• 2/2011
• Fagerhult tarjoilee täydelliset led-ratkaisut Kehitämme led-valaisimia erilaisten valaistusprojektien tarpeisiin. Downlight-, kohde- ja sisustusvalaistuksen lisäksi tuomme ledit nyt myös yleisvalaistukseen. Uusi Multilume Flat on energiatehokas valaistusratkaisu toimistoihin ja muihin vaativiin valaistuskohteisiin. Tutustu uuteen Indoor Lighting Solutions -valaisinluetteloomme. 2 VALO 2/2011 www.fagerhult.fi
• REBELL / DESIGNED BY JAN STOFKO Get in touch with creative design, ergonomics, emotions, ecology and individuality. generated at BeQRious.com www.omselite.com
• www.osram.com/LED www.osram.com Uudet LED-kohdevalaisimet OSRAM POWERSPOT OSRAM SPOTLIGHT Tutustu LED-tuotteisiimme osoitteessa www.osram.com/LED
• 2/2011 26 AjAnkOhtAistA 8 26 30 Professional Lighting Design Convention 2011 Vuoden valaistuskohde 2011 -palkinnot jaettu Highlight valaistus Galleria suunnitteLu 16 36 prOjektit LED-standardit yksiin kansiin 12 16 32 Kauppakeskuksen uusi valaistus pysäyttää Ateneumin avara valo Mikkelin viljasiilo kylpee väreissä kuLttuuri jA tiede 8 22 34 Idman ­ osa suomalaista valaistushistoriaa Valon värioppia uudistetaan VAkiOpALstAt 7 38 40 42 51 12 Valokeilassa Valonvälähdyksiä Projektiuutisia Tuoteuutisia Valotapahtumia
• Uudet T5 Eco Saver lamput, polttoikä 58.000h. Energian säästö n. 10 % valontuotosta tinkimättä. Auran pitkäikäiset Unique kompaktiloistelamput Polttoikä 30.000 h / 42.000 h TCS/E TCD/E TCT/E ja TC-L Nyt myös pienoisloistelampuissa on mahdollisuus valita vaihtoehto, jonka käyttöikä taataan vähintään kolme kertaa pidemmäksi kuin tavallisissa tuotteissa. Long Life - tuotteet vähentävät tuotannon, kuljetusten, jätteiden, jne. ympäristövaikutukset kolmannekseen. Aura Lightilla on oma tunnus Long Lifelle. Tunnuksessa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa pidempään tuote kestää tavalliseen lamppuun verrattuna. Aura Light -tunnuksella merkittyjen lamppujen hankinnalla maksimoit lampun käyttöiän ja minimoit vaikutukset ympäristöön. www.auralight.fi
• 2/2011 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten ja tiehallinnon valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj) pasi jokinen riku järvelä Marjut kauppinen risto Linnapuomi Annukka pokki erkki rousku Ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design jarmo Wideman Painopaikka: Art-print Oy issn 1237-3907 VALOKEILASSA LEDIT TUOVAT UUSIA HAASTEITA VALAISTUSALALLE armaan kenellekään valaistusalalla toimivalle ei ole jäänyt epäselväksi, että ledit tulevat perusteellisesti alaa muuttamaan. niiden valotehokkuus on noussut ja nousee ennusteiden mukaan nopealla aikataululla, joten energiatehokkuudeltaan ne alkavat kilpailla useimpien markkinoilla olevien valonlähteiden kanssa. Ledien poikkeava valontuottotapa aiheuttaa kuitenkin myös melkoisia haasteita valaistusalalla toimijoille, koska entiset opit eivät enää olekaan voimassa. Ledien ominaisuudet riippuvat voimakkaasti puolijohderajapinnan lämpötilasta. tähän lämpötilaan vaikuttaa virta, jolla lediä syötetään, sekä se, miten lämpö pääsee johtumaan pois ledistä. Lämpötila vaikuttaa ledin tuottamaan valovirtaan, ledin väriominaisuuksiin ja valovirran alenemaan eli ledin elinikään, koska se määritellään valovirran aleneman perusteella. Myös ledien aikaansaaman valaistustuloksen laadun arviointi on vaikeaa. esimerkiksi nykyinen häikäisyindeksi ja värintoistoindeksi vaativat uudistamista. euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan ecodesign-direktiivien uusia toimeenpanosäädöksiä, jotka koskevat kohdelamppuja ja Led-moduuleja. Vaikka asiaa koskeva esiselvitys valmistui jo vuonna 2009, etenee hanke hitaasti. suurelta osalta vaikeudet liittyvät ledeihin, joille ei ole olemassa valmiita standardeja eikä yhteisesti sovittuja arviointikriteerejä. komissio haluaa kuitenkin asettaa ledeille energiatehokkuus- ja laatuvaatimuksia. näiden vaatimusten toteutu- V misen testaamiseksi olisi myös oltava yhteisesti sovitut mittausmenetelmät. useissa tapauksissa ledejä ei edes voida erikseen mitata, vaan koko lopputuote eli valaisin olisi mitattava kokonaisuutena. Led-tuotteiden terminologia tuntuu myös tuottavan ongelmia. kukin taho tuntuu käyttävän tuotteista omia nimityksiään. Lamppupuolella myös käsite "vastaava tai korvaava tuote" eli "retrofit" olisi syytä määritellä. Markkinoilla on paljon tuotteita, jotka sopivat kyllä perinteisten valonlähteiden paikalle, mutta eivät anna samaa valaistustulosta kuin alkuperäinen tuote. esimerkkinä tästä ovat loistelamppujen tilalle asennettavat Led-putket, jotka itse asiassa ovat "kohdelamppuja". tavoitteena varmaankin on, että kuluttaja tietäisi, millaiset ominaisuudet sillä tuotteella on, jota hän on hankkimassa, ja välttyisi mahdollisilta pettymyksiltä. Mielenkiintoiset ajat valaistusalalla siis jatkuvat ensi vuonnakin. kiitokset lehden lukijoille tästä vuodesta. hyvää joulua ja valoisaa vuotta 2012! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry Kannen kuva: Citycenter, petri Vuorio VALO 2/2011 7
• Kuva: Andika Pradana PrOfESSIOnAL LIGHTInG DESIGn COnVEnTIOn 2011 AJAnKOHTAISTA k olmas maailmanlaajuinen valaistussuunnittelijoiden konferenssi pLdC 2011, professional Lighting design Convention järjestettiin Madridissa 19.­22.10.2011. Aiemmat vastaavat tapahtumat järjestettiin Lontoossa vuonna 2007 ja Berliinissä vuonna 2009. pLdC 2011 kokosi ennätysmäärän osallistujia, yhteensä 1227 henkeä. suomesta tapahtumaan osallistui 38 henkeä, millä suomi pääsi maakohtaisessa osallistujamäärässä sijalle 7! samalla sijalla suomi on kaikkien pLdCtapahtumien tOp 10 -osallistujamäärälistalla. suomen Valoteknillisen seuran Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän ryhmämatkalle Madridiin osallistui yhteensä 21 henkeä. ryhmämatka toteutettiin yhteistyössä yritysten kanssa, jotka tällä kerralla olivat hedtec/Zumtobel, iGuzzini, Osram ja philips. kit Cuttle ehdottaakin, että tilat tulisi suunnitella sen perusteella, että tilan käyttäjät pitäisivät valaistusta riittävänä. tällöin suunnittelu perustuisi niiden pintojen luminansseihin, jotka täyttävät katsekenttämme. näistä pinnoista merkittäviä sisätiloissa ovat seinät ja katto. tärkeämpää kuin työtason luksit onkin se valo, joka kohdistuu käyttäjän silmiin. Valon pitää tulla häikäisemättä huonepinnoista, jolloin koko tila toimii "valaisimena". Valaisimista tulee yleensä aina suoraa valoa havaitsijalle, mutta valoisuutta arvioitaessa tätä valoa ei tule ottaa huomioon, koska se vaan lisää häikäisyä ja estää näkemistä. käytännössä valoisuuden arviointi voisi onnistua nykyisillä kuvantavilla digitaalikameraan perustuvilla mittalaitteilla, joista ohjelmallisesti poistettaisiin kameraan suoraan valaisimista tuleva valo. Miksi asia on tärkeä juuri nyt? Ledit ovat parhaillaan tulossa yleisvalaistukseen. niillä linssien avulla voidaan valo kohdistaa entistä tarkemmin työtasolle ja tehdä tiloista muuten entistä pimeämpiä. sama ilmiö nähtiin aikoinaan, kun työtiloihin ryhdyttiin asentamaan pienluminanssivalaisimia. Valoa oli toki runsaasti työtasolla, mutta tilavaikutelma oli kaikkea muuta kuin miellyttävä. Onneksi juuri ilmestynyt uusi sisätyöpaikkoja koskeva standardi sFs-en 12464-1 on työalueiden luksitaulukoiden lisäksi ryhtynyt vaatimaan minimivalaistusvoimakkuuksia myös seinä- ja kattopinnoille, sekä korottanut näille pinnoille suositeltuja heijastuskertoimia. ehkä se valo nyt sieltä entistä paremmin heijastuessaan näyttää tilan käyttäjälle "maailman". AJATUKSIA VALOSTA JA VALOISUUDESTA tapio kallasjoki, suomen Valoteknillinen seura ry r unoilija sanoi: "Valo näyttää meille maailman", ja on aivan oikeassa. Mitä muuta maailma on kuin valoa? tila näkyy meille pintojen heijastamana valona. kuitenkin tiloja suunnitellaan hyvin paljon perustuen horisontaaliseen valaistusvoimakkuuteen. horisontaaliset pinnat täyttävät katsekentästä hyvin pienen osan. Valaistusvoimakkuus on määritelmänsä mukaan pinnalle tuleva valovirta pinta-alayksikköä kohti, eikä se kerro, kuinka valoisalta pinta näyttää. Musta pinta ei ole valoisa, vaikka sitä kuinka valaisisi. VALAISTUKSEn MErKITyKSESTä MyyMäLäSSä helena Aalto, sOk, kt-kaupan ketjuohjaus, Myymäläsuunnittelu Madridin pLdC-konferenssissa tunnettu valaistusalan kirjailija, tutkija ja kouluttaja Christopher "kit" Cuttle uudesta-seelannista palautti esityksessään edellä esitetyn perusasian taas kerran mieleen. Valaistussuunnittelu perustuu yleensä siihen, että saavutetaan standardeissa esitetyt työtason minimivalaistusvoimakkuudet (luksit). energiatehokkuusvaatimusten takia nämä arvot on lisäksi saavutettava mahdollisimman tehokkailla valonlähteillä (lm/W) ja pienellä valaistuksen tehotiheydellä (W/m2). paljonko näitä lukseja sitten tarvitaan näkemiseen? tästä asiasta löytyy paljon tutkimuksia. Liikkuminen onnistuu yhden luksin valaistusvoimakkuudessa. tämä arvo vaaditaan poistumisreiteiltä hätätapauksissa. normaalikokoisen painetun tekstin lukeminen valkoiselta paperilta onnistuu hyvin noin 20 luksin valaistusvoimakkuudessa. Miksi sitten standardeissa lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvitaan työtasolle 300­500 luksin valaistusvoimakkuuksia? Varmaan siksi, että tilan halutaan näyttävän valoisalta. alo on oleellinen osa myymäläympäristöä, mutta valon olemus on konseptoitu osaksi myymälätilaa vain edistyksellisimmissä myymäläketjuissa. suurelta osin valo on edelleenkin "vain" osa rakennustekniikkaa. Madridin seminaari nosti esiin myymälävalaistuksen teeman muutamassa esityksessä: yhdessä market-ympäristöön laaditussa valaistussuunnitelmassa sekä kahdessa tutkimuksessa, jotka käsittelivät valon roolia myymälässä. Douglas Leonard Jr.: Lider Express Supermarket, lighting project in Chile Lider express supermarket -projekti edusti vuonna 2009 laajinta vähittäiskaupan kestävän kehityksen myymälähanketta Chilessä, jossa rakennukselle tavoiteltiin Leed-ympäristösertifikaattia. projektissa oli tavoitteena pienen- V 8 VALO 2/2011
• tää merkittävästi sähkönkulutusta supermarket-ympäristön perinteisestä kulutuksesta, ja samalla luoda kiinnostavampaa myymäläympäristöä muun muassa valaistuksen avulla. Valaistukselle asetettiin kolme tavoitetta: tehokkuus, elämyksellisyys ja miellyttävyys. näiden teemojen toimivalla yhdistelyllä pystyttiin tavoittelemaan sekä syvempää ostokokemusta että vastaamaan vähittäiskauppaan kohdistuviin kiristyviin ympäristövaatimuksiin. Valaistussuunnittelu aloitettiin jakamalla myymälätila eri toimintojen perusteella alueisiin, joista jokaiselle suunniteltiin kunkin alueen toimintoja ja visuaalista kokonaisilmettä tukeva valaistusratkaisu. Valaistuksen tavoitteena oli parantaa ostoprosessia ja samalla helpottaa ja tehostaa henkilökunnan työskentelyä myymälässä. energiatehokkaan valaistuksen suunnittelun lähtökohdiksi määriteltiin energiatehokkaat lamput, tehokkaalla optiikalla varustetut valaisimet sekä energiaa tuhlaamattomat elektroniikkakomponentit. Valaistuksen sijoittaminen myymälätilan hyllyväleihin (yksi käytetyistä teknisistä ratkaisuista) ja valon kohdistaminen suoraan tuotteisiin "sai valosta kaiken irti". Valaistuksen harkituilla teknisillä ratkaisuilla ja niitä ohjaavan järjestelmän avulla saatiin aikaiseksi lähes 50 % vuosittaiset energiakustannussäästöt. Valaistussuunnitteluprojektin viimeisteli "myymälävalaistuksen markkinointimateriaali", joka oli eri sidosryhmille (ketjujohdolle, yrityksen työntekijöille ja myymälän asiakkaille) laadittuja visuaalisia esityksiä, jotka havainnollistivat selkeästi valaistusprojektin lähtökohdat, tavoitteet ja lopputuloksen. tämä "vihreän myymälän" onnistunut suunnittelu ja toteutus tekivät projektista merkittävän ennakkotapauksen sekä pääasiakas Walmartille että koko Chilen vähittäiskaupalle. kokeilu todisti, että energiatehokkaita ratkaisuja on mahdollista toteuttaa järkevilläkin kustannuksilla. Kuva: Falk Düning Leonard kuvaili koko suunnitteluprosessia opettavaiseksi: alussa vähemmän haastavalta vaikuttanut valaistussuunnittelutehtävä muuntui tekemisen myötä mahdollisuuksien projektiksi. Valaistuksen avulla onnistuttiin luomaan asiakkaille selkeästi aiempaa parempi ostoympäristö, ja samalla tuettiin tilaajayrityksen liiketoimintaa vahvasti energiansäästön keinoin. Maren Leudesdorff: retail lighting for fashion stores ­ the correlation between lighting design and visual store identity sisustusarkkitehti Maren Leudesdorff esitteli seminaarin Vox juventa -osiossa tuoreen opinnäytetyönsä valaistuksen osuudesta brandi-identiteetin rakentumisessa (Master of science Course in Architectural Lighting design at the royal institute of technology, stockholm). tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten ja missä laajuudessa brandimyymälöiden valaistuskonseptit vastaavat brandien identiteettiä ja muuta visuaalista ilmettä. Aihepiirin laajuuden vuoksi tutkimus oli rajattu yksittäisten brandien myymäläkonseptien tarkasteluun. tutkija koosti työn edetessä neljä abstraktia myymälätyyppiä, jotka karkealla tasolla edustivat kaikkien tarkasteltujen brandien edustamia myymälätyyppejä. Adjektiivein nimettyihin myymälätyyppeihin ­ Minimalistic / White World, Contemporary / Black Box, Colour / Consept store ja Low Budget / no-design-store ­ suunniteltiin tiloihin luontevat valaistusolosuhteet, jotka edelleen visualisoitiin 3d-mallinnusten avulla. Valon osuutta myymäläilmeessä tutkittiin edelleen internet-kyselyllä tiloista luotujen kuvien avulla. tutkimuksen tulokset osoittavat selkeästi, että valolla on suuri vaikutus myymälän havainnointiin, niin kauan kun muutkin tilan tunnelman tekijät on otettu suunnittelussa huomioon. tutkimus paljastaa myös, että tila on aistittavissa eri tavoin erilaisissa valaistusolosuhteissa. Valon voimakkuudella ­ yhtenä valon eniten tutkituista ominaisuuksista ­ ei tuntunut olevan vaikutusta muihin tekijöihin, mutta valon värilämpötilalla sen sijaan oli. esityksen ja tutkimuksen loppupäätelmät nostivat valon roolin aiheellisesti yhdeksi brandi-ilmeeseen vaikuttavaksi tilaelementiksi muiden rinnalle; merkkivaatemyymälän osuva valaistus luo tuotteiden ympärille haluttua tunnelmaa ja vahvistaa näin merkkimielikuvaa. Kuva: Helena Aalto VALO 2/2011 9
• vien ratkaisujen suunnittelusta ja luonnollisesti arkkitehtonisen laadun varmistamisesta. Osa-alueista jokainen on erittäin vaativa. Arkkitehtien tulee kyetä toimimaan monialaisissa työryhmissä, ja heidän on otettava huomioon muiden asiantuntijoiden aikataulut ja suunnittelumenetelmät. Forum-keskustelusta voi päätellä ainakin, että 2000-luvun alkuvuosikymmenille tyypillistä on työ eri ammattilaisten kanssa yhdessä. rakennussuunnittelussa rakennuksen arkkitehtuurin rinnalla on useita samanaikaisesti tarkasteltavia parametreja, kuten valaistus, joissa vaikuttavat muut asiantuntijat kuin arkkitehti. jotta tuleva arkkitehtikunta löytää itsensä monimuotoisessa tehtäväverkossa, tulee arkkitehtikoulutusta uudistaa paremmin todellisen maailman tarpeita vastaavaksi. Arkkitehtuurin ja tekniikan kansainväliset ykkösmessut Frankfurt am Main 15. ­ 20. 4. 2012 VALAISTUKSESTA KAUPUnKIKUVASSA sara Leino, ramboll Finland Oy, talotekniikka t ällä hetkellä suomessa eletään upeaa valaistuksen murroksen aikaa, jota hyödyntämällä voimme hallita energiankulutusta sekä valaistuksen esteettistä ja teknistä toimivuutta kaupunkitilassa. keinona voisi olla kestävä valaistussuunnittelu, jossa mukana olisi koko rakentamisen infrastruktuuri. "Miten voimme saavuttaa kestäviä valaistusratkaisuja urbaanissa ympäristössä? Mitkä ovat vaikeudet ja haasteet, ja miten meidän tulee suhtautua niihin? Onko yleensä mahdollista käyttää vähemmän energiaa, vai onko kestävät ratkaisut vain hyvä idea markkinoinnin välineenä, ennemmin kuin määränpää, joka todella on saavutettavissa?", avasi norjalainen valaistussuunnittelija kristin Bredal intensiivisen dark dilemmas -luentonsa. Bredal toimii urbaanin ulkovalaistuksen valaistussuunnittelijana ja on aiemmin työskennellyt pitkään teatterivalaistuksen parissa. Bredal toteutti hammerfestin kaupungin tie- ja aluevalaistuksen maisemointivalaistuksen keinoin. hän aloitti työryhmän kanssa prosessin tutkimalla pohjoisen sinisen valon vaiheita, sekä horisontin alle painuneen auringon valon heijastuksia vallitsevan valon aikana. keinovalon osalta hammerfestin kaupungin tie- ja aluevalaistus oli toteutettu kahdeksan metrin valaisinpylväillä, joihin oli asennettu keltainen natriumpurkauslamppu. Bredalin mukaan värintoisto oli heikkoa, ja hän kuvaa tilannetta kaupunkikuvassa seuraavasti: "...kaupunkikuva etäämmältä katsottuna muodostui häikäisevien valopisteiden jonoksi, jotka heijastuivat veden pinnasta." Bredalin työryhmä aloitti analyyttisen prosessin hyödyntämällä teatterin työvälineitä. "Valo ilmaisee tilaa, dynaaminen valaistus sekä tilaa että aikaa", Bredal totesi. Valaistussuunnitelma hammerfestin kaupunkikuvan valaistuskonseptissa perustuu päivän ja yön vaihtelulle, rytmille. Yöaikaan valaistus on erittäin vähäinen. päivänvalon aikana viileän valkoinen sävy keinovalossa vahvistaa valoisuuskokemusta. Aamuisin ja iltaisin kaupunkiympäristö sekä maisema valaistuvat lämpimän sävyisenä tilana. Valaistuksen ohjauksella ja leditekniikalla vähennettiin energiankulutusta vuositasolla 40­70 %, ja valaistus sai hammerfestin asukkailta hyväksyvän vastaanoton. Bredal siteerasi esityksensä lopuksi sam Francisia: "Valon lisääminen tuo lisää pimeyttä". n Lisätietoja: www.pld-c.org seuraavan kerran pLdC-tapahtuma järjestetään kööpenhaminassa vuonna 2013. Ajankohtaiset teemat: Valaistuksen ja rakentamisen digitalisaatio. Energiaomavaraiset rakennukset. > Valaistus > Sähkötekniikka > Talo- ja rakennusautomaatio > Rakennusalan ohjelmistot www.light-building.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 0207 412 276
• KAUPPAKESKUKSEn UUSI VALAISTUS PySäyTTää PrOJEKTIT Teksti: heini Ylijoki, VALOA design Oy Kuvat: Antti hiltunen, VALOA design Oy h elsingin sydämessä sijaitsevan Citycenter-kauppakeskuksen valaistus uusittiin perusteellisen saneera- C itycenter on pitkät perinteet omaava kauppapaikka ja liikekortteli. Yksi spondan tärkeimmistä kehityskoh- teista lunastaa muutoksessa paikkansa yhtenä kaupungin vetovoimaisimpana ja keskeisimpänä palvelukokonaisuutena. sisätilan keskus on koko rakennuksen läpäisevä valoaukko, jonka kautta luonnonvalo lankeaa sisätiloihin päiväsaikaan, ja pimeällä valaistus luo tilasta uniikin ja dynaamisen kokonaisuuden. Valaistu keskusaukio toimii uksen yhteydessä. kauppakeskuksesta muodostuu viihtyisä kaupunkielämän keskus, joka toimii päivittäisenä ostos-, kohtaamis- ja työpaikkana tuhansille ihmisille. 12 VALO 2/2011
• katseenvangitsijana ja saa asiakasvirran pysähtymään kauppakeskukseen. tila jää ihmisten mieleen sekä tallentuu kameroiden muistikorteille. Valaistussuunnitelmassa lähdettiin liikkeelle tilan korkeuden ja taivasnäkymän yhdistämisestä myös pimeän aikaan toimivaksi kokonaisuudeksi. samoin tilan muokattavuus oli yksi valollisista lähtökohdista, ja näin ollen dynaamisen Ledvalaistuksen käyttöön päädyttiin jo suunnitte- lun alkuvaiheessa. Lähtökohtana oli hyödyntää lasitornia kolmiulotteisena tilana valaistusaiheita yhdistelemällä. kattorakenteiden valopisteet kertautuvat lasipintojen heijastuksissa ja lisäävät näin tilan korkeutta sekä luovat moniulotteisuutta. keskusaukiolta kohoavan lasitornin valaistus käsittää seinien ohjelmoitavan väripesun, lasikaton Led-matriisin sekä lasiseinien tukirakenteisiin integroidut Led-pisteet. Valaistus mahdollistaa useiden erilaisten valaistustilanteiden käytön. Värimaailma ja liike on haluttu pitää yksinkertaisena ja väriskaala rajattuna. Valaistuskokonaisuus koostuu päivän rytmiin sovelletuista ohjelmista. Aamun rauhallinen "morning glory" vaihtuu päivällä koettavaan merenalaiseen maailmaan. illalla "glowing sparkles" piristää tunnelmaa ja rauhoittuu myöhäisillan "from dusk till dawn" -ohjelmassa. Kuva: Petri Vuorio
• Yhtenä tilaa hallitsevana elementtinä ovat pilarit. niiden valaistus korostaa pystypintoja ja johdattaa ihmiset kohti keskusaukiota. Valaistus on toteutettu alakattoon tehdystä upotussyvennyksestä. upotussyvennys piilottaa valaisinlaitteet sekä mahdollistaa paremman valonjakautumisen. Valonlähteinä on käytetty ohjattavia rGB Led -valaisimia, jotka mahdollistavat erilaisten valotilanteiden käytön osana kauppakeskuksen visuaalista kokonaisuutta. keskusaukion näkymässä vertikaalit pilarilinjat johdattavat katseen kattorakenteisiin. Liukuportaiden valoviivat korostavat portaiden muotoa ja toimivat ylempiin kerroksiin johdattavina elementteinä. dynaamiset valoviivat ilmentävät liukuportaiden kulkusuuntaa. rytmittävillä kapeakiilaisilla monimetallilampuilla, käytävävalaistuksessa korostetaan pystypintoja, ja tilavalaistukseen saadaan dynamiikkaa ns. vapaan sijoittelun avulla. kolmiulotteinen tilallinen tunnelma muodostuu sopivilla yleis- ja kohdevalaistuksen kontrastieroilla, ja näin lattiapinnan valotasoa on voitu vähentää totutusta 300 luksista. Yleisvalaistus on toteuttu pääasiassa tilaa kerroksissa on paljon näyteikkunapinta-alaa, mikä itsessään antaa tilaan yleisvaloa. Lisäksi näyteikkunoiden edustat ovat jo aikaisemmin jotka on pyritty pitämään riittävän etäällä keskusaukiota ympäröivistä pilareista, jotta pilareiden dynaamiselta valaistukselta ei viedä tehoa. olleet korostettuina alasvaloin. nämä elementit säilytettiin, koska ne määrittävät hyvin tilalle rajat. Monimetallialasvalojen yhteyteen lisättiin kattopintaan kiinnitetyt pyöreät "kaulukset" mukailemaan tilan pilareiden muotokieltä. ne toimivat hauskoina tilallisina elementteinä erottuen selvästi alaslasketusta ritiläkatosta. n 1/6: Luokkahuoneet 1 4/6: Käytävät www.helvar.fi 6 esiohjelmoitua valonohjausratkaisua
• CITyCEnTEr-KAUPPAKESKUS, heLsinki Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy: Marko kuusisto, Arto heiskanen, hendra Firdaus, Antti hiltunen Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto Cjn Oy: Olli rouhiainen rakennuttaja: kiinteistö Oy helsingin kaivokatu 8, c/o sponda Oyj: seppo Oksanen, jouko pelkonen, Olli Lehtoaro Valaisintekniikka: Liukuportaat: philips Color kinetics iColor Cove QLX Lasitorni: philips Color kinetics ColorGraze powercore ja iColor Flex MX/LMX pilarit: Anolis Arcsource 6 dMX-ohjausjärjestelmä: e:cue Lighting Control engine ja Butler 1024ch käytävävalaistus: reggiani unisio 35 W CdM-t ja AXeL 42 W tC-te sisäänkäynti: Aldabra Matrix tekno power instalight® 1060 INGROUND LIGHT LINE SYSTEM DJS Automation Oy +358 9 439 1600 info@djsautomation. Vitikka 1D 02630 ESPOO www.insta.de
• ATEnEUMIn AVArA VALO PrOJEKTIT Teksti: risto Linnapuomi, Valtion taidemuseo Kuvat: harri Welling L apissa on avara mittakaava. taivas kaartuu selkosten yllä. tunturin laki avaa näkymät kauas. taivas ja lumikenttä yhtyvät horisontissa kuin taivas ja meren ääri ulapalla. päivän askareita hallitsee suuri valon elementti, taivas aurinkoineen, pilven vaelluksineen kuin myös revontulineen. Valo menee mielen sisään, antaa askareisiin alakulon, myöskin vimman.
• L apin taika -näyttelyä lähdimme työstämään arkkitehtien Markku komosen, Mikko heikkisen ja kai korhosen kanssa. Miehet tulivat kesällä 2010 ensimmäiseen palaveriin ja sanoivat: "kuule risto, nyt tehdäänkin näyttelyarkkitehtuuri pelkällä valolla." havainnekuvissa oli nähtävissä vaikutteita islantilais-tanskalaisen Olafur eliassonin ihmeellisistä luomuksista. hänhän tuo tarvittaessa vaikka muuttuvat säätilatkin museoon sisään. tuonko velhon jalanjäljissä? no mikäs, onhan Lappikin velhojen valtakunta! tOisin VALAistu n äyttelyä lähdettiin valaisemaan toisin. pyysin mukaan myös jenni salovaaran, lahjakkaan nuoren valomestarin. Loimme Atskin mestareiden kanssa seinän ja katon kokoisia valopintoja, joiden ajateltiin yksin riittävän myös taiteen valaisuun. Vaikka taidemuseoissa voi nykyään kohdata monenmoista ennalta arvaamatontakin, on päälinja kuitenkin vielä melko konservatiivinen johtuen suojarajoista teosten valon saannin suhteen. Myös salien valmiiksi rakennetut resurssit ("kiskot ja pesurit") ohjaavat valaisemaan tietyllä tavalla. Voisi sanoa, että nyt lähdettiin toteuttamaan epäkorrektia museovalaistusta. syntyi vaikutelmia Lapin hohtavilta hangilta häikäisyineen ­ siinä epäkorrektius. Yleensä pyrin valitsemaan sellaisen valaisukulman, että katsoja ei häikäisty. jos häikäisyä on, poistan sitä vaikka "hunajakenno"-rajauksella tai läpillä. Valon matala tulosuunta, olkoonpa se vaikka vastapäisen seinän ikkunoista, aiheuttaa peilauskiiltoja teoksiin, jotka ovat lasin alla. Aina ei tarvita ikkunoita ja luonnonvaloa vaan riittää, että vastapäätä on kirkkaita kohdevalaistuksia, ja katseluseinällä taas lasin alla oleva tummapohjainen teos. ilona kivijärven "puktake"-huopainstallaatio. puktake on eräs inuitien lunta tarkoittava sana. Loisteputkia kuin koulun jumppasalin puolapuita. Valaistus toteutettiin pääasiassa Osramin Lumilux de Luxe -loisteputkilla. kuva: tero suvilammi 18 VALO 2/2011
• hAAsteitA s itten tuli vaikeuksia, kun yks äijä kantoi suksia...siis eräässä teoksessa! taideteokset tulivat sisään, ja niitä alettiin sijoitella saleihin. kun pystyseinä loistaa kirkkaana, syntyy viereiselle seinälle nopeasti valonalenemaa, kun loitonnutaan valonlähteestä. keskivälillä täytyy vähän tukea normaalilla teosvalaisulla. sitten tulee se ikuinen haaste eri materiaaleja olevien teosten sijoittelusta lähekkäin, usein temaattisista syistä. kun herkkää paperitavaraa ja kestävämpää öljymaalausta ripustetaan lähekkäin, täytyy koko seinä valaista aremman materiaalin ehtojen mukaan (50 luksia), vaikka öljymaalaus kestäisi 200 luksiakin. Lapin taiassa on kuitenkin aika hyvin onnistuttu kokoamaan paperipohjaiset teokset, kuten valokuvat, omiin saleihinsa. se lukseista, mutta kuinkas on värintoiston laita, kun vain loisteputkilla lyysataan? Valitsimme 950-värisarjan putket, joilla saimme hyvin päivänvaloisen (5000 k) vaikutelman. Loisteputkille luvataan ra 98 värintoisto, ja värit ovat raikkaat. tosin hieman jouduimme joissain kohdin auttamaan halogeenivalolla saadaksemme lämpimiin sävyihin hieman lisää eloa. pelkässä halogeenivalossa taas siniset ja vihreät sävyt ovat tunnetusti hieman sammuksissa. sekavalotekniikkaa on käytetty tällaisiin tilanteisiin. kävi muuten ilmi, että valmistajan ilmoittama värisävy 950 on hieman erisävyinen eri valmistajilla, ja tietenkin hieman riippuen valmistuserästä. eipä käynytkään yhdistää vanhempaa varastossa ollutta toisen valmistajan 950-väriä tämän meidän valitsemamme kanssa, sävyero oli silminnähtävä. pehMeä jA VArjOtOn VALO k errankin puuttuvat syvien kehysten heittovarjot, kun valo tulee suoraan ylhäältä ja koko katon leveydeltä. pitäisiköhän jättää nuo rakennelmat myös tuleviin näyttelyihin? kävijöiden palaute on viitannut kokonaisvaltaiseen elämykseen: "Lapin vuodenajat näkyvät kaamoksesta yöttömään yöhön", "tämähän olisi elämys ilman taideteoksiakin", "kelluva, ilmava tunne". Lapin taika -näyttely Ateneumin taidemuseossa 8.1.2012 saakka. n Ateneumin "loistava" seinä. näitä valopintoja on käytetty niukasti silhuettifiguurien esittämiseen, mahdollisuus useampiinkin olisi ollut.
• helena junttilan öljymaalaus "naaraskarhu" kylpee varjottomassa valossa.
• Planex 105° 90° 75° 60° 45° 100 150 200 105° 90° 75° 60° 45° 30° cd/klm 15° 0° C90 ­ C270 15° 30° = 100 % C0 ­ C180
• Vuonna 1918 perustettiin taito Oy, josta tuli paavo tynellin elämäntyö. Osakkaina olivat vuorineuvos Gösta serlachius, professori emil Wickström, taiteilija eric ehrström, hopeaseppä Frans nykänen ja paavo tynell, kullakin 25 osaketta. taito Oy:ssä valmistettiin monenlaisia töitä monista eri metalleista: Marski on saanut kunniamiekan, espanjan kuningas hopeamaljan, Lahdessa on sankaripatsas, monessa kirkossa ehtoolliskalustoja, ja ympäri suomen on metalliportteja ja -kaiteita. taito Oy:ssä tehtiin alusta alkaen myös valaisimia. ne kiinnostivat paavo tynelliä yhä enemmän, ja niistä tulikin lopulta hänen varsinainen elämäntyönsä. hänen vaikutuksensa suomalaiseen valaisinvalmistukseen ja muotoiluun on ollut hyvin merkittävä. tuotteiden myynti hoidettiin monien eri kauppaliikkeiden kautta, muun muassa stockmannin kautta kulki moni valaisin. Myös idman Oy oli yhteistyössä taito Oy:n kanssa. paavo tynell jopa kuului idman Oy:n johtokuntaan 30.3.1935 alkaen. 1930-luvulla taito Oy:n tuotanto keskittyi valaisimiin. Alun perin pieni verstas kasvoi tehtaaksi, jossa enimmillään työskenteli yli sata henkilöä. ennen toista maailmansotaa tehdas muutti Vilhonvuorenkadulle, jossa se sijaitsi loppuun saakka. tuotevalikoima oli laaja: sarjatuotantona tehdyistä kotivalaisimista aina hyvin vaativiin teknisiin teollisuusvalaisimiin asti. sen lisäksi valmistettiin suuri määrä erityisesti julkisiin tiloihin suunniteltuja uniikkitöitä. sodan jälkeen paavo tynell ryhtyi suunnittelemaan valaisimia messingistä. se oli ainoa metalli, jota oli heti saatavilla, koska se oli aidosti kotimainen tuote Outokummun ansiosta. Messinkivalaisimista muodostui sitten paavo tynellin varsinainen "tavaramerkki" aina Amerikkaa myöten. hänen valaisimiaan esiteltiin usA:ssa vuonna 1948, ja ne herättivät siellä heti suurta huomiota. tästä seurasi yli 10 vuoden monipuolinen ja mielenkiintoinen yhteistyö amerikkalaisten arkkitehtien ja myös valmistajien kanssa. Vuonna 1953 idman Oy hankki osake-enemmistön taito Oy:ssä, ja ­ vastoin paavo tynellin tahtoa ­ päätti yhdistää idmanin ja taidon valaisintehtaat. tuotanto säilyi Vilhonvuorenkadulla, mutta kaikki liiketoiminta siirtyi idmanille. tämä oli katkera vaihe paavo tynellille, mutta hän ei kuitenkaan hylännyt elämäntyötään. taitoon jäi kuitenkin aluksi tärkeä osa hyvin koulutettuja ammattimiehiä ja -naisia, joten suuret ja vaikeatkin valaisinratkaisut olivat mahdollisia siellä valmistaa. paavo tynell jatkoi työtään freelancepohjalta, omasta suunnittelutoimistostaan. hän työskenteli suoraan sekä suomalaisten että amerikkalaisten arkkitehtien kanssa teettäen valaisimet taito Oy:n tehtaassa. tosin loppuaikoina vain mallit tehtiin siellä. idman Oy kehittyi tänä aikana toiseen suuntaan. se oli kiinnostunut lähinnä suomen markkinoista ja investoi sarjatuotannon kehittämiseen. tämä johti 1960-luvun alkupuolella siihen, että taito-tehdas lopetettiin, ja idmanin tuotanto siirrettiin Mikkeliin. Lentoestevalaisimien, ns. savupiippuvalaisimien, valmistusta aloiteltiin sodan jälkeen. Varsinaisten lentokenttävalaisimien valmistuksessa päästiin hyvään alkuun vuoden 1963 aikana. toimitusjohtaja pentti Väisänen oli entinen lentäjä, ja hänen aloitteestaan tähän bisnekseen ryhdyttiin. Lentokenttävalaistuksen kehitykseen vaikutti ratkaisevasti halogeenilamppujen tulo markkinoille. Väisäsen johdolla Mikkeliin perustettu valaisintehdas osallistui idmanin pääkonttorissa suoritettuun lentokenttävalaistusten suunnitteluun ja tuotekehitykseen helsinki-Vantaan lentokentän henkilökunnan tukemana. idmanin osalta tuotekehitys oli suurelta osin esko kasurisen huolena. kiitotien pintaan upotettavia valaisimia valmistettiin tuolloin vain Yhdysvalloissa. idman onnistui pääsemään yhteistyöhön amerikkalaisyrityksen kanssa ja kehitti helsinki-Vantaan kenttää varten upotettavan keskilinjavalaisimen, joka oli euroopan ensimmäinen. tuotemerkki idman työstettiin valaisimen pintaan, jossa se on edelleen oltuaan käytössä lähes puoli vuosisataa riippumatta omistajan nimestä. tänään perillä Eilinen tilaus on SLO:n logistiikkapalvelu takaa sähkö- ja teletarvikkeiden hyvän saatavuuden ja toimitusvarmuuden. Yli 100 000 tuotetta 500 maailman johtavalta tavarantoimittajalta. 3 miljoonaa toimitusriviä vuodessa. Oikea tuotemäärä on oikeaan aikaan oikeassa paikassa; asiakkaan tarpeen mukaan projektityömaalla, asiakasvarastossa tai noudettavissa SLO:n myyntikonttorissa. Parasta slogistiikkaa. slo.fi
• idman Oy oli täydellinen sähkötukkuiiike 60-luvun alkupuolelta lähtien. Oli siis jääkaappia, pakastinta, radiota, televisiota, pesukonetta. Oli myös Maria teresia -kattokruunuja. Lisäksi valmistettiin loistevalaisimia, hehkulamppu- ja teknillisiä valaisimia sekä koristevalaisimia. kuitenkin jo vuonna 1965 luovuttiin sähkötukkuosastosta ja keskityttiin valaisimiin. Vähittäismyymäläkin lopetettiin. radioiden ja kodinkoneiden edustukset jäivät vielä voimaan. Vuoteen 1974 mennessä supistettiin toimialaa yhä edelleen. jäljelle jäi lentokenttä- ja teknillisten valaisinten valmistus sekä sylvanian lamppujen edustus. näillä toimenpiteillä varmistettiin tuotannolle paremmat mahdollisuudet keskittyä katu- ja tievalaisimiin, loistevalaisimiin, teollisuusvalaisimiin, valonheittäjiin sekä lentokenttävalaisimiin. Oy nokia Ab osti idman Oy:n keväällä 1981. Muutoksia ruvettiin tekemään. tuli uusi toimitusjohtaja, uudet toimintatavat. tuotekehitys pääsi hyvään vauhtiin, kun omistajaksi tuli suuri nokia ja resurssit täten kasvoivat. Vuoden 1983 lopulla saattoi toimitusjohtaja sanoa, että hyvin on pullat uunissa. uusia malleja oli kehitteillä ja osaavaa henkilökuntaa palkattu. Atksysteemit olivat melkein kunnossa. Valaisimia valmistettiin ja tuotantotiloja uudistettiin Mikkelissä. pääkonttori toimi espoon kilossa ja myyntimiehet ympäri maan. kaikki näytti menevän mukavasti. timia, vaatekaappeja, sähkölämmityspattereita, aggregaatteja armeijalle, sekä 3 kpl värilähetysautoja suomen Yleisradiolle. Vuonna 1985 nimeksi tuli sLO-Metalli Oy. Vuonna 1983 sLO osti loviisalaisen sanka Oy:n koko osakekannan. kaupan vauhdittajana oli lisääntyvä muovien käyttö valaisimissa. erkki keckmanin 1950 perustama sanka Oy valmisti valaisimiin muoviosia ja kylpyhuoneiden kalusteita. ensimmäisenä valmistettiin silmälasien sankoja, siitä nimi sanka Oy. Valaisimia tai niiden osia ruvettiin tekemään jo 1952. Menetelmänä oli lämpömuovaus. kaupasta alkoi voimakas kehittäminen ja investoinnit valaisimien osiin, esimerkiksi profiileihin ja päätyihin, muovivalaisimia unohtamatta. Vuonna 1994 sanka Oy muuttui jälleen perheyhtiöksi. YhdistYMisestä nYkYpäiVään n MetALLiVALMisteestA sLO-MetALLiin L ennart Arala (Achander) perusti Metallivalmiste Oy -nimisen yrityksen helsingin Lauttasaareen 1939. Aluksi tehtiin vesijohtoarmatuureja ja talvisodan aikana valmistettiin ammuksien sytyttimiä. sodan aikana oli tehtaalle kertynyt messinkistä koneistusjätettä kymmeniä tonneja. Oli myös useita epäkeskopuristimia, jotka soveltuivat hyvin valaisimien valmistukseen. ei muuta kuin tekemään koristevalaisimia, joista oli kova pula. kaikkiaan tällaisia valaisimia tuli tehdyksi yli 100 000 kpl. Myynti hoidettiin tukkuliikkeiden kautta. Oltiin ehkä jo silloin tekemisissä idmanin kanssa ja ainakin oltiin taito Oy:n kilpailija. sLO tuli mukaan kuvaan 1946, kun he pyysivät saada myyntiinsä MetVan valaisimia. Lennart Arala oli kyllä vähän epäillyt, koska "sLO oli niin pieni ja myikin enimmäkseen taidon tuotteita". Yhteistyö kuitenkin alkoi ja jatkui hyvissä merkeissä. Loistevalaisimia ruvettiin valmistamaan jo vuonna 1947. sLO:n insinööri harjanne oli käynyt keski-euroopassa tutustumassa alan tuotteisiin. Metallivalmiste Oy teki tätä sLO:lle suunniteltua mallia viiden vuoden ajan. ensimmäiset loistevalaisimet olivat komeita niklattuja messinkisiä, ja niissä oli sivuilla raidalliset lasilevyt. teollisuus vaati yhä parempia, roiskeveden pitäviä ja vesitiiviitä loistevalaisimia. Lennart Arala kehitteli malleja ja kokeili niitä omassa kylpyammeessaan. ehkä samalla tavalla saatiin tuotantoon myös ensimmäinen vesitiivis hehkulamppuvalaisin? Lauttasaaressa alkoi olla ahdasta, joten oli pakko etsiä tonttia muualta. katse osui Mäntsälään, jossa oli halpa veroäyri ja hyvät kulkuyhteydet. täältä löytyikin Mattilan kartanon entinen navetta. Mäntsälän Mattilaan, nummisten kylään, kuuden kilometrin päähän keskustasta, muutettiin siis vähitellen 1963­1964. nimi vaihdettiin samalla, nyt oltiin Mäntsälän Metalli Oy, tuttavallisesti vain Metalli. kevään 1968 aikana siirrettiin loputkin koneet Mattilaan, siihen saakka oltiin toimittu osittain Lauttasaaressa. Metallivalmiste Oy lopetti tuotannollisen toimintansa, ja se jatkui Mäntsälän Metalli Oy:n nimissä. syksyllä 1968 tapahtui omistajan vaihdos. sLO osti 51,1 %, AeG-telefunken international 40 %, loput jäi Lennart Aralalle. 1970-luvulla elettiin voimakkaan laajentumisen aikaa. rakennettiin lisää tiloja ja tuotanto laajeni monipuoliseksi. Valmistettiin muun muassa piirikortteja, palovaroit- okia Oy osti sLO:sta suurimman osan vuonna 1986. idman Oy ja sLO-Metalli Oy kuuluivat nyt samalle omistajalle. Lisää yhdistymisiä seurasi. Lainaus idman Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjan liitteestä 18.2.1987: "sLO-Metallin hallituksen päätös ostaa idman Oy:n koko osakekanta lopetti idman Oy:n kehitystyön omana yhtiönään, 90 vuoden ikäisenä. Yhdistämisprosessi lähti heti käyntiin. pääkonttorin on määrä olla tyhjänä touko-kesäkuun vaihteessa. Mikkelin tehdas keskittyy purkauslamppuvalaistukseen." Vuonna 1988 alettiin käyttää nimeä sLOidman Oy, jolloin vanha idman Oy loppui virallisesti. sLO luopui teollisesta valmistuksesta vuonna 1989 eli myi muun muassa sLO-idmanin osakkeensa nokialle. 29.6.1990 ilmoitettiin, että tervakoskelta ostettiin tervalo Oy:n valaisinliiketoiminnot. samana päivänä kerrottiin, että myös kirkkonummella oleva Valaisinpaja Oy liitetään idmaniin. Lisäksi oli muita omistusjärjestelyitä, niin että 1990 omistussuhteet olivat: nokia Oy 50 %, suomen AeG Oy 50 %. nimi idman Oy otettiin käyttöön 30.8.1990. Mikkelin tehtaan toiminta loppui 15.4.1992. Valaisinpaja Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä idman Oy:öön vuoden 1995 lopussa. Vuonna 1967 perustetun Valaisinpaja Oy:n alana oli alusta alkaen erikois- ja arkkitehtivalaisimet. nokia myi osuutensa idmanista vuoden 1993 lopussa AeG holding Finnland Oy:lle, jolloin nimensä muuttaneesta suomen AeG Oy:stä tuli koko osakekannan omistaja. AeG:n kohdalla tapahtui omistusjärjestelyitä vuonna 1993 sekä suomessa että saksassa. idmania kosketti läheisesti AeG:n springen valaisintehtaan muuttuminen itsenäiseksi yhtiöksi 30.12.1993. AeG Lichttechnik Gmbh oli syntynyt. se osti AeG holding Finnland Oy:n osakkeet, ja niin idman oli nyt osa AeG-konsemia. Muutokset jatkuivat vuonna 1994. AeG AG ryhtyi myymään valaisinliiketoimintaansa, muiden muassa idmania. kaupat syntyivät hollantilaisen philips Lighting:in kanssa, ja näin idmanista tuli osa philips-konsernia syksyllä 1994. Vuoden 2007 alussa philips sulautti suomen toimintonsa, mukaan lukien idman Oy:n, yhdeksi yhtiöksi, jonka nimeksi tuli philips Oy. Vuoden 2008 lopussa ruotsalainen safegate Group osti philipsin lentokenttävalaistustoiminnot. toiminta jatkuu idman Airfield Lighting Oy:nä Vantaalla helsinki-Vantaan kiitotien tuntumassa. tuotanto Mäntsälän tehtaalla lopetettiin vuoden 2009 aikana. n Lähteet: idman Oy ­ sadan vuoden takaa näihin päiviin saakka (Auli pitkänen, 1997), esko kasurinen, www.newscenter.philips.com, www.safegate.com 24 VALO 2/2011
• SmartForm LED LuxSpace GentleSpace StreetSaver Lediosaamisen kirkkaimmassa kärjessä Ledivalaistus tarjoaa energiansäästöä, kaunista valoa ja tyylikästä valaisinmuotoilua ­ niin sisällä kuin ulko nakin. Philips on luotettava yhteistyökumppani, jon ka laajalla, innovatiivisella valaisinvalikoimalla toteutat haas teellisimmatkin projektisi. www.lighting.philips.fi
• VUODEn VALAISTUSKOHDE 2011 -pALkinnOt jAettu AJAnKOHTAISTA h elsingin Messukeskuksessa habitare-messujen yhteydessä järjestettävässä Valo-tapahtumassa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde 2011 -kilpailun voittajat. kilpailun sisävalaistussarjan voiton vei pyhän Laurin kappeli Vantaalta, ja ulkovalaistussarjan voitti saunalahden lastentalo espoosta. kodin Ykkönen Lielahti tampereelta palkittiin kunniamaininnalla. Kuva: Mikko Arvinen / Sähköinfo Oy sisäVALAistussArjAn VOittAjA: PyHän LAUrIn KAPPELI, VAntAA pyhän Laurin kappelissa keinovalaistus yhdistyy saumattomasti arkkitehtuuriin, taiteeseen ja luonnonvaloon. Odotustilan harkittu hämäryys sekä ikkunoista näkyvä puistomaisema ja vesiaihe valmistavat kävijät tulevaan tilaisuuteen. Valaisimet on onnistuttu piilottamaan, joten kaunista kattopintaa ei ole jouduttu rikkomaan. keinovalon ja luonnonvalon valaisema valoraita johdattaa kappelisaliin, jossa seinistä ulos työntyvät pertti kukkosen taideteokset on tuotu esiin suunnatun valon avulla. esiasetellut tilannevalaistukset mahdollistavat tilan erilaiset käyttötarkoitukset. Vainajan hyvästijättötilassa valokuilu ja pekka jylhän valaistu lasitaideteos saavat aikaan ainutlaatuisen tunnelman. pyhän Laurin kappeli on hieno esimerkki arkkitehtien, taiteilijoiden ja erikoissuunnittelijoiden onnistuneesta yhteistyöstä. rakennuttaja Vantaan seurakunnat Arkkitehti Avanto Arkkitehdit Oy: Anu puustinen, Ville hara Sisustus- ja kalustesuunnittelu kai korhonen Valaistussuunnittelu tülay schakir Sähkösuunnittelu insinööritoimisto Veikko Vahvaselkä Oy: Lassi jalava Sähköurakoitsija Lassila & tikanoja: peik hammarberg Kuva: Tülay Schakir Kuva: Tülay Schakir Kuva: Mikko Arvinen / Sähköinfo Oy 26 VALO 2/2011
• Vuoden valaistuskohde -kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. kilpailu järjestettiin nyt kolmannentoista kerran. jo toista kertaa se järjestettiin erikseen kahdessa sarjassa: sisä- ja ulkovalaistus. Voittajatyöt jatkavat suomen ehdokkaina pohjoismaiseen nordisk Lyspris -kilpailuun. kilpailun järjestävät suomen Valoteknillinen seura sVs ry, sähkösuunnittelijat nss ry, suomen Arkkitehtiliitto sAFA ry, sisustusarkkitehdit siO ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto rAkLi ry, sähkö- ja teleurakoitsijaliitto stuL ry ja sähköteknisen kaupan Liitto stk ry. pääarviointiperusteina olivat: · Valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva. · Valaistus täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset muun muassa valaistustason, häikäisynrajoituksen, valon värin ja näkömukavuuden suhteen. · toteutuksessa on käytetty luovasti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. · ratkaisuissa on otettu huomioon taloudelliset ja ekologiset tekijät. · Valaistus on ympäristön viihtyisyyttä lisäävä tekijä. · toteutus on sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa. uLkOVALAistussArjAn VOittAjA: SAUnALAHDEn LASTEnTALO, espOO saunalahden lastentalon ulkovalaistus on esimerkki persoonallisesta ratkaisusta, joka luo tilaan hyvin toimivan yleisvalaistuksen. Leikkisät sienimäiset valaisimet sopivat hyvin tilaan. epäsuora valo ei häikäise ja antaa paljon valoa pystypinnoille, jolloin ihmiset ja pihan leikkivälineet tulevat helposti havaittaviksi. Valo ei karkaa heijastuspinnoista eikä näin häiritse ympäristön asuinrakennuksia. ulko-ovien edustan voimakkaampi valaistus ohjaa hyvin sisäänkäynneille. Valaisimet itsessään olivat ehkä turhankin kookkaita ja sähköasennusten suojaukseen on syytä kiinnittää huomiota, jotta ne eivät rikkoudu lasten kiipeillessä telineisiin. rakennuttaja espoon kaupunki, kiinteistöpalvelukeskus Arkkitehti jkMM Arkkitehdit: samuli Miettinen Sisustusarkkitehti jkMM Arkkitehdit: päivi Meuronen Valaistussuunnittelu ramboll talotekniikka Oy: sara Leino Sähkösuunnittelu ramboll talotekniikka Oy: Markus hyyppä, Ari hyvönen Kuvat: Mika Huisman / Decopic Sähköurakoitsija humaliston sähkö VALO 2/2011 27
• kilpailun tuomaristoon kuuluivat: tapio kallasjoki, puheenjohtaja (Metropolia Ammattikorkeakoulu / suomen Valoteknillinen seura sVs ry); Lars hagman (espoon kaupunki / Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto rAkLi ry, jääväsi itsensä pois tuomaristosta ennen tuomariston arviointityötä); katriina Lankinen (tmi katriina Lankinen / sisustusarkkitehdit siO ry); hella hernberg (tmi hella hernberg / suomen Arkkitehtiliitto sAFA ry); Veli-pekka Vitikka (henkilö- ja Yritysarviointi seti Oy / sähkö- ja teleurakoitsijaliitto stuL ry); Merja Lehtonen (iss proko Oy / sähkösuunnittelijat nss ry); Mia koliseva (Ahlsell Oy / sähköteknisen kaupan Liitto stk ry). Vuoden valaistuskohde -kilpailussa aikaisemmin palkitut kohteet: 2009 sisävalaistus ­ Luonnontieteellinen museo, helsinki 2009 ulkovalaistus ­ Merikeskus Vellamo, kotka 2008 korjausrakentaminen ­ porthania, helsinki 2005 Valaistut rakennukset ­ Metla-talo, joensuu 2003 Yleisölle avoimet tilat ­ tikkurilan asemaympäristö ja kosken puistoalue, Vantaa 2001 toimisto- ja liikerakennukset ­ kauppakeskus iso Omena, espoo 1999 Yleiskilpailu ­ tammerkosken yläjuoksun maisemavalaistus, tampere 1997 Yleiskilpailu ­ jyväskylän kävelykatu 1995 kokonaistaloudellinen valaistus ­ iVO Voimansiirron aluevalvomo, hämeenlinna 1994 korjausrakentaminen ­ Fennia, helsinki 1993 ulkovalaistus ­ sapokan vesipuisto, kotka 1992 ravintolat ja hotellit ­ sally Albatross 1991 julkiset sisätilat ­ ekono Oy, OtA 4, toimitalo, espoo kunniAMAinintA: KODIn yKKönEn LIELAHTI, tAMpere kodin Ykkönen -tavaratalon valaistuksessa kiinnittyy huomio häikäisemättömyyteen. Yleisvalaistuksen valon määrä keskialueilla on vähäisempi, kuin mihin on totuttu tavarataloissa. tämä mahdollistaa sen, että kohdevalaistuksen tehoa ei ole tarvinnut kasvattaa kohtuuttoman suureksi, jotta tuotteet saadaan esille. näin lopputuloksena on energiatehokas ja miellyttävä valaistusratkaisu. energiatehokkuuden merkitys myymälätiloissa on suuri, johtuen pitkästä valaistuksen käyttöajasta. somistuksessa on voitu käyttää hyväksi sisustusvalaisimia, jolloin tuotteiden ulkonäkö tulee esille kodinomaisissa tilanteissa. tila tuntuu kävijästä valoisalta ja avaralta valkeiden kattopintojen ja valaistujen pystypintojen ansiosta. kohdevalaisimet on sijoitettu hillitysti valkoisten ritiläkattojen väliin jääviin kaistoihin. kodin Ykkönen -tavaratalon valaistuksesta on hyvä ottaa esimerkkiä suunniteltaessa uusia myymälätiloja. rakennuttaja Anttila Oy / kesko Group Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Ar-Vastamäki Oy Sisustussuunnittelu kodin Ykkönen Lielahden sisustustiimi Valaistussuunnittelu VALOA design Oy: Arto heiskanen, Antti hiltunen Kuvat: Antti Hiltunen Sähkösuunnittelu ja -urakointi tammelan talotekniikka Oy 28 VALO 2/2011
• UUSI NIMI aikaisemmin nimeltään orbiter Albertslund Mini LED D e s i g n : J e n s M ø l l e r- J e n s e n w w w . l o u i s p o u l s e n . c o m
• 1 2 jesse pietilän (1) ja sebastian janssonin (2) Light and Fiction -näyttely oli gallerian ensimmäinen. Valon ominaisuuksilla sekä eri materiaaleilla leikittelevät teokset ovat kiehtova sekoitus muotoilua ja taidetta. näyttely toteutettiin yhdessä suunnittelijoiden töitä ja kalusteprototyyppejä valmistavan ja myyvän selki-Aseman kanssa. kuvat: jesse pietilä HIGHLIGHT VALAISTUS GALLErIA AJAnKOHTAISTA Teksti: Maiju ristkari VäYLä VALOLLe jA sen tekijÖiLLe s uomen ainoa valaistusdesigniin keskittynyt galleria, highlight valaistus Galleria, avasi ovensa syyskuussa 2011 Mannerheimintielle helsinkiin. Gallerian toiminnan periaatteena on esitellä muotoilijoiden uusia, valoon liittyviä projekteja ja ideoita näyttävästi ja inspiroivasti, mahdollisesti jopa installaatioin. Vaikka näytteillä olevat tuotteet olisivatkin prototyyppejä, ne ovat myös myytävissä. suomessa on lukuisia lupaavia ja kiinnostavia valaistusmuotoilijoita, mutta monilla suunnittelijoilla saattaa olla melko heikot mahdollisuudet tuoda omaa osaamistaan esiin. taloudelliset resurssit, kilpailu näyttelytilasta sekä vähäiset mediakontaktit voivat vaikeuttaa suunnittelijoiden pääsyä näkyviksi toimijoiksi valaistusmuotoilun kentälle. Gallerian toiminnan tavoitteena on rakentaa väylä, jonka kautta mielenkiintoisilla, uusilla tekijöillä on paremmat mahdollisuudet päästä yleiseen tietoisuuteen. vansa keskeisesti mukana alan ammattilaisten yhteistyön ja näkyvyyden kehittämisessä. toiminta on kuitenkin vielä aluillaan, ja nettisivuja uudistetaan paraikaa. tähän mennessä galleriassa on nähty Light & Fiction -näyttely jesse pietilältä ja sebastian janssonilta sekä kaamos-muotoilijakollektiivin plop-näyttely. Mikko paakkasen Bright Corners -näyttely on esillä 1.1.2012 saakka. ensi vuonna näyttelytiloissa esitellään ainakin juha Ahosen sekä jussi takkisen ja Visa Malisen teoksia, ja luvassa on myös katrin koitin, Mikael Mantilan ja timo ripatin yhteisnäyttely. n Lisätietoja: www.highlightgalleria.fi Avoinna la­su 12­16, muutoin sopimuksen mukaan pAinOpiste Viestinnässä G alleria panostaa suomalaisittain erityisen paljon viestintään: näyttelykoordinaattorin lisäksi galleriassa työskentelee pelkästään viestintään keskittynyt henkilö. pyrkimyksenä on hyvien mediasuhteiden lisäksi luoda gallerian nettisivuille kattava kuva suomalaisen valaistusmuotoilukentän tekijöistä ja toimijoista. tulevaisuudessa galleria toivoo ole- 30 VALO 2/2011
• plop-näyttelyssä esiteltiin kaamos-kollektiivin (Matti syrjälä, Anna palomaa, katriina nuutinen, Vesa kattelus ja erik Bertell) konstailematonta muotoilua ja näkemyksellisiä käyttötuotteita. tekijöitä inspiroivat luonnonmateriaalit ja niiden yhdisteleminen, arjen esineet ja askareet sekä muotoilun ongelmien ratkominen. he hyödyntävät muotoilussaan aitoja materiaaleja kuten puuta, nahkaa ja keramiikkaa. kuva: soila hänninen Mikko paakkasen Bright Corners -näyttelyssä nähdään keinotekoisia luonnonilmiöitä ­ epäsuoraa valoa, auringon heijastumaa veden pinnasta. paakkasta ovat inspiroineet aallon kaunis liike sekä taiteilija james turrellin luonnonvalolla leikittelevät, sakraalisia tiloja muodostavat teokset. näyttelyn äänimaailman on rakentanut dj slow. kuva: petri Vuorio VALO 2/2011 31
• MIKKELIn VILJASIILO kYLpee Väreissä PrOJEKTIT Teksti ja kuvat: elisa partti, Valosilmä ky M ikkelin keskustassa sijaitseva vanha viljasiilo on herättänyt keskustelua jo vuosien ajan. tyhjillään ollutta betonista siiloa ovat viime aikoina asuttaneet linnut ja rotat, eikä järkevää käyttöä rakennukselle ole löytynyt. Ympärillä kuitenkin rakennetaan ja kunnostetaan ­ kokonaisuudessaan Mikkelin kaupunki pyrkii nostamaan profiiliaan ja keskustan kaupunkikuvaa. siilo maamerkkinä oli hyvä kohde herättää uutta keskustelua korttelin käytöstä ja saada ihmiset kiinnittämään huomioita sekä rakennukseen että valaistuksen mahdollisuuksiin profiilin nostattajana. 32 VALO 2/2011
• A lun perin sOk:n rakennuttama siilo on vuodelta 1961. nykyään siilon omistaa Mikkelin kaupunki, ja rakennus on hiljattain saanut suojelumerkinnän. siilossa kiinni oleva myllyrakennus oli suojeltu jo aiemmin. Museovirasto totesi valssimyllyn ja siilojen muodostavan yhdessä maakunnallisesti merkittävän rakennusryhmän, ja tästä syystä myös siilo suojeltiin. näyttävä siilo onkin kaupunkikuvallisesti oleellinen osa Mikkeliä. Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry on vuokrannut viljasiilon käyttöönsä mainonta- ja valaistustarkoituksiin. Yhdistyksen mukaan valaistuksen avulla koetetaan muuttaa rakennuksen mainetta paremmaksi. sen toivotaan herättävän mielenkiintoa rakennusta kohtaan ja tuottavan mahdollisesti jopa toteuttamiskelpoisia ideoita tyhjän rakennuksen käytölle. suurimpana sponsorina valaistuksen toteuttamisessa on toiminut etelä-savon energia Oy. siilon uusi valaistus otettiin käyttöön lokakuun alkupuolella, ja lopputulos on saanut hyvää palautetta kaupunkilaisilta. Valaistuksen on suunnitellut Mikke ry:n toimeksiannosta teollisen muotoilun opiskelija piia honkanen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. ­ Alun perin kiinnostuin siilorakennuksesta, sillä minulla oli suunnitteilla julkinen taideteos, joka vaati laajaa julkisivua liikkuvan kuvan projisointia varten. sain selville, että Mikke ry on vuokrannut siilon. Otin yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtajaan janne Viitamieheen ja tiedustelin mahdollisuuksia teoksen toteuttamiseen. Liikkuvan kuvan projisointi osoittautui kuitenkin tässä vaikeaksi toteuttaa välineistön ja kustannusten kannalta, joten janne kysyi olisinko kiinnostunut suunnittelemaan siilolle uudenlaisen pysyvämmän valaistuksen. Osram ja kaakon Led olivat jo aiemmin tutkineet mahdollisuuksia siilon valaisuun, ja tässä vaiheessa pääsin mukaan projektiin, piia kertoo. ­ ensin ryhdyimme selvittämään kaakon Led:in kanssa teknisiä mahdollisuuksia. Lähtökohtina olivat helppous, kustannustekninen järkevyys ja silti näyttävä lopputulos. huollon ja valojen ohjauksen kannalta varren päähän asennetut Led-pesurit osoittautuivat helpoimmaksi ratkaisuksi, sillä varren ansioista niihin pääsee helposti käsiksi, ja samalla ne saatiin sopivalle etäisyydelle seinästä. tältä pohjalta lähdin tekemään suunnitelmaa, piia kuvailee projektin alkuvaiheita. ­ ensimmäisenä testasimme Osramin Led-pesuria traxon Wall Washer XB-36, jossa oli 25 asteen avautumiskulma. tämä osoittautui testeissä heti liian leveäksi, sillä valoa meni hukkaan sivuille, eikä sitä riittänyt tarpeeksi tehokkaana alemmas. toisessa testissä kokeilimme 10 asteen kulmalla samaa 42 W pesuria, ja se oli toimiva malli. ­ ulkovalaistuksen lisäksi siilon sisään haluttiin lämpimänä hehkuva valaistus, joten kolmannessa testauksessa kokeiltiin kahta eri pleksivaihtoehtoa ikkunoihin ja testattiin Led- ja energiansäästölamppuvaihtoehtoja porraskäytävään. sisävalaistuksen suunnittelussa ja testauksessa auttoi paikallinen valaistussuunnittelija elisa partti. hänen kanssaan odoteltiin pimeän laskeutumista ja katsottiin kumpi valonlähde toimii koko korkean porraskäytävän kellertäväksi valaisemiseen. tässä päädyimme ohuempaan pleksiin ja tehokkaaseen energiansäästölamppuun sävyllä 2700 k. Led-lamppu ei riittänyt valotehokkuudeltaan tähän paikkaan, piia kertoo. ­ Led-pesureiden ohjain on Osramin Led engine XB. Mikko turunen kaakon Led:istä toteutti kanssani ohjelmoinnin. Värien vaihtoa testattiin, ja lopputuloksessa värit vaihtuvat sinisestä ja lilasta keltaisen ja punaoranssin kautta takaisin. tarkoitus oli, että valaistus on rauhallinen ja tyylikäs, ei nopeasti vaihtuva valoshow, piia toteaa. siilon uusi ilme on nyt osa Mikkelin keskustan virkistynyttä kaupunkikuvaa, ja siilo- ja myllyrakennukseen on jo kaavailtu esimerkiksi hotellitoimintaa tai erilaisia toimisto- ja kokoustiloja. n VALO 2/2011 33
• VALOn VärIOPPIA uudistetAAn KULTTUUrI JA TIEDE Teksti: tapio kallasjoki, suomen Valoteknillinen seura ry alon värin ja värintoiston määrittely on yksi vaikeimmista asioista valaistustekniikassa. Valon väri määritellään yleensä valitun väridiagrammin koordinaatteina ja värintoiston hyvyys värintoistoindeksin avulla. Valitettavasti näiden suureiden määrittelyssä on kuitenkin epätarkkuuksia ja jopa virheitä, joita nyt yritetään korjata. emeritusprofessori jános schanda unkarista on vuosikymmenten ajan tutkinut valon värintoistoon liittyviä tekijöitä. hän on laatinut yli viisisataa aiheeseen liittyvää tieteellistä julkaisua ja toiminut kansainvälisen valaistuskomission Cie:n tutkimuksesta vastaavana varapuheenjohtajana. syyskuun lopussa professori schanda kävi Aaltoyliopistossa luennoimassa valon väritutkimuksen nykytilanteesta suomalaisille opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille valaistusalan toimijoille. Valon värikoordinaattien määrittelyssä käytetään vuodelta 1931 olevia värinsovitusfunktioita. Yksi näistä funktioista vastaa luminanssia ja tunnetaan valaistustekniikan suureiden perustana olevana suhteellisena silmän spektriherkkyyskäyränä eli V( )-käyränä. kyseinen käyrä kuvaa tappisolujen herkkyyttä eri taajuisille säteilyille (= erivärisille valoille). Valitettavasti kyseisen käyrän määrittelyssä tehtiin aikoinaan virheitä spektrin sinisellä osalla, ja nyt tämä virhe korostuu erityisesti käy- V tettäessä valaistukseen ledejä. Valkoinen ledihän on tehty yleensä sinisestä ledistä käyttämällä hyväksi keltaista fosforia. Virhe näkyy esimerkiksi seuraavassa kokeessa. kun laajaspektrisellä valonlähteellä ­ esimerkiksi halogeenilampulla ­ tuotetaan suotimen avulla värillistä valoa, niin kyseisellä valolla on yksi väripiste väridiagrammissa. Vastaavan värinen valo on mahdollista tehdä kolmiväriteorian perusteella myös kolmella eri väriä olevalla ledillä (r-G-B eli red, green, blue). jos koehenkilöt säätävät r-G-B-valon visuaalisesti vastaamaan suotimella tehtyä valoa, tulisi myös ledien väripisteen olla samassa paikassa diagrammia. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. tällöin esimerkiksi kaksi eri spektrin omaavaa valonlähdettä voivat näyttää erilaisilta, vaikka niille on määritelty sama väripiste diagrammissa. Värintoiston ongelmat on myös tunnettu jo kauan. Valonlähteiden värintoiston hyvyyttä kuvataan tavallisesti yleisellä värintoistoindeksillä, josta suomessa käytetään nimitystä ra-indeksi. siinä kahdeksaa testivärinäytettä verrataan vertailuvalonlähteeseen. Vertailuvalonlähteenä käytetään värilämpötilaltaan enintään 5000 k lampuille planckin säteilijää, joka on hehkusäteilijä, ja sitä suuremmilla värilämpötiloilla päivänvalostandardia. Menetelmässä verrataan testattavan valon ja vertailuvalon väripisteitä toisiinsa. Mitä enemmän väripisteet eroavat toisistaan, sitä enemmän väri "vääristyy" verrattuna vertailuvalonlähteeseen. Väripisteiden siirtymistä lasketaan aritmeettinen keskiarvo, joka sitten kertoo värintoiston hyvyyden. itse asiassa valon värintoistoa verrataan siis sisävalaistuksen valonlähteillä, jotka yleensä ovat värisävyltään alle 5000 k, hehkusäteilijään. tästä seuraa, että hehkulampun ja halogeenilampun värintoisto on lähellä arvoa 100, joka on korkein värintoistoindeksi. Värintoistoindeksissä on siis 5000 k kohdalla eräänlainen epäjatkuvuuskohta, jossa vertailuvalonlähde muuttuu. keskiarvon laskemisesta puolestaan seuraa, että hyväkään värintoistoindeksi ei takaa, ettei joku pintaväri vääristyisi kyseisen lampun valossa. tämä näkyy esimerkiksi joissain ledilampuissa, joille saadaan korkeita värintoistoindeksejä, mutta joissa jokin väri ­ yleensä punainen ­ toistuu erittäin huonosti. kun lisäksi väripisteiden määrittelyssä on ongelmia, on selvää, että nykyistä parempi menetelmä tarvitaan. Asiaa on yritetty korjata Cie:n teknisissä komiteoissa, mutta ne ovat tähän mennessä päätyneet epäonnistumiseen. professori schanda kuitenkin uskoo, että viimeisin vuonna 2006 aloittanut komitea tC 1-69 pääsee työssään yhteisesti hyväksyttyyn ratkaisuun. haasteena kuitenkin on, että tarjolla on tällä hetkellä yhdeksän erilaista jatkotutkimuksen kohteena olevaa väriarviointimenetelmää. n nordic Light Interpretations in architecture nordic Light is a beautiful hardcover book containing 240 pages of essays and great presentations of light in architecture from all the nordic countries. Book is edited by natallia sørensen and petter n. haug. essay authors are jan Garnert (sweden), per Olaf Fjeld (norway) and juhani pallasmaa (Finland). Book is in english and is released in cooperation with the nordic lighting organizations. Nordic Light Interpretations in architecture Tilaa kirja Jäsenille erikoishintaan hinta suomen Valoteknillisen seuran jäsenille 60 (sis. alv 9 %) + toimituskulut normaalihinta 85 (sis. alv 9 %) + toimituskulut tilaukset: heikki härkönen, heikki.harkonen@valosto.com Nordic Light Interpretations in architecture
• AsiAntuntijAt tekevät vAlAistusstAndArdit huomisen stAndArdit tehdään tänään vain osallistumalla alan standardien laadintaan seskon asiantuntijaryhmässä ­ näkoalapaikalla ­ voi ennakoida valaistusratkaisujen kehitystä ja olla mukana kehittämässä uusia ratkaisuja. Alan menestyjiä ovat he, jotka tämän oivaltavat. seskossa toimii kaksi valaisin- ja valaistusalueen standardointikomiteaa. SK 34 Valaisimet SK CEN 169 Valaistustekniikka näiden komiteoiden työn tulosta ovat mm seuraavat standardit: Energiatehokkuusdirektiivit korostavat valaistustekniikan standardien merkitystä. Valaistus- ja valaisinstandardien mukaan toimien direktiivien olennaiset vaatimukset täyttyvät. Valaistusalan ajankohtaiset standardit sFs-en 12464-1, valo ja valaistus. työkohteiden valaistus. osa 1:sisätilojen työkohteiden valaistus. sisätyötilojen valaistusvaatimukset, kaikki yleisimmät näkötehtävät, suosituksia hyvistä valaistuskäytännöistä sekä mm. uudet luminanssirajat näyttöpäätteiden kanssa käytettäville valaisimille. 2. painos, 2011. 95 sivua (fi/en). Hinta 74 (ALV 0%). sFs-en 12464-2 käsittelee ulkotyöpaikkojen valaistusta. sFs-en 1838 ja sFs-en 13032-3 ovat turvavalaistusstandardeja. sFs-käsikirja 608 valaistusstandardit. valaistussuunnittelijan perusteos. keskeiset valaistuksen sFs-standardit ja eu- rooppalaiset ohjeet. käsikirjassa standardit on jaoteltu neljään eri ryhmään: 1) yleiset käsitteet ja energiatehokkuus, 2) työkohteiden valaistus, 3) tievalaistus ja 4) turvavalaistus. 1. painos. 2009. 451 sivua (fi/en). Hinta 135 (ALV 0%). sFs-käsikirja 651-1 ja 651-2 led-standardeista ledejä koskevat ieC- ja en-standardit sekä ieC/PAs-julkaisut julkaistaan kaksiosaisena sFs-käsikirjana. osa 1 valaisinten, ledien ja liitäntälaitteiden turvallisuusja suorituskykystandardit. osa 2 sähkömagneettinen ja fotobiologinen säteily sekä sähkömagneettinen yhteensopivuus. Tarkemmat tiedot LED- käsikirjasta päivittyvät SFS:n verkkokauppaan: sales.sfs.fi lähempänä ilmestysajankohtaa keväällä 2012. standardijulkaisuja myy suomen standardisoimisliitto sFs, puh. (09) 149 9331, sales(at)sfs.fi. Tarkemmat tiedot kaikista SFS-standardijulkaisuista verkkokaupasta sales.sfs.fi. Lisätietoja valaistusalan standardointiin osallistumisesta antavat: · ToimitusjohtajaSinikkaHieta-Wilkman,puh.096963951,sähköposti:sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi · KehityspäällikköJuhaVesa,puh.096963958,sähköposti:juha.vesa@sesko.fi(SK34) · RyhmäpäällikköEeroSorri,puh.096963953,sähköposti:eero.sorri@sesko.fi(SKCEN169)
• LED-STAnDArDIT Yksiin kAnsiin SUUnnITTELU Teksti: juha Vesa, seskO ry L edien käyttö valon lähteinä yleistyy jatkuvasti, ja uusia tuotteita ilmestyy markkinoille. kansainvälisiä ieC-standardeja ja ieC/pAsjulkaisuja valmistellaan aktiivisesti, ja useita julkaisuja on jo valmiina. kansainvälisen sähköalan standardisointijärjestön ieC:n (international electrotechnical Commission) toiminnan päämääränä ovat ieC-standardit, mutta nopeasti kehittyvällä alueella, kuten led-teknologiassa, laaditaan ensi vaiheessa myös ieC/pAs-julkaisuja. nämä ovat riittävän konsensuksen ieC:n jäsenmaiden kesken saavuttaneita "esistandardeja", jotka ovat voimassa tietyn ajan (1­3 vuotta). ieC-standardit otetaan käyttöön euroopassa en-standardeina, jotka on vahvistettava sellaisinaan myös kansallisiksi sFs-standardeiksi. ieC/pAsjulkaisuja ei saateta en-standardeiksi niiden väliaikaisen luonteen vuoksi, joten näitä tämänhetkistä tekniikan tasoa edustavia esistandardeja voidaan soveltaa sellaisinaan, ja toisaalta niiden avulla voidaan ennakoida tulevia vaatimuksia. seskOn valaisinkomitea sk 34 on päättänyt koota ledejä koskevat ieCja en-standardit sekä ieC/pAs-julkaisut kahdeksi aihetta käsitteleväksi sFs-käsikirjaksi, koska kentällä tarvitaan tietoa näistä vaatimuksista. tämä tietopaketti sisältää viimeisimmän tiedon erilaisilta led-tuotteilta edellytettävistä vaatimuksista. käsikirjoista uskotaan olevan apua laitevalmistajille, maahantuojille, viranomaisille ja suunnittelijoille, sillä niissä esitetään käytettävissä oleva standarditieto käyttäjäystävällisessä muodossa. sFskäsikirjat 651-1 ja 651-2 ilmestyvät vuoden 2012 alkupuolella. pAs-juLkAisuissA tietOA suOrituskYkYVAAtiMuksistA k stAndArdipAketin ensiMMäinen VAihe L ed-lamppujen turvallisuudessa on havaittu puutteita, ja tämän vuoksi niitä koskevaa standardia on odotettu kovasti. Yleisiin valaistustarkoituksiin tarkoitettujen, sisäisellä liitäntälaitteella varustettujen led-lamppujen turvallisuusstandardi en 62560 vahvistetaan vuoden vaihteessa, ja tämän oleellisen standardin ilmestyttyä on ledejä käsittelevän standardipaketin ensimmäinen vaihe valmis. äsikirjan ensimmäisessä osassa, sFs-käsikirjassa 651-1, esitetään led-moduulien, -lamppujen, -liitäntälaitteiden ja -valaisimien turvallisuutta sekä suorituskykyä koskevat vaatimukset. Ledien värien määrittelyä, luokittelua ja koodaamista koskeva julkaisu sisällytetään myös tähän osaan. tyypillisesti turvallisuuskysymykset ovat oleellisia sähköalan standardisoinnissa, ja niitä koskevat vaatimukset julkaistaan standardeina. Valaisinalueella on energiatehokkuusvaatimusten myötä tullut tarvetta standardisoida myös suorituskykyyn ja toiminnallisuuteen liittyviä asioita, ja nämä on toistaiseksi julkaistu ieC/pAs-asiakirjoina led-liitäntälaitteiden velvoittavia vaatimuksia lukuun ottamatta. nämä esistandardit saatetaan parin vuoden koekäytön jälkeen standardeiksi tarvittavin osin täsmennettyinä. pAs-julkaisujen sisällyttämistä käsikirjaan pidettiin tärkeänä, koska niiden avulla voidaan päätellä, millaisia suorituskykyvaatimuksia jatkossa Yleiskuvaus led-moduulien ja liitäntälaitteiden yhdistämisestä standardin ieC 62031 mukaan. Self-ballasted LED lamp Lampholder LED gear LED module Gear and LED module: one unit Supply voltage: AC (up to 1000 V 50 Hz or 60 Hz) or DC (up to 250 V) Built-in Electronic control gear for LED modules Integral Independent Built-in Integral Independent Gear without LEDs (IEC 61347-2-13) (IEC 62384) Connection system LED module (IEC 62031) Combinations possible Built-in Self-ballasted LED module Integral Independent Gear + LEDs (IEC 62031) 36 VALO 2/2011
• led-tuotteilta edellytetään. esimerkiksi sisäisellä liitäntälaitteella varustettujen led-lamppujen suorituskykyvaatimuksia koskevassa julkaisussa ieC/ pAs 62612 määritellään lamppujen syttymistä, tehoa, valovirtaa ja sen pysyvyyttä, värilämpötilaa, värintoistoindeksiä, elinikää sekä käyttökestävyyttä koskevat vaatimukset. hOrisOntAALiset stAndArdit hYÖdYksi tuOtteiden VALMistAjiLLe k äsikirjan toiseen osaan, sFs-käsikirja 651-2, kootaan sähkömagneettista ja fotobiologista säteilyä sekä sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat standardit. tämä osa sisältää horisontaalisia standardeja, jotka asettavat vaatimuksia erilaisille valonlähteille. näiden vaatimusten tunteminen ja huomioon ottaminen on oleellista myös ledtuotteiden valmistajille. n Lisätietoja led-standardoinnista ja tulevasta led-käsikirjasta antaa seskOn toimistossa Juha Vesa, puh. (09) 696 3958, juha.vesa@sesko.fi. KäSIKIrJOJEn SISäLTö Osa 1. Valaisinten, ledien ja liitäntälaitteiden turvallisuus- ja suorituskykystandardit: · · · · · · · · · · · Valaisimien yleiset turvallisuusvaatimukset (sFs-en 60598-1 + A11:2009) Led-valaisimien suorituskyky (ieC/pAs 62722-2-1:2011) Led-moduulien turvallisuus (en 62031:2008, ieC 62031:2008) Led-moduulien suorituskyky (ieC/pAs 62717:2011) Led-lamppujen (sisäinen liitäntälaite) turvallisuus (en 62560:2011, ieC 62560:2011) Led-lamppujen (sisäinen liitäntälaite) suorituskyky (ieC/pAs 62612:2009) Liitäntälaitteiden yleinen turvallisuus (en 61347-1:2008, en 61347-1/A1:2011, ieC 61347-1:2011) Led-liitäntälaitteiden turvallisuus (en 61347-2-13:2006, ieC 61347-2-13:2006) Led-liitäntälaitteiden suorituskyky (en 62384:2006, en 62384/A1:2009, ieC 62384:2011) dALi-liitäntälaitteiden vaatimukset (en 62386-207:2009, ieC 62386-207:2009) Ledien värien määrittely, luokittelu ja koodaaminen (ieC/pAs 62707-1:2011) Osa 2. Sähkömagneettinen ja fotobiologinen säteily sekä sähkömagneettinen yhteensopivuus: · · · · · · · sähkömagneettisen säteilyn biologiset vaikutukset (en 62493:2010, ieC 62493:2009) Lamppujen fotobiologinen turvallisuus (en 62471:2008, ieC 62471:2006) Lamppujen optisen säteilyn luokittelu (ieC/tr 62471-2:2009) Valaisimien aiheuttamat radiohäiriöt (en 55015:2006 + A1:2007 + A2:2009, Cispr 15:2009) Valaisimien aiheuttamat harmoniset yliaallot (en 61000-3-2:2006 +A1:2009 + A2:2009, ieC 61000-3-2:2009) Valaisimien aiheuttamat jännitteenvaihtelut ja välkyntä (en 61000-3-3:2008, ieC 61000-3-3:2008) Valaisimien immuniteettivaatimukset (en 61547:2009, ieC 61547:2009) Tule ja tutustu showroomiimme Cariitti Shop -myymälässä Vantaalla! Cariitti Shop, Kauppakeskus Viisari, Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com
• LIGHT+BUILDInG FrAnkFurtissA 15.­20.4.2012 CIE:n 27. KOnfErEnSSIn kuuLuMisiA kansainvälinen valaistusalan järjestö Cie (Commission internationale de l`eclairage) kokoontui 27. konferenssiinsa viime heinäkuussa. kokouspaikkana oli sun City eteläAfrikassa. paikan valintaan vaikutti etelä-Afrikan valoteknillisen seuran aktiivinen toiminta Cie:ssä. esimerkiksi Cie:n puheenjohtaja oli etelä-Afrikasta. seuraava varsinainen neljän vuoden välein pidettävä kokous on kesällä 2015 Manchesterissa, jossa kokousta johtaa nyt valittu uusi puheenjohtaja tohtori Ann Webb Manchesterin yliopistosta. hän on järjestön ensimmäinen naispuheenjohtaja. tätä ennen pidetään ns. välikauden kokous huhtikuussa vuonna 2013 pariisissa. järjestö kokoontuu tällöin synnyinkaupunkiinsa viettämään satavuotisjuhliaan. Cie koordinoi maailmanlaajuisesti valaistustutkimushankkeita, ja sen piirissä työskentelee noin tuhat valaistusalan tutkijaa ympäri maailmaa. suomea järjestössä edustaa suomen Valoteknillinen seura. Cie toimii nykyään myös maailmanlaajuisena standardointiorganisaationa valaistusalalla. Valaistusalalla on tapahtunut viime vuosina paljon. tämä saa aikaan tutkimustarvetta useilla eri valaistuksen osa-alueilla. Valaistuksen energiatehokkuus ja laatu ovat edelleen keskeisiä asioita useissa tutkimushankkeissa. Aiheesta tullaan pitämään oma konferenssinsa syyskuussa 2012 hangzhoussa kiinassa. jotta seura saisi riittävästi informaatiota ja palautetta siitä, mitä tutkimusalueita valaistusteollisuus pitää tärkeinä, on perustettu uusi verkosto, jonka jäseninä ovat Cie:n lisäksi muut keskeiset valaistusalan toimijat ja laitevalmistajia edustava GLF (Global Lighting Forum). Mesooppisen näkemisen tutkimus jatkuu edelleen, ja tutkimuksista saatavat tulokset tulevat aikanaan vaikuttamaan muun muassa tievalaistussuosituksiin. Ledit ovat vaikuttaneet siihen, että värintoiston arviointiin joudutaan kehittämään uusia menetelmiä. sisävalaistuksen kiusahäikäisyn arviointiin käytetty uGr-indeksi (unified Glare rating) ei myöskään sovi ledeille, joten häikäisyn arviointimenetelmiä jouduttaneen myös jatkossa uudistamaan. teksti: tapio kallasjoki j oka toinen vuosi järjestettävä Frankfurtin Light+Building on maailman suurin valaistuksen, sähkötekniikan ja rakennusautomaation messu. Valon ammattilaisille se antaa mahdollisuuden seurata valaistusalan ajankohtaisia kysymyksiä ja pysyä ajan tasalla valaistuksen viimeisimmistä uutuuksista. Valoa käsitellään Light+Buildingissä kaikista mahdollisista näkökulmista. esillä ovat niin designvalaisimet sisälle ja ulkokäyttöön kuin tekniset valaistusratkaisut ja lamput sekä valaistuksen komponentit ja lisätarvikkeet. Lisäksi Light+Building tarjoaa kokonaiskuvan valaistuksen erilaisista trendeistä kuten julkisten tilojen ja myymälätilojen valaistuksesta. Vuonna 2012 Light+Buildingin erityisteemana on energiatehokkuus. Messut tarjoavat kokonaisvaltaisen näkökulman rakennusten energiakulujen leikkaamiseen niin valaistuksen kuin rakennusautomaationkin näkökulmasta. Light+Buildingin kaksi pääteemaa ovat energiaomavaraiset rakennukset sekä valaistuksen ja rakennusten käyttäjäpalveluiden ja -teknologioiden digitalisaatio. Lisääntyvä digitalisaatio näkyy selkeästi Light+Buildingin näytteilleasettajien tuotteissa. Led-teknologian rinnalle nouseva OLed-teknologia tarjoaa mahdollisuuden aivan uudenlaisiin sovelluksiin. Frankfurtiin odotetaan noin 2 100 näytteilleasettajaa ja 180 000 messuvierasta. Maailmantalouden epävarmuus ei juurikaan näy Light+Buildingissä. 80 prosenttia messuosastoista on ollut varattuna jo pitkään kuluneen syksyn aikana. Mukana on niin tärkeitä markkinajohtajia kuin uusia innovatiivisia toimijoita. Myös suomalaisia yrityksiä on näytteilleasettajien joukossa. Mukaan mahtuu vielä uusiakin näytteilleasettajia. Messuohjelmaa täydentävät seminaarit, esitelmät, kilpailut, trendikatsaukset ja muut oheistapahtumat. tuttuun tapaan yhtä aikaa Light+Buildingin kanssa Frankfurtin täyttää valo- ja taidespektaakkeli Luminale. se sisältää yli 150 tapahtumaa, tuo yhteen designereita ja suunnittelijoita ympäri maailmaa ja tarjoaa suurelle yleisölle näyttävän valaistuselämyksen ympäri Frankfurtia. Lisätietoja: www.light-building.messefrankfurt.com, info@finland.messefrankfurt.com VäITöS ­ di eMiLiA rAutkYLä research methods and neurophysiological mechanisms behind the alerting effects of daytime light exposure tutkimusmenetelmät ja neurofysiologiset mekanismit päiväaikaisen valoaltistuksen aiheuttamien vireysvaikutusten taustalla alon vaikutuksista ihmisen vireyteen puhutaan paljon, ja valohoitoa onkin käytetty useissa kliinisissä ja ei-kliinisissä sovelluksissa. ei ole kuitenkaan selvää, mitkä kehon mekanismit ovat vastuussa valon mahdollisista vireysvaikutuksista. Väitöskirja pureutuu vireyden fysiologiaan ja esittää, miten sitä pitäisi valaistusalalla tutkia. teoreettisen ja kokeellisen tarkastelun perusteella se suosittelee autonomisen hermoston toimintaa mittaavien menetelmien käyttämistä vaikutusten tutkimiseen, ja keskushermostoa tutkivia menetelmiä vaikutusten taustalla olevien syiden selvittämiseen. Väitöskirjassa esitetään uusi malli kahdesta erillisestä polusta, joita pitkin valo voi kulkea aivojen aktivaatiojärjestelmään ja edistää vireyttä. Mallin mukaan on mahdollista, että valo vaikuttaa tunteisiin, ja muuttuva tunnetila saa aikaan vireyttävän vaikutuksen. Alustavien kokeiden mukaan mielialan ja vireyden korrelaatio riippuu valaistuksen V parametreistä. kausaalisuuden tutkimiseksi väitöskirja esittelee aivokuvantamista hyödyntävän testiprotokollan. Malli tuo uutta tietoa vireystutkimukseen, koska sen mukaan ihmisen vireys riippuu paitsi sirkadiaanisesta rytmistä, myös limbisen järjestelmän toiminnasta. Vasta kun mekanismit vireysvaikutusten taustalla tunnetaan, voidaan määrittää, mitkä valon ominaisuudet ovat vireyden kannalta tärkeimpiä. diplomi-insinööri emilia rautkylä väitteli Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 14.10.2011 valaistustekniikan alalta. VAstAVäittäjä: professori peter Boyce, rensselaer polytechnic institute, troy, usA VALVOjA: professori Liisa halonen, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, elektroniikan laitos 38 VALO 2/2011
• VALOnVäLäHDyKSIä KrUUnUVUOrEnrAnnAn VALOT kAnsAinVäLinen iLMOittAutuMiskutsukiLpAiLu KRUUNUVUORENRANTA LIGHTS AN INTERNATIONAL INVITATIONAL COMPETITION FOR THE LIGHTING OF KRUUNUVUORENRANTA, HELSINKI, FINLAND julkistetaan vuonna 2012 kahdella hankkeella. tämä kilpailun tulos julkistetaan syksyllä 2012 samanaikaisesti, kun kruunuvuorenrannan ensimmäinen valotaideteos (valaistava öljysäiliö) paljastetaan. kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen suunnittelussa painotetaan erityisesti valaistusratkaisuja ja valotaidetta. kilpailun tarkoituksena on luoda kruunuvuorenrannan taiteellisesti painottuvat valaistusratkaisut, joiden pohjalta osa-alueittaiset toteutussuunnitelmat voidaan laatia. kilpailu on hankintalain mukainen rajoitettu kilpailu. kiLpAiLuMuOtO jA OsAnOttAjAt kilpailu järjestetään kansainvälisenä kutsukilpailuna, johon kutsutut valitaan avoimen ilmoittautumismenettelyn kautta. Menettelyssä noudatetaan suomen lakia julkisista hankinnoista. kilpailukieli on englanti. kilpailijoiden tulee muodostaa suunnitteluryhmiä, joilla on tehtävän edellyttämää kokemusta. suunnitteluryhmässä tulee olla ainakin valaistuksen taiteellinen ja tekninen asiantuntija, arkkitehti tai teollinen muotoilija tai vastaavan koulutuksen saanut asiantuntija, maisema-arkkitehti sekä kaupunkisuunnittelija. Mikäli kilpailun voittaneella ryhmällä ei itsellään ole tarvittavaa asiantuntemusta ja kokemusta valaistuksen suunnittelusta suomessa sekä yhteistyöstä suomalaisten viranomaisten kanssa, jatkosuunnitteluvaiheessa voittajan tulee nimetä nämä edellytykset täyttävä yhteistyökumppani. kilpailusta julkaistaan hankintailmoitus eu:n verkkosivuilla, www.simap.europa.eu ja hilma-palvelussa www.hankintailmoitukset.fi. ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake kilpailun verkkosivuilta http://ksv.hel.fi/en/kruunuvuorenranta/lights. Verkkosivuilla on esitetty valintaperusteet, joiden pohjalta kilpailijat valitaan. päätöksen kilpailuun valittavista osanottajista tekee kaupunkisuunnittelulautakunta kilpailun palkintolautakunnan ehdotuksen pohjalta. kilpailijoiksi valitaan ilmoittautumisen yhteydessä annettujen referenssien ja ryhmän kokoonpanon perusteella neljä ryhmää hankintailmoituksessa ilmoitettujen valintakriteerien perusteella. kiLpAiLuAikA ilmoittautumisaika alkaa 14.12.2011 ja päättyy 24.1.2012. kilpailuun valituille pyritään ilmoittamaan valinnasta helmikuun puoliväliin mennessä, ja tieto tulee myös kilpailun verkkosivuille. ilmoittautumista koskevat kysymykset tulee tehdä kilpailun verkkosivuilla viimeistään 30.12.2011. Vastaukset annetaan kilpailun verkkosivulla 13.1.2012. kilpailu alkaa 26.3.2012 ja päättyy 1.8.2012. kilpailun tulokset julkistetaan loka-marraskuussa 2012 osana kruunuvuorenrannan WdC-valotaidehankkeita. h elsinkiin rakennetaan uusi merellinen kaupunginosa entisen öljysataman alueelle kruunuvuorenrantaan seuraavien 15 vuoden aikana. kruunuvuorenranta on näkyvyydeltään poikkeuksellinen. se sijoittuu kantakaupungista katsoen avoimen merenselän toiselle puolelle. Lähes kaikkialta kantakaupungin itäisiltä ranta-alueilta on suora näköyhteys kallioisen saaren länsirannalle rakentuvaan uuteen kruunuvuorenrantaan. kilpailun tarkoituksena on luoda kruunuvuorenrannan visuaalisesti, ekologisesti ja teknisesti kestävä taiteellisesti painottuvan valaistuksen suunnitelma, jonka pohjalta valaistus voidaan toteuttaa. kruunuvuorenrannan valot -kilpailun järjestää helsingin kaupunki. kilpailu on osa helsingin World design Capital vuoden 2012 ohjelmaa, jolla pyritään edistämään kaupungin kehitystä designin keinoin. kruunuvuorenrannan taidevalaistusprojekti SISäTyöTILOJEn VALAISTUSSTAnDArDI uudistettu s tandardin sFs-en 12464-1, Valo ja valaistus. työkohteiden valaistus. Osa 1: sisätilojen työkohteiden valaistus toinen painos on ilmestynyt. sFs-en 12464-1 määrittelee sisätyötilojen valaistusvaatimukset normaalinäkökykyisten henkilöiden näkömukavuuden ja näkötehokkuuden kannalta. standardissa käsitellään kaikkia yleisimpiä näkötehtäviä mukaan lukien näyttöpäätetyö. standardi määrittelee valaistusratkaisujen määrälliset ja laadulliset vaatimukset useimmille sisätyöpaikoille ja niihin liittyville alueille. Lisäksi annetaan suosituksia hyvistä valaistuskäytännöistä. tämä standardi ei esitä ratkaisumalleja, ei rajoita suunnittelijan vapautta soveltaa uutta tekniikkaa eikä edistyksellisten laitteiden käyttöä. Valaistus voidaan tuottaa päivänvalolla, keinovalolla tai niiden yhdistelmänä. (ulkotyöpaikkojen valaistusta käsittelee standardi sFs-en 12464-2 ja hätävalaistusta sFs-en 1838 ja sFs-en 13032-3.) tässä toisessa painoksessa on seuraavat merkittävät muutokset verrattuna edelliseen painokseen: · päivänvalon tärkeys on otettu huomioon. Valaistukselle asetettavia vaatimuksia voidaan yleensä soveltaa itsenäisesti riippumatta siitä, onko se toteutettu keinovalolla, päivänvalolla tai niiden yhdistelmällä. · seinien ja kattojen minimivalaistusvoimakkuuden vaatimukset. · sylinterivalaistusvoimakkuuden vaatimukset ja yksityiskohtaiset mallinnustiedot. · Valaistusvoimakkuuden tasaisuus on asetettu tehtävien ja toiminnan mukaisiksi. · tausta-alueen määritelmä ja tämän alueen valaistusvaatimukset. · Valaistusvoimakkuusruudukon määritelmä on standardin sFs-en 12464-2 mukainen. · näyttöpäätteiden kanssa käytettäville valaisimille uudet luminanssirajat. sFs-en 12464-1:2011 on julkaistu kaksikielisenä painoksena (fi/en). siinä on 95 sivua, ja sen hinta on 74 (ALV 0 %). julkaisua myy suomen standardisoimisliitto sFs, puh. (09) 149 9331, sales@sfs.fi. huOMAA: standardi ei määrittele valaistusvaatimuksia lähtien työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikoilla, eikä sitä ole laadittu yhdenmukaisena eu:n sopimuksen artiklan 153 kanssa, vaikka tässä standardissa määritellyt valaistusvaatimukset yleensä täyttävät turvallisuuden vaatimukset. työntekijän turvallisuutta ja terveyttä työpaikoilla koskevia valaistusvaatimuksia voi sisältyä eu:n sopimuksen artiklaan 137 perustuvissa direktiiveissä, näihin direktiiveihin perustuvissa jäsenmaiden kansallisissa laeissa tai muissa jäsenmaiden kansallisissa laeissa. Lisätietoja: eero sorri, puh. (09) 6963 953, eero.sorri@sesko.fi. VALO 2/2011 39
• PrOJEKTIuutisiA kuva: kristina kanter Kuva: Juhana Konttinen fAzEr CAfé & rESTAUrAnT JUMBO Vantaan jumbossa sijaitseva Fazer Café & restaurant siirtyi uuteen Ledvalaistukseen. ravintolaan asennettiin Led-paneelit. Valaistus muuttui kauttaaltaan tasaisemmaksi ja luksimäärät lisääntyivät. Cafén puolelle vaihdettiin 15 W, 3 x 10 W ja 5 W Led-alasvalot. Led-valojen ansiosta myytävät tuotteet tulevat nyt selkeämmin esille, ja valoista johtuvat lämpöhaitat poistuivat. sijAinti: kauppakeskus jumbo, Vantaa VALMistuMisAikA: syksy 2011 VALAistussuunnitteLu jA tOteutus: Finlight LisätietOjA: www.finlight.fi ELäMänKOULU elämänkoulu-taideteos on kolmiosainen, ja se kuvastaa teemoja vastuu, luottamus ja luovuus. teokset jalustoineen on tehty corten-teräksestä, ja jokaiseen liittyy ruostumattomasta teräslangasta tehty pallo. teos on yksi Valon kaupunki -tapahtuman kohteista. Valaistus toteutettiin kuudella philipsin decoscene dBp523 70 W / 830 WB maahan upotettavalla valaisimella. sijAinti: jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksen piha-alue VALMistuMisAikA: syksy 2011 VALAistussuunnitteLu: Annukka Larsen LisätietOjA: www.designalonen.fi/karialonen.html kuva: Matti kallio kuva: Mika Ahonen /kemin kuvaamo SATUMAAnPUISTOn VALAISTUS Aloite puiston valaistuksen parantamiseen tuli asukkailta, jotka kokivat heikosti valaistun alueen turvattomaksi. helsingin kaupunki päätti valaista puiston energiatehokkaalla Led-tekniikalla ja kerätä käytännön kokemuksia puistojen ja puistokäytävien valaistuksesta Led-valaisimilla. Valaisimeksi valittiin Alppilux-valikoimasta plurio Led (45 W, 3000 lm). puistokäytävien valaisimissa on katuvalo-optiikka. Lasten leikkipuiston valaistus on toteutettu valaisimin, joiden valonjako on pyörähdyssymmetrinen. näin kohteeseen on voitu toteuttaa tasainen ja energiatehokas valaistus muotokieleltään samanlaisin puistovalaisimin ilman epämukavaa häikäisyä. sijAinti: satumaanpolun ja keijukaistenpolun välissä, roihuvuori, helsinki VALMistuMisAikA: kesäkuu 2011 VALAistussuunnitteLu: valaistussuunnittelija Mirja kaitila, suomen energia-urakointi Oy; valaistuspäällikkö juhani sandström, helsingin kaupungin rakennusvirasto; hankevastaava jouko Manninen, helenulkovalaistus, helsingin energia LisätietOjA: www.alppilux.fi KEMIn TALVI- JA JOULUVALAISTUS ihmekaupungin valot -suunnitelmalla elävöitetään kemin nykyistä kaupunkivalaistusta ja tuotetaan keskustaan elämyksellinen pimeän ajan valaistuskokonaisuus. Valaistus parantaa keskustan matkailullista vetovoimaa sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja -ympäristöä. totuttu maisema ja arkkitehtuuri saadaan valon avulla korostettua tai muutettua uudeksi muotoilemalla kohdetta valolla tai tuomalla ympäristöön uusia valaistuja elementtejä. erittäin tärkeänä valaisinten ja valonlähteiden valintakriteerinä on ollut energiatehokkuus ja valon oikeat sävyt. erikoiskohteiden suunnittelussa on huomioitu myös liikenneturvallisuus eli valaistuskohteet eivät saa häikäistä tai muutoin häiritä ajoneuvoliikennettä. sijAinti: kemin keskusta VALMistuMisAikA: projekti 2010­2012, Valtakadun valopallot 2011 tiLAAjA: kemin kaupunki VALAistussuunnitteLu: Wsp Finland Oy design studio, sirpa Laitinen ja pia salmi LisätietOjA: www.wspgroup.fi 40 VALO 2/2011
• Kuva: Mikael Lindén kuva: suunnittelutoimisto Amerikka Oy KULOSAArEn METrOASEMA kulosaaren metroaseman peruskorjaus on saatu päätökseen. Viihtyisyyttä ja turvallisuutta on lisätty muun muassa lippuhallia laajentamalla ja laituritason katosta jatkamalla. erityistä huomiota kiinnitettiin myös valaistuksen energiankulutukseen ja visuaaliseen ilmeeseen. Metroaseman laiturialueet on valaistu ipro 16 x 1,2 W Led -valonheittimillä sekä iroll hit 70 W -valaisimilla. sijAinti: kulosaari, helsinki VALMistuMisAikA: syksy 2011 ArkkitehtisuunnitteLu: hMt Arkkitehdit Oy sähkÖsuunnitteLu: insinööritoimisto Lausamo Oy LisätietOjA: www.iguzzini.fi MArTTIInIn PUUKKOMyyMäLä Marttiini on vanha perinteikäs puukkovalmistaja, joka on perustettu rovaniemelle 1928. uusin Marttiinin myymälä sijaitsee kiseleffin talossa helsingissä. Myymälän rakenteissa ovat pääosassa aidot puukon materiaalit ­ puu, teräs ja nahka. Valaistuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota pystysuorien pintojen valaisuun ja hyvään värintoistoon. Valaisimiksi valittiin kattoon upotettavat iGuzzinin pixel-kohdevalaisimet varustettuina 20 W ja 35 W monimetallilampuilla, joiden värilämpötila on 3000 k. sijAinti: Aleksanterinkatu 28, helsinki VALMistuMisAikA: toukokuu 2011 Arkkitehti- jA VALAistussuunnitteLu: suunnittelutoimisto Amerikka Oy LisätietOjA: www.iguzzini.fi Kuva: Ari Tiilikainen kuva: patrik rastenberger KALLIOLEIKKAUKSEn MAISEMAVALAISTUS kuopion lentoasemalle johtavan tien kallioleikkauksen valaistuksella haluttiin korostaa kallion moniulotteista pintastruktuuria. dramaattinen varjonmuodostus saatiin aikaiseksi valaisemalla pintaa läheltä. koska kohde sijaitsee lähellä lentoasemaa, toteutettiin valaistus häikäisynhallinnan vuoksi ylhäältä alaspäin. samalla ehkäistiin taivaalle suuntautuvaa turhaa valosaastetta. Valopaan valmistamat Led-valaisimet asennettiin kohdetta varten suunniteltuihin kalliokiinnikkeisiin, jotka toteutti toivalan Metalli Oy. sijAinti: Lentokentäntie, toivala VALMistuMisAikA: lokakuu 2011 VALAistussuunnitteLu: Ari tiilikainen, Lite-designs sähkÖsuunnitteLu: Voimatel Oy rAkennuttAjA: Liikennevirasto LisätietOjA: www.litedesigns.fi HyVInKään AnTTILA Anttilaan haettiin uutta ja joustavaa valaistusratkaisua, jonka avulla voidaan säästää energiaa. Valaistus toteutettiin itrack-kosketinkiskojärjestelmällä. Yleisvalaistusta ohjataan automaattisesti asiakkaiden liikkeiden perusteella. Yleisvalaistusta himmennetään 20 %:iin silloin, kun osastolla ei havaita asiakkaita. kun liiketunnistimet havaitsevat asiakkaan, valaistus ohjataan hallitusti takaisin 100 %:iin niin, että asiakkaat eivät reagoi muutokseen. kohdevalaistus pitää tilan visuaalisen ilmeen hyvänä kaikissa tilanteissa. Valaistuksen tekniikka: itrack-kiskojärjestelmä, itrack Line wide 1 x 54 W, sinus MtC 35 W narrow, sinus MtC 70 W wide, itrack emLed -turvavalaistus ja itrack dALi -multisensor. sijAinti: torikatu 3­5, hyvinkää VALMistuMisAikA: syksy 2011 VALAistussuunnitteLu: Anttila Oy / e-plan Oy, konsultointi Fagerhult Oy LisätietOjA: www.fagerhultretail.com VALO 2/2011 41
• UUDEn SUKUPOLVEn OHJAUSPAnEELIT HELVArILTA MInIMALISTInEn MICrOTOOLS Zumtobel on esitellyt uuden Microtools-valaistusjärjestelmänsä hyllyvalaistukseen. huomaamattoman pienikokoinen Led-järjestelmä soveltuu puuhyllystöissä sekä pinta- että uppoasennuksiin ja lasi- ja metallihyllyköissä pinta-asennukseen. helposti yhdistettävät erilaiset yksiköt mahdollistavat monipuoliset valaistusratkaisut aina yleisvalaistuksesta kohdennettuun valaistukseen sekä tietenkin näiden yhdistelmiin. Valaisinosat ja runkoyksiköt on valmistettu hopean väriin anodisoidusta alumiinista. kompaktin rakenteensa ja gimbal-tyyppisesti kääntyvien, ainoastaan 4 mm korkeiden valaisinosiensa ansiosta kokonaisuus on pienimpiä markkinoilla olevista toteutuksista. koska 1,2 W ledit tuottavat vain vähän lämpösäteilyä, voidaan ne sijoittaa lähelle valaistavia kohteita. niillä voidaan korvata halogeenilamppuvalaisimia valonlaadusta tinkimättä, mutta selkeästi alentamalla käytettävää liitäntätehoa. Ledien valo on suunnattu hallitusti vastaamaan kaikkia museo- ja myymälävalaistukselle asetettuja vaatimuksia. Valonjaot ovat kapeakeilaisesta (16°) leveäkeilaiseen (68°). Microtools-valaisimet ovat saatavissa kahdella eri valon värillä ­ lämmin ja keskivalkea. niiden värintoisto on korkea, ra > 80 tai ra > 90. LisätietOjA: Oy hedtec Ab (09) 682 881 www.hedtec.fi helvar on julkaissut uudelleenmuotoillut modulaariset ohjauspaneelit laajentamaan jo olemassa olevaa diGidiM-ohjauspaneelien tuoteperhettä. Modulaariset ohjauspaneelit koostuvat erilaisista ohjausmoduuleista, materiaaleista sekä peitelevyistä, joita voi yhdistellä haluamallaan tavalla. uudistetut diGidiM-ohjauspaneelit toimitetaan esiohjelmoituina, joten ne toimivat sellaisenaan ilman erillistä ohjelmointia. paneelien toiminnat on kuitenkin helppo räätälöidä jokaisen käyttäjän toiveiden mukaiseksi. paneeleissa on infrapunavastaanotin kaukosäädintä varten sekä selkeä Led-valo osoittamassa valittua valaistustilannetta. uusissa ohjauspaneeleissa on selkeämmät painikkeet sekä uudelleenmuotoillut peitelevyt monilla eri väri- ja materiaalivaihtoehdoilla. uudistettu paneelisarja on täysin yhteensopiva jo olemassa olevien diGidiM-ohjausmoduulien kanssa. Vanhojen paneelien päivitys tai korvaaminen uusilla onnistuu olemassa olevia johdotuksia ja kojerasioita hyödyntämällä. "Mix & Match" -periaatteella toimiva ohjauspaneelisarja antaa monipuoliset mahdollisuudet yksilöllisten ohjauspaneelien rakentamiseen jokaisen käyttäjän makuun ja tarpeisiin sopivaksi. Liuku-, kierto- sekä painokytkinmoduuleihin on monia materiaalivaihtoehtoja sekä erilaisia peitelevyjä. kaikki ohjauspaneelit ovat dALi-yhteensopivia. LisätietOjA: helvar Oy Ab (09) 5654 1 www.helvar.com STArSHIP ­ retrOhenkinen desiGn-VALAisin starship on eskild hansenin suunnittelema design-valaisin. Valaisimesta on kaksi ripustettavaa mallia sekä upotettava versio 600 x 600 mm moduulikattoihin. isoimman Mega uplight -mallin yläosan halkaisija on jopa 800 mm, minkä vuoksi se soveltuu hyvin tilan katseenvangitsijaksi. isoimmassa mallissa on parhaimmillaan 55 W + 42 W loistelampputehoa ja lisäksi e27kanta esimerkiksi energiansäästölampulle. Valonjako on epäsuora. LisätietOjA: nylund Valaistus 010 217 0300 www.nylund.fi UnITED ­ MOduLArin uutuus united-profiilivalaisimessa valonlähteenä on uusi, Osramin seamless-loisteputki. Valaisin on saatavana häikäisysuojalla tai ilman. united 2 x 21/39 W on saatavana myös ip55-luokitettuna. u-profiilista voi rakentaa valaistuksen yhdellä tai useammalla profiililla. · Valonlähde: 1, 2 tai 4 x t16 sLs G5 14/24 W, 21/39 W tai 28/54 W · himmennys: 1-10V ja dALi/pushdim (ei ip55) · pinta-asennus tai ripustettava · pulverimaalattua alumiinia LisätietOjA: teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi iGUzzInILTA LED-ALASVALOSArJA rEfLEx EASy Fortimo Led -moduuleilla varustetut reflex easy -alasvalot tarjoavat korkeatasoista Led-tekniikkaa kilpailukykyiseen hintaan. rivoitettu alumiinivalurunko johtaa tehokkaasti lämpöä, jolloin ledit toimivat korkealla hyötysuhteella (L80: 50 000 h, L70: 65 000 h). Fortimo Led -moduulien valovirrat ovat 1100 lm, 2000 lm ja 3000 lm. energiansäästö pL-alasvaloihin nähden on noin 30­50 %. reflex easy -alasvaloja valmistetaan pyöreän ja neliskanttisen muotoisena neljällä eri valonjaolla (symmetrinen, uGr < 19 -versio, seinänpesijä, kaksoisseinänpesijä). Matalimmissa versioissa rungon syvyys on ainoastaan 100 mm. Mallistoon kuuluu myös dALi- sekä ip44-versiot. LisätietOjA: iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.fi 42 VALO 2/2011
• TUOTEUUTISIA MULTILUME fLAT TUO LEDIT TOIMISTOJEn yLEISVALAISTUKSEEn Multilume Flat on energiatehokas valaistusratkaisu, joka tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon vaativiin toimistovalaistuskohteisiin. uuden valaisimen valovirta riittää korvaamaan perinteiset t5-valaisimet, ja sen lähekkäin sijoitetut loistediodit luovat valoaukkoon tasaisen valopinnan. Valaisimen monet innovatiiviset ratkaisut helpottavat suunnittelu- ja asennustyötä. Multilume Flat sopii asennettavaksi myös mataliin alakattorakenteisiin, sillä sen korkeus on vain 50 mm. Valaisimen ja kytkentärasian välinen liitosjohto on niin pitkä, että kytkentärasia voidaan helposti irrottaa ilman työkaluja valaisimesta ja sijoittaa ahtaissa tiloissa myös valaisimen viereen. kaikissa Multilume Flat -sarjan valaisimissa on Linectjärjestelmän liitin, jonka avulla valaisin voidaan kytkeä joko kiinteällä liitännällä tai pikaliittimen (mm. enstonet, Wieland, Wago) avulla. kytkentärasiassa on kaksi läpivientiä kiinteitä ryhmäjohtoja varten, joten valaisimet soveltuvat myös ryhmäjohdon jatkamiseen. Valikoimasta löytyvät mallit sekä näkyviin kannatinprofiileihin (VtB) että piilokiinnityskattoihin (hB) asennettavaksi. Multilume Flatin kehys on siroa, mutta kuitenkin tukevaa alumiiniprofiilia. se pitää rakenteen matalana ja säilyttää alakaton visuaalisen ilmeen tyylikkäänä. Valaisinsarjan moduulikoot ovat 300 x 300, 600 x 600 sekä 300 x 1200 mm. Valaisimeen on saatavana kaksi eri häikäisysuojavaihtoehtoa, delta ja Opal. delta-mikroprisman avulla valonjaosta tulee erittäin hallittu ja luminanssi on standardin mukaisesti < 3000 cd/m². Valaisimiin on saatavana myös vakiovalo-ohjaus sekä läsnäolotunnistus. LisätietOjA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi GEnTLESPACE LEDISyVäSäTEILIJä philipsin Gentlespace on ensimmäinen ledisyväsäteilijä, joka korvaa suoraan korkeiden tilojen hidvalaisimet 400 W tehoon saakka. samalla valaisin mahdollistaa merkittävän, jopa 40 % energiansäästön hpi-p-järjestelmiin verrattuna. Gentlespace sopii teollisuushallien tai rautakauppojen yleisvalaistukseen, hyllyvalaistukseen varastorakennuksissa jne. Ledit syttyvät ilman viivettä, ja valaistus on himmennettävissä. Gentlespace-valaisimessa on vakiona dALi-liitäntälaite. Valaisimia on saatavissa kahdessa koossa, ja valikoiman laadukkaiden optiikoiden avulla tilaan voidaan luoda miellyttävä, toimiva valaistus. Vaihtoehtoja ovat keskileveä valonjako (MB), leveä valonjako (WB) ja high-rack-optiikka (hrO). Gentlespace-valaisimen erikoisvalkoinen lasikupu on lämpökarkaistu ja erittäin laadukas. Valon värilämpötila on 4000 k. kaikissa valaisinversioissa on vakaa Gripple Y-fit -ripustus, joka kantaa jopa 45 kg kuorman. LisätietOjA: philips Oy Ammattivalaistus (09) 615 800 www.lighting.philips.fi UUSI TEnTEC ® LED-SArJA Wilan edullisemman hintaluokan tentec-sarja täydentyy ledivalaisimilla. kunnollinen alumiinirunko, eloksoitu alumiiniheijastin (AL 99,98 %) sekä järeä jäähdytyselementti ovat julkisten tilojen valaistukseen tarkoitetun, kunnollisen valaisimen tunnuspiirteitä. Valaisimen korkeus on optiikasta riippuen 120­210 mm. korkeamman valaisimen uGr-luku on 16­18 ja matalamman vastaavasti 22­25. korkeampi malli täyttää myös vaativammat pienluminanssivaatimukset (valoaukon luminanssi yli 65° kulmaan on alle 1000 cd/m2). Valaisimeen on jo saatavilla valonjakotiedostot eulum-formaatissa. teholedit 18­50 W antavat reilusti valoa (1070­ 3160 lm), joten nämä valaisimet sopivat hyvin kaikenlaisiin yleisvalaistustarpeisiin. Valonlähteen värintoistoindeksi ra on vähintään 80, tilauksesta jopa yli 90. Värilämpötilavaihtoehdot 2700 k, 3000 k ja 4000 k vastaavat yleisimpiä loistelamppuja, joten tentec Led sopii hyvin käytettäväksi samoissa tiloissa erilaisten loistevalaisimien kanssa. Valonlähteen hyötypolttoikä on 50 000 h, jonka kohdalla valovirtaa on jäljellä vielä 70 %. Matala ja korkea versio tarjoavat sekä asennuksen joustavuutta että erilaiset valotekniset ominaisuudet. Asennusta helpottaa upotuskehyksen alle piiloon jäävä, tukeva 3-pistekiinnitys, joka sopii kattomateriaalipaksuuksille 1­25 mm. Lisävarusteena on saatavissa kirkas- tai opaalilasi ip44-kotelointiluokkaan sekä betonikattoon tarkoitettu valukotelo. tilauksesta valaisimet on saatavissa valonsäätöön tarkoitetulla liitäntälaitteella (1-10V tai dALi). Viiden vuoden takuu on tae turvallisuudesta ja korkeasta laadusta. tentec Led täydentää monipuolista e Connect -sarjaa, jonka matalat (49 mm) ja tehokkaat 1 x 13 W ­ 2 x 26 W downlight-valaisimet ovat saaneet uusia häikäisysuojavaihtoehtoja. LisätietOjA: kt interior Oy (09) 686 0510 www.ktinterior.fi SOUffLé ­ MOduLArin uutuus soufflé-valaisimen kauneus ei jää vain ulkokuoreen. Valonlähde loistaa valaisimen syvyyksistä ja luo näin pehmeän ja mystisenkin tunnelman. · Valonlähde: 1 x t16-r 2Gx13 22 W ja 1 x t16-r 2Gx13 40 W · himmennys: 1-10V ja dALi/pushdim · ripustettava tai pinta-asennus · Värit: musta ja valkoinen · Mitat: halkaisija 500 mm, korkeus 189 mm (pinta-asennus alavalolla), 214 mm (pinta-asennus ala- ja ylävaloilla) tai 193 mm (ripustettava) LisätietOjA: teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi VALO 2/2011 43
• TUOTEUUTISIA SMArTfOrM LED ­ kestäVYYttä jA enerGiAtehOkkuuttA erittäin monipuolisten modulaaristen smartFormvalaisimien tuoteperhe on suunniteltu sopimaan erilaisiin kattotyyppeihin. Valikoimasta löytyy vaihtoehto valtaosaan erityyppisistä käyttökohteista. uppoasennettava, kestävä smartFormvalaisin on nyt saatavissa myös lediversiona. philipsin smartForm Led tarjoaa korkeamman tehokkuuden kuin perinteiset mikrolinssioptiikalla varustetut loistelamppuratkaisut, tuoden samalla merkittäviä energiansäästöjä. smartForm Led -valaisimen valonlähteenä toimii ledimoduuli. Valon värilämpötila on 4000 k. dALi-ohjaimien kanssa yhteensopiva valaisin on himmennettävissä. 600 x 600 -moduulivalaisin voidaan asentaa näkyviin ja symmetrisiin t-listakattoihin. Valaisimen runko ja kehys ovat pulverimaalattua sinkittyä terästä. AC-MLO-optiikkalevyn materiaali on pMMA, pC-MLO-optiikkalevyn puolestaan polykarbonaatti. Valaisimen värivaihtoehdot ovat valkoinen (Wh) ja hopeanharmaa (si). Muita rAL-värejä on saatavissa tilauksesta. LisätietOjA: philips Oy Ammattivalaistus (09) 615 800 www.lighting.philips.fi SEE PrOSPEr ­ AinutLAAtuinen VALAistuskOnsepti LiiketiLOihin see prosper on moduuliajatteluun perustuva valaisin, joka antaa vapauden luoda persoonallisia ja näyttäviä valaistuskokonaisuuksia. Valaisin sopii sekä tehokkaaseen yleisvalaistukseen että täsmälliseen korostusvalaistukseen. konsepti rakentuu useasta eri valaisinmallista sekä valaistusideasta, jossa erilliset valaisinrungot voidaan kytkeä yhteen jopa neljän valaisimen ryhmäksi. samassa ryhmässä voidaan lisäksi käyttää kolmea eri valonlähdevaihtoehtoa sekä kolmea eri valokeilaa. sarjaan kuuluvat lisäksi kattoon upotettavat sekä kattopintaan ja kosketinkiskoon asennettavat mallit. see prosperissa on erinomaiset valaistustekniset ominaisuudet. heijastinta ja valonlähdettä voidaan kallistaa 45°, ja itse valaisin on käännettävissä 355°. ripustettavissa ja kosketinkiskoon asennettavissa valaisimissa voidaan käyttää kolmea eri valonlähdevaihtoehtoa: monimetalli- ja halogeenilamppuja sekä ledejä. LisätietOjA: Fagerhult Oy www.fagerhultretail.com TyyLIKäS HyBrIDIVALAISIn DOUALA saksalaisen rZB:n valmistama douala on muotoilustaan palkittu hybridivalaisin, jossa on kaksi eri valaistusteknologiaa yhdessä. Valaisin on ilmeeltään tyylikäs ja yhtenäinen kokonaisuus, joka sopii sekä kotiin että julkisiin tiloihin, esimerkiksi oleskelutiloihin ja auloihin sekä baareihin ja ravintoloihin, vastaanottotiskeille ja myymälöihin. Valonlähteenä on sekä rengasloistelamput että ledi. suupuhalletun satiinipintaisen opaalilasin sisällä on 22 W ja 40 W rengasloistelamput, jotka valaisevat tilan tasaisesti. keskellä valaisinta on lisäksi alasvalona toimiva 9 W ledi. rengasloistelamput ja ledi voivat olla päällä joko samanaikaisesti tai erikseen. Valaisimen harjattu, teräksinen runko ja satiinipintainen 3-kerroksinen opaalilasi muodostavat yhdessä vaikuttavan visuaalisen kokonaisuuden, jota vielä valaisimen litteä muotoilu korostaa. ripustettavan version lisäksi douala-valaisinsarjasta löytyy myös kattoon kiinnitettävä valaisin sekä ilman lediä oleva katto- tai seinämalli. Valaisimesta on saatavilla tilauksesta myös himmennettävä versio, jossa ei ole lediä. LisätietOjA: ketonen Oy www.ketonen.com (06) 315 7800 ELIfE VALOisA elife-pistorasiapylväät ovat saaneet valaisimen, jolla toimisto saneerataan helposti nykyaikaan. sähkön ja datan lisäksi myös valaistus saadaan suoraan työpisteeseen ilman kalliita remontteja. Valoisa asennetaan elife-pistorasiapylvään päälle, ja sen voi myös jälkiasentaa. runko on valkoiseksi tai harmaaksi maalattua terästä, häikäisysuojana laadukas mattaeloksoitu alumiininen matalaluminanssiritilä. Valaisimen teho on 2 x 24 W (t5). Varustukseen kuuluu kolmen metrin liitosjohto pistotulpalla, kiinnitystarvikkeet sekä vetokytkin. helpon liikuteltavuutensa ansiosta Valoisa siirtyy toimiston muuttuessa aina oikeaan paikkaan sähköä säästäen. KALLIO ­ AirAMin uusi pihAVALAisin kallio-pollarivalaisin on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja siinä on vahva kirkas lasikupu. Valaisimen runko on viimeistelty harmaalla kivijäljitelmäpäällysteellä. Valonlähteenä voidaan käyttää maks. 60 W e27-kantaista lamppua. Valaisimen mitat ovat 105 x 105 x 900 mm ja jalustan koko on 140 x 140 mm. LisätietOjA: Oy Airam electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi LisätietOjA: eL-parts Oy www.elparts.fi 44 VALO 2/2011
• LED-pylväsvalaisimet Ylivoimainen valikoima, tinkimätöntä laatua Erillisesite: LED-Pole-top luminaires: http://www.bega.com/blaetterkatalog/LED_EN/index.html BEGA Main Catalogue 30 (2010­2012) on myös selattavana suomenkielisenä e-luettelona: http://bega-katalog.de/fi/.
• TUOTEUUTISIA SILUx MUUTOKSIA siluxin päämies vaihtuu vuodenvaihteessa italialaiseen AeC illuminazioneen, jonka valikoimista löytyy laadukkaiden ulkovalaisimien lisäksi vaijeriasennusvalaisimia, valonheittimiä, tunnelivalaisimia ja muita muotoiltuja valaisimia. LED-in · Led-valaisin erilaisilla optiikoilla, st (tie- ja katuvalo-optiikka) ja OC (kevytliikenneoptiikka) · tehoalue 28­145 W, valovirta 2 800­12 000 lm · himmennysmahdollisuus Armodue · Muotoiltu design-valaisin, alumiinirunko · suojausluokka ii (suojaeristetty), kotelointiluokka ip66 · huoltokytkin · katuvalo-optiikka · tehoalue 35­400 W iGUzzInIn STrEET iGuzzinin street-valaisimien suunnittelussa on huomioitu kaupunkiympäristön asettamat vaatimukset. niiden avulla voidaan helposti korvata vanhat hQL-lamppuasennukset ja aloittaa energiansäästö välittömästi. investoinnin takaisinmaksuaika jää lyhyeksi, sillä street-valaisimet ovat valotehokkaita ja hinnaltaan erittäin kilpailukykyisiä. street-valaisimien runko on alumiinivalua, ja ne on varustettu tasolasilla. niiden kotelointiluokka on ip66, ilkivaltaluokitus ik10, lampputehot 50/70/100/150 W (hst/hit) sekä 60/90/140 W (CpO-tW). Lampunpidin voidaan säätää seitsemään eri asentoon valonjaon muokkaamiseksi. Asennus tapahtuu joko pylvääseen tai orteen. street-valaisimilla on viiden vuoden takuu. LisätietOjA: iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.fi KAOS 1 ja KAOS 2 · perinteinen tie- ja katuvalaisin, alumiinirunko · suojausluokka ii (suojaeristetty), kotelointiluokka ip66 · huoltokytkin · tehoalueet: kAOs 1 35­150 W ja kAOs 2 150­400 W kAOs 2 Led-in Armodue LisätietOjA: silux Oy Ab (09) 802 2077 www.silux.fi www.aecilluminazione.com STrEETSAVEr ­ LedirAtkAisu tAAjAMAVALAistukseen tehottomat hpL- ja korvaavat suurpainenatriumlamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. tällä hetkellä noin 58 % kaikesta kuntien ulkovalaistuksesta on yhä toteutettu elohopeahöyrylampuilla. philipsin streetsaver on laadukas ratkaisu, jonka avulla kunnat voivat siirtyä ledijärjestelmiin ja panostaa tulevaisuuteen ­ maltillisin kustannuksin. Valaisin tarjoaa jopa 60 % energiansäästön elohopeatoteutuksiin verrattuna ja minimoi häiriövalon. streetsaver sopii käytettäväksi asuinalueilla, puistoissa, aukioilla, kevyen liikenteen väylillä ja jalankulkualueilla. streetsaverin valonlähteenä toimii integroitu ledimoduuli, joka sisältää liitäntälaitteen. Valon värilämpötila on 3000 tai 4000 k. Vankkarakenteinen runko on alumiinia ja optiikkalevy polykarbonaattia. Valaisimen väri on tumman harmaa. streetsaverin käyttöikä on 50 000 tuntia. LisätietOjA: philips Oy Ammattivalaistus www.lighting.philips.fi LEDISOL Gf20 GF20 on tyylikäs ja kompakti tuoteperhe alue- ja katuvalaistukseen. Valaisimet soveltuvat erinomaisesti asuntokatujen, kevytliikenneväylien ja puistojen valaisimiksi. Myös piha- ja pysäköintialueiden valaistukseen löytyy useita symmetrisiä ja epäsymmetrisiä valonjakovaihtoehtoja. kestävä rakenne ja optimoitu Led-valonlähteiden jäähdytys takaavat pitkäikäisen ja luotettavan ratkaisun eri valaistustarpeisiin. Valaisimilla on viiden vuoden takuu. Valaisimet on kehitetty erityisesti pohjolan oloihin, ja ne on suunnittelu ja valmistettu suomessa. · · · · · · · Värilämpötiloina neutraali tai viileä valkoinen teholuokat 32­74 W Valaisimen valotehokkuus jopa 86 lm/W runko valettua alumiinia karkaistu tasolasi ledien suojana kotelointiluokka ip65 Asennus pylvääseen tai seinään erillisellä kiinnikkeellä ITALIALAISTA MUOTOILUA Arvostettu italialainen Landa on nyt saatavilla suomessa. Valikoimaan kuuluu monipuolisesti sekä ulko- että sisäkäyttöön tarkoitettuja moderneja tai perinteisemmäksi miellettyjä malleja. uusi Liberty-valaisin sopii sulavalinjaisen muotoilunsa ansiosta sekä julkisiin rakennuksiin että moderniin kotipihaan. saatavilla on seinävalaisin, pylväsvalaisin 1­3:lla valaisimella sekä riippuvalaisin. Värivaihtoehtoina on mustan, valkoisen ja harmaiden värien lisäksi antiikkisten värien valikoima. Valolähteenä on 13 W Citizen Led ja värilämpötiloina 5000 k ja 2900 k. LisätietOjA: LumiComp Oy 045 1111 477 www.lumicomp.com LisätietOjA: LedisOL Oy 050 523 8545 www.ledisol.fi 46 VALO 2/2011
• Siirry kaupungin kirkkaimmin valaistuun osaan. Aura CRYSTAL Long Life todelliseen valkoiseen katuvalaistukseen. Aura CRYSTAL Long Life MONIMETALLILAMPPUJEN polttoikä on 36 000 h, yli 2 kertaa pidempi kuin vastaavien vakiolamppujen. Aura Lightilla on oma tunnus Long Lifelle. Tunnuksessa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa pidempään tuote kestää tavalliseen lamppuun verrattuna. Aura Light - tunnuksella merkittyjen lamppujen hankinnalla maksimoit lampun käyttöiän ja minimoit vaikutukset ympäristöön. info@auralight.fi·www.auralight.fi
• TUOTEUUTISIA EnErGIATEHOKKUUS KOHTAA MUOTOILUn philipsin MAster Ledbulb designer 7­40 W -lamppu yhdistää valkoisen, hehkulampun valoa muistuttavan valon räätälöitäviin kupuihin. Lampun e27- tai B22-kantainen runko-osa voidaan yhdistää joko kuperaan tai koveraan MAster Ledlamp -kupuun. Lamppu tarjoaa ennen näkemättömän suunnittelun vapauden, erinomaisen suorituskyvyn ja himmennysmahdollisuuden. Lampun innovatiivinen muotoilu takaa erinomaisen valon laadun. Valon värilämpötila on 2700 k. himmennettävyys auttaa luomaan haluttua tunnelmaa ja parantaa tehokkuutta entisestään. pitkäikäinen lamppu ei tuota infrapunaeikä uV-säteilyä, ja lämpösäteily on alhainen. MAster Ledbulb designer on ihanteellinen avoimiin valaisimiin, joissa lamppu on kokonaan näkyvissä. Lamppu sopii erityisesti hotelleihin, ravintoloihin ja myymälöihin, joissa esteettinen sYLVAniAn rEfLED ES50 7,5 W 350 lumenin refLed es50 on markkinoiden ensimmäinen Led-lamppu, joka pystyy korvaamaan suositun 50 W verkkojännitteisen halogeenilampun ilman lampun kokoon liittyviä kompromisseja. tehokas ja kompakti ieC-standardin mukainen koko (55 mm x 50 mm) antaa mahdollisuuden korvata Gu10- ja GZ10-kantaiset halogeenilamput Ledlampulla. 350 lumenin refLed es50 -lampulla on useita patentoituja ominaisuuksia. Lampussa ovat kaikki ne Led-tekniikan edut, jotka tarjoavat säästöjä energiakustannuksissa sekä ylläpitokuluissa ­ erittäin kilpailukykyiseen hintaan. · · · · Värilämpötilasävyt: kodikas valkea 2700 k, lämmin valkea 3000 k ja valkea 4000 k Avautumiskulmat 25° ja 40° pitkä käyttöikä 25 000 h tehokerroin 0,8 ulkoasu on tärkeä. tyylikkäät MAster Ledlamp -kuvut voidaan valita sisustuksen mukaisesti, ja niitä voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. LisätietOjA: philips Oy Ammattivalaistus (09) 615 800 www.lighting.philips.fi WrAP ­ tekniikAn jA MuOtOiLun YhteistYÖtä Wrap-valaisinsarja on muotoiltu korostamaan valaisimen teknistä sisältöä. Valaisinsarjaan kuuluvat ripustettavat ja kattopintaan asennettavat mallit. ripustettavissa suoran/epäsuoran valonjaon valaisimissa valo tulee kahdesta eri valonlähteestä, mikä helpottaa valon ohjaamista. Moniteholiitäntälaite mahdollistaa eri tehoisten, mutta samanmittaisten valonlähteiden käyttämisen. kattoon asennettava Wrap tuottaa pääasiassa suoraa valoa. Valaisimen sivuilla olevat raot päästävät pienen määrän epäsuoraa valoa myös kattopinnoille luoden tilaan pehmeän yleisvalaistustilanteen. Valaisinsarjassa on kolme eri häikäisysuojavaihtoehtoa: Beta, Lamell ja delta. Lisäksi Wrap tarjoaa useita älykkäitä asennusteknisiä ratkaisuja. ripustettavissa malleissa käytetään siirrettäviä kiinnikkeitä, jotka mahdollistavat kiinnitysvälin portaattoman säädön. Wrapin kytkennät tehdään valaisimen päädystä, jolloin valaisinta ei tarvitse avata tai purkaa. Valaisimiin voidaan valita vetokytkimet sekä dsi/switchdiM- tai dALi-ohjaus. Wrap ovat saatavana myös esense-valonohjausjärjestelmällä varustettuna sekä valmiiksi koottuina plus-paketteina. LisätietOjA: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi SyLVAnIA STArT rOUnD LED start round Led on ihanteellinen valaisin muun muassa käytäviin, eteisiin, kodinhoitohuoneisiin, keittiöihin ja varastotiloihin. erittäin pitkän polttoiän lisäksi nämä Led-valaisimet on helppo asentaa ja puhdistaa. Valaisimet sopivat paljon sytytyskertoja vaativiin kohteisiin, esim. porrasvalokäyttöön. Valittavissa on kaksi värilämpötilaa, ja valoteho on verrattavissa pienloistelamppuun. tekniset tiedot: · keskimääräinen elinikä 35 000 h · jopa 64 lm/W valotehokkuus · kaksi värilämpötilaa: 3000 k ja 4000 k · kotelointiluokka ip20 · kolme eri kokoa: small Ø 125 mm, Medium Ø 150 mm ja Large Ø 175 mm LisätietOjA: havells sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.havells-sylvania.com APOLLO-POLLArI Apollo on tyylikäs uuden ajan Led-pollari, jonka teho on 6 W, värilämpötila 3000 k ja valontuotto 570 lm. runko on sinkittyä harmaaksi pulverimaalattua terästä, ja lasin halkaisija on 250 mm. Valaisin voidaan kiinnittää suoraan pike kL -maatukeen. LisätietOjA: Cariitti Oy (09) 221 9040 www.cariitti.com 48 VALO 2/2011
• Ammattilaiselle Onniselta Onninen Express -valokadut Ammattilaisen suuri ja nopea ostopaikka. Tuotteet heti noudettavissa. Maan laajin teknisten valaisimien näyttely. Onnisen valokadut Helsinki, Hermanni Espoo Lahti Tampere, Kalkku Turku Oulu, Limingantulli Valoa
• M ­ itella Oyj VALO-lehden tukijayritykset: 52 VALO 2/2011