• 2/2017 Eduskuntatalo kirkastui peruskorjauksessa VALO LUO ILMEEN LÄNSIMETRON ASEMILLE Valaistuksen asialla jo 70 vuotta
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 3 VALO 2/2017 AJANKOHTAISTA 6 70 valoisaa vuotta 10 Poimintoja CIE:n välikausikokouksesta SUUNNITTELU 32 Helsinki kirkastaa joulunajan ilmettään 42 Ulkovalaistuksen kehitysryhmä UV-7 44 Perusteet haltuun, osa 3: valovoima, valonjako ja kosinilaki PROJEKTIT 14 Valo luo ilmeen länsimetron asemille 24 Eduskuntatalo palasi peruskorjauksessa 1930-luvun loistoonsa KULTTUURI JA TIEDE 36 Pitääkö olla huolissaan? VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 46 Valonvälähdyksiä 50 Projektiuutisia 54 Tuoteuutisia 59 Valotapahtumia 36 32 24 14 2 /2 01 7
• 5 VALO 2/2017 Tievalaistuksen suunnittelijan kannattaa tutustua Liikenneviraston ohjeisiin maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelusta. Ledivalaisimien vertailuun annetaan uusia ohjeita Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilla. Valaistuksen energiatehokkuudesta tietoa hakevien kannattaa tutustua Motiva Oy:n verkkosivuihin, joilta löytyvät muun muassa uudet VALTTI-elinkaarikustannuslaskurit. Linkkejä kaikkeen tähän tietoon on koottu esimerkiksi osoitteeseen www.valosto.com/valaistustietoa. Seuraavaksi ryhdynkin virittelemään jouluvaloja tai ehkä suorastaan kausivaloja lehtemme jouluvalaistusjutun innoittamana. Hyviä lukuhetkiä ja valoisaa joulun aikaa! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA V alaistusala on viime vuosien aikana käynyt läpi valtavan muutoksen, joka jatkuu edelleen. Olemme saaneet uutta tietoa näkemisestä ja valon ei-visuaalisista vaikutuksista ihmiseen. Valaistustuotteet ovat uusiutuneet ja monet tutut tuotteet kadonneet markkinoilta. Valaistusalan käsikirjoissa olevat perusteet ovat edelleen voimassa, mutta valaistustuotteita käsittelevät osat ovat auttamatta vanhentuneita. Siksi uutta tietoa haetaan monilta verkkosivuilta. Verkosta tietoa löytyykin valtavasti. Ongelmana on vaan juuri oikean ja itselle sopivan tiedon löytäminen. Valaistussuunnittelija, tuotesuunnittelija ja tutkija hakevat kukin erilaista tietoa. Lisäksi tieto saattaa olla laadittu mainostarkoituksessa, jolloin siihen ei ehkä voi kaikilta osin luottaa. Tässä lehdessä pyritään mahdollisimman objektiivisesti antamaan valaistusalalta sekä perustietoa että uutta tutkimustietoa, joka on pyritty avaamaan ymmärrettävään muotoon kaikille valaistusalalla toimiville. Tämän lisäksi kerromme uusista mielenkiintoisista valaistuskohteista, tuotteista ja tapahtumista. Esimerkkeinä valaistuskohteista ovat muun muassa lehdessä esitellyt länsimetro ja Eduskuntatalo. VALOlehden lisäksi Suomen Valoteknillinen Seura jakaa tietoa myös omissa valaistuskoulutuksissaan. Koulutuksesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Valonvälähdyksiä-palstan kirjoitukseen uudistuvasta Valoakatemia-koulutuksesta. Luotettavaa tietoa valaistuksesta löytyy myös viranomaisten sekä muiden valaistusalaa sivuavien järjestöjen verkkosivuilta ja julkaisuista. Sähkötieto ry ylläpitää kustantajansa Sähköinfo Oy:n kautta laajaa ST-kortistoa, jossa on kymmenittäin kortteja valaistustekniikan eri alueilta. Kortteja myös päivitetään jatkuvasti. VALAISTUSTIETOA TARVITAAN Kannen kuva: Petri Vuorio VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY-keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Samuli Rasinmäki, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Lönnberg Painot Oy ISSN 1237-3907
• 6 VALO 2/2017 Suomen Valoteknillinen Seura edistää valaistusalan tietojen ja kokemusten vaihtoa jo 70 vuoden kokemuksella. Seuralla on ollut iso rooli alan suunnittelumenetelmien ja -suositusten luomisessa ja kehittämisessä. 70 VALOISAA VUOTTA Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Seuran arkistot A ika oli otollinen. Valaistustekniikassa elettiin mullistusten aikaa, kun hehkulampun rinnalle teki tuloaan uusi tehokas valonlähde – loiste lamppu. Valaistusala nosti Suomessa päätään myös sotien jälkeen perustetun Valaisimien Standardisoimistoimikunnan myötä. Toimikunnan joukosta nousi ajatus valoteknillisen seuran perustamisesta Suomeen. Yksitoista tulevan seuran kantajäsentä vahvisti asian allekirjoittamalla nimensä Fennia-tupakka-askin kanteen 12.6.1946. Sääntöjen laatimisen ja muiden seikkojen johdosta kului vielä vuosi ennen kuin postiin lähti kutsukirje, joka sai innostuneen vastaanoton. Toimintaan lähti mukaan 71 varsinaista ja 13 kollektiivista perustajajäsentä. Seuran virallinen perustamispöytäkirja laadittiin 5.5.1947 Valaisimien Standardisoimistoimikunnan kokouksessa Ruotsalaisella teatteri talolla. Tilaisuudesta tuli myös Suomen Valoteknillisen Seuran (SVS) perustamiskokous. Kokouksessa silmälääkäri S. Stenius esitelmöi aiheesta ”Valaistuksen merkitys näkötarkkuuteen”. Myös tulevissa kokouksissa pidettiin ahkerasti esitelmiä ja alustuksia, eikä ajankohtaisista aiheista ollut pulaa. Ensimmäiset viisi vuotta seuran puheenjohtajana toimi Sähkötarkastuslaitoksen toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Väinö Veijola. Alkuaikoina toiminta oli vahvasti kaksikielistä ja pöytäkirjat seikka peräisine keskusteluineen kirjattiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Ensimmäinen ”asiakirja” Suomen Valoteknillisen Seuran perustamisesta laadittiin Fennia-tupakkaaskin kanteen vuonna 1946.
• 7 VALO 2/2017 Seuran historian ensimmäinen ekskursio tehtiin marraskuussa 1947 Airamin lampputehtaalle, jossa tutustuttiin hehkulamppujen valmistukseen. Samana vuonna tehtaassa valmistuivat koepolttoja varten ensimmäiset suomalaiset loistelamput. Seuran asiakirjoissa loiste lamput näkyivät ensimmäisen kerran vuonna 1948. Tuolloin Hollannin Philipsiltä vieraillut insinööri Jansen piti esitelmän loistelampuista, jotka olivat alkaneet saada jalansijaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. KANSAINVÄLISYYS ALKOI AULANGOLTA Kun SVS:n säännöt saatiin erinäisten muodollisuuksien vuoksi hyväksytettyä toukokuussa 1949, oli aika virallisesti liittyä valaistusalan kansainväliseen yhteistoimintaan. Vilkas yhteistyö pohjoismaisten veljesseurojen kanssa alkoi 1949, jolloin seuran aloitteesta järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen valaistuskongressi. Aulangon suvessa pidetyn kongressin aloitti professori Martti Paavola esitelmällään ”Valotekniikan yhtälöiden kirjoitustavat”. Seuran hallituksen edustama Suomen kansallinen toimikunta hyväksyttiin Kansainvälisen valaistuskomission CIE:n jäseneksi kesällä 1951. Kansallinen toimikunta otti CIE:ltä vastaan sairaalavalaistuksen sihteeristön tehtävät. Suomen toimesta valmistui CIE:n sairaalavalaistuksen raportti vuonna 1955 ja kouluja toimistovalaistuksen raportti neljä vuotta myöhemmin. Suomalaisosaaminen on sen jälkeen näkynyt lukuisissa CIE:n teknisissä komiteoissa ja niiden julkaisuissa. Syksyllä 1949 alettiin puuhata seuran oman valoteknillisen tutkimus-, suunnitteluja neuvontatoimiston perustamista. Teollisuus antoi runsaslukuisia lahjoituksia toimiston tutkimustyöhön; lahjoittajien joukossa olivat muun muassa Oy Airam Ab, Idman Osakeyhtiö, Suomalainen Oy Philips sekä lukuisat muut sähkö alan toimijat. Toimiston virallinen nimi oli Suomen Valoteknillisen Seuran neuvontaja suunnittelutoimisto Valosto, ja sillä oli huoneisto Helsingin Vuorikadulla. Ensimmäiseksi toimistopäälliköksi valittiin vuonna 1950 diplomi-insinööri Esko Päivärinne. VALAISTUSSUUNNITTELUA JA OPETUSPROPAGANDAA Valoston päämääränä oli puolueettomien suunnitelmien ja lausuntojen antaminen valaistuskysymyksissä sekä opetuspropaganda hyvästä valaistuksesta. Suomen Sotilaspukimo Oy:n myyntitilat olivat ensimmäisiä Valoston suunnittelemia ”valaistuslaitoksia”. Alkuaikojen merkittäviin tehtäviin kuului Keski-Suomen keskussairaalan ja Hämeenlinnan Taidemuseon valaistusten suunnittelu. Yksi tärkeistä suunnittelualueista oli kouluvalaistus. Sotien jälkeen Suomeen rakennettiin muutaman vuoden aikana yli 1 200 koulua, joita haluttiin valaista hehkulamppujen sijaan loistelampuilla. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana Valosto tuotti 200 valaistussuunnitelmaa, joiden joukossa oli koulujen lisäksi mittavia sairaala-, toimisto-, tehdasja tiekohteita. Samalla kehitettiin uusia valaisinratkaisuja, jotka vaikuttivat koko maan valaistustekniikan kehittymiseen. Seuralla oli 1950-luvulla merkittävä vaikutus myös valaistusalan käytäntöjen kehittymiseen. Kun työtilojen valaistusvoimakkuustasot 1950-luvun alussa olivat 20–40 luksia, laadittiin suunnitelmat loistelamppujen myötä 300–500 luksin valotasoihin. Myös häikäisynestoon alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Vuonna 1952 seuran puheenjohtajaksi valittiin professori Martti Paavola, jonka kirjoittama ensimmäinen suomenkielinen valotekniikan oppikirja ilmestyi samana vuonna. VALAISTUSLASKELMIA REIKÄKORTEILLA Seuran julkaisusarjan kolmas julkaisu, ”Kiinteä liikennevalaistus”, on vuodelta 1963. – Se on Suomen ensimmäinen tieja katuvalaistuksen suunnitteluohje, jonka perusperiaatteet pitävät edelleenkin paikkansa, muistelee seuran kunniajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Hautala. SVS ja Suomen Tieyhdistys tekivät 1963 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle ehdotuksen yleisten teiden valaistuksen rakentamisesta valtion kustannuksella. Seuraavana vuonna tielakia muutettiin niin, että valaistus tuli tien osaksi. Pian alkoi tapahtua, kuten ulkovalaistuksen kehitysryhmää (UV-7) käsittelevässä artikkelissa kerrotaan sivulla 42. Valoston toimintaedellytykset paranivat 1967, kun sen tilat siirtyivät VTT:n sähkötekniikan laboratorion yhteyteen Otaniemeen. Samalla alkoi diplomi-insinööri Veikko Ahposen pitkä Seuran julkaisemat suositukset, ohjeet, tiedonannot ja käsikirjat ovat toimineet suunnittelijoiden keskeisinä työkaluina vuosikymmeniä. Seura oli mukana kehittämässä Otaniemen valolaboratoriota, joka saatettiin VTT:n ja TKK:n toimesta kansainväliset mitat täyttäväksi tutkimus-, tuotekehittelyja koestuslaboratorioksi.
• 8 VALO 2/2017 Seura kehitti vuosien varrella useita valmistaja riippumattomia valoteknisiä laskentaohjelmia tutkimusta, tuotekehittelyä ja suunnittelua varten. Kuva: Ruben de Rijcke ura Valoston toimisto päällikkönä ja vuoden 1974 organisaatiomuutoksen jälkeen seuran toimitusjohtajana vuoteen 2006 asti. Tietokonepohjaisen valaistussuunnittelun alusta alkaen, 1970-luvulta lähtien seura kehitti Veikko Ahposen johdolla valoteknillisiä laskentaohjelmia tutkimuksen, valaisinteollisuuden ja valaistussuunnittelun tarpeisiin. Otaniemessä Valosto sai käyttöönsä VTT:n tietokoneresurssit. – Alkuaikoina tietokoneet olivat puimakoneen kokoisia ja lähtöarvot syötettiin reikäkorteilla. Valoston laskentaohjelmat olivat edelläkävijöitä, ja niille oli kova tarve valaisinteollisuudessa ja valaistussuunnittelussa, toteaa Hautala. Seura ajoi innokkaasti Otaniemen valolaboratorion kehittämistä yhdessä VTT:n ja TKK:n kanssa. Valosto oli mukana kehittämässä SUOMEN VALOTEKNILLISEN SEURAN VASTUUHENKILÖITÄ Puheenjohtajat Väinö Veijola (1947–1951) Martti Paavola (1952–1957) August V. Widén (1958) Eero Saari (1959) Erkki Yrjölä (1960–1969) Esko Päivärinne (1970–1975) Bengt Börman (1976–1984) Juhani Kärnä (1985–1987) Pentti Hautala (1988–2000) Markku Varsila (2001–2002) Tapio Kallasjoki (2003– ) Toimistopäälliköt Esko Päivärinne (1950–1960) Esko Kasurinen (1960–1961) Viljo Virtanen (1961–1962) Bengt Börman (1962–1966) Aarno Vento (1966–1967) Veikko Ahponen (1967–1973) Toimitusjohtajat Veikko Ahponen (1974–2006) Heikki Härkönen (2006– ) uusiminen kokosi tuvan täyteen väkeä, ja vielä kolmanteenkin tilaisuuteen riitti 30 osallistujaa, muistelee Hautala. Seuran koulutusrooli on edelleen tärkeä. Nykyisin jokavuotiset, Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävät Valoakatemia-kurssit kertovat valaistustekniikan uusista tuulista ja pitävät yllä seuran jäsenten valaistustietoutta. Tiedonjano valaistuskentällä onkin aina ollut suuri. Siinä missä 1950-luvulla jäsenistölle naputeltiin kirjoituskoneella referaatteja ulkomaisista tutkimuksista, päästiin 1994 nostamaan maljoja seuran oman VALO-lehden synnylle. – Ensimmäisen lehden aikaansaamisessa oli monenlaisia kiemuroita, ja lehden synty tuntui aluksi lähes pihtisynnytykseltä. Julkaisun rahoituksen haaliminen yrityksiltä teetti hurjasti töitä. Myös kiinnostavaksi halutun lehden tyyliä pohdittiin pitkään. VALO on edelleen komea lehti, sanoo lehden ensimmäinen päätoimittaja Pentti Hautala. Lehden ensinumeroa tervehti omalla kirjoituksellaan CIE:n silloinen presidentti R. C. Aldworth. VALO on edelleen Suomen ainoa vain valaistusasioihin keskittyvä lehti ja Pohjoismaiden laajalevikkisin valaistusalan ammatti lehti. Kun Suomen Valoteknillinen Seura perustettiin, valaisivat hehkulamput niin tehtaita kuin kotejakin. Sittemmin EU-direktiivi on haudannut energiasyöpöt hehkulamput sekä joukon muita valonlähteitä. Ledien myötä tekniikka ja laitteistot ovat muuttuneet, mutta valaistusalan etuja ajavan seuran tarve on säilynyt. Lokakuussa 2017 Teatterimuseossa skoolattiin Suomen Valoteknillisen Seuran 70-vuotiselle taipaleelle. Ulkona oli sateista ja pimeää, mutta sisällä valojen loisteessa lämmin ja valoisa tunnelma. Seura on voimissaan ja jatkaa aktiivista työtään Suomen valaistusalan parhaaksi. valolaboratorion valaisimien valonjakokäyrien mittalaitetta sekä tiepäällysteiden valoteknisten arvojen mittauslaitteistoa. Kansainväliset mitat täyttävässä tutkimus-, tuotekehittelyja koestuslaboratoriossa päästiin tekemään mittauksia myös Ulbrichtin pallolla. Otaniemen aika ulottui vuoteen 2006, jolloin seuran toimisto siirtyi nykyisiin tiloihinsa Lauttasaareen. VALO ON SYNTYNYT! Yksi SVS:n tärkeistä tehtävistä on ollut valaistustietouden levittäminen koulutusten myötä. – Vuonna 1975 järjestimme INSKOn kanssa ensimmäisen tieja katuvalaistuskurssin, jolle ilmoittautui heti sata osallistujaa – enempää ei tilaan mahtunut. Myös kurssin Veikko Ahponen teki lähes 40-vuotisen uran seuran toimistopäällikkönä ja toimitusjohtajana.
• VALO 2/2017 10 PAINOTUS MITTAUSTEKNIIKASSA L edien tuleminen markkinoille on pakottanut valaistusalan kehittämään uusia mittausmenetelmiä. Tämä näkyy myös siinä, että valaistuksen mittaamiseen keskittynyt CIE:n divisioona 2 on tällä hetkellä kaikkein aktiivisin ja eniten raportteja tuottava divisioona. Mittauspuolen edustus näkyy korostettuna CIE:n johdossa. Nykyisen presidentin Yoshi Ohnon työpaikkana on NIST (National Institute of Standards and Technology) Yhdysvalloissa, ja tutkimuksesta vastaavan varapresidentin Erkki Ikosen työpaikkana on MIKES-Aalto Mittaustekniikka. Myös tuleva, vuonna 2019 nimitettävä, presidentti Peter Blattner on tällä hetkellä divisioonan 2 johtaja. Julkaisumyynnin kärjessä ovat uudet vuonna 2017 julkaistut ledien mittaamiseen liittyvät raportit [1, 2]. VÄRINTOISTON ARVIOINNISSA EDISTYSASKEL Pitkä työ valaistuksen värintoiston arviointimenetelmän kehittämisessä on vihdoin tuottamassa tulosta. Nykyisin käytössä olevan yleisen värintoistoindeksin (CRI, Suomessa R a ) ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. R a -indeksi on ns. väripuhtausindeksi, jossa indeksi lasketaan sovittujen pintavärien värieroista vertailuvalonlähteeseen nähden. Värintoiston määrittelyssä käytetään vain kahdeksaa testiväriä, jotka edustavat huonosti yleisesti käytössä olevia pintavärejä. Lisäksi siirtyminen vertailuvalonlähteenä käytettävästä hehkusäteilijästä luonnonvaloon tapahtuu äkillisesti, kun valonlähteen värilämpötila ylittää 5 000 K, mikä aiheuttaa indeksiin epäjatkuvuuskohdan. Vuonna 2015 Yhdysvalloissa kehitettiin uusi TM-30-menetelmä, jossa testivärien määrä oli 99. Värit valittiin edusPOIMINTOJA CIE:N VÄLIKAUSIKOKOUKSESTA Teksti: Tapio Kallasjoki, CIE:n Suomen kansallisen komitean presidentti ja divisioonan 3 Suomen edustaja Kansainvälisen valaistuskomission CIE:n välikausikokous pidettiin Jejun saarella Etelä-Koreassa lokakuun lopulla. Kokouksen yhteydessä pidetyssä valaistuskonferenssissa keskeisiksi asioiksi nousivat muun muassa valaistuksen mittaaminen, uuden värintoiston arviointimenetelmän kehittäminen sekä häikäisyn arviointiin liittyvät tekijät. Mix and Match Studio / Shutterstock.com
• 18. – 23. 3. 2018 Frankfurt am Main Arkipäivämme muuttuu älykkäämmäksi ja digitaalisemmaksi. Tule Light + Buildingiin tutustumaan ja kokemaan, miten älykkäät rakennukset siivittävät kehitystä kohti älykkäitä kaupunkeja. Inspiring tomorrow. www.light-building.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 55 77 Älykkyyttä ja mukavuutta: rakennusten ytimessä 65 88 201 5_ LB _t ec hn is ch _V A LO _1 09 _5 x2 95 • FO G R A 39 • C M Y K • jw : 18 .10 .2 01 7 D U : 20 .10 . 20 17 Fi nn la nd Maailman johtavat valaistuksen ja rakennusautomaation ammattimessut tamaan yleisesti käytettyjä pintavärejä yli sadasta tuhannesta värimallista. Nyt CIE on vihdoin saanut valmiiksi tämän pohjalta uuden värintoistoindeksin, josta käytetään nimeä Colour Fidelity Index. Tässä indeksissä myös epäjatkuvuuskohta on poistettu ja siirtyminen hehkusäteilijän spektristä luonnonvaloon tapahtuu asteittain 4 000 ja 5 000 kelvinin välillä. Indeksi ei myöskään voi enää saada negatiivisia arvoja. CIE:n julkilausuman mukaan kyseessä on indeksi, joka on tarkoitettu tarkkaan värintoiston arviointiin tieteellisessä työssä, eikä sitä ole tarkoitettu yleisesti käytettäväksi valaistustuotteiden värintoiston arviointiin. Syytä tähän voi vain arvailla. Koska valaistusteollisuus ei halua luopua vanhasta R a -indeksistä, kyseessä ovat todennäköisesti siirtymisestä aiheutuvat kustannukset. Kaikki tuotteet olisi mitattava uudelleen ja niiden tuoteesitteet ja pakkaukset uusittava. Lisäksi tarkka värintoiston arviointi voisi laskea nykyistä värintoisto indeksiä erityisesti tuotteilla, joilla nykyisin on hyvin korkea R a -indeksi. Kuten nimestä ja arviointimenetelmästä nähdään, myös uusi indeksi on väripuhtausindeksi. TM-30-menetelmässä oleva ns. gamut-indeksi, jolla määritellään, kuinka tasapainoisesti eri värit toistuvat ja mitä eri värejä kyseinen valonlähde ylitai alikorostaa, antaa edelleen odottaa itseään. KIUSAHÄIKÄISYÄ TUTKITAAN Sisävalaistuksessa esiintyvää häikäisyä arvioidaan kiusahäikäisyn perusteella. Kiusahäikäisy voi syntyä ikkunoista tulevasta luonnonvalosta tai valaisimista tulevasta keinovalosta. Arviointimenetelmiä ja erilaisia häikäisyindeksejä on käytössä lukuisia riippuen häikäisylähteestä. CIE:n työpajoissa pohdittiinkin, olisiko häikäisyä mahdollista arvioida samalla menetelmällä riippumatta siitä, onko kyseessä keinovalo vai luonnonvalo. Yhteisen menetelmän kehittämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että arviointi tapahtuu yleensä subjektiivisesti ja luonnonvaloon ja ikkunoiden synnyttämään näkymään liittyy paljon muita positiivisia mielleyhtymiä. Euroopassa keinovalaistuksen kiusahäikäisyn arviointiin käytetään UGR-indeksiä (Unified Glare Rating). Raja-arvot indeksille eri tiloissa ja näkötehtävissä löytyvät esimerkiksi sisätyöpaikkojen valaistusstandardista SFS-EN 12464-1. UGR saadaan lasketuksi empiirisestä yhtälöstä, jossa häikäisyyn vaikuttavat valonlähteen valoaukon keskimääräinen luminanssi, valonlähteen koko ja sijainti näkökentässä sekä silmien sopeutumisluminanssitaso, joka otetaan huomioon taustaluminanssin avulla. UGR saadaan joko valmistajien antamista taulukoista tasajakoisessa valaisinsijoittelussa tai se voidaan laskea esimerkiksi yleisesti käytössä olevan DIALux-ohjelman avulla. Keskeinen ongelma UGR:n käytössä on, että se ei sovi käytettäväksi tilanteissa, joissa valaisimen valoaukko on epätasaisesti valottunut. Tällaisia valaisimia ovat esimerkiksi ledivalaisimet, joissa yksittäiset ledit ovat joko suoraan tai linssien läpi näkyvinä kirkkaina pisteinä. Konferenssin monissa esityksissä sekä esiteltiin että vertailtiin uusia menetelmiä häikäisyn arvioimiseksi. Moniin tutkimuslaitoksiin oli rakennettu koetiloja, joissa koehenkilöt arvioivat kokemaansa häikäisyä subjektiivisesti erilaisten arviointiasteikkojen avulla. Koska kiusahäikäisy aiheuttaa epämukavuuden tunnetta, oli joissain tapauksissa tehty koehenkilöille jopa fysiologisia mittauksia häikäisyn määrän selvittämiseksi. Myös ihmisen iän vaikutusta häikäisyn määrään oli selvitetty. Asiaa on esitelty CIE:n uudessa julkaisussa CIE 227:2017: Lighting for Older People and People with Visual Impairment in Buildings. Työkaluna häikäisyn arvioimisessa oli käytetty kameralla otettuja HDR-kuvia, joista näkökentässä olevat pintaluminanssit voidaan laskea. Valaistusteollisuus ja suunnittelijat tarvitsevat kuitenkin helposti käytettävän ja luotetta
• ILMOITUS www.osram.com/lightingsolutions Tuotemerkkimme: Pyynikin ulkoilualueen valaistus Pyynikin ulkoilualue Tampereen keskustan tuntumassa sai kulkuväylilleen nykyaikaisen ja miellyttävän, alueen puistomaiseen ympäristöön luontevasti sulautuvan valaistuksen, joka toteutettiin Siteco DL50 LED midi ja mini -valaisimilla. Valaisinten 3000K:n värilämpö valaisee alueen luonnollisesti samalla kun korkeatarkkuusheijastin-optiikalla taataan tarkka ja hallittu valonjako. Uudisasennusten lisäksi entiset Siteco Mushroom -valaisimet päivitettiin nykyaikaan valaisinsarjaan tarkoitetuilla LED Module 540 -valaisinyksiköillä. Valaisimiin ohjelmoitiin Tampereen oma himmennysprofiili. Siteco DL50 LED – monipuolista ja tehokasta katuja aluevalaistusta DL50 LED -valaisintuoteperhe tarjoaa visuaalisen, laadukkaan ja yhtenäisen ratkaisun kaupunkien katuja puistovalaistukseen. Useat asennusvaihtoehdot (vaijeri-, varsi tai pylväskiinnityksellä) mahdollistavat harmonisen, arkkitehtonisen valaistuksen kaikkiin urbaaneihin ympäristöihin. Lukuisat valonjakovaihtoehdot, 2 runkokokoa, 3 värilämpötilaa (3000K, 4000K ja 5000K) sekä monipuoliset liitäntälaitevaihtoehdot tarjoavat ratkaisun mitä moninaisimpiin taajamaja kaupunkialueiden valaistustarpeisiin. Älykästä valoa ja energiansäästöjä Siteco DL50 LED -valaisimet on varustettu patentoidulla CLO 2.0 vakiovalovirtatoiminnolla. Sitecon CLO 2.0 vakiovalovirtaohjaus on uusi, ainutlaatuinen toiminnallisuus, joka ensimmäisenä maailmassa huomioi valaisimen todelliset ympäristöolosuhteet – lämpötilan, tuulen ja sateen vaikutukset – säätäen aktiivisesti valaisimen tehoa tarvittavan vakiovalovirran saavuttamiseksi. Siteco CLO 2.0 vakiovalovirtaohjauksella saavutetaan noin 6% energiansäästö perinteiseen vakiovalovirtaohjaukseen verrattuna. Sijainti: Pyynikki Tampere Valmistusaika: Syyskuu 2017 Tilaaja: Tampereen kaupunki Urakointi: Tampereen Vera Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Oy Valaisimet: Siteco DL50 LED mini ja midi 3000K + LED MODULE 540 -päivitys Himmennykset: Tampereen kaupungin himmennystaulukon mukaisesti Lisätietoja: OSRAM Oy puh. 09-8493 2200 www.osram.com/ls www.siteco.com Tuotemerkkimme 12 VALO 2/2017 van työkalun häikäisyn arviointiin. Mielenkiintoisena ideana esitettiin, että epätasaisesti valottuneiden valaisimien aiheuttamaa kiusahäikäisyä voitaisiin edelleen arvioida UGR-indeksin avulla muuttamalla valaisimen valoaukon koko laskennallisesti vastaamaan tasaisesti valottunutta aukkoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että valaisinvalmistaja laskisi eräänlaisen tehollisen pinta-alan siitä osasta valoaukkoa, jossa pintaluminanssi ylittää sovitut arvot. Tätä pinta-alaa ja sen perusteella saatavaa uutta valaisimen valoaukon luminanssia voitaisiin sitten käyttää UGR-laskennassa antamaan riittävän luotettavia arvoja. ALENEMAKERTOIMEN MÄÄRITTELYÄ UUSITAAN Alenemakerroin ottaa huomioon valonlähteen valovirran aleneman ja vikaantumisen sekä valaisimen valontuoton alenemisen ja huonepintojen likaantumisen. Valaistuksen alenemakertoimen oikea määrittely on osa onnistunutta valaistussuunnittelua. Liian suuri alenemakerroin johtaa ylimitoitukseen ja turhaan energiankulutukseen ja liian pieni siihen, että valaistus ei täytä enää laatuvaatimuksia eliniän lopussa. CIE on laatinut ohjeet sekä sisävalaistuksen että ulkovalaistuksen alenemakertoimen määrittelyä varten 2000-luvun alkupuolella [3, 4]. Viime vuosina markkinoille tullutta leditekniikkaa ei näissä julkaisuissa ole otettu huomioon. Ledit poikkeavat olennaisesti perinteisistä valonlähteistä. Monissa ledivalaisimissa valonlähde on integroitu valaisimeen eikä ole enää Kansainvälinen valaistuskomissio CIE ( Commission Internationale de l´Eclairage) on vuonna 1913 perustettu tieteellis-tekninen järjestö. CIE koordinoi valaistustutkimusta sekä tekee valaistusalaan liittyviä standardeja ja julkaisuja. Kaikki valaistusja värialan keskeiset perussuureet on määritelty CIE:n toimesta. CIE on jakaantunut kuuteen divisioonaan. Työskentely divisioonissa tapahtuu teknisissä komiteoissa. Komitean työskentelyn tavoitteena on saada aikaan yhteisesti hyväksytty raportti, joka julkaistaan. Raportti voidaan tarvittaessa muokata standardiksi. CIE:n ja kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n välillä on yhteistyösopimus, jonka mukaan valaistusalan perusteisiin liittyvät standardit julkaistaan CIE:n toimesta ja sovelluksiin liittyvät standardit ISO:n toimesta. Valaistusalan standardointitoimintaa varten on muodostettu CIE:n ja ISO:n yhteinen tekninen komitea. CIE:ssä on 39 jäsenmaata. Suomea järjestössä edustaa Suomen Valoteknillinen Seura, joka toimii Suomen kansallisena komiteana. Suomella on virallinen edustaja neljässä divisioonassa. Ylimpänä päättävänä elimenä CIE:ssä on yleiskokous (GA, General Assembly), joka kokoontuu kahden vuoden välein. Neljän vuoden välein on laajempi kokous, jossa järjestön keskeiset toimihenkilöt vaihtuvat. Välillä on ns. välikausikokous (Midterm Meeting). Kokousten yhtey dessä järjestetään kansainvälinen valaistuskonferenssi, jossa esitellään meneillään olevia ja valmistuneita tutkimuksia. Samassa yhteydessä myös divisioonat ja tekniset komiteat pitävät omia kokouksiaan. vaihdettavissa, ja valaisimen elinikä määritetään valovirran aleneman perusteella. Alenemakertoimen uusimista varten CIE perusti uuden sisäja ulkovalaistukselle yhteisen teknisen komitean, joka voi tarvittaessa muuttaa nykyistä rakennetta. CIE:n teknisten komiteoiden työ on valitettavan hidasta, ja asialla alkaa olla jo kiire. Niinpä CIE:n ja ISO:n yhteisessä komiteassa on jo alkanut työ uuden alenemakertoimen määrittelyksi. Työ pohjautuu vanhoissa CIE:n raporteissa esitettyyn rakenteeseen, ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2019. ULKOVALAISTUKSEN TUTKIMUKSEN ORGANISAATIO UUDISTUI CIE:ssä on ollut kaksi divisioonaa, joiden työ on kohdistunut ulkovalaistukseen. Divisioona 4 on keskittynyt tievalaistukseen ja divisioona 5 muuhun ulkovalaistukseen. Koska molemmissa divisioonissa työskentelee paljon samoja henkilöitä ja tutkimushankkeetkin ovat usein yhteisiä, päätti komissio yhdistää divisioonat. Uudessa divisioonassa 4 Suomen edustajana jatkaa Aleksanteri Ekrias LiCon-AT Oy:stä. Tievalaistuksessa painopiste siirtyy yhä enemmän jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen väylien turvallisuuden parantamiseen. Häiriövalo, josta puhekielessä käytetään myös nimitystä valosaaste, on entistä ajankohtaisempi aihe. Tämä näkyy myös siinä, että CIE:n vuonna 2003 julkaisema ja juuri äsken päivitetty häiriövaloa käsittelevä raportti on viime vuosina ollut CIE:n myydyimpien julkaisujen joukossa [5]. Jejussa pidettiin työpaja koskien tiepäällysteiden heijastusominaisuuksia. Monet maat ovat kehittämässä menetelmiä päällysteiden mittauksiin kenttäolosuhteissa. Useat maat, mukaan lukien Suomi, ovat joko tehneet tai ovat aloittamassa omia mittauksiaan. Lisäksi Euroopassa käynnistyi iso projekti päällysteisiin liittyen. Projektissa on mukana muun muassa Aalto-yliopisto. Paljon odotettu mesooppisen näkemisen huomioon ottaminen ulkovalaistuksessa on myös edennyt, kun CIE julkaisi tiedonannon mesooppisen luminanssin laskemisesta tievalaistuksessa [6]. Julkaisu on vapaasti saatavissa CIE:n verkkosivuilta. TULEVIA TAPAHTUMIA CIE:llä on ollut tapana pitää varsinaisten kokousten välissä vuosittaisia konferensseja ja työpajoja, joiden aiheena on ollut valaistuksen laatu ja energiatehokkuus. Näitä tilaisuuksia järjestetään jatkossakin, mutta aihealueet valitaan tarpeiden mukaan. Huhtikuussa 2018 järjestetään Smart Lighting -seminaari Taiwanissa, ja syksyllä 2018 on luvassa työpaja, jonka aiheena on Research Methods for Human Factors in Lighting. Työpaja järjestetään onneksi lyhyen lentomatkan päässä Kööpenhaminassa. Varsinainen neljän vuoden välein pidettävä pääkokous on nykyisen presidentin kotikaupungissa Washingtonissa 15.–22.6.2019. Keväällä 16.5.2018 voimme myös kohottaa maljan Unescon nimittämän kansainvälisen Valon Paivän kunniaksi. Viitteet: [1] CIE 226:2017: High-Speed Testing Methods for LEDs [2] CIE 225:2017: Optical Measurement of High-Power LEDs [3] CIE 154:2003: The Maintenance of Outdoor Lighting Systems [4] CIE 097:2005: Maintenance of Indoor Electric Lighting Systems [5] CIE 150:2017: Guide on the Limitation of the Effects of Obtrusive Light from Outdoor Lighting Installations, 2nd Edition [6] CIE TN 007:2017 Interim Recommendation for Practical Application of the CIE System for Mesopic Photometry in Outdoor Lighting
• ILMOITUS www.osram.com/lightingsolutions Tuotemerkkimme: Pyynikin ulkoilualueen valaistus Pyynikin ulkoilualue Tampereen keskustan tuntumassa sai kulkuväylilleen nykyaikaisen ja miellyttävän, alueen puistomaiseen ympäristöön luontevasti sulautuvan valaistuksen, joka toteutettiin Siteco DL50 LED midi ja mini -valaisimilla. Valaisinten 3000K:n värilämpö valaisee alueen luonnollisesti samalla kun korkeatarkkuusheijastin-optiikalla taataan tarkka ja hallittu valonjako. Uudisasennusten lisäksi entiset Siteco Mushroom -valaisimet päivitettiin nykyaikaan valaisinsarjaan tarkoitetuilla LED Module 540 -valaisinyksiköillä. Valaisimiin ohjelmoitiin Tampereen oma himmennysprofiili. Siteco DL50 LED – monipuolista ja tehokasta katuja aluevalaistusta DL50 LED -valaisintuoteperhe tarjoaa visuaalisen, laadukkaan ja yhtenäisen ratkaisun kaupunkien katuja puistovalaistukseen. Useat asennusvaihtoehdot (vaijeri-, varsi tai pylväskiinnityksellä) mahdollistavat harmonisen, arkkitehtonisen valaistuksen kaikkiin urbaaneihin ympäristöihin. Lukuisat valonjakovaihtoehdot, 2 runkokokoa, 3 värilämpötilaa (3000K, 4000K ja 5000K) sekä monipuoliset liitäntälaitevaihtoehdot tarjoavat ratkaisun mitä moninaisimpiin taajamaja kaupunkialueiden valaistustarpeisiin. Älykästä valoa ja energiansäästöjä Siteco DL50 LED -valaisimet on varustettu patentoidulla CLO 2.0 vakiovalovirtatoiminnolla. Sitecon CLO 2.0 vakiovalovirtaohjaus on uusi, ainutlaatuinen toiminnallisuus, joka ensimmäisenä maailmassa huomioi valaisimen todelliset ympäristöolosuhteet – lämpötilan, tuulen ja sateen vaikutukset – säätäen aktiivisesti valaisimen tehoa tarvittavan vakiovalovirran saavuttamiseksi. Siteco CLO 2.0 vakiovalovirtaohjauksella saavutetaan noin 6% energiansäästö perinteiseen vakiovalovirtaohjaukseen verrattuna. Sijainti: Pyynikki Tampere Valmistusaika: Syyskuu 2017 Tilaaja: Tampereen kaupunki Urakointi: Tampereen Vera Oy Valaistussuunnittelu: Ramboll Oy Valaisimet: Siteco DL50 LED mini ja midi 3000K + LED MODULE 540 -päivitys Himmennykset: Tampereen kaupungin himmennystaulukon mukaisesti Lisätietoja: OSRAM Oy puh. 09-8493 2200 www.osram.com/ls www.siteco.com Tuotemerkkimme
• 14 VALO 2/2017 Teksti: Marjukka Puolakka Helsingistä Espooseen ulottuvan länsimetron asemat saivat kukin oman ilmeensä arkkitehtuurin ja valon avulla. Vaikka valaistussuunnittelun alkaessa elettiin vielä loistelamppuaikaa, valaistusratkaisut päädyttiin pienellä riskillä toteuttamaan ledeillä. N eljäntoista ratakilometrin pituisella länsimetrolla on kahdeksan asemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Kaikilla asemilla on oma tunnistettava identiteettinsä. Ajatuksena on, että junassa kulkeva matkustaja tietää aina, missä mennään. Valaistuksen näkyvässä pääosassa eivät ole valaisimet, vaan valaistut pinnat ja kohteet. – Asemien arkkitehtuurin ja valaistuksen teemoja ovat ajattomuus ja tyylikkyys. Valolle ei haluttu liian näyttävää roolia, sillä metro tiloineen on ihmisille arkipaikka, ei mikään showroom, kertoo toimitusjohtaja ja valaistussuunnittelija Roope Siiroinen VALOA design Oy:stä. Kullakin asemalla oli oma suunnitteluryhmänsä. Asemien yleisötilojen valaistussuunnittelun teki VALOA design Oy. Sähkösuunnittelijana toimi konsulttiryhmä Nissinen-Niemistö. Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n vastuulla oli vahvavirtaverkon suunnittelu, ja Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö vastasi tele-, turvaja automaatiosuunnittelusta. 6 800 VALAISINTA Asemien laiturimaailma on hyvin samanlainen; junat kulkevat molemmin puolin yksiholvista laiturialuetta, jonka pituus on 90 metriä ja leveys noin 14 metriä. Asemille kuljetaan laiTapiolan asemalaiturin Emma jättää jäljen -teos kutsuu kulkijaa Espoon modernin taiteen museoon EMMAan. Laiturialueen katon 108 valaisinkupua toimivat myös akustisena vaimentimena. Aseman suunnittelusta vastasi Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy VALO LUO ILMEEN LÄNSIMETRON ASEMILLE
• 16 VALO 2/2017 turien päistä liukuportailla ja hisseillä. Kaikkien asemien valaistuslaitteet ja -järjestelmät ovat elementeiltään samankaltaisia. – Yleisötilojen valaisimet ovat pääosin kolmea perustyyppiä: pyöreä downlight, pitkänomainen listavalaisin ja taustavalaistujen lasiseinien ramppivalaisin. Näistä perustyypeistä on käytössä useita teho-, optiikkaja varusteversioita, sanoo valaistussuunnittelija Jarmo Jumppanen Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:stä. Yleisötilojen valaisinmäärä on 6 800. Valaisintyyppien yhtenäistäminen helpotti valaisinhankintaa ja tuo sujuvuutta myös valaistushuoltoon. – Valaistuslaitteet integroitiin pitkälti osaksi asemien arkkitehtuuria. Teimme tiivistä yhteistyötä arkkitehtien kanssa, kun valaisimia piilotettiin rakenteisiin. Tilavarauksia piti paikoin hakea millimetrin tarkasti, Siiroinen sanoo. Integraatiosta ei kuitenkaan pidetty hampaat irvessä kiinni, mistä kertovat esimerkiksi Urheilupuiston aseman arkkitehtonista ilmettä tukevat, laiturin katosta ripustetut valaisimet. – Valaistuksesta haluttiin myös kulkua ohjaava elementti – kun olet liikkeellä, olet menossa valoa kohti. Tämä toteutettiin käytävien päissä olevilla valaistuilla seinäpinnoilla ja muilla kohteilla, Siiroinen jatkaa. LEDIT VAI LOISTELAMPUT? Päivittäin käytössä olevilla asemilla valonlähteen pitkäikäisyys oli merkittävä valonlähteiden valintaa ohjaava tekijä. Valaistussuunnittelun alkuvaiheessa, neljä–viisi vuotta sitten, loistelamppu tuntui olevan parempi ratkaisu kestävyyden kannalta. – Pohdimme pitkään ja hartaasti, valitaanko yleisötiloihin ledit vai T5-loistelamput. Tuohon aikaan tuli paljon varoittavia esimerkkejä siitä, että lupaukset ledien pitkäikäisyydestä eivät pitäneetkään paikkansa, Siiroinen kuvailee. Ledivalaisimien ja niiden ohjausjärjestelmien käytöstä tehtiin lukuisia laskelmia ja valaisinvalmistajilta pyydettiin mallikappaleita. Suunnitelmat vaativat jatkuvaa päivitystä, kun markkinat olivat samaan aikaan muuttumassa kohti lediaikaa. Lopulta asemien valaistussuunnittelua alettiin tehdä ledit edellä, mutta tällöinkin mentiin eteenpäin pienellä riskillä. – Jouduimme myös vakuuttamaan tilaajaa siitä, että valmistajien tuotteet kehittyvät jatkuvasti ja valaisinvalinnat pitää vielä päivittää juuri ennen hankintaa. Tässä auttoi valaistushankinnan eriyttäminen muusta sähköurakasta, jolloin valaistushankintaa voitiin pitkittää, Siiroinen muistelee. YLINNÄ Tapiolan kaksikerroksinen asema liittyy kiinteästi sen yläpuolella olevaan kauppakeskukseen. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy YLLÄ Valo ohjaa matkustajien kulkua Urheilupuiston aseman käytävällä. Kuva: Petri Vuorio
• FOCUS ON INNOVATION CUTTING EDGE GLOBAL PRO GA-016 STANDARD – Setting the new standard for modern light architecture in retail – Cutting edge design – small form factors – Hidden ultra-slim driver 32W Ripple Free – MacAdam 2-step for ideal colour consistency – Eco-friendly – less raw material GA-016 Family-run company with a strong tradition of commitment to providing the best quality products for end-users Strong focus on innovation, technical versatility, flexibility and energy efficiency Unrivalled and diversified product portfolio of luminaires, adapters, tracks and accessories Focused on offering store designers the best quality of light and a perfect balance between cost and performance www.nordicaluminium.fi GROUp www.lival.com Made in Finland led – deSiGn Price leader ecO-FriendlY SMall POWer FacTOrS LIGHTING THE WAY – FOR MORE THAN 70 YEARS GLOBAL GAC-016 Dali GLOBAL GA-016 Compatible with all 3-circuit tracks in Europe Compatible with PULSE Dali track’s
• airam.? Tekninen neuvontamme palvelee sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa 020 7545 604. Airam valaisee myös työpäiväsi. SE VALAISEE. 18 VALO 2/2017 Asemien teknisiä tiloja valaisevat T5-loistelamput. Näissä tiloissa valaistuksen käyttöajat ovat suhteellisen pieniä, joten sähkönkulutus ei ole merkittävässä roolissa. – Länsimetron kakkosvaiheen suunnittelu on jo valonlähdevalintojen osalta helpompaa, eikä ledien rinnalle ole tulossa muita valonlähteitä, toteaa Jumppanen. MONIPUOLISTA OHJAUSTA Asemien valaistuksen ohjausjärjestelmä mahdollistaa monenlaiset valaistustilanteet. Ohjauksen yleisperiaate on, että valaistus seuraa ulkona olevan luonnonvalon voimakkuutta. Kirkkaana päivänä sisälläkin on hieman enemmän valoa, ja kun ulkona on pimeää, on myös maan alla hieman hämärämpää. – Mitä pidemmälle alas laituritasoille mennään, sitä alemmas valotasoja voidaan laskea. Ohjauksessa voidaan myös huomioida matkustajavirtojen määrät ja laskea valaistusta hieman hiljaisina aikoina, sanoo Jumppanen. Kaikki asemien valaisimet ovat DALI-ohjattuja. Valaistusta ohjataan kiinteistövalvontajärjestelmän (KIVA) kautta. Asemien DALI-ohjattu valaistus ja erityiskohteiden valaistuksen DMXjärjestelmä toimivat KIVAn alaisuudessa. Yleisötilojen valaisimet on ryhmitelty varavoimaverkon taakse niin, että vikatilanteissa kolmasosa valaisimista on päällä ja valotaso laskee noin kolmannekseen normaaliarvosta. Tarvittaessa varavoiman takana olevan valaistuksen saa valvomosta nopeasti päälle käsikäyttöisesti. LEHVÄSTÖÄ, PUNATIILTÄ JA VEDEN LIPLATUSTA Urheilupuiston asema on länsimetron asemista ainoa, jota ei ole louhittu kallion sisään. Lipunmyyntihalli on vuorattu ulkopuolelta pyöreäkulmaisilla esipatinoiduilla kuparilevyillä, jotka muodostavat vihertävän lehvästön. Luonnonvalo siivilöityy lehvästön läpi liukuportaisiin ja jopa asemalaiturille asti. Sama lehvästö toistuu laiturialueen katon valkoisissa kuvioissa, joita tuodaan valon avulla esiin tummaa taustaa vasten. – Urheilupuiston aseman päälle tuleva pysäköintitalo edellytti laiturialueen keskelle betonirakenteisia pilareita. Laiturihallin katon ripustetut rengasmaiset valaisimet tuovat halliin sirompaa mittakaavaa ja korostavat sen tilallisuutta, kertoo Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän asemien pääsuunnittelija Pekka Leskelä Arkkitehtitoimisto HKP Oy:stä. YLINNÄ Urheilupuiston asemalaituria valaistaan alasvaloilla ja katosta ripustetuilla rengasmaisilla valaisimilla. Tilaan heijastuu lisäksi epäsuorasti valoa lehvästön pintojen kautta. Urheilupuiston aseman suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto HKP Oy. Kuva: Petri Vuorio YLLÄ Urheilupuiston asemalla nautitaan myös päivänvalosta, joka siivilöityy lipunmyyntihallin lasiseinien kuparilehvästön läpi aina laiturialueelle asti. Kuva: Länsimetro Oy, Kauko Ruotsalainen
• airam.? Tekninen neuvontamme palvelee sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa 020 7545 604. Airam valaisee myös työpäiväsi. SE VALAISEE.
• 20 VALO 2/2017 Matinkylän asemalaituria hallitsee kahteen suuntaan kaartuva valkoinen alakatto, joka on tehty rei’itetyistä alumiinilevyistä. Kattoa valaistaan pitkillä listavalaisimilla, jotka tuovat pintaan pientä elävyyttä. – Valo loimottaa hieman revontulimaisesti vuorokaudenajan mukaan. Aamulla valon värilämpötila on kylmempi ja iltaa kohti hieman lämpimämpi. Liukuportaita reunustavat valaistut lasiseinät, sanoo arkkitehti Leskelä. Koivusaaren merenalaisen aseman ja valaistuksen ilme löytyi vedestä ja merestä, sen sisaraseman Lauttasaaren teemana on lumi ja jää. Molempien asemien pitkien liukuportaiden viertä kulkee graafisilla kuvioilla koristeltu taustavalaistu lasiseinä. Koivusaaressa kuviointi heijastelee veden maailman ja liikkeen muutoksia, Lauttasaaressa puolestaan jään eri asteita ja jään sulamista. – Koivusaaren laiturialueen seinien aaltomaisia akustopaneeleita valaisevat RGB-lediheittimet tuovat seiniin veden eri sävyjä. Lauttasaaressa laiturin seiniin heijastetaan RGB-valoilla jään sävyjä, kertoo muotoilujohtaja Totti Helin Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:stä. Lauttasaaren laiturialueen tummaa kattoa koristaa 700:sta riippuvalaisimesta koostuva valoteos, jonka ledit reagoivat laiturilla olevien matkustajien liikkeisiin. – Laiturin molemmissa päissä olevat tutkat kertovat valaistuksen ohjausjärjestelmälle, kuinka monta ihmistä alueella on ja mihin suuntaan he liikkuvat. Toisessa päässä olevaa matkustajaa vastaan alkaa toisesta päästä lähestyä hänen varjonsa. Varjojen liike on rauhallista, eikä sitä välttämättä huomaa ensi kertaa laiturilla ollessaan, sanoo valaistussuunnittelujohtaja Jari Vuorinen Lighting Design Collective Oy:stä. YLINNÄ Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n suunnittelema Matinkylän asema on länsimetron ensimmäisen vaiheen päätepiste. Laituritilan katto sai innoituksensa poutapilvistä ja jäähuurteesta. Kuva: Länsimetro Oy, Janne Lehtinen YLLÄ Koivusaaren merenalaisen aseman suunnitteli Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy. Laiturialueelta lippuhalliin kuljetaan Suomen pisimpiä liukuportaita (76,1 m) pitkin. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
• 21 VALO 2/2017 Lauttasaaren aseman valoteoksessa on 700 riippuvalaisinta, joiden valo reagoi matkustajien liikkeisiin. Aseman suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy. Kuva: Petri Vuorio
• 22 VALO 2/2017 Länsimetron asemien valaistuksen värilämpötila on 4 000 kelviniä. Poikkeuksena on 3 000 kelvinin valolla valaistu Aalto-yliopiston asema, joka sai värimaailmansa kampusrakennusten punatiilistä. Aseman alakatto on rakennettu esipatinoiduista ja taitteisesti asennetuista corten-teräslevyistä, joiden väleissä kulkevista valokanaaleista downlight-valaisimien valo lankeaa laiturialueelle. VALOKUDOKSEN 280 LEDISAUVAA Länsimetron asemia elävöittää kolme julkista taideteosta. Alun perin teoksia piti tulla jokaiselle asemalle, mutta taidehanke supistui rakentamisen edetessä. – Teoksia haettiin eri taiteilijoilta ja kullekin asemalle saatiin teosehdotus. Lopulta Länsimetro Oy:n rahoituksella toteutettiin vain kaksi teosta, jotka tulivat Niittykummun ja Keilaniemen asemille, kertoo Länsimetron taidekoordinaattorina 2010–2015 toiminut kuvataiteilija Jaakko Niemelä. Niittykummun laiturialueen seiniä verhoaa kuvataiteilija Mari Rantasen värikäs taideteos, jonka metallilevyt hehkuvat suomalaisen kesäniityn maitohorsman punaa ja ruohon vihreyttä. Teosta valaisevat valorampin DALI-ohjatut lediheittimet. Keilaniemen laiturialuetta hallitsee taiteilijakaksikko Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen suunnittelema Valokudos/Light Weave -taideteos. Laiturialueen päälle on viritetty ohuesta vaijerista hilarakenne, johon 280 x-, ytai z-akselin suuntaista 1,2-metristä ledisauvaa kiinnittyy näennäisen sattumanvaraisesti. Kolmiulotteinen valokudos piirtyy vasten luolan pimeää yläosaa. Teoksen pituus on 72, leveys 4,8 ja korkeus 2,4 metriä. – Limittyvien lediputkien keskinäinen suhde muuttuu junassa istuvan tai laiturilla kävelevän katsojan liikkeen mukana, jolloin se muodostaa moiré-ilmiöön perustuvan kineettisen vaikutelman. Valaisimet tehtiin räätälöityinä teosta varten. Akryyliputken päässä olevan tehokkaan kapeakeilaisen ledin valo heijastuu putken toisen pään heijastimesta ja diffuusiokalvo jakaa sen tasaisesti koko putken pinnalle. Teoksen teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Misal Oy:n Jyrki Sipinen ja asennuksesta FN Electro Oy:n Jani Hakala, kertoo Petteri Nisunen. Tapiolan asemaa leimaa valkoisuus aina katon lukuisia valaisinkupuja myöten. Asemalla on taiteilija Kim Simonssonin Emma jättää jäljen -teos, joka toteutettiin yhteistyössä Espoon modernin taiteen museon EMMAn kanssa. Laiturilla seisovan suurikokoisen tyttöhahmon kädestä lähtevät värijäljet johdattavat EMMAan. Valkoiseksi maalattua pronssiteosta korostavat tytön korotettuun käteen ja kasvoihin suunnatut valonheittimet. – Metroasemat ovat mitä mainioimpia paikkoja taiteelle, ja tutkimusten mukaan moni haluaakin julkista taidetta arkea piristämään. Toivon, että taide saisi paikkansa länsimetron seuraavan vaiheen asemilla, sanoo Niemelä. Länsimetroon rakennetaan Espoon Kivenlahteen ulottuvan kakkosvaiheen myötä seitsemän lisäkilometriä ja viisi uutta asemaa. YLINNÄ Aalto-yliopiston aseman corten-teräsalakatto toistuu kaikissa yleisötiloissa, lippuhalleissa, liukuportaissa ja laituri alueella. Aseman suunnitteli konsulttiyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto ALA Oy & Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy. Kuva: Petri Vuorio YLLÄ Niittykummun aseman laiturialueen sivuseiniä verhoaa kuvataiteilija Mari Rantasen teos, joka kuvaa maitohorsman punaa ja ruohon vihreyttä. Aseman suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto HKP Oy. Kuva: Petri Vuorio
• 23 VALO 2/2017 Keilaniemen aseman taideteoksen 280 ledisauvaa luovat tummaa kattoa vasten kolmiulotteisen valokudoksen. Aseman suunnitteli konsulttiyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto ALA Oy & Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy. Kuva: Petri Vuorio
• 24 VALO 2/2017 Teksti: Marjukka Puolakka Peruskorjauksessa eduskunnan kiinteistöjen koko talotekniikka uusittiin tilojen alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Nyt Eduskuntatalossa on aiempaa valoisampaa, kiitos leditekniikan. EDUSKUNTATALO PALASI PERUSKORJAUKSESSA 1930-LUVUN LOISTOONSA Istuntosalin sokeriruokopintainen kupolikatto on valaistu epäsuorasti loistelamppuvalaisimilla. Lanterniinin reunojen sakaravalot kunnostettiin, ja niiden väleihin asennettiin monimetallilampuin varustetut kuvausvalot. Lehterin alkuperäiset kattovalaisimet päivitettiin ledi tekniikkaan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
• 25 VALO 2/2017 Y li kymmenvuotisen peruskorjaushankkeen jälkeen Eduskuntatalossa juuri mikään ei näytä muuttuneen. Vuonna 1931 valmistunut arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema kansallismonumentti on palautettu niin lähelle alkuperäistä asuaan kuin se oli mahdollista. Vuosina 2009–2017 tehty eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus eteni rakennus tai rakennuksen osa kerrallaan. Viimeisenä, syyskuussa 2017, otettiin käyttöön päärakennus, joka oli suurin ja vaativin osa koko hanketta. Päärakennuksen pari vuotta kestänyt peruskorjaus pysyi 125 miljoonan euron budjetissaan. Kaikki sai alkunsa päärakennuksen ja 1970-luvulla valmistuneiden lisärakennusten tiensä päähän tulleista teknisistä järjestelmistä. Samalla parannettiin rakennusten esteettömyyttä, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Mittavassa hankkeessa kaikki pinnat käytiin läpi Sirénin suunnittelemia koristeellisia kaiteita, marmoriportaikkoja ja arvokkaita kattomaalauksia myöten. Museovirastolla oli aktiivinen rooli suojellun rakennuksen muutosja korjaustöissä. – Pitkä työ vaati valtavasti erikoisosaamista ja vastuunjakoa, kertoo peruskorjaushankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Peter Verhe Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:stä. Vanhoja rakennekuvia oli vain paikoin jäljellä, sillä osa kuvista oli tuhoutunut sodanaikaisessa tulipalossa. Koko suunnittelua ohjaavaa kolmiulotteista tietomallia täydennettiin hankkeen edetessä. Suunnittelijoiden lähtötietona toimivat alkuvaiheessa tehdyt rakennushistoriaselvitykset. PÄIVÄNVALOA ISTUNTOSALIN KUPOLIKATOSTA Kautta aikain eduskunnan päärakennuksessa työskennelleet ovat valittaneet tilojen hämäryyttä. Valaistuksen osalta peruskorjauksen tavoitteena oli valotasojen nostaminen nykytekniikan avulla, rakennuksen alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. – Nyt tilat ovat valoisampia, mutta valaistuksen sähkönkulutus on tehokkaampien valonlähteiden myötä laskenut. Teknisiä ja muita vastaavia tiloja valaisevat T5-loistelamput, kun taas työskentelyja arvotiloissa on siirrytty pääosin ledivalaisimiin, sanoo Yhtyneet Insinöörit Oy:n suunnittelupäällikkö Sauli Kinnunen. Yksi Eduskuntatalon näkyvimpiä tiloja on täysistuntosali sokeriruokopintaisine kupolikattoineen. – Sokeriruokokasettia ei enää valmisteta, joten katon säilyttäminen ja kunnossapitäminen läpi peruskorjaushankkeen oli yksi tärkeimpiä tehtäviämme. Onnistuimme hankkimaan eräältä australialaisyritykseltä sen viimeisen valmistuserän katon kunnostusta varten siltä varalta, että katto olisi kaikesta huolimatta vaurioitunut työn aikana, Verhe kertoo. Kupolikatto on valaistu epäsuorasti siten, että kupolin alaosassa olevan huoltotilan seinään on asennettu kahteen päällekkäiseen riviin heijastimelliset loistelamppuvalaisimet. Valaisimien suuntauskulmat määritettiin katselmoinneissa yhdessä arkkitehdin kanssa. Kupolikaton lanterniinin ikkunat tuovat päivänvaloa muuten ikkunattomaan istuntosaliin. – Lanterniinin reunoilla olevat vanhat sakaravalot kunnostettiin. Niiden väleihin asennettiin uudet 150 watin monimetallilampuin varustetut kuvausvalot, Kinnunen sanoo. Lanterniinin huoltotilan seinään on asennettu kohti kattoa suunnatut kapeakeilaiset lediheittimet, jotka tuovat kevyesti esiin lanterniinin puupilareiden muotoa. Istuntosalin kolmannen kerroksen lehterin alkuperäiset katto valaisimet päivitettiin leditekniikkaan. Koko istuntosalin valaistusta ohjataan saliteknikon valaistusohjauskeskuksesta, josta otetaan käyttöön ryhmäkohtaiset ohjaukset. Yleisten tilojen valaistus on kiinteistövalvontajärjestelmän aikaohjauksessa, jonka ulkopuoPääaulan ilme pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Samean kellertävä värimaailma raikastettiin vaaleammaksi. Remontin jälkeen pääovea käytetään sisäänkäyntinä vain valtiovierailujen yhteydessä. Kuva: Petri Vuorio Pääaulan molemmista päistä nousevat vaaleat marmoriportaat ja niitä ympäröivät stucco lustro -seinät olivat yksi peruskorjauksen suurista konservointikokonaisuuksista. Kuva: Petri Vuorio
• 26 VALO 2/2017 lella valot syttyvät liikeja läsnäoloilmaisimien avulla. Valiokuntahuoneissa valaistuksen säätöä ohjataan AV-järjestelmän kautta, kun taas ryhmähuoneissa valaistustilanteet saa käyttöön ovenpielipainikkeista. 1 700 VALAISIMEN KONSERVOINTI Peruskorjauksessa kunnostettiin kaikki arkkitehti Sirénin eduskunnan arvotiloihin suunnittelemat valaisimet. Myös niiden pohjalta tehdyt uudemmat, Arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio Oy:n suunnittelemat valaisimet 1980-luvun peruskorjauksen ajalta kunnostettiin. Jokaisesta valaisimesta tehtiin kunnostusohjeet määrittävä valaistuskortti. Keskeistä oli, että aiemmin hämäriksi koettujen tilojen valaisimiin löydettiin sopivimmat ja tehokkaimmat valonlähteet. – Suunnittelun alkuvaiheessa valaisinmääritykset tehtiin pienloistelampuille. Leditekniikka ehti kuitenkin kehittyä niin paljon ennen urakoinnin alkua, että lähes kaikki valaisimet päivitettiin lopulta lediversioiksi, Kinnunen toteaa. Yli 1 700 valaisimen kunnostus ja konservointi toteutettiin kolmessa erässä. Kunnostuksia tehtiin Turussa, Porvoossa ja Virossa. Nyt arvotilojen valaisimet ovat ulkomuodoltaan alkuperäisten kaltaisia, mutta kaikkiin on vaihdettu valonlähteet liitäntälaitteineen ja johdotuksineen. Valtiosalin palkkikatosta roikkuville kattokruunuille tehtiin joku vuosi sitten ledikokeiluja, mutta värisävyltään ja ulkonäöltään sopivaa lediratkaisua ei löytynyt. – Kattokruunuihin tilattiin 3 000 hehkulamppua, jotka puhallettiin mallimme mukaisiksi putkilolampuiksi. Valtiosalin kattokruunujen hehkulamppujen sähköteho on yhteensä noin kuusi kilowattia, kertoo eduskunnan käyttöpäällikkö Matti Vuori. Iso lamppuerä varmistaa sen, että varastossa on hehkulamppuja myös tulevia tarpeita varten. Käytävien ja vanhojen työhuoneiden palloja maljavalaisimissa oli alun perin hehkulamput, jotka vaihtuivat 1980-luvun kunnostuksessa pienloistelampuiksi. Nyt parhaita valonlähteitä haettiin mallivalaisinkokeilujen kautta ja valaisimet kunnostettiin takaisin E27-kantaisiksi ledilamppuja varten. – Jouduimme teettämään melko paljon uusia valaisinlaseja. Laseja oli vuosien saatossa teetetty eri pajoissa ja ne olivat keskenään hieman erilaisia. Pyrimme myös siirtämään samanlaisin lasein varustettuja valaisimia samoihin tiloihin, Vuori jatkaa. YLLÄ Eduskuntatalon kahvilan katon vihreä maalipinta on edellisen suuren peruskorjauksen jäljiltä 1980-luvulta. Uusilla päästö luo ki tetuilla maaleilla vastaavaa peilaavaa kiiltoa ei olisi saavutettu. Kuva: Petri Vuorio OIKEALLA Käytävien pallovalaisimissa oli alun perin hehkulamput, jotka vaihtuivat 1980-luvun kunnostuksessa pienloistelampuiksi. Nyt valaisimet kunnostettiin takaisin E27-kantaisiksi ledilamppuja varten. Kuva: Petri Vuorio ALLA Puhemiehen edustustilaa valaiseviin Sirénin suunnittelemiin maljavalaisimiin vaihdettiin valonlähteiden lisäksi liitäntä laitteet ja johdotukset. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
• VALO 2/2017 27 Valtiosalin hopeoidut kristallikruunut korjattiin ja puhdistettiin. Niitä varten teetettiin 3 000 putkilonmallista hehkulamppua, koska sopivaa lediratkaisua ei löytynyt. Kuva: Petri Vuorio
• 28 VALO 2/2017 kalustekunnostaja kunnosti yhden jakarandaviilutetun edustajapulpetin kerrallaan istuntosaliin rakennetussa siirrettävässä muoviteltassa. Istuntosalin alla olevien kahden kerroksen aputilat muokattiin palvelupistekeskittymäksi ja median työtiloiksi, joita valaisevat nyt uudet ledivalaisimet. Kahden matalan kerroksen läpi jatkuva yhteinen valoaukko ja lasiseinät tuovat tiloihin avaruutta. SÄHKÖNOUSUT KELLARIN PUTKITUNNELISTA Laajan peruskorjauksen jäljet näkyvät myös maanalaisissa tiloissa, joihin keskitettiin talon logistiikka. Päärakennuksen kellarikerroksen rengasmaisessa putkitunnelissa kulkevat talotekniikan putkitukset ja kaapelireitit, jotka nousevat kerroksiin pystykuiluissa. Putkitunnelin avartaminen louhimalla laajensi sen suurimmillaan lähes viisi metriä korkeaksi ja kaksi metriä leveäksi tilaksi, mikä helpottaa huoltotoimia ja mahdollistaa uusien johtoreittien lisäämisen. Putkitunnelista nousevan neljän pääreitin rinnalle rakennettiin neljä uutta nousureittiä. Myös eri kerrosten väliin lisättiin kaapelireittejä. – Arvotilojen nykyiset lattiakanavat olivat nykypäivän sähköjärjestelmille auttamattoman pienet. Lattiakanavien leventäminen tehtiin tilakohtaisten kaapelointitarpeiden mukaan räätälöimällä, Kinnunen sanoo. Sähkönjakelu on varmistettu siten, että yhden muuntajan vikatai huoltotilanteessa sähkönjakelu toimii normaalisti pääkeskusten katkaisijaohjausten jälkeen. Koko sähköjärjestelmä on varavoiman takana, minkä lisäksi kriittisten sali-, turvaja tiettyjen muiden järjestelmien sähkönsaanti on katkotilanteessa varmistettu kahdella isolla UPS-laitteella. MALTILLISEN ARVOKAS JULKISIVUVALAISTUS Eduskuntatalo on yksi Helsingin tunnetuimmista maamerkeistä, jonka Mannerheimintielle avautuvaa pääjulkisivua hallitsee neljäntoista pylvään rivistö. Peruskorjauksessa julkisivu haluttiin valaista arvoisellaan tavalla. – Aikaisemman julkisivuvalaistuksen ongelmana oli sen tekniikasta johtunut vaikea huollettavuus. Pääjulkisivun valaisimien linssioptiikan suuntaukset eivät pysyneet paikoillaan lampunvaihtojen yhteydessä, kertoo valaistussuunnittelija Erkki Rousku Cadvance:sta. Nyt arvokkaan graniittirakennuksen maltillista valaistusilmettä lähdettiin hakemaan tietokonemallilla. Jatkossa ledien pitkä polttoikä helpottaa Eduskuntatalon aiemmin hankalaa valaistushuoltoa, sillä talossa on paljon korkeita tiloja, joissa lampunvaihto on erityisen hankalaa. 200 VÄRIMÄÄRITYSTÄ Peruskorjauksessa eduskunnan tilojen valon värisävy yhtenäistettiin. Päätilojen 3 000 kelvinin valo on lähellä 1930-lukulaista hehkulamppua. Teknisissä tiloissa värilämpötila on 4 000 kelviniä. Tilojen pintavärit teettivät suunnittelijoilla paljon töitä, kun aikojen saatossa käytettyjä ja määritettyjä värejä oli tutkimuksissa ja lähtötietokartoituksissa tullut vastaan liki 200. – Värimäärityksen tavoitteena olivat sirénmäiset mutta valoisat värit. Vuosien varrella monia pintoja oli maalattu useampaankin kertaan ja myös päivänvalo oli muuttanut niiden sävyjä. Täysistuntosalissa seinien akustoivien verhoilujen kankaat uusittiin ja kauhtuneet värit kirkastettiin alkuperäisiin sävyihin, kertoo Verhe. Eduskunnan noin 3 500 alkuperäisen kalusteen konservointi jaettiin yli 30 urakkaan. Kiinteistä kalusteista suurin kokonaisuus olivat istuntosalin pöydät. Pöytiä ei voitu irrottaa, joten YLLÄ Istuntosalin akustoivat seinäverhoilut uusittiin Suomessa kudotuilla kankailla. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta ALLA Istuntosalin alla sijainneet varastoja aputilat muutettiin toimistotiloiksi, joihin keskitettiin muun muassa eduskunnan palveluita ja median työpisteitä. Kahden kerroksen korkuinen valoaukko ja lasiseinät tuovat tiloihin avaruutta. Tilojen valaistus toteutettiin leditekniikalla. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
• Made in Finland led – deSiGn Price leader ecO-FriendlY SMall POWer FacTOrS www.nordicaluminium.fi GROup www.lival.com eleGanTTi led-valaistus craFT Suunniteltu monipuoliseen käyttöön • Myymälöihin, vähittäiskauppoihin, yleisiin tiloihin ja julkisiin rakennuksiin • Korkea elinikä tehokkaan jäähdytyksen ansiosta L90 B10 @ 50.000h • DALI himmennettävä • Paras värilämpötilan yhtäpitävyys MacAdam 2-Step – jopa 7.000 Lm valolähteestä
• AUTOMAATIO SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA Koko sähkötarvikevalikoima kaikkien saatavilla mobiilissa. Sovelluksessa on helppo tuotehaku, jolla voit hakea sähköalan tuotteita missä vain, milloin vain. Sovelluksella voit myös lukea viivakoodit SLO:n tuote-esitteistä ja tuoteluetteloista. Kirjautumalla näet tuotteiden myymäläkohtaisen saatavuuden, asiakaskohtaiset hinnat ja tilaat tuotteita. – nopein tie tuotteisiin SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.fi App Lataa LATAA rekisteröitymättä! – Rakennuksen 3D-mallin ja valaistuksen simulointiohjelmistojen avulla voitiin reaaliaikaisesti säätää valaistusta, hakea tavoiteltavia tasoja ja mahdollisia tehosteita. Näillä visuaalisilla esityksillä kävimme eri tahojen kanssa läpi toivottuja valaistuspainotuksia ja -säätöjä, Rousku toteaa. Valaisimien paikat määriteltiin kaapelointisuunnitelmia varten jo suunnittelutyön alkuvaiheessa. Rakennustöiden aikana Eduskuntatalo oli pitkään pressujen peitossa, joten julkisivuvalaistukselle ei voitu tehdä varsinaisia koeasennuksia. Valaisimien asennustyöt ajoittuivat myöhäiseen syksyyn. Julkisivun valaisussa päädyttiin leditekniikkaan lukuun ottamatta pääjulkisivun etupintaa ja pilareita, joita valaisevat ja rajaavat monimetallilampuin varustetut gobo-projektorit. – Gobo-projektoreiden avulla julkisivupinnalle tulevaa valoa voidaan rajata tarkasti niin, että pylväikön takana oleville ikkunapinnoille ei pääse lainkaan suoraa häiriövaloa. Samalla voidaan säätää valon määrää pylväiden alueella, mikä voimistaa julkisivun syvyysvaikutelmaa, Rousku jatkaa. Ledivalaisimien DALI-liitäntälaitteet mahdollistavat säädettävän valaistuksen, jolla julkisivulle luodaan kolme erilaista valaistustilannetta. Valaistus on hillittyä kautta linjan, mutta Eduskuntatalo saadaan juhla-asuun arkea näyttävämmän juhlavalaistuksen avulla. Arkadianmäen graniittilinnan mahtavaa portaikkoa valaisevat niin ikään säädettävät ledivalonheittimet. Julkisivun ja portaikon valon värisävy on 3 000 kelviniä. Julkisivuvalaistuksen painotuksia ja säätöjä käytiin valaistuksen simulointiohjelmistojen avulla reaaliaikaisesti läpi raadin kanssa. Visualisointikuva: Erkki Rousku
• Perinteistä muotoilua noudatteleva uusi Arc on tyylikäs julkisivuvalaisin, joka antaa miellyttävän tasaisen ja leveän valokuvion seinälle. Pohjoisen haastaviin sääolosuhteisiin suunnitellussa Arcissa tekniikka ja toimivuus on paketoitu tyylikkääseen ulkomuotoon. Valaisimessa toteutuvat Hide-a-liten tuotekehitystä ohjaavat perusarvot – tekniikka, tyyli ja toimivuus. Valaisin on saatavana kahdella integroidulla pistorasialla, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi puutarhatyövälineiden, sähkögrillin tai vaikka talvisen koristevalaistuksen ohjaamisessa. Pistorasioita ja valaistusta voidaan tarvittaessa ohjata erikseen. Valaisimen asennus on erittäin helppoa erillisen rungon, vähäisten ruuvien sekä runsaan tilan ansiosta. ARC Tyylikäs ulkovalaisin integroiduilla pistorasioilla UUTUUS! www.hidealite.fi IP65 Ra >80 DIM 230V LED CREE 3 SDCM TE KN IIK KA TYYLI TOIMIV UUS HELPPO ASEN NU S
• 32 VALO 2/2017 K aupunkien jouluvalaistus on noudattanut Suomessa perinteisesti hyvinkin maltillista linjaa, vaikka ledien yleistyttyä mahdollisuuksia mitä erilaisimpiin toteutuksiin alkaa olla jo lähes rajattomasti. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana jouluvalaistus Helsingin kaupungin julkisilla alueilla ja kaduilla on lisääntynyt huomattavasti – samalla yleisön kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut kumulatiivisesti. Vuodesta 1949 lähtien toteutettu Aleksin joulukatu on ollut pitkään Helsingin näyttävin jouluvalaistu katu avajaisineen. Aleksanterinkadun varrelle Senaatintorille siirtynyt Tuomaan Markkinat omine jouluvaloineen tuo jouluista tunnelmaa koko ydinkeskustaan. AleksanterinHELSINKI KIRKASTAA JOULUNAJAN ILMETTÄÄN Teksti: Pia Rantanen kadun jouluvalaistus on toteutettu ydinkeskustan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin yhteistyöelimen Helsinki City Markkinointi ry:n toimesta, ja Tuomaan Markkinoita tuottaa Torikorttelit / Helsingin Leijona Oy. Näiden jouluvalaistuksessa kaupungilla on vain sivurooli. Artikkelissa keskitytään hankkeisiin, jotka ovat joko kaupungin itsensä toteuttamia tai joissa kaupungilla on merkittävä rooli. AKTIIVISTA KEHITYSTÄ Helsingin kaupungille kimmoke jouluvalaistuksen määrätietoisempaan kehittämiseen tuli vuonna 2014, kun Esplanadin puiden ympärille Helsingissä on miellytty edelleen melko perinteisiin yksinkertaisiin jouluvaloihin ja -koristeisiin. Ledivalojen kasvava tarjonta on lisännyt kuluttajien, kaupunkilaisten ja yrittäjien kiinnostusta jouluvalaistusta kohtaan. Kaupunki saakin jatkuvasti toiveita uusista valaistavista kohteista. muutamia vuosia aiemmin toteutetut puuvalot jouduttiin purkamaan niiden tultua elinkaarensa päähän. Kaupunkilaiset reagoivat valojen poistoon voimakkaasti, ja vaatimuksia uusia puiston jouluvalaistus tuli runsaasti. Myös alueen yrittäjät aktivoituivat ja ehdottivat uutta jouluvalaistusta Esplanadin puistoon. Yhteistyössä keskustan yrittäjäyhdistyksen kanssa toteutettu uusi jouluvalaistus loistikin jo seuraavana vuonna näyttävästi puistossa ja ympäröivillä kaduilla. Esplanadin jouluvalaistus sai jatkoa viime vuonna, kun jouluvalaistusalue laajeni Mannerheimintielle välille Postikatu–Erottaja. Tule
• 33 VALO 2/2017 vana jouluna myös Esplanadin jouluvalaistusta hieman laajennetaan ja Helsingin keskustan pääkaduista merkittävin, Mannerheimintie, juhlistaa juhlavalaistuksellaan 100-vuotiasta Suomea. Uusiakin jouluvalaistusalueita on jo suunnitteilla. Ensi vuonna alue laajenee Kaivokadulle uudella teemalla. Suunnittelu on hyvässä vauhdissa, sillä tilausajat jouluvaloille ovat yleensä pitkiä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jouluksi ehtivät valot, jotka on tilattu edellisenä keväänä. Oman aikansa vievät myös muun muassa osapuolten väliset neuvottelut ja rahoituksen järjestäminen. SUUNNITTELUA YHTEISTYÖLLÄ Helsingissä jouluvalaistushankkeet ovat olleet yhteissuunnittelua, jossa on osallistettu niin viranomaisia, yrittäjiä kuin kaupunkilaisiakin. Syksyllä 2014 järjestettiin Valoisa joulu -kampanja, jossa kysyttiin kaupunkilaisten mielipidettä muun muassa Helsinkiin sopivasta jouluvalaistuksen tyylistä, valon väristä ja mieleisistä joulukuvioista. Kannatusta saivat eniten tasainen lämmin valkoinen valo ja skandinaavinen yksinkertainen tyyli – suosituimpien valokuvioiden ollessa lumihiutale, himmeli ja kello. Himmeliaihe valittiin kolmiulotteisuutensa vuoksi kokeiluun, jossa prototyypeillä tutkittiin muun muassa valoaiheiden valmistettavuutta, toimivuutta, mittakaavaa, valon väriä ja asennettavuutta. Osallistavat työpajat, kyselyt ja kokeilut ovat olleet pohjana paitsi Esplanadin jouluvalaistuksen toteutukselle, myös jouluvalaistuksen konseptisuunnittelulle. Konseptisuunnittelussa määriteltiin ensisijaisesti Helsingin keskustan jouluvalaistusta kaipaavat alueet ja kiinnostuneiden osapuolten – kaupungin, kiinteistönomistajien, yritysten ja asukkaiden – tahtotila. Keskeisimmiksi keskustan valaistaviksi alueiksi osoittautuivat tärkeimmät sisääntuloja kauppakadut, julkiset aukiot ja puistot sekä asemat ja matkustaja satamat. Yhteiseksi tahtotilaksi osoittautui tavoite saada Helsinkiin elävä, yhtenäinen, viihtyisä ja ihana jouluilme, joka luo kaupunkiin myös matkailijoita houkuttelevia mielenkiintoisia kaupunkitiloja ja valoja. Esplanadin jouluvalaistushanke oli alku järjestäytyneemmälle kolmikantayhteistyölle. Seuraavan vuoden hanke Mannerheimintielle sai aikaan jo vakiintuneemman toimintamallin, jossa ovat mukana kaupunki, kiinteistönomistajat ja yrittäjät. Yhteistyömallia täydentävät lisäksi muun muassa valaistusja sähkösuunnittelijat, valaisintoimittajat ja asennuksia hoitavat urakoitsijat. Kaupungilla on neuvontavastuu julkisissa ulkotiloissa jouluvalaistushankkeisiin ryhtyville ja ohjausvastuu etenkin suurten yleisiä alueita koskevien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Mannerheimintien jouluvalojalustat ovat kaupungin omaisuutta ja käytettävissä erilaisissa käyttötarkoituksissa ympäri vuoden. Yrittäjien ja kiinteistönomistajien vastuulla on huolehtia valoaiheista, niiden hankinnasta, asennuksesta, purusta, varastoinnista ja vuosihuollosta sekä sähkön saannista. Asennusvaiheessa valotoimittajat liittävät valot kiinteistöjen sähkö verkkoihin. Mannerheimintiellä sekä tulevassa Kaivokadun mallissa jouluvalaistuskustannukset suhteutetaan valaistulla osuudella olevien kiinteistöjen julkisivun pituuteen. Esplanadin joulu valaistus on kokonaan kaupungin rahoittama ja ylläpitämä. Kolmikantayhteistyössä kehitetyt vastuuja kustannusjakomallit ovat olleet toistaiseksi toimivia. PILOTISTA APUA OHJEISTUKSEEN Kaupungille tarjoutui oiva tilaisuus kehittää jouluvalaistuksen lupaprosesseja ja toivottua ohjeistusta jouluvalaistushankkeisiin ryhtyville, kun Ullanlinnan yrittäjäyhdistys ry halusi toteuttaa Korkeavuorenkadulle jouluvalaistuksen ja pyysi kaupungilta neuvoja ja ohjeita. Valonkatuhanke alkoi syksyllä 2013. Ensimmäiset prototyypit asennettiin valaisinvaijereihin seuraavana vuonna. Mannerheimintiellä viime jouluna kahdessa vaijerissa roikkuneet valopallot olivat kokeilu, jossa haluttiin varmistua erikokoisten valoaiheiden toimivuudesta ja sopivuudesta leveässä katutilassa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kokeilun rohkaisemana valopallot tulevat täksi jouluksi kadun muihinkin vaijereihin. Kuva: Juhana Konttinen Syksyllä 2014 järjestettiin kaupunkilaisia osallistava Valoisa joulu -kampanja, jossa kysyttiin katunäytöillä kaupunkilaisten mielipidettä muun muassa Helsinkiin sopivasta jouluvalaistuksen tyylistä, valon väristä ja mieleisistä joulukuvioista. Kuva: Ari Kujala, WSP Finland Oy Esplanadilla on lähes 170 000 lediä, joiden teho on yhteensä 12,9 kW. Sähkölaskua valot kerryttävät noin 30 euroa vuorokaudessa. Kuva: Juhana Konttinen
• Tulevaisuuden teollisuusvalaisimet Aura Lightilla on laaja kokemus monimutkaisista teollisuusvalaisinratkaisuista ja olemme kehittäneet teollisuusvalaistusta useita vuosia. LED valaisin Certos on yksi uusimmista innovaatioistamme korkeisiin tiloihin ja vaativiin ympäristöihin. Se on ihanteellinen teollisuuden ja varastorakennusten sovelluksiin ja se on luokiteltu IP65 sekä IK08/ IK10. Certoksella on erinomainen värintoisto CRI > 80 ja valovirta jopa 28 000 lumenia. Vastaamaan erilaisiin valaistustarpeisiin lisävarusteena on mahdollista tilata linssejä, erilaisia kiinnikkeitä, DALI ja turvavalo versiot. Aura Light Oy, Vapaalantie 2 B 26, 01650 Vantaa, Finland +358 (0)9 855 3640, myynti@auralight.fi, www.auralight.fi 34 VALO 2/2017 matta. Helsingin kaupungin brändissä on kyse siitä, mitä Helsinki haluaa tulevaisuudessa olla ja mistä Helsinki halutaan vuonna 2020 olevan tunnettu. Yhteinen tavoite tehdä Helsingistä Euroopan mielenkiintoisin joulukaupunki vuonna 2020 saattaa kuin saattaakin toteutua – ehkäpä jo etuajassa. Mannerheimintien seitsenmetriset betonijalustaiset pylväät ovat käytettävissä erilaisissa tapahtumissa ja muissa asennuksissa ympäri vuoden. Pylväiden yli nelimetristen jouluvalosarjojen (36 kpl) yhteenlaskettu teho on 4,32 kW. Kuva: Juhana Konttinen Pilottihanke osoitti monia kehitettäviä kohtia prosessissa, jossa olivat hankkeeseen ryhtyneen lisäksi mukana monet kaupungin eri organisaatiot omine vastuualueineen. Pilotti vaiheineen dokumentoitiin, ja siitä saatiin arvokasta käyttäjäkokemusta seuraavia hankkeita, kaupungin ohjeistusta ja uutta lupaprosessia varten. Lupakäytäntöjä on nyt kevennetty ja ohjekin on pian valmis. Tavoitteena on kasvattaa jouluvalaistusalueita pikkuhiljaa sekä rohkaista, innostaa ja neuvoa jouluvalaistushankkeisiin ryhtyviä. Oman haasteensa kehittämistyöhön toi Helsingin kaupungin organisaatiomuutos kesällä 2017, kun kaupungin 31 virastoa yhdistyivät neljäksi toimialaksi ja poliittinen johtamisjärjestelmä muuttui pormestarimalliseksi. VALOILLA VETOVOIMAA Helsingin kaupunki on juuri saanut valmiiksi uuden strategian ja brändin. Jouluvalaistus on siten osa suurempaa kokonaisuutta kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä ja pyrkii kertomaan samaa tarinaa brändin kanssa. Talvi ja joulu ovat Suomelle ja Helsingille potentiaalinen omaleimaisuutta, vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta lisäävä markkina-arvo. Talvija jouluvalaistuksesta halutaan brändin mukaisesti omaperäinen, perinteitä kuitenkaan unohtaPohjoisesplanadin oksasomisteet asennettiin alun perin jokaiseen valaisinpylvääseen. Seuraavana vuonna päädyttiin asentamaan valot maltillisemmin vain joka toiseen pylvääseen. Kuva: Juhana Konttinen HELSINGIN JOULUVALAISTUS Ohjausvastuu: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Konseptisuunnittelu: WSP Finland Oy Case Mannerheimintie Tilaajat: Helsingin kaupunki, yrittäjät, kiinteistönomistajat Suunnittelu: WSP Finland Oy Valojen toteutus ja asennus: Lohikari Oy Jalusta: Stara ja Kajanor Oy Projektin vetäjä: Helsinki City Markkinointi ry Case Esplanadi Tilaaja: Helsingin kaupunki Toteutus: MK Illumination Baltic AS, Bergent Oy Yhteistyökumppani: Helsinki City Markkinointi ry Valoisa joulu -kampanja Tilaaja: Helsingin kaupunki Suunnittelu ja toteutus: WSP Finland Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Exove Oy Lisätietoja valaistuspäällikkö Juhani Sandström juhani.sandstrom@hel.fi, suunnitteluvastaava Pia Rantanen pia.rantanen@hel.fi
• Tulevaisuuden teollisuusvalaisimet Aura Lightilla on laaja kokemus monimutkaisista teollisuusvalaisinratkaisuista ja olemme kehittäneet teollisuusvalaistusta useita vuosia. LED valaisin Certos on yksi uusimmista innovaatioistamme korkeisiin tiloihin ja vaativiin ympäristöihin. Se on ihanteellinen teollisuuden ja varastorakennusten sovelluksiin ja se on luokiteltu IP65 sekä IK08/ IK10. Certoksella on erinomainen värintoisto CRI > 80 ja valovirta jopa 28 000 lumenia. Vastaamaan erilaisiin valaistustarpeisiin lisävarusteena on mahdollista tilata linssejä, erilaisia kiinnikkeitä, DALI ja turvavalo versiot. Aura Light Oy, Vapaalantie 2 B 26, 01650 Vantaa, Finland +358 (0)9 855 3640, myynti@auralight.fi, www.auralight.fi
• VALO 2/2017 36 M onet taajamissa asuvat ovat saattaneet huomata, että iltaja yöajan ulkovalaistus on vuosien saatossa muuttunut. Valoa on tullut lisää ja viime vuosina myös valon väri on muuttunut. Ilmiö on selvästi havaittavissa satelliiteista otetuista valokuvista. Asutus keskittyy kaupunkeihin, joiden kadut valaistaan. Myös liike-elämä haluaa tuoda itseään esille valaistuilla näyteikkunoilla, mainosvaloilla ja julkisivuvalaistuksilla. Lisääntyvän keinovalon seurauksena perinteistä pimeää yötä ei enää kaupunkialueella ole. Valon värin muuttuminen johtuu siirtymisestä ledivalaistuksen aikakauteen. Ennen ledien valtakautta kadut ja ulkoalueet valaistiin elohopeaja suurpainenatriumlampuilla. Energiatehokkuudeltaan huonon elohopealampun poistuminen Euroopan markkinoilta vuonna 2015 toi tilaa ledeille. Ledien valotehokkuuden nopea paraneminen ja hintojen lasku saivat aikaan sen, että perinteisesti oranssinsävyisillä suurpainenatriumlampuilla toteutettavia kohteita alettiinkin valaista valkoista valoa tuottavilla ledeillä. OVATKO LEDIT TURVALLISIA? Valkoista valoa tuottavat ledit tehdään pääasiassa päällystämällä sininen ledi loisteaineella, joka laajentaa valon spektrin koko näkyvän valon alueelle. Loisteaineen määrästä riippuu, kuinka lämminsävyistä valoa ledi antaa. Suuri loisteainemäärä pienentää sinisen valon osuutta, jolloin ledin valosta tulee lämpimämmän sävyistä. Samalla ledin valotehokkuus hieman pienenee kylmäsävyiseen lediin verrattuna. Ledin spektrissä on kuitenkin aina havaittavissa sinisen ledin tuottaman valon piikki. Suuri sinisen valon osuus ledin spektrissä onkin herättänyt kysymyksiä siitä, onko ledien tuottamasta keinovalosta haittaa ihmisille ja eläimille. Silmälääkärit ovat jo kauan tienneet, että voimakas sininen valo voi aiheuttaa rappeumaa silmän verkkokalvolle. Valaistusalalla ilmiöstä käytetään nimeä blue light hazard. Pienikokoisen ja valotehokkaan ledin pintaluminanssi eli ”pintakirkkaus” kohoaa helposti hyvin suureksi ja on herännyt epäilyjä, voiko tästä olla ihmiselle vaaraa. Kansainvälinen valaistuskomissio on asettanut raja-arvot säteilylle, joka voi vahingoittaa ihmistä. Tällä hetkellä tilanne on se, että yleisvalaistuksessa käytettävät ledit eivät voi vahingoittaa näköaistia, koska ihminen ei voi tuijottaa lähietäisyydeltä pitkiä aikoja suoraan kirkkaaseen lediin. Ihminen siirtää katsesuuntaa luontaisesti samoin kuin aurinkoon katsottaessa. Lisäksi sisävalaistuksessa yleisesti käytettävien lämmintä tai neutraalin valkoista valoa tuottavien ledien sinisen valon osuus on niin pieni, ettei niistä voi olla vaaraa. Jos ledi on asetettu valaisimessa jonkin hajottavan kalvon taakse, myös pintaluminanssi jää niin pieneksi, ettei asiasta tarvitse olla huolissaan. HAITTAAKO LISÄÄNTYVÄ KEINOVALO? Tähtitaivaan ihailu on jo pitkään ollut lähes mahdotonta kaupunkialueilla. Jo vuonna 1980 CIE julkaisi raportin [1], jossa annettiin ohjeita, kuinka voitaisiin välttää ongelmat, joita keinovalo aiheuttaa tähtitieteellisten havaintojen tekemiseen. 2000-luvulla huoli häiriövalosta tai valosaasteesta sai aikaan uusia ohjeita [2], jotka löysivät tiensä myös eurooppalaiseen ulkotyöalueiden valaistusstandardiin [3]. Standardissa oleva taulukko, johon suositusarvot on kerätty, onkin varmaan tullut tutuksi jo monelle valaistuksen parissa työskentelevälle (taulukko 1). Taulukko antaa raja-arvot valaistusasennuksesta horisontaalitason yläpuolelle menevälle valolle sekä rakennusten julkisivujen ja valomainosten pintaluminansseille. Tarkoituksena on estää ns. sky glow -ilmiötä, joka näkyy selvästi pimeän aikaan kaupunkien ja valaistujen alueiden yllä olevana valonkajona. Valitettavasti raja-arvoja ei voida antaa maasta ja valaistuista kohteista heijastuvalle valolle, joka antaa oman lisänsä suoraan valaisimista tulevaan valoon. PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN? Teksti: Tapio Kallasjoki Valon positiivisista vaikutuksista on tiedetty jo pitkään, mutta keinovalolla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Ledivalaistuksen aikakauteen siirtyminen on lisännyt keinovalon määrää ja muuttanut valon sävyä valkoisemmaksi. Asiantuntijat kertovat, kannattaako olla huolissaan. lavizzara / Shutterstock
• Lähteet: [1] CIE 001-1980: Guidelines for Minimizing Urban Sky Glow Near Astronomical Observatories (Joint Publication IAU/CIE) [2] CIE 150:2003: Guide on the Limitation of the Effects of Obtrusive Light from Outdoor Lighting Installations [3] SFS-EN 12464-2 Light and lighting. Lighting of work places. Part 2: Outdoor work places. 2014 Valon kulkiessa ilmassa ja törmätessä ilmakehässä oleviin molekyyleihin ja hiukkasiin tapahtuu sirontaa, jossa valonsäde muuttaa suuntaansa. Sironnan suuruus riippuu aallonpituudesta. Tunnetusti lyhytaaltoinen eli sininen valo siroaa eniten, mistä osoituksena on päiväsaikaan sininen taivas. Onko nyt siis syytä olla huolissaan siitä, että ledivalaistuksen sisältämä ilmakehään siroava sininen valo vie viimeisetkin tähdet näkyvistä? Taulukko antaa myös raja-arvoja sille, kuinka paljon valaistusasennuksesta saa tulla suoraa valoa rakennusten ikkunoihin. Tällä pyritään estämään haittoja, joita valo voi aiheuttaa asunnoissa oleville ihmisille. Ilmiöstä käytetään nimeä häiriövalo ( obtrusive light ). Säännöllinen vuoro kausirytmi on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Valo vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja vuorokausirytmiin. Yhtenä tekijänä tässä prosessissa on vuonna 2002 ihmisen verkkokalvolta löytynyt valoherkkä gangliosolu, joka on hyvin herkkä juuri sinisen valon aallonpituusalueelle. On esitetty väitteitä, että ilta-aikaan tapahtuva tietokoneiden ja älypuhelimien tuijottelu voisi häiritä tulevaa yöunta. Pitääkö siis huolestua siitä, että ulkoa asuntoon tunkeutuva keinovalo tai mobiililaitteiden ledinäytöt aiheuttaisivat terveysongelmia ja univaikeuksia? Koska edellä esitetty pohdiskelu aiheutti niin paljon huolenaiheita, asiasta kannattaa kysyä lisätietoa asiantuntijoilta. Ympäristöluokka Taivaan valottuminen Valo kiinteistöihin Valonlähteen valovoima Luminanssi R UL E v I L b L s % lx kcd cd/m 2 cd/m 2 illalla a yöllä illalla yöllä julkisivu kyltti E1 2 2,5 50 E2 5 5 1 7,5 0,5 5 400 E3 15 10 2 10 1,0 10 800 E4 25 25 5 25 2,5 25 1 000 jossa E1 edustaa pimeitä alueita, kuten kansallispuistoja ja muita suojeltuja alueita E2 edustaa valoisuudeltaan vähäisiä alueita, kuten maaseutua ja pieniä kyliä E3 edustaa valoisuudeltaan keskimääräisiä alueita, esimerkiksi esikaupunkialueita E4 edustaa hyvin valoisia alueita, kuten kaupunkien keskustoja, joissa on paljon toimintaa yöaikaan ja R UL on upward light ratio eli horisontaalitason yläpuolelle suuntautuvan valon osuus prosentteina E v on esimerkiksi ikkunan vertikaalinen valaistusvoimakkuus lukseina mitattuna lasipinnasta I on häiriölähteen valovoima kilokandeloina mitattuna häiritsevään suuntaan L b on rakennuksen julkisivun keskimääräinen maksimiluminanssi L s on kyltin tai mainoksen keskimääräinen maksimiluminanssi a Suurempia arvoja ei saa ylittää ja pienemmät ovat suositusarvoja, ellei yöajalle ole erillisiä viranomaismääräyksiä. Taulukko 1. SFS-EN 12464-2 -standardissa esitetyt raja-arvot häiriövalolle.
• 38 VALO 2/2017 Kysymyksiä tutkijalle: Millaisia vaikutuksia keinovalolla on ihmiselle tai ympäristölle? Onko ulkona lisääntyvästä ledivalaistuksesta haittaa? K einovalo voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmiselle ja ympäristölle. Tutkimustiedon perusteella vaikutuksista ja vaikutusmenetelmistä ei vielä tiedetä kaikkea, joten jatkotutkimukset ovat tarpeen ja tieteellisen tiedon karttumista kannattaa seurata. Oman haasteensa valon vaikutusten arviointiin tuo se, että keinovalolla on positiivisiakin vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, eli vaikutusten arviointi ei ole aivan yksinkertaista. Selvyyden vuoksi keskityn tässä keinovalon negatiivisiin vaikutuksiin ihmisten terveyteen ja osin ympäristöön. Keinovalon haitoista ihmisen terveyteen on jonkin verran tutkimustietoa perustuen sekä epidemiologiseen että kokeelliseen tutkimusaineistoon. Epidemiologiset tutkimukset eivät osoita syy-seuraussuhdetta, vaan ilmaisevat kahden tai useamman tekijän yhtäaikaista esiintyvyyttä. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat esimerkiksi keinovalon määrän olevan korkea useilla alueilla, joilla syöpäriski on kohonnut, mutta siitä ei voida päätellä, että keinovalo aiheuttaisi syöpää. Syöpäriskiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ilman pienhiukkaset ja elintavat. Epidemiologiset tutkimukset perustuvat yleensä keinovalon mittaamiseen satelliittikuvin tai ihmisten itsearviointeihin, mutta näissä on omat rajoitteensa tarkkuuden suhteen. Lisäksi useat tutkimukset on tehty hyvin rajallisella määrällä testihenkilöitä. Tarvittaisiin tarkempia ja laajempia tutkimuksia, joissa todellinen valoaltistus mitataan. Kokeellisia tutkimuksia keinovalon vaikutuksista terveyteen on tehty sekä ihmisillä että eläimillä. Eläinkokeet osoittavat, että hyvin matalakin valotaso voi häiritä vuorokausirytmiä ja lisätä syöpäkasvaimien riskiä. Tällaiset kokeet on pääasiassa tehty yöaktiivisilla jyrsijöillä, jotka ovat huomattavasti herkempiä valolle kuin ihmiset. Eläinkokeista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä keinovalon vaikutuksista ihmiseen. Keinovalolla epäillään olevan lukuisia epäsuoria vaikutuksia ihmisen terveyteen, ja ne liittyvät pääasiassa vuorokausirytmin häiriintymiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että keinovalo illalla ja yöllä voi haitata vuorokausirytmiä, ml. uni-valverytmiä ja melatoniinin eritystä. Vaikutusten on todettu riippuvan monesta tekijästä, kuten valon spektristä, intensiteetistä, kestosta, ajankohdasta ja taajuudesta. Valon, joka sisältää säteilyä noin 460–480 nm aallonpituusalueella, on todettu vaikuttavan eniten melatoniinin eritykseen. Tarvitaan riittävän voimakas valo, jotta vuorokausirytmi häiriintyy, mutta selkeää raja-arvoa ei luminanssille tai valaistusvoimakkuudelle ole voitu määritellä. Lisäksi vaikutukset riippuvat muun muassa ihmisen edeltävästä valoaltistuksesta (”valohistoria”), kronotyypistä (iltatai aamutyyppi) ja iästä. On ehdotettu, että ihmisen vuorokausirytmi tarvitsee riittävästi valoa päivällä ja pimeyttä yöllä. Vuorokausirytmin häiriintyminen voi välillisesti aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) on luokitellut vuorokausirytmiä häiritsevän vuorotyön todennäköisesti karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi (luokka 2A). Vuorokausirytmi häiriintyy vuorotyöstä, mutta keinovalo lienee tässä vain yksi osatekijä, ei ainoa syyllinen. Keinovalo on yhdistetty myös muun muassa lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään, mielenterveyshäiriöihin, syöpään, Parkinsonin tautiin ja migreeniin. Keinovalolla voi olla ekologisia vaikutuksia. Kuten ihmisillä, eläinten reaktiot keinovaloon riippuvat valon spektristä, intensiteetistä, kestosta ja ajankohdasta, mutta myös polarisaatio haittaa esimerkiksi lintujen suuntavaistoa. Keinovalo voi aiheuttaa muutoksia eläinten liikkumiseen, ravinnon hankintaan ja lisääntymiseen, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia alueen ekosysteemiin. Näen leditekniikan sekä ongelmana että ratkaisuna valosaasteeseen. Yleensä ledivalaistusta kritisoidaan sen voimakkaasta piikistä sinisellä aallonpituusalueella, joka on ongelmallinen iltaja yöaikaan. Tällöin unohdetaan, että ledejä löytyy montaa erilaista spektriä. Lisäksi ledejä voidaan himmentää paljon tehokkaammin kuin monia, etenkin ulkovalaistuksessa käytettyjä valonlähteitä. Ledeistä lähtevää valoa voidaan suunnata tarkasti optiikalla, mikä vähentää häiriövaloa. Kyse onkin oikeanlaisen valonlähteen valinnasta ja osaavasta valaistussuunnittelusta. Tutkimustiedon pohjalta arvioin, että keinovalo voi haitata ihmisten terveyttä ja ekosysteemien toimintaa, mutta ei suinkaan kaikki valo. Haittoja voidaan vähentää pitkälti samoin keinoin kuin valaistuksen energiankulutusta: kohdistamalla valo vain sinne, missä sitä tarvitaan, himmentämällä valaistusta tarpeen mukaan ja välttämällä ylivalaistusta. Lisäksi valon väri voidaan valita ja jopa säätää ajankohdan mukaan. Valaistussuunnittelussa tulee huomioida kohteen erityispiirteet, esimerkiksi alueella pesivät linnut ja pörräävät hyönteiset. Jotkin kaupungit ovat alkaneet määritellä ns. pimeitä alueita, mikä on hyvä idea valosaasteen paikalliseen vähentämiseen. Nykytekniikka mahdollistaa valaistuksen säätämisen tarpeen mukaan. Pitääkö valosaasteesta olla huolissaan? Olisin huolissani siitä, ettemme vielä tiedä kaikkea valon vaikutuksista. Alalla on tarve kriittisille katsausartikkeleille, joissa arvioidaan tutkimustulosten luotettavuutta. Valon terveyshaittoja on tutkittava, jotta tietämys niistä karttuu. Toisaalta yksilö pystyy vaikuttamaan paljon omaan valoaltistukseensa esimerkiksi valaistusja verhoratkaisuilla. Mahdollisten terveyshaittojen lisäksi olisin huolissani siitä, että valaistu taivas haittaa tähtien ja revontulien tarkkailua. Valaistusja ympäristövaikutusten tutkijana näen, että on joka tapauksessa aivan turhaa ”ampua luumeneita harakoille”. Kirjoittaja: Leena Tähkämö tutkijatohtori, TkT, Aalto-yliopiston Valaistusyksikkö Jamie Hall / Shutterstock
• LEDVANCE LED-VALAISINVALIKOIMA NYT LAAJENNETTUNA. LEDVANCE LED-valaisimet ovat oikea valinta, kun haluat energiatehokkaita, helposti asennettavia valaisimia hyvällä hinta-laatusuhteella. Uutuuksina: erinomaisesti projektikohteisiin soveltuvat DALI-valaisimet, aluevalaistukseen valovoimaiset assymmetriset led-valonheittimet, ohuen ohuet alasvalot, pinta-asennettavat IK10-plafondit ja kosteiden tilojen runkovalaisimet. LEDVANCE LED-VALAISIMET LEDVANCE.FI
• 40 VALO 2/2017 Kysymyksiä lääketieteen asiantuntijalle: Voiko asuntoihin ulkoa tunkeutuva keinovalo ja/tai mobiililaitteiden tuijottelu häiritä vuorokausirytmiä? Mitä vuorokausirytmin häiriintymisestä seuraa? Mitä ihminen voi itse tehdä asian hyväksi? I hminen ei vastoin haluaan ole vielä täysin vieraantunut luonnosta. Elimistömme seuraa yhä tarkasti luonnon antamia aikamerkkejä. Olemme päiväeläimiä ja näemme huonosti pimeässä. Sen takia ihminen valvoo päivällä, nukkuu yöllä ja tarvitsee keinovaloa nähdäkseen pimeässä. Iltaisin silmiin lankeava valo kuitenkin virkistää, pitää virkeänä ja viivästyttää nukahtamista. Makuuhuoneeseen tunkeutuva auringonvalo tai keinovalo saattaa häiritä unta, mutta tältä voi välttyä esimerkiksi vetämällä pimennysverhot ikkunan eteen. Nukahtamista voi vielä tämän jälkeen estää mobiililaitteen näytöltä kajastava valo. Etenkin sinisillä aallonpituuksilla rikastettu valo nostaa vireystasoa, jos sitä tulee silmiin parin tunnin ajan illalla. Vielä valoakin virkistävämpää on kuitenkin se asiasisältö, jota mobiili laitteen ääreen on jääty seuraamaan. Näiden laitteiden käyttö olisi hyvä lopettaa illalla riittävän aikaisin, esimerkiksi noin tunti ennen sitä hetkeä, kun haluaisi nukahtaa. Ihmisellä on sisäinen kello, joka useimmilla meistä jatkuvasti jätättää ja jää jälkeen ulkoisen kellon meille osoittamasta ajasta. Sisäisen kellon luontaista jätätystä pahentaa se, että syystalvella aamun tunteina on liian vähän valoa. Kaamoksen hämärästä tai suorastaan valottomista aamuista ei silmiimme lankea sisäistä kelloamme luontaisesti tahdistavaa valoa. Illalla silmiin lankeava keinovalo saa sisäisen kellon jätättämään lisää. Niin sisällä kuin ulkona tasaisena jatkuva keinovalo valvottaa ja jättää yöunelle yhä niukemmin aikaa. Valvomme pitempään, keräämme univelkaa ja olemme väsyneempiä. Tämä voimistaa näläntunnetta ja saa meidät syömään enemmän. Jos emme ehdi nukkua yöllä tarpeeksi emmekä liikkua päivällä riittävästi, paino ja verenpaine pyrkivät nousemaan. Kulttuuri ja asuinyhteisö vaikuttavat tottumuksiimme olla valossa ja käyttää aikaa. Ulkoisen kellonajan säätelemän sosiaalisen lukujärjestyksemme ja elintoimintojamme säätelevien sisäisten kellojen välille syntyy herkästi ristiveto, jolloin ne osoittavat eri aikaa. Ulkona tapahtuvat valoisuuden muutokset heijastuvat vireystasoomme, minkä takia sisäinen kellomme nukuttaa meitä silloinkin, kun sosiaalinen puolemme haluaisi vielä valvoa. Kun toisaalta olisimme sosiaaliselta puoleltamme valmiit nukkumaan, biologinen puolemme voikin estää meitä nukkumasta. Tämän risti vedon ihminen huomaa itsessään väsymyksenä ja unettomuutena. Kellonajat ovat ihmisen tekemiä sopimuksia. Maantieteellinen asema määrää vuorokauden valoisan ajan, mutta kellonajat määrittävät, miten valoisaa ulkona milloinkin on. Silmiin tulevalla valolla on paitsi välitön virkistävä vaikutus, myös säännöllisenä toistuessaan sisäistä kelloa tahdistava vaikutus. Jos aamut ovat valoisia, silmiin lankeava valo tahdistaa sisäisen kellon, estää sitä jätättämästä ja keventää univelkaa. Tämä lievittää väsymystä. Ylenmääräinen valo ei kuitenkaan vaikuta myönteisesti, kuten ei myöskään pitkään jatkuva hämärä, kaamos. Ihminen tarvitsee lepohetkiä valon tulvasta, pimeyttä valon tilalle, mutta myös hengähdystaukoja pimeyden verhosta, valoa pimeyden keskelle. Tarvitsemme ennakoitavaa, säännöllisen rauhallista valoisan ja pimeän vaihtelua. Tällaisena vuorottelu tahdistaa sisäisen kellon ja turvaa yöunen. Valoisat aamut edistäisivät monella tavoin terveyttämme. Valoa olisi syksyn ja talven aikana tarpeen saada lisää ainoastaan aamun tunteihin. Lisävaloakin tarvittaisiin vain sinne, missä ihmiset viettävät aikaansa aamukuuden ja -kymmenen välillä. Kun luonto ei hämärinä aamuina tarjoa sisäiselle kellolle tarpeeksi valoa, tarvitsemme avuksemme keinovaloa. Voisimme luoda erilaisia valohuoneita, valoalueita tai valoympäristöjä käytettäviksi syysja talviaamujen tunteina. Lisävaloa voisi olla esimerkiksi tauko-, odotusja aulatiloissa, ja valokylpyjä voisivat tarjota kirjastojen lehtisalit, kahvilat, kuntosalit, joogahuoneet ja niin edelleen. Valaistuksen voisi suunnitella siten, että kaikki samassa tilassa olevat eivät olisi lisävalon alla, vaan halutessaan ihmiset voisivat valita joko tavallisen valaistuksen tai kirkasvalon. Lisävalaisimien käyttö ohjelmoitaisiin ja ajastettaisiin siten, että lisävalo olisi käytössä vain aamun tunnit. Tämän jälkeen palaisi jälleen tavallinen valaistus. Eduksi olisi lisäksi se, että ilta hämärtyisi ja että yö olisi pimeä. Ihminen voi talvisin aivan hyvin nukkua yöunensa viimeisen puolituntisen sarastusvalossa, herättyään oleskella kirkasvalossa, viettää päivänsä tavalliseen tapaan, tunnelmoida illalla ledikynttilän valossa ja nukahtaa vuoteessaan pimeään. Nämä asiat eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan antavat sisäiselle kellolle loogisen aikamerkin. Nyt tarvittaisiin vain oivallus siitä, että valoisat aamut, hämärät illat ja pimeät yöt ovat meille tärkeitä. Kirjoittaja: Timo Partonen tutkimusprofessori, LT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos iStock.com / kumeda
• Kun haluat toteuttaa kauniin ja pitkäikäisen valaistuksen, valitse Sauna Linear. Sauna linear valaistuksella toteutat tasaisen valon selkänojaan sekä ylälauteen eturenaan. Max. asennus korkeus 1,5 m lattiasta. Linear kalusteen valonlähteenä voidaan käyttää valokuitua tai lediä. Sauna linear valaistussarjat voidaan asentaa helposti myös jälkikäteen. Lisätiedot ja asennusLinjakas ja tasainen valo luo tunnelmaa Tunnelma joka rauhoittaa Niittyrinne 2 B, 02270 Espoo www.cariitti.com Kysymyksiä valaistussuunnittelijalle: Miten lisääntyvä ledivalaistus vaikuttaa häiriövalon määrään? Mitä suunnittelija voi tehdä häiriövalon vähentämiseksi? Y leensä ledivalaisimet yhdistetään häiriövaloon niiden erilaisten haitallisten vaikutuksien vuoksi. Nykypäivän ledivalaisin omaa kuitenkin hyvän valotehokkuuden, hyvin suunnitellun optiikan ja erinomaiset ohjausmahdollisuudet. Ensimmäinen tekijä on johtanut siihen, että paljon häiriövaloa aiheuttavien valaisimien (muun muassa ympärisäteilevät pallovalaisimet, epäsuoran valaistustavan valaisimet) käyttö on merkittävästi vähentynyt, kun niitä on saneerattu ledivalaisimilla. Jälkimmäisillä kahdella tekijällä on oikein käytettynä suuri potentiaali häiriövalon määrän vähentämiseksi nykyisestä. Koska nykypäivän ledivalaistukset varustetaan lähes poikkeuksetta jonkinlaisella ohjauksella, ulkovalaistuksen aiheuttaman häiriövalon määrän voidaan itse asiassa olettaa laskevan ledivalaistuksien määrän kasvaessa ulkovalaistusverkossa. Erityisesti tämä pätee yöllä, hiljaisen liikenteen aikana. Valaistuksen suunnitteluvaiheessa häiriövalon rajoittamiskeinoja on kaikista eniten ja niiden vaikutus on kaikista suurin. Koska ulkovalaistuksen häiriövalotilanteet johtuvat yleensä ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä, tärkeintä on ottaa asia mahdollisimman hyvin huomioon valaistuksen suunnitteluvaiheessa. Keinoja on esitetty muun muassa CIE:n juuri päivitetyssä teknisessä raportissa CIE 150:2017: Guide on the Limitation of the Effects of Obtrusive Light from Outdoor Lighting Installations, 2nd Edition. Myös tilaajan tulee osata vaatia suunnittelijalta tarvittaessa ratkaisuja, joissa häiriövalo on otettu huomioon esimerkiksi valaistusteknillisten tarkastelujen avulla. Ehdottomasti tehokkain tapa vähentää ulkovalaistuksen aiheuttamaa häiriövaloa on saneerata vanhan teknologian omaavat valaistukset hyvin suunnitellulla uudella valaistuksella. Suunnittelijan tulee valita, sijoittaa ja suunnata valaisimet niin, että valaistusteknilliset vaatimukset täyttyvät, mutta häiriövaloa ja ylimitoitusta syntyy mahdollisimman vähän. Valaisimia, jotka suuntaavat valoa vaakatason yläpuolelle (erityisesti pienissä kulmissa) tulee välttää. Lisäksi suunnittelijan tulisi pyrkiä varustamaan ledivalaistukset aina jonkinlaisella himmennysohjauksella. Kirjoittaja: Aleksanteri Ekrias Valaistussuunnittelija, TkT, Suomen edustaja kansainvälisen valaistuskomission CIE:n tieja ulkovalaistusdivisioonassa, LiCon-AT Oy grafxart / Shutterstock
• 42 VALO 2/2017 U lkovalaistuksen yhteistyö sai alkunsa Helsingin ohikulkutien suunnittelussa välillä Bemböle–Vantaa (nykyinen Kehä III). Tielain mukaisessa käsittelyssä Espoo ja Vantaa halusivat tievalaistuksen Juvanmalmin ja Askiston kohdalle, kuntien rajan molemmin puolin. Tieja vesirakennushallitus eli TVH lupasi osallistua rakentamiskustannuksiin, jos kunnat tekevät suunnitelman ja hoitavat rakentamisen. Espoon Sähkön Jouko Suvensalmi ja Vantaan Sähkölaitoksen Roy Granroth ryhtyivät toiminnansuunnitteluun. He päättivät tutustua naapurin eli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toimintaan ja tapasivat Matti Nikkasen. Ryhmä laajensi saman tien kenttää tekemällä kiertomatkan Lahteen (Timo Pajakko), Tampereelle (Pentti Salomaa) ja Turkuun (Raimo Roine). Kaikki olivat innostuneita jatkamaan tapaamista säännöllisesti. Näin syntyi Sähkölaitos 6 eli SL 6 vuonna 1972. Parin kokouksen jälkeen Matti Nikkanen mainitsi TVH:n toteuttamat tievalaistushankkeet kaupungin alueella. SL 6 kiinnostui ja kutsui valtion edustajat kertomaan, mitä maantievalaistuksesta löytyy. Pentti Hautala ja Lauri Kuusisto menivät ”sisäänpääsykuulusteluun” ja esittelivät pääkaupungin alueelle asennetut tievalaistukset Länsiväylällä sekä Turun, Tuusulan ja Lahden moottoriteillä. Samoin kuvailtiin Tampereen–Nokian moottoritie, valtatie 14 Savonlinnassa ja kantatie 67 Seinäjoella. Tentin päätyttyä ryhmä laajeni ja se ristittiin nimellä SL 6 + TVH. Kömpelö nimi muutettiin 1973 muotoon UV-7. TOIMINTAPERIAATTEET UV-7-kehitysryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa kaksipäiväiseen kokoukseen, jonka jäsenet järjestävät vuorotellen. Kaikille tutkimusja kehityshankkeille nimetään vastuuhenkilö, ja laajoja hankkeita varten perustetaan yleensä omat työryhmät. Kokouksista laaditaan aina pöytäkirjat. Kehitysryhmä tekee yhteistyötä eri yhdistysten ja oppilaitosten kanssa, esimerkkeinä mainittakoon Suomen Valoteknillinen Seura, Aaltoyliopisto, Oulun yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lisäksi ryhmä tekee yhteistyötä vastaavan ruotsalaisen ulkovalaistuksen kehitysryhmän BOB:n ( Beställare av Offentlig Belysning ) kanssa. Samantapaista toimintaa omissa maissaan kehittelevät tahot Virosta ja Saksasta ovat tutustuneet suomalaisiin toimintaperiaatteisiin ja kokemuksiin. ULKOVALAISTUKSEN KEHITYSRYHMÄ UV-7 Jo yli neljän vuosikymmenen ajan Espoon, Helsingin, Lahden, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Liikennevirasto ovat tehneet yhteistyötä ulkovalaistuksen kehittämiseksi UV-7-ryhmässä. Teksti: Pentti Hautala, Aleksanteri Ekrias, Mika Heikkilä Havainnekuva: Liikennevirasto
• Toledo Flat Monipuolisuutta ja käytännöllisyyttä Laaja valikoima, matala asennusyvyys sekä tyylikäs linjakkuus tekevät Toledo Flat -sarjan valaisimista suosittuja niin asuinrakennuksissa kuin julkisissa tiloissa. Sarjasta löytyy alasvaloja, pintaan asennettavia sekä kangasverhoilulla tai moduulikehyksellä varustettuja malleja. Pyöreän Roundmallin viisi ja nelis kulmaisen Square-mallin neljä eri kokoa tarjoavat onnistuneen ratkaisun haastavampaankin tilaan. LISÄTIETOJA: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com Ku va t: Fo to st ud io Li pp m an n Useista UV-7:n tutkimusja kehityshankkeista on julkaistu eriasteisia lopputöitä. Niiden suosituksia ja johtopäätöksiä on otettu käyttöön muun muassa alan ohjeissa ja laatuvaatimuksissa. Taulukossa 1 on esitetty eri vuosikymmeniltä esimerkkejä hankkeista, joissa UV-7 on ollut mukana vaikuttajana tai tekijänä. UV-7 noudattaa toiminnassaan hankintalain henkeä eikä käsittele miltään osin liiketoimintaan liittyviä asioita tai sellaisia aiheita, joilla voi olla kilpailuoikeudellisia vaikutuksia. TOIMINNAN TARKOITUS JA TULEVAISUUS UV-7-kehitysryhmän tavoitteena on parantaa jäsenten välistä yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksiaan ulkovalaistusalan tekniseen kehitykseen sekä laajentaa ryhmän kansainvälistä vuorovaikutusta. UV-7-kehitysryhmän tärkeimmät tehtävät ja tavoitteet ovat: • seurata ja kehittää ulkovalaistuksen suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa • hyödyntää jo saatuja kokemuksia valaistusalan kehityksessä • vaikuttaa valaistusta koskeviin ? kansainvälisiin teknisiin raportteihin ? kansainvälisiin ja kansallisiin viranomaispäätöksiin ja säädöksiin ? kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin ? kansainvälisiin ja kansallisiin ohjeisiin • vaikuttaa valaistuslaitteiden kehitykseen • vaikuttaa oikean valaistustarpeen ja -laadun määrittelyyn eri käyttökohteissa • edistää hyviä valaistuskäytäntöjä • edistää ulkovalaistuksen energiatehokkuutta ja kokonaistaloudellisuutta • ehdottaa tai tehdä itse valaistusalan kehitysja tutkimustoimintaa. Kehitysryhmään on ollut pyrkijöitä vuodesta 1995 lähtien. Se on ymmärrettävää ja toivottavaa, mutta ryhmän kasvattaminen vaikuttaa työskentelytapaan, kokouskäytäntöön, tiedon jakamiseen ja kustannuksiin. Jäsenmäärän kasvaessa jossakin vaiheessa syntyy yhdistys omine sääntöineen. Laajentumisesta on keskusteltava yhdessä. Lisätietoja: Mika Heikkilä, UV-7-kehitysryhmän puheenjohtaja, mika.heikkila@tampere.fi Luku Ulkovalaistuksen hankkeet 1970 Piirustusmerkinnät, alenemakertoimet, valaistuksen ajoittainen vähentäminen, suurpainenatriumlamppujen käyttöperiaatteet 1980 Tievalaistusohjeet, tarjouspyyntöasiakirjat, valonjaon tarkastelu, SLY:n verkostosuositukset 1990 Myötäävät pylväät, tyyppipiirustukset, ilkivaltaluokitus, kilpailulaki hankinnoissa 2000 InfraRYL 2006. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 2, tievalaistusstandardit, nykyiset ulkovalaistuksen kansalliset valaistusluokat, verkkotietojärjestelmä, ulkovalaistusverkon haltijoiden itsenäistyminen 2010 Ulkovalaistuksen ohjausperiaatteet, valaistusteknilliset laadunvalvontamittaukset, tievalaistusomaisuuden ja -toimen piteiden hallinta ja ohjaus, ulkovalaistuslaitteiden yleiset laatu vaatimukset (mm. valaisimet), ledivalaisimien testaukset ja mittaukset Taulukko 1. Esimerkkejä hankkeista, joissa UV-7-kehitysryhmä on ollut mukana vaikuttajana tai tekijänä eri vuosikymmenillä.
• 44 VALO 2/2017 PERUSTEET HALTUUN, OSA 3: VALOVOIMA, VALONJAKO JA KOSINILAKI Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy Kuvat: Markku Varsila ja Petri Vuorio P elkkä valovirta ei kerro riittävästi valaisimen tai kohdelampun ominaisuuksista. Tarvitaan myös fysikaalinen suure, jonka avulla voidaan kuvata valovirran jakaantumista eri suuntiin valaisinta tai valonlähdettä ympäröivässä tilassa. Tällainen suure on valovoima, joka kuvaa valonlähteestä tiettyyn suuntaan säteilevän valon voimakkuutta. Se on vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta. Valovoima I on SI-järjestelmän perussuure, josta muut valaistustekniset suureet johdetaan. Valovoiman yksikkö on kandela [cd]. Valovoima ilmoitetaan tavallisesti ns. valonjakokäyrän avulla. Siinä valaisimen (tai valonlähteen) valovoima on ilmoitettu yleensä polaarieli napakoordinaatistossa yhdessä tai useammassa pystyakselin suuntaisessa tasossa. Pyörähdyssymmetristen valaisinten valonjako esitetään tyypillisesti yhdessä puolitasossa, kun taas kahden tason suhteen symmetristen tai epäsymmetristen valaisimien valonjaon esittämisessä käytetään kahdesta neljään tasoa. kertoo kyseessä olevan kohdevalaisimen, leveä valonjako osoittaa valaisimen sopivan yleisvalaistukseen. Koordinaatiston origon eli keskipisteen yläpuolelle jatkuvasta valonjako käyrästä voidaan päätellä valaisimen tuottavan ylävaloa ( kuva 1). Pyöreä valonjakokäyrä viittaa tasahajottavaan opaalipintaan ja kapea ovaali puolestaan kohdetai korkean tilan valaisimeen. Kaksoiskeskittävä ”batwing”-valonjako (kuva 2: ylävalollinen toimistovalaisin) kompensoi neliöja kosinilain vaikutusta tehden valaistuksesta valaisimen alla mahdollisimman tasaisen. Sivulle 75–90° kulmiin suuntautuva valo valaisee pystypintoja, mutta voi myös aiheuttaa häikäisyä. Valaisimen valonjako eli valovoima eri suuntiin mitataan kulmaeli goniofotometrillä. Mittauksesta huolehtii valaisintai lamppuvalmistaja joko omassa tai jossain kaupallisessa laboratoriossa. Mittaukset tehdään tietokoneohjatusti, ja niiden tuloksena saadaan valonjakotaulukko, jota käytetään valaistuslaskentaohjelmissa. Vaikka valovoiman yksikkö on kandela, ilmoitetaan valaisimen valonjako tavallisesti normeerattuna muodossa cd/klm (kandelaa tuhatta luumenta kohti), jolloin valonlähteen valovirran vaikutus valovoimaan on eliminoitu. Näin samaa valonjakokäyrää voidaan käyttää valovirraltaan erilaisille mutta valokappaleeltaan samanmuotoisille valonlähteille (esim. eri tehosarjaa tai värintoisto luokkaa olevat loistelamput). Jos 58 W loistelamppu valaisimen valonjakokäyrältä poimii arvon 148 cd/klm, on kyseinen valovoima tähän suuntaan 148 cd/klm kertaa 5,2 klm (58 W loiste lampun valovirta on 5 200 lm eli 5,2 tuhatta luumenta), eli valovoimaksi saadaan kertolaskun tuloksena 769,6 cd. Jos halutaan vertailla eri valonlähteille tehtyjen valaisimien todellisia valovoima-arvoja, pitää normeeraus ensin poistaa, eli valovoimaarvoja ei voi poimia suoraan valonjakokäyristä ja vertailla sellaisenaan keskenään. Valonjakokäyrästä voi päätellä valaisimen käyttötarkoituksen ja sen soveltuvuuden erilaisiin valaistustarkoituksiin. Kapea valonjako Kuva 1. Ylävalolla varustetun ledipaneelin polaarikoordinaatistoon piirretty valonjako käyrä ja siihen liittyvä visualisointikuva. Valovoima kasvaa, kun siirrytään kuvaajan origosta eli keskipisteestä ulospäin. Samalla kehällä valovoima on yhtä suuri. Valonjakokäyrästä voidaan asteikon avulla päätellä, että valovoima 15° kulmaan on noin 200 cd/klm ja 60° kulmaan on noin 100 cd/klm. 80 120 160 200 240 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° Alavalo Ylävalo 80 120 160 200 240 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° Alavalo Ylävalo
• 45 VALO 2/2017 VALOVOIMA Valovoima on suure, jonka avulla ilmaistaan valaisimien ja kohdelamppujen valonjakoominaisuudet eli miten paljon valoa lähtee eri suuntiin. Se on ennen kaikkea valaisimen ominaisuuksia kuvaava suure. Yksikkö ja suuruusluokka Valovoiman yksikkö on kandela [cd]. Yksi kandela vastaa suunnilleen tavallisen kynttilän valovoimaa eri suuntiin, ja esimerkiksi 50 W ja 10° kylmäsädehalogeenilampun valovoima on kohtisuoraan eteenpäin 12 500 cd. Riippuvuus eri tekijöistä Valovoimaan vaikuttavat valaisimen heijastimien, linssien ja suojalasien muoto, niiden puhtaus, mahdolliset muotovirheet sekä sijoitus suhteessa valonlähteeseen. Jos valonlähteen valovirta muuttuu, muuttuu myös sen valovoima. Opaalilevy 100 150 200 300 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 100 150 200 300 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 1000 1500 2000 2500 3000 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 1000 1500 2000 2500 3000 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 100 150 200 250 300 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 100 150 200 250 300 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 200 300 400 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 200 300 400 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 80 120 160 200 240 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 80 120 160 200 240 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 80 120 160 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 80 120 160 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 20 30 40 50 60 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 20 30 40 50 60 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 100 150 200 250 300 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 100 150 200 250 300 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 120° 135° 150° 165° 180° 165° 150° 135° 120° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° Kohdevalaisin, syväsäteilijä, valonheitin Seinänpesijä Ylävalollinen toimistovalaisin Opaalikupuinen pylväsvalaisin Puoliepäsuora valaistus Epäsuora valaistus Kuva 2. Tyypillisiä valaisimien valonjakoja. Suora/epäsuora valaistus NELIÖJA KOSINILAKI Neliöja kosinilain mukaan valaistusvoimakkuus E [lx] pisteessä P on suoraan verrannollinen valon tulokulman kosiniin ja kääntäen verrannollinen valaisimen ja pisteen P välisen etäisyyden neliöön: E = I ? · cos ?/d 2 jossa I ? = valonlähteen valovoima valaistavan kohteen (piste P) suuntaan [cd] ? = valon tulosuunnan ja pinnan normaalin välinen kulma [°] d = valonlähteen ja valaistavan kohteen (piste P) välinen etäisyys [m] h = valonlähteen asennuskorkeus suhteessa valaistavaan pintaan [m] h d ? I ? P Kulman ? ollessa 0° on kosinifunktion arvo 1. Kulman kasvaessa kosinifunktion arvo pienenee, eli kohtisuoraan pinnalle saapuva valo tuottaa suhteessa suurimman valaistusvoimakkuuden. Mitä viistommassa kulmassa valo kohtaa pinnan, sitä pienemmäksi jää pinnan valaistusvoimakkuus. Valaistava pinta Jos valaistavaa kohdetta käännetään tai kohteen etäisyyttä valonlähteestä muutetaan, muuttuu kohteen valaistusvoimakkuus, vaikka valovoima kohteen suunnassa olisi vakio. Valovoiman avulla ei siis saada selville kohteeseen tulevaa valaistusvoimakkuutta [lx] ilman asennuksen geometrian tuntemusta. Asennusgeo metrian, valovoiman ja valaistusvoimakkuuden välinen yhteys tunnetaan nimellä neliöja kosinilaki. Neliölakia käsiteltiinkin jo sarjan ensimmäisessä osassa VALO 2/2016 -lehdessä. Kosinilain avulla voidaan määrittää pinnalle tuleva valaistusvoimakkuus silloin, kun valo ei tule pinnalle kohtisuorassa suunnassa. Kosinilain mukaan valaistusvoimakkuus on suoraan verrannollinen valon tulokulman kosiniin. Siitä seuraa, että valo kannattaa suunnata mahdollisimman kohtisuorasti valaistavaa pintaa kohti. Poikkeuksena tästä ovat toki ratkaisut, joissa valolla halutaan tuoda esiin pinnan tekstuuria ja valo suunnataan siksi läheltä pinnan suuntaisesti. Neliöja kosinilain yhtälöä kutsutaan myös piste menetelmäksi, ja siihen perustuvat useimmat valaistuslaskentaohjelmat. Yhtälön ymmärtäminen auttaa välttämään tyypillisiä valaisinsijoitukseen liittyviä virheitä.
• 46 VALO 2/2017 V ALO-talossa Helsingissä 9.11.2017 järjestetyssä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n asiantuntijaseminaarissa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun voittajat. Kilpailun sisävalaistussarjan voiton vei Helsingin Sataman Länsiterminaali 2, ja ulkovalaistussarjan voitti Muuramen kirkko. Lisäksi kunniamaininnan sai Kuusamon Kirkkosaaren ja Kelanrannan valaistus. SISÄVALAISTUS Helsingin Sataman Länsiterminaali 2 Helsingin Sataman Länsiterminaali 2 on hyvä esimerkki arkkitehtuurin, toiminnallisuuden ja valaistuksen yhdistämisestä. Suunnittelu perustuu harkittuun kokonaiskonseptiin, jota eri suunnittelualojen hyvällä yhteistyöllä on pystytty noudattamaan. Terminaali on rakennettu palvelemaan nopeaa reittiliikennettä, joten valaistuksen yhtenä tehtävänä on ohjaaminen. Länsisataman terminaalin valaistussuunnittelussa yksinkertainen lineaarisen valoviivan idea erilaisin kattoon ja käsijohteisiin tehdyin sovelluksin tukeekin oivaltavasti väkimassojen johdattelua terminaalirakennuksessa valon avulla. Toisen kerroksen suuresta aulasta avautuu upea näköala merelle. Valtavat ikkunat mahdollistavat myös päivänvalon hyödyntämisen vyöhykkeittäin päivänvalosensoreiden avulla. Valaisimet ja muu tekniikka on onnistuttu integroimaan erinomaisesti puurimoista tehtyyn kattorakenteeseen, minkä johdosta tilavaikutelma on rauhallinen ja häikäisemätön. Tässä kohteessa valaistus integroituu arkkitehtuuriin, ja näin sen pitää ollakin! ULKOVALAISTUS Muuramen kirkko Alvar Aallon nuoruudessaan suunnittelema Muuramen kirkko on peruskorjauksen yhteydessä saanut arvoisensa julkisivuja ulkovalaistuksen. Kirkko sijaitsee korkealla harjulla, josta valaistus nostaa kirkon hienovaraisesti asukkaiden näkyviin. Häikäisemätön matalilla pollarivalaisimilla toteutettu kävelytien valaistus johdattelee kirkkoon menijät kohti valolla esiin nostettua pyörökaarisyvennystä. Valaistus on toteutettu tarkasti nykyaikaisella projisointitekniikalla välttäen hukkavaloa. Sopivassa suhteessa toteutettu muiden pintojen valopesu tuo koko kirkon näkyviin muodostaen tasapainoisen ja hillityn kokonaisvaikutelman. KUNNIAMAININTA Kuusamon Kirkkosaaren ja Kelanrannan valaistus Kuusamon Kirkkosaareen ja Kelanrantaan toteutettu viihtyisä ja elämyksellinen ympäristövalaistus on esimerkki siitä, miten pienikin kaupunki voi tuoda iloa asukkailleen ja kaupungissa kävijöille. Häikäisemätön ja ympäristöön sopeutettu liiketunnistimilla toteutettu perusvalaistus mahdollistaa turvallisen liikkumisen ja luo turvallisuuden tunnetta antaen kuitenkin tilaa myös elämykselliselle valaistukselle. Älykkäästi ohjattu energiatehokas ja nykyaikainen muuttuva ledivalaistus nostaa esiin puustoa ja luonnonelementtejä käyttäen hyväksi tarkasti ohjelmoituja ja sopivasti ajoitettuja väripaletteja. Kirkkosaaressa ja Kelanrannassa Kuusamon kaupunki on antanut asukkailleen keskitalven pimeyteen valoisan joululahjan, josta kuusamolaiset voivat olla ylpeitä ja muut ottaa esimerkkiä. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Voittajakohteet jatkavat Suomen ehdokkaina pohjoismaiseen Nordisk Lyspris -kilpailuun. VUODEN VALAISTUSKOHDE 2017 -KILPAILUN VOITTAJAT HELSINGIN SATAMAN LÄNSITERMINAALI 2 Rakennuttaja: Ari Parviainen, Helsingin Satama Oy Arkkitehti: Tuomas Silvennoinen ja Pekka Mäkelä, PES-Arkkitehdit Oy Valaistussuunnittelija: Sanna Forsman ja Matti Syrjälä, Granlund Oy Sähkösuunnittelija: Tero Nieminen, Granlund Oy Sähköurakoitsija: LSK Group Oy MUURAMEN KIRKKO Rakennuttaja: Muuramen seurakunta Arkkitehti: Tuija Ilves, Arkkitehtitoimisto ARKKantonen Oy Valaistussuunnittelija: Mikko Pekonen ja Ari Peltola, Sweco Talotekniikka Oy Sähkösuunnittelija: Juha Törmänen, Sweco Talotekniikka Oy Sähköurakoitsija: Kiites Oy KUUSAMON KIRKKOSAAREN JA KELANRANNAN VALAISTUS Rakennuttaja: Kuusamon kaupunki Valaistussuunnittelija: Henrika Pihlajaniemi ja Hanna Kosunen, Arkkitehdit m3 Oy Valaisinsuunnittelija: Henrika Pihlajaniemi ja Valopaa Oy Sähkösuunnittelija: Jussi Orjasniemi, Juurtelan Sähkö Oy Sähköurakoitsija: Juurtelan Sähkö Oy Kuva: Mikael Lindén Kuva: Henrika Pihlajaniemi Kuva: Touho Häkkinen
• Lisätietoja standardointiin osallistumisesta antavat: • Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p. +358 9 6963 951, sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi • Kehityspäällikkö Juha Vesa, p. +358 9 6963 958, sähköposti: juha.vesa@sesko.fi SESKO, Särkiniementie 3, 00210 HELSINKI, p. +358 9 6963 91 sähköposti: asiakaspalvelu@sesko.fi. www.sesko.fi HuOmISEN STaNdardIT TEHdääN TäNääN – ParHaIdEN aSIaNTuNTIJOIdEN VOImIN Sähkötekniikan turvallisuutta ja laitteiden yhteensopivuutta määritellään standardien avulla. direktiivien ja viranomais määräysten vaatimukset täyttyvät, kun toimitaan harmonisoitujen standardien mukaan. Energiatehokkuusdirektiivit korostavat valaistustekniikan standardien merkitystä. Pätevä valaistusammattilainen • valitsee parhaat mahdolliset valaistusratkaisut • tuntee nykyteknologian ja pystyy varautumaan myös tulevaisuuteen • ottaa huomioon esteettiset ja tekniset seikat, turvallisuusja laatuvaatimukset sekä energiatehokkuuskriteerit • on mukana kehittämässä uusia ratkaisuja • erottuu muista tiedoillaan ja osaamisellaan. Osallistumalla standardOintiin • kasvatat osaamispääomaasi – sitä tarvitset työssäsi • olet aitiopaikalla seuraamassa alan kehitystä ja vaikuttamassa siihen • voit osallistua asiantuntijaryhmien kokouksiin kotimaassa ja maailmalla. sesKOn asiantuntijaryhmät • valmistelevat Suomen lausunnot ja äänestyskannanotot kansainvälisiin standardiehdotuksiin. • toimivat kiinteässä yhteistyössä kansainvälisten komiteoiden asiantuntijoiden kanssa ja vaihtavat tietoa. valaisinja valaistusalueen KOmiteat • SESKO SK 34 Valaisimet • SESKO SK CEN 169 Valaistustekniikka. tervetulOa muKaan vaiKuttamaan
• 48 VALO 2/2017 VALAISTUSTRENDIT LIGHT+BUILDINGISSÄ 18.–23.3.2018 L ight+Building-messut ovat maailman suurin valaistuksen ja rakennusautomaation ammattitapahtuma. Messuille Frankfurtiin odotetaan yli 2 600 näytteilleasettajaa ja lähemmäs 200 000 messuvierasta. "Connected-Secure-Convenient" on tulevan Light+Buildingin motto. Sen mukaisesti keskeisiä messuteemoja ovat älykkäät verkot ja muut tekno logiaratkaisut, jotka sekä lisäävät rakennusten energiatehokkuutta että tuovat asumiseen lisää turvallisuutta ja mukavuutta. Turvallisuus ja turvateknologia nousevat tulevilla messuilla vahvasti esille myös uudessa "SECURE. Connected Security on Buildings" -erikoisnäyttelyssä. Valaistus sekä siihen liittyvät komponentit ja teknologiat ovat Light+Buildingin suurin tuotealue yhteensä 17 hallikerroksellaan. Sisustusvalaistuksen ratkaisuja esitteleville näytteilleasettajille on tyypillistä korkea designosaaminen. Viimeisimpään valaistusdesigniin pääsee tutustumaan näytteilleasettajien tuotteiden lisäksi myös messuilla esillä olevien Design Plus -kilpailun voittajaehdokkaiden kautta. Digitalisaation myötä myös valaistusdesign on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia ja painopiste valaistusratkaisuissa on entistä enemmän ihmisissä ja heidän tarpeissaan. Ihmiskeskeinen valaistus (Human Centric Lighting, HCL) onkin olennainen teema messuilla niin sisustusvalaistuksen kuin katuja teknisen valaistuksen puolella. Messuosastojen ohella valaistuksen teema jatkuu myös Frankfurtin ja Offenbachin kaduilla yhtä aikaa messujen kanssa järjestettävässä Luminalevalaistusbiennaalissa. Light+Buildingin messuliput ovat ostettavissa messujen online-lippukaupasta. Etukäteen ostettuna kokoaikalippu messuille maksaa 35 € ja päivälippu 17 €. Lisätietoja: www.light-building.com 040 544 5577, info@finland.messefrankfurt.com VALOAKATEMIAN VALAISTUSKOULUTUS UUDISTUU Suomen Valoteknillisen Seuran ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttamaa valaistuksen Valoakatemia-koulutusta on järjestetty vuodesta 2013. Vuosittain järjestettyihin koulutuspäiviin on osallistunut yhteensä yli 850 henkeä. Ensi vuonna Valoakatemian kurssikokonaisuus uudistuu rakenteeltaan ja sisällöltään. Vuosittain järjestetään kaksipäiväinen Valaistustekniikan perusteet -kurssi, jossa käsitellään nimensä mukaisesti perusasiat – muun muassa näköaistin toiminta, valo ja värit, valonlähteet ja valaisimet, valaistusstandardit, tilojen ja alueiden valaistuksen periaatteet – valon vaikutuksia ihmiseen unohtamatta. Perusteiden lisäksi vuosittain järjestetään vähintään neljä teemapäivää valaistuksen eri osa-alueilta, keväällä kaksi ja syksyllä toiset kaksi. Kevään 2018 teemapäivät ovat Ohjausjärjestelmien koulutuspäivä sekä Tieja katuvalaistuksen koulutuspäivä. Syksyn teemapäivät tullaan valitsemaan ja järjestämään eniten suosiota saavista vaihtoehdoista. Uudistuksen tavoitteena on saada koulutus palvelemaan paremmin alan nykytarpeita ja siirtyä koulutuksesta osaamisen parantamiseen. Suunnitteilla on lisäksi kurssien tarjonta verkkokursseina sekä osaamisen todentaminen verkkotentein. Lisätietoja: www.valoakatemia.fi CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA 150:2017: Guide on the Limitation of the Effects of Obtrusive Light from Outdoor Lighting Installations, 2nd Edition 227:2017: Lighting for Older People and People with Visual Impairment in Buildings 226:2017: High-Speed Testing Methods for LEDs 225:2017: Optical Measurement of HighPower LEDs TN 008:2017 Final Report CIE Stakeholder Workshop for Temporal Light Modulation Standards for Lighting Systems TN 007:2017 Interim Recommendation for Practical Application of the CIE System for Mesopic Photometry in Outdoor Lighting Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus CIE:n julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at SUOMEN VALOTEKNILLINEN SEURA 70 VUOTTA S VS juhlisti 70-vuotista taivaltaan Teatterimuseossa 6.10.2017. Yli satapäinen juhlaväki nautti pilkkuun asti pöydän antimista ja menevästä musiikista. Juhlahumun keskellä nostettiin myös maljat Bengt Börmanin rinnalle valituille kahdelle uudelle kunniajäsenelle, Pentti Hautalalle ja Liisa Haloselle. Tilaisuudessa julkistettiin juhlavuoden kunniaksi laadittu valaistuksen merkityksestä kertova animaatio, johon voi käydä tutustumassa osoitteessa youtu.be/w-vSV3gOufI. Animaation sisällöstä vastasi seuran työvaliokunta, ja sen toteutti Tussitaikurit Oy. Videota saa hyödyntää ja jakaa vapaasti mainitsemalla lähteeksi Suomen Valoteknillinen Seura. T ähtitieteellinen yhdistys Ursa ry yhteistyökumppaneineen haastoi 8.9.–8.11.2017 suomalaiset bongaamaan Linnunradan ja kiinnittämään huomiota taivaan pimeyteen ja sitä häiritsevään ylimääräiseen tai huonosti suunniteltuun valaistukseen. Suomen Valoteknillinen Seura oli yhteistyökumppanina kampanjassa, jonka aikana järjestettiin myös vapaaehtoisista koostuvan verkoston voimin avoimia Linnunrataretkiä eri puolilla Suomea. Kampanjan aikana oli mahdollista osallistua Linnunratahaasteeseen ottamalla kuva Linnunradasta tai sen etsintäretkestä ja jakamalla kuva hashtagilla #bongaalinnunrata Instagramissa tai Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdissa. Lisätietoja: www.bongaalinnunrata.fi BONGAA LINNUNRATA -KAMPANJA
• New Design Design to Shape Light louispoulsen.com Ripls Design: Jakob Wagner New design
• VALO 2/2017 50 PROJEKTIUUTISIA SEINÄJOEN UUDEN PALOASEMAN ULKOVALAISTUS Seinäjoelle valmistui syksyllä uusi paloasema, jossa myös ulkovalaistus on toteutettu nykyajan tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Paloaseman rakennuksien seinille asennettiin Artequan Ecovalo R -tuoteperheen ledivalaisimet epäsymmetrisellä valonjaolla ja frost-häikäisysuojalla varustettuina. Kohteessa käytettiin 35 ja 53 watin valaisimia asennuskorkeuden mukaan. Ulkovalaistusta ohjataan DALI-väyläohjauksella ja valoisuusanturitoiminnolla. Sijainti: Porttivahti 4, Seinäjoki Valmistumisaika: syksy 2017 Sähkösuunnittelu: Etteplan Oyj Lisätietoja: www.artequa.com NIEMENHARJUN MATKAILUKESKUS Niemenharjun Matkailukeskus tarjoaa nelostien matkustajille virkistävän taukopaikan ja monipuolisia majoituspalveluita. Päärakennuksessa huomio kiinnittyy suuriin liimapuupylväisiin, jotka symboloivat metsää. Valaistuksella korostetaan vaikuttavaa arkkitehtuuria ja erityisesti katoksen rakennetta ja muotoa. Vaaleaan kattopintaan upotettuja pienikokoisia Glamox O67 -alasvaloja täydentävät maahan upotetut pyöreät O87-ledivalot. Leirintäja muita ulkoalueita valaisevat koristeelliset O35-ledipollarit. Valaistuksen värilämpötila on kauttaaltaan 4 000 kelviniä. Sijainti: Harjukatu 2, Pihtipudas Valmistumisaika: syksy 2016 Arkkitehtisuunnittelu: Studio Puisto Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Aarne Kärkkäinen Oy Lisätietoja: www.glamox.fi Kuva: Juha Tuomi YLISTÖN SILTA, JYVÄSKYLÄ Dynaaminen, muuntuva valaistus luo Ylistön sillasta uuden näyttävän maamerkin Jyväskylään. Sillan maisemallinen valaistuskokonaisuus muodostuu vaijereiden ja pylonien korostusvalaistuksesta, projisoinnista sekä uusitusta kaidevalaistuksesta. Sillan valaistusta voidaan ohjata eri tilanteisiin sopivaksi. Sijainti: Mattilanniemi, Jyväskylä Valmistumisaika: syyskuu 2017 Valaistussuunnittelu: Ari Tiilikainen, L I T E -designs Valaisinasennus: Huoltotyö Pentti Oy Valaisimet: Valopaa Oy, Savled Oy, Martin / Studiotec Oy Ohjaus: S.T.I.C.K. / Ideafix Oy Lisätietoja: www.litedesigns.net Kuva: Ari Tiilikainen SUURI KOMPASSI, JYVÄSKYLÄ Taiteilija Markku Hakurin Suuri Kompassi vuodelta 1991 toimii Jyväsjärven ranta-alueen maamerkkinä. Teoksen uusi valaistus julkistettiin syksyllä Valon kaupunki -tapahtuman yhteydessä. Valaistuksen värilämpötila korostaa kompassin osoittamia ilmansuuntia; valon väri liukuu kylmästä lämpimään kohti etelää ja länttä. Sijainti: Jyväskylän satama Valmistumisaika: syyskuu 2017 Valaistussuunnittelu: Elisa Hillgen Valaisinasennus: Huoltotyö Pentti Oy Valaisimet: Savled Oy Kuva: Touho Häkkinen
• VALO 2/2017 51 REGATTA SPAN KYLPYLÄVALAISTUS Regatta SPA on ainutlaatuinen merenrannalla sijaitseva kylpylä, joka yhdistää Hangon satamakaupungin tunnelman ja ylellisen kylpylän monipuoliset palvelut elämykseksi. Kylpylän valaistuksen toteutuksessa ideana on sulauttaa sisätilat ikkunoista aukeavan upean näkymän kanssa. Tilan kauniita seinäpintoja käytetään valon heijastamiseen. Samalla valo nostaa seinien sävyt ja kuviot pehmeästi esiin. Valaisimien upotuksilla ja epäsuorilla valaistusratkaisuilla saadaan valoa sinne, missä sitä tarvitaan, ja vältetään vedestä heijastuvia valopisteitä. Sijainti: Merikatu 2, Hanko Valmistumisaika: huhtikuu 2017 Valaistussuunnittelu: Lighting Design Collective Oy Lisätietoja: regattaspa.fi Kuva: Mikael Lindén Kuva: Pekka Suvitaival KELAN TOIMITILOJEN UUSI VALAISTUS Joensuun keskustassa sijaitsevan 1960-luvulla rakennetun talon sijainti houkutteli omistajaa muuttamaan asunnot toimistotiloiksi – vastoin vallitsevaa trendiä. Kiinteistössä tehtiin täydellinen LVIja sähkösaneeraus, ja samalla uusittiin 1980-luvulta peräisin oleva valaistus sekä lisättiin jäähdytys. Valaistusratkaisuksi valittiin Philipsin TrueLine-valaisimet integroidulla ActiLume-ohjausjärjestelmällä, joka ohjaa tilan valaistusta automaattisesti päivänvalon ja läsnäolon perusteella ilman erillisiä valaistuksen ohjauslaitteita tai -väyläkaapelointia. Työpistekohtainen valaistuksen säätö toteutettiin Philipsin infrapunakauko-ohjaimella. Sijainti: Joensuu Valmistumisaika: syksy 2016 Tilaaja: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Valaistussuunnittelu: Granlund Joensuu Oy, Risto Kuosmanen K-CITYMARKET LIELAHDEN MYYMÄLÄVALAISTUS Tampereen Lielahden K-Citymarketissa päivitettiin loisteputkivalaistus energiatehokkaaseen ledivalaistukseen. Valaistus toteutettiin Purson SNEP Linear SR -valaisimilla ja uudella satiinioptiikalla, jonka laaja valonjako sopii mataliinkin tiloihin. Myymälään saatiin uutta ilmettä värisävyn muutoksella ja valotason nostolla. Valaisimet muokattiin tehtaalla positioihin sopiviksi. Kustannustehokkuutta nostettiin vähentämällä valaisinten kappalemäärää alkuperäisestä ja hyödyntämällä olemassa olevia ripustuskiskoja. Sijainti: Harjuntausta 7, Tampere Valmistumisaika: lokakuu 2017 Valaistussuunnittelu: Laura Haapanen, Purso Oy Sähköurakointi: Sähköasennus Kulonen Oy Lisätietoja: www.snep.fi Kuva: Visuaalinen viestintätoimisto Salama SIBELIUKSENTIEN ALIKULUN VALAISTUS Sibeliuksentie alittaa rautatiet ja Asemantien Keravan keskustassa. Valaistuksen uusimisen lisäksi alikulkusiltojen seinien ja tukipylväiden pinnat saivat uuden ilmeen taidemaalausten muodossa. Harmaa betonipinta korvattiin eriaiheisilla teoksilla, jotka tuovat alikulkuun näyttävyyttä ja piristystä. Seinäpintojen valaistus toteutettiin LEDISOL GF10 -kohdevaloilla ja ajoväylän valaistus GF40-tunnelivalaisimilla, joiden optiikka optimoitiin valaisemaan myös reunakaiteiden maalaukset. Valaistuksen tasoja ja aikaportaita ohjataan langattomalla C2 SmartLight -järjestelmällä. Sijainti: Sibeliuksentie, Kerava Valmistumisaika: maaliskuu 2017 Seinämaalaukset: Multicoloured Dreams -taiteilijakollektiivi Valaistussuunnittelu: LEDISOL Oy Lisätietoja: www.ledisol.fi
• VALO 2/2017 52 TUOTANTOLAITOKSEN VALAISTUSMUUTOS Celsa Steel Servicen Pälkäneen tuotantolaitoksen valaistusmuutoksen tavoitteena oli tilojen energiatehokkuuden lisäksi työturvallisuuden ja -tehokkuuden parantaminen tarpeenmukaisella valaistusratkaisulla. Tuotantolaitoksen valaistusmuutoksessa vanhat suurpainenatriumvalaisimet vaihdettiin Greenledin Sigma-tuoteperheen valaisimiin. Valaistuksen ohjaus mahdollistaa tuotantotilojen energiatehokkaan ja tarpeenmukaisen käytön, kun valaistus on ohjattavissa työalueittain. Valaistusmuutoksella saavutetaan 68 % vuotuiset energiansäästöt sekä parempi valon väri. Sijainti: Kankaanmaantie 15, Pälkäne Valmistumisaika: huhtikuu 2017 Valaistussuunnittelu: Benjamin Forss, Greenled Oy Lisätietoja: www.greenled.fi PALLOILUHALLIN VALAISTUSSANEERAUS Impivaaran palloiluhallin valaistusremontissa vaihdettiin elinkaarensa lopussa olleet monimetallilamppuvalaisimet ledeihin. Samalla valaistuksen ohjausjärjestelmästä saatiin monipuolisempi. Kenttää valaisevat nyt energiatehokkaat ja kestävät Glamox i80 -ledivalaisimet. Kaarihallin katossa valaisimet ovat eri korkeuksilla ja niiden valonjako on asennuskorkeuden mukaan joko kapeatai puolileveäkeilainen. Kaikki valaisimet ovat DALIohjattuja. Etuja takakentällä on neljä eri valaistustilannetta: 100, 250, 400 ja 500 luksia. Katsomoa ja käytäviä valaisevat häikäisemättömät GPV2ledivalaisimet. Valaistuksen värilämpötila on kauttaaltaan 4 000 kelviniä. Sijainti: Impivaaran liikuntakeskus, Turku Valmistumisaika: kesä 2017 Valaistussuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto INSTALO Oy Lisätietoja: www.glamox.fi Kuva: Juha Tuomi PONTUKSEN PÄIVÄKOTIKOULU Pontuksen päiväkotikoulu Lappeenrannassa on uudenlainen oppimisympäristö, jossa eri-ikäiset lapset opiskelevat avoimissa muunneltavissa työtiloissa. Päiväkotikoulun luokkahuoneita ja käytäviä valaisemaan valittiin Ensto Lightingin Diana Flat LED -moduuli valaisimet mikroprismaoptiikalla ja DALI-ohjauksella. Laadukkaissa valaisimissa on minimoitu kiusahäikäisy (UGR < 19), eli käyttömukavuus on hyvä näyttöpääteja tablettityöskentelyyn. Päiväkotikouluun toimitettiin liki 700 Diana Flat LED -valaisinta, joiden visuaaliseen ilmeeseen tuotiin vaihtelua dekoratiivisella pyöreällä lisäosalla. Sijainti: Muukontie 12, Lappeenranta Valmistumisaika: kesäkuu 2017 Sähköurakointi: Are Oy Lisätietoja: www.ensto.fi Kuva: Sami Kontto Kuva: Pirjo Lindfors KORKEAVAHAN TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS Korkeavahan terveysaseman peruskorjauksessa moderni ja valoisa sisustus täydentyi nykyaikaisella ja ohjattavalla valaistuksella. Eteisaulan näyttävä valaistus on toteutettu LTS Licht & Leuchtenin PLL-valaisimilla sekä Fagerhultin upotettavilla Pozzoilla. Muista tiloista löytyy muun muassa Fagerhultin ripustettavia Combilume-valaisimia, upotettavan Multilumesarjan eri malleja sekä Amalia-lukuvalaisimia. Koko rakennuksessa on käytössä DALI-ohjausjärjestelmä, jota täydentää työpistekohtainen vetokytkinhimmennys. Sijainti: Linikkalankatu 2, Forssa Valmistumisaika: syyskuu 2017 Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Loimisuunnittelu Oy, Fagerhult Oy Sähköurakointi: Sähkömatti Oy Lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/Referenssikohteita Kuva: Juho Kuva
• 53 VALO 2/2017 LATVUSTO-VALAISININSTALLAATIO Latvusto on Järvenpään uuden sosiaalija terveyskeskuksen JUSTin ravintola-aulaan toteutettu 11-metrinen valaisininstallaatio. Installaation rauhallinen ja hienovarainen valon muutos on rakennettu animaationa. Valonohjauksessa käytetään Casambin sovellusta, joka mahdollistaa erilaiset valmiiksi ohjelmoidut vaihtuvat valokuviot. Teoksen valon sävy on säädettävissä välillä 2 800–4 000 K. Installaatio valaisee epäsuorasti seinäpinnan kautta. Sijainti: Lääkärinkuja 1, Järvenpää Valmistumisaika: syksy 2016 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Suunnittelu: Mikko Kärkkäinen Toteutus ja asennus: Tunto Design Oy Lisätietoja: www.tunto.com MUUMIMUSEON VITRIINIVALAISTUS Tampere-taloon avattiin uusi Muumimuseo, jonka perustana on Tampereen taidemuseolle lahjoitettu ainutlaatuinen Tove Janssonin muumitaiteen kokoelma. Hedtec toimitti vitriineihin Roblonin Ara-spottivalaisimia, joilla näyttelyesineet valaistaan hillitysti ja huomaamattomasti. Himmennettävillä valaisimilla kunkin kohteen valomäärät voidaan valita tarpeen mukaan. Valaisimien valokeilaa voidaan muuttaa erilaisten linssien avulla eri käyttötarkoituksia varten. Sijainti: Yliopistonkatu 55, Tampere Valmistumisaika: kesäkuu 2017 Valaistussuunnittelu: Jaakko Kiukkanen, N.e.o Ark Oy Lisätietoja: www.hedtec.fi KUNGFU KITCHEN MasterChef-voittaja Miro Kurvinen avasi keväällä ensimmäisen oman ravintolansa, Kungfu Kitchenin. Ravintola panostaa laadukkaisiin ja terveellisiin raaka-aineisiin tinkimättä reiluista mauista tai visuaalisuudesta. Tilat valaistiin Mullanin Genevaja Cullen Chandelier -valaisimilla, Innermostin Coreja Glaze-valaisimilla, Darøn kuparinvärisillä Trioneilla sekä SLV:n Quad XL -seinä valaisimilla. Kungfu Kitcheniin valitut valaisimet täydentävät hyvin ravintolassa vallitsevaa yleisilmettä ja tunnelmaa. Sijainti: Lönnrotinkatu 18, Helsinki Valmistumisaika: toukokuu 2017 Suunnittelu: Arkkitehtuurija muotoilutoimisto Talli Oy, DECOlight Oy Lisätietoja: www.decolight.fi Kuva: Robert Lindström ALEKSI 13 – YKKÖSKERROKSEN UUSI ILME Aleksi 13 -tavaratalon 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavaratalon ensimmäinen kerros koki tyylikkään ja valoisan muodonmuutoksen. Valkoinen Barrisol-katto tuo tilaan kirkkaan ja raikkaan tunnelman, jota täydentävät kattoon upotetut Fagerhultin Touch-kohdevalaisimet. LTS Licht & Leuchtenin Lichtkanal 110 -valaisimilla kattoon luotiin ohjaavat valoviivat. Katseenvangitsijana myymälässä on suurikokoinen (Ø 3,5 m) valoinstallaatio, joka on rakennettu 50:stä LED Linearin Xootube-valaisimesta. Sijainti: Aleksanterinkatu 13, Helsinki Valmistumisaika: elokuu 2017 Konseptisuunnittelu: Pentagon Design Oy Valaistussuunnittelu: Fagerhult Oy Sähköurakointi: E-Sähkö Oy Lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/Referenssikohteita Kuva: Pirjo Lindfors
• 54 VALO 2/2017 TUOTEUUTISIA EXAKTORILTA UUSI ULKOVALAISINSARJA exWall on kevyt, tukeva ja tehokas (5 200 lm) seinävalaisin. Runko on painevalettua alumiinia. Suositeltu asennuskorkeus on 3–7 m. Valaisinta saa myös DALI-versiona. exStreet on laadukas aluevalaisin hyvillä häikäisyominaisuuksilla kiinteistöjen tieja piha-alueille. Runko on painevalettua korroosion kestävää alumiinia, ja valaisin on varustettu erillisellä 10 kV ylijännitesuojalla. Valaisin soveltuu joko pylväänpäätai varsiasennukseen. Tuoteperhe koostuu 30 W (3 600 lm) ja 50 W (6 000 lm) versioista. exFlood on tehokas ja helppoasenteinen valonheitin symmetrisillä tai epäsymmetrisillä optiikoilla. Asennuskulmaa on helppo säätää ilman työkaluja. Tuoteperhe koostuu 40 W (5 400 lm), 80 W (10 800 lm) ja 120 W (16 200 lm) versioista. Valaisimilla on viiden vuoden takuu, joista kaksi ensimmäistä vuotta on STUL-takuuta. Lisätietoja: Proton Lighting Suomi Oy 010 387 2270 www.protonlighting.fi HIMMENNETTÄVÄ LEDINAUHA YLEISVALAISTUKSEEN Hide-a-liten jo entuudestaan laaja valikoima on täydentynyt yleisvalaistukseen soveltuvalla ledinauhalla. LEDstrip HV FDIM on 230 V vaihehimmennettävä ledinauha, jossa on aiempaa suurempi valomäärä. Se on IP44-luokiteltu, asennusvalmis ja muokattavissa oleva ledinauha, joka sopii valaistukseen niin sisällä kuin ulkona. Nauhalla saadaan tehokasta epäsuoraa valoa esimerkiksi kattopalkkien päälle, räystään ja baaritiskin alle tai kaiteeseen. LEDstrip HV FDIM toimitetaan vakiona 10 metrin rullissa, mutta se voidaan toimittaa myös halutun mittaisena. Mukana on esiasennettu kaapeli (80 cm), maadoitettu pistoke ja vaihehimmennettävä DC-muuntaja sekä kiinnikkeet ja jatkoliitin helppoa asennusta varten. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi ONNLINE ONNBASIC Onnline Onnbasic on matalarakenteinen IP44luokiteltu yleisvalaisin, joka soveltuu mainiosti teollisuus-, liikeja asuintilojen yleisvalaistukseen. Valaisimet voi asentaa kattoon tai ripustuskiskoon, ja niistä on saatavilla 1 200 mm ja 1 500 mm versiot. Valaisimessa on valkoinen teräsrunko, muoviset päädyt ja opalisoitu polykarbonaatti kupu. Valon värilämpötila on 4 000 K, ja valonlähteen elinikä on 100 000 tuntia (L 80 B 50 ). Valaisimella on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Onninen Oy www.onninen.fi HELLAN RECESSED-TUOTESARJA Hellan Recessed-tuotesarjan alumiinirunkoiset kohdevalot sopivat vaativiin kohteisiin. Tuotesarjan valaisimia on saatavana valkoisena, mustana ja kromin värisenä. Avauskulmaksi on valittavissa joko 60° tai 40°. Valaisimilla on viiden vuoden takuu, ja niiden elinikä on yli 60 000 h (L 90 ). Valaisimien energiatehokkuusluokka on A+, ja ne on sekä suunniteltu että valmistettu Suomessa. Valaisinvaihtoehdot: • RS102: 9 W ja 700 lm (3 000 K) • RS102i: 230 V sisäisellä virtalähteellä, 11 W ja 700 lm (3 000 K) • RS104: 14 W ja 1 150 lm (3 000 K ja R a 90). Lisätietoja: Hella Lighting Finland Oy 010 476 4400 www.hella.fi URBA DECO – MODERNI VALAISINSARJA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN Urba Deco on moderni ja monipuolinen katuja puistovalaisinsarja kaupunki ympäristöön. Sarjan valaisimia on saatavana pylväs asen teisena (60 mm), ripustusasenteisena sekä vaijeriripustukseen. Jopa 9 100 lm valovirta ja 25 optiikka vaihtoehtoa antavat monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa valaistus. Häikäisysuojana on 6 mm paksuinen kirkas tai prismalasi. Valaisimeen on saatavissa monipuoliset ohjausmahdollisuudet. Vakiona on DALI sekä automaattinen yöajan tehon pudotus. Vakioväri on musta. • Elinikä: 100 000 tuntia (B 10 L 90 , T a 25 °C) • Valovirta: 2 100–9 100 lm • Värilämpötila: 4 000 K tai 3 000 K • Kotelointiluokka: IP66 • Ilkivaltaluokka: IK10 Lisätietoja: Thorn Lighting Oy www.thornlighting.fi
• 55 VALO 2/2017 SITECO SCRIPTUS – TYYLIKÄS JA TEHOKAS TOIMISTOVALAISIN Siteco Scriptus on tehokkaasti leditekniikkaa hyödyntävä toimistovalaisin, jonka kehityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota laadukkaaseen optiikkaan ja valotehokkuuteen ( jopa 135 lm/W). Tuoteperhe sisältää useita eripituisia lineaarisia valaisimia, jotka soveltuvat sekä ripustusettä pinta-asennukseen. Scriptus-valaisimen uusi monitasoinen optinen järjestelmä takaa työskentelytilaan ihanteellisen valaistuksen. Yksilöllisesti säädettävät valokomponentit sekä optimoitu kiusahäikäisy (UGR ? 16) mahdollistavat maksimaalisen näkömukavuuden. • Saatavilla läsnäoloja päivänvalotunnistimella sekä Tunable White -toiminnallisuudella varustettuna • Ohjattavuus: ON/OFF, DALI tai langaton LIGHTIFY Pro • Värilämpötilat: 3 000 K ja 4 000 K tai 3 000–6 500 K (Tunable White) • Valovirta mallista riippuen: 4 200–16 000 lm • Kotelointiluokka: IP20 • Käyttöikä: 50 000 h (L 85 /B 50 ) • Takuu: 5 vuotta Lisätietoja: OSRAM Oy (09) 8493 2200 www.osram.com, www.siteco.com OPTILUME – OPTIMAALINEN VALAISTUSKOKEMUS Fagerhultin uuden Optilume-sarjan valaisimet ovat niin pieniä suoraa ja epäsuoraa valoa luovia valaisimia kuin se teknisesti on mahdollista. Valaisimeen suunniteltu ura luo vaikutelman kahdesta valaisinrungosta korostaen samalla valaisimen minimalistista ja siroa kokoa. Runko on suulakepuristettua alumiinia, ja valaisinta on saatavana valkoisen, mustan ja samppanjan värisenä. Optilumen kolme eri pituutta, 3 000 K ja 4 000 K värilämpötilat sekä eri valovirtaversiot tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja erilaisten projektien tarpeisiin. Saatavana on sekä ripustettavat että kattopintaan asennettavat mallit. Optilumessa käytetään Beta Opti -häikäisysuojaa, jonka batwing-valonjako luo häikäisemätöntä ja sopivasti kontrasteja luovaa valaistusta työskentelypinnoille. Valaisimeen integroidun optisen kalvon ansiosta ylävalo jakautuu tasaisesti kattopinnoille ja luminanssitasot pysyvät miellyttävinä. Optilumessa on CLO-järjestelmä (Constant Light Output) vakiona. Sen avulla valaisimen valovirta säilyy vakiona koko käyttöiän ajan. Valaisimissa on myös vakiona DALI-/ paino nappiohjaus. Lisäksi on saatavana vetokytkinhimmennys tai e-Sense Actilume. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi Sylvanian älykkäitä valonohjausjärjestelmiä kutsutaan nimellä SylSmart. Sylvanian tuotevalikoimasta on valittavissa useita valaisimia SylSmart-valonohjausjärjestelmällä, ja uusia malleja tulee jatkuvasti lisää. Sylvania-konserni on valinnut kumppanikseen Helvarin ActiveAhead-valonohjausjärjestelmän, jota hyödynnetään lähes kaikissa Sylvanian valmistamissa toimistoja teollisuusvalaisimissa. SylSmart Helvar ActiveAhead on älykäs valonohjausjärjestelmä, joka ei vaadi keskitettyä hallintaa, vaan se perustuu valaisimissa olevien sensoriyksiköiden väliseen bluetooth-viestintään. SylSmart Helvar ActiveAhead on itseoppiva ohjausjärjestelmä, jonka optimointi ja hienosäätö on helppoa. Valaisimet toimivat ”suoraan paketista”, kun niihin kytketään 230 V sähkönsyöttö. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi PLATA-VALAISINSARJA ALAKATTOJÄRJESTELMIIN Airamin Plata on matalaprofiilinen valaisinsarja alakattojärjestelmiin (T-listakatto). Nyt sarjasta löytyy myös 30 W malli mikroprismakuvulla. Mikro prismakuvun ansiosta UGR < 19 (malli Plata MP). Valaisin sopii erityisen hyvin kohteisiin, joissa valaistuksen kiusahäikäisy voi olla kriittinen tekijä, kuten toimistot, oppilaitokset, sairaalat ja muut terveydenhuollon tilat. Plata-sarjan valaisimia saa myös DALI-liitäntälaitteella, jossa on mahdollisuus touch DIM -himmennykseen. Valaisimien runko on alumiinia ja opaalikupu poly styreenia. Valonlähteenä on kiinteä 30 W tai 40 W ledi, värilämpötila on 3 000 K tai 4000 K ja valovirta on 3 150–4 130 lm mallista riippuen. Lisävarusteena on saatavana pinta-asennuskehys ja vaijeriripustus sekä kannake symmetriseen piilolistakattoon. Plata PLK15 -asennussarja sisältää yhden valaisimen kiinnitystarvikkeet piilolistakattoon. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi
• 56 VALO 2/2017 UUSI LEDVANCEN DALI-VALAISINVALIKOIMA Uuteen LEDVANCEn DALI-valaisinvalikoimaan kuuluu monikäyttöisiä alasvaloja, suunnattavia kohdevalaisimia sekä erikokoisia paneelivalaisimia. Valaisimissa on sisäänrakennettu painonappihimmennys (TouchDim) ja vakiona laadukas OSRAMin OTi DALI -liitäntälaite. Valikoiman valaisimissa on sama yhtenäinen tyylikäs design kuin muillakin LEDVANCEvalaisimilla. Valaisimet soveltuvat erinomaisesti projektikäyttöön DALI-ominaisuuksiensa ansiosta, niin uusiin kuin nykyisiin DALI-asennuksiin. Valaisimille myönnetään viiden vuoden takuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy (09) 7422 3300 www.ledvance.fi MONIKÄYTTÖINEN SONIS EVO -VALAISINSARJA RZB:n monikäyttöinen Sonis Evo -sarja on erinomainen ratkaisu muun muassa valvomoihin, konferenssi tiloihin, auloihin ja toimistoihin. Sarjan valaisimia on saatavissa uppoasennettavina moduulivalaisimina sekä pintaettä ripustusversioina. Kokovaihtoehdot ovat 600 x 600 mm ja 1 200 x 300 mm. Valaisimien teho on 30 W ja valovirta maks. 3 500 lm. Kutakin mallia saa joko 3 000 K tai 4 000 K valon värilämpötilalla sekä on/offtai DALI-liitäntälaitteella. Liitäntälaite on integroitu valaisimeen. Ledin käyttöikä on 50 000 tuntia (L 80 /B 10 ). Sonis Evon Alea-optiikalla saadaan aikaiseksi häikäisemätön (UGR ? 19 ) ja tasainen valo. Valaisimessa on integroitu opaalihäikäisysuoja, joka poistaa ledien kiusahäikäisyn. Sonis Evon valkoiseksi maalattu metallirunko ja häikäisemätön valo tekevät valaisimesta huomaamattoman osan vaaleaa kattopintaa. Valaisinsarja täyttää toimistovalaistuksen standardin (SFS-EN 12464-1) vaatimukset ja soveltuu hyvin esimerkiksi näyttö päätetyöskentelyyn. Sarja on voittanut Red Dot -muotoilupalkinnon vuonna 2017. Sarjasta löytyvät myös turvavalaistusversiot. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com ARC – JULKISIVUVALAISIN INTEGROIDUILLA PISTORASIOILLA Arc on perinteistä muotoilua noudatteleva julkisivuvalaisin, joka antaa miellyttävän tasaisen ja leveän valokuvion seinälle. Arc tarjoaa valaistuksen ja pistorasiat samassa paketissa, sillä valaisin on saatavana kahdella integroidulla pistorasialla varustettuna. Tarvittaessa pistorasioita ja valaistusta voidaan ohjata erikseen. Jauhemaalauksen ansiosta valaisin kestää hyvin myös pohjoisen vaihtelevissa sääolosuhteissa. Värivaihtoehdot ovat valkoinen, harmaa ja antrasiitti. Arc on erittäin helppo asentaa erillisen rungon, vähäisten ruuvien ja runsaan tilan ansiosta. Valaisimessa on sisäänrakennettu ohjain, ja valon määrä on säädettävissä DIP-kytkimillä. Valaisinta voidaan himmentää ulkoisella ohjaimella. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 www.hidealite.fi CRAFT Craft on elegantti riippuvalaisin vähittäiskauppojen ja julkisten tilojen valaisuun. Valaisin tarjoaa korkeaa suorituskykyä tilaa säästävässä paketissa – valonlähteen valovirta on jopa 7 000 lm. Korkeutta voi säätää välillä 1–5 m. Laajan heijastinvalikoiman myötä (avauskulmat 10–60°) valaisimet sopivat monenlaisiin tiloihin. Valaisinta on saatavana valkoisen, mustan ja hopean värisenä. GA-016 STANDARD GA-016 Standard on pieni ja ympäristöystävällinen kiskovalaisin, joka soveltuu hyvin myymäläja liiketilavalaistuksen tarpeisiin. Valaisin on varustettu adapterin sisään piilotetulla liitäntälaitteella (32 W, Ripple Free), ja se tarjoaa korkealaatuista valoa – jopa 4 275 lm valonlähteestä. Ledeillä on korkea värilämpötilan yhdenmukaisuus (MacAdam 2-Step). METEOR DL Meteor DL on korkean suorituskyvyn alasvalo julkisiin tiloihin ja myymälöihin. Valaisin on nopea ja helppo asentaa, ja sitä on saatavana usealla heijastimen avauskulmalla (10–60°). Valaisimen häikäisy on minimaalinen syvälle upotetun valonlähteen ansiosta. Valovirta valonlähteestä on jopa 7 000 lm. Meteor DL on suunniteltu kustannustehokkuus mielessä, sen käyttöikä on yli 50 000 tuntia. Lisätietoja: Oy Lival Ab (09) 235 511 www.lival.com
• 57 VALO 2/2017 BEGAN UUSI ULKOVALAISINLUETTELO JA VIIDEN VUODEN TAKUU BEGAn uusi ulkovalaisinluettelo 33 on ilmestynyt. Lähes 600 sivua sisältävästä luettelosta löytyy runsaasti uusia tuotteita. Järjestelmäpollarien kasvaneesta mallistosta löytyy nyt myös ajoneuvon törmäyksen kestäviä pollarirunkoja. Katso video aiheesta QR-koodin avulla! Ledivalonheittimien mallisto on laajentunut käsittämään lähes 400 watin yli 40 000 lm tuottavat mallit. Uusituissa seinään ja muuriin upotettavissa valaisimissa on nyt aiempaa matalammat kehykset. Siro rakenne ja aiempaa pienemmät kiinnitysruuvit mahdollistavat entistä huomaamattomamman asennuksen. Oy Hedtec Ab myöntää nyt toimittamilleen BEGA-valaisimille viiden vuoden takuun. BEGA takaa ledivalaisimien varaosien saatavuuden 20 vuodeksi valaisimien toimituksesta. Jokaisesta ledivalaisimesta löytyy yksilöivä valmistuskoodi, jonka avulla vielä vuosienkin päästä voidaan valmistaa vanhaa vastaava uusi ledimoduuli. BEGA valmistaa itse kaiken valaisimissaan käyttämänsä suupuhalletun lasin. Siitä syystä valaisimiin voidaan toimittaa varalaseja jopa vuosikymmenien kuluttua valaisimen tuotannon päättymisestä. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 www.hedtec.fi/valaistus KOMPAKTI TUNABLE WHITE -LEDILIITÄNTÄLAITE LC35/2-DA-iC on kaksikanavainen 35 W DALIlediliitäntälaite, joka on uusin jäsen Helvarin valkoisen valon värilämpötilan ja voimakkuuden säätämiseen suunnitellussa iC-tuoteperheessä. Tunable White -toiminnolla varustettu lediliitäntälaite säätää värilämpötilaa 2–100 % alueella dynaamisesti kylmän ja lämpimän valkoisen valon välillä. Valon voimakkuutta säädettäessä Helvarin kehittämä hybridisäätöteknologia varmistaa tasaisen valon matalimmissakin säätötasoissa. Liitäntälaitteen kokonaistehon voi jakaa kahden lähtökanavan kesken missä tahansa suhteessa, ja ulostulovirran asetus 350 mA:n ja 700 mA:n välille tapahtuu virranasetusvastuksen avulla. SwitchControl-toiminnallisuuden sekä Helvarin Driver Configurator -ohjelmiston avulla värilämpötilan ja valotason säätö liitäntälaitteissa tapahtuu tehokkaasti kaikissa asennusvaiheissa. iC-valaisinkomponentteja täydentää ILLUSTRIS-ohjauspaneeli, joka on käyttö valmis sellaisenaan ilman erillistä ohjelmointia. Lisätietoja: Helvar Oy Ab (09) 5654 1 www.helvar.com ÄLYKÄSTÄ VALONOHJAUSTA ULKOTILOIHIN e-Sense Motion on Fagerhultin uusi läsnäolotunnistukseen perustuva valonohjausjärjestelmä ulkotiloihin. Siihen voi helposti lisätä valaisimia, optimoida jo olemassa olevaa valaistusratkaisua tai se voidaan päivittää Connected Solution -ratkaisuun. Connected Solution on pilvija web-pohjainen ratkaisu, jonka avulla voidaan ohjata ja hallita valaistusta etäältä asennukseen yhteydessä olevan gatewayn avulla. Kaksisuuntaisessa e-Sense Motion -järjestelmässä kaikki valaisimet toimivat sekä masterettä orjavalaisimina ja valvovat ja viestivät keskenään. Pylväsvalaisimiin on integroitu läsnäolon tunnistavat PIR-sensorit, jotka kommunikoivat keskenään radiotaajuudella. Lisävarusteena saatava pylvääseen asennettava erillinen tunnistinyksikkö mahdollistaa valinnaisen DALIvalaisimen ohjauksen. e-Sense Motion -järjestelmä on helppo ohjelmoida sovelluksen ja e-Sense Motion Bluetooth -sovittimen avulla. Sovellus on saatavana Android-älypuhelimille ja -tableteille. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi UUSI SUPERLIGHT NANO 4 RGBW Meyer Lighting on tuonut markkinoille uuden Superlight Nano 4 RGBW -valaisimen, joka on pienikokoinen ja tehokas ledivalonheitin julkisivuja korostusvalaistukseen. Valonlähteenä on 5 x 2,5 W RGBW-ledi. IP67-luokitellussa valaisimessa on DMX-ohjaus ja sisäänrakennettu liitäntälaite. Valaisin on saatavana kapealla (17°) ja leveällä (34°) valonjaolla. Lisätietoja: Oy Nylund-Group Ab 010 217 0300 www.nylund.fi MONIPUOLINEN YLEISVALAISIN ECO S ECO S on ympäristösietoinen (IP65 & IK08) lineaarinen yleisvalaisin. Valaisimesta löytyy useita pituusvaihtoehtoja (954–1 554 mm) ja tehoversioita (29–143 W, 4 240–20 100 lm) sekä valonjaot erilaisiin toimintaympäristöihin (2–12 m). Valaisin tukee turvavalaistusratkaisuja Teknowaren osoitteellisen keskusjärjestelmän kanssa. Laadukkaan optiikkansa ansiosta valaisin antaa ympäristöönsä häikäisemättömän ja tasaisen valon. Valaisimen paineentasaus hoidetaan vaihdettavissa olevalla Gore-suodattimella, minkä ansiosta tasausilma pysyy hallitusti puhtaana. ECO S soveltuu muun muassa teollisuuden, logistiikan, liikuntapaikkojen sekä ulkokatosten valaisemiseen. ECO S on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Lisätietoja: Greenled Oy 020 125 5800 www.greenled.fi
• 59 VALO 2/2017 VALOTAPAHTUMIA 2018 www.valosto.com/tapahtumat TAMMIKUU 6.–10.1.2018 Helsinki Lux Helsinki www.luxhelsinki.fi 15.–21.1.2018 Köln, Saksa imm cologne www.imm-cologne.com 17.–19.1.2018 Tokio, Japani 10th LED & Laser Diode Technology Expo www.nepconjapan.jp/en/About/led_laser_diode_technology_expo 18.–21.1.2018 Lontoo, Iso-Britannia Lumiere London www.lumiere-festival.com 20.1.–4.2.2018 Kuusamo ja Ruka Polar Night Light Festival lightfestival.fi 26.–28.1.2018 Vantaa Rakenna & Remontoi www.rrmessut.fi 27.–28.1.2018 Lappeenranta Asunto & Rakentaja ´18 www.pohjolanmessut.fi 27.–28.1.2018 Forssa Rakenna-Sisusta-Asu Forssa www.messu.com 27.1.–1.2.2018 San Francisco, Yhdysvallat SPIE Photonics West spie.org/conferences-and-exhibitions/photonics-west 30.1.2018 Basel, Sveitsi LED-Forum 2018 – Human Centric Lighting in der Praxis ledforum.ch 31.1.–2.2.2018 Varsova, Puola LIGHT 2018 – 26th International Fair of Lighting Equipment www.lightfair.pl/en 31.1.–4.2.2018 Gent, Belgia Lichtfestival Gent www.lichtfestivalgent.be HELMIKUU 1.–4.2.2018 Herning, Tanska Formland www.formland.com 2.–4.2.2018 Tampere Asta Rakentaja www.asta.fi 3.–4.2.2018 Ylivieska Rakenna-Sisusta-Asu Ylivieska www.messu.com 6.2.2018 Helsinki Korjausrakentaminen korjausrakentaminen.messukeskus.com 6.–9.2.2018 Amsterdam, Alankomaat Integrated Systems Europe www.iseurope.org 6.–10.2.2018 Tukholma, Ruotsi Stockholm Furniture & Light Fair www.stockholmfurniturelightfair.se 7.–8.2.2018 Lahti Talvitiepäivät tapahtumat.tieyhdistys.fi/talvitiepaivat 7.–8.2.2018 ´s-Hertogenbosch, Alankomaat Smart Lighting & Design – LED Expo Benelux www.ledexpo.nl/en 7.–9.2.2018 Jyväskylä Sähkö Tele Valo AV sahkomessut.fi 8.–9.2.2018 Pariisi, Ranska Global LiFi Congress www.lificongress.com 9.–11.2.2018 Turku Rakenna & Sisusta www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/rakenna-sisusta 13.–15.2.2018 Long Beach, Yhdysvallat Strategies in Light www.strategiesinlight.com 13.–15.2.2018 Long Beach, Yhdysvallat The LED Show www.strategiesinlight.com 24.–25.2.2018 Kuopio Rakenna ja Asu www.kuopionnayttely.fi 27.2.–1.3.2018 México, Meksiko ELA Expo Lighting America www.expolightingamerica.com 28.2.–2.3.2018 Wels, Itävalta World Sustainable Energy Days www.wsed.at/en MAALISKUU 6.–8.3.2018 Dubai, Arabiemiirikunnat Middle East Electricity www.middleeastelectricity.com 6.–8.3.2018 Lontoo, Iso-Britannia Ecobuild www.ecobuild.co.uk 9.–11.3.2018 Lahti Raksa www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/raksa 13.–14.3.2018 New York, Yhdysvallat LEDucation 12 www.leducation.org 16.–18.3.2018 Jyväskylä Jyväskylän Rakennusmessut www.jklrakennusmessut.fi 18.–23.3.2018 Frankfurt, Saksa Light+Building light-building.messefrankfurt.com 24.3.2018 20.30–21.30 Earth Hour www.earthhour.fi 24.–25.3.2018 Kajaani Rakenna-Sisusta-Asu Kajaani www.messu.com 24.–25.3.2018 Seinäjoki Pytinki www.pytinki.fi/pytinki 28.–31.3.2018 Shanghai, Kiina Shanghai International Lighting Expo www.apppexpo.com/index/3/en HUHTIKUU 3.–6.4.2018 Moskova, Venäjä WorldBuild Moscow/MosBuild www.worldbuild-moscow.ru/en-GB 6.–8.4.2018 Turku Piha & Puutarha www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/piha-puutarha 6.–9.4.2018 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) m.hktdc.com/fair/hklightingfairse-en 7.–8.4.2018 Joensuu Rakenna-Sisusta-Asu Joensuu www.messu.com 7.–8.4.2018 Tornio Rakentaja 2018 Meri-Lappi www.pohjois-suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja-2018-merilappi 10.–13.4.2018 Tukholma, Ruotsi Nordbygg www.nordbygg.se 12.–15.4.2018 Helsinki Kevätmessut kevatmessut.messukeskus.com 18.4.2018 Helsinki Taloyhtiö 2018 taloyhtiotapahtuma.net 20.–22.4.2018 Tampere Supermessut www.supermessut.fi 20.–22.4.2018 Oulu Rakentaja 2018 Oulu www.pohjois-suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentajamessut-2018-oulu 24.–27.4.2018 São Paulo, Brasilia EXPOLUX www.expolux.com.br/en 27.–29.4.2018 Lahti Pihapiiri www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/pihapiiri 28.–29.4.2018 Rovaniemi Rakentaja 2018 Lappi www.pohjois-suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja-2018-lappi TOUKOKUU 2.–3.5.2018 Dubai, Arabiemiirikunnat Middle East Lighting Design Summit 2018 www.lightingsummit.com 3.–5.5.2018 Ho Chi Minh, Vietnam Vietnam Int’l LED/OLED & Lighting Show (LEDTEC ASIA 2018) www.ledtecasia.com/english 3.–5.5.2018 Jakarta, Indonesia INALIGHT 2018 – The 5th Indonesia International Lighting Exhibition 2018 www.inalight-exhibition.net 3.–5.5.2018 Nairobi, Kenia LIGHTEXPO Africa 2018 www.expogr.com/lightexpo 8.–10.5.2018 Chicago, Yhdysvallat LIGHTFAIR International www.lightfair.com 10.–12.5.2018 Bangkok, Thaimaa LED Expo Thailand 2018 www.ledexpothailand.com 10.–13.5.2018 Guangzhou, Kiina Prolight + Sound Guangzhou prolight-sound-guangzhou.hk.messefrankfurt.com 14.–15.5.2018 Utrecht, Alankomaat Horticultural Lighting Conference Europe horticulturelightingconference.com/europe 16.5.2018 International Day of Light www.lightday.org 22.5.2018 Lontoo, Iso-Britannia Emergency Lighting Conference 2018 emergencylightingconference.com 28.–30.5.2018 Jyväskylä Optics & Photonics Days 2018 www.photonics.fi/opd2018 KESÄKUU 9.–12.6.2018 Guangzhou, Kiina Guangzhou International Lighting Exhibition guangzhou-international-lighting-exhibition.hk.messefrankfurt.com SVS:n kursseja 2018 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta www.valosto.com ja www.valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijayritykset: