiohjelmoimalla himmennysprofiilit valaisimien liitäntälaitteisiin, jolloin ohjausparametrina toimii aika. Yhä useammassa kunnassa ja maantiekohteessa ledivalaistus toteutetaan jo kuitenkin valaisinkohtaisella ohjauksella etähallittavan ohjausjärjestelmän avulla. Syinä tähän ovat muun muassa kuntalaisille tai kansalaisille tarjottava parempi palvelu, liikenneturvallisuus, energiansäästöt ja kunnossapidon tehostaminen. Parempi palvelu tarkoittaa yleensä tarkoituksenmukaista, laadukasta valaistusta perustuen käyttäjien tarpeisiin ja läsnäoloon. Lisäksi palvelu voi pitää sisällään erilaisten tunnelmien ja elämyksien tarjoamista. Valaisinkohtaisen ohjauksen yleistymistä hidastavat kuitenkin standardien puute, tekniikan liian nopea kehitys ja tyypillisesti melko pitkät takaisinmaksuajat. Paremmalle palvelulle on haastavaa määritellä konkreettinen hinta, ja suurimmat energianja kunnossapitosäästöt saavutetaan yleensä jo saneeraamalla purkauslamppuvalaistus ledivalaistukseksi ja ottamalla käyttöön yksinkertaisemmat ohjausperiaatteet. ULKOVALAISTUS AVAINASEMASSA ÄLYKKÄISSÄ KAUPUNGEISSA On julkaistu lukuisia ennusteita siitä, että älykkäiden kaupunkien markkinat tulevat lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Potentiaaliset ja monialaiset markkinat sekä nopeasti kehittyvä ja lukuisia mahdollisuuksia jo tänään tarjoava tekniikka luovat yrityksille uusia menestymismahdollisuuksia. Ulkovalaistusverkko tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erilaisten teknisten palvelualustojen rakentamiselle, koska ulkovalaistusverkot kattavat yleensä koko kaupungin alueen ja valaisinpylväitä sekä valaisimia esiintyy riittävän tiheästi. Tämä ulkovalaistuksen kehityssuuntaus ilmeni selkeästi myös Light+Building 2018 -messuilla, joilla esiteltiin muun muassa modulaarisia valaisinpylväitä ja valaisinkohtaisia ohjausratkaisuja. Useita tekniikka-aloja yhdistävä ja koko kaupungin kattava antureihin ja ohjauslaitteisiin perustuva palvelualusta edellyttää järjestelmiltä avoimuutta, skaalattavuutta sekä toimivia rajapintoja. Ulkovalaistuksen osalta tämä tarkoittaa ratkaisuja, jotka eivät ole sidoksissa vain yhteen järjestelmän toimittajaan tai valaisinvalmistajaan. Kehityssuunnaksi on muodostunut langaton tiedonsiirto ja tilaajan tarpeita hyvin palveleva valaisimen ulkopuolelle asennettava ohjauslaite standardoidulla liittimellä (mm. Zhagaja NEMA-liitin). Älykäs kaupunki yleistyi aiheena 2010-luvun alussa, ja sen on arvioitu saavuttavan tehomarkkinoinnin huipun lähivuosina. Myös Suomessa on käynnissä useita älykkään kaupungin pilottihankkeita, joissa testataan hyvin rajatuilla kokonaisuuksilla infran eri tekniikka-alojen vuorovaikutusta ja synergiaetuja. Näissä pilottihankkeissa ulkovalaistus on yleensä avainasemassa. Teksti: Aleksanteri Ekrias ja Miikka Nevalainen, LiCon-AT Oy ULKOVALAISIMET PAREMMAN PALVELUN ALUSTANA Light+Building-messuilla esiteltiin muun muassa Schréderin modulaarisia valaisinpylväitä. Kuva: Aleksanteri Ekrias
• 11 VALO 1/2018 Älykkään kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia on vaikea hahmottaa ilman käytännön kokemuksia toteutuneista kaupallisista palvelualustoista. Markkinoilla on jo nyt laaja valikoima ulkovalaistukseen liittyviä innovatiivisia laitteita, antureita, järjestelmiä sekä sovelluksia, ja niitä kehitetään koko ajan lisää. Standardointi, määritelmät ja ohjeet kuitenkin puuttuvat, eikä selkeää kuvaa kokonaisuudesta ole. Tällä hetkellä tilaajalta edellytetään tietoa, taitoa ja onnea tehdä oikeita ratkaisuja valaistuslaitteiden valinnan ja ohjausjärjestelmän teknisen rakenteen suhteen, jotta ulkovalaistusverkko on myös lähitulevaisuudessa muuntautumiskykyinen uusien tekniikoiden kehittyessä. NEMA VAI ZHAGA? Toistaiseksi markkinoilla on ollut käytössä kaksi liitintyyppiä, NEMAja Zhaga-liitin, joka tunnetaan myös nimellä SR (System Ready) -liitin. Käytännössä liittimet koostuvat valaisimeen asennettavasta naaraspuoleisesta osasta sekä ohjauslaitteessa tai anturissa olevasta urososasta, jotka yhdessä mahdollistavat valaisimen ohjauslaitteen tai anturin asennuksen ja vaihdon ilman työkaluja. Liittimet mahdollistavat tietoliikenteen valaisimen ohjauslaitteen tai anturin ja valaisimen liitäntälaitteen välillä. NEMA-liitin perustuu standardiin ANSI C136.41-2013. Zhaga-liitin perustuu Zhaga-konsortion julkaisuun Zhaga Interface Specification, Book 18, Ed. 1.0, 2017, Luminaire Extension Module & Receptacle, joka on jo hyväksytty konsortion sisällä ja tullaan julkaisemaan todennäköisesti kesällä 2018. Julkaistava asiakirja tulee pitämään sisällä liittimen rakenteelliset vaatimukset, sähkö tekniset rajapinnat sekä mittaus menetelmät vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Toisessa vaiheessa Zhagakonsortio tulee todennäköisesti kehittämään tarkemmat rajapinnat liitäntälaitteille, ohjauslaitteille ja antureille sekä määrittelemään sähkötekniset suorituskykyvaatimukset ja tarkemmat tiedonsiirtokäytännöt. Taulukossa 1 on esitetty NEMAja Zhaga-liittimien teknisiä tietoja. Suurin ero liittimien välillä on ohjauslaitetta tai anturia syöttävässä jännitteessä. NEMA-liittimessä käytetään tyypillisesti 220–240 V verkko jännitettä ja Zhaga-liittimessä 24 V tasajännitettä. Tämä edellyttää Zhaga-liittimen tapauksessa kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuvaa liitäntälaitetta, joita on tällä hetkellä markkinoilla hyvin rajallisesti. NEMAliittimessä on useampia koskettimia, koska se suunniteltiin aikanaan myös perinteisten valonlähteiden ohjaamiseen. Zhaga-liitin on suunniteltu toimimaan vain DALI 2.0 -väyläpohjaisella tiedonsiirrolla. Zhaga-liittimen naaraspuoleinen osa on pienempi ja edellyttää pienemmän asennusreiän valaisimeen. Lisäksi Zhaga-urosliittimellä varustettu ohjauslaite on yleensä huomattavasti NEMA-urosliittimellä varustettua ohjauslaitetta pienempi, koska AC/DC-muuntajaa ei tarvita. Tällä voi olla vaikutusta ulkovalaisimien NEMA-liitin Zhaga-liitin (SR-liitin) Jännite, maksimi 480 VAC/DC 30 VDC Virta, maksimi 15 A 1,5 A Kotelointiluokka IP66 IP66 Koskettimet 5/7 (3 sähkönsyöttö, 2/4 ohjaus) 4 (2 DALI) Ohjauksen tiedonsiirtotavat DALI, 1–10 V DALI 2.0 Suojahattu saatavilla saatavilla Muut – edellyttää syötön liitäntälaitteelta Taulukko 1. NEMAja Zhaga-liittimien teknisiä tietoja. Periaate-esimerkki kahdella Zhagatai NEMA-naarasliittimellä varustetusta ledivalaisimesta, johon voidaan asentaa vastaavalla urosliittimellä varustettu valaisimen ohjauslaite ja anturi ilman työkaluja. Esimerkkejä valaisimen ohjauslaiteja liitinratkaisuista AEC Illuminazionen osastolta Light+Building-messuilta. Kuva: Tapio Kallasjoki ulkonäköön päivänäkymässä sekä kaupunkikuvaan. Molempiin liittimiin on saatavana naarasliittimen peittävä suojahattu siltä varalta, että ohjauslaitetta ei heti asenneta. Valaisinkohtaiseen ohjaukseen soveltuvien ulkovalaisimien teknisten vaatimusten määrittelyn muun muassa hankintavaiheessa tekee haastavaksi se, että kyseessä on kahden erillisen sähkölaitteen (valaisin ja ohjauslaite) muodostama kokonaisuus, jossa valaisinvalmistaja on vastuussa valaisimen vaatimustenmukaisuudesta ja ohjauslaitteen valmistaja ohjauslaitteen vaatimustenmukaisuudesta. Tällöin on otettava huomioon, että huonoin arvo esimerkiksi kotelointiluokan, ylijännitesuojauksen ja käyttölämpötilan osalta määräytyy aina mitoittavaksi arvoksi. Suomessa on toistaiseksi käytetty ulkovalaistuksen valaisin kohtaisessa ohjauksessa markkinoilla jo pidempään ollutta NEMA-liitintä. Ensimmäisiä Zhaga-pilottikohteita on kuitenkin jo toteutusvaiheessa ja lukuisia suunnitellaan lisää. Lähitulevaisuudessa voidaan olettaa Zhaga-liittimen korvaavan NEMA-liittimen ulkovalaistuskäytössä, jos liitintä hyödyntäviä tuotteita tulee markkinoille lisää ja Zhaga-liittimeen liittyvä standardointi edistyy. Aiheesta voi lukea lisätietoa Miikka Nevalaisen YAMK-opinnäytetyöstä Ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän teknisten ja toiminnallisten vaatimusten kehittäminen (urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802011910).
• 12 VALO 1/2018 D esignja teknologiayritys Reaktorin pääkonttorin valaistus luo puitteet sekä tehokkaalle työnteolle että työpäivän jälkeiselle kotoisalle yhdessäololle. Helsingin yliopiston Tiedekulman talon 3.–6. kerroksessa sijaitsevat tilat otettiin käyttöön syksyllä 2017, kun rakennuksen mittava peruskorjaus valmistui. Tyypillisten toimistotilojen sijaan tilojen suunnittelussa lähdettiin luomaan omaa ”Reaktor-taloa”. – Tilojen suunnittelu oli pitkä prosessi, jossa ei etsitty uutta business park -henkeä, vaan vanhaa ja täysin modernisoitavaa kiinteistöä. Uudet tilat ovat mielenkiintoinen sekoitus työtilaa, kodinomaisuutta ja uutuuttaan hohkaavaa saunaosastoa. Isot terassitilat mahdollistavat happihyppelyt ja työnteon myös ulkona, sanoo sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co:n sisustusarkkitehti Samuli Hintikka. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Okko Oinonen Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Reaktorin pääkonttorissa tilat ja valaistus elävät projektien ja tiimien muutosten mukana. Näyttävät ja pieteetillä valitut sisustusvalaisimet luovat valotunnelmaa, jossa saa viihtyä myös työpäivän jälkeen. Valaistus säätyy mobiilisovelluksella ja ohjautuu langattomilla painikkeilla. MODERNI TOIMISTO KUTSUU VIIHTYMÄÄN
• MODERNI TOIMISTO KUTSUU VIIHTYMÄÄN Yleisvalaistus on yhdistelmä kattopaneelien alapinnassa roikkuvia valaisinpalkkeja sekä niissä olevia ledispotteja. Yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuus on kauttaaltaan 500 luksia.
• 14 VALO 1/2018 Tilat heijastavat Reaktorin työkulttuuria, jossa yhdessäoloon kannustetaan sekä työpäivän aikana että sen ulkopuolella. Vauhdilla kansainvälistyvän yrityksen tilatarpeet elävät projektien ja työtehtävien mukana. Asiantuntijaorganisaatiossa työntekijät tarvitsevat sekä rauhallista vetäytymistilaa että toimivaa tiimityötilaa. – Kun tilatarpeista syntyi ymmärrys, nostettiin valaistus keskeiseen rooliin jo hyvin aikaisessa vaiheessa suunnittelua, Hintikka jatkaa. Joustavan ohjausjärjestelmän avulla valaistus mukautuu erilaisiin tunnelmiin ja myös jatkuviin tilamuutoksiin. Valaistusta ohjaa DALIväylään liitetty Houm-ohjausjärjestelmä, joka perustuu mobiililaitteisiin ja langattomiin painikkeisiin. Tilojen yleisvalaistuksen suunnittelusta vastasi Granlund Oy ja sisustusvalaistuksen suunnittelusta sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. TILOJA PIAZZASTA ULKOTERASSIIN Yrityksen varsinaiset työtilat ovat rakennuksen 3.–5. kerroksessa, ja ne ovat perusrakenteeltaan samanlaisia. Kerrosten keskellä oleva eläväinen piazza kutsuu aamiaiselle ja lounaalle sekä kannustaa satunnaisiin kohtaamisiin. Kuudennen kerroksen ylelliset sauna-, oleskeluja neuvottelutilat jatkuvat ulkoterassille, josta avautuu näkymä Helsingin kattojen ylle. Lisää ulkotilaa löytyy yliopiston Tiedekulman yllä olevalta kattoterassilta, jonka sohvat ja ruokapöydät kokoavat porukkaa yhdessäoloon ja työntekoon. Tilojen yleisvalaistuskonsepti syntyi JKMM Arkkitehdit Oy:n ja Granlund Oy:n yhteistyönä. Yleisvalaistusratkaisuna ovat kattopaneelien alapinnassa roikkuvat valaisinpalkit. Neuvottelutiloissa ja piazza-alueilla valaisinpalkkien lineaaristen lediprofiilien välissä on ledispotteja, työtilojen valaisinpalkeissa valoa tuovat lediprofiilit. Aulatiloja ja käytäviä valaisevat kattoon upotetut downlight-valaisimet. – Ratkaisuna on avotoimistotilan hyvälaatuinen valaistus, jonka valaistusvoimakkuus on kautta linjan 500 luksin tasoa, sanoo Granlund Oy:n valaistussuunnittelija Sanna Forsman. Kattovalaistusta tukevat lukuisat sisustusvalaisimet, jotka luovat tiloihin viihtyisää ja kodikasta tunnelmaa. – Sisustusvalaisimet ovat korkealaatuisia designtuotteita ja itsessään taide-esineitä. Ne valittiin huolella, jotta valaistuksella löydetään oikeanlainen tunnelma, Hintikka sanoo. Isot ikkunapinnat tuovat tiloihin runsaasti luonnonvaloa. – Suhteellisen suuren valaisinmäärän ja valaistuksen ohjausjärjestelmän avulla valaistus taipuu käyttäjien tarpeiden mukaiseksi, toteaa Forsman. LÄMMIN VALO TUKEE KOTOISUUTTA Kunkin kerroksen piazzaa reunustavat avoimet työtilat ja rauhallisemmat vetäytymistilat sekä erikokoiset neuvotteluhuoneet. Piazza-alue ja hissien edusta ovat kaikille vapaata aluetta, ja niistä eteenpäin mentäessä tilat ovat kulkuoikeuksien takana. Kulkureitit on suunniteltu siten, että kullakin työtiimillä on oma solunsa, joka mahdollistaa tiimin sisäisen työnteon. Kerrosten välillä piazzalta toiselle kulkee pyöröportaikko, jonka portaisiin on kiinnitetty 300 viherkasvia. – Pyöröportaikko kannustaa siirtymisiin kerrosten välillä, sillä työntekijöiden ei haluta eristäytyvän omiin kerroksiinsa, Hintikka huomauttaa. Isompia työtiloja rajaavat liukuovet. Pienempien työja neuvottelutilojen modulaariset tilanjakajat mahdollistavat tarpeenmukaiset tilamuutokset päivän varoitusajalla. – Valaistuksen värilämpötila on kauttaaltaan 3 000 kelviniä. Lämminsävyinen valo tukee pintojen ja tekstiilien lämpimiä värejä ja kodinomaista tunnelmaa. Valon korkea värintoistokyky takaa sen, ettei lämminsävyinen valo tunnu tunkkaiselta, Hintikka toteaa. Kerrosten väliin puhkottu pyöröportaikko yhdistää tilat toisiinsa. Kaikkien tilojen valaistusta ohjaa DALI-väylään liitetty Houm-ohjausjärjestelmä. Jokaisella neuvottelutilalla on oma tarinansa, jota tukee omanlaisensa värimaailma ja sisustusvalaisinvalinta. Neuvottelutilojen valaistustilanteet ovat perusja esityskäyttö. Ylelliset sauna-, oleskeluja neuvottelutilat jatkuvat ulkoterassille, josta avautuu näkymä Helsingin kattojen ylle.
• VALO 1/2018 15 Kuudennen kerroksen saunaosastolla järjestetään yhteistilaisuuksia, ja henkilökunta saa varata sitä omaan käyttöönsä. Kerroksessa on myös neuvottelutiloja sekä rauhallisia vetäytymistiloja työntekoa varten.
• 16 VALO 1/2018 MOBIILISOVELLUS SÄÄTÖÖN JA OHJAUKSEEN Houm-ohjausjärjestelmä perustuu langattomiin kytkimiin, joiden kahdesta painikkeesta valaistus ohjautuu tilojen päiväja iltakäyttöä varten. – Järjestelmän aivot ovat sähkökaapissa olevassa keskusyksikössä, jonka viereinen antenni vastaanottaa kytkimiltä tulevia radiotaajuussignaaleja. Ohjausjärjestelmä on koko ajan netissä, ja sen kaikki laitteet ovat etäpäivitettäviä, kertoo Houmin teknologiajohtaja Antti Ropponen. Kussakin kerroksessa valaistus on ryhmitelty omiin ohjausalueisiin. Esimerkiksi piazza on oma alueensa, jonka valot ovat päivällä kirkkaampia ja illalla taas rauhallisempaa tunnelmaa luovia. Neuvottelutilojen valaistuskytkimet ohjaavat valot joko perustai esitystilanteeseen. Kytkimien ohella valaistustilanteet saa käyttöön älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Valaistustilanteet asetetaan mobiilisovelluksella. – Sovellus on helppokäyttöinen, eikä paikalle tarvita erikoisosaajaa, kun valaistusohjauksiin halutaan tehdä muutoksia, Ropponen jatkaa. Sovelluksen käyttöoikeudet on jaettu eri tasoihin. Admin-oikeudet omaava voi tehdä muutoksia ohjausasetuksiin, peruskäyttäjätaso sallii valaistuksen ohjauksen ja alimman tason oikeudet omaava voi ohjata yhtä valaisinta tai yhden huoneen valaistusta. Sovelluksen avulla voi myös lisätä valojen ohjauspainikkeiden määrää. Tilojen yli tuhanteen valaisimeen saa haluttaessa oman ohjausyhteyden. Tämä mahdollistaa sen, että valaistusohjausalueisiin voidaan milloin tahansa tehdä muutoksia, jos esimerkiksi tilojen seinäjakoa muutetaan. Sormen painalluksesta energiaa saavat langattomat EnOceankytkimet tukevat tilojen muunneltavuutta. – Kytkimen voi kiinnittää vaikka lasipintaan, eikä sen asentamiseen tarvita sähköasentajaa. Tilojen haltija ei ole myöskään sähkösuunnittelijan armoilla sen suhteen, mihin kytkimiä voi asentaa. Esimerkiksi isoja lasipintoja voi toteuttaa ilman kytkimien vaatimia johdotuksia, kertoo Ropponen. UUTTA AJATTELUA VALAISTUSSUUNNITTELUUN Reaktorin tiloissa valaistuksen perusohjaus hoituu liiketunnistimilla, jotka sytyttävät ja sammuttavat valoja tilojen käytön mukaan. – Liikeantureiden tieto tallennetaan pilvipalvelimelle, jossa se jalostetaan tiedoksi tilojen käyttöasteista. Jos esimerkiksi jotain huonetta ei kukaan käytä, voidaan sille keksiä mahdollisimman nopeasti parempi käyttötarkoitus, sanoo Ropponen. Sekä suunnittelijat että Reaktorin väki ovat tyytyväisiä tiloihin ja niiden yksilöllisiin valaistusja sisustusratkaisuihin. – Tässä projektissa tilojen käyttäjä oli valveutunut ja tietäväinen sen suhteen, mitä kaikkea valolla voidaan saada aikaan. Toivon ja uskon, että tällainen ajattelu lisääntyy valosuunnittelussa, jossa tällä hetkellä on monesti tavoitteena päästä nopeasti maaliin perusratkaisuja käyttäen. Uskon, että tulevaisuuden työtiloissa valaistuksella luotava ja yrityksen toimintaa tukeva tunnelma nousee yhä tärkeämmäksi, sanoo Hintikka. Kun valaistussuunnittelu aiemmin perustui useiden eri lampputyyppien kirjoon, toteutetaan uusien kohteiden valaistus tänä päivänä jo lähes poikkeuksetta ledeillä. – Ledit jättävät suunnittelijan luovuudelle paljon vaihtoehtoja. Maailma on täynnä mielettömän hienoja valaistusratkaisuja, joista vain murto-osaa käytetään. Valon valjastaminen halutun tunnelman luontiin voidaan tehdä myös kustannustehokkaasti, kun valaistuskonsepti otetaan mukaan tilasuunnitteluun heti alkuvaiheessa, Hintikka päättää. Työtilat ovat yhdistelmä tiimitilaa, neuvotteluhuoneita sekä rauhallisia vetäytymistiloja. Näyttävillä sisustusvalaisimilla sekä lukuisilla kasveilla on iso rooli viihtyisän ympäristön luomisessa. Piazzojen valaistus on aamuisin kirkas, jotta ihmiset virittäytyvät työpäivään. Iltaisin valaistus voidaan muuttaa rauhallisemmaksi yhdellä napin painalluksella. Tällöin tunnelmaa luovat lukuisat sisustusvalaisimet.
• UU TU US ! ACTOR PENDANT RIIPPUVALAISIN TOIMISTOON Saammeko esitellä: toimistokäyttöön tarkoitettu Actor-riippuvalaisin. Actor täyttää jo yksin pienten, enintään 12 neliömetrin toimistohuoneiden tarpeet, mutta sopii myös suurempiin toimistotiloihin. Kaksoisparabolinen häikäisysuoja luo häikäisemättömän valokuvion, joka täyttää päätetyön vaatimukset (EN 12464-1). Ylös suunnattu valo luo laajan, epäsuoran ja varjottoman valon. Saatavana on kolme Actor-mallia: On/Off, sensori sekä ylös ja alas suunnatun valon erillinen himmennys. PIR sensor IP20 Ra >80 DIM DIM 230V LED SAMSUNG 3 SDCM TÄYTTÄÄ PÄÄTETYÖN VAATIMUKSET
• 18 VALO 1/2018 Mittava peruskorjaus palautti Muuramen kirkon sen alkuperäiseen 1920-luvun asuun. Modernit ledivalot tuovat esiin Alvar Aallon ”Italian kauden” kirkkaat ja voimakkaat värit. Taitavasti suunniteltu ja projisointitekniikalla toteutettu julkisivuvalaistus rajaa valon kirkon rapattuun pintaan. MUURAMEN KIRKON HILLITTY VALOPESU Teksti: Marjukka Puolakka
• 19 VALO 1/2018 V uonna 1929 valmistunut Muuramen kirkko on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema kirkkorakennus, joka toteutettiin. Kirkko edustaa Aallon lyhyeksi jäänyttä pohjoismaisen klassismin kautta, ja se erottuu raikkaudellaan ja väreillään aikansa ruskeavoittoisista puukirkoista. Vuosien saatossa kirkossa on tehty lukuisia korjaustöitä. Viimeisin, vuonna 2016 tehty, muutostyö lähti liikkeelle putoilevista räystäsrappauksista ja laajeni kirkon täydelliseen peruskorjaukseen. – Suunnittelun tavoitteena oli palauttaa rakennus alkuperäiseen asuunsa. Kirkon suunnittelua valvoivat sekä Museovirasto että Alvar Aalto -säätiö, kertoo useita Aallon kohteiden korjauksia suunnitellut arkkitehti Tuija Ilves Arkki tehtitoimisto ARK-Kantonen Oy:stä. Arkkitehti sai käyttöönsä alkuperäiset piirustukset sekä ison määrän mustavalkovalokuvia. Valaistussuunnittelun apuna olivat DIALux evolla tehdyt mallinnukset ja lukuisat koevalaisut. – Suunnittelijamme Mikko Pekonen rakensi kirkon sisäja ulkotiloista materiaaleja ja värejä myöten valokuvantarkat mallit. Ne auttoivat meitä tekemään päätöksiä erilaisten ratkaisujen toimivuudesta jo projektin alkuvaiheessa, sanoo valaistussuunnittelija Ari Peltola Sweco Talotekniikka Oy:stä. Onnistunut lopputulos on saanut kiitosta monelta taholta. Korkealla harjulla sijaitsevan kirkon ulkovalaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun ulkovalaistussarjan. ITALIANPUNAISTA JA ULTRAMARIININ SINEÄ Muuramen kirkossa näkyvät Alvar Aallon 1920-luvulla Italiaan tekemien matkojen vaikutteet. Kirkon sisätilan kalusteet ovat kynttilänjalkoja ja kahvoja myöten Alvar ja Aino Aallon käsialaa. Sisätilojen alkuperäinen ilme koki kuitenkin ison muutoksen vuoden 1979 remontissa, joka toi kirkkosaliin runsaasti ruskeaa mäntylautaa ja vaaleaa pintaa. Nyt arkkitehdin tehtävänä oli vakuuttaa seurakunnan väki ja suojeluviranomaiset siitä, että pintojen ja kalusteiden väripaletti oli alun perin jotain aivan muuta. – Aallon matkapäiväkirjat ja omat matkani Toscanaan vahvistivat käsitystäni Muuramen kirkon alkuperäisestä asusta, jossa toistuvat vahva sininen ja punainen sekä musta ja savunharmaa. Kun värimaailma tarkkojen maalitutkimusten jälkeen selkeni, lähdettiin myös valaistuksessa hakemaan alkuperäistä ilmettä, Ilves toteaa. Keskeinen osa valaistusta ja kirkkosalin arkkitehtuuria ovat penkkien yllä roikkuvat kattovalaisimet, jotka muista valaisimista poiketen eivät ole Alvar Aallon käsialaa. Aalto määritti valaisimet vierailtuaan Tanskassa Louis Poulsen & Co. -yhtiössä, jossa hän tapasi suunnittelija Poul Henningsenin. – Muuramen kirkkosaliin valittiin vuonna 1926 markkinoille tulleet PH-valaisimet. Alkuperäiset ja huonokuntoiset kattovalot oli 1970luvun remontissa korvattu ulkoilmeeltään samankaltaisilla, mutta suurempitehoisilla valaisimilla, sanoo Peltola. Kirkkoja seurakuntasalia sekä sakastia valaisevat nyt uusien PH-valaisimien ledit. Mittava peruskorjaus palautti Muuramen kirkon sisätilat niiden alkuperäiseen asuunsa. Sinistä holvikattoa valaisevat lineaariset ledivalaisimet. Myös penkkien yllä roikkuvat uudet PH-valaisimet on varustettu ledeillä. Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko valmistui 1929. Kirkko sai näyttävän ulkovalaistuksen vuoden 2016 remontissa. Kyseessä on ensimmäinen Aallon rakennus, johon on tehty julkisivuvalaistus. Kuvat: Touho Häkkinen Vuoden 1979 remontissa kirkkosali koki ison muutoksen, kun mäntylauta ja vaaleat pinnat korvasivat Alvar Aallon alkuperäisen sisustuksen kirkkaat ja voimakkaat värit. Kuva: ARK-Kantonen Oy / Tuija Ilves Peruskorjaus palautti kirkkosalin puiseen holvikattoon sen alkuperäisen iltataivaan sinen, kun katon väri toteutettiin aidolla ultramariininsinisellä pigmentillä. Kattoa aiemmin valaisseet loistelamput korvattiin ledeillä. – Kattoparrujen välissä kulkevat lineaariset ledivalaisimet on suunnattu ristiin niin, että kaareva kattopinta saa tasaisen valopesun. Tässä
• Myös kirkkosalin keskikäytävää valaisevat sen yllä toistuviin poikkiparruihin asennetut spottivalaisimet, joiden ellipsilinssit rajaavat valon käytävälle. Kirkkosalissa toteutuu Aallon ajatus pimeän kautta valoon kulkemisesta. – Kirkkoon tulija astelee kapean ja tumman eteisen kautta sisään käytävälle, jonka päässä loistaa alttari kauniine maalauksineen, Peltola sanoo. VALO TAIPUU HÄISTÄ HAUTAJAISIIN Valaistus elää kirkon käytön mukaan, kun DALI-pohjainen ohjausjärjestelmä luo sopivan valotunnelman niin ristiäisiin kuin rippijuhliin. Kirkkosali, keskikäytävä, alttarialue ja urkuparvi ovat kukin oma valaistusryhmänsä, jonka valotaso säätyy esiasetettujen tilanteiden mukaan. Esimerkiksi häissä korostetaan valolla alttaria, ja urkukonserteissa taas keskikäytävällä ja urkualueella on enemmän valoa. Valaistuksen ohjauspainikkeet löytyvät alttarin sivussa olevasta komerotilasta. – Komerosta oli iso apu, sillä sen oven taakse saatiin piiloon paljon tekniikkaa. Alttarin ja ensimmäisen penkkirivin väliin lattian alle tehtiin talotekniikkaa varten putkitunnelityyppiAlttari-ikkunan syvennykseen toteutettiin messinkinen valaisinkruunu Alvar Aallon alkuperäisten valaisinsuunnitelmien mukaan. Valonlähteinä ovat kuitenkin hehkulamppujen sijaan ledit. Kuva: Touho Häkkinen DALI-pohjainen ohjausjärjestelmä ja esiasetetut valaistustilanteet luovat kirkkosaliin sopivan valotunnelman sen erilaisia käyttötarpeita varten. Kuva: Touho Häkkinen kin tehtiin paljon koevalaisuja, jotta pääsimme haluttuun lopputulokseen, Peltola huomauttaa. KÄVELET KOHTI VALOA Alttari-ikkunan syvennyksessä komeilee messinkinen valaisinkruunu, joka sai odottaa toteutumistaan liki 90 vuotta. – Taustatutkimusvaiheessa löysin katosta koukun, jonka tarkoitusta ihmettelin. Alvar Aalto -museon arkistoista löytyivät sitten alkuperäiset valaisinsuunnitelmat, jotka olivat aikanaan jääneet toteutumatta, Ilves sanoo. Valaisinta työstettiin luonnosten pohjalta, ja alkuperäisten suunnitelmien hehkulamput korvattiin ledeillä. Valaisinkruunun rakensi Painosorvaamo Udelius Ky Tampereelta. Suoraan seinäpintaan maalattu alttaritaulu on aiemmin jäänyt hieman hämärään. Nyt sitä valaisevat ledispotit, jotka on asennettu kirkkosalin poikki kulkevan sidehirren taakse. Kun muualla sisätiloissa ja myös ulkona valon värisävy on 3 000 kelviniä, valaistaan alttaritaulua 3 000 ja 4 000 kelvinin lediheittimillä. – Maalauksessa on paljon sekä sinisiä että punaisia värejä, jotka valo tuo oikeuksiinsa. Koevalaisut auttoivat saamaan tasaisen ja varjottoman valon koko alttaritaululle, Peltola kertoo.
• STYLO won THE RED DOT DESIGN AWARD 2018, one of the biggest and most important design award in the world. www.aecilluminazione.com AEC ILLUMINAZIONE, italian lighting public company since 1957, officially presents the new lighting luminaire STYLO, developed for street and urban lighting. The luminaire is featured by particular long shape and innovative design. A Smart luminaire ready to light up with the maximum safety and performance. www.silux.fi nen tila, jonka kautta kirkkosaliin saatiin jaettua sähköä. Tilasta oli iso hyöty, sillä kirkon kellari on todella matala, sanoo sähkösuunnittelusta vastannut suunnittelupäällikkö Juha Törmänen Sweco Talotekniikka Oy:stä. Johdotukset onnistuttiin saamaan piiloon, joskaan aina maaliin ei päästy suorinta mahdollista reittiä. – Sähkövetoja mietittiin paljon paikan päällä. Suojellun rakennuksen arvon ymmärtävä sähköurakoitsija teki hyvää työtä. Asiantuntijana hän tutki erilaisia vaihtoehtoja ja hyväksytti ne suunnitteluryhmällä, Törmänen jatkaa. TARKKAAN RAJATTU JULKISIVUVALAISTUS Peruskorjauksessa kirkko sai julkisivuvalaistuksen, jonka myötä Muuratharjulla seisova kirkko näkyy iltapimeällä niin Muurameen kuin kirkon toisella puolella kulkevalle valtatielle. Suunnittelijat olivat kovan haasteen edessä, sillä Muuramen kirkko on ensimmäinen Alvar Aallon suunnittelema rakennus, johon on tehty julkisivuvalaistus. Arvatenkin Alvar Aalto -säätiöllä oli sanansa sanottavana, sillä aiemmin se on ottanut kielteisen kannan Aallon rakennusten ulkoiseen valaisuun. – Valaistusmallinnusten avulla havainnollistimme Alvar Aalto -säätiölle ja Museovirastolle, että emme hae pimeässä loistavaa majakkaa, vaan rakennuksen muodon esiin tuovaa hillittyä valopesua, kertoo Peltola. Ehdoton lähtökohta julkisivun ja ulkoalueen valaistukselle oli häikäisyn ja ympäristöön karkaavan hukkavalon välttäminen. – Pääjulkisivun valaisu on toteutettu räystäskourun taakse piilotetuilla lineaarisilla ledivalaisimilla. Pääsisäänkäynnin lediheittimien valon rasterointi blokkaa valon pois ovesta, jottei valo pääse häikäisemään kirkosta ulos astuvia. Oven yläpuolista kaarta korostavat sen lipan päällä olevat valaisimet sekä maavalot, Peltola toteaa. Italialaisvaikutteista kellotornia valaisevat leveäkeilaiset projektoriheittimet, joiden rasterointi tuo kapean tornin esiin kahdesta suunnasta. Tornin ohut rautaristi saa valoa kahdesta pienestä spotista. Ristin alapuolisten luukkujen aukot on valaistu ledivalaisimilla, jotka antavat valoviivamaisen 180 asteen valokeilan. Muuratharjulla seisovan kirkon ulkovalaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun ulkovalaistussarjan. Kirkon ulkovalaistus sai kiitosta sen tasapainoisesta ja hillitystä kokonaisvaikutelmasta. Kuva: Touho Häkkinen
• 22 VALO 1/2018 MUURAMEN KIRKKO Rakennuttaja Muuramen seurakunta Arkkitehti Tuija Ilves, Arkkitehtitoimisto ARK-Kantonen Oy Valaistussuunnittelijat Mikko Pekonen ja Ari Peltola, Sweco Talotekniikka Oy Sähkösuunnittelija Juha Törmänen, Sweco Talotekniikka Oy Sähköurakoitsija Tero Tiihonen, Kiites Oy Valojen tarkka rajaus takaa sen, että valo lankeaa vain rakennuksen vaaleaksi rapattuihin seinäpintoihin, eikä häiriövaloa synny. Valaistujen pintojen tasaiseen luminanssiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Oman osansa iltavalaistukseen tuo kirkon pitkien sivujen ikkunasyvennysten valaistus, joka on toteutettu syvennysten alareunasta 180 asteen valokeilan tuottavilla ledivalaisimilla. Ne saavat kirkon elämään sisältä silloinkin, kun sisällä muuten on pimeää. – DALI-ohjattu julkisivuvalaistus on säädetty niin, että pitkien julkisivujen valotasot ovat samat kuin pääsisäänkäynnin julkisivun projektoriheittimestä saatava valotaso, Peltola sanoo. VANHAN KIRKON ELÄMÄ JA TUNNE Kirkon oikealle puolelle Alvar Aalto suunnitteli ruusutarhan, jota kiertää sakaramainen matala muuri. Ränsistynyt ruusutarha purettiin 1960luvun alussa. Nyt sen paikalla on uurnalehto, jota valaisevat pääjulkisivun räystäskourun takana olevat ledit. Alueen reunamille lankeaa valoa myös kirkon sivuosan sisäänkäynnin pylväskaarikäytävän sinisen katon plafondivalaisimista. – Kirkkomaan kulkukäytäviä reunustavat matalat pollarit, jotka pitävät valon alhaalla. Kahta piha-alueen isoa mäntyä tuodaan valolla esiin. Rinteen alla oleva parkkialue sai uudet ledivalaisimet, joiden valo pysyy katualueella ilman, että sitä karkaa kirkkomaalle, Peltola kertoo. Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun raati kiitteli Muuramen kirkon ulkovalaistusta sen tasapainoisesta ja hillitystä kokonaisvaikutelmasta. Peltolan mukaan kohde on hyvä esimerkki Museoviraston korjausrakentamiskohteista, jotka vaativat arkkitehdiltä paljon taustoittavaa historiaselvitystyötä. – Arkkitehdin hyvin rakentama aikataulu jätti tässäkin projektissa aikaa erilaisten ratkaisujen pohtimiseen ilman, että kiireen takia tarvitsi tehdä hätiköityjä päätöksiä. Oli ilo olla suunnittelussa mukana. Vanhoissa rakennuksissa on elämä ja tunne, joita myös valaistus haluaa korostaa ja kunnioittaa, Peltola toteaa. Julkisivulle lankeavan valon suuntaus ja rajaus vaati tarkkaa suunnittelua ja lukuisia koevalaisuja. Pääsisäänkäynnin lediheittimien valo rajataan pois ovelta, jottei valo pääse häikäisemään kirkosta ulos astuvia. Kuva: Touho Häkkinen Julkisivuja ulkovalaistuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota häikäisyn ja häiriövalon välttämiseen. Julkisivujen valo on rajattu rakennuksen rapattuun pintaan. Kuva: Touho Häkkinen
• 24 VALO 1/2018 T ehdasmiljöönä 140 vuotta palvellut Kangas sai uuden elämän vuonna 2010, kun alueen viimeinen paperitehdas sulki ovensa ja Jyväskylän kaupunki osti alueen. Kankaasta lähdettiin kehittämään yhdessä kaupunkilaisten kanssa uudenlaista kaupunkiympäristöä, jossa asutaan, työskennellään ja opiskellaan. Kankaalla on käytössä prosenttikulttuuriperiaate, jonka mukaan noin prosentti rakentamisen kustannuksista varataan taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Alueelle toteutettava taide on ilahduttavaa, nokkelaa ja ihmisläheistä, ja se Teksti: Saila Aarnio integroidaan usein osaksi muuta rakentamista. Taidehankintojen ja kulttuuritapahtumien avulla on tarkoitus vahvistaa Kankaan identiteettiä ja lisätä yhteisöllisyyttä. Kankaan kehittäminen aloitettiin kartoittamalla kaupunkilaisten toiveita alueen tulevaisuudesta. Tämän pohjalta luotiin Kankaan kärkiteemat, joista yksi liittyy liikkumiseen jalkaisin. Keskustan läheisyydessä sijaitsevalle alueelle rohkaistaan tulemaan kävellen tai pyöräillen ja autojen pysäköinti keskitetään parkkitaloihin. Alueen ensimmäinen pysäköintitalo, P-Pergamentti, avattiin joulukuussa 2017. Siinä on 622 autopaikkaa seitsemässä kerroksessa. Lähes 20 000 kerrosneliön kokoisen rakennuksen kaksi julkisivupintaa ja sisätilat toteutettiin taiteen keinoin. – Halusimme tästä massiivisesta rakennuksesta visuaalisesti mielenkiintoisen sekä ulkoa että sisältä. Värien ja opasteiden avulla voidaan myös ohjata tilan käyttäjiä, kertoo Kankaan taidekoordinaattori Kirsi Pitkänen. TAVOITTEENA TEHDASMAINEN ROUHEUS Pysäköintitalon runko rakennettiin betonista ja julkisivupinnoissa käytettiin merialumiinia. – Asemakaavan henki on, että kiveä ja metallia suositaan. Kankaalla tehdasmainen rouheus on suotavaa, taustoittaa pysäköintitalon pääsuunnittelijana toiminut Jaska Lauttala Arkkitehtipalvelu Oy:stä. VALO LUO IDENTITEETIN JYVÄSKYLÄN KANKAAN PYSÄKÖINTITALOLLE Vanhan paperitehtaan alueesta rakennetaan Jyväskylässä uudenlaista kaupunginosaa. Taide on Kankaalla vahvasti läsnä. Hiljattain avatun pysäköintitalon julkisivuun toteutettu Kartastoja-teos valaistuksineen on Jyväskylän suurin julkinen taideteos. Pysäköintitalon rakennusmateriaaleiksi valittiin betoni ja merialumiini, koska asemakaavassa suositaan kiveä ja metallia. Kuva: Mikko Auerniitty
• Katajanokka, Helsinki 11–12 September www.nordisklyspris.com Sponsored by Early bird discount until 31 July! Pysäköintitalon suunnitteluun vaikuttivat myös rakennuspaikan sijainti rinteessä ja sen ympärille rakenteilla olevat kohteet. Lisähaasteita hankkeeseen toi miljöön keskeneräisyys. – Master planit ja ideat olivat toki olemassa, mutta tiedossa oli, että ne saattavat vielä muuttua, toteaa Lauttala. Taiteen integroiminen rakennukseen näin suuressa mittakaavassa oli Lauttalalle uutta. Pysäköintitalon taideteoksista vastasivat kuvataiteilijat Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen sekä taiteilija-arkkitehti Kaisa Berry Berry Creative Oy:stä. – Oli hyvä, että taiteilijat olivat mukana suunnitteluprosessissa alusta pitäen. Näin pääsimme yhteisymmärrykseen julkisivun taideteoksen materiaalista ja tekniikasta heti alkuvaiheessa, kertoo Lauttala. Karttateema alkoi pyöriä Niemelän ja Hietasen mielessä, kun he pohtivat liikenteeseen ja pysäköintiin liittyviä asioita. – Halusimme tuoda teokseen paikallisuutta. Päädyimme siihen, että isolle julkisivulle tulee vanha Jyväskylän kartta ja pienemmälle sivulle uudempi, Kankaan aluetta kuvaava kartta, kertoo Jaakko Niemelä. Taiteilijapari on käyttänyt paljon metallia ja valoa aiemmissa teoksissaan. – Olemme tutkineet, miten erilaiset materiaalit heijastavat päivänvaloa. Metallia olemme käyttäneet reikälevyinä, verkkoina, hiekkapuhallettuna tai kiiltävänä pintana monessa projektissa. Oli hienoa, että saimme olla mukana valitsemassa sopivaa julkisivumateriaalia tähän kohteeseen, Niemelä kiittää. Pariskunnan keskinäinen työnjako on selvä: Helena ja Jaakko suunnittelevat teoksia yhdessä ja Jaakko vastaa projektien vetämisestä käytännössä. ILTAVALAISTUKSESSA RAKENNUS PALJASTAA SISIMPÄNSÄ Kartat päätettiin toteuttaa rakennuksen julkisivuihin reikälevytekniikalla eli perforoimalla. Toteutuksessa piti ottaa huomioon rakenteen hengittävyys, eli levyissä piti olla tietty prosenttimäärä reikiä, jotta ilma pääsee kulkemaan sisään ja ulos. Karttakuviot on tehty kolmella eri reikäkoolla. Pysäköintitalon pienemmälle sivulle toteutettiin Kankaan aluetta kuvaava kartta. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy
• 26 VALO 1/2018 TAIDEVALAISTUSTA TESTATTIIN YHDELLÄ MALLIVALAISIMELLA Pysäköintitalon sähkösuunnittelija Jarmo Nenosen vastuulla oli suunnitella koko rakennuksen valaisinten paikat, niiden kaapelointi ja keskusten sijoittelu. Taidevalaistusten sähkösuunnittelu oli Nenoselle tuttua aiemmista Jyväskylän Valon kaupunki -projekteista, mutta tämän mittaluokan taidevalaistus vaati erillisen sähkönmittausjärjestelmän rakentamista. – Kun taiteilija tuli projektiin mukaan, tiedettiin, minkälainen valaisin sinne oli tulossa. Sen mukaan tehtiin kaapelointi ja valaistuksen ohjaus, kertaa Nenonen Janepa Oy:stä. Valaisinten ohjelmoimisesta vastasi valaisintoimittaja, asentaminen ja ohjauskaapelointi taas kuuluivat sähköasentajan tehtäviin. – Ohjauksella säädetään, minkä väristä valoa valaisimesta tulee, sanoo Jokiwatti Oy:n työnjohtaja Konsta Luukkonen. Kun reikälevyt olivat paikallaan, Luukkonen, Nenonen, Niemelä ja Lauttala kokoontuivat testaamaan mallivalaisinta. Sen perusteella tarkennettiin vielä suunnitelmia valaisinten kiinnityksestä, asennuskorkeudesta ja suuntaamisesta sekä kaapeleiden sijoituksesta. – Osalle valaisimista oli vaikea löytää sijoituspaikkoja. Valaisimet piti pystyä kiinnittämään tukevasti. Myös ilkivallan mahdollisuus piti sulkea pois, kuvaa Nenonen. Taidevalaisimet asennettiin rakennusprojektin loppuvaiheessa 2–3 asentajan voimin, ja työ saatiin valmiiksi kuukauden aikana. – Tutkimme yhdessä, mikä on reikien välinen etäisyys. Saimme valmistajalta koelevyjä ja isoja printtejä, joista katsoimme valon läpäisemistä. Mietimme, minkä kokoinen reiän pitää olla, että se muuttuu viivaksi tietyltä etäisyydeltä. Mittakaavaa oli haastava hahmottaa, sillä teos on noin 2 000 neliömetrin kokoinen – kyseessä on muuten Jyväskylän suurin julkinen taideteos, Lauttala toteaa. Jättimäinen koko jännitti myös taiteilijoita. – Mietimme, miten onnistumme tässä, kun rakennus on näin valtava. Oli iso helpotus nähdä ensimmäiset reikälevyt asennettuina, kun voitiin huomata, että valo läpäisee materiaalin, kuten olimme toivoneet, sanoo Niemelä. Kartastoja-teoksen kantavana ajatuksena on, että se toimii sekä päivällä että illalla. – Päivänvalossa julkisivu näyttää ulkoapäin yksiväriseltä pinnalta, jolloin siinä näkyy karttakuvio rei’itysten ansiosta. Iltavalaistuksessa pinta muuttuu läpinäkyväksi ja rakennus paljastaa sisimpänsä, Niemelä kuvaa. Valaistuksen kohteeksi otettiin rakennuksen pystyrakenteet. – Halusimme tuoda pystysuunnan esiin vahvasti horisontaaliseen rakennukseen. Valaistus tuo rakennukseen myös syvyysulottuvuuden, toteaa Niemelä. Pylväät valaistiin molemmin puolin ohjelmoitavilla RGBW-ledivalaisimilla. Niitä sijoitettiin pylväisiin yhteensä 152 kappaletta. Valoja ohjataan niin, että ne syttyvät hitaasti kerroksittain alhaalta ylöspäin. Kun kaikki valot ovat päällä, pystysuunnat korostuvat. Kun vain muutama kerros on valaistu, vaakasuora liike tulee esiin. PYSÄKÖINTITALO P-PERGAMENTTI Rakennuttaja Jyväs-Parkki Oy Urakoitsija Skanskan ja YIT:n muodostama työyhteenliittymä, TYL P-Kangas Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtipalvelu Oy Kartastoja-teos ja sen valaistus Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen Kartastoja-teoksen valaisin Griven Jade 16 RGBW Kartastoja-teoksen DMX-ohjausjärjestelmä IdeaValo, Ideafix Oy Julkisivun reikälevyt Lai-Teräs Mäkinen Ky Sisätilojen taide Kaisa Berry, Berry Creative Oy Sähkösuunnittelu ja sisätilojen valaistus Janepa Oy Sähköurakointi Jokiwatti Oy Sisätilojen valaisin Ensto Tino Sisätilojen valaistuksen ohjaus B.E.G. Luxomat PD4, DALI Kankaan pysäköintitalon kahdelle julkisivulle integroitu Kartastoja-teos näyttää erilaiselta päivällä ja illalla. lltavalaistuksessa pinta muuttuu läpinäkyväksi ja rakennus paljastaa sisimpänsä. Kuva: Matti Häyrynen Julkisivujen kartat on toteutettu reikälevytekniikalla, kolmella eri reikäkoolla. Levyjen reikämäärä laskettiin tarkasti, jotta kuvio muodostuu oikein ja ilma pääsee kulkemaan sisään ja ulos. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy
• 27 VALO 1/2018 Ajatonta tyylikkyyttä valaistuksen laadusta tinkimättä AURA VECTOR Valaisin joka muuntuu tarpeidesi mukaan. Aura Light Oy, Vapaalantie 2 B 26, 01650 Vantaa, Finland +358 (0)9 855 3640, myynti@auralight.fi, www.auralight.fi
• 28 VALO 1/2018 SISÄVALAISTUKSEEN RÄÄTÄLÖITY RATKAISU Pysäköintitalon yleisvalaistuksesta haluttiin tasainen ja energiatehokas. Nenosen visiona oli sijoittaa valaisimet kahteen riviin ja kiinnittää ne kiskoihin ajorampin molemmille laidoille. – Tavoitteena oli löytää hyvin leveäkeilainen valaisinmalli, jotta autopaikat saadaan valaistua perille saakka. Se asetti aika paljon rajoitteita valaisimelle. Myös talon rakenteet aiheuttivat haastetta, sillä palkit olivat alhaalla ja valaisimet piti saada niiden yläpuolelle. Valaisinlaskennan kautta päädyttiin räätälöityyn ledivalaisimeen, jonka vakiona olevaa luumenmäärää ja tehoa pienennettiin niin, että valaisimeen saatiin sopiva valon määrä. – Valoa ei kannata olla liikaa, se on energian tuhlausta. Halusin tilaan 1 500 mm pitkän valaisimen, jotta valon määrä on tasaisempi, kertoo Nenonen. Myös Niemelä ja Hietanen pitivät ratkaisua toimivana. – Otimme kantaa siihen, että valaisimet ripustettiin samansuuntaisiksi. Näin ne näkyvät iltavalaistuksessa optimaalisesti julkisivun läpi. 534 VALAISIMEN ASENNUS ISO URAKKA Valaistuksen ohjauksessa päädyttiin Nenosen mukaan vyöhykkeittäin toimivaan liiketunnistinvalaistukseen, joka toimii DALI-ohjauksella. – Näin isossa talossa ei ole mitään järkeä pitää valaistusta koko ajan päällä. Liiketunnistimet ohjaavat valaistuksen päälle 100 prosenttiin. Muutaman minuutin päästä, jos liikettä ei ole, valaistustaso tippuu noin 20 prosenttiin ja siitä määritellyn ajan päästä nollaan. Sisävalaistuksen toteutus aiheutti jonkin verran päänvaivaa; 534 valaisimen asennus oli sähköurakoinnista vastanneen yrityksen toistaiseksi suurin projekti. – Olennaista oli saada valaisin oikealle kohdalle ja valaisimen ripustuskisko oikeaan kohtaan katossa. Tämä vaati tarkkuutta kytkennässä, varsinkin, kun valaisimessa oli DALI-ohjaus. Samassa kaapelissa kulkee silloin sekä sähkö että ohjaustieto, Konsta Luukkonen kertoo. Sisävalaisimet asennettiin pääsääntöisesti suotuisissa olosuhteissa touko–joulukuussa. – Kova pakkanen olisi rajoittanut työtä, koska silloin kaapeleita ei voi asentaa. Valaisimille hankittiin varastopaikka, mikä helpotti meidän työtä, sillä toimituksille olisi ollut vaikea määrittää tarkkaa aikataulua, sanoo Luukkonen. ILOA JA VÄRIÄ SISÄTILOIHIN Kankaan pysäköintitaloon tuotiin taidetta myös rakennuksen sisätiloihin. Siitä vastasi taiteilijaarkkitehti Kaisa Berry. – Sisätilan taide tuo suureen betonihalliin ripauksen iloa värin ja grafiikan keinoin. Kuhunkin kerrokseen suunnitellut, seinälle ja lattiaan maalatut, teokset ovat saaneet inspiraationsa Jyväskylän vanhoista kartoista, ja ne jatkavat julkisivutaiteen karttateemaa. Lisäksi kerroksille suunnitellut omat värinsä opastavat parkkihallin käyttäjiä, kuvaa Kirsi Pitkänen. Sisätaide tuotiin myös porrashuoneisiin. Sekin toteutettiin kerroskohtaisesti eri väreillä. – Emme halunneet kylmää ja harmaata parkkitaloa, Lauttala summaa. Tekijät ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja voivat katsoa massiivista rakennusta sekä sen valaistusta ja taidetta hyvillä mielin. – Uskon, että vaikutelma teoksesta paranee sitä mukaa, kun työmaat poistuvat ja uudet rakennukset asettuvat kohdilleen, Niemelä tuumaa. – Ulkotaide vie huomion rakennuksen koosta. Sisätaide auttaa opastamisessa. Uskon, että Kankaan parkkitalot erottuvat jatkossa toisistaan taiteen avulla, arvioi Jaska Lauttala. en sto .co m Pysäköintitalon autopaikat saatiin valaistua perille saakka leveäkeilaisen ledivalaisimen avulla. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy Sisätiloihin haluttiin värikästä taidetta, joka ilahduttaa ja toimii kulkuopasteena. Jokaisella kerroksella on oma tunnusvärinsä, kuviosymbolinsa, numeronsa sekä kirjaimensa. Kuvat: Matti Häyrynen
• 29 VALO 1/2018 en sto .co m
• 30 VALO 1/2018 S airaalan potilashuoneissa valolla on iso rooli, kun se palvelee sekä tarkkuutta vaativaa hoitotyötä että potilaan toipumista ja hyvinvointia. Ihmiselle luontaisinta valoa on päivänvalo ja sen vaihtelut. Valo säätelee sisäistä kelloamme ja vaikuttaa kehon biologisiin toimintoihin, kuten uni-valverytmiin, hormonituotantoon, vireystilaan ja mielialaan. Sairaalahoidossa ihminen on poikkeustilassa, jossa kipu, lääkkeet, hoitotoimet ja monet muut tekijät sotkevat normaalia uni-valverytmiä. Päivänvaloa jäljittelevä valo voi auttaa potilasta voimaan paremmin, ja sillä voidaan jopa lyhentää sairaalassaoloaikoja. – Biologinen vuorokausirytmi ohjaa ihmisen siirtymistä uneen ja valveillaoloon. Jotta noin 24 tunnin luontainen rytmi ei häiriintyisi, tulisi valon ja pimeän sekä valveillaolon pysyä tasapainossa, sanoo Fagerhult Oy:n teknisen tuen päällikkö Jari Uusitalo. Tutkimusten mukaan potilaiden paraneminen on nopeampaa hoitohuoneissa, joissa on päivänvalon kaltaista valoa. – Vuorokausirytmin tukemisen ohella valaistuksen vaihtelulla haetaan parempaa hoitoympäristön viihtyisyyttä, joka sekin voi auttaa lyhentämään hoitoaikoja, toteaa avainasiakaspäällikkö Jani Suojanen Philips Lighting Finland Oy:stä. POTILASHUONEEN MONET VALOTARPEET Potilashuone ja erityisesti teho-osasto ovat valaistuksen kannalta vaativia tiloja. Potilas tarvitsee hiljaisen ja stressivapaan ympäristön, joka tuntuu turvalliselta ja tukee hyvinvointia ja toipumista vuorokaudenajasta riippumatta. Samaan aikaan henkilökunta tarvitsee hyvää ja laadukasta valoa hoitotyötä, lääkintää ja vaativia tutkimuksia varten. – Hyvällä suunnittelulla voidaan toteuttaa tila, jonka valaistus tukee sekä henkilökunnan että potilaan tarpeita, Uusitalo huomauttaa. Tehostetun hoidon tiloissa riittävä ja laadukas valaistus syntyy tyypillisesti yleis-, tutkimus-, lukuja yövalon yhdistelmästä. Tutkimustilanteissa valoa pitää olla runsaasti, minimivaatimuksena on tyypillisesti 1 000 luksin valaistusvoimakkuus sängyn tasolla. Yleisvalaistusta täydentää usein erillinen toimenpidetai tutkimusvalaisin. – Valo ei saa häikäistä työntekijöitä eikä myöskään vuoteessa makaavaa potilasta. Tästä syystä valopintamaiset valaistusratkaisut toimivat potilashuoneissa hyvin, Suojanen sanoo. Sairaalassa oikeanlainen valaistus auttaa pitämään yllä luonnollista unirytmiä ja potilasta voimaan paremmin. Tekniikasta valaistuksen ohjaus ei tänä päivänä jää kiinni. Seinäjoen keskussairaalan tehostetun hoidon tilojen valaistuksen ohjaus hakee mallia päivänvalosta. POTILAAN TOIPUMISTA TUKEVA DYNAAMINEN SAIRAALAVALAISTUS Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Samuel Hoisko Seinäjoen keskussairaalan uusissa tiloissa valo ja sen luontaiset vaihtelut ovat tärkeä osa toipumista tukevaa hoitoympäristöä. Luontoa tuodaan tiloihin myös pohjalaismaisemia esittävillä kuvilla.
• 31 VALO 1/2018 On myös tärkeää, että potilas saa helposti yötai lukuvalon päälle. – Mikäli mahdollista, potilaille tulisi antaa mahdollisuus itse ohjata valoja. Sairaalassa keho on stressitilassa ja ihminen täysin muiden varassa. Oma mahdollisuus säätää valaistusta lisää hieman mukavuuden tunnetta, toteaa Uusitalo. PÄIVÄNVALON MUKAAN ELÄVÄ VALAISTUS Ihmisen normaalia vuorokausirytmiä tukeva valaistus herättää aamulla lämpimällä ja himmeällä valolla. Tämän jälkeen valo kirkastuu ja sen värilämpötila kasvaa. Noin puolenpäivän aikaan valo on kirkkaimmillaan. Tämän jälkeen valon voimakkuus ja värilämpötila laskevat taas kohti iltaa niin, että keho pääsee valmistautumaan tulevaan yöhön. Valo on hyvä ohjata pääasiassa ympäristöön eli seinäja kattopinnoille. – Aamusta kirkastuva ja viilenevä valo käynnistää stressihormoni kortisolin tuotannon, mikä nostaa vireystilaa. Iltapäivästä yhä lämpimämmäksi muuttuva valo taas virittää kehoa tulevaan yöhön ja korkeisiin melatoniinitasoihin, kertoo Suojanen. Valon määrää on alettava laskea riittävän ajoissa iltapäivällä, jotta keho on oikeaan aikaan väsynyt ja dynaamisen valon hyödyt tulevat esille. Melatoniinin tuotanto lähtee käyntiin noin viiden tunnin kuluttua siitä, kun voimakasta valoa aletaan laskea. Yöllä tulisi olla lähtökohtaisesti pimeää. Mitä luonnollisempana valon vuorokausirytmi saadaan pidettyä, sitä paremmat ovat edellytykset levolle ja toipumiselle. – Potilashuoneessa tarvitaan kuitenkin valoa myös yöaikaan. Tällöin siinä tulisi olla mahdollisimman vähän sinisiä aallonpituuksia, jotta melatoniinin tuotanto ei häiriinny tai kortisolin tuotanto ala liian aikaisin. Oranssien (amber) ledien matalilla valotasoilla saadaan valoa hoitohenkilökunnan tarkastuskäyntejä sekä potilaan mahdollista liikkumista varten, kertoo Uusitalo. Yöaikaan myös WC-tilojen valon tulee olla lämminsävyistä ja määrältään vähäistä. – Vaikka potilas on teho-osastolla usein vahvasti lääkitty ja hänen tajunnan tilansa vaihtelee, voidaan oikealla valaistuksella auttaa kehoa pääsemään normaaliin vuorokausirytmiin, Uusitalo jatkaa. JUTUN JUONENA AUTOMATIIKKA Suojanen korostaa tarkoituksenmukaisen ja tutkimuksiin pohjautuvan valaistusmitoituksen merkitystä hoitoa tukevassa dynaamisessa valaistuksessa. – Asia voi kääntyä jopa itseään vastaan, jos potilas esimerkiksi altistetaan illalla liian korkeille valotasoille. Säädöstä huolehtiva automatiikka on jutun juoni, Suojanen toteaa. Kellontarkkaa ja kaikille toimivaa yleisohjetta valon määrän ja värin säätöön ei ole olemassa. – Ei myöskään tiedetä, ovatko valaistustarpeet samanlaisia esimerkiksi Keski-Euroopassa ja pohjoisilla leveysasteilla asuvilla. Tästä syystä en lähtisi tulkitsemaan tutkimustuloksia prosentintarkasti, kun puhutaan vaikkapa tietyn valoaltistuksen vaikutuksista vireystilan kasvuun, Suojanen jatkaa. Vähintään yhtä tärkeää kuin asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu valaistus, on sen helppokäyttöisyys. Tämä korostuu potilashuoneissa, joissa hoitohenkilökunta vaihtuu ja tilanteet voivat muuttua nopeasti. – Hoitohenkilökunnan tulisi olla mukana jo valaistuspäätösten teossa. Heillä pitää olla tieto ja ymmärrys siitä, miksi ja miten valoja säädetään, sanoo Suojanen. Kiiretilanteita varten automaattinen valaistuksen ohjaus on oltava helposti ohitettavissa. Ohjausjärjestelmään esiasetetut valaistustilanteet tekevät valojen ohjauksesta helppoa ja nopeasti omaksuttavaa. Lääketieteen kehityksen myötä ymmärrys ihmiskehon toiminnasta kasvaa koko ajan. Samalla jatkuu tutkimus valon merkityksestä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. – Ei ole kuin 16 vuotta siitä, kun tutkijat löysivät ihmissilmän valoherkät gangliosolut, joista saatuun tietoon koko ihmiskeskeinen valaistus tällä hetkellä pohjaa. On selvää, että uuden tutkimustiedon myötä saamme lisää tietoa siitä, kuinka valo auttaa tukemaan potilaiden toipumista ja hyvinvointia, Uusitalo sanoo. CASE: SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA Seinäjoen keskussairaalassa otettiin huhtikuussa käyttöön uudet tehohoidon, tehovalvonnan ja sydäntutkimusyksikön tilat. Tilojen suunnittelu oli osa EVICURES-hanketta, jossa sairaalaan kehitettiin tulevaisuuden tehohoitoja tehovalvontaosaston suunnittelumalli. Sen myötä yksikön kaikissa 24 potilashuoneessa on hoitoa tukeva ja sairaalapäivän mukaan elävä valaistus. Seinäjoen keskussairaalassa on Suomen ensimmäiset yhden hengen tehostetun hoidon huoneet. Potilashuoneiden dynaaminen valaistus tukee ihmisen luontaista vuorokausirytmiä.
• 32 VALO 1/2018 Sairaalassa valaistuksen ohjauksen tulee olla helppokäyttöistä ja selkeää. Tehohoidon huoneissa valojen automaattiohjauksen voi ohittaa seinäpainikkeilla, joista valot ohjautuvat hätätilanteita, yleisiä hoitotoimia, yöllisiä tarpeita tai painikkeista tehtävää säätöä varten. – Evidence based -suunnittelussa sairaanhoitopiirin henkilökunta ja tilahallinnan väki hakivat tietoa ja näyttöä tulevaisuuden tehostetun hoidon tiloista, joissa potilas ja hoito henkilökunta ovat keskiössä, sanoo EteläPohjanmaan sairaanhoitopiirin suunnittelukoordinaattori Tiina Yli-Karhu. Uudessa yksikössä on nyt Suomen ensimmäiset yhden hengen tehostetun hoidon huoneet. – Yhden hengen huoneilla haetaan parempaa toiminnan laatua ja tehokkuutta sekä potilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä. Vuorokausirytmiä tukeva valaistus, hyvä akustiikka ja lämpöviihtyvyys ovat osa hyvää hoitoympäristöä, Yli-Karhu jatkaa. Kiinnostus dynaamiseen valaistukseen lähti liikkeelle maailmalla tehdyistä tutkimuksista, joissa valo ja erityisesti aamuaurinko ovat osoittautuneet tärkeiksi vuorokausirytmin tukijoiksi. – Tanskassa psykiatrisen sairaalan potilaille tehty tutkimus osoitti, että potilashuoneiden sijoittaminen aamuauringon puolelle vähensi lääkitystarvetta ja lyhensi sairaalassaoloaikoja, toteaa Yli-Karhu. Seinäjoella potilaiden toipumista tukee päivänvalosta mallia ottava kattovalaistus. Siiven keskiosan huoneita lukuun ottamatta ikkunat tuovat tiloihin myös luonnonvaloa. Luontoa tuodaan potilaan näkösälle myös pohjalaismaisemaa esittävillä kuvilla. – Huoneiden väliseinissä on isot ikkunat, jotta hoitajat näkevät huoneesta toiseen. Käytävänpuoleiset seinät ovat kokonaan lasia. Yksityisyyden suojaamiseksi sekä väliseinien että käytäväseinien lasit saadaan sähköisesti tummennettua, Yli-Karhu sanoo. KYLMÄSTÄ LÄMPIMÄÄN Potilashuoneiden dynaamisesta valaistuksesta vastaavat kattoon upotetut ja muodoltaan pyöreät ledivalaisimet, joiden värilämpötilan säätö alue on 2 700–6 500 kelviniä ja värintoistoindeksi R a > 80. – Valaisimessa on värisävyltään kahdenlaisia ledejä, joiden keskinäinen säätö tuottaa huoneeseen voimakkuudeltaan ja värisävyltään erilaista valoa, kertoo projektipäällikkö Kari Moilanen Louis Poulsen Finland Oy:stä. Ledit on asennettu halkaisijaltaan 45 senttimetrin valaisimeen niin, että sen opaalipinnan luminanssi on mahdollisimman tasainen. – Opaalikuvun takapinnan prismoituskuvio takaa hyvän häikäisysuojauksen, häikäisy indeksi UGR < 19. Valaisimen reunus on kallistettu hieman ulospäin, mikä vähentää sivuttaista häikäisyä ja levittää valoa myös huoneen yläosien seinäpinnoille, Moilanen jatkaa. DALI-pohjaisen dynaamisen valaistuksen ohjauksen aikataulu noudattaa sähkökeskuksiin asennettujen DALI-reitittimien sisäänrakennettua astronomista kellotoimintaa. – Valaistuksen ohjauksen suunnittelu lähti liikkeelle osaston tarpeista. Osaston päivätoiminta alkaa aamuseitsemältä, jolloin valot syttyvät ohjelmoinnin mukaisesti minimikirkkaudelle. Värilämpötila on tuolloin 2 700 kelviniä, kertoo Granlund Pohjanmaa Oy:n sähkösuunnittelija Kari Katajamäki. Valotasoa ja värilämpötilaa aletaan hiljalleen nostaa siten, että kello 9 valojen värilämpötila on 3 500 kelviniä ja valaistustaso 35 prosentissa. Kello 11 valot ovat kirkkaimmillaan valaistustason noustessa 75 prosentin tasolle ja värilämpötilan 6 500 kelviniin. Kello 14 valoja aletaan himmentää ja värilämpötilaa laskea. Iltaviideltä värilämpötila on 3 500 kelviniä ja valaistustaso 35 prosentissa maksimiarvostaan. Iltakymmeneen mennessä valon värilämpötila on laskenut aamuiseen 2 700 kelviniin. Osaston dynaamisen valaistuksen valot sammutetaan ohjelmallisesti kello 22, jolloin myös tehohoitoyksikön huoneisiin laskeutuu pimeys. – Yöllisiä tarkastuskäyntejä varten hoitajat saavat seinäpainikkeesta päälle esiasetetun yövalaistuksen, jolla valaistusvoimakkuus on vuoteen tasolla noin 20 luksia, Katajamäki sanoo. Hätätilanteita ja tutkimuksia varten valaistuksen automaattiohjaus ohitetaan seinäpainikkeesta. Tällöin kattovalaisimien tehosta on käytössä 75 prosenttia ja valaistusvoimakkuus sängyllä on noin 1 000 luksia. Yleisiä hoitotoimia varten valot ohjautuvat painikkeesta noin 300 luksin tasolle. Automaattiohjauksen voi haluttaessa ohittaa myös painikkeista tehtävää valojen säätöä varten. Lisävaloa hoitotoimiin tuo erillinen toimenpidevalaisin. EVICURES-hankkeessa hoitohenkilökunta, potilaat ja omaiset arvioivat sairaalan vanhojen tehostetun hoidon tilojen ja toimintojen hyviä ja huonoja puolia. Samantyyppinen arvio tullaan tekemään vuonna 2019, kun on kulunut reilu vuosi uusien tilojen käyttöönotosta. – Hoidon tuloksia seurataan muun muassa hoitoaikojen osalta. Valaistus on yksi tärkeä elementti, joka tukee potilaan paranemista. Toki on vaikea yksilöidä, että tietty vaikutus johtuu yksinomaan valaistuksesta, sanoo Yli-Karhu. Lisätietoja: www.evicures.fi
• Greenledin asiantuntijat ovat sinun palveluksessasi riippumatta siitä mihin tarvitset valoa. Löydät meiltä parhaat mahdolliset ratkaisut – energiatehokkaat led-valaisimet ja älykkään ohjauksen, tarpeesi mukaan. Kutsu valaistusasiantuntija luoksesi keskustelemaan sinulle sopivimmasta älykkäästä kokonaisuudesta. Puhelinnumerosta 020 125 5800 tai osoitteesta www.greenled.fi VALOA GREENLED ESITTELEE PALVELUNA Minkälaiseen kohteeseen tarvitset valoa? Greenledin ja Senaattikiinteistöjen yhdessä kehittämä Valoa palveluna -hankintamalli tiivistää tarjouspyynnön yhdelle sivulle. Lue lisää osoitteesta www.greenled.fi
• 34 VALO 1/2018 T ekesin INKA-ohjelmasta rahoitettu SenCity-hanke (2015– 2017) tarkasteli älykästä valaistusta tavoitteenaan mukautuva, turvallinen ja entistä viihtyisämpi älykaupunki. Lähtökohta hankkeelle oli hyvin konkreettinen ja käytännönläheinen: Valaistusta rakennetaan kaupunkiympäristöissä aina sinne, missä ihmiset liikkuvat ja toimivat. Tasaisin välimatkoin sijoitetut sähköistetyt valaisinpylväät tarjoavat näin erinomaisen tilan ympäröivästä kaupungista tietoa kerääville sensoreille ja muulle teknologialle. Myös kehittyvä 5G-verkko tulee tarvitsemaan asennuspaikkoja lyhyin välimatkoin sijoittuville tukiasemille. Tulevaisuuden monitoimintaisissa älypylväissä nämä tarpeet voidaan yhdistää monipuolisesti ohjattavaan valaistukseen. SenCity-hankkeessa kuusi osallistujakaupunkia, seitsemän valaistusja tietoja kommunikaatioteknologia-alan yritystä sekä tutkimusosapuolina Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö ja Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdistivät voimansa tarkastellakseen, miten valaistus infrasta voitaisiin luoda palvelualusta älykkäästi ohjatulle valaistukselle ja innovatiivisille, käyttäjälähtöisille palveluille kaupungissa. Hankekokonaisuutta koordinoi VTT. Hankkeen aikana rakennettiin erilaisiin kaupunkiympäristöihin pilotteja, joissa tutkittiin älykkään valaistuksen ja siihen integroituvan muun älykaupunkitekno logian ratkaisuja sekä uusien digitaalisten palvelujen toteuttamista. Tutkimuksessa oli kolme päälähestymiskulmaa: • Käyttäjäkokemus – miten älykästä valonohjausta tulisi soveltaa kaupunkiympäristöissä? • Teknologia – mitä ratkaisuja tarvitaan älyvalaistussovelluksiin Suomen ilmastossa? • Bisnes – miten valaistusinfraa voidaan hyödyntää älykkään kaupungin toiminnoissa ja mitä uusia palveluja voidaan kehittää? Eri kaupunkeihin toteutetuille piloteille valittiin erilaiset kehitysja tutkimusteemat, jotka tukivat toisiaan. Tämä oli luontevaa myös ajatellen SenCity-ryhmään kuuluneiden, eri puolille Suomea sijoittuvien, erikokoisten kaupunkien tarpeita. Tulevaisuuden kaupungeissa valaistus palvelee asukkaita monitasoisesti keräten tietoa eri ympäristöistä ja niiden käyttäjistä ja mukautuen erilaisiin tarpeisiin. Älykäs ohjaus ja valaistusinfraan integroitu teknologia voivat tehdä kaupungeista entistä turvallisempia ja viihtyisämpiä sekä tarjota uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa erilaisissa palveluissa. SenCity-hankkeessa tuotiin tulevaisuuden visioita käytäntöön tutkimuksen ja yhteistyön kautta. SENCITY – ÄLYKKÄÄSTI PALVELEVAA KAUPUNKIVALAISTUSTA PILOTOIMASSA Teksti: Henrika Pihlajaniemi, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö ja Eveliina Juntunen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy naKornCreate / Shutterstock.com
• 35 VALO 1/2018 Helsingissä älykästä valaistusta ja palveluja tarkasteltiin suunnitelmatasolla kokonaisen uuden kaupunginosan – Kalasataman – kontekstissa. Konkreettisemmalla tasolla rakennettiin Siltamäkeen kevyen liikenteen väylälle liikkeeseen mukautuvan valaistuksen testiympäristö. Lahdessa kohteena oli Vesijärven maisemissa sijaitseva Satamaraitti, jonka yhteyteen kehitettiin elämyksellistä, viestivää ja vuorovaikutteista valaistusta. Oulun pilottikohteena oli Metsokankaan koulu ja monitoimitalo, jossa teemana oli älykkään pihavalaistuksen ja palvelujen kehittäminen lapsille ja nuorille. Raahessa tutkittiin älykkään teknologian mahdollisuuksia Kylmälahdenrannan asuinalueella. Kohteessa tehtiin tutkan ja oppivan kuvantunnistuksen koeasennus, jolla profiloitiin erilaisia tienkäyttäjiä – tavoitteena oli jalankulkijoiden turvallisuuden parantaminen. Salon teemana oli ajoradan valaistuksen älykäs ohjaus. Salossa testattiin myös kaupunkiympäristöä koskevan reaaliaikaisen tiedon jakamista Kaupunkimonitorin avulla. Tampereen pilotointi liittyi tiedon keruuseen ja välittämiseen ydinkeskustan kaupunkiympäristössä: tavoitteena oli tunnistaa datan hyötyjä ja hyödyntäjiä uusien palveluratkaisujen kehittämiseksi. KAUPUNKILAISET JA PAIKALLISET TOIMIJAT MUKANA SUUNNITTELEMASSA UUSIA RATKAISUJA Älykäs valaistus älykaupungin kontekstissa on uusi suunnittelukohde, joka tulevaisuudessa koskettaa useita käyttäjäja toimijaryhmiä. Älyteknologiahypen aikana tuotteiden kehitys yrityksissä saattaa olla hyvin teknologiavetoista ja muistuttaa latvasta puuhun kiipeämistä: ensin keksitään ratkaisu ja sitten vasta ongelma tai tarve, johon ratkaisua voidaan soveltaa. SenCity-hankkeessa keskeiseksi teemaksi nostettiinkin käyttäjien tarpeista lähtevä suunnittelu ja käyttäjäkokemusten ymmärtäminen. Lahden, Helsingin ja Oulun pilottikohteiden osallistavilla suunnitteluprosesseilla kerättiin paikallista tietoa kehitettävien alueiden nykytilanteesta ja kehitystarpeista sekä asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden ideoita. Metodeina testattiin erilaisia lähestymistapoja kuhunkin tilanteeseen ja yhteisöön sopien. Lahden pilottialueena oli Sibeliustalolta Urheiluja Messukeskukselle ulottuva 1,5 kilometrin mittainen kevyen liikenteen reitti, jota kehitettiin aktiiviseksi virkistysalueeksi kaupunkilaisten ja turistien käyttöön. Alueella on mielenkiintoinen historia liittyen raideliikenteeseen, sisävesisatamaan ja teollisuuteen. Alue on jo nykyisellään suosittu ulkoilupaikka ja vierailukohde esimerkiksi messujen ja jääkiekko-otteluiden yhteydessä. Kesäaikana aluetta elävöittävät satamatoiminta ja lukuisat tapahtumat. Satamaraitin kehittämiseksi järjestettiin maaliskuussa 2016 Elävä Satamaraitti -työpaja, jonne kutsuttiin paikallisia kertomaan ajatuksiaan alueen nykytilasta sekä ideoimaan valaistusta ja muita Satamaraitin käyttöä tukevia ratkaisuja ja digitaalisia palveluja. Työpajaa pohjustivat esihaastattelut paikan päällä ja osallistujien tekemät ennakkotehtävät, kulttuuriluotaimet. Työpajassa työskenneltiin sekä karttojen äärellä että SINCO-immersiotilassa (Service Innovation Corner), jonka seinille projisoitiin 360 asteen videokuvaa alueelta ja etukäteen laadittuja visioita erilaisista valaistusratkaisuista reitin eri osissa (kuvat 1–2). Tilan dynaamisesti ohjattava valaistus tuki osallistujien kokemusta eri valaistustavoista. Työpajan tuloksena syntyi hyvä kuva Satamaraitin osa-alueiden kehitystarpeista sekä ideoita, joita hyödynnettiin jatkosuunnittelussa. (Huuskonen 2016) HUVIA JA HYÖTYÄ ÄLYKAUPUNKEIHIN UUDELLA TEKNOLOGIALLA Venla Kaikkonen laati Oulun yliopistoon tekemässään diplomityössä Helsingin Kalasatamaa varten älykkään valaistuksen konseptisuunnitelman. Entinen satama-alue keskustan läheisyydessä on rakentumassa vuoteen 2030 mennessä älykkääksi kaupunginosaksi 20 000 asukkaalle ja 8 000 työntekijälle. Myös Kalasatamassa järjestettiin asukkaille ja muille toimijoille työpaja, jossa kerättiin paikallisia näkemyksiä ja visioitiin keskeneräisen kaupunginosan tulevaisuutta erityisesti valaistuksen ja palveluiden näkökulmasta. Työpajaa varten kehitettiin osallistavan suunnittelun metodi – skenaariopeli – jonka avulla valaistusskenaarioita luotiin yhdessä osallistujien kanssa. Diplomityö esitteli visioita tulevaisuuden valaistustilanteista lyhyinä kuvailevina tarinoina erilaisten kaupunkitilan käyttäjien ja toisaalta suunnittelijan näkökulmasta. Työssä käsiteltiin analysoituja kaupunkiympäristöjä eri vuorokaudenaikoina ja neljästä eri näkökulmasta. City in View tutki sovelluksia, jotka liittyivät virtuaaliseen ja fyysiseen kaupunkikuvaan, julkisesti kaupunkitilassa jaetun tiedon jakamiseen sekä pimeyteen kaupunkiympäristössä. City in Move keskittyi liikkumiseen ja turvallisuuteen esitellen älykkäästi olosuhteisiin ja tilanteisiin mukautuvan katuvalaistusjärjestelmän sekä hätäjärjestelmän. City on Hold keskittyi kaupunkitilojen käyttöön sekä valaistuksen yksilöllistämiseen. Tässä kategoriassa esiteltiin myös keinoja aktivoida ihmisiä kaupunkitiloissa valaistuksen kautta. City in Mind kuvasi tapoja, joilla kerättyä tietoa voidaan jakaa, sekä keinoja tuoda tieto asukkaiden käyttöön älykkäiden palveluiden kautta. (Kaikkonen 2016) Kuvat 1–2. Työskentelyä Elävä Satamaraitti -työpajan SINCO-immersiotilassa ja kartan äärellä. Kuvat: Henrika Pihlajaniemi
• 36 VALO 1/2018 valaistus uusitaan lähivuosina, ja sitä täydennetään tiedonsiirtoja -keräysratkaisuilla sekä Wi-Fi-tukiasemaverkolla. Hankkeen yritysten kanssa yhteistyönä kehitetyissä älypylväissä teknologia piiloutuu kaupunkikuvaan sopivasti osaksi puupylväiden valaisinkoteloita. Valaistus on sekä liikesensorien säätelemää laadukasta perusvalaistusta että RGBW-spottivalaisimilla toteutettua, monipuolisesti ohjattavaa valkoista tai värillistä erikoisvalaistusta tapahtumakäyttöä, viestintää ja elämyksellisempää valoilmaisua varten. Web-kamerakuvasta raitin aktiviteetteja voi tarkastella etänä, ja äänentoisto tukee tapahtumien tarpeita. Tavoitteena on, että valmis monipuolisesti säädettävä valaistusinfra ja erilaiset sensorit (esim. sää, ilmanlaatu) tiedonsiirtoyhteyksineen loisivat koealustan kaupunkidataa hyödyntäville sovelluskehittäjille ja palvelisivat vaikkapa Lahden ammattikorkeakoulun tulevia tutkimustarpeita. Hankkeen puitteissa on ideoitu valaistukselle muun muassa käyttöä osana liikkumaan aktivoivaa valopeliä, joka yhdistäisi virtuaalisen pelillisyyden reaalimaailmaan ilmestyviin valoefekteihin. Työpajassa esiin nousseita palvelutarpeita olivat erityisesti toiminnallisesti rikkaan alueen tapahtumista tiedottaminen ja ympäristön mielenkiintoisen historian esiin tuominen. Satamaraitilla testattiin Kurkkaa Lahden historiaan -sovellusta, jossa mobiililaitteen ruudun kautta pystyi näkemään, miltä tutuissa paikoissa on näyttänyt viime vuosisadalla raideliikenteen aikana tai silloin, kun osa satama-alueesta oli teollisuustoimintansa vuoksi vielä suljettu laajalta yleisöltä (kuva 5). VTT:n kehittämä lisätyn todellisuuden sovellus asemoi Lahden kaupunginmuseon kuva-arkiston kuvia osaksi nykypäivän kameranäkymiä. Historia tulee eläväksi myös vanhalle ratapenkalle, jonka kautta kulkevalle kevyen liikenteen väylälle toteutetaan Raidekaikuja-valoteos. Sata vuotta vanhan aikataulun mukaisesti reitille syttyvät valoraiteet ”aavejunan” kulkiessa ohi. Teosta täydentää höyryjunan äänimaisema. Kuva 3. Valaistuksen yöaikaista mukautumista ideoituna Kalasataman Verkkosaareen – tilanteet klo 18, 22 ja 1 yöllä – sekä erilaisten katuleikkausten valaistusperiaatteita. Suunnitelmakuvat: Venla Kaikkosen diplomityö Kuva 4. Lahden Satamaraitille rakentuvat älypylväät ja valaisinkoteloihin integroitu teknologia tarjoavat turvallista perusvalaistusta ja monipuolisesti ohjattavaa erikoisvalaistusta erilaisiin sovelluksiin. Kuva: Lê Anh Huy ja Henrika Pihlajaniemi Kuva 6. SenCity-hankkeessa simuloitiin energiankulutusta erilaisilla valonohjaustavoilla kahdella erilaisella reitillä: kokoojakadulla Salossa ja kevyen liikenteen väylällä Helsingin Siltamäessä. Konsepteja sovellettiin diplomityössä Verkkosaaren osa-alueelle tarkempina suunnitelmina, jotka esittävät, miten älykästä valaistusta voidaan konkreettisesti toteuttaa ympäristöön (kuva 3). On hyvä muistaa, että valaistuksen älykäs ohjaus on vain yksi osatekijä älykkään valaistuksen kokonaisuudessa. Suunnitelma kokonaisuudessaan luodaan hyvän ja laadukkaan kaupunkivalaistuksen periaatteita soveltaen. Näihin kuuluvat erilaisten kaupunkirakenteen reittien ja kaupunkitilojen hierarkkinen ja kaupunkikuvallinen tukeminen sopivilla ja häikäisemättömillä valaistustavoilla, valaistuksen oikealla mitoituksella, mittakaavalla ja valon värisävyllä. Tämän pohjan päälle voidaan luoda älykäs valaistuksen ohjaus, joka mukauttaa valaistusta huomioimaan erilaisten liikkujien ja toimintojen tarpeet vuorokauden eri hetkinä, luomaan turvallisuutta ja viihtyisyyttä tai palvelemaan esimerkiksi viestinnän keinoin (Pihlajaniemi 2016). Kalasatamassa uudet valaistuskonseptit ovat vielä visiotasolla, mutta Lahden Satamaraitille on SenCity-hankkeen tuloksena osin jo rakentunut monitoimintaisesti palvelevaa älyvalaistusta (kuva 4). Koko alueen
• SAUNAAN JA LAUTEISIIN HELPOSTI ASENNETTAVA LED-SARJA Markkinoiden pienin, asennusreikä vain Ø 6 mm. Erinomainen valon vaatu; valaisee saunan lämpimästi olematta keltainen. Himmennettävä. Saatavilla laaja valikoima valaisinkalusteita, mm valaistuja kiuluja ja mittareita. Niittyrinne 2 02270 Espoo Puh: 09-2219 040 www.cariitti.com ark. 8.00-16.00 ENERGIANSÄÄSTÖÄ ÄLYKKÄÄLLÄ VALAISTUKSELLA Energiansäästö on konkreettinen älykkäällä ohjauksella tavoiteltava hyöty. SenCity-hankkeessa tutkittiin tätä potentiaalia simuloimalla energiankulutusta perustuen todelliseen PIR-sensorien avulla havaittuun kulkijatai liikennemäärään kahdella erilaisella reitillä: kevyen liikenteen väylällä ja kokoojakadulla. Salossa Tupurin alueelle johtavalla ajoneuvoliikenteen käyttämällä kokoojakadulla vertailtiin kolmea valaistuksen ohjaustapaa. Testialueelle oli asennettu 41 ohjattavaa ledivalaisinta. Yhden valaisimen kokonaistehonkulutus oli 76 W, ja sen tuottama valovirta oli 8 470 lm. Vertailussa käytettiin referenssinä ns. normaalia ohjaustapaa, jossa valaistus oli valoisana aikana poissa päältä ja pimeän aikaan päällä täydellä teholla (kuva 6, ohjaustapa 1). Kokoojakadun älykäs ohjaustapa säätyi dynaamisesti ajoneuvon läsnäoloon perustuen (ohjaustapa 2). Valaistus oli ajoneuvon kohdalla ja kaksi valaisinta eteenja taaksepäin säätyneenä maksimi tasolle (100 %). Muussa osassa testialuetta valaistustaso oli laskettu 20 prosentin tasolle. Valaistus säätyi ajoneuvon ympärillä pehmeästi ja pysyi maksimi tasossa seitsemän sekunnin ajan. Valaistus syttyi illan pimentyessä ja sammui päivän valjettua vastaavasti kuin normaalissa ohjaustavassa. Kaikkein älykkäin testattu ohjaus perustui sekä ajoneuvon läsnäoloon että mitattuun liikennetiheyteen (ohjaustapa 3). Valaistus oli ajoneuvon kohdalla ja kaksi valaisinta eteenja taaksepäin säätyneenä maksimitasolle (100 %). Muussa osassa testialuetta valaistustaso oli laskettu matalammalle tasolle, joka määräytyi keskimääräisen liikennemäärän mukaan: vilkkaana aikana 70 %, kohtuullisen liikenne määrän aikana 40 % ja hiljaisena aikana 20 %. Muilta osin valaistus säätyi vastaavasti kuin ohjaustavoissa 1 ja 2. Helsingin Siltamäessä testattiin kevyen liikenteen väylällä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden läsnäoloon ja kulkusuuntaan mukautuvaa valaistuksen ohjausta. Ajatuksena oli, että energiankulutus ja kulkijan kokemus voidaan optimoida kirkastamalla valaistusta pidemmälle kulkijan edessä kuin takana. Koeasennuksessa oli mukana 28 ohjattavaa ledivalaisinta; yhden valaisimen kokonaistehonkulutus oli 28 W. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea älykästä ohjausta normaaliin ohjaustapaan. Valaisinten säätöarvot kulkijan ympärillä on esitetty kuvassa 6. Kuva 5. Lahden Satamaraitilla testattiin Kurkkaa Lahden historiaan -sovellusta. Kuva: Henrika Pihlajaniemi
• Valaistus Kysy lisää! valaistus@hedtec.fi Puh. 0207 638 000 hedtec.fi Aubrilam-valaisinpylväiden raaka-aineena käytetään suomalaista ympäristöystävällistä mäntyä, joka loppujalostetaan Ranskassa. Valikoimaan kuuluvat neliskulmaiset ja pyöreät valaisinpylväät kolmesta metristä aina 26 metriin saakka. Värivalikoima on laaja ja erilaiset pintakäsittelyt ovat mahdollisia. Aubrilam valmistaa myös pylväiden kanssa yhteensopivia kaupunkikalusteita. Aubrilam on ISO 9001 ja ISO 14001 sertifioitu ja kaikki valaisinpylväät ovat CE hyväksyttyjä. Aubrilam on tehnyt jo vuosia yhteistyötä BEGAn kanssa ja heidän tuoteluettelostaan löytyy runsaasti kuvia projekteista, joissa on käytetty BEGA-valaisimia. Kotimainen mänty kruunaa kaupunkitilan Lue lisää 38 VALO 1/2018 Taulukossa 1 on tarkasteltu molempien reittien energiankulutusta ja saavutettua säästöä verrattuna normaaliohjaukseen (100 % kirkkaustaso pimeän aikaan). Energiankulutuslukemat on saatu simuloimalla todellista valaistuksen ohjaustilannetta hyödyntäen kohteesta tallennettua läsnäolodataa ja valaisimen tehonkulutustietoa. Myös valoisan ajan pituus on huomioitu. Kaikissa tapauksissa säästö on merkittävä. Kevyen liikenteen väylällä suhteellinen säästö on suurempi johtuen reitin vähäisemmästä käyttäjämäärästä ajorataan verrattuna. Toisaalta valaisinkohtainen energiansäästö maantiellä on huomattavasti suurempaa kevyen liikenteen väylään verrattuna johtuen korkeammasta valaistuksen tehotasosta. Erot älykkäiden ohjaustapojen välillä ovat varsin pienet. Suurin säästö syntyy luonnollisesti pienintä valaistua aluetta käyttämällä. KOKEMUKSIA ÄLYKKÄÄSTÄ VALAISTUKSESTA Käyttäjien kokemuksia älykkäästä valaistuksesta kerättiin useassa pilottikohteessa. Laajin tutkimus toteutettiin Salossa, jossa autoilijoiden kokemuksia kartoitettiin kolmivaiheisella, alueen asukkaille jaetulla kyselyllä. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa, kevättalvella 2017, osallistujien tehtävänä oli ajaa reittiä pitkin pimeän aikaan ja arvioida sen jälkeen valaistusta ja kokemusta eri näkökulmista. Ensimmäisessä vaiheessa valaistusta ohjattiin normaalilla ohjaustavalla (kuva 6, ohjaustapa 1) ja toisessa dynaamisesti auton läsnäoloon perustuen (ohjaustapa 2). Vastauksia saatiin molempiin vaiheisiin yli 100 kpl. Tuloksista käy mielenkiintoisesti ilmi, että älykkäästi ohjattu valaistus liikenneympäristössä oli kokemuksena käyttäjille yhtä positiivinen kuin perinteinen valaistus, eikä kokemuksissa ollut juurikaan eroa koskien esimerkiksi valaistuksen miellyttävyyttä, valon määrää, valaistuksen tasaisuutta tai ajoradan näkymistä. Älykästä ohjausta arvioitaessa vain 14 % vastanneista ilmoitti huomanneensa jotain muutosta valaistuksessa reittiä pitkin liikkuessaan. Kun kyselyn kolmannessa vaiheessa osallistujille (noin 50 kpl) kerrottiin valaistuksen toiminnasta eri ohjaustavoilla ja saavutetusta energiansäästöstä, positiivinen asenne voimistui entisestään. Esiin tulleet epäilykset liittyivät tekniikan toimivuuteen, hintaan ja jalankulkijoiden havaitsemiseen. PROJEKTISSA KOHDATTUJA HAASTEITA JA SAAVUTETTUJA OPPEJA Pilotit opettivat, että Suomen ulko-olosuhteet haastavat älyteknologian. Kovan tuulen heiluttamat puut ja oksat voivat aiheuttaa virhehavaintoja liikesensoreille, kuten Siltamäen koekentällä tapahtui. Myös talvisaikaan auringon, lumen ja jään aiheuttamat lämpimän ja kylmän alueen vaihtelut altistivat PIR-sensoreita virheille. Optiset menetelmät puolestaan kärsivät likaantumisesta, heijastuksista ja valaistusolosuhteiden vaihtelusta. Kuvantunnistuksen haasteena on myös suuri muutos ympäristössä kesän ja lumisen talven välillä. Lisäksi langattomien ratkaisujen kuuluvuushaasteet todellisissa käyttöympäristöissä yllättivät. Älyratkaisujen yleistyessä tietoturvakysymykset tulevat entistä tärkeämmiksi: yhdessä pilotissa VTT:n ohjausjärjestelmään tehtiin useita hakkerointiyrityksiä. Kaiken kaikkiaan kentällä testaaminen on hyödyllistä! Aidoissa ympäristöissä saadut käyttökokemukset ja niistä oppiminen on olennainen osa uuden teknologian kehitysja soveltamisprosessia. Osallistuminen antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden ratkaisuihin kotikaupungissaan. Tiedon jakaminen osana tutkimusta motivoi osallistujia ja johtaa molemminpuoliseen oppimisprosessiin osallistujien ja tutkijoiden välillä. Toisaalta pilotoitavan uuden teknologian tekniset ja toiminnalliset haasteet saattavat yllättää tutkijan ja vaikeuttaa käyttäjäkokemusten evaluointia – miten evaluoida kokemuksia ratkaisuista, joita vasta kehitetään? Yhteistoiminta SenCity-hankkeen puitteissa oli onnistunutta ja tuloksellista: kaupungit sitoutuivat hyvin hankkeeseen ja tarjosivat mielenkiintoisia pilottikohteita. Yritysten osaaminen ja ratkaisut kehittyivät omien hankkeiden ja pilotoinnin myötä, ja tutkimushanke veti hyvin yhteen eriäviä tarpeita ja tavoitteita kaikkia palvelevaksi kokonaisuudeksi. Haasteena havaittiin, että monitekninen pilotointi on hankala hallittava, jota eri henkilöt ja organisaatiot kaupungin sisällä edistävät omista lähtö kohdistaan – kokonaisuuden hallintaan tarvittaisiin ammattimainen projektinvetäjä. Myös yrityksen näkökulmasta pilotointi voi olla haastavaa, koska se vaatii paljon resursseja. Uuden teknologian soveltaminen pysyvänä ratkaisuna on usein kallista ja kilpailutuksen kannalta hankalaa. Tarvittaisiinkin uusia kilpailutusmalleja, jotka kannustaisivat kehitteillä olevan teknologian pilotointiin. Lähteitä: Huuskonen, Sami (2016). Sumea alku – Käyttäjätiedon hyödyntäminen älykkäiden valaisinpylväiden esisuunnittelussa. Maisterityö, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto-yliopisto. urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201612226081 Kaikkonen, Venla (2016). Intelligent lighting in urban context: a conceptual plan for Kalasatama, Helsinki. Diplomityö, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta. urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612103232 Pihlajaniemi, Henrika (2016). Designing and experiencing adaptive lighting: case studies with adaptation, interaction and participation. Väitöskirja, Acta Universitatis Ouluensis. H, Architectonica, Oulun yliopisto. urn.fi/urn:isbn:9789526210902 Salon Kalkkimäenrinteen ajoradan testireitin valaisinten energiankulutus Normaali ohjaus Kokoojakadun ohjaustapa 2 Kokoojakadun ohjaustapa 3 1,1 kWh / valaisin 0,5 kWh / valaisin 0,6 kWh / valaisin Säästö normaaliohjaukseen verrattuna 55 % 45 % Helsingin Siltamäen kevyen liikenteen testireitin valaisinten energiankulutus Normaali ohjaus Kevarin ohjaus 1 Kevarin ohjaus 2 Kevarin ohjaus 3 100 % kirkkaus pimeän aikaan 0,4 kWh / valaisin 0,1 kWh / valaisin 0,1 kWh / valaisin 0,2 kWh / valaisin Himmennys profiili 0,3 kWh / valaisin Säästö normaaliohjaukseen verrattuna 67–75 % 67–75 % 33–50 % Taulukko 1. Erilaisilla älykkäillä ohjaustavoilla (kuva 6) simuloidut energiansäästöt normaaliohjaukseen verrattuna. SENCITY-HANKERYHMÄ Tutkimus: Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Kaupungit: Helsinki, Lahti, Oulu, Raahe, Salo ja Tampere Yritykset: C2 SmartLight, Greenled, Misal, Nokia, Tehomet, Elisa ja Valopaa Lisätietoja: www.sencity.fi
• Valaistus Kysy lisää! valaistus@hedtec.fi Puh. 0207 638 000 hedtec.fi Aubrilam-valaisinpylväiden raaka-aineena käytetään suomalaista ympäristöystävällistä mäntyä, joka loppujalostetaan Ranskassa. Valikoimaan kuuluvat neliskulmaiset ja pyöreät valaisinpylväät kolmesta metristä aina 26 metriin saakka. Värivalikoima on laaja ja erilaiset pintakäsittelyt ovat mahdollisia. Aubrilam valmistaa myös pylväiden kanssa yhteensopivia kaupunkikalusteita. Aubrilam on ISO 9001 ja ISO 14001 sertifioitu ja kaikki valaisinpylväät ovat CE hyväksyttyjä. Aubrilam on tehnyt jo vuosia yhteistyötä BEGAn kanssa ja heidän tuoteluettelostaan löytyy runsaasti kuvia projekteista, joissa on käytetty BEGA-valaisimia. Kotimainen mänty kruunaa kaupunkitilan Lue lisää
• Onpa kohteesi millainen tahansa, me Helvarilla autamme löytämään oikean valaistusratkaisun. Palvelemme myyntikonttoreissamme Espoossa ja Tampereella. Lisää tietoa www.helvar.com/fi 40 VALO 1/2018 A luksi on syytä laittaa pari perusasiaa ojennukseen. Lukijan on hyvä tietää, mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan kasveista ja valosta. Ilman kasveja ei olisi maaeläimiä. Ilman valoa ei olisi maakasveja. Auringonvalo on kaiken ”korkeamman elämän” takana, koska aikanaan eräät sinibakteerit oppivat kaappaamaan valon energian, käyttämään sitä omaan kasvuunsa ja siinä sivussa tuottamaan ilmakehään välttämätöntä happea. Paljon myöhemmin jotkut näistä sinibakteereista päätyivät kasvien soluihin viherhiukkasiksi, ja tuloksena on kaunis vihreä planeettamme. Perinteisen ja täysin vanhentuneen käsityksen mukaan kasvit ovat paikallaan jököttäviä, valolla toimivia ravinnontuotantokoneita, eikä niitä voi monimutkaisuudessa verratakaan eläimiin. Itse asiassa kasvit ovat valon suhteen äärimmilleen hienoviritettyjä organismeja, eräänlaisia neroja. Eikä siinä vielä Teksti: Johannes Enroth, Helsingin yliopisto, bioja ympäristötieteellinen tiedekunta Kasvit ovat valon käytön mestareita, mutta rakennettujen ympäristöjen keinovalo häiritsee niiden elämää. Kasveissa piilee satojen miljoonien vuosien ajan testattuja ratkaisuja aurinkoenergian hyödyntämiseen. KASVIT, VALO JA AURINKOENERGIA kaikki. Viime vuosikymmeninä on käynyt ilmi, miten monisyinen ja hienovivahteinen kasvien, valon ja monien muiden ympäristötekijöiden suhde oikeastaan on. Sen lisäksi, että kasvit näkevät valon, ne kuulevat, haistavat, maistavat ja tuntevat kosketuksen. Kasvit pystyvät myös informoimaan toisiaan kokemuksistaan ja havainnoistaan – jopa lajirajojen yli – sekä maan päällä että maan sisällä. Ne kertovat toisilleen kuulemastaan tai haistamastaan kemiallisesti. Viestit liikkuvat ilmassa lähinnä kaasumaisessa muodossa, ja maan alla kasveilla on viestejään varten sienirihmoista muodostuva internet. Taudinaiheuttajasienen tai hyönteistoukan hyökkäyksen kohteeksi joutunut kasvi voi kertoa lähellään kasvaville, että nyt on piru merrassa. Naapurit osaavat siten varautua hyökkäykseen jo etukäteen, vaikkapa hyökkääjiä torjuvia aineita tuottamalla. Kasvien aisteista ja viestinnästä kiinnostuneiden kannattaa käydä asiaan vihkiytyneen – ihan vakavasti otettavan – seuran sivuilla: www.plantbehavior.org. VALO JA LEHTIEN ANATOMIA Valo säätelee kasvien elämänrytmejä monilla ajallisilla ja biologisilla tasoilla. Toisin sanoen valon suunnan, määrän ja laadun vaihtelu on kasveille kello, jolla mitataan ja pidetään silmällä ajan kulumista. Kasvit tarkkailevat muun muassa päivän pituutta ja vuodenaikojen vaihtelua. Lehtien sisärakenne eli anatomia on optimaalinen valon käytön tehokkuuden kannalta. Heti lehden pintasolukon alla on paljon yhteyttäviä viherhiukkasia eli kloroplasteja sisältäviä soluja. Ne muodostavat pylvästylppysolukon, jossa solut ovat rinnakkain, pitkulaisia ja pystysuorassa lehden pintaan nähden. Pystyjen solujen välissä on eräänlaisia mikrokanavia, joissa viherhiukkasten ohi menevä valo kimpoilee kohti lehden alapintaa. Siellä on löyhempää, niin ikään viherhiukkasia sisältävää hohkatylppysolukkoa, joka nappaa ja hyödyntää pylvästylpyn läpäissyttä valoa. Lehdet ovat vihreitä, Se rg ey IT / Sh ut te rs to ck .c om
• Onpa kohteesi millainen tahansa, me Helvarilla autamme löytämään oikean valaistusratkaisun. Palvelemme myyntikonttoreissamme Espoossa ja Tampereella. Lisää tietoa www.helvar.com/fi koska yhteyttämisessä käytetään lähinnä punaisia ja sinisiä aallonpituuksia. Lehden yläpinnan solujen heijastama ja lehden läpäisevä valo on lähinnä vihreää. AURINKOKENNOT – KYSYTÄÄN KASVEILTA Kasvit ovat käyttäneet auringonvaloa energianlähteenään satoja miljoonia vuosia, ihminen aurinkokennoineen ja -paneeleineen laajassa mitassa vasta silmänräpäyksen. On siis viisasta kysyä kasveilta, miten se tehdään tehokkaasti. Yksi ongelma aurinkokennoissa on kennon pinnasta heijastuvan valon määrä. Tutkijat tekivät täsmällisen mallin lootuksen lehden pinnasta erään muun muassa piilolinsseissä käytettävän, piipohjaisen polymeerin avulla. Kun kennot päällystettiin lehden pintarakennetta jäljittelevällä polymeerikelmulla, heijastuneen valon määrä laski yli 35 prosentista alle 20 prosenttiin, eli kennon hyötysuhde nousi roimasti. Uusi pinta on kaiken lisäksi itsepuhdistuva, eli jynssääminen jää vähemmälle. Viime vuosituhannen lopulla kehitettiin väriaineherkistettyjä aurinkokennoja (dye-sensitized solar cell), ja niissäkin hyödynnetään kasvien hiljaista asiantuntemusta. Kennojen valmistus on suhteellisen edullista ja toimintaperiaate simuloi yhteyttämistä: kennon sisältämä väriaine absorboi valoa kasvien lehtivihreän tapaan. Väriaineherkistettyjen kennojen hyötysuhde ei koeoloissa nouse yli 12 prosentin, mutta niiden valtti piilee huokeuden lisäksi siinä, että kennot toimivat pilvisellä säällä paljon tehokkaammin kuin perinteisemmät laitteet. Väriaineherkistettyjen kennojen kehittäjä, sveitsiläinen Michael Grätzel, sai vuonna 2010 työstään arvostetun, suomalaisen Tekniikan Akatemia TAF:n myöntämän Millennium-teknologiapalkinnon. KASVIT JA KAUPUNGIN VALOT Kaasuvalaistuksen yleistyttyä kaupungeissa 1800-luvulla huomattiin, että kaasulyhtyjen lähellä kasvavat puut saattoivat varistaa lehtensä keskellä kesää tai niihin kasvoi epämuodostuneita oksia tai juuria suoraan varresta. Eräs terävä venäläinen opiskelija hoksasi, että omituisuudet eivät itse asiassa johtuneet valosta vaan lyhdyissä käytetystä kaasuseoksesta. Se nimittäin sisälsi kasvien itsekin tuottamaa etyleeniä, joka toimii niissä hormonin tapaan. Etyleeniä syntyy esimerkiksi kypsyvissä hedelmissä; Lootuksen lehtien pinnoille tarttuneet epäpuhtaudet poistuvat helposti sadeveden mukana. Lehtien pintarakennetta jäljittelemällä on saatu tuotettua aurinkopaneeleihin nanopintoja, jotka ovat vettähylkiviä ja itsepuhdistuvia. Chat9780 | Dreamstime.com
• 42 VALO 1/2018 siksi banaaneja ei pitäisi laittaa omenoiden päälle. Omenien erittämä etyleeni saa banaanit ylikypsymään tavallista nopeammin. 1800-luvun loppupuolelta alkaen kaasulyhtyjä alettiin korvata tehokkaammilla sähkövaloilla, Suomessa ensin Tampereella ja Helsingissä. Kaasuhaittojen tilalle tulivat valon kasveille aiheuttamat haitat. Syksyisin on helppo huomata, että aivan valojen vieressä kasvavissa puissa valon puoleiset oksat ovat lehteviä vielä, kun varjon puolelta kaikki lehdet ovat varisseet. Mitä haittaa siitä sitten on? Puut pudottavat lehtensä vasta, kun lehdet ovat kellastuneet ja niissä olevat ravinteet on otettu talteen puun sisäsolukoihin. Näin puut valmistautuvat talveen, ja jos pakkasten tullessa puussa on vielä lehtiä, niiden sisältämät ravinteet menevät hukkaan ja puiden talvenkestävyys heikkenee. Valon määrä pienenee kääntäen verrannollisena etäisyyden neliöön. Kahden metrin päässä valonlähteestä valon määrä on sadasosa verrattuna siihen, että valonlähde on 20 senttimetrin päässä. Jos halutaan minimoida valon haittavaikutukset kasveille, valot pitäisi sijoittaa riittävän kauas toisistaan ja kasvit mahdollisimman pimeään kohtaan niiden välissä. On selvää, ettei puistotai katuvalojen sijaintia voi suunnitella kasvien tarpeet edellä ja esimerkiksi turvallisuuden kustannuksella, joten valon sävyn ja voimakkuuden säätäminen lienee ainoa keino. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut vuonna 2015 Ulkovalaistuksen tarveselvityksen 1 , jossa korostetaan puistojen valaistuksessa erityisesti turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Selvityksessä on asetettu myös tavoitteet valon värilämpötilalle ja värintoistolle, mikä on helppo ymmärtää. Valaistuksen merkitystä kasveille julkaisussa ei huomioida lainkaan. Luonnossa kasvit saavat valoa päiväsaikaan, mutta pääsääntöisesti ovat yön pimeässä, ainakin toistaiseksi. Arvioiden mukaan keinovalo lisääntyy maailmanlaajuisesti noin 6 prosenttia vuodessa, painottuen kaupungistuneille alueille sekä sinne, missä väestönkasvu on nopeinta. Tiedetään, että öinen keinovalo häiritsee kasvien vuorokausija vuosirytmiä sekä suoraan että välillisesti, häiritsemällä monien kukkia pölyttävien eläinten elämää. Kasvit mittaavat aikaa erityisen molekyylikellon avulla, joka on hyvin herkkä varsinkin valon punaisille aallonpituuksille. Kello säätelee esimerkiksi lehtien varisemista ja silmujen puhkeamista. Öinen valo sotkee kellon perin pohjin – sitä pahemmin, mitä enemmän valossa on punaisia aallonpituuksia. Itse pidän kovasti suurpainenatriumlamppujen oranssista, jotenkin kodikkaasta valosta, mutta siinä on paljon punaista. Valkosävyiset ledilamput olisivat kasvien kannalta paljon parempi ratkaisu. KASVIEN VALOLIIKKEET Ikkunallani kasvaa litteävartinen ja aika ruma kasvi, tuoksulehtikaktus ( Epiphyllum oxypetalum ), joka alkoi yllättäen pukata lehtimäisestä varrestaan pystysuoraa, ohutta versoa. Aina päivisin verson kärki kääntyy koukkumaisesti kohti ikkunaa ja valoa, öisin se taas oikenee. Tämä on esimerkki fototropismista eli valon aiheuttamista kasvien liikkeistä. Valoa kohti kumartaminen johtuu siitä, että varjon puolella solut kasvavat kasvihormonien vaikutuksesta nopeammin kuin valon puolella, jolloin kasvin osa taipuu. Useimmat kasvien valoliikkeet ovat sen verran hitaita, ettei liikettä varsinaisesti huomaa. Lapissa kasvava tunturikatkero ( Gentiana nivalis) on poikkeus. Sen syvänsiniset kukat reagoivat valon määrän muutoksiin nopeasti ja sulkeutuvat minuuteissa, jos vähän suurempi pilvi peittää auringon. Monien kasvien kukat sulkeutuvat tai lehdykät painautuvat toisiaan vasten iltaisin ja avautuvat aamuisin, mutta eri aikaan lajista riippuen. 1700-luvulla ruotsalainen Carl von Linné kehitti eri lajisten kukkien avautumiseen ja sulkeutumiseen perustuvan ”kukkaiskellon”, josta pystyi näkemään kellonajan noin puolen tunnin tarkkuudella. Kasvimaailman tarkin valokello lienee kaakkoisaasialaisella, ikivihreällä simpoh-pensaalla ( Dillenia suffruticosa). Aikuiseksi kasvettuaan se tuottaa uusia kukkia joka päivä yli 50 vuoden ajan. Kukat avautuvat kello 3 aamuyöllä, ja terälehdet putoavat samana päivänä kello 16. Hedelmät kypsyvät viidessä viikossa ja avautuvat kello 3 aamuyöllä, 36 vuorokautta kukkien avautumisen jälkeen. Joka kerta. 1 https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2015/ ulkovalaistus/ulkovalaistuksen_tarveselvitys_web.pdf Kasvimaailman tarkin valokello lienee kaakkoisaasialaisella simpoh-pensaalla, jonka hedelmät avautuvat aina kello 3 aamulla, 36 vuorokautta kukkien avautumisen jälkeen. Erityisesti punaisia aallonpituuksia sisältävä öinen valo häiritsee kasvien molekyylikellon toimintaa. Kasvien kannalta olisi suotavaa käyttää valkoista valoa tuottavia valonlähteitä. Kuva: Juhana Konttinen Cheng Wei / Shutterstock.com
• LEDVANCE LED-VALAISIMET Valaisimemme ovat loistava yhdistelmä tyylikästä muotoilua, energiatehokasta teknologiaa ja asennuksen helppoutta hyvällä hinta-laatusuhteella. SUUTUTTAAKO HUONO VALAISTUS? LEDVANCE.FI MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU.
• 44 VALO 1/2018 GUERRILLA LIGHTING KOKEILEVAA JA YHTEISÖLLISTÄ VALOA Teksti: Elisa Hillgen, Jyväskylän kaupunki Valonkantajat pääsevät osaksi yhteisöllistä kokemusta. Tunnelmia San Sebastiánin Guerrilla-tempauksesta vuodelta 2014. Kuva: Gorka Bravo
• 45 VALO 1/2018 Guerrilla Lighting on yhteisöllinen valotempaus, jossa kymmenet vapaaehtoiset avustajat valaisevat hetkellisesti kohteita ladattavin käsivalaisimin. Tempausten tarkoituksena on kiinnittää huomiota kaupunkiympäristön valaistukseen ja näyttää unohdettuja tai huonosti valaistuja kohteita uudessa valossa. G uerrilla Lighting -konsepti on saanut alkunsa Isosta-Britanniasta vuonna 2006. Idean on kehitellyt englantilainen valaistussuunnittelija Martin Lupton Light Collectivesta. Guerrilla Lighting -tempauksilla pyritään osoittamaan hauskalla tavalla, että laadukkaan valaistuksen avulla on mahdollista saavuttaa viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö. Suomen ensimmäiset Guerrilla-valotempaukset olivat Jyväskylässä ja Helsingissä vuonna 2008. Kaikkiaan tempauksia on järjestetty lähemmäs sata, Suomessakin jo kymmeniä, viimeisin Mäntyharjulla Etelä-Savossa. Guerrillaeli sissi-iskulla tarkoitetaan hetkellistä, yllätyksellistä tapahtumaa. Yleensä valaistavat kohteet pidetäänkin yleisöltä salassa tapahtumapäivään saakka. Tempaukset järjestetään useimmiten kuntien, kiinteistönomistajien tai esimerkiksi oppilaitosten toimesta. Kohteet (3–5 kpl) valitaan etukäteen, ja tämän jälkeen valaistussuunnittelija tai työryhmä tekee kohteissa kokeiluja ja koostaa suunnitelman halutusta lopputuloksesta. Varsinaisena tapahtumapäivänä vapaaehtoisille avustajille eli valosisseille neuvotaan ladattavien käsivalaisinten käyttö ja opastetaan, miten ja mitä kohtaa valaistavasta kohteesta tulee valolla osoittaa. Valaistavat kohteet voivat olla esimerkiksi kaupungin maamerkkejä, julkisivuja, puistoja, siltoja tai muita näyttäviä rakenteita. Kohteet tulee aina valokuvata ennen ja jälkeen tempauksen – kuvaus ja näkymäsuunnat suunnitellaan etukäteen ammattikuvaajan kanssa. Kuvien avulla valaistuksesta voidaan herätellä keskustelua esimerkiksi mediassa ja päättäjien keskuudessa. Guerrilla Lighting -tempausten parasta antia on yhteisöllisyys. Avustajat eivät yleensä ole valaistuksen ammattilaisia, joten valoiVuoden 2010 Jyväskylän Valon kaupunki -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä Guerrilla-iskussa leikiteltiin erilaisilla valaistusversioilla. Kuvat: Juhana Konttinen Oulunsalon kotiseutumuseon valaistus herätti ihastusta Valoa Oulu! -festivaalin yhteydessä 2013. Kuva: Inkeri Jäntti Social Light Movementin työpajan Guerrilla-tempauksella pyrittiin elävöittämään hankalia ja unohdettuja kohteita Belgian Liègessä vuonna 2011.
• airam.? Airam valaisee myös työpäiväsi. Keravalla kaikki kummasti kirkastuu. Meillä on halua ja kykyä auttaa sekä lupa ratkaista. Kilauta Keravalle. Ville, Kalle, Carola ja kollegat palvelevat sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa: 020 754 5604. Katso, mitä on jo tehty: airam.? – Referenssikohteet VALOILMIÖ. 46 VALO 1/2018 tonsa kanssa, ja valot sytytetään äänimerkistä. Sekä yleisö että kuvaaja ja median edustajat voivat nyt kuvata kohdetta uudenlaisessa valaistuksessa muutaman minuutin ajan. Toisesta äänimerkistä valot sammutetaan ja siirrytään seuraavaan kohteeseen. Kohteissa voidaan myös esitellä äänentoiston avulla paikan historiaa tai muita taustatietoja. Viimeisen kohteen jälkeen sissit ja kalusto kootaan sisätiloihin ja mahdollisuuksien mukaan katsotaan, millaisia valokuvia valaistavista kohteista saatiin. Tässä yhteydessä on mahdollista järjestää myös keskustelutilaisuus kaupunkilaisille ja medialle. Ammattikuvaajan ottamat kuvat julkaistaan Guerrilla Lightingin erilaisissa sosiaalisen median kanavissa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Lisätietoja: www.facebook.com/GuerrillaLighting hin ja valaistukseen tutustuminen on sisseille uusi ja innostava asia. Guerrilla Lighting sopii myös osaksi valotapahtumia ja muita kaupunkikulttuuritilaisuuksia, tai se voi olla osa työpajamuotoista työskentelyä vaikkapa kaupunkisuunnittelijoille ja arkkitehdeille. Käytännön järjestelyt ja tapahtumasta tiedottaminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Guerrilla-valokalustoa on vuokrattavissa esimerkiksi Jyväskylän kaupungilta, ja vapaita ajankohtia on hyvä tiedustella ajoissa. Kalustoon kuuluu joitakin kymmeniä käsivalaisimia, laturit, jatkojohdot ja muut tarvikkeet. Lisäksi tempauksissa voi käyttää halutessaan erilaisia kannettavia valoja, lyhtyjä, varjokuvioita ja muita helppokäyttöisiä efektejä. Tapahtumassa yleisö kokoontuu useimmiten helppoon lähtöpisteeseen tai ensimmäiseen kohteeseen. Valosissit ovat valmiina kalusGuerrilla Lighting -tempauksilla voidaan esitellä merkittäviä rakennuksia uudessa valossa, kuten vuoden 2013 Valoa Oulu! -festivaalin yhteydessä järjestetyssä sissi-iskussa. Kuvissa Oulun yliopiston rakennus ennen ja jälkeen iskun. Kuvat: Inkeri Jäntti Romanian ensimmäisessä Guerrilla-valotempauksessa vuonna 2015 valaistiin Sibiun historiallista arkkitehtuuria. Kuva: FSalcudean GUERRILLA LIGHTING -TEMPAUSTEN PARASTA ANTIA ON YHTEISÖLLISYYS. Tempausten yhteydessä voidaan irrotella vaikkapa valomaalauksella, kuten Ruotsin Torshällan Raatihuoneentorilla vuonna 2014. Kuva: Simon Allinggård
• airam.? Airam valaisee myös työpäiväsi. Keravalla kaikki kummasti kirkastuu. Meillä on halua ja kykyä auttaa sekä lupa ratkaista. Kilauta Keravalle. Ville, Kalle, Carola ja kollegat palvelevat sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa: 020 754 5604. Katso, mitä on jo tehty: airam.? – Referenssikohteet VALOILMIÖ.
• 48 VALO 1/2018 PERUSTEET HALTUUN, OSA 4: LUMINANSSI JA HEIJASTUSSUHDE Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy Kuvitus: Petri Vuorio K ohteeseen osuvasta valovirrasta osa absorboituu pintaan ja osa mahdollisesti läpäisee sen. Pinnasta heijastuva osuus määrää kohteen luminanssin L, ja näkeminen perustuu luminanssija/tai värierojen havaitsemiseen. Luminanssi ilmaisee siis pinnan valotiheyden eli kansanomaisesti sanottuna pintakirkkauden, ja se onkin valaistustekniikan ainut suoranaisesti nähtävissä oleva suure. Luminanssin yksikkö on kandelaa neliömetrille [cd/m 2 ]. Tilan luminanssit vaikuttavat oleellisesti havaintojen tekemiseen, havaintonopeuteen, häikäisyyn ja valaistus ympäristön näköergonomiaan. Siksi valaistusympäristön suunnittelussa kiinnitetään huomiota näkökohteiden, niiden välittömän lähiympäristön ja muun näkökentän luminansseihin sekä näiden keskinäisiin suhteisiin. Mitä suurempi esim. lampun, valaisimen tai työkohteen luminanssi on, sitä kirkkaammalta/valoisammalta sen pinta näyttää. Kun pinnan luminanssi ylittää 10 000 cd/m 2 , se koetaan häikäisevänä. Tätä suuruusluokkaa on ollut perinteisten halkaisijaltaan 26 mm ja 38 mm loistelamppujen luminanssi. Valonlähsuunnan ympärillä ± 20° kartion sisällä näkyvien pintojen luminanssitaso (sopeutumisluminanssi). Sopeutumisluminanssi puolestaan vaikuttaa havaintonopeuteen ja silmän häikäisyherkkyyteen. Mitä suurempi sopeutumisluminanssi on, sitä pienempi on silmän häikäisyherkkyys. Tämä käy hyvin ilmi, kun vertaa vastaantulevan auton pitkien valojen häikäisyä yöllä ja päivällä. Havaintonopeus taasen kasvaa voimakkaasti sopeutumisluminanssin kasvaessa, mutta vain noin 50 cd/m 2 saakka, jonka jälkeen havaintonopeuden kasvu hidastuu merkittävästi. Muutokset näkökentän luminanssitasossa edellyttävät silmän sopeutumista syntyneeseen muutokseen. Sopeutuminen vaatii aikaa – pimeämpään tilaan sopeutuminen kestää kauemmin kuin valoisampaan ja sopeutumisnopeus riippuu myös lähtöja loppuluminanssista. Sopeutumisen aikana yksityiskohtien erottaminen ei ole mahdollista. Vaikka näkökentän luminansseilla on suurempi merkitys näkemiseen kuin valaistusvoimakkuuksilla, ovat valaistussuositukset sisävalaistuksessa perinteisesti perustuneet valaistusvoimakkuuksiin. Syynä tähän on yksinkertaisesti ollut se, että luminanssien mittaamiteen/valaisimen häikäisevyyteen vaikuttavat sen luminanssin lisäksi myös silmän sopeutumisluminanssi, valaisimen sijainti näkökentässä ja valokappaleen koko. Luminanssin suuruus riippuu siis tarkastelusuunnasta, valovoimasta ja tarkasteltavan pinnan alasta, mutta ei esimerkiksi etäisyydestä. Valaisimen valoaukon luminanssi riippuu myös valaisimen valoaukon suuruudesta. Pienikokoisilla ledivalaisimilla tämä tarkoittaa entistä suurempia luminansseja valaisimen valoaukon pienemmän koon vuoksi. Jos opaalipintaisen valaisimen valaisevan pinnan kokoa pienennetään, mutta valovirta pysyy samana, kasvavat valaisimen luminanssi ja häikäisy riski. Toisaalta luminanssi riippuu myös valovoimasta tarkasteltavaan suuntaan. Jos valaisimen optiikka (linssi, heijastin, pienluminanssioptiikka) rajaa tehokkaasti valoa pois määrätyistä suunnista, on valovoima ja siten myös luminanssi näihin suuntiin pieni. Mitä pienemmiksi ledivalaisimet tehdään, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota valaisin optiikan suunnitteluun. Silmä sopeutuu jatkuvasti keskeisessä näkökentässä olevaan keskimääräiseen luminanssitasoon. Sopeutumisen määrittää katseKuva 1: Suunta-, sekaja hajaheijastuminen. Kiiltävä pinta Tuleva säde Tuleva säde Tuleva säde Heijastuva säde Puolikiiltävä pinta Matta pinta
• 49 VALO 1/2018 nen ja laskeminen on ollut hankalampaa kuin valaistusvoimakkuuden. Siksi myös EN 12464-1 -standardissa annetaan suositukset työskentelyalueen välittömän lähiympäristön ja tausta-alueen valaistusvoimakkuuksille eikä niiden luminansseille. Näiden suositusten taustalla ovat kuitenkin näkökentän luminanssitasaisuuteen liittyvät vaatimukset. HEIJASTUSSUHDE Heijastussuhde ? ilmoittaa prosentteina sen, kuinka suuri osa pinnalle kohdistuvasta valovirrasta heijastuu pinnalta takaisinpäin. Heijastussuhde ei yleensä ole vakio, vaan se riippuu esimerkiksi valon tulosuunnasta ja spektristä sekä pinnan väristä. Heijastussuhde kuvaa siis käytännössä pinnan vaaleutta. Taulukossa 1 on esitetty tyypillisiä heijastussuhteita joillekin pintamateriaaleille. Heijastuminen jaetaan kolmeen pääryhmään sen mukaan, millä tavoin jakautuneena valo heijastuu materiaalin pinnalta (kuva 1). Teoreettiset ääritapaukset ovat hajaheijastuminen ja suuntaheijastuminen. Ensin mainitussa tapauksessa heijastunut valovirta hajaheijastuu tasaisesti kaikkiin suuntiin (täysin matta pinta), ja jälkimmäisessä tapauksessa yhdensuuntainen valonsädekimppu heijastuu optisen peiliheijastumislain mukaisesti (peilipinta). Yleensä tällaisia heijastumisilmiöitä ei esiinny täysin puhtaana, vaan kysymys on aina yhdistyneestä hajaja suuntaheijastumisesta. Ilmiötä kutsutaan sekaheijastumiseksi. Hajaheijastavien (matta)pintojen luminanssi syntyy pinnalla vallitsevan valaistusvoimakkuuden E ja pinnan heijastussuhteen ? yhteisvaikutuksena: L = ? · E / ?. Taulukossa 2 on esitetty eri valaistusvoimakkuuksilla laskettuja luminansseja. Siitä voidaan havaita, että tummien näkökohteiden havainnointiin tarvitaan huomattavasti enemmän valoa kuin vaaleiden. Samoin huomataan, miksi näköympäristön väritys on tärkeä ergonomiatekijä. Taulukko kertoo selkeästi, että valoisaan tilavaikutelmaan päästään lisäämällä näkökentässä oleville pinnoille valoa. Toisaalta siihen päästään myös valitsemalla pinnoille vaaleat värit. Edellä mainitusta yhtälöstä huomaa, että värityksen vaikutus on aivan yhtä suuri kuin valaistusvoimakkuuden. Haastava tilanne syntyy silloin, kun pintojen väritykseen ei voida helposti vaikuttaa, kuten esimerkiksi miesten vaateosastolla, jossa seinät on ripustettu täyteen tummia pukuja. Pinta Heijastussuhde Valkoinen 70...85 % Vaaleat värit noin 50 % Tummahkot värit noin 30 % Tummat värit noin 10 % Betoni, uusi 40...50 % Betoni, vanha 5...15 % Tiili 10...30 % Vaalea puu, koivu 55...65 % Keltainen kangas 30...45 % Punainen tai sininen kangas 10...20 % Vaaleanharmaa kangas 15...25 % Ikkuna noin 10 % Puinen pöytäpinta 35...50 % Taulukko 1: Esimerkkejä erilaisten pintojen heijastussuhteista. Lähde: pääosin Valaistustekniikan käsikirja 1 (1977) Valaistusvoimakkuus [lx] Pinnan värisävyn heijastussuhde ja luminanssi Valkoinen (89 %) Harmaa (54 %) Musta (8 %) 50 14,2 cd/m 2 8,6 cd/m 2 1,3 cd/m 2 100 28,3 cd/m 2 17,2 cd/m 2 2,5 cd/m 2 250 70,8 cd/m 2 43,0 cd/m 2 6,4 cd/m 2 500 141,6 cd/m 2 85,9 cd/m 2 12,7 cd/m 2 1 000 283,3 cd/m 2 171,9 cd/m 2 25,5 cd/m 2 Taulukko 2: Pinnan värisävyn (heijastussuhteen) vaikutus luminanssiin erilaisilla valaistusvoimakkuuksilla. LUMINANSSI Valaistustekniikan ainoana suoranaisesti nähtävissä olevana suureena luminanssi kertoo pinnan valotiheyden eli ”pintakirkkauden”. Luminanssia käytetään näköympäristön ominaisuuksien ja näyttöpäätetyötilojen valaisimien valoaukon kirkkauden määrittämisessä. Keskeisessä näkökentässä olevien pintojen luminanssi määrittelee silmän sopeutumistason ja sitä kautta myös häikäisyherkkyyden. Yksikkö ja suuruusluokka Luminanssin yksikkö on kandelaa neliömetrille [cd/m 2 ]. Yöllä valaistun kadun pinnan luminanssi on suuruusluokkaa 2 cd/m 2 , taivaankannen 8 000 cd/m 2 ja 36 watin (Ø 26 mm) loistelampun 11 000 cd/m 2 . Riippuvuus eri tekijöistä Pinnan luminanssi riippuu pinnan valovoimasta ja kääntäen verrannollisesti sen projektiopintaalasta tarkastelusuuntaan (eli myös tarkastelusuunnasta). Hajaheijastavan (matta)pinnan luminanssi syntyy pinnalla vallitsevan valaistusvoimakkuuden ja pinnan heijastus suhteen (värityksen) yhteisvaikutuksena. LUMINANSSIN MÄÄRITTÄMINEN Pinnan luminanssi lasketaan seuraavasti: L = I ? / (A · cos ?) jossa L = tarkasteltavan pinnan luminanssi I ? = pinnan valovoima tarkastelusuuntaan ? A cos ? = pinnan projektiopinta-ala tarkastelusuuntaan ? A cos ? A ? I ? L
• Jäikö lehti lukematta? VALO-lehti on luettavissa näköisversiona Lehtiluukku.fi-palvelussa. 13 VALO 2/2016 12 VALO 2/2016 KIRJAIMELLISESTI VEDEN ALLA Tammerkoski-teoksen seinälle projisoitava vesimaailma löytyi kokeilujen jälkeen aidosta ympäristöstä. – Aluksi testasimme heijastuksia useilla eri tekniikoilla, mutta paras tulos saatiin siitä, kun tuuli heiluttaa järvenpintaa ja auringonvalo heijastuu pohjaan, kuvailee lasigobot suunnitellut Arto Heiskanen. Kummankin tunnelin vesimaailma projisoidaan neljällä profiiliheittimellä, joiden jokainen gobo on suunniteltu erikseen. Toisessa tunnelissa heijastus tulee katsojan suunnasta, toisessa katsojaa vastaan. Projisointi vaikeasta kulmasta teetti töitä perspektiivin korjauksen kanssa samoin kuin valon himmeneminen pitkällä heijastusmatkalla. – Myös seinämateriaali oli haastava, sillä toisessa tunnelissa teoksen kohdalla on ruiskubetonoitu pinta, toisessa kiiltävähkö tasainen elementtipinta, Heiskanen kertoo. SINISEN JA ORANSSIN VÄLILLÄ Koko Naistenlahden puoleinen alue, jonne Falls sijoittuu, ammentaa veden väreistä. Naistenlahden voimalaitos on entuudestaan valaistu sinisin sävyin, ja Jan-Erik Anderssonin Tuli ja Sade -teospariin kuuluva Sade värjää ilmanvaihtopiipun siniseksi ja valkoiseksi. Tunnelin toisessa päässä, Santalahdessa, värimaailmaa ohjaa kaupungin teollisuushistoS1 – PAASIKIVENTIEN RISTEYSSILLAN VALAISTUS, SANTALAHTI Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALD Larsen Sähkösuunnittelu: Nodeon Oy Sähköurakointi: Are Oy Pilareiden kohdevalaistus: Easy LED Oy:n PRO 200 -lediheitin erikoisversiona (60 W, 10 asteinen spotti, valon väri oranssi, toteutettu yhdistelmällä: 50 % keltaisia ja 50 % amberin värisiä ledejä) Aitoaho edusti tunnelin toteuttajaa taideteoksia suunnittelevassa työryhmässä. – Tammerkoskea lukuun ottamatta kaikki teokset suunniteltiin osaksi rakenteita: meluesteet muutettiin taidegalleriaksi ja ilmanvaihtopiipuista järjestettiin taidekilpailu yhdessä Tampereen taidemuseon kanssa, Aitoaho kertoo. Lehtinen pitää mielenkiintoisena monialaista työskentelyä, jossa taiteilija pääsee osaksi kokonaista tietyöryhmää. – Taide on ollut pitkään tuupattuna gallerioihin ja museoihin. Ympäristössä tehdään koko ajan ratkaisuja, joissa taiteella voi olla paikkansa, Lehtinen muistuttaa. Taide voi ottaa teknisten rakenteiden pinnat ja muodot hyötykäyttöön laatimalla niille sisältöjä. Samalla voidaan vaikka esitellä kaupungin strategioita, kuten profiloitua kulttuurikaupunkina. RANTATUNNELIN TAIDEVALAISTUS Estetiikkarakenteet, joissa valo on mukana, on rahoitettu noin 200 000 euron erillisrahoituksella. Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki Rakennuttaminen ja koordinointi: Heini Orell, Frei Zimmer Oy ria. Tuli-ilmanvaihtopiipussa korkeuksiin kurottelevat keltaiset ja oranssit liekit, ja melutaidegalleriaksi muutetun meluesteen ja tunnelin suuaukon häikäisysuojien väreissä lämmittävät maanläheiset sävyt. Santalahden ja Naistenlahden valaistut sillat tulevat toimimaan pimeän ajan portteina alueelle. Santalahden Paasikiventien risteyssillan pylväiden oranssin valon värin Larsen valitsi ilmanvaihtopiipussa käytetyn maalin sävyä vastaavaksi. Naistenlahden Rauhaniementien silta saa pian samanlaisen sinisen valaistuksen kuin Falls. TAIDETTA TARJOLLE Suomessa ei vielä mielletä taidetta itsestään selväksi osaksi ympäristösuunnittelua, eikä tilaustöitä ole tarjolla, joten taiteilija Tuula Lehtinen ja tuottaja Heini Orell ehdottivat taideohjelman laatimista Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajille. Taidesuunnitelma tehtiin yhteistyössä muun tunnelista vastaavan työryhmän kanssa. Tässä vaiheessa rakenteet oli jo päätetty, joten teosten oli sopeuduttava näihin suunnitelmiin. – Suurin haaste oli kaiken nivominen yhteen sekä taloudellisesti että käytännöllisesti. Se oli vain uskomatonta neuvottelua ja miljoona Excel-taulukkoa, Lehtinen henkäisee. – Tunnelin toteuttajat kuitenkin näkivät taiteen mukanaan tuomat arvot, tieympäristörakenteiden suunnittelija Hanna Aitoaho toteaa. TAMMERKOSKI – RANTATUNNELIN VALOTEOS Valoaiheen suunnittelu: Tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy ja Hanna Aitoaho, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALD Larsen Gobojen suunnittelu ja tekninen toteutus: Arto Heiskanen ja Joonas Saaranen, WhiteNight Lighting Oy Sähkösuunnittelu: Nodeon Oy Sähköurakointi: Huoltotyö Pentti Oy Sininen valopesu seinillä: Easy LED Oy:n PRO 200 -lediheitin erikoisversiona (50 W, UP-D-katuvalo-optiikka, valon väri sinivihreä, toteutettu yhdistelmällä: 57 % vihreitä ja 43 % sinisiä ledejä) Gobovalaistus: Philips PROflood -profiilivalaisin (150 W monimetallilamppu), erikoisgobo (Goboservice) Paasikiventien silta toimii pimeän aikaan porttina Santalahden alueelle. Sillan valaisussa käytetään oranssin sävyä, joka löytyy myös Santalahden Tuli-ilmanvaihtopiipusta. Tammerkoski-teos merkitsee tunnelissa kosken alituskohdan. Gobojen vesiaiheisen kuvion täytyi olla riittävän suurta, jotta se erottuu ympäristöstään 60 kilometrin tuntivauhdilla liikkuville autoilijoille. 50 VALO 1/2018 RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN MITTAVA UUDISTUS Y mpäristöministeriö sai joulukuussa 2017 päätökseen vuonna 2013 käynnistyneen rakentamismääräyskokoelman uudistustyön. Mittavassa uudistuksessa kokoelma päivitettiin vastaamaan kestävän ja hyvän rakentamisen nykyaikaisia vaatimuksia, vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Uudistuksessa selkeytettiin sääntelyä. Lisäksi yksittäisiä vaatimuksia vähennettiin noin puoleen aiempaan verrattuna. Uudet vaatimukset tulivat voimaan 1.1.2018. Asetukset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa Finlex-palvelussa. Rakentamismääräyskokoelma on jatkossa ministeriön sähköinen julkaisu, joka tarjoaa kootusti maankäyttöja rakennuslain mukaiset asetukset ja niihin liittyvät suositukset koskien rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta. Lisätietoja: www.ym.fi/rakentamismaaraykset Pohjoismaiden parhaan valaistuskohteen palkinto jaetaan 12.9.2018 Helsingin Katajanokalla SES Auditorio Kino K-13:ssa. Kymmenen kilpailuun nimettyä kohdetta esittäytyvät Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämässä tilaisuudessa, jonka päätteeksi kilpailun tuomaristo julkistaa ratkaisunsa. Keynote-puheenvuoron pitää Tapio Rosenius. Tapahtumaan voi ilmoittautua edullisemmalla early bird -hinnalla heinäkuun loppuun asti. Lisätietoja kilpailusta ja ilmoittautuminen: www.nordisklyspris.com. PROFESSIONAL LIGHTING DESIGN CONVENTION 2018 Professional Lighting Design Convention (PLDC) järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella, Singaporessa, 25.–27.10.2018. Kokeneet suunnittelijat, johtavat valaistusalan asiantuntijat sekä lupaavat uudet tulokkaat pitävät korkealaatuisia luentoja valaistussuunnittelun eri osa-alueilta sekä esityksiä valaistushankkeista ympäri maailmaa. PLDC 2018 tarjoaa myös muun muassa ekskursioita, käytännön työpajoja sekä ohjattuja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Järjestyksessään seitsemännen PLDC:n tunnuslauseena on ”a smart move”. Lisätietoja: www.pld-c.com VALAISINSUUNNITTELUKILPAILU LUMINORD 2018 L uminord-valaisinsuunnittelukilpailun tarkoituksena on kannustaa suomalaista valaisinsuunnittelua antamalla tunnustusta uusille ja korkeatasoisille valaisinratkaisuille sekä edistää valaisinsuunnittelijoiden ja valaisinteollisuuden välisiä kontakteja. Lisäksi tavoitteena on kehittää valmistavaa teollisuutta varten sellaisia uusia valaisininnovaatioita ja tuotteita, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota laatuun, turvallisuuteen, elinkaarija ekologisiin tekijöihin, muotoiluun sekä teolliseen valmistettavuuteen. Yhdeksättä kertaa järjestettävän Luminordvalaisinsuunnittelukilpailun tehtävänä on suunnitella työpisteen valaisin nykyaikaiseen toimistotilaan. Toimistotilojen työpisteiden valaistukseen kaivataan uusia ratkaisuja. Valaistus on osa työergonomiaa. Se vaikuttaa työntekijän vireystilaan ja viihtyvyyteen, ja siten myös työn tuottavuuteen. Hyvä työpistevalaistus ottaa huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet ja on muunneltavissa näiden tarpeiden muuttuessa. Kilpailun pääpalkinto on Suomen Messusäätiön lahjoittama LUMINORD 2018 -palkinto, jonka arvo on 5 000 euroa. Lisäksi jaetaan Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry:n lahjoittama STEKnimikkopalkinto, arvoltaan 5 000 euroa. Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailutyöt tulee jättää 17.8.2018 mennessä. Kilpailun tulokset julkistetaan Habitare-messukokonaisuuteen kuuluvan Habitare Pro -tapahtuman avajaispäivän yhteydessä 12.9.2018 Helsingin Messukeskuksessa. Julkistamisen jälkeen palkitut työt ovat näytteillä Habitare Pro -tapahtumassa 12.–14.9.2018. Kilpailun järjestävät Sähkösuunnittelijat NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry ja Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry yhteistyössä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n kanssa. Kilpailuohjeet ja -säännöt löytyvät osoitteesta www.nssoy.fi/luminord.
• PROJEKTIUUTISIA 51 VALO 1/2018 VALKOSAAREN VALAISTUSUUDISTUS Vuonna 1900 valmistunut, Museoviraston suojelema Nyländska Jaktklubbenin paviljonki loistaa uusitun valaistuksensa myötä. Historiallisen arvokohteen valaistus tuotiin tähän päivään, jotta saarella sijaitsevan Ravintola NJK:n vieraat saisivat nauttia ainutlaatuisesta arkkitehtuurista sekä kulkea saarella turvallisesti. Uudistuksessa paviljongin juhlasalin holvikatto sekä saaren polut ja laiturit valaistiin BEGAn valaisimilla. Sijainti: Valkosaari, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2017 Sähkösuunnittelu ja -urakointi: T-Innovations Oy, Tomi Forssten Lisätietoja: www.hedtec.fi VALON TUOJA – TALVISODAN MUISTOMERKKI Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelema talvisodan kansallinen muistomerkki, Valon tuoja, paljastettiin yleisölle viime marraskuussa, tasan 78 vuotta talvisodan syttymisen jälkeen. Teräsveistoksessa valaistus on keskeisessä osassa. Sotilaan runkoa valaistaan lahkeista ylöspäin Meyer Lightingin valonheittimillä. Pallon muotoisen jalustan sisälle on kiinnitetty 105 valokuvaa, yksi talvisodan jokaista päivää kohden. Valokuvia valaistaan jalustaa kiertävillä LED Linearin valaisimilla. Sijainti: Kasarmitori, Helsinki Valmistumisaika: marraskuu 2017 Valaistussuunnittelu: Mikko Pekonen, Sweco Talotekniikka Oy Valaistustoteutus: Oy Nylund-Group Ab Lisätietoja: www.nylund.fi MOW STARGATE Helsingin Ruoholahteen avautunut MOW Stargate on urbaani ja luova työympäristö, joka tarjoaa rentoja tiloja aina yksittäisistä työpisteistä isommille ryhmille sopiviin toimistokokonaisuuksiin. MOW Stargaten valaistus haluttiin toteuttaa laadukkaasti ja siten, että se tarjoaa työskentelylle mahdollisimman hyvät puitteet. Käytäväalueiden yleisvalaistukseen valittiin XAL:n kustomoidut profiilivalaisimet, joissa yhdistyvät ledivaloviivat ja profiiliin integroidut kohdevalaisimet. Persoonallisesti sisustetuissa neuvottelutiloissa on käytetty XAL:n Mino 60 -lediprofiilia mikroprismahäikäisysuojalla. Sijainti: Porkkalankatu 22, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2017 Sisustussuunnittelu: Rune & Berg Design Oy Lisätietoja: www.teclux.fi Kuva: Kim Forssén SÄRKYNYT ELÄMÄ – ESPOO SISÄLLISSODASSA Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo espoolaisista ihmiskohtaloista sisällissodassa. Näyttelyssä sodan tarinaa kerrotaan erilaisin visuaalisin keinoin. Valolla osoitetaan kartalla olevia taistelupaikkoja, sillä korostetaan kuvatulosteiden luomaa tilavaikutelmaa ja nostetaan esiin näkymän päätteinä olevia kiintopisteitä – kuitenkin esinekonservoinnin asettamien rajojen puitteissa. Sijainti: Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Espoo Valmistumisaika: marraskuu 2017 Valaistussuunnittelu: Heli Nikunen, Valosuunnittelu HN Lisätietoja: www.vhn.fi Kuva: Petri Vuorio
• VALO 1/2018 52 KUPITTAAN PALLOILUHALLIN VALAISTUS Kupittaan uusi palloiluhalli on suunniteltu erityisesti eri palloilulajeja ja voimistelua varten. Kansainväliset mitat täyttävää hallia valaisevat energiatehokkaat ja kestävät Easy LED PRO+ 12X -valaisimet. Erityisesti urheilukohteisiin suunnitelluilla valaisimilla saavutetaan häikäisemätön ja tasaisen laadukas valaistus koko halliin. Kaikki hallin valaisimet ovat DALI-ohjattuja. Ohjausjärjestelmällä mahdollistetaan tilan tarpeenmukainen käyttö. Kenttä on jaettavissa kolmeen osaan, ja kaikkien osioiden valaistusta voidaan ohjata itsenäisesti. Sijainti: Lemminkäisenkatu 32, Turku Valmistumisaika: joulukuu 2017 Valaistussuunnittelu: Ville Koivunen, Easy LED Oy Lisätietoja: www.easyled.fi Kuva: Bo Stranden BANG & OLUFSENIN LIPPULAIVAMYYMÄLÄ AV-laitteita valmistava Bang & Olufsen avasi uuden näyttävän lippulaivamyymälän Helsinkiin. Myymälän yleisvalaistus on toteutettu italialaisen Exenian eri keilakulmaisilla 18 watin M3-spottivalaisimilla. Hyvän yleisvalon lisäksi spottien vaihtelevilla keilakulmilla luodaan myymälään dramatiikkaa ja korostetaan tuotteita. Suuriin näyteikkunoihin sijoitettuja tuotteita tuodaan lisäksi esiin Exenian magneettikiinnitteisillä Spot 48 -kohdevalaisimilla. Sijainti: Fredrikinkatu 38, Helsinki Valmistumisaika: maaliskuu 2018 Valaistussuunnittelu: DECOlight Oy Lisätietoja: www.decolight.fi KYMENLAAKSON OSUUSPANKIN PÄÄKONTTORI Pankin pääkonttorin remontin yhteydessä asennettu uusi energiatehokas ledivalaistus luo tiloihin raikkaan ja valoisan ilmeen. Yleisvalaistus käytävillä, auloissa ja toimistoissa on toteutettu LTS Licht & Leuchtenin DALI-ohjattavilla PLL-valaisimilla. Niiden mikroprismahäikäisysuoja takaa tasaisen ja häikäisemättömän valaistuksen kaikkiin tiloihin. Työpisteiden yläpuolelle asennetut Fagerhultin Closs-valaisimet on varustettu e-Sense ActiLume -ohjauksella. Valaisimien multisensorit tunnistavat liikkeen, mittaavat päivänvalon määrää ja säätävät valaistuksen sen mukaan. Sijainti: Kouvolankatu 16, Kouvola Valmistumisaika: syyskuu 2017 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy Sähkösuunnittelu: Sähkötoimisto Raimo Pehkonen Oy Sähköurakointi: KVL Sähköasennus Oy Kuva: Pirjo Lindfors Kuva: Joonas Puhakka MODERNI VALAISTUS KÄVELYKADULLE Kauppakeskus IsoKristiinaa ympäröivä katuvalaistus saneerattiin nykyaikaan Siteco DL20 LED -valaisimilla. Valaisinten symmetrinen leveä valonjako (PL1.2s), 4 000 kelvinin värilämpötila ja patentoitu Siteco CLO 2.0 -vakiovalovirtaohjaus luo kauppakeskuksen ulkopuolelle ja sitä ympäröiville kävelykaduille nykyaikaisen, energiatehokkaan valaistuksen sekä tyylikkään ja modernin ilmeen. Valmistumisaika: kevät 2017 Sijainti: Raatimiehenkatu, Lappeenranta Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Suunnittelu: Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Lisätietoja: www.osram.fi/lightingsolutions, www.siteco.com (DL20 LED)
• 53 VALO 1/2018 Kuva: Kari Palsila PATOSILLAN LISÄVALAISTUS Merikosken voimalaitosalueeseen kuuluva, oululaisten suosima Patosillan kulkuväylä sai uuden valaistuksen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Valaistus on Oulun Energia Urakoinnin lahja kaupunkilaisille, ja se julkistettiin osana Lumo-valofestivaalia. Patosillan valaistukseen tehtiin selkeitä muutoksia lisäämällä pylväitä ja vaihtamalla valaisimet. Lisäksi haluttiin korostaa padon arkkitehtuuria alajuoksuun asennetuilla valonheittimillä ja sitoa Patosilta osaksi lamellipadon valaistuskokonaisuutta. Sijainti: Patosilta, Oulu Valmistumisaika: marraskuu 2017 Valaistussuunnittelu ja toteutus: Oulun Energia Urakointi Oy, Kaisa Poikela ja Pekka Nietula Lisätietoja: www.oulunenergia.fi KAUPPAKESKUS KAAREN VALAISTUSUUDISTUS Helsingin Kannelmäen kauppakeskus Kaaren sisätilojen ilmettä ja valaistusta uusittiin. Osittain ympäri vuorokauden auki olevaan kauppakeskukseen haluttiin pitkäikäinen piilolistakattoon asennettava valaistusratkaisu, jossa valaisimet ovat millilleen katon alapinnan tasalla. Käytäväja aulatilojen kattolevyihin epäsymmetrisesti asennetut Airamin Plata-paneeli valaisimet tekevät tiloista entistä valoisampia, mikä lisää turvallisuutta ja helpottaa liikkumista. Valon värilämpötilaksi valittiin 4 000 kelviniä. Sijainti: Kantelettarentie 1, Helsinki Valmistumisaika: syksy 2017 Arkkitehtisuunnittelu: Innovarch Oy, Markus Miikkulainen Tekninen valaistusja sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy Lisätietoja: www.airam.fi K-MARKET VISAMÄEN MYYMÄLÄVALAISTUS Uusi K-market Visamäki sai energiatehokkaan, 4 000 kelvinin ledivalaistuksen Airamin Rami-ramppivalaisimilla. OPR4-optiikalla varustetut valaisimet asennettiin neljän metrin korkeuteen, ja ne antavat hyllyjen väliin lattialle noin 1 000 luksin valaistusvoimakkuuden. Valaisimet ovat DALI-ohjattavia, ja valaistusta voidaan himmentää keskuksessa olevan säätimen kautta. Ohjaukseen ohjelmoitiin valmiiksi muutama erilainen valaistustaso, jotta valaistustasoa saadaan nopeasti muutettua tarpeen vaatiessa. Sijainti: Visamäentie 16, Hämeenlinna Valmistumisaika: marraskuu 2017 Sähkösuunnittelu: Granlund Sähköurakointi: Hämeen Talotekniikka Sami Tuominen Oy Lisätietoja: www.airam.fi Kuva: Kari Palsila PUUMALAN SILTATORNIN VALOTEOS Puumalansalmen ylittävän sillan erikoisuus ja sataman maamerkki on siltatorni, jonka maisemahissillä kevyt liikenne kulkee satamasta sillalle. Puumalan kunta ja C2 SmartLight Oy järjestivät yhteistyössä ideakilpailun, jonka voitti innovatiivinen Saimaanmajakka-idea. Puumalan siltatorni on nyt koko seutukunnan ilmapuntari vaihtaen väriä ilmanpaineen mukaan. Siltatorni on liitetty C2 SmartLight -keskusohjausjärjestelmään, jonka kautta valaistusta ja värejä voidaan muuttaa myös etänä. Sijainti: Puumalan satama Valmistumisaika: joulukuu 2017 Ideakilpailun voittaja: Heini Myllyoja Valaistussuunnittelu: Jonna Liius, FIXULUX Oy Lisätietoja: www.c2smartlight.com/referenssit Kuva: Kimmo Hagman
• 54 VALO 1/2018 TUOTEUUTISIA WAY-VALAISINSARJA NÄYTTÄÄ TIETÄ Focus Lightingin Way on monipuolinen katuvalaistukseen tarkoitettu valaisinsarja, jonka mallit ripustetaan vaijeriin tai asennetaan valaisinorteen. Wayn muotokieli edustaa klassista pohjoismaista muotoilua, sulautuen hienosti urbaaniin ympäristöön. Wayn pehmeästi hehkuva häikäisysuoja luo optisen efektin, joka ohjaa kadulla kulkijoita ja tuo alueelle pehmeän ja miellyttävän valon. Valaisimet on suunniteltu minimoimaan valosaastetta ja häikäisyä. Way on muotoilunsa ja matalalla sijaitsevan painopisteensä ansiosta vakaa myös ripustettuna. Valaisimet koostuvat ainoastaan kahdesta pääkomponentista, alumiinivaletusta rungosta ja häikäisysuojasta. Lisätietoja: Oy Nylund-Group Ab www.nylund.fi C2 SMARTCOUNTER -LASKURILLA TIETOA OHJAUKSEEN C2 SmartCounter laskee alueella liikkujat ja ohjaa valaistusta liiketiedon mukaisesti. Laskurin keräämää tietoa voidaan välittää eteenpäin valaistusverkon kautta erilaisiin smart city -ratkaisuihin. Dataanalytiikan avulla voidaan arvioida ja ennustaa alueen käyttöastetta sekä säätää valaistusta sen mukaisesti. Sopivia käyttökohteita ovat esimerkiksi kuntoradat, urheilukentät ja parkkipaikat. Lisätietoja: C2 SmartLight Oy www.c2smartlight.com/smartcounter STYLO JA Q-DROME – MODERNIT KATUVALAISIMET AEC Illuminazionen monikäyttöiset kaupunkija katuvalaisimet edustavat modernia muotoilua. Stylo on suunniteltu korkeimpien laatusäädösten ja eurooppalaisten standardien mukaisesti, ja sitä on saatavilla yhdeksällä erilaisella TRIO-optiikkavaihto ehdolla. Korkeaa energiatehokkuutta tarjoava Q-Drome on varustettu alumiiniheijastin optiikalla. Sen runko on alumiinivalua alhaisella kuparipitoisuudella, mikä varmistaa korkean mekaanisen kestävyyden ja luotettavuuden. Q-Drome voidaan asentaa seinäasennuksena, suoraan pylvään päähän tai valaisinvarteen. Lisätietoja: Silux Oy Ab www.silux.fi Q-DROME STYLO SNEP MODE C SNEP Mode C kuuluu Purson uuteen muunneltavaan valaisinperheeseen. Kotimaiset valaisimet valmistetaan Purso Greenline -kierrätysalumiinista. Laadukkaat optiikkavaihtoehdot takaavat kohteeseen parhaiten sopivan ratkaisun joustavasti eri korkeuksista lukuisissa erilaisissa käyttökohteissa, kuten kauppaja liiketiloissa, logistiikkakeskuksissa, varastotiloissa, teollisuushalleissa ja urheilutiloissa. Valaisimien takuuaika on 5 vuotta. • valonjakovaihtoehdot: extraleveä 110°, leveä 90°, keskileveä 60°, kapea 30°, hyllyväli, epäsymmetrinen ja opaali • värilämpötila: 3 000 K, 4 000 K tai 5 000 K • tehoalue: 24–150 W • valovirta-alue: 3 400–20 350 lm • ohjattavuus: on/off, DALI • kotelointiluokka: IP44, pistoliittimillä varustettuna IP20 • elinikä: yli 54 000 h (L 90 B 10 ) • värintoisto: R a > 80 • pituus: 1 140–2 820 mm • vakiovärit: anodisoitu harmaa ja valkoinen, tilauksesta maalattuna haluttuun RAL-väriin Lisätietoja: Purso Oy Valaistusjärjestelmät (03) 340 4111 www.snep.fi, www.purso.fi MINIMALISTINEN VAERO VAERO on minimalistinen toimistovalaisin, joka integroituu hienostuneesti mihin tahansa arkkitehtoniseen tilaan. Pois päältä ollessaan ohuen, kehyksettömän ja läpinäkyvän valaisimen pinnat ovat huomaamattomat, mutta päälle kytkettynä valaisin herää eloon valoa loistavana. VAERO ottaa huomioon modernin toimiston vaatimukset luoden ergonomisen työvalaistuksen erinomaisella näkömukavuudella (UGR < 19). Suora/epäsuora valo luo tasapainoisen valaistuksen, jolla on positiivinen vaikutus käyttäjien hyvinvointiin. Olennainen osa uniikin valaisimen muotoilua on sen reunavalaistustekniikka, jossa on käytetty viimeisintä teknologiaa. Ledit sijaitsevat valaisimen keskilinjalla, josta valo ohjataan valonohjaimen kautta tasaisesti ilman häiritseviä raitoja. Valaisinta on saatavana värilämpötiloilla 3 000 K ja 4 000 K tai säädettävällä värilämpötilalla (2 700–6 500 K). Valovirtavaihtoehdot ovat 5 000 lm ja 6 600 lm. Valaisimen mitat ovat 1 250 x 365 mm, ja siinä on vakiona DALIohjaus. Lisätietoja: Thorn Lighting Oy www.zumtobel.com
• 55 VALO 1/2018 TÖRMÄYKSEN KESTÄVÄT POLLARIVALAISIMET BEGA-järjestelmäpollarit ovat huomaamaton ja tyylikäs tapa estää tahallinen tai tahaton autolla väkijoukkoon ajaminen. Pollarit sulautuvat ympäristöön, ja ne voivat olla paikallaan turvaamassa ihmisiä myös ulkoilmatapahtumien ulkopuolella. Törmäyksen kestäviä järjestelmäpollareita on saatavana neliskanttisena (leveys 220 mm) sekä pyöreänä (halkaisija 265 mm). Neliskanttinen pollari on suunniteltu pysäyttämään kokonaispainoltaan 1,5 tonnia painava henkilöauto, nopeuden ollessa enintään 50 km/h. Pyöreä pollari pysäyttää jopa 7,5 tonnia painavan kuorma-auton, nopeuden ollessa enintään 50 km/h. BEGAn törmäyksen kestävät pollarit eivät ainoastaan suista ajoneuvoa reitiltään, vaan tekevät siitä myös toimintakyvyttömän. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 www.hedtec.fi INSTALIGHT MONORAIL 4021 Instalight MonoRail 4021 on helppo kiinnittää erillisen asennusprofiilin avulla. Kohdistetun, epäsymmetrisen valonjaon ansiosta valo on tasainen jopa 3,2 metriin asti kaksipuolisella käsijohteella, ylösvalo on valinnainen. Valittavissa on erilaisia valon värilämpötiloja sekä Tunable White -versio erittäin hyvällä värintoistolla (R a > 90). Anodisoidussa IP44-luokitellussa alumiiniprofiilissa on virtalähde integroituna. Valaisinta voidaan himmentää 1–100 % (DALI). Lisätietoja: Oy DJS Automation Ab (09) 439 1600 www.djsautomation.fi TYYLIKÄS EOS CIRCULAR LED Luksin tyylikäs EOS Circular valaisee tasaisesti koko valopinnan alueelta ja on lähes läpinäkyvä valon ollessa pois päältä. Valaisin on vain 24 mm paksu, ja sitä saa useassa eri koossa, alkaen 470 mm halkaisijasta peräti 2 000 mm halkaisijaan. Runkoa saa muun muassa mustana, valkoisena ja punaisena. Valon värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K, 4 000 K ja 5 000 K. Valaisin on DALI-himmennettävä. Lisätietoja: Teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi AIRAMIN PUHDASTILAVALAISIMET Best Clean on alakattojärjestelmiin sopiva puhdastilavalaisin, jonka teräsrunko on käsitelty korroosionestolla ennen polttopulverimaalausta. Valaisimen valonlähteenä toimii kiinteä ledi (35/57 W), ja valovirta on mallista riippuen 2 200–5 240 lm. Värintoisto on erittäin hyvä, R a > 90. Valaisimen karkaistu opaalilasi avataan siihen suunnitellulla imukupilla, joka on erikseen tilattavissa. Clean on alakattojärjestelmiin uppoasennettava puhdastilavalaisin, jonka runko on valkoiseksi maalattua terästä ja opaalikupu akryylia. Clean-valaisinta on saatavana kahta runko kokoa (35/57 W), ja valovirta on kiinteällä ledivalonlähteellä mallista riippuen 3 740–6 355 lm. Airamin IP65-luokitellut puhdastilavalaisimet voidaan asentaa tiloihin, joiden lämpötila on -5 °C...+25 °C. Valaisimia on saatavana on/offja DALI-ohjattavina, ja niiden värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi TYYLIKKÄÄN PELKISTETTY VALAISINTUOTEPERHE TOIMISTOON Uuteen LEDVANCE IndiviLED-toimistovalaisinperheeseen kuuluu lähes 70 mallia. Tuoteperheen valikoimasta löytyy valaisin jokaiseen toimiston osaan: Linear-malli soveltuu erinomaisesti työpistevalaistukseen ja Panel-malli käytävävalaistukseen. Valaisimissa jokaisen ledin päällä on oma IndiviLED-optiikka, jonka ansiosta valonjako on tasainen ja häikäisemätön (UGR < 19). Lisäksi valaisimen runko toimii heijastimena. Tuoteperheen valovoimaisin valaisin tuottaa jopa 7 000 lm, suoraa valoa (70 %) ja epäsuoraa valoa (30 %), valotehokkuuden ollessa 120 lm/W. Valonohjausvaihtoehtoja on saatavilla DALI-, on/offja sensorimalleina. Valaisimien elinikä on 50 000 tuntia (L 80 B 50 ) ja takuu 5 vuotta. LEDVANCE-tuotteet ovat nyt sisällytettävissä DIALuxja Relux-valaistussuunnitelmiin suoraan valikosta. Valaisintietomallit ovat myös BIMyhteensopivia. Lisätietoja: LEDVANCE Oy (09) 7422 3300 www.ledvance.fi CLEAN BEST CLEAN
• 56 VALO 1/2018 INNOVATIIVINEN SNOOKER Prolichtin uusi Snooker ei ole pelkästään riippuvalaisin, vaan sen innovatiivinen Gravity lifthissi toiminto mahdollistaa joustavat asennukset ja luovat muodostelmat. Perusajatuksena on vapaus vaihtaa valaisimien korkeutta tai asetelmaa, milloin vain. Pallomainen valaisinosa on lisäksi helposti irrotettavissa kaapelista ja näin ollen nopeasti vaihdettavissa toiseen paikkaan. Snooker onkin joustava ratkaisu, joka pystyy vastaamaan muuttuviin valaistusvaatimuksiin esimerkiksi auloissa tai ravintoloissa, joissa pöytien järjestystä muutetaan usein. Snookeria on saatavilla 25:ssä vakiovärissä – valolla tai ilman (sisustusta varten) – ja myös läpinäkyvällä, värillisellä Shine-koristerenkaalla varustettuna. Erilaisten muodostelmien tekemistä helpottaakseen Prolicht on kehittänyt kotisivuilleen suunnittelutyökalun: www.prolicht.at/snooker. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy www.louispoulsen.fi SITECO STREETLIGHT 11 – TULEVAISUUDEN TIEVALAISIN Siteco Streetlight 11 -valaisinperhe tarjoaa joustavan ratkaisun lähes kaikkiin teknisiin ulkovalaistustarpeisiin. Vakiona on tarjolla useita vaihtoehtoja, kuten kolme kokoa, kuusi eriväristä koteloa (IP66, kansi IK10), kuusi optiikkaa, kaksi värilämpötilaa (3 000 K ja 4 000 K), lukuisia valovirtatasoja (1 200–18 900 lm), erilaisia ohjausvaihtoehtoja ja ohjelmoitavat himmennysprofiilit. Ympäristöolosuhteet huomioiva CLO 2.0 -vakiovalovirtaohjaus säätää automaattisesti käyttöparametreja lämpötilan ja sään mukaan. Valaisimissa on patentoitu kiinnitysja kallistusjärjestelmä, jossa ei tarvita työkaluja. Streetlight 11 on tehokas valaisin alhaisella energiankulutuksella (jopa 135 lm/W) edistyksellisen leditekniikan, optimoidun heijastinteknologian sekä erittäin kestävien komponenttien ansiosta. Valaisimien käyttöikä on 100 000 h (L 90 B 10 ), ja niillä on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: OSRAM Oy (09) 8493 2200 www.osram.com, www.siteco.com PIENI SUURI UNICO XAL:n UNICO on aivan uudenlainen valaisin, jonka saa konfiguroitua joustavasti eri tiloihin ja tilanteisiin. Valaisimella on kuusi eri runkovaihtoehtoa, yksittäisestä spotista aina 3 x 3 -spottikokonaisuuteen. Ledivalaisimen jokaisen valopisteen optiikan voi valita yhdeksästä vaihtoehdosta, ja DALI-järjestelmän avulla voidaan ohjata joko koko valaisinta tai yksittäisiä ledispotteja. UNICO on kooltaan pieni, mutta valontuotoltaan suuri valaisin. Yhden spotin koko on vain 38 x 38 mm, mutta sen tuottama valovirta on jopa 420 lm. Valaisimien upotussyvyys on 50 mm. Lisätietoja: Teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi ENERGIATEHOKAS INDIGO COMBO Indigo Combo -sarjan valaisimissa yhdistyvät energiatehokkuus ja erinomainen valaistusmukavuus. Sarjan valaisimissa on kolme eri häikäisysuojavaihtoehtoa: Delta-mikroprisma, Beta Opti ja Opal. Beta Optija Delta-versiot sopivat hyvin toimistovalaistukseen, koska ne täyttävät standardien vaatimukset valaistusvoimakkuuden ja UGR-arvojen osalta. Opal-versiot tarjoavat miellyttävää ja pehmeää valaistusta muihin yleisiin tiloihin. Indigo Combo tarjoaa monipuoliset asennusvaihtoehdot piilokiinnityskattoon, T-profiilikattoon ja kiinteään kipsilevykattoon. Kaikki Indigo Combo -valaisimet on varustettu pikaliittimellä. Ulkoinen liitäntälaite on yhteensopiva 3tai 5-napaisten Wieland-, WAGOja Enstoliittimien kanssa. Kaikissa Indigo Combon DALI-versioissa on vakiona CLO-vakiovalojärjestelmä, jonka avulla valaisimen valovirta pysyy vakiona koko käyttöiän ajan. Järjestelmä lisää valaisimen tehokkuutta 6–10 prosentilla. Deltaja Beta Opti -versiot voidaan varustaa myös e-Sense Organic -valonohjausjärjestelmällä, jolloin kaikki valaisimet kommunikoivat langattomasti lähimpien naapureidensa kanssa. Jokaisessa valaisimessa on tunnistin, joka reagoi läsnäoloon ja päivänvaloon. Lisäksi tunnistimet jakavat, vastaanottavat ja lähettävät tietoja lähellään oleviin valaisimiin. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi
• 57 VALO 1/2018 WHY – INNOVATIIVINEN TOIMISTOVALAISINSARJA ES-Systemin Why on moniulotteinen toimistovalaisin, jonka sivuvalo antaa valaisimesta kevyen vaikutelman. Laadukas valonhallinta toteutuu opaali-, mikroprismatai kasetti optiikalla. Valaisimien valovirta on 4 600–5 400 lm/m, ja niitä on saatavana DALIja Casambi-ohjauksella. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Valittavana on myös RGB-versio. Valaisimilla voidaan rakentaa helposti yhtenäisiä valoviivoja. Yläja alavalolla on erilliset liitäntälaitteet. Lisätietoja: KT Interior Oy 010 235 1900 www.ktinterior.fi MODERNI JA LINJAKAS BETONIPOLLARI 9010novantadiecin betoninen 1093-valaisin on pehmeän särmikäs betonipollari, joka istuu mainiosti niin moderniin kuin klassiseenkin pihaympäristöön. Jokainen käsintehty valaisin on uniikki taideteos, joka kutsuu koskettamaan. Valaisin sopii luonnollisen värinsä puolesta nurmialueille, patioiden ympärille, istutusalueille ja kiveyksien laitamille antamaan kauniin pehmeän valon. Valaisimen korkeus on 805 mm, teho 10 W, valovirta 750 lm ja värilämpötila 3 000 K. Valaisimesta on saatavilla myös 500 mm korkea 1093B-malli. Lisätietoja: Lumina Valaistus Oy www.luminavalaistus.fi POZZO SCALE – LAAJAPINTAISTA VALAISTUSTA Pozzo-tuoteperhe on täydentynyt uusilla laajapintaisilla Pozzo Scale -valaisimilla, joiden korkeus on vain 51,5 mm. Ripustettavan suoraa/ epäsuoraa valoa antavan valaisimen valovirrasta 40 % suuntautuu epäsuorasti ympäristöön. Sarjaa täydentävät ripustettavat ja kattopintaan asennettavat valaisimet, joiden valonjako on suora. Kaikissa valaisimissa käytettävä Soft Frame -kehys vähentää valaisimen kirkkaiden pintojen ja tummemman katon välistä kontrastia. Valaisimiin on valittavissa Opalja Delta-mikroprismahäikäisysuoja, ja värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Ripustettavaa Pozzo Scale -valaisinta on saatavana kolmessa eri koossa, Ø 500, 650 ja 850 mm, ja kattoon asennettavaa mallia kahdessa eri koossa, Ø 500 ja 650 mm. Niiden avulla on helppo suunnitella näyttäviä valaisinryhmiä. Erikokoisten häikäisysuojien luminanssit on suhteutettu toisiinsa niin, että valaistus on aina tasainen myös ryhmäasennuksissa. DALI-/ painonappiohjaus on vakiona kaikissa malleissa. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi RÄÄTÄLÖITÄVÄ MODULIGHT BPM Lightingin Modulight-sarja mahdollistaa valaisimen monipuolisen räätälöinnin. Valittavissa on ripustettava, pinta-asennettava sekä upotettava kehyksellinen tai kehyksetön profiilimalli 11:llä eri värivaihtoehdolla. Profiilin voi täyttää haluamillaan osilla. Valittavana on ledimoduuli, alasvalot tai suunnattavat spotit ja tarvittaessa osan profiilista voi valita pelkällä läpikuultamattomalla pinnalla. Valaisinosia pystyy räätälöimään omien toiveidensa mukaisesti valonväristä aina spottien avautumiskulmaan. Koska myös muuntajat ovat valittavissa tarvitun tehon mukaan, saa Modulightista myös DALI-, 1–10 Vtai PushDIM-himmennettävän. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 www.decolight.fi C95-W-SEINÄVALAISINUUTUUS Glamox C95-W on minimalistinen, neliskulmainen seinävalaisinuutuus, jota on saatavana kahdessa eri koossa. Valaisimessa on reunasta reunaan valaiseva laaja valoaukko. Ledivalonlähteet on sijoitettu valaisimen kylkiin, mikä mahdollistaa ohuen profiilin. Valaisinrungon kehys on anodisoitua alumiinia tai valkoiseksi anodisoitua alumiinia. Valaisimessa on opaalihäikäisysuoja. C95-W on ihanteellinen valaistusratkaisu muun muassa käytävätiloihin, portaikkoihin ja sisääntuloauloihin. Valaisin on suunniteltu pintaasennettavaksi seinälle, mutta asennus kattoon on myös mahdollista. Valaisimen valovirta on 700–2 500 lm, ja sen värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K, R a 80. Liitäntälaitteena on HF tai DALI, ja liitäntälaitteen elinikä on jopa 100 000 h / 10 % (maks. vikaantuminen), T a 25 °C. Lisätietoja: Glamox Oy www.glamox.fi
• 58 VALO 1/2018 TOLEDO FLAT(LINER) – MONIPUOLISUUTTA JA KÄYTÄNNÖLLISYYTTÄ Toledo Flat(liner) -sarja on suunniteltu kattamaan monenlaisia valaistuksen tarpeita. Sarjasta löytyy alasvaloja, pintaan asennettavia versioita, moduulivalaisimia sekä sisustuksellisia valaisimia. Sarjan käyttökohteita ovat esimerkiksi hoivakodit, hotellit, ravintolat ja toimistot. Toledo Flat(liner) -sarja koostuu tehokkaasta Toledo Flat -valaisimesta sekä kangasverhoillusta varjostimesta. Valaisinosa asennetaan joko uppoon, pintaan tai ripustukseen. Kangasverhoiltuja varjostimia on tarjolla mallista riippuen useita eri kokoja, halkaisijaltaan 500 mm saakka. Varjostimia saa pintaja ripustusvalaisimiin joko sylinterin tai särmiön muotoisena, värivaihtoehtoja on yli 70. Toledo Flat -sarjan pyöreää Round-mallia saa viittä eri kokoa (Ø 148–495 mm). Neliskulmaisesta Square-mallista on tarjolla neljä eri kokoa (L 110–300 mm). Äärimmäisen ohut valaisin soveltuu asennettavaksi matalaankin tilaan. Kaikki versiot saa joko 3 000 K tai 4 000 K värilämpötilalla sekä on/offtai DALI-liitäntälaitteella. Tunable White -ominaisuus (2 700 –6 500 K) sekä langaton smart+free -ohjattavuus on saatavilla osaan sarjan tuotteista. Pyöreästä versiosta löytyy ratkaisu myös alakattojärjestelmiin. Ledivalonlähteen käyttöikä on 50 000 tuntia (L 70 B 10 ). Lisätietoja: Ketonen Oy www.ketonen.com 020 734 2370 Fotostudio Lippmann LED EXTEND G2 – TASAINEN VALO JA HELPPO ASENNUS Hide-a-liten uusissa LED Extend G2 -valaisimissa on suuri valomäärä, hyvä värintoisto ja pisteetön valontuotto. Helppo piilokiinnitys voidaan tehdä joko kaksipuolisella teipillä ja ruuveilla tai vaihtoehtoisesti kiinnikkeillä. Himmennettävä LED Extend G2 on ihanteellinen vaihtoehto loisteputkille ja alasvaloille työtason välitilaan keittiön yläkaappien alle. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K. LED Extend G2 -valaisimia voidaan ketjuttaa jopa neljään metriin asti käyttämällä jatkoliitintä ja/tai ketjutusjohtoja. Uusi LED Extend G2 Corner mahdollistaa lisäksi 90° kulmien valaisun. Valaisimet kytketään 24 V DC -muuntajaan. Mukana toimitetaan liitäntäja ketjutusjohto sekä jatkoliitin ja kiinnikkeet. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi ECOVALO-ULKOVALAISIMET LINTUPIIKEILLÄ Ecovalo-lediulkovalaisimet saa nyt myös lintupiikeillä varustettuina. Mallistosta löytyy runsaasti vaihtoehtoja sekä seinille että pylväisiin asennettavaksi. Myös korkeisiin 10–15 metrin orsipylväisiin löytyy 106 watin valaisimia lintupiikeillä tai ilman. Lintupiikit on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Ne voidaan maalata valaisimien sävyyn tai jättää maalaamatta, jolloin ne ovat lähes huomaamattomat. Ecovalo-valaisimia on saatavana varsin kattava valikoima sekä symmetrisellä että epäsymmetrisellä valonjaolla. Valaisimilla on 7 vuoden takuu, ja ne on suunniteltu erityisesti Suomen ulko-olosuhteisiin. Lisätietoja: Artequa Oy www.artequa.com CIO – MATALA PANEELIVALAISIN Cio on erittäin matalarakenteinen ja kevyt, pintatai puoliuppoasennettava, himmennettävä paneelivalaisin kuiviin tiloihin asuinkohteissa ja julkisissa tiloissa. Se on erinomainen ratkaisu myös saneerauskohteisiin. Cio-valaisimissa on säädettävä jousikiinnike, joka mahdollistaa valaisimien asennuksen olemassa oleviin 60–240 mm upotusaukkoihin. Valaisimen runko ja kupu ovat polykarbonaattia, ja sarjaan kuuluu kolme runkokokoa. Uppoasennukseen on saatavilla lisätarvikkeena kytkentäkotelo 3 x 2,5 mm 2 . • valonlähde: kiinteä ledi, 12/18/24 W • valovirran pysyvyys: 50 000 h (L 70 B 50 , 25 °C) • värilämpötila: 3 000 K tai 4 000 K, R a > 80 • käyttöympäristön lämpötila: -5 °C...+35 °C • kytkentä: erillisessä rasiassa • ohjaus: on/off tai Triac (DIM) Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi
• 59 VALO 1/2018 VALOTAPAHTUMIA 2018 www.valosto.com/tapahtumat KESÄKUU 4.–6.6.2018 Sofia, Bulgaria Balkan Light 2018 www.balkanlight.org 9.–12.6.2018 Guangzhou, Kiina Guangzhou International Lighting Exhibition guangzhou-international-lighting-exhibition.hk.messefrankfurt.com 20.–21.6.2018 Lontoo, Iso-Britannia International Lighting Fixture Design Conference 2018 lightingfixturedesign.com 27.–29.6.2018 Soul, Etelä-Korea 2018 Asia Urban Lighting Workshop www.luciassociation.org/calendar HEINÄKUU 6.7.–5.8.2018 Pori Asuntomessut asuntomessut.fi 11.–13.7.2018 Panamá, Panama InterLumi Panama www.inter-lumi.com 18.7.2018 Newport Beach, Yhdysvallat Lighting for Health and Wellbeing Conference – USA lightingforhealthandwellbeing.com/usa ELOKUU 9.–11.8.2018 Boston, Yhdysvallat 2018 IES Annual Conference www.ies.org/events/annual-conference 16.–19.8.2018 Herning, Tanska Formland www.formland.com SYYSKUU 3.–5.9.2018 Shanghai, Kiina Shanghai International Lighting Fair shanghai-international-lighting-fair.hk.messefrankfurt.com 5.9.2018 Tukholma, Ruotsi Ljusdagen 2018 ljuskultur.se/teknik-bransch/kalendarium 5.–6.9.2018 Tampere Väylät & Liikenne tapahtumat.tieyhdistys.fi/vaylat-liikenne 6.–16.9.2018 Helsinki Helsinki Design Week www.helsinkidesignweek.com 9.–12.9.2018 Davos, Sveitsi Licht 2018 www.licht2018.ch 11.–12.9.2018 Helsinki Nordic Lighting Design Awards 2018 www.nordisklyspris.com 11.–12.9.2018 Helsinki ID Helsinki www.idhelsinki.fi 12.–13.9.2018 Helsinki Kuntamarkkinat kuntamarkkinat.fi 12.–14.9.2018 Helsinki Habitare Pro habitarepro.messukeskus.com 12.–16.9.2018 Helsinki Habitare habitare.messukeskus.com 13.–15.9.2018 Moskova, Venäjä Prolight + Sound NAMM Russia prolight-sound-namm-russia.ru.messefrankfurt.com 15.–23.9.2018 Lontoo, Iso-Britannia London Design Festival www.londondesignfestival.com 16.–18.9.2018 Lontoo, Iso-Britannia PLASA Show plasashow.com 18.–20.9.2018 San Francisco, Yhdysvallat OLEDs World Summit 2018 www.oledsworldsummit.com 19.–21.9.2018 Shanghai, Kiina LED CHINA www.ledchina-sh.com/en-us 19.–22.9.2018 Lontoo, Iso-Britannia 100% Design www.100percentdesign.co.uk 22.–23.9.2018 Kokkola Rakenna-Sisusta-Asu Kokkola www.messu.com 23.–25.9.2018 Dubai, Arabiemiirikunnat Prolight + Sound Middle East www.prolightsoundme.com 23.–25.9.2018 Dubai, Arabiemiirikunnat Light Middle East www.lightme.net 23.–25.9.2018 Luzern, Sveitsi light&sound www.lightandsound.ch 24.–28.9.2018 Makrinitsa, Kreikka Rethink the Night! – 5th International Lighting Design Workshop www.rethinkthenight.com 25.–27.9.2018 Bregenz, Itävalta TiL 2018 – 2nd International Trends in Lighting www.trends.lighting 25.–27.9.2018 Bregenz, Itävalta LpS 2018 – LED professional Symposium + Expo www.led-professional-symposium.com 25.–27.9.2018 Tampere Alihankinta www.alihankinta.fi 26.9.2018 Lontoo, Iso-Britannia Lighting for Health and Wellbeing Conference – Europe lightingforhealthandwellbeing.com/europe 27.–29.9.2018 Jyväskylä Valon kaupunki -tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 28.9.–4.11.2018 Alingsås, Ruotsi Lights in Alingsås www.lightsinalingsas.se/en 29.–30.9.2018 Oulu Rakenna-Sisusta-Asu Oulu www.messu.com 30.9.–3.10.2018 Orlando, Yhdysvallat IES Street & Area Lighting Conference www.ies.org/events/street-area-lighting-conference LOKAKUU 4.–6.10.2018 Dar es Salaam, Tansania 4th LIGHTEXPO AFRICA 2018 www.expogr.com/tanzania/lightexpo 6.–7.10.2018 Rauma Rakenna-Sisusta-Asu Rauma www.messu.com 9.–10.10.2018 Portland, Yhdysvallat Horticultural Lighting Conference – USA horticulturelightingconference.com/usa 10.–12.10.2018 Helsinki FinnBuild finnbuild.messukeskus.com 10.–13.10.2018 Shanghai, Kiina Prolight + Sound Shanghai prolight-sound-shanghai.hk.messefrankfurt.com 11.–13.10.2018 Seattle, Yhdysvallat IALD Enlighten Americas 2018 www.iald.org/Events/IALD-Enlighten/IALD-ENLIGHTEN-AMERICAS-2018 11.–14.10.2018 Praha, Tšekki SIGNAL www.signalfestival.com/en 12.–13.10.2018 Mikkeli Illumio 2018 www.illumio2018.fi 17.–18.10.2018 Tukholma, Ruotsi Elmässan www.easyfairs.com/sv/elmaessan-stockholm-2018 17.–18.10.2018 Las Vegas, Yhdysvallat LightShow West www.lightshowwest.com 19.–21.10.2018 Las Vegas, Yhdysvallat LDI www.ldishow.com 23.–25.10.2018 Tampere Energia 2018 energiamessut.fi 23.–27.10.2018 Köln, Saksa ORGATEC www.orgatec.com 25.–27.10.2018 Singapore PLDC 2018 – 7th Professional Lighting Design Convention pld-c.com 26.–28.10.2018 Vantaa OMAKOTI-messut omakotimessut.net 27.–28.10.2018 Mustasaari Vasara-messut www.vasaramessut.fi 27.–30.10.2018 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Autumn Edition) m.hktdc.com/fair/hklightingfairae-en 31.10.–3.11.2018 Rabat, Marokko LUCI Annual General Meeting www.luciassociation.org/calendar MARRASKUU 7.–9.11.2018 Barcelona, Espanja IALD Enlighten Europe 2018 www.iald.org/Events/IALD-Enlighten/IALD-ENLIGHTEN-EUROPE-2018 10.–17.11.2018 Eindhoven, Alankomaat GLOW Eindhoven www.gloweindhoven.nl/en 12.–14.11.2018 Salt Lake City, Yhdysvallat ALAN 2018 – 5th International Conference on Artificial Light at Night www.artificiallightatnight.org 13.–15.11.2018 Barcelona, Espanja Smart City Expo World Congress www.smartcityexpo.com 13.–16.11.2018 München, Saksa electronica electronica.de 14.–15.11.2018 Lontoo, Iso-Britannia LuxLive 2018 luxlive.co.uk 20.–22.11.2018 Jyväskylä Smart Factory 2018 smart-factory.fi 23.–25.11.2018 Oulu Lumo-valofestivaali www.ouka.fi/lumo 28.–30.11.2018 Toronto, Kanada The Buildings Show www.thebuildingsshow.com 29.11.–1.12.2018 Bologna, Italia ILLUMINOTRONICA illuminotronica.it/english 29.11.2018–20.1.2019 Amsterdam, Alankomaat Amsterdam Light Festival amsterdamlightfestival.com/en JOULUKUU 12.–14.12.2018 Tokio, Japani JAPAN BUILD 2018 – 3rd Int’l Building & Urban Development Expo www.urban-innovation.jp/en SVS:n kursseja 2018 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta www.valosto.com ja www.valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijayritykset: