Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 1 VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU TIEDOTTAA 2|2017 • uusiA toimintAmuotojA LentoPeLAstukseen • iLmi-hArjoituksiin osALListui 1000 vAPAAehtoistA • metsÄstÄjien PAikALListuntemus AuttAA etsinnÖissÄ
Vapepa-info 2|2017 2 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 RPAS ja MOVA mukaan lentopelastukseen 8 Metsästäjien tuntemus paikallisesta maastosta auttaa etsinnöissä 10 Radioamatöörien verkot apuna harjoituksen tilannekuvan välittämisessä 12 Neste 2017 harjoitus keräsi uusia vapaaehtoisvoima 14 Barents Rescue järjestettiin tänä vuonna Venäjän Karjalassa 15 Svensk resumé 16 Ilmi 2017 -Vapepan yhteisharjoitus ? Helsingin ja uudenmaan piiri (Helsinki) Jarmo Hollstein, 020 701 2361 ? Hämeen piiri (Tampere) Tapani Huhtala, 040 589 5780 ? Kaakkois-Suomen piiri (Kouvola) Eila Siira, 020 701 2724 ? lapin piiri (Rovaniemi) Annikki von Pandy, 0400 391 868 ? länsi-Suomen piiri (Kortesjärvi) Aki Valonen, 040 528 0902 ? oulun piiri (Oulu) Ari Haaranen, 040 727 6691 ? Satakunnan piiri (Pori) Kari Petäjä, 020 701 2826 ? Savo-Karjalan piiri (Kuopio) Mika Korppinen, 0400 648 268 ? Varsinais-Suomen piiri (Turku) Tommi Virtanen, 020 701 2405 ? åbolands distrikt (Åbo) Annalena Sjöblom, 0400 838 675 ? ålands distrikt (Mariehamn) Olof Collin, 040 675 8455 YHTEYSTIEDOT ? österbottens distrikt (Vasa) Rolf Sund, 020 701 2754 ? Valtakunnallinen koordinaatio Arsi Veikkolainen, 020 701 2137 ? Koulutusja VIRVe-asiat Petra Alijärvi, 020 701 2176 ? ensihuolto Melinda Palomaa, 020 701 2127 ? Psykososiaalisen tuen koordinaatio Tuula Luoma, 020 701 2130 ? Viestintä Tiedottaja, 020 701 2003 ? Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@punainenristi.fi ? Postiosoite Vapaaehtoinen pelastuspalvelu c/o Suomen Punainen Risti PL 168 00141 Helsinki ? toimitus: Elina Hyypöläinen taitto: Takomo Tuotanto Oy Kansikuva: Mika Virolainen ISSn: 1456-2553 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu auttaa, kun viranomaisten voimat eivät yksin riitä. lähes 18 000 vapaaehtoisen muodostama Vapepa osallistuu vuosittain satoihin hälytystehtäviin ympäri maata. lisätietoja osoitteessa vapepa.fi ja facebookissa: facebook.com/vapepa. sisÄLtÖ Joonas Brandt SIVU 12
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 3 Verkoston aktivoiminen edellyttää avoimuutta, järjestöjen keskinäistä viestintää ja asioiden yhteistä valmistelua PÄÄkirjoitus Arsi Veikkolainen Valmiuskoordinaattori Suomen Punainen Risti A rs i Ve ik ko la in e n ” Vapepan yhteisharjoitus Ilmi toi osaltaan esiin, että meillä on kehitettävää verkostomaisessa toiminnassa ja uudenlaisten yhteistyö avausten käsittelyssä.” V uoden 2016 alussa kaksi uutta tulokasta astui remmiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiotehtävissä, Kari Välimäki puheenjohtajana ja minä koordinaattorina. Yhdessä puheenjohtajan kanssa ihmettelimme alussa monia asioita ja yhteistuumin ryhdyimme tärkeimpiä kehittämään. Yksi näistä on jäsenjärjestöjen rooli ja toiminta Vapepassa, ja tämä nostettiin myös meneillään olevan vuoden painopisteeksi. Eräs koetinkivi järjestöyhteistyössä oli Vapepan yhteisharjoitus Ilmi. Se toi osaltaan esiin, että meillä on kehitettävää verkostomaisessa toiminnassa ja uudenlaisten yhteistyöavausten käsittelyssä. YlI 50 Vuotta järjestäytyneesti toimineen Vapepan toimintatavat ovat kirkkaita toisille, mutta toisaalta hyvinkin sekavia toisille. Puhumattakaan, että meillä kaikilla on hieman omanlainen kuva samoista toimintatavoista. Millaisin peliehdoin Vapepa oikein toimii? Ketkä oikeasti ovat mukana päättämässä asioista? O n k o V a p e p a oikeasti verkosto vai hierarkkinen organisaatio? Miten Punaisen Ristin rooli koordinaattorina ja toisaalta jäsenjärjestönä näkyy?.Tässä on muutama nosto, mutta listaa voisi vielä jatkaa. Suomen PunaISen RIStIn toimintalinjauksessa 2018–20 on maininta Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatiotehtävän ja -palveluiden kirkastamisesta. Vapepan omissa vuoden 2018 suunnitelmissa on Vapepan keskushallinnon kehittäminen vastaamaan paremmin verkostomaista toimintaa. Taustalla on jäsenjärjestöjen aktivoiminen toimimaan verkostona paremmin. Se vaatii lisää avoimuutta, kattavampaa sisäistä viestintää myös järjestöjen kesken, yhteisempää valmistelua ja myös oman sitoutumisen tason kirkastamista itselle ja muille. Eri selvitykset ja muu yhteydenpito viranomaisten suuntaan ovat paljastaneet, etteivät he edelleenkään kaikkialla tunne riittävästi Vapepan tarjoamia mahdollisuuksia heidän tukemisekseen. Pelkkä tunteminen ei pelkästään riitä, vaan vasta yhteisen harjoittelun kautta kykymme tukea tulee viranomaiselle konkreettiseksi. KoKonaIStuRVallISuuS on sana, jolta tänä päivänä on vaikea välttyä. Vapepan näkökulmasta se on erityisen kiinnostava arjen häiriötilanteisiin varautumisen ja niissä toimimisen näkökulmasta – mitä paremmin löydämme paikkamme, sen paremmin myös olosuhteiden hankaloituessa asiat hoituvat. Kokonaisturvallisuudessa tarvitaan kaikenlaista osaamista ja toimintaa – myös sellaista, johon sana ”turvallisuustoiminta” on vaikeasti miellettävissä. Tämä pätee myös Vapepaan, sen sisällä löytyy erityisesti ensihuollon alueelta paljon tehtäviä, joiden kytkös ”pelastuspalveluun” ei ole niin ilmeinen. Näissä tehtävissä kuitenkin enenevässä määrin on tarjolla tehtäviä myös sote-taustaisille järjestöille. Kokonaisturvallisuudessa on paikka meille kaikille, kunhan asia nähdään laajasti ja eri osaset ovat tasapainossa. Syysterveisin,
Vapepa-info 2|2017 4 AjAnkohtAistA lentopelastusseuralle valmiusalueet Lentopelastusseuran hallitus hyväksyi kokouksessaan elokuussa valmiusalueiden perustamisen. Lisäksi päätettiin, että tukikohta-nimike poistuu käytöstä, pois lukien metsäpalovalvontasopimukseen liittyvä toiminta, jonka osalta sopimuksen omaavia jäsenyhdistyksiä kutsutaan edelleen tukikohdiksi. Suomeen perustetaan kuusi valmiusaluetta, jotka noudattavat viranomaisten aluejakoja siinä määrin kuin mahdollista. Jokaiselle valmiusalueelle valitaan valmiusalueen päällikkö (VAP). Valmiusalue sisältää seuran lentokone (LEKO)valmiusryhmiä (entiset tukikohdat), näissä olevat LEKO-hälytysryhmät sekä tulevat RPASja MOVAhälytysryhmät. Valmiusalueen päällikkö koordinoi alueellisesti näiden yhteistoimintaa, järjestää yhteisiä harjoituksia sekä seuraa alueensa hälytysryhmien koulutusja valmiustilannetta. Henkisen tuen, koulutuksen ja etsinnän kehittämisryhmien työ edennyt AjAnkohtAistA Xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx x xxxxxxxxxxxxxxxxxxx. V apepan keskustoimikunta asetti kolme kehittämistyöryhmää vuodelle 2017 aiheinaan henkinen tuki, koulutus ja etsintä. Työryhmät jättävät marraskuun lopussa raporttinsa keskustoimikunnalle, joka päättää jatkotoimista ja työryhmien tekemien ehdotusten viemisestä käytäntöön. Henkisen tuen työryhmä on käsitteiden määrittelyn jälkeen tuottanut linjauksia ja konkreettisia ehdotuksia koskien vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen toiminnan rajoja, henkisen tuen toimijoiden purkujen järjestämistä sekä vapaaehtoisten jaksamisen tukemista. Koulutuksen arviointityöryhmä aloitti toimintansa keväällä 2017. Tavoitteena on selkeyttää Vapepan koulutuskokonaisuutta ja arvioida jäsenjärjestöjen koulutusten yhteensovittamista yhteisiin koulutuspolkuihin. Tarkoitus on kuvata tilanne ja antaa kehitysehdotukset seuraaviin askeleisiin. Etsinnän työryhmä kartoitti etsinnän tilaa, koulutusta ja materiaaleja laajalla kyselyllä keväällä. Sen ja muiden havaintojen pohjalta laaja-alainen työryhmä on pohtinut ja linjannut kehitystarpeita käytäntöihin ja koulutukseen. Henkisen tuen työryhmää on vetänyt Suomen Mielenterveysseura, koulutustyöryhmää MPK ja etsinnän työryhmää Suomen Latu. Vapepan ensihuollon vapaaehtoiset muonittivat Suomi-ukraina –mm-karsintaottelua E li n a H y y p ö lä in e n
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 5 AjAnkohtAistA alkuvuoden toimintatilastot näyttävät kasvua Tammi-elokuun hälytystilastot näyttäisivät, että erityisesti etsintähälytysten määrä on kasvussa. Tänä vuonna Vapepa on kutsuttu kadonneen etsintään 151 kertaa, kun taas viime vuonna hälytyksiä vastaavana aikana oli 97. Hälytysjärjestelmän muutoksen vuoksi hälytyksiä on kirjattu hieman eri tavalla kuin aiemmin, mutta päällekkäisyydetkin huomioiden vuosi on ollut selvästi vilkkaampi etsintähälytysten osalta. Ensihuollon tehtäviä oli 35 (viime vuonna 26) ja muita auttamistilanteita 12 (16) ja valmiushälytyksiä 10 (29). extranet auttaa vapaaehtois viestinnässä OHTOon kirjautuneet vapaaehtoiset löytävät jatkossa haluamansa materiaalit suojatusta extranetpalvelusta. Palvelusta löytyy jo nyt toiminnassa tarvittavat lomakkeet sekä viestintäja markkinointimateriaalit. Myös koulutusmateriaalit ovat tulossa extranetiin valmiuskouluttajien oman ryhmään. Pääosa extranetin tiedoista on kaikille avointa. Poikkeuksena on valmiuskouluttajien materiaali, joka on tarkoitettu vain heidän käyttöönsä. Löydät extranetin osoitteesta extranet. vapepa.fi. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista Ohtoon ja sähköpostiosoitetta. Extranetin käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. marraskuussa julkaistaan päivitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategia Marraskuussa julkaistaan päivitetty versio yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Strategia perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset vastaavat kokonaisturvallisuuden järjestämisestä yhdessä. Järjestöjen rooli turvallisuustoimijoina on ensimmäistä kertaa kirjoitettu selkeästi turvallisuusstrategiaan. Strategiaan on kirjattu järjestöille konkreettisia tehtäviä, jotka tukevat viranomaistoimintaa varautumisesta ja ennaltaehkäisystä aina kriisin jälkeiseen toipumiseen. Järjestöillä oli mahdollisuus antaa oma lausuntonsa strategialuonnokseen kesän aikana. Valmiusjäsenet: Autoliitto, Finlands Svenska Marthaförbund, Folkhälsan, Maaja kotitalousnaisten Keskus, Maanpuolustuskiltojen liitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Maanpuolustusnaisten liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, NADA Suomi / Finland, Paliskuntain yhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Reserviläisliitto, SF-Caravan, Sukeltajaliitto, Suomen Johanniittain apu, Suomen Kylätoiminta, Suomen Latu, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Meripelastusseura, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Moottoriliitto, Suomen Palveluskoiraliitto, Suomen Partiolaiset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Pelastuskoiraliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Radioamatööriliitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Suunnistusliitto, Suomen Taksiliitto, Suomen Tiepalvelumiehet STM, Suomen Tiepalvelumiesliitto, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Työväen Retkeilyliitto, Valo Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio, WWF Suomi toimintaa tukevat jäsenet: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisten Valmiusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Suomen Humanitaarisen Oikeuden Seura, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Tapio, Työturvallisuuskeskus 2017 YHTEIS KUNN AN TURVA LLISU USSTRAT EgIA
Vapepa-info 2|2017 6 RPASja MOVAlaitteet mukaan lentopelastukseen L entopelastusseuran työryhmät ovat tämän vuoden aikana sopineet laitteiden käytöstä, toimintamalleista, käyttöön liittyvästä koulutuksesta ja muusta tarvittavasta. mova-lentäjän koulutusohjelma on kaksivaiheinen Epävirallisesti varjoliidinharrastajia on jo osallistunut etsintöihin, mutta nyt yhteistyö virallistetaan. – Suomen Liidinpelastajat aloitti jäsenhankinnan syyskuun alussa, lentäjäksi haluavia on jo reilu parikymmentä ja joka päivä tulee lisää. Kaikkiaan Suomessa on ehkä parisataa harrastajaa, kertoo mika Virolainen, joka on Suomen Liidinpelastajien edustaja Lentopelastusseuran hallituksessa. Mova-lentäjän lisäksi tarvitaan avustava henkilö maahan. Avustajan pitää tuntea lentopelastuksen ja etsinnän käytännöt sekä avustaa tarvittaessa Moottoroitujen varjoliitimien (Mova) ja kauko-ohjattavien ilmaalusten (RPAS) käyttö Vapepan etsinnöissä on ollut tapetilla. Työ on edennyt ja tavoitteena on, että talven aikana kumpaakin aletaan käyttää etsinnöissä. teksti Elina Hyypöläinen Kuvat Mika Virolainen ja Juhani Kangasniemi lentoon lähdössä. Avustajan ei tarvitse välttämättä olla itse lentäjä, mutta toiminta pitää tuntea. Mova-lentäjien koulutusohjelma on työn alla. Tarkoituksena on, että ensin suoritetaan verkkopohjainen teoriakoulutus. Seuraavaksi käydään käytännön koulutus, johon kuuluu osuudet niin maassa kuin ilmassa. Maaosuudessa käydään läpi mm. miten johtopaikka toimii, miten viestivälineitä käytetään ja yhteyttä pidetään. Sitten käydään läpi etsintätekniikoita ja lopuksi harjoitellaan. Sää merkittävin käyttöä rajoittava tekijä Moottoroiduilla varjoliitimillä lennetään ympäri vuoden. Pakkasessa lentäminen on varustelukysymys, mutta muut sääolosuhteet voivat rajoittaa toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi puuskaisessa tuulessa ei voida turvallisesti toimia. Vastatuulesta saattaa
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 7 tää kuvaa suoraan tilannejohdolle ja osa tallentaa koneen muistikortille. Useimmiten lennätyksen yhteydessä ei pysty tulkitsemaan kuvia, paitsi jos kyseessä on selkeä havainto. Tällöin laite pysäytetään, tuodaan alemmas ja tarkistetaan havainto. Jos etsittävä löytyy, laite voidaan jättää paikalleen, jotta maastoetsijät löytävät paikalle, Kangasniemi mainitsee. kuitenkin olla hyötyä, kun lentonopeus hidastuu merkittävästi. – Käytännössä Mova-laitteella tehdään etsintää noin tunnin ajan, vaikka laitteella voisi lentää jopa viisi tuntia. Laitteen omaa lentoaikaa merkittävämpi rajoitus on lentäjän kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, Virolainen arvioi. Mova-laite soveltuu parhaiten etsintöihin aukeilla paikoilla tai vesialueilla, joihin ilmasta käsin on hyvä näkyvyys. Esimerkiksi peitteisillä metsäalueilla ei varjoliitimen käytöstä juuri ole apua. Etsinnän johtajan tehtävänä on tunnistaa etsintäalueet, joilla Mova-laitteita kannattaa käyttää. – Varjoliitimellä lennetään n 150 metrin korkeudessa. Etsintätilanteissa voidaan lentää myös alempana, kunhan turvallisuudesta ei tingitä, Virolainen muistuttaa. ensin jäseneksi, sitten koulutukseen RPAS-laitteiden käytöstä etsinnässä kiinnostuneet voivat liittyä jäseneksi RPAS Finlandiin. Kun jäsenyys on vahvistettu, voi aloittaa koulutusohjelman. Vapaaehtoisia tarvitaan sekä kauko-ohjaajaksi että kauko-ohjaustähystäjäksi. Suunniteltu koulutusohjelma on kolmivaiheinen. Ensin käydään Vapepan maastoetsintäkurssi, sitten verkko-oppimisohjelma ja lopuksi lennätyskoulutus. – Maastoetsintäkurssi on kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta tarpeen. Tarkoitus on, että vapaaehtoiset ymmärtävät, miten maastoetsijät toimivat, ja miten RPAS-laitteilla parhaiten tuetaan etsintää, toteaa Juhani Kangasniemi, joka on RPAS Finlandin edustaja Lentopelastusseuran hallituksessa. Verkko-oppimisohjelma on sama, jota viranomaiset käyttävät. Viimeinen etappi ennen tositoimiin pääsyä on lennätyskoulutus. Ensimmäiset lennätyskoulutukset järjestetään loppuvuonna. louhikot, suoalueet ja kaislikot RPaS-laitteiden ominta aluetta RPAS-laitteilla voi tarkistaa esimerkiksi louhikkoja, suoaluetta tai kaislikkoa. Hankalat, uuvuttavat ja vaaralliset alueet kannattaa jättää RPAS-laitteiden tarkistettavaksi. – Toimintaa rajoittavat sade, lumisade ja sumu. Laitteet eivät kestä kosteutta, lisäksi näköyhteys täytyy säilyä. Laitekohtaisesti vaihtelee, kuinka kovassa tuulessa on turvallista lennättää. Toiminta-aika vaihtelee laitetyypistä riippuen 20 minuutista ylöspäin. Aika riippuu osin tuulioloista, koska kovassa tuulessa energiankulutus suurempi. Kuvien analysointi vaatii omaa osaamista RPASlaitteessa on kamera, jonka kuvaa lennättäjä näkee ajantasaisesti. Osa laitteista voi lähetRPAS-laitteessa on kamera, jonka kuvaa lennättäjä näkee ajantasaisesti. Haluatko mukaan? RPAS Finland ry ja Mova-harrastajien perustama Suomen Liidinpelastajat ry ovat Suomen Lentopelastusseuran jäsenyhdistyksiä. Lentopelastusseura koordinoi toimintaa. Liity jäseneksi ja tule mukaan! Yhdistysten jäsenhakemuslomakkeet löytyvät Suomen Lentopelastusseuran verkkosivuilta: lentopelastus.fi/web/lentoetsijaksimoottoroidulla-varjoliitimella/ lentopelastus.fi/web/rpas-kauko-ohjaajaksi-tai-kauko-ohjaustahystajaksi/ ” ensin käydään Vapepan maastoetsintäkurssi, sitten verkkooppimisohjelma ja lopuksi lennätyskoulutus”
Vapepa-info 2|2017 8 Metsästäjien tuntemus paikallisesta maastosta auttaa etsinnöissä Metsästäjien paikallistuntemus, kartanlukutaito sekä kyky liikkua metsissä, Vapepan järjestelmällinen tapa toimia ja kerätä tietoa. Toimiminen osana Vapepaa hyödyttää niin jäsenjärjestöä kuin koko verkostoa. teksti Elina Hyypöläinen Kuvat Elina Hyypöläinen, Melinda Palomaa Paperikartalla on kova arvo. Kujala käyttää karttoja paljon niin Vapepa-tehtävissä kuin metsällä ollessakin.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 9 S uomen metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Veli Kujala on aktiivinen vapepalainen ja ollut mukana 90-luvun alkupuolelta. Alkuun hän oli reserviupseerien hälytysryhmässä, nyttemmin päähälyttäjänä metsästäjien ryhmässä. – Nykyään hälytykset menevät järjestelmän kautta suoraan, mutta aiemmin olen ollut ryhmien kokoavana voimana. Olen osallistunut etsintöihin myös itse, joskus ollut mukana suunnitelmia tekemässä sekä vetämässä porukoita Vapepa-johtajan ja poliisin apuna, Kujala kertoo. Alavudella on 13–14 metsästysseuraa, jotka toimivat omina hälytysryhminään ja ovat tilanteen mukaan hälytettävissä. – Alavudelta löytyy porukoita, jotka ovat valmiita lähtemään lyhyelläkin varoitusajalla. Erityisesti yritetään löytää alueen hirviporukan vetäjä. Hänellä on alueen kartat, mikä on suuri apu etsinnän johtajalle, Kujala toteaa. oppia puolin ja toisin Metsästäjien ja Vapepan toiminnoissa on samoja elementtejä ja oppia karttuu kumpaankin suuntaan. Vapepalle on metsästäjien paikallistuntemus erityisen tärkeätä, lisäksi heiltä löytyvät yhteydenpitovälineet ja maastossa liikkumiseen tarvittavat varusteet. Metsästäjät tuntevat alueet ja tietävät paikat, mitkä kannattaa tarkistaa. – Metsästäjät voisivat omaksua Vapepalta järjestelmällisyyden. Esimerkiksi jos haluaa riistaeläimen löytää, pitää alue käydä hyvin tarkkaan läpi. Tärkeätä on, että tiedetään mitä on tehty ja mitä tehdään seuraavaksi, ja jos on epäilyksiä, niin tehdään toisen kerran, Kujala painottaa. Sen kuka hommaa vetää, pitää osata ottaa vastaan vinkkejä, mutta kuitenkin pitää narut käsissä ja viime kädessä tehdä päätökset. – Vedän yhtä hirvimetsästysporukkaa ja entistä enemmän hyödynnän samoja menettelyjä, mitä olen oppinut Vapepassa. Pikkutietokin voi olla äärimmäisen tärkeätä. Kartan lukeminen on keskeinen tärkeä taito, jotta osaa haravoida oikein annetun alueen. Sähköisiä karttapohjia voi käyttää, mutta paperikartta pitää silti olla takataskussa. Paperisella karttalehdellä on kova arvo, koska satelliitin antama paikannus saattaa heittää paljonkin. Rohkeus ja yhteistyö – Yksi mieleenpainuva kokemus Vapepa-tehtävältä on noin viiden vuoden takaa. Olin jalkapallokentällä pojan joukkueen joukkueenjohtajana, kun kesken pelin tuli hälytys. Aloin siinä vaihtopenkin vieressä soitella porukkaa kokoon. – Lähdin kesken pelin etsintäpaikalle. Tehtiin lähiharavointia ja käytiin läpi lähitienoon teitä. Saatiin vielä vinkkejä ja sovittiin poliisin kanssa, että haravoidaan vielä yksi metsäalue pimeällä, koska paikalla oli suunnistajia ja metsästäjiä hyvillä varusteilla varustettuna. Vedettiin sovittu alue yhteen suuntaan, käännyttiin ja lähdettiin tulemaan takaisin päin. Etsitty henkilö löytyi aivan viimeisillä metreillä. – Tilanteen ratkeamiseen oli keskeistä, että saimme monta eri pikkuvinkkiä, jotka koottiin yhteen ja löydettiin vielä alue, josta kannatti haravoida. Uskalsimme jatkaa etsintää vielä pimeällä, koska paikalla oli porukkaa, jota pystyi maastoon laittamaan. Kokemus korosti sitä, kuinka tärkeätä on porukoiden yhteistyö. – Vaikka ajatellaan, että etsintä on maastossa kulkemista, hommaa löytyy kaikille. Kaikkien apu on tarpeen, kun hätä on suurin. Nykyisin hälytysjärjestelmät ovat kehittyneet ja tieto kulkee nopeasti. Toivotaan, että ihmiset kokevat asian omakseen! ” Kokemus korosti sitä, kuinka tärkeätä on porukoiden yhteistyö.” Metsästäjiltä löytyy alueen karttoja ja yhteydenpitovälineitä, mikä on suuri apu etsinnän johtajalle.
Vapepa-info 2|2017 10 Radioamatöörien verkot apuna Ilmi-harjoituksen tilannekuvan välittämisessä hArjoitus Osana Vapepan Ilmi-harjoitusta radioamatöörit pystyttivät valtakunnallisen verkon, jolla välitettiin tilannekuvaa valtakunnalliseen tilannekeskukseen. teksti Elina Hyypöläinen Kuva Eija Pippola kakuntien avun tarpeesta sähkökatkoksen aikana, jos puhelinverkko ei ole käytettävissä, kertoo Jyri Putkonen Suomen Radioamatööriliitosta. – Ryhmät olivat nähneet vaivaa ja kaikki sujui ilman suurempia ongelmia. Lisäksi kiinteä tukiasemaverkosto ja liityntä Internettiin, jota radioamatöörit ovat vuosien ajan rakentaneet, toimi suunnitellusti. Harmillista oli se, että muutamalta Ilmiharjoituksen kannalta keskeiseltä paikkakunnalta emme löytäneet riittävästi vapaaehtoisia. Ehkä tilanne olisi toinen, jos kyseessä olisi tositilanne. Yhdessä harjoitellen Vapepan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tilannekeskuksen viestiliikenteen hoitamiseen löytyi hyvät toimintatavat. Näiden harjoittelua ja uusien toimijoiden rekrytointia tulee jatkaa. Haasteellisista radiokeleistä huolimatta varayhteydet tilannekeskukseen pystyttiin hoitamaan. Harjoituksessa löydettiin monia uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Radioamatöörien verkot tukevat poikkeustilanteissa ennen kaikkea kansalaisjärjestöjen toimintaa ja välittävät tilannetietoa avuntarpeesta eri alueilla. Jossain määrin voidaan tukea myös viranomaisia. Radioamatöörien harjoitukseen osallistui 25 ihmistä. Lisäksi paikallisiin harjoituksiin osallistui radioamatöörejä tukemaan paikallista viestitoimintaa. I lmi-harjoituksessa radioamatöörit perustivat radioasemat paikallisten harjoitusten johtopaikoille, joista lähetettiin tilannesanomia valtakunnalliseen keskukseen. Paikallisten harjoitusten sisäinen yhteydenpito tapahtuu nykyään pääasiassa kännykällä, Virve-puhelimella tai pienellä VHF-käsiradiopuhelimella. Harjoituksen valtakunnallisessa keskuksessa Tuusulassa ei ollut radioasemaa valmiina, joten sinne pystytettiin asema harjoitusta varten. Kokonaisuus on nopeasti pystytettävä ja liikuteltava, pienemmillään sen saa pakattua yhteen matkalaukkuun. – Radioamatöörien harjoituksessa kyse oli turvallisuusviestitysharjoituksesta, joita on pidetty lukuisia vuosien varrella. Viestiverkon avulla voidaan välittää tilanneilmoituksia esimerkiksi paik
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 11 hArjoitus teksti Elina Hyypöläinen Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry tuhat vapaaehtoista Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettyihin Ilmi-tapahtumiin osallistui yli 1000 vapaaehtoista 27 eri jäsenjärjestöstä ja lisäksi lukuisia viranomaisia. Tapahtumia järjestettiin 16 eri paikkakunnalla. Harjoituksien aiheina oli etsintä maastossa, taajamassa, pimeällä, merellä ja ilmasta käsin, koiraetsintä, ensihuolto, evakuointi, ensiapu ja tilannekeskustoiminta. Lisäksi järjestettiin koulutuksia mm. etsinnän eri osa-alueilta, harjoitusten johtamisesta ja ensihuollosta. Myös yleisölle suunnattuja esittelyja infotilaisuuksia pidettiin useilla paikkakunnilla. T ampereen Ilmi 2017 -etsintäharjoitukseen osallistui maalimiehenä Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pirkanmaan aluevastaava Yrjö Silvennoinen, joka oli ensimmäistä kertaa Vapepa-tapahtumassa mukana. – Tämä oli opettavainen reissu ja antoi paljon ajateltavaa. En ole ollut aiemmin mukana, mutta olen omatoimisesti auttanut ihmisiä mm. karilleajoissa, polttoaineen loputtua tai hinauksessa. Olen vuosia seilannut näillä vesillä ja tunnen reitin varrella asuvat ihmiset. Jos reitillä asuvilla vanhoilla ihmisillä on jokin avun tarve, he nostavat valkoisen lipun, jotta tiedän pysähtyä käymään, Silvennoinen kertoo. Silvennoinen hoitaa veneellään erilaisia huoltoja kuljetustoimia Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä. Pirkanmaalla Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää yhdistyksen jäsenille tarkoitettuja, veneilyreittien varrella olevia, käymäläjätteiden tyhjennysasemia ja kuivakäymälöitä. – Kun saa olla paatissa, lääkkeet saa vähennettyä puoleen. Särkylääkkeitäkään en tarvitse. Ensimmäinen Vapepaharjoitus oli hieno kokemus Pidä Saaristo Siistinä ry liittyi Vapepan jäsenjärjestöksi joulukuussa 2015.
Vapepa-info 2|2017 12 Neste 2017 -harjoitus keräsi uusia vapaaehtoisvoimia Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Neste Oyj:n järjestämä öljyntorjuntaharjoitus toteutettiin 6.–7.9. Nesteen sataman ulkopuolella harjoiteltiin tilannetta, jossa alukseen tulleen toimintahäiriön seurauksena mereen pääsee n. 10 000 litraa raskasta polttoöljyä. teksti Niki Haake Kuva Joonas Brandt puhdistusta sekä tämän toiminnan mahdollistavien kuljetus-, huoltoja johtamistoimintojen järjestämistä. Harjoitukseen osallistui noin 10 WWF:n vapaaehtoista, joilla ei ollut aiempaa kokemusta rantatorjunnasta, vaan heidät koulutettiin torjuntatyöhön paikanpäällä. Nyt kokeiltu pikakoulutusmalli mahdollistaa suurienkin kouluttamattomien vapaaehtoisjoukkojen hyödyntämisen todellisissa suuronnettomuuksissa. Harjoituksessa testattiin myös vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkueen johtopaikkatoimintaa. Tavoitteena on, että vapaaehtoiset voisivat itsenäisesti huolehtia omien huolto-, kuljetus ja rantatorjuntatoimintojen järjestelyistä, ja näin vapauttaa viranomaisresurssia tärkeämpiin tehtäviin. H arjoituksessa testattiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Nesteen sataman öljyntorjuntavalmiutta. Torjuntatyön johtajana toimi ItäUudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Petri lyttinen. Vahinkopaikan ympärillä puomitusta harjoittelivat Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Varsinaisen alusöljyvahingon torjunnan lisäksi harjoituksen ensimmäisenä päivänä testattiin myös uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Mukana harjoituksessa oli Vapepa ja sen jäsenjärjestöistä isossa roolissa WWF sekä Suomen Meripelastusseura. Vapepa toimi harjoituksessa pelastuslaitoksen johdon alaisuudessa öljyn rantatorjunnassa. Käytännössä tämä tarkoitti öljyyntyneiden rantojen
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 13 Neste 2017 -harjoitus keräsi uusia vapaaehtoisvoimia teksti ja kuva Elina Hyypöläinen ” olen saanut paljon ystäviä, hienoja kokemuksia ja paljon oppia.” M arkku ”Kippi” grip aloitti työt Punaisessa Ristissä 1978 talon nuorimpana valmiuspäällikkönä. Pääosan ajasta Kippi oli valmiuspäällikön tehtävissä Oulussa, mutta hän työskenteli viiden vuoden ajan Punaisen Ristin keskustoimistossa Helsingissä erilaisissa valmiuden tehtävissä. Piiritoimistolla Oulussa hän tuurasi toiminnanjohtajaa ulkomaankomennusten aikana. – En ole vielä eläkkeellä, vaikka töistä jo jäinkin pois. Vietän säästövapaitani, ja virallisesti eläkepäiväni alkavat päivänä, jolloin tulee täyteen 40 vuotta Punaisella Ristillä, Kippi kertoo. uusi tekniikka auttaa, mutta ei korvaa vapaaehtoistyötä Työ on vuosien aikana muuttunut monin tavoin ja Vapepan hommat ovat laajentuneet valtavasti. Toiminnot ovat monipuolistuneet, väkimäärä lisääntynyt, uusia hälytysryhmiä perustettu, tekniikka, koulutusja hälytysjärjestelmät kehittyneet ja hälytysmäärät kasvaneet. Viranomaisten luottamus ja yhteistyö heidän kanssaan on parantunut. – Tekniikka on tuonut paljon hyvää Vapepalle. RPASlaitteiden hyödyntäminen auttaa ja voi vähentää vapaaehtoisten tarvetta, mutta ei korvaa sitä. Jonkun pitää kuitenkin käydä kadonneet noutamassa metsästä, ja toisaalta kopterit eivät kaikissa olosuhteissa pysty toimimaan. Myös paikannusteknologiaa on hyvä apu, Kippi arvioi. toiminnasta niin kolkkoja kuin iloisia muistoja – Kolkoin muistoni liittyy etsintään, joka oli virallisesti lopetettu edellispäivänä. Selvännäkijä oli ilmoittanut yhdelle vapaaehtoiselle tietävänsä, mistä etsitty henkilö löytyy. Lähdimme kahdestaan selvännäkijän ilmoittamalle alueelle, kun tällaisen ”vinkin” perusteella ei sentään hälytystä tohtinut jatkaa. Lokakuisessa illassa kuljimme valaisimien kanssa, vettä tihutti ja oli pimeää. Tuntui aika kolkolta. Kadonnutta ei löytynyt selvännäkijän ehdottamasta paikasta, vaan myöhemmin ihan muualta, Kippi muistelee. Pieni iloinen muisto on turvapaikanhakijaoperaa40 vuotta työtä valmiuden eteen tion ajalta Hiukkavaaran hätämajoituksesta, jonne tuli isä 7-vuotiaan poikansa kanssa. Kippi leikki pojan kanssa ja yhtenä päivänä vei hänelle leluksi SPR-ambulanssin. Voi pojan iloa, kun hän juosten vei sen isälleen nähtäväksi! Hiukkavaaraan tullessa pojalla oli mukanaan vain yksi lelu, rakennussarja, jonka hän lähteissään jätti Kipille. – Punaisen Ristin toimintalinjojen välisestä yhteistyöstä on paras muistoni. Sain komennuksen SPR:n kansainväliselle nuorten leirille Muonioon. Sieltä löysin ihanan elinkumppanini Tiinan, joka oli leirillä ohjaajana, Kippi kertoo. työtä riittää vielä seuraajallekin Sopimusten teko kuntien sosiaalitoimen kanssa ei edennyt Kipin haluamalla tavalla. Myös tökkivä tiedonkulku hälytysryhmille vaatii kehittämistä. – Viimeisimpänä jäi kaivelemaan OHTO. Rekisteröityneitä on vähän, vaikka olemme järjestäneet 10 koulutustapahtumaa ja OHTO-kouluttajat ovat kiertäneet piiriä. Mietityttää, romahtaako toiminnassa mukana olevien määrä, Kippi harmittelee. mieli on avoin uusille asioille Vapepa-joukoissa paljon tuttuja ja näitä yhteyksiä Kippi ei halua menettää. Leikkimielisiä tarjouksia vapaaehtoiseksi ryhtymisestä on tullut, mutta mieli on vielä avoin tulevan suhteen. – Olen saanut viettää ainutlaatuiset 40 vuotta. Olen saanut paljon ystäviä, hienoja kokemuksia ja paljon oppia. Vastoinkäymisiäkin, mutta myös kiitoksia, mikä on vienyt eteenpäin. – Meillä on Vapepassa ja SPR:ssä hienoja vapaaehtoisia, jotka tekevät sydämellään työtä ja joilla on vilpitön halu auttaa. Tällaista toimintaa kannattaa jatkaa ja kehittää, jotta voimme olla ´lähimmäisen tukena ja viranomaisen apuna´. teksti ja kuva 40 vuotta työtä valmiuden eteen
Vapepa-info 2|2017 14 Barents Rescue järjestettiin tänä vuonna Venäjän Karjalassa teksti Elina Hyypöläinen Kuva Minna Piiroinen P ohjois-Karjalan Pelastuskoirat ja Joensuun Urheilusukeltajat osallistuivat 4.-8. syyskuuta Barents Rescue -harjoitukseen Venäjän Karjalassa. Osallistuminen harjoitukseen liittyi järjestöjen Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen kanssa solmimiin yhteistyösopimuksiin. – Kaksi ryhmämme koirakkoa osallistui harjoitukseen osana pelastuslaitoksen raskaspelastusjoukkuetta. Pelastuskoiria oli Norjasta, Suomesta ja Venäjältä. Ruotsista osallistui kaksi poliisikoiraa, kertoo minna Piiroinen Pohjois-Karjalan Pelastuskoirista. Suomen koiraryhmät osallistuivat kahteen erilliseen harjoitukseen Petroskoin liepeillä. Ensimmäisessä oli tapahtunut säiliörekan ja linja-auton törmäys. Onnettomuudessa osallisena olleita ihmisiä oli lähtenyt harhailemaan onnettomuuspaikalta ja heitä etsittiin maastosta. Toisessa autettiin pelastustehtävissä osittain sortuneessa hotellissa. Koirakot tarkistivat rakennuksen ja hotellin ympäristön ulkoalueen. – Keskiössä oli eri pelastusmuodostelmien yhteistoiminnan harjoittelu. Harjoituksessa koirille suunnitellut tehtävät olivat suhteellisen yksinkertaisia ja niissä ei esitetä parasta mitä koira osaa, Piiroinen toteaa. – Parasta oli huomata, että vaikka oli todella paljon häiriötä, helikopteri pörrää ympärillä, palomiehet häärivät ympäriinsä ja on tarkkailijoita, koiriin tämä ei vaikuttanut. Kun oli tarpeen, koirat olivat täydessä toimintavalmiudessa. Tämä oli hieno kokemus ja olen kiitollinen paikalliselle pelastuslaitokselle että halusivat meidät mukaan, Piiroinen sanoo. Kova tuuli peruutti osan sukeltajien harjoituksesta Joensuun Urheilusukeltajista harjoitukseen osallistui kaksi ryhmää, kolmen henkilön ryhmä Ruskealan harjoitukseen ja viiden henkilön ryhmä Petroskoin osuuteen. Muista maista ei ollut sukeltajia. Ruskealassa sukeltajat harjoittelivat vanhan marmorikaivoksen alueella. Kaivosalueella olevasta altaasta noudettiin yksi uhri, joka tuotiin pintaan ja nostettiin kelkan avulla ylös. Petroskoissa tarkoituksena oli harjoitella Äänisellä matkustajasataman alueella kantosiipialusten yhteentörmäykseen liittyvää pelastustehtävää. Pelastuslaitoksen piti suorittaa ensin pelastustehtävää ja sitten vapaaehtoisten sukeltajien etsiä uhreja vedestä. Pelastuslaitos joutui toteamaan, että kovassa tuulessa olisi ollut liian uhkarohkeata sukeltaa. Harjoitus piti siten keskeyttää tältä osin. – Päätös keskeyttää harjoitus oli vaikea, mutta yksimielisesti päätimme, että riskiä ei oteta. Kyseessä oli kuitenkin vain harjoitus eikä tositilanne, toteaa Kari Savolainen Joensuun Urheilusukeltajista. – Vesistöetsintäharjoitus olisi ollut hyvä ja sukeltajille etsittäviä kohteita useita. Reissu oli silti opettavainen. Harmittaviakin päätöksiä pitää pystyä tekemään, Savolainen muistuttaa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on yhteistyösopimus Venäjän Karjalan pelastuslaitoksen kanssa, ja sopimuksen nojalla sukeltajat ovat aiemminkin harjoitelleet siellä. Suomesta osallistuivat Kati Hyvärinen ja Rimpi (vas). Minna Piiroinen ja Tarmo. Tarmo on käynyt etsinnöissä, Rimpi harjoittelee pelastustoimen tehtäviin tähtäävässä vapaaehtoisten pelastuskoiraryhmässä.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tiedottaa 15 RPaSocH Pm-anoRdnIngaR Som HJälP tIll flYgRäddnIng Under den kommande vintern blir det möjligt att använda motordrivna skärmflygare eller paramotorer (PM) och fjärrstyrda luftfartyg (RPAS) i Frivilliga räddningstjänstens (Vapepas) efterspaningar. PM-piloternas utbildningsprogram inleds med en webbaserad teoriutbildning. Därefter står en praktisk utbildning med övningar både i luften och på marken i tur. Utöver PM-piloten behövs det en assisterande person på marken. RPAS-entusiaster efterlyses både som drönarpiloter och spanare för fjärrstyrda luftfartyg. Det planerade RPAS-utbildningsprogrammet omfattar tre steg: först deltar man i Vapepas kurs i efterspaning i terrängen, därefter i en webbutbildning och till slut i en utbildning i drönarflygning. svensk resumé Jägarnas kännedom om den lokala terrängen hjälper vid efterspaningar att ageRa Inom VaPePa äR tIll nYtta både föR medlemSoRganISatIonen ocH föR Hela nätVeRKet. Det finns 13 jaktföreningar i Alavo vars medlemmar kan larmas vid behov. Jägarnas lokalkännedom är särskilt viktig för Vapepa och dessutom har de nödvändig utrustning för arbete i terrängen. Jägarna vet var det lönar sig att söka. öVnIngen neSte 2017 Samlade nYa fRIVIllIga KRafteR I Borgå övades en situation där det läcker ut tung brännolja i havet till följd av en driftstörning på ett fartyg. Räddningsverket övade i att lägga ut bommar kring det drabbade området. Vapepa medverkade i övningen under räddningsverkets ledning och bekämpade olja på stranden. I övningen deltog ett tiotal WWFfrivilliga. I övningen testades även ledningsplatsverksamheten för en oljebekämpningsgrupp som bildats av frivilliga. 40 åR aRbete föR beRedSKaP markku ”Kippi” grip började arbeta vid Röda Korset den 20 september 1978. Merparten av sina aktiva år tjänstgjorde han som beredskapschef i Uleåborg. Kippi går i pension nästa höst. Under åren har Vapepas insatser utvidgats enormt: förutom att verksamheten har blivit mångsidigare har även mängden deltagare och antalet utryckningar ökat, nya larmgrupper grundats och tekniken samt utbildningsoch larmsystemen utvecklats. Även myndigheternas förtroende för Vapepa och samarbetet med dem har förbättrats. Både Vapepa och FRK har förträffliga frivilliga som arbetar med hjärtat och en genuin vilja att hjälpa. M iis a K aa rti n e n ” under den kommande vintern blir det möjligt att använda motordrivna skärmflygare eller paramotorer och fjärrstyrda luftfartyg i fRt efterspaningar.”
vapepa.fi E li n a H y y p ö lä in e n E li n a H y y p ö lä in e n Ja n H e ik k il ä ilmi-harjoituksia järjestettiin 16 paikkakunnalla S a n ja S ta rc k A ri S o p p e la E ij a P ip p o la M ii sa K a a rt in e n