• 1/2022 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA laajenee ja uudistuu Päivänvalo – unohdettu valonlähde Valo luo näyttävät puitteet Nokia Arenalle
• EV OL UT IO N ON TR AC KS EV OL UT IO N ON TR AC KS Lukkarinmäentie 1, 04130 Sipoo, Finland • Tel.: +358-9-235 511, lival@lival.com SM A RT SM A RT LIGHTING IS A KEY FACTOR IN CREATING DISTINCTIVE STORE IMAGE Environment in Mind CC WIRELESS CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION NEW CC Wireless Drivers for Global 3CCT Track COMING SOON
• 3 VALO 1/2022 SUUNNITTELU 6 Päivänvalo – unohdettu valonlähde PROJEKTIT 14 Helsinki-Vantaan lentoasema laajenee ja uudistuu 22 Imatran uusi sähköasema hehkuu kansallismaisemassa 28 Valo luo näyttävät puitteet Nokia Arenan tapahtumille VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 34 Valonvälähdyksiä 38 Projektiuutisia 42 Tuoteuutisia 28 6 14 1 /2 02 2 22 Lukkarinmäentie 1, 04130 Sipoo, Finland • Tel.: +358-9-235 511, lival@lival.com LIGHTING IS A KEY FACTOR IN CREATING DISTINCTIVE STORE IMAGE Environment in Mind CC WIRELESS CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION CC WIRELESS LIVAL’S SMART EVOLUTION NEW CC Wireless Drivers for Global 3CCT Track COMING SOON
• LEDVANCE.FI ENEMMÄN LAATUA – ENTISTÄ PAREMPI LEDVANCE LED-NAUHAJÄRJESTELMÄ Enemmän valoa, enemmän joustavuutta, enemmän yhteensopivuutta: entistä paremmat LEDVANCE LED-nauhat täyttävät vaatimuksesi entistä paremmin. Voit nyt yhdistää LED-nauhat VIVARES IoTvalonohjausjärjestelmään sekä palkittuun BIOLUX ihmiskeskeiseen valaistusjärjestelmään. Kattava valikoimamme lisätarvikkeita, kätevät verkkotyökalumme suunnitteluun sekä jopa viiden vuoden tuotetakuu ovat LED-nauhajärjestelmämme kulmakiviä. Ota täysi hyöty irti LEDVANCE LED-nauhajärjestelmästä! TEKEEKÖ HUONO VALAISTUS SINUSTA ARVAAMATTOMAN? MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU!
• 5 VALO 1/2022 valaisimien puhdistus ei riitä. Rikkoutunutta valaisinta ei välttämättä pysty korjaamaan, koska valaisin saattaa vaurioitua avaamisen yhteydessä. Jos asennus halutaan pitää alku­ peräisen kaltaisena, on viallisen valaisimen tilalle vaihdettava uusi valaisin. Teollisuus­ tiloissa voi toki olla asennuksia, joissa voidaan sallia, että osa valaisimista ei toimi. Näinhän meneteltiin perinteisissäkin ratkaisuissa, kun lampunvaihto tehtiin ryhmävaihtona. Valaisin­ toimittajien ilmoittamat eliniät ledi valaisimille ovat pitkiä. Koska markkinoilla oleva valaisin­ valikoima muuttuu koko ajan, kannattaa jo valaisimien alkuhankintavaiheessa varautua siihen, että vaihtovalaisimia on varastossa. Olen jo etukäteen ollut huolissani siitä, mitä tapahtuu, kun ledivalaistusasennus tulee elinikänsä päähän. Vaihdetaanko valaistus uuteen vai annetaanko valovirran reilusti laskea enemmän kuin tuo elinikämäärittelyn pohjana oleva 30 %? Tästähän olivat esimerkkeinä perin­ teiset elohopealamput, joilla valovirta saattoi laskea yli 50 %. Lamppuja ei silti vaihdettu uusiin, kun niistä edelleen tuli valoa. Huoleni näyttää kuitenkin olevan turha. Ledivalaisimien eliniän lopussa valaisimia alkaa todennäköisesti mennä rikki niin tiheään tahtiin, että valaistus on pakko uusia. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA V alaistusjärjestelmän käyttöönotto­ vaiheessa varmistetaan, että valais­ tustulos täyttää sille suunnittelu­ vaiheessa asetetut tavoitteet. Jos tavoitteet on hankkeen eri osapuolten toimesta asetettu oikein ja suunnitellulla ratkaisulla on mahdollista saavuttaa ne, voidaan lopputulok­ seen olla tyytyväisiä. Nykyisin valaistus toteu­ tetaan lähes poikkeuksetta ledivalaisimilla, ja valaistuksen säätö ja ohjaus ovat arkipäivää. Siksi käyttöönottovaiheessa on vielä mahdol­ lista säätää valaistus sopivaksi. Tässä on kui­ tenkin vaarana, että syyllistytään varmuuden maksimointiin ja ylimitoitetaan valaistusvoi­ makkuusarvot. Ledivalaisimille ja ­valonlähteille ennus­ tettu elinikä on pitkä, ja vallalla tuntuu olevan käsitys, että käyttöönoton jälkeen valaisimia tarvitsee vain silloin tällöin puhdistaa ja sitten joskus vuosi kymmenten jälkeen vaihtaa uusiin valo virran aleneman takia. Elinikäarvioinneissa tuo alenema on esimerkiksi sisävalaistuksessa yleensä n. 30 %. Toisaalta miksi vaihtaa silloin­ kaan, jos mitoitetussa valovirrassa on säätö­ varaa. Ledivalaistus kuitenkin poikkeaa perintei­ sistä ratkaisuista siinä, että aiemmin käsitteet lamppu ja valaisin tarkoittivat eri asiaa. Nykyisin uusissa ledivalaisimissa on usein integroitu valonlähde, joka ei ole vaihdettavissa. Kun perinteisessä asennuksessa lamppu lopetti toi­ mintansa, se vaihdettiin uuteen. Liitäntälaitteina toimivat kuristimet olivat hyvin pitkäikäisiä, jos sellaisia ylipäätään tarvittiin. Lisäksi kuristimet ja sytyttimet olivat vaihdettavissa, jos ne menivät rikki. Ledivalaisimissa sekä valonlähde että sitä syöttävä liitäntälaite sisältävät elektronisia kompo nentteja, joilla on oma vikatiheytensä. Usein sitä kuvataan ns. kylpyammekäyrällä – eliniän alussa ja lopussa rikkoutuvien laitteiden määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa, että pelkkä ”KÄÄTETTÄVÄ KULLUU JA PIETTÄVÄ PEHMIJJÄÄ”, TOTESI ÄITINI AIKOINAAN Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELY­ keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237­3907 LEDVANCE.FI ENEMMÄN LAATUA – ENTISTÄ PAREMPI LEDVANCE LED-NAUHAJÄRJESTELMÄ Enemmän valoa, enemmän joustavuutta, enemmän yhteensopivuutta: entistä paremmat LEDVANCE LED-nauhat täyttävät vaatimuksesi entistä paremmin. Voit nyt yhdistää LED-nauhat VIVARES IoTvalonohjausjärjestelmään sekä palkittuun BIOLUX ihmiskeskeiseen valaistusjärjestelmään. Kattava valikoimamme lisätarvikkeita, kätevät verkkotyökalumme suunnitteluun sekä jopa viiden vuoden tuotetakuu ovat LED-nauhajärjestelmämme kulmakiviä. Ota täysi hyöty irti LEDVANCE LED-nauhajärjestelmästä! TEKEEKÖ HUONO VALAISTUS SINUSTA ARVAAMATTOMAN? MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU!
• 6 VALO 1/2022 Teksti: Tapio Kallasjoki PÄIVÄNVALO UNOHDETTU VALONLÄHDE Päivänvaloa pidetään yleisesti hyödyllisenä. Sen laatu on erinomaista. Lisäksi se on ilmaista. Päivänvalo yhdistää ihmisen ympäröivään maailmaan. Se vaihtelee vuorokaudenajan, vuodenajan, sijaintipaikan ja säätilan mukaan. Sillä on todistetusti vaikutusta myös ihmisen vireystilaan, hyvinvointiin ja terveyteen. Siitä huolimatta kiinnostus päivänvalon hyödyntämiseen tuntuu olevan vähäistä. iS to ck .c om / p es hk ov
• 7 VALO 1/2022 A rtikkelin otsikko on lainattu Sydneyn yliopis­ ton emeritusprofessorin Warren Julianin esityksestä, jonka hän piti kansainvälisen valaistuskomission CIE:n etäkonferenssissa syksyllä 2021. Esityksessä keskeisenä ajatuk­ sena oli, että ihmiset asuivat aikoinaan luolissa eivätkä ole päässeet niistä ulos vieläkään. Päivänvalolle on ominaista ja viehättävää, että se muut­ tuu koko ajan. Olemme niin tottuneet muutokseen, että useimmiten emme kiinnitä siihen erityistä huomiota, mutta joskus joku poikkeava sääilmiö saa meidät sitä hämmäs­ telemään. Päivänvalo koostuu auringonvalosta ja taivaan­ kannen valosta. Kahdesta eri valonlähteestä seuraa se, että aurinko synnyttää jyrkät varjot, joita taivaankannen valo pehmentää – ellei sitten taivas ole pilvessä ja maisema lähes varjoton. Toisin kuin useimmissa sähkövalolla valaistuissa sisätiloissa varjoja on vain yksi, mikä helpottaa tilavaikutel­ man hahmottamista. Auringonvalo on lämpimämpää kuin taivaankannen valo. Espoossa pääsiäisenä keskellä päivää mitattu auringonvalon värilämpötila oli noin 5 500 kelviniä ja taivaankannen valo lähes 7 000 kelviniä. Kyseessä oli siis molemmissa tapauksissa kylmä valo. Valo tuntuu kuitenkin hyvin luonnolliselta, koska valaistusvoimakkuus on lähes 100 000 luksia. Päivänvalon laatu on erinomainen. Sen spektri on jatkuva ja värintoistoindeksi maksimissaan eli R a = 100. Yli 5 000 kelvinin valonlähteille värintoistoindeksiä laskettaessa vertailuvalona onkin päivänvalo. Yleisin stan­ dardoitu päivänvalonlähde on D65, jonka värilämpötila on noin 6 500 kelviniä ja jonka spektri [1] on esitetty kuvassa 1. Valon ei­visuaaliset vaikutukset ovat viime vuosina nous­ seet esille, kun arvioidaan valon vaikutusta ihmisiin. Valais­ tusalan yritykset käyttävät aiheesta nimeä ihmiskeskeinen valaistus (Human Centric Lighting). Tällä tarkoitetaan valon positiivisia psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Myös valaistusalan tutkimus on paljolti keskittynyt tähän aiheeseen. Kaksikymmentä vuotta sitten huomattiin, että ihmisen verkkokalvolla olevista ganglio soluista osa on valoherkkiä. Näillä soluilla on suora yhteys ihmisen näköhermojen risteyskoh­ dassa olevaan tumakkeeseen, joka ohjaa ihmisen vuorokausirytmiä ja jolla uskotaan olevan merkittävä vaikutus myös ihmisen vireystilaan. Vuonna 2018 standardoitiin näiden ganglio solujen herkkyyskäyrä [2]. Kun sitä verrataan päivänvalon spektri­ jakaumaan, huomataan, että päivänvalo on erinomainen vuorokausirytmin tah­ distaja, mikä evoluutiota ajateltaessa ei varmaankaan ole yllätys (kuva 1). Kun tutkitaan eri sähkövalonlähteiden ei­visuaalisia vaikutuksia, valonlähteen tuottama valaistus voimakkuus muutetaan niin sanotuksi EDI­arvoksi (Equivalent Daylight Illuminance). EDI­arvo kertoo, kuinka paljon standardoitua päivänvaloa D65 tarvitaan antamaan vastaava vaikutus valoherkille ganglio soluille. PÄIVÄNVALON HYÖDYNTÄMINEN Päivänvalolla on positiivisia terveysvaikutuksia ihmiselle. Lisäksi se on ilmaista energiaa, joten sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon sähkövalon korvaajana. Sähkö­ valonlähteiden energiatehokkuudelle on viime vuosina annettu paljon viranomaisvaatimuksia. Niiden avulla on poistettu markkinoilta suuri määrä valonlähteitä, joilla on huono energia tehokkuus. Myös rakentamisessa on energian­ kulutukselle annettu raja­arvoja, joita ei saa ylittää. Sen sijaan viranomaismääräyksiä päivänvalon hyödyntämiselle on hyvin vähän. Maankäyttö­ ja rakennuslaissa 132/1999 [3] todetaan, että asuin­, majoitus­ ja työtilassa on oltava ikkuna luonnon­ valon saamiseksi. Kuitenkin työtilan ja yhden asuinhuoneis­ tossa olevan asuinhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Työtilan valaistus voidaan työn luonteen niin edellyttäessä järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla. Ympäristöministeriön asetuksessa 127/2018 [4] anne­ taan määräyksiä asuin­, majoitus­ ja työtilan ikkunan koolle. Sen on oltava vähintään 1/10 huonealasta. Koska vastapäätä olevat rakennukset voivat varjostaa ikkunaa ja estää valon pääsyn asuntoon, annetaan mittoja myös asunnon pää­ ikkunan edessä olevalle vapaalle tilalle ja vastapäätä olevan rakennuksen korkeudelle. Edellä mainitut määräykset eivät kuitenkaan määritä sitä, kuinka paljon päivänvaloa sisätilaan saadaan. Päivänvalon saatavuuteen vaikuttavat ikkunan koon lisäksi — kohteen maantieteellinen sijainti ja ikkunan ilmansuunta — rakennuksen ulkopuolella olevien rakennusten pinta­ materiaalit ja luonnonesteet — rakennuksessa olevat omat esteet, esimerkiksi parvek­ keet ja ulkonemat — lasituksen laatu. Päivänvalon määrä vähenee nopeasti mentä­ essä kauemmaksi ikkunaseinältä, jos raken­ nuksessa ei ole horisontaalisia valoaukkoja. 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 400 350 450 500 550 600 Aallonpituus / nm Su ht ee llin en he rk ky ys 650 700 750 Standardoidun päivänvalonlähteen D65 spektri Valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrä Kuva 1. Standardoidun päivänvalonlähteen D65 spektri [1] ja valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrä [2]
• 8 VALO 1/2022 PÄIVÄNVALOSTANDARDISSA ARVOJA PÄIVÄNVALON MÄÄRÄLLE Päivänvalostandardi SFS­EN 17037 [5] antaa suositukset riittävälle päivänvalolle ja suoran auringonvalon saatavuu­ delle sekä näkymälle. Lisäksi siinä annetaan ohjeita häikäisyn arvioimiselle ja häikäisysuojaukselle. Standardi ei kuitenkaan ole velvoittava Suomessa. Standardin mukaan tilassa arvioidaan olevan riittävästi päivänvaloa, jos tavoitteena oleva valaistusvoimakkuus saa­ vutetaan kyseisessä tarkastelupisteessä vähintään puolessa päivänvalotuntien määrästä. Jos päivänvalo tulee pysty­ suorista tai kallistetuista aukoista, on tietty valaistusvoimak­ kuuden minimitaso saavutettava koko tarkastelutasolla, joka on 0,85 metriä lattiapinnan yläpuolella. Valaistusvoimakkuu­ den tavoitetasot annetaan kolmessa eri luokassa – minimi, keskitaso ja korkea (taulukot 1 ja 2). Päivänvalon määrä voidaan laskea tietokoneavustei­ sesti käyttäen hyväksi päivänvalokertoimia. Toinen tapa on käyttää hyväksi kyseisen sijaintipaikan ilmastotietokantoja ja sopivaa aikaporrasta. Päivänvalostandardi määrittelee, että suoran auringon­ säteilyn vähimmäismäärä tulee varmistaa sairaaloiden potilashuoneissa, päiväkotien leikkihuoneissa ja vähintään yhdessä asunnon asuttavassa tilassa. Tätä tarkastellaan minimi määränä tunteja, jolloin tilaan osuu suoraa auringon­ valoa, tiettynä pilvettömänä tarkastelupäivänä vuodessa. Suositus on, että valittuna päivänä 1. helmikuuta–21. maalis­ kuuta suoraa auringonvaloa tulisi saada vähintään 1,5 tuntia. Keskitason saavuttamiseksi määrä on kolme tuntia ja korkean tason saavuttamiseksi neljä tuntia. Standardi ei aseta vaatimuksia sille, kuinka syvälle tilaan valon tulee osua. Arviointi tehdään valoaukon sisäpinnalta pisteessä, joka sijaitsee leveyssuunnassa keskellä aukkoa. Pystysuunnassa piste sijaitsee minimissään 1,2 metriä lattiapinnan yläpuolella ja 0,3 metriä ikkunalaudan yläpuolella. Päivänvalo voi aiheuttaa myös häikäisyä sisätiloihin. Ihmiset kuitenkin sietävät päivänvalon aiheuttamaa häikäisyä paremmin kuin sähkövalon. Siksi häikäisyä ei voi arvioida UGR­menetelmän avulla, jota käytetään sähkövalolle. Päivän­ valostandardissa häikäisyn arviointiin käytetään päivänvalon häikäisytodennäköisyyttä (DGP, Daylight Glare Probability). Menetelmä arvioi tyytymättömien henkilöiden osuutta ja perustuu empiirisiin tutkimustuloksiin. Monimutkainen kaava ottaa huomioon sekä valaistusvoimakkuuden silmän tasolla että yksittäiset korkean luminanssin häikäisyn lähteet ja niiden koon ja sijainnin katsekentässä. Menetelmä sovel­ tuu ainoastaan sivulta valaistuille tiloille (ei kattoikkunoille). SISÄTYÖPAIKKOJEN VALAISTUSSTANDARDISSA MYÖS PÄIVÄNVALON HYÖDYT Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi SFS­EN 12464­1 [6] suosittaa päivänvalon hyödyntämistä. Jo ensimmäisessä luvussa todetaan, että valaistus voidaan tuottaa päivän­ valolla, sähkövalolla tai molempien yhdistelmällä. Annetut valon määrää ja laatua koskevat vaatimukset koskevat siis sekä päivänvaloa että sähkövaloa. Valaistusvoimakkuuden tasaisuusvaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos päivänvaloa on tarjolla. Tämä johtuu siitä, että valaistusvoi­ makkuus ja sen jakauma muuttuvat jatkuvasti ulkona vallitsevien sääolosuhteiden mukaan. Jos työalueella on vähän päivänvaloa, suosi­ tellaan suurentamaan ylläpidettävää valaistus­ voimakkuutta. Erityisesti niissä tiloissa, joissa ei ole päivänvaloa, on valaistava laaja alue välittömän lähiympäristön ulkopuolella. Päivänvalolla on kuitenkin paljon lisäetuja, jotka kompensoivat esimerkiksi valaistuksen tasaisuudessa olevia puutteita. Päivänvalo voi tuottaa merkittävän määrän erittäin hyvän värintoiston omaavaa valoa sisätiloihin. Valon voimakkuus, suunta ja spektri vaihtelevat ajan mittaan. Nämä saavat aikaan vaihtelevan muodonannon ja luminanssi­ jakauman, joita pidetään hyödyllisinä sisätiloissa työsken­ televille ihmisille. Myös ikkunoiden tarjoama näkymä ulos on tärkeä viihtyvyyden kannalta. Ikkunoissa tulisi kuitenkin olla jonkinlainen varjostusmahdollisuus, jotta vältytään häikäisyltä ja voidaan estää liiallisen lämmön aiheuttamaa epämukavuutta. Valaistuksen säätöä suositellaan voimakkaasti. Sillä voidaan varmistaa, että päivänvalon energiansäästö­ mahdollisuudet hyödynnetään mahdollisimman tehok­ kaasti. Standardin informatiivisessa liitteessä kuvataan paljon päivän valosta saatavia hyötyjä ja esitellään päivänvalo­ standardin antamia vaatimuksia. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi päivitettiin syksyllä 2021. Päivityksen lausuntovaiheessa ehdotettiin päivän­ valostandardin vaatimusten laittamista sisätyöpaikkojen valaistusstandardin velvoittavaan osaan. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu. Perusteluna oli, että samoja asioita ei haluttu laittaa kahteen eri standardiin. Lisäksi todettiin, että siinä vaiheessa, kun valaistussuunnittelija tulee mukaan rakennushankkeeseen, rakennusten aukotus on jo yleensä tehty ja vaikutusmahdollisuudet saatavaan päivänvalon Taulukko 2. Valaistusvoimakkuuden tavoitetasot, kun ikkunat ovat horisontaalitasossa [5] Tavoitetaso Valaistusvoimakkuus tarkastelutasolla Osuus tarkastelutasosta Minimivalaistusvoimakkuus Osuus tarkastelutasosta Osuus päivänvalotunneista Minimi 300 lx 50 % 100 lx 95 % 50 % Keskitaso 500 lx 50 % 300 lx 95 % 50 % Korkea 750 lx 50 % 500 lx 95 % 50 % Taulukko 1. Valaistusvoimakkuuden tavoitetasot, kun ikkunat ovat pystyasennossa tai kallistettu [5] Tavoitetaso Valaistusvoimakkuus tarkastelutasolla Osuus tarkastelutasosta Osuus päivänvalotunneista Minimi 300 lx 95 % 50 % Keskitaso 500 lx 95 % 50 % Korkea 750 lx 95 % 50 %
• määrään ovat vähäiset. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardi ei Suomessa ole velvoittava, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. ENERGIATEHOKKUUS STANDARDISSA OHJEITA PÄIVÄNVALON HYÖDYNTÄMISEEN Valaistuksen energiatehokkuusstandardissa SFS­EN 15193­1 [7] määritellään menetelmät rakennuksen valaistuksen kulut­ taman energian arvioimiseksi. Energiankulutus määritellään LENI­lukuna (Lighting Energy Numeric Indicator). LENI­lukua voidaan käyttää vertailtaessa eri rakennusten energian­ kulutusta, kun rakennuksilla on sama käyttötarkoitus. LENI­ luku ilmoitetaan kilowattitunteina pinta­alayksikköä kohden vuodessa. Standardissa esitetään menetelmä, jolla voidaan määrit­ tää tietyn tilan tai vyöhykkeen päivänvalon riippuvuuskerroin, tiettyyn tilaan saatava päivänvalon aika ja tehokkaiden päivän­ valotuntien määrä. Menetelmä ottaa huomioon maantieteel­ liset tiedot, erilaiset ikkunarakenteet, erityyppiset auringon­ varjostimet tai häikäisynestojärjestelmät, varjostukset sekä erilaiset päivänvalon ohjausjärjestelmät. Menetelmää voidaan soveltaa vuosi­ ja kuukausiperiaatteella. Menetelmä koostuu laskentakaavoista ja taulukoista, joita standardissa on kaikkiaan 35 sivua. Standardi mainitsee menetelmää yksinkertaistetuksi, mutta ensi näkemältä sen käyttäminen vaikuttaa haastavalta. PÄIVÄNVALON HYÖDYNTÄMISESTÄ PISTEITÄ LAATUJÄRJESTELMISSÄ Yhä useampien rakennusten laatua halutaan korostaa hake­ malla hyväksyntää vapaaehtoisissa ympäristöluokitusjärjes­ telmissä. Päivänvalon hyödyntäminen auttaa myös tässä. Monissa järjestelmissä päivänvalon riittävyys voidaan var­ mentaa päivänvalosimulaation avulla. BREEAM Brittiläisen BREEAM­järjestelmän sertifikaatissa päivänvaloon liittyviä pisteitä saa, kun keskimääräinen päivänvalosuhde ylittää määrätyn arvon. Lisäksi annetaan vaatimuksia huo­ neen syvyydelle verrattuna leveyteen ja ikkunan yläreunan korkeuteen. Päivänvalon valaistusvoimakkuuden tavoitearvot riippuvat tilan käyttötarkoituksesta. Myös näkymää ulos pidetään tärkeänä. Pisteitä saa, jos riittävä määrä lattiapinta­alasta on korkeintaan kahdeksan metrin etäisyydellä seinästä, jossa on ikkuna­aukko ja näkymä ulos. Lisäksi annetaan vaatimuksia näkymäetäisyydelle ja ikkunan koolle suhteessa seinään. Häikäisyn hallinta on tärkeä osa hyvää sisäympäristöä. Häikäisyn hallinnasta on tehtävä suunnitelma. Häikäisynesto ei saa lisätä sähkövalon käyttöä eikä estää päivänvalon hyö­ dyntämistä pilvisellä säällä tai kun aurinko ei osu julkisivulle. VALOAKATEMIA Valaistuksen perusteet -kurssi jälleen elo–syyskuussa! valoakatemia.fi Yhteistyössä
• 10 VALO 1/2022 LEED Yhdysvaltalaisessa LEED­sertifikaatissa pisteitä saa riittä­ västä päivänvalon osuudesta säännöllisesti käytettävällä lattiapinta­alalla. Päivänvalon määrä selvitetään simuloinnin avulla. Valaistusvoimakkuuden minimiarvona on 300 luksia. Myös näkymästä ulos saa pisteitä, jos vähintään 75 %:sta käytössä olevasta lattiapinta­alasta voi nähdä suoraan ulos. Lisäksi annetaan vaatimuksia ikkunalaseille ja näkymän laadulle. WELL v2 Kansainvälisessä WELL v2 ­sertifioinnissa pisteitä annetaan hyvästä päivänvalon suunnittelusta. Tähän kuuluvat työ­ pisteiden etäisyydet ikkunoista ja aurinkosuojajärjestelmät. Käyttämällä hyväksi päivänvalosimulointia voidaan riittä­ vällä 300 luksin valaistusvoimakkuudella (sDA300,50%­arvo) määrätyissä osissa eri alueita saada lisää pisteitä. Myös vuorokausirytmiä vahvistava valaistus antaa pisteitä. Arviointi tästä tehdään EDI­arvojen perusteella. Päivänvalo on näiden pisteiden saamiseen hyvä väline. RTS-ympäristöluokitus Suomen oloihin laaditussa RTS­ympäristöluokituksessa päivän valoon liittyviä pisteitä saa toimitila­ ja palvelu­ rakentamisessa, jos työskentelytilojen päivänvalosuhde on vähintään kaksi prosenttia 80 %:ssa tilan pinta­alasta tai työskentely tilojen valoaukkojen kokonaispinta­ala on vähintään 15 % tilan lattiapinta­alasta. Lisäksi vähintään 80 % työskentelyalueen tiloista tulee olla tietyllä etäisyydellä (2 × valoaukon korkeus lattiasta) seinästä, jossa on valoaukko. Jotta tähän päästäisiin, pintamateriaalien tulee olla vaaleita, ikkunalasin valon läpäisyarvon (LT­arvo) tulee olla yli 55 % ja ikkunassa ei saa olla merkittäviä ulkopuolisia varjostuksia, esimerkiksi lähellä sijaitsevaa rakennusta. PÄIVÄNVALON HUOMIOON OTTAMINEN E-LUVUN LASKENNASSA Ympäristöministeriön asetuksessa 1010/2017 [8] annetaan ohjeet rakennuksen energiankulutuksen määrittämiseksi ja E­luvun laskemiseksi. E­luku on energiamuotokertoimilla painotettu rakennuksen energiankulutus pinta­alayksikköä kohden vuodessa. Rakennusluvan saamiseksi ei asetuk­ sessa E­luvuille annettuja arvoja saa ylittää. Valaistuksen energiankulutuksen määrittämiseksi on eri rakennusten vakioidulle käytölle annettu asetuksessa taulukko, jossa esitetään erilaisten tilojen tyypilliset käyttöajat, käyttöasteet ja valaistuksen tehotiheydet. Ympäristöministeriön asetuksen 1009/2017 [9] mukaan rakennuksen valaistusta tulee voida ohjata toimintojen mukaisesti. Jos suunnittelija haluaa käyttää E­luvun lasken­ nassa vakioidun käytön taulukkoarvojen sijasta todellista valaistuksen suunniteltua keskimääräistä tehotiheyttä ja ottaa huomioon valaistuksen tarpeenmukaisella ohjauksella saa­ vutettavat hyödyt, voidaan tehotiheys määrittää ympäristö­ ministeriön laatiman laskentaoppaan [10] perusteella. Tar­ peenmukaisia ohjaustapoja ovat sekä manuaaliset ohjaukset että automaattiset läsnäolo­, vakiovalo­ ja päivänvalo­ ohjaukset ja näiden yhdistelmät. Vakiovalo­ohjaus tarkoittaa sitä, että tilan käyttötarkoituksen mukainen valaistustaso pysyy vakiona. Päivänvalo­ohjauskertoimen käyttäminen edellyttää, että tilan valaistus ottaa huomioon tilaan tulevan päivänvalon ja että tilan aukkojen lasiala on vähintään 10 % tilan lattiapinta­alasta. Lisäksi tilasta tulee olla suora näkymä ulkotiloihin. Laskentaoppaassa annetuista ohjauskertoimista on esimerkkejä taulukossa 3. SUUNNITTELIJAN MAHDOLLISUUDET Sähkö­ ja valaistussuunnittelijan mahdollisuudet vaikuttaa päivänvalon saatavuuteen ovat vähäiset. Suunnittelu kes­ kittyykin sähkövalon ohjaamiseen siten, että päivänvalon antamat energiansäästömahdollisuudet voidaan hyödyntää. Ledivalaistuksen helppo ohjattavuus ja sekä langallisten että langattomien ohjausjärjestelmien kehittyminen ovat tuoneet päivänvalo­ohjauksen yleisesti käyttöön. Ohjauk­ sesta varsinaisesti saatava hyöty jää helposti selvittämättä, kun ei tiedetä todellista saatavissa olevaa päivänvalon määrää. Päivänvalosimuloinnin avulla voidaan etu­ käteen arvioida, kuinka paljon päivänvaloa eri tiloihin saadaan. Tällöin tilaan tulevan päivän­ valon määrää voidaan ennakoida. Valaistus suunnitellaan aina siten, että päivänvaloa ei ole saatavissa. Riittävä valaistusvoimakkuus saavutetaan sähkövalon avulla. Liiallista päivän­ valoa saatetaan kuitenkin joutua myöhemmin rajoittamaan verhoilla ja häikäisysuojilla, jos tilanteeseen ei ole osattu varautua etukäteen. Simuloinnin avulla voidaan myös tutkia, mil­ laisiin ohjausvyöhykkeisiin isot tilat tulisi jakaa päivänvalon saatavuuden mukaan. Myös ympä­ ristöluokitusjärjestelmissä päivänvalon hyödyntämisestä saatavat pisteet varmistetaan simuloinnin avulla. Simulointi­ ohjelmia on olemassa lukuisia, mutta niiden käyttö on suunnittelutoimistoissa vielä vähäistä. Valaistuksella on suuri vaikutus rakennuksen E­lukuun. Sähkö­ ja valaistussuunnittelijan erillisselvitys voisi rakennus­ hankkeessa oleellisesti auttaa muita suunnittelijoita pääse­ Taulukko 3. Esimerkkejä tarpeenmukaisen valaistuksen ohjauskertoimista [10]. M = manuaalinen kytkin, P = päivänvalo­ ohjaus, V = vakiovalo­ohjaus, L = läsnäolo­ohjaus Käyttötarkoitusluokka Tilatyyppi Ohjausjärjestelmä M + P M + V M + P + V L L + P L + V L + P + V Asuinkerrostalo, erillinen pientalo sekä rivi­ ja ketjutalo Olohuone 0,90 0,81 0,81 0,80 0,80 0,72 0,72 Toimisto 2–6 hengen toimistohuone 0,81 0,81 0,73 0,80 0,72 0,72 0,65 Opetustilat Luokkahuone 0,76 0,86 0,68 0,85 0,68 0,77 0,61 Sairaala Tutkimus­/ toimen pidehuone 0,72 0,72 0,65 0,70 0,63 0,63 0,56 Liikerakennus Liiketila 1,00 0,90 0,90 1,00 1,00 0,90 0,90 Majoitusliike­rakennus Hotellihuone 0,60 0,54 0,54 0,50 0,50 0,45 0,45 Liikuntahalli Liikuntatila 0,83 0,81 0,75 0,80 0,74 0,72 0,66
• Laita valo töihin. Coloris saatavana käyttövalmiina pakettina Helsingin ja koko maan ensimmäiseen kiinalaiseen ? ne dining -ravintolaan asennettiin Coloris led-nauha älykkäällä Cozify-ohjauksella. Coloris led-nauhan miljoonista värisävyistä löytyy helposti sopiva valon värisävy tai valkoisen valon sävyistä haluttu tunnelma, joita Cozifyohjauk sella on helppo hallita. Coloris IP20-mallista on saatavana käyttövalmis paketti, jossa led-nauha ja kaikki tarvittavat komponentit ovat mukana kätevästi samassa pakkauksessa. Airamia eivät tee ainutlaatuiseksi pelkästään sadan vuoden kokemuksella arjen oloihin suunni tellut, helppokäyttöiset valaisimet. Aidon Airamin tunnet asiakaspalvelusta, joka auttaa koko matkan oikeiden tuotteiden valinnasta aina käyttötukeen saakka. Zhèn ravintolaan intiimi tunnelma Coloris led-nauhalla www.airam.fi
• 12 VALO 1/2022 mään tavoiteltuihin arvoihin ja saada aikaan säästöä muiden järjestelmien rakennuskustannuksissa. Todelliset vaikutusmahdollisuudet päivänvalon hyö­ dyntämiselle ovat silloin, kun suunnitellaan asemakaavaa sekä rakennuksen massoittelua ja sijoittelua tontille ottaen huomioon päivänvalon tulosuunnat ja varjostukset. Arkki­ tehtisuunnittelun haasteena on, miten päivänvaloa saadaan riittävästi rakennuksen sisään ja miten valo saadaan jaetuksi syvemmälle rakennukseen, jotta ei synnytettäisi liian suuria kontrastieroja ja häikäisyä. Päivänvalon hyödyt ovat ilmeiset. Kuitenkin sen käy­ tölle on asetettu hyvin vähän vaatimuksia ja ohjeistuksia Suomessa. Ilman viranomaismääräyksiä päivänvalon hyö­ dyntämiseen ei tunnu juurikaan olevan kiinnostusta. Kau­ punkitilaa rakennetaan entistä tiiviimmäksi ja korkeammaksi. Tämä asettaa haasteita tulevaisuudessa sille, että sisätiloissa päästäisiin nauttimaan päivänvalosta. Lähteitä: [1] ISO 11664­2:2007(E)/CIE S 014­2/E:2006 Colorimetry — Part 2: CIE Standard Illuminants [2] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC­Influenced Responses to Light [3] Maankäyttö­ ja rakennuslaki 132/1999 [4] Ympäristöministeriön asetus 127/2018 asuin­, majoitus­ ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 §:n muuttamisesta [5] SFS­EN 17037:2018 + A1:2021:en Daylight in buildings [6] SFS­EN 12464­1:2021:en Light and lighting. Lighting of work places. Part 1: Indoor work places [7] SFS­EN 15193­1:2017 + A1:2021:en Energy performance of buildings. Energy requirements for lighting. Part 1: Specifications, Module M9 [8] Ympäristöministeriön asetus 1010/2017 uuden rakennuksen energia­ tehokkuudesta [9] Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 uuden rakennuksen sisäilmas­ tosta ja ilmanvaihdosta [10] Laskentaopas. Valaistuksen tehontiheyden ja tarpeenmukaisuuden huomioiminen E­luvun laskennassa. Ympäristöministeriö 28.2.2018. [11] Vikberg Hanna, Lylykangas Kimmo, De Luca Francesco. Päivänvalo­ olosuhteiden arviointi­ ja ohjausmenetelmät. Tallinnan yliopisto 2019. PÄIVÄNVALON MÄÄRÄN ARVIOINTIMENETELMIÄ [11] Päivänvalosuhde DF (Daylight Factor) — DF on sisätilan valaistusvoimakkuuden suhde ulkona olevaan valaistusvoimakkuuteen. — DF on karkea manuaalinen menetelmä. Ilmastoperusteinen päivänvalon mallintaminen CBDM (Climate-based Daylight Modelling) — CBDM mahdollistaa laskemaan ajan vuoden aikana, jolloin tietty valaistusvoimakkuuden taso saavutetaan tietyssä suunnitelmassa, tietyssä maantieteellisessä sijainnissa. Päivänvaloautonomia DA (Daylight Autonomy) — DA kuvastaa, kuinka usein vuoden aikana tietty valaistus­ voimakkuus (esimerkiksi 300 lx) saavutetaan. Tilallinen päivänvaloautonomia sDA (Spatial Daylight Autonomy) — sDA kuvastaa päivänvalotason vuosittaista riittävyyttä. — sDA kuvataan prosentteina tarkastelutasosta, joka saa­ vuttaa tietyn valaistusvoimakkuuden tavoitearvon, tietyn osuuden ajasta (IESNA:n mukaan raja­arvo 300 lx 50 % arviointiajasta). Hyödyllinen päivänvalaistusvoimakkuus UDI (Useful Daylight Illuminance) — UDI on osa ajasta vuoden aikana, jolloin päivänvalon synnyttämä horisontaalinen valaistusvoimakkuus sisä­ tilassa pysyy tietyn vaihteluvälin sisällä. Vaihteluväli rajautuu hyödylliseen valaistusvoimakkuuteen, eli liian pimeään (100 lx) ja liian kirkkaaseen (2 000 lx). iS to ck .c om / te rn g9 9
• Black Box valaisee – myös ulkona blackbox.rexel.fi Black Box on Rexelin valaisinperhe, jonka tuotteita on käytetty mitä erilaisemmissa projekteissa ympäri Suomea. Nyt tarjontaa on lisätty entisestään, sillä julkaisimme uuden tuoteluettelon, johon on lisätty uutuuksia etenkin ulkovalaistukseen. Tuotetietojen lisäksi löydät katalogista yli 90 valaistusprojektia, joista voit ammentaainspiraatiota tuleviin kohteisiisi. Tutustu ja insipiroidu: blackbox.rexel.fi
• VALO 1/2022 14 Teksti: Marjukka Puolakka HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LAAJENEE JA UUDISTUU Mittavien laajennusja muutostöiden myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on entistä helpommin saavutettavissa. Valo ohjaa kulkua uusissa terminaalitiloissa ja Kehäradan juna-aseman kulkuyhteydessä. Valo tuo esiin myös lähtöaulan näyttävän kolmiulotteisen puukaton sekä tuloaulan Luodon kasvija kiviasetelmat.
• 15 VALO 1/2022 Uuden laajennusosan ulkokatoksen ja lähtöaulan katon vaikuttava puuarkkitehtuuri erottaa Helsinki­ Vantaan lentoaseman maailman muista lentoasemista. Kuva: Tuomas Uusheimo
• 16 VALO 1/2022 H elsinki­Vantaan lentoaseman ter­ minaali 2:n laajennus­ ja muutos­ rakentaminen alkoi tammikuussa 2019. Hanke pitää sisällään uuden kaksikerroksisen sisäänkäynti­ rakennuksen näyttävine tulo­ ja lähtöauloi­ neen, liitososan, modernin pysäköintilaitoksen ja uuden kulkuyhteyden Kehäradan asemalle sekä vanhan terminaali 2:n muutostyöt. Uusi laajennusosa otettiin käyttöön joulu­ kuussa 2021, ja vanhan terminaalin muutostyöt jatkuvat vuoteen 2023. Kun kaikki on valmista, ei ole enää terminaali 1:tä ja 2:ta, vaan moderni lentoasema, jolla on yksi sisäänkäynti ja jossa liikkuminen on entistä sujuvampaa. Hanke on toteutettu tilaajan, pääurakoit­ sijan ja suunnittelijoiden projektiallianssina. Uudisrakentamisen pinta­ala on 42 000 neliö­ metriä ja peruskorjaus­ ja muutostöiden 35 000 neliömetriä. – Hankkeen taustalla on lentoaseman porttiodotustilojen lisääminen ja väljentämi­ nen. Terminaali 2:n vanhasta rungosta siirretään kaikki lähtöselvitystiskit ja turvatarkastusalue uuteen rakennukseen, jonka myötä turvatarkas­ tuksen jälkeinen alue kasvaa, sanoo arkkitehti Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä. – Lähtö­ ja tuloaulan sekä turvatarkastus­ alueen valaisinmuotona ovat pitkälti viivamaiset ledivalaisimet, kertoo projektipäällikkö Mikko Pekonen Ramboll Valostudiolta. MAISEMALLINEN PUUKATTO ESIIN VALOLLA Lähtöaulan katseenvangitsija on kaareva ja korkealle kohoava puukatto. Katon aaltoileva kolmiulotteisuus rakentuu muotoonsa leika­ tuista puuelementeistä, joiden reunamuodot muistuttavat korkeuskäyriä. – Puulla haluttiin lisätä matkustamisen romantiikkaa ja seikkailun tuntua. Se pehmen­ tää tilaa ja myös erottaa Helsinki­Vantaan maa­ ilman muista lentoasemista. Puukaton myötä lähtöaula on vähemmän hallimainen ja enem­ män maisemallinen teos, Grönholm sanoo. Lähtöaulan valaistuksen yhtenä tavoitteena oli tuoda katto esiin valon avulla. – Valaistussuunnittelun kannalta lähtöaula oli haastava ympäristö, kun suunnitelmat tehtiin kolmiulotteisessa muodossa, jossa valaisimien korko vaihtelee. Valaistuslaskennan ohella työs­ timme koko ajan valaistuksen visualisointimal­ lia, sanoo valaistussuunnittelija Juha Hälikkä Ramboll Valostudiolta. Suomalaisesta kuusipuusta rakennettu ala­ katto koostuu sadoista keskenään erilaisista elementeistä, jotka ovat 3 × 6 metrin kokoisia ja painavat 800 – 1 500 kiloa. Katon kokoaminen oli vaativa palapeli. Elementit CNC­jyrsittiin, ja samalla saatiin jyrsittyä mittatarkat aukot katon alapintaan upotetuille valaisimille. – Jokainen valaisin on aseteltu tarkalleen omalle paikalleen niin, että valaisimet muo­ dostavat kattopinnassa halutunlaisen kuvion. Valaisimien kaapelointi on hoidettu paksun puuelementin viertä yläkautta, Pekonen kertoo. Lähtöaulaan tuovat yleisvaloa myös katosta ripustetut valaisinansaat, joissa on ylä­ ja ala­ valo­osuus. Aulaa reunustavien lähtöselvitys­ tiskien kattojen päälle on piilotettu epäsymmet­ risen valonjaon valonheittimiä, jotka valaisevat tilaa epäsuorasti katon kautta. Lähtöaulan va­ laistus on jaettu useisiin vyöhykkeisiin, joiden DALI­pohjaista valaistusta säädetään päivän­ valon mukaan. ALLA Lähtöaulan kaarevaan, kuusipuusta rakennettuun alakattoon upotetut valaisimet muodostavat kattopintaan halutunlaisen kuvion. Lähtöaulaan tuovat yleisvaloa myös katosta ripustetut valaisinansaat, joissa on ylä­ ja alavalo­ osuus. Kuva: Tuomas Uusheimo ALINNA Lähtöaulaan tulvii luonnonvaloa kiitotielle avau­ tuvan pohjoisen julkisivun korkeista ikkunoista. Kuva: Tuomas Uusheimo
• T Ä Y T T Ä Ä P Ä Ä T E T Y Ö J A U G R-VA AT I M U KS E T ( UG R <1 9 ) VA L K O I S E K S I TA I M U S TA K S I M A A L AT T U A L U M I I N I R U N K O VA L O N J A K A U M A 3 / 7 TA I 5 / 5 E P Ä S U O R A VA L O L U O E R G O N O M I S E N T Y Ö S K E N T E LY VA L A I S T U K S E N S E N S O R I L L A TA I I L M A N K A K S O I S PA R A B O L I N E N H Ä I K Ä I S Y S U O J A A N TA A H Ä I K Ä I S E M Ä T T Ö M Ä N VA L O K U V I O N A C T O R P E N D A N T ACTOR P ENDANT ON IHANT E E LLI N E N VA LA I S I N TO I MI STO I H I N , LU O KKAT I LO I H I N , KOKOUSTILOIHIN JA AVOKONTTOREIHIN. SAATAVANA KAHDELLA VALONJAKAUMALLA, 30/70 JA 50/50, SEKÄ USEILLA OHJAUSVAIHTOEHDOILLA: ON/OFF, VETOHIMMENNYS, DALI/PUSH JA PIRSENSORI. RUNGON VÄRIVAIHTOEHTOINA VALKOISEKSI TAI MUSTAKSI MAALATTU ALUMIINI. LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . S U U RI VALOM ÄÄR Ä JA KORK EA T EH OK KU U S
• 18 VALO 1/2022 Valon värilämpötila on 4 000 kelviniä lukuun ottamatta puukattoon integroituja valaisimia, joiden värilämpötilaksi valittiin testausten jäl­ keen 3 500 kelviniä. – Puukaton sävyn ja valon värisävyn etsimi­ nen oli hienoviritteistä työtä. Oli haaste saada puu hehkumaan lämpimänä ja samanaikaisesti harmaa luonnonkivilattia säilymään raikkaana, Grönholm kertoo. Myös lähtöaulan sisäänkäynnin suuri ja näyttävä ulkokatos on samaa puuaihetta. – Saattopihan edustalla oleviin törmäys­ suojapenkkeihin on integroitu valoviivat. Katoksen alla olevien pylväsvalaisimien ylä­ ja alavalo ovat erikseen säädettävissä. Ulkoalueen valaisin pylväät ovat muotokieleltään kulmik­ kaita. Bussiterminaalin puolella on korkeat pylväät, jotka madaltuvat viheralueelle tultaessa pollareiksi. Taksipihan valaistus integroitiin suo­ raan katosrakenteeseen, kertoo Ramboll Valo­ studion valaistussuunnittelija Tero Myhrberg. ALAKATTOLEVYIHIN KUSTOMOITIIN LEDIPROFIILIT Lähtöaulassa haluttiin hyödyntää mahdollisim­ man paljon luonnonvaloa, mutta välttää suoran auringonvalon häikäisyä. Etelään olevan pää­ julkisivun lasiseinä on suhteellisen matala, kun taas kiitotielle avautuvan pohjoisen julkisivun korkeista ikkunoista tulvii luonnonvaloa. – Lähtöaulan katossa on syvä valokuilu, jonka kattoikkunasta tuleva luonnonvalo hei­ jastuu tilaan kuilun seinämien kautta. Kuilun tukirakenteisiin on integroitu ledinauhat, toteaa Grönholm, joka suunnitteli valaistuskonseptia yhdessä Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n valosuun­ nittelija Markku Uimosen kanssa. Lähtöaulan perällä sijaitsevan turva­ tarkastusalueen sininen väri jatkuu rakennus­ osan ulkopinnoista sen sisälle. Värityksensä avulla alue erottuu jo kaukaa. Turvatarkastus­ alueen alakaton lineaarisia valoviivoja ohjataan kutakin erikseen liiketunnistimien avulla. – Turvatarkastusalueen hieman kaareva katto, lattia ja pilarit ovat väriltään vaaleansini­ siä. Kattovalaisimien 4 000 kelvinin valo koros­ taa tilan sävymaailmaa. Kiitotiestä muistuttavat valoviivat ja taivaan sini johdattavat matkustajia lennoille, Pekonen kuvailee. Tuloaulaan tullialueelta saapuvat matkus­ tajat näkevät ensimmäisenä Luodon, suureen istutuskaukaloon tehdyn puu­ ja pensasistu­ tuksen kivilohkareineen. Siinä yhdistyvät suo­ malainen luonto ja aasialainen puutarhataide. Luoto näkyy myös tuloaulan yläpuolella ole­ vasta lähtöaulasta, sillä lähtöaulan lattiassa on Luodon yllä iso vinoneliön muotoinen aukko. Luodon kasveja valaisevat lähtöaulan katosta ripustetut tehokkaat, kolmen ryhmiin sijoitetut valonheitinyksiköt. – Tuloaulan alakattolevyjen päihin on integroitu viivamaiset lediprofiilit. Alakatto­ levyjen valmistaja muotoili levyn, jonka U­pro­ fiiliin lediprofiilit kiinnittyvät magneetilla, kertoo Pekonen. ALLIANSSISSA HAETTIIN PARAS VAIKUTUS EUROILLE Terminaali 2:n laajennusosa toimii myös matka­ keskuksena, josta on kätevät yhteydet juna­ asemalle, bussiterminaaliin, taksien odotus­ alueelle, pysäköintilaitokseen ja pyöräparkkiin. Vaiheittain edenneen työmaan keskellä väli­ aikaisjärjestelyt teettivät töitä, sillä lentoasema on ollut koko ajan käytössä. – Projektille oli ykkösasia, että matkustaja­ kokemus säilyy hyvänä ja että matkustajareitit myös työmaan keskellä ovat selkeitä. Kaikki suunnitelmat visualisoitiin mahdollisimman pit­ källe. Niin sanotuissa virtuaalisafareissa kävimme käyttäjien kanssa läpi matkustaja reittejä ja muita lentoaseman toimintoja, kertoo arkkitehti Mikko Suvisto Arkkitehtitoimisto HKP Oy:stä. YLINNÄ Tuloaulan keskellä olevassa Luodossa yhdistyvät suomalainen luonto ja aasialainen puutarhataide. Luoto näkyy myös lähtöaulaan ison vinoneliön muotoisen aukon kautta. Kuva: Tuomas Uusheimo YLLÄ Luodon ylle on ripustettu kolmen ryhmiin sijoitetut valonheitinyksiköt. Lähtöaulan syvän valokuilun kattoikku­ nasta tulee tiloihin luonnonvaloa. Kuva: Tuomas Uusheimo
• 19 VALO 1/2022 Lähtöaulaan saapuvan matkustajan ottaa vastaan suuri ja näyttävä ulkokatos. Valoa saattopihalle tuovat muoto kieleltään kulmikkaat valaisinpylväät. Kuva: Tuomas Uusheimo
• 20 VALO 1/2022 LUONNONVALOA MYÖS KEHÄRATAYHTEYDEN KUILUUN Uusista terminaalitiloista on lyhyt sisäyhteys Kehäradan asemalle. Siirtyminen asemalle on elämys, jonka voi kokea joko avokuilussa ole­ valla lasiseinäisellä hissillä tai liukuportailla matkatessa. Korkeusero on 32 metriä. – Kaksivartinen liukuporras rakennet­ tiin avolouhittuun kuiluun, jonka seinät on päällystetty harmailla betonivaluelementeillä. Liukuporrasaulasta saatiin korkea kuilu, joka mahdollistaa luonnonvalon pääsyn alas asti kuilun yläosan ikkunoista, sanoo Suvisto. – Kuilun kattorakenteissa on hyvällä häikäisy suojalla varustettuja valonheittimiä, joiden tarkasti rajatut valokeilat suuntaavat valoa kuilun seinille ja rullaportaille. Valaisin­ huolto hoituu katon päällä olevista huolto­ silloista. Rullaportaisiin on integroitu lediviivat, Pekonen toteaa. Laajennusosasta kuljetaan sisäkautta myös uuteen pysäköintilaitokseen, jonka yhdeksästä pysäköintitasosta yksi on maanalainen. Laitok­ sessa on lähes 2 000 autopaikkaa. Pysäköintilai­ toksen eteläjulkisivussa on 700 aurinkopaneelia, joista saadaan lataussähkö sähköautopaikoille. Myös pysäköintilaitoksen katto on varattu autoille. Katon hormirakenteisiin integroidun valaistuksen lisäksi valoa tuovat matalat valaisin­ pylväät. Valaistussuunnittelussa oli olennaista, että valaisimet eivät häikäise kiitotien suuntaan ja ettei valo karkaa pysäköintilaitoksen viereen parhaillaan rakenteilla olevaan hotelliin. HELSINKI-VANTAAN TERMINAALI 2, LAAJENNUSJA MUUTOSHANKE Hanke on toteutettu Finavia Oyj:n, SRV Rakennus Oy:n, Ramboll Finland Oy:n sekä Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n projekti­ allianssina. Tilaaja: Finavia Oyj Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy (terminaali 2:n uusi laajennusosa) Arkkitehtitoimisto HKP Oy (Kehäradan uusi kulkuyhteys, uusi pysäköintilaitos, vanhan terminaali 2:n muutostyöt) Rakenne-, LVIASja liikennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio Monivuotisen rakennushankkeen vaiheis­ tus näkyi myös valaistussuunnittelijan työssä. – 24/7 toimivalla lentoasemalla taksien ja muun liikenteen väylien pitää olla koko ajan valaistuja. Ulkovalaisinpylväille haettiin paikkoja niin, että valaistus onnistuu samoilta sijoitus paikoilta, vaikka ympäristö ehti muuttua moneen kertaan, Hälikkä sanoo. Allianssihankkeen hengessä kaikki allians­ sin osapuolet olivat samalla puolella pöytää ja ratkaisut tehtiin yhdessä. Matkustajakokemus on yksi allianssin bonus­ ja sanktio­osuuksiin vaikuttava tekijä, ja sitä tullaan seuraamaan pitkään hankkeen valmistumisen jälkeenkin. – Koko porukan kesken on aidosti poh­ dittu, miten euroilla saadaan paras vaikutus aikaan. Laatutaso on saatu pidettyä erityisen korkeana tietyillä alueilla, kun on keksitty, miten kustannussäästöjä voidaan saada aikaan toi­ saalla, Hälikkä jatkaa. ALLA Bussiterminaalista on lyhyt yhteys uuteen laajennus­ osaan. Turvatarkastusalueen sininen väri jatkuu rakennus­ osan ulkopinnoista sen sisälle. Kuva: Marc Goodwin ALINNA Kehäradan asemalta johtavat liukuportaat uusiin terminaalitiloihin. Liukuporraskuilun yläosan ikkunat mah­ dollistavat luonnonvalon pääsyn alas kuilun pohjalle asti. Katon valonheittimien huolto tapahtuu katon päällä ole­ vista huoltosilloista käsin. Kuva: Petri Vuorio
• Iso osa Began ulkovalaisimista on suunniteltu siten, että valaisimista ulostulevasta valosta alle 1 % suuntautuu ylöspäin. Valaisimien avulla voidaan suunnitella kohteen ulkovalaistus niin, että taivaalle ei suuntaudu valosaastetta, vaan yötaivas näyttää luonnolliselta. Kyseisille valaisimille ilmoitetaan tuotekorteilla BUGarvot (backlight, uplight ja glare) ja CEN Flux Code -arvot, normien IES TM-15-07 ja EN 13032-2 mukaan. Dark Sky -valaisimilla luonnollisempi yötaivas hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 Lue lisää!
• VALO 1/2022 22 Teksti: Riku Pirtilä ja Matti Syrjälä, Sweco Talotekniikka Oy sekä Tuomas Kivinen, Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy IMATRAN UUSI SÄHKÖASEMA HEHKUU KANSALLISMAISEMASSA Suomen kansallismaisemassa sijaitsevan uuden Imatran sähköaseman pimeän ajan ilme on ilmava ja hengittävä. Valaistusratkaisu korostaa rakenteiden toistoon perustuvaa muotoilua, nostaa sen esiin maisemassa ja tukee kohteen havainnointia läheltä ja kaukaa.
• VALO 1/2022 23 I matran sähköasemahanke koostuu kolmesta maisemavoimajohtopylväästä ja kahdesta sähkölinjan päätteenä olevasta portaalista sekä niihin liittyvästä uudesta kytkinlaitos­ rakennuksesta. Voimajohtorakenteet ja uusi rakennus levittäytyvät Vuoksen kahden uoman yli Imatran vesivoimalaitoksen ja Imatrankosken kansallismaiseman läheisyydessä. Alueen vaikuttavan mutta herkän maise­ man sekä Imatrankosken voimalaitoksen his­ torian takia tilaaja asetti suunnittelun ja raken­ tamisen laadulle kunnianhimoiset tavoitteet. Alue on myös luokiteltu valtakunnallisesti mer­ kittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maisemapylväät ja ­portaalit koostuvat poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisista hitsa­ tuista teräsprofiileista, jotka on järjestelty toistu­ viksi osakokonaisuuksiksi kussakin voimajohto­ rakenteessa. Tämä kolmiomainen, toistoon perustuva aihe yhdistää voimajohtorakenteet uuden kytkinlaitosrakennuksen arkkitehtuuriin. Kytkinlaitosrakennuksen runko on betonia, ja siinä on syvä kaksoisjulkisivurakenne, jonka uloin kerros koostuu siksakin muotoon lado­ tuista käsinlyödyistä tiilistä. Tiiliseinien yläosa on pitsimuurausta, eli valo ja ilma pääsevät siitä läpi. KYTKINLAITOSRAKENNUS KYLPEE VALOSSA Valaistussuunnittelun lähtökohtana oli ajatus julkisivun kevyestä valopesusta, joka toimisi yhdessä välitilan valaistuksen kanssa. Valais­ tuksella haluttiin alusta asti tuoda esiin kytkin­ laitosrakennuksen hieno ja uniikki pitsimuuraus ja sen siksakmainen rakenne. Hyvin nopeasti kuitenkin todettiin, että koko julkisivun pesevä Päivällä jykevä ja yksiaineinen kytkinlaitosrakennus muuttuu yöllä ilmavaksi ja hengittäväksi valaistuksen avulla. Kaksois­ julkisivun pitsimuurauksen taakse sijoitettu lineaarinen valaisinjono saa aikaan rakennukselle ominaisen hehkun. Kuva: Riku Pirtilä
• 24 VALO 1/2022 valopesu ei ollut vaihtoehto, koska se olisi todennäköisesti hävittänyt julkisivun raken­ teen ja tekstuurin. Julkisivuvalaistuksen halut­ tiin olevan myös hyvin hillitty ja arvokkaaseen kansallismaisemaan sopiva. Kokonaisvaltainen valopesu olisi voinut olla liian jyrkkä kontrasti tähän ympäristöön ja aiheuttaa helposti haja­ valoa. Muotoa olisi voinut nostaa esiin myös hieman viistosta valaisemalla, mutta tällöin haja­ valosta olisi tullut vieläkin suurempi ongelma. Myös jyrkkä rinne toisella puolen olisi tuonut haasteita valaisimien sijoitukselle maastoon. Valaisimet päädyttiin integroimaan kytkin­ laitosrakennuksen julkisivuun ja sen sisäpuo­ lelle, jolloin valaistuksesta saatiin samalla hillitty mutta näyttävä. Lähellä pintaa olevat valaisimet tuovat julkisivun kerroksellisuuden ja käsin lyödyn tiilen elävän tekstuurin pime­ ällä esiin. Näin rakennukselle saatiin hyvin eri­ näköinen valoisan ja pimeän ajan ilme, mikä luo vaihtelevuutta. Päivällä jykevä ja yksiaineinen rakennus muuttuu yöllä ilmavaksi ja hengit­ täväksi valaistuksen avulla. Valaisimet myös integroi tuvat arkki tehtuuriin todella huomaa­ mattomasti. Pienille lineaarisille seinänpesijöille suunniteltiin kustomoidut kiinnikkeet, jotka integroitiin osaksi muurausta. Julkisivuun kiinni­ tetyt valaisimet vähentävät pihan ja ympäristön valaisinasennuksia, mikä helpottaa rakennuksen ympäristössä tapahtuvaa huoltoajoa. Kytkinlaitosrakennuksen pitsimuurauksen takana on ilmaväli, jonne sijoitettu lineaarinen valaisinjono saa aikaan rakennukselle ominai­ sen hehkun. Käytännössä valaisinjono valaisee elementtiseinän, jonka tasainen pinta näkyy valaistuna pitsimuurauksen läpi. Rakennuksen lämmin hehku ilmentää energiaa, ikään kuin rakennuksen läpi virtaava energia lämmittäisi sitä ja saisi sen hehkumaan. Kontrastina tälle toimii alaosan viileämpi valo, mikä ankkuroi rakennuksen maahan. Viileämmällä valkoisella valolla saadaan myös korostettua sisältä tule­ vaa lämmintä hehkua, jotta silmä ei sopeudu tasaisen lämpimään valoon, vaan saa refe­ renssin myös viileämmästä valosta. Sähköase­ man kaksoisjulkisivun välitilassa kulkee myös huoltosilta, joka saadaan näppärästi valaistua ilmavuutta korostavilla valaisimilla. Samaan tilaan on sijoitettu myös seinää ulkopuolelta pesevien pienten valaisimien liitäntälaitteet. PORTAALIEN HILLITTY KOROSTUSVALAISTUS Portaalien valaistussuunnittelun lähtökohdat olivat hieman tavallisuudesta poikkeavat suur­ jännitejohtimien vuoksi. Tilaajan vaatimus oli, että portaaleihin ei kiinnitetä valaisimia, minkä vuoksi ne oli sijoitettava muualle. Valaistussuunnittelussa otettiin huomioon luonto ja ympäristöarvot, ja häiriövalon määrä haluttiin pitää mahdollisimman pienenä. Por­ taaleja haluttiin kuitenkin korostaa valaistuksella alhaalta ylöspäin, mutta ei liian näkyvästi, ikään kuin ne vain toimisivat taustana sähköasemalle. Portaalien valaisimet olivat ainoat valaisimet, jotka kohteessa suunnattiin ylöspäin. Paras kontrasti ja efekti saatiin aikaan sijoit­ tamalla valaisimet lähelle portaalien jalkoja, jolloin valo lähtee kauniisti maantasosta ja sitoo portaalit pimeän ajan ilmeessä maahan. Kapeakeilaiset valaisimet kohdistavat valon ainoastaan portaalien pintaan. Näin saatiin minimoitua sekä valon määrä että häiriövalo. Vaikka valaisimet ovat irti portaaleista, ovat niiden kaikki metalliosat maaputkea ja kiinnik­ keitä myöten erillisellä maadoitusjohtimella maadoitettuja, johtuen voimajohtojen välittö­ mästä läheisyydestä. MALTILLISET VALAISTUSTASOT KANSALLISMAISEMAAN Kansallismaiseman herkkyyden takia kohtee­ seen oli tärkeää saada myös ohjausjärjestelmä ja himmennettävät valaisimet, jotta valaistus pystyttiin asennusvaiheessa säätämään juuri sille voimakkuudelle, mikä tuntui soveliaalta ympäristöön. Valaistustasot ovat hyvin maltil­ liset, ja valaistusta himmennetään entisestään keskiyön tunneiksi. YLINNÄ Imatran sähköasemahanke koostuu uudesta kytkin laitosrakennuksesta sekä siihen liittyvistä portaa­ leista ja maisemavoimajohtopylväistä. Kuva: Fingrid Oyj YLLÄ Lähelle pintaa asennetut valaisimet tuovat julki sivun kerroksellisuuden ja käsinlyödyn tiilen elävän tekstuurin pimeällä esiin. Kuva: Riku Pirtilä
• VALO 1/2022 25 Sähkölinjojen päätteinä toimiviin portaaleihin ei voitu kiinnittää valaisimia, joten ne sijoitettiin maahan lähelle portaalien jalkoja. Kapeakeilaiset valaisimet kohdistavat valon ainoastaan portaalien pintaan. Kuva: Riku Pirtilä
• 26 VALO 1/2022 MALLINNUS APUNA PÄÄTÖKSENTEOSSA Arkkitehdin tuottamaa IFC­mallia käyttämällä valaistus saatiin mallinnettua kohtuullisen tarkasti jo suunnitteluvaiheessa, mikä auttoi valaistus tavan valitsemisessa ja päätöksen­ teossa. On myös huojentavaa huomata loppu­ tuloksesta, kuinka tarkasti valaistus saadaan mallinnettua, kun lähtötiedot ja 3D­malli ovat kunnossa. Toki tämä on huomattavasti helpom­ paa pienissä kohteissa, joissa mallit eivät ole valtavan raskaita. Samaan hengenvetoon on todettava, että valaistuslaskelmien tekemiseen käytettiin DIALux­ohjelmaa, jolla ei käytännössä pys­ tytä tuottamaan valokuvatason visualisointeja, muun muassa sen takia, että ohjelma ei pysty käsittelemään pintatekstuureja ja lasien kaikkia ominaisuuksia. Myös polygonimäärän kasva­ essa, esimerkiksi pyöreitä muotoja tehtäessä, kasvaa laskenta­aika huomattavasti. Tästäkin huolimatta ohjelmalla saadaan tuotettua mate­ riaalia sisäisen suunnittelun tueksi. IMATRAN UUSI SÄHKÖASEMA Tilaaja: Fingrid Oyj Pääurakoitsija: Rakennusliike Evälahti Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, Tuomas Kivinen Sähköja valaistussuunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy Sähköurakointi: VVS­Sähkö Oy Valaistustuotteet: Portaalit: Willy Meyer+Sohn Julkisivun alempi osa: LED Linear Julkisivun ylempi osa: iGuzzini Ikkuna­aukkojen valaistus: Signify (Color Kinetics) Pollarit: BEGA Yleisvalaistus: BEGA, Ensto, Signify, SITECO Valaistuksen ohjaus: Helvar / DALI TARKKANA ASENNUSKORKOJEN KANSSA MYÖS ULKONA Ei niin paljon hyvää, ettei jotain pahaakin. Vaikka portaalien valaisimiin oli määritetty maa­ putki, jonka oli piirustusten mukaan tarkoitus nostaa valaisimien asennuskorkoa 400 mm maanpinnan yläpuolelle, oli valaisimet kuiten­ kin jostain syystä asennettu kaikki eri korkoi­ hin, sekä suhteessa maanpintaan että myös absoluuttisesti. Jää lähinnä arvailujen varaan, mitä työmaalla on tapahtunut, mutta seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia: – Työmaa on noudattanut detaljikuvassa olevaa korkoa suhteessa suunnitelmissa oleviin maanpinnan korkoihin. Tasaussuun­ nitelmassa maanpinta on polveillut por­ taalin alla – kuten nyt näyttää olevan – ja valaisimien korko polveilee vastaavasti. – Maanpinnan viimeistelyssä ei kuitenkaan olla yhtä tarkasti noudatettu tasauskuvaa, vaan paikoin päällyskerrosta on kertynyt enemmän ja paikoin vähemmän. Näin ollen osa valaisimista on aivan maan pinnan tasossa. Vastaisuudessa perusmaan koron vaihdellessa olisi hyvä, että maaputket tai vastaavat jalat olisivat korkosäädettävissä esimerkiksi pylväs­ jalustan sisällä, jos jalustoista ei haluta tehdä eri­ korkuisia. Kaikki valaisimet asennetaan samaan absoluuttiseen korkoon, jos myös valaistava kohde on vaakasuorassa. Työmaavalvonnan merkitystäkään ei voi koskaan ylikorostaa. Harmi vain, että suunnittelijoita harvemmin päästetään työmaalle. Onneksi tässä kohteessa mittakaava antaa anteeksi pienet korkoheitot. YLINNÄ Kytkinlaitosrakennuksen alaosan viileämmän sävyinen valo toimii kontrastina yläosan lämpimän valkoi­ selle valolle. Kuva: Riku Pirtilä KESKELLÄ Valaistus saatiin mallinnettua kohtuullisen tarkasti jo suunnitteluvaiheessa, mikä auttoi valaistus tavan valinnassa ja päätöksenteossa. Havainnekuva: Sweco Talotekniikka Oy YLLÄ Suunnitelmista poiketen portaalien valaisimet asen­ nettiin virheellisesti kaikki eri korkoihin. Kuva: Riku Pirtilä
• Light Shed rakentaa hyvinvointia kaikenlaisiin tiloihin. Se sisustaa, valaisee, vaimentaa melua ja on sekä älyteknologian alusta että suunniteltu kestävän kehityksen ehdoilla. Light Shed D Deessiiggnniinngg W Weellllbbeeiinngg iGuzzini Finland & Baltic Oy iGuzzini Finland & Baltic Oy Puh. 0207 289840 iguzzini.com info.fi@iguzzini.com Puh. 0207 289840 iguzzini.com info.fi@iguzzini.com
• 28 VALO 1/2022 Teksti: Marjukka Puolakka VALO LUO NÄYTTÄVÄT PUITTEET NOKIA ARENAN TAPAHTUMILLE Tampereen Nokia Arena on monipuolinen kokonaisuus, joka tarjoaa hulppeat puitteet jääkiekko-otteluille, konserteille ja muille tapahtumille. Valoja viihde-elämyksiä tilaisuuksiin tuovat jättikokoinen mediakuutio ja lähes 500 ledinäyttöä. Julkisivun valoviiva elää tapahtumien mukana ja korostaa arkkitehtuurin geometrisia muotoja. Nokia Arenan päälle rakennetun hotellin erikoisuutena ovat katsomoparvekkeilla varustetut huoneet.
• 29 VALO 1/2022 T ampereen ydinkeskustassa juna­ radan päällä sijaitsevan Nokia Arenan avajaisia vietettiin joulu­ kuussa 2021. Suomen suurim­ malle monitoimiareenalle mahtuu jääkiekko­ottelussa noin 13 500 ja konsertissa jopa yli 15 000 katsojaa. Rakennus on osa eteläisen Tampereen Kannen kokonaisuutta, johon kuuluu Nokia Arenan päälle sijoittuva hotelli, junaratojen välissä oleva harjoitushalli, pysäköintihalli sekä kaksi 16­kerroksista asuin­ ja toimistotaloa. Junaradan päälle rakennettu Tampereen Kansi on kooltaan kaksi hehtaaria. – Nokia Arena taipuu jääkiekon ohella monenlaisiin tapahtumiin aina konserteista gaala illallisiin ja monsteriautokisoihin. Tilojen suunnittelua ohjasivat monikäyttöisyys ja jous­ tavuus. Tampereen kaupunki asetti Kannen alueelle korkeat tavoitteet kaupunkikuvan ja myös aluevalaistuksen suhteen, sanoo arkki­ tehti Marika Rökman ARCO Architecture Companysta (ent. Aihio Arkkitehdit Oy). ALAKATTOLAUTTOJEN LEDIVIIVAT Nokia Arenan pinta­ala on noin 64 500 neliö­ metriä. Yli 50 metriä korkea rakennus on yhteensä 12­kerroksinen, ja areenatoiminnot sijoittuvat sen kuuteen alimpaan kerrokseen. Sisääntulokerroksessa Kannen tasolla sijait­ sevat muun muassa joukkueiden pukutilat, lehdistökeskus, pääkeittiö, ravintola, panimo baareineen sekä Casino Tampere, jonka tiloista kolmannes on areenan puolella. Pienikokoi­ sessa toisessa kerroksessa on toimistotiloja. Kolmas kerros on pääyleisökerros lukuisine ravintoloineen ja baareineen. – Sisätiloissa on paljon erilaisia toimijoita, ja tilat ja toiminnot lomittuvat osin toisiinsa. Halusimme pitää julkisten tilojen värimaail­ man neutraalina. Harmaa ja metallin sävyt muodostavat taustan eri toimijoiden omalle sisustukselle ja valaistukselle. Vain areenan sisäänkäyntejä korostettiin sinisellä ja WC­tiloja punaisella värillä, Rökman toteaa. Aula­ ja käytävätiloihin kehitettiin valaistus­ ratkaisu, joka perustuu katosta ripustettuihin alakattolauttoihin. Kromin väriset teräsverkko­ lautat ovat kooltaan 2 × 2 metriä, ja niiden kahteen vierekkäiseen sivuun on integroitu lediviivat. Sisätilojen DALI­pohjaista valaistusta ohjataan grafiikkapohjaisella ohjausjärjestel­ mällä, joka koostuu yli 40 reitittimestä. YLINNÄ Aula­ ja käytävätilojen valaistukseen kehitetyt alakattolautat ovat kooltaan 2 × 2 metriä. Katosta ripus­ tettujen teräsverkkolauttojen kahteen sivuun on integroitu lediviivat. Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari YLLÄ Nokia Arenassa on lukuisia ravintoloita ja muita toimijoita, joilla on omat väri­ ja valaistusmaailmansa. Jul­ kisten tilojen harmaan ja metallin sävyt muodostavat niille neutraalin taustan. Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari Nokia Arenan ja sen vieressä olevan tornitalon yläosia kiertää RGBW­ledeillä toteutettu valoviiva, jonka väri­ maailma elää tapahtumien mukaan DMX­ohjauksen avulla. Viiva koostuu 120 sentin pituisista valaisimista. Kuva: Simo Suomalainen
• 30 VALO 1/2022 – Nokia Arenan keskellä on niin sanottu malja eli jääkiekkokaukalo katsomoineen. Ala­ katsomon yllä neljännessä kerroksessa on aitio­ kerros, jossa on 52 aitiota ja katsomoravintola. Aitioiden yllä olevat katsomo­osat ovat käytössä vain isommissa tapahtumissa, ja ne voidaan sulkea maljan puolelta verhoilla, Rökman jatkaa. ISO SATSAUS TAPAHTUMIEN VALOSHOW-TEKNIIKKAAN Maljan valaistuksen suunnittelua ohjasivat kansainvälisen kilpaurheilun ja televisioinnin vaatimukset. Kenttäalueen valaistus täyttää jääkiekon SM­liigan, NHL:n sekä kansain välisen jääkiekko­, koripallo­ ja lentopalloliiton vaati­ mukset. Maksimivalaistusvoimakkuudet ovat yli 2 500 luksia, ja valoa on riittävästi sekä vaaka­ että pystypinnoilla, jottei varjoja synny. Valon värintoistoindeksi on 90. – Maljan yleisvalaistuksen valonheittimien ohjaus on toteutettu DMX­järjestelmällä, jonka etuna on viiveettömyys. Ohjausta hallitaan valopöydästä. Kiinteää valaistusta voidaan hyö­ dyntää myös maljan tapahtumavalaistuksessa, johon on varauduttu valaisinliitännöillä, sanoo valaistussuunnittelija Juha Hälikkä Ramboll Valostudiolta. Maljan katossa olevat trussit mahdollistavat esityslavan eri sijaintipaikat. Kenttätilaan varat­ tiin tilaa kahdelle rekkareitille, jotta roudaus hoituu nopeasti, kun jääkiekkokaukalo tekee tilaa konserteille. Permantotilan siirtokatsomot saadaan paikoilleen napin painalluksella. Kuor­ mituksen puolesta malja kestää vaikka mons­ teriautokisat, joiden ajaksi jäänpeittolevyjen päälle tuodaan tonneittain hiekkaa. Maljan keskellä on katosta ripustettu mediakuutio, jonka pinta­ala on 196 neliö­ metriä. Kuution seinät ovat ledipintaa, jota voidaan tapahtumatuotannossa käsitellä yhte­ näisenä näyttöpintana. Kuutio koostuu 396 kaappiyksiköstä, ja siinä on yli kolme miljoonaa lediä. Jääkiekko­otteluissa mediakuutio toimii tulostauluna ja esitysvalopintana, ja esimerkiksi keskilavakonsertissa se voi olla osa tilaisuuden valaistustuotantoa. – Painoltaan 13 tonnin kuutio voidaan nostaa piiloon kattorakenteisiin, jolloin se ei ole tiellä esimerkiksi konsertin valaistus­ ja äänituotannon suunnittelussa. Tällöin katon koko rakennetta voidaan hyödyntää ripustus­ tarkoituksiin, sanoo Nokia Arenan digitaalisen liiketoiminnan päällikkö Jussi Maaniitty. Maljaa kiertää aitioiden ja yläkatsomon kai­ teiden reunassa kaksi metrin korkuista ledinäyt­ töä, jotka ovat pituudeltaan 280 ja 282 metriä. Kaikkiaan maljassa on lähes 50 ledinäyttöä, jotka ovat mediakuution ja muun valaistuksen lailla osa tapahtumatuotannon järjestelmää. Järjestelmä mahdollistaa erilaisen datan, kuten liigatilastojen tai taitoluistelutulosten, muutta­ misen grafiikaksi. Kuuden projektorin avulla jään pintaan voidaan tuottaa yhtenäinen kuva tai videosisältö. – Maljan ledipinnat ja valoefektit muo­ dostavat näyttävän visuaalisen kokonaisuuden. Ledinäyttöjä voidaan käyttää sekä visuaalisina elementteinä että mainospintoina. On tapah­ tuman tuottajan mielikuvituksesta kiinni, mitä tapahtumatuotannon järjestelmällä halutaan toteuttaa, Maaniitty jatkaa. Nokia Arenassa on maailman ensimmäi­ nen jääkiekkokaukalo, jonka kaikki laidat ovat yhtenäistä ledinäyttöpintaa. Ratkaisu on suo­ malainen innovaatio, jonka ledit kestävät laitaan tulevat taklaukset ja kiekon iskut. Kaukalon reunapleksien välisiin soiroihin integroidut ledit tukevat esitysvalokokonaisuutta. JULKISIVUA KIERTÄVÄ LEDIVIIVA Skiniksi kutsuttu julkisivuverhous muodostuu kierteisestä alumiinisäleiköstä, jonka värisävyt ovat hopea, pronssi ja samppanja. Ylöspäin nousevat kierteet korostavat rakennuksen muotoa. Skinin takana oleva rakennuksen vaippa on lasia ja betonia. – Julkisivun yläosaa kiertää RGBW­ledeillä toteutettu valoviiva, jonka värimaailma elää areenan tapahtumien mukaan. Valon perusväri on valkoinen. Nokia Arenan vieressä Kannella olevan ja sen viereen rakennettavan toisen tornitalon huippujen kahdella sivulla on saman­ YLINNÄ Nokia Arenan keskellä on niin sanottu malja eli jääkiekkokaukalo katsomoineen. Maljan yleisvalaistus on toteutettu valonheittimillä, joiden DMX­ohjausta hallitaan valopöydästä. Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari YLLÄ Alakatsomon yllä neljännessä kerroksessa on aitio­ kerros, jossa on 52 aitiota ja katsomoravintola. Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari VIEREINEN SIVU Maljan valaistus täyttää kansainvälisen kilpaurheilun ja televisioinnin vaatimukset. Maljan keskellä on jättikokoinen mediakuutio, jonka seinät ovat ledipintaa. Maljaa kiertää kaksi metrin korkuista ledinäyttöä. Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari
• 31 VALO 1/2022
• 32 VALO 1/2022 laiset valoviivat. Valoviivat koostuvat 120 sentin pituisista valaisimista, joiden kirkkautta ja väriä ohjataan DMX­järjestelmällä, kertoo valaistus­ suunnittelija Simo Suomalainen Ramboll Valo­ studiolta. – Julkisivun valoviiva korostaa Nokia Arenan arkkitehtuurin geometrisia muotoja ja muodostaa uudelle asuin­ ja tapahtuma­ alueelle tunnistettavan visuaalisen ilmeen. Julki­ sivuvalaistuksen kaukonäkymiä katselmoitiin yhdessä kaupungin edustajien kanssa, sanoo Ramboll Valostudion suunnittelupäällikkö Reija Pasanen. Nokia Arenan julkisivuverhouksen alareu­ nassa kulkeva valoviiva tuo valoa rakennuksen välittömään läheisyyteen. Kannen alueella on kulkua ohjaavaa pylväsvalaistusta. Lisävaloa rakennuksen edustalle tuovat julkisivun kaksi isoa ledinäyttöä. – Nokia Arena kokoaa yhteen tuhansia ihmisiä. Aluevalaistuksen suunnittelun lähtö­ kohtana oli alueen hyvä käytettävyys ja esteet­ tömyys. Paikka on vaativa, sillä uudet asuinker­ rostalot sijaitsevat aivan areenaa vastapäätä, ja häiriövalon minimointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, Pasanen sanoo. KATSOMOPARVELLA VARUSTETUT HOTELLIHUONEET Nokia Arenan päälle rakennetun Lapland Hotels Arenan pääsisäänkäynti on Ratapihankadun puolella, josta on hissi­ ja porrasyhteys neljän­ nessä kerroksessa olevaan hotellin vastaan­ ottoon. Hotellihuoneet sijaitsevat kerroksissa 6–11. Kuudennen kerroksen erikoisuutena ovat hotelli­ ja kokoushuoneet, joiden parvekkeilta voi seurata Nokia Arenan tapahtumia. Huoneet sijaitsevat rakennuksen sisäkaarteessa areenan kattovaipan alapuolella. Katsomoparvella varustettuja hotellihuo­ neita on kuusi ja kokoushuoneita seitsemän. Hotelli­ ja kokoushuone voidaan yhdistää toi­ siinsa. Parvet ovat kooltaan 3,5–4 neliömetriä. Lisäksi kerroksessa on yksi 55 neliön kokoustila, jossa on kymmenen neliön katsomoparvi. – Parvien ikkunoiden edessä on Nokia Arenan maljan puolella pimennysverhot, jotka automaattiohjaus nostaa ylös tapahtumien ajaksi. Muina aikoina verhot estävät näkymän huoneista maljaan. Parven oven sähkölukitus avaa pääsyn parvelle vain tapahtumien aikana, kertoo Rökman. Parven jalkalistoihin integroidut ledit tuovat parvelle himmeän epäsuoran yleis valaistuksen turvallista liikkumista varten. – Haasteena katsomoparvella varustettu­ jen hotellihuoneiden suunnittelussa oli, ettei niihin tule lainkaan luonnonvaloa ja siten vuoro­ kauden vaihtelua. Kattospottien yleisvalaistusta tukee tunnelmaa luova epäsuora valaistus, jota on integroitu sänkyjen päätyihin ja muihin kalusteisiin. Sisustuksessa on käytetty struktuuri­ pintoja, kivilaattoja ja verhoilumateriaaleja, jotka tukevat epäsuoraa valaistusta, sanoo sisustusarkkitehti Johanna Alaraasakka Franz Design Oy:stä. Kaikki hotellihuoneiden valaisimet ovat himmennettävissä. DALI­pohjaiseen valaistuk­ sen ohjausjärjestelmään on esiasetettu neljä valaistustilannetta, joista asiakkaat voivat valita mieleisensä. Hotellihuoneiden valaistusperi­ aatteet toteutuvat myös aitiollisissa kokous­ huoneissa, joissa ledejä on integroitu muun muassa tarjoilukalusteisiin. NOKIA ARENA Pääurakoitsija: SRV Pääja arkkitehtisuunnittelu: ARCO Architecture Company (aiemmin Aihio Arkkitehdit Oy) Arkkitehtisuunnittelu (kaupunkikuva, ulkoasu ja julkisivu): Studio Libeskind Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio LAPLAND HOTELS ARENA Pääurakoitsija: SRV Arkkitehtisuunnittelu: ARCO Architecture Company (aiemmin Aihio Arkkitehdit Oy) Sisustusja valaistussuunnittelu: Franz Design Oy YLINNÄ Tapahtumia voidaan seurata myös Lapland Hotels Arenan kokoushuoneista. Parvien ikkunoiden edessä on pimennysverhot, jotka automaattiohjaus nostaa ylös tapah­ tumien ajaksi. Kuva: Markus Kontiainen, Woodpecker Film Oy YLLÄ Katsomoparvella varustettuihin hotellihuoneisiin ei tule lainkaan luonnonvaloa. Yleisvalaistusta tukee tunnel­ maa luova epäsuora valaistus, jota on integroitu sänkyjen päätyihin ja muihin kalusteisiin. Kuva: Markus Kontiainen, Woodpecker Film Oy
• 33 VALO 1/2022 Nokia Arenan julkisivuverhouksena on kierteinen alu­ miinisäleikkö. Julkisivuverhouksen alareunassa kulkeva valoviiva tuo valoa pimeisiin iltoihin. Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari
• 34 VALO 1/2022 E U:n RoHS­direktiivi (Directive on the restriction of the use of certain hazardous substances in electrical and electronic equipment) asettaa raja­arvot sähkö­ ja elektro­ niikkalaitteissa oleville vaarallisille aineille. Yksi näistä aineista on elohopea. Elohopeaa käy­ tetään monissa valonlähteissä, kuten loiste­, suurpainenatrium­ ja monimetallilampuissa. Pieniä määriä elohopeaa on tähän saakka ollut luvallista käyttää komission antamien poikkeus­ lupien vuoksi. Nyt suurin osa poikkeusluvista on kumottu, minkä johdosta suuri osa yleisvalaistuk­ sessa käytettävistä valonlähteistä ei enää täytä RoHS­direktiivin määräyksiä. Valaistusalan tarkkaan seuraamat Ecodesign­ direktiivin säädökset ovat viime vuosina poista­ neet markkinoilta energiatehottomimpia valon­ lähteitä hehku­, halogeeni­ ja elohopealampuista lähtien. Ecodesign­säädösten mukaan kuitenkin esimerkiksi T5­loistelamppujen myynnin piti jatkua vielä vuoden 2023 jälkeenkin. RoHS­direktiivi alkaa kuitenkin rajata elohopeaa sisältäviä loiste­ lamppuja pois markkinoilta 24.2.2023 alkaen. Perusteluna tähän on, että markkinoille on tullut paljon loistelamppuja korvaavia ledilamppuja, jotka eivät sisällä elohopeaa. Elohopeaa sisäl­ täviä suurpainenatrium­ ja monimetalli lamppuja ei voi tuoda EU:n markkinoille 23.2.2027 jäl­ keen. Niiden korvaaminen on kuitenkin tässä vaiheessa selvästi haastavampaa, joten nähtäväksi jää, joutuuko komissio myöntämään niille lisää siirtymisaikaa. Lisätietoja: valosto.com/valaistustietoa/ecodesign F rankfurtin Light + Building ­messut pääs­ tään vihdoin järjestämään ensi lokakuussa 2.–6.10.2022. Messujärjestelyt ovat vauh­ dissa, ja messupaikkoja jaetaan parasta aikaa näytteilleasettajille. Tiedossa ovat lähes täysi­ mittaiset messut, joiden sisältöä tukee myös tarjolla oleva digitaalinen ohjelma. Light + Buildingin keskeisiä teemoja ovat EU:n kestävän kehityksen Green Deal ­kasvu­ ohjelma ja uusiutuvat energialähteet, digitalisaa­ tion ja älykkään verkottumisen mahdollisuudet kiinteistöissä sekä valon laadun ja suunnittelun merkitys. Teemoihin liittyvät asiat nousevat esiin näytteilleasettajien uutuustuotteissa ja messujen oheisohjelmassa paikan päällä sekä digitaali­ sesti uudella Light + Building Digital Extension ­alustalla. Frankfurtin messukeskuksessa sisustus­ ja tekninen valaistus sijoittuvat hallien 3, 4 ja 6 eri kerroksiin. Valaistusteknologian komponentit, lamput ja säätöteknologia sijaitsevat hallissa 8 yhdessä turvallisuusratkaisuihin keskittyneen Intersec­näyttelyn kanssa. Hallit 9, 11 ja 12 ovat sähkötekniikan sekä talo­ ja rakennusautomaation käytössä. Mainittakoon sekin, että Messe Frankfurt kantaa kortensa kekoon vaikean maailmantilan­ teen edessä ja on antanut halli 1:n hätämajoitus­ käyttöön Ukrainasta tuleville pakolaisille. Niinpä halli 1 ei tänä vuonna ole messukäytössä. Halli 5 puolestaan rakennetaan kokonaan uudelleen, ja uusi halli valmistuu vuoden 2023 alussa. KORONARAJOITUKSET HELPOTTUNEET Huhtikuun alusta lähtien ammattimessuille ei ole Saksassa enää asetettu koronarajoituksia, joten messuille on nyt mahdollista tulla entistäkin hel­ pommin. Messe Frankfurt kuitenkin suosittelee koronarokotuksia ja maskin käyttöä messuilla. Messujen omat hygieniatoimenpiteet ovat edelleen perusteellisia. Messuhallien ilma vaihtuu monta kertaa tunnissa ja pintoja desinfioidaan säännöllisesti. Käsidesiä on runsaasti tarjolla, ja sen käyttöön kannustetaan. Messuliput voi ostaa messujen lippukau­ pasta netistä, johon ne tulevat myyntiin lähem­ pänä messu ajankohtaa. Myös vapaalippukoodit tulee vaihtaa messulipuiksi netissä. Messulippu toimii myös matkalippuna Frankfurtin julkisessa liikenteessä messupäivien ajan. Mukana tulee pitää kuvallista henkilöllisyystodistusta, sillä sitä saatetaan kysyä lipuntarkastuksen yhteydessä. Lisätietoja: light­building.messefrankfurt.com CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA CIE 249:2022 Visual Aspects of Time­ Modulated Lighting Systems CIE 248:2022 The CIE 2016 Colour Appearance Model for Colour Management Systems: CIECAM16 CIE TN 013:2022 Terms related to Planckian radiation temperature for light sources ISO/CIE DIS 23539:2021 Photometry – The CIE system of physical photometry CIE DIS 027:2021 Photometry of road illumination devices, light signalling devices and retroreflective devices for road vehicles CIE x048:2021 Proceedings of the Conference CIE 2021, September 27–29, 2021, hosted by the CIE National Committee (NC) Malaysia online Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at LIGHT + BUILDING VIHDOIN LOKAKUUSSA LOISTE-, SUURPAINENATRIUMJA MONI METALLILAMPPUJEN MYYNTI PÄÄTTYMÄSSÄ EU-MARKKINOILLA TIEDON VALO -KILPAILU Valaistus vaikuttaa monella tavalla ympäris­ töömme ja kaikkeen kokemaamme. Valo mah­ dollistaa näkemisen ja ajastaa ihmisen vireys­ tilarytmit. Suomi tarvitsee valoalan osaajia erilaisiin tehtäviin niin yrityksiin kuin julkiselle sektorille, ja uusi tieto auttaa koko yhteis kuntaa. Kannustaakseen opiskelijoita valaisemaan tule­ vaisuutta ja näkemään nykyisyyden tarkem­ min Suomen Valoteknillinen Seura jakaa 2 000 euron palkinnon valaisevimmalle opinnäyte­ työlle. Kilpaan voivat osallistua kaikki Suomessa 1.1.2021–31.12.2022 hyväksytyt opinnäytetyöt, jotka syventyvät valoon, valaistukseen, valaistuk­ sen ohjaukseen, valonlähteisiin tai valaisimiin tieteellisestä, taiteellisesta tai käytännöllisestä näkökulmasta. Kilpailuun osallistuvat opinnäytetyöt, kuten esimerkiksi pro gradu ­työt, diplomi­ työt, ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja väitöskirjat, mahdollisine liitteineen tulee ilmoittaa 31.12.2022 mennessä verkkolinkistä www.lyyti.in/tiedonvalo2022. Kilpailun tuomaristo (Henri Juslén, Helvar Oy Ab; Marjut Kauppinen, Helsingin kaupunki; Pasi Hyyppä, Senaatti­kiinteistöt) julkistaa voit­ tajan myöhemmin vuonna 2023. Tuomaristo voi jakaa palkintosumman yhdelle tai useammalle opinnäytetyölle. Lisätietoja: Heikki Härkönen heikki.harkonen@valosto.com p. 0400 869 339 iS to ck .c om / su ns to ck
• Kerralla kunnollista Laajasta Onnline-valaisinvalikoimasta vaihtoehto joka kohteeseen www.onninen.fi
• 36 VALO 1/2022 SÄHKÖ VALO TELE AV -MESSUT SYYSKUUSSA JYVÄSKYLÄSSÄ Pohjoismaiden suurin sähköalan ammattitapah­ tuma, Sähkö Valo Tele Av ­messut, järjestetään 7.?9.9.2022 Jyväskylässä. Tapahtuma kokoaa koko toimialan yritykset ja ammattilaiset messu­ ja tapahtumakeskus Paviljonkiin. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen laajan kokonaisuuden ajankohtaista tietoa, teknologiaa ja kontakteja. Paviljongin täysissä messuhalleissa esittäytyy satoja toimijoita, tuotemerkkejä ja palveluja alan ammattilaisten tarpeisiin. ? Viimeisen puolentoista vuoden aikana useita tapahtumia on jouduttu siirtämään. Tämä tarkoittaa, että näillä messuilla Jyväskylässä nähdään ennätyksellinen määrä ensimmäistä kertaa esiteltäviä uutuuksia, kertoo tapahtumasta vastaava myyntijohtaja Ilari Tervakangas Jyväs­ kylän Messut Oy:stä. Messujen seminaariohjelman teemana on ”Hyvinvointia sähköllä”, ja ohjelmassa tullaan näkemään sekä nimekkäitä keynote­puhujia että mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja. Aiheina ovat muun muassa aurinkosähköjärjestelmät, valaistusteema, sähköalan koulutusnäkymät, sähköinen valvonta ja kyberturvallisuus. Ensimmäisen messupäivän iltana vietetään myös rentoa kutsuvierasiltaa, jossa esiintyy Erika Vikman. Lisätietoja: www.sahkomessut.fi CIE:N JULKAISU ILMAISEKSI SEURAN JÄSENILLE Suomen Valoteknillinen Seura toimii kansain­ välisen valaistuskomission CIE:n kansallisena komiteana eli edustaa Suomea järjestössä. CIE haluaa tukea kansallisia komiteoita ja tarjoaa rajatun ajan jäsenistön käyttöön ilmaiseksi jul­ kaisun CIE 234:2019 A Guide to Urban Lighting Master planning. Julkaisu on tarkoitettu tueksi niille päättäjille, jotka ovat velvollisia käynnistä­ mään, edistämään ja hallitsemaan kaupunkinsa yöllistä kaupunki kuvaa ja jotka tarvitsevat yleis­ suunnitelman, joka antaa vankan pohjan pitkän aikavälin valaistuskehitykselle. Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenet saavat julkaisun pyytämällä sitä sähköpostitse osoitteesta heikki.harkonen@valosto.com. VUODEN VALAISTUSKOHDE 2021 -PALKINNOT JAETTU H elsingin keskustakirjasto Oodissa sekä verkkotapahtumana Valon päivänä jär­ jestetyssä palkintojenjaossa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde 2021 ­kilpailun voittajat. Kilpailun sisävalaistussarjan voiton vei Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri, ja ulkovalaistus­ sarjan voitti Tammerkosken maisema valaistus. Vuoden valaistuskohde ­kilpailun tarkoituk­ sena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnit­ telijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkai­ suille. Kilpailun järjestävät Suomen Valotek­ nillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö­ ja teleurakoitsija liitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. SISÄVALAISTUS KIRKKONUMMEN PÄÄKIRJASTO FYYRI Kirkkonummen pääkirjaston vanha kirjastoraken­ nus ja laajennusosa muodostavat harmonisen kokonaisuuden sekä arkkitehtuurin että valaistuk­ sen osalta. Rakennuksessa on paljon monimuotoi­ sia tiloja, joihin yhtenäisyyttä tuovat sirot messin­ gin sävyiset erikoisvalaisimet. Nämä valaisimet, jotka on suunniteltu yksilöllisesti kirjaston tarpei­ siin, nivovat tilat onnistuneesti yhteen. Valaistus tukee taidokkaasti kirjaston eri toimintoja ja luo tunnelmaa koko rakennukseen. Erikoisvalaisi­ met toimivat hyvin lukualueiden ja hyllytilojen valaistuksessa. Korkeissa tiloissa elävyyttä on saatu aikaan epäsäännöllisellä valaisinsijoitte­ lulla. Häikäisy on estetty käyttämällä taidokkaasti hyväksi kattopalkistoa. Lopputuloksen kruunaa sisääntuloaulan kutsuva valotaideteos. ULKOVALAISTUS TAMMERKOSKEN MAISEMAVALAISTUS Tammerkosken ympäristö tarjoaa upeat puit­ teet kaupunkivalaistukselle. Pitkäjänteisellä ja huolellisella suunnittelulla kaupunkiin on luotu näyttävä yhtenäinen ilta­ajan maisema. Valaistus yhdistää koskimaisemassa olevat rantamuurit, voimalaitokset ja teollisuusrakennukset tarjo­ ten ainutlaatuisia näkymiä pitkin koskireittiä. Valaistuksella on nostettu esiin keskeisiä aiheita ja yksityiskohtia, kuten julkisivuja, siltoja, muu­ reja ja patsaita. Muurin rakenne on tyylikkäästi tuotu esiin käyttämällä valon eri värisävyjä ja eri suunnista tulevaa valoa. Häiriövalon syntyminen ja häikäisy on estetty oikeilla valaisinvalinnoilla, sijoittelulla ja suuntauksella myös rakennusten sisätiloihin. Toisaalta voimalaitosten sisätilojen valaistusta on ansiokkaasti käytetty kokonaisuu­ den muodostamisessa. Etäyhteydellä toimiva ohjaus järjestelmä mahdollistaa valaistuksen muuntelun. Lopputulos on vahva näyttö Tam­ pereen seudun valaistusosaamisesta ja halusta luoda viihtyisää kaupunkitilaa valaistuksen avulla. Lisätietoja: valosto.com/vuoden­valaistuskohde Kuva: Tuomas Uusheimo KIRKKONUMMEN PÄÄKIRJASTO FYYRI Rakennuttaja: Kirkkonummen kunta Arkkitehti: JKMM Arkkitehdit Oy, Teemu Kurkela ja Jukka Mäkinen Sisustussuunnittelija: JKMM Arkkitehdit Oy, Tiina Rytkönen Valaistussuunnittelija: Ramboll Finland Oy, Kaisa Lindstedt Sähkösuunnittelija: Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Techniplan Oy Sähköurakoitsija: Sähkö Oy Helsinki Kuva: Marko Kallio, Skyfox TAMMERKOSKEN MAISEMAVALAISTUS Rakennuttaja: Markus Joonas, Tampereen kaupunki Valaistussuunnittelija: LiCon­AT Oy ja WhiteNight Lighting Oy Sähkösuunnittelija: LiCon­AT Oy Sähköurakoitsija: Tampereen Vera Oy ja Eltel Networks Oy
• Ensto Navi Valo, joka ohjaa Moniulotteinen Ensto Navi on tyylikas valaistuksen tuoteperhe, jonka optiikka mahdollistaa valoviivat, neliot ja nuolet siella missa saumatonta valoa kaivataan. Modernin valaisimen huippuunsaviritetty tuotekehitys takaa kilpailukykya ja nakyvyytta niin kauppakeskuksiin, hotelleihin kuin kouluihinkin. Tila tarvitsee valaisimen, kayttaja tarvitsee suunnan. Ensto Navi ohjaa, rajaa tai pyytaa pysahtymaan. Tutustu lisaa: ensto.fi/buildingsystems E:NSTO Ensto Building Systems A brand of Ll legranc r
• VALO 1/2022 38 SWING HOUSE RZB:n BeamLine Slim -valaisimet täydentävät erinomaisesti modernia ja viimeisteltyä Swing Housen toimitilakokonaisuutta. Toimistorakennuksen käytäviä, toimistotiloja ja hissiauloja valaisevat sarjan upotettavat alasvalot. Mustat, valkoiset ja alumiinin väriset valaisimet on saatu sulautettua huomaamattomasti mattamustan, valkoisen ja alumiinin värisiin kattopintoihin. Sijainti: Miestentie 5–9, Espoo Valmistumisaika: syksy 2021 Valaistussuunnittelu: Granlund Oy Helsinki Lisätietoja: ketonen.com ZHÈN-RAVINTOLAN LÄMMIN TUNNELMA Helsinkiläiseen Zhèn-ravintolaan asennettiin Airamin Coloris-ledinauhaa älykkäällä Cozify ZEN -valaistuksen ohjauksella muun muassa ikkunasyvennysten ja seinäpaneelien rakenteisiin. Coloris-nauhassa on portaaton valkoisen värilämpötilan säätö, ja RGB-valinnoilla voidaan luoda mielenkiintoisia yksityiskohtia ja tunnelmia. Valaistuksen ohjaus toimii kokonaisvaltaisesti tilassa eri tarpeiden mukaan, ja järjestelmällä voidaan ohjata erilaisia teemoja ja automaatioita. Sijainti: Eteläinen Makasiinikatu 4, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2021 Valaisintoimittaja: Airam Electric Oy Ab Lisätietoja: airam.fi AMMATTIOPISTON RUOKALAN VALAISTUS Janakkalassa sijaitsevan Kiipulan ammattiopiston Rustholli-ruokalan valaistus saneerattiin vaihtamalla ruokasaliin energiatehokkaat Airamin 4 000 kelvinin Puck 800 -valaisimet. Opaalikupuinen valaisin antaa tasaisen 8 000 luumenin valovirran. Valaistussaneerauksella saavutettiin huomattavaa säästöä huoltoja energiakustannuksissa sekä raikas ja avara tunnelma. Sijainti: Kiipulantie 507, Turenki Valmistumisaika: tammikuu 2022 Sähköurakointi: Sähkö-Jore Oy Lisätietoja: airam.fi Kuva: Kari Palsila Kuva: Sami Saastamoinen Kuva: Kari Palsila TIEDONJYVÄN PÄIVÄKOTI Tiedonjyvän päiväkoti tarjoaa nykyaikaiset tilat muuntuvine oppimisympäristöineen. Kolmikerroksisen päiväkodin käytäviä valaisevat JLCTechin valmistamat T-BAR-valaisimet mikroprismaoptiikalla. Innovatiivisten valaisinten ansiosta T-profiilikatto on helposti avattavissa, eivätkä valaisimet vähennä katon akustiikkaa. Päiväkodin ruokailutilaa valaisevat lisäksi Regentin Torino-valaisimet kahdessa eri koossa. Sijainti: Valkoisenlähteentie 51, Vantaa Valmistumisaika: syksy 2021 Valaistussuunnittelu: Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara, Rejlers Finland Oy Lisätietoja: ktinterior.fi Kuva: Janne Illman PROJEKTIUUTISIA
• VALO 1/2022 39 ORIGINAL SOKOS HOTEL KIMMEL Klassikkohotelli Original Sokos Hotel Kimmel on kokenut kokonaisvaltaisen uudistuksen, jonka yhteydessä se sai myös uuden valaistuksen. Hide-a-liten valaisimia asennettiin muun muassa hotellihuoneisiin, käytäviin ja toimistoihin, ja kohteeseen toteutettiin monia räätälöityjä ratkaisuja. Hotellihuoneiden yleisvalaistuksessa käytetään Hide-a-liten Optic Deep -alasvaloja ja Focus Track Maxi -kiskovalaisimia. Epäsuoraa valaistusta puolestaan on esimerkiksi kylpyhuoneiden tunnelmallisessa yövalaistuksessa. Sijainti: Itäranta 1, Joensuu Valmistumisaika: syksy 2021 Valaistussuunnittelu: Puroplan Oy ja Jaakko Puro Oy Sähköurakointi: Sähköasennus Kuronen Oy Lisätietoja: hidealite.fi HELSINGERIN LOUNGE BARIN VALAISTUS Kaivopihalla Vanhan ylioppilastalon kellarikerroksessa sijaitseva Helsinger on uusi ravintola ja kokouskeskus, joka tarjoaa inspiroivan kohtaamispaikan liike-elämän toimijoille. Teclux Oy toimitti Helsingerin Lounge Bariin uniikin Artemiden La Linea -valaisimilla toteutetun valaistusratkaisun, joka koostuu kolmesta viisi metriä pitkästä valaisimesta. Tilan halki mutkittelevat putkivalaisimet luovat vaikuttavan ja katseet kiinnittävän kokonaisuuden. Sijainti: Aleksanterinkatu 23, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2021 Sisustussuunnittelu: Suunnittelutoimisto Amerikka Oy Lisätietoja: teclux.fi AUTOKORJAAMON VALAISTUSUUDISTUS Delta Auto Konalan autokorjaamohallin valaistuksen uusiminen oli ajankohtaista, sillä vanhat loisteputkivalaisimet eivät enää vastanneet korjaamon tarpeita. Tiloihin haluttiin tehokas valaistus, joka kuitenkin olisi energiankulutukseltaan järkevä. Autokorjaamohalliin valittiin laadukkaan valon luovat Hide-a-liten Liteline IP65 -teollisuusvalaisimet, jotka soveltuvat erityisen hyvin autokorjaamon kaltaisiin likaisiin ja pölyisiin olosuhteisiin. Sijainti: Ruosilantie 5, Helsinki Valmistumisaika: syksy 2021 Sähköurakointi: Energiatiimi Oy Lisätietoja: hidealite.fi Kuva: Jami Kallioväli Kuva: Jami Kallioväli VIHTAVUOREN KOULUKESKUS Vihtavuoren koulukeskus on Laukaan kunnan historian suurin yksittäinen rakennushanke. Keskellä koulua sijaitsevia monitoimisia opinportaita valaistaan Fagerhultin toimittamalla mutkittelevalla LTS Lichtkanal -valokuviolla, joka toimii samalla arkkitehtonisena yksityiskohtana. Koulun ulkoseinän näyttävä Otava-tähtikuvio on toteutettu Simes Blitz -valaisimilla, ja uuden liikuntahallin valaistuksessa käytetään Fagerhultin Hero-valaisimia. Sijainti: Koulutie 2, Vihtavuori Valmistumisaika: syksy 2021 Arkkitehtija sisustussuunnittelu: Riitta Korhonen ja Kerttu Summanen, Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Tiina Eskelinen, Selkämaan Suunnittelu Oy Sähköurakointi: Ajansähkö Oy Lisätietoja: fagerhult.fi Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
• VALO 1/2022 40 JÄMSÄN SEPPOLAN SILTA Seppolan sillan värivalaistuksen ohjaus on toteutettu Suomessa uudella tavalla. Jämsän kaupunki rakensi joenrantapuistoon esteettömän aistipolun, jonka osana Seppolan sillan värivalaistusta ohjataan kaupungin ulkovalaistuksen ohjausratkaisulla. Sillan värit vaihtuvat DALI DT8 -ohjauksella, joka säästää toteutusja elinkaarikustannuksia. Sijainti: Seppolantie, Jämsä Valmistumisaika: marraskuu 2021 Valaistussuunnittelu: Sini Kemiläinen, C2 SmartLight Oy Sähkösuunnittelu: Pasi Leppänen, AFRY Finland Oy Ohjausratkaisu: C2 SmartLight Oy Lisätietoja: c2smartlight.com/referenssit SÄYNÄTSALON SATAMAN VALAISTUSUUDISTUS Säynätsalon sataman valaistus uusittiin Ensto Building Systems Oy:n ulkovalaisinvalikoimaan kuuluvilla Schréderin Flexia-valaisimilla. Pikarimaiset Flexiat valaisevat kauniisti monimuotoisen alueen kulkuväyliä ja puistomaisemaa erottuen myös veneilijöille Päijänteeltä päin lähestyttäessä. Valaisinuudistuksella saatiin parannettua valaistuksen energiatehokkuutta ja laatua sekä tuotua alueelle tyyliä ja tunnelmaa. Sijainti: Säynätsalon satama, Jyväskylä Valmistumisaika: kesäkuu 2021 Valaistussuunnittelu: Elisa Hillgen, Jyväskylän kaupunki ja Ensto Building Systems Oy Lisätietoja: ensto.fi/buildingsystems Kuva: Kimmo Iso-Tuisku KUOPION MUSEON JULKISIVUVALAISTUS 1900-luvun alussa rakennetun Kuopion jugendtyylisen museorakennuksen uuden julkisivuvalaistuksen tavoitteena oli nostaa rakennus tyylikkään vähäeleisesti esiin kaupunkikuvassa. Rakennuksen arvokkuutta korostava julkisivuvalaistus viimeisteli Kuopion museon peruskorjauksen. Oy Hedtec Ab:n toimittamilla, eleettömillä ja kestävillä BEGA:n ledivalonheittimillä luotiin valoverho, jonka lämpimässä valossa näyttävä museorakennus pääsee oikeuksiinsa. Sijainti: Museokatu 1, Kuopio Valmistumisaika: kevät 2021 Sähkösuunnittelu: Granlund Kuopio Oy Lisätietoja: hedengren.com/fi/hedtec Kuva: Wille Markkanen SAUKONLAITURIN PYSÄKÖINTILAITOS Pysäköinnin rakentaminen merenpinnan alapuolelle on kallista, joten Helsinki on panostanut arkkitehtuuriltaan kunnianhimoisiin maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Saukonlaiturin pysäköintilaitos Jätkäsaaressa koostuu sisäpihan ympärille kiertyvästä kuuden pysäköintilenkin sarjasta. Kohteeseen valittiin Sylvanian laadukkaat ja kestävät Sylproof Tubular DALI -valaisimet, joita asennettiin kohteeseen 505 kappaletta. Valaisimille asetettiin korkeat vaatimukset meren läheisyyden vuoksi. Sijainti: Bahamankatu 5, Helsinki Valmistumisaika: huhtikuu 2020 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Valaistussuunnittelu: Sitowise Group Oyj Lisätietoja: www.sylvania.fi Kuva: Jarkko Översti, Tosikuva Oy
• HubSense ® – Älykäs ratkaisu nyt myös turvavalaistukseen Standardoituun Bluetooth-verkkotekniikkaan perustuva OSRAMin HubSense ® -järjestelmä uudistuu. QBM DALI EL-T CONV on uusi DALIkonvertteri, jolla voit liittää turvavalaistuksen osaksi yleis valaistusjärjestelmää. HubSense ® :n avulla sinun ei enää tarvitse turvautua monimutkaisiin järjestelmiin. QBM DALI EL-T CONV -konvertterilla varustetut DALI-turvavalaisimet voidaan helposti integroida HubSense ® -ekosysteemiin. Integroimalla QBM DALI EL-T CONV -konvertte rin valais tuskohteeseesi voit kunnostaa ja päivittää kokonaisia olemassa olevia asennuksia – sekä yleisettä turvavalaistusta. QBM DALI EL-T CONV — lisälaite DALI-2-turvavalaisimien langattomaan liittämiseen Bluetooth-verkkotekniikan järjestelmiin — integroitavissa olemassa oleviin DALI-valaisimiin — itsenäinen asennus mahdollista (kaapelin vedonpoistin ei sisälly myyntipakkaukseen) — säännöllisin väliajoin tapahtuvat turvavalaisimien toiminnan ja toiminta-ajan automaattiset testaukset — turvavalaisimien toiminnan ja toiminta-ajan manuaaliset testaukset — valintapainike testausta ja tehdasasetusten palauttamista varten — tilatiedon ilmaiseva LED-merkkivalo — läsnäolotunnistusalueen yksilöllinen asetus — yksinkertainen DALI-asetus DALI PRO -konfigurointiprosessissa — verkkovirtaan kytkettävänä säästää johdotuskustannuksia ja soveltuu myös saneerauskohteisiin — QBM-standardinmukaisuus teknologiayhteistyössä Silvairin kanssa Tekniset tiedot — tulenkestävä, halogeenivapaa polykarbonaattikotelo — 108 x 30 x 21 mm (p x l x k) — 2-napainen ruuviton DALI-liitäntä, 0,2-0,5 mm² — sähköteho <0,5 mW — käyttölämpötila 0°C -…+60°C — kotelointiluokka IP 20 — suojausluokka II Älykkäämpi valaistus HubSense ® : n avulla OSRAMin HubSense ® on uusi standardi nykyaikaisille valaistusjärjestelmille: se on joustava, langaton ja helppo asentaa. Langaton valaistuksenohjaus käyttää Bluetooth Mesh -yhteyttä. HubSense ® :n myötä asennustyö on nopeaa ja kustannustehokasta. Valaistuspäivitykset sisältävät vain uusien valaisimien, antureiden ja ohjauselementtien asennuksen, kalliita rakennustöitä ei tarvita. HubSense ® -järjestelmä on skaalautuva ja helposti laajennettavissa. HubSense ® mahdollistaa langattoman viestinnän eri valmistajien laitteiden välillä. HubSense ® :n etuja ovat vankka ja turvallinen tiedonsiirto ja erittäin korkea energiatehokkuus. HubSense ® — älykäs järjestelmä Tarvitsemasi valo – turvavalaistus on nyt osa yleisvalaistusjärjestelmää Helppo – yleisvalaisimien ja turvavalaisimien yhteinen käyttöönotto ja ohjaus Joustava – virtaviivaistettu testausaikataulu toiminnantestaukseen ja toiminta-ajan testeille Aikaa säästävä testausraportointi paikan päällä oikea-aikaista huoltoa varten Tulevaisuuden kestävä – tee älykäs valinta ja nosta turvavalaistuksesi uudelle tasolle www.osram.com/ds Valo on OSRAM
• 42 VALO 1/2022 TUOTEUUTISIA ASTRON UUTUUDET Astro on julkaissut kevään 2022 uutuusmalliston, joka pitää sisällään ajattomia vaihtoehtoja erityi­ sesti hotellien ja kylpyhuoneiden valaisemiseen. Valikoimasta löytyy kauniita kylpyhuonevalai­ simia, nykyaikaisia lukuvaloja sekä paljon muuta. Saatavana on myös uusia värivaihtoehtoja tut­ tuihin, jo mallistossa oleviin tuotteisiin. Lisätietoja: Teclux Oy 09 225 2410 teclux.fi SLICE-RIIPPUVALAISIN – ODOTETTU UUTUUS Zero Lightingin odotettu uutuusvalaisin tarjoaa kaksi tärkeää ominaisuutta yhdessä paketissa. Slice­riippuvalaisin tuo tilaan sekä laadukasta valoa että ääntä vaimentavan elementin. Valai­ sin tarjoaa mahdollisuuden yhdistellä halutun määrän levyjä ja värejä näyttäväksi kokonai­ suudeksi. Vakiovärien valikoima on jo valmiiksi laaja, mutta tarvittaessa myös kustomoidut väriratkaisut ovat toteutettavissa – vain mieli­ kuvitus on rajana! Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 decolight.fi MURO – UPOTETTAVA SEINÄVALAISIN Muro on tyylikäs seinään upotettava valaisin esi­ merkiksi askelvaloksi tai epäsuoran valaistuksen toteuttamiseen. Valaisimen runko on vankkaa valettua alumiinia, ja valaisinta on saatavissa neliön ja suorakaiteen muotoisena. Muro on teholtaan 9,5 W (420–470 lm), sen värilämpötilavaihto­ ehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K, ja sen elinikä on 90 000 h / L 80 B 10 . Muovinen upotuskotelo sisältyy toimitukseen, ja lisätarvikkeena on saatavissa IP68 3­napainen kytkentäliitin ja IP68 3­napainen T­haaroitin ketjutukseen. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy www.sylvania.fi UUDEN A-ENERGIALUOKAN VAATIMUKSET TÄYTTÄVÄ LEDILAMPPU Energiamerkintä uudistui viime vuonna asettaen valonlähteiden valotehokkuudelle uudet raamit. Signify on lanseerannut markkinoiden ensimmäi­ sen Philipsin A­luokan ledilampun. Lampulla on todella pitkä 50 000 tunnin käyttöikä ja erittäin lyhyt viiden kuukauden takaisinmaksuaika, kun lampulla korvataan halogeenilamppu (42 W, 2 000 tunnin käyttöikä). Philipsin A­luokan ledilampun valotehokkuus on jopa 210 lm/W, ja se säästää jopa 60 % ener­ giaa verrattuna tavalliseen ledilamppuun. Kaikki lampun ominaisuudet tukevat siten kestävän kehi­ tyksen arvoja kerryttäen käyttäjälleen lisäsäästöjä. Lampusta on saatavilla 40 W ja 60 W korvaavat ver­ siot värilämpötiloilla 3 000 K ja 4 000 K. Lamppu sopii kohteisiin, joissa arvostetaan energiateho­ kasta valaistusta ja suositaan vihreitä arvoja. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 www.lighting.philips.fi PLANLICHT P.THIRTY Uusi planlicht p.thirty ­profiilijärjestelmä on pieni kooltaan, vain 31 × 35 mm, muttei ominaisuuk­ siltaan. Järjestelmän pituus on optimoitavissa asiakkaan ja kohteen tarpeiden mukaan, ja profiili voidaan maalata haluttuun RAL­sävyyn. Profiilijärjestelmä voidaan ripustaa tai asentaa seinälle ja kattoon sekä sahata haluttuun kul­ maan, joten monimutkaisemmatkin muodot onnistuvat. Valaisimessa on integroitu liitäntä­ laite, joten kokonaisuus on hyvinkin siro. Valaisin on saatavilla joko On/Off­ tai DALI­ohjauksella, ja sen häikäisysuojavaihtoehdot ovat satiini ja mikroprisma (UGR < 19). Lisätietoja: planlicht Finland 0400 516 700 planlicht.com
• 43 VALO 1/2022 ENSTO NAVI – RAJATTOMASTI MAHDOLLISUUKSIA Ensto Navi on tyylikäs valaistuksen tuoteperhe, jonka optiikka mahdollistaa valoviivat, ­neliöt ja ­nuolet. Ensto Navin saumaton valo ja kolmen muodon kombinaatio tarjoavat lähes rajatto­ masti mahdollisuuksia asiakkaan tilan ja tarpeen mukaan. Ensto Navi on ratkaisu niin toimistoon, kouluun kuin kauppakeskukseenkin – se ohjaa kulkijan kohden myymälää, lähtöporttia tai luokka tilaa. Yksittäisiä elementtejä käyttämällä tai yhdistelemällä eri muotoja saadaan tyylik­ käitä ja monipuolisia valaistuskokonaisuuksia. Tuoteperheessä on vakiona kolme muotoa, kolme optiikkaa, viisi pituutta ja DALI. Valai­ simen osien määrä on minimoitu riisumalla kaikki ylimääräinen pois, ja Ensto Navi on siksi erinomainen myös asennettavuudessa. Valaisi­ mesta on saatavilla kolme optiikkavaihtoehtoa: opal wide (OW), opaali (O) ja mikroprisma (M). Lisätietoja: Ensto Building Systems Oy 050 596 1140 ensto.fi/buildingsystems LEDVANCE-LEDINAUHAJÄRJESTELMÄ ON NYT ENTISTÄKIN PAREMPI Performance Class ­luokan nauhoissa on nyt kaksinkertainen määrä ledejä, joten pisteiden erottuminen kuvun alta on vähäisempää. Lisäksi nauhojen värintoistoindeksi on entistä parempi, R a 90. Myös käyttöiät ovat saaneet päivityksen. Performance Class ­luokan ledinauhan keski­ määräinen käyttöikä on 50 000 tuntia, Value Class ­luokan 30 000 tuntia. Uudet liittimet ledinauhojen jatkamiseen ja liittämiseen ovat käytettävissä molempien luokkien nauhojen kanssa. Moneen taipuva LEDVANCE­ledinauha­ järjestelmä on helppo suunnitella, yhdistellä ja asentaa. Järjestelmä tarjoaa laajan valikoiman yhteensopivia komponentteja ja lisätarvikkeita moniin erilaisiin käyttökohteisiin. Laajan valo­ virta­ (500–2 000 lm/m) ja värilämpötilavalikoi­ man (2 700–6 500 K) ansiosta järjestelmä taipuu hyvin räätälöityihin valaistusratkaisuihin – olipa kyse sisä­ tai ulkokäytöstä (IP67). Ledinauhoissa on valmiiksi liitosjohdot molemmissa päissä, lisäksi valikoimasta löytyvät niihin sopivat liitti­ met erilaisiin käyttöympäristöihin. Performance Class ­luokan nauhojen katkaisuväli 56 mm on aikaisempaa lyhyempi. Tuotteilla on jopa viiden vuoden takuu. Suuren taipuisan ledinauhavalikoiman lisäksi 24 voltin ledinauhajärjestelmään sisältyy val­ tava määrä yhteensopivia profiileja, kupuja, päätykappaleita, asennuskiinnikkeitä sekä vakio­ jännitelähteitä (IP20, IP66) On/Off­, 1–10V­ tai DALI­käyttöön. Lisätietoja: LEDVANCE Oy ledvance.fi ECOVALO KPXX-HYB -PYLVÄSVALAISIN Ecovalo KPxx­HYB ­pylväsvalaisimessa yhdistyvät heijastin­ ja ledioptiikan hyvät ominaisuudet. Valo ohjautuu mahdollisimman tehokkaasti valaistavalle alueelle eikä aiheuta häiritsevää häikäisyä tai häiriövaloa ympäristöön. Valoa ei pääse taivaalle yli 85 asteen gammakulmassa. Valaisimesta on saatavana useita malleja, joissa on sekä linssi­ että heijastinoptiikka. Kiusahäikäisy jää matalaksi, koska suuri osa valosta jakaantuu laajapintaisen heijastimen kautta. Esimerkiksi kulku väylien valais­ tuksessa päästään suositeltaviin häikäisyarvo­ luokkiin D4–D6. Valaisimien värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K. Valittavana on run­ saasti optioita, kuten valaisimen RAL­väri, yöajan himmennys, Zhaga­liitin, 2­puoleinen valaisin ja varreton malli. Valaisin on kotimainen avainlippu­ tuote. Lisätietoja: Artequa Oy 050 327 8061 artequa.com KEMIKAALINKESTÄVÄ TEOLLISUUSVALAISIN VAATIVIIN TILOIHIN Philips Pacific LED ­valaisin on luotu teollisuuden ja pysäköinnin vaativiin olosuhteisiin. Valaisimesta on lanseerattu uusi entistäkin energiatehokkaampi (jopa 160 lm/W) versio, jolla on pitempi käyttöikä (jopa 100 000 tuntia, L 80 ). Valaisimen tutut omi­ naisuudet – iskunkestävyys (IK08) sekä vesi­ ja pölytiiviys (IP66) – säilyvät, mutta valaisin on nyt vakiona kemikaalinkestävä. Philips Pacific LED ­valaisimessa on paranneltu optiikka, joka vastaa päivitetyn sisävalaistusstandardin EN 12464­1 vaa­ timuksiin. Valaisinta on helppo huoltaa, ja sen osia voidaan kierrättää. Valaisin on saatavilla Interact Ready ­versiona, minkä ansiosta se voidaan liittää langattomaan valaistuksen ohjausjärjestelmään, Interactiin. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 www.lighting.philips.fi
• 44 VALO 1/2022 PIENEMPI LP GRAND LAAJEMPAAN KÄYTTÖÖN Louis Poulsen julkaisee LP Grand ­sarjan tähän mennessä pienimmän version, jonka on muo­ toillut tanskalaissuunnittelija Christian Flindt. LP Grand ­sarjan uusin tulokas on LP Grand 320, jonka nimen 320 viittaa valaisimen halkaisijaan. Uudella valaisimella voidaan luoda lämmintä ja himmennettävää valaistusta monipuolisesti niin yksityistiloissa, toimistoissa kuin hotelli­ ympäristöissä. LP Grand 320 sisältää uusia ominaisuuksia, kuten valon lämpimämmän 2 700 kelvinin värilämpötilan ja vaihehimmen­ nyksen, joiden avulla valaistuksella voidaan parantaa viihtyisyyttä monipuolisemmin. Varjos­ timen sisällä oleva pyöreä valonlähde yhdistää suoran valaistuksen kaarevien renkaiden läpi heijastuvaan valoon, mikä luo sekä epäsuoraa valaistusta että laajaa ylöspäin suuntautuvaa hehkua. Valon siirtymät vähentävät kontrasteja ja luovat samalla tunnelmaa. Ripustettavia ja kattoon tai seinään pinta­asennettavia valai­ simia on saatavilla matta mustana, samppanjan värisenä (mattapinta) ja kiiltävän valkoisena. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy louispoulsen.fi LOISTAVAMPAA VALAISTUSTA TÄYSIKOKOISILLA PH-RIIPPUVALAISIMILLA Louis Poulsen julkaisee uudelleen täysikokoi­ set PH 3/3­ ja PH 5/5 ­riippuvalaisimet. Poul Henningsenin maineikkaat kolmivarjostin­ valaisimet perustuvat kaikki System PH ­jär­ jestelmään, jota Henningsen kehitti yli sata vuotta sitten hellittämättömästi vuosien ajan. Ensimmäisiä 1920­luvulla julkaistuja malleja kutsuttiin niin sanotusti täysikokoisiksi. Täysikokoisilla omaperäisillä PH­riippu­ valaisimilla on helppo parantaa yleisvalaistuksen laatua monissa erilaisissa tiloissa. Valaisimet soveltuvat yhtä hyvin niin klassisiin arkkitehto­ nisiin ympäristöihin kuin huippunykyaikaisiin tiloihinkin. Valaisimet on helppo asentaa kor­ kealle esimerkiksi eteiseen ja olohuoneeseen tai matalammalle ruokapöydän tai keittiötason yläpuolelle. Varjostimet takaavat valaisinten ripustuskorkeudesta tai sijoittelusta riippumatta miellyttävän häikäisemättömän hajavalaistuk­ sen, joka on System PH ­heijastusjärjestelmän ominaispiirre. Valaistus vaihtelee jonkin verran valaisinten välillä riippuen varjostinten mate­ riaaleista ja pinnoista. Kaikissa versioissa on mukana himmeästä suojalasista valmistettu häikäisysuoja, joka on helppo lisätä valaisimeen entistä pehmeämmän valonjaon luomiseksi. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy louispoulsen.fi GLAMOX C77 – MIELLYTTÄVÄÄ VALOA Glamox C77 on sarja siroja ja virtaviivaisia valai­ simia, joissa on pyöristetyt kulmat ja teollinen ulkonäkö. Selkeä, moderni muotoilu korostuu valaisinrungon valkoisen värin ansiosta. Futuristi­ nen metallirunko on saatavana neliön tai suorakai­ teen muotoisena useassa eri koossa yhdistettynä tehokkaaseen hopeanharmaaseen, mustaan tai valkoiseen heijastin optiikkaan. Tähän monipuoli­ seen tuoteperheeseen kuuluu kaiken kaikkiaan 16 erilaista valaisinta. Glamox C77 soveltuu asennet­ tavaksi joko ripustettavana, pinta­asenteisena tai upotettuna kattopintaan. Valaisin on luonnollinen valinta moderneihin sisätiloihin, kuten toimistoi­ hin, koulujen luokkahuoneisiin sekä käytävä­ ja työskentelytiloihin. Lisätietoja: Glamox Oy 050 388 8060 glamox.fi GLAMOX C52 – KATSELUMUKAVUUTTA YLEISÖLLE JA URHEILIJOILLE Urheilutilojen valaistuksessa korostuvat erityisesti näkömukavuus, valaisimien iskunkestävyys sekä soveltuvuus TV­kuvaukseen. Näihin haasteisiin on vastattu uudella sirolla mutta kestävällä Glamox C52 ­urheilutilavalaisimella, jonka linssioptiikka sopii erinomaisesti erilaisiin sovelluksiin. Valai­ sin on läpäissyt hyväksytysti kansainvälisen DIN 57710­13 ­standardin mukaisen pallotestin. Glamox C52 soveltuu pinta­asennukseen, mutta siihen on saatavana myös erillinen upotus­ kehys uppoasennusta varten. Valaisin voidaan asentaa myös vinoon kulmaan, ja laaja valikoima erilaisia valonjakovaihtoehtoja (leveä, keski leveä, kapea ja epäsymmetrinen) mahdollistaa valaisimen käytön lähes missä tahansa sovelluksessa. Lisätietoja: Glamox Oy 050 388 8060 glamox.fi
• HELVARIN TOISEN VUOSISADAN ENSIMMÄINEN TUOTE 1 2 3 4 Tehokas DALI-2 sertifioitu LED-driveri Saatavilla 35W, 50W ja 80W Säädettävä vakiovirtalähde ja NFC langattomaan ohjelmointiin Välkkymätön amplitudisäätö 100-1% Valmistettu Suomessa www.helvar.com 5 DALI, Switch-Control 2, Corridor Control kaikki yhdessä tuotteessa 6 D4i yhteensopivat älykkäät dataominaisuudet (DALI 251-253) LL80HE-DA-150-850 START ECO SPOT ALUMINIUM – NYT MYÖS MUSTALLA KEHYKSELLÄ Start Eco Spot Aluminium ­alasvalosarja on täy­ dentynyt mustalla versiolla, ja sarjan valaisimien elinikä on pidentynyt 50 000 tuntiin. Sarjassa yhdistyvät valotehokkuus, moderni muotokieli ja miellyttävä valo. Start Eco Spot Aluminium ­valaisimen mukana toimitetaan valkoinen sekä musta heijastin ja kehyksen värinä on valkoinen, musta tai harjattu alumiini. Valaisin on suunnatta­ vissa, ja matalan rakenteen ansiosta se soveltuu myös ahtaisiin alakattorakenteisiin. Start Eco Spot Aluminium on teholtaan 9 W (740–800 lm), sen avautumiskulma on 40° ja kallistuskulma 30°. Väri­ lämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Start Eco Spot Aluminium on himmennettävissä RC­/RL­ säätimellä. Valaisin sopii asuntojen, ravintoloiden ja hotellihuoneiden yleisvalaistukseen, esimerkiksi auloihin, käytäviin, kylpyhuoneisiin ja wc­tiloihin. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy www.sylvania.fi PURSON UUTUUSVALAISIMET JULKISIIN TILOIHIN Purson kotimaiset ja kestävät julkisten tilojen valaisinuutuudet Aari ja Novem ovat nappi­ valinta moniin käyttöympäristöihin. SNEP­ valaisimissa yhdistyvät niin ensiluokkaiset ominaisuudet, korkealaatuinen rakenne ja elektroniikka kuin pitkä elinkaari. Avainlippu­ merkityt valaisimet valmistetaan kohteeseen sopivaksi ja mahdollisimman hiilivapaasti Purson Nokian tehtaalla. SNEP Aari on valmistettu kierrätys alu­ miinista. Erinomaisella valotehokkuudella varustettu, taustavalaistu ja elinkaaritehokas moduulivalaisin sopii monipuolisesti alakatto­ ratkaisuihin. Yhdellä liitäntälaitteella voidaan ohjata kahta valaisinta. Valaisimen korkea IP­ luokitus mahdollistaa sen käytön myös puhdis­ tusta vaativissa tiloissa. SNEP Novem valaisee koulut, kirjastot, toimistot ja monitoimitilat kestävästi ja häikäi­ semättä (matalaluminanssiritilällä UGR < 19 tai mikroprismalla UGR < 22). Ominaisuuksiltaan monipuolista valaisinta on saatavilla kolmessa pituudessa ja kahdella eri optiikalla. Valaisin on kytkentä­ ja asennustavoiltaan joustava, ja se voidaan varustaa yleisimmillä ohjaustavoilla. Tuotteeseen voidaan valita myös laadukas ylä­ valo. Lisätietoja: SNEP by Purso 03 340 4111 purso.fi Aari Novem
• 46 VALO 1/2022 T-LISTAN KORVAAVA GEMINI GEMINI on JLC­Techin valmistama T­profiili­ kattoon suunniteltu kevyt valaisin, jolla voi­ daan korvata osa katon T­profiileista. GEMINI­ valaisimet on helpompi asentaa T­listakattoon kuin perinteiset valoviivat. Perinteisemmistä ledipaneeleista poiketen GEMINI­valaisimet eivät vähennä katon akustiikkaa ja ne jättävät katon helposti avattavaksi. GEMINI single lens on yhtenäisen valo­ pinnan omaava valaisin, kun taas GEMINI double lens ­tyypin valopintaa halkoo T­lista. Optiikka vaihtoehtoina on näyttöpäätetyösken­ telytilaan soveltuva mikroprisma (UGR < 19) sekä tasaisen valopinnan omaava satiinihäi­ käisysuoja. GEMINI­valaisimen vakiopituudet ovat 600 mm ja 1 200 mm, ja listaleveydet ovat standardi 15 mm ja 24 mm. Nettovalo­ virta on single lens ­valaisimessa maksimissaan 3 700 lm/m (123 lm/W) ja double lens ­valaisi­ messa 2 800 lm/m (93 lm/W). Vakiona on saa­ tavana värilämpötilat 3 000 K, 3 500 K, 4 000 K, 4 500 K ja 5 000 K sekä ohjausvaihtoehdot DALI, On/Off, 0–10V ja PoE. Lisätietoja: KT Interior Oy 010 235 1900 ktinterior.fi KLASSINEN JA AJATON FLAT SLIM + Flat Slim ­yleisvalaisinsarja on täydentynyt neliön muotoisilla Flat Slim + ­tuotteilla, joiden kokovaihtoehdot ovat 300 × 300 mm ja 430 × 430 mm. Lasikupuisten Flat Slim + ­valaisimien muotoilu on klassinen ja ajaton. Sarjasta on saatavilla ripustusvalaisimet sekä kattoon tai seinään asennettavat pintavalaisimet. IP65­ kotelointiluokka mahdollistaa monenlaiset käyttö kohteet sekä sisä­ että ulkovalaistuksessa, ja sarjan valaisimet soveltuvat käytettäväksi muun muassa porraskäytävien, asuinhuoneis­ tojen ja julkisten tilojen valaistuksessa. MultiColour­ominaisuuden myötä valon väri­ lämpötilaksi on valittavissa 3 000 K tai 4 000 K. MultiLumen mahdollistaa valontuoton valitsemi­ sen kahdesta eri luumen­vaihtoehdosta. Sarjasta löytyvät On/Off­, DALI­ ja langattomasti säädet­ tävät Casambi smart+free ­versiot. Lediyksikkö on vaihdettavissa, ja sarjasta löytyvät myös ketjutettavat valaisimet. Valaisimiin saa integ­ roidun Corridor Function ­toiminnon. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com KOSMOS – MONENLAISEEN ALUEVALAISTUKSEEN Kosmos­sarjan ulkovalaisimet soveltuvat käytet­ täviksi esimerkiksi puistoalueiden, taajamien ja kaupunkialueiden ulkovalaistuksessa sekä raken­ nusten julkisivuvalaistuksessa. Valonlähde on valaisimissa hieman upotettu, mikä takaa miel­ lyttävän ja pehmeän valon. Sarjan valaisimien käyttökohteet ovat erittäin monipuolisia useiden erikoispylväiden ja asennusvaihtoehtojen ja ­var­ sien myötä, valaisimen voi asentaa muun muassa pylvään päähän tai vaijeriin. Lisäksi sarjasta on saatavilla myös seinävalaisimia ja valonheittimiä. Kosmos­sarjan valaisimet ovat saatavilla kol­ mella eri valon värilämpötilalla (2 200 K, 3 000 K ja 4 000 K) sekä yhdeksällä eri optiikalla. Hal­ kaisijavaihtoehdot ovat 270 mm ja 420 mm, ja valaisimien valontuotto on 1 700–10 250 lm. Valaisimien runko on alumiini valua (IP66, IK09), ja rungon vakiovärinä on sable 100 noir antra­ siitti. Kosmos­sarjan vakiomallit sisältävät yöajan himmennyksen. CLO (Constant Light Output) on osassa valaisimia vakiona, ja muihin se on saatavilla pyynnöstä. Valaisimet on varustettu ylijännite­ suojalla (10 kV), ja niihin saa Zhaga­liittimen. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com SIRO COMPACT MINI – KODIN KAIKKIIN TILOIHIN Kuusi valaisinta sisältävä Compact Mini Kit on asennusvalmis alasvalosetti. Siron Compact Mini ­valaisimen valokeiloilla voidaan luoda esteetti­ siä korostusvalaistuksia ja muunnella tunnelmaa himmennyksen avulla. Valaisimen värintoisto on erinomainen, ja sitä on saatavana kolmea eri värilämpötilaa. Pienikokoinen Compact Mini soveltuu uppoasennettavaksi kodin kaikkiin tiloi­ hin, IP44­luokituksensa ansiosta myös kosteisiin tiloihin. Ledialasvalosetissä on valaisinten lisäksi virtalähde ja asennusjohdot. Lisätarvikkeena myytävillä yksittäisillä valaisimilla voidaan kas­ vattaa kokoonpanoa kahdeksaan valaisimeen. Asennus voidaan toteuttaa myös minimissään neljällä valaisimella. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi PLAZA-PUISTOVALAISIN Plaza on muunneltava valaisin puistojen ja auki­ oiden sekä piha­alueiden ja kävelyteiden valais­ tukseen. Valaisimessa on kaksi optiikkaa, joista leveä valonjako soveltuu alueiden valaistukseen, ja epäsymmetrinen valonjako on tarkoitettu eri­ tyisesti kulkuväylien valaistusratkaisuksi. Valaisin on valmistettu laadukkaista materiaaleista ja kom­ ponenteista. Plazan runko on alumiinia ja linssit akryylia, ja sen iskunkestävyysluokitus on korkea. Valaisin asennetaan suoraan pylvääseen. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi
• Luonnonmukainen valo on elintärkeää meidän hyvinvoinnille, terveydelle ja tuottavuudelle. Kun elämämme on siirtynyt enemmän ja enemmän sisätiloihin, on valaistusalan yritysten suurimmaksi haasteeksi muodostunut luonnonmukaisen valon tuottaminen. Sylvania LumiNature tarkoittaa uutta aikakautta Ihmiskeskeiselle Valaistukselle: se luo uudelleen auringonvalon. LumiNature osallistuu kehosi terveelliseen vuorokausirytmiin auttaen sitä säätelemään hormoneja oikealle tasolle läpi koko päivän. Sen täydellinen spektrikäyrä eliminoi sinisen valon piikin ja todenmukaisimmat värit tekevät siitä yhden luonnollisimmista keinotekoisista valoista. Vallankumouksellinen, ihmiselle räätälöity valo. Suunniteltu parempaan elämiseen. Parhaat valaisimet aidolla ihmiskeskeisellä valolla. sylvania-lighting.com/luminature Auringonvalon täydellinen spektri Totuudenmukaisimmat värit Dynaaminen valonohjaus Optix Parasta auringon jälkeen
• 48 VALO 1/2022 HE-DA – HELVARIN TOISEN VUOSISADAN ENSIMMÄINEN TUOTE Helvar tuo markkinoille täysin uuden DALI­2­ledi­ liitäntälaitteiden tuoteperheen, HE­DA:n. Uudet lineaariset lediliitäntälaitteet ovat saatavilla 35 W, 50 W ja 80 W tehoisina. Tuotteissa on laajat toi­ mintaikkunat sekä NFC­toiminnallisuus valaisin­ kohtaiseen konfigurointiin. Helvarin korkean hyötysuhteen lediliitäntä­ laitteet on suunniteltu kuluttamaan vähemmän energiaa tuoden kustannussäästöjä valaistus­ kohteissa. Onpa projekti sitten toimisto, koulu, logistiikkakeskus tai pysäköintihalli, näiden tuot­ teiden optimoitu design ja komponenttivalinnat varmistavat liitäntälaitteen pitkän eliniän, jopa 100 000 tuntia. Tuotteet toimivat ­40…+50 °C lämpötiloissa. Kaikissa HE­DA­tuotteissa on välkkymätön ampli­ tudihimmennys aina 1 % asti, joten niitä on tur­ vallista käyttää kaikissa kohteissa. Tuoteperheen tekee erityiseksi se, että DALI­, Switch­Control 2­ ja Corridor Control ­ohjausvaihtoehdot ovat kaikki yhdessä tuotteessa. Corridor Control mahdollistaa valaisinten ohjaamisen kohteessa releellä varus­ tettujen liiketunnistimien avulla. HE­DA­DALI­2­liitäntälaitteet valmistetaan Helvarin Karkkilan tehtaalla. Lisätietoja: Helvar Oy Ab helvar.fi MONIKÄYTTÖINEN VINO DUO Vino Duo ­julkisivuvalaisin on suunniteltu pien­ talojen yleisvalaisimeksi sekä taloyhtiöiden ja teollisuushallien sisäänkäyntien valaistukseen. IP65­luokiteltu seinävalaisin soveltuu kohteisiin, joissa edellytetään hyvää iskunkesto kykyä (IK10), ja Vino Duoa voidaan käyttää myös numero­ valaisimena. Asennuksen yhteydessä voidaan valita valaisimen värilämpötila kahdesta ja valovirta kolmesta vaihtoehdosta. Valaisimen runko ja kupu ovat UV­stabiloitua polykarbonaattia (PCO). Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi BEGA:N KOHDEVALAISIMET 3-VAIHEKISKOIHIN BEGA:n uudet 3­vaihekiskoihin tarkoitetut kohdevalaisimet sopivat erityisesti kohteisiin, joissa tarvitaan valaistukselta joustavuutta ja muunneltavuutta. Käyttökohteita ovat muun muassa museot, näyttelytilat, galleriat ja myy­ mälät. Valikoimassa on neljä erilaista mallia. Erityisesti museo­ ja galleriakäyttöä varten löytyy ZOOM­sarja. Sarjan valaisimien optiik­ kaa voidaan säätää ilman työkaluja siten, että valokeilan leveys on välillä 15°–60°. BEGA:n kohdevalaisimet ovat yhteensopivia 3­vaiheis­ ten EUROSTANDARD PLUS ­kiskojen kanssa. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec PHILIPSIN VALAISIMET TOIMISTOJA KOULUKOHTEISIIN Philips CoreLine Surface­ ja CoreLine Recessed ­valaisimet on luotu korvaamaan nykyiset T5­ tai T8­loiste putkivalaisimet. Valaisimista on saata­ villa 1 500 mm:n tai 1 200 mm:n pituiset versiot sekä 600 × 600 mm:n kokoiset paneelit. Valai­ sinten käyttö ikä on 50 000 h (L 80 ) ja takuuaika viisi vuotta. Valaisimista on saatavilla On/Off­ ja DALI­versiot sekä malli, joka voidaan integ­ roida älykkääseen Interact­ohjausjärjestelmään. Interact on skaalautuva, langaton ja älykäs valaistuksen ohjaus järjestelmä, johon on yhdis­ tettävissä tunnistimia ja katkaisimia valaistuksen automatisoimiseksi. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 www.lighting.philips.fi TYYLIKÄS PLANLICHT ODELIA Planlichtin valopinnat uudistuvat teknisesti, ja uusia malleja on tulossa useita. Huippuluokan planlicht odelia on uusi tuttavuus. Valaisimessa on tyylikäs koristerengas, jota saa useassa eri värissä, kuten mustana ja kullan tai kuparin väri­ senä. Runkoa on saatavana myös RAL­väreissä, joten yksilölliselle kustomoinnille jää tilaa koh­ teen niin vaatiessa. Planlicht odelia ­valaisimessa on helppo Click & Play ­asennustapa, ja se voidaan asentaa pintaan tai ripustaa vaijereilla tai tangolla. Valai­ sinta on alkuun saatavana 330 mm:n, 420 mm:n ja 620 mm:n kokoisena, myöhemmin myös suuremmat koot ovat tulossa. Planlicht odelia ­valaisimessa on DALI­himmennys, ja valaisin soveltuu myös työskentelytiloihin (mikroprisma, UGR < 19). Lisätietoja: planlicht Finland 0400 516 700 planlicht.com
• 49 VALO 1/2022 GLAMOX I82-P – MONIPUOLINEN TEOLLISUUSVALAISIN Glamox i82­P on moderni ja monipuolinen riippuvalaisin, jonka suunnittelussa on otettu huomioon teollisuustilojen vaatimukset, mutta ajateltu soveltuvuutta myös muihin käyttö­ kohteisiin. Kompakti muoto ja näppärä koko mahdollistavat valaisimen käytön monenlai­ sissa tehokkuutta, kestävyyttä ja hintakilpailu­ kykyä vaativissa kohteissa. Glamox i82­P sopii erinomaisesti muun muassa sisäänkäynteihin, erilaisiin aula­ ja atriumtiloihin, kauppakeskuk­ siin, messu­ ja näyttelytiloihin, lentokentille, tehdashalleihin sekä tuotanto­ ja varastotiloihin. Valaisimen yläosa ja jäähdytinosa ovat alu­ miinivalua, jossa on pintakäsittelynä epoksi­ polyesterijauhemaalaus. Valaisimen suojakotelo on harmaata PC/ABS­muovia. Valoaukkojen suojat on valmistettu kirkkaasta ja heijastimet metalloidusta polykarbonaatista. Valaisimesta löytyy ainoastaan yksi koko halkaisijaltaan 367 mm ja korkeudeltaan 362 mm. Valitta­ vana on kaksi eri optiikkavaihtoehtoa: kapea tai keskileveä valonjako. Valovirtavaihtoehtoja on kolme: 18 000 lm, 24 000 lm ja 30 000 lm. Tämä tehokas ja vankkarakenteinen valaisin ei ihan vähästä säikähdä – sen IK­luokitus on 09 ja kotelointiluokka on IP65. Lisätietoja: Glamox Oy 040 511 8380 glamox.fi IKONINEN STUDIO-VALAISIN TEKEE PALUUN Louis Poulsen julkaisee päivitetyn version ikonisesta Studio­seinävalaisimesta sekä sen nykyaikaisen pöytä­ ja lattiaversion. VL Studio ­tuoteperhe on saanut alkunsa tanskalais­ arkkitehti Vilhelm Lauritzenin Kööpenhaminan Radiohuset­rakennukseen suunnittelemasta valaisimesta. VL Studio Seinä ­valaisimeen on tehty alkuperäiseen malliin verrattuna pieniä muu­ toksia. Seinärasiaa on mukautettu siten, että valaisin voidaan asentaa suoraan seinään, ja G9­lampunpidin takaa entistä yhtenäisemmän valonjaon. VL Studio Seinä ­valaisinta (halkaisija 150 mm) on saatavana mattamustalla pinnalla, joka luo graafisempaa ilmettä, sekä klassisena messinki versiona, joka patinoituu ajan myötä. VL Studio Seinä ­valaisin tuottaa häikäisemä­ töntä hajavaloa; kolmikerroksinen opaalilasi saa aikaan miellyttävän ja yhtenäisen valonjaon valaisimen ympärille. Valaisinpäätä voidaan kallistaa 90 astetta oikealle tai vasemmalle. VL Studio Seinä ­valaisin sopii erinomaisesti esimerkiksi hotellien virkistysalueille, vähittäis­ kaupan tiloihin, oleskelutiloihin, toimistoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Samat korkealaatuiset valaistusominai­ suudet sisältyvät myös uusiin pöytä­ ja lattia­ versioihin. Pelkistetyn olemuksen ja upeiden materiaalien ansiosta VL Studio Pöytä/Lattia ­valaisimet luovat modernin säväyksen ja läm­ pimän tunnelman mihin tahansa sisätilaan. VL Studio Pöytä/Lattia ­valaisimia on saatavilla 150 mm:n, 250 mm:n ja 320 mm:n halkaisijoilla. Kaikki koot ovat joko mattamustia tai harjattua messinkiä. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy louispoulsen.fi LUKA – KEVYTILMEINEN KOTIMAINEN YLEISVALAISIN I­Valo LUKA on muotoilultaan tyylikäs ja kevyt­ ilmeinen kotimainen ledivalaisin. Laadultaan se on kestävä vahvan polyesteripinnoitetun (vaalean­ harmaa RAL 7047) alumiinivalurunkonsa ja laaduk­ kaiden komponenttiensa ansiosta. Kupumateriaa­ lina on kirkas karkaistu tasolasi tai vaihtoehtoisesti akryylilevy (PMMA). Tekniikka on I­Valon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti päivitettävä. Valaisimen valonlähde liitäntälaitteineen on vaih­ dettavissa, eikä koko valaisinta tarvitse elinikänsä päätyttyä korvata uudella. IP67­luokiteltu LUKA soveltuu erinomaisesti sekä ulkovalaistukseen että matalien tilojen yleis­ valaistukseen. Omiaan valaisin on muun muassa teollisuuskiinteistöjen hoitotasoilla, käytävillä ja portaikoissa sekä kauniin muotokielensä ansi­ osta myös julkisivuvalaistuksessa ja sisäänkäyn­ tien luona. Valaisimelle löytyy monipuolinen vali­ koima asennuskiinnikkeitä eri käyttötarkoituksiin. Valaisimen valotehokkuus on jopa 165 lm/W, ja sen valonjako on leveä, keskileveä tai epäsym­ metrinen. Lisätietoja: I­Valo Oy 010 501 3000 i­valo.com TYYLIKÄS JA MUUNNELTAVA BOULEVARD Boulevard on tyylikäs ja muunneltava valaisin, joka soveltuu puistojen ja aukioiden sekä piha­ alueiden ja kävelyteiden valaistukseen. Valaisin on valmistettu laadukkaista materiaaleista ja kompo­ nenteista. Boulevardin runko on alumiinia ja kupu karkaistua lasia, ja sen iskunkestävyysluokitus on korkea. Valaisin asennetaan suoraan pylvääseen. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi
• 51 VALO 1/2022 VALOTAPAHTUMIA 2022 valosto.com/tapahtumat Koronaviruspandemian johdosta tapahtumiin ja niiden ajankohtiin voi tulla muutoksia. HEINÄKUU 5.–8.7.2022 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) hktdc.com/event/hklightingfairse/en 15.7.–14.8.2022 Naantali Asuntomessut asuntomessut.fi ELOKUU 2.–5.8.2022 São Paulo, Brasilia EXPOLUX expolux.com.br 18.–19.8.2022 São Paulo, Brasilia LEDforum ledforum.com.br 18.–21.8.2022 Herning, Tanska Formland formland.com 24.–25.8.2022 Tampere Tiepäivät tiepaivat.fi 26.–28.8.2022 Kairo, Egypti LED Middle East EXPO ledmiddleeast­expo.com SYYSKUU 4.–6.9.2022 Lontoo, Iso­Britannia PLASA Show plasashow.com 5.–11.9.2022 Tukholma, Ruotsi Stockholm Design Week stockholmdesignweek.com 7.–9.9.2022 Jyväskylä Sähkö Valo Tele Av sahkomessut.fi 7.–11.9.2022 Helsinki Habitare habitare.messukeskus.com 8.–18.9.2022 Helsinki Helsinki Design Week helsinkidesignweek.com 14.–15.9.2022 Helsinki Kuntamarkkinat kuntamarkkinat.fi 15.–25.9.2022 Mustio Metronom metronom.fi 17.–18.9.2022 Kokkola Kotona­messut kpkevents.fi/messut 17.–25.9.2022 Lontoo, Iso­Britannia London Design Festival londondesignfestival.com 20.–22.9.2022 Praha, Tšekki LUX EUROPA 2022 luxeuropa2022.eu 21.–23.9.2022 Kööpenhamina, Tanska Light Symposium 2022 (LS2022) ls2022.aau.dk 27.–29.9.2022 Tampere Alihankinta alihankinta.fi 29.9.–1.10.2022 Palm Springs, Yhdysvallat IALD Enlighten Americas 2022 iald.org/Events/IALD­Enlighten/Enlighten­Americas­2022 29.9.–8.10.2022 Jyväskylä Valon kaupunki ­tapahtuma valonkaupunki.jyvaskyla.fi 30.9.–7.10.2022 Tampere Tampereen arkkitehtuuri­ ja design viikko – TAD week tadweek.com 30.9.–6.11.2022 Alingsås, Ruotsi Lights in Alingsås lightsinalingsas.se LOKAKUU 2.–6.10.2022 Frankfurt, Saksa Light + Building Autumn Edition light­building.messefrankfurt.com 4.–6.10.2022 Helsinki FinnBuild finnbuild.messukeskus.com 4.–6.10.2022 Tukholma, Ruotsi LLB Expo llbexpo.se 7.–16.10.2022 Berliini, Saksa Festival of Lights festival­of­lights.de/de 8.–9.10.2022 Lappeenranta Asunto & Rakentaja ´22 pohjolanmessut.fi 10.–11.10.2022 Ateena, Kreikka CIE Expert Tutorial and Symposium on the Measurement of Temporal Light Modulation cie.co.at 13.–16.10.2022 Praha, Tšekki Signal Festival 2022 signalfestival.com 15.–16.10.2022 Mustasaari Asu & Rakenna asujarakenna.fi 15.–16.10.2022 Ylivieska Kotona­messut kpkevents.fi/messut 19.–20.10.2022 Tukholma, Ruotsi Elmässan elmassanstockholm.se 19.–22.10.2022 Kotka Aaltoja! Valoa ja ääntä Kotkassa aaltojafestivaali.fi 19.–22.10.2022 Busan, Etelä­Korea LUCI Annual General Meeting luciassociation.org 25.–27.10.2022 Verkossa ja San Francisco, Yhdysvallat OLEDs World Summit oledsworldsummit.com 25.–29.10.2022 Köln, Saksa ORGATEC orgatec.com 27.–30.10.2022 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Autumn Edition) event.hktdc.com/fair/hklightingfairae­en 28.–30.10.2022 Vantaa OMAKOTI­messut omakotimessut.net MARRASKUU 3.–6.11.2022 Hyvinkää Hyvinkään Halo hyvinkaa.fi/hyvinkaan­halo 8.–10.11.2022 México, Meksiko ELA Expo Lighting America expolightingamerica.com 12.–19.11.2022 Eindhoven, Alankomaat GLOW gloweindhoven.nl 18.–20.11.2022 Oulu Lumo­valofestivaali ouka.fi/lumo 22.–23.11.2022 Lontoo, Iso­Britannia LiGHT 22 lightexpo.london 29.–30.11.2022 Lontoo, Iso­Britannia CIBSE Build2Perform Live build2perform.co.uk 30.11.–2.12.2022 Toronto, Kanada The Buildings Show informaconnect.com/the­buildings­show JOULUKUU 1.12.2022–22.1.2023 Amsterdam, Alankomaat Amsterdam Light Festival amsterdamlightfestival.com 8.–9.12.2022 Lyon, Ranska Lyon Light Festival Forum luciassociation.org 8.–11.12.2022 Lyon, Ranska Fête des Lumières fetedeslumieres.lyon.fr SVS:n kursseja 2022 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijat