• 2/2022 RANTA-TAMPELLAN moni-ilmeinen aluevalaistus Raportti syksyn valaistusmessuilta Hotelli Tornin julkisivut eheästi esiin valolla
• VALO/ON 2023 tuo jälleen yhteen 28 julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esittelemään kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutuustuotteensa sekä palvelunsa. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Suvilahden Kattilahallissa 1.–2.2.2023 kello 14–21. VALO/ON 2023 on kutsuvierastapahtuma. Mikäli olet kiinnostunut vierailemaan tapahtumassa, ota yhteyttä osoitteessa valo-on.fi. Tervetuloa.
• 3 VALO 2/2022 AJANKOHTAISTA 6 Onko messuille menemistä? SUUNNITTELU 30 Hyvinvointia mukautuvalla ja älykkäällä valaistuksella kouluihin ja työympäristöihin PROJEKTIT 10 Ranta-Tampellan moni-ilmeinen aluevalaistus 18 Valo tuo historiallisen hotelli Tornin julkisivut eheästi esiin 24 Auringon laulu on ylistys luonnolle ja valolle VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 40 Valonvälähdyksiä 44 Projektiuutisia 48 Tuoteuutisia 18 24 6 2 /2 02 2 10 VALO/ON 2023 tuo jälleen yhteen 28 julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esittelemään kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutuustuotteensa sekä palvelunsa. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Suvilahden Kattilahallissa 1.–2.2.2023 kello 14–21. VALO/ON 2023 on kutsuvierastapahtuma. Mikäli olet kiinnostunut vierailemaan tapahtumassa, ota yhteyttä osoitteessa valo-on.fi. Tervetuloa.
• Kerralla kunnollista Laajasta Onnline-valaisinvalikoimasta vaihtoehto joka kohteeseen
• 5 VALO 2/2022 minimiarvoa korkeampi. Tässäkään arvo ei tar­ koita sitä, että kyseistä valaistusvoimakkuutta on pidettävä päällä jatkuvasti. Arvo on laitettu taulukkoon muistuttamaan valaistussuunnitte­ lijaa siitä, että hän suunnitelmaa tehdessään miettii, voiko kohteessa tulla vastaan tilanteita, joissa valoa tarvittaisiin lisää. Alussa mainittu suunnitteluohje oli var­ maankin tarkoitettu osin vitsiksi samaan tapaan kuin kansakouluaikoinani esitetty kompa­ kysymys. Siinä kysyjä pyytää kuulijoita mainit­ semaan viisi napaseudun eläintä. Vastaus on esimerkiksi kolme hyljettä ja kaksi jää karhua. Toisaalta annetun ohjeen voisi tulkita toisin­ kin. Sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa annetaan arvot myös seinä­ ja kattopintojen valaistus voimakkuuksille. Nämä arvot ovat huo­ mattavasti korkeampia kuin aiemmassa stan­ dardiversiossa. Ehkä suunnittelija tarkoittikin ohjeessaan, että valaisimia pitää valaistavassa tilassa olla useita. Yhdellä valaisimella tai valai­ sintyypillä ei aina voi täyttää kaikkia annettuja vaatimuksia varsinkin, kun standardi antaa myös raja­arvot valaisimien synnyttämälle häikäisylle. Wordin oikeinkirjoitusohjelma ei tuntenut käyttämääni kirkastin­sanaa. Toisaalta kirkas­ taminen tarkoittaa, kuten himmentäminen­ kin, valon määrän muuttamista vain yhteen suuntaan. Uusi ohje onkin siksi: ledi, ledi, ledi, säädin, säädin, säädin. Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA E räs TV:stä tuttu sisustussuunnittelija lupasi aikoinaan antaa kuusi ohjetta valaistuksen suunnitteluun. Ohjeet olivat: halogeeni, halogeeni, halo­ geeni, himmennin, himmennin, himmennin. Nyt halogeenit ovat poistuneet markkinoilta, joten halogeenin tilalla on varmaankin ledi. Valaistuksen säätötarvetta sen sijaan esiintyy usein. Viime aikoina olen alkanut miettiä, pitäisikö himmennin korvata ”kirkastimella”. Monessa tilanteessa olisi hyvä saada hetkellisesti lisää valoa. Silloin toivoo, että valaistus olisi suun­ niteltu siten, että valon määrää voidaan kas­ vattaa ilman, että täytyy hankkia lisävalaisimia tai vaihtaa valonlähteitä. Tarve voi syntyä siitä, mitä kulloinkin ollaan tekemässä eli hienom­ min sanottuna näkötehtävän vaativuudesta. Esimerkiksi joidenkin opiskelijoiden kovalla lyijy kynällä laadittuja heikosti erottuvia koe­ vastauksia luettaessa tarvittava valon määrä ei ole sama kuin hyvää painomustetekstiä luet­ taessa. Elintarvikkeen suolaprosenttia ei saa selvitetyksi tuote selosteen pienellä kirjoitetusta tekstistä huonossa keittiövalaistuksessa. Tarve voi johtua myös henkilökohtaisista ominai­ suuksista. Vein kerran isälleni kaksi tehokasta loistelamppuvalaisinta, jotta hän voisi vaihtaa ne omakotitalomme autotalliin hehkulamppu­ valaisimien tilalle. Mennessäni käymään kesä­ asuntona pitämässämme mummolassa huoma­ sin, että hän oli kuitenkin asentanut antamani valaisimet tuvan kattoon. Arvaatte, että valoa oli paljon. Kysyin häneltä, miksi hän ne valaisimet oli sinne asentanut. Vastaus oli, että vanha ihminen tarvitsee paljon valoa. Osittain tähän tähtäävät myös uuden tänä syksynä suomenkielisenä julkaistun sisätyö­ paikkojen valaistusstandardin taulukko­osaan tehdyt muutokset. Niissä työskentelyalueelle esitetyn vaaditun pienimmän valaistusvoimak­ kuusarvon lisäksi on annettu myös muutettu eli ”modified”­arvo, joka on yhtä tai kahta porrasta HIMMENTÄMISESTÄ SÄÄTÄMISEEN Kannen kuva: Simo Suomalainen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELY­ keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Totti Helin, Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237­3907
• 6 VALO 2/2022 Teksti: Tapio Kallasjoki ONKO MESSUILLE MENEMISTÄ? K oronapandemia on ollut synkkää aikaa tapahtumajärjestäjille. Tämä koskee varsinkin messuja, joissa suuri määrä ihmisiä on lähikon­ taktissa toistensa kanssa. Messuja yritettiin aluksi siirtää eteenpäin pahimman korona­aallon yli, mutta pandemian pitkitty­ misen takia niitä jouduttiin lopulta perumaan. Kaikki tämä aiheutti paljon turhauttavaa työtä sekä messujärjestäjille että niille yrityksille, jotka olivat aikeissa osallistua messuille. Lopulta tänä syksynä päästiin siihen tilan­ teeseen, että messuja oli mahdollista järjestää. Siksi monet messut, jotka on totuttu näkemään määrättynä aikana vuodesta, järjestettiinkin poikkeavaan aikaan. Tämä koski myös Jyväs­ kylän Sähkö Valo Tele Av ­messuja ja Frankfurtin Light + Building ­tapahtumaa. Jyväskylän messut pidettiin 7.–9.9.2022. Paviljongin 230 näytteilleasettajaa ja yli 10 000 messuvierasta saivat tilanteen näyttämään siltä, että on jälleen palattu normaaliin aikaan. Myynti­ johtaja Ilari Tervakangas myhäili tyytyväisenä, että on taas mukava nähdä hymyileviä kas­ voja. Jyväs kylän messujen keskeinen anti onkin fyysisissä tapaamisissa näytteilleasettajien ja Valaistuksen lisäksi myös tilan ääni­ maailmalla on vaikutusta siihen, kuinka miellyttävä ja toimiva tila on. Light + Building ­messuilla oli lukuisia esimerkkejä akustoivien elementtien yhdistämisestä valai­ simiin. Kuva: Tapio Kallasjoki kollegoiden kesken. Valaistusala on merkittävä osa sähkömessuja. Tämä näkyi paitsi näyttävinä messuosastoina myös siinä, että tapahtuman nimessä Valo ja Tele ovat vaihtaneet paikkaa. LIGHT + BUILDING Light + Building poikkesi aiemmista tapahtu­ mista. Tämä näkyi myös messujen nimessä Light + Building Autumn Edition. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä korostettiin myös messujen iskulauseessa: ”Business is made between people”.
• 7 VALO 2/2022 Edellisessä keväällä 2018 pidetyssä tapah­ tumassa oli yli 2 700 näytteilleasettajaa 55 maasta ja kävijöitä 220 000. Nyt näytteilleaset­ tajia oli yli 1 500 ja maita 46. Kävijöiden määrä oli yli 92 000. Poissa olivat erityisesti suuret toimijat valtavine messuosastoineen, ja osa messuhalleista oli suljettu. Koronarajoitusten takia tuttu täyteen pakattu ”Kiina­halli” puuttui myös. Messut pidettiin sunnuntaista torstaihin 2.–6.10.2022, joten ne olivat yhtä päivää aiem­ paa lyhyemmät. Maanantai 3.10. oli Saksojen yhdistymisen vuosipäivä (Tag der Deutschen Einheit) ja näin ollen myös kansallinen vapaa­ päivä. Kaikesta tästä huolimatta messuilla oli niin paljon nähtävää ja koettavaa, että ainakaan messuvieraan ei tarvinnut katua käyntiään. Frankfurtin messuilla saa hyvän käsityk­ sen siitä, mitkä asiat ovat valaistusalalla nyt esillä. Kilpailu ledien valotehokkuudessa näyt­ tää nyt laantuneen, kun fysiikan lait alkavat tulla vastaan. Ennusteiden mukaan valkoisen ledin valotehokkuus voi suurimmillaan olla noin 250 lm/W, jos valonlähteelle halutaan sisävalaistukseen riittävän hyvä värintoisto. Suurimmat ledituotteille ilmoitetut arvot ovat jo yli 200 lm/W. Ihmiskeskeinen valaistus ja sitä myötä valaistuksen säätö ja ohjaus sekä UV­C­ säteilyn käyttö nousivat esille monilla osastoilla. IHMISKESKEISTÄ VALAISTUSTA Ihmiskeskeisestä valaistuksesta (Human Centric Lighting) eli valaistuksesta, joka ottaa huomi­ oon visuaalisen vaikutuksen lisäksi myös valon ei­visuaaliset vaikutukset, on puhuttu jo pit­ kään. Eri tahot ja tuotteita valmistavat yritykset käyttävät samasta asiasta myös muita termejä. Kansainvälisen valaistuskomission käyttämä termi on Integrative Lighting. Valon vaikutus vuorokausirytmiin perus­ tuu silmässä oleviin luontaisesti valoherkkiin ganglio soluihin (ipRGCs – Intrinsically photo­ sensitive retinal ganglion cells). Näiden solu­ jen herkkyyskäyrä standardoitiin vuonna 2018. Tavanomaisessa valkoista valoa tuottavassa ledissä on loisteaineen alla sinistä valoa tuot­ tava ledi. Tämän ledin aallonpituushuippu on noin 440 nm:n kohdalla, jolloin ledillä saa­ vutetaan suuri valotehokkuus. Valoherkkien ganglio solujen herkkyyskäyrän (ns. melanopic spectrum) huippu on kuitenkin 490 nm:n koh­ dalla. Tämän johdosta ledikomponenttien valmistajat ovat ryhtyneet tekemään valkoisia ledejä, joissa korostetaan tätä spektrin aluetta. Spektrin parantaminen ja muokkaaminen enemmän päivänvaloa vastaavaksi johtaa toi­ saalta siihen, että valonlähteen valotehokkuus pienenee, mutta toisaalta haluttuun biolo­ giseen vaikutukseen tarvittava valon määrä vähenee. Tämä johtaakin mielenkiintoiseen pohdintaan siitä, kummalla tavalla näitä vaiku­ tuksia kannattaa hakea: lisäämällä perinteisen ledivalaistuksen määrää vai käyttämällä parem­ man spektrin omaavia valaisimia, jos energian­ kulutus on molemmissa vaihtoehdoissa sama. Valmistajat näyttävät myös pyrkivän siihen, että ihmiskeskeisen valaistuksen voisi ostaa suoraan ”valmiissa laatikossa” tuotteena. Valaistussuun­ nittelun merkitystä ei kuitenkaan pidä unohtaa. UV-C-LAITTEITA Koronapandemia nosti esiin vanhan keinon käyttää sisäilman ja pintojen desinfioinnissa lyhytaaltoista ultraviolettisäteilyä. Perinteisesti tätä saadaan aikaan elohopeapurkauslampulla. Elohopeapurkauksen 254,7 nm:n aallonpituus­ alueen säteily toimii hyvin kaikenlaisten virus­ ten ja bakteerien desinfioinnissa. Ongelmana säteilyn käytössä on, että se ärsyttää silmiä ja ihoa, joten sitä ei voi suoraan kohdistaa kohti YLINNÄ Koronapandemia toi uudet 222 nm:n aallonpi­ tuusalueella toimivat UV­C­desinfiointilaitteet markkinoille. Kuva: Messe Frankfurt Exhibition GmbH / Petra Welzel KESKELLÄ Samsungin ledeillä voidaan toteuttaa valai­ simia, joissa valon spektriä voidaan säätää aallonpituus­ alueella, joka vaikuttaa voimakkaasti valoherkkien ganglio­ solujen toimintaan. Aamulla valo tahdistaa ihmisen sisäisen kellon ja pitää vireystilaa yllä. Illalla lämminsävyinen valo mahdollistaa melatoniinin erittymisen ja valmistautumisen nukkumiseen. Vastaavia tuotteita löytyy monilta muiltakin valmistajilta. Kuva: Samsung YLLÄ Linssillä varustetussa valaisimessa valonjakoa sää­ detään yleensä valonlähteen ja linssin välistä etäisyyttä muuttamalla. Light + Building ­messuilla palkitulla Ledil Oy:n linssillä se voidaan tehdä myös linssiä kiertämällä. Kuva: Tapio Kallasjoki
• 8 VALO 2/2022 ihmisiä. Desinfiointikeinona käytetään siksi ns. upper­air­laitteita, joilla säteily suunnataan huonetilan yläosaan. Koronapandemian alussa tehdyissä tutkimuksissa todettiin kuitenkin, että myös hyvin lyhyen 222 nm:n aallonpituusalueen säteily desinfioi tehokkaasti sekä ilmaa että huonepintoja. Lisäksi säteily ei aiheuta hait­ taa ihmisille tai eläimille. Säteily synnytetään krypton kloridiin perustuvalla eksimeerilampulla. Nyt näitä erilaisiin tiloihin soveltuvia valmiita 222 nm:n laitteita esiteltiin messuilla usealla osastolla. Laitteisiin rakennettu sisäinen ajastin jaksottaa säteilyä siten, että vuorokautinen säteilymäärä ei ylitä sallittuja raja­arvoja. VALOA KASVEILLE Myös kasvivalaistus oli Light + Building ­mes­ suilla näyttävästi esillä. Kasvivalaistuksessa ei tarkastellakaan lukseja vaan yksikkönä on ?mol/m 2 /s eli neliömetriä kohden vastaanotet­ tujen fotosynteesiaktiivisten fotonien määrä sekunnissa. Valon spektri vaikuttaa lisäksi eri tavoin eri kasveihin, joten asia ei ole lainkaan yksinkertainen valaistustekniikan osaajalle­ kaan. Koska kasvi yleensä näyttää vihreältä, se tarkoittaa, että kasvi heijastaa hyvin vih­ reän aallonpituuden säteilyä. Vastaavasti kasvi absorboi lyhyitä sinisiä ja pitkiä punaisia aallon­ pituuksia. Näillä aallonpituuksilla on siten suuri merkitys kasvin kehittymiselle. Koska ledeillä voidaan tuottaa säteilyä hyvin kapeilla halu­ tuilla aallonpituusalueilla, niillä voidaan sää­ dellä kasvin kehittymistä. Ledeistä saadaankin paras hyöty sisäkasvatustiloissa ja kerrosvilje­ lyssä. Perinteisesti kasvihuoneissa käytetään suurpainenatriumlamppuja. Saneerattaessa vanhoja kasvihuoneita osa suurpainenatrium­ lampuista korvataan usein ledivalaistuksella. Suurpainenatriumlamppujen etuna on niiden tuottama lämpö, jota voidaan hyödyntää talvikautena kasvihuoneiden lämmityksessä. RoHS­direktiivin on ennustettu poistavan suur­ painenatriumlamput Euroopan markkinoilta vuonna 2027. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä, ja jos toteutuu, niin mitä seurauksia siitä on valaistuksen eri aloille. HYVÄSTIT LOISTELAMPUILLE Loistelamput poistuvat nopealla tahdilla Euroopan markkinoilta Ecodesign­ ja RoHS­ direktiiveihin perustuvien toimeenpanosää­ dösten takia. Näillä näkymin ilman kiinteää lii täntälaitetta olevat yksikantaloistelamput ja T5­rengasloistelamput poistuvat helmikuussa sekä T5­ ja T8­loistelamput elokuussa 2023. Valonlähdevalmistajat lupaavat tarjota kor­ vaavan tuotteen monille poistuville lampuille. Kyseessä on tällöin jokin ledivaloputki. Toinen vaihtoehto on luonnollisesti hankkiutua eroon vanhasta valaisimesta ja vaihtaa tilalle uusi. Korvaavat valonlähteet eivät täysin vastaa pois­ tuvia tuotteita. Yleensä ledivalonlähteen valo­ tehokkuus on suurempi kuin loistelampun, joten vaihdossa säästetään energiaa. Usein myös valovirta on pienempi kuin loistelampulla. Tätä kompensoidaan sillä, että ledivalonlähde ei ole ympärisäteilevä. Suunnattu valo voi toimia hyvin, kun kyseessä on suora tai täysin epäsuora valaistustapa. Aina näin ei kuitenkaan ole. Sil­ loin lopputulos on syytä varmistaa kokeilemalla. Esimerkiksi korvattaessa 55 W 2G11­kan­ tainen yksikantaloistelamppu valmistajan ehdottamalla ledivaloputkella teho ja samalla energiankulutus putoavat alle puoleen ja valo­ virta noin 25 %. Lampun elinikä puolestaan kasvaa 13 000 tunnista 30 000 tuntiin, mikä pidentää lampunvaihtoväliä. Lampun hinta ja sähkön hinta puolestaan määrittävät sen, YLINNÄ Ledeillä voidaan tuottaa kasveille sopivaa valoa yhteyttämiseen, pituus­ ja paksuuskasvuun sekä kukintaan. Kuva: Nelly Hakala KESKELLÄ Valaisinpylväät eivät tulevaisuudessa palvele pelkästään valaistusta. Niihin voidaan yhdistää muun muassa erilaisia sensoreita, äänentoistoa, videovalvontaa, auton lataus pisteitä ja tietoliikenneverkon tukiasemia. Kuva: Tapio Kallasjoki YLLÄ Valonlähdevalmistajat ovat kehitelleet runsaasti uusia korvaavia lamppuja keväällä 2023 Euroopan markkinoilta poistuvien yksikantaloistelamppujen tilalle. Kuva: Tapio Kallasjoki
• TX-MOVE Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com MYYMÄLÄVALAISTUKSEEN Multilumen 1-osainen max 5550 lm tai 2-osainen valaisin max 10400 lm Useita avautumiskulmia On/off tai DALI KALLISTUS 90° saakka 15° välein MITAT pituus 569 mm leveys 57 mm korkeus 77 mm VALONVÄRIT 927, 830 ja 840 ASENNUS kolmivaihekisko RUNGON VÄRI alumiini, musta tai valkoinen kuinka edulliseksi vaihto tulee. Tukkuliikkeiden nettohintojen perusteella ledituotteen hinta on nyt viisinkertainen loistelamppuun verrattuna. Tuotantomäärien kasvaessa hinnoilla on onneksi taipumus laskea. MESSUJEN TULEVAISUUS Sekä Jyväskylän että Frankfurtin messut osoitta­ vat, että messuilla on paikkansa tulevaisuudes­ sakin. Messujen kokoa ja kestoaikaa kannattaa varmaan miettiä. Messujen anti saattaa olla niin laaja, että kävijä saa vain pintaraapaisun kai­ kesta esillä olevasta pitkälläkin messukäynnillä. Toisaalta saattaa olla toiveena nähdä ”kerralla kaikki”. Jyväskylässä messuilla oli omia tieto­ iskulavoja, joilla esiteltiin sekä tuote uutuuksia että muita ajankohtaisia asioita. Frankfurtissa monet valmistajat olivat rakentaneet tätä varten seminaaritilan omalle osastolleen. Isoilla mes­ suilla messuvieraalla on usein kiire jo seu­ raavalle osastolle, joten hän ei välttämättä malta jäädä kovin pitkää esitystä kuuntelemaan. Varmaan monella taholla mietitään uusia ide­ oita messumaailmaan. Odotankin innolla, mitä keväällä 2024 pidettäviltä seuraavilta Jyväskylän ja Frankfurtin messuilta löytyy. YLLÄ Orgaanisten ledien (OLED) ryntäystä markkinoille on odotettu pitkään. Light + Building ­messuilla sitä ei vielä ollut nähtävissä. Ilmeisesti yhtenä syynä on tuotteiden vaatimaton valotehokkuus, joka tosin näytteilleasettajien mukaan on jo noin 90 lm/W. Toisena syynä lienee niiden korkea hinta. Autot ovat perinteisesti olleet tuotteita, joihin uudet valonlähteet ovat tulleet ensimmäiseksi. Auton hinnassa ei valonlähteen hinta näyttele suurta osaa. Esimerkkejä autotekniikan uusista valaistusratkaisuista ovat Audin OLED­takavalot sekä laser­ajovalot. Sivun kuvat: Tapio Kallasjoki VASEMMALLA YLLÄ Ledit mahdollistavat mitä erilaisim­ pien valoviivojen toteuttamisen. VASEMMALLA ALLA Suunnittelijoiden lisäksi messukävi­ jöiden joukossa on myös valaisinvalmistajia, jotka etsivät tuotteisiinsa sopivia valmiita komponentteja. Ledivalon­ lähteiden lisäksi heille löytyy messuilta paljon valmiita tuotteita, kuten erilaisia valoa ohjaavia kalvoja.
• 10 VALO 2/2022 Teksti: Marjukka Puolakka Ranta-Tampellan uusi asuinalue rakentuu Tampereen keskustan kupeeseen Näsijärven rannalle. Rakennettu kaupunkiympäristö limittyy luonnonympäristöön sen julkisissa ulkotiloissa, jotka valo tuo hillitysti esiin. Iltaisin kalusteisiin integroitu valaistus kutsuu luokseen, ja valoisan aikaan kanavan reliefipinnat elävät päivänvalon vaihteluissa. T ampellan vanhalla tehdasalueella sijaitsevan Ranta­Tampellan raken­ taminen alkoi vuonna 2016, ja koko alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2030 mennessä. Ranta­ Tampellassa on panostettu erityisesti julkisten ulkotilojen rakentamiseen. Alueen sydän on asuintalojen väliin raken­ nettu kanava, joka kulkee Näsijärveltä Tammer­ kosken suulle. Alueella on kerrostalojen sekä katu­ ja aukiotilojen lisäksi useita puistoja ja laiturialueita, jotka kutsuvat ajanviettoon ja Näsijärven maisemien ihailuun. Näsijärven rantaa myötäilevällä alueella kulkee pyöräilyn ja jalankulun väylä sekä rantaraitti. Rakennettu kaupunkiympäristö ja luonnon­ ympäristö limittyvät Ranta­Tampellassa oma leimaisella tavalla. Alueen länsikulman Nyrkkä kallion luonnonmukainen teema jatkuu Näsijärven rannassa olevaan Kiiskisaarenpuis­ toon, joka työntyy pistoina korkeiden asuin­ rakennusten väliin. Kanava rantoineen ja siltoi­ neen on kaupunkimaista aluetta, joka päättyy idässä koko alueen urbaaneimpaan osaan, Gustaf Aspin aukioon. RANTA-TAMPELLAN MONI-ILMEINEN ALUEVALAISTUS
• Ranta­Tampellan uusi asuinalue on Tammerkosken ympäristön viimeinen laaja uudisrakentamisalue. Valaistus tuo alueen julkisia ulkotiloja hillitysti esiin. Kuva: Simo Suomalainen
• 12 VALO 2/2022 MINIPOLLARIEN VALO PYYHKII LAITURIN PINTAA Pääosin täyttömaalle rakennetun alueen ulko­ tilojen materiaaleina on käytetty luonnonkiveä ja betonikiveä sekä valubetonipintoja. Laiturit ja kalusteet on rakennettu eri puulajeista. Kävely­ teiden nupukivet ovat peräisin Hämeenkadun raitiovaunutyömaalta. – Rannat on rakennettu Tampereen Ranta­ tunnelista louhitusta kivestä. Kivenlohkareita on aseteltu niin, että aallot rikkoutuvat ennen rantaa ja luovat tyrskyjä, jotka ilmentävät Näsi­ järven voimaa. Rannalla on myös veteen joh­ tavia askel­ ja oleskelukiviä sekä istumakiviä linnuille, Muurinen kertoo. – Ranta­alueille ja kanavanrannan tun­ tumaan luotiin ihmisen mittakaavaista valais­ tusta paikkoihin, joissa viivähdetään pimeän aikaan vaikkapa maisemia ihailemaan. Valaistus­ tavoissa ja valaisinvalinnoissa keskeistä oli, että järvelle pääsee mahdollisimman vähän hajavaloa, sanoo valaistussuunnittelija Simo Suomalainen Ramboll Valostudiolta. Näsijärveen laskeutuvalla puistoalueella pollarit on sijoitettu rannan tuntumassa kul­ kevan reitin varrelle niin, että niiden väliin jää hämärämpiä alueita, jotta rannalla istuskelija pystyy näkemään hämärällä myös järvelle. Ranta raitin metrin korkuiset pollarit ovat man­ tereen puolella kulkuväylää, jotta järvinäkymä pysyy mahdollisimman avoimena. Rantapuistossa on myös 38,5 sentin kor­ kuisia minipollareita. – Ranta­alueilla valaistus on sovitettu niin, että näkymä järvelle ja toisaalta järveltä mante­ reelle olisi mahdollisimman häiriötön. Valo tulee matalalta, ja esimerkiksi oleskelulaitureiden mini­ pollareissa on 180 asteen avauskulma, jolloin valo pyyhkii puulaiturin pintaa, sanoo Pasanen. LEDINAUHOJEN INTEGROINTI VAATI SOVITUSTYÖTÄ Alueella on neljä betonisiltaa ja kaksi teräksistä kävelysiltaa. – Kanavan yli kurkottavat betonisillat ovat jykevämmästä päästään jännitetty kallioon, ja toisesta päästä ne on tuettu laakereilla kanava­ muuriin. Kevyemmät terässillat lepäävät laake­ roituina rantamuurien päällä, kertoo arkkitehti Hanna Hyvönen Ylitys Oy:stä. Kanavan reunoilla on useita oleskelu alueita ja sen itäpäässä veteen laskeutuva leveä porras­ alue. Valaistusta on integroitu monin paikoin silta­, porras­, laituri­ ja kaiderakenteisiin. – Valaistuksen lähtökohtana oli, että se puhuu samaa kieltä ympäristösuunnittelun sekä ainutlaatuisen silta­ ja kanava­arkkitehtuurin kanssa. Valaisimista itsestään haluttiin mah­ dollisimman huomaamattomia etenkin järven rantaan sijoittuvassa Kiiskisaarenpuistossa, jossa aava järvimaisema on pääosassa, sanoo maisema­arkkitehti Krista Muurinen Maisema­ arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy:stä. – Valaistusta on integroitu rakenteisiin, ja toisaalta arkkitehtuurin elementtejä, kuten siltoja, korostetaan myös valolla esiin. Yleinen turvallisuutta tukeva ja liikkumista helpottava valaistus muodostuu alueen yleis­ ja erikois­ valaistuksen kokonaisuudesta. Ratkaisujen räätälöinti eri kohteisiin oli suunnittelutyön vaativin vaihe, kun osien tuli sopia saumatto­ masti yhteen, sanoo kohteen katu­ ja erikois­ valaistuksen toteutussuunnitelmat laatineen Ramboll Valostudion suunnittelupäällikkö Reija Pasanen. YLLÄ Pollarit valaisevat rantaraittia ja sen ympäristöä. Järvelle pääsevä hajavalo pyrittiin minimoimaan. Kuva: Simo Suomalainen ALLA Oleskelualueiden minipollareissa on 180 asteen avauskulma, jonka avulla ne suuntaavat valoa puulaiturien pintaan. Kuva: Skyfox, Marko Kallio ALINNA Valo tuo kanavan ylittävät sillat kauniisti esiin. Rakenteisiin integroidut valaistusratkaisut vaativat paljon teknistä sovitustyötä. Kuva: Simo Suomalainen
• VALO 2/2022 13 Ranta­Tampellan sydän on sen läpi kulkeva kanava, joka kulkee Näsijärveltä Tammerkosken suulle. Kuva: Skyfox, Marko Kallio
• 14 VALO 2/2022 – Valaistus tukee kanavaa ylittävien suh­ teellisen lyhyiden siltojen vaakasuuntaista muotoa. Käsijohteisiin integroidulla valaistuk­ sella haluttiin korostaa sillan yli johtavaa liikettä ilman sitä katkaisevia valaistustolppia, Hyvönen jatkaa. Kanavanrannan oleskelualueiden puisiin nojailukaiteisiin integroitujen ledinauhojen valo kutsuu viivähtämään alueella. Kanavan länsipäätteessä on kiipeilyseinä, jonka pohjana on käytetty kanavan muurien teräsmuotteja. Kiipeilyseinä on valaistu nauhamaisesti sen yläpuolella olevan katselutasanteen alapohjaan integroidulla valaistuksella. Näin kiipeilyseinä, kanava ja Myllysaarensilta muodostavat koko­ naisuuden, jossa ulkotilojen virtaviivainen liike korostuu. Kaikki rakenteisiin integroidut valaistus­ ratkaisut vaativat teknistä sovittamista, jotta ledinauhat, liitäntälaitteet ja johdotukset saatiin rakenteiden sisään piiloon. Ledinauhat olivat pisimmillään noin 47­metrisiä. – Valaisintuotevalinnoissa pyrittiin välttä­ mään pienoisjännitteellä toimivia ledinauhoja, jotka vaativat kaiderakenteeseen nähden isoh­ kon liitäntälaitteen. Verkkojännitteellä toimi­ vien ledinauhojen pienet tasasuuntaajat saatiin piilotettua kapeiden kaiteiden sisään, sanoo Ramboll Valostudion sähkö­ ja valaistussuun­ nittelija Rosa Rissanen. Verkkojännitteisten ledinauhojen haas­ teeksi muodostuivat niihin yhteensopivat pie­ nemmällä johtimien poikkipinnalla varustetut sähkönsyöttökaapelit, joille piti löytää kytkentä­ pisteet katuvaloverkkoon mahdollisimman läheltä ledinauhaa erityisesti pitkien ledinauho­ jen toimivuuden takaamiseksi. Kaupunkikuvassa haluttiin välttää sähkön jakokaappeja ja erillisiä kytkentäkoteloita, jolloin kytkentäpaikkoja pii­ lotettiin penkkien alle tai muihin rakenteisiin. ERIKOISSUUNNITTELU ULOTTUI PYLVÄISIIN ASTI Kanavan pitkien rantamuurien pintakerros muo­ dostuu suurista valubetonielementeistä, joiden saumat on häivytetty epäsäännöllisellä reliefi­ kuviolla. Kanavan pitkilläkin suorilla osuuksilla on pieniä taitteita, jotka muuttavat muurille tulevan päivänvalon suuntaa ja herättävät reliefit eloon valon ja varjon vaihteluissa. Päivänvalon vuorokausivaihteluita kanavan reliefeillä tutkittiin tarkasti suunnitteluvaiheessa animaation keinoin. – Päivänvalo piirtää kauniisti reliefin sivu­ pintoja, ja valo väreilee myös veden heijas­ tuksissa. Valo­ ja varjoefektien johdosta kana­ vanranta ei ole koskaan tylsä, vaan se elää vuorokauden ja päivänvalon rytmin mukaan, toteaa maisema­arkkitehti Muurinen. Kaikki Ranta­Tampellan alueen valaisin­ pylväät ovat erikoismalleja, jotka suunni­ teltiin yhdessä pylväsvalmistajan kanssa. Pylväs valaisimien muotoilussa oli oleellista rakennelujuuden ja kytkentätilojen riittävyyden optimoiminen siten, että valaisinpylväs yhdessä valaisimen kanssa näyttää visuaalisesti hyvältä kokonaisuudelta. – Erityisin Ranta­Tampellan valaisin­ pylväistä on kanavanrannan pylväs, joka mitoi­ tettiin kestämään sekä pylvään latvan valaisin että kanavanrannan betonireliefin valaistukseen suunnitellut goboprojektorit, joita saatetaan kiinnittää samaan pylvääseen yhdestä kolmeen YLINNÄ Kaikki Ranta­Tampellan alueen valaisinpylväät räätälöitiin kohdetta varten. Alueen valaistus on yhdistelmä yleis­ ja erikoisvalaistusta. Kuva: Simo Suomalainen KESKELLÄ Kanavan päässä oleva kiipeilyseinä on valaistu sen yläpuolisen katselutasanteen alapohjaan integroidulla nauhamaisella lediratkaisulla. Kuva: Jussi Murole YLLÄ Kanavan rantamuurien reliefit heräävät eloon päivän­ valon vaihteluissa. Suunnittelussa päivänvalon vaihteluita tutkittiin animaation avulla. Kuva: Maanlumo
• 16 VALO 2/2022 TAMPEREEN RANTA-TAMPELLAN JULKISET ULKOTILAT Tilaaja: Tampereen kaupunki / Kaupunki­ ympäristön palvelualue / Rakennuttaminen Maisema-arkkitehtisuunnittelu: Maisema­arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy Siltojen ja kanavan arkkitehtija rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pontek Oy / Ylitys Oy Siltojen ja kanavan geosuunnittelu: Insinööritoimisto Arcus Oy Kiiskisaarenpuiston rantarakenteet ja Gustaf Aspin aukion rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy Kiiskisaarenpuiston geotekninen suunnittelu: AFRY Finland Oy Gustaf Aspin aukion porraskiveysten tekninen toteutussuunnittelu: Aihio Arkkitehdit Oy Katu-, liikenneja kunnallistekninen suunnittelu: Tampereen kaupunki Valaistusja sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy Asemakaava pohjautuu Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:n kutsu kilpailun pohjalta laatimaan viite suunnitelmaan. Valaistustuotteita: Integroidut ledinauhat: Airam Rigel II Puistokäytävien ja puistojen valaisinpollarit: Focus Lighting Sky Bollard Oleskelulaitureiden minipollarit: SIMES Microreef Katu­, jalankulku­ ja pyöräväylien pylväs­ valaisimet: AEC I­Tron Kanavarannan katujen pylväsvalaisimet: AEC Ecorays Puistojen pylväsvalaisimet: AEC Arya Puistoalueiden kohdevalonheittimet: Meyer Lighting Superlight Nano Myllysaaren alikulkusillan valaisimet: BEGA Floodlight Valaisinpylväät: Tehomet Oy Ohjausjärjestelmä: C2 SmartLight Oy Ranta­Tampellan julkiset ulkotilat on Vuoden Ympäristörakenne 2021 ­kilpailun voittaja. – Puisto sijaitsee osittain maanalaisen pysäköintihallin kannen päällä, jolloin pylväi­ den perustamiseen tavallisesti käytettäville vakio jalustoille ei ollut riittävästi tilaa eikä maa­ ainetta jalustojen perustuksia varten. Puisto­ käytävän ja puiston keskellä olevaa leikki aluetta valaiseville pylväille valmistettiin matalat teräk­ siset erikoisjalustat. Rakennusten lähellä on matalampi pollarivalaistus, jotta valo ei häiritse asukkaita, Rissanen jatkaa. OLESKELUALUEIDEN LÄMMIN VALO Ranta­Tampellan katualueiden valaistusta ohja­ taan kuten muillakin Tampereen kaupungin alueilla niin, että valaistus syttyy ja sammuu auringonnousun ja ­laskun mukaisesti ja him­ menee yöaikaan. Laiturien minipollareiden runko on niin pieni, että siihen ei mahdu yöhimmennykseen pystyvää liitäntälaitetta. Rakenteisiin integroituja ledinauhoja ei voida himmentää, mutta ne ovat ohjattavissa pois päältä yön ajaksi. Betonireliefejä valaise­ maan suunniteltujen goboprojektorien sähkön­ syöttö on suunniteltu niin, että projektorit ovat erikseen ohjattavissa ja tarvittaessa sammutet­ tavissa esimerkiksi yön ajaksi. Katuvalaisimet on varustettu NEMA­liitti­ millä, joihin voidaan tarvittaessa liittää ulkoisia ohjainlaitteita esimerkiksi valaisimien yksilöllistä ohjausta varten. Tampereen kaupungin suunnitteluohjeen mukaan valon värilämpötila on kaduilla sekä jalankulku­ ja pyöräväylillä 4 000 kelviniä. – Järven ja kanavan rannoilla sekä puis­ toissa, joissa on pollareita ja kalusteisiin integ­ roitua valaistusta, valon värilämpötila on läm­ pimämpi 3 000 kelviniä. Tätä lämpimämpää, hehkulampun kaltaista valoa näkee asuin­ rakennusten pihavalaistuksessa. Kanavanrannan betonireliefejä valaisevien projektorien väri­ lämpötilaksi on valittu 6 300 kelviniä, Pasanen sanoo. Suunnitteluhankkeena Ranta­Tampellan alue on ollut poikkeuksellisen laaja ja pitkä­ kestoinen. – On harvinaista, että näin laajan kokonai­ suuden suunnittelussa on saanut olla mukana yleissuunnittelusta toteutussuunnitteluun ja työmaavalvontaan asti. Monesti tilaajat eivät sitoudu kilpailutyöhön aivan loppuun asti. On hienoa, että tässä näin ei ole käynyt ja suun­ nittelu on edennyt vuosi vuodelta samalla porukalla, Muurinen toteaa. kappaletta. Itse pylväs koostuu tyven lieriö­ osasta ja latvan kartio­osasta, jolloin lieriöosalla saatiin lisää kytkentätilaa ja kartio­osalla sau­ maton yhteensopivuus valaisimeen, Rissanen kertoo. Kiiskisaarenpuistossa erikoisratkaisuja tar­ vittiin myös pylväiden pystytykseen. Jalankulku­ ja pyöräväylillä valon värilämpötila on 4 000 kelviniä. Kalusteisiin integroidun valaistuksen värilämpötila on lämpimämpi 3 000 kelviniä. Kuva: Simo Suomalainen
• Uutuudet korkealaatuiseen valaistussunnitteluun hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 BEGA Ylivoimaisen laaja valikoima ulkoja sisävalaisimia on kehitetty asiakkaidemme korkeaa vaatimustasoa varten. Uudistetut valonheittimet ja alasvalot on nyt saatavana myös portaattomasti säädettävällä BEGA Zoom-optiikalla, mikä lisää joustavuutta sopivan valokeilan löytämiseksi kaikissa kohteissa. Ultra-black heijastimenreunan nanopinnoitteella minimaallinen hajavalon tuotto. Saatavissa mm. Uppo-ja pintamallisiin alasvaloihin sekä maahan upotettaviin valaisimiin. Käy tutustumassa syksyn kaikkiin uutuuksiin! GOBO-valonheittimet Valonheitinsarja zoom-optiikalla Ultra-black alasvalot
• 18 VALO 2/2022 VALO TUO HISTORIALLISEN HOTELLI TORNIN JULKISIVUT EHEÄSTI ESIIN Helsingin hotelli Torni on saanut arvoisensa julkisivuvalaistuksen, jonka kerroksellisuus korostaa ylöspäin kapenevan torniosan pystypintoja. Koevalaistukset auttoivat sekä valaistusilmeen hahmottamisessa, valaisinvalinnoissa että valotasojen määrittämisessä. Teksti: Marjukka Puolakka
• 19 VALO 2/2022 H elsingin ytimessä sijaitsevan Solo Sokos Hotel Tornin julkisivun uusi valaistus tuo lähes 70 metriä kor­ kean rakennuksen näyttävästi esiin iltojen pimeydessä. Pääkaupungin ikonisen maamerkin julkisivu valaistiin hotellin laajamittaisessa peruskorjauksessa, joka val­ mistui keväällä 2022. Arkkitehtitoimisto Jung & Jungin suun­ nitteleman Tornin esikuvana oli 1920­luvun amerikkalainen kaupunkirakentaminen. Vuonna 1931 valmistunut 13­kerroksinen Torni oli Hel­ singin ensimmäinen ”pilvenpiirtäjä”, ja sen ulkoarkkitehtuuri edustaa klassismia. Hotel­ liin liitettiin vuonna 1981 sen vieressä oleva, vuonna 1903 rakennettu, nelikerroksinen jugendtyylinen asuintalo Kyllikki. Hotellissa on 154 huonetta, joista 15 on sviittejä. Vuodelta 1836 olevan asemakaavan vuoksi Tornilla ei ole suojelumerkintää, mutta perus­ korjaus tehtiin kaupunkikuvallisesti ja kulttuuri­ historiallisesti merkittävän rakennuksen arvoja vahvasti kunnioittaen. Helsingin kaupungin­ museo oli mukana julkisivuvalaistuksen suun­ nitteluvaiheessa. – Kahden vierekkäisen ja eri aikakausia edustavan rakennuksen julkisivuvalaistuksen toteuttamisessa oli omat haasteensa jo senkin takia, että kaikki tekniikka haluttiin saada pii­ loon. Valaisimien asennuksissa ja johdotuksissa tuli eteen paljon yksityiskohtia, joihin etsittiin ratkaisuja työmaalla sähköurakoitsijan ja ­suun­ nittelijoiden kanssa, kertoo arkkitehti Riikka Hautala ARCO Architecture Company Oy:stä. Peruskorjauksessa julkisivut kunnostettiin hienovaraisesti ilman ulospäin näkyviä muutok­ sia. Huoltomaalatut ja puhtaat pinnat antoivat hyvän lähtökohdan valaistuksen toteuttamiselle. – Tornin julkisivuvalaistuksen innoittajana oli art decoa edustava New Yorkin Empire State Building. Kantavana teemana oli korkeuden ja pystylinjojen korostaminen. Kyllikin julkisivun valaistus on hillitympi, kertoo VALOA design Oy:n valaistussuunnittelija Antti Hiltunen. VALAISIMET NAAMIOITIIN JULKISIVUUN PEITELEVYILLÄ Hotellin Yrjönkadulla sijaitsevan pääsisään­ käynnin valokatoksen alkuperäinen ilme säi­ lytettiin ennallaan. Katoksen valaisintekniikka uusittiin, ja sen lasit vaihdettiin turvalaseihin. Tornin katutilaan rajautuvien alimpien ker­ rosten päälle kohoaa kapeneva torniosa, jonka huipulla on maisemaravintola kattoterassei­ neen. Kerroksellisuus toistuu julkisivun valais­ tuksessa, joka ikään kuin piirtää rakennusta alhaalta ylöspäin kohti kapenevaa huippua ja sen kruunumaista ravintolakerrosta. Koevalaistuksilla oli suunnittelussa iso rooli. Ensimmäinen valaistuskatselmus tehtiin jo konseptivaiheessa, jonka jälkeen arkkitehti, valaistus suunnittelija ja tilaaja kävivät valaistus­ ilmettä läpi yhdessä Helsingin kaupungin rakennus valvonnan kanssa. Pääsisäänkäynnin valokatoksen alkuperäinen ilme säilytettiin ennallaan. Katoksen valaistustekniikka uusittiin. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield Hotelli Tornin julkisivuvalaistuksen innoittajana oli New Yorkin Empire State Building. Rakennuksen kapenevan torniosan huipulla on kruunumainen ravintola kerros. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield
• 20 VALO 2/2022 – Katselmoinnissa valon värilämpötilaksi määritettiin 2 700 kelviniä, joka on omiaan korostamaan julkisivun lämmintä sävyä. Tämä rajasi pois osan potentiaalisista valaisintoimit­ tajista, koska riittävän laadukasta 2 700 kelvinin valoa ei ollut kaikilla valmistajilla saatavilla, sanoo Hiltunen. Valolla haluttiin korostaa Tornin neljän ensimmäisen kerroksen julkisivun arvokkuutta ja juhlavuutta. Haasteena oli tontin rajautuminen katutilaan. Rakennusta ympäröivillä kaduilla on käytössä Helsingin kaupungin omat vaijeri­ asenteiset Y­valaisimet, eikä valaisinpylväille ollut sijoituspaikkoja. Ainoa vaihtoehto valai­ simille oli julkisivuasennus. Koevalaistusten avulla ratkaisuksi löytyi lineaarinen, räystäslinjan yläpuolelle sijoitettu listavalaisin. – Jotta valaisin saatiin piilotettua julki­ sivuun, suunniteltiin siihen peitelevy, joka maa­ lattiin julkisivun väriin. Jokaiseen ikkunaväliin tehtiin reiät valaisinjohdotuksille. Sähköurakoit­ sija teki tarkkaa työtä valaisinten sijoittamisessa niin, että kaikki tekniikka johdotuksineen jää peitelevyn sisään, sanoo Hautala. – Peitelevy kiinnitettiin paikalleen valaisimen asennuksen ja johdotusten jälkeen. Ylläpitoa varten valaisimia voidaan jatkossa tilata vakiotuotteina ja kiinnittää peitelevy ruu­ villa vaihdon yhteydessä, Hiltunen toteaa. Listavalaisimet tuovat kauniisti esiin myös rakennuksen alaosan parvekesyvennysten koris­ teelliset kattokuvioinnit. Aiemmin parveke­ syvennykset jäivät katutilassa pimentoon. VALAISTUSTASOT KOHDILLEEN Tornin ylempien kerrosten julkisivu, joka näkyy kaupunkikuvassa laajemmin ja kauemmas, valaistiin alaosia hillitymmin kuudennen ker­ roksen vesikatolle sijoitetuilla valonheittimillä. Valaisimia ei haluttu sijoittaa tätä ylemmäs julkisivuihin, koska valaisinhuoltoa varten olisi tällöin tarvittu koko kadun sulkemista ja isoja nostimia. Valaisimet asennettiin peltikaton pysty saumoihin tuotuihin kiinnikkeisiin. – Valaisimien sijoituspaikat pienten huolto­ rakennusten katolla olivat rajalliset ja valaistus­ kulmat tästä johtuen haastavia. Testivalaisimien valon värisävy ja teho olivat kohteessa erittäin toimivia, mutta valmistajan omat optiikat eivät tuottaneet aivan halutun kaltaista lopputulosta. Lopulta valonjakoa muokattiin erikoissuoti­ milla pehmeään ellipsoidin muotoon, Hiltunen kertoo. Ylimmän ravintolakerroksen ulkopintaa valaisevat julkisivuun ja ikkunoiden väleihin asennetut pienikokoiset valonheittimet, jotka YLINNÄ Hotelli Tornin ylempien kerrosten jul­ kisivu valaistiin alaosia hillitymmin. Valaistus­ katselmoinnissa valon värilämpötilaksi mää­ ritettiin 2 700 kelviniä. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield YLLÄ Julkisivun listavalaisin saatiin piiloon peitelevyn avulla. Peitelevy maalattiin julki­ sivun väriin. Kuva: Antti Hiltunen OIKEALLA Julkisivun valaistustasot säädet­ tiin valaistuskatselmuksessa ryhmä­, kerros­ tai esimerkiksi parvekekohtaisesti 50–100 prosentin valotasoille. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield
• • Elintarvikkeet • Muoti • Huonekalut • Toimisto • Majoitus • Apteekki Lival luo hyvän tunnelman ostoympäristöön Valogalleria ammattilaisille Tervetuloa näyttelyymme Lukkarinmäentie 1, P.O. Box 31 04131 Sipoo, Finland +358 9 235 511 lival@lival.com www.nordicaluminium.fi GROUP GROUP www.lival.com • Valaistuksen ammattilaisille Livalin uutuudet esillä uudessa Galleriassa Sipoo Helsinki Porvoo Pikkala BINGO PRO DL TEMP-CASA DL TEMP-CAFE DL ACCENT DINGO PRO DL BINGO
• 22 VALO 2/2022 ovat tarvittaessa huollettavissa valjailla ylä­ kautta. Liitäntälaitteet on sijoitettu sisätiloihin. Puhdasta valkoista pintaa valaisevan valon värilämpötila on muusta julkisivusta poiketen 3 000 kelviniä. Hotelliin 1980­luvulla liitetyn Kyllikin julki­ sivuvalaistus korostaa hillitysti rakennuksen yksityiskohtia ja muotoja. Kyllikin julkisivun vanhat valaisimet päivitettiin uuteen tekniik­ kaan, ja rakennuksen Yrjönkadun puoleiseen alaosaan tuotiin hieman lisävaloa julkisivuun asennetuilla pienillä varrellisilla valonheittimillä. Myös sisäpihalla mukailtiin olemassa olevaa valaistusta ja hyödynnettiin pitkälti vanhoja valaisinsijoituksia. Julkisivua valaisevat DALI­ohjatut valai­ simet ovat yksilöllisesti ohjattavissa, mutta valaistustasot säädettiin ryhmä­, kerros­ tai esimerkiksi parvekekohtaisesti valaistuskatsel­ muksessa 50–100 prosentin valotasoille. – Julkisivun alaosa on hieman torniosaa kirkkaampi, ja esimerkiksi neljännen kerroksen julkisivun valaistustaso on hieman alaosia him­ meämpi, jotta valaistus himmenee tasaisesti alhaalta ylöspäin, Hiltunen sanoo. SUUNNITTELUN APUNA KOEVALAISTUKSET JA TIETOMALLI Hotelli Tornin peruskorjaustyöt alkoivat joulu­ kuussa 2019 ja kestivät reilut kaksi vuotta. Vii­ meiset julkisivuvalaisimet asennettiin keväällä 2022, kun komponenttipula viivästytti hieman osaa valaisintoimituksista. Syksystä alkaen uusi julkisivuvalaistus on ollut ensimmäistä pimeän ajan kauttaan täydessä käytössä. Kohteen keskeinen sijainti Helsingin kes­ kustassa ja sen rakennus­ ja kulttuurihisto­ riallinen merkitys toivat julkisivuvalaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen omat erityis­ vaatimuksensa. – Valaistustapojen ja valaisinkiinnitysten esittely paikan päällä valaistuskatselmuksissa auttoi konkreettisesti hahmottamaan suunni­ telmia ja kommunikoimaan niitä eri osapuolille. Myös kysymykset heräsivät hyvin, kun oltiin itse valaistuksen äärellä, Hiltunen sanoo. Koevalaistusten ohella valaistussuunnitte­ lun apuna olivat arkkitehdin kohteesta laatimat tietomallit. – Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa oli vanhan rakennuksen arvojen kunnioittaminen. Haasteena oli työmaan kiireinen aikataulu­ tus, mutta sähköurakoitsija oli hyvin sitoutunut hankkeeseen ja hoiti asennukset huolellisesti ja mallikkaasti, Hautala toteaa. SOLO SOKOS HOTEL TORNIN JULKISIVUVALAISTUS Tilaaja: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Pääurakoitsija: Haahtela­rakennuttaminen Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: ARCO Architecture Company Oy Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Thelec Oy Sähköurakointi: LSK Talotekniikka Oy Valaistustuotteet: Tornin kerrokset 1–4: iGuzzini Linealuce Mini 47 Tornin julkisivuheittimet: WE­EF FLC230 erikoissuotimilla Tornin huippu: iGuzzini iPro, iGuzzini Palco InOut, iGuzzini Linealuce Mini 47 Kyllikin julkisivu: Meyer Lighting Nanocube ja Meyer Lighting Expolux Sisäänkäynnit ja sisäpiha: BEGA, Meyer Lighting, LightGraphix, Holectron, iGuzzini Ohjausjärjestelmä: Helvar DALI Hotelli Torniin 1980­luvulla liitetyn Kyllikin julkisivun vanhat valaisimet päivitettiin nykytekniikkaan. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Martin Sommerschield
• Haluamme ottaa rohkeasti askeleen kohti tulevaisuutta innovatiivisilla ratkaisuilla sekä materiaaleilla ja tehdä maailmasta hieman paremman paikan. Tässä tapauksessa pisara kerrallaan. Päivitetyn Discovery-valaisimen muovi pohjautuu fossiilisen öljyn sijaan uusiutuvaan raaka-aineeseen, mikä vähentää merkittävästi tuotteen ilmastovaikutusta. Olemme tehneet vastuullisen valaistusratkaisun valitsemisesta entistäkin helpompaa. Sinun ei tarvitse edes valita. DISCOVERY LUO NAHKANSA fagerhult.fi
• VALO 2/2022 24 AURINGON LAULU ON YLISTYS LUONNOLLE JA VALOLLE Sipoon Söderkullan kirkon alttariteos koostuu 365 uniikista lasiosasta, jotka muodostavat ikkunan eteen abstraktin maiseman. Jokaisen lasi sylinterin sisällä on yksilöllisesti ohjattava RGBWledivalonlähde. Valaistuksen ohjaus herättää teoksen hienovaraisiin valoja värimuutoksiin. Teksti: Marjukka Puolakka Kirsti Taiviolan suunnittelema Auringon laulu ­alttariteos hehkuu pimeissä illoissa valoa ja kutsuu ihmisiä astumaan sisään Söderkullan kirkkoon. Kuva: Vesa Laitinen
• 25 VALO 2/2022 V iidelle lasitaiteilijalle suunnatun kutsukilpailun voittanut Auringon laulu ­alttariteos on Kirsti Taiviolan käsialaa. Mosaiikkimaisessa teoksessa on 365 käsinpuhallet­ tua lasiosaa eli yhtä monta kuin vuodessa on päiviä. Osat ovat samankaltaisia, mutta silti ainutlaatuisia. – Teoksen innoittajana on Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulu­rukous ja sen ylistys luomakunnan yhteydelle ja luonnolle. Teos on myös värikäs ylistys valolle. Lasi ja valo ovat vahvasti symbioosissa, valossa on kaikki värit, sanoo lasitaiteilija ja muotoilija Kirsti Taiviola. Kolmiulotteinen lasiteos peittää alttarin takana olevan ikkunan. Teoksen korkeus on 11 metriä ja leveys 1,5 metriä. Valoisaan aikaan se on parhaimmillaan luonnonvalossa. Pimeällä teos hehkuu valoa ja kutsuu kirkkoa ulkoapäin lähestyviä astumaan sisään kirkkosaliin. – Jokaisen lasiosan sisällä on yksilöllisesti ohjattava ledivalonlähde, joka valaisee teoksen sisältä päin. Ohjelmoitavan valaistuksen avulla teoksen valoilme muuntuu kirkkosalin erilaisiin tapahtumiin, kertoo WhiteNight Lighting Oy:n valaistussuunnittelija Arto Heiskanen. VÄRIT LÖYTYIVÄT LUONTOKUVISTA Taiviola halusi osallistaa seurakuntalaiset teok­ sen toteutukseen, jotta nämä voisivat kokea sen omakseen. Hän pyysi sipoolaisia pysähtymään luonnon äärelle ja ottamaan siitä itselleen mer­ kityksellisiä valokuvia. – Sain noin 200 eri vuodenaikoina otet­ tua luontokuvaa, jotka esittävät muun muassa omaa mökkirantaa, kotipihaa, metsää, rantaa ja peltoa. Mukana oli myös paljon auringon­ nousuja ja ­laskuja, sanoo Taiviola. Taiviola poimi jokaisesta kuvasta 3–4 väriä ja valmisti niistä värilasijauheilla näytelasi­ kappaleet, joiden avulla kukin valkoinen opaali­ lasinen sylinteri sai lasinpuhaltajien käsissä oman värityksensä. Taiviola lisäsi teoksen yleis­ ilmeeseen toivottua vihreyttä itse määrittelemi­ ensä näytevärien avulla. Lasiosat valmistettiin ammattiopiston lasi­ koulun opiskelijoiden kanssa Nuutajärvellä. Grafiittimuottiin tehdyssä puhalluksessa uunista 1 100­asteisena otetun lasin lämpötila laskee Kolmiulotteinen lasiteos peittää alttarin takana olevan ikkunan. Kunkin lasisylinterin sisällä on yksilöllisesti ohjattava RGBW­ledivalonlähde. Ohjelmoitavan valaistuksen avulla teoksen valoilme muuntuu kirkon erilaisiin tilaisuuksiin. Kuva: Vesa Laitinen
• 26 VALO 2/2022 noin 500–600 asteeseen. Tämän jälkeen lasi­ kappale laitetaan jäähdytysuuniin, jossa se jäähtyy yön aikana huoneen lämpötilaan. – Pulverivärien avulla värijäljestä tulee ker­ roksellisen kuulas, kun värit lomittuvat lasisylin­ terin ulkopintaan. Valkoinen opaalilasi hajottaa sylinterin sisällä olevan valon ja tuo värien kerroksellisuuden kauniisti esiin, Taiviola kertoo. Lasinpuhalluksen jälkeen Taiviola hioi, viimeisteli ja numeroi kaikki lasikappaleet. Lopullinen sommitelma teoksesta syntyi tämän jälkeen. VALAISTUSTEKNIIKKA PIILOON Auringon laulu ­teoksessa lasisylinterit lepäävät suuaukko alaspäin kahden metalliriman välissä. Kussakin hyllyssä on yhdeksän lasisylinteriä lukuun ottamatta ylintä hyllyä, jossa niitä on viisi. Hyllyjä kannattelevat niiden päissä olevat teräksestä leikatut lintuhahmot. Teos asen­ nettiin kirkkosaliin tammikuussa 2021, ja sen valaistus valmistui erillisen projektin myötä syksyllä 2021. – Valon avulla teokseen haluttiin elävä ja hienovarainen ilme. Lähtökohtana oli valaistus, joka tuo kunkin lasiosan värityksineen esiin niin, että valaistustekniikka ei ole näkyvissä, kertoo Heiskanen. Erilaisia valaistustapoja testaamalla ratkai­ suksi löytyi valaisintuote, jossa ledivalonlähteet sijaitsevat litteän lankakaapelin välityksellä sopi­ van välimatkan päässä toisistaan niin, että kukin valonlähde asettuu lasikappaleen suuaukon keskelle. – Haasteena oli löytää riittävän tehokas valonlähde, jotta teos nousee sopivasti esiin kirkkosalin muussa valaistuksessa. Toisaalta piti löytää sopivan pieni valonlähde, joka mahtuu lasikappaleen suuaukosta sisään. Määritimme markkinoilta löytyneen valaisintuotteen ledi­ valonlähteiden väliksi 145 millimetriä, jatkaa Heiskanen. Ledivalonlähteet on integroitu metalli­ rimojen välissä olevaan alumiiniprofiililistaan. Metallirimat on kiinnitetty ikkunanpielien puu­ koolauksiin, joiden urissa valaisinjohdotukset kulkevat tikapuumaisesti alemmilta hyllyiltä ylemmille. – Asentamisessa oli omat haasteensa, kun teoksen osilla oli tarkat mitat, ja esimer­ kiksi ikkunakoolausten välinen etäisyys vaihteli senttikaupalla. Korkeaan tilaan tarvittiin saksi­ nostin, jonka tuominen kirkkosaliin oli oma jumppansa, kertoo alttariteoksen valaistuksen teknisestä toteutuksesta vastannut Misal Oy:n liiketoimintajohtaja Jyrki Sipinen. YLLÄ Lasinpuhaltajien käsissä kukin sylin­ teri sai oman värityksensä. Sisäpinnan val­ koinen opaalilasi hajottaa sylinterin sisällä olevan valon ja tuo esiin värien kerrokselli­ suuden. Kuva: Vesa Laitinen VIERESSÄ Teoksen innoittajana oli sipoo­ laisten lähettämät 200 luontovalokuvaa, joissa he kuvasivat itselleen merkitykselli­ siä kohteita. Kuva: Kirsti Taiviola ja Mikko Nikola ALLA Lasiosat valmistettiin Nuutajärvellä yhdessä Ammattiopisto Tavastian lasi­ koulun opiskelijoiden kanssa. Pulverivärit lomittuvat lasisylinterin ulkopintaan. Kuvat: Kirsti Taiviola
• VALO 2/2022 27 Kirkkosalissa oli tilan muotoja korostava valaistus jo ennen alttariteoksen valmistumista. Kirkon valaistus on arkkitehti Juhani Aallon ja sähkösuunnittelija Harri Heleniuksen yhteistyössä suunnittelema. Kuva: Vesa Laitinen
• 28 VALO 2/2022 SÖDERKULLAN KIRKON ALTTARITEOS AURINGON LAULU Tilaaja: Sipoon seurakuntayhtymä Taiteilija: Kirsti Taiviola Valaistussuunnittelu ja ohjelmointi: WhiteNight Lighting Oy Valaistusja ohjausjärjestelmän asennus: Misal Oy Valaistustuotteet: Traxon ARCHISHAPE 2.0 Dot Osram e:cue SYMPHOLIGHT 5.2 VALAISTUKSEN HIENOVARAISET MUUTOKSET Jokaista teoksen 365 ledivalonlähdettä voidaan ohjata yksilöllisesti. RGBW­ledien valkoisen valon värilämpötila määritettiin tässä kohteessa 4 000 kelviniksi vakiotuotteen 6 500 kelvinin sijaan. – Ledien värisävyn portaattoman säädön avulla voidaan korostaa lasiosien kylmiä ja lämpimiä värisävyjä. Testasimme myös pelkän valkoisen valon käyttöä, mutta sen myötä lasi­ kappaleiden värit haalistuivat liikaa, sanoo Heiskanen. Valaistuksen ohjausjärjestelmään voidaan ohjelmoida erilaisia tilanteita, joissa teoksen valo ja sen väri voivat olla joko staattisia tai dynaamisia. Teoksen valo­ohjaimen tuottama DMX­signaali ohjaa valaisimia näihin ennalta ohjelmoituihin tilanteisiin. Valo­ohjain on yhdistetty kirkon KNX­järjestelmään releyksi­ kön avulla. – Valaistusmuutokset ovat vähäeleisiä, sillä teoksen pitää kunnioittaa kirkkosalissa järjestettäviä tilaisuuksia. Nopealla vilkaisulla valon muutoksia ei edes välttämättä huomaa, mutta penkissä istuessa niihin alkaa kiinnit­ tää huomiota. Yksi valaistustilanne ilmentää auringon nousua, yksi on juhlavampi ja mukana on myös niin sanottu meditatiivinen loimotus, Taiviola toteaa. Valaistusta ohjataan sakastissa olevalta kosketusnäytöltä, josta voi valita seitsemän eri valaistustilannetta sekä kytkeä valot pois päältä. Valot ohjautuvat päälle auringon laskiessa, ja valaistus on ajastettu sammumaan illalla klo 23. – Alttariteoksen valaistuksen ohjain, rele­ yksikkö ja teholähteet on piilotettu reilun metrin pituiseen laatikkomaiseen rakentee­ seen alttari­ikkunan alle. Myös kaapeloinnit piti saada siististi ja huomaamattomasti toteutettua. Asennustöitä vaikeutti tilan ahtaus, mutta loppu­ peleissä kaikki meni nappiin, toteaa Sipinen. Kirsti Taiviola on kiitollinen teoksen saa­ masta vastaanotosta. – On hämmentävä ajatus, että tämä teos elää todennäköisesti kauemmin kuin minä itse. Se vetää nöyräksi. On hienoa, että sain tehdä näin erityisen projektin, jossa myös seurakun­ talaiset olivat aidosti mukana. Teokseen liittyy Söderkullan kirkolla oleva kuvakirja, jossa on esitetty kaikki seurakuntalais­ ten lähettämät luontokuvat ja niiden pohjalta syntyneet lasiosat. Kuvakirjasta jokainen luonto­ kuvan lähettänyt voi paikallistaa alttariteoksesta oman kuvansa pohjalta toteutetun lasiosan. Alttariteoksen lasisylinterit lepäävät suuaukko alaspäin kahden metalliriman välissä. Ledivalonlähteet on integroitu rimojen väliseen alumiiniprofiililistaan. Kuva: Vesa Laitinen
• Laita valo töihin. www.airam.fi Plata Puck Airamin ratkaisut päiväkodin valaistuksessa Airam toimitti energiatehokkaat valaisimet Espoon Mankkaan päiväkotiin. Yleisvalaistus suunniteltiin palvelemaan eri tiloissa eri käyttötarkoituksia. DIALUX-laskelmilla varmistettiin, että jokaiseen tilaan saatiin standardien mukainen tasainen valaistus kustannustehokkaasti. Käytäväja aulatiloissa pintaan asennetut opaalikupuiset Puck-valaisimet luovat tilaan sisustuksellista ilmettä. Luokkahuoneisiin valittiin Plata-moduulivalaisimet mikroprismakuvuilla. Va lai simien häikäisemätön valo sopii erinomaisesti oppimisympäristöön. Airam on aito suomalainen valon asiantuntija sadan vuoden kokemuksella. Kivijalkana ratkaisuissamme ovat arjen oloihin suunnitellut, helppokäyttöiset ja helposti asennettavat valaisimet.
• 30 VALO 2/2022 Mukautuva Älykäs Vuorovaikutteinen Osallistava HYVINVOINTIA MUKAUTUVALLA JA ÄLYKKÄÄLLÄ VALAISTUKSELLA KOULUIHIN JA TYÖYMPÄRISTÖIHIN Teksti: Henrika Pihlajaniemi, Mia Pujol, Jussa Liikkanen, Henna Junes, Heidi Hintsala, Tiina Ikäheimo ja Jari Joutsenvaara Sirkadiaaninen valaistus lisää hyvinvointia tiloissa, joissa päivänvalon saatavuus on rajoittunut. Arkkitehtonisen valaistussuunnittelun keinoilla voidaan vaikuttaa kokemukseen moniulotteisesti. Mukautuvan ja älykkään valaistuksen hyvinvointivaikutuksia tutkittiin muun muassa Rantaroustin koulussa Tyrnävällä sekä Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisissa työympäristöissä. V alaistus eri ympäristöissä on ledivalonlähtei­ den yleistymisen ja valonohjausteknologian kehittymisen myötä muuttumassa luonteel­ taan pysyvästä mukautuvaksi ja älykkääksi. Tärkeänä ajurina muutokselle ovat toimineet tarpeet pienentää valaistukseen kuluvaa sähköenergiaa ja sitä kautta hidastaa ilmastonmuutosta – kuluttaahan valaistus esimerkiksi noin 40 % palvelukiinteistöjen säh­ köstä. Toisaalta valaistuksella voidaan vaikuttaa kiinteistöjen käyttäjien hyvinvointiin monin tavoin, mikä jo itsessään on tärkeä arvo, samalla luoden myös taloudellista motivaatiota uuden teknologian soveltamiselle esimerkiksi tuottavuuden kasvun näkökulmasta. KÄSITTEITÄ JA TERMEJÄ Yleisellä tasolla voidaan määritellä, että mukautuva valaistus on muuttuvaa valaistusta, joka mukautuu johonkin valais­ tuksen tavoitellun toiminnan kannalta merkitykselliseen tietoon, esimerkiksi tietoon ympäristöstä ja sen käyttäjistä. Tämä tieto voi olla erilaista sensoritietoa (esimerkiksi läsnä­ olotunnistin, valoisuusanturi) tai tietokanta­ ja järjestelmä­ tietoa (kuten sääennuste, liikennedata). Valaistuksen mukautuminen voi perus­ tua myös idealisoituun prosessiin, kuten esimerkiksi sirkadiaanisen valaistuksen käyttäytyminen mukautuu luonnonvalon vuorokautisten muutosten idealisoitua mallia seu­ raten. Toisaalta valaistus voi mukautua myös tilo­ jen käyttäjien ohjaukseen. Mukautuvan valaistuksen voidaankin nähdä jakautuvan kuvan 1 mukaisesti sisäkkäisiin alalajeihin. Älykäs valaistus on mukautuvaa valaistusta, joka mukautuu tietoon reaaliaikaisesti, esimerkiksi tietoon reitin lumipeitteestä tai kävelijöiden liikkeistä puistokäytä­ vällä. Mukautuvaa ja älykästä valaistusta voidaan vuorostaan kutsua vuorovaikutteiseksi, kun mukautumisprosessiin liittyy tiedostettua vuorovaikutusta käyttäjän taholta, esimer­ kiksi toimistotyöntekijän säätäessä valaistusta tarpeisiinsa sopivaksi. Mukautuva ja vuorovaikutteinen valaistus on osallistavaa, kun käyttäjä vuorovaikuttaa valaistuksen kanssa taiteellisen luovasti tai muulla tavoin merkityksellisesti osal­ listuen, esimerkiksi yhteisötaideprojektissa. Yleisellä tasolla voidaan ajatella, että mukautuvan valaistuksen suunnittelu ei tähtää staattiseen lopputuotteeseen, vaan tavoitteena on prosessi tai useat yhtäaikaiset ympäristössä tapahtuvat prosessit. Suunnittelija määrittelee näitä valonkäyttäytymisen prosesseja johonkin referenssitietoon perustuen haluttujen käyttäjäkokemusten aikaansaamiseksi tai muiden tavoittei­ den, kuten energiansäästön, saavuttamiseksi. (Pihlajaniemi 2016) Valaistusalalla, erityisesti yritysmaailmassa, on yleisty­ nyt viime vuosina käsite ihmiskeskeinen valaistus (human­ centric lighting). Tällä tarkoitetaan yleensä valaistusta, jonka valaistus voimakkuutta ja valon värilämpötilaa säädetään luonnonvalon rytmiä mukaillen. Tavoitteena on yleensä tukea ihmisen luonnollista, biologista vuorokausirytmiä tai vaikuttaa muulla tavoin vireystiloihin. Tällöin puhutaan valaistus ratkaisuista, jotka ottavat huomioon valon näke­ miseen liittyvien vaikutusten ohella valon ei­visuaaliset (non­visual) vaikutukset. Nämä perustuvat vuosituhannen alussa löydettyihin ihmissilmän valoreseptoreihin, jotka havaitsevat optista säteilyä mutta eivät edesauta näkemistä. Vuonna 2001 löydetty kolmas reseptori (Brainard et al. 2001) vaikuttaa pimeähormonin (melatoniini) erittymiseen. Valon ei­visuaaliset vaikutukset ovat laajan tutkimustoiminnan koh­ teena, ja tarkat yhteydet valoaltistuksen ja vaikutusten välillä ovat vielä pitkälti määrittelemättä. Yleisen konsensuksen mukaan valoaltistuksen ei­visuaaliset vaikutukset riippuvat valon spektristä ja intensiteetistä sekä valoaltistuksen kes­ tosta, ajoituksesta ja aikarytmistä (CIE 2019). Keskustelun nykyisellään painottuessa vahvasti valon biologisiin vaikutuksiin voidaan termiä ihmiskeskeinen valais­ tus tuossa yhteydessä myös kyseenalaistaa. Ihmisen kokemus valaistuksesta – erityisesti mukautuvasta valaistuksesta – on moniulotteinen ja monimutkainen, käsittäen visuaalisen ja biologisen kokemuksen ohella muun muassa esteettisen, merkityksellisen, sosiaalisen ja psykologisen kokemuksen (Pihlajaniemi 2016). Tästä syystä valon biologisiin vaikutuk­ siin viitattaessa on osuvampaa puhua sirkadiaanisesta tai biodynaamisesta valaistuksesta. Kuva 1. Mukautuva valaistus alakäsitteineen. Kuva: Henrika Pihlajaniemi
• Mukana YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa Visio paremmasta, oikeudenmukaisemmasta ja kestävämmästä maailmasta on mahdollista toteuttaa vain tekemällä yhteistyötä. Kansainväliset standardit tarjoavat käytännön ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Osallistumalla standardointiin tai käyttämällä kansainvälisiä standardeja olet osa ratkaisua. Tehdään yhteisestä visiosta totta liity mukaan! LinkedIn: Twitter: sesko.fi SESKO Electrotechnical Standardization in Finland @EtechSESKO Lue lisää: sesko.fi/puhdas-energia HYVINVOINTIA POHJOISIIN OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN – SIRKADIAANINEN AULAVALAISTUS TYRNÄVÄLLÄ WelLIT – Älykäs valaistus ja hyvinvointi pohjoisissa oppimisym­ päristöissä ­hankkeessa tutkittiin uuden valaistusteknologian mahdollistamia valaistusratkaisuja, joilla voitaisiin tukea oppi­ mista ja hyvinvointia kouluissa. Yksi teema hankkeessa olivat avoimet oppimisympäristöt, joissa ohjattava valaistus voisi tukea tilojen muuntumista erilaisiin oppimistoimintoihin. Var­ sinkin pohjoisessa Suomessa lukuvuoden aikana on jaksoja, joiden aikana kouluarki on pääosin keinovalaistuksen varassa. Yksi hankkeen tapaustutkimuksista toteutettiin Ranta­ roustin koulussa Tyrnävällä. Kolmannesta kuudenteen luokka­ asteeseen tarkoitetun koulun aula on monikäyttötila, johon sijoittuu lounas­ ja välipalaruokailua sekä erilaisia oppimis­ toimintoja. Pitkänomaiseen aulaan tulee hyvin niukasti luonnonvaloa, lähinnä vain päätyjen lasiseinistä. Aulaan toteutettiin prosenttitaideprojektina Poutapilviä­valoteos. Aulan biodynaaminen valaistus yhdistyy osaksi viestivää ja osallistavaa teoskokonaisuutta. Aulan matalassa osassa voidaan säätää yleisvalaistuksen voimakkuuden ohella myös valon värilämpötilaa lämpimän valkoisesta sävystä neutraa­ lin kautta viileän valkoiseen sävyyn (3 000–5 000 K). Aulan korkean osan valaistuksen tarjoavat ripustetut ohjattavat valaisimet (3 000–6 000 K) ja kangaspintaiset matalareso­ luutionäytöt, joilla voidaan esittää kuva­ tai videosisältöä. Teoksen nimi viittaa myös tiedon tallennuspaikkaan, pilveen. Näyttöjen taiteellisesti viestiviä sisältöjä voidaan suunnitella yhteistyössä koulun oppilaiden ja opettajien kanssa. Teoksen ensimmäisenä ilmiasuna toteutettiin taivas­ maisema ja sirkadiaaninen valaistuksen ohjelmointi korvaa­ maan tilasta puuttuvaa luonnonvaloa. Näytöillä pyöri hitaasti vaihtuvina videokuvina taivasta ja pilviä kuvaavia valokuvia päivän eri hetkiltä. Kuvat oli ajastettu siten, että ne liittyivät muun valaistuksen värisävyjen muutoksiin. Keskipäivällä oli viileämpää ja kirkkaampaa valoa ja videoissa sinitaivasta. Iltapäivän kuluessa valaistus muuttui ensin neutraaliksi ja sitten lämpeni vähitellen valaistusvoimakkuustason laskiessa. Pilvien sävyt muuttuivat samaa tahtia. Ilta­aikaan valaistus oli lämmintä ja miedompaa ja taivaalla oli auringonlaskun sävyjä. Aamupäivällä muutokset tapahtuivat päinvastaisessa järjestyksessä alkaen auringonnousun sävyistä. Valaistuksen värilämpötilan ja valaistusvoimakkuuden muutokset oli sopeutettu vuodenaikoihin siten, että alkusyksystä ja loppu­ keväästä valaistus oli neutraalinvalkoista ja voimakkaampaa, kun lapset ja opettajat tulivat aamulla kouluun jo valoisasta ulkotilasta. Loppusyksystä ja kevättalvella, kun koulumatka tehtiin pimeässä, oli miellyttävää saapua kouluun valaistuk­ sen ollessa lämmintä ja sopivan mietoa. Opettajien kokemuksia valaistuksesta kerättiin ryhmä­ haastatteluilla, kun sirkadiaaninen valaistusjärjestelmä oli ollut käytössä vähän yli vuoden. Haastattelut järjestettiin kullekin luokka­asteelle erikseen, ja niihin osallistui yhteensä 15 opettajaa. Opettajille ei ollut kerrottu etukäteen valais­ tuksen konseptia tai yksityiskohtia sen toiminnallisuuksista.
• D M E R K I T T Y S E K Ä I P 6 5 J A I K 9 L U O K I T E LT U , S O P I I VA AT I V I I N Y M P Ä R I S T Ö I H I N E R I L L I N E N K Y T K E N T Ä T I L A P Ä Ä D Y I S S Ä L I T E L I N E I P 6 5 LITELIN E IP 6 5 ON ERITTÄIN TEH OKAS LOISTEP UTKIEN KORVAAJA. VAL AISIMEN L IUKUVAT M ULTIKIIN N IKKEET S EKÄ ERILLIN EN KYTKEN TÄTILA M OL EMMISSA PÄÄDYISSÄ T EKEVÄT AS EN N UKS ESTA H ELP P OA. D-M ERKITTY, IP 6 5JA IK09 -LUOKIT ELT U L IT EL INE IP65 SOPII AS EN N ETTAVAKS I VAATIVIIN YM P ÄRISTÖIH IN JA TILOIH IN , J OISSA ON SUURENT UNUT PALOVAARA. LUE LIS ÄÄ H IDEALITE.FI. P I KA L I I T T I M E T 5 X2 , 5 M M 2 , L Ä P I JO HD OT E T T U H E L P P O S E N S O R I N A S E N N U S J A O H J A I M E N K Ä Y T T Ö U L O S V E D E T T Ä V Ä M U LT I K I I N N I K E VA L A I S I M E N U L KO P U O L E L L A H E L P P O A A S E N N U S TA VA R T E N S O P I I A S E N N E T TA VA K S I K A I K K I I N K AT T O I H I N , V A L A I S I N K I S K O I H I N TA I V A I J E R I I N R I P U S T E T TA V A K S I O H J A U S O N / O F F, M I K R O A A LTO S E N S O R I TA I D A L I 32 VALO 2/2022 Kuvat 2–3. Rantaroustin koulun aulavalaistus ja Poutapilviä­valoteos. Kuvat: Henrika Pihlajaniemi, Arkki­ tehdit m3 Oy Kuva 4. Rantaroustin koulun aulavalaistuksen värilämpötilan ja valaistusvoimakkuuden muutokset sopeu­ tettiin vuodenaikoihin. Kuva: Henrika Pihlajaniemi Yleisesti palaute valaistuksesta oli erittäin positiivista: valais­ tusta pidettiin onnistuneena, luonnollisena ja tilan käyttöä tukevana. Valaistus oli opettajien mielestä tarpeeksi tasaista ja kirkasta, mutta samalla pehmeää. Se riitti kaikkiin aulan toimintoihin eri aikoina eikä häikäissyt. Usea haastateltavista kertoi suoraan, että ei ollut kiinnittänyt valaistukseen huomi­ ota, mutta piti sitä nimenomaan hyvänä asiana. Yllättävän harva opettajista oli huomannut valaistukseen ohjelmoi­ tua sirkadiaanista muutosta. Joku opettajista pohdiskeli, voisiko valaistus muuntua suhteessa säätilaan. Jokunen opettaja kertoi huomanneensa sen, että valaistus oli aamulla miedompi, joku oli huomannut saman myös iltapäivällä. Lämpimämpään sävyyn oli myös pari opettajaa kiinnittänyt huomiota. Vaikka opettaja ei ollut havainnut muutosta, hän saattoi kuvailla sitä, miten miellyttävän pehmeältä valo tuntui kouluun tullessa tai toisaalta positiivisen kirkkaalta lounasaikaan. Opettajat mainitsivat syinä muutoksen huo­ maamattomuudelle sen, että valaistus oli luonnollinen ja häiritsemätön ja että tilassa ei vietetty yhtäjaksoisesti pitkää aikaa. Kuultuaan konseptista opettajat pitivät sitä yleisesti hyvänä. Tulokset kertoivat mielenkiintoisesti siitä, että valais­ tus voi olla onnistunut, kun siihen ei kiinnitetä huomiota, ja se ei siten millään tavalla häiritse tilassa toimimista. Alitajuisesti vaikutus hyvinvointiin voi kuitenkin olla olemassa. Kaikki olivat huomanneet katon kangaspintaiset näyttö­ paneelit, ja niitä pidettiin kauniina ja sopivina katseen­ vangitsijoina. Opettajat pitivät paneelien rauhallisesta muu­ toksesta. Haastateltavat kuvasivat paneeleissa tapahtuvien satunnaisten, koettavien sävyjen ja kirkkauden muutosten tuovan positiivisella tavalla luonnonympäristöön verrattavaa kokemusta säätilan muutoksesta, vaikka ylös ei katsoisikaan. Opettajat totesivat, että eivät olleet kaivanneet tilaan enem­ pää luonnonvaloa, vaikka sitä ei aulassa juurikaan ollut. Haastatteluista kävi myös ilmi, miten epäonnistunut ohjelmointi voi vaikuttaa vahvasti kokemukseen. Panee­ leihin oli asennusvaiheessa ladattu lyhyt testiohjelma, joka oli koottu valmistajan videoista. Videoissa oli myös nopeita sävyjen muutoksia, ja erisävyisten videoiden välillä saattoi olla suuria kirkkauseroja ilman häivytystä. Oikea ohjelma – huolella suunniteltu valoteos – ladattiin paneeleihin muu­ tama päivä ennen kouluvuoden alkua. Opettajat olivat kuitenkin ehtineet käydä suunnittelupalavereissa edellisellä viikolla ja huomanneet paneelit. Yli vuoden päästä tuo koke­ mus tuli kaikissa haastatteluissa esille negatiivisesti – valo oli aluksi ”vilissyt” ja aiheuttanut jopa migreenin. Tämä korostaa huolellisen ja asiantuntevan suunnittelun merkitystä valoon liittyvien mediasisältöjen visuaalisen puolen suunnittelussa. Opettajat pitivät yleisesti ajatuksesta, että näyttö­ paneeleissa voitaisiin pitää oppilastöiden näyttelyitä. He myös visioivat oppimiseen liittyviä sisältöjä, esimerkiksi lintu­ bongausta. Tutkimushankkeen aikana valaistuksen taiteel­ lisesti viestiviä elementtejä hyödynnettiin osana viidennen luokka­asteen MOK­viikkoa, jonka teemana oli ”vesi ihmisen käytössä”. Monialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilaat paneutuvat viikon ajan johonkin teemaan oppiainerajat unohtaen. Viikon aloituspäivänä yhdistettiin liikuntaa ja 3 00 K 4 00 K 5 00 0– 6 00 K 4 00 K 3 00 K 4 00 K 5 00 0– 6 00 K 4 00 K 3 00 K Värilämpötila SYKSY JA KEVÄT TALVI Kello 8.00 12.00 16.00 12.00 16.00 Värilämpötila Va lai st us vo im ak ku us ta so Va lai st us vo im ak ku us ta so Kello 8.00
• D M E R K I T T Y S E K Ä I P 6 5 J A I K 9 L U O K I T E LT U , S O P I I V A AT I V I I N Y M P Ä R I S T Ö I H I N E R I L L I N E N K Y T K E N T Ä T I L A P Ä Ä D Y I S S Ä L I T E L I N E I P 6 5 LITELINE IP 65 ON ERITTÄ I N T E H O KAS LO I ST E PU T KI E N KO RVA A JA . VA LA I S I ME N LI U KU VAT MULTIKIINNIKKEET SEKÄ ER I LLI N E N KY T KE N T Ä T I LA MO LE MMI S SA PÄ Ä DY I S S Ä T E KEV Ä T ASENNUKSESTA HELP P OA. D-ME R KI T T Y, I P65 JA I K09-LU O KI T E LT U LI T E LI N E I P65 S O PI I ASENNETTAVAKSI VAATIVIIN YMPÄ R I ST Ö I H I N JA T I LO I H I N , J O I S SA O N S U U R E N T U N U T PA LOVA A RA . LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . P IKAL IITTIM E T 5 X 2 ,5 M M 2 , LÄPIJ O H DOTE TTU H E L P P O S E N S O R I N A S E N N U S J A O H J A I M E N K Ä Y T T Ö U L O S V E D E T T Ä V Ä M U LT I K I I N N I K E V A L A I S I M E N U L K O P U O L E L L A H E L P P O A A S E N N U S TA V A R T E N S O P I I A S E N N E T TAVA K S I K A I K K I I N K AT T O I H I N , VA L A I S I N K I S KO I H I N TA I VA I J E R I I N R I P U S T E T TAVA K S I O H J A U S O N / O F F, M I K R O A A LT O S E N S O R I TA I D A L I
• 34 VALO 2/2022 taideilmaisua ympäristön havainnointiin ja oppilaat saivat keväisellä kävelyretkellä kuvata vettä eri olomuodoissaan luonnossa ja ihmisen ympäristössä. Kuvista työstettiin katon näytöille videoteos, joka välitti muillekin koulun oppilaille viikon tutkimusteeman tuloksia. TYÖHYVINVOINTIA MAANALAISIIN TYÖYMPÄRISTÖIHIN – TAPAUSTUTKIMUS PYHÄSALMEN KAIVOKSESSA Kaivostoiminta lisääntyy, mutta toisaalta toimintansa lopet­ tavien kaivosten maanalaisille tiloille etsitään monenlaisia uusiokäyttötarkoituksia. Runsaasti ihmisiä työskentelee myös muissa maanalaisissa työtiloissa tai ympäristöissä vailla luonnonvaloa. Näissä tiloissa työskentelevillä luon­ nonvalon puute voi aiheuttaa häiriötä elimistön sisäiseen kelloon sekä sekoittaa normaalin virkeys­ ja väsymysjaksojen rytmin tuoden väsymystä työpäivän aikana ja univaikeuk­ sia yö aikaan. Työhyvinvointia ja turvallisuutta älykkäällä valaistuksella ­hankkeessa kehitettiin ja testattiin keinoja tukea hyvinvointia maanalaisessa työympäristössä. Koh­ teeksi valittiin Pyhäsalmen kaivos ja siellä toimiva Callio Lab. Pyhäsalmella kaivostoiminta on loppumassa, ja maanalaisille tiloille on visioitu ja tutkittu uusia käyttötarkoituksia, kuten viihde­, viljely­, tutkimus­ ja liitetoiminta sekä elämysmatkailu. Pumppuvesivoimaan perustuva energiavarastohanke on tällä hetkellä pisimmällä, ja voimalan esisuunnittelu on käynnissä. Valaistuksen näkökulmasta kaivosympäristössä on monia haasteita. Kaivoksen eri alueilla on suuret kontrastit valaistus­ voimakkuuksissa ja pintojen kirkkauksissa, mikä aiheuttaa vaikeuksia silmän sopeutumiselle sekä epämukavuutta ja vaaratilanteita häikäisyn ja näkemisvaikeuksien vuoksi. Työskentelyolosuhteet ovat myös haastavat: tunneleissa ja louhoksilla on sumua, pölyä, kosteutta ja syövyttävää likaa. Määrältään ja laadultaan sopiva valaistus tukee työtehtäviin liittyvää näkemistä, ja häikäisemätön valaistus parantaa näkömukavuutta ja lisää turvallisuutta. Kaivoksessa yhteys päivänvaloon ja luontainen tietoisuus poistumisreiteistä puuttuu, jolloin alitajuinen ja tietoinen turvallisuudentunne voivat häiriintyä. Arkkitehtonisen valaistuksen keinoilla ja viestivällä valaistuksella voidaan tuoda tiloihin selkeyttä ja avaruutta, lisätä niiden hahmotettavuutta ja vaikuttaa posi­ tiivisesti psykologiseen kokemukseen. Valon ei­visuaalisten vaikutusten näkökulmasta sirkadiaaninen valaistus voi olla toimiva keino tukea työntekijöiden fysiologista hyvinvointia ja vuorokausirytmiä. Tutkimushankkeessa kehitettiin älykkään ja mukautuvan valaistuksen sovelluksia suunnittelututkimuksen ja pilotoinnin keinoin sekä arvioitiin kokemuksia ja valaistuksen vaikutuk­ sia testiympäristössä. Monialaisessa tutkimusryhmässä oli edustajia arkkitehtuurin, valaistussuunnittelun, lääketieteen, terveysteknologian ja geotieteitten aloilta. Suunnittelututkimusvaiheessa luotiin skenaarioita ja valaistuskonsepteja kahden kaivoksen päätason tilan, hen­ kilöstöravintola Retkan ja maanalaisen laboratorion Lab 2:n, uudistamiseksi. Molemmat tilat sijaitsevat noin 1 400 metrin syvyydessä. Skenaarioissa Retka on esitetty kaivostilojen tulevan käytön mukaisesti monikäyttötilana, jossa ravintola­ toiminnan ohella korostuu tilan rooli vierailija­ ja infokeskuk­ sena. Retka tarjoaa monikäyttöistä tilaa erilaisille käyttäjille, ei pelkästään kaivoksen työntekijöille. Lab 2 tarjoaa visiossa laboratoriotoiminnan ohella tilaa toimistotyöskentelyyn, tapaamisiin, työpajoihin ja rentoutumiseen. Skenaariot ja konseptit hyödynsivät sekä ihmisen fysiologista hyvinvointia tukevan sirkadiaanisen valaistuksen periaatteita että arkki­ tehtonisen valaistuksen keinoja, jotka liittyvät visuaaliseen ja tilalliseen kokemukseen, toiminnallisuuteen, estetiikkaan ja merkityksiin. (Pujol 2019) Kuvat 5–6. Pyhäsalmen kaivoksen laboratorio Lab 2 ja henkilöstöravintola Retka. Kuvat: Mia Pujol
• Black Box valaisee – myös ulkona blackbox.rexel.fi Black Box on Rexelin valaisinperhe, jonka tuotteita on käytetty mitä erilaisemmissa projekteissa ympäri Suomea. Nyt tarjontaa on lisätty entisestään, sillä julkaisimme uuden tuoteluettelon, johon on lisätty uutuuksia etenkin ulkovalaistukseen. Tuotetietojen lisäksi löydät katalogista yli 90 valaistusprojektia, joista voit ammentaainspiraatiota tuleviin kohteisiisi. Tutustu ja insipiroidu: blackbox.rexel.fi
• 36 VALO 2/2022 Kuva 8. Kaivoksen työnjohtajien toimistohuonetta, Pomolaa, varten ohjelmoidut testiskenaariot. Kuva: Mia Pujol valaistusvoimakkuus pieni. Päivän aikana valon värilämpötila muuttuu vähitellen neutraaliksi ja sitten viileäksi, ja samalla valaistuksen valaistusvoimakkuus kasvaa. Lisäksi tilallisen valaistuksen sijainti tilassa nousee: ensin korostetaan seiniä, ja keskipäivällä, kun aurinko on korkeimmillaan, valaistaan tilan kallioholvikattoa. Iltapäivällä valaistuksessa vähitellen tapahtuvat muutokset ilmenevät päinvastaisessa järjestyk­ sessä seuraten luonnonvalon rytmiä auringonlaskua kohti. Kuva 7 esittelee sarjan visualisointikuvia Retkasta ja Lab 2:sta päivän eri hetkinä. Näkymät yhdistävät sirkadiaanisen valaistuksen piirteitä tilojen eri toimintoja tukeviin valaistus­ ratkaisuihin. (Pujol 2019) Tutkimuksen pilotointiympäristö suunniteltiin soveltaen skenaarioiden ajatuksia. Tilaksi valikoitui kustannussyistä Retkaa pienempi kaivoksen työnjohtajien toimistohuone, Pomola, Retkan vierestä. Huonetta käytti kuusi työntekijää. Pomolaan sijoittui näyttöpäätetyön lisäksi kokouksia ja suun­ nittelutyöpajoja pöydän ympärillä sekä esitysten katsomista ja näyttämistä vierailijoille. Katon olemassa olevat loisteputki­ ja pienoisloisteputkivalaisimet korvattiin DALI­ohjattavilla tunable white ­ledivalaisimilla, joissa oli sekä valaistusvoi­ makkuuden että värilämpötilan säätö. Valaistus muodostui yleisvalaistuksesta (alakattoon integroidut paneelivalaisimet) sekä seinien korostusvalaistuksesta (integroidut seinän pesijät ja kosketinkiskoon asennetut valonheittimet). Kattoon asen­ nettiin kaksi PIR (passive infrared) ­liiketunnistinta. Huonetta varten ohjelmoitiin neljä testiskenaariota, jotka olivat päällä kaksi viikkoa peräjälkeen niin vuoden pimeimpänä ajanjaksona (28.10.–22.12.2019) kuin valoisana ajanjaksona (27.7.–27.9.2020, ensimmäinen skenaario oli päällä kolme viikkoa). Testiskenaarioista kaksi oli staattista ja kaksi sirkadiaanista (kuva 8). Kuva 7. Visualisointikuvin esitetty sirkadiaaninen valaistuskonsepti sovel­ lettuna Retkan ja Lab 2:n tiloihin. Kuva: Mia Pujol Maanalaisten tilojen sirkadiaanisen valaistuskonseptin tarkoituksena on tukea työntekijöiden biologista kelloa ja vähentää psykologisesti negatiivisia tunteita tiloissa, joista puuttuu päivänvalo ja yhteys ulkomaailmaan. Konseptissa eri valaisinryhmiä ohjataan dynaamisesti noudattaen yhtäaikai­ sesti kahta periaatetta: 1) valaistusvoimakkuus ja valaistuksen värilämpötila seuraavat idealisoitua päivänvalon rytmiä ja 2) arkkitehtonisen valaistuksen valaistustapa vaihtuu päivän mittaan, eli se mitä tilan osia korostetaan epä suoraa valoa tuottaen muuttuu, jolloin myös kokemus tilasta muuttuu. Aamulla tilallista, epäsuoraa valaistusta tuodaan tilaan matalalta, mikä imitoi vain vähän horisontin yläpuolelta paistavaa auringonvaloa. Valo on tällöin lämminsävyistä ja SKENAARIO 1 Staattinen standarditoimisto valaistus katto­ valaisimilla (500 lx pöytätasolla / 4 000 K) SKENAARIO 2 Sirkadiaaninen toimisto valaistus katto­ valaisimilla, “kameliprofiili” huomioi työvuorot (200–750 lx pöytätasolla / 2 700–6 000 K) SKENAARIO 3 Sirkadiaaninen toimistovalaistus katto­ valaisimilla ja seinävalaistuksella, “kameli­ profiili” huomioi työvuorot (200–1 000 lx pöytätasolla / 150–750 lx seinällä / 2 700–6 000 K) SKENAARIO 4 Staattinen standarditoimistovalaistus katto­ valaisimilla ja seinävalaistuksella (500 lx pöytätasolla / 300 lx seinällä / 4 000 K)
• Domino www.sylvania.fi P. 09 54212100 Domino on siro, minimalistinen upotettava julkisten tilojen valaisin matalalla kiusahäikäisyllä. Valonlähde on lähes huomaamaton, joten valaisimen tuottama valo on erittäin miellyttävää ja tasaista. Värintoisto on erittäin hyvä CRI90. Saatavana on useita heijastinvärejä ja avautumiskulmavaihtoehtoja 1-, 2-, 5ja 10 -osaisena. Ohjaustapana on ON/OFF tai DALI/Switch-Dim. Valittavissa myös SylSmart Casambi älykkäällä valonohjausjärjestelmällä varustettuna. Domino-sarja soveltuu erityisen hyvin hotellien, ravintoloiden ja liiketilojen yleisja korostusvalaistukseen sekä asuntotuotantoon. Saatavana myös kehyksettömät mallit. Valloittava Domino – elinikä 130 000 tuntia
• 38 VALO 2/2022 Kuva 9 esittää testiskenaarioissa käytettyä sirkadiaanisen valaistuksen periaatetta. Koska kaivoksessa työskenneltiin kahdessa vuorossa, valonohjauksessa käytettiin ”kameli­ profiilia”. Aamuvuoro oli klo 5.30–14.00 ja iltavuoro klo 13.30–22.00. Kun ensimmäiset työntekijät saapuivat noin klo 5.00–5.30, valaistus oli säädetty ennakoivasti matalalle valaistusvoimakkuustasolle ja värilämpötilalle (A), ja se alkoi vähitellen kirkastumaan ja muuttumaan viileämmän sävyi­ seksi siten, että valaistusvoimakkuus ja värilämpötila olivat korkeimmalla tasolla (E) klo 10.00–11.00 lounastauon aikaan. Tämän jälkeen valaistusvoimakkuus ja värilämpötila alkoivat vähitellen laskea siten, että klo 13.00 valaistus oli neutraalin­ sävyistä ja valaistusvoimakkuustasoltaan standardivalaistusta vastaavaa (C). Valaistus pysyi tässä tasossa klo 13.00–14.00 välillä, mikä oli työvuorojen vaihtumisen aika. Klo 14.00 valaistus alkoi jälleen vähitellen kirkastumaan ja muuttumaan viileämmäksi saavuttaen korkeimman valaistusvoimakkuuden ja värilämpötilan tason (E) klo 17.00 päivällistauon aikaan. Tästä tasosta valaistusvoimakkuus ja valaistuksen värilämpö­ tila sitten laskivat vähitellen koko lopputyövuoron ajan siten, että kun työvuoro päättyi klo 22.00, valaistus oli matalalla valaistusvoimakkuustasolla ja lämminsävyistä (A) valmistaen työntekijöitä alkavaan lepojaksoon ja uneen. Työntekijöille annettiin testijaksojen aikana myös mahdollisuus sammuttaa valot kokonaan tai ohittaa testi­ skenaarion määräämä valaistustilanne laittamalla päälle jompikumpi kahdesta esiohjelmoidusta tilanteesta, jotka oli suunniteltu esitystilanteita varten. Käsikäyttöinen valon ohjaus toteutettiin huoneen oven viereisestä kosketus paneelista. Testijaksojen ulkopuolella työntekijöille tarjottiin laajemmat valonohjausmahdollisuudet. Eri valaisinryhmien säätämisen ohella työntekijät pystyivät säätämään erikseen heitä itseään lähimpiä valaisimia tilan katossa. Ohjaus asteikko oli viisi­ portainen vastaten sirkadiaanisen valaistuksen tilanteita (A–E). Työntekijät saattoivat lisäksi laittaa päälle jonkun testiskenaarioista, valita esi­ tystilanteen tai sammuttaa valot. Skenaario 3 oli ohjel­ moitu oletustilanteeksi, joka tuli pehmeästi päälle, kun tilaan saavuttiin. Ennen testijaksojen aloi­ tusta selvitettiin asennetun valaistuksen kyky vaikuttaa vuorokausirytmiin mittauksilla ja CIE S 026 ­työkalulla, joka mahdollistaa mitatun valais­ tuksen vertailun valaistus­ voimakkuudeltaan vastaavaan D65­standardipäivänvaloon (CIE 2018). Tulosten perus­ teella valaistusasennuksen valaisimilla aikaansaaduilla valaistus skenaarioilla voisi olettaa olevan ei­visuaalisia vaikutuksia ja tukevan työn­ tekijöiden sirkadiaanista rytmiä. Työntekijöiden kokemus­ ten evaluoinnissa menetelminä olivat evaluaatio luotain, kysely lomakkeet ja haastattelut. Valaistuksen fysiologisia vaikutuksia mitattiin aktiivisuusrannekkeella ja äly sormuksella (unirytmi ja aktiivisuus, lisänä unipäiväkirja) sekä EKG­ mittarilla (sykevaihtelu). Haastattelumenetelmä toimi parhaiten kokemusten kartoittamisessa. Palautteesta oli nähtävissä muun muassa vuodenajan vaikutus kokemukseen ja kaivosympäristölle tyy­ pillisten voimakkaiden valaistuskontrastien mukanaan tuoma herkkyys häikäisylle. Talvikaudella säätymätön katto valaistus, jossa oli standardin mukainen valaistustaso (skenaario 1), koettiin liian voimakkaaksi erityisesti aamulla ja myös tilaan kesken päivän saavuttaessa. Kesäkaudella samaa voimak­ kuutta ei pidetty häiritsevänä. Erityisesti talvi evaluoinnissa sirkadiaaninen valaistus (skenaariot 2 ja 3) nousi esiin kom­ menteissa hyvänä ratkaisuna. Valaistus tuntui luonnolliselta ja miellyttävältä. Aamulla ei häikäissyt, ja päivällä kirkkaampi valaistus tuntui luontevalta. Sirkadiaanisen valaistuksen huippuarvo tuntui kuitenkin joistakin haastateltavista liian kirkkaalta sekä talvella että kesällä. Kesäkaudella sirkadi­ aanisen valaistuksen aamun mieto valaistus tuntui joistakin haastateltavista liian heikolta. Sirka diaaninen valaistus, jossa oli mukana myös seinä valaistus, koettiin parhaaksi (skenaario 3). Työntekijöiden omaa valonsäätömahdollisuutta pidettiin hyvänä. Esiin nousi toive siitä, että valaistus huomioisi saa­ pujan silmien adaptoitumisen matalammalle valaistustasolle kaivoksen heikosti valaistuissa tai pimeissä osissa liikuttaessa. Eli valaistus kirkastuisi sopivan hitaasti saavuttaessa tilaan. Evaluointihaastattelujen ohella myös laajemmalle kaivoksen työntekijäryhmälle tehdyistä esihaastatteluista saatiin paljon hyvää tietoa, joka auttaa ymmärtämään kaivosympäristön erityispiirteitä työympäristönä, esimerkiksi turvallisuuden näkökulmasta. (Pihlajaniemi et al. 2021) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 2.00 1.00 3.00 4.00 5.00 6.00 AAMUVUORO ILTAVUORO 7.00 8.00 9.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 19.00 20.00 21.00 22.00 23.00 0.00 A 2 700 K 200 lx pöytätasolla 150 lx seinällä B 3 000 K 300 lx pöytätasolla 200 lx seinällä C 4 000 K 500 lx pöytätasolla 300 lx seinällä D 5 000 K 750 lx pöytätasolla 500 lx seinällä E 6 000 K 1 000 lx pöytätasolla 750 lx seinällä Kuva 9. Sirkadiaanisen toimistovalaistuksen ohjausperiaate kaksivuorotyössä. Kuva: Henrika Pihlajaniemi
• Helvarin Imagine ja ActiveAhead -valaistuksenohjausratkaisut sekä valaisinkomponentit auttavat luomaan älykkäitä energiaa säästäviä ympäristöjä, jotka on rakennettu tulevaisuutta ja ihmisten hyvinvointia varten. Ne hyödyntävät rakennuksesta ja sen käytöstä saatavia energiaja huoltotietoja, ja toimivat saumattomasti muiden rakennusautomaatiojärjestelmien kanssa. Helvarin ainutlaatuisen kokonaisratkaisun kautta valaistukseen käytettyä energiaa voidaan mitata ja optimoida nyt tarkasti. Se koostuu LED-liitäntälaitteista, reitittimestä ja kiinteistönhallintajärjestelmän integraatiosta aina Helvar Insights -pilviratkaisun kautta tapahtuvaan analytiikkaan, raportointiin sekä etäseurantaan. Lue lisää ratkaisuistamme helvar.com/fi/insights ENERGIATEHOKKUUDEN JA ÄLYTEKNOLOGIAN EDELLÄKÄVIJÄ Mittaukset tuottivat selkeän ja monipuolisen datan, joka on analysoitavissa eri tavoin. Hankkeen pilotissa osallistujia oli kuitenkin niin pieni määrä, että tuloksista on mahdotonta vetää yleistettäviä johtopäätöksiä. Testattu menetelmä, joka yhdistää sekä laadullisia menetelmiä että fysiologisia mittauksia vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, ja sitä on tarkoitus käyttää uudelleen toisessa kaivoskohteessa laajemmalla osallistujaryhmällä. Menetelmä on sovitettavissa myös muun­ laisiin reaalimaailman koeympäristöihin. Lähteet: Brainard, G. C., Hanifin, J. P., Greeson, J. M., Byrne, B., Glickman, G., Gerner, E., & Rollag, M. D. (2001). Action Spectrum for Melatonin Regulation in Humans: Evidence for a Novel Circadian Photoreceptor. The Journal of Neuroscience, 21(16), 6405–6412. CIE (2018). CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC­Influenced Responses to Light. CIE (2019). CIE Position Statement on Non­Visual Effects of Light – Recommending Proper Light at the Proper Time, 2nd Edition (October 3, 2019). Pihlajaniemi, Henrika (2016). Designing and experiencing adaptive lighting. Case studies with adaptation, interaction and participation. Doctoral dissertation. University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Oulu School of Architecture, Acta Universitatis Ouluensis H 3. urn.fi/urn:isbn:9789526210902 Pihlajaniemi, Henrika; Pujol, Mia; Liikkanen, Jussa (2021). Design framework for lighting and occupational well­being in underground spaces: Case study in Pyhäsalmi mine. In Proceedings of CIE 2021 Conference, 27–29 September 2021, Malaysia. Pujol, Mia (2019). Lighting at the End of the Tunnel. The Design of Adaptive and Intelligent Lighting for an Underground Workspace, Master’s Thesis, University of Oulu, Oulu School of Architecture. urn.fi/URN:NBN:fi:oulu­201905292233 WELLIT – ÄLYKÄS VALAISTUS JA HYVINVOINTI POHJOISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ ­HANKE Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö Vastuullinen johtaja: Henrika Pihlajaniemi Rahoitus: Suomen Akatemia TYÖHYVINVOINTIA JA TURVALLISUUTTA ÄLYKKÄÄLLÄ VALAISTUKSELLA ­HANKE Oulun yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö ja CERF Vastuullinen johtaja: Henrika Pihlajaniemi Rahoitus ja yhteistyökumppanit: Työsuojelurahasto, Fagerhult Oy, Callio, Pyhäsalmen kaivos, BSUIN­hanke, Interreg Baltic Sea Region, WelLIT­hanke, Suomen Akatemia Tutkimusryhmä: Henrika Pihlajaniemi, Mia Pujol, Heidi Hintsala, Jussa Liikkanen, Henna Junes, Jari Joutsenvaara ja Tiina Ikäheimo
• 40 VALO 2/2022 T ällä kertaa arvosteltavana oli kaunokirjalli­ suuden klassikko Varjojen ylistys, jota voi lämpimästi suositella kaikille, jotka ovat kiin­ nostuneita valon ja varjon estetiikasta. Kirja kuvailee japanilaista kulttuuria ja arkki­ tehtuuria hyvin kauniisti. Ja kuten opuksen nimestä voi päätellä, kyseessä on myös valon ja varjon tarkkailun oppikirja, joka jättää ihmiseen jäljen. Tämä jälki ilmenee jatkuvana pintojen ja tilojen valoisuuksien ja varjojen tarkkailuna. Toisaalta, se jos jokin on intohimoisen valoihmisen jokapäiväinen harrastus jo muutenkin. Junichiro Tanizaki (1886–1965) on yksi Japa­ nin merkittävimmistä kirjailijoista. Hänen kirjojaan luetaan yhä eri puolilla maailmaa, ja niitä pidetään erinomaisina johdatuksina japanilaiseen kulttuuriin. Tanizakin kirjoissa on aistittavissa 1900­luvun alku­ puoliskon nopeiden yhteiskunnallisten muutosten, sotien ja länsimaisen kehityksen ja kulttuurin vaiku­ tukset japanilaisiin. Kyseessä on itse asiassa essee, joka on julkaistu japanilaisessa aikakauslehdessä kahdessa osassa: joulukuussa 1933 ja tammikuussa 1934. Tekstiä on vain noin 80 sivua, mutta kirjassa on paljon erityis­ pohdintaa vaativia kielikuvia, eikä sitä siksi voi kuunnella rennosti esimerkiksi äänikirjana. Lopussa on pieni sanasto kirjan japaninkielisistä termeistä. Kirjassa puhutaan pitkään japanilaisen ulko­ käymälän autuaasta tunnelmasta sekä japanilaisen teatterin kasvomaalauksista ja puvustuksesta. Kir­ jassa tarkennetaan katse myös japanilaisen kodin esineisiin ja tiloihin ja mietitään niiden ominaisuuk­ sia erilaisissa valaistusolosuhteissa. Japanilaisen rakennuksen erityispiirteet, hyvin suurikokoinen kattorakenne ja leveät räystäät, luovat päivänvalolle haasteita paistaa suoraan sisään rakennukseen. Tämä rakennusteknisistä syistä syntyvä epäsuora päivänvalo ja shojit, eli paperilla päällystetyt liukuovet tai ikkunat, luovat omintakeisen valomaailman, jossa valo ja varjot ovat pehmeät. Kirjoittajan mukaan valoisa huone olisi toki ollut parempi, mutta esi­isät olivat hyväk­ syneet olosuhteet ja löysivät kauneutta huoneen varjoista ja varjojen ja niiden sävyjen vivahteista. ” Mutta kehittyvä länsimaalainen on tuomittu aina parantelemaan asemaansa. Kynttilästä öljylamp­ puun, öljylampusta kaasuvaloon, kaasuvalosta sähkövaloon – hänelle ei työ kirkkaamman valon etsimiseksi milloinkaan pääty, eikä hän vähäisen­ kään varjon poistamisessa säästä vaivojaan.” Kirjailija tutkailee erilaisten astioiden ominai­ suuksia ja kokee muun muassa hopeisten astioi­ den pääsevän oikeuksiinsa vasta niiden hieman tummuttua. Mustat lakka­astiat tekevät ruuasta herkullisen näköisen ja tuntuvat kädessä hyvältä – hämäryys on erottamaton osa niiden kauneutta. Kullalla koristellut esineet ja mustat lakkatyöt tule­ vat parhaiten esille vähäisessä valossa, eikä niitä saisi viedä keinovalon alle lainkaan. Kirja on kestänyt erinomaisesti aikaa, ja sitä tullaan varmasti lukemaan aina. Luin kirjan yli 20 vuotta sitten osana valaistussuunnittelukoulutusta. Kirjan tunnelma ja jotkin huomiot jäivät jo silloin oman valoidentiteetin kuvagalleriaan, erityisesti lakattujen esineiden ja keinovalon yhdistämisen haastavuus sekä paperin ja valon kohtaamisen kauneus. Siihen liittyen Tanizaki kirjoittaa kauniisti, että länsimainen paperi heijastaa valonsäteen pois, kun taas japanilainen paperi ” näyttäisi ottavan sen sisäänsä, sulkevan sen hellästi, kuin ensilumen pehmeä pinta”. Kirjan ansiosta tulee edelleen tarkkailtua valoa, materiaaleja, pintojen ominaisuuksia ja värejä eri­ laisissa valoissa. Olin myös melko varma, että tämä kirja löytyisi omasta kirjahyllystä, mutta näin ei ollutkaan. Joten sinä, jolle olen kirjan lainannut, saa jo palauttaa! 20 vuotta sitten ei ollut hakukoneet koko ajan käden ulottuvilla, joten en tiennyt kirjailijasta taka­ kantta enempää. En osannut silloin laittaa kirjaa sen ilmestymisajankohdan poliittiseen viitekehyk­ seen tai osannut pohtia sen monimerkityksellisiä viittauksia suhteessa japanilaiseen yhteiskuntaan. Otin kirjan silloin puhtaasti japanilaisen estetiikan kuvauksena ja arvokkaana apuvälineenä valon ja varjon ymmärtämiseen. Nykypäivänä kirjoista tulee helposti moni­ ulotteisia, monen median luomia kokonaisuuksia. Kuuntelin kirjaa päivälenkillä, katsoin Japanin yleis­ radioyhtiö NHK:n vasta julkaisemaa 4K­kuvanlaa­ dun videota kirjasta ja kuuntelin Puma Blue ­nimistä brittiartistia, joka oli saanut inspiraationsa kirjasta ja antoi viime vuonna ilmestyneen levynsä nimeksi In Praise of Shadows. Luin muuten myös ihan oikeaa kirjaa ja siemailin vihreää teetä siinä samalla. Tuossa NHK:n videossa esiintyy myös maa­ ilmankuulu japanilainen arkkitehti Tadao Ando. Hänen mukaansa Varjojen ylistys on relevantti kirja edelleen tänäkin päivänä. Syynä siihen on, että estetiikan taju on ikuista. Mutta samaan aikaan hän pelkää, että nykyajan huiman kehityksen mukana tämä japanilainen vanha estetiikan taju katoaa, ellei sitä tarkoituksellisesti viedä seuraaville sukupolville. Jatkakaa siis opettajat kirjan antamista kotiläksyksi! Itselleni annan tehtävän löytää Tanizakin kuvaama pimeys uudelleen: ”… pimeys tuntui putoavan katosta mahtavana, voimallisena ja yhte­ näisenä, eikä kynttilöiden hauras valo kyennyt läpäisemään sen vahvuutta, vaan kääntyi takaisin kuin mustasta seinästä. En tiedä, tuntevatko lukijani, minkä värinen on tuo kynttilänvalossa nähty pimeys. Se oli laadultaan erilainen kuin pimeys öisellä tiellä; se oli yltäkylläinen, täynnänsä hienon tuhkan kaltai­ sia pieniä hiukkasia, jokaisen hiukkasen loistaessa sateenkaarena. En voinut olla räpyttelemättä, ikään kuin pitääkseni sen poissa silmistäni.” Se vaikuttaa hyvältä harjoitukselta osana tulevan talvikauden pimeyteen totuttautumista. Teksti: Annukka Larsen, WSP Finland Oy KIRJA-ARVIO: VARJOJEN YLISTYS JUNICHIRO TANIZAKI Junichiro Tanizaki Inei Raisan (jap) In Praise of Shadows (eng) Varjojen ylistys (suomennos: Jyrki Siukonen, Kustannusosakeyhtiö Taide) S uomen Valoteknillinen Seura jakaa 2 000 euron palkinnon valaisevimmalle opinnäyte­ työlle. Kilpaan voivat osallistua kaikki Suo­ messa 1.1.2021–31.12.2022 hyväksytyt opinnäy­ tetyöt, jotka syventyvät valoon, valaistukseen, valaistuksen ohjaukseen, valonlähteisiin tai valai­ simiin tieteellisestä, taiteellisesta tai käytännölli­ sestä näkökulmasta. Kilpailuun osallistuvat opin­ näytetyöt tulee ilmoittaa 31.12.2022 mennessä verkkolinkistä www.lyyti.in/tiedonvalo2022. Lisätietoja: Heikki Härkönen heikki.harkonen@valosto.com p. 0400 869 339 VIELÄ EHTII OSALLISTUMAAN TIEDON VALO -KILPAILUUN
• www.teclux.fi | @teclux puh. (09) 2252 410 | teclux@teclux.fi www.teclux.fi | puh. (09) 2252 410 | teclux@teclux.fi | @teclux Minimal Track Minimalistinen kiskojärjestelmä monilla mahdollisuuksilla. S isätyöpaikkojen valaistusvaatimuksia käsit­ televä standardi EN 12464­1 on monissa maissa velvoittava lainsäädännön kautta. Suo­ messa standardin velvoittavuutta ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta standardin vaatimukset täyttämällä asennuksen tilaaja ja suunnittelija voivat olla varmoja, että työtehtävän näkötehokkuudelle ja näkömukavuudelle asetetut valaistusvaatimukset toteutuvat. Vuonna 2021 ilmestyneestä standardista SFS­EN 12464­1 on nyt julkaistu versio, joka sisältää standardin alkuperäisen englanninkielisen tekstin lisäksi sen suomennoksen. Standardi määrittelee sisätyötilojen valaistus­ vaatimukset tilassa toimivien henkilöiden näkö­ mukavuuden ja näkötehokkuuden varmistamiseksi yleisimmille näkötehtäville. Valaistusratkaisujen määrälliset ja laadulliset vaatimukset annetaan useimmille sisätyöpaikoille ja niihin liittyville alu­ eille. Lisäksi annetaan suosituksia hyvistä valaistus­ käytännöistä. Standardin vaatimukset ottavat huomioon sekä visuaaliset että ei­näköaistimusta synnyttävät tarpeet. Suunnittelijoiden kannalta standardin keskeistä sisältöä ovat yli viisikymmentä yksityiskohtaista vaatimustaulukkoa. Niissä on määritelty valaistus­ vaatimuksia erilaisille rakennusten yleisille tiloille, teollisuus­, toimisto­, liike­, opetus­ ja terveyden­ hoitotiloille sekä julkisille kokoontumistiloille ja alueille, joissa ihmisiä liikkuu. Taulukoissa annetaan ylläpidettävän valaistusvoimakkuuden, valaistus­ voimakkuuden tasaisuuden, värintoistoindeksin sekä UGR­häikäisyindeksin arvot. Ylläpidettävän valaistusvoimakkuuden osalta taulukoissa anne­ taan kaksi arvoa, jotka ovat vaadittu minimiarvo normaaleissa työolosuhteissa sekä muutettu arvo näköolosuhteiden poiketessa normaaleista. Sylin­ teri­, seinä­ ja kattopinnoille annetut valaistus­ voimakkuusarvot on siirretty aiemmasta painoksesta poiketen tekstiosasta eri työtiloja ja näkötehtäviä käsitteleviin taulukoihin standardin käytettävyyden parantamiseksi. Standardiin on lisätty uusi liite, joka sisältää esi­ merkkejä vaatimusten määrittelystä ja suunnittelun etenemisestä, kun käytetään uudistettuja taulu­ koita. Esimerkkejä annetaan erilaisista toimisto­ ja teollisuustiloista. Muita muutoksia standardin edelliseen pai­ nokseen vuodelta 2011 verrattuna ovat seuraavat: • Standardiin on lisätty uusi opastava liite, jossa käsitellään laajemmin valon visuaalisia ja ei­ näköaistimusta synnyttäviä vaikutuksia ihmis­ ten suorituskykyyn ja hyvinvointiin sekä tilan valoisuuden arviointia. • Standardiin on lisätty uusi suunnittelu­ näkökohtia käsittelevä kohta, jossa annetaan ohjeita työkohteen ja lähiympäristön sekä tilan valaisemisesta, valaistuksen ohjaamisesta, ale­ nemakertoimen määrittämisestä ja energia­ tehokkuusvaatimuksista unohtamatta päivän­ valon hyödyntämistä. • Työkohteen, välittömän lähiympäristön ja tausta­alueen valaistusvoimakkuuksien keski­ näistä suhdetta on täsmennetty, mutta mää­ rittelyt pysyvät ennallaan. • Häikäisysuojausvaatimuksia on selvennetty ja standardiin on lisätty uusi opastava liite, jossa käsitellään UGR­taulukkomenetelmän suosi­ teltuja käytäntöjä epätyypillisissä tilanteissa. • Standardiin on lisätty uusi opastava liite, jossa annetaan lisätietoja rautatiealueita koskevista erityisvaatimuksista. SFS­standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, sähköposti sales@sfs.fi ja verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja valaistusstandardeista saa SESKO ry:n Juha Vesalta. SISÄTYÖTILOJEN VALAISTUSVAATIMUKSET MÄÄRITTELEVÄ STANDARDI ON SUOMENNETTU SFS-EN 12464-1:2021 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus, 3. painos, 178 sivua
• 42 VALO 2/2022 UUDET VAATIMUKSET LEDIVALAISIMIEN JA -LAMPPUJEN LAADULLE JA SUORITUSKYVYLLE IEA 4E SSL Annex ­hanke on julkaissut uudet, päivitetyt vaatimukset ledituotteiden laadulle ja suorituskyvylle 11:ssä eri tuoteryhmässä. Hank­ keeseen osallistuvien maiden asiantuntijat ovat laatineet aineistot, joilla pyritään yhtenäistämään ledituotteille asetettavia vaatimuksia maailman­ laajuisesti. Tuotevaatimuksissa on kolme tasoa: • taso 1: pienin hyväksyttävä suoritustaso • taso 2: laatu­ ja sertifiointiohjelmien edellyt­ tämä suoritustaso • taso 3: nykyinen korkein kaupallisesti saata­ villa oleva suorituskykytaso. Valaistuksen osuus maailman sähkönkulutuksesta on noin 15 prosenttia. Leditekniikan arvioidaan mahdollistavan maailmanlaajuisen valaistuk­ sen sähkönkulutuksen vähentämisen tästä 30 prosenttia. Laatu­ ja suorituskykyvaatimukset ovat osa OECD­maiden energiajärjestön IEA:n suosittelemaa kokonaisuutta, jossa kehotetaan hallituksia ympäri maailmaa varmistamaan, että 100 prosenttia valaistusmyynnistä on ledivalais­ tusta vuoteen 2025 mennessä. Lisätietoja: iea­4e.org/ssl/our­work/product­performance NIDAROSIN TUOMIOKIRKKO NLDA 2022 -VOITTAJAKSI T ukholmassa 6.9.2022 pidetyssä palkinto­ jenjaossa Nidarosin tuomiokirkko Norjan Trondheimista palkittiin pohjoismaisen valaistuskohdekilpailun Nordic Lighting Design Awards 2022 voittajana. Kirkon hienovarainen valaistus kunnioittaa sen historiallista, kulttuurista ja sakraalista merkitystä. Kilpailussa oli ehdolla yhteensä kymmenen ansiokasta valaistuskohdetta, kaksi kustakin Pohjois maasta. Suomesta ehdolla olivat Vuoden valaistuskohde 2021 ­kilpailun voittajakohteet Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri ja Tammerkosken maisemavalaistus. TUOMARISTON PERUSTELUITA Tuomaristo on valinnut projektin voittajaksi sen voimakkaan ilmaisun, korkean herkkyyden ja kunnianhimoisen teknisen toteutuksen vuoksi. Kyseessä on erittäin vakuuttava suoritus raken­ nuksessa, jossa pieninkin virhe olisi havaittavissa. Hanke osoittaa arkkitehtonisten realiteettien huolellista harkintaa paitsi tilan, sen materiaalien ja toimintojen, mutta myös kulttuuristen ja henkis­ ten arvojen osalta. Kylmien ja lämpimien valojen yhdistelmä muotoilee ja korostaa tiloja. Taustalla oleva sininen sävy luo syvyyttä ja mystisyyttä. Yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota vaikut­ tavalla tavalla. Mittatilaustyönä tehdyt ripustus­ rakenteet sopivat hyvin paikan luonteeseen. Erityisen edistynyt valaistuksen ohjaus mahdol­ listaa kaikki liturgiset seremoniat, mutta se myös kohdistaa huomion kirkon sakraalisiin element­ teihin ja symboleihin, mikä tarjoaa vierailijalle mahdollisuuden rauhoittumiseen ja mietiskelyyn. Tuomaristo uskoo, että Nidarosin tuomiokirkon poikkeuksellinen valaistus on nostanut kansallisen ikonin uudelle tasolle – kansainväliselle tasolle. Lisätietoja: nordisklyspris.com NIDAROSIN TUOMIOKIRKKO, NORJA Tilaaja ja projektinhallinta: Bjørgvin Thorsteinsson ja Marie Louise Anker, Nidaros Domkirkes Restaureringsarbeider Valaistussuunnittelu: Erik Selmer Sähkösuunnittelu: Silje Ausen Årseth, Sweco Norge AS Järjestelmäsuunnittelu ja ohjelmointi: Sivert Lundstrøm, Luxmentor Sähköasennus: Espen Remen Sæther, NTE Elektro AS CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA CIE 250:2022 Spectroradiometric measurement of optical radiation sources ISO/CIE TR 21783:2022(E) Light and lighting – Integrative lighting – Non­visual effects ISO/CIE 11664-2:2022(E) Colorimetry – Part 2: CIE Standard Illuminants ISO/CIE 11664-6:2022(E) Colorimetry­Part 6: CIEDE2000 Colour­Difference Formula CIE x049:2022 Proceedings of the CIE symposium on the advances in measurement of temporal light modulation, October 11, 2022, Athens, Greece Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at Solid State Lighting SSL Annex Morten Warholm Haugen, BERRE AS Morten Warholm Haugen, BERRE AS
• WWW.AECILLUMINAZIONE.COM WWW.SILUX.FI TUTTU TEKNOLOGIA – PAREMPI SUORITUSKYKY UUSI I-TRON VALO/ON 1.–2.2.2023 S uomen inspiroivin valaistuksen ammattilais­ tapahtuma VALO/ON järjestetään jälleen helmikuussa 2023. Kaksikymmentäkah­ deksan johtavaa julkisten tilojen valaistusyritystä esittelee kiinnostavimmat uutuutensa Helsingin Suvilahden Kattilahallissa 1.–2.2.2023. Kutsuvieraat pääsevät tutustumaan valais­ tuksen tarjoamiin ratkaisuihin arkkitehtuurin, valaistus tekniikan ja sähkösuunnittelun näkö­ kulmista. VALO/ON­tapahtumaan osallistuu valaistuksen asiantuntijoita monelta eri alalta: arkkitehteja, sisustus­, sähkö­, ja valaistussuun­ nittelijoita, rakennuttajia sekä kuntien ja tukku­ kaupan edustajia. Kaksipäiväinen ohjelmisto sisältää sekä koti­ maisen että kansainvälisen huippuammattilaisen keynote­puheenvuoron. Rennossa illanvietossa lavan valtaa Aikakone! Tapahtuman tuottaa Luovi Productions Oy, ja Kattilahallin näyttelyarkkitehtuurin suunnittelusta vastaa Kari Lappalainen. Tapahtumakumppa­ neina ovat muun muassa Suomen Valoteknillinen Seura ry, Suomen valotaiteen seura FLASH ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Jyväskylän Messut Oy, Suomen Arkkitehti­ liitto SAFA ry ja Prointerior. Lisätietoja: valo­on.fi VALAISTUS ALAN DIPLOMITÖITÄ JA VÄITÖKSIÄ Diplomityö Jukka-Pekka Antikainen (2022): Ledivalaisimien himmennysten laadunvarmistus­ mittaukset urn.fi/URN:NBN:fi:aalto­202206264270 Diplomityö Roope Nordlund (2022): Validation for measurement of Temporal Light Artefacts on LED light sources urn.fi/URN:NBN:fi:aalto­202203272591 Väitös Juha Heinonen (2022): High­sensitivity photodiodes using black silicon and induced junction urn.fi/URN:ISBN:978­952­64­0725­8 Väitös Janne Askola (2021): Advances in LED Photometry and Ageing Procedures of LED Luminaires urn.fi/URN:ISBN:978­952­64­0536­0 Petri Vuorio
• 44 VALO 2/2022 3D-TULOSTUKSELLA RÄÄTÄLÖIDYT VALAISIMET Bavaria Finland Oy:n uudessa automyymälässä toiveena oli autojen kohdevalaistus ja viihtyvyyttä parantava yleisvalaistus. Valaistukselta toivottiin erityisesti erinomaista värintoistoa (R a ? 90), ja tilan korkeuden vuoksi valaisimilta vaadittiin korkeaa valovirtaa (4 200 lm). Signify Finland Oy toimitti myymälän konseptiin täydellisesti sopivat kiskovalaisimet, joiden valmistuksessa hyödynnettiin 3D­tulostusteknologiaa. Myymälän valaistus sointuu tilaan hyvin, ja se on esteettisesti miellyttävä. Sijainti: Antaksentie 4, Vantaa Valmistumisaika: tammikuu 2022 Valaistussuunnittelu: Satu Marttila, Signify Finland Oy Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Varpiola Oy Lisätietoja: lighting.philips.fi ARVORAKENNUKSEN VALAISTUSUUDISTUS Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uusrenessanssityylisen rakennuksen valaistusta uudistettiin kiinteistön muutostöiden yhteydessä mm. arkis­ ton, sisääntuloaulan ja muutamien muiden tilojen osalta. Alkuperäisessä asussaan olevassa sisääntuloaulassa valaistus toteutettiin hienovarai­ sesti tehokkailla ja tasaisen valon antavilla 3 000 kelvinin ledinauhoilla. Arkisto tilassa vaihdettiin mm. arkistohyllyjen valaisimet sirolinjaisempiin ledivalaisimiin sekä uudistettiin katon epäsuora valaistus. Sijainti: Hallituskatu 1, Helsinki Valmistumisaika: syksy 2022 Arkkitehtisuunnittelu: Taneli Koskela, Anna­Kaisa Brenig­Jones, Grid Konseptiarkkitehdit Valaistusja sähkösuunnittelu: Jiri Jokinen, Sanna Boginski, Äyräväinen Oy Sähköurakointi: Oy Welander & Welander Ab Kuva: Emmi Pahkasalo MANKKAAN PÄIVÄKODIN VALAISTUS Airam Electric Oy Ab toimitti Espoon Mankkaan päiväkodin laajennus­ osaan energiatehokkaat valaisimet. Leikki­ ja esiopetustiloihin valittiin häi­ käisemättömät Plata­moduulivalaisimet mikroprismakuvuilla ja käytäville Puck­valaisimet. Teknisiin tiloihin asennettiin monikäyttöiset IP54­suojatut Keto Pro ­teollisuusvalaisimet ja suurtalouskeittiöön hygieniavaatimukset täyttävät Medic­erikoistilavalaisimet. Sijainti: Vanhan­Mankkaan kuja 2 B, Espoo Valmistumisaika: kevät 2022 Valaistussuunnittelu: Rejlers Finland Oy Lisätietoja: airam.fi Kuva: Kari Palsila PROJEKTIUUTISIA Kuva: Signify Finland Oy FINNISH DESIGN SHOPIN TYÖPISTEVALAISTUS Finnish Design Shop avasi uudet toimitilat verkkokaupan logistiikka­ keskuksen yhteyteen Turkuun. Avotoimisto on valaistu lineaarisilla LED Luksin ILO­profiileilla, jotka soveltuvat matalan kiusahäikäisyn ansi­ osta ihanteellisesti työpisteiden valaisemiseen. Kohteen valaistuksessa huomioitiin BREEAM­ympäristöluokituksen vaatimukset. Sijainti: Aviatie 2, Turku Valmistumisaika: syksy 2021 Sisätilojen suunnittelu: Studio Joanna Laajisto Lisätietoja: teclux.fi
• VALO 2/2022 45 MAJAKKASAIRAALA TURUSSA Tyksin uusi Majakkasairaala on valaistu sairaalan eri toimintoja tukevilla Glamox Oy:n toimittamilla valaisimilla. Leikkaussalien katossa yleis­ valaistuksen hoitavat korkeimmat hygieniatasovaatimukset täyttävät C60­valaisimet, jotka on toimenpidealueiden reunoilla varustettu RGBW­ säädöllä. Potilashuoneita valaisevat katon moduulijakoon sovitetut C63­, C90­ ja C95­valaisimet. Prenataali­ ja lasten hematologian osastoilla sekä osassa eristystiloja luonnonvaloa jäljittelevä valaistus auttaa pitkäaikais­ potilaita säilyttämään vuorokausirytminsä. Rakennuksen kahta avointa valopihaa valaistaan i75­ ja i95­valaisimilla. Sijainti: Savitehtaankatu 5, Turku Valmistumisaika: helmikuu 2022 Valaistussuunnittelu: Rejlers Finland Oy, Turku (ent. Matti Leppä Oy) Lisätietoja: glamox.fi KUOPION TAIDELUKIO LUMIT Kuopion taidelukio Lumitin uudisrakennuksen akustiikkaan liittyviin ratkaisuihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Ruokailutiloihin valikoituivat katon akustiset ominaisuudet ja avattavuuden säilyttävät JLC­Techin T­BAR­valaisimet. Suurin osa valaisimista varustettiin RGBW­säädöllä, jolla saadaan tarvittaessa väriloistoa kattorakenteisiin. Portaikon käsi­ johteisiin asennettiin Planet Lightingin energiatehokkaat LED Puck ­valaisimet, joiden epäsymmetrinen valonjako tuo valon juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Sijainti: Koljonniemenkatu 48–50, Kuopio Valmistumisaika: kesä 2022 Valaistussuunnittelu: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy Sähkösuunnittelu: Granlund Kuopio Oy Lisätietoja: ktinterior.fi Kuva: Sami Saastamoinen Kuva: Wellu Hämäläinen LUONTO UUDESSA VALOSSA Kuopion luonnontieteellisen museon uuden perusnäyttelyn valaistus vie vierailijan hämyisen metsän tunnelmaan. Valo ohjaa katseen kulkua näyttelykohteissa ja kutsuu tutustumaan ympäristöön. Valaistus on toteu­ tettu näyttelyrakenteisiin integroidulla valaistuksella sekä kiskospoteilla, joissa on integroitu himmennin. Sijainti: Museokatu 1, Kuopio Valmistumisaika: kesä 2022 Valaistussuunnittelu: Valosuunnittelu HN Lisätietoja: vhn.fi Kuva: Heli Nikunen SILTASAARI 10 Helsingin Siltasaaressa saneerattiin Elannon vanhasta rakennuksesta uuden ajan älykäs toimisto. Saneerauksessa kolme kiinteistöä yhdistyivät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi sähköjen ja valaistuksen osalta uudistettiin kaikki, mikä mahdollisti vaatimustason noston ja nykypäivän ympäristötavoitteisiin vastaamisen. Fagerhult Oy toimitti kohteeseen langattoman Organic Response ­ohjausjärjestelmän lisäksi 4,5 km ripustettavaa Notor­valoviivaa eli noin 2 300 ledivalaisinta. Sijainti: Siltasaarenkatu 6, Siltasaarenkatu 8–10 ja Paasivuorenkatu 4–6 Valmistumisaika: lokakuu 2021 Rakennuttaja: Antilooppi Management Oy Rakennusurakoitsija: SRV Rakennus Oy Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy Lisätietoja: fagerhult.fi Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
• VALO 2/2022 46 VALOSALI-SILLAN ERIKOISVALAISTUS Kuopion Savilahden alueelle on rakennettu uusi Valosali­silta, jonka erikoisvalaistuksen ohjelma muuntuu juhlapäivien mukaan. Sillan näyt­ tävät kaiderakenteet sekä valoaukko valaistaan pääsääntöisesti valkoi­ sella valolla, mutta ohjelmoituna valaistus muuntautuu myös erilaisiin teemapäiviin. Itsenäisyyspäivän väritys on sinivalkoinen, ja kun vuosi vaihtuu, valaistus juhlistaa uutta vuotta monivärisenä. Siltaan toteutettu valoteos on osa Savilahden Valon kaavan valaistus­, muotoilu­, kulttuuri­ ja taideohjelmaa. Sijainti: Savilahdentie, Kuopio Valmistumisaika: marraskuu 2021 Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio Lisätietoja: c.ramboll.com/fi­fi/rfi/rambollvalostudio Kuva: Juha Hälikkä INTERAKTIIVINEN MAISEMATEOS Jyväskylän Lutakonpuiston esteettömässä liikunta­ ja leikkipaikassa sijaitseva interaktiivinen Sadepilvi­maisemateos yhdistää valo­ ja ääni­ taidetta. Jyväskylän kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun voittanut teos sai innoituksen veden kiertokulusta. Kun liiketunnistin havaitsee teoksen alla liikettä, pehmeä valo muuttuu intensiivisemmäksi, mikä kuvaa ukkospilvimäistä tunnelmaa. Köysien heiluessa metallisista ääni­ tangoista syntyy helisevää ääntä. Sijainti: Schaumanin puistotie 23, Jyväskylä Valmistumisaika: lokakuu 2021 Valaistussuunnittelu: WSP Finland Oy Pylväät: Tehomet Oy Lisätietoja: tehomet.com Kuva: Jari Aalto HIUKAN ELÄMYSVALOT Hiukan hiekkarannan rinne Sotkamossa on saanut vaikuttavan valo­ teoksen, jonka teema muuttuu vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan. Hiekkaharjun laelle suunniteltiin ruosteenväriset, kolmemetriset valaisin­ pylväät, jotka sulautuvat päiväsaikaan luontevasti ruskeaan männikköön. Corten­teräksestä valmistetuissa pylväissä on kiinnitykset kahdelle valaisi­ melle. Pylväitä on yhteensä 28, ja ne sijoittuvat 250 metrin matkalle. Rin­ teeseen ja puustoon suunnatut valaisimet ovat päällä syys­talvikaudella hämärän aikaan, ja lauantaisin rinteellä voi nähdä elämysvaloshow’n. Sijainti: Tervatie 1, Sotkamo Valmistumisaika: marraskuu 2021 Valaistussuunnittelu: Jukka Laukkanen, Valosa Pylväät: Tehomet Oy Lisätietoja: tehomet.com Kuva: Ilpo Aalto RML TALON UUSI PIHAVALAISTUS Ronald McDonald Lastentalosäätiön Talo sai uuden pihavalaistuksen. Talossa majoittuu vakavasti sairaiden lasten perheitä eri puolilta Suomea. Pihapiiriin asennettiin energiatehokkaat Ensto Maestro ­valaisimet. Uusi valaistus kirkastaa talon pihapiiriä ja lisää perheiden turvallisuuden tun­ netta eri vuoden­ ja vuorokaudenaikoina pihalla kuljettaessa. Sijainti: Oksakoskenpolku 6, Helsinki Valmistumisaika: toukokuu 2022 Valaistussuunnittelu: Ensto Building Systems Oy Pylväät: Tehomet Oy Sähköurakointi: Dynniq Finland Oy / SWARCO Finland Oy Lisätietoja: ensto.fi/buildingsystems Kuva: Henri Uotila, HNRI Oy
• Laadukkaat LiT by Cardi valaisimet Soneparilta! LiT by Cardi -tuotevalikoimaan kuuluu ammattilaisten toteuttamia valaisimia, joiden laadukkaat materiaalit ja komponentit ovat tarkkaan valikoituja. Tuotteiden ominaisuuksissa on painotettu kestävyyttä ja helppoa asennettavuutta, jolloin ne ovat niin ostajalle, käyttäjälle kuin asentajallekin riskitön valinta. LiT by Cardi -laatutuotteilla on vähintään kolmen vuoden takuu! Sonepar Suomi Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.sonepar.fi Tutustu tuotteisiin » www.sonepar.fi Modu moduulivalaisin Loiste yleisvalaisin IP44 KoVa kohdevalaisin Yleisja alasvalot sekä teollisuusvalaisimet Kajo yleisvalaisin Roiske suljettu teollisuusvalaisin ESPOONLAHDEN METROASEMA Espoonlahden metroasema on yksi Länsimetron jatkeen viidestä ase­ masta. Aseman tunnelmaan on haettu vaikutteita läheisen uimahallin väri­, valo­ ja materiaalipaletista, mikä näkyy muun muassa asema laiturin valaistuksessa sekä seinien ja katon kromipintojen heijastuksissa. Yleis­ valaisimiksi asemalle valikoituivat RZB:n Ralite Highbay ­valaisimet, joiden kirkas, valkoinen valo valaisee asemalaituria. Huomaamattomat valaisimet luovat asemalle tasaisen valon ja antavat samalla tilaa Hans Rosenströmin valo­ ja ääniteokselle Varjot veden pinnalla. Sijainti: Espoonlahdenkatu 8, Espoo Valmistumisaika: syksy 2022 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Lisätietoja: ketonen.com Kuva: Länsimetro / Marianne HUONENUMEROT ESIIN VALAISTUKSELLA Linea Lightin pienet Anton­tuoteperheen DALI­ohjattavat alasvalot toimivat huonenumeroiden korostusvaloina Solo Sokos Hotel Tornin käytävillä. Valaisimien kahdeksan asteen keila suunnattiin huonenume­ roihin, jotta käytäville voitiin sovittaa hillitty yleisvalaistus. Sijainti: Yrjönkatu 26, Helsinki Valmistumisaika: kevät 2022 Suunnittelu: Studio Joanna Laajisto Lisätietoja: teclux.fi Partanen
• 48 VALO 2/2022 NOPEASTI ASENNETTAVAT TRUNKING-JÄRJESTELMÄT MADOX JA REDOX Glamoxin MADOX ja REDOX ovat tehokkaita, nopeasti asennettavia ja yksinkertaisia trunking­ järjestelmiä. IP20­luokiteltu MADOX yhdistää tehokkuuden, joustavuuden ja standardien mukaisen valaistuksen useimmissa teollisuu­ den ja vähittäiskaupan sovelluksissa. IP66­luo­ kiteltu REDOX on sopiva vaihtoehto tiloihin, joissa vaaditaan korkeampaa IP­luokitusta. Sitä voidaan myös käyttää katetuilla ulkoalueilla, kunhan etäisyys katosta on vähintään 50 cm. MADOX ja REDOX ovat yhden komponentin trunking­järjestelmiä, jotka eivät vaadi erillistä asennuskiskoa. Valaisinosa on kasattu valmiiksi, ja se voidaan asentaa suoraan pakkauksesta. Lisätietoja: Glamox Oy glamox.fi TUOTEUUTISIA TYYLIKÄS JA MONIKÄYTTÖINEN TUBE WALL SG:n Tube Wall on tyylikäs seinä­/lukuvalai­ sin integroidulla himmentimellä ja USB A+C ­liittimillä. USB­laturin teho on yhteensä 18 W (3 A). Kun molemmat latausportit ovat käytössä, laturi jakaa virtaa enemmän laitteelle, jonka akun varaus on alhaisempi. Valaisimen pää on vapaasti suunnattavissa joutsenkaulavarren avulla. Sopivia käyttökohteita ovat muun muassa hotellihuoneet, sairaalat, odotustilat, kirjastot, koulut sekä kodin ja vapaa­ajan kohteet. Valaisimen värintoisto on huippuluokkaa (R a = 98), ja sillä on pitkä käyttöikä (100 000 h). Lisävarusteena on saatavilla hylly esimerkiksi puhelinta varten. Saatavana on myös kehys­ renkaat valkoisena ja kullanvärisenä. Valikoimaan kuuluu musta ja valkoinen runkoväri, ja väri­ lämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K ja 3 000 K. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg­oy.fi ONNWALL Onnline Onnwall ­tuoteperheen seinä­/katto­ valaisin (halkaisija 275 mm tai 350 mm) sopii erin­ omaisesti julkisivujen tai sisäänkäyntien katosten valaistukseen. Muita käyttökohteita ovat esimer­ kiksi varastot ja muut ulkorakennukset sekä vaati­ vammat sisäkohteet, joissa edellytetään korkeaa kotelointiluokkaa (IP65) ja hyvää iskunkestävyyttä (IK10). Valaisimen teho/valovirta (4 vaihtoehtoa) ja värilämpötila (3 000 K / 4 000 K / 5 700 K) ovat valittavissa. Musta runkoisen valaisimen kupu on iskunkestävää polykarbonaattia. ONNSLIM II -ALASVALOSARJA Onnline Onnslim II on uppoasennukseen sovel­ tuva valaisinsarja, josta löytyy neljä erikokoista ja tehoista alasvaloa. Valaisimien värilämpötila on valittavissa kolmesta eri vaihtoehdosta: 3 000 K, 4 000 K ja 5 700 K. Onnslim II on alapuoliselta kotelointiluokaltaan IP44, joten se soveltuu hyvin myös kosteisiin tiloihin. Valaisimet ovat himmen­ nettävissä vaihekulmasäätimellä (triac). Onnslim II ­tuoteperheeseen kuuluvat myös pinta­ tai puoli­ uppoon asennettavat Surface­mallit. LUXO ADAPT – JOUSTAVA LATTIAVALAISIMIEN TUOTEPERHE Luxo Adapt on lattiavalaisimien tuoteperhe, josta löytyy sopiva vaihtoehto kaikkiin toimis­ tojen kalusteratkaisuihin. Yksittäiseen valaisin­ pylvääseen voi tuoteperheestä valita sopivim­ man valaisinosan seitsemästä eri tarkoitukseen sopivasta vaihtoehdosta, jotka täyttävät vaati­ vimmatkin valaistusvaatimukset yksittäisestä työpisteestä aina neljän työpisteen ryhmään. Valaisimet on kehitetty joustavuus mielessä pitäen. Adapt on saatavilla mustana, harmaana ja valkoisena, ja siihen on valittavissa monia eri ohjaus­, tunnistin­, ja värilämpötilavaihto ehtoja sekä säädettävä värilämpötila. Valaisin on hel­ posti siirreltävissä tarjoten valoa juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Lisätietoja: Glamox Oy glamox.fi ONNPANEL II -MODUULIVALAISIN Onnline Onnpanel II on laadukas toimistojen moduulivalaisin (600 × 600 mm) mikroprisma­ optiikalla (UGR < 19). Valaisimia on saatavana On/Off­ tai DALI­ohjauksella. IP20­luokiteltujen Onnpanel II ­valaisimien valon värilämpötila on 4 000 K (SDCM = 3), ja niiden valovirtavaihtoehdot ovat 4 000 lm ja 4 100 lm. Lisätietoja: Onninen Oy onninen.fi REDOX
• 49 VALO 2/2022 ENERGIATEHOKKAAT PHILIPS ULTRA EFFICIENT -LEDIVALONLÄHTEET Uusien Philips Ultra Efficient ­ledilamppujen ja ­ledivaloputkien ansiosta voidaan säästää jopa 60 % energiaa tavallisiin ledivalonlähteisiin ver­ rattuna. Perinteisen valonlähteen vaihto Philips Ultra Efficient ­tuotteeseen maksaa itsensä takaisin lamppu tyypistä riippuen jo muutamassa kuukau­ dessa. A­ ja B­energialuokan tuotteet minimoivat energiakustannukset ja samalla edistävät kestäviä arvoja. Esimerkiksi Philipsin A­luokan ledivalo­ putkella on 100 000 tunnin käyttöikä, joka on 3,5 kertaa pidempi kuin tavallisilla ledivaloputkilla. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 lighting.philips.fi PLANET LIGHTING LED PUCK AIR Planet Lightingin kehittämä LED Puck Air on kaksoiskaapeliin ripustettava valaisintuote­ perhe. Valaisimen tehokkuus sekä poikkeuk­ sellinen sirous ja keveys mahdollistavat helpon ja turvallisen ratkaisun korostusvalaistukseen ulko­ ja sisätiloissa. LED Puck Airista on saata­ vana kymmenen eri optiikkaa ja tyyppiä moneen eri käyttötarkoitukseen. Tuoteperheestä löytyvät koristeelliset valaisimet, suunnattavat mallit, erilaiset avauskeilat ja valaisimet muunneltavalla avauskeilalla. Valaisimen halkaisija on 25 mm, korkeus 150 mm ja paino 100 g. Ledin teho on 8 W, ja valovirta on mallista riippuen jopa 850 lm. Saata­ vana on värilämpötilat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K sekä TW­ ja RGBW­mallit. Valaisimen runko on kestävää IK10­luokiteltua meri alumiinia, ja optiikka on mallista riippuen polykarbonaattia tai akryylia (PMMA). Valaisimen tiiviysluokka on IP67. Suositeltu maksimipituus kaapeliasennuk­ selle on 50 metriä, ja yhdellä (24 V) tasajännite­ lähteellä voidaan syöttää jopa 40 valaisinta. Valonohjaustavat ovat On/Off, 0–10 V, DALI, vaihehimmennys ja Casambi Bluetooth. Lisätietoja: KT Interior Oy ktinterior.fi ARKOSLIGHTIN MINIMAL TRACK -UUTUUDET Arkoslightin Minimal Track on 15 mm leveä ja 10 mm korkea 24 V kiskojärjestelmä, johon on valittavissa viisi erilaista spottivalaisinta, lineaari­ set Line Micro­ ja Black Foster Micro ­valaisimet, pyöreä Alaska sekä ripustettava Stick 22. Ohut kisko voidaan asentaa pintaan tai ripustaa lähes huomaamattomilla ripustimilla. Minimal Track soveltuu monipuolisuutensa ansiosta loista­ vasti myös suurempien kokonaisuuksien, kuten myymälöiden, valaisemiseen. Tuoteperheen uutuudet tuovat joustavuutta ja kiinnostavia mahdollisuuksia valaistuksen suunnitteluun. Lisätietoja: Teclux Oy 09 225 2410 teclux.fi Germán Cabo PHILIPS CORELINE HIGHBAY 100 000 TUNNIN KÄYTTÖIÄLLÄ Philips CoreLine Highbay ­syväsäteilijän uudessa versiossa on aikaisempaa parempi suorituskyky ja korkeampi valovirta pitkällä 100 000 tunnin (L65) käyttöiällä. Valaisin tuottaa säästöjä energiatehokkuutensa ja matalamman hintansa ansiosta. Syväsäteilijän mukana toimi­ tetaan ripustuskoukku, ja valaisimeen on lisäksi saatavilla erikseen asennuskiinnike. Philips CoreLine Highbay sopii parhaiten korkeisiin tiloihin teollisuuteen tai varastoihin yli neljän metrin asennuskorkeuteen. Valaisimen DALI­ versiossa liitäntälaite on integroitu valaisimen runkoon, minkä vuoksi se on kompaktimman kokoinen ja kevyempi. Valaisin voidaan myös liittää älykkäisiin valaistuksen ohjausjärjestel­ miin, kuten Interactiin. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 lighting.philips.fi MONIPUOLINEN JA MUUNNELTAVA LUMI DUO -YLEISVALAISINSARJA Lumi Duo on täysin uudistettu, värilämpötilan ja tehon vaihdolla varustettu yleisvalaisinsarja. Valaisimen viimeistelty pinta ja kupu ovat struktu­ roitua UV­stabiloitua polykarbonaattia. Valaisimella on IP44­luokitus, hyvä pakkasenkesto (­30 °C) ja korkea iskunkestävyysluokka (IK10). Lumi Duo asennetaan pintaan tai puoliuppoon mukana tulevan asennusraudan avulla, ja se voidaan pinta­ kaapeloida ja ketjuttaa. Lisätarvikkeena on saata­ vana valkoinen koristekehys. Lumi Duo soveltuu sisä­ ja ulkotilojen seinä­ ja kattoasennuksiin, julkisten kohteiden ja asuin­ rakennusten käytäviin, portaikkoihin ja kosteisiin tiloihin. Värilämpötila (3 000 K / 4 000 K) ja teho valitaan asennettaessa. Saatavilla on kolme kokoa (halkaisija 250 mm, 320 mm ja 400 mm), joista kaikista on saatavana Radar­ ja On/Off­mallit. Valaistuksen ohjaukseen löytyvät monipuoliset vaihtoehdot: esimerkiksi suurimpiin kokoihin DALI­2 ja Casambi. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi
• 50 VALO 2/2022 UUDET BEGA-GOBOVALONHEITTIMET ULKOTILOIHIN BEGA täydentää valonheitinmallistoa tehok­ kailla goboheittimillä, joilla voidaan heijastaa maahan tai seinälle muun muassa koristekuvia, opastavia tekstejä tai logoja. Goboheittimiä on saatavana kahdessa eri koossa ja kahdella erilaisella säätöalueella varustetulla optiikalla. DALI­ohjattavia heittimiä saa joko 3 000 K tai 4 000 K ledeillä. Saatavilla ovat myös RGBW­ mallit (DT 8). Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec LEDVANCE LOW BAY FLEX – RATKAISU KORKEISIIN TILOIHIN LEDVANCE Low Bay Flex ­teollisuusvalaisimet ovat kattava ratkaisu jopa 10 metriä korkeisiin tiloihin. Valaisimet tekevät vaikutuksen hel­ polla asennettavuudellaan, jopa 160 lm/W:n valo tehokkuudellaan ja 100 000 tunnin käyttö­ iällään. Jopa 16 800 lm:n valovirran ja eri­ laisten avauskulmavaihtoehtojen (60°, 90° tai 120°) avulla kohteeseen voidaan löytää sopiva valaistus, olipa kyse liikuntasalin, myymälän tai varaston valaistuksesta. LEDVANCE Low Bay Flex ­valaisimien värilämpötila on 4 000 K. ON/OFF­malli on 5­napaisesti läpijohdotettu (5 × 2,5 mm), ja DALI­malli on jopa 7­napaisesti läpijohdotettu (7 × 2,5 mm). Valaisimen päädyt saa helposti auki ilman työkaluja, ja vedonpoisto on nopea ja helppo toteuttaa nippusiteellä kiin­ teään kiinnityspisteeseen. Saatavana on myös DALI­2­mallit sekä pallonkestävät (DIN 57710­ 13) mallit. LEDVANCE Low Bay Flex ­valaisimille on myönnetty ENEC­sertifikaatti, ja niiden kes­ kimääräinen käyttöikä on jopa 100 000 tuntia (L 80 /B 10 @ +25 °C). Tuote perheelle myönnetään viiden vuoden tuotetakuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy ledvance.fi NÄPPÄRÄ HIDE-A-LITE COMFORT TWIST QUICK ISO Hide­a­liten uusi Comfort Twist Quick ISO on himmennettävä ja toiminnoiltaan monipuolinen 230 V yleisalasvalo, joka soveltuu useimpiin ympäristöihin niin sisällä kuin ulkona. Twist­toi­ minnon ansiosta valaisinta voidaan kallistaa 30° ja valaisinkehystä kiertää 2 × 150°. Valaisimen värilämpötila, 2 700 K, 3 000 K tai 4 000 K, voidaan valita helposti DIP­kytkimellä suoraan valaisimesta, joten sopivin värilämpötila voidaan valita vasta kohteessa. Valaisimen värivaihto­ ehtoina on valkoinen, musta ja harjattu teräs. Lisäksi Comfort Twist Quick ISO on saatavana näppärässä 6­pack­pakkauskoossa. Comfort Twist Quick ISO voidaan asentaa myös suoraan eristettä vasten. IP44­luokitellun valaisimen mukana on himmennettävä liitäntälaite, 3­napai­ nen pikaliitin ketjutusta varten sekä vedonpoisto kaapelille tai taipuisalle 16 mm suojaputkelle. Valaisin voidaan himmentää markkinoiden ylei­ simmillä himmentimillä. Lisätietoja: Hide­a­lite 0207 499 499 hidealite.fi HIDE-A-LITE SHARP WALL & POST Hide­a­lite tuo markkinoille Sharp Wall & Post ­valaisimet pysäköintialueiden valaistukseen. Valaisimet täyttävät häikäisyä, tasaisuutta ja värin­ toistoa koskevat vaatimukset pysäköinnissä niin pienillä kuin suurilla pysäköintialueilla. Sharp Wall ­julkisivuvalaisin soveltuu asennettavaksi suurten kiinteistöjen seinälle. Se on erinomainen rat­ kaisu esimerkiksi teollisuuskiinteistön julkisivuun, kiinteistön autotallirivistöön tai vaikka varaston porttiin. Sharp Post puolestaan soveltuu asennet­ tavaksi halkaisijaltaan 48 mm tai 60 mm kokoisiin pylväisiin, ja se on erinomainen vaihtoehto pieniin polkupyöräparkkeihin, suurten ostoskeskusten pysäköintialueille ja muille avoimille alueille, joissa valaisinpylväiden väli on noin 8–14 metriä. Sharp­valaisimissa on monia tärkeitä yksityis­ kohtia, kuten kallistuva valaisinpää, joka mahdollis­ taa valon suuntaamisen 0–30°. Valaisimissa on sää­ dettävä valon määrä sekä DIP­kytkimellä valittava värilämpötila (3 000 K / 4 000 K). Värivaihto ehtoina on harmaa ja antrasiitti. Sharp­valaisimet ovat iskunkestäviä (IK10), ja niissä on kestävä jauhemaa­ laus pohjoisen haastavia sääolosuhteita varten. Lisätietoja: Hide­a­lite 0207 499 499 hidealite.fi PLANO PRO -MODUULIVALAISIN Plano Pro on uuden sukupolven energiatehokas ja erittäin monikäyttöinen moduulivalaisin, jonka käyttökohteet ovat miltei rajattomat. Erinomaisen värintoiston (R a > 90) omaava Plano Pro soveltuu erinomaisesti julkisiin tiloihin, kuten käytäville, auloihin ja avotoimistoihin. Matala UGR­arvo (< 19) mahdollistaa valaisimen käytön kouluissa sekä päiväkodeissa ja päätetyöskentelyyn tar­ koitetuissa tiloissa. Alapuolisen IP44­luokittelun ansiosta valaisin voidaan asentaa myös pölyisiin ja kosteisiin tiloihin. Valaisimeen on saatavana eri­ laisia asennustarvikkeita, kuten pyöreän valoaukon peitelevyt sekä tarvikkeet pinta­ ja uppoasen­ nuksiin. Valaisimesta on saatavana myös Tunable White ­versio. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi
• 51 VALO 2/2022 KOMPAKTI JA TEHOKAS SAAS BLAZE SAAS Instruments:in uutuus saas blaze on täydellinen yhdistelmä kompaktia kokoa ja tehokasta valoa. Valaisimen häikäisy on mini­ moitu upotetun valonlähteen ansiosta. Tässä spottivalaisimessa on korkealaatuinen linssi ja haloefekti, jotka tekevät siitä täydellisen melkein mihin tahansa tilaan. Joustavuutta lisäävät kaksi optiikka vaihtoehtoa sekä neljä valon väriläm­ pötila­ ja kolme värivaihtoehtoa. Valaisimet on helppo asentaa ilman liitäntään tarvittavia työkaluja, ja valonlähde on tarvittaessa hel­ posti vaihdettavissa. Valaisin on valmistettu laadukkaasta 100 prosenttisesti kierrätetystä alumiinista. Lisätietoja: SAAS Instruments Oy 09 686 0610 saas.fi PURSON KOTIMAINEN UUTUUSVALAISIN Purson uusi SNEP MODE P on vankka ja virta­ viivainen IP65­luokiteltu yleisvalaisin, joka sopii niin saneeraus­ kuin uudiskohteisiin. Leveän valonjakonsa ansiosta SNEP MODE P on luon­ teva valinta valaisemaan pysäköintihalleja, tuotantotiloja, datakeskuksia tai esimerkiksi varastoja. Valaisinperheen uusin tulokas on ympä­ ristöystävällinen valinta. Runko on valmistettu kierrätysalumiinista. Valaisimen hiilijalanjälki on matala, ja tuote on täysin kierrätettävissä sen elinkaaren päätyttyä. Pitkäikäinen ja huolto­ vapaa ledivalaisin korvaa helposti perinteiset valaistusratkaisut, joissa on esimerkiksi käytetty ensi elokuussa markkinoilta poistuvia T8­ ja T5­loisteputkia. SNEP MODE P ­valaisimen valovirta on optimoitavissa yhtä lailla pieniin teknisiin tiloihin kuin korkeampiin hyllytiloihin. Loistavan yleis­ valon ansiosta valo jakautuu tasaisesti myös pystypinnoille. Kolme pituutta, erittäin korkea kotelointiluokka ja laaja käyttölämpötila­alue sallivat helpon ja nopean asentamisen monen­ laisiin kohteisiin. Lisätietoja: SNEP by Purso 03 340 4111 purso.fi/valaistus PLANLICHT DIVA – JOUSTAVUUTTA, ULKONÄKÖÄ JA LAATUA Aikaisemmin kahdessa eri koossa, kantikkaana ja pyöreänä, saatavilla olleen diva­valaisimen parasta antia on ollut mahdollisuus personoida valaisinta erivärisillä heijastinosilla. Valaisin onkin ollut lois­ tava vaihtoehto esimerkiksi ravintola­ ja hotelli­ kohteisiin. Nyt diva S ­tuoteperhe laajenee 2­, 3­ ja 4­osaisilla versioilla (diva S square multiple), joista on saatavana useita eri teho­ ja avautumiskulma­ vaihtoehtoja. Valaisin soveltuukin nyt paremmin myös kohteisiin, joissa halutaan paljon valoa sekä suunnattavuutta yhdestä pisteestä. Lisätietoja: planlicht Finland 0400 516 700 planlicht.com DEECOS MICRO – LAADUKASTA VALOA Deecos­sarja on täydentynyt pienemmillä spoteilla sekä uusilla ripustusvalaisimilla. Sarjan valaisimet sopivat hyvin erilaisiin julkisiin tiloihin, kuten myy­ mälöihin, kahviloihin, hotelleihin ja museoihin. Valon värilämpötilavaihtoehdot ovat 2 700 K, 3 000 K ja 4 000 K (R a ? 90). Valaisimen rungon väri on musta, valkoinen tai hopea. Ripustettavan valaisimen halkaisija on 60 mm ja pituus joko 190 mm tai 340 mm. Deecos­sarjan valaisimet ovat yhdistelmä laadukasta valoa ja eleetöntä muotoilua. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com UUSI BEGA-SISÄVALAISINLUETTELO ON ILMESTYNYT BEGA:lta on ilmestynyt uusi sisävalaisinluet­ telo (Indoor catalogue 64), jossa esitellään lukuisia kokonaan uusia tuoteperheitä ja lisä­ yksiä aiempiin tuoteperheisiin. Muun muassa suosittu STUDIO LINE ­mallisto on laajentunut entisestään. Luettelon formaatti on myös uudis­ tunut. Tuoteperheet esitellään referenssikuvin, ja niiden lisäksi luettelosta löytyvät tärkeimmät tekniset tiedot. Sivuilla on koodi, jolla BEGA:n verkkosivuilta löytää kyseisen sarjan tarkemmat tekniset tiedot ja tuotenumerot. Paperinen luettelo on tilattavissa sähköpostiosoitteesta valaistus@hedtec.fi, ja online­luetteloon voi tutustua osoitteessa bega.com. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec
• 52 VALO 2/2022 VOLTA – UUTUUS KAUPUNKIVALAISTUKSEEN Kestävä, laadukas ja ajaton Volta on erinomainen ratkaisu monenlaisiin kaupunkiympäristöihin. Laaja valikoima optiikoita ja useat asennusvarret teke­ vät Voltasta ideaalin sarjan kaupunkialueiden ja teiden valaisemiseen. Volta­sarjan valaisimista on saatavilla kolmea eri valon värilämpötilaa, 2 200 K, 3 000 K ja 4 000 K, sekä seitsemää eri optiikkaa. Halkaisijavaihtoehdot ovat 470 mm ja 580 mm. Valaisimien valontuotto on 1 555–20 630 lm. Valaisimien runko on alumiinivalua (IP66, IK09), ja rungon vakiovärinä on Sable 100 noir antrasiitti. Volta­sarjan vakiomallit sisältävät yöajan himmen­ nyksen. CLO (Constant Light Output), DALI­mallit, Zhaga­liitin ja RAL­värit ovat saatavilla. Lisäksi sar­ jasta löytyvät myös vaijeriin ripustettavat versiot. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com GLAMOXIN C80-TUOTEPERHE UUDISTUU Glamoxin suosittu lineaaristen valaisinten tuote­ perhe on täällä entistä parempana. C80 G2 on kokonainen valaisinperhe, joka mahdollistaa saman ulkonäön ja tunnelman säilymisen läpi tilan. Erinomainen valon laatu hyvällä häikäisy­ suojauksella parantaa visuaalista kokemusta. C80 G2 ­tuoteperheen valaisimilla voidaan rakentaa jopa 25 metriä pitkiä valoviivoja, ilman näkyviä aukkoja. Tuoteperheeseen kuuluvat kattoon upotet­ tavat, ripustettavat, pinta­asenteiset ja seinälle asennettavat valaisimet, joista on mahdollista rakentaa jatkuvien valoviivojen lisäksi erilaisia muotoja. Valomoduuleja voidaan valita juuri sellaisella tekniikalla, jota tarvitaan tuottamaan haluttu valaistus. Kolme ajatonta väriä – valkoi­ nen, musta ja anodisoitu alumiini – sekä neljä eri vakiopituutta tekevät valaisimesta esteettisesti miellyttävän valinnan, joka on helposti mukau­ tettavissa käyttäjän tarpeisiin. C80­P G2 ­valaisimen valontuottovaihto­ ehto voidaan valita kohteen ja käyttäjän tar­ peiden mukaan. Opaalihäikäisysuoja toimii loistavasti sosiaalisilla alueilla, kun taas mikro­ prisma­ ja SM­optiikka ovat erinomaisia valintoja näyttöpäätetyötiloihin sekä alueille, joissa vaa­ ditaan hyvää häikäisysuojausta. Uusi valkoinen mattapintainen optiikka (WM) yhdistää energia­ tehokkuuden miellyttävään ulkonäköön, joten malli soveltuu erinomaisesti solutoimistoihin tai neuvotteluhuoneisiin. Lisätietoja: Glamox Oy glamox.fi FLAT R DUO – ALASVALOSARJA VÄRILÄMPÖTILAN VAIHDOLLA Värilämpötilan vaihdolla varustettu Flat R Duo ­alasvalosarja on monipuolinen ja muunneltava rat­ kaisu sisätiloihin. Mattapintainen valaisinrunko on strukturoitua alumiinia ja kupu opaloitua akryylia. Valaisin sopii kattoasennuksiin asuntojen ja julkis­ ten kohteiden yleisvalaistukseen, käytäviin, por­ taikkoihin ja saniteettitiloihin. Se on erinomainen ratkaisu saneerauskohteisiin matalan rakenteensa ansiosta. Valon värilämpötila (3 000 K / 4 000 K) valitaan asennettaessa. Valaisin on ketjutettavissa, ja kaikki mallit ovat himmennettäviä. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi LED LUKS ILO – ENTISTÄ KAPEAMPI JA LEVEÄMPI LED Luksin ILO­tuoteperhe on täydentynyt kah­ della uutuudella, entistä kapeammalla ILO 35 ­profiililla ja leveämmällä ILO 70 ­profiililla. Suurin osa tutun ILO 50 ­profiilin ominaisuuksista on saatavilla myös uusissa malleissa. ILO­profiilit voidaan ripustaa, upottaa tai asentaa pintaan joko yksittäisinä valaisimina tai jatkuvana linjana. Saatavilla on useita optiikoita, värilämpötiloja sekä Tunable White ­värilämpötilan säätö. ILO­ profiilit ovat suosittuja ratkaisuja toimistoihin ja oppilaitoksiin, sillä ne soveltuvat ominai­ suuksiensa puolesta ihanteellisesti työtilojen valaisemiseen. Profiilit sopivat asennettaviksi myös rimakattoihin, sillä ne voidaan upottaa rimoitukseen tai asentaa rimojen väleihin. Lisätietoja: Teclux Oy 09 225 2410 teclux.fi
• LEDVANCE.FI ENERGIATEHOKKAAMPAA, HELPPO ASENTAA Energian ja luonnonvarojen kulutuksesta on tullut entistä tärkeämpi osatekijä ammattisektorilla. Päivitetyn ja merkittävästi laajennetun LEDVANCE-valaisinvalikoiman ansiosta, ei ole syytä huoleen. Entistä parempi suorituskyky ja energiatehokkuus sekä aivan uudet tuotteet tarjoavat vakuuttavia ratkaisuja niin toimistoon, pysäköintiin, myymälään kuin kaupunkiympäristöön kestäviä ja taloudellisia ja korkealla valonlaadulla. Inspiroi asiakkaitasi LEDVANCE vahvana kumppaninasi RAIVOSTUTTAAKO HUONO VALAISTUS? PARAS VAIHTAA LEDVANCE-VALAISIMIIN. Uutuus: LOW BAY FLEX avoin teollisuusvalaisin
• 54 VALO 2/2022 EXPOSPOT – VAATIVAAN MYYMÄLÄVALAISTUKSEEN Erittäin valotehokas Expospot on suunni­ teltu erityisesti myymälävalaistuksen korkeita valaistus vaatimuksia ja hyvää suunnattavuutta silmällä pitäen. Saatavissa ovat yksi­, kaksi­ ja kolmeosaiset runkomallit tehoissa 21–171 W (1 751–3 × 5 457 lm). Värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K, ja avautumiskulma­ vaihtoehdot ovat erittäin kapea 13°, kapea 25–26°, keskileveä 42–45° ja leveä 52–58°. Valaisinyksikkö on joko kiinteä, suunnattava/ pyöritettävä tai suunnattava/kallistettava. Näin varmistetaan, että valoa on juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Valaisimen elinikä on 100 000 h (L 80 B 20 ) ja takuu viisi vuotta. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy sylvania.fi MODULAARINEN M-POL-POLLARIVALAISIN M­POL on SLV:n ensimmäinen DALI­ohjattava ulkovalaisin. Modulaarisessa M­POL­järjes­ telmässä yhdistyvät kolme kokoa ja kuusi valaisin päätä kolmella valaistusominaisuudella ja kahdella värilämpötilavaihtoehdolla. IP65­ suojausluokan ja IK10­iskunkestävyysluokituk­ sen ansiosta M­POL­pollarivalaisimet ovat opti­ maalisesti suojattuja kaikkialla. Tarpeen mukaan voidaan valita korkea tai matala valaisinpää ja sovittaa se 30 cm, 60 cm tai 90 cm pollariin. Lisäksi voidaan valita valaisinosa peitelevyllä, säleiköllä tai tasaisella diffuuserilla riippuen projektin valon tarpeista. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 decolight.fi DISCOVERY LUO NAHKANSA Fagerhultin Discovery on klassinen valaisin, jonka materiaali on nyt vastuullisempi. Päivitetyn Discovery­valaisimen ISCC­sertifioitu muovi pohjautuu fossiilisen öljyn sijaan uusiutuvaan raaka­aineeseen, mikä vähentää merkittävästi tuotteen ilmastovaikutusta. Tästä laajasta muu­ toksesta huolimatta tuotteen ominaisuudet ja laatu ovat täsmälleen samat kuin aikaisemmin­ kin. Elinkaarianalyysin tulokset osoittavat, että uudella ISCC­sertifioidulla muovilla on 40 % pienempi ilmastovaikutus verrattuna fossiiliseen muoviin. Vastuullisen valaistusratkaisun valitse­ minen on nyt entistäkin helpompaa. Lisätietoja: Fagerhult Oy 09 777 1580 fagerhult.fi ASCENT 100 PINTA Ascent 100 pinta ­valaisin täydentää monipuolista Ascent­sarjaa. Laadukas täysalumiinirunko, satiini­ pintainen alumiiniheijastin ja syvälle sijoitettu opaalinen häikäisynestolevy takaavat laadukkaan ja tehokkaan valaistuksen. Ascent 100 pinta on vakiona DALI/Switch­Dim. Saatavissa ovat mallit tehoissa 16 W, 17 W ja 19 W (1 650–1 750 lm) sekä turvavaloversiot. Valaisin sopii hyvin asunto­ tuotantoon ja julkisiin tiloihin, kuten hotelleihin, toimistoihin, käytäviin, auloihin ja avoimiin tiloihin. Valaisimella on pitkä elinikä (100 000 h / L 70 B 50 ) ja viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy sylvania.fi UUDISTUNUT PLATAMODUULIVALAISINSARJA Plata­moduulivalaisinsarja on nyt entistä moni­ puolisempi. Laajasta valikoimasta löytyy entistä suurempia valovirtoja, jopa 5 600 lm. Valaisinten värilämpötila on 3 000 K tai 4 000 K, ja ohjaus­ vaihtoehdot ovat On/Off, DALI­2 suorapainike­ ohjauksella ja Casambi. Mikroprismakuvuilla varustettujen häikäise­ mättömien Plata­mallien UGR on alle 19, joten ne sopivat erinomaisesti luokkahuoneisiin ja pääte työskentelyyn sekä muihin kohteisiin, joissa tavoitellaan kiusahäikäisyn minimointia. Opaali­ kupuisten Plata­mallien (PSO) käyttökohteita ovat toimistot, käytävät, aulatilat, koulut ja muut julkiset tilat, joissa valaistus voidaan upottaa alakatto­ järjestelmiin. Kaikkiin tuoteversioihin on saatavilla lisätarvikkeina pinta­asennuskehys, ripustussarja, piilolistakannakesarja ja asymmetrinen piilo­ listakannakesarja. Saatavana on lisäksi pyöreän valoaukon peitelevyt R400 ja R500. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi
• 55 VALO 2/2022 VALOTAPAHTUMIA 2023 TAMMIKUU 4.–8.1.2023 Helsinki Lux Helsinki luxhelsinki.fi 13.–29.1.2023 Ruka Polar Night Light Festival ruka.fi/en/events/polar­light­festival 17.–19.1.2023 Dubai, Arabiemiirikunnat Light Middle East | Intelligent Building Middle East light­middle­east.ae.messefrankfurt.com 25.–26.1.2023 Tampere Verkosto verkostomessut.fi 27.–29.1.2023 Vantaa Rakenna & Remontoi rrmessut.fi 28.–29.1.2023 Lappeenranta Asunto & Rakentaja ´23 pohjolanmessut.fi 29.–31.1.2023 Herning, Tanska Formland formland.com 31.1.–3.2.2023 Barcelona, Espanja ISE 2023 iseurope.org HELMIKUU 1.–2.2.2023 Helsinki VALO/ON valo­on.fi 3.2.2023 Valon päivä 3.–5.2.2023 Tampere Asta asta.fi 3.–26.2.2023 Kööpenhamina, Tanska Copenhagen Light Festival copenhagenlightfestival.org 6.–12.2.2023 Tukholma, Ruotsi Stockholm Design Week stockholmdesignweek.com 7.–9.2.2023 Lontoo, Iso­Britannia Surface Design Show surfacedesignshow.com 7.–11.2.2023 Tukholma, Ruotsi Stockholm Furniture Fair stockholmfurniturelightfair.se 10.–11.2.2023 Porvoo Porvoon Valot visitporvoo.fi/tapahtumien­porvoo/porvoon­valot 10.–12.2.2023 Turku Rakenna & Sisusta turunmessukeskus.fi/tapahtuma/rakenna­sisusta 25.–26.2.2023 Kuopio Rakenna ja Asu kuopionnayttely.fi 26.2.–2.3.2023 Düsseldorf, Saksa EuroShop euroshop­tradefair.com 28.2.–3.3.2023 Wels, Itävalta World Sustainable Energy Days wsed.at 28.2.–3.3.2023 Tokio, Japani LIGHTING FAIR messe.nikkei.co.jp/en/lf MAALISKUU 1.–4.3.2023 Jyväskylä LUCI Annual General Meeting (AGM) luciassociation.org 6.–8.3.2023 New York, Yhdysvallat LEDucation leducation.org 7.–9.3.2023 Lontoo, Iso­Britannia Futurebuild futurebuild.co.uk 7.–9.3.2023 Dubai, Arabiemiirikunnat Middle East Energy middleeast­energy.com 10.–12.3.2023 Lahti Raksa lahdenmessut.fi/tapahtumat/raksa 15.–17.3.2023 Varsova, Puola LIGHT – 30th International Trade Show of Lighting Equipment lightfair.pl/language/en 17.–19.3.2023 Jyväskylä Jyväskylän Rakennusmessut jklrakennusmessut.fi 22.–23.3.2023 Hämeenlinna Väylät & Liikenne 2023 vaylat­liikenne.fi 24.–26.3.2023 Turku Piha & Puutarha turunmessukeskus.fi/tapahtuma/piha­puutarha 25.3.2023 20.30–21.30 Earth Hour wwf.fi/earthhour 25.–26.3.2023 Seinäjoki Pytinki pytinki.fi/pytinki 25.–26.3.2023 Ylivieska Kotona Ylivieska rohkievents.fi 30.3.–2.4.2023 Helsinki Kevätmessut kevatmessut.messukeskus.com HUHTIKUU 12.–15.4.2023 Buenos Aires, Argentiina BIEL Light + Building Buenos Aires biel­light­building.ar.messefrankfurt.com 12.–15.4.2023 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) hktdc.com/event/hklightingfairse/en 14.–16.4.2023 Oulu Rakentaja 2023 Oulu pohjois­suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja­2023­oulu 18.–23.4.2023 Milano, Italia Euroluce salonemilano.it/en/exhibitions/euroluce 22.–23.4.2023 Rovaniemi Rakentaja 2023 Rovaniemi pohjois­suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja­2023­rovaniemi 22.–23.4.2023 Joensuu Kotona Joensuu rohkievents.fi 25.–28.4.2023 Frankfurt, Saksa Prolight + Sound pls.messefrankfurt.com TOUKOKUU 9.–12.5.2023 Göteborg, Ruotsi ELFACK elfack.com 10.–11.5.2023 Jyväskylä Yhdyskuntatekniikka 2023 yhdyskuntatekniikka.fi 11.–13.5.2023 Kairo, Egypti LED Middle East EXPO ledmiddleeast­expo.com 13.–14.5.2023 Savonlinna Savonlinnan Rakennusmessut savrakmessut.expomedia.fi 16.5.2023 International Day of Light lightday.org 21.–25.5.2023 New York, Yhdysvallat LightFair lightfair.com 22.–25.5.2023 Guangzhou, Kiina Prolight + Sound Guangzhou prolight­sound­guangzhou.hk.messefrankfurt.com 26.5.–17.6.2023 Sydney, Australia Vivid Sydney vividsydney.com KESÄKUU 4.–7.6.2023 Köln, Saksa imm Spring Edition imm­cologne.com 9.–12.6.2023 Guangzhou, Kiina Guangzhou International Lighting Exhibition guangzhou­international­lighting­exhibition.hk.messefrankfurt.com SVS:n kursseja 2023 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja valoakatemia.fi. valosto.com/tapahtumat
• VALO-lehden tukijat