Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 1 Vapepainfo VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU TIEDOTTAA 1|2015 Koirat testissä LAPIN VAPAAEHTOISBUUMI AUTTAJAT SUOMESTA MAAILMALLE
Vapepa-info 1|2015 2 Pääkirjoitus Ajankohtaista Pelastuskoirien käyttöönottotarkastus Vapaaehtoiset Suomesta maailmalle Öljyntorjuntahanke Verkosta tehoa lähiopetukseen Svensk resumé Lapin vapaaehtoisbuumi 3 4 6 8 10 12 14 15 ?Helsingin ja Uudenmaan piiri (Helsinki) Jarmo Hollstein, 020 701 2361 ?Hämeen piiri (Tampere) Tapani Huhtala, 020 701 2785 ?Kaakkois-Suomen piiri (Kouvola) Eila Siira, 020 701 2724 ?Lapin piiri (Rovaniemi) Annikki von Pandy, 0400 391 868 ?Länsi-Suomen piiri (Jyväskylä) Tave Rautiainen, 020 701 2846 ?Oulun piiri (Oulu) Markku Grip, 0400 137 037 ?Satakunnan piiri (Pori) Kari Petäjä, 020 701 2826 ?Savo-Karjalan piiri (Kuopio) Ville-Petteri Pulkkinen, 0400 648 268 ?Varsinais-Suomen piiri (Turku) Tommi Virtanen, 020 701 2405 ?Åbolands distrikt (Åbo) Annalena Sjöblom, 0400 838 675 ?Ålands distrikt (Mariehamn) 020 701 2701 ?Österbottens svenska distrikt (Vasa) Rolf Sund, 020 701 2754 YHTEYSTIEDOT ?Valtakunnallinen koordinaatio Heikki Väätämöinen, 020 701 2124 ?Koulutusja VIRVE-asiat Jukka-Pekka Kaasinen, 020 701 2131 ?Ensihuolto Melinda Palomaa, 020 701 2127 ?Psykososiaalisen tuen koordinaatio Ari Saarinen, 020 701 2130 ?Viestintä Sari Häkkinen, 020 701 2003 ?Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@punainenristi.fi ?Postiosoite Vapaaehtoinen pelastuspalvelu c/o Suomen Punainen Risti PL 168 00141 Helsinki ?Toimitus: Sari Häkkinen Taitto: Sari Häkkinen Kansikuva: Jari Miettinen ISSN: 1456-2553 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu auttaa, kun viranomaisten voimat eivät yksin riitä. 20 000 vapaaehtoisen muodostama Vapepa osallistuu vuosittain satoihin hälytystehtäviin ympäri maata. Lisätietoja osoitteessa vapepa.? ja Facebookissa: facebook.com/vapepa. SISÄLTÖ Vilja Harala
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 3 Ulos mukavuusalueelta PÄÄKIRJOITUS Valmiusjäsenet: Autoliitto, Finlands Svenska Marthaförbund, Folkhälsan, Maaja kotitalousnaisten Keskus, Maanpuolustuskiltojen liitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Maanpuolustusnaisten liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, NADA Suomi / Finland, Paliskuntain yhdistys, Reserviläisliitto, SF-Caravan, Sukeltajaliitto, Suomen Johanniittain apu, Suomen Kylätoiminta, Suomen Latu, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Meripelastusseura, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Moottoriliitto, Suomen Palveluskoiraliitto, Suomen Partiolaiset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Pelastuskoiraliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Radioamatööriliitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Suunnistusliitto, Suomen Taksiliitto, Suomen Tiepalvelumiehet STM, Suomen Tiepalvelumiesliitto, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Valo Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio, WWF Suomi Toimintaa tukevat jäsenet: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisten Valmiusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Suomen Humanitaarisen Oikeuden Seura, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Tapio, Työturvallisuuskeskus Vilja Harala Moni vapepalainen on joutunut tilanteeseen, jossa autettavan hätä on äkkiä tullut yllättävän lähelle. Kun omainen on kadonnut tai koti palanut, autettavalla on oikeus odottaa saavansa osaavaa apua. Hädän ollessa suurin vapaaehtoisen kokema paine voi hetkittäin tuntua jopa kohtuuttoman kovalta. ONNEKSI VAIN HARVA joutuu sukeltamaan tositilanteeseen kylmiltään. Kun tilanteen on kohdannut harjoituksessa, sen hallitsee paremmin myös silloin, kun on tosi kyseessä. Siksi Vapepan jäsenjärjestöt tarjoavat vapaaehtoisilleen runsaasti auttamistilanteisiin valmentavia harjoituksia, kursseja ja koulutuksia. VAPEPASSA OPPII kokemalla. Pelastuskoiratoiminta on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa kokeita järjestetään säännöllisesti ja jossa osaamistasoista on sovittu yhdessä viranomaisen kanssa. Meripelastusja partiotaitokilpailut, ensiapukilpailut ja monet muut testit valmistavat vapaaehtoisia eteen tuleviin tehtäviin. Itse olen oppinut eniten todentuntuisista rastitehtävistä, joissa on samastuttava auttajan ja autettavan rooleihin. Hyvin lavastetut ja näytellyt tilanteet pistävät osallistujat saavat osallistujan unohtamaan arvioivan ohjaajan läsnäolon. Itse kokemansa muistaa parhaiten – ja toisinaan kannattaa kokeilla autettavankin roolia. MONI MEISTÄ HALUAA suoriutua tehtävistään kerralla virheettä. Täydellisyyden saavuttaa yleensä kuitenkin vain pysyttelemällä tutuissa ja turvallisissa tehtävissä ja siksi harjoituksissa on uskallettava kokeilla ja tehdä virheitä. Ei ole väärin huomata tarvitsevansa tehtävään kaveria tai lisää harjoitusta. Harjoituksiin panostetaan yhä enemmän myös Vapepan koulutuksissa, joissa entistä suurempi osa lähiopetustunneista varataan jatkossa käytännön harjoitteluun. Esimerkiksi Pohjanmaalla on saatu hyviä kokemuksia koulutusten teoriaosuuksien siirtämisestä verkkoon ja jatkossa verkkoympäristöä tullaan hyödyntämään entistä enemmän myös valtakunnallisissa koulutuksissa. Lue Jani Kantokosken ja kumppanien kokemukset verkkokouluttamisesta sivuilta 12-13. AUTTAMISTA VOI oppia silloinkin, kun emme ole syöksymässä hälytystehtäviin. Yksi tärkeimmistä vapaaehtoistoiminnassa oppimistani asioista onkin rohkeus puuttua tilanteeseen silloin, kun vastaantulijalla ei kaikki näytä olevan kunnossa. Kadulla tai kylällä epävarmana kuljeskelevalle ihmiselle voi tarjota neuvoa tai ainakin kysyä, tarvitseeko hän apua. Reipas askel pois omalta mukavuusalueelta tarjoaa aina uuden mahdollisuuden oppia ja kasvaa. Siihen kannattaa tarttua. Kun todellinen avun tarve koittaa, olemme valmiina niihin hälytystehtäviin, joissa ei enää ole varaa harjoitella tai toistaa operaation vaiheita. Heikki Väätämöinen Valmiuskoordinaattori Suomen Punainen Risti Ta tu Blo mqvis t Täydellisyyden saavuttaa vain pysyttelemällä tutuissa tehtävissä.
Vapepa-info 1|2015 4 Naisensihoitajat tempaisevat Vapepan puolesta AJANKOHTAISTA Peer o Lak anen / V alok uvaamo K LI K PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN naisensihoitajat kuvaavat parhaillaan vuoden 2016 seinäkalenteria, jonka tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. – Meillä pelastuslaitoksella miehet ovat aiemmin tehneet perinteisiä palomieskalentereita, Tampereella työskentelevä ensihoitaja Kirsi Kaivonen kertoo. – Ehdotin sitten että mites naiset, tekisimmekö mekin oman kalenterin. Moni naisista sanoikin, että idea on tosi kiva ja oli itsekin miettinyt samaa. Mukaan projektiin lähti yhdeksän ensihoitajaa, jotka päättivät lahjoittaa kalenterin tuoton hyvään tarkoitukseen. Vapepa valikoitui kohteeksi monien hyvien ehdokkaiden joukosta. – Ajattelimme, että olisi kiva lahjoittaa toimijalle, jolle muut eivät jatkuvasti lahjoita. Lisäksi oli luontevaa valita taho, joka toimii tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, mutta auttaa ihan tavallista ihmistä – ketä tahansa meistä, Kaivonen kertoo. Naisille oli alusta lähtien selvää, että kalenterista tehtäisiin positiivinen, tyylikäs ja ajatuksia herättävä. Valokuvaajaksi valikoitui palkittu kuvaaja Peero Lakanen tamperelaisesta valokuvaamo KLIKistä. Lakasen kanssa naiset ovat kiertäneet tekemässä kuvauksia ympäri Tamperetta niin Pyynikin metsissä kuin vanhassa tehtaassakin. Pelastuslaitos on ollut vahvasti mukana tukemassa projektia ja muun muassa ambulanssit ovat helposti järjestyneet lainaan kuvia varten. Kalenterin kuvaukset ovat nyt yhtä kuvauskeikkaa vaille valmiit. Kalenteri saadaan myyntiin alkusyksystä. Työtä on riittänyt, mutta uuden kalenterin tekeminen vuodelle 2017 on pistetty jo varovaiseen harkintaan. – Fiilis on jo nyt positiivinen. Ja vapepalaisetkin ovat olleet mielissään. Mutta viedään nyt tämä projekti ensin loppuun ja sitten vedetään vähän happea, Kaivonen hymyilee. SEURAA KALENTERIN VALMISTUMISTA: • naisensihoitajat.fi • www.facebook.com/naisensihoitajat
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 5 OHTOn avulla hälytysryhmät nopeasti liikkeelle AJANKOHTAISTA Valokuvakilpailulle voittaja PUNAISEN RISTIN järjestämän Vapepan valokuvakilpailun on voittanut Jari Miettinen pelastuskoiraja meripelastusaiheisilla kuvillaan. Kilpailun tavoitteena oli rohkaista vapepalaisia kuvaamaan harrastustaan ja tuottamaan valokuvia paikallisen viestinnän vahvistamiseksi. Kilpailuun lähetettävien kuvien oli oltava vuoden 2014 aikana otettuja. Muut kilpailussa palkitut ovat Tero Ahtee ja Jaana Myllylä. Miettinen, Ahtee ja Myllylä palkitaan päivän mittaisella valokuvauskurssilla ja Pekka Punkarin Digifotokirja-teoksella. Voittajat valitsi raati, johon kuuluivat Vapepa-toimintaa runsaasti kuvannut valokuvaaja Eero Sario, Fotofinlandia-palkittu valokuvaaja Maija Tammi sekä Vapepan tiedottaja Sari Häkkinen. Tämän lehden kansikuva on Jari Miettisen ottama. Lämpimät onnittelut kaikille palkituille! VAPAAEHTOISEN pelastuspalvelun uuden toiminnanohjausjärjestelmän OHTOn avulla pystytään jatkossa käynnistämään hälytystehtävät nykyistä nopeammin, kertoo projektisuunnittelija Eero Sario Punaisen Ristin keskustoimistosta. Varsinkin kadonneen ihmisten etsinnöissä minuuteilla on merkitystä, sillä useimmiten etsittävä alue kasvaa vauhdilla sitä suuremmaksi, mitä pidempään katoamisesta on kulunut. OHTOn avulla vapaaehtoinen valmiuspäivystäjä voi kutsua paikalle nopeasti suurenkin määrän hälytysryhmiä ryhmien sijainnin ja erityisosaamisen mukaan. OHTO (Ohjaamme Toimintaa) on Vapepan tuleva toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla parannetaan hälytysryhmien ja -operaatioiden hallinnointia sekä helpotetaan viestintää ja koulutusten seurantaa. Myös raportointi yksinkertaistuu ja siksi ryhmien toimintaa on mahdollista kehittää entistä suunnitelmallisemmin. OHTO-järjestelmän teknisestä toteuttamisesta vastaa tamperelainen ohjelmistoyhtiö Vincit Oy, joka voitti toteutuksesta syksyllä järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Uuden järjestelmän käyttöönottoa suunnitellaan parhaillaan Vapepan alueellisesta koordinaatiosta vastaavien Punaisen Ristin valmiuspäälliköiden kanssa ja se aloitetaan pienimuotoisesti jo ennen kesälomia. Laajempi käyttöönotto käynnistyy heti kesälomien jälkeen. Lisätietoja OHTOsta saa projektisuunnittelija Eero Sariolta, eero.sario@punainenristi.fi tai p. 020 701 2019. Jar i Mie ttinen
Vapepa-info 1|2015 6 Koiran käyttöönottotarkastuksessa koirakolle luodaan oikea etsintätilanne. Tarkastuksessa arvioidaan erityisesti, miten tarkoituksenmukaisesti koirakko työskentelee, eli miten suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti koiranohjaajan ja koiran suorittama etsintä sujuu. Ohjaajan on tärkeää osata lukea koiran antamia merkkejä ja reagoida niihin oikealla tavalla. – Koiran ohjaajaan kohdistuva arviointi on uutta, jos mietitään käyttöönottotarkastusta kokonaisuutena. Ohjaajan pitää osata koota etsinnästä raportti, josta voi lukea muun muassa koirakon työskentelystä, havainnoista ja sääolosuhteiden vaikutuksesta etsintään, Palveluskoiraliiton pelastuskoiratoimikunnan puheenjohtaja Eija Rytkönen kertoo. Tarkastuksen arviointi keskittyy pääasiassa kuitenkin koiran toimintaan ja koiran oikeaoppiseen käyttöön. Käyttöönottotarkastus mittaa myös koiran kestävyyttä. Kun muut koiran osaamista testaavat kokeet kestävät yleensä tunnista puoleentoista tuntiin, käyttöönottotarkastus kestää useamman tunnin. Tarkastuksissa käytetyn alueen koko on vaihdellut yhdeksästä 23 hehtaariin. Koska tarkastuksen on tarkoitus muistuttaa todellista etsintätilannetta, se vaatii koirakolta monipuolista kokemusta etsintätehtävistä. Suomen Pelastuskoiraliiton hallituksen puheenjohtaja John Wedde on toiminut käyttöönottotarkastuksissa tarkastajana ja suosittelee koirakkoa osallistumaan useisiin koiraryhmien järjestämiin harjoituksiin ennen tarkastusta. – Koirakon toiminnasta näkee heti, jos on tehty riittävä määrä harjoituksia. On hyvä, jos ohjaaja on ollut hälytysryhmässä pari vuotta apuohjaajana ja kartturina sekä päässyt osallistumaan oikeisiin hälytystilanteisiin. Tarkastuksissa on huomannut, että jos ohjaajalla on käsitystä siitä, miten hälytystilanteessa toimitaan vaikkakin ilman koiraa, käyttöönottotarkastuksessa on ollut helppo toimia. Muussa tapauksessa tarkastus voi osoittautua haasteelliseksi, Wedde toteaa. Tarkastus on kuin oikea etsintä Ohjaaja saa etsinnän alussa kartan ja tietoja etsittävistä henkilöistä. Tarkastuksessa käytetään 1–3 maalihenkilöä, mutta koiran ohjaajalle ei kerrota etsittävien lukumäärää. Tarkastusalueella on vähintään yhden maalihenkilön jättämä jälki, jota koiran tulee osata seurata. Koirakko saattaa saada lisätehtäviä etsinnän aikana riippuen siitä, miten se suoriutuu tarkastuksesta. Jos koirakko on esimerkiksi löytänyt kaikki maalihenkilöt nopeasti, eikä koiran kestävyyttä pystytä vielä sen perusteella arvioimaan, tarkastusta jatketaan lisätehtävällä. – Tarkastuksessa koirakon pitäisi toimia niin kuin oikeassa etsinnässä. Koiran ohjaajalle voi olla vaikeaa mieltää tarkastusta tositilanteeksi, koska hän on tottunut muihin kokeisiin, joissa suorituksen tarkastaminen on paljon vapaampaa, Wedde sanoo. Käyttöönottotarkastus varmistaa pelastuskoiran osaamisen Pelastuskoirien käyttöönottotarkastus eli VIRTA-tarkastus on nyt ollut käytössä lähes puolitoista vuotta. Tarkastuksesta suoriutuminen vaati kokemusta niin koiran ohjaajalta kuin koiralta. Hälytysryhmässä toimimisesta on paljon hyötyä. Teksti Paula Pihlava Kuva Vilja Harala “Koirakon toiminnasta näkee heti, jos on tehty riittävä määrä harjoituksia.”
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 7 Wedde on huomannut, että toisinaan ympäristö, jossa tarkastus saatetaan tehdä, tuo haasteita ohjaajalle. Käyttöönottotarkastus voidaan suorittaa metsässä tai taajama-alueella. Pelastuskoiralta odotetaan moniosaamista Koiran käyttöönottotarkastus tuli voimaan 1.1.2014. Kaikki koirat, jotka eivät ole saaneet hälytyskelpoisuutta sitä ennen, joutuvat suorittamaan tarkastuksen ennen kuin voivat osallistua oikeaan etsintätilanteeseen. Wedden mielestä tarkastuksella on ollut positiivisia vaikutuksia pelastuskoirien toimintaan. – Halusimme luoda yhteisen käytännön pelastuskoirien tarkastamiseen. Tarkastus suunniteltiin yhdessä viranomaisten kanssa. Se antaa poliisin kenttäjohtajalle varmuuden siitä, että koira on kykenevä toimimaan oikeassa etsintätehtävässä. Nykyään puhutaan pelastuskoirista, joilta odotetaan moniosaamista. – Pelastuskoirien työskentelyyn kohdistuu paljon paineita. Niiden pitää osata toimia oma-aloitteisesti ja tehokkaasti, käyttöönottotarkastuksissa tarkastajana toimiva Rytkönen kertoo. Rytkönen neuvoo koiran ohjaajia suhtautumaan käyttöönottotarkastukseen koulutuksellisesta näkökulmasta. Tarkastuksen lopuksi tarkastaja voi käydä yhdessä ohjaajan kanssa läpi asioita, joita koirakon kannattaisi vielä harjoitella. – Moni uusi koiran ohjaaja on epävarma siitä, pystyykö auttamaan viranomaisia oikeissa etsintätehtävissä. Koiran käyttöönottotarkastus antaa varmuuden siitä, Rytkönen tiivistää. John Wedden Cojo-koira sai palkinnoksi herkkuja löydettyään Iris Säderholmin. LUE LISÄÄ: • palveluskoiraliitto.fi • pelastuskoiraliitto.fi
Vapepa-info 1|2015 8
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 9 Hakkarainen itse pyydettiin mukaan avustustehtäviin ulkomaille, ja hämmentyneenä hän kieltäytyikin ensin. – Kerroin, että en ole sairaanhoitaja tai lääkäri enkä ymmärrä, miksi minut halutaan mukaan. Olen aina halunnut päästä tekemään avustustöitä ulkomailla, mutta en tiennyt, että minullakin on siihen mahdollisuus, opettajana toimiva Hakkarainen muistelee. Myös Hakkaraisen ensimmäinen avustuskeikka suuntautui Pakistaniin vuonna 2010. Hän toimi logistikkona ja on sen jälkeen kouluttanut uusia avustustyöntekijöitä logistikon tehtäviin. Avustuskohteissa logistiikkatiimi vastaa tavaroiden tullauksesta, varastoja kuormakirjanpidosta sekä avustustarvikkeiden varastoimisesta. Lähetyslistat pitää käydä tarkasti läpi, jotta apu saadaan perille oikeille henkilöille. Hakkarainen toteaa, että työ tuntui toisinaan loputtomalta. – Pakistanissa meillä oli käytössä sata kuormaautoa, jotka kuljettivat avustustarvikkeita eri puolille maata. Vaikka kirjanpito oli tylsää, siten pystyimme varmistamaan, että tarvittavat avustustarvikkeet tulevat meille ja jatkavat siitä eteenpäin apua tarvitseville. Kotimaan näkee nyt uusin silmin Teknisen puolen avustustyöntekijä Mäkelä on ollut useissa hyvin erilaissa avustuskohteissa auttamassa. Avustustyöt ovat kuljettaneet muun muassa Sierra Leoneen kolera-epidemian aikaan, Jordaniaan rakentamaan kenttäsairaalaa ja viimeisimpänä Filippiineille Haiyan-hirmumyrskyn aikaan. – Olen yleensä ollut ensimmäisten avustustyöntekijöiden joukossa, jotka saapuvat paikalle. Teknikot vastaavat leirien, telttojen ja kenttäsairaaloiden rakentamisesta sekä kunnossapidosta. Jotta lääkärit ja sairaanhoitajat pystyvät auttamaan, meidän pitää rakentaa heille ensin toimivat tilat, Mäkelä kertoo. Mäkelä kertoo, että avustustehtävissä saadut kokemukset ovat syventäneet omia ajatuksia monesta arkisestakin asiasta, ja toisinaan hänestä tuntuu siltä, että suomalaiset valittavat turhasta. Ulkona ilta on sateinen ja kylmä. Siitä huolimatta Punaisen Ristin Hämeen piiritoimistossa Tampereella tunnelma on lämmin. – Todella mukavaa nähdä sinua pitkästä aikaa, Leena Hakkarainen iloitsee ja halaa vanhaa tuttuaan Keijo Mäkelää. Hakkarainen ja Mäkelä aloittivat molemmat vapaaehtoisina aikoinaan Punaisen Ristin ensiaputoiminnassa, jossa syntyi innostus myös osallistua kadonneiden etsintöihin. – Työterveyshoitaja totesi minulle kerran, että olisin hyvä Punaisen Ristin vapaaehtoinen. Toimin työsuojeluvaltuutettuna työpaikallani, minkä takia minun piti käydä ensiapukurssit. Sille tielle olen jäänyt, metallialan työkaluliikkeessä työnjohtajana toimiva Mäkelä naurahtaa. Hakkarainen muutti Tampereelle vuonna 2012. Sitä ennen hän asui 10 vuotta Ivalossa. Vapaaehtoisia oli vähän, ja Hakkarainen oli aktiivisesti monessa mukana. Hän johti ensiapuja etsintäryhmiä, oli mukana etsinnöissä oman koiransa kanssa ja toimi Vapepan aluetoimikunnan puheenjohtajana. – Ivalossa porukka oli pieni ja koska etäisyydet ovat pitkät, vapaaehtoisten antama apu oli todella tärkeää. Siellä tunsi olevansa aina tarpeen, Hakkarainen muistelee. Vaihtelua vapaaehtoistoimintaan Mäkelä on ollut ensiaputoiminnassa mukana lähes 20 vuotta. Toisten auttaminen ja hyvät ystävät innostavat edelleen mukaan vapaaehtoistoimintaan. Hän kuitenkin myöntää, että kovin paljon ei ole enää uutta opittavaa. Avustustyöt ulkomailla ovat aina kiinnostaneet Mäkelää, ja kun lapset olivat tarpeeksi vanhoja, hän halusi kouluttautua Punaisen Ristin kansainväliseksi avustustyöntekijäksi. Ensimmäinen työkomennus suuntautui Pakistaniin tammikuussa 2009. – Avustustyöt ulkomailla voivat olla se uusi vaihtoehto, kun vapaaehtoistehtävät Suomessa tuntuvat jo liian tutuilta, itse samaan koulutukseen Mäkelän kanssa osallistunut Hakkarainen sanoo. Auttajaksi maailmalle Vuosien vapaaehtoistyö ensiapuryhmissä ja Vapepassa innosti Keijo Mäkelän ja Leena Hakkaraisen lähtemään ulkomaille avustustöihin. Maailmalla saadut kokemukset ovat opettaneet arvostamaan monia itsestään selviä asioita. Teksti Paula Pihlava Kuva Sam Back
Vapepa-info 1|2015 10 Tapaaminen sierraleonelaisen kauppiaan kanssa on jäänyt hyvin hänen mieleensä. – Olin ostamassa tavaroita Punaiselle Ristille. Maksaessani niitä pyysin vanhemmalta kauppiaalta kuitin, mutta hän ei antanut sitä. Hämilläni yritin selittää, että tarvitsen todisteen ostoksistani, mutta mies ei siltikään antanut kuittia. Siinä vaiheessa ymmärsin, että hän ei osannut kirjoittaa eikä lukea ja tämän takia ei pystynyt antamaan minulle kuittia. Suomessa kirjoitustaito on kuitenkin itsestäänselvyys. Pakistanin avustuskeikan jälkeen Hakkarainen on voinut kertoa ihmisille, miten konkreettisesti avustustarvikkeiden toimitusta valvotaan ja seurataan. Avustustehtävissä tarvitaan monen alan ammattilaisia, ja Hakkarainen on houkutellut ystäviään hakemaan Punaisen Ristin koulutukseen. – Pakistanista palattuani osasin todella arvostaa Suomen puhtautta, hiljaisuutta ja rauhaa. Silloin vasta tajusi, miten valtava asia se on, ettei meidän tarvitse pelätä koko ajan. ÖLJYNTORJUNTA AVUSTUSTYÖNTEKIJÄKSI MAAILMALLE? • Kansainväliset avustustyöntekijät toimivat katastrofialueilla ja pitkäaikaisissa kehitystyöprojekteissa. • Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi pääsee käymällä viikon mittaisen Impact-peruskoulutuksen. Se järjestetään kaksi kertaa vuodessa. • Voit hakea koulutukseen, jos ikäsi on 25– 55 vuotta ja sinulla on vähintään kolmen vuoden työkokemus omalta alaltasi. KATSO LISÄTIETOJA: punainenristi.fi/tulemukaan/avustustyontekijaksi Vapepa-johtaja Tauno Bräysy on kaivannut selkeämpää ohjeistusta vapaaehtoisten perehdytykseen. Hän puhui Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeen avausseminaarissa Helsingissä. – Pikakoulutusmateriaali olisi hyödyllinen. Raahen kesän 2014 öljyonnettomuudessa vapaaehtoisten perehdytyksen hoitivat viranomaiset. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa luodaan toimintamalli vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyöhön. Hankkeen toteuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Mallia testataan kevään aikana Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa. Suomalainen öljyntorjunnan konsepti on laaja. Se perustuu varautumiseen ja viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöhön. Suuri vapaaehtoisten rooli on maailmanlaajuinen harvinaisuus. – Suomi on tässä edelläkävijämaa, muistuttaa öljyntorjuntahankkeen projektipäällikkö Reita Waara. Siten onkin tärkeää, että vapaaehtoiset ovat organisoituja, koulutettuja ja tehtäviensä tasalla. – Viranomaisten ja vapaaehtoisten välillä tarvitaan nykyistä enemmän keskustelua, vaatii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Sitä haluavat myös vapaaehtoiset. Vaikka Raahen onnettomuuden vapaaehtoistoiminta sujui hyVapaaehtoisten rooli selkiytyy öljyntorjunnassa Viime vuoden lopussa käynnistyneessä Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa määritellään vapaaehtoisille sopivat tehtävät öljyntorjunnassa. Hankkeessa luodaan koulutussuunnitelma, jonka tavoitteena on valmentaa vapaaehtoiset öljyntorjuntaoperaation eri tehtäviin.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 11 Te k st i An tti P ulkkinen / SPEK K uva Sampsa Vilhunen / WW F vin, WWF:n kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäki löytää parannusehdotuksiakin. – Pitäisi antaa selkeämpi ohjeistus mukaan otettavista varusteista, operaatiosta ja vapaaehtoisten töistä. Myös säännölliset infotilaisuudet olisivat tarpeen. Järjestöjen edustajan voisi ottaa mukaan torjuntaoperaation johdon kokouksiin. Lisäksi vapaaehtoisilta pitäisi aina kerätä palautetta. Vapaaehtoisten ehdoilla Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen valmiuspäällikkö Tommi Virtanen muistuttaa muistakin onnettomuuspaikan toiminnoista. Öljyntorjunnan vapaaehtoisista 40 prosenttia tekee muuta kuin varsinaista öljyntorjuntatyötä. – Vapaaehtoisuus toimii vapaaehtoisten ehdoilla, ja siinä esimerkiksi huollon onnistumisella on merkittävä rooli. Meripelastusseuran Ilari Hatakan mukaan vapaaehtoisten toimintaan kaivataan ylipäänsä koordinaatiota, kun onnettomuustilanne tulee. – Paikallista miehistöä riitti Raahessa kyllä hyvin, mutta rasitusta eri toimijoiden kesken olisi voinut kuitenkin jakaa tasaisemmin. Nyt mentiin ”kyllähän tässä yksi päivä menee” -periaatteella. Tilanne oli täysin uusi, mikä tarkoitti sitä, että käytäntöjä ei tällaisia varten ole olemassa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n Henrik Nystenin mielestä Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hanke on erittäin tervetullut. MPK:n tehtävänä onnettomuustilanteessa on pääosin huolto ja hallinto. – On oleellista, että joku on koordinoivana tahona onnettomuustilanteessa ja tietää, keitä vapaaehtoisia on paikalla ja milloin joku lähtee pois. – Kaikkein tärkeintä öljyonnettomuuden hoidossa on, että järjestöt toimivat yhtenä ja yhtenäisenä rintamana. Tällöin viranomaisetkin saavat vapaaehtoisilta parhaan mahdollisen tuen, Reita Waara painottaa. WWF:n kouluttamat vapaaehtoiset puhdistivat rantoja Raahen öljyonnettomuuden jälkeen. LUE LISÄÄ ÖLJYNTORJUNNASTA: • spek.fi/oljyntorjunta • wwf.fi/oljyntorjunta
Vapepa-info 1|2015 12 Voiko kadonneen ihmisen etsimisen oppia verkossa? Ei täysin, sanoo Vapepan valmiuskouluttaja ja poliisi Jani Kantokoski. Verkon avulla lähiopetuksesta saa kuitenkin tehokkaampaa ja houkuttelevampaa. Teksti Sari Häkkinen Kuva Jussi Mustikkamaa Etsintäkurssin uusi malli: päivä verkossa, päivä metsässä KOULUTUS Jani Kantokoski oli vetovastuussa Saukonkylä 2015 -harjoituksesta, jossa vapepalaiset ja viranomaiset harjoittelivat yhteistyötä onnettomuustilanteessa.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 13 Etelä-Pohjanmaan Vapepassa havahduttiin pari vuotta sitten siihen, että viikonlopun mittaisiin Vapepa-koulutuksiin oli vaikeaa saada kurssilaisia. Kouluttajillekin kokonaisen viikonvaihteen irrottaminen kurssia varten tuotti hankaluuksia. Samaan aikaan teoriapainotteisia pelastuspalvelun peruskursseja jouduttiin perumaan. Seinäjokelainen poliisi ja Vapepan aktiivi Jani Kantokoski päätti testata koulutuksen toteuttamista verkossa. Vapaaehtoiskollegansa Aki Valosen kanssa Kantokoski loi Moodle-verkkoympäristöön ennakkotehtävät etsinnän peruskurssia varten. Verkkoon ladattiin luettavat aineistot ja niihin liittyvät tiiviit osaamistestit. Tukea verkkoympäristön rakentamiseen saatiin tietoliikenneyhtiö Japolta. Etelä-Pohjanmaalla ennakkotehtävät mitoitettiin siten, että niiden tekeminen vie peruskurssin 16 oppitunnista puolet eli yhden kurssipäivän. Toinen päivä pidetään perinteiseen tapaan lähiopetuksena ja silloin keskitytään käytännön taitoihin ja harjoitteluun. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kantokosken vetämillä kursseilla ennakkotehtävät on tehty tunnollisesti. – On ihan eri juttu mennä kouluttajana kurssille, kun ihmiset ovat tehneet ennakkotehtävät ja tietävät, mistä puhutaan, Kantokoski iloitsee. Rennompi tahti Perinteisellä kurssilla Vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatiorakenteet, viranomaisyhteistyön kuviot ja hälytysryhmäläiset vastuut käydään läpi lähiopetuksena. Tahti on monelle liian tiivis. – Kun Vapepan perusasioista kuulee kurssilla ensimmäistä kertaa, ne kuulostavat helposti ihan heprealta, Kantokoski toteaa. – Kun asioihin pääsee rauhassa tutustumaan kotona tietokoneen kautta, ne on helpompi omaksua. Lisäksi materiaaleja voi käydä katsomassa vielä kurssin jälkeenkin. Verkko joustaa niin koulutettavien kuin kouluttajienkin tarpeiden mukaan. Tehtävät voi käydä tekemässä vaikka keskellä yötä, jos se sopii parhaiten omiin aikatauluihin. Keskeisin eteläpohjalaisilta kurssilaisilta tullut palaute on se, että lähiopetuksen tiivistäminen yhteen päivään toimii. Kantokoski ja Valonen päättivät ladata verkkoon Vapepan perustietojen lisäksi etsintämenetelmien teoria-asiat etukäteen tutustuttaviksi. Siksi lähipäivänä on päästy heti itse asiaan ja nopeasti maastoon. Pohjanmaalla etäopintoja on testattu myös esimerkiksi johtoryhmien kouluttamisessa. Verkko tarjoaa kouluttajalle lisähaastetta Kantokoski rohkaisee valmiuskouluttajia opettelemaan verkko-opettamista itse tekemällä. – Riittää, että kirjoittaminen ja sähköinen tuottaminen sujuu. Pitää vain uskaltaa kokeilla rohkeasti – eihän ohjelmia kokeilemalla hajalle saa, Kantokoski kannustaa. Kurssilaisille vastaan tulleet tekniset ongelmat on selvitetty nopeasti sähköpostitse tai puhelimessa. Sitä on tosin avittanut se, että EteläPohjanmaalla kurssilaiset ovat olleet melko nuoria ja valmiiksi osaavia tietokoneen käyttäjiä. Jotta kenellekään ei jäisi avoimia kysymyksiä mieltä vaivaamaan, ennakkotehtävät on aina käyty läpi koko porukalla lähiopetuspäivän aluksi. Yksi verkkokurssin etu kouluttajan kannalta on jakamisen helppous. Kouluttajalle voi olla jopa liian houkuttelevaa jakaa kaikki hallussaan oleva materiaali kertalaakista peruskurssilaisen luettavaksi. Suojellakseen kurssilaista informaatioähkyltä kouluttajan on osattava tiivistää sanottavansa riittävän tiiviiseen muotoon. – Erään kurssin kohdalla tuttu osallistuja soitti ja kertoi, että ennakkotehtävissä on mapillinen materiaalia, Kantokoski nauraa. – Kouluttajan on osattava miettiä, mikä on tarpeellista ja tärkeää. VAPEPAA VERKKOON Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koulutuksia ryhdytään jatkossa tarjoamaan entistä enemmän Moodle-verkkoympäristössä. Ennakkotehtävien tekemistä verkossa testattiin valtakunnallisesti ensimmäisen kerran Vapepa-johtajien koulutuksessa Seinäjoella vuoden alussa. Verkkomateriaalin tuottivat alueen vapaaehtoiset. – Vapepa-johtajat ovat usein pitkän linjan vapaaehtoisia, ja ennakkotehtävät tarjoavat mahdollisuuden päivittää osaamista ja kerrata asioita ennen lähiopetusta, Punaisen Ristin valmiuskoulutussuunnittelija Jukka-Pekka Kaasinen kertoo. – Samalla säästetään aikaa toiminnallisille harjoituksille. Tulevan syksyn aikana myös Vapepan infoiltaa ryhdytään tarjoamaan kaikille avoimena kevyenä verkkokurssina. Ideana on, että kurssin voi käydä suorittamassa itsenäisesti silloin, kun omaan aikatauluun parhaiten sopii.
Vapepa-info 1|2015 14 SVENSK RESUMÉ Vilja Har ala GENOM ATT DELTA i övningar och utbildningar får aktiva inom Frivilliga räddningstjänsten (FRT) en möjlighet att tänja på gränserna för den egna bekvämlighetszonen. Det konstaterar Röda Korsets beredskapskoordinator Heikki Väätämöinen. Under övningar kan man lära sig genom försök och misstag, något man inte kan riskera att försöka sig på i en verklig situation. JARI MIETTINEN från Esbo har vunnit FRTs fototävling, räddningshundar och sjöräddning var temat. Övriga pristagare är Tero Ahtee och Jaana Myllylä. KVINNLIGA AKUTVÅRDARE från Birkaland fotograferar som bäst en bordskalender vars intäkter doneras till att stöda Frivilliga räddningstjänstens verksamhet. Kalendern kommer till försäljning på hösten OHTO, FRTS REDSKAP för styrning av verksamheten gör att larmet snabbt når de frivilliga inom Frivilliga räddningstjänsten. OHTO gör det också möjligt att rikta larmet så att larmet når en bestämd grupp baserat på just den gruppens kunnande eller baserat på var en bestämd grupp befinner sig. I SNART ETT och ett halvt år har man testat nya räddningshundar och feedbacken har varit positiv. I testsituationen kollar man både hundens och hundförarens agerande. Testet har planerats i samråd med myndigheterna. I SLUTET AV förra året startades projektet Frivilligas deltagande i oljebekämpning med syfte att aktivera frivilliga och hitta lämpliga uppdrag för dem vid oljebekämpning. Inom projektet skapas också en utbildningsplan som ger de frivilliga beredskap för olika typer av uppdrag vid oljebekämpning. ATT HJÄLPARBETA utomlands kan vara ett alternativ om man tycker att frivilliguppdragen i Finland börjar kännas för välbekanta, det säger läraren Leena Hakkarainen som varit aktiv som frivillig inom FRT. Hakkarainen och Keijo Mäkelä har båda jobbat som internationella biståndsarbetare för Röda Korset. På katastrofområden finns ett ständigt behov av olika typer av yrkeskunskap. I ÖSTERBOTTEN har man redan under några år genomfört en del av grundkursen i efterspaning som nätbaserad undervisning. Enligt beredskapsutbildaren Jani Kantokoski har erfarenheterna varit positiva. Nätstudier gör att tidtabellen kan anpassas så att den passar både utbildaren och deltagaren. Dessutom har deltagarna redan hunnit bekanta med sig med innehållet via nätet då de kommer på kurs. Också i FRTs landsomfattande utbildningar har man börjat använda sig av nätbaserad undervisning. PÅ NÅGRA ÅR har FRT I Lappland lyckats öka antalet frivilliga från dryga hundra till närmare tusen. Bakom ökningen ligger ett aktivt samarbete med myndigheterna, aktiv rekrytering och människornas vilja att gemensamt ta ansvar för tryggheten i närmiljön säger Annikki von Pandy, beredskapschef på Röda Korsets distrikt i Lappland.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 15 MISTÄ ON KYSE? VAPEPAN VAPAAEHTOISTEN määrä Lapissa on lähes kahdeksankertaistunut vuosina 2012-2015. Hälytysryhmien määrä on kasvanut reilusta paristakymmenestä yli 90:een. SYKSYLLÄ VIRANOMAISET järjestävät Lapissa kansainvälisen Barents Rescue –harjoituksen, jossa myös Vapepa on mukana. VAPAAEHTOISTEN MÄÄRÄN MONINKERTAISTAMINEN TUNTUU MONESSA JÄRJESTÖSSÄ ETÄISELTÄ HAAVEELTA. MITEN LAPISSA ON ONNISTUTTU, PUNAISEN RISTIN LAPIN PIIRIN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ ANNIKKI VON PANDY? Olemme tehneet kovasti jalkatyötä yhdessä viranomaisten kanssa. Pelastustoimen ja poliisin edustajat ovat olleet infotilaisuuksissa kertomassa, miten tarpeellisia vapaaehtoiset heille ovat. Aloimme kouluttaa vapaaehtoisia samaan aikaan, kun poliisi otti käyttöön MSO:n, uuden etsinnän johtamisjärjestelmän. Poliisi otti heti alusta Vapepan mukaan kehittämään ja kouluttamaan uutta järjestelmää. Lapin poliisilaitos järjestää sovitusti vapaaehtoisille kolme etsintäharjoitusta vuodessa ja olemme yhdistäneet harjoitukset etsinnän peruskurssiin. Meillä oli tarjota vapaaehtoisille jotain uutta ja se poiki kiinnostusta toimintaan. MISTÄ SAITTE ALKUSYSÄYKSEN REKRYTOINTIIN? Vuoden 2012 alussa Lapissa oli vain muutama toimikunta, joiden toiminta oli aika alhaalla. Meillä on kuitenkin jo 30 vuoden ajan kehitetty viranomaisyhteistyötä muun muassa pelastuspalveluseminaarien muodossa. Aloite toiminnan vahvistamiseksi ei varsinaisesti tullut keneltäkään, vaan kaikki ymmärsivät, että vapaaehtoisia tarvitaan lisää. Nyt hälytysryhmiä on jo 94 ja niissä toimii 965 vapaaehtoista. HÄLYTYSRYHMÄSSÄ TOIMIMINEN VAATII SITOUTUMISTA. MIKÄ SAA VÄEN PYSYMÄÄN MUKANA? Täällä Lapissa kaikki tuntevat olosuhteet ja tietävät, että yksikin käsipari on tosi tärkeä. Hätä mielletään yhteiseksi: kuka tahansa saattaa eksyä tai tarvita yllättäen apua. Viranomaisten apu on usein kaukana ja jotain pitää osata tehdä itsekin. Aika lailla kaikki mukaan lähteneet ovat edelleen toiminnassa mukana. MISTÄ UUDET VAPAAEHTOISET OVAT LÖYTYNEET? Mukaan on lähdetty muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Martoista, Pelastuskoiraliitosta, Paliskuntain yhdistyksestä ja kyläyhdistyksistä. Etsijät ovat meillä suurin ryhmä ja toiminta kattaa Sallaa lukuun ottamatta koko Lapin. Varsinkin nuoria on ollut tärkeää saada mukaan, jotta saadaan toiminta jatkumaan. Esimerkiksi Ylläksen Vapepassa vapaaehtoisten keski-ikä onkin nyt noin 35 vuotta. Olemme aloittaneet myös yritysyhteistyön Lapin Safareiden kanssa. Vapepa tarjoaa yritykselle etsintäja ensiapukoulutusta ja vastavuoroisesti safarioppaat liittyvät Vapepan hälytysjärjestelmään. Lapin Safarien moottorikelkat ja muu kalusto on tarpeen tullen Vapepan käytössä. KASVUVAUHTI ON OLLUT VIIME VUOSINA HURJA. TUOKO VAPAAEHTOISBUUMI MUKANAAN HAASTEITA? Lapissa on vähän valmiuskouluttajia ja pitkät välimatkat ja siksi koulutuksia voi joutua odottamaan. Viikonlopun kouluttajakoulutukseen osallistuminen Etelä-Suomessa vaatii Lapista tulijalta matkoineen viisi vuorokautta ja se on vapaaehtoiselle iso uhraus. Tulevina vuosina saadaan toivottavasti kouluttajajoukkoon uutta väkeä. Äskettäin Kittilässä järjestettiin Vapepa-johtaja -kurssi, jolla saatiin Lappiin yhteensä 22 uutta vapaaehtoisten johtajaa hälytyksiin ja harjoitustilanteisiin. Lapissa auttajia on nyt lähes joka kylässä Harvaan asuttujen kylien pohjoisessa vapepalaisten määrä on noussut muutamassa vuodessa reilusta sadasta lähes tuhanteen. Vapaaehtoisbuumi todistaa, että laadukas koulutus ja mahdollisuus auttaa vetävät väkeä vapaaehtoistoimintaan. Teksti Sari Häkkinen
Vapepa-info 1|2015 16 RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVELUN HYVIÄ TEKOJA 696 000 EUROLLA. Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa. TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ ? KOJA 65634_RAY_tukee_2015_Vapaaehtoinen_pelastuspalvelu_210x297.indd 1 2.4.2015 10.20