• 2/2023 Chappe kutsuu taiteen ja valon äärelle Ajankohtaista asiaa standardeista ja suunnittelusta VALO HOUKUTTELEE SATAMA AREENAAN
• U U T U U S ! E C H O UNOHDA KEHYSTEN VAIHDOT JA VALITSE SEN SIJAAN TÄYDELLINEN PIENLOISTEPUTKIVALAISINTEN KORVAAJA TARVITSEMASSAS I KO O S SA . U U S I EC H O O N LA A JA T U OT E PE R H E , J O N KA E R I KOKOVAIHTOEHD OT KATTAVAT AS E N N U SAU KKO J E N KO OT V Ä LI LLÄ 1 03-300 MM. EC H O ON NÄ P P Ä RÄ YLEISVALAIS I N J U LKI S I I N Y MPÄ R I ST Ö I H I N , J O I S SA TA RV I TA A N RU N SA AST I VALOA JA SOP II NIIN UUD ISAS E N N U KS I I N KU I N VA N H E MPI E N PI E N LO I ST E PU T KI VA LA I S I N T E N KORVAAMIS E E N E N E RG I AT E H O KKA A MMI LLA VA I H TO E H DO I LLA . LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . choice S Y V Ä L L E S I J O I T E T T U V A L O N L Ä H D E D I P K Y T K I M E L L Ä VA L I T TA VA V Ä R I L Ä M P Ö T I L A J A S Ä Ä D E T T Ä V Ä VA L O M Ä Ä R Ä K O R V A A P I E N L O I S T E P U T K I V A L A I S I M E T – K AT TA A A S E N N U S A U K K O J E N K O O T V Ä L I L L Ä 1 3 3 M M VA I H D E T TAVA L E D J A L I I T Ä N T Ä L A I T E S O P I I S I S Ä J A U L K O K Ä Y T T Ö Ö N , I P 4 4 V A I H E H I M M E N N E T T Ä V Ä TA I D A L I 2 L I I T Ä N T Ä L A I T E
• U U T U U S ! E C H O UNOHDA KEHYSTEN VAIHDOT JA VALITSE SEN SIJAAN TÄYDELLINEN PIENLOISTEPUTKIVALAISINTEN KO RVA A JA TA RV I TS E MAS SAS I KO O S SA . U U S I EC H O O N LA A JA TUOTEP ERHE, JONKA ERI KO KOVA I H TO E H DOT KAT TAVAT AS E N N U SAU KKO J E N KO OT V Ä LILLÄ 1 3-30 MM. ECHO O N N Ä PPÄ R Ä Y LE I SVA LA I S I N J U LKI S I I N Y MPÄ R I ST Ö I H I N , J O I S SA TARVITAAN RUNSAASTI VA LOA JA S O PI I N I I N U U DI SAS E N N U KS I I N KU I N VA N H E MPI E N PI ENLOISTEP UTKIVALAISINTEN KO RVA A MI S E E N E N E RG I AT E H O KKA A MMI LLA VA I H TOEHD OILLA. LU E LI S Ä Ä H I DEA LI T E .F I . choice S Y V Ä L L E S I J O I T E T T U VA L O N L Ä H D E D I P K Y T K I M E L L Ä VA L I T TA V A V Ä R I L Ä M P Ö T I L A J A S Ä Ä D E T T Ä V Ä VA L O M Ä Ä R Ä KO R VA A P I E N L O I S T E P U T K I VA L A I S I M E T – K AT TA A A S E N N U S A U K K O J E N KO OT V Ä L I L L Ä 1 3 3 M M V A I H D E T TA V A L E D J A L I I T Ä N T Ä L A I T E S O P I I S I S Ä J A U L K O K Ä Y T T Ö Ö N , I P 4 4 VA I H E H I M M E N N E T T Ä V Ä TA I D A L I 2 L I I T Ä N T Ä L A I T E 3 VALO 2/2023 AJANKOHTAISTA 6 CIE:n 30. maailmankonferenssi 30 Ajankohtaista valaistusstandardoinnin kentältä SUUNNITTELU 34 Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohje uudistettu PROJEKTIT 12 Satama Areenasta Kotkan uusi kohtaamisten ja tapahtumien keskus 20 Chappe kutsuu taiteen ja valon äärelle KULTTUURI JA TIEDE 26 Taianomainen Metronom 40 Onko valaistustekniikan vanhoja perussuureita syytä tarkistaa? VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 44 Valonvälähdyksiä 48 Projektiuutisia 52 Tuoteuutisia 20 34 12 2 /2 02 3 26
• Kotimaista valaisintuotantoa ja monipuolista räätälöintipalvelua Laita valo töihin. Urheilutilavalaisin Sport Alumiinipro?ilivalaisin Vario Ota yhteyttä! Etsitään yhdessä kohteeseesi paras valaistusratkaisu. projektitarjoukset@airam.? Suomalaisena yrityksenä liputamme suomalaisen osaaminen, kotimaisen työn ja vastuullisuuden puolesta. Lahden tehtaamme ansiosta räätälöintikapasiteetin kasvu on tuonut merkittävän lisän palveluihimme. Kun suunnitellaan räätälöityjä ratkaisuja, nousevat paikallisuus ja saavutettavuus erityiseen asemaan. Konekantamme soveltuu hyvin alumiinipro?ilija ohutlevytuotantoon. Kahden maalauslinjan ansiosta voimme maalata valaisinrunkoja, tai vaikkapa moduulivalaisimien pinta-asennuskehyksiä, millä tahansa asiakkaan toivomalla RAL Classic -värikartan värillä. Räätälöimme projektikohtaisesti valaisinkiinnikkeitä ja -kannakkeita, läpijohdotusratkaisuja ja määrämittaisia liitosjohtoja pikaliittimin. Toimitamme määrämittaan katkaistua led-nauhaa ja alumiinipro?ileja sekä sisäettä ulkokäyttöön. Räätälöimme tutut Airam-valaisimet eri ohjausjärjestelmiin soveltuviksi, olipa kyseessä pe rinteiset tai älykkäät Casambitai Helvar ActiveAhead-järjestelmät.
• 5 VALO 2/2023 Kirkkaan ympärisäteilevän halogeenilampun saattaminen markkinoille päättyi vasta vuonna 2018, kun ns. retrofit-filament-ledilamput tulivat myyntiin. Nyt EU:n direktiivien pohjalta tehdyt asetukset poistavat myös loistelamput markkinoilta, joten sisävalaistuksessa on tänä syksynä siirrytty täysin ledikauteen. Ketä tästä kaikesta nyt pitäisi kiittää tai syyttää? Käytännössä muutos on johtunut ilmastonmuutoksen ja energiansäästötavoitteiden synnyttämästä paineesta poliitikkoja kohtaan. Kun muutosta ei saatu aikaan vapaaehtoisilla toimilla, käytettiin hyväksi EU:n komission asetuksia. Valaistusteollisuutta voidaan kehua siitä, että se on osoittanut suurta innovatiivisuutta uusien tuotteiden kehittelyssä. Muutos lienee ollut kaiken kaikkiaan hyvä, vaikka pieniä yhteensovitusongelmia on ollut vanhojen säätölaitteiden ja uusien lamppujen kanssa. Itsekin olen saanut kotiin pari kertaa vilkkuvat diskovalot. Pienenä poikana matkustaessani joulun aikaan linja-autolla kotikylästäni lähimpään kauppalaan odotin aina naama ikkunassa näkeväni valaistut joulukuuset kyläkauppojen pihoilla. Kolmenkymmenen kilometrin matkalla oli ainakin viisi wau-elämystä, kun täydellisestä pimeydestä hurautettiin valaistun joulukuusen ohi. Nyt noita kyläkauppoja ei enää ole. Pimeään aikaan iloa tuovat sen sijaan kotien lukuisat kausivalot, ja elämyksiä voi edelleen saada monissa valotapahtumissa. Hyvää joulua VALO-lehden lukijoille! Tapio Kallasjoki, puheenjohtaja Suomen Valoteknillinen Seura ry VALOKEILASSA 2 000-luvun alussa pidettiin Suomessa pohjoismainen valaistuskonferenssi. Saksasta tuli paikalle lediasiantuntija kertomaan ledien kehittymisestä. Ledin valotehokkuus oli saatu laboratoriossa nostettua jo lähelle hehkulampun valotehokkuutta. Esityksen lopuksi joku yleisöstä tietysti kysyi, voiko ledejä himmentää. Kysymys sai luennoitsijan kasvoille epätoivoisen ilmeen. Himmeäkupuisten hehkuja halogeenilamppujen saattaminen Euroopan markkinoille päättyi vuonna 2009. Päätöstä ei tehty ledien ansiosta vaan siksi, että markkinoilla oli korvaava loistelampputekniikkaan perustuva energiansäästölamppu. Päätökseen suhtauduttiin aluksi tunteenomaisesti. Syynä oli osittain se, että energiansäästölamput olivat syttymisominaisuuksiltaan hehkulamppuja huonompia, eivätkä ne antaneet valoa yhtä paljon pakkauksessa mainittuun vastaavaan hehkulamppuun verrattuna. Jotkut myös pitivät hehkusäteilyssä syntynyttä valoa luonnollisempana ja parempana kuin elohopeapurkauksen ja loisteaineen tuottamaa valoa, vaikka eroa ei silmin olisi pystynyt havaitsemaankaan. Kirkkaatkin hehkulamput poistuivat markkinoilta vuosina 2009–2012 alkaen suuritehoisimmista lampuista. Korvaavana lamppuna ei silloinkaan ollut ledi vaan hehkulampun kupuun asennettu halogeenilamppu. Vuonna 2012 Helsingin Sanomat vertaili halogeeni-, ledija energiansäästölamppuja. Noin 60 watin hehkulampun korvaava halogeenilamppu maksoi pari euroa, energiansäästölamppu seitsemän euroa ja ledilamppu 50 euroa. Olin silloin pitämässä Motivassa esitelmää matkailuja ravintolaalan edustajille. Kysyin heiltä, ovatko he jo siirtyneet käyttämään ledilamppuja. Vastaus oli, että siihen ei voi vielä mennä, koska asiakkaat varastavat ledilamppuja. Markkinoillesaattamiskielloissa on aina ollut lähtökohtana, että poistuvan lampun tilalle on ollut olemassa energiatehokkaampi korvaava lamppu. Ainoa kauneusvirhe tässä tehtiin vuonna 2015, kun elohopealamput poistuivat markkinoilta. Onneksi tästäkin selvittiin, kun kukaan ei kieltänyt ostamasta lamppuja varastoon, ja ainahan oli mahdollista vaihtaa vanhan tilalle kokonaan uusi eri valonlähteellä toimiva valaisin. HEHKULAMPPUJEN WATEISTA LEDIEN LUUMENEIHIN Kannen kuva: Tuomas Uusheimo VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähköja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten sekä Väyläviraston ja ELYkeskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku-sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimitussihteeri: Tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: Grano Oy ISSN 1237-3907
• VALO 2/2023 6 CIE:N 30. MAAILMANKONFERENSSI Teksti: Tapio Kallasjoki Kansainvälinen valaistuskomissio CIE kokoontui 30. yleiskokoukseensa Slovenian helteiseen pääkaupunkiin Ljubljanaan 15.–23.9.2023. Yleiskokouksen jälkeisessä konferenssissa suuri painoarvo oli edelleen valon visuaalisissa ja ei-visuaalisissa vaikutuksissa ihmiseen. Myös valon laadun arviointi ja parantaminen sekä valaistuskoulutus nousivat esiin. Y leiskokouksessa tarkasteltiin edellisen nelivuotiskauden tuloksia. Vaikka koronapandemia oli rajoittanut järjestön toimintaa, kyseisenä ajanjaksona oli saatu valmiiksi 56 uutta julkaisua. Erityisesti väritutkimuksen puolella tehtyjä julkaisuja tuotiin esille. Kokouksessa käytiin myös läpi komission eettisiä sääntöjä. Ehkä syynä oli se, että Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansalliset komiteat olivat lähettäneet yleiskokoukselle kirjeen, jossa toivottiin, että CIE selkeästi tuomitsisi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ehkä kirjeellä oli sen verran vaikutusta, että Venäjän edustajaa ei kokouksessa näkynyt. Komissio puolestaan on pyrkinyt viesteissään korostamaan järjestön tieteellistä luonnetta. UUSI TUTKIMUSSTRATEGIA JULKISTETTIIN Komissio on tänä vuonna päivittänyt tutkimusstrategiansa vastaamaan Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteita. Strategiassa on kaksi koko valaistusalan kattavaa teemaa, joista toinen on metrologiassa, tieteessä ja teollisuudessa tapahtuva digitaalinen muutos, ja toisena on pyrkimys kattavaan ja tasapuoliseen valaistukseen. Perustana jälkimmäiseen aiheeseen on, että 1900-luvun alkupuolella määritellyt valaistussuureet perustuvat pääosin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyihin tutkimuksiin, joissa koehenkilöinä olivat yleensä miespuoliset nuoret henkilöt ja joskus jopa tutkijat itse. Myös koehenkilöiden lukumäärä oli pieni. Otos ei siis edustanut tasapuolisesti koko maailman populaatiota. Jatkossa tätä epäkohtaa pyritään korjaamaan. Ajankohtaiset teemat perustuvat kunkin CIE:n divisioonan keskeisiin tutkimusaiheisiin. Koko strategia on luettavissa CIE:n verkkosivuilta [1]. CIE myös toimittaa anomuksesta puoltokirjeitä tutkijoiden rahoitushakemuksiin, jos tutkimusalueiden todetaan liittyvän uuteen tutkimusstrategiaan. VALAISTUSKONFERENSSI Varsinaisia konferenssipäiviä oli perinteiseen tapaan kolme. Konferenssipäivien aikana kuultiin luentoja, pidettiin työpajoja sekä katseltiin ja kuunneltiin posteriesityksiä. Luentoja ja työpajoja oli niin paljon, että tilaisuudet oli pääosin jaettu kolmeen eri auditoriossa yhtä aikaa tapahtuvaan osioon. Tämän takia kävijä ei pystynyt osallistumaan kaikkiin kiinnostaviin tilaisuuksiin. OHJAAVATKO STANDARDIT HYVÄÄN VALAISTUKSEEN? Ensimmäisen konferenssipäivän alussa pidetyn tervetulotilaisuuden jälkeen, ennen jakaantumista kolmeen osioon, koko konferenssiyleisö pääsi kuulemaan järjestön tilaamaa luentoa, jonka pitivät yhdessä Peter Boyce (Iso-Britannia) ja Christopher ”Kit” Cuttle (Uusi-Seelanti). Molemmat ovat tehneet pitkän uran valaistusalalla. Itse pääsin ensimmäisen kerran seuraamaan heidän luentojaan jo 1980-luvulla. Paikkana oli heidän silloinen työpaikkansa Lighting Research Center, Rensselaer Polytechnic Institute USA:ssa. iStock.com / paulprescott72
• 7 VALO 2/2023 Peter Boycen luento käsitteli standardeja ja sisätilojen valaistussuunnittelua. Valaistusala on kehittynyt paljon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta standardeihin on tullut vain vähän muutoksia. Standardit kehitettiin alun perin varmistamaan, että eri tilanteissa suoritettavat näkötehtävät voidaan suorittaa tehokkaasti. Myöhemmin niissä alettiin tarkastella myös näkemiseen liittyviä haittatekijöitä. Standardien tehtäväksi tuli estää huonon valaistuksen suunnittelu. Valaistuksen suunnittelu perustuu valon määrään ja riittävään tasaisuuteen. Aluksi valitaan työkohteet ja työskentelyalueet sekä käytettävät valaisimet, ja sitten tietokoneohjelmilla lasketaan tarvittava valaisinmäärä. Tämä johtaa helposti tasajakoiseen valaisinsijoitteluun. Suunnittelussa pitäisikin käyttää käänteistä menetelmää ja lähteä siitä, miltä tilan tulisi näyttää ja mitä mahdollisuuksia valaistuksella on korostaa tilan erityispiirteitä ja tehdä tila kiinnostavaksi. Päivitetyssä eurooppalaisessa sisätyökohteiden valaistusstandardissa on otettu pieni askel tähän suuntaan antamalla minimiarvot seinien ja kattojen valaistusvoimakkuuksille. Silti standardien tärkeäksi tehtäväksi jää tulevaisuudessakin vain huonon valaistuksen eliminoiminen, ja siksi niiden tulee olla yksinkertaisia ja selkeitä. Jotta päästäisiin hyvään valaistukseen, tarvitaan lisäksi suunnitteluohjeita ja uusia menetelmiä. Esimerkkinä käänteisestä suunnittelumenetelmästä esiteltiin Kit Cuttlen kehittämä LiDOs-menetelmä (Lighting Design Objectives Procedure). Menetelmässä lähdetään liikkeelle tilan valoisuustarpeesta. Sen jälkeen määritetään ne pinnat, jotka vaikuttavat koettuun valoisuusvaikutelmaan. Näille pinnoille määritetään, kuinka paljon niitä korostetaan suhteessa yleiseen tilassa olevaan valoisuuteen. Ensin määritellään siis haluttu lopputila ja sen jälkeen keinot sen saavuttamiseksi. Lopuksi tietysti tarkistetaan, että työtehtävän näkemiseen liittyvät vaatimukset täyttyvät. Menetelmä tarjoaa suunnittelijalle mahdollisuuden suunnitella yksilöllisiä ratkaisuja, jotka hyödyntävät tilan tarjoamia mahdollisuuksia. Menetelmää esitellään esimerkiksi IES:n verkkosivuilla [2]. IHMISKESKEISESSÄ VALAISTUKSESSA EDELLEEN TUTKITTAVAA Peter Boyce oli kutsuttuna puhujana jo CIE:n konferenssissa San Diegossa vuonna 2003. Edellisenä vuonna silmästä oli löydetty uusi valoherkkä gangliosolu, jolla ajateltiin olevan merkittävä rooli ihmisen vuorokausirytmin ylläpitäjänä. Silloin Boyce kertoi luennossaan, että valaistukseen on auennut uusi tutkimussuunta, jonka sisältönä ovatkin valon ei-visuaaliset vaikutukset ihmiseen. Samassa konferenssissa George Brainard esitti jo ensimmäisen arvion näiden gangliosolujen herkkyydestä eri aallonpituuksille. Varsinainen herkkyyskäyrä standardoitiin vasta vuonna 2018 [3]. Muistuttaessani Boycea hänen kaksikymmentä vuotta sitten pitämästään esitelmästä hän totesi, että aihe osoittautuikin arvioitua monimutkaisemmaksi. Valaistusalalla käytetään paljon termiä ihmiskeskeinen valaistus, kun puhutaan valon ei-visuaalisista vaikutuksista. CIE käyttää aiheesta termiä ”integrative lighting”, kun tarkoitetaan valaistusta, joka ottaa huomioon sekä valon visuaaliset että ei-visuaaliset vaikutukset ja saa aikaan fysiologisia ja/tai psykologisia hyötyjä ihmiselle [4]. Aihe olikin keskeisesti esillä konferenssissa, ja siihen liittyviä esityksiä oli peräti 14 kpl. Asiaa oli tutkittu sekä testitiloissa että erilaisilla annosmittareilla todellisissa työympäristöissä. Valon ei-visuaaliset vaikutukset riippuvat havaitsijan silmään tulevasta valosta. Siksi ei kannata tuijottaa esimerkiksi horisontaalisia valaistusvoimakkuuksia. Silmään tuleva valo riippuu valaistustavasta. Suorassa valaistuksessa pystypintojen valaistustaso on pieni verrattuna ratkaisuihin, joissa hajavaloa on paljon. Toinen vaikuttava tekijä on valon spektri. Jotta eri valonlähteitä voitaisiin verrata keskenään, niiden tuottamat fotooppisten valaistusvoimakkuuksien eivisuaaliset vaikutukset on muutettava vastaamaan toisiaan. Keinona käytetään vastaavaa standardoidun päivänvalon synnyttämää säteilytehoa valoherkille gangliosoluille eli ns. melanopic-EDI-valaistusvoimakkuutta (Equivalent Daylight Illuminance). Siksi CIE on antanut vuorokausirytmiä vahvistavalle valaistukselle seuraavat suositellut melanopic-EDIarvot: päivällä arvon tulisi olla ? 250 luksia, hyvän yöunen mahdollistamiseksi illalla kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa arvon tulisi olla ? 10 luksia ja yöllä ? 1 luksia. Ihminen viettää ajastaan noin 90 % sisätiloissa. Esimerkiksi sisävalaistuksessa perinteisesti käytetyillä loistelampuilla melanopic-EDI-arvot ovat yleensä vain noin puolet todellisista fotooppisista valaistusvoimakkuusarvoista. Niinpä keinovalo ei useimmiten riitä suositusarvojen saavuttamiseen edes sisätyötiloissa. Työtilaan tulevalla päivänvalolla on siten hyvin suuri merkitys siihen, saavutetaanko tavoitearvot vai ei. Koska useissa työtehtävissä käytetään näyttöjä ja yhdellä työntekijällä voi olla edessään useita näyttöruutuja, on herännyt ajatus, että suuriluminanssisten näyttöjen valo voisi auttaa saavuttamaan tavoitearvot, koska valo tulee suoraan silmää kohti. Ongelmana voisi kuitenkin olla, että näytön suuri luminanssi koettaisiin häiritsevänä ja että se edellyttäisi myös korkeampaa taustaluminanssia seinäpinnoille. Belgiassa tehdyn tutkimuksen perusteella näytön korkealla luminanssilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta lukumukavuuteen, eikä se edellyttänyt seinäpintojen luminanssin lisäämistä. Yllättävänä tietona yhdessä tutkimuksessa esitettiin, että myös lyhyen aallonpituuden tappisoluilla on vaikutusta vireystilaan. Vaikutus on päinvastainen kuin valoherkillä gangliosoluilla, eli valon määrän pienentäminen niiden herkkyysalueella lisää vireystilaa. Valkoista valoa tuottavan ledin spektrissä on yleensä piikki noin 450 nm:n kohdalla, joka on likimain samalla alueella kuin lyhyen aallonpituuden tappisolujen herkkyyden maksimialue. Tällöin herää kysymys, onko värilämpötilan säädöllä todella vaikutusta vireystilaan, jos kylmä valon väri tehdään tavallisella kylmäsävyisellä ledillä. Ehkä järkevämpää olisi käyttää lediä, jossa sinisen valon piikki on samalla kohtaa kuin valoherkkien gangliosolujen herkkyyskäyrän maksimialue, vaikka tämä hieman pienentääkin ledin valotehokkuutta.
• VALO 2/2023 8 VALONLÄHTEEN VÄLKYNTÄ AIHEUTTAA HAITTOJA Ledien valovirta vaihtelee siihen syötetyn virran mukaisesti. Tämä vaihtelu voi olla tarkoituksenmukaista, esimerkiksi valonlähdettä himmennettäessä, tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi liitäntälaitteen huonon toiminnan vuoksi. Valovirran ajallinen vaihtelu voi heikentää valaistuksen laatua, aiheuttaa haittoja näkemiseen, lisätä väsymystä ja synnyttää terveysongelmia, kuten esimerkiksi migreenikohtauksia. Useimmat tuntevat ilmiön välkyntänä tai stroboskooppi-ilmiönä. CIE kuvaa näitä ajallisia vaihteluja lyhenteellä TLA (Temporal Light Artefact). Asiasta julkaistiin ensimmäinen tiedonanto vuonna 2016 [5]. Aihetta on sen jälkeen tutkittu edelleen, ja vuonna 2022 tehtiin uusi julkaisu, jossa kerrotaan vaikutuksista, joita TLA voi tuottaa. Lisäksi julkaisussa annetaan yleiskuvaus asiaan liittyvästä kirjallisuudesta sekä parametreistä, jotka vaikuttavat valovirran vaihtelujen näkyvyyteen. Lopuksi esitetään mittausmenetelmiä ja ohjeita valonlähteiden testaamiseen [6]. Konferenssissa järjestettiin luentosarja, jossa esiteltiin uusia mittausmenetelmiä ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Euroopan komission asetuksessa (EU) 2019/2020 annetaan LEDja OLED-valonlähteille raja-arvot välkynnälle ja stroboskooppi-ilmiölle. Ne annetaan kuitenkin vain täydellä kuormitusvirralla. Yleensä haitat lisääntyvät, kun valonlähteen virtaa säädetään. VALAISTUSALAN KOULUTUSTA TARVITAAN CIE:llä on käynnissä sisäja ulkovalaistusdivisioonien yhteinen tekninen komitea, jonka tarkoituksena on päivittää vuodelta 1989 oleva valaistuskoulutusta koskeva raportti. Raportti keskittyy korkea-asteen koulutukseen ja koko työuran ajalle sijoittuvaan jatkuvaan koulutukseen. Vauhdittaakseen komitean työtä konferenssin yhteyteen oli liitetty työpaja, jossa koulutusasioista keskusteltiin. Koulutuksesta puhuttaessa täytyy erottaa toisistaan kaksi asiaa – opettaminen ja oppiminen. Oppiminen vaatii motivaatiota ja työtä. Opettamisessa voi olla monia haasteita. Opettaja ei välttämättä aina ole valaistuksen asiantuntija. Jos opettaja ei ole innostunut opettamastaan aihealueesta, opiskelijaa on vaikea saada innostumaan siitä. Valaistus voi olla pieni osa jostakin suuremmasta opetusmoduulista, jolloin yhdistäminen muihin osioihin voi olla vaikeaa. Olisi hyvä, jos opetus olisi jaettu niin, että opetuksen pohjana olisi paketti valaistuksen perusteista, josta innostuneet voisivat jatkaa syventäviin opintoihin. Itse 35 vuotta valaistusta opettaneena voisin lisätä noihin haasteisiin nykyiset suuret opetusryhmät. Viimeisimmässä opettamassani ryhmässä oli yli 80 opiskelijaa. TULEVAT TAPAHTUMAT CIE pitää seuraavan välikausikokouksensa 4.–12.7.2025 Wienissä, ja laajan yleiskokouksen ja konferenssin paikkana on Kiinan Nanjing 9.–17.7.2027. Näihin kokouksiin mennään CIE:n uuden presidentin johdolla. Konferenssin lopuksi uudeksi presidentiksi nimitettiin Jennifer Veitch, ympäristöpsykologian asiantuntija Kanadasta – aika sopiva tausta henkilölle, kun tutkitaan valaistuksen vaikutuksia ihmiseen. [1] cie.co.at/research-strategy [2] ies.org/research/fires/the-lighting-design-objectives-lidos-procedure [3] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiation for ipRGC-Influenced Responses to Light [4] ISO/CIE TR 21783:2022(E) Light and lighting – Integrative lighting – Non-visual effects [5] CIE TN 006:2016 Visual Aspects of Time-Modulated Lighting Systems – Definitions and Measurement Models [6] CIE 249:2022 Visual Aspects of Time-Modulated Lighting Systems iStock.com / kasto80
• sähköalan tärkein kohtaamispaikka since 1982 Lue lisää ja Rekisteröidy kävijäksi: sahkomessut.fi Pohjoismaiden suurimmat Sähkömessut 7.?9.2.2024 Jyväskylässä, Paviljongissa Seuraa meitä somessa:
• K ansainvälinen valaistuskomissio CIE (Commission Internationale de l´Eclairage) on vuonna 1913 perustettu tieteellis-tekninen järjestö. CIE koordinoi valaistustutkimusta sekä tekee valaistusalaan liittyviä standardeja ja julkaisuja. Kaikki valaistusja värialan keskeiset perussuureet on määritelty CIE:n toimesta. CIE on jakaantunut kuuteen divisioonaan. Työskentely divisioonissa tapahtuu teknisissä komiteoissa ja on luonteeltaan vapaaehtoista. Komitean työskentelyn tavoitteena on saada aikaan yhteisesti hyväksytty raportti, joka julkaistaan. Raportti voidaan tarvittaessa muokata standardiksi. CIE:n ja kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n välillä on yhteistyösopimus, jonka mukaan valaistusalan perusteisiin liittyvät standardit julkaistaan CIE:n toimesta ja sovelluksiin liittyvät standardit ISO:n toimesta. Valaistusalan standardointitoimintaa varten on muodostettu CIE:n ja ISO:n yhteinen tekninen komitea. CIE:ssä on 40 jäsenmaata. Suomea järjestössä edustaa Suomen Valoteknillinen Seura, joka toimii Suomen kansallisena komiteana. Suomella on virallinen edustaja kaikissa kuudessa divisioonassa. Ylimpänä päättävänä elimenä CIE:ssä on yleiskokous (General Assembly), joka kokoontuu kahden vuoden välein. Neljän vuoden välein on laajempi kokous, jossa järjestön keskeiset toimihenkilöt vaihtuvat. Välillä on ns. välikausikokous (Midterm Meeting). Kokousten yhteydessä järjestetään kansainvälinen valaistuskonferenssi, jossa esitellään meneillään olevia ja valmistuneita tutkimuksia. Samassa yhteydessä myös divisioonat ja monet tekniset komiteat pitävät omia kokouksiaan. Seuraavassa on lyhyesti esitelty eri divisioonien toimialueet sekä Ljubljanan vuosikokouksissa käsiteltyjä keskeisiä tutkimushankkeita. DIVISIOONA 1: VISION AND COLOUR Teksti: Tapio Kallasjoki CIE:n divisioona 1 tutkii nimensä mukaisesti näkemistä ja värejä. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman tarkat standardit ja mallit sille, kuinka ihminen aistii valon ja värit. Näiden mallien ja niiden pohjalta kehitettävien menetelmien avulla voidaan arvioida värejä, värintoistoa, näkötehokkuutta sekä itse valoa ja tilan valaistusta. Kyseessä on perustutkimus, jota hyödynnetään kaikissa muissa CIE:n divisioonissa. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa esimerkiksi määritetään näkökenttää tavallisissa työtehtävissä, jotta voitaisiin laatia ohjeita, miten kylttien, näyttöjen ja erilaisten merkintöjen näkyvyyttä voitaisiin parantaa. Tutkittavana on myös se, miten valoherkät gangliosolut vaikuttavat tilan valoisuuden arviointiin. Valaistusteollisuuden käyttöön tarkoitetut ohjeet valkoista valoa tuottavien valonlähteiden vertailemiseksi ovat jo valmistumisvaiheessa ja menossa hyväksyttäväksi. Mittauspuolella kehitetään menetelmiä erilaisten pintojen kiillon, kimalteen ja rakeisuuden sekä näytöistä syntyvän epäsuoran häikäisyn mittaamiseksi ja arvioimiseksi. Divisioonan väritutkimus on suuressa muutosvaiheessa, kun vuonna 1931 standardoidun ns. normaalihavaitsijan pohjalta kehitettyjen väriarviointimenetelmien tilalle yritetään luoda uutta mallia, joka perustuu todellisiin silmän tappisolujen herkkyyskäyriin. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhojen CIE:n xyja uv-väridiagrammien päivittämistä. Uuden menetelmän johdosta myös vuodelta 1976 oleva värien ja värierojen määrittelyyn kehitetty CIELABväriavaruus tulisi päivittää. Lisäksi tulisi selvittää maailmanlaajuisesti eri henkilöiden tappisolujen eroja ja niiden vaikutuksia värien havaitsemiseen. DIVISIOONA 2: PHYSICAL MEASUREMENT OF LIGHT AND RADIATION Teksti: Erkki Ikonen, Aalto-yliopisto CIE:n divisioona 2 käsittelee valon mittaamiseen liittyviä asioita. Aktiivinen jäsenistö koostuu kansallisten mittanormaalilaboratorioiden, teollisuuden ja yliopistojen edustajista. Tänä vuonna julkaistiin tekninen raportti CIE 251:2023 LED Reference Spectrum for Photometer Calibration, jonka avulla ledivalaistukseen liittyvien mittausten luotettavuus paranee, kun 90 vuotta kalibrointikäytössä ollut hehkulamppuun perustuva referenssispektri korvataan uudella valkoisen ledin spektrillä. Huomionarvoista on, että raportin valmistelleen teknisen komitean puheenjohtajana toimi suomalainen Tuomas Poikonen VTT MIKESistä. Divisioona 2 on ollut muutenkin tuottelias viimeisimmän vuoden aikana, sillä se on tuottanut neljä CIE:n yhdeksästä teknisestä raportista. Tällä hetkellä käynnissä on komiteoita, jotka työskentelevät esimerkiksi häikäisyn ja ledivalaisimien aiheuttaman välkynnän mittauksiin liittyvien uusien teknisten raporttien tuottamiseksi. Jotkin komiteat päivittävät vanhojen raporttien sisältöä. Tällainen komitea työskentelee esimerkiksi primäärisinä mittanormaaleina käytettäviin detektoreihin liittyvän teknisen raportin päivittämiseksi. Aalto-yliopisto ja VTT ovat tähän liittyen tehneet uraauurtavaa työtä piifotodiodeihin perustuvien primäärinormaalien kehittämisessä. Silmän spektristä herkkyyttä kuvaava V(?)funktio täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Funktio on CIE:n määrittelemä, ja se muodostaa perustan suurimmalle osalle fotometrisista mittauksista sekä kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän perussuureen, kandela (cd), käytännön toteutukselle. Aiheesta on tarkoitus järjestää ensi kesänä CIE:n divisioonien 1 ja 2 sekä kansainvälisen painoja mittatoimiston (BIPM) yhteinen juhlaseminaari Pariisissa. DIVISIOONA 3: INTERIOR ENVIRONMENT AND LIGHTING DESIGN Teksti: Henrika Pihlajaniemi, Oulun yliopisto CIE:n divisioona 3 käsittelee laaja-alaisesti rakennusten sisävalaistusta koskevia teemoja ja valaistussuunnittelua, niin päivänvalon kuin keinovalon näkökulmista. Aihealueita käsitellään divisioonan yhdeksässä teknisessä komiteassa (TC), ja työtä tehdään myös viidessä divisioonia yhdistävässä teknisessä komiteassa (JTC). Lisäksi käynnissä on kaksi aktiivista raportointitointa, jotka valmistelevat kiinnostusta herättäviä aiheita tulevia teknisiä komiteoita varten. Divisioonien 1 ja 8 kanssa on myös käynnissä tutkimusfoorumi, joka käsittelee valaistusta lisätyn todellisuuden, keinotodellisuuden ja sekoitetun todellisuuden laitteiden käytön näkökulmista. Parhaillaan on menossa myös maailmanlaajuisen sisätyöpaikkojen valaistusstandardin päivitystyö. Vastaavan eurooppalaisen standardin SFS-EN 12464-1 työ valmistui vuonna 2021, ja se julkaistiin suomenkielisenä syksyllä 2022. Kiusahäikäisyn arvioinnissa käytetty UGRmenetelmä olettaa, että valaisimen valoaukko on tasaisesti valottunut. Ledivalaisimissa tilanne ei aina ole tällainen. Jotta myös näille valaisimille voitaisiin määrittää UGR-taulukot, on valaisimen luminanssin mittaamismenetelmästä valmistunut raportti, joka julkaistiin CIE:n verkkosivuilla vapaasti saatavana teknisenä tiedotteena TN 014:2023. Divisioonan kokouksessa nimettiin tulevia uusia tutkimusteemoja. Tulossa olisivat tekniset komiteat resilienttiin, poikkeusolosuhteet huomioivaan, valaistukseen liittyen sekä käyttöönoton jälkeiseen valaistuksen arviointityöhön (POE, Post Occupancy Evaluation) liittyen. POE-aiheeseen liittyvän raportointitoimen loppuraportti oli
• valmistunut. Lähitulevaisuudessa alkavat myös raportointitoimi adaptiivisesta (mukautuvasta) hätävalaistuksesta ja tutkimusfoorumi rakennusten sisätiloista tulevasta häiriövalosta. Päivänvaloon liittyvää työtä on käynnissä useassa teknisessä komiteassa. Päivänvalo voi aiheuttaa kiusahäikäisyä rakennusten sisätiloissa. Aihetta käsittelevä tekninen raportti on valmistunut ja menossa äänestykseen hyväksyttäväksi. Kiusahäikäisyaistimuksen mallia on sovellettu useisiin avoimen lähdekoodin työkaluihin. Työtä tehdään myös esimerkiksi päivänvaloa ja keinovaloa integroivan suunnittelun vaatimusten ja metriikoiden sekä päivänvalon spektriominaisuuksia käsittelevän tutkimuksen parissa. Kokouksessa esiteltiin laajemmin käynnissä olevaa selvitystyötä liittyen alueellisiin päivänvalovaatimuksiin ja globaalin harmonisoinnin käyttökelpoisuuden arviointiin. Rakennusten päivänvalo-olosuhteita koskevat vaatimukset ja määräykset, tai pikemminkin niiden vähyys, ovat myös kotimaisessa rakennussuunnittelukentässä erittäin ajankohtainen aihe. Tekninen komitea on valmistelemassa kansainvälistä kyselyä rakennussuunnittelussa käytetyistä päivänvalo-olosuhteiden suunnitelmaasiakirjoista ja arviointimetriikoista. Kyselyä on tarkoitus jakaa vastattavaksi myös Suomessa toimiville arkkitehdeille lähitulevaisuudessa. DIVISIOONA 4: TRANSPORTATION AND EXTERIOR APPLICATIONS Teksti: Aleksanteri Ekrias, A-Insinöörit Civil Oy CIE:n divisioonan 4 tavoitteena on laatia teknisiä raportteja ulkovalaistuksen suunnitteluun ja käyttöön. Ulkovalaistuksen tutkimuksen keihäänkärkinä ovat häiriövalo ja sen vaikutukset luonnolliseen ympäristöön sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus. Keinovalon vaikutukset luonnon ekosysteemeihin ovat erittäin vaihtelevia ja monimutkaisia. Aiheena häiriövalo ja sen vaikutukset luonnolliseen ympäristöön on ollut esillä kansainvälisessä valaistuskomissiossa jo pari vuosikymmentä, mutta erityisesti viime vuosina sen tutkimus on lisääntynyt ja laajentunut. Suurimpana haasteena on kokonaiskuvan puuttuminen, ja vaarana on, että tehdään liian paljon ja liian nopeasti väärin perustein tai tehdään liian vähän ja liian hitaasti. Erittäin rajattuja ja lajikohtaisia tutkimustuloksia laajennetaan liian helposti koskemaan isoja kokonaisuuksia tai eri menetelmin tehtyjä tutkimuksia yhdistetään toisiinsa. Ulkovalaistuksen suunnittelua pyritään ohjaamaan suoraan säädöksillä, vaikka todellisuudessa meillä on hyvin hatara kokonaiskuva siitä, mitkä keinot toimivat koko eläinkunnan tai tietyn paikallisen ekosysteemin kannalta parhaiten. Toisaalta meillä ei välttämättä ole varaa odottaa alati muuttuvan ja monimutkaisen kokonaiskuvan hahmottumista akateemisin tutkimuksin. Ulkovalaistuksen suunnitteluun ja suunnittelijan jokapäiväiseen tekemiseen tarvitaan konkreettisia yksinkertaisia ohjeita ja rajaarvoja muun muassa valaistuslaskentaohjelmiin. Toistaiseksi emme ole vielä siellä, ja aivan liian moni häiriövaloa koskeva selvitys tai raportti jää liian yleiselle tasolle. Asian eteen tehdään kuitenkin lujasti töitä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden riski joutua onnettomuuteen on suurempi pimeään kuin valoisaan aikaan. Valaisemalla liikenneväylä sekä jalankulkuja pyörätie osa onnettomuuksista voidaan ehkäistä kokonaan ja osa voidaan lieventää esimerkiksi kohtalokkaasta onnettomuudesta vakavaan loukkaantumiseen tai vakavasta loukkaantumisesta lievään loukkaantumiseen. Ulkovalaistuksessa moottoriajoneuvojen kuljettajille on olemassa omat M-valaistusluokat. Pyöräilijät, jalankulkijat, jalankulkua avustavien tai korvaavien sähköisten liikkumisvälineiden käyttäjät sekä kevyet sähköajoneuvot on niputettu samaan ryhmään, ja jalankulkuja pyöräilyalueilla käytetään P-valaistusluokkia. Jako on herättänyt viime aikoina keskustelua ainakin kolmesta syystä: — Pyöräilijöiden ja sähköisten liikkumisvälineiden nopeudet taajamassa, esimerkiksi tonttikaduilla, ovat lähempänä ajoneuvojen kuin jalankulkijoiden nopeuksia. — Suurempien nopeuksien takia pyöräilijöiden ja sähköisten liikkumisvälineiden käyttäjien havaitseminen ulkovalaistuksessa vastaa enemmän ajoneuvon kuljettajan havaitsemista kuin jalankulkijan havaitsemista (muun muassa katseen kohdistus ja havaitsemiskulmat). — P-valaistusluokkien valaistusteknilliset vaatimukset ovat laadultaan huomattavasti heikommat kuin M-valaistusluokkien. Keskustelut ovat nostaneet esille tarpeen määritellä tutkimusten ja kompromissien pohjalta omat valaistusluokat pyöräilijöille ja sähköisille liikkumisvälineille. Nähtäväksi jää, tulevatko uudet mahdolliset valaistusluokat perustumaan luminansseihin vai valaistusvoimakkuuksiin. DIVISIOONA 6: PHOTOBIOLOGY AND PHOTOCHEMISTRY Teksti: Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Optinen säteily on monin tavoin vuorovaikutuksessa biologisten ja valokemiallisten järjestelmien kanssa. CIE:n divisioona 6 tutkii tätä vuorovaikutusta laajalla spektrillä niin orgaanisten kuin epäorgaanisten valoherkkien materiaalien ominaisuuksista lähtien uneen ja ihmisten terveyteen asti. Kokouksessa esiteltiin divisioonan tutkimusstrategia. Ihmisille terveellisen valon määrä ja laatu päivällä, illalla ja yöllä määriteltiin elokuussa 2019 ( CIE TN 015:2023 Second International Workshop on Circadian and Neurophysiological Photoreception). Seuraavaksi suoritetaan tätä määrittelyä noudattavan valaistuksen vaikutusten arviointi, mitataan ihmisen valodieetti ja määritellään valaistussuositus erityistä huomiota vaativille tilaratkaisuille ja ihmisryhmille. Myös valon ei-visuaalisia vaikutuksia ja luminanssijakauman vaikutusta ihmiseen tutkitaan lisää. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista erityisesti kolme aihepiiriä koskevat tätä divisioonaa. Painopiste on integroivan valaistuksen suunnittelussa siten, että se hyödyntäisi nykyistä paremmin luonnonvaloa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä näkökyvyn tukemiseksi ja ottaisi huomioon myös valoisan päivän ja pimeän yön vuorottelun sekä valaistukselle ilmenevät yksilölliset tarpeet. Optimaalisen optisen säteilyn suunnittelu kasvinviljelyä ja eläintiloja varten sekä turvallisen ja terveellisen optisen säteilyn käyttö ihmisille ovat myös keskeisiä divisioonan työtä ohjaavia tavoitteita. Tämä tarkoittaa muun muassa optisen säteilyn vaikutusten seurantaa terveyden ja hyvinvoinnin suhteen sekä aktiinisen säteilyn ja lähi-infrapunasäteilyn vaikutusten selvittämistä. Tavoite on kirkas: oikeaa valoa oikeaan aikaan! Yhteistyötä muiden divisioonien kanssa divisioona 6 tekee komiteoissa. Näitä ovat JTC 08 (D1/D2/D3/D4/D6/D8) valon ja valaistuksen terminologiasta, JTC 19 (D6/D2) kasvivalaistuksen termeistä ja määritelmistä sekä JTC 20 (D6/D2) henkilökohtaisesta alfa-optisesta dosimetriasta, valon mittaustiedon keräysmenetelmistä, niiden rajoituksista, laitekalibroinnista ja dataskeemoista. DIVISIOONA 8: IMAGE TECHNOLOGY CIE:n divisioona 8 tutkii kaikenlaisia analogisia ja digitaalisia kuvantamislaitteita ja tallenteita. Tarkoituksena on laatia oppaita ja standardeja, joissa kuvien käsittelyä ja tuottamista tarkastellaan näkemisen, optiikan ja mittaustekniikan kannalta. Divisioonan 8 Suomen edustaja ei osallistunut vuosikokoukseen.
• 12 VALO 2/2023 Kotkan Kantasatamaan sijoittuva Satama Areena avasi ovensa elokuussa 2023. Sen suuri sali muuntuu väliseinien, verhojen ja valaistuksen avulla erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Näyttävää sisääntuloaulaa hallitsee korkealta ripustettu puukatto, jonka lämmintä tunnelmaa aulavalaistus täydentää. DMX-ohjattu yleisvalaistus voidaan liittää osaksi tapahtumien erikoisvalaistusta. K otkan Satama Areena koostuu valtavasta umpinaisesta salimassasta sekä aulaja lämpiötilasta, jonka ylle on ripustettu pehmeästi kaareutuva puukatto. Kotkan historia kytkeytyy vahvasti puun uittoon, sahateollisuuteen ja puulaivoihin, joten puu oli luonteva valinta rakennusmateriaaliksi. – Satama Areenan maanpäällinen rakenne on lähes kokonaan massiivipuuta, poikkeuksena salin kattoristikot ja ripustettua kattoa kannattelevat teräspilarit. Laatikkomainen sali on sukua satamaja teollisuushalleille, joita Kantasatamassa on ollut pitkään. Purjemainen katto roikkuu laatikon yhdestä reunasta aivan kuin sitä olisi nostettu hieman ylös niin, että sen alta pääsee pujahtamaan sisään, kuvailee arkkitehti Samuli Woolston Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä. Salin vuokrattavat tilat taipuvat erilaisten kokousten, konferenssien, konserttien, urheilutapahtumien ja yritystilaisuuksien pitopaikaksi. Myös aulassa voi järjestää messuja ja tapahtumia tai vaikkapa illallistilaisuuksia. – Aulan lasiseinät hohkaavat pimeän aikaan valoa ulos ja välittävät puun lämmintä tunnelmaa rakennuksen ympäristöön. Salissa on varaukset tapahtumavalaistukselle, jonka Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Tuomas Uusheimo SATAMA AREENASTA KOTKAN UUSI KOHTAAMISTEN JA TAPAHTUMIEN KESKUS Kotkan Satama Areenan jyrkästi kaartuva puukatto on rakennesuunnittelun taidonnäyte. Rakennuksen ulkopinnat on verhottu sinkkikuorella, joka suojaa puurakenteita meri-ilmastolta.
• 14 VALO 2/2023 tapahtumajärjestäjä rakentaa erikseen kutakin tilaisuutta varten. Aulan valaistus ja salin yleisvalaistus voidaan yhdistää DMX-ohjauksen kautta tapahtumavalaistukseen, kertoo valaistusasiantuntija Kaisa Lindstedt Ramboll Finland Oy:stä. Salia ympäröivät kolmelta kyljeltä tukitilat: maantasossa keittiö, tekniset tilat, lastaustilat ja varastot sekä toisessa kerroksessa neuvottelutilat, toimistot ja esiintyjien pukuhuoneet. Aulaja lämpiötilassa toimii kaikille avoin ravintola. Rakennuksen laajuus on noin 7 700 bruttoneliömetriä. Satama Areena jakaa tontin helmikuussa 2024 valmistuvan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ja myöhemmin rakennettavan hotellin kanssa. Rakennuksia sitoo jatkossa yhteen myös alueelle valmistuva tapahtuma-aukio. Sisäänkäynti Xamkiin tapahtuu Satama Areenan kautta, ja myös oppilaitoksen ravintola sijoittuu tapahtumakeskukseen. KATSEENVANGITSIJANA ROIKKUVA PUUKATTO Satama Areenan jyrkästi kaartuva puukatto on rakennesuunnittelun taidonnäyte. Purjeen tavoin roikkuva katto rakentuu pitkistä liimapuukaarista, joita alhaalla olevat teräspilarit vetävät jännitykseen. Ylhäällä kattoa kannattelevat salin katon teräsristikot. Roikkuva puurakenne on toteutukseltaan ainutlaatuinen. – Emme löytäneet Euroopasta kohdetta, jossa tällaista rakennetta olisi käytetty. Roikkuva rakenne minimoi kattoon tarvittavan materiaalin määrän, joten se on myös ekologinen ratkaisu. Katto on kuusipuuta, ja rakennuksen sisätilojen rakenteet ovat ristiinliimattua kuusipuulevyä, sanoo Woolston. Sisääntuloaulan ja lämpiön yllä roikkuva katto nousee tapahtumasalin puoleisessa päässä noin 17 metrin korkeuteen. Valaistussuunnittelun haasteena oli löytää ratkaisu, jolla koko tilaan saadaan haluttaessa tasainen yleisvalaistus. – Aulaa valaisevat alasvalot on ripustettu suhteellisen lähelle kattopintaa myös sen korkeimmassa osassa. Tilan huimien korkeuserojen takia valaisimia on varustettu eri optiikoilla. Valaisimet ovat myös yksilöllisesti säädettävissä, Lindstedt toteaa. Neljään pitkittäiseen linjaan ripustetut kattovalaisimet saavat sähkönsyötön katon kosketinkiskoista, joihin voidaan tuoda lisävalaistusta tapahtumien tarpeisiin. Sisääntulon luona ja toiseen kerrokseen johtavassa portaikossa valaisimet on kiinnitetty seinään. HUOLTOSILLAN SINIVALOT Suurimmillaan saliin mahtuu 2 600 katsojaa konsertteihin, kun mukaan liitetään toisen kerroksen parvitila. Salin parviosa taipuu VIP-tilojen ohella myös esimerkiksi pieniksi kokoustiloiksi. Salin yläosaa kiertävät 13 metrin korkeudella olevat huoltosillat, joiden kautta esitystekniikkaa voidaan rakentaa ja operoida. Salin katon poikki kulkee useita painon mukaan jäykistyviä I-palkkeja, joihin voi ripustaa trusseja valoja äänentoistotekniikan laitteita varten. I-palkkien painon kestävyys on 135 kiloa metriä kohti ja pistekuorma maksimissaan 2 000 kiloa. – Huoltosillalla on noin kahden metrin välein kiinteät sähköpistokkeet. Virtakiskojen virranottolaitteita voi siirtää metrin välein joko salin tai huoltosillan puolelle. Talossa on myös powerlock-virranottojärjestelmä, joka mahdollistaa esimerkiksi tv-tuotantojen lähetysautojen YLINNÄ Satama Areenan aulan lasiseinät välittävät sisätilan lämmintä valotunnelmaa ulos rakennuksen ympäristöön. YLLÄ Salin yläosaa kiertävät huoltosillat, joiden kautta tapahtumajärjestäjä voi rakentaa valoja äänitekniikan kutakin tilaisuutta varten.
• VALO 2/2023 15 Sisääntuloaulan kaareutuva puukatto nousee salin puoleisessa päässä 17 metriin. Kattoon ripustetut alasvalot ovat yksilöllisesti säädettävissä, ja ne on varustettu eri optiikoilla.
• 16 VALO 2/2023 SALIN VALAISTUS TÄYTTÄÄ TV-KUVAUSTEN TARPEET Ilman esitystekniikkaa ja kalusteita sali on valtava musta laatikko, jonka puurakenteiset seinät on peitetty mustalla akustisella villalla. Seinissä on paikoin puusoiroja, jotka hajottavat kaiuttimien ääniä katsomopaikkojen luona. Salin yleisvalaistus takaa riittävän ja tasaisen valaistuksen tapahtumien rakentamista sekä tilojen huoltoa ja siivousta varten. Yleisvalaistuksessa on huomioitu myös televisiointi, sillä tarvittaessa se on osa tapahtumavalaistusta. – Katon ripustuskiskoihin asennetut valaisimet täyttävät televisioinnin korkeanopeusja HD-kuvauksen vaatimukset sekä valon värintoistovaatimukset. Urheilutapahtumia ajatellen valaisimet ovat pallosuojattuja, Lindstedt kertoo. Aulan ja salin DMX-ohjatut valaisimet saadaan haluttaessa liitettyä tapahtumavalaistuksen ohjaukseen siten, että yleisja tapahtumavalaistus ovat saman valoja ääniohjauspöydän takana. Aulaja salivalaistuksen värilämpötila on 3 000 kelviniä. – Hanke antoi paljon oppia teatterija tapahtumavalaistuksen ohjauksesta. Oli haasteellista löytää DMX-ohjattavia vakiovalaisimia, sillä hankkeen suunnitteluvaiheessa markkinoilla olleet DMX-ohjatut valaisimet oli tarkoitettu lähinnä efektija esitystekniikan tarpeisiin, Lindstedt jatkaa. Satama Areenan valaistus saatiin kuitenkin toteutettua pitkälti vakiotuotteilla. Valaisimien räätälöinti rajoittui paikoin niiden kiinnitysosien muutoksiin ja vakiovalaisimien liitäntälaitteiden vaihtoon. AULAN LÄMMIN VALOTUNNELMA NÄKYY KAUAS Satama Areenan toimistotiloja, pukuhuoneita ja ylälämpiötä valaisevat mikroprismahäikäisysuojalla varustetut DALI-ohjattavat viivamaiset valaisimet. Myös ravintolakeittiön, varastojen ja muiden teknisten tilojen valaistus on DALIohjattua. Sama koskee ulkovalaistusta. Rakennuksen ulkopinnat on verhottu sinkkikuorella, joka suojaa puurakenteita meriilmastolta. Kiiltävät sinkkipinnat hapettuvat ajan myötä mattaharmaiksi. Saliosan ikkunoita verhoavat sinkkijulkisivun auki käännetyt ”evät”, jotka varjostavat tiloja auringolta ja sumentavat valoaukkoja ulospäin. Ohut sinkkipelti on hieman kupruilevaa, mikä luo rakennuksen seiniin päivänvalossa vedenpinnan liikettä jäljittelevän vaikutuksen. liittymisen taloon sen ulkopuolelta, kertoo projektipäällikkö Aleksi Sallinen Backstaff Oy:stä, jonka Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy perusti Satama Areenan rakennuttamista varten. Tapahtumien aikaista salitekniikan käyttöä varten huoltosiltojen kaiteisiin on asennettu DMX-ohjattavat sinivalot. Noin parinkymmenen sentin korkeudella huoltosiltojen lattiasta olevat ledilistat tuovat kulkuväylille sinistä valoa ja mahdollistavat tekniikan henkilöstön turvallisen kulun muuten pimeissä tiloissa. YLLÄ Laatikkomainen sali muuntuu erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Salin DMX-ohjattu yleisvalaistus voidaan tarvittaessa liittää tapahtumia varten rakennettavan valaistuksen ohjaukseen. VIERESSÄ Toisen kerroksen lämpiötä koristaa kotkalaisen taiteilijan Irma Laukkasen Pisara meressä -teos, jonka kuparipinnat luovat tilaan valon ja varjon leikkiä.
• Ensto FLIP -valaisimet SE ON TAITOO. SE ON TEKNIIKKAA.
• 18 VALO 2/2023 TAPAHTUMAKESKUS SATAMA AREENA Tilaaja: Backstaff Oy (Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy) Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Rakennuttajakonsultti: Ramboll CM Oy Pääja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ALA Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy Valaistustuotteita: Aula: Elation, Performance in Lighting Sali: Easy LED Toimistot, käytävät, pukuhuoneet: Imperial Kalustevalot: SAAS Instruments Sinivalot: Proled Tekniset tilat: Ensto, M-Light, Glamox Ulkoalueet: iGuzzini, BEGA, Vizulo, M-Light – Satama Areenaan saavutaan rakennuksen eteläpäädyn sivuitse hieman takaviistosta niin, että tulijan ensivaikutelma rakennuksesta on sen päädyn lasi-ikkunoista näkyvä kaareva sisäkatto. Julkisivua ei valaista ulkoapäin, jotta aulan valaistu puupinta saa kaiken voiman, Woolston toteaa. Sisäänkäynnin edustaa valaisevat valonheittimet ja ulkoterassin kattoon upotetut valaisimet. EKOLOGISIA VALINTOJA Merikeskus Vellamon viereen rakennettu Satama Areena on Kotkan kaupungin suurinvestointi, jonka uskotaan lisäävän Kantasataman alueen houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta. Ensimmäisen kuukauden aikana tapahtumakeskuksessa kävi 27 000 vierailijaa. Satama Areenan rakentaminen käynnistyi heinäkuussa 2021, ja kohde luovutettiin aikataulun mukaisesti toukokuussa 2023. Hanke pysyi myös sille asetetussa 35 miljoonan euron kokonaisbudjetissa. – Rakennuskustannusindeksi nousi rakentamisen aikana lähes 25 prosenttia, mikä toi suuria haasteita budjetin hallintaan. Ukrainassa käytävän sodan alkaessa keväällä 2022 otimme hallittuja riskejä sen suhteen, että löimme monta hankintaa lukkoon ennen hintojen rajua nousua, Sallinen kertoo. Tapahtumakeskuksen materiaalivalinnoissa painotettiin matalaa hiilijalanjälkeä, pitkäikäisyyttä, huollettavuutta ja kierrätettävyyttä. Rakennukselle haetaan BREEAM Very Good -ympäristösertifikaattia. YLLÄ Tapahtumakeskuksen sisäänkäynnin edustaa valaisevat valonheittimet ja ulkoterassin kattoon upotetut valaisimet. VIERESSÄ Merikeskus Vellamo ja Satama Areena ovat Kotkan Kantasataman vetonauloja. Satama Areenalla tulee olemaan yhteinen sisäänkäynti sen kylkeen rakennettavan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kanssa.
• Klassisen tyylikäs ulkovalaisin joka sopii niin moderneihin kuin perinteisiin rakennuksiin. Neljä vaihtoehtoa yhdessä valaisimessa: Dip-kytkimien avulla voit valita kaksi eri tehoa ja 3000 tai 4000 Kelviniä värilämpötilan. Valikoimassa kaksi eri kokoa ja runkoväriä. Herning Wall www.sg-oy.fi www.sg-oy.fi info@sg-oy.fi 020 730 3960
• 20 VALO 2/2023 Teksti: Marjukka Puolakka CHAPPE KUTSUU TAITEEN JA VALON ÄÄRELLE Chappen tilojen valaistus muuntuu joustavasti eri näyttelyiden tarpeisiin. Taiteen taustana toimivat valkoiset seinäpinnat. Kuva: Tuomas Uusheimo Tammisaaren uusi vetonaula on taiteentalo Chappe, joka rakennettiin osaksi historiallista museokorttelia. Rakennuksen isot ikkunat ja kattolyhdyt tuovat sisätiloihin runsaasti päivänvaloa. Näyttelytilojen yleisja näyttelyvalaistus on yhdistetty yhteiseen virtakiskoratkaisuun. Langaton ohjaus tukee valaistuksen muuntojoustavuutta.
• 21 VALO 2/2023 C happen taustalla on edesmennyt genetiikan tutkija ja professori Albert de la Chapelle, joka oli taiteen ystävä, keräilijä ja tukija. Raaseporin Tenholasta lähtöisin ollut Chapelle perusti vuonna 2017 Albert de la Chapelles Konststiftelse -taidesäätiön, jonka tavoitteena oli taidemuseon toteuttaminen Tammisaareen. Modernin taiteen ja nykytaiteen museo Chappe avattiin huhtikuussa 2023. Vanhaan Tammisaareen sijoittuvan rakennuksen arkkitehtuuria ohjasivat alueen historiallinen puurakentaminen sekä rakennukselle osoitetun tontin pienuus. Museo sai paikan tontilta, jossa toimivat jo ennestään Raaseporin museo ja Galleria Elverket. – Harjakattoinen kaksikerroksinen rakennus saatiin mahtumaan tontin kapeaan nurkkaan, kun rakennuksesta tehtiin kiilamainen. Samalla puurakennus sai veistoksellista muotoa. Chappen arkkitehtuuri kunnioittaa korttelin vanhoja taloja, mutta erottuu niistä sopivasti uniikilla ulkomuodollaan. Rakennuksen pohjassa ei ole yhtään suoraa kulmaa, kertoo arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Suunnittelun lähtökohtana olivat taiteen ehdoilla toimivat tilat, jotka muuntuvat joustavasti vaihtelevien näyttelyiden tarpeisiin. – Taidemuseossa toimitaan taiteen ja teosmaailman ehdoilla. Äärimmilleen viritetty muuntojoustavuus ohjasi myös valaistussuunnittelua. Langaton valaistuksen ohjausjärjestelmä palvelee käyttäjän moninaisia tarpeita, sanoo Granlund Oy:n valaistussuunnittelija Sara Leino. Chappe ei ole museoksi suuren suuri. Sen pinta-ala on 1 210 neliömetriä, joista 700 on näyttelytilaa. Kadulle aukeavan sisääntuloaulan vieressä on monitoimitila, jossa voidaan järjestää myös näyttelyitä. Varsinaiset näyttelytilat ovat toisessa kerroksessa. Maanalainen galleriatila yhdistää Chappen Raaseporin museoon. Myös Chappen toiminnasta vastaa jatkossa Raaseporin kaupunki. VALOTAIDE VASTAANOTTAA VIERAAT Vanhan Tammisaaren kulttuuriympäristö asetti rajoitteita museon rakennuskorkeudelle. Koska toiseen kerrokseen haluttiin mahdollisimman korkeat näyttelytilat, rajoittuu sisääntuloaulan kattokorkeus 2,3 metriin. – Aulatilan mataluus loi haasteen siitä, kuinka tilasta saadaan juhlava ja hieno. Ratkaisuna on tilaa varten suunniteltu ja sisäkattoon asennettu valotaideteos, joka käänsi mataluushaasteen voitoksi. Teos toimii myös aulavalaistuksena, Jaaksi toteaa. Salmiakin muotoista sisääntuloaulaa koristavan Spegling-valaisinteoksen näkyvä osa koostuu tuhansista kiiltävistä metallilamelleista. Teos kattaa aulan katon koko 65 neliömetrin pinta-alan. – Valaisinteos rakentuu 61:stä salmiakin muotoisesta lamelliyksiköstä, joiden metallisten kannatinrakenteiden yläpuolelle on asennettu valaisinmoduulit. Teosta varten suunnitellut ja valmistetut ledivalaisinrakenteet koostuvat toisiinsa ketjutetuista ledipolttimoista, kertoo teoksen suunnitellut sisustusarkkitehti SIO Petri Vainio Doctor Design Oy:stä. Teoksen valmistaminen vaati taiteellisen silmän lisäksi kädentaitoja. Ruostumattomasta teräslevynauhasta leikattuja lamellipaloja on kaikkiaan 35 125. Ohuiden lamellien leveys on 68 millimetriä, ja niitä on neljää eri korkeutta. – Kaikki palat leikattiin, rei’itettiin ja ripustettiin rakenteisiin käsin, töitä tehtiin talkoilla. Kevyet ja vain yhdestä pisteestä pystyyn ripustetut lamellit heiluvat ovenavausten ja ilmastoinnin aiheuttamassa ilmavirrassa, mikä luo kattoon rytmiä ja liikettä, Vainio sanoo. Myös valaisinkaton ledien dynaaminen ohjaus luo tilaan elävää tunnelmaa. Valaistuksen säätö on toteutettu langattomalla Casambiohjauksella tehdyn valaistusohjelman avulla. Valon värilämpötila on 4 000 kelviniä. YLINNÄ Sisääntuloaulaan suunniteltu Spegling-valaisinteos kattaa aulan koko 65 neliömetrin alan. Teoksen ledien dynaaminen ohjaus luo tilaan elävää tunnelmaa. Kuva: Tuomas Uusheimo YLLÄ Ikkunat ja kattolyhdyt tuovat näyttelytiloihin runsaasti päivänvaloa. Kuva: Tuomas Uusheimo
• 22 VALO 2/2023 – Katon valo on päivänvalon tavoin jatkuvassa pienessä muutoksessa. Valaistuksen hienovaraiset muutokset jäljittelevät tuulen metsässä leyhyttämiä haavanlehtiä tai vaikkapa auringonvalon kulkua oksistossa. Päivänvalon tunnelma tuo kokemuksen läsnäolosta, mitä valaisinkaton läheisyys matalassa aulassa voimistaa, Vainio kuvailee. Katon valaisinmoduulit kannatinrakenteineen ja lamelleineen ovat irrotettavissa niiden yläpuolisen talotekniikan huoltotöitä varten. EPÄSUORAA VALOA KATTOIKKUNOIDEN VALOLYHDYISTÄ Toisen kerroksen näyttelytilat koostuvat kahdesta salista, jotka ovat jaettavissa pienempiin tiloihin kevyiden väliseinien avulla. Kolmeen eri suuntaan avautuvista isoista ikkunoista voi poimia näkymiä ympäröivästä kaupungista. Molemmissa näyttelysaleissa on myös kattoikkuna, joka nousee julkisivulle räystään yläpuolella olevaksi ikkunaksi. – Ikkunat tuovat tiloihin päivänvaloa ja sen vaihtelua. Pimeällä ne nousevat kuin valaistuina lyhtyinä kaupungin kattojen ylle lisäämään taidemuseon kutsuvuutta ja näkyvyyttä, Jaaksi kuvailee. Kattoikkunoiden alareunaan sijoitetut valonheittimet valaisevat ikkunoiden vaaleita pystypintoja ja tuovat näyttelytiloihin epäsuoraa valoa. Ikkunoiden ohella kattoikkunat voidaan pimentää verhoilla esimerkiksi mediataidenäyttelyitä varten. Taiteen taustana toimivat valkoiset seinäpinnat, ja myös lattia on vaalea. Kattojen puiset palkistot on jätetty näkyviin. – Perinteisesti museovalaistus koostuu näyttelyvalaistuksesta ja tilojen yleisvalaistuksesta. Chappessa nämä on yhdistetty niin, että näyttelytilojen kaikki valaisimet on asennettu samoihin kolmivaihevirtakiskoihin. Lähtökohtana valaistussuunnittelussa on antaa käyttäjälle valon veistämisen työkalut taideteosten ehdoilla. Valaisimien erilaiset optiikat mahdollistavat monipuolisten valotilanteiden toteuttamisen näyttelyitä varten, Leino kertoo. Maanalaisen galleriatilan valaistus on toteutettu samalla periaatteella kuin päänäyttelysaleissa, mutta matalaan galleriaan valittiin sen arkkitehtuuriin teknisesti sopiva valaisin. Galleriaan voidaan tarvittaessa tuoda erityisoptiikalla varustettuja valaisimia yläkerran tiloista. VALAISTUKSEN LANGATON OHJAUS Näyttelytilojen valaistuksen ohjaukseen valittiin langaton Casambi-järjestelmä, joka mahdollistaa valaistuksen helpon muokattavuuden näyttelyiden vaihtuessa. – Näyttämömestari voi ohjelmoida valaisimet mobiilisti valaisinkohtaisesti. Langattomuuden myötä valaisinryhmityksiä voidaan helposti muuttaa. Tilojen yleisja näyttelyvalaisimet ovat eri ohjausryhmissä, ja alkuperäisenä ajatuksena olikin, että valaistusratkaisut voidaan yhdistää tilan sekä taiteen ehdoilla toimivaksi kokonaisuudeksi, Leino huomauttaa. Toiseen kerrokseen johtavan pääportaikon seinää koristaa Karin Widnäsin keramiikkateos Meri. Teoksen sinisävyisistä keramiikkalaatoista heijastuva valo luo tilaan ainutlaatuista YLLÄ Aulan valaisinteos koostuu yli 35 000 teräslamellista, jotka heiluvat ovenavausten ja ilmastoinnin aiheuttamassa ilmavirrassa. Kuva: Hannu Rytky ALLA Näyttelysalien valaisimet on asennettu virtakiskoihin. Valaisimien erilaiset optiikat ja valaistuksen langaton ohjaus mahdollistavat valaistuksen helpon muunneltavuuden. Kuva: Tuomas Uusheimo
• Yli 100 vuoden kokemuksella. 7 vuotta LEDVANCEna. LED ON LEDVANCE LAMPUT AMMATTILAISILLE NYT TUTULLA NIMELLÄ OSRAMin yleisvalaistuksen liiketoiminnasta syntynyt LEDVANCE on vakiinnuttanut asemansa johtavana nimenä LED-ratkaisuissa jo seitsemässä vuodessa. Otamme nyt seuraavan askeleen Euroopassa tarjoamalla ammattilaisten lamppuvalikoimamme LEDVANCE-nimellä. Yli sadan vuoden aikana kertyneen tietotaitomme ansiosta, uudet LEDVANCE LED-lamppumme ovat vaikuttavampia kuin koskaan. Parhainta on, että nyt koko ammattilaistuotevalikoimamme on yhden tuotemerkin alla LED-lampuista, -valaisimista ja -nauhajärjestelmistä valonohjausja ihmiskeskeiseen valaistukseen. Tämä tekee tuestamme sinulle entistä yksinkertaisempaa, kattavampaa ja keskittyneempää kuin koskaan. LED ON LEDVANCE. Meihin voit luottaa. Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen. Lue lisää ledvance.com/sustainability
• 24 VALO 2/2023 tunnelmaa. Keramiikkaseinää valaisevat portaikon kattopintaan upotetut pienikokoiset valaisimet. – Teos toimii yhdessä valon kanssa. Taideteoksen kautta valaistu tila on mielestäni museon erityinen helmi, Leino muotoilee. HIENOVARAINEN PIHAVALAISTUS Chappen julkisivut on verhoiltu tummaksi sävytetyillä kuusiparruilla, joiden kulmikas muoto saa puupinnan elämään ja näyttämään luonnonvalon vaihteluissa hieman erilaiselta eri vuorokaudenaikoina. Rakennuksen julkisivua ei haluttu korostaa pimeässä valaistuksen avulla. – Tumma rakennus sulautuu pimeän aikaan maisemallisesti ympäristöönsä ja hohkaa valoa kattolyhdyistä ja isoista ikkunoista. Pihan pimeän ajan tunnelma on ajateltu hienovaraisen eheäksi kokonaisuudeksi, ja pihan valaistus on toteutettu tila-arkkitehtuuriin soveltuvin ratkaisuin. Pihapiirin vanha puu nostettiin valon avulla historiallisen kerrostuman aiheeksi, Leino kuvailee. Chappen rakentamisen tieltä tontilta jouduttiin kaatamaan liki satavuotiaat tammi ja saarni. – Tuntui pahalta kaataa isot komeat puut, ja halusimme, että ne jatkavat jossain muodossa elämää. Puut sahattiin isoiksi lankuiksi, joista valmistettiin paikallisten käsityöntaitajien toimesta sisääntuloaulan kalusteet ja museopenkit, Jaaksi kertoo. Punatammesta otetut pistokkaat istutettiin Chappen sisäpihalle, jossa puu jatkaa nyt kasvuaan. TAITEENTALO CHAPPE Tilaaja: Albert de la Chapelles Konststiftelse sr Urakoitsija: K. Jousmaa Oy Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Sähköja valaistussuunnittelu: Granlund Oy Spegling-valaisinteos: Taiteellinen suunnittelu ja valaistussuunnittelu: Petri Vainio, Doctor Design Oy Sähköteknisen toteutuksen suunnittelu: Aki Junnila, Hyvinkään Sähkö Oy Valaistustuotteita: Sisääntuloaulan valaisinteos: OSRAM Näyttelytilat: ERCO Toimistoja tukitilat: iGuzzini Piha-alue: Hess Valaistuksen ohjausprotokolla: Casambi YLLÄ Toiseen kerrokseen johtavan pääportaikon seinää koristaa Karin Widnäsin Meri-teos, jonka sinisiä keramiikkalaattoja valaisevat portaikon kattoon upotetut valaisimet. Kuva: Tuomas Uusheimo ALLA Chappen arkkitehtuuri kunnioittaa korttelin vanhoja taloja, mutta erottuu niistä sopivasti veistoksellisella ulkomuodollaan. Kuva: Tuomas Uusheimo
• Etsi vähemmän. LÖYDÄ ENEMMÄN. Uusi verkkokauppa on nyt auki! www.rexel.fi Kaikki mitä tarvitset. Kun tarvitset.
• VALO 2/2023 26 Indie-musiikin ja valotaiteen yhdistävä omaleimainen Metronomfestivaali valaisi Mustion linnan puiston syyskuussa 2023. Päiväsaikaan koruttomat rakennelmat heräsivät henkiin pimeän tullessa, ja minkkiverkostakin muodostui näyttävä dataveistos. TAIANOMAINEN METRONOM Teksti: Anna Björklund, Suomen valotaiteen seura FLASH ry Bergmark-Willför: Lace Horse Iso kuva: Ian Granström Pieni kuva: Anna Björklund
• VALO 2/2023 27 T oista kertaa järjestetyn Metronomfestivaalin kotimaiset valotaiteilijat suosivat kierrätysmateriaalien käyttöä; teosten materiaaleiksi oli kelvannut kaikki kierrätetyistä keksimuoteista kankaaseen ja pakkausmateriaaliin. Valo oli kuitenkin Janne Junttilan kuratoimien teosten aineeton päämateriaali, jonka käytön taiteilijat todistivat osaavansa – tämä tuli selväksi, kun katsoi teosten rakenteita päivänvalossa. Pimeällä valo muunsi yllättävät materiaalit monitasoisiksi teoksiksi. Mustiossa olivat tänä vuonna mukana taiteilijat Janne Bergmark, Tomi Paijo, Aapo Repo, Sebastian Sjöblom, Jere Suontausta, Niko Tiainen ja VJ Indigo. Pellon keskellä seissyt minkkiverkoista tehty avatun tesseraktin muotoinen veistos Inversio oli datapohjaisiin mediateoksiin erikoistuneen taiteilija Niko Tiaisen käsialaa. Päiväsaikaan idyllisen maalaismaiseman kanssa riidellyt ontto ja kolkko rakennelma täyttyi pimeän tullen valolla. Algoritmin tuottaman videokuvan valo sai teoksen muistuttamaan visualisoitua dataverkkoa. Tieto näytti liikkuvan sen kehikon sisällä loputtomana virtana. Tallirakennuksen takana suuren tammen oksalla huhuili Jere Suontaustan teos Peilipöllö (Bubo speculus) II. Fiktiivis-dystooppista lintulajia edustanut pöllö oli taidokkaasti rakennettu vanhoista keksimuoteista, keittiötavaroista ja muusta kierrätysmateriaalista. Oikean hämäräeläimen tavoin pimeässä loistaneet silmät johdattivat veistoksen luokse. Pöllöä ympäröinyt valaistus tuki vaikutelmaa yliluonnollisesta oliosta, jonka olisi voinut odottaa kertovan viisauksia tulevaisuudesta. Taiteilijanimeä Bergmark-Willför käyttäneen Janne Bergmarkin teoksen Lace Horse olisi voinut ilman projisointiakin sijoittaa nykytaidenäyttelyyn. Diaprojektorin sytyttyä minimalistinen installaatio sai pitsikuvioisen hevosen kuvan, joka viittasi kirkkomaisen tallirakennuksen historiaan. Varjoteatteria muistuttanut teos tuntui myös vihjaavan historian kummittelevan varjoissa ja katveissa. Historiaan liittyi myös taiteilijanimen Willför, joka viittasi hevosen muotoisen dian kaivertaneeseen painotaloon. Kanavan ylittävällä sillalla katse kiinnittyi Tomi Paijon Echoes of the Currents -teoksen rannalla kummitelleisiin pahaenteisiin vaaleisiin hahmoihin. Pimeällä niiden sisältä hohtanut valo teki hahmoista kuitenkin kutsuvia ja lempeitä. Elämän ja ajan virtaa käsitellyt teos sijoittui jonnekin mytologian ja tarun välimaastoon. Kuva: Anna Björklund Kuva: Anna Björklund ” Pimeällä valo muunsi yllättävät materiaalit monitasoisiksi teoksiksi. Jere Suontausta: Peilipöllö (Bubo speculus) II Kuva: Ian Granström Kuva: Anna Björklund Niko Tiainen: Inversio Kuva: Niko Tiainen
• 28 VALO 2/2023 VALO 2/2023 28 Veden tyynestä peilipinnasta heijastunut valo loi teokseen toisen tason – rinnakkaismaailman. Metronomin kantava teema vaikutti olevan lomittuva aika ja todellisuudet. Menneisyys tuli osaksi nykyhetkeä, ja mahdollinen dystooppinen tulevaisuus huhuili puunoksalla. Teemasta huolimatta tapahtuma oli valotaiteelle ominaisella tavalla lapsiystävällinen. Monitulkintaiset teokset olivat taianomaisia, ja osallistumaan pääsi myös itse. Tapahtuman pääpäivänä tunnelma oli karnevalistinen, kun puistossa näyttäytyi Aapo Repon performatiivinen valoteos Lohi. Metronom onnistui tekemään taiteesta hauskaa, käyttämättä mustaa huumoria, mikä on nykytaiteessa yllättävän harvinaista. Kattaus jätti hieman nälkäiseksi, mukaan olisi mahtunut useampikin teos; tosin pienimuotoisuus teki tapahtumasta intiimin ja omalakisen. Taiteilijat eivät joutuneet turvautumaan suureen mittakaavaan – pieni mutta harkittu valo kannatteli. Kuva: Anna Björklund Aapo Repo: Lohi. Kuva: Linus Westerlund Kirjoittaja Anna Björklund työskentelee Suomen valotaiteen seura FLASH ry:n Suomalainen valotaide kansallisille ja kansainvälisille markkinoille -hankkeessa, joka on rahoitettu NextGenerationEU-erityisavustuksella. Tomi Paijo: Echoes of the Currents Kuva: Ian Granström
• Libera is a modular and adaptable lighting system that represents a major breakthrough in the field of linear lighting. Libera does not conform to a linear illumination model but enables creative freedom in composition and a personal interpretation of light. The three components of the system, the light rod, joint and base, are integrated seamlessly to create a unified whole. Each part is carefully crafted with formal intent. Libera can be used freely in any any indoor setting, from offices to homes. Libera Free your mind
• 30 VALO 2/2023 VALOA VAADITAAN LISÄÄ JA VAATIMUSTENMUKAISUUTTA VARMISTETAAN MYÖS MITTAUKSIN T urvavalaistusstandardin SFS-EN 1838 päivitystyö etenee. Uusi revisio on loppuäänestyksessä maalis-toukokuussa, ja julkaiseminen tapahtuu arviolta kesäkuussa 2024. Isoimpia muutoksia ovat poistumisreitin valaistusta koskevien vaatimuksien kasvattaminen keskiviivaa lukuun ottamatta, käyttöönottoja 5-vuotismittaukset sekä uusi turvavalaistuksen osa-alue ”paikallinen suojeluvalaistus”. Muutoksia poistumisreitin määrällisiin vaatimuksiin Yksi tuotteisiin ja valaistussuunnitteluun vaikuttava muutos koskee sitä, mille alueelle poistumisreitin vaatimukset on asetettu. Aiemmin poistumisreitin keskiviivalla oli oltava vähintään 1 lx valaistusvoimakkuus ja puolet reitin leveydestä kattavalla keskialueella vähintään 50 % edellä mainitusta arvosta. Uudessa luonnoksessa 1 lx vähimmäisvaatimus kattaa koko poistumisreitin, pois lukien poistumisreitin neljäsosan levyiset reunavyöhykkeet (enintään 0,5 m). Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikilla poistumisreiteillä vaatimukset kasvavat. Uutta standardiehdotuksessa prEN 1838 ovat myös tiettyjä tiloja/ alueita koskevat erillisvaatimukset. Tällaisia valaistuskohteita ovat esimerkiksi WCja pukuhuonetilat, uima-allastilat, generaattori-, valvomo-, keskusja laitostilat sekä pääohjauslaitteet, jotka liittyvät rakennuksen normaaliin ja hätäpoistumisvalaistukseen. Poistumisreittivalaistuksen tulisi luonnoksen mukaan olla toteutettu vähintään kahdella valaisimella, jotta yhden valaisimen vikaantuminen ei tee järjestelmää toimimattomaksi. AJANKOHTAISTA VALAISTUSSTANDARDOINNIN KENTÄLTÄ Standardit muodostavat perustan valaistussuunnittelulle. Ne eivät aseta periaatteellisia rajoituksia erilaisille esteettisille ratkaisuille, mutta ne kertovat, millainen on määrällisesti ja laadullisesti riittävä valaistus. Standardit auttavat myös ymmärtämään, mitä asioita on suunnittelussa otettava huomioon ja miten eri suunnitteluparametrit vaikuttavat kokonaisuuteen. Mitä valaistuksen standardoinnissa on nyt meneillään? Teksti: Markku Varsila, SESKO ry Uusia korostettavia paikkoja ovat henkilöhissien hälytyksen vastaanottopisteet, käytävät hissien ovilta uloskäynneille ja sähköisesti lukittujen ovien manuaalisten avaussäätimien käyttöpaikat. Luonnoksessa kokonaan uusi vaatimusosio Standardiehdotuksen prEN 1838 uusi turvavalaistuksen vaatimusosio on vapaasti suomennettuna ”paikallinen suojeluvalaistus”. Tämä on eri asia kuin varavalaistus, joka mahdollistaa normaalin toiminnan jatkumisen. ”Paikallisen suojeluvalaistuksen” tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka saavat oleskella tiloissa sähkönsyöttöhäiriön sattuessa. Suojeluvalaistusta sovellettaisiin esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa, joissa asukkaiden evakuoiminen pelkän sähkökatkon vuoksi voi olla vaarallisempaa kuin sähkökatkon syyn selviämisen odottaminen. Suojeluvalaistuksen vaatimuksia arvioidaan turvallisuusriskien perusteella, jotka riippuvat häiriötilanteessa todennäköisesti suoritettavista toiminnoista. Tällaisessa tilanteessa saatetaan edellyttää laajempaa valaistuksen peittoaluetta ja korkeampaa hätäpoistumistien valaistusvoimakkuutta. Suunnitteilla myös erillisvaatimuksia ja valoteknillisiä mittauksia Standardiluonnoksessa on uusi liite A, jossa on annettu ohjeita järjestelmän toimintaja aktivointiaikojen valintaan. Standardiin on lisäksi suunnitteilla myös valaistustekniseen toimivuuteen liittyvä iso periaatteellinen muutos. Kun standardissa on annettu tähän saakka lähinnä turvavalaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä vaatimuksia, on standardiluonnokseen lisätty valaisimien vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen myös paikan päällä suoritettavilla valoteknisillä mittauksilla. Standardiluonnoksen uudessa 8-sivuisessa liitteessä B annetaan ohjeet Sc ot t G ra ha m / U ns p la sh
• 3. – 8. 3. 2024 Frankfurt am Main info@?nland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577 Maailman johtava valaistuksen ja rakennusautomaation ammattitapahtuma Valo muokkaa elämäämme – kestävästi. Auringonsäteistä hyvin harkittuihin valaistuskonsepteihin – tuskin mikään vaikuttaa meihin niin paljon kuin valo. Tutustu valaistuksen designtrendeihin ja kestäviin konsepteihin. Ole sinäkin osa sitä! Osta lippusi täältä! sekä käyttöönottomittauksille että viiden vuoden välein suoritettaville määräaikaismittauksille. Mittauksiin sisältyvät sekä valaistusvoimakkuusmittaukset että luminanssimittaukset. LISÄÄ DOKUMENTOINTIA JA TARKASTUKSIA STANDARDIEHDOTUKSESSA prEN 50172 Poistumisvalaistusjärjestelmien standardia EN 50172 ollaan myös päivittämässä. Sen lausuntokierroksella tuli 197 lausuntoa, ja niiden työstäminen on vielä kesken. Loppuäänestys on alustavan arvion mukaan tammi-maaliskuussa 2024, mutta se saattaa lausuntojen määrän vuoksi siirtyä. Tämän standardin rakenne ja sisältö näyttäisivät muuttuvan selvästi nyt voimassa olevasta vuonna 2004 julkaistusta versiosta. Standardiin on tulossa tarkennuksia, kuten esimerkiksi järjestelmän luovutukseen liittyvän dokumentoinnin yksityiskohtainen määrittely. Standardiehdotus kuvaa uutena toimenpiteenä myös alkutarkastukseen liittyvät yksityiskohtaiset tarkastustoimenpiteet, kuten esimerkiksi laitteiden ja niiden sijoituksen suunnitelmanmukaisuuden varmistamisen. Vuosittaisen tarkastuksen rinnalle suunnitellaan kaksi kertaa vuodessa tehtävää visuaalista tarkastusta. Liitteet A ja B ovat samat kuin standardiehdotuksessa prEN 1838, ja äänestystuloksen perusteella ei ole vielä ratkaistu, kumpaan standardiin ne sisällytetään. Sähköisten lokikirjatietojen säilytys Uutta ehdotuksessa prEN 50172 on myös koronapandemian seurauksena syntynyt liite C, joka antaa ohjeita turvavalaistuksen käytölle ja huollolle lockdown-tilanteiden yhteydessä. Lokikirjaan liittyviä ohjeita suunnitellaan täydennettäväksi vapaasti käännettynä maininnalla: sähköisten tiedostomuotojen on oltava helposti saatavilla, tiedostojen pitää olla luotettavasti varmuuskopioitu ja tiedostotyypin pitää olla luettavissa myös tulevaisuudessa. On mielenkiintoista nähdä, miten tällainen vaatimus tulee käytännössä vaikuttamaan lokikirjatietojen tallentamiseen ja säilytykseen. ADAPTIIVISEN TURVAVALAISTUKSEN TEKNINEN SPESIFIKAATIO prCEN/TS 17951 VALMISTUMASSA Uudessa standardiehdotuksessa prEN 1838 mainitaan myös adaptiivinen poistumisvalaistusjärjestelmä (AEELS), joka voi manuaalisesti tai automaattisesti muuttaa poistumisreitin suuntaa, parantaa hätäopasteiden näkyvyyttä sekä valinnaisesti säätää valaistusvoimakkuutta poistumisreiteillä. Aiheesta on nyt valmistumassa kokonaan uusi tekninen spesifikaatio prCEN/TS 17951, jonka arvioitu julkaisuajankohta on tammikuussa 2024. Tekninen spesifikaatio julkaistaan tyypillisesti silloin, kun teknologia on uutta ja kehittyvää tai standardin laatimiseen vaadittavaa yksimielisyyttä ei ole saavutettu, mutta on tärkeää julkaista dokumentti aiheesta. Evakuointitilanteessa turvallisin ja nopein poistumisreitti ei välttämättä ole sopivin, koska joku poistumisreitti tai useampia voi muuttua vaaralliseksi, suljetuksi tai ruuhkautua. AEELS voi muuttaa näyttämäänsä tietoa osoittamaan vaihtoehtoista, sopivampaa poistumisreittiä, tai ääritapauksissa se voi ilmoittaa, että reitti on suljettu esimerkiksi käyttämällä punaista vinoristiä. Kun opaste koostuu kahdesta tai useammasta graafisesta symbolista (esimerkiksi liikkuvasta ihmishahmosta ja suuntanuolesta), kuvamerkin (piktogrammin) ja suuntanuolen käyttäytymistä voidaan ohjata erillään toisistaan.
• 32 VALO 2/2023 tämänkin osalta on arviolta kesällä 2024, ja standardin pitäisi olla valmiina viimeistään kesän jälkeen. Standardiluonnoksen taulukko-osaan (luku 8) on lisätty useita uusia valaistuskohteita, joille annetaan nyt ensimmäistä kertaa valaistusvaatimukset: — kierrätyspisteet – alueet, joissa on roskakorit ja jätteiden lajittelu (8.6) — sähköautojen latauspisteet (9.3–4) — asuinrakennusten ulkopuoliset piha-alueet (10.1–7) — koulujen ja päiväkotien piha-alueet (11.1–4) — terveydenhoitoon liittyvien rakennusten ulkoalueet (12.1–7) — ulkovarastot ja jakelukeskukset (19.1–8) — petrokemian ja muiden vaarallisten teollisuudenalojen ajoneuvojen varastotilat ja öljyvarastot (21.6–7) — sahatavaran varastotilat (24.5). Rautateiden osalta taulukossa on jonkin verran muutoksia ja valaistuskohteiden järjestystä on muutettu. Standardiluonnos kiinnittää entistä tarkemmin huomiota näkökentän luminanssijakauman ja sen ääriarvojen vaikutukseen näkemiseen. Vaatimukset häiriövalon välttämiseksi on päivitetty julkaisun CIE 150:2017 mukaisiksi. Esimerkiksi valaisimien maksimivalovoiman raja-arvot esitetään kokonaan uudessa taulukossa, jossa raja-arvo riippuu valaisimen valoaukon projektiopinta-alasta ja etäisyydestä havaitsijaan nähden. Välkynnälle ja stroboskooppi-ilmiölle on määritelty niiden mittauksessa käytettävät suureet, ja standardiluonnoksessa on annettu niille raja-arvot. Valon värintoisto-ominaisuuksien vaatimuksia on standardiluonnoksessa nostettu reippaasti. Vaatimukset ovat yleisesti tasolla R a = 70–80, ja tästä poikkeuksia ovat lähinnä varastoalueet, satamaja rautatiealueet sekä öljynporauslautat. Rautatiealueilla on kaikki R a ? 20 värintoistovaatimukset nostettu tasolle R a ? 40 ja katetuilla laiturialueilla tasolle R a ? 70. Muutokset johtuvat ledien hyvästä värintoistosta suhteessa useisiin purkauslamppuihin, ja ne ovat oikeansuuntaisia. Sisävalaistusstandardin EN 12464-1 mukaisesti on ulkovalaistusstandardin luonnokseen lisätty myös valaistusvoimakkuuden korkeampi eli muutettu arvo, jolla huomioidaan valontarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja varaudutaan mahdollisiin tuleviin tarpeisiin. Tämä liittyy myös siihen, että standardiluonnoksessa on mainittu uutena asiana adaptiivinen valaistus. Lisäksi mukana on kaksi uutta liitettä: — liite A Joidenkin ulkopintojen materiaalien heijastusominaisuudet — liite B Kuljetusalueet – Rautatieasennukset, joka antaa lisäohjeita rautatieasennusten suunnitteluun. MITÄ SEURAAVAKSI? Viimeisimmässä CEN/TC 169 -komitean kokouksessa käsiteltiin yhteensä 26 valaistusstandardin tilannetta. Näistä loppuäänestyksessä ovat joulukuussa 2023 FprCEN/TS 18036 Rakennusten valaistusjärjestelmien käyttöönotto sekä FprEN 12665 Valaistusvaatimusten käsitteet ja perustermit. Valmistelussa ovat olleet myös EN 13201 -sarjan tievalaistuksen standardien päivitykset, mutta koska näitä hankkeita ei ole voitu viedä eteenpäin CENin aikataulun mukaisesti, ne on käynnistettävä uudelleen päivitysprosessin jatkamiseksi. Ennen hankkeiden uudelleenkäynnistämistä on tarpeen laatia selkeä yleiskatsaus ja toimittaa kansalliskomiteoille uusimmat luonnokset. CENin vuonna 2003 valmistuneen raportin CR 14380 perusteella valmistellaan julkaisua prCEN/TR 14380 Tunnelivalaistus, joka antaa ohjeita moottorija sekaliikenteen tietunneleiden ja alikulkuväylien valaistuksen suunnitteluun. Standardi prEN 17037 Päivänvalo rakennuksissa on niin ikään tulossa päivitykseen. Teknisen spesifikaation luonnos sisältää myös videotiedoston, joka havainnollistaa hyvin adaptiivisen järjestelmän toimintaa. Järjestelmän yksi ohjattava ominaisuus on poistumistievalaistuksen muutos. Valaistuksen muutos voi tarkoittaa valaistusvoimakkuuden muuttamista poistumisreitillä ja/tai valonlähteen värilämpötilan muuttamista lämpimämmästä kylmempään tai päinvastoin. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi himmentämällä tai lisäämällä valaisimia jne. Kun 0,5 lx valaistusvoimakkuuden lattialla on todettu riittävän esteiden havaitsemiseen ja vähintään 1 lx tason on todettu riittävän sujuvaan liikkumiseen poistumisreitillä, ymmärretään poistumisreitin tehostetulla valaistuksella yleensä enintään 10 lx valaistusvoimakkuuksia. Valaistuksen muutosta tulee käyttää ensisijaisesti poistumisreittien riskikohdissa (suunnanmuutos, portaat, tason muutos jne.). Poistumisreittien tehostettua valaistusta voidaan harkita sellaisten kriteerien perusteella, kuten käyttäjien määrä, esteiden esiintyminen, poistumisreitin monimutkaisuus, evakuoinnin nopeuttamisen tarve jne. AEELS voi reagoida syötteisiin, jotka on saatu toisesta rakennuksen teknisestä järjestelmästä, kuten palohälytysjärjestelmästä, kulunvalvontajärjestelmästä, kiinteistöautomaatiojärjestelmästä tai keskusvalvomosta. prCEN/TS 17951 antaa ohjeita järjestelmän suunnittelusta, käyttöönotosta, käytöstä ja ylläpidosta. Suunnittelun tulee perustua riskinarviointiin, mukaan lukien kaikki erilaiset syyt, jotka voivat muuttaa poistumisreitin suuntia tai jotka voivat tehdä tarpeelliseksi lisätä poistumistien turvamerkkien näkyvyyttä. prCEN/TS 17951 on siis tekninen spesifikaatio eikä sellaisena velvoittava. Toimiva adaptiivinen järjestelmä helpottaa kuitenkin merkittävästi tilan evakuointia ja lisää turvallisuutta. Adaptiivisten järjestelmien tärkeimmät käyttökohteet ovat tilat, joissa on paljon henkilöitä mutta vähän poistumisteitä, tai tilassa olevat henkilöt eivät ole opastettuja poistumisteiden käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeat tornitalot ja laajat kauppakeskukset. Valaisinvalmistajien näkökulmasta prCEN/TS 17951 avaa markkinoita kokonaan uudenlaisille turvavalaisimille. VALAISTUSVAATIMUKSET ULKOTILOISSA KEHITTYVÄT SAMAAN SUUNTAAN KUIN SISÄVALAISTUKSESSA Voimassa olevan standardiversion EN 12464-2:2014 päivitystyö on joulukuussa 2023 lausuntoja äänestyskierrosvaiheessa (enquiry). Loppuäänestysvaihe voidaan ohittaa CENin komitean päätöksellä, jos hyväksyttyyn enquiry-dokumenttiin ei tehdä teknisiä muutoksia. Eli nyt lausuntokierroksella oleva dokumentti voi jo olla se lopullinen versio, tai se on ainakin hyvin lähellä sitä. Jos muutoksia tulee, loppuäänestys Ulkovalaistusstandardin EN 12464-2 luonnoksen taulukko-osassa on esitetty valaistusvaatimuksia uusille valaistuskohteille, kuten sähköautojen latauspisteille. iS to ck .c om / M ar cu s Li nd st ro m
• Das gute Licht. Responsible Outdoor lighting BEGAn Dark Sky -sarjan pylväsvalaisimet ovat suunniteltu siten, että valo suuntautuu vain alaspäin. Sen ansiosta vältetään valosaaste öiselle taivaalle. bega.com/darksky hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi Puh. 0207 638 000
• 34 VALO 2/2023 V äylävirasto julkaisi kesäkuun lopussa 2023 uuden ohjeen Maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnittelu. Ohje sisältää tievalaistuksen, tunnelivalaistuksen ja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohjeet. Ohjetta käytetään myös maantieja rautatiealueiden valaistuksen tarpeen, laadun ja kannattavuuden arvioimiseen. Vaikka julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on toimia laatuvaatimuksena, ohjeeseen on sisällytetty laajasti vaatimuksien perusteluja sekä valaistuksen teoriaa. Tämän taustalla on ollut tavoite tukea paremmin suunnittelua ja suunnitteluttamista. Edellisen painoksen tapaan julkaisu sisältää myös katuja koskevia ohjeita, muun muassa ohjeet valaistusluokkien valinnalle. Näin kunnat, joilla ei ole omia valaistuksen suunnitteluohjeita, voivat helposti hyödyntää Väyläviraston julkaisua ulkovalaistuksiensa suunnitteluttamiseen. MAANTIEJA RAUTATIEALUEIDEN VALAISTUKSEN SUUNNITTELUOHJE UUDISTETTU Teksti: Aleksanteri Ekrias, A-Insinöörit Civil Oy Väyläviraston uudistettu maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohje on viides painos tievalaistuksen uudenaikaisessa ohjesarjassa, joka alkoi vuonna 1983. Kansallista suunnitteluohjetta on tarkistettu eurooppalaisten standardien päivitystahdissa noin kymmenen vuoden välein. Uusitussa ohjeessa purkauslamppumaailmasta on loikattu ledimaailmaan. Ohjeen päivityksessä tehtiin laajaa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja sen tuloksena pohjoismaiset ohjeet ovat aiempaa yhtenäisemmät. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Suunnitteluohjeen päivitystyön yhtenä pääpainopisteenä on ollut pohjoismainen yhteistyö ja valaistusperiaatteiden harmonisointi pohjoismaisella tasolla. Tanskan Vejdirektoratet julkaisi omat tieja tunnelivalaistuksen suunnitteluohjeensa syyskuussa 2020 ja Norjan Statens vegvesen omansa huhtikuussa 2021. Ruotsin Trafikverket aloitti oman suunnitteluohjeensa päivittämisen vuonna 2022. Ohjeiden päivitystöiden ajoitukset tarjosivat mahdollisuuden syvälliseen yhteistyöhön ja toisilta oppimiseen. Lopputuloksena oli laadukkaampi ohje Suomeen ja se, että Norjan Statens vegvesen aloitti suunnitteluohjeensa päivittämisen uudestaan. iStock.com / Farknot_Architect
• 35 VALO 2/2023 JALANKULKUJA PYÖRÄILYALUEIDEN VALAISTUKSEN LAATUA ON PARANNETTU M-, Cja P-valaistusluokkien arvot on tarkistettu päivityksessä olevan eurooppalaisen standardin EN 13201-2 luonnoksen mukaisiksi. Uudet valaistusluokat on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3. Taulukoihin on tuotu esille myös kansalliset poikkeamat standardiarvoista esittämällä eurooppalaisen standardin arvot suluissa vaatimusten vieressä. Muutokset suunnitteluohjeen edellisestä painoksesta on merkitty keltaisella. M-valaistusluokkien valaistusteknillisten vaatimusten muutokset ovat melko vähäiset ja koskevat ainoastaan valaistusluokkaa M6, jota Suomessa ei yleensä käytetä. Konfliktialueiden C-valaistusluokkiin on lisätty vaatimus estohäikäisylle. Jalankulkuja pyöräilyalueiden P-valaistusluokkiin on lisätty valaistusvoimakkuuden yleistasaisuuden vaatimus sekä vaatimus estohäikäisylle. Uusia P-valaistusluokkia saa käyttää heti, mutta ne tulee olla käytössä 1.1.2025 alkaen. Suunnitteluohjeen edellisen painoksen P-valaistusluokkia saa siis käyttää vuoden 2024 loppuun asti. Siirtymävaihe luotiin muun muassa, jotta standardin EN 13201-2 uudet valaistusluokkien vaatimukset saataisiin vietyä valaistuslaskentaohjelmiin. Ohjeen päivityksessä on otettu paremmin huomioon pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tarpeet ohjeistamalla laajemmin ja monipuolisemmin jalankulkuja pyöräilyalueiden valaistusluokkien valintaa. Lisäksi moottoriajoneuvoille tarkoitettujen M-valaistusluokkien sekä jalankulkuja pyöräilyalueiden P-valaistusluokkien välisiä eroja on pyritty tasapainottamaan yksinkertaistamalla M-luokkien valintaa ja laatimalla jalankulkuja pyöräteille kolme eri tasoa. Maanteille ja kaduille luotiin omat tasot johtuen eroista liikennemäärissä ja ympäristön valoisuudessa. Maantiet: — pyöräteiden pääreitit (seudullinen tärkeä reitti, osana kunnan pääreittiä, tärkeä työreitti kunnan keskustaan): P3 — vilkkaat jalankulkutiet ja pyöräteiden aluereitit: P4 — vähäliikenteiset jalankulkuja pyörätiet: P6. Kadut: — pyöräteiden pääreitit: P2 — vilkkaat jalankulkutiet ja pyöräteiden aluereitit: P3 — vähäliikenteiset jalankulkuja pyörätiet: P4. PYSÄKÖINTI-, LEVÄHDYSJA PALVELUALUEIDEN A-VALAISTUSLUOKAT Pysäköinti-, levähdysja palvelualueille on esitetty omat A-valaistusluokkansa päivityksessä olevan eurooppalaisen standardin EN 12464-2 luonnoksen mukaisesti. A-valaistusluokat on esitetty taulukossa 4. Standardi EN 12464-2 määrittelee ulkotyöalueiden valaistusteknilliset vaatimukset, ja standardissa on jo useamman painoksen ajan ollut oma taulukkonsa pysäköintialueille. Suomessa pysäköintialueilla on kuitenkin käytetty suuremmaksi osaksi P-valaistusluokkia, mikä on johtanut alhaisempiin valaistusvoimakkuuden yleistasaisuuksiin standardin EN 12464-2 vaatimuksiin verrattuna. Suunnitteluohjeessa pysäköinti-, levähdysja palvelualueiden valaistuksen laatua päätettiin nostaa parantamalla valaistusvoimakkuuden yleistasaisuuksia sekä lisäämällä häikäisyja värintoistovaatimukset. Vaatimukset keskimääräisille valaistusvoimakkuuksille pidettiin lähtökohtaisesti samoina. Valaistusluokka Kuivan ja märän ajoradan luminanssi Estohäikäisy Vierialueen valaistus Kuiva Märkä Kuiva L m cd/m 2 , min U o min U l min U ow min ƒ TI %, max R EI min M1 a 2,00 0,40 0,60 (0,70) 0,15 10,0 0,40 (0,35) M2 a 1,50 0,40 0,60 (0,70) 0,15 10,0 0,40 (0,35) M3a 1,00 0,40 0,60 0,15 15,0 0,40 (0,30) M3b 1,00 0,40 0,40 (0,60) 0,15 15,0 0,40 (0,30) M4 0,75 0,40 0,40 (0,60) 0,15 15,0 0,40 (0,30) M5 0,50 0,35 0,40 0,15 15,0 0,40 (0,30) M6 a 0,30 0,35 0,40 0,15 20,0 0,40 (0,30) Valaistusluokka Vaakatason valaistusvoimakkuus Estohäikäisy a E hm , lx, min U oi , min ƒ TI %, max C0 50,0 0,40 10,0 (15,0) C1 30,0 0,40 10,0 (15,0) C2 20,0 0,40 10,0 (15,0) C3 15,0 0,40 10,0 b (20,0) C4 10,0 0,40 15,0 (20,0) C5 7,50 0,40 15,0 (20,0) Valaistusluokka Vaakatason valaistusvoimakkuus Estohäikäisy a E hm , lx, min U oi , min ƒ TI %, max P1 15,0 0,20 15,0 (20,0) P2 10,0 0,20 20,0 (25,0) P3 7,50 0,20 20,0 (25,0) P4 5,00 0,20 25,0 (30,0) P5 3,00 0,15 (0,20) b 25,0 (30,0) P6 2,00 0,15 (0,20) b 30,0 (35,0) Valaistusluokka Vaakatason valaistusvoimakkuus Häikäisy E hm , lx, min U oi , min R GL , max A1 20,0 0,25 50 A2 10,0 0,25 50 A3 5,00 0,25 55 Taulukko 1. M-valaistusluokat. Jos arvot poikkeavat uudesta standardiluonnoksesta prEN 13201-2, standardiluonnoksen arvot on esitetty suluissa. Ohjeen edellisestä painoksesta muuttuneet arvot on merkitty keltaisella. Taulukko 2. C-valaistusluokat. Jos arvot poikkeavat uudesta standardiluonnoksesta prEN 13201-2, standardiluonnoksen arvot on esitetty suluissa. Ohjeen edellisestä painoksesta muuttuneet arvot on merkitty keltaisella. a) Valaistusluokkia M1, M2 ja M6 käytetään vain, jos tilaaja sen nimenomaisesti sallii. a) Estohäikäisyvaatimusta käytetään vain säännöllisillä ja suorilla ajoradan osuuksilla. Esimerkiksi kiertoliittymissä ja muilla osuuksilla, joilla kaarresäde on alle 200 m estohäikäisyvaatimusta ei käytetä. b) Liikenneväylillä (esimerkiksi kadut), joilla päällysteen vaaleusaste on Q = 0,07, käytetään arvoa ƒ TI = 15 %. a) Estohäikäisyvaatimusta käytetään vain jalankulkuja pyöräteillä, joilla on vilkasta polkupyöräliikennettä ja jotka valaistaan omalla erillisellä valaistuksella. b) Väylävirasto on päättänyt, että maanteiden jalankulkuja pyöräilyalueilla käytetään standardiluonnoksesta prEN 13201-2 poiketen yleistasaisuusarvoa 0,15 valaistusluokissa P5 ja P6. Taulukko 3. P-valaistusluokat. Jos arvot poikkeavat uudesta standardiluonnoksesta prEN 13201-2, standardiluonnoksen arvot on esitetty suluissa. Ohjeen edellisestä painoksesta muuttuneet arvot on merkitty keltaisella. Taulukko 4. Uudet pysäköinti-, levähdysja palvelualueiden A-valaistusluokat.
• 36 VALO 2/2023 ALIKULKUKÄYTÄVIEN VALOISAN AJAN VALAISTUKSEN TARVE Alikulkukäytävän valoisan ajan valaistuksen tarpeen määrittelyä on uudistettu ottamalla paremmin huomioon alikulkukäytävän korkeus. Uusi menetelmä ottaa huomioon alikulun vapaan leveyden ja vapaan korkeuden. Lähtökohtana on alikulun ulosmenoaukon näkyvyys alikulkua lähestyttäessä. Jos alikulku on liian pitkä tai sen suuntaus on sellainen, ettei sen läpi näy, valoisan ajan valaistus tarvitaan. Alikulkukäytävien valaistusluokkien valintaa varten laadittiin kolme eri tasoa: — valoisan ajan valaistus tarvitaan: C2 — valoisan ajan valaistusta ei tarvita, mutta alikulussa on paljon jalankulkuja pyöräliikennettä: C4 — valoisan ajan valaistusta ei tarvita ja alikulku on vähäliikenteinen: P4. Alikulkuvalaistuksen valoisan ja pimeän ajan ohjauksesta pyrittiin tekemään mahdollisimman yksinkertainen. Samalla kuitenkin tiedostettiin, että suunnitteluohjeessa olevat valaistustasot eivät ole riittävät pyöräilijöille, korvaavien sähköisten liikkumisvälineiden käyttäjille ja kevyille sähköajoneuvoille valoisaan aikaan ja suurilla nopeuksilla. Tätä aihealuetta on tarkoitus edistää suunnitteluohjeen seuraavissa painoksissa, kun aiheesta saadaan lisää kansainvälisiä tutkimustuloksia. Myös Pohjoismaiden tienpitäjät ovat suunnittelemassa omaa tutkimusprojektia aiheeseen liittyen. Rautatiealueilla asemien alikulkukäytäville määriteltiin ohjeessa omat kolme eri tasoa, jotka ovat maantiealueita huomattavasti korkeammat valon määrän ja tasaisuuksien osalta. SUOJATIEN ERILLISELLE VALAISTUKSELLE VALAISTUSTEKNILLISET VAATIMUKSET Suojateiden erilliselle valaistukselle on kehitetty uusi laskentamenetelmä sekä uudet valaistusteknilliset vaatimukset. Suomessa ei ole toistaiseksi ollut yhtenäisiä vaatimuksia suojateiden erilliselle valaistukselle, vaikka markkinoilla on ollut jo pitkään useita valaisinvalmistajia, joilla on tarjota optiikoita kyseisiin ratkaisuihin. Vaatimuksia lähdettiin kehittämään kolmesta eri lähtökohdasta: — Suojatiellä tai sen välittömässä läheisyydessä olevan jalankulkijan tai pyöräilijän tulee muodostaa riittävä luminanssikontrasti taustaan nähden (ajorata tai ajoradan välitön ympäristö). Tämä parantaa autoilijan mahdollisuutta havaita jalankulkija tai pyöräilijä ajoissa. — Uudet vaatimukset ja laskentamenetelmä eivät saa tarpeettomasti rajata ulos nykyisin markkinoilla olevia tuotteita. — Ratkaisujen on tuettava valaisinpylväiden yhteiskäyttöä (muun muassa suojatiemerkki). Laskentamenetelmän ja valaistusteknillisten vaatimusten kehittämisessä lähtötietoina käytettiin Norjassa, Virossa ja Saksassa käytettäviä erillisen suojatievalaistuksen periaatteita. Lopputuotteena syntynyt laskentamenetelmä on esitetty kuvissa 1 ja 2 ja vaatimukset taulukossa 5. VALAISTUSLASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT PÄÄLLYSTETYYPIT ON PÄIVITETTY MITTAUSTEN POHJALTA Valaistusteknillisissä laskennoissa käytettävät päällystetyypit on päivitetty vastaamaan Suomessa vuonna 2017 tehtyjen päällysteiden valonheijastusominaisuuksien mittauksien tuloksia. Päivityksellä on merkittävä vaikutus muun muassa tievalaistuksen käyttökustannuksiin ja hiilijalanjälkeen sekä tievalaistuksen aiheuttamaan häiriövaloon. Päivityksen myötä kaikilla maanteillä tievalaistuksen mitoituksessa käytetään päällysteluokkia: — kuiva päällyste: R2 vaaleusasteella Q = 0,09 (vanha arvo Q = 0,07) — märkä päällyste: W3. Muutos keskimäärin pidentää enimmäispylväsväliä noin 5 %, samalla kun se laskee valaisimien tehoa noin 15 %. HÄIRIÖVALOLUKUA ON PÄIVITETTY – LISÄÄ SUUNNITTELUOHJEITA TARVITAAN Häiriövalon alueluokat ja alueluokkien raja-arvot on uusittu päivityksessä olevan eurooppalaisen standardin EN 12464-2 luonnoksen sekä kansainvälisen valaistuskomission CIE:n teknisen raportin CIE 150:2017 suositusten mukaisiksi. Suunnitteluohjeeseen on tuotu uusi alueluokka E0, joka on tarkoitettu täysin pimeänä säilytettäville suojelualueille. Ohjeeseen on lisätty myös häiriövalon alueluokkien kuvauksia sekä ohjeistusta häiriövalon tarkasteluun eri raja-arvojen avulla. Suunnitteluohjeen seuraavissa Suojatien alue Pienin sallittu valaistusvoimakkuus E vmin , min, lx E hmin , min, lx a 15,0 b 10,0 c 10,0 d 40,0 Taulukko 5. Suojatien eri alueiden valaistusvoimakkuusvaatimukset. Alueet on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 2. Erillisen suojatievalaistuksen laskentapisteet vaakatason valaistusvoimakkuuksille. Kuva: Pavel Ekrias Kuva 1. Erillisen suojatievalaistuksen laskentapisteet pystytason valaistusvoimakkuuksille. Kuva: Pavel Ekrias
• www.tec-mar.it www.silux.fi POLAR LUOTETTAVA, MONIPUOLINEN JA TEHOKAS, MADE IN ITALY Vuoden takuu painoksissa on tarkoitus edistää häiriövalon rajoittamiskeinoja lisäämällä ohjeita, raja-arvoja ja esimerkkejä erityyppisille alueille. Ruotsi on jo ottamassa ensimmäisiä askelia tähän suuntaan maantieja rautatiealueiden valaistuksen suunnitteluohjeen päivitystyössään. TIEVALAISTUKSEN OHJAUSPERIAATTEET ON UUSITTU KOKONAAN – VARAUTUMINEN JA KUNNOSSAPITO EDELLÄ Tievalaistuksen ohjausperiaatteet on uusittu kokonaan vastaamaan valtion nykypäivän tarpeita. Suunnitteluohjeen päivityksen yhteydessä Väylävirasto teki päätöksen, että kaikki tievalaisimet ja valonheittimet varustetaan lähtökohtaisesti yhdellä Zhaga-liittimellä. Tarkoituksena on varautua valaisinkohtaiseen ohjaukseen lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi valaisinja valonheitinkohtaisia ohjauslaitteita on asennettu vain joihinkin yksittäisiin koeasennuksiin. Suunnitteluohjeessa on ohjeistettu tievalaistuksen ohjausperiaatteiden valintaa uudisrakentamisessa ja tievalaistuksen parantamisessa sekä kuvattu erilaisia ohjaustarpeita ja tarpeiden edellyttämiä ohjausjärjestelmätasoja. Ohjaustarpeita voivat olla muun muassa kohdekohtainen liikennemäärään tai tienkäyttäjän läsnäoloon perustuva ohjaus, liittymäalueiden, tasoristeyksien ja suojateiden ohjaus ja lumisuuteen perustuva ohjaus. Tievalaistuksien ohjaustaulukkoa on huomattavasti yksinkertaistettu. Tievalaistuksen standardisarjan EN 13201 osassa 1 esitettyjä ohjausperiaatteita valaistusluokkien mukaisesta ohjauksesta pidettiin hyvinä, mutta ohjaustaulukon päivityksessä päätavoitteeksi otettiin kuitenkin tievalaistuksen rakentamisen ja kunnossapidon yksinkertaistaminen. Uusi ohjaustaulukko on esitetty taulukossa 6. Samaa ledivalaisimien ohjaustaulukkoa käytetään myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan maanteillä, koska Pohjoismaat sitoutuivat ohjaustaulukon käyttöön laatuvaatimuksen NMF01:2023 LED luminaires – requirements, Edition 4.1 julkaisun yhteydessä. Tiealueet, ledivalaisimet. Tiealueilla sijaitsevien ledivalaisimien ohjaus toteutetaan 2-portaisesti alla olevien kellonaikojen mukaan. Kellonajat ohjelmoidaan talviaikaan. Ledivalaisimen liitäntälaitteeseen ennakkoon ohjelmoidussa ohjauksessa kellonajat määräytyvät yleensä laskennallisen keskiyön mukaan, joka vaihtelee paikkakunnittain (keskimäärin n. 00:20). Kellonaika, alkava tunti 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Valaistusluokat Mitoittavasta valaistusluokasta jäljelle jäävä keskimääräinen luminanssi % M-luokat 100 100 100 100 100 60 60 40 40 40 40 40 40 40 60 100 100 100 100 Valaistusluokat Mitoittavasta valaistusluokasta jäljelle jäävä keskimääräinen valaistusvoimakkuus % P-, Cja A-luokat 100 100 100 100 100 60 60 40 40 40 40 40 40 40 60 100 100 100 100 Taulukko 6. Ohjausperiaatteet tiealueiden ledivalaistuksille ja purkauslamppuvalaisimien yösammutuksille. Tievalaistuksen yösammutus, purkauslamppuvalaisimet Kellonaika, alkava tunti 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Kaikki valaistusluokat Mitoittavasta valaistusluokasta jäljelle jäävä keskimääräinen luminanssi tai valaistusvoimakkuus % Purkauslamppuvalaisimet 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
• 38 VALO 2/2023 MALLISUUNNITELMA AVUKSI TILAAJILLE JA SUUNNITTELIJOILLE Suunnitteluohjeen liitteiksi on laadittu uusi malli tievalaistuksen rakentamissuunnitelmasta sekä risteyssillan valaistuksen rakentamissuunnitelman mallisuunnitelmat. Malli tievalaistuksen rakentamissuunnitelmasta sisältää kaikki yleensä rakentamissuunnitelman yhteydessä laadittavat suunnitelma-asiakirjat. Ohjeen yhteydessä on myös päivitetty malli tievalaistuksen työkohtaisista laatuvaatimuksista. Lisäksi on luotu mallit asiakirjaluettelosta, valaisinpylväsja jalustaluettelosta, valaisinluettelosta, suojaputkiluettelosta sekä määräluettelosta tilaajan käyttöön. Mallisuunnitelmien ja malliasiakirjojen tavoitteena on varmistaa tuotettujen valaistussuunnitelmien yhtenäinen laatutaso ja sisältö. Tunnelivalaistuksen ja rautatiealueiden valaistuksen mallisuunnitelmat jätettiin ohjeen seuraavaan päivitykseen. Tavoitteena on lyhentää ohjeen päivitysväliä merkittävästi aikaisemmasta noin kymmenestä vuodesta. TUNNELIVALAISTUKSEN YKSITYISKOHTAISEMMAT OHJEET TUKEMASSA SUUNNITTELUA Tunnelivalaistuksen periaatteet on harmonisoitu muiden Pohjoismaiden valaistusperiaatteiden kanssa. Lisäksi erityisesti maantietunneleita käsittelevään lukuun on sisällytetty laajasti perusteluja ja valaistuksen teoriaa, koska tunnelivalaistuksen suunnittelu on tien avo-osuuden valaistussuunnittelua huomattavasti monimutkaisempaa valoisan ajan valaistustarpeen takia. Pitkän tunnelin osalta ohjeen suurimmat muutokset ovat seuraavanlaiset: — Tunnelin lähestymisalueen pituutta on hieman lyhennetty. — Tunnelin keskimääräisellä vuorokausiliikennemäärällä (KVL, ajon/d) on nyt vaikutusta tunnelin valaistuksen määrään. — Tunnelin siirtymäalue voidaan lopettaa hieman aikaisemmin. — Valaistuslaskennassa käytettävä päällystetyyppi on päivitetty vastaavalla tavalla kuin tien avo-osuuksilla. Muutoksilla on pitkän tunnelin valaistuksen määrää vähentävät vaikutukset, jos tunnelin liikennemäärät ovat alhaiset. Lyhyen tunnelin valaistuksen periaatteita on uusittu merkittävästi liikenneturvallisuussyistä. Lyhyen tunnelin osalta ohjeen suurimmat muutokset ovat seuraavanlaiset: — Lähestymisalueen pituus on sama kuin pitkällä tunnelilla. — Luminanssikerroin k on sama kuin pitkällä tunnelilla. — Kynnysalue on pidempi kuin edellisessä painoksessa. — Tunnelin keskimääräisellä vuorokausiliikennemäärällä (KVL, ajon/d) on nyt vaikutusta tunnelin valaistuksen määrään. — Valaistuslaskennassa käytettävä päällystetyyppi on päivitetty vastaavalla tavalla kuin tien avo-osuuksilla. Muutoksilla on lyhyen tunnelin valaistuksen määrää lisäävät vaikutukset, erityisesti jos tien nopeusrajoitus on suuri. Tunnelin evakuointivalaistuksen osalta merkittävin muutos liittyy ledinauhojen käyttöön. Tunneleiden uudisrakentamisessa ledinauhan käyttö on nyt asetettu poistumisreiteillä vaatimukseksi, kun ohjeen edellisessä painoksessa evakuointivalaistukseen käytettiin vain pistemäisiä poistumisopasteissa sijaitsevia valaisimia. Muutos tehtiin, koska jatkuva ledinauha mahdollistaa savun täyttämässä tunnelissa jalankulkijoiden huomattavasti nopeamman poistumisen poistumisoville tai tunnelin suuaukoille verrattuna pistemäisiin opasteissa sijaitseviin lisävalaisimiin. Poistumisovien osalta oven ympärillä oleva ledinauha on vaihtoehtoinen ratkaisu oven ympärillä oleville pistemäisille valaisimille. Esimerkki ledinauhan käytöstä norjalaisessa tunnelissa on esitetty kuvassa 3. Suunnitteluohjeeseen tehdyt tunnelivalaistuksen periaatteita koskevat muutokset palvelevat hyvin myös kuntia, jotka suunnitteluttavat tunnelivalaistusta yleensä valtion ohjeella. RAUTATIEALUEIDEN EUROOPPALAISET VAATIMUKSET PÄIVITYKSESSÄ Rautatiealueiden valaistuksen valaistusteknillisiä vaatimuksia on päivitetty päivityksessä olevan standardin EN 12464-2 luonnoksen mukaisesti. Suunnitteluohje on laadittu siten, että se korvaa valaistuksen osalta julkaisun RATO 16 muutokset 15.3.2021: Matkustajalaiturin perustaminen ja asema-alueen valaistus ja kokonaan julkaisun Puunlastausalueiden valaistus. Lisäksi ohjetta on yhteensovitettu muiden ratateknisten ohjeiden kanssa. Tavoitteena on ollut laatia yksi yhtenäinen luku, jossa kaikki rautatiealueiden valaistusta koskevat asiat esitettäisiin. Samalla valaistuksen suunnittelua on pyritty tukemaan selkeyttämällä valaistusteknillisten vaatimusten käyttöä, valaistusluokan valintaa asemaluokan mukaan sekä valaistusperiaatteiden valintaa kohteeseen. OHJETYÖ EI SAA PYSÄHTYÄ OHJEEN JULKAISUUN Hyvin usein suunnitteluohjeen laadintaprosessi on sen verran intensiivinen ja kuluttava, että ohjeen seuraavaan vaiheeseen jätettyjen asioiden kirjaaminen muistiin jää tekemättä ohjeen julkaisemisen jälkeen. Ohjeen julkaisua seuraava vuosi on myös erittäin hedelmällinen parannusehdotusten keräämisen ajanjakso, koska tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat ottavat ohjeen laajasti käyttöönsä. Erinomainen suunnitteluohje edellyttää ajantasaisuutta toimiakseen riittävänä tukena käyttäjille, siksi ohjetyö on parhaimmillaan jatkuva prosessi. Kuva 3. Esimerkki ledinauhalla toteutetusta poistumisreitin ja poistumisoven evakuointivalaistuksesta (E18, Festningin tunneli, Oslo, Norja). Kuva: Aleksanteri Ekrias
• CARBON NEUTRALITY GREEN THINKING FIRST ON OUR BUSINESS AGENDA. Lival’s eco-system of products (Track & Light platforms) combines award-winning design with energy ef?ciency and ecological quality. Lival’s eco-system will assist you particulary in saving energy. Lival’s eco-system guarantees swift installation low maintenance costs and faster paybacks of investments. Lival’s eco-system allows ?exible light settings in energy saving enviroments. LIVAL’s ECO-SYSTEM lt is all about innovative engineering, sustainability and circularity Considering next steps for growth GB 1-PHASE XTS 3-PHASE XTSC 3-PHASE +DALI THE GREEN BUSINESS PLATFORMS are compatible and work smoothly together OVERALL THE PLATFORMS SUPPORT THE UNIVERSAL GREEN TRANSITION IN TRACK SPOTLIGHT 2015 FIRST IN THE MARKET PLATFORM 2 Made in Europ e 1962 FIRST IN THE MARKET • Copper cross section 4mm 2 • Lower voltage drops – resistance TRACK & ACCESSORIES PLATFORM 1 Made in Europ e ADAPTER DRIVERS PLATFORM 3 2015 FIRST IN THE MARKET Made in Europ e Made in Finland /EU www.lival.com RETAIL • OFFICE • HOSPITALITY
• Laadukkaat LiT by Cardi valaisimet Soneparilta LiT by Cardi -tuotevalikoimaan kuuluu ammattilaisten toteuttamia valaisimia, joiden laadukkaat materiaalit ja komponentit ovat tarkkaan valikoituja. Tuotteiden ominaisuuksissa on painotettu kestävyyttä ja helppoa asennettavuutta, jolloin ne ovat niin ostajalle, käyttäjälle kuin asentajallekin riskitön valinta. LiT by Cardi -laatutuotteilla on vähintään kolmen vuoden takuu! Sonepar Suomi Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.sonepar. Tutustu tuotteisiin » www.sonepar. Modu moduulivalaisin Rusko puistoja seinävalaisin KoVa kohdevalaisin Kotiin, puistoon, toimistoon ja teollisuuteen Kajo yleisvalaisin Säde syväsäteilijä 40 VALO 2/2023 ONKO VALAISTUSTEKNIIKAN VANHOJA PERUSSUUREITA SYYTÄ TARKISTAA? Valaistustekniikan keskeiset perussuureet on kehitetty 1920-luvulla, ja niiden tarkoituksena on kuvata valon vaikutusta sellaisena kuin ihmisen näköaisti sen havaitsee. Tuohon aikaan tieto ihmissilmän toiminnasta oli kuitenkin vähäistä, mikä on johtanut moniin epätarkkuuksiin valaistustekniikan suureita määritettäessä. Teksti: Tapio Kallasjoki SILMÄN SPEKTRINEN HERKKYYSKÄYRÄ V alaistustekniikan perussuureet (valovirta, valovoima, valaistusvoimakkuus ja luminanssi) perustuvat silmän tappisoluille päivänäkemisessä määritettyyn herkkyyskäyrään. Kansainvälinen valaistuskomissio CIE julkaisi tappisoluja kuvaavan V(?)-käyrän lähes sata vuotta sitten vuonna 1924, ja se standardoitiin vuonna 1931. Silmän spektrinen herkkyyskäyrä selvitettiin empiirisillä kokeilla käyttäen eri väriä olevia laajaspektrisiä vilkkuvia valoja. Testi tehtiin ns. tarkan näkemisen alueella kahden asteen näkökartiossa, jolloin perussuureet kuvaavat verkkokalvon keskikuopan eli fovean aistinsolujen toimintaa. Kokeet johtivat valitettavasti hieman virheelliseen lopputulokseen erityisesti lyhyillä aallonpituuksilla eli sinisen valon alueella. Kuva 1. Silmän standardoitu fotooppinen herkkyyskäyrä vuodelta 1931 ja muokattu ei-standardoitu käyrä vuodelta 1978. Piirroksessa näkyy myös vuonna 1951 standardoitu skotooppinen herkkyyskäyrä. Piirrokset on esitetty logaritmiasteikolla. [1] Vuonna 1978 CIE julkaisi uuden muokatun V(?)-käyrän, jossa ero näkyi selvästi alle 460 nm:n aallonpituuksilla eli sinisellä valolla (kuva 1). Uutta käyrää tulisikin käyttää, jos valonlähteessä on suuri sinisen valon osuus. Valkoista valoa lähettävä ledi tehdään käyttäen sinistä valoa tuottavaa lediä, jolloin valon spektrissä on leveä piikki sinisen valon alueella. Käytännössä voidaan siis sanoa, että ledilamppupaketeissa annetut valovirta-arvot ja ledivalaistukselle nykyisillä valaistusmittareilla tehdyt mittaukset eivät täysin vastaa ihmisen näköaistia. Herkkyyskäyrässä oleva virhe vaikuttaa myös tilan valoisuuden arviointiin. Valoisuusvaikutelmaan vaikuttaa näkökentästä koko verkkokalvolle tuleva säteily. Koska kylmän valon spektri painottuu lyhyille aallonpituuksille, valaistusta huonetilasta saatava valoisuusvaikutelma on selvästi voimakkaampi kylmässä valossa verrattuna lämpimään valoon, vaikka huonepintojen luminanssit olisivat samat. Tämän johdosta myöskään luminanssimittarilla tai luminanssikameralla otetut arvot eivät aina anna oikeaa kuvaa koetusta valoisuusvaikutelmasta. VÄRINTOISTON ARVIOINNIN ONGELMIA Ihmisen värinäkeminen perustuu kolmeen tappisolutyyppiin, joilla on erilaiset herkkyydet näkyvän valon spektrin alueella. CIE julkaisi ensimmäisen värien määrittelyn perustana olevan standardihavaitsijan vuonna 1931. Silloin ei vielä tunnettu erilaisten tappisolujen herkkyyskäyriä. Suomalaissyntyinen Ragnar Granit sai näiden herkkyyskäyrien selvittämisestä fysiologian ja lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1967. Koska tappisolujen herkkyyskäyriä ei tunnettu, värit määriteltiin kahden asteen näkökartiolle määritettyjen spektristen kolmiväriarvojen x(?), y(?) ja z(?) avulla, joista y(?) vastaa suhteellista silmänherkkyyskäyrää V(?), ja muut arvot on määritetty matemaattisesti siten, että niiden rajaamat pintaalat käyrän ja vaaka-akselin välillä ovat yhtä suuria (kuva 2). Vuonna 1964 nämä arvot määritettiin myös kymmenen asteen näkökartiolle. Minkä tahansa valon väri voidaan esittää yhtenä pisteenä kolmiväriarvojen pohjalta laskettujen värikoordinaattien avulla väriavaruudessa. Väriavaruuden perustana ovat edellä esitetyt spektriset kolmiväriarvot. Tunnetuin väriavaruus on 300 400 500 600 700 800 Aallonpituus ? [nm] 1,0 0,1 0,01 0,001 0,0001 Si lm än su ht ee llin en sp ek tri he rk ky ys V( ?) 555 nm 507 nm V(?) CIE 1931 (fotooppinen) V‘(?) CIE 1951 (skotooppinen) V(?) CIE 1978 (fotooppinen)
• Laadukkaat LiT by Cardi valaisimet Soneparilta LiT by Cardi -tuotevalikoimaan kuuluu ammattilaisten toteuttamia valaisimia, joiden laadukkaat materiaalit ja komponentit ovat tarkkaan valikoituja. Tuotteiden ominaisuuksissa on painotettu kestävyyttä ja helppoa asennettavuutta, jolloin ne ovat niin ostajalle, käyttäjälle kuin asentajallekin riskitön valinta. LiT by Cardi -laatutuotteilla on vähintään kolmen vuoden takuu! Sonepar Suomi Oy | Ritakuja 2, PL 88, 01740 VANTAA | p. 010 283 11 | www.sonepar. Tutustu tuotteisiin » www.sonepar. Modu moduulivalaisin Rusko puistoja seinävalaisin KoVa kohdevalaisin Kotiin, puistoon, toimistoon ja teollisuuteen Kajo yleisvalaisin Säde syväsäteilijä 2,0 1,5 1,0 0,5 400 450 500 550 Aallonpituus [nm] Ko lm ivä ria rv o 600 650 700 x(?) y(?) z(?) 1,0 0,5 400 450 500 550 Aallonpituus [nm] Su ht ee llin en he rk ky ys 600 650 700 S-tappisolut M-tappisolut L-tappisolut Kuva 2. Spektriset kolmiväriarvot x(?), y(?) ja z(?) (CIE v. 1931) ja todelliset S-, Mja L-tappisolujen herkkyyskäyrät (CIE v. 2006). Kirjaimet kuvaavat aallonpituusalueita: S=short, M=middle, L=long. [2] CIE:n XYZ-väriavaruus, jossa valon väri voidaan esittää xy-tasodiagrammissa (kuva 3). Valon väripiste väriavaruudessa määräytyy valonlähteen spektrin perusteella. Sama väripiste voidaan saavuttaa lukemattomilla erilaisilla spektreillä. Mitä laajempi ja jatkuvampi spektri on, sitä paremmin valo yleensä toistaa pintavärejä. Värintoiston määrittely puolestaan perustuu testiväreihin, joissa tutkittavan valonlähteen testiväreistä heijastuvaa valoa verrataan vertailuvalonlähteen aikaansaamaan värivaikutelmaan. Värierot näkyvät pisteen siirtymänä väriavaruudessa. Suuri siirtymä tarkoittaa huonoa värintoistoa. Eniten käytetyn yleisen värintoistoindeksin eli R a -indeksin arvo perustuu kahdeksaan testiväriin ja kahteen vertailuvalotyyppiin. Siksi arvo ei ole kovin tarkka, ja poikkeamien keskiarvoa laskettaessa jokin väri voi vääristyä paljon hyvästä R a -indeksistä huolimatta. Värintoiston arviointiin on siksi kehitetty tarkempia menetelmiä, kuten yhdysvaltalaiset TM-30-indeksit ja CIE:n vuonna 2017 julkaistu R f -indeksi. Valaistusteollisuus haluaa kuitenkin edelleen käyttää vanhaa värintoistoindeksiä, eikä uusia indeksejä edes mainita juuri päivitetyssä sisätyöpaikkojen valaistusstandardissa SFS-EN 12464-1. Verrattaessa esimerkiksi RGB-valonlähteellä tuotettua väriä laajaspektrisen valonlähteen tuottamaan väriin on havaittu, että koehenkilöt sijoittavat piikikkäällä spektrillä tuotetun valon väripisteen eri paikkaan väriavaruudessa kuin laajaspektrisellä valonlähteellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että väriavaruudesta mitatut värierot eivät vastaa ihmisen näköaistin havaitsemia värieroja, jos valonlähteillä on erilaiset spektrit.
• 42 VALO 2/2023 130 120 110 100 90 80 0,25 0,5 0,75 1 Sopeutumisluminanssi [cd/m 2 ] LED 6 600 K LED 3 400 K Elohopealamppu Suurpainenatriumlamppu M es oo pp in en lu m in an ss i / fo to op pi ne n lu m in an ss i [% ] CIE:n xy-väridiagrammi ei myöskään ole tasajakoinen. Niinpä samansuuruinen väripisteen siirtymä väriavaruuden eri alueilla ei vastaa silmällä havaittua värieroa. Valonlähteiden, esimerkiksi ledien, värisävyissä voi valmistusprosessista johtuen esiintyä pieniä eroja. Siksi väritarkkuuden määrittelyssä joudutaan käyttämään MacAdam-ellipsejä (kuva 3). Väriarvioinnin ongelmien johdosta on viime aikoina herännyt ajatus, että kehitettäisiin kokonaan uusi todellisiin tappisolujen herkkyyskäyriin perustuva värijärjestelmä. Tämän työn valmistumista saadaan odotella kuitenkin vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä. MESOOPPISEN NÄKEMISEN VAIKUTUSTA EI EDELLEENKÄÄN OTETA HUOMIOON Valon vähetessä silmän herkkyys muuttuu, kun sauvasolut osallistuvat tappisolujen lisäksi näkemistapahtumaan. Näkeminen siirtyy ns. mesooppiselle alueelle, jolloin herkkyyskäyx y 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 Kuva 3. CIE:n vuoden 1931 xy-väridiagrammi ja MacAdam-ellipsit diagrammissa kymmenen kertaa suurennettuina [3]. rän maksimikohta siirtyy kohti lyhyempiä aallonpituuksia, eli siniset sävyt korostuvat ja punaiset vaimenevat. Ilmiön havaitsi Johannes Evangelista von Purkinje jo 1800-luvun alussa. Ulkovalaistuksessa, jossa valaistusvoimakkuudet ovat selvästi sisävalaistuksen arvoja pienempiä, ollaan lähes aina mesooppisen näkemisen alueella. Tievalaistuksen perinteisenä valonlähteenä on käytetty oranssinsävyistä valoa tuottavaa suurpainenatriumlamppua. Tienpinnan luminanssien laskenta ja mittaukset perustuvat fotooppiseen fotometriaan eli päivänäkemiseen. Koska suurpainenatriumlampussa sinisen valon osuus on hyvin pieni, se toimii huonosti mesooppisen näkemisen alueella. Näkemisen kannalta sille mitatut luminanssiarvot ovat todellista suurempia. Asiaan ei kuitenkaan aikoinaan puututtu, koska suurpainenatriumlamput olivat huollon ja käyttökustannusten kannalta edullinen tapa tehdä ulkovalaistusta. Ledien tultua ulkovalaistukseen tilanne muuttui. Tutkimuksissa pystyttiin selvästi osoittamaan, että ledeillä toteutetuissa ulkovalaistusasennuksissa sama näkötehokkuus saavutetaan pienemmällä valon määrällä kuin esimerkiksi lämminsävyisillä suurpainenatriumlampuilla (kuva 4). Niinpä mesooppista näkemistä ryhdyttiin innokkaasti tutkimaan ledien markkinoimiseksi. Mesooppisten luminanssiarvojen määrittämistä varten CIE:ssä kehitettiin oma laskentamenetelmä vuonna 2010 [5]. Työryhmän puheenjohtajana oli silloin professori Liisa Halonen Teknillisestä korkeakoulusta eli nykyisestä Aaltoyliopistosta. Jos menetelmä otettaisiin käyttöön, se mahdollistaisi ulkovalaistuksen valaistustasojen pienentämisen siirryttäessä esimerkiksi suurpainenatriumlampuista ledeillä toteutettuun valaistukseen. Asia ei kuitenkaan ole edennyt ulkoja tievalaistusstandardeihin. Syyksi on esitetty ajoneuvon kuljettajan sopeutumisluminanssitason määrittämisen vaikeuksia. Toisaalta intoa asian eteenpäin viemiseksi ei ehkä enää ole, kun mesooppista näkemistä ei enää tarvita ledivalaistuksen myymiseksi. Valkoista valoa tuottavat ledit ovat värintoistoltaan ylivertaisia, kun niitä verrataan huonon värintoiston suurpainenatriumlamppuihin. Lisäksi viime vuosina ledivalaisimien hinta on laskenut ja valotehokkuus parantunut, joten ne tulevat elinkaarihintavertailuissa suurpainenatriumlamppuvalaisimia edullisemmiksi. Nyt ulkona on vielä useassa paikassa tilanne, että ledeillä valaistut tonttikadut näyttävät valoisammilta kuin suurpainenatriumlampuilla valaistut pääja kokoojakadut. Valaistusalalla, kuten muillakin aloilla, vanhoja käytänteitä on vaikea muuttaa. Muutokset pitää sopia ja standardoida maailmanlaajuisesti, ja niiden käyttöönotto aiheuttaa paljon työtä valaistusteollisuudelle. Parempaan kannattaa kuitenkin aina pyrkiä. [1] Schubert, E.F. (2006) Light-Emitting Diodes. 2nd Edition, Cambridge University Press, Cambridge. [2] www.cvrl.org [3] Halonen, L. & Lehtovaara, J. (1992). Valaistustekniikka. Otatiedon julkaisu 542. [4] CIE x035:2010 Proceedings of CIE 2010 Lighting Quality & Energy Efficiency, March 2010, Vienna, Austria [5] CIE 191:2010 Recommended System for Mesopic Photometry based on Visual Performance Kuva 4. Mesooppiset luminanssiarvot suhteessa fotooppisiin luminanssiarvoihin eri sopeutumisluminanssitasoilla [4]. Käyrät yhtyvät siirryttäessä fotooppisen näkemisen alueelle sopeutumisluminanssitasolla 5 cd/m 2 . W ik ip ed ia
• ovat nyt yhdessä Welcome to the orange Inventronics US! The Digital Systems Heritage Be certain, that a reliable partner stays at your side, today and in future. Our team, in all departments, on all levels looking forward to support you with high quality products and services. 7 May 11, 2023 Version 1.3 Welcome to the orange Inventronics US! The Digital Systems Heritage Be certain, that a reliable partner stays at your side, today and in future. Our team, in all departments, on all levels looking forward to support you with high quality products and services. 7 May 11, 2023 Version 1.3 Welcome to the orange Inventronics US! The Digital Systems Heritage Be certain, that a reliable partner stays at your side, today and in future. Our team, in all departments, on all levels looking forward to support you with high quality products and services. 7 May 11, 2023 Version 1.3 Welcome to the orange Inventronics US! The Digital Systems Heritage Be certain, that a reliable partner stays at your side, today and in future. Our team, in all departments, on all levels looking forward to support you with high quality products and services. 7 May 11, 2023 Version 1.3 Welcome to the orange Inventronics US! The Digital Systems Heritage Be certain, that a reliable partner stays at your side, today and in future. Our team, in all departments, on all levels looking forward to support you with high quality products and services. 7 May 11, 2023 Version 1.3 Luotettava kumppani tänään ja tulevaisuudessa Yritysarvomme Luotettava kumppani valaistukseen Tulevaisuuteen suuntautunut, globaali yritys Kattava valikoima laadukkaita tuotteita Innovatiivinen teknologiajohtaja Asiakaslähtöinen ja palveluhenkinen yhteistyökumppani Valaistuksen uudistaja 111+ vuoden aja n Valaisinkomponenttien teknologiajohtaja Kestävien ratkaisujen kehittäjä Globaali toimija Laatuun sitoutunut Yhteinen fokuksemme: Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa meille vastuuta asiakkaita, työntekijöitä, osakkeenomistajia, yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan. Arvoketjussamme korostamme resurssien huolellista käyttöä, ympäristönsuojelua, hyviä työoloja, terveyttä ja turvallisuutta. Maailmanlaajuinen toimintamme Olemme globaali yritys. Meillä on kolmella mantereella neljä omaa tehdasta: Meksikossa, Italiassa, Intiassa ja Kiinassa. Tutkimusja tuotekehityskeskuksemme Saksassa, Italiassa, Intiassa ja Kiinassa kehittävät uusia tuotteita ja teknologioita. www.inventronicsglobal.com on uusi yhteinen verkkosovistomme, josta löydät nopeasti pääsyn tarpeelliseen tietoon ja navigoit helposti nykyisille tuotesivuille: www.inventronics-co.com Inventronics-tuotteille ja www.inventronics-light.com OSRAM-tuotteille
• teclux@teclux.? puh. (09) 2252 410 www.teclux.? @teclux LOOP – INDUSTRIAL-HENKINEN UUTUUS Sisäosan putki valittavissa mustan tai kullan värisenä. Olemme 1.1.2024 alkaen yhtä. 44 VALO 2/2023 LUMINORD-PALKINTO IVO MUKKULAISELLE JA STEK-NIMIKKOPALKINTO TIIA TAIMISELLE V uoden 2023 Luminord-valaisinsuunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella ladattava ja helposti liikuteltava valaisin. Suomen Messusäätiön lahjoittaman 5 000 euron LUMINORD 23 -palkinnon saajaksi valittiin Ivo Mukkulaisen työ Laava. STEK-nimikkopalkinnon, myös arvoltaan 5 000 euroa, voitti Tiia Taimisen ehdotus Klip. Kunniamaininnan saivat Simon Örnbergin Fellow sekä Liinu Juujärven ja avustaja Aada Saaren Nuppu. Palkinnot jaettiin Habitaremessuilla Helsingin Messukeskuksessa 13.9.2023. Ivo Mukkulaisen Laava-valaisin koostuu kahdesta erikokoisesta eläväpintaisesta lasisesta valaisinosasta ja latausasemasta. Valaisinosat voidaan pitää joko latausaseman päällä tai siirtää ilman asemaa haluttuun paikkaan. Latausasema voi ladata useaa valaisinta samanaikaisesti. Tuomariston mielestä Laava-valaisin on muotoilultaan viimeistelty klassisen tyylikäs valaisin. Valaisimen ulkonäkö ja käyttötarkoitus on muunneltavissa. Valaisin toimii sekä sijoitettuna latausasemalle että liikuteltavana. Valaisin sopii sekä sisäettä ulkokäyttöön, ja sillä on kaupallista potentiaalia. Integroitu latausasema tekee tuotteesta hienon kokonaisuuden ja lisää sen käytettävyyttä. Tiia Taimisen Klip-valaisin koostuu kolmesta samankokoisesta irrallisesta valaisimesta, jotka voidaan kiinnittää ladattaviksi magneettiseen runkoon. Valaisinrunko ladataan USB-kaapelilla. Valaisimet voidaan asettaa yksin tai useamman valaisimen ryhmänä mihin kohtaan tahansa runkoa tai käyttää irrotettuna rungosta esimerkiksi pihaterassilla tai yksittäisenä valopisteenä pöydällä. Tuomaristo kiittää Klip-valaisimen monikäyttöisyyttä. Sen modulaarisuus antaa jatkokehittelylle paljon mahdollisuuksia esimerkiksi valaisimen koon tai valomoduulien sijoittelun varioimisen suhteen. Integroitu latausasema lisää valaisimen käytettävyyttä. Valaisin on myös teknisesti valmistettavissa. KAKSI KUNNIAMAININTAA Kunniamaininnalla palkittu Simon Örnbergin Fellow-valaisin on päivitys yli 70 vuotta vanhalle, perinteiselle heijastimelle. Lähtökohtaisesti koululaisille suunnattu valaisin tuo turvaa kodin ulkopuolelle valon ja heijastavan hihnan sekä varavirran ansiosta. Fellow-kilpailutyö on tuomariston mielestä harkittu, hallittu ja eheä kokonaisuus. Liikuteltavan valaisimen konseptia on käsitelty tuoreella tavalla. Tuotteen toiminnallisuutta on mietitty, myös materiaalit ja komponentit on esitelty kattavalla tavalla. Kunniamaininnalla palkittiin myös Liinu Juujärven ja avustaja Aada Saaren Nuppu-valaisin. Horisonttiin painuvasta auringosta innoituksen saanut Nuppu on suunniteltu sekä toiminnalliseksi käyttöesineeksi että kauniiksi sisustusesineeksi. Tekniikka valaisimen sisällä on hyvin yksinkertaista ja siten helposti korjattavissa. USB-portin kautta tapahtuvan latauksen lisäksi valaisimen akkua voidaan ladata kampea veivaamalla. Kampi pyörittää dynamoa, joka muuntaa mekaanisen energian sähköenergiaksi. Tuomariston mielestä Nuppu on pirteästi muotoiltu ja monipuolinen valaisin. Kilpailutyö on esitystavaltaan hallittu, ja integroitu veivilatausmahdollisuus puhelimen latausmahdollisuuksineen ilahdutti tuomaristoa. Valaisin on teollisesti valmistettavissa; valonlähteelle ja tekniikalle on varattu tarpeeksi tilaa. VALAISINSUUNNITTELU KIINNOSTAA – 29 KILPAILUEHDOTUSTA Luminord-valaisinsuunnittelukilpailu järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkeatasoisia valaisinratkaisuja ja näin kehittää alan teollisuudelle uusia valaisininnovaatioita ja -tuotteita. Tänä vuonna tuomaristo sai arvioitavakseen 29 ehdotusta. Ehdotusten kirjo oli laaja, ja kilpailuun osallistuneet olivat käsitelleet liikuteltavan valaisimen mahdollisuuksia niin käyttötavoiltaan kuin ominaisuuksiltaan ilahduttavan monella tavalla. LAAVA KLIP NUPPU FELLOW
• teclux@teclux.? puh. (09) 2252 410 www.teclux.? @teclux LOOP – INDUSTRIAL-HENKINEN UUTUUS Sisäosan putki valittavissa mustan tai kullan värisenä. Olemme 1.1.2024 alkaen yhtä. LIGHT + BUILDING JÄLLEEN KEVÄÄLLÄ 3.–8.3.2024 F rankfurtin Light + Building -messut palaavat normaaliin aikatauluunsa. Ensi maaliskuun messuille on ilmoittautunut mukaan jo yli 2 000 näytteilleasettajaa. Mukana on muun muassa monta valaistuksen, sähkötekniikan, kotija kiinteistöautomaation sekä turvallisuusratkaisujen markkinajohtajaa. Light + Building keskittyy valaistustrendeihin, kodin ja talotekniikan sähköistämiseen ja digitalisointiin sekä älykkääseen turvateknologiaan. Messukeskuksen 18 näyttelyhallikerrosta ovat käytännöllisesti katsoen täynnä, mukaan lukien täysin uudistetun vastavalmistuneen halli 5:n kaksi kerrosta. VALAISTUS HALLITSEVASSA ROOLISSA Valaistus on yksi Light + Building -messujen tärkeimmistä teemoista. Valaistusyritykset kattavatkin 64 prosenttia koko näyttelytilasta. Halli 5:n käyttöönotto on mahdollistanut uudenlaisen tuotesegmenttien sijoittelun, ja nyt valaistusalan vierailijat pystyvät tehokkaasti hyödyntämään hallien väliset synergiat ja kätevän uuden kiertoreitin hallien välillä. Teknisen valaistuksen ratkaisut löytyvät halleista 3.0 ja 5 sekä Forumista. Suomesta mukana on Lival. Halli 3.1 puolestaan majoittaa designorientoituneet näytteilleasettajat sekä koristevalaistuksen että teknisen valaistuksen puolelta, esimerkkeinä muun muassa SAAS Instruments ja Tunto Suomesta. Katuja kaupunkivalaistus sijaitsee hallissa 4.0. Teollisuusvalaistusta sekä myymäläja julkitilavalaistuksen ja turvavalaistuksen ratkaisuja löytyy kerrosta ylempää hallista 4.1. Siellä näytteilleasettajana on muun muassa suomalainen Greenlux lediratkaisuineen. Hallissa 6 esillä on koristevalaistuksen koko kirjo. Lisäksi valaistusalalla on käytössään halli 8. Valaistustekniikan komponentteja, valonlähteitä ja valaistuksen ohjausjärjestelmiä siellä esittelevät muun muassa suomalaiset Arrant-Light, Casambi, Helvar, Ledil, SSL Resource ja Unipro. Valaistusteema jatkuu myös halleissa 10.1 ja 10.2, joista löytyvät aasialaiset valaistusvalmistajat. TUTUT AJANKOHTAISET TEEMAT Oheisohjelmassaan Light + Building jatkaa ajankohtaisten kestävään kehitykseen, digitaalisuuteen ja älykkäisiin verkottuneisiin ratkaisuihin liittyvien aiheiden käsittelyä. Tapa, jolla ihmiset asuvat, työskentelevät ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään kaupungeissa ja rakennuksissa, muuttuu jatkuvasti, ja sen mukana myös rakennusten on muututtava. Tarvitaan rajapintoja uusille energialähteille, järjestelmien on oltava yhteensopivia, päästöjä on pystyttävä vähentämään ja taloudellista tehokkuutta lisäämään tehokkaammalla toiminnalla. Perusta kestävämmälle kehitykselle ja tulevaisuuden vaatimukset täyttäville rakennuksille löytyy sähköistymisestä. Niinpä Light + Buildingmessujen kattoteema onkin muotoutunut sloganiksi ”Be electrified”. Mielenkiintoisiin messujen oheisohjelmiin kuuluu ehdottomasti valaistukseen keskittyvä trendinäyttely luentoineen hallissa 3.1. Sen läheisyydestä löytyy myös Design Plaza moninaisine esityksineen. Esimerkiksi Saksan sähköja digiteollisuusliitto (ZVEI) tuo valaistusjaostonsa lavalle keskustelemaan kestävyydestä, tehokkuudesta ja digitalisaatiosta. Ensimmäistä kertaa myös valaistussuunnittelijoiden kansainvälinen järjestö IALD osallistuu Design Plazaan omalla ohjelmallaan. Aivan oma kohokohtansa messuilla on luonnollisesti maailmanlaajuisesti arvostettu Designplus Award by Light + Building -kilpailu ja sen voittajatöiden näyttely. Kilpailussa palkitaan messujen kaikkien näytteilleasettajien tuotevalikoimista innovatiivisia ja uraauurtavia tuotteita, järjestelmiä ja ideoita. Kilpailu on avoinna 24.1.2024 saakka. Lisätietoja: light-building.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com
• 46 VALO 2/2023 JYVÄSKYLÄN SÄHKÖMESSUT 7.–9.2.2024 Helmikuussa Jyväskylässä järjestettävä Sähkö Valo Tele Av 2024 -ammattitapahtuma esittelee alan trendit ja uusimmat ratkaisut niin rakennetun ympäristön kuin koko yhteiskunnan sähköistämiseksi. Tapahtumassa on esillä reilusti yli 200 yrityksen tuotteita ja palveluita. Tapahtuma tarjoaa myös ajankohtaista ohjelmaa, jossa tunnetut puhujat syväluotaavat alan trendejä. Keynote-puhujat piirtävät isoa kuvaa tulevaisuudesta ja herättävät näkemään sen tarjoamat mahdollisuudet. Heihin kuuluvat muun muassa Asta Autelo, Mikko Hyppönen, Tero Kallio ja Vesa Linja-aho. Näytteilleasettajat puolestaan kertovat omissa puheenvuoroissaan niin lavalla kuin osastoilla ratkaisuista, joilla noihin mahdollisuuksiin voi tarttua jo nyt. Messutapahtuman ehdoton etu verrattuna muuhun tiedonhankintaan on kokonaisuuden näkeminen kerralla. Osastoilla pääsee keskustelemaan ihmisten kanssa kasvotusten ja vastauksia itselle tärkeisiin kysymyksiin saa heti. Lisäksi messuilla tapaa vanhoja tuttuja ja omia verkostoja on mahdollista laajentaa luontevalla tavalla. – Sähkömessuilla alan nopea kehitys on näkynyt jatkuvana uudistumisena, puhuttiinpa sitten itse tapahtumasta tai näytteilleasettajien tarjonnasta. Kävijöilleen messut ovat edelleen ohittamaton tilaisuus, joka on tärkeää käyttää tulemalla paikalle kerta toisensa jälkeen. Tämän tiedämme kävijäkyselyn tuloksista, Jyväskylän Messujen Ilari Tervakangas kertoo. Lisätietoja: sahkomessut.fi SISÄVALAISTUKSEN SUUNNITTELUOHJE RUOTSISTA M inulta on usein kysytty, voisinko suositella jotain suomalaista valaistussuunnittelun opasta. Tällaista ei kuitenkaan ole käteeni osunut, ja kaikki valaistustekniikan käsikirjatkin alkavat jo olla ainakin valaistusteknisten laitteiden osalta vanhentuneita. Tällaisessa tilanteessa kysytään usein, millainen tilanne on Ruotsissa. Niinpä käänsin katseeni länsinaapuriin, ja sieltä löytyi toisella kotimaisella kielellämme kirjoitettu valaistussuunnittelun opas Ljus & Rum, jonka viimeisin painos on vuodelta 2022. Kirja jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen – laajuudeltaan kolmasosa kirjasta – käsittelee valaistustekniikan perusasioita, ja toinen osa on varsinainen suunnitteluopas. Lähtökohtina ovat luonnollisesti valo ja näkeminen. Seuraavaksi käsitellään tilan hahmottamista, jolloin tarkastellaan valon määrää ja sen jakautumista huonetilassa, varjonmuodostusta ja värejä. Valaistuksen käytännön toteutusmahdollisuuksista esitetään lyhyesti yleisimmät valaistustavat ja erilaiset valonlähteet perinteisiä valonlähteitä unohtamatta sekä luetellaan keskeiset valaistuksen ohjaustavat. Viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet langattomat ohjausjärjestelmät ovat kirjassa vain mainintana. Kirjaan on myös laitettu yhteenvetotaulukko EU:n valaistusta koskevista direktiiveistä ja ruotsalaisista standardeista. Koska standardit ovat EU-standardeja, luettelo pätee myös Suomessa, kun korvaa ruotsalaisen standardointijärjestön SS-tunnuksen suomalaisella SFS-tunnuksella. Kirjan tekemiseen on saatu tukea Fagerhultin perustajasuvun säätiöltä (Bertil & Britt Svenssons Stiftelse för Belysningsteknik) sekä Ruotsin energiavirastolta (Energimyndigheten). Valaistuksen energiatehokkuuden arviointia onkin kirjassa painotettu. Eurooppalaisessa standardissa SFS-EN 15193-1 esitetään laskentamenetelmä LENIluvun määrittämiseksi (Lighting Energy Numeric Indicator). LENI-luvun avulla voidaan vertailla valaistuksen energiatehokkuutta samaa käyttötarkoitusta palvelevien rakennusten välillä. Suomessa näitä LENI-arvoja näkee käytettävän hyvin harvoin. Ruotsissa tilanne on ilmeisesti toinen. Kirja antaakin sekä minimiettä suositusarvoja erilaisten tilojen valaistuksen tehotiheyksille sekä LENI-luvuille käytettäessä erilaisia valaistuksen ohjaustapoja. Valaistuksen suunnittelua koskevassa osassa kuvataan aluksi suunnitteluprosessia ja esitetään kysymyksiä, joita suunnittelijan tulisi pohtia kussakin prosessin vaiheessa. Tämän jälkeen annettavat suunnitteluohjeet perustuvat pääosin eurooppalaiseen sisätilojen työkohteiden valaistusstandardiin, joka päivitettiin vuonna 2021. Standardin suomenkielinen versio SFS-EN 12464-1 julkaistiin syksyllä 2022. Henkilölle, jolle standardi on tuttu, kirjassa ei ole kovin paljon tietoa, jota standardista ei löytyisi. Kirja antaa kuitenkin lisäperusteluja standardissa hyvin typistetysti esitettyihin suosituksiin. Standardissa suunnittelu lähtee työtai toiminta-alueen määrittelystä. Standardi ei kuitenkaan anna juurikaan ohjeita, kuinka tämä määrittely tehdään. Kirjassa sen sijaan annetaan paljon piirrosesimerkkejä siitä, kuinka työpiste määritellään erilaisissa tiloissa. Kirjan lopussa on laaja taulukko-osa, johon on koottu standardista yleisimpiä tiloja koskevat taulukot. Kirjan ostajan ei siis välttämättä tarvitse hankkia varsinaista standardia. Kirja antaa lyhyen kattauksen kaikista sisävalaistuksen suunnitteluun liittyvistä tekijöistä. Siksi teosta voi suositella henkilölle, joka aloittelee uraansa valaistussuunnittelun parissa. Valaistusalalla pitkään työskennellytkin saattaa saada kirjasta uusia oivalluksia, eikä tietysti kertaus ole haitaksi kenellekään. Kirjan tilaus: ljuskultur.se/produkt/ljus-rum-utgava-4-2022 Teksti: Tapio Kallasjoki CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA ISO/CIE DIS 23603.2(E):2023 Standard method of assessing the spectral quality of daylight simulators for visual appraisal and measurement of colour ISO/CIE DIS 8995-1:2023 Light and lighting – Lighting of work places – Part 1: Indoor CIE TN 015:2023 Second International Workshop on Circadian and Neurophysiological Photoreception CIE TN 014:2023 Example Luminance Measurement Setup for UGR Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at Ljus & Rum, Ljuskultur 2022
• Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 • sylvania.? Solstice Solstice on uusi alasvalosarja, joka on kehitetty erityisesti arkkitehtonisiin kohteisiin. • Korkea hyötysuhde ja energiansäästö: 141 lm/W CRI90 • Korkea visuaalinen mukavuus: matala häikäisyarvo UGR<19 • Ympäristöystävällinen muotoilu: korkealaatuinen kierrätettävä alumiinirakenne • Koko: 150 mm, 200 mm ja 250 mm pyöreä sekä 200 mm neliön muotoinen versio • Valaistuksen ohjausvaihtoehdot: Casambi, SylSmart ja DALI • LumiNature-malleissa erittäin korkea värintoisto CRI97, myös Tunable White • Pitkä elinikä 120 000 h takaa huoltovapaan valaistusratkaisun. Takuu 5 vuotta. UUSI Uusi ympäristöystävällisempi alasvalosarja
• VALO 2/2023 48 Kuva: Suvi-Maria Silvola PROJEKTIUUTISIA KYMIN KIRKON VALAISTUS Kymin kirkon julkisivuvalaistus ja hautausmaan valaistus uusittiin. Julkisivuvalaistus toteutettiin Targetti Dart -valonheittimillä. Louis Poulsenin ja Tehometin yhteistyönä kehiteltiin myös projektiin sopivat lyhyet valaisinpylväät valonheittimille. Niissä kiinnitettiin erityistä huomiota ilkivallankestoon. Hautausmaan pylväsvalaisimiksi valittiin Louis Poulsenin Albertslund Mini -valaisimet. Sijainti: Suntionkatu 18, Kotka Valmistumisaika: kevät 2023 Valaistussuunnittelu: Sitowise Kotka Kuva: Sami Kervinen KUUSIJÄRVEN ULKOILUALUEEN UUSI VALAISTUS Kuusijärven ulkoilualue on Vantaan kaupungin kärkihankkeita, jonka valaistusratkaisuissa on huomioitu arvokkaan luontokohteen ainutlaatuisuus ja tunnelma. Puiset valaisinpylväät olivat luonteva valinta metsäiseen ympäristöön. Projektissa hyödynnettiin erimittaisia Tehometin Koli-, Rukaja Inari-puupylväitä. Osa pylväistä varustettiin kohdevalaisimilla. Neliöja pyöreäprofiiliset pylväät erottuvat edukseen tavallisista pylväistä ja kaunistavat Kuusijärveä myös valoisaan aikaan. Valaistus, arkkitehtuuri ja luonto muodostavat alueella eheän kokonaisuuden. Sijainti: Kuusijärventie 3, Vantaa Valmistumisaika: 2021–2023 Kokonaissuunnittelu: Milla Hakari, LOCI maisema-arkkitehdit Oy Valaistussuunnittelu: Jari Vuorinen, Lighting Design Collective Oy Lisätietoja: tehomet.com Kuva: Ilpo Aalto VT 4 KIRRI–TIKKAKOSKI -HANKE Valtatie 4:n Kirrin ja Vehniän välinen uusi moottoritie on valaistu koko matkalta, ja energiansäästöjä on haettu perinteisesti ledivalaisimien himmennysprofiileilla. Tieosuudella on myös Suomen ensimmäinen valaistu varalaskupaikka. Varalaskupaikan valaisimet sijaitsevat pääsääntöisesti turvaetäisyyden ulkopuolella, ja sieltä valo tuodaan tielle valonheittimillä. Lisäksi varalaskupaikan päissä turva-alueilla on saranoituja pylväitä, joita voidaan tarvittaessa kaataa väliaikaisesti. Varalaskupaikan valaistusta voidaan tievalaistuksen ohjauksen lisäksi ohjata myös lentotoiminnan tarpeiden mukaan. Sijainti: Valtatie 4, Kirri–Tikkakoski (Jyväskylä) ja Vehniä (Laukaa) Valmistumisaika: kesäkuu 2023 Sähköja valaistussuunnittelu: Jere Aalto, A-Insinöörit Civil Oy Lisätietoja: ains.fi Kuva: Mika Saari HEINÄTORIN PÄIVÄKODIN ULKOVALAISTUS Heinätorin päiväkoti sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa pihapiirissä lähellä Oulun keskustaa. Tontilla sijaitseva päärakennus on valmistunut vuonna 1875. Uudisrakennus on sovitettu hienosti osaksi suojeltua koulurakennuskorttelia. Piha-alueen ulkovalaistus on toteutettu Poli-sarjan valaisimilla. Sijainti: Torikatu 45, Oulu Valmistumisaika: kesä 2023 Valaistussuunnittelu: Granlund Oulu Oy Lisätietoja: ketonen.com
• VALO 2/2023 49 KAKOLA SPAN VALAISTUS Turun Kakolanmäen vanhalla vankila-alueella sijaitsevan Kakola Span valaistus toimii olennaisena osana kylpylän kokonaiskonseptia ja luo kallion sisään louhittuun kylpylään ylellisen ja rauhallisen tunnelman. Tiloissa on käytetty monipuolisesti erilaisia Hide-a-liten valaistusratkaisuja tilojen käyttötarpeiden mukaan. Kaikessa valaistuksessa on suosittu erityisesti tunnelmaa luovia ratkaisuja, jotka samalla korostavat kylpylän uniikkia ympäristöä. Sijainti: Graniittilinnankatu 2, Turku Valmistumisaika: joulukuu 2022 Valaistussuunnittelu: Hide-a-lite Lisätietoja: hidealite.fi Kuva: Jami Kallioväli HOTELLIHUONEIDEN MIELLYTTÄVÄ VALAISTUS Scandic Helsinki Hub -hotellin huoneisiin valittiin saneerauksen yhteydessä SG Armaturenin pinta-asennettavat, kaksiosaiset Cube Lux -valaisimet, joiden tyylipuhtaus korostaa hotellin urbaania olemusta upeassa rakennuksessa. Valaisimien laadukkaalla valolla taataan hotellivieraille miellyttävä valaistus, jota voidaan säätää kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. Sijainti: Annankatu 18, Helsinki Valmistumisaika: syyskuu 2022 Sisustussuunnittelu: Franz Design Oy Valaistuskonsultointi ja -asennus: Boctok Oy Lisätietoja: sg-oy.fi Kuva: Heleena Perkkiö RIIHIMÄEN KIRJASTON VALAISTUS Riihimäen kaupunginkirjasto koki mittavan remontin, jossa kirjaston palvelut ja tilat päivitettiin vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Kirjaston hyllyvalaistus toteutettiin Holectronin kustomoiduilla lediprofiileilla. Profiilien ripustusjärjestelmä mitoitettiin kohteeseen yksilöllisesti kalustekuvien mukaisesti. Kirjaston yleisvalaistukseen valittiin muun muassa LED Luksin ripustettavia ILO-profiileja. Sijainti: Kauppakatu 16, Riihimäki Valmistumisaika: kesäkuu 2022 Valaistussuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy Lisätietoja: teclux.fi NAMIKA AREENAN VALAISTUS Pakilassa sijaitseva Namika Areena on ensisijaisesti juniorikoripalloa varten rakennettu uusi urheiluhalli. Sisätilojen lisäksi urheiluhallin pihalta löytyy erilaisia ulkourheilualueita. Hallin suurta areenakenttää sekä monitoimikenttää katsomoineen valaistaan päävalaisintoimittajana toimineen Glamox Oy:n C52-urheilutilavalaisimilla. Käytäville asennettiin valoviivoiksi C80-valaisimia sekä yleisiin tiloihin i60-sisävalaisimia. Valonohjausjärjestelmäksi valikoitui Glamox Ethernet2DALI. Myös areenan julkisivuja ulkovalaistus toteutettiin pääasiallisesti Glamoxin tuotteilla. Sijainti: Pilkekuja 10, Helsinki Valmistumisaika: syksy 2023 Sähköja valaistussuunnittelu: Granlund Oy Lisätietoja: glamox.com/fi Kuva: Janne Viitanen
• VALO 2/2023 50 MUSTI JA MIRRI, KAUPPAKESKUS KIVIS Kivistön uuden kauppakeskuksen Musti ja Mirri -myymälän valaistus toteutettiin Ledimon 3-vaihekiskoon asennettavilla Easytrack Line -yleisvalaisimilla. Valaisinsarjan joustava asennus ja muunneltavuus mahdollistivat myymälävalaistuksen helpon ja nopean toteutuksen. Kohteen valaistus toteutettiin Mustille ja Mirrille kehitetyn Easytrackvalaistuskonseptin mukaisesti. Sijainti: Vantaankoskentie 69, Vantaa Valmistumisaika: syksy 2023 Valaistussuunnittelu: Ledimo Oy Lisätietoja: ledimo.fi STADIN AMMATTIJA AIKUISOPISTON KAMPUS Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampus on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu ammattikoulurakennus. Feilo Sylvania Finland Oy toimitti rakennukseen yli tuhat ledivalaisinta. Käytäville, opetustiloihin ja teknisiin tiloihin asennettiin Sylvanian Start Panel -moduulivalaisimia, tehokkaita Resisto-teollisuusvalaisimia sekä Insaver Slim -alasvaloja. Useimmat valaisimista varustettiin DALI-valonohjauksella. Sijainti: Runokylänkatu 2, Helsinki Valmistumisaika: syksy 2023 Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy Sähköurakointi: Caverion Suomi Oy Lisätietoja: sylvania.fi Kuva: Kuvauspalvelu Vesa Voitto Sakari STOCKMANN TAMPERE UUSI VALAISTUKSEN Tampereen Stockmann-tavaratalon valaistus päivitettiin kierrätysmateriaaleista valmistetuilla Philipsin ledikohdevalaisimilla, joiden valmistuksessa hyödynnettiin 3D-tulostusteknologiaa. Kiskoon asennettujen kohdevalaisimien värintoistossa (R a ? 90) ja valoresepteissä huomioitiin muotikaupan erikoispiirteet. Näin vaatteiden värit toistuvat paremmin ja asiakas näkee heti tavaratalossa vaatteiden oikeat värisävyt. Lisäksi 3D-tulostusteknologian ansiosta kohdevalaisimien hiilijalanjälki on pienempi kuin perinteisten metallista valmistettujen valaisimien. Sijainti: Hämeenkatu 4, Tampere Valmistumisaika: kesä 2023 Valaistussuunnittelu: Satu Marttila, Signify Finland Oy Lisätietoja: lighting.philips.fi Kuva: Signify Finland Oy TAHVONLAHDEN ALA-ASTE Laajasalossa sijaitseva Tahvonlahden ala-asteen koulu on kokenut peruskorjauksen, jonka yhteydessä koulua myös laajennettiin. Korkeat tilat saavat valoa näyttävistä ja suurista LedsC4:n Circular-valaisimista. Valaisimet on asennettu arkkitehdin vision mukaisesti epäsymmetrisesti niin, että keskimmäisen valaisimen kehän valopinta on sen sisäpinnalla, kun taas ylimmän ja alimman valaisimen valopinnat ovat niiden ulkopinnalla. Sijainti: Gunillantie 12, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2023 Valaistussuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen ja Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Lisätietoja: ktinterior.fi Kuva: Sami Saastamoinen
• HELVAR ACTIVEAHEAD NODE MULTISENSOR tilakohtainen valaistuksenohjaus Älykäs ActiveAhead Node Multisensor on radiollinen aluesensoriohjausyksikkö, joka ohjaa koko luokkahuonetta. Tutustu lisää langattomaan Helvar ActiveAhead -ratkaisuun: helvar.com/fi/ratkaisut/activeahead UUTUUS! 5640 Node Multisensor Luokkahuone-esimerkki • Läsnätai poissaolotunnistus sekä päivänvalotoiminto • DALI-valaisimet • Lisää tarvittaessa langattomat seinäpaneelit • Lisämukavuutta ja turvallisuutta käytäväpidon avulla • Liitettävissä myös osaksi laajempaa ActiveAhead-järjestelmää DALI Verkkojännite + DALI Verkkojännite DALI-sensori 5640 5640 Node Multisensor 5640 Langaton seinäpaneeli 320 MAISEMAPYLVÄÄN ERIKOISVALAISTUS Arkkitehtuurin, taiteen ja tekniikan yhdistävä Fingridin Viäntö-maisemapylväs on kaupunkikuvallisesti tunnistettava elementti Kuopion Savilahden ympäristössä. 110 kilovoltin voimajohtopylvääseen toteutettu erikoisvalaistus luo alueelle näkyvän maamerkin myös pimeän aikaan. Valaistus muuntuu vuodenaikojen ja juhlapäivien mukaan eri väreihin. Maisemapylväs on osa alueen Valon kaavaa. Sijainti: Savilahdentien ja Niuvantien liittymä, Kuopio Valmistumisaika: kevät 2023 Arkkitehtisuunnittelu: Bratislav Toškovi ?, Olla Architecture Valaistussuunnittelu: Ramboll Valostudio Kuva: Simo Suomalainen JOKIMAAN RAVIRADAN VALAISTUSSANEERAUS Jokimaan ravikeskus on monipuolinen hevosten kilpailu-, valmennusja tapahtumakeskus. Ravikeskuksen raviradan valaistusta lähdettiin uudistamaan vanhan valaistuksen tultua tiensä päähän. Kohteen valaisimiksi valikoituivat Easy LED Oy:n BUBO B3 -valonheittimet, joilla varmistettiin radan riittävä valotaso sekä valaistuksen tasaisuus. Uusittu valaistus on parantanut niin katsojakokemusta kuin kilpailijoiden ja henkilökunnan turvallisuutta. Sijainti: Jokimaankatu 6, Lahti Valmistumisaika: joulukuu 2022 Sähkösuunnittelu: Kari Nordström, Granlund Lahti Oy Valaistussuunnittelu: Markus Helminen, Easy LED Oy Lisätietoja: easyled.fi/referenssit Kuva: Easy LED Oy
• 52 VALO 2/2023 TUOTEUUTISIA LENZO – SIRO KOHDEVALAISIN SÄÄDETTÄVÄLLÄ AVAUSKULMALLA Lenzo on sulavalinjainen, himmennettävä kohdevalaisin, joka on suunniteltu erityisesti museoihin, gallerioihin ja vähittäiskauppaan. Sen minimalistinen muotoilu ilman erillistä liitäntälaitekoteloa ja näkyviä ruuveja sekä täysin säädettävä avauskulma tekevät siitä monipuolisen ja tyylikkään valaisimen. Lenzo sopii useimpiin markkinoilla oleviin 3-vaihekiskoihin. Valaisin tuottaa erittäin tarkan valonsäteen säädettävän avautumiskulman ansiosta, Small-mallissa säädettävyys on 15–50° ja Large-mallissa 18–50°. Valaisimen rungon väreinä on musta ja valkoinen, ja värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K tai 4 000 K (R a ? 90). Valaisimien takuuaika on 5 vuotta. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 sylvania.fi SLC SHIFT -ALASVALOSARJA SLC Shift on matalaprofiilinen ja tehokas alasvalo, jonka valon värilämpötilan (3 000 / 4 000 K) voi valita kytkimellä. SLC Shift tarjoaa korkean hyötysuhteen ja välkkymättömän valaistuksen, ja valaisimen hyvä häikäisynsuojaus (UGR < 19) tekee siitä täydellisen vanhojen pienloistelamppujen korvaamiseen. Valaisin on loistava valinta saneerauskohteisiin, ja se voidaan asentaa helposti suoraan 160–170 mm:n tai 200–210 mm:n asennusreikiin. SLC Shift voidaan myös pinta-asentaa tai asentaa suurempiin asennusreikiin lisävarusteilla. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec SPOON – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ VALAISTUSTA KAUPUNKIALUEILLE Caribonin Spoon on kiinnostava uutuussarja kaupunkivalaistukseen. Sarjan valaisimilla on mahdollista toteuttaa ympäristöystävällistä valaistusta ”Switchable White Light” -värinvaihto-ominaisuudella, jonka avulla voidaan yöaikaan käyttää kasvija eläinystävällistä, lämmintä 1 800 K:n värilämpötilaa ja vaihtaa se muina ajankohtina 3 000 tai 4 000 K:n värilämpötilaan. Näin saadaan luonnolle haitallisen sinisen valon käyttö minimoitua yöllä. Valikoimasta löytyvät myös RGBW-mallit (3 000 K) sekä valon värilämpötilat 2 200, 3 000 ja 4 000 K. Valaisimista on saatavana sekä heitinettä katuoptiikat. Heitinoptiikka-versioihin on valittavissa R a ? 90. Valaisimien vakiovärit ovat sable 100 noir ja champagne, ja halkaisijavaihtoehdot ovat 118, 250 ja 418 mm. Valaisinosa on suunnattavissa +90–0°, ja valaisimet on varustettu ylijännitesuojalla (10 kV). Lisäksi on saatavana yöajan himmennys, DALI-mallit, Zhaga-liitin ja RAL-värit. Pylväsversioiden lisäksi sarjasta löytyvät myös pollarit sekä seinään ja kattoon asennettavat mallit. Lisätietoja: Ketonen Oy ketonen.com ASTRON UUTUUDET Astron uutuuskokoelmassa yhdistyvät innovatiivinen ja ajaton muotoilu. Monipuolinen valikoima esittelee kestävistä materiaaleista valmistettuja joustavia ratkaisuja niin kosteisiin tiloihin kuin muuhunkin sisävalaistukseen. Osalle tuotteista on saatavilla uusi ”Made to Order” -vaihtoehto, joka mahdollistaa entistä laajemman värivalikoiman suurilla tilausmäärillä. Lisätietoja: Teclux Oy 09 225 2410 teclux.fi astrolighting.com PLANLICHT ZENIT XXS -SPOTIT Jo ennestään laajaan zenit-tuoteperheeseen on tullut uusi jäsen. PLANLICHT p.thirty-tuotesarjan uusi zenit XXS -spotti on zenit-tuoteperheen pienin malli, valaisimen halkaisija on vain 31 mm. Tämä pieni voimanpesä tarjoaa monipuolisuutta ja mahdollistaa täydellisen valaistuksen huoneen jokaiseen nurkkaan. Spotteja voi integroida p.thirty-profiiliin 1–5 kappaleen ryhmissä, ja saatavilla on useita eri värejä ja optiikoita. Lisätietoja: planlicht Finland 0400 516 700 planlicht.com
• 53 VALO 2/2023 OBICO 68 -MALLISTON UUDISTUS Obico on IP65-luokiteltu tehokas alasvalo, joka on suunnattavissa 360 astetta ja kallistettavissa 30 astetta. Sarja täydentyi upotushalkaisijaltaan 68 mm:n valaisimella. Uuden Obico 68 -valaisimen kehyksien värivaihtoehdot ovat valkoinen, musta ja alumiini. Monipuolinen ja korkean värintoistoindeksin (R a > 90) omaava Obico sopii erinomaisesti asuntotuotantoon valaisemaan olohuoneet, keittiöt, käytävät sekä WCja kylpyhuonetilat. Valaistuksen värilämpötilaa voi vaihtaa (2 700 / 3 000 / 4 000 K) lediohjaimen DIP-kytkimellä halutun tunnelman mukaisesti. Valaisimen elinikä on 100 000 h, ja sen takuuaika on 5 vuotta. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 sylvania.fi PHILIPS TRUECIRCLE – MONIPUOLINEN TOIMISTOVALAISIN Uusi Philips TrueCircle on pyöreä, moderni ja esteettinen ledivalaisin, joka voidaan ripustaa, uppoasentaa ja asentaa pintaan. Valaisin sopii hyvin toimistojen näyttöpäätetyöskentelyyn, sillä sitä on saatavilla toimistoyhteensopivalla optiikalla (UGR < 19). Valaisin soveltuu mustan ja valkoisen värivaihtoehtonsa ansiosta monipuolisesti erilaisten tilojen sisustukseen, kuten myymälöihin ja kouluihin. Lisäksi TrueCircle auttaa hillitsemään energiakustannuksia, sillä sen valotehokkuus on 140 lm/W. Uppoasennettavasta valaisimesta on saatavilla 2 000 ja 4 000 luumenin valovirtaversiot 380 ja 500 millimetrin asennusaukkoihin. Valaisimen vankka runko on valmistettu alumiinista ja teräksestä, ja sen värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 ja 4 000 kelviniä. Philips TrueCircle on IP44ja IK06luokiteltu, ja sen käyttöikä on 50 000 tuntia (L 80 ). Valaisimella on 5 vuoden takuu. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 lighting.philips.fi RZB ENERGY – VALOSTA LATAUKSEEN RZB Energy on uusi tuoteryhmä, joka sisältää latausasemia ja valaisimiin integroituja latausasemia. Tuoteryhmä sisältää pylväsvalaisimia (5 m) ja pollareita (1 400 mm tai 1 570 mm) yhdellä tai kahdella latauspisteellä. Valon värilämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K, ja tuotteet ovat OCPP-yhteensopivia. Latausasemista on Basic-, Smartja Proversiot. Basic-latausasemien latausteho on 1 × 22 kW tai 2 × 11 kW. Smartja Pro-versioiden latausteho on 1 × 22 kW tai 2 × 22 kW. Tuotteet valmistetaan Bambergissa Saksassa, ja ne ovat ominaisuuksiltaan kustomoitavissa tarpeiden mukaisesti. Lisätietoja: Ketonen Oy ketonen.com HERNING – KLASSISEN TYYLIKÄS ULKOVALAISIN SG Armaturenin Herning on tyylikkäästi muotoiltu ulkovalaisinperhe, joka sopii niin kaupunkiympäristöön kuin maaseutumaisempaankin ympäristöön. Jauhemaalatun alumiinirungon ja karkaistun etulasin ansiosta Herning soveltuu sekä koteihin että julkisiin kohteisiin. Etulasin takana sijaitsevat DIP-kytkimet värilämpötilalle (3 000 / 4 000 K) sekä kahdelle eri luumentasolle (oletusarvo on 3 000 K ja korkein luumentaso). Näin Herning-valaisimessa on neljän eri valaisimen yhdistelmä yhdessä tuotteessa. Herning on helppo asentaa seinäkiinnikkeen ja pikaliittimen ansiosta. Valaisimessa on useita kaapeliläpivientejä myös pintakaapeleille. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg-oy.fi FAGERHULTIN PÄIVITETTY ALLFIVE AllFive on yksi Fagerhultin myydyimmistä ja arvostetuimmista yleisvalaisimista. Sitä on käytetty jo vuosikymmeniä valaisemaan muun muassa varastotiloja, käytäviä ja autotalleja. Nyt tämä ikoninen valaisin on saanut uuden ulkomuodon ja energiatehokkaan päivityksen. AllFiven vahvuudet ovat toimivuus ja yksinkertaisuus – aluksi asentajalle ja ajan myötä käyttäjälle. Päätykansi aukeaa painamalla, kupu irtoaa vaivattomasti ja valaisin kytketään muutamalla yksinkertaisella vaiheella. Kaapeliläpivienti on integroitu päätykanteen, eikä siinä ole ylimääräisiä osia, jotka voivat irrota asennuksen aikana. Jokainen osa on huolellisesti suunniteltu ja viimeistelty asennuksen ja irrottamisen helpottamiseksi ja osien vaihtamiseksi tuonnempana. IP44-luokiteltuja valaisimia on saatavana 600, 1 200 tai 1 500 millimetrin pituisena. AllFive-valaisimilla on myös helppo korvata elinkaarensa päähän tulleet loistelamppuvalaisimet. Lisätietoja: Fagerhult Oy fagerhult.fi
• 54 VALO 2/2023 ARLON ROUND – TYYLIKKYYTTÄ JA KESTÄVYYTTÄ PIHA-ALUEILLE SG Armaturenin Arlon Round on ohut ja tyylikäs seinävalaisin upotetulla ja hieman kallistetulla valonlähteellä. Sopivia käyttökohteita ovat esimerkiksi kulkutiet sekä erilaiset ulkoja piha-alueet. Valaisimen rungon materiaali on painevalettua ja jauhemaalattua alumiinia. Suuri hyötysuhde ja laadukkaat kestävät materiaalit varmistavat energiatehokkaan ja vastuullisen käytön. Valaisinta voidaan himmentää vaihehimmennyksellä tai DALI-himmentimellä (DALI tilauksesta). Valaisimen asennus on helppoa asennustaustalevyn, kahden kaapeliläpiviennin ja pikaliittimien ansiosta. Arlon Round voidaan asentaa myös SG:n pollariin. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg-oy.fi PHILIPS LEDINAIRE ALL-IN SPOT -KOHDEVALAISIN Uusi Philips Ledinaire All-in Spot sopii ahtaisiin alaslaskettuihin kattoihin, ja se voidaan asentaa suoraan eristeeseen. Tämän uppoasennettavan ja suunnattavan kohdevalaisimen värilämpötilaa (2 700 / 3 000 / 4 000 K) voidaan vaihtaa DIPkytkimellä asennuspaikalla. Lisäksi valaisin on edullinen ja energiatehokas, sen valotehokkuus on jopa 140 lm/W. Tuotetta on saatavilla 550 luumenin valovirralla, ja se voidaan asentaa 89 millimetrin asennusaukkoihin. Valaisimen käyttöikä on 50 000 tuntia (L 70 ), ja sen takuuaika on 5 vuotta. Valaisimen takaosa on IP20-luokiteltu ja etuosa IP65-luokiteltu, minkä vuoksi valaisin voidaan asentaa myös kylpyhuoneeseen. Valaisinta on saatavilla mustalla ja valkoisella kehyksellä, ja lisätarvikkeina on saatavana hopeanja kullanväriset kehykset. Philips Ledinaire All-in Spotin käyttökohteita ovat erilaiset yleisja kohdevalaistuksen kohteet, kuten hotellit, myymälät, ravintolat ja toimistot. Lisätietoja: Signify Finland Oy 0207 809 410 lighting.philips.fi LEDVANCE PANEL PROTECT – HAASTAVIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN Edeltäjäänsä tehokkaammat LEDVANCE PANEL PROTECT -moduulivalaisimet ovat monipuolisia roiskeja pölytiiviitä valaisimia. Saatavana ovat tutut mallit 3 000 ja 4 000 K:n värilämpötilalla sekä nyt myös UGR < 19 -mallit 4 000 K:n värilämpötilalla. Uudet mallit laajentavat entisestään valaisimien käyttökohdevalikoimaa. IP54-kotelointiluokka ja virtalähteestä valittava valovirta (5 040 / 4 340 / 3 640 /3 080 lm) tekevät PANEL PROTECT -valaisimesta normaalia moduulivalaisinta monipuolisemman valaisimen erilaisiin olosuhteisiin. Valaisimen valopintojen väliin jäävään rakenteeseen on mahdollista asentaa esimerkiksi erilaisia tunnistimia tai muita valonohjauskomponentteja. 5-napainen ketjutettava kytkentäkotelo ja Twist & Lock -liitin tekevät valaisimen asentamisesta helppoa ja nopeaa, ja 140 lm/W:n valotehokkuus takaa lyhyen takaisinmaksuajan. PANEL PROTECT -valaisimilla on 5 vuoden tuotetakuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy 09 7422 3300 ledvance.fi SLC UCL -LEDIVALAISINSARJA SANEERAUSKOHTEISIIN SLC UCL on täydellinen valinta, kun halutaan päivittää vanha loisteputkivalaistus lediaikaan. Erityisesti sähköasentajille suunniteltu matala ledivalaisin on nopea ja helppo asentaa. Valaisimessa on läpijohdotus kolmella tai viidellä johdolla, ja se voidaan kytkeä vasemmalta, oikealta tai keskeltä. SLC UCL soveltuu pinta-, kisko-, vaakatai ripustusasennukseen. DIP-kytkimellä säädettävä valon värilämpötila (3 000 / 4 000 K) mahdollistaa valaistuksen mukauttamisen tarpeen mukaan. Valaisimesta on saatavana kahta pituutta: 1 200 mm ja 1 500 mm. Välkkymätöntä valoa tuottavan IP44-luokitellun valaisimen valotehokkuus on jopa 130 lm/W. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec
• 55 VALO 2/2023 SVEA-TEOLLISUUSVALAISIN Monipuolisen ja nopeasti asennettavan Sveateollisuusvalaisimen runko (1 250 tai 1 550 mm) on galvanoitua terästä, ja sen linssit (30D, 60D ja 90D) ja mikroprismakupu (ACMP) ovat akryylia. Valaisimen käyttökohteita ovat teollisuushallit ja varastot, ja pallosuojaverkolla varustettuna valaisin soveltuu hyvin myös urheiluhalleihin. Lisätarvikkeena saatavan matalaluminanssiritilän avulla tuote soveltuu myös kohteisiin, joissa vaaditaan pientä kiusahäikäisyä. Valaisin on läpijohdotettu, joten sen kytkentä ja asennus on erittäin nopeaa. Valaisimen voi asentaa kattopintaan, valaisinripustuskiskoon tai vaakavaijeriin valaisimeen integroidulla ripustimella. Tuotesarjaan on saatavana laaja valikoima erilaisia optiikoita sekä vaihtoehtoja valaistuksen ohjaukseen. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi UUDET ILLUXTRON POINTER SPOTS -KOHDEVALAISIMET Illuxtron Pointer -mallistoon kuuluvat nyt myös Pointer Spots -kohdevalaisimet, jotka tuovat lisää joustavuutta valaistukseen. Nämä kohdevalaisimet sisältävät ainutlaatuisen linssin, jossa on patentoitu Bartenbach-tekniikka ja vain 8 mm:n valoaukko. Lähes näkymätön valonlähde voi tuottaa jopa 650 luumenia. Valaisimen säätäminen on helppoa, mikä mahdollistaa valon kanssa leikittelyn ja täydellisten korostusten luomisen sisustukseen. Pointer Spots -kohdevalaisimet sopivat myös kiskovalaistukseen. Modulaarinen rakenne varmistaa valaisimien sujuvan ja tehokkaan asennuksen. Valaisimien tyylikäs ja minimalistinen ulkonäkö tekee niistä täydellisen lisän mihin tahansa sisustussuunnitelmaan. Lisätietoja: Oy Hedtec Ab 0207 638 000 hedengren.com/fi/hedtec KIERTOTALOUTTA TUKEVA LEDVANCE LINEAR INDIVILED Linear IndiviLED on ensimmäinen LEDVANCE EVERLOOP -tuotevalikoiman jäsen. Tuotteet on suunniteltu tukemaan kiertotaloutta helposti vaihdettavien valonlähteiden ja virtalähteiden ansiosta. EVERLOOP-tuotteita on helppo korjata tai päivittää tulevaisuudessa. Linear IndiviLED tarjoaa monipuolisen valikoiman toimistovalaisimia, joita voidaan räätälöidä esimerkiksi erilaisilla valonohjausjärjestelmän komponenteilla, kuten liiketai hämärätunnistimilla. Valaisimilla on erinomainen valotehokkuus, ja tuoteperheestä löytyy laaja valikoima valovirtavaihtoehtoja. Erinomaisen värintoiston ja vähäisen kiusahäikäisyn ansiosta Linear IndiviLED on oivallinen ratkaisu ympäristöihin, joissa vaaditaan korkeaa valon laatua. Linear IndiviLED -toimistovalaisinvalikoimassa on saatavana pintaja ripustusmalleja, ja valaisimista voidaan rakentaa helposti jatkuvia valaisinjonoja erilaisten saatavilla olevien lisävarusteiden avulla. Lisätietoja: LEDVANCE Oy 09 7422 3300 ledvance.fi SOLSTICE-ALASVALOSARJA Minimalistinen ja energiaa säästävä Solsticevalaisinsarja tarjoaa useita vaihtoehtoja valaistuksen suunnitteluun, ja se on ihanteellinen arkkitehtonisiin kohteisiin. Valaisimia löytyy erikokoisina ja -muotoisina sekä eri heijastinväreillä. Solstice on laadukkaasti valmistettu alumiinimateriaaleista, jotka voidaan kierrättää lähes sataprosenttisesti tuotteen elinkaaren lopussa. Osia on myös tarvittaessa helppo vaihtaa. Valaisimen kehyksen väri on musta tai valkoinen. Solstice antaa laadukkaan ja miellyttävän valon pelkistetyn satiinipintaisen alumiiniheijastimen ja syvälle sijoitetun häikäisynestolevyn ansiosta. Valaisimessa on matala häikäisyarvo (UGR < 19) ja laaja valonjako, ja sen avauskulma on 70 astetta. Valaisinsarjasta löytyvät DALI-, Casambija SylSmart Connected -mallit. Valaisimen pitkä elinikä (120 000 h) takaa huoltovapaan valaistusratkaisun. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 sylvania.fi LIGHTNETIN LAADUKAS JA AJATON VALAISINUUTUUS Pyöreät Basic Déco -valaisimet ovat energiatehokkaita ( jopa 151 lm/W ) yleisvalaisimia, jotka soveltuvat hyvin yleisiin ja toimistotiloihin. Valaisimissa on rungosta ulkoneva koristekehys, ajaton ja elegantti muotoilu sekä jatkuvaspektrinen valontuotto. Värivaihtoehdot ovat valkoinen, hopea, grafiitti, musta, kulta, kupari tai haluttu RAL-väri. Basic Déco -valaisimet voidaan asentaa kattoon tai seinään pintatai uppoasennuksena. Saatavana ovat myös vaijeriripustus-, tankoripustus-, virtakiskoja lattiamallit. Pinta-, tankoripustusja kiskoasenteisia valaisimia saa myös suunnattavina, niissä on 345 asteen kiertoja 90 asteen kallistusominaisuus. Valaisimista on saatavana useita halkaisijakokoja välillä 300–2 000 mm. Häikäisysuojana on opaali tai mikroprisma. Valaisimiin saa myös epäsuoran valokomponentin. Valonohjausvaihtoehdot ovat On/Off, DALI (DT6 tai DT8), TouchDim tai Casambi. Valaisimien kaikki komponentit ovat vaihdettavissa. Lisätietoja: KT Interior Oy ktinterior.fi
• 56 VALO 2/2023 UUDISTETTU SPORT-URHEILUTILAVALAISIN Teräsrunkoinen Sport on laadukkaista materiaaleista valmistettu uusi urheilutilavalaisinsarja. Perinteisen urheilutilavalaisimen pallosuojaritilä on korvattu kirkkaalla polykarbonaattikuvulla, jonka ansiosta valo jakautuu erittäin tasaisesti valaistavalle alueelle. Valaisimessa on vakiona 60 asteen linssit. Valaisimen ulosvedettävä kytkentärima ja integroidut pinta-asennuskannakkeet tekevät asentamisesta erittäin helppoa. Laadukas kupumateriaali ja vahva teräsrunko ottavat kaikista suunnista tulevat iskut turvallisesti vastaan. Sport on pallosuojatestattu VDE 0710-13 -standardin edellyttämällä tavalla. Räätälöidyt valovirtapaketit ovat saatavana projektikohtaisesti tarpeen mukaan. Erikseen tilattuna valaisinta on saatavilla läpijohdotettuna ja erilaisilla linssivaihtoehdoilla sekä RAL-Classic-sarjan runkoväreillä. Sport-valaisimet on suunniteltu ja valmistettu Airamin Lahden tehtaalla. Tuotteelle on myönnetty Avainlippu-merkki. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi PÄIVITETTY CASAMBI BLUETOOTH -OHJAUSYKSIKKÖ ULKOKÄYTTÖÖN Ulkokäyttöön tarkoitetun langattoman Bluetoothmoduulin avulla rakennusten lähellä olevat ulkoalueet voidaan helposti integroida olemassa oleviin langattomiin Casambi-sisäverkkoihin, ilman ylimääräistä johdotustyötä. Ratkaisulle ihanteellisia käyttökohteita ovat pysäköintipaikat, sisäpihat, kulkutiet ja rakennuskompleksit. Tuotteeseen on päivitetty uusi pitkän kantaman Bluetooth-antenni, jolla kantama on nyt 150–300 metriä. Lisäksi Zhaga-istukkaan sopivaan moduuliin on integroitu hämäräkytkin, joka mahdollistaa monet automaattiset valaistustilanteet. Moduulin kanssa voidaan käyttää myös läsnäolosensoreita, joiden ohjausprofiilit on valmiiksi ohjelmoitu laitteeseen. Käyttöönotto tapahtuu helposti mobiililaitteen avulla. Lisätietoja: WLK Finland Oy 09 622 3856 wlk.eu FAUSTLIGHTIN HIENOSTUNEET MESSINKIVALAISIMET Tanskalainen faustlight valmistaa hienostuneita valaisimia messingistä. Valaisimien osat sorvataan täysmetallitangoista ja viimeistellään käsityönä faustlightin tehtaalla Tanskassa. Täysmetalliset valaisimet luovat tilaan viimeistellyn ja arvokkaan ilmeen. Saatavilla on laaja valikoima valaisimia eri väreissä ja malleissa. Lisätietoja: Teclux Oy 09 225 2410 teclux.fi REGGIANI OUTLINE 24V – UUSI MINIMALISTINEN KISKOJÄRJESTELMÄ Outline on Reggianin uusi poikkeuksellisen siro kiskojärjestelmä monipuolisilla mahdollisuuksilla. Useat asennustavat, muotoon taivutetut kulmapalat ja laaja valikoima valaisimia tarjoavat lukemattomia vaihtoehtoja valaistuksen suunnitteluun. Muotoon taivutetut kulmakappaleet ovat saatavilla kahdessa koossa (säde 300 / 500 mm). Vain 11 mm kapea kisko sopii ihanteellisesti minimalistisiin toteutuksiin ja rimakattoihin. Saatavilla on laaja valikoima upeita metallivärejä. Lisätietoja: Highlight Valaistus Oy 010 279 0840 highlight.fi EXENIAN INNOVATIIVINEN DARK-TUOTEPERHE Italialaisen Exenian uppoasennettavissa DARKvalaisimissa voidaan yhdistää halutunlainen runko, optiikka ja valon ominaisuudet yhdeksi, kohteen valaistusvaatimuksia vastaavaksi paketiksi. Räätälöitävissä olevat monipuoliset vaihtoehdot takaavat vaativimpaankin kohteeseen täydellisesti sopivan valaistusratkaisun. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 decolight.fi
• TEAM ? TREK ? TEO ? PIXEL ? VENGA ? Designer Manufacturer VENGA ? ZESTO ? VENGO ? VENGO ? BOLLARDS ECHO – TÄYDELLINEN PIENLOISTEPUTKIVALAISIMIEN KORVAAJA Hide-a-liten uusi Echo on laaja alasvaloperhe, josta löytyy useita eri kokovaihtoehtoja kaikkiin tarpeisiin. Sarja kattaa asennusaukkojen koot välillä 103–300 mm. Echo-valaisimien avulla voidaan helposti korvata vanhat pienloisteputkivalaisimet energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla. Echo on erinomainen yleisvalaisin julkisiin ympäristöihin, joissa tarvitaan runsaasti valoa. Käyttökohteita ovat esimerkiksi tilat suurella kattokorkeudella sekä käytävät ja liiketilat. Echo soveltuu saneerauskohteiden lisäksi yhtä lailla myös uudiskohteisiin. Valaisimessa on DIP-kytkimellä säädettävä värilämpötila (3 000 / 4 000 / 5 700 K). Echo Mja Echo L -versioissa myös valon määrää voidaan säätää DIP-kytkimellä. Valaisimet toimitetaan vaihehimmennettävällä liitäntälaitteella tai DALI-2-liitäntälaitteella varustettuina. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 hidealite.fi BEAM PRO -KOHDEVALAISIN Beam Pro on laadukas alumiinista valmistettu kohdevalaisin, jonka viimeistely on siisti ja huoliteltu. Pulverimaalatun rungon värivaihtoehdot ovat valkoinen RAL 9010 ja musta RAL 9005. Valaisimen siro ja ajaton muotokieli sopii moniin sisätilakohteisiin, kuten ravintoloihin, kahviloihin, kampaamoihin, pieniin myymälöihin tai asuntoihin. Valaisin asennetaan yksi(1-P) tai kolmivaihekiskoon (3-P) adapterin avulla. Beam Pro -valaisimen valonlähteen vaihto ja asennus on erityisen helppoa ulostyönnettävän lampunpitimen ansiosta. Tilan valaistukseen ja tunnelmaan voidaan vaikuttaa valitsemalla PAR16 GU10 -ledilamppuun haluttu värilämpötila, teho (maks. 7 W) ja avauskulma. Vaihtoehtoina ovat myös langattomasti ohjattavat SmartHome-älylamput. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 600 airam.fi
• 58 VALO 2/2023 PAVE – MONIPUOLINEN ULKOVALAISINPERHE Hide-a-liten uutuus Pave on täydellinen konseptivalaisinperhe, joka sisältää seinä-, pollarija pylväsvalaisimet kaikenlaisiin valaistuksiin ulkona. Pave Wall on tämän valaisinperheen seinävalaisin julkisivun valaistusta varten. Pave Post puolestaan löytää paikkansa suurien kiinteistöjen piha-alueilla ja runsaasti valoa vaativilla pysäköintialueilla. Pollarivalaisin Pave Pillar soveltuu erityisesti kulkureittien ja sisäänkäyntien valaistukseen. Kaikilla Pave-valaisinperheen valaisimilla on yhtenäinen muotokieli, ja jokaisesta valaisintyypistä löytyy useita erilaisia malleja. Valaisimet soveltuvat myös vaativiin ympäristöihin IP65ja IK10-luokituksen sekä kestävän jauhemaalauksen ansiosta. Pave-valaisinperheen valaisimissa on säädettävä valon määrä ja DIP-kytkimellä valittava värilämpötila. Helposti asennettavissa valaisimissa on vaihdettava ledi ja liitäntälaite. Vakiovärit ovat harmaa ja antrasiitti, mutta valaisimet voidaan myös räätälöidä erilaisiin valaistusprojekteihin sopiviksi. Saatavana on useita kestäviä RAL-värejä. Lisätietoja: Hide-a-lite 0207 499 499 hidealite.fi MOTUS LINE – SKANDINAAVISTA MUOTOILUA TYÖPISTEILLE Luxon Motus Line on tyylikäs ripustettava valaisin, joka on suunniteltu asennettavaksi työpisteelle suoraan käyttäjän yläpuolelle. Kuten muillakin Motus-valaisinperheen tuotteilla, myös Motus Line-valaisimella on skandinaavisen virtaviivainen muotokieli. Motus Linen runko on valettu yhdestä kappaleesta, jolloin saavutetaan yhtenäinen, täysin saumaton muoto. Korkea valotehokkuus yhdistettynä erinomaiseen häikäisysuojaukseen ja moitteettomaan valon tasaisuuteen ovat ominaisuuksia, joiden ansiosta valaisin täyttää vaativimmankin kohteen odotukset. Motus Line tekee työpistekohtaisen valotason säätämisen helpoksi. Kahdella infrapunatoimisella kosketuspainikkeella käyttäjä voi asettaa mieleisensä valotason erikseen sekä yläettä alavalolle. Valaisin on saatavilla kahdessa vakiovärissä, mustana ja valkoisena, sekä tilauksesta Luxon suositun värikonseptin väreissä. Lisätietoja: Glamox Oy glamox.com/fi SNEP MODE S YLEISVALAISTUKSEEN SNEP MODE S on keskikorkeisiin tiloihin suunniteltu vankka alumiinirunkoinen yleisvalaisin. Jämäkkä SNEP MODE S sopii mikroprismaattisen valonjakonsa ansiosta loistavasti yleisvalaistukseen 3–10 metrin korkeuteen esimerkiksi kauppaliikkeisiin ja teollisuustiloihin. Korkea IP65kotelointiluokka sekä laajat käyttölämpötilaja valotehoalueet mahdollistavat valaisimen asentamisen monenlaisiin kohteisiin. Valaisimesta on tarjolla kolme pituutta sekä useita kytkentäja kiinnitysvaihtoehtoja. SNEP MODE S -valaisimen kytkentäpääty tekee asentajan työstä helppoa ja nopeaa. Valaisin on saatavilla läpijohdotettuna kaapeleilla tai kytkentäpäädyillä, ja se tukee 5tai 7-napaista kytkentää. Tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset on minimoitu. Tämän takaavat valaisimen rungon kierrätysalumiini, tuotteen energiatehokkuus sekä nykyaikaiset, monipuoliset ohjaustavat. SNEP-tuotevalitsimen hiilijalanjälkilaskuri laskee tuotteen ilmastovaikutuksen reaaliajassa valittujen ominaisuuksien mukaisesti. Lisätietoja: Purso Oy 03 340 4111 purso.fi/valaistus GFA-VALAISINSARJA TOIMITILOJEN TARPEISIIN Uusi GFA-sarja ilmentää valaistusratkaisuissa energiatehokkuutta. Erinomainen valotehokkuus (jopa 185 lm/W) yhdessä 100 000 tunnin käyttöiän kanssa asettaa GFA-sarjan uudelle tasolle energiatehokkuuden ja pitkäikäisyyden suhteen. Alumiinirunkoinen GFA on looginen valinta varastoihin, tehtaisiin ja teollisuusrakennuksiin. Monipuolisuutensa ansiosta se sulautuu saumattomasti mihin tahansa toimintaympäristöön, tarjoten samalla erinomaista valaistusta, parantaen turvallisuutta ja tehostaen työn tuottavuutta. Valaisin sopii hyvin korkeisiin tiloihin. Valaisimet valmistetaan Helsingin Herttoniemessä. Lisätietoja: Greenlux Lighting Solutions Oy greenlux.com
• 59 VALO 2/2023 VALOTAPAHTUMIA 2024 valosto.com/tapahtumat TAMMIKUU 3.–7.1.2024 Helsinki Lux Helsinki luxhelsinki.fi 12.–28.1.2024 Ruka Polar Night Light Festival ruka.fi/en/events/polar-light-festival 14.–18.1.2024 Köln, Saksa imm cologne imm-cologne.com 16.–18.1.2024 Dubai, Arabiemiirikunnat Light + Intelligent Building Middle East light-middle-east.ae.messefrankfurt.com 25.–28.1.2024 Vilna, Liettua Vilnius Light Festival lightfestival.lt/en 26.–28.1.2024 Vantaa Rakenna & Remontoi rrmessut.fi 30.1.–2.2.2024 Barcelona, Espanja ISE 2024 iseurope.org 31.1.2024 Zürich, Sveitsi Swiss Lighting Forum swiss-lighting-forum.ch HELMIKUU 1.–4.2.2024 Reykjavik, Islanti Winter Lights Festival reykjavik.is/en/winter-lights-festival 2.–4.2.2024 Tampere Asta asta.fi 3.2.2024 Valon päivä valosto.com 4.–6.2.2024 Herning, Tanska Formland formland.com 5.–11.2.2024 Tukholma, Ruotsi Stockholm Design Week stockholmdesignweek.com 6.–8.2.2024 Lontoo, Iso-Britannia Surface Design Show surfacedesignshow.com 6.–10.2.2024 Tukholma, Ruotsi Stockholm Furniture Fair stockholmfurniturefair.se 7.–9.2.2024 Jyväskylä Sähkö Valo Tele Av paviljonki.fi/messut/sahkomessut 9.–11.2.2024 Turku Turun Rakennusmessut turunmessukeskus.fi/tapahtuma/turun-rakennusmessut 14.–15.2.2024 Jyväskylä Talvitiepäivät tiepaivat.fi 24.–25.2.2024 Kuopio Rakenna ja Asu kuopionnayttely.fi MAALISKUU 3.–8.3.2024 Frankfurt, Saksa Light + Building light-building.messefrankfurt.com 5.–7.3.2024 Lontoo, Iso-Britannia Futurebuild futurebuild.co.uk 5.–8.3.2024 Wels, Itävalta World Sustainable Energy Days wsed.at 6.–8.3.2024 Jakarta, Indonesia INALIGHT inalight-exhibition.net 8.–10.3.2024 Lahti Raksa lahdenmessut.fi/tapahtumat/raksa 12.–15.3.2024 Tokio, Japani LIGHTING FAIR messe.nikkei.co.jp/en/lf 15.–17.3.2024 Jyväskylä Jyväskylän Rakennusmessut jklrakennusmessut.fi 19.–20.3.2024 New York, Yhdysvallat LEDucation leducation.org 19.–22.3.2024 Frankfurt, Saksa Prolight + Sound pls.messefrankfurt.com 21.–24.3.2024 Helsinki Kevätmessut kevatmessut.messukeskus.com 23.–24.3.2024 Ylivieska Kotona Ylivieska rohkievents.fi HUHTIKUU 5.–7.4.2024 Seinäjoki Pytinki pytinki.fi/pytinki 6.–9.4.2024 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) hktdc.com/event/hklightingfairse/en 12.–14.4.2024 Oulu Rakentaja 2024 Oulu pohjois-suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja-2024-oulu 12.–14.4.2024 Turku Turun Kevät turunmessukeskus.fi/tapahtuma/turun-kevat 16.–18.4.2024 Dubai, Arabiemiirikunnat Middle East Energy middleeast-energy.com 20.–21.4.2024 Joensuu Kotona Joensuu rohkievents.fi 24.–26.4.2024 Montpellier, Ranska LUCI Annual General Meeting luciassociation.org 26.–28.4.2024 Lahti Pihapiiri lahdenmessut.fi/tapahtumat/pihapiiri 27.–28.4.2024 Rovaniemi Rakentaja 2024 Rovaniemi pohjois-suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja-2024-rovaniemi TOUKOKUU 9.–11.5.2024 Mumbai, Intia LED Expo Mumbai led-expo-mumbai.in.messefrankfurt.com 16.5.2024 International Day of Light lightday.org 22.–23.5.2024 Göteborg, Ruotsi Update by Elfack en.update.elfack.com 23.–26.5.2024 Guangzhou, Kiina Prolight + Sound Guangzhou prolight-sound-guangzhou.hk.messefrankfurt.com 24.5.–15.6.2024 Sydney, Australia Vivid Sydney vividsydney.com SVS:n kursseja 2024 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijat