Tue työtämme liittymällä jäseneksi tai lahjoittamalla. Ylpeys muuttaa maailmaa HeSeta + Helsinki Pride = Sillä siitä me olemme ylpeimpiä, moninaisesta yhteisöstämme. Yhdessä murramme syrjivät rakenteet ja teemme tilaa sateenkaaren kaikille sävyille. Teemme ympäri vuoden monipuolista sosiaalija nuorisotyötä sekä järjestämme vuoden vaikuttavimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Pride -viikon. 24.–3O.6.2O19
Erittäin suuren valikoiman vanhanaikaiset kirjakaupat Helsingin ytimessä. Lähes 30.000 eri kirjaa ja elokuvaa. Suuret määrät upeita kortteja ja kaunista paperitavaraa. Uutuuksia, ajattomia klassikoita, tietoa, kaunoa, uutta ja vanhaa. Näitä et ole aikoihin löytänyt enää edes kirjastoista. Lähes 3.500 eri suomen kielistä pokkaria, ainutlaatuinen runovalikoima, 4.500 eri DVD ja BluRay elokuvaa selattavaksi. 2.000 neliömetriä vain kirjahyllyjä. Miten ihminen voi jonain päivänä elää ilman näitä rakkaita kirjaolentoja? Meiltä löydät aina suoraan hyllystä mm. kaikki Innon, Aulan, Basamin, Gaudeamuksen, Vastapainon, Tutkijaliiton, SKS:n, Terra Cognitan ja Ursan kirjat. Uutuuksia ja vanhempia, myös monia ajat sitten kustantajilta loppuneita nimikkeitä. Myös englanninkielisten kirjojen valikoima kasvaa koko ajan. Rosebud Kolme seppää, Kolmen sepän patsaalla, Rosebud Citycenter Asematunnelissa, Tiedekirjakaupat Kaisa-talolla ja Tiedekulmassa, Rosebud Mini -lastenkirjakaupat Asematunnelissa, Forumissa ja Kluuvissa, Rosebud Kuopio kauppahallissa. K I R J A K A U P P A Tue työtämme liittymällä jäseneksi tai lahjoittamalla. Ylpeys muuttaa maailmaa HeSeta + Helsinki Pride = Sillä siitä me olemme ylpeimpiä, moninaisesta yhteisöstämme. Yhdessä murramme syrjivät rakenteet ja teemme tilaa sateenkaaren kaikille sävyille. Teemme ympäri vuoden monipuolista sosiaalija nuorisotyötä sekä järjestämme vuoden vaikuttavimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Pride -viikon. 24.–3O.6.2O19
KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS VEGEÄ GRILLIIN! Pirkanmaalainen Vegem Oy on jalostanut vege grillailun tänä kesänä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Grillasitpa sitten kaasulla, hiilellä, sähköllä tai puul la, Vegemin vegaaniset ja soijattomat makkarat Chorizo, Bratwurst sekä Snakki, tai uutuustuote Grillikiekko valmistuvat vaivatta ja nopeasti osaksi kesäistä ateriaa. Suomessa valmistetut, kesän mais tuvimmat grilliherkut löydät esimerkiksi hyvin varus telluista S ja Kryhmän kaupoista! Vegem – Saman pöydän äärellä INNOVATIIVINEN ÖLJYPUHDISTAJA KASVOILLE PAHVISESSA ZERO WASTE RASIASSA Allinone vegaani nen Luonkosin öl jypuhdistuskakku puhdistaa (myös meikit), hoitaa ja tasapainottaa ihoa. Epäpuhtauksien määrä vähenee. Ihosta tulee heleä sekä silkkisen peh meä. Iltarutiineista tulee nautinto. Kakut on valmistettu rakkaudella käsin laadukkaista öljyistä, superfoodeista sekä luonnon tehoaineista. Healing on rasvaisen ja se kaihon tuote (HUOM. tehotuote teiniiholle; raikas uni sex tuoksu). Rebirth on suklainen kuivan ja normaa lin ihon kakku. Radiant on erityis ja hajuherkille. Zero waste pakkaukset ovat täysin muovittomat! Osta oma kakkusi eko-liikkeestä tai www.luonkos.fi Valamon luostari Heinävedellä on suosittu kesän vie railukohde. Luos tarin levol linen ilmapiiri ja ympä röivä luonto tarjoavat mahdol lisuuden rau hoit tumiseen kaukana kaikesta kiirees tä. Hengellisen yti mensä ohella Juojärven rantamaisemissa sijaitsevassa luostarissa on tänä kesänä kävijöille tarjolla mm. harvinaisia läntisten pyhien ikoneja sisältävä näyttely, upea uusittu luosta rimuseo sekä konsertteja. Luostarin kesään kuuluvat päivittäiset opastuskierrokset, iltaisin tarjolla oleva va lamolainen teepöytä sekä risteilyt Juojärvelle luostarin satamasta. Luostarin omia viinejä ja liköörejä voi mais tella luostarin ravintolassa. www.valamo.fi VALAMON LUOSTARI Reilua kauppaa, vegaanista, 100% luonnolllista ja jo pa 99% luomua (NATRUE) Ostamalla Farfallan tuotteita rahoitat kätilöiden koulutusta köyhimmässä Afrikassa! Nettikauppamme farfalla.fi FARFALLA – KORKEALAATUISTA LUOMUKOSMETIIKKAA BUSSIKORTILLA LUONTOON KIRJEITÄ JOTKA MULLISTIVAT MAAILMAA Mitä Gandhi sanoo rauhoitellessaan Hit leriä? Entä kuinka Leonardo da Vinci muotoilee työhake muksen? Hektisen aikamme keskel lä käsin kirjoitetut kirjeet pysäyttä vät ja herättävät histo rian eloon. Shaun Usherin kirjaan on koottu yli sata viihdyttävää, inspiroiviaa ja hätkähdyttäviää kirjettä maailman eri kolkista ja eri aikakausilta. Kirja sisältää alkuperäisen, usein käsinkirjoitetun, kirjeen sekä sen suomennok sen – tarvittaessa selityksen ja taustoituksen kera. Yli sata kirjettä, yli sata ihmiskohtaloa! www.like.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netis tä talon klubiiltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu AFRICAFE Tiedustelut ja tilaukset: Tampereen kehitysmaakauppa, puh: 03 344 6770, www.kehitysmaakauppa.org Pääkaupunkiseudulta löytyy mitä parhaimpia luonto kohteita. Ja niihin pääsee matkakortilla! Bussikortilla luontoon on asiantunteva luontoopas, joka kertoo sopivista retkikohteista ja luonnosta pääkaupunki seudulla. Kirjakaupoista tai kustantajalta www.karttakauppa.fi Beauty & Aroma Care Africafe, viljelijöiden luomupikakahvi viljelijöiden tehtaasta. Kun työllistyn kotona, en todellakaan tuppaa teidän umpioituun onnelaanne.
5 / 2019 • 7 KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS VEGEÄ GRILLIIN! Pirkanmaalainen Vegem Oy on jalostanut vege grillailun tänä kesänä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Grillasitpa sitten kaasulla, hiilellä, sähköllä tai puul la, Vegemin vegaaniset ja soijattomat makkarat Chorizo, Bratwurst sekä Snakki, tai uutuustuote Grillikiekko valmistuvat vaivatta ja nopeasti osaksi kesäistä ateriaa. Suomessa valmistetut, kesän mais tuvimmat grilliherkut löydät esimerkiksi hyvin varus telluista S ja Kryhmän kaupoista! Vegem – Saman pöydän äärellä INNOVATIIVINEN ÖLJYPUHDISTAJA KASVOILLE PAHVISESSA ZERO WASTE RASIASSA Allinone vegaani nen Luonkosin öl jypuhdistuskakku puhdistaa (myös meikit), hoitaa ja tasapainottaa ihoa. Epäpuhtauksien määrä vähenee. Ihosta tulee heleä sekä silkkisen peh meä. Iltarutiineista tulee nautinto. Kakut on valmistettu rakkaudella käsin laadukkaista öljyistä, superfoodeista sekä luonnon tehoaineista. Healing on rasvaisen ja se kaihon tuote (HUOM. tehotuote teiniiholle; raikas uni sex tuoksu). Rebirth on suklainen kuivan ja normaa lin ihon kakku. Radiant on erityis ja hajuherkille. Zero waste pakkaukset ovat täysin muovittomat! Osta oma kakkusi eko-liikkeestä tai www.luonkos.fi Valamon luostari Heinävedellä on suosittu kesän vie railukohde. Luos tarin levol linen ilmapiiri ja ympä röivä luonto tarjoavat mahdol lisuuden rau hoit tumiseen kaukana kaikesta kiirees tä. Hengellisen yti mensä ohella Juojärven rantamaisemissa sijaitsevassa luostarissa on tänä kesänä kävijöille tarjolla mm. harvinaisia läntisten pyhien ikoneja sisältävä näyttely, upea uusittu luosta rimuseo sekä konsertteja. Luostarin kesään kuuluvat päivittäiset opastuskierrokset, iltaisin tarjolla oleva va lamolainen teepöytä sekä risteilyt Juojärvelle luostarin satamasta. Luostarin omia viinejä ja liköörejä voi mais tella luostarin ravintolassa. www.valamo.fi VALAMON LUOSTARI Reilua kauppaa, vegaanista, 100% luonnolllista ja jo pa 99% luomua (NATRUE) Ostamalla Farfallan tuotteita rahoitat kätilöiden koulutusta köyhimmässä Afrikassa! Nettikauppamme farfalla.fi FARFALLA – KORKEALAATUISTA LUOMUKOSMETIIKKAA BUSSIKORTILLA LUONTOON KIRJEITÄ JOTKA MULLISTIVAT MAAILMAA Mitä Gandhi sanoo rauhoitellessaan Hit leriä? Entä kuinka Leonardo da Vinci muotoilee työhake muksen? Hektisen aikamme keskel lä käsin kirjoitetut kirjeet pysäyttä vät ja herättävät histo rian eloon. Shaun Usherin kirjaan on koottu yli sata viihdyttävää, inspiroiviaa ja hätkähdyttäviää kirjettä maailman eri kolkista ja eri aikakausilta. Kirja sisältää alkuperäisen, usein käsinkirjoitetun, kirjeen sekä sen suomennok sen – tarvittaessa selityksen ja taustoituksen kera. Yli sata kirjettä, yli sata ihmiskohtaloa! www.like.fi TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netis tä talon klubiiltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu AFRICAFE Tiedustelut ja tilaukset: Tampereen kehitysmaakauppa, puh: 03 344 6770, www.kehitysmaakauppa.org Pääkaupunkiseudulta löytyy mitä parhaimpia luonto kohteita. Ja niihin pääsee matkakortilla! Bussikortilla luontoon on asiantunteva luontoopas, joka kertoo sopivista retkikohteista ja luonnosta pääkaupunki seudulla. Kirjakaupoista tai kustantajalta www.karttakauppa.fi Beauty & Aroma Care Africafe, viljelijöiden luomupikakahvi viljelijöiden tehtaasta. Kun työllistyn kotona, en todellakaan tuppaa teidän umpioituun onnelaanne. SEURA AVA HALLITUS käy käsiksi hyvinvointivaltion ytimeen. Soten raunioiden vielä savutessa on tarkoitus aloittaa sotu-uudistus, eli sosiaaliturvan perinpohjainen remontti. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion nähdään koostuvan kahdesta perusosasta. Niistä toinen on hyvinvointipalvelut, jotka kattavat muun muassa koulutuksen sekä sosiaalija terveyspalvelut. Toinen on puolestaan sosiaaliturva, turvaverkko, joka varmistaa kansalaisten toimeentulon myös silloin kun yksilö ei pysty elättämään itseään. Sosiaaliturva luo eettisen tason yhteiskuntaelämään, kulttuuriin ja kansalaisten välisiin suhteisiin. Hyvinvointivaltion rakenteet tuottavat turvaa, yhteisvastuuta ja huolenpitoa. Vähävaraisen ei välttämättä tarvitse varastaa elääkseen, joten sosiaali turva resonoi kaikkiin yhteiskuntaluokkiin, jo ennen irtisanomisia. SOSIA ALITURVAN kokonaisuudistuksesta povataan valtavaa projektia, joka tipahtaa tuoreen hallituksen syliin Juha Sipilän perintönä. Sotu-uudistus on jatkumoa aktiivimallille, jolla työttömyysturvaa ajettiin entistä vastikkeellisemmaksi. Sosiaaliturvan uudistusta tuntuvat kannattavan kaikki puolueet. Ensi sijaisena syynä muutoksen tarpeelle on työn luonteen muuttuminen. Uudella mallilla pyritään vastaamaan paremmin prekariaatin tarpeisiin. Sen työhistoriaa luonnehtivat osa-aikaja tilapäistyöt. Keskeistä on nykyisen mallin yksinkertaistaminen. Erään mallin mukaa avun tarvitsija saisi riittävän perusturvan yhdeltä luukulta. Nykyistä mallia kutsutaan osuvasti ”Bermudan kol mioksi” Käsittelyyn noussee myös koko kansaa koskeva perusturva, jota kannattavat vasemmisto ja vihreät. Lähtökohta uudistukselle on hyvä, mutta niin se oli myös sote-uudistuksen alkaessa. Soten tavoite oli kauttaaltaan kivetty hyvillä aikomuksilla joita olivat saumattomat hoitoketjut, terveys erojen kaventaminen ja hoidon saatavuuden parantaminen asuinalueesta riippumatta sekä kustannusten nousun hillitseminen. Tarkoitus oli tarjota tasapuoliset ja halvat terveyspalvelut kaikille, mutta jo kauan ennen hankkeen liekehtivää hylkyä urakoitiin jo ihan muuta. Muutoshankkeen avaamat näkymät tekevät monesta varkaan. Kun rakenteiden liitoksia löyhennetään, opportunisti yrittää tunkea raoista sisään eturyhmänsä etua ajavat uudet osat. Näin tekivät ainakin kokoomus ja keskusta, kun alkuperäisiä tavoitteita keskeisemmäksi nousivat valinnanvapaudeksi kutsuttu yksityistäminen ja maakunta uudistukset. SE MITÄ SOTESTA jäi henkiin, on kansalaisten kolhiintunut oikeudentaju ja kölin ali retuutettu usko politiikan nyky maneereihin. Toivottavaa on, että kansallinen sote-haava arpeutuu poliitikoillamme sen verran hitaasti, että se muistuttaa itsestään vielä kauan ja hillitsee suurimpia suhmurointi-intoja. Sotu on jo sotkusta kirjaimen päässä, joten toivottavasti uudistajilla pysyvät alkuperäiset tavoitteet kirkkaana mielessä. Dosentti Johannes Kananen muistutti Sosiaalifoorumissa, että nykyisen järjestelmän sosiaaliturvasanasto vaatii myös uudistamista. Muun muassa ”kannustavuus”, ”kannustinloukku” ja ”vastikkeellisuus” ovat hänen mielestään läpeensä uusliberaalin logiikan läpäisemiä käsitteitä. Tässä lehdessä sotu-uudistuksen taustoja selvittää emeritusprofessori Jari Heinonen sivulla 40. JARKKO KUMPULAINEN 27.5–30.6.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Christian Hakkarainen, Satu Lehtinen, Hanna Linnove, Santtu Paananen, Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Timo Kalevi Forss, Esko Harni, Jari Heinonen, Matti Ikonen, Tenka Issakainen, Tuomas Korkalo, Henrik Lahtinen, Mika Pekkola, Janne Siironen, Teemu Silván, Kaarina Uimonen & Ryoko Uyama | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | SATAY – Tammisen valinta. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 5 Ilmastolakko 10 Alanko 49 Maata pitkin Bosniaan 28 Hyvinvointivaltion ytimeen Pääkirjoitus Unkari 51 Hiljaisuus ”KUN RAKENTEIDEN LIITOKSIA LÖYHENNETÄÄN, OPPORTUNISTI YRITTÄÄ TUNKEA RAOISTA SISÄÄN ETURYHMÄNSÄ ETUA AJAVAT UUDET OSAT.” 30 Villiyrtit LAST HOLIDAYS
Venäjä joutuu maksamaan vallatusta laivasta miljoonakorvaukset. Minä myös synnyttäjänä -kampanjan mukaan synnytyksiin liittyy pahimmillaan väkivaltaa. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI MIIA VISTILÄ Venäjä korvaa aktivistien laivan valtaamisen Globaali synnytystrendi johtaa ongelmiin Uutinen Mistä olisit valmis luopumaan? Mielipide V UONNA 2013 venäläisjoukot nousivat ympäristöjärjestö Greenpeacen Arctic Sunrise -alukselle ja pidättivät sen miehistön. Aktivisteja pidettiin tutkintavankeudessa noin kahden kuukauden ajan. Kolmenkymmenen pidätetyn joukossa oli myös suomalainen Sini Saarela. Arctic Sunrise seilasi tapauksen sattuessa Hollannin lipun alla. Kaksi vuotta sitten Haagin pysyvä välitystuomioistuin määräsi Venäjän maksamaan Hollannille kuusi miljoonaa dollaria korvauksena laivan valtaamisesta kansainvälisillä vesillä. Toukokuussa 2019 osapuolet saivat neuvoteltua korvaussumman 2,7 miljoonaksi dollariksi. ARCTIC SUNRISE vallattiin Petšoranmerellä 30 meripeninkulmaa Venäjän rannikosta. Kansainvälisten sopimusten mukaan valtioiden aluevedet ulottuvat 12 meripeninkulman päähän rannasta. Alusta pidettiin takavarikoituna 10 kuukauden ajan ja se palautettiin vahingoittuneena vuonna 2014. Takavarikon ja pidätysten taustalla oli ympäristöaktivistien aikaisempi yritys nousta Gazpromin öljynporauslautalle. Vuonna 2014 duuma armahti aktivistit, heitä vastaan ei edes nostettu syytettä. Vaikka korvaus maksetaan Hollannin valtiolle, Greenpeace odottaa saavansa osan korvaussummasta laivan korjauskulujen kattamiseen ja kompensaationa pidätettynä olleille aktivisteille. Greenpeace ilmoitti, että tuomioistuimen päätös ei vaikuta pidätettyjen oikeuksien käsittelyyn Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. ILKKA OLLIKAINEN: (Lappeenranta) ”Voisin luopua televisiolähetyksistä, en televisiosta. Sieltä tulee lähinnä roskaa, joka ei kiinnosta. Itseltäni ei löydy tällä hetkellä edes antennijohtoa. Valitettavasti kesäkämpässäni on antennijohto ja siellä näkee tv-lähetyksiä, jotka aiheuttavat maailmantuskaa.” JOUNI HEINLAHTI (Helsinki) ”Telkkarista, en edes katso ikinä sitä. Ja lihansyönnistä. Olen aina tykännyt enemmän kalasta. Luovun lihan syömisestä terveyssyistä, mutta takana on tietenkin myös eettisiä syitä.” MARIA KOTIMÄKI: (Kuopio) ”Voisin toivoa olevani valmis luopumaan tuotteiden uutena ostamisesta. Käytettynä voisin ostaa esimerkiksi vaatteita ja sisustustavaroita. Olen tehnyt itselleni ostolakon: en osta mitään uusia tavaroita. Taustalla ovat rahansäästösyyt, mutta minua myös ällöttää ja ahdistaa pikakulutusmuoti.” SUSANNA KOISTINEN: (Helsinki) ”Olisin valmis luopumaan lihan syömisestä arkena. Ilmastonmuutos se on tällä hetkellä tärkeimpänä syynä. Luopuminen on vielä prosessissa, mutta helpottaa pikkuhiljaa.” N EGATIIVISTEN synnytyskokemusten ja käynnistettyjen synnytysten yhteys selviää tarinoista, joita Minä myös synnyttäjänä -kampanja on kerännyt. Tarinoita haettiin ahdistavista synnytyskokemuksista ja tavoitteena on muuttaa maamme synnytyskulttuureja. Suomessa keinotekoisesti käynnistettyjen synnytysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Joissain sairaaloissa luku on jopa yli 40 prosenttia. Synnytysten käynnistysten lisääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Kertomuksia käsittelevän äitiydestä bloggaavan Katri Immosen mukaan traumatisoiviin kokemuksiin liittyy keskeisesti itsemääräämisoikeuden menettäminen eli päätöksen teon siirtyminen kokonaan lääketieteen ammattilaisille. Tarinoissa nousee esiin myös kärsimykseksi muuttunut kipu, väkivaltaiseksi koettu avustettu ulosotto ja pahat repeämät. Lisäksi kerrottin tuen puutteesta ja yksin jäämisestä vaikeassa tilanteessa. Kätilö ja imetysohjaaja Meri Haahtela ei ihmettele negatiivisten kokemusten liittämistä nimenomaan käynnistettyihin synnytyksiin. ”Synnyttäjälle tärkeitä, hyvän synnytyksen elementtejä ovat kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri synnytyksen aikana. Hyvä tiedonkulku ja synnyttäjän tilannetietoisuuden yllä pitäminen ovat myös olennaisia”, Haahtela kertoo. Hoitajat työskentelevät kolmessa vuorossa, joten yhden synnytyksen aikana kätilöitä on usein jopa monia. ”Ihmisten vaihtuminen voi vähentää synnyttäjän turvallisuuden tunnetta ja informaation kulussa tulee helpommin katkoksia. Hoitajia voi olla liian vähän työmäärään nähden ja työolosuhteet huonoja esimerkiksi sisäilmaongelmien takia.” Käynnistettyihin synnytyksiin liittyy monenlaisia riskejä. ”Tehdyt toimenpiteet, kuten käynnistys altistavat uusille toimenpiteille. Käynnistetyissä synnytyksissä on suurempi riski sektioon, imukupin käyttämiseen tai siihen, että vauva on huonossa asennossa synnytyskanavassa. Käynnistyksen yrittäminen voi viedä synnyttäjän voimia jo ennen kuin synnytys ehtii varsinaisesti alkaa. Käynnistetyt synnytykset kestävät myös yleensä pidempään kuin luonnollisesti käynnistyneet synnytykset. ” SYNNYTYSSAIRAALOIDEN karsiminen vaikuttaa. Jos matkat ovat pitkiä tai edellinen synnytys on ollut nopea, joissakin tapauksissa otetaan synnyttäjä sisään sairaalaan ennen synnytyksen luonnollista käynnistymistä ja käynnistetään synnytys. Joissain tapauksissa synnyttäjä voi odottaa hotellissakin. Haahtela kritisoi synnytysten liikaa aikatauluttamista. ”Laskettu aika voidaan nähdä ”parasta ennen” -päivämääränä, vaikka ihmisten kantoaika vaihtelee.” Käynnistämisten lisääntymiseen on myös muita sekä lääketieteellisiä että synnytyskulttuurisia syitä. ”Synnyttäjien keski-ikä on kasvanut, ylipaino lisääntyy ja sen myötä myös muun muassa raskausdiabetes ja muut synnytyskomplikaatiot. Lisääntynyt raskausajan diabetes nostaa vauvojen painoa, jolloin synnytys joudutaan joissakin tapauksissa käynnistämään, vaikka vauvan muun kehityksen kannalta voisi olla hyvä antaa raskauden vielä jatkua”, Haahtela summaa trendin taustoja. ”Toisinaan synnyttäjät toivovat käynnistystä itse. Tässä on taustalla esimerkiksi synnytyspelkojen lisääntyminen. Myös sektioita toivotaan synnytyspelon vuoksi enemmän. Käynnistystä voidaan toivoa myös äidin jaksamisen tai aiemman nopean synnytyksen vuoksi.” Uutisia
5 / 2019 • 9 Tutkija Miina Kajos laillistaisi kaikki huumausaineet, jotta niihin liittyvät ongelmat saataisiin säätelyn piiriin. Helleaallot pahentavat useiden pitkäaikaissairauksien oireita. Vaikutukset kytkeytyvät yhteiskunnalliseen asemaan. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI SANTTU PAANANEN KUVA SATU LEHTINEN Huumeet haltuun laillistamalla Köyhyys kasvattaa hellekuoleman riskiä K ANNABIS on alkoholin ja tupakan ohella suosituin päihde Suomessa. Näin osoittaa toukokuussa julkaistu Global Drug Survey. Sen mukaan kannabista seuraavat suosiossa amfetamiini, LSD ja huumaavat sienet. Yhdysvalloissa tunnetusta opioidikriisistä ei edelleenkään näy Suomessa merkkejä. Kyselyn toteuttamiseen osallistuneen tutkijan Miia Kajoksen mielestä parasta tapa hoitaa huumeisiin liittyvä ongelmia olisi huumeiden täysi laillistaminen. Siten ne tuotaisiin pois lain pimeältä puolelta ja sääntelyn piiriin. ”Sääntelyn kautta olisi mahdollista valvoa muun muassa ikärajoja, torjua harmaata taloutta sekä valvoa laatua”, Kajos toteaa. Huumeisiin liittyvää syrjäytymisen stigmaa voitaisiin lieventää ainakin poistamalla käytön rangaistavuus sekä meillä että maailmalla. Näin huumeiden käytön ja huumesotien syrjäyttävät vaikutukset ja ihmisiä ja ympäristöä tuhoavat piirteet saataisiin aisoihin. Kannabista on viime vuosina vapautettu monessa maassa. Myös Suomessa sen vapauttamista vaaditaan parhaillaan muun muassa Kannabis lailliseksi! -kansalaisaloitteella. Niin ikään A-klinikkasäätiö ja Positiiviset ry ajavat käyttörangaistuksen poistamista kannabiksen ohella muidenkin huumeiden kohdalta. ”Kun nyt monet päihdejärjestötkin haluavat uusia 20 vuotta vanhan huume strategian ja kyseenalaistaa käyttörikoksen, olisi minusta aika kunnianhimotonta rajata asia kannabikseen. Mutta tämä ei ehkä ole realistinen tavoite seuraavassa hallitusohjelmassa”, Kajos linjaa. GLOBAL DRUG SURVEYN tuloksien perusteella päivitettiin tietoja suomalaisista huumeiden käyttäjistä. Vastaajista lähes 60 prosenttia käy palkkatöissä ja tutkimus vahvisti aikaisempia arvioita siitä, että iältään huumeiden käyttäjä on useimmiten noin 20–30vuotias. Anonyyminä verkkokyselynä toteutettu tutkimus perustuu vastaajien omaan aktiivisuuteen ja on sen myötä vääristynyt verrattuna satunnaisotokseen perustuviin tutkimuksiin. Kajoksen mukaan tulosten perusteella voidaan silti tehdä joitain arvioita käyttäjistä ja käyttökulttuurista. H ELLEJAKSOT lisäävät sairauskohtauksia ja kuolleisuutta matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Muun muassa köyhyys, kaupungissa asuminen ja yksinäisyys voimistavat helleaaltojen terveyshaittoja. ”Sosioekonominen asema liittyy asuinoloihin, ravitsemukseen ja yleensä kykyyn sopeutua helleaaltoihin”, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH:n johtaja, professori Jouni Jaakkola kommentoi. ”Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi alhainen sosioekonominen asema, yksin eläminen, eristäytyneisyys, helposti kuumeneva asunto sekä asuminen tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella lisäävät helteistä aiheutuvien terveyshaittojen riskiä”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Virpi Kollanus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi vuoden 2018 heinä–elokuun hellejakson aiheuttaneen noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Kuolleisuus suurenee helleaallon aikana sekä kodeissa että terveydenja sosiaalihuollon hoitolaitoksissa. Helle aiheuttaa eriasteisia lämpöön suorasti liittyviä oireita, kuten lämpöuupumusta ja auringonpistoksia. Lämpöuupumus voi pahimmillaan johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Kuumuus ja nestehukka myös pahentavat useiden eri pitkäaikaissairauksien oireita. ”Riskitekijöitä ovat pitkäaikaissairaudet kuten sydänja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet”, Kollanus sanoo. Kollanus arvioi, että helteet tappavat nykyään Suomessa vähemmän kuin viime vuosikymmeninä. Kuolemien lukumäärän muutoksesta ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, koska ikääntyneiden määrä on lisääntynyt. Helteet aiheuttavat tästä huolimatta merkittävän määrän vakavia terveyshaittoja. Vuosi 2018 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan yksi Suomen mittaushistorian kuumimmista. Viime vuonna tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa hellekuolemien määrän Suomessa ennustetaan pahimmillaan yli kaksinkertaistuvan ilmastonmuutoksen myötä.
10 • 5 / 2019 Greta Thunberg ja hänen toverinsa jatkavat taisteluaan poliittisten ja taloudellisten suunnanmuutosten eteen. TEKSTI IIDA SIMES KUVAT TEEMU SILVÁN Ilmastolakko jatkuu Ajassa A URINKOISENA aamuna Tukholman vanha keskusta näyttää kauneimmat puolensa. Ilmastokriisistä huolestuneet, perjantaisin parlamenttitalon luona mieltään osoittavat nuoret eivät joudu tänä päivänä palelemaan. Nuoret eivät ole tyytyväisiä. Ilmastokriisi kiihtyy, ja ymmärtämättömien aikuisten keskustelupalstoilla nuoria haukutaan laiskoiksi lintsaajiksi. Mielenosoituksessa selviää pian, että kyse on kaikkea muuta kuin laiskuudesta ja mukavuudenhalusta. Nuoret kokevat joutuvansa osoittamaan mieltään ja potkimaan eloa vitkasteleviin ja turhanpäiväisyyksiin keskittyviin vanhempiin sukupolviin, jotka enemmänkin tuhoavat kotiplaneettaa kuin aktiivisesti pyrkivät pelastamaan sitä mitä ehkä pelastettavissa vielä on. Nuorten epätoivoa pakoilevien aikuisten väitteet lintsaamisesta saattavat johtua juuri siitä, että lintsaaminen on heitä lähellä: nämä ilmastokriisin kiistäjät lintsaavat itse. SKOLSTREJK FÖR KLIMATET -kampanjan luoja ja keulakuva on kansainväliseksi luonnonsuojelun supertähdeksi nostettu teini, 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Hän aloitti koululakkonsa viime syksynä protestina ilmastonmuutosta ehkäisevien toimenpiteiden hitaudelle ja jatkuvalle vitkastelulle. ”I want you to panic”, haluan teidän olevan paniikissa, on Thunberg laukonut maailman johtajille. Mynttorgetilla Ruotsin Parlamenttitaloa vastapäätä, Kuninkaanlinnan vieressä, ei onneksi vallitse paniikki. Koululakkolaiset juttelevat keskenään ja muodostavat Thunbergin ympärille suojelevan piirin. Thunberg on vakava ja ujo, mutta tervehtii Voiman toimittajaa ja kuvaajaa suostuen hieman poseeraamaan. Hän ei juuri pysty jäämään juttelemaan, sillä häntä avustava aikuinen muistuttaa, että juuri tänään Thunbergilla on kiireisiä yhteydenottoja. Thunberg pysyy paikalla, mutta joutuu vähän väliä etääntymään porukasta puhelimeen puhuen. Yksi päivän puheluista saattaa tulla yhdysvaltalaisesta Time-aikakauslehdestä, sillä seuraavalla viikolla Thunberg poseeraa sen kannessa. Lehden mukaan Thunberg on uuden sukupolven johtajia. NUORIA PUHUTTA A erityisesti eläinja kasvilajien katoaminen alati kiihtyvään tahtiin, sillä uusimman YK:n raportin mukaan nykymenon jatkuessa, yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä. Paikalla piipahtaa Thunbergia kovasti fanittava yhdysvaltalainen reppureissaaja. Hän kertoo osallistuvansa ilmastokriisiprotesteihin aina kun sellainen osuu maailmalla vastaan. ”Asun rannikolla, eivätkä kalat enää liiku kuin ennen. Monet lajit ovat vaihtaneet paikkaa tai niitä ei ehkä enää olekaan”, nainen ehtii huikkaamaan ennen kuin kiirehtii syrjemmälle tallentamaan videopäiväkirjaansa. Reissaajankin huoli on aiheellinen. YK:n luontoraportin mukaan erityisesti merten ekosysteemeissä tuhot ovat suuria. Ilmaston muuttuminen saattaa kiihdyttää niitä tavoilla, joita ei vielä tunneta. Kuten lakkojohtaja Thunberg, myös Minna Dahlin ja Melda Nahnfeldt ovat paikalla perjantaisin. Miten opettajat suhtautuvat tähän? ”Ihan hyvin, ei koulun kanssa ole mitään ongelmaa”, sanoo Dahlin. ”Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa.” Greta Thunberg tukijoukkojensa keskellä.
EIVÄT AIKUISET SENTÄ ÄN ihan patalaiskoja ole, vaan heitäkin alkaa raahautua iltapäivällä paikalle. Kylteistä päätellen ainakin ”isovanhemmat tulevaisuuden puolesta”, ”kirjailijat tulevaisuuden puolesta” ja vain keskenään keskusteleva, sisäänpäinkääntynyt ”psykologit tulevaisuuden puolesta” -ryhmät ovat paikalla. Porukkaa on reilusti yli toista sataa. ”Muusikot tulevaisuuden puolesta” -joukkoa edustavat tällä kertaa Ruotsin radion sinfoniaorkesterin käyrätorvensoittaja Anna Ferriol ja alttoviulisti Dashiel Nesbitt. ”Kaikkien täytyy auttaa”, sanoo Ferriol. Molemmat kertovat olevansa paikalla koska ilmaston ongelmat ovat yhteisiä, ja toimenpiteillä on kiire. VAIKKA GRETA THUNBERG ja muut koululakkolaiset ovat alun alkaen suunnanneet viestinsä nimenomaan Ruotsin parlamentille, poliittiset muutokset eivät heille riitä. Liike-elämän isoimpien finanssirattaiden pitää muuttua. Maailma ei saa nojautua öljy talouteen, sanovat he. ”Jotkut suurimmista öljy-yhtiöistä ovat tienneet ilmastonmuutoksesta jo 1970-luvulta saakka”, huokaa Minna Dahlin ja vimmastuu: ”Eikä kukaan ole tehnyt mitään!” 1970-luku mahtaa teineille näyttäytyä historiallisten kerrostumien takaisena muinaisaikana, sillä Thunbergia tukeva nuorisojoukko on syntynyt yli kolme vuosikymmentä myöhemmin. ”Pelottavinta on, että jotkut voivat todellakin ajatella, ettei ilmastokatastrofi koske heitä”, kuittaa joku, ja jatkaa: ”Jos on tienannut tarpeeksi rahaa öljyllä, voi ostaa vuoren ja muuttaa sen laelle asumaan kun vesi nousee.” Nuoret väittelevät kiivaasti mitkä olisivat parhaita ilmastotekoja. Thunberg on puheenvuoroissaan vaatinut päättäjiä noudattamaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n suosituksia. Myös yksilöillä on velvollisuuksia. Nuoret tuomitsevat erityisesti kerskakulutuksen kuten pikamuodin ja turhan lentämisen. Eikä syntejä voi sovittaa liian pienillä teoilla: on hyvä, jos jotkut ovat vegaaneja ja kierrättävät, mutta maailman pelastamiseen tarvitaan isompia muutoksia, he tuumivat. Thunberg vetäytyy välillä paijaamaan koiraansa ja juttelemaan äitinsä kanssa. Paikalle saapuneet aikuiset tarjoavat koululakkolaisille suklaata. ”Onhan se vegaanista?”, kysytään salamannopeasti. Tietenkin on, ja koko levy hupenee saman tien. Suklaata tarjonnut aikuinen näyttää tyytyväiseltä: ahkerien mielenosoitta jien palkitseminen herkuilla lienee sekin jonkinlainen ilmastoteko, riittävä tai ei. Minna Dahlin (vas.) ja Melda Nahnfeldt. TEKSTI IIDA SIMES A LKURÄJÄHDYKSESTÄ LASKIEN universumin kuudennessa Voimassa (6/2000) toimittaja, mediayhtiö Tarinatalon osakas ja Voiman perustajiin kuuluva, Heikki Hiilamo kirjoitti teknologiayhtiöiden innostuksesta tehdä helppoa rahaa listautumalla pörssiin. Touhu muuttui itsetuhoiseksi projektiksi, jossa Saunalahteen ja Interaktiiviseen Satamaan uskoneet sijoittajat ajoivat moponsa rotkoon. Kaiken lisäksi moni Saunalahteen sijoittanut oli yhtiön työntekijä. He olivat ostaneet osakkeita kuvitellen tienaavansa ikään kuin bonuspalkkaa. Otsikon Työläisen teknohuuma alla Hiilamon kolumni alkoi näin: "Eräs aikakausi päättyi huhtikuun 2000 ensimmäisellä viikolla. Tuolloin OYj Saunalahden osaketta alettiin noteerata pörssissä. Kyse ei ollut ainoastaan pikavoittojen aikakauden päättymisestä, vaan myös työntekijöiden palkitsemisen epäonnistumisesta." Ja loppupuolella Hiilamo ruoti huuman kovaa hintaa, jonka erityisesti työntekijät maksoivat: ”Kuten tunnettua, Saunalahden osakekurssi ei lähtenytkään nousuun. Kaikki tekno-osakkeet romahtivat, eikä saunalahden osakeanti tullut tunnetuksi nopeista voitoista vaan omistajien ahneudesta. Rytsölän veljekset esittelivät lehdessä sijoittajien rahoilla ostamiaan urheiluautoja.” Hiilamon kolumni loppui rajuun toteamukseen: ”Tuskin edes Marx olisi voinut kuvitella, että riisto ulottuisi näin pitkälle.” HIILAMO MUISTA A ajat hyvin ja kommentoi 20 vuoden takaista taloustekstiään: ”Saunalahden ja Sataman vaikeudet kertoivat internet-kuplan puhkeamisesta. Internetin ajateltiin olevan uusi höyrykone. Jokaisesta internetin kanssa jotain tekevästä yhtiöstä tuli sijoittajien silmissä houkutteleva. Yhtiöt esittelivät huimia visioita tulevaisuudestaan ja osakkeet tekivät kauppansa. Monelle, myös yhtiöiden anteihin alennuksella osallistuneille työntekijöille, jäi käteen Musta Pekka. Saunalahti koki vielä nousun, kun islantilainen pankki alkoi vallata sitä. Satama koki sen sijaan pelkkiä vastoinkäymisiä.” Internetissä sisältö virtaa pienistä puroista eli yksittäisiltä käyttäjiltä, mutta raha keskittyy aina vaan harvemmille: ”Monet yhtiöt kuvittelivat vuolevansa rahaa tuottamalla sisältöä internetiin. Nämä haaveet eivät toteutuneet. Tuolloin ei ymmärretty että suurinta bisnestä olisi saada käyttäjät tuottamaan itse sisältöä. Tässä pelissä muutamat sovellukset – Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube – ovat ottaneet maailman haltuunsa. Nyt valtiot ovat ihmettelemässä, miten someyhtiöistä tuli jättiläisiä. Yhdysvalloissa on vaadittu esimerkiksi Facebookin pilkkomista pienemmiksi yhtiöiksi.” Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. TEKNOLOGIAN MUSTA PEKKA
12 • 5 / 2019 Kulttuurihäirintä Vaikka lentoliikenteen päästöt pitäisi saada laskemaan, ne kasvavat jatkuvasti. Lennettyjen kilometrien lisääntyessä panostukset ympäristöystävälliseen tekniikkaan eivät yksin riitä. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Hätälasku päästöille Y K:N ALAINEN Kansainvälinen siviiliilmailujärjestö ICAO vaatii, että kansainvälisen lentoliikenteen kasvun pitää olla vuoden 2020 jälkeen hiilineutraalia. Eli päästöt eivät saa kasvaa, vaikka lentokilometrien määrä kasvaisikin. Nykyisellään lennetyt kilometrit lisääntyvät päästöineen kolme kertaa nopeammin kuin mitä parantunut energiatehokkuus leikkaa päästöjä. Ilmailualan kokonaispäästöt jäävät jälkeen esimerkiksi ruuantuotannon tai tekstiilialan päästöistä, mutta siinä missä kaikki syövät ja käyttävät vaatteita, on lentäminen globaalisti melko harvojen ja varakkaiden huvia. Suomalaiset lentävät jopa poikkeuksellisen paljon. ”Lentoliikenteen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä rajusti. Alan päästöjä tulisi vähentää, mutta ennusteiden mukaan lentoliikenne jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa”, toteaa erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskus SYKE:stä. Niemistö on yksi SYKE:n ja Sitran yhdessä julkaiseman Lentomatkustuksen päästöt -raportin kirjoittajista. Hän muistuttaa, että yhteisvaikutuksiltaan lentoliikenteen päästöt yläilmakehässä vaikuttavat ilmastonmuutokseen enemmän kuin vastaavat päästöt maan pinnalla. LENTÄMISEN SUOSIOON vaikuttaa matkustusnopeuden ohella myös hinta. Lentopolttoaineesta ei peritä veroa ja kansainvälisten lentojen liput on vapautettu arvonlisäverosta. Kansainvälisen lentoja laivaliikenteen verottomista polttoaineista on sovittu jo vuonna 1944 niin sanotun Chicagon yleissopimuksen myötä. Nykyisellään ilmailualan ei myöskään tarvitse maksaa aiheuttamiensa päästöjen todellista hintaa, vaan se siirretään koko planeetan hartioille ilmastonmuutoksen myötä. ”Kahdenvälisillä sopimuksilla valtiot kyllä voisivat verottaa kansainvälisillä lennoilla käytettyä polttoainetta, mutta tällaisia erillisiä sopimuksia ei ole ryhdytty tekemään.” POLTTOAINE MUODOSTA A nykyisellään noin kolmanneksen lentoyhtiöiden operointikuluista. Verot ovat perinteisesti olleet tehokas keino hillitä haitallista toimintaa. Esimerkiksi Ruotsissa lentoveron käyttöönoton jälkeen lentomatkustamisen määrä kääntyi laskuun. Myös monet suomalaiset kannattavat lentoveroa ja sitä vaativaan kansalaisaloitteeseen kerätäänkin parhaillaan allekirjoituksia. Näin siitä huolimatta, että vielä ei tiedetä missä määrin lentoliikenteen määrän lasku Ruotsissa on seurausta verosta. Vaikka veron tavoitteet ovat kannatettavia, ei sen toimivuus ole Niemistön mukaan itsestään selvää. ”Verotulot ohjautuvat yleensä valtion kassaan eikä niitä voida ohjata suoraan vaikka lentoalan päästöjen tai hiilidioksidin vähentämistoimiin. Lisäksi, jos veron määrä perustuu pelkästään lentomatkan pituuteen, se ei kannusta lentoyhtiöitä vähentämään päästöjään esimerkiksi lentokaluston uusimisen tai uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön kautta.” Suomessa lentoveroa – kuten muitakin päästöihin perustuvia veroja – on myös kritisoitu siitä, että se kohdistuisi kovimmin pienituloisiin ja perheellisiin. Lisäksi Suomen lentomatkustajista suuri osa on ulkomaalaisia, jotka saattaisivat veron myötä vain vaihtaa reittinsä kulkemaan toista kautta tai valita toisen matkakohteen. ”Valtaosa lentoliikenteestä on kansainvälistä, joten laajemmat, vähintään EU-tason kattavat sopimukset olisivat todennäköisesti vaikuttavampia verrattuna yksittäisten valtioiden päätöksiin”, Niemistö toteaakin. Kansainväliseen kehitykseen yhden maan sisäisen päätökset eivät siis helposti vaikuta. Toisaalta olemme tilanteessa, jossa myös maan sisäiset matkat ovat usein edullisempia lentämällä kuin junalla. Esimerkiksi kotimaan matkailun siirtyminen lentoliikenteestä maata pitkin kulkevaksi vaikuttaisi merkittävästi suomalaisten päästöihin. Junaliikenteen suosiminen kotimaanmatkoissa olisi sikälikin ongelmatonta, että Jyväskylän yliopiston julkaiseman tuoreen Replacing shorthaul flights with land-based transportation modes to reduce greenhouse gas emissions -tutkimuksen mukaan alle 400 kilometrin matkoilla kokonaismatka-aika ei veny lentämisestä luopumisen myötä. Niemistö huomauttaa tämän siirtymän tosin edellyttävän investointeja. Hänen mukaansa ”junamatkustamisen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä vuorotarjontaa lisäämällä ja kehittämällä”. ICAO:N TAVOITE pysäyttää alan kokonaispäästöjen kasvu ei siis riitä. Lentoliikenteen päästöt on saatava laskemaan absoluuttisesti ja Niemistön mukaan lentokilometrien vähentäminen on nopein keino tämän saavuttamiseksi. Pitkällä tähtäimellä energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, mutta kuluttajien valinnoilla siihen on vaikeaa vaikuttaa. Myös uusiutuville polttoaineille asetetut tavoitteet ovat vaikeasti saavutettavia. ”Lentoalan järjestön ATAG:in arvion mukaan vuonna 2025 olisi mahdollista kattaa vaihtoehtoisilla lentopolttoaineilla kaksi prosenttia alan kokonaispolttoainetarpeesta.” Raaka-aineiden niukkuuden ohella myös hinta hidastaa uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä. Samoin sähkökäyttöisistä lentokoneista toivotaan helpotusta alan päästöihin, mutta niissäkin kehitystyö on vielä pahasti kesken ja esimerkiksi nykyisen akkuteknologian ja suurten matkustajakoneiden yhdistäminen on ainakin toistaiseksi mahdotonta. Yksi tapa kuluttajalle kohdata lentämisen päästöt on maksaa vapaaehtoista kompensaatiota. Oikean hintatason määrittäminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi Finnair on määritellyt tasoksi euron kotimaan lennolta, kaksi Euroopan lennolta ja kuusi euroa mannerten väliseltä lennolta. Toisaalla sopiva korvaustaso on arvioitu jopa yli kymmenkertaiseksi tuosta. ”Eroja laskelmien välille syntyy esimerkiksi siitä, huomioidaanko vain hiilidioksidipäästöt vai myös muita vaikutuksia, mikä on hiilidioksidipäästöjen yksikköhinta ja toisaalta valitun kompensaatiohankkeen hinta päästöyksikköä kohti. Jos kompensaatio on alimitoitettu ja kuluttajat olettavat vaikutukset todellisuutta pienemmiksi, se voi ohjata käyttäytymistä väärällä tavalla”, Niemistö toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että alimitoitettukin kompensaatio on parempi kuin ei kompensaatiota ollenkaan. ”Paras tilanne olisi kuitenkin se, ettei päästöä synny lainkaan.” Ongelmineenkin vapaaehtoisuuteen perustuva kompensaatiojärjestelmä saattaa Niemistön mukaan kuitenkin olla hyvä tapa päästä liikkeelle. Siitä voi sitten kehittää järjestelmiä edelleen ja pyrkiä mahdollisesti myös kohti pakollisia kompensaatioita. LENTOALAN ENNUSTETAAN kasvavan erityisesti kehittyvissä maissa, ja näiden valtioiden saattaa olla vaikea pystyä maksamaan päästöjen vähentämisestä riittävästi. ”On myös tasa-arvokysymys, että voiko kehittyviltä mailta vaatia heti kalliimpia teknologioita käyttöön, kun muualla maailmassa liikkuminen on voitu aloittaa aikanaan ilman nykyisen kaltaisia päästörajoitteita?”, Niemistö toteaa. Kansainvälinen matkailuelin keino on myös vahvasti kytköksissä lentämiseen ja matkailuala tuo tuloja matkakohteisiin. Tämänkin johdosta monet valtiot suhtautuvat penseästi lentoliikenteen – ja sen myötä turismin – määrän vähentämiseen. Tähän ongelmaan voisi tietenkin vastata kehittämällä muita liikkumismuotoja turistiystävällisemmiksi. ”LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖT ON SAATAVA LASKEMAAN ABSOLUUTTISESTI.”
5 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a ÄKKILÄHTÖ NEW YORKILLE alk. 884 KG (CO 2 ) Ed es ta ka is en H el si nk i– N ew Yo rk -le nn on pä äs tö t la sk et tu Fi nn ai rin pä äs tö la sk ur ill a. Tu lo ks et va ih te le va t er i la sk ur ei lla ja ar vi o pä äs tö is tä vo i ol la jo pa m on in ke rt ai ne n oh es sa ilm oi te ttu un . LAST HOLIDAYS
14 • 5 / 2019 TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA HANNA LINNOVE Henkilö • s. 1973 Bagdadissa, Irakissa • Asunut Suomessa vuodesta 2004 • Allah99 (WSOY) on Blasimin ensimmäinen romaani • Muita teoksia: Vapaudenaukion mieli puoli (2012), Irakin purkka jeesus (2013) Hassan Blasim KA IKKI MAAI LM AN K A SV O T
5 / 2019 • 15 Hassan Blasimin romaani Allah99 on piinallisen rehellinen ja tinkimätön teos. Se osoittaa todellisuuden olevan ennakkoluuloja monimutkaisempi. I R AKIN levottomuuksia Suomeen paennut kirjailija Hassan Blasim tunnetaan kansainvälisesti arabimaailman epäsovinnaisten tuntojen tulkkina. Nyt Blasim on kirjoittanut ensimmäisen romaaninsa. Allah99 on kaleidoskooppimainen kokoelma kirjoituksia ulkopuolisuudesta. Siinä Blasim limittää Irakista paenneiden ja maahan jääneiden haastatteluja filosofisiin kirjeisiin sekä kertoja Hassan Buman pyrkimyksiin tasapainoilla kulttuurien välisessä tilassa. Kirjan nimi viittaa Jumalan eri puoliin, joita kertojaäänet ilmentävät. Suomalaisille lukijoille Blasimin tarinointi välittyy Sampsa Peltosen ansiokkaana käännöksenä. Romaanin työstäminen oli Blasimille pitkä prosessi. ”Suunnittelin kirjaa viisi vuotta, aineistoa kasautui paljon. Olin työlääntynyt perinteisiin ilmaisutapoihin ja halusin haastaa jämähtäneitä muotoja”, hän kertoo. Romaanin kertomukset ravistelevat käsityksiä arabikulttuurista. Tarinat kertovat muun muassa ääniveistoksia tekevästä Transistori-Alista, vankilaan joutuneesta tubettajasta, pauhaaviin rytmeihin väkivaltaista arkea pakenevasta teknoartistista, kommunistisesta perheenisästä ja kuolinnaamioiden tekijästä. ”Siirtolaisuus on minulle tietysti merkittävä kokemus”, Blasim myöntää. ”En pidä sitä kuitenkaan vain kriisinä, vaan myös lahjana. Se voi olla tutkimusmatka itseen ja maailmaan.” LÄNNESSÄ ARVOSTETA AN individualismia, mutta Blasim huomauttaa, ettei tämä näy suhtautumisessa siirtolaisiin. Hän viittaa brittikirjailija Hanif Kureishiin, jonka mukaan siirtolaiset nähdään lännessä yhtenäisenä zombimassana. ”Pyrin tuomaan esiin, että siirtolaisten äänet ja kasvot ovat erilaisia ja keskenään ristiriitaisia”, Blasim toteaa. Halu kirjoittaa vapaasti ilmenee tyytymättömyytenä sopeutua siirtolaiskirjailijan rooliin. ”Joskus tuntuu, että minulta odotetaan kuvailevia tarinoita, jotka selittävät länsimaisille lukijoille, mistä siirtolaisuudessa on kyse”, hän sanoo. ”Haluan kuitenkin ottaa haasteita ja uudistaa romaaniperinnettä.” Blasimin kerronta liikkuu yhteiskunnan ja kulttuurin marginaaleissa. Inhimillisyyden moneus avautuu päihteiden, runouden, musiikin, pelien, kokeellisen teatterin ja seksin kautta. Seksuaalisuutta Allah99 kuvaa tavalla, joka haastaa suomalaisessa keskustelussa paalutetun yhteyden siirtolaisten ja seksuaalirikosten välillä. ”Kirjassani on seksiä, koska henkilöhahmot ovat seksuaalisesti aktiivisia”, Blasim sanoo. ”Monilla siirtolaisilla on tavallinen seksielämä hyvine ja huonoine kokemuksineen. Joissakin arvosteluissa romaaniani on kritisoitu macho-asenteesta. Itse kuitenkin näen, että seksikohtaukset ovat lähinnä avuttomia ja että niissä on kyse miehuuden arvostelusta.” Blasimin kerronta on piinallisuuteen asti rehellistä, eikä tämä rajoitu vain seksuaalisuuteen. ”Tinkimättömyys on tärkeä osa taiteilijuuttani”, Blasim myöntää. ”Minut tunnetaan arabimaailmassa, mutta kieltäydyn menemästä moniin kirjallisuustapahtumiin, sillä ne ovat usein taantumuksellisia. En halua rajoittaa ilmaisuani, joten jään sivuun arabimaailmassa jaetuista kirjallisuuspalkinnoista.” Blasim pitää siirtolaisuutta ja boheemiutta marginaalisuuden erityisinä ilmenemismuotoina. ”Koin olevani marginaalinen jo silloin, kun aloitin luovan työni Irakissa”, hän sanoo. ”Olen pyrkinyt aina tuomaan esiin yhteiskunnan äärilaitoja. Marginaalissa on paljon tärkeitä tarinoita, jotka unohtuvat, sillä äänet eivät kantaudu periferiasta keskustaan.” MUUKALAISUUDEN KUVAUS ei jää Blasimin romaanissa abstraktioiden tasolle, vaan ilmenee konkreettisten elämäntarinoiden kautta. Kyyhkyjen vapauttaminen Bagdadin taivaalle, puun oksalla naiminen, hallusinaatioiden sävyttämät undergroundbileet, kirjoittamiseen kohdistunut addiktio ja piileskely Pohjois-Iranin vuoristossa kertovat todellisuudesta, joka pakenee määrittelyjä. Blasim toteaa pitävänsä kaunokirjallisuutta eräänlaisena zoomauksena. Allah99 on yhtäältä mikroskooppi, joka tarkentaa katseen yksityiskohtiin ja toisaalta teleskooppi, joka paljastaa yhteiskunnan rakenteet. Kaunokirjallisuudessa esitetyt yksilölliset tarinat ja marginaaliset elämänkohtalot auttavat ymmärtämään, kuinka kapitalismin ja rasismin kaltaiset rakenteelliset ongelmat vaikuttavat ihmisiin. ”Kapitalistisissa yhteiskunnissa karsinoidaan ihmisiä samalla tavalla kuin diktatuureissa”, Blasim väittää. ”Ihmiset pakotetaan ajattelemaan vain kilpailukykyä ja kasvua. Kapitalismi luo marginaalisuutta ja sulkee ihmisiä ulos heidän erilaisuutensa takia.” Siirtolaisten liikkumista estävät rajat ovat esimerkki ulossulkevasta vallankäytöstä. Blasimin matka Irakista Suomeen kesti neljä vuotta, ja siihen liittyi vaikeita käänteitä. Eräs romaanin kertojaäänistä esittää utopistisen fantasian kaikkien rajojen katoamisesta. ”Rajat ja muurit eivät tuo onnea, vaan aiheuttavat ongelmia”, Blasim sanoo. ”Euroopan unioni on luonut ainakin rajojensa sisälle rauhaa, ja nationalismin nousu on puolestaan johtanut maailmansotiin.” SUURI OSA Suomeen tulleista pakolaisista on saapunut maahan Blasimin mukaan radikaalin islamin takia: ” Islamilaisen fundamentalismin arvostelu herättää arabimaailmassa salaliittoteorioita. Suomessa puolestaan jotkut punavihreät tahot eivät halua kritisoida islamia, koska he pelkäävät, että oikeistolaiset käyttävät kritiikkiä hyväkseen. Kirjailijan on kuitenkin puhuttava totta, vaikka totuudet olisivat epämiellyttäviä.” Blasim myöntää, että hänen kirjoituksensa saattavat olla käyttökelpoisia vaikkapa perussuomalaisille. Samalla hän toteaa, ettei kirjoita sen kummemmin oikeistolle kuin vasemmistollekaan. ”Radikaaliin islamiin liittyvistä ongelmista ei tule vaieta, vaikka kritiikki voitaisiinkin irrottaa kontekstistaan ja kääntää siirtolaisia vastaan”, hän toteaa. ”Ongelmat liittyvät kuitenkin vain pieneen vähemmistöön. Käsitys siitä, että muslimit tulevat Eurooppaan ja muuttavat koko kulttuurin, on harhainen. Valtaosa muslimeista on maltillisia ja maallistuneita. He haluavat elää rauhassa.” Blasim korostaa tiedon ja oppimisen roolia ennakkoluulojen kyseenalaistamisessa. ”Yksinkertainen vastaus siihen, miksi Irakissa on paljon väkivaltaa, voisi olla se, että maassa annettu koulutus on surkeaa”, hän sanoo. ”Toisaalta esimerkiksi Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, mutta silti myös korkeasti koulutettujen joukossa on ihmisiä, jotka ovat tietämättömiä maailmasta ja käyttäytyvät rasistisesti.” Rajanvetoja ja rasismia ei hävitetä Blasimin mukaan vain faktojen avulla. Asenteiden muuttaminen edellyttää inhimillisten tietojen ja osaamisen lisäämistä. ”Fiktio voi osoittaa, että todellisuus on ennakkoluuloja monimutkaisempi”, Blasim tähdentää. Hän ei halua kuitenkaan välittää kirjallisuudellaan minkäänlaista viestiä tai vakuuttaa ihmisiä mistään. ”Pohjimmiltaan kirjoissani on kyse fiktiosta ja mielikuvituksesta”, Blasim toteaa. ”Luomisprosessia ei tule alistaa suunnitelmallisuudelle. Kirjoittaminen on yritys ymmärtää maailmaa ja itseään.” ”IHMISET PAKOTETAAN AJATTELEMAAN VAIN KILPAILUKYKYÄ JA KASVUA. KAPITALISMI LUO MARGINAALISUUTTA JA SULKEE IHMISIÄ ULOS HEIDÄN ERILAISUU TENSA TAKIA.” ”KÄSITYS SIITÄ, ETTÄ MUSLIMIT TULEVAT EUROOPPAAN JA MUUTTAVAT KOKO KULTTUURIN ON HARHAINEN. VALTAOSA MUSLIMEISTA ON MALTILLISIA JA MAALLISTUNEITA.” KA IKKI MAAI LM AN K A SV O T
23 90 24 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 21 90 26 90 26 90 Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT SUOMALAISTEN SALAINEN APU CHILEN VALLANKAAPPAUKSEN UHREILLE MYÖS E-KIRJANA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA 21 90 26 90 /kpl LUKUNAUT JA INNOLTA Arne Dahl ÄKKISYVÄ ”Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” -Jyllands-Posten Heine Bakkeid MEREN AAVEET Koukuttava sukellus ihmismielen tummiin vesiin. “Uusi Jo Nesbø.” Verdens Gang MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN MYÖS E-KIRJANA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA MYÖS E-KIRJANA Pauli Kopu MEDIA TELEVISION JÄLKEEN MYÖS E-KIRJANA KESÄN ODOTETUIN DEKKARITRIO KAUPOISSA 15.6. Antto Terras TALLINNAN TAPPAJAT VIRON VERISET VUODET Johdatus juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin.
MIDNIGHT SUN FILM FESTIVAL www.msfilmfestival.fi SODANKYLÄ LAPLAND FINLAND 12.–16.6. 2019 Perjantaina 14.6. englantilaisen tyylitaiturin Anthony Asquithin mustasukkaisuusmelodraama ”A Cottage on Dartmoor” jättää Hitchcockinkin mykkätrillerit varjoonsa. Lauantaina 15.6. Friedrich Ermlerin Venäjän vallankumouksen saavutuksia ihmettelevä klassikkolöytö Imperiumin jäänteet, josta neukkuohjaajanero Sergei Eisensteinkin meni ihan pähkinöiksi. Maailman hohdokkaimpiin mykkissäestäjiin kuuluva brittisäveltäjä ja multi-instrumentalisti Stephen Horne viimein Sodiksessa! 23 90 24 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 21 90 26 90 26 90 Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT SUOMALAISTEN SALAINEN APU CHILEN VALLANKAAPPAUKSEN UHREILLE MYÖS E-KIRJANA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA 21 90 26 90 /kpl LUKUNAUT JA INNOLTA Arne Dahl ÄKKISYVÄ ”Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” -Jyllands-Posten Heine Bakkeid MEREN AAVEET Koukuttava sukellus ihmismielen tummiin vesiin. “Uusi Jo Nesbø.” Verdens Gang MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN MYÖS E-KIRJANA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA MYÖS E-KIRJANA Pauli Kopu MEDIA TELEVISION JÄLKEEN MYÖS E-KIRJANA KESÄN ODOTETUIN DEKKARITRIO KAUPOISSA 15.6. Antto Terras TALLINNAN TAPPAJAT VIRON VERISET VUODET Johdatus juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin. CHI MODU UNCATEGORIZED LUOKITTELEMATTOMAT VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI VANTAA ART MUSEUM Myyrmäkitalo | Paalutori 3, 01600 Vantaa www.artsimuseo.com | artsi@vantaa.fi | @artsimuseo 6.6.–10.8. ti–ke 11–18, to 13–20, pe–la 11–16 11.8.–1.9. ti, ke, pe 11–18, to 13–20, la–su 11–16 Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
18 • 5 / 2019
5 / 2019 • 19 TEKSTI IIDA SIMES KUVAT VELDA PARKKINEN Kuin juhlia järjestäisi Näyttelijä ja ohjaaja Pernilla August tapasi Voiman Tukholmassa ja pohti taiteellista uraansa, tasa-arvoa ja jopa ilmastokriisiä. Tänä kesänä hän saapuu Sodankylän elokuvajuhlille, jossa esitetään hänen elokuviaan. E R ÄS KESKUSTELUTUOKIO 1990luvun alussa muutti näyttelijä Pernilla Östergrenin elämän: Kuuluisa teatterija elokuva ohjaaja Ingmar Bergman oli ottanut esiin valtavan muistikirjansa. Sen välissä oli kaikenlaisia lippuja ja lappuja, ja se oli niin paksu, että sitä piti kasassa paksu kumilenkki. ”Tässä on äitini”, näytti Bergman valokuvaa. ”Haluan että esität häntä käsikirjoittamassani televisiosarjassa.” Pernilla Östergren suostui, vaikkei ymmärtänytkään miksi Bergman halusi juuri hänen olevan äitinsä. ”Ehkä meillä oli jotain samanlaisia piirteitä”, miettii hän nyt. Tarjolla oli rooli Hyvä tahto -televisiosarjassa ja elokuvassa, joka esitetään kesäkuussa Sodankylän elokuvajuhlilla. Rooli teki näyttelijästä kuuluisan, mutta tähti eli tuulisia aikoja. Hyvän tahdon intensiivisen melkein vuoden kestäneen työrupeaman aikana ”Pernilla Östergren” katosi, sillä näyttelijän avioliitto kirjailija Klas Östergrenin kanssa päättyi. Teoksen ohjaaja Bille August ja tähtinäyttelijä olivat rakastuneet. He menivät naimisiin jo ennen ensi-iltaa, ja näyttelijä muutti nimensä. Pernilla August muistelee, ettei hänen suhteensa ohjaajaan suinkaan tehnyt näyttelemisestä helppoa, vaikkei varsinaisesti aikaa kadukaan: ”Se antoi minulle kaksi ihanaa lasta.” HY VÄ TAHTO -TEOS kertoi Ingmar Bergmanin vanhempien tarinan. Bergman oli jo elokuvassa Fanny ja Alexander (1982) muistellut lapsuuttaan, vaikka siinä vanhempien tarina on hyvin erilainen kuin miten asiat todellisuudessa olivat. Fannyn ja Alexanderin leskiäiti rakastui autoritääriseen ja hirviömäiseen piispaan, josta tuli lasten isäpuoli. Hyvä tahto -teos näytti, miten Bergmanin oikea isä oli pappi, mutta ei onneksi niin vaativa henkilö kuin Fannyn ja Alexanderin fiktiivinen isä. Hyvän tahdon vanhemmat kävivät kamppailua pitääkseen itsensä, perheensä ja hauraan avioliittonsa kasassa. ”Bergmanin kaikki teokset ovat hyvin omaelämäkerrallisia”, pohtii August. Bergmanin äidin rooli oli jo Hyvä tahto -teoksessa suuri ja vaikea, mutta hankalampaa oli tulossa. Bergmanin entinen puoliso Liv Ullman ohjasi Hyvään tahtoon jatkoa, eli Yksityisiä keskusteluja -tv-elokuvan. ”Se oli todella rankka teos”, August huudahtaa. Hyvän tahdon tekemisestä oli kulunut vain neljä vuotta, ja taas August sai esittää Bergmanin äitiä. Yksityisissä keskustelussa tämä tunnusti tehneensä aviorikoksen rakkauden kaipuunsa takia. Sen sijaan, että tunnustus ja sitä puivat keskustelut olisivat puhdistaneet ilmaa ja johtaneet sovintoon, ne rikkoivat monien ihmisten välejä ja syöksivät puolisot hulluuden partaalle. ”Sitä oli niin vaikeaa tehdä”, muistelee August, jonka elämä oli tuolloin täynnä mullistuksia. Avioliitto Bille Augustin kanssa oli päättymässä katkeraan eroon. Mutta Yksityisiä keskusteluja -teos on silti näyttelijälle rakas työ: ”Tiesin jo tuolloin, etten ehkä koskaan saa noin hyvää tekstiä eteeni. Että tässä työn alla on nyt jotain ainutkertaisen hienoa. Se oli fan-tas-ti-nen!”, sanoo August paukuttaen kädellään pöytää sanomaansa korostaen. ELOKUVAja televisiotuotannot ovat muuttuneet monikansallisemmiksi. Kuten Henkilö Pernilla August • Pernilla August, s. 1958 Tukholmassa. Alunperin hänen nimensä oli Mia Pernilla Hertzman-Ericson. • Näytellyt yli 70 elokuvassa ja ohjannut elokuvia ja televisio sarjoja. • Sodankylän elokuvajuhlien vieraana 12.–16.6.2019. Siellä esitetään Augustin tähdittämät elokuvat Hyvä tahto (ohjaus Bille August, 1992) ja Minkä taakseen jättää (ohjaus Björn Runge, 2003). Augustin ohjauksista festivaaleilla nähdään Sovinto (2010) ja Vakava leikki (2016). Sovinto-elokuvassa näyttelevä Ville Virtanen tulee myös Sodankylään. • Ura ulkomailla käynnistyi vuonna 1993 Star Wars episode 1: Pi meä uhka -elokuvasta, jossa hän esittää Shmi Skywalkeria, Anakin Skywalkerin eli tulevan Darth Vaderin äitiä. • Augustilla on kolme tytärtä, joita kaksi, Asta Kamma August ja Alba August, ovat ammatiltaan näyttelijöitä. Myös vanhin tytär Agnes Östergren on näytellyt lapsena.
20 • 5 / 2019 vaikka Game of Thronesista on huomattu, pohjoismaiset näyttelijät ovat kysyttyjä markkinoilla. Myös Pohjolassa tehtyjä rikossarjoja – niin kutsuttua nordic noir -genreä – fanitetaan ympäri maailmaa ja ostetaan kansainväliseen levitykseen. Pernilla August on saanut osansa kansainvälisistä menestystarinoista. Hän esitti Darth Vaderin eli lapsena Anakin Skywalkerina tunnetun legendaarisen hahmon äitiä Tähtien sota-saagan Pimeä uhka (1999) ja Kloonien hyökkäys (2002) -teoksissa. Nämä ohjasi George Lucas, Tähtien sodan luoja. Silti August ei kaipaa Hollywoodiin. ”Minä viihdyn todella hyvin Pohjoismaissa. Minusta on ihanaa työskennellä Ruotsissa, Tanskassa tai Suomessa.” Entä jos ulkomailla tienaisi hurjia summia? ”Minulla on ihan tarpeeksi rahaa. Teksti ratkaisee. Vain sisällöllä on väliä.” Tällä hetkellä August odottaa erään käsikirjoituksen valmistumista – ”mutta siitä ei voi puhua enempää, se on aivan liian alkuvaiheessa”. Kun teksti on Augustila, alkaa ruotsalais-tanskalainen tuotanto, jonka hän ohjaa. VIIME VUOSINA Pernilla August on työskennellyt enemmän ohjaajana kuin näyttelijänä. Miltä tuntui siirtyä kameran toiselle puolelle? ”Ohjaajana täytyy muistaa kaikki ja ottaa paljon asioita huomioon”, August kertoo. Näyttelijät pääsevät vähemmällä kuin ohjaaja, jonka päähän on mahduttava sekä suuria kokonaisuuksia että pienen pieniä detaljeja. ”Kohtausten kuvaamisen aikana on pidettävä mielessä, että ’tämän jälkeen voisimme kuvata vielä sen ja sen kuvan, jota tarvitaan ehkä joskus myöhemmin’, tai että ’tähän pitää vielä lisätä sitä ja tätä’”, kertoo August innostuneesti viittilöiden. Ja joskus tuntuu siltä, ettei kuvattua materiaalia ole läheskään riittävästi eikä muutamasta hassusta kohtauksesta saa kasaan minkäänlaista elokuvaa – kunnes aineisto on leikkauspöydällä: ”Silloin tavaraa onkin aivan hirveän paljon”, August nauraa. Kun August pohti ohjaajaksi siirtymistä, hän keksi itsellään olevan avuja, jotka voisivat olla ohjaajan työssä mainioita: ”Olen loistava järjestämään juhlia!”, August nauraa. ”Rakastan ruuanlaittoa ja suuria pitoja. Teen kaiken itse ja mietin jo hyvissä ajoin ketkä ihmiset sopivat yhteen, keiden pitää istua vierekkäin ja jutella keskenään… Elokuvien ohjaaminen on ihan samanlaista!” Ihmisten yhteensopivuus on Augustille tärkeää, eikä vain silloin kun kaikki asiat sujuvat rutiininomaisesti, vaan etenkin silloin kun sattuu kommelluksia ja virheitä. Hermostua ei saa. ”Juuri siksi on tärkeää saada kerättyä ympärilleen sellainen perhe, jonka kanssa työskentely onnistuu.” Augustin vuonna 2010 ohjaama Sovinto-elokuva esitetään myös Sodankylässä. Elokuvassa on kaksi pääparia: 1970-luvun ruotsinsuomalaista pariskuntaa esittivät suomalaiset supertähdet Outi Mäen pää ja Ville Virtanen ja 2010-luvun ruotsalaista sukupolvea Noomi ja Ola Rapace. Sovinto perustui Ruotsissa asuvan vaasalaissyntyisen kirjailija Susanna Alakosken Sikalat-romaaniin. Pernilla August oppi työprosessin myötä ohjaamisesta paljon. Noomi ja Ola Rapace olivat aivan erilaisia kuin Mäenpää ja Virtanen. ”He tarvitsivat aivan erilaista ohjaamista ja olivat aivan erilaisia.” ELOKUVA-ALA A on kuohuttanut Me too -kampanja. Sen myötä on paljastunut, miten laajaa seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja hyväksikäyttö on ollut erityisesti elokuva-alalla. ”Me too on ollut todella hieno juttu”, August kommentoi. Ajatteletko, että tyttäriesi urat näyttelijöinä ovat nyt helpompia, kun seksuaaliseen häirintään ja tasa-arvoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota? ”Todellakin!”, August vastaa empimättä. ”Mutta se ei ole tärkeää vain naisille, vaan myös pojille ja miehille. Ahdistelun loppuminen tekee kaikkien elämästä helpompaa.” PERNILL A AUGUSTIN koti Tukholmassa on kuin ruotsalaisen lastenkirjan kuvituksesta. Vanhaan taloon ja sen puutarhaan on helppoa kuvitella Augustin rakastamat juhlat ja pienet lapset leikkimään. Augustista on hiljattain tullut poika vauvan isoäiti. Mutta paratiisissa on käärme, eivätkä Pernilla-mummin huolet rajoitu ihmisoikeuksiin. Ilmastokriisi uhkaa: ”Jotain on tehtävä, ja asialla on kiire!” Yhteistoiminnan arvon ymmärtävä elokuvantekijä haluaa erityisesti poliitikkojen ottavan vastuuta ja toimivan: ”Ilmaston ongelmat ovat kollektiivisia. Ne koskettavat kaikkia. Siksi ei riitä, että yksilöt toimivat, vaan tarvitaan isoja, yhteisiä toimenpiteitä.” ”RAKASTAN RUUANLAITTOA JA SUURIA PITOJA. TEEN KAIKEN ITSE JA MIETIN JO HYVISSÄ AJOIN KETKÄ IHMISET SOPIVAT YHTEEN, KEIDEN PITÄÄ ISTUA VIEREKKÄIN JA JUTELLA KESKENÄÄN… ELOKUVIEN OHJAAMINEN ON IHAN SAMANLAISTA!” An tti Yrjö ne n Elokuvaklassikoita ja kirkkaita tähtiä Sodankylään Festivaalille saapuu tuttuun tapaan kansainvälisiä huippuvierailijoita. TEKSTI SANTTU PAANANEN J O 34. KERTA A järjestettävälle elokuvafestivaalille odotetaan juhlakansaa vähintään 30?000 kävijän verran. Vuoden vieraslista on Sodankylän elokuvajuhlien taiteellisen johtajan Timo Malmin mukaan monipuolinen. Lappiin saapuu tekijävieraita eri puolilta Eurooppaa sekä Brasiliasta ja Iranista. ”On mukavaa, että erittäin kovatasoinen elokuvamaa Iran saa huomiota. Yhdysvaltojen pakotteet ovat panneet maan elokuvatuotantoa polvilleen. Vienti on hidastunut, ja vuosittain tuotettavien elokuvien määrä on laskenut paristasadasta noin sataan elokuvaan”, Malmi kommentoi. ”Iranilaisilla tekijöillä on erityisen tiukkaa, jos he ovat kriittisiä hallintoa kohtaan. Iranista tulee elokuvia, joilla on paljon yhteiskunnallista merkitystä”, Malmi jatkaa. Ruotsalainen Pernilla August ja iranilainen Cannesissa palkittu Shahab Hosseini ovat vuoden huippuvieraita. Festivaalilla vierailee myös Brasilialainen elokuvaohjaaja Fernando Meirelles, jonka tunnetuimpia elokuvia ovat City of God – Jumalan kaupunki ja Us kollinen puutarhuri. Iranista ohjaajavieraiksi saadaan pariskunta Mohsen Makhmalbafin ja Marziyeh Meshkini. Heidän tuotannoissaan käsitellään yhteiskunnallisia aiheita kirjavasti ja purevasti. Tekijävierailijoiden ohella festivaalille saapuu myös Riian elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Sonora Broka, joka esittelee balttilaisia kulttiklassikoita. ”Brokan esitys voi herättää uudenlaista kiinnostusta lähinaapureitamme kohtaan”, Malmi sanoo. Sodankylän elokuvajuhlilla pidetään tänä vuonna noin 140 näytöstä ja esitetään yli sata eri elokuvaa. Näytöksiä on kellon ympäri neljässä eri esityspaikassa. Noin kolmannes elokuvatarjonnasta on vanhempaa, viime vuosisadalta peräisin olevaa tuotantoa. Sodankylän elokuvajuhlat 12.–16.6.
5 / 2019 • 21 ”TEKSTI RATKAISEE. VAIN SISÄLLÖLLÄ ON VÄLIÄ.”
www.intokustannus. KIRJAT JA KAPINAHENKI Helsingin Rautatien torilla 26.–27.5 . MAAILMAN KIRJAT LA klo 18:00 LA klo 18:30 SU klo 14:00 LA klo 14:20 Zinaida Lindén: RAKKAUS KOLMEEN APPELSIINIIN Polina Kapylova ja Jelena Tšižova: SANANVAPAUS PUTININ VENÄJÄLLÄ Jelena Tšižova: NAISTEN AIKA Esko Seppänen ja Hannu Taanila: RAHAN GEOPOLITIIKKA Marcus Rosenlund: SÄÄ JOKA MUUTTI MAAILMAA TaoLin: KAUNIS MAAILMA Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen: NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. Hinta15 € Satu Heinola: MIRKKA JA MERI (kuvitus Mira Mallius) Neljäsluokkalainen Mirkka pitää merestä yli kaiken ja haluaisi oman veneen, mutta äiti ei hyväksy suunnitelmaa. Äidin mielestä Mirkan pitäisi keksiä jokin oikea ja hyödyllinen harrastus. Muutenkin Mirkasta tuntuu, että äidin kanssa pitää olla jatkuvasti varuillaan. Onneksi Mirkalla on paras ystävä Peksi ja Peksin rumpuja soittava ja kukallisia kahvikuppeja rakastava isoisä, joka osaa tarjota kaakaota juuri oikeissa kohdissa. Satu Heinola (s.1987) on helsinkiläinen psykologi. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Heinolan esikoisteos Mirkka ja meri kertoo unelmien tärkeydestä ja oikein nähdyksi tulemisen merkityksestä. Kirjassa on Mira Malliuksen mustavalkoinen kuvitus. Antti Kalakivi: PERINTÖ Perintö esittelee maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. Hinta 35 € Veli-Matti Värri: KASVATUS EKOKRIISIN AIKAKAUDELLA VILLE ROPPONEN & VILLE-JUHANI SUTINEN: HARJAANTUNEET Venäjänmatkaajat ovat kulkeneet tuhansia kilometrejä Karjalasta Siperiaan ja Kaukoidän Kolymaan etsimässä muistomerkkejä, hautausmaita ja raunioita vankileirien saaristosta, joka peitti aikoinaan laajoja alueita Neuvostoliitosta. He ovat jututtaneet Gulagin kanssa tekemisiin joutuneita ihmisiä, joilla on kaikilla oma tarinansa kerrottavanaan, ja taustoittaneet teosta lähdekirjallisuudella. ? Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen haastateltavana sunnuntaina. klo 17:15–17:45 Kiinalaissyntyisen kirjailijan TaoLinin novellikokoelma Kaunis maailma raaputtaa rikki tutun pinnan, paljastaa jotain toisenlaista. Siellä kauneus löytyy yllättävistä paikoista, on koskettavan kipeää. Millainen on ihminen vaihtuvien roolien, nimien, muistojen, kirjaimien takana? ”Äiti, ei tässä ole peiliä, täällä on tyhjää.” ? TaoLin Maailma kylässä -tapahtuman Amazon lavalla lauantaina 25.5.2019 kello 17:45–18:00 LUIDEN TIE VILLE ROPPONEN & VILLE-JUHANI SUTINEN: NÄISTÄ KIRJOISTA KOHISTAAN LA 19.30 Rauhatäti ja Heini Strand: HYVÄ VERSE SU 12.30 Artemi Troitski: VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ SU 13.45 Heikki Hiilamo: NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT SU 14.15 Seppo Turunen: LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA MAAILMAN KIRJAT Helsingin Rautatiento rilla 25.–26.5. Tiedetoimittaja Marcus Rosenlundin Sää joka muutti maailmaa (suom. Ulla Lempinen) kertoo viihdyttävästi ja elävästi, kuinka ilmasto ja sääolosuhteet ovat vaikuttaneet historian kulkuun. Samalla teos on tärkeä puheenvuoro ihmiskunnan vaikeuksista nykyisen ilmastonmuutoksen aikakaudella. Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulutusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksena malliesimerkkinä pidetään ihmistä, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Yhteiskunnan ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatusja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ympäristön kannalta kestämätöntä. ? Lauantaina klo 13:10–13:30. Iso Numero -lehden päätoimittaja Hannele Huhtala haastattelee Veli-Matti Värriä. www.intokustannus.fi
5 / 2019 • 23 Merkintöjä Intiasta -teoksen kirjoit tanut Mikko Väänänen on tarkastellut Intiaa, ja tutkinut samalla omia ennakko käsityksiään maan kulttuurista. TEKSTI SANTTU PAANANEN KUVA CHRISTIAN HAKKARAINEN Läntisen katseen alla M IKKO VÄ ÄNÄNEN on tutkinut Intiaa monin tavoin: tutkijana, matkaajana, kokijana, filosofina, runoilijana ja kirjailijana. Ensimmäisestä hurahtamisesta itämaiseen filosofiaan ja kulttuuriin on kulunut nyt 14 vuotta. Syvällisen kulttuuriin perehtymisen lisäksi Väänänen on asunut kaikkiaan kaksi vuotta Intiassa. Silti hän havaitsee ajattelussaan edelleen historiallisia jäänteitä itämaiden toiseuttamisesta. ”Orientalismista, valtasuhteista ja historiallisesta painolastista ei pääse täysin vapaaksi. Niistä ei välttämättä tarvitsekaan päästä, vaan ennakkokäsitysten tutkailu on itsessään arvokasta”, Väänänen sanoo. ”Katsooko ihminen toista kulttuuria sellaisenaan, vai katsooko ihminen vain omia ennakkokäsityksiään toisesta kulttuurista?” EDWARD SAID esitteli orientalismin käsitteen 70luvulla kuvaamaan länsimaiden tapaa nähdä itä yhtenä eksoottisena, toiseutettuna kokonaisuutena. Kolonialistisen linssin läpi itä on ollut länsimaiselle kirjallisuudelle ja tieteelle jotain jännittävää, kiehtovaa ja yllätyksellistä. Saidin mukaan tällainen kirjoittaminen kertoo kirjoittajastaan enemmän kuin käsiteltävästä kohteesta. Väänänen iskee tuoreessa kirjassaan Merkintöjä Intiasta itseensä orientalistin leiman jo ensimmäisillä sivuilla. Hänen mukaansa ennakkokäsitykset muista ihmisistä, kulttuureista ja myös omasta itsestä, ovat yleisinhimillinen piirre. Ennakkokäsityksiä tai -luuloja ei tarvitse kavahtaa, vaan niitä voi hyödyntää rakentavalla tavalla. ”Ymmärrän kohtaamisen mahdollisuudeksi muutokselle. Kohtaamisella tarkoitan pyrkimystä toisen näkemiseen sellaisena kuin hän on. Kohtaaminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun hyväksyy omat Intia www.intokustannus. KIRJAT JA KAPINAHENKI Helsingin Rautatien torilla 26.–27.5 . MAAILMAN KIRJAT LA klo 18:00 LA klo 18:30 SU klo 14:00 LA klo 14:20 Zinaida Lindén: RAKKAUS KOLMEEN APPELSIINIIN Polina Kapylova ja Jelena Tšižova: SANANVAPAUS PUTININ VENÄJÄLLÄ Jelena Tšižova: NAISTEN AIKA Esko Seppänen ja Hannu Taanila: RAHAN GEOPOLITIIKKA Marcus Rosenlund: SÄÄ JOKA MUUTTI MAAILMAA TaoLin: KAUNIS MAAILMA Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen: NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. Hinta15 € Satu Heinola: MIRKKA JA MERI (kuvitus Mira Mallius) Neljäsluokkalainen Mirkka pitää merestä yli kaiken ja haluaisi oman veneen, mutta äiti ei hyväksy suunnitelmaa. Äidin mielestä Mirkan pitäisi keksiä jokin oikea ja hyödyllinen harrastus. Muutenkin Mirkasta tuntuu, että äidin kanssa pitää olla jatkuvasti varuillaan. Onneksi Mirkalla on paras ystävä Peksi ja Peksin rumpuja soittava ja kukallisia kahvikuppeja rakastava isoisä, joka osaa tarjota kaakaota juuri oikeissa kohdissa. Satu Heinola (s.1987) on helsinkiläinen psykologi. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Heinolan esikoisteos Mirkka ja meri kertoo unelmien tärkeydestä ja oikein nähdyksi tulemisen merkityksestä. Kirjassa on Mira Malliuksen mustavalkoinen kuvitus. Antti Kalakivi: PERINTÖ Perintö esittelee maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. Hinta 35 € Veli-Matti Värri: KASVATUS EKOKRIISIN AIKAKAUDELLA VILLE ROPPONEN & VILLE-JUHANI SUTINEN: HARJAANTUNEET Venäjänmatkaajat ovat kulkeneet tuhansia kilometrejä Karjalasta Siperiaan ja Kaukoidän Kolymaan etsimässä muistomerkkejä, hautausmaita ja raunioita vankileirien saaristosta, joka peitti aikoinaan laajoja alueita Neuvostoliitosta. He ovat jututtaneet Gulagin kanssa tekemisiin joutuneita ihmisiä, joilla on kaikilla oma tarinansa kerrottavanaan, ja taustoittaneet teosta lähdekirjallisuudella. ? Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen haastateltavana sunnuntaina. klo 17:15–17:45 Kiinalaissyntyisen kirjailijan TaoLinin novellikokoelma Kaunis maailma raaputtaa rikki tutun pinnan, paljastaa jotain toisenlaista. Siellä kauneus löytyy yllättävistä paikoista, on koskettavan kipeää. Millainen on ihminen vaihtuvien roolien, nimien, muistojen, kirjaimien takana? ”Äiti, ei tässä ole peiliä, täällä on tyhjää.” ? TaoLin Maailma kylässä -tapahtuman Amazon lavalla lauantaina 25.5.2019 kello 17:45–18:00 LUIDEN TIE VILLE ROPPONEN & VILLE-JUHANI SUTINEN: NÄISTÄ KIRJOISTA KOHISTAAN LA 19.30 Rauhatäti ja Heini Strand: HYVÄ VERSE SU 12.30 Artemi Troitski: VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ SU 13.45 Heikki Hiilamo: NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT SU 14.15 Seppo Turunen: LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA MAAILMAN KIRJAT Helsingin Rautatiento rilla 25.–26.5. Tiedetoimittaja Marcus Rosenlundin Sää joka muutti maailmaa (suom. Ulla Lempinen) kertoo viihdyttävästi ja elävästi, kuinka ilmasto ja sääolosuhteet ovat vaikuttaneet historian kulkuun. Samalla teos on tärkeä puheenvuoro ihmiskunnan vaikeuksista nykyisen ilmastonmuutoksen aikakaudella. Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulutusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksena malliesimerkkinä pidetään ihmistä, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Yhteiskunnan ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatusja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ympäristön kannalta kestämätöntä. ? Lauantaina klo 13:10–13:30. Iso Numero -lehden päätoimittaja Hannele Huhtala haastattelee Veli-Matti Värriä. www.intokustannus.fi
24 • 5 / 2019 ennakkokäsityksensä. Ymmärrykselle tarvitaan jotain pohjalla olevia käsityksiä”. ”Nämä ennakkokäsitykset ovat usein historiallisia ja orientalistisia. Länsimaisina ihmisinä kannamme niitä omassa mielessämme. Näiden käsitysten muuttaminen ei tapahdu rationaalisesti ajatuksia muuttamalla ja päätöksellä ajatella eri tavoin, vaan kohtaamisten kautta”, Väänänen jatkaa. TÄNÄ PÄIVÄNÄ LÄNTISET yhteiskunnat omaksuvat idän vaikutteita voimakkaasti. 1960-luvulla Beatles teki itää tutuksi länsimaisen populaarimusiikin ystäville. Sitarien sointujen lisäksi esiin pääsivät tietyt itämaisiin ajattelusuuntauksiin liittyvät arvot. Tänään länsimainen ihminen nauttii joogasta ja chai-teestä sekä harjoittaa buddhalaiseen jaloon kahdeksanosaiseen polkuun perustuvaa meditaatiota luontevasti osana arkeaan. Itämaiset vaikutteet virtaavat länteen saaden matkan varrelta erilaisia vaihtoehtoisia merkityksiä. ”Otetaan ilmiö nimeltä jooga. Joogalla on Intiassa monimuotoisia merkityksiä. Se voi olla henkisyyden harjoittamista, tietämisen joogaa tai vaikka jumalan ylistämistä hurmostilan kautta. Esimerkiksi keskiajalla harjoitettu jooga on ollut paikoitellen todella esoteerista ja jossain määrin hulluakin mystisine harjoitteineen.” Nykyään jooga käsitetään lähinnä asana-harjoitteiksi eli joogassa tehtäviksi asennoiksi. ”Nykyisellä tavalla ymmärrettyä asana-harjoitusta on tehty vasta sata vuotta. Joogafilosofian perusteoksessa Joogasutrassa kyllä puhutaan asennoista, mutta lähinnä risti-istunnasta ja lootusasennosta. Syynä se, että niissä voitiin pysyä liikkumattomana pitkiä aikoja vaikkapa meditoiden”, Väänänen avaa. KÄ ÄNNETTÄESSÄ PERINTEITÄ eri ihmiskuvaa edustavaan kulttuuriin, niiden luonne ja merkitykset muuttuvat. Väänäsen mukaan ajatuksia tulkitaan eri asiayhteydessä ja niitä käytetään välineinä erilaisten päämäärien saavuttamiseen, esimerkiksi terveyden kohentamiseen tai taloudellisiin hyötyihin. Monet idän kulttuuriset tuontiartikkelit tapaavat saada kapitalistiseen ja yksilökeskeiseen länteen tullessaan terveydellisiä merkityksiä. Länsimaissa jooga on oman itsen ja kehon kehittämistä. Joogan syntyalueilla käsitys minuudesta perustuu erilaiseen näkemykseen: pysymättömyyteen ja kaiken virtaavuuteen. Mieli nähdään usein osana kehoa ja ajatus yksilöllisestä sielusta on perin vieras. Jotkut mielen harjoittamiseen ja henkisyyteen keskittyvät perinteet kuten tantra yhdistyvät lännessä terapiakieleen. Tantra pelkistyy tämän myötä vain seksuaaliseen ja parisuhteen hyvinvointiin. Väänänen muistuttaa myös kaupallisuuden vaikutuksesta kulttuuriperinteeseen. ”Me elämme keskellä suurta määrää symboleja. Verrataan vaikka sisustuskäyttöön ostettua Buddha-patsasta ja Applen logoa. Applen logon takana on muun muassa hyvän ja pahan tiedon puun symboliikkaa, kielletty hedelmä, ja niin edelleen. Molemmat on banalisoitu ja latistettu. Toisaalta se ei tarkoita sitä, etteivätkö ne silti voisi puhutella meitä”, Väänänen pohtii. Idän kulttuurien kanssa ei tunnuta pääsevän eroon orientalismista ja kolonialismin historian langettamasta varjosta. Tästä huolimatta Väänänen näkee kulttuurituotteiden vaihtumisen arvokkaaksi ja kulttuurien rinnakkaiselon mahdolliseksi. ”Itämaisten ilmiöiden leviäminen länteen on asia, jossa on todella paljon hyvääkin. Kulttuuria ruokkii aina se, että on monenlaisia käsityksiä esimerkiksi taiteesta tai ihmismielestä. Ajatukset ja opit ovat aina kulkeneet ympäriinsä. Näin tapahtuu väistämättä”. Mikko Väänäsen Merkintöjä Intiasta (Basam Books) sekä Mika Pekkolan kanssa yhdessä kirjoitettu zen-teemainen teos Tämä – Matka ei mihinkään (Basam Books) ilmestyivät huhtikuussa. Väänänen julkaisi vuoden 2019 alussa esikoisteoksensa Minä heiluu (Palladium Kirjat). ”NYKYISELLÄ TAVALLA YMMÄRRETTYÄ ASANAHARJOITUSTA ON TEHTY VASTA SATA VUOTTA.”
5 / 2019 • 25 Luonto Suomen metsien vuotuisten hakkuiden kasvu uhkaa monia tuttuja lintulajeja. Uusi eduskunta saa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, joka siirtäisi valtion maiden avohakkuut historiaan. Tämä parantaisi uhanalaisen hömötiaisen selviytymistä luonnossamme. TEKSTI MATTI IKONEN Suomen linnut vaarassa ”H AKKUIDEN tavoiteltu lisääntyminen on merkittävä uhkatekijä linnustolle”, toteaa keväällä julkaistu Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 metsälinnuistamme. Yksi uhan alle joutuneista lintulajeista on hömötiainen, joka oli vielä kolme vuosikymmentä sitten neljänneksi yleisin lintulajimme. HÖMÖTIAISEN KATOAMINEN on ollut nopeaa. Vuonna 2015 hömötiainen luokiteltiin ensimmäistä kertaa uhanalaisuusluokkaan ”vaarantunut”. Nyt uhanalaisluokitus on noussut seuraavaan kategoriaan eli ”erittäin uhanalaiseksi”. Viidessätoista vuodessa hömötiaisen parimäärä on romahtanut koko maassa alle puoleen. Etelä-Suomessa hömötiaisten määrä on pudonnut samalla jaksolla talvilintulaskennoissa jopa 68 prosenttia. Hömötiaisten kadon voi havaita metsissä varsinkin talven hiljaisuudessa. Muuttolintujen väheneminen voi johtua muutoksista talvehtimisalueilla, mutta hömötiainen on paikkalintu, joten kadon syyt ovat alueelliset. Metsälajiston jo kriittisesti pudonneet kannat vaarantuvat entisestään, jos hakkuita ei lasketa kestävälle tasolle. Kansalaisaloite vaatii avohakkuiden kieltämistä valtion mailla, ja aloite on tulossa uuden eduskunnan käsittelyyn. Avohakkuut ovat uhka hömötiaisen selviytymiselle. Hömötiainen haluaa yleensä itse kovertaa uuden pesäkolon lahoon koivutai leppäpökkelöön, kun esimerkiksi talija sinitiaiselle kelpaavat linnunpöntöt pesäkoloksi. Metsistä vuosittain hakattava puumäärä on kasvanut vuoden 1991 alle 40 miljoonasta kuutiometristä nykyiseen lähes 80 miljoonaan kuutiometriin. Koivuun verrattuna vähemmän arvokkaan muun lehtipuun korjuu on lisääntynyt, kun energiapuun käyttö on kolminkertaistunut samassa ajassa. Hömötiaisen elinpiiri katoaa, kun pökkelöt puuttuvat metsistämme. Metsien katoamiseen avohakkuiden myötä alettiin kiinnittää huomiota viimeistään vuodesta 1992, jolloin Rion sopimukset toivat luonnon monimuotoisuuden tärkeyden julkiseen keskusteluun. Sitä ennen suojelunarvoisina pidettiin vain laajoja koskemattomia metsiä, joita ei enää juuri ollut. KANSAINVÄLINEN LUONTOPANEELI IPBES korostaa arviossaan maailman luonnon tilasta globaalin luonnon monimuotoisuuden kriisin kiihtymisen uhkaavan jo ihmisten kulttuuria. IPBES edellyttää merkittäviä järjestelmätason muutoksia, jotta miljoona uhanalaista lajia saadaan säilytettyä. Globaalisti luonnon monimuotoisuuden kriisi on vielä peruuttamattomampi tuho kuin ilmastokriisi. Rion ilmastosopimusta on seurannut valtioiden sitoutuminen päästövähennyksiin. Luonnon monimuotoisuuden osalta sitoumukset ovat jääneet tavoitteiksi, eikä vahvaa kansainvälistä sopimusta ole. Kirjoittaja on pitkäaikainen luonnonsuojelija ja metsäaktivisti. Y LEISTEN TUTTUJEN lajien populaatioiden romahduksen lyhyessä ajassa pitäisi soittaa hälytyskelloja koko metsäluontomme osalta. Metsillemme tyypilliset lajit, jotka eivät ole erityisen vaativia elinympäristönsä suhteen, ovat ehkä pudonneet jo sukupuuton kynnyksen alapuolelle. Näemme vielä niiden yksilöitä metsissä, joiden välillä on puupeltoa. Yksilöt eivät enää kohtaa, eivätkä pienet populaatiot saa täydennystä. Linnunpoikasille ei ole elinympäristöä, josta ne löytäisivät ruokaa ja jonne ne levittäytyisivät pesimään. Kaikesta ympäristöpuheesta huolimatta luonnon tuhoutuminen on vain kiihtynyt Suomessakin. Valtionmetsien avohakkuista luopuminen ja järeän tukkipuun kasvatuksen ottaminen metsätalouden tavoitteeksi lisäisi metsien hiilinielua sekä auttaisi lajistoa. Suomen luontopaneelin viesti on selkeä: metsätalouden jättöpuut ja muut pienet toimet eivät ole riittäneet, kun avohakkuiden kiihtyminen on vienyt varttuneet metsät eikä kuolleita puita enää löydy entisiä määriä. Jos metsälajit halutaan säilyttää, on Metso-suojeluohjelman rahoitus nostettava aivan toiselle tasolle. Kadonnutta lajia ja sen perimää emme saa takaisin. Ilmastoja lajikatokriisi kiihdyttävät molemmat toisiaan. Ihmiskunnan elämä muuttuu sietämättömäksi, kun tropiikki kuumenee elinkelvottomaksi ja lauhkeat alueet aavikoituvat. Lajiston kato saa aikaan nopeita romahduksia, kun ravintoketjut katkeavat myös ihmisen ravinnon osalta. Luonnon köyhtyminen uhkaa muun muassa ruuantuotantoa, jossa taloudelliset menetykset voivat olla huimat. Pölyttäjien kato voi aiheuttaa maailman viljelysadoille jopa 600 miljardin dollarin vuosittaiset menetykset. Sadat miljoonat ihmiset karjoineen yrittävät siirtyä havumetsävyöhykkeelle. Metsämme ovat osa maailman luontoa ”HÖMÖTIAISEN ELINPIIRI KATOAA, KUN PÖKKELÖT PUUTTUVAT METSISTÄMME.” Fr an cis C , Fr an kli n
”M IELESTÄNI kaikkien tulisi pitää kaikista”, on ehkä yksi Andy Warholin tunnetuimpia lausahduksia. Kryptisen ympäripyöreä kommentti löytyy alunperin ARTnews -lehden haastattelusta marraskuulta 1963. Pari vuotta sitten tutkija Jennifer Sichel sai käsiinsä taidekriitikko Gene Swensonin alkuperäisen haastattelunauhan ja teki mielenkiintoisen havainnon: Warholin lainaus liittyy laajempaan keskusteluun homoudesta ja sen suhteesta pop-taiteeseen. Swensonin lopullisesta artikkelista kaikki viittaukset homoseksuaalisuuteen on kuitenkin poistettu. Samalla Warholin ajatus jää ilman kunnon kontekstia ja muuttuu vain yhdeksi hassuksi heitoksi pop-taiteilijan suusta. ”No, mielestäni kaikkien tulisi pitää kaikista”, Warhol toteaa nauhalla. ”Tarkoitatko että tulisi pitää sekä miehistä että naisista?” Swanson tarkentaa. ”Joo”, Warhol lausuu yksikantaan. ”Joo? Seksuaalisesti ja kaikin muin tavoin?” ”Joo.” ”Ja siitäkö pop-taiteessa on kysymys?” Swanson kysyy. ”Joo, se on asioista tykkäämistä”, Warhol kiteyttää. ANDY WARHOL on yksi tärkeimpiä amerikkalaisia taiteilijoita koskaan. Andy Warhol oli myös homo. Valtavan maineen takia Warhol on edelleen ajankohtainen ja esillä. Aikamme Instagram-maailmassa Warholin töiden loputon toisto ja retusoitu todellisuus resonoi ja tuntuu nyt jopa erityisen puhuttelevalta. Warholin homoutta taas on mainostettu vähemmän. Usein se unohtuu taidemaailman toimijoilta ja toimittajilta kokonaan. Taiteilijan seksuaalisuudesta jättävät mainitsematta niin Tampere-talon tämän kesäisen Andy Warhol (1928–1987) Posters -näyttelyn mainosmateriaali kuin Lontoon Tate Modernin ensi vuoden Warhol-jättinäyttelyn pressitekstikin. Tulkintoja Warholin töistä on melkein yhtä paljon kuin tulkitsijoitakin. Nuo näennäisesti tyhjät kuvat ovat innostaneet arvostelijat ja asiantuntijat vuosien varrella mitä villeimpiin teorioihin. Tyypillisesti Warholin työtä on tutkittu tämän työväenluokkaisen taustan kautta. Hänet on nähty konemaisen ajan konemaisena tallentajana – eräänlaisena teollisen ajan oraakkelina, joka robottimaisesti dokumentoi banaalia kulutusjuhlaamme. Temaattisesti kuolema on ollut tärkeä aihe Warholin töissä, ja usein juuri se on nähty avaimena koko tämän tuotantoon. Joskus Warhol on ripustettu osaksi laajempaa 60-luvun nuorisoliikehdintää ja vastakulttuuria, jonkinlaiseksi alaviitteeksi Velvet Undergroundiin, huume-happeningeihin ja seksuaaliseen sekoiluun. Turvallisin tapa kategorisoida Warhol on ollut nostaa etualalle tutut keittotölkit ja lehmät, ja esitellä hänet yksinkertaisesti ultimaattisena pop-taiteilijana. Hyvin harvoin Warholia ja tämän töitä on lähestytty siitä ilmeisimmästä näkökulmasta. Andy Warhol oli homoseksuaali, joka kasvoi Yhdysvalloissa 1930–50-lukujen homofobisessa yhteiskunnassa, aikana ennen Stonewallin mellakoita, yhdenvertaisuusliikkeen nousua ja Pride-kulkueita. Oma seksuaalisuutensa ei ollut Warholille koskaan mitenkään epäselvä asia. Hänellä oli seurusteluja sukupuolisuhteita vain miesten kanssa. Warhol ei myöskään erityisesti peitellyt homouttaan. Päinvastoin uransa alussa hän pikemminkin korosti homomaisina pidettyjä piirteitään; eleganttia elekieltä ja pehmeää puhetapaansa. Warhol käytti ilmaisutapaansa tavaramerkkinään, provokaationa jolla saattoi hämmentää ja ärsyttää ihmisiä. Kuten Warhol oli mainosmaailmasta oppinut, on parempi ärsyttää ja jäädä mieleen, kuin olla yhdentekevä. WARHOL MUUTTI synnyinkaupungistaan Pittsburghista New Yorkiin 21-vuotiaana vuonna 1949. Homoseksuaalinen kanssakäyminen oli tuolloin Yhdysvalloissa edelleen rikos ja Warholin katolisessa perhepiirissä täydellinen tabu. Pride-liikkeen alkusysäyksenä pidettyihin Stonewallin mellakoihin oli matkaa vielä 20 vuotta. Warholin 1950-luvun portfolio on täynnä piirustuksia kauniista pojista, leikkisistä cupidoista, nuorten miesten vartaloista, pojista suutelemassa, leikkisistä peniksistä… Itseasiassa tuon ajan Yhdysvalloissa Warhol oli niitä harvoja taitelijoita, jotka rakensivat taiteilijaidentiteettinsä homoseksuaalisuuden ympärille. Juuri töiden homous, ja se fakta että niitä teki ”homo ikkunasomistaja” olivat syypää Warholin taiteilijauran tahmealle alulle. Tuuli kääntyi kunnolla vasta kun Warhol siirsi pojat syrjään ja maalasi 32 Campbellin keittopurkkia. Silti Warhol ei koskaan täysin hylännyt seksuaalisuuden teemoja. Esimerkiksi Warholin toistuvasti kuvaama Judy Garland ja Ihmemaa Oz -aihepiiri sisältää yhden ilmeisimmän homokoodin vuosisadan alkupuolelta. Kaikenlaisen homoseksuaalisen kanssakäymisen ollessa laitonta, termi ” Friend of Dorothy”, Dorothyn ystävä, oli peiteilmaisu, jolla saatettiin vaivihkaa tiedustella, onko joku homo. Dorothy tietenkin oli sodanjälkeisen Amerikan suurimman homoikonin Judy Garlandin roolihahmo Ihmemaa Oz -elokuvassa. Heteronormatiivisessa maailmassa tiukasti elävä 1960-luvun kriitikko saattoi tutkia tämänkaltaisia töitä ja nähdä ne vain yleisenä kommenttina viihdekulttuurista. Hieman vastaavia jännitteitä oli muissakin Warholin kuvaamissa ikonisissa elokuvatähdissä. Joku saattaa tulkita Marilyn Monroe -diptyykin tyhjästi hymyilevän tähden kuolinnaamioksi. Toisaalta Warholin Marilynin voi nähdä myös yhden altavastaajan, homomiehen, kunnianosoituksena toisella altavastaajalle, nuorelle naiselle. Marilyn Monroehan oli ollut juuri niin naurettavan liioitteleva kuin homomiesten stereotyyppisesti ajateltiin olevan. Suuren yleisön silmissä Warhol ja Monroe olivat lopulta molemmat vain samanlaisia luonnonoikkuja. WARHOLIN QUEER-VIITTAUKSET eivät olleet aina erityisen hienovaraisia. Esimerkiksi vuoden 1978 Sex Parts, tai kuten Warhol kasuaalisti sarjaa nimitti Cocks, Cunts, and Ass holes, on sarja töitä, joissa nähdään yksityiskohtia miesten sukuelimistä, pakaroista, anuksista, sekä suihinottoja ja anaaliyhdyntöjä. Warholin kokeelliset elokuvat kuten miesprostituoidusta kertova My Hustler (1965) ja homolänkkäri Lonesome Cowboys (1968) toivat homoseksuaalisuuden valkokankaalle rohkeudella, jota ei Yhdysvalloissa oltu aiemmin nähty. Elokuva Blowjob (1963) esimerkiksi kuvaa nimensä mukaisesti miehelle annettua oraaliseksiä. Ladies and Gentlemen (1975) -kuvasarjan tähtinä poseeraa drag-kuningattaria ja transnaisia. Yksi sarjan malleista on Marsha P. Johnson, jonka kerrotaan heittäneen ensimmäisen shottilasin Stonewallin mellakassa ja siten aloittaneen seksuaalisen yhdenvertaisuuden vallankumouksen. 1960-luvulla Warhol rakensi ympärilleen kollektiivin, Factoryn, joka koostui pitkälti homomiehistä, transsukupuolisista ja heidän seurassaan viihtyvistä. Factoryn hätkähdyttävän vapaamielisen menon takia Warholia syytettiin usein halusta shokeerata shokeeraamisen vuoksi. Toisesta näkökulmasta katsottuna Factoryn kummajaiset olivat Warholin vaihtoehtoinen perhe, jonka jäsenillä oli vihdoinkin paikka ja lupa olla juuri sitä mitä he olivatkin. Monella tapaa 60-luku oli homoyhteisölle pitkä, kivulias, provokaatioiden ja vastahyökkäysten sävyttämä ulostulo, joka saavutti räjähdyspisteensä Stonewallin mellakoissa. Warhol oli tuolloin jo nelikymppinen ja piti kohteliasta etäisyyttä järjestäytyneeseen pride-liikkeeseen. Silti hänen panoksensa ei jäänyt täysin huomaamatta. Vuonna 1974 Amerikan kulttuurisäätiö ja Popular Culture Association palkitsivat Warholin ”homo seksuaalisuuden ymmärtämisen edistämisestä”. Warhol saapui tilaisuuteen vastaanottamaan palkintoa henkilökohtaisesti. Pitkän puheen sijasta hän kuiskasi ominaiseen tyyliinsä lavalla vain pienellä äänellä ”kiitos”, ja poistui. Poptaide Andy Warhol on kaikille tuttu keittopurkeistaan ja Marilyn Monroe -muotokuvistaan. Warholin merkitys yhtenä vuosisadan suurimpana queer-taiteilijana on kuitenkin hämärtymässä. TEKSTI JANNE SIIRONEN Warhol on edelleen tähti • Tänä kesänä New Yorkissa pyörii kaksi isoa Warhol näyttelyä: Warhol Women ja Andy Warhol By Hand: Part II, Drawings 1950s – 1960s • Lontoon Tate Modernin ensi vuoden satsaus on suurnäyttely Andy Warhol 1928–1987. • Suomessa Warholia on nähty tänä keväänä Espoon Kaupunginteatterin FLASH FLASH Andy Warholin kaksi kuolemaa -oopperassa, jonka televisiointi on katsottavissa nyt Yle Areenalla. • Andy Warhol (1928–1987) Posters -näyttely nähdään kesällä Tampere-talossa. Näyttely on avoinna 18.6.–25.8. 5 / 2019 • 27
TEEMU SILVÁN MAITSE BOSNIAAN Senni Koskenvesa rakastaa matkustamista. Lentämisen sijaan hän liikkuu maata pitkin. Viimeksi hän liftasi siskonsa kanssa Iraniin, ja nyt määränpäänä on vegaanimaatila Bosnian Derventassa. S ENNI KOSKENVESA juoksee pysäkille vegaaniset kuppikakut kädessään. Leveämpää hymyä saa etsiä. Alkaa rinkan nyörien kiristys ennen bussiin astumista. Massiivista tummaa rinkkaa koristaa pinkki pehmoporsas Tapio, norsukoristeinen teräsmuki sekä liput maista, joissa 22-vuotias on vieraillut. Pikaisella vilkaisulla erotan Australian, Nepalin, Kosovon, Serbian, Makedonian, Unkarin ja Armenian liput. Lista on todellisuudessa huomattavasti pidempi. Saavuimme Derventan bussiasemalle kello viisi aamulla. Nostettuamme paikallista rahaa jatkoimme matkaamme farmille taksin kyydissä. Hidas matkustaminen MATKA ALKA A Loviisan linja-autoasemalta. Katajanokan terminaalista matka jatkuu laivalla Tukholmaan. Tukholmasta lähtevä Flixbusyhtiön linja-auto vie Tukholmasta perille Bosniaan asti. Yhdensuuntainen matka maksaa noin 150 euroa. Matkaan kuluu aikaa 60 tuntia. 1 SAKSAN MOOTTORITEIDEN VARSILLA on tiheästi tuulivoimaa Itävaltaan asti. Myös aurinkopaneeleita on paljon matkan varrella. 2 3 JASMINA BOGUCANIN-SARVA ja Dzany Sarva ostivat Prostranstvo Ljubavi -tilan joitakin vuosia sitten. Senni Koskenvesan ensi vierailu tilalle tapahtui kaksi vuotta sitten. Nyt isäntäperhe on pyytänyt Senni Koskenvesaa pitämään huolta farmista heidän ollessaan matkoilla. Viime vuoden aikana tilalla vieraili noin 300 ihmistä eri puolilta maailmaa. Tilan pitämisen ohella he järjestävät vegaaniruokakursseja sekä retriittejä pääosin Balkanin ja Välimeren alueilla. x x Maitse Bosniaan
TEEMU SILVÁN MAITSE BOSNIAAN GALLERIA TILALLA ASUMINEN EDELLYTTÄ Ä TYÖTÄ. Kasvimaa on kitkettävä ja kasteltava sekä eläimet ruokittava. Vegaanitilan pariskunta ostaa possuja ja kanoja paikallisilta markkinoilta antaen niille uuden elämän. Juuri nyt perheen kanat ovat naapuri Milenkon hoivassa. YSTÄV YKSET SRNA JA HUSKY ovat saaneet uuden kodin tilalta. Srna on Kroatian lammaskoira, joka tuli liian vanhaksi metsästykseen. KIVINEN VANHA R AKENNUS on vieraiden käytössä. Rakennuksesta on keittiö ja nukkumatilat. Puuhella luo lämpöä huhtikuun koleisiin iltoihin. 4 6 7 5 JASMINA BOGUCANIN-SARVA ja Dzany Sarva ostivat Prostranstvo Ljubavi -tilan joitakin vuosia sitten. Senni Koskenvesan ensi vierailu tilalle tapahtui kaksi vuotta sitten. Nyt isäntäperhe on pyytänyt Senni Koskenvesaa pitämään huolta farmista heidän ollessaan matkoilla. Viime vuoden aikana tilalla vieraili noin 300 ihmistä eri puolilta maailmaa. Tilan pitämisen ohella he järjestävät vegaaniruokakursseja sekä retriittejä pääosin Balkanin ja Välimeren alueilla. x Maitse Bosniaan
30 • 5 / 2019 V ILLIYRTTEIHIN on nykyään vaikea olla törmäämättä, vaikkei metsissä liikkuisikaan. Lehtien ruokasivut, terveystietoisten kotitarvehortoilijoiden blogit, erikoiskauppojen valikoimat ja laatutietoisten ravintoloiden ruokalistat ovat nostaneet menneinä vuosisatoina käytetyt huipputerveelliset kasvimme takaisin tietoisuuteen. Näkyvä trendi peittää kuitenkin alleen sen, että maamme ehtymättömien villiyrttivarastojen hyödyntäminen on edelleen marginaalinen kuriositeetti elintarviketuotannossamme. Markkinat olisivat jo valmiina. Varsinkin Aasian kehittyneissä maissa ja Keski-Euroopassa kysyntä arktisia aarteitamme kohtaan ylittää selvästi tarjonnan. Puutetta ei ole potentiaalistakaan: Suomessa on maailman suurin luomu keruualue, mahdollisesti puhtain luonto ja tuotantoteknologista osaamista. Luonnonkasvien uusiutuvuus, keräämisen koneellistumattomuus ja valtavat metsäalueet takaavat sen, ettei voittoa revittäisi perinteisen maa talouden tapaan ympäristön hyvinvoinnin kustannuksella. Villiyrttien tuotteistaminen elintarvikekäyttöön yhtenä biotalouden haarana nostettiin esille Juha Sipilän entisen hallituksen kärkihankkeessa. Linjaus on poikinut useita tieteellisiä katsantoja ja ministeriöiden rahoittamia hankkeita, joissa kotoisista superfoodeista haetaan tosissaan apua maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen, ekologisesti kestävän talouskasvun haasteisiin ja työllisyysasteen parantamiseen. Tunnetusti tiukka suomalainen elintarvikelainsäädäntö kieltää edelleen tiettyjen luonnonkasvien vapaan myynnin eikä tuotteiden markkinointi terveysvaikutuksilla ole usein sallittua. Toisaalta etenkin pienimuotoisen yritystoiminnan perustamisen kynnystä on madallettu esimerkiksi byro kratiaa keventämällä. Paperija lupasotaa merkittävämmät kehityksen esteet lienevätkin asenteissa, tiedon puutteessa, kerääjien vähäisessä määrässä, toimivien jakeluketjujen keskeneräisyydessä sekä markkinoinnin kehittymättömyydessä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raportista (Luonnontuotealan raaka-aineiden saatavuuden parantaminen) käy ilmi, että yli puolella luonnontuotteita jalostavista yrityksistä on vaikeuksia raaka-aineiden hankinnassa. Kerääjiä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi maanviljelijöitä ei ole kunnolla herätetty siihen, että omasta metsästä saisi lisätienestiä muutenkin kuin puita kaatamalla. Suomen ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet takaavat myös sen, että suurinta osaa kauppayrteistä saa kuka tahansa kerätä metsistä kaupallisiinkin tarkoituksiin. Vaikka alkutuotannon ammattimaistumiselle on tilausta, kerääminen ei välttämättä vaadi investointeja, omaa yritystä eikä monen vuoden koulutusta – ahkeruus ja kohtalaisen nopeasti omaksuttavissa olevat perusteet lajitietoudessa riittävät pitkälle. Asenteet ja perustiedot ovat toivottavasti parantumassa, koska alati lisääntyvien horttakurssien ja ammattikoulutusten ohella villiyrtit on huomioitu tuoreimmassa peruskoulun opetussuunnitelmassakin. Uutterien kerääjien ohella tarvitaan nykyistä huomattavasti ammattimaisemmat ja toimivammat jakeluketjut. Ruralia-instituutin raportin mukaan Suomeen olisi syytä perustaa lähialueiden kerääjät yhteen kokoavia keruukeskuksia, joiden vastuulla olisi kerääjien ohjaus ja opetus, tuotteiden varastointi ja mahdollinen jälkikäsittely sekä toimittaminen eteenpäin. Ravintolat ja jalostusyritykset säästäisivät huomattavasti aikaa, kun tilaukset hoituisivat yhdestä paikasta. Raportissa peräänkuulutetaan myös verkkopohjaisten palveluiden tärkeyttä valistustoiminnassa ja toimijoiden yhteen saattamisessa. VIIME VUOSINA Suomeen on syntynyt lukuisia startup-tyyppisiä villiyrttejä tuotteistavia yrityksiä, jotka hamuavat Lisätienestiä villiyrteistä • Jokamiehenoikeudet ja Eviran linjaukset sallivat useiden kauppayrttien keräämisen myös kaupalliseen elintarvikekäyttöön. Kuusenkerkkien ja muiden elävien puiden antimien keräämiseen tarvitaan kuitenkin maanomistajan lupa. • Yhden vuoden ajan alle 10?000 euron vuosituloilla villiyrttejä saa kaupata myös jalosteina. Ainoana vaatimuksena on muutaman kympin maksavan ja muutaman tunnin pituisen poimijakorttikoulutuksen läpäiseminen. Ammattimaisempi toiminta vaatii elintarvikehuoneistoilmoituksen. Silloinkin toimintaa on mahdollista jatkaa vaikka kotikeittiössä ilman suuria investointeja tai massiivista byrokratiaa. • Tuotteiden kauppaamiseen soveltuvat esimerkiksi ilmainen Forest Foody sivusto ja REKO -lähiruokarenkaat. • Poimi vain varmuudella tuntemiasi kasveja ja muista, että vastaat tuotteiden turvallisuudesta itse myös alkuvaiheessa. • Jalostusyritykset tarvitsevat myös sopimuskerääjiä. Kesän aikana ahkera kerääjä voi päästä useiden tuhan sien eurojen ansioille. Pienimuotoinen toiminta on marjanpoiminnan tavoin myös verotuksellisesti kevyttä. • Lisätietoa: Evira ja aitojamakuja.fi ”SUOMESSA ON MAAILMAN SUURIN LUOMU KERUUALUE, MAHDOLLISESTI PUHTAIN LUONTO JA TUOTANTO TEKNOLOGISTA OSAAMISTA. Kotimaisilla villiyrteillä on potentiaalia nousta merkittäviksi ekovientituotteiksi. Vapaina kasvavien luonnonantimien kaupalliseen hyödyntämiseen tarvitaan asennemuutosta. TEKSTI HENRIK LAHTINEN KUVAT SATU LEHTINEN Vihreää kasvua villiyrteistä Nokkonen on muun muassa rautaja proteiinipitoisuutensa ansiosta poikkeuksellisen ravinnerikas alkukesän villiyrtti. Keitoissa ja muhennoksissa käytetyn nokkosen vaivattomin säilömisja jalostus tapa on kuivaaminen rouheeksi. Hortoilu
5 / 2019 • 31 V ILLIYRTTEIHIN perehtynyt ravintolakokki, biologi ja luonto-opas Päivi Lehtonen suosittelee kansalaisia keräämään luonnonkasveja niin kotitarvekäyttöön kuin kaupallisiin tarkoituksiinkin: "Villiyrttien käyttö on paras työ ja harrastus, joka Suomesta löytyy. Saksilla ja saappailla pärjää, terveelliset herkut ovat ilmaisia ja samalla saa liikuntaa raittiissa ilmassa." Lehtosen mukaan villiyrttien kerääminen on luontevaa aloittaa suosituista ja helposti tunnistettavista kasveista, kuten huipputerveellisestä nokkosesta, voikukasta, maitohorsmasta ja kuusenkerkästä. Spesifiä tietoa yrttien keräämisestä, resepteistä ja jalostamisesta kannattaa innokkaiden hakea erilaisilta villiyrttikursseilta, joita on varsinkin kevätkesällä tarjolla yllin kyllin. Villiyrttejä varten ei maalla asuvien tarvitse vaivautua edes metsään asti. Hyvä alku villiyrttejä koskevalle asennemuutokselle olisikin esimerkiksi pihoilla ja pelloilla esiintyvien voikukkien ja nokkosten näkeminen arvokkaana ravintona rikkaruohojen sijaan: "Unohda kalliit puutarhakasvit. Anna villiyrttien rehottaa pihoillasi ja luovuta kesantopellot nokkoselle!" Lehtonen hehkuttaa. Lehtosen mukaan villiyrteillä on runsaasti kysyntää ravintoloissa. Johtuen sekä kasvien lyhyistä säilymisajoista että tukkutoiminnan alkeellisuudesta, kerääjien kannattaa hänen mukaansa lähestyä rohkeasti suoraan paikallisia ravintoloita ja jälleenmyyjiä. Lehtonen muistuttaa, että myös innovatiivisille hortoilijoille on tilausta: "Markkinat ovat nyt erittäin hyvät uniikeille artesaanituotteille. Apua saa halutessaan esimerkiksi ammattiopiston tuotekehitys koulutuksesta." "Saksilla ja saappailla pärjää" etenkin kansainvälisille markkinoille. Jotkut niistä ovat saavuttaneet kuuluisuuttakin ja esimerkiksi Arctic Superfoods -yrityksen taustalta löytyy Peter Vesterbackan kaltaisia rahamiehiä. Toistaiseksi liikevaihto alan yrityksissä on kuitenkin pääsääntöisesti ollut kovin vaatimatonta. Työja elinkeinoministeriön sekä maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Food From Finland -ohjelmassa pyritään löytämään keinoja suomalaisen elintarvikeviennin tuplaamiseen vuoteen 2023 mennessä. Yhdeksi potentiaaliseksi kasvualaksi on arvioitu villin luonnon antimet marjoista yrtteihin. Business Finlandin laatiman ohjelman mukaan juuri nyt useat samanaikaiset ruokatrendit maailmalla mahdollistavat jo olemassa olevien markkina-alueiden selvän laajentamisen. Kotimaiset elintarviketurvallisuusseulan läpäisseet villiyrtit vastaisivat niin terveellisyyden, puhtauden, turvallisuuden, ekologisuuden kuin eksoottisuudenkin vaatimuksiin. Food From Finlandin mukaan suomalaisista elintarvikeyrityksistä puuttuu usein pitkäjänteinen vienninedistämissuunnitelma. Ohjelma esittää ratkaisuksi muun muassa alalle koulutettujen vientiosaajien palkkaamista ja viennin selkeää resursointia omaksi lohkokseen. Food from Finland myös peräänkuuluttaa, että pienen Suomen kannattaa tehdä yhteistyötä muiden pohjoismaalaisten yritysten kanssa. Näkyvyyttä pitäisi parantaa kansainvälisiin tapahtumiin jalkautumalla ja nettisivuihin panostamalla, mutta toivomisen varaa on tuotteistamisessakin. Ohjelman mukaan suomalaiset eivät ole osanneet riittävästi brändätä puhdasta luontoa silmiä hiveleviin etiketteihin ja lennokkaisiin tuoteselostuksiin eikä kohdentaa tuotteita jo valmistusvaiheessa tietyille markkina-alueille. Villiyrttien vallankumoukseen tarvitaan myös huippuluokan visuaalisia suunnittelijoita ja kohdemaiden kulttuuria ymmärtäviä tarinaniskijöitä. Mitäpä jos alkaisit nähdä tämän pihojen tutun kasvimme vitsauksen sijasta voimaa antavana ystävänä? Terveellisestä voikukasta saa tuoresalaatin lisäksi vaikkapa rouhetta ja simaa, terälehdistä myös hilloa. 11.5.–8.9.2019 Gallen-Kallelan Museo Gallen-Kallelan tie 27 02600 Espoo Avoinna joka päivä 11-18 www.gallen-kallela.fi info@gallen-kallela.fi 010 406 8840 valo ja muoto 18.5.–25.8.2019 Ornon muotoiluklassikoita ja Aaltoyliopiston muotoilun opiskelijoiden suunnittelemia prototyyppejä Kultasepänkatu 2, Kerava | 040 318 4300 | sinkka.? ORNO Sinkassa käy Museokortti. sinkka.? Liput 11/9/0 eur Lisätiedot ja oheisohjelma: www.purnu. Ryhmille tilauksesta 25.8. asti PURNU 2019 LUMOUS | nykytaiteen kesänäyttely 16.6. 11.8. päivittäin klo 11-18 Ka lle La m pe la : N eu lo ja N in a G la zu no va Taidekeskus Purnu | Mustasaari 63 | Orivesi | 0400 757 607 | www.purnu. SuviDesign ja Kuvataiteen kesätori 20.-21.7. Veikko Björk, Paavo Halonen Timo Heino, Kati Immonen Sami van Ingen, Maippi Ketola Ola Kolehmainen, Lauri Laine Kalle Lampela, Berit Talpsepp-Jaanisoo Kristiina Uusitalo, Emma Rönnholm & Salla Vapaavuori sekä Aimo Tukiainen ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ | 040 808 5035 | info.kansanopisto@kpedu.fi ESITTÄVÄ TAIDE – TANSSI | ESITTÄVÄ TAIDE – TEATTERI KUVATAIDE JA KÄDENTAIDOT KIRJOITTAMINEN | VALOKUVATAIDE syksy 2019 MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! moninaisen kulttuurin festivaali 2.-4.8. 2019 dalsbruk, kemiönsaari liput & program -> norpas.fi Avoinna 18.5.–18.8. ke–su 12–18 Tutustuminen vain opastuskierroksella, paitsi pe vapaa tutustuminen. Patruunantie 17, Rajamäki Lisätietoja: p. 040 317 2521 Aikamatka suomalaisen työn, teollisuuden ja alkoholikulttuurin vaiheisiin. Tehdasja alkoholimuseo RYYPPI www.nurmijarvi.?/museo Lähes 2 500 kurssia ja luentoa valittavanasi. Helsingin työväenopiston syksyn tarjonta julkaistaan 10.6. Innostu ja inspiroidu! ilmonet.fi Låt dig inspireras! Dryga 800 kurser och föreläsningar att välja mellan. Höstens utbud på Helsingfors arbis publiceras 14.6. 13.-16.6.2019 KUOPIO Liput 18 €/10 € Festivaalipassi 50 € www.itak.fi Nykytanssifestivaali
5 / 2019 • 33 Vaikka HIV ei lääkityltä kantajalta tartu, suhtaudutaan siihen edelleen varsin dramaattisesti. Huolellisesti pelotellut ikäluokat ovat suurimmassa riskiryhmässä. HIV-todellisuus ei vastaa stigmaa I HMISEN immuunipuolustuksen lamaannuttava HI-virus on tappanut maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia ja se on repinyt yhteisöjä kappaleiksi. Sillä on mahdollisesti nykyajan sairauksista voimakkain stigma. Nykyään HIV ei lääkittynä kuitenkaan johda kuolemaan. Se ei myöskään tartu lääkkeitä syövältä viruksen kantajalta. Silti asenteet pysyvät tiukassa. 1980-luvun alussa HIV-epidemia oli tuhoisa ja pelkoa lisäsi edelleen dramaattinen uutisointi muun muassa ”tappavasta tuliaisesta”. Positiiviset ry:n vertaistuen koordinaattorin Juha-Erkki Kantsin mukaan tuon uutisoinnin muistavat ihmiset tuntevat edelleen pelkoa. ”Nyt kun me kerromme, että lääkitty HIV ei tartu, niin kaksi vastakkaista viestiä taistelee keskenään. Uusi tieto ei mitenkään välttämättä poista sitä pelkoa”, Kants toteaa. ”Mikäli nuoret eivät ole saaneet tätä mentaliteettia vanhemmiltaan tai ympäristöltään, niin asia ei ole niin hirveä mörkö”, Kants arvioi. Positiiviset-yhdistys aloittaa kansainvälisen stigmatutkimuksen Suomen aineiston keräämisen syksyllä 2019. Vuoden jälkeen on odotettavissa konkreettista dataa siitä, kuinka positiivisen diagnoosin saaneet kokevat tautiinsa liittyvät stigmat. TYYPILLINEN HIV-TARTUNNAN saaja Suomessa on keski-ikäinen mies. Onkin ristiriitaista, että samalla kun nuorempien keskuudessa HIViin liittyvä stigma on vähäisempi, tuossa ikäluokassa on myös tartuntojen määrä alhaisempi. Pelkojen liudentuminen ja tartuntojen määrä eivät välttämättä liity suoraan toisiinsa. Nuoret ovat mahdollisesti käyneet testeissä ahkerammin ja siksi tartunnat eivät leviä. ”Pääosa tartunnoista saadaan ihmisiltä, jotka eivät tiedä HIV-tartunnastaan. Silloin ei ole lääkintä päällä.” Kotimaan lisäksi tartuntoja tuodaan myös matkoilta. Suomessa tilastoissa näkyy erityisesti Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta saadut tartunnat. Lomatunnelmissa varovaisuus ehkä unohtuu ja ennakkoluulot homomiesten sairaudesta johtavat varomattomuuteen esimerkiksi heteroyhdynnöissä. VUONNA 2016 JULKISTETTU kansainvälinen PARTNER-tutkimus vahvisti havainnon siitä, että nykyaikainen HIV-lääkitys estää viruksen tarttumisen suojaamattomassakin seksissä. Tutkimus perustui noin 40 000 yhdynnän otokseen. Vuonna 2019 julkistettu PARTNER 2:n aineisto puolestaan koostui 77 000 yhdynnästä ja tuki huomiota edelleen. Molemmissa tutkimuksissa oli mukana sekä heteroettä homopareja. Suomessa on myös syntynyt HIV-positiivisille äideille satoja vauvoja, joista yksikään ei ole saanut tartuntaa, kun äiti on ollut HIV-lääkityksellä. Seksuaalineuvoja Tapani Valkonen Positiivisista uskoo, että stigmojen hälventyessä myös kynnys käydä HIV-testeissä alenee. ”Ideaalimaailmassa HIV katoaa tyystin meidän mukanamme. Jos kaikki saisivat hoitoa, virus ei tarttuisi eteenpäin, ja meidän kuollessamme se katoaisi pois.” Valkonen kuitenkin huomauttaa, että niin kauan kuin lääkehoitoa ei ole saatavilla kaikkialla maailmassa, tartunnat eivät tule loppumaan. POSITIIVISET RY:N TAVOITTEENA on vaikuttaa HIV-positiivisten hyvinvointiin. Yhdistyksen hallituksessa pitää aina olla enemmistö positiivisia ja myös työntekijöistä osa on positiivisia. Näin varmistetaan, että viestintä ei tule ylhäältä alas, vaan positiivisilta positiivisille. Vertaistuen ohella yhdistys vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Yksi tavoitteista on saattaa HIV-lääkitys kaikkien ulottuville. Suomi on esimerkiksi sitoutunut siihen, että kaikille tarvitseville lääkitys tarjotaan. Kuitenkin esimerkiksi paperittomat putoavat avun ulkopuolelle. Mikäli HI-viruksen kantaja on raskaana oleva nainen, hän saa lääkityksen riippumatta siitä onko hänellä oleskelu lupa. Kantsin ja Valkosen mukaan lääkityksen tarjoaminen kaikille paperittomillekin olisi järkevää jo pelkästään lisätartuntojen estämiseksi, HIV-positiivisten omasta elämänlaadusta puhumattakaan. ”Näiden diagnoosin saaneiden paperittomien määrä on niin pieni, että sillä kustannuksella ei oikeasti ole mitään merkitystä. On utopiaa kuvitella jotain HIV-lääkkeiden shoppailijoita tänne”, Valkonen toteaa. Ongelma koskee myös opiskelijoita. Kants antaa esimerkin tapauksesta, jossa EU:n ulkopuolelta saapui opiskelija omien lääkkeiden kanssa. Sitten kun ne aikanaan loppuivat, virallinen kanta oli se, että hänen pitää matkustaa takaisin kotimaahansa hakemaan lisää lääkkeitä. ”Opiskelijabudjetilla! Aivan järjetöntähän se oli”, Kants jatkaa. VAIKKA HIV-LÄ ÄKKEET ovat kehittyneet ja niiden sivuvaikutukset ovat vähäisempiä, tartunta on yhä terveyskysymys, jota seuraa elinikäinen lääkitys. Hiljattain Englannissa sytostaattija kantasoluhoitoa saanut potilas kuitenkin vaikuttaa parantuneen HIV-tartunnasta. Kyseessä on toinen kerta, kun tämä on tapahtunut, mutta HIvirusten häviäminen lopullisesti on vielä varmistamatta. Vaikka rankka säteilytyshoito ei olekaan käytännöllinen ratkaisu HIV-tartuntojen hoitoon, tämä kertoo siitä, että HIV saattaisi joskus olla kokonaan parannettavissa. ”IDEAALIMAAILMASSA HIV KATOAA TYYSTIN MEIDÄN MUKANAMME. JOS KAIKKI SAISIVAT HOITOA, VIRUS EI TARTTUISI ETEENPÄIN JA MEIDÄN KUOLLESSAMME SE KATOAISI POIS.” ”PÄÄOSA TARTUNNOISTA SAADAAN IHMISILTÄ, JOTKA EIVÄT TIEDÄ HIV TARTUNNASTAAN. SILLOIN EI OLE LÄÄKINTÄ PÄÄLLÄ.” TEKSTI JARI TAMMINEN Leimat Ku va : Sh ut te rst oc k
34 • 5 / 2019 ”MIKÄLI ALUSTOILLE TEHTYÄ TYÖTÄ EI TEETETÄ TYÖSUHTEESSA, TYÖNANTAJAMAKSUT JÄÄVÄT KERÄÄMÄTTÄ, MIKÄ TAAS AIHEUTTAA SUUREN LOVEN HYVINVOINTIVALTION RAHOITUKSEEN.” Alustatalous sääntelyn tarpeessa Tästä on kyse • Alustatalous perustuu digitaalisiin alustoihin, joiden kautta myydään jotain hyödykettä tai palvelua, kuten majoitusta tai kyytiä paikasta toiseen. • Tunnetuimpia alustayrityksiä ovat ruokalähettipalveluja välittävä Wolt, majoituspalveluita välittävä Airbnb sekä kuljetuspalveluita välittävä Uber. • Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan noin 0,3 prosenttia suomalaisista sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta.
5 / 2019 • 35 T OUKOKUUN ALUSSA kyytipalvelu Uberin kuskit ryhtyivät maailmanlaajuiseen lakkoon. Kuskit vaativat itselleen muun muassa parempia työoloja ja suurempaa osuutta suorittamastaan työstä. Lakko alkoi juuri ennen Uberin osakeantia, jonka odotetaan tuottavan firmalle vähintään 100 miljardin euron voiton. Uber-kuskien lakko kertoo paikkaan sidotun alustatyön tyypillisistä ongelmista. Mikäli työtä teetetään ilman työsuhdetta, eivät työntekijät voi vaikuttaa palkkioihinsa kollektiivisesti neuvottelemalla. Työnantaja ei myöskään ole velvoitettu vakuuttamaan työntekijöitä, kuten valtaosassa perinteisiä työsuhteita. ”Uber-kuljettajat ovat organisoituneet kansainvälisesti, mikä kertoo siitä, että alustatalouteen liittyy myös uudenlaista, ruohonjuuritason aktivismia ja kykyä organisoitua tehokkaasti”, alustataloudesta raportin julkaissut Maija Mattila kertoo. Mattila toimii tutkijana Kalevi Sorsa -säätiössä. Hänen mielestään alustatalouden ilmiöitä ei saa jättää sääntelyn ulkopuolelle. ”Lakon seurauksena voi syntyä pieniä myönnytyksiä, mutta se ei korjaa sitä perusongelmaa, että työtä teetetään ilman työsuhdetta silloinkin, kun työ kaikin tavoin muistuttaa työsuhdetta. Yhteiskunnan pitäisi korjata tämä ongelma sääntelyllä. Toivottavasti lakko antaa sääntelylle pontta.” Alustatalous tarjoaa mahdollisuuden tarkastella myös perinteisissä työehdoissa käynnissä olevia muutoksia. ”Alustatalous ja alustoille tehty työ ei itsessään ole vielä kovin laaja ilmiö. On kuitenkin nähtävissä heikkoja signaaleja siitä, että jotkut perinteiset henkilöstöyritykset olisivat menossa alustataloudelle tyyppillisten toimintatapojen suuntaan, etenkin kun ne muuttavat perinteisiä työsuhteita kevyt yrittäjyyden muotoon”, sanoo Mattila. ”ALUSTATALOUTEEN LIITTYVÄT käytännöt toimivat kuvaavina tapausesimerkkeinä laajemmista työelämän muutoksista. Ne kertovat työelämän periaatteista, joita kohti olemme mahdollisesti siirtymässä”, Mattila jatkaa. Alustataloudessa palvelut monopolisoituvat helposti. Muun muassa kuljetuspalveluja välittävä Uber on vallannut suurimman osan markkinoista. Tähän vaikuttaa erityisesti alustatalouteen kytkeytyvä verkostovaikutus: mitä enemmän tiettyä palvelua käytetään, sitä enemmän se saa markkinoilla arvoa. ”Monopolisoitumisella on monenlaisia vaikutuksia. Kilpailun näkökulmasta on tietenkin ongelmallista, jos esimerkiksi kuljetusalalla on vain yksi toimija. Tällöin työntekijällä on aina lähtökohtaisesti huonommat vaihtoehdot neuvotella esimerkiksi työsuhteista. Toisaalta taas ilmiöön voi liittyä jotain positiivistakin. Jos alalla on vain yksi iso toimija, ei esimerkiksi valtion tarvitse käydä neuvotteluja useamman eri toimijan kanssa”, pohtii Mattila. Alustoja käyttävien yritysten verotuksen säännökset ovat sinänsä kunnossa. Tuloja elinkeinoverolain mukaan kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia. Ongelma onkin toisaalla. ”Tietojen saanti veronalaisista tuloista voi olla ongelmallista. Hotellit maksavat tuloistaan veroja vakiintuneiden käytäntöjen mukaan, mutta ilmoittavatko kaikki Airbnb-majoittajat vuokratulot oma-aloitteisesti verottajalle?” kirjoittaa Terhi Järvikare Valtiovarainministeriön internet-sivuilla julkaistussa kolumnissaan. Verohallituksen teettämän tutkimuksen mukaan vain 44 prosenttia ihmisistä pitää todennäköisenä sitä, että digitaalisilla alustoilla toimivat palveluntarjoajat, yksityishenkilöt tai muut toimijat hoitaisivat veroasiansa lain edellyttämällä tavalla. Mattila allekirjoittaa nämä huolenaiheet, mutta muistuttaa että joissain tapauksissa alustatalouden voimistuminen voi olla myös hyvä vaihtoehto verohallinnon näkökulmasta. Koska alustat toimivat digitaalisesti, kertyy niihin automaattisesti valtava määrä dataa. ”Esimerkiksi Airbnb:n kanssa voisi sopia, että se luovuttaa verottajalle tiedot sen kautta majoitusta tarjoavien tuloista”, kertoo Mattila. Alustalla toimivien yritysten verotuksellista ongelmaa ei myöskään voida ratkaista ainoastaan kansallisella tasolla. Suurimmat näistä yrityksistä toimivat globaalisti, siksi ongelma on ratkaistava myös globaalilla tasolla. ”On selvää, etteivät yksittäisen valtion veroviranomaiset pysty käymään järkeviä neuvotteluja suurien alustayritysten kanssa. EU:ta on korostettu vapaana kilpailualueena, mutta tätä kilpailun korostamista olisi hyvä tasapainottaa korostamalla myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuutta. Toivon, että tämä nousisi esiin tulevissa EU-vaaleissa”, sanoo Mattila. Mikäli alustoille tehtyä työtä ei teetetä työsuhteessa, työnantajamaksut jäävät keräämättä, mikä taas aiheuttaa suuren loven hyvinvointivaltion rahoitukseen. Siksi myös alustayritykset ovat Mattilan mukaan saatava maksamaan oma osuutensa hyvinvointivaltion rahoituksesta. Alustatalouden mallit saattavat haastaa työntekijöiden oikeuksien lisäksi myös hyvinvointivaltion rahoitusta. Alustoille tehty työ ei itsessään ole laaja ilmiö, mutta tutkijan mukaan alustatalouteen liittyvät käytännöt mallintavat laajemmin työelämän murrosta. TEKSTI ESKO HARNI KUVA NINNI KAIRISALO Alustatalous sääntelyn tarpeessa O ECD:N JUURI julkaisema Employment Outlook 2019 raportti kertoo järjestön toiminnassa tapahtuneesta suunnanmuutoksesta, mutta myös laajemmin Eurooppaa koskevasta muutostilasta. ”Äärioikeiston nousu horjuttaa eurooppalaista arvopohjaa, mutta se muuttaa myös keskeisiä talousja työpolitiikkaa määrittäviä instituutioita kuten OECD:tä”, kertoo ItäSuomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm. OECD:n merkitys työelämän suhteiden muotoutumiselle on ollut keskeinen korkean elintason palveluyhteiskunnissa. Järjestön tutkimusten ja raporttien välityksellä ajatukset tulopolitiikasta ja myöhemmin esimerkiksi hintasääntelyn purkamisesta ovat levinneet tehokkaasti valtiosta toiseen. Järjestön linjaukset ovat kiteyttäneet talouskriisin jälkeistä talouspoliittisen eliitin ajattelutavan uutta suuntaa. OECD on toiminut uusliberalistisen talousja työvoimapolitiikan moottorina vaatiessaan esimerkiksi sääntelyn ja normien purkamista. Uusin raportti kertoo kuitenkin isosta muutoksesta. ”Aiemmin uusliberaalia työmarkkinoiden normien purkua ajanut OECD on alkanut ajaa työehtosopimusten tarjoamia etuja ja suojaa useammille palkkatyöläisille”, sanoo Bergholm. Raportissa OECD muun muassa vaatii valtioita estämään työntekijöiden keinotekoisen muuttamisen itsensä työllistäjiksi, joilla ei ole samaa työlainsäädännön ja sosiaalivakuutusten tarjoamaa turvaa kuin palkkatyöläisillä. Syyn suunnanmuutokselle Berglund löytää Euroopassa käynnissä olevista poliittisista murroksista, etenkin äärioikeiston noususta. ”Taustalla on eräänlainen vulgaarimarxilainen tulkinta työelämän ja tuotannon muutoksista ja niiden aiheuttamista poliittisista seurauksista. OECD:n taholla selvästi ajatellaan, että kun perinteiset teollisuuden alan työpaikat katoavat, alkavat esimerkiksi keski-ikäistyneet työntekijät radikalisoitumaan”, tulkitsee Bergholm. Tietyissä suhteissa Employment Outlook -raportti kuitenkin jatkaa OECD:lle tyypillistä linjaa. Raportissa toistuu – sääntelyn palauttamisen korostamisesta huolimatta – kriiseihin, murroksiin ja hallitsemattomuuteen perustuva retoriikka. ”On erikoista, että raportissa lähdetään liikkeelle uhkakuvista ja kriiseistä, vaikka työllisyysaste on itse asiassa noussut. Muutospuheelle tai millekään hypermuutokselle ei ole empiiristä evidenssiä”, toteaa Bergholm. ”Numerot ovat ristiriidassa kuvitelmien kanssa. Höpinät huonosta työllisyysasteesta perustuvat erilaisten ajatushautomoiden julkaisuihin, jotka eivät puolestaan pohjaudu perusteelliseen tutkimustietoon. Käy helposti niin, että nämä hautomot alkavat viitata toinen toisiinsa, ja todellisuus työelämästä alkaa hämärtyä”, Bergholm jatkaa. Employment Outlook kertoo joka tapauksessa OECD:n toiminnassa tapahtuneesta isosta suunnanmuutoksesta: sääntelyn purkamisesta kohti työehtosopimusten suojaa. ”Raportin pohjalta näyttää siltä, että äärioikeiston nousun myötä OECD:n aiemmin parjaama AY-liike saa pikemminkin järjestöltä tukea, kuin arvostelua”, Bergholm arvioi. ESKO HARNI OECD:n marxilainen suunnanmuutos OECD vaatii valtioita estämään työntekijöiden keinotekoisen muuttamisen itsensä työllistäjiksi. Talous
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski NIIN & NÄIN Jo 100 numeroa. Neljästi vuodessa ilmestyvä niin & näin on monitieteinen asiantuntijafoorumi, taidekylläinen kulttuurimakasiini ja yhteiskuntakriittinen debattiareena. Tutustu vaihtuviin teemoihin, avoimiin verkkosisältöihin ja juttuarkiston aarteisiin osoitteessa: www.netn.fi Paperilehti kotiin kannettuna 48 € vuodessa. www.netn.fi/lehti/kestotilaus SUKUVIESTI Sukuviesti on monipuolinen menneestä ja nykyisyydestä kertova kulttuurilehti. Kultti-tarjouksena vuoden 2020 tilaus 30 €, tämän vuoden loppunumerot kaupan päälle. Digitilaus 15 €. Tilaukset toimisto@suvut.fi KULTTUURIVIHKOT Vasemmistohenkinen aikakauslehti. Sivistystä ja solidaarisuutta jo vuodesta 1973. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi TAITO Taito on matka käsityön maailmaan. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä käsityölehti kertoo tarinoita kotimaisista kädentaitajista ja innostaa tekemään itse. Kestotilaus 29,50 €/6 kk. Määräaikainen tilaus 64 €/vuosi. www.taitolehti.fi TEATTERI&TANSSI+SIRKUS T&T+S on esittävien taiteiden erikoislehti, alansa ainoa. Kahdeksanvuotias lehti on uudistunut ja sisältää runsaasti asiantuntija-arvioita esityksistä, henkilöhaastatteluja ja ilmiöjuttuja. Kurkista lehden avoimiin sisältöihin ja koko maan esityskalenteriin www.teatteritanssi.fi. Tiedä taiteesta ja tilaa utelias kulttuurilehti! Tutustumistilaus 4 lehteä 25 €. Kestotilaus (8 numeroa vuodessa) 59 €. TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI – totuudenetsijöiden aikakauslehti Aseettoman elämäntavan, ihmisyysmoraalin ja mestariviisauden välittäjä. Jälleensyntymisestä, karmasta, ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. I0 numeroa / vuosi / 32 euroa. Irtonumero 4 euroa Uusille tilaajille 15 euroa koko vuosi! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. www.kristosofi.fi VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustu nyt: 15,90 € / 3 numeroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. KANSAN TAHTO Perinteikäs mutta moderni vasemmistolainen aikakauslehti, joka pureutuu ilmiöiden taakse ja sukeltaa pintaa syvemmälle. Lehti tarkastelee yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria monipuolisesti ja rohkeasti kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvänä muhkeana lukupakettina. Vuositilaus 60 € (osa ammattiliitoista ja -osastoista tarjoaa työväenlehdille tarkoitettua lehtietua.) ASTRA Gillar du samhälle, kultur och feminism? Vill du läsa artiklar, intervjuer och kritik av varierade skribenter? Tilltalas du av snygga fotografier och fantasifulla illustrationer? Läs Astra! 4 nummer/år, 45/35 euro https://www.astra.fi/prenumerera PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Aikakauslehti, joka tuo psykoanalyyttisen näkökulman erilaisiin ilmiöihin. Numeron teemana rakkaus – lue, mitä psykoanalyysin parhaat asiantuntijat kirjoittavat rakkauden vaikeudesta ja mysteeristä! Tilaus 20e, irtonumero 20e, yksi painava nro vuodessa. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.fi Tai osta Rosebud Kaisa-talon kirjakaupasta. ULKOPOLITIIKKA Ulkopolitiikka on aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tutustu useasti palkittuun lukupakettiin osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi. Tilaa lehti kotiin kannettuna hintaan 41 €/ vuosi. Opiskelijoille 27 €. Tilaus sisältää pääsyn digilehteen. Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Katso valikoima osoitteessa ulkopolitiikka.fi/tilaa. YMPÄRISTÖKASVATUS Ainoa laatuaan Suomessa – lehti kaikille ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille! Ympäristökasvatus tarjoaa lukijoilleen alan uusimmat virtaukset, syventävät artikkelit, raikkaita näkökulmia sekä toimivia käytännön vinkkejä. Lehti ilmestyy verkkolehtenä sekä kerran vuodessa lähes 50-sivuisena inspiroivana teemanumerona. Vuositilaus 10 e (printtilehti + 3 verkkolehteä) https://feesuomi.fi/tilaa-lehti/ TAIDE Oletko ajatellut kokeilla Taidetta? Sen voit teh dä innostavalla tutustumistarjouksella Taide-lehdestä, jossa rohkeasti kumarrellaan kuvia, nykytaiteelle maalaillaan taustat, suor istetaan viitekehykset, naulitaan ja ava taan merkitykset – näytetään kokonainen maailma. 6 numeroa vuodessa, v. 2019 kestotilaus 72 €/ vuositilaus 80 € Tarjous: nrot 3–6/19 40 € /viite:Voima tilaukset: tuula.airas@artists.fi YLIOPISTO-LEHTI Yliopisto-lehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/fi/tilaa-yliopisto-lehti
200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi! KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY. WWW.KULTTIKISKA.FI • KULTTI@KULTTI.NET • 044 755 5158 KULTTIKISKA.FI Uteliaiden ihmisten digitaalinen lehtikioski NIIN & NÄIN Jo 100 numeroa. Neljästi vuodessa ilmestyvä niin & näin on monitieteinen asiantuntijafoorumi, taidekylläinen kulttuurimakasiini ja yhteiskuntakriittinen debattiareena. Tutustu vaihtuviin teemoihin, avoimiin verkkosisältöihin ja juttuarkiston aarteisiin osoitteessa: www.netn.fi Paperilehti kotiin kannettuna 48 € vuodessa. www.netn.fi/lehti/kestotilaus SUKUVIESTI Sukuviesti on monipuolinen menneestä ja nykyisyydestä kertova kulttuurilehti. Kultti-tarjouksena vuoden 2020 tilaus 30 €, tämän vuoden loppunumerot kaupan päälle. Digitilaus 15 €. Tilaukset toimisto@suvut.fi KULTTUURIVIHKOT Vasemmistohenkinen aikakauslehti. Sivistystä ja solidaarisuutta jo vuodesta 1973. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi TAITO Taito on matka käsityön maailmaan. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä käsityölehti kertoo tarinoita kotimaisista kädentaitajista ja innostaa tekemään itse. Kestotilaus 29,50 €/6 kk. Määräaikainen tilaus 64 €/vuosi. www.taitolehti.fi TEATTERI&TANSSI+SIRKUS T&T+S on esittävien taiteiden erikoislehti, alansa ainoa. Kahdeksanvuotias lehti on uudistunut ja sisältää runsaasti asiantuntija-arvioita esityksistä, henkilöhaastatteluja ja ilmiöjuttuja. Kurkista lehden avoimiin sisältöihin ja koko maan esityskalenteriin www.teatteritanssi.fi. Tiedä taiteesta ja tilaa utelias kulttuurilehti! Tutustumistilaus 4 lehteä 25 €. Kestotilaus (8 numeroa vuodessa) 59 €. TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI – totuudenetsijöiden aikakauslehti Aseettoman elämäntavan, ihmisyysmoraalin ja mestariviisauden välittäjä. Jälleensyntymisestä, karmasta, ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. I0 numeroa / vuosi / 32 euroa. Irtonumero 4 euroa Uusille tilaajille 15 euroa koko vuosi! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com, puh. 050 3697 534. www.kristosofi.fi VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustu nyt: 15,90 € / 3 numeroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. KANSAN TAHTO Perinteikäs mutta moderni vasemmistolainen aikakauslehti, joka pureutuu ilmiöiden taakse ja sukeltaa pintaa syvemmälle. Lehti tarkastelee yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria monipuolisesti ja rohkeasti kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvänä muhkeana lukupakettina. Vuositilaus 60 € (osa ammattiliitoista ja -osastoista tarjoaa työväenlehdille tarkoitettua lehtietua.) ASTRA Gillar du samhälle, kultur och feminism? Vill du läsa artiklar, intervjuer och kritik av varierade skribenter? Tilltalas du av snygga fotografier och fantasifulla illustrationer? Läs Astra! 4 nummer/år, 45/35 euro https://www.astra.fi/prenumerera PSYKOANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA Aikakauslehti, joka tuo psykoanalyyttisen näkökulman erilaisiin ilmiöihin. Numeron teemana rakkaus – lue, mitä psykoanalyysin parhaat asiantuntijat kirjoittavat rakkauden vaikeudesta ja mysteeristä! Tilaus 20e, irtonumero 20e, yksi painava nro vuodessa. Tilaukset www.helsinginpsykoterapiayhdistys.fi Tai osta Rosebud Kaisa-talon kirjakaupasta. ULKOPOLITIIKKA Ulkopolitiikka on aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tutustu useasti palkittuun lukupakettiin osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi. Tilaa lehti kotiin kannettuna hintaan 41 €/ vuosi. Opiskelijoille 27 €. Tilaus sisältää pääsyn digilehteen. Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Katso valikoima osoitteessa ulkopolitiikka.fi/tilaa. YMPÄRISTÖKASVATUS Ainoa laatuaan Suomessa – lehti kaikille ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille! Ympäristökasvatus tarjoaa lukijoilleen alan uusimmat virtaukset, syventävät artikkelit, raikkaita näkökulmia sekä toimivia käytännön vinkkejä. Lehti ilmestyy verkkolehtenä sekä kerran vuodessa lähes 50-sivuisena inspiroivana teemanumerona. Vuositilaus 10 e (printtilehti + 3 verkkolehteä) https://feesuomi.fi/tilaa-lehti/ TAIDE Oletko ajatellut kokeilla Taidetta? Sen voit teh dä innostavalla tutustumistarjouksella Taide-lehdestä, jossa rohkeasti kumarrellaan kuvia, nykytaiteelle maalaillaan taustat, suor istetaan viitekehykset, naulitaan ja ava taan merkitykset – näytetään kokonainen maailma. 6 numeroa vuodessa, v. 2019 kestotilaus 72 €/ vuositilaus 80 € Tarjous: nrot 3–6/19 40 € /viite:Voima tilaukset: tuula.airas@artists.fi YLIOPISTO-LEHTI Yliopisto-lehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/fi/tilaa-yliopisto-lehti
40 • 5 / 2019 Essee Sosiaaliturvan uudistustarpeesta ollaan yhtä mieltä, mutta sen mallista ja tasosta kiistellään. Uudistuksen lähtökohtana pitää olla elämiseen riittävä tulotaso. TEKSTI JARI HEINONEN KUVA TUOMAS KORKALO Sote kaatui, sotu tulee K UN VANHAN hyvinvointimallin sosiaaliturva ei enää toimi kunnolla, on sitä uudistettava. Suhteellisen täystyöllisyyden ja jatkuvan vaurastumisen yhteiskunnassa palkkatyöhön perustuva toimeentulojärjestelmä toimi melko hyvin. Sitä tehdessä palkkatyöläisille luotiin kattavat ansiosidonnaiset sosiaaliturvaetuudet, joita täydennettiin pienituloisille ja erityisesti kokonaan palkkatyösuhteen ulkopuolelle jääneille suunnatuilla tukimuodoilla. Monille tämän tilkkutäkkimäisen tuen taso jäi kuitenkin kovin alhaiseksi. Hidastuvan kasvun, laajan joukkotyöttömyyden ja kiihtyvän keskinäisen kilpailun yhteiskunnassa tämä kaksiosainen sosiaaliturvamalli alkoi kohdata kasvavia ongelmia. Sen aukkopaikat tulivat esiin ja monet myös putosivat niistä läpi. Esimerkiksi kansaneläkkeen saajat ja monet pitkäaikaistyöttömät jäivät pitkäaikaisesti riippuvaisiksi perusturvasta. Tämä johti keskusteluun kattavan perusturvan tarpeesta. Alettiin puhua kansalaispalkasta, kansalaistulosta, perustulosta tai ylipäätään perusturvajärjestelmän uudistamisen tarpeesta. UUDISTAMISTA TARVITSEVAT sekä palkkatyöläiset että palkkatyön ulkopuolella olevat. Ansiosidonnaista sosiaali turvaa olisi uudistettava erityisesti katkoksellisissa työsuhteissa olevien palkkatyöläisten intressien mukaisesti, mutta samalla myös universaalia perusturvaa olisi yhtenäistettävä. Essee Tuomas Korkalo: Composition 180419, 2019, 70 x 44 cm. Akryyli, vesiväri ja sumi muste kankaalle.
5 / 2019 • 41 Monilla palkkatyöläisillä on nykyisin yhä enemmän vaihtelevia elämäntilanteita: eri syistä toistuvia poissaoloja, työttömyyttä ja koulutusta. Näihin muutoksiin perinteinen ansiosidonnainen sosiaaliturva ei kykene reagoimaan joustavasti. Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen voisivat vähentää näitä ongelmia, mutta ne eivät riitä varsinkaan lyhyellä aikavälillä. Työttömyysturva, kuntoutus ja lyhytaikainen sairausturva tulisi yhdistää laajaksi ja kattavaksi ansiosidonnaiseksi työvoimavakuutukseksi. Sen tehtävänä olisi turvata palkkatyöläisen toimeentuloturva tilanteissa, joissa työuraan tulee jostakin syystä erilaisia katkoksia. Samalla se olisi myös eräänlainen yleinen koulutusvakuutusjärjestelmä, joka tukisi ammattitaidon ylläpitämistä ja työssä pysymistä. Jakovaltion uudistamisessa olisi huomioitava myös pätkätyöläiset, työttömät ja muut syvenevien köyhyysongelmien kanssa ahdinkoon joutuneet kuten vammaiset, pitkäaikaissairaat ja vanhukset. Suomessa tarvitaan yhden luukun riittävän suuri perusturva nykyisin huonosti toimivan työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen muodostaman Bermudan kolmion tilalle. Nykyinen perusturva on tasoltaan liian alhainen ja toimii huonosti huonoosaisten arjessa. Käytännössä toimeentuloturvan tekeminen täydeksi sosiaaliseksi oikeudeksi merkitsisi erillisten sosiaaliturvajärjestelmien kuten sairausvakuutuksen, työttömyysturvan ja toimeentulotuen yhdistämistä yhtenäiseksi toimeentulojärjestelmäksi, ja samalla niiden vähimmäistason huomattavaa kohottamista nykyisestä. KANSALAISTEN TOIMEENTULON ja palkkatyön välisen suhteen höllentäminen edellyttää kaikkia koskevan uudenlaisen sosiaalitulojen järjestelmän rakentamista uuden hyvinvointimallin ytimeksi. Oikeus sosiaalituloihin tulisi vahvistaa lainsäädännöllä ja siitä tulisi vastata valtion vakuutuslaitos. Suomessa sellainen on toiminut jo pitkään. Se on Kansaneläkelaitos, Kela. Siitä tulisi tehdä yhtenäisestä perustoimeentulojärjestelmästä vastaava kansanvakuutuslaitos. Näin toimeentulon perusturvaa ei tarvitsisi enää hakea usealta luukulta. Kansalaisten tukipäätökset eivät tällöin myöskään vaihtelisi asuinkunnan mukaan. Perusturvasta tulisi verkko, jonka läpi kukaan ei missään tilanteessa putoaisi. Samalla aiempien etuuksien tasoa tulisi huomattavasti korottaa. Korkeimmillaan perusturvan taso on nyt kansaneläkkeen takuueläkkeessä, joka on 775 euroa, noin 60 prosenttia 1210 euron köyhyysrajasta. Keskimäärin eri perusturvajärjestelmät tarjoavat vain 40 prosenttia köyhyysrajalle vaadittavista tuloista. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi vuonna 2015 päätöksensä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran (SSOS) tekemään kanteluun Suomen perusturvan tasosta. Komitea moitti tekemässään päätöksessä Suomen vähimmäisturvaetuuksien tasoa riittämättömäksi. UUDISTUSEHDOTUKSIA on tullut poliittisen kentän eri puolilta. Sosiaalidemokraattien ehdottamassa mallissa sosiaaliturva jaotellaan takuu-, yleisja aktiivitasoon. Malli lähtee työn ensisijaisuudesta, jota täydentää tarveharkintainen ja syyperusteinen sosiaaliturva. Alin taso, tarveharkintainen takuutaso, on lähellä nykyistä toimeentulotuen perusosaa. Toinen taso, yleistaso, on syyperusteinen. Sitä voisi saada työttömyyden, opiskelun, vanhemmuuden ja tilapäisen sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella. Se jakaantuu perusosaan ja ansiotasoon. Ylimpänä tasona on aktiivitaso, jossa kansalaisia kannustetaan palkitsemalla työllisyysja koulutuspalvelujen hyödyntämiseen sekä itsensä kehittämiseen. Sosiaalidemokraattien malli yhtenäistäisi kyllä nykyisen etuusjärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi, mutta se jättää avoimeksi millainen minkäkin turvan taso olisi. Tarveharkinnan ja syyperusteisuuden säilyttäminen mallissa kielii konservatiivisuudesta ja kyvyttömyydestä nähdä uudistuva sosiaaliturva osana uutta hyvinvointimallia. Tarveharkintaisuus johtaa kontrollipolitiikan kasvuun. Syyperusteisuus edellyttää syiden selvittelyä, mikä puolestaan johtaa turhan usein liian monimutkaiseen järjestelmään. SUOMESSA OTETTIIN tänä vuonna käyttöön tulorekisteri, jonne ilmoitetaan maksetut palkat ja tulevaisuudessa reaaliaikaisesti myös kaikki sosiaalietuudet. Sen perusteella voisi kehitellä Britannian Universal Credit -järjestelmän tapaista mallia, jossa erilaiset sosiaaliturvaetuudet kuten toimeentulotuki, työttömyysturva ja asumistuki erilaisine korotuksineen on yhdistetty yhdeksi tukisummaksi. Kun perheolosuhteet tai tulot muuttuvat, myös sosiaalituet ja verot muuttuvat samalla. Kokoomus on ajamassa Suomeen tällaista mallia. Tämän mallin ongelmia ovat ainakin Britanniassa olleet kustannusten kasvu, tukien saamisen venyminen jopa kuuteen viikkoon ja tuen jatkuvat leikkaukset. Tuki otettiin käyttöön vuonna 2013, mutta sitä on muutettu jo yhdeksän kertaa ja joka kerta sitä on myös leikattu. Sosiaaliturvasanastossa uudistaminen näyttää nykyisin yhä useammin tarkoittavan tuen pienentämistä. Juha Sipilän hallituksen asettama eriarvoisuutta pohtinut työryhmä on esittänyt myös oman sosiaaliturvan kehittämismallinsa. Siinä yhdistettäisiin perusturvan minimitason etuudet – toimeentulotuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja asumistuki – perusturvalailla yhtenäiseksi perusturvaksi. Tämä mahdollistaisi työryhmän mielestä nykyistä selkeämmän tulonsiirtojärjestelmän, joka vähentäisi kannustinloukkoja ja väliinputoamisia. Perusturvan perusosan suuruudeksi työryhmä esittää 697 euroa kuukaudessa. Malli on oikean suuntainen ja siinä nykymallin ongelmat on kiteytetty terävästi, mutta perusturvan taso jää edelleen esityksessä kovin kauas köyhyysrajasta ja jopa takuueläkkeen tasosta. YLIPÄ ÄNSÄ PITÄISI POHTIA kuinka suuret tulot riittävät kulttuurissamme normaalina pidetyn elämäntavan ylläpitämiseen. Pitäisi pystyä aivan konkreettisesti määrittämään mitä ovat kohtuulliset jokapäiväiset kulutusmenot, jotka mahdollistavat tavanomaisen elämän. Korotettu perusturvan taso voisi olla nykyisen köyhyysrajan tasolla eli noin 1200 euroa kuukaudessa nettotulona. Tätä voi perustella sillä, että se on melko lähellä sitä, kun 696 euron täyttä työmarkkinatukea täydennetään toimeentulotuen perusosalla eli 491 eurolla. Veroja tämän tason etuudesta ei tarvitsisi maksaa, mutta kulutuksen kautta rahat kyllä lähtisivät nopeasti kiertoon ja hyödyttäisivät varsinkin paikallistalouksia. Tukien tarveharkintaisuutta tulisi poistaa mahdollisimman laajasti, koska tarveharkinta mahdollistaa aina kielteisen vallankäytön ja kontrollin. Hallinnollisen huolenpidon ja kansalaisia holhoavan sääntelyn sijaan pitäisi rohkaista omatoimisuuteen ja osallisuuteen. Tukija palvelujärjestelmästä tulisi luoda tuen ja palvelujen käyttäjille aito tukiverkko perinteisen pyydyksen sijaan. Monenlaisen silpputyön ja nollatuntisopimusten aikana uudistuvan sosiaaliturvan tulisi auttaa ihmisiä löytämään työlle sopiva rooli elämässään ja vähentää taloudellista epävarmuutta työmarkkina-asemasta ja iästä riippumatta. Digikapitalismin alustatalouden aikana tällainen joustavuus tulee koko ajan tärkeämmäksi. Kun perusturvaa selkeytetään ja yksinkertaistetaan, lähestytään perustulon ideaa. Perustuloa kannattavat sekä Vihreät että Vasemmistoliitto. Vihreiden esitys on 600 euroa kuukaudessa, Vasemmistoliiton 800 euroa kuukaudessa. JO 1980-LUVULLA keskusteltiin tulovakuutuksesta, joka olisi merkinnyt pitkälle menevää vähimmäisturvaetuuksien yhtenäistämistä. Jotkut pitivät sitä silloin liiaksi perustuloa muistuttavana. Kun pääosa toimeentulotuesta on nykyisin jo siirtynyt Kelaan, lähestytään vanhaa tulovakuutuksen ideaa, ja ehkäpä samalla myös perustuloa. Kattava perusturvajärjestelmä kuitenkin eroaa yleisestä perustulosta, joka toteutuessaan annettaisiin jokaiselle riippumatta henkilön muista tuloista, perhesuhteista tai asemasta työmarkkinoilla. Perusongelma perustulossa on siinä, että ainakin vielä on äärettömän vaikea löytää sellaista oikeudenmukaista perustulon tasoa, jonka enemmistö kansalaisista voisi hyväksyä. Kun kansalaiset jakaantuvat maksajiin ja saajiin, on mahdollista, että vähimmäistulon taso määritellään hyvinkin alhaiseksi. Esimerkiksi Kelan juuri toteutetussa kaksivuotisessa perustulokokeilussa perustulon suuruudeksi määriteltiin vain 560 euroa kuukaudessa. Voiko tällaisella tulolla elää suomalaisessa yhteiskunnassa? Tason jäädessä näin alhaiseksi perustuloa olisi joka tapauksessa pakko täydentää jonkinlaisella muulla etuudella silloin kun perustulon päälle ei kertyisi lainkaan työtuloja. Lisäksi tälläkin tasolla kritiikki ns. vapaamatkustajia kohtaan saattaisi olla kovaa. YLEINEN JA RIITTÄVÄN suuri perustulo on sosiaalipoliittisesti hyvä ratkaisu, mutta sillä ei ole ainakaan vielä riittävän suurta kannatusta. Siksi kannattaa etsiä ratkaisuja, jotka vahvistavat sekä palkkatyöläisten että katkoksellisissa työsuhteissa ja niiden ulkopuolella olevien liittoutumista ja jotka samalla parantavat molempien ryhmien arkielämää. Yksi tärkeimpiä sosiaalisten oikeuksien kysymyksiä on oikeus markkinaarvon määräysvallasta riippumattomaan turvalliseen toimeentuloon ilman tarveharkintaa. Tässä oikeudenmukainen sosiaaliturva on aivan keskeisessä asemassa. Sen kehittämiselle on vahvaa tilausta. Siksi kannattaa tarkkaan katsoa, millaisia tuloksia Kelan perustulokokeilusta on saatu. Kirjoittaja on sosiaalityön emeritusprofessori ja artikkeli perustuu hänen kirjaansa ”20-luvun hyvin vointimalli. Sosiaalinen kysymys, liike & politiikka” (Into 2019). ”OIKEUS SOSIAALITULOIHIN TULISI VAHVISTAA LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ JA SIITÄ TULISI VASTATA VALTION VAKUUTUSLAITOS.” ”YLEINEN JA RIITTÄ VÄN SUURI PERUS TULO ON SOSIAALI POLIITTISESTI HYVÄ RATKAISU, MUTTA SIL LÄ EI OLE AINAKAAN VIELÄ RIITTÄVÄN SUURTA KANNATUSTA.”
w w w . s i n f f . f i EI PELKKAA PUUTA HEINAA 1 t h S a v o n l i n n a I n t e r n a t i o n a l N a t u r e F i l m F e s t i v a l 1 6 . – 1 8 . 8 . 2 1 9 2.–3.8.2019 Turku Cleaning Women Teksti-TV 666 Aavikko Maustetytöt Pöllöt Ronski & Satanic Penniless Äyräs Risto (soolo) Jaakko Aukusti To be not so fuck ed up. LUOMUVILJELIJÄN MOTTO: Siksi kierrätettävä kartonkipakkaus. Siksi www.silmusalaatti.fi Herkulliset ja edulliset lounas-, lista& take awayannokset. Käytämme tuoreita vihanneksia. Tarjolla runsaasti vegaaniannoksia. Keittiö suosittelee: Tofua punaisessa curry-kastikkeessa AUKIOLOAJAT: ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä Lomalla 20.6.–25.7.
5 / 2019 • 43 KalevalaFestprojekti elvyttää kansanperinnettä epätavanomaisista näkökulmista. Hanke vei muun muassa Jaakko Laitisen ja Mara Ballsin matkalle ulkoavaruudesta Pohjan neitojen hipiän alle. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA JARKKO KUMPULAINEN & TOMI PALSA Maailman synty ja neidon väki K UN Tuomari Nurmio ja Juha Hurme panivat liikkeelle Kaleva laa tulkitsevan KalevalaFest-hankkeensa, he antoivat mukaan kutsumilleen taiteilijoille vapaat kädet. Hankkeeseen erillisillä projekteillaan osallistuvat muusikot Jaakko Laitinen ja Mara Balls eli Maria Mattila hämmästyivät, kuinka puhuttelevaa kansanperinne edelleen on. Laitinen on mukana hankkeessa Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtyeen sä kanssa. ”Pidän Kalevalan runomitasta, mutta sanoitusten tekeminen trokeen ja daktyylien kautta ei ollutkaan kovin helppoa”, Laitinen naurahtaa. ”Rajoitukset kuitenkin ruokkivat luovuutta.” Laitinen tutustui Kalevalaan ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten Joose Keskitalon suosituksesta. ”Kalevalassa esiintyy valtavasti sanoja ja kielikuvia, jotka ovat vieläkin mukana kielessämme”, hän toteaa. JA AKKO LAITINEN & Väärä Raha on tehnyt hankkeen yhteydessä kappaleen Voyager. Se on saanut alkunsa Kalevalan kosmologisista mietteistä. Biisi kertoo kahdesta luotaimesta, jotka ovat ihmiskunnan avaruuteen lähettämistä kappaleista kaukaisimpia. ”Kalevalassa pohditaan maailmankaikkeuden syntyä ja olemusta”, Laitinen selittää. ”Tuhansia vuosia sitten ei ollut tähtitiedettä, joten ihmiset kuvittelivat itsekseen pitkinä pimeinä Pohjolan öinä, mistä maailmassa on kyse. Tätä on hauska päivittää ja kertoa, mitä nykyaikaiset vehkeet kertovat kosmoksesta.” Toinen yhtyeen hankkeelle tekemä kappale, Sotkan muna, on vielä työn alla. Se kertoo maailmankaikkeuden synnystä. ”Myytti sotkan munasta osoittaa, että Kalevalan runot eivät ole puhtaasti suomalaisia”, Laitinen toteaa. ”Ne perustuvat tuhansia vuosia vanhalle perinteelle, joka on saanut alkunsa jo Sumerissa ja Babyloniassa tai jopa niitä ennen.” JOS KALEVALA lähetti Laitisen ulkoavaruuteen, Mattila löysi suomalaisesta kansanperinteestä reitin sisimpään. Myös Mattila haluaa pitää Kalevalahankkeen erillään nationalismista. ”En ymmärrä miksi suomalaista kansanperintöä, tarinoita ja loitsuja, tulisi ymmärtää modernin nationalismin kautta. Toki traditiota voi käyttää väärin, aivan kuten haarukalla voi puhkoa silmiä syömisen sijaan”, hän toteaa. Mattila ei odottanut, että Kalevala pärähtäisi niin kovaa. Hän avasi kirjan satunnaisesta kohdasta, joka kertoi Pohjan neidoista. ”Vaatteen läpi näkyy hipiä, hipiän läpi liha, lihan läpi luu, luun läpi luuydin, luuytimen läpi neidon väki”, hän lausuu. ”Ajattelin heti, että ei jumalauta, miten mieletön teksti. Väki näkyy! Vittu mitä hahmoja ja olentoja.” Mattila ryhtyi tutkimaan katkelman innoittamana väki-sanan etymologiaa. Hän havahtui, kuinka pakanallisesta traditiosta peräisin olevien sanojen juuret ovat unohtuneet ja kuinka niiden merkitykset ovat historian saatossa muuttuneet. ”Väki viittasi alunperin taikavoimiin ja väkevyyteen”, hän selittää. ”Nykykielessä väki on negatiivisesti latautunut, kuten sanat väkivalta, väkijuoma ja väkisin tekeminen osoittavat. Väki on vain esimerkki miljoonista sanoista, joiden juuria ja konteksteja emme enää ymmärrä.” Miehiseksi moitittu perinne kääntyy Mattilan tulkinnassa feministi seksi. ”Väki on neidon voimaa”, Mattila sanoo. ”Tytöstä naiseksi muuttuvan neidon voima on yksi pelätyimmistä ja halutuimmista voimista. Se on voima, jota yritetään hallita ja ottaa väkisin ja laittaa muottiin. Muistan itsekin, kuinka havahduin, kun tämä voima tuli minuun. Ei vittu, kirjaimellisesti!” MATTILA TOIVOO , että hänen Kalevala-hankkeeseen säveltämänsä kappale Väki voimistaisi ihmisiä ja kannustaisi heitä vaalimaan omaa pyhää. Kale valaan tutustuminen palautti Mattilan luonnon ja pyhyyden äärelle, joita kohtaan hän toteaa tunteneensa lapsesta asti intuitiivisesti läheisyyttä. ”Kalevalan lukeminen muistutti minua siitä, että kaikki uskonnot kumpuavat samasta lähteestä, eli ihmisen halusta ymmärtää ja kokea jotain suurempaa yhteyttä”, Mattila summaa. • Juha Hurmeen ja Tuomari Nurmion liikkeelle sysäämässä KalevalaFesthankkeessa ovat mukana mm. Tuomari Nurmio & Tohtori Hillilä, Paleface & Maija Kauhanen, Faarao Pirttikangas & Nubialaiset ja Suistamon Sähkö. • Hanke tuottaa albumin Kalevala elävänä tai kuolleena. • KalevalaFest järjestetään 20.–21.9. Tavastialla sekä klubien sarja syksyllä G Livelabissa. Tästä on kyse Eepos ”TOKI TRADITIOTA VOI KÄYTTÄÄ VÄÄRIN, AIVAN KUTEN HAARUKALLA VOI PUHKOA SILMIÄ SYÖMISEN SIJAAN.”
5 / 2019 • 45 Sarjakuva Salvador Dalín viimeistelemätön, julkaisematon ja kadonneeksi luultu elokuvakäsikirjoitus löytyi arkistojen uumenista. Sen valmiiksi saattaminen kunnialla saattaa kuitenkin olla mahdoton tehtävä. TEKSTI JARI TAMMINEN Pop-arkeologi rekonstruoi Dalia Y HDYSVALTALAINEN käsikirjoittaja ja kirjailija Josh Frank kuvailee itseään unohdetun popkulttuurin arkeologiksi. Tämä määritelmä on sikäli osuva, että hän on haalinut Salvador Dalín Marxin veljeksille kirjoittaman elokuvakäsikirjoituksen sirpaleita ja kursinut ne yhteen. Frank kertoo erityiseksi motiivikseen kadonneiden etsimisen ja taltioimisen kollektiiviseen muistiimme. Ylevä tavoite kumpuaa osittain hänen omien sukulaistensa kohtaloista natsien keskitysleireillä. Ihmiskunta hävittää jatkuvasti yhteistä kulttuuriperimäänsä ja joskus on tärkeää myös vaalia sitä, mitä ei tiedetty edes olevan olemassa. Arkeologin roolista Frank kuitenkin irtautui siinä vaiheessa, kun hän kirjoitti Dalín jättämien sirpaleiden ympärille yhdessä Tim Heideckerin kanssa sarjakuvakäsikirjoituksen, jonka pohjalta espanjalainen sarjakuva taiteilija Manuela Pertega kuvitti teoksen Giraffes on Horseback Salad. Koska Giraffes on Horseback Salad perustuu Dalín käsikirjoitukseen, ei siltä kannata odottaa mitään erityisen selkeätä tai loogista tarinaa. Itse Espanjan fasistista sotilasdiktatuuria Yhdysvaltoihin paennut Dalí kirjoitti tarinan liikemies-yleisnero Jimmystä, joka rakastuu Surrealistiseen naiseen Marxin veljesten koheltaessa siinä rinnalla. Tarina on sekava ja ihmiset toimivat pähkähullusti ja tasaisin väliajoin todellisuus sellaisena kuin me sen tunnemme muuttuu surrealistiseksi pyörremyrskyksi. Käsissä on siis hyvinkin Dalín tyylinen teos. Siltikin jotain puuttuu. JOSH FRANK on lähestynyt hanketta äärimmäisen tarkkaavaisesti ja kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiin käsikirjoittajan ammattitaidolla. Hän on valinnut tarkkaan tyylikeinot, joita käyttää tässä sarjakuvan muotoisessa elokuvapastississa. Esimerkiksi Marxin veljekset sanailevat ja naljailevat juuri niin, kuin heillä on tapana omissa elokuvissaan. Veljeksistä Harpo osallistuikin elokuvan suunnitteluun ja Marxeille oli tarkoitus jättää tilaa olla, no, Marxin veljeksiä. Dalín kaltaista taiteilijaa on kuitenkin jokseenkin mahdotonta kopioida. Teos tuntuu pakotetun suunnitelmalliselta, vaikka sen pitäisi olla täynnä jatkuvasti häkellyttäviä visioita luovaa arvaamattomuutta. Surrealistisia luomuksia ei ilmeisesti voi simuloida? Toisaalta on aivan mahdollista, että tämä tulkinta on lukijan omassa päässä ja täysin sama lopputulema Dalín tekemänä ei herättäisi pelkästään ylistystä. Teos onkin vahvimmillaan sen mittavassa esipuheessa, jossa Frank kertoo monimutkaisesta prosessista, jonka myötä surrealistisen palapelin palaset alkoivat löytymään ja löytämään paikkojaan. Alkujaan hän törmäsi mainintoihin elokuvahankkeesta muun muassa netissä julkaistuilla listoilla, joissa lueteltiin huikeimpia toteutumattomia elokuvia. Lisätutkimukset aiheen parissa johtivat lehtiartikkelien ja kirjallisuuden pariin, jossa Dalí itse viittasi käsikirjoitukseen. Valmista Dalín useamman vuoden ajan työstämää käsikirjoitusta ei kuitenkaan löytynyt mistään. Lopulta pop-arkeologi otti yhteyttä Gala-Salvador Dalí -säätiöön ja tiedusteli heiltä mahdollista käsikirjoitusta. Säätiöltä löytyi jotain, mutta ei riittävästi: portugalinkielinen 15-sivuinen tiivistelmä ranskankielisen muistikirjan sisällöstä. Lopulta Frank sai Pompidou-keskuksen arkistoista jäljennöksen tuosta 85-sivuisesta muistikirjaan kirjoitetusta tarinan rungosta ja se oli niin lähellä Graalin maljaa, kuin mihin tässä projektissa oli mahdollista päästä. SIINÄ, MISSÄ Giraffes-hanke ehkä kompastelee käsikirjoituksen toisintamisen kanssa se pääsee siivilleen soundtrackillä. Koska mitäpä olisi elokuva ilman tunnusmusiikkia, eikä se, että elokuvaa ei koskaan filmattu voi olla este tunnarin äänittämiselle. Suomalainen, erikoisprojekteista tunnettu, Pepe Deluxé levytti Josh Frankin pyynnöstä The Surrealist Woman -kappaleen. Kappale julkaistiin vinyylisinglenä sarjakuvan julkaisemisen yhteydessä. Tämä valinta on sikäli ensiluokkainen, että Pepe Deluxén tuottajaguru Jari Salo (aka James Spectrum) onkin erikoistunut outoon historiaan, mahdottomiin instrumentteihin ja noin yleisellä tasolla erikoismenoon. Hän on avustajineen rakentanut uusiksi kadonnutta tekniikkaa ja aikaisemmin säveltänyt kappaleen kokonaisesta tippukiviluolasta rakennetulle soittimelle. The Surrealist Woman -kappaleella kuullaan muun muassa Harpo Marxin Dalílta lahjaksi saamaa harppua, jonka kielet ovat piikkilankaa. Ehkä Dalín perintöä vaalittaisiinkin paremmin, mikäli näitä kadonneita episodeja hahmotettaisiin arkeo logisen prosessin kautta ja sen tueksi tuotettaisiin täysin uutta perintöä nykypäivän surrealisteilta. Josh Frank, Tim Heidecker & Manuela Pertega: Giraffes on Horseback Salad – Salvador Dalí, the Marx Brothers, and the Strangest Movie Never Made. Quirk Books 2019, 224 s. HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ?
46 • 5 / 2019 Teatteri Ylioppilasteatterin kippareiden verkot ulottuvat Volter Kilven Kustaviin ja Meri teatterin Rymättylään. Heille taiteen tehtävä on avata maailmankuvaa. TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN Lauluja metsistä ja merestä Y LIOPPILASTEATTERIN näyttämö sijaitsee Vanhan ylioppilastalon nurkalla Helsingin kivisimmässä ytimessä. Teatterin taiteellisina vastaavina toimivat teatterisisarukset Anni ja Hannes Mikkelsson pohtivat sen lämpiössä, miten taide voi auttaa ihmistä etsimään pätkivää yhteyttään luontoon. Heinäkuussa Mustikkamaan metsäteatterissa esitetään Hannes Mikkelssonin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Ylioppilasteatterin kansalli nen metsästrategia 2025. Nimi viittaa Sipilän hallituksen neljä vuotta sitten eduskunnalle antamaan linjapaperiin. ”Minulle metsä ja oma suhde siihen tuntuu jopa kaikkein merkityksellisemmältä aiheelta. Kun törmäsin tähän viralliseen tekstiin, koin sen arvomaailman järkyttävänä. Kaikki siinä esitettävät toimenpiteet nähdään taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta ja jopa ilmastonmuutos näyttäytyy vain puuston kasvua lisäävänä positiivisena olosuhteena. Politiikan ja talouden kielikin on kauhistuttavaa, mutta materiaalina se on kiinnostavaa”, selittää näytelmän kirjoittaja. Esityksessä tämä ääriteknokraattinen manifesti rysäytetään fiktiivisen draaman keinoin yhteen ylioppilasteatterilaisten ympäristöahdistuksen ja Valtimolla perusteilla olevan Omavara opiston materiaalien kanssa. Osana aiheen työstöä ensemble veistää hirsitaitelija Hannes Aleksi Hyvösen johdolla esityspaikalle pystytettävän puuveistoksen. ”Olen viimeisen vuoden aikana käynyt talkoissa Omavaraisopistolla ja saanut sieltä paljon välineitä ajankohtaisen elämäntapakriisin käsittelyyn. En voi pakottaa ketään elämään luontais taloudessa, mutta tarkoitus onkin enemmän antaa mahdollisuuksia ajatella asioita totuttua laajemmalta kantilta,” Hannes Mikkelsson jatkaa. MUIDEN ylioppilasteatterilaisten vääntäessä Suomelle uutta metsämallitusta, Anni Mikkelsson viettää kesää Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellisena johtajana. Vuodesta 1999 merellisessä perinneympäristössä järjestetyn tapahtuman ohjelma koostuu luennoista, keskusteluista, teat teriesityksistä ja konserteista. Hän on itse ohjannut sinne kaksi Volter Kilven tekstien pohjalta dramatisoimaansa esitystä, Filadelfian prinsessan ja Merimiehen lesken. ”Ajattelen, että kun ihminen tutkii Kilpeä, hän on poissa pahanteosta. Jo hänen aikakäsityksensä on sellainen, että se pakottaa hidastamaan, katsomaan ohi ja yli kulutuskulttuurin ja jatkuvan kasvun. Samalla taide auttaa kääntymään kohden toisia ihmisiä ja elämänmysteeriä.” Tapahtumassa tekee paluun Meriteatterin näytelmä Laulu on meren laulu – lähdön ja paluun balladi (2014). Meriteatteri on Mikkelssonien ystävineen vuonna 2013 Rymättylässä perustama teatteri, joka aloitti toimintansa Röölän sataman entisessä sillivarastossa. Sen esityksissä yhdistyvät elämän ja kuoleman pohdiskelu suhteessa paikallishistoriaan ja muuttuvaan merelliseen ympäristöön. ”Meriteatteri syntyi tilanteessa, jossa itse olin täysin umpikujassa. En ollut päässyt teatterikorkeakouluun, olin täysin varaton ja menettänyt uskoni teatterin tekemiseen Helsingissä. Pakenin luonnon keskelle perheemme loma mökille Rymättylään. Meriteatterin kautta löysin nykyisen tapani työskennellä ryhmässä ja opin hyödyntämään henkilökohtaisia juttuja esityksissä”, Anni Mikkelsson muistelee. ”Erityisesti Laulu on meren laulua esitettäessä minusta on tuntunut, että aihe, materiaalit ja koko esitystilanne ovat yhtä aikaa merkittäviä minulle esiintyjänä ja samassa tilassa olevalle yleisölle”, hänen veljensä täydentää. SISARUKSET OVAT KOTOISIN Nastolasta. Anni Mikkelssonin teatterireitti on kulkenut lasten harrastustoiminnan, Kallion lukion ja Helsingin yliopiston teatteritieteen laitoksen kautta. Teoriaopintojen rinnalla hän kirjoitti ja ohjasi näytelmiä ylioppilasja harrastajateattereihin ja vapaalle kentälle. Esimerkiksi Ilves-teatterillle tehdyt Hiihtoliitto (2010) ja Minna Cunt – ei kenenkään vaimo (2011) käsittelivät naisen oikeutta omaan kehoonsa. ”Tulokulmaani teatteriin on värittänyt se, että olen ollut poliittinen jostain kymmenvuotiasta asti esimerkiksi eläinten oikeuksien, ympäristöasioiden ja historian suhteen. Feministinen tietoisuus taas kehittyi, kun tissit kasvoivat varhain ja jouduin sen takia kohtamaan ympäristön sukupuoliasenteet. Olen aina pohtinut sitä, mitkä tekijät ovat johtaneet siihen, että asiat ovat niin kun ovat. Vasta myöhemmin aloin kiinnostumaan ihmismielen liikkeistä.” Hannes Mikkelsson pääsi esiintymisen makuun bändikuvioiden, Lahden kansanopiston ja Tampereen yliopiston näyttelijäkoulutuksen kautta. ”Ajattelin alunperinkin, että teatterin tulee olla yhteiskunnallista ja poliittista, mutta minulla ei ollut heti selvää käsitystä, mitä se tarkoittaa. Kirjallisessa opinnäytteessäni pohdin sitä, miten myös teatterin tekeminen on sidottu vallitsevaan rakenteeseen ja miten sieltä voi pyrkiä pois. Nykyään kaikkea tekemistäni ohjaa käsitys siitä, että yhteiskunnan vallitsevat toimintaperiaatteet ovat kestämättömiä ja niiden tilalle pitäisi löytää jotain muuta.” Anni Mikkelssonin mukaan taiteen poliittinen merkitys on siinä, että se on taidetta eikä väline millekään muulle. ”Taide ei ole arvokasta siksi, että se luo hyvinvointia, vaan siksi että se voi laajentaa ymmärrystä ja avata alitajuntaa myös pahoinvoinnin kautta. Tämä synnyttää muutosta ja halun toimia.” Hannes Mikkelsson: Ylioppilasteatterin kansallinen metsästrategia 2025 Mustikkamaan kesäteatterissa 6.7.–17.8. Volter Kilpi Kustavissa 10.–17.7. SOIHDUN KANTAJAT . Hannes ja Anni Mikkelson tekevät teatteria ympäristömuutosten mörön istuessa takapenkillä.
5 / 2019 • 47 TEKSTI TUOMAS RANTANEN Syyllisyyden kurimus 100 % riistoa Arviot P IENEN NÄYTTÄMÖTILAN keskellä kohoaa valtava kumpu t-paitoja. Penkkirivi kiertää salia kolmelta sivulta kuin yhdistäen yleisön ja esittäjät (Elisa Salo ja Diana Tenkorang) samaan nuotio piirin. Kevyesti dramatisoidun dialogin, videohaastattelujen ja esityksen sisällä olevan pienoisnäytelmän kautta selviää, että vuonna 1960 Ranskan siirtomaavallasta itsenäistynyt Burkina Faso (aiemmin Ylä-Volta) on köyhä ja korruptoitunut länsiafrikkalainen sisämaavaltio, jonka tärkein vientituote on puuvilla. Siemenja lannoitekauppaa dominoivan yhtiövallan takia Burkina Fason enimmäkseen omavaraistaloudessa elävät asukkaat joutuvat viljelemään puuvillaa orjasopimuksilla. Juuri t-paitojen kautta nostetaan näkyville globaalin riiston rakenteet ja oma roolimme niitä ylläpitävinä länsimaisina kuluttajina. Riikka Kuneliuksen kirjoittama ja ohjaama dokumenttiteatteriesitys on melko ilmeisiin uomiin aseteltua opetus teatteria. Sen yhtenä avoimesti kerrottuna päämääränä on kerätä keskustelupalautetta tutkimusaineistoksi. Vaikka teoksen esityksellinen puhuttelevuus jää puolitiehen, sen eetos on kohdallaan. Se onnistuu myös vastaansanomattomasti osoittamaan, miten todellisuus itsessään kirjoittaa tragedioista väkevimmät. Riikka Kunelius: 100 % cotton Esitykset Kansallisteatterin Omapohjassa päättyivät 25.5. V ANTA AN VANKIL AN raskas ulko-ovi kumahtaa sisään tullessa inhasti selän takana. Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö tuo esityksiään paikkoihin, joiden asukkaat eivät niitä muuten helposti tavoittaisi. Johanna Freundlichin sovituksessa Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus -klassikosta (1866) keskitytään tarinan ytimeen: epäonnistunut opiskelija Raskolnikov uskoo olevansa erityisyksilö, jolla on moraalinen oikeus murhata ahne vuokraemäntänsä. Tekonsa jälkeen hän vajoaa syviin syyllisyydentuskiin, mutta onnistuu niiden keskellä solmimaan herkän suhteen seksityötä muiden hyväksi tekevän hurskaan Sonjan kanssa. Samaan aikaan tutkintatuomari Porfiri Petrovitšin virittämä verkko kiristyy hänen ympärillään. Esityspaikkana vankilaympäristö korostaa alkuteoksen kysymyksiä rikoksen oikeutuksesta, lain ja moraalin suhteesta, syyllisyyden kohtaamisesta, kuulustelutilanteiden valtapelistä, elämässä sivuluisuun joutuneiden ihmisarvosta, rikoksen sovituksesta ja uuden elämän mahdollisuudesta. Vaikka laajan romaanin rajaus on perusteltu, esityksen lavastus toimivan tiukka ja koulukotinuorten taustanauhalle lukema voice over -ratkaisu toimiva, mukaan on jäänyt hiukan tarpeetontakin. Esimerkiksi Raskolnikovin omistava huoli sisarestaan ja rekvisiitan moninaisuus vievät huomiota sivu raiteille. Latautuneessa esitystilanteessa erityiseen arvoon nousee näyttelijätyön intensiteetti. Antti Lang välittää aidon uskottavasti mieleltään ailahtelevan Raskolnikovin eksistentiaalisen tuskan, Matti Onnismaa Porfirina tavoittaa hyvin elämää ymmärtävän poliisin hahmon ja Elina Reinikka saa Sonjasta irti muutakin kuin romaanissa korostuvia uhrin elkeitä. Koko esitys ympäristöineen ja sen jälkeinen keskustelu vankien kanssa osoittavat vastaansanomattomasti laitoksissa kiertävän teatterin merkityksellisyyden. Taide kuuluu kaikille. Fjodor Dostojevski & Johanna Freundlich: Rikos ja rangaistus Esitys vieraili toukokuussa 2019 Pyhäselän, Hämeenlinnan, Vantaan, Helsingin, Satakunnan ja Mikkelin vankiloissa. M ika el Ah lfo rs Tu om o M ann ine n 100 L iik ut t ava a v o i m a a v u o d est a 1999 Laatujournalismia jo 20 vuotta RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
5 / 2019 • 49 Musiikki Ismo Alangon esikuvat ovat vaihtuneet elämän aikana yhdestä toiseen. Jossakin vaiheessa hän ei enää halunnutkaan olla kuin Beethoven, Jim Morrison tai Eino Leino. TEKSTI TIMO KALEVI FORSS KUVA MITRO PARTTI Osaammeko elää? ”O SAATKO olla tänään ihminen?” laulaa Ismo Alanko uudella Minä halusin olla niin kuin Beetho ven -levyllään. Tämän päivän kiivastahtinen elämä, jossa on pakko opetella jaksamaan, suorittamaan ja jopa rentoutumaan on askarruttanut pitkän linjan rokkaria. ”Kilpailullisuus tuntuu olevan erittäin korostunutta tänä päivänä. Se, mitä elämältä halutaan, on muuttunut enemmän tavoitteelliseksi. Sitten kun saavutat jonkin materiaalisen tai kilpailullisen päämäärän, olet onnellinen ja sitten menee hyvin. Tällaisia asioita tavoitellaan sen sijaan, että pyrittäisiin löytämään iloa elämään siitä mikä on läsnä tässä hetkessä”, Alanko pohtii. SYYSKUUSSA 1990 Alanko onnistui maalaamaan kuvan sen hetkisestä Suomesta Kun Suomi putos puusta -kappaleellaan. Noin 20 vuotta myöhemmin Alanko havainnoi edelleen ympäristöään. Tänään hän näkee suuren ristiriidan siinä, että Suomen kaltaisen rikkaan hyvinvointivaltion kansalaiset voivat niin pahoin. ”Mielestäni oli jotenkin koskettavaa, että samaan aikaan kun uutisoitiin suomalaisten olevan maailman onnellisin kansa, kerrottiin myös että suurin syy työstä poissaoloihin on masennus ja ahdistuneisuus.” Ilmiö ei tullut tosin Alangolle yllätyksenä. ”Tiedän toki itsekin ihan käytännön kokemuksesta ja lähipiiristä, miten paljon masennusta ja ahdistuneisuutta ihmisillä on. Kuitenkin melko suuri osa suomalaisista on globaalisti sellaisessa asemassa, että meillä menee aika hyvin. Jos mekään emme osaa olla, niin keitä me olemme neuvomaan niitä, joilla menee huonommin ja joiden pitäisi mielestämme olla niin kuin me. Tämä on aika mystinen yhtälö.” EL ÄMÄN PAKKOTAHTINEN näköalattomuus ja vieraantuneisuus näkyy pelottavalla tavalla myös ajan nuorisossa. 58-vuotias Alanko pyrki uuden levyn biisejä tehdessään saavuttamaan saman huolettoman asenteen, jolla hän teki vuonna 1980 ystävineen Hassisen Koneen debyyttialbumin Täältä tullaan Venäjä. ”Luin hiljattain lukiolaisten stressi oireista, loppuunpalamisesta, masentuneisuudesta ja syömishäiriöistä. Vaikuttaa siltä, että vaatimukset ovat paljon kovempia kuin ennen. Kun muistelen omaa lukioaikaani, niin me otimme todella rennosti. Keskityimme lähinnä bailaamiseen, lukio meni siinä sivussa. Ylioppilaaksikin päästiin, eikä se ollut niin tarkkaa, olivatko paperit ihan huippuluokkaa. C:n paperit kelpasivat ainakin minulle ihan mainiosti, eikä siihen kyllä kovin paljon tarvinnut ponnistella koulussa.” IK Ä ON TUONUT Alangon ajatteluun perspektiiviä. Uuden levyn Nuorena nukkuneet -kappaleessa pohditaan taiteilijaelämää monelta eri kantilta. Pikku poikana Alanko ihaili Beethovenia, jonka jälkeen esikuviksi tulivat boheemielämää viettävät rokkarit. Tänään Alangon taitelijaelämän täyttää lähinnä aktiivinen musiikin tekeminen. ”Kun elämä on vienyt eteenpäin, olen tietenkin nähnyt, ettei se 27-vuotiaana kuoleminen kovin hyvä idea ollutkaan. Ei siinä ollut mitään tavoiteltavaa. Olen myös nähnyt mihin päihderiippuvainen itsekeskeinen elämäntapa johtaa. Jossain vaiheessa huomasin, etten haluakaan olla kuin Jim Morrison tai Eino Leino. Boheemi taiteilijaelämä on kohdallani ny kyään varsin vaatimatonta. Aika selvin päin tulee oltua.” MINÄ HALUSIN OLLA niin kuin Beethoven on lähestulkoon soololevy. Alanko on itse soittanut levyn kaikki kitarat, bassot ja osan koskettimista. Keskeisin soittokumppani levyllä on lujasti takova rumpali Mikko Sirén, joka tunnetaan sellometallibändi Apocalypticasta. Tuotannosta, ajanmukaisista konesoundeista ja korkeaäänisestä stemmalaulusta vastaa Rubikyhtyeessä kannuksensa ansainnut Artturi Taira. Levyn toisena tuottajan on Ismo Alangon pitkäaikainen luottomies Riku Mattila. Albumilla voi kuulla monia kerroksia. Alangon suoraviivainen punkkitarointi tuo mieleen Hassisen Koneen, säröbasso ja kulmikkaat funk-kompit muistuttavat Sielun Veljien romuluisen kiehtovasta soundista. Sen sijaan syntetisaattorit kuljettavat ajatukset Ismo Alangon soolotuotantoon, erityisesti kone soundeihin perustuvaan Jäätyneitä lauluja -albumiin. Uutena elementtinä ovat Mikko Sirénin kiihkeät heavyrummut sekä Alangon matalalla möyrivät metallikitarat. Vaikka levyllä rokataan raskaastikin, on imeviin ja tarttuviin kertosäkeisiin panostettu kiitettävästi. Levyn syntetisaattorivetoisia ja rullaavia popmelodioita kuunnellessa tulee mieleen jotain omituisella tavalla tuttua. Ismo Alangon tuotanto ei ole koskaan kuulostanut yhtä paljon velipoika Ilkka Alangon Neljä Ruusua -yhtyeeltä. LEVY SISÄLTÄ Ä myös hulppean yllätyksen, joka saa kuulijan ensin hämmentymään ja lopulta hymyilemään. Suoraviivaisessa punkrallissa Vi haan Kalevalaa runolaulajan poika Ismo Alanko purkaa suhdettaan kansalliseepokseemme. ”Tuomari Nurmio on tekemässä Juha Hurmeen kanssa Kalevala-proggista. He pyysivät minua mukaan ja suostuin. Tuskailin samaan aikaan oman levyn biisinteon kanssa, eikä homma oikein kulkenut. Turhauduin siihen, että minun pitäisi vääntää joku Kalevalabiisi kaiken kiireen keskellä ja minua alkoi vituttaa. Purin ilmeisestikin myös lapsuuden traumani tähän kappaleeseen. Kirjoitin kertarysäyksellä tekstin ja sitten örisin sen kurkku laululla kovalevylle. Se oli täysin spontaani purkaus. Minulla on suuri viharakkaussuhde Kalevalaan”, sanoo Ismo Alanko ja nauraa makeasti päälle. ”KUN ELÄMÄ ON VIENYT ETEENPÄIN, OLEN TIETENKIN NÄHNYT, ETTEI SE 27-VUOTIAANA KUOLEMINEN KOVIN HYVÄ IDEA OLLUTKAAN.”
JÄRJESTÄJÄT KULTTUURIYHDISTYS SUOMEN EUCREA RY & KYNNYS RY. VAPAA PÄÄSY. OHJELMA JA LISÄTIEDOT: www.eucrea.fi/crossover www.facebook.com/crossover.festivaali CROSS OVER ?FESTIVAALI 8.–9.6.2019 KAAPELITEHTAAN PANNUHALLISSA Vammaisten ja ei-vammaisten taiteentekijöiden poikkitaiteellinen tapahtuma ja kannanotto korkeatasoisen vammaispoliittisen taiteen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseksi. JANI LEINONEN 8.6.–8.9.2019 MIKKELIN TAIDEMUSEO Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. 040 129 5090 • museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot Avoinna 8.6.–30.9. ti 10–17, ke 12–19, to–su 10–17, ma suljettu. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen museokortti. MUSTARINDA 2019 13 / 6 ––––––– 31 / 8 Tuike & Simo Alitalo, Harrie Liveart, Corinna Helenelund, Jonna Salonen, Hanna Kaisa Vainio, Kimmo Ylönen 12.6. 17:00 >> AVAJAISET/OPENING Esiintymässä/performing Kadonnut Manner & Seksihullut 29.6. 12:00 >> Tapahtumalauantai /Saturday event. Vapaa pääsy / Free entry Taidenäyttely luontopolun varrella. Lähtöpaikka Mustarindan kodalta. Kahvila avoinna pe-su klo 11-16 Mustarinda-talolla. / An exhibition along the nature path. Starting point from the Mustarinda kota shelter. Cafe at the Mustarinda House open Fri-Sun 11am 4pm. Paljakantie 61, 89400 Hyrynsalmi www.mustarinda.fi Polku / Trail MIINA ÄKKIJYRKKÄ PAUNO POHJOLAINEN KERTTU HORILA RADOSLAW GRYTA ESSI KORVA TAPANI KOKKO MATTI KALKAMO TARU MÄNTYNEN WILLIAM DENNISUK ”SONGS OF MY NATURE” Birch Boulevard Biennial 2019 28.6. 31.7.2019 IISALMI ”Laulava luontoni” KOIVUKUJABIENNAALI iisalmi.fi/koivukujabiennaali Euroopan pisimmällä koivukujalla kuvanveistotaidetta KURAATTORI TAITEILIJAPROFESSORI KAARINA KAIKKONEN Näyttelyyn on vapaa pääsy.
5 / 2019 • 51 Festivaalit Sirkustaiteilijat ja muusikot eri puolilta maailmaa valloittavat kesäkuun alussa pienen lappilaisen kylän. TEKSTI TENKA ISSAKAINEN KUVA RYOKO UYAMA Moniääninen Hiljaisuus K AUKOSEN KYL Ä Ounasjokivarressa on yllättävä miljöö merkittävälle kansainväliselle festivaalille. Lapin sodalta säästyneet talot ja aitat sekä rauhalliset pellot ja hiekkatiet luovat täydellisen vastakohdan Kittilän kirkonkylän toisella puolella pauhaavalle Levin turisti maailmalle. Tänä kesänä kymmenettä kertaa järjestettävä Hiljaisuusfestivaali tarjoaa etenkin nykysirkusta ja -musiikkia, mutta ennen kaikkea perinteisten esittävien taidemuotojen rajapinnoilla liikkuvia teoksia. Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry:n toiminnanjohtaja Joonas Martikaisella on pitänyt kiirettä. ”Asiat etenevät, vaikka periaatteessa ollaan tosi paljon myöhässä aikataulusta. Tällä hetkellä tila-asiat ja logistiikka ovat mielessä päällimmäisenä.” Hiljaisuudessa on aina ollut laaja esitysten kirjo. Viime vuonna nähtiin taikuri Kalle Nion ohjaama pienimuotoinen improvisoitu korttitemppu, jossa sama mysteeri toistui uudelleen ja uudelleen. Mittakaavan toista päätä edusti vuoden 2014 The Object Circus Tri logy, jossa Ranskassa toimiva Jani Nuutinen toi pellolle kolme sirkustelttaa ja rekkalasteittain tavaraa – vaikka kyse oli intiimistä sooloesityksestä. Ounasjoella on kellunut myös sauna, jonka löylyissä on saanut keskustella filosofien kanssa. Esiintyjäkaartissa on ollut niin Juha Hurme kuin Pekka Kuusistokin. Vuonna 2017 riemastutti Jukka Perkon ja Mikko Perkolan kirkkokonsertti hykerryttävän hartaine Eppu Normaali -sovituksineen. Gambisti Mikko Perkola onkin tämän vuoden toinen taiteellinen johtaja sirkustaiteilija Henna Kaikulan kanssa. Ohjelma palettiin on saatu muiden muassa Tanskan nykytanssin pioneeri Kitt John son, Quantum Tangle -yhtye Kanadan Yukonista sekä ranskalainen Le G. Bistaki -ryhmä, joka käyttää jongleerausteoksessaan kymmeniä kiloja maissinjyviä. Yhtenä teemana on sukupolvien välinen dialogi; iäkkäin esiintyjä on 91-vuotias , nuorimmat parikymppisiä. TÄLL Ä KERTA A Hiljaisuusfestivaalilla on lähes kolmekymmentä tapahtumaa. ”Tämä voisi olla aikamoinen sekamelska, mutta ollaan me kelailtu, että kaikki sopii yhteen”, Martikainen kertoo. Vaikka Kittilän kirkkokin on käytössä, niin tapahtumat keskittyvät erityisesti Kaukoseen. Kylän vanhan työväentalon ja Särestöniemen lisäksi estradeina ovat esimerkiksi traktorihalli, meijeri ja peruna kellari. Alusta saakka tärkeä miljöö on ollut myös Villa Magia, taiteilija Milla Magian eli Mar jaLiisa Nummelan pihapiiri. Koko festivaalin alkukipinä syttyikin, kun Milla Magian vanha ystävä Martikainen ja sirkustaiteilija Sakari Männistö pistäytyivät Nummelan luona kylässä. FESTIVA ALI on kehittynyt alkuvuosien kotikutoisuudesta ja valikoimaltaan kirjavasta tapahtumasta yhä viimeistellymmäksi kokonaisuudeksi. Tänä vuonna monesta teoksesta on kaksi esitystä, jotta yleisöltä ei jäisi mitään näkemättä ainakaan aikataulun päällekkäisyyk sien vuoksi. ”Päiviin on jälleen mietitty draaman kaarta”, Martikainen kuvaa. ”Millainen kehollinen olo katsojalla on, kun hän lähtee esityksestä, ja millainen elämys on sitten seuraavaksi?” SPONTA ANIUTTA AN ja rentouttaan festivaali ei ole kadottanut, vaikka ohjelma on huolella harkittu. Ojanperän talon tuvassa järjestettävien iltamien ohjelma pidetään aina yllätyksenä, ja festivaalin sisältöön ovat alusta saakka kuuluneet demot kehitteillä olevista teoksista. Katsoja on saattanut nähdä esityksestä yhtenä vuonna luonnosvaiheen ja seuraavana kesänä valmiin version. Hän saanut kurkistaa taiteelliseen prosessiin. Lisäksi festivaalin taustajärjestö Hiljaisuus ry tukee taiteilijoiden työskentelyä Hiljaisuus-residenssillä: valitut taiteilijat pääsevät asumaan ja työskentelemään Kaukosen kylän työväentalolle ”Tökäriin” festivaalin jälkeisinä kesäkuukausina. Yksi festivaalin tarkoitus on ollut tarjota taiteilijoille inspiroivia kohtaamisia ja yhteistyömahdollisuuksia. Hiljaisuuden ohjelmassa onkin myös teoksia, jotka valmistuvat vasta paikan päällä. Festivaalin taiteelliset johtajat saattavat yhteen eri alojen taiteilijoita, jotka luovat yhdessä ainutkertaisen esityksen. Tänä kesänä yhden tällaisen kombon muodostavat muusikot Mikko Innanen, Pauli Lyytinen ja Jarmo Saari sekä ilma-akrobaatit Francesca Hyde ja Angeliki Meli. Rahoitus on aina haaste. ”Valtion myöntämällä avustuksella saadaan juuri esiintyjien matkat ja majoitus katettua”, Martikainen kertoo. ”Ei ole mitenkään varmaa, että festivaalia voidaan tulevaisuudessa järjestää.” Hiljaisuus-festivaalille myönnettiin sirkustaiteen val tionpalkinto vuonna 2017. Mutta kenelle Hiljaisuus oikein on suunnattu? ”Onhan tätä katsojaprofiilia vähän vaikea kiteyttää”, Martikainen nauraa. ”Mutta voisi sanoa: uteliaille ihmisille.” Hiljaisuus-festivaali 5.–8.6.2019 Kittilän Kaukosessa. Matt Pasquet ja Rhiannon Cave-Walker viime vuoden Hiljaisuus-festivaalilla. 5 / 2019 • 51 Jo un i Iha lain en
5 / 2019 • 53 Aku Ankan arvoja arvioimassa TEKSTI ANTTI KURKO TEKSTI IIDA SIMES Musapomo muistelee Jätkät ja neidot unelmoivat 3 VUOTTA on ihmisen iässä usein ensimmäinen etappi, jolloin suunnataan katse taaksepäin ja muistellaan hetki menneitä. Nyt tämän virstanpylvään on tavoittanut myös Stupido Records, yksi Suomen tunnetuimmista indierockiin ja punkmusiikkiin erikoistuneista levyyhtiöistä. Monissa liemissä keitetty yhtiön toinen perustajajäsen Joose Berglund on kirjoittanut viihdyttävän kirjan vaiherikkaista vuosista musiikkibisneksessä. Stupidon tarina on eräänlainen kasvukertomus siitä, kuinka kahden kaveruksen intohimo neuvostovirolaista underground-musiikkia kohtaan kasvaa niin suureksi, että se ajaa perustamaan oman levy-yhtiön. Vähitellen discografia laajentuu kattamaan muitakin kuin tuttujen tuotoksia ja baaripöydissä kaupustelun sijaan levymyynti siirtyy kulttimainetta niittävään omaan levykauppaan Helsingin Punavuoressa. Hyvään tarinaan kuuluu myös aimo annos draama, ja sitä Berglund tarjoaa lukijalle. On mielenkiintoista lukea sisäisistä riidoista, jotka repivät yhtiön kahtia sekä tilanteista, joissa musiikkipomo on joutunut selvittelemään artistien usein itse aiheuttamia ongelmatilanteita hajoilevista keikkabusseista romutettuihin hotellihuoneisiin. Mielenkiintoisinta on kuitenkin halki kirjan kulkeva kuvaus siitä millaista on ollut tasapainoilla 30 vuotta muuttuvassa ympäristössä, jossa aluksi piratismi ja sen jälkeen suoratoistopalvelut tuntuivat vievän leivän tekijänsä suusta. Joose Berglund: Stupido Records 30 vuotta – pari lanttia kaaoksesta. Like, 270 s. S UOMEN FILMITEOLLISUUS Oy tehtaili vuosina 1934–1963 jopa 237 pitkää näytelmäelokuvaa. Ajan klassikoista tulee mieleen agraari-Suomen ulkokuvia, joissa vilja lainehtii Sibeliuksen Karelia-sarjan soidessa, kun Ansa ja Tauno vetäytyvät lemmenhetkiinsä heinälatoon. Joskus mieleen palautuu syntisen city-elämän ensiaskeleet, kun komisario Palmu joutuu selvittämään stadilaisten snobien veritekoja. Mitä Suomen elokuvista ei tule katsojalle mieleen, on kantakaupungin pienin valtaväylä eli Liisankatu ja sen sisäpihalle piilotettu halli, jossa unelmia on kuvattu ja työstetty. Kun Suomen tuotteliain ja valtavan tietomäärän hallitseva elokuvatutkija Peter von Bagh siirtyi taivaalliseen tähtikaartiin vuonna 2014, kirja-alalla pelättiin, että elokuvan historiasta kertovien kirjojen vyöry markkinoille hiipuu. Onneksi Unelmatehdas Liisan kadulla on ilmestynyt! Elokuvan tutkimus ja tulkinnat ovat siis kulttuurissamme voimissaan. Eräs teoksen ansioista on lukijan innostaminen pohtimaan viihteellisen elokuvan poliittisuutta. Silloinkin, kun markkinoille suollettiin muka ”vain” rillumareitä, kulkuriromantiikkaa tai tukinuittoa, rakennettiin kansakunnan identiteettiä määritteleviä tarinoita ja vahvistettiin nuorison moraalia sotien heikentämässä ja haurastuneessa menetettyjen isien maassa. Outi Hupaniitty, Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla – Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina SKS, 360 s. 1970-luvulla julkaistiin marxilainen analyysi Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Vuonna 2019 Timo Ronkainen kirjoitti kyseisen analyysin lukuohjeet. C HILELÄISTEN Ariel Dorf manin ja Armand Mattelartin Kuinka Aku Ankkaa luetaan vuodelta 1971 analysoi Disneyn julkaisemaa sarjakuva tuotantoa marxilainen riippuvuusteorian kautta. Teorian mukaan länsimaat tarvitsevat alikehittyneitä maita pysyäkseen rikkaina. Teos kirjoitettiin aikana, jolloin Chilessä piti valtaa vasemmistolainen Salvador Allende. Samalla yhdysvaltalaiset yhtiöt sekä yksityishenkilöt omistivat valtaosan maan mediasta, mikä näkyi myös mediasisällöissä. Kirjaa kannattaakin lukea tämä jännite mielessä. Vuonna 1973 Allende syöstiin Yhdysvaltojen tuella vallasta ja maan otti haltuun oikeistolaisen Augusto Pinochet’n sotilasjuntta. Sotilasvallankaappauksen jälkeen Dorfmanin ja Mattelartin teoksen jäljelle jäänyt painos upotettiin mereen ja kaksikko pakeni maasta. Vuonna 1980 Love Kirjat julkaisi suomenkielisen käännöksen kirjasta. TIMO RONKAISEN tuore Näin luen Kuinka Akua Ankkaa luetaan -kirja on kiinnostava analyysi osin osuvasta ja osin hieman keulivasta chileläisteoksesta. Teoksessa on myös vuoden 1980 suomennoksesta pois jätetyt viitteet. Ronkainen ei ylistä alkuperäisen teoksen analyysiä varauksetta ja esittää varaumia alkuperäisen tutkimuksen otokseen liittyen. Mutta uusi analyysi myös vahvistaa monia Dorfmanin ja Mattelartin esittämiä huomioita. Yhä edelleen on kiistatonta, että esimerkiksi Roope-sedän aarteiden etsimiset ovat luonteeltaan kolonialistisia ja että alkuperäiskansat esitetään toistuvasti jalo villi -stereotypian kautta. SELVIÄMÄTTÄ JÄ Ä , ovatko Disneyn julkaisemien teosten esittämät arvot olleet suunnitelmallista vaikuttamistyötä ja toteutettiinko ne Yhdysvaltain hallinnon pyynnöstä, vai ovatko ne vain vallinneiden arvojen heijastumista. Vaikka salaliitot harvemmin ovat oikea selitys tapahtuneelle, niin toisen maailmansodan aikaan Walt Disney tunnetusti valjasti viihde koneensa propagandan tueksi. Kuinka Akua Ankkaa luetaan -kirjan vuoden 1980 käännös on ny kyään melko harvinainen, mutta Yhdysvalloissa julkaistiin hiljattain kirjasta englannin kielinen uusintapainos. Näin luen Kuinka Akua Ankkaa luetaan -kommentaari on kuitenkin kiinnostavaa luettavaa ilman alku peräistä analyysin kohdettakin. Ariel Dorfman, Armand Mattelart: Kuinka Aku Ankkaa Luetaan. 127 sivua. Love Kirjat 1980, suom. Markki Koski Timo Ronkainen: Näin luen Kuinka Akua Ankkaan luetaan -kirjaa. 77 sivua. Zum Teufel 2019. TEKSTI JARI TAMMINEN Arviot
54 • 5 / 2019 ELOKUVAT Agnès Varda: VARDA BY AGNÈS Ensi-ilta 31.5. Uuden aallon äiti Agnès Varda (1928–2019) oli mitä kekseliäimpiä elokuvantekijöitä. Hänellä oli avaimet kollektiiviseen tajuntaan, ja siksi hän saattoi leikitellä vaikeimmillakin kerronnan muodoilla. Tässä dokumentaarisessa teoksessa hän avaa salaisuuksiaan testamenttinaan. Vardan avainsanat ovat ”inspiraatio, luovuus ja jakaminen”. Inspiraatio on polttoainetta, jota tarvitaan, jotta saa yhtään mitään aikaiseksi. Luovuutta on tapa tehdä asioita ja kyky tehdä toisin kuin aikaisemmin. Vardalle luovuus ja rohkeus käyttää sitä ovat olleet keskeisiä ominaisuuksia, Mikael Syrjälä: ELVIS & ONERVA Ensi-ilta 7.6. Mikael Syrjälän käsikirjoittama ja ohjaama esikoiselokuva kertoo miehisyyden paineista kärsivästä Elviksestä ja samalle luokalle muuttavasta Onervasta. Elokuvan pääosissa nähdään nosteessa olevat näyttelijät Johannes Brotherus ja Mimosa Willamo. Heidän luontevaa yhteispeliään pohjustavat aiemmat roolityöt Ylen HasBeen-sarjassa. Elvis ja Onerva ihastuvat toisiinsa heti, mutta he eivät uskalla kertoa tunteistaan toisilleen. Molempia vaivaavan ujouden lisäksi esteitä mahdollisen parisuhteen tielle syntyy sillä hänen uransa ohjaajana ja valokuvaajana alkoivat aikoinaan lähes tyhjästä. Jakaminen on elokuvan tekemisen syy ja kaikki kaikessa: elokuvalla on oltava yleisö, muuten elokuvaa ei ole olemassakaan. Tämän hienon dokumentin sisällön Varda jakoi jo ennen kuin se oli valmis, sillä teoksessa Varda – tai Agnès – kertoo tarinaa teattereissa ja näyttää suurille yleisöille samat otteet kuin elokuvassakin. Vardan tärkeitä lahjoja olivat inhimillinen lämpö ja huumori. Hän oli kyltymättömän innostunut erilaisista ihmisistä ja näiden arjesta. Missä muut näkivät vain ruman arjen, hän näki kauneutta. IIDA SIMES Elviksen elvistellessä katteettomasti suhteen laadusta muille. Elokuva on lyhyt ja koskettava ja se pysyy hyvin kasassa. Kuvauspaikkojen valinnassa on onnistuttu ja kameratyö on kaunista. Biisivalinnat ovat kohdillaan, vaikka välillä taustamusiikki vaihtuu turhan tiuhasti. Elokuva käsittelee suomalainen puhumattomuutta, sekä epävarmuuden, ahtaan mieskuvan ja ryhmäpaineen aiheuttamia ajankohtaisia ongelmia. Nuoruuden vaikeuksia ja elämää kuvataan pääosin samaistuttavasti, vaikka ilman kypärää mopolla ajelu ja yskänlääkkeen dokailu vaikuttavat vähän teennäiseltä hurjuuden hakemiselta. CHRISTIAN HAKKARAINEN Varda by Agnès 31.5. Anders Matthesen: TERNET NINJA Elokuvateattereissa nyt. Yli 900?000 katsojaa kerännyt animaatio Ternet Ninja on Tanskan katsotuin elokuva 30 vuoteen. Ternet Ninja käynnistyy, kun seitsemäsluokkalainen Aske-poika saa lahjaksi Thaimaassa lapsityöllä tuotetun ninjanuken, joka on herännyt eloon. Kostonhimoisesta ninjasta tulee Asken siirtymäobjekti arasta, vääränlaisesta poikuudesta kohti kovaa, väkivaltaista miehuutta. Ninjan missiona on kostaa pahan lapsityötä hyödyntävän yhtiön johtajalle hänen tekosensa. Ternet Ninja on elokuvallinen identiteettikriisi. Elokuva kurottelee ulkoasullaan ja tarinankerronnallaan kohti Disneyn uusimpia, mutta nojaa samalla aikuisempaan tyyliin ja mustaan huumoriin. Ternet Ninja on elokuva, jossa dabataan ja flossataan, mutta hakataan lapsi kepillä kuoliaaksi ja naureskellaan päihdeaddiktioille. Räävitön huumori ei valitettavasti nouse esimerkiksi parin vuoden takaisen Sausage Partyn tasolle. Pintapuolisesti Ternet Ninja on kiilloteltu ja taitavasti tuotettu, kauniin näköinen ja kuuloinen animaatio. Elokuvan tarina kulkee sujuvasti muutaman älykkään käänteen avulla, mutta toksisen maskuliinisuuden ja kostotematiikan fanitus vie maun sinänsä toimivasta juonesta. SANTTU PAANANEN László Nemes: BUDAPESTIN AURINGONLASKU Elokuvateattereissa nyt. Keskitysleirien kauheuksia lähietäisyydeltä naaranneesta Son of Saulista (2015) tunnettu unkarilainen László Nemes soveltaa päähenkilön kokijanäkökulmaa korostavaan klaustrofobiseen kuvaukseen perustuvaa kerrontametodiaan myös toisessa pitkässä elokuvassaan. Siinä nuori Irisz Leiter ( Juli Jakab) saapuu vuonna 1913 Budapestiin työskennelläkseen modistina epämääräisissä olosuhteissa kuolleiden vanhempiensa perustamassa hattukaupassa. Unimaisella logiikalla kulkevassa tarinassa käy ilmi hattukaupan sotkeentuneen monimutkaiseen valtiolliseenkin valtapeliin ja harrastavansa työntekijöidensä moninaista hyväksikäyttöä. Samalla Irisz törmää militanttia vastarintaliikettä pyörittävään veljeensä ja joutuu sotaolosuhteita muistuttavan väkivaltapyörteen keskelle. Huikeaan kamera-ajoon perustuva elokuvan viimeinen kohtaus toimii kokonaisuuden avaimena. Elokuvan voi tulkita impressionistisena vertauskuvana siitä, miten ensimmäiseen maailmansotaan – tai mihin tahansa nykyiseenkin väkivaltaiseen mullistukseen – johtavien tapahtumien keskellä itsenäisten valintojen tekeminen on vaikeaa ja mahdotontakin. Nemesin ja kuvaaja Mátyás Erdélyn tapa kuljettaa tarinaa tunne-etäännytetyn näkökulmahenkilön ja erilaisilta tasoilta toiselle hyppäävien siirtymien kautta tuo mieleen tietokonepelien estetiikan ja subjektikäsityksen. Kliseisten asetelmien ja kuvien kiertäminen jopa tyylitellyn surrealistisin keinoin räjäyttää tajunnan. Kaikkiaan elokuvan muoto on oudosti yhtä aikaa metaforien vyöryn raskauttama, hypnoottisen koukuttava ja viiltävän nerokas. TUOMAS RANTANEN Budapestin auringonlasku KOONNUT TUOMAS RANTANEN Voiman TV-tärpit 4.6. YLE Teema & Fem: John Ford, Amerikan syvä ääni (Ranska 2018) Jean-Christophe Klotzin dokumentti yli 50 vuotta elokuvia aikanaan tehneestä John Fordista avaa mestariohjaajan työuran ohella koko westernin tyylilajin luonnetta amerikkalaisuuden peilinä. Samalla kanavalla 8.6. esitettävä Fordin ja ikonisen John Waynen läpimurtoelokuva Hyökkäys erämaassa (USA 1939) on ulkoiseksi uhaksi esineellistetyn alkuperäiskansan kuvauksestaan huolimatta – ja nimenomaan juuri siksi – myös tekoaikansa luokkakäsitysten ytimessä. 7.6.–7.7. Yle TV2 ja Areena: Naisten jalkapallon MM-kisat Ranskassa – valitettavasti tälläkin kertaa ilman Suomea – pelattava turnaus käynnistyy kotijoukkueen ja Etelä-Korean välisellä kamppailulla, jossa varakapteeni Eugénie Le Sommer yrittää 74:n maajoukkueosumansa varmuudella näyttää verkon heiluttamisen mallia ainakin sellaisille muille supertähdille kuten Brasilian Martalle ja USA:n Carli Lloydille, Saksan Dzenifer Marozsánille ja Ruotsin Caroline Segerille. 9.6. Yle Teema & Fem: Fucking Åmål (Ruotsi 1998) Lukas Moodyssoniila on erityinen taito välittää ymmärrystä avaavaa maailmankuvaansa vuoroin sattuvien komedioiden ja vuoroin äärimmäisessä maailmantuskassa piehtaroivien tragedioiden muodoissa. Hänen herkkä, älykäs ja vapauttavan hauska esikoiselokuvansa kuvaa omassa lajissaan ylittämättömällä tavalla aikuiseksi kasvamisen kipuilua ja heteronormatiivisuudesta vapautumista ruotsalaisen tuppukylän ennakkoluuloisessa ympäristössä. 10.6 YLE Teema & Fem: Kotipesä, toinen tuotantokausi (Norja 2018), Johan Fastingin luomassa draamasarjassa Ulsteinvikin miesten jalkapallojoukkue Varg ja sitä valmentava Helena Mikkelsen ( Ane Dahl Torp) kamppailevat urheasti urheilullisten ja taloudellisten esteiden ohella sukupuolitettuun vallankäyttöön, ryhmädynamiikkaan sekä itse kunkin elämänvalintoihin liittyviä paitsioita, pelikieltoja ja loukkaantumisia vastaan. Molemmat kaudet ovat nähtävissä kokonaisuudessaan Yle Areenassa. HBO Nordic: Chernobyl (USA/Britannia 2019) Craig Mazinin kirjoittama ja Johan Renckin ohjaama viisiosainen minisarja välittää Thomas Vinterbergin Kurskin (2018) mieleen tuovalla ahdistuskertoimella tunnelmia toistaiseksi pahimman ihmisen aiheuttaman ydinvoimalaonnettomuuden kokemisesta paikan päällä ja päätöksentekijöiden kabineteissa. Vaikka elokuva osoittaa onnettomuuden ja korjausliikkeiden puutteiden keskeisenä lähteenä korruptoituneen Neuvostobyrokratian, sen todellinen opetus on siinä, että teknokraattisesta pönötyksestä, hybriksestä ja tunaroinnista vapaita ei toden totta olla muuallakaan. Ternet Ninja
ILMASTO EI PELASTU PUHUMALLA. ÄLÄ TYYDY PUHEISIIN. VAADI TOIMIA. ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE www.lentovero.fi 20 vuotta! VOLTER KILPI KUSTAVISSA kirjallisuusviikko RAJATON MERI ITÄMERI JA MUUT MUISTAVAT VEDET Iloinen ja viisas kirjallisuusfestivaali Kustavissa! VOLTER KILPI KUSTAVISSA -kirjallisuusviikko 10.–14.7.2019 Ohjelma ja liput: www.vkkustavissa.fi 2019_mainos_kirjailija.indd 1 8.5.2019 9.15.01
Kontti on kierrätystavaratalo, josta voit löytää kaikkea hyvää kotiin, vaatekaappiin ja harrastuksiin. Ja kun ostat Kontista, tuet samalla Punaisen Ristin tärkeää avustustyötä Suomessa ja maailmalla. Löydä lähin Konttisi osoitteesta kontti.punainenristi.fi Kesäkontit löydät näiltä paikkakunnilta: Espoo • Helsinki • Joensuu • Kuopio • Lahti • Lappeenranta Oulu • Pori • Rovaniemi • Tampere • Turku • Vantaa Kesän pelastaja ja hengenpelastaja.