• 2/2024 Ulkovalaistuksen tilannekuvatyökalu Näsin puistosillan HILLITTY VALO JA HÄMÄRYYS Kolmen aikakauden valaistusta Lahden kaupungintalossa
• Suomen mielenkiintoisin valaistuksen ammattilaistapahtuma tulee taas. Oletko valmis inspiroitumaan? Kattilahalli, Helsinki 29.–30.1.2025 valo-on.fi Kutsuvierastapahtuma Tapahtuman mahdollistavat Yhteistyössä Hedengren yhtiö Tapahtuman tuotannosta vastaa Luovi Productions Oy.
• 3 VALO 2/2024 AJANKOHTAISTA 6 Viestikapulan vaihto Suomen Valoteknillisessä Seurassa PROJEKTIT 8 Kolmen aikakauden valaistusta Lahden kaupungintalossa 16 Hillitty valo ja hämäryys sulassa sovussa Näsin puistosillalla 30 10 × kirkkovalaistus KULTTUURI JA TIEDE 22 Uusi pimeä saapui Finlaysonin alueelle SUUNNITTELU 26 Ulkovalaistuksen tilannekuvatyökalu – sujuvampaa ylläpitoa ja tehokkaampaa investointien ohjausta 34 Välkyntä huonontaa valaistuksen laatua VAKIOPALSTAT 5 Valokeilassa 38 Valonvälähdyksiä 42 Projektiuutisia 46 Tuoteuutisia 8 16 6 2 /2 02 4 22
• PARANNETUT OMINAISUUDET, LUOTETTAVA SUORITUSKYKY: SYVÄSÄTEILIJÖIDEN UUSI SUKUPOLVI LEDVANCE.FI HIGH BAY GEN 5 Lue lisää! www.ledvance.? LUOTETTAVA DESIGN, ENSILUOKKAINEN SUORITUSKYKY VALOVOIMAINEN, ENERGIATEHOKAS VALAISTUSRATKAISU HAASTAVIIN TEOLLISUUDEN KOHTEISIIN Uusi standardi jopa 18 metriä korkeisiin teollisuuden käyttökohteisiin, joissa tarvitaan valovoimaista valaistusta: HIGH BAY GEN 5 –valikoima on erittäin energiatehokas sekä luotettava ja IP66ja IK10-luokitukset tekee niistä soveltuvia vaativiin ympäristöihin. MULTI LUMEN-ominaisuuden avulla valovirta voidaan valita valaisimesta sopivaksi asennettaessa tarpeeseen sopivaksi. ON/OFF –malleissa on mahdollisuus 10V himmennykseen ja DALI-2 –mallit tuovat entistä enemmän monikäyttöisyyttä ja niissä on turvavalaisinvalmius keskusakustolliseen turvavalaistusjärjestelmään. Valaisimeen saatavilla olevat lisätarvikkeet, kuten alumiiniheijastin, kirkas heijastin ja kiinnityssanka, lisäävät valaisimien monikäyttöisyyttä projekteihin entisestään. HIGH BAY GEN 5 on helppo asentaa ja sillemyönnetään viiden vuoden takuu. Luotettavat ON/OFF ja DALI-2 -mallit IP66 ja IK10-luokituksin 100 000 h KÄYTTÖIKÄ Jopa 181 lm/W VALOTEHOKKUUS
• 5 VALO 2/2024 Tievalaistuksessa tilanne on toinen. Siellä suunnittelu perustuu tienpinnan luminanssi­ arvoihin. Havaitsijalle voidaan laskentaohjel­ massa antaa tarkka paikka laittamalla hänet autoon istumaan ajoradan kaistan keskelle. Tienpinnan heijastumisominaisuudet laskentaa varten saadaan antamalla pinnoitteelle stan­ dardista Suomeen valitut arvot. Jokainen on kuitenkin varmaan havainnut, että tien pinnoit­ teiden ominaisuudet vaihtelevat voimakkaasti riippuen esimerkiksi pinnoitteen kuluneisuu­ desta. Talvella myös lumi ja jää muuttavat pinnan heijastusominaisuuksia. Siksi laskennan tarkkuutta voi hyvällä syyllä epäillä. Tämä näkyy siinäkin, että valmiin asennuksen laaduntark­ kailu tehdään mittaamalla tienpinnan valaistus­ voimakkuuksia luminanssien sijasta. Ehkä las­ kennan tavoitteena onkin saada aikaan se, että keskimäärin näkyvyys on riittävän hyvä. Lisäksi kaikkia valaisintoimittajia kohdellaan samalla tavalla, ja he voivat suunnitella valaisimensa standardiolosuhteisiin, vaikka niitä todellisuu­ dessa tuskin mistään löytyy. Jotta valaistuksen tilaaja saisi jonkinlai­ sen käsityksen valaistuksen synnyttämästä luminanssijakaumasta, suunnittelija voi tehdä hänelle visualisoinnin valaistustoteutuksesta. Tämäkään ei kuitenkaan kuvaa todellista tilan­ netta. Esimerkiksi pahinta haittaa eli häikäisyä on vaikea havaita näyttöruudulla tai paperilla olevasta kuvasta. Vaikka valokuva ei täysin kerrokaan todel­ lista tilannetta, toivon että nautitte lehdes­ tämme laadukkaine kuvineen. Valoa talvikauteen! Tapio Kallasjoki, päätoimittaja VALOKEILASSA H eti aluksi täytyy todeta, että en itse pidä yllä olevasta otsikosta. Syynä on, että siinä rinnastetaan suureet ja yksiköt. Otsikko kuitenkin rimmaa paremmin kuin valaistusvoimakkuuksia vai luminansseja ja huomattavasti paremmin kuin lukseja vai kandeloita neliömetriä kohden. Kysehän on siitä, pitäisikö valaistus suunni­ tella valaistusvoimakkuuksien vai luminanssien perusteella. Jos mietitään, miltä lopputulos näyttää, niin vastaus on tietenkin luminanssien. Näköhavaintomme ympäristöstämme riippuu vain siitä valosta, joka heijastuu pinnoista tai lähtee suoraan valonlähteestä meitä kohden. Valon määrä projektiopinta­alaa kohden eli luminanssi ja valon spektri eli väri kertovat, miltä tila näyttää. Sisävalaistusta suunnitellaan kuitenkin valaistusvoimakkuuksien perusteella. Myös standardeissa annetaan minimiarvot työalu­ een ja huonepintojen valaistusvoimakkuuk­ sille. Syy tähän on hyvin yksinkertainen. Lumi­ nanssien käyttämistä pidetään liian vaikeana. Heijastavan pinnan luminanssi riippuu pinnan heijastus ominaisuuksista eli siitä, mikä on pinnan heijastuskerroin ja millä tavoin pinta heijastaa valoa. Jotta standardeissa annetut minimi valaistusvoimakkuudet kuitenkin joh­ taisivat riittävän valoisaan tilavaikutelmaan, huonepintojen heijastuskertoimille annetaan riittävän suuret minimiarvot, eli käytännössä pintojen on oltava hyvin vaaleita. Jos pinta on täysin hajaheijastava eli mattapintainen, lumi­ nanssi on vakio, katsoipa sitä mistä suunnasta tahansa. Silloin havaitsijan paikalla ei ole väliä. Usein pinnat ovat kuitenkin sekaheijastavia, jolloin niissä on hajaheijastusta voimakkaampi suuntaheijastunut komponentti. Pinta siis kiil­ tää, ja luminanssi vaihtelee riippuen havaitsijan paikasta ja katsesuunnasta. Epävarmuutta suun­ nittelijalle aiheuttaa myös se, että pinnan väritys saattaa hankkeen toteutusvaiheessa ja varsinkin rakennuksen elinkaaren aikana muuttua. LUKSEJA VAI LUMINANSSEJA? Kannen kuva: Annukka Larsen VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö­ ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkö laitosten sekä Väyläviraston ja ELY­ keskuksien valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa valosto.com sekä Lehtiluukku­sovelluksella (iPad, iPhone, Android). Julkaisija: Suomen Valoteknillinen Seura ry valosto.com Päätoimittaja: Tapio Kallasjoki tapio@kallasjoki.fi Toimitussihteeri: Tiia­Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: Suomen Valoteknillinen Seura ry PL 102 00101 Helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: Tapio Kallasjoki (pj.), Aleksanteri Ekrias, Heikki Härkönen, Pia Rantanen Lars Räihä, Markku Varsila, Mika Vehmas Ulkoasu: Petri Vuorio, Eteinen Visual Design Painopaikka: PunaMusta Oy ISSN 1237­3907
• 6 VALO 2/2024 VIESTIKAPULAN VAIHTO SUOMEN VALOTEKNILLISESSÄ SEURASSA Seuran toimitusjohtajan pestiä pitkään ja aktiivisella otteella hoitanut Heikki Härkönen jää eläkkeelle vuoden 2025 alkupuolella. Uutena toimitusjohtajana aloittaa valosta ja valaistuksesta inspiroituva Elisa Hillgen. Teksti: Marjukka Puolakka H eikki Härkönen aloitti Suomen Valoteknillisen Seuran (SVS) toimi­ tusjohtajana vuonna 2006, jolloin valaistusalalle teki tuloaan uusi valonlähde – ledi. Valaistusmarkki­ noille tuli uusia toimijoita, ja markkinapuheissa luvattiin suuria. Pihaan saattoi ajaa ledi­cowboy, joka kertoi pelastavansa kylän 90 prosentin energiansäästöillä. – Tieto ledeistä oli hajanaista ja standardit vasta kehittymässä. Kentällä oli paljon epätie­ toisuutta ja ihmettelyä sen suhteen, mikä tieto oli luotettavaa ja mikä ei. Seuraan perustettiin lediryhmä, jonka toiminnan ytimessä oli puo­ lueettoman leditiedon jakaminen. Yksi seuran tärkeistä tehtävistä on valaistusalan kehityk­ sen seuraaminen ja siihen liittyvän luotettavan tiedon välittäminen, Härkönen sanoo. Yksi keskeinen kanava tiedon jalkautta­ miseen on vuonna 2013 perustettu Valoaka­ temia, joka on Suomen Valoteknillisen Seuran ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteis­ työssä käynnistämä valaistuksen täydennys­ koulutus. Valoakatemia tarjoaa koulutuspäiviä, joilla perehdytään valaistuksen perusteisiin ja laskenta ohjelmiin. Myös eri aihealueisiin keskittyvät teemapäivät ovat olleet suosittuja. – Kurssit on suunnattu seuran jäsenille ja opiskelijoille, mutta ne ovat avoimia myös kaikille muille. Tiedonvälityksen ohella luento­ salissa ja sen ulkopuolella syntyy hyvää pöhinää ja vuorovaikutusta, kun mukana on yritysedus­ tajia, tilaajia, suunnittelijoita ja muita toimijoita. Mukana on vuosien mittaan ollut satoja osallis­ tujia, ja moni kursseille osallistunut opiskelija on valmistumisen jälkeen tullut valaistusalalle, Härkönen jatkaa. Seurassa on viime vuosina seurattu tiiviisti EU­lainsäädäntöä ja jalkautettu kentälle sen tuomia muutoksia. Härkösen toimitusjohtaja­ kaudella valaistusala on siirtynyt perinteisistä valonlähteistä ledeihin. – Sähkö­ ja elektroniikkalaitteiden sisältä­ miä vaarallisia aineita rajoittava RoHS­direktiivi poistaa markkinoilta myös loistelamput, mikä on alalle iso asia. Valaistuksen energiatehok­ kuudessa on otettu ledien myötä harppaus, ja uskon, että jatkossa valaistuksen ohjaustekno­ logiat kehittyvät vielä isosti, ja järjestelmien hinnat laskevat, Härkönen arvioi. UUSIA VERKOSTOJA LUOMAAN Tiedonvälityksen ohella Suomen Valoteknillinen Seura on nimensä mukaisesti myös seura, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatil­ liseen verkostoitumiseen ja alan toimijoihin tutustumiseen. Tämä oli yksi syy siihen, miksi Elisa Hillgen liittyi seuran henkilöjäseneksi vuonna 2008. Hän oli juuri ostanut kotikaupun­ gistaan Mikkelistä kivijalassa toimivan valaisin­ liikkeen, ja halu valaistusalan verkostojen luo­ miseen oli kova. K uv a: P e tr i Vu ori o Ku v a : Ko n t rasti a / Pi hl a L i ukk on en
• – Valaistus on aina kiehtonut minua ja jo pienestä asti olen rakennellut valaisimia. Sisus­ tusalan opintojen jälkeen haalin valaistustietoa eri kursseilta ja koulutuksista. Myös Valoakate­ mia tarjosi hyvää tietoa, ja läksin innolla mukaan seuran tilaisuuksiin ja messumatkoille, Hillgen kertoo. Viimeiset kahdeksan vuotta Hillgen on työskennellyt Jyväskylän kaupungin valaistus­ koordinaattorina. Kaupunkivalaistuksen kehit­ tämisen ohella työhön on mahtunut julkisen valotaiteen projekteja. Kansainvälisiin verkos­ toihin hän on päässyt mukaan, kun Jyväskylä toimi neljän vuoden ajan kansainvälisen valon kaupunkien LUCI­verkoston puheenjohtajana. Viime vuosina Hillgen on toiminut SVS:n Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2019 seura palkitsi hänet Valoisa persoona ­tunnustuksella. Seuran toimitusjohtajan paikkaa hakies­ saan Hillgen totesi olevansa valaistusalalla melko lailla monen suunnan risteyskohdassa. – Olen saanut olla tekemisissä sisustuksen, kuluttajavalaisimien ja kaupunkivalaistuksen parissa. Olen ollut pitkään Suomen valotaiteen seuran hallituksessa ja tehnyt myös omia taide­ projekteja. Myös tekninen osaaminen kiinnos­ taa minua, sillä tekniikan ymmärtäminen on kaiken tekemisen ytimessä. Näkisin, että omat verkostoni ovat aika hyvin moneen suuntaan tasapuolisesti levällään, hän toteaa. AVAUKSIA OPPILAITOSTEN SUUNTAAN Yksi valaistusalan haasteista Suomessa on, että oppilaitosten tarjoama valaistusalan koulutus on suhteellisen vähäistä. – Seuralla on suunnitteilla keskustelutilai­ suus, jossa tuodaan esille eri oppilaitosten tarjoamia opinto­ohjelmia, kursseja ja niiden sisältöjä. Yhtenä tavoitteena on tuoda oppilai­ toksia tutuiksi yrityksille ja edesauttaa oppilai­ tosten ja yritysten välistä yhteistyötä esimerkiksi opinnäytetöiden parissa, Härkönen toteaa. – Suomessa on paljon hyvää valaistusosaa­ mista, mutta ihmiset tulevat alalle eri taustoista, kuten sisustus, sähkösuunnittelu, arkkitehtuuri ja teatteri. Meiltä puuttuu valaistuksen ammatilli­ nen koulutus. Tähän pitäisi reagoida ja pohtia pysyvän valaistuskoulutuksen perustamista Suomeen, Hillgen tuumii. Oppilaitosyhteistyö kiinnostaa Hillgeniä myös seuran tulevana toimitusjohtajana. Mie­ lessä on jo ajatuksia vierailuista oppilaitoksiin. – Alalle tarvitaan uusia osaajia, ja olisi hienoa päästä vinkkaamaan esimerkiksi sähkö­ ja automaatiotekniikan opiskelijoille, että valais­ tus voi olla se teidän juttu. Samalla voisi hou­ kutella opiskelijoita seuran jäseniksi ja sen toiminnan pariin, Hillgen kertoo. Myös Härkönen kannustaa nuoria osaajia valaistusalan pariin. – Poikkitieteellinen valaistusala tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja moninaisia työteh­ täviä esimerkiksi suunnittelun, myynnin, tuote­ kehityksen, tutkimuksen, testauksen ja hallinnon parissa. Valon avulla syntyy näkyvää jälkeä. Alalla on myös hyvähenkistä porukkaa ja muka­ via ihmisiä, hän toteaa. Hillgen odottaa innolla uutta työtään ja myöntää laittaneensa jo ideoita ylös tulevaa varten. – Heikki on tehnyt hyvää työtä, ja on ilo jatkaa sitä todella aktiivisen seuran johdossa. Valo on iloinen ja positiivinen asia, josta riittää loputtomiin ammennettavaa. En ole katunut omia vuosiani valaistusalalla hetkeäkään. Nyt kun pääsen levittämään valon ilosanomaa täl­ laisesta toimesta käsin, niin onhan se hieno paikka, Hillgen iloitsee.
• 8 VALO 2/2024 KOLMEN AIKAKAUDEN VALAISTUSTA LAHDEN KAUPUNGINTALOSSA Teksti: Tapio Kallasjoki Kuvat: Tuomas Uusheimo
• 9 VALO 2/2024 Lahden kaupungintalo peruskorjattiin mittavasti vastaamaan nykypäivän tarpeita. Sisävalaistuksen uudistuksessa säilytettiin ansiokkaasti vanhaa ja tehtiin rohkeasti uutta. Entisöidyissä valaisimissa hehkuu nyt moderni leditekniikka. Uudesta katetusta sisäpihasta on muodostunut rakennuksen sydän ja kaupunkilaisille monipuolinen tapahtumatila. A rkkitehti Eliel Saarisen suunnit­ telema kaupungintalo valmistui vuonna 1912. Lahti oli saanut kaupunkioikeudet vuonna 1905, ja uuden kaupungin hajallaan olevat palvelut päätettiin yhdistää samaan rakennukseen. Niinpä Saarisen kohteesta tulikin monitoimitalo, jossa olivat kaupungin hallintoon liittyvät toiminnot sekä kirjasto, poliisitoimi ja palokunta. Vuonna 1934 taloon rakennettiin kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suun­ nittelema lisäosa, jolloin avoimesta pihasta muodostui sisäpiha. Kaupungintalo on vuosien varrella koh­ dannut sotia ja onnettomuuksia, joiden takia rakennusta on jouduttu aika ajoin korjaamaan. Vuoden 1918 taisteluissa rakennuksen torni vaurioitui tykistön tulituksessa. Talvisodan pommitukset ja vuonna 1981 ullakon tuhon­ nut tulipalo aiheuttivat rakennukseen suuria vaurioita. Rakennusta on myös peruskorjattu ja käyttöön on otettu uusia tiloja. Ullakkokerrok­ seen rakennettiin 1950­luvulla uusia toimisto­ huoneita arkkitehti Irma Kolsin suunnitelmien pohjalta. Vuonna 1985 valmistui arkki tehti Satu Päivärinteen suunnittelema suuri perus korjaus, jossa valaistuksen ja sisustuksen kannalta mielen kiintoisia olivat sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen suunnittelemat kalustus koko­ naisuudet. Viimeisin peruskorjaus valmistui syksyllä 2023. TOTEUTUS ALLIANSSIHANKKEENA KORONAPANDEMIAN AIKANA Vuosina 2020–2023 tehty peruskorjaus toteu­ tettiin allianssihankkeena. Ennen varsinaista suunnitteluvaihetta laadittiin perusteellinen hankesuunnitelma, joka määritteli selkeästi tilaajan toiveet ja tavoitteet. Allianssihanketta varten kohteeseen oli varattu yhteistyötila – big room. Ensimmäisen kokouksen jälkeen korona­ pandemia muutti tilanteen ja kaikki osapuolet joutuivat opiskelemaan, kuinka allianssihanketta hoidetaan etätyöskentelynä. Tämä sujui kuiten­ kin opetteluvaiheen jälkeen yllättävän hyvin, vaikka siihen kuluikin ylimääräistä aikaa. Suun­ nittelijoita harmitti kuitenkin, kun rakennusta ei päässyt niin helposti paikan päälle tutkimaan. RAKENNUSPERINNÖN VAALIMINEN Lahden kaupungintalo on osa Mariankadun seremonia­akseliksi kutsuttua rakennuskoko­ naisuutta, joka on listattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäris­ töjen luetteloon. Kaupungintalon ja arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Ristinkirkon tornit katselevat toisiaan kadun päistä kauppatorin yli. Kaupungintalon suojeluperusteet määriteltiin jo projektin alkuvaiheessa, ja Hämeen ELY­ keskuksen lokakuussa 2024 tekemällä päätök­ sellä kaupungintalon rakennus ja sitä ympäröivä puisto on suojeltu rakennusperintölailla. Korjausten ja muutostöiden myötä raken­ nukseen oli ennen viimeisintä peruskorjausta muodostunut monta historiallista kerrostumaa. Saarisen suunnittelemat aula­ ja kokoustilat sekä Nurmesniemen suunnittelemat sisustus­ kokonaisuudet olivat säilyneet hyvin alkupe­ räisessä muodossaan, mukaan lukien tiloissa käytetyt valaisimet. Nämä tilat haluttiin uudistaa alkuperäisiä toteutuksia vaalien. Valonlähteissä on viime vuosina siirrytty leditekniikkaan, ja lähes kaikki perinteiset valonlähteet ovat joko poistuneet tai poistu­ massa markkinoilta. Myös valaistuksen säätö­ YLINNÄ Lahden kaupungintalon viimeisin peruskorjaus valmistui sopivasti rakennuksen suunnitelleen arkkitehti Eliel Saarisen syntymän 150­vuotisjuhliin. Näyttävää tornia käytettiin aikoinaan talossa toimineen palokunnan letkujen kuivaukseen. YLLÄ Vanhoissa valaisimissa olevat ledivalonlähteet tuovat tasapainoisesti esiin rakennuksen värimaailman. VIEREINEN SIVU Sisäpihan patinoidun kuparikaton epä­ suora valaistus sekä kattoon upotetuilla kapeakeilaisilla pienillä valaisimilla toteutettu suora valaistus yhdessä vaalean lattiapinnan kanssa luovat häikäisemättömän ja tasapainoisen valaistusratkaisun. Reunoilla olevat valokat­ teet tuovat tilaan päivänvaloa ja valaisevat seinäpintoja, joihin ei tarvinnut tehdä suuria muutoksia.
• 10 VALO 2/2024 ja ohjaustavat ovat kehittyneet vastaamaan uusia valonlähteitä. Siksi kaupungintalon vanhat valaisimet jouduttiin uudistamaan ja kunnosta­ maan ennen uusiokäyttöä. TILOISSA PALJON ERI VALAISINPOSITIOITA Suunnittelun alkuvaiheessa tehtiin valaistus­ katselmus, jossa kartoitettiin kaikki entisöitävät valaisimet. Kohteessa uudistettiin sekä alku­ peräiset Saarisen suunnittelemat valaisimet että säilytettäviksi valittujen Nurmesniemen suunnittelemien tilakokonaisuuksien valaisimet. Kaikkiaan valaisimia uudistettiin yli 300 kpl, ja erilaisia valaisintyyppejä oli 26 kpl. Monia valaisinmalleja oli vain muutama kappale, mikä luonnollisesti lisäsi uudistamiseen liittyvää suun­ nittelutyötä. Lähes kaikissa entisöitävien tilojen valai­ simissa valonlähde oli kierrekantainen. Uudis­ tettavissa valaisimissa päätettiin pääsääntöisesti käyttää korvaavia ledivalonlähteitä. Ohjaus­ järjestelmäksi valittiin DALI. Vanhoja pintoja ei haluttu rikkoa, joten uusien ohjauskaape­ leiden asentaminen olisi ollut hankalaa. Siksi ohjaus toteutettiin ryhmäkohtaisesti suoraan vaihejännitettä säätämällä. Käytäviin asennettiin myös paikallisia tunnistimia, joiden avulla valoja voidaan käyttää himmennettyinä ja lopuksi sammuttaa, jos tilassa ei liikuta. Entisöitävien tilojen valaistusvoimakkuus ei kaikilta osin vastannut nykyisten standardien vaatimuksia, ja tilat näyttivät ennen korjausta silmämääräisestikin arvioituina hämäriltä. Tilat ja valaisimien ulkonäkö haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisimman alkuperäisen kaltaisina, joten tiloihin ei haluttu asentaa uusia valaisimia, ellei muualta löytynyt tilaan lisää vastaavia vanhoja valaisimia. Niinpä valaistusvoimakkuutta voitiin kasvattaa yleensä vain valonlähteiden valo­ virtaa suurentamalla. Uudistettujen valaisimien häikäisevyyttä tarkasteltiin silmämääräisesti sekä työpajalla että kohteessa. Koeasennus­ ten järjestäminen oli hankalaa koronatilanteen takia. Valaisimia jouduttiin arvioimaan jopa nettipalavereissa, mikä tietenkin oli haastavaa, ja suunnittelijat joutuivat luottamaan entisöijän osaamiseen. Vaikka Saarisen ja Nurmesniemen suun­ nittelemien tilojen valaisimissa alun perin käytetyillä hehkulampuilla oli lämmin valon väri, entisöitäviin tiloihin valittiin 4 000 kelvinin värisävy, joka on sama kuin toimistotiloissa käytetyissä valaisimissa. Neutraali valon väri ei muuta kattopintoja keltaisiksi ja antaa tiloihin raikkaan ja valoisan vaikutelman. VALTUUSTOSALISSA ASTUTAAN SAARISEN AIKAAN Keskeisiä entisöitäviä Saarisen suunnittelemia tiloja olivat aulat, käytävät, portaikot ja valtuus­ tosali. Tilojen valaisimissa häikäisysuojana on joko himmennetty lasi tai opaalilasi. Valaisimien koko on melko pieni, joten valonlähteen valovir­ taa ei voitu oleellisesti kasvattaa ilman liiallista häikäisyä. Varsinkin porraskäytävien pienissä ovaalin muotoisissa valaisimissa sisätila on hyvin ahdas. Saarisen aikaan niissä oli käytetty kahta E14­kantaista hehkulamppua, mutta 1980­luvun peruskorjauksessa tilalle oli vaihdettu pistokan­ tainen loistelamppu. Entisöinnissä valaisimiin palautettiin alkuperäinen rakenne, jossa käy­ tettiin korvaavia ledilamppuja. Valtuustosalissa on suuret kattokruunut, jotka antavat sekä suoraa että epäsuoraa valoa. Valaisimien määrää on aikojen saatossa lisätty kahdella valaisimella, jotka on valmistettu erit­ täin taidokkaasti. Käytännössä uusia valaisimia on mahdoton erottaa vanhoista silmämääräi­ sesti. Epäsuoraa valoa antavien loistelamp­ pujen tilalle vaihdettiin E27­messinkikannat ja korvaavat ledilamput. Käytävätiloissa ja portaikoissa on ovaa­ lin ja ympyrän muotoisten seinävalaisimien lisäksi myös näyttäviä kettingeillä ripustettuja messinkisiä valaisimia ja pieniä kuution muo­ toisia katto valaisimia. Vuoden 1981 tulipalon yhteydessä viisi näistä valaisimista joutui hako­ teille. Viime vuonna ne yllättäen ilmestyivät YLINNÄ Valtuustosali on Eliel Saarisen suunnittelema kokonaisvaltainen taideteos kalusteineen ja valaisimineen. Suoraa ja epäsuoraa valoa antavat valaisimet korostavat tilan arvokkuutta. YLLÄ Saarisen suunnittelemat riippuvalaisimet tuovat esiin taiteilija Pentti Melasen tekemän seinämaalauksen, jonka Suomen Kulttuurirahasto antoi 50­vuotislahjaksi Lahden kaupungille. VIEREINEN SIVU Pääportaikkoa valaistaan katto­ ja seinä­ valaisimilla, joiden hajottavat häikäisysuojat levittävät valon kauniisti huonepinnoille ja tuovat näkyviin tilassa olevan hienostuneen ornamentiikan. Neutraalin valkea valo antaa tilaan raikkaan vaikutelman.
• 11 VALO 2/2024
• 12 VALO 2/2024 huutokauppaan. On tietysti sääli, että valaisimet eivät palanneet alkuperäiseen kohteeseensa. Valaisimien messinkiosat olivat hyvässä kunnossa johtuen todennäköisesti laadukkaasta materiaalista, joten niitä ei jouduttu erityisesti kiillottamaan. Jos valaisinta jouduttiin kunnosta­ maan tai tekemään siihen esimerkiksi juotoksia, korjaukset patinoitiin alkuperäistä vastaaviksi. NURMESNIEMEN TILOISSA PALJON HAJAVALOA Nurmesniemen entisöidyistä sisustuskokonai­ suuksista näyttävin on kaupunginhallituksen sali. Siinä käytetyt valaisimet ovat suurikokoi­ sia. Valaisimissa on akryylimuovista valmistetut hajottavat häikäisysuojat, joten niistä tulee tilaan paljon hajavaloa, ja häikäisyn välttäminen on helppoa. Saliin kuitenkin lisättiin samanlaisia valaisimia muista tiloista riittävän valaistus­ voimakkuuden aikaansaamiseksi. Hajavaloa moniin tiloihin lisäävät myös Nurmesniemen käyttämät lukuisat siirrettävät lattiavalaisimet. Peruskorjausten yhteydessä upotetut pienet syväsäteilijät eli ns. downlight­valaisimet korvataan usein uusilla. Kaupungintalon hissi­ auloissa olevissa 1980­luvun alun downlight­ valaisimissa oli kuitenkin erityisen näyttävät messinkiosat, joten valaisimia ei vaihdettu uusiin, vaan ne kunnostettiin. Nurmesniemen suunnittelema toimisto­ valaistus oli toteutettu perinteisillä loisteputki­ valaisimilla. Kestävän kehityksen hengessä myös näiden uudistamista harkittiin. Siitä kuitenkin luovuttiin, kun toimistotiloja muo­ kattiin aiempaa avoimemmiksi ja kalustusta nykyaikaistettiin. Toimistovalaistus toteutet­ tiin uusilla ripustetuilla ledivalaisimilla, joiden väritykseen tuli kuitenkin häivähdys messingin väriä muistona Nurmesniemen valaisimissa olleista ritilöistä. Toimistotiloissa valaisimet ovat pitkänomaisia, ja pienissä neuvottelu­ ja ryhmätyötiloissa käytetään ”nykyajan kattokruu­ nua” eli kookasta renkaan muotoista valaisinta. Molemmissa valaisinmalleissa on sama profiili­ muoto. Vaikka standardien valaistusvoimak­ kuudet eivät välttämättä kaikissa entisöidyissä tiloissa täyty, tiloissa, joissa työskennellään jatkuvasti, standardin vaatimuksista ei tingitty. SISÄPIHALLE UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA Tilaajan toiveena oli jo kauan ollut avata raken­ nusta paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Rakennuksessa olevan sisäpihan kattaminen antoi tähän mahdollisuuden. Kattamiseen YLINNÄ Kaupunginhallituksen salissa Antti Nurmesniemen suunnittelemaa sisustusta täydennettiin lisäämällä vastaa­ via valaisimia talon muista tiloista. Nykyaikaisen ilmastointi­ tekniikan tilavaatimukset näkyvät raskaina alaslaskettuina kattoina. YLLÄ Toimistotiloissa on uusi moderni ledivalaistus, joka täyttää työpaikoille annetut valaistussuositukset. Vanhojen valaisimien messinkiosat antoivat värin uusille valaisimille. OIKEALLA Toimistohuoneita avattiin lasiseinillä käytäviin. Karmien väritys yhdistää tilat Saarisen suunnittelemiin entisöityihin tiloihin.
• 13 VALO 2/2024 VALAISIMIEN UUDISTAMINEN VAATII KÄSITYÖTAITOA JA OSAAMISTA V alaisimien uudistamisessa on lähinnä kaksi tapaa. Jos valaisimessa on alun perin ollut esimerkiksi kierrekantainen hehkulamppu tai pistokantainen halogeeni­ tai loistelamppu, on mahdollista käyttää korvaavaa ledilamppua. Toinen vaihtoehto on vaihtaa vanhan valonlähteen tilalle ledimoduuli. Tällöin valaisimeen joudutaan lisäämään myös virta­ lähde (LED driver), joka muuttaa verkosta tule­ van vaihtovirran ledille sopivaksi tasavirraksi. Virtalähteellekin täytyy silloin löytyä paikka valaisimesta. Joskus vanha valaisin saattaa olla myös niin isokokoinen, että sen sisään mahtuu kokonainen uusi ledivalaisin. Myös loisteputkivalaisimet voidaan uudistaa vaihta­ malla vanhan loisteputken tilalle ledivaloputki tai rakentamalla valaisin sisäosiltaan uudeksi ledivalaisimeksi. VALAISIMIEN VALOVIRTA JA HÄIKÄISY Valaisimia uudistettaessa on mahdollista muut­ taa valaisimen valovirtaa. Usein valon määrä ei täytä esimerkiksi nykyisiä suosituksia tai standardeissa annettuja minimiarvoja. Tällöin valon määrää voidaan lisätä suurentamalla valaisimessa olevan valonlähteen valovirtaa. Tämä onnistuu korvaavalla valonlähteelläkin osittain, jos kyseisen valonlähteen valikoimassa on eritehoisia malleja. Valonlähteen valovirran kasvattamisessa on kuitenkin omat riskinsä, koska entistä suurempi valaisimen tuottama valovirta lisää myös valaisimesta syntyvää häi­ käisyä. Tilan valaistusvoimakkuutta voidaan nostaa myös asentamalla tilaan uusia valaisimia tai lisäämällä valonlähteitä olemassa oleviin valaisimiin. Uudistetun valaisimen ulkonäköä ja häi­ käisyominaisuuksia on syytä tarkastella ainakin silmämääräisesti sekä työpajalla että mielellään myös kohteessa tehtävässä koeasennuksessa. Kohteessa tehtävä kokeilu on tärkeää, koska siellä valaisin on oikeassa ympäristössään, ja sitä tarkastellaan oikeista katselukulmista. Jos tilassa, jossa normaalisti on monta valaisinta, tarkastellaan vain yhtä valaisinta, silmien sopeu­ tumisluminanssitaso on lopullista tilannetta matalampi. Kun kaikki valaisimet on asennettu, tilanne paranee häikäisyn kannalta koeasennuk­ seen verrattuna. VÄRILÄMPÖTILAN VALINTA Värilämpötilan vaihtaminen valaisimien uudista­ misen yhteydessä on myös mahdollista. Nykyi­ sin varsinkin työtiloissa suositaan perinteisten lämpimien sävyjen sijasta neutraalia noin 4 000 kelvinin valoa. Hehkulampun värilämpötila on 2 700 kelviniä, ja usein se korvataan 3 000 kelvinin valonlähteellä, kun halutaan säilyt­ tää valon värisävy lämpimänä. Peruskorjaus­ kohteessa voidaankin tilan luonteen mukaan käyttää eri värisävyjä. Samassa tilassa ei kui­ tenkaan mielellään ilman erityistä syytä käytetä eri värisävyjä, koska ne tekevät tilan sekavan näköiseksi, ja lämpimät värisävyt alkavat näyttää ”likaisilta” kylmempiin verrattuna. KIERRÄTETTÄVYYS Nykyisin valaistusalallakin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä, johon kuuluu kierrä­ tettävyys. Korvaavat ledilamput ovat luonnol­ lisesti kierrätettäviä, mutta myös ledimoduuli ja liitäntälaite voidaan rakentaa valaisimeen niin, että ne ovat tarvittaessa vaihdettavissa. Ohjeet vaihtoon saadaan valaisintoimittajan huolto­ kirjasta. Täytyy myös muistaa, että ledimoduu­ lien polttoikä on selvästi ledilamppuja pidempi, kun käytetään laadukkaita valaisinkomponent­ teja ja huolehditaan riittävästä jäähdytyksestä. Polttoikä kannattaa erityisesti ottaa huomioon, jos valaisin on paikassa, jossa lampun vaihto on hankalaa. Uudistustyön tehnyt yritys varmistaa, että lopputuote on turvallinen käyttää, ja antaa valaisimelle takuun, joten tilanne ei poikkea uuden valaisimen käytöstä. Messinkiosat hohtavat kauniisti Lahden kaupungintalon uudistetuissa vanhoissa valaisimissa. Kuvat: Christian Jakowleff
• 14 VALO 2/2024 Artikkelia varten haastateltiin seuraavia henkilöitä: projekti­ päällikkö Sari Honkanen, Lahden Tilakeskus; pääsuunnit­ telija, arkkitehti Aki Davidsson ja arkkitehti Jaana Tarkela, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy; valaistussuunnittelijat Kati Peippo ja Sanna Forsman, Granlund Oy; toimitusjoh­ taja Janne Ylönen, Fasetti Oy. LAHDEN KAUPUNGINTALON PERUSKORJAUS Tilaaja: Lahden Tilakeskus Suunnittelu: Allianssi Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Granlund Oy ja IdeaStructura Oy Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Kalusteiden ja valaisimien entisöinti: Fasetti Oy valokatteiden avulla. Ne tuovat tilaan päivän­ valoa, ja sadevedet saadaan johdetuksi hallitusti rakennuksesta. Katon alapinta on patinoitua ja kuvioitua perforoitua kuparia, joka liittää sen Saarisen käyttämiin kuparisiin pellityksiin ja ornamentteihin. Sisäpihalle ja sen yhteydessä olevaan ravintolaan pääsee uudesta esteettö­ mästä sisäänkäynnistä tornin alta. Tilan valaistus on toteutettu kattoon upo­ tetuilla tehokkailla, pienikokoisilla ja suuren häikäisysuojakulman omaavilla listavalaisimilla. Sivuseinille asennetut valonheittimet valaisevat kattopinnan. Ne tuovat katon kuvioinnin esiin ja antavat tilaan hajavaloa myös silloin, kun valokatteista ei tule päivänvaloa. Sisäpihan reunalla olevan tekniikkakuilun pintaan on sijoitettu taiteilija Kirsi Kaulasen Maa on voimaa ­taideteos. Sen valaistus on toteutettu sisäpihan vastakkaiselle puolelle seinään asennetuilla valonheittimillä, jotka valaisevat teoksen eri suunnista. Tämä johtuu osittain siitä, että teoksen edessä on yksi katon kannatinpilareista. Käyttämällä eri suunnista tulevissa valoissa eri värilämpötiloja teräksiseen pintaan saadaan lisää elävyyttä. Tilaajan mukaan uudelle katetulle sisä­ pihalle on löytynyt runsaasti käyttöä. Siitä on muodostunut rakennuksen sydän, mikä oli jo suunnitteluvaiheessa ajatuksena. Siellä järjeste­ tään päivittäin erilaisia kokouksia, koulutuksia, seminaareja, työpajoja, cocktailtilaisuuksia, vastaanottoja ja juhlia. Sisäpiha on monipuo­ listanut rakennuksen käyttöä merkittävästi ja sujuvoittanut kaupungintalon arkea, koska rakennuksesta löytyy nyt moniin tilaisuuksiin sopivan kokoinen tila, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan kauempaa. Tekniikkakuilun pintaan asennettu taiteilija Kirsi Kaulasen Maa on voimaa ­taideteos kuvaa kasvien juuria. Vastak­ kaiselle seinälle asennettujen valonheittimien ansiosta teoksen kiiltävästä teräksestä tehdyt muodot synnyttävät tilaan näyttävän valojen ja varjojen kudoksen. mietittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Tyypilli­ nen vaihtoehto olisi ollut tehdä tilaan valokate. Sen rakenteet olisivat kuitenkin vaatineet kajoa­ mista rakennuksen julkisivuun. Tilaan ei myös­ kään haluttu luoda ”ostoskeskusvaikutelmaa”. Ratkaisuksi valikoitui omien pilareiden varaan asennettu keskiosaltaan umpinainen katto, joka luo tilaan intiimin tunnelman. Valitulla ratkaisulla on useita etuja. Sen avulla hoidet­ tiin tilan akustointi, ja siihen voitiin integroida taloteknisten järjestelmien laitteita, kuten valai­ simia, paloilmaisimia, sprinklereitä ja esitys­ tekniikan liittymispisteitä. Umpikatto­osuus liittyy rakennuksen räystäslinjoihin kapeiden
• OPTIC TRACK XXS SKY SYKSYN UUTUUDET OVAT TÄÄLLÄ. Julkaisimme jokasyksyiseen tapaamme useita valaisinuutuuksia, joiden joukossa on kaikenlaista kiinnostavaa niin yksityisiin kuin julkisiin tiloihin. AI-teknologiaa hyödyntäviä kiskovalaisimia, tyylikkäitä ulkotilaratkaisuja sekä todella matalarakenteisia alasvaloja – tämän syksyn tuoteuutuudet tarjoavat kaikkea tätä ja vähän muutakin. Tutustu uutuuksiin hidealite.fi. SHARP WALL ASYM & SHARP POST ASYM THIN G2 VISION TRACK OPTIC TRACK XS
• 16 VALO 2/2024 Tampereella uudistettiin innovatiivisella otteella vanhaa, kun vuonna 1975 rakennettu Näsin sillan pohjoisosa maisemoitiin vehreäksi puistotilaksi. Valaistusta integroitiin sillan aaltoileviin pylväsriveihin ja puurakenteisiin. Myös hämärällä on sijansa puistosillan iltamaisemassa. Teksti: Marjukka Puolakka N äsin silloilla kulki aikanaan yksi Tampereen vilkasliikenteisim­ mistä autoteistä. Sillan pohjoinen osa vapautui virkistyskäyttöön, kun valtatie 12 siirtyi Rantatun­ neliin Santalahden ja Naistenlahden välillä. Kesällä 2023 käyttöön otettu puistosilta yhdistää toisiinsa uuden Ranta­Tampellan asuinalueen ja Särkänniemen ja on osa Näsi­ järven rannan ulkoilureittiä. Autojen käyttöön jäi vuonna 1997 valmistunut Näsin siltojen eteläinen osa, jolla kulkee myös pyörätie. – Vanhan autosillan muuttaminen puisto­ alueeksi oli Tampereen kaupungilta rohkea kierrätysteko ja ratkaisuna ainutlaatuinen. Silta sijaitsee maisemallisesti huikealla pai­ kalla Tammerkosken yläjuoksun ja Näsijärven yhtymäkohdassa. Näkymät avautuvat poh­ joiseen Näsijärven laajalle selälle ja etelään kaupungin arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, sanoo maisema­arkkitehti Elsi Lehto Maisema­ arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy:stä. Myös valaistus kunnioittaa laajaa maisema­ tilaa ja on tarkoituksella paikoin hämärä. Valais­ tuksella haluttiin mahdollistaa turvallinen liikku­ minen, mutta sen ei haluttu estävän näkymiä järvelle tai kaupunkiin päin. – Puistosillasta haluttiin tehdä mahdol­ lisimman lämmintunnelmainen paikka, jossa voi ilta­aikaan nauttia myös pimeydestä ja yötaivaasta. Silta on oleilun ja hitaan liikkumisen alue, jota ei haluttu tuoda liikaa valolla esiin, toteaa valaistussuunnittelija ja WSP Design Studion tiimipäällikkö Annukka Larsen. ORANSSIT VALAISINPYLVÄÄT Paikallisesta graniitista rakennettu aaltoileva istuskelumuuri jakaa 225 metriä pitkän puisto­ sillan pituussuunnassa siten, että muurin etelä­ puolelle jää oleskelun alue, ja sen vieressä kulkee mutkitteleva kävelyreitti. Sillan leveys on reilut 14 metriä, joten molemmille on hyvin tilaa. HILLITTY VALO JA HÄMÄRYYS SULASSA SOVUSSA NÄSIN PUISTOSILLALLA
• VALO 2/2024 17 Näsin puistosillan valaistuksessa rikottiin tarkoituksella puistovalaistuksen suunnittelunormeja valon määrän ja tasaisuuden suhteen. Harkittu hämäryys on osa sillan iltamaisemaa. Kuva: Annukka Larsen
• 18 VALO 2/2024 Osaan pylväistä on asennettu valonheittimiä, jotka on suunnattu kulkualueille. Valaistuksen toteutuksessa ei menty puistovalaistuksen suun­ nittelunormien mukaan, vaan tarkoituksella niitä rikkoen, sekä valon määrän että tasaisuuden suhteen. – Etenkin puistosillan keskiosan istuskelu­ alueet jätettiin hämäriksi, jotta valaistus ei häiritse öistä näkymää järven suuntaan. Myös­ kään sillan kaiteisiin ei haluttu tuoda valaisimia. Aiemmin Tampereella on menty Rauhaniemeen katsomaan revontulia, nyt se on mahdollista myös Näsin puistosillalla, kertoo Larsen. KOLMEN OPTIIKAN TAKTIIKALLA Siltamaisemaa muodostavista pylväistä valittiin valaistustarpeisiin korkeimmat. Silti pylväiden mataluus toi haasteita valaistuksen toteutuk­ selle. Kriittistä oli sopivien valaisinoptiikoiden löytäminen niin, että valo jakaantuu mahdol­ lisimman laajalle, mutta ei aiheuta häikäisyä. – Valaisinpylväät ovat 4,3–4,7 metrin kor­ kuisia. Pylväissä on muutamia lukuun ottamatta kolme valonheitintä, joiden optiikat vaihtelevat asennuspaikan ja pylväskorkeuden mukaan. Kolmen eri optiikan avulla valonjako vaihtelee ovaalista symmetriseen. Valaistuslaskentaa sai pyörittää useampaan kertaan, jotta lopputulos oli halutunlainen, Larsen kertoo. Valonheittimet maalautettiin pylväiden oranssiin sävyyn. Valaistussuunnittelun yksi haaste oli valaisinasennusten dokumentointi, kun jokainen pylväs oli erikorkuinen ja kussakin pylväässä oli eri optiikoilla varustettuja ja tarkan määrittelyn mukaan suunnattavia valaisimia. Puistosillan molempia päätyjä valaisevat neljän metrin korkuisissa tikkumaisissa pyl­ väissä olevat sylinterimäiset ympärisäteilevät valaisimet. Päädyissä valoa on sillan keskiosaa enemmän ja tasaisemmin. Pylväät maalautettiin valmistajalla sillan muiden pylväiden oranssiin sävyyn. KÄVELYRITILÄ ESIIN VALOLLA Yksi puistosillan erityisyyksistä on eteläisen ja pohjoisen Näsin sillan välisen kuilun päällä oleva teräksinen kävelyritilä. Kun sen päällä katsoo jalkoihinsa, näkee alhaalla aaltoilevat Tammerkosken pyörteet. Ritilää rajaavat sitä hieman korkeammalla olevat puutasot, jotka ovat osa sillat yhteen liittävää puista patiota. Teräsritilälle tuovat iltahämärässä valoa lineaariset ledivalaisimet, jotka on asennettu 60 metriä pitkän ritilän toisen puolen puisen reunarakenteen alapintaan. – Sillan muotokieli sai inspiraation Näsijär­ ven laajasta selästä ja sen voimakkaista tuulista ja aalloista. Emme halunneet rakentaa tuulen­ suojaseinäkkeitä tai estää järvinäkymää korkeilla reunakaiteilla. Siltaa pitkin kulkeva aaltoileva pylväsrivi sirottaa hieman tuulta ja tuo tilarajaa puistosillan ja eteläisen autosillan välille, sanoo maisema­arkkitehti Krista Muurinen Maisema­ arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy:stä. Oransseja ja korkeudeltaan vaihtelevia pylväitä on myös puistosillan keskellä, jossa ne rajaavat oleskelualueen tiloja ja kalusteita. YLINNÄ 225 metriä pitkä puistosilta yhdistää Ranta­ Tampellan asuinalueen ja Särkänniemen toisiinsa. Sillan eteläpuolella kulkee autotie. Kuva: Marko Kallio, Skyfox YLLÄ Sillan päätyjä valaisevat sylinterimäiset ympäri­ säteilevät valaisimet. Valaistuksen värilämpötila on 3 000 kelviniä. Kuva: Annukka Larsen
• Matrix-valaisimet 12 m Uudet maahan upotettavat valaisimet innovatiivisella tekniikalla Yksilöllisiin valaistusratkaisuihin hedengren.com/fi/hedtec valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000 valaistus@hedtec.fi @hedengreno icial.fi Puh. 0207 638 000
• 20 VALO 2/2024 – Ritilän valaistus sytyttää puisen puisto­ kannen eloon, mutta helpottaa myös ritilän ja puukannen korkeuseron havaitsemista, ja on siten tärkeä osa turvallista liikkumista. Teräs­ ritilälle laskeutuvat luiskat tukevat puistosillan esteettömyyttä, Muurinen kertoo. Sillan kumpuileva oleskelualue jakautuu kasvillisuuden ja kalusteiden avulla pienempiin alueisiin, jotka tarjoavat näkymiä eri suuntiin Tamperetta ja Näsijärveä. Oleskelualueen kes­ kellä on porrastettu puutaso, josta on avoin näkymä maiseman ylle. – Puutaso linkittää puistosillan ja sitä noin puoli metriä korkeammalla olevan eteläisen Näsin sillan toisiinsa siten, että siltojen välillä pääsee kulkemaan kahdesta kohdasta, sanoo Lehto. Oleskelualue on kalustettu aurinkotuoleilla, penkeillä ja picnic­pöydillä, jotka teetettiin kaupungin oman metsän lehtikuusista. Alueella on myös keinuja. Sillalle istutetut puut, pensaat ja heinäkasvit edustavat Näsijärven rantojen tyypillistä lajistoa. Maisemassa ovat läsnä myös sillan keskiosan alla olevan Pajasaaren puiden latvustot. – Oleskelun alue on nostettu siltakannesta ylöspäin lähelle vieressä kulkevan eteläisen sillan korkoa. Tämä mahdollisti sen, että kas­ vien kasvualusta sekä kalusteiden ja pylväiden perustukset saatiin piilotettua nostettuun raken­ teeseen, Lehto jatkaa. KAAPELOINNIN HAASTEITA Sillan pohjoisreunan mutkitteleva kävelyreitti on päällystetty luonnonkivillä. Reitin vierellä on kumpuilevaa asfalttia maalauksineen. Alue aurataan talvella lumesta, mutta kalustetulle oleskelualueelle lumi saa kertyä vapaasti. Valaistusta sen sijaan täytyy päästä huol­ tamaan talvellakin, ja pylväsvalaisimien paikat valittiin niin, että niiden luo pääsee nostokori­ autolla. Valaisinpylväissä on yksi huoltoluukku. – Mataliin erikoispylväisiin oli vaikea sovit­ taa toista huoltoluukkua ohjelmoitavia liitäntä­ laitteita varten, joten valaistus päätettiin mitoit­ taa vakiotasolle ilman säätömahdollisuutta, Larsen huomauttaa. Vanhan betonisillan kannelle perustetun puistoalueen valaistus ei päästänyt sähkösuun­ nittelijaa helpolla kaapelireittien suhteen. – Siltakannen ja siltapäällysteiden välillä oli paikoin niukasti tilaa kaapeleille, joiden reitityksiä pohdittiin hyvinkin tarkkaan. Sillan liikuntasauman kohdalla taas kaapeleita ei saa pingottaa liian kireälle, jotta ne eivät vaurioidu sillan liikkuessa vuosien varrella, sanoo Larsen. Pieni maavara toi pohdittavaa myös valai­ sinpylväiden perustusten suhteen. Tikkumai­ sissa valaisimissa on pylväsjalusta, kun taas valonheitinpylväät on perustettu kansiraken­ teiden alla olevalle H­jalustalle. Kaiken kaikkiaan vanhan maantiesillan muuttaminen vehreäksi ulkotilaksi oli hank­ keessa mukana olleille ainutlaatuinen ja erityi­ nen kokemus. – Tampereen kaupunki on edistyksellinen siinä, että sillä on rohkeutta ja uskallusta toteut­ taa kunnianhimoisia ratkaisuja. Sen sijaan että vanha silta olisi purettu, se otettiin hyötykäyt­ töön ja vanhasta rakenteesta saatiin kaikki ilo irti. Tällaista lähtökohtaa, asennetta ja van­ hojen rakenteiden kunnioittamista toivoisin kohtaavani enemmänkin vanhanaikaisen purku­ käytännön sijaan, Muurinen toteaa. NÄSIN PUISTOSILTA, TAMPERE Tilaaja: Tampereen kaupunki Rakentaja: Tampereen Puutarha­Center Oy Maisema-arkkitehtisuunnittelu: Maisema­arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy Valaistusja sähkösuunnittelu: WSP Finland Oy Korjausja rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy Valaistustuotteita: Siltakannen valaistus: Meyer Monospot 2, BEGA 84819 ja 84816 Kävelyritilä: LED Linear XOOLUM YLINNÄ Valonheittimien optiikat vaihtelevat asennus­ paikan ja pylväskorkeuden mukaan. Valaistus on mitoitettu vakiotasolle. Kuva: Annukka Larsen YLLÄ Kävelyritilää valaisee sen puisen reunarakenteen ala­ pintaan asennettu valoviiva. Teräksinen ritilä on 60 metriä pitkä, ja sen läpi näkyvät alla virtaavan Tammerkosken pyörteet. Kuva: Maisema­arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy
• NEWFO FOR FILORAIL Squircle attitude Uutuusvalaisin Newfossa on kauneutta, joka huokuu nykyaikaisuutta ja ajattomuutta. Newfo on kehitetty huomaamattomalle Filorail-virtakiskolle, jonka näkyvä aukko on vain 3,6 mm leveä. Newfo ammentaa inspiraationsa arkkitehtonisen valaistuksen klassikosta, vuonna 1977 lanseeratusta Ufo -valaisimesta. Uusi kaarien ja linjojen muotoilu antaa tuotteelle modernin ilmeen kuitenkin säilyttäen samalla alkuperäisiä ominaisuuksia. Valaisimessa on patentoitu Optibeam optiikka, jossa linssit ovat helposti vaihdettavissa kätevän ‘Push&Go’ -järjestelmän ansiosta. Newfo on elegantti ja samaan aikaan tekninen valaisin. iguzzini.com
• VALO 2/2024 22 H istoriallisen tehdasmiljöön labyrintinomaisiin näyttely­ tiloihin kätkeytynyt Uusi pimeä on tähän mennessä laajin Suomessa nähty valotaiteen näyttely. Näyttely sisälsi teoksia 22 taiteilijalta kolmessa eri tilassa. Teemastaan huolimatta täysin pimeää näyttelytiloissa ei ollut. Näyt­ telyn teokset hohtivat, loistivat, hehkuivat, heijastivat ja aaltoilivat valoa, joka kurkotti joko varovasti tai varomatta pimeyteen. Poikkeuksellisen neljännestä biennaalista teki myös sen esityspaikka; valotaiteen biennaali nähtiin nyt ensimmäistä kertaa perinteikkäällä Finlay­ sonin alueella Tampereella. Valon edelläkävijänä tunnettu Finlaysonin alue UUSI PIMEÄ SAAPUI FINLAYSONIN ALUEELLE Teksti: Anna Björklund, Suomen valotaiteen seura FLASH ry Kuvat: Mikko Vares Suomen valotaiteen seuran viimeisin valotaiteen biennaali ei poikkeuksellisesti nostanut jalustalle valoa vaan sen vastakohdan. FLASH4 – Uusi pimeä kutsui katsojat pohtimaan liiallisen keinovalon vaikutuksia, niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla, ja mahdollisen “uuden pimeän” uhkaa. Saana Volanen: Ohimennen (2024)
• Pia Männikkö: Kesäyön unelma (2024) Terhi Nieminen ja Iris Kärkkäinen: Comeback (2022) Antti Pussinen: Tuijottaa takaisin sinuun (2024) Marcus Lerviks: Clouds (2018) Jaakko Niemelä: Kellari (2001) Jyrki Siukonen: Leibnizin kenotafi (1986) Jere Suontausta: Moment (2024)
• sopi biennaalin teemaan – valinta ei kuitenkaan ollut sattumanvarainen. Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882 sytytetty Pohjoismaiden ensimmäinen hehkulamppu innoitti näyttelyn kuraattorin Krister Gråhnin käsittelemään sen suosion ennalta­arvaamattomia ja kumuloituvia vaikutuksia. Näyttelyn kautta kietoutui esiin ihmisen ristiriitainen suhde valoon ja pimeään. – Ihminen on taistellut pimeyttä vastaan ammoisista ajoista lähtien, mutta vasta sähkövalon keksiminen mahdollisti yhteiskunnan rakentumi­ sen päivän ja vuodenkierron valon rytmistä piittaamatta. Elämän rytmi ei ole perustunut luonnonvalon rytmiin enää aikoihin. Fossiiliset polttoaineet ovat mahdollistaneet meille lähes rajattoman valon lisääntymisen, mutta sitä kautta saavutettu ylimääräinen valo uhkaa johtaa uuteen pimeään, pohtii Gråhn. Valoa biennaalissa oli monessa muodossa. Terhi Niemisen ja Iris Kärkkäisen Comeback­teoksen pimeässä hohkaavat auton taka valot olivat samanaikaisesti viekoittelevat ja surumieliset. Duncan Butt Juvosen False Dawns ­teoksen perinteisten pöytä­ ja jalkavalaisimien lempeä valo oli puolestaan lohduttava. Kruununjalokivenä näyttelyssä oli Saana Volasen teos Ohimennen, joka planetaaristen mittakaavojen avulla muistutti luonnonvalon armottomuudesta. Muutoin pimeiden näyttelytilojen monipuoliset ja hienovaraiset valot antoivat osviittaa siitä, mitä uusi pimeä voisi parhaimmillaan olla. Kuten taiteella on tapana, näyttely ei tarjonnut katsojalle valmista vastausta siihen, mitä tai minkälaista mahdollinen uusi pimeys on, vaan mahdolli­ suuden kuvitella parhaat ja pahimmat skenaariot. Uusi pimeä ­näyttelyn taiteilijat olivat: Saara-Maria Kariranta & Jarmo Ilmari Somppi, Tomas De Rita, Sofia Haapamäki, Ramina Habibollah, Elisa Hillgen, Duncan Butt Juvonen, Pekka Järvilehto, Marja Kanervo, Iris Kärkkäinen & Terhi Nieminen, Marcus Lerviks, Laura Lilja, Lauri Linna, Kaisa Luukkonen, Pia Männikkö, Jaakko Niemelä, Antti Pussinen, Taneli Rautiainen, Jyrki Siukonen, Jere Suontausta ja Saana Volanen. Lisäksi näyttelyssä nähtiin hehkulamppukokoelma Kari Siréniltä. Valotaiteen biennaalia tuottaa Suomen valotaiteen seura FLASH ry, joka edistää valotaiteen ja sen tekijöiden asemaa Suomessa sekä kansainvälisesti. Kirjoittaja Anna Björklund toimii kuraattorina seuran NextGenerationEU­rahoitteisessa hankkeessa. VALO 2/2024 24 Marja Kanervo: Pöytä (2008) Terhi Nieminen ja Iris Kärkkäinen: Sodium (2022) Elisa Hillgen: Tyhjä (2024) Duncan Butt Juvonen: False Dawns (2024)
• Inspire Prism on siro ja minimalistinen ripustusvalaisin, joka sopii loistavasti toimistoihin ja työpöytien yläpuolelle. Alavalon prismaoptiikka takaa hyvän työskentelyvalaistuksen (UGR < 19, RG0) ja ylävalon laaja valokeila luo mukavan epäsuoran valaistuksen. Saatavilla mustana ja valkoisena joko 1200mm tai 1500mm pituisena. Mukana tulee 2,5m syöttökaapeli sekä säädettävät 2m vaijerit katto ja T-lista kiinnikkeillä. Saatavilla eri ohjauksilla, kuten vaihehimmennys, vetonaru, DALI ja SG Connect. DALI ja vaihehimmennettävät ovat läpijohdotettuja ja päädyissä on pikaliittimet, jotka mahdollistavat jonoasennuksen. Lisävarusteena saatavilla kulmakappale. Inspire Prism www.sg-oy.fi
• 26 VALO 2/2024 ULKOVALAISTUKSEN TILANNEKUVATYÖKALU SUJUVAMPAA YLLÄPITOA JA TEHOKKAAMPAA INVESTOINTIEN OHJAUSTA Jyväskylän kaupungin kehittämä ja käyttöönottama tilannekuvatyökalu auttaa ulkovalaistuksen ylläpidossa ja investointien ohjaamisessa, kun purkauslampuista siirrytään ledeihin. Työkalu sujuvoittaa myös ulkovalaistuksen suunnittelua ja eri toimijoiden välistä tekemistä. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Mikko Maunula, Jyväskylän kaupunki matalalla kynnyksellä eri datalähteiden yhdistämistä, heitimme avoimesti uusia ideoita ja teimme matkan varrella paljon oivalluksia, kertoo Jukka Piispanen. Kun kehitystiimin ensimmäisestä palaverista oli kulunut puoli vuotta, otettiin työkalun ensimmäinen versio käyttöön syksyllä 2020. Sen jälkeen työkalua on kehitetty pala palalta ja innovaatio kaupallistettiin alkuvuo­ desta 2024. Kaupallisena kumppanina toimii C2 SmartLight Oy. Tilannekuvatyökalulla voidaan parantaa ulkovalaistuksen investoin­ tien ja ylläpidon kannattavuutta, mittaroida ja hallita korjausvelkaa sekä nopeuttaa suunnitteluprosessia. Se myös tehostaa eri osapuolten välistä tiedonkulkua ja ulkovalaistukseen liittyvien toimintojen johtamista. – Työkalun yhteinen selainkäyttöliittymä mahdollistaa sen, että tilaajilla, suunnittelijoilla, huoltourakoitsijoilla ja ohjauspalvelun tuottajilla on kaikilla sama ajantasainen tieto nopeasti ja helposti saatavilla, sanoo Mikko Maunula. TAKAISINMAKSULASKURI MYÖS URAKOINNIN JA SUUNNITTELUN KÄYTTÖÖN Selainkäyttöliittymässä on kuusi osiota: valaisimet, valaisinkeskukset ja ­kaapelit, valaisinpylväät, palautteet ja vikailmoitukset, suunnittelu sekä takaisinmaksulaskuri. Kuhunkin osioon on koottu laajasti tietoa kaupungin T yökalun kehitystyö lähti liikkeelle Jyväskylän kaupungin omista tarpeista. Kaasupurkauslamppujen vaihto ledivalonlähteisiin tuo suuria säästöjä energia­ ja huoltokustannuksiin mutta myös merkittäviä muutoksia ulkovalaistuksen ylläpitoon. Edessä on myös uusia investointeja, kun kaupungin on lähi­ vuosina hankittava lähes 20 000 uutta ledivalaisinta. Työkalu kehitettiin kaupungin omin voimin avoimen ja ketterän yhteistyön tuloksena, kun Jyväskylän kaupungin rakennuttajainsinööri Mikko Maunula, vastaava katumestari Jukka Piispanen ja paikkatieto­ asiantuntija Eetu Lappalainen yhdistivät voimansa. – Jokainen katsoi samaa asiaa omasta näkökulmasta ja toi tiimiin oman panoksensa. Valaistusosaamisen lisäksi keskeistä oli paikkatieto­ asiantuntemus, jotta valaistusverkon omaisuustieto saatiin kerättyä maastosta oikeassa muodossa ja tuotua yhteistyössä kartoille. Kokeilimme
• RZB ENERGY VALOSTA LATAUKSEEN Uusi tuoteryhmä, joka sisältää latausasemia ja valaisimiin integroituja latausasemia. Saksassa valmistettu, latausteho 2.3–22 kW ja OCPP yhteensopiva. RFID-lukija IP65 ylijännitesuoja läpijohdotettava vikavirtasuoja Ketonen Oy 020 734 2370 www.ketonen.com omaisuudenhallintarekisteristä ja muista datajärjestelmistä. Tiedot havainnollistuvat grafiikan ja karttapohjien avulla. – Ulkovalaistuksen tilannekuvatyökalua varten ei tarvinnut tehdä ohjelmistohankintoja, vaan eri järjestelmien välisiin integraatioihin, datan käsittelyn ja analysoinnin automatisointiin sekä tilannekuva­ työkalun käyttöliittymätoteutukseen pystyttiin hyödyntämään Jyväs­ kylän kaupungilla jo käytössä olleita ohjelmistoja, kertoo Eetu Lappalainen. Tilannekuvatyökalun takaisinmaksulaskuri auttaa investointien suunnittelussa. Laskurilla voidaan tarkastella esimerkiksi tietyn alueen, valaisinmallin tai vaikkapa alueen kuntoratojen tai yksityisteiden valaisin ten vaihdoista syntyviä kustannuksia. Investointikustannusten ja takaisinmaksuajan lisäksi laskuri kertoo hankkeen mahdollistamat CO 2 ­päästövähennykset. – Olemme käyttäneet laskuria myös käänteisesti niin, että huolto urakoitsija etsii sen avulla itselleen urakointikohteita, jotka eivät mene päällekkäin muiden hankkeiden kanssa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia. Myös puitesopimuskumppaneinamme olevat suunnittelutoimistot voivat etsiä kaupungin valaistusrekisteristä las­ kurin avulla hankkeita toteutettaviksi. Investointien kannattavuuden ja järkevyyden osoittaminen on edesauttanut rahoituksen saamista valaisinvaihdoille, Piispanen toteaa. Valaisinkeskusten pääsulakekoot ovat yksi potentiaalinen säästö­ kohde, kun purkauslamppuvalaisimia vaihdetaan pienitehoisempiin ledivalaisimiin. – Keskusten pääsulakekoot aiheuttavat sähkönsiirron perus­ maksun kautta kaupungille isoja kustannuksia. Tilannekuvatyökalun avulla näemme helposti keskusalueita tai yksittäisiä keskuksia, joiden saneerauksella voidaan saavuttaa isoja säästöjä. Työkalulla voidaan hakea esimerkiksi sadan metrin päässä toisistaan sijaitsevat keskuk­ set ja arvioida sitä, voidaanko toinen poistaa käytöstä, kun alueen valaistuksen tehonkulutus pienenee, Piispanen kuvailee. Takaisinmaksulaskurilla voidaan tarkastella valaisinvaihdoista syntyviä kustannuksia. Investointikustannusten ja vuosittaisten euromääräisten säästöjen lisäksi laskuri kertoo hankkeen mahdollistamat CO 2 ­päästövähennykset. Näkymä on rajattu tilannekuvatyökalun näyttökuvasta. Kuvassa näkyvät lukuarvot ovat esimerkkejä.
• 28 VALO 2/2024 YÖSAMMUTUKSET JA ONNETTOMUUDET KARTALLE Ulkovalaistuksen suunnittelijalle tilannekuvatyökalu antaa ajantasaiset ja paikkatietoon sidotut tiedot suunnittelualueesta ja sen lähtöaineistosta. – Lähtötietojen jakaminen työkalun kautta sujuvoittaa ja nopeut­ taa sekä tilaajan että suunnittelijan työtä. Suunnittelija saa nopeasti käyttöönsä esimerkiksi nykyisen valaistuksen tiedot, valaistusluokat, liikennemäärät, erikoiskuljetus­ ja bussireitit sekä tilastotiedoista vaikkapa arviot alueen työmatkaliikenteestä. Aluekohtaisen tiedon avulla voidaan vertailla eri hankkeiden vaikuttavuutta, sanoo Maunula. Tiedon tuominen rajapintojen kautta kaupungin muista järjestelmistä synnytti oivalluksen siitä, että valaistuksen ohjaustieto voidaan yhdistää samaan karttanäkymään liikenneonnettomuustietojen kanssa. – Selain näyttää lämpökarttana Jyväskylässä vuodesta 2008 tapah­ tuneet vakavat onnettomuudet. Siihen piirtyvät eri väreille ne valaistus­ verkon osat, joilla on ja ei ole käytössä yösammutuksia. Näin pystymme peilaamaan, onko ulkovalaistuksen ohjausperiaatteilla mahdollisesti yhteys onnettomuuksiin tai niiden riskiin, Piispanen toteaa. NOPEAMPAA REAGOINTIA VIKAILMOITUKSIIN Kaupunkilaisille tilannekuvatyökalu näkyy entistä nopeampana reagointina toimimattomista valaisimista tehtyihin vikailmoituksiin. Palautepalvelu ohjaa ilmoitukset suoraan huoltourakoitsijalle. – Huoltourakoitsijalle on tehty palautepalveluun eri vikatyypeille valmiit vakiovastaukset, joilla palautteen antaja saa tiedon viankorjauksen etenemisestä vaiheittain, sanoo Piispanen. – Huoltourakoissa on käytössämme bonus­sanktio­järjestelmä, jonka tavoitteena on tehostaa toimintaa ja lyhentää urakoihin kuuluvien viankorjausten läpimenoaikoja. Urakoitsija saa vuoden lopulla sovitun bonuksen, jos vasteaikojen keskiarvo on alle kymmenen vuorokautta. Pidemmästä vasteajasta seuraa saman verran sanktiota. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2017, ja sillä on saatu merkittävästi lyhennettyä viankorjausten läpimenoaikoja, Piispanen jatkaa. Kun vasteaikoja käytiin aiemmin läpi työmaakokouksissa neljä kertaa vuodessa, voi urakoitsija nyt seurata niiden mittareita tilannekuvatyö­ kalusta. Urakoitsijan työnjohto voi halutessaan antaa mittarin seurannan myös asentajille, jolloin nämä voivat huomioida vikapaikat päivittäisissä ajoreiteissään, ja kuitata järjestelmään vastauksen, kun vika on korjattu. Tilannekuvatyökalu sujuvoittaa valaistuksen kunnossapitoa myös sen myötä, että eri vikatyyppejä tai asennuspaikkoja voidaan aikaisempaa helpommin esittää kartalla. Näin samantyyppisiä töitä voidaan tehdä keskitetysti ja resursseja säästäen. – Kunnossapidolle muuntamoissa sijaitsevat keskukset ovat tär­ keää tietoa, koska niissä on toimittava sähköverkonhaltijan määräysten mukaisesti. Sama koskee tietoja puupylväiden kuntotarkastuksista, jotta huoltourakoitsija ei mene esimerkiksi kuntoradalla kiipeämään lahoon pylvääseen lamppua vaihtaessaan, Maunula selventää. – Tilannekuvatyökalun avulla pääsemme kiinni takuuaikaisten valai­ simien sijaintiin ja vikoihin, joiden hallintaan ei ole aiemmin ollut työkalua. Voimme myös ohjata takuuaikaisten valaisimien vikailmoitukset takuu­ taholle, jolle korjaus kuuluu, Piispanen täsmentää. Työkalun avulla voidaan myös löytää maastosta Zhaga­liittimillä varustetut valaisimet, joihin halutaan liittää valaisinkohtainen ohjaus. Niin ikään valaisimien himmennysprofiileista saadaan nopeasti tieto, jos ohjaukseen on tarve tehdä uudelleenohjelmointia. Huoltourakan kilpailutuksessa kaupungin tilaaja saa tarjouslaskennan määrätiedot tilannekuvatyökalusta, jolla myös seurataan urakan edisty­ mistä ja laskutusta. Urakoitsijan työnjohtoa työkalu auttaa raportoinnin helpottuessa. EXCEL-TAULUKOISTA TOIMIVAAN OMAISUUDENHALLINTAAN Jyväskylän kaupunki on panostanut viime vuosina merkittävästi omaisuu­ denhallintaan ja tiedolla johtamiseen. Ulkovalaistuksen tilannekuvatyökalu on tästä hyvä esimerkki. Sen avulla ulkovalaistukseen liittyviä prosesseja voidaan johtaa entistä kustannustehokkaammin ja jouhevammin. – Ennen tilannekuvatyökalua yritimme ratkaista ulkovalaistuksen saneeraustarpeiden arviointia Excelillä, mutta valtava määrä dataa teki ohjelmasta raskaan, ja sen päivittämiseen tarvittiin konsulttia, sanoo Piispanen. – Tilaajan tärkein tehtävä on tietää, mitä se omistaa. Jos rekistereissä on paljon tietopuutteita, on riskinä rahankäyttö vääriin asioihin. Ajan­ tasainen ja kattava omaisuusdata on lähtökohta sille, että investoinnit ovat kannattavia ja terveellä pohjalla, Maunula toteaa. Hän korostaa, että KeyLight­omaisuudenhallintajärjestelmä on jatkossakin tärkein tietopankki, johon valaistusverkon omaisuustieto tallennetaan. Tilannekuvatyökalu tarjoaa kuitenkin monipuolisemmat omi­ naisuudet tiedon visualisoimiseen, havainnollistamiseen ja raportointiin. – Uusi työkalu on vaikuttanut vahvasti kaupungin ulkovalaistus­ toimijoiden tekemiseen, ja toimimme yhdessä entistä tiiviimmin. En osaa, enkä haluakaan ajatella, miten tätä palettia pyöritettäisiin ilman sitä, Maunula kuvailee. Vastaavanlaisia tilannekuvatyökaluja on kehitetty muistakin kaupun­ gin teknisen toimialan vastuulle kuuluvista osa­alueista. – Ulkovalaistuksen työkalu on pisimmälle viety ratkaisu, joka on avannut silmiä tehdä vastaavaa muuallakin työyhteisössämme. Tiedolla johtaminen on tällä hetkellä yksi kaupungin teknisen toimialan kärkihank­ keista, ja kehitämme jatkuvasti uusia sekä jo olemassa olevia työkaluja tiedolla johtamisen tueksi, sanoo Lappalainen. Valaistuksen ohjaustieto voidaan yhdistää samaan karttanäkymään liikenneonnettomuus­ tietojen kanssa. Onnettomuustiedot voidaan esittää havainnollisena lämpökarttana. Tietoja tarkastelemalla voidaan tutkia, korostuuko onnettomuustiheys joillain tietyillä alueilla ja olisiko valaistuksen osalta mahdollisuutta vaikuttaa olosuhteisiin onnettomuuksia ehkäi­ sevästi. Näkymä on rajattu tilannekuvatyökalun näyttökuvasta.
• Laita valo töihin. www.airam.fi Plano Pro Erinomainen värintoistoindeksi, UGR-arvo (< 19) ja IP44-luokitus tekevät Plano Prosta varman valinnan lähes jokaiseen kohteeseen. Vario Vario on Suomessa kehitetty ja valmistettu alumiini– profiilivalaisin. Vario on täysin räätälöitävissä projektiisi sopivaksi. Airamin valaisimia Aalto-yliopiston tiloissa Aalto-yliopiston kampukselle Espoon Otaniemeen valmistuneet kohteet Marsio ja Kide tuovat kauan kaivattua tilaa sähkötekniikan ja perustieteiden korkeakoulujen toimintoihin. Modernilla digitaaliteknologialla varustettuihin huippuluokan tiloihin pääosan valaisimista on toimittanut Airam. Energiatehokas moduulivalaisin Plano Pro valaisee aulatiloja ja luokkahuoneita. Video-, animaatioja grafiikkastudioihin asennettiin optiikoita myöten räätälöidyt Vario-valaisimet.
• VALO 2/2024 30 10 × KIRKKOVALAISTUS Kirkko on monen asutuskeskuksen keskeisimpiä rakennuksia, mikä näkyy usein myös kirkkojen julkisivuvalaistuksissa. Kokosimme inspiraatioksi kymmenen toteutusta eri puolilta Suomea. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRKKO Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Kuva: Juhana Konttinen PYHÄN MARTTYYRIKEISARINNA ALEKSANDRAN KIRKKO, TURKU Valaistussuunnittelu ja kuva: Teemu Simolin, Ledimo Oy KALEVAN KIRKKO, TAMPERE Valaistussuunnittelu: WhiteNight Lighting Oy Ohjelmointi: Studiotec Oy Kuva: Antti Hiltunen, ehtoo design Oy
• VALO 2/2024 31 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRKKO Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Kuva: Juhana Konttinen PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA Suunnittelu: Heikki Pekonen, Oy PQR Consult AB Kuva: Oy Hedengren AB KYMIN KIRKKO, KOTKA Valaistussuunnittelu: Sitowise Kotka Kuva: Sami Kervinen TAPIOLAN KIRKKO, ESPOO Valaistussuunnittelu: Kati Peippo ja Sanna Forsman, Granlund Oy Kuva: Sanna Forsman MUURAMEN KIRKKO Valaistussuunnittelu: Mikko Pekonen ja Ari Peltola, Sweco Talotekniikka Oy Kuva: Touho Häkkinen
• 32 VALO 2/2024 KANGASALAN KIRKKO Valaistussuunnittelu ja kuva: WhiteNight Lighting Oy DIAKONISSALAITOKSEN KIRKKO, HELSINKI Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy Kuva: Antti Hiltunen PYHÄN KOLMINAISUUDEN KIRKKO, YLIVIESKA Valaistussuunnittelu: Tanja Silvennoinen, Granlund Oy (kehitysvaihe 1), Jarmo Hintsala, Sweco Talotekniikka Oy (kehitysvaihe 2 ja toteutusvaihe) Kuva: Paula Tavasti
• Kestävä ratkaisu valaistuksen nykyaikaistamiseen: Bluetooth® NLC Inventronics tarjoaa kattavan ja jatkuvasti kehittyvän valikoiman Bluetooth NLC-tekniikkaan Bluetooth NLC tukee sensoreiden, valaisimien ja ohjauslaitteiden verkkoa ja tarjoaa kehittyneitä ominaisuuksia, jotka parantavat tietoturvallisuutta. Jokainen NLC-komponentti voi lähettää ja vastaanottaa tietoja, mikä mahdollistaa reaaliaikaiset säädöt ja optimoinnit. Tämä auttaa vähentämään energiankulutusta, antaa paremman hallinnan valaistusjärjestelmiin ja tarjoaa erinomaisen käyttökokemuksen. Sensorit Bluetooth NLC valoja läsnäolosensorit voidaan helposti integroida valaisimeen. Inventronicsin Bluetooth NLC -sensoreista löytyvät versiot High Bay, Mid Bay ja Low Bay -käyttöön sekä toimistoja ulkovalaistuskohteisiin. Liitäntäja ohjauslaitteet Langattoman ohjauksen liitäntälaitteita löytyy lineaarisessa ja kompaktissa muodossa eri tarpeisiin. Järjestelmään voidaan liittää langattomia Bluetooth Low Energy -kytkimiä, DALI-konvertteri ja kojerasiaan voidaan asentaa painonappiohjain tukemaan neljää painonappia. Datan siirto ja hallinta Järjestelmän toimintoja voidaan laajentaa Gateway-yksiköllä, joka mahdollistaa molemminpuolisen datasiirron Bluetooth NLC -sensoreiden ja -liitäntälaitteiden välillä. Gateway yhdistettynä voidaan kerätä dataa, diagno soida ja raportoida järjestelmän toimintaa. Käyttöönotto, ohjelmointi ja ohjaus toimivat langattomasti ilmaisen HubSense-järjestelmän kautta. Inventronicsin HubSense-valikoima siirtyy Qualified Bluetooth Mesh -teknologiasta (QBM) Bluetooth Networked Lighting Control (NLC) -teknologiaan. Bluetooth NLC on standardi, jota Bluetooth SIG-ryhmä kehittää jatkuvasti. Näin varmistetaan, että protokolla pysyy luotettavana ja tarjoaa eri valmistajien tuotteiden yhteentoimivuuden. Bluetooth NLC tarjoaa kehittyneitä tietoturvaominaisuuksia, jotka suojaavat luvattomalta käytöltä. www.inventronics-light.com Lisätietoa: www.inventronics-light.com/hubsense B NLC D4I LS P Z B NLC DALI EL-T CONV B NLC D HB LI B NLC D MB LI B NLC D OF LI
• DALI-reititinjärjestelmä vai langaton Bluetooth Mesh -valaistuksenohjaus? Miksi ei molemmat! Helvar auttaa aina suunnittelusta toteutukseen ja tukeen asti. Tutustu lisää hybridi-kokonaisratkaisuumme: helvar.com/fi/hybrid/ 34 VALO 2/2024 M ääritelmänsä mukaan valon ajal­ linen vaihtelu (TLM – Temporal Light Modulation) tarkoittaa valonlähteen tuottaman valon vaihtelua joko valon määrän tai spektrin suhteen. Käytännössä tutkimus on kuitenkin keskittynyt valovirran vaihteluihin. Kansain­ välinen valaistuskomissio CIE on julkaissut valovirran ajallisesta vaihtelusta ja sen vaiku­ tuksista kolme vapaasti saatavaa julkaisua: CIE TN 006:2016 [2], CIE TN 008:2017 [3] ja CIE TN 012:2021 [4]. Lisäksi aiheesta löytyy laajempi teknillinen raportti CIE 249:2022 [5], joka on tarjolla Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille maksutta vielä vuoden 2024 loppuun saakka. Näissä julkaisuissa esitellään aiheeseen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä sekä havait­ semistodennäköisyyteen liittyviä tekijöitä ja mittausmenetelmiä. Käsitteissä on syytä erottaa toisistaan itse valovirran ajallinen vaihtelu (TLM) ja sen synnyttämät visuaalisessa ympäristös­ sämme näkyvät vaikutukset (TLAs – Temporal Light Artefacts). Termien tarkemmat määritel­ mät on esitetty eurooppalaisessa standardissa SFS­EN 12665:2024 [6]. Valovirran ajalliseen vaihteluun liittyvät käsitteet on koottu kuvaan 1. VÄLKYNTÄ ON YLEISNIMI AJALLISILLE VAIHTELUILLE Määritelmänsä mukaan välkyntä (flicker) tarkoit­ taa valoärsykettä, jonka staattinen havaitsija näkee staattisessa ympäristössä luminanssin tai spektrijakauman vaihteluna. Siinä siis sekä valonlähde että havaitsija ovat paikoillaan. Välkyntää on esiintynyt jo perinteisiä valonläh­ teitä käytettäessä, kun valonlähdettä syötettiin verkkojännitteellä. Välkynnän taajuus oli 100 Hz eli kaksinkertainen verkkojännitteen taajuuteen nähden. Välkynnän rajataajuus on noin 80 Hz. Sitä suuremmilla taajuuksilla ei keskimääräinen havaitsija pysty silmin välkyntää havaitsemaan. Havaitsijoissa on kuitenkin suuria eroja, ja väl­ kyntä voi aiheuttaa haittoja, vaikka sitä ei silmin havaitsisikaan. Hehku­ ja halogeenilampuissa välkyntää vähensi hehkulangan jäähtymiseen kulunut aika eli ”jälkihehku”. Myös verkkojännitteessä olevat äkilliset vaihtelut, esimerkiksi suuria kuormia kytkettäessä, näkyivät hehkusäteilijöillä epä­ säännöllisinä valovirran vaihteluina. Purkaus­ lampuilla valonlähteen ja syöttöverkon välille tarvitaan virtaa rajoittava liitäntälaite. Aluksi VÄLKYNTÄ HUONONTAA VALAISTUKSEN LAATUA Ledivalaistuksen yleistymisen vuoksi valon ajallista vaihtelua ja sen vaikutuksia ihmiselle tutkitaan nykyään aktiivisesti. Ihmiselle vaihtelu näkyy joko valaisevan pinnan tai valaistun pinnan luminanssin vaihteluna. Tunnetuimmat silmin havaittavat esimerkit tästä ovat välkyntä ja stroboskooppi-ilmiö. Uusin ilmiö on phantom array, joka voidaan havaita silmän nopean liikkeen aikana. Vaikka emme silmin näkisi vaihtelua, silmän aistinsolut havaitsevat sen, ja tieto siitä siirtyy aivoihin ja vaikuttaa niiden toimintaan. Teksti: Tapio Kallasjoki tällaisena toimi valaisimessa oleva magneetti­ nen kuristin. Esimerkiksi loistelamppujen välkyn­ nästä tuli aikoinaan paljon valituksia, ja välkyn­ nän huomattiin lisäävän päänsärkyä ja silmien rasittumista joillain henkilöillä. Valitukset kuiten­ kin loppuivat, kun lähinnä energia tehokkuuden lisäämiseksi valaisimissa ryhdyttiin kuristimien sijasta käyttämään elektronisia liitäntä laitteita, joissa ulostulojännitteen taajuus oli yleensä noin 20–40 kHz. Ledien myötä valovirran ajallinen vaihtelu on jälleen noussut tutkimuskohteeksi. Syynä siihen on, että ledien valovirran ja syöttövirran välinen vasteaika on hyvin lyhyt, eli valovirta muuttuu syöttövirran muuttuessa muutamassa nanose­ kunnissa. Ledejä syötetään tasavirralla, joten periaatteessa välkyntää ei pitäisi esiintyä lain­ kaan. Käytännössä syöttövirta ei kuitenkaan ole tasaista, kun tasavirta synnytetään verkko virrasta elektronisen liitäntälaitteen avulla. Liitäntälaitteen ominaisuuksista riippuu, kuinka paljon vaihtelua liitäntälaitteen ulostulovirrassa esiintyy. Lisäksi liitäntälaitteen ominaisuuksista riippuu, millainen käyrämuoto ajallisella vaihtelulla on. Perinteisillä valonlähteillä välkyntä ei riippunut laitevalmista­ jasta tai tuotteesta toisin kuin nyt ledeillä. Temporal Light Modulation (TLM) Valon ajallinen vaihtelu Temporal Light Artefact (TLA) Vaikutus näköhavaintoon Stroboscopic effect Stroboskooppi-ilmiö Phantom array effect ”Haamujoukko” Flicker Välkyntä Päänsärky, silmien rasittuminen, epilepsia, ym. Neurobiologiset vaikutukset Suorituskyky ja kognitiiviset vaikutukset Näkötehokkuus, kognitiivinen suorituskyky, mieliala ja tyytyväisyys, ym. Kuva 1. Valovirran ajallisen vaihtelun käsitteitä ja vaikutuksia [1]. iS to ck .c om / w hy fra m es tu dio
• DALI-reititinjärjestelmä vai langaton Bluetooth Mesh -valaistuksenohjaus? Miksi ei molemmat! Helvar auttaa aina suunnittelusta toteutukseen ja tukeen asti. Tutustu lisää hybridi-kokonaisratkaisuumme: helvar.com/fi/hybrid/ STROBOSKOOPPI-ILMIÖ Stroboskooppi­ilmiö (stroboscopic effect) on myös tuttu jo perinteisten valonlähteiden ajalta. Ilmiö näkyi esimerkiksi siten, että suoraan verk­ koon kytkettyjen sähkömoottoreiden pyörivä akseli näytti sähkövalossa olevan pysähdyksissä. Tämä saattoi luonnollisesti aiheuttaa vaara­ tilanteen, joten moottorikäyttöjen tilassa olevat valaisimet kytkettiin kolmeen eri vaiheeseen, jolloin ilmiö ei näkynyt. Ilmiön saa näkymään myös, jos sähkövalon keilassa heiluttaa esi­ merkiksi kynää, jolloin ilmassa näkyy ikään kuin monta pysähtynyttä kynää vierekkäin. Kolmas tyypillinen esimerkki saattaa näkyä katsojille sähkövalaistuksessa pelattavissa pallopeleissä. Pallo näyttää liikkuvan katkonaisesti, jos valais­ tuksen valovirta vaihtelee. Stroboskooppi­ilmiö havaitaan siis silloin, kun näkökohde liikkuu ja valonlähteen valovirta vaihtelee säännöllisesti. Havaitsija voi olla paikoillaan tai liikkua. Ilmiö voidaan havaita paljon suuremmilla taajuuk­ silla kuin välkyntä. Testeissä ilmiö on voitu havaita valovirran vaihdellessa jopa 1 000 Hz:n taajuudella, mutta silloin sitä ei ole koettu häiritseväksi. Alle 300 Hz:n taajuuksia voidaan pitää häiritsevinä. PHANTOM ARRAY Termille phantom array ei ole olemassa viral­ lista suomenkielistä käännöstä. Sille voitaisiin käyttää vaikka epävirallista käännöstä ”haamu­ joukko”. Phantom array tarkoittaa tilannetta, jossa silmät tekevät nopean liikkeen samalla, kun katsekentässä on pieni terävärajainen kirkas valokappale. Jos kappaleella on suuri luminanssi kontrasti varsinkin tummaa taustaa vasten, ja kappaleen luminanssi vaihtelee, se näkyy katsekentässä ikään kuin usean kuvan sarjana. Ilmiö on havaittavissa 11 kHz:iin saakka. Myös valon väri vaikuttaa havaitsemistodennä­ köisyyteen. Jos valokappaleen koko kasvaa, ilmiön havaitseminen vähenee oleellisesti. VÄLKYNTÄ HAITTAA, VAIKKA SITÄ EI NÄE Valovirran vaihtelusta aiheutuvat haitat liitty­ vät sekä näkemiseen että havaitsijan suori­ tuskykyyn ja hyvinvointiin. Tutkimuksissa on havaittu, että haitat riippuvat suuresti havait­ sijasta. Näkyvä vaihtelu rasittaa silmiä ja lisää päänsärkyä varsinkin niillä henkilöillä, joilla siihen on muutenkin taipumusta. Havaitsemis­ raja riippuu sekä vaihtelun käyrämuodosta että havaitsijasta. Esimerkiksi havaitsijan iällä on vaikutusta. Herkimmillään vaihteluille ihminen on noin kaksikymmenvuotiaana [7]. Vanhem­ miten vaikutukset vähenevät. Jyrkät valovirran muutokset häiritsevät loivia enemmän. Aika­ janalle piirretyssä välkynnän käyrämuodossa tämä näkyy suorakaidepulsseina. Vaikka vaihtelua ei näkisi, silmän aistinsolut havaitsevat sen, ja tieto siitä välittyy aivoihin. Tutkimusten mukaan vaihtelu heikentää sekä visuaalista että kognitiivista tehtävän suori­ tusta. Esimerkiksi lukunopeus hidastuu. Vaihtelu synnyttää sekä näköaistille että aivokuorelle ylimääräistä ”kohinaa”, joka kuormittaa niitä. Herkillä ihmisillä tämä voi johtaa migreeni­ ja jopa epilepsiakohtauksiin. MIKSI VALOVIRTA EI OLE TASAISTA? Ledivalonlähteiden valovirta vaihtelee liitäntä­ laitteen (LED driver) syöttämän virran mukaan. Liitäntälaitteen virran ominaisuuksien paranta­ minen, esimerkiksi taajuutta nostamalla, aihe­ uttaa kuitenkin kustannuksia. Virran pysyvyyttä voidaan parantaa elektrolyyttikondensaattorin
• 36 VALO 2/2024 avulla. Tämä kuitenkin kasvattaa liitäntälaitteen kokoa, ja elektrolyyttikondensaattori on liitäntä­ laitteen komponenteista se, joka yleisimmin vikaantuu. Esimerkiksi kirkkaassa kierrekantai­ sessa verkkojännitteisessä ledilampussa (ns. filament LED) liitäntälaitteen on mahduttava kierrekannan sisään. SUUREET Välkynnän mittauksessa ja arvioinnissa on perin­ teisesti käytetty suureita välkyntäindeksi (Flicker Index – I F ) vuodelta 1952 tai välkyntäprosentti (PF – Percent Flicker) vuodelta 2000. Jälkimmäi­ nen näistä tunnetaan myös nimellä modulaa­ tioaste (Modulation Depth). Molemmat kuvaa­ vat hyvin esimerkiksi loistelampun välkkymistä verkkotaajuudella. Ongelmana on kuitenkin, että suureet eivät ota huomioon välkynnän taajuutta, joten ne eivät sovi käytettäväksi, jos valovirta vaihtelee muulla kuin verkkotaajuu­ della. Molemmat kuvaavat valovirran vaihtelua, mutta eivät sitä, miten häiritsevänä se näkyy havaitsijalle. Välkyntäprosentissa tarkastellaan ainoastaan yhden verkkojakson aikana esiinty­ vän maksimi­ ja minimiluminanssin välistä eroa suhteessa niiden summaan prosentteina. Väl­ kyntäindeksi I F puolestaan määritellään kuvassa 2 esiintyvien pinta­alojen avulla kaavalla jossa A 1 on keskimääräisen valovirran yläpuolelle jäävä pinta­ala A 2 on keskimääräisen valovirran alapuolelle jäävä pinta­ala. Tällä hetkellä on käytössä kaksi standar­ doitua menetelmää, jotka kuvaavat valovirran ajallisen vaihtelun näkymistodennäköisyyttä ihmisen näköaistille. Välkynnälle (yläraja 90 Hz) ns. hybridihimmennystä, jossa analogisesti himmennetään esimerkiksi 20 %:iin saakka, ja sen alapuolella käytetään PWM­himmennystä. Himmennystavan lisäksi välkynnän määrä riip­ puu elektronisessa liitäntälaitteessa (LED driver) olevasta suodatuksesta. Valaistuksen säätö lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi viime keväänä julkaistu raken­ nusten uudistettu energiatehokkuusdirektiivi (EU) 2024/1275 edellyttää, että muut kuin asuinrakennukset varustetaan vyöhykkeittäin sijoitetuilla ja läsnäolo­ohjauksella varustetuilla automaattisilla valaistuksen säätöjärjestelmillä viimeistään vuoden 2027 lopussa, jos raken­ nuksen liittymisteho on yli 290 kW. Vuoden 2029 lopussa määräys tiukentuu koskemaan rakennuksia, joiden liittymisteho on yli 70 kW. Säädöstä aiheutuvien haittojen välttämiseksi raja­arvot tulisikin määrittää myös himmen­ nyskäyttöön. Videokuvauksessa pulssinleveysmodu­ laatiosta johtuva välkyntä voi näkyä esityk­ sessä tummina viiruina. Välkyntä pitää muistaa ottaa huomioon valaistusta suunniteltaessa, kun tiloissa on tarkoitus tehdä video­ tai TV­ kuvausta. Valonlähteiden välkyntä voi näkyä esimerkiksi näyttöjen välkkymisenä tai tum­ mina raitoina erityisesti silloin, kun esimerkiksi urheilutapahtumista näytetään hidastettuja esi­ tyksiä. Eurooppalainen urheilutilojen valaistus­ standardi SFS­EN 12193:2018 [8] antaa näissä tapauksissa raja­arvoja suurimmalle sallitulle pystypintojen valaistusvoimakkuuksien modu­ laatioasteelle. Standardi käyttää modulaatio­ asteesta termiä Flicker Factor ja symbolia FF. Valovirran ajallisten vaihtelujen vaikutuksia tutkitaan nykyään aktiivisesti, ja uusia mittaus­ ja arviointimenetelmiä on kehitteillä. Toden­ näköisesti myös valaistustuotteille asetettavia laatuvaatimuksia tullaan jatkossa kiristämään. [1] Lindén, J., & Dam­Hansen, C. (2023). Flicker explained: Guide to IEC 61547 for the lighting industry. Lund University. [2] CIE TN 006:2016 Visual Aspects of Time­Modulated Lighting Systems – Definitions and Measurement Models. [3] CIE TN 008:2017 Final Report CIE Stakeholder Workshop for Temporal Light Modulation Standards for Lighting Systems. [4] CIE TN 012:2021 Guidance on the Measurement of Temporal Light Modulation of Light Sources and Lighting Systems. [5] CIE 249:2022 Visual Aspects of Time­Modulated Lighting Systems. [6] SFS­EN 12665:2024:en Light and lighting. Basic terms and criteria for specifying lighting requirements. [7] Brundrett, G. W. (1974). Human sensitivity to flicker. Lighting Research & Technology, 6(3), 127–143. doi.org/10.1177/096032717400600302. [8] SFS­EN 12193:2018:en. Light and lighting. Sports lighting. käytetään suuretta short­term flicker indicator, jonka symboli on P st LM ja stroboskooppi­ilmiölle suuretta Stroboscopic effect Visibility Measure (yläraja 2 000 Hz), jonka symboli on M VS . Väl­ kynnän symbolin kirjainyhdistelmä LM tulee sanoista Light Measurement, joka tarkoittaa, että arvo on saatu suoraan valovirtaa mittaa­ malla. Toinen tapa on mitata jännitteen vaihte­ lua ja arvioida matemaattisesti sen vaikutusta hehkusäteilijän valovirtaan. Suureen symboli on tällöin P st . Tätä tapaa käytetään sähkön laadun arvioinnissa. P st LM ­arvo voidaan mitata suoraan spektripohjaisella valaistusmittarilla. Pitää kuitenkin muistaa, että mittausaika on kolme minuuttia. P st ­arvoa mitattaessa aika on kymme­ nen minuuttia. Symbolin M VS sijasta käytetään usein myös suureen termin alkukirjaimista muo­ dostuvaa lyhennettä SVM. Molemmat suureet on määritelty siten, että niiden lukuarvo = 1, kun vaihtelu näkyy 50 %:n todennäköisyydellä standardihavaitsijalle. RAJA-ARVOT EIVÄT HUOMIOI VALAISTUKSEN SÄÄTÖÄ Euroopan komission ekologista suunnittelua koskevassa asetuksessa (EU) 2019/2020 LED­ ja OLED­verkkovalonlähteille raja­arvoiksi on annettu P st LM ? 1,0 ja stroboskooppi­ilmiölle M VS ? 0,4. Arvot on annettu täydellä kuor­ malla. Usein valaistusta kuitenkin käytetään himmennettynä. Ledivalaisimien valovirran säätämiseen on yleisesti käytössä kaksi eri tapaa. Perinteinen tapa on käyttää pulssinleveysmodulaatiota (PWM – Pulse­width Modulation). Siinä vakio­ suuruista tasavirtaa katkotaan halutun levyisiksi pulsseiksi, mikä oleellisesti lisää välkyntää. PWM­säädöstä on nykyisin siirrytty ns. ana­ logiseen himmennykseen eli jatkuvaan virran säätöön (CCR – Constant Current Regulation), jossa virtaa ei katkota. Paljon tehdään myös Aika Keskimääräinen valovirta Va lo vir ta Jakso A 1 A 2 Kuva 2. Välkyntäindeksin määrittelyssä käytetyt pinta­alat [5]. I F = A 1 + A 2 A 1
• Uusi, innovatiivinen ja modulaarinen Ensto Taika -valaisinperhe. Taianomainen valo seuraa ihmisiä ja elämää kaikkialle. Kotiin, työpaikalle, hotelliin – tilasta, huoneesta ja tunnelmasta toiseen. Sen huippuluokan valotekniikka ja joustava mukautuvuus saavat aikaan ihastusta ja aplodeja. Valon Taika on tullut jäädäkseen. Bravo! IMPROVING LIVES. www.legrand.fi VALON TAIKA ON TÄÄLLÄ
• 38 VALO 2/2024 O slossa 13.11.2024 pidetyssä palkinto­ jenjaossa Kuningatar Silvian konserttisali (Drottning Silvias Konsertsal) palkittiin pohjoismaisen valaistuskohdekilpailun Nordic Lighting Design Awards 2024 voittajana. Kilpailussa oli ehdolla yhteensä kahdek­ san valaistuskohdetta. Suomesta ehdolla olivat Vuoden valaistuskohde 2023 ­kilpailun voittajat Helsinki­Vantaan lentoaseman laajennus ja Solo Sokos Hotel Torni. TUOMARISTON PERUSTELUITA Valaistussuunnittelijat ovat hyvin pienellä bud­ jetilla onnistuneet erinomaisesti saavuttamaan valaistusratkaisun, joka ei ainoastaan korosta arkki tehtuuria, vaan myös täyttää akustiikan ja tilan joustavan käytön asettamat korkeat vaati­ mukset. Tämä upea kokemus on saavutettu laajo­ jen esitutkimusten avulla. Valaisimia ei testattu ja valittu pelkästään valon laadun perusteella, vaan myös varmistettiin, etteivät ne häiritse akustiikkaa ja äänenlaatua, mikä oli äärimmäisen tärkeää konserttisalissa. Minne tahansa katsookin, voi kokea häikäi­ semättömän valaistusympäristön. Samalla ratkaisu täyttää kaikki tarpeet, jotta saliin voidaan luoda ainutlaatuisia ja vaihtelevia valaistustilanteita erilaisiin tapahtumiin. Käyttäjä ystävällinen ohjaus­ järjestelmä antaa henkilökunnalle mahdollisuuden muuttaa salia toiveiden mukaan. Yhdellä napin painalluksella toiminnallisesti valaistu luokka­ huone muuttuu tyylikkäästi valaistuksi konsertti­ saliksi. Erityinen, tunteisiin vetoava ja värikäs valaistus antaa yleisölle mahdollisuuden kokea upean konserttisalin näyttämöllinen tunnelma. NORDIC LIGHTING DESIGN AWARD 2024 KUNINGATAR SILVIAN KONSERTTISALILLE RUOTSIIN CIE:N UUSIMPIA JULKAISUJA CIE S 027:2024 Photometry of road illumination devices, light­signalling devices and retroreflective devices for road vehicles ISO/CIE 23603:2024 Standard method of assessing the spectral quality of daylight simulators for visual appraisal and measurement of colour ISO/CIE 11664-5:2024 (E) Colorimetry – Part 5: CIE 1976 L*u*v* colour space and u', v' uniform chromaticity scale diagram ISO/CIE 28077:2024 Photocarcinogenesis action spectrum (non­melanoma skin cancers) CIE 254:2024 A roadmap toward basing CIE colorimetry on cone fundamentals CIE 2024 Position Statement on Integrative Lighting ­ Recommending Proper Light at the Proper Time, 3rd Edition Suomen Valoteknillisen Seuran jäsenille 66,7 % alennus julkaisuista. Tekniset tiedonannot (TN) ovat vapaasti ladattavissa CIE:n verkkosivuilta. Lisätietoja: cie.co.at VALO/ON 2025 TAMMIKUUSSA VALO/ON 2025 kerää jälleen valaistuksen ammattilaiset yhteen ja tarjoaa uusia näkökul­ mia alan mahdollisuuksiin niin arkkitehtuurin, valaistustekniikan kuin sähkö suunnittelun näkö­ kulmista. Tapahtuma järjestetään 29.–30.1.2025 Kattilahallissa Helsingin Suvilahdessa. Yksityistapahtuma kokoaa lähes kolmekym­ mentä julkisten tilojen valaistuksen johtavaa yritystä esittelemään kiinnostavimmat ja ajan­ kohtaisimmat uutuustuotteensa ja palvelunsa. Tapahtuman kansainväliset keynote­puhujat tar­ joavat uusia näkökulmia valaistusalan haasteisiin ja tarkastelevat valoa monialaisin ottein. Rento illanvietto mahdollistaa uusien ja vanhojen tutta­ vuuksien tapaamisen inspiroivassa ympäristössä. Tapahtuman tuottaa Luovi Productions Oy. Lisätietoja: valo­on.fi KUNINGATAR SILVIAN KONSERTTISALI, TUKHOLMA Tilaaja: Ramsbury Property Käyttäjä: Lilla Akademien, Mark Tatlow Urakoitsija: NCC Arkkitehti ja sisustussuunnittelija: Giorgio Palù Akustikko: Yasuhisa Toyota Valaistussuunnittelija: Light Bureau, Daniel Hodierne Sähkökonsultti: AFRY, Tommie Ericsson Sähköurakoitsija: Stockholms Elpartner, Thomas Blomstedt ja Christer Carlsson Valaisintoimittajat: LightGraphix, Reggiani, Kucko, Formalighting, Lucifer Lighting, Orluna, Folio ja Rebel Light K uv at: K ai Pii p p o ja D an ie l H od ie rn e, Lig ht B ur ea u
• ENSIMMÄINEN PAPERI JOKA VALAISEE TILAN OptiClip
• 40 VALO 2/2024 V alaistuksen Grand Old Man, diplomi­ insinööri Pentti Hautala poistui kes­ kuudestamme 87­vuotiaana jättäen jälkeensä ainutlaatuisen perinnön ja mer­ kittävän jalanjäljen suomalaiseen infrastruktuuriin, ulkovalaistukseen ja valaistusalan standardointiin. Pentti valmistui diplomi­insinööriksi Teknil­ lisestä korkeakoulusta vuonna 1962 erikoistuen tie­ ja vesirakennustekniikkaan. Hän teki pitkän ja merkittävän uran Tiehallinnossa sekä toimi yli 20 vuotta opettajana Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä välittäen tietotaitoaan tuleville suku­ polville. Tiehallinnossa Pentti keskittyi erityisesti tie­ ja tunnelivalaistuksen suunnitteluun kehittäen valaistussuunnittelun periaatteita alan varhaisessa vaiheessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Häntä pidetään Suomen tie­ ja tunnelivalaistuksen oppi­isänä. Pentti kuului harvoihin tie­ ja tunnelivalaistuksen asiantuntijoihin, joilla oli syvällinen ymmärrys myös tiesuunnittelun perusteista. Hänellä oli ainutlaatui­ nen kyky nähdä maantieinfrastruktuuri kokonaisuu­ tena ja sovittaa valaistusratkaisut osaksi sitä. Kerran kysyessäni, miten hän päätyi ulkovalaistusalalle, Pentti totesi: ”Tiehallinnossa ei siihen aikaan ollut ketään, joka olisi tuntenut alaa, mutta tarve oli suuri, ja minä otin haasteen vastaan.” Pentin ura jatkui vuonna 1986 Sito Oy:n palve­ luksessa, missä hän jatkoi merkittävää panostaan ulkovalaistuksen kehittämisessä. Vuodesta 2014 alkaen hän toimi vanhempana neuvonantajana LiCon­AT Oy:ssä, ja yrityskaupan myötä hän jatkoi A­Insinöörit Oy:ssä aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Näin Pentti ehti vaikuttaa suomalaisen infra­ struktuurin kehitykseen seitsemällä eri vuosikymme­ nellä. Kun Pentiltä kerran haastattelussa kysyttiin, mikä sai hänet tekemään töitä vielä 74­vuotiaana, hän vastasi kuivaan huumorityyliinsä: ”Joutenolo tylsistyttäisi.” Työ oli Pentille tärkeää, ja erityisen merki­ tykselliseksi hän koki kansainvälisen soveltavan kehitystyön. Hän arvosti erityisesti mahdollisuutta yhdistää tutkimus ja käytännön kokemukset tavalla, joka tuotti konkreettisia, näkyviä tuloksia. Näitä oppeja Pentti hyödynsi kehittäessään kansallisia ohjeita, tuoden parhaat käytännöt osaksi Suomen ulkovalaistuksen ohjeistusta ja suunnittelua. Hän ymmärsi myös, miten tärkeää on siirtää tietoa ja asiantuntemusta seuraaville sukupolville, ja hän toimi aktiivisesti luennoitsijana ja kouluttajana alan tapahtumissa ja tilaisuuksissa koko työuransa ajan. Pentti toimi Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1988–2000. Hän johti Kansainvälisen valaistuskomission CIE:n divisi­ oonaa 4 (Lighting and Signalling for Transport) vuosina 1999–2007, ja CIE palkitsi hänet vuonna 2007 tunnustuspalkinnolla hänen merkittävästä panoksestaan komission työhön. Pentti osallistui aktiivisesti myös kansainväliseen ja kansalliseen standardointityöhön. Hänen pitkäaikainen työnsä valaistusstandardoinnin hyväksi palkittiin vuonna 2010 SESKOn myöntämällä Erkki Yrjölä ­mitalilla. Suomen Valoteknillinen Seura myönsi Pentille vuonna 2011 Valaistunut persoona ­palkinnon. Tämä tunnustus osoittaa Pentin merkityksen valais­ tusalan edistäjänä ja kehittäjänä Suomessa, sillä hän oli ensimmäinen henkilö, jolle kyseinen palkinto myönnettiin. Vuonna 2013 Pentistä tuli kunniajäsen Suomessa vaikuttavassa ulkovalaistuksen kehitys­ ryhmässä UV­7. Pentti oli yksi kehitysryhmän perus­ tajajäsenistä, ja hän ehti vaikuttaa ryhmässä aktiivi­ sesti lähes 50 vuotta. Voin vilpittömästi todeta, että Pentti oli Suomen kokenein ja arvostetuin tie­ ja tunnelivalaistuksen asiantuntija. Hänen elämän­ työnsä jää elämään valaistusalan standardeissa, kansainvälisissä ja kansallisissa ohjeissa sekä kaik­ kien tienkäyttäjien arjessa. Pentti seurasi valaistusalan kehitystä innokkaasti ja aktiivisesti aivan elämänsä loppuun asti. Hän etsi jatkuvasti uusia ratkaisuja alan haasteisiin, erityisesti tunnelivalaistuksen osalta. Pentti myös kannusti muita jatkamaan valaistuksen kehitystyötä. Hänellä oli kyky mukauttaa asiantuntijuutensa ja neuvonsa kehittyvään teknologiaan sekä jättää varsinaisen teknologian kehitys nuorempien vastuulle. Pentti oli aktiivinen julkaisija, ja hän kirjoitti intohimoisesti valaistustekniikan lehtiin jättäen jälkeensä arvokasta tietoa ja näkemyksiä alan käyttöön. Kirjoitustyyliään hän opetti useasti myös minulle: ”Aleksanteri, muista, että tekstin pitää olla kieleltään lempeä, mutta sanomaltaan ankara.” Pentti seurasi innokkaasti urheilua, etenkin pesäpalloa, formuloita ja ampumahiihtoa. Vimpeli­ läisenä hän seurasi tarkasti Vimpelin Vedon pelejä, ja keskustelimme usein Vedon suorituksista. Hän piti myös matkustamisesta ja vieraili monissa maissa niin työnsä puitteissa kuin vapaa­ajalla perheensä kanssa. Pentillä oli laaja kansainvälinen yhteistyö­ verkosto, ja hänen kollegansa eri puolilta maailmaa kyselivät usein myös minulta hänen vointiaan, lähettivät hänelle terveisiä ja muistelivat lämmöllä yhdessä koettuja hauskoja hetkiä. Yhteiset kan­ sainväliset työmatkamme päättyivät aina samalla tavalla taloyhtiömme parkkipaikalla, Pentin etu­ käteen tilaamassa taksissa, Pentin toteamukseen: ”Matkahan on alkanut hyvin.” Perhe ja suku olivat Pentille tärkeitä. Penttiä jäävät kaipaamaan hänen lapsensa, lapsenlap­ sensa, sukulaiset, ystävät sekä laaja joukko entisiä työkavereita ja oppilaita. Lämmin kiitos ja syvä kunnioitus Aleksanteri Ekrias Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja ja Pentin työkaveri TIEDON VALO -KILPAILU K annustaakseen opiskelijoita valaisemaan tulevaisuutta ja näkemään nykyisyyden tar­ kemmin Suomen Valoteknillinen Seura jakaa 2 000 euron palkinnon valaisevimmalle opinnäyte­ työlle. Kilpaan voivat osallistua kaikki Suomessa 1.1.2023–31.12.2024 hyväksytyt opinnäytetyöt, jotka syventyvät valoon, valaistukseen, valaistuksen ohjaukseen, valonlähteisiin tai valaisimiin tieteel­ lisestä, taiteellisesta tai käytännöllisestä näkökul­ masta. Kilpailuun osallistuvat opinnäytetyöt, kuten esimerkiksi pro gradu ­työt, diplomityöt, ammatti­ korkeakoulujen opinnäytetyöt ja väitöskirjat, mah­ dollisine liitteineen tulee ilmoittaa 31.12.2024 mennessä verkkolinkistä lyyti.in/tiedonvalo2024. Kilpailun tuomaristo (Henri Juslén, Helvar Oy Ab; Marjut Kauppinen, Helsingin kaupunki; Pasi Hyyppä, Senaatti­kiinteistöt) julkistaa voit­ tajan myöhemmin vuonna 2025. Tuomaristo voi jakaa palkintosumman yhdelle tai useammalle opinnäytetyölle. Lisätietoja: Heikki Härkönen heikki.harkonen@valosto.com 0400 869 339 PENTTI HAUTALA IN MEMORIAM K uv a: Pe nt ti H au ta la n p er he alb um i
• KISKOVALAISIMET 2015 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA ALUSTA 2 Made in Finlan d 1962 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA • Kuparin poikkipinta-ala 4mm 2 • Alhaisemmat jännitehäviöt – resistanssi KISKOT & LISÄVARUSTEET Made in Finlan d ADAPTERI DRIVERIT 2015 ENSIMMÄINEN MARKKINOILLA Made in Finlan d BASE PRO PULSE GB 1-PHASE XTS 3-PHASE XTSC 3-PHASE +DALI KAIKEN KAIKKIAAN ALUSTAT TUKEVAT YLEISTÄ VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ VIHREÄT YRITYSALUSTAT OVAT YHTEENSOPIVIA JA TOIMIVAT SUJUVASTI YHDESSÄ. Livalin vihreät alustat nordicaluminium.fi KISKOJÄRJESTELMÄT CASA -STANDARD – CAFETERIA KISKO SPOT pienet muodot – huippu muotoilu – parempi hyötysuhde Tämä tarkoittaa mullistavaa energian säästöä isoissa ja pienissä liikkeissä, konttoreissa, hotelleissa, kodeissa jne. Kilpailukykyiset tuotteet, hinnat – enemmän valoa – vähemmän sähköä. Tuotteet ovat nyt tilattavissa ja toimitukset tapahtuvat nopeasti. TODELLISILLE ENERGIAN SÄÄSTÄJILLE STANDARD ULTRA COB UHE 930, 935, 940 168 lm/W, CRI 90 System W 20.8 @ 500mA, weight 537 g System lm 3502 On-Off / Dali / Wireless CASA ULTRA COB UHE 930, 935, 940 173 lm/W, CRI 90 System W 20.8 @ 500mA, weight 462 g System lm 3600 On-Off / Dali / Wireless vuodesta 1945 vuodesta 1962 ALUSTA 3 ALUSTA 1 Meidän intohimomme on aina ollut olla kansainvälisillä markkinoilla Nr. 1 valaistussekä kiskojärjestelmissä, ja olemme jälleen saavuttaneet tärkeän maaliviivan – Nr. 1 maailmassa. 173 LM/W COB UHE 940 JA 168 LM/W COB UHE 930 www.lival.com
• VALO 2/2024 42 PROJEKTIUUTISIA STANSVIKIN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Stansvikin sähkönsyöttöaseman taideteoksen tarkoituksena on elävöit­ tää urheilupuiston ympäristöä ja tuoda asukkaille viihtyisyyttä pimeään vuodenaikaan. Teoksen kausivärit on toteutettu 10 metriä pitkänä väriliukumana Corten­julkisivun sisällä. Valaistuksen väreissä on huo­ mioitu erottuvuus ympäröivästä liikenteestä ja vältelty puhtaita sinisen ja punaisen sävyjä, jotka voidaan yhdistää hälytysajoneuvojen valoihin. Sähkönsyöttöasema on osa Kruunusillat­raitiotietä. Sijainti: Kaivoshuvilankuja 1, Helsinki Valmistumisaika: lokakuu 2024 Arkkitehtisuunnittelu: Jouni Hätönen, Sweco Finland Oy Valaistussuunnittelu: Anssi Mäkinen, Sitowise Oy DMX-ohjelmointi: Jami Lehtonen, Studiotec Oy Urakointi: YIT Oyj ja NRC Group Finland Oy Kuva: Jouni Hätönen MEDIATOIMISTON VALAISTUS Helsingin Merikorttelissa sijaitsevan Sakean toimiston yleistilojen valaistus sai päivityksen toimitilamuutosten yhteydessä. Visuaalisesti näyttävä lopputulos toteutettiin LED Luksin ILO SYSTEM ­valaisinkokonaisuuk­ silla. Lisäksi toimistotiloihin asennettiin LED Luksin pyöreäreunaisia ORA­profiilivalaisimia. Sijainti: Pursimiehenkatu 29–31, Helsinki Valmistumisaika: kevät 2024 Suunnittelu: ARKCons Oy Lisätietoja: teclux.fi LEDILIN TOIMISTOTILOJEN VALAISTUS Optiikkavalmistaja LEDiLille remontoitiin tilat Salo IoT Campukselle, ja uuteen toimistoon asennettiin Purson mustarunkoiset SNEP LX ­valaisimet. Toimistotiloissa on lähes 500­neliöinen avokonttori, taukotila, neuvottelutiloja ja yksittäisiä toimistohuoneita. Toimisto toimii samalla myös esittelytilana, jossa vieraileville voidaan näyttää, millaista optiikkaa yritys suunnittelee ja valmistaa. Sijainti: Joensuunkatu 7, Salo Valmistumisaika: kevät 2024 Valaistussuunnittelu: Veijo Isojunno, LEDiL Oy Lisätietoja: snep.purso.fi Kuva: Tytti Lindevall-Luoto MALMINKARTANON ASEMAYMPÄRISTÖN VALAISTUS Malminkartanon asemaympäristö sai uuden persoonallisen valaistuksen identiteetin. Vaijereihin ripustetut ateljé Lyktanin Halo­pallovalaisimet hohtavat hentoa valkoista valoa ja luovat alueelle olohuonemaisen, lämpimän tunnelman. Varsinaisesta aluevalaistuksesta vastaa palloista alaspäin suuntautuva tarkkarajainen valo, joka luo häikäisemättömän ja eloisan valaistuksen. Samoilla valaisimilla on toteutettu myös alueen taideteosten valaistus. Malminkartanonaukiolla tapahtumien järjestämistä on helpotettu tapahtumasähkökeskuksella. Sijainti: Malminkartanonaukio, Helsinki Valmistumisaika: kesä 2024 Tilaaja: Helsingin kaupunki Valaistussuunnittelu: Esa Horttanainen, A­Insinöörit Suunnittelu Oy Sähkösuunnittelu: Taneli Lehtonen ja Jere Aalto, A­Insinöörit Suunnittelu Oy Kuva: Esa Horttanainen Kuva: Mariellen Vänskä
• VALO 2/2024 43 PYYNIKINLINNAN JULKISIVUVALAISTUS Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema Pyynikinlinna valmistui Tampe­ reelle vuonna 1924. Rakennus oli myöhemmin suomalaisen kenkäteolli­ suuden uranuurtajan vuorineuvos Emil Aaltosen koti. Nykyään rakennus toimii Emil Aaltosen museona. Pyynikin linna on kaksikerroksinen pohjois­ maista klassismia edustava vaaleaksi rapattu tiilirakennus, ja se sijaitsee Pyynikinrinteellä asuinrakennusten ja puistoalueen keskellä. Museo­ rakennukseen haluttiin saneerauksen yhteydessä rakennuksen toimintaa ja arkkitehtuuria korostava ja eri tilanteisiin mukautuva julkisivuvalaistus. Sijainti: Mariankatu 40, Tampere Valmistumisaika: lokakuu 2023 Valaistussuunnittelu: Annukka Larsen, WSP Design Studio Sähkösuunnittelu: Sami Rantanen, AX­Suunnittelu Oy Valaisimet: Targetti, Meyer Lighting, BEGA Kuva: Annukka Larsen PALLO HALLUSSA Pallo hallussa on kuvanveistäjä Kari Alosen 17,5 metriä korkea taide­ teos, jossa voi ajatella näkevänsä valonkantajan, tanssijan, juoksijan tai pihdit. Teräs­ ja valotaiteen yhdistävän teoksen kirkkaana loistava ruostumattomasta teräksestä valmistettu pallo hehkuu kuun lailla valtatietä pitkin ajaville autoilijoille. 14 tonnia painavassa teoksessa on käytetty kierrätetyn teräksen lisäksi myös säänkestävää Corten­terästä. Teoksen kaikki osat on leikattu, taivutettu ja hitsattu viereisen metallialan yrityksen tiloissa. Sijainti: valtatie 13, Saarijärvi Valmistumisaika: syksy 2024 Tilaaja: Jukka Autere ja Boweco Oy Valaistussuunnittelu: Kari Alonen ja Niclas Nylund Lisätietoja: designalonen.fi Kuva: Jyrki Reinikka KANAVASILLANTIEN KIERTOLIITTYMÄN TAIDETEOS Kolmikehrä on betoniveistos, joka kunnioittaa K. E. Nymanin Vaasaan perustaman betonivalimon ja Liisanlehdon kartanomiljöön historiaa, yhdistäen alueen teollisen ja kulttuurisen perinnön. Teos koostuu kol­ mesta 4–6 metriä korkeasta erikoisvärjätystä betonielementistä, joiden pintaan on upotettu ruostumattomasta teräksestä laserleikattuja alueen kasvillisuutta ja eläimistöä esittäviä kuvioita. Teoksen ulko­ ja sisä pintojen valaistus toteutettiin valoa tarkasti rajaavilla Meyer Lightingin kohde­ valaisimilla, joita ohjataan C2 SmartLightin ohjausjärjestelmällä. Sijainti: Kanavasillantien kiertoliittymä, Vaasa Valmistumisaika: syyskuu 2024 Teoskonsepti ja valaistussuunnittelu: Mia Erlin, WSP Design Studio Graafinen suunnittelu: Ari Kujala, WSP Design Studio Sähkösuunnittelu: Harri Heino, Vaasan kaupunki Kuva: Mia Erlin NALLIBAANAN YMPÄRISTÖKESKEINEN VALAISTUS Nallibaana on Oulun Pikisaaren läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä. Pikisaaren alue sijoittuu Oulujoen suistoalueelle, ja valaistuksen raken­ tamisessa tuli huomioida rantojen herkkien ekologisten arvojen suoje­ leminen. Suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota optiikka­ valintoihin, ja toteutuksessa käytettiin matalia pylväskorkeuksia, koska haluttiin minimoida hajavalon ja valosaasteen synty. Reitille toteutettiin Caribonin Volta­sarjan valaisimilla ympäristökeskeinen valaistus, joka on ohjelmoitavissa 3 000 kelvinin värilämpötilasta kasvistolle ja eläinlajistolle ystävällisempään 1 800 kelvinin värilämpötilaan. Sijainti: Pikisaari, Oulu Valmistumisaika: syksy 2024 Valaistussuunnittelu: Kirsi Kiemunki ja Marja Pussinen, Ramboll Valostudio Lisätietoja: ketonen.com Kuva: Henri Luoma
• VALO 2/2024 44 AALTO-YLIOPISTON UUSIEN TILOJEN VALAISTUS Aalto­yliopiston uudet huippuluokan opetustilat Marsio ja Kide Espoon Otaniemessä on valaistu pääosin Airamin valaisimilla. Lopputulos on valaistuksen osalta teknisten vaatimusten mukainen. Video­, animaatio­ ja grafiikkastudioon, luokkatiloihin, neuvotteluhuoneisiin ja auloihin asennettiin tilakohtaisesti räätälöityjä Vario­alumiiniprofiilivalaisimia ja energiatehokkaita Plano Pro ­paneeleja yleisvalaistukseen. Kokeilu­ studion kattoon valikoituivat mustaksi maalatut syväoptiikalla varustetut Ebba­moduulivalaisimet. Sijainti: Otakaari 2 (Marsio) ja Konemiehentie 1 (Kide), Espoo Valmistumisaika: tammikuu 2024 (Kide) ja syyskuu 2024 (Marsio) Sähköja valaistussuunnittelu: Ramboll Finland Oy Lisätietoja: aalto.fi/fi/otakaari2 Kuva: Kari Palsila LINDROOSIN MYYMÄLÄN UUSI VALAISTUS Kello­ ja kultasepänliike Lindroosin Aleksanterinkadun myymälän remon­ tin yhteydessä liikkeen näyteikkunat saivat arvoisensa valaistuksen, kun ikkunoiden reunoihin asennettiin Arkoslightin Minimal Track ­kiskot ja pienet kultaiset Fit­kohdevalaisimet. Lisäksi näyteikkunoihin ja kassa­ alueen valaistukseen valittiin arvokkaaseen kohteeseen sopivat tyylik­ käät faustlightin 71­alasvalot, ja samalta valmistajalta löytyivät myös sisääntulon katossa olevat 60/100­kohdevalaisimet. Sijainti: Aleksanterinkatu 46, Helsinki Valmistumisaika: talvi 2023 Suunnittelu: Arkdrufva Oy Lisätietoja: teclux.fi Kuva: Mariellen Vänskä TIISTILÄN PUUKOULUN VALAISTUS Espooseen valmistui kesällä yksi Suomen suurimmista puurakentei­ sista kouluista. Tiistilän koulu ja päiväkoti on suunniteltu ja rakennettu Hiilineutraali Espoo 2030 ­tiekartan mukaisesti. Koulun ja päiväkodin yleisvalaistus toteutettiin suurilta osin Sylvanian Start Panel ­moduuli­ valaisimilla. WC­ ja sosiaalitilojen valaistukseen valikoitui PIR­tunnistimella varustettuja alasvaloja Sylvanian Insaver­ ja Syl­Lighter Start ­sarjoista. Kalusteisiin asennettiin DALI­ohjauksella varustettua ledinauhaa ja porraskäytäviin Start Surface Slim IP54 ­yleisvalaisimia. Sijainti: Tiistilänkuja 4, Espoo Valmistumisaika: kesäkuu 2024 Sähkösuunnittelu: Granlund Oy Sähköurakointi: Paretec Oy Lisätietoja: sylvania.fi Kuva: Jarkko Översti TÖÖLÖNLAHDENPUISTON VALAISTUS Helsinki uudisti Töölönlahdenpuistoa. Alueelle asennettiin 145 Planet Lightingin LED Puck Air ­vaijerivalaisinta, joilla saatiin ympäristöön ja puiston eri toiminnoille sopiva valaistus ilman runsasta pylväsmäärää. Reuna­alueen valaisinten päissä on huurrettu pallo, joka luo tasaisen ja pehmeän valon puiston reunoille. Taivaalta katsottuna valot muodosta­ vat sydämen muotoisen kuvion. Keskialueiden valaisimet on varustettu Snoot­lisäosalla, ja ne luovat terävärajaisia valokuvioita maahan, tuoden alueelle dynaamisuutta ja korostaen puiston leikkisää luonnetta. Sijainti: Töölönlahti, Helsinki Valmistumisaika: heinäkuu 2024 Valaistusja sähkösuunnittelu: A­Insinöörit Suunnittelu Oy ja Helsingin kaupunki Lisätietoja: ktinterior.fi Kuva: Sami Saastamoinen
• fagerhult.fi
• 46 VALO 2/2024 TUOTEUUTISIA PLANLICHTIN UUTUUS P.FORTY BAP Toimistovalaistukseen erinomaisesti soveltuvan p.forty­valaisimen edistyksellinen BAP­optiikka asettaa uudet standardit tehokkuuden ja häi­ käisyn hallinnan suhteen. Innovatiivisten lins­ sien ja heijastimien yhdistelmällä saavutetaan erinomainen valonjako, joka takaa tasaisen valaistuksen ilman kiusahäikäisyä. Valaisimen häikäisysuoja on saatavana viidessä tyylikkäässä värivaihtoehdossa: puolihimmeät kupari, kulta, mustakromi ja hopea sekä himmeä hopea. Yhdistämällä hienostuneen esteettisen ilmeen ja korkealaatuisen optiikan p.forty BAP sopii luontevasti monenlaisiin valaistuskonsepteihin. Lisätietoja: planlicht GmbH 0400 516 700 planlicht.com LED PUCK AIR -VALAISIMET KATUVALAISTUKSEEN Planet Lightingin kaksoiskaapeliin ripustettavat LED Puck Air ­katenaarivalaisimet ovat nyt saatavana myös IESNA­standardin mukaisilla katu­ ja aluevalaistuksen optiikoilla (T1, T2, T3 ja T4), joilla pystytään valaisemaan jalkakäytävät, kapeat tiet, parkkipaikat ja tiealueet. Erikokoi­ sille ulkoalueille ja erilaisille tien leveyksille optimoidut valonjaot mahdollistavat valaisimien asennusvälien maksimoinnin ja valon ohjaami­ sen tarvituille alueille. Lisätietoja: KT Interior Oy 010 235 1900 ktinterior.fi T-LUX – TYYLIÄ JA LAATUA ULKOVALAISTUKSEEN Goccia Illuminazionen T­LUX­valaisinperhe tuo ulkotiloihin sisätilojen mukavuuden ja viimeis­ tellyn tyylin. Sarjaan kuuluu kaksi monipuolista pollarivaihtoehtoa, STAN ja OLLIE, sekä seinä­ asenteinen BOWLER. Erilaiset koko­, teho­, him­ mennys­ ja asennusvaihtoehdot tekevät sarjan valaisimista erinomaisen valaistus ratkaisun niin kotikohteisiin kuin julkisiin tiloihin. Korkean laatutason ja kilpailukykyisen hinnoittelun ansi­ osta T­LUX on ihanteellinen valinta pitkäikäistä ulkovalaistusta etsiville. Lisätietoja: DECOlight Oy 010 423 6360 decolight.fi T­LUX OLLIE EASY LEDIN DODO – TEOLLISUUTEEN JA URHEILUUN DODO­tuotesarja on suunniteltu kestämään vaa­ tivat ja haastavat olosuhteet. Sarjan valaisimien energiatehokkuus, pitkä käyttöikä ja optimaalinen valonjako tekevät niistä luotettavan valinnan eri­ tyisesti teollisuustiloihin. Laaja optiikkavalikoima takaa valaisimien monikäyttöisyyden, ja valaisin­ perheen monipuoliset teho­ ja kokoluokat mahdol­ listavat käyttökohteiksi teollisuushallien ja varasto­ jen lisäksi myös esimerkiksi urheiluhallit. Nopeasti IPD­liittimellä asennettavien DODO­valaisimien runko on valmistettu kierrätysalumiinista. Sarjan valaisimien valovirta on jopa 44 000 lm ja valo­ tehokkuus jopa 160 lm/W. Valaistuksen ohjauk­ seen on saatavana vakiona DALI­2 ja valikoituihin malleihin myös D4i. Lisätietoja: Easy LED Oy 02 737 4420 easyled.fi MINIMALISTINEN INSPIRE PRISM SG Armaturenin Inspire Prism on siro ripustusvalai­ sin, joka sopii loistavasti toimistoihin ja työpöytien yläpuolelle. Valaisimen alavalon prismaoptiikka takaa hyvän työskentelyvalaistuksen (UGR < 19, RG 0) ja ylävalon laaja valokeila luo mukavan epäsuoran valaistuksen. Valaisinta on saatavana mustana ja valkoisena joko 1 200 tai 1 500 milli­ metrin pituisena. Valaisimen mukana tulee 2,5 metrin syöttökaapeli sekä säädettävät 2 metrin vaijerit katto­ ja T­listakiinnikkeillä. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg­oy.fi
• 47 VALO 2/2024 KESTÄVÄ JA TYYLIKÄS BAMBOO Caribonin IK10­ ja IP66­luokiteltu pollari Bamboo soveltuu erinomaisesti niin julkisten kohteiden kuin piha­alueiden valaistukseen. Pollarin näkymätön valonlähde ja mattamusta heijastuspinta luovat pehmeän ja häikäisemättömän valon. Valoa suun­ tautuu ylöspäin alle 1 %. Kaksi valonjakoa, 180° ja 360°, mahdollistavat Bamboon monipuolisen käytön ulkovalaistuksessa. Bamboo­pollareita on saatavilla korkeuksilla 110 mm, 375 mm tai 895 mm. Valaisimen halkaisija on 170 mm, ja sen värivaihtoehdot ovat tumma grafiitti (sable 100 noir) ja hopea (RAL9006). Valon värilämpötilaksi on valittavissa 2 700 K, 3 000 K tai 4 000 K (CRI80), ja valaisimissa on DALI vakiona. Pollareiden valovirta on 470–1 000 lm. Sarjan valai­ simien komponentit ja materiaalit ovat kestäviä, kierrätettäviä ja laadukkaita. Ledin käyttöikä on 100 000 tuntia (L 90 /B 10 ). Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com PLANIA SANEERAUSKOHTEISIIN RZB:n IP40­luokiteltu Plania on erinomainen vaihtoehto, kun haetaan ratkaisua perinteisen valaistuksen päivittämiseen. Valaisimen pituus on 1 220 mm tai 1 520 mm, ja sen valon väri­ lämpötilavaihtoehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K. Valaisinsarjasta löytyvät ON/OFF­, DALI­ ja liiketunnistinversiot, ja saatavilla ovat myös Multi lumen­mallit (3 000–7 400 lm). Valaisimissa käytetyt komponentit ovat vaihdettavissa ja kierrätettävissä. Lisätietoja: Ketonen Oy 020 734 2370 ketonen.com MONIPUOLISESTI RÄÄTÄLÖITÄVÄ VARIO Airamin Vario on alumiiniprofiilivalaisin, josta voidaan räätälöidä monenlaisiin projekteihin sopiva kokonaisuus erilaisia runkopituuksia ja kulmaliitospaloja yhdistellen. Valaisimien rungon materiaali on 100­prosenttisesti kierrä­ tettyä alumiinia. Vakiovalaisimien runkopituus on 600–4 500 mm, ja tilauksesta on saatavilla erilaisia valoviiva­ ja jonoasennus ratkaisuja. Valaisimien käyttökohteita ovat toimistot, aulat ja oppilaitokset sekä sisätilojen käytävät. Vario­tuotesarjaa on saatavana pinta­, ripustus­ ja uppoasennettavana, ja ripustus­ asennettavasta Vario D/I ­mallista on myös vetonarulla ohjattava versio kahdella eri teholla. Kotimaista tuotantoa oleva Vario on suunniteltu ja valmistettu Airamin Lahden tehtaalla, ja sille on myönnetty Avainlippu­merkki. Lisätietoja: Airam Electric Oy Ab 0207 545 617 airam.fi HIENOSTUNUT JA SULAVALINJAINEN DRY ROD LED Luksin uutuusvalaisin DRY Rod tarjoaa helpon tavan hallita tilan valaistusta ja tunnel­ maa. Valaisin kääntyy 360°, joten se voidaan suunnata ylöspäin pehmeän, epäsuoran valon luomiseksi tai kääntää alaspäin suoraa valais­ tusta varten. DRY Rod tuo tilaan tyylikästä monipuolisuutta, sopien erinomaisesti erilaisiin valaistustarpeisiin. Lisätietoja: Teclux Oy teclux.fi INNOVATIIVINEN JA KOMPAKTI SIDEIS ONE SIDEis ONE on uusi IK09­ ja IP66­luokiteltu kaide­ ja pollarivalaisin, jonka patentoitu heijastintek­ niikka yhdistettynä erillishimmennettäviin ledeihin mahdollistaa dynaamisen, tarpeen mukaan muo­ kattavan optiikan. Valaisimen matala asennuskor­ keus mahdollistaa myös käytännössä häikäisy­ vapaan valaistuksen. Valaisimen enimmäisvalovirta on 1 600 lm, ja sitä on saatavana värilämpötiloissa 2 700–4 000 K. SIDEis ONE ­valaisimen ohjaus­ vaihtoehdot ovat DALI, ON/OFF ja DMX. Lisätietoja: Silux Oy Ab 0400 815 257 silux.fi
• 48 VALO 2/2024 MODULAARINEN LUO-VALAISINJÄRJESTELMÄ Riippuva ja modulaarinen LUO­valaisinjärjes­ telmä on valmistettu bambusta ja kierräte­ tystä akryylistä. Järjestelmän suoria ja kaarevia moduuleja voidaan liittää toisiinsa vapaasti missä tahansa järjestyksessä, mikä antaa suun­ nittelijoille laajat vapaudet muokata tilaa valon avulla. Valaisimessa on neljä suoraa ja epäsuo­ raa valonlähdettä. Kirkkauden ja värilämpötilan säätö tapahtuu Casambin tai DALIn kautta. Valaisin on kevyt ja helposti asennettavissa vain yhden henkilön toimesta. LUO sopii muun muassa toimistotiloihin, oppimisympäristöihin, edustustiloihin ja koteihin. Lisätietoja: LUO­light Oy 050 378 9468 luo­light.com COCO SHAPER MONIPUOLISEEN VALON MUOTOILUUN Arkoslightin Coco­tuoteperheen uusin tulo­ kas Coco Shaper on kompakti kohdevalaisin, joka erottuu muunneltavuudellaan. Valaisimen innovatiivinen säätelyjärjestelmä mahdollistaa valokeilan tarkemman muokkaamisen tarpeiden mukaan, esimerkiksi ympyrän, neliön tai kolmion muotoiseksi. Gobo­mahdollisuuden ansiosta valokeilaa voi myös kustomoida, mikä avaa uusia luovia mahdollisuuksia. Lisätietoja: Teclux Oy teclux.fi LEDVANCE SURFACE FLAT LEDVANCE SURFACE FLAT ­valaisimia on saa­ tavana pyöreinä ja neliön muotoisina (halkaisija 330 mm tai 500 mm). Modernin ja ohuen muo­ toilunsa ansiosta valaisimet sopivat erinomaisesti erilaisiin ympäristöihin, ja ne valaisevat myös hieman pintaa, tuoden tilaan laajasti valoa. IP54­ kotelointiluokka, IK08­iskunkestävyysluokka ja D­merkintä takaavat, että valaisimet kestävät myös esimerkiksi pölyisissä tiloissa. MULTI SELECT ­ominaisuus mahdollistaa valaisimen valovirran ja värilämpötilan valinnan asennuksen yhteydessä. Valaisimia on helppo ket­ juttaa pinta­asennuksena, ja asennusta helpottavat myös rungosta löytyvät lukuisat kiinnitysmahdolli­ suudet. Valaisimien EVERLOOP­ominaisuus tekee virtalähteen ja ledivalonlähteen vaihtamisesta helppoa. Saatavana ovat myös DALI­2­himmennettävät mallit sekä mallit monipuolisella tunnistimella, jolla voidaan toteuttaa langattomasti Leader­ Follower­valonohjaus. LEDVANCE SURFACE FLAT ­valaisimet ovat erittäin energiatehokkaita, niiden valotehokkuus on jopa 140 lm/W. Valaisimilla on pitkä käyttöikä, 100 000 tuntia (L 80 /B 10 , @ +25 °C), ja niille myönnetään viiden vuoden tuotetakuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy 09 7422 3300 ledvance.fi RAX SOFT IP65 -ALASVALO SG Armaturenin Rax Soft IP65 on tehokas alasvalo ulkokäyttöön tai muille alueille, joissa tarvitaan korkeaa IP­luokkaa. Sen erinomainen valonsäätö perustuu optimoituun linssi­ ja heijastinoptiik­ kaan. Valaisimesta on saatavilla uppoasennettavat ja pinta­asennettavat mallit mustana ja valkoi­ sena. Rax Soft IP65 sopii loistavasti vanhojen pienoisloiste putkivalaisimien korvaamiseen esi­ merkiksi kauppojen, koulujen ja huoltoasemien ulkolipoissa. Valaisimien tehoa voidaan säätää DIP­kytkimillä. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg­oy.fi EKOLOGISESTI VASTUULLINEN OPTICLIP TERRA Sylvanian uusi innovaatio, OptiClip TERRA, on paperista valmistettu kestävää kehitystä edistävä ledimoduulivalaisin. Valaisin on teho­ kas, häikäisemätön ja 100­prosenttisesti kier­ rätettävissä. OptiClip TERRA on valmistettu ilman liimaa, ja sen ledimoduulit ja ­ohjain ovat vaihdettavissa. Paperimassasta valmistettu valai­ sin painaa vain 1,1 kg, ja sen hiilijalanjälki on erittäin pieni: paperirakenteen valmistuksessa syntyy 80 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaavan teräsrakenteen valmistuksessa. OptiClip TERRA on ihanteellinen toi­ mistojen, neuvottelutilojen ja oppilaitosten valaistukseen. Valaisimella on matala häikäisy­ arvo (UGR < 19), ja sen valotehokkuus on jopa 127 lm/W. Valaisimen värilämpötilavaihto ehdot ovat 3 000 K ja 4 000 K, ja saatavilla ovat ON/OFF­, DALI­ ja SylSmart Connected ­mallit. Valaisimella on pitkä elinikä, 100 000 tuntia (L 70 /B 50 ), ja viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 sylvania.fi
• sesko.fi Myynti: sales.sfs.fi LinkedIn: SESKO Electrotechnical Stan dard iza tion in Finland TULE MUKAAN STANDARDOINTIIN Osallistumalla standardointiin komiteoissa SK 34 Valaisimet ja SK CEN 169 Valaistustekniikka pääset vaikuttamaan standardien sisältöön ja saat etukäteen tietoa muutoksista. UUuussiiaa suomenkielisiä valaaiissttuusstekniikan standardeja • SFS-EN 1838:2024:en Lighting applications. Emergency lighting • SFS-EN 50172:2024:en Emergency escape lighting systems • CEN/TS 17951:en Adaptive Emergency Escape Lighting Systems • SFS-EN 12464-2:2024:en Light and lighting. Lighting of work places. Part 2: Outdoor work places • CEN/TR 14380:2024:en Lighting applications – Tunnel lighting START SURFACE IP54 MULTIPOWER – LAATUA YLEISVALAISTUKSEEN Sylvanian vuoden tulokas yleisvalaisimiin on Start Surface IP54 Multipower. Monipuoliset ominaisuudet omaavassa valaisimessa on erin­ omainen hinta­laatusuhde, ja se luo tasaisen ja miellyttävän valaistuksen tyylikkäästi. Valaistuk­ sen säätöön vaihtoehtoja tuo valaisimen Multi­ power­ominaisuus: neljä valovirtaa on valitta­ vissa DIP­kytkimellä. Myös värilämpötilan valinta (3 000 K tai 4 000 K) tehdään DIP­kytkimellä, mikä mahdollistaa valaistuksen muuttamisen joustavasti kohteen mukaan. Tehokas seinä­ tai kattopintaan asennettava Start Surface IP54 Multipower on ihanteellinen porraskäytäviin, aulatiloihin, käytäville, keitti­ öihin, kylpyhuoneisiin ja muihin märkätiloihin. Valaisin soveltuu myös ulkokäyttöön. Sen runko ja opaalikupu ovat kestävää polykarbonaattia, joka ei pienistä kolhuista hätkähdä. Valaisimesta on saatavana kahta kokoa (halkaisija 300 mm ja 400 mm) sekä ON/OFF­, PIR­ ja MW­tunnistin­ mallit. Start Surface IP54 Multipower on luo­ tettava ja pitkäikäinen, sen elinikä on 120 000 tuntia (L 70 ). Valaisimelle annetaan viiden vuoden takuu. Lisätietoja: Feilo Sylvania Finland Oy 09 5421 2100 sylvania.fi LP SLIM ROUND ACOUSTIC YHDISTÄÄ MUOTOILUN JA KÄYTÄNNÖLLISYYDEN Yhdistämällä Slim­sarjan BuzziSpacen kehittä­ mään verhoiltuun akustiseen vaahtomuovi ytimeen Louis Poulsen on luonut ainutlaatuisen akustisten valaisintuotteiden sarjan, jossa muotoilu ja käy­ tännöllisyys yhdistyvät saumattomasti. Pyöreästä ripustettavasta Slim­akustiikkamallista on saata­ vana vakiona kahta kokoa (halkaisija 800 mm tai 1 200 mm) ja kolmea väriä (tumma käsittelemätön alumiini, valkoinen ja musta). Akustiikkaelement­ tejä on saatavilla eri väri­ ja kangasvaihtoehdoilla, mikä tekee tuotteesta erinomaisen räätälöityihin ratkaisuihin. Lisätietoja: Louis Poulsen Finland Oy louispoulsen.fi
• 50 VALO 2/2024 VISION TRACK KOROSTAA VÄREJÄ AI-TEKNOLOGIAN AVULLA Hide­a­liten Vision Track on vallankumouksel­ linen kiskovalaisin, joka käyttää AI­teknologiaa valaistun kohteen pintavärien tunnistamiseen ja korostamiseen. Vision Track Pro ­versiossa asetukset voidaan valita automaattisesti. Sovel­ luksella asetukset voidaan säätää manuaalisesti mukautettua valaistusta varten. Vision Track on erinomainen valinta dynaamisiin ympäristöihin, kuten autojen esittelytiloihin, museoihin, elintar­ vikemyymälöihin ja vaatekauppoihin. Valaisimen värilämpötilaksi voidaan valita 2 700–6 500 K, ja saatavana ovat myös RGB­ mallit. Valaisimessa on linssitekniikka ja suuri valon määrä. Kaikissa malleissa on Bluetooth Mesh ­tekniikka useiden valaisinten helppoa ohjausta varten. Valkoisena ja mustana saata­ vassa valaisimessa on matalarakenteinen yleis­ sovitin 3­vaihekiskoon ja integroitu liitäntälaite. Lisätietoja: Hide­a­lite 0207 499 499 hidealite.fi SNEP MODE SI – YKSINKERTAISESTI TEHOKAS Energiatehokas, kierrätysalumiinirunkoinen SNEP MODE SI soveltuu loistavasti teollisuus­ ja yleis­ valaistukseen monentyyppisiin käyttökohteisiin. Suunnittelusta valmistukseen saakka kotimainen valaisin on IP65­luokiteltu. SNEP MODE SI sopii keskikorkeista korkeisiin tiloihin, 5–14 metrin kor­ keuksiin. Mikroprismaattinen valonjako, korkea kotelointiluokka, laajat käyttölämpötila­alueet ja valovirtavaihtoehdot tarjoavat monia mahdol­ lisuuksia. MODE­sarjasta tuttu helppo ja selkeä kyt­ kentäratkaisu tekee asentajan työstä vaivatonta ja nopeaa. Valaisin on saatavilla läpijohdotettuna kaapeleilla tai kytkentäpäädyillä, ja se tukee 5­ tai 7­napaista kytkentää. Tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaiku­ tukset on minimoitu. Tämän takaavat valaisimen rungon kierrätysalumiini, tuotteen energiatehok­ kuus sekä nykyaikaiset, monipuoliset ohjaustavat. SNEP­tuotevalitsimen hiilijalanjälkilaskuri laskee tuotteen ilmastovaikutuksen reaaliajassa valittujen ominaisuuksien mukaisesti. Lisätietoja: Purso Oy snep.purso.fi GFL-SARJA NYT MYÖS KOSKETINKISKOON GreenluxLightin GFL­sarjaan on tullut uutena ominaisuutena kosketinkiskoasennus, joka tekee asennusprosessista aiempaa helpom­ man. Valaisimeen integroitujen kosketinkisko­ adaptereiden ansiosta yksittäisen valaisimen siirtäminen on nyt vaivatonta. GFL­sarja on täydellinen laadukkaan yleisvalaistuksen luomi­ seen ja dynaamisten sisätilojen suunnitteluun kaupoissa, kahviloissa ja muissa kaupallisissa tiloissa. Tyylikkään ja lineaarisen muotoilun ansiosta valaisinsarja tarjoaa sekä tyyliä että toimivuutta, tuoden modernia ja tehokasta valaistusta monenlaisiin ympäristöihin. Lisätietoja: Greenlux Lighting Solutions Oy greenlux.com VANKKA KJEVIK-POLLARI Kjevik on julkisiin tiloihin, poluille ja puistoihin soveltuva vankka pollari, jolla on korkea valo­ virta alhaisella energiankulutuksella. Valaisimen valonjako on laaja ja tarkka niin, että kaikki valo jää vaakatason alapuolelle, mikä luo turvallisen ja häikäisemättömän ympäristön ilman valosaas­ tetta. Kjevikiin on lisävarusteena saatavana 180° varjostin, jolloin se sopii erinomaisesti esimerkiksi polkujen varteen. Lisätietoja: SG Armaturen Oy 020 730 3960 sg­oy.fi HUONEKOHTAINEN VALONOHJAUS HELPOSTI LEDVANCE VIVARES DALI MCU ­säätimillä voidaan toteuttaa yksinkertainen ja intuitii­ vinen huonekohtainen valonohjaus helposti. Plug & play ­valonsäätimillä voidaan ohjata huone kohtaisesti jopa 25 valaisinta. Säätimet ovat erittäin käyttäjäystävällisiä, ja niitä voi­ daan kytkeä saumattomasti neljä rinnan. Käyt­ töönotto ei vaadi sovelluksia tai rekisteröity­ mistä, ja tiettyjen mallien avulla voidaan myös toteuttaa värilämpö tilansäätö. Select­mallit on varustettu kierto nupilla, ja Touch­malleja ohja­ taan koskettamalla korkealaatuista lasipintaa. Touch­malleissa on myös neljä muistipaikkaa. Pinta­asennuskehys on saatavilla erikseen. Kierto nuppi, peitelevy ja kehys voidaan vaihtaa muihin markkinoilta löytyviin yleisimpiin kalus­ teisiin. Tuotteille myönnetään viiden vuoden tuotetakuu. Lisätietoja: LEDVANCE Oy 09 7422 3300 ledvance.fi
• 51 VALO 2/2024 VALOTAPAHTUMIA 2025 valosto.com/tapahtumat TAMMIKUU 8.–12.1.2025 Helsinki Lux Helsinki luxhelsinki.fi 9.–19.1.2025 Luzern, Sveitsi Lilu Light Festival Lucerne lichtfestivalluzern.ch/en 10.1.–3.2.2025 Kuusamo Polar Night Light Festival polarnightlightfestival.ruka.fi 14.–16.1.2025 Dubai, Arabiemiraatit Light + Intelligent Building Middle East light­middle­east.ae.messefrankfurt.com 15.–18.1.2025 Rauma Lumen lumenrauma.fi 17.1.–2.2.2025 Geneve, Sveitsi Geneva Lux Festival evenements.geneve.ch/genevaluxfestival 18.1.–2.2.2025 Stavanger, Norja Glød stavangergloed.no 21.1.–1.2.2025 Lontoo, Iso­Britannia Winter Lights canarywharf.com/whats­on/winter­lights­2025 22.–23.1.2025 Tampere Verkosto verkostomessut.fi 24.–26.1.2025 Vilna, Liettua Vilnius Light Festival lightfestival.lt/en 24.–26.1.2025 Vantaa Rakenna & Remontoi rrmessut.fi 29.–30.1.2025 Helsinki VALO/ON 2025 valo­on.fi 30.1.2025 Zürich, Sveitsi Swiss Lighting Forum swiss­lighting­forum.ch 31.1.–2.2.2025 Tampere Asta asta.fi 31.1.–23.2.2025 Kööpenhamina, Tanska Copenhagen Light Festival copenhagenlightfestival.org HELMIKUU 2.–4.2.2025 Herning, Tanska Formland Spring formland.com 3.2.2025 Valon päivä valosto.com 3.–9.2.2025 Tukholma, Ruotsi Stockholm Design Week stockholmdesignweek.com 4.–6.2.2025 Lontoo, Iso­Britannia Surface Design Show surfacedesignshow.com 4.–7.2.2025 Barcelona, Espanja ISE 2025 iseurope.org 4.–8.2.2025 Tukholma, Ruotsi Stockholm Furniture Fair stockholmfurniturefair.se 6.–9.2.2025 Reykjavik, Islanti Winter Lights Festival reykjavik.is/en/winter­lights­festival 13.–16.2.2025 Bryssel, Belgia Bright Festival visit.brussels/en/visitors/agenda/bright­festival 14.–15.2.2025 Porvoo Porvoon Valot visitporvoo.fi/porvoon­valot 14.–22.2.2025 Ringkøbing­Skjern, Tanska Vinterlys vinterlys.rksk.dk 14.–23.2.2025 Geiranger, Norja Geiranger Light Art Festival fjordgeiranger.no 22.–23.2.2025 Kuopio Rakenna ja Asu kuopionnayttely.fi MAALISKUU 4.–6.3.2025 Lontoo, Iso­Britannia Futurebuild futurebuild.co.uk 4.–7.3.2025 Tokio, Japani LIGHTING FAIR messe.nikkei.co.jp/en/lf 5.–7.3.2025 Wels, Itävalta World Sustainable Energy Days wsed.at 7.–9.3.2025 Lahti Raksa lahdenmessut.fi/tapahtumat/raksa 12.–14.3.2025 Varsova, Puola LIGHT – 32nd International Trade Show of Lighting Equipment lightfair.pl/en 18.–19.3.2025 New York, Yhdysvallat LEDucation leducation.org 19.–23.3.2025 Zagreb, Kroatia Festival of Lights Zagreb festivalsvjetlazagreb.hr/en 21.–23.3.2025 Jyväskylä Jyväskylän Rakennusmessut paviljonki.fi/messut/jyvaskylan­rakennusmessut 27.–30.3.2025 Helsinki Kevätmessut kevatmessut.messukeskus.com 29.–30.3.2025 Ylivieska Kotona Ylivieska rohkievents.fi HUHTIKUU 3.–5.4.2025 Mumbai, Intia LED Expo Mumbai led­expo­mumbai.in.messefrankfurt.com 4.–5.4.2025 Seinäjoki Pytinki pytinki.fi/pytinki 4.–6.4.2025 Turku Turun Rakennusmessut turunmessukeskus.fi/tapahtuma/turun­rakennusmessut 6.–9.4.2025 Hongkong, Kiina Hong Kong International Lighting Fair (Spring Edition) hktdc.com/event/hklightingfairse/en 7.–9.4.2025 Dubai, Arabiemiraatit Middle East Energy middleeast­energy.com 8.–11.4.2025 Frankfurt, Saksa Prolight + Sound pls.messefrankfurt.com 8.–13.4.2025 Milano, Italia Euroluce salonemilano.it/en/exhibitions/euroluce 11.–13.4.2025 Oulu Rakentaja 2025 Oulu pohjois­suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja­2025­oulu 23.–25.4.2025 Lontoo, Iso­Britannia LUCI Cities & Lighting Summit luciassociation.org/events/luci­cities­lighting­summit/luci­cities­lighting­summit­london 26.–27.4.2025 Rovaniemi Rakentaja 2025 Rovaniemi pohjois­suomenmessut.fi/tapahtuma/rakentaja­2025­rovaniemi 26.–27.4.2025 Joensuu Kotona Joensuu rohkievents.fi TOUKOKUU 4.–8.5.2025 Las Vegas, Yhdysvallat LightFair lightfair.com 6.–9.5.2025 Göteborg, Ruotsi Elfack elfack.com 10.–11.5.2025 Savonlinna Savonlinnan Rakennusmessut savrakmessut.expomedia.fi 14.–15.5.2025 Tampere YT25 – Yhdyskuntatekniikan näyttely yhdyskuntatekniikka.fi 16.5.2025 International Day of Light lightday.org 23.5.–14.6.2025 Sydney, Australia Vivid Sydney vividsydney.com 27.–30.5.2025 Guangzhou, Kiina Prolight + Sound Guangzhou prolight­sound­guangzhou.hk.messefrankfurt.com SVS:n kursseja 2025 Tietoja tulevista kursseista löytyy seuran verkkosivuilta valosto.com ja valoakatemia.fi.
• VALO-lehden tukijat