• 2/2016 TienvarsimainosTen kirkkaudet haltuun Valaistuksen rooli ergonomiassa rantatunneli Valo osana tekniikkaa ja taidetta
• VALAISTUSALA SAA HELMIKUUSSA OMAN AMMATTILAISTAPAHTUMAN VALO/ON 2017 KAKSIPÄIVÄINEN VALO/ON 2017 TUO YHTEEN 29 JULKISTEN TILOJEN VALAISTUKSEN JOHTAVAA YRITYSTÄ ESITTELEMÄÄN KIINNOSTAVIMMAT JA AJANKOHTAISIMMAT UUTUUSTUOTTEENSA JA PALVELUNSA. TAPAHTUMA JÄRJESTETÄÄN 1.-2.2.2017 KELLO 15-22 TAPAHTUMAKESKUS TELAKALLA HELSINGIN HERNESAARESSA. REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI 5.12. ALKAEN JA TUTUSTU TAPAHTUMAN TARKEMPIIN TIETOIHIN OSOITTEESSA: W W W.VALO O N2017.CO M NÄYTTEILLEASETTAJAT YHTEISTYÖSSÄ
• 3 VALO 2/2016 suunnitteLu 14 koulujen valaistuksen muuttuvat käyttötarpeet ja tunnelmat 18 tienvarsimainoksissa loistavat ledit – eheää kaupunkikuvaa vai kirkkaita häiriköitä? 22 leed ja BReeaM – vapaaehtoisten laatujärjestelmien vaikutuksia valaistussuunnitteluun 28 toimistovalaistuksen ergonomia ja sen haasteet 34 Perusteet haltuun, osa 1: Valaistusvoimakkuus ja käänteinen neliölaki prOjektit 6 Rantatunnelia valaistaan ledeillä 10 taide tuo valoa tunneliin kuLttuuri jA tiede 24 Valo osana esitystaidetta – valosuunnittelu elää muutoksessa VAkiOpALstAt 5 Valokeilassa 36 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 tuoteuutisia 55 Valotapahtumia 24 14 10 18 2 /2 01 6
• Tekninen neuvonta sähköalan ammattilaisille helpdesk@airam.fi 0207 545 604 www.airam.fi TOIMIVA A LED VAL AISTUSTA PLATEIA SARJA EVAL AREL PROFI SBL BALLO BON Julkisen tilan valaisimet -valikoimamme kattaa toimistorakentamisen yleisimmät käyttökohteet. Toimivaa led-valaistusta suomalaisiin tarpeisiin. Aina hyvä asennettavuus ja ammattilaisten STUL-takuu.
• 5 VALO 2/2016 sisävalaistuksen häikäisyn arviointi perustuu kiusahäikäisyyn. Arviointiperusteena käytetty kiusahäikäisyindeksi uGr pätee kuitenkin vain valaisimille, joiden valoaukko on tasaisesti valottunut. jos valoaukko koostuu kirkkaista pisteistä, ei kiusahäikäisyindeksiä voi käyttää, koska se antaa todelliseen häikäisyvaikutelmaan nähden liian pieniä arvoja. tämän johdosta myös kiusahäikäisyn arviointimenetelmiä joudutaan pohtimaan uudelleen. Cie:n tutkimustyön tulokset päätyvät usein valaistusstandardeihin, jotka ohjaavat valaistuksen suunnittelutyötä. sisätyöpaikkojen valaistustandardia sFs-en 12464-1 ollaan jälleen muokkaamassa standardointityöryhmän toimesta. työssä näkyvät hyvin Cie:n strategiset painopisteet. nykyisessä standardissa työpaikoille annettavat valaistusvoimakkuusarvot ovat ylläpidettäviä minimiarvoja koko asennuksen eliniän ajalta. työryhmässä mietitään kuitenkin uutta lähestymistapaa, jossa pelkän minimiarvon sijasta annettaisiin valaistusvoimakkuudelle vaihtelualue, kuten vuonna 1986 suomen Valoteknillisen seuran julkaisemassa kansallisessa suosituksessa. Myös kiusahäikäisyindeksin laskeminen on herättänyt keskustelua. Lisäksi tavoitteena on ihmiskeskeisen valaistuksen huomioon ottaminen jollakin tavoin uudessa standardiversiossa. Oleellisia muutoksia standardeihin ei kuitenkaan voi tehdä, ennen kuin tiedemaailma on päässyt asioista yksimielisyyteen. käytännön ihmisestä tämä saattaa joskus tuntua tuskastuttavan hitaalta, mutta ehkä joskus on parempi olla tekemättä mitään, kuin tehdä jotain väärin. tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry Valokeilassa u usi tieto näkemisestä ja valon vaikutuksesta ihmiseen sekä uudet valaistustavat ovat synnyttäneet paljon tutkimustarvetta valaistusalalle. kansainvälinen valaistuskomissio Cie julkaisi syyskuussa 2016 tutkimusstrategiansa, jossa tärkeimpiä tutkimuskohteita tuotiin esiin. Human Centric Lighting, joka suomeksi usein käännetään ihmiskeskeiseksi valaistukseksi, herättää paljon kysymyksiä. termillä tarkoitetaan valaistusta, joka olisi ihmisen terveyden kannalta parasta ja johon kuuluvat näkemisen lisäksi myös valon ei-visuaaliset vaikutukset. Varsinkin ei-visuaalisista vaikutuksista ei tällä hetkellä ole olemassa riittävästi tietoa, jotta osattaisiin antaa suunnitteluohjeita siitä, kuinka valon tulisi vaihdella esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan pyrittäessä vaikuttamaan ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Vaihtelulla tarkoitetaan sekä valon spektrin että voimakkuuden ajallista vaihtelua. tiedemaailma on kyllä yksimielinen siitä, että valolla voidaan vaikuttaa, mutta epäselvää on, millainen vaikutus eri tekijöillä on. Valaistusalalla on suuria energiansäästötavoitteita, jotka pyrkivät alentamaan nykyisiä valaistustasoja, mutta toisaalta terveydelliset tekijät saattavatkin vaatia nostamaan niitä. Ledituotteita käytetään entistä enemmän valaistukseen. niiden tuottaman valon spektrijakauma poikkeaa kuitenkin merkittävästi perinteisistä valonlähteistä, erityisesti hehkusäteilijöistä. tämä on synnyttänyt ongelmia valon väriominaisuuksien arvioinnissa. jo kauan on ollut tunnettua, että yleinen värintoistoindeksi on huono menetelmä valonlähteiden värilaadun vertailuun. Cie on jo useampaan otteeseen pyrkinyt kehittämään uusia keinoja valon väri ominaisuuksien arviointiin, mutta yleisesti hyväksyttyä ratkaisua ei ole löytynyt. Yhdysvalloissa julkaistiin tänä vuonna uusi tM-30-menetelmä, jota Cie ei suoraan hyväksynyt uudeksi arviointi menetelmäksi. työtä aiotaan kuitenkin jatkaa kyseisen menetelmän pohjalta. Valaistusalalla Riittää tutkittaVaa kannen kuva: Annukka Larsen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja eLY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (ipad, iphone, Android). julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi toimituspäällikkö: Markku Varsila toimitussihteeri: tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj.), totti Helin, Heikki Härkönen, pia rantanen, samuli rasinmäki, Lars räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design Painopaikka: Lönnberg painot Oy issn 1237-3907
• 6 VALO 2/2016 teksti: Mika saari, LiCon-At Oy tunnelivalaisimien sijoittelussa otettiin huomioon myös muu tunnelin tekniikka, kuten puhaltimet, liikenteen opastetaulut ja kaistaopasteet. kuva: taneli Lehtonen, LiCon-At Oy r antatunneli on osa tampereen rantaväylän uudelleenlinjausta, jolla on pyritty varmistamaan keskustan hyvä saavutettavuus väestönkasvusta huolimatta ja mahdollistamaan keskustan liikenneverkon kehittäminen joukkoja kevyttä liikennettä painottaen. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä vuoden verran lopullisten liittymien ja viheralueiden rakentamisella. santalahden ja naistenlahden välille rakennettu rantatunneli koostuu kahdesta noin 2,3 kilometrin pituisesta tunneliputkesta, joiden valaistus on toteutettu kokonaan ledivalaisimilla. Ledeihin päädyttiin suunnittelun toisessa vaiheessa, kun vertailussa olivat ledivalaistus sekä ledija suurpainenatriumvalaistuksen yhdistelmä. Yhdistelmäratkaisu olisi ollut elinkaarikustannuksiltaan edullisempi, mutta kokonaisuus kääntyi puhtaan lediratkaisun eduksi. Lediratkaisua tukivat valaisimien helpompi ohjattavuus, huolto ystävällisyys sekä ennen kaikkea liikenteen hallintajärjestelmän luotettavampi toiminta valaistuksen ohjaustilanteissa. Yksilöllistä suunnittelua tunnelivalaistuksen suunnittelu on aina yksilöllinen hanke, lähtien valaistuksen mitoituksesta aina valaisimien sijoituspaikkoihin saakka. Valaistuksen mitoituksessa on huomioitava muun muassa tunnelin suuaukon ilmansuunnat ja ympäristön infrastruktuuri, tunnelin pituus ja poikkileikkaus sekä mitoitusnopeus. suunnittelun aikana vertailtiin eri valmistajien valaisimia ja niiden ominaisuuksia. Valaistusvertailun tehnyt suunnittelija laati myös kaikki valaistuslaskelmat eri toimittajien valaisimilla. näin saatiin luotettavin vertailutulos niillä ehdoilla, joilla rantatunnelin valaistus voitiin toteuttaa. Valittu ratkaisu oli energiatehokkain ja valaisinmääriltään pienin. tunnelivalaisimien sijoittelussa otettiin huomioon myös muu tunnelin tekniikka, kuten puhaltimet, liikenteen opaste taulut ja kaistaopasteet. PoRRastuksella toiMintaVaRMuutta Valaistuksen ohjaus tapahtuu tunnelin suuaukon ympäristön luminanssimittauksen mukaan. Lähestymisluminanssi määriteltiin suunnitteluvaiheessa havainnekuvien perusteella L 20 -menetelmällä, joka toimii tunnelin valaistuksen mitoitusperusteena. kummallekin tunneliputkelle määriteltiin oma lähestymisluminanssinsa. toteutuneen rakenteen mukaan suurin L 20 -arvo tulisi olemaan 3 500 cd/m 2 . suurin todellinen L 20 -arvo saadaan vuoden aikana luminanssimittarin mittausten perusteella, jolloin ohjausta vielä hienosäädetään vastaamaan todellisia arvoja. rAntAtunneLiA VALAistAAn LedeiLLä suomen pisin maantietunneli, tampereen Rantatunneli, avattiin liikenteelle marraskuun puolivälissä – reilusti alkuperäistä aikataulua edellä. tunnelin valaistus toteutettiin ledivalaisimilla, millä haettiin pitkää elinikää ja taattiin liikenteen hallintajärjestelmän toimintavarmuus.
• tunnelin valaistus toimii 100 % teholla, kun päivänvalo antaa ympäristöön suurimman laskennallisen luminanssiarvon. kun luminanssiarvo pienenee sään ja hämäryyden mukaan, alkaa ohjausjärjestelmä laskea valaisimien tehoa kynnysja siirtymäalueella. tunnelin sisäalueen valaistus palaa ympäri vuorokauden. kynnysja siirtymäalueen valaistus on toiminnassa valoisaan aikaan ja kytkeytyy illalla pois, kun tievalaistus syttyy. pimeän aikaan tunnelissa on päällä ainoastaan sisäalueen valaistus koko tunnelin matkalla. suurpainenatriumratkaisuissa valaistuksen ohjaus on tavallisesti jaettu kuuteen portaaseen. tämä on tuonut monissa tunneleissa ongelmia liikenteen hallintajärjestelmän toimivuuteen. Valoportaan muuttuessa alaspäin tietyissä olosuhteissa on hallintajärjestelmä antanut vääriä hälytyksiä ja se on jouduttu käynnistämään uudelleen. Leditekniikan ansiosta rantatunnelin kynnysja siirtymäalueen valaistus voitiin porrastaa kuuteentoista ohjausportaaseen. niiden avulla kynnys alueen valaistus reagoi nopeammin tunnelin suuaukon ympäristön luminanssimuutoksiin ja kynnysalueen tienpinnan luminanssi on autoilijoille miellyttävä ja turvallinen. riittävien ohjausportaiden ansiosta valaistuksen ohjausmuutokset ovat prosentuaalisesti sen verran pieniä, ettei ihmissilmä niitä juurikaan havaitse, ja kaikki tunnelin turvajärjestelmät toimivat luotettavasti. suunnitteluja toteutusvaiheen L 20 -luminanssimitoituskuvat santalahden puoleiselta suuaukolta. kuvat: LiCon-At Oy Rantatunneli, taMPeRe Hanke on toteutettu allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja rakentajat muodostavat yhteisen hanke organisaation. rantatunnelin allianssin pääosapuolet ovat tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen infra Oy, A-insinöörit suunnittelu Oy ja saanio & riekkola Oy. tunnelivalaistuksen suunnittelu: Mika saari, LiCon-At Oy turvavalaistuksen suunnittelu: tomi eskelinen, LiCon-At Oy sähkösuunnittelu: Ysp Oy tunneLiVALAistuksen teHOt jA VALAisinMäärät sisäalueen valaistus 41,5 kW, yhteensä 364 valaisinta kynnysja siirtymäalueen valaistus 74,3 kW, yhteensä 188 valaisinta turvavalaistus poistumistievalaisimia 211 kpl Lippuopasteita 64 kpl Muita valaisimia 108 kpl
• AUTOMAATIO TYÖKALUT SUOJAIMET SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA • Tuotteiden tekniset tiedot ja kuvat • Asiakaskohtaiset hinnat ja listahinnat • Myymäläkohtainen saatavuus • Hae ja tilaa tuotteita missä ja milloin vain! – tuotetiedot aina mukanasi – tuotetiedot aina mukanasi SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.? App Lataa Seuraa meitä: Koko sähkötarvikevalikoima ja alan paras tuotehaku mobiilissa. tuRVaValaistus tunnelin turvavalaistus koostuu varavalaistuksesta ja poistumiskäytävien valaistuksesta. Varavalaistus rakennettiin osaksi tunnelin sisäalueen valaistusta, joten osa sisäalueen valaisimista on kytketty keskeytymättömään virransyöttöjärjestelmään. tunneliputkien yhdyskäytävien puoleisille seinille asennettiin jatkuvatoimiset valaistut poistumistieopasteet noin 25 metrin välein. Yhdyskäytävät on tarkoitettu hätä tilanteessa toiseen tunneliputkeen siirtymistä varten. Onnettomuustilanteissa poistumistieopasteiden päissä olevat erilliset ledimerkkivalot syttyvät automaattisesti ja valaisevat metrin levyistä aluetta. jalankulkuyhdyskäytävien oviaukot on merkitty onnettomuustilanteissa liikennekeskuksesta ohjattavilla vihreillä vilkku valoilla. turvavalaistus asennettiin myös jalankulkuyhdyskäytäviin sekä ajoneuvokäytävään, jonka valaistusvoimakkuus on sama kuin tunnelin sisäalueella. VaseMMalla rantatunnelissa on yksi ajoneuvojen mentävä yhdyskäytävä pelastusja huoltoajoa varten. oikealla Hätäuloskäynteinä käytettäviä yhdyskäytäviä on tunnelissa noin 150 metrin välein. Yhdyskäytävät ovat paloja savuosastoituja uloskäytäviä tunneliputkesta toiseen. kuvat: Ari korkala, studio Valoisa nauris
• AUTOMAATIO TYÖKALUT SUOJAIMET SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA • Tuotteiden tekniset tiedot ja kuvat • Asiakaskohtaiset hinnat ja listahinnat • Myymäläkohtainen saatavuus • Hae ja tilaa tuotteita missä ja milloin vain! – tuotetiedot aina mukanasi – tuotetiedot aina mukanasi SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.? App Lataa Seuraa meitä: Koko sähkötarvikevalikoima ja alan paras tuotehaku mobiilissa. E ERCO on ajatellut toimistovalaistuksen uudella tavalla LEDillä varustettu Skim Downlight oval flood korvaa kaksi perinteistä valaisinta. Oval flood -linssijärjestelmä mahdollistaa pitkänomaisella valonjaollaan energiatehokkaan ja paremman valaistuksen toimiston käytäville sekä työpisteille. Täydellinen valo taloudellisesti laskettuna. www.erco.com/skim 2 downlight-valaisinta
• 10 VALO 2/2016 t ampereen rantatunneliin sujahdetaan itäpäässä sinisenä hehkuvan Falls-teoksen alta. Falls koostuu seitsemästä kuusimetrisestä teräspylväästä, joiden yläosaan rakennetuissa valoelementeissä loistaa vesiaihe. taiteellisesta työstä vastanneen tuula lehtisen visiossa tammerkosken voimalaitoksen putous valuu kuvaannollisesti rinnettä alas. – Vesi on merkittävä osa tamperetta, ja rantatunneli sukeltaa tammerkosken alta. teokset paikantavat kulkijalle missä ollaan, tekevät – sopiva sinivihreä löytyi yhdistämällä 57 prosenttia vihreitä ja 43 prosenttia sinisiä ledejä. jos olisimme halunneet tammerkosken omat värit, vaihtoehtoja olisivat olleet kutakuinkin ruskea, keltainen ja sammal, teosten valaistussuunnittelija annukka larsen nauraa. Valoa teosten ehdoilla Falls-teoksen vesiaiheinen kuva painettiin keraamisilla pigmenteillä valoelementin takimmaiselle lasilevylle. sen eteen koottiin akryylimuovitankoja ja -putkia kuvaa sumentamaan. Lasilaatikkoa valaisee sisältäpäin kaksi kapeakiilaista, kymmenasteista 39 watin spottivalaisinta. – Valo suunniteltiin teoksille alisteisesti. työtapa oli mielekäs, sillä tässä ympäristössä ei voi käyttää liikkuvaa valoa, Annukka Larsen toteaa. seinään, johon Fallsin pilarit nojaavat, on suunnattu sininen valopesu. Heittimiin on ladottu kaksi kolmasosaa sinisiä ja yksi kolmasosa viileän valkoisia ledejä. Väripesuissa käytettyihin heittimiin Larsen valitsi up-d-katuvalooptiikan, jonka kiila on sekä kapea että leveä. – Lähes kaikki teosten valaisimet ovat kustomoituja lediheittimiä, jotta valon väri saatiin halutuksi. dMX-heittimiin verrattuna ”tyhmät” heittimet ovat kustannustehokkaita, niiden huolto on helppoa ja vikatilanteet voi ratkaista valaisimenvaihdolla. Myös himmennin tulee kaupan päälle, Larsen kertoo. tunnelin perusvalaistusta säädellään suuaukolla automaattisesti tehtävän luminanssimittauksen mukaan. Valaistus tunnelin alussa sopeutetaan ulkona mitattuun valoon, ja valon määrä vähenee kohti tunnelin sisustaa. – suuaukon yläpuolelle sijoitettu Falls on suunniteltu syttymään mainosvalojen tapaan, jotta se erottuisi myös päiväsaikaan. kun valon määrä laskee 500 luksiin, syttyvät lasilaatikoiden valot. sadan luksin kohdalla syttyvät siniset taustavalot, Larsen selittää. Mittauksissa todettiin Fallsin vaikuttavan tunnelin valaistukseen. Vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, että se kasvattaisi tunnelin energiankulutusta. taide tuo Valoa tunneliin Rantatunnelin rosoiset rakenteet saavat inhimillistä ilmettä taiteesta. niin teokset kuin taidevalaistus muistuttavat tampereen läpi virtaavasta vedestä sekä kaupungin teollisuushistoriasta. taide tekee tunnelissa liikkumisesta mielekkäämpää ja sitä kautta helpompaa. Falls – nAistenLAHden VALOteOs taiteellinen työ: tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy suunnittelutiimi: tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy ja Hanna Aitoaho, A-insinöörit suunnittelu Oy Rakennesuunnittelu ja mallinnos: jukka-pekka kataja, A-insinöörit suunnittelu Oy Valokuvaus ja kuvankäsittely: studio jouko järvinen ky Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen teoksen valmistus ja asennus: kalajoen teräs Oy sähkösuunnittelu: nodeon Oy sähköurakointi: Are Oy taustan valaistus: easy Led Oy:n prO 200 -lediheitin erikoisversiona (60 W, up-d-katuvalo-optiikka, valon väri vaalea sininen, toteutettu yhdistelmällä: 67 % sinisiä ja 33 % viileän valkoisia 5 000 k ledejä) lasilaatikon valaistus: easy Led Oy:n prO 100 -lediheitin erikoisversiona (39 W, kapeakiilainen 10 asteinen spotti, valon väri viileän valkoinen 5 000 k) näkyväksi kaupungin erityispiirteitä ja nostavat ajajan vireystilaa, Lehtinen maalailee. tunnelin keskivaiheille sijoitettu tammerkoski-teos merkitsee 60 metrin matkalta kohdan, jossa kuljetaan kosken alta, ja vie ohikulkijan hetkeksi vedenalaiseen maailmaan. teoksen väri mietittiin eLY-keskuksen kanssa. se ei saanut muistuttaa liikaa hälytysajoneuvojen sinistä, eikä olla liian kirkas tai häiritä ajajia. Väri tarkistettiin koevalaistuksessa yhdessä taiteellisen työryhmän, tilaajan ja tunnelin turvallisuudesta vastaavan tahon kanssa. teksti: katri puranen kuvat: Annukka Larsen rantatunnelin suuaukon yläpuolelle sijoitettu Falls kuvaa tammerkosken voimalaitoksen putousta. putouksen kuohut on painettu keraamisilla pigmenteillä pylväiden valoelementtien takalaseihin.
• 11 VALO 2/2016 tuli ja sade – iLMAnVAiHtOpiippujen tAideteOs taiteellinen työ: jan-erik Andersson Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen tuleva valaistusratkaisu: tuli ja sade -teosparille on tehty vasta koevalaistus, eikä lopullisesta valaistustavasta ole vielä päätöstä. tavoite on tuoda sade esiin viileän valkoisella ja tuli lämpimän valkoisella valolla. Valo suunnataan siten, että se ei häikäise lähi talojen asukkaita tai alueella liikkuvia, eivätkä piippujen pinnan saumat tule esiin. toteutus valmistunee syksyllä 2017. tampereen taidemuseon järjestämässä kilpailussa haettiin ilmanvaihtopiippuihin taideteosta, josta teräs rakenteet saisivat inhimillistä ilmettä ja joka tekisi piipuista maamerkin kaupunkikuvaan. kilpailun voitti jan-erik Anderssonin tuli ja sade.
• 12 VALO 2/2016 taMMeRkoski – rAntAtunneLin VALOteOs Valoaiheen suunnittelu: tuula Lehtinen, Frei Zimmer Oy ja Hanna Aitoaho, A-insinöörit suunnittelu Oy Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen Gobojen suunnittelu ja tekninen toteutus: Arto Heiskanen ja joonas saaranen, Whitenight Lighting Oy sähkösuunnittelu: nodeon Oy sähköurakointi: Huoltotyö pentti Oy sininen valopesu seinillä: easy Led Oy:n prO 200 -lediheitin erikoisversiona (50 W, up-d-katuvalo-optiikka, valon väri sinivihreä, toteutettu yhdistelmällä: 57 % vihreitä ja 43 % sinisiä ledejä) Gobovalaistus: philips prOflood -profiilivalaisin (150 W monimetallilamppu), erikoisgobo (Goboservice) tammerkoski-teos merkitsee tunnelissa kosken alituskohdan. Gobojen vesiaiheisen kuvion täytyi olla riittävän suurta, jotta se erottuu ympäristöstään 60 kilometrin tuntivauhdilla liikkuville autoilijoille.
• 13 VALO 2/2016 kiRjaiMellisesti Veden alla tammerkoski-teoksen seinälle projisoitava vesimaailma löytyi kokeilujen jälkeen aidosta ympäristöstä. – Aluksi testasimme heijastuksia useilla eri tekniikoilla, mutta paras tulos saatiin siitä, kun tuuli heiluttaa järvenpintaa ja auringonvalo heijastuu pohjaan, kuvailee lasigobot suunnitellut arto heiskanen. kummankin tunnelin vesimaailma projisoidaan neljällä profiiliheittimellä, joiden jokainen gobo on suunniteltu erikseen. toisessa tunnelissa heijastus tulee katsojan suunnasta, toisessa katsojaa vastaan. projisointi vaikeasta kulmasta teetti töitä perspektiivin korjauksen kanssa samoin kuin valon himmeneminen pitkällä heijastusmatkalla. – Myös seinämateriaali oli haastava, sillä toisessa tunnelissa teoksen kohdalla on ruiskubetonoitu pinta, toisessa kiiltävähkö tasainen elementtipinta, Heiskanen kertoo. sinisen ja oRanssin Välillä koko naistenlahden puoleinen alue, jonne Falls sijoittuu, ammentaa veden väreistä. naistenlahden voimalaitos on entuudestaan valaistu sinisin sävyin, ja jan-erik anderssonin tuli ja sade -teospariin kuuluva sade värjää ilmanvaihtopiipun siniseksi ja valkoiseksi. tunnelin toisessa päässä, santalahdessa, värimaailmaa ohjaa kaupungin teollisuushistos1 – pAAsikiVentien risteYssiLLAn VALAistus, sAntALAHti Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, ALd Larsen sähkösuunnittelu: nodeon Oy sähköurakointi: Are Oy Pilareiden kohdevalaistus: easy Led Oy:n prO 200 -lediheitin erikoisversiona (60 W, 10 asteinen spotti, valon väri oranssi, toteutettu yhdistelmällä: 50 % keltaisia ja 50 % amberin värisiä ledejä) Aitoaho edusti tunnelin toteuttajaa taideteoksia suunnittelevassa työryhmässä. – tammerkoskea lukuun ottamatta kaikki teokset suunniteltiin osaksi rakenteita: meluesteet muutettiin taidegalleriaksi ja ilmanvaihtopiipuista järjestettiin taidekilpailu yhdessä tampereen taidemuseon kanssa, Aitoaho kertoo. Lehtinen pitää mielenkiintoisena monialaista työskentelyä, jossa taiteilija pääsee osaksi kokonaista tietyöryhmää. – taide on ollut pitkään tuupattuna gallerioihin ja museoihin. Ympäristössä tehdään koko ajan ratkaisuja, joissa taiteella voi olla paikkansa, Lehtinen muistuttaa. taide voi ottaa teknisten rakenteiden pinnat ja muodot hyötykäyttöön laatimalla niille sisältöjä. samalla voidaan vaikka esitellä kaupungin strategioita, kuten profiloitua kulttuurikaupunkina. Rantatunnelin taideValaistus estetiikkarakenteet, joissa valo on mukana, on rahoitettu noin 200 000 euron erillisrahoituksella. tilaaja: pirkanmaan eLY-keskus ja tampereen kaupunki Rakennuttaminen ja koordinointi: Heini Orell, Frei Zimmer Oy ria. tuli-ilmanvaihtopiipussa korkeuksiin kurottelevat keltaiset ja oranssit liekit, ja melutaidegalleriaksi muutetun meluesteen ja tunnelin suuaukon häikäisysuojien väreissä lämmittävät maanläheiset sävyt. santalahden ja naistenlahden valaistut sillat tulevat toimimaan pimeän ajan portteina alueelle. santalahden paasikiventien risteyssillan pylväiden oranssin valon värin Larsen valitsi ilmanvaihtopiipussa käytetyn maalin sävyä vastaavaksi. naistenlahden rauhaniementien silta saa pian samanlaisen sinisen valaistuksen kuin Falls. taidetta taRjolle suomessa ei vielä mielletä taidetta itsestään selväksi osaksi ympäristösuunnittelua, eikä tilaustöitä ole tarjolla, joten taiteilija tuula Lehtinen ja tuottaja heini orell ehdottivat taideohjelman laatimista tampereen kaupungin ja pirkanmaan eLY-keskuksen edustajille. taidesuunnitelma tehtiin yhteistyössä muun tunnelista vastaavan työryhmän kanssa. tässä vaiheessa rakenteet oli jo päätetty, joten teosten oli sopeuduttava näihin suunnitelmiin. – suurin haaste oli kaiken nivominen yhteen sekä taloudellisesti että käytännöllisesti. se oli vain uskomatonta neuvottelua ja miljoona excel-taulukkoa, Lehtinen henkäisee. – tunnelin toteuttajat kuitenkin näkivät taiteen mukanaan tuomat arvot, tieympäristörakenteiden suunnittelija hanna aitoaho toteaa. paasikiventien silta toimii pimeän aikaan porttina santalahden alueelle. sillan valaisussa käytetään oranssin sävyä, joka löytyy myös santalahden tuli-ilmanvaihtopiipusta.
• 14 VALO 2/2016 O petustilan valaistusratkaisujen ja -yksityiskohtien valintaan vaikuttavat käyttöympäristö ja valoteknilliset vaatimukset. Lähtökohta on energiankulutukseltaan optimoitu valaistus, jolla oppilaat ja opettajat näkevät toisensa sekä opetusmateriaalina käytetyn aineiston miellyttävästi ja häikäisemättömästi. toisaalta uudentyyppiset opetusmuodot tai opetuksessa käytettävät älylaitteet saattavat muuttaa valaistustarpeita. käYttöYMPäRistön asettaMat VaatiMukset tilan arkkitehtuuri on valittavien valaistusratkaisujen lähtökohta. Valaistuksella voi tukea, korostaa tai pehmentää arkkitehtonisia ratkaisuja. tilojen pintamateriaalit ja pintojen värit vaikuttavat merkittävästi sekä keinovalossa että päivänvalossa saavutettaviin valaistustasoihin, luminanssisuhteisiin ja sitä kautta koko tilakokemukseen. epäsuora tai pinnoilta heijastuva valaistus ei toimi, jos pinnat ovat kovin tummat. toisaalta jos valaisimet tai suora auringonvalo kohdistuu kirkkaasti puhtaan valkoiseen suureen pintaan, saattaa se olla jopa häikäisevä. erilaisiin muuttuviin tilanteisiin vaikutetaan valaistuksen tilakohtaisella ohjauksella. Valaistuksen ohjaukseen saadaan muunneltavuutta ryhmittelemällä opetustilan valaistus pienempiin vyöhykkeisiin, kuten tilan ikkunalinjaan, etu-, keskija takaosaan sekä muihin seinäpintoihin. koulujen Valaistuksen MuuttuVAt käYttötArpeet jA tunneLMAt teksti: jukka Huttunen, Granlund Oy nykyajan opetusmenetelmissä käytetään monipuolisesti opetustiloja, mikä haastaa valaistussuunnittelun. Perinteisiä pulpetteja vähennetään ja nojatuoleja lisätään oppilaiden vetäytyessä tekemään ryhmätöitä koulun aulaja käytävätiloihin. Yhä enemmän opiskellaan tehden ja kokien. lisäksi älylaitteiden käyttö tuo valaistukseen lisätarpeita. iStock.com/imaginima
• 15 VALO 2/2016 Liituja kirjoitustaulujen pinnoille tuotetaan tasainen lisävalaistus valonjaoltaan epäsymmetrisillä valaisimilla. Mikäli kirjoitustaulu on pinnaltaan tumma, se vaatii vaaleaa pintaa enemmän valoa. Valkoisten kiiltäväpintaisten taulujen valaistuksessa on taas otettava huomioon mahdollisesti pinnasta syntyvät heijastukset. esityspinnat vaihtelevat projisointipinnoista interaktiivisiin kosketusnäyttöihin, joiden heijastusja erottelukyvyt ovat vaihtelevia. perusperiaatteena on, että projisointitai näyttöpinnalle osuu mahdollisimman vähän yleisvaloa, mikä otetaan huomioon yleisvalaisimien ryhmittelyllä ja valonjaon oikealla valinnalla. projektorien heikommasta valovoimasta johtuen koko tilan valaistusta on vähennettävä, jotta kuva olisi riittävän kirkas. koko tilan pimentäminen taas vaikeuttaa muistiinpanojen tekemistä, rasittaa silmiä ja rajaa opettajan näkyvyyttä. nykyaikaiset isokokoiset näytöt ovat valovoimaisempia, eikä hajavalo häiritse niiden kuvaa niin merkittävästi. Opetustilan monipuolinen valaistuksen ohjaaminen antaa hyvän lähtökohdan tehokkaalle opiskelulle. Valaisinvalinnassa tärkeitä tekijöitä ovat kustannukset, turvallisuus, kestävyys sekä varaosien nopea saatavuus ja takuuehdot. keittiöissä ja teknisen työn tiloissa on otettava huomioon tiiveysluokitukset ja liikuntasaleissa puolestaan urheilutilan vaatimukset valaisimien iskunkestävyyksille. suunnittelulla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti tarvittavan huollon määrään, siksi valaisintyyppien, valaisinsijoittelun ja pitkäikäisten valonlähteiden valinta on tärkeää. nopeasti yleistyneiden ledivalaisimien valotehokkuus, valovirran alenema ja vikaantumissekä kuolleisuusarvot vaihtelevat suuresti eri valmistajien välillä, minkä vuoksi valaisinvertailu on välttämätöntä. suunniteltavan valaistuksen on täytettävä sekä energiatehokkuusettä valoteknilliset vaatimukset valaistuksen laadusta tinkimättä. energian kulutusta voidaan vähentää myös valaisimien tarpeenmukaisella käytöllä. Läsnäolo-ohjauksessa tilan valaistus ohjautuu automaattisesti käytön mukaan ja sammuu sopivan viiveajan jälkeen. poissaolo-ohjauksessa on yhdistetty läsnäolo-ohjauksen sammutus, mutta valaistuksen sytytys tapahtuu käsin painikkeesta. ikkunoista saatavaa päivänvaloa hyödynnetään päivänvalo-ohjauksella. päivänvalo-ohjauksessa tilan valaisimia säädetään portaattomasti siten, että päivänvalon ja keinovalon yhdistetty valaistusvoimakkuus pysyy haluttuna. kun päivänvalon määrä lisääntyy tilassa, pienentyy keinovalon ja käytetyn energian osuus. siten päivänvalo-ohjaus samalla kompensoi valovirran alenemasta johtuvaa valaistuksen ylimitoittamista. näiden kaikkien ohjaus tapojen yhdistelmällä saavutetaan suurin hyöty energian kulutuksessa, valaistuksen käyttöikä pidentyy ja sen myötä huoltotarve vähenee. uuden tekniikan ansiosta voidaan nykyisin jäljitellä luonnonvalon voimakkuuden ja värisävyn muutoksia keinovalolla, jolloin sisäolosuhteisiin saadaan vuorokausirytmin mukaista vaihtelua. tällainen niin sanottu dynaaminen keinovalaistusjärjestelmä on todettu erilaisissa käyttöympäristöissä hyödylliseksi, koska se parantaa käyttäjien vuorokausirytmiä ja vireystilaa. Opetustilanteessa opettaja voi myös vaikuttaa tunnelmaan säätämällä valaistusta kirkkaaksi ja kylmänsävyiseksi, kun halutaan lisää energiaa tai hämärämmäksi ja lämminsävyiseksi rauhoittumista ja keskittymistä varten. järjestelmän valaisimet ja ohjausjärjestelmä ovat monimutkaisemmat ja kalliimmat kuin normaalitason valaistusjärjestelmässä. Valoteknilliset VaatiMukset standardi sFs-en 12464-1 määrittää sisätyötilojen keskeiset valaistusvaatimukset ja suosittaa valaistuskäytännöt. Valaistusvoimakkuus luokkahuoneen vaakatasoisilla työalueilla pitää olla vähintään 300 tai 500 luksia. perustason opetuksessa riittää em. matalampi valaistustaso. Aikuisopiskelussa tarvitaan tehokkaampaa yleisvalaistusta ikääntyvien ihmisten valontarpeen lisääntymisen vuoksi. Auditoriossa, käsityöluokassa, teknisen työn opetustiloissa ja kirjaston lukutilassa valaistusvoimakkuuden tulee olla 500 luksia. taidekoulujen piirustussaleissa ja teknisen piirustuksen saleissa valaistusvoimakkuuden on oltava 750 luksia. Liituja kirjoitustaulujen pysty pinnoilla tason pitäisi olla 500 luksia. Voimistelusaleissa yleisraja on 300 luksia, mutta jos tila toimii myös tutkintoja luentosalina tai sitä käytetään kilpaurheiluun, vaaditaan korkeampi luksiarvo. tärkeimpien seinien valaistusvoimakkuudeksi suositellaan vähintään 75 luksia ja kattoon yli 50 luksia. Huomattavat valaistusvoimakkuuserot työalueen ympäristössä aiheuttavat epämukavuuden tunnetta ja näköväsymystä. siksi työalueen välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuuden tulee olla suhteessa työalueen valaistusvoimakkuuteen. näin pyritään saamaan aikaan tasapainoinen luminanssijakauma näkökentässä. Välittömäksi lähiympäristöksi kutsutaan näkökentässä olevaa työaluetta ympäröivää vähintään puolen metrin levyistä vyöhykettä. Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuus saa olla matalampi kuin työalueella. jos valaistusvoimakkuus on esimerkiksi työalueella 500 tai 300 luksia, on sen oltava välittömässä lähiympäristössä vähintään 300 tai 200 luksia. Välitöntä lähiympäristöä ympäröivää vähintään kolmen metrin levyistä vyöhykettä tilan asettamissa rajoissa kutsutaan tausta-alueeksi. sen valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään kolmasosa välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudesta. Opetustiloissa valaistusvoimakkuuksien tasaisuuden tulee työalueella olla vähintään 0,60, välittömässä lähiympäristössä vähintään 0,40 ja tausta-alueella vähintään 0,10. nykyaikaisten opetustilanteiden siirtyminen perinteisistä luokkahuoneista vapaamuotoisempiin opetusympäristöihin haastaa valaistussuunnittelun. iS to ck .c om /Iz ab ela H ab ur
• 16 VALO 2/2016 Opetustiloissa kalustus ja työpisteiden sijoitukset voivat muuttua merkittävästi, joten tilat tasaisesti kattava valaistusratkaisu on suositeltava. Aulaja muissa erikoistiloissa valaistustasot tulee suunnitella käyttötapaa ja haluttua tunnelmaa vastaaviksi, kuitenkin vähintään 100–300 luksia. keskimääräisen sylinterivalaistusvoimakkuuden on sisätyötilojen valaistusstandardin mukaan oltava vähintään 150 luksia tiloissa, joissa hyvä visuaalinen kommunikaatio on tärkeää. Hyvä muodonanto saavutetaan, kun sylinteri valaistusvoimakkuuden suhde horisontaaliseen valaistusvoimakkuuteen on välillä 0,30–0,60. pysty tason valaistusvoimakkuusarvo sylinterin pinnalla pitäisi täyttyä istuvalle henkilölle 1,2 metrin ja seisovalle 1,6 metrin korkeudella. tämän arvon toteutuminen on hyvin riippuvainen tilan valaistusratkaisusta sekä pintojen värisävyistä. tummat pinta sävyt ja suora valaistus eivät useinkaan toteuta suositusta. Valaistuksen värivaikutelma on hyvä suunnitella suhteessa tilan pintojen sävymaailmaan. Valonlähteiden värintoistoindeksin tulee olla hyvä eli vähintään 80 (värintoistoluokka 1B) ja taide tiloissa jopa erinomainen eli yli 90 (värintoisto luokka 1A). Värilämpötilat vaihtelevat tyypillisesti lämpimän valkoisesta 3 000 kelvinistä neutraaliin 4 000 kelviniin. taidetiloissa värilämpötila voi olla kylmä 5 000–6 500 kelviniä. kylmistä värilämpötiloista kannattaa keskustella käyttäjän kanssa aina ennen lopullista valintaa. Valaistuksen väri ominaisuuksien hallinta koko rakennuksessa on tärkeää tasapainoisen tilasarjan luomiseksi. Opetustilojen pintojen tulee heijastaa valoa niin, että tilasta tulee ilmeeltään riittävän valoisa. sopivat pintojen luminanssit ja niiden suhteet toisiinsa (luminanssijakauma) tehostavat näkemistä, tekevät tiloissa toimimisen miellyttäväksi ja mahdollistavat näköolosuhteet, jotka eivät rasita silmiä pitkäaikaisessakaan oleskelussa. Luminanssijakauma on riippuvainen pintojen väreistä ja niiden heijastuskertoimista sekä pinnoille suunnatusta valosta. suunnitteluvaiheessa tarvitaan hyvää yhteistyötä sekä sisätilojen ilmettä että valaistusta suunnittelevien välillä. Opetustiloissa on erityisen tärkeää rajoittaa valaisimien suoraan aiheuttamaa kiusahäikäisyä, jotta silmät eivät väsy ja näkötehokkuus kärsi. kiusahäikäisyä arvioidaan uGr-menetelmällä, jonka arvot vaihtelevat 10–28 välillä. suurempi luku tarkoittaa voimakkaampaa häikäisyä. Opetustiloissa uGr-arvon pitäisi olla enintään 19, muissa vähemmän tärkeissä tiloissa arvo saa olla suurempi. Häikäisyominaisuudet tulee arvioida tilassa useisiin katselusuuntiin, koska kalustus ja käyttötavat saattavat vaihdella. Vaikka laskennallisesti tietty valaisin täyttäisikin vaatimukset, voi se olla hyvinkin kirkas ja häiritsevä, jos pienikokoiset kirkkaat ledimoduulit ovat alhaalta päin suoraan nähtävissä. usein on siksi tarpeellista tarkastella häikäisyä myös visuaalisesti eli mallivalaisimin ja -asennuksin. käytännössä suoraa häikäisyä voidaan rajoittaa, kun valaisimissa käytetään hyvälaatuisia matalaluminanssiritilöitä tai mikroprismahäikäisysuojia. Häikäisyä voidaan vähentää, kun nostetaan kattopinnan valoisuutta epäsuoran valaistuksen avulla, jolloin yleinen valaistuksen sopeuttamistaso on korkeampi ja häikäisy suhteellisesti pienempi. Myös valaisimien pieni luminanssi, pinta-ala ja määrä sekä pitkä etäisyys katsojaan vaikuttavat suotuisasti häikäisyindeksiin. nykyisin opetustiloissa käytetään erilaisia tietoteknisiä laitteita, joten on järkevää suunnitella tilat häikäisyn kannalta näyttöpäätetyötiloina sisätyötilastandardin mukaan. Opetuskäytössä valaisimien keskimääräinen luminanssi yli 65 asteen kulmassa kaikissa tasoissa valaisimen ympäri ei saa ylittää 1 500 cd/m 2 , kun käytettävä näyttö on taustaltaan valkoinen ja normaaliluminanssinen (? 200 cd/m 2 ). Mikäli käytetään suuriluminanssisia näyttöjä ( > 200 cd/m 2 ), raja on 3 000 cd/m 2 . koska suositusarvot ottavat huomioon vain korkeintaan 15 astetta pystytasosta kallistetut näyttöpinnat, nykyaikaiset kiiltäväpintaiset tabletit ja älypuhelimet ovat suositus arvojen ulkopuolella ja niihin suoraan yläpuolelta heijastuvat valaisimet rasite. Osittain epäsuoraa valaistusta voidaan pitää järkevänä ratkaisuna myös näiden tilanteiden välttämiseksi. Luokkahuoneiden ja auditorioiden valaistuksen pitäisi olla säädettävä. käyttäjät haluavat useimmiten itse päättää, minkälainen valaistus heillä on missäkin tilanteessa käytössä. tämä asettaa haasteita helppokäyttöisen valaistuksen ohjausjärjestelmän valinnalle. Yksinkertainen, toimintavarma ja kustannuksiltaan kohtuullinen ratkaisu on ryhmitellä valaisimet riittävän pieniin ohjausryhmiin tilan eri osissa ja ohjata sekä säätää niitä painikkeiden ja päivänvaloohjaukseen perustuvien paikallisten läsnäolotunnistimien avulla. porrasja käytävätiloissa voidaan harkita ns. perusvalaistustoimintoa, joka antaa mukavuutta tiloihin kuljettaessa ja tiloihin nähtäessä. tällöin valaistus himmennetään hitaasti minimitasolle, kun liikettä ei havaita normaaleina käyttöaikoina. Valaistus kirkastuu nopeasti, kun liikettä havaitaan, ja toiminta alkaa alusta. kalliimpia ratkaisuja ovat väyläpohjaiset koko kiinteistön kattavat valaistuksen ohjausjärjestelmät, joissa kaikki toiminnot määritellään ohjelmoimalla. niiden hyötyjä ovat ohjausmahdollisuuksien suuri määrä ja muuntojoustavuus. Haittana on erikoisosaamista vaativan ohjelmoinnin tarve, kun lisätään uusia valaisimia rikkoutuneiden tilalle tai halutaan muutoksia valmiiksi ohjelmoituihin tilanteisiin. Voimistelusaleissa valaistusvoimakkuuden yleisraja on 300 luksia. jos tila toimii myös tutkintoja luentosalina tai sitä käytetään kilpaurheiluun, vaaditaan korkeampi luksiarvo. kohde: pruukin yhtenäiskoulu, seinäjoki. kuva: Antti rinne Artikkeli perustuu pian julkaistavaan, päivitettyyn st-korttiin 58.16 koulutustilojen valaistus.
• Justus-LED-seinä/kattovalaisin 41 260 25, Justus R, 20 W / 840, valkoinen, 1 850 lm 41 260 26, Justus R, 20 W / 840, antrasiitti, 1 850 lm 41 060 27, Justus R Eye, 20 W / 840, valkoinen, 1 100 lm 41 060 28, Justus R Eye, 20 W / 840, antrasiitti, 1 100 lm 41 260 29, Justus S pysty, 20 W / 840, valkoinen, 1 050 lm 41 260 30, Justus S pysty, 20 W / 840, antrasiitti, 1 050 lm 41 260 31, Justus S vaaka, 20 W / 840, valkoinen, 950 lm 41 260 32, Justus S vaaka, 20 W / 840, antrasiitti, 950 lm Lisätietoja lähimmältä Onnisen myyjältä. Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111, www.onninen.fi Genesis II -yleisvalaisin 41 260 21, Genesis II, 12 W / 830, 820 lm 41 260 22, Genesis II 12 W / 840 820 lm 41 260 23, Genesis II, 12 W / 830, Radar, 820 lm 41 260 24, Genesis II, 12 W / 840, Radar, 820 lm LEDeli-työpistevalaisin 41 260 56, LEDeli 5 W, 450 mm, IP21, 500 lm 41 260 57, LEDeli 8 W, 550 mm, IP21, 800 lm 41 260 58, LEDeli 11 W, 750 mm, IP21, 1200 lm 41 260 59, LEDeli 14 W, 1 100 mm, IP21, 1500 lm Laadukkaat onnLine-vaLaisimet sisälle ja ulos, kattoon sekä seinään AsuntOVALAIsIMEt ammattilaisen tarpeisiin Genesis ii leDeli saatavana tutkalla tai ilman uutuus! ovaalimalli saatavana luomella ja pyöreä sekä luomella että ilman justus
• 18 VALO 2/2016 k atukuvassa ja teiden varsilla katse kiinnittyy yhä useammin suurikokoisiin ledimainostauluihin. pimeässä välkkyvät laajat valopinnat vievät herkästi autoilijan huomiota liikennetapahtumilta. kirkkaat mainostaulut ovat olleet myös lehtien otsikoissa, kun lähialueiden asukkaat ovat pitäneet niitä häiritsevinä. – perinteiset tienvarsimainostaulut ovat pikkuhiljaa häviämässä, ja niiden tilalle tulevat leditaulut. Hyvällä maulla tehtyinä leditaulut ovat varmasti hyvä tapa mainostaa. kirkkaus tuottaa huomiota, mutta sillä on myös rajansa. hyvä mainos vangitsee katsojan huomion. tienvarsien kirkkaat ja välkkyvät mainostaulut voivat tehdä sitä liiaksikin ja olla vaaraksi liikenteelle. oulussa otettiin käyttöön ohjeistus, joka antaa ylärajat mainostaulujen luminansseille. Maanteiden valomainoskäytäntö muuttui syksyllä, kun liikennevirasto uudisti tienvarsimainonnan sääntelyä. tienVaRsiMainoksissa loistaVat ledit eHeää kAupunkikuVAA VAi kirkkAitA Häiriköitä? jos taulut ovat epämiellyttävän kirkkaita, ei niitä enää haluta lukea, sanoo vanhempi suunnittelija Martti Paakkinen sito Oy:stä. – Ledimainostaulujen suuri ongelma on se, että tekniikka on uutta mainostoimijoillekin. Mainoksen kirkkauden säätö ympäristön valoisuuden mukaan ei tahdo toimia, toteaa Liikenneviraston liikenteen ohjauksen asiantuntija tuomas österman. kansainvälisellä ulkomainosyhtiö Clear Channelilla on suomessa yli 800 digitaalista mainospintaa, joista noin sata on ympäri suomea teiden varsilla olevia ledimainostauluja. teksti: Marjukka puolakka
• 19 VALO 2/2016 – taulujen maksimiluminanssit ovat luokkaa 5 000–10 000 cd/m 2 , mutta maksimi tehoja ei käytetä. Liian suuret valon määrät eivät antaisi arvoa mainostettaville tuotteille, eivätkä myöskään mainoslaitteiden omistajille. tehojen pienentäminen pidentää myös leditaulujen käyttöikää, koskinen jatkaa. oulu ohjeistaa Mainostajia Oulussa lähdettiin liikkeelle tienvarsimainosten käytön ohjeistamiseksi, kun kirkkaina loistavat leditaulut alkoivat vallata kaupunkitilaa. – Huolta ja häiriötä aiheuttivat varsinkin pimeille katuosuuksille ja liittymäalueille sijoitetut hyvin kirkkaat ja välkkyvät vaihtuvanäyttöiset taulut. taulujen nopean lisääntymisen myötä Oulun kaupunki halusi ohjeistaa niiden sijoittamista ja valo-ominaisuuksia. Myös Liikennevirasto halusi kertoa oman näkemyksensä taulujen sijoituksesta teihin nähden, kertoo paakkinen. Oulun kaupungin ja pohjois-pohjanmaan eLY-keskuksen vuonna 2014 julkaisema lupaohjeistus antaa pelisäännöt mainostaulujen sijoittamiselle ja rajat niiden kirkkaudelle. Ohje Oulun kaupungin alueen ulkoja tienvarsimainosten sijoittamisesta koskee tienvarteen, viheralueille ja kiinteistöjen tonteille tai rakennuksiin asennettavia taustavalaistuja tai itsevalaisevia mainostauluja. Ohjeistuksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuuden ohella kaupunkikuvaa ja asuinviihtyvyyttä. toimintaa valvoo tienpitoviranomainen ja kaupungin rakennusvalvonta. Oulun kaupunki suhtautuu periaatteessa myönteisesti tienvarsimainontaan. Ympäristön soveltuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta mainostaminen ei kuitenkaan sovi kaikkialle. Mainostaulujen sijoittamista on rajoitettu muun muassa kaupungin vilkkaimpien pääväylien ja liikennevalo-ohjattujen liittymien läheisyydessä. Ohjeistuksessa on myös annettu mainostauluille minimietäisyydet tien reunasta ja rajat taulujen maksi mikoolle. Ohjeistuksen mukaan vaihtuvanäyttöisten mainostaulujen keskimääräinen luminanssi ei saa pimeänä aikana ylittää arvoa 300 cd/m 2 ja taulujen tulee säätää kirkkauttaan automaattisesti ympäristön valoisuuden mukaan. päiväkäytön maksimiluminanssi on 5 000 cd/m 2 . sisältöä vaihtuvanäyttöisessä mainostaulussa saa esittää vain kello 6–23 välisenä aikana. – taulujen kirkkautta voidaan arvioida kosinikorjatulla valaistusvoimakkuusmittarilla. Luminanssiraja 300 cd/m 2 vastaa tilannetta, jossa taulun edestä mitattu vertikaalivalaistusvoimakkuus saa nousta enintään neljä luksia mainostaulun säteilemän valon johdosta. Mittauskorkeus on 1,5 metriä, ja mittausetäisyys määräytyy taulun koon perusteella, toteaa paakkinen. VälkYnnästä sulaVaan Vaihtoon Oulun ohjeistuksen mukaan tienvarsimainosten tulisi olla mahdollisimman selkeitä, jotta ne eivät vangitse autoilijan huomiota liian pitkäksi aikaa. tekstin ja kuvien tulisi olla sellaisia, että tienkäyttäjän on helppo omaksua ne ”yhdellä silmäyksellä”. suositeltavaa on, että mainos sisältää enintään 6–7 sanaa logon tai kuvan lisäksi. peräkkäin esiintyvien mainosten taustaväritys ei saa poiketa liikaa toisistaan. – Asioita voi tehdä hyvin ja huonosti, myös digitaalisten mainospintojen osalta. Mainoslaitteiden tulee olla laadukkaita, ympäristöön sopivia ja niiden tulee tuoda mainostajan viesti hyvin ja tyylikkäästi esille, kertoo partner manager jemina koskinen Clear Channelilta. koskisen mukaan vielä viitisen vuotta sitten markkinoilla saattoi olla alan pienimpien toimijoiden käyttämiä ledimainostauluja, joiden kirkkaus ei ollut automaattisesti säädettävissä. Moderneissa tauluissa on toimiva automatiikka, joka säätää taulun luminanssin ympäristön valoisuuden mukaan. Hämärän aikaan autoilijoiden huomiosta kilpailevat teiden varsilla loistavat ledimainostaulut. Helsingissä ledimainostaulujen sijoittamista tarkastellaan tapauskohtaisen lupaharkinnan perusteella. kuva: petri Vuorio Oulun kaupungin ohjeistuksen mukaan vaihtuvanäyttöisten mainostaulujen keskimääräinen luminanssi ei saa pimeään aikaan ylittää arvoa 300 cd/m 2 . ennen uusien raja-arvojen määrittelemistä mitattiin valtatie 22:n varrella sijaitsevasta mainostaulusta jopa yli 1 000 cd/m 2 keskimääräisiä luminanssiarvoja. kuva: jani karjalainen, sito Oy
• Laruta & Gonia Energiatehokkuutta taajamavalaistukseen LISÄTIETOJA: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Uudet RZB:n led taajamavalaisimet Laruta ja Gonia tarjoavat energiatehokkaan ja laadukkaan ratkaisun katujen, kävelyteiden, pysäköintialueiden ja puistojen valaistukseen. Molemmista sarjoista tarjolla useita valonjakoja, tehoja, valonväreillä 3000 K tai 4000 K, valontuotto 2000-8100 lm. Laruta Gonia – esimerkiksi kuuden sekunnin välein keltataustaisesta mustataustaiseksi vaihtuva mainos koettiin Oulussa häiritsevänä. Ohjeistuksen mukaan vaihtuvanäyttöisen mainoksen tulee olla kaupunkialueella näkyvissä vähintään kuusi sekuntia. Animaatioita, videoleikkeitä tai liikkuvia tehosteita ei mainoksissa sallita, jatkaa paakkinen sito Oy:stä. Mainostilan vuokraajalle mainosten vaihtuminen tietää lisämyyntiä. – Vaihtuvanäyttöisissä ledimainostauluissamme mainosten esitysajat ovat 6–30 sekuntia. peräkkäisten mainosten välillä oleva asteittainen himmennys pitää huolen siitä, että mainokset vaihtuvat sulavasti ilman häiritsevää välähdystä. On hyvä, että asioista keskustellaan ja yhteistyöllä syntyy ohjeistuksia, joita kaikki voivat noudattaa, kertoo Clear Channelin koskinen. Maanteiden Mainonta Muuttui Ledimainostauluja on viime vuosina alkanut ilmaantua taajamien lisäksi myös maanteille ja asemakaava-alueiden reunoille. Maanteiden tienvarsimainontaa koskeva lainsäädäntö muuttui maantielain muutoksen myötä elokuussa 2016. sääntelyssä siirryttiin vähäbyrokraattisempaan aikaan, kun mainostaulujen poikkeuslupamenettelystä siirryttiin ilmoitusmenettelyyn. elokuussa 2016 tuli voimaan myös Liikenneviraston määräys, joka tarkentaa tienvarsimainosten sijoittelua ja säätelee niiden valoteknisiä ominaisuuksia. – taulujen kirkkaus hämärän ja pimeän aikaan on usein ollut aivan liian suuri, ja siksi niille on nyt määritelty sallitut raja-arvot. työstämme parhaillaan määräyksen jatkoksi ohjejulkaisua, jossa avataan ja täsmennetään määräyksen sisältöä, kertoo tuomas österman Liikennevirastosta. uusi määräys on voimassa Liikenneviraston hallinnoimilla maanteillä ja koskee sekä itsevalaisevia mainostauluja että ulkoisella valonlähteellä varustettuja mainoksia. Mainoksia ei saa sijoittaa liittymäalueille, tunnelin läheisyyteen tai esimerkiksi ohituskaistaosuuden alun tai lopun läheisyyteen. jos tievalaistus sammutetaan yöajaksi, on myös mainoksen haltijan varauduttava ajastamaan taulun sammutus. Valaisemattomille maantieosuuksille ei itsevalaisevia mainostauluja saa pystyttää. ulkoisella valonlähteellä valaistujen mainostaulujen tulee maanteillä olla tasaisesti valaistuja, ja niiden pinnan luminanssin on oltava pienempi kuin liikennemerkin heijastavuuden. itsevalaisevan mainoksen valovoiman on oltava sellainen, etteivät Liikenneviraston maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohjeissa annetut häiriövalon raja-arvot ylity. Mainostaulun kirkkauden tulee säätyä automaattisesti ympäristön valoisuuden mukaan. pimeän aikaan mainospinnan keskimääräinen luminanssi ei saa ylittää arvoa 300 cd/m 2 . Maanteillä vaihtuvasisältöisten mainosten tulee pysyä samana vähintään 30 sekunnin ajan ja mainosten on vaihduttava liukuman kautta. Liikkuvaa kuvaa tai välähdyksiä ei maanteiden varsien mainoksissa sallita. lähteitä: ulkoja tienvarsimainosten sijoittaminen. Lupaohje Oulun kaupungin alueelle. 22.4.2014. päivitetty 22.10.2014. Liikenneviraston määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta. 24.8.2016. Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 16/2015. 13.5.2015.
• Laruta & Gonia Energiatehokkuutta taajamavalaistukseen LISÄTIETOJA: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Uudet RZB:n led taajamavalaisimet Laruta ja Gonia tarjoavat energiatehokkaan ja laadukkaan ratkaisun katujen, kävelyteiden, pysäköintialueiden ja puistojen valaistukseen. Molemmista sarjoista tarjolla useita valonjakoja, tehoja, valonväreillä 3000 K tai 4000 K, valontuotto 2000-8100 lm. Laruta Gonia Dino – yksi idea, monta ilmettä Dino on jokaisen suunnittelijan unelma. Sarja tarjoaa kaksi energiatehokasta led-valaisinrunkoa sekä tehoja, värejä ja varjostimia, joita voi yhdistellä vapaasti tilan ja tunnelman mukaan. Dino kattaa kaikki tyylit – se on joustavuutta parhaimmillaan. www.fagerhult.fi
• 22 VALO 2/2016 Y K:n kansainvälisen ilmastoraportin mukaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on ennätyksellisen suuri. Maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi tulisi tavoitella merkittäviä vähennyksiä kasvi huonekaasupäästöissä ja tähdätä täysin päästöttömään tulevaisuuteen. Koska suuri osa energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, nousevat suunnitteluja rakennusvaiheessa tehtävät ekologisesti kestävät ratkaisut merkittävään asemaan päästöjen vähentämisessä. Ympäristösertifiointi Rakennusten ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään maailmanlaajuisia ympäristösertifiointijärjestelmiä. Sertifioinneissa rakennukset pisteytetään painotettujen kriteerien mukaisesti ja niille annetaan kiinteistön ympäristöominaisuuksia ja tilojen laatua kuvaava arvosana. Suomessa yleisimmin käytössä ovat LEEDja BREEAM-järjestelmät. LEED on yhdysvaltalaisen U.S. Green Building Council (USGBC) -järjestön kehittämä ja myöntämä sertifikaatti, joka perustuu Yhdysvalloissa käytössä oleviin standardeihin ja järjestelmiin. Britannialaisen Building Research Establishment (BRE) -järjestön BREEAM-sertifikaatti on pyritty tekemään kansainvälisellä tasolla käyttökelpoiseksi huomioimalla kansalliset standardit ja käytänteet sekä räätälöimällä järjestelmää erilaisten kohteiden tarpeisiin. LEEDja BREEAM-järjestelmät pisteyttävät kohteita muun muassa energiankulutuksen ja energia tehokkuuden, vedenkulutuksen, maankäytön, käytettyjen materiaalien ja jätteiden käsittelyn sekä terveydellisten vaikutusten perusteella. Järjestelmät palkitsevat myös innovatiivisista ratkaisuista, joilla katsotaan olevan mitattavissa olevia ympäristöhyötyjä. LeeD haastaa uLko­ vaLaistuksen suunnitteLussa LEED-järjestelmässä tarpeetonta ympäristön valaisemista sekä taivaankannen valottumista pyritään ehkäisemään tiukoilla vaatimuksilla. Ulkovalaistuksen osalta valon suuntaamiselle sekä häiriövalolle on annettu rajoitukset ympäristön valoisuusluokan mukaisesti. Raja-arvot ovat haasteellisia, sillä valoisuusluokaltaan kaikkein valoisimmillakin alueilla, kuten kaupunkien ydinkeskustoissa, vertikaalinen valaistusvoimakkuus sertifioitavan kohteen tontin rajalla saa olla enimmillään kuusi luksia ja valaisimista horiLeeD ja Breeam VApAAEhtOiStEn LAAtUJäRJEStELMiEn VAiKUtUKSiA VALAiStUSSUUnnittELUUn teksti: Martta Alkila, Granlund Oy kuva: Anrir/Shutterstock
• 23 VALO 2/2016 sontaalitason yläpuolelle suuntautuvan valon osuus korkeintaan kuusi prosenttia valovirran kokonaismäärästä. Leed-järjestelmässä ei huomioida tilannetta, jossa kohteen tontin ulkopuolelle ulottuva valo olisi hyödyksi esimerkiksi tonttiin rajautuvalla kevyen liikenteen väylällä tai pysäköintialueella. suurimmat valomainoksille sallittavat luminanssiarvot ovat päivällä 2 000 cd/m 2 ja yöllä 200 cd/m 2 . kaupunkien ydinkeskustoiden sekä muiden valoisuudeltaan vähintään kohtalaisten alueiden rakennuksiin sallitaan julkisivuvalaistus, jota vaatimusten raja-arvot eivät koske. julkisivuvalaistus tulee kuitenkin sammuttaa automaattisesti yön tunneiksi. Varsin amerikkalaiseen tyyliin poikkeuksen ulkovalaistuksen vaatimuksiin tekevät myös kansalliset liput, joiden valaisemisessa on sallittua käyttää myös ylöspäin tai tontin rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa valoa. leed PisteYttää sisäValaistusta laatukRiteeRein Leed-järjestelmässä sisätilojen valaistusta arvioidaan valaistusohjausten sekä laatukriteereiden perusteella. Valaistusohjauksissa tulee huomioida käyttäjien henkilökohtaiset tarpeet ja mieltymykset tarjoamalla vähintään säätömahdollisuus, jolla valaistuksen voi kytkeä päälle ja pois päältä sekä himmentää välitasolle. Lisäksi esitys tilanteet tulee huomioida erillisellä ohjauksella. Valaistuksen laadulle on annettu useita vapaasti valittavia ja keskenään vaihtoehtoisia vaatimuksia. säännöllisesti käytössä olevien tilojen valaisimilla luminanssi tulee olla vähemmän kuin 2 500 cd/m 2 kaikilla muilla paitsi epäsuoran valaistuksen tuottamiseen tarkoitetuilla uplight-tyyppisillä valaisimilla, seinänpesijöillä ja suunnattavilla valaisimilla. suoran ja epäsuoran valaistuksen suhde tulisi toteuttaa siten, että pelkästään suoraa valoa tuottavia valaisimia on enintään 25 prosenttia yleisvalaistuksesta. Vaatimuksissa on huomioitu myös valonlähteiden värintoistoindeksi, lamppujen elinikä ja ledien L 70 -arvo sekä pintojen keskimääräisten valaistusvoimakkuuksien suhteet. päivänvalon hyödyntämistä sisätilojen valaistuksessa voidaan arvioida joko päivänvalosimulointien tai mittaustulosten perusteella. Mittaustuloksilla tulee osoittaa, että riittävässä osassa tiloista saavutetaan 300–3 000 luksia päivänvaloa sekä valoisan että pimeän vuodenajan kuukausina. Myös simuloinneissa on osoitettava, että päivänvalo pysyy sallituissa rajoissa tilan käyttöaikojen puitteissa. BReeaM huoMioi Paikalliset standaRdit BreeAM-järjestelmässä valaistuksen laatua arvioidaan paikallisiin käytänteisiin ja standardeihin pohjautuen. sisävalaistuksen tulee toteuttaa sFs-en 12464-1 -standardin vaatimukset valaistusvoimakkuustasojen sekä valaistusvoimakkuuden tasaisuuden osalta. Alueilla, joilla käytetään säännöllisesti tietokoneita, tulee suunnitelmissa huomioida häikäisy erityisesti uGr-häikäisyindeksin raja-arvojen mukaisesti. Myös standardissa esitettyjä näytöiltä mahdollisesti kuvastuvien valaisimien luminanssirajoituksia tulee noudattaa. erilaisten tilatyyppien, kuten toimistoalueiden, kirjastojen, ravintoloiden ja luentotilojen, valaistukset tulee jakaa erillisiin ohjausvyöhykkeisiin tilatyypin sisältämien erilaisten alueiden mukaisesti. tilan käyttäjien tulee voida ohjata kunkin alueen – esimerkiksi kahvilan tarjoiluja ruokailualueen – valaistusta erikseen paikallisilla ohjauspainikkeilla tai kytkimillä. toimistotiloissa yhteen valaistusohjausalueeseen saa kuulua korkeintaan neljä työpistettä. ikkunoiden ja muiden luonnonvaloa läpäisevien pintojen läheisyydessä sijaitsevien työpisteiden valaistuksen tulee olla omassa ohjausryhmässään. BreeAM-luokituksen saamiseksi on aina osoitettava, että kohteessa käytettävät loistelamppuvalaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla tai että valaistus toteutetaan kokonaisuudessaan leditekniikalla – myös silloin, kun varsinaisia valaistuksen pisteitä ei haeta. päivänvalon hyödynnettävyyttä voidaan arvioida päivänvalon valaistusvoimakkuustasojen tai päivänvalokertoimen sekä tasaisuuden mukaan. Arvioinnissa huomioidaan kohteen olosuhteet sijainnin leveyspiirin mukaisesti. ulkovalaistuksen arvioinnissa huomioidaan sFs-en 12464-2 -standardin mukaisten valaistusvoimakkuustasojen lisäksi valaisinten valotehokkuusarvot. Valotehokkuuden tulee olla vähintään 60 lm/W joko kaikilla valaisintyypeillä tai keskimäärin valonlähteiden valovirtojen ja liitäntälaitteiden ottotehon suhteena laskettuna. Hukkavalon, häiriövalon ja taivaankannen valottumisen vähentämiseksi ulkovalaistussuunnitelma on laadittava Cie:n suositusten (Cie 150-2003 ja Cie 126-1997) mukaisesti noudattaen esimerkiksi ylöspäin suuntautuvan keinovalon osuuksille annettuja rajoituksia. ulkovalaistuksen tulee myös olla automaattisesti poiskytkettävissä yöaikana. Mikäli ulkovalaistus on tarpeen myös yöaikaan, tulee valaistuksen taso himmentää Cie:n alempien valaistustasojen mukaisesti. Valaistujen mainoksien luminanssin maksimin raja-arvot määräytyvät ympäristön valoisuusluokan sekä valaistun mainosalueen koon mukaisesti. esimerkiksi alle 10 m 2 kokoisen, korkean valaistustason alueella sijaitsevan valaistun mainoksen luminanssi saa olla yöllä enintään 1 000 cd/m 2 – siis viisinkertaisesti Leed-luokituksessa sallittua enemmän. Vaatimukset koskevat varsinaisten valomainosten lisäksi myös sellaisia mainoksia, joiden katsotaan olevan erillisesti ulkoisilla valonlähteillä valaistuja. seRtiFioitaVissa PRojekteissa huoMioitaVaa Leedja BreeAM-sertifioitavissa projekteissa olisi aina hyvä nimetä ympäristöluokituksiin liittyvästä konsultoinnista vastaava koordinaattori, joka on luontevimmin luokitusjärjestelmän valtuuttama asiantuntija. projektissa toimivan suunnittelijan on kuitenkin myös itse paneuduttava sertifiointijärjestelmään ja sen asettamiin vaatimuksiin oman suunnittelualansa osalta. erityisesti järjestelmän laajuuden ja vaatimusten keskinäisen linkittymisen hahmottaminen voi olla vaikeaa. sertifiointihankkeissa esiselvitysvaihe on tärkeä. On selvitettävä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, minkä järjestelmän luokitusta haetaan sekä arvioitava, mitkä pisteistä ovat hankkeessa todennäköisiä, helppoja, vaikeita, kalliita tai täysin poissuljettuja sekä millaisia panostuksia tietyn tason sertifikaatin hakeminen vaatisi eri suunnittelualoilla. On myös määriteltävä ajoissa, kenen vastuulla kunkin pisteen tavoittelu on, jotta vastuuhenkilöt osaavat varautua ja varata riittävästi aikaa tarvittavien todistusaineistojen keräämiseen. Valaistussuunnittelun osalta tarvittavia todisteita ovat esimerkiksi erilaiset valaistuslaskelmat, valaisinluettelot ja valaisinten tuotelehdet sekä tasopiirustukset ja muut valaisinten sijaintipiirustukset. leed (Leadership in energy and environmental design) www.usgbc.org/leed BReeaM (Building research establishment´s environmental Assessment Method) www.breeam.com
• 24 VALO 2/2016 V alosuunnittelijan käsissä valo taipuu moneen. esittävien taiteiden estradeilla valo korostaa ja muotoilee, luo yllätyksiä ja siirtää huomiota, synnyttää aikakäsityksiä ja rytmittää esitystä. Valosuunnittelijan välineisiin kuuluu kaikki valoa tuottava tai heijastava, oli se sitten valonheitin, projektori, piirtoheitin, seinäpinta tai kynttilä. – parhaimmillaan valosuunnittelu kytkeytyy esityksen taiteelliseen tavoitteeseen tai viestiin. Valoelementti voi tuottaa wau-efektin tai olla hienovarainen ratkaisu – kaikki lähtee esityksen sisällöstä. Visuaalisuuden lisäksi ajoitukset ovat tärkeitä, valo on osa esityksen dramaturgiaa, sanoo taideyliopiston teatterikorkeakoulun valosuunnittelun professori tomi humalisto. Valosuunnittelu elää alituisesti muuttuvassa maailmassa, sillä taiteen ja taidekäsityksen muutos ei hellitä hetkeksikään. teatterin lavalla ei tunneta ympäristöja kaupunkisuunnittelussa käytettäviä valaistusstandardeja, jotka määrittäisivät luksitasoja tai edes raameja valototeutukselle. Myös tekniikassa on tapahtunut iso muutos, kun ledit ovat tulleet perinteisten halogeenija purkauslamppujen rinnalle. Valosuunnittelija joutuu jatkuvasti pohtimaan, mitä taide on ja mitä siltä odotetaan. VäRintoisto kohdillaan Valon laatu ja värien toistuminen ovat esittävissä taiteissa avainkysymyksiä. Ledien riittämätön värintoisto hidasti pitkään niiden käyttöä esitysvalaistuksessa. – Valon värin valinnassa on huomioitava puvustuksen tai lavastuksen pigmenttivärit, ja tämän yhteisvaikutuksen sovittaminen on tarkkaa työtä. Myös meikkaus ja maskeeraus asettavat värintoiston riman korkealle. Vielä jokin aika sitten ledien spektrijakauma ei ollut riittävän laaja. nyt valkoisen valon laatu on jo hyvä, kun rGB-ledivalonlähteiden rinnalle on tullut rGB-whiteja rGB-amber-ledejä. nämä toistavat pigmenttivärien sävyjä hienovaraisemmin, Humalisto kertoo. Valo osana esitYstaidetta Valosuunnittelu elää muutoksessa esittävien taiteiden valosuunnittelu on mullistusten äärellä. taide elää jatkuvaa muutosta, esityksiä viedään ulos studioista ja ledit muuttavat valosuunnittelun välinevalikoimaa. taiteen rajat aukeavat, mutta valon laadusta ja hyvästä värintoistosta ei tingitä. teksti: Marjukka puolakka Zodiak – uuden tanssin keskuksen Varjojen huone -esityksessä tanssivat vas. riikka kekäläinen, Virpi juntti ja kaisu Hölttä. kuva: tomi Humalisto
• 25 VALO 2/2016 Valon värillä on valosuunnittelussa olennainen rooli. perinteisesti värillistä valoa on luotu halogeeniheittimiin kiinnitetyillä värikalvoilla. kerran rullasta leikattua värikalvoa ei enää myöhemmin voida käyttää isommassa valonheittimessä. kalvot voivat myös haperoitua ja syttyä palamaan. Valopöydästä säädettävät lediheittimet helpottavat valon värin hienosäätöä ja kokeilujen tekemistä harjoituksissa. – Värikalvot alkavat olla vanhentunutta tekniikkaa, ja kauppojen tarjoama kalvovalikoima on jo ledien myötä alkanut supistua. toki kalvoja vielä käytetään, ja jossain vaiheessa niistä voi tulla myös nostalgiajuttu, Humalisto jatkaa. kun ledivalon laatu alkaa olla kohdillaan, on huomio siirtynyt enemmän niiden hintaan. Ledit ovat usein perinteisiä peileihin, linssiin ja polttimoon perustuvia halogeenija purkauslamppuratkaisuja kalliimpia. ulos studioista esitystilojen laajeneminen teatterirakennusten ja studioiden ulkopuolelle haastaa valosuunnittelijan. taiteen tekemisen suunta kääntyy yhteiskuntaan ja ympäristöön. – teatterialan opiskelijat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä ympäristössä, kaupunkitilassa ja luonnossa tapahtuu ja miten taide kaikkeen suhtautuu. esitystila voi olla katu, ostoskeskus, asunto, ihan mikä vain. Viime aikoina opiskelijat ovat tehneet produktioita esimerkiksi metsässä tai asunnossa niin, että koko esitys tai osa siitä tapahtuu teatteritilan ulkopuolella, sanoo Humalisto. esityksen vieminen sille varta vasten rakennetun tilan ulkopuolelle ei päästä valosuunnittelijaa helpolla. studionäyttämö pitää usein sisällään valonheittimien ripustusputket, himmenninlinjoituksen ja valopöydän. rakennuksen sisälle on tehty johdotus, sähköä on riittävästi ja äänijärjestelmälle on valmiudet. kaikki muuttuu, kun ei voida käyttää laitteita, jotka ovat tiettyyn tilaan optimoituja. toisaalta tietynlaiseksi rakennettu näyttämö kantaa mukanaan esityksen muotoa. se asettaa esitykselle raamit ja määrittää tilan käyttöä ja katsomissuuntia. – Olen lukevinani tässä kapinaa. Valmiit ratkaisut eivät välttämättä ole soveltuvia silloin, kun esityksille haetaan uusia formaatteja. esitykset halutaan viedä perinteisten tilojen ulkopuolelle, vaikka se tietääkin uudenlaisten ongelmien ratkaisua. tähän liittyy myös ekologisten liikkeiden ja uuspoliittisuuden kaltaisia ideologioita. kyse on myös moniarvoisuudesta. taiteen rajat aukeavat, Humalisto painottaa. Leditekniikka on osaltaan helpottanut taide-esitysten viemistä vaikkapa yksityiskoteihin tai aulatiloihin. kun yhden perinteisen halogeenivalonheittimen teho voi olla 2 000 wattia, on lediheittimien sähköntarve huomattavasti pienempi. Myös valonheittimien määrä voi olla pienempi, kun jokaista valon väriä varten ei tarvita erillistä heitintä. sähköPiuhoista dRaMatuRGiaan Ammattikuntana valosuunnittelu on suomessa nuorta. kun laitosteatteriverkostoa perustettiin 1960–70-luvuilla, vastasi valoista monesti sähkö alan koulutuksen saanut valomies tai -mestari. Valosuunnittelun maistereita on suomessa koulutettu vuodesta 1986. teatterikorkeakoulun valoja äänisuunnittelun koulutusohjelmat juhlistavat tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Valosuunnittelu on suomessa vahvasti taidekoulutusta. – kun joissain maissa koulutus lähtee liikkeelle sähköpiuhojen kytkemisestä, niin meillä kandit perehtyvät ensimmäisellä kurssilla dramaturgiaan yhdessä muiden teatteritaiteen opiskelijoiden kanssa. tekniikka on toki mukana välineenä taiteen tekemisessä ja merkityksien luomisessa, sanoo Humalisto. Humaliston mukaan valosuunnittelun koulutus on pitänyt yllä keskustelua valosta ja sen laadusta. tänään suomi kuuluu valosuunnittelun eturiviin. Ammattitaito tunnustetaan ja erillisiä valosuunnittelijoita käytetään, jos tähän vain on produktiossa varaa. teatteriesitys on kokonaisuus, jota luovat näyttelijöiden ohella niin ohjaaja ja lavastaja kuin puku-, äänija valosuunnittelijakin. Humalisto on suomessa ensimmäinen valosuunnittelun alalta tohtoriksi väitellyt. Vuonna 2012 teatterikorkeakouluun tehty väitöskirja Toisin tehtyä, toisin nähtyä – esittävien taiteiden valosuunnittelusta muutosten äärellä hakee lajissaan vertaisiaan myös maailmalla. tYöMaana slush Yksi teatterikorkeakoulun valoja äänisuunnittelun laitoksen kasvateista on vuonna 2009 valmistunut jenni kääriäinen. Hän on jo usean vuoden ajan vastannut pääsuunnittelijana kasvuyritysja teknologiatapahtuma slushin valosuunnittelusta. työmaa kattaa 7–8 esiintymislavaa, noin 50 kumppaniosastoa, startupyrittäjien näyttelyalueen sekä liki tuhannen neliön ravintolamaailman. jokavuotisen tapahtuman valosuunnittelu pitää sisällään kaiken lavaohjelmista ympäristö valaistukseen. – Halusin lähteä viemään taidetta taideinstituution ulkopuolelle. slush-tapahtumasta löysin väylän, jossa taiteen tekemisen pystyi viemään osaksi yrittäjien, opiskelijoiden tai kenen tahansa elämäntapaa ja maailmankatsomusta. jokavuotisen slush-tapahtuman valosuunnittelu pitää sisällään kaiken lavaohjelmista ympäristö valaistukseen. kuva: slush 2015 / jussi ratilainen
• VALO 2/2016 26 esimerkiksi komponenttien tuhoutumisena liiallisen lämpenemisen johdosta tai valaisimien välkyntänä kameroiden kuvissa, kääriäinen sanoo. Ledien tulon myötä varsinkin suurteholedit ovat mahdollistaneet yhä isompien installaatioiden tekemisen, kun valonlähteiden sähkönkulutus on laskenut ja valotehokkuus kasvanut. kääriäinen näkee ledien tuoneen alalle myös suuren kulttuurimuutoksen, kun päätöksiä valon väriyhdistelmistä ja -miksauksesta voidaan tehdä helposti ja nopeasti. – Aiemmin halogeenilamppujen kanssa jouduttiin huolella miettimään etukäteen, minkälainen värikalvo valonheittimeen laitetaan: mikä olisi juuri oikea nyanssi tähän hetkeen ja tilanteeseen. Ledien myötä ollaan ”äkkiä nopeasti jotain” -ajattelussa, jossa kaikki on mahdollista, kääriäinen toteaa. kääriäinen uskoo, ettei valosuunnittelu jää tänä päivänä tekniikasta kiinni, kun asialla on ammattisuunnittelija. ideoita unelmatyössään oleva valosuunnittelija löytää ympäristöstä ja sen kuuntelusta. Maailman tapahtumille pitää olla herkkänä. taide edustaa kääriäiselle vapautta tulkita toisin sekä rohkeutta esittää kysymyksiä ja uusia näkökulmia. työni on muotoilla kymmenistä eri suunnista saapuvia viestejä sellaiseen muotoon, että slushin brändin sanoma päätyy onnistuneeksi kävijäkokemukseksi, kertoo sun effects Oy:n muotoilujohtaja jenni kääriäinen. kääriäinen näkee valosuunnittelun taiteellisena työnä ja viestintänä, jonka yksi väline valo on. kaikki lähtee sisällöstä. sen päälle tulee tekniikka. Valosuunnittelu on tekniikkasidonnaista, ei tekniikkalähtöistä työtä. – iso osa valosuunnittelusta on kommunikointia ja työryhmätyöskentelyä, toinen merkittävä osa on 3d-mallintamista. Viime aikoina olen ottanut suunnittelun tueksi myös virtuaalitodellisuuden. 3d-tilassa työskentely auttaa näkemään isoja kokonaisuuksia, ja virtuaalitodellisuus tuo sen päälle kävijäkokemuksen, kääriäinen sanoo. Välineissä VaRaa Valita kääriäiselle ledi on yksi valonlähde muiden joukossa. pitää tietää viesti, jotta tietää, mikä valonlähde toimii sen välittäjänä. – Mielestäni on edelleen paljon kohteita, joissa valon laatu jää ledeillä kylmäksi tai keino tekoiseksi verrattuna lämmittämällä tehtyyn halogeenilampun kaltaiseen valoon. käytän toteutuksissa edelleen paljon myös purkauslamppuja. eri välineet ovat rikkaus. Mitä suurempi välineiden diversiteetti on, sitä joustavampaa suunnittelu voi olla ja sitä kiinnostavampaa on valita oikeat välineet kaikkien mahdollisten joukosta, toteaa kääriäinen. Ledituotteiden hinta ja laatu kulkevat usein käsi kädessä. – Ledituotteiden hinnoissa on aivan jäätäviä eroja. Hinta on monesti suoraan yhteydessä tuotteiden laatuun, jossa ledien kesken on hyvinkin paljon eroja. Huono laatu voi näkyä ” Ledit ovat tuoneet alalle suuren kulttuurimuutoksen, kun päätöksiä valon väri yhdistelmistä ja -miksauksesta voidaan tehdä helposti ja nopeasti. slush-tapahtumaan suunnitellaan vuosittain 7–8 esityslavan valaistus. kuva: slush 2015 / kai kuusisto
• LEDVANCE on uusi ja luotettava kumppanisi OSRAM yleisvalaistustuotteissa – maailmanlaajuisesti paikallisella osaamisella. Meille “Advancing Light” on enemmän kuin lupaus: se on asenne. Tutustu uuteen OSRAM lamppuvalikoimaan: ? Laaja kokolasinen LED-lamppuvalikoima ? LED-valoputket ? Edition 1906 – vintage lamput ? … ja paljon muuta! Lisätietoa LEDVANCE.FI THIS IS MORE THAN LIGHT
• 28 VALO 2/2016 e rgonomia on kansainvälisen määritelmän mukaisesti tietoja ja menetelmiä, joiden avulla tehtävät, järjestelmät, tuotteet ja ympäristö sovitetaan ihmisen ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden mukaisiksi. ergonomian tavoitteena on ihmisen terveys, turvallisuus ja hyvinvointi sekä toiminnan tehokkuus ja sujuvuus. ergonomiassa työtilannetta tarkastellaan toiminnallisena kokonaisuutena, johon myös valaistus kuuluu keskeisenä osatekijänä. siksi on hämmentävää, että valaistusalan käsikirjoissa ei käsitellä ergonomisia näkökohtia ja toisaalta ergonomian käsikirjoissa valaistusta käsitellään usein vain pintapuolisesti. kuitenkin ergonomian tuloksellinen soveltaminen tapahtuu vaihe vaiheelta ja eri tahojen yhteistyön tuloksena: yksittäisten osatekijöiden erillinen tarkastelu on yleensä riittämätöntä. ergonominen kokonaistarkastelu kattaa työn fyysisen kuormittavuuden vähentämisen lisäksi myös työn psyykkiset rasitustekijät sekä työn hallintaan liittyvät tekijät. näitä ovat työvälineen käytön osaamisen ToimisTovalaisTuksen ergonomia ja sen haasteet teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy kuvat: petri Vuorio ja istock.com/seb_ra lisäksi työprosessin tuntemus, laitteen antama tai työprosessista saatava informaatio, kokonaiskuormitus ja mahdollinen tarkkaavaisuuden heikkeneminen, tehtäväkokonaisuuden toimivuus ja mielekkyys sekä ympäristöolojen vaikutukset. Valaistuksen rooli on keskeinen niin informaation saamisessa kuin tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä. Valaistuksen tehtäVät tilassa Valaistuksen laatu riippuu valaistusjärjestelmän teknisen ja esteettisen toteutuksen lisäksi sekä ihmisen fyysisistä että psykologisista tekijöistä. Valaistuksen laatu on hyvä, kun valaistusjärjestelmä luo edellytykset näkemiselle, tukee tehokasta työskentelyä tai luo kuhunkin tilanteeseen ja toimintaan sopivat olosuhteet, edistää toivottua vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, myötävaikuttaa tilanteeseen sopivaan tunnelmaan, luo hyvät edellytykset terveydelle ja hyvinvoinnille sekä tukee sopivalla näkeminen on välttämätön edellytys useimpien työtehtävien suorittamiselle ja kunnolliset valaistusolosuhteet puolestaan näkemiselle. Puutteellinen valaistusergonomia voi johtaa tarkkaavaisuuden heikkenemiseen, huonoihin työasentoihin, näkemisen estymiseen ja jopa tapaturmiin. Valaistusergonomia on myös rajapinta, jossa uudet teknologiat ja ergonomia kohtaavat. sillä on siis tärkeä rooli ergonomiassa, mutta valaistussuunnittelun osaalueista se on heikoiten tunnettu.
• tavalla tilan estetiikkaa. Valaistuksen laatu ei ole itsestäänselvää seurausta tilan ominaisuuksista tai valaistussuunnittelusta, vaan näiden asioiden ja valaistuksen yhteisvaikutuksesta ihmisiin. ergonomian osatekijöitä ovat työpisteen mitoitus ja työasennot, työliikkeiden riskitekijät, ympäristötekijät sekä työkohteiden ominaisuudet. Valaistus on yksi ympäristötekijöistä lämpöolosuhteiden ja ääniympäristön lisäksi. Valaistuksen ergonomisena tavoitteena on • antaa riittävästi valoa työtehtävien tekemiseksi • tuoda turvallisuutta vaarantavat kohteet helposti havaittaviksi • jäsentää tilaa • ohjata huomiota ja liikkumista • ylläpitää vireyttä • muodostaa ympäristön kanssa esteettisesti miellyttävä kokonaisuus. työtiloissa valaistus toteutetaan ensisijaisesti tilassa työskenteleviä ja toimivia ihmisiä varten. siksi tehokkuusja kustannuskriteereitä sekä esteettisiä ratkaisuja tulee aina tarkastella näköergonomisia vaatimuksia vasten. työskentelyalueiden ja työpisteiden tulee olla sopivasti valaistuja. tämä ei ole ristiriidassa esteettisten tavoitteiden kanssa, koska ergonomiset tavoitteet sisältävät myös esteettisen näkökulman. Valon määrään liittyvät vaatimukset on esitetty sisätilojen osalta standardissa sFs-en 12464-1. standardin valaistusvoimakkuusarvot perustuvat 20-vuotiaan ihmisen normaaliin näkökykyyn. Valaistuksen Vaikutuksista Muihin eRGonoMian osatekijöihin koska valaistus on mainittu yhtenä ympäristötekijänä, helposti unohtuu tutkia myös valaistuksen vuorovaikutusta muiden ergonomian osatekijöiden kanssa. selvimmin valaistus liittyy suurta toistuvuutta edellyttäviin työtehtäviin, koska valaistusstandardin sFs-en 12464-1 mukaan valaistusvoimakkuutta valittaessa on otettava huomioon suurta toistuvuutta edellyttävät tehtävät. tämä on ilmaistu standardissa siten, että vaadittuja ylläpidettävän valaistusvoimakkuuden arvoja tulisi kasvattaa, kun parempi keskittyminen on hyvin tärkeää ja/tai työtehtävää suoritetaan poikkeuksellisen pitkäkestoisesti. Aina ei huomata, että ergonomiset ongelmat voivat johtua valaistuksesta, eikä niinkään investointeja vaatineesta kalustuksesta. Valaistus vaikuttaa itse asiassa yllättävän paljon työasentoihin, ja työkohteen ominaisuudet on ehdottomasti otettava huomioon valaistusta suunniteltaessa. Valaistus vaikuttaa suoraan tehtävän mukaiseen perustyöasentoon sekä asennon tukemiseen ja vaihteluun. jos työalueella ei ole riittävästi valoa tai valaistus aiheuttaa kiiltokuvastumista näkökohteessa, heijastuksia tietokoneen näytöltä tai näkökohteiden kiiltäviltä pinnoilta (esimerkiksi mittareiden lasipinnat), muuttaa työntekijä tiedostamattaan työasentoa korjatakseen valaistuksen aiheuttamaa haittaa. tällöin muuten ergonominen työpiste ei enää palvele tarkoitustaan vastaavalla tavalla. Lisäksi asennon vaihtelu todennäköisesti estyy, mikä johtaa staattiseen työasentoon ja lihasjännityksiin. häikäisY ja kiiltokuVastuMinen Häikäisy on yksi valaistuksen hankalimpia ergonomiahaittoja. se aiheuttaa epämukavuutta näkemisessä, vaikeuttaa yksityiskohtien näkemistä ja tuhlaa energiaa. Häikäisyä aiheuttaa näkökentän sopimaton luminanssitaso tai -jakauma, tason liian nopea muuttuminen tai liian suuri kontrasti. jos luminanssierot eivät ole liian suuria, häikäisy häviää Suomen Valoteknillinen Seura ja Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä valaistus­ koulutusta jälleen maaliskuusta alkaen. VALOAkAteMiA Sisävalaistus-koulutusjakso Ulkovalaistus-koulutusjakso Valaistuksen mittaaminen ja arviointi -kurssi DIALux-kurssit Valaistustekniikan perusteet -kurssi Lisätiedot, ajankohdat ja ilmoittautumiset www.valoakatemia.fi
• 30 VALO 2/2016 silmän sopeuduttua uusiin näköolosuhteisiin. Häikäisy riippuu kohteen luminanssista (valotiheys, ”pintakirkkaus”), sijainnista, koosta, etäisyydestä sekä taustaluminanssista eli näkökentän pintojen värityksestä ja niiden valaistuksesta. Häikäisyherkkyys riippuu myös katsojan iästä. Valaistuksen aiheuttamaa häikäisyä hallitaan valaisimen ominaisuuksilla ja huolellisella valaistussuunnittelulla. Häikäisyä arvioidaan uGr-luvulla, jonka asteikko on välillä 10…28. Mitä pienempi uGr-luku on, sitä pienempää on häikäisy. Yleinen ja avotoimistoissa vaikeasti hallittava valaistusongelma on työpisteeseen nähden väärin sijoitettujen valaisimien aiheuttama kiiltokuvastuminen, joka hankaloittaa kiiltävien papereiden lukemista. katossa ei saisi olla katsesuunnassa lähellä työpistettä suoraa valoa antavia valaisimia, koska ne lisäävät riskiä kiiltokuvastumiseen. Modernissa kalustamisessa työpisteitä ei enää sijoiteta ”ruutukaavaan”, vaan kalustaminen voi olla hyvin vapaata ja tilan käyttö monipuolista. tällöin on erittäin vaikeaa sijoittaa suoraa valoa antavia valaisimia kattoon niin, ettei valaisimet sijoitu jonkun työpisteen kiiltokuvastumisalueelle. epäsuoralla valaistuksella ongelmat voidaan välttää, mutta samalla energiankulutus kasvaa. On tärkeää ymmärtää, että kalustus, valaistustapa ja energiankulutus ovat vuorovaikutuksessa keskenään. kiiltäVät näYtöt ja tuMMat näPPäiMistöt toimistotyötä tehdään nykyään erilaisilla tietokoneilla ja mobiililaitteilla, ja paperityön osuus on pienentynyt. Heijastukset heikentävät näytön kontrastia ja vaikeuttavat siten näytön lukemista. siksi heijastuksiin on kiinnitettävä huomiota. perinteinen ratkaisu on ollut käyttää työtiloissa nk. pienluminanssivalaisimia, joissa valoaukko näyttää normaaleihin katsesuuntiin mahdollisimman pimeältä. Valaisimesta ei siis tule valoa suuntiin, joissa se voi heijastua pystyasennossa olevalta näytöltä. pienluminanssivalaisimien rajakulma perustuu tyypillisesti näytön 15° kallistukseen, mikä sopii hyvin rennon nojaavan työasennon tarpeisiin. sen sijaan käsillä pöytään tukeutuvassa pystyasennossa katsesuunta edellyttää näytön voimakkaampaa kallistamista, ja tällöin voi suoran valon kanssa tulla ongelmia. Vaikka tietokonenäytön kuvapinnan heijastusominaisuudet ovat kehittyneet vähemmän peilaaviksi, ovat kiiltäväpintaiset näytöt yleistyneet monissa laitteissa, erityisesti mobiililaitteissa. näytön kiiltävä pinta parantaa sopivissa katselutilanteissa kuvan kontrastia, mutta valoisassa tilassa se on näköergonomian kannalta erittäin huono. eli myös tilassa käytettävä näyttöteknologia asettaa omat vaatimuksensa valaistukselle. Valaistussuunnittelussa oletusarvona ovat mattapintaiset näytöt, joten viimeisien 15–20 vuoden aikana toteutetut valaistusratkaisut eivät ole ergonomian kannalta riittäviä kiiltäväpintaisille näytöille. Mikäli valaistusta pitäisi toteuttaa jatkossa kiiltäväpintaisten näyttöjen ehdoilla, supistuu sopivien valaisimien valikoima nykytilanteessa todella pieneksi. Helpompi tapa puuttua ongelmaan on kiinnittää huomiota näytön ominaisuuksiin jo tietokoneiden ja mobiililaitteiden hankintavaiheessa. Monet eivät hallitse kymmensormijärjestelmää ja joutuvat työskennellessään lukemaan näppäimistöä, joten myös näppäimistö on heille näkökohde. näyttöjen tausta muutettiin valkoiseksi ja merkit mustiksi (positiivikuva) juuri näköergonomian vuoksi. samalla alkoivat kuitenkin tummat tai jopa mustat näppäimistöt yleistyä. paperien, näytön ja näppäimistön tulisi olla yhtä vaaleita, koska silmä joutuu sopeutumaan eri katsekohteiden luminanssitasoihin. kannattaa myös huomata, että työpisteeseen nähden väärin sijoitetun valaisimen valo voi kiiltokuvastua näppäimistöstä ja vaikeuttaa näppäimistön lukemista. Mobiililaitteiden yleistyminen on tuonut mukanaan myös uudenlaisia ergonomia ongelmia. tabletissa näyttö toimii myös näppäimistönä, jolloin totutut näyttöpääteeli tietokonetyön ergonomiset ohjeet eivät voi millään toteutua. ratkaisuiksi ehdotetaan erilaisia telineitä ja irtonäppäimistöjä, mutta ne vesittävät mobiililaitteiden helpon siirrettävyyden ja ovat siksi epäkäytännöllisiä. tosin työskentely työasentojen ja katsesuuntien osalta palaa tableteilla taas lähemmäksi perinteistä käsin tehtävää kirjoitustyötä. näyttääkin siltä, että uusien mobiililaitteiden työergonomiasta kaivataan kokonaan uutta tutkimusta ja ohjeistusta. Pintojen kontRastit ja Valaistus työpisteen ympäristön valaistukseen ja väritykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska silmä sopeutuu näkökentän luminansseihin pyrkien näkökentän keskimääräisen luminanssin määräämään tilaan. tätä luminanssitasoa kutsutaan sopeutumistasoksi tai sopeutumisluminanssiksi. suuret kirkkauserot näkökentässä teettävät silmille töitä katseen vaeltaessa tilan eri kohteissa. kannattaa muistaa, että näkökentän luminanssien kasvattaminen pienentää aina myös häikäisyä. tausta ja lähiympäristö eivät saa kuitenkaan olla työkohdetta valoisampia. näkötarkkuus kohteen yksityiskohtien erottamisessa laskee, jos ympäristö on kohdetta valoisampi. Mikäli valkoinen paperi on huomattavasti kirkkaampi kuin tietokoneen näyttö, on työpisteessä todennäköisesti tietokonetyöhön liian paljon valoa. tällaisessa tilanteessa kannattaa aina myös tarkistaa näytön säädöt. työpisteeseen nähden väärin sijoitetut valaisimet saattavat aiheuttaa kiiltokuvastumista, joka hankaloittaa kiiltävien papereiden lukemista. kiiltokuvastumiseen vaikuttavat valaisimen sijoituksen lisäksi valaisevan pinnan koko ja luminanssi. Valaisevan pinnan koon kasvattaminen pienentää kiiltokuvastumista. kiiltäväpintaiset näytöt luovat haasteita valaisinten sijoitukselle. Heijastukset heikentävät näyttöjen kontrastia ja vaikeuttavat lukemista. Mobiililaitteilla tilannetta helpottaa laitteiden siirrettävyys, mutta myös näyttöjen ominaisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
• näkökohteen (näyttö, paperi) ja sen välittömän lähiympäristön luminanssiero ei saa olla suurempi kuin 3:1. tämä tarkoittaa sitä, että yleisvalaistusta käytettäessä välittömän lähiympäristön pintojen heijastumissuhteen tulee olla 30–50 % näkökohteen heijastumissuhteesta. Välittömän lähiympäristön luminanssitasaisuudesta pyritään huolehtimaan standardin sFs-en 12464-1 valaistusvoimakkuusvaatimusten avulla. Vastaavasti näkökohteen ja muiden näkökentässä olevien kohteiden luminanssiero ei saisi olla suurempi kuin 10:1. VäReistä ja Valon VäRioMinaisuuksista pintojen värit vaikuttavat näkökentän luminansseihin, mutta väreillä on myös psykologisia vaikutuksia. Värien vaikutusta tunnetiloihin on tutkittu paljon, ja päävärien psykologinen vaikutus on nykyään hyvin tunnettu. Värien havaitseminen riippuu myös valonlähteiden värintoisto-ominaisuuksista ja valon värilämpötilasta. Värilämpötila on valittava tilan värityksen, käyttötarkoituksen ja valon määrän perusteella oikein. Mitä enemmän valoa on, sitä viileämpi valo tuntuu luontevalta (kruithofin käyrä). Lämpimät värilämpötilat sopivat rentoutumiseen ja viileät aktivoivat. nykyisten valonlähteiden värintoisto-ominaisuudet ovat jo niin hyvät, että värintoistoon joudutaan kiinnittämään huomiota enää vain määrätyissä erikoistilanteissa, kuten värien tarkastuspisteen valaistusta suunniteltaessa. Väritykseen liittyvänä yleisohjeena voidaan sanoa, että älä sijoita voimakkaita värejä laajoina pintoina silmän korkeudelle sille seinälle tai tasolle, jota töitä tehtäessä joudutaan jatkuvasti katsomaan. kirkkaat, voimakkaatkin värit sen sijaan sopivat selvästi pääkatselukohteiden sivuilla ja yläpuolella oleville pinnoille. esimerkiksi punakeltaiset sävyt näin käytettyinä voivat aikaansaada auringonpaisteen tunteen jopa ikkunattomassakin tilassa, mikäli valaistus on riittävän voimakas. Mitä meluisampi tila on ja mitä monimuotoisempia ja värikkäämpiä sinne sijoitetut esineet ovat, sitä hillitympi seinäpintojen värityksen tulisi olla. poikkeuksena tästä työtilat, jotka ovat työn luonteen vuoksi poikkeuksellisen värikkäitä. ihminen kokee värityksen luontevimpana, jos se kevenee alhaalta ylöspäin mentäessä. taukotilat voivat yleensä olla työtiloja selvästi värikkäämpiä, koska niissä oleskelu on lyhytaikaista. Vääränlaisen valaistuksen ja värityksen alaisena työskentelevä henkilö ei useinkaan ole tietoinen näistä häiriöiden aiheuttajista, koska niiden vaikutus ilmenee lähinnä epäsuorana oireiluna: päänsärkynä, väsymyksenä, ruokahalun puutteena, työhön kyllästymisenä, silmäsairauksina jne. jos näistä seikoista oltaisiin yleisesti tietoisia, niihin kiinnitettäisiin huomiota myös työnterveyshuollon puolella. katsekohteiden sijoitus ja Valon suunta jatkuvasti katseltavat kohteet on sijoitettava työntekijän eteen niin, että katselu on mahdollista hyvässä asennossa ilman kiertoja kumartumisliikkeitä tai niskan taaksetaivutusta. jatkuvaan katseluun sopiva katsesuunta on vaakatason ja siitä 45° alaspäin suuntautuvan suunnan välillä. näppäimistön lukeminen, pöydän pinnalla näppäiltävät mobiililaitteet ja perinteinen kirjoitustyö saattavat kuitenkin vaatia katseelta jopa 60° suuntaa. katsesuunta vaikuttaa siihen, kuinka herkästi tilassa olevat valaisimet aiheuttavat häikäisyä ja mihin valaisimet voidaan sijoittaa niin, ettei kiiltokuvastumista esiinny. katsekohteen sijoitus suhteessa työntekijään on tärkeä ergonominen näkökohta, mutta aivan yhtä tärkeää on valaisimen ja ikkunoiden sijoittuminen suhteessa katsekohteeseen ja työntekijään. selvimmin tämä tulee esiin tilanteessa, jossa näkökohteen lähellä on joku häikäisyä aiheuttava valaisin. Kun haluat toteuttaa kauniin ja pitkäikäisen valaistuksen, valitse Sauna Linear. Sauna linear valaistuksella toteutat tasaisen valon selkänojaan sekä ylälauteen eturenaan. Max. asennus korkeus 1,5 m lattiasta. Linear kalusteen valonlähteenä voidaan käyttää valokuitua tai lediä. Sauna linear valaistussarjat voidaan asentaa helposti myös jälkikäteen. Lisätiedot ja asennus­ esimerkit löydät osoitteesta www.cariitti.fi Linjakas ja tasainen valo luo tunnelmaa Tunnelma joka rauhoittaa Munkinmäentie 9, 02400 Kirkkonummi www.cariitti.com
• 32 VALO 2/2016 näköergonomia kärsii myös, jos näkökohde on sijoitettu ikkunan eteen ja sitä katsotaan vastavalotilanteessa. silmä sopeutuu ulkona vallitsevaan kirkkauteen, jolloin näkökohde (esim. tietokoneen näyttö) voi näyttää hämärältä. päivänvalon häikäisevää vaikutusta voidaan hallita kaihtimilla, verhoilla tai kalusteilla. Valon tulisi langeta työalueelle kätisyyteen nähden vastakkaiselta puolelta – oikeakätisillä siis vasemmalta puolelta ja vasenkätisillä vastaavasti oikealta. kun toimistotilojen tyypillistä kalustusta tarkastelee lähemmin, näkee harvoin tätä yksityiskohtaa otetun huomioon vasenkätisten työpisteissä. Muodonanto ja VaRjonMuodostus Muodonantoon tulee kiinnittää huomiota kaikissa tiloissa, joissa ihmisten piirteiden tunnistaminen on tärkeää. Valaistuksella on kyky tuoda esiin tilassa olevia kolmiulotteisia muotoja. näköhavaintoon tarvitaan aina joko luminanssitai värikontrasti. suunnatun valon kolmiulotteiselle pinnalle synnyttämä varjo muodostaa havaintojen tekoa helpottavan luminanssi kontrastin. Liian tasainen valaistus puolestaan estää varjojen muodostumisen ja hämärtää muodot. Mikäli selvää varjoa ei näy ollenkaan, on tilassa epäsuora valaistus. se sopii kuitenkin erittäin hyvin useimpiin töihin, joissa työn keskeisenä tavoitteena ei ole havainnoida pinnan tai kolmiulotteisten esineiden muotoa. toisaalta liian suunnattu ja intensiivinen valo muodostaa liian jyrkät kontrastit, se voi aiheuttaa silmiä rasittavaa häikäisyä ja jopa synnyttää optisia harhoja. kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että suoran valon lisäksi vaaleilta pystypinnoilta saatava hajavalo antaa hyvät edellytykset sopivalle muodonannolle. Varjonmuodostusta voidaan tarvittaessa korjata erillisellä työpistevalaisimella, vaihtamalla työpisteen kätisyyttä tai siirtämällä valaisinta tai työpistettä suhteessa toisiinsa. MoottoRiPöYdästä YllättäViä eRGonoMisia hYötYjä työskentelykorkeuden ja valaistuksen vuorovaikutus tulee parhaiten esiin moottoripöytiä käytettäessä. työalueen valaistusvoimakkuus riippuu kääntäen verrannollisesti valaisimien ja työtason välisen etäisyyden neliöstä. Moottoripöytää säädettäessä työkohteen korkeus muuttuu, mutta valaisimet pysyvät paikoillaan. kun moottoripöytää nostetaan, kasvaa valaistusvoimakkuus suhteessa enemmän kuin mitä valaisimien ja työalueen etäisyys muuttuu. eli moottoripöytä toimii tavallaan myös ”valonsäätimenä” niin, että enemmän valoa edellyttävälle pikkutarkalle työlle saadaan enemmän valoa, kun moottoripöytää säädetään ylöspäin. Valon VälkYntä kuoRMittaa heRMostoa tutkimukset viittaavat siihen, että havaintokynnyksen alittava matalataajuinen välkyntä voi häiritä hermoston toimintaa ja heikentää sekä työtehoa että näkömukavuutta. suurin riski on tietokonetyössä, koska myös näyttö välkkyy virkistystaajuuden tahdissa. näkyvintä välkyntä on epäsuorassa valaistuksessa, koska silmä on herkin havaitsemaan näkökentän reuna-alueilla tapahtuvia muutoksia. Välkkyviä valonlähteitä ovat magneettisella kuristimella varustetut loisteja purkauslamput, mutta myös ledivalaistukseen voi liittyä välkyntää. Ledit eivät itsessään aiheuta välkyntää, mutta ne reagoivat erittäin nopeasti ohjausvirran muutoksiin – virtalähteiden jännitteen/virran epätasaisuudet sekä pulssinleveysmodulaatiolla tapahtuva himmennys ilmenevät välkyntänä. jos tilassa tehdään tietokonetyötä, valaistus on täysin epäsuora tai työntekijöillä on päänsärkyä tai silmäoireita, tulisi kiinnittää erityistä huomiota välkynnän poistamiseen. Yllä kynätestillä voidaan arvioida valon tulosuuntaa sekä varjon voimakkuutta ja suuntaa. Mikäli selvää varjoa ei näy, on tilassa epäsuora valaistus. testillä voidaan selvittää myös päivänvalon varjonmuodostusta, jolloin testi pitäisi tehdä päiväs aikaan yhdessä tilan keinovalaistuksen kanssa. oikealla tyypillisiä ergonomisen valaistuksen ominaisuuksia. epäsuora valaistus vähentää häikäisyä ja kiiltokuvastumista. päivänvalon häikäisevää vaikutusta hallitaan kaihtimilla tai verhoilla. työntekijän takana ei ole valaisimia, jotka aiheuttavat heijastuksia tietokoneen näytöltä. Valon väriominaisuudet sopivat tilassa tapahtuvaan toimintaan, valon määrään ja tilan väritykseen. näyttö ei ole sijoitettu ikkunan eteen. työalueen, välittömän lähiympäristön ja tausta-alueen luminanssisuhteet ovat sopivat. työntekijän edessä oleva pystypinta on vaalea ja hyvin valaistu. Valon tulosuunta on kätisyyteen nähden oikea. työkohteessa on riittävästi valoa ottaen huomioon työn asettamat vaatimukset ja työntekijän iän. Valaistuksen ohjaus lisää muunto joustavuutta ja mahdollisuutta henkilö kohtaisten tarpeiden mukaiseen valaistukseen. Valo ei välky.
• 33 VALO 2/2016 toiMistohuoneiden Valaistus toimistotiloille asetettavat vaatimukset ovat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. työ on muuttunut enemmän ryhmätyöksi, sitä tehdään pääosin tietokoneella ja tieto on papereiden sijasta verkossa. niinpä myös valaistusvaatimukset ovat muuttuneet. toimistotilat voidaan jakaa yksittäisiin toimistohuoneisiin (solutoimisto) ja avotoimistoihin. Yksittäinen toimistohuone on valaistussuunnittelijan näkökulmasta monella tavoin optimaalinen tila. työpiste on yleensä seinää vasten, jolloin sen etupuolella ei ole kiiltokuvastumista aiheuttavia valaisimia. työpisteen sijoitusvaihtoehtoja on rajoitetusti, joten yleisvalaistus on helposti toteutettavissa paikallistetusti juuri työpisteeseen ja energiankulutusta saadaan pienemmäksi. tilan ainoat valaisimet sijaitsevat työpisteen välittömässä läheisyydessä, joten ne eivät aiheuta heijastuksia tietokoneen näytölle. siksi valaisimen valoaukon kirkkauteen (luminanssiin) ei tarvitse kiinnittää niin suurta huomiota kuin avotoimistoissa. aVotoiMistot, MonitilaRatkaisut ja RYhMätYötilat Avotoimistoissa ja muissa isommissa toimistotiloissa valaistussuunnittelun tilanne on ergonomian näkökulmasta periaatteessa aina sama työskentelipä tilassa kaksi tai kaksisataa henkilöä. jokaiseen tilassa työskentelevään vaikuttaa myös muiden kuin oman työpisteen valaistus. kun samassa tilassa on useita työpisteitä, valaisinsijoituksessa joudutaan ottamaan huomioon sekä kiiltokuvastumisongelmat että valaisimien heijastuminen tietokonenäytöiltä. Häikäisyn ja kiiltokuvastumisen riskiä voidaan pienentää käyttämällä suoran ja epäsuoran valaistuksen yhdistelmää, mutta energiatehokkuuden optimoimiseksi on tiedettävä etukäteen työpisteiden lukumäärä ja sijoittelu tilassa. Vielä helpompi ratkaisu on korvata perinteinen valaistus epäsuoralla valaistuksella, joka ei aiheuta heijastuksia edes kallistettuihin näyttöihin. kun koko kattopinta toimii valaisimena, kalusteet eivät muodosta haitallisia varjoja työpisteisiin. tällöin myöskään muutokset työpisteiden sijoittelussa eivät vaadi muutoksia valaistukseen. epäsuora valaistus suuntaa valoa myös kohti silmiä, joten se on edullinen ratkaisu vireystilan kannalta. Varjopuolena on kuitenkin epäsuoran valaistuksen yli kaksinkertainen tehontarve suoraan valaistukseen verrattuna. eRGonoMisen Valaistuksen YhteenVeto ergonomian kannalta hyvä valaistus saadaan aikaan, kun • valaistusvoimakkuus on näkötarkkuusvaatimuksiin verrattuna riittävä • valon väriominaisuudet ovat tehtävään työhön ja tilan väritykseen nähden sopivat • näkökohteen kontrasti on riittävä • valon tulosuunta on oikea, ei heijastumia tai häikäisyä kohteista, laitteista tai kalusteista eikä myöskään varjonmuodostusta työkohteeseen • valonlähteet ovat näkökentän ulkopuolella, ei kirkkaita kohteita katsesuunnassa 60° näkökartion sisällä • näkökentän luminanssijakauma on riittävän tasainen (1:3:10) • sopeutumisluminanssi on mahdollisimman lähellä näkökentän keskimääräistä luminanssia • valaistus on työalueella tasainen • valon laatu (värintoisto-ominaisuudet, värilämpötila) ovat tehtävän asettamien vaatimusten ja standardin sFs-en 12464-1 mukaiset • valonlähteen välkyntä ei häiritse työntekoa • työtilaan tulee myös päivänvaloa • valaistus muodostaa ympäristön kanssa esteettisesti miellyttävän kokonaisuuden. Avotoimistoihin on usein sijoitettu työpisteiden lisäksi myös monitoimi-, kokousja aulatiloja, joten valaistus on suunniteltava joustavasti erilaisia toimintoja ajatellen. näihin tiloihin sijoitetaan tunnelman vuoksi monesti myös sisustusvalaisimia, joita ei useinkaan ole tarkoitettu tietokonetyötiloihin, koska ne eivät välttämättä täytä tietokonetyön luminanssivaatimuksia. joustavuusvaatimusten vuoksi yleisvalaistuksen paikallistaminen voi olla hankalaa, ja siksi energiansäästössä ei aina päästä samalle tasolle kuin toimistohuoneissa. joustavuuden näkökulmasta epäsuora valaistus tarjoaa kiiltokuvastumisen ja valon määrän puolesta tasalaatuiset olosuhteet kaikkialla tilassa, mutta toisaalta valaistuksen muuttaminen paikallisesti ei ole mahdollista. Monitilaratkaisuissa valaistuksen ohjattavuus nousee tärkeään rooliin. Avotilojen valaistussuunnittelussa on otettava huomioon myös sisään virtaava päivänvalo ja sen riittävä häikäisysuojaus. huolellinen suunnittelu kannattaa näköergonomisten näkökohtien kokonaisvaltainen huomioon ottaminen voi lisätä valaistusasennuksen suoria kustannuksia, mutta samalla se tuottaa myös säästöjä vähentyneiden työpoissaolojen ja pienentyneen stressin kautta. useissa tapauksissa on vaikeaa ratkaista jokaisen työpisteen osalta kaikkia valaistusergonomian puutteita. siksi on tärkeää tiedostaa valaistusergonomian kannalta haasteelliset työpisteet ja sijoittaa niihin mahdollisuuksien mukaan näkötehtävien kannalta vähemmän kriittisiä toimintoja. erityisesti kiiltokuvastumisen hallinta on avotiloissa vaikeaa, mikäli tilassa ei käytetä epäsuoraa valaistusta. useimpiin ongelmiin voidaan kuitenkin vaikuttaa huolellisella suunnittelulla. Huolellinen suunnittelu on myös järkevä investointi, koska toimistoissa suurin yksittäinen kustannustekijä on työntekijä. 100 200 300 400 500 Valaistusvoimakkuus (lx) % 20 -v uo tia an va lo n ta rp ee st a 600 700 800 900 220 200 180 160 140 120 100 60-vuotias 50-vuotias 40-vuotias 30-vuotias 20-vuotias Valon tarpeen muutos iän myötä erilaisilla valaistusvoimakkuuksilla verrattuna 20-vuotiaan ihmisen normaaliin näkökykyyn. Valaistusvoimakkuuden kasvaessa erot valon tarpeessa pienenevät. tutkimuksissa on myös havaittu hyvinkin suuria eroja yksilöllisessä valon tarpeessa, mikä tulisi pitää mielessä valaistusta suunniteltaessa. Lähde: professional Lighting design, no. 102 Aug/sept 2016, sivu 41. iän vaikutus valon tarpeeseen
• 34 VALO 2/2016 V alaistusalalla yleensä ensimmäisenä vastaantuleva suure on valaistusvoimakkuus, johon pääosa valaistussuosituksista ja -ohjeista perustuu. Valaistusvoimakkuus on suure, joka kertoo, kuinka paljon valoa (näköaistilla havaittavissa olevaa sähkömagneettista säteilyä) kohdistuu määrätylle pinnalle pinta-alayksikköä kohti. Valaistusvoimakkuuden määrittämiseen tarvitaan siis suure, joka ilmoittaa valona havaittavan sähkömagneettisen säteilyn määrän. tällainen suure on valovirta ? , johon palaamme tarkemmin sarjan seuraavassa osassa. Valaistusvoimakkuuden E määritelmä on: E = , missä ? on kohteeseen osuva valovirta ja A kohteen pinnan ala. Valaistusvoimakkuus voidaan määritellä yksittäisessä tilan pisteessä tai määrätyn pinnan eri pisteiden valaistusvoimakkuuksien keskiarvona, jolloin puhutaan pinnan keskimääräisestä valaistusvoimakkuudesta. Valaistusvoimakkuus riippuu suoraan pinnalle tulevasta valovirrasta ja kääntäen valaistavan pinnan alasta. tästä riippuvuudesta seuraa käänteinen neliölaki, joka on suoraa seurausta geometriasta. sama valokeila valaisee kaksi kertaa kauempana neljä kertaa laajemman pinnan. koska valokiilan sisällä kulkevan valon määrä (valovirta) on kuitenkin sama, pienenee valaistusvoimakkuus etäisyyden kaksin kertaistuessa neljäsosaan. käänteinen neliölaki on yksi valaistussuunnittelun keskeisistä perusteista. Valaisin kannattaa tuoda aina mahdollisimman lähelle valaistavaa kohdetta, jotta valaisinmäärää/tehoa ei tarvitse kasvattaa tarpeettoman suureksi. tämä on erityisen tärkeää korkeissa tiloissa, joissa riittävän tehokkaiden valaisimien löytäminen saattaa muodostua ongelmaksi. Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi [lx]. sisävalaistuksessa käytettävät valaistusvoimakkuudet vaihtelevat yleisimmin välillä 100...1 000 lx. Valaistusvoimakkuutta ei voi nähdä – vasta valon heijastuminen pinnoilta tekee valon näkyväksi. siksi pelkkä valaistusvoimakkuus ei kuvaa näköolosuhteita riittävän tarkasti ja luminanssi L onkin tässä suhteessa selvästi parempi näköympäristön valaistusta kuvaava suure. Valaistusvoimakkuuden käyttö valaistusstandardien perustana pohjautuu lähinnä sen yksinkertaiseen mitattavuuteen ja tarvittavien mittalaitteiden edulliseen hintaan. tilan värityksellä ja materiaaleilla ei suoran valon osalta ole vaikutusta valaistusvoimakkuuteen. standardeissa ilmoitettavat valaistusvoimakkuudet ovat jo vuosikymmeniä noudattaneet sarjaa: 20-30-50-75-100-150-200-300-500750-1000-1500-2000-3000-5000. sarja perustuu havaintoon, jonka mukaan kerroin 1,5 edustaa pienintä subjektiivisesti havaittavaa eroa valaistusvoimakkuudessa. pienin arvo 20 lx edustaa valaistustasoa, jossa normaaleissa valaistusolosuhteissa kasvonpiirteet ovat juuri tunnistettavissa. standardien vaatimukset ovat työalueen keskimääräisiä valaistusvoimakkuuksia. Lisäksi työalueen välittömälle lähiympäristölle ja taustaalueelle on asetettu omat vaatimuksensa. tilan valaistusvoimakkuus mitoitetaan laskentaohjelmalla, joista yleisimmin käytetty on diALux. Ohjelma antaa tarkat tulokset lukuina tilan eri pisteissä sekä tiedot valaistusvoimakkuuden keskiarvosta, minimistä ja maksimista. Verrattaessa laskentatuloksia vaatimuksiin kannattaa kiinnittää huomiota laskennan lähtö tietojen tarkkuuteen (merkitsevien numeroiden määrä) ja edellä mainittuun pienimpään subjektiivisesti havaittavissa olevaan valaistusvoimakkuuseroon. usein laskennassa epätarkin lähtötieto on annettu yhden merkitsevän numeron tarkkuudella. jos valaistusvoimakkuusvaatimus on 500 lx ja laskentatulos yli 450 lx, on valaistusvoimakkuus riittävä sekä matemaattisten lasku sääntöjen että subjektiivisesti havaittavissa olevan valaistusvoimakkuuseron näkökulmasta. Valaistusvoimakkuutta mitataan luksimittarilla. kunnollisessa luksimittarissa on mittauskennon edessä tarkka silmänherkkyyden mukaan mitoitettu suodin sekä optinen kosini korjain, joka korjaa sivusuunnasta mittauskennoon tulevan valon määrää suhteessa tulokulmaan. Mobiililaitteisiin on saatavissa nykyään laitteen kameraa hyödyntäviä valaistusvoimakkuuden mittaussovelluksia, joissa edellä mainitut korjauk set tehdään ohjelmallisesti. tarkkuus ei silloin ole samaa luokkaa kuin kunnollisilla mittareilla. tällaiset sovellukset sopivat lähinnä suuruusluokkien arviointiin ja samassa tilassa mitattujen ratkaisujen suhteelliseen vertailuun. PeRusteet haltuun, osa 1: ValaistusVoiMakkuus ja käänteinen neliölaki teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy ValaistusVoiMakkuus Valaistusvoimakkuus ilmoittaa valaistusjärjestelmän ”suorituskyvyn” eli kuinka tietyllä tavalla sijoitetut valaisimet tuottavat valoa tilan eri pinnoille. Yksikkö ja suuruusluokka Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi [lx]. esimerkiksi normaalissa toimistotyössä tarvitaan 500 lx, käytävillä 100 lx ja ulkovalaistuksessa yöaikaan 1–15 lx. päivällä suora auringonpaiste tuottaa jopa 100 000 lx valaistusvoimakkuuden. Riippuvuus eri tekijöistä Valaistusvoimakkuus riippuu suoraan valaistavalle pinnalle tulevasta valovirrasta (valon määrä) ja kääntäen valaistavan pinnan alasta. jos valaistavaa kohdetta käännetään tai kohteen etäisyyttä valonlähteestä muutetaan, kohteen valaistusvoimakkuus muuttuu. s 2s 3s ? A 9A 4A E/9 E/4 E Valokiilan leikkaama pinta-ala kasvaa suorassa suhteessa etäisyyden neliöön. koska valokiilan sisällä kulkeva valovirta on vakio ja valaistusvoimakkuus määritellään E=?/A, pienenee valaistusvoimakkuus kääntäen verrannollisesti etäisyyden neliöön. kuva: petri Vuorio Suomessa on pimeää lähes puolet vuodesta. Koska valaistuskausi on niin pitkä, valaistuksen laatuun kannattaa panostaa. Bega LED-järjestelmäpollarit ovat paitsi huippulaadukkaita, myös ainutlaatuisen kestäviä. Ne perustuvat uudenlaiseen modulaariseen LED-pollarivalaisin konseptiin. Valaistuskohteisiin halutaan usein saman sarjan valaisimia eri kokoisina ja erilaisilla lisätarvikkeilla. Began järjestelmäpollarien runko-osia löytyy varustettuna erilaisilla lisätarvikkeilla kuten pistorasioilla, LED-valonheittimellä tai liiketunnistimella. Tai sähköautonlatauslaitteistolla ja varavaloakustolla. Valinnan teko on helppoa: valitse sopiva valaisinosa ja yhdistä se haluttuun valaisinrunkoon. Began LED-valaisimien käyttöikä on vähintään 50.000 tuntia. Bega takaa LED-moduulien saatavuuden varaosina 20 vuodeksi valaisimien toimitushetkestä laskettuna. Lisätietoa: www.bega.com Valoa kansalle Hedengren yhtiö Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki Puh. 0206 638 000 www.hedtec.fi Laadukasta ja kestävää ulkovalaistusta BEGA järjestelmäpollareilla ?=valovirta s =etäisyys E =keskimääräinen valaistusvoimakkuus A=pinta-ala
• Suomessa on pimeää lähes puolet vuodesta. Koska valaistuskausi on niin pitkä, valaistuksen laatuun kannattaa panostaa. Bega LED-järjestelmäpollarit ovat paitsi huippulaadukkaita, myös ainutlaatuisen kestäviä. Ne perustuvat uudenlaiseen modulaariseen LED-pollarivalaisin konseptiin. Valaistuskohteisiin halutaan usein saman sarjan valaisimia eri kokoisina ja erilaisilla lisätarvikkeilla. Began järjestelmäpollarien runko-osia löytyy varustettuna erilaisilla lisätarvikkeilla kuten pistorasioilla, LED-valonheittimellä tai liiketunnistimella. Tai sähköautonlatauslaitteistolla ja varavaloakustolla. Valinnan teko on helppoa: valitse sopiva valaisinosa ja yhdistä se haluttuun valaisinrunkoon. Began LED-valaisimien käyttöikä on vähintään 50.000 tuntia. Bega takaa LED-moduulien saatavuuden varaosina 20 vuodeksi valaisimien toimitushetkestä laskettuna. Lisätietoa: www.bega.com Valoa kansalle Hedengren yhtiö Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki Puh. 0206 638 000 www.hedtec.fi Laadukasta ja kestävää ulkovalaistusta BEGA järjestelmäpollareilla
• 36 VALO 2/2016 V uoden 2016 Luminord-valaisinsuunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella valaisin, joka houkuttelee ihmiset kokoontumaan yhteen, viihtymään ja vaihtamaan ajatuksia. suomen Messu säätiön lahjoittaman 5 000 euron LuMinOrd 2016 -palkinnon sai joonas saaranen työllään ”Fire jack”. sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen lahjoittaman stek-nimikkopalkinnon, myös arvoltaan 5 000 euroa, voitti simon örnbergin ehdotus ”Blocks”. palkinnot jaettiin muotoilun, tilasuunnittelun ja valaistuksen showroom-ammattilaistapahtumassa Messukeskuksessa 7.9.2016. PääPalkinto ModeRnille jätkänkYnttilälle Valaistussuunnittelija ja teollinen muotoilija joonas saarasen ”Fire jack” on saanut innoituksensa perinteisestä jätkänkynttilästä. Luminord-kilpailun pääpalkinnon voittaneessa työssä toteutuu hyvin monessa ehdotuksessa esitetty leirinuotioajatus. ruosteenvärisen oksidikerroksen peittämästä corten-teräksestä valmistettu valaisin koostuu kahdestakymmenestä suorasta metallilevystä, jotka on aseteltu laserleikatun kehän syvennyksiin. Valaisimen kehän muotoinen valonlähde muodostuu 24:stä ledistä, joita ohjataan mikrokontrollerilla. Ylöspäin suunnattu staattinen ledivalo luo kontrastin liikkuvalle valolle. Vankkarakenteinen valaisin on suunniteltu julkiseen tilaan ja mitoitettu toimimaan myös istuimena. tuomariston mielestä valaisin on muotokieleltään ja tekniikaltaan sekä kiinnostava että innovatiivinen. Ohjauksella toteutettu valon liike antaa sille omaleimaisen valoa ja varjoja hyödyntävän ilmeen. staattisen ja elävän valon yhdistäminen on hyvä ratkaisu. Valaisin houkuttelee luokseen ja muuntuu käytettäväksi monenlaisissa tiloissa. stek-Palkinto ModulaaRisille Valaisinkatoksille stek-nimikkopalkinnon sai teollinen muotoilija simon örnbergin ehdotus ”Blocks”, jossa ideana on tuoda aurinkosähköä kaupunkilaisten keskuuteen valaisevan ja suojaa antavan katoksen muodossa. ehdotus koostuu erikokoisista, toisiinsa yhdistettävissä olevista ja aurinkoenergialla latautuvista valaisinmoduuleista. Valaisinmoduulien funktio määräytyy sijoituskohteen ja moduulien määrän sekä sommitelman mukaan. esimerkiksi yhdellä moduulilla luodaan pieni taukopaikka – kun taas useilla moduuleilla voidaan rakentaa suurempi paviljonkikokonaisuus. tuomariston mieleen ”Blocks” jäi poikkeavalla lähestymistavallaan, kyseessä on ennemminkin valaiseva tilaelementti kuin valaisin. porrastamalla ja kokoamalla moduuleja ryhmiin on mahdollista rakentaa visuaalisesti inspiroivia ja näyttäviä kokonaisuuksia. kattorakenteen alapinnasta ledeillä tuotettu valo heijastuu tasaisena ja häikäisyvapaana alasvalona katosalueelle sekä ympäristöön. älykkäät liiketunnistimet säätävät ledien valon määrää säätilan ja käyttäjämäärän mukaan. kilpailuehdotuksessa on huomioitu myös aurinkoenergian käyttö sekä mahdollisuus liittää moduuleihin mukaan usBlatauspisteet. neljä kunniaMainintaa Luminordja stek-palkintojen lisäksi palkintolautakunta jakoi neljä kunniamainintaa. Maisema-arkkitehti suvi saastamoisen ehdotus ”elo” on neliön muotoinen maan tasoon osittain tai kokonaan upotettava, rakenteessaan corten-terästä ja koivua yhdistävä valaisin, jonka valonlähteenä toimivat ohjattavat ledinauhat. Valaisimen valon kirkkaus riippuu ympäröivästä liikkeestä: mitä enemmän ihmisiä valaisimen ympärillä liikkuu, sitä kirkkaammaksi valaisin muuttuu. Valaisimen interaktiivisuus houkuttelee käyttäjiä lähelle ja liikkumaan. teollinen muotoilija Mikko Rikalan ehdotus ”Olipa kerran…” on leikkipuistoihin ja päiväkotien pihoihin suunnattu valaisin, joka on lapsen mittakaavainen ja elämyksellinen. Valaisin rakentuu taivutetuista teräsputkista muodostetusta rungosta, johon on osittain integroitu ledinauha. rakenteen päälle sijoitettu opaalipolykarbonaattilevy tekee valaisimesta pienen katoksen. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija heikki konun ehdotus ”stellar domes” on auringon säteilyenergialla toimiva, aukiolle, puistoon tai pihapiiriin sijoitettava, kooltaan skaalattava valaisin. taipuisalla aurinkokennolla päällystetyn kuvun sisällä oleva ledivalonlähde kokoaa ihmiset luokseen ja tarjoaa suojan niin helteellä kuin sateellakin. Muotoilijapari terhi tuomisen ja jitan V. Patelin ehdotus ”solu” on modulaarinen valaisin, joka on ulkonevista osistaan jatkettavissa suuremmiksi valaisinkokonaisuuksiksi. soluja yhteen liittämällä on mahdollista luoda erilaisia orgaanisia installaatioita kattotai seinäpintoihin. Valaisimen kupu on lämpömuovattua polyesteria, ja valonlähteenä toimii ledilevy. lisätietoja: www.nssoy.fi/luminord luMinoRd-ValaisinsuunnittelukilPailun Palkitut BLOCks Fire jACk
• Suuntaus kohti älykästä tieja katuvalaistusta sekä älykkäitä kaupunkeja on kasvussa. Tämän seurauksena OSRAM Lighting Solutions keskittyy kokonaisvaltaisiin valaistusratkaisuihin. Ratkaisuilla täytetään kasvava tarve verkottuneeseen, älykkääseen valaistukseen rakennuksissa ja kaupungeissa sekä tarjotaan käyttäjille aitoa lisäarvoa valaistuksen ohella. “Kiitos OSRAM:in ratkaisujen, tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa valaistuksen infrastruktuurit toimivat monitoiminnallisina viestintäverkkoina”, toteaa Eladio Pulido, OSRAM:in Lighting Solutions -divisioonan toimitusjohtaja. “Energiaja kustannustehokkaat tievalaisimet voivat muodostaa selkärangan älykkäille kaupungeille.” OSRAM:in Street Light Control (SLC) -valonohjausjärjestelmän avulla voidaan ohjata ja seurata joko yksittäistä valaisinta tai kokonaisia valaisinryhmiä. Tämän ansiosta katujen tai kokonaisten kaupunkien valaistus saadaan säätymään vuorokaudenja vuodenaikojen valaistustarpeiden mukaisesti. Virheilmoitukset voidaan kerätä ja luokitella automaattisesti, joten niiden avulla voidaan suorittaa kustannustehokkaita huoltotoimenpiteitä. Tulevaisuuden valaistusratkaisut menevät vielä askeleen pidemmälle tarjoten lisäpalveluita kaupungeille ja niiden asukkaille. Keskenään verkottuneet ja ohjattavat tievalaisimet eivät ainoastaan valaise tarpeiden mukaan, vaan valaisimet voivat muodostaa anturiteknologialla varustettuja asemia. Nämä asemat voivat mm. tuottaa tietoa vapaista pysäköintipaikoista, joka lähetetään reaaliajassa älypuhelimien sovelluksiin, navigaattoreihin ja paikallisiin parkkipaikkajärjestelmiin. Tulevaisuudessa parkkipaikkamaksu voidaan suorittaa parkkipaikkasovelluksen välityksellä. Asemien avulla voidaan myös ladata sähköisten kulkuvälineiden akkuja ja jopa tarjota tietoa paikallisesta säästä. Laajalla valaisinverkostolla on siis tulevaisuudessa kyky toimia älykkään kaupungin tietoverkoston runkona. Verkostoitu järjestelmä johtaa laitteistojen lisäksi uudenlaisiin liiketoimintamalleihin, joissa kerätään, muokataan ja jaetaan kerättyä tietoa. OSRAM tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa laajan valikoiman ulkovalaisimia, joiden avulla voidaan tuottaa älykkäitä verkottuneita infrastruktuureja älykkäisiin kaupunkeihin. OSRAM panostaa seuraavien vuosien aikana LEDja valonohjausjärjestelmiin laajentaen samalla toimintamalliaan myös valaistuksen ulkopuolelle. Rely on expertise. Rely on OSRAM. Light is OSRAM www.osram.com/lightingsolutions OSRAM tarjoaa ratkaisuja tulevaisuuden älykkäisiin kaupunkeihin ILMOITUS
• 38 VALO 2/2016 s enaatti-kiinteistöt juhlistaa suomen valtion 100-vuotista itsenäisyyttä valaisemalla merkittäviä rakennuksia valaistustaiteen keinoin. tarkoituksena on, että valaistusratkaisut jäävät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa tuomaan valoa ja vireyttä pimeisiin vuodenaikoihin. parhaiden valaistusideoiden löytämiseksi järjestettiin yleinen ideakilpailu, jossa kilpailukohteina olivat kansallismuseo, Oopperatalo, Arkkitehtuurimuseo ja designmuseo sekä pasilan virastokeskus. kilpailuun saapui 38 kilpailuohjelman mukaisesti toimitettua ehdotusta, jotka kaikki päätettiin ottaa arvosteltaviksi. eniten valaistusehdotuksia tuli pasilan virastokeskukseen, 15 kpl. kansallismuseon kohde osoittautui selvästi vaikeimmaksi. ehdotuksia saatiin vain 5 kpl. Arvostelussa kiinnitettiin huomiota ehdotuksen taiteellisuuteen, muunneltavuuteen, energiatehokkuuteen, taloudellisuuteen, uuden teknologian hyödyntämiseen sekä toteutusja kehityskelpoisuuteen. kilpailuohjelman mukaisesti tavoitteena on toteuttaa 2–4 valaistuskohdetta. Valaistuskohteiden valinnat pyritään tekemään vuoden 2016 loppuun mennessä. tavoitteena on, että valaistukset ovat valmiit vuoden 2017 syksyllä, hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää. ArkkiteHtuuriMuseO jA desiGnMuseO, 1. pALkintO, 10 000 € ehdotukselle ”kYlMästä läMPiMään” kokonaisvaltainen ehdotus, joka sitoo korttelin miellyttävällä tavalla yhteen ja erottaa sen ympäristöstä. korttelia ympäröivälle jalkakäytävälle luodaan valomatto, jonka valon värilämpötila liukuu lämpimästä sävystä kylmään. Vastaavaa ei ole toteutettu Helsingissä aiemmin. ehdotus on yksinkertainen ele, jossa ei ole mitään ylimääräistä. tekniikassa on käytetty viimeisintä teknologiaa, mikä antaa käyttäjälle tulevaisuudessa mahdollisuuksia muutosten tekemiseen. kAnsALLisMuseO 1. pALkintO, 10 000 € ehdotukselle ”GRaniitti” ehdotuksessa kansallismuseon torni ja pääsisäänkäynti on saatu valaistuksella houkuttelevaksi ja helposti havaittavaksi. rakennuksen eri materiaaleja on valaistu niiden muodolle ja värille ominaisella tavalla ja rakennuksen arkkitehtuuri on otettu hyvin huomioon. positiivista on myös ikkunoiden käyttäminen osana valaistusideaa. ehdotus erottuu edukseen konseptin, visualisoinnin ja toteutuksen tasapainoisessa ja havainnollisessa esittelyssä. ehdotus on myös teknisesti nykyaikainen ja muuntojoustava. GRaniitti, diiVa ja kYlMästä läMPiMään VoittiVat Valossa-ValaistussuunnittelukilPailun OOpperAtALO 1. pALkintO, 10 000 € ehdotukselle ”diiVa” ehdotus on kokonaisvaltainen ja monipuolinen; se mahdollistaa arjen erottamisen normaalista esityksestä ja juhlasta ja ottaa hyvin huomioon rakennuksen eri puolet. niitä voidaan korostaa eri tilanteissa valaistusta ja mediapintoja hyödyntäen. ratkaisu mahdollistaa ennakkoon suunniteltujen esitysten ja tilanteiden toteuttamisen valaistuksen ohjauksella, mitä pidettiin kustannustehokkaana ja käyttäjäystävällisenä. Pasilan ViRastokeskus kohteesta pasilan virastokeskus ei jaettu palkintoja, vaan päätettiin järjestää jatkokilpailu, johon kutsuttiin neljä palkintolautakunnan parhaaksi arvostelemaa ehdotusta: ”pasila con spirito”, ”Värivuoto”, ”Aallokko” ja ”Viiva”. palkintolautakunta totesi, että virastokeskus on pasilan alueen tulevan kehityksen ja kohteen näkyvyyden kannalta tärkeä ja jatkokilpailun arvoinen kohde. Muut Palkitut palkintolautakunta lunasti Oopperatalon ehdotuksen ”Festivo” (1 000 €), joka voitti myös yleisöäänestyksen. Lisäksi päätettiin antaa kunniamaininnat Arkkitehtuurimuseon ja designmuseon ehdotukselle ”dare to Fail” sekä pasilan virastokeskuksen ehdotukselle ”Mansikkapaikka”. Palkintolautakunnan jäsenet • jari sarjo (pj.), toimitusjohtaja, senaatti-kiinteistöt • anni sinnemäki, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki • Päivi kärkkäinen, pääjohtaja, suomen kansallisooppera • juhani kostet, pääjohtaja, Museovirasto • juulia kauste, johtaja, Arkkitehtuurimuseo • jukka savolainen, johtaja, designmuseo • tarja ervasti, valotaiteilija • Marjut kauppinen, arkkitehti, sAFA • antti kuronen, insinööri, suomen Valoteknillinen seura ry • jari auer, arkkitehti, Valtion taideteostoimikunta kilpailutöihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.senaatti.fi/valossa. Pasi nilanen in MeMoRiaM toimitusjohtaja, sähköinsinööri Pasi nilanen menehtyi vakavan sairauden murtamana 53 vuoden iässä 1. lokakuuta Vantaalla. pasi oli syntynyt kustavissa 19. huhtikuuta 1963. pasi opiskeli ja valmistui sähköinsinööriksi porin teknillisestä koulusta vuonna 1988. Valaistuksen parissa pasi aloitti samana vuonna sLO-idmanin markkinoinnissa, jossa hän vastasi valaistussuunnittelusta sekä laskentaohjelmien päivityksestä. pasi osallistui aktiivisesti kouluttajana erilaisiin tilaisuuksiin ja toimi myös asiantuntijana erilaisissa tuoteprojekteissa. pasi siirtyi vuonna 1995 sLO:n palvelukseen, jossa hän hoiti 13 vuoden ajan laajakatseisesti valaistuksen tuotepäällikön työtehtävää. Hänet tunnettiin valaistusalalla luotettavana ammattilaisena, joka oli aina valmis auttamaan vaativissakin projekteissa. Vuonna 2008 pasi perusti oman ulkovalaistukseen erikoistuneen maahantuontiyrityksen, jossa hän toimi kuolemaansa saakka. Vuosien saatossa kertynyt tieto taito valaistustekniikasta oli korkealla tasolla, ja pasi olikin mielellään mukana levittämässä valaistuksen positiivista viestiä eri tapahtumissa. pasi oli erittäin pidetty henkilö työtoveriensa keskuudessa sekä luotettava linkki eri sidosryhmien välillä. Hän oli innokas ja utelias matkailija niin työssä kuin vapaa-aikanaan. pasi ehtikin matkustaa 55:een eri maahan, ja innokkaana Formula 1 -fanina hän kävi paikan päällä seuraamassa 18:aa eri osakilpailua – aina Australiaa myöten. jäämmekin kaipaamaan hänen loistavaa huumorintajuaan sekä yhteisiä matkoja. pasi nilasta jäävät kaipaamaan vaimo, sukulaiset sekä iso joukko ystäviä ja yhteistyökumppaneita. tommi erviö, pasin läheinen ystävä sekä entinen yhteistyökumppani pertti Viljanen, pasin läheinen ystävä sekä entinen työtoveri
• 39 VALO 2/2016 kAnsALLisMuseO, 1. Palkinto: GRaniitti tekijät: roope siiroinen, tuula Lepistö, Marko kuusisto, paulina Blomström, Olli juutila ja Heli nurmi / VALOA design Oy OOpperAtALO, 1. Palkinto: diiVa tekijät: roope siiroinen, tuula Lepistö, Marko kuusisto, paulina Blomström, Olli juutila ja Heli nurmi / VALOA design Oy ArkkiteHtuuriMuseO jA desiGnMuseO, 1. Palkinto: kYlMästä läMPiMään tekijät: suvi saastamoinen, niina Meronen, Martti paakkinen ja Mikko rikala / sito Oy lunastus ja YleisöäänestYksen Voittaja: FestiVo tekijät: joonas saaranen ja Arto Heiskanen / Whitenight Lighting Oy kunniaMaininta: MansikkaPaikka tekijä: Heli nikunen / Valosuunnittelu hn kunniaMaininta: daRe to Fail tekijät: simon örnberg, Xiaoyu Chen, jokke katajamäki ja Ari kujala
• 40 VALO 2/2016 p ohjoismaisen valaistuskohdekilpailun voittaja valittiin reykjavikissa järjestetyssä tilaisuudessa 10.10.2016. ehdolla oli kymmenen kohdetta – kaksi kustakin pohjoismaasta. kohteet olivat islannin kohteita lukuun ottamatta kansallisten kilpailujen voittajia. kilpailu on järjestetty jo vuodesta 2000. tällä kertaa valintaprosessi poikkesi kuitenkin entisestä. Aiemmin tuomaristo on pitkän keskustelun ja väännön jälkeen valinnut voittajan. tällä kertaa kaikkien kohteiden suunnittelijat esittelivät omat kohteensa reykjavikin konserttitalo Harpassa järjestetyssä seminaaritilaisuudessa. tuomarit olivat saaneet materiaalia kohteista jo etukäteen, mutta esityksissä tietoa tuli vielä paljon lisää. Lopullinen päätös tehtiin esitysten jälkeen suljetussa lippuäänestyksessä. tasaväkisen kilpailun voittajaksi nousi Oslon keskusrautatieaseman peruskorjattu suuri asemahalli, Østbanehallen, jonka uuden valaistuksen on suunnitellut ÅF Lighting. tuomaristo kiitteli valinnassaan erityisen harmonista kokonaisuutta, joka muodostuu vanhojen kattorakenteiden korostusvalaistuksesta sekä yleisvalaistuksesta, joka antaa tilaa hallissa toimivien ravintoloiden omille valaistusratkaisuille. kattorakenteiden sinertävä korostusvalaistus herättää ajatuksen lasikaton kautta teräspalkkeihin osuvasta kuunvalosta. Yleisvalaistus on huomaamaton. Valaisimien valoaukot eivät ole normaaleihin katsesuuntiin näkyvissä erittäin hyvän häikäisysuojauksen ansiosta. Vaaleasta lattiapinnasta heijastuva valo antaa kuitenkin riittävästi hajavaloa myös pystypinnoille ja tilaan hyvän muodonannon. Halli ei enää ole pelkkä läpikulkupaikka, vaan myös viihtyisä oleskelutila kaupunkilaisille ja odotustila matkaajille. Aikoinaan junat ovat voineet ajaa hallista itään avoimen seinärakenteen kautta. nyt idän suunnassa on uudisrakennus, joten tilan luonne on muuttunut. Hallin historia näkyy kuitenkin vanhan aukon paikalla olevasta, ikkunoiden kaltaisista elementeistä muodostuvasta valotaideteoksesta, joka valaistuksen keinoin muistuttaa entisestä ajasta ja yhteydestä ulkomaailmaan. Lisää tietoa voittaneesta kohteesta ja muista kilpailussa mukana olleista kohteista löytyy osoitteesta: www.nordisklyspris.com/home. teksti: tapio kallasjoki, tuomariston jäsen noRdisk lYsPRis – Voittajaksi oslon ØstBanehallen Oslon keskusrautatieaseman Østbanehallen. kuva: tomasz Majewski nordisk Lyspris -palkitut, vas. Helga iselin Wåseth, Morten jensen ja kai piippo, ÅF Lighting. kuva: Arnthor Birkisson L ux Helsinki -valofestivaalin reitti vie tällä kertaa kävijät historialliseen Helsinkiin: kauppatorille ja kruununhakaan. reitti kulkee kauppatorilta Marian katua pitkin kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle topelian sisäpihalle ja kansallis kirjaston sisäpihan kautta takaisin kauppatorille. reitin keskipisteenä on tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta. tiivis reitti antaa mahdollisuuden nauttia valotaiteen lisäksi makuelämyksistä ja kaupunkikulttuurista. Valo-, mediaja kuvataiteilijat suomesta, Hollannista ja Meksikosta toteuttavat tapahtuman pääreitille yhteensä 15 valoteosta. Lisäksi kaapelitehtaalla 1.–10.1.2017 järjestettävässä Lux in -valotaiteen näyttelyssä nähdään monipuolinen valikoima teoksia. www.luxhelsinki.fi lux helsinki jäRjestetään 5.–9.1.2017 uusi VeRsio lediValaisiMien VeRtailuoPPaasta Näin vertailet ledivalaisimia 2.0 -opas on valmistunut. Valaisinvalmistajien toimialaryhmä on päivittänyt opasta huomioiden uusimmat standardit. Ledivalonlähteet ovat tuoneet merkittävän muutoksen valaistukseen. uusia tuotteita ja malleja syntyy ennennäkemättömällä vauhdilla. kasvavilla markkinoilla on paljon tuotteita, jotka eivät täytä kaikilta teknisiltä ja laadullisilta ominaisuuksiltaan vaativimpien valaistuskohteiden vaatimuksia. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että valaisinvalintapäätöksiä tekevät pystyvät puolueettomasti ja luotettavasti vertaamaan eri tuotteita ja ratkaisuja toisiinsa sekä valitsemaan kohteeseen ja tilanteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut. Näin vertailet ledivalaisimia -opas on syntynyt suomen valaistusalan merkittävimpien toimijoiden yhteistyönä. Opas tarjoaa työkalun ledivalaisimien vertailuun sekä toimii kätevänä tarkistusja muistilistana valaistusta suunnitteleville ja valaistushankintoja tekeville. Oppaassa esitellään ieC-standardeissa esitetyt yleiset ledivalaisimien laatuvaatimukset. Ledivalaisimien käyttäjän on tärkeä soveltaa samoja standardoituja ja keskenään vertailukelpoisia laatuvaatimuksia arvioidessaan valmistajien esittämiä väittämiä sekä pyytää ieCstandardien mukaisesti mitattuja ledivalaisimien teknisiä tietoja. Ledivalaisimien ja -moduulien laatuvaatimuksia koskevat standardit julkaistiin vuonna 2014. näissä standardeissa on esitetty suureiden määritelmät ja mittausmenetelmät. terminologiassa on otettu huomioon leditermistöä koskevan sFs-en 62504:2016 -standardin mukaiset termit. Opas on luettavissa toimialaryhmän sivulla: http://teknologiateollisuus.fi/fi/jasenet/ toimialaryhmat/valaisinvalmistajat. lisätietoja: teknologiateollisuus ry asiantuntija patrick Frostell p. 040 830 1640 patrick.frostell@teknologiateollisuus.fi 1 Näin vertailet ledivalaisimia 2.0
• 42 VALO 2/2016 V alaistus vaikuttaa monella tavalla ympäristöömme ja kaikkeen kokemaamme. Valo mahdollistaa näkemisen ja ajastaa ihmisen vireystilarytmit. suomi tarvitsee valoalan osaajia erilaisiin tehtäviin niin yrityksiin kuin julkiselle sektorille, ja uusi tieto auttaa koko yhteiskuntaa. kannustaakseen opiskelijoita valaisemaan tulevaisuutta ja näkemään nykyisyyden tarkemmin suomen Valoteknillinen seura jakaa 2 000 euron palkinnon valaisevimmalle opinnäytetyölle. kilpaan voivat osallistua kaikki suomessa 1.8.2015–31.12.2016 hyväksytyt opinnäytetyöt, jotka syventyvät valoon, valaistukseen, valaistuksen ohjaukseen, valonlähteisiin tai valaisimiin tieteellisestä, taiteellisesta tai käytännöllisestä näkökulmasta. kilpailuun osallistuvat opinnäytetyöt, kuten esimerkiksi pro gradu -työt, diplomityöt, ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja väitöskirjat, mahdollisine liitteineen tulee toimittaa suomen Valoteknilliseen seuraan 31.12.2016 mennessä. suositeltavaa on lähettää aineisto sähköisessä muodossa: pdf-tiedosto, verkkolinkki tms. kilpailun tuomaristo (henri juslén, Helvar Oy Ab; Marjut kauppinen, Arkkitehtitoimisto Marjut kauppinen Oy; Pasi hyyppä, senaatti-kiinteistöt) julkistaa voittajan Valon päivän tapahtumassa Helsingissä 2.2.2017. tuomaristo voi jakaa palkintosumman yhdelle tai useammalle opinnäytetyölle. lisätietoja ja kilpailutöiden toimitus: Heikki Härkönen särkiniementie 3, 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com p. 0400 869 339 Rupak Raj Baniya: Energy efficiency and colour quality improvement and subjective preference of LED office lighting http://urn.fi/urn:isBn:978-952-60-7061-2 Mikko Maksimainen: Adaptation luminance in a road lighting environment: analysis of non-uniform luminance distribution http://urn.fi/urn:isBn:978-952-60-6987-6 aalto-YlioPiston Väitöksiä Valaistustekniikan alalta tYökalu elinkaaRikustannusten VeRtailuun eu:n uusi hankintadirektiivi kannustaa julkisia hankkijoita käyttämään hankintapäätösten tukena elinkaarikustannuslaskelmia. Läpinäkyvyyden ja laskelmien luotettavuuden lisäämiseksi Motiva Oy on tuottanut yhdessä valaistusalan tilaajien ja yritysten kanssa yhteisen työkalun elinkaarikustannusten vertailuun. useilla valaistusalan yrityksillä on omia laskureita, mutta niiden haasteena on läpinäkyvyyden puute ja eri laskureilla tehtyjen laskelmien keskinäisen vertailun vaikeus. VALtti-laskurista on kaksi eri versiota: toinen sisävalaistuksen ja toinen ulkovalaistuksen elinkaarikustannusten vertailuun. Laskuri, sen käyttöja täyttöohjeet sekä rivi riviltä laskureiden käyttöä opastavat webinaarit löytyvät valaistustieto.fi-sivustolta, jonne on koottu tietoa energiatehokkaan valaistuksen suunnittelusta ja hankinnasta sekä esimerkkejä onnistuneista hankkeista. lisätietoja: Motiva Oy johtava asiantuntija erja saarivirta p. (09) 6122 5055 erja.saarivirta@motiva.fi www.valaistustieto.fi Cie:n julkaisuja 220:2016: Characterization and Calibration Methods of uV radiometers 219:2016: Maintaining summer Levels of 25(OH)d during Winter by Minimal exposure to sunbeds: requirements and Weighing the Advantages and disadvantages 218:2016: research roadmap for Healthful interior Lighting Applications tn 006:2016 Visual Aspects of timeModulated Lighting systems – definitions and Measurement Models tn 005:2016 specifying product performance for Mesopic Applications tn 004:2016 the use of terms and units in photometry – implementation of the Cie system for Mesopic photometry x043:2016 proceedings of the 4th Cie expert symposium on Colour and Visual Appearance 6–7 september 2016, prague, Czech republic suomen Valoteknillisen seuran jäsenille 66,7 % alennus Cie:n julkaisuista. lisätietoja: cie.co.at u usi ja erilainen valaistuksen ammattilaistapahtuma kokoaa alan toimijat yhteen helmikuussa. VALO/On 2017 -tapahtuma esittelee valaistuksen mahdollisuuksia arkkitehtuurin, valaistustekniikan ja sähkösuunnittelun näkökulmista. tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa 1.–2.2.2017 tapahtumakeskus telakalla Helsingin Hernesaaressa. jatkossa VALO/On järjestetään kahden vuoden välein. kaksipäiväinen VALO/On 2017 kerää yhteen 29 julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esittelemään kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutuustuotteensa ja palvelunsa. kansainväliset keynote-puhujat tarjoavat uusia näkökulmia valaistusalan haasteisiin ja tarkastelevat valoa monialaisin ottein. rento illanvietto mahdollistaa uusien ja vanhojen tuttavuuksien tapaamisen inspiroivassa ympäristössä. näyttelyarkkitehtina toimii kari lappalainen ja tunnuksen on suunnitellut kobra Agency. tapahtumakumppaneina mukana ovat mm. suomen Valoteknillinen seura ry, sähkösuunnittelijat nss ry ja sisustusarkkitehdit siO ry. tapahtuman tuottaa Helsinki design Weekin takana oleva Luovi productions Oy. tapahtumaan on ennakkorekisteröinti. tutustu lisätietoihin osoitteessa www.valoon2017.com. Valaistusala saa oMan aMMattilaistaPahtuMan 1.–2. helmikuuta tapahtumakeskus telakka rekisteröidy kävijäksi www.valoon2017.com tiedon Valo -Palkinto ValaiseViMMalle oPinnäYtetYölle iStock.com/hudiemm
• L ights on raasepori! -valaistuskilpailussa etsittiin sykähdyttävää ja kiehtovaa valaistusideaa, jonka raaseporin rauniolinna saa ylleen valotapahtumassa elokuussa 2017. kilpailuehdotuksia tuli suomen ohella muun muassa italiasta, englannista, Virosta, Venäjältä, romaniasta ja kiinasta. tuomaristo valitsi 22 ehdokkaan joukosta kilpailun voittajaksi reflection of History -valoteoksen, jonka ovat tehneet valosuunnittelija jenni Pystynen ja mediataiteilija Paula lehtonen. Voittajateoksen teemana on muuntaa videoprojektorien avulla raaseporin linnan läntinen julkisivu peiliksi, johon heijastetaan linnan historian tapahtumia 1300-luvulta nykypäivään. kilpailun tuomaristo kiitteli voittajateoksen hienoa videoprojisointia sekä teknistä ja taiteellista laatua. ideassa oli esitelty linnan historia visuaalisesti abstrahoituna ja samalla menneisyyttä kunnioittaen. Lights on raasepori! -kilpailun voittajatyön suunnittelijat saavat palkinnoksi 8 000 euroa. nykyisin iso-Britanniassa asuva jenni pystynen piti kilpailua mielenkiintoisena tehtävänä. – raaseporin linna ei ollut kummallekaan aiemmin tuttu. etsimme paljon tietoa linnasta ja saimme samalla tilaisuuden oppia alueen historiaa. raaseporin linnalla on pitkä historia suomen mittakaavassa. Oli kiinnostavaa miettiä, miten saada sen monipuolinen historia läsnäolevaksi ja näkyväksi, pystynen toteaa. jenni pystynen ja paula Lehtonen ovat tehneet pitkään yhteistyötä. – Olemme noin kymmenen vuoden ajan tehneet yhteistyötä erilaisten videoinstallaatioiden rakentamisessa. Meille on muodostunut yhteinen esteettinen kieli, ja voisi sanoa, että yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa, pystynen kuvailee. Yleisön suosikki Lisäksi valaistuskilpailussa etsittiin yleisön omaa suosikkia tuomariston ennalta valitsemasta viidestä kärkiehdokasteoksesta: espiral (Verna kaipainen ja Mia erlin, suomi), LiveFire (Marco Brianza, italia), Luju (luigi Console, italia), reflection of History (jenni pystynen ja paula Lehtonen, suomi/isoBritannia) ja pinnalla (timo aalto, suomi). Yleisö äänesti suosikikseen teoksen LiveFire, toiseksi eniten ääniä keräsi reflection of History ja kolmanneksi eniten ääniä sai espiral-teos. Metsähallitus ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) toteuttivat kaikille avoimen valaistussuunnittelukilpailun osana Lights On! -hanketta. Lights On! -hanke nostaa valokeilaan kahdeksan historiallista matkakohdetta suomessa ja Virossa. ihmisiä innostetaan vierailemaan raunioilla, linnoituksissa, linnavuorilla ja puistoissa kehittämällä niiden laatua matkakohteina. Central Baltic interreg -rahoitteinen hanke toimii vuosina 2015–2018. tuoMaRiston jäsenet kilpailun tuomaristoon kuuluivat valaistussuunnittelija tarja ervasti, Lux Helsingin taiteellinen johtaja ilkka Paloniemi, Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja stuba nikula, valaistussuunnittelija jari Vuorinen Lighting design Collectivesta, tallinn Valgusfestivalin johtaja indrek leht ja puistonjohtaja henrik jansson Metsähallituksesta. lisätietoja: lightson.humak.fi/lighting-design-competition www.metsa.fi/lightson RaasePoRin linnan ValaistuskilPailun Voittajaksi ReFleCtion oF histoRY Reflection of history: jenni pystynen ja paula Lehtonen
• VALO 2/2016 44 PRojektiuutisiA MeRiMieseläkekassan uudet toiMitilat Merimieseläkekassan toimitiloihin haluttiin työergonomian tueksi dynaaminen valaistus, joka toteutettiin avotoimistossa Fagerhultin Multilume Flat delta -valaisimin ja toimistohuoneissa Fagerhultin Combilumevalaisimin. Myös neuvottelutilojen valaistus on dynaamisesti säädettävissä esYLuXin symbiLogic-teknologialla varustetuilla valaisimilla, joiden tueksi asennettiin seinustoille muun valaistuksen mukaan säätyvät esYLuXin eLsA-sarjan ledialasvalot. käytävien valaistuksessa käytettiin es-systemin system Open -ledivaloviivoja, ja kahvisekä keittiötiloihin asennettiin lisäksi muutamia designvalaisimia. sijainti: uudenmaankatu 16, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2016 Valaistussuunnittelu: Markku järvinen, VAHAnen talotekniikka Oy lisätietoja: www.vahanen.com MotheRshiP oF WoRk Mothership of Work, eli M.O.W., on yhteisöllinen toimistotila Helsingin kaartinkaupungissa, josta kuka tahansa voi vuokrata joko yhden työpisteen tai toimitilat isommallekin porukalle. tilojen sisustus ja valaistus on loftmaisen karkea. käytäväalueiden ja hissien edustojen yleisvalaistus on toteutettu XAL:n räätälöidyillä lediprofiilivalaisimilla. Ylimmän kerroksen avotoimistotilan valaistus ja tunnelma on rakennettu pääasiassa Wever & ducrén näyttävillä Bishop-riippuvalaisimilla. sijainti: pieni roobertinkatu 9, Helsinki Valmistumisaika: helmikuu 2016 sisustusja valaistussuunnittelu: rune & Berg design Oy lisätietoja: www.teclux.fi Kuva: Kim Forssen FazeRin uusi VieRailukeskus Fazerin 125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi avattu vierailukeskus Vantaan Vaaralassa on alueen uusi arkkitehtoninen maamerkki. Valaistus on suuressa roolissa uusia elämyksiä tarjoavassa kansainvälisessä vierailukohteessa. pääsisäänkäyntiaulaa valaisevat Glamox Luxon kattoon upotetut Modul-sarjan ledivalaisimet. tuotemerkkien mukaan brändättyihin neuvottelutiloihin, suureen monitoimitilaan sekä keittiöja naulakkoalueille valoa tuovat d70-sarjan upotetut ledialasvalot. sijainti: Fazerintie 6, Vantaa Valmistumisaika: lokakuu 2016 arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto k2s Oy sähkösuunnittelu: insinööritoimisto nurmi Oy lisätietoja: www.glamoxluxo.fi P5-PYsäköintitalon laajennus Finavian p5-pysäköintitalon laajennustöiden yhteydessä rakennettiin 3 000 uutta parkkipaikkaa. pysäköintitalon laajennus nostaa HelsinkiVantaan lentoaseman parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. p5:ssä pysäköintipaikkoja on nyt 4 600. Greenlux toimitti kohteeseen yli 1 800 ledivalaisinta tavoitteenaan vähentää sähkönkulutusta ja nostaa valaistuksen laatua. älykkäällä ohjauksella varustetulla ledivalaistuksella saavutetaan jopa 80 % energiansäästö verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin, ja sillä on merkittävä vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen. sijainti: Helsinki-Vantaan lentoasema Valmistumisaika: elokuu 2016 tilaaja: Finavia Oyj sähkösuunnittelu: insinööritoimisto tauno nissinen Oy lisätietoja: www.greenlux.fi Kuva: Juha Tuomi Kuva: Maria Putaansuu
• VALO 2/2016 45 helsinGin juhlaViikkojen uusittu toiMisto Helsingin juhlaviikkojen toimiston remontin yhteydessä uusittu valaistus on kauniin harmoninen ja muunneltava. työtilojen Hallan sant-profiilit 3-vaihekiskokiinnityksellä antavat mahdollisuuden valon kohdentamiseen. ne ovat myös huolettomat käytössä kiinteän ledivalonlähteen ansiosta. Hallan niin ikään kiinteällä ledillä varustetut kvado-valopinnat puolestaan valaisevat häikäisemättä käytävätiloissa ja neuvotteluhuoneissa. upotettavat Hallan ravo-alasvalot taas toimivat käytävässä eleettömän tyylikkäästi. sijainti: kalevankatu 6, Helsinki Valmistumisaika: toukokuu 2016 suunnittelu: suunnittelutoimisto kOkO 3 Oy lisätietoja: www.highlight.fi/projektit lenin-Museon Valaistus tampereen Lenin-museo uudistettiin osana tampereen työväentalon laajaa peruskorjausta, jossa tilakokonaisuus ja museotekniikka tuotiin nykypäivän tasolle. Valaistussuunnittelun lähtökohtana oli luoda näyttelyarkkitehtuuria tukeva ja kävijää johdattava laadukas valaistus. Valotasojen erot sekä valon muodot ovat tilallisesti merkittäviä, ja niiden väliset kontrastit nostavat näyttelyn eri teemat luontevasti esille. sijainti: Hämeenpuisto 28, tampere Valmistumisaika: kesäkuu 2016 arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy sähkösuunnittelu: sähkötekniikka Oy kari sirén Valaistussuunnittelu: Heini Ylijoki Valaisimet: iGuzzini Finland & Baltic Oy, Highlight Valaistus Oy, L.e.d LuX, Onninen Oy Kuva: Heini Ylijoki uudistetut tunneliValaistukset rautatieaseman yhteyteen rakennettu uusi Lahden matkakeskus toimii alueen liikenteen keskuspaikkana yhdistäen lähija kaukoliikenteen sekä eri liikennemuodot saumattomasti. rakentamisen yhteydessä uudistettiin Vesijärvenkadun kaksi peräkkäistä tunnelia, jotka alittavat rautatiet ja Mannerheiminkadun. tunnelivalaistukset toteutettiin LedisOL GF40 -tuoteperheen valaisimilla, joita ohjataan dALi-pohjaisella ohjausjärjestelmällä. Valaistusvyöhykkeiden ohjaus perustuu tunnelien tuloväyliltä jatkuvasti mitattaviin luminanssiarvoihin. sijainti: Vesijärvenkatu, Lahti Valmistumisaika: tammikuu 2016 urakointi: suomen energia-urakointi Oy Valaistussuunnittelu: LedisOL Oy lisätietoja: www.ledisol.fi hakaMetsän jäähallin Valaistus Hakametsän kaukaloiden valaistusmuutoksessa vanhat monimetallivalaisimet vaihdettiin Greenledin sigma-valaisimiin. Valaistusmuutoksella saatiin tasainen ja häikäisemätön valaistus pelaajille, yleisölle ja kuvaajille. kaukaloiden valaistuksen ohjaus on toteutettu Osramin enceliumohjausjärjestelmällä, jonka edistyksellisellä käyttöliittymällä valaistusta on mahdollista ohjata etänä esimerkiksi tabletilla ja halutut valaistustilanteet voidaan tallentaa järjestelmään. Ohjausjärjestelmä antaa myös tarkat raportit kohteen energiankulutuksesta. sijainti: keltinkatu 2, tampere Valmistumisaika: heinäkuu 2016 urakointi: Bravida Finland Oy Valaistussuunnittelu: Benjamin Forss, Greenled Oy lisätietoja: www.greenled.fi Kuva: Kimmo Virtanen
• VALO 2/2016 46 lediValaistu PRisMa sePPälä jyväskylän seppälässä sijaitsevan prisma-tavaratalon sisäja ulko tiloja valaisevat energiatehokkaat ledit. Osuuskauppa keskimaa halusi tavarataloon tehokkaan ja häikäisemättömän yleisvalaistuksen, joka toteutettiin philipsin kohteeseen räätälöimillä CoreLine trunking -ramppi valaisimilla. Valaisimia asennettiin kohteeseen lähes 800 kappaletta, ja niihin asennettiin tehtaalla halutun mittainen kaapeli toivotulla liittimellä. Lisäksi philips suunnitteli ja teetti valaisimelle erityisen ramppi kannakkeen. sijainti: Ahjokatu 7, jyväskylä Valmistumisaika: kevät 2016 tilaaja: Osuuskauppa keskimaa urakointi: salotec Oy suunnittelu: eLVAk Oy lisätietoja: www.philips.fi/lighting akaVatalon PeRuskoRjatut tYötilat Akavatalossa tehtiin täydellinen sisätilojen saneeraus, ja samalla uusittiin valaistus ja sen ohjaus. uudistus toteutettiin philipsin powerBalanceledivalaisimilla, joissa on uudenlainen patentoitu häikäisysuojaus. Läsnäoloja päivänvalo-ohjaus toteutettiin philipsin Occuswitch dALi BMs -antureilla, jotka ovat yhteydessä kiinteistöautomaatiojärjestelmään dALiväylän kautta. kokonaisuudessaan päivänvaloja läsnäolo-ohjauksella on laskettu saavutettavan yli 50 % energiansäästö Akavatalon jo valmiiksi energiatehokkaassa ledivalaistuksessa. sijainti: rautatieläisenkatu 6, Helsinki Valmistumisaika: talvi 2016 tilaaja: kiinteistö Oy Akavatalo arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto tuomo siitonen Oy sähköurakointi: skanska talonrakennus Oy sähköja valaistussuunnittelu: sweco talotekniikka Oy lisätietoja: www.philips.fi/lighting toP sPoRt FlaGshiP uusi top sport Flagship -myymälä on avattu Aleksi 13 -tavaratalon neljänteen kerrokseen. Historiallinen suojeltu rakennus sekä moderni urheilumyymälä luovat yhdessä elämyksellisen ja rennon ympäristön. top sport -ketjulle suunniteltu valaistuskonsepti koostuu mustarunkoisista Fagerhultin notor Led 60 -valaisimista, jotka luovat myymälään yleisvalaistusta katkeamattomina valolinjoina. niitä täydentävät tehokkaat Fagerhultin Marathon G2 -kohdevalaisimet. konseptin symbolina on ketjulle kehitetty uusi valaistusratkaisu, joka rakentuu Lts:n Lichtkanalvalaisimista, opaalilevyistä ja sinisistä ledeistä. sijainti: Aleksanterinkatu 13, Helsinki Valmistumisaika: syksy 2016 sisustussuunnittelu: pentagon design Oy ja Luhta sportswear Company sähköurakointi: e-sähkö Oy Valaistussuunnittelu: Fagerhult Oy lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/referenssikohteita GRundskolan noRsen Vuonna 1880 valmistuneen, Axel Hampus dahlströmin suunnitteleman Grundskolan norsenin perusparannus aloitettiin toukokuussa 2015. perusparannuksen yhtenä tavoitteena oli koko koulun valaistuksen huomattava parantaminen. esteettömyyskartoituksen perusteella päädyttiin lisäämään valaistusta merkittävästi eri tiloissa, erityisesti sisäänkäynneissä, kulkuväylillä, käytävillä, portaissa ja saleissa. Hedtec toimitti kohteeseen Glashütte Limburgin palloja kattovalaisimia, joiden kuvut ovat suupuhallettua mattapintaista opaalilasia. Lisäksi kohteeseen toimitettiin BeGAn pylväs-, seinäja numerovalaisimia. sijainti: unioninkatu 2, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2016 sähkösuunnittelu: Citec Oy Ab lisätietoja: www.hedtec.fi Kuva: Patrik Rastenberger
• Lisätietoja standardointiin osallistumisesta antavat: • Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p. +358 9 6963 951, sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi • Kehityspäällikkö Juha Vesa, p. +358 9 6963 958, sähköposti: juha.vesa@sesko.fi SESKO, Särkiniementie 3, 00210 HELSINKI, p. +358 9 6963 91 sähköposti: asiakaspalvelu@sesko.fi. www.sesko.fi HuOmISEN STaNdardIT TEHdääN TäNääN – ParHaIdEN aSIaNTuNTIJOIdEN VOImIN Sähkötekniikan turvallisuutta ja laitteiden yhteensopivuutta määritellään standardien avulla. direktiivien ja viranomais määräysten vaatimukset täyttyvät, kun toimitaan harmonisoitujen standardien mukaan. Energiatehokkuusdirektiivit korostavat valaistustekniikan standardien merkitystä. Pätevä valaistusammattilainen • valitsee parhaat mahdolliset valaistusratkaisut • tuntee nykyteknologian ja pystyy varautumaan myös tulevaisuuteen • ottaa huomioon esteettiset ja tekniset seikat, turvallisuusja laatuvaatimukset sekä energiatehokkuuskriteerit • on mukana kehittämässä uusia ratkaisuja • erottuu muista tiedoillaan ja osaamisellaan. Osallistumalla standardOintiin • kasvatat osaamispääomaasi – sitä tarvitset työssäsi • olet aitiopaikalla seuraamassa alan kehitystä ja vaikuttamassa siihen • voit osallistua asiantuntijaryhmien kokouksiin kotimaassa ja maailmalla. sesKOn asiantuntijaryhmät • valmistelevat Suomen lausunnot ja äänestyskannanotot kansainvälisiin standardiehdotuksiin. • toimivat kiinteässä yhteistyössä kansainvälisten komiteoiden asiantuntijoiden kanssa ja vaihtavat tietoa. valaisinja valaistusalueen KOmiteat • SESKO SK 34 Valaisimet • SESKO SK CEN 169 Valaistustekniikka. tervetulOa muKaan vaiKuttamaan
• tuoteuutisiA siRius-tuotePeRhe laajentui Greenled on laajentanut sirius-tuoteperheen valikoimaa tuomalla markkinoille odotetut uutuudet sirius M -mallin rinnalle. tuoteperheen uusimmista malleista (sirius s ja L) on myös saatavilla monipuoliset teholuokat ja optiikat erilaisiin valaistustarpeisiin. siriuksen ajaton skandinaavinen muotoilu sopii hyvin eri aikakausina rakennettuihin ympäristöihin. siriuksessa kohtaavat hyvä ulkonäkö, kestävät materiaalit ja käytännöllisyys. Valaisinperhe käsittää useita vaihtoehtoja eri tarpeisiin moottorija kehäteiltä kokoojakaduille, haja-asutusalueille, kaupunkien ja asuinalueiden kaduille sekä kevyen liikenteen väyliin ja puistoihin. sirius-valaisimet suunnitellaan ja valmistetaan suomessa. lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 www.greenled.fi käteVä jälkiasennusValaisin 1202 Multi 12V on ledialasvalo, joka tekee helpoksi vanhojen halogeenivalaisinten vaihtamisen energia tehokkaaseen ledivaihtoehtoon. Valaisin sopii erinomaisesti esimerkiksi kiinteistöjen ja mökkien saneeraustöihin. jäähdytyselementtiin integroitujen pikaliittimien ansiosta asennuksessa voidaan käyttää olemassa olevaa kaapelointia sekä kytkeä valaisin käytössä olevaan muuntajaan ja himmentimeen. Valaisimessa on lisäksi samankokoinen asennusaukko (Ø 58 mm) kuin useimmissa kalustehalogeeneissa sekä ip44-luokitus, jonka ansiosta valaisin soveltuu moniin eri käyttökohteisiin. Valaisinta on saatavana kahdessa värissä (valkoinen tai harjattu teräs) ja kahdella eri värilämpötilalla (2 700 k tai 3 000 k). lisätietoja: OeM Finland Oy, Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi i-Valo xena – kotiMainen ledisYVäsäteilijä i-Valon XenA-valaisin on uusi COB-teknologialla (Chip On Board) toteutettu ledisyväsäteilijä, joka on suunniteltu kestämään teollisuuden vaativissakin olosuhteissa. Valaisimen mekaaninen kestävyys ja huippulaadukas optiikka takaavat korkeatasoisen valaistuksen sekä kustannustehokkaan ratkaisun muun muassa paperi-, sellu-, metalli-, energiaja rakennustarviketeollisuuden kohteisiin. Mallistossa on kolme eri tehovaihtoehtoa (118 W, 175 W ja 243 W), ja t a -luokat ovat 40 °C, 50 °C ja 60 °C valovirtojen ollessa 17 100–31 400 lm. Valaisimen valotehokkuus on parhaimmillaan 145 lm/W, ja sen värilämpötila on neutraalin valkoinen 4 000 k. Valaisimen runko on alumiinivalua ja sulkulasivaihtoehtoina ovat karkaistu turvalasi, polykarbonaatti sekä akryyli. Vaativimpiin olosuhteisiin XenA voidaan toimittaa myös isommalla suodatuspinta-alalla varustetulla suodattimella, kuten pölysuodattimella, muovitai metallikuorisella yhdistelmäsuodattimella tai ammoniakkisuodattimella. Valaisimen kotelointiluokka on ip66 (ptFe-suodattimella) tai ip64 (muilla i-Valon suodattimilla). Ohjausvaihtoehdot ovat dALi ja on/off. Valonjaot ovat keskileveä ja leveä, mutta valikoima tulee täydentymään myös kapealla valonjaolla. Asennuskiinnikkeitä suunnitellessa on huomioitu myös saneerauskohteiden tarpeet, ja XenA voidaankin asentaa hyödyntäen i-Valon perinteisten syväsäteilijöiden regularja superasennuskiinnikkeitä. lisätietoja: i-Valo Oy 010 501 3000 www.i-valo.com siteCo dl 30 – Puistoihin ja keVYen liikenteen VäYlille siteco dL 30 on laadukkaalla optiikalla ja materiaaleilla toteutettu ledivalaisin, joka sopii täydellisesti suomen olosuhteisiin. Valaisimen runko on alumiinia ja kupu pMMA:ta. Valaisinta on saatavilla eri optiikoilla: symmetrinen, epäsymmetrinen sekä laaja epäsymmetrinen. suositeltu asennuskorkeus on noin 3,5–6 m. siteco dL 30 voidaan kytkeä ja huoltaa helposti ilman työkaluja. Valaisimiin voidaan lisäksi liittää useampi eri ohjaustapa: MainsdiM, stepdiM, AstrodiM, dALi sekä sLC-katuvalaistusohjausjärjestelmä (OsrAMin street Light Control). • keskimääräinen elinikä 100 000 h, L 90 B 10 • valovirta noin 1 600–5 500 lm • värilämpötila 4 000 k • kotelointiluokka ip66 • ilkivaltaluokka ik08 lisätietoja: OsrAM Oy (09) 8493 2200 www.siteco.com
• Aura Light Oy, Vapaalantie 2B 26, 01650 Vantaa, Finland +358 (0)9 855 3640, myynti@auralight.fi, www.auralight.fi Tulevaisuuden teollisuusvalaisimet Aura Lightilla on laaja kokemus monimutkaisista teollisuusvalaistusratkaisuista ja olemme kehittäneet teollisuusvalaistusta monia vuosia. LED-valaisin Certos on yksi uusimmista innovaatioistamme korkeisiin tiloihin ja kovan kulutuksen ympäristöihin. Se on ihanteellinen teollisuuden ja varastorakennusten sovelluksiin ja se on luokiteltu IP65 sekä IK08/IK10. Lisäksi Certoksella on erinomainen värintoisto CRI yli 80 ja valovirta jopa 23 000 lumenia. Vastaamaan erilaisiin valaistustarpeisiin lisävarusteena on mahdollista tilata eri linssejä eri valokulmille, DALI tai hätävalo – versio. IP LED CLASS I IK IK + D
• 50 VALO 2/2016 zeRes – Moneen tilaan ja tunnelMaan Auran Zeres-valaisimen moderni muotoilu sopii hyvin pohjoismaiseen pelkistettyyn sisustustyyliin. Valaisimet on suunniteltu julkisiin tiloihin, auloihin ja toimistoihin. Alumiininen koristerengas on saatavissa kaikissa väreissä. Zeres-valaisimista löytyvät sekä ripustettavat että pinta-asenteiset versiot kolmessa koossa: 500, 600 ja 800 mm. Valittavissa on useita eri tehoja. Valaisimista löytyvät sekä tunnistimella että akulla varustetut versiot. • on/off, dALi/dsi, 1-10V • 9–49 W, 611–4 197 lm • 3 000 k / 4 000 k, r a > 80, MacAdam 3 sdCM • käyttöikä 50 000 h, L 70 B 50 • viiden vuoden stuL-takuu lisätietoja: Aura Light Oy (09) 855 3640 www.auralight.fi siden MistRalja Mini MistRal -ulkoValaisiMet siden alumiiniset Mistral-seinävalaisimet sopivat hyvin saneerauskohteiden tai uudisrakennusten kulkureittien ja julkisivun valaisemiseen. Valaisimessa on erittäin hyvä häikäisysuojaus: mattapintaisesta karkaistusta lasista valmistettu suoja estää suoran näkö yhteyden valonlähteeseen. Valaisinta on saatavana kahta kokoa (leveys 380 mm tai 266 mm) sekä alavaloettä alaja ylävaloversioina. Valovirrat ovat enintään 3 000 lm tai 1 330 lm. Valonlähteenä on vakioitu tridonikin 11 W tai 23 W ledielementti, ja tuplavaloversiossa ledejä on kaksi kappaletta. pulverimaalattujen valaisimien vakiovärit ovat musta, valkoinen ja harmaa. saatavana ovat myös rAL-värit ja himmennettävät dALi-ohjatut versiot. lisätietoja: Candela import Oy (09) 622 3301 www.candelaimport.fi BPM liGhtinGin FloRida-saRja Florida-sarja sopii monipuolisuutensa vuoksi etenkin julkisiin kohteisiin. sarjasta löytyy upotettava, pinta-asennettava sekä ripustettava malli useassa eri koossa. Valaisimien ulkokuoren värivaihtoehdot ovat musta sekä valkoinen, ja sisäpuolen värin voi valita jopa kymmenestä eri vaihtoehdosta. Florida-sarjan valovirrat vaihtelevat valaisimen koosta riippuen tuhannesta kymmeniin tuhansiin luumeneihin. Valaisimia on saatavana 1-10V-, pushdiMtai dALihimmennettävänä, ja valon värilämpötiloista on valittavissa 2 700 k, 3 000 k tai 4 000 k. Häikäisysuojavaihto ehdot ovat opaali ja mikroprisma. lisätietoja: deCOlight Oy 010 423 6360 www.decolight.fi MiniMalistinen edGe ReadeR Astron uusi edge reader -ledivalaisin soveltuu mainiosti esimerkiksi hotelleihin ja lukuvaloksi makuuhuoneisiin. Valaisimessa yhdistyvät pehmeä tunnelmavalo ja kohdennettu lukuvalo. tyylikkään minimalistinen muotokieli takaa sen, että valaisin sulautuu hyvin muuhun sisustukseen. taustavalon valovirta on 427 lm (11,5 W) ja lukuvalon 123 lm (3 W). Valon värilämpötila on 2 700 k. Valaisimen voi asentaa pystyyn tai vaakaan. lisätietoja: teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi tYYlikäs xal task taBle XAL on tuonut markkinoille uuden XAL task table -valaisimen, joka soveltuu mainiosti työpisteen valaisemiseen. erittäin laadukkaassa ja selkeälinjaisessa valaisimessa on ir-ohjattava himmennin. Valaisimeen on saatavissa lisäominaisuutena läsnäoloja päivänvalotunnistin. Valaisimessa on ledivalonlähde, jonka värilämpötila on 3 000 k tai 4 000 k ja valotehokkuus 101 lm/W. Valaisimen värivaihtoehtoja ovat valkoinen ja musta. lisätietoja: teclux Oy (09) 225 2410 www.teclux.fi
• 51 VALO 2/2016 toledo suPeRia tuBe t8 -lediPutket sylvanian uusi toLedo superia tube t8 on tehokas lediputki, joka korvaa perinteisen loistelampun. Valovirta 1 500 mm lediputkessa on 4 050 lm. rakenne on ympärisäteilevä (320 º) hyödyntäen tehokkaasti valaisimen sekä säilyttäen alkuperäisen valonjaon. putken mukana toimitetaan ledisytytin. käyttökohteita ovat muun muassa toimistot, luokka huoneet, parkkihallit ja korkeat tilat. • tehot 10 W, 20 W ja 27 W • värilämpötilat 3 000 k, 4 000 k ja 6 500 k • erinomainen valotehokkuus, jopa 150 lm/W • pituus 600 mm, 1 200 mm ja 1 500 mm • energialuokka A++ • pitkä käyttöikä, 50 000 h • takuu 5 vuotta lisätietoja: Feilo sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi tRueline – toiMistoValaistuksen uusi liPPulaiVa philipsin trueLine on uusi kapearunkoinen toimistovalaisin, jonka OC-versiot (Office Compliant) täyttävät sFs-en 12464-1 -valaistusstandardin vaatimukset (uGr < 19). selkeästi muotoiltu valaisinperhe on monikäyttöinen ja laadukas. Optiikkaja runkovaihtoehdot mahdollistavat saman valaisinmallin käytön toimistoissa ja muissa sisätiloissa, kuten auloissa ja käytävillä. trueLine soveltuu erinomaisesti myös muun muassa koulu valaistukseen. trueLine on saatavana ripustettavana, pintaasennettavana ja upotettavana versiona. Valaisin voidaan asentaa yksittäisenä tai siitä voidaan rakentaa jatkuvia valoviivoja. ripustusasennettava versio on saatavana myös ylävalollisena. Valonohjaus on mahdollista integroidulla ActiLumeanturilla tai dALi-ohjaimilla sekä 230 V -painonapilla (touch & diM). Valaisimella on pitkä, 70 000 tunnin käyttöikä (L 70 B 50 ). lisätietoja: philips Lighting Finland Oy www.philips.fi/lighting dino – Yksi idea, Monta ilMettä uusi dino-sisustusvalaisinsarja tarjoaa kokoja, tehoja, värejä ja varjostimia, joita voi yhdistellä monipuolisesti halutun valaistuksen ja tunnelman luomiseksi. konsepti perustuu kahteen energiatehokkaaseen ledivalaisinrunkoon (halkaisija 90 tai 180 mm), joihin voi valita kaksi eri valovirtaa. suuremmalla rungolla valovirta on noin 3 000 tai 6 000 lm ja pienemmällä rungolla noin 750 tai 1 500 lm. Valovirran määrä vaihtelee hieman riippuen varjostimen mallista. Varjostinvalikoima sisältää yhdeksän erilaista metallija kangasvarjostinta sekä elegantteja lasikupuja. Valaisimelle voi myös suunnitella oman varjostimen, eikä valaisinta tarvitse erikseen testata hyväksyntää varten. suurempi ledivalaisinrunko on saatavana struktuuripintaisena valkoisena tai grafiitinharmaana. Liitäntälaite on integroitu valaisinrunkoon. pienempi ledivalaisinrunko on saatavana struktuuripintaisena valkoisena, grafiitinharmaana, turkoosina, punaisena tai mustana. Liitäntälaite on kattokupissa. kaikissa malleissa on tekstiilipintainen liitosjohto ja valkoinen muovinen kattokuppi. dALi-/ paino nappiohjaus on vakiona. lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi i90-P – koRkeiden tilojen lediValaisinuutuus Glamox i90-p on korkeisiin tiloihin suunniteltu, jykevä ledivalaisin, joka valaisee hyvin niin laajat ja avoimet tilat kuin korkeat hyllykäytävätkin. se on erinomainen valaistusratkaisu muun muassa varastoja logistiikkatiloihin, tehtaisiin, erilaisiin teollisuusja lentokonehalleihin, laivatelakoille sekä korkeisiin näyttelyja aulatiloihin. Mustaksi epoksi-/polyesteripulverimaalattu valaisinrunko on tehty haponkestävästä teräksestä ja alumiinivalusta, joka sisältää hyvin pieniä pitoisuuksia rautaa ja kuparia. jäähdytysrimat ja heijastin ovat anodisoitua alumiinia. Häikäisysuoja on tehty Heat soak -testatusta, karkaistusta lasista (HtG), jossa on erittäin korkea läpäisy kerroin tai vaihtoehtoisesti iskunkestävästä, kirkkaasta akryylista (CL). Glamox i90-p on testattu täyttämään vaativimmatkin teollisten asennuksien vaatimukset. Valaisimen kotelointiluokka on ip65 eli se on pölytiivis ja suojattu matalapaineisilta vesisuihkuilta kaikista suunnista. Lisäksi valaisin on testattu -40 °C…+60 °C ympäristön lämpötiloissa. Glamox i90-p -valaisimien valovirrat ovat 30 000–60 000 lm. Valaisinta on saatavana neljällä eri optiikalla (leveä, keskileveä, kapea tai erittäin kapea keila), mikä mahdollistaa juuri oikeanlaisen valonjaon erilaisiin käyttötarkoituksiin. Lediohjain on sijoitettu valaisimen ulkopuolelle maksimaalista jäähdytystä ja helppoa huoltamista silmällä pitäen. Glamox i90-p voidaan toimittaa myös dALi-ohjauksella. lisätietoja: Glamox Luxo Lighting Oy 010 841 0440 www.glamoxluxo.fi
• 52 VALO 2/2016 hellan ModulaaRinen lineaaRiValaisin il2+ iL2+ on modulaarinen ledivalaistusjärjestelmä, jonka neljä optiikkavaihtoehtoa takaavat kuhunkin käyttöympäristöön parhaiten soveltuvan ja tasaisen valonjaon. Modulaarisen rakenteensa ansiosta valaistus voidaan toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti. Valaistusjärjestelmä on todella helppo asentaa ja huoltaa ilman työkaluja. jos tilan käyttötarkoitus muuttuu, asennuskiskon valomoduulien määrää voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää. käyttöajan jälkeen virtalähde ja valomoduuli voidaan helposti vaihtaa ilman sähköasentajaa. Asennuskiskon yläosassa on tarpeeksi tilaa lisäkaapeleiden vientiin, ja jokaisen valomoduulin sijainti voidaan valita tukikiskossa. Valomoduulin lisäksi kiskoon voidaan liittää myös läsnäoloja päivänvalotunnistimia, joilla maksimoidaan energiansäästö ja valaisimien käyttöikä. Valaisimen valovirta on mallista riippuen 3 300 lm, 4 000 lm tai 4 700 lm, ja ottoteho on vastaavasti 22 W, 28 W tai 33 W. Valaisimen elinikä on 50 000 h (ies LM-80 ja tM-21). lisätietoja: Hella Lighting Finland Oy 010 476 4400 www.hella.fi intRa liGhtinGin kattaVa PRoFiiliValikoiMa intra Lightingin profiilivalikoimaan kuuluu useita toimistovalaistuksen standardit täyttäviä malleja, kosteisiin tiloihin sopivia pintaja uppoasennettavia malleja sekä talotekniikkaa tai kohdevalaisimia profiiliin yhdistäviä vaihtoehtoja. Alumiinirunkoisiin valaisimiin on valittavissa erilaisia häikäisysuojavaihtoehtoja. Valonlähteenä toimii kiinteä ledimoduuli, josta on kaksi tehovaihtoehtoa. Värilämpötila on 3 000 k tai 4 000 k, ja moniin malleihin on saatavilla myös tunable white, joka mahdollistaa värilämpötilan säädön välillä 2 700–6 500 k. profiileita on saatavilla määrämittaisina, ja ne sopivat myös jonoasennukseen. kulmakappaleilla on mahdollisuus luoda valokehikoita ja mittojen mukaan tehtyjä valaistuksia. profiilien kokoaminen on helppoa pikaliittimien ja usein magneetilla kiinnittyvän ledimoduulin ansiosta. suosituimpia profiilimalleja ovat kapea kalis, joustava ja tehokas Gyon, u-mallisella häikäisysuojalla varustettu Minus ja ajattoman tyylikäs, lasinen Camay. lisätietoja: Highlight Valaistus Oy 010 279 0840 www.highlight.fi/intra-lighting steRa lux aRea – teollisuuden Valaistukseen stera Lux Area on uusi suomessa valmistettava energiatehokas ledivalaisin. parhaimmillaan valaisin on korkeissa asennuksissa, esimerkiksi varastoissa ja logistiikkakeskuksissa sekä suurilla piha-alueilla. Ledimoduulin elinikä on yli 50 000 tuntia, mikä vähentää merkittävästi huoltokustannuksia. Alumiinirunkoisen valaisimen monipuoliset kiinnikevaihtoehdot mahdollistavat halutun suuntaamisen. Valaisimia voidaan myös kiinnittää toisiinsa, ja niihin on mahdollista liittää erilaisia ohjausjärjestelmiä. • värilämpötila 5 000 k (4 000 k) • 150 W, 20 000 lm, valon avautumiskulma valittavissa • koko 400 x 550 x 120 mm • väri musta (rAL-värit) • suositeltava asennuskorkeus yli 10 metriä • käyttöjännite 90–350 VAC • käyttölämpötila -40 °C…+50 °C lisätietoja: Ad-Lux Oy (02) 517 0300 www.adlux.fi loistelaMPPujen PäiVitYsPaketti Opplen uudella Clio Led 36 W -päivityspaketilla on helppo muuttaa vanhat rengasja 2d-loistelamppuvalaisimet (perhosloistelamppu) energiaa säästäviksi ledivalaisimiksi. Clio on erittäin ohut, vain 28 mm, joten se mahtuu hyvin useimpiin valaisimiin. Clio antaa tasaisen valon ilman varjoja, ja se on erittäin helppo asentaa esimerkiksi paketissa olevien magneettien avulla. Clion valovirta on 3 000 lm, valotehokkuus 83 lm/W ja valon värilämpötila 2 700 k tai 4 000 k. lisätietoja: Lem-kem Oy 020 754 9400 www.lemkem.fi häikäiseMätön ja huoMaaMaton oPtiC deeP Optic deep -valaisimen moderni ledija heijastintekniikka tuottavat suuren valotehokkuuden, selvärajaisen valokuvion ja häikäisemättömän valon erittäin hyvällä värintoistolla. Valaisimen rakenteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota. se on mattapintainen, siinä on upotettu valopiste ja sen reuna on ohennettu. Valaisinta on saatavana kahdella värilämpötilalla sekä tune-vaihtoehtona, jossa värilämpötilaa voidaan säätää välillä 2 000–2 700 k. Matalarakenteinen valaisin on helppo asentaa, ja se on himmennettävissä monilla markkinoiden tavallisimmista himmentimistä. lisätietoja: OeM Finland Oy, Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi
• Yleisvalaistuksen ykkösketju AVR 400 AVR 320 AVR 254 Monipuolisesta ja laajasta valikoimasta valaisinratkaisut vaivattomasti eri kohteisiin. Valonlähteet LED, CFL, E27 Värilämpötila 3000K 4000K Kokovalikoima 254, 320, 400mm Tehoversiot 8-18W Energiatehokas jopa +100lm/W Ohjaus on/off, 1-10V, DALI, painonappi lm / W Liiketunnistus Tutka ja PIR, on/off ja perusvalo Laadukas liitäntälaite ja akkuvarmennus AVR tuoteperhe kentällinen vahvuuksia.
• studio line -saRjan uusi eleGantti RiiPPuValaisin Glashütte Limburgin studio Line -sarjan valai simet sopivat monenlaisiin käyttökohteisiin: hotelleihin, kahviloihin, edustustiloihin ja yksityiskoteihin. sarjan uutuusriippuvalaisinta on saatavana 3 000 k ja 4 000 k värilämpötilalla sekä tunable white -versiona, jossa värilämpötila on säädettävissä välillä 2 700–6 500 k. Valaisinta on kahta kokoa, 1 000 mm ja 1 300 mm, valovirtojen ollessa 16 100–21 360 lm. studio Line -uutuusvalaisin yhdistää korkealaatuisen valotekniikan ja täydellisen metallinkäsittelytaidon. tyylikkään samettimaisen, mustan pinnan vastakohtana toimivat kolme vaihtoehtoista heijastinpinnoiteväriä: alumiini, messinki ja kupari. lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 www.hedtec.fi aino-PuistoValaisin Aino-valaisimen puhdaslinjainen, ajaton muotoilu antaa tyylikkään valaistusratkaisun moneen ympäristöön. käyttökohteita ovat esimerkiksi puistot, leikkikentät, jalankulkuväylät, puistomaiset kadut ja pysäköintialueet. Laaja valovirta-alue (2 880–7 500 lm) yhdessä symmetristen ja epäsymmetristen optiikkavaihtoehtojen kanssa tarjoavat optimaalisen valaistuksen sekä elohopeavalaisimien saneerauskohteisiin että uusiin valaistusprojekteihin. Ledivalonlähteet ovat saatavilla 3 000, 4 000 ja 5 000 kelvinin värilämpötiloilla ja jopa yli 90 värintoistoindeksillä. Aino-valaisin valmistetaan suomessa, ja sillä on kymmenen vuoden takuu. lisätietoja: LedisOL Oy www.ledisol.fi aMBeR-Valoa FaGeRhultin ValaisiMissa Amber – oranssinpunainen valo – on tullut tunable white -valaisimiin. Amber-valo sisältää vain valoa, jonka aallonpituus on 500–780 nanometriä. Amber-valaisimet tarjoavat lämpimän ja suhteellisen himmeän valaistuksen, jota voidaan käyttää erityisesti erilaisissa hoivaympäristöissä. Amber-valo ei häiritse unta, mutta se valaisee tilaa riittävästi ympäristön hahmottamista ja huoneessa liikkumista varten. Amber-yövalo löytyy seuraavista, erityisesti erilaisissa terveydenhuollon tiloissa käytettävistä valaisimista: upotettavista Multilume Hydro Ledja Multilume Hydro robust Led -valaisimista sekä Aluflex Medicaja Monitorseinävalaisimista. lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi helVaRin uusi itseoPPiVa ValonohjausjäRjestelMä Helvar esittelee uudenlaisen, itseoppivan ja itsenäisen ActiveAhead 1.0 -valon ohjausjärjestelmän. järjestelmä koostuu lediliitäntälaitteesta, ohjausyksiköstä ja pienistä monitoimisensoreista, jotka on integroitu valaisimiin. ActiveAheadin algoritmi – jonka patenttihakemus on vireillä – oppii valaisimiin kiinnitettyjen sensorien avulla, miten ihmiset yleensä liikkuvat ympäristössä. Algoritmi tunnistaa liikkeet ja ympäristön valoisuuden ja ennustaa tietojen avulla, mihin ihmiset menevät seuraavaksi säätäen valaistuksen oikeanlaiseksi. Algoritmi oppii jatkuvasti uutta, minkä ansiosta se mukautuu olosuhteiden muutoksiin heti ja pitää valaistuksen niistä huolimatta sopivana. ActiveAhead 1.0 -sensoreiden avulla voikin saavuttaa merkittävät energiansäästöt: valaisimet ovat päällä vain tarvittaessa ja tuottavat vain tarvittavan määrän valoa. käyttäjät voivat halutessaan asettaa ActiveAhead 1.0 -ratkaisuun myös omia parametrejaan mobiilisovelluksella, esimerkiksi säätää yksittäisiä valaisimia eri tavalla, pitää osan valaisimista jatkuvasti päällä tai luoda valaisinryhmiä. Valaisimiin integroidut ActiveAhead 1.0 -sensorit toimivat itsenäisesti heti asennuksesta lähtien, eikä niitä tarvitse ohjelmoida tai ottaa erikseen käyttöön. Valaisimet ovat yhteydessä toisiinsa energiatehokkaan Bluetooth-solmuverkon kautta. turvallisuus on olennainen osa älykkäitä rakennuksia, ja ActiveAhead 1.0:ssa on kattavat turvaprotokollat, jotka varmistavat järjestelmän turvallisen ja tehokkaan toiminnan. ActiveAhead 1.0 on Helvarin Active+-tuotteiden kehittyneempi versio. skaalautuvaan ja modulaariseen järjestelmään on helppo tehdä määrityksiä, ja uusien yksiköiden lisääminen verkostoon onnistuu ilman erillistä ohjelmointia. Asennus on helppoa, sillä sensorit integroidaan valaisimiin, eikä uusia johtoja tarvita. ActiveAhead 1.0 sopiikin monenlaisiin korjausja uudisrakentamisen kohteisiin: toimistoihin, kerrostaloihin ja kouluihin. lisätietoja: Helvar Oy Ab (09) 565 41 www.helvar.com
• 55 VALO 2/2016 ValotaPahtuMia 2017 www.valosto.com/tapahtumat taMMikuu 1.–10.1.2017 Helsinki Lux in -valotaiteen näyttely www.luxhelsinki.fi 5.–9.1.2017 Helsinki Lux Helsinki www.luxhelsinki.fi 16.–22.1.2017 köln, saksa imm cologne www.imm-cologne.com 25.–26.1.2017 tampere Verkosto www.verkostomessut.fi 27.–29.1.2017 Vantaa rakenna & remontoi www.rrmessut.fi 28.–29.1.2017 Lappeenranta Asunto & rakentaja ´17 www.pohjolanmessut.fi 28.1.–2.2.2017 san Francisco, Yhdysvallat spie photonics West spie.org/conferences-and-exhibitions/photonics-west helMikuu 1.–2.2.2017 Helsinki VALO/On 2017 www.valoon2017.com 2.–5.2.2017 Herning, tanska Formland www.formland.com 3.2.2017 Helsinki Valon päivä www.valosto.com 3.–5.2.2017 tampere Asta rakentaja www.asta.fi 7.–10.2.2017 Amsterdam, Alankomaat ise 2017 www.iseurope.org 7.–11.2.2017 tukholma, ruotsi stockholm Furniture & Light Fair www.stockholmfurniturelightfair.se 8.–9.2.2017 jyväskylä Viherpäivät & Vihertekniikka www.vyl.fi/tapahtumat/viherpaivat-ja-tekniikka 8.–9.2.2017 ‘s-Hertogenbosch, Alankomaat Led expo Benelux www.ledexpo.nl/en 10.–12.2.2017 turku rakenna & sisusta www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/rakenna-sisusta 11.–12.2.2017 Ylivieska rakenna-sisusta-Asu Ylivieska www.messu.com 14.–16.2.2017 dubai, Arabiemiirikunnat Middle east electricity www.middleeastelectricity.com 22.–25.2.2017 Guangzhou, kiina prolight + sound Guangzhou prolight-sound-guangzhou.hk.messefrankfurt.com 25.–26.2.2017 kuopio rakenna ja Asu www.kuopionnayttely.fi 28.2.–2.3.2017 Anaheim, Yhdysvallat the Led show www.theledshow.com 28.2.–2.3.2017 Anaheim, Yhdysvallat strategies in Light www.strategiesinlight.com 28.2.–2.3.2017 México, Meksiko eLA expo Lighting America www.expolightingamerica.com Maaliskuu 1.–3.3.2017 Wels, itävalta World sustainable energy days www.wsed.at/en 7.–9.3.2017 Lontoo, iso-Britannia ecobuild www.ecobuild.co.uk 10.–12.3.2017 jyväskylä jyväskylän rakennusmessut www.jklrakennusmessut.fi 17.–19.3.2017 Lahti raksa www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/raksa 22.–24.3.2017 Varsova, puola LiGHt 2017 – 25th international Fair of Lighting equipment www.lightfair.pl/en 25.3.2017 20.30–21.30 earth Hour www.earthhour.fi 25.–26.3.2017 kajaani rakenna-sisusta-Asu kajaani www.messu.com 28.–29.3.2017 new York, Yhdysvallat Leducation www.leducation.org 29.3.–1.4.2017 istanbul, turkki istanbulLight www.istanbullight.com 31.3.–2.4.2017 seinäjoki pytinki www.pytinki.fi/pytinki 31.3.–2.4.2017 turku piha & puutarha www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/piha-puutarha huhtikuu 1.–2.4.2017 joensuu rakenna-sisusta-Asu joensuu www.messu.com 4.–7.4.2017 Frankfurt, saksa prolight + sound pls.messefrankfurt.com 4.–7.4.2017 Moskova, Venäjä MosBuild / WorldBuild Moscow www.worldbuild-moscow.ru/en-GB 4.–9.4.2017 Milano, italia euroluce www.salonemilano.it 6.–9.4.2017 Hongkong, kiina Hong kong international Lighting Fair (spring edition) www.hktdc.com/fair/hklightingfairse-en 6.–9.4.2017 Helsinki kevätmessut kevatmessut.messukeskushelsinki.fi 7.–9.4.2017 Oulu Oulun rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi 8.–9.4.2017 kouvola rAk – kouvolan rakennusja sisustusmessut www.kymenlaaksonmessut.fi/wp/rak 12.–15.4.2017 taipei, taiwan taiwan international Lighting show www.tils.com.tw/en_us 20.–22.4.2017 nairobi, kenia LiGHteXpO Africa 2017 www.expogr.com/lightexpo 21.–23.4.2017 tampere supermessut www.supermessut.fi 22.–23.4.2017 rovaniemi Lapin rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi 26.4.2017 Helsinki taloyhtiö 2017 www.taloyhtiotapahtuma.net 26.–27.4.2017 dubai, Arabiemiirikunnat Middle east smart Lighting & design summit 2017 www.lightingsummit.com toukokuu 6.–7.5.2017 tornio Meri-Lapin rakentajamessut www.pohjois-suomenmessut.fi 8.–9.5.2017 doha, Qatar Lightingtech Qatar www.lightingtechqatar.com 8.–11.5.2017 Bern-Wabern, sveitsi Cie tutorial and practical Workshop on Led Lamp and Luminaire testing to Cie s 025 cie.co.at 9.–11.5.2017 philadelphia, Yhdysvallat LiGHtFAir international www.lightfair.com 9.–12.5.2017 Göteborg, ruotsi elfack 2017 www.elfack.com 10.–11.5.2017 jyväskylä Yhdyskuntatekniikka 2017 www.yhdyskuntatekniikka.fi 11.–13.5.2017 Bangkok, thaimaa Led expo thailand www.ledexpothailand.com 11.–13.5.2017 Mumbai, intia Led expo www.theledexpo.com 16.–19.5.2017 Las Vegas, Yhdysvallat eds edsconnects.com 17.–19.5.2017 jakarta, indonesia inALiGHt 2017 – the 4th indonesia international Lighting exhibition www.inalight-exhibition.net 22.–25.5.2017 dubai, Arabiemiirikunnat indeX – international design exhibition www.indexexhibition.com 30.–31.5.2017 Hampuri, saksa smart Lighting www.smartlighting.org sVs:n kuRsseja 2017 tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta www.valosto.com ja www.valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijayritykset: