• 2/2018 Valaisinten vastaavuus Mitä kannattaa ottaa huomioon? AMOS REX JA HURMAAVA MASSLESS Vattimeren vierailukeskus Pohjoismaiden paras valaistuskohde
• Ensto kohdevalaisimet Kotimaista laatua Play Arena Stage Club Diva Tehoa ja tyyliä kohdevalaistukseen Ensto lanseeraa viisi uutta ja tyylikästä tuoteperhettä kohdevalaistukseen. Kotimaista energiatehokkuutta myymäläja toimistovalaistukseen. Ensto edustaa myös Livalin tuotteistoa, kauttamme kattavasti koko Livalin tuotevalikoima.
• Ensto kohdevalaisimet Kotimaista laatua Play Arena Stage Club Diva Tehoa ja tyyliä kohdevalaistukseen Ensto lanseeraa viisi uutta ja tyylikästä tuoteperhettä kohdevalaistukseen. Kotimaista energiatehokkuutta myymäläja toimistovalaistukseen. Ensto edustaa myös Livalin tuotteistoa, kauttamme kattavasti koko Livalin tuotevalikoima.
• AURA ZEUS www.auralight..
• 5 VALO 2/2018 AJANKOHTAISTA 16 Vattimeren vierailukeskus – Pohjoismaiden paras valaistuskohde SUUNNITTELU 24 Valaisinten vastaavuuden arviointi 32 Ikääntyvä ihminen ja valaistus 36 Sisävalaistuksen energiatehokkuuden määrittely menetelmiä tarkennettu 38 Perusteet haltuun, osa 5: häikäisy ja sen arviointi sisävalaistuksessa PROJEKTIT 8 Ainutlaatuinen Amos Rex MIELIPIDE 22 Ei vastaavia valaisimia, vaan hyödyn uusjakoa VAKIOPALSTAT 7 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 Tuoteuutisia 55 Valotapahtumia 32 8 16 2 /2 01 8
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230
• www.meanwell.fi more than components Movetec Oy | Suokalliontie 9, 01740 Vantaa | puh. 09 525 9230 7 VALO 2/2018 risteilijään. Korostaessani valaistuksen laadun merkitystä Brandston totesi, ettei laatu välttä­ mättä ole aina niin tärkeää. Esimerkiksi myy­ mälävalaistusta suunniteltaessa valaistuksen pääasiallinen tehtävä on saada kassakone kili­ semään. Lähtiessämme eräänä aamuna taas uutta kohdetta katsomaan Brandston kertoi, että kyseessä on hotelli, jossa kaikki kuuluisuudet majoittuvat käydessään New Yorkissa. Innok­ kaana syöksyin hotellin aulaan ja yllätykseni oli suuri, koska aulassa oli niin pimeää, että en pystynyt erottamaan aulabaarissa istuvien hen­ kilöiden kasvoja. Hotellikäytävätkin olivat niin huonosti valaistuja, että ainoastaan huoneiden numerokilvet pystyi erottamaan. Eräänä päivänä Brandston mainitsi, että nyt mennään kohteeseen, josta varmasti pidän. Ihmettelin, mistä hän sen voi tietää. Yllätyksek­ seni kohde olikin minun mieleeni. Valaistus oli rauhallinen, tilassa oli paljon valaistuja vaaleita ehjiä seinäpintoja ja katsekentän luminanssi­ jakauma oli miellyttävä. Minkäänlaista häikäisyä tai jyrkkiä kontrasteja ei ollut. Syy hänen oikeaan osuneeseen arvaukseensakin selvisi – kohteen oli suunnitellut pohjoismainen valaistussuun­ nittelija. Antoisia lukuhetkiä! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA P ohjoismaisen valaistussuunnittelukil­ pailun voittaja valittiin syksyllä Hel­ singissä. Avauspuhetta miettiessäni pohdiskelin, olemmeko antamassa palkintoa pohjoismaisesta valaistus­ suunnittelusta vai yleensä valaistussuunnitte­ lusta, jonka kohteet on valittu Pohjoismaista. Onko pohjoismainen valaistussuunnittelu joten­ kin erilaista verrattuna muualla maailmassa teh­ tävään suunnitteluun ja toteutuksiin? Valaistussuunnittelun pohjana ovat yleensä standardit, jotka määrittelevät minimiarvot valon määrälle ja valaistuksen laadulle. Stan­ dardit ovat kansainvälisiä, joten lähtöarvot ovat kaikkialla samat. Standardi ei kuitenkaan ole suunnitteluohje eikä se kerro, miten va­ laistus tulisi toteuttaa. Suomessa esimerkiksi työpaikkoja koskevat valaistusstandardit eivät ole velvoittavia, joten niiden noudattaminen ei ole pakollista. Itse olen aina lähtenyt siitä, että valaistuksen tulisi tuottaa hyvät näkemisolosuh­ teet. Toisaalta asiakas tietysti päättää, minkälai­ sen valaistuksen hän haluaa. Usein esimerkiksi valaistuksen tasaisuusvaatimuksista tingitään, kun halutaan tehdä tilasta ”jännittävämpi” tai mielenkiintoisempi. Värivalaistuksessa eivät tie­ tenkään värintoistovaatimukset täyty. Arkkitehti saattaa haluta tilaan harmaan katon, vaikka sen heijastuskerroin jääkin alle standardin asetta­ mien arvojen. Olin 80­luvulla New Yorkissa, jossa valais­ tussuunnittelija Howard Brandston esitteli kaupungin valaistuskohteita. Monien kohtei­ den, esimerkiksi Trump Towerin, yltäkylläinen ja kimaltava valaistus ei sinänsä tullut minulle yllätyksenä, koska olin jo tutustunut omassa työssäni amerikkalaiseen tyyliin yrittäessäni saada kolme kilometriä värillistä neonputkea mahtumaan kolmesataa metriä pitkään loisto­ AJATUKSIA VALAISTUSSUUNNITTELUSTA Kannen kuva: Petri Vuorio VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkiteh­ deille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoit­ sijoille, sähkölaitosten sekä Liikenneviraston ja ELY­keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry Särkiniementie 3 00210 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen, Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237­3907
• 8 VALO 2/2018 H elsingin Mannerheimintien kupeessa sijaitseva Amos Rex ­kokonaisuus yhdistää uudet maanalaiset näyttelytilat sekä vuonna 1936 valmistuneen Lasipalatsin ja Bio Rex ­elo­ kuvateatterin. Museotilojen rakentamisen yhteydessä koko Lasipalatsin funkkisrakennus peruskorjattiin sen alkuperäistä henkeä kunnioittaen. – Suojellun Lasipalatsin peruskorjaus ja maanalaisen taidemuseon suunnittelu oli ainut­ laatuinen, ”once in a lifetime” ­toimeksianto. Olen kiitollinen, että sain olla mukana rakenta­ massa tiloja, jotka sijaitsevat aivan kotikaupun­ kini Helsingin ydinkeskustassa, kertoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Rakennusprojekti alkoi tammikuussa 2016, ja peruskorjattuja liiketiloja alettiin ottaa käyt­ töön maaliskuussa 2017. Näyttelytilat avattiin yleisölle elokuun lopussa. Rakentamiseen toivat omat haasteensa paikan sijainti keskellä vilkasta kaupunkikeskustaa sekä rakennuksen alla kul­ kevat metrotunnelit. Amos Rexin Massless­avajaisnäyttelyn installaatiot täyttävät arkkitehtuuriltaan poik­ keuksellisen museon suuret tilat. Näyttelyn on tuottanut tokiolainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka digitaalisiin teoksiin katsoja astuu sisään. Teksti: Marjukka Puolakka Amos Rex -taidemuseo tuo elämää ja elämyksiä Helsingin Lasipalatsinaukiolle. Maanalaisten uudistilojen aulan katto aukeaa kangasverhoilluksi valotaiteeksi, mutta itse näyttelytilat ovat lähes vailla kiinteää valaistusta. Avajais näyttelyssä katsoja imeytyy osaksi valolla ja äänellä leikkiviä digitaalisia installaatioita. AINUTLAATUINEN AMOS REX Amos Rex avautuu näyttelytilan yläpuoliselle tapahtuma­aukiolle viiden ikkunallisen betoni­ kummun kautta. Kuva: Mika Huisman
• 10 VALO 2/2018 KUPOLEISTA KÄVELYKUMPUJA Taidemuseo halusi käyttöönsä mahdollisimman suuria ja muunneltavia näyttelytiloja, joihin voi­ daan tuoda monenlaisia näyttelyrakenteita ja huonejakoja. Tiloilla halutaan erottautua muista museoista ja mahdollistaa nykytaiteen esittämi­ nen sen muuntuvissa muodoissa. – Tilaajan tavoitteena oli rakentaa näyt­ telytilat, joita ei ole missään muualla tarjolla. Rakenneratkaisuna päädyttiin kupolimuotoihin, joilla saatiin toteutettua yhtenäisiä pilarittomia näyttelysaleja, Jaaksi sanoo. 2 200 neliömetrin näyttelytiloja kattaa paikallaan kaarevaan muotoon valettu betoni­ laatta. Museotilan katosta avautuu sen ylä­ puoliselle Lasipalatsinaukiolle viisi ikkunallista kupolia, joista suurin ulottuu sisällä kymmeneen metriin. Kupolien tötterömäiset kartiot päätty­ vät viistoihin ikkuna pintoihin. Kupolit avautu­ vat ulkoalueelle kumpuina, joiden päällä voi vapaasti kävellä. – Amos Rexin tyyppisissä museoissa luon­ nonvalo koetaan usein ei­toivottuna. Avajais­ näyttelyn teoksia varten kaksi ison tilan katto­ ikkunaa peitettiin verhoilla, Jaaksi toteaa. Avaran näyttelytilan keskellä seisoo 1930­luvulta peräisin olevan lämpövoimalan suojeltu savupiippu, josta on kelloineen tullut turilta. Yhteys toimii myös näyttelytarpeiden kuljetusreittinä, ja sen kautta hoituu niin ikään teknisten tilojen huolto. Tilojen muunneltavuuden ohella myös talo­ tekniikka taipuu museon erilaisiin tarpeisiin. Kupolirakenne saneli pitkälti sähkö­ ja muun tekniikan sijoituksia ja reitityksiä. – Näyttelysalin puupölkkylattiassa on noin 300 päätelaitetta sähkö­ ja telesyötöille. Näitä varten lattiassa on ruudukkomuodossa luukkuja 2,7 metrin välein. Osa niistä tuo myös tuloil­ maa ylös alakerran IV­konehuoneesta, Hakanen kertoo. Myös betoniseinien valkoinen levyverhous peittää alleen talotekniikkaa. Levyihin voi kiin­ nittää näyttelytarvikkeita, ja levyjen kuluessa niitä voi uusia. KATON LAAJUINEN KANGASVALAISIN Vieraat saapuvat Amos Rexiin Mannerheimin­ tien katutasolta, josta portaat ja hissit johtavat alas maanalaiseen aulatilaan. Aulan katossa on kaksi ikkuna­aukollista kupolia, jotka avau­ tuvat betonikivin päällystettyinä kumpuina Lasi palatsin tapahtuma­aukiolle. Ikkunoista on näkymät Bio Rexin porrastasolle sekä yllä olevalle aukiolle. yksi Helsingin maamerkeistä. Nyt piippu toimii maanalaisten tilojen ilmanvaihdon tulo­ ja poisto kanavana sekä hätäuloskäyntinä. – Näyttelytilojen yllä oleva julkinen tapah­ tuma­aukio haluttiin pitää vapaana valaisinpyl­ väistä. Aukiota valaisevat valonheittimet on sijoitettu Lasipalatsin ja vanhan linja­autoase­ man katoille sekä vanhan savupiipun yläosaan, sanoo Amos Rexin sähkösuunnittelusta vastan­ nut projektinjohtaja Erkki Hakanen Ramboll Finland Oy:stä. TUHANSIEN PALJETTIEN KATTOPINTA Näyttelytilan kaareva katto on peitetty tuhan­ silla rei’itetyillä metallilevyillä, jotka on hupu­ tettu valkoisella kankaalla. Yhtenäisen paljetti­ pinnan taakse jää piiloon iso määrä tekniikkaa, kuten 2,7 metrin välein ruudukkona toistuva kaarevaksi muotoiltu virtakisko. – Kiskoihin voidaan liittää kunkin näyttelyn tarpeet täyttävä valaistus sekä muuta tekniikkaa. Ainoat kiinteät valaisimet näyttelytiloissa ovat katon turvavalaisimet, Hakanen kertoo. Näyttelytilojen alla ovat museon konser­ vointi­ ja tekniset tilat sekä teosvarastot. Tek­ nisiin tiloihin on suora kulkuyhteys viereisen Kampin keskuksen Matkahuollon lastauslai­ VASEMMALLA Maanalaisiin näyttelytiloihin käydään vaa­ lean sisääntuloaulan kautta. Tummat vaatesäilytystilat luovat aulaan kontrastia. Aukeaman kuvat: Tuomas Uusheimo ALLA Lasipalatsin aukion 1930­luvulta peräisin oleva suo­ jeltu savupiippu toimii nyt näyttelytilojen ilmanvaihdon kanavana. VIEREINEN SIVU Kaareva katto on peitetty valkoisella verhoilukankaalla huputetuilla metallilevyillä. Tuhannet valkoiset paljetit muodostavat yhtenäisen katto pinnan, jonka taakse jää paljon tekniikkaa.
• VALO 2/2018 11
• 12 VALO 2/2018 – Yksi haaste oli tehdä maanalaisesta tilasta viihtyisä ja välttää ajatusta maan alla olemisesta. Kattoikkunoiden lisäksi aulaan tuo keveyttä ja valoisuutta koko sen katon kokoinen valaisin, joka on jo itsessään taideteos, Jaaksi huomauttaa. Valaisimen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi sisustusarkkitehti Petri Vainio Doctor Design Oy:stä. Katon valkoisessa metalliristi­ kossa on yli 300 ledivalopistettä, joita ympä­ röivät puolimetriset valkoiset kangaskiehkurat. – Pehmeänä ja kevyenä materiaalina kangas päästää valoa lävitseen. Valonlähtei­ den ohjelmoitavan himmennyksen myötä koko katto elää ja liikkuu pilvien lailla. Valkoisesta aulasta haluttiin tehdä tila, jossa rauhoitutaan ja annetaan aistien levätä ennen näyttelyyn astumista, Jaaksi toteaa. Aulan ledien värilämpötila on 4 000 kelvi­ niä, kun se Lasipalatsin vanhan puolen tiloissa on 3 000 kelviniä. Näyttelytilojen aulan valaistus on myös hieman Lasipalatsin vanhan puolen tiloja kirkkaampi. Avajaisnäyttelyssä näyttelytilojen valaistus hoituu pitkälti teosten videoprojektoreilla. Teos­ ten välisiä kulkuväyliä valaisevat katon kosketin­ kiskojen spottivalaisimet, joita on myös Sigurd Frosteruksen taidekokoelmaa esittelevässä Frosterus­salissa. VIIDAKOSTA YLÖS VIRTAAVAAN VETEEN Amos Rexin avajaisnäyttelyn tuottava 500­jäse­ ninen teamLab­taiteilijakollektiivi koostuu muun muassa taiteilijoista, koodareista, insinööreistä, tietokoneanimaattoreista, matemaatikoista ja arkkitehdeista. Taiteilijakollektiivi on tuonut näyttelyyn viisi digitaalista teosta, joista kaksi on vuorovaikutteisia. Näyttelytilaa on rajattu teoksia varten väliseinillä pienempiin osiin. – Teosten etukäteissuunnittelua varten teamLab sai tilojen arkkitehtipiirustukset ja 3D­mallit. Paikan päällä he rakensivat näyt­ telyä kahden kuukauden ajan. Kyseessä on teamLabin ensimmäinen näyttely Pohjois­ maissa, ja tässä mittakaavassa se on kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen, kertoo Amos Rexin tiedottaja Sara Järvi. Massless­näyttelyn jokainen teos, aulan Ensoa lukuun ottamatta, vaatii oman kone­ huoneensa, jossa on teoksesta riippuen useita superprosessoreilla ja tehokkailla graafiikkakor­ teilla varustettuja tietokoneita. Teokset tuote­ taan yhteensä 137 videoprojektorilla. – Avajaisnäyttely koettelee toden teolla Amos Rexin muunneltavuuden rajoja, kun koko näyttelytila on otettu teosten käyttöön. Pääsali on ikään kuin käännetty ylösalaisin, ja sen kaareva kattopinta on projisoitu täyteen vesikuvioita, jotka muodostavat kattoikkunaa kohti kohoavan pyörteen, Jaaksi kertoo. Vortex of Light Particles ­teos on varta vasten Amos Rexin pääsalia varten suunniteltu. Teoksen 51 projektoria on sijoitettu lattialle rakennettuihin koteloihin. Graffiti Nature: Lost, Immersed and Reborn ­teos on unenomainen labyrintti, jonka värik­ käät kukka­ ja eläinhahmot ovat jatkuvassa VASEMMALLA Aulan katossa on metalliristikko, jonka valopisteitä ympäröivät valkoiset varjostimet muodosta­ vat katosta yhtenäisen valaisinpinnan. Aukeaman kuvat: Petri Vuorio VASEMMALLA ALLA Taidekeräilijä ja kulttuurivaikuttaja Sigurd Frosteruksen taidekokoelma on saanut Amos Rexin näyttelytiloihin oman salin. Tälläkin tavoin museo haluaa tuoda esiin taiteen erilaisia ilmentymiä halki aikojen. ALLA Enso, teamLab 2017
• YLINNÄ Black Waves, teamLab 2016 VASEMMALLA Vortex of Light Particles, teamLab 2018 YLLÄ Crows are Chased and the Chasing Crows are Destined to be Chased as well, Transcending Space, teamLab 2017
• AUTOMAATIO SÄHKÖ TELE HELPOIN PAIKKA ASIOIDA Koko sähkötarvikevalikoima kaikkien saatavilla mobiilissa. Sovelluksessa on helppo tuotehaku, jolla voit hakea sähköalan tuotteita missä vain, milloin vain. Sovelluksella voit myös lukea viivakoodit SLO:n tuote-esitteistä ja tuoteluetteloista. Kirjautumalla näet tuotteiden myymäläkohtaisen saatavuuden, asiakaskohtaiset hinnat ja tilaat tuotteita. – nopein tie tuotteisiin SLO Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.slo.fi App Lataa LATAA rekisteröitymättä! liikkeessä. Katsoja saa värittää digitaaliseen viidakkoon hahmoja, jotka skannauksen jälkeen alkavat elää omaa elämäänsä tilan seinillä, lat­ tialla ja peilipinnoilla. Tekniikkaan nojaava näyttely lukuisine video­, AV­ ja muine laitteineen vaatii jatkuvaa teknistä valvontaa. Perushuoltoa tehdään koko ajan ja suurempia huoltotoimenpiteitä tiistaisin näyttelyn ollessa yleisöltä suljettu. – Avajaisvuoden kävijätavoitteemme oli alun perin 100 000. Se rikkoutui jo ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana lokakuun puoli­ välissä. Kaikenikäisiin vetoava näyttely tarjoaa jotain sellaista, mitä Suomessa ei ole koskaan ennen nähty, Järvi iloitsee. AMOS REX Rakennuttaja: Föreningen Konstsamfundet r.f. Pääja arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Rakennuttajakonsultti: Haahtela­rakennuttaminen Oy LVIAS-suunnittelu: Ramboll Finland Oy Rakennesuunnittelu: Sipti Oy Sähköurakointi: Saipu Oy ja PKS Talotekniikka Oy Graffiti Nature: Lost, Immersed and Reborn, teamLab 2018. Kuva: Petri Vuorio
• airam.? Airam valaisee myös työpäiväsi. Keravalla kaikki kummasti kirkastuu. Meillä on halua ja kykyä auttaa sekä lupa ratkaista. Kilauta Keravalle. Ville, Kalle, Carola ja kollegat palvelevat sinua kaikissa ammattivalaistukseen liittyvissä asioissa numerossa: 020 7545 604. Katso, mitä on jo tehty: airam.? – Referenssikohteet VALOILMIÖ.
• 16 VALO 2/2018 Vattimeren vierailukeskus Tanskassa kertoo muuttolintujen tarinaa ja tekee sen vahvasti valon avulla. Keskusta varten räätälöidyt valaisimet saivat innoituksen orrella istuvista linnuista. Älykäs valaistuksen ohjaus hoituu langattomasti Bluetoothilla. VATTIMEREN VIERAILUKESKUS POHJOISMAIDEN PARAS VALAISTUSKOHDE Teksti: Marjukka Puolakka Kattoikkunoilla ja päivänvalolla oli Vattimeren vierailukeskuksen suun­ nittelussa ja tarinankerronnassa iso rooli. Kuva: Adam Mørk
• 17 VALO 2/2018 Nordic Lighting Design Awards on joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu, johon kutsutaan kymmenen kansallisesti palkittua valaistuskoh­ detta, kaksi kustakin Pohjoismaasta. Kilpailu järjestettiin nyt kymmenettä kertaa, ensim­ mäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 2000. Tuomaristo Tapio Kallasjoki, Suomi, puheenjohtaja Rune Bugge Jensen, Tanska Rósa Dögg Thorsteinsdóttir, Islanti Are Røysamb, Norja Lars Fredén, Ruotsi Lisätietoja: www.nordisklyspris.com S uomen Valoteknillisen Seuran järjes­ tämä Nordic Lighting Design Awards 2018 kokosi syyskuussa Helsingin Katajanokalle Pohjoismaiden par­ haat ja palkitut valaistussuunnitteli­ jat. Pohjoismaiden parhaaksi valaistuskohteeksi valittiin tanskalainen Vattimeren vierailukeskus (Wadden Sea Centre). Helmikuussa 2017 yleisölle avattu rakennus esittelee Unescon maailmanperintökohteeksi valitun Vattimeren alueen luontoa ja muutto­ lintuja. – Halusimme toteuttaa vierailukeskuksen, joka ei museon tavoin esittele kokoelmia, vaan kertoo tarinaa ja antaa kokemuksia. Valaistus on keskeinen osa näyttelyn ja sisätilojen tarinan­ kerrontaa. Valo ohjaa vieraiden kulkua sekä tuo esille näyttelykohteita ja tilojen arkkitehtuuria, sanoo näyttelyn arkkitehti Johan Carlsson JAC studiosista. Aukealla alueella seisovan rakennuksen katto ja julkisivut ovat paikalliseen tapaan ruoko peitteisiä. Kattoikkunat tuovat päivän­ valon ohella taivaan lintuineen myös sisätiloihin. – Ympäristön luonnonvalo ja rakennuksen sisätilojen valo yhdistyvät hienosti toisiinsa. Ulkona taivas ja maa sulautuvat toisiinsa. Samaa tunnelmaa on tuotu sisälle sekä käytetyn valais­ tustavan että valon koostumuksen avulla. Vie­ raat pääsevät kokemaan muuttolintujen ”fly high and fly far” ­tunnetta, toteaa kilpailun tuo­ mariston sekä Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja Tapio Kallasjoki. MILJOONIEN MUUTTOLINTUJEN TARINA Vierailukeskus sijaitsee keskellä Tanskan suu­ rinta kansallispuistoa Lounais­Jyllannissa. Poh­ janmerta reunustavan vuorovesirannikon ainut­ laatuinen luonto on biologisesti äärimmäisen monimuotoista. Vattimeren alueella viivähtää vuosittain 15 miljoonaa lintua, kun ne matkaavat Afrikasta ja Länsi­Euroopasta arktisen alueen tundralle ja taas takaisin. Keskuksen noin tuhannen neliön näyttely­ alue on jaettu viiteen tilaan, joilla on kullakin omanlaisensa valaistus. Tilat kuljettavat vierai­ lijaa lintujen mukana niiden Vattimerelle saa­ pumisesta, ravinnon etsimisestä ja oleilusta alueella aina siihen, kun ne jatkavat matkaansa pohjoiseen, palatakseen taas syksyllä takaisin. – Näyttely juhlistaa taivasta ja maata sekä niiden yhdistymistä horisontissa. Se kutsuu valon ja pimeän sekä päivänvalon ja keinovalon vuoropuheluun, sanoo Carlsson. Vierailukeskuksen suunnittelussa oli mukana iso joukko eri alojen edustajia, kuten arkkitehteja, maisema­arkkitehteja, valaistus­ ja äänisuunnittelijoita, tutkijoita, taiteilijoita, käsikirjoittajia ja graafikoita. Jo yksin näyttelyn suunnittelutiimiin kuului 60 henkilöä. – Yhteistyö kaikkien osapuolten välillä oli todella tiivistä ja johti lopputulokseen, jota emme osanneet projektin alussa nähdä, jatkaa Carlsson. Monissa tiloissa niiden viistoon kattoon on puhkottu pieniä kattoikkunoita, jotka tuovat sisään sekä suoraa että diffuusia päivänvaloa ja tarjoavat vilauksia ylös taivaalle. Kattoikkunoilla oli valaistussuunnittelussa ja vierailukeskuksen tarinankerronnassa iso rooli. – Diffuusi päivänvalo pehmentää paikoin dramaattisestikin käytettyä keinovaloa. Päi­ vänvalo luo tiloihin myös jatkuvasti vaihtuvaa tunnelmaa, toteaa Carlsson. Vierailukeskus sijaitsee Tanskan suurimmassa kansallispuis­ tossa Lounais­Jyllannissa. Se esittelee alueen ainutlaatuista luontoa ja kertoo sen lukuisten muuttolintujen tarinaa. Kuva: Adam Mørk Vattimeren vierailukeskus valittiin Pohjoismaiden parhaaksi valaistuskohteeksi. Vasemmalta: Nikolaj Birkelund, Forthe­ loveoflight ja Johan Carlsson, JAC studios. Kuva: Petri Vuorio
• 18 VALO 2/2018 nen ja ympäristöönsä sulautuva valaisinpuomi. Birdbeamer­kohdevalaisimet ja niiden ripuste­ tut alumiinipuomit ovat kromattuja. Korkean värintoiston valaisimet ledeineen on sijoitettu kytkentäpuomin yläpuolelle, josta ne katso­ vat alaspäin orrella istuvien lintujen lailla. 48 voltin tasajännitteellä toimivaa Birdbeamer­ valaistusta ohjataan langattomasti Bluetoothin avulla (Bluetooth Low Energy). – Langaton BLE­ohjaus vähentää johdo­ tukset ja kytkimet minimiin. Valaistuksen käyt­ töönotto, älykäs ohjaus sekä päivitys hoituvat langattomasti, ja valaistusta voidaan valvoa etänä Kööpenhaminan toimistolta, Birkelund kertoo. Valaistuksen hallintaa varten ohjausjär­ jestelmä välittää reaaliaikaista tietoa kunkin valaisimen valontuotosta, lämpötilasta, tehosta, syöttöjännitteestä sekä polttotunneista. VALON VAIHTUVAT PASTELLISÄVYT Valaistussuunnitteluun haettiin inspiraatiota taivaasta, jossa linnut lentävät korkealla valon jatkuvassa muutoksessa. – Linnut kohtaavat vuorokauden aikana valtavan määrän valon värisävyjä kuunpais­ teesta auringonnousuun ja ­laskuun. Halusimme RÄÄTÄLÖITYJÄ JA ETÄOHJATTAVIA VALAISIMIA Valaistussuunnittelu kulki rinta rinnan muun suunnittelun kanssa. – Saimme olla mukana projektissa heti sen alkumetreiltä. Tämä oli ehdoton etu hank­ keessa, jossa kaikki suunniteltiin ensimmäistä kertaa toteutettavaa ja ainutkertaista näytte­ lyä varten. Valaistusasiat olivat esillä jokaviik­ koisissa tapaamisissa, mikä johti usein visu­ alisoinnin ja pienoismallien käyttöön, sanoo Fortheloveoflightin valaistussuunnittelija Nikolaj Birkelund. Suunnittelun aikana rakennettiin useita 1:1­malleja, jotka auttoivat valon laadun, pinta­ materiaalien sekä valaistuksen toteutustapojen testaamisessa ja kehittämisessä. – Valaistuksen asentaminen puhtaan­ valkoiseen kattopintaan on aina haastavaa. Koska näyttelyä suunniteltiin rinnakkain tilan arkkitehtuurin kanssa, pääsimme kokeilemaan erilaisia kiinnitysmahdollisuuksia ennen niiden toteuttamista, Carlsson kiittelee. Näyttelyä varten räätälöity Birdbeamer­ valaisinjärjestelmä sai inspiraationsa linnuista ja ympäröivän luonnon horisontin heijastuksista. Järjestelmän kehityksen lähtökohta oli esteetti­ Näyttelyä varten räätälöity Birdbeamer­valaisinjärjestelmä haki inspiraatiota linnuista. Langattomasti ohjattavat lediva­ laisimet on sijoitettu valaisinpuomin ylle. Kuva: Adam Mørk VATTIMEREN VIERAILUKESKUS, TANSKA Arkkitehti: Dorte Mandrup A/S Valaistussuunnittelu: Fortheloveoflight Näyttelysuunnittelu: JAC studios Sähköurakointi: Blue­Tech A/S Mediasuunnittelu: No Parking Production Digital Ornithology -teoksen mediasuunnittelu: Jason Bruges Studio Graafinen suunnittelu: All the way to Paris Kalusteet: CPH Steel A/S Valaistustekniikka: Mike Stoane Lighting (BBX.70 Birdbeamer), iGuzzini (Laser, iSign), eldoLED, ERCO (Lightgap), Ljusdesign (Gimmick CC + R), Reggiani, Buschfeld, SORAA, SpektraLED, Artistic Licence (Rail­DMX­DALI), Xicato (XIG), Medialon
• www.hedtec.fi valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 www.hedtec.fi valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 NEXT LEVEL LIGHTING Lue lisää! www.aeg-led.lighting
• 20 VALO 2/2018 luoda kokemuksen pilvien sisällä lentämisestä. Suunnittelutyöpajoissa haimme tätä kokemusta sävyttämällä valoa eri värisävyihin, Birkelund sanoo. Lukuisien koeasennuksien avulla valaisimiin löydettiin huolellisesti valitut pastellisävyiset dikroidisuodattimet. – Eräässä tilassa on paljon diffuusia valoa antavia valaisimia, jotka luovat ilmavan tunnel­ man – aivan kuin sinua ympäröisi hellä varainen ja sävytetty pilvimassa, Birkelund jatkaa. Käytävillä kulkua ohjaavat alasvalot tuovat selkeän kontrastin näyttelytilojen valaistukseen. Alasvalojen DMX­ohjaus on yhdistetty keskitet­ tyyn ohjauskeskukseen, joka hallitsee kaikkien tilojen valaistus­, ääni­ ja video­ohjausta. Näyttelykohteiden erityiseen korostami­ seen on käytetty paikoin voimakasta kohde­ valoa, jota kuitenkin pehmentää diffuusi yleis­ valaistus. Birdbeamer­valaisimet vastaavat näyttely­ tilojen pääasiallisesta valaistuksesta. Poikke­ uksen tekee Digital Ornithology ­tila, jonka katosta ripustetut sadat LCD­näytöt lepattavat taivaalla lentävän lintuparven lailla. – Vierailijaa ympäröi LCD­näyttöjen, äänen ja lintuanimaation muodostama installaatio. Tilan kattoa ja seiniä valaistaan viileän valkoi­ sella valolla, joka lähes hävittää tilan rajat ja korostaa itse teosta. Valaistus, ääni ja video­ esitys elävät DMX­ohjaimen kontrolloimana ja ajastamana, kertoo Birkelund. Cabinet of Curiosity ­tilassa pääsee tutki­ maan hyvinkin tarkasti esimerkiksi linnun ana­ tomiaa. Suhteellisen lähelle näyttelykohteita tuotu tilaan räätälöity valaisinkisko orsineen muistuttaa linnun luustoa. Sirojen kohdevalai­ simien ledien värintoistoon kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta muun muassa taiteilija Carl Christian Toften vesivärimaalausten hienova­ raiset värit pääsevät oikeuksiinsa. – Vattimeren vierailukeskus osoitti, kuten muutkin NLDA­kilpailuehdotukset, kuinka suuri merkitys valaistuksella on kohteen kokonais­ vaikutelmalle ja toiminnalle. Hyvä valaistus syntyy yhteistyöllä, jonka tuloksena valaistus integroituu kohteen arkkitehtuuriin ja palvelee parhaalla mahdollisella tavalla tilan toimintoja ja näkötehtäviä, päättää Kallasjoki. 1 Digital Ornithology ­tilassa vierailijaa ympäröi satojen LCD­näyttöjen, äänen ja animaation installaatio. Katon ja seinien viileän valkoinen valo jättää tilaa itse teokselle. Kuva: James Medcraft 2 Cabinet of Curiosity ­tilan rauhallinen tunnelma kutsuu vierailijaa tutkimaan tarkemmin lintujen anatomiaa. Tilaan räätälöity valaisinkisko orsineen hakee muotoa linnun luus­ tosta. Kuva: James Medcraft 3 Näyttelytiloja yhdistävien käytävien DMX­ohjatut alas­ valot ohjaavat vierailijoiden kulkua. Kuva: Adam Mørk 1 2 3
• MUOVATTAVAT LEDSTRIP-VALONAUHAT LUOVIA RATKAISUJA VARTEN www.hidealite.fi Himmennettävillä ja muovattavilla LEDstrip Neon valonauhoilla voit päästää mielikuvituksesi irti! Kirjoita tekstejä, luo kuvioita, valaise baaritiskejä tai julkisivuja – mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Nauha tuottaa yhtenäistä ja virheetöntä valoa ilman tarvikkeita. Asennus voidaan tehdä ilman näkyviä liitoksia, mikä mahdollistaa tasaisesti loistavat linjat pidemmissäkin asennuksissa. Nauhan polyuretaanisuojus on luonnostaan joustava materiaali, jossa yhdistyvät muovin ja kumin parhaat ominaisuudet. LEDstrip Neon soveltuu niin sisäkuin ulkotiloihin ja kestää haastaviakin olosuhteita. LEDSTRIP NEON – JA VOIT PÄÄSTÄÄ MIELIKUVITUKSESI IRTI KAIKKI PROJEKTISI VALOT Mitä tahansa haluatkin valaista, haluamme auttaa sinua tekemään visioistasi ja ideoistasi loistavia. Toteutamme valaistuksia niin yksityisissä kuin julkisissa ympäristöissä. Voimme tarjota kaiken tuotteita ja teknisiä ratkaisuja koskevista vinkeistä ja ideoista lähtien, aina valaistuslaskelmiin ja laajaan valaistussuunnitteluun. Miten voimme siis olla avuksi?
• 22 VALO 2/2018 S inulle reseptillä määrätyt antihistamiinit ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä pillereitä. Apteekkari toteaa, että heiltä löytyy kyllä paljon edullisempia pillereitä kuin sinulle määrätty lääke. Samanlaisia pieniä, pyöreitä ja sinisiä. Josko sellaiset sopisivat? Onneksi vaihtoehtoisten lääkkeiden osalta valvotaan tarkasti, mitä niiden pitää sisältää eli mitkä lääkkeet ovat rinnakkaisvalmisteita. Valaisimien vastaavuuskeskustelussa tilanne on toinen ja villi – tavoitteena ei ole oikea kilpailu, vaan hyödyn uusjako! VASTAAVUUS ON SUHTEELLISTA! Kaikki muovinpalat eivät ole linssejä eivätkä kaikki alumiinisiivut hei­ jastimia. Niiden rakenne riippuu siitä, mitä on asetettu tavoitteeksi. Myös melkein kaikki DALI­liitäntä­ laitteet ovat erilaisia niihin lisättyjen epästandardien ominaisuuksien osalta – vain muutaman esi­ merkin mainitakseni. Väitteet valaisimien samanlaisuudesta osoittavat asiantuntemattomuutta, ammattitaitoisen valaistussuunnittelun ylenkatsomista, tai vaihtoehtoisesti epärehellisyyttä. Voidaan täysin perustellusti väittää, ettei markkinoilla nykyään ole kahta eri valmistajan samanlaista ja kaikkien ominaisuuksien osalta vastaavaa valaisinta (ellei eri tuotemerkeillä sattumoisin ole myyn­ nissä samasta tehtaasta peräisin oleva sama, yleensä kiinalainen tuote). Vastaavuudesta keskusteltaessa pitääkin aina kysyä, minkä ominaisuuden suhteen sitä arvioidaan. Suomessa oli 1980­luvulla käytössä ST­kortteja (ST 56.31, ST 57.14, ST 57.21 ja ST 57.16), jotka standardisoivat kaikki loiste valaisimen kes­ keiset rakenteen yksityiskohdat, ja silloin useat valaisimet olivat muo­ toiluyksityiskohtia lukuun ottamatta käytännössä vastaavia. Tällä tavalla tarkasteltuna vastaavia tuotteita on markkinoilla enää hyvin harvoissa tuoteryhmissä (lähinnä kai ledipanee­ leissa). Kyseiset ST­kortit ovat poistuneet käytöstä jo pidemmän aikaa sitten. Nykyiset valaisimet ovat par­ haimmillaan pitkälle kehi­ Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy Kuva: Petri Vuorio MIELIPIDE: EI VASTAAVIA VALAISIMIA, VAAN HYÖDYN UUSJAKOA
• 23 VALO 2/2018 tettyjä teknisiä tuotteita, joiden suunnittelussa on otettava huomioon optisten, rakenteellisten, sähkö­ ja lämpöteknisten yksityiskohtien lisäksi mahdollisesti myös älykkään ohjauksen edellyttämät liitäntälaitteet, sensorit ja tiedonsiirtorajapinnat. Valaisimien vaihtamisen nykykäytäntö on valitettavasti pahimmillaan huutokauppaa siitä, kenellä on kovin kantti alittaa asetetut vaatimukset mahdollisimman paljon ja saavuttaa näin hintaetua kilpailijoihin nähden. Viivan toisella puolella voi olla valaistuksen määrästä tinkiminen, valais­ tuksen esteettisen tai ergonomisen laadun heikkeneminen, kaapeloinnin ja ryhmityksen osittainen uusiminen, merkittävästi suuremmat energia­ ja huoltokustannukset tai toiminnalliset ongelmat. Hyvällä syyllä voidaan sanoa, ettei kyse ole kilpailusta, vaan toimintatapa täyttää lähinnä petok­ sen tunnusmerkit – kuten eräs suunnittelija on osuvasti asian määritellyt. KUKA HYÖTYY? Miksi valaisimille haetaan vaihtoehtoja? Syynä on aina hankintakustan­ nusten pienentäminen, ellei kyse ole saatavuusongelmasta. En ole 30 vuoden aikana törmännyt tilanteeseen, jossa saatavilla olevan suunnitellun valaisimen tilalle olisi haettu kalliimpi vaihtoehto. Suunnittelijat ovat suunnitelleet kohteeseen tilaajan kanssa sovitut ominaisuudet, mutta tuotteen valintaperusteita selvittämättä hankinta­ ketju saattaa toimittaa kohteeseen jotain muuta. Tästä joko kerrotaan rehellisesti tilaajalle tai sitten ei. Useimmiten ei, koska ominaisuuksia ja valinta perusteita ei vaivauduta selvittämään, jolloin niistä ei luonnollisesti osata kertoa. Tuotteen vaihtaminen halvempaan hyvitetään tilaajalle rehellisesti ja täysimääräisesti tai sitten ei. Useimmiten ei, koska kuka näkisi vaivaa vaihtoehtojen selvittämiseen, hyväksyttämiseen ja suunnitteluasiakirjojen muuttamiseen, ellei siitä olisi taloudellista hyötyä omalle yritykselle. Siis kaupallisen ketjun välistä ottaman euromääräisen osuuden on pakko kasvaa. Samalla kuitenkin loppuasiakkaan hinta halpenee, joten entistä suurempi suhteellinen osuus valaisimen hinnasta valuu välikäsille. Eli tuotteen todellinen hinta on reilusti halvempi ja kuitenkin sen väitetään olevan ”vastaava”. Onpa uskottava väite, eikö totta. Tästä voidaan päätellä, ettei tilaaja hyödy vaihdosta – ei ainakaan oikeassa suhteessa tuotteiden hintaeroon. Kuka sitten hyötyy? Urakoitsija pyrkii tuotevaihdolla joko saamaan tarjouskilpailussa hintaetua ja sen myötä urakan itselleen tai vaihtoehtoisesti korjaamaan urakkakilpailussa menettämiään katteita. Sähkötukkuliikkeen motiivi hakea vaihtoehtoja on parantaa omia asemiaan kilpailussa toisia tukkuliikkeitä vastaan. Tietysti tilanteesta hyötyy myös vaihtoehtoisen tuotteen myyjä – myös sen vuoksi, että hän ei ehkä ole joutunut tekemään töitä kohteen suun­ nitteluvaiheessa. Entä kuka tilanteessa häviää? Rakennuttaja ei saa oikeaa vastinetta maksamalleen hinnalle. Myös tilan vuokralainen ja käyttäjä saattavat jäädä ilman niitä ominaisuuksia, mitä tilan rakennuttaja kuvittelee heille tarjoavansa. Vuokralainen ei tosin välttämättä maksa näistä erikseen. Mutta tilan vuokralainen/käyttäjä voi myös joutua tietämättään tuotevaih­ don varsinaiseksi maksumieheksi. Tiedän kolmen suuren toimistotalon kokonaisuuden, jossa heikomman hyötysuhteen vuoksi vaihtoehtoiset valaisimet jouduttiin vaihtamaan 28 W tehoisista 35 W tehoisiksi. Koko toimistotilojen energiankulutus nousi 25 %, ja tätä ylimääräistä energia­ kustannusta joutuvat tilojen käyttäjät maksamaan jatkuvasti siksi, että urakoitsija sai korjattua katteitaan edullisemmilla valaisimilla. Elinkaari­ kustannusvertailu tässä kohteessa olisi mielenkiintoinen laskelma. Lopuksi vielä muutama näkökulma. Tilaaja maksaa suunnittelusta, ja tuloksena on suunnitelma, jonka hän on ostanut. Kun suunnitelmaa muutetaan, tilaaja on maksanut turhasta työstä. Suunnittelija joutuu mahdollisesti vastaamaan kokonaisuudesta, jota hän ei ole suunnitellut, jonka toimivuudesta hän ei voi varmistua ja josta hän ei pahimmassa tapauksessa edes ole tietoinen. Lisäksi suunnittelijaa yleensä työllistää vaihto ehtoisten tuotteiden vertailu. Onko tässä mitään järkeä? Tuote­ vaihto aiheuttaa paljon piilevää, ylimääräistä työtä, lisäkustannuksia, aikataulujen venymisiä ja riskejä. Onko niitä koskaan kattavasti selvitetty? Tässä olisi oiva väitöskirjan aihe. Mikä on tämän kaiken vaikutus paljon puhuttuun rakentamisen laatuun? Jos halvin hinta on ainoa valintaperuste, kuinka laajat vaikutukset sillä on isossa mittakaavassa? Rehellisyyden nimissä on todettava, että ”vastaava” tuote voi olla myös joidenkin omi­ naisuuksien osalta parempi kuin suunnitelman mukainen tuote. Onko siitä hyötyä, se on kokonaan toinen juttu. Siksi ominaisuuksia on vertailtava kokonaisuutena. MITÄ PITÄISI OPPIA? Jokainen voi edellä kuvatun perusteella tehdä johtopäätökset, meneekö tuotevaihdossa kaikki oikein ja onko tällainen toiminta kilpailun ja reilun kaupankäynnin kannalta perusteltavissa. Mielestäni tuotevaihdossa pitäisi noudattaa seuraavia periaatteita: • Jos tuote muutetaan, pitää tuotteen vaihtajan selvittää tilaajalle, mitkä kaikki ominaisuudet ovat muuttuneet. Ongelmana on vain se, että tässä tyypillisesti ei­asiantuntija selittää ominaisuuksia ja seu­ rauksia toiselle ei­asiantuntijalle. Siksi tarvitaan myös suunnittelijan apua. Vastuu selvityksestä ja sen kustannuksista kuuluu vaihtajalle. • Vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö urakkatarjouskilpailussa pitäisi olla kiellettyä, koska laskennassa käytetään tällöin vääriä lähtötietoja hyötymistarkoituksessa. Tilanne on aivan verrattavissa siihen, että keihäänheitossa joku käyttää kevyempää keihästä kuin muut. Tätä ei kutsuta kilpailuksi, vaan sille on muita nimiä. • Tilaajalle pitää rehellisesti kertoa tuotteiden todellinen hintaero. Urakkaan sisältyvien tuotteiden hinnoittelun pitäisi olla prosentti­ perusteista ja läpinäkyvää, jolloin tilaaja tietää, mitä hänelle oikeasti tarjotaan. Vain näin tilaaja voi saada hänelle maksajana kuuluvan tuotevaihdosta syntyvän säästön ja suhteuttaa sen menetettyihin ominaisuuksiin. • Urakoitsijan työn johdosta tilaajalle mahdollisesti syntyvä säästö on myös korvattava, esimerkiksi prosenttiperusteisella korvauksella syntyneen säästön suuruudesta. Tätä kautta myös urakoitsija saa oman hyötynsä syntyneestä säästöstä. • Työselitykseen pitäisi määritellä valaisimien valintaperusteet – siis ne ominaisuudet, joiden perusteella tuote on valittu suunnitelmaan. Näin vastaavien tuotteiden etsiminen olisi ylipäätään mahdollista. Ilman tietoa valintaperusteista ei voida puhua vastaavuudesta. Monilla yrityksillä on nykyään eettisiä ohjeita. Jos eettiset periaatteet ovat tärkeitä, myös näiden tuotevaihtoon liittyvien eettisten kysymysten pitäisi kiinnostaa. Sillä siitähän tässä kaikessa on loppujen lopuksi kyse. Siksi myös tuotevaihtoon liittyvien periaatteiden pitäisi olla kirjattuna valaisinkauppaa käyvän yrityksen eettiseen ohjeistoon ja ostajan pitäisi aina tarkastaa nämä periaatteet. Tai sitten eettisiä periaatteita ei ole. Siitäkin voi tehdä johtopäätöksiä.
• 24 VALO 2/2018 E nnen kuin voidaan tarkastella valaisinten vastaavuutta, tulisi tuntea ne vaatimukset, joihin valaisimen valinta on suunnittelu­ vaiheessa perustunut. Vastaavuus on siis suhteellista, ja se riippuu tarkasteltavista ominaisuuksista. Valintaperusteena on tavallisesti 3–5 erilaista ominaisuutta, kuten valovirta, valon­ jako, valotehokkuus, muoto tai väri. Mikäli tarkasteltavia ominaisuuksia ei ole määritelty, on vastaavuuden arviointi käytännössä mahdotonta. Turhan työn ja virhevalintojen välttämiseksi olisi sähkötyöselityksessä hyvä määritellä volyymipositioiden osalta ne ominaisuudet, joihin valinta on perustunut. Näin tunnettaisiin vastaavuuden arviointikriteerit ja kilpailu perustuisi suunnitelmaan, sen vaatimuksiin ja samantasoisiin tuotteisiin. Valaistus on keskeinen työympäristön ergonomiatekijä, ja esimerkiksi työsuojelu voi puuttua epätyydyttävään valaistusympäristöön ja vaatia siihen muutoksia. Kannattaa huomata, että tämä koskee myös valaistuk­ sen muita ominaisuuksia eikä pelkkää valon määrää. Ominaisuuksista puhuttaessa voidaan tarkastella tarkemmin esimerkiksi valonlähteiden, valaisinoptiikan, valaisimen liitäntälaitteiden tai rakenteen ja estetiikan ominaisuuksia. Valaisimen käyttöpaikka asettaa vähimmäisvaatimukset valaisimen IP­, IK­ ja Ex­luokalle, joten nämä ovat yleensä luonnollisia ja pakollisia valintaperusteita, joista ei voi tinkiä. Siksi niitä ei käsitellä tässä yhteydessä tarkemmin. Valaisinhankinnoissa nousee usein esiin kysymys valaisimien vastaavuudesta. Vaihtoehtoisia tuotteita etsitään kilpailutukseen vedoten ja kustannussäästöjen vuoksi, mikä on kaupallisesti perusteltua ja kilpailua edistävää toimintaa. Joskus etsitään myös saatavuuskysymysten vuoksi vastaavia valaisimia. Mitä valaisimien vastaavuus käytännössä tarkoittaa? Milloin valaisinta voidaan sanoa vastaavaksi ja onko tilanteita, jolloin se on mahdotonta? Eri valmistajien esitemateriaalien sisältö on vaihtelevaa eikä esitteissä aina kerrota, mihin ilmoitetut arvot perustuvat. Tilaajan edustajien, tukkuliikkeiden ja urakoitsijoiden on vaikea tehdä päätöksiä, ja aikataulujen koko ajan kiristyessä suunnittelijoiden on vaikea erottaa olennaiset asiat epäolennaisista. VALONLÄHDE MÄÄRITTELEE VALAISIMEN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET Valaisimen ensisijainen tehtävä on antaa riittävä valaistus tilassa tapah­ tuvaan toimintaan ja/tai valaista myös itse tilaa, sen arkkitehtuuria ja sisustusta valaistussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Valonlähde mää­ rittelee valaisimen tärkeimmät valaistukselliset ominaisuudet, joita ovat • nettovalovirta (lm) • bruttoteho (W) • yleinen värintoistoindeksi R a /CRI • värilämpötila (K) • väritasaisuus, SDCM­luku/MacAdam­ellipsi • elinikä eli alenema ja kuolleisuus (h). Valovirta on luku, ja lukuja on helppo vertailla keskenään. Ydin­ kysymys onkin, mitä valovirtaa tarkoitetaan. Suunnitelman kannalta ratkaiseva ominaisuus on nettovalovirta, jossa on jo otettu huomioon valaisin optiikasta ja käyttölämpötilasta johtuvat häviöt (käyttöhyöty­ suhde). Ennen valovirtojen vertailua pitää siis varmistua, että kyse on samalla tavalla määritellystä arvosta. Vastaavasti valaisimelle ilmoitetun tehon tulisi olla ilmoitettu kytkentäpisteessä mitattuna liitäntätehona (bruttoteho), joka pitää sisällään kaikki valaisimessa käytettyjen kompo­ nenttien häviöt. Todellinen valotehokkuus määritellään nettovalovirran ja bruttotehon osamääränä. VALAISINTEN VASTAAVUUDEN ARVIOINTI Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy Kuvat: iGuzzini
• SAUNAAN JA LAUTEISIIN HELPOSTI ASENNETTAVA LED-SARJA Markkinoiden pienin, asennusreikä vain Ø 6 mm. Erinomainen valon vaatu; valaisee saunan lämpimästi olematta keltainen. Himmennettävä. Saatavilla laaja valikoima valaisinkalusteita, mm valaistuja kiuluja ja mittareita. Niittyrinne 2 02270 Espoo Puh: 09-2219 040 www.cariitti.com ark. 8.00-16.00 Värintoistoindeksi on ledien aikakaudella menettänyt merkitystään, koska hyvälaatuisten ledien spektri on jatkuva ja värintoisto useim­ pien värisävyjen osalta parempi kuin laadukkaimpien loistelamppujen. Kannattaa muistaa, että yleisellä värintoistoindeksillä R a /CRI selvite­ tään valon värintoisto­ominaisuuksia vain kahdeksan testivärin avulla, mikä on mahdollistanut kolmihuippuloistelampuillekin niiden spektrin puutteista huolimatta hyvän värintoiston. Ledeillä värintoistoindeksin parantaminen yli 80 näkyy pääasiassa parempana punaisten sävyjen värintoistona. Kannattaa myös huomata, että sama värintoistoindeksi ei tarkoita samaa värintoistoa ja samansävyistä valoa. Ledit eivät ole hehkusäteilijöitä eivätkä niiden värikoordinaatit osu mustan kappaleen värilämpötilakäyrälle. Siksi myös niiden värilämpö­ tila määritellään sen mukaan, mitä ekvivalentin värilämpötilan suoraa lähimmäksi värikoordinaatit osuvat. Tästä seuraa se, että samasta ekvi­ valentista värilämpötilasta huolimatta eri valonlähteiden valon värisävy ei välttämättä ole sama. Suositus on sama kuin loistelampuilla, eli eri val­ mistajien samansävyisiä valonlähteitä ei kannata asentaa samaan tilaan, ellei niiden värisävyjen yhteensopivuutta ole visuaalisesti tarkastettu. Väritasaisuudella on merkitystä erityisesti silloin, kun useat valon­ lähteet valaisevat samoja valkoisia pintoja. Väritasaisuutta kuvataan SDCM­luvulla/MacAdam­ellipsillä. Ellipsin koko kertoo, kuinka pienen alueen sisälle värikoordinaatistossa saman ledin eri yksilöiden väripis­ teet osuvat. Mitä pienempi SDCM­luku on, sitä pienemmät värierot ovat. Kun SDCM­luku ? 3, värisävyerot eivät enää ole silmämääräisesti havaittavissa. Tätä suuremmilla luvuilla on visuaalista merkitystä. SDCM­ luku olisi määriteltävä sekä uutena että 6 000 h käytön jälkeen, vaikka jälkimmäistä tietoa ei yleensä ole tuotetiedoissa erikseen kerrottu. Ledien elinikä määritellään nykyään valovirran aleneman avulla. Ledeillä alenema ei ole yleisesti vakio, vaan se riippuu käytetyistä komponenteista ja toimintalämpötilasta. Valaistusasennukset suunni­ tellaan ylläpidettävän valaistusvoimakkuuden mukaan, eli valaistusta ylimitoitetaan niin, että valonlähteiden eliniän lopussakin valoa on vielä alenemasta huolimatta vaatimuksen mukainen määrä. Näin ollen, mitä pienempi alenema, sitä energiatehokkaampi valaistus. Alenema käy ilmi oikeaoppisesta eliniän määrittelystä, esimerkiksi 50 000 h L x B y . Tässä x on mainitun eliniän lopussa jäljellä oleva valovirta prosentteina (L 70 = 30 % alenema) ja y niiden ledien suhteellinen osuus, joiden alenema on suurempi kuin x. Mitä suurempi luku x on samalla eliniällä tarkasteltuna, sitä energiataloudellisemmasta valonlähteestä on kyse. Toisaalta mitä pienempi luku y on, sitä pienempi on niiden valaisimien prosenttiosuus, jotka eivät enää saavuta pysyvyyskertoi­ men x mukaista valovirtaa. Pelkkä tuntimäärä ilman edellä kuvattuja lisämäärittelyjä ei kerro oikeastaan mitään ja on sellaisenaan täysin hyödytön tieto. Siis luvun x pitäisi olla mahdollisimman suuri ja luvun y mahdollisimman pieni. Kannattaa myös huomata, että elinikävertailu ei ole mahdollista, elleivät määrittelyperusteet (x ja y) ole samat. Valmistaja pystyy aina myös laskemaan eliniän eri määrittelyperusteille, jos sellaista tarvitaan vertailua varten. LightingEurope uskoo, että eliniän tuntimäärä ei ole ratkaiseva valintaperuste valittaessa ledivalaisimia julkisiin kohteisiin. Tärkeämpi valintaperuste on valovirran pysyvyyskerroin, koska se vaikuttaa yli­ SDCM­luku/MacAdam­ellipsi kertoo, kuinka suuri värisävyero saman valonlähteen eri yksilöiden välillä on. Jos SDCM on suurempi kuin 3, ovat värierot silmin havaittavia. Tällä on erityisesti merkitystä silloin, kun valaisimien lähellä on valkoisia pintoja.
• 26 VALO 2/2018 Valoteknisten tietojen tulee olla laboratoriossa mitattuja; silmämää­ räisesti voidaan vain karkeasti vertailla valaisinten joitain suhteellisia eroja. Valonjakokäyrän muoto vaikuttaa siihen, minkä muotoiseen tilaan valaisin sopii ja millaisella valaisinvälillä saavutetaan riittävän tasainen valaistustulos. Mikäli valonjakokäyrän muoto poikkeaa merkittävästi suunnitelman mukaisesta, sen vaikutus valaistustulokseen on selvitettävä valaistuslaskennalla. Laskenta on tehtävä samoilla lähtötiedoilla, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia. Kannattaa muistaa, että vaikka ledit eivät ole polttoasentoriippu­ vaisia valonlähteitä, niiden jäähdytyselementin asennon muuttaminen vaikuttaa toimintalämpötilaan ja valoteknisiin ominaisuuksiin. Tällais­ ten polttoasentoriippuvaisten valaisinten tulisi olla mitattuna oikeassa polttoasennossa. Valaisintoimittajalta on siksi hyvä kysyä, millaisella goniofotometrillä heidän valonjakotietonsa on mitattu, koska tällä on vaikutusta tulosten luotettavuuteen. On myös hyvä ymmärtää, että valaistuslaskennassa käytettävää valonjakotiedostoa on mahdollista muokata tietokoneella. Jos valon­ jakotiedoissa on jotain poikkeavalta vaikuttavaa, on mahdollista vaatia valaisimien vertailumittausta riippumattomassa laboratoriossa. Tämä on kuitenkin kallista ja mittaus vie aikaa, joten mittauttamiseen kannattaa ryhtyä vain silloin, jos siihen on erityistä syytä. On helpompaa tehdä lisä­ varmistus mittaamalla valaistusvoimakkuudet mallihuoneasennuksessa. Optiikan vaihdettavuus tai aseteltavuus on joustavuutta lisäävä ominaisuus, joka pienentää tarvetta vaihtaa valaisimia niiden elinkaaren aikana ja helpottaa monin tavoin valaistuksen käyttöä. Sillä on merkitystä erityisesti museo­ ja myymälävalaistuksessa, mutta muunneltavuus on nykyään eduksi myös entistä suurempaa muuntojoustavuutta edellyttä­ vässä toimistovalaistuksessa. Valaisimen häikäisysuojaus on ergonomiatekijä, joka vaikuttaa työs­ kentelyolosuhteisiin tilassa. Ledien suuret luminanssit edellyttävät erityi­ sen huomion kiinnittämistä valaisimen häikäisysuojauksen suunnitteluun. Mitä pienempi valoaukon luminanssi on, sitä vähemmän se aiheuttaa häikäisyä. Valaistusasennuksen häikäisyä arvioidaan sisävalaistuksessa UGR­luvulla. UGR­asteikko on haarukassa 10–30. Pienempi UGR­luku tarkoittaa pienempää häikäisyä. Sisätiloissa vaatimukset ovat yleensä haarukassa 19–22, erittäin vaativissa töissä 16 ja varastoissa sekä helpoissa näkötehtävissä 25–28. Jos valaisimelle on merkitty UGR < 10, se ei aiheuta kiusahäikäisyä. Valaisimen ominaisuuksista häikäisyyn ja UGR­lukuun vaikuttavat valoaukon luminanssi ja valaisevan pinnan projektiopinta­ala tarkastelusuuntaan. Tiloissa, joissa tehdään näyttöpäätetyötä, valaisinten valoaukon lumi­ nanssin tulisi olla mahdollisimman pieni, jotta se ei aiheuta heijastuksia tieto koneen näytöltä. Tätä ominaisuutta ei voida arvioida silmämääräisesti, mitoituksen kautta energiankulutukseen. LightingEurope suosittelee käyttämään jatkossa keskimääräisen eliniän vakioina mitoitusarvoina 35 000 h, 50 000 h, 75 000 h ja 100 000 h sekä ilmoittamaan valaisimille valovirran pysyvyyskertoimen näillä eliniän tuntimäärillä. LightingEurope esittää myös, että valmistajat ilmoittavat eliniän mediaanina hyötyelinikänä (L x ), jolloin pysyvyyskertoimen alittavien osuutta ilmoittavaa B­tekijää ei tarvitsisi erikseen mainita. Yli 100 000 h elinikäarvoja ei myöskään tulisi ilmoittaa, ellei käyttökohde erityisesti edellytä tällaisia poikkeavan suuria käyttötuntimääriä ja ellei elinikätestiä ole tehty tarkoitukseen soveltuvalla, riittävän pitkällä mittausjaksolla. Ledien elinikä riippuu siitä, miten kuumana ledi käy. Ledivalaisimien ominaisuudet on yleensä ilmoitettu 25 °C huoneenlämpötilassa. Kylmem­ mässä lediä voidaan ajaa isommalla virralla (teholla) ilman, että elinikä tästä kärsii. Toisaalta kuumemmassa ympäristössä ledien elinikä lyhenee selvästi. Yleensä ledivalaisimet mitataan valaistuslaboratorioiden standar­ dissa 25 °C lämpötilassa. Normaalia huoneenlämpötilaa kuumempaan ympäristöön valaistusta suunniteltaessa kannattaa kysyä, onko valmistaja selvittänyt valaisimien elinikää korkeammassa lämpötilassa. Vaikka ledit ovat erittäin luotettavia ja pitkäikäisiä, pieni osa ledeistä sammuu ennenaikaisesti. Tämä tärkeä tekijä on jäänyt keskusteluissa valitettavan vähälle huomiolle. Vaikka kuolleisuus on pientä, se voi pit­ kässä juoksussa muodostua ongelmaksi varaosien saatavuuden kannalta. Kukaan ei huomaa, jos ledien eliniän loppupuolella valovirrasta on 85 prosentin sijaan jäljellä 70 prosenttia. Mutta jos keskeisellä alueella on viisi valaisinta pimeänä, korjausta vaaditaan heti. Ledien eliniän loppupuolella korvaavien komponenttien hankkiminen on todennäköisesti hankalaa tai mahdotonta, jos komponentit eivät ole standardisoituja tai jos varaosia ei ole hankittu asennusvaiheessa varastoon. OPTIIKKA ON VALON HALLINTAA Valaisimien vertailussa tulee kiinnittää huomiota ennen kaikkea valaisimen valoteknisiin ominaisuuksiin, koska valaisimen ensisijainen tehtävä on valaista tilaa. Näistä ominaisuuksista tärkeimpiä ovat • valonjako • optiikan tyyppi, muotoilu ja valmistusmateriaali • valonjaon aseteltavuus, vaihdettavuus • häikäisy, UGR­luku • valoaukon/valaisimen luminanssi • hyötysuhde • optiset lisävarusteet. Suunnittelija on saattanut varautua tuleviin muutoksiin tai käyttöönotossa tehtävään mahdolliseen hienosäätöön valitsemalla valaisimen, jossa on vaihdettava optiikka. Tämä voi olla vaatimuksena, vaikka varusteita ei olisikaan mainittu valaisinluettelossa. Tällöin tieto on selvitettävä suunnittelijalta, jotta kohteeseen voidaan tarjota oikeantyyppistä vaihtoehtoista valaisinta. Käytännön esimerkki kahdesta downlight­valaisimesta, joiden valovirta ja teho ovat kuta­ kuinkin samat. Tuoteluettelo tiedoista voisi helposti päätellä valaisimien olevan ”vastaavia”. Kun DIALuxista hakee valonjakokäyrät ja tulostaa ne samaan mittakaavaan, huomaa, että valaisimet ovat ratkaisevan erilaiset. 800 1000 1200 1400 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 800 600 600 400 400 1000 1200 1400 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 0° 800 1000 1200 1400 0° 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 800 600 600 400 400 1000 1200 1400 15° 30° 45° 60° 75° 90° 105° 105° 90° 75° 60° 45° 30° 15° 0° 0°
• LESS IS MORE Elegantti ja minimalistinen valaisin LISÄTIETOJA: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com LESS IS MORE -valaisin saavuttaa tehokkaan valontuoton valoviivan muodossa. Pelkistetty muotoilu sopii monenlaiseen tilaan, sillä valaisin ei vie huomiota muulta sisustukselta. Valaisinsarjan puhdaslinjainen ja huomaamaton ulkomuoto antaa etusijan tilalle ja valolle. K U VA : LI N U S LI N TN ER ja sitä on hankala mitata. Valaisimen luminanssi selviää sen valonjako­ mittauksista ja on tulostettavissa DIALuxista. SFS­EN 12464­1 ­standardin mukainen luminanssin raja­arvo riippuu näytön ominaisuuksista ja kuvan polariteetista. Mitä pienempi työtilojen valaisimien luminanssi on yli 65° kulmaan luotilinjasta lukien, sen parempi. Luminanssin tulisi työtiloissa olla aina alle 3 000 cd/m 2 . Koska ledivalaisimille ei enää nykyään yleensä ilmoiteta hyötysuh­ detta, energiatehokkuuteen liittyvistä ominaisuuksista saa käsityksen vain vertailemalla valotehokkuusarvoja. Kannattaa kuitenkin huomata, että heijastinoptiikan optinen hyötysuhde on parempi kuin linssioptiikan. Toisaalta linssioptiikalla voidaan saavuttaa paljon parempi valon hallinta ja tasaisempi valokiila. Molemmilla ratkaisuilla on etunsa, ja valinta riippuu projektin tavoitteista. Kannattaa kiinnittää huomiota myös valaisimelle saatavilla oleviin optisiin lisävarusteisiin. Valaisin on voitu valita kohteeseen siksi, että siihen on saatavilla ellipsilinssi, hunajakennohäikäisysuoja, portaattomasti asetel­ tava iiris, vaihdettavat optiikat tms. Näiden puute saattaa tehdä valaisin­ vaihtoehdon sopimattomaksi tarkasteltavaan käyttötarkoitukseen. Varus­ teet voivat olla saatavilla erikoistilauksesta, mutta eivät vakiovarusteina, millä puolestaan voi olla ratkaiseva vaikutus hintaan ja toimitusaikaan. Rungon ja häikäisysuojan välistä ei saisi vuotaa valoa ulos tai valo­ vuodon tulisi olla mahdollisimman pieni. Kyseessä on lähinnä esteettinen seikka, mutta pienluminanssivalaisimilla se voi vaikuttaa myös näyttöpääte­ työskentelyyn haitallisina heijastuksina. Upotettavilla valaisimilla valoa ei saisi vuotaa alakaton yläpuoliseen tilaan, koska monet alakattorakenteet ovat ainakin osittain läpinäkyviä. Myös tämä on esteettinen haitta, mutta se heikentää samalla valaistushyötysuhdetta ja energiatehokkuutta. ELEKTRONIIKKA ON LEDIVALAISIMEN HEIKOIN LENKKI Valaisimien liitäntälaitteet määrittelevät valaisimen sähkötekniset ominai­ suudet, mutta liitäntälaite vaikuttaa myös valaisimen välkyntään erityisesti himmennettäessä. Liitäntälaite vaikuttaa valaisimen kokonaistehoon, tehohäviöiden määrään, valonsäätömahdollisuuksiin, palamisvirtaan sekä syttymisvirtapiikin kestoon ja suuruuteen. Elektroniikkaan liittyviä valintaperusteita ovat • syttymisryhmäkoko • vikaantumisprosentti • ohjausperiaatteet • ryhmäjohdon jatkaminen ja kytkentätilan koko • sijoitus • käyttöpaikan ympäristön lämpötila • elinikä (h) • lepokulutus • välkyntä • koko/mitat. Vaikka elektroniset liitäntälaitteet ovat useilta ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia, on niissä myös huomattavia eroja. Ledivalaisimissa käytetään elektronista virtalähdettä. Se on komponenttina hyvin samankaltainen kuin loistelamppujen elektroninen liitäntälaite. Kun tällaisilla elektroni­ silla liitäntälaitteilla varustettujen valaisinten ryhmäjohdon suojauksessa käytetään automaattisulaketta, ei ryhmäkoon mitoitusta voi tehdä pel­ kästään nimellisvirran perusteella. Syynä on millisekunnin kestävä korkea virtapiikki, joka syntyy ryhmän kaikissa valaisimissa samanaikaisesti ja voi
• 28 VALO 2/2018 laukaista johdonsuoja­automaatin. Virtapiikin suuruus ei riipu niinkään liitäntälaitteen tehosta, vaan sen rakenteesta. Ledivalaisimilla liitäntälaite on heikoin lenkki, koska mahdollisen vian syynä on lähes poikkeuksetta viallinen liitäntälaite. LightingEurope suosittelee siksi käyttämään ledivalaisimen äkillisen vikaantumisosuuden mitoitusarvona liitäntälaitteen vikaantumisprosenttia laskettuna samoille keskimääräisen eliniän mitoitusarvoille kuin valovirran pysyvyyskertoimet on määritetty. Elektronisten liitäntälaitteiden valmistajat ovat perinteisesti tehneet tuotteistaan taulukot, joista käy ilmi määrätylle johdonsuojalle suurin samanaikaisesti päälle kytkettävissä oleva valaisinmäärä (liitäntälaite­ määrä). Parhaimmilla liitäntälaitteilla voidaan samanaikaisesti sytyttää noin kolme kertaa suurempi ryhmä heikoimpaan verrattuna. Tämä voi olla yksi suunnittelun valintaperuste, ja sen huomiotta jättäminen voi aiheuttaa valaisinhankinnassa saavutettuihin säästöihin nähden moninkertaiset kustannukset ryhmityksen johdotuksen uusimisen vuoksi. Perinteisen valonsäätimen asemesta valaisimessa olevaa elektroniik­ kaa ohjataan nykyään signaalilla, joka siirtää tietoa ohjaimen ja valaisimen välillä. Ohjausperiaate vaikuttaa säätimen ja ohjaimen valinnan lisäksi muun muassa siihen, kuinka alas valaistustaso voidaan himmentää, miten valaistusasennus johdotetaan ja minkä hintaisiksi valaisimet tulevat. Osa ohjausperiaatteista perustuu standardiin ja osa, erityisesti ulkovalaisimissa, on valmistajakohtaisia. Markkinoille on tullut uusia toimijoita, joiden rat­ kaisujen on havaittu poikkeavan alalla yleisesti käytetyistä käytännöistä. Eroja on ollut esimerkiksi kytkennöissä, ohjausvirtapiirin kaapeloinnissa, ohjausperiaatteissa ja valonsäädön minimitasossa. Suurimmat haasteet ohjauksissa tulevat siitä, että DALI­liitäntälait­ teisiin on lisätty erilaisia epästandardeja ominaisuuksia, kuten suoraa painikeohjausta tai erilaisia ohjelmoitavia ominaisuuksia. Suunnittelija on saattanut valita määrätyn DALI­liitäntälaitteen käyttääkseen projek­ tissa jotain sen epästandardia ominaisuutta. Tällöin valaisimen vaihto toisella liitäntälaitteella varustettuun DALI­valaisimeen voi johtaa siihen, ettei suunniteltu ohjaus olekaan enää mahdollista. Pelkkä tyypitys DALI­ liitäntälaitteelle ei ole riittävä tieto, vaan on tiedettävä myös, mitä liitäntä­ laitetta halutaan käyttää ja miten valaisinta on suunniteltu ohjattavaksi. Nykyiset valaisimet ovat elektroniikkalaitteita ja siksi herkkiä korkeille lämpötiloille. Ledien myötä myös valonlähteet ovat nykyään elektroniik­ kaa. Siksi valaisimen huolellinen lämpösuunnittelu on entistä tärkeämpää. Valaisimen komponenttien lämpötilaan vaikuttavat valaisimen bruttoteho ja tilavuus, käytetty liitäntälaite, rungon materiaalit, komponenttien sijoitus valaisimen sisällä, erityiset jäähdytysrakenteet (jäähdytysrivat, aktiivijäähdytys, lämpöä johtava pasta ledien ja jäähdytyselementin välissä), valaisimen asennustapa, asennusympäristön materiaalit sekä tietysti käyttöympäristön lämpötila. Osa näistä on valaisimen ominai­ suuksia, ja valaisimen lämpöteknisen suunnittelun tulos käy ilmi sertifi­ ointimittauksista. Elektroniikalle pätee seuraava nyrkkisääntö: +10 °C ylilämpö puolit­ taa komponenttien eliniän ja ?10 °C alilämpö kaksinkertaistaa sen. Siksi myös valaistusasennuksia suunnitellaan niin, että valaistus ylimitoitetaan ja sitä käytetään himmennettynä. Himmennettynä valaisimen teho ja lämmönmuodostus pienenevät ja elinikä kasvaa. Myös tämä voi olla suunnitteluperuste, ja se pitää tunnistaa, kun valaisimille haetaan vaihto­ ehtoja. Upotettavia valaisimia vertailtaessa pitää selvittää upotustilan tarve. Minimimitat on esitetty asennusohjeissa, ja ne liittyvät valaisimen lämpenemiseen, elinikään ja paloturvallisuuteen. Suomessa valaisimen tulisi olla ryhmäjohdon jatkamiseen soveltuva. Ryhmäjohdon jatkaminen edellyttää tarkoitukseen sopivia kytkentäliit­ timiä, oikean määrän riittävän isoja johtoaukkoja, tulevalle ja lähtevälle kaapelille sopivan vedonpoiston sekä riittävän suuren kytkentätilan. Nyky­ ään entistä useammassa valaisimessa on erillinen ulkoinen liitäntälaite ja verkkoliitäntä on liitäntälaitteessa. Kannattaa huomata, että useimmissa ulkoisissa liitäntälaitteissa kytkentätila sopii vain päättyvään asennukseen ja tarve ryhmäjohdon jatkamiseen edellyttää liitäntälaitteen vaihtoa tai erillistä kytkentäkoteloa. Kattoon upotettavien valaisimien liitäntälaitteen mitat voivat olla tärkeä valintaperuste. Pienikokoisen ledivalaisimen liitäntälaitteen olisi mahduttava pujotettavaksi valaisimen upotusaukosta alakaton päälle. Joskus ongelmana voi olla myös se, että liitäntälaite mahtuu upotus­ aukosta, muttei kuitenkaan taivu matalaan alakaton yläpuoliseen tilaan, johon itse valaisin mahtuu hyvin. Valaisin ja sen ulkoinen liitäntälaite on saatettu valita nimenomaan fyysisten mittojen perusteella, ja valaisintyypin vaihto voi tehdä asentamisen käytännössä mahdottomaksi. Turvavalaistukseen tarkoitetut valaisimet voivat pitää sisällään myös muuta elektroniikkaa, kuten turvavalolaitteen ja akun. Akku voi olla mitoi­ tettu tunnin tai kolmen tunnin toiminta­aikaa varten. Ohjausjärjestelmän komponentit ja yksikköturvavalaisimien lataus kuluttavat jatkuvasti ener­ giaa. Tässä lepokulutuksessa voi olla valmistajakohtaisia eroja, ja siksi myös se on syytä tarkastaa. NÄKYVIÄ JA NÄKYMÄTTÖMIÄ YKSITYISKOHTIA Valaisimen rakenne sisältää paljon erilaisia yksityiskohtia, joilla voi olla tärkeä merkitys valaistussuunnitelman ja arkkitehtuurin kannalta. Yleensä ensimmäisenä nousee esiin valaisimen muotoilu ja mitat, mutta vähem­ män näkyvillä yksityiskohdilla voi niin ikään olla suuri merkitys suunni­ telman toteutettavuudelle. Valaisimen soveltuvuuteen vaikuttavat muun muassa seuraavat yksityiskohdat: • sertifioinnit • mitat • muotoilu, sen ajattomuus ja tyylipiirteet • värit ja pintakäsittely • jäähdytys • lämpeneminen ja lämpöliike • upotussyvyys • rakenne, modulaarisuus ja aseteltavuus • irrallisten osien määrä • paino • varaosien saatavuus • lisävarusteet. Valaisimen tulee täyttää pienjännitedirektiivin vaatimukset eli olla standardin mukainen, mikä osoitetaan helpoiten puolueettoman sertifi­ ointilaitoksen myöntämällä sertifikaatilla. Isojen valmistajien tuotteet ovat yleensä jo tuotevastuusyistä sertifioituja, mutta esimerkiksi pienempien valmistajien projektivalaisimien sertifiointi kannattaa tarkastaa. Myös sertifiointi maksaa, ja kovassa hintakilpailussa yritetään joskus säästää väärissä paikoissa. Markkinoille saattaa tulla laajenevan EU:n myötä uusia valmistajia, joilla tuoteturvallisuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Mikäli asiasta herää epäilys, vaadi kopio sertifikaatista, jonka tulee olla jonkun eurooppalaisen sertifiointilaitoksen myöntämä. Huomaa, että CE­
• Beta Opti Nano 36 mm It’s time for a change Linjakas Skywalker on kapeimmillaan vain 11,5 mm, ja leveimmilläänkin mitta on ainoastaan 36 mm. Uskomattoman siro valaisinrunko kätkee sisäänsä uusinta valaistustekniikkaa ennennäkemättömällä tarkkuudella. Skywalker ja uusi Beta Opti Nano -häikäisysuoja vievät toimistovalaistuksen uuteen aikaan. www.fagerhult.fi
• 30 VALO 2/2018 merkki ei ole sertifiointimerkki, ja jotkut Kaukoidän valmistajat ovat myös väärentäneet sertifikaatteja. Ilman sertifiointia ei voida luotettavasti ottaa kantaa SFS­EN 60598 ­sarjan standardeissa esitettyihin ominaisuuksiin ja niiden mahdollisiin eroihin, joten sertifiointi on välttämätön edellytys vastaavuuden arvioinnille. Valaisimen ulkonäkö on ehkä parhaiten päällepäin näkyvä ominai­ suus, ja sen oletetaan yleensä olevan valintaperuste. Näin ei kuitenkaan aina ole. Tärkeitä valintaperusteita voivat olla myös valaisimen fyysiset mitat, kohteen tyylipiirteet tai rakenteen mittasuhteet niin itse valaisi­ messa kuin myös valaisimen mittojen suhteessa siihen arkkitehtuuriin, johon valaisin asennetaan. Valaisin on voitu valita myös sen vuoksi, että se jäsentää tai sisustaa tilaa. Fyysiset mitat ovat luonnollisesti tärkeitä silloin, kun asennuspaikan mitoitus asettaa valaisimen koolle rajoituksia. Väritys voi olla arkkitehtuurissa keskeinen valintaperuste – erityisesti, jos valaisimesta halutaan mahdollisimman huomaamaton. Erikoisväreillä on selkeä hintaa nostava vaikutus, minkä vuoksi niistä halutaan helposti tinkiä. Toisaalta kattoon upotettavan valaisimen kehyksen väriä on vaikea arvioida, jos valaisin ei valaise itseään ja kehys jää varjoon. Tällöin val­ koinenkin väri näyttää harmaalta. Ripustettavien, ripustuskiskoon ja kosketinkiskoon asennettavien valaisimien tulisi olla tasapainotettuja. Tasapainotus on tarkastettava ennen kytkentää, koska myös syöttöjohto voi kammeta valaisinta epä­ tasapainoon. Valaisimessa voi olla mahdollisuus tasapainottamiseen poikittaissuuntaan aseteltavilla asennusvarusteilla, joilla voidaan kom­ pensoida myös syöttöjohdon vaikutusta tasapainoon. Valaisimen rakenne ja sen asennettavuus ovat myös kustannusteki­ jöitä. Työehtosopimuksen urakkahinnoitteluperiaatteet vaikuttavat siihen, kuinka kalliiksi valaisimen asentaminen tulee. Esimerkiksi valaisimen pituus, paino ja irrallisten osien määrä, samoin kuin sopivuus ryhmä­ johdon jatkamiseen, vaikuttavat asennuskustannuksiin. Asennettaessa avattavien osien pitäisi olla saranoitu valaisimen runkoon niin, että ne pysyvät avattunakin kiinni valaisimessa. Säästäminen väärässä paikassa voi pahimmillaan johtaa kokonaiskustannusten kasvamiseen. Valaisimen rakenteissa on paljon yksityiskohtia, jotka eivät näy päälle­ päin. Eivät ainakaan esitteiden valokuvista. Tarkasta aina valaisinten vertailussa, sisältyykö kaikkiin hintoihin samat osat ja vakiovarusteet. Kaikissa samantyyppisissä tuotteissa ei ole samoja vakiovarusteita, esi­ merkiksi toimitukseen sisältyvää virtalähdettä, pistoliitinkytkentää tai tarvittavia kiinnikkeitä. Varusteiden puute on yksi mahdollinen selitys edullisemmalle hinnalle. Varaosien saatavuus ja komponenttien vaihdettavuus voivat olla myös valaisimen valintaperuste. Valitettavasti ledien standardisointi on vielä pääosin puutteellista, ja siksi osien saatavuus on kiinni komponenttien valmistajien, ei valaisinvalmistajien, päätöksistä. Koska kehitys on edel­ leen nopeaa, eivät ledien valmistajat takaa komponenttien saatavuutta pitkällä aikajänteellä. Sen sijaan valaisinvalmistajan itse valmistamien osien saatavuus on valaisinvalmistajan itse päätettävissä, ja valmistaja voi sitoutua pitkäänkin varaosien saatavuuteen. Jos valmistaja on toiminut pitkään ja sen tuotteiden elinikä on pitkä, on varaosien saatavuuskin todennäköisempää. Osien saatavuuteen vaikuttaa myös se, onko valai­ sin vakiotuote, onko sen teknologia vanhaa vai onko se erikoisvalaisin. Valaisin voidaan valita kohteeseen myös siksi, että sarjaan on saata­ vissa joku asennuksen tai käytön kannalta oleellinen lisävaruste. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kiinnikkeet, ripustimet, vinokattoasennusvarusteet, ilkivaltasuojat, häikäisysuojat, vaihtolinssit jne. Jos tarvittava lisävaruste puuttuu, se voi estää valaisimen käytön tai johtaa kalliiden erikoisosien teettämiseen. MISTÄ APUVÄLINEITÄ VASTAAVUUDEN ARVIOINTIIN? Valaisimien vertailun apuvälineeksi on laadittu ST­kortti ST 57.45.01 ”Valaisimien vastaavuus. Vertailutaulukon laadinta”. Kortin ledivalaisimien vertailutaulukko on hyvä ja käyttökelpoinen, kun sitä täydennetään sarakkeella, joka ilmaisee, mitkä ominaisuudet ovat pakollisia suunnit­ telijan käyttämiä valintaperusteita. Lisäksi taulukkoa on täydennettävä muutamalla tärkeällä siitä puuttuvalla ominaisuudella: virtalähteen suurin syttymisryhmäkoko, tarkka liitäntälaitetyyppi, käytetty ohjausperiaate, valovoimatietojen asemesta valonjakokäyrän muoto sekä valoaukon keskimääräisen luminanssin sijaan valoaukon maksimiluminanssi yli 65° kulmaan luotilinjasta. Taulukossa olisi myös hyvä olla muutama vapaa­ valintainen rivi muille mahdollisesti tärkeille ominaisuuksille. Täyttämällä taulukko huolellisesti nähdään, täyttääkö vaihtoehtoinen valaisin asetetut valintaperusteet ja missä muissa ominaisuuksissa on eroja. ETIM (European Technical Information Model) kehittää ja ylläpitää yhtenäistä luokittelua teknisille tuotteille. Tuoteluokille on määritelty tärkeimmät tekniset ominaisuudet, joiden avulla tuote voidaan määrittää. Standardoitu tuotetietorakenne mahdollistaa myös teknisten tuotetietojen välittämisen erilaisten sovellusten välillä. Rajoitteena puolestaan on se, että jo määritelmänsä mukaisesti kyse on teknillisestä luokittelusta, joka ei sovellu tai soveltuu huonosti muiden kuin teknisten ominaisuuksien arviointiin. Valaistus on esteettinen arkkitehtuurin elementti ja ympäristö­ tekijänä työergonomian osatekijä. Tekninen luokittelu ei ota kantaa tällaisiin ominaisuuksiin. Lisärajoitteen muodostaa valaistusalan nopea kehitys, jonka vuoksi standardisointi on alkutekijöissään ja epästandardien ominaisuuksien luokittelu muodostuu haasteelliseksi tai mahdottomaksi. Tällä hetkellä luokittelurakenteessa näyttää olevan yllättävän paljon sekavuutta aiheuttavaa kaupallista ristikkäisyyttä ja päällekkäisyyttä. Oman haasteensa muodostaa se, että kansainvälisessä mittakaavassa monet toimijat ja tuotteet eivät vielä ole mukana ETIMissä. Jos tällaiselle valaisimelle haetaan vaihtoehtoa, ei ETIMistä ole apua. Lisäksi projek­ Rakenteellisten yksityiskohtien erot tulevat usein ilmi vasta perusteellisen ominaisuuksien selvittämisen yhteydessä. Kuvan valaisimen kiinnitysjousi voidaan vapauttaa, mikä helpottaa asennusta, parantaa asennustyön turvallisuutta ja mahdollistaa valaisimen irrottamisen kattopintaa rikkomatta.
• 31 VALO 2/2018 VALAISIMEN ARVIOINNIN MUISTILISTA • Pyydä valaisimen valonjaon mittaustiedosto laskentaohjelmaa varten. • Tee vertailulaskelma samoilla lähtötiedoilla. • Pyydä valaisimen valotehokkuus (lm/W) laskettuna nettovalovirran ja bruttotehon pohjalta. • Tarkasta, että valaisimien UGR­luvut ovat vastaavat ja vaatimusten mukaiset. Tarvittaessa laske UGR DIALuxilla. • Tarkasta valoaukon keskimääräisen luminanssin maksimiarvo yli 65° kulmaan luotilinjasta lukien kaikissa tasoissa valaisimen ympäri. Tiedot voidaan tulostaa DIALuxista. • Pyydä valovirran pysyvyyskerroin kohteeseen soveltuvalla joko 35 000 h, 50 000 h, 75 000 h tai 100 000 h eliniän tuntimäärällä. • Pyydä liitäntälaitteen vikaantumisprosentti laskettuna samalle keskimääräisen eliniän mitoitusarvolle. • Vaadi valaisimelle sertifikaatti (standardien EN 60598 (sarja), EN 55015 ja EN 61547 mukaisesti). • Tarkasta valaisimen IP­, IK­ ja Ex­luokka. • Tarkasta yksityiskohtaisesti, että vertailtaviin tuotteisiin sisältyvät samat vakiovarusteet ja tarvittavat lisävarusteet. • Tarkasta, pitääkö valaisimien sopia ryhmäjohdon jatkamiseen. • Tarkasta, että vaihtoehtoisen valaisimen liitäntälaitteen syttymisryhmäkoko on vähintään yhtä suuri kuin suunnitelman mukaisella valaisimella. • Tarkasta, että valonsäätöön tarkoitetun vaihtoehtoisen valaisimen liitäntälaitteessa on mahdollisuus suunnitelman mukaiselle ohjaukselle. DALI ei ole riittävä tieto. • Tarkasta ohjattavien liitäntälaitteiden ja yksikköturvavalaisimien lepokulutus. • Tarkasta turvavalaisimesta, millaiseen virransyöttöjärjestelmään se on tarkoitettu. • Tarkasta yksikkövalaisinjärjestelmään tarkoitetun turvavalaisimen akun kapasiteetti. • Tarkasta, että poistumisopasteiden koko on katseluetäisyyteen riittävä. • Tarkasta, että poistumisopasteiden luminanssin minimiarvo ja tasaisuus täyttää EN 1838 ­standardin vaatimukset. • Tarkasta valaisimien mitat ja paino. Nämä voivat vaikuttaa asennettavuuden lisäksi myös asennuskustannuksiin. • Tarkasta, että valaisimien valmistusmateriaali on sama. Muoviosat ovat halvempia kuin metalliosat ja teräslevyosat halvempia kuin alumiiniosat tai valuosat. • Vertaa visuaalisesti kohdevalaisimien, valonheittimien ja seinänpesijöiden valokiilojen tasaisuutta ja tarkkuutta. • Tarkasta valaisimen maalauksen laatu esimerkiksi tarkastelemalla valaisimen pinnasta tapahtuvaa heijastusta vastavalossa. • Kiinnitä huomiota, onko valaisimen kokoonpanossa käytetty näkyviä ruuveja vai ei. • Tarkasta, onko irrallisten osien määrä sama. • Tarkasta, ovatko asennuksessa ja huollossa avattavat/irrotettavat osat saranoitu valaisimen runkoon vai ei. • Tarkasta, vuotaako rungon ja häikäisysuojan välistä valoa ulos. • Tarkasta upotettavilla valaisimilla, vuotaako valaisimesta valoa alakaton yläpuoliseen tilaan. • Tarkasta ripustettavien valaisimien tasapainotus. • Varmista, sisältyykö vaatimuksiin joitain tässä mainitsemattomia erikoisominaisuuksia. teissa käytetään paljon erikoisvalaisimia tai modifioituja tuotteita, joille kertaluonteisina valmistuserinä ei tehdä (ainakaan tarkkaa) luokittelua. Teknologiateollisuuden ohje ”Näin vertailet ledivalaisimia 2.0” antaa hyviä neuvoja ja ohjeita ledivalaisimien ominaisuuksien vertailuun. Ohjeessa keskitytään energiatehokkuuteen, ohjaukseen, ledivalaisimien standardin mukaisten (IEC/EN 62722­2­1) ominaisuuksien selittämiseen sekä yhteenvetoon ledivalaisimia koskevista standardeista. Julkaisun lopussa on luetteloitu ledivalaisimien pakolliset ja hyödylliset vertailu­ parametrit. Nämä asiat on mainittu tässä kirjoituksessa, ja ne sisältyvät myös ST­kortin ST 57.45.01 ledivalaisimia käsittelevään taulukkoon. Teknologiateollisuuden ohjeesta on eniten hyötyä siinä, että se selittää helppotajuisella tavalla suomeksi ledien myötä valaistusalalle tulleita uusia ominaisuuksia ja termejä. “Guidance Paper – Evaluating performance of LED based luminaires” (LightingEurope, January 2018) on edellä mainittua Teknologiateolli­ suuden opasta tuoreempi julkaisu. Se käsittelee pitkälti samoja asioita, mutta keskittyy erityisesti eliniän määrittelyyn liittyviin kysymyksiin ja antaa niistä uudet suositukset. Nämä on mainittu tämän kirjoituksen soveltu­ vissa kohdissa. Julkaisussa mainitut keskimääräisen eliniän suositeltavat mitoitusarvot 35 000–100 000 h kattavat lähes kaikkien yleisimpien käyttökohteiden keskimääräisen kunnossapitovälin niiden normaaleilla vuosittaisilla valaistuksen käyttötuntimäärillä. Julkaisu ohjeistaa myös ilmoittamaan valovirran pysyvyyskertoimet ryhmiteltynä 5 prosenttiyksikön välein luokkiin ? 70, ? 75, ? 80, ? 85, ? 90 ja ? 95 hieman samaan tapaan kuin yleinen värintoistoindeksi ilmoitetaan. LightingEuropen ohjeet yksin­ kertaistavat ja selkiyttävät eliniän ilmoittamistapaa, ja niiden perusteet ovat loogisia ja ymmärrettäviä. Näiden ohjeiden käyttöönotto helpottaa valaisimien vertailua, ja erityisesti vikaantumisprosentin käyttöönotto olisi tärkeää, jotta huollettavuuteen voidaan varautua myös pidemmällä aikajänteellä. TAVOITTEENA PITÄISI OLLA REILU KILPAILU Valaisimet eivät ole samanlaisia, vaan niissä on eroja. Luonnollisesti myös niiden hinnoissa on eroja. Ensisijaisesti on tärkeää vertailla keskenään asetettujen vaatimusten kannalta vastaavia tuotteita. Myös näissä on eroja, niin ominaisuuksissa kuin hinnoissa. Edellä mainittujen yksityiskohtien suuresta määrästä on helppo päätellä, että valaisimien vertailu ei ole mahdollista, jos valintaperusteita ei tunneta. Valintoja tehtäessä on myös tärkeää suhteuttaa hintaerot teknisiin ja rakenteellisiin eroihin. Tilaajan on hyvä tietää, mistä on tingitty ja kuinka paljon se vaikuttaa valaistuksen laatuun, energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Ensisijaisesti tällainen keskustelu tulisi käydä suunnittelijan ja tilaajan välillä jo suunnitteluvaiheessa. Silloin puhutaan hinnoista ja ominaisuuksista rinnakkain ja tilaaja voi perustaa suunni­ telmansa ja investointipäätöksensä haluttuun hinta­laatusuhteeseen.
• 32 VALO 2/2018 Teksti: Tapio Kallasjoki Kuva: LightField Studios / Shutterstock.com ”Vanhuus ei tule yksin”. Tämä lausahdus sopii hyvin myös ihmisen näköaistin toimintaan. Ikääntymisen myötä näköaistin toiminta heikkenee. Valaistusstandardeissa annetaan minimiarvot valaistuksen määrälle ja laadulle lähtien normaalinäkökykyisten henkilöiden näkömukavuuden ja näkötehokkuuden tarpeista. Ikääntyvän ihmisen tarpeisiin minimiarvojen mukaan suunniteltu valaistus ei välttämättä ole riittävä. IKÄÄNTYVÄ IHMINEN JA VALAISTUS
• 33 VALO 2/2018 Y hteiskunta ikääntyy. Työelämässä on suuri joukko ihmisiä, joiden näkökyky on jo iän myötä alentu­ nut. Työvoimatarpeen tyydyttä­ miseksi ja huoltosuhteen paran­ tamiseksi ihmisten toivotaan myös jatkavan mahdollisimman pitkään työelämässä. Julkisissa kokoontumistiloissa, liikerakennuksissa ja ter­ veydenhuollon tiloissa liikkuu entistä enemmän hyväkuntoisia vanhuksia, joiden näkökyky ei kuitenkaan vastaa standardien mukaista nor­ maalinäköä. Tämän kasvavan joukon erityis­ tarpeet on otettava huomioon myös valaistus­ suunnittelussa. IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSIA SILMÄN TOIMINTAAN Ikääntyminen näkyy monin tavoin ihmisen näköaistin toiminnassa. Yksi näistä ilmiöistä on sironta. Valo siroaa myös nuorilla silmän sarveiskalvossa, mykiössä ja silmänpohjassa. Ikääntymisen takia mykiössä olevat proteiini­ partikkelit hajoavat, minkä johdosta mykiö samenee ja sironta lisääntyy oleellisesti. Siron­ nassa valo muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen aineessa, jossa se etenee. Sironnasta näemme esimerkin päivittäin, kun auringosta tuleva valo siroaa ilmakehässä olevista mole­ kyyleistä ja lyhimmät aallonpituudet siroavat muuttaen taivaan siniseksi. Mykiössä olevien partikkelien suuresta koosta johtuen sironta ei riipu aallonpituudesta, joten kaikki valon aal­ lonpituudet siroavat. Sironta pienentää verkko­ kalvolle syntyviä kontrasteja ja näkemistä hait­ taava estohäikäisy lisääntyy. Kontrastiherkkyyden pieneneminen johtuu sekä silmän sisällä tapahtuvan sironnan lisäänty­ misestä että neuraalisista tekijöistä. Neuraalis­ ten tekijöiden johdosta verkkokalvolla olevien gangliosolujen ja valoa vastaanottavien solujen tiheys pienenee ja verkkokalvolle syntyy erilaisia kertymiä. Sironta vaikuttaa näkemiseen päivä­ eli fotooppisen näkemisen puolella, kun taas neuraalisten tekijöiden vaikutus näkyy herkkyy­ den pienenemisenä hämärässä eli mesoop­ pisessa ja skotooppisessa näkemisessä. Ikääntymisen myötä verkkokalvolle pää­ sevä valo vähenee, mikä johtuu pupillin pie­ nenemisestä ja lisääntyneestä valon absorp­ tiosta mykiössä. Lisääntynyt absorptio syntyy mykiön paksuuntumisesta ja mykiöön kerään­ Fovea Sokea täplä Verkkokalvon fotoreseptorien määrä vähenee, kontrastiherkkyys pienenee Mykiö eli linssi – samenee, sironta ja absorptio lisääntyvät – kellastuu, siniset värit näkyvät heikommin – jäykistyy, mukautuminen vaikeutuu Pupilli pienenee, valon määrä verkkokalvolla vähenee Sarveiskalvo Sädelihas Näköhermo tyvästä keltaisesta väriaineesta. Koska keltainen väriaine suodattaa eniten lyhyitä aallonpituuksia eli sinistä valoa, vanhempi ihminen katselee maailmaa ikään kuin keltaisten lasien läpi. Verkkokalvolle pääsevän valon vähetessä kynnys siirtyä päivänäkemisestä hämäränäke­ miseen kasvaa. Ikääntyminen vaikuttaa myös hämäränäkemiseen liittyvään biokemialliseen rodopsiinin tuotantoon. Näiden tekijöiden takia sopeutuminen hämärään hidastuu. Jos hämä­ rässä silmään kohdistuu hetkeksi voimakas valo, palautumisaika normaaliin tilanteeseen kasvaa ja silmiin jää eräänlainen jälkikuva. Tämä lisää onnettomuusriskiä esimerkiksi pimeän ajan lii­ kenteessä ja illalla ulkona liikuttaessa. Hyvän häikäisysuojauksen merkitys siis kasvaa ikään­ tyville valaistusta suunniteltaessa. Noin 45 ikävuoden jälkeen ihmiset havait­ sevat yleensä muutoksia näköaistin mukautu­ misessa. Silmä tarkentaa katsottavan kohteen kuvan verkkokalvolle muuttamalla mykiön muotoa ja samalla taittovoimaa silmässä olevan sädelihaksen avulla. Ikääntymisen myötä linssi muuttuu jäykemmäksi, joten tarkentaminen lähietäisyyksille muuttuu vaikeammaksi. Sen takia ikäihmiset käyttävät usein silmälaseja jou­ tuessaan katsomaan lähellä olevia näkökoh­ teita, millä on oma vaikutuksensa näkemiseen. VALAISTUKSEN SUUNNITTELUSSA JA ARVIOINNISSA HUOMIOITAVAA Nykyiset valaistussuositukset ja ­standardit perustuvat yleensä nuorilla aikuisilla tehtyihin tutkimuksiin, joten ne eivät ota huomioon yli 50­vuotiaita henkilöitä, joiden näkökyky alkaa heikentyä. Iän myötä silmässä tapahtuu paljon muutoksia, jotka haittaavat näkemistä. Väestön ikärakenne Suomessa vuoden 2017 lopussa. Lähde: Tilastokeskus 100– 95–99 90–94 85–89 80–84 75–79 70–74 65–69 60–64 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 25–29 20–24 15–19 10–14 5–9 0–4 200 000 200 000 150 000 150 000 100 000 100 000 50 000 50 000 Miehet Naiset Ikä Väestön ikärakenne Suomessa 31.12.2017 Henkeä
• 34 VALO 2/2018 Näkötehokkuus riippuu • näkökohteen luminanssista • pienimmästä yksityiskohdasta, joka näkö­ tehtävän suorittamiseksi täytyy nähdä • luminanssikontrastista kohteen ja sen taus­ tan välillä • näkötehtävän suorittamiseen käytettävästä ajasta. Valaistusvoimakkuuden kasvattaminen Valaistusvoimakkuutta lisäämällä voidaan havaita entistä pienempiä yksityiskohtia. Vastaa­ vasti kohteen koon kasvaessa voidaan käyttää pienempää valaistustasoa. Luminanssikont­ rasti on oleellinen tekijä näkötehokkuudessa. Huonon kontrastin vaikutusta näkötehokkuu­ teen ei juurikaan pysty parantamaan valaistus­ voimakkuutta kasvattamalla. Suunniteltaessa esimerkiksi opasteita julkisiin tiloihin tulisi valais­ tuksen lisäksi kiinnittää erityistä huomiota myös kirjaimien ja symboleiden kokoon ja kontrastiin. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa SFS­EN 12464­1 [1] annetaan pienimmät yllä­ pidettävät valaistusvoimakkuusarvot erilaisiin tiloihin, tehtäviin tai toimintoihin. Standardissa luetellaan lukuisia tilanteita, joissa ylläpidettäviä valaistusvoimakkuusarvoja tulisi kasvattaa. Yksi näistä on tilanne, jossa henkilön näkökyky on keskimääräistä alhaisempi. Muita tilanteita ovat esimerkiksi, kun • näkötehtävä on kriittinen • virheet aiheuttavat suuria kustannuksia • tarkkuus, korkeampi tuottavuus tai parempi keskittyminen ovat hyvin tärkeitä • näkökohteen yksityiskohdat ovat poikkeuk­ sellisen pieniä tai kontrastit huonoja • työtehtävää suoritetaan poikkeuksellisen pitkäkestoisesti. Usein valaistuksen suunnittelu tapahtuu kuitenkin minimiarvojen mukaan. Vaikka valais­ tuksessa olisikin säätömahdollisuus, valaistus­ voimakkuutta voi tällöin vain pienentää eikä kasvattaa. Kansainvälinen valaistuskomissio CIE on kuitenkin uudessa CIE 227:2017­rapor­ tissaan [2] esittänyt taulukon, jossa annetaan ohjeita, kuinka valon määrää tulisi muuttaa, kun suunnitellaan valaistusta ikääntyville ihmisille. Ajatus käy ilmi taulukosta 1, joka on muokattu kyseisestä raportista. Häikäisyn pienentäminen Sisävalaistuksen synnyttämää häikäisyä arvioi­ daan kiusahäikäisyn perusteella. Kiusahäikäi­ syä arvioidaan sisätyöpaikkojen valaistusstan­ dardissa kiusahäikäisy indeksin eli UGR­arvon (Unified Glare Rating) avulla. Standardissa käy­ tetyt UGR­arvot ovat 10, 13, 16, 19, 22, 25 ja 28, mutta käytännössä näkötehtäville ja tiloille tau­ lukoissa esitetyt suurimmat sallitut raja­arvot eli UGR L ­arvot vaihtelevat välillä 16–28. Tulevassa standardin revisiossa UGR L ­arvon tunnukseksi tulee R UGL tänä vuonna julkaistun nimikkeistö­ standardin SFS­EN 12665 mukaisesti. Valaisinvalmistajat ovat laatineet valaisi­ milleen UGR­taulukot, joissa UGR­arvot anne­ taan symmetrisille valaisinsijoitteluille. CIE:n raportissa suositellaan pienentämään arvoa yhdellä pykälällä, kun valaistusta suunnitellaan ikääntyville henkilöille. Esimerkiksi toimistoi­ hin sisätyöpaikkojen valaistusstandardi antaa maksimiarvoksi 19. CIE:n suosituksen mukaan oikea arvo ikääntyville ihmisille olisi 16, mikä tarkoittaa paremmin häikäisysuojattujen valai­ simien käyttöä. Häikäisyä voi myös vähentää sijoittamalla valaisimet niin, että ne eivät ole lähellä katse­ suuntaa. Myös taustaluminanssin lisääminen pienentää häikäisyä, kun sopeutumisluminanssi­ taso silmässä nousee. Nykyisin valaistus toteu­ tetaan yleensä ledivalaisimilla, jolloin hyvän häikäisysuojauksen merkitys kasvaa. Esimerkiksi tavallisen T8­loistelampun pintaluminanssi on noin 13 000 cd/m 2 , kun taas paljaan ledin pinta­ luminanssi on helposti miljoonia kandeloita neliömetriä kohden. Ikäihmisillä saattaa näköaistin heikkenemi­ sen myötä esiintyä myös estohäikäisyä. Esto­ häikäisyssä verkkokalvolla olevan kuvan päälle muodostuu harsoluminanssi, joka pienentää kuvan kontrastia ja heikentää näkemistä. Iän aiheuttama vaikutus estohäikäisyn synnyttä­ mään harsoluminanssiin voidaan laskea, mutta raja­arvoja estohäikäisylle ei standardeissa ole annettu. Vaikka silmän toiminta ikääntymisen myötä huononee, on kuitenkin syytä muistaa, että varsinainen näkemistapahtuma syntyy aivoissa. Silmien tuottamaa kuvaa tulkitaan käyttämällä hyväksi kokemusperäistä tietoa. Sitähän iäk­ käällä ihmisellä on, joten ehkä näkemisen ei aina tarvitsekaan olla niin tarkkaa. Lähteet: [1] SFS­EN 12464­1 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus [2] CIE 227:2017 Lighting for Older People and People with Visual Impairment in Buildings SFS­EN 12464­1 ­standardin minimi­ valaistusvoimakkuus (lx) Valaistusvoimakkuus (lx) työ tasolla riippuen iästä, näkökohteen vaikeudesta ja virheiden mahdollisuudesta Välittömän lähialueen ja työkohteen valaistus­ voimakkuuksien suhde Tausta­alueen ja työ­ kohteen välittömän lähialueen valaistus­ voimakkuuksien suhde 750 750 – 1000 – 1500* 0,65 0,20 500 500 – 750 – 1000* 0,65 0,20 300 300 – 500 – 750* 0,65 0,20 200 200 – 300* 0,75 0,20 150 150 1,00 0,20 100 100 1,00 0,20 ? 50 ? 50 1,00 0,20 * Korkeammat arvot riippuvat esimerkiksi iästä ja kaatumisriskistä liian pienen valaistusvoimakkuuden takia. Taulukko 1. Suositellut valaistusvoimakkuusarvot ja valaistusvoimakkuuksien suhteet kohteen ja sen välittömän lähi­ ympäristön ja tausta­alueen välillä. Lähde: CIE 227:2017 Iän myötä mykiö kellastuu ja sinisten pintavärien näkeminen heikkenee, mikä näkyy selvästi silmänherkkyyskäyrän muodossa. Lähde: Ken Sagawa, 2011 Keskimääräinen silmänherkkyys n. 70-vuotiailla Keskimääräinen silmänherkkyys n. 20-vuotiailla Su ht ee lli ne n si lm än he rk ky ys (lo ga rit m ia st ei kk o) Aallonpituus (nm) 350 400 450 500 550 600 650 700 750 0,5 0,0 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 -3,0 -3,5
• Lisätietoja standardointiin osallistumisesta antavat: • Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p. +358 40 502 8949, sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi • Kehityspäällikkö Juha Vesa, p. +358 45 657 8661, sähköposti: juha.vesa@sesko.fi SESKO, Särkiniementie 3, 00210 HELSINKI, p. +358 50 571 6048, sähköposti: asiakaspalvelu@sesko.fi www.sesko.fi HuOmISEN STaNdardIT TEHdääN TäNääN – ParHaIdEN aSIaNTuNTIJOIdEN VOImIN Sähkötekniikan turvallisuutta ja laitteiden yhteensopivuutta määritellään standardien avulla. direktiivien ja viranomais määräysten vaatimukset täyttyvät, kun toimitaan harmonisoitujen standardien mukaan. Energiatehokkuusdirektiivit korostavat valaistustekniikan standardien merkitystä. Pätevä valaistusammattilainen • valitsee parhaat mahdolliset valaistusratkaisut • tuntee nykyteknologian ja pystyy varautumaan myös tulevaisuuteen • ottaa huomioon esteettiset ja tekniset seikat, turvallisuusja laatuvaatimukset sekä energiatehokkuuskriteerit • on mukana kehittämässä uusia ratkaisuja • erottuu muista tiedoillaan ja osaamisellaan. Osallistumalla standardOintiin • kasvatat osaamispääomaasi – sitä tarvitset työssäsi • olet aitiopaikalla seuraamassa alan kehitystä ja vaikuttamassa siihen • voit osallistua asiantuntijaryhmien kokouksiin kotimaassa ja maailmalla. sesKOn asiantuntijaryhmät • valmistelevat Suomen lausunnot ja äänestyskannanotot kansainvälisiin standardiehdotuksiin. • toimivat kiinteässä yhteistyössä kansainvälisten komiteoiden asiantuntijoiden kanssa ja vaihtavat tietoa. valaisinja valaistusalueen KOmiteat • SESKO SK 34 Valaisimet • SESKO SK CEN 169 Valaistustekniikka. tervetulOa muKaan vaiKuttamaan
• 36 VALO 2/2018 R akennusten energiatehokkuusvaatimuksia koskevaan standardi­ sarjaan liittyvä sisävalaistuksen energiatehokkuutta koskeva standardi SFS­EN 15193­1 suomennettiin sen tärkeyden vuoksi. Standardissa määritellään yksityiskohtaiset menetelmät olemassa olevien, uusien ja saneerattavina olevien rakennusten valaistuksen kuluttaman energian arvioimiseksi ja mittaamiseksi. Standardi korvaa edellisen, kymmenen vuotta vanhan painoksen SFS­EN 15193, joka koski vain julkisten rakennusten valaistuksen energian­ kulutuksen määrittämistä. Uusi painos käsittelee myös asuinrakennusten sisävalaistusta, joten standardissa esiteltyjä laskenta­ ja mittausmenetel­ miä on laajennettu monilta osin. VALAISTUKSEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON MAHDOLLISTAA NÄKEMINEN Oikean valaistusstandardin soveltaminen on erittäin tärkeää, ja valaistuk­ sen energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ja menetelmät perustuvat siihen oletukseen, että valaistussuunnittelu ja ­asennus on tehty noudat­ taen hyväksi todettuja valaistuksen laatustandardeja ja käytäntöjä. Sisätyö­ paikkojen valaistusasennusten suunnittelussa on noudatettava standardin SFS­EN 12464­1 vaatimuksia. Urheilu­ ja liikuntatilojen osalta sovelletaan puolestaan standardin SFS­EN 12193 vaatimuksia sekä turvavalaistuksen osalta standardin SFS­EN 1838 vaatimuksia. Asuinrakennusten osalta ei ole olemassa yksityiskohtaisia standardoituja vaatimuksia, sillä valaistus on pitkälti henkilökohtainen asia. Tietenkin asuinrakennusten valaistus on järkevää suunnitella eri huoneiden käyttötarkoituksen perusteella. Yleisiä soveltamisohjeita asuinrakennusten eri huoneiden valaisemisesta annetaan standardiin SFS­EN 15193­1 liittyvässä englanninkielisessä teknisessä raportissa CEN/TR 15193­2. Teknisessä raportissa esitetään myös paljon täydentäviä tietoja, esimerkkejä ja perusteluita standardin SFS­EN 15193­1 eri menetelmistä. STANDARDIN SFS-EN 15193-1 ERI MENETELMÄT VALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI Standardi perustuu siihen, että laadukas ja vaadittu sisävalaistus saa­ daan aikaan sähkövalaistuksen lisäksi hyödyntämällä päivänvaloa mahdollisuuksien mukaan. Standardilla pyritään yhdenmukaistamaan rakennusten sisävalaistusjärjestelmien energiatehokkuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä. Valaistuksen kuluttaman energian arvioinnilla saadaan numeerista vertailutietoa (LENI­luku) valaistuksesta sekä tietoa valaistuksen aiheuttamista lämmitys­ ja jäähdytyskuormista rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen määrittämiseksi. Standardissa SFS­EN 15193­1 määritellään kolme menetelmää sisävalaistusjärjestelmien energiankulutuksen arvioimiseksi asuinraken­ EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen mukaisesti rakennuksen energiatehokkuus on määritettävä lasketun tai tosiasiallisen energiankäytön perusteella. Määrityksen tuloksena on esitettävä tilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon, kiinteään valaistukseen sekä muihin rakennuksen teknisiin järjestelmiin tyypillisesti käytetty energia. SISÄVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITTELY MENETELMIÄ TARKENNETTU Teksti: Juha Vesa, SESKO ry Kuva: iStock.com/beijingstory
• 37 VALO 2/2018 nuksissa sekä julkisissa rakennuskohteissa. Nämä menetelmät ovat: tarkka laskentamenetelmä, pikalaskentamenetelmä sekä valaistuksen energiankulutuksen määrittäminen mittaamalla (kuva 1). LASKENTAJA MITTAUSMENETELMIEN EROT SEKÄ NIIDEN SOVELTAMINEN Tarkkaa laskentamenetelmää voidaan käyttää valaistusjärjestelmän ener­ giantarpeen laskentaan silloin, kun rakennuksen valaistusjärjestelmä on suunniteltu perusteellisesti tai olemassa olevan rakennuksen valaistus­ asennuksen ominaisuudet on selvitetty tarkasti. Tämä laskentamenetelmä soveltuu siten käytettäväksi uudisrakennusten tai saneerattavien raken­ nusten suunnittelun aikana sekä myös olemassa olevien rakennusten valaistusjärjestelmien energiankulutuksen arviointiin. Pikalaskentamenetelmä soveltuu käytettäväksi parhaiten uuden tai saneerattavan rakennuksen valaistusta suunniteltaessa. Menetelmä perustuu oletusarvoihin, ja sen avulla pystytään laskemaan alustava arvio energiankulutukselle silloin, kun perusteellista valaistusjärjestelmän suun­ nittelua ei ole vielä tehty. Suurpiirteisyydestään johtuen menetelmällä saadut arvot ovat yleensä hieman korkeampia kuin tarkalla laskenta­ menetelmällä saadut arvot. Valaistuksen ohjauksella on suuri merkitys valaistuksen energia­ tehokkuuteen. Se vaikuttaa hetkelliseen valaistustehoon ja valaistuksen käyttöaikaan. Edellisten laskentamenetelmien hyödyntäminen perustuu siihen, että huonekohtaisesti tunnetaan tilaan asennettava valaisinteho ja valaisimien ylimitoituksen kompensointikerroin, miten eri alueilla oleskel­ laan ja miten alueiden valaistusta ohjataan, miten tilassa on käytettävissä päivänvaloa ja mikä on turvavalaistuksen varausteho sekä valaistuksen ohjausjärjestelmien lepokulutus. Standardissa annetaan muun muassa asuinrakennusten, toimistojen, oppilaitosten, sairaaloiden, teollisuus­ rakennusten, hotellien sekä ravintoloiden ja myymälöiden eri huoneille tilakohtaiset oletusarvot eri parametreille. Näiden avulla saadaan lasket­ tua rakennusten valaistusratkaisujen energiankulutukset hyvin tarkasti. Valaistusenergian todellinen kulutus voidaan määrittää tarkasti mittaamalla, kun olemassa olevissa rakennuksissa valaistuksen kulutta­ maa energiaa mitataan valaistusryhmien omilla sähköenergiamittareilla. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää myös rakennusautomaatiota, mikäli kaikki valaisimet on liitetty ohjausjärjestelmään. Laskentamenetelmillä tai valaistuksen todellisen kulutuksen mittaamisella saatu energiankulutus vuoden ajalta suhteutetaan tilan pinta­alaan, jolloin saadaan rakennuksen vuotuista valaistusenergiaa kuvaava numeerinen energiatehokkuusindi­ kaattori (LENI­luku). RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSSTANDARDIT Valaistuksen energiatehokkuuden laskentastandardi SFS­EN 15193­1 liittyy rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia koskevaan EPBD­standardisar­ jaan (Energy Performance of Buildings Directive), jolla pyritään yhdenmu­ kaistamaan energiatehokkuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä. EPBD­ standardit ovat laskentastandardeja energiatehokkuudeltaan parhaiden ja soveltuvimpien rakennus­ ja taloteknisten ratkaisujen löytämiseksi. Niitä käyttämällä voidaan saavuttaa rakennuksilta edellytetyt energiatehok­ kuusvaatimukset. Standardien avulla voidaan esimerkiksi arvioida raken­ tamismääräysten täyttymistä, vaikuttaa kiinteistökaupan läpinäkyvyyteen energiatodistusten muodossa, seurata ja hallinnoida rakennusten ja talo­ teknisten järjestelmien energiatehokkuutta sekä arvioida korjaus­ ja uudis­ rakentamisen eri vaihtoehtojen energiatehokkuutta ja käyttökustannuksia. SUOMALAISET VALAISINJA VALAISTUSSTANDARDIT VALMISTELLAAN KANSAINVÄLISESTI Valaisimia ja valonlähteitä koskevat tuotestandardit valmistellaan alun perin maailmanlaajuisessa sähköteknisessä standardointijärjestössä IEC:ssä. Kansainväliset valaisinalueen standardit otetaan käyttöön Euroo­ passa yhdenmukaistettuina EN­standardeina tarvittavin eurooppalaisin muutoksin täsmennettyinä. Yhdenmukaistetuilla EN­standardeilla voidaan osoittaa tuotteen vaatimustenmukaisuus eurooppalaisten direktiivien ja asetusten olennaisiin vaatimuksiin nähden. Valaistustekniikkaa koskevat standardit valmistellaan tuotestandar­ deista poiketen eurooppalaisen komitean CEN/TC 169 eri työryhmissä, mutta valmistuttuaan myös nämä EN­standardit on saatettava sellaisi­ naan kansallisten standardien asemaan niin Suomessa kuin muissakin EU­ ja ETA­maissa. Energiatehokkuusvaatimuksiin liittyvä lainsäädäntö vaikuttaa tuotteiden lisäksi myös valaistusta koskeviin standardeihin, ja suomalaisten toimijoiden kannattaa osallistua standardien valmisteluun SESKOn asiantuntijaryhmien kautta. Artikkelissa mainitut standardit SFS­EN 15193­1:2017 Rakennusten energiatehokkuus. Moduuli M9. Valaistuksen energiatehokkuus. Osa 1: Tekniset tiedot CEN/TR 15193­2:2017:en Energy performance of buildings. Energy requirements for lighting. Part 2: Explanation and justification of EN 15193­1, Module M9 SFS­EN 12464­1 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus SFS­EN 12193 Light and lighting. Sports lighting SFS­EN 1838 Valaistussovellukset. Turvavalaistus Kuva 1. Standardin SFS­EN 15193­1 vaihtoehtoiset menetelmät rakennuksen sisävalais­ tuksen energiankulutuksen määrittämiseksi. Valaistuksen kuluttama sähköenergia Menetelmä 2 Laskettu Menetelmä 3 Mitattu Uudet tai saneerattavat rakennukset Valaistuspiirejä mittaavat energiamittarit Pikamenetelmä Oletustiedot Valaistukseen tarvittava energia Alustava vuotuinen LENI­luku Valaistukseen tarvittava energia LENI­luku Uudet tai saneerattavat rakennukset Valaistuksen tarkka suunnittelu Olemassa olevat rakennukset Valaistus­ asennuksen auditointi Menetelmä 1 Laskettu Tarkat tiedot Valaistukseen tarvittava energia LENI­luku
• 38 VALO 2/2018 PERUSTEET HALTUUN, OSA 5: HÄIKÄISY JA SEN ARVIOINTI SISÄVALAISTUKSESSA Teksti: Markku Varsila, iGuzzini Finland & Baltic Oy H äikäisy on yksi valaistuksen kiu­ sallisimpia epäkohtia. Häikäisy­ tilanteessa valaistus ei edesauta näkemistä, vaan aiheuttaa epä­ mukavuutta ja vaikeuttaa yksi­ tyiskohtien näkemistä. Näkökentän sopimaton luminanssitaso tai ­jakauma tai tason liian nopea muutos ovat häikäisyä aiheuttavia tekijöitä. Häikäisy häviää, jos luminanssierot eivät ole liian suuria ja silmä sopeutuu muuttuneisiin näköolosuhteisiin. Häikäisyn suuruuteen vaikut­ taa valon määrän lisäksi häikäisyä aiheuttavan kohteen sijainti näkökentässä. Keskellä näkö­ kenttää oleva kohde aiheuttaa eniten häikäisyä ja näkökentän yläosassa vähiten. Häikäisy voi olla kiusa­ ja/tai estohäikäisyä. Kiusahäikäisy aiheuttaa epämiellyttävän tun­ teen, mutta ei välttämättä heikennä näkemistä. Estohäikäisy puolestaan heikentää näkemistä, mutta ei välttämättä aiheuta epämiellyttävää tunnetta. Toisaalta häikäisy jaetaan suoraan ja epäsuoraan häikäisyyn. Suoraa häikäisyä aiheuttaa näkökentässä lähellä katsesuuntaa sijaitseva valonlähde. Epäsuorassa häikäisyssä valo kohdistuu silmiin näkökohteen ympäris­ tössä olevilta pinnoilta. Valaisimien aiheuttama häikäisy on yleensä suoraa, ellei kyseessä ole harsoheijastus/kiiltokuvastuminen. olettaen tilan mittasuhteiden, valaisimen asen­ nuskorkeuden, katsojan sijainnin, valaisimen sijoituksen ja tilan heijastuskertoimien olevan menetelmän oletusarvojen mukaisia. Taulukko­ menetelmän mukainen UGR­taulukko on tulos­ tettavissa DIALuxista. Valmistajat ilmoittavat valaisimen ominai­ suutena UGR­luvun, mutta miten se voi olla edellä esitetyn perusteella mahdollista? Kun valaisinvalmistaja ilmoittaa valaisimelle UGR­ luvun, käytetään yleensä oletuksena taulukko­ menetelmän tilaa 4H/8H ja heijastuskertoi mia 70 % / 50 % / 20 %, ellei valmistaja toisin ilmoita. UGR­laskennan reunaehtona on, että valaisin on katsojan kohdalta tarkasteltuna määrätyssä kokohaarukassa, joka määritellään avaruuskulmana. Tämä tarkoittaa käytännössä enintään 1 m 2 kokoista valaisinta 3 metrin päässä ja vähintään noin 20 cm läpimittaista valaisinta 10 m päässä katsojasta. Monet pieni­ kokoiset ledivalaisimet ovat isommissa tiloissa UGR­laskennan reunaehtoihin nähden liian pieniä. Kiusahäikäisyn raja­arvon lyhenne UGR L on korvattu symbolilla R UGL nimikkeistöstan­ dardin SFS­EN 12665 revisiossa. Näin ollen on odotettavissa, että symboli R UGL tulee jatkossa käyttöön myös muissa valaistusstandardeissa. UGR (UNIFIED GLARE RATING) Kiusahäikäisyä arvioidaan sisävalaistuksessa UGR­menetelmällä, vaikka yhdellä luvulla onkin hyvin haasteellista kuvata häikäisyn suuruutta. UGR­luku vaihtelee CIE 117­1995 ­raportin mukaisesti käytännössä välillä 10–30, ja mitä pienempi se on, sitä vähemmän häikäisyä esiin­ tyy. Jos UGR on pienempi kuin 10, ei valaistus aiheuta kiusahäikäisyä, ja tällöin ei ilmoiteta tark­ kaa lukua vaan UGR < 10. Kiusahäikäisylle on ase­ tettu vaatimukset standardissa SFS­EN 12464­1. Häikäisy riippuu sekä valaistusratkaisusta että tilan värityksestä, ei pelkästä valaisimesta, joten häikäisyä voidaan vähentää • pienentämällä valaisimen valoaukon luminanssia • sijoittamalla valaisimet ylemmäs ja/tai sivummalle näkökentässä • viemällä valaisimet kauemmas • pienentämällä valoaukon kokoa • lisäämällä taustaluminanssia eli valaise­ malla pintoja paremmin tai valitsemalla pinnoille vaaleampaa väritystä. UGR­menetelmään on otettu mukaan myös taulukkomenetelmä valaisimien vertailua varten. Menetelmä perustuu vakioasennukseen UGR UGR­lukua käytetään valaistusasennuksen aiheutta­ man häikäisyn suuruuden kuvaamiseen sisätiloissa. Yksikkö ja suuruusluokka UGR­luku on paljas luku vailla yksikköä. Se voi olla suuruusluokkaa 10–30. Mitä pienempi luku on, sitä pienempi on häikäisy. Kiusahäikäisylle on asetettu vaatimukset standardissa SFS­EN 12464­1, ja työ­ tiloissa UGR­luvun tulisi olla enintään 22, tieto­ konetyössä enintään 19 ja vaativissa näkötehtävissä enintään 16. Riippuvuus eri tekijöistä UGR­luku riippuu sekä valaisimen että valaistus­ asennuksen ominaisuuksista. Valaisimen luminanssin lisäksi lukuun vaikuttavat valaisimien määrä, niiden sijainti näkökentässä (ylhäällä, alhaalla, sivulla suh­ teessa katselinjaan), valaisimen projektiopinta­ala katsesuuntaan ja sen etäisyys katsojasta sekä tilan pintojen luminanssi (valaistusvoimakkuus ja väritys). KIUSAHÄIKÄISYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Eri tekijöiden vaikutus kiusahäikäisyyn voidaan päätellä laskentakaavasta. Kiusahäikäisy pienenee, jos osoittajassa olevia tekijöitä pienennetään tai nimittäjässä olevia tekijöitä kasvatetaan. L = valaisimen luminanssi katsojan suuntaan L B = taustaluminanssi A P = valaisimen valoaukon/kuvun projektiopinta-ala katsojan suuntaan r = valaisimen etäisyys katsojasta p = valaisimen sijainnista näkökentässä riippuva Guthin sijaintikerroin ? tarkoittaa summaa eli valaisimien määrän kasvaessa häikäisy kasvaa. Katsesuunta Guthin sijaintikerroin p L B 1 6.5 5 3.5 15.5 L r A P 20 40 60 80 UGR = 8 · log 10 0,25 L B L 2 · A P p 2 · r 2 ?
• Bingo. Jo yli 70 vuoden ajan me Livalilla olemme suunnitelleet ja valmistaneet ensiluokkaisia valaisimia suomalaisen muotoilun perinteitä kunnioittaen. Siksi Bingon menestys yhdessä maailman tunnetuimmista muotoilukilpailuista saa meidät tuntemaan erityistä ylpeyttä työstämme. Katso videomme: www.lival.com
• TARVETTA TEHOKKAALLE VALAISTUKSELLE? LEDVANCE.FI MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU. Valaisimemme ovat loistava yhdistelmä tyylikästä muotoilua, energiatehokasta teknologiaa ja asennuksen helppoutta hyvällä hinta-laatusuhteella. LEDVANCE LED-VALAISIMET 40 VALO 2/2018 V alaistus vaikuttaa monella tavalla ympäris­ töömme ja kaikkeen kokemaamme. Valo mahdollistaa näkemisen ja ajastaa ihmisen vireystilarytmit. Suomi tarvitsee valoalan osaajia erilaisiin tehtäviin niin yrityksiin kuin julkiselle sek­ torille, ja uusi tieto auttaa koko yhteiskuntaa. Kan­ nustaakseen opiskelijoita valaisemaan tulevaisuutta ja näkemään nykyisyyden tarkemmin Suomen Valoteknillinen Seura jakaa 2 000 euron palkinnon valaisevimmalle opinnäytetyölle. Kilpaan voivat osallistua kaikki Suomessa 1.1.2017–31.12.2018 hyväksytyt opinnäytetyöt, jotka syventyvät valoon, valaistukseen, valaistuksen ohjaukseen, valonläh­ teisiin tai valaisimiin tieteellisestä, taiteellisesta tai käytännöllisestä näkökulmasta. Kilpailuun osallistuvat opinnäytetyöt, kuten esimerkiksi pro gradu ­työt, diplomityöt, ammatti­ korkeakoulujen opinnäytetyöt ja väitöskirjat, mah­ dollisine liitteineen tulee ilmoittaa 31.12.2018 men­ nessä verkkolinkistä: www.lyyti.in/tiedonvalo2018. Kilpailun tuomaristo (Henri Juslén, Helvar Oy Ab; Marjut Kauppinen, Arkval Taite Oy; Pasi Hyyppä, Senaatti­kiinteistöt) julkistaa voittajan Valon päivän tapahtumassa Helsingissä 30.1.2019. Tuomaristo voi jakaa palkinto summan yhdelle tai useammalle opinnäytetyölle. Lisätietoja: valosto.com Heikki Härkönen heikki.harkonen@valosto.com p. 0400 869 339 V uonna 2017 ensimmäistä kertaa järjes­ tetty valaistuksen ammattilaistapahtuma saa tammikuussa jatkoa. VALO/ON 2019 kerää jälleen valaistuksen ammattilaiset yhteen, kun 29 julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esittelevät kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutuustuotteensa ja palvelunsa Tapahtumakeskus Telakalla. Kävijät pääsevät tutustumaan valaistuksen tarjoamiin ratkaisuihin niin arkkitehtuurin, valais­ tustekniikan kuin sähkösuunnittelun näkökulmista. VALO/ON 2017 keräsi kahden päivän aikana yli 1 000 valaistusalan ammattilaista. Vieraita oli laajasti eri valaistuksen alueilta, kuten arkkitehteja, sisus­ tus­, sähkö­ ja valaistussuunnittelijoita, rakennuttajia sekä kuntien ja tukkukaupan edustajia. VALO/ON 2019 tarjoaa vaikuttavaa ohjelmaa ja ajankohtaisia kansainvälisiä keynote­puheenvuoroja – esitellen näkökulmia valaistusalan haasteisiin ja tarkastellen valoa monialaisin ottein. Rento illan­ vietto mahdollistaa uusien ja vanhojen tuttavuuk­ sien tapaamisen inspiroivassa ympäristössä. Näyttelyarkkitehtina toimii Kari Lappalainen. Tapahtumakumppaneina mukana ovat muun muassa Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö­ suunnittelijat NSS ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Jyväskylän Messut Oy ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry. Tapahtuman tuottaa Luovi Productions Oy. Lisätietoja: www.valoon2019.com VALO/ON 2019 TAMMIKUUSSA TAPAHTUMAKESKUS TELAKALLA TIEDON VALO -PALKINTO VALAISEVIMMALLE OPINNÄYTETYÖLLE iStock.com/hudie mm UUSIA OHJEITA HÄIRIÖVALON ELI ”VALOSAASTEEN” RAJOITTAMISEEN K ansainvälisen valaistuskomission häiriö­ valon rajoittamista koskeva raportti CIE 150:2003 on ollut vuosia yksi CIE:n myydyimmistä julkaisuista. Tämä kertoo siitä, että häiriövaloa pidetään ulkovalaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa merkittävänä tekijänä. Raportissa esitetty raja­arvotaulukko on otettu käyttöön myös ulkotyöalueiden valaistus­ standardissa SFS­EN 12464­2 ja urheilualueiden valaistusstandardissa SFS­EN 12193. Raken­ nusten ympäristöluokitusjärjestelmissä LEED ja BREEAM ”valosaaste” on yksi luokitukseen vaikuttavista tekijöistä. Nyt CIE on päivittänyt raportin. Uudessa raportissa CIE 150:2017 Guide on the Limitation of the Effects of Obtrusive Light from Outdoor Lighting Installations, 2nd Edition ympäristö­ luokkia on viisi entisten neljän sijasta. Entiseen tapaan annetaan suurimmat sallitut valaistus­ voimakkuudet rakennusten ikkunapinnoille syntyvälle valaistusvoimakkuudelle. Taivaan valottumista pyritään estämään antamalla raja­ arvot horisontaalitason yli menevälle valolle. Nyt nämä arvot annetaan erikseen tievalaistukselle, urheilualueiden valaistukselle ja muulle ulko­ tai julkisivuvalaistukselle. Valaisimelle sallitun valovoiman raja­arvot ovat muuttuneet niin, että niihin vaikuttavat nyt valaisimen valoau­ kon projektiopinta­ala ja etäisyys havaitsijasta. Myös rakennusten julkisivujen ja valomainosten luminansseille löytyvät raja­arvot. Raportin voi hankkia CIE:n verkkokaupasta. Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenet saavat CIE:n julkaisuista 66,7 % alennuksen alennus­ koodilla, jonka saa seuran toimitusjohtajalta. MUITA UUSIA CIE:N JULKAISUJA DIS 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC­Influenced Responses to Light CIE 198-SP2:2018 Determination of Measurement Uncertainties in Photometry Supplement 2: Spectral measurements and derivative quantities CIE 229:2018 Groundwork for Measurement of Effective Intensity of Flashing Lights CIE 228:2018 Grey­Scale Calculation for Self­ Luminous Devices CIE x045:2018 Proceedings of CIE 2018 ”Topical Conference on Smart Lighting” 26–27 April 2018, Taipei, Chinese Taipei CIE x044:2017 Proceedings of the Conference at the CIE Midterm Meeting 2017 23–25 October 2017, Jeju, Republic of Korea Lisätietoja: cie.co.at 30.–31. tammikuuta Tapahtumakeskus Telakka www.valoon2019.com Kuva: Ville Malja
• TARVETTA TEHOKKAALLE VALAISTUKSELLE? LEDVANCE.FI MEILLÄ ON SIIHEN RATKAISU. Valaisimemme ovat loistava yhdistelmä tyylikästä muotoilua, energiatehokasta teknologiaa ja asennuksen helppoutta hyvällä hinta-laatusuhteella. LEDVANCE LED-VALAISIMET
• 42 VALO 2/2018 LUMINORD-VALAISINSUUNNITTELUKILPAILUN PALKITUT V uoden 2018 Luminord­valaisinsuunnittelu­ kilpailun tehtävänä oli suunnitella toimisto­ tilan työpisteen valaisin. Suomen Messu­ säätiön lahjoittaman 5 000 euron LUMINORD 2018 ­palkinnon saajaksi valittiin Antti Keskisen ja Juho Pasilan työ Hocus Focus. Sähköturvalli­ suuden edistämiskeskus STEK ry:n lahjoittaman STEK­nimikkopalkinnon, myös arvoltaan 5 000 euroa, voitti Juri Karisen ehdotus Tyyni. Palkinnot jaettiin muotoilun, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun Habitare Pro ­ammattilaistapahtumassa Messukes­ kuksessa Helsingissä 12.9.2018. Antti Keskisen ja Juho Pasilan Hocus Focus on puinen oled­paneeliin perustuva valaisin, joka tuo lämpöä ja kodinomaisuutta muuttuviin työ­ ympäristöihin. Valaisimen akselit ja saranat mah­ dollistavat valon ohjaamisen työn luokse. Valaisin sopii monenlaisiin tiloihin. Työpisteen vaihtuessa sen voi taittaa kokoon ja ottaa mukaan. Tuotteen innovatiivisuus ilmenee uuden valaisintekniikan ja ohjausjärjestelmän liittämisenä tuttuun materiaaliin. Valaisimen yksityiskohdat ovat huoliteltuja ja suun­ nitteluratkaisut teollisesti valmistettavia. Tuomariston mielestä ehdotus oli paras kilpai­ luun jätetyistä perinteisistä työpistevalaisimista. Puumateriaalia pidettiin kauniina, kodikkaana, pehmeänä ja sympaattisena. Ehdotus on muoto­ kieleltään onnistunut ja sopivan minimalistinen. Valaisimen nivelratkaisu säätömahdollisuuksineen on hyvä. Kaupallisissa valaisimissa vähän käytetyn oled­valonlähteen käyttö on perusteltua, koska valaisinrungon koko on pieni. Jatkokehitystyössä kannattanee pohtia myös perinteisemmän valonläh­ teen käyttöä valaisimen valotehon parantamiseksi. Juri Karisen mobilemaisen, akustoivan Tyyni­ kattovalaisimen valomoduulia voidaan nostaa tai laskea vaijerin varassa. Se ei vie pöytätilaa, ja valon määrä on säädettävissä työpistekohtai­ sesti. Valaisimen kiinteän heijastuspinnan kautta saadaan suora, voimakkaampi työskentelyvalo ja laipion kautta heijastettuna himmeämpi yleisvalo. Valaisimen suuri heijastuspinta on puristettu kier­ rätetystä PET­huovasta. Tuomaristo kiitteli valaisimen muotoilua, sää­ dettävyyttä ja komponenttien vaihdettavuutta. Ripustettavana valaisimena ehdotus erottui muiden joukosta. Seiniin kiinnitettävistä akustiikkapanee­ leista tuttua huopamateriaalia on käytetty kekse­ liäästi. Toimistoympäristössä akustoivalle valaisi­ melle on tilausta, joten ehdotuksen työstämistä erityisesti valaistustekniikan kannalta kannattaa jatkaa edelleen. ENEMMÄN HUOMIOTA VALAISTUSTEKNIIKKAAN Luminord­valaisinsuunnittelukilpailu järjestettiin nyt yhdeksännen kerran. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkeatasoisia valaisinratkaisuja ja näin kehittää alan teollisuudelle uusia valaisininnovaa­ tioita ja ­tuotteita. Tänä vuonna tuomaristo sai arvioitavakseen 15 ehdotusta, jotka olivat pääsääntöisesti hyvin viimeisteltyjä ja edustavia. Kilpailutehtävän tar­ koituksena oli pölyttää perinteisten toimistotilojen käsitettä, mutta täysin uutta tapaa työpisteiden valaisemiseen ei edelleenkään löytynyt. Koska työpisteen voi määrittää eri tavoin, myös ehdo­ tusten tekijät olivat tulkinneet nykyaikaisen toi­ mistoympäristön ja työpisteen vaatimukset omista lähtökohdistaan. Tälläkin kertaa useimmat ehdotusten tekijät olivat paneutuneet enemmän muotoiluun kuin valaisimen teknisiin ominaisuuksiin. Valaisimen suunnittelussa tarvitaan kuitenkin sekä taiteellista että teknistä osaamista. Muotoilualan oppilaitok­ sissa kannattaisi huomioida valaistusalalla tapah­ tuva jatkuva tekninen kehitys ja kannustaa opiske­ lijoita perehtymään aiheeseen. VALON KAUPUNKI KERÄSI ENNÄTYSYLEISÖN JYVÄSKYLÄÄN S yyskuussa järjestetty kolmastoista Valon kaupunki ­tapahtuma onnistui epävakai­ sesta säästä huolimatta hyvin ja keräsi kolmen päivän aikana 109 000 kävijää. – Olemme iloisia uudesta yleisöennätyk­ sestä. On selvää, että valo puhuttelee kaik­ kia ihmisiä ja sitä tullaan katsomaan läheltä ja kaukaa. Olen myös iloinen, että tapahtumiin tultiin Linkillä. Joukkoliikenteen ilmaismatkoja tehtiin 36 000 kappaletta, joka on 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suuret kiitokset kaikille tapahtumien järjestäjille ja kävijöille sekä yhteistyökumppaneille, sanoo palvelupäällikkö Kari Ström Jyväskylän kaupungilta. Valon kaupunki ­tapahtuma­alue kasvoi muun muassa Kauppakadulle sijoitetun Valo­ kadun ja Mattilanniemen valoinstallaatioiden myötä. – Tämä oli oikea ratkaisu, että saatiin festi­ vaaliyleisö liikkumaan laajoilla alueilla turvalli­ sesti ja ilman valtaisan yleisömäärän tuomaa paineen tuntua. Valokatu oli vastaus toiveisiin tapahtuman kehittämisen näkökulmasta. Street food, valoinstallaatiot ja ­muistot Kauppakadulla saivat yleisön viipymään alueella ja käyttämään palveluita, sanoo Jyväs kylän kaupungin Valon kaupunki ­koordinaattori Jani Ruotsalainen. Tapahtuma oli kansainvälisempi sisällöltään kuin koskaan aikaisemmin, sillä töitään esittele­ mään saapui kaikkiaan 12 valotaiteilijaa viidestä eri maasta. Mukana oli myös valtaisa joukko suomalaisia ja paikallisia taiteilijoita, toimijoita sekä oppilaitoksia. Tapahtuma piti sisällään yli 50 valoteosta tai oheistapahtumaa. – Kaikilta oheistapahtumien järjestäjiltä saatu palaute viestii sitä, että kävijöitä on ollut viime vuotta runsaammin. Tästä on hyvä lähteä seuraavaan vuoteen ja kehittää sekä sisältöjä että toimintoja edelleen, Ruotsalainen toteaa. Lisätietoja: valonkaupunki.jyvaskyla.fi Hocus Focus Tyyni
• www.osram.fi/lightingsolutions Siteco Floodlight 20 Teknisesti edistyksellinen, kestävä valonheitinperhe monipuoliseen urheiluja aluevalaistukseen. Yhdellä silmäyksellä: — 4 runkokokoa – micro, mini, midi ja maxi — valovirrat 2500lm -135000lm — kolme värilämpötilaa 3000K, 4000K, 5000K — C4-korroosioluokitus — kokonaisuudessaan klooriresistentti — useita eri valonjakoja — linssioptiikka tarkkaa valonjakoa, hyvää häikäisynestoa ja laadukasta valoa varten — resursseja säästävä modulaarinen konsepti Lisätiedot OSRAM Lighting Solutions puh. 09-8493 2200 www.osram.fi/lightingsolutions Tuotemerkkimme
• PROJEKTIUUTISIA VALO 2/2018 44 KANSALLISMUSEON BARBIE – THE ICON -NÄYTTELY ”Bling­bling” on osa Barbien maailmaa, jossa kaikki on mahdollista. Näyttelyn valomaailmaan kuuluivat goboprojisoinnit, peilipallot ja optiset kankaat. Esineiden valaisussa noudatettiin kuitenkin yhtenäistä valais­ tusratkaisua, joka koostui alta valaistuista tasoista ja kevyestä ylävalosta. Kultaisia yksityiskohtia korostettiin halogeenivalaisimilla, jotka toivat kullan lämpimän säihkeen parhaiten esiin. Sijainti: Mannerheimintie 34, Helsinki Valmistumisaika: huhtikuu 2018 Tilaaja: Museovirasto Näyttelysuunnittelu: Taina Väisänen, N.e.o Ark Oy Valaistussuunnittelu: Heli Nikunen, Valosuunnittelu HN Lisätietoja: www.vhn.fi Kuva: Heli Nikunen KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Vaasan kaupungin Kuntsin modernin taiteen museon vanhat halogeeni­ valaisimet haluttiin päivittää nykyaikaiseen ja energiatehokkaaseen ledi­ vaihtoehtoon. Tärkeä lähtökohta valaistuksen päivittämisessä oli myös mahdollisuus valaistuksen joustavaan muuntamiseen eri näyttelyiden tarpeiden mukaan. Valaisimeksi valittiin Sylvanian Concord Beacon Muse LED, joka on suunniteltu erityisesti museoiden ja gallerioiden valaistustarpeisiin. Sijainti: Sisäsatama, Vaasa Valmistumisaika: kevät 2018 Valaistussuunnittelu: Juhani Pukkinen, Vaasan kaupungin museot Lisätietoja: www.sylvania.fi Kuva: Jukka Vähälummukka RÄLSSITILANPORTTI Niittykummun metroaseman yhteyteen toteutetussa kevyen liikenteen alikulun valaistussuunnittelussa huomioitiin sen ainutlaatuinen muoto, väritys ja materiaali. Päivällä luonnonvalo siivilöityy katoslevyjen läpi luoden intiimin tunnelman. Pimeän aikaan sisätilan tarkka valaistus poimii yksityiskohdat ja muodot sekä vahvistaa värien dynamiikkaa. Geometrisesti erittäin haastavaan alikulkuun toteutettiin DALI­ohjattu valaistus. Taiteilija Lotta Mattilan eläinaiheinen taideteos ottaa haltuun koko alikulkutunnelin levittyen sen kaikille seinille sekä lähiympäristöön. Sijainti: Niittykummun metroasema, Espoo Valmistumisaika: syksy 2017 Rakennuttaja: Espoon kaupunki Valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valostudio Urakointi: Suomen Energia­Urakointi Oy Kuva: Juha Hälikkä METSÄN VALO – SKOGENS LJUS Kauniaisissa kunnioitettiin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta kuusiaiheisella ympäristötaideteoksella. Kaupungin sisään tuloväylän viereen pystytetty, kolmesta Corten­teräksisestä valokuusesta koostuva teos sai nimikilpailussa nimekseen Metsän valo – Skogens ljus. Teoksen kuusissa on kolmion muotoisia valoaukkoja, joista lediheittimien valo siivi­ löityy ulos. Jatkuvasti vaihtuvat valon värisävyt herättävät teoksen eloon. Sijainti: Kauniaistentie, Kauniainen Valmistumisaika: marraskuu 2017 Toteutus ja valosuunnittelu: Kari Alonen Lisätietoja: www.designalonen.fi Kuva: Petri Vuorio
• 45 VALO 2/2018 FREDRIKSBERG A – UUSIA TOIMITILOJA Fredriksberg A on ensimmäinen osa Vallilan Konepajan alueelle raken­ tuvasta toimistokokonaisuudesta. Rakennus tavoittelee Excellent­tason BREEAM­sertifikaattia, mikä osaltaan vaikutti valaistuksen suunnitteluun ja ohjaukseen. Fredriksbergissä on älykäs langaton Room­e­kiinteistö­ automaatiojärjestelmä, joka säätää lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta reaaliaikaisesti itseoppivalla ja optimoivalla pilvipohjaisella ohjauksella. Aulan valaistuksessa on myös paikallisohjauksia erilaisia tilaisuuksia varten. Sijainti: Konepajankuja 1, Helsinki Valmistumisaika: toukokuu 2018 Rakennuttaja: NCC Property Development Oy Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy Sähkösuunnittelu: Optiplan Oy Lisätietoja: fredriksberg.fi VALONKATU, HELSINKI Ullanlinnan yrittäjäyhdistys ry:n Valonkatu on nyt valmis, ja se valai­ see eteläistä Helsinkiä Esplanadilta Meripuistoon. Kehän muotoisten valaisimien leijuva polku elävöittää pysyvästi kulkureittejä, tuo valoa pimeään talvikauteen ja antaa katuvalaistukselle lisävoimaa. Valaisimien runko ympäröi ja suojaa kuuden watin ledivalonauhaa toimien samalla varjostimena. Valonkatu edustaa uudenlaista kaupunki suunnittelun yhteistyötä, jossa yrittäjät, asukkaat ja taloyhtiöt ovat olleet mukana. Valmistumisaika: syksy 2018 Sijainti: Korkeavuorenkatu–Kapteeninkatu, Helsinki Suunnittelu: Studio Sirkus, Riikka Steinberg Valaisintoimittaja: SAAS Instruments Oy, Håkan Långstedt Sähköurakointi: Suomen Energia­Urakointi Oy Lisätietoja: www.valonkatu.fi Kuva: Mikko Rapila HARTWALL ARENAN VALAISTUSUUDISTUS Hartwall Arenan valaistusuudistuksessa kattoon asennettiin lähes sata BUBO B3 ­suurtehovalaisinta. Uusi ledivalaistusjärjestelmä mahdollistaa valojen sytyttämisen ja sammuttamisen nopeasti. Valaistusta voidaan myös ohjata ja esimerkiksi himmentää portaattomasti. Valaisinvaihdon yhteydessä uudistettiin myös valojen ohjaus DMX­järjestelmään, joka mahdollistaa valaistustilanteiden säädöt sekä muutokset useammasta ohjauspisteestä. Uudistus tehtiin KHL­liigan valaistusohjeen mukaisesti. Vaatimuksilla varmistetaan riittävä valon määrä ja välkkymättömyys televisiointiin. Sijainti: Areenankuja 1, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2018 Valaistussuunnittelu: Ville Koivunen, Easy LED Oy Lisätietoja: www.easyled.fi Kuva: Suvi Suovaara GALLEN-KALLELAN FRESKOJEN VALAISTUS Kansallismuseon Kalevala­aiheisten freskojen valaistuksen haasteena oli asennuksen tekninen toteutus. Meyerin Superlight Nano 2 ­valaisimet (12 kpl, 3 000 K) sijaitsevat neljällä 8 x 30 cm ulokkeella. Koska freskoja katsellaan myös toisesta kerroksesta, valaisimissa on sekä ulkoinen että sisäinen hunajakenno häikäisysuojana. Tavoitteena oli mahdollisimman huomaamaton lopputulos, joka mahdollistaa freskojen tarkastelun myös luonnonvalon luomassa vastavalossa. Sijainti: Mannerheimintie 34, Helsinki Valmistumisaika: toukokuu 2018 Tilaaja: Museovirasto Valaistussuunnittelu: Heli Nikunen, Valosuunnittelu HN Lisätietoja: www.vhn.fi Kuva: Heli Nikunen Kuva: Arttu Widell
• VALO 2/2018 46 BMW LAAKKONEN JUMBO Laakkosen BMW­myymälä Jumbon kauppakeskuksessa on uusi kon­ septi – automyymälä ihmisten ja erikoismyymälöiden keskellä. Valais­ tukseen ja näyttävyyteen on satsattu tavallista autoliikettä enemmän. Autojen esittelykaistan pitkää ja dynaamista vaikutelmaa korostetaan kattoon saumattomasti upotetuilla Prolichtin 2LOOK4­valaisinrampeilla. Jokaisella autolla oli jo suunnitteluvaiheessa oma paikkansa, joten va­ laistus pystyttiin hiomaan kohdalleen suunnittelupöydällä. Myymälään asennettiin myös Prolichtin kiskospotit ja 8­osaiset, häikäisemättömät MAGIQ­uppovalaisimet. Sijainti: Kauppakeskus Jumbo, Vantaa Valmistumisaika: lokakuu 2018 Arkkitehtisuunnittelu: Arosuo Arkkitehdit Oy, Patrick Holmström Valaistusja sähkösuunnittelu: Granlund Joensuu Oy, Petri Loikkanen Lisätietoja: www.louispoulsen.fi TIEDEPUISTON KAMPUS – WINNOVA Tiedepuiston kampuksen laajan peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös ulkovalaistus. Rakennuksien ympärillä on runsaasti vanhaa puustoa, ja luontevana vaihtoehtona pylväisiin olivat Ecovalo KP ­puistovalaisimet. Rakennuksien seinille asennettiin Ecovalo R ­tuoteperheen valaisimet, joiden pelkistetty muoto sulautuu seinärakenteisiin huomaamattomasti. Pääsisäänkäynnin viheraluetta ja kävelytietä valaisevat Ecovalo BALK ­pol­ larivalaisimet, joiden korkeus on poikkeuksellisesti 2 metriä normaalin 1,2 metrin sijasta. Valaisimien väri sävytettiin julkisivujen metalliosien mukaan. Sijainti: Tiedepuisto 3, Pori Valmistumisaika: syksy 2018 Sähkösuunnittelu: Etteplan Oyj Lisätietoja: www.artequa.com KALASATAMAN TYÖPAJA-MONITILATOIMISTO Aiemmin Tilastokeskuksena tunnettuun taloon tehtiin laaja peruskorjaus, jossa toimistotilat muutettiin avariksi ja nykyaikaisiksi monitilatoimistoiksi. Energiatehokas ledivalaistus suunniteltiin DALI­ohjattavaksi ja kalustuk­ sen mukaan muunneltavaksi. Fagerhult toimitti Työpajan valaistuksen aina yleis­ ja työpistevalaistuksesta näyttäviin sisustuksellisiin yksityiskohtiin. Päivänvalo­ ja läsnäolotunnistus takaavat, että valoa on aina sopivasti. Kiinteistön perusparannukselle haetaan Gold­tason LEED­sertifiointia. Sijainti: Työpajankatu 13, Helsinki Valmistumisaika: kevät 2018 Arkkitehtisuunnittelu: Innovarch Oy Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Delta­KN Oy Sähköurakointi: Aro Systems Oy ja Caverion Suomi Oy Lisätietoja: www.fagerhult.com/fi/Referenssikohteita Kuva: Pirjo Lindfors FINGRIDIN SÄHKÖASEMAN SUOJA-AITA Fingridin Tammistossa sijaitsevaa sähköasemaa reunustava suoja­aita on noin 250 metriä pitkä aaltoileva ympäristötaidekohde, joka yhdis­ telee muotoa, väriä ja valaistusta. Teräksinen aita luo mielenkiintoisen kaupunkikuvallisen elementin vilkasliikenteisen tien varteen. Tarkasti suunnitellun valaistuksen ansiosta aita erottuu ympäristöstään ympäri vuoden – myös yöaikaan. Valaistus on integroitu aidan sisälle, ja se voidaan ohjelmoida eri väreille ja kuvioille. Sijainti: Tasetie, Vantaa Valmistumisaika: syksy 2017 Valaistussuunnittelu: FCG Arkkitehdit, Arja Sippola ja Jussi Partanen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Niko Kivioja Sähkösuunnittelu: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Niko Kivioja Valaisintoimittaja: iGuzzini Finland & Baltic Oy Lisätietoja: www.fcgarkkitehdit.fi Kuva: Jani Roininen
• OnnShop-verkkokaupan tuotetietojen ja hakuominaisuuksien ansiosta löydät nopeasti etsimäsi. Hankintojen tekeminen on helppoa ja nopeaa, ja näet myös yrityksesi tilaushistorian. OnniApp-mobiilisovelluksella näet omat hintasi Onninen Express -myymälässä ja teet keräilyt helposti omalla puhelimellasi. Kattavat tuotetiedot helpottavat asiointia. OnnShop ja OnniApp toimivat samalla käyttäjätunnuksella. Rekisteröidy verkossa: onnshop.onninen.fi Rekisteröidy käyttäjäksi nyt! OnnShop ja OnniApp Helpompaan asiointiin Onnisella! OnnShopverkkokauppa OnniAppmobiilisovellus
• 48 VALO 2/2018 MODERNI COMPASS-KATUVALAISINSARJA AEC Illuminazionen Compass­valaisinsarjan monikäyttöiset kaupunki­ ja katuvalaisimet edus­ tavat modernia muotoilua. Compass­valaisimet on suunniteltu korkeimpien laatu säädösten ja eurooppalaisten standardien mukaisesti, ja niitä on saatavilla kuudella erilaisella optiikka­ vaihtoehdolla. Korkeaa energia tehokkuutta tarjoavat Compass­valaisimet on varustettu alumiiniheijastin optiikalla. Niiden rungot ovat alumiinivalua alhaisella kupari pitoisuudella, mikä varmistaa korkean mekaanisen kestä­ vyyden ja luotettavuuden. Compass­sarjan valaisimet voidaan asentaa seinäasennuksena, suoraan pylvään päähän, valaisinvarteen tai vaijeriasennuksena. Lisätietoja: Silux Oy Ab www.silux.fi TUOTEUUTISIA COMPASS 2 COMPASS 1 DWIDE-MODUULIVALAISIN Dwide on Fagerhultin uusi alakattoon asennettava moduulivalaisin, jonka ilme poikkeaa perinteisistä ratkaisuista. Dwide tarjoaa moduulivalaistukseen uudenlaisen konseptin, jossa valaisimet antavat tilaan selkeän suunnan ja jännittävän dynaamisen ilmeen. Valaisimen kaksiosainen häikäisysuoja­ ratkaisu koostuu ylempänä olevasta häikäisyä tehokkaasti estävästä mikroprisma levystä sekä alapuolella olevasta PMMA­levystä, joka levittää valoa myös sivuillaan oleville heijastinlevyille. Ilmastoimattomaan tai ilmastoituun alakatto­ rakenteeseen upotettavaa Dwide­valaisinta on saatavana kahdessa eri koossa: 600 x 600 mm ja 300 x 1 200 mm. Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K tai 4 000 K (MacAdam 3), ja valaisimia on saatavana CLO:lla (Constant Light Output) sekä DALI­/painonappiohjauksella varustettuina. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi HELVARIN UUSI TUNNISTINPERHE Helvarin uudesta tunnistinperheestä on esit­ telyssä neljä tuotetta. Tunnistimet on suunni­ teltu parantamaan energiatehokkuutta, ja niihin sisältyy automaattinen valaistuksen ohjaus ja edistyksellinen optiikka. 320 PIR-tunnistin on erittäin herkkä tunnistin, joka havaitsee pienenkin liikkeen. Se on ihan­ teellinen toimisto­ tai kouluympäristöön. 321 multisensori on erittäin herkkä PIR­liike­ tunnistimen ja valoanturin yhdistelmä. 322 korkeiden tilojen multisensori tarjoaa valaistuksen automaattisen ohjauksen korkeuk­ sista, joihin normaalit tunnistimet eivät sovellu. 341 käytävä PIR-tunnistin on erityisesti käytä­ viin suunniteltu liiketunnistin, jossa on erittäin hyvä kattavuus ja tunnistusalue. Lisätietoja: Helvar Oy Ab www.helvar.com 320 341 SKYWALKER – INNOVATIIVISTA MUOTOILUA TOIMISTOON Työpistevalaisimeksi suunniteltu Fagerhultin Skywalker vie minimalistisuuden aivan uudelle tasolle. Valaisimessa uusimmat tekniset rat­ kaisut on verhoiltu eleganttiin muotoon. Siro Skywalker on kapeimmillaan vain 11,5 mm ja leveimmilläänkin ainoastaan 36 mm. Valaisimen uusi Beta Opti Nano ­häikäi­ sysuoja varmistaa tilaan mahdollisimman hyvän valaistuksen ilman kiusallista häikäisyä. Skywalker tarjoaa lisäksi laaja­alaista ja tasaista epäsuoraa valoa, jonka luovat Batwing­valon­ jako yhdessä teknisen häikäisysuojakalvon kanssa. Skywalkerin valonjako on suora/epäsuora, 40/60 tai 30/70. Valaisimen 1270 mm pitui­ sen rungon väri on valkoinen tai musta. Väri­ lämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K tai 4 000 K (MacAdam 3). CLO (Constant Light Output) ja DALI­/painonappiohjaus ovat valaisimissa vakiona. Saatavana ovat myös vetokytkinhim­ mennys­, e­Sense ActiLume­ ja Tunable White ­versiot. Lisätietoja: Fagerhult Oy (09) 777 1580 www.fagerhult.fi EXAKTOR-VALAISIMIA SAATAVISSA CASAMBI-OHJAUKSELLA Casambi on käyttäjä ystävällinen, liitäntälaite­ ja valaisinvalmistajasta riippumaton langaton Blue­ tooth­ohjausjärjestelmä, joka on nyt saatavilla Moln­ledipaneeleihin sekä osaan toimisto­ ja teollisuusvalaisimista. Valaistusta voidaan ohjata puhelimella tai tabletilla, johon on ladattu ilmainen Casambi­sovellus. Lisätietoja: Proton Lighting Suomi Oy 010 387 2270 www.proton.fi
• · · Yleisvaloa antavat Led-valaisimet · Kaiutinmoduuli · Kulkutieja opastavat valaisimet Suunnittele oma valaisimesi ! www.bega.de/en Uudet modulaariset kaupunkitilojen valoelementit · Wifi-moduuli · Valvontakamera · Suunnattava Led-kohdevalaisin SAATAVILLA SEURAAVAT VAKIOMODUULIT: www.hedtec.fi valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 www.hedtec.fi valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000
• 50 VALO 2/2018 NOVUS ATTENZIA – IHMISLÄHTÖISTÄ JA ÄLYKÄSTÄ VALAISTUSTA Monipuolinen Novus Attenzia ­tuoteperhe luo miellyttävän työympäristön ja auttaa keskitty­ mään. Valaisimet eivät ole ainoastaan tehokkaita ja toimivia vaan myös tyylikkäitä. Attenzia­tuoteperheen pöytä­ ja toimisto­ valaisimia on saatavana kolmea eri mallia useilla värivaihto ehdoilla ja lisäosilla. Attenzia­ tuoteperhe sopii ominaisuuksiltaan erityisesti projekteihin, jotka vaativat valaistukselta laajen­ tumiskykyä ja mukautuvuutta eri olosuhteisiin. Älykkäitä Attenzia­valaisimia on mahdollista saada liike­ ja hämärätunnistimella varustet­ tuina. Novus Attenzia space active HCL ­valaisi­ mella voidaan luoda työtilaan ihmislähtöistä valaistusta. Ihmislähtöisellä valaistuksella luo­ daan biologisesti tehokkaita valaistusratkaisuja hyödyntämällä valaisimen värilämpötilan säätöä ja älykkäitä valonohjausjärjestelmiä. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedtec.fi ELEGANTTI TRACKLIGHT SPOT LEDVANCE Tracklight Spot on kompakti ja ele­ gantti kohdevalaisin esimerkiksi myymälöihin, kah­ viloihin, näyttelytiloihin ja gallerioihin. Valaisimen avauskulmaa voidaan muuttaa helposti heijastinta vaihtamalla. Valaisimet toimitetaan 24° heijas­ timella, 15° ja 38° heijastimet ovat tilattavissa erikseen. Valaisimien värintoisto on erinomainen (R a > 90), erityisesti punaisen sävyt toistuvat erittäin hyvin. Myös valon laatu on erinomainen (? 3 SDCM) ja kiusahäikäisy vähäinen (UGR < 16). Alumiinirunkoisia Tracklight Spot ­kiskovalaisimia on saatavana kolmella eri runkovärillä: mattaval­ koinen, mattamusta ja betoninharmaa. Käänty­ vien ja pyörivien nivelten ansiosta valaisimet on helppo suunnata (0–350º kääntö, 0–90º kallistus). Tracklight Spot ­valaisimet sopivat yleisimpiin 3­piirisiin kosketinkiskoihin, kuten Global Trac ja Unipro. Valaisimia on saatavana kolmea eri tehoa: 25 W (1 900 lm @ 4 000 K), 35 W (2 800 lm @ 4 000 K) ja 55 W (4 200 lm @ 4 000 K). Värilämpö­ tilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Valaisimille myönnetään viiden vuoden takuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy (09) 7422 3300 www.ledvance.fi SYVÄSÄTEILIJÄ VAATIVAAN KÄYTTÖÖN VP2504 on energiatehokas ja kestävä liikuntahal­ lien, teollisuustilojen ja varastojen IP66­luokiteltu ledikattovalaisin. Liitäntälaite ja muu elektroniikka on erotettu ledien lämmöstä, ja näin varmistetaan valaisimen pitkä käyttöikä ja elinkaari tehokkuus myös lämpimissä tiloissa. VP2504 voidaan kiin­ nittää sangasta kattoon, seinään, valaisinkiskoon tai vaijeriin. Valaisinta on saatavana useilla optii­ koilla kahta hyötyvalovirraltaan tehokasta versiota: 150 W (21 000 lm) ja 200 W (26 000 lm). Optiona on DALI­ tai älykäs iLumnet­ohjaus. Valaisimen elinikä on yli 100 000 h (L 80 B 10 C 10 T a 25 °C). Lisätietoja: Lumous Lighting 010 470 8899 lumous.fi MOON PUBLIC CROSS IK10 – PLAFONDEJA ULKOTILOIHIN Moon Public ­ulkovalaisinperheen tuoreimmat tulokkaat ovat Moon Public Cross IK10 I ja II, jotka ovat tyylipuhtaita, IP65­luokiteltuja plafon­ deja ulkotilojen valaistukseen. Valkoisen, har­ maan ja antrasiitin väreissä saatavat valaisimet ovat omiaan esimerkiksi asuinalueiden, tunne­ leiden, käytävien, autotallien ja teollisuuskiin­ teistöjen valaistusratkaisuissa. Valaisinten kupu on iskuja ja UV­säteilyä kestävää polykarbonaattia, ja valaisimet kestä­ vätkin hyvin myös vaativia olosuhteita (IK10). Valaisimissa on pikaliittimet, ketjutusmahdol­ lisuus ja korotettu taustapuoli pinta­asennet­ tavaa kaapelia varten. Värilämpötila, 3 000 K tai 4 000 K, on valittavissa helposti sisään­ rakennetun DIP­kytkimen avulla. Valaisimissa on vaihdettava ledimoduuli. Asennus tehdään kätevästi suoraan 230 V jännitteeseen, ja valaisin on helppo huoltaa. Lisätietoja: Hide­a­lite 0207 499 499 www.hidealite.fi MODERNI KERAAMINEN LEDISEINÄVALAISIN Belfioren 2304 on italialainen käsintehty IP20­ luokiteltu lediseinävalaisin, jota on saatavana myös DALI­himmennyksellä. Valkoinen valaisin on suoraan päälle maalattavissa ilman pohja­ käsittelyä. Lisäksi saatavilla on kuusi valmista väriä: ruskea kivi, harmaa kivi, musta kivi, ruoste, patinoitu kupari ja kulta. Värilämpötilavaihto­ ehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K ja valo­ virtavaihtoehdot 1 700 lm, 1 800 lm ja 1 900 lm. Lisätietoja: Lumina Valaistus Oy 044 243 9474 www.luminavalaistus.fi
• Ihmislähtöinen valaistuksenohjaus lisää viihtyvyyttä ja edesauttaa paranemista energiatehokkaasti www.helvar.com AIRAMIN FLOOD-VALONHEITTIMET Airamin Flood­valonheittimet tarjoavat kustannus­ tehokkaat, pitkän elinkaaren ratkaisut vaativaan käyttöön. Sarjan heitinvalikoimassa on kahta eri valonjakoa. Sivusuunnassa laajalle valaisevat mallit (WB) on tarkoitettu rakennusten seinustojen ja julkisivujen tai maiseman kohdevalaistukseen. Epäsymmetriset mallit (asym) sopivat esimerkiksi pysäköintialueiden, puistojen ja ulkoilutilojen aluevalaistukseen. Huohotusventtiili estää huurteen ja kondenssi­ veden kerääntymisen valaisimeen. IP66­luokitellun Flood­heittimen rungon väri on harmaa (RAL9006) ja värilämpötila 4 000 K. Heitinvalikoimassa on neljä tehoa: 40, 80, 150 ja 200 W. Valaisimilla on ilkivaltaluokitus IK08. Lisävarusteena on saatavana pylväskiinnike halkaisijaltaan 60 mm pylväälle. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 www.airam.fi MONIPUOLISET GEWISS-VALAISIMET Oy Hedtec Ab ja italialainen Gewiss S.p.A. ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Hedtec toimii Gewiss­tuotteiden virallisena maahantuojana Suomessa. Smart 3 ­sarja koostuu tehokkaista, pieni­ kokoisista ledivalaisimista, jotka on valmistettu polykarbonaatista. Ne ovat ihanteellisia asen­ nusympäristöihin, joiden korkeus on alle neljä metriä. Valaisimet ovat pöly­ ja vesitiiviitä (IP69) sekä iskunkestäviä (IK08). Valaisimia on saa­ tavana kolmea kokoa: 800 mm, 1 200 mm ja 1 600 mm. Smart 4 ­sarjan valaisimia voidaan käyttää valonheittiminä ja korkeiden tilojen highbay­ valaisimina. Ne soveltuvat erityisesti korkeiden teollisuustilojen valaisemiseen. Smart Pro ­ledivalaisinsarjasta löytyvät keski­ ja suuritehoiset valonheittimet esimerkiksi urheilu kentille, valaisinmastoihin ja lentokentille. Valonheittimet ovat energiatehokkaita, ja ne on helppo asentaa. ESALITE­valikoimassa on innovatiivisia ledi­ valaisimia ja ­valonheittimiä, jotka on suunniteltu tarjoamaan paras suorituskyky kaikissa teolli­ suuden sovelluksissa niin sisällä kuin ulkona. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedtec.fi SMART 3 SMART 4 FL SMART PRO ESALITE FL
• 52 VALO 2/2018 ESTEETTINEN JA MINIMALISTINEN TWINDOT RZB:n Twindot­sarjassa yhdistyvät minimalis­ tinen muotoilu sekä viimeisin teknologia, ja sarjan valaisimet soveltuvat arkkitehtuuriltaan monenlaisiin tiloihin. Suorakaiteen muotoisista versioista (1 500 x 350 mm ja 1 200 x 350 mm) on mahdollista luoda myös lineaarista valoviivaa. Sarjasta löytyy lisäksi neliön (645 x 637 mm), timantin (645 x 700 mm) ja ympyrän ( Ø 645 mm) muotoisia versioita. Twindot­valaisimen läpinäkyvä mikroprisma­ heijastin luo tilaan miellyttävän pehmeän ja häikäisemättömän valon. Valaistus on tasaista sekä laajaa suoralla ja epäsuoralla valonjaolla, 55/45. Valaisin on ihanteellinen ratkaisu toimis­ toihin (UGR < 19), ja se täyttää toimistovalaistuk­ sen vaatimukset (SFS­EN 12464­1). Valaisimia on saatavissa valon värilämpötiloilla 3 000 K ja 4 000 K tai säädettävänä 2 700–6 500 K. Sarjasta löytyvät sekä DALI­ että langattomasti säädet­ tävät Bluetooth (smart+free) ­versiot. Ledien käyttöikä on 60 000 h (L 100 , CLO). Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com I-VALO DAVI – PÄIVITETTÄVÄ LEDIVALAISIN DAVI on erityisesti teollisuuden valaistustarpei­ siin suunniteltu laadukas kotimainen ledivalaisin päivitysmahdollisuudella. Valaisimen tekniikan voi tarvittaessa vaihtaa eli valaisinta ei tarvitse elinikänsä päätyttyä korvata kokonaan uudella. Varaosien saatavuus on taattu, kun tarjolla on aina viimeisin leditekniikka, joka varmuudella soveltuu samaan runkoon. Valaisimen mekaaninen rakenne on erittäin luotettava ja kestävä. DAVI on varus­ tettu I­Valon tehokkaalla suodatintekniikalla. • T a ­luokka: ?25 °C…+60 °C (mallista riippuen) • Valovirta: 4 400–27 500 lm (ottoteho: 34–166 W) • Valonjako: leveä tai keskileveä • Elinikä: L 70 B 50 50 000 h @ T a maks., L 70 B 50 100 000 h @ T a +25 °C • Kotelointiluokka: IP65, IK­luokka: IK08 • Värintoisto: R a > 80 • Värilämpötila: 4 000 K • MacAdam­arvo: 3 SDCM • Ohjaus: DALI tai ON/OFF • Runkomateriaali: alumiini • Sulkulasi: karkaistu turvalasi tai akryyli, kirkkaana ja mattahimmennettynä Lisätietoja: I­Valo Oy 010 501 3000 www.i­valo.com FLINDT – VEISTOKSELLISTA VALOA Uusi Flindt­seinävalaisin tuo rohkeaa, veis­ toksellista valoa niin sisä­ kuin ulkotiloihinkin. Valaisimen tyylikäs muotokieli perustuu Flindt­ pollarista tuttuun kaarevuuteen, jonka ansiosta valo hehkuu pehmeästi eri suuntiin. Sivulta kat­ sottuna Flindt­seinävalaisin muistuttaa ohutta ellipsiä, joka koostuu kahdesta päällekkäisestä soikiosta. Soikea muoto nousee hieman irti asennuspinnasta, mikä tekee valaisimen ulko­ näöstä kevyen ja leijuvan. Kolmen erikokoisen Flindt­seinävalaisimen ( Ø 200 mm, Ø 300 mm ja Ø 400 mm) värivaihtoehdot ovat alumiinin­ harmaa, valkoinen ja Corten. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy www.louispoulsen.fi ALARIK – BPM LIGHTINGIN UUTUUS ALARIK­järjestelmässä yhdistyvät räätälöinnin vapaus ja magneettisten lisätarvikkeiden tuoma asennuksen helppous. Profiili on saatavilla ripus­ tettavana, pinta­asennettavana sekä upotettavana. Valittavana on erilaisia valaisinyksiköitä: tehokkaat alasvalot, ledi moduulit sekä monipuoliset spotit. Magneettisten lisätarvikkeiden paikkaa voidaan helposti muunnella. Lisätarvikkeet ovat räätälöi­ tävissä kohteen vaatimusten mukaan värilämpö­ tilansa ja avautumiskulmansa osalta. ALARIK on saatavilla DALI­, 1–10V­ tai PushDim­himmennys­ tekniikoilla. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 www.decolight.fi KLOSS – NYKYAIKAINEN KOMEROVALAISIN Hide­a­liten Kloss­komerovalaisin on pieni­ kokoinen ja kätevä ledivalaisin, jossa on on/off­ katkaisin esimerkiksi vaatekomeroiden, varas­ tojen ja vaatehuoneiden liuku­ ja saranaovia varten. Valaisin on helppo asentaa erillisen kaksoisläpiviennillä varustetun taustakappaleen ansiosta. Lisäksi siinä on irrotettavat pikaliittimet ketjutusmahdollisuudella sekä läpivienti kaa­ pelin pinta­asennusta ja taipuisaa suojaputkea varten. Valaisimen sisäänrakennettu ledimoduuli mahdollistaa kytkemisen suoraan 230 V jännit­ teeseen. Valaisimen rungon väri on valkoinen ja värilämpötila 3 000 K. Lisätietoja: Hide­a­lite 0207 499 499 www.hidealite.fi
• Myymälät Urheilutilat Logistiikka Teollisuus Ulkovalaistus Sisävalaistus Rexeliltä valaistus kohteeseen kuin kohteeseen OTA YHTEYTTÄ Timo Mattila, kehityspäällikkö timo.mattila@rexel.fi 010 5093 582 rexel.fi
• 54 VALO 2/2018 PIXER LED – NYKYAIKAISEN TYÖYMPÄRISTÖN VALAISTUKSEEN Pixer LED on tehokas (jopa 150 lm/W), matalan kiusahäikäisyn (UGR < 19) omaava, T­listakat­ toon uppoasennettava toimistovalaisin. Pixer LED koostuu neljästä yksittäisestä, erikseen kor­ keussäädettävästä valaisinmoduulista. Moduuli­ rakenne mahdollistaa valaistuksen muokkaa­ misen nopeasti muuttuvissa työympäristöissä. DALI­ ja SwitchDim­mallien lisäksi saatavilla ovat myös Casambi­ ja ActiveAhead­valonoh­ jausjärjestelmillä varustetut mallit vastaamaan nykypäivän energiansäästövaatimuksiin. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy (09) 5421 2100 www.sylvania.fi LITEPOLE JA LEDIMODUULI 540 – TYYLIÄ JA TUNNELMAA Siteco Litepole on modernin tyylikäs, muuntau­ tumiskykyinen ja edullinen katu­ ja aluevalaisin. Ledimoduuli 540:n avulla voidaan päivittää tek­ nisesti vanhentuneet valaistusratkaisut helposti ja energiatehokkaasti. Siteco Litepole tarjoaa edistyksellistä valaistustekniikkaa: modulaarisen rakenteen, erinomaisen valotehokkuuden (jopa 117 lm/W) ja näkömukavuuden sekä ainutlaa­ tuisen optisen ohjauksen. Kolme valonjakoa takaavat Litepolen monipuolisen soveltuvuuden niin kapeille kaduille (P1.0a), leveämmille teille (ST1.2a) kuin puisto­ ja pysäköintialueillekin (PL1.2s). Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K tai 4 000 K (optiona oranssi sävy), ja valovirta on mallista riippuen 1 310–3 100 lm. Litepoleen on saatavilla vakiona huurrettu tai kirkas kupu ja tilauksesta täysin yksilöllisesti kuvioitu kupu. Valaisimen moduuliosa on saa­ tavilla valkoisena tai harmaana ja tilauksesta kaikissa RAL­ ja AKZO­väreissä. IP65­ ja IK06­ luokiteltujen valaisimien käyttöikä on 100 000 h (L 80 B 10 ), ja niillä on viiden vuoden takuu. Lisätietoja: OSRAM Oy, Lighting Solutions (09) 8493 2200 www.osram.fi/lightingsolutions MODERNI ULKOVALAISIN INTEGROIDUILLA PISTORASIOILLA Sg:n uusi Spike on moderni ja monikäyttöinen sarja seinävalaisimia, joita on saatavana kahdella 230 V pistorasialla varustettuina. IK08­luokitellut valaisimet ovat ketjutettavissa ja pintakaapeloita­ vissa. Valaisimia on saatavana pelkällä alasvalolla tai alas­/ylösvalolla, ja ne ovat himmennettävissä vaihehimmennyksellä. Jauhemaalattujen alumii­ nisten valaisimien värivaihtoehdot ovat grafiitti, musta ja valkoinen. Yleisimpiä käyttökohteita ovat parvekkeet, terassit, piha­alueet ja talojen ulko­ seinät. Valaisimilla on täysi tuotetakuu 5 vuotta ja korroosiotakuu 10 vuotta. Lisätietoja: SG Armaturen Oy www.sg­oy.fi JÄTTIMÄISIÄ VALOTEHOSTEITA GOBOLED 7-PRO -VALONHEITTIMELLÄ GRIVEN GoboLED 7­Pro ­valonheittimellä voi hei­ jastaa vaikuttavia visuaalisia kuvioita pitkienkin matkojen päähän yhdellä kirkkaalla ledivalolla (6 500 K). Ulko­ ja sisäkäyttöön soveltuva valonhei­ tin kykenee heijastamaan monipuolisesti logoja, värikuvioita ja valotehosteita seitsemän pyörivän ja vaihdettavan goboheijasteen, neljän kiinteän goboheijasteen sekä kahdeksan värirenkaan avulla, ja niitä voidaan ohjata valonheittimessä olevan kiinteän näytön avulla. Täysin säänkestävä (IP66) GoboLED 7­Pro on helppo asentaa, ohjel­ moida ja ottaa käyttöön. Erikoiset animaatiot, pulssi­ ja strobovalotehosteet, moottoroidut tar­ kennukset ja lineaarinen himmennys mahdollista­ vat näyttävän valoshow’n missä tahansa. Lisätietoja: Ideafix Oy 0207 545 060 www.ideafix.fi RA – LINJAKAS UUTUUS TYÖPISTEVALAISTUKSEEN Exaktorin Ra on erittäin siro epäsuoralla valon­ jaolla varustettu työpistevalaisin. Vain 27 mm korkea, kangaspäällysteisellä liitosjohdolla varustettu valaisin sopii monenlaisiin työpis­ teisiin. Valaisimesta on saatavilla Dim Easy ­vetokytkinhimmentimellä varustettu versio sekä Auto active+ ­versio, joka on varustettu älykkäällä itseoppivalla läsnäolotunnistimella ja vakiovalo­ohjauksella. Auto active+ ­versio ei vaadi ulkoista ohjauskaapelointia tai ohjel­ mointia. Lisätietoja: Proton Lighting Suomi Oy 010 387 2270 www.proton.fi
• 55 VALO 2/2018 VALOTAPAHTUMIA 2019 valosto.com/tapahtumat TAMMIKUU 5.–9.1.2019 Helsinki Lux Helsinki www.luxhelsinki.fi 14.–20.1.2019 Köln, Saksa imm cologne www.imm­cologne.com 18.1.–2.2.2019 Kuusamo ja Ruka Polar Night Light Festival lightfestival.fi 19.–20.1.2019 Lappeenranta Asunto & Rakentaja ´19 www.pohjolanmessut.fi 23.–24.1.2019 Tampere Verkosto www.verkostomessut.fi 25.–27.1.2019 Vantaa Rakenna & Remontoi www.rrmessut.fi 29.1.2019 Helsinki Korjausrakentaminen korjausrakentaminen.messukeskus.com 30.1.2019 Helsinki Valon päivä valosto.com 30.–31.1.2019 Helsinki VALO/ON 2019 www.valoon2019.com 31.1.2019 Basel, Sveitsi LED­Forum 2019 ledforum.ch 31.1.–3.2.2019 Herning, Tanska Formland www.formland.com HELMIKUU 1.–3.2.2019 Tampere Asta Rakentaja www.asta.fi 1.–24.2.2019 Kööpenhamina, Tanska Copenhagen Light Festival copenhagenlightfestival.org 2.–3.2.2019 Ylivieska Rakenna­Sisusta­Asu Ylivieska messu.com 2.–7.2.2019 San Francisco, Yhdysvallat SPIE Photonics West spie.org/conferences­and­exhibitions/photonics­west 5.–7.2.2019 Lontoo, Iso­Britannia Surface Design Show www.surfacedesignshow.com 5.–8.2.2019 Amsterdam, Alankomaat Integrated Systems Europe www.iseurope.org 5.–9.2.2019 Tukholma, Ruotsi Stockholm Furniture & Light Fair www.stockholmfurniturelightfair.se 7.–10.2.2019 Reykjavik, Islanti Winter Lights Festival winterlightsfestival.is 8.–10.2.2019 Turku Rakenna & Sisusta www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/rakenna­sisusta 9.–14.2.2019 Milano, Italia Euroluce www.salonemilano.it 13.–15.2.2019 Lyon, Ranska Lighting Days www.lighting­days.com 23.–24.2.2019 Kuopio Rakenna ja Asu www.kuopionnayttely.fi 24.–27.2.2019 Guangzhou, Kiina Prolight + Sound Guangzhou prolight­sound­guangzhou.hk.messefrankfurt.com 27.2.–1.3.2019 Las Vegas, Yhdysvallat Strategies in Light www.strategiesinlight.com 27.2.–1.3.2019 Wels, Itävalta World Sustainable Energy Days www.wsed.at MAALISKUU 5.–7.3.2019 Lontoo, Iso­Britannia futurebuild www.futurebuild.co.uk 5.–7.3.2019 México, Meksiko ELA Expo Lighting America www.expolightingamerica.com 5.–7.3.2019 Dubai, Arabiemiirikunnat Middle East Electricity www.middleeastelectricity.com 8.–10.3.2019 Jyväskylä Jyväskylän Rakennusmessut www.jklrakennusmessut.fi 12.–13.3.2019 New York, Yhdysvallat LEDucation leducation.org 13.–15.3.2019 Varsova, Puola LIGHT 2019 lightfair.pl/en 21.–23.3.2019 Addis Abeba, Etiopia LIGHTEXPO 2019 expogr.com/ethiopia/lightexpo 29.–31.3.2019 Turku Piha & Puutarha www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/piha­puutarha 30.3.2019 20.30–21.30 Earth Hour www.earthhour.fi 30.–31.3.2019 Seinäjoki Pytinki pytinki.fi/pytinki HUHTIKUU 2.–5.4.2019 Frankfurt, Saksa Prolight + Sound pls.messefrankfurt.com 2.–5.4.2019 Moskova, Venäjä MosBuild www.mosbuild.com 4.–6.4.2019 Jakarta, Indonesia INALIGHT 2019 www.inalight­exhibition.net 4.–7.4.2019 Helsinki Kevätmessut kevatmessut.messukeskus.com 6.–7.4.2019 Joensuu Rakenna­Sisusta­Asu Joensuu messu.com 6.–9.4.2019 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) event.hktdc.com/fair/hklightingfairse­en 10.4.2019 Helsinki Taloyhtiö 2019 taloyhtiotapahtuma.net 12.–14.4.2019 Tampere Supermessut www.supermessut.fi 12.–14.4.2019 Oulu Rakentaja 2019 Oulu www.pohjois­suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja­2019­oulu 13.–14.4.2019 Pietarsaari Rakenna­Sisusta­Asu Pietarsaari messu.com 27.–28.4.2019 Rovaniemi Rakentaja 2019 Rovaniemi www.pohjois­suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja­2019­rovaniemi 27.–28.4.2019 Lahti Pihapiiri www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/pihapiiri 27.–28.4.2019 Kotka Kotkan Remontoi & Rakenna ­messut kotrak.expomedia.fi 29.–30.4.2019 Dubai, Arabiemiirikunnat Middle East Lighting Design Summit 2019 www.lightingsummit.com TOUKOKUU 7.–10.5.2019 Göteborg, Ruotsi Elfack elfack.com 13.–14.5.2019 Utrecht, Alankomaat Horticultural Lighting Conference – Europe horticulturelightingconference.com/europe 15.–16.5.2019 Jyväskylä Yhdyskuntatekniikka 2019 www.yhdyskuntatekniikka.fi 15.–16.5.2019 Tampere elexpo www.easyfairs.com/fi/real­estate­expo­2019/elexpo­2019 16.5.2019 Trieste, Italia International Day of Light Flagship Event www.lightday.org 21.–23.5.2019 Philadelphia, Yhdysvallat LIGHTFAIR International www.lightfair.com SVS:n kursseja 2019 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja www.valoakatemia.fi.
• VALO­lehden tukijayritykset: