1/2019 Häiriövalo kuriin OODI UUDEN AJAN KIRJASTO Tekoäly ohjaa valaistusta Wärtsilän uudessa pääkonttorissa
Design to Shape Light • System power: 17W and 33W • Lumen output: 1750 and 3150 • Lm/W: 103 and 95 • CRI: >80 • Klasse: IP66 and IK10 • Dim: DALI, CLO, Night Dim • Colour Temp.: 3000K and 4000K Homann Park Design by Alfred Homann louispoulsen.com
3 VALO 1/2019 SUUNNITTELU 36 Häiriövalo kuriin 40 Perusteet haltuun, osa 6: valon väriominaisuudet PROJEKTIT 6 Oodi tuo iloa ja valoa kaupunkiin 14 Langaton tekoäly ohjaa Wärtsilän valaistusta 22 Mediatalon valoteos viestii Ylen verkkosisällöstä 26 Aurora Experience – revontulipulkkailu 30 Transition Tunnel – reaktiivinen valokuja 32 Oulun puistoissa hehkuu – Kaupunginojan puisto vyöhykkeen valaistus VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 44 Valonvälähdyksiä 50 Projektiuutisia 54 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 6 30 14 1 /2 01 9 26
Building Automation Solutions 2019 March 3 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM 1 1 3 2 2 3 Lighting Control & Total Power Solution LED Drivers DIN Rail Power Green Adaptors On Board Power Module 4 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM The MEAN WELL KNX product range includes components covering the complete spectrum of applications found in modern buildings, ranging from lighting and shutter control to heating, ventilation, and many more. Furthermore, with over 35 years experience of the industrial power supply, MEAN WELL provides a variety of standard power supplies for all kinds of applications such as safety, surveillance, video, audio etc. Product Tree Fast and Multi Language Support for any question of KNX product within 24 hr. For the details please check the last page. www.meanwell.fi Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
5 VALO 1/2019 white -valaistusratkaisuihin. Niissä aamulla valon määrää lisätään ja värilämpötilaa säädetään kylmempään eli enemmän sinisiä aallonpituuksia sisältävään valoon. Illalla taas valon määrää vähennetään ja värilämpötilaa säädetään lämpimään suuntaan, jossa on vähemmän sinisiä aallonpituuksia. Valon määrän lisääminen aamulla ja vähentäminen illalla toimii hyvin vuorokausirytmin kannalta. Värilämpötilan säätö sen sijaan herättää kysymyksiä. Nykyisin värilämpötilaltaan säädettävä valaistus toteutetaan ledi valaisimilla. Valkoinen ledi tehdään yleensä sinisestä ledistä, joka päällystetään loisteaineella. Loisteaine laajentaa spektrin niin, että valosta tulee valkoista. Ikävä kyllä valkoista valoa tuottavien ledien sininen aallonpituushuippu ei satu samalle aallonpituusalueelle, jossa valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän huippu sijaitsee. Herää siis kysymys tunable white -valaistuksen todellisesta hyödystä. Onneksi värilämpötilan säädöstä ei kuitenkaan ole ihmiselle mitään haittaa. Olisiko kuitenkin syytä siirtyä karkeasta värilämpötilan säädöstä tarkempaan spektrin muokkaamiseen? Päivänvalon spektri sisältää sopivia aallonpituuksia valoherkkien gangliosolujen kannalta, mitä kannattaa näin kesän tullessa käyttää hyödyksi. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA S an Diegossa vuonna 2003 kansainvälisessä valaistuskonferens sissa pohdiskeltiin, onko valaistus alalla enää mitään uutta tutkittavaa. Vuotta aiemmin silmästä oli löytynyt uusi valoherkkä aistinsolu, ja kutsuttuna puhujana toiminut Peter Boyce totesi, että tästä aukeaa uusi valaistusalan tutkimusalue. Ennuste osui oikeaan, sillä tällä hetkellä valaistusalaa eniten puhuttava aihe on ns. ihmiskeskeinen valaistus eli human centric lighting. Joku valaistussuunnittelija voi todeta, että eihän tässä mitään uutta ole – ainahan valaistusta on suunniteltu ihmistä eli käyttäjää varten. Tässä tapauksessa tilanne on kuitenkin kokonaan erilainen, koska kyseessä on valo, joka ei varsinaisesti liity näkemiseen. Valo ohjaa ihmisen vuorokausirytmiä. Oikean rytmin säilyttäminen on tärkeää, koska rytmin häiriintymisestä seuraa vakavia terveyshaittoja. Tämähän on nähty esimerkiksi vuorotyötä tekevillä henkilöillä. Vuorokausirytmiä ohjaavat pääasiassa silmän verkkokalvolla olevat melanopsiinin eritykseen vaikuttavat valoherkät gangliosolut (intrinsically photosensitive retinal ganglion cells eli ipRGCs ). Melanopsiini puolestaan vaikuttaa melatoniininimiseen hormoniin, joka säätelee valvetilaa ja nukkumista. Gangliosoluja on silmässä paljon, mutta vain osa niistä on valoherkkiä. Tälle solulle standardoitiin viime vuonna oma herkkyyskäyrä, jonka huippu sattuu sinisen valon aallonpituusalueelle. Oleellinen asia oikean vuorokausirytmin säilyttämisessä on, että melatoniinin eritys loppuu aamulla, jolloin ihminen herää ja aloittaa virkeänä päivän toimet. Illalla hyvän yöunen edellytyksenä on, että melatoniinin pitoisuus veressä lisääntyy. Ihmiskeskeisen valaistuksen suunnittelussa tämä on johtanut ns. tunable SÄÄDETÄÄNKÖ VALON SPEKTRIÄ OIKEIN? Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907 Building Automation Solutions 2019 March 3 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM 1 1 3 2 2 3 Lighting Control & Total Power Solution LED Drivers DIN Rail Power Green Adaptors On Board Power Module 4 KSR-01IP IP Router KNX-40E-1280 Bus Power Supply BMS Cloud/IoT IP Network Main Line KSC-01L Line Coupler Sub Line KNX-20E-640 Bus Power Supply KNX Bus ETS KAA-8R 8 Fold Switching Actuator KAA-4R4V 4 Fold Switching Dimming Actuator Logic Logic KSI-01U USB Interface Energy Meter Under Planning 0-10V 0-10V LCM-40KN LCM-60KN 40W/60W LED Driver PWM-60KN PWM-120KN 60/120W PWM Output LED Driver KDA-64 DALI Gateway Lighting Control Logic Function DC 0-10V Dimming Control PWM Style Output Mode Push Button Interface Constant Current Driving Mode Blind/Shutter Control Heating Control CC CV CC Constant Voltage Driving Mode CV PWM PWM The MEAN WELL KNX product range includes components covering the complete spectrum of applications found in modern buildings, ranging from lighting and shutter control to heating, ventilation, and many more. Furthermore, with over 35 years experience of the industrial power supply, MEAN WELL provides a variety of standard power supplies for all kinds of applications such as safety, surveillance, video, audio etc. Product Tree Fast and Multi Language Support for any question of KNX product within 24 hr. For the details please check the last page. www.meanwell.fi Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
6 VALO 1/2019 O odi sijaitsee aivan Helsingin ytimessä Finlandia-talon, Musiikkitalon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sanomatalon kupeessa. Rakennuksen pääsisäänkäynnin edessä on uusi Kansalaistori ja Makasiinipuisto. Joulukuussa 2018 yleisölle avatun kirjaston suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, johon osallistui peräti 544 ehdotusta. Voiton vei Arkkitehtitoimisto ALA Oy. OODI TUO ILOA JA VALOA KAUPUNKIIN Teksti: Marjukka Puolakka Helsingin keskustakirjasto Oodi tuo kirjastokäsityksen aivan uudelle tasolle. Arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen näyttävä rakennus on kaupunkilaisten olohuone, joka hohkaa öisinkin valoa. Kullakin kolmella kerroksella on oman tyylisensä muoto ja valaistus. Kolmikerroksinen rakennus tarjoaa tiloja monenlaiseen toimintaan: on erikokoisia neuvotteluja työtiloja, 3D-verstas, äänitysstudioita, oleskelualueita, ravintolatoimintaa, leikkialueita sekä elokuvateatteri Kino Regina. Hyötyneliöitä rakennuksessa on noin 10 000. Oodia pidetään yhtenä Suomen kaikkien aikojen vaativimmista rakennushankkeista. Jo rakennuksen runkoratkaisu hakee vertaansa. Taustalla on sekä arkkitehtuurinen kunnianhimo että tontin asettamat tekniset rajoitteet.
7 VALO 1/2019 – Tontin paikka on loistava, mutta samalla haastava – pituus on 150 metriä ja leveys vain 30 metriä. Talon alla kulkee keskustatunnelivaraus, mikä rajoitti perustusten tekemistä, kertoo arkkitehti Niklas Mahlberg Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä. Rakennusta kannattelee kaksi satametristä teräskaarta, jotka antavat sille siltamaisen muodon. Arkkitehtuuri ja valaistus nivoutuvat monimuotoisessa Oodissa tiukasti yhteen. Kukin kolmesta kerroksesta on tiloiltaan ja valaistukseltaan täysin omanlaisensa. Rakennuksen ja sen kiintokalusteiden tarkka tietomallinnus oli suunnittelun onnistumisen edellytys. Suunnittelun loppumetreillä Big Room -työskentely kokosi suunnittelijat työmaalle viikoittain. – Big Room oli tehokas tapa edetä intensiivisessä suunnitteluvaiheessa, jossa oli miljoona asiaa pöydällä. Sen onnistuminen vaati aiheiden hyvää rajausta ja huolellista valmistautumista sekä sitä, että mukana oli tilaaja tekemässä päätöksiä, Mahlberg sanoo. KAAREVA JA HAASTAVA PUURIMAKATTO Rakennuksen julkisivu on suomalaista kuusipuuta, jolla on verhoiltu myös sisääntulokerroksen alakatto. Puinen katto kaareutuu rakennuksen molemmissa päädyissä kiinni lattiaan. Rakentamiseen tarvittiin veneen rakentajia, jotka taivuttivat ja höyryttivät puurimat muotoonsa paikan päällä. Puurimojen väliin on upotettu modulaarisia kohdevalaisimia, jotka tuovat valoa lattiaja paikoin myös seinä pintoihin. – Rakennuksen ainutlaatuinen muoto ja kaarevat pinnat tekivät Oodista erityisen kohteen myös valaistussuunnittelun ja -mallinnuksen kannalta, sanoo Rejlers Finland Oy:n valaistussuunnittelija Anne Ylinen. YLINNÄ Sisääntulokerroksen katto kaareutuu rakennuksen molemmissa päissä kiinni lattiaan. Katon puurimojen väliin on upotettu kohdevalaisimia. Kuva: Petri Vuorio YLLÄ Ylimmän kerroksen pilareihin asennetut valonheittimet valaisevat tilaa epäsuorasti katon kautta. Kuva: Tuomas Uusheimo Oodi on kaupunkilaisten olohuone. Jokainen sen kolmesta kerroksesta on tiloiltaan ja valaistukseltaan täysin omanlaisensa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
8 VALO 1/2019 – Elokuvasalin kattoja seinävalaistuksessa toistuu säännöllinen pistemäinen rasterikuvio. Katossa on spottivalaisimet, ja seinien valaistus on toteutettu valokuiduilla. Saliin luodaan erilaisia tunnelmia himmentämällä tai sammuttamalla valaisimia rivikohtaisesti, Ylinen jatkaa. Valokuituprojektorit on sijoitettu elokuvateatterin tekniseen tilaan. Sisääntuloaulasta alas johtava kierreportaikko vie unisex-WC-tiloihin, joiden keskellä olevaa käsienpesutilaa valaisevat näyttävät E27-ledilampulla varustetut ripustusvalaisimet. – WC-tilojen läpikuultavat lasiovet auttavat valaistuksen avulla erottamaan vapaat eriöt. Kun sisällä ei ole ketään, näyttää lasiovi pimeältä. Sisälle astuttaessa liiketunnistin sytyttää valot ja varattu eriö hohkaa valoa huurretun lasin läpi, kertoo Arkkitehtitoimisto ALA:n sisustussuunnittelija Heikki Ruoho. TOISEN KERROKSEN VALAISINVERKKO Oodin julkisten tilojen valonlähde on ledi. Valaisimissa on DALI-liitäntälaitteet, joita ohjataan KNX-väylän kautta. – Ohjaus mahdollistaa valaistustilanteiden luomisen erilaisia tapahtumia varten. Muuten valotasot pidetään päivänvaloanturien avulla vakiona. Päivänvaloa tulvii sisään ensimmäisen ja kolmannen kerroksen lasijulkisivuista, Ylinen kuvailee. Erityisen haastava alue valaistussuunnittelijalle oli Oodin toinen kerros, jossa on hyvin monenlaisia tiloja oleskeluja toimistotiloista aina oppimiskeittiötä ja Kaupunkiverstaan työpajoja myöten. Rakennusta kannatteleva siltarakenne täyttää kerroksen vinttimäisellä ristikkorakenteella. Arkkitehdin määrittämän valaistusilmeen mukaan kerroksen läpi ulottuu säännöllisellä mitoituksella toistuva valaisinverkko. – Malliltaan pyöreän ja riittävän pienikokoisen valaisimen metsästys vei aikaa. Teimme paljon valaistuslaskelmia, ja valaisintyyppi ehti vaihtua useaan otteeseen. Haluttu valaisin löytyi lopulta Saksasta, sanoo Ylinen. Valaisimet muodostavat kerrokseen alakattomaisen rakenteen. Osa valaisimista on ripustettu katosta, osa on asennettu kiskoihin. Valoaukon mikroprismasuoja takaa häikäisemättömän valon. Toisessa kerroksessa luonnonvaloa on niukasti. Yleisötiloja valaistaan keinovalolla, jota luonnonvalo täydentää seinustojen työtiloissa. Keskikerroksen valonlähteiden värilämpötila on 3 500 kelviniä, kun se on muissa kerroksissa 4 000 kelviniä. Rakennuksen lävistää sen keskiosan näyttävä kaksoiskierreportaikko. Teräsportaikon mustia sisäseiniä koristaa taiteilija Otto Kar vosen tekstiteos. – Portaikon valaistusmallinnus ei ollut ihan peruskauraa. Musta pinta, pyöreä muoto ja taustalla oleva lasijulkisivu teettivät töitä. Suunnittelu aloitettiin oikaisemalla rakenne ensin suoriksi rapuiksi ja etenemällä sitten oikeaan muotoon. Kulkuun tuovat valoa portaiden alapintaan asennetut pyöreät alasvalot, Ylinen kertoo. Sisääntulokerroksen pohjoispäädyssä on 250-paikkainen Kino Regina, joka muuttaa valaistuksen avulla luonnettaan elokuvateatterista auditorioksi. Kaareutuvan puuverhoilun taakse kätkeytyvän teatterin sisäseinät ja katto on verhoiltu harmaalla kankaalla. YLINNÄ Keskikerroksen läpi ulottuu säännöllisellä mitoituksella toistuva valaisinverkko. Valaisimien mikroprismasuojat estävät tehokkaasti häikäisyä. KESKELLÄ Kaareutuvan puuverhoilun taakse kätkeytyvä Kino Regina muuntuu valaistuksen avulla elokuvateatterista auditorioksi. YLLÄ Unisex-WC-tiloja valaisevat näyttävät ripustusvalaisimet. Sivun kuvat: Petri Vuorio
VALO 1/2019 9 Rakennusta lävistävän kaksoiskierreportaikon mustia sisäseiniä koristaa tekstiteos. Portaiden alapintaan on asennettu pyöreät alasvalot. Kuva: Petri Vuorio
10 VALO 1/2019 – Haimme tiloihin valon sävyä, joka tuo kunkin kerroksen materiaalit esiin luonnollisella ja lämpimällä tavalla. Ensimmäisen ja kolmannen kerroksen puupinnat tuovat tiloihin lämpöä, kun taas toisessa kerroksessa on paljon tummempia sävyjä ja metallipintaa, valottaa Ruoho. Kaikissa kolmessa kerroksessa sähkönjakelua helpottivat asennuslattiat. LUONNONVALOA JA LUKUKEITAITA Oodin kolmannen kerroksen Kirjataivas kätkee hyllyihinsä 100 000 teosta. Kerroksessa voi kahvitella, ihailla maisemia Kansalaisparvekkeelta tai viihtyä pikkuväen lukuja leikkipaikka Lastenmaailmassa. Ylin kerros on yhtä avonaista tilaa, jonka julkisivut ovat lasia. – Julkisivulaseihin on tulostettu valkoinen rasterikuvio, joka taittaa auringonvalon lämpöä ja estää samalla sisään tulevan päivänvalon häikäisyä, Mahlberg toteaa. Toisin kuin kirjastoissa yleensä, Oodin kirjahyllyjen yli voi nähdä. Matalat mattavalkoiset hyllyt lisäävät ison ja avoimen tilan avaruuden tuntua. Nelitasoisten hyllyjen yläreunukseen integroitiin valaistus, joka huomioi hyllyjen mataluuden. – Alumiinihylly on italialainen valmistuote, mutta valmistajalla ei ollut matalaan hyllyyn sopivaa valaisinta. Hyllyn eteen ei voitu tuoda varsivalaisinta, joka osuisi kulkijan tai katselijan tielle. Monien kokeilujen kautta löytyi ratkaisu, jonka avulla lattiapintaan saadaan 200 luksin valotaso, Ruoho kertoo. Päädyistään viistetyn hyllyn ledivalaisin ulottuu 80 millimetriä hyllyn reunan yli. Ledivalaisimen driveri on sijoitettu hyllyn alla olevaan, kymmenen senttimetrin korkuiseen sokkeliin, jonne saatiin piilotettua myös ilmanvaihdon talotekniikkaa. Hyllyt lediprofiileineen valmistettiin Italiassa. KIRJATAIVAAN VALOAUKOT Kirjataivaan valkoisten pilareiden yläosien valonheittimet valaisevat tilaa epäsuorasti katon kautta. Yöaikaan pilareiden valot on himmennetty 30 prosentin valotasoon. YLINNÄ Kirjataivaaseen tulee päivänvaloa sekä kattoon puhkotuista valoaukoista että lasijulkisivuista. Valaistus pidetään päivänvaloanturien avulla vakiotasolla. Kuva: Tuomas Uusheimo YLLÄ VASEMMALLA Matalien kirjahyllyjen yläreunuksiin on integroitu ledivalaisimet, joiden driverit on sijoitettu hyllyjen alla oleviin sokkeleihin. Kuva: Petri Vuorio YLLÄ OIKEALLA Lastenmaailman salaoven takaa paljastuu satuhuone, jonka katon kaksi RGBW-valaisinta tuovat tarinahetkiin erilaisia esiohjelmoituja valoja väritunnelmia. Kuva: Tuomas Uusheimo
11 VALO 1/2019 Oodin ylin kerros on yhtä avonaista tilaa. Kerroksessa on tuhansien teosten lisäksi kahvila, oleskeluja lukutiloja sekä pikkuväen lukuja leikkipaikka Lastenmaailma. Kuva: Tuomas Uusheimo
VALO 1/2019 12 Aaltoilevaan kattoon puhkotut valoaukot tuovat tilaan luonnonvaloa. Aukkojen sisään sijoitettujen valaisimien löytäminen teetti töitä. Valaisin haluttiin piiloon katseilta, ja sen tuli olla pienikokoinen. – Suunnittelun alkuvaiheessa riittävän valotehokkaan ledivalaisimen löytäminen oli vielä vaikeaa. Yhtenä vaihtoehtona harkittiin monimetallilamppua, mutta lampunvaihto korkeassa tilassa olisi ollut työlästä. Monimetallilampun säätö on myös hankalaa, Ylinen sanoo. Lopulta löytyi lieriön muotoinen ledeillä varustettu teollisuusvalaisin, joka ulkonäkösyistä päällystettiin vaalealla ristikkokotelolla. Kirjataivaan yleisvalaistusta täydentävät lukuja sisustusvalaisimet. VALOA KAUPUNKIIN Pääsisäänkäynnin ulkolipan puurimojen väliin on upotettu 120 alasvaloa. Sanomatalon puoleisen sisäänkäynnin yllä oleva ”tyynykatos” on reunustettu ledilistoilla. ALA:n arkkitehtien käsialaa oleva ETFE-kalvosta rakennettu ”tyyny” tuotiin Italiasta. HELSINGIN KESKUSTAKIRJASTO OODI Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala Pää ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Rakennuttajakonsultti: Ramboll CM Oy Rakennusurakointi: YIT Rakennus Oy (maanpäälliset osat), E. M. Pekkinen Oy (maanrakennus ja kellarin betonityöt) Rakenne ja LVIAsuunnittelu: Ramboll Finland Oy Sähkö, tele, turva ja valaistussuunnittelu: Rejlers Finland Oy TATEurakointi: Are Oy Oodi ei ole koskaan täysin pimeä. Kirjaston ollessa suljettu sen ensimmäinen ja kolmas kerros hohkaavat lasiseinien läpi himmeää valoa kaupungin yöhön. YLLÄ Sanomatalon puoleisen sisäänkäynnin yllä oleva tyynyn muotoinen katos on reunustettu ledilistoilla. ALLA Pääsisäänkäynnin ulkolipan kuusirimojen väliin on upotettu valaisimia, joiden valo on näyttävä osa Oodin yöilmettä. Sivun kuvat: Petri Vuorio Lander Renzo Piano Building Workshop iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.com P. 0207 289840 info.fi@iguzzini.com
Lander Renzo Piano Building Workshop iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.com P. 0207 289840 info.fi@iguzzini.com
14 VALO 1/2019 Wärtsilän uudessa pääkonttorissa on Suomen ensimmäinen laajemmassa mittakaavassa toteutettu tekoälyyn perustuva valaistuksen ohjausjärjestelmä. Teknologiayhtiön avotilat ja niiden harkittu valaistus kannustavat kohtaamisiin. Omista työhuoneista on luovuttu ylintä johtoa myöten. LANGATON TEKOÄLY OHJAA WÄRTSILÄN VALAISTUSTA Teksti: Marjukka Puolakka
15 VALO 1/2019 sinki Campuksen valaistusta ohjaa tekoäly ja virtuaalitoimiston näyttö kertoo vapaista työpisteistä ja kollegoiden sijainnista. Vakiotyöpisteitä ei ole, vaan kukin voi valita itselleen parhaiten sopivan työtilan. – Edellinen pääkonttorimme Hakaniemessä sijaitsi vanhassa rakennuksessa, jonka talotekniikka oli sen mukaista. Salmisaaren tiloihin halusimme selkeän muutoksen. Tehokas energiankäyttö ohjasi vahvasti tilojen suunnittelua, kertoo Wärtsilän kiinteistöjohtaja Thomas Hollfast. Tilat ovat saaneet BREEAM Very Good -ympäristöluokituksen. Suunnitteluja rakennusaikataulu oli tiukka. Valaistussuunnittelu lähti käyntiin joulukuussa 2017, ja 80 työntekijän pilottijoukko muutti 8. kerroksen uusittuihin tiloihin jo kesällä 2018. Varsinainen muuttopäivä Salmisaareen oli marraskuun alussa 2018. – Valaistussuunnittelun edetessä toimistotilojen kalustukseen tuli useita muutoksia, joista selvittiin hyvällä yhteistyöllä. Tilojen tasainen yleisvalaistus sallii kalustusja työpistejärjestelyn muutokset myös jatkossa, sanoo Swecon valaistussuunnittelija Ari Peltola. AVOTILAT KANNUSTAVAT KOHTAAMISIIN Peruskorjauksessa työhuoneet korvattiin avotiloilla, joissa on erilaisiin työtapoihin soveltuvia alueita. Tarjolla on työpöytien lisäksi muun muassa sohvaryhmiä, avonaisia ”mökkejä”, puhelinkoppeja ja nojatuoleja. Henkilöstö oli mukana tilojen suunnittelussa. W ärtsilän Helsinki Campus kokoaa yhtiön pääkaupunkiseudun yli 500 työntekijää saman katon alle. Vuonna 2009 valmistuneet toimistotilat peruskorjattiin täysin ennen Wärtsilän muuttoa niihin. Yhtiön vuokratilat punatiilisestä julkisivutyylistään tunnetussa Salmisaaressa kattavat vajaat 11 000 neliömetriä. Tänä vuonna 185-vuotisjuhliaan viettävä Wärtsilä halusi uusien tilojensa edustavan viimeisintä mahdollista teknologiaa. Niinpä HelVASEMMALLA Wärtsilä halusi uusiin tiloihinsa viimeisintä mahdollista tekniikkaa. Toimistotilojen valaistuksen ohjaus perustuu tekoälyyn. Kuva: Sampsa Pärnänen YLINNÄ Työtilojen yleisvalaistus on tasainen. Valaisimissa on Bluetooth-ohjausyksikkö sekä liikeja päivänvaloanturi. Kuva: Tuomas Heikkilä / Isku YLLÄ Wärtsilän Helsinki Campus sijaitsee Salmi saaressa. Vuonna 2009 valmistuneet toimistotilat peruskorjattiin täysin ennen Wärtsilän muuttoa niihin. Kuva: Tuomas Heikkilä / Isku
16 VALO 1/2019 – Kuka tahansa saa mennä mihin tahansa kerrokseen ja vapaana olevaan työpisteeseen. Salmisaaressa on töissä 530 henkilöä, mutta työpisteitä on 380, sillä ihmiset ovat paljon matkoilla ja asiakkaiden luona, Hollfast sanoo. Työpisteitä ei voi varata etukäteen. Puhtaan pöydän politiikan mukaan jokainen tyhjentää paikkansa työpäivän päätteeksi ja vie tavaransa hissiaulan lokerikkoon. Kukin 3.–8. toimistokerroksesta on teknisiltä ratkaisuiltaan ja järjestelyiltään samantyyppinen. Kerroksen keskellä olevan hissiaulan toisella puolella on yhteistyötiloja ja toisella hiljaisemman työnteon tiloja. Hissiaulan vieressä on keittiösaareke. Viidennen kerroksen Femma on yhteinen olohuone ja kahvila, jonne kokoonnutaan pöytäryhmien tai nojatuolien ääreen. – Ihmisillä on tapana ajatella, että jos en ole työpisteellä ja kone auki, niin en ole töissä. Haluamme muuttaa tätä ja kannustaa ihmisiä liikkumaan ja tapaamaan toisiaan muuallakin kuin neuvotteluhuoneissa. Töitä saa tehdä vaikka sohvalla, jos se tuntuu itselle sopivalta, Hollfast jatkaa. Kunkin kerroksen hissiaulan virtuaalitoimiston kosketusnäyttö auttaa löytämään kulloinkin vapaana olevia työpisteitä ja neuvottelutiloja. Virtuaalitoimisto kertoo tilojen käyttöasteesta, jota voi seurata myös omalta koneelta tai kännykästä. Työntekijä voi halutessaan luoda itselleen virtuaalihahmon, joka näyttää oman sijainnin virtuaalitoimistossa. TEKOÄLY VALOJEN OHJAUKSESSA Tekoälyä hyödynnetään jo rakennusalalla, mutta talotekniikassa sen käyttö on ollut vähäistä. Wärtsilän tiloihin asennettiin Suomen ensimmäinen laajemmassa mittakaavassa toteutettu tekoälyyn perustuva valaistuksen ohjausjärjestelmä. – Pilottikohteena otimme riskin sen suhteen, kuinka uudenlainen valaistuksen ohjaus toteutuu ja onnistuu. Halusimme kuitenkin, että kaikki talotekniset järjestelmät ovat viimeisintä saatavilla olevaa tekniikkaa, Hollfast toteaa. Toimistokerroksiin on asennettu Helvarin langaton ActiveAhead-järjestelmä, joka ohjaa sekä avotilojen että niiden vieressä olevien neuvotteluja tiimitilojen ledivalaistusta. Jokaisessa valaisimessa on ohjausyksikkö sekä liikeja päivänvaloanturi. – Järjestelmän älykkyys on kahden sokeripalan kokoisessa ohjausyksikössä. Nämä Bluetooth-yksiköt muodostavat mesh-verkon, jossa alueen useat vierekkäiset valaisimet keskustelevat toistensa kanssa, kuvailee Swecon projektijohtaja Jukka Korhonen. – Kun perinteisessä valaistuksen ohjauksessa on keskitetty ohjainyksikkö, on äly nyt hajautettu jokaiseen valaisimeen, sanoo Helvarin myyntija kehityspäällikkö Måns Paul. DALI-järjestelmässä reitittimet ohjaavat keskitetysti valaisimia. Reititin saa ohjauskäskyihinsä tietoa joko painikkeista tai aluesensoreista, ja valaisimet ovat vastaanottavia yksiköitä, jotka eivät lähetä ohjauskäskyjä. ActiveAhead-järjestelmässä ei ole DALI-järjestelmän tapaan erillisiä reitittimiä, vaan siinä äly sijaitsee valaisimissa, jotka voivat sekä lähettää että vastaanottaa ohjaustietoa. Ohjausyksiköiden esiohjelmoitu ja itseoppiva ohjelmisto ohjaa valaisimien liitäntälaitteita liikeanturien keräämän tiedon avulla. YLINNÄ Viidennen kerroksen Femma on yhteinen olohuone ja kahvila, joka kannustaa työntekijöitä tapaamaan muuallakin kuin neuvotteluhuoneissa. Kuva: Unto Rautio YLLÄ Sisääntuloaulan viereisen keittiösaarekkeen ripustusvalaisimet täydentävät tilan yleisvalaistusta. Kuva: Sampsa Pärnänen
17 VALO 1/2019 Järjestelmä tarkkailee ihmisten liikevirtoja ja oppii tunnistamaan tyypillisiä kulkureittejä. Päivänvaloanturi mahdollistaa isoista lasipinnoista tulevan luonnonvalon hyödyntämisen. – Valot syttyvät kulkijan edellä sitä mukaa, kun tämä liikkuu tilassa. Koskaan ei tarvitse kulkea kohti pimeää. Kun tilat ovat tyhjillään, valot sammuvat automaattisesti esiasetettujen aika-asetusten mukaan, Peltola sanoo. Jos töissä ollaan yömyöhään, pitää ohjaus työpisteen läheiset valot päällä mukavuusja turvallisuussyistä. Käytävävalot palavat myös silloin, kun niiden lähellä olevissa neuvottelutiloissa on ihmisiä. Avotiloissa ei ole lainkaan valaistuskytkimiä. Neuvotteluja tiimitilojen ovenpielten näppäinpaneeleista saa käyttöön esiasetettuja valaistustilanteita. Langattomaan EnOceantekniikkaan perustuvat paneelit tuottavat painalluksesta käyttösähkönsä. Paneelien näppäintoiminnot määritellään mobiilisovelluksella. – Myös avotilojen valoja on mahdollisuus säätää mobiilisovelluksella työpöytiin kiinnitettyjen QR-koodien avulla. Tämä säätötapa ei ole vielä käytössä. Seuraamme tilannetta sen suhteen, ilmeneekö tarvetta valojen henkilökohtaiseen säätöön, huomauttaa Hollfast. VALAISTUKSEN UUSI TRENDI Kiinteistöissä valaisimet muodostavat tiheän verkon, joten valaistuksen ohjausjärjestelmät ovat luontevia tiedonkeruualustoja myös muulle kiinteistöautomaatiolle ja erilaisille älyverkoille. Wärtsilän uusissa tiloissa valaisimien läsnäoloanturien tietoa hyödynnetään myös lämmityksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen ohjauksissa sekä tilojen käytön optimoinnissa. – Tekoälypohjaisella valaistuksen ohjauksella ledivalaistukseen saadaan noin 10 prosentin lisäenergiansäästö verrattuna perinteiseen vakiovaloja läsnäolo-ohjaukseen. Älykäs järjestelmä ohjaa valaistusta siten, että valot ohjautuvat päälle ennakoidusti ihmisen liikkeen ja liikesuunnan mukaan, kun perinteinen DALIjärjestelmä ohjaa valaistuksen päälle liikkeestä, mutta viiveellä, Korhonen sanoo. Perinteisessä valaistuksen ohjauksessa parametrien ohjelmointi on haastavaa, koska käyttöönotossa on tehtävä täysi ohjelmointi, vaikkei tilan käyttäjien tarpeista tai työtavoista ole vielä tietoa. – Langattoman ja itseoppivan valaistusjärjestelmän etuna on sen helppo käyttöönotto. Sen itseoppiva algoritmi käynnistyy heti, kun YLLÄ Kokouksia ja tiimityöskentelyä varten on monenlaisia tiloja. Kuva: Unto Rautio ALLA Wärtsilän uusissa tiloissa luovuttiin kokonaan omista työhuoneista. Jokainen tyhjentää paikkansa työpäivän päätteeksi ja vie tavaransa hissiaulan lokerikkoon. Kuva: Tuomas Heikkilä / Isku
Tyylikäs Globe MUUNTAUTUU MONEKSI UUTUUS! Upea Globe-valaisinperhe on saanut uusia jäseniä ja lisää vaihtoehtoja valaisimen ulkoasun muuntelemiseen. Globe-valaisinperheeseen kuuluu nyt ripustettavan mallin lisäksi pinta-asennettavat ja upotettavat mallit. Modernia muotoilua noudattelevassa upeassa Globessa on magneettikiinnitteinen kuppimainen reflektori, jota vaihtamalla valaisimen ulkoasua voidaan helposti muunnella. Eriväriset reflektorit antavat Globelle monta erilaista ilmettä ja jopa tekstiilikaapelin voi valita useista eri vaihtoehdoista! Ulkoasua muuntelemalla valaisin saadaan täydellisesti tukemaan ympäristönsä materiaaleja ja muuta sisustusta. Muuntautumiskykyinen Globe soveltuukin niin kotiin kuin julkisiin tiloihin, esimerkiksi ravintolaja hotelliympäristöihin. Syvälle sijoitettu valonlähde tuottaa häikäisemättömän valon. Valaisin saa kokonaan erilaisen ilmeen vaihtamalla valaisimen magneettikiinnitteistä reflektoria! www.hidealite.fi 18 VALO 1/2019 valaisin kytketään sähköverkkoon. Järjestelmän itseoppivuuden ansiosta asetusten lopullinen hienosäätö on nopeaa ja vaivatonta, Paul huomauttaa. ActiveAhead-järjestelmän oppiminen alkaa oletusarvoista. Anturitietojen perusteella valaisimet oppivat seuraamaan toisiaan Bluetooth-viestien avulla. Ohjelmointia tarvitaan, jos oletusparametreja halutaan muuttaa tai jos halutaan tehdä erillisiä ryhmittelyjä/tilanneasetuksia ja lisätä ohjauspainikkeita. – Uskon tekoälypohjaisen valaistuksen ohjauksen käytön nopeaan lisääntymiseen. Se on valaistuksessa varmasti trendi, johon suuntaamme, toteaa Korhonen. Suunnittelijoilta tämä vaatii avointa mieltä ja uskoa uusiin järjestelmiin. – Totta kai tässä kohteessa jännitti uuden tekniikan käyttöönotto, kun olemassa ei ollut malliasennuksia tai referenssejä, joihin tutustua. Suunnittelijoilla täytyy olla uskoa ja uteliaisuutta uuteen teknologiaan sekä halua tutustua uusiin tekniikoihin. Näin osaamme kertoa tilaajille ja käyttäjille uuden tekniikan tuomista mahdollisuuksista ja hyödyistä, Peltola sanoo. YLINNÄ Olohuonemaiseen johdon loungeen tulee runsaasti päivänvaloa isoista ikkunoista. Kuva: Sampsa Pärnänen YLLÄ Toimistokerrosten hissiaulojen SmartHouse-virtuaalitoimiston kosketusnäytöt kertovat vapaina olevista tiloista ja tilojen käyttöasteesta. Kuva: Tuomas Heikkilä / Isku
Tyylikäs Globe MUUNTAUTUU MONEKSI UUTUUS! Upea Globe-valaisinperhe on saanut uusia jäseniä ja lisää vaihtoehtoja valaisimen ulkoasun muuntelemiseen. Globe-valaisinperheeseen kuuluu nyt ripustettavan mallin lisäksi pinta-asennettavat ja upotettavat mallit. Modernia muotoilua noudattelevassa upeassa Globessa on magneettikiinnitteinen kuppimainen reflektori, jota vaihtamalla valaisimen ulkoasua voidaan helposti muunnella. Eriväriset reflektorit antavat Globelle monta erilaista ilmettä ja jopa tekstiilikaapelin voi valita useista eri vaihtoehdoista! Ulkoasua muuntelemalla valaisin saadaan täydellisesti tukemaan ympäristönsä materiaaleja ja muuta sisustusta. Muuntautumiskykyinen Globe soveltuukin niin kotiin kuin julkisiin tiloihin, esimerkiksi ravintolaja hotelliympäristöihin. Syvälle sijoitettu valonlähde tuottaa häikäisemättömän valon. Valaisin saa kokonaan erilaisen ilmeen vaihtamalla valaisimen magneettikiinnitteistä reflektoria! www.hidealite.fi
20 VALO 1/2019 WÄRTSILÄ HELSINKI CAMPUS Arkkitehti ja sisustussuunnittelu: Sisustusarkkitehdit Fyra Oy Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy Rakennusurakointi: Consti Korjausurakointi Oy LVIAsuunnittelu: Ramboll Finland Oy Sähkö ja valaistussuunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy Sähköurakointi: Consti Talotekniikka Oy Toimistokerrosten käytävien vanhat alakatot säilytettiin, ja niiden aukotuksiin upotettiin downlight-valaisimet. Valmistajalta löytyi sopiva valaisintyyppi, josta muokattiin tehtaalla aukkomitan mukaiset valaisimet. Käytävien valaistuksen ohjauksen anturit ja ohjausyksiköt on upotettu alakattoon erillisiksi yksiköiksi. – Wärtsilän tilat ovat osa vuosina 2006– 2009 valmistunutta kahdeksan toimistotalon rakennuskompleksia, johon aikanaan valittiin 3 000 kelvinin valonlähteet. Sama linja jatkuu edelleen, jotta punatiiliverhoiltujen rakennusten ulospäin antama visuaalinen näkymä säilyy harmonisena, Korhonen sanoo. Niinpä Wärtsilän tiloja valaisevat 3 000 kelvinin ledit. Sisääntuloaulassa sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen asiakasneuvottelutiloissa on perinteinen langallinen DALI-pohjainen valaistuksen ohjausjärjestelmä, johon voidaan ohjelmoida erilaisia tilanteita. – Vastaanoton yhteyteen rakennettu 250 neliön Wärtsilä Experience Centre esittelee yhtiön tuotteita ja ratkaisuja. Tumma näyttelytila on varustettu viimeisen päälle olevalla AVtekniikalla isoine kaarevine näyttöineen. Virtuaalitekniikka mahdollistaa vierailun esimerkiksi laivan komentosillalla tai voimalaitoksessa, kertoo Hollfast. Experience Centren katon spottivalaistusta ohjaa DMX-tekniikka. Isoja tilaisuuksia varten Experience Centre ja sen vieressä oleva tapahtumaja kokoustila Villen piha voidaan yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. Villen pihan kattoon puhkaistut aukot tuovat tilaan luonnon valoa. Aukkoja reunustavat ledinauhat. Viidennen kerroksen olohuone Femma poikkeaa sisustusja valaistusilmeeltään muista työtiloista. Valoa tuovat katon lukuisat spotit ja sisustusvalaisimet sekä pöytäkohtaiset ripustusvalaisimet. Valaistusta ohjataan samalla periaatteella kuin työtiloissa. Ohjausjärjestelmän anturit ja ohjainyksiköt on sijoitettu kattorakenteisiin, koska niiden integroiminen valaisimiin ei ollut mahdollista. LÄMMINSÄVYISTÄ VALOA Salmisaaren tilojen valaisinvalinnoissa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon samojen toimittajien valaisimia, mikä helpottaa jatkossa valaistuksen ylläpitoa ja huoltoa. – Valaisinluettelo oli suhteellisen lyhyt myös sen takia, että rakennuksessa on paljon samantyyppisiä tiloja. Valaisinhankintoja saneli myös se, että valmistajien tuli pystyä toimittamaan lyhyessä ajassa iso määrä valaisimia, joihin integroitiin tekoälyohjauksen vaatimat komponentit, toteaa Peltola. YLINNÄ Wärtsilä Experience Centren kaarevat näytöt esittelevät yhtiön tuotteita ja ratkaisuja. Kuva: Unto Rautio YLLÄ Experience Centren kattovalaistusta ohjaa DMXtekniikka. Esitystekniikan avulla tila muuntautuu erilaisten tilaisuuksien näyttämöksi. Kuva: Tuomas Heikkilä / Isku
airam.? /casambi Airam valaisee työpäiväsi – myös langattomasti. LUMI, PLATA, HIGHBAY JA 37 MUUTA VALAISINTUOTEPERHETTÄ Tarjoamme markkinoiden laajimman Casambi Ready -valaisinmalliston. Lisäksi tuemme langattoman ohjauksen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Meillä on halua ja kykyä auttaa sekä lupa ratkaista. Ville, Carola, Henry ja Mika palvelevat sinua. Kilauta Keravalle numeroon 020 7545 604. Ala sva lot Myymälävalaisimet Asunto valaisim et Teol lisuu svala isim et Ju lk is en til an va la is im et Led -na uha t Mo du uli va lai sim et CASAMBI READY
Missä ikinä kuljet, olet aina valaistuna Ennakoivaa, langatonta valonohjausta ActiveAhead 22 VALO 1/2019 Y leisradio järjesti vuonna 2016 kutsukilpailun, jonka tavoitteena oli saada Yle-keskuksen alueelle visuaalisesti kiinnostava, dynaaminen ja Yleisradion toimintaa luovasti ilmentävä ideasuunnitelma. Kilpailun voitti Yhdessä enemmän -konsepti, jonka ansiona pidettiin erityisesti oivaltavaa ohjauksellista ratkaisua. Mediatalon julkisivuun integroitu valoteos on osa valaistuksellista kokonaiskonseptia, johon kuuluvat lisäksi Pasilan linkkitorni sekä Ylen piha-alueen opastus. Lähtökohtana oli suunnitella valaistusratkaisu, joka liittää yhteen linkkitornin historian, nykyaikaisen ja digitalisoituvan median sekä Ylen palveluiden ja tuotetun sisällön verkkokäyttäjät. Yle-keskuksen ilmeestä haluttiin luoda elämyksellinen ja näyttävä kokonaisuus, jossa valaistus on saumaton Teksti: Mia Erlin, WSP Design Studio MEDIATALON VALOTEOS VIESTII YLEN VERKKOSISÄLLÖSTÄ osa arkkitehtuuria sekä Ylen sisällöllistä tarinaa ja brändiä. Ensimmäisessä vaiheessa päätettiin toteuttaa Mediatalon julkisivun valoteos sekä piha-alueen suunnitelmat. GRAAFINEN SISÄLTÖGENERAATTORI Konsepti pohjautuu ajatukseen yhteisöllisyydestä sekä sisällöntuottajien ja -käyttäjien yhteisestä vuorovaikutuksesta, mikä näyttäytyy ulospäin julkisivun valoteoksen kautta. Ylen tuottamaa verkkosisältöä käytetään aktiivisesti, ja sitä jaetaan edelleen sosiaalisen median välityksellä. Valaistuksen ohjausratkaisu antaa sisällönkäyttäjälle ja -jakajalle aktiivisen roolin. Konseptin perusajatuksena oli, että osan valaistuksen sisällöstä luo Ylen uutisvirran verkkoklikkauksia analysoiva dataohjelma. SuunnitYlen Mediatalon julkisivuun integroidun valoteoksen tavoitteena oli uuden pääsisäänkäynnin ilmeen kohottaminen ja nykyaikaistaminen. Taiteellisessa valaistuskonseptissa lähdettiin hakemaan uutisvirran jakotoimintoja ilmentävää muuntuvaa ilmettä, jossa Mediatalon julkisivu muodostaa abstraktin elävän valopinnan ja välittää samalla viestiä Yleisradion sisällöntuotannosta. Ylen uuden pääsisäänkäynnin valoteos muuttaa Mediatalon julkisivun iltahämärässä eläväksi ja viestiväksi valopinnaksi. Kuva: Hannu Iso-Oja / Sun Effects Oy
Missä ikinä kuljet, olet aina valaistuna Ennakoivaa, langatonta valonohjausta ActiveAhead telun alkuvaiheessa ohjauspalikasta käytettiin nimeä ”graafinen sisältögeneraattori”. Sanaparilla viitattiin sisällön luomiseen aktiivisesti jatkuvana prosessina valmiiksi ohjelmoidun, ikuisesti samaa jatkumoa toistavan efektin sijaan. Lopputuloksena syntyvä graafinen sisältö ohjataan pikselimäppäysserverin kautta mediapintaan. Teoksen sisältö ja sen ohjaus haluttiin nivoa yhteen heti alussa sen sijaan, että ohjausta mietittäisiin vasta valaisinten asennuksen jälkeen. Dynaamisen valaistuksen kohdalla paras lopputulos saavutetaan silloin, kun valaistuksen ohjaus suunnitellaan osaksi konseptia jo alkuvaiheessa. Dynaaminen, elävä valo ei myöskään ole itseisarvo, vaan sen on oltava tarkoituksenmukainen ja pyrittävä luomaan kokijan ja tilan välille oma tarinallinen, ympäröivää tilaa täydentävä kerroksensa. Jos sisältöä ja mediapinnan dynamiikkaa ei olla mietitty harkiten, lopputulos vaikuttaa usein levottomalta ja ympäristöstään irralliselta elementiltä. Mediapintojen ja etenkin medianäyttöjen sisällön suunnitteluun pitäisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, koska ne vaikuttavat voimakkaasti ympäröivään kaupunkitilaan. Kaupallisten sisältöjen rinnalle voitaisiin hyvin tuoda myös taiteellista mediasisältöä osana julkisivun ja yrityksen brändiä. SATOJEN LEDIPISTEIDEN MEDIAPINTA Valaistuskonseptin teknisenä lähtökohtana oli luoda rakennuksen vaakauriin integroiduista valoviivoista koko julkisivun kokoinen harvaresoluutioinen mediapinta. Valoteoksen perusidea ja sen teknisen toteutuksen ratkaisut ovat osittain lähtöisin rakennuksen arkkitehtuurista ja pyrkivät sulautumaan siihen mahdollisimman hyvin. – Mediatalon seinäpinnan vaakauriin asennettiin pikseliohjattavat lineaariset RGB-ledivalaisimet siten, että ne sulautuvat hienosti julkisivuun häiritsemättä päivänäkymää. Sisällön ja katseluetäisyyksien kannalta ei ollut tarvetta valtavan suureen pikselitarkkuuteen, joten suunnittelussa päädyttiin 10 cm:n kokoiseen pikseliin, kertoo Sun Effects Oy:n Riku Sourama teknisen suunnittelun lähtökohdista. Rakennuksen julkisivun alareunaan asennettiin lisäksi pintaa pyyhkivät lineaariset RGBW-ledivalaisimet, joiden lähtökohtana oli mahdollisimman tasainen, Mediatalon kolmiulotteista seinäpintaa korostava valaistus. Lineaarisilla valaisimilla haluttiin tuoda esiin rakennuksen arkkitehtuurisesti kiinnostavia, aikakaudelle ominaisia yksityiskohtia. Seinäpinnan vaakauriin asennetuissa lineaarisissa RGBvalaisimissa pikselitiheys oli vapaasti muokattavissa. Suunnittelussa päädyttiin käyttämään 10 cm:n kokoisia pikseleitä. Kuva: Hannu Iso-Oja / Sun Effects Oy
24 VALO 1/2019 Videoiden suunnittelussa ja toteutuksessa lähdettiin siitä, että kuvamateriaalissa pelataan valon ja värisävyjen suunnan ja muotojen dynamiikalla sekä pehmeällä liikkeellä vastakohtana pikselimäisille klikkauksille. Tavoitteena oli mahdollisimman orgaaninen liike, joka toteutui luontevammin videon avulla kuin valmiiden efektien satunnaisliikkeellä. Ohjausratkaisuista ja taiteellisesta konseptista johtuen julkisivu ei ole milloinkaan kauttaaltaan valaistu, eivätkä valaisimet ole koskaan päällä täydellä teholla. Energiankulutus on huomioitu ratkaisussa – taiteellinen konsepti ei tarvitse toteutuakseen valtavasti watteja, vaan näyttävyys syntyy haetusta efektistä. SULAUTUMINEN ARKKITEHTUURIIN Mediatalon julkisivun betonielementtiverhoilu on yksi rakennuksen tunnistettavimpia yksityiskohtia. 70-luvun lopulla valmistuneella rakennuksella studioineen on merkittävä rooli osana Yleisradion toiminnan historiaa. Valaistustekniikka haluttiin integroida julkisivuun mahdollisimman huomaamattomasti siten, että se ei erotu häiritsevästi rakennuksesta päiväsaikaan. Pimeällä valaistus paljastaa julkisivun yllätyksellisesti ja tuo siihen täysin erilaisen, rakennuksen arkkitehtuuria kunnioittavan ilmeen. Valo ikään kuin tulee ulos rakennuksen julkisivun näkymättömien pisteiden läpi, kuten verkossa kulkeva uutisvirta. Ohjauslaitteiden sijoitus jatkuvassa käytössä olevaan Media taloon toi omat haasteensa. Alun perin uutishuoneeseen sijoitettavaksi suunniteltu ohjausjärjestelmä päätettiinkin lopulta sijoittaa talon kellaritiloihin, joissa on vähemmän toimintaa. Lukuisat julkisivuun kiinnitetyt ledivalaisimet vaativat myös suuren määrän kaapelointia, joka saatiin kuitenkin sulautumaan hyvin julkisivun pystyuriin kiinnitettyihin kouruihin. Kun tekninen kokonaisuus on valaisinten, sähköistyksen, kiinnikkeiden ja muiden tukirakenteiden sekä ohjausjärjestelmän kannalta suunniteltu etukäteen huolella, lopputulos on visuaalisesti tyylikäs myös päivisin. Valaistussuunnittelu on kuitenkin osaltaan myös valoisan päivänäkymän suunnittelua, vaikka kiinnostavan ja merkityksellisen tasapainon hakeminen pimeyden ja valon välille onkin suunnittelijan työn ytimessä. YLEN MEDIATALON VALOTEOS Tilaaja: Yleisradio Oy Konsepti ja valaistussuunnittelu: Mia Erlin, WSP Design Studio Järjestelmäsuunnittelu ja ohjelmointi: Riku Sourama, Sun Effects Oy Sähköurakointi: Espoon HT-Teknocenter Oy ja Sun Effects Oy Valaisin ja tekniikkatoimittaja: Sun Effects Oy Tekniikka: OSRAM e:cue Traxon Media Tube RGB Traxon Quattro Liner RGBW VUOROVAIKUTUS VALAISTUSTA OHJAAVANA TEKIJÄNÄ Valoteoksen valotilanteet ovat ohjattavissa sekä esiohjelmoiduilla tilanteilla (tietyt kellonajat) että prosessoidun datan kautta (arkitilanne). Ohjauspalikka on vielä kehittelyja testausvaiheessa, ja arkitilanteet on tällä hetkellä tehty imitoimaan lopullista toteutusratkaisua. Tulevassa arkivalaistusratkaisussa jokainen Ylen tuottaman verkkosisällön jakotoiminto näyttäytyy valopikselin syttymisenä Mediatalon julkisivun ledimatriisissa. Verkkojakojen määrä muutetaan pikselimäppäysserverin ja ohjausjärjestelmän kautta DMX-muotoon. Yhteenlaskettujen jakojen määrän saavuttaessa tietyn lukeman esiohjelmoitu efektivalaistus käynnistyy, kunnes lukema saavuttaa uuden liipaisupisteen. Ledimatriisiin voidaan syöttää myös videomateriaalia. – Ohjausjärjestelmä valittiin sisältölähtöisesti mahdollistamaan sekä paikan päällä valotilanteiden luomisen että videomateriaalin käytön. Videosisältöjä ja perinteisempiä valaistusefektejä voidaan yhdistää saumattomasti, kertoo Sourama. Tietyille vuorokaudenajoille, kuten iltauutisten aikaan puoli yhdeksäksi, haluttiin luoda esiohjelmoidut valaistustilanteet. Osa valaistustilanteista tehtiin perinteisesti paikan päällä ohjelmoituna, mutta osa toteutettiin esituotetun videomateriaalin avulla. Videosisältö ei ole näin harvaresoluutioisessa pinnassa perinteistä kuvamateriaalia, mikä huomioitiin suunnittelussa. Ledimatriisin valaisimet ja niiden kaapelointi sulautuvat huomaamattomasti julkisivun betonielementtiverhoilun uriin. Kuva: Petri Vuorio Tiettyjä vuorokaudenaikoja varten luotiin esiohjelmoidut valaistustilanteet. Kuva: Hannu Iso-Oja / Sun Effects Oy
VALO 1/2019 26 Teksti: Aleksi Riihimäki, WhiteNight Lighting Oy Saariselän tunturimaisemissa kiemurtelevan pulkkamäen valaiseva Aurora Experience yhdistää revontulten elämyksellisyyden muinaisiin pohjoisten öiden legendoihin. Loimuava valotaide ohjaa laskijoita turvallisesti reitillä ja luo sille tarinan. AURORA EXPERIENCE REVONTULIPULKKAILU Kaunispään huipulta alkavan pulkkamäen puolivälissä olevalle aukiolle projisoidun Pohjantähti-kuvion jälkeen reitti kurvaa mutkaisemmalle metsäosuudelle. Kuva: WhiteNight Lighting Oy
VALO 1/2019 27 AURORA EXPERIENCE REVONTULIPULKKAILU P rojekti lähti liikkeelle vuonna 2017 Saariselkä Ski & Sport Resortin järjestämästä valotaidekilpailusta. Kilpailun tavoitteena oli luoda valotaidetta Kaunispään tunturille rakennetun Suomen pisimmän, 1 800 metriä pitkän, pulkka mäen alueelle ja kehittää siitä vetonaula, joka houkuttelisi pulkkamäkeen laskijoita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hiihtokeskusalueen taidesuunnitelman mukainen tavoite oli, että uudentyyppisen valotaidekokemuksen lisäksi valotaide ohjaisi laskijoita turvallisesti pulkkareitillä ja valaisisi tunnelmallisesti muuten pimeän rinteen. Saariselkä on rakennettu Kaunispään ja Iisakkipään tuntureiden rinteille, ja taidesuunnitelma kannustaakin hyödyntämään Lapin tunturiluontoa sekä myyttejä ja mytologioita ideoiden lähtökohtana hiihtokeskuksen alueelle toteutettavissa erilaisissa taideprojekteissa. TULIKETUN JÄLJILLÄ Ideasuunnitteluvaiheessa johtoajatuksena oli hakea ideaa ja kiinnostavuutta paikan historiasta sekä paikasta itsestään. Lapin luonto, historia ja myytit sekä mytologiat ovat täynnä satoja vuosia vanhoja tarinoita ja aiheita, joita pyrittiin hyödyntämään. Valaistuksen suunnittelutiimistä löytyi myös kokemusta Åressa muutamia vuosia sitten laskettelurinteeseen toteutetusta valotaideprojektista, jossa idean taustalla olivat jättiläiset ja sikäläiset kansantarut. Alkuvaiheessa yhtenä ideana oli mukana esimerkiksi Saariselän kullankaivuuhistoria, josta löytyy melko mittavasti tietoa. Aiheita pohdittaessa oli tärkeää niiden kiinnostavuus kansainvälisesti, joten revontulet sekä Lapin mytologia nousivat lopulta voittajaksi. Aikojen alusta asti ihmisillä on ollut taipumus selittää yliluonnollisin perustein ilmiöitä, joita he eivät ymmärrä. Luonnonilmiöistä tuulelle, sateelle ja ukkoselle löytyy selityksiä ympäri maailman, mutta revontulet ovat ilmiönä ja perimätietona suurelle osalle maailmasta melko tuntemattomia. Teoksesta haluttiin luoda oma elämyksiä tarjoava tarinansa pohjoisesta yötaivaasta. Idean myötä valotaideteos ja projekti saivat nimekseen Aurora Experience. Suomalaisesta perimätiedosta löytyvä tarina Tuliketusta soveltui loistavasti vauhdikkaan pulkkamäen tunnelmallisen valotaideteoksen taustalle. Tulikettu oli myyttinen olento, jonka turkki hehkui hämärää kylmää valoa ja jonka hännässä oli hehkuva hiillos. Uskottiin, että Tuliketun nappaaminen toisi pyydystäjälleen menestystä, ja näin ollen revontulten uskottiin olevan metsästäjiään pakenevan Tuliketun kipinöivän turkin jälkeensä jättämä jälki. KESKIPISTEESSÄ POHJANTÄHTI Pulkkamäen rinne jaettiin suunnitteluvaiheessa kolmeen osaan käytännön ja taustatarinan kannalta. Reitti alkaa korkealta puulinjan yläpuolelta Kaunispään tunturin karulta huipulta, jossa laskija tuntee olevansa lähellä taivasta. Huipun puuton alue toimii tarinan draaman kaaren alkuna, kun pulkkailija lähtee kiihdyttämään rinnettä alas. Tälle alueelle suunniteltiin valaistut porttiaiheet, Pohjan portit, johdattelemaan pulkkailijoita pysymään turvallisesti reitillä, sillä puuttomalla pätkällä ei juurikaan ole muita maamerkkejä. Pulkkamäen puolivälissä saavutaan aukiolle, joka toimii taustatarinan huippukohtana sekä tarvittaessa erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana. Aukiolle on sijoitettu reitin korkein valaisinpylväs, Pohjannaula, joka tarun mukaan kannattelee koko ympäröivää maailmaa. Valaisinpylväs näkyy pitkälle ylärinteeseen, ja pylväästä aukiolle projisoitu suurikokoinen Pohjantähti-kuvio on havaittavissa jo aukiota lähestyttäessä. Jatkettaessa matkaa aukiolta eteenpäin alkaa metsäinen alue, jonka alussa on reitin tiukimmat kurvit. Reitin sävy muuttuu, ja ikivihreiden puiden luonnonkauneus täydennettynä revontulten tanssia jäljittelevillä valoilla sekä projisoiduilla kuvilla saattelee laskijaa. Mutkien ja loivemman rinneprofiilin myötä vauhti hiljenee ja laskijalla on paremmin aikaa havainnoida projisointeja, jotka on pääosin sijoitettu tälle loppupätkälle. KUSTOMOIDUT KATUVALAISIMET TUNTURISSA Projekti eteni melko kiireisellä aikataululla, mikä oli kenties suunnitteluvaiheen suurimpia haasteita. Suunnittelun pohjaksi käytiin tutustumassa kohteeseen ja kerättiin runsaasti kuvamateriaalia. Reitti myös laskettiin läpi maastopyörällä kellottaen laskun kesto sekä tallentaen reitti GPS-seurannan avulla. Pylväiden sijaintien määrittäminen rinteeseen tehtiin merkitsemällä paikat koordinaattipisteillä perustuen pyörällä ajaen selvitettyihin reitin koordinaatteihin. Tässä hyödynnettiin Maanmittauslaitoksen avointa dataa, josta saatiin karttapohja alueesta. Reitin valaistus toteutettiin projektia varten kustomoiduilla valaisimilla, joissa katuvalaisimien runkoon asennettiin RGBB-ledit. Tällä ratkaisulla saatiin sopiva optiikka kattamaan koko väylä sekä riittävästi potkua myös sinisen väriselle valolle tuplaamalla sinisten ledien osuus valaisimissa. Katuvalaisinoptiikka valaisee myös pylväitä, jotka ovat väriltään vaaleansävyisiä, jotta valon värit erottuisivat myös niiden pinnassa. Suurin osa projisoinneista toteutettiin alun perin Intian Mumbaihin tarkoitetuilla, monimetalli valonlähteillä varustetuilla, goboprojektoreilla. Ne valikoituivat tähän projektiin osin budjettisyistä, mutta myös käytännön kannalta. Åren projektin kokemukseen perustuen Pulkkamäen valaistus on toteutettu kustomoiduilla RGBB-katuvalaisimilla. Tuplaamalla sinisten ledien osuus valaisimissa saatiin siniseen valoon riittävästi potkua. Kuva: Jaakko Posti
28 VALO 1/2019 AURORA EXPERIENCE Tilaaja: Saariselkä Ski & Sport Resort Oy Valaistussuunnittelu ja DMXohjelmointi: WhiteNight Lighting Oy Sähköasennus: Saariselkä Ski & Sport Resort Oy ja Ellappi Oy Pylväät: Tehomet Oy Pylväiden valaistus: Oy Nylund-Group Ab / Meyer Kustomoidut katuvalaisimet: Lumous Lighting Goboprojektorit: Oy Nylund-Group Ab / Meyer ja Studiotec Oy / Martin by HARMAN Ohjausjärjestelmä: Sun Effects Oy / OSRAM e:cue ja Tosibox Oy Katso video youtu.be/1GDy2o_wB10 tiedettiin, että lediheittimien kanssa voi tulla ongelmia johtuen rinteiden lumetuksesta, joka pöllyttää suuria määriä lunta todella korkeallekin. Lediheittimet eivät tuota riittävästi lämpöä etulasille, jotta se pysyisi sulana. Gobo-projektoreiden kohdalla on erittäin tärkeää, että linssi pysyy mahdollisimman puhtaana, jotta projisoitu kuva säilyy ehjän näköisenä. Valaistuksen ohjaus on RGBB-katuvalaisimien osalta toteutettu DMX-protokollalla, kun taas projisoinnit ja porttiaiheita valaisevat spotit ovat on/off-ohjauksen perässä. DMX-ohjaus ja sähköt on kaapeloitu maakaapeleilla pylväiden välille, ja valaistuksen ohjauslaitteet on sijoitettu keskitetysti yhteen keskukseen reitin puolivälin aukion läheisyyteen. Ohjauskeskus on varustettu palomuurilla suojatun VPN-yhteyden mahdollistavalla etäyhteyslaitteella, jossa on sisäänrakennettu modeemi. Tämä mahdollistaa valaistuksen ohjauksen myös suojatun etä yhteyden välityksellä internetin yli. Valaistuksen suunnittelija pääsee siis muokkaamaan valaistuksen ohjausta ja ohjelmia omalta toimistoltaan käsin. HIENOSÄÄTÖÄ ETÄNÄ Rinteen rakennustyön ja sähköasennusten valmistuttua oli vuorossa valaistuksen käyttöönotto, jota varten suunnittelutiimi matkusti paikan päälle. Käyttöönotto asentajien kanssa aloitettiin gobo-asennuksilla, suuntauksilla ja tarkennuksilla projektoreihin. Tämän jälkeen siirryttiin RGBB-katuvalaisimiin, joista jouduttiin korjaamaan muutamia kytkentävirheitä ennen kuin varsinainen ohjelmointi päästiin aloittamaan. Rinteeseen tehtiin ohjelma, jossa valaistus loimuaa revontulten sinivihreissä sävyissä täydennettynä harvakseltaan laskeutuvalla punaisella valoaallolla. Jälkikäteen etäyhteyttä hyödyntämällä ladattiin vielä nykyinen, värisävyiltään hienosäädetty, ohjelma valaisimille. Paikan päällä tehtiin pieniä muutoksia muutamien valaisimien liitäntälaitteiden asetuksiin, jotta ne saatiin tottelemaan DMX-ohjausta halutulla tavalla. Tässä käytettiin valmistajan omaa laitetta, joka mahdollisti liitäntälaitteisiin käsiksi pääsyn tietokoneen avulla. Käyttöönottovaiheessa oli tärkeää ohjeistaa paikan päällä olevia pulkkamäen valojen käyttäjiä järjestelmän ylläpidosta ja käytöstä, jotta siitä saataisiin kaikki hyöty irti. Valaistuksen ohjaus on käyttäjälle mahdollista käsikäyttöpaneelin lisäksi myös mobiililaitteella, sillä etäyhteyslaitteen muodostaman wifin välityksellä voidaan avata selainpohjainen käyttöliittymä, jolla voidaan ohjata rinteen DMX-ohjattua valaistusta. Rinteen valaistukselle on ohjelmoitu normaalin Aurora Experience -tilanteen lisäksi still-tilanne valokuvausta varten, testiohjelma valaisimien toiminnan testaamiseksi sekä itsenäisyyspäiväja jouluilmeet. Etäkäyttöyhteyden rakentaminen on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi, sillä se on mahdollistanut käyttöönoton jälkeen myös käytönaikaisen tuen etänä. Pulkkamäen valaistus loimuaa revontulten sinivihreissä sävyissä täydennettynä harvakseltaan laskeutuvalla punaisella valoaallolla. Kuva: Jaakko Posti
en sto .fi
30 VALO 1/2019 TRANSITION TUNNEL REAKTIIVINEN VALOKUJA Transition Tunnel on osa Fortumin uusien toimitilojen kävijäkokemuksellista kokonaisuutta. Valoteoksen uudentyyppinen reaktiivinen ja algoritmeihin pohjautuva valaistuksen ohjaustapa mahdollistaa jatkuvasti muuttuvat valokuviot, jotka johdattavat kävijän toimitilojen lisäksi myös yrityksen arvojen äärelle. Teksti: Jari Vuorinen, Lighting Design Collective Oy Kuvat: Riku Pirtilä, Lighting Design Collective Oy
31 VALO 1/2019 F ortumin Keilaniemen uuden pääkonttorin aulatilaan sijoittuva Transition Tunnel on aidosti immersiivinen tila, joka tuo valon keinoin yrityksen arvot epäsuorasti kävijän ympärille ja lähelle sekä osallistaa kävijän hienovaraisesti osaksi Fortumin ”Join the Change” -ideologiaa. Valokuja koostuu valkoisista seinäja kattopinnoista, joita valaistaan alumiiniprofiileihin integroiduilla valaisimilla. Valaisimissa on yhteensä noin 14 000 yksittäisohjattavaa RGBW-ledipikseliä. Valaistuksen ohjauksella tilaan toteutetaan algoritmeihin pohjautuvia jatkuvasti muuttuvia valokuvioita ja valomaisemia. YMPÄRISTÖÖN SULAUTUVAA BRÄNDIVIESTINTÄÄ Vaihtuvat, tilanteen mukana elävät valomaisemat ja brändiviestintä olivat vahvimmat suunnittelua ja tekniikkaa määrittäneet tekijät. Tavoitteena oli rauhallinen ja alati elävä valomaisema, joka toimii osana kävijäkokemusta sekä työntekijöiden arkea herättäen keskustelua ja puheenaiheita. Tilasta haluttiin aidosti immersiivinen ja reaktiivinen. Transition Tunneliin astuttaessa toivottiin jotain selkeästi havaittavaa tapahtuvan niin tilassa kuin kävijän tilakokemuksessa. Valaistuksen ohjaus nousi välittömästi keskiöön, sillä valaistuksen tuli olla dynaaminen ja sitä piti pystyä ohjaamaan perinteistä valaistuksen ohjausta monipuolisemmin. Asiakkaan toiveissa oli myös mahdollisuus muokata sisältöjä erilaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi juhlapäiviin, vierailuihin tai vuodenaikoihin. Kohteessa päädyttiin käyttämään Ambient Communication (suom. ympäröivä viestintä) -ohjaustapaa. Ohjauksen kehityslähtökohtana ja inspiraationa on ollut läsnä-äly (engl. ubiquitous computing, calm technology), joka toimii huomaamattomasti taustalla ja sulautuu ympäristöön. Yksi ohjaustavan päätavoitteista on vähentää digitaalisesti tuotetun visuaalisen informaation rasittavuutta ympäristössä. Suoraan näkökentässä oleva korkearesoluutioinen kuva tai video vaatii aivoilta merkittävää käsittelykapasiteettia, kun taas ääreisnäön puolelle siirryttäessä prosessointi on kevyempää. Myös sisältö vaikuttaa rasittavuuteen, mikä tulee huomioida sisältöä suunniteltaessa. DATAVIRROISTA VALOMAISEMIA Ambient Communication -ohjaus poimii internetistä tai pilvestä dataa ja visualisoi sen valomaisemaksi. Ohjausjärjestelmän sydämenä toimii sisältöserveri, joka kytkeytyy Ethernetväylän kautta internetiin datan hakua ja etäyhteyttä varten. Serverille esiasennettua ohjelmistoa käytetään sen oman käyttöliittymän kautta, josta voidaan valita valaistusta ohjaavat toiminnot ja parametrit sekä määritellä ajastukset ilman erillistä koodaamista. Videosignaali tuodaan sisältöserveriltä erilliselle mäppäysserverille, jolla määritellään pikseliuniversumit ja pikselien osoitteet. Sensoreita ja kameroita ohjataan IP-osoitepohjaisesti Ethernet-verkon yli. Pikselimäppäykseen käytetään tällä hetkellä erillisiä tuotteita, mutta jatkossa mäppäys tullaan integroimaan sisältöserveriin. Valaisimien ohjausprotokollana käytetään Art-Netiä. Järjestelmän ohjelmisto generoi alati muuttuvaa sisältöä reaaliajassa, ja valaistustapahtumia voidaan käynnistää sekä ajastaa tyypillisten aikaja kalenteriohjauksien lisäksi monilla muilla ulkopuolisiin tapahtumiin perustuvilla toiminnoilla. Jos esimerkiksi yhdeksi parametriksi valitaan tuulen nopeus, muuttuu tilan valaistuksen ja valomaiseman suunta, sävy ja nopeus sen mukaisesti. Tällä hetkellä ohjelmistoon on vakiona yhdistetty sää-, aikaja paikkatiedot kaikista maailman yli 100 000 asukkaan kaupungeista sekä erilaisia sensoreita, kuten liikeja kiihtyvyyssensorit. Lisäksi datalähteeksi voidaan valjastaa lähes mikä tahansa datavirtoja hyödyntävä palvelu. Näiden palveluiden ansiosta koodaamisen tarve vähenee, kun raakadata on jo käsitelty helpommin integroitavaan muotoon. Fortumin valokujassa ohjelmistoon tehtiin lisäksi kameraintegrointi. Valokujan kattoon sijoitettiin tasavälein neljä erittäin pientä PoEvalvontakameraa, jotka nivottiin ohjelmiston avulla yhdeksi eheäksi havainnointikentäksi. TRANSITION TUNNEL Asiakas: Fortum Oyj Tilasuunnittelu: Kohina Oy Pääurakoitsija: Fira Oy Valaistussuunnittelu: Lighting Design Collective Oy, Helsinki Valaisin ja tekniikkatoimittaja: Skandal Technologies Oy Valaisimet: 162 kpl 1 600 mm RGBW-valaisimia 145 kpl 1 250 mm RGBW-valaisimia Yhteensä noin 14 000 yksittäisohjattavaa pikseliä. Ohjausjärjestelmä: Sisältöserveri + Skandal POET -ohjelmisto Mäppäysserveri 4 kpl PoE-kameraa Katso video youtu.be/yk56K_Lkyro Kun kamerat havaitsevat ihmisen liikkuvan tilassa, lähtee valokuvio seuraamaan kyseistä havaintoa. Näin valo seuraa ihmisen liikettä läpi tilan, seinillä ja katossa. Havainnointien määrä on rajoitettu neljään, jottei tilasta tule liian levotonta, kun käytävässä liikkuu monta ihmistä kerrallaan. Fortumin hanke tarjosi mahdollisuuden tutkia uusia liiketoimintamalleja sisällöntuoton ja valaistushuollon kannalta. Nämä ovat seikkoja, joihin myös suunnittelijoiden on pystyttävä reagoimaan ja ottamaan kantaa järjestelmien kehittyessä lähitulevaisuudessa.
32 VALO 1/2019 Oulun kulttuurihistoriallisesti arvokasta keskustaa halkovan Kaupunginojan puistovyöhykkeen valaistus hehkuu lämpimissä valon sävyissä. Uudella valaistuksella luodaan elämyksellisyyttä sekä alueelle yhtenäistä ja tunnistettavaa ilmettä. K aupunginoja, kaupunkilaisille tutummin Laanaoja, kulkee läpi Oulun keskustan. Itse ojassa ei sinänsä ole mitään erikoista, ja paikka paikoin se onkin lähinnä kapea puro. Ainutlaatuisempaa on sitä ympäröivien viheralueiden muodostama lähes katkeamaton seitsemän puiston sarja aina radanvarresta keskustan toiselle puolelle Oulujoen rantaan. Oulun ruutukaavassa puistovyöhyke erottuu vehreänä viiltona kaupunkirakenteen läpi, ja se toimii tiiviin keskustan vihreinä keuhkoina ja toiminta-akselina. Puistovyöhykkeen varrelle sijoittuu kaupallista toimintaa, majoituspalveluita, puistokahvila ja kulttuuritoimintaa, ja sen keskivaiheilla, Hallituspuistossa, sijaitsee Oulun kaupungintalo. Teksti: Suvi Saastamoinen, Sitowise Oy Kartta: Sitowise Oy Valokuvat: Ville Suorsa ympäristöstään erottuvan aiheen. Kohteessa tapahtuva luonnossuunnittelu ja ohjausryhmän osallistaminen heti suunnitteluprosessin alussa osoittautui erittäin tehokkaaksi ja hedelmälliseksi tavaksi uppoutua uuteen alueeseen ja aiheeseen. Intensiivisten ideapäivien aikana kaupunkikuvallinen ja tekninen havainnointi sekä paikan henki ja siellä tehdyt valaistuskokeilut muodostuivat neljäksi ideakonseptiksi, joista valikoitui yksi parhaiten edustamaan alueen identiteettiä ja lisäämään paikan viihtyisyyttä. Kaupungin ojan hehku -nimisen ideakonseptin ajatuksena oli uuden toimivan raittivalaistuksen ohella nostaa puistoissa esiin elementtejä, kuten siltojen julkisivuja, suuria puita ja luonnonkivimuureja, lämpimillä ja hehkuvilla valon sävyillä. Ajatus lähti Kaupunginojan puistovyöhykkeen historiallisesta merkityksestä toimia tulipalon etenemisen estäjänä kaupungin sisällä. VÄRILEIKKEJÄ Värien käyttö puistovalaistuksessa ei ole itsestäänselvä eikä kovin yleinen käytäntö Suomessa. Myös tässä projektissa värien suhteen IDEASUUNNITELMASTA LIIKKEELLE Projekti alkoi kaupungin toiveesta saada puistovyöhykkeelle lisää valoa ja sen kautta lisätä Kaupunginojan turvallisuutta ja tunnettavuutta. Oulussa kaupunkiympäristön suunnittelun haasteena on pitkä pimeän aika, jolloin valon tarve ja energiankulutus ovat huomattavia. Keskustassa ollaankin vähitellen uusimassa koko katuvalaistuskokonaisuutta energiatehokkaampiin ledivalaisimiin. Puistovyöhykkeen epätasainen valaistus synnytti virkistysreiteille epämiellyttäviä ja turvattoman tuntuisia paikkoja, eivätkä puistojen maamerkit, kuten puistoihin sijoitetut Oulun taidemuseon julkiset veistokset, päässeet pimeällä oikeuksiinsa. Pimeys saa Oulussa helpotusta lumiseen aikaan, kun maahan jäävä lumi ja huurteiset puut tuovat ympäristöön heijastavia pintoja. Suuri osa pimeästä ajasta on kuitenkin lumetonta, mikä usein unohdetaan suunnittelussa. Suunnittelu lähti liikkeelle kahdella intensiivisellä ideapäivällä paikan päällä. Tavoitteena oli löytää vahva ja tunnistettava valaistuskonsepti, joka muodostaisi kaupungin läpi soljuvan, Suunnittelualueeseen kuului Kaupunginojaa ympäröivien viheralueiden muodostama lähes katkeamaton seitsemän puiston sarja. OULUN PUISTOISSA HEHKUU KAUPUNGINOJAN PUISTO VYÖHYKKEEN VALAISTUS
33 VALO 1/2019 oli aluksi epäilyksiä sekä suunnittelijalla että tilaajalla. Toisaalta väreillä voidaan saada aikaan näyttäviä ja tunnistettavia aiheita, toisaalta pysyvät värilliset aiheet kaupunkiympäristössä voivat olla ärsyttäviä eivätkä ne kestä aikaa kovin hyvin. Värien käyttö tässä kohteessa vaikutti kuitenkin palvelevan kaupungin toiveita ja tukevan hyvin ideakonseptia. Tärkeänä suunnitteluprosessissa pidettiin värisävyjen määrittelyä. Ajatuksena oli yhdistää lämpimän valon eri värisävyjä monimuotoisen ja sävykkään lopputuloksen aikaansaamiseksi. Haasteena varsinkin viher ympäristön valaisemisessa on pintojen ja kasvillisuuden luonnolliset värien muutokset riippuen vuodenajasta. Miltä näyttää oranssin punainen valo vihreälehtisessä koivussa, syysvärin saaneessa koivussa tai lehdettömässä koivunrungossa? Valon eri värisävyjen sekoittamisella pyrittiin juuri luomaan vaihtoehtoja näille kaikille ympäristön eri vuodenajan vaiheille. Monisävyisen ympäristövalaistuksen suunnittelu vaati suunnitteluprosessin aikana useita koevalaistuksia sekä paikan päällä että tehtaalla. Kaupunginojaa varten rakennettiin varta vasten lediheittimet, joissa kaikki ledimoduulit voitiin hyödyntää halutun värisävyn toistamiseen. Puistojen valaistus on pääosin staattista, mutta Lyötynpuiston ja Hallituspuiston valaisimiin ohjelmoitiin lisäksi hehkuva, hitaasti voimistuva ja himmentyvä valoefekti. Erillistä ohjausta valaisimiin ei suunniteltu, vaan ohjelmointi toteutettiin valaisinkohtaisesti tehtaalla. Näin ei tarvinnut hankkia ohjausjärjestelmää tai etsiä sille lämmintä sijoituspaikkaa, mutta valaistukseen saatiin silti nykytekniikan mahdollistamia erikoisratkaisuja. MERKITYKSELLINEN MUOTOILU Valonheittimien sijoitus julkiselle paikalle ja niihin kohdistuva ilkivalta ovat aina suunnittelijan haasteina. Oulussa lisähaasteen laitteiden kestävyydelle ja toimivuudelle toi runsas lumimäärä. Siltojen julkisivujen ja puiden valaistuksen toteuttaminen muuten kuin alhaalta päin suunnatulla valolla, kuten esimerkiksi korkealta pylväästä, ei yleensä tuo haluttuja ja näyttäviä lopputuloksia, jotka korostaisivat elementtien tekstuuria ja muotoja yhtä tehokkaasti. Maahan asennetut valot puolestaan peittyvät lumeen ja altistuvat helposti kosteudelle. Teknisissä ratkaisuissa huomioitiin myös runsaslumiset talvet. Puistojen teräspollarit muotoiltiin niin, ettei lumi jää peittämään valoa. Näkymä Madetojanpuistosta. Kaupunginojan puistoissa nostetaan lämpimillä, oranssinpunaisilla valon sävyillä esiin muun muassa siltojen julkisivuja, suuria puita ja luonnonkivimuureja.
34 VALO 1/2019 Yleensä valaistuksesta jää valoisaan aikaan visuaalisiksi elementeiksi ainoastaan pylväät ja valaisimet. Sen vuoksi myös niiden ulkonäkö ja konseptuaalinen rooli kokonaisuudessa ovat tärkeitä. Kaupunginojan puistojen raittivalaistuksessa päätettiin käyttää erikoispylväitä tukemaan puistojen yhtenäistä ilmettä ja jatkuvuutta. Pylvääksi valikoitui lämpimänsävyinen puupylväs, joka toistaa hienosti valon hehkuvaa teemaa. Pylväisiin suunniteltiin lisäksi valaistut teräksiset kyltit, joihin laserleikattiin puistojen nimet. Sähkön kyltit saavat valaisinpylväistä. KAAMOKSEN MAHDOLLISUUDET Puistovalaistus otettiin kokonaisuudessaan käyttöön marraskuussa 2018 Lumo-valofestivaalin yhteydessä. Oulun keskustaan vuosittain levittyvä valofestivaali hyödyntää Kaupunginojan puistoja teosten sijoittelussa. Kaupunki toteuttaa joka vuosi festivaalille yhden pysyvän valaistuskohteen, joka viime vuonna oli Kaupunginojan puisto vyöhykkeen kokonaisuus. Suunniteltu puistovalaistus on hyvä osoitus siitä, kuinka viheralueille voidaan valaistuksen avulla luoda yhtenäistä ja käyttäjää orientoivaa ilmettä. Ilmeen virkistykseen ja päivitykseen ei välttämättä tarvita valtavia puistojen uudistamistoimenpiteitä, vaan jo pelkkä innovatiivinen ja tunnistettava valaistussuunnitelma voi ajaa asian. Suomessa on hyvä muistaa pitkä pimeä aika ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Parhaimmillaan kaamos mahdollistaa uuden ja jännittävän pimeän ajan maiseman luomisen, kuten Kaupunginojalla. Uskalletaan siis tarinoida, maalailla ja leikkiä valon eri ominaisuuksilla! KAUPUNGINOJAN PUISTOVYÖHYKKEEN VALAISTUS Tilaaja: Oulun kaupunki Suunnittelijat: Sitowise Oy, Suvi Saastamoinen, Saara Peltonen, Niina Meronen ja Valtteri Marttila Valaisinpylväät, puistokyltit ja pollarit: Tehomet Oy Erikoisvalaisimet: Savled Oy Raittivalaisimet: Fagerhult Oy Veistosten kohdevalaisimet: iGuzzini Finland & Baltic Oy ja Oy Nylund-Group Ab Puistojen valonheittimet päädyttiin sijoittamaan metrin korkuisiin teräspollareihin, jotka muotoiltiin niin, että lumi ei jää peittämään valoa. Tarkoituksena oli muodostaa pollareilla viimeistelty ilme puistomaisemaan. Pollarit suunniteltiin niin, että valonheittimien säätäminen ja suuntaaminen onnistuu vielä jälkikäteenkin. Pollareita hyödynnettiin myös puistojen veistosten kohdevalaistuksessa. Vangitsimme kaiken valon. KURKISTA SISÄÄN blackbox.rexel.fi Puistojen raittivalaistuksessa käytettyihin lämpimänsävyisiin puupylväisiin suunniteltiin taustavalaistut puistojen nimiä kantavat teräskyltit. Näkymä Pokkisenpuistosta. Puiden valaistuksessa sekoitetaan lämpimän valon eri värisävyjä, millä pyritään huomioimaan kasvillisuuden luonnolliset värien muutokset eri vuodenaikoina.
Vangitsimme kaiken valon. KURKISTA SISÄÄN blackbox.rexel.fi
Taivaalle heijastuva valo Suoraan taivaalle suuntautuva valo Hyötyvalo Val ovu oto Hä iri öv alo Asuntoihin tunkeutuva valo Valaistava alue 36 VALO 1/2019 Teksti: Tapio Kallasjoki HÄIRIÖVALO KURIIN Lisääntyvän ulkovalaistuksen ja markkinoille tulleiden uusien ledivalonlähteiden myötä häiriövalo ja sen vaikutukset ovat nousseet kiinnostuksen kohteiksi valaistusalalla. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että kansainvälinen valaistuskomissio CIE päivitti oman häiriövaloraporttinsa, ja häiriövaloa eli ”valosaastetta” koskevat rajoitukset ovat tulleet myös vapaaehtoisten ympäristösertifikaattien julkisivuvalaistusta koskeviin kriteereihin. K ansainvälinen valaistuskomissio julkaisi ensimmäisen häiriövaloraporttinsa jo 1980-luvulla [1]. Silloin huolena oli lisääntyneen ulkovalaistuksen aiheuttama taivaankannen valottuminen (sky glow), joka häiritsi tähtitieteellisten havaintojen tekoa. Vuonna 2003 CIE julkaisi raportin, jonka keskeisenä lähtö kohtana oli häiriövalon aiheuttama häikäisy ja kiusa ulkovalaistuksen lähistössä asuville ihmisille. Tämän raportin suositukset siirtyivät myös eurooppalaisiin ulkotyöja urheilualueiden valaistusstandardeihin [2, 3]. Häiriövaloa koskeva raportti on ollut CIE:n myydyimpien raporttien joukossa, joten se päivitettiin vuonna 2017 [4]. Nämä uudet suositukset eivät kuitenkaan vielä näy valaistusstandardeissa. HÄIRIÖVALO VAIKUTTAA ELÄIMIIN JA IHMISIIN Ulkovalaistuksen synnyttämä häiriövalo vaikuttaa eläimiin monilla eri tavoilla. Valon vaikutusta on tutkittu useiden eläinlajien osalta. Yksi tunnetuimpia esimerkkejä on merikilpikonnan poikasten suuntavaiston häiriytyminen niiden yrittäessä päästä mereen kuoriutumisen jälkeen. Myös muuttolintujen suuntavaisto voi mennä sekaisin voimakkaasti valaistujen kohteiden, kuten esimerkiksi Pohjanmerellä olevien öljynporauslauttojen, takia. Lähempääkin meitä löytyy esimerkkejä. Lisääntyneen valon vuoksi lintujen laulu ja pesintä alkavat entistä aikaisemmin. Hitaasti lentävät lepakot eivät uskalla ylittää valaistuja leveitä liikenneväyliä, jolloin ne eivät esimerkiksi pääse enää pesimis
37 VALO 1/2019 alueeltaan hyönteisiä metsästämään. Tällainen tilanne voi johtaa vaikka koko yhdyskunnan tuhoutumiseen. Häiriövalo vaikuttaa myös ihmisiin. Iltaja yöaikaan asuntoihin tunkeutuva valo voi aiheuttaa kiusahäikäisyä ja epämiellyttävyyden tunnetta. Valo voi myös häiritä vuorokausirytmiä. Syksyisin ja talvisin ihmisten päiväaikaan saama valoaltistus voi olla pieni. Tällöin jo hyvin pieni valon määrä illalla voi vähentää melato niinin eritystä ja aiheuttaa nukahtamisongelmia. Huonosti suunniteltu ja toteutettu ulkovalaistus voi aiheuttaa estohäikäisyä ja vaikeuttaa liikkumista. RAJAARVOJA SUUNNITTELUN AVUKSI CIE:n raportissa on esitetty häiriövalon estämiseksi raja-arvoja, jotka riippuvat valaistusta ympäristöstä ja vuorokauden ajasta. Ympäristöluokat Ulkovalaistuksen aiheuttama häiriövalo ei saa aiheuttaa ekologisia haittoja eikä fysiologista haittaa lähistöllä asuville ihmisille. Häiriövaloa koskevat rajoitukset riippuvat siitä, kuinka paljon lähiympäristössä on muuta valaistusta. Tätä varten suunnittelijan ja asennuksen rakentajan on aluksi määriteltävä, mihin ympäristöluokkaan kohteen sijainti paikka kuuluu. Ympäristöluokat on esitetty taulukossa 1. Kiinteistöihin tunkeutuva häiriövalo Ulkoalueiden valaistuksesta lähtevä häiriövalo voi tunkeutua asuinrakennusten normaalisti pimeisiin huoneisiin, kuten makuuhuoneisiin. Tämän johdosta valaistun alueen lähellä olevien asuinrakennusten ulkoseinien ja erityisesti ikkuna-alueiden pystypinnoille tulevalle valaistusvoimakkuudelle on suosituksissa annettu taulukon 2 mukaiset raja-arvot. Valaistuksen aiheuttama häikäisy Katsekentässä olevat kirkkaat valaisimet aiheuttavat häikäisyhaittoja myös valaistun alueen ulkopuolella oleville havaitsijoille. Häiriön määrä riippuu katseluetäisyydestä sekä valaisimen valovoimasta ja valoaukon projektiopinta-alasta katselusuuntaan. Valaisimien suurimmat sallitut valovoimat todennäköisimpiin katselusuuntiin eri ympäristöluokissa on annettu taulukossa 3. Häiriövalon haitat tiellä liikkuville Jos valaistu ulkoalue sijaitsee lähellä liikenneväylää, voi ulkoalueen valaistuksesta olla haittaa tiellä liikkuville. Valaistuksen synnyttämä häikäisy saa aikaan sen, että havaittavien kohteiden erottaminen vaikeutuu tai tulee jopa mahdottomaksi. Haitan suuruus riippuu siitä, millaiseen luminanssitasoon tielläliikkuja (kävelijä, pyöräilijä, autonkuljettaja, jne.) on sopeutunut. Häiriövalon raja-arvo määritellään kynnyskontrastin kasvuna (f TI ). Kyseessä on sama arvo, jota käytetään tievalaistuksen häikäisyn arvioinnissa. Suurimmat sallitut harsoluminanssin f TI -arvot eri tieluokissa on esitetty taulukossa 4. Taivaankannen valottuminen Valaistusasennuksesta aiheutuvaa taivaankannen valottumista pyritään estämään antamalla raja-arvoja valaisimista yli horisontaalitason Ympäristöluokka Ympäristön valaistus Esimerkkejä E0 Luontaisesti pimeä ympäristö Pimeän taivaan suojelualueet, observatorioiden lähialueet E1 Pimeä alue Suhteellisen asumaton maaseutu E2 Heikosti valaistu alue Harvaan asuttu maaseutu E3 Keskimääräisesti valaistu alue Tiheästi asuttu maaseutu, esikaupunki E4 Kirkkaasti valaistu alue Kaupunkien keskustat, liikealueet Valotekninen suure Ajankohta Ympäristöluokka E0 E1 E2 E3 E4 Pystypinnan valaistusvoimakkuus E v , lx iltaisin – 2 5 10 25 yöllä – < 0,1 1 2 5 Valotekninen suure Ympäristöluokka ja ajankohta Valaisimien luokitus (projektiopinta-ala A p , m 2 ) < A p ? 0,002 0,002 < A p ? 0,01 0,01 < A p ? 0,03 0,03 < A p ? 0,13 0,13 < A p ? 0,50 Maksimivalovoima I, cd E0 iltaisin yöllä E1 iltaisin yöllä 0,29 × d 0,63 × d 1,3 × d 2,5 × d 5,1 × d E2 iltaisin yöllä 0,57 × d 0,29 × d 1,3 × d 0,63 × d 2,5 × d 1,3 × d 5,0 × d 2,5 × d 10 × d 5,1 × d E3 iltaisin yöllä 0,86 × d 0,29 × d 1,9 × d 0,63 × d 3,8 × d 1,3 × d 7,5 × d 2,5 × d 15 × d 5,1 × d E4 iltaisin yöllä 1,4 × d 0,29 × d 3,1 × d 0,63 × d 6,3 × d 1,3 × d 13 × d 2,5 × d 26 × d 5,1 × d Huom. • d on havaitsijan ja häikäisylähteen välimatka metreinä. Taulukko 1. Ympäristöluokat [4]. Taulukko 3. Raja-arvot erikokoisten valaisimien maksimivalovoimalle todennäköisimpiin katselusuuntiin eri ympäristöluokissa [4]. Taulukko 2. Kiinteistöjen pystypinnoille sallitut suurimmat valaistusvoimakkuusarvot eri ympäristöluokissa [4]. Taulukko 4. Suurimmat sallitut arvot tievalaistuksen ulkopuolelta tulevalle häiriövalolle perustuen suurimpaan sallittuun harsoluminanssiin ja kynnyskontrastin kasvuun [4]. Valotekninen suure Tien luokittelu 1) ei tievalaistusta M6/M5 M4/M3 M2/M1 Harsoluminanssi 2) L v , cd/m 2 0,037 0,23 0,40 0,84 Kynnyskontrastin kasvu f TI 15 % perustuen sopeutumisluminanssitasoon 0,1 cd/m 2 15 % perustuen sopeutumisluminanssitasoon 1 cd/m 2 15 % perustuen sopeutumisluminanssitasoon 2 cd/m 2 15 % perustuen sopeutumisluminanssitasoon 5 cd/m 2 1) Tien luokittelu perustuu julkaisuun CIE 115:2010 Lighting of roads for motor and pedestrian traffic. 2) Harsoluminanssi L v perustuu sallittuun kynnyskontrastin f TI -arvoon 15 %.
38 VALO 1/2019 menevälle valovirran osuudelle (ULR = Upward Light Ratio). Tähän vaikuttavat sekä valaisimen valonjako että valaisimen mahdollinen kallistuskulma. Myös koko ulkovalaistusasennuksesta yli horisontaalitason suuntautuvalle valovirran osuudelle annetaan raja-arvoja (UFR = Upward Flux Ratio). Tällöin joudutaan ottamaan huomioon myös maasta heijastuvan valovirran osuus. CIE:n raportissa annetaan käytännön ohjeita tämän arvioimiseksi. Kyseiset raja-arvot on esitetty taulukossa 5. Julkisivuvalaistuksen ja valomainosten aiheuttama häiriövalo Julkisivuvalaistusta suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon sekä tilaajan toiveet että kaupungin tai kunnan määrittelemät toteutusperiaatteet. Valonlähteet ja valaisimet on valittava niin, että asennuksen ulkonäkö sekä valaistuksen määrä ja laatu tyydyttävät kaikkia osapuolia. Julkisivun luminanssi on valittava niin, että se on rakennuksen hierarkkisen aseman mukaisessa sopusoinnussa ympäristössä olevien muiden rakennusten tai pintojen luminansseihin. Suositeltavat keskimääräisten pinta luminanssien raja-arvot löytyvät taulukosta 6. Lisääntyvä valomainosten määrä on aiheuttanut runsaasti kommentteja lehtien palstoilla. Valomainoksen häiritsevyys riippuu mainoksen Taulukko 5. Raja-arvot valaisimille (ULR) ja valaistusasennuksille (UFR) häiriö valon estämiseksi eri ympäristöluokissa [4]. parhaiten käyttämällä epäsymmetrisiä valonheittimiä, joissa on tarkasti rajattu ns. cut-offvalonjako. Niissä suuriin gammakulmiin ei lähde lainkaan valoa. Valaisinpylväiden korkeus riippuu valaistavan alueen koosta. Riittävän korkeita pylväitä käyttämällä valaisimia ei tarvitse kallistaa, jolloin häikäisyn ja häiriövalon määrä vähenee. Valaisimia tulee myös huoltaa, jotta niiden valonjako ei huonone esimerkiksi likaisesta sulkulasista johtuvan sironnan vuoksi. Taivaankannen valottuminen johtuu suurelta osalta tievalaistuksesta, koska 90–110 asteen gammakulmiin lähtevä valo siroaa kulkiessaan ilmassa. Ledivalaistuksen myötä tievalaistuksen valaisimien optiikka on kuitenkin muuttunut entistä tarkemmaksi ja valaisimet ovat ns. tasolasivalaisimia, joista ei lähde valoa yli horisontaalitason, ellei valaisimia kallisteta. Valon spektriä koskevia suosituksia ei juuri ole esitetty. Ulkovalaistus on muuttumassa kellertävästä valkoisemmaksi ledivalaistuksen myötä. Ledien valkea valo sisältää paljon lyhyitä sinisiä aallonpituuksia, varsinkin jos valoa verrataan aiemmin paljon käytettyjen suurpainenatriumlamppujen tuottamaan valoon. Sininen valo on hyvä näkemisen kannalta, varsinkin kun ulkovalaistuksessa ollaan yleensä mesooppisen näkemisen alueella. Toisaalta sininen valo siroaa enemmän kuin lämmin pitkäaaltoinen valo, joten se aiheuttaa enemmän taivaankannen valottumista. Ihmisen vuorokausirytmiin vaikuttavat valoherkät gangliosolut ovat myös herkkiä siniselle valolle [5]. Häiriövalon vaikutukset ihmisiin ja eläimiin jäävät sitä pienemmiksi, mitä lämpimämmän sävyisiä valoja ulkovalaistuksessa käytetään. Parhaiten häiriövaloa estetään kuitenkin hyvällä valaistuksen ohjauksella, jolla valoja voidaan himmentää yöaikaan ja käyttää valaistusta vain tarpeen mukaan. pintaluminanssista, sijoituspaikasta ja koosta. Luonnollisesti mainokset pyritään sijoittamaan niin, että ne näkyisivät mahdollisimman monelle havaitsijalle. Jos mainoksessa on vaihtuva tai liikkuva kuva, vangitsee se helposti katseen, vaikka mainos ei sijaitsisikaan keskeisesti näkö kentässä. Valomainosten keskimääräisille pintaluminansseille löytyy taulukon 6 mukaisia raja-arvoja. Samoin vapaaehtoiset ympäristösertifikaatit antavat joko omia raja-arvojaan julkisivujen luminansseille (LEED) tai kehottavat noudattamaan voimassa olevia standardeja (BREEAM). Kuntien ja kaupunkien olisi kuitenkin laadittava selkeät ohjeet valomainonnalle, ennen kuin tilanne pääsee ryöstäytymään käsistä. HÄIRIÖVALOA ESTETÄÄN HYVÄLLÄ SUUNNITTELULLA JA TOTEUTUKSELLA Ulkovalaistusta suunniteltaessa ei tulisi kiinnittää huomiota ainoastaan valaistavaan kohteeseen vaan myös kohteen ympäristöön. Erityisen tarkkaa suunnittelun tulisi olla silloin, kun kohteen läheisyydessä on asuinrakennuksia tai kohde sijaitsee korkealla asuinrakennuksiin nähden. Koska ulkoalueiden valaistukselle standardeissa annetut määräja laatuvaatimukset koskevat yleensä horisontaalisia valaistusvoimakkuuksia, voidaan häiriövaloa vähentää Valotekninen suure Ympäristöluokka E0 E1 E2 E3 E4 Rakennuksen pintaluminanssi L b , cd/m 2 < 0,1 < 0,1 5 10 25 Valaistun mainoksen pintaluminanssi L s , cd/m 2 < 0,1 50 400 800 1 000 Huom. • Arvot koskevat sekä iltaa että yötä lukuun ottamatta ympäristöluokkia E0 ja E1, joissa yöaikaan valot on oltava sammutettuina. • Rakennusten pintojen ja ulkoisesti valaistujen mainosten keskimääräiset pintaluminanssit voidaan laskea Lambertin lain avulla, kun pinnan heijastuskerroin ja valaistusvoimakkuus tunnetaan. • Itsevalaisevan mainoksen ollessa kyseessä taulukon arvo on mainoksen keskimääräinen luminanssi. Taulukko 6. Suurimmat sallitut arvot pintojen keskimääräisille luminansseille eri ympäristöluokissa [4]. Valotekninen suure Ympäristöluokka E0 E1 E2 E3 E4 Upward Light Ratio (ULR), % 2,5 5 15 Upward Flux Ratio 1) (UFR), % Tievalaistus – 2 5 8 12 Kaupunkivalaistus – – 6 12 35 Urheiluvalaistus – – 2 6 15 1) Kun asennuksessa on vähintään neljä valaisinta. Lähteet: [1] CIE 001-1980 Guidelines for minimizing urban sky glow near astronomical observatories (Joint publication IAU/CIE) [2] SFS-EN 12464-2:en Light and lighting. Lighting of work places. Part 2: Outdoor work places [3] SFS-EN 12193:2018:en Light and lighting. Sports lighting [4] CIE 150:2017 Guide on the Limitation of the Effects of Obtrusive Light from Outdoor Lighting Installations, 2nd Edition [5] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC-Influenced Responses to Light
40 VALO 1/2019 V alon väriominaisuuksien määrittely on tärkeää siksi, että näköympäristön kohteista saatava värivaikutelma riippuu pintojen värityksen lisäksi myös valon väriominaisuuksista. Tästä seuraa se, että pintojen värien tarkka määrittely ei ole mahdollista, ellei tiedetä tilassa olevan valaistuksen valon väriominaisuuksia. Ledien aikakaudella valon väriominaisuudet korostuvat entisestään, koska valonlähde on entistä useammin kiinteä osa valaisinta eikä jälkeenpäin vaihdettavissa. Näin suunnitteluvaiheessa syntyneiden mahdollisten virheiden korjaus on hankalaa ja kallista. Valon väriominaisuuksien määrittelyssä käytetään värilämpötilaa, värintoistoindeksiä ja ledien tapauksessa myös MacAdam-ellipsiä/SDCM-lukua. VALON VÄRILÄMPÖTILA Valon värilämpötila kertoo sen, kuinka lämpimältä tai viileältä valo näyttää. Metallia kuumennettaessa sen väri muuttuu punaisen, oranssin ja valkoisen kautta sinertävään. Hehkulampun tuottaman valon värisävy muuttuu samalla tavoin, kun hehkulangan lämpötilaa nostetaan. Värilämpötila vastaakin tietyn sävyistä valoa säteilevän hehkulangan lämpötilaa. Värilämpötilan yksikkö on kelvin [K]. Värilämpötila voidaan määrittää tarkasti vain hehkuja halogeenilampuille. Muilla valon lähteillä käytetään käsitettä ekvivalentti värilämpötila, joka saadaan vertaamalla valonlähteen väripistettä värikoordinaatistoon piirrettyjen ekvivalenttien värilämpötilojen suoriin (kuva 1). Värilämpötila on se, mitä suoraa lähimmäksi väripiste osuu. Tästä seuraa, että saman ekvivalentin värilämpötilan väripisteet, ja siten valon värisävyt, voivat olla suhteellisen kaukana toisistaan. Siksi kahden samaa värilämpötilaa olevan eri valonlähteen valon värisävy ei siis välttämättä ole sama. Nyrkkisääntönä oli aiemmin, että samaan tilaan ei tulisi asentaa eri lamppuvalmistajien samansävyisiä lamppuja. Samasta syystä samaan tilaan ja erityisesti lähelle valkoisia pintoja tulevien ledivalaisimien valon värilämpötila kannattaa tarkastaa visuaalisesti ennen valaisimien hankintaa. Käytännössä ekvivalentti värilämpötila vaihtelee tavallisesti välillä 2 000–17 000 K. Mitä pienempi värilämpötila, sitä lämpimämpi on valon värisävy. Värilämpötila 2 700 K vastaa PERUSTEET HALTUUN, OSA 6: VALON VÄRIOMINAISUUDET Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy shurkin_son /Shutterstock.com Kuva 1. CIE:n väriavaruus ja siihen piirretyt ekvivalenttien värilämpötilojen suorat. W ik ip ed ia
41 VALO 1/2019 hehkulampun ja 3 000 K halogeenilampun värisävyä, ja nämä värilämpötilat mielletään lämpimiksi. Värilämpötila 4 000 K on neutraali valkoinen, ja sitä korkeammat värilämpötilat mielletään viileiksi tai kylmiksi. Päivänvalon värilämpötila on tyypillisesti päivällä 5 000–8 000 K, mutta auringonlaskun aikaan valo voi olla hyvinkin lämmintä. Kaikki värilämpötilat ovat tässä mielessä luonnollisia. Ihminen kokee miellyttäväksi lämpimän valon, kun valoa on vähän ja viileän valon, kun valoa on paljon. Esimerkiksi nuotion ääressä valo on lämmintä ja sitä on vähän, kun taas keskipäivällä taivasalla valo on viileää ja sitä on paljon. Värilämpötilan ja valaistusvoimakkuuden yhteisvaikutusta valaistusvaikutelmaan on kuvattu taulukossa 1. Valon värilämpötila ja spektrijakauma vaikuttavat myös vireystilaan. Silmästä löydettiin vuonna 2002 kolmas reseptorityyppi, joka ei osallistu näköinformaation välittämiseen, vaan kellottaa vuorokausirytmiä ja hormoniaineenvaihduntaa. Reseptori on herkkä vain kapealle sinisen valon taajuuskaistalle, siksi reilu määrä viileää valoa lisää stressihormoni kortisolin eritystä ja pienentää unihormoni melatoniinin eritystä. Nämä muutokset yhdessä parantavat vireystilaa. Vastaavasti pieni määrä lämmintä valoa vaikuttaa hormonitoimintaan päinvastoin ja valmistaa elimistöä lepotilaan. Valon värilämpötila ja spektrijakauma ovat siis tärkeitä parametreja, kun suunnitellaan niin työhön kuin rentoutumiseen tarkoitettuja tiloja. YLEINEN VÄRINTOISTOINDEKSI R a On huomattava, että samansävyistä valoa voidaan saada aikaan spektriltään hyvinkin erilaisista valonlähteistä. Samansävyisillä lampuilla saattaa kuitenkin olla selvästi erilaiset värintoisto-ominaisuudet. Valonlähteen yleinen värintoistoindeksi R a (CRI) ilmoittaa, missä määrin tutkittavan valonlähteen ja vertailuvalonlähteen värintoisto-ominaisuudet ovat samanlaiset. R a -indeksi on ns. väripuhtaus indeksi, joka lasketaan sovittujen pintavärien värieroista suhteessa vertailuvalonlähteeseen. Indeksin määrittelyssä käytetään kahdeksaa eri värinäytettä (R1–R8). Värintoistoindeksin arvo 100 vastaa täysin samanlaista värintoistoa vertailuvalonlähteen kanssa. Jos valonlähteiden värintoistot poikkeavat toisistaan, saadaan pienempi arvo. Arvolla värit eivät toistu lainkaan, eli värit näkyvät harmaasävyinä. Yleisen värintoisto indeksin arvo riippuu käytetystä vertailuvalonlähteestä, joka on ? 5 000 K värilämpötilan arvoilla saman lämpötilan omaava Planckin säteilijä (lämpösäteilijä) ja korkeilla yli 5 000 K värilämpötilan arvoilla päivänvalostandardi. Koska hehkulamppu on lämpösäteilijä ja sen spektrijakauma vastaa Planckin säteilijää, on hehkulampun R a noin 100, vaikka se poikkeaa paljon päivänvalon luonnollisesta värintoistosta. Yleisen värintoistoindeksin suurin puute on sen perustuminen vain kahdeksan vertailu värin käyttöön. Testi värit edustavat huonosti yleisesti käytössä olevia pintavärejä. R a -indeksi ei siis varsinaisesti kerro mitään muiden värisävyjen osalta valon värintoistosta. Myös hehkusäteilijän käyttö vertailuvalonlähteenä lämpimillä värilämpötiloilla ja päivän valon käyttö viileillä värilämpötiloilla aiheuttaa indeksiin 5 000 K kohdalle epäjatkuvuuskohdan. Yleisen värintoistoindeksin laskennassa käytettyjen kahdeksan värin lisäksi kansainvälinen valaistuskomissio CIE on valinnut neljä kylläistä vertailuväriä sekä ihon ja lehti vihreän värit (R9–R14), joita voidaan käyttää hyväksi haluttaessa tarkempaa tietoa värien toistumisesta (kuva 2). Lisävärejä käytetään arvioitaessa muun muassa elintarvikkeiden, vaatteiden, sisustusmateriaalien, taideteosten sekä terveydenhoitotiloissa ihon ja ihmiskehon värien toistumista. Erityisesti intensiivinen punainen R9 tuo hyvin ilmi eri ledivalonlähteiden erot punaisten värien toistossa. Yleinen värintoistoindeksi määräytyy siis tutkittavan valonlähteen ja vertailuvalonlähteen väripoikkeamien keskiarvosta. Tästä seuraa, että yhtä suuret väripisteiden poikkeamat eri vertailu värien kohdalla tuottavat samanlaisen värintoistoindeksin, vaikka valonlähteiden spektrit ovat erilaiset. Siksi sama värintoistoindeksi ei tarkoita samanlaista värintoistoa. Myös tästä syystä saman värintoistoindeksin omaavien ledien tai loistelamppujen valon värintoisto-ominaisuudet eivät ole samat. Kuva 2. CIE:n yleisen värintoistoindeksin R a määrittelyssä käytettävät vertailuvärit ja lisävärit. Painotekniikan erilaisen värimäärittelyn vuoksi kuvan värit eivät ole tieteellisen tarkkoja. R1 R9 R10 R11 R12 R13 R14 R2 R3 R4 R5 R6 R7 R8 R a -indeksin vertailuvärit Lisävärit Valaistusvoimakkuus Valosta saatava värivaikutelma (värilämpötila) Lämmin ( < 3 300 K) Neutraali (3 300…5 300 K) Kylmä (päivänvalo, > 5 300 K) Valaistusvaikutelma ? 500 lx Miellyttävä Neutraali Kylmä 500…1 000 lx 1 000…2 000 lx Piristävä Miellyttävä Neutraali 2 000…3 000 lx ? 3 000 lx Luonnoton Piristävä Miellyttävä Taulukko 1. Valaistusvaikutelman riippuvuus valaistusvoimakkuudesta ja valon värilämpötilasta. Lähde: Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisu nro 9-1986 Valaistussuositukset, sisävalaistus.
42 VALO 1/2019 Suure Värilämpötila R a indeksi SDCMluku Käyttö Ilmaisee valon värivaikutelman skaalassa lämmin–viileä. Ilmaisee valon värintoisto-ominaisuudet suhteessa vertailuvalonlähteeseen. Ilmaisee valonlähdetyypin eri yksilöiden välisen väripisteiden hajonnan suuruuden. Yksikkö K (kelvin) Ei yksikköä Ei yksikköä Suuruus luokka 2 000–17 000 K Mitä pienempi luku, sitä lämpimämpi valo. 4 000 K on neutraali valkoinen. 0–100 Mitä suurempi arvo, sen parempi värintoisto. Tulee olla sisävalaistuksessa yli 80. 0–10 Mitä pienempi arvo, sitä pienempi hajonta. Värisävyerot eivät ole silmin havaittavissa, kun SDCM ? 3. Riippuvuus eri tekijöistä Riippuu valonlähteen tyypistä ja sen valmistajasta. Voi muuttua polttoiän aikana. Riippuu valonlähteen tyypistä, sen valmistajasta, väri lämpö tilasta (eri vertailu valonlähde). Kertoo värin toistoominaisuudet vain kahdeksan testivärin osalta. Riippuu valonlähteen tyypistä ja sen valmistajasta. Muuttuu polttoiän aikana. UUSIA MENETELMIÄ VÄRINTOISTON ARVIOINTIIN TM-30 on Pohjois-Amerikan valoteknillisen seuran IESNA:n kehittämä tuore värintoiston arvioinnin menetelmä, johon vertailtavia värejä on valittu harkitusti 99 kappaletta niin, että ne kattavat koko väriavaruuden riittävällä tarkkuudella. Valitut värisävyt ovat sisätiloissa tyypillisesti esiintyviä, eivätkä ne ole epäherkkiä spektrin vaihteluille. Menetelmässä on käytössä kaksi eri arvoa: Fidelity index eli väripuhtaus, jossa verrataan värien toistumista vertailuvalonlähteeseen sekä Gamut index eli värikirjo, jossa mitataan, kuinka laajasti eri värit toistuvat. Tätä värintoiston arviointijärjestelmää ei kuitenkaan ole kelpuutettu sellaisenaan CIE:n tai eurooppalaisen standardin pohjaksi. CIE sai vuonna 2017 valmiiksi TM-30-menetelmän pohjalta uuden värintoistoindeksin R f , josta käytetään nimeä Colour Fidelity Index. Tämä väripuhtausindeksi on tarkoitettu tarkan värintoiston arviointiin tieteellisessä työssä, eikä sitä ole tarkoitettu yleisesti käytettäväksi valaistustuotteiden värintoiston arviointiin. Myöskään TM-30-menetelmässä mukana olevaa värikirjon indeksiä (Gamut) ei ole mukana CIE:n uudessa indeksissä. Kehitystyö aiheen parissa jatkuu edelleen. Koska siirtyminen mahdolliseen uuteen värintoistoindeksiin aiheuttaisi teollisuudelle ylimääräisiä kustannuksia ja indeksin muuttaminen muuttaisi valonlähteiden ominaisuuksia toisiinsa nähden, on R a -indeksin korvaaminen ainakin lähitulevaisuudessa epätodennäköistä. Kun vielä otetaan huomioon ledien nopea kehitys, värintoiston jatkuva paraneminen (jopa tasolle R a = 100) ja valon spektrien sovelluskohtainen räätälöinti, niin voidaan myös esittää kysymys, tarvitaanko värintoistoindeksiä tulevaisuudessa enää muihin kuin tieteellisiin tarkoituksiin? SDCMLUKU/MACADAMELLIPSI Ledeillä on otettava huomioon myös kolmas valon värisävyyn liittyvä ominaisuus: ledejä ei pystytä valmistamaan niin, että kaikissa valmistuserän yksilöissä olisi tarkasti sama värisävy (samat värikoordinaatit). Saman ledityypin eri yksilöiden värikoordinaattien hajontaa kuvataan SDCM-luvulla (MacAdam-ellipsi). SDCM-luku/ MacAdam-ellipsin koko kertoo, kuinka lähelle toisiaan eri lediyksilöiden väripisteet osuvat värikoordinaatistossa. Värilaadun tasaisuutta arvioidaan asteikolla nollasta kymmeneen. Mitä pienempi SDCM-luku, sitä pienemmät eri yksilöiden väliset värisävyerot ovat. Värilaadun tasaisuudella on suurin merkitys silloin, kun useita valonlähteitä sijaitsee lähellä valkoista pintaa. Kun SDCM-luku ? 3, värisävyerot eivät enää ole silmämääräisesti havaittavissa. Ledien värilaadun tasaisuus myös muuttuu ledien eliniän myötä. Vertailun vuoksi kannattaa huomata, että pisto kantaloistelamppujen värilaadun tasaisuuden tulee standardin IEC 60901 mukaisesti olla SDCM ? 5. VALONLÄHTEIDEN VÄRIOMINAISUUKSIEN ILMOITTAMINEN Valonlähteiden väriominaisuudet ilmoitetaan tällä hetkellä yleisimmin kolminumeroisella koodilla (kuva 3). Koodin ensimmäinen numero kuvaa R a -värintoistoindeksin ensimmäistä numeroa. Esimerkiksi koodin 830 ensimmäinen numero kertoo värintoistoindeksin olevan vähintään 80. Värintoisto on edellistä parempi lampuilla, joiden sävykoodi alkaa numerolla 9 (esimerkiksi 930). Värikoodin kaksi viimeistä numeroa puolestaan kertovat värilämpötilan kaksi ensimmäistä numeroa. Esimerkiksi koodin 830 kaksi viimeistä numeroa kertovat värilämpötilan olevan 3 000 K. Kuva 3. Valonlähteiden väriominaisuudet ilmoitetaan yleisimmin kolminumeroisella koodilla. Koodin ensimmäinen numero kuvaa R a -värintoistoindeksin ensimmäistä numeroa ja kaksi viimeistä numeroa puolestaan kertovat värilämpötilan kaksi ensimmäistä numeroa. Kuvan lampun värintoistoindeksi R a ? 80 ja värilämpötila on 4 000 kelviniä. Yleinen värintoistoindeksi R a Koodissa ensimmäinen numero, esim. 8 = R a ? 80 9 = R a ? 90 Värilämpötila Koodissa kaksi viimeistä numeroa, esim. 27 = 2 700 K 30 = 3 000 K 40 = 4 000 K 65 = 6 500 K
Bingo. Jo yli 70 vuoden ajan me Livalilla olemme suunnitelleet ja valmistaneet ensiluokkaisia valaisimia suomalaisen muotoilun perinteitä kunnioittaen. Siksi Bingon menestys yhdessä maailman tunnetuimmista muotoilukilpailuista saa meidät tuntemaan erityistä ylpeyttä työstämme. Katso videomme: www.lival.com
44 VALO 1/2019 S uomen Valoteknillinen Seura palkitsi Helsingin keskustakirjasto Oodissa 30.1.2019 järjestetyssä Valon päivän tapahtumassa kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. Palkintolautakunnassa olivat edelliskerran palkitut Roope Siiroinen (Valoisa persoona 2017), Markku Varsila (Valaistunut persoona 2017) sekä seuran hallituksen nimeämänä Marko Martikainen, Ensto Lighting Oy. VALOISA PERSOONA 2019 Elisa Hillgen Palkinto myönnetään henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. Palkintoina on kiertopalkintona taiteilija Kari Alosen taideteos ”Valokeilassa” sekä kunniakirja. Elisa Hillgen on toiminut aktiivisesti valaistusalalla monenlaisissa tehtävissä jo vuosia. Hän ei ole jättänyt lamppua vakan alle, vaan valoalaa edistävää virtaa on riittänyt tapahtumien järjestämiseen, seminaareihin, some-viestintään, Jyväs kylän kaupungin valaistuskoordinaattorin tehtäviin ja LUCIorganisaation tapahtumiin ympäri maailmaa. Ansiokasta on ”Vuoden mikkeliläinen” -tunnustus Illumio 2018 -valotapahtuman järjestämisestä. Elisa näyttää luovuudellaan ja aktiivisuudellaan esimerkkiä kaikille alalla toimijoille. VALAISTUNUT PERSOONA 2019 Veikko Ahponen Palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenenä vähintään 5 vuotta, ja on vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. Palkintoina on 1 000 euron tunnustuspalkinto sekä kunniakirja. Veikko Ahponen on yksi kansainvälisestikin merkittäviä suomalaisia valaistuksen moniosaajia. Yksi hänen ulkomaisista suunnittelukohteistaan on ollut niinkin eksoottinen rakennus kuin Mekan pyhä moskeija Saudi-Arabiassa. Hän on ollut mukana valaistussuunnittelijana, valaistuslaskijana, konsulttina, vastaanottotarkastajana tai lausunnonantajana yli 600 suunnittelukohteessa, ei pelkästään Suomessa, vaan myös esimerkiksi Neuvostoliitossa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Espanjassa, Tšekkoslovakiassa, Libyassa, Kuwaitissa, Syyriassa ja Kyproksella. Ahposen tehtäviin on sisältynyt tutkimus-, tuotekehitysja koestustyötä. Hän on ollut suunnittelemassa esimerkiksi pitkän 60 metrin pylväsvälin tievalaisinoptiikkaa, jolla on valaistu Suomen teitä vuosikymmeniä. Hän on osallistunut myös Suomen ensimmäisen riippumattoman valaistuslaboratorion kehitystyöhön sekä ollut 1970-luvulla johtamassa tietokonepohjaisen valaistussuunnittelun pioneerina valoteknillisten laskentaohjelmien kehittämistä tutkimuksen, valaisinteollisuuden ja valaistussuunnittelun tarpeisiin. Uransa alkupuolella hän toimi myös Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n valaistustekniikan assistenttina. Veikko Ahponen on kirjoittanut ja toimittanut valaistuksen käsikirjoja, suositusjulkaisuja, pitänyt konferenssi esitelmiä, ollut laatimassa tutkimusraportteja, opettanut ja kirjoittanut kymmeniä kurssijulkaisuja ja aikakausilehtiartikkeleita käytännössä kaikilta valaistuksen osa-alueilta. Hän on osallistunut RTja ST-korttien laadintatyöhön sekä SESKOn, INSKOn, CIE:n, IEC:n ja pohjoismaisten valaistusalan järjestöjen työhön jäsenenä, sihteerinä ja johto kunnan jäsenenä. Lisäksi hän on pitänyt vuonna 1981 radioesitelmänkin aiheesta ”Kotivalaistus, asumisviihtyisyys ja energiankulutus”. Jos joku valaistukseen liittyvä asia askarrutti mieltä, Veikko Ahposelta sai aina vastauksen. Jos valaistuskenttään tuli uutta kansainvälistä sanastoa, häneltä löytyi hyviä ehdotuksia suomenkieliseksi vastineeksi. Aina avulias ja ystävällinen valaistunut persoonamme palveli työssään niin suunnittelutoimistoja, valaisinvalmistajia, rakennuttajia kuin urakoitsijoita. Pitkän, lähes 40 vuotta kestäneen uransa hän teki ensin Valoston toimistopäällikkönä ja sitten Suomen Valoteknillisen Seuran toimitusjohtajana. Nyt hän on ansaitusti eläkkeellä. TIEDON VALO PALKINNOT KOLMELLE OPINNÄYTETYÖLLE Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä 30.1.2019 järjestetyssä Valon päivän tapahtumassa Suomen Valoteknillinen Seura palkitsi ansiokkaita opinnäytetöitä. Kilpailun tuomaristo (Marjut Kauppinen, Arkval Taite Oy; Henri Juslén, Helvar Oy Ab; Pasi Hyyppä, Senaatti-kiinteistöt) arvioi avoimen kilpailun kautta saadut 20 ehdotusta. Opinnäytetyöt osoittivat valaistusalan olevan poikkitieteellistä ja koskettavaa, ja että valaistusta voidaan lähestyä monesta eri suunnasta. Tuomaristo löysi yksimielisesti kolme työtä palkittaviksi. Palkitut saivat 667 euron rahapalkinnon. Töiden yhteisenä piirteenä on valaistuksen käyttäjän – ihmisen – nostaminen tarkastelun keskiöön, vaikka töissä on tarkasteltu aihepiirejä laajasti ja ammattitaitoisesti tieteellisiä metodeja käyttäen. Alexander Salvesen, Teatterikorkeakoulu Mindscapes Landscapes: Mielen harhailua maiseman pinnalla – Pohdintoja havainnosta urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062626452 Salvesen käy lopputyössään lävitse valosuunnittelun ja havainnon peruskäsitteitä camera obscuraa hyödyntäneen yli 5 000 km pituisen Suomen kansallismaisemiin tehdyn road tripin ja kymmenen esityksen kautta. Työryhmään Salvesenin lisäksi kuului kolme saman vuosikurssin tanssijaa: Karo liina Kauhanen, Katriina Tavi ja Pinja Poropudas. Äänisuunnittelijana teoksessa toimi Eero Niemi nen. Neulansilmäkameran lisäksi matkavarusteiden mukana olivat vinyylisoitin ja vaelluskengät. Havaintoa, maisemaa ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä tarkasteleva Mindscapes Landscapes -teos avautuu lukijalle tarkkoina kirjauksina kaikesta prosessin aikana koetusta ja opitusta. Keskeiseksi tarkastelun kohteeksi työssä nousee auringonvalon, varjon ja luonnon muodostama hämmästyttävä monimuotoisuus. Havaintoa, kokemusta ja näkemistä tekijä ei pidä itsestäänselvyyksinä vaan tutkittavina asioina, joita tunteen ohella on mahdollista käsitellä tieteen avulla. SUOMEN VALOTEKNILLISEN SEURAN PALKINNOT 2019 Veikko Ahponen ja Elisa Hillgen. Kuva: Petri Vuorio
IL M O IT U S SITECO:n älykkäät valaisimet valaisevat Tamperetta Vuosien 2017 ja 2018 aikana Tampereen kaupunki on pystynyt säästämään 5 % valaistusverkon energiankulutuksestaan älykkäiden ja energiantehokkaiden valaistusratkaisujen ansiosta – ja samalla kasvukeskuksissa rakennetaan jatkuvasti uutta valaistusverkkoa. – Kaikki ulkovalaistuksen led-valaisimet ohjelmoidaan himmenemään päivittäin itsenäisesti. Vielä suurempiin säästöihin päästään valaisimilla, joiden valoteho nousee täyteen tehoonsa vasta kun ajoneuvo tai jalankulkija lähestyy ja himmenee taas nopeasti, kun liikettä ei ole havaittavissa. Kulkija ei huomaa valaistuksen muuttumista, sillä liiketunnistimella varustettu valaisinpylväs lähettää tiedon muille lähialueen valaisimille. Valaistuksen voimakkuus voi muuttua useaan otteeseen illan ja yön aikana, kertoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki. – Turha valaistus ei ole ainoastaan energian hukkaa vaan myös valosaastetta. Lisäksi valaistuksella on suuri merkitys ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Reaaliaikainen tiedonsiirto sekä valaisimien linkittäminen toisiinsa parantavat energiatehokkuuden lisäksi siis myös käyttäjämukavuutta, jatkaa OSRAM Lighting Solutionsin ulkovalaistuksen myyntipäällikkö Sami Laakso. SITECO: katuvalaisimesta monitoimipalvelijaksi SITECO on vahvasti esillä Tampereen katukuvassa: Pyynikin ulkoilualue on valaistu SITECO DL50 -valaisimilla, Nema-liittimillä varustetut SITECO SL20 -valaisimet valaisevat puolestaan Ruotulan alueen kevyen liikenteen väyliä. SITECO SL11 kirkastaa Iidesrannan ajoväyliä, ja SITECO DL30 sekä FL20 luovat valaistuksen Kalevan keskuspuistoon. Iidesrannan ja Kalevan alueiden valonohjauksessa on käytetty Tvilight-ohjausjärjestelmää ja CitySense -liiketunnistimia. Lisätietoja: OSRAM Oy / Lighting Solutions puh. 09 8493 2200 www.siteco.com Tuotemerkkimme Älyn tuleminen valaisimiin ei ainoastaan helpota kunnossapitoa ja tehosta energiankäyttöä. Tulevaisuudessa olosuhteita voidaan sensoroida erilaisilla antureilla ja siirtää tietoa valaistusverkkoa apuna käyttäen. Liikuntapaikkoja valaistaan silloin kun niillä urheillaan ja puiston käytävien valot seuraavat kulkijaa. SITECO tarjoaa monipuolisia valaistusratkaisuja Smart City -sovelluksiin. Valaistuksen säätäminen on helppoa ja kunnossapito saa tietoa reaaliaikaisesti. Anturitekniikka ja tiedonsiirto tuovat aivan uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi liikennemäärien laskennassa vanhat järjestelmät voidaan korvata valaisimeen integroidulla kameratekniikalla. – Luotto SITECO:n laadukkaisiin LED-tuotteisiin painoi valaistusjärjestelmien valinnassa. Lisäksi Sami Laakson vahva panos projektien toteutuksessa sekä tinkimätön yhteistyö tilaajan kanssa olivat syitä SITECO-valaisinten valintaan. SITECO:n valikoimasta löytyi kohteidemme vaatimuksiin sopivat valaisimet, Jussi Kulomäki sanoo. Ruotula, SL20 Pyynikki, DL50 Iidesranta, SL11 Kaleva, DL30
46 VALO 1/2019 Julle Oksanen, Aalto-yliopisto Design Concepts in Architectural Outdoor Lighting Design Based on Metaphors as a Heuristic Tool urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7391-0 Oksasen väitöskirja Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosastolle on laaja ja henkilökohtaisella kokemuksella sävytetty koonti valaistussuunnittelun menetelmistä, tavoitteista ja kehityslinjoista. Työ kannustaa myös esimerkkien avulla tutkimaan ja suunnittelemaan valaistusta lukseja ja luminansseja syvemmälle. Oksasen väitöskirja liittyy niiden perusteosten joukkoon, jotka nykyisten ja tulevien valaistussuunnittelijoiden on syytä lukea. Teos kokoaa yhteen arkkitehtuurivalaistuksen historiaa, sen keskeiset käsitteet, tavoitteet ja menetelmät sekä esittää kysymyksiä, jotka toimivat tulevaisuuden valosuunnittelijalle inspiraationa ja ajattelun tukena. Mohammad Omar Nasir, Aalto-yliopisto Supervised Learning in Lighting Control Systems Using Deep Learning for Predictive Modelling valosto.com/tiedostot/ sci_2018_Nasir_MohammadOmar_Redacted.pdf Yleisimmin käytetyt PIR-liikesensorit konfiguroidaan nykyisin toimimaan erilaisilla viiveillä, jotta energiaa säästetään ja toisaalta jotta vältetään valojen häiritsevä sammuminen ihmisten ollessa vielä tilassa. Konfigurointi tehdään valaistuksen käyttöönottovaiheessa tehtyjen arvioiden pohjalta. Nasir on diplomityössään tutkinut, miten valaistuksen energiankulutusta vähennetään ja virheellisiä sammutuksia optimoidaan PIR-antureiden toimintaa ja tekoälyä hyödyntäen. Työssä on kehitetty anturien mittaushistorian aikasarjojen käsittelyyn perustuva ennustemalli, joka koneoppimisen keinoin auttaa parantamaan valaistuksen ohjauksen tarkkuutta ja luotettavuutta. Työn tulokset ovat heti hyödynnettävissä uusissa ja jopa vanhoissa valaistuskohteissa, joissa sensoridataa kerätään DALI-verkosta. Kuvassa vasemmalta: Julle Oksanen, Mohammad Omar Nasir ja Alexander Salvesen. Kuva: Petri Vuorio T oista kertaa järjestetty VALO/ON keräsi yhteen yli 1 200 ammattilaista Tapahtumakeskus Telakalle Helsinkiin 30.–31.1.2019. Tapahtumassa 29 julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esitteli kiinnostavimmat uutuustuotteensa ja palvelunsa. Lavalle nousivat tunnettu julkisten ja kaupallisten tilojen suunnittelija Rogier van der Heide sekä taiteen ja muotoilun monialastudion WHITEvoidin perustaja Christopher Bauder. Tapahtumassa loistivat myös tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja laulaja Anna Puu. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa olivat Sähkö Valo Tele AV -messut, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry ja Sähkösuunnittelijat NSS ry. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran vuonna 2021. Lisätietoja: www.valoon2019.com VALO/ON 2019 – VALAISTUKSEN AMMATTILAISTAPAHTUMA Kuvat: Kerttu Penttilä
TARVETTA TEHOKKAALLE VALAISTUKSELLE? LEDVANCE.FI MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU. Valaisimemme ovat loistava yhdistelmä tyylikästä muotoilua, energiatehokasta teknologiaa ja asennuksen helppoutta hyvällä hinta-laatusuhteella. LEDVANCE LED-VALAISIMET
48 VALO 1/2019 VALON KAUPUNGIN ASKELEET KOHTI TULEVAISUUTTA – JYVÄSKYLÄN VALOVISIO 2030 V alon kaupunkina tunnettu Jyväskylä on ollut suunnannäyttäjä kaupunkivalaistuksessa jo yli 20 vuoden ajan. Pohjoismaiden ensimmäinen valaistuksen yleissuunnitelma laadittiin Jyväskylään vuonna 2000, ja Valon kaupunki -visio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2003. Yleissuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen avulla Jyväskylä on noussut edelläkävijäksi kaupunkivalaistuksen saralla, luoden samalla viihtyisyyttä, energiansäästöjä ja uusia innovaatioita kaupunkiin. Valon kaupunki kaipasi kuitenkin uutta suuntaa ja uusia tavoitteita, ja niinpä kesällä 2018 Valon kaupunki -tiimi ryhtyi työstämään tulevaisuuteen tähtäävää ValoVisiota apunaan VALOA design Oy:n suunnittelijat Roope Siiroinen ja Tuula Koistinen. Yhteistyössä monialaisen ohjausryhmän kanssa ryhdyttiin pohtimaan, millainen Valon kaupunki Jyväskylä haluaa olla vuonna 2030. Mukana ryhmässä oli muun muassa matkailun, elinkeinoelämän ja oppilaitosten edustajia. LÄHTÖKOHTANA KOKONAISVALTAINEN KOKEMUS Suurena oivalluksena visiotyössä nousi tarve ajatella kaupunkivalaistusta täysin uudella tavalla. Kaupunkien keskustat muuttavat muotoaan, ja jatkossa on syytä kartoittaa kustannustehokkaita yhteisratkaisuja sekä tunnelmallisempia, keskustan toimintoja tukevia valaistusmahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kaupunki valaistus, matkailu ja elinkeinoelämä yhdessä muodostaisivat Jyväskylässä kokonaisuuden, jonka yhdistävänä tekijänä olisi valo. Lisäksi uudenlainen kaupunkivalaistus palvelisi muun muassa erilaisia tapahtumia ja muita väliaikaisia tarpeita. Apuna kehitystyössä tulisi olemaan keskustaan suunniteltu pysyvä koealue, jossa erilaisia valaistusratkaisuja ja innovaatioita voitaisiin testata luonnollisessa ympäristössä. Koealue toimisi myös yhteistyöalustana, joka yhdistäisi esimerkiksi tutkimusja kehitystarpeet sekä valaistusalan yritykset. VALOMATKAILU JA KOULUTUS UUSINA KEHITYSSUUNTINA Suomessa on huutava tarve valaistusalan koulutukselle eri koulutustasoilla, ja ValoVision myötä päätettiin käynnistää selvitystyö alan koulutuksen käynnistämisestä. Valon kaupungin osaaminen, verkostot, tuleva koealue sekä yritysyhteistyö ja tutkimus tukevat kaikki erinomaisesti koulutuksen järjestämistä, ja näiden osa-alueiden myötä Jyväskylästä tulisi entistäkin vahvempi valaistuksen asiantuntijakaupunki. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan koulutustarjonnan tämänhetkinen tilanne, tarve sekä mahdolliset yhteistyökumppanit. ValoVisio 2030 nostaa esiin myös tarpeen kehittää matkailua ja elinkeinoa tukevia tapahtumia koko vuoden ajalle. Pimeän ajan kaari syksystä alkukevääseen on otollista aikaa erilaisille valotapahtumille Jyväskylän maantieteellisen sijainnin vuoksi. Syyskuisen Valon kaupunki -tapahtuman lisäksi kaupunki pyrkii kehittämään valotapahtumia joulunavauksesta sydäntalveen ja Valon päivään saakka. Tapahtumien rinnalle pyritään rakentamaan erilaisia pysyviä paikkoja julkiselle valotaiteelle sekä aloittamaan valoon liittyvän pysyvän näyttelyn tai jopa tapahtumakeskuksen suunnittelu. Toimintamallista tehdään vuoden 2019 aikana hankesuunnitelma ja kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi Suomen valotaiteen seura FLASH ry:n kanssa. Valon kaupunki pyrkii jatkossa tarjoamaan nähtävää ja koettavaa ympärivuotisesti, joten valoarkkitehtuuria, kaupunkivalaistuksen historiaa, valon ilmiöitä ja valotaidetta esittelevä keskus tukisi Valon kaupungin tavoitteita myös tältä osin. Keskus voisi mahdollisesti liittyä osaksi muita Jyväskylän kulttuurilaitoksia, jolloin matkailullinen vetovoima vahvistuisi entisestään. Elisa Hillgen, valaistuskoordinaattori, Jyväskylän kaupunki CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA ISO/CIE TS 22012:2019(E) Light and Lighting – Maintenance Factor Determination – Way of Working ISO/CIE 20086:2019(E) Light and Lighting – Energy Performance of Lighting in Buildings ISO/CIE 89953:2018(E) Lighting of Work Places – Part 3: Lighting Requirements for Safety and Security of Outdoor Work Places DIS 025SP1/E:2019 Test Method for OLED Luminaires and OLED Light Sources CIE 230:2019 Validity of Formulae for Predicting Small Colour Differences CIE 140:2019 Road Lighting Calculations, 2nd Edition CIE 083:2019 Guide for the Lighting of Sports Events for Colour Television and Film Systems, 3rd Edition CIE 015:2018 Colorimetry, 4th Edition Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus CIE:n julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavista CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at PROFESSIONAL LIGHTING DESIGN CONVENTION 2019 Järjestyksessään kahdeksas Professional Lighting Design Convention järjestetään Rotterdamissa 23.–26.10.2019. Aiempaan tapaan luvassa on korkealaatuisia luentoja valaistussuunnittelun eri osa-alueilta sekä esityksiä valaistushankkeista ympäri maailmaa. Tänä vuonna tunnuslauseena on ”merging masterminds”. Suomen Valoteknillinen Seura on PLDC 2019 Partner Association, joten seuran jäsenet voivat rekisteröityä tapahtumaan muita edullisemmin hinnoin. Lisätietoja: 2019.pld-c.com Kuva: Touho Häkkinen
49 VALO 1/2019 S uomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry julistavat Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun, jonka tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. 1. Kilpailun kohteena ovat 15.8.2017– 15.8.2019 välisenä aikana valmistuneet kohteet. Kilpailu järjestetään kahdessa sarjassa: sisävalaistus ja ulkovalaistus. 2. Vuoden valaistuskohde 2019 nimetään molemmissa kilpailusarjoissa. Jos kohteeseen kuuluu sekä sisävalaistusta että ulkovalaistusta, tuomaristo ottaa arvioinnissaan huomioon kohteen valaistuksen kokonaisuudessaan ja päättää kummassa sarjassa mahdollinen palkinto myönnetään. Tuomariston esityksestä ilmoitetuille kohteille voidaan jakaa myös kunniamainintoja. Tuomaristo varaa itselleen oikeuden jättää voittajat valitsematta, mikäli sopivia kohteita ilmoitettujen joukosta ei löydy. 3. Pääarviointiperusteet ovat seuraavat: — Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkki tehtonista kokonaisratkaisua tukeva. — Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon värin ja näkömukavuuden suhteen. — Toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. — Ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. — Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. — Toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. 4. Kilpailuun voivat osallistua kohteen toteutukseen osallistuneet rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja valaistuslaitteiden toimittajat. Ilmoittaja vastaa oikeudestaan osallistua kilpailuun esittämällään kohteella. 5. Kilpailuun osallistuvat kohteet on esitettävä viimeistään 15.8.2019 klo 16.00 palauttamalla kohteen tiedot sekä liitteenä olevat kilpailukohteen tiedot sähköisessä muodossa Suomen Valoteknillinen Seura ry:lle verkkolinkin kautta, joka on www.lyyti.in/vuodenvalaistuskohde2019. 6. Tuomaristo suorittaa valinnan lähetetyn aineiston perusteella, joten valaistusratkaisua esittelevän aineiston tulee olla riittävän laaja ja laadukas. Tuomaristo päätetään myöhemmin. 7. Voittajakohteet palkitaan kiertopalkinnoilla. Kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleille jaetaan kunniakirjat. Mikäli sama kohde ilmoitetaan useamman ilmoittajan toimesta, tuomaristo voi päättää palkinnon saajan esitetyn aineiston perusteella. Kunniamaininnan saaneiden kohteiden valaistuksen toteutuksessa mukana olleet palkitaan kunniakirjoin. 8. Ilmoittautuessaan kilpailuun osallistuja hyväksyy säännöt ja tuomariston päätöksen. Kilpailun tuloksesta ei voi valittaa. Kilpailuasiamiehelle osoitetut kysymykset tulee lähettää Suomen Valoteknilliseen Seuraan Heikki Härkö selle osoitteeseen heikki.harkonen@valosto.com. Vastaukset kaikkiin saatuihin kysymyksiin päivitetään kilpailusääntöihin, jotka ovat verkossa ladattavissa osoitteessa: valosto.com/tiedostot/ ValaistuskohdeOhjelma2019.pdf. 9. Järjestäjät eivät käytä kilpailun tuloksia kaupallisissa tarkoituksissa, mutta osallistuja myöntää järjestäjille oikeuden käyttää kaikkea kilpailuaineistoa tulosten julkistamiseen (tiedotteet, verkkosivut, lehdet jne.). Samat oikeudet kilpailuaineistoon koskevat myös pohjoismaista Nordisk Lyspris -kilpailua, johon Vuoden valaistuskohde -kilpailun voittajat jatkavat. 10. Voittajat julkistetaan syksyllä 2019 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 11. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. VUODEN VALAISTUSKOHDE 2019 KILPAILUKUTSU IDEAKILPAILU TAIDETEOKSESTA HEUREKAN EDUSTALLE Tiedekeskuksen 30-vuotisjuhlan kunniaksi Heureka ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry järjestävät ideakilpailun vuorovaikutteisen taideteoksen toteuttamiseksi Heurekan edustalle. Juhlavuoden kilpailu tulee jättämään pysyvän jäljen kaupunkikuvaan näkyvälle paikalle pääradan varteen. Kilpailun tarkoituksena on löytää idea näyttäväksi vuorovaikutteiseksi teokseksi, joka voidaan toteuttaa Heurekan edustalla olevalle nurmikkoalueelle. Kilpailulla haetaan teosta, joka huomioisi vuodenaikojen erilaiset sääja valaistusolosuhteet. Teos tulee olemaan esillä suositulla kokoontumispaikalla ulkona vuoden ympäri. Teos voi hyödyntää esimerkiksi sensoritekniikkaa, muuttuvia valaistusratkaisuja tai jollain muulla oivaltavalla tavalla kytkeytyä sähkön maailmaan. Teos on mielellään leikkisän kokeellinen, ja se voi hyödyntää luonnon prosesseja. Teos voi myös hyödyntää sähköä, joka voidaan vetää paikalle. Palkintolautakunta arvioi kilpailuehdotusten oivaltavuutta, vuorovaikutteisuutta, taiteellista laatua ja toteuttamiskelpoisuutta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka teos sopii yhtäältä fyysiseen ympäristöönsä Heurekan edustalla ja toisaalta henkiseen ympäristöönsä osana tiedekeskuksen tarjontaa havainnollistamassa sähkön maailmaa. Ideakilpailu ja teos toteutetaan tiedekeskuksen 30-vuotisjuhlan kunniaksi STEK:n tuella. Kilpailu on avoin suomalaisille ja Suomessa pysyvästi asuville. Kilpailija voi olla myös teknistaiteellinen työryhmä. Teoksen toteuttamiseksi on varattu 200 000 euroa. Ideakilpailun palkintosummat ovat: ensimmäinen palkinto 7 500 euroa, toinen palkinto 4 500 euroa ja kolmas palkinto 3 000 euroa. Lisäksi palkintolautakunta voi jakaa kaksi 1 000 euron tunnustuspalkintoa. Kilpailuaika päättyy 30.11.2019. Lisätietoja: www.heureka.fi/ideakilpailu VALAISTUSMITTAREITA LAINAKSI S uomen Valoteknillisen Seuran jäsenet voivat lainata Gigahertz-Optik MSC15ja Lighting Passport Standard PRO -valaistusmittareita enintään kahden viikon ajaksi. Lainaaja maksaa vain palautuksen postituskulut 5,90 €. Mittareita lainaamalla voi esimerkiksi opetella valaistusmittarien käyttöä, tutustua valaistusmittareihin ennen niiden hankintaa tai käyttää mittareita satunnaiseen tarpeeseen. Lainaus ja tarkemmat ohjeet: www.lyyti.in/svsvalaistusmittarienlainaus.
PROJEKTIUUTISIA VALO 1/2019 50 LAPLAND HOTELS BULEVARDI Uudessa Lapland Hotels Bulevardissa pääosassa ovat mutkaton lappilainen vieraanvaraisuus, pohjoisen elämyksellisyys ja luonnosta ammentava sisustus. Valaistuksella on iso rooli tunnelman luojana. Hotellin valaistus on täysin hallittavissa Mount Kelvin -ohjausjärjestelmällä. Hotellihuoneissa asiakkaat voivat valita haluamansa valaistustunnelman selkeiden kytkimien tai mobiiliapplikaation avulla. Etäpäivitettävään järjestelmään voidaan tarpeiden mukaan lisätä uusia ominaisuuksia. Sijainti: Bulevardi 28, Helsinki Valmistumisaika: tammikuu 2019 Pää ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Soini & Horto Oy Valaistussuunnittelu: Oy PQR Consult AB, Arkval Taite Oy ja Mount Kelvin Oy Lisätietoja: www.mountkelvin.com Kuva: Lapland Hotels Kuva: Esa Kapila SUOMALAISEN KIRJAKAUPAN UUSI MYYMÄLÄ Suomalaisen Kirjakaupan Aleksanterinkadun kaksikerroksisessa lippulaivamyymälässä yhdistyvät uuden sukupolven kirjakauppa ja tila, jossa lukijat ja kirjailijat kohtaavat. Monipuolinen kohdevalaistus toteutettiin Fagerhultin Touch-sarjan 4 000 kelvinin DALI-valaisimilla. Joustava ja energiatehokas valaistus on aikaohjattu, jolloin tilaan saadaan aina oikea määrä valoa sinne, missä sitä tarvitaan. Minimalistiset ja huomaamattomat Relay Spot G2 -valaisimet korostavat tuotteita myymälän näyteikkunoissa. Sijainti: Aleksanterinkatu 15, Helsinki Valmistumisaika: marraskuu 2018 Sisustussuunnittelu: Kuudes Kerros Helsinki Oy Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö Sähköurakointi: Puume Oy Lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/Referenssikohteita MOW SUPERNOVA Joustavia toimitiloja tarjoava MOW eli Mothership of Work avasi viime vuonna uuden toimipisteen Tampereen historiaa huokuvaan vanhaan Autotuonnin taloon. Sisustusvalaistuksessa hyödynnettiin retrofuturistisen suunnittelukonseptin mukaisesti muun muassa tšekkiläisen Luciksen lasisia pallovalaisimia sekä ruotsalaisen Zeron industrial-henkisiä jalkavalaisimia. Sijainti: Ratinankuja 1, Tampere Valmistumisaika: syksy 2018 Sisustussuunnittelu: Mint & More Creative Oy Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy Lisätietoja: www.decolight.fi Kuva: Pirjo Lindfors KORUTEHTAAN RÄÄTÄLÖITY VALAISTUS Kalevala Korun uusiin tuotantotiloihin haluttiin tasainen ja tehokas valaistus tarkkuutta vaativaan työhön. Erityisen tärkeää oli saada tiloihin lähellä päivänvaloa oleva valon värilämpötila, jotta korut näyttäisivät jo työvaiheessa samalta kuin päivänvalossa kantajiensa yllä. Airam valmisti kohteeseen Keto-valaisinmallistosta räätälöidyt mallit, jotka antavat puhtaanvalkoista 5 700 kelvinin valoa. Sijainti: Hankasuontie 11 A, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2018 Sähköurakointi: Lehto Group Oyj Lisätietoja: www.airam.fi Kuva: Noora Karjalainen
Lisää valoisaa luettavaa! VALO-lehti on luettavissa myös osoitteessa valosto.com/valolehti. AVIABULEVARDI II VANTAAN AVIAPOLIKSESSA Aviapolis-yritysalue laajeni Aviabulevardi II:n uusien toimistotilojen myötä. Tiloissa on energiatehokas ja muuntojoustava valaistus. DALIliitäntälaitteet ja vakiovalosäätö takaavat päivänvalon hyödyntämisen valaistuksessa. Työtiloja valaisevat Glamoxin C95-P-riippuvalaisimet, joiden ohut muotoilu sopii tilojen moderniin arkkitehtuuriin. Käytäville luodaan tasainen ja häikäisemätön valaistus Glamoxin C80-valaisimilla. Aulan lattiaan upotetut Glamoxin O72-valaisimet ja niiden viereiset viivat ovat osa lentokentän vieressä sijaitsevan rakennuksen kiitoratateemaa. Sijainti: Karhumäenkuja 2, Vantaa Valmistumisaika: marraskuu 2018 Rakennuttaja: Skanska CDF Oy Pää ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Soini & Horto Oy Sähkösuunnittelu: Rejlers Finland Oy, Anne Ylinen Kuva: Mikael Lindén EKAMIN VALAISTUSSANEERAUS Ekamin Malmingin kampuksen rakennus 8 päivitettiin nykyaikaan sisäja ulkovalaistuksen osalta. Työpajahallien vanhat suurpainenatriumvalaisimet korvattiin SITECO Compact High Bay LED GEN II -syväsäteilijöillä. Laadukas optiikka ja 4 000 kelvinin värilämpötila luovat tilaan optimaalisen näkyvyyden työskentelyn kannalta. Valaisimet asennettiin olemassa oleviin syöttökiskoihin. Rakennuksen ulkopuolelle vaihdettiin epäsymmetrisellä optiikalla varustetut SITECO SiCOMPACT LED -valonheittimet, jotka antavat rakennuksen edustalle ja sisäänkäyntiin laadukkaan tasaisen ja kirkkaan valaistuksen. Sijainti: Malminginkatu 6–8, Kotka Valmistumisaika: syksy 2018 Valaistuslaskenta ja sähköurakointi: Oy Relix Ltd Finland Lisätietoja: www.siteco.com
VALO 1/2019 52 RATINAN GALLERIAKÄYTÄVÄT JA PARKKIHALLI Tampereen suurimman kauppakeskuksen Ratinan galleriakäytäviä valaisevat uudet SNEP Mode CR -valoviivat. Yleistilojen valaistus toteutettiin laadukkaan optiikan SNEP Linear S -valaisimilla, joiden ominaisuuksia muokattiin tilaan ja rakenteisiin sopiviksi. Kauppakeskuksen yhteyteen valmistunutta 1 200-paikkaista parkkihallia, P-Ratinaa, valaisevat erityisesti matalien tilojen tarpeisiin suunnitellut SNEP Linear P -valaisimet. Prismoitettujen häikäisysuojiensa ansiosta ne valaisevat hyvin myös parkkihallin pystypintoja. Sijainti: Vuolteenkatu 1, Tampere Valmistumisaika: huhtikuu 2018 Valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy Sähköurakointi: Are Oy Lisätietoja: www.snep.fi SYSMÄN UUDEN SOTEKESKUKSEN VALAISTUS Sysmän uuden sote-keskuksen modernit tilat mahdollistavat entistä paremmat sosiaalija terveyspalvelut kuntalaisille. Airam toimitti keskukseen energiatehokkaat ledivalaistusratkaisut: alakattojärjestelmään Module-valaisimet, vuodeosaston sulkuhuoneisiin Clean-puhdastilavalaisimet ja hammashoitohuoneiden alakattojärjestelmään taustavalaistut maisemakuvat, jotka auttavat potilaita rentoutumaan. Ledivalaistuksen ja aurinkopaneelien ansiosta rakennuksen energia tehokkuusluvuksi saatiin noin 100. Sijainti: Leppäkorventie 33, Sysmä Valmistumisaika: heinäkuu 2018 Sähkösuunnittelu: Sitowise Oy Sähköurakointi: Ansioniemen Sähkö Oy Lisätietoja: www.airam.fi Kuva: Kari Palsila RAASEPORIN UUSI KAUPUNGINTALO Raaseporin kaupungin hallinnolle valmistui uudet tilat entiseen Tammiharjun sairaalaan. Vanha julkisivu säilyi, mutta miltei kaikki muu meni uusiksi. Myös valaistus päivitettiin nykyaikaan. Työhuoneissa ja neuvottelutiloissa on Fagerhultin DALI-ohjattavat Multilume Flat Opalja Pleiad Evo -valaisimet. Rappukäytävien Nove LEDja Zoft-valaisimissa on käytössä Fagerhultin älykäs e-Sense Move -ohjausjärjestelmä. Osassa tiloja on käytössä myös e-Sense Detectja e-Sense BrightSwitch -ohjaukset. Sijainti: Raaseporintie 37, Tammisaari Valmistumisaika: syksy 2018 Arkkitehtisuunnittelu: Luovaus Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu: Eltjänst Jörgen Wikman Sähköurakointi: Laihon Sähkö Oy Lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/Referenssikohteita Kuva: Pirjo Lindfors KIERTOLIITTYMÄN VALAISTUS Aittakarinkadun kiertoliittymän ja ajoratojen valaistus toteutettiin Silux Oy:n toimittamalla AEC Illuminazionen Babel-valaistustornilla. Tornin kehikon kuusi ledivalaisinta valaisevat kiertoliittymän, kadut sekä taiteilija Tapio Haapalan teoksen Saman auringon alla. Sijainti: Aittakarinkatu, Rauma Valmistumisaika: syksy 2018 Suunnittelu: Riikka Pajuoja, Rauman kaupunki ja Saara Peltonen, Sitowise Oy Pääurakointi: Destia Oy Sähköurakointi: Vertek Oy Lisätietoja: www.silux.fi Kuva: Joonas Keränen, Studio Raum Oy
AURA ZEUS www.auralight..
54 VALO 1/2019 TUOTEUUTISIA BASIC BALL – KLASSINEN PALLOVALAISIN LEDIVERSIONA RZB:n BASIC BALL -tuoteperheen ajaton muotoilu tekee näistä valaisimista arkkitehtonisia elementtejä, jotka sopivat hyvin monenlaisiin sisustuksiin. Valaisimia on saatavilla joko lasitai muovikuvulla. Opaalilasikupuiset mallit ovat halkaisijaltaan 350/400/500/600 mm ja muovikupuiset vastaavasti 350/400/500/630 mm. Valontuotto on mallista riippuen 2 450–8 350 lm. Kutakin mallia saa joko 3 000 K tai 4 000 K värilämpötilalla sekä on/offtai DALI-liitäntälaitteella. Ledin käyttöikä on 50 000 tuntia (L 80 /B 10 ). Valaisimet voidaan ripustaa joko vaijerilla tai ripustustangolla, ja erikoispitkät ripustukset ovat tilattavissa erikseen. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com ARAVALONHEITIN Easy LED ARA -valonheitin on energiatehokas aluevalaisinvaihtoehto korvaamaan perinteiset monimetallivalaisimet. ARA soveltuu erityisesti laajojen ulkokohteiden, kuten urheilukenttien, parkkipaikkojen ja teollisuusalueiden, valaisemiseen. Painevalettuun alumiinirunkoon rakennettu valovoimainen ARA kestää vaativissakin olosuhteissa, ja tukeva sanka tekee siitä helpon asentaa ja suunnata. Lisätietoja: Easy LED Oy (02) 737 4420 www.easyled.fi RÄÄTÄLÖITÄVÄ VEGA L Greenledin Vega L on uusi tieja katuvalaisin, joka ottaa huomioon tämän päivän vaatimukset sekä tulevaisuuden Smart City -tarpeet. Vega L on tehty räätälöitäväksi asiakkaan tarpeisiin. Lukuisat eri tehoja optiikkavaihtoehdot huomioon ottaen räätälöintimahdollisuuksia on yli miljoona. Valaisimen laaja tehovalikoima ja laadukkaat monipuoliset valonjaot soveltuvat hyvin erilaisten isompien teiden vaatimuksiin. Vega L sopii valaistusluokkiin M4–M1. Vega L soveltuu skandinaavisiin olosuhteisiin niin muotoilultaan kuin teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttäen Pohjoismaiden yhteiset laatuvaatimukset. Painevalettu yksirakenteinen alumiinirunko kestää pohjoisen lumen ja räntäsateet. Lisäksi Vegan valovirran pysyvyyskertoimen L-arvo on erinomainen – tuotevariantista riippuen jopa L 98 , 100 000 h. Vega L on pitkän elinkaaren valaisin, joka säästää energiaa ja ympäristöä. Valaisin on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 greenled.fi LEDVANCE TRUSYS VALAISINKISKOJÄRJESTELMÄ LEDVANCE TruSys -valaisinkiskojärjestelmä soveltuu myymälä-, varastoja tuotantotilojen energiatehokkaaseen ja korkealaatuiseen valaistukseen. Valaisinkisko järjestelmä koostuu 53 watin moduuleista, jotka kiinnittyvät TruSysrunkokiskoon. Runko kiskoja on saatavana eripituisina: 1 500 mm, 3 000 mm ja 4 500 mm. Järjestelmästä löytyvät 5-napaiset läpijohdotetut kiskot on/off-valaisimille sekä 7-napaiset kiskot DALI-valaisimille. Valaisimet tuottavat mallista riippuen 5 700–7 200 luumenin valovirran, ja mallistosta löytyy valaisimia neljällä erilaisella avauskulmalla: 105° ja 25° symmetrisellä, 45° asymmetrisellä ja 35° kaksoissymmetrisellä avauskulmalla. Valaisimista on saatavissa 3 000 K, 4 000 K, ja 6 500 K värilämpötilalla varustetut mallit sekä DALI-liitäntälaitteella varustetut mallit. TruSys-ledivalaisimien keskimääräinen elinikä on 75 000 tuntia (L 70 /B 50 ), ja niille myönnetään viiden vuoden tuotetakuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy (09) 7422 3300 www.ledvance.fi UUSI PLEIAD G4 – TINKIMÄTÖN KLASSIKKO Uuden sukupolven Pleiad G4 -valaisinmallisto tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja kokojen, asennustapojen, valovirtojen, värilämpötilojen, valonjakojen ja ohjattavuuden suhteen. Edelliseen sukupolveen verrattuna uusien Pleiad G4 -valaisimien hyötysuhde on parempi, jäähdytysyksikkö on kevyempi ja pienikokoisempi sekä valaisimen ja liitäntälaitteen välinen asennus on nopeampaa. Pleiad G4:n valotehokkuus 140 lm/W on 50 % enemmän kuin edellisen sukupolven Pleiad G3:ssa. Tehokkuuden kasvuun vaikuttaa ainutlaatuinen yhdistelmä, joka rakentuu COBledimoduulista, uudesta jäähdytys yksiköstä sekä Fagerhultin kehittämästä uudesta linssitekniikasta. Fresnel-tyyppinen linssi suuntaa valon tehokkaasti ja hallitusti, jolloin tilaan syntyy ergonominen ja häikäisemätön valaistus. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi
NÄYTTÄVÄ HOPEINEN PATERA Louis Poulsenin Patera-riippuvalaisin tarjoaa hehkuvan keskipisteen ja pehmeän, häikäisemättömän valaistuksen nykyaikaisiin tiloihin. Valaisinta on nyt saatavana lumoavana hopeakalvoversiona. Hopeinen Patera sopii erityisen hyvin tiloihin, jotka saavat erottua rohkeasti, ottaa kantaa ja esitellä omaa luonnettaan – oli kyse sitten tyylikkäästä hotellista, uudesta konseptiravintolasta, innovatiivisesta konserttisalista, mitäänsanomatonta sisustusta karttavista toimistotai konferenssitiloista tai dramaattista ja yllättävää tyyliä suosivista asuintiloista. Hopeinen Patera kootaan kokonaan käsin, ja se on saatavilla 450, 600 tai 900 mm:n halkaisijalla. Kevyt ja ilmava riippuvalaisin on helppo asentaa, ja sen mukana tulee E27-ripustuslaite, joka mahdollistaa erilaisten valonlähteiden käytön. Pateraa on saatavilla myös integroidulla lediratkaisulla. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy www.louispoulsen.fi CARIBONIN KALOSSARJA Kalos on Caribonin uusi valaisinsarja alueja kaupunkivalaistukseen. Sarjan valaisimia on saatavilla viidellä eri optiikalla ja kolmella eri valon värilämpötilalla (2 200 K, 3 000 K ja 4 000 K). Esimerkiksi optiikaltaan pyörähdyssymmetrisen valaisimen tehovaihtoehdot ovat 21 W (2 680 lm), 42 W (5 360 lm) ja 62 W (7 710 lm). Optiikkaja tehovaihtoehtoja löytyy myös kapeille ja leveämmille teille. Sarjassa on useita asennusvaihtoehtoja, ja lisävarusteena on saatavilla lukuisia erilaisia asennusvarsia. Perusmalli asennetaan ø 60 mm pylvääseen, ja sen asennuskorkeus on 3–5 m. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com KESTÄVÄ PANEELIVALAISIN VAIHDETTAVILLA LEDEILLÄ Ajatonta muotoilua edustava Aicci Frame 30 on kestävä kotimainen paneeli valaisin, jonka ledit ovat vaihdettavissa. Paneelin rakennepaksuus on 30 mm, samoin kuin valaisimen alumiininen kehys, jota on saatavissa anodisoituna, kromattuna ja maalattuna. Aicci Frame 30 toimitetaan opaalija mikroprisma-akryylista, laminoidusta lasista tai polykarbonaatista (IK10) valmistetulla optisella diffuusorilla. Käyttötarpeen mukaan suorasivuisena valmistettavan paneelin maksimikoko voi olla jopa 2 000 x 3 000 mm. Paneelin valaistustekniset ominaisuudet ovat valittavissa käyttö tarpeen mukaan, joten se soveltuu erinomaisesti yleisja tunnelmavalaisimeksi tai valaistuksi opastetauluksi. Aicci Frame 30 on suunniteltu pinta-asennettavaksi seinään tai kattoon, mutta se voidaan asentaa myös alaslaskettuun kattoon. Valaisimeen on saatavissa erikoisheloja, kuten sarana ja lukkosalpa, jotka mahdollistavat paneelin huollon ilman, että sitä tarvitsee irrottaa. Paneelivalaisin voi myös toimia huoltoluukkuna. Paneelin valovirta on valittavissa niin, että se voi olla jopa 3 100 lm/reunajm. Aicci Frame 30 on saatavissa on/off-, DALI-, DMXja Casambiohjauksella sekä erilaisilla värilämpötiloilla (kuten 3 000 K, 4 000 K ja 6 000 K) ja värintoistoindekseillä. Lisäksi on saatavana RGB-, RGBWja Tunable white -mallit. Ulkoinen virtalähde ja himmennin kuuluvat valaisintoimitukseen. Lisätietoja: Aicci Oy 010 418 1440 www.aicci.fi PUHDASLINJAINEN COSYALASVALO Cosy sopii sekä asuinettä julkisiin tiloihin. Erinomaisen värintoistokyvyn (R a > 90) valaisin on suunniteltu tiloihin, joissa väreillä ja esteettisellä elämyksellä on suuri merkitys. Käyttökohteina ovat museot, ravintolat, galleriat, hotellit ja kodit. Valaisimen valonlähteenä toimii kiinteä 7 watin ledi (530–650 lm, 3 000/4 000 K). Alumiinirunkoista Cosya on saatavana kahta IP44-luokan mallia: kiinteärunkoista mallia yleisvalaistukseen ja suunnattavaa mallia kohdevalaistukseen. Kiinteän mallin erikoisuutena on huomaamaton kehysrengas. Laadukas valo ohjataan syvältä valaisinrungosta ulos heijastimen kautta, minkä ansiosta häikäisy on vähäistä. Suunnattavat mallit kääntyvät 25°, ja musta sisärengas poistaa heijastukset ja häikäisyt tehokkaasti. Kaikki mallit ovat Triac-himmennettäviä. Cosyvalaisimia on saatavana DALI-ohjauksella ja langattomalla Casambi-ohjauksella. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi
56 VALO 1/2019 TWISTER Twister on dynaaminen ja luova valaistusratkaisu, jossa tutulle lieriölle on annettu tyylikästä twistiä. Pelkistetyssä, muodon ja toiminnallisuuden selkeästi esiin tuovassa kohdevalaisimessa säätönuppi on x:n muotoinen. Siitä muodostuu Twisterin tyylikäs profiili. Twister yhdistää onnistuneesti mielenkiintoisen ja ajattoman muotoilun sekä korkealaatuisen valontuoton. Kiskoon asennettava, vain 55 mm:n levyinen valaisin, soveltuu 3-vaihekosketinkiskoon (on/off), Control Track (DALI) -järjestelmään ja langattomaan valonsäätöön Bluetoothin kautta. Valittavana on kolme valonjakoa: kapea, keskileveä ja leveä. Kompaktin valaisimen 3 000 kelvinin värilämpötila ja korkea värintoistoindeksi (R a ? 90) tarjoavat tehokkaan työkalun vahvaan ja kestävään valaistukseen. Muut värilämpötilat ovat saatavissa tilauksesta. Twisterin vakiovärit ovat mattamusta ja mattamusta/alumiini. Valaisimia voidaan myös kalvopinnoittaa asiakkaan haluamilla sävyillä. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi ECOVALO BALK BR20D – VALAISEE JA KOROSTAA Ecovalo BALK BR20-D -seinävalaisimet on tarkoitettu kiinteistöjen julkisivujen ja lähialueiden valaistukseen. Kapeakeilainen ylävalo korostaa julkisivun yksityiskohtia, ja leveäkeilainen alavalo mahdollistaa hyvän aluevalaistuksen. Valaisimella saadaan toteutettua erittäin energiatehokas ja näyttävä valaistus. Valaisimen kokonaisteho on 22 W. Valaisimilla on 7 vuoden takuu, ja ne on suunniteltu erityisesti Suomen ulko-olosuhteisiin. Lisätietoja: Artequa Oy 050 327 8061 artequa.com KÄTEVÄ ARC SAFE JULKISIVUVALAISIN Hide-a-liten Arc Safe on iskunkestävä (IK10), perinteisesti muotoiltu julkisivuvalaisin, jonka alapintaan on piilotettu pistorasia ja vikavirtasuoja. Arc Safe sopii siis täydellisesti asennettavaksi kohteisiin, joissa tarvitaan vikavirtasuojaa. Vikavirtasuoja ei laukea sähkökeskuksessa vaan valaisimessa, joten palauttamalla vikavirtasuoja suoraan valaisimessa voidaan säästää aikaa ja vaivaa. Integroitua pistorasiaa puolestaan voidaan hyödyntää esimerkiksi puutarhatyökalujen, sähkögrillin tai vaikkapa talvisen koristevalaistuksen käytössä. Valaistusta ja pisto rasiaa voidaan ohjata myös erikseen. Arc Safe antaa miellyttävän valon sekä tuottaa seinälle tasaisen ja leveän valokuvion. Valon määrää voidaan säätää helposti DIP-kytkimellä, ja valaisinta voidaan myös himmentää ulkoisella ohjaimella. Arc Safe -valaisimien värilämpötila on 3 000 K, ja niitä on saatavana valkoisena, harmaana ja antrasiitin värisenä. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi AIRAMIN KATTAVA CASAMBI READY VALAISINVALIKOIMA Airam mahdollistaa langattomien ratkaisujen käytön tärkeimpiin sisävalaistuksen sovellusalueisiin tarjoamalla Lumi-, Plata-, Highbayja peräti 37 muuta tuoteperhettä nyt myös Casambi-ohjattavina. Valikoima kattaa langattomat ratkaisut asuintiloihin, teollisuudelle ja julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, toimistoihin ja myymälöihin. Langattomilla ohjauksilla voidaan rakentaa toimintavarmoja valaistuskokonaisuuksia, joita voidaan hallita joustavasti ja jotka ovat myös jälkeenpäin laajennettavissa. Langaton valaistuksen ohjaus sopii sekä saneerausettä uudisrakennuskohteisiin. Langattoman valaistusjärjestelmän valaisinvalinnat ja käyttöönoton opastus kuuluvat palveluun osana Airamin projektimyynnin asiakastukea. Casambilla voidaan ohjata, ajastaa ja himmentää yksittäisiä valaisimia tai ryhmitellä valaisimia ja ohjata niitä ryhmäkohtaisesti. Ilmainen sovellus toimii iOSja Android-älylaitteissa. Älylaitteiden lisäksi järjestelmään voidaan liittää myös erillisiä valokatkaisimia, -painikkeita tai muita ohjauslaitteita. Casambi-järjestelmän älykkäässä Bluetooth mesh -verkossa jokainen laite välittää ja vastaanottaa tietoa. Laitteet ovat itsenäisesti yhteydessä toisiinsa, jolloin koko verkko ei kaadu yksittäisen laitteen vikaantuessa. Casambi-laitteet voidaan yhdistää verkkoa ohjaavan älylaitteen avulla internetiin laitepäivityksiä sekä määritysten ja asetusten varmuuskopiointia varten. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi Lumi II Plata Highbay
PH ARTICHOKEN, PH 5:N JA PH 5 MININ UUDET VERSIOT Tänä vuonna tulee kuluneeksi 125 vuotta Poul Henningsenin syntymästä, minkä kunniaksi Louis Poulsen on tuonut markkinoille uudet versiot PH Artichoke-, PH 5ja PH 5 Mini -klassikkovalaisimista. Kun Henningsen suunnitteli ikonisen PH Artichoken kööpenhaminalaiselle ravintolalle vuonna 1958, hän valitsi kuparisen rungon ja vaaleanpunaisen sävyn lehtien sisäpinnoille. PH Artichoke pitää valonlähteen kätkettynä lehtikerrosten takana luoden pehmeän ja häikäisemättömän valaistuksen. Valaisimen monimutkainen rakenne hajottaa ja suodattaa valon huoneeseen tasaisesti. Kupari/vaaleanpunainen-versiota on saatavana vuoden 2019 ajan jokaisessa koossa, ja kaikissa erikoisversioissa on kaiverrus sekä signeeraus. PH 5:n ja PH 5 Minin juhlaversioissa yhdistyvät messinkiset varjostimet ja valkoiset pinnat. Lämminsävyinen, peilimäinen messinki heijastaa ympäristöä tyylikkäästi, jolloin riippu valaisimesta tulee visuaalisesti kiinnostava ja veistoksellinen lisä huoneen sisustukseen. Valaisimien 3-varjos tinjärjestelmä luo enimmäkseen alaspäin suunnattua valoa. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy www.louispoulsen.fi PH Artichoke PH 5 SITECO SIRIUS – VALONHEITIN URHEILUUN JA TEOLLISUUTEEN SITECOn valonheitinperheen upouusi jäsen Sirius tarjoaa tasaisen laadukasta ja tehokasta valaistusta esimerkiksi urheilu-, teollisuusja aluevalaistuskohteisiin. SITECO Sirius täyttää FIFAja UEFA-standardit, ja sen erinomainen värintoisto (R a > 95, TLCI-indeksi jopa 96) ja välkkymätön valo takaavat ihanteelliset valaistusolosuhteet urheilijoille sekä huippulaadukkaat tv-lähetykset ruudun ääressä istuville. Sisäänrakennettujen hopeaheijastimien ansiosta SITECO Sirius -valonheittimien valotehokkuus on erittäin suuri ja valo ohjautuu äärimmäisen tarkasti turvaten minimaalisen kiusahäikäisyn. Valonjako-optioita on 12 (hyvin kapeasta leveään), ja valonheittimissä on integroitu DMX RDM -ohjausjärjestelmä erikoistehosteita varten. Edistyksellinen CLO 2.0 -vakiovalovirtatoiminto mahdollistaa alhaisen energiankulutuksen ja pitkän käyttöiän. SITECO Sirius -valonheittimillä voidaan korvata 2 000 watin monimetalliheittimet, ja niiden asennus on yksinkertaista ”plug & play” -kytkennän ansiosta. Lisätietoja: OSRAM Oy / Lighting Solutions (09) 8493 2200 www.siteco.com START BOLLARD LED – MODERNI POLLARIVALAISIN Start Bollard LED on erittäin vankkarakenteinen (IP65, IK10) pollarivalaisin modernilla muotoilulla. Valaisin sopii erinomaisesti kävelyteiden sekä pihaja puistoalueiden valaistukseen. Pollarivalaisimesta on saatavilla kahta korkeutta: 500 mm ja 1 000 mm. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K (R a > 80). Valaisimien valovirta on 1 100 lm. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi GLOBE G2 MUUNTAUTUU MONEKSI Hide-a-liten Globe-valaisinperhe on saanut uusia jäseniä ja lisää vaihtoehtoja valaisimien ulkoasun muuntelemiseen. Ripustettavan Globe G2 Pendant -mallin lisäksi valaisinperheeseen kuuluvat nyt myös pinta-asennettava Globe G2 Surface ja upotettava Globe G2 Recessed. Modernia muotoilua noudattelevan pehmeälinjaisen Globen rungon värivaihtoehdot ovat musta ja valkoinen. Globessa on magneettikiinnitteinen kuppimainen heijastin, jota vaihtamalla valaisimen ulkoasua voidaan muunnella helposti. Myös ripustettavan mallin tekstiilikaapelin voi valita useista eri vaihtoehdoista. Globe soveltuukin niin kotiin kuin julkisiin tiloihin, kuten esimerkiksi ravintolaja hotelliympäristöihin. Kaikki Globe-valaisinperheen mallit ovat saatavana värilämpötiloilla 2 700 K ja 3 000 K sekä Tune-versiona, jonka värilämpötilaa voidaan säätää välillä 2 000–2 700 K valaisinta himmennettäessä. Kuppimainen heijastin ja syvälle sijoitettu valonlähde suurella valovirralla tuottavat häikäisemättömän valon ja erittäin hyvän värintoiston, R a > 90 (Tune-versio R a > 95). Valaisimet ovat himmennettävissä monilla markkinoiden tavallisimmista himmentimistä. Mukana toimitetaan vaihehimmennettävä ohjain. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi
8th Professional Lighting Design Convention 23. 26. October, 2019 Rotterdam/NL merging masterminds www.pld-c.com Early registration phase ends 31. May, 2019 PLDC is a brand of the Programme out now!
59 VALO 1/2019 VALOTAPAHTUMIA 2019 valosto.com/tapahtumat KESÄKUU 5.6.2019 Glasgow, Iso-Britannia Photonex Glasgow www.photonex.org 9.–12.6.2019 Guangzhou, Kiina Guangzhou International Lighting Exhibition guangzhou-international-lighting-exhibition.hk.messefrankfurt.com 12.–13.6.2019 Pariisi, Ranska Global LiFi Congress www.lificongress.com 14.–22.6.2019 Washington D.C., Yhdysvallat CIE 2019 29th Quadrennial Session washington2019.cie.co.at 19.–20.6.2019 Lyon, Ranska onlylight onlylight-event.com 25.–28.6.2019 Soul, Etelä-Korea 2019 Asia Urban Lighting Workshop www.luciassociation.org 27.–29.6.2019 Bangkok, Thaimaa LED Expo Thailand 2019 + Light ASEAN www.ledexpothailand.com HEINÄKUU 12.7.–11.8.2019 Kouvola Asuntomessut asuntomessut.fi 25.–27.7.2019 Panamá, Panama InterLumi Panama www.inter-lumi.com ELOKUU 8.–10.8.2019 Louisville, Yhdysvallat 2019 IES Annual Conference www.ies.org/events/annual-conference 15.–16.8.2019 São Paulo, Brasilia LEDforum www.ledforum.com.br 15.–18.8.2019 Herning, Tanska Formland www.formland.com SYYSKUU 5.9.2019 Tukholma, Ruotsi Ljusdagen 2019 ljuskultur.se 5.–15.9.2019 Helsinki Helsinki Design Week www.helsinkidesignweek.com 9.–10.9.2019 Helsinki ID Helsinki www.idhelsinki.fi 10.–13.9.2019 Moskova, Venäjä Interlight Russia | Intelligent building Russia interlight-moscow.ru.messefrankfurt.com 11.–12.9.2019 Helsinki Kuntamarkkinat kuntamarkkinat.fi 11.–13.9.2019 Helsinki Habitare Pro habitarepro.messukeskus.com 11.–14.9.2019 Buenos Aires, Argentiina BIEL Light + Building Buenos Aires biel-light-building.ar.messefrankfurt.com 11.–15.9.2019 Helsinki Habitare habitare.messukeskus.com 14.–22.9.2019 Lontoo, Iso-Britannia London Design Festival www.londondesignfestival.com 15.–17.9.2019 Lontoo, Iso-Britannia PLASA Show www.plasashow.com 18.–20.9.2019 Tallinna, Viro Valgus Kõnnib valguskonnib.ee 18.–21.9.2019 Istanbul, Turkki IstanbulLight www.istanbullight.com 19.–22.9.2019 Lontoo, Iso-Britannia [d]arc room www.darcroom.com 21.–22.9.2019 Kokkola Kotona 2019 Kokkola messu.com 21.–28.9.2019 Alingsås, Ruotsi Lights in Alingsås workshop www.lightsinalingsas.se/sv/workshop 22.–25.9.2019 San Diego, Yhdysvallat IES Street and Area Lighting Conference www.ies.org/events/street-area-lighting-conference 24.–26.9.2019 Bregenz, Itävalta LpS 2019 – LED professional Symposium + Expo www.led-professional-symposium.com 24.–26.9.2019 Bregenz, Itävalta TiL 2019 – Trends in Lighting www.forum-trends.lighting 24.–26.9.2019 Tampere Alihankinta www.alihankinta.fi 24.–26.9.2019 San Jose, Yhdysvallat OLEDs World Summit 2019 www.oledsworldsummit.com 25.–26.9.2019 Los Angeles, Yhdysvallat LightShow West www.lightshowwest.com 26.–28.9.2019 Jyväskylä Valon kaupunki -tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 27.9.–3.11.2019 Alingsås, Ruotsi Lights in Alingsås www.lightsinalingsas.se 28.–29.9.2019 Oulu Kotona 2019 Oulu messu.com LOKAKUU 2.–3.10.2019 Helsinki Kiinteistö kiinteisto.messukeskus.com 2.–3.10.2019 Helsinki Avita AudioVisual Expo audiovisualexpo.messukeskus.com 3.–5.10.2019 Albuquerque, Yhdysvallat IALD Enlighten Americas 2019 www.iald.org/Events/IALD-Enlighten/IALD-ENLIGHTEN-AMERICAS-2019 9.–10.10.2019 Coventry, Iso-Britannia Photonex Europe www.photonex.org 10.–13.10.2019 Praha, Tšekki SIGNAL www.signalfestival.com 10.–13.10.2019 Shanghai, Kiina Prolight + Sound Shanghai prolight-sound-shanghai.hk.messefrankfurt.com 11.–20.10.2019 Berliini, Saksa Festival of Lights festival-of-lights.de/de 15.–16.10.2019 Göteborg, Ruotsi Nordic Architecture Fair nordicarchitecture.se 15.–17.10.2019 Dubai, Arabiemiirikunnat Light Middle East light-middle-east.ae.messefrankfurt.com 15.–17.10.2019 Dubai, Arabiemiirikunnat Prolight + Sound Middle East pls.ae.messefrankfurt.com 16.–17.10.2019 Tukholma, Ruotsi Elmässan www.easyfairs.com/sv/elmaessan-stockholm-2019 18.–19.10.2019 Mikkeli Illumio 2019 facebook.com/events/mikkeli/illumio-2019/605855953174831 19.–20.10.2019 Hämeenlinna Kotona 2019 Hämeenlinna messu.com 23.–26.10.2019 Rotterdam, Alankomaat PLDC 2019 – 8th Professional Lighting Design Convention 2019.pld-c.com 31.10.2019 Denver, Yhdysvallat Horticultural Lighting Conference – USA horticulturelightingconference.com/usa MARRASKUU 4.–8.11.2019 Pariisi, Ranska Batimat www.batimat.com 6.–8.11.2019 Peking, Kiina 10th International Conference on Energy Efficiency in Domestic Appliances and Lighting (EEDAL’19) e3p.jrc.ec.europa.eu/events/10th-international-conference-energy-efficiency-domestic-appliances-and-lighting-eedal-19 9.–16.11.2019 Eindhoven, Alankomaat GLOW Eindhoven www.gloweindhoven.nl 13.–14.11.2019 ´s-Hertogenbosch, Alankomaat LED + Elektro www.led-elektro.nl 13.–14.11.2019 Lontoo, Iso-Britannia LuxLive luxlive.co.uk 14.–17.11.2019 Durham, Iso-Britannia Lumiere www.lumiere-festival.com 20.–23.11.2019 Oulu City under Microscope in Oulu www.luciassociation.org 22.–24.11.2019 Oulu Lumo-valofestivaali www.ouka.fi/lumo 22.–24.11.2019 Las Vegas, Yhdysvallat LDI www.ldishow.com 26.–27.11.2019 Lontoo, Iso-Britannia CIBSE Build2Perform Live 2019 www.build2perform.co.uk 28.11.2019–19.1.2020 Amsterdam, Alankomaat Amsterdam Light Festival amsterdamlightfestival.com JOULUKUU 4.–6.12.2019 Toronto, Kanada The Buildings Show www.thebuildingsshow.com 5.12.2019 Lontoo, Iso-Britannia darc awards darcawards.com 5.–8.12.2019 Lyon, Ranska Fête des Lumières www.fetedeslumieres.lyon.fr SVS:n kursseja 2019 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja www.valoakatemia.fi.