2 VAPEPAinfo M IIS A K A AR TI NE N Vapaaehtoinen pelastuspalvelu SISÄLTÖ VAPEPAN TOIMINTA • on vapaaehtoista • tukee viranomaisia • on koulutettua ja harjoiteltua • on organisoitua ja itse johdettua AUTTAJIEN VERKOSTO KOKOAA yhteen auttajia 53 järjestöstä ja kouluttaa eri alojen vapaaehtoisia. TUKEE viranomaisia pelastustöiden tukitehtävissä. KADONNEIDEN ETSINTÄ, EVAKUOINTI, ENSIHUOLTO JA HENKINEN APU ovat Vapepan tyypillisimpiä tehtäviä. TOIMINTAA KOORDIOI Punainen Risti. Pääkirjoitus ........................................................ 3 Vapepa lukuina Järjestön työ numeroin ja kuvin ......................................4 Ammatti ja puoliso löytyivät Vapesta Vapaaehtoisuudesta piti tulla vain vapaa-ajan juttu, mutta toisin kävi .................................................6 Tehtäviä joka lähtöön Taaitojasi tarvitaan ................................................9 Tunnustettu henkisen tuen antaja Leena Heino kysyy ja kuuntelee silloinkin, kun maailma murjoo ......................................................10 Vuoden vapaaehtoisina palkitut ............................13 Nilkan lastoitusta ja kylmältä suojaamista Ensiapu hoitaa, kun tehtävillä sattuu ja tapahtuu ........14 Miia Mäkelä kouluttaa jo kolmatta pelastuskoiraansa Juku-koira on jo itsevarma etsijä ...............................16 Etsittekö jotain tiettyä? Ja muuta etsintöjen aikana kuultua ..........................18 M A R JA A N A M A LK A M Ä K I TOIMII maalla, veden pinnalla ja pinnan alla sekä ilmassa. Vapepa-info 2020–2021 JULKAISIJA Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki TOIMITUS Tiina Leinonen KANNEN KUVA Kaisa Sirén ULKOASU JA TAITTO Gomedia Oy PAINO Takomo Tuotanto Oy ISSN 1456-2553
VAPEPAinfo 3 PÄÄKIRJOITUS K adonneiden etsintä on tyypillinen tilanne, jossa vapaaehtoisten verkoston yhteistyötä ja osaamista tarvitaan. Korona-aikana tarve vain kasvoi. Ihmiset ovat ulkoilleet enemmän ja eksyneet useammin. Keväällä 2020 etsintöjen määrä kasvoi selvästi edellisvuosiin verrattuna. Siksi Vapepaa tarvittiin viranomaisten tukena kadonneiden etsinnässä ehkä useammin kuin koskaan. ON OLLUT HIENOA havaita, että viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö on toiminut myös poikkeuksellisessa ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Ratkaisut löytyvät, koska auttamisvalmiutta on pidetty yllä ja toimijat tuntevat toisensa. Valmiiksi mietittyjä toimintatapoja voidaan soveltaa uusissa haasteissa. Uutta tekniikkaakin on päästy hyödyntämään. Esimerkiksi paikannusja viestivälineiden kehitys mahdollistaa toiminnan johtamisen ja kommunikaation uusilla tavoilla perinteisten keinojen rinnalla. Esimerkiksi kauko-ohjattavat kuvauskopterit ovat tulleet mukaan etsintöihin. Silti vapaaehtoisia ihmisiä ja etsintään koulutettuja koiria tarvitaan edelleen. Vapepa toimii maalla, vetten päällä, alla ja ilmassa. Etsintöihin liittyy myös henkisen tuen tehtäviä, kun kadonneen omaiset tarvitsevat tukea. VAPEPA MAHDOLLISTAA sen, että viranomaiset voivat keskittyä tärkeimpien ja kiireellisimpien asioiden hoitoon sekä kokonaisuuden hallintaan. Vapepan tukea tarvitaan onnettomuuksissa, tulipaloissa, eksymistilanteissa tai kun avun tarve koskee suurta ihmisjoukkoa tai aluetta. Ensiapu ja -huolto, evakuoinnit, etsinnät ja hätämajoitukset ovat esimerkkejä tehtävistä, joissa vapaaehtoiset voivat auttaa. Maassa, jossa etäisyydet ovat pitkät ja voimavarat rajalliset, haasteisiin kannattaa vastata yhteistyöllä. Viranomaisten ja vapaaehtoisten osaamisen ja voimien yhdistäminen mahdollistaa auttamisen. Yhteistoiminta on yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Hannu Harri, puheenjohtaja Vapepaa on tarvittu koronan aikaan ehkä enemmän kuin koskaan Viranomaisten ja Vapapan yhteistyö on toiminut muuttuvassa tilanteessa. JO O N A S B R A N D T
4 VAPEPAinfo VAPEPA OLI AKTIIVISEMPI KUIN AIKOIHIN JU S S I V IE R IM A A JO O N A S B R A N D T VAPEPA LUKUINA KOONNUT ARSI VEIKKOLAINEN Suurin osa uusista tulijoita on naisia. Vapepassa on nyt naisenemmistö. 53 % 47 % Vuonna 2020 vapaaehtoisia auttajia tarvittiin useammin kuin edellisinä vuonna, varsinkin kadonneita etsittiin aiempaa enemmän. Vuoden aikana suoritettiin myös useita laajoja etsintöjä sekä autettiin viranomaisia tulipaloissa ja tulvasuojelussa. Noin 1 000 uutta jäsentä. Hälytysryhmissä vapepalaisia on jo 11 000! Jäsenten keski-ikä on alle 50 vuotta Uusien jäsenten keski-ikä on 45 vuotta Apua sai 2 500 henkilöä 8 500 vapaaehtoista auttajaa osallistui operaatioihin, joissa kertyi 32 000 vapaaehtoistuntia.
VAPEPAinfo 5 Yleinen pelastuspalvelu vuonna 2020 * : Hälytyksiä yhteensä 580 Kadonneita etsittiin 265 kertaa Ensihuollon tehtäviä 155 101 valmiushälytystä 58 muuta auttamistilannetta Muut auttamistilanteet olivat esimerkiksi neuvontaa, metsä palojen jälkivartiointia ja koronaan liittyviä auttamistehtäviä. * Luvut ovat alustavia ja saattavat täydentyä kevään aikana. Hälytettävät vapaaehtoiset alueittain (Hälytysjärjestelmä OHTO) JU S S I V IE R IM A A Ahvenanmaa 40 SUURIMMAT JÄSENJÄRJESTÖT OVAT (henkilöitä hälytysryhmissä) 3922 Suomen Punainen Risti 586 Suomen Pelastuskoiraliitto 580 Suomen Metsästäjäliitto 575 Suomen Suunnistusliitto 555 Suomen Kylät 541 Reserviläisliitto 535 Suomen Latu 386 Suomen Palveluskoiraliitto 290 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 173 Autoliitto 168 Sukeltajaliitto 172 Paliskuntain yhdistys 164 Suomen Partiolaiset 120 Suomen Reserviupseeriliitto 106 Suomen Radioamatööriliitto 89 Suomen Moottoriliitto Uusimaa 916 VarsinaisSuomi 974 Kymenlaakso 362 Satakunta 709 Österbotten 282 Häme 1104 EteläSavo 378 EteläKarjala 304 PohjoisKarjala 385 PohjoisSavo 512 KeskiSuomi 759 Pohjanmaa 1428 PohjoisPohjanmaa ja Kainuu 1101 Lappi 1488
Vapepa-johtaja Heikki Maukonen on ollut mukana sadoissa etsinnöissä. Hän kannustaa vapaaehtoisia mukaan varsinkin KeskiSuomen läntisiltä ja pohjoisilta alueilta. VAPEPAJOHTAJA 6 VAPEPAinfo
VAPEPAinfo 7 Jos elämä maistuu puulta, niin kokeile vapaaehtoistoimintaa. Heikki Maukonen kävi entisessä työpaikassaan ensiapukurssin. Pian vaihtuivat urasuunnitelmat ja työtehtävät. Vierelle löytyi myös puoliso – vapelainen hänkin. TEKSTI TIINA LEINONEN KUVAT SAMULI RAAPPANA Ensiavusta elämäntapa
8 VAPEPAinfo P arikymmentä vuotta sitten Heikki Maukonen totesi, että työ puualalla maistuu sahanpurulta. Tehtaan toiminta oltiin ajamassa alas, joten Maukonen arveli, että elämässä olisi pian tilaa uusille jutuille. Hyvän harrastuksen hän ainakin halusi. Työpaikalla oli aiemmin pidetty Punaisen Ristin ensiapukurssi, jossa oli kerrottu ensiapuryhmän toiminnasta. Kurssista oli jäänyt hyvä mieli, joten Maukonen päätti hakeutua vapaaehtoiseksi. Kadonneiden etsintä sekä muu aktiivinen toiminta alkoivat tuntua Maukosesta innostavalta tekemiseltä. Ensiapu kiinnosti niin paljon, että Maukonen sai ajatuksen: hän voisi kääntää hankalan tilanteen työHeikki Maukonen on huomannut, että onnistumiset vapaaehtoistehtävissä tuovat virtaa elämään. elämässä voitokseen. Hän opiskelisi ensin lähihoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi ja myös hakeutuisi yhä monipuolisemmin vapaaehtoistehtäviin. Vuonna 2008 ensiavusta on tuli Maukosen ammatti, kun hän aloitti työt Keski-Suomen keskussairaalassa. Vapaaehtoistoiminnastakin on tullut elämäntapa. Nykyisin Maukonen lähtee hälytyksille useimmiten Vapepajohtajana. Tunteet pinnassa Maukonen on toiminut vapaaehtoisena useissa suomalaisten mieliin painuneissa onnettomuuksissa, esimerkiksi Konginkankaan bussiturmassa ja Jyväskylän junaturmassa sekä ollut etsimässä satoja ihmisiä Keski-Suomen maastoista. Maukonen muistaa ehkä lopunelämäänsä hälytyksen vaikeakulkuiseen maastoon. Kadoksissa oli kaksivuotias lapsi. Hälytysviesti lapsen etsintään koskettaa vapaaehtoisia joka kerta syvästi. Lapsen katoaminen nostaa tunteet pintaan, ja tälläkin kertaa lasta lähti etsimään yli sata vapaaehtoista. -Hälytyksen tultua on aina toimittava nopeasti, mutta kun kyseessä on lapsi, paine on entistä kovempi. Etsinnässä on tietoisesti pyrittävä pitämään oma ajattelu rauhallisena ja järkevänä, Maukonen kertoo. Etsintä sai onnellisen lopun. Lapsi löytyi olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. Tuoreimpana tehtävänä mielessä on Palokan senioritalon tulipalo Jyväskylässä. Silloin Maukonen ei ollut johtamassa vapaaehtoisia. Mahdollismman monta käsiparia tarvittiin evakuoimaan 168 vanhusta vaaraalueelta. -Tehtävä oli fyysisesti raskas. Oli tyhjennettävä kolme taloa. Vaikka 45 vapaaehtoista oli paikalla, olin seuraavana päivänä väsynyt. Henkisesti tehtävä ei silti tuntunut pahalta. Ilman vapaaehtoisia palossa olisi voinut menehtyä ihmisiä, Maukonen sanoo. Johtaja ajattelee ääneen Kun Maukonen hyppää autoonsa, on peräkontissa aina etsintäreppu, Vapepa-johtajan salkku, vilkkuja ja valaisimia sekä Vapepakylttejä. Matkalla onnettomuustai etsintäpaikalle hän miettii tehtävien jaon valmiiksi. Vapaaehtoisten johtamisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin muissakin johtotehtävissä. -Pitää kommunikoida rohkeasti, kertoa omat ajatuksensa ääneen, eikä tyrmätä muiden ideoita. Yhden ihmisen ajattelu rutinoituu helposti tietyille raiteille ja toimintamallit alkavat toistaa itseään, Maukonen sanoo. Siksi Maukonen haluaa, että mahdollisimman moni osallistuu keskusteluun operaation aikana. Ryhmässä syntyy uusia ideoita, joita voi hyödyntää etsinnässä. Paikalliset ja kauempaa tulleet etsijät jakavat tietonsa keskenään. Paikalliset tuntevat maastot parhaiten. Joillain alueilla ei ole kattavaa vapaaehtoisten verkostoa, ja etsijöitä joudutaan hälyttämään pitkän matkan takaa. Resurssien puute vaikeuttaa hälytystehtävien suorittamista. Maukonen kannustaa mukaan toimintaan varsinkin Keski
VAPEPAinfo 9 TEHTÄVIÄ JOKA LÄHTÖÖN Vapepan koulutettuna vapaaehtoisena pääset mukaan auttajien verkostoon. Tässä muutamia esimerkkejä Vapepan hälytysryhmissä toimivista vapaaehtoisista. Lisää tietoa ja tarinoita vapaaehtoisista löydät verkkosivuiltamme osoitteessa www.vapepa.fi. SUKELTAJA MUONITTAJA MERIPELASTAJA VIESTIJÄ ÖLJYNTORJUJA MAASTOETSIJÄ K U V A T JO O N A S B R A N D T JA JU S S I P A R TA N E N Lasta etsittäessä paine on entistä kovempi. Suomen läntisiltä ja pohjoisilta alueilta. Jotain eroja normaalin työn johtamiseen Maukonen on huomannut. Vapaaehtoiset ovat poikkeuksetta motivoituneita hälytystehtävälle tullessaan, ja motivoituneita ihmisiä on helppo johtaa. Hälytykselle puolison kanssa Tehtaalla työskennellessään Maukonen pääsi lähtemään hälytyksille kesken vuoron. Sairaanhoitajan työstään Maukonen ei pääse lähtemään, vaan hän osallistuu hälytyksille vapaa-aikanaan. Miten hän jaksaa? -Onnistumiset tuovat virtaa. Kadonneen löytyminen on omiaan luomaan uskoa vapaaehtoistehtäviin, hän sanoo. Hälytyksille hän lähtee useimmiten oman puolison kanssa. Pariskunta tutustui jo vuosituhannen vaihteessa, kun Päivi Tulla tuli mukaan vapaaehtoistoimintaan. Seurusteluksi suhde muuttui joitain vuosia sitten. -Uusiin ihmisiin tutustuminen käy luontevasti vapaaehtoistoiminnassa, kun ollaan tekemässä samaa asiaa. Meitä ajaa eteenpäin yhteinen ajatusmaailma, Maukonen sanoo. Tulla on yrittäjä, mutta hälytyksillä hän tekee Vapepa-sihteerinä kirjanpitoa johtokeskuksessa. Viime vuonna pari lähti hälytyksille yhdessä toistakymmentä kertaa. Keski-Suomen Vapepa hälytettiin viranomaisten avuksi nelisenkymmentä kertaa. Se on enemmän kuin koskaan Maukosen parikymmenvuotisen vapaaehtoistoimintansa aikana. -Ehkä ihmiset ovat liikkuneet tavallistakin enemmän metsissä koronan takia, ja ehkä siksi hälytyksiä on tullut keskimääräistä enemmän. Vapaaehtoisia hälyttää tehtäville poliisi. Maukosen mukaan Sisä-Suomen poliisi osaa käyttää Vapaaehtoista pelastuspalvelua hyvin hyödykseen. Hän tietää myös, että lähdöt motivoivat vapaaehtoisia. -Lukuisten hälytysten takia tiedämme, että olemme tarpeellisia, Maukonen sanoo.
10 VAPEPAinfo T yttö kyyhötti mytyssä Kokemäenjoen rannassa, aivan sillan kupeessa. Syksyn ensipakkaset olivat tuoneet mukanaan viimaiset aamut. Ihmiset kiiruhtivat töihin ja kouluun, nopeasti lämpimään. Ehkä siksi ohikulkijat eivät kiinnittäneet tyttöön mitään huomiota. Vapaaehtoinen Leena Heino pysäytti autonsa ja käveli tytön luo. Tytöllä oli päällään läpimärät vaatteet. Heino epäili, että tämä olisi ollut aikeissa hukuttautua jokeen. Tyttö ei halunnut sanoa sanaakaan, mutta Heino ei luovuttanut. Hänen mielestään aikuisella on velvollisuus auttaa. Heino haki tytölle SPR:n Kontista takin ja vaihtoi yksipuolisen keskustelun äänensävyä: ”Mä tiedän, että sua vituttaa, mutta nyt hankitaan apua”, hän sanoi. -Yhteyden luomiseksi pitää löytää yhteinen kieli. Niin tämäkin tilanne alkoi purkautua, Heino kertoo. Henkisen tuen toimintatavat ovat iskostuneet kymmenien harjoitusten ja hälytysten ansiosta Heinolla takaraivoon. Siksi hän havaitsi tytön, vaikka muut eivät häntä nähneet. -Jotain on pahasti vialla, jos ihminen istuu myttynä maassa, hän sanoo. Heino antaa vinkin: henkistä apua tarvitsevaa voi lähestyä rauhallisesti, myös katsekontakti on hyvä saada. Tilanteelle täytyy osata antaa aikaa. Itsensä kannattaa esitellä, että autettavasta tuntuisi turvalliselta. Raskaat aiheet – ilo auttamisesta Heinon puheessa kuulee raskaita lauseita, koska henkisen avun tarve on suurimmillaan yhtäkkisen kuolemantapauksen jälkeen. Henkinen apu on osa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa, ja vapaaehtoiset hälytetään väkivallanteon, itsemurhan tai sen yrittämisen, liikenneonnettomuuksien ja tulipalon jälkeen. HÄDÄSSÄ HEINO TUNNETAAN Pelkkä läsnäolo voi pelastaa nuoren hengen. Leena Heinon antama apu esti tuntematonta tyttöä hukuttautumasta. Henkisen tuen merkitys on onneksi ymmärretty. TEKSTI TIINA LEINONEN KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI/SPR Henkisen tuen tarve on suurimmillaan kuolemantapauksen jälkeen. Myös vähemmän vakavissa tilanteissa apua voidaan antaa kasvotusten tai puhelimitse. Jotain on vialla, jos ihminen istuu myttynä maassa. HENKINEN TUKI
VAPEPAinfo 11
12 VAPEPAinfo Pidämme silmällä onnettomuuteen joutuneita ja omaisia. Myös Heinon omassa elämässä on ollut hetkiä, jolloin henkinen apu olisi ollut tarpeen. Eräs syksy hänen veljensä katosi. Heino olisi tarvinnut apua myös, kun veli vihdoin keväällä löytyi. Tai silloin, kun sai pian kuulla veljen menehtyneen traagisesti. Heino olin viimeinen, joka näki hänet elossa. Kun Heino oli päässyt pahimman yli, hän päätti itse kouluttautua auttajaksi ja lähteä vapaaehtoistoimintaan. Ensiapuryhmän jäsenenä hän huomasi, että henkisen laastarin laittaminen on vähintään yhtä tärkeä kuin haavan hoito. Heinosta tuli henkisen avun ryhmän kantava voima. Keskusteluapua voidaan tarjota heti onnettomuustilanteessa. Tytön tapaus oli poikkeuksellinen, koska yleensä apua lähdetään antamaan vasta hälytyksen tultua. Psykologin, valmiuspäällikön tai muun ammattiauttajan vetämä purkutilaisuus pidetään yleensä vasta kolmantena päivänä onnettomuushetkestä. Siksi koulutettuja vapaaehtoisia tarvitaan heti onnettomuuden jälkeen rauhoittelemaan uhreja ja omaisia. -Pidämme silmällä onnettomuuteen joutuneita tai omaisia. Katsomme myös, että he syövät ja juovat, eivätkä lähde omille teilleen, Heino sanoo. Palkittu pelastaja Loppuvuodesta 2020 Heino sai kiitosta vapaaehtoisesta toiminnastaan, kun hänet palkittiin Vapepan pelastajatunnustuksella Satakunnassa. -Tuntuu kivalta, että kiitos tulee jälkeenpäin. Kiitosta ei osaa auttamistilanteessa odottaa. Mahtavatko avun tarpeessa olevat edes huomata auttajaansa, kun ihminen on silloin niin viimeisillään, Heino pohtii. Joskus henkiselle avulle saattaa olla pitkäaikainen tarve. Onneksi myös vapaaehtoiset auttajat saavat apua. Välillä he antavat toisilleen lepopäiviä ja lähtevät tuuraamaan pitkään tehtävissä olleita vapaaehtoisia toisiin piireihin. Heinon ryhmästä on lähdetty apuun Sastamalasta Turkuun, Poriin ja Punkalaitumelle asti. Vapaehtoisille on myös tarjolla purkutilaisuuksia psykologin kanssa. Ryhmä kokoontuu kuitenkin kerran kuukaudessa työnohjaukseen ja käydäkseen läpi auttamistilanteet. -Hirveän tärkeää jaksamisen kannalta on saumaton yhteistyö ryhmänvetäjäparini Hilkka Suntilan kanssa, Heino kertoo. Apua korona-apatiaan Koronan aikana korostui myös toisenlaisen keskustelun tarve. Heino on saanut kuulla, että moni vanhus kokee yksinäisyyttä, koska yrittää olla häiritsemättä aikuisia lapsiaan ja välttelee soittelemasta heille turhaan. Keskusteluapua ovat kaivanneet myös omaishoitajat, jotka tarvitsevat tuuletusta omille ajatuksilleen. Henkisen avun ryhmälle hälytyksiä tulee ryppäinä, sitten on kuukausia hiljaista. Silti Heino epäilee, ettei henkisen avun ryhmää vieläkään osata käyttää kaikissa onnettomuustilanteissa, joissa henkinen apu olisi tarpeen. Heinon mielestä henkisen avun ryhmä voitaisiin hälyttää jopa kolaripaikoille. -Poliiseilla on siellä omat työnsä, eivät he ehdi samalla tavalla huomioida apua tarvitsevia, Heino sanoo. Heino muistaa ajat, jolloin henkisen avun antaminen julkisella paikalla ei olisi ollut mahdollista. -Apua annettiin vähän kuin salassa, koska avun tarvetta pidettiin häpeällisenä. Suhtautuminen on onneksi muuttunut. -Toiminta on mennyt paljon eteenpäin. Ymmärrys avun tarpeesta on kasvanut ja pystymme toimimaan paljon avoimemmin. Tavallisia hömpöttäjiä Heino aikoo jatkaa henkisen avun vapaaehtoisena niin kauan kuin itsellä mieli pysyy kevyenä ja toivoo, että lisää vapaaehtoisia saataisiin mukaan. -Olemme kuitenkin ihan tavallisia hömpöttäjiä. Moni vapaaehtoinen, vaikka ystävätoiminnan kautta mukaan tuleva, pystyisi samaan. -Tunne on hieno kaiken sen jälkeen, kun on saanut avun tarpeessa olevan hoitoon ja edes lämpimään paikkaan pois kylmästä ilmasta. Toiminnan ideahan on olla avuksi. Käsityöharrastus ja saumaton yhteistyö muiden vapaaehtoisten kanssa on oman jaksamisen kannalta tärkeää.
VAPEPAinfo 13 VUODEN VAPAAEHTOISENA pelastajana palkittiin Osmo Tolonen Savo-Karjalan alueelta. Osmo Tolonen (s. 1994) on nuoresta iästään huolimatta toiminut merkittävissä tehtävissä etsintä-, ensihuoltoja henkisen tuen hälytyksissä. Esimerkiksi Kuopion kouluiskussa Tolonen toimi vapaaehtoisten johtajana organisoiden laajaa auttamistyötä. Hän on toiminut johtotehtävissä myös muissa vaativissa henkisen tuen ja ensihuollon operaatioissa. Hän on ollut Punaisen Ristin ja Vapepan valmiustoiminnan vapaaehtoinen vuodesta 2010 lähtien. -Kun hälytys tulee, lähden liikkeelle avoimin mielin. Joskus mietin, mitä kaikkea olenkaan hälytyksillä tehnyt. Tilanteet ovat vaatineet välitöntä toimintaa tai autettavien tukemista. Tuntuu hyvältä, että olen pystynyt auttamaan ja ihmiset ovat saaneet apua, Tolonen sanoo. Tolonen on kouluttautunut laajasti auttajatehtäviin ja jakaa luontevasti osaamistaan. Hän ennakoi kiinnittämällä vapaaehtoisten huomiota tapahtumiin, jotka saattavat aiheuttaa hälytyksen vapaaehtoisille. Tolonen on ollut kehittämässä monenlaista ensiapu-, terveysja valmiustoimintaa Savo-Karjalan piirissä. Hän myös osallistuu aktiivisesi yhteistyöhön viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Vapaaehtoisten tunnustuksen myönsi Vapepan keskustoimikunta. Vuoden vapaaehtoisen pelastajan tunnustus Osmo Toloselle Maakunnalliset pelastajatunnustukset vuonna 2020 HELSINKI JA UUSIMAA: Anders Blomberg, Espoo Kaksikielinen kouluttaja on kuluvana vuonna ollut luomassa ja järjestämässä etäkoulutuksia Uudellamaalla ja sen ulkopuolella. HÄME: Jouko Lehtisalo, Nokia 1980luvulta asti toiminnassa mukana ollut Jouko Lehtisalo on johtanut etsintöjä ja toiminut valmiuspäivystäjänä sekä muonittajana suurissa operaatioissa. KESKI-SUOMI: Sari Kivelä, Keuruu Aktiivinen toiminnan kehittäjä toimi ansiokkaasti myös Palokan seniorintalon tulipalon evakuointitehtävissä. LAPPI: Reijo Köngäs, Aulis Salminen, Sippo Nevalainen ja Seppo Vähätaini, Rovaniemi Ryhmä toimi keväällä 2020 ansiokkaasti Rovaseudun tulvaalueen ikäihmisten kotien suojaamiseksi. SATAKUNTA: Leena Heino, Sastamala Henkisen avun ryhmän perustaja ja kantava voima on kuluvana vuonna pelastanut toiminnallaan ihmishenkiä. Osmo Tolonen on kouluttautunut laajasti ja jakaa osaamistaan. H E LI N U U T IN E N
14 VAPEPAinfo R ovaniemeläinen Ville Autti on ammatiltaan ensihoitaja, mutta Vapepan hälytyksillä hänkin on oppinut uutta muun muassa henkisen ensiavun antamisesta. Autti kertoo, millaisia taitoja vapaaehtoinen tarvitsee selvitäkseen ensiaputilanteista etsinnöissä ja mitä tehdä, kun haveri sattuukin toiselle vapaaehtoiselle. Mielenkiintoista on myös kuulla helpoista ja hankalista ensiaputilanteista Auttin kymmenillä Vapepa-hälytyksillä. Millaista apua joudut yleisimmin antamaan etsintätehtävissä? -Kylmältä suojaaminen on yksi tärkeimmistä ja tyypillisimmistä ensiavutehtävistä etsinnöissä. Ihminen on yleensä kylmettynyt, jos hän on ollut pitkään maastossa ja vaatteet ovat kastuneet. Mikä tahansa suoja auttaa, kunhan se eristää kylmältä, tuulelta ja kosteudelta. Kahdella avaruuslakanalla saa aloitettua suojaamisen, minkä lisäksi voi käyttää vilttejä, hypotermiapusseja tai aktiivilämmittimiä. -Sairaskohtauksen tunnistaminen ja hoitoon toimittaminen on toinen tärkeistä tehtävistä. Sairaskohtauksen tunnistaa esimerkiksi rintakivusta, hengenahdistuksesta tai aivoverenkierron häiriöön liittyvistä halvausoireista. -Olen antanut etsintätehtävillä myös painelupuhalluselvytystä, mutta useimmiten tärkein tehtävä on haavan puhdistus, laastarointi ja rauhoittelu. Millaisia ovat olleet hankalimmat tehtäväsi? -Varmasti se, kun etsimme ihmistä syvästä hangesta, pakkasta oli -24 astetta. Tarvoimme lumikengillä vaaran rinteitä ylös ja alas. Se oli fyysisesti raskasta. Samalla oli varottava, ettei itse kylmety, kun hiki ja vilu vaihtelivat kehossa. -Myös henkisen avun antaminen saattaa olla haastavaa. Olen ammatiltani ensihoitaja, joten fyysistä sairaanhoitoa vaativissa ensiaputilanteissa toimin rutinoituneesti. Aluksi olin epävarma henkisen ensiavun antamisessa omaisille. Ensiavun vapaaehtoisen on valmistauduttava reagoimaan siihen, jos kadonnut löytyy kuolTUE NILKKA JA SUOJAA KYLMÄLTÄ Yleisimmistä etsintätehtävien ensiaputilanteissa pärjää perustaidoilla ja sosiaalisella älyllä. Lapissa toimiva Ville Autti kertoo yleisimmistä havereista ja siitä, millaista on toimia paukkupakkasessa. TEKSTI TIINA LEINONEN KUVAT KAISA SIREN ENSIAPU
VAPEPAinfo 15 leena tai huonossa kunnossa. Myös niin voi käydä, että ihmisen löydyttyä hyväkuntoisena omainen tuntee niin suurta huojennusta, että romahtaa. Sosiaalisella älykkyydellä pääsee pitkälle. Tärkeintä on olla omaisten käytettävissä. Mitä tehtävät ovat painuneet mieleesi? Pisimmillään olen ollut 26 tuntia etsimässä. Olisin halutessani voinut käydä kotona lepäämässä, mutta koin pystyväni yhä auttamaan. Etsimme ihmistä metsästä. Oli kuuma kesäpäivä ja liikaa hyttysiä. Lähdin kotiin syömään ja nukkumaan vasta, kun etsintä päättyi parhaalla mahdollisella tavalla. Tunsin tehneeni jotain konkreettista ja merkityksellistä, ja tulin siitä hyvin onnelliseksi. -Myös pakolaiskriisi syksyllä 2015 jää mieleeni. Olin antamassa ensiapua Tornioon perustetussa hätämajoituksessa. Sinne saapui ihmisiä ilman kenkiä. Heillä oli paljon haavoja ja ihottumia. Millaisia havereita etsijöille käy? -Kadonneita etsitään välillä hankalissa maastoissa, joten välillä etsijöille sattuu ja tapahtuu. Nilkan nyrjähdykset ovat etsijöiden yleisimpiä tapaturmia, mutta myös luita on murtunut. Nilkan tukemista varten mukaan kannattaa ottaa lastoja ja kylmätuotteita. Ammattivälineistöä ei välttämättä tarvitan, vaan kuka tahansa voi aloittaa ensiavun nilkan nyrjähdettyä. Metsästä löytyy oksia ja keppejä, joilla niveliä saa tilapäisesti tuettua. Millaisessa tilanteissa etsijöille sattuu eniten havereita? -Suot ovat raskaita kulkea, ja nilkkoja nyrjähtelee. Pimeäetsinnöissä puolestaan oksat tekevät helposti haavoja paljaisiin ruumiinosiin, lähinnä kasvoihin ja käsiin. Kesällä saattaa iskeä heikotus, jos ei ole juonut riittävästi. Miten ensiaputaitoja voi oppia? -Käytännön perustaidot riittävät yleensä etsinnöissä. Ne opetetaan Punaisen Ristin ensiapukursseilla 1 ja 2. Ensiapuryhmän omissa koulutuksissa mennään maastoon ja lavastetaan tilanteita. Joku on esimerkiksi saanut sairaskohtauksen ja ensiapuryhmä on hälytetty paikalle. Näin saadaan harjoiteltua ensiavun antamista ja evakuointia Vapepa-keskukseen sekä kuljetusta ensitai jatkohoitoon. -Ensiaputaitojen lisäksi on tärkeää oppia olemaan johdettavissa ja osata johtaa omaa tekemistään. Ville Autti on antanut ensiapua monenlaisissa maastoissa. Pressut ja avaruuspeitot ovat usein tarpeellista välineistöä. Olen ollut mukana 26 tuntia kestäneessä etsinnässä.
16 VAPEPAinfo KOIRAKKO
” MIIA MÄKELÄ, TAMPERE Koirat koulutetaan leikin varjolla. Ne eivät tiedä, milloin on tosi kyseessä. Tampereen Seudun Etsintäkoirissa meitä on 30 koiranohjaajaa ja 10 hälytyskoiraa Vapepan hälytysryhmässä. 6-vuotiaan australianpaimenkoirani Juku on toiminut hälytyskoirana lähes kaksi vuotta. Pirkanmaalla on ollut noin 15 tehtävää vuodessa. Meidät hälytetään etsimään kadonneita yleensä marjastusaikaan. Enimmäkseen etsimme muistisairaita. Etsinnät keskittyvät iltoihin ja öihin. Tuntuu hienolta, kun on käynyt aluetta läpi useita tunteja ja koira tekee yhä keskittyneesti töitä. Pystyn luottamaan koiraani täysin. Maastoetsinnät ovat Jukun vahvuus. Se suoriutuu niistä itsenäisesti. Juku nuuhkii edellä, ja minä seuraan koiran reaktioita. Juku ei ole vielä löytänyt kadonnutta, sillä etsijöitä on maastossa paljon. Kadonneet, joita kukaan ei löydä, jäävät mieleen. Hälytyskoiraksi kouluttaminen on antoisaa ja myös vaativaa. Kestää kolmesta viiteen vuotta harjoituttaa koira hälytystasolle. Sen pitää osata löytää kadonnut ihminen jäljen tai ilmavainun perusteella, ja ohjaajan pitää osata lukea koiransa reaktiot. Kun koira on läpäissyt poliisin vaatiman testin, se voi osallistua Vapepan hälytyksille. Taitoja on pidettävä yllä päivittäin ja silti tulee vastaan uusia tilanteita. Meillä on hälytysryhmän yhteiset harjoitukset kuukausittain ja pienemmän porukan treenit viikoittain. Lisäksi harrastamme tottelevaisuuskoulutusta ja agilitya. Koirat tekevät töitä noin 10-vuotiaiksi, ja edellinen hälykoirani 10-vuotias Kosti on jo eläkkeellä. Nuorin koirani, alle 2-vuotias Voima, vasta harjoittelee L A U R A V E S A VAPEPAinfo 17
18 VAPEPAinfo KAIKKEA SITÄ ETSINNÖISSÄ KUULEE! Vapepan näkyvä varustus kirvoittaa monenlaisia kommentteja, joita vapaaehtoisille esitetään kesken etsintöjen tai vaikka messuilla. Vapepalaiset ovat jakaneet Facebookissa hullunkurisimpia sutkautuksia. Tässä niistä parhaat. Saa nauraa! YHTEYSTIEDOT Terhi Salonen Paljonko saat palkkaa? Sophie Lindström Oletko sähkömies? Raisa Kaukonen Metsästä kömpi tielle rivissä keltaisia liivejä. Ohikulkija kommentoi toiselle: ”Suunnistuksen ymmärrän, mutta Pokémonien metsästys…” Tarja Hietanen Kummilapsi kertoo kahvipöydässä vieraille: Minun kummitätini tykkää etsiä kuolleita öisin metsässä. Sirpa Järvinen Matemaatikko-isä kysyy etsijän huolestuneelta äidiltä: Millä todennäköisyydellä luulet, että juuri meidän tyttäremme löytää sen ruumiin, jos etsijöitä on paikalla sata tai enemmän? Hanna Laasanen Messuilla pikkupoika tuli rapsuttamaan koiraa ja pyysi sitä antamaan tassun. Kun kerroin pojalle, ettei koiralle ole opetettu sitä temppua, poika tokaisi säälivästi: ”Tuota koiraa ei ole koulutettu yhtään!” Eevaliina Heikkilä Mitä teillä on tällä kertaa hukassa? Suvi Pyyvaara Etsittekö jotakin tiettyä? Ari Nissinen Katselimme kauko-ohjatun lennokin tallennetta, kun ohikulkija kysyi: ”luuletteko sen kadonneen olevan vielä telkkariohjelmassa”. Tarja Hietanen: Onpas sinulla miehinen harrastus! ” K U VA T: FR EE P IK .C O M
VAPEPAinfo 19 Löydä itsellesi sopiva järjestö ja koulutus www.vapepa.fi. Vapepassa on kokemusta vaativia ja aloittelijalle sopivia tehtäviä. Ota yhteyttä Vapepan jäsenjärjestöön, niin kerromme sinulle lisää! YHTEYSTIEDOT Suomen Punainen Risti toimii Vapepan yhdysjärjestönä ja vastaa Vapepan valtakunnallisesta ja alueellisesta koordinaatiosta yleisen pelastuspalvelutoiminnan osalta. Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@punainenristi.fi. VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Valtakunnallinen koordinaatio: valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen, p. 040 120 9022 Viestintä: Viestinnän asiantuntija Tiina Leinonen, p. 040 581 0346 Ensihuolto: Suunnittelija Mira Miettinen, p. 0400 724 663 Psykososiaalisen tuen koordinaatio: psykososiaalisen tuen suunnittelija Tuula Luoma, p. 0400 458 369 Oil spill -hanke: Hankesuunnittelija Heta Hyvärinen p. 040 191 3393 Postiosoite: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, c/o Suomen Punainen Risti, PL 168, 00141 Helsinki ALUEELLINEN KOORDINAATIO Punaisen Ristin piirien valmiuspäälliköt koordinoivat Vapepa-järjestöjen alueellista yhteistyötä ja tukevat hälytysryhmien vapaaehtoisia eri puolilla Suomea. Valmiuspäälliköt HELSINKI JA UUSIMAA (Helsinki) Jarmo Hollstein, p. 0400 465 162 HÄME (Tampere) Tommi Mattila, p. 040 5895 780 KAAKKOIS-SUOMI (Kouvola) Eila Siira, p. 0400 965 407 LAPPI (Rovaniemi) Annikki von Pandy, p. 0400 391 868 LÄNSI-SUOMI (Seinäjoki) Aki Valonen, p. 040 528 0902 OULU Ari Haaranen, p. 040 7276691 SATAKUNTA (Pori) Kari Petäjä, p. 0400 322 191 SAVO-KARJALA (Kuopio) Mika Korppinen, p. 0400 648268 VARSINAIS-SUOMI (Turku) Tommi Virtanen, p. 0400 127 152 ÅBOLAND (Åbo) Annalena Sjöblom, p. 0400 838 675 ÅLAND (Mariehamn) Olof Collin, p. 040 675 8455 ÖSTERBOTTEN (Vasa) Rolf Sund, p. 0400 263 448 Vapepan meripelastustoiminnan koordinaatiosta vastaa Suomen Meripelastusseura: meripelastus.fi Vapepan lentopelastustoiminnan koordinaatiosta vastaa Suomen Lentopelastusseura: lentopelastus.fi Riitta Pauhu-Pohjalainen Voi kuinka ihana koira, mutta millainen se sinun pelastuskoirasi on? Sanna Puha Millä näistä rakennusmaista olet hommissa? Poliisi vapepalaiselta Soveltuvatko nämä kessut lapsiperheeseen?
Suomen Suunnistusliitto T T TTTT TT OO O O RR YY .. . . .. . . K KE E E E R R N N EE AA VV II IIII L L LL Y Y YY AUTTAJIEN VERKOSTO Löydä itsestäsi pelastaja – tule vapaaehtoiseksi www.vapepa.fi