Olen valaistussuunnittelija. Teen näkymättömästä näkyvää. Ja tiloista paikkoja, joilla on oma sielu. Valoa on kaikkialla ja kaikkialla on valoa. Siksi matkustan ympäriinsä ja katselen valoa. Jokaisella paikalla on oma taikansa. Taika, joka on aina toisenlainen. Aina uusi. Sen hetken vien mukanani kotiin. Toisenlaisen ja uuden. Sellainen tulee valoni olla. Olen valaistussuunnittelija. Teen näkymättömästä näkyvää. Ja tiloista paikkoja, joilla on oma sielu. Inspiraation löytää sieltä, mistä sitä ikinä etsitkin. Löydä valaistusratkaisusi osoitteessa www.erco.com/inspirations ERCO, valon tekijä.
Aura Notum LED Kattava tuoteperhe julkisten tilojen valaistukseen. Pyöreän valaisimen kehys valkoinen, muut värit tilauksesta. Valaisimen halkaisija 190, 300, 430, 650 tai 900 mm. • Ripustus-, pintatai uppoasennus • Upotussyvyys on säädettävissä • Himmennettävä Valaisimilla on viiden vuoden täystakuu. AuraLightOy•+358(09)8553640•myynti@auralight.fi
Tiesitkö, että... Jo 250 000 Philipsin ledi valaisinta valaisee kulku väyliä yli 250 pohjoismaisessa kunnassa. Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Lediratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perinteisiin HPL-asennuksiin verrattuna. MilewWide LED Tyyliä, tehokkuutta ja energiansäästöä valon laadusta tinkimättä. www.philips.fi/lighting Shield_White_2013 Version 1.1 – 25 October 2013
AjAnkOhtAistA 8 Ledivalon vaarat – onko niitä? 28 Lights in Alingsås 2014 32 Standardit tuovat turvallisuutta ja tehokkuutta suunnitteLu 24 Valosaastetta vai häiriövaloa – ja kuinka sitä voidaan vähentää? prOjektit 10 Sokos Hotel Torni Tampere – tarina tamperelaisuudesta 18 Valoteoksella uudenlaista kaupunkikuvaa 20 Pudasjärven kirkon metsäisen kulttuuriympäristön ledivalaistus kuLttuuri jA tiede 34 Valot, varjot, vaarat -tutkimushanke 40 Think in a Tank – keskustelu valon tulevaisuudesta VAkiOpALstAt 7 Valokeilassa 42 Valonvälähdyksiä 48 Projektiuutisia 52 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 28 18 10 34 2/2 01 4
Das gute Licht. Älykäs valaistus
7 VALO 2/2014 Lehtitietojen mukaan joillekin päätös elohopealampuista luopumisesta näyttää tulevan liian nopeasti, vaikka asia on ollut tiedossa jo viisi vuotta. Varastoihin on ostettu runsaasti elohopealamppuja, joilla siirtymishetkeä voidaan siirtää eteenpäin ja aloittaa energiansäästö vasta myöhemmin. toinen vaihtoehto on käyttää joitain harvoja markkinoilla olevia korvaavia valonlähteitä. Ledien valotehokkuus on kasvanut ennustusten mukaisesti. jossain vaiheessa tulee vastaan teknistaloudellinen raja, jonka yli valotehokkuutta ei enää kannata nostaa. tällöin ledien valotehokkuus on noin kaksinkertainen perinteisiin valonlähteisiin verrattuna. kun hintakehitys on edelleen laskeva, on helppo uskoa ennusteita, joiden mukaan viiden vuoden kuluttua noin 80 % valaistusalan kaupasta on ledituotteita. Ledit poikkeavat valontuottotapansa ja spektrinsä puolesta perinteisistä valonlähteistä. itse valonlähde on kooltaan hyvin pieni, ja valkoisen ledin valossa on yleensä suuri sinisen valon osuus. Onkin huomattu, että perinteiset valaistuksen arviointimenetelmät eivät sovi aina käytettäväksi ledien yhteydessä. esimerkiksi häikäisyn ja värintoiston arviointiin kehitellään siksi parhaillaan uusia menetelmiä. VALO-lehti toivottaa lukijoilleen miellyttävää joulunaikaa ja onnea valon vuodelle 2015! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry VALOKEILASSA Muutoksen tuulet puhaltavat valaistusalalla. taustalla on pyrkimys yhä parempaan energiatehokkuuteen. tähän tulisi päästä niin, että valaistuksen ja valon laatua ei huononneta vaan pikemminkin parannetaan entisestä. tuotevalikoima muuttuu nopeasti, ja markkinoille on tullut paljon uusia yrittäjiä, jotka haluavat saada osansa valaistusalan menestyksestä. suuri merkitys valaistusalan ja varsinkin valonlähteiden valikoiman muuttumiseen on ollut euroopan komission päätöksillä, joissa markkinoille saatettaville tuotteille on asetettu energiatehokkuusvaatimuksia. pari vuotta sitten loistelampputekniikkaan perustuvat energiansäästölamput kilpailivat vielä rinta rinnan ledilamppujen kanssa, mutta nyt ledilamput ovat lähes kaksinkertaistaneet valotehokkuutensa. kun ledilamppujen hinta on samalla laskenut, lopputulos on helppo arvata. keväällä 2015 voimaan astuva elohopealamppuja koskeva markkinoillesaattamiskielto on aiheuttanut säpinää. koska elohopealamppua ei vanhassa valaisimessa voi suoraan korvata tavanomaisella monimetallitai suurpainenatriumlampulla, on kielto johtanut myös kiihtyvällä tahdilla tapahtuviin valaistussaneerauksiin. entistä useammin korvaava valaisin on ledivalaisin. syynä tähän on ollut ledivalaisimien valotehokkuuden voimakas kasvu. Voidaankin todeta, että ledi on valonlähteenä parhaillaan päihittämässä valotehokkuudessa kaikki perinteiset valonlähteet. Ledit ovat myös helposti säädettävissä toisin kuin suurpaineiset purkauslamput, mikä mahdollistaa älykkäiden ohjausjärjestelmien käyttöönoton. Laskettaessa elinkaarikustannuksia hankintahinnaltaan kalliimmat, pitkäikäiset ja valotehokkaat ledituotteet tulevat useimmiten edullisimmiksi vaihtoehdoiksi varsinkin, jos valaistusta halutaan säätää ja valon laadusta ei haluta tinkiä. 2/2 01 4 Kannen kuva: petri Vuorio VALAISTuSALA muuTOKSESSA 2/2014 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (ipad, iphone, Android). Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj), pasi jokinen, riku järvelä, risto Linnapuomi, Marjukka puolakka, erkki rousku ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 1237-3907
8 VALO 2/2014 Ledituotteiden osuus valaistusalan kaupasta on lisääntynyt nopeasti varsinkin valonlähdepuolella ja ulkovalaisimissa. Monet suomessa toimivista valaistusalan yrityksistä, jotka käyvät kauppaa muillakin kuin ledituotteilla, ovat kertoneet saavansa jo yli puolet liikevaihdostaan ledeihin pohjautuvista tuotteista. ulkovalaistuksen rakennuttamistehtävissä toimivat kaupunkien ja kuntien edustajat ovat kertoneet ledivalaisimien määrän räjähdysmäisestä kasvusta. Vauhtia tähän on pistänyt luonnollisesti elohopealampuille keväällä 2015 voimaan astuva markkinoillesaattamiskielto ja ledien säädettävyys, joka antaa ulkovalaistuspuolelle uusia energiansäästömahdollisuuksia. sisävalaistuksessa ledien ominta markkina-aluetta ovat kohdeja downlight-valaisimet, joihin ledi sopii erityisen hyvin suuntaavuutensa ja pienen kokonsa ansiosta. esimerkiksi myymälävalaistuksessa ennätettiin tuskin siirtyä halogeenivalaistuksesta monimetallilamppuihin, kun jo perässä seurasivat ledit. sisätilojen yleis valaistuksessa loistelamppuvalaisimet ovat kuitenkin pitäneet hyvin pintansa. Yleisvalaistukseen käytetyt ledivalaisimet ovat useimmiten taustavalaistuja hajottavalla kalvolla varustettuja hajasäteilijöitä, eikä niihin ole juurikaan tullut sellaisia kehittyneitä valonjakoja, joita loistelamppuvalaisimilla on. Ledituotteiden kehittämiseen on maailmassa panostettu paljon. jotta nämä panostukset saataisiin maksetuksi, on tärkeää, että tuotteiden laatu tyydyttää loppukäyttäjää. sen takia on syytä avoimesti tarkastella myös niitä tekijöitä, joiden osalta ledien laatua on syytä kehittää ja joiden suhteen ledeistä voisi ehkä olla jotain terveydellistä haittaa. Valkoiset ledit tehdään yleensä päällystämällä sininen ledi loisteaineella. erityisesti kylmäsävyisten ledien spektrissä on voimakas sininen piikki. ikävä kyllä tämä piikki sattuu aallonpituusalueelle (kuva), joka voi liian voimakkaana silmään kohdistuessaan aiheuttaa fotokemiallisia vaurioita silmän verkkokalvolle. kyseessä on ilmiö, joka valaistuspiireissä tunnetaan nimellä ”blue light hazard”. sinisen valon intensiteetille on standardeissa annettu riskiluokat, joiden perusteella mahdollista vaaran suuruutta voidaan tarkastella. riskiluokkia on neljä: rG0 = ei vaaraa, rG1 = vähäinen riski, rG2 = kohtuullinen riski, rG3 = korkea riski. Asiantuntijat suosittavat, että kuluttajille tarkoitettujen ledituotteiden riskiluokka olisi korkeintaan rG1. On erittäin epätodennäköistä, että ledituotteet koskaan joutuisivat riskiluokkaan rG3. sen sijaan luokkaan rG2 voidaan päästä sinisillä ja kylmänvalkeilla ledeillä. Vaikka itse ledi olisikin riskitön, voi sen riskiluokka kasvaa, kun ledejä asennetaan useita lopulliseen tuotteeseen. rG2riski luokan tuotteisiin tulisi laittaa maininta sallituista valaistustasoista ja altistumisajasta. sinisen valon riskiryhmiä määritettäessä tarkasteluetäisyys on 20 cm. tämän arvioidaan olevan käytännössä lyhin etäisyys, jolla valonlähdettä käytännössä katsotaan. testeissä on havaittu, että riskiluokan rG2 alaraja ylittyy muutamissa sekunneissa useilla sinisillä ledeillä ja muutamissa kymmenissä sekunneissa kylmänvalkeilla paljailla tai linsseillä varustetuilla ledeillä. jos ledi on hajottavan kalvon takana, riskiraja ei koskaan ylity. jos katselu etäisyys kasvaa yli metriin tai ledin värilämpötila on enintään 4 663 k, eivät nykyisin käytössä olevat ledituotteet voi vahingoittaa verkkokalvoa. Yleisvalaistuksessa ei missään värilämpötilassa jouduta riskiluokkaan rG2, jos valaistusvoimakkuus on alle 500 lx. erityisen alttiita ryhmiä sinisen valon vaikutuksille ovat esimerkiksi pienet lapset sekä vanhukset, joille on kaihileikkauksessa laitettu keinotekoiset linssit. Lapsi saattaa altistua valolle esimerkiksi lelussa olevan ledivalon takia tai ollessaan ledivaloilla varustetun auton edessä. toisena ryhmänä ovat henkilöt, jotka työnsä vuoksi altistuvat voimakkaalle valolle esimerkiksi näyttämövalaistusta rakentaessaan. heidän olisikin syytä suojata silmänsä henkilökohtaisilla suojalaseilla. pitkäaikaisvaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu, mutta ledin ei ajatella olevan vaarallisempi kuin muut keinovalonlähteet tai auringonvalo. Ledin pienestä koosta johtuu, että sen pinta luminanssi nousee hyvin korkeaksi. suuri pinta luminanssi aiheuttaa sekä estoettä kiusahäikäisyä. Vaikka häikäisystä ei sinänsä suoraan ole terveydellistä haittaa, voi se haitata työntekoa ja aiheuttaa onnettomuuksia. sisätiloissa kiusahäikäisyä arvioidaan kiusahäikäisyindeksin (uGr, unified Glare rating) avulla. suunnittelijoiden ja valaisintoimittajien tulisi muistaa, että uGrindeksi soveltuu käytettäväksi vain sellaisten valaisimien yhteydessä, joiden valoaukko on tasaisesti valottunut. uGr-indeksiä ei voi käyttää sellaisille ledivalaisimille, joissa yksittäiset ledit ovat joko suoraan tai erillisten linssien takaa näkyvissä, koska se johtaa todellista pienempään laskettuun häikäisyarvoon. LEdIVALOn VAArAT – OnkO niitä? AJAnKOHTAISTA Teksti: tapio kallasjoki kuvassa on esitetty useiden valkoisten ledien spektrijakaumia. Laskettaessa sinisen valon vaaraa aiheuttavan säteilyn intensiteettiä, valonlähteen säteilytehoa painotetaan mustalla viivalla esitetyllä käyrällä, joka kuvaa verkkokalvon herkkyyttä fotokemiallisille vaurioille. Lähde: CstB 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 380 430 480 530 580 630 680 730 780 Aallonpituus (nm)
Sisävalaistus-koulutusjakso Päivä 1: Valaistus ja ihminen Päivä 2: Sisävalaistuksen teoriaa ja standardeja Päivä 3: Sisävalaistuksen tekniikkaa Päivä 4: Sisävalaistuksen suunnittelu Ulkovalaistus-koulutusjakso Päivä 1: Tievalaistuksen teoriaa ja suunnitteluohjeita Päivä 2: Tievalaistuksen ja ulkoalueiden valaistuksen suunnittelu Päivä 3: Arkkitehtuurija kaupunkivalaistus osa 1 Päivä 4: Arkkitehtuurija kaupunkivalaistus osa 2 Valaistuksen mittaaminen ja arviointi -kurssi DIALux-kurssit Suomen Valoteknillinen Seura ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä valaistuskoulutusta jälleen 16.3.2015 alkaen. Hinnat / kurssipäivä (alv %) SVS:n jäsenet ja jäsenyritysten ja -yhteisöjen palveluksessa olevat henkilöt sekä SVS:n jäsenhakemuksen (www.valosto.com/seura/-/jasenhakemus) ennen kurssia tehneet: 220 € Muut: 360 € Metropolia Ammattikorkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat veloituksetta. Lisätiedot, ajankohdat ja ilmoittautumiset www.valoakatemia.fi VALOAkAteMiA www.valoakatemia.fi Valon värinälle ei toistaiseksi ole asetettu raja-arvoja, vaikka värinästä saattaa aiheutua haittaa joillekin valolle herkille henkilöille. näitä haittoja ovat esimerkiksi migreeni, huimaus ja joissain tapauksissa epilepsia. Ledien värinä johtuu ledivalaisimien teholähteiden aiheuttamista virtaja jännitevaihteluista. Mittauksissa on havaittu, että verrattaessa ledejä muihin perinteisiin valonlähteisiin ledit ovat värinän kannalta joko selvästi parempia tai selvästi huonompia tuotteita kuin muut vastaavat valonlähteet. himmennystilanteessa ledivalon värinä saattaa tulla niin suureksi, että se näkyy esimerkiksi tilassa tallennetussa videokuvassa raitoina tai alivalottuneina valokuvina lyhyttä valotusaikaa käytettäessä. Lyhyen aallonpituuden takia sininen valo siroaa voimakkaammin kuin muut valon aallonpituudet. tähän saakka kaupunkien yllä oleva valonkajo (sky glow) on ollut lähinnä tievalaisimien suurpainenatriumlamppujen aiheuttamaa horisontaalitason yli menevää valoa. jotta ledivalaistuksesta ei tulisi uutta ympäristöongelmaa, on ledivalaisimien valonjakoon ja häikäisy suojaukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Valon ei-visuaaliset vaikutukset ihmisen vireystilaan ja vuorokausirytmiin on tunnettu jo kauan. Lisätietoa valon vaikutuksesta saatiin, kun vuonna 2002 silmästä löydettiin valoherkkä gangliosolu, jonka välityksellä valon vaikutus siirtyy ihmisen hormonitoimintaan. Valon määrän lisääntyminen näkyy esimerkiksi melatoniinin määrän vähenemisenä ja kortisolin määrän kasvuna, jolloin ihmisen vireystila kasvaa. Gangliosolut ovat erityisen herkkiä siniselle valolle, joten sinistä valoa sisältävien ledien ja muiden päivänvalotyyppisten valonlähteiden ei-visuaalinen vaikutus on suurempi kuin lämminsävyisten valonlähteiden. Oikeaan aikaan saatu valoaltistus pitää vuorokausirytmin oikeana. Väärään aikaan annettu valo tai valon puute häiritsee vuorokausirytmiä ja voi aiheuttaa väsymystä, hiilihydraattinälkää ja masennusta. hyvä elämän laatu vaatii täsmällistä vuorokausirytmiä, johon kuuluu myös lepo. jos kodin valopisteet lisääntyvät halventuvien ja yhä parempien ledivalojen myötä, ja iltaa vietetään entistä enemmän sinistä valoa lähettävien mobiililaitteiden näyttöjen ääressä, saattaa riittävä ja hyvälaatuinen yöuni jäädä saamatta. kuluttajan kannalta on oleellista, että valmistaja antaa tuotteesta riittävästi luotettavaa tietoa. esimerkiksi vastaavuusväitteiden on perustuttava luotettaviin mittauksiin. Mittaukset ovat kuitenkin kalliita, ja niitä varten olisi oltava standardit, joita kaikki valmistajat käyttävät. tällöin tuotteita voitaisiin vertailla keskenään. Valitettavasti standardien kehittäminen on hyvin hidasta, eivätkä standardit pysy mukana näin nopeasti kehittyvällä alalla. suomessa ledien markkinavalvonta kuuluu turvallisuusja kemikaalivirastolle (tukes). Virasto on toiminut ansiokkaasti vaarallisten tuotteiden valvonnassa. tämä näkyy esimerkiksi markkinavalvontarekisterissä (http://marek.tukes.fi), johon on koottu sähköturvallisuuspuutteista huomautuksia ja markkinointikieltoja saaneet tuotteet. tätä kirjoitusta tehtäessä led-sanalla rekisteristä suoritettu haku antoi 380 osumaa. suuri määrä kertoo myös siitä, että markkinoille on tulossa hyvin erilaatuisia tuotteita. pelkona on, että ajan ja rahan puutteessa viranomaisten on mahdotonta tarkistaa annettujen tuotetietojen paikkansapitävyyttä. Lisää tietoa ledien terveysvaikutuksista löytyy osoitteesta: http://ssl.iea-4e.org/task-1-quality-assurance/health-aspects-report.
10 VALO 2/2014 sOkOs hOteL tOrni tAMpere TArInA TAmPErELAISuudESTA PrOJEKTIT Teksti: helena Aalto Kuvat: petri Vuorio, Antti hiltunen, Aki rask / Akifoto Oy tampereen rautatieaseman kupeeseen avattiin lokakuun puolivälissä uusi hotelli, solo sokos hotel torni tampere. Vaikka kohteen suunnittelu on puhuttanut tamperelaisia jo kymmenkunta vuotta, valkeni rakennuksen todellinen, vahva luonne kaupunkikuvassa vasta suunnittelun edetessä. hotelli koostuu kahdesta rakennuksesta: suojelluista 140 vuotta vanhoista veturitalleista ja niihin liittyvästä 88 metriä korkeasta uudisrakennuksesta, josta tuli valmistuttuaan suomen korkein asuinrakennus. täydellisesti saneeratuissa veturitalleissa toimii paja kongressi, joka tarjoaa muunneltavia tiloja kokouksille ja musiikki esityksiin. Vanhaan tiilirakennukseen sijoittuvat myös Grill it! -pihviravintola sekä seurusteluravintola paja Bar. tornimaisen uudisrakennuksen 25 kerrosta sisältävät muun muassa 305 hotellihuonetta sekä osan kokoustiloista. Visio klubi 17. kerroksessa tarjoaa moderneja työskentelytiloja lyhytaikaiseen käyttöön, ja rakennuksen ylimpään kerrokseen on toteutettu kaikille avoin näköalapaikka, Moro sky Bar. hotellin konseptista vastasivat ruotsalainen konseptija sisustusarkkitehtitoimisto stylt trampoli AB ja sisustusarkkitehdit Gullstén-inkinen Oy yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. stylt trampoli AB:n perustaja ja luova johtaja Erik nissen Johansen vakuuttaa, ettei tämän päivän kuluttajaa enää puhuttele tiukat ketjukonseptit vaan aidot elämykset ja niihin liittyvät vahvat tarinat.
11 VALO 2/2014 VALOA kAupunkikuVAAn ulkotilojen valaistuksen suunnitteluun osallistuneet tahot kuvaavat suunnittelun alkamisen ajankohtaa, toukokuuta 2013, juuri sopivaksi: kun arkkitehtisuunnitelmat olivat valmiit, ei valaistussuunnitteluprosessiin vaikuttavia oleellisia muutoksia ollut enää tiedossa. – kun talolle tuli luotua vahva luonne, on muiden ollut helppo jatkaa siitä edelleen eteenpäin sisustuksen ja valaistuksen syventämiseen, kuvailee arkkitehti Sampo Valjus mutka tonta yhteistyötä valon ammattilaisten kanssa. hotellin julkisivuvalaistuksen suunnittelijaksi valikoitui tamperelainen VALOA design Oy, joka pääsi työstämään kohteen valaistusta valmiiden arkkitehtikuvien äärelle. korkean rakennuksen ja piha-alueiden valaistuksen suunnitteluun toi haasteita poikkeuksellinen mittakaava ja mahdollisuus tarkastella valaistavaa kohdetta perinteisen katseluetäisyyden lisäksi hyvinkin etäältä ja korkealta. rakennuksen ja sen valaistuksen kaupunkikuvallista merkitystä pohdittiin ja jatkojalostettiin yhteistyössä tilaajan, arkkitehdin, valaistussuunnittelijoiden ja kaupunkikuva-arkkitehdin kanssa. – Miten luoda rakennukselle sen arvon mukaista pimeän ajan ilmettä, mitä rakennukselle voisi valon avulla tehdä, mitä sille ei ainakaan saisi tehdä ja mitä sille lopulta kuuluisi tehdä? luettelevat VALOA designin roope Siiroinen ja marko Kuusisto suunnitteluprosessin edetessä esiin nousseita kysymyksiä. 1 ”Valokivet” johdattelevat hotellivieraat sisäänkäynneille. kierrätyslasista valmistettu valokivi on suomen Lasin jalostuksen Ledstone-pihavalaisintuote. 2 Vanhojen veturitallien valaistus on suunniteltu perinteisesti arvorakennusten punatiilistä pintaa ja arkkitehtuurin yksityiskohtia kunnioittaen. piha-alueen ”valoheinät” on toteutettu iGuzzinin typha-tuotteilla. 3 hotellin 88 metriä korkeasta uudisrakennuksesta tuli valmistuttuaan suomen korkein asuinrakennus. julkisivussa käytettiin uutta mustaa väribetonipigmenttituotetta, jonka aikaisempaa tummempi sävy tuo rakennukseen dramatiikkaa. julkisivun dynaaminen valoteos valmistunee vuodenvaihteessa. uudisrakennuksen julkisivun lopulliseksi valaistusratkaisuksi jalostui ”valoseinä”, tornin harjalle toteutettava, rakennuksen veistoksellista muotoa korostava mediapinta. dynaaminen valoteos valmistunee vuodenvaihteessa. piha-alueiden suunnittelusta vastannut oululainen maisema-arkkitehti Tommi Heinonen Vsu maisema-arkkitehdit Oy:stä oli myös omassa roolissaan ideoimassa kohteeseen elämyksiä valolla. – ulkoalueiden suunnittelun lähtökohtia olivat veturitalli, ratapiha ja näistä kumpuava rosoinen, mutta miellyttävä tunnelma. Veturitallin ja kääntöympyrän teemalla alueelle alkoi hahmottua lisää ympyröitä – puuterasseja, värija heinä ympyröitä – ulotimme ympyrät lopulta kaikkialle. heinäympyröihin päätimme nostaa myös ”valoheinää”, jotta pihan heinikoissa olisi jujua myös hämärässä ja talvi aikana. tässä hankkeessa tuettiin monialaista yhteistyötä ja ymmärrettiin upeasti kokonaisuuksien luomisen tärkeys, kuvailee heinonen valon jalostumista pihasuunnitelmissa. piha-alueen laatoitettuun pintaan on sijoitettu epäsymmetrisesti, julkisivun aukotuksen tapaan, sisäänkäynneille johdattelevia ”valokiviä”. kierrätyslasista valmistettujen valokivien efekti toimii myös talvisäässä, sillä laatoitus pysyy lumettomana alustan lämmityksen avulla. kun veturihallien edustan ilme saa lopullisen muotonsa ensi syksynä, herää aukio iltaisin myös höyrysumun ja valon leikkiin. 1 2 3
12 VALO 2/2014 1 2 3 4 5
VALAISEE KOTISI Cariitti Shop Kauppakeskus Viisari Martinkyläntie 47, Vantaa (09) 2219 040, myynti@cariitti.com www.cariitti.com VeturitALLeistA kOhtAuspAikAksi Varhaisimmissa luonnosteluissa hotellin pääsisäänkäyntiin oli sijoitettu oikea vanha veturi. suunnittelun edetessä idea jalostui paikallisen seppämestari jorma dahlströmin näyttäväksi veturiteokseksi, joka vastaanottaa tulijat sisäänkäynnin seinällä. tätä viisi metriä pitkää metalli työtä elävöittävät dynaaminen värivalaistus ja teokselle luotu äänimaailma. Aulatilan sisustuksessa toistuu hotellikonseptille ominainen tuleen viittaava oranssinpunainen väri, jota löytyy niin oleskelualueiden pyöreistä raheista, vastaanottotiskejä merkkaavista matoista kuin katon pyöreiden doomien valon sävystä. tilan yleisvalaistus toteutuu mielenkiintoisesti lattiapintojen pyöreistä valokeiloista heijastuen. kattopintaan upotettujen pienten ledimoduulien valo antaa työskentelyvalon myös vastaanottotiskeille. – Alakerran ravintolatilojen valaistuksen suunnittelun lähtökohtana oli vältellä tasapaksua tunnelmaa ja saada aikaan rakennuksen ulkomuotoa tukeva, hämyisä ja näyttävä lopputulos, kuvailee hotellin kaikkien tilojen sisustusja toteutussuunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti Hanna Gullstén. Museoviranomaisten ohjauksessa saneeratun vanhan veturitallin katto rakenteet ja tekniikka on jätetty tilan henkeä kunnioittaen näkyviin sekä ravintolaettä kongressitiloissa. Yleisvalaistus on toteutettu virtakiskoihin sijoitetulla ja helposti muunneltavalla kohdevalaistuksella, vain tilojen matalimmissa alakatto-osuuksissa on käytössä upotettuja ledivalaisimia. hotellin sisäänkäynnin vieressä sijaitseva paja Bar on luotu ylistykseksi manserockille. tilan seinille on ripustettu tamperelaisten muusikkojen lahjoittamaa rekvisiittaa – kultalevyjä, esiintymisvaatteita ja soittimia – jotka on valaistu näyttävästi teatterivalaistuksen keinoin huomaamattomilla kohdevalaisimilla. Grill it! -ravintola levittäytyy veturitallien suurten ikkunoiden äärelle. tilan tunnelma muuntuu vuodenja vuorokaudenaikojen mukaan: valoisaan aikaan ravintolaan tulvii luonnonvaloa, ja pimeässä tunnelma tiivistyy kohdevalaisinten keilojen rytmittäessä tilaa. Veturitallien kokoustilojen valaistus rakentuu myös virtakiskojen varaan. tilojen seinustojen vaaleita kuva-aiheita nostetaan esiin näyttävästi kohdevaloin, riittävä työvalo varmistetaan muun muassa valoramppeihin sijoitetuilla ledimoduuleilla. suuremmissa kokoustiloissa roikkuvat yleisvaloa antamassa myös riippuvalaisimet. 1 Aulan yleisvalaistus toteutuu lattiapinnoista heijastuen. Alakattoon on doomien lisäksi upotettu lähes huomaamattomia iGuzzinin Laser Blade -ledivalaisimia. 2 sisäänkäynnin metallisen veturiteoksen valaistuksen ja äänen toteutuksesta on vastannut tamperelainen profilight. 3 ravintolatilan valkealle päätyseinälle on luotu yksinkertaisin keinoin hienostunut, mutta vaikuttava ilme kohdevalokeiloja sommitellen. 4 ravintolatilojen tunnelmaa on tehostettu mustilla, ympäristöönsä naamioituvilla iGuzzinin palco-kohdevalaisimilla. niiden pelkistetty muotokieli toimii vastakohtana muun sisustuksen runsaudelle. paja Barissa kohdevaloilla on korostettu seinille ripustettua manserockiin liittyvää rekvisiittaa, kuten esiintymisvaatteita ja soittimia. 5 Grill it! -ravintolalla on monta tunnelmaa: päivällä tilaan tulvii runsaasti luonnonvaloa suurista ikkunoista, illalla tilan tunnelma tiivistyy ja kohdevalaisinten keilat rytmittävät tilaa. ravintolan valaistusta tullaan vielä täydentämään perinteisillä, mustilla tehdasvalaisimilla, ja baarin puolelle on tulossa tiskin päälle useita tom dixonin Lustre-sarjan valaisimia.
14 VALO 2/2014 3 4 1 2 5 6
iMax® – ensimmäinen Soft Ceiling® konsepti on lanseerattu! Soft Ceiling® konsepti mahdollistaa erilaisten valaistus tilanteiden luomisen vain yhdellä valaisintyypillä. Delta Light iMax® antaa vapauden valita erilaisista valokeiloista, tehosteista ja suodattimista vaihtamatta valaisimen runkoa. Tervetuloa tutustumaan iMax® uutuuteen näyttelytiloihimme. Halogen Galleria Oy Lönnrotinkatu 33-35 00180 Helsinki puh. (09) 646 323 myynti@halogengalleria.fi www.halogengalleria.fi Halogen Galleria tOrnistA hOteLLiksi hotellikäytävien tunnelmassa haluttiin välttää liian voimakasta tai latteaa lopputulosta ja tilan valaistusta testattiin koevalaistuksilla. käytävien lopullinen valaistus toteutettiin seinän vierustaan sijoitetulla valorampilla vaaleaa, kuvioitua seinäpintaa valottaen. Myös hotellihuoneiden numerot on valaistu hotellikonseptin tarinan henkeen ideoiduilla pienillä seinävalaisimilla. Betonielementeistä kootun rakennuksen henki on vahvasti läsnä myös hotellihuoneiden sisustuksessa. huoneiden valaistuskonseptissa yleisvalaistusta luodaan tilaan osittain näkyviin jätettyjen betonisten kattopintojen kautta. työpisteille on sijoitettu pöytäpintaa säästävät, projektin tarpeisiin varioidut seinävalaisimet, ja sänkyjen päätyihin on integroitu pienet lukuvalot. perinteisesti hotellihuoneissa käytetyt jalkalamput on kohteessa korvattu useissa huoneissa tilojen nurkkiin sijoitetuilla tunnelmavaloa siivilöivillä, näyttävillä riippuvalaisimilla. sokotel Oy:n projektipäällikkö Virpi Saarisen mukaan erityisesti kylpy huoneen valaistus haastoi projektiryhmää. kosteiden tilojen luokituksen mukainen kristallivalaisin oli erittäin haasteellinen löytää, ja valaistuksen riittävästä tasosta keskusteltiin sisustusja sähkösuunnittelijoiden kesken pitkään. Myös kylpyhuoneen valaistusta testattiin koevalaistuksella, jotta lopputulos oli asetetun tavoitteen mukainen: hämyisä, mutta silti riittävän valoisa ja ennen kaikkea ylellinen. koska hotellin asiakaskunnaksi tavoitellaan niin lapsiperheitä kuin työmatkalaisia, päätettiin valaistuksen ohjaus toteuttaa mahdollisimman yksinkertaisesti. Ohjelmoituja valaistusolosuhteita ei ole, ja valaisimien painikkeet löytyvät niille loogisimmista paikoista. 1 käytävien yleisvalaistus toteutettiin seinän vierustaan sijoitetulla valorampilla, joka samalla korostaa seinän tekstiilipintaa. 2 hotellihuoneiden numerokylttien valaisimet valmistettiin erikoistoteutuksena. Valonlähteenä valaisimissa on 3 W ledilamput. 3 Ylellisessä ultimate solo -huonetyypissä on pöytäryhmän päälle valittu kirsti taiviolan suunnittelema Cariitin illusia-valaisin. Valaisimen kuvun sisälle kätketty lasipallo tuottaa yksilöllisen heijastuskuvion. Valaisimeen voi vaihtoehtoisesti kytkeä päälle tasaisen valon. 4 solo supreme king -huonetyypissä käsienpesualtaan päällä roikkuu tobias Graun suunnittelema korumainen Falling-sarjan valaisin, joka on pienestä koostaan huolimatta hyvin valaiseva. 5 kylpyhuoneissa tunnelmallisen yleisvalaistuksen tuottaa ifö electricin ip44luokiteltu kristallivalaisin. Allastason päällä on lisävalaistuksena indeluzin samossarjan valaisin, jonka valonlähteenä on t5-loisteputki. 6 hotellihuoneiden työpistevalaisimet ovat Belidin 520-sarjan ilmeellä varioidut seinävalaisimet, ja sänkyjen päätyihin on integroitu Baulmannin ledilukuvalot. huoneiden nurkkiin sijoitetut koristeelliset tunnelmavaloa luovat Graypantsin disc-valaisimet on valmistettu käsityönä kierrätyspahvista. tämän päivän kuluttajaa eivät enää puhuttele tiukat ketjukonseptit vaan aidot elämykset ja niihin liittyvät vahvat tarinat.
16 VALO 2/2014 tAMpereen kAttOjen YLLä hotellin ylimmän kerroksen näköalabaarista haluttiin luoda kaikille avoin, tyylikäs ja sporttihenkinen tila. huikeat maisemat ympäri tamperetta tarjoilevan Moro sky Barin ilme on työstetty jumppasali-teeman ympärille lankkulattian noustessa seinälle ja sisustusvalaisinten muotokielen kuvatessa eri urheilulajeja. pyöreiden kuparisten valaisinten esikuva on keilapalloissa, köysissä roikkuvat valorenkaat viestivät telinevoimistelusta. Baaritiskin taustalle sijoittuvalle ”sankareiden seinälle” on kohdevalaistu valokuvia olympialaisissa menestyneistä tamperelaisista urheilijoista. teatteri on yksi hotellin tarinan teemoista, ja se on ollut innoittajana hotellin yleisten WC-tilojen sisustuksen suunnittelussa – myös Moro sky Barin unisex-WCtilassa peiliä ympäröivät teatterimaailmasta tutut meikkausvalot. tähän SOLO SOKOS HOTEL TOrnI TAmPErE Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto seppo Valjus Oy; sampo Valjus, juha paananen Hotellin konsepti: stylt trampoli AB ja sisustusarkkitehdit Gullstén & inkinen Oy yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Sisustussuunnittelu: sisustusarkkitehdit Gullstén & inkinen Oy Julkisivuvalaistuksen suunnittelu ja ohjelmointi: VALOA design Oy; roope siiroinen, Marko kuusisto Pihasuunnittelu: Vsu maisema-arkkitehdit Oy; tommi heinonen, Outi palosaari, emma Vanhatalo Sähkösuunnittelu: ramboll Finland Oy Sähköurakointi: Aro systems Oy korkeaan WC-tilaan suunniteltu messinkinen kattokruunu tarkentui suunnitteluprosessin edetessä yhdeksi sOk:n vanhan pääkonttorin arvokkaista kristallikattokruunuista. tornihotellista on kiteytynyt kunnianosoitus tampereen rikkaalle historialle teollisuuskaupunkina, sen monimuotoiselle kulttuuriperinteelle ja tamperelaisuudelle. hotellin tarina on aistittavissa kaikkialla niin hotellin tuoteja palveluratkaisuissa, arkkitehtuurissa ja sisustuksessa kuin yksittäisten valaisimienkin valinnassa. hotellin tarina kertoo myös kaupungin jatkuvasta kyvystä uudistua, kun vanhat veturitallit on valjastettu palvelemaan uuden ajan tarpeita. korkeasta uudisrakennuksesta on jo ehtinyt muodostua kaupungille uusi maamerkki, jota rakennuksen veistoksellista luonnetta korostava dynaaminen valaistusratkaisu jatkossa edelleen vahvistaa.
U.F.O. on älykäs LED –valaisin, joka säästää energiaa U.F.O. valaisee kaupunkitilaa häikäisemättä, erittäin korkealla hyötysuhteella. Valaisimen valotehokkuus on parhaimmillaan 110lm/W. U.F.O on ohjelmoitavissa halutun säätöprofiilin mukaisesti ja sitä voidaan ohjata 1-10V tai DALI –väylällä. Energian säästö on lähes 60% verrattuna perinteisiiin purkauslamppuvalaisimiin. LEDien värilämpötila on 3000K tai 4000K ja ne on tarvittaessa helppo vaihtaa uusiin. U.F.O on suunniteltu toimimaan myös arktisissa olosuhteissa aina -40°C asti. Suositeltava pylväskorkeus on 4-12m. www.iguzzini.fi products.iguzzini.com/ufo_line
VALO 2/2014 18 VALOTEOKSELLA uudenLAistA kAupunkikuVAA PrOJEKTIT Teksti: jukka huitila, tiiti hynninen, riku sourama & Aake Otsala, sun effects Oy Kuvat: hannu iso-Oja Lokakuun alussa julkistettu Hymy tuulessa -valotaideteos kuvastaa ympäröivää luontoa, Itämerta ja sen muuntuvia olosuhteita. Kolmeen ilmansuuntaan avautuva pysyvä teos elää vuoro kaudenja vuodenaikojen mukaan.
19 VALO 2/2014 teosta kannatettavana hankkeena, joka toisi ympäröivään kaupunkitilaan omaleimaisuutta ja kohentaisi ympäristön ilmettä ja imagoa. teoksen sisällön suhteen tilaaja antoi suunnittelijoille taiteellisen vapauden. suunnittelun lähtökohtana pidettiin koko prosessin ajan tarinankerrontaa. Abstraktin muodon hallinta valittujen luonnonteemojen pohjalta tuntui alusta asti kiinnostavalta tavalta ajatella teoksen luonnetta. suunnittelussa kiinnitettiin huomiota teoksen kokijoiden eri näkökulmiin – jalankulkijat, autoilijat ja asukkaat näkevät teoksen eri tavoin. teoksen vuorokausirytmi muodostuu urbaanin ympäristön sykkeestä. Aamun ja iltapäivän pulssit mukailevat alueen aktivoitumista, töihinlähtöä ja kotiinpaluuta. iltaisin teoksen dynaaminen liike kuvaa vuodenajalle tyypillisiä luonnon yksityiskohtia. Muina vuorokauden aikoina teos on staattisempi. teoksen vuosirytmi muodostuu viidestä eri vuodenkiertoon sidotusta teemasta, jotka ilmenevät väreinä ja rytmeinä vuodenajoille ominaisten olosuhteiden mukaisesti. tekniikkA Valoteos koostuu purjeen muotoon asennetuista vaakalinjoista, jotka kiertävät kiinteistön luoteis-, lounaisja kaakkoissivuja. Välineeksi muodostelman toteuttamiseen valikoitui testien kautta opaalipintainen ledimatriisivalaisin. Yhtenäisen ratkaisun toteuttamiseen tarvittiin 266 valaisinta kahdella eri mitalla. Valaisimet asennettiin julkisivun ja toimistojen välissä olevan huoltotilan tukirakenteiden alapinnoille, millä minimoitiin Arkkitehtuuri Arkkitehti Mauri tommilan suunnittelema pitäjänmäki tower kuuluu skandinaavisen lasirakentamisen kultakauden arkkitehtuuriin. Alueen muusta arkkitehtuurista poikkeava toimistotalo on helsingin 7. korkein rakennus, ja se piirtyy laajalle alueelle helsingin horisontissa. Valosuunnittelijoiden Jukka Huitilan ja Tiiti Hynnisen teos haastaa olemassa olevaa arkkitehtuurista muotokieltä luomalla sen rinnalle uuden tason valomatriisin tarkalla muodolla ja dynaamisella liikkeellä. Valoteoksen avainsanoja ovat purje, aalto, merituuli, sade, pilvet, aurinko ja revontulet. teos kohoaa alueen maamerkiksi dialogissa ympäröivän luonnon kanssa. VALOtAide idea valoteoksesta sai alkunsa Lux helsinki 2012 -valofestivaalin Variant spectrum -teoksesta, joka valaisi Olympiastadionin tornin sateenkaaren värein. niam Oy:stä otettiin yhteyttä jukka huitilaan, teoksen valosuunnittelijaan, ja keskustelu valotaideteoksesta alkoi. samalla sovittiin etenemismallista, jonka ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin luonnosmateriaalit mahdollisista teosvaihtoehdoista. seuraavassa vaiheessa määriteltiin hankkeen kustannusluokka, johon yhdessä valittu teosvaihtoehto sovitettiin. kolmannessa vaiheessa toteutettiin tekninen suunnittelu ja lupaprosessi, jota varten teokselle haettiin kaupunkikuvaneuvottelukunnan ennakkopäätös. kaupunkikuvaneuvottelukunta piti valotaideHymy TuuLESSA -VALOTAIdETEOS Valosuunnittelu: sun effects Oy; jukka huitila ja tiiti hynninen Tilaaja: niam nordic V -rahasto Ohjelmointi: sun effects Oy; riku sourama Valaisimien ja ohjainlaitteiden asennus: illumitech Finland Oy Valaisimet: 240 kpl traxon Media tube rGB diffused 995 26 kpl traxon Media tube rGB diffused 495 Ohjainlaitteet: 16 kpl e:cue Butler s2 1 kpl e:cue Butler Xt2 1 kpl e:cue Lighting Control engine 2 http://vimeo.com/110775994 valaisimien tuottama häikäisy sisätiloihin. ratkaisulla saavutettiin arkkitehtuuria tukeva, lähes huomaamaton toteutus päivänvalotilanteessa. teoksen teknisessä toteutuksessa huomioitiin kiinteistössä valmiiksi olleet valaisimet, jotka integroitiin pienillä muutoksilla osaksi kokonaisuutta. Ohjausjärjestelmää kevennettiin muokkaamalla valaisimien resoluutiota mittakaavaan sopivaksi. toimenpiteellä saatiin ohjaus mahtumaan 32:een valoserverillä käskytettävään dMX-universumiin. Ohjelmoinnissa käytettiin staattisia ja dynaamisia valotilanteita sekä valaisimille kartoitettua videomateriaalia.
LEDtai elektroninen liitäntälaite iDim Solo Minisensori KYTKE VAIN VERKKOVIRTA VALAISIMEEN i l ktroninen ..VALOT PÄÄLLE Itseoppiva Active -valaistusratkaisu Täysin automaattinen sovellus, joka maksimoi energiansäästön ympäristön mukaan. Sopii avokonttoreihin, solutoimistoihin ja käytäville. Jokainen yksittäinen Active-valaisin havaitsee sisäänrakennetun tunnistimen avulla ympäristön valon määrän muutoksia, ja optimoi siten automaattisesti enegiatehokkuuden ja viihtyisyyden. www.helvar.fi/active-konsepti 20 VALO 2/2014 riekinkankaan alue pudasjärvellä on kulttuurija rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin suunnittelema uusklassinen ristikirkko tervattuine puukattoineen on valmistunut vuonna 1781. kirkon kellotapulin ulkoseinillä ovat ainoat tunnetut Mikael toppeliuksen ulkomaalaukset vuosilta 1765–1766. pudasjärven metsäistä hautaus maata ympäröi 1 370 metriä pitkä lauta katteinen hirsiaita, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1809. ensimmäinen hirsiaita rakennettiin hautaus maan ympärille jo 1730-luvulla, ja sen tehtävänä oli suojella hautapaikkoja villieläimiltä. Valaistuksen uudistaminen toteutettiin osana pudasjärven kirkon ympäristön ja pysäköintijärjestelyjen saneerausta, jonka suunnittelivat arkkitehti ritva-Liisa pihlaja ja rakennusmestari hannu Verronen. hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2007, itse tulin mukaan projektiin valaistussuunnittelijaksi hankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi keväällä 2011. seurakunnan tavoitteena oli sekä parantaa valaistuksen laatua että tehdä valaistus nykyaikaisen teknologian avulla energiatehokkaaksi ja vaivattomasti huollettavaksi. hautausmaan aikaisempi valaistus oli toteutettu tehottomin pallovalaisimin, joita oli alueella harvassa. kirkon ympäristössä oli myös historisoivia lyhtyvalaisimia, ja niidenkin valontuotto oli heikko. käydessäni ensimmäistä kertaa tutustumassa suunnittelualueeseen minuun tekivät suuren vaikutuksen vanha, kaunis kirkkorakennus tapuleineen, komea punamullattu hirsiaita sekä koko hautausmaan metsäinen tunnelma. Alkuperäisenä tehtävänäni oli uudistaa hautausmaan ja kirkon ympäristön valaistus. hyvin pian paikan päällä kävellessäni kesäisessä sadesäässä – jolloin valoa oli paljon ja syksyn pimeys vielä kaukana – aloin ymmärtää, että tehtävä ei ollut vain valaista vaan tuoda esiin tämän ainutlaatuisen paikan henki pimeällä koettavaksi. syntyi konsepti valaistussuunni telmasta, joka kunnioitti arvokasta ympäristöä ominaispiirteineen. historiallinen ja ainutlaatuinen miljöö asetti valaistussuunnittelulle monia haasteita, mutta yhtä lailla antoi mahdollisuuksia. Valaistusratkaisujen tuli sovittautua ympäristöön ja olla teknologialtaan tätä päivää. Arvokkaat rakennukset ja hautausmaa tarjosivat monia valolla korostettavia elementtejä. Miten toteuttaa valaistus niin, etteivät valaisimet nouse liikaa esille, mutta ympäristön kohteet korostuvat kauniisti ja hienovaraisesti? pudAsjärVen kirkOn Metsäisen KuLTTuurIymPärISTön LEdIVALAISTuS PrOJEKTIT Teksti ja kuvat: henrika pihlajaniemi, Arkkitehdit m3 Oy
LEDtai elektroninen liitäntälaite iDim Solo Minisensori KYTKE VAIN VERKKOVIRTA VALAISIMEEN i l ktroninen ..VALOT PÄÄLLE Itseoppiva Active -valaistusratkaisu Täysin automaattinen sovellus, joka maksimoi energiansäästön ympäristön mukaan. Sopii avokonttoreihin, solutoimistoihin ja käytäville. Jokainen yksittäinen Active-valaisin havaitsee sisäänrakennetun tunnistimen avulla ympäristön valon määrän muutoksia, ja optimoi siten automaattisesti enegiatehokkuuden ja viihtyisyyden. www.helvar.fi/active-konsepti Museovirasto seurasi tarkoin suunnittelun etenemistä ja antoi useaan otteeseen lausuntonsa ratkaisun kehittymisestä. Museoviraston hyväksynnän jälkeen suunnitelmat ja investointi hyväksytettiin vielä kirkkovaltuustossa, tuomiokapitulissa sekä opetusja kulttuuriministeriössä. VALOn tehtäVät Valolla on suunnitelmassa monta tehtävää. se johdattaa kulkijoita valaisten reittejä, joita edesmenneitä rakkaitaan muistavat ihmiset kulkevat. toisaalta valo ohjailee ihailemaan kaunista kirkkoa ja tapulia sekä historiallista hirsiaitaa. Myös sankarihauta-alueen muistomerkit ja aukiota rajaavat komeat petäjät on korostettu valolla. Valo tuo hautausmaalle turvallisen tunnelman ja luo merkityksiä. katettu hirsiaita on valaistu sisäpuolelta, ja se rajaa hautausmaan turvalliseksi ja pyhäksi paikaksi. kulkureittien valaistus suuntautuu pehmeästi vain käytäville ja jättää tarpeeksi levollista hämärää haudoille, joille omaiset voivat sytyttää kynttilänsä. hautausmaan porteille johtavien pääkäytävien valaistus tulee korkeammalta kuin pienempien sivukäytävien valaistus, millä on synnytetty hierarkiaa ja tunnistettavuutta reiteille myös pimeän aikaan. VALAisiMet Metsäisen kuLttuuriYMpäristön OsAnA pääosa riekinkankaan valaistuksessa käytetyistä valaisimista – muutamaa maahan upotettua kohdevalaisinta ja aidan valaisimia lukuun ottamatta – on suunniteltu kohteeseen. jo valaistussuunnittelun alkuvaiheessa syntyi ajatus arkaaisen yksinkertaisesta, modernista valaisimesta hirsimäisen rungon päätteenä. Lähtökohtana oli luoda valonjaoltaan erinomainen valaisinratkaisu, joka toimisi sekä korkeana että matalana valaisimena. Oululainen Valopaa Oy valikoitui valaisimien valmistajaksi erityisesti laadukkaiden optiikoidensa takia, joiden avulla oli mahdollista luoda laajan valonjaon toteuttava pollarivalaisin. kehitettyjä pollarija pylväsvalaisimia käytetään hautausmaan ja kirkon ympäristössä niin reittikuin kohdevalaistuksessa. Ledimoduuleissa hyödynnetään erilaisia optiikoita siten, että lopputuloksena on kuhunkin käyttökohteeseen sopiva valonjako. pollarivalaisin on täysin häikäisemätön, koska ledimoduulit linsseineen eivät näy katsojan silmiin, ainoastaan valaisimesta käytävälle laskeutuva valo on koettavissa. pollarivalaisin
22 VALO 2/2014 toteutettiin tarkoituksella tavanomaista korkeampana, jotta pudasjärvelle tyypillinen, metriinkin yltävä lumen korkeus ei estäisi talvella valon tuloa valaisimesta. toteutuneessa pollarija pylväsvalaisinratkaisussa liimapuinen, neliöprofiilinen runko tai pylväs muodostaa elimellisen osan kokonaisuutta. tehomet Oy:n pylväsmallista räätälöityä tuotetta muokattiin yläpäästä, millä mahdollistettiin valaisimen kiinnittyminen suoraan pylvääseen. Lisäksi osaan pylväistä lisättiin pistorasialuukut seurakunnan tarpeita ajatellen. puun väriksi valittiin kahden sävyn, black ja pitch black, yhdistelmä. Väri tuo mieleen hirsiaidan katon tervatut laudat ja sopii sävyltään hautausmaan mäntypuiden runkoihin. pylväiden ja pollareiden teräsosat samoin kuin teräksiset valaisimet on pulveripolttomaalattu mustanruskeaan sävyyn (rAL 8022). Museoviraston edustajan, yliarkkitehti Martti jokisen pyynnöstä pylväsvalaisimen mittasuhteita tutkittiin mallinnusten ohella myös 1:1-raakaprototyypin avulla paikan päällä ennen hyväksyvän loppulausunnon myöntämistä. korostusvalaistuksenkin ratkaisuja tutkittiin sekä valaistusmallinnusten että paikan päällä tehtyjen koevalaistusten avulla. kirkon ja tapulin korostusvalaistus toteutettiin pylväsja pollarivalaisimilla, joissa on suunnattavat ledimoduulit valon oikean suuntauksen etsimistä varten. hirsiaidan valaistus saatiin toteutettua hienovaraisesti sijoittamalla leveällä valonjaolla varustetut valonheittimet lautakaton suojaan. Valkoisen valon värisävyksi valittiin lämmin valkoinen 3 000 k, joka tuo aidan ja rakennusten korostusvalaistuksessa hyvin esiin punamullatun puun lämpimän sävyn ja luo lämmintä tunnelmaa hautausmaan ja kirkon ympäristön reiteille. Valaisimet puisine pylväineen on suunniteltu metsähautausmaan osaksi, ja ne melkeinpä katoavat näkyvistä jykevien mäntyrunkojen lomaan. toisaalta puuvartiset valaisimet näyttävät luontevilta myös kirkon ympäristössä eivätkä muotoilultaan pelkistettyinä vie kirkolta tai tapulilta huomiota. niin ajaton muotoilu kuin uusi valaisinteknologia on tarkoitettu myös kestä mään aikaa. Ledivalonlähteitä hyödyntävät valaisimet palavat pitkään ilman lampunvaihtoa, jopa useita vuosikymmeniä, ja kuluttavat hyvin vähän energiaa. Valoja voidaan siis sytyttää hyvällä omallatunnolla myös tulevia sukupolvia ajatellen. rIEKInKAnKAAn HAuTAuSmAAn JA KIrKOn ymPärISTön VALAISTuS rakennuttaja: pudasjärven seurakunta Valaistusja valaisinsuunnittelu: Arkkitehdit m3 Oy; henrika pihlajaniemi, avustava suunnittelija hanna kosunen Sähkösuunnittelu: sähkösuunnittelu ja -asennus Markku talala Sähköurakointi: koillissähkö Oy Valaisintoimittaja: sLO Oy Valaisimet: Valopaan Valot (Vp8110) -pollarija pylväsvalaisimet sekä Vp3232 M1x -valonheittimet, Began 8653-kohdevalaisimet Valaisinpylväät: tehometin ruka-pylväs
F Design: Christian Flindt. FLINDT POLLARI antaa häikäisemätöntä alaspäin suunnattua epäsymmetristä valoa laajalla valonjaolla. Valaisimen alapuolelle heijastuu kaunis orgaaninen valokuvio. Flindt pollari sopii mainiosti sekä puistomaiseen että urbaaniin ympäristöön kauniin pelkistetyn sekä ilkivallankestävän muotoilunsa ansiosta. Ilkivaltaluokka IK10. 14W LED, 585 lm. lindt pollari www.louispoulsen.com
25 VALO 2/2014 – kyse on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin tähtien katselun estävästä vaaleasta yötaivaasta. nykymielessä valosaasteilmiö nousi esiin 2000-luvulla, jolloin tehtiin ensimmäisiä selvityksiä sen ekologisista vaikutuksista, toteaa jari Lyytimäki. kyse on pitkälti siitä, että sekä eläimet että ihmiset ovat sopeutuneet luonnolliseen valoisuuden ja pimeyden vaihteluun, joka voi häiriintyä yöaikaisen ylimääräisen valon takia. suomen ympäristökeskuksen syksyllä ilmestynyt Valosaaste ympäristöongelmana -raportti esittelee aiheeseen liittyvää viimeaikaista tutkimusta sekä ohjeistusta ja sääntelyä. Yöllisen valoaltistuksen terveysvaikutuksista eniten huolta aiheuttavat mahdolliset yhteydet syöpäsairauksiin. tieto on vielä epävarmaa, mutta eniten tiedetään valoaltistuksen yhteydestä vuorotyötä tekevien rintasyöpään. – Valon vaikutuksesta ihmisen elimistöön ei vielä tiedetä tarpeeksi ja lisätutkimusta tarvitaan. Yksi esimerkki on lihavuus. eläinkokeilla on jo osoitettu, että liiallinen valoaltistus vaikuttaa ylipainon kertymiseen. eläinkunnassa ympäristön valo vaikuttaa lintujen suunnistamiseen ja ravinnonhakuun sekä lepakkojen käyttäytymiseen. Vaikutukset kertautuvat ekosysteemin tasolle, ja valo on yksi uhkatekijä lajien uhanalaisuudelle, sanoo jari Lyytimäki. kAtse sekä kAtujen että OMAn pihAn VALOihin suomessa häiriövalon arvioinnissa käytettävät ohjeet perustuvat Cie:n suosituksiin vuodelta 2003. ulkovalaistuksen häiriövalon osalta tärkein on standardi sFs-en 12464-2 (ulkotilojen työkohteiden valaistuksesta), joka antaa suunnitteluun valaistusteknillisiä vaatimuksia häiriövalon minimoimiseksi. – keinoja ulkovalaistuksen suunnittelussa ovat valaistuksen ylimitoituksen välttäminen ja pienten kallistuskulmien käyttö. Myös valaisimien sijoittamista hyvin lähelle asuinrakennuksia pitää välttää tai sitten niiden valonjakoa on tarkasti rajattava, ekrias toteaa. tieja katuvalaistuksessa häiriövalon vähentämisellä käsitetään yleensä vaakatason suuntaisesti tai vaakatason yläpuolelle suuntautuvan valon minimoimista. Yksi keino häiriövalon välttämiseen on tasolasivalaisimien käyttö. – Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että valaistavilta alueilta heijastuvalla epäsuoralla valolla on huomattavasti suurempi vaikutus ympäristön valoisuuteen kuin tieja katuvalaisimista vaakatason suuntaisesti tai vaakatason yläpuolelle suuntautuvalla valolla, huomauttaa ekrias. ekriaksen mukaan ulkovalaistuksen pahimmat häiriövalotilanteet johtuvat yleensä aluevalaistuksen ja erikoisvalaistuksen suunnittelutai suuntausvirheistä. syynä on yleensä ajattelemattomuus tai ammattitaidon puute. – tarve häiriövalon minimoimiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on saanut jo paljon positiivista aikaan. esimerkiksi ympärisäteilevien pallovalaisimien ja epäsuoran valaistustavan valaisimien käyttö on merkittävästi vähentynyt, toteaa ekrias. suomessa käytössä olevaa tievalaistusstandardia sFs-en 13201 ollaan päivittämässä kesäksi 2015. uudessa standardissa myös häiriövaloa koskevaa ohjeistusta on jonkin verran laajennettu. julkisen valaistuksen lisäksi katseet on syytä suunnata myös omaan pihaympäristöön. houkutus koristella pihaa valolla on kasvanut ledien myötä. Ledit ovat jo suhteellisen edullisia ja niiden energiatehokkuus on korkea, joten pihoille ja ulkotiloihin saatetaan ostaa turhankin tehokkaita valoja. suomen ympäristökeskuksen kyselyssä monelle kansalaiselle oli outo ajatus siitä, että taivaalle suuntautuva valo on hyödytöntä ja jopa haitallista. – Yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus vähentää valosaastetta. Liikkeelle voi lähteä ihan perusasioista eli miettiä, mitä valaistaan ja milloin valoja käytetään. pihavalaisimia ei pitäisi ostaa summamutikassa, vaan lähestyä asiaa ihan perusjärkevänä oman ympäristön suunnitteluna, sanoo Lyytimäki. LAinsäädäntöä VAi ei? suomen ympäristökeskuksen tuore raportti ei ota kantaa siihen, pitäisikö häiriövalon estämiseksi ottaa suomessa käyttöön erillistä tai uutta lainsäädäntöä. – Ympäristöön säteilevään valoon pitäisi puuttua pontevammin, mutta onko se sitten järkevää tehdä uusilla säännöksillä? Valaistustekniikka kehittyy nopeasti ja valaisumahdollisuudet lisääntyvät koko ajan. tottumusten muuttaminen on hankalaa ja vaatii sitoutumista, harvoin se onnistuu yhdellä mahtikäskyllä, toteaa jari Lyytimäki. Monissa maissa on erityislainsäädäntöä yöaikaisen valon käytöstä, mutta laajoja vaikuttavuusarviointeja niistä ei ole tehty. tšekki oli ensimmäinen maa, jossa valosaastetta yritettiin säätää lailla vuonna 2002. Asiaa ei kuitenkaan saatu konkretisoitua selkeästi asetuksiin, minkä takia laki jäi vähemmälle huomiolle. ranskassa on kaupunkivalaistukseen liittyvää lainsäädäntöä ja rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi toimistorakennusten valojen sammuttamista yöaikaan. taustalla ovat pitkälti energiansäästötavoitteet. slovenian vuonna 2007 säädettyä kansallista lakia valosaasteen lisääntymisen pysäyttämiseksi on luonnehdittu maailman tiukimmaksi. Laki asettaa nollatoleranssin asennuksen yläpuoliselle valolle ja tieja katuvalaistuksen energiankulutukselle on määritetty enimmäismäärä asukasta kohti. Suoraan ylös suuntautuva valo Siroutuminen ilmassa Häikäisy Valovuoto Valovuoto Hyötyvalo Ylöspäin heijastuva valo Valaistava alue Häiriövalo Heijastuva valo Valaisimen optiikka on keskeisessä asemassa häiriövalon minimoimisessa. Yksi keino häiriövalon välttämiseen on tasolasivalaisimien käyttö. kuva: sYke
SLO Oy, Ritakuja 2, 01740 Vantaa | puh. 010 283 11 | slo.fi TUTUSTU laajemmin valikoimamme uusimpiin tuotteisiin ja ratkaisuihin. HYÖDYNNÄ tuotehakua. HAE ideoita omaan työhön tuoteoppaista, tuote-esitteistä ja videoista. LUE erilaisista asiakasprojekteista. KOKEILE SLO Verkkokauppaa. OMA SLO on aina käytössäsi – työ koneella, tabletilla tai älypuhelimella. SÄHKÖ • TELE • AUTOMAATIO OMA SLO on täysin uudenlainen SLO:n ilmainen verkkopalvelu asiakkaillemme ja muille tuotteistamme ja palveluistamme kiinnostuneille. Avasimme Sinulle uuden palvelun VALAISTUKSEN SUUNNITTELUUN – näen häiriövalon suhteen liiallisuuksiin menevät ohjeistukset ja erityisesti kansalliset lainsäädännöt suurina uhkakuvina. tästä esimerkkinä on juuri slovenian laki, joka kieltää muun muassa kupuvalaisimien käytön ulkovalaistuksessa. Liian tiukka laki on johtanut paikoin energiatehottomiin ja ylimitoitettuihin valaistusasennuksiin ja toisaalta liikenneturvallisuuden kannalta alimitoitettuihin ratkaisuihin, painottaa ekrias. kirkkaat ja kookkaat ledivalotaulut ovat viime aikoina yleistyneet niin kaupunkikuvassa kuin teiden varsillakin. taulujen asentamiseen tarvitaan lupa kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnalta, mutta yleisiä suosituksia niiden maksimiluminanssille ei ole. – Oulun kaupunki on tehnyt yhteistyössä pohjois-pohjanmaan eLY-keskuksen ja siton asiantuntijan kanssa ohjeen valomainostaulujen valaistusteknillisistä vaatimuksista. Myös Liikennevirasto on laatimassa ohjeistusta valomainostaulujen valaistusteknillisistä vaatimuksista, kertoo ekrias. – Monilla paikkakunnilla valotaulut ovat herättäneet kritiikkiä. häiriöksi on koettu niiden kirkkaus, isot kontrastit mainosten vaihtuessa sekä valotason nopeat vaihtelut. Onkin syytä pohtia, onko oikeutettua tuoda maisemaan tällainen uusi elementti ja voisiko taulut sammuttaa sydänyön tunteina, huomauttaa Lyytimäki. hYVä jA huOnO VALOn spektri Ledien myötä myös valonlähteiden spektriin kiinnitetään enemmän huomiota. suurin huoli ympäristön kannalta on sinisävyinen valo ja lyhyiden aallonpituuksien vaikutus biologisiin mekanismeihin. – Lyhyiden aallonpituusalueiden ja valkoisen valon haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja muihin eläinlajeihin ei tällä hetkellä tunneta riittävästi. Aihe on kuitenkin jatkuvasti esillä kansainvälisissä tapahtumissa ja tieteellisissä julkaisuissa, kertoo Aleksanteri ekrias LiCon-At:sta. – toivoisin, että lampputekniikkaa lähdettäisiin kehittämään uudelta kannalta, sillä valkoinen valo on luonnolle ongelmallisempaa kuin keltainen. On syytä pohtia kansainvälisestikin, mihin suuntaan valonlähteiden ja valaisimien kehitys on menossa. sinisävyistä valoa tulisi välttää, huomauttaa Lyytimäki. Lyytimäen mukaan turhan valon välttämistä ei kannata nähdä vain tekniikkaa rajoittavana tekijänä. Asian huomioiminen tarjoaa myös positiivisia kaupallisia mahdollisuuksia, kun lähdetään kehittämään tekniikkaa, joka paremmin huomioi valosaasteen vähentymisen. – Viisasten kiveä tai yhtä ainoaa keinoa ympäristöön suuntautuvan valon välttämiseksi ei ole. Asia vaatii jatkuvaa tiedon tuottamista ja keskustelua. On tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, että valosaasteen vähentäminen palvelee myös energiansäästöä ja että samalla vähennetään luontohaittoja ja parannetaan ihmisten viihtyvyyttä, toteaa jari Lyytimäki suomen ympäristökeskuksesta. hyvä tievalaistussuunnittelu takaa sen, että valaistusteknilliset vaatimukset täyttyvät, mutta häiriövaloa syntyy mahdollisimman vähän. kuva: Mika saari
SUOMALAINEN VALON ASIANTUNTIJA Löydä kaikki tarvitsemasi tieto www.airam.? /ammattilaiset LUMI Led-yleisvalaisinsarja IP44 Uuden Lumi-sarjan yleisvalaisimet soveltuvat moneen käyttötarkoitukseen asuinrakentamisessa ja julkisissa kohteissa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut helppo ja nopea asennettavuus. Sarjassa on kolme kokoa ja tehovaihtoehtoa. Lumi-valaisimeen on saatavissa lisävarusteena koristerengas. • Valaisimen runko ja kupu polykarbonaattia. • Runko valkoinen (RAL 9016) ja kupu opaali valkoinen. • Pintatai puoliuppoasennus, kiinnitettävissä jakorasian päälle. • Jousiliittimet 3 x 2,5 mm , ketjutettavissa. • 250 6 W 480 lm • 320 12 W 1000 lm • 400 18 W 1450 lm
28 VALO 2/2014 Alingsås on vireä, kulttuurija yrityshenkinen pikkukaupunki ruotsin Länsi-Göötanmaan ytimessä. sen syntyhistoria on lähtöisin keskiajalta ja varhaisimmat jäljet johtavat aina kivikaudelle saakka. Alingsås on loihtinut itsensä maailmanmaineeseen Lights in Alingsås -valaistustapahtumalla, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. tuolloin jönköpingin ja Göteborgin yliopistojen opiskelijat LIGHTS In ALInGSåS 2014 AJAnKOHTAISTA Teksti: sara Leino, Granlund Oy Kuvat: patrik Gunnar helin toteuttivat Alingsåsin kaupunki tilassa kokeilevan julkisten tilojen valaistusprojektin. siitä lähtien vuosittain järjestetyssä tapahtumassa pLdA:n (professional Lighting designers' Association) valitsemat valaistussuunnittelijat ovat toteuttaneet workshop-tyyppisen valaistussuunnitteluprojektin yhdessä arkkitehtuurija valaistusalan opiskelijoiden kanssa. Valaistussuunnittelijoiden tavoitteena on toimia kansainvälisten opiskeli1 Avajaisseremonia 4 åsen kuolema 2 Aamutunnelma
29 VALO 2/2014 joiden johdattelevina opettajina ja viedä läpi täysipainoisesti koko valaistussuunnittelun prosessi aina konseptityöskentelystä ohjelmointiin saakka. Lights in Alingsås -tapahtuma toteutetaan yhteistyönä Alingsåsin kunnan, pLdA:n (2014 asti), Alingsås energin sekä estrad Alingsåsin kanssa. hankkeessa osaavana sähköja rakennusteknisenä voimana toimii Alingsås energi. tapahtumaa tukevat sparbanken Alingsås, Alingsåsin kunta, Alingsås energi, Fabs ja Alingsåshem. Viisiviikkoisen tapahtuman vuosittainen kävijämäärä on noin 85 000 henkilöä. Vuoden 2014 workshopiin osallistui 64 arkkitehtuurija valaistusalan opiskelijaa eri puolilta maailmaa, ja opastavina valaistussuunnittelijoina toimivat herbert Cybulska, iris dijkstra, Amardeep M. dugar, paul ehlert, torbjörn eliasson, sara Leino sekä Gudjon L. sigurdsson. Viikon pituisen workshopin aikana opiskelijat saivat oppia valaistussuunnittelun työstä konseptitasolla, pääsivät käytännön kautta syventymään valon todelliseen luonteeseen sekä perehtyivät rakennusvaiheisiin osana installaation suunnittelua. tapahtuman 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päästiin ensimmäistä kertaa kaikkia valoteoksia suunnittelemaan musiikin pohjalta. tämän vuoden valaistusinstallaatioiden lähtökohtana oli edvard Griegin säveltämä musiikki näytelmäkirjailija henrik ibsenin mestariteokseen peer Gynt. VALAistusinstALLAAtiOt Maisemointija arkkitehtuurivalaistuksen kohteena oli monimuotoinen ja kaunis nolhagan puistoalue. Alue muodostuu kulttuuripuistosta vesialueineen, nolhagan linnasta, labyrintista sekä luonnonvaraisesta metsäalueesta kallioineen. Opastetun reitin pituus oli tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä, 3,5 kilometriä, ja se oli kävijöistä kokemuksena monipuolinen ja vaikuttava kokonaisuus. kokonaistaideteokset koostuivat musiikin ja valaistuksen vuorovaikutuksesta. projekteissa äänisuunnittelijana toimi berliiniläinen jazztrumpetisti ja -pianisti sebastian studnitzky, joka muokkasi ja sovitti musiikin kohteisiin sopivaksi. Musiikkikappaleet, valaistusinstallaatioiden alueet sekä vastaavat valaistussuunnittelijat 1. Avajaisseremonia, Åmanska parken, herbert Cybulska 2. Aamutunnelma, Gläntan, paul ehlert 3. Vuorenkuninkaan tyttären tanssi, Labyrinten, sara Leino 4. åsen kuolema, stråket, iris dijkstra & Madelein de Bruijn 5. Arabialainen tanssi, Fontänen, iris dijkstra 6. Vuorenkuninkaan luolassa, klämma, Gudjon L. sigurdsson 7. Solveigin laulu, skogen, torbjörn eliasson 8. Anitran tanssi, plantaget, Amardeep M. dugar 1 2 3 4 5 6 7 8 5 Arabialainen tanssi
30 VALO 2/2014 Vuorenkuninkaan tyttären tanssi 3 6 Vuorenkuninkaan luolassa 8 Anitran tanssi 7 Solveigin laulu nOLhAGAn LABYrintti, VuOrenkuninkAAn tYttären tAnssi Valaistuskonseptin lähtökohdat olivat maaginen nolhagan labyrintti sekä peer Gyntin meditatiivinen Vuorenkuninkaan tyttären tanssi. Visuaalisen draaman näyttämökuvien sarjaa oli mahdollisuus tarkastella labyrintin ulkopuolelta tai mennä sisään musiikin ja labyrintin maailmaan, jossa ajan käsite hidastui ja muuntui vaellukseksi menneisyyteen sekä peer Gyntin uniin. kävijöille tarjoutui mahdollisuus kokea ja uudelleenarvioida useimmiten päivänäkymässä koettu historiallinen paikka, nyt edvard Griegin musiikin kautta. Valaistuksen rakennusvaiheen teknisenä haasteena oli saavuttaa häikäisyn estämiseksi riittävän korkeat valon tulokulmat. ratkaisuna oli kevytrakenteiset, mutta kestävät mastot, joihin asennettiin sekä rGBWettä moottoreilla liikkuvia valonheittimiä. prosessin tärkeäksi osaksi muodostui storyboardin mukainen ohjelmointi, jossa teos syntyi lopulliseen muotoonsa. Opiskelijat pääsivät myös todella testaamaan ideoiden toimivuutta sekä fysiikan lakeja. Ohjaavan valaistussuunnittelijan näkökulmasta prosessi oli opettavainen kokemus, joka osaltaan luo lisää mahdollisuuksia sekä tuo syvyyttä suunnittelutyöhön.
Siteco Monsun® 2 LED – kestävä valaisin halleihin ja ulkotiloihin Monsun® 2 LED on suunniteltu vaativiin valaistustarpeisiin. Se on energiatehokas ja pitkäikäinen led-valaisin kestävällä rakenteella IK03 tai IK08 ja IP66. Turvavalaisintoiminnoilla varusteltava valaisin sopii käytettäväksi parkkihalleissa, teollisuustiloissa, logistiikkaja ulkotiloissa sekä katoksissa. Saatavilla 36W (ECG) / 37,3W (Dali). Valovirta 4000lm (PC) – 4210lm (PMMA). Viiden vuoden takuu. Lisätietoja www.siteco.fi www.osram.fi Vanha Nurmijärventie 62 Puh. (09) 7422 3300 01670 Vantaa info@osram.fi, www.osram.fi
32 VALO 2/2014 Valaistustuotteita standardoidaan kansainvälisellä tasolla ieC:n teknillisen komitean tC 34 Lamps and related equipment alakomiteoissa. niistä komitea sC 34A Lamps standardoi perinteisten lamppujen lisäksi ledimoduuleja ja -lamppuja, sC 34B Lamp caps and holders lampun kantoja ja pitimiä, komitea sC 34C Auxiliaries for lamps valonlähteiden liitäntälaitteita sekä komitea sC 34d Luminaires valaisimia. komiteoiden tehtävänä on huolehtia em. tuotteiden turvallisuuden, toiminnallisuuden sekä vaihtokelpoisuuden varmistavien vaatimusten standardoinnista. Valaisinalueen kansainvälinen standardointityö alkoi vuonna 1948, mutta maailma on edelleenkin keskeneräinen tältä osin. Varsinainen myllerrys alkoi kymmenen vuotta sitten, kun ledejä ryhdyttiin käyttämään valaistustarkoituksiin. turvallisuusja suorituskykystandardeja niille tarvittiin pikaisesti. turvallisuutta ja vaihtokelpoisuutta käsittelevät ieC-standardit on otettu käyttöön euroopassa perinteisesti suhteellisen vähin eurooppalaisin muutoksin. sen sijaan STAndArdIT tuOVAt turVALLisuuttA jA tehOkkuuttA AJAnKOHTAISTA Teksti: juha Vesa, seskO ry Kuva: tinni karakorpi, seskO ry eurooppalainen energiatehokkuuteen ja energiamerkintöihin liittyvä lainsäädäntö aiheuttaa nykyisin kasvavan haasteen eurooppalaisille valaisinalueen komiteoille ( CeneLeC sC 34A Valonlähteet ja CeneLeC tC 34Z Valaisimet ). näiden on mukautettava ieC-standardit eurooppalaisiin raameihin yhteiseurooppalaisin muutoksin. teknologian kiivas muutos ja tiukentuva lainsäädäntö aiheuttavat sen, että valaistustuotteiden standardoinnissa riittää työsarkaa. hehkulampuista on siirrytty energiansäästölamppujen kautta ledeihin ja seuraavana ovat vuorossa orgaaniset ledit. uuden teknologian valonlähteiden kehittymisen myötä myös valaisimien rakenteet ovat muuttuneet. energiatehokkuuden kannalta on oleellista, että valonlähteiden lisäksi tutkitaan koko valaistuksenohjausjärjestelmää, jotta todellinen energiansäästö saavutetaan. tietenkin on myös jatkuvasti huolehdittava valonlähteiden ja niiden toimintaa ohjaavien komponenttien yhteistoiminnan varmistamisesta. tällöin merkittävässä roolissa on yhteistyö muiden teknisten standardointikomiteoiden kanssa. suOMALAisten VAhVA pAnOs seskOn komitea sk 34 Valaisimet toimii edellä mainittujen ieC-komiteoiden kansallisena asiantuntijaryhmänä, ja se osallistuu aktiivisesti suomen edustajana valaistustuotealueen maailmanlaajuiseen sekä eurooppalaiseen standardointiin. komitea huolehtii, että suomalaiset näkemykset viedään ieCja en-standardeihin, jotka ovat kansallisten sFs-standardiemme perusta. standardien tekniseen sisältöön voidaan vaikuttaa aktiivisella osallistumisella ja perustelluilla lausunnoilla. komitean puheenjohtaja Markku norhio, joka palkittiin suomen Valoteknillisen seuran vuoden 2014 Valaistunut persoona -huomionosoituksella, tuli mukaan standardointikomiteaan sk 34 jo vuonna 1981. puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 1995. norhiolle on myönnetty myös seskOn erkki Yrjölä -tunnustuspalkinto vuonna 2009. kansainvälisen liitäntälaitteiden standardeja valmistelevan ieC 34C -alakomitean puheenjohtajana hän aloitti vuonna 2008, ja hänen toimikauttaan on jatkettu vuoden 2016 loppuun saakka. MOnipuOListA AsiAntunteMustA kOMiteAssA ”taas tuli sihteerille töitä”, todettiin seskOn komitean sk 34 kokouksen lopuksi, kun oli saatu kahlattua läpi kolmisenkymmentä avointa ieCja en-asiakirjaa ja päätetty lausunnoista suomea kiinnostaviin dokumentteihin. komitean toiminnassa on mukana valmistavan teollisuuden asiantuntijoiden lisäksi turvallisuusviranomaisen ja testausyrityksen edustajia. kokouksia pidetään neljä kertaa vuodessa, ja niissä käsitellään ajankohtaiset kannanottoja vaativat ehdotukset. Lisäksi vaihdetaan kuulumiset muun muassa valaistusalueen lainsäädäntöön liittyvistä asioista ja viranomaiskysymyksistä. kOMiteALLA kiireinen sYksY Valaisimien yleisiä turvallisuusvaatimuksia käsittelevän perusstandardin ieC 60598-1 kahdeksas painos ilmestyi kesäkuussa 2014 ja eurooppalainen standardi en 60598-1 hyväksyttiin hiljattain. tämä standardi käännetään suomeksi, ja uusi komitean sk 34 syyskuiseen kokoukseen osallistuneet (kuvassa vasemmalta oikealle): Mika toivonen (turvallisuusja kemikaalivirasto), juha Vesa (seskO ry), pekka strömmer (secto design Oy), Markku norhio (helvar Oy Ab), Arto Mattila (Blue import BiM Oy), teemu Vainio (teknoware Oy) ja pasi Orreveteläinen (sGs Fimko Oy). komitean muut jäsenet ovat jorma kotro (ensto Finland Oy), Aki Lamponen (Meka pro Oy), tuukka prykäri (Valtavalo Oy), tarmo rintala (Atexor Oy) sekä juha Ylönen (i-Valo Oy).
33 VALO 2/2014 painos standardista sFs-en 60598-1 julkaistaan alkuvuodesta 2015. Oleelliset muutokset standardin edelliseen painokseen ovat seuraavat: • standardi kattaa entistä paremmin uusien ledivalaisimien rakenteet ja niitä koskevat vaatimukset. • Fotobiologisia turvallisuusvaatimuksia on lisätty. • erityyppisten sähköisten piirien välisten eristysten vaatimuksia on täsmennetty. jotta kansallisestikin osattaisiin puhua ledeistä oikeilla nimillä, valmistelee komitea sk 34 parhaillaan suomalaista ledisanastoa standardin en 62504 pohjalta. sen valmistuttua saadaan virallinen nimi muun muassa termille ”luminous efficacy” tai ”lumenia per watti”, kuten asia nykyisin esitetään. sanasto julkaistaan vuonna 2015. Ledimoduulien, -lamppujen, -liitäntälaitteiden ja -valaisimien standardointi on edennyt esistandardien (ieC/pAs-julkaisut) kautta virallisiin standardeihin, jotka ovat pääosin jo valmiit. toki standardien päivittäminen on jatkuvaa työtä varsinkin tällaisella nopeasti kehittyvällä teknologiasektorilla. Oheisessa taulukossa esitetään tällä hetkellä voimassa olevat ledejä koskevat standardit. On huomattava, että ieC-standardit vahvistetaan en-standardeiksi mahdollisin yhteiseurooppalaisin muutoksin täsmennettyinä. en-standardit sen sijaan on saatettava kansallisiksi sFs-en-standardeiksi teknisesti yhtäpitävinä. stAndArdien nOudAttAMinen VArMistAA VALAistustuOtteiden turVALLisuuden Valaistusalueen standardeja on paljon, mutta tilanne on täysin hallittavissa. standardointikomiteassa mukana oleva on näköalapaikalla teknologian kehitykseen. komitean jäsen saa käyttöönsä alueen standardit ja tietoonsa valmisteltavien standardien tulevat vaatimukset jo paljon ennen kuin varsinaiset standardit ilmestyvät. tätä tietoa hän voi viedä edelleen edustamansa yrityksen tuotekehityksessä hyödynnettäväksi. seskOn komitean sk 34 toimintaan voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Valitettavan paljon ledilamppuja ja -valaisimia löytyy turvallisuusviranomaisten myyntikieltolistoilta. standardeja noudattamalla tuotteiden turvallisuutta voidaan parantaa oleellisesti ja yritykset voivat välttyä joutumasta kieltolistalle. IEC-standardi En-standardi SFS-En-standardi Ledimoduulit IEC 62031 (2008) En 62031 (2008) SFS-En 62031 (2009) IEC 62031/A1 (2012) En 62031/A1 (2013) SFS-En 62031/A1 (2013) IEC 62031/A2 (2014) valmisteilla valmisteilla Led modules for general lighting safety specifications IEC/PAS 62717 (2011) – – Led modules for general lighting performance requirements Ledilamput IEC 62560 (2011) En 62560 (2012) SFS-En 62560 (2013) self-ballasted Led-lamps for general lighting services by voltage > 50 V safety specifications draft IEC 62663-1 valmisteilla valmisteilla non-self-ballasted Led lamps part 1: safety requirements IEC 62612 (2013) En 62612 (2013) SFS-En 62612 (2013) self-ballasted Led lamps for general lighting services with supply voltages > 50 V performance requirements draft IEC 62663-2 valmisteilla valmisteilla non-ballasted single capped Led lamps for general lighting part 2: performance requirements Kaksikantaiset ledilamput IEC 62776 (2014) valmisteilla valmisteilla double-capped Led lamps for general lighting services safety specifications Lediliitäntälaitteet IEC 61347-1 (2007) En 61347-1 (2008) SFS-En 61347-1 (2008) IEC 61347-1/A1 (2010) En 61347-1/A1 (2011) SFS-En 61347-1/A1 (2011) IEC 61347-1/A2 (2012) En 61347-1/A2 (2013) SFS-En 61347-1/A2 (2013) Lamp controlgear part 1: General and safety requirements IEC 61347-2-13 (2014) En 61347-2-13 (2014) valmisteilla Lamp controlgear part 2-13: particular requirements for d.c. or a.c. supplied electronic controlgear for Led modules IEC 62384 (2006) En 62384 (2006) SFS-En 62384 (2007) IEC 62384/A1 (2009) En 62384/A1 (2009) SFS-En 62384/A1 (2010) dC or AC supplied electronic control gear for Led modules performance requirements IEC 62386-207 (2009) En 62386-207 (2009) SFS-En 62386-207 (2010) digital addressable lighting interface part 207: particular requirements for control gear Led modules (device type 6) Ledivalaisimet IEC 60598-1 (2014) En 60598-1 (2014) SFS-En 60598-1 (suom. ilmestyy 2015) Luminaires part 1: General requirements and tests IEC 60598-2-x En 60598-2-x SFS-En 60598-2-x tarvittava valaisimen käyttötarkoituksen mukainen erityisvaatimusstandardi (kiinteä, siirrettävä, valonheitin, turva-, tievalaisin jne.) IEC 62722-1 (2014) En 62722-1 (2014) valmisteilla Luminaire performance part 1: General requirements draft IEC 62722-2-1 valmisteilla valmisteilla Luminaire performance part 2-1: particular requirements for Led luminaires Sähkömagneettisen säteilyn biologiset vaikutukset (EmF) ja fotobiologiset vaikutukset IEC 62493 (2009) En 62493 (2010) SFS-En 62493 (2010) Assessment of lighting equipment related to human exposure to electromagnetic fields IEC 62471 (2006) En 62471 (2008) SFS-En 62471 (2009) photobiological safety of lamps and lamp systems IEC/Tr 62471-2 (2009) – – photobiological safety of lamps and lamp systems part 2: Guidance on manufacturing requirements relating to nonlaser optical radiation safety Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EmC) IEC CISPr 15 (2013) En 55015 (2013) SFS-En 55015 (2013) Limits and methods of measurement of radio disturbance characteristics of electrical lighting and similar equipment IEC 61000-3-2 (2014) En 61000-3-2 (2014) SFS-En 61000-3-2 (2014) electromagnetic compatibility (eMC) part 3-2: Limits Limits for harmonic current emissions (equipment input current ?16 A per phase) IEC 61000-3-3 (2013) En 61000-3-3 (2013) SFS-En 61000-3-3 (2013) electromagnetic compatibility (eMC) part 3-3: Limits Limitation of voltage changes, voltage fluctuations and flicker in public low-voltage supply systems, for equipment with rated current ?16 A per phase and not subject to conditional connection IEC 61547 (2009) En 61547 (2009) SFS-En 61547 (2010) equipment for general lighting purposes eMC immunity requirements Voimassa olevat ledejä koskevat standardit (marraskuu 2014)
34 VALO 2/2014 Valot, varjot, vaarat -tutkimushankkeen tarkoituksena oli selvittää turvattomuuden tunnetta ja viihtyisyyttä sekä siihen valaistuksella vaikuttamisen mahdollisuuksia puistoja ulkoilualueilla. Tutkimuksesta selvisi, että valaistuksen muutoksilla voidaan vaikuttaa pelottaviksi koettujen kohtien kokemuksiin ja muuttaa ne positiivisiksi. tutkimuksen kohdealueiksi valittiin Alppipuisto ja keskuspuiston itälänsisuuntainen kulkureitti helsingissä. Alppipuisto edusti tyyppinä kaupunkipuistoa ja keskuspuiston reitti metsäistä ulkoilualuetta. tutkimus perustuu käyttäjäkokemuksiin: nettikyselyihin, valaistusmallinnuksiin sekä haastatteluihin kohdealueilla. työn suorittivat hille koskela, heli nikunen ja tülay schakir, ja tilaajana oli helsingin rakennusvirasto. haastattelut koealueella suoritettiin kahdessa vaiheessa. ensimmäisen haastatteluvaiheen tavoitteena oli selvittää pelkoa ja sen vaikutusta liikkumiseen sekä ihmisten käsityksiä valaistuksen merkityksestä turvallisuuden tunteelleen. haastattelujen ja nettikyselyn pohjalta muodostuneiden keskeisten tutkimusongelmien testausta varten järjestettiin koetilaisuus, jossa arvioitiin simuloituja valaistusympäristöjä. kohdealueille suunniteltiin koevalaistus, jonka avulla pyrittiin testaamaan valaistusratkaisujen toimivuutta. toinen haastattelukierros suoritettiin, kun valaistusmuutokset oli toteutettu. sen tavoitteena oli kartoittaa haastateltavien kokemuksia uudesta tilanteesta sekä kerätä parannusehdotuksia, joiden avulla valaistusta voitaisiin edelleen kehittää. hAAstAtteLujen ensiMMäinen VAihe ensimmäisen haastatteluvaiheen kysymyksiä oli 67 ja haastateltavia 80. haastateltavia pyydettiin osoittamaan pelottaviksi tai viihtyisiksi kokemiaan paikkoja kävelyreitin varrelta, ja haastattelijat merkitsivät nämä karttoihin. karttakoosteiden perusteella pelottaviksi koetaan usein paikat, joissa kävelyreitti kulkee valaisemattoman rinteen alapuolella, kulkuväylä on tiheän kasvuston ympäröimä, kulkuväylällä on jyrkkiä mutkia tai sen läheisyydessä on valaisemattomia rakennuksia. Myös valaisemattomat kulkuväylät voidaan kokea pelottavina. Viihtyisinä koetaan vesiaiheet, kalliot, taideteokset, istumapaikat ja paikat, jotka tarjoavat miellyttävän näköalan ympäristöön. haastattelut antoivat viitteitä siitä, että ihmiset arvostavat laajahkoa, tasaista ja häikäisemätöntä valaistusta. tasaisuus tuli esiin sekä turvallisen liikkumisen että turvallisuuden tunteen yhteydessä. tästä syystä myös valaistuksen ylläpitoa pidettiin erittäin tärkeänä. erityisesti pyörällä liikkujat kokivat äkilliset valaistusmuutokset turvallisuutta vaarantavana tekijänä. ihmiset kertoivat myös pitävänsä hiukan kellertävistä (lämmin) tai neutraaleista valon värisävyistä. hiukan kellertävä valon väri yhdessä laajan ja tasaisen valaistuksen kanssa saattaa liittyä positiivisiin tuntemuksiin, joita usein kuvataan ”pehmeänä” valaistuksena. Valaistus ei haastateltavien mielestä saa olla liian hämärä, mutta toisaalta myös liian kirkas valaistus koetaan epämiellyttävänä. haastateltavat toivoivat ympäristön yksityiskohtien valaisua, jonka uskottiin lisäävän ympäristön viihtyisyyttä. VALOT, VArJOT, VAArAT -tutkiMushAnke KuLTTuurI JA TIEdE Lyhennelmä ja kuvat: tülay schakir, Valotoimisto Valot, varjot, vaarat -tutkimushankkeen rakenne. 1. haastattelut koealueilla nettikysely Valaistussimulaatiokoe tulokset koevalaistus/ valaistusmuutos 2. haastattelut koealueilla Analyysi Analyysi Analyysi
Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 741 6051 | sales@c2smartlight.com www.c2smartlight.com www.c2smartlightshop.com Liiketunnistukseen perustuva valaistuksen ohjaus C2 SmartLumo • Käy säädettäviin LED valaisimiin • Liiketunnistin • Helppo käyttöönotto ja valaistuksen säätö asennuksen jälkeen tässä tutkimuksessa jyrkänteet ja rakennukset nousivat esiin sekä pelon että viihtyisyyden paikkoina. Mysteerin tunteen on todettu korreloivan positiivisesti sekä pelon että preferenssin kanssa päiväsajan ympäristöissä. toisin sanoen ympäristön tietty arvoituksellisuus ja jännittävyys voi lisätä sekä viihtyisyyttä että pelon tunnetta. Mysteerin tunne tulisikin pyrkiä saavuttamaan tavoilla, jotka mahdollistavat helpon orientoitavuuden, visuaalisen hallinnan tunteen ja monipuoliset pakomahdollisuudet. nettikYseLY nettikyselyyn, joka oli tarkoitettu varsinaisen haastattelun tueksi, vastasi kaikkiaan 261 henkilöä. suurin osa vastaajista käsitteli kaisaniemen puistoa (139 kpl). Alppipuistoa käsitteli 41 vastaajaa ja keskuspuistoa 81. Vapaat vastausosiot antoivat viitteitä siitä, että vastaajissa saattoi olla melko runsaasti sekä suunnittelualan ammattilaisia että tähtiharrastajia. tämä saattoi polarisoida vastauksia ja yhdessä poikkeavan ikäjakauman ja kontrolloimattoman keräyskanavan kanssa heikentää tutkimuksen yleistettävyyttä. Valaistuksella nähtiin olevan voimakas vaikutus sekä turvallisuuden tunteeseen että viihtyisyyteen. turvallisuuden tunteeseen arvioitiin vaikuttavan eniten funktionaalinen, näkemisen mahdollistava, valaistus. tärkeimmät nähtävät asiat olivat kulkuväylä, vastaantulijat ja kulkuväylän ympäristö. Myös estetisoivalla valaistuksella arvioitiin olevan merkittävä vaikutus turvallisuuden tunteeseen. puiden ja pensaiden valaisu, viihtyisien piirteiden korostus ja miellyttävä valon väri nähtiin asioina, joiden avulla turvallisuuden tunnetta voitaisiin parantaa. kaikille puistoille yhteisenä piirteenä oli halu pitää kulkuväylän valaistus tasaisena. kulkuväylän lisäksi myös kulkuväylän ympäristöä haluttaisiin valaista ja korostaa ainakin joitakin yksityiskohtia. kulkuväylän ympäristö saisi kuitenkin olla kulkuväylää kirkkaammin valaistu vain joissakin kohdin. puistoalueiden eri osia voisi korostaa hieman erilaisella valaistuksella. Valon värisävyistä suosituimmat olivat hiukan kellertävä ja väritön. Valaistuksen ympäristöystävällisyys oli vastaajille tärkeää, mutta valaistuksen määrästä tai päälläoloajasta ei juurikaan oltaisi valmiita tinkimään. ratkaisuja haettaisiin uudesta tekniikasta tai valon laadusta tinkimisestä. kysely ja kolmen puiston vertailu antoi viitteitä siitä, että puistotilan luonne vaikuttaa siihen, millaisia valaistusratkaisuja suositaan. urbaaneissa puistoissa suositulla valaistustavalla näyttäisi olevan seuraavia piirteitä: kulkuväylän lisäksi halutaan ympäristön laajempaa valaisua, valon suuntaukseen halutaan enemmän monipuolisuutta myös ylöspäin suuntautuvan valon muodossa, yksityiskohtia halutaan korostaa valaistuksen avulla, pimeän ajan visuaaliseen ilmeeseen halutaan suurempia muutoksia samoin kuin puiston eri alueiden korostusta erilaisella valaistuksella. Luonnontilaisissa puistoissa haluttaisiin käyttää pelkistetympää, hillitympää ja rajatumpaa valaistustapaa. Myös mahdollisen sosiaalisen uhan tulosuunta ja todennäköisyys saattavat vaikuttaa valaistustapapreferensseihin. Mikäli puistotila suosii erilaisten ryhmien kokoontumista ja vapaata sijoittumista puistotilaan, myös puistotilaa halutaan valaista laajemmin. Mikäli tila koetaan uhkaavana, halutaan myös valaistustasoa kasvattaa. Yöhön ei kuitenkaan haluta tuoda päivää, vaan hämärällekin halutaan antaa sijansa.
36 VALO 2/2014 VALAistussiMuLAAtiOkOkeen tuLOksistA ensimmäisen vaiheen haastattelujen ja nettikyselyn perusteella muodostettiin käsitys keskeisistä valaistuksen laatutekijöistä, jotka vaikuttavat tilalliseen hahmotukseen ja pelon tunteeseen. näiden tekijöiden merkittävyyttä haluttiin tutkia simulaatiokokeen avulla. kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-näyttelytilassa järjestettiin koetilaisuus, jossa halukkailla oli mahdollisuus osallistua pimeän ajan puistoympäristöjen arviointiin. Arviointia varten mallinnettiin kaksi puistoaluetta, osa Alppipuistosta ja osa keskuspuistosta. kumpaankin puistotilaan luotiin tietokonesimulaation avulla seitsemän erilaista valaistustilannetta. Lisäksi muutamien kuvasarjojen avulla pyrittiin selvittämään koehenkilöiden mieltymystä erilaisiin valon värilämpötiloihin, valaistuksen kontrastisuuteen, valaistun alueen laajuuteen ja yksityiskohtien valaisuun. Molemmissa puistotiloissa parhaaksi valaistusratkaisuksi arvioitiin laaja ja tasainen valaistus yhdistettynä ympäristön yksityiskohtien valaisuun. Alppipuistossa tämä ratkaisu nosti myös turvallisuuden tunnetta verrattuna laajaan ja tasaiseen perusvalaistukseen, joka arvioitiin toiseksi parhaaksi ratkaisuksi. keskuspuistossa nämä ratkaisut arvioitiin yhtä turvallisen tuntuisiksi. eroihin tuloksissa vaikutti luultavasti sekä puistotilojen erilainen tilallinen rakenne että vaihtelut käytetyn valon määrässä. Viihtyisyyden synnylle ratkaisevaa näyttäisi kuitenkin olevan nimenomaan ympäristön yksityiskohtien valaisu yhdessä tasaisen ja laajan perusvalaistuksen kanssa. Molemmissa puistoissa yksityiskohtien valaisu paransi merkittävästi ympäristön viihtyisyyttä. Viihtyisyyden kasvu voi taas lisätä puistotilan käyttöä, parantaa sosiaalista kontrollia ja näin johtaa turvallisuuden tunteen kasvuun. häikäisyä ei tällaisella simulaatiomenetelmällä voida arvioida, mutta voidaan olettaa, että myös häikäisyn välttäminen on tärkeää sekä viihtyisyydelle että turvallisuuden tunteelle. häikäisevä valaistus rajoittaa katseen suuntaa ja hankaloittaa ympäristön hahmotusta. puistotiloissa näytettäisiin suosivan valaisimissa melko korkeaa mittakaavaa, jolloin myös kulkuväylää reunustava puusto valaistuu. tämä parantaa tilan hahmotusta. korkeampi mittakaava sopii myös paremmin suurten mittakaavojen puistotiloihin, jolloin valon muodostama tila on riittävän korkea eikä pitkän ja matalan tunnelin omainen. koehenkilöt suosivat matalaa värilämpötilaa. toisaalta miellyttävän värilämpötilan arvioiminen tällaisen simulaatiokokeen perusteella on vaikeaa, mutta tulos tukee ensimmäisen haastatteluvaiheen tuloksia. kOeVALAistus/VALAistusMuutOs Valaistusmuutokset toteutettiin taustakyselyiden avulla saatujen tietojen ja niiden analysoinnin perusteella. periaatteessa toteutuksessa pyrittiin noudattamaan kohdealueiden kuvasimulaatiosarjojen viihtyisimmiksi koettujen kuvien valaistustapaa. käytännössä toteutuksessa jouduttiin tinkimään ihanteista, sillä muun muassa olemassa olevia pylväitä käytettiin, eikä valaistusta siten lähdetty uudistamaan alusta. Lisäksi uudistuksessa käytettiin vielä ns. vanhaa tekniikkaa ja siten perinteisiä valaistustapoja. Alppipuiston uusi valaistus toteutettiin käyttämällä vanhoja, 5 m korkeita valaisinpylväitä. Vanhat, ympärisäteilevät elohopealamppuvalaisimet korvattiin monimetallilamppuvalaisimilla. Myös kohdevalaistukset toteutettiin monimetallilamppuvalaisimin, ja lisäksi lammen rannalle asennettiin pollarivalaisimia, joita ei ilkivallan vuoksi kuitenkaan saatu toimimaan haastattelujen aikana. puiston valaistusluokaksi oli määritelty k3. keskuspuiston uusi valaistus toteutettiin käyttämällä hyväksi vanhoja, 8 m korkeita pylväitä. keskuspuiston vanha suurpainenatriumlamppuvalaistus korvattiin monimetallilamppu valaisimilla. Yksityiskohtia valaistiin pääosin monimetalli lamppuvalaisimin, veistos valaistiin ledispotilla. puistokäytävän valaistusluokaksi oli määritelty k4. ensiMMäisen jA tOisen hAAstAtteLun kOkeMusten VertAiLu Valaistuksiin tehtyjen muutosten jälkeen Alppipuistossa ja keskuspuistossa järjestettiin toiset haastattelukierrokset, joilla pyrittiin kartoittamaan muutosten vaikutuksia. haastateltavia oli kaiken kaikkiaan 27 kpl, ja haastattelut jakautuivat kohdealueittain seuraavasti: keskuspuisto 14 kpl ja Alppipuisto 13 kpl. Alppipuistossa uusi valaistusratkaisu toi selvää parannusta kokemukseen valaistuksen määrän riittävyydestä, tasaisuudesta, valaistun alueen laajuudesta, valon värin miellyttävyydestä, valaisinten sijainnista ja valaistuksen luomasta viihtyisyydestä. Alueen hahmottamisessa kokonaisuutena ei juuri tapahtunut muutosta, ja uusi valaistus koettiin vanhaa häikäisevämmäksi. Valaistusmuutoksen tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että valaistusmuutoksen lisäksi Alppipuistossa on myös karsittu voimakkaasti kasvillisuutta. positiivisista valaistusmuutoksista huolimatta halu ulkoilla alueella oli vähäisempi kuin ensimmäisen haastatteluvaiheen aikana. erityisesti yksin ulkoilua ei koettu houkuttelevana. Moni haastateltava kuitenkin kommentoi, että mikäli valaistusta vähennettäisiin, puistoa ei tulisi käytettyä ulkoiluun lainkaan. tämä saattaa heijastella ihmisten tottumista uusiin valaistusratkaisuihin ja valaistusmuutoksen positiivisen vaikutuksen heikkenemistä ajan mittaan. toisaalta valaistus koettiin lähes kaikkien osatekijöiden kohdalta selvästi paremmaksi kuin vanha valaistusratkaisu, mikä ei tue tottumishypoteesia. Myöskään turvallisuuden tunteessa alueella liikuttaessa ei ollut tapahtunut muutosta, mikä selittäisi ulkoiluhalun vähenemistä. toisaalta toisen haastatteluvaiheen otos on hyvin pieni ja osatutkimusten välillä oli kulunut runsaasti aikaa, mikä myös saattaa selitAlppipuiston viihtyisimmäksi koettu valaistussimulaatio. kuva: Adactive Oy keskuspuiston viihtyisimmäksi koettu valaistussimulaatio. kuva: Adactive Oy
Oy MTG-Meltron Ltd, Laivakatu 3, FI-00150 Helsinki, FINLAND Tel +358 9 6226 550 Fax +358 9 177 866 info@meltron.fi YLEISVALAISTUKSEEN TEOLLISIIN TILOIHIN LIIKETILOIHIN Modulaarinen LED Valaisinjärjestelmä kiinteistöihin Edistyksellisin meltron.fi tää eroja tuloksissa. esimerkiksi rikosuutisointi Alppipuistoa koskien ja yleinen pelon ilmapiiri ovat voineet kasvaa. puiston viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä mainittiin valaistus, istutukset, lammet ja lenkkeilijät. erityisesti ulkoilijoiden luoma turvallisuuden tunne mainittiin usein. kartografisista merkinnöistä voitiin todeta, että molempien alueiden kartoissa ne pelottavaksi mainitut kohdat, jotka valaistusmuutoksessa oli valaistu, merkittiin toisella haastattelukierroksella voittopuolisesti viihtyisiksi paikoiksi. näin voitaisiin todeta, että pelottavissa paikoissa piilee esteettinen mahdollisuus, jonka oikeanlainen valaistus paljastaa. Alppipuistossa lähes poikkeuksetta ne pelottavat maastonkohdat, joita oli käsitelty valolla kommentoitiin toisella haastattelukierroksella voittopuolisesti positiivisiksi. ensimmäisen kierroksen pelottavat kohdat, joita ei valaistu pysyivät edelleen pelottavina, ja niille toivottiin lisää valoa. tässä kohtaa oli kiinnostavaa havaita, että haastateltavien vaihtuminen ei muuttanut tapaa havaita puistoa. keskuspuistossa uusi valaistusratkaisu toi selvää parannusta kokemukseen valaistuksen määrän riittävyydestä, tasaisuudesta, valaistun alueen laajuudesta, valon värin miellyttävyydestä, valaisinten sijainnista ja valaistuksen luomasta viihtyisyydestä. Alueen hahmottamisessa kokonaisuutena ja häikäisyn tunteessa ei juuri tapahtunut muutosta. halu ulkoilla alueella oli selvästi suurempi valaistusmuutoksen jälkeen. turvallisuuden tunteessa alueella liikuttaessa ei tapahtunut muutosta. Molemmilla koealueilla valaistusmuutokset johtivat turvallisuuden tunteen kannalta paremmaksi koettuun valaistustilanteeseen. Muutokset näyttäisivät kuitenkin heijastuneen lähinnä viihtyisyyteen, kun taas vaikutus pelon tunteeseen ei noussut esiin. se, että keskuspuiston tulokset olivat paremmat Alppipuistoon nähden voi johtua kahdesta seikasta. ensimmäisen ja toisen haastatteluvaiheen keskeisten tulosten keskiarvot heijastelevat valaistusmuutosten vaikutuksia. esitystapaa varten tulokset on muunnettu määrälliseen muotoon 0–12 asteikolle, mikä ei tee oikeutta laadulliselle tutkimusotteelle, mutta antaa yleiskuvan haastateltavien valaistuskäsityksistä. tuloksia tulkittaessa täytyy kuitenkin huomioida toisen haastatteluvaiheen pieni otoskoko, muut mahdolliset taustamuuttujat ja haastatteluiden välillä kulunut kahden vuoden aika. haastatteluihin osallistuneet henkilöt eivät myöskään olleet samoja. Laaj uu s tas ais uu s Mää rä Ym pär istö n ha hm ote tta vuu s hä ikä isem ätt öm yys Vä ri tur val lisuu de n tu nne Vii hty isy ys ha lu ulk oilla 12 10 8 6 4 2 Alppipuisto ennen Alppipuisto jälkeen Laaj uu s tas ais uu s Mää rä Ym pär istö n ha hm ote tta vuu s hä ikä isem ätt öm yys Vä ri tur val lisuu de n tu nne Vii hty isy ys ha lu ulk oilla 12 10 8 6 4 2 Keskuspuisto ennen Keskuspuisto jälkeen
38 VALO 2/2014 keskuspuiston metsämäinen ympäristö on kiitollinen pienistäkin valaistusmuutoksista, ja niiden vaikutus on suuri. Lisäksi keskuspuiston valaistusmuutokset toteutettiin melko tarkalleen valaistussimulaatiokyselyssä viihtyisimmäksi valitun kuvan mukaisesti. Alppipuiston muutoksissa jouduttiin tekemään enemmän kompromisseja olemassa olevan pylväikön ja valaistussimulaatiokyselyn tuloksen välillä. eriLAisiA LähestYMistApOjA suunnitteLuun nykyinen tekninen suunnittelutapa käsittelee aluetta persoonattomana. Alueelle määritellään valaistustaso, ja valaisimet sijoitetaan alueelle karttaplaanissa tiettyjen laskennallisten arvojen saavuttamiseksi. suunnittelutapa viittaa itsensä ulkopuolelle, kuvitteelliseen standardiympäristöön, jollaista ei ole olemassa. Lopputuloksella ei ole paljoa tekemistä koetun ympäristön kanssa. toinen tapa suunnitella on esteettinen. Alueen suunnittelee paikan kokeva ja sen mielessään elävä suunnittelija-tulkki, joka sekä käyttää inhimillistä eläytymiskykyä että soveltaa luovuutta paikkaan. tässä tavassa alue huomioidaan erityisyydessään, ja sen identiteettiä pyritään edelleen korostamaan. teknisessä tavassa suunnittelu etenee abstraktiosta toteutukseen. Abstraktio on siis olemassa sellaisenaan, ja se viedään mihin tahansa ympäristöön. esteettisessä tavassa puolestaan tulee ensin ”ympäristöempatia” eli kokemus, joka muutetaan sekä toteutukseksi että abstraktioksi (piirustus). teknisellä valaistuksella ei kyetä täysin vastaamaan ihmisten tarpeeseen kokea alue miellyttävänä ja viihtyisänä. tilan ja ympäristön kokeminen on moniaistinen tapahtuma. turvallisuuden tunnetta ympäristössä lisää hallittavuuden tunne eli ympäristön jäsentäminen selkeäksi ja mielekkääksi kokonaisuudeksi. ulkovalaistuksen harkitulla ja kohdennetulla käytöllä voidaan ratkaisevasti vaikuttaa pimeän ajan ympäristön visuaaliseen hahmotettavuuteen. nykyiset valaistustavat puistoissa ja ulkoilualueilla perustuvat yleiseurooppalaiseen valaistussuositukseen (sFs-en 13201-2), jossa määritellään kevyen liikenteen väylien pinnoille keskimääräinen ja pienin valaistusvoimakkuusarvo. Valaistussuositukset keskittyvät ennen kaikkea näkötehokkuuteen ja sitä kautta konkreettiseen, fyysiseen turvallisuuteen tilassa liikuttaessa. On kuitenkin tärkeää huomioida myös turvallisuuden tunne ja viihtyisyys, jotka osaltaan sisältyvät esteettömän ympäristön käsitteeseen. projektissa haastatellut ihmiset kertoivat kiinnittävänsä valaistukseen huomiota erityisesti silloin, kun se on joko puutteellinen tai kun sitä on käytetty erityisen kauniisti. Alueita ja niiden valaistuksia tutkittiin erityisesti turvattomuuden tunteen kannalta, joten kohdealueiden tarkastelun voisi hyvinkin sanoa olevan esteettinen. tämä on tutkimuksen ja kohdealueiden vaikeasti tulkittava puoli. haastateltavat osasivat verrattain hyvin kertoa missä kohtaa ja miksi eivät näe, mutta tuntemukset ja niiden yhteys valoon ovat vaikeammin määriteltävissä. tämän projektin ratkaisuehdotuksissa sivutaan kysymystä siitä, missä määrin paikan esteettisiä ominaisuuksia korostava valaistus (pelottavat ja viihtyisät paikat) voidaan toteuttaa sellaisena konseptina, että sitä voidaan siirtää eri paikkoihin ja missä vaiheessa siitä jälleen tulee ympäristöstään irrallinen suunnittelumalli. tuLOsten sOVeLtAMisestA Metsäisissä puistoissa suositaan pelkistetympää ja vähäisempää valaistusta sekä metsäluonteen säilyttämistä. urbaaneissa puistoissa valolta odotetaan voimakkaampaa ja monipuolisempaa käyttötapaa ja alueen erityisyyttä huomioivaa esteettistä käsittelyä. Valaistusta suunnitellaan suhteessa koko havaittuun ympäristöön, ei vain kulkuväylään. puistotilan identiteettiä luovista tekijöistä (sillat, rakennukset, veistokset, omaleimaiset kasvit tai kivet, istuinryhmät, leikkipaikat jne.) tulisi valaista ainakin osa. kalliot ja jyrkänteet koetaan usein viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä, mutta samalla ne rajoittavat sekä tilan visuaalista hallittavuutta että pakomahdollisuuksia ja ovat täten usein myös pelon lähteitä pimeän aikaan. Myös valaisemattomat rakennukset ja tiheä keskikerroksen kasvillisuus voivat olla pelon tunteen lähteitä. näitä pelon lähteitä, ”pimeitä muureja”, voi kesyttää usein eri keinoin. kuten Alppipuiston kokemukset osoittavat, valaistus voi muuttaa negatiivisen kokemuksen positiiviseksi. Valo tekee tunnistettavaksi ja estetisoi. jyrkänteiden valaisu erillisillä kohdevaloilla muutti uhkaavat pimeät Lähtötilanne Alppipuistossa. tilanne Alppipuistossa valaistusmuutosten jälkeen.
tuLOsten sOVeLtAMinen käYtännössä Valaistusvoimakkuus Valaistusvoimakkuuksien nostoa kauttaaltaan ei nähdä tarpeellisena. Valaistusmuutosten yhteydessä valaistusvoimakkuutta voidaan hieman nostaa, mikäli se jossakin kohtaa on perusteltua. Valaistusvoimakkuus sovitetaan ympäristön valaistusvoimakkuuteen siten, että voimakkaita muutoksia vältetään ja valonsäätöä käytetään hyväksi. esimerkiksi keskuspuistossa valaistusvoimakkuus voi hieman laskea puiston keskiosia kohden mentäessä. Tasaisuus pyritään tasaiseen valaistukseen kulkuväylillä Lm < uo ja ul. Laajuus kolmen metrin vyöhykkeillä kulkuväylän molemmin puolin käytetään vähintään k5-luokan vaatimustasoa. katualueella nykyisin olevaa standardia sr = 0,5 ollaan muuttamassa alempaan suuntaan. Mikäli vastaava malli otetaan käyttöön puistoalueilla, ehdotus ei silti tule olemaan ristiriidassa tulevan standardin kanssa, joka antaa mahdollisuuden kansallisiin ja tapauskohtaisiin poikkeamiin. Spektriominaisuudet puistoalueilla pyritään käyttämään lämminsävyistä valaistusta. Mesooppinen mitoitus, joka suosii vihreään painottuvaa spektriä (n. 520 nm), otetaan huomioon. Cie: CCt n. 3 000 k, ra>70 ylläpidon tärkeys palaneet polttimot vaikeuttavat näkemistä. Voimakkaat muutokset valaistusolosuhteissa luovat vaaran paikkoja erityisesti pyöräilijöille. Ohikulkijoille ja asukkaille toimimattomat lamput viestivät myös piittaamattomuudesta ja sosiaalisesta epäjärjestyksestä. Pylväskorkeus Matalia (< 5–6 m) pylväskorkeuksia vältetään kulkuväylän valaisussa, mikäli muun ympäristön valaistus on vähäistä. korkeamman pylväskorkeuden käyttö auttaa myös ympäristön yksityiskohtien valaisussa ja tasaisen valaistuksen saavuttamisessa. Mikäli keskusta-alueiden puistoissa halutaan käyttää matalaa pylväskorkeutta, valonlähde pyritään sijoittamaan kulkuväylän ulkopuolelle ja valo ohjataan kulkuväylälle voimakkaan asymmetrisellä optiikalla. toisin sanoen vältetään tilannetta, jossa ihmiset kävelevät matalalle sijoitetun voimakkaan valonlähteen ali. Häikäisy häikäisy minimoidaan. Valaisimet sijoitellaan niin, ettei niiden häikäisy estä potentiaalisesti pelottavien kohteiden tarkastelua. Valaisimet on hyvä sijoittaa pelottavan kohteen vastakkaiselle puolelle, ellei kohdetta valaista lisäkohdevalolla. tällä pyritään siihen, ettei valaisimen mahdollinen häikäisy ja valon tulosuunta estä pelottavan kohteen tarkastelua. hahmot kauniiksi luonnonmonumenteiksi. Mikäli valaistava kohde on hyvin lähellä kulkuväylää, voidaan kulkuväylän valaistusta levittää kohti pimeää muuria. kulkijan huomio voidaan myös kohdistaa johonkin muuhun kohteeseen, joka tarjoaa positiivisen kokemuksen. tällöin potentiaalisten pelon kohteiden lähistöllä ainakin yhden valaistun yksityiskohdan tulisi olla aina havaintoetäisyydellä. Yksityiskohtia valaistaessa valon tulee olla pehmeärajainen ja hyvin voimakkaita kontrasteja tulee välttää, jotta kulkuväylä vaikuttaa riittävän valaistulta. kulkuväylän valaistusvoimakkuutta lasketaan hiukan, ja säästetty energiamäärä käytetään halutun yksityiskohdan valaisuun. kokonaisenergiankulutusta ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä, vaan mikäli mahdollista kulkuväylän valaistusvoimakkuutta lasketaan hieman valonsäädön avulla lisävalojen vaikutusalueella. tien pinnan k-luokituksessa voidaan tällöin joustaa ja keskittyä tarkastelemaan valaistua ympäristöä kokonaisuutena. Alueilla, joilla erilaiset pelkoa herättävät sosiaaliset ryhmät kokoontuvat ei käytetä voimakasta ”turvavalaistus”-tyyppistä valaistusta vaan pyritään miellyttävään ja huomaamattomaan valonkäyttöön. tällöin valonkäyttö itsessään ei leimaa aluetta tai ihmisiä vaaralliseksi. Lisäksi on mahdollista, että huomaamaton ja miellyttävä valaistus ei joudu ilkivallan kohteeksi yhtä helposti kuin aggressiivisempi valonkäyttö. hyvin vähäinenkin valaistus tarjoaa kuitenkin ohikulkijoille mahdollisuuden arvioida kokoontuneiden ihmisten luoman sosiaalisen riskin. Artikkeli on lyhennelmä helsingin rakennusviraston Valot, varjot, vaarat -julkaisusta vuodelta 2013. Lisätietoja: tülay schakir, ts@valotoimisto.com uusiA keinOjA suunnitteLuun – GridjA MOduuLiVALAistusMALLit kartografisten tulosten valossa pelon paikoiksi näyttää muodostuvan maasto tihentymät, kuten tiheät korkeuskäyrät (jyrkät korkeuserot), mutkitteleva tie, tiheä kasvillisuus tai muut näköesteet ja lymypaikat. Valaistusratkaisujen on vastaavasti reagoitava tihentymällä pelon paikoissa ja väljentymällä avarissa, ei-pelottavissa paikoissa. Valon tihentämisen menetelmiä ovat pylväsvälin muutokset, valotason muutokset ja valonohjaus. Valonohjaus lisää tulevaisuudessa valaistuskeinoja, kun valopistekohtainen ohjaus tulee mahdolliseksi. Grid-mallissa valon tihentymistä maaston mukaan voidaan tehdä seuraavilla tavoilla, yhtä tai useampaa keinoa käyttäen: • Valoa lisätään pelon kohdissa pylväsväliä tihentämällä ja kulkuväylän yleisvalaistusta lasketaan vähemmän pelottavilta alueilta. • Valoa levitetään pelon kohdalla kulkuväylälle ja pystypintoihin optiikan tms. avulla. • kulkuväylän valaistusta vähennetään kauttaaltaan ja kohdistetaan ”jäänyt” valon määrä pelottaviin kohtiin. kaikissa ratkaisuissa voidaan lisänä käyttää kohdevaloja. Malli on konseptuaalinen, ja sen vieminen käytäntöön vaatii jatkotarkastelua. moduulimallissa vaihdetaan valaistusmoduuleita kartan ja paikan osoittamien erityistarpeiden mukaan. tietä valaistaan tiemoduulilla, kallioseinämien kohdalla käytetään seinämoduulia ja pensaisiin ja puihin kasvistomoduulia. Mallien jatkokehittäminen on perusteltua, sillä toisin kuin katuja tievalaistuksessa, puistojen ja ulkoilualueiden käsittelemisessä tulee kulkuväylän lisäksi huomioida ympäristö. Myös valonohjauksen kehittyminen motivoi mallien käyttöä.
40 VALO 2/2014 Mitä tapahtui, kun kaksitoista kriittistä ajattelijaa arkkitehtuurin, valotaiteen ja designin saralta kokoontui miettimään valon roolia nyt ja tulevaisuudessa? Lighting design Collective järjesti ainutlaatuisen Think in a Tank -tapahtuman Helsingissä syyskuussa. Tilaisuus oli osa Helsinki design Weekin virallista ohjelmaa, ja tapahtumapaikkana toimi Säiliö 468 -valotaideteos Helsingin Kruunuvuorenrannassa. Luonnonvalo on jatkuvassa liikkeessä. planeettamme liikkeet, sääjärjestelmät, luonto, arkkitehtuuri ja ihmisten toimet saavat luonnonvalon väreilemään, siirtymään, välkehtimään ja himmenemään. Mistä sitten johtuu, että keinovalo suunnitellaan yleensä niin staattiseksi, eikö se ole kaikkein epäluonnollisin valon olomuodoista? samaan aikaan elämämme on yhä vaativampaa. Meitä pommitetaan jatkuvasti tiedolla ja tapahtumilla internetin, mobiililaitteiden ja ympäröivän teknologian kautta. Voisi sanoa, että kärsimme tiedon ylikuormituksesta. Voiko valo olla avuksi? Voidaanko uusien teknologioiden ja luovien sovelluksien kautta oikeasti luoda valaistus, joka käyttäytyy luonnollisesti ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ympäristön viestintää? think in a tank -tapahtumassa käytiin sarja avoimia keskusteluja ja väittelyitä valon nykyisistä ja tulevaisuuden rooleista arkkitehtuurissa ja rakennetussa ympäristössä. keskustelun tavoitteena oli haastaa käsitteitä valon käytön mahdollisuuksista ja hakea uusia lähestymistapoja, käyttömuotoja ja rooleja soveltaen digitaalista valoa, keinoälyä, vuorovaikutusta ja siihen liittyvien alojen tutkimustyötä. Valon käytön estetiikka, kulttuuri, sosiologinen ulottuvuus, taide ja etiikka olivat myös osana kriittistä tarkastelua. keskusteluformaatti pohjautuu sosiologian professori Marco Bevolon ja valaistussuunnittelija tapio roseniuksen yhdessä kehittämään rakenteeseen. Lokeroituun matriisiin sijoitettujen arvojen ja avainsanojen pohjalta on laadittu kysymyksiä keskustelun avaamiseksi ja helpottamiseksi. kysymykset on painettu korteille, joita keskustelun vetäjä valitsee sattumanvaraisesti ajattelijoiden pohdittavaksi. itse keskustelu on avointa, ja sen suunta muuttuu puhujan intressien sekä osallistujien panoksen mukaan. VALO On kOkeMus keskustelut onnistuivat monessa kohtaa ohjautumaan suuntaan, jossa riisuttiin ammattiroolit ja puhujan omakohtaiset kokemukset ja näkemykset pääsivät pääosaan. suurin osa valoon liittyvistä kokemuksista ilmaistiin tunnekuvauksina, tunnetilojen kautta, mikä kertoo vahvasti siitä, että valon rooli kokemuksellisena tekijänä ympäristöissämme on merkittävä. Lähes jokainen kuvaili valaistusilmiöitä, mukaansatempaavia ja maagisia, kuitenkin toteutettavissa olevia. keskustelu paljasti valaistuskokemuksien olevan hyvin symbolisia, henkilökohtaisia ja kokemuksellisia. näihin teemoihin palattiin monesti keskustelun aikana. Andrew taylor kuvaili erästä kokemustaan valosta: ”Asuessani japanissa ystäväni kutsui minut yösukellukselle. Lähdimme matkaan noin kello yksitoista illalla ja yö pimeni sysimustaksi nopeasti. Mukanamme oli sukelluslamput, mutta vesi oli todella pimeää. Lopulta pääsimme pohjalle ja sain käskyn sammuttaa valoni. Vedessä oli bakteereita, jotka oikeissa olosuhteissa hohtavat valoa. Vesi tuikki ympärillämme, enkä tiedä istuimmeko viisi minuuttia vai viisi tuntia järjestellen uudelleen edessä avautuvia tähtikuvioita. se oli uskomaton kokemus.” tuLeVAisuuden VALO Annammeko valon vaihdella sateenkaaren väreissä, vai jätämmekö sen siniseksi ja väitämme sitä vedeksi valotaiteen nimissä? nykypäivänä valoa on helppo ohjelmoida, muutenkin kuin vain päälle ja pois. Valon liike, värien muutos ja niiden valinta, intensiteettimuutokset ja muut tekniikat THInK In A TAnK – keskusteLu VALOn tuLeVAisuudestA KuLTTuurI JA TIEdE Teksti: jari Vuorinen, Lighting design Collective Oy Kuvat: Antti seppänen think in a tank muistutti minua siitä, että suunnitteluprosessin alkuvaiheeseen tulisi sisällyttää enemmän teoreettista ajattelua. helposti tulee ajateltua suunnittelua liian käytännönläheisesti prosessin alussa.” niina sihto ”
41 VALO 2/2014 saavat valon elämään ja luomaan vahvoja visuaalisia interventioita. suunnittelijalle jää vastuu ajatella rakennettuun ympäristöön sijoittuvaa työtään pitkäikäisenä. Voimakas vaikute voi ajan myötä muuttua heikkoudeksi. etenkin nykytekniikalla luotu valo, joka monissa muodoissaan muistuttaa ohjaukseltaan ja sovellustavaltaan matalaresoluutionäyttöä, vaatii kriittistä tutkiskelua. Mitä on valon digitaalinen sisältö, ja kuka sitä katsoo 5, 10 tai 20 vuoden kuluttua? Meillä, valaistussuunnittelijoilla, ei ole vastauksia kaikkeen. think in a tank toimi omalta osaltaan keskustelun avauksena. keskustelun, jonka päämääränä on kehittää meitä kaikkia rakennetun ympäristön luojia. keskustelu valon käytön uusista mahdollisuuksista ja uusien tekniikoiden myötä avautuvan älykkyyden tuomisesta valonohjaamiseen oli vilkasta. tero helenius esitti mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että suunnittelijoiden tulee olla viisi askelta edellä nykyhetken ajatusmaailmaa ja teknistä viitekehystä, jos halutaan valon saavuttavan ikään kuin henkilöity, yksilön toiveita ja tahtoa oikeasti toteuttava taso. Ajatukset siitä, millä tämä toteutettaisiin vaihtelivat nykyisiin käyttöliittymiin verrattavista tekniikoista aina yksilön hormonitasapainoa seuraavien applikaatioiden hyödyntämiseen. seurauksena olisi valaistus, joka ohjautuisi täysin yksilön tiedostamatta. Vastapainona tekniikkaintoilulle esitettiin myös toisenlaisia näkemyksiä, kuten Martin Westin toteamus: ”totta puhuakseni, tämä valojen personointi pelottaa minua, koska se on liian valikoivaa.” tuomas silvennoinen jatkoi ajatusta toteamalla: ”Yövyn usein eräässä hotellissa, ja joka kerta, kun yritän säätää ohjauspaneelista hotellihuoneen valaistusta liikkuvat verhot. haluan paneelin tai kaukosäätimen, josta voin säätää valotunnelman yksinkertaisesti – yksi asetus aikaiselle aamulle, yksi lukemiseen, yksi asetus, kun saavun huoneeseen – jopa yksi asetus luonnonvalolle. Ohjauksen on oltava yksinkertaista ja helposti personoitavissa.” tApAhtuMAn AntiA jA jOhtOpäätöksiä tapahtuman tärkein anti oli nimenomaan itse keskustelu. keskustelun avaamiseen käytetyt kysymykset ja väitteet olivat tarkoituksella haasteellisia, eikä niihin ole oikeita saati vääriä vastauksia. tärkeää oli huomata pääosin arkkitehdeista koostuneen osallistujakaartin mielellään heittäytyvän laadukkaaseen keskusteluun, jossa punnitaan valoa osana ympäristömme kokemuksellisuutta ja pohditaan yhteisiä arvoja ympäristömme parantamiseksi. päivittäisessä ammatillisessa kanssakäymisessä nämä asiat helposti, ainakin hetkittäin, jäävät aikataulupaineiden ja muun pragmaattisuuden jalkoihin. tämänkaltaista keskustelua tarvitaan ehdottomasti jatkossakin. Valo ilmeni selkeästi henkilökohtaisena kokemuksena. tulevaisuuden valaistussuunnittelun pitää kohdistua nimenomaan näiden elementtien – kokemuksellisuuden ja henkilökohtaisuuden – vahvistamiseen. Valon tulee mukautua yksityiskohtaisesti henkilön elämäntapojen, mielialan ja biologisen hyvinvoinnin parantamiseksi. think in a tank -tapahtuma taltioitiin ja materiaalista koostetaan artikkeleita sekä lyhyitä videoita yleiseen jakeluun. Materiaali tulee myös toimimaan valaistukseen liittyvän soveltavan tutkimuksen pohjana sekä tapahtuman jatkokehityksen suuntaviivoina. soveltava tutkimus tulee suuntautumaan valon luovaan käyttöön rakennetussa ympäristössä. think in a tank tulee olemaan jokavuotinen tapahtuma säiliö 468:ssa. Lisäksi lähitulevaisuudessa lanseerataan myös tapahtumat Lontoossa ja Madridissa. tavoitteena on edelleen laajentaa keskustelua ja tuoda siihen mukaan henkilöitä eri aloilta monimuotoisen keskustelun varmistamiseksi. joka päivä herätessämme voimme aloittaa uuden paratiisin suunnittelun. se on arkkitehdin tehtävä. Onnistumme tai emme, mutta yksin emme sitä voi tehdä. Voimme kuitenkin päästä tilaan, joka vie meidät askeleen verran kohti paratiisia.” pekka helin THInK In A TAnK 2014 OsALListujAt Tero Helenius, happimaa Pekka Helin, helin & Co Arkkitehdit Sami Horto, Arkkitehdit soini & horto Kristian Krogh, Lighting design Collective ricardo mateu, uhA Tapio rosenius, Lighting design Collective niina Sihto, sisustusarkkitehdit Fyra Tuomas Silvennoinen, pes-Arkkitehdit Andrew Taylor, Make Architects Jonas upton-Hansen, uhA Jari Vuorinen, Lighting design Collective martin West, syndicate West Tuomas Wichmann, helin & Co Arkkitehdit ”
42 VALO 2/2014 Luminord-valaisinsuunnittelukilpailun 2014 tehtävänä oli suunnitella kodin valaistukseen soveltuva muotokieleltään yhtenäinen valaisinsarja tai yksittäinen valaisin. suomen Messusäätiön lahjoittaman 5 000 euron Luminord 2014 -palkinnon sai Simo Serpola työllään ”trefoil”. sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen lahjoittaman stek-nimikkopalkinnon, myös arvoltaan 5 000 euroa, voitti suunnittelijaduo miia Suvin ja markus Sokolnickin ehdotus ”Flow”. palkinnot jaettiin ValoLight-tapahtumassa Messukeskuksessa 10.9.2014. Muotoilijaksi Lahden Muotoiluinstituutista valmistunut ja parhaillaan lopputyötään Aalto-yliopiston taideteollisen muotoilun osastolle tekevän simo serpolan trefoil-valaisinsarja koostuu kattovalaisimesta sekä matalasta ja korkeasta lattiavalaisimesta. Valaisinsarjan puuosat on valmistettu upM Grada -materiaalista ja valonlähteenä on käytetty tehokkaita ledimoduuleita. upM Grada on lämpömuovattava puumateriaali, joka on suunniteltu helpottamaan ja tehostamaan muotopuristusprosessia. teknisenä tukena valaisimen ohjattavan ledimoduulin suunnittelussa on toiminut Valopaa Oy. tuomaristo kiitti erityisesti valaisimen kotiympäristöön sopivaa kaunista, skandinaavisen selkeää ja klassista muotokieltä. kyseessä on pitkälle kehitelty, tekniikaltaan hyvä ja teollisesti toteutettavissa oleva tuoteperhe, jossa eri valaisintyypit on mietitty keskenään yhteensopiviksi. Valonlähteenä käytetty ledimoduuli on energiatehokas, myös valaisimen ohjattavuus on huomioitu. Valaisin on esteettisesti ansiokas, ja sillä on kansainvälistä potentiaalia. GrAAFisiA VALOteOksiA FLOWVALAisiMeLLA stek-nimikkopalkinnon saanut Flow koostuu ledinauhavalonlähteellä varustetuista muotoonhitsatuista epäsuoraa valoa antavista metalliprofiileista, joita voidaan käyttää joko yksittäisinä valaisimina tai yhteen liitettynä valaisinsarjana. teollisten muotoilijoiden Miia suvin ja Markus sokolnickin suunnittelun lähtökohtana oli seinävalaisin, jota voisi tarpeen mukaan jatkaa ja joka toimisi sekä katossa että seinällä. Flow-valaisimessa pääasiassa on käytännöllinen ja kaunis valo, ei pelkkä valaisimen kuori. tuomariston mieleen Flow jäi rohkealla ja särmikkäällä muotokielellään. Valaisin on valmistusteknisesti yksinkertainen ja sopisi hyvin julkisenkin tilan katseenvangitsijaksi. profiileja ketjuttamalla on mahdollista luoda erilaisiin tiloihin graafisia valoteoksia. Ledinauhavalonlähteellä varustettu epäsuoraa valoa antava valaisin ei sovellu yleisvalaistukseen, mutta se sopii hyvin monipuolisten tilojen sisustusvalaisimeksi. kunniAMAinintA palkintolautakunta jakoi lisäksi kunniamaininnan muotoilija Ilari nummen työlle ”kurki”. nummi kertoo etsineensä kotiinsa modulaarista sarjaan kytkettävää plafondia, joka tuottaa hyvää ja häikäisemätöntä valoa eri tunnelmien luomiseksi ilman muutoksia olemassa oleviin sähkötai kattorakenteisiin. tuomaristoa viehätti valaisimen modulaarinen konsepti, oled-tekniikan käyttö sekä moderniin kotiin sopiva lennokas muotokieli. tuomariston mielestä valaisin olisi parhaimmillaan suurena kurkiparvena. tAVOitteenA uudet VALAisinrAtkAisut Luminord-valaisinsuunnittelukilpailu järjestettiin nyt seitsemännen kerran. kilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkeatasoisia valaisinratkaisuja ja näin kehittää alan teollisuudelle uusia valaisininnovaatioita ja -tuotteita. tänä vuonna kilpailun teema oli innostava, sillä tuomaristo sai arvioitavakseen 52 ehdotusta. kilpailun järjestäjät ovat sähkösuunnittelijat nss ry, suomen Valoteknillinen seura ry, sähköja teleurakoitsijaliitto stuL ry ja sähköteknisen kaupan Liitto ry yhteistyössä teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n kanssa. palkintolautakuntaan kuuluivat tuomariston puheenjohtajana toiminut juha kiviniemi (Yhtyneet insinöörit Oy / sähkösuunnittelijat nss ry ja sähköturvallisuuden edistämiskeskus stek ry), Mikko rikala (sito Oy / teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry, tkO ry), Veli-pekka Vitikka (sähköja tele urakoitsijaliitto stuL ry), peter ruokonen (Cariitti Oy / suomen Valoteknillinen seura ry), tatu Ahlroos (tCd-taking care of design / teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry, siO ry) sekä ralf klenberg (Onninen Oy / sähköteknisen kaupan Liitto ry). LumInOrd-VALAISInSuunnITTELuKILPAILun PALKInnOT VALOnVäLäHdyKSIä trefoil Flow kurki
Tiesitkö, että... Valaistuksen uusiminen on teollisuudessa kannattava investointi. Työviihtyvyys ja -turvallisuus lisääntyvät ja lisäksi energia lasku pienenee. CoreLine Highbay gen2 Ensiluokkaista valoa, alhaiset energiaja huoltokustannukset. Tutustu projekteihimme: www.lighting.philips.fi Shield_White_2013 Version 1.1 – 25 October 2013
44 VALO 2/2014 pohjoismaisen valaistuskohdekilpailun pääpalkinto (nordisk Lyspris, nordic Lighting Award) myönnettiin tanskalaiselle Gammel Hellerup Gymnasiumin monitoimihallille tukholmassa 9.9.2014. koulun sisäpihalle puoliksi maan alle rakennetun monitoimihallin valaistusratkaisuissa kilpailun tuomaristo piti päivänvalon ja keinovalon vuorovaikutusta erittäin onnistuneena. päivänvalo siivilöityy hallia reunustaville betoniseinille kapeista kattoikkunoista antaen katolle leijuvan vaikutelman. tuhatneliöisen hallin katto on muotoiltu mukailemaan kentän päädystä toiseen heitetyn käsipallon lentorataa. hämärään aikaan sisäpihaa valaisevat kaarevan katon päällä olevien kalusteiden alle asennetut ledivalaisimet. kohteen erityinen arkkitehtuuri yhdistettynä taitavasti uudella teknologialla toteutettuun valaistukseen toimii hyvin kaikkina vuorokaudenaikoina. Valaistuskohdekilpailun kunniamaininnat myönnettiin Oslon holmenkollenin hyppyrimäelle ja Göteborgin keskeiselle Götaplatsen-aukiolle. suomea kilpailussa edustivat VALO 2/2013 -lehdessä esittelyssä olleet kohteet: tampereen hämpin pysäköintihalli ja stockmannin helsingin tavaratalon julkisivuvalaistus. SEurAn uuSI LOGO sVs järjesti keväällä 2014 suunnittelu kilpailun seuran uudesta logosta. kaikille avoimeen kilpailuun tuli yli 90 ehdotusta, joista sVs:n hallitus valitsi voittajan. seuran uusi logo julkistettiin ValoLight-tapahtumassa Messukeskuksessa. palkitun logoehdotuksen tekijä on visuaalinen suunnittelija Kaisa Kokko kuopiosta. sVs lunasti voittajaehdotuksen kaikki oikeudet maksamalla 1 000 euron palkinnon. tavoitteena on liittää uusi logo, yhdessä ehdotuksen tekijän kanssa, seuran kaikkeen visuaaliseen viestintään. CIE:n uuSImmAT JuLKAISuT 213:2014: Guide to protocols for describing Lighting 212:2014: Guidance towards Best practice in psychophysical procedures used when Measuring relative spatial Brightness 211:2014: Colour Appearance in peripheral Vision 210:2014: photometry using V( ?)-Corrected detectors as reference and transfer standards iSO/CIE 19476:2014(E): joint isO/Cie standard: Characterization of the performance of illuminance Meters and Luminance Meters suomen Valoteknillisen seuran jäsenille 66,7 % alennus Cie:n julkaisuista. Lisätietoja: www.cie.co.at FySIIKAn nObEL LEdIVALOJEn KEHITTäJILLE Fysiikan nobel-palkinnon vuonna 2014 saivat japanilaiset Isamu Akasaki, Hiroshi Amano ja Shuji nakamura sinisen ledivalon kehittämisestä. Onnistuminen sinistä valoa tuottavan ledin kehittämisessä on ollut ratkaiseva askel valkoisen valon tuottamiseen ledeillä. Lisätietoja: www.nobelprize.org jo kolmannen kerran toteutettu pro Valo -erikoisalue houkutteli jälleen messukävijät ValoLight-tapahtumaan Messukeskukseen. syyskuinen ValoLight osana habitare-messukokonaisuutta onkin vakiintunut valaistuksen ammattilaisten tärkeäksi kohtaamispaikaksi. habitare-kokonaisuus erikoisalueineen tarjosi tänäkin vuonna nähtävää ja ohjelmaa ammattikävijöille. ensisijaisesti ValoLight-tapahtumaan tulleista ammattilaisista useimmille messukäynnin kimmokkeena oli juuri pro Valo -alue. Valaistuksen ammattilaisille – arkkitehdeille, valaistusja sähkösuunnittelijoille ja rakennuttajille – suunnatulla alueella oli 15 näytteilleasettajayritystä tuotteineen. kuluttajakävijälle ValoLight tarjosi opastusta kodin valaistuksen suunnitteluun sekä tietenkin uusinta tietoa valonlähteistä ja valaisimista. habitare-kokonaisuuden kävijätutkimuksen mukaan ValoLight-tapahtuman ammattilaiskävijöistä 72 prosenttia löysi messuilta kiinnostavan tuotteen, ja 34 prosenttia sopi jatkoneuvottelun yrityksen kanssa messujen jälkeen. 80 prosenttia vastanneista oli erittäin tai melko tyytyväinen messujen sisältöön. Messukeskukseen löytävät tiensä myös ulkomaalaiset kävijät, ja erityisesti habitare-tapahtumakokonaisuus tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. tänä vuonna messuilla vieraili 440 ulkomaalaista ammattikävijää. suurin osa heistä oli Virosta, mutta messuille tultiin myös Venäjältä ja ruotsista. Myös iso joukko ulkomaisia toimittajia vieraili messuilla Messukeskuksen ja Finnfactsin kutsumana. nyt on aika kääntää katseet ensi vuoden tapahtumaan, jonka suunnittelu ja uudistaminen on aloitettu. ensi vuonna ValoLight-tapahtuma järjestetään 9.–13.9.2015. samaan aikaan Messu keskuksessa järjestetään habitare-, Antiikkija Arthelsinki -tapahtumat. Lisätietoja: www.valotapahtuma.fi VALOLIGHT KIrKASTI HAbITArEn VALOnVäLäHdyKSIä nOrdISK LySPrIS -PääPALKInTO TAnSKAAn Arkkitehtija valaistussuunnittelu: BiG – Bjarke ingels Group Insinöörikonsultointi: ekj rådgivende ingeniører A/s Hankekonsultointi: Grontmij A/s urakointi: CG jensen A/s Sähköasennus: h. helbo hansen A/s Valaisintoimittajat: sandlux denmark, delux denmark, Fagerhult, kC Light, Osram tutkimustulokset: tns Gallup Media: habitare, ValoLight, Antiikki, Arthelsinki kävijätutkimus, ammattilaiset. Kuvat: Jens Lindhe Kuva: Kimmo Brandt
Lisätietoja standardointiin osallistumisesta antavat: • Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p. 09 6963 951, sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi • Kehityspäällikkö Juha Vesa, p. 09 6963 958, sähköposti: juha.vesa@sesko.fi (SK 34) • Ryhmäpäällikkö Eero Sorri, p. 09 6963 953, sähköposti: eero.sorri@sesko.fi (SK CEN 169) HuomiSEN STaNdaRdiT TEHdääN TäNääN – paRHaidEN aSiaNTuNTiJoidEN VoimiN Sähkötekniikan turvallisuutta ja laitteiden yhteensopivuutta määritellään standardien avulla. direktiivien ja viranomais määräysten vaatimukset täyttyvät, kun toimitaan harmonisoitujen standardien mukaan. Energiatehokkuusdirektiivit korostavat valaistustekniikan standardien merkitystä. Pätevä valaistusammattilainen • valitsee parhaat mahdolliset valaistusratkaisut • tuntee nykyteknologian ja pystyy varautumaan myös tulevaisuuteen • ottaa huomioon esteettiset ja tekniset seikat, turvallisuusja laatuvaatimukset sekä energiatehokkuuskriteerit • on mukana kehittämässä uusia ratkaisuja • erottuu muista tiedoillaan ja osaamisellaan. Osallistumalla standardOintiin • kasvatat osaamispääomaasi – sitä tarvitset työssäsi • olet aitiopaikalla seuraamassa alan kehitystä ja vaikuttamassa siihen • voit osallistua asiantuntijaryhmien kokouksiin kotimaassa ja maailmalla. sesKOn asiantuntijaryhmät • valmistelevat Suomen lausunnot ja äänestyskannanotot kansainvälisiin standardiehdotuksiin. • toimivat kiinteässä yhteistyössä kansainvälisten komiteoiden asiantuntijoiden kanssa ja vaihtavat tietoa. valaisinja valaistusalueen KOmiteat • SESKo SK 34 Valaisimet • SESKo SK CEN 169 Valaistustekniikka. tervetulOa muKaan vaiKuttamaan
46 VALO 2/2014 VALOnVäLäHdyKSIä Messukeskuksen ValoLight-tapahtumassa 10.9.2014 palkittiin kaksi valaistusalalla ansioitunutta henkilöä. Vuosittain jaettavat palkinnot myönnettiin nyt neljättä kertaa. palkintolautakunnassa olivat edellisvuoden palkitut: teatteritaiteen maisteri, valaistussuunnittelija sanna Forsman Granlund Oy:stä ja professori Liisa halonen Aalto-yliopiston valaistusyksiköstä. Lautakunnan puheenjohtajana toimi suomen Valoteknillisen seuran hallituksen jäsen henri juslén. VALOisA persOOnA 2014: Valotapahtuma Lux Helsinki, vastaava tuottaja Salla Anttola palkinto myönnetään henkilölle, joka yksittäisellä teolla tai pidempiaikaisella toiminnalla on tuonut valoa maailmaan ja edesauttanut valaistuksen asiaa. palkintoina on kiertopalkintona taiteilija kari Alosen taideteos ”Valokeilassa” sekä kunniakirja. kuusi kertaa järjestetty valotapahtuma Lux helsinki (aiemmin nimellä Valon Vuodenaika) valottaa pääkaupungin keskusta-aluetta joka vuosi uudella virkistävällä tavalla. tapahtuma vetää puoleensa kaupunkilaisia tutkimaan kaupunkitilaa sellaisena vuodenaikana, jolloin suomessa usein vetäydytään neljän seinän sisään. erilaisten valoteosten sarja on vuosien varrella nostanut esiin mitä erilaisimpia paikkoja kaupungissa ja havahduttanut katsojat näkemään maailman uudella tavalla. helsingin kaupungin järjestämä avoin kaupunkitapahtuma vie valon ja valaistuksen ilosanomaa eteenpäin myös vuodenvaihteessa helsingissä vieraileville matkailijoille – valo puhuttelee ilman yhteistä kieltäkin. Vuonna 2014 järjestetty valotaiteeseen keskittyvä näyttely Luxin sekä ammattilaisille suunnatut seminaarit ja keskustelutilaisuudet ovat tarjonneet lisämahdollisuuksia myös ammattitaiteilijoiden väliseen kansainväliseen vuoropuheluun ja kehittymiseen. tapahtuma levittäytyy ympäri pääkaupungin keskustaa yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. tapahtuman tekijöinä on ollut useita merkittäviä suomalaisia valoalan ja valotaiteen ammattilaisia, niin sisällön suunnittelussa, tuotannossa ja tekniikassa kuin itse taiteilijoina. kunkin valoteoksen suunnittelijoina ja toteuttajina toimii paljon ihmisiä, joiden panosta tarvitaan onnistuneen ja sisältörikkaan tapahtuman saavuttamiseen. Lankoja on pidetty kuitenkin käsissä helsingin kaupungin tapahtumayksikössä, ja jatkossa tapahtumaa tuotetaan helsingin kaupungin omistamassa helsingin Markkinointi Oy:ssä. Vastaava tuottaja salla Anttola helsingin kaupunginkanslian kaupunkimarkkinointiyksiköstä on toiminut tapahtuman vastaavana tuottajana jo 6 vuotta. useat Lux helsingin tekemiseen osallistuneet eri alojen ammattilaiset yhdessä salla Anttolan kanssa ovat olleet mukana muuttamassa tapahtumaa kansainväliseksi ja monipuoliseksi kaupunkitapahtumaksi, joka on helposti lähestyttävissä ja löydettävissä niin kaupungissa kuin eri medioissa. Lux helsinki ja salla Anttola on vienyt eteenpäin helsingin ja pohjoismaiden valon asiaa Valoisa persoona 2014 -palkinnon arvoisella tavalla. VALAistunut persOOnA 2014: markku norhio, Helvar Oy Ab palkinto myönnetään henkilölle, joka on toiminut suomen Valoteknillisen seuran jäsenenä vähintään 5 vuotta ja on vaikuttanut merkittävästi valaistusalalla pitkällä aikavälillä. palkintoina on 1 000 euron tunnustuspalkinto sekä kunniakirja. Markku norhio on valaistusalan standardoinnin ja kansainvälisen valaistusalan vaikuttamisen uranuurtaja. Vuodesta 1981 lähtien Markku on ollut mukana ieC:n valaisinkomitea 34:n toiminnassa erilaisissa alakomiteoissa ja projektiryhmissä vaikuttaen voimakkaasti alan standardeihin kansainvälisellä tasolla. Markku on ollut liitäntälaitteiden ja muiden aktiivisten komponenttien standardeja valmistelevan ieC:n alakomitean 34C:n puheenjohtaja vuodesta 2008 alkaen. seskO:n valaisinkomitean jäsen Markku on ollut vuodesta 1981 toimien komitean puheenjohtajana vuodesta 1995. Markku on ajanut erilaisten organisaatioiden jäsenenä suomalaisen valaistusteollisuuden asiaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. hän on muun muassa toiminut suomen valaisinvalmistajien toimi alaryhmä AFLe:n puheenjohtajana 1990luvun lopusta alkaen. Valaisinvalmistajien eurooppalaisessa keskusjärjestössä CeLMA:ssa Markku on vaikuttanut komponenttikomitean jäsenenä ja ollut laatimassa esimerkiksi CeLMA-energiatehokkuusluokitusta, jonka pohjalta komissio laati kuristindirektiivin vuonna 2000. Vuodesta 2002 alkaen Markku on ollut CeLMA:n komponenttikomitean puheenjohtaja. CeLMA:n edustajana hän on ollut yhteistyössä euroopan komission kanssa laatimassa valaistusta koskevien ecodesign-asetusten (245/2009 ja 1194/2012) komponentteja koskevia vaatimuksia. Vuonna 2013 euroopan lamppuja valaisinjärjestöt CeLMA ja eLC sulautuivat yhteen Lighting europe-järjestöksi. Markku on Lightingeurope:n johtoryhmän jäsen ja mukana myös useassa Lightingeurope:n työryhmässä. Markun työnantaja on vuodesta 1980 asti ollut helvar, missä hän vastaa tällä hetkellä toimialayhteistyöstä ja standardisoinnista. Yk:n yleiskokous julisti joulukuussa 2013 vuoden 2015 kansainväliseksi valon vuodeksi (international Year of Light and LightBased technologies, iYL 2015). Aloitteen takana on iso joukko tieteellisiä järjestöjä, jotka yhdessä unesCOn kanssa yhdistävät laajasti valoja valaistusmaailman toimijoita. teemavuoden tavoitteena on korostaa ja nostaa esiin valon ja valaistuksen sekä niihin liittyvien teknologioiden merkitystä kestävän kehityksen kannalta sekä ratkaisujen tarjoajana energian, koulutuksen, maanviljelyn ja terveydenhuollon globaaleissa haasteissa. teemavuonna tuodaan esiin, että valo ja sen teknologiat ovat monin eri tavoin mukana lähes kaikessa nyky-yhteiskunnan toiminnassa ja ihmisten päivittäisessä elämässä. kirjo on laaja kattaen valon käytön ja soveltamisen muun muassa tieteessä ja taiteessa, elektroniikassa, tietoliikenteessä, terveydenhoidossa, teollisuuden prosesseissa, turva tekniikoissa, viihteessä sekä energiantuotannossa unohtamatta valon käyttöä rakennetussa ympäristössä. Lisätietoja: www.light2015.org SuOmEn VALOTEKnILLISEn SEurAn PALKInnOT 2014 KAnSAInVäLInEn VALOn VuOSI 2015 Kuva: Petri Vuorio
www.alppilux.fi Opera-valaisimiin on saatavissa itsenäisesti toimiva Bi-power-tehonalennustoiminto (50 % himmennys 8 tuntia, 3 ennen ja 5 jälkeen laskennallisen keskiyön), jonka avulla energiankulutusta voidaan alentaa ilman, että värintoistoindeksi tai värilämpötila kärsivät. Katso lisätiedot www.alppilux.fi/fi/puistot BP 50% ? Puistojen uusi valo OPERA Energiatehokas puistojen ja pihojen LED-pylväsvalaisin erinomaisella häikäisynestolla. Operan käyttökohteita ovat mm. aukiot, kävelykadut, puistot, pysäköintialueet ja leikkikentät. • ottoteho 42W / 20W • valovirta 3670 lm / 1950 lm • värilämpötila 4000K • LED-moduulin elinikä 50 000 h (L70) • väri grafiitinharmaa tai helmenharmaa IP44 IK09 3x1,5mm² Ratkaisuja valaistuksen ammattilaisille
VALO 2/2014 48 PrOJEKTIuutisiA AmEr SPOrTSIn uudET TOImITILAT Amer sports -urheiluvälinekonserni on muuttanut Aleksis kiven kadulle. uudet toimitilat sijaitsevat perinteikkäässä teollisuuskaupunginosassa, jossa vanha ja uusi rakennuskulttuuri yhdistyvät. iGuzzini toimitti projektiin muun muassa iplan-, deep Laserja domino-valaisimia. näyttelytilojen valaistus toteutettiin palcoja Front Light -kohdevalaisimilla. Sijainti: Aleksis kiven katu 17, helsinki Valmistumisaika: huhtikuu 2014 Pääja arkkitehtisuunnittelu: sisustusarkkitehdit Gullstén & inkinen Oy rakenne-, LVIja sähkösuunnittelu: Optiplan Oy KOuVOLAn JääHALLIn VALAISTuS kouvolan jäähallin uuden valaistuksen tuli taipua hallissa järjestettävien eri tapahtumien tarpeisiin. tuhannen watin (86 kpl) monimetallivalaisimet korvattiin 70:llä philipsin Gentlespace-ledisyväsäteilijällä. Gentlespace-valaisimien valintaan vaikutti suhteellisen suuri valoaukon pinta-ala. Valoaukon pintakirkkaus suhteessa taustaluminanssiin oli häikäisyn kannalta merkittävä asia tässä hallikorkeudessa. jotta kaukalon alueen pystytasotkin saatiin valotettua, sijoitettiin valaisinmatriisiin 60 epäsymmetristä philipsin ClearFlood-ledivalonheitintä. uusi säätyvä ledivalaistus toteutettiin osoitteellisilla dALi-valaisimilla, joita ohjataan helvarin reititinympäristössä. Asennusteho pieneni noin 70 kW. Sijainti: topinkuja 1, kouvola Valmistumisaika: elokuu 2014 Valaistussuunnittelu: Valaistusja sähkösuunnittelu timo Mattila ky Lisätietoja: www.valaistus.net Kuva: Johannes Wiehn LudVIGInKATu 3–5, JuLKISIVuVALAISTuS julkisivuvalaistus on toteutettu energiatehokkain ledivalaisimin korostamaan rakennuksen monimuotoisuutta ja tuomaan kiinteistö ympäristössään näkyväksi. kiinteistössä on yläkerroksissa toimistoja sekä asuinhuoneistoja. tästä syystä valaistus on päätetty pitää vain 1. ja 2. kerroksessa. Valaisimina on käytetty iGuzzinin malliston valaisimia. Sijainti: Ludviginkatu 3–5, helsinki Valmistumisaika: kesäkuu 2014 Valaistussuunnittelu: Ari peltola / sweco talotekniikka Oy HELSInKI-VAnTAAn P5-PySäKöInTITALO helsinki-Vantaa on pohjois-euroopan johtava vaihtoasema euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. p5-pysäköintitalon katetuissa kerroksissa on noin 1 600 autopaikkaa. kerroksista kaksi alinta ovat maan alla, kaksi seuraavaa osittain maanalaisia ja loput sijoittuvat maan päälle. Vanhassa 2001 valmistuneessa pysäköintitalossa oli 80 watin elohopeapurkauslamppuvalaisimin toteutettu valaistus, joka päivitettiin energiatehokkaaseen ledivalaistukseen. Valaisimina käytettiin philipsin pacific Led -valaisimia, joita ohjataan liike-/läsnäolotunnistimin neljässä lohkossa per kerros. Sijainti: helsinki-Vantaan lentoasema Valmistumisaika: marraskuu 2013 Tilaaja: Finavia Oyj Valaistussuunnittelu: Markku järvinen, VAhAnen / instakon Oy Sähköurakointi: sähkö-huhta Oy Kuva: Timo Kauppila Kuva: Okko Oinonen
VALO 2/2014 49 JäTKäSAArEn VALAISTuT OPASTEPyLOnIT helsingin jätkäsaaren uusien opastepylonien (22 kpl) suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon vaihtelevat sääolot sekä ilkivallan sietokyky. Akkukäyttöisyys sekä helppo siirrettävyys mahdollistavat pylonien liikuttelun tarvittaessa esimerkiksi rakennustöiden aikana. jätkäsaari on ensimmäinen pilottikohde helposti siirrettävästä, itsenäisestä pylonista helsingin kaupungille. talven aikana kerättyjen kokemusten perusteella tuotetta kehitetään eteenpäin myös muihin vastaaviin kohteisiin helsingin alueella. Sijainti: jätkäsaari, helsinki Valmistumisaika: elokuu 2014 Opastetoteutus: imagon Oy Lisätietoja: www.imagon.com Kuva: Petri Vuorio AHVEnISTOn mAAuImALAn VALOTAIdETEOS Ahveniston maauimala toimi vuoden 1952 olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun suorituspaikkana. pitkään unohduksissa olleen maauimalan kunnostustyö valmistui kesällä 2014. uudisosan julkisivuun toteutettiin Vihjeet-valotaideteos. teos tuo paikan historian ja tapahtumat uudelleen näkyviksi. Lajisuoritusta esittävien hahmojen pohjana käytettiin alkuperäisiä valokuvia itse tapahtumasta. uimalan käyttö painottuu valoisaan aikaan, joten teoksen pääroolia näyttelee alati muuttuva auringonvalo ja julkisivussa elävien varjojen leikki. keinovalolla luodaan teokselle uusi ilme syksyn pimeneviin iltoihin ja hämäriin talvipäiviin. Sijainti: Olympiakatu 18–20, hämeenlinna Valmistumisaika: heinäkuu 2014 Valaistussuunnittelu: Whitenight Lighting Oy / Arto heiskanen Arkkitehtisuunnittelu: FCG Finnish Consulting Group Oy Tilaaja: hämeenlinnan kaupunki Lisätietoja: www.whitenight.fi Kuva: Joonas Saaranen VArASTOKIrJASTOn VALAISTuS kuopion varastokirjaston 860 m² laajennus saneerattiin vanhaan päivittäistavaravarastoon, johon valmistui uudet modernit tilat kalusteineen. sähkökäyttöinen kaksikerroksinen siirtohyllyjärjestelmä mahdollistaa korkean varaston tehokkaan käytön. kirjaston hyllyvalaistus on tehty ledivalaisimilla, jotka kytkeytyvät automaattisesti päälle, kun haluttu käytäväväli avataan. siirtohyllyissä on käytetty valaisimina switch Maden 20 W ja 40 W Comet pC -valaisimia. hyvällä hyöty suhteella toimivat ledivalaisimet antavat heti täyden valomäärän, eivätkä ne tuota painomateriaalia haalistavaa uV-säteilyä. Sijainti: päivärannantie 10, kuopio Valmistumisaika: kesäkuu 2014 Sähkösuunnittelu: Ah-talotekniikka Varastointijärjestelmä: Metallivalmiste A. Laaksonen Oy rakennuttaja: senaatti-kiinteistöt Lisätietoja: www.candelaimport.fi Kuva: Petra Viitaniemi LEnnä, LIIdä -VALOTEOS tampere-pirkkalan lentokentälle johtavan tien kiertoliittymään valmistui paperilennokeista innoituksensa saanut valoteos. uusi liittymä kaipasi visuaalista ilmettä, taideteosta ja valaistusta. Lentokentän läheisyys johdatti nopeasti lennokkiteemaan. toteutuksesta haluttiin leikkisä, joten lennokit sijoiteltiin vapaasti tiukan symmetrian sijaan. Lennokkien materiaaliksi valikoitui opaaliakryylilevy, josta valmistettua prototyyppiä koevalaistiin ennen varsinaista toteutusta. Valaisinvarret toteutettiin yhteistyössä rambollin kanssa. Sijainti: Lentoasemantie, pirkkala Valmistumisaika: syksy 2014 Valaistussuunnittelu: tuula Lepistö / VALOA design Oy urakointi: Vrj Group Oy rakennuttaja: pirkkalan kunta
VALO 2/2014 50 ErnST & yOunGIn TOImITALO Alvar Aallon kadun arvotaloista viimeisenä kohonneen ernst & Young Oy:n toimitalon avaran ja varjottomasti valaistun vastaanottoaulan ympärillä näkyy kerros kerroksittain työtiloja ja työpisteitä. kaikkialla tiloissa hohtaa tasainen, päivänvalon määrään sopeutettu helvarin dALi-ohjattu valaistus. rakennuksen valaistuksen suunnittelu perustuu rakennuttajan ja tilaajan tahtoon tehdä rakennuksesta mahdollisimman energiatehokas. Valaistus voidaan kytkeä pois ja päälle, vaikka koko kiinteistöstä. Liikeja läsnäolotunnistimet kytkevät valaistuksen päälle automaattisesti ja sammuttavat sen liikkeen loputtua. Sijainti: Alvar Aallon katu 5, helsinki Valmistumisaika: toukokuu 2014 Arkkitehtisuunnittelu: Verstas Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu: projectus team Oy Sähköurakointi: Are Oy Kuva: Lauri Dammert ALmA mEdIAn TOImITALO töölönlahden pohjukan ja junaraiteiden väliin nousseen Alma Media Oyj:n toimitalon valaistus on tasainen, miellyttävä ja silmiä säästävä. Viisikerroksisessa rakennuksessa on runsaasti ikkunapinta-alaa, mikä antaa varsinkin ylimpiin kerroksiin suuren määrän päivänvaloa. rakennuksen valaistus toimii helvarin dALi-valonohjausjärjestelmän avulla. erikoistiloja lukuun ottamatta valot hoitavat itse itsensä: liiketunnistimet sytyttävät ja sammuttavat valaisimet, ja anturit mittaavat sisään tulvivan päivänvalon määrää. Ohjelmointi säätää keinovaloja ja pitää valotason tasaisena. Sijainti: Alvar Aallon katu 3, helsinki Valmistumisaika: joulukuu 2012 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto jkMM Oy Sähkösuunnittelu: projectus team Oy Sähköurakointi: Oy hedengren Ab Kuva: Lauri Dammert KAuPPAKESKuS TrIOn VALAISTuS trion kauppakäytävien valaistus uudistettiin Greenlux Finland Oy:n toimittamilla GLp6060-ledipaneelivalaisimilla. Yhteensä 620 kappaletta 55 W rengasloistevalaisimia, joissa osassa oli lisäksi 70 W monimetallikohdevalaisin, korvattiin 40 W ledivalaisimilla (4 000 k). Valaistuksen keskiarvotasoa sekä tasaisuutta pystyttiin parantamaan huomattavasta energiansäästöstä huolimatta, ja kauppakeskuksen käytävät sekä yleiset tilat tulivat huomattavasti raikkaammiksi. triossa on toteutettu lisäksi parkkihallin valaistuksen uudistus ledivalaisimilla talvella 2013–2014. Sijainti: Aleksanterinkatu 18, Lahti Valmistumisaika: elokuu 2014 Valaistussuunnittelu: Granlund Lahti Oy Lisätietoja: www.greenlux.fi Kuva: Martin Sommerschield nIuVAnnIEmEn SAIrAALAn ALuEVALAISTuS kuopion niuvanniemen sairaala oheisalueineen on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. peltojen ja koivukujien ympäröimää historiallista aluetta on rakennettu 1880-luvulta lähtien. sairaalan aluevalaistus uusittiin yli sadalla kappaleella iGuzzinin ledivalaisimia. pihaja puistoalueelle asennettiin symmetrisellä valonjaolla varustetut Crown BM33 -valaisimet. Ajoväylillä käytettiin katuvalaistusoptiikalla varustettuja Lavinia BL98 -valaisimia. Ledien värilämpötilaksi valittiin 4 000 k. Sijainti: niuvankuja 65, kuopio Valmistumisaika: joulukuu 2013 Valaistussuunnittelu: Ah-talotekniikka / jukka Muona
51 VALO 2/2014 FInnAIrIn LOunGE-TILAT suomen vilkkain lentokenttä uudistuu kovaa vauhtia: schengenja non-schengen-alueiden Finnair Lounget saivat syksyn aikana uuden, raikkaamman ilmeen. palvelupaletti kasvoi lisäksi täysin uudella Finnair premium Loungella. kohteissa on useita Lisa johansson-papen suunnittelemia innolux-lasivalaisimia luomassa sinivalkoista tunnelmaa. Sijainti: helsinki-Vantaan lentokenttä Valmistumisaika: syksy 2014 Valaistussuunnittelu: dsign Vertti kivi & Co ja Granlund Oy Sähkösuunnittelu ja -urakointi: sähkö-huhta Oy rakennuttaja: Finnair Oyj Lisätietoja: www.dsign.fi, www.granlund.fi SILJA SErEnAdEn HyTIT helsingin ja tukholman välillä liikennöivän silja serenaden perusteellisen uudistuksen yhteydessä uusittiin laivan Commodore-hytit sekä juniorsviitit kansilla 9–11, ja erityisesti niiden valaistus. Valonlähteinä käytettiin ledivalaisimia ja sisustusvalaisimissa ledipolttimoita. Ledeillä saadaan laivoilla erityisen paljon hyötyä, kun energiankulutus ja lämmöntuotto ovat pienemmät. Yleisvaloksi junior-sviitteihin valittiin himmennettävät XAL Frame 80 -lediprofiilit. Sijainti: itämeri, suomi–ruotsi Valmistumisaika: helmikuu 2014 Valaistussuunnittelu: design studio Marjut nousiainen Lisätietoja: www.teclux.fi Kuva: Miina Alajärvi PIEKSämäEn äLyKäS LEdIKATuVALAISTuS pieksämäen keskustan pääväylä, keskuskatu, siirtyi älykkään valaistuksen aikaan tänä syksynä. kadunvarren olemassa olevat valaisinpylväät säilytettiin, mutta valaisimet (220 kpl) vaihdettiin Valopaan ledivalaisimiin. älykkään ja mukautuvan valaistuksen ohjauksen avulla valaistustasojen muutokset onnistuvat tarvittaessa yksittäisten valaisinten osalta. pieksämäelläkin todennäköisesti voidaan pudottaa valaistuksen maksimi tehoa alkuperäisistä suunnitelmista selkeästi alaspäin ja silti saavuttaa haluttu valaistuksen taso. keskuskadun valaisimet ovat Mesh-verkkovalmiudessa, ja uuteen verkkotopologiaan siirtyminen onnistuu ohjelmistopäivityksellä. pilvipalvelut ja valaistuksen ohjaus otetaan käyttöön ensi vuoden puolella. Sijainti: keskuskatu, pieksämäki Valmistumisaika: syyskuu 2014 Suunnittelu: simo salmikuukka ja kirsti Valkonen / pieksämäen kaupunki Sähköurakointi: Voimatel Oy Valaistuslaskenta: ilkka kaltiola / Valopaa Oy Lisätietoja: www.valopaa.com duETTOPLuS-rAVInTOLAVAunu uudessa kaksikerroksisessa duettoplus-ravintolavaunussa sisustussuunnittelun lähtökohtina olivat matkustusmukavuus ja Vr:n uudistunut brändi-ilme. tilojen toimivuuden lisäksi muotoilussa oli tärkeää visuaaliset ja tunnelmaan liittyvät ominaisuudet. Valaistuksella on lisätty tarjonnan houkuttelevuutta ja tuotu tilantuntua epäsuoralla valolla ja valokattoelementeillä. päivällä käytettävä yleisvalo himmenee iltaisin, jolloin kohdevalot ja epäsuorat valot korostuvat ja tekevät vaunun ilmeen tunnelmallisemmaksi. koko vaunun valaistus on toteutettu leditekniikalla. tällä tavoin valaistuksen tehontarve laskee alle puoleen ja komponenttien elinikä pitenee, jolloin elinkaarikustannukset pienenevät. Tilaaja: Vr Matkustajaliikenne Valaistusja sisustussuunnittelu: saara Anundi, samuel Leinonen ja piritta Winqvist / Link design and development Oy Toteutussuunnittelu: transtech Oy, teknoware Oy Lisätietoja: www.vr.fi/cs/vr/fi/duettoplus
52 VALO 2/2014 TuOTEuuTISIA HF-LIITänTäLAITTEILLE SOVELTuVA LEdIVALOPuTKI philips on tuonut markkinoille todellisen innovaation, elektroniselle liitäntälaitteelle soveltuvan ledivaloputken. MAster Value hF instantFit -ledivaloputki voidaan asentaa valaisimeen ilman uudelleenjohdotusta, mikä säästää aikaa ja rahaa, eikä valaisimen rakenne tai Ce-merkintä muutu. saatavana on 1 200 mm ja 1 500 mm pituudet. Valoputken värilämpötila on 4 000 k tai 6 500 k, ja sen käyttöikä on 40 000 h. Lisätietoja: philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting I-VALO VEGA – mOduLAArInEn VALAISInPErHE VeGA-perheen valaisimet kootaan erilaisista moduuleista ominaisuuksien ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. VeGA-valaisimet soveltuvat erinomaisesti eri teollisuudenalojen yleisvalaistukseen sekä sisäettä ulkotiloissa. perhe sisältää valoteholtaan ensiluokkaisia purkauslampulla varustettuja laajasäteilijöitä (VeGA W), syväsäteilijöitä (VeGA r ja s) sekä vaativaankin teollisuuteen soveltuvia ledivalaisimia (VeGA L). VeGA-valaisimet säilyttävät valotehonsa mahdollisesta pölystä, liasta ja kosteudesta huolimatta korkeissakin ympäristölämpötiloissa. uuden sukupolven keraamisella monimetallilampulla sekä pto 3diM -elektronisella liitäntälaitteella toimitettavat VeGA 25 -sarjan mallit soveltuvat myös himmennykseen. VeGA-valaisimet voidaan varustaa myös safety Led -moduulilla, jolloin ne soveltuvat esimerkiksi liiketunnistimen sekä hämäräkytkimen kanssa käytettäviksi tai turvavalaistukseen. Lisätietoja: i-Valo Oy 010 501 3000 www.i-valo.com OnnLInE SILHOuETTE -KATuVALAISIn kaupunkija taajamakäyttöön soveltuvien Onnline silhouette -valaisimien valonjako on uudistettu perusteellisesti. uudessa heijastinrakenteessa on kiinnitetty erityistä huomiota häikäisyntorjuntaan ja tasaiseen valaistukseen. parannuksen myötä valaisimet täyttävät Liikenneviraston asettamat vaatimukset myös märkien tieolosuhteiden osalta. Valaisinten optiikka on tehty tubulaarisille suurpainenatriumja monimetallilampuille. niiden isot tehot soveltuvat valaistusluokille AL3–AL4b ja pienet tehot AL5-luokalle sekä kaikille k-luokille. silhouetten keveyden ja siron koon ansiosta puupylväsasennukset sujuvat vaivattomasti. erilaisten seinäja pylväskiinnikkeiden avulla pihojen sekä pysäköintialueiden valaistus voidaan toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisätietoja: Onninen Oy www.onninen.fi ImAx – SOFT CEILInG -KOnSEPTI soft Ceiling -konsepti mahdollistaa erilaisten valaistustilanteiden luomisen vain yhdellä valaisintyypillä. delta Light iMax antaa vapauden valita erilaisista valokeiloista, tehosteista ja suodattimista valaisimen runkoa vaihtamatta. Osista voi muodostaa erilaisia kombinaatioita. Valittavissa on • neljä erilaista runkoa: iMax, iMax Adjustable, iMax Adjustable trimless ja iMax Wallwash, joko leditai halogeeniversiona • valotehokkuus 4–18 W (297–1 570 lm) • pyöreä, reunaton tai neliönmuotoinen kehys useassa eri väriyhdistelmässä • erilaisia linssejä ja häikäisysuojia. Lisätietoja: halogen Galleria Oy (09) 646 323 www.halogengalleria.fi LumInATIOn IS -SArJA LIIKETILOIHIn Ge:n Lumination is -sarjan ledivalaisimet avaavat uusia mahdollisuuksia toteuttaa myymälöiden valaistus. selkeä ja virtaviivainen design luo puhtaan ja modernin valaistuksen. Yksittäin tai jonoon asennettavat valaisimet on suunniteltu liiketilojen, kuten markettien ja varastomyymälöiden yleisvalaistukseen. epäsuora ledivalaistus minimoi häikäisyn, ja myymäläkäyttöön suunniteltu optiikka tuo valon myös hyllyjen pystypinnoille. Ledivalonlähteen värilämpötila on 4 000 k (ra = 80) ja elinikä 65 000 h (L85). sarjan valaisinten valovirrat ovat 3 700–10 000 lm, tehojen ollessa 35–90 W. Valaisimissa on vakiona dALi-ohjaus, 1-10V on saatavana tilauksesta. Lisätietoja: Ge Lighting 010 394 11 http://catalog.gelighting.com VeGA r VeGA s VeGA L
53 VALO 2/2014 TuOTEuuTISIA uudEn SuKuPOLVEn yLEISVALAISIn Onnline Genesis on energiatehokas ja monikäyttöinen lediyleisvalaisin sisäja ulkokäyttöön. Valaisin soveltuu käytettäväksi sekä julkisissa että asuintiloissa, pesuja kylpyhuoneissa, auloissa tai eteisissä. sen voi asentaa kattoon, seinään tai kytkentärasian päälle. Valaisimen teho on 9 W ja valovirta 600 lm. Värilämpötilat ovat 3 000 k ja 4 000 k. runko ja kupu ovat polykarbonaattia, ja kotelointiluokka on ip44. Lisätietoja: Onninen Oy www.onninen.fi äLyKKäITä EnErGIAPALVELuITA Oulun energian kuukausimaksuperusteisesti hinnoiteltu Valoa-palvelukokonaisuus tarjoaa asiakaskohtaisesti räätälöitäviä ratkaisuja, jotka voivat sisältää mm. ulkovalaistusjärjestelmän nykytilan inventointiin, uuden järjestelmän sähkötekniseen suunnitteluun ja rakentamiseen, käyttöönottoon, asentamiseen sekä huoltoon liittyviä palveluita. Asiakas voi halutessaan sisällyttää palvelukokonaisuuteen myös esim. omaisuustietokannan, vikatietojärjestelmän, valaistusjärjestelmän kunnossapidon sekä monipuolisen ja kattavan dokumentoinnin. Lisätietoja: Oulun energia jari.sakkinen@oulunenergia.fi InSTALIGHT TEC -LEdIVALAISInSArJA instalight tec on monipuolinen tuoteperhe avokonttorien ja työpisteiden valaistukseen. tuoteperheestä löytyvät uppo-, pintaja riippuasennettavat mallit. uusi kehitetty tekstuurioptiikka jakaa valon tasaisesti ilman häikäisyä (uGr < 19). Valaisimen värivaihtoehdot ovat valkoinen (rAL9016) ja harmaa (rAL9006). Ledivalonlähteen värilämpötila on 3 000 k tai 4 000 k (sdCM 3), värintoisto ra > 85 ja käyttöikä 50 000 h (L70). Lisätietoja: djs Automation Oy (09) 439 1600 www.insta.de AurA LIGHTIn uuTuuSVALAISImIA Aura Carlina -valaisinsarja sisältää Auran pitkäikäisillä ultiLedtai t5 eco saver -valonlähteillä varustettuja vaihtoehtoja. sarjaan kuuluu valaisimia ripustus-, uppo-, pintasekä seinäasennukseen. kehyksen väri on valkoinen (rAL9016). saatavilla on myös himmennettävät mallit. Ajaton Carlina on erinomainen ratkaisu esimerkiksi toimisto-, kouluja liiketiloihin. Valaisimilla on viiden vuoden takuu. Aura notum -ledivalaisinsarja soveltuu erinomaisesti julkisten tilojen valaistukseen. pyöreän valaisimen halkaisijavaihtoehdot ovat 300, 430, 650 ja 900 mm. kehyksen väri on valkoinen (rAL9016), muut värit tilauksesta. notum voidaan asentaa ripustukseen, pintaan tai se voidaan upottaa. upotussyvyys on säädettävissä. Valaisin on himmennettävissä (esim. Aura iQ dALi/dsi), ja sen värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 k ja 4 000 k. Valaisimilla on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi iGuzzInIn TEHOKAS LASEr bLAdE L suosittu Laser Blade -valaisinsarja laajenee tehokkaalla Laser Blade L -mallilla. Moduulin mitat ovat 75 × 75 mm ja valovirta 1 000 lm. Valikoimaan kuuluvat myös 2ja 3-moduuliset versiot. Laser Blade L -valaisimien värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 k, 3 000 k ja 4 000 k. kaikkia Laser Blade -malliston valaisimia voidaan ohjata dALi-väylällä, ja niiden kotelointiluokka on ip44. Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.fi CArIITIn VErKKOJännITTEInEn IrIS-LEdIVALAISIn iris on 230 V ledivalaisin, joka on helppo asentaa uudiskohteeseen tai vanhojen valaisimien tilalle niin kylpyhuoneeseen, eteiseen kuin oleskelutiloihinkin. iris kytketään ilman erillistä virtalähdettä suoraan verkkojännitteeseen, ja sitä voidaan himmentää triac-säätimellä. Valaisimessa on alumiinikehys ja satiinilasi. kehyksen värivaihtoehdot ovat hopea, kromi ja valkoinen, ja siitä on saatavana sekä pyöreä että neliönmuotoinen sQ-malli. iriksen valonlähteenä on 8 W ledi, jonka värilämpötila on 3 000 k ja ra > 80. Valomäärä on pyöreässä mallissa 391 lm ja sQ-mallissa 359 lm. pyöreän mallin ulkohalkaisija on 112 mm, ja neliönmuotoisen mitat ovat 112 × 112 mm. Valaisimen asennus tehdään jakorasiaan, sen upotussyvyys on 55 mm ja kotelointiluokka ip44. Lisätietoja: Cariitti Oy (09) 221 9040 www.cariitti.fi
Valaisimiin voi mainiosti liittää myös liiketai läsnäolotunnistimia. Runko on polttomaalattua painevalualumiinia ja salvat suulakepuristettua alumiinia. Ulkoiset ruuvit ja pultit ovat ruostumatonta terästä. Saranoitu, karkaistu, lämmönkestävä etulasi. Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111, www.onninen.fi Onnline Prof LED uusi modernisti muotoiltu valonheitinsarja. Valonlähteenä on integroitu LED-moduuli, joka syttyy heti. Valonheittimet soveltuvat pihaja pysäköintialueiden, julkisivujen, harjoitusurheilukenttien, teollisuuden, rakennustyömaiden ym. valaistukseen. prof led -valonheitinsarja on kasvanut uusIlla teholuokIlla 160 ja 200 W uudet tehOluOkat 160 ja 200 W onnlIne-valonheItInsarja on kasvanut kolmen vuoden takuu 200 W / 15 000 lm 160 W / 12 000 lm polttoIkä: 50 000 h saatavana myös teholuokat 10, 30, 50, 80 ja 100 W värIlämpötIla: 4 000 k UUtUUs!
rzb:n rALITE HIGHbAy LEd ralite highbay Led -syväsäteilijä soveltuu valaistusratkaisuksi korkeisiin tiloihin ja teollisuuden vaativiinkin olosuhteisiin, mutta se soveltuu erinomaisesti myös mm. lentokentille, kirkkoihin, kongressikeskuksiin ja myymälöihin. Valai simen runko on anodisoitua alumiinia, ja sen pystysuorat jäähdytysrimat minimoivat valaisimeen kertyvän pölyn ja lian määrää sekä takaavat tasaisen lämmön haihtumisen ja luotettavan passiivisen jäähdytyksen. Valaisinta saa yhdellä (100 W), kahdella (100–140 W) tai kolmella (100–295 W) valaisinyksiköllä, valontuotto on jopa 107 lm/W. Ledimoduuli on vaihdettavissa, ja sen käyttöikä on 50 000 tuntia (L80, W10). Valaisimen valonväri on vakiona 4 000 k ja ra > 80. Valaisinsarjaa valmistetaan myös projektikohtaisesti räätälöiden. Lisätietoja: ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com LumISTrEET-LEdIVALAISIn TIEVALAISTuKSEEn philipsin Lumistreet on kustannustehokas ledivaihtoehto perustievalaisimeksi. Valaisin tuottaa laadukasta valoa, ja se soveltuu kattavasti erilaisiin käyttökohteisiin, teiden, kevyen liikenteen väylien, asuinja pysäköintialueiden sekä katujen valaisuun. korkea hyötysuhde ja hyvä häikäisynhallinta tekevät Lumistreet-valaisimesta erittäin hyvän valinnan niin jälkiasennuksiin kuin uusiin toteutuksiinkin. Alumiinista linjakkaasti muotoiltua, kevyttä valaisinta on saatavana kahta kokoa, ja tehoja löytyy 9–99 wattiin. Valovirtavalikoima kattaa vaihtoehdot 850–10 100 lm. Valaisimien järjestelmän valotehokkuus on yli 100 lm/W. Lumistreet-valaisimen värilämpötila on 4 000 k, ja sen käyttöikä on erittäin pitkä, 60 000 h (L80 F10). Optiikkavaihtoehtoja on kaksi: keskileveä (dM) ja leveä valonjako (dW). Lumistreet-valaisimissa on hyvä valonhallinta, joten häikäisy on minimoitu. Valaisimissa on Citytouchvalmius. himmennysvaihtoehdoksi voidaan valita Lumistep (Ls), dynadimmer (ddF), dALi tai verkkovirtahimmennys. Valaisin asennetaan pylvään päähän (Ø 34–48 mm, 48–60 mm tai 76 mm) tai varteen (Ø 34–48 mm tai 48–60 mm), ja se on kallistettavissa. suositeltava asennuskorkeus on 4–12 m. Valaisimet ovat ip66ja ik08-luokiteltuja. Lisätietoja: philips Valaistus (09) 615 800 www.philips.fi/lighting FAGErHuLTIn uuTuuKSIA Indigo LEd -valaisimessa yhdistyvät leditekniikan energiatehokkuus ja hyvä valonhallinta. suoran ja epäsuoran valaistuksen yhdistelmä luo tehokkaasti valoa työskentely-ympäristöön suunnaten samalla runsaasti ympäröivää valoa seinäpinnoille. Valaisin asennetaan näkyvään tai piilotettuun kannatinprofiiliin. Valaisimen runko on valkoiseksi maalattua teräslevyä ja häikäisysuoja on opaaliakryylia. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 k ja 4 000 k (MacAdam 3 sdCM), valovirtojen ollessa 2 676–4 076 lm (tehokkuus 74–80 lm/W). Valonohjauksena on dALi/painonappi. AllFive LEd on yleisvalaisin, joka sopii esim. pysäköintihallien, tunneleiden, keittiöiden ja huoltotilojen valaisuun. Valaisimen sirosta ja huolitellusta ulkonäöstä huolimatta se on suunniteltu teollisuuskäyttöön ja kestää näin ollen myös kosteutta ja ulkoista rasitusta. Valaisin asennetaan kattotai seinäpintaan tai ripustukseen. Valaisimessa on prismoitettu kirkas kupu, jonka sisäpuolelle on saatavana opaalimuovilevy lisävarusteena. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 k ja 4 000 k (MacAdam 3 sdCM), valovirtojen ollessa 2 600–5 900 lm (tehokkuus 90–130 lm/W). tehovalitsimen avulla on mahdollista muuttaa valon määrää kahden vakioasetuksen välillä. Valonohjauksena on dALi/painonappi tai e-sense detect. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi indigo Led AllFive Led
56 VALO 2/2014 ELLE-uLKOVALAISInSArJA siden elle-lediulkovalaisinsarjan malleja on kahta kokoa, Xs (16 W, 1 300 lm) ja XL (48 W, 3 300 lm), ja niistä on seinä-, pollarija pylväsversiot. hyvällä häikäisynsuojalla varustettua optiikkaa on saatavana asymmetrisellä tai symmetrisellä valonjaolla. Valaisimien runko on valualumiinia, vakiovärit ovat valkoinen, harmaa ja musta. pollarivalaisimien korkeudet ovat 500 mm ja 900 mm, pylväsvalaisimen vakiokorkeus on 2 500 mm. Valaisimilla on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Candela import Oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi AurA LIGHTIn LEdIVALOPuTKI Aura easyt8 hO -ledivaloputki tuo helposti ja edullisesti energiasäästöä korkeisiin tiloihin, joissa on käytössä t8-valaisimet magneettisilla kuristimilla. tehokkain versio (4 050 lm) soveltuu asennettavaksi jopa seitsemän metrin korkeuteen. Valoputkien pituudet ovat 60, 120 ja 150 cm. saatavilla on myös hesekä ra > 90 -versiot. Valoa pystytään suuntamaan putken käännettävillä kannoilla. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 k, 4 000 k ja 5 000 k. Lampun elinikä on 50 000 h (L70), ja sille myönnetään viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi uSEE – dALI TyyPIn 8 -LAITTEILLE uudella helvarin iC designer -ohjelmistolla voidaan toteuttaa dALi tyypin 8 -laitteiden mukaiset värija värilämpötilaohjaukset reititinjärjestelmässä. useekäyttöliittymän uusi versio (2.7.2) tukee näitä ominaisuuksia. käyttäjä voi kutsua eri väritai värilämpötilatilanteita ja tallentaa uusia tilanteita. Lisäksi uudessa usee-versiossa käyttäjä voi itse helposti luoda, muokata ja poistaa ajastettuja valaistustilanteita. Lisätietoja: helvar Oy Ab (09) 565 41 www.helvar.com zumTObELIn mIrEL EVOLuTIOn -rITILäVALAISImET Zumtobelin MireL evolution -ritilävalaisimissa lediyksiköt ovat katsojalle näkymättömissä. MireL evolution -sarjassa on kahdella eri toteutustavalla toimivia valaisimia. perinteistä ritilävalaisinta ulkonäöllisesti lähinnä olevat mallit (3 000 k: 2 800 lm ja 3 600 lm sekä 4 000 k: 2 800 lm ja 3 800 lm) on toteutettu linssitekniikalla, jolloin saavutetaan korkea valaisintehokkuus (jopa 112 lm/W) ja erinomainen häikäisysuojaus (uGr < 16). Linssin rakenteen ansiosta tuloksena on pehmeä, mutta loistokas valonjako. Opaalisella etulevyllä ja ledien 3d-heijastintekniikalla toteutettujen mallien (3 000 k: 2 200 lm ja 3 600 lm sekä 4 000 k: 2 400 lm ja 3 800 lm) valaisintehokkuus on jopa 123 lm/W. Lediyksikössä käytetty heijastintekniikka varmistaa maksimaalisen valon heijastamisen ilman varjoja ja samalla suojaa lediyksikköä koskettamisen aiheuttamilta mahdollisilta vaaratilanteilta. Molemmat versiot ovat saatavissa upotettavina kokoluokissa 598 × 598 mm ja 298 × 1198 mm sekä linssiversio myös pintaan asennettavana, 52 mm korkeana kokoluokissa 600 × 600 mm ja 300 × 1 200 mm. Valaisimien värintoistoindeksi ra > 80 ja käyttöikä on 50 000 h (L80). Lisätietoja: Oy hedtec Ab 0207 638 000 www.hedtec.fi AurA IQ dALI/dSI -OHJAIn Aura iQ dALi (Broadcast) / dsi GidC-dd on yksikanavainen, seinään asennettava ohjain dALija dsi-laitteille. Ohjain on yksinkertainen asentaa, eikä se vaadi ohjelmointia. painonappien esiasetukset valaistuksen kirkkaudelle ovat 100/75/50/25 %. Lisäksi ohjaimella voidaan säätää portaattomasti valaistustasoa ylös tai alas ja kytkeä valaisimet päälle ja pois. Yksiköllä voidaan ohjata kahtakymmentä dALitai dsilaitetta. Ohjaimilla on kolmen vuoden takuu. Lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi iC/dALI-LIITänTäLAITTEET uudet helvarin iC/dALi-liitäntälaitteet on kehitetty erityisesti valkoisen valon voimakkuuden ja värilämpötilan säätämiseen. Liitäntälaitteet ovat ensimmäisiä laitteita, jotka vastaavat dALi tyypin 8 -käskyihin. kaksi ulostulokanavaa on liitetty kahteen moduuliin, jotka valaisevat eri värilämpötiloilla, toinen viileällä ja toinen lämpimällä valkoisella. uusissa tuotteissa, LL35/2-e-dA-iC (35 W) ja LL60/2-e-dA-iC (60 W), kokonaisteho voidaan jakaa vapaasti valittavassa suhteessa kahden ulostulokanavan välillä. ulos tulevan virran voimakkuus voidaan säätää 350 mA ja 700 mA välille virransäätövastuksen avulla. tuotteiden muita ominaisuuksia ovat • kaksi toisistaan riippumatonta seLV-tasoista ulostulokanavaa • 1–100 % portaaton voimakkuuden säätö kummallekin kanavalle • liitäntä ulkoiselle ntC-lämpösuojalle • switch-Control valon voimakkuuden ja värilämpötilan säätöön. PIEnET LEdILIITänTäLAITTEET helvar tuo markkinoille viisi uutta, pienitehoista ja kustannustehokasta liitäntälaitemallia ledivalaisimille. niillä on jokaisella oma kiinteä virtaarvonsa, joka näkyy tyyppimerkinnän lopussa. uudet liitäntälaitteet ovat pienikokoisia ja sopivat siten pienempiinkin uppovalaisimiin, plafondeihin ja kohdevalaisimiin. Liitosjohtimet on helppo suojata integroidulla vedonpoistajalla. uusi valikoima sisältää viisi kytkevää, kustannustehokasta lediliitäntälaitemallia: • 20 W, 700 mA: LL1x20-e-CC-700 • 12 W, 350 mA: LL1x12-e-CC-350 • 12 W, 700 mA: LL1x12-e-CC-700 • 15 W, 500 mA: LL1x15-e-CC-500 • 20 W, 350 mA: LL1x20-e-CC-350 Lisätietoja: helvar Oy Ab (09) 565 41 www.helvar.com
57 VALO 2/2014 ALFA 600 -mOduuLIVALAISIn Valonjaoltaan epäsuora Alfa 600 -valaisin sopii koulujen, toimistojen, sairaaloiden ja muiden yleisten tilojen valaisimeksi. Miro-alumiinista toteutetun optiikan ja valaisimen rakenteen ansiosta uGrhäikäisyarvot ovat minimaaliset. Ledin hyötysuhde (180 lm/W) yhdistettynä laadukkaaseen optiikkaan ja optimoituun jäähdytykseen mahdollistavat valaisimelle korkean hyötysuhteen (125 lm/W). uutuutena on saatavana älykäs Alfa smart -valaisin, joka oppii säätämään oikean valotehon itse, ja valaistus on päällä vain tarpeen mukaan. erillistä johdotusta tai ohjelmointia ei tarvita. Lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 www.greenled.fi VALOPAAn ILmA-LEdIKATuVALAISIn ilma (Vp1011) on taloudellinen ledikatuvalaisin teiden, katujen ja liikuntareittien valaistukseen. Valaisin kehitettiin korvaamaan 125 W ja 250 W elohopealamppuvalaisimet, mutta se käy erinomaisesti myös uudisasennuksiin. Laadukkaat materiaalit, korkea valotehokkuus ja vähäinen huoltotarve pitävät valaisimen elinkaarikustannukset alhaisena. Valaisimen runko ja pylväskiinnike ovat polttomaalattua alumiinivalua, ja valoaukkoa peittää karkaistu sulkulasi. Valaisimen tehot ovat 20–105 W ja hyötyvalon määrä 1 800–9 700 lm. Valaisimen kotelointiluokka on ip66 ja suositeltava asennuskorkeus 4–8 metriä. ilma-katuvalaisimen saa myös älykkäänä mallina, joka mahdollistaa valaisimen yksilöllisen ohjauksen ja vapaan ryhmittelyn sekä parantaa valaistuksen energiatehokkuutta. Lisätietoja: Valopaa Oy 010 470 8890 www.valopaa.com SIdELITE rOund – mInImALISTInEn LEdIyLEISVALAISIn sidelite round -lediriippuvalaisin on muotoilultaan minimalistinen yleisvalaisin. elegantin valaisimen valontuotto on jopa 5 200 lm (60 W). Valaisimen häikäisysuoja on mikroprismoitettua opaalimuovia (uGr < 19). sidelite round -valaisinsarjassa on vaihtoehtona myös FerroMurano-versio, jossa häikäisysuojana on käsityönä valmistettu sininen, punainen, valkoinen tai vihreä FerroMurano-lasi. sidelite round on halkaisijaltaan 677 mm, ja sen valonväri on 3 000 k tai 4 000 k, ra > 80 ja ledin käyttöikä 50 000 tuntia (L80). Lisätietoja: ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com iGuzzInIn AnELLO-KAuPunKIVALAISIn Anellon dekoratiivinen muotoilu luo arvokkaan tunnelman. Valaisimen runko on kiiltävänmustaa alumiinivalua ja sivuosa valoa läpäisevää pyramidikuvioitua akryyliä. Anellon halkaisija on 900 mm, ja se toimitetaan aina omalla 3 600 mm pituisella pylväällä. Valonlähteinä toimivat alaspäin valaisevat ledit sekä ylöspäin suunnattavat lediyksiköt, joilla voidaan valaista esimerkiksi puita tai fasadeja. Ledien värilämpötila on 3 000 k, ja valaisimen kokonaisvalovirta on 2 620 lm tai 2 920 lm. Lisätietoja: iGuzzini Finland & Baltic Oy www.iguzzini.fi uuSI FLIndT-POLLArI Louis poulsen tuo markkinoille uuden Christian Flindtin suunnitteleman pollarin. Flindt-pollarissa on kaksi ledivalonlähdettä (noin 585 lm), jotka sijaitsevat valoaukon yläosassa niin, että valaisin antaa häikäisemätöntä, alaspäin suunnattua epäsymmetristä valoa laajalla valonjaolla. Valaisimen alapuolelle heijastuu kaunis orgaaninen valokuvio. pollaria on mahdollista säätää ±10 astetta asennuksen jälkeen, mikä auttaa varmistamaan täydellisen valoharmonian valaisimien välillä. Alumiinisen valaisimen ilkivaltaluokka on ik10 ja kotelointiluokka ip65. Ledivalonlähteen teho on 14 W, ja sen värilämpötila on 3 000 k tai 4 000 k. pollarista on saatavana myös versio 50 % yöaikahimmennyksellä. Lisätietoja: Louis poulsen Finland Oy (09) 622 6760 www.louispoulsen.com
58 VALO 2/2014 TEKnOWArEn TurVAVALAISInuuTuudET Linespot ii on erityisesti käytäviin suunniteltu lediturvavalaisin. sen optiikka luo pitkän ja kapean valokuvion, joka valaisee poistumisreitit tehokkaasti ja tasaisesti. Optiikka mahdollistaa erittäin pitkän, jopa 24 metrin, asennusetäisyyden valaisimien välillä. Zonespot ii on avoimien alueiden valaistukseen suunniteltu lediturvavalaisin, ja se mahdollistaa jopa 14 metrin asennusvälin valaisimien välille. Linespot iija Zonespot ii -valaisimien pieni koko ja tyylikäs muotoilu mahdollistavat energiatehokkaan turvavalaistuksen toteuttamisen ilman, että tilan yleisilme häiriintyy. Valaisimista on saatavilla uppoasenteiset keskusakustomallit sekä ensi vuonna myös uppoja pinta-asenteiset yksikkövalaisinmallit joko akulla tai escap-superkondensaattoritekniikalla. Lisätietoja: teknoware Oy (03) 883 020 www.teknoware.fi mOnIPuOLInEn InSTAr ECO KIT LEd instar eco kit Led -valaisimilla voidaan korvata perinteinen 35–50 W halogeenivalaistus. Ledi on nostettu valaisimessa mahdollisimman syvälle, ja se poistaa yhdessä fasetoidun heijastinoptiikan kanssa tehokkaasti kiusahäikäisyä ja luo miellyttävän sekä pehmeän valon ympäristöön. Matala alumiinirakenne ja roiskevesitiiviys (ip44 ainoastaan suljetussa kattorakenteessa, kiinteä versio) mahdollistavat monipuolisen käytön. Valaisimet soveltuvat erinomaisesti kodin ja julkisen tilan yleisvalaistukseen, kosteiden tilojen valaisuun sekä pienen kokonsa ansiosta myös tyylikkääseen ravintolatilojen valaistukseen. toimitus sisältää lediohjaimen. Lisätietoja: havells sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi mInImALISTInEn KATuVALAISIn Mads Odgårdin suunnittelema MO500-katuvalaisin on kehitetty 53 W ledivalonlähteelle (3 000 k tai 4 000 k, polttoikä yli 50 000 h). sen puhdas ja minimalistinen muoto on harmonisessa vuorovaikutuksessa kaikentyyppisten kaupunkiympäristöjen arkkitehtuurin ja luonteen kanssa. MO500 on päältä asennettava valaisin, mikä takaa suuren joustavuuden sekä pylväsettä vaijeriasennuksissa. kartiomaisen valaisimen opaaliakryylistä tehty alaosa hohtaa lempeästi heijastimesta tulevaa valoa. MO500 merkitsee tielinjan selvästi ja erottuu rauhallisen kauniisti yötaivasta vasten. Valaisin on himmennettävä (1-10V) ja siihen on saatavana 50 % yöaikahimmennys. Valaisimen valonjako on kaksoissymmetrinen tai epäsymmetrinen. epäsymmetrisessä versiossa valonjako on muutettavissa (6 eri asentoa). Lisätietoja: Louis poulsen Finland Oy (09) 622 6760 www.louispoulsen.com AIrAmIn KOHdEVALAISInuuTuudET modena rdx on tehokas ledikohdevalaisin 3-vaihekiskoon. Valaisin on helposti suunnattava, ja sen syvä heijastinrakenne suojaa häikäisyltä. Valaisimen runko on alumiinia, ja valonlähteenä toimii 50 W Megamanin rdX-ledimoduuli (3 000 k, 4 100 lm, 50 000 h / L70). Valaisimen kääntösäde on 355 astetta (vaaka) ja 90 astetta (pysty). Esta on tyylikäs ja pienikokoinen kohdevalaisin 1ja 3-vaihekiskoon. Valaisimen runko on alumiinia, ja valonlähteenä toimii integroitu 7 W ledi (2 800 k, 550 lm, 25 000 h). Valaisimen kotelointiluokka on ip20, ja sen kääntösäde on 330 astetta (vaaka) ja 90 astetta (pysty). Lisätietoja: Oy Airam electric Ab 0207 545 600 www.airam.fi mISALIn rAIL-KäSIJOHdEVALAISIn rAiL edustaa nykyaikaista käsijohdevalaisinta, joka sopii sekä sisäettä ympärivuotiseen ulkokäyttöön (ip67). käsijohteella luotu valaistus on keskeinen elementti esteetöntä ja miellyttävää ympäristöä suunniteltaessa. rAiL tarjoaa elegantin ja häikäisyvapaan valaistusratkaisun kohteisiin, joita on muilla tavoilla vaikea valaista. Optimoidun diffuusorin ansiosta valaisu on pehmeä, eivätkä yksittäiset ledit erotu. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 k, 3 000 k, 3 500 k ja 4 000 k (ra = 85). tehonkulutus on kohteesta riippuen tyypillisesti 2–5 W/m. Valomoduulit voivat olla 0,1–2 metrin pituisia, ja yksittäisessä moduulissa on vesitiivis liitin, joten se on helppo asentaa ja irrottaa. Lisätietoja: Misal Oy 050 1999 www.misal.fi
59 VALO 2/2014 TAmmIKuu 4.–8.1.2015 helsinki Lux Helsinki www.luxhelsinki.fi 14.–16.1.2015 tokio, japani 7th LEd/OLEd Lighting Technology Expo – Lighting Japan 2015 www.light-technology.jp/en 14.–16.1.2015 tokio, japani design Lighting Tokyo 2015 www.design-lighting.jp/en 19.–20.1.2015 pariisi, ranska Opening Ceremony of the International year of Light 2015 www.light2015.org 19.–25.1.2015 köln, saksa imm cologne www.imm-cologne.com 28.–29.1.2015 tampere Verkosto www.verkostomessut.fi 29.1.–1.2.2015 herning, tanska Formland Spring 2015 www.formland.com 30.1.–1.2.2015 Vantaa rakenna & remontoi www.rakentaja.fi/tuoteinfo/tM_579_rakennaremontoi.htm 31.1.–1.2.2015 Lappeenranta Asunto & rakentaja ´15 www.pohjolanmessut.fi HELmIKuu 3.–7.2.2015 tukholma, ruotsi northern Light Fair www.northernlightfair.com 5.2.2015 helsinki FInzEb 2015 -tulosseminaari www.finzeb.fi 5.–8.2.2015 reykjavik, islanti Vetrarhátíð í reykjavík www.facebook.com/Vetrarhatid 6.–8.2.2015 turku rakenna & Sisusta www.rakennusmessut.fi 7.–8.2.2015 Ylivieska rakenna-Sisusta-Asu ylivieska www.messu.com 7.–12.2.2015 san Francisco, Yhdysvallat SPIE Photonics West http://spie.org/photonics-west.xml 13.–15.2.2015 tampere Asta rakentaja www.asta.fi 13.–15.2.2015 tampere KotiVisio www.kotivisiomessut.fi 21.–22.2.2015 kuopio rakenna ja Asu 2015 www.kuopionnayttely.fi 23.–24.2.2015 doha, Qatar 7th Annual Façade design & Engineering middle East www.facadedesignmena.com 24.–26.2.2015 Las Vegas, Yhdysvallat Strategies in Light www.strategiesinlight.com 24.–26.2.2015 Las Vegas, Yhdysvallat The LEd Show www.theledshow.com 25.–27.2.2015 Wels, itävalta World Sustainable Energy days www.wsed.at/en/world-sustainable-energy-days 25.–27.2.2015 México, Meksiko ELA´ 2015 – Expo Lighting America www.e-la.mx mAALISKuu 2.–4.3.2015 dubai, Arabiemiirikunnat middle East Electricity www.middleeastelectricity.com 3.3.2015 helsinki InFrA 2015 www.infrajohtaminen.fi 5.–6.3.2015 new York, Yhdysvallat LEducation 9 www.leducation.org 6.–8.3.2015 jyväskylä rakentaminen & Talotekniikka www.jklpaviljonki.fi 12.–15.3.2015 istanbul, turkki LIGHTTECH www.lighttech.com.tr/eng 13.–15.3.2015 Lahti raksa www.lahdenmessut.fi 14.–15.3.2015 raahe rakenna-Sisusta-Asu raahe www.messu.com 21.–22.3.2015 kristiinankaupunki rakenna-Sisusta-Asu Kristiinankaupunki www.messu.com 25.–27.3.2015 Varsova, puola LIGHT 2015 – 23rd International Fair of Lighting Equipment www.lightfair.pl/en 25.–28.3.2015 taipei, taiwan Taiwan International Lighting Show www.tils.com.tw 26.–29.3.2015 helsinki Oma Koti www.messukeskus.com 26.–29.3.2015 helsinki Omamökki www.messukeskus.com 26.–29.3.2015 helsinki Kevätpuutarha www.messukeskus.com 26.–29.3.2015 helsinki Sisusta! www.messukeskus.com 27.–29.3.2015 seinäjoki Pytinki 2015 www.pytinki.fi/pytinki.html 28.–29.3.2015 kemi Kemin rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi 31.3.–3.4.2015 Moskova, Venäjä mosbuild – design & décor www.mosbuild.com HuHTIKuu 6.–9.4.2015 hongkong, kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) www.hktdc.com/fair/hklightingfairse-en 10.–12.4.2015 turku Piha & Puutarha www.turunmessukeskus.fi 11.–12.4.2015 kajaani rakenna-Sisusta-Asu Kajaani www.messu.com 14.–17.4.2015 Moskova, Venäjä mosbuild – building & Architecture www.mosbuild.com 14.–19.4.2015 Milano, italia Euroluce www.cosmit.it/en/euroluce 15.–18.4.2015 Frankfurt, saksa Prolight + Sound http://pls.messefrankfurt.com 16.–19.4.2015 istanbul, turkki IstanbulLight www.istanbullight.com/eng 17.–19.4.2015 Oulu Oulun rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi 24.–26.4.2015 Lahti Pihapiiri 2015 www.lahdenmessut.fi/tapahtuma/pihapiiri-2015 25.–26.4.2015 rovaniemi Lapin rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi TOuKOKuu 5.–8.5.2015 Göteborg, ruotsi Elfack 2015 www.elfack.com 11.–13.5.2015 dubai, Arabiemiirikunnat PALmE middle East 2015 www.palme-middleeast.com 12.–13.5.2015 Washington d.C., Yhdysvallat Energy Efficiency Global Forum (EE Global) www.eeglobalforum.org 12.–15.5.2015 Las Vegas, Yhdysvallat EdS 2015 www.edsconnects.com 17.–19.5.2015 Lontoo, iso-Britannia may design Series www.maydesignseries.com 22.–23.5.2015 jyväskylä Arkkitehtipäivät www.safa.fi/fin/ajankohtaista/arkkitehtipaivat 26.–28.5.2015 Orford, kanada Light Pollution: Theory, modelling and measurements http://cegepsherbrooke.qc.ca/~aubema/LptMM KESäKuu 28.6.–4.7.2015 Manchester, iso-Britannia CIE 2015 28th Session http://session2015.cie.co.at SVS:n KurSSEJA 2015 tietoja tulevista kursseista seuran verkkosivuilla www.valosto.com VALOTAPAHTumIA 2015 www.valosto.com/tapahtumat