Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. | ISSN 1459-2134 | 20. vuosikerta viro.nyt ? /2020 Vuosi kirjallisuuden ja musiikin juhlaa
Georg Ots ??? vuotta -kiertue saapuu Tampereen Kulttuuritalo Laikkuun lauantaina ?. huhtikuuta klo ??! Tiedossa on musiikkia, tarinoita, runoja ja kuvia ihmisen mittakaavassa, Itämeren kulttuurialueelta. GEORG OTS 100 VUOTTA Jarkko Puro & Mika Huusari orkestereineen ?? vuotta -Konserttikiertue Ohjelmassa mm.: On hetki Kodulinn Tallinn Yksi Ruusu Kalastajan laulu Ma loodan et saan sellest üle Mustanmeren valssi Peagi saabun tagasi su juurde Saarenmaan valssi Jos tulet vaimoksi minulle… Jarkko Puro – laulu / huilu Mika Huusari – harmonikka Riikka Luostarinen – lausunta / laulu Mervi Puro – tekninen avustaja / visualisointi Liput 1? € tuntia ennen konserttia ovelta tai ennakkoon: Tampere-Tartto-seuran toimistolta Kulttuuritalo Laikusta (Keskustori ?, Tampere) ti–pe klo ??–?? p. ??? ??? ??? ?? ttsry @gmail.com Suomen Viro-yhdistysten liiton toimistolta Eesti Maja – Viro-keskuksesta (Sörnäisten rantatie ?? C, Helsinki) p. ??? ??? ???? svyl@svyl. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Tampere-Tartto-seuran ja Suomen Viro-yhdistysten liiton kanssa. Kuva: Jukka Koskinen.
1/2020 viro.nyt ? 3 Toimituksesta K uluva talvi on tuntunut monen mielestä pitkältä ja raskaalta, kun valoa on ollut vähän ja vettä sitäkin enemmän. Tämän lehden ilmestyessä talven selkä alkaa hiljalleen jo taittua ja matka kohti kevättä alkaa. Ensin vietetään kuitenkin Suomen hiihtolomat ja Viron itsenäisyyspäivä pois alta. Viron itsenäisyyspäivän juhlinnasta vastaavat monilla Suomen paikkakunnilla Viroseurat, joiden innostamana tapahtuma on juurtunut muidenkin organisaatioiden toimintavuoteen. Kun mukana on vaikkapa kaupunki tai yliopisto, on juhlan näkyvyys aivan toista luokkaa. Mukavaa on ollut huomata, että Viro-seuran ohjelmana voi myös olla toisen yhdistyksen itsenäisyyspäivän juhlaan osallistuminen, aina ei tarvitse tehdä kaikkea alusta saakka itse. Helsingin Viron itsenäisyyspäivän juhlinta menee perinteisen mallin mukaan: ensin lauantaina 22. helmikuuta on juhlakonsertti (s. 28) ja sitten varsinaisena itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta lasketaan seppeleitä Malmilla ja Vanhassa kirkkopuistossa (s. 14). Muun Suomen juhlinnasta kannattaa lukea SVYL:n seurojen tapahtumista sivuilta 14–16! Niin ja sitten ne hiihtolomat – vaikkei ainakaan tätä kirjoitusta kirjoittaessa lunta näy ei kuulu, niin Otepäällä ladut pidetään kyllä kunnossa. Hiihtoloma Virossa voi siis tarjota kylpylöiden lisäksi vallan hiihtoakin! Mukavia lomia sekä Viron, Jaan Krossin ja Georg Otsin juhlintaa! n Kirsi Bongwirnso SVYL:n toiminnanjohtaja MEDIATIEDOT Julkaisu: viro.nyt, ISSN ????-????, ??. vuosikerta Levikki: ????–???? Julkaisija: Suomen Viro-yhdistysten liitto ry (SVYL), Eesti Maja, Sörnäisten rantatie ?? C, ????? Helsinki, puh. + ??? ?? ??? ????, svyl@svyl. , www.svyl. , www.facebook.com/SVYL.net Tilaukset: ??,?? €/vuosi (? nroa), ulkomaat ?? €/vuosi. Toimitus: Kirsi Bongwirnso (päätoimittaja, toimituksellinen työ, suomennokset), svyl@svyl. Lissu Kirves (toimituksellinen työ), lissu@svyl. Juhani Juurik (taitto) Lisäksi lehdellä on useita avustajia. Etukannen kuva: Visit Estonia / Tõnu Tunnel Lehden koko: ?? s., A? (marginaalit ?? mm, paitsi sisämarginaali ?? mm) Painopaikka: Painotalo Plus Digital Laskutus: SVYL lähettää mainostajalle laskun lehden ilmestyttyä. Laskun voi maksaa joko SVYL:n Suomen tai Viron tilille. Reklamaatiot: ?? vrk lehden ilmestymisestä. Reklamaatioon ei ole oikeutta, mikäli mainostajan toimittama materiaali on ollut virheellinen tai se ei ole täyttänyt aineistovaatimuksia. Aineistovaatimukset: Aineisto tulee lähettää lehden toimitukseen sähköpostitse, kuvat ja mainokset liitetiedostoina (pdf, psd, ti? ; resoluutio väh. ??? pixels/inch); svyl@svyl. Ilmoitushinnat: -värinen ?/?: ??? EUR ?/?: ??? EUR ?/?: ??? EUR ?/?: ??? EUR ?/??: ??? EUR Seuraava numero: ?/????: Ilmestyy ?.?.???? Aineiston jättäminen viimeistään ?.?.???? Oikeus muutoksiin pidätetään. Tässä numerossa ? Toimituksesta ? Jaan Kross: ihmisyyden ja Viron historian kuvaaja ? Tapio Mäkeläinen on lajilleen omistautuva Kross-kuntoilija ? Jaan Krossin juhlavuoden alun kohokohta helmikuussa Oodissa ? Georg Ots – legenda jo eläessään ?? Näkemiin Neuvostoliitto -elokuva tarjoaa nostalgista kuvastoa Neuvosto-Virosta ?? Puheenjohtajan palsta: Sadansia juhlavuosia ?? Viro-instituutin tapahtumia ?? nyt.puhuttaa ?? SVYL:n toimintaa ?? Olutsilta – aktiivinen ??-vuotias ?? Viron kulttuurivuosi ???? – keskiössä digitaalinen kulttuuri ?? SVYL-Verkkopuodin uutuuksia ?? Kaikkien aikojen laajin naistaiteilijoiden näyttely Virossa ?? Kahden maan urheilijat ?? Liisa Ruha in memoriam ?? Helsingi evangeelne luterlik eestikeelne kogudusetöö
4 ? viro.nyt 1 /2020 Teema: Vuosi kirjallisuuden ja musiikin juhlaa Jaan Kross: ihmisyyden ja Viron historian kuvaaja Jaan Kross tunnetaan maailmalla Viron historiasta kertovista romaaneistaan. Ehkä vähemmän tunnettua on, kuinka paljon niissäkin on yhtymäkohtia Krossin omaan elämään. Sirje Olesk J aan Krossin (1920–2007) syntymästä tulee nyt helmikuussa kuluneeksi sata vuotta. Sitä on vaikea uskoa, sillä hän oli vielä äsken meille, virolaisille olemassa. Viimeisten 50 vuoden aikana saimme lukea tiuhaan ilmestyneitä jännittäviä romaaneja ja novelleja näillä tienoilla eläneistä ihmisistä ja heidän polveilevista kohtaloistaan. Muistamme vielä Jaan Krossin pitkän hahmon ja kantavan äänen Viron tasavallan alkuajoilta. Jaan Kross oli uudelleenitsenäistyneessä Virossa Lennart Meren rinnalla se suuri ja viisas vanha mies, joka tarpeen tullen tuli ja sanoi, mitä tarpeen oli: painavasti ja usein myös ironisesti, mutta aina vaikuttavasti ja mieleenpainuvasti. Kirjallisuuden kätketyt merkitykset Kansa, joka on niin kauan ollut vieraan, totalitaarisen valtion paineen alla, elänyt puoli vuosisataa neuvostovallan alla, ymmärtää ja arvostaa menneisyytensä kulttuurin yhteiskunnallisessa kontekstissa. Keskiverrolle vanhemman polven virolaiselle ei aikaisempi virolainen kirjallisuus ole vain esteettinen ilmiö tai viihdettä, vaan jotain paljon enemmän – se oli kansallista politiikkaa aikana, jolloin politiikka ei ollut virolaisille sallittua. Sensuuri oli kirjallisuudessa tosiasia, joka tuli ottaa huomioon. Sensuuri oli hyvin tiukkaa Stalinin aikaan, lieveni Hruštšovin sula-aikana ja tiukkeni taas, kun Neuvostoliittoa johtivat vanhat ja sairaat Brežnev, Andropov ja Tšernenko. Tuo oli tekopyhää, köyhää ja absurdia aikaa. Kunnes suuri ja mahtava Neuvostoliitto yhtäkkiä ja nopeasti romahti. Mutta 1960–1980-luvuilla virolaiset kirjailijat oppivat kirjoittamaan ja tuon ajan lukijat lukemaan rivien välistä. Tuona aikana oli Viron varhaisempi historia ja erityisesti Virossa ja sen historiassa toimineet ihmiset, jos eivät olleet ”vallankumouksellisia toimijoita” tai ”edistyksellisiä ajattelijoita”, kansan kulttuurimuistista torjuttuja. Monet Viron sukupolvet tutustuivat historiaansa kaunokirjallisuuden kautta. Jaan Krossilla oli historiallisen romaanin kirjoittajissa monia suosittuja edeltäjiä, kuten Eduard Vilde ja Mait Metsanurk. Kross jatkoi heidän historiallisen proosan genreään hiukan toisin: hän ei maalaillut suuria panoraamoja eikä kuivaillut avaintapahtumia, vaan keskittyi ihmisiin kussakin ajassa. Krossin teosten aiheet olivat jännittäviä ja niissä oli yllättäviä käänteitä, hän avasi Viron historian ymmärtämiselle uusia horisontteja ja esitteli lukijoilleen merkittäviä maanmiehiä vaiennetusta menneisyydestä. Syntymävuotensa takia Jaan Krossin piti elää Viron valtion tarinan kaikkein kohtalokkaimmat vaiheet, jotka nekin ovat antaneet hänelle materiaalia kirjoittamista varten. Kun sensuuri 1980-luvun lopulla Virossa lieveni, oli Jaan Kross 70-vuotias ja alkoi kirjoittaa omaelämäkerrallisia novelleja ja romaaneja sukupolvensa kohtalokkaista vuosista 1939–1945. Sivistystahto Jaan Kross syntyi Tallinnassa ja kasvoi kodissa, jossa sivistystä arvostettiin suuresti. Kirjailija Juhani Salokannel onkin perustellusti antanut Krossista kirjoittamalleen kirjalle nimen Sivistystahto. Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus (2008). Nuori Jaan Kross – koulutettu, oppinut ja itsevarma – halusi runoilijaksi tai diplomaatiksi, mutta vietti sen sijaan kymmenen vuotta vieraan vallan vangitsemana vankiloissa, pakkotyössä ja karkotettuna – niihin hänet lähetti niin Saksa (1944) kuin myös neuvostovalta (1946–1954). Vasta Stalinin kuoleman jälkeen, 35-vuotiaana, pääsi hän Krasnojarskista takaisin Viroon. Noilla palaajilla ei ollut NeuvostoVirossa helppoa. He olivat merkittyjä ihmisiä, joiden pääsyä töihin tai opiskelemaan hankaloitettiin: Jaan Krosskaan ei saanut jatkaa akateemista uraansa eikä löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä. Niinpä hän jäi vapaaksi kirjailijaksi ja tienasi elantonsa aluksi lähinnä käännöstöillä. Neuvostoliitossa kääntäjille maksettiin hyvin, ja jos käännettävät teokset olivat sensuurin silmissä soveliaita, voivat taitavat kääntäjät elää työllään mukavasti. Tuohon aikaan Kross piti itseään runoilijana, hän oli taitava riimittelijä, joka piti pitkien, tarinallisten runoelmien kirjoittamisesta. Hän oli koko Siperian aikansa lähettänyt ystävilleen värssymuotoisia kirjeitä. Kross käänsi runoja, runoelmia ja runomuotoista draamaa saksasta, ranskasta, ruotsista, venäjästä ja englannista. Hänen omien runojensa julkaiseminen oli vaivalloista, ja hänen esikoiskokoelmansa, pakkotyöhön viittaava Söerikastaja (Hiilenrikastaja) ilmestyi vuonna 1958 lojuttuaan pitkään kustantamossa. Ilmapiiri alkoi kuitenkin muuttua, ja seuraavien kymmenen vuoden aikana Jaan Kross julkaisi yhteensä viisi runokokoelmaa, jotka olivat vapaamittaisen muotonsa, satiirinsa ja ironiansa ansiosta uusia, tuoreita ja suosittuja. Runouden uudistajasta proosakirjailijaksi Suomalaiset muistavat omat kirjasotansa. Viron suurin kirjasota oli taistelu vapaamittaisen runouden puolesta 1960-luvun alkupuoliskolla, sillä virkamiehet ja osa vanhemmasta (ja ”punaisemmasta”) kirjailijakunnasta oli varma, ettei vapaamitta sovi neuvostorunouteen. Uutta ja tuohon aikaan pelottavaa vapaamittaista runoutta kirjoittivat vasta julkaistut, todellisuudessa ei niin kovinkaan nuoret Jaan Kross, Ellen Niit ja Ain Kaalep. Kriitikot arvostelivat heitä rankasti, mutta vielä enemmän heitä paneteltiin Kirjailijoiden liiton suljetuissa kokouksissa. Vasta kun avaruusaika toi Neuvostoliittoon suuren optimisminaallon ja elämä ylipäätään muuttui vapaammaksi pelosta, normalisoitui myös kirjallisuuteen suhtautuminen.
1 /2020 viro.nyt ? 5 Teema: Vuosi kirjallisuuden ja musiikin juhlaa Kirjallisuutta ei pidetty enää ”puolueen kasvattajana” eikä kirjailijoita ”ihmishenkien insinööreinä”. Jaan Krossista ja Ellen Niitistä, jotka olivat tuohon aikaan jo aviopari, tuli hyväksyttyjä kirjailijoita. Heitä ja Ain Kaalepia pidetäänkin virolaisessa kirjallisuudessa uuden runon viestintuojina ja uuden sukupolven (Rummo, Kaplinski, Runnel, Luik) tienraivaajina. Nyt tuota sotaa vapaamittaisuudesta pidetään Pierre Bourdieun mukaan taisteluna kirjallisesta kentästä, jolta stalinistit pakotettiin perääntymään. Kokonaan heitä ei onnistuttu kirjallisuudesta poistamaan, mutta heidän piti luovuttaa suurempi tila uusille ja lahjakkaammille kirjailijoille. Jaan Krossin runoja eivät kuitenkaan tunne tänä päivänä muut kuin hiukan vanhemmat kirjallisuuden ystävät. Laajan tunnettuuden ja kansainvälisen suosion Jaan Kross saavutti proosakirjailijana. Hän aloitti proosan kirjoittamisen tosissaan vasta, kun oli jo 50 vuotta vanha. Viron uudelleenitsenäistymiseen saakka Jaan Kross sai kirjoittaa teoksiaan suhteellisen vapaasti, jos ne käsittelivät kaukaisia aikoja. Krossin ensimmäinen suuri teos Kolme katku vahel (Uppiniskaisuuden kronikka, suom. Kaisu Lahikainen ja Jouko Vanhanen), jota hän itse piti pääteoksenaan, valmistui ja ilmestyi 1970–1980. Krossin tunnetuin teos, Keisri hull, ilmestyi viroksi vuonna 1978, sitä seurasivat vuonna 1982 Rakvere romaan, 1984 Professor Martensi lahkumine ja 1987 Vastutuulelaev. Niiden välissä ilmestyi monia aiheiltaan ja tyyliltään ihmeellisen oivaltavia novelleja, jotka Krossin tyylikseen valitsema sisäinen monologi teki lukijoille eläviksi. Krossin historialliset hahmot saattoivat olla Viron kulttuurihistoriasta tutut Eugen Jannsen, O. W. Masing, K. J. Peterson tai J. Köler, mutta ne saattoivat olla myös melko tuntemattomia, kuten virolaisesta talonpojasta Venäjän kenraaliksi noussut Johan Michelson tai Euroopan kuningashuoneissa uransa tehnyt tallinnalainen taiteilija M. Sittow. Heitä Kross usein kuvasi tilanteissa, joissa heidän piti tehdä eettisesti vaikeita päätöksiä tai nousta yhteisöään vastaan. Novelleissaan Kross ei koskaan kuvaile hahmojen koko elämää (lukijan ”pitää se vain tietää”), vaan esittää hahmojen sisäisiä monologeja, jotka valaisevat luonteiden lisäksi kokonaisia aikakausia. Tuotannon omaelämäkerrallisuus ”Kaikki, mitä kuka tahansa kirjoittaja kirjoittaa, on hänen itsensä tarinaa”, sanoi Jaan Kross, kun aloitti luentosarjansa Tarton yliopistossa vapaiden taiteiden professorina. Kross puhui siitä, kuinka paljon hänen oma elämänsä heijastuu hänen teoksiinsa. Tuota omaelämäkerrallisuutta on hänen teoksissaan hyvin eri määrä: myöhemmissä romaaneissa Wikmani poisid (1988), Mesmeri ring (1995) ja Paigallend (1998), joista keskimmäinen onkin alaotsikkonsa mukaan ”romaanisoidut muistelmat”, sitä on selvästi enemmän. Yllättävin tavoin kuitenkin Krossin henkilöä on kätketysti olemassa myös puhtaasti historiallisissa, kaukaisemmista ajoista kertovissa romaaneissa. Esimerkkinä tästä voisi olla suurin ja kaukaisimpaan aikaan sijoittuva romaani Uppiniskaisuuden kronikka. Se on Krossin itsensä mukaan elämäkerrallinen romaani ja sen päähenkilö historiallinen henkilö – kronikoitsija ja Tallinnan Pühavaimun kirkon pastori Balthasar Russow, joka Krossin versiossa on virolaisen ajurin Siimon Rüssan poika. (Hypoteesin Russowin virolaisesta taustasta esitti Tallinnan kaupunginarkiston johtaja Paul Johansen, joka pakeni sodan aikaan Virosta ja jatkoi uraansa historian professorina Hampurin yliopistossa. Jaan Kross tutustui tuohon hypoteesiin vuonna 1964 Ruotsissa ilmestyneen artikkelin kautta. Nykyään Viron historioitsijat eivät pidä Russowia virolaisena.) Kross seuraa päähenkilönsä elämänkulkua varhaisesta nuoruudesta aina viimeiseen hengenvetoon. Romaani alkaa kohtauksella, jossa pieni Balthasar – Pallu – seuraa Tallinnassa esiintyviä nuorallatanssijoita. Tuo on enteellinen tilanne – hänen koko elämästään muodostuu nuorallatanssi, jossa hän tasapainoilee saksalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten välissä pyrkien auttamaan myös virolaisia, omia maanmiehiään. Romaanin vironkielinen nimi Kolme katku vahel (Kolmen ruton välissä) on kuvaava, sillä monet rutot koettelivat Tallinnan kaupunkia 1600-luvulla. Ruttoina voi pitää myös vieraita valloittajia, jotka Tallinnassa (ja koko Virossa) isännöivät: paikallisia saksalaisia, jotka hallinoivat Toompeaa ja alakaupungin raatia, mutta myös Venäjän tsaarin Iivana IV:n sotilaita, samoin kuin puolalaisia ja ruotsalaisia valloittajia. Balthasar eli mielenkiintoisena aikana, tapasi monia myöhempiä hallitsijoita ja kirjoitti kypsällä iällä kronikan (Chronica Der Provintz Lyfflandt, 1578. Liivinmaan kronikka, suom. Timo Reko, 2004), joka on jäänyt Viron historiankirjoituksen tärkeäksi lähteeksi. Paikalliset saksalaiset ylimykset tekivät kaikkensa estääkseen kronikan ilmestymisen. Russow sai suojeltua työnsä ruotsalaisten tuen avulla. Tuossa mittavassa ja tarinaltaan jännittävässä romaanissa on olemassa kaikki Krossin romaanille ominaiset piirteet: virolaisen päähenkilön etenemispyrkimykset korkeammalle omista lähtökohdistaan, kompromissit, joita vieraanvallan aikaan tuollaiset pyrkimykset vääjäämättä tuovat mukanaan, ja niiden hinta… Kross kertoo, että hän huomasi Russowin kanssa työskennellessään monia yhtymäkohtia omaan elämäänsä: he molemmat olivat kotoisin Tallinnan Kalamajasta. He molemmat olivat kolmesti naimisissa. He molemmat olivat oman aikansa kronikoitsijoita, kumpikin omalla tavallaan. Ja aivan kuten Russow, tunsi myös Kross aina, kuinka vieras valta häntä rajoittaa ja estää. Luennoillaan Kross puhui siitä, kuinka historiallinen romaani jäljentää mennyttä, mutta myös vertailee sen hetken todellisuuden kanssa. Kross kertoi esimerkkejä siitä, kuinka hänen historialliset romaaninsa, jotka kuvaavat kaukaisia aikoja todenmukaisesti, tuovat samalla rivien välissä esille Neuvosto-Viron lukijoille heidän omaa tilannettaan. Nuo viitteet ja vihjeet ymmärrettiin kaikissa totalitaarisissa maissa hyvin. Erityisen paljon tuollaisia epäsuoria viittauksia on Keisarin hullussa. Tärkeää kuitenkin on, että Krossin romaaneita voi lukea ilman mitään poliittisia analogioita. Romaanien hahmojen ongelmat ovat ajattomia, aivan kuten hahmot itse ovat usein ”suurempia kuin kohtalonsa”. Kross ei filosofoi liikaa, muttei kuitenkaan ole pelkkä historiallisten tapahtumien kuvailija. Hän perää vapautta, totuutta ja lojaaliutta, hänen hahmoillaan on usein jokin suurempi asia ajettavanaan, ja yleensä asia on kansallinen. Kross on erittäin hyvä tarinankertoja, jota eri aikojen vähemmän tunnettujen tapahtumien lisäksi kiinnostaa omaperäiset henkilöt, heidän psykologiansa ja ihmissuhteensa; jokaisessa romaanissa on aina myös jokin monimutkainen rakkaustarina, johon lukija saa eläytyä. Krossin romaanien tapahtumapaikat – erityisesti tietysti Tallinnan kaupunki 1600-luvulla –, tapahtumat ja henkilöt sekä heidän ympäristönsä on teoksissa kuvattu niin, että lukija usein aivan lumoutuu. Valtaosa Jaan Krossin romaaneista on käännetty suomeksi, ja niitä on Suomessa myös luettu ja toivottavasti luetaan jatkossakin. Kross onkin jo kauan ollut yksi parhaista Viron historian esittelijöistä Suomessa. n
6 ? viro.nyt 1 /2020 Teema: Vuosi kirjallisuuden ja musiikin juhlaa Tapio Mäkeläinen on lajilleen omistautuva Kross-kuntoilija Viro-asiantuntija Tapio Mäkeläinen aikoo hankkia rautaisen Kross-kunnon lukemalla koko Jaan Krossin tuotannon kesään mennessä! Lissu Kirves V irolaisen klassikkokirjailija Jaan Krossin 100-vuotissyntymäpäivää juhlitaan helmikuussa. Suomen Viroyhdistysten liitto yhdessä Tuglas-seuran, Viro-instituutin ja Viron suurlähetystön kanssa kutsuu mukaan Lukukuntoon Krossilla! lukuhaasteeseen, joka kannustaa tutustumaan Krossin tuotantoon tai palaamaan kirjailijan teosten äärelle. Haasteeseen voi tutustua Lukukuntoon Krossilla! -tapahtumassa Facebookissa. Yksi kampanjan ahkerimmista osallistujista on Viro-aktiiveille hyvinkin tunnettu tietokirjailija, matkaopas, Tuglas-seuran kulttuurisihteeri ja Viroasiantuntija Tapio Mäkeläinen. Mäkeläinen kertoo tunteneensa Jaan Krossin henkilökohtaisesti. Työskennellessään Etumatkat-matkatoimistossa 1980-luvulla, Mäkeläisellä oli virallisen matkajärjestämisen lisäksi myös toinen agenda: toimia kuriirina neuvostoajan Viroon ja tuoda Suomesta kaivattua kirjallisuutta, viestejä ja hyötytavaraa. Näillä matkoillaan hän tutustui Krosseihin vieraillessaan usein Tallinnan Kirjailijatalossa. Krossien koti sekä heidän kesäpaikkansa Kassarissa tulivat Mäkeläiselle hyvinkin tutuiksi. Hän järjesti Tuglas-seuran kanssa myös Kross-matkoja, joiden suunnitteluun kirjailija itse osallistui. ”Ennen ensimmäistä Tuglas-seuran Jaan Kross -matkaa ja siihen liittyvää luentosarjaa kävin Jaanin ja hänen poikansa Märtenin kanssa läpi kaikki Jaanin asuinpaikat ja teosten keskeisimmät tapahtumapaikat Tallinnassa”, kertoo Mäkeläinen. Lukuhaasteeseen Mäkeläinen osallistuu varsin mittavalla panoksella, sillä hän aikoo lukea kaikki Jaan Krossin teokset kesään mennessä. Krossin teoksia on kymmeniä ja osa on varsinaisia eepoksia, kuten Uppiniskaisuuden kronikka (Kolme katku vahel I-IV), jossa sivuja on yli tuhat. Mutta Mäkeläiselle moinen tahti ei ole ongelma: jo kolmisen vuotta sitten hän otti haasteekseen lukea klassikkokirjan viikossa ja kirjoittaa siitä lyhyen kuvauksen Facebook-profiiliinsa. Urakkaa jatkui 52 viikon ajan. Kun Viron 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustettiin Mäkeläisen ehdotuksesta Juhlin Viroa lukemalla -Facebook-ryhmä (nykyään nimellä Virolaisen kirjallisuuden ystävät), lukeminen ja luetusta kirjoittaminen viikoittain jatkui. Kesäkuussa Mäkeläinen tulee vetämään Tuglas-seuran järjestämän Jaan Kross 100 -matkan, jota ennen koko Krossin tuotanto tulisi olla luettuna ja muistiinpanot tehtynä matkaa varten. Näin Mäkeläinen kommentoi projektin edistymistä ja lukujärjestystään: ”Aloitin marraskuussa Keisarin hullusta (Keisri hull). Keisarin hullu oli ensimmäinen lukemani Jaan Krossin teos, joten mielestäni oli loogisinta aloittaa lukuurakkani siitä. Ja koska luin sen 1980luvun alussa suomeksi – en silloin vielä osannut kyllin hyvin viroa lukeakseni romaaneja viroksi – niin luin nytkin suomennoksen. Toisena luin Kolmannet vuoret -pienoisromaanin (Kolmandad mäed), senkin suomeksi samoista syistä. Kolmas oli Rakvere romaan (Pietarin tiellä) ja sen luin viroksi. Jouluna aloitin laajan Kolme katku vahel -romaanin (Uppiniskaisuuden kronikka) lukemisen. Koska opus on tuhat sivuinen järkäle, niin luen sitä iltaisin vain pari tuntia nojatuolissa, ja urakkaa riittää tammikuun loppuun saakka. Ennen nukahtamista sängyssä olen lukenut kevyempiä kirjoja eli Krossin julkaistut näytelmät (Kogutud teosed, nide 18 eli Draama) ja historiallisia novelleja sisältävän Klio silma all -kokoelman (Kleion silmien alla). Ennen tammikuun loppua ehdin vielä lukea Professor Martensi ärasõit -romaanin (Professori Martensin lähtö) ja helmikuussa ovat sitten vuorossa Vastutuulelaev (Vastatuulen laiva), Wikmani poisid (Wikmanin pojat) ja Väljakaevamised (Syvyydestä). Yritän lukea teokset suunnilleen niiden kirjoittamistai ilmestymisjärjestyksessä, joten viimeisinä keväällä vuorossa ovat Tahtamaa-romaani ja kaksi nidettä muistelmia. Jatkossa luen teokset viroksi, paitsi novellit, jotka on suomennoksina koottu mukavasti yhteen vain muutamaan niteeseen. Viroksi niitä pitäisi etsiä useammasta eri paikasta. Kirjoittamisjärjestystä rikkoen luen runot vasta toukokuussa.” Jaan Kross (oik.) ja Tapio Ma?kela?inen. Kuva: Tuglas-seuran arkisto / Ma?rten Kross.
1 /2020 viro.nyt ? 7 Teema: Vuosi kirjallisuuden ja musiikin juhlaa Jaan Krossin juhlavuoden alun kohokohta helmikuussa Oodissa viro.nytin toimitus V irolaisen kirjailijan Jaan Krossin syntymästä tulee helmikuussa kuluneeksi sata vuotta. Jaan Kross on erityisesti historiallisilla romaaneillaan lunastanut paikkansa myös monen suomalaisen kirjahyllystä ja sydämestä. Vaikka aika on muuttunut, Jaan Krossin teokset eivät ole vanhentuneet, vaan niistä löytyy uusia tasoja ja tulkintoja myös nykyajassa. Juhlimme Jaan Krossin syntymäpäivää järjestämällä kaikille avoimen seminaarin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 13. helmikuuta kello 13–17. Seminaarissa käsitellään paitsi Jaan Krossin asemaa virolaisessa kaunokirjallisuudessa ja Viron kulttuurihistoriaa Jaan Krossin tuotannossa, myös Krossin sanomaa nykypäivän lukijalle sekä tietenkin sitä, mitä Jaan Krossin teokset antavat suomalaiselle lukijalle. Seminaarissa puheenvuoron saavat sekä virolaiset että suomalaiset Krossasiantuntijat. Krossista ja hänen monipuolisesta tuotannostaan puhuvat Tarton yliopiston lehtori Mart Velsker, kirjallisuudentutkija Sirje Olesk, Helsingin yliopiston lehtori Satu Grünthal, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Jaan Undusk, kääntäjä Jouko Vanhanen sekä historiantutkija Seppo Zetterberg. Tilaisuuden vetää Jaan Krossin kääntäjä ja Kross-elämäkerran Sivistystahto kirjoittanut Juhani Salokannel. Seminaarissa julkaistaan myös ainoa vielä suomentamaton Jaan Krossin romaani Taivaankivi. Teoksen on suomentanut Jouko Vanhanen. Tuglas-seura julkaisee Taivaankiven syntymäpäivälahjana kaikille suomalaisille Jaan Krossin lukijoille. n JAAN KROSS 100 -SEMINAARI Keskustakirjasto Oodissa (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) 13.2. klo 13–17 Seminaarin kieli on suomi. Seminaarin järjestävät: Tuglas-seura Helsingin yliopiston suomalaisugrilainen ja pohjoismainen osasto Suomen Kirjailijaliitto Suomen Viro-yhdistysten liitto Viro-instituutti Viron suurlähetystö Helsingin keskustakirjasto Oodi Krossin henkilökohtaisesti tunteneena ja teokset entuudestaan jo lukeneena Mäkeläisellä on varmasti ajatuksia omista suosikeistaan. Mikä siis on Krossin teoksista rakkain ja miksi? ”Lastenkirja Mardi leib. Koska se on aitoa Krossia ja silti lastenkirja, ja koska tarinan juju on niin loistava kerrottavaksi. Olen viimeisen puolen vuoden aikana esitellessäni Tallinnan Vanhakaupunki -matkaopastani kertonut tuon tarinan useille sadoille ihmisille ympäri Suomea, ja kaikki ovat siihen ihastuneet.” Seuraa Tapio Mäkeläisen urakan etenemistä ja lue muidenkin suosituksia ja lukukokemuksia Lukukuntoon Krossilla! -Facebook-tapahtumasta. n Haasteeseen voi osallistua seuraavasti: *Hanki itsellesi mieluisa Jaan Krossin kirja ja lue se. *Voit kertoa ajatuksiasi kampanjaan osallistumisesta (esim. jakaa muille tiedoksi, millä teoksella aiot osallistua) tai antaa Kross-suosituksia muille haasteeseen osallistujille. *Kampanja huipentuu helmikuussa 2020. Täytetään 13.2. yhdessä sosiaalinen media Krossilla: Ota kuva lukemastasi Jaan Krossin kirjasta tai vaikkapa lukupiiristäsi kirjojen kanssa ja postaa se Facebookiin tai Instagramiin aihetunnisteilla #krossillakuntoon #krossivormi #KrossFit Jaan Kross. Kuva: Tuglas-seuran arkisto / Harald Lepikson.
8 ? viro.nyt 1/2020 Teema: Vuosi kirjallisuuden ja musiikin juhlaa Georg Ots – legenda jo eläessään Maaliskuussa tulee kuluneeksi sata vuotta mestarillisen laulaja Georg Otsin syntymästä. Georg Ots saavutti legendaarisen maineen ja suosion jo elinaikanaan, myös meillä Suomessa. Kulle Raig N äyttelijä ja laulaja Georg Ots (21.3.1920–5.9.1975) oli aikansa tunnetuin virolainen, jonka lahjakkuudesta saivat nauttia miljoonat ihmiset ainakin sillä kuudesosalla maapallosta, jota Neuvostoliitoksi sanottiin. Aikakauden poliittiset olot, nykyistä paljon hitaampi tiedonkulku ja taiteilijan luontainen vaatimattomuus estivät häntä valloittamasta muuta maailmaa. Ne, jotka ovat päässeet nauttimaan laulajan monipuolisesta lahjakkuudesta oopperassa, operetissa, valkokankaalla, radion tai TV:n välityksellä, vakuuttavat yksimielisesti, että hän oli legenda jo eläessään. Otsin mukaan on nimetty laiva, koulu, katu, raitiovaunu, kukkalaji, kylpylähotelli ja pikku planeetta. Hänestä on kirjoitettu kirjoja, tehty elokuvia ja teatteriesityksiä. Niille, jotka ovat kuulleet Otsista vain muistojen muistoja, hänen levytyksensä kertovat siitä, mikä on ajassa pysyvää – hänen ainutkertainen äänensä. Kohti aikuisuutta Georg Ots kasvoi aikansa modernissa kodissa, jossa oli parkettilattiat, keskuslämmitys, viisi asuinhuonetta ja kylpyhuone. Otsien koti oli myös kohtauspaikka, jossa vietettiin salonki-iltoja pianon säestyksellä sekä käytiin keskusteluja taiteesta ja musiikista. Oopperalaulajaisä ja opettajana toiminut äiti laittoivat poikansa Tallinnan ranskalaiseen lyseoon. Nuori Georg harrasti aktiivisesti urheilua kunnostautuen varsinkin uinnissa. Tässä lajissa hän myös voitti useita Viron mestaruuksia. Jo varhaisessa vaiheessa hän oppi monta vierasta kieltä. Tutuiksi tulivat ranska, saksa, englanti ja venäjä. Georg opiskeli teknillisessä korkeakoulussa ja meni vuonna 1941 naimisiin varakkaan tallinnalaiskauppiaan tyttären Margotin kanssa. Pian alkanut sota kuitenkin erotti nuoret: he eivät enää koskaan nähneet toisiaan. Laulajanuran alku Puna-armeijaan mobilisoidun Georg Otsin laulajanura alkoi toisen maailmansodan aikana rintamalinjojen taakse Jaroslavliin perustetuissa virolaisten taideryhmissä. Perhekuva vuodelta ????. Georg, isa? Karl, a? iti Lydia seka? tytta? ret Maret (vas.) ja Tamara. Kuva: Viron teatterija musiikkimuseo. Georg Ots ja Meta Kodanipork Era? maan laulussa vuonna ????. Kuva: Viron teatterija musiikkimuseo. Georg Ots Papagenona Estoniassa vuonna ????. Kuva: Viron teatterija musiikkimuseo.
1 /2020 viro.nyt ? 9 Laulaja itse on kertonut, että juuri siellä hän tajusi kykenevänsä aikaansaamaan kuuntelijassa eräänlaisen emotionaalisen latauksen. Hän käsitti, että niin tapahtuu vain, jos esittäjä itse eläytyy esittämäänsä. Tämä havainto oli ratkaiseva hänen myöhemmän uransa kannalta: nuori laulaja oppi sen, miten päästä ihmisten sydämiin. Hänen laulunsa teki vaikutuksen, lohdutti ja innoitti sodan runtelemia ihmisiä. Lisäksi nuorella miehellä oli jo silloin se tärkein: harvinaisen kaunis ja omaperäinen ääni. Seuranneiden vuosikymmenien aikana Georg Otsista tuli monien oopperatalojen kysytty esiintyjä. Hänen ohjelmistoonsa kuuluivat oopperakirjallisuuden kaikki tärkeät baritoniroolit, mutta suurenmoisena tulkitsijana hän lauloi suuriksi myös vaatimattomat teokset. ”Saimme tietää, että Sibir-laiva, jolla Georg lähti Tallinnasta, on uponnut. Emme uskaltaneet edes toivoa, että… Kerran tapasimme – minä ja vaimoni – kiihtyneen oloisen Georg Talešin. Tämä kertoi kuuntelevansa salaa Moskovan radiota. Vähän aikaa sitten radio oli välittänyt Ammattiyhdistysten talon pylvässalissa pidetyn konsertin, jossa Georg oli laulanut! Georg siis elää, oli ensimmäinen ajatuksemme. Kohta iloon sekoittui epäilyksen varjo: meidän Georg? Ja lauloi? Että Moskovassa? Pylvässalissa? Eihän se voi olla hän, ei totisesti! Meidän Georg ei laula ollenkaan! Taleš yritti vakuuttaa, ettei hän erehdy, mutta meidän oli kuitenkin vaikea uskoa häntä.” Karl Ots, Georg Otsin isä Palvonnaksi yltynyttä kuuluisuutta Venäläinen yleisö palvoi Georg Otsia epäjumalana. Hän oli erittäin toivottu esiintyjä Venäjällä, mutta ihailijat kävivät häntä kuuntelemassa myös Tallinnassa. Osoitteeseen ”Estonian teatteri – Georg Ots” saapui vuosittain satoja ja satoja kiitoskirjeitä. Ots oli ensimmäinen Moskovan Bolšoi-teatterissa laulanut virolainen. Aivan erityinen maineenkohotus tapahtui vuonna 1958 ensi-iltansa saaneen, Kálmánin Sirkusprinsessaan pohjaavan Mister X -elokuvan pääroolin myötä. Otsin palvojat voitiin nyt laskea jo miljoonissa. Neuvostoartistina Georg Otsin pääsy länsimaihin oli käytännössä mahdotonta. Hänen onnistui silti esiintyä myös joissakin rautaesiripun toiselle puolelle jääneissä Euroopan maissa, lisäksi Egyptissä ja Mongoliassa. Erityisen suosituksi ja rakastetuksi hän tuli Suomessa. Suoraan suomalaisten sydämiin Georg Ots lauloi itsensä Raimond Valgren Saarenmaan valssilla. ”Vielä eilenkin lehtitalon naistyöntekijät puhuivat Georg Otsista, vaikka hän oli esiintynyt siellä jo pari päivää aikaisemmin. Siinä mies minun makuuni! Hän on ihanteeni! Tällaisia mielipiteitä saattoi kuulla eri-ikäisiltä, oli kyseessä sitten kahdeksantoistatai kuusikymmenvuotiaat. Olemme kerta kaikkiaan hämmästyneitä ja ihmettelemme, miten luonto onkin voinut olla niin antelias yhdelle ihmiselle. Eräs rouva, jolla oli ollut onni puristaa Otsin kättä, hoilaa nyt koko ajan Otsin esittämää kansanlaulua, jossa tuleva sulhanen lupaa herättää nuorikkonsa hellästi (virolainen kansanlaulu Jos tulet vaimoksi minulle). Ja me muut laulamme innokkaasti mukana.” Työkansan Sanomat Georg Otsin Suomen-vierailusta ”Perheemme asui Sakala-kadulla, viereisessä talossa asuivat Otsit – oopperatenori Karl ja hänen poikansa Georg perheineen. Naapurien välinen kanssakäyminen oli luonnollinen asia, ja talojen välissä olleet puutarhat tarjosivat lapsille runsaasti löytämisen iloa. Georgin kuuluisuus alkoi kasvaa Erämaan laulun ja Punaisen varjon roolin myötä. Ensimmäiset ihailijat olivat Tallinnasta, myöhemmin lisääntyivät Leningradin ja Moskovan iäkkäät rouvat, jotka säikäyttivät paikallisia ylitsepursuavilla tunteillaan. Georgin syntymäpäivänä he piirittivät taloa, mutta koska heitä ei päästetty sisään, he pyysivät poikia kolmesta ruplasta toimittamaan kukkansa perille. Se oli meille kannattavaa liiketoimintaa! Ikkunamme olivat vastakkain, välimatkaa ehkä noin 50 metriä, joten kuulin, miten Georg avasi äänensä aamuisin. Meidän äiti rakasti myös laulamista, niinpä minäkin huomiota saadakseni yritin pitää kovaa ääntä.” Kustav-Agu Püüman, lavastaja ja balettitanssija Sairaus ja kuolema Georg Ots sairastui poskiontelosyöpään 1970-luvun alussa ollessaan parhaassa luomisvireessä. Hänet leikattiin useasti, mutta tauti ei talttunut. Viimeisinä elinvuosinaan Ots joutui käyttämään esiintyessään mustia silmälaseja: hän oli menettänyt hoidon aikana toisen silmänsä. Mikään muu ulkoinen yksityiskohta ei viitannut siihen, että jotain olisi ollut toisin kuin tavallisesti. Hän oli yhtä suoraryhtinen, yhtä tasokas ja eläytyvä kuin ennenkin. Georg Ots kuoli 55-vuotiaana 5. syyskuuta 1975. Hautajaispäivänä 10. syyskuuta Estonia-teatterin ympäristö ja lähikadut täyttyivät ihmisistä. Tallinnan keskustan halki Metsäkalmistulle kulkenut hautajaissaattue oli valtavan pitkä. Koko Viro suri sankariaan. Georg Ots ei ollut vain laulaja, vaan kulttihahmo, joka oli karismaattisella lahjakkuudellaan pitänyt meitä vuosikymmenien ajan taikapiirissään. ”Vein hänelle sairaalaan kimpun ruusuja ja pyysin nimikirjoitusta Helga Tõnsonin uunituoreen monografian etusivulle. Joka kerta, kun nyt avaan kirjan, näen ikään kuin kaksi Georgia: toinen on sairauden uuvuttama yksisilmäinen mies, joka voimiaan äärimmilleen ponnistaen vetää paperille nimeni, ja toinen, entiseen tapaan nuorekas yleisön lemmikki, joka kevyellä eleganssilla laittaa riviä alemmaksi signeerauksensa: Georg Ots.” Arne Mikk, Georg Otsin kollega Taiteen monilahjakkuus Harvinaisen kaunissointinen lyyrinen baritoni, suuri musikaalisuus, erinomaiset näyttelijänlahjat, mukaansatempaava lavasäteily, monipuolien ohjelmisto ja hyvä yleissivistys tekivät Georg Otsista unohtumattoman. Kaari Saarenmaan valssista häikäiseviin oopperarooleihin on hyvin kattava käsittäen kaikki musiikin lajit rokkia lukuun ottamatta. Laulajan lämmin ja pehmeä baritoni lumosi kuuntelijoita oopperassa, operetissa, kamarilaulussa ja kevyessä musiikissa. Luontainen lahjakkuus, mestarillinen äänenkäyttö ja taito laulaa itsensä kuuntelijoiden sydämiin tekivät Georg Otsista Estonia-teatterin johtavan solistin vuosikymmeniksi. Ihmisenä Georg Ots oli asemaansa nähden vaatimaton, jopa vetäytyvä ja jossain määrin salaperäinenkin hahmo. Palvonnaksi yltyneestä suosiosta huolimatta hänen elämässään oli myös paljon sellaista dramatiikkaa, jota vain harva ihminen kokee. Kolmessakymmenessä vuodessa Ots lauloi 70 näyttämöroolia, suurimman osan niistä oopperassa. Hänen monipuoliseen ohjelmistoonsa kuului lähes 500 laulua, joita hän pystyi esittämään 20 kielellä. Palvottu laulaja oli myös taitava piirtäjä, jonka töistä on koottu useampiakin näyttelyitä. n Näyttely Rakastan sinua, Georg Ots! Armastan sind, Georg Ots! Viron historiallisessa museossa (Suurkillan talo, Pikk 17) Avoinna 3. toukokuuta 2020 saakka www.ajaloomuuseum.ee Toimittaja ja kirjailija Kulle Raig opastaa näyttelyssä suomenkielisiä ryhmiä.
10 ? viro.nyt 1 /2020 Näkemiin Neuvostoliitto -elokuva tarjoaa nostalgista kuvastoa Neuvosto-Virosta Lissu Kirves ”M inä olen Johannes. Synnyin Neuvosto-Viroon. Äitini oli inkerinsuomalainen ja isäni – noh…” Näillä sanoilla alkaa inkerinsuomalaisen ohjaaja Lauri Randlan lapsuudenkokemuksiin perustuvan Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvan traileri. Inkerinsuomen, suomen, viron ja venäjän kielten suhahdellessa edes takaisin piirtyy kuva yhteiskunnasta ja perheestä, jotka elävät suurten murrosten keskellä, idän ja lännen välissä. Äidin lähdettyä Suomeen parempien työmarkkinoiden perässä, nuori Johannes etsii paikkaansa neuvostovirolaisessa yhteiskunnassa. Lopulta kompassina toimii nuori rakkaus. Elokuva luo nostalgista ja lämmintä tunnelmaa pojan kasvutarinan kautta. Keskeiseksi voimaksi nousee huumori. Ohjaaja Randla kommentoikin, että isojen teemojen ja tarinoiden käsittely huumorin kautta on hänelle luontevinta. Aiheen äärellä lapsuuden muistot nousivat koko työryhmällä pintaan. ”Kun Viroon alkoi valua länsimaisia tuotteita 90-luvun alussa, harva osasi käyttää niitä. Kuvaaja Lotman muisteli hetkeä, jolloin hän sai käsiinsä länsimaista Aquafresh-hammastahnaa. Toisin kuin neuvostoversio, Aquafresh maistui niin hyvältä, että Elen ystävineen söi koko tuubillisen länsimaisena makeisena. Itsekin meinasin ensimmäisellä kerralla syödä banaanin kuorineen. Elokuvassa rekvisiitalla on suuri merkitys tarinan kuljettajana. Otin omasta lapsuudestani mukaan esimerkiksi Gorbatšov-nuken ja Barbiet sekä satelliittitelevision – eli länsilelut, jotka siihen aikaan mullistivat elämäni”, Randla kommentoi. Toki elokuvaa tehdessä nousi esiin myös vähemmän lämpimiä muistoja, ja ajoittain kontrasti entiseen kotimaahan tuntui merkittävältä. Yksi kuvauspaikoista oli Sillamäe, neuvostoaikaan salainen kaupunki. ”Ennen kuin kuvaaja Elen Lotman käynnisti kameran, kerroin hänelle, että setäni oli 80-luvulla valokuvaamassa täsmälleen samassa kohdassa. Setäni odotti niin sanottua ”magic houria”, täydellistä hetkeä auringonlaskun jälkeen. Mutta hän ei palannutkaan yöksi kotiin, ja pian koko perhe etsi häntä kaikkialta. Muutaman päivän päästä hän ilmaantui mummolan kotiovelle piestynä ja kameransa menettäneenä.” Lauri Randla on ohjannut seitsemän lyhytelokuvaa, joista viimeisin Mausoleumi (2016) voitti kahdeksan kansainvälistä palkintoa, muun muassa Toronton kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien parhaan vieraskielisen elokuvan palkinnon. Randla on valmistunut Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta elokuvaohjaajaksi vuonna 2015, ja omiin lapsuudenkokemuksiin perustuva Näkemiin Neuvostoliitto on hänen ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaustyönsä. Vilkkaan mielikuvituksensa ja sen myötä uravalintansa elokuvien parissa Randla liittää myös lapsuuteensa Neuvosto-Virossa: ”Jälkikäteen ajateltuna parasta neuvostolapsuudessa oli kuitenkin se, ettei tavaroita ollut liikaa. Kun ei juurikaan ollut leikkikaluja, oli käytettävä omaa mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään. Ei ollut Nintendoa eikä kotivideoita, joihin paeta todellisuutta.” Yhdeksi elokuvan teemaksi nousee inkeriläisyys. Inkerinsuomalaisella ohjaajalla kielen arvostus on noussut iän myötä: ”Nuorempana en osannut arvostaa inkerin kieltä. Isovanhempani, joiden luona asuin, puhuivat kodin ulkopuolella aina venäjää; inkeriä he käyttivät vain keskenään. Vaikka ymmärsin kieltä hyvin, käytin sitä vain silloin, kun matkin isovanhempieni tapaa soimata minua. En vielä lapsena käsittänyt, minkälainen kielitaito sarkasmini takana piileksi. Se aukesi minulle vasta aikuisiällä, kun aloin kirjoittaa inkerinkielistä dialogia: mummon ja vaarin one-linerit, kuten ”ui sie hitto joho ku kärvennyttää” olivat jääneet elämään päässäni. Toivon, että elokuvani hidastaa tämän katoavan kielen kuolemaa edes hiukan.” Elokuvan rooleissa nähdään Virossa ja Suomessa työskenteleviä näyttelijöitä: nuorena poikana Niklas Kouzmitchev (nuori Johannes), äitinä lukuisista hienoista rooleistaan tunnettu Nika Savolainen, vauhdikkaana Kolja-setänä Pääru Oja, nuoren Johanneksen rakkauden kohteena georgialainen Elene Baratashvili, tämän äitinä Jekaterina Novosjolova ja Johanneksen isovanhempina Virossa tunnetut Kuva: Elen Lotman / Exitfilm.
1 /2020 viro.nyt ? 11 Puheenjohtajan palsta Sadansia juhlavuosia Grete Ahtola V irossa vietetään tänä vuonna kahden suurmiehen 100. juhlavuotta. Jaan Krossin juhlavuosi on juhla Suomessakin – kirjailija tunnetaan ja häntä arvostetaan. Kun jokunen vuosi sitten Helsingin kirjamessuilla pidettiin Jaan Krossin tuotannolle omistettu seminaari Jaan Krossin perilliset, kirjoitti kirjallisuuden professori Rein Veidemann Postimees-lehdessä: ”Virolaisessa kirjallisuudessa on sellainen ainutlaatuinen tapaus, että yhdestä kirjailijastamme on, kiitos mittavan kääntämisen, tullut myös toisen kansan, suomalaisten kirjailija.” Suurelle yleisölle ja erityisesti nuoremmille suomalaisille Kross on kuitenkin tuntematon nimi. Siksi onkin mukavaa, että juhlavuosi kutsuu tutustumaan Krossin tuotantoon hiukan leikkisämminkin. Jos viro.nytin lukija ei ole vielä tutustunut Lukukuntoon Krossilla! -somekampanjaan (s. 6), niin nyt se kannattaa tehdä. Kampanjan Facebook-sivulla on monia hyviä lukusuosituksia ja ajatuksia Krossin tuotannosta. Sivu on ikään kuin virtuaalinen lukupiiri, jonka jäseneksi ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat tutustua Krossiin paremmin. Minä itse aloin lukea Krossia siksi, että se oli koulussa pakollista. Wikmanin pojat on luettu tai ainakin pitäisi olla luettu jokaisella Viron peruskoulun käyneellä, ja lukiossa pakolliseen kirjallisuuteen kuului Keisarin hullu. En muista, että kumpikaan kirjoista olisi minua koululaisena erityisesti puhutellut. Oma osansa saattoi varmasti olla sillä, että sana ”pakollinen” loi nuorelle ennakkoluuloja – pakollinen tarkoitti jotain epämiellyttävää ja tylsää. Vasta täysi-ikäisenä, kun luin Mesmerin piirin, Kross kolahti. Vaikka Krossin teoksia on ilmestynyt suomeksi vuodesta 1982 lähtien, otti kirjailijan tunnetuimman teoksen suomentaminen aikansa. Nyt jo yli 16 kielelle käännetty Uppiniskaisuuden kronikka ilmestyi suomeksi vuonna 2003 Kaisu Lahikaisen ja Jouko Vanhasen kääntämänä. Romaanin syntytarina on melko epätavallinen. Se perustuu Jaan Krossin 1960-luvulla kirjoittamaan elokuvakäsikirjoitukseen, jonka pohjalta valmistui vuonna 1970 elokuva, jossa Balthasar Russowia esitti kukapa muukaan kuin Georg Ots. Tänä keväänä tulee kuluneeksi sata vuotta myös toisen meidän yhteisen merkkihenkilömme Georg Otsin syntymästä. Laulaja ja näyttelijä kosketti lahjakkuudellaan miljoonia ihmisiä, Virossa häntä arvostettiin ja Suomessa vallan jumaloitiin. Muistankin hauskan anekdootin liittyen Otsin suosioon Suomessa. Kävin alkuvuodesta Tuusulassa Krapihovissa työmatkalla, jossa opas kertoi: ”Kerran 1950-luvun lopulla juhannusjuhlilla Krapihovin tilalla esiintyi Georg Ots. Tällöin myytiin 30 000 kappaletta lippuja á 5 mk!” Molempaa suurmiestä voi pitää legendana jo omana aikanaan. Jaan Krossin ja Georg Otsin juhlavuotena voimme lahden molemmin puolin miettiä ja keskustella siitä, millainen paikka heillä oli ja on sydämissämme. n Kirjoittaja on Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja. ja rakastetut Ülle Kaljuste ja Tõnu Oja. Elokuvan työryhmä on myös niin ikään suomalaisvirolainen. Virolaisen Peeter Urblan johtama Exitfilm on tuottanut pitkiä näytelmäja dokumenttielokuvia vuodesta 1992 lähtien. Bufon Mark Lwoffin ja Misha Jaarin tuotantoja ovat muun muassa Juha Lehtolan ohjaama ja Kari Hotakaisen romaanin innoittama Ihmisen osa (2018), Bufon yhteistuottama ja Aki Kaurismäen ohjaama Toivon tuolla puolen (2017) sekä Suomen Oscar-ehdokkaaksi valittu Pirjo Honkasalon elokuva Betoniyö (2013). Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvan ensiilta Suomessa 27.3. Erikoisnäytökset tekijävieraiden kera: Helsinki: 17.3. klo 18 Cinamon Tripla. Ennakkonäytöksessä paikalla tekijävieraita. www.cinamonkino.com 21.3. klo 16 Orion. Ennakkonäytöksessä paikalla tekijävieraita. www.cinemaorion.fi Hyvinkää: 1.4. BioRex Sveitsi. Senioribio-erikoisnäytös, paikalla elokuvantekijöitä. http://biorex.fi/ kampanjat/senioribio/ Hämeenlinna: 1.4. BioRex Verkatehdas. Senioribio-erikoisnäytös, paikalla elokuvantekijöitä. http://biorex.fi/kampanjat/senioribio/ Joensuu: 4.3. klo 10 Tapio. Hopeatähti-erikoisnäytös, paikalla ohjaaja Lauri Randla ja näyttelijä Nika Savolainen. www.savonkinot.fi/ events/silverstars Kuopio: 31.3. Kuvakukko. Klo 13 Hopeatähti-näytös ja klo 17.30 erikoisnäytös, molemmissa paikalla ohjaaja Lauri Randla. www.kuvakukko.kuopio.fi Savonlinna: 4.3. klo 14 Kuvalipas. Hopeatähti-erikoisnäytös, paikalla ohjaaja Lauri Randla ja näyttelijä Nika Savolainen. www.savonkinot.fi/events/silverstars Tampere: 18.3. klo 16 Arthouse Cinema Niagara. Ennakkonäytöksessä paikalla tekijävieraita. www.arthousecinemaniagara.fi Varkaus: 4.3. klo 13 Maxim. Hopeatähti-erikoisnäytös, paikalla ohjaaja Lauri Randla ja näyttelijä Nika Savolainen. www.savonkinot.fi/ events/silverstars n
12 ? viro.nyt 1 /2020 Viro-instituutin tapahtumia Espoon kaupunginteatterin Viro-viikot 25.2.–9.4. Näyttely Arvo Pärt – tunnettu ja tuntematon 25.2.–8.3. Näyttelytila Ahjo Tallinna Linnateater: Macbeth 5.3. klo 19, 6.3. klo 19, 7.3. klo 14 Louhisali Hiljaisuus 9.4. klo 19 Tapiolasali Viro-viikkojen tapahtumapaikka on Espoon kulttuurikeskus (Kulttuuriaukio 2, n. 400 m Tapiolan metroasemalta). Liput www.espoonteatteri.fi tai teatterin lipputoimisto p. (09) 439 3388, Revontulentie 8 (ma–pe klo 11–17). Yhteistyössä Viro-instituutti ja Viron suurlähetystö. Terävä katse, terävä kynä – Lennart Meri 90 -näyttely Vaasassa ja Kuopiossa 1.–28.2. Vaasan pääkirjasto (Kirjastonkatu 13, Vaasa) 9.–15.3. Kuopion pääkirjasto (Maaherrankatu 12, Kuopio) Viron presidentti Lennart Meren (1929– 2006) syntymästä tuli kuluneeksi 90 vuotta maaliskuussa 2019. Tämä suomalais-ugrilainen kirjailija ja elokuvaohjaaja oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä virolaisista – pienen maan suuri eurooppalainen. Viro-instituutti valmisti Suomen Viro-yhdistysten liiton tuella juhlavuotta varten pienoisnäyttelyn. Visuaalisesti tehokas sitaattinäyttely tuo Meren esiin sujuvana ja huumorintajuisena sanankäyttäjänä. Mukana on 70 puheista, haastatteluista ja esiintymisistä poimittua viisautta ja lentävää lausahdusta. Näyttelyyn kuuluu samalla visuaalisella ilmeellä toteutettu laminoitu käsilehti, jossa kerrotaan, mistä asiayhteyksistä Lennart Meren lainaukset ovat peräisin. Näyttelyn mukana kiertää myös vieraskirja, johon kävijät voivat kirjoittaa muistojaan Lennart Merestä ja terveisiään säilytettäväksi hänen arkistossaan. Vaasassa näyttelyn järjestää Vaasa– Pärnu-seura ja Kuopiossa Pohjois-Savon Tuglas-seura. Viro-instituutin kieliesite uudistuu Viron kielen historia on pitkä ja monipolvinen. Instituutin kieliesite kertoo viron kielen kehityksestä, käytöstä ja erityispiirteistä. Mukana uudistuneessa esitteessä on myös pieni fraasisanasto sekä paljon vertailevaa materiaalia, jonka avulla lukija alkaa hahmottaa, minkälainen kieli viro oikein on. Julkaisu on ilmestynyt englanniksi ja venäjäksi vuonna 2019 ja julkaistaan suomeksi maaliskuussa 2020. Teksti Sven-Erik Soosaar, Urmas Sutrop, Eesti Instituut, graafinen suunnittelu ja kuvitus Piia Ruber. Koko 170 x 230 mm, 24 s. Viro-instituutti mukana yhteistapahtumissa Lukukuntoon Krossilla! -kampanja Helmikuussa 2020 tulee kuluneeksi sata vuotta rakastetun klassikon Jaan Krossin syntymästä. Sen kunniaksi Viro-organisaatiot haastavat kaikki treenaamaan itsensä koko vuodeksi lukukuntoon Krossin teosten avulla! Lue lisää s. 6! Jaan Kross 100 -seminaari 13.2. Oodissa Juhlimme Jaan Krossin syntymäpäivää järjestämällä kaikille avoimen seminaarin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 13.2. klo 13–17. Lue lisää s. 7! Viron itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Ott Lepland kvartetti Viron itsenäisyyspäivää juhlitaan Helsingissä hienolla konsertilla lauantaina 22.2. klo 17 Alppilan kirkossa. Konsertissa esiintyy Ott Lepland kvartetti. Lipputiedot s. 28. Opojen tutustumismatka Viron korkeakouluihin 22.–24.4. Archimedes-säätiö ja Viro-instituutti järjestävät opoille jälleen keväisen tutustumismatkan Viron korkeakouluihin. Reissulla käydään kaikissa niissä virolaisissa korkeakouluissa, joissa on mahdollista suorittaa englanninkielisiä kandidaattitutkintoja, tavataan opiskelijavalinnoista ja kandidaattiohjelmista vastaavaa henkilökuntaa sekä suomalaisia opiskelijoita. Ilmoittautumiset ja tiedustelut osoitteeseen finland@studyinestonia.ee, (09) 669 805/Viro-instituutti. Tilaa Viro-instituutin kuukausittainen uutiskirje sähköpostiisi: www.viroinstituutti.fi/tilaa-uutiskirje n Macbeth. Kuva: Siim Vahur / Tallinna Linnateater.
1 /2020 viro.nyt ? 13 nyt.puhuttaa viro.nytille uutisia luki Ülle Õis Sipsikistä animaatioelokuva Helmikuussa saapuu Viron elokuvateattereihin suosittuun virolaiseen Sipsik-lastenkirjaan perustuva animaatioelokuva. Tarina kertoo sisaruksista Anusta ja Martista sekä Anun Sipsik-nukesta. Virolaisen lastenkirjailijan Eno Raudin vuonna 1962 ilmestynyt kirja on ollut hyvin suosittu nyt aikuisten virolaisten lapsuudessa. Kirjan kuvat on tehnyt Edgar Valter. Vaikka elokuva on tarkoitettu lapsille, se tulee varmasti saamaan katsojia myös aikuisten keskuudessa. Kirjaa on painettu yli 1,8 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty 11 eri kielelle. Sipsik symboloi lasten vilpittömyyttä, kiinnostusta maailmaa kohtaan, leikkimielisyyttä, kaveruutta sekä universaalia rakkautta. Kirjan tarina kertoo 6-vuotiaasta Anusta ja hänen isoveljestään Martista, joka on Anun paras ystävä. Veli on ollut Anulle aina hyvä leikkikaveri ja myös ommellut Anulle syntymäpäiväksi räsynukke Sipsikin. Kun Mart aloittaa koulunkäynnin, tulee Anulle ikävä veljeään. Eräänä yksinäisenä hetkenä Sipsik herää yhtäkkiä eloon ja hänestä tulee Anun uusi leikkikaveri. Kun Sipsik katoaa, Anu alkaa yhdessä veljensä kanssa etsiä sitä. Sipsik-elokuvassa on myös lauluja, joihin musiikin ovat tehneet Ewert Sundja ja Liina Sumera, sanoituksista vastaa Leelo Tungal. Elokuvan Sipsik on ulkonäöltään samanlainen kuin Edgar Valterin luoma kirjan hahmo. Äänensä Sipsik on saanut suositulta virolaiselta näyttelijältä Ott Seppiltä. Elokuvaa alettiin suunnitella jo vuonna 2015, kun se sai tukea Luova Eurooppa -ohjelman kautta. Sen valmistumista ovat tukeneet myös Eesti Filmi Instituut ja Eesti Kultuurkapital. Elokuvan ohjaajat ovat Meelis Arulepp ja Karsten Kiilerich, joka myös vastaa käsikirjoituksesta yhdessä Aina Järvinen kanssa. Uusia tuulia Narvan Vanhaankaupunkiin Narvassa aloitetaan raatihuoneen ja sen edessä olevan torin uusintatyöt, joiden valmistumisen jälkeen raatihuoneeseen tulee muun muassa matkailuneuvontapiste ja kaupunginvaltuuston viralliset tilat. Vanhankaupungin ehkäpä tärkeimmän rakennuksen kunnostuksesta toivotaan muutenkin hyötyä alueelle. Narvan kaupungin tavoitteena on elvyttää Vanhankaupungin aluetta ja houkutella sinne enemmän niin paikallisia asukkaita kuin turistejakin. Narvan raatihuone on ollut tyhjänä siitä lähtien, kun lasten vapaa-ajankeskus muutti sieltä pois 20 vuotta sitten. Lähitulevaisuudessa alueelle toivotaan lisää kahviloita, kauppoja, majoituspaikkoja sekä muita yrityksiä, joilta on sopiva toimintaympäristö tähän asti puuttunut. Raatihuoneen kunnostamisen jälkeen rakennukseen tulee matkailuneuvonta, marsipaanija teehuone, matkamuistomyymälä sekä kellariravintola. Rakennuksen toinen ja kolmas kerros on varattu kaupunginvaltuuston käyttöön: ylemmässä kerroksessa tulevat olemaan kaupunginvaltuuston kokoukset ja konferenssit, toisessa pormestarin vastaanotot sekä lehdistötilaisuudet. Kunnostusprojektin odotetaan olevan valmis vuoden 2023 syksyllä. Raatihuoneen torin laidalla sijaitsee myös Tarton yliopiston Narvan toimipiste, raatihuoneen torin läheisyyteen suunnitellaan Stockholmin aukiota. Pidempiaikaisena suunnitelmana on kunnostaa myös alueen jokiranta. Paksun Margareetan tykkitorni taas auki Viime vuoden lopussa aukeni Tallinnan Vanhassakaupungissa taas Viron merimuseoon kuuluva Paksun Margareetan -tykkitornimuseo. Tykkitornia sekä siihen kuuluvaa suurta rantaporttia kunnostettiin kaksi vuotta. Sinä aikana merenkulusta kertovaan museoon luotiin uusi näytteillepano sekä kävijäystävälliset tilat. Viron merimuseon johtajan Urmas Dresenin mukaan museo pyrkii nykyisin houkuttelemaan sekä merija historiaharrastajia että lapsiperheitä. Pysyvä näyttely kertoo Viron merenkulun historiasta sekä sen maailmanlaajuisista yhteyksistä. Museossa on esillä merenkulkuesineitä, jopa 70 laivan pienoismallit ja runsaasti digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla kerrotaan virolaisen merenkulun maailmanlaajuisista yhteyksistä keskiajan hansakaupasta nykyajan aluksiin asti. Koko tykkitornirakennus on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Museokompleksin tärkeimpänä esineenä pidetään Euroopan mittakaavassa ainutlaatuista 700 vuotta vanhaa hansalaivan hylkyä. Keskiaikaisen, puurunkoisen koggi-rahtialuksen hylky on todella harvinainen. Se löytyi vahingossa vuonna 2015 Tallinnan Kadriorgin kaupunginosan rannasta neljän metrin syvyydestä kerrostalon rakennustöiden aikaan. Hylyn entisöinnissä on tehty tiivistä yhteistyötä suomalaisten konservoinnin osaajien Eero Ehannin ja Heikki Häyhän kanssa, jotka aloittivat konservointityöt vuonna 2017. Koggin hylky oli ensimmäinen näin mittava Suomen ja Viron välinen yhteistyöprojekti entisöinnin alalla. Museorakennuksen kunnostuksessa sekä näyttelyn esillepanossa on huomioitu myös näkö-, kuuloja liikuntavammaiset. Rakennus on myös ensimmäinen hissillä varustettu keskiaikainen torni Tallinnan Vanhassakaupungissa. Museon avaamisen yhteydessä ilmestyi myös 222-sivuinen kirja Paks Margareeta. Värav linna ja sadama vahel. Kirja kertoo Paksun Margareetan historiasta ja kehityksestä sekä merenkulkumuseon perustamisesta torniin. n Paksun Margareetan tykkitorni. Kuva: Allan Su?ld / Visit Tallinn.
14 ? viro.nyt 1 /2020 SVYL:n toimintaa Jaan Kross 100 -seminaari Keskustakirjasto Oodissa (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) 13.2. klo 13–17 Lue lisää s. 7. Samaan päivään huipentuu sosiaalisen median kampanja Lukukuntoon Krossilla!, josta voit lukea sivulta 6. Viron itsenäisyyspäivän juhlakonsertti: Ott Lepland kvartett Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2, Helsinki) 22.2. klo 17 Lue lisää s. 28! Viron itsenäisyyspäivä 24.2. Helsingissä Klo 13 Kunniakäynti ja seppeleenlasku kaatuneiden virolaisten vapaaehtoisten muistomerkillä Malmin hautausmaalla Klo 15 Seppeleenlasku Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten muistomerkillä Vanhankirkon puistossa (Lönnrotinkatu 6) Klo 17 Jumalanpalvelus Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2) Päivän järjestelyistä vastaavat: Helsingin vironkielinen seurakuntatyö, Suomen-poikien perinneyhdistys, SVYL, Tuglas-seura, Viro-instituutti ja Viron suurlähetystö. Suomen Viro-yhdistysten liiton vuosikokouspäivä 4.4. Kulttuuritalo Laikussa (Keskustori 4, Tampere) Ohjelma: klo 11.30 Kokousedustajien lounas Laikun kahvilassa, jonka jälkeen Laikun esittelykierros klo 13.00 Jarkko Puron orkesterin Georg Ots 100 -konsertti musiikkisalissa Liput 10 €: svyl@svyl.fi, lue lisää s. 2. klo 14.30 Vuosikokous musiikkisalissa Kokouskutsu ja -materiaalit lähetetään lähempänä SVYL:n jäsenyhdistysten puheenjohtajille sähköpostitse. viro.nyt 2-2020 ilmestyy 8.5. Vuoden 2020 toinen viro.nyt ilmestyy toukokuussa kattaen loppukevään ja kesän. Lehden materiaalipäivä on 8.4. Siihen mennessä kaiken lehteen tulevan aineiston sekä päivitettyjen jäsentietojen tulee olla toimistolla svyl@svyl.fi. OLUTSILTA – ÕLLESILD Helsingin kuukausitapaamiset – Huom! Uusi paikka! Helsingin kevään kuukausitapaamiset klo 18 Panimoravintola Bruuverissa (Kampin keskus, Fredrikinkatu 63 AB) 12.2. Tohtori Heikki Rausmaa kertoo Viron vapaussodan käänteistä – Taistelu Valgasta. 11.3. Sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksen jälkeen Taina Salminen pitää Slangivisailun. 8.4. Matias Puranen, aiheena oluen virhemaut 13.5. Kirjailija, toimittaja Aniko Lehtinen kertoo väitöskirjatutkimuksensa pohjalta keskioluen historiasta. 14.3. Kevätretki. Perinteinen retki Klamilaan. Lisätietoa seuran nettisivuilta helmikuussa. Olutsillan Klamilan osasto Helmikuu – seura täyttää 25 v. Maaliskuu – ulkoiluja kulttuuripäivä yhdessä pääseuralaisten kanssa Huhtikuu – Uuno Klamin patsaan baskerin passaus Toukokuu – vuoren valloitus Tapahtumista ilmoitetaan paikallisissa lehdissä ja Facebookissa. Olutsillan Kotkan osasto 5.3. klo 18 Tasting Sam’s Pubissa 2.4. klo 18 Tired Uncle Brewing Co. -panimoesittely, paikka varmistuu myöhemmin 7.5. klo 18 Simaja munkkiretki Katariinan Meripuistossa 6.6. Pussikaljaretki saareen. Retkikohde ja aikataulu varmistuvat myöhemmin. 4.7. Retki Craft Beer Helsinki -pienpanimofestarille 6.8. klo 18 Olutpiknik Katariinan Meripuistossa Ajantasaiset tiedot tapahtumista Olutsillan Kotkan osaston Facebookissa. Matkat 22.–23.2. Olutsillan 25-vuotisjuhlamatka Tallinnaan Matka on täynnä. Teatterikäynnit Olutsillan jäsenten kevään teatterikäynti Ryhmäteatteriin 19.3. klo 19 Esitys on nimeltään Usko, toivo, huijaus – eli kuinka köyhää käytetään. Peruslippu 34 €, eläkeläinen 29 €, opiskelija/työtön 18 €. Varaukset 13.2. mennessä: sirpa.kilpio@ hotmail.com. KOM-teatterin Valehtelijan peruukki 12.5. klo 19 Peruslippu 32 €, eläkeläinen 28 €, opiskelija/työtön 18 €. Varaukset 13.2. mennessä: sirpa.kilpio@hotmail.com. VP-lounaat Vapaapäivälounaat pidetään joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 13. Alkuvuoden paikat: 26.2. Classic & Vegan, 25.3. The Tower Tripla, 29.4. Fat Lizard (Espoo) ja 27.5. Ravintola Töölönranta. Tervetuloa! Saunaklubi Olutsilta Saunaklubin tilaisuuksista saa lisätietoa olutsilta.fi –> Tapahtumat, Facebookista sivulta Olutsilta Saunaklubi tai ilmoittaudu postituslistalle juha.karsikas@icloud.com. Olutsillan Hyvämaineisten Naisten Ompeluseura Kokoontuminen joka kuukauden 3. maanantai klo 18 ravintola Kurvittaressa Helsingissä. Tervetuloa – myös miehet – mukaan, käsityön kanssa tai ilman! Keilailu (Helsinginkatu 25, Fun Bowling) Klo 12: 29.2. (HUOM! Poikkeusaika klo 13–14), 5.3., 28.3., 2.4. ja 7.5. Klo 17: 24.4. ja 29.5. Ilmoittautumiset sähköpostiin hyvissä ajoin ennen tapahtumaa: echydenius@gmail.com. Õllekomando Tallinna Õllekomando tutustuu Tallinnan kulttuuriin ja kapakoihin. Komandon iskuista
1 /2020 viro.nyt ? 15 ilmoitetaan www.olutsilta.fi ja www.facebook.com/groups/ollekomando. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan! Lisää tietoa Olutsillan toiminnasta ja tulevista tapahtumista: www.olutsilta.fi POHJOIS-KARJALAN SUOMI-VIRO-SEURA Kirjapiirin kokoontumiset pääkirjaston Opinpesässä klo 17 6.2. Jaan Krossin Professori Martensin lähtö 5.3. Leelo Tungalin Toveri lapsi 2.4. ja 7.5. kirja vielä päättämättä. Viron itsenäisyyspäivän juhla 21.2. klo 18 Piparkakkutalolla Vietämme juhlaa yhteislaulun merkeissä kitaran säestyksellä. Tarjolla juhlaboolia ja pientä suolaista. Vuosikokous Piparkakkutalolla 21.3. klo 13 Muu ohjelma vielä tilauksessa. Kevätretki Ilomantsiin 4.4. Puustinvaaran tilaisuudessa tapaamme kirjailija Valdur Mikitan. Toukokuun jäsenilta 29.5. klo 18 Jokiasemalla Ohjelmassa mm. Viro-visa. Kesäkuun lopulla matka Viroon, josta lisää jäsentiedotteessa. Tervetuloa mukaan hyvään seuraan! PORIN SEUDUN SUOMI-VIRO-SEURA Näyttely Be Fragile! Be Brave! – Hauraus on urheutta 20.9.2019– 23.2.2019 Porin taidemuseossa (Halli, Siipi, MEDIApiste) Taiteilijat: Melanie Bonajo, Liisa Hirsch, Anu Põder, Alina Szapocznikow, Iza Tarasewicz, kuraattori: Rebeka Põldsam, näyttelyarkkitehtuuri: Maarja Kask ja Neeme Külm. Kumun taidemuso ja Viron Suomen suurlähetystö ovat mukana näyttelyn järjestelyissä. SALON SEUDUN SUOMI-VIRO-SEURA Viron itsenäisyysjuhla Turussa 22.2. Varsinais-Suomen Viro-keskus yhteistyökumppaneineen järjestää Viron itsenäisyysjuhlan Turun yliopiston Publicumrakennuksessa 22.2. klo 14. Juhlapuhujina ovat suurlähettiläs Harri Tiido ja yliopiston rehtori Jukka Kola. Musiikkiohjelmaa Georg Ots -juhlavuoden tunnelmissa. Kahvitarjoilu. Lähtö Salon torilta klo 13. Matkan hinta 10 €. Ilmoittautumiset 12.2. mennessä Virvelle: virve.noges@pp1.inet. fi tai p. 040 754 7104 ja maksu 12.2. mennessä yhdistyksen tilille FI61 5334 0020 0045 33, viite 1436. Yhdistyksen vuosikokous 29.3. klo 15 Moision koulun auditoriossa (Uskelankatu 13) Tilaisuuden aluksi toimittaja Pekka Lehtonen kertoo, millaista oli olla suomalaisena Tallinnassa 1960-luvulla sekä maan nykytilanteesta (vironvenäläiset, hallitusyhteistyö, sen toimivuus tai toimimattomuus). Esityksen jälkeen kahvitarjoilu, jonka jälkeen varsinainen vuosikokous. SUOMEN-POIKIEN PERINNEYHDISTYS Kirkkopyhä Tallinnassa helmikuussa Tarkka ajankohta selviää myöhemmin. Viron itsenäisyyspäivä 24.2. Lue päivän ohjelma ja aikataulu sivulta 14! Suomen-poikien perinneyhdistyksen vuosikokous ja esitelmätilaisuus 14.3. klo 13 (Töölöntorinkatu 2, Helsinki) Tapahtumista saa lisätietoa sihteeriltä Antti Moisio (antti_.moisio@pp.inet.fi tai p. 040 531 2606) sekä jäsenkirjeestä ja SVYL:n tiedotteista. TAMPERE-TARTTO-SEURA Viro 102 -juhla Kulttuuritalo Laikun musiikkisalisssa 15.2. klo 14 Kunniakäynti Kalevankankaan hautausmaalla Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten sotilaiden muistokivellä 24.2. klo 14 Tampere-Tartto-seura ry:n kevätkokous Kulttuuritalo Laikun musiikkisalisssa (Keskustori 4) 18.2. klo 18 Juhlavuotemme 2019 toiminnan ja tilien esittelyn lisäksi esitämme oman koosteemme multimedian muodossa vuosien 2014–2019 toiminnastamme. Olette lämpimästi tervetulleita muistelemaan menneitä vuosiamme yhdessä! www.tts.svyl.fi ttsry1989@gmail.com Toimistomme avoinna ti–pe klo 10–15, p. 044 241 9636, Kulttuurtalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere VAASA-PÄRNU-SEURA Terävä katse, terävä kynä – Lennart Meri 90 -näyttely Vaasan kaupunginkirjastossa 1.–28.2. Viro-instituutin Lennart Meren 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tekemä näyttely on helmikuussa esillä Vaasan kaupunginkirjastossa. Lue lisää s. 12! Viron itsenäisyyspäivän juhla 20.2. klo 17.30 Vaasa-opistolla Järjestämme Viron itsenäisyyspäivän juhlan yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Vaasa-opiston kanssa. Ohjelmassa mm. Maano Männi viuluineen, Vaasan kaupungin edustajan tervehdys, mieskuoro Pohjan Miehet, Vaasan eläkeläisten senioritanssiryhmä sekä vieraita Pärnusta. Kahvitarjoilu. Vaasa-Pärnu Seura ry:n kevätkokous 23.3. klo 18 Arbetets Vännerissä (Ajurinkatu 14, 2. krs.) Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen Kaj Höglund esitelmöi mm. aiheesta Avaruusruokaa Virosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Tere tulemast! Juhlakonsertti Sinun hetkesi V 26.3. klo 19 jäsenetuhintaan Vaasa-Pärnu Seuran jäsen, lähde viihtymään Maano Männin viidenteen toivekonserttiin. Vaasan kaupungintalolle 26.3. klo 19! Nyt jäsenetuhintaan 15 €/hlö. Ilmoittaudu viim. 20.3. pj. Erja Saariolle: 0440 352 118 tai erjaksaario@gmail.com. Vappukonsertin teemana unohtumaton Georg Ots 30.4. klo 19 Vappuna Vaasan kaupunginorkesteri juhlistaa Georg Otsin 100. juhlavuotta! Virolainen näyttelijä Marko Matvere tulkitsee klassikkolaulajan roolin konsertissa, jossa kuullaan Otsin rakastettuja kappaleita. Vappukonsertin kapellimestarina toimii Mikk Murdvee. Jäsenetuhintaan 15 €/hlö. Konsertin jälkeen meillä on mahdollisuus osallistua VIP-tilaisuuteen. Ilmoittaudu viim. 23.4. pj. Erja Saariolle: 0440 352 118 tai erjaksaario@gmail.com. Teeme Ära! -siivoustalkoot 6.5. klo 17 Toteutamme Teeme Ära – Hoidamme homman -talkoot Vaasassa jo toisen kerran. Paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta siivoamme todennäköisesti Vaasan kaunista rantamaisemaa yhdessä Vaasan ympäristöseuran jäsenten kanssa. Keräysvarusteet ja välipala tarjotaan talkoolaisille. Tervetuloa pitämään huolta kotikaupunkimme ympäristöstä! Tere tulemast! Lisätietoja Erja Saariolta: 0440 352 118.
16 ? viro.nyt 1 /2020 Syysmatka Pärnuun 30.8.–4.9. yhteistyössä Digikamerakerhon kanssa Ohjelmassa on mm. Digikamerakerhon valokuvanäyttelyn avajaiset Pärnun pääkirjastossa 1.9. sekä yhtenä päivänä luontoretki läheiseen Soomaan kansallispuistoon. Matka sisältää meno-paluu -linja-autokuljetukset Vaasasta Pärnuun ja Pärnusta kansallispuistoon sekä majoituksen Pärnussa. Tarkempia tietoja ja ennakkoilmoittautuminen matkavastaava Raimo Vahteralle: remil45vahtera@outlook.com tai p. 050 410 0646. Vaasa-Pärnu Seura ry:n jäsen: Ilmoita osoitteenmuutoksesta jäsenvastaava Antti Kaukoselle: antti.kaukonen@valokyltti.fi tai p. 044 202 0019. Seuratkaa Vaasa-Pärnu Seuran Facebooksivuja, joilla kerrotaan mahdollisista muista tapahtumista vuoden aikana. Tervetuloa mukaan toimintaan! VARSINAIS-SUOMEN VIRO-KESKUS 22.2. klo 14 Viron itsenäisyysjuhla Turun yliopistolla Publicumin salissa (Assistentinkatu 7) Juhlapuhujina suurlähettiläs Harri Tiido ja Turun yliopiston rehtori Jukka Kola. Musiikkiohjelmasta vastaavat Juhani ja Merja Forsman, Georg Otsin juhlavuoden tunnelmissa. Ilmoittautumiset viim. 12.2. toimistolle: virokeskus@gmail.com / p. 040 147 5221. 26.2. klo 19 Tallinna-luento Viro-keskuksessa Ennakkoilmoittautumiset Viro-keskukseen tai TSL Turun toimistolle. Luentomaksu 5 €, sis. kahvitarjoilun. Muut sarjan luennot: 11.3. Tartto, 25.3. Narva ja 8.4. Pärnu. Viro-oppainamme luennoilla toimivat opettajat Mari Jurtom ja Karmen Tomson. 29.2. klo 10–15 Viro-keskuksessa latvian kielen alkeiden tehopäivä yhdessä Rozentals-seuran kanssa Tule mukaan kurssille, hinta yhdistyksen jäsenille on vain 10 €. Ilmoittautumiset toimistolle: virokeskus@gmail.com. Kevätkauden viron kurssit ovat alkaneet, vielä ehdit mukaan alkeiskurssille tai jatkokurssille! Kysy lisää toimistolta. 2.3. alkaa vielä Viro matkailijoille -kurssi (opettajana Mari Jurtom), ilmoittaudu heti ja varmista paikkasi. Eestlaste klubi huvitegevusrühmad on alustanud kevadhooaega, tere tulemast osalema! Iganädalaselt kogunevad laululapsed Marje Õunapuu juhendamisel. Nopsajalad-rahvatantsurühma juhendab Liis Mitt ja meeste korvpallitreeningute juhendajaks on Rasmus Kiisa. Küsimuste tekkimisel võtke jugelt ühendust Eesti keskusega! Kokouskutsu: Varsinais-Suomen Virokeskus ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3. klo 18 Manillan köysisalissa (Itäinen rantakatu 64, Turku) Tervetuloa! Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2019 tilinpäätös ja toimintakertomus. Kokouksen jälkeen Viro-teemainen esitelmä. Kahvitarjoilu. Viro-keskuksen matka keväiseen Viroon 8.–10.5. Pääkohteemme on Prima Vista -kirjallisuusfestivaali Tartossa, mutta sekä menoettä paluumatkalla on runsaasti ohjelmaa. Käymme Laulasmaalla Arvo Pärt -keskuksessa, tutkimme Peipsi-järven rantakyliä, tutustumme Pühtitsan nunnaluostariin jne. Matkanjohtajina Kari J. Kettula ja Kirsi Äyräs. Sitovat ilmoittautumiset matkalle sähköpostitse 1.3. mennessä: Abelita Travel and Events, Jerena Valtanen-Laine, jerena@abelita.fi, 045 258 2330. (Matkasuunnitelmia voit lisäksi seurata Facebook-tapahtumassa nimeltään Keväinen Viro!) Matkan hinta on 375 €, sis.: Linjaauton koko matkan ajan ryhmän mukana, laivamatkat, majoituksen 2 yötä aamiaisineen (2hh), matkaohjelmassa merkityt kohteet, vierailukäynnit ja kierrokset sekä ohjelmaan merkityt yhteiset ruokailut, matkanjohtajat mukana koko matkan ajan. Viro-keskuksen toimisto palvelee ma–pe klo 10–16. Tervetuloa kyselemään Virosta ja tutkimaan esitevalikoimaamme. Löydät meidät tuttuun tapaan Brinkkalan talon sisäpihan puolelta. Nõustame teid eesti keeles e–r kell 10–16, tere tulemast! Turu Eesti keskus / Viro-keskus, Vanha Suurtori 3, 20500 Turku, tel. 040 147 5221, virokeskus@gmail.com, www.viro-keskus.fi Ajankohtaista tietoa aina Facebookissa: www.facebook.com/virokeskus.turku, www. facebook.com/eestlasteleturus VIRO-INSTITUUTIN YSTÄVÄT Tule mukaan Viro-instituutin ystävät ry:n toimintaan! Mukavien uusien tuttavuuksien ohella saat tietoa tapahtumista, kutsuja kulttuuritapahtumiin, voit osallistua jäsenmatkoille ja saat SVYL:n viro.nyt-lehden neljästi vuodessa kotiin kannettuna. Liity jäseneksi: www.viro-instituutti.fi/instituutista/ystavat-ry/ liity-viro-instituutin-ystavaksi/ Viro-instituutin ystävien kevätmatka Tarttoon, Valgaan ja Viljandiin 15.–17.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 6.4. mennessä: viroinstituutinystavat.ry@gmail.com ViY:n jäsenille on lähetetty sähköpostitse alennuskoodi Espoon kaupunginteatterin Viro-viikon näytöksiin. Yhdistyksen vuosikokous pidetään 16.3. ja siitä tiedotetaan jäsenille erikseen. Lue Viro-instituutin tapahtumista sivulta 12! VIROLAISEN KULTTUURIN YSTÄVÄT VIRKKU Virkun lukupiiri: Wikmanin pojat 7.2. klo 17 Eesti Majassa (Sörnäisten rantatie 22 C, Helsinki) Virkut ottavat Viro-yhdistysten haasteen vastaan ja hoitavat itsensä vuodeksi 2020 lukukuntoon Krossilla! Tällä lukukampanjalla juhlitaan Jaan Krossin 100. juhlavuotta. Virkkujen lukupiirin kirja on Jaan Krossin Wikmanin pojat, jonka maailmaan johdattelee Tuglas-seuran viron kielen opettaja, FM Maiu Juurik. Tilaisuus on kaikille avoin, varaathan hiukan kahvirahaa mukaasi. Virkku-klubi: Georg Ots 10.3. klo 17 Eesti Majassa Maaliskuun Virkku-klubin teema on Georg Ots, jonka 100. juhlavuosi on myös tänä vuonna. Tilaisuudessa toimittaja, kirjailija Kulle Raig kertoo Georg Otsin värikkäästä elämästä ja urasta. Tilaisuus on kaikille avoin, varaathan hiukan kahvirahaa mukaasi. Virkun kevätkokous 24.4. klo 17 Eesti Majassa Käsitellään sääntömääräiset asiat, jäsenet saavat kokouskutsun ja -materiaalit lähempänä. Tallinnan sosiaalikeskuksen kuoron pienoiskonsertti 24.4. klo 18 Eesti Majassa Heti Virkun kevätkokouksen jälkeen ilta jatkuu musiikin merkeissä, sillä saamme Eesti Majaan vieraaksi Tallinnan sosiaalikeskuksen kuoron! Pienoiskonsertti on kaikille avoin ja ilmainen, lämpimästi tervetuloa! Seuraa toimintaamme Facebookissa: www.facebook.com/VirkkuRy n
1 /2020 viro.nyt ? 17 Olutsilta – aktiivinen 25-vuotias Esa Chydenius S uomen Viro-yhdistysten liiton jäsenyhdistys Olutsilta – Õllesild täyttää helmikuussa 25 vuotta. viro. nyt haastatteli Timo Teponojaa, joka toimi yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2007–2012 ja on yksi yhdistyksen 24.2. julkaistavan historiikin kirjoittajista. Timo, mistä kaikki alkoi? Olutsilta – Õllesild ry perustettiin Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.1995 Suomalaisella klubilla, jossa paikalla oli 19 henkilöä. Tapio Mäkeläisestä tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Perustajajäsenet olivat Viron ja oluen ystäviä. Jäsenmäärä kohosi parissa vuodessa kahteen sataan ja ylitti 300 vuonna 1999. Mitä Olutsilta sinulle itsellesi merkitsee? Martin markkinoilla Wanhassa Satamassa näin Olutsillan esittelyn, ja se tuntui heti hyvältä idealta ja yhdistelmältä. Olin opiskellut viroa ja tehnyt omatoimimatkoja Viroon. Yhdistyksen toimintaan pääsi helposti mukaan eri tapahtumien kautta. Uusia tuttavuuksia ja ystäviä on tullut Suomesta ja Virosta sekä yksi myös Englannista. Mitä mieleenpainuvia muistoja on kertynyt matkan varrelta? Martin markkinoille saatiin kerran virolaisia oluita maistiaisiksi. Tiskille kertyi pitkä jono. Muistan, että ranne jopa hieman kipeytyi olutpulloja avatessa nopeaan tahtiin. Osa jonotti useampaankin kertaan laatuoluita. Sittemmin olutmaistajaiset markkinatilassa kiellettiin. Kulttuuripuolelta voisi todeta dokumenttielokuvan, joka esitteli monelle suomalaiselle tuttua Vallibaaria. Paikalla Villa Kivessä olivat yleisön lisäksi sekä baarin omistaja että dokumentin ohjaaja. Kuukausitapahtumissa on ollut paljon todella hyviä, seuran toiminta-ajatukseen enemmän tai vähemmän liittyviä esitelmiä. Niistä voisi mainita esimerkiksi erään vanhempien ihmisten hoitoon erikoistuneen lääkärin toteamuksen, että ihan raittiit eivät ole aina kaikkein pitkäikäisimpiä. Toimittaja Maarit Niiniluoto puolestaan esitteli juomakulttuuria musiikissa ja laulujen sanoituksissa mieleenpainuvasti. Pikkujoulut ovat olleet hyvin suosittuja, ja niissä on ollut laadukasta ohjelmaa. Erikoisuutena mainittakoon Matti Hämäläisen tekemä jouluglögi, joka sisältää tummaa olutta, Becherovkaa ja sokeria. Nam! Matkoja Olutsilta on järjestänyt yleensä kolme kertaa vuodessa. Matkoilla Viro on käynyt läpikotaisin tutuksi. Kesämatkoista mieleen on parhaiten jäänyt Saarenmaan ja Hiidenmaan matkat sekä Setomaan kuningaskunnan päivät. Kevään matkoista erityisen mieleenpainuva oli vierailu Lahemaalla Mikan ja Kairin kotona, jossa saimme maistaa hyvää kotiolutta saunomisen ohella. Olutsillan matkoja on tehty myös muihin maihin, mutta niillä en ole ollut mukana. Jälkikäteen hieman harmittaa, että en aikoinaan ehtinyt mukaan Saksan matkalle, jonka ohjelmaan kuului mm. paikallisten koululaisten esittämänä Aleksis Kiven teokseen perustuva näytelmä Olviretki Schleusingenissa. Saunaklubin mukana olen käynyt monissa yleisissä saunoissa Suomessa, Virossa ja Latviassa. Erityisesti mieleen jäi saunominen Kadrina saunaklubin kanssa Suomen Viron suurlähetystössä, jonne pääsin arvonnan ohi tulkin ominaisuudessa. Mitä käännekohtia näet yhdistyksen historiassa? Olutsillan toiminnan laajentuminen Klamilaan ja Kotkaan Erkki Kuparin johdolla on lisännyt aktiviteettia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhdistys liittyi Suomen Viro-yhdistysten liiton täysjäseneksi toissa vuonna. Tämän myötä saimme viro.nyt-lehdestä uuden tiedotuskanavan. Muu tiedotus on muuttunut pääosin digitaaliseksi. Ei tarvitse enää postitella jäsenja kokouskirjeitä erikseen yli 300 jäsenelle. Olutsillan alajaostoina on perustettu myös Saunaklubi, Hyvämaineisten naisten ompelukerho sekä Keilajaosto. Olutsillassa on lähes viikoittain eri tapahtumia, joihin voi osallistua. Olutliiton ex-puheenjohtaja Heikki Kähkönen onkin sanonut yhdistyksen olevan Suomen aktiivisimpia olutseuroja. Onko sitten pakko juoda olutta, jos liittyy seuran jäseneksi? Ei tietenkään. Osa juo siideriä, viiniä tai alkoholittomia juomia. Pakko ei ole juoda lainkaan, voi myös vain nauttia ohjelmista ja mukavasta yhdessäolosta! Lopuksi yhdistyksen slogan: Olut maistuu kielellä kuin kielellä! n Lisätietoa: www.olutsilta.fi Olutsillalla on ollut vuosikausia oma po?yta? Helsingin Martin markkinoilla SVYL:n osaston vieressa?. Kuvassa taloudenhoitaja Taina Salminen (vas.) ja pj. Pa?ivi So?derstro?m. Kuva: Hannu Virtanen.
18 ? viro.nyt 1 /2020 Viron kulttuurivuosi 2020 – keskiössä digitaalinen kulttuuri Viron kulttuuriministeriön teemavuodet ovat jo kahdenkymmenen vuoden ajan nostaneet keskiöön ajankohtaisen kulttuuriteeman. Vuoden 2020 teema on digitaalinen kulttuuri. Virpi Tahvanainen D igitaalista kulttuuria voi tarkastella niin käytettävän median tai laitteen kautta kuin myös taiteen tekemisen muotoina. Uudenlaiset taideteokset yhdistävät erilaisia digitaalisia taidemuotoja ja tarjoavat immersiivisiä, sisälleen kietovia taideja kulttuurielämyksiä. Tietokoneen, tabletin tai puhelimen kautta voi nauttia laajasta valikoimasta kulttuuria – jopa maksutta. Verkon kautta käytettävissä sosiaalisen median palveluissa on luontevaa kerääntyä yhteisen harrastuksen tai mielenkiinnon ympärille, ympäri maailman. Kieliä voi opiskella useissa maksuttomissa sekä maksullisissa palveluissa ja jopa mobiilissa eli puhelimen sovelluksissa. Kokosimme teemavuoden kunniaksi suosituksia niin uutta mediaa hyödyntävistä kulttuurielämyksistä kuin verkossa ja sovelluksina käytettävistä palveluista. Toivotamme kulttuuririkkaita kohtaamisia vuodelle 2020 – niin digitaalisesti kuin kasvokkain! Multimedianäyttely MONET2KLIMT Tallinnassa Helios Hallin uutta mediaa hyödyntävä taidenäyttely yhdistää kuvataiteen nerojen Vincent van Goghin, Claude Monet’n ja Gustav Klimtin teosten visualisoinnin kauneimpaan klassiseen musiikkiin. Näyttelyssä taideteokset heräävät kirjaimellisesti eloon – animoidut teokset ovat jatkuvassa liikkeessä. Visualisointi mahdollistaa taiteilijoiden maalaustekniikan yksityiskohtaisen tarkastelun ja näyttelyssä nähdään teoksia, jotka ovat vain yksityiskokoelmissa. Näyttely on avoinna syyskuuhun 2020 saakka. Helios Hall Tallinna Sauna 1 (sisäänpääsy kadun keskivaiheilta), Tallinna P. +372 5 901 9541 www.monet2klimt.ee Viron taidemuseon digitaalinen kokoelma Viron taidemuseon digitaalinen kokoelma avaa taiteen maailman selattavaksi omalta kotisohvalta. Kokoelmaan on digitoitu taidetta ympäri maailman, palvelusta löytyy satojen taiteilijoiden teoksia. Palveluun kirjaudutaan omalla profiililla, jolla voi tallentaa suosikkiteokset kansioon ja palata näin lempiteoksiin vaivattomasti. Kokoelma kasvaa jatkuvasti, kun yhä useampi taideteos digitoidaan verkkoon. https://digikogu.ekm.ee Kulttuuriohjelmia netissä Viron yleisradion (ERR) verkkopalvelu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet musiikin kuuntelemiseen. Klassikaraadio on Viron suurin konserttisali, joka Karin Luts: Kunstnik. Kuva: Viron taidemuseo.
1 /2020 viro.nyt ? 19 tuo konsertit jokaisen omaan olohuoneeseen tai mobiililaitteeseen. Voit kuunnella monenlaista musiikkia barokista jazziin ja maailmanmusiikista nykymusiikkiin sekä uutisia ja kulttuuriohjelmia. Radion ohjelmia voi myös ladata kuunneltavaksi omassa rauhassa, silloin kun haluat. Klassikaraadio on verkossa osoitteessa klassikaraadio.err.ee. Myös Viron yleisradion videotallenteet verkossa antavat mahdollisuuden osallistua Viron kulttuuritapahtumiin, vaikket pääsisi paikan päälle. Esimerkiksi laulua ja tanssia painottavan juhlavuoden 2019 Laulujuhlille voi palata videotallenteilla osoitteessa kultuur.err.ee. Maailman kattavin levyhylly kirjastokortilla Kirjastokortti on avain monenlaiseen maksuttomaan elämykseen, perinteisen kirjan lainaamisen lisäksi kortti mahdollistaa myös usean digitaalisen palvelun käyttämisen ilman käyttömaksuja. Naxos Music Library on taidemusiikkiin erikoistunut, mutta myös kansanmusiikkia ja jazzia tarjoava verkkokuuntelupalvelu. Monet kirjastot tarjoavat asiakkailleen maksutta myös erikoistuneempia suoratoistopalveluita kuten Naxos Jazz, Naxos World ja Naxos Video Library. Palvelusta löydät paljon virolaista musiikkia ja virolaisia esiintyjiä, esimerkiksi aivan äskettäin julkaistun levytyksen Tõnu Kõrvitsin Hymnejä revontulille Viron sinfoniaorkesterin esittämänä. Löydä oman kirjastosi verkkopalvelu verkossa osoitteessa: www.musiikkikirjastot.fi kuuntele-musiikkia/naxos-music-library E-kirjat, äänikirjat ja lehdet kirjastokortilla E-kirjasto on viihdeja kulttuurikeskus, joka toimii digitaalisesti laitteissasi. Osa aineistosta on vapaasti käytettävissä, osaan tarvitset kirjastokortin. E-kirjastosta löydät lehtiä, e-kirjoja, äänikirjoja ja elokuvia. Palvelussa voit lukea esimerkiksi kymmeniä kotimaisia ja ulkomaisia sanomaja aikakauslehtiä sekä lukea e-kirjoja omalta laitteeltasi tai kuunnella äänikirjoja. Palvelussa opastetaan erillisten lukemiseen tai kuuntelemiseen tarvittavien sovellusten lataamisessa ja näihin kirjautumisessa. E-kirjastosta löytyy Viron kulttuuria ja viihdettä sekä faktaja historiapitoista aineistoa. Aloita lukeminen heti omalla laitteellasi osoitteessa http://ekirjasto.kirjastot.fi. Elonet – elokuvateatteri kotonasi Elonet on elokuvatietokanta, josta voit katsoa satamäärin elokuvia. Pitkien elokuvien lisäksi Elonet sisältää tuhansia mainos-, dokumenttija lyhytelokuvia sekä muita filmejä yli sadan vuoden ajalta. Myös kaikki sota-ajan uutiskatsaukset ja Finlandia-katsaukset ovat vapaasti katseltavissa. Selaile vaikkapa Suomen ja Viron historiaa vanhojen filmien kautta tai katso suomalais-virolainen yhteistuotanto, Theodor Lutsin ohjaama draama Päikese lapsed (Auringon lapset, 1932). Elonet-palvelu löytyy osoitteesta elonet. finna.fi. Viron kielen opiskeleminen verkossa Digioppiminen on joustava keino uuden oppimiseen: materiaali kulkee mukana koneella, tabletilla tai puhelimessa ja opiskella voi omien aikataulujen mukaan. Viron kieltä voi opiskella useissa verkkopalveluissa ja mobiilisti puhelimen sovelluksissa. Kielikursseja verkossa: Ylen sivuilta löytyy kursseja useille kielille, viron kielen alkeiskurssi löytyy verkosta osoitteesta https://yle.fi/aihe/ artikkeli/2015/12/15/viron-alkeiskurssi. Tuglas-seuran kielikursseja voi suorittaa myös verkossa, löydä itselle sopiva kurssi verkosta osoitteesta www.tuglas.fi/ kielikurssit#verkkokurssit. WordDive-palvelussa alkeiden opetteleminen on maksutonta. Löydät palvelun osoitteesta www.worddive.com/fi/opi-viroa. Kielen oppimiseen tarkoitettuja sovelluksia puhelimelle löytyy monia. Kotimainen WordDive on opetuskielen vuoksi helpoin, se puhuu suomea. Muut kielet ovat englanti, espanja, ranska, italia, saksa, venäjä, ruotsi ja viro. WordDive on aluksi maksuton, mutta sisällön monipuolistuessa maksaa noin kymmenen euroaa kuukaudessa. Lataa sovellus älypuhelimeen hakemalla se puhelimesi sovelluskaupasta. n Kirjoittaja on kulttuuriammattilainen, joka lataa puhelimeen vähintään yhden uuden sovelluksen per päivä. Konrad Ma?gi. Maastik punase pilvega. Kuva: Viron taidemuseo.
SVYL-VERKKOPUODIN UUTUUKSIA Jaan Kross: Maailman löytäminen Tallinna-kustannus ????, ?? s. Suom. Jouko Vanhanen Virolaisen kirjailijan ja runoilijan Jaan Krossin syntymän ???-vuotisjuhlallisuuksia vietetään helmikuussa. Juhlavuoden kunniaksi Virossa ja Suomessa julkaistaan runoteos Maailma avastamine / Maailman löytäminen. Runot ovat vuosilta ???? ja ????. Ne on suomentanut Krossin kääntäjänä tunnettu Jouko Vanhanen. Kirja ilmestyy ??.?. Hinta: ?? € + postikulut. Jaan Kross: Taivaankivi Tuglas-seura ????, ??? s. Suom. Jouko Vanhanen Taivaankivi on Jaan Krossin pienoisromaani hänen loistavimmalta kaudeltaan, jolloin syntyivät muun muassa Keisarin hullu ja Uppiniskaisuuden kronikka. Päähenkilöinä ovat Viron ????-luvun varhaiset kansalliset merkkihenkilöt, kansanvalistaja Otto Wilhelm Masing ja nuori runoilija Kristian Jaak Peterson sekä Masingin italialaissyntyinen vaimo Cara. Kummankin miehen monologeissa nousevat esiin heräävän virolaisuuden, sen kielen ja Venäjän imperiumin balttilaisen provinssiyhteiskunnan kipeät kysymykset. Lisänä väreilee Caran ja nuoren Kristjan Jaakin välinen traaginen rakastuminen, joka jää tähdenlennoksi kuten Kristjan Jaakin elämäkin. Tuglas-seura julkaisee Taivaankiven Jaan Krossin satavuotisjuhlan kunniaksi. Taivaankiven myötä Jaan Krossin koko proosatuotanto on nyt suomennettu. Kirja ilmestyy ??.?. Hinta: ??,?? € + postikulut. Antto Terras: Viro (Sensuroimaton) Into Kustannus ????, ??? s. Viro (Sensuroimaton) on jokin matkapäiväkirjan ja erehtymättömällä etsivävainulla varustetun tutkijan kokemusraportin välimuoto – rehellinen, oivaltava ja uutta tietoa pursuava. Suomalaismatkailijat olivat yllättäen kadonneet Virosta kuin timantit Tillanderilta, joten kadonneiden jäljille oli laitettava paras mahdollinen tutkija: Suomen ansioitunein myymäläetsivä Antto Terras. Ja etsivä teki työtä pyydettyä: hän kolusi Viroa kuukausien ajan ja koetti kasata nähdyn ja koetun pohjalta turisteja miellyttävän mainospaketin. Lopputulos ei ole ehkä aivan odotetun kaltainen. Tähän teokseen on kirjattu armotta kaikki oudoimmatkin paikat ja yllätyksellisimmät ihmiset, joihin Terras matkallansa törmäsi. Matkatai propagandakirjaa tästä ei tullut, mutta tuore ja kippuraan naurattava katsaus uljaan ja hulvattoman Viron takahuoneisiin kylläkin! Hinta: ?? € + postikulut. Raili Pool: Eesti keele verbirektsioone Tartu Ülikooli Kirjastus ????, ??? s. Raili Pool: Eesti keele sihitise ja rektsiooni harjutusi Tartu Ülikooli Kirjastus ????, ??? s. Eesti keele verbirektsioone -kirja on hyödyllinen lisämateriaali kaikille viroa vieraana kielenä opiskeleville tai opettaville. Kirja sisältää ??? verbiä rektiokuvauksineen sekä yli tuhat esimerkkilausetta, jotka on käännetty suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Eesti keele sihitise ja rektsiooni harjutusi -kirja sisältää ??? harjoitusta viron kielen lauserakenteesta: rektiosta, kokonaisja osaobjektista, intransitiivija transitiiviverbien käytöstä, kongruenssista, sanajärjestyksestä, lauseenvastikkeista jne. Kirjan lopussa on tehtävien vastaukset. Hinta: ??,?? €/kpl + postikulut. Jaan Kross: Taivaankivi Tuglas-seura ????, ??? s. Suom. Jouko Vanhanen Taivaankivi pienoisromaani hänen loistavimmalta kaudeltaan, jolloin syntyivät muun muassa ja Uppiniskaisuuden kronikka Päähenkilöinä ovat Viron ????-luvun varhaiset kansalliset merkkihenkilöt, kansanvalistaja Masing ja nuori runoilija Kristian Jaak Peterson italialaissyntyinen vaimo Cara. Kummankin miehen monologeissa nousevat esiin heräävän virolaisuuden, sen kielen ja Venäjän 20 ? viro.nyt 2/2018
Antto Terras: Viro (Sensuroimaton) Into Kustannus ????, ??? s. Viro (Sensuroimaton) on jokin matkapäiväkirjan ja erehtymättömällä etsivävainulla varustetun tutkijan kokemusraportin välimuoto – rehellinen, oivaltava ja uutta tietoa pursuava. Suomalaismatkailijat olivat yllättäen kadonneet Virosta kuin timantit Tillanderilta, joten kadonneiden jäljille oli laitettava paras mahdollinen tutkija: Suomen ansioitunein myymäläetsivä Antto Terras. Ja etsivä teki työtä pyydettyä: hän kolusi Viroa kuukausien ajan ja koetti kasata nähdyn ja koetun pohjalta turisteja miellyttävän mainospaketin. Lopputulos ei ole ehkä aivan odotetun kaltainen. Tähän teokseen on kirjattu armotta kaikki oudoimmatkin paikat ja yllätyksellisimmät ihmiset, joihin Terras matkallansa törmäsi. Matkatai propagandakirjaa tästä ei tullut, mutta tuore ja kippuraan naurattava katsaus uljaan ja hulvattoman Viron takahuoneisiin kylläkin! Hinta: ?? € + postikulut. Raili Pool: Eesti keele verbirektsioone Tartu Ülikooli Kirjastus ????, ??? s. Raili Pool: Eesti keele sihitise ja rektsiooni harjutusi Tartu Ülikooli Kirjastus ????, ??? s. Eesti keele verbirektsioone -kirja on hyödyllinen lisämateriaali kaikille viroa vieraana kielenä opiskeleville tai opettaville. Kirja sisältää ??? verbiä rektiokuvauksineen sekä yli tuhat esimerkkilausetta, jotka on käännetty suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Eesti keele sihitise ja rektsiooni harjutusi -kirja sisältää ??? harjoitusta viron kielen lauserakenteesta: rektiosta, kokonaisja osaobjektista, intransitiivija transitiiviverbien käytöstä, kongruenssista, sanajärjestyksestä, lauseenvastikkeista jne. Kirjan lopussa on tehtävien vastaukset. Hinta: ??,?? €/kpl + postikulut. Lauri Räpp: Minu Tartu. Väljast väike, seest suur Petrone Print ????, ??? s. Minu Tartu on ühest küljest nostalgiline retk ajas ja ruumis (Lauri Räpp on sündinud-kasvanud mitmenda põlve tartlasena), samas annab raamat ülevaate linna legendidest (nii inimeste kui ka lugude ja asukohtade näol), aga räägib ka noore põlvkonna vajadusest vahel lahkuda armastatud linnast ja mujal ilmas rännata. Kirja on vironkielinen. Hinta: ?? € + postikulut. Mika Keränen: Salaperäinen kukkavoro Lector Kustannus ????, ??? s. Soppalinnassa touhuaa outo kukkavaras juuri, kun Suomen presidentti ja hänen tyttärensä ovat tulossa sauvakävelemään Emajoen rantaan. Nokkelat lapset järjestävät varkaalle pyydyksen, jonka tämä nielaisee koukkuineen päivineen. Mutta salaseura Divarin suurin seikkailu jatkuu, sillä kukaan ei käsitä, miksi Suomen presidentin tytär näyttäisi liittyvän varkauksiin. Minne presidentin tytär katosi sauvakävelyreitiltä? Suomalais-tarttolaisen kirjailijan Mika Keräsen lastendekkari on vauhdikasta ja lämminhenkistä luettavaa niin pienille kuin suurille. Sarjasta ovat aiemmin ilmestyneet suomeksi kirjat Oranssi polkupyörä ja Hopeinen aarrearkku. Hinta: ?? € + postikulut. Mika Keränen: Armando muuttaa Suomeen Lector Kustannus ????, ?? s. Armando muuttaa Suomeen on tarina tokaluokkalaisesta pojasta, joka on muuttanut Argentiinasta Mikonkallioon. Jalkapallo on pojalle kaikki kaikessa. Valitettavasti isot pojat eivät halua ottaa häntä mukaan välituntipeliin. Onneksi opettaja puuttuu asiaan, ja Armando pääsee näyttämään taitonsa. Hinta: ??,?? € + postikulut. Kristina Ruder: Marssivat mursut Lector Kustannus ????, ?? s. Suom. Jenni Kavén "Eräässä Tyynenmeren kolkassa, silmänkantamattomiin ulottuvassa kuvankauniissa Bandanmeressä Kaakkois-Aasiassa eleli mielenkiintoisia merieläimiä, joita kukaan ei aiemmin ollut tavannut niillä main – vai pitäisikö sanoa niillä merin? Yleensä tuossa merenalaisessa ihmemaassa saattoi nähdä uteliaina ympäriinsä uiskentelemassa suuria hevosmakrilleja, kuningasmakrilleja, jännittäviä napoleonkaloja, saalista etsiviä valkoevähaita, miekkakaloja sekä parvikaupalla tonnikaloja. Tällä kertaa kuitenkin pientä vallatonta merihevosta vastaan ui eläimenmuotoinen karvakasa, joka ei ollut ihan pieni." Marssivat mursut sopii mainiosti alakoululaiselle itse luettavaksi. Sitä on myös hyvä lukea ääneen pienemmille lapsille. Hinta: ??,?? € + postikulut. Heiki Vilep: Juksu Matematiikkamaassa Lector Kustannus ????, ?? s. Suom. Petteri Aarnos Matematiikkamaassa tulet tutustuneeksi yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskun olemukseen, erilaisiin yksiköihin sekä geometrisiin muotoihin ja kappaleisiin. Kirja on tarkoitettu erityisesti alakoululaisille, mutta soveltuu myös hieman vanhemmille kertaukseksi tai muuten vain mukavaan lukuhetkeen. Hinta: ??,?? € + postikulut. Janno Põldma ja Heiki Ernits: Lotte ja kadunud lohed Eesti Joonisfi lm ????, ?? min., dvd Laste poolt armastatud Lottelugude kolmandas fi lmis saab vahva koeratüdruk Lotte endale väikese õe Roosi. Leiutajatekülla tulevad teadlased, pesukaru Karl ja kala Viktor, kes osalevad suurel rahvalaulude kogumise võistlusel. Võistluse peaauhinna saab see, kel õnnestub salvestada maailma vanima loomaliigi, müütiliste tuldpurskavate lohede rahvalaulu. Lotte ja Roosi otsustavad teadlasi aidata. Neid ootavad ees põnevad ja ootamatud seiklused. Elokuva on vironkielinen. Tekstitykset viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Hinta: ??,?? € + postikulut. Mika Keränen: Salaperäinen kukkavoro Lector Kustannus ????, ??? s. Soppalinnassa touhuaa outo kukkavaras juuri, kun Suomen presidentti ja hänen tyttärensä ovat tulossa sauvakävelemään Emajoen rantaan. Nokkelat lapset järjestävät varkaalle pyydyksen, jonka tämä nielaisee koukkuineen päivineen. Mutta salaseura Divarin suurin seikkailu jatkuu, sillä kukaan ei käsitä, miksi Suomen presidentin muuttanut Argentiinasta Mikonkallioon. Janno Põldma ja Heiki Ernits: Lotte ja kadunud lohed Eesti Joonisfi lm ????, ?? min., dvd Laste poolt armastatud Lottelugude kolmandas fi lmis saab vahva koeratüdruk Lotte endale väikese õe Roosi. Leiutajatekülla tulevad teadlased, pesukaru Karl ja kala Viktor, kes osalevad suurel rahvalaulude kogumise võistlusel. Võistluse peaauhinna saab see, kel õnnestub salvestada maailma vanima loomaliigi, müütiliste tuldpurskavate lohede rahvalaulu. Lotte ja Roosi otsustavad teadlasi aidata. Neid ootavad ees põnevad ja ootamatud seiklused. ollut tavannut niillä main – vai pitäisikö merenalaisessa ihmemaassa saattoi nähdä uteliaina ympäriinsä uiskentelemassa suuria hevosmakrilleja, kuningasmakrilleja, verkkopuoti.svyl.fi 2/2018 viro.nyt ? 21
22 ? viro.nyt 1 /2020 Kaikkien aikojen laajin naistaiteilijoiden näyttely Virossa Kumun taidemuseossa on esillä yli sadan vuoden ajanjaksolta teoksia naisilta ja naisena olemisesta Virossa ja Suomessa. Kai Stahl T änä talvena on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Viron naisten taiteeseen monipuolisemmin kuin koskaan aiemmin. Suomen itsenäisyyspäivän aattona avattiin Kumun taidemuseossa Tallinnassa näyttely nimeltään Itsensä luominen. Emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa, johon huipentui viime vuoden marraskuussa sata vuotta täyttäneen Viron taidemuseon juhlavuosi. Ateneumin taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutetussa näyttelyssä on esillä teoksia 132 naiselta. Kolmasosa heistä on Suomen taidekentältä. Isompi osa, yhteensä 88 naista, edustaa Viroa. Teokset on asetettu hedelmälliseen vuorovaikutukseen naapurimaan taiteilijoiden teoksien kanssa. 1800-luvun puolivälistä 1950-luvun lopulle saakka ulottuvassa kokonaisuudessa piirtyy selkeästi esiin taiteilijoiden kansallinen heterogeenisyys. Etenkin varhaisempi taide on syntynyt suomenruotsalaisilta ja baltiansaksalaisilta naisilta, myöhempi lähinnä virolaisilta ja suomalaisilta. Pitkä ajanjakso tuo näkyviin naisia ja säätyjä koskevat yhteiskunnalliset muutokset. Laajin naistaiteilijoiden näyttelyistä Virossa, Eesti naiskunstnike tööde näitus: maal, graafika, skulptuur, rakenduskunst (Viron naistaiteilijoiden teoksien näyttely: maalaus, grafiikka, kuvanveisto, käyttötaide), järjestettiin edellisen kerran 70 vuotta sitten, vuonna 1939 Tallinnan Taidehallissa. Mukana oli töitä runsaalta neljältäkymmeneltä naiselta. Heistä kahden kolmasosan teoksia on esillä nytkin. Edellisen suurnäyttelyn lailla on nytkin esillä niin kuvakuin käyttötaidetta – jälkimmäistä tosin vain virolaistaiteilijoilta. Suurempia ja pienempiä nimiä Näyttelyssä on teoksia monilta tunnetuilta taiteilijoilta, mutta tämä valtava määrä tekijöitä on saatu kokoon tuomalla näkyviin myös lukuisia naisia, joiden nimet ovat useimmille tuntemattomia, teoksista puhumattakaan. Tämä koskee etenkin Viroa, mutta myös Suomea. Ennestään tuntemattomia tekijöitä saattavat näyttelystä löytää taiteen tutkijatkin. Maailmalaajuisesti maineikkaimmat ja tutkituimmat näyttelyn taiteilijoista ovat varmasti Helene Schjerfbeck (1862–1946) ja Tove Jansson (1914–2001), mutta myös ensimmäisen aikalainen Ellen Thesleff (1869–1954). Uudempia tuttavuuksia saattavat monelle olla esimerkiksi Sigrid Granfelt (1868–1942), Dagmar Furuhjelm (1868–1918) tai Düsseldorfin koulukuntaan kuulunut ja vuosikymmeniä ulkomailla elänyt Victoria Åberg (1824–1892), joita kuitenkin on suomalaisessa taidehistoriassa tutkittu. Suomessa alettiin kirjoittaa naisia taidehistoriaan puoli vuosisataa sitten naistutkimuksen ja yhdysvaltalaisen taidehistorioitsija Linda Nochlinin vuonna 1971 ilmestyneen merkittävän esseen Why Have There Been No Great Women Artists? innostamana. Virossa alettiin nostaa naistaiteilijoita systemaattisesti esiin 1990-luvun puolivälistä alkaen Viron taidemuseoon kuuluvassa Adamson-Ericin taidemuseossa näyttelysarjalla Eesti esimesi naiskunstnikke (Viron ensimmäisiä naistaiteilijoita), johon liittyi myös tieteellisiä tilaisuuksia. Kiinnostus kohdistui ensimmäisiin virolaisiin taiteilijoihin, jotka syntyivät vuosisadanvaihteen kieppeillä. Heidän – kuten vaikka Salome Trein (1905–1995), Lydia Mein (1896–1965), Natalie Mein (1900–1975), Aino Bachin (1901–1980) ja Karin Lutsin (1904–1993) – taiteensa on vahvasti edustettuna Kumun Itsensä luominen -näyttelyssä. 2000-luvulta alkaen myös Tarton taidemuseo näyttelyineen ja julkaisuineen on antanut oman panoksensa naistaiteilijoiden huomioimiseen, varsinkin Lutsin lisäksi Viron ensimmäisen ansiokkaan naispuolisen taidemaalarin, baltiansaksalaisen Julie Hagen Schwarzin (1824–1902) osalta. Alkuaan isänsä, Tarton yliopiston piirustuskoulun opettajan August Hagenin (1794–1878) opissa olleelle Hagen Schwarzille Pietarin taideakatemia myönsi akateemikon tittelin muotokuvan alalla jo vuonna 1858 – kaikkien aikojen toisena naisena. Tutkimukseen perustuvaan Itsensä luominen -näyttelyyn on saatu mukaan lukuisia Viron taidehistoriaan aikaisemmin kuulumattomia naisia. Heistä monet ovat syntyneet ennen 1800-luvun loppua ja edustavat baltiansaksalaista vähemmistöä. Myöhemmin syntyneet ovat toimineet soveltavan taiteen ja käsityön parissa. Näyttelyn tavoitteena näyttää Kuvanveista?jien rintakuvia. Kuva: Kai Stahl.
1 /2020 viro.nyt ? 23 olleen osoittaa, ettei Viron taide ennen toista maailmansotaa ollut vain miesten tekemää, kuten taidehistoria pitkään kirjoitti, vaan mukana oli myös suuria naistaiteilijoita ikään kuin vastauksena Linda Nochlinin puoli vuosisataa aiemmin esittämään kysymykseen. Näyttelyn fokus ja aiheet Vaikka naisten tekemä taide ennen toista maailmansotaa jäi Viron taidehistoriassa marginaaliin 1900-luvun viimeisiin vuosikymmeniin saakka, osoittavat säilyneet elämäkerrat naisten aktiivisen toimijuuden taidekoulutuksessa ja taiteellisen osaamisen hankkimisessa. Naisten taiteeseen ja aihevalikoimiin ovat vaikuttaneet monet koulutuksen ja taiteilijana toimimisen haasteet. Eri aikoina, niin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kuin sotaja neuvostoaikana, ovat haasteet olleet erilaisia. Kumun näyttelyn tavoitteena on ollut niin naisen kuin naistaiteilijan itsetietoisuuden kehittyminen eli näyttelyn nimen mukaisesti luominen ja sen näkyminen heidän teoksissaan. Näyttely on rakennettu temaattisesti. Ensimmäiseksi tulijat ottavat vastaan taiteilijat itse: heidän omakuviensa – meitä katsovien naisten – kavalkadi suureen näyttelysaliin johdattavalla käytävällä. Toisella puolella käytävää katsovat meitä kuvanveistäjien tekemät rintakuvat. Muotokuvia riittää myös näyttelyn suureen saliin, sillä kyseessä on laji, jota naisilta mielellään tilattiin. Suuri sali sisältää monia yllätyksiä, joita harvemmin on asetettu näyttelyihin. Eräänä yllätyksenä voi pitää naisten maalaamia jäljennöksiä suurten mestareiden teoksista. Toisaalta kopioimalla opittiin, toisaalta jäljennöksien maalaamisesta tuli naisille elannon ansaitsemisen väline etenkin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäistä kertaa ovat myös esillä 1880-luvun alkupuolella oppilastyönä valmistuneet alastontutkielmat miesmalleista Pietarin taideakatemiassa baltiansaksalaisen Sally von Kügelgenin (1860–1928) maalaamana ja piirtämänä – ajalta, jolloin Euroopassa ei vielä sallittu naisille virallisesti pääsyä alastonmalliluokkaan. Vertailuaineistoksi on asetettu Viron merkittävimmässä taidekoulu Pallasissa Tartossa vuosikymmeniä myöhemmin syntyneet alastontutkielmat. Oman kokonaisuutensa näyttelyssä muodostavat naisen valtakuntana pidetyt sisätilat, heidän intiimi lähiympäristönsä. Niinpä näyttelyssä on useita asetelmia, kukkamaalauksia ja -piirustuksia, kuvia lapsista sekä huoneiden sisäkuvia, interiöörejä, joissa on monesti avoimet ovet toiseen huoneeseen ja ikkunat ulos, julkiseen tilaan. Samaten maalaukset Damenweltista (naisten maailma), jolla taidekritiikki alkoi vuodesta 1888 alkaen kuvata Baltian aatelistosta esiin nousseiden lahjakkaiden naisten teoksia. Oman ryhmänsä muodostavat otokset Suomen taiteen edelläkävijöiden teoksista, näytteet Lutsin ja Hagen Schwarzin taiteesta sekä moderni nainen modernissa maailmassa varsinkin Mein sisarusten tekemänä; yhtä lailla lyijykynäpiirrokset ja teatteripukujen suunnitelmat, kuin myös pelko ja ahdistus ripauksella erotiikkaa. Näitä aiheita täydentävät 1900-luvulla naisille sopivimmaksi katsottu soveltava taide sekä valokuvien rivistöt omaa tietä kulkeneista itsenäisistä naisista. Kumun taidemuseon näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös näyttelyn nimeä kantava, runsaasti kuvitettu artikkelikokoelma kansainväliseltä kirjoittajajoukolta Kumun kuraattorien Anu Allasin ja Tiina Abelin toimittamana. Huhtikuun viimeiseen sunnuntaihin saakka auki olevaa näyttelyä konsultoi Suomen puolelta Anu Utriainen Ateneumin taidemuseosta. n Kirjoittaja on suomenvirolainen taidehistorioitsija, jonka arkistotutkimus Ainulaadne sõsarkond: õed Kristine, Lydia ja Natalie Mei (Ainutlaatuinen sisarkunta: siskot Kristine, Lydia ja Natalie Mei) kolmesta näyttelyssä esillä olevasta taiteilijasta ilmestyy Viron taidemuseon julkaisusarjassa huhtikuussa. Näyttely Itsensä luominen. Emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa / Eneseloomine. Emantsipeeruv naine Eesti ja Soome kunstis Kumun taidemuseossa (Weizenbergi 34 / Valge 1, Tallinn) 26.4. saakka https://kumu.ekm.ee Kumussa on esilla? myo?s ka?ytto?taidetta. Kuva: Kai Stahl.
24 ? viro.nyt 1/2020 Kahden maan urheilijat Urheilu voi avata yllättäviäkin ovia: Salibandy toi aikoinaan virolaisen Rein Kiven Suomeen ja nyt laji on kuljettamassa suomalais-virolaista Anton Vepsää Viron nuorten maajoukkueeseen. Kirsi Bongwirnso S uomi on salibandyn suurmaita, mutta Viroon laji ei ole yrityksestä huolimatta juurtunut yhtä tiukasti. Etelänaapuri Latvian salibandylla menee paremmin, mistä johtuu, että miesten joukkueet Jõgevalta ja Tartosta pelaavat Latvian ensimmäisessä divisioonassa ja Viron naisten maajoukkue Latvian naisten liigassa saadakseen kovempia pelejä. Virolainen Rein Kivi on kuitenkin elävä esimerkki siitä, että myös virolaisella salibandylla on Suomelle annettavaa. Virolaisen salibandyn mekasta Jõgevalta Suomeen Viron salibandyliitto perustettiin 27 vuotta sitten ja vain kahden vuoden päästä siitä perustettiin Jõgevan kaupunkiin salibandyseura Jõgeva Tähe. Ennen salibandya Jõgevalla pelattiin seuratasolla jääkiekkoa, mutta vaihtelevat talvet tekivät ulkojäällä pelaamisen haastavaksi. Jääkiekkoa pelasivat myös ensin Kiven veljekset Rein ja Raul, kunnes vaihtoivat 16-vuotiaina uuteen lajiin salibandyyn. Kiekkotaustaisten veljesten ura lähtikin nopeasti lentoon ja vei heidät alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen. Hyvien maajoukkueotteidensa ansiosta heidät huomattiin myös Suomessa, jossa urheilu-ura alkoi Varpaisjärvellä SB Savon riveissä. Raul pelasi joitain vuosia Suomessa, mutta palasi takaisin Viroon ja on pelannut jo vuosia kasvattiseuransa Jõgeva Tähen paidassa. Rein kuitenkin jäi tekemään salibandyuraa Suomeen. Parin Varpaisjärven vuoden jälkeen matka jatkui Kirkkonummelle Rangersiin, mikä avasi tien suurseuroihin Tapanilan Erän kautta vuosaarelaiseen SSV:hen. (Sittemmin nämä kaksi jättiä ovat yhdistyneet nimellä EräViikingit.) ”Rangersissa ollessani sain soittoja kaikista suurista seuroista eli Tapanilan Erästä, SSV:stä ja Espoon Oilersista, joista valitsin Erän, jonne tein kahden vuoden sopimuksen. Heti noiden kahden sopimusvuoden päätyttyä SSV:n manageri Kurt Westerlund soitti, ja sillä kertaa vastasin olevani valmis”, Rein Kivi kertoo. Siirto kannatti, sillä SSV:n riveissä Kivi voitti muun muassa kaksi Suomen mestaruutta ja Euroopan cupin eli Champions Cupin. SSV:n vuosien jälkeen Kivi pelasi useamman kauden Jõgevalla, josta siirtyi porvoolaiseen PSS:ään. Viron maajoukkueessa Rein Kivi pelasi kokonaiset 20 vuotta, vuodesta 1999 vuoteen 2019. Komea ura huipentui viime syksynä, jolloin Viro pelasi maaottelun Hollantia vastaan. Tuo Kiven jäähyväisottelu sinetöi tämän menestyksekkään pelaajauran, joka saa jatkoa Viron REIN KIVI 9 s. ???? 9 kasvattajaseura: Jõgeva Tähe 9 muita seuroja: SB Savo, Kirkkonummi Rangers, Tapanilan Erä, SSV, PSS 9 saavutuksia: kaksi SM kultaa, kaksi SM hopeaa, yksi SM pronssi, Champions Cupin voitto, ?? vuotta Viron maajoukkueessa sekä lukuisia saavutuksia Virossa Jõgeva Tähen riveissä Rein Kivi (oik.) pelasi pera? ti ?? vuotta Viron maajoukkueessa. Kuva on MM-karsinnoista ???? pelista? Suomea vastaan. Kuva: Aldis Toome / IGG.
1/2020 viro.nyt ? 25 maajoukkuekuvioissa valmennuspuolella. Kivi on aiemmin ollut Viron miesten maajoukkueen päävalmentaja ja on nyt osa nuorten maajoukkueen valmennustiimiä. Vahva lajitausta Suomessa avaa ovia toisessa kotimaassa Viron maajoukkueeseen tähyää myös nuori suomalais-virolainen Anton Vepsä. Vepsä oli alle 19-vuotiaiden maajoukkueessa vuonna 2018 Moskovassa, kun Viro karsi pääsystä MM-kisoihin. Vaikka karsinnat eivät olleetkaan Virolle menestys, olivat ne Vepsälle todellinen elämys. ”Viikko Moskovassa oli elämäni paras viikko. Nautin joka pelistä, tunne kansainvälisissä peleissä oli mahtava, kun vastassa oli Espanja, Ranska, Venäjä. Loppujen lopuksi pääsy MM-kisoihin jäi kiinni yhdestä maalista. Vaikka tulos oli mikä oli, oli fi ilis kisoissa hieno, muistan jokaisen maalin elävästi. Haluan noita fi iliksiä lisää, ja Viron maajoukkue pystyy niitä selvästi minulle antamaan”, toteaa Vepsä. Vepsä haluaa salibandyn pysyvän kuitenkin harrastuksena eikä sen takia tähyä Suomen maajoukkueeseen, jonne pääsy vaatisi ammattilaisurheilua. Vepsä pelaa tällä hetkellä helsinkiläisessä M-Teamissa B-junioreiden edustusjoukkueessa valtakunnallista 1. divisioonaa. Harjoituksia kertyy viikossa neljä. Anton Vepsä, kuten Rein Kivikin, suosittelee nuorille usean lajin harrastamista ja kokeilemista. Vepsä itse on harrastanut ennen salibandya muun muassa jalkapalloa, yleisurheilua ja judoa. Salibandyura alkoi Keravan Blackbird Unitedin riveistä ja johti Tikkurilan Tiikereiden ja EräViikinkien kautta M-Teamiin. Myös Anton Vepsän virolaiset juuret juontavat yllättäen salibandykaupunki Jõgevalle, jossa Vepsä käy useamman kerran vuodessa sukulaisiaan tapaamassa. Vaikka Vepsä ei täysin sujuvaa viroa puhukaan, on hänellä suomalaisen identiteetin lisäksi vahva virolainen identiteetti ja hän on ylpeä virolaisuudestaan. ”Koen olevani sekä suomalainen että virolainen ja toivon, että muutkin sen hyväksyisivät. Jos joku sanoo jotain sitä vastaan, en kuuntele. Olen kertonut kaikille kavereilleni virolaisuudestani, kaikki tietävät Viron sukulaisistani ja siitä, että käyn Virossa ja puhun viroa”, Vepsä kertoo. Vepsä on sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut monikulttuurisessa Suomessa ja tottunut ihmisten erilaisiin taustoihin. Rein Kivi kertoo kokeneensa kaikenlaista pitkällä salibandyurallaan Suomessa, rasistista huutelua, myös virolaisille, oli vielä 2010-luvun alussa. Kansainvälistyvä Viron salibandymaajoukkue Yksikään Suomen ja Viron kaksoiskansalainen ei ole tällä hetkellä vakiinnuttanut paikkaansa Viron miesten salibandymaajoukkueessa. Miehissä Suomen rinnalla toisesta maailman johtavasta salibandymaasta Ruotsista oli sen sijaan viimeisimmissä, tammi-helmikuun vaihteessa pelatuissa MM-kisakarsinnoissa Viron joukkueessa peräti seitsemän pelaajaa. Ruotsista onkin ollut pelaajia Viron miesten salibandymaajoukkueessa jo 2000luvun puolivälistä alkaen. Vaikkei Anton Vepsä halua salibandyammattilaiseksi, suhtautuu hän kunnianhimoisesti uraan Viron maajoukkueessa. Samoin hän haluaisi, että mahdollisimman moni salibandya pelaava kaksoiskansalainen tiedostaisi mahdollisuuden päästä tai ainakin pyrkiä toisen kotimaansa maajoukkueeseen. ”Etelä-Suomessa mahdollisuudesta pelata Viron maajoukkueessa aika hyvin tiedetäänkin, mutta olisi hienoa, jos tieto menisi myös Länsi-, Pohjoisja Itä-Suomeen. Erityisesti nuorille, omalle vuonna 2002 syntyneiden ikäluokalle ja sitä nuoremmille, olisi tieto kiva saada”, toteaa Vepsä. Vepsä näkee, että suomalaiset pelaajat voisivat kehittääkin Viron salibandymaajoukkuetta esimerkiksi siten, että pelaajaprofi ili laajentuisi. Rein Kiven mukaan virolainen salibandy on hiukan polkenut paikoillaan viime vuosina ja jääkiekon kehitys vie Virossa osaltaan pelaajia salibandylta. Hyvää nostetta lajille ja uusia harrastajiakin saadaan kuitenkin kansainvälisten pelitapahtumien, kuten maaotteluiden ansiosta. Myös Suomen salibandyliitto osallistuu lajin promoamiseen Virossa, kun lauantaina 8. helmikuuta pelataan naisten ja miesten Suomen Cupin fi naalit Tallinnassa TalTech Sportshallissa. 2000-luvulla Viron salibandysarjoissa pelasi useampia suomalaisia, mikä nosti sarjojen tasoa. Viron naissalibandya kehitettiin myös suomalaisten, sekä valmentajien että pelaajien vetoavulla, Jõgeva Tähen tehdessä tässäkin pioneerityötä. Tällä hetkellä Viron maajoukkueiden päätavoite on päästä kisoihin ja pysyä A-sarjassa (tosin sarjoja ei tällä hetkellä miehissä olekaan, vaan kaikki karsivat kisapaikasta). Viron miesten ja naisten salibandymaajoukkueet liikkuvat maailmanrankingissa samoilla sijoilla miesten ollessa tällä hetkellä sijalla kahdeksan ja naisten 11. Ehkäpä tulevaisuudessa virolaista salibandya vievät eteenpäin ja sijoituksia nostavat uuden polven antonvepsät, Suomen ja Viron kaksoiskansalaiset! n ANTON VEPSÄ 9 s. ???? 9 kasvattajaseura: Kerava Blackbirds United 9 muita seuroja: Tikkurilan Tiikerit, EräViikingit, M-Team 9 saavutuksia: MM-karsintaturnaus Viron U??-maajoukkueessa MM-karsinnat syksylla? ???? Moskovassa Viron U??-maajoukkueen riveissa? olivat mieleenpainuva kokemus numerolla ?? pelanneelle Anton Vepsa? lle, joka muistaa jokaisen kisoissa tekema? nsa? maalin ela? va? sti. Kuva: IGG.
26 ? viro.nyt 1 /2020 Liisa Ruha in memoriam Huittisten Seudun Suomi–Viro-Seuran ystävät H uittisten Seudun Suomi– Viro-Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Liisa Ruha menehtyi 29.12.2019. Hän oli syntynyt 6.8.1944 Kärsämäellä. Liisa muutti perheineen Huittisiin 1960-luvun lopulla ja toimi yrittäjänä yhdessä puolisonsa Timon kanssa. Lapsia perheessä oli kolme, joista kaksi on jo menehtynyt, lapsenlapsia on neljä. Liisa toimi Huittisissa kaupunginvaltuutettuna sosialidemokraattien valtuustoryhmässä 1970–1990-luvuilla. Liisa oli kaikin tavoin aktiivinen ja avarasydäminen henkilö. Viron uudelleenitsenäistymisen aikoihin Huittisissakin ajateltiin, että naapurimaassa tarvitaan aineellista apua. Niinpä kolme aktiivista henkilöä, Liisa sekä Kerttu ja Risto Äijälä, perustivat Huittisten Seudun Suomi–ViroSeuran vuonna 1991. Alussa yhteistyökumppaneina olivat Huittisten Seudun Invalidit ja Huittisten seurakunta, Virossa ystävyyskaupungiksi tuli Keilan kaupunki. Alusta lähtien päätoimintamuodoiksi kehkeytyivät avustustoiminta, kulttuurivaihto ja järjestötoiminta. Avustustoiminta oli monipuolista ja moni-ilmeistä lähimmäisten auttamista. Kulttuurivaihtoa tehtiin monella saralla: oli oppilasvaihtoa, opettajavaihtoa, esiintyjäryhmiä, luentoja ja erilaisia näyttelyitä. Vuosittain järjestettiin maittemme itsenäisyysjuhlat, Suomen juhla Keilassa ja Viron Huittisissa. Liisa oli innokas tietokoneella ”surffailija” ja löysi monipuolisia ja kiinnostavia kohteita Virossa. Kesämatkat ovatkin antaneet meille ikimuistoisia kokemuksia. Liisan ideoimana tutustuttiin virolaiseen ruokakulttuuriin, pidettiin ruokakursseja ja niihin liittyen juhlia, jolloin muutkin pääsivät nauttimaan virolaisesta ruoasta. Musiikki oli Liisalle tärkeää. Viro-seura järjesti monia konsertteja, joiden vuoksi Liisa hoiti yhteyksiä eri puolille Suomea. Kun Virosta tuli esiintyjiä Suomeen, heidät majoitettiin Liisan ja muiden seuran jäsenten koteihin, mistä seurasi monia pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Liisalle myönnettiin vuonna 2006 työstään Keilan kaupungin hyväksi Keilan kaupungin ansiomerkki. Hän sai myös vuonna 2009 SVYL:n ansiomerkin. Liisa toimi Viro-seuran puheenjohtajana lähes kolme vuosikymmentä. Keväällä 2019 Huittisten Suomi–Viro-Seura päätettiin lopettaa ja asiakirjat toimitettiin Turkuun Suomen kansallisarkistoon. Muistamme Liisan idearikkaana ja toimeliaana naisena, joka sai seuran jäsenet innostumaan toiminnasta ja löytämään Viron matkailukohteena aivan uudella tavalla. n Helsingi evangeelne luterlik eestikeelne kogudusetöö E estikeelne armulauaga jumalateenistus Alppila kirikus 16.2, 15.3, 19.4 ja 17.5 kell 11. Kirikukohvi. Eesti Vabariigi iseseisvuspäeva kontsert: Ott Leplandi kvartett 22.2 kell 17. Lisainfo: lk 28 ja dagmar.ounap@evl.fi või svyl@svyl.fi Eesti Vabariigi iseseisvuspäeva sõnajumalateenistus Alppila kirikus 24.2 kl 17. Jutlustab EELK piiskop Tiit Salumäe. Multikultuurne armulauaga jumalateenistus 31.5 kell 13. Kaasa teenivad kõik Alppila kirikus kogunevad keelerühmad. Tere tulemast! Kaasa teenivad kõik Alppila kirikus kogunevad keelerühmad: soomlased, eestlased, ungarlased, hiinlased ja aafriklased. Piibliring koguneb Alppila kiriku väikses saalis paaritute nädalate kolmapäeviti kell 17. Kõigile, kes soovivad pühendada pisut aega elu sügavamate teemade üle mõtisklemiseks. Oled oodatud sõltumata sellest, kui hästi sa Piiblit tunned. Õhtupalvus Taizé lauludega Alppila kiriku kabelis 12.2, 11.3, 15.4 ja 13.5 kell 18.30. Tere tulemast õhtupalvusele, kus kuulame vaikust ja rahu. Pereklubi Sipsik pakub võimalust koos eesti keelt rääkivate juhendajate ja emade-isadega mängida, meisterdada, laulda, sportida ning õppida uut ja huvitavat. Pereklubi koguneb kell 11–14 Alppila kiriku kabelis 15.2, 14.3, 28.3, 25.4 ja 9.5. Osalemine on tasuta, oma tulekust ette teatama ei pea. Tähelepanu! Koos Pereklubiga alustab taas ka Sipsiku Noortekas alates 9-aastastele noortele. Lisainfo: pereklubisipsik@gmail.com Ukulele kursused toimuvad igal paarisnädala kolmapäeval Alppila kiriku väikses saalis. Algkursus kell 17–18. Eelnev pillimängukogemus ei ole vajalik. Edasijõudnute kursus kell 18.15–19.15, osalemine eeldab ukulele algteadmisi. Õpetus on eesti ja soome keeles. Osalemine on tasuta, soovitatav omada isiklikku pilli. Registreerimine: dagmar.ounap@evl.fi Laste liikumisring igal kolmapäeval kell 17.30–18.15 (4–6 aastased lapsed) ja kell 18.15–19.00 (7–10 aastased lapsed) Alppila kiriku võimlas. Ringi eesmärgiks on arendada lapse füüsilisi ja sotsiaalseid oskusi. Kaasa võtta vahetusjalanõud ja joogipudel. Osalemine on tasuta. Lisainfo: liikumisring.helsingis@gmail.com Laste rahvatantsurühm koguneb teisipäeviti kell 18 Alppila kiriku ruumides. Ootame särasilmseid tantsuhuvilisi vanuses 7–10 aastat. Registreerimine: lasterahvatantsuring@gmail.com Rahvatantsurühm Ülelahedad on Soome eestlaste segarahvatantsurühm, kus rahvatantsu naudivad nii algajad kui vilunud tantsuhuvilised. Ülelahedad harjutavad Alppila kiriku spordisaalis igal teisipäeval kell 19.30–21.00. Lisainfo: helsingi. ulelahedad@gmail.com Tere tulemast leerikooli! Oled huvitatud ristiusust ja soovid ristitud saada? Plaanis on kiriklik laulatus? Registreerimine: dagmar.ounap@evl.fi Kogudusetööd organiseerib kantor Dagmar Õunap: dagmar.ounap@ evl.fi / tel. 050 325 9596, Alppila kirik (Kotkankatu 2, Helsingi). Facebook: Eestikeelne kogudusetöö Helsingis www.helsinginseurakunnat.fi/viro n
ohjelmistossa myös ARVO PÄRT – tuttu ja tuntematon -näyttely 25.2. – 8.3. Tapiola Sinfonietta & Viron filharmoninen kamarikuoro: HILJAISUUS to 9.4. www.espoonteatteri.fi VIROVIIKOT Tallinna Linnateater MACBETH to 5.3. ja pe 6.3. klo 19, la 7.3. klo 14 Espoon kulttuurikeskus, Louhisali
Liput myynnissä Eesti Maja – Viro-keskuksessa (Sörnäisten rantatie 22 c) ja Alppilan kirkolla. VIRON ITSENÄISYYSPÄIVÄN KONSERTTI OTT LEPLAND KVARTETT 22. helmikuuta klo 17 Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2, Helsinki) Liput 10?€?/?5?€ (alle 12-vuotiaat lapset)