Umpihankifutis
Lumi pöllysi
viikonloppuna
Syväjärven
jäällä. >>19
Opiskelu
Matkailu on yksi
suosituimmista
koulutusaloista
Kainuussa. >>9-18
TIISTAI 4. HELMIKUUTA 2014
WWW.YLAKAINUU.FI
NRO 10
PERUSTETTU 1965
IRTONUMERO 2 e
AINO ISOJÄRVI
Keilahalli viittä
vaille valmis
Ukkohallan kuusirataisella keilahallilla päästään
pelaamaan helmikuun
puolivälissä. >> 4
Rastiviikkoa ei
ensi kesänä
Kainuun rastiviikkoa ei
kilpailla ensi kesänä.
Seuraavan kerran vasta
vuonna 2015. >> 22
JUHANI MUSTONEN
Oma eläinyritys on Viivi Pitkäsen unelmien täyttymys. Paikka on viimeistelyä vaille valmis ja pian uunituore kyltti nostetaan paikoilleen.
Rekun oma lomakoti
Palvelu: Koirahoitola Vivian viettää kuun lopussa avajaisia >> 5
Vaan
käytännön
tekoja
EI
?
?
?
Hiljainen Kansa talviasussaan. On mahdollista,
että tilataideteosta päästään kohta ihailemaan
keskellä talvea lettujen ja kahvin kanssa, sillä
Niittytupa on valmistunut. Tupaa pidetään auki
ainakin hiihtolomaviikoilla. Myös sulan maan
aikana matkalaisilla on nyt sateensuoja.
A
A
I
R
O
E
T
Ä
Ä
J
H
TY
Lumityöt ruismoottorilla,
myös katoilta
Kotisiivoukset joustavasti,
myös palveluseteleillä
Muutot ja muuttolaatikot
LEIKKAA
VEROTUSTASI!
Kotitalousvähennys
jopa
4800 ?
/tal.
? Kuivat
polttopuut
? Vuokrataan: matkailuauto, 7-hengen
pikkubussi, pakettiauto, peräkärryt
.LDQQRQNDWX 6XRPXVVDOPL
3
ZZZ NXXWDPRNHLNDW ¿
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
2 KESKUSTELE
Kolumni
Pääkirjoitus 4.2.2014
Aino Isojärvi
Päätoimittaja Martti Huusko
aino.isojarvi@almamedia.fi
Kirjoittaja on Ylä-Kainuun toimittaja.
Minuutin
tarkkuudella
Hyvästä toiminnasta
yrittäjille ansaittua kiitosta
M
yöhästely on paha tapa, ja kaiken
lisäksi epäkunnioittavaa toisia
kohtaan. Näin meille opetettiin jo
ala-asteen ensimmäisellä luokalla.
Myöhästymisestä sai merkinnän
reissuvihkoon, kolmannella merkinnällä joutui jälki-istuntoon, ja
toimittamaan lopuksi allekirjoitettavan lappusen äidille tai
isälle. Minun vihkoni oli täynnä tarroja, kiittäviä tähtiä ja
perhosia. Kymmenen kilometriä pitkän koulumatkan vuoksi joku muu oli aina vastuussa siitä, että minä ehdin ajoissa.
Niin kauan, kun välimatka opinahjoon säilyi riittävän
etäisenä, varsinaista ongelmaa ei ollut. Opettelin juoksemaan bussipysäkille niin kovaa vauhtia, etten edes hengästynyt. Pakkasin aamiaisen ja kahvitermarin olkalaukkuun.
A
Myöhästely on yksi
osoitus kehnosta
elämänhallinnasta.
Vielä yliopistossa käytin tehokkaasti kahdenkymmenen
minuutin bussimatkan nenän puuteroimiseen, piilolinssien
asetteluun ja esitelmän tekoon.
Vuosien mittaan olen alkanut muistuttaa valkoista jänistä
Lewis Carrollin teoksesta Liisa Ihmemaassa. Valtavan taskunauriin sijaan tosin pitelen älypuhelinta kädessäni, loikkien
täristen puolelta toiselle ja hokien paniikinsävyisesti voi ei, voi
ei, voi ei.
Kansamme on ylpeä moitteettomasta täsmällisyydestä, siitä, että asiat tapahtumat minuutilleen oikealla hetkellä. Myöhästely on yksi osoitus kehnosta elämänhallinnasta. Kohtelias
suomalainen odottaa, että kaikki ovat paikalla, ja tilaisuus
aloitetaan vasta sitten. Tällöin myöhästely paitsi syö aikaa
muilta, myös useimmiten aiheuttaa närää ja syyttelyä myöhästyjän itsekeskeisyydestä.
Myöhästely on toisaalta kulttuurikysymys. On maailmankolkkia, joissa sitä ei sellaisenaan tunneta laisinkaan. Paikalle
tullaan silloin, kun se nähdään parhaaksi. Englannissa saattoi
sanoa myöhästyneensä vasta reilun vartin päästä tapahtuman
alkamisajankohdasta, eikä kukaan pahoittanut mieltään, koska muutkaan eivät olleet täsmällisiä. Tilaisuus alkoi kun alkoi.
Komediasarja Putouksessa on tänä vuonna sketsihahmo
Ymmi Hinaaja, joka on ammatiltaan elämäntapaneuvoja. Ehkä minunkin pitäisi ottaa käyttööni sama hokema. ?Kuule Aino, ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla, että kaikki myöhästelevät...? Vaikka jossain muualla ihan hyvin pyöriikin.
S
uomussalmen Yrittäjät on juuri
palkittu omassa sarjassaan Suomen Yrittäjien maan parhaana paikallisyhdistyksenä.
Yrittäjäyhdistys on osoittanut jo
pitkään, kuinka olosuhteet ja ympäristö luovat vain puitteet, joita on hyödynnettävä.
Kainuun reuna-alueilla yritysten ja yrittäjien merkitys paikalliseen kehitykseen on erityisen suuri. Vuosikymmenien mittaan valtion alueelle luomat työpaikat ovat pudonneet
murto-osaan entisestä ja muutoinkin työpaikkojen määrä on laskenut tekniikan kehittyessä. Koneet ovat yhä useammin korvanneet ihmistyövoiman.
Yrittäjäyhdistyksen toiminta on ollut kannustavaa ja innostavaa. Vertaistuki ja yhdessä
Muut mediat
1
Jos äkkiä pitäisi sanoa,
mitä on jäänyt mieleen
EU-päätöksistä, ensimmäisenä mieleen nousevat
puheet liian käyristä kurkuista ja saako puita enää polttaa
saunanpesässä. Ihan hävettää. Mieleen nousee ensimmäisenä asioita, joilla ei ole
mitään merkitystä kansakunnan kannalta.
toimiminen on kannustanut yrittäjiä.
Suomussalmen Yrittäjien jäsenyritykset
ovat olleet myös mukana muun muassa keilauskilpailuissa, Ilmarin souduissa, maakuntajuhlissa ja hankinta- sekä e-laskukoulutuksissa. Kunnan kanssa yhteistyössä tehty puhelinluettelo palvelee kuntalaisia ja nelikielinen palveluopas matkailijoita.
Monenlaisilla tempauksilla yrittäjät ovat
vielä muistaneet vähäosaisia kuntalaisia ja
nostaneet yrittämisen ja yritteliäisyyden
nuorten huomion kohteeksi.
Kannustava esimerkki on toiminut. Siitä on
merkkinä nuorten yrittäjien jatkuvasti kasvava määrä. Innostus tarttuu ja positiivisuus
saa aikaan myönteisen kierteen. Sille kannattaa antaa edelleen lisävauhtia.
2
Stressi ei ole pelkästään
pahasta. Sopiva määrä
stressiä siivittää ajatukset
lentoon ja työsuorituksen
huippuun. Olo tuntuu fantastiselta ja voimia riittää.
Ongelmat alkavatkin stressin
pitkittyessä. Stressi kannattaa pitää hallinnassa. Se
on harjoitus, joka maksaa
itsensä varmasti takaisin.
3
Idän ilmat ovat meistä
ilkeimmät, idän pakkaset
pahimmat ja idän poudat
polttavimmat, ei Jäämereltä
puhiseva pohjoinen, vaan
aina niin inha itä. Rajaseutuun yhdistetään puutetta ja
kurjuutta, mutta eihän itäraja
voi pelkällä olemassaolollaan
kenenkään elämää myrkyttää.
Anja Harju
Satu Hirvelä
Pirjo Hämäläinen
Kaleva
Kauppalehti
Kansan Uutiset
Gallup: Mikä on mielestäsi paras talviurheilulaji?
Jääkiekko, olen seurannut sitä pienestä
asti sekä pelasin sitä lapsena ja nuorena.
Erityisesti jääkiekossa kiinnostaa se, miten
laji on vuosien varrella kehittynyt.
Mäkihyppy. Harrastan lajia sekä katson sitä televisiosta. Se on todella mukava harrastus.
Ehdottomasti jääkiekko, olen pelannut sitä
pienestä pitäen. Parasta siinä on vauhdikkuus, jota esimerkiksi jalkapallossa ei niin
paljoa ole.
Umpihankifutis, se on todella hauskaa.
Olen nyt toista kertaa pelaamassa ja porukalla pelaaminen tekee siitä erityisen mukavaa.
MARJUT LEHTO
Linda
Jetsu
Aki
Lottolainen
Marko
Laine
Sanna
Toropainen
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
Niin metsä vastaa
MIELIPIDE Sanonta on,
että niin metsä vastaa, kuin
sinne huutaa! Me täällä Kaljuskylällä huudetaan nyt
metsään ja kuuntelemme innolla vastausta. Vastaako
metsä huutoomme ja entäpä
Suomussalmen kunta?
Suomalaiset ovat aina tahtoneet olla metsänpoikia ja
metsästähän me olemme eläneetkin.
Metsän tuotoilla maamme
on vaurastunut. Varsinkin
taajamien välittömässä läheisyydessä olevat metsät, ovat
antaneet kuntalaisille nauttia
vaivattomasti luonnon läheisyydestä. Entäpä nyt, kun
mustat pilvet varjostavat taivaanrantaa!
H a l u a a ko k u n t a m m e
synkkien tulevaisuusuhkien
ohella pilata taajama-alueiden asukkaitten olosuhteita
taajametsien suunnitelman
edellyttämillä hakkuilla?
Täällä Kaljuskylällä olemme
nyt valveilla, vaikka kukaan
meistä ei ollut tietoinen koko
hakkuista!
Tulemme yhtenä naisena
ja miehenä panemaan hakkuista hanttiin ja pyrimme ne
estämään! Pyydämmekin
varppaillaan olemista. Varsinkin kaljuskyläläiset osallistukaa mahdolliseen nimi-
Vaarallista
isyystulkintaa
Vastine Toisin kuin artikke-
lissa ?Isä löytyi lopulta Suomussalmelta? annetaan ymmärtää, niin jo vuonna 1986
kuolleesta isästäni Veikko
Kinnusesta tai myöskään allekirjoittaneesta tai sisarestani tai veljestäni ei ole otettu
vertailevaa DNA-testiä jutussa esiintyneen Mikko Blombergin kanssa. Muilla testeillä
isyyttä ei voida varmistaa.
On erittäin loukkaavaa, että tällaiseen likaiseen ja röyhkeään kuka lienee isäni -ajojahtiin on omalta osaltaan
osallistunut myös Ylä-Kainuun toimittaja Juhani Mustonen, joka kertoi allekirjoittaneelle puhelimessa, että ei
ole nähnyt jutussa mainitsemaansa DNA-testiä.
Kevennyksenä voin todeta, että toimittajan näkemä
?yhdennäköisyys? isoisäni ja
jutun päähenkilön kanssa
pisti hymyilyttämään, koska
allekirjoittanut näkee kyllä
toisessa kuvassa isoisänsä,
mutta viereinen kuva vertautuu paremmin Staliniin kuin
isoisääni.
listan keräämiseen hakkuitten vastustamisesta, jos tilanne ajetaan niin toivottomaksi!
Hakkuut kyllä koskettavat
muitakin taajama-alueita,
tervetuloa mukaan. Onneksi
suunnitelman mukaan hakkuut ovat ilman taloudellisia
tavoitteita! Niillä ei siis ole
tarkoitusta paikata kunnan
kirstua!
Pelko on olemassa, että
harkitsematta tehdään lopullinen typeryys! Hakataan se
kolmasosa, jonka ympäristösihteeri meille on kertonut
ja kalliokon päällä hennosti,
ilman tupsulatvaisuutta kasvat männyt kaadetaan ja
mahdollistetaan tuulen myöhemmin kaataa kaikki loputkin puut!
Haluaako kunta viisaudessaan lopullisesti pilata
Ämmänsaaren ehkä kauneimman ja viimeisimmän
luonnontilaisen mäntymetsän? Haluaako? Vastaan kyllä
laitamme ja tietysti toivomme, että myös valitsemamme
valtuutetut estävät tämän
törkeyden. Emme pelkästään
itsemme puolesta tätä vastusta, vaan kauniin luonnon
puolesta! Vaikka hakkuut
koskettavatkin keskeisimmin
asuinpaikkaamme, niin
A
olemme kuitenkin luonnollisen poistuman, vanhenemisemme takia, vain muutamia
vuosia enää näillä paikoilla.
Toivottavasti tällä asuvat
nuoret tulevaisuudessa, niin
kuin yleisesti näillä alueilla.
Heidän puolestaan me näitä
hakkuita vastustamme, emme itsemme takia.
Kysymme tiedotuksestakin, koska hukkaan semmoinen tiedottaminen on mennyt, jos me alueen asukkaat
emme siitä ole olleet tietoisia!!!
Terveisin Kaljuskylältä
Matti Päivärinta
Jouko Huhta
9$/,.2,0$67$ 32,6789$7
/$1*$7
6820866$/0,
$XNLRORDMDW PD SH NOR OD NOR
Hyvinvointia
orkideoilla
Tule ja koe ihastuttavien
orkideoiden lumo!
Runsaasti eri lajikkeita.
5.?15.2. esillä
NÄYTEKATTAUKSIA
Äänestä kaunein!
www.ylakainuu.?
ã?¹?
?
?
?
?
?
?
?
<
?
?
?
D??
D?????? ????????? ?? ????? ?????? ?? ??????
??????? ?????? ???? ??????? ?????? ??? ????
?????????????? ?????? >????? ??????? ?????
???? ????? <????????? ????????????? ??
????????????? ????? ???????? ^?????????
????? ????? ?????????? ??????? K?????
????????? ?????????????? ???????? ????????
?????? ???????????? ??????? ????????? ??
????????? ???????? >????? ?????? ??????
??????? ??????? ???? ?? ???? ???? ?????
?????? ????? E?? ?????? ???? ?? ?????????
??????????? ??????? ??????????? ?????????
?? ???? ?????? ????????? ???????? ?????
????????????? ????? ???????? ?? ??????
????? ?????? ????????????? ?????? ??????
E??????????????? ???????? ???????????
????? ???? ??????????????????????? s????
?? >????
^????????????? ?????????????????? ??
??????? ??? ??????????? ??????? ?????? ?????
??????? d????? ?? ?????? ???? ??????????
????????? ?????? ???????? ????? ????????? ?????
?? ????????? ?????? ??????? ???? ??? ?? ???
?????? ??????? ?????????? ,?????????????
?? ???????? ?????? ???????? ????????? ???
?????????????? ???? ??????????????? ????????
??????? ???????? ????? ???????? d???? ????????
???? ?????????? ????????????????? >??????
??????? ??????????? ?????? ????? ?????????
??????????? ?????? ??? ?? ?????? ??????
K??? ???????????? ???? ?? ??????????? ????
???? ?? ??????? ????? ????????? ??????????
?? ??????? ?????????? W?????? ???????? ??
?????????? ???????? ?????????? ?? ?????
???????? ???????????? ???????????????????
???????? ????? ?? ?????????? ^??????? ???????
????? ?? ????? ??????? ???? ???h???????
??????????? K??? ???????? ??? ???? ???????
????? ??????? ?? ??????????????? ????????
??????????? ,??? ??????? ?? ???????????
???????????? ????? ^?? ???? ??????? ??
????????????? ??????????? ????????????
???????????
???? ???h?????? ??????? ?????? ?????
???????? ?????????? ???????????? ??????
?????????? ???????? ?? ?????????? h??????? ??
?????????? ??????? ?? ????????? ???????????
???? ??????? ???????? ?????????????
h??????????????? ??????? ???????? ?? ???????
??? ???? ???? ???????? ???????????????
??? ????????? ???????? ?? ??? ???????
?????? ??????????????? ?????? ???????
???? ?????? ??????????????? ?????????
??????????????????
z?????????? ???? ???????? ????????????? ??
????? ????? ???????? ????? ?????????????
s??????????? ????? ??????? ?????? ?????
??????????????? ????????????
???????????????? ??????????? ?????? ??????
????????? ???????? ???? ???????????????????
???? ???????????? ????????? ??????????????
?????????? ?????????? ???? ?????? ????????
????????????? ??????? ?????????????? ??
?????????????????? ???? ??????????????????
??????
s???? ????? ????? ??????????? D?????
?????? ?????? ???? ???????? ???????? D?????
??????? ???????? ???? ??????? ????????????
?? ?????? ???? ?????????????? /????? ??????
????????? ???? ??????????? ????????????
????????????? D??????????? ??????????
???????? <??????? ??? ??????? ????????
?????? ^????? ???? Z??????? ?? ???????
>?????????????? ?? ?????????? ??? ????
??????? ???????? D???????????????????????
> D KE > D/^d s Zd E? ^/d /
<h< E Dhh d WhK> ^d ^/?
^/<^/W K> E</E > Ezd > D E/
s >/ E : dh^d ? ZW / D?
d Zdh , d< E?
9(5..2.$833$
$9$778
ZZZ HUDXUKHLOX À
ORKIDEATARJOUS
Suomussalmi, p. (08) 711 338
UUTUUS!
verkossa
çÄ ùÙ®ã
ÃÃ?Ä Ù??hÙ«?®½
E????????????? ?????????? ?? ?????? ???????
????????? ????? ?????????? ?? ?????????
???? ?????? ???????? z??????? ???????? ????
???????????? ????? ???????????? ????????
??????? ??????? ????????? ??????????
???????? z??? ??????????? ??????????????????
??????????????????? ?? ?????? Z?????????
????????? /????????? ? ????????? ??????
^???? ?? ?????????? ??????????????? ????
????????? ???????????? ?? ???????????
????????? ?????? ??????????? ???????
?E??? ????????? ?? ??????? ??? / ???? ???
Helena Hyöty
Tilattu
on luettu
Ylä-Kainuu
Yrittää
^????????????? ??
??????? ????
?????????? ?????????
Pelko on
olemassa, että
harkitsematta
tehdään lopullinen typeryys!?
+(/0,.881 /$1.$ $/(
/$1*$7
?
3
ILO orkidea
ruukkusarja
Muista ystävänpäivä 14.2.
s??? ????? ??????? ????????? ?????? ?????????????? ?? ????? ??????????? :?? ?? ????? ^?????????????? ???? D?????????? ????????
?????? ????? ^?????????? ???????????????? ????????? D????? ???? ??????????????? ????????? ????????? <??????
d????????? ?????????? ???????? ??? ??????????? ??????????? ?????????????
Suomussalmi, p. (08) 712 116
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
4 PUHEENAIHEET
Keilahalli
lähes
valmis
WinterHome: Kohteiden
valtteina järven läheisyys
ja ympärivuotinen
käyttömahdollisuus
Marjut Lehto
marjut.lehto@almamedia.fi
Ukkohallaan rakennettu keilahalli on laitteistojen asennusta vaille valmiina. Hiihtokeskuksen toimitusjohtaja
Kimmo Kyhälä sanoo keilahallin ovien avautuvan 15.
helmikuuta, jolloin alkavat
myös ensimmäiset WinterHome-lomakotimessut.
? Keilahallia on suunniteltu pidemmän aikaa, mutta
työt alkoivat virallisesti heinäkuussa 2013. Hallin tarkoituksena on täydentää Ukkohallan majoitus- ja palvelukokonaisuutta.
Vuosi on alkanut henkilökunnan kouluttamisella keilahallia varten ja hiihtokeskuksessa ollaan valmiita kehittämään keilahallista Ukkohallan vetovoimatekijää.
? Toivomme, että keilahalli saisi Ylä-Kainuun alueen
keilauksen harrastajat liikkeelle sekä toisi lisää erilaisia
ryhmiä ja uutta asiakaskuntaa. Uskon, että lomailijat tulevat käyttämään hallia aktiivisesti.
Kyhälä pohtii, että tulevaisuudessa olisi mahdollista
järjestää myös keilailukilpailuja, mikäli seuroja ja kilpailijoita löytyy riittävästi.
? Aivan lähialueella ei ole
keilahallia, joten meillä on
kovat odotukset tämän suhteen.
Keilahalliin rakennettiin
kuusi rataa ja jokaisella radalla voi pelata kerrallaan neljä
henkilöä. Hallin kokonaispinta-ala on 450 neliömetriä,
johon sisältyy 20-paikkainen
kahvio. Keilahalli on ravintola Saagan yhteydessä.
Hiihtolomaviikoilla 8, 9 ja
10 järjestettävät lomakotimessujen kohteisiin kuuluvat mökit, Chalets- sekä Villas-huoneistot.
? Lisäksi esittelyssä on
Yrittäjien Suomen
paras paikallisyhdistys
Marjut Lehto
marjut.lehto@almamedia.fi
Suomussalmen Yrittäjät palkittiin sunnuntaina Suomen
Yrittäjien vuoden 2013 parhaana paikallisyhdistyksenä
100-199 jäsenyrityksen sarjassa.
? Palkinto merkitsee, että
olemme tehneet jotakin oikein ja olemme menossa oikeaan suuntaan, Suomussalmen yrittäjien puheenjohtaja
Tuomas Pyykkönen toteaa.
Yhdistyksen kehitys on ol-
lut toiminnallisesti huimaa ja
aktiviteetteihin osallistuminen kiitettävää. Erityisesti on
huomattava, että pitkät etäisyydet eivät ole latistaneet
Suomussalmen Yrittäjien
osallistumisia tapahtumiin ja
toimintaan.
Jäsenmäärä yhdistyksessä
on tällä hetkellä 160, viimeisen kahden vuoden aikana
kasvua on ollut 19 prosenttia.
Hallituksessa on jaettu vastuuta ja saatu näin aikaan hyvä henki ja toimeliaisuus.
? On mukavaa saada tällainen tunnustus, sillä yhdis-
Ukkohallin keilahalli on laitteistojen asentamista vaille valmis. Asiakkaille ovet avautuvat 15. helmikuuta, jolloin alkavat myös ensimmäis
MARJUT LEHTO
A
Toivomme, että
keilahalli saisi
Ylä-Kainuun
keilaajat liikkeelle sekä toisi
uutta asiakaskuntaa.?
WinterHome-lomakotimessujen esittelykohteisiin kuuluvat
muun muassa Chalets- sekä Villas-huoneistot.
asuntovaunuja ja -autoja sekä vaunuja, joiden kyljessä
on kiinteä mökki, kertoo
WinterHome-lomakotimessujen messupäällikkö Aki
Rundgren.
? Tämä on ensimmäinen
kerta kun järjestetään lomakotimessut talvella, kaikki
asuntomessut järjestetään aina kesäisin.
Rundgren sanoo ajatuksena olevan, että WinterHomemessuja alettaisiin järjestää
hiihtokeskuksissa ympäri
PEKKA OJALEHTO
tyksemme jäsenet ovat olleet
aktiivisesti mukana toiminnassamme.
Jäsenyritykset ovat olleet
mukana muun muassa keilauskilpailuissa, Ilmarin souduissa, maakuntajuhlissa ja
hankinta- sekä e-laskukoulutuksissa.
Kunnan kanssa yhteistyössä tehty puhelinluettelo
palvelee kuntalaisia ja nelikielinen palveluopas matkailijoita.
Palkinnon vastaanotti Suomussalmen Yrittäjien puheenjohtaja
Tuomas Pyykkönen.
Pyykkönen sanoo, että vihiä
palkinnosta oli Kajaanin
suunnalta tullut jo aiemmin,
mutta lopullinen varmistus
tuli viime viikolla.
? Tietenkin tällaisen palkinnon saaminen tulee hie-
man yllättäen. Tästä on hyvä
jatkaa eteenpäin positiivisin
mielin.
Tunnustus oli Suomussalmen Yrittäjille toinen, sillä
yhdistys sai vuonna 2012 Kainuun Yrittäjien vuoden paikallisyhdistyspalkinnon.
Suomen parhaan paikallisyhdistyksen palkinot jaettiin
sunnuntaina Puheenjohtajien neuvottelupäivillä Helsingissä.
Palkitut saivat tuhannen
euron rahapalkinnon.
Parhaat yhdistykset valittiin jäsenmäärän mukaan
neljässä sarjassa: alle 100,
100-199, 200-500 sekä yli
500 jäsenyritystä. Muut palkitut olivat Kaavin, Lopen ja
Vaasan paikallisyhdistykset.
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
5
MARJUT LEHTO
Lomahotelli
karvakorville
Kymppiluokka ehkä
syksyllä
Palvelu: Koirahoitola Vivian avaa pian
ovensa. Innokas yrittäjä pursuaa ideoita.
AINO ISOJÄRVI
Aino Isojärvi
aino.isojarvi@almamedia.fi
Hyrynsalmelaisen Viivi Pitkäsen suuri unelma on juuri täyttymässä, sillä hänen eläinyrityksensä Koirahoitola Vivian viettää
avajaisia sunnuntaina 23. helmikuuta. Idea koirahoitolasta vahvistui viime kesänä, kun kumppani Hannu Heimonen löysi
sopivat puitteet Puolangantieltä,
Kotilan tilalta.
? Meillä oli molemmilla samanhenkisiä ideoita, ja innostus
on ollut ylitsepursuavaa. Itse
olen varsinaiselta ammatiltani
koulunkäyntiavustaja, mutta töiden puutteessa päätin kokeilla
yrittäjyyttä. Eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni, myös ratsastusta pitkään harrastanut Pitkänen kuvailee.
set WinterHome-lomakotimessut.
Suomen vuoden tai kahden
välein.
? Hiihtokeskukset ovat aktiivisia ympäristöjä, joista
löytyy riittävästi palveluja
käytettäväksi.
Messupäällikkö toteaa tämänkaltaisten messujen olevan uusinta uutta. Mökeissä
ja huoneistoissa on käytetty
nykyaikaisia rakennustekniikoita ja -materiaaleja.
? Asuntojen tulevilla
omistajilla on ansaintalogiikkamahdollisuus eli he voivat
vuokrata huoneistoa ja saada
samalla tuottoa itselleen.
Rundgrenin mukaan WinterHome-messujen odotuksena on tuhannet kävijät.
? Hiihtokeskuksen lisäksi
myös järven läheisyys sekä
ympärivuotinen käyttömahdollisuus saa kävijät kiinnostumaan kohteista.
Ukkohallan lomakotimessuille valmistui 37 eri huoneistoa ja mökkiä, joista 12 on
esittelykohteita.
Petokuvausyrittäjät
jatkavat valtion mailla
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Metsähallitus on sopinut neljän kainuulaisen petokuvausyrittäjän kanssa, että ne
voivat jatkaa toimintaansa
valtion mailla. Luonnonsuojelualueille kuvauskojuja ei
kuitenkaan voida sijoittaa.
Sopimukset on tehty suomussalmelaisen Martinselkosen Matkailun sekä kuhmolaisten Wild Brown Bearin, Boreal Wildlife Centren ja
Wildlife Safaris Finlandin
kanssa.
Yrittäjien kannalta nyt
tehty sopimus on hyvä, koska
sopimukset saatiin solmituksi 5 ? 7 vuodeksi eteenpäin.
? Se valaa uskoa tulevaisuuteen. Ulkomaiset asiakkaat varaavat matkoja 1 ? 2
vuotta etukäteen, Wildlife
Safaris Finlandin Lassi Rautiainen sanoo.
Wild Brown Bearin Ari
Sääsken mukaan sopimus
mahdollistaa matkanjärjestäjien kanssa tehtävät sopimukset jo vuosille
2015 ? 2018.
Yrityksen tavoitteena on
Kotkasta lähtöisin oleva Pitkänen kertoo Hyrynsalmen maisemissa mielen lepäävän. Koirillekin on runsaasti lenkkipolkuja,
tilaa juosta ja vaikka pitää vähän
ääntäkin.
?Aina kun lomailin täällä sukulaisten luona, minun oli vaikea lähteä pois. Nyt tuntuu, kuin
olisin tullut kotiin.
Hoitolassa on tällä hetkellä
neljä säädösten mukaista paikkaa häntää heiluttaville asiakkaille. Vanhat tilat on osittain purettu ja laitettu kokonaan uusiksi. Koiran voi tuoda päivähoitoon, viikonloppua viettämään
tai vaikka pidemmän lomajakson ajaksi. Kaikenlaiset koirat
ovat tervetulleita, kunhan rokotukset ovat kunnossa.
? Lisää paikkoja tehdään sitä
mukaa, jos kysyntää on. Tulevaisuudessa voisimme rakentaa tiloja myös kissa-asiakkaille, mikäli niin toivotaan.
Yrittäjä toivoo, että kaikki toi-
Perusopetuksen lisäopetusta
järjestetään Suomussalmella
ensi lukuvuonna, jos yhteishaun jälkeisessä nettihaussa
koulutukseen hakee opiskelijoita, jotka täyttävät opiskelijavalintakriteerit. Opetusta
voidaan järjestää yhdellekin
oppilaalle.
Lisäopetuksen eli ns.
kymppiluokan järjestää Suomussalmen lukio yhteistyössä nuorten työpajan ja perusopetuksen kanssa. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään lukion kurssitarjontaa
mahdollisuuksien mukaan.
Lisäopetuksen kustannukset
katetaan kokonaisuudessaan
valtionosuudella, jonka suuruus Suomussalmen kunnalle vuonna 2014 on 9845,59
euroa oppilasta kohden.
Opiskelijalle laaditaan
henkilökohtainen opiskelusuunitelma.
Kuljetusperusteet
hyväksyttiin
Viivi Pitkänen odottaa innolla uusia koira-asiakkaita. Valtava
pehmokoirakin mahtuu tilavasti omaan karsinaansa. Hoitolan
tilat on täysin remontoitu ja laitettu uusiksi omin käsin.
minnasta kiinnostuneet tulisivat
avajaisiin jakamaan ideoitaan.
? Ensi kesänä laitamme vielä
ulkotarhat. Myös jonkinlainen
aidattu, koirapuistomainen
kenttä on mielessä. Hoitolaan
tulee ainakin pesutilat. Voisimme kenties hakea hoidettavia
joskus myös asiakkaiden kotoa.
Yhteistyötä matkailukeskusten
kanssa on mietitty, hän luettelee
innokkaana.
Oma koira, itäsiperianlaika
Jesse viettää avajaisissa 15-vuotissyntymäpäiviään. Juhlan
kunniaksi sekin saa herkutella.
Suomussalmen sivistyslautakunta hyväksyi koulukuljetusperusteet 1. elokuuta 2014
alkaen. Jos perus-, lisä- tai
esiopetusta saavan oppilaan
matka on pidempi kuin viisi
kilometriä, hänellä on oikeus
maksuttomaan kuljetukseen.
Maksuttoman kuljetuksen
vaihtoehtona on oppilaan
kuljettamista tai saattamista
varten myönnettävä riittävä
avustus.
Mikäli oppilas otetaan
muuhun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että
huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta
aiheutuvista kustannuksista.
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.
MARJATTA KURVINEN
kaksinkertaistaa kojujen
asiakasmäärät ja -viipymät
viiden vuoden kuluessa. Silloin puhutaan jo vuositasolla
3500 ? 4000 kojuyöstä.
? Suurpetojen kuvaus ja
katselu on ainoa kansainvälisesti kilpailukykyinen ohjelmapalvelutuote kesäaikaan,
Sääski sanoo.
Tyytyväinen uusiin sopimuksiin on myös Jani Määttä, joka on mukana sekä Martinselkosen eräkeskuksessa
että Wild Brown Bearissa.
Molemmissa paikoissa toimintaa voidaan tämän sopimuksen nojalla jatkaa entiseen tapaan.
Petokuvauspaikalta voi päästä kuvaamaan myös ahmaa. Tämä
yksilö kuvattiin viime keväänä Kuhmossa.
Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun aluejohtaja
Arto Tolonen kertoo, ettei
sopimuksia uusien petokuvausyrittäjien kanssa tällä
erää tehdä. Tämä yrittäjien
määrä on Kainuun valtion
mailla riittävä.
Hänen mukaansa petokuvaustoiminta sopii hyvin valtion monikäyttömetsiin.
Metsähallitus edellyttää,
että sopimuskumppanit toimivat lain ja säädösten mukaan. Lisäksi edellytetään,
että velvoitteet yhteiskuntaa
kohtaan on hoidettu, verot ja
eläkemaksut maksettu.
Suomussalmen sopimusalue on poronhoitoalueella,
ja toiminnasta on sovittu Paliskuntain yhdistyksen kanssa.
Sopimusten valmistelussa
on kuultu myös Kainuun rajavartiostoa.
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
6 ELÄMÄNMENO
Muistot
eivät
vanhene
koskaan
Henkilö: 90-vuotias
sotaveteraani Einari
Heikkinen muistetaan
etenkin arvokkaasta
työstään yhdistystoiminnan parissa
Hyrynsalmella.
Aino Isojärvi
aino.isojarvi@almamedia.fi
Einari Heikkinen syntyi
kuuraisena aamuna 4. helmikuuta vuonna 1924. Edeltävänä iltana vanhemmat olivat jo aavistelleet lapsen tulon ja hiihtäneet parikymmentä kilometriä pitkän matkan Hyrynsalmen kirkolle.
Silloinkin oli kova, keskitalven pakkanen. Maantiet eivät
tuolloin johtaneet syrjäkylille
asti.
? 90 vuotta on valtavan
pitkä aika, kun sitä pysähtyy
ajattelemaan. Silti lapsuus on
mielen sopukoissa hyvin lähellä, aikamatka sinne ei ole
ollenkaan kaukana. Lapsuudessani ei ehkä ollut ulkoista
loistoa, mutta sitäkin enemmän hyvää, luonnehtii Heik-
kinen nyt itserakentamassaan omakotitalossa Hakojärven rannalla.
Isänsä Heikkinen kuvailee
olleen kiireinen ja malttamaton mies, mutta muistelee
silti lämmöllä tämän opetuksia. Isä otti pikku-Einarin
mukaan metsätöihin jo
8-vuotiaana.
? Isän mielestä oli parempi
mennä pöllimetsään, sillä
herroja oli jo riittävästi. Myöhemmin minunkin ammattini oli aina se, mikä oli tarjolla.
Työpaikkoja oli vähän ja pitkien matkojen päässä, mutta
ahkeralle puurtajalle riitti aina sen verran jotain, että tienasi ruokaa elääkseen.
Heikkisellä on neljä siskoa
ja veli. Veljensä kanssa Heikkinen oli muutaman kerran
Venäläisyöpyjien
määrä vähentynyt
Katimari Partanen
Marjut Lehto
marjut.lehto@almamedia.fi
uudet tutkimukset sekä vaatimukset osaamisesta.
Venäläisyöpyjien määrä vähentyi tammi-marraskuussa
2013 edelliseen vuoteen verrattuna Suomussalmella kaksi ja Hyrynsalmella sekä Puolangalla 14 prosenttia. Koko
Kainuussa määrä laski yhdeksän prosenttia.
Tämä käy ilmi Venäläismatkailun osaamistarpeet
tulevaisuudessa -hankkeen
seminaarissa, joka pidetään
tänään Kajaanissa. Esillä ovat
Tutkimuksen mukaan sekä
ostos- että lomamatkailijat
ovat pääosin tyytyväisiä Kainuuseen, palvelutasoa ja kielitaitoa pidetään yleisesti hyvinä. Kainuu sai matkailukohteena asteikolla 1-10 arvosanaksi 8,4.
Maasta poistuvien venäläismatkailijoiden haastattelut tehtiin kesällä 2013 Vartiuksen raja-asemalla ja matkailijakyselyt Vuokatissa se-
Einari Heikkinen muistelee sotaa hajanaisin mielialoin. Yksi mukava muistokin mahtuu joukkoon, kun hän pyysi saada käydä evakuoiduss
suolalihasta ja leivästä perheen koiralle, sillä ympäröivistä epävarmuuksista huolimatta koira oli vilpittömän iloinen nähdessään tutut ka
A
Aina olen
Luojalta
pyydellyt
suojelusta, ja
aina sitä on
riittänyt.?
kä Kajaanissa.
Selvitykseen osallistui yhteensä 442 Kainuussa vieraillutta venäläismatkailijaa.
Kainuun kannalta on huono
asia, että lomayöpymisten
kasvu on tyrehtynyt. Vuodelta 2013 venäläisyöpymisiä
kirjataan todennäköisesti vähemmän kuin vuonna 2008.
? Arvioisin, että venäläisyöpymisten viimeaikainen väheneminen johtuu yhtäältä siitä, että Kainuussa on
satsattu pääkohderyhmään
eli kotimaisiin perhematkailijoihin, jolloin kovin paljoa
resursseja ei ole riittänyt venäläismatkailun kehittämiseen, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Mikko Kerä-
mukana myös uittopuuhissa.
Kerran veli tipahti uittosuman läpi hyiseen veteen, eikä
saanut enää päätään pinnalle. Heikkinen huomasi tilanteen sattumalta ja hilasi veljensä turvaan.
? Luoja on tuntunut olevan mukanani syntymästä
asti. Aina olen pyydellyt suojelusta, ja aina sitä on riittänyt.
Kesällä 1942, vain 18-vuotiaana Heikkinen sai kutsun
Ouluun koulutukseen ja sitä
nen.
Kilpailu venäläismatkailijoista on kiristynyt, sillä esimerkiksi Kaakkois-Suomeen
on rakennettu nimenomaan
venäläismatkailijoille suunnattuja matkailupalveluja.
? Markkinointiin ja tuotekehitykseen on satsattava,
jotta pysytään kehityksessä.
Keräsen mukaan saavutettavuus on iso haaste, sillä muutokset logistiikassa vaikuttavat välittömästi.
Ostosmatkailu kehittyy
suotuisasti lähinnä Kostamuksen rajoissa. Yli 80 prosenttia venäläisistä ostosmatkailijoista tulee Kostamuksesta.
Mukana tutkimuksessa oli
myös Kainuun liitto.
myötä rintamalle jatkosotaan. Sodan aikana Heikkinen työskenteli sekä jalkaväessä että sähköttäjänä.
? Sotaan liittyvien ajatusten mittaa ei oikein pysty
määrittelemään. Aina kämpältä lähtiessä ja tullessa läsnä oli kuolemanpelko. Se
seurasi kaikkialle, ja sitä
mietti, selviääkö, tai päättyykö tämä koskaan.
Sotaan lähtiessä Heikkinen
mittaili kotitiluksiaan raskain
sydämin, tehden varmuuden
vuoksi hyvästejä. Samalla hän
päätti, ettei tällä reissulla itkisi.
Kyynel ei vierähtänyt, vaikka
ystäviä vietiin ympäriltä.
? Silloin oli vain pakko olla
vahva selviytyäkseen. Kirjeet
eivät kulkeneet, enkä edes
tiennyt, oliko oma veljeni hengissä. Sitä olen miettinyt, miksi
sodassa kostonhimo on niin
vahva. Muistan, kun saksalaiset tuhosivat lähtiessään kenties Suomen kauneimman,
Hyrynsalmen kaarisillan. Istuin jäänteiden reunalla ja yritin punnita mielessäni ihmisten hyvyyttä ja pahuutta. Mut-
Ruhtinan
koulusta
Ruukille
Sivistysjohtajalle
sijainen
Suomussalmen sivistyslautakunta päätti torstain kokouksessaan liittää Ruhtinan koulun kouluunottoalueen Ruukinkankaan koulun kouluunottoalueeseen 1. elokuuta
2014 alkaen. Asiasta äänestettiin, ja liitos voitti äänin
8-3.
Oppilaiden kuljetusmatka
kotoa Ruukinkankaan kouluun tulee olemaan ensi syksynä enimmillään noin 67 kilometriä. Koulumatkat Ruukinkankaan koululle voidaan
järjestää lain edellyttämässä
ajassa.
Suomussalmen sivistyslautakunta on määrännyt sivistysjohtajan sijaiseksi Ruukinkankaan koulun rehtori Heli
Mannisen.
Sivistyspalveluiden vastuualueen johtajan sijaisena on
heinäkuun 2013 loppuun
saakka toiminut Ruukinkankaan koulun rehtori Vesa Palokangas.
Hallintosäännön viidennen pykälän mukaan sijaisen
hallintopalvelujen vastuualueen johtajalle määrää kunnanhallitus ja muille sivistyssekä tekninen lautakunta.
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
7
? Einari Heikkinen syntyi 4.
helmikuuta 1924. Hän asuu yhä
Hakojärven rannalla, lapsuudenkotinsa lähettyvillä.
? Vuonna 1942 Heikkinen liittyi
jatkosotaan ja toimi jalkaväessä
sekä sähköttäjänä. Sota jätti jälkeensä kivuliaan sirpaleen.
? Vuonna 1951 Heikkinen astui
avioliittoon, joka on kestänyt tähän päivään asti. Pari sai kolme
lasta.
? Vuonna 1954 Heikkinen perusti oman kuljetusalan yrityksen.
? Vuonna 1968 Heikkinen perusti Hyrynsalmen reumayhdistyksen ja 1970 Hyrynsalmen sotaveteraaniyhdistyksen. Heikkinen
toimi pitkään kummankin yhdistyksen puheenjohtajana.
ei saa koskaan mielenrauhaa
kieroilemalla.
sa kotitalossaan. Heti ensimmäiseksi hän taikoi maistuvan aterian
svot.
ta ehkä elämä vain on tällainen.
Kun sota lopulta päättyi, ensi
alkuun siviilielämään oli vaikea tarttua. Rinnasta pursusi
sanomatonta riemua. Järven
toiselta puolelta löytyi kaunis
neito Irma, jota Heikkinen alkoi vaivihkaa katselemaan. Lopulta hän haki tytön omakseen
ja häitä vietettiin 1951.
? 63 vuotta yhteistä taivalta
on takana, johon on mahtunut
niin yhteisiä onnenhetkiä kuin
arjen kinastelujakin. Vanhem-
miten sitä tasaantuu ja huomaa, mitkä asiat ovat merkityksellisiä. Uskon, että lujat ihmis- ja ystävyyssuhteet ovat
elinikäisiä.
Pariskunnalla on kolme lasta, jotka ovat jakaantuneet tasaisesti eri ammattialoille.
? Olen opettanut lapsilleni
ihmisenä olemista. Tehkää mitä teette, mutta tehkää rehellisesti. Itselleni on kunnia-asia
olla rehellinen. Ja kunhan
Luojaa välillä muistaisivat ja
kiittäisivät, niin hyvistä kuin
pahoistakin päivistä. Ihminen
Nykyisen kodin seiniä pilkuttavat lukuisat kunniakirjat.
Heikkinen on ollut vaikuttajana monessa yhteydessä. Nöyrä
mies ei kuitenkaan ole anonut
ainuttakaan sotakunniamerkkiä itse.
? Hyvällä mielellä olen pannut merkille, että veteraanien
kunnioitus on vihdoinkin
noussut arvoonsa, sillä sellainen muisto, sellainen kokemus ei haihdu. Ja tietysti olen
otettu, että tällaista arvostusta
on myönnetty minullekin.
Uransa aikana Heikkinen
on ehtinyt rakentaa kymmenen omakotitaloa ja olipa hänellä oma kuljetusalan yrityskin. Se kuitenkin jäi, kun nivelreuma otti vallan. 60-luvun lopulla hän perusti reumayhdistyksen Hyrynsalmelle ja toimi
pitkään sen puheenjohtajana.
Aktiivinen mies toimi puheenjohtajana myös perustamassaan Hyrynsalmen sotaveteraaniyhdistyksessä lähes 40
vuotta.
Hän on pyynnöstä saatellut
maan multiin 200 veteraania,
vaikka aina se ei ole ollut hellpoa. Joskus Heikkinen miettii,
miksi juuri hänelle on annettu
niin paljon aikaa.
? Vanhana ymmärrän elämää jo paljon enemmän ja
tiedän, mitä varten me täällä
olemme.
Tiistai 4.2.
klo 7.15-7.45 Kiannon Kuohut
Vesivoimistelu
klo 9-17 Somaset
Riikka esittelee Better Bodies urheiluvaatteita
klo 10.30-15 Suomussalmen Apteekki
Esittelyssä verenpaine- ja korvakuumemittareita sekä suun hyvinvointiin liittyviä
tuotteita
klo 10-11 Kiannon Kuohut
Sisäpyöräily-kahvakuula, 15 hlöä
saapumisjärjestyksessä, 4 ?
klo 18-19 Kiannon Kuohut
Sisäpyöräily-kahvakuula, 15 hlöä
saapumisjärjestyksessä, 4 ?
.
Keskiviikko 5.2
klo 8.30- Kukkakauppa Silmu
Näytekattauksia ja orkideapäivät 15.2.
saakka.
klo 9?17 Suomussalmen Apteekki
Apteekkarin pore-C + sinkki -juomatarjoilu
klo 11-11.30 Kiannon Kuohut
Vesivoimistelu, Tules
klo 10-15 Yhdyskulman Kello-Optiikka
Sairaanhoitaja Sirpa Korhonen mittaa
verensokeria ja verenpainetta sekä kertoo
terveyttä ylläpitävistä asioista. Kahvitarjoilu
klo 10-11 Suomussalmen pääkirjasto
Pulinapöksä ?Perhekeskuspulinaa, laulua
ja leikkiä?
klo 12-18 Ämmän Kunto ja Paussi
Lisäravinne- ja superfoodesittelyä
klo 18-18.30 Kiannon Kuohut
Vesivoimistelu
Ämmänsaaren torilla:
klo 11- Kainuun Kalatuote myy mm.
kuumia lohikukkoja
klo 14-17 tasapainotestirata
Fysikaalinen Hoitolaitos Kunnoks
klo 14-17 Ämmän Erä-Urheilu: potkureiden, kävelysauvojen, nastakenkien ym.
liukastumista estävien tuotteiden esittelyä
klo 14-17 Suomussalmen seurakunnan
lastenohjaajat torilla touhuilemassa
klo 14-17 Perhekeskus torilla: mehukestit,
muksuoppia ja muuta mukavaa
klo 15 kahvakuulajumppa
Seija Falckin ohjaama (20 minuuttia,
ilmainen) Oma kahvakuula mukaan!
klo 15.30- potkurikiihdytysajot
?ja helemat paokkuu?
Sarjat: 1. lapset alle 12-vuotiaat, 2. yleinen
13-64-vuotiaat, 3. yli 65-vuotiaat. Ilmoittautuminen torilla Ämmän Erä-Urheilun kojulla,
2-henkiset joukkueet, joista toinen istuu kyydissä, potkuttelijan tulee kuulua sarjassa
määrättyyn ikäryhmään, kisapotkurit tarjoaa
Ämmän Erä-Urheilu (ei omia potkureita).
Voittajat palkitaan kylpylä- tai kuntosalilipulla+hikipyyhkeellä. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kaksi (2) kpl 50 ?:n lahjakortteja Ämmän Erä-Urheiluun. Tuu ihmeessä ja
koppaa kaverikin mukaan! Järj. Suomussalmen kunnan liikuntapalvelut sekä Ämmän
Erä-Urheilu
Torstai 6.2.
Kainuun Sanomien
viikonloppujakelu
jatkuu normaalisti
Sirkku Rautio
sirkku.rautio@almamedia.fi
Suomussalmen kunnan päätös lopettaa sanomalehtien
viikonloppujakelun tuki ei
vaikuta Kainuun Sanomien
jakeluun. Kainuun Sanomat
jaetaan viikonloppuisin entiseen tapaan myös maaliskuun puolivälin jälkeen.
Kainuun Sanomat on varmistanut, että palvelu pelaa,
vaikka kunta ei enää tiettyjä
linjoja tuekaan.
? Suomussalmen kunnan
päätöksellä ei ole vaikutuksia
Kainuun Sanomien tilaajille.
Lehden jakelu toimii kuten
tähänkin saakka, päätoimittaja Markus Pirttijoki sanoo.
Kainuun Sanomat selvittää parhaillaan eri vaihtoehtoja jakelun toteuttamiseksi
kesäkuun jälkeen, jolloin lehden nykyinen varhaisjakelusopimus Itellan kanssa päät-
tyy. Maaliskuussa viikonlopun lehdenjakelu ei muutu.
Ylä-Kainuu kertoi 30. tammikuuta, että Suomussalmen
tuki sanomalehtien viikonloppujakelulle loppuu 10.
maaliskuuta. Suomussalmi
säästää tuen lopettamisessa
noin 25 000 euroa. Kunta on
tukenut reilua pariakymmentä linjaa.
Sanomalehtiä jaetaan tuen
turvin lauantaisin ja sunnuntaisin reiteillä, jotka eivät
kuulu Itellan runkoreitistöön. Lehtitalot ostavat sanomalehtien jakelupalvelun
Itellalta.
Kunta on tukenut jakelua
esimerkiksi Malahviantiellä,
Kuivajärventien loppuosassa, Veihtivaarantiellä ja Raatteentien loppuosassa.
Klo 9-17 Kauneushoitola Kastehelmi
Tuote-esittelyä ja näytehoitoja
klo 9-17 Kauneushoitola Inka
Ohjausta ikääntyvän ihon hoitoon, ilmaisia
tuotenäytteitä jaossa, arvontaa
klo 10-11 Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen
Luentoa ja keskustelua: Suoliston hyvinvointi/refleksologi Sirkkaliisa Seppänen
klo 10-11 Kiannon Kuohut
Sisäpyöräily-kahvakuula, 15 henkilöä
saapumisjärjestyksessä, 4 ?
klo 10-14 Suomussalmen Apteekki
Hammashoitaja Silja Räisänen ja suuhygienisti Vuokko Kemppainen hammashoitolasta esittelevät ja neuvovat suun hoitoon
liittyvissä asioissa mm. sähköhammasharjan käytössä sekä suun kostutukseen
liittyvissä asioissa
klo 10-16 Ämmän Kunto ja Paussi
Lisäravinne- ja superfoodesittelyä
klo 10-17 KatuKenkä
Jalkahoitaja Satu Kela kertoo jalkojen
hoidosta
klo 12-13 Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen
Luentoa ja keskustelua: Uni paremmaksi/
refleksologi Sirkkaliisa Seppänen
Hy
FAKTA
vin
vointivii
o
kk
AINO ISOJÄRVI
HYVINVOINTIVIIKON
TAPAHTUMAKALENTERI
Suomussalmella
3.?9.2.2014
Torstai 6.2.
klo 12-12.30 Kiannon Kuohut
Vesivoimistelu
klo 14 Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen
Merja Karjalainen esittelee luonnollisia hyvinvointituotteita mm. ZinZino omegaöljyjä
klo 14-15 Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen
Luentoja ja esittely: Mielenrauhaa, seesteisyyttä, iloa ja henkistä kasvua Ishayjoiden
Ascension yksinkertaisten meditaatiotekniikoiden avulla/meditaation opettaja Satu
Karjalainen-Klaver
klo 15.30-17 Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen
Hoitoesittelyä ja näytehoitoja/refleksologi
Sirkkaliisa Seppänen
klo 18-18.45 Kiannon Kuohut
Vesivoimistelu
klo 18-19 Hoitopiste Sirkkaliisa Seppänen
Luentoja ja esittely: Mielenrauhaa, seesteisyyttä, iloa ja henkistä kasvua Ishayjoiden
Ascension yksinkertaisten meditaatiotekniikoiden avulla/meditaation opettaja Satu
Karjalainen-Klaver
Klo 17-19 Kianta-opisto (Ervinkatu 1)
Studia Generalia Eurooppa -luento. Suorat
verkkovideolähetykset Helsingin yliopistosta torstaisin klo 17.00-19.00. Luentosarja
on kaikille avoin ja maksuton. Alustusten
jälkeen luennoitsijat vastaavat yleisön
kysymyksiin.
JUURET Professori Heikki Seppä: Jääkauden jälkeen, Professori Mikael Fortelius:
Eurooppalaisen ihmisen alkuperä. Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Kimmo
Kontula.
Perjantai 7.2.
klo 7.15-7.45 Kiannon Kuohut
Vesivoimistelu
klo 9-17 Ämmän Erä-Urheilu
KAO:n lähihoitajaopiskelijat mittaavat
verenpainetta ja verensokeria. Klo 12-17
Seija Huotari Suomussalmen kunnan liikuntapalveluista kertoo kunnan tarjoamista
liikuntaryhmistä sekä terveellisestä ruokavaliosta. Kahvitarjoilu koko päivän.
Klo 9-17 Kauneushoitola Inka
Ohjausta nuorten ihon hoitoon, ilmaisia
tuotenäytteitä jaossa, arvontaa
klo 9-17 Suomussalmen Apteekki
Favora-kosmetiikan tuote-esittelyä ja
tarjouksia
klo 10-15 Kauneushoitola Matleena
Tuote-esittelyä sekä geelilakkausesittelyä
klo 10-16 Ämmän Kunto ja Paussi
Lisäravinne- ja superfoodesittelyä
Lauantai 8.2.
klo 10-15 Suomussalmen pääkirjasto
Lautapelipäivä. Peleinä mm. Alias, Trivial
Pursuit, Marrakech jne.
klo 12-14 Ämmän Kunto ja Paussi
Lisäravinne- ja superfoodesittelyä
klo 12-14 Kiannon Kuohut/kuntosali
Hannakaisa Koski opastaa kylpylän
kuntosalilla laitteiden käyttöä ja oikeita
suoritustekniikoita, 4 ?
klo 18-18.45 Kiannon Kuohut
Vesijuoksu
Sunnuntai 9.2.
Suomussalmen liikuntahalli
klo 13.00 ? 13.50 bodyattack
klo 13.55 ? 14.25 cx
klo 14.30 ? 15.15 humppajumppa
klo 15.25 ? 16.00 pilates
klo 16.00 ? 16.30 keppijumppa
klo 16.30 ? 17.00 venyttely
5 ?/jumppa, 25 ?/koko päivä
Ohjaaja Marjut Liikuntakeskus IsoHoolta
klo 13-16 kehonkoostumusmittaus 10 ?!!
kahvilasta herkkuja ja kotileivonnaisia myös
kotiin viemisiksi
klo 13-17 lapsiparkki järjestää valvottua
ohjelmaa myös lapsille koko päivän.
Leikkejä, pelejä sekä telinerata/seikkailurata, 2 ?/tunti.
Järjestäjät: Taivalalasen 6.-luokkalaiset
Lähde liikkeelle,
Sinä olet tärkein!
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
8 ELÄMÄNMENO
Olvassuolle
ei
puistoa
Uudet kansallispuistot perustetaan Etelä-Konnevedelle ja
Salon Teijoon. Ympäristöministeriö käynnistää lainsäädäntötyön uusien kansallispuistojen perustamiseksi tämän hallituskauden aikana,
kertoo ympäristöministeri
Ville Niinistö (vihr.) tiedotteessaan.
Sen sijaan Olvassuon kansallispuistoa ei esitetä tällä
hallituskaudella. Metsähallituksen selvitysten mukaan
Olvassuon ja myös Lapin käsivarren suurtuntureiden
kansallispuistot olisivat hyvä
lisä nykyiseen puistoverkostoon. Näiden puistojen perustamista ei kuitenkaan esitetä tällä hallituskaudella.
Olvassuolla metsästystä ei
tällä erää pystytä järjestämään kansallispuistoilta
edellyttämällä tavalla. Olvassuolla selvitetään kuitenkin
mahdollisuuksia eheyttää
alueen suojelukokonaisuutta
ja edistää suoluontomatkailua.
Esitykset uusiksi kansallispuistoiksi viedään eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana. Tavoite on, että
lait astuvat voimaan viimeistään ensi vuoden alussa.
KAIKENLAISTA
5DNNDDPPH
selän, niskan, raajojen nivelten kanssa?
Kärsitkö päänsärystä, huimauksesta tai lihaskireyksistä?
VARAA AIKA JA TULE HOITOON,
LÄÄKÄRIN LÄHETTEELLÄ TAI ILMAN.
Meillä Kelan suorakorvausmenetelmä ? maksat vain omavastuuosuuden.
fysioterapeutti Riina Timonen p. 044 972 3442
fysioterapeutti, osteopaatti Juha Kampman p. 044 972 3443
Kauppakatu 5,
89600 Suomussalmi
Lääkärikeskus Medikatin tiloissa
Rakkaamme
R V 0DQQLQHQ
Viljo Alfred
RUOKOLAINEN
V 6XRPXVVDOPL
N 1RUUWlOMH
.DLYDWHQ
7HXYR SHUKHLQHHQ
5DXQL SHUKHLQHHQ
.DXNR SHUKHLQHHQ
5DLPR SHUKHLQHHQ
5HLQR SHUKHLQHHQ
$LPR
(HUR
VXNXODLVHW MD \VWlYlW
s. 20.3.1930 Hyrynsalmi
k. 17.12.2013 Hyrynsalmi
Kiittäen ja kaivaten
Kerttu
lapset ja lastenlapset
puolisoineen
lastenlastenlapset
2OL DVNHO NDXDQ MR YHUNNDLVDD
VH NDLSDXVWD OHYRQ MR NHUWRL
$MDQ NDWVRL +HUUD MR Wl\WW\QHHQ
LNLUDXKDDQ OXRNVHQVD NDQWRL
Viimeinen taisto taisteltu.
Odottivat enkelit portailla,
matkaan lähdit.
Siunattu läheisten
läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Kiitos hoivaosaston
henkilökunnalle isämme
hoidosta.
6LXQDXV WRLPLWHWWX OlKHLVWHQ OlVQl ROOHVVD
/lPPLQ NLLWRV RVDQRWRVWD
M
ETSÄTÄHTI
KIITOS
.8..$ -$ +$87$863$/9(/8
.LDQQRQNDWX 6XRPXVVDOPL
S
DUNXW MD YDLQDMLHQ NXOMHWXNVHW
PXLVWRWLODLVXXGHW
KDXWDNLYHW MD QLPLNDLYHUUXNVHW
NXROLQLOPRLWXVWHQ YlOLW\V OHKWHHQ
UXXNNX MD OHLNNRNXNDW
VLGRQWDW\|W
NXNNDOlKHW\VWHQ WRLPLWXV
/827(77$9$ $6,$17817,-$
.$,.,66$ +$87$8.6((1
/,,77<9,66b -b5-(67(/<,66b
?
?
?
?
?
?
$5.87
.8/-(78.6(7
08,6727,/$,688'(7
+$87$.,9(7 .8/7$8.6(7
/,6b1,0,.$,9(558.6(7
.8.$7 6,'217$7<g7
LÄÄKÄRIT
Lääkäreiden vastaanottopäivät
Kysy myös päivystyksestä
? Alaraajatutkimukset ja tukipoh? Kirurgi Esko Ripaoja ma
10.2., to 13.2. ja to 6.3. Mm.
jalliset fysioterapeutti Markku
kaikki kirurgiset taudit, pklVikström ti 18.2.
toimenpiteet, luomenpoistot,
? Röntgenlääkäri Anita Hiltunen
tuki- ja liikuntaelinsairaudet,
ma 24.2. Ultraäänitutkimukset.
urheiluvammat, tapaturmat,
Mm. vatsa, nivelet ja kilpiraueläkeasiat, työkyvyn arvioinnit,
hanen.
ajokortti- ja asetodistukset.
? Sisätautien erikoislääkäri
? Yleislääketieteen erikoislääkäri Pertti Kuusela to 27.2., to
Airi Mäkinen la 15.2. Mm. gy27.3. ja to 24.4. Mm. sydänfilnekologiset tutkimukset (ultra),
mit, rasitus-EKG, diabetes ja
luomenpoistot, todistukset,
Holter-tutkimukset.
sydänfilmit, rasitus-EKG ja
Nyt myös nettiajanvaraus
Holter-tutkimukset.
www-sivuiltamme
www.kuhmonlaakaripalvelu.fi
MRI-kuvaukset
Uusimme myös reseptit,
(magneettirekka)
Kela korvaa osan kuluista!
su 16.2. ja su 2.3.
Erikoislääkärin lähetteellä
? Gynekologi Eeva Kajalo ti 18.2.
ja ti 25.3. Naistentautien ja
synnytysten erikoislääkäri.
Lähetteemme ovat voimassa
terveyskeskuksen
laboratoriotutkimuksiin ja
myös röntgenkuvauksiin.
esi!
e
t
i
p
i
l
e
i
m
Mikä ärsyttää?
Kerro
Risuja ja ruu
suja?
Mikä pännii?
Lähetä tekstari
Kirjoita alkuun YLÄ ASIA, sitten välilyönti ja sen jälkeen mielipiteesi.
Lähetä viesti numeroon 17192
TEEMA
OPISKELU JA KOULUTUS
Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta:
www.ylakainuu.fi
JARNO HILTUNEN
Matkailuvirkailijaksi keväällä valmistuva aikuisopiskelija Inga Jurvelin oli työssäoppimisjaksolla Hotelli Kalevalassa. Sieltä hän siirtyy Kuhmo-talolle.
Matkailua oppimassa
Vetovoimainen: Matkailualan hyvä työtilanne näkyy opiskelijamäärissä >> 16
Pystykarsinta
palkitsee tekijänsä
monin tavoin. >> 12
Oppilaitoksilla on
keinoja auttaa, jos
opiskelu tökkii. >>14
Oma koulu ei
kiinnosta
Suomussalmella. >> 10
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
10 OPISKELU JA KOULUTUS
JUHANI MUSTONEN
Vain
yhdeksän
opiskelijaa
jäljellä
KAO: Suomussalmen
toimipaikalla armonaikaa
reilu vuosi
Juhani Mustonen
juhani.mustonen@almamedia.fi
Kainuun ammattiopiston
Suomussalmen toimipaikka
vetelee viimeisiään. Koska
viime syksynä ei saatu kasaan yhtään aloittavaa ryhmää, ollaan siinä tilanteessa,
että ensi lukuvuodesta on
vaarassa tulla koulun viimeinen.
Levyseppähitsaajaksi
opiskelee yhdeksän nuoren
miehen ryhmä, joka aloitti
syksyllä vuonna 2012.
Opettaja Simo Oikarinen
kertoo, että heitä oli alunperin 17, mutta osa on mennyt
töihin, osa muualle kouluun
ja osa keskeyttänyt muuten
vain.
Jos ensi syksyksi ei saada
uutta, vähintään kymmenen
aloittajan ryhmää, on metallipuolen koulutusta tiedossa
vain yhdeksi vuodeksi.
? Ennenkuulumaton hävikki tuli tällä ryhmällä, kun
kahdeksan lopetti kesken, Oikarinen kuvailee.
Ryhmän pienuuden etuna
on se, että laitteita riittää jokaiselle.
Nykyistä yhdeksän opiskelijan ryhmää Oikarinen kehuu ? mukavia poikia, jotka
ovat ryhmäytyneet hyvin.
Osa on erityisopiskelijan
statuksella ? heille on annet-
FAKTA
? KAO:n Suomussalmen toimipaikassa vain yhdeksän levyseppähitsaajaksi opiskelijaa.
? Viime vuonna ei saatu aloittavaa ryhmää, joten nykyiset
opiskelijat uhkaavat jäädä viimeisiksi.
? Ensisijaisia hakijoita tarvittaisiin vähintään kymmenen.
? Vasta korjattu asuntola, jossa tilaa yllin kyllin.
? Laitteita riittää jokaiselle.
? Tehdään tilaustöitä.
Seppo Nyman esitteli ysiluokkalaisille pojille KAO:n metallipuolen tiloja ja työvälineitä.
? Tukea annetaan erityisopiskelijoille.
tava tukea yhteisissä aineissa. Käytännön työt sujuvat
kaikilta.
Levyseppähitsaajan koulutus sopii Oikarisen mukaan
kenelle vain, joka haluaa perusammattiin.
Kädentaidoista ja terävästi
leikkaavasta päästä on hyötyä kaikille.
Simo Oikarinen kävi aikoinaan itse metallipuolen eikä
ole katunut.
Hän pitää ammattikoulua
?tosimiesten kouluna? ja
huomauttaa, että hänen oppilaansa ovat pärjänneet hyvin koulun jälkeen ? monikaan ei ole työttömänä.
.DLQXXQWLH .XKPR
WRLPLWXV NXKPRODLQHQ#DOPDPHGLD ¿
3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S
.HVNXVNDWX 6RWNDPR
WRLPLWXV VRWNDPROHKWL#DOPDPHGLD ¿
3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S
$OXHWXRWWDMD -XNND .HUlQHQ S
.DXSSDNDWX 6XRPXVVDOPL
WRLPLWXV \ODNDLQXX#DOPDPHGLD ¿
3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S
8XWLVWXRWWDMD 6LUNNX 5DXWLR S
.XVWDQWDMD $OPD 0HGLD .XVWDQQXV 2\
3DLQRSDLNND 6XRPDODLQHQ /HKWLSDLQR 2\ .DMDDQL
Opiskelijat tekevät ohjattuina monenlaista. Suurin
osa heidän tekemistään töistä
on tilaustöitä asiakkaille.
Kaikki eivät ole tietoisia, mitä
koululla on mahdollista teettää.
Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, hinta-laatu -suhde on
kohdallaan.
Oppilastöinä on syntynyt
vaativiakin luomuksia, muun
muassa savustimia, saunan
kiukaita, erilaisia auroja ja
muita metallisia työtarvikkeita.
Ammattiin valmistavassa
opiskelussa on tärkeää myös
työelämään tutustuminen.
Simo Oikarinen näkee sen
mielekkääksi oppilaan sosiaalistumisen kannalta.
Viime viikolla kävi Ruukinkankaan yläkoulun oppilaita
tutustumassa metallipuolen
koulutukseen. Opettaja Seppo Nyman esitteli heille
koulun toimintaa ja laitteita.
Torstaina vierailulla olleesta neljän pojan ryhmästä
vain yksi oli kiinnostunut
aloittamaan opiskelun nimenomaan Suomussalmella. Hänellä oli perusteena se,
että koulumatkat olisi helpompaa järjestää.
Muilla kolmella oli mielessään Kajaaniin meno.
Aiemmin viikolla kävi
kaksi poikaa, eivätkä hekään
tuntuneet kovin innokkailta
aloittamaan Suomussalmella.
Seppo Nyman sanoo, että
monet pojista ovat puhuneet
autopuolesta. Se kiinnostaisi
edelleen enemmän.
Hyrynsalmelta on onneksi
saatu muutamia poikia levyseppähitsaajan koulutukseen.
Takavuosina yläasteelta
oli kiinnostuneita enemmänkin.
Jokavuotiseen Taitaja-kisaan osallistuneitakin löytyi
hakijoista.
Joillekin tutustumiskäynnit ovat enemmän vaihtelua
normaaliin koulunkäyntiin
kuin tosi mielellä tulevaan
oppilaitokseen tutustumista.
Simo Oikarinen vetoaa
vanhempiin, että nämä ajattelisivat, että homma kuihtuu täällä, kun oppilaita ei
ole. Kaikilla kun ei ole mieltä
mennä lukioon, joten sitten
suuntana näyttää olevan Kajaani.
Toisaalta pienessä yksikössä on ongelmiakin. Opettajat saavat hoitaa kaiken,
kun isommassa on monenlaisia työntekijöitä asioista
huolehtimassa.
Suomussalmella on hyvä
asuntola. Se on peruskorjattu, mutta tällä hetkellä siellä
asuu lähes pelkästään lukion
oppilaita.
Paitsi levyseppähitsaajia,
valmistuu KAO:n Suomussalmen toimipaikasta myös
lähihoitajia.
Heitä on jäljellä vielä kaksi
ryhmää, mutta armonaikaa
silläkin puolella vain yksi
vuosi, jos ei lisää hakijoita
löydy.
Opiskelulle ei ole ikärajoja
?
Nyt on koulut meikäläisen osalta käyty. En enää koulun penkkejä kulutta?,
moni on tokaissut päästötodistus kourassa koulun pihalla. Sähäkimmät
ovat vielä polttaneet koulukirjansa uudenlaisen vapauden huumassa. Mutta harva
on koulusta ja opiskelusta kokonaan eroon
päässyt. Sillä koulusta töihin ja töistä eläkkeelle kaava ei enää toimi. Vaikka työpaikka
pysyisikin samana läpi vuosien, ennen työuran alkua hankitut opit eivät loppuun asti
kanna. Työpaikoilla järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja työntekijät voivat hakeutua
niihin myös omasta halustaan.
Moni työikäinen opiskelee vapaa-ajallaan-
kin. Siihen tarjoavat Kainuussa hyviä mahdollisuuksia kansalaisopistot. Opinto-ohjelmat
ovat monipuolisia. Kansanopistojen kautta
pääsee kätevästi myös avoimiin yliopistoopintoihin.
Opiskelu ei enää ole aikaan ja paikkaan sidottua kehittyneiden etäopiskelumuotojen ja
-yhteyksien ansiosta. Käytettävät ohjelmat
ovat niin yksinkertaisia, että niiden takia ei
tarvitse arkailla opintojen aloittamista.
Kannattaa muistaa, että uuden oppimiselle
ei ole ala- tai yläikarajoja. Jos jokin tutkinto jäi
nuorena suorittamatta, unelman voi toteuttaa
myöhemminkin.
Sirkku Rautio
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
OPISKELU JA KOULUTUS 11
?Nykylukio jäänyt
ajastaan jälkeen?
Suomen Lukiolaisten Liitto
ihmettelee lukion tuntijaosta
parhaillaan käytävää keskustelua. Lukiolaisten Liiton
mukaan yleissivistyksen
kannalta olennaista ei ole,
montako kurssia opiskelija
lukee tiettyä ainetta lukiossa.
Koko kansan yhteinen sivistyspohja rakennetaan jo peruskoulussa, jonka koko ikäluokka käy. Lukio ei ole pelkkä peruskoulun jatke.
? Haluan, että tulevaisuuden lukiossa opiskelijoiden
on voitava painottaa jatko-
opintojensa kannalta tärkeitä
aineita, sanoo liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi.
Liitto puolustaa julkisuudessa kovin sanoin parjattua
tuntijaon A-mallia, jossa oppiaineiden valinnaisuus kohdistuu niin kutsuttuihin koreihin. Korimallissa opiskelijan tulisi opiskella vähintään
kymmenen kurssia luonnontieteitä ja kymmenen kurssia
yhteiskunnallis-humanistisia
aineita.
? Toisin kuin julkisessa
keskustelussa väitetään,
8XGLVWDPPH P\\PlOll
nuoret osaavat tehdä valintoja, varsinkin kun uudessa
tuntijaossa lisätään opintoohjausta. On käsittämätön
ajatus, että nuori, joka perehtyy syvällisesti yhteiskuntaoppiin mutta jättää psykologian opiskelun vähemmälle,
olisi läpeensä sivistymätön,
Ahoniemi jatkaa.
Ahoniemi toivoo, että tuntijakokeskustelijat todella perehtyisivät esitykseen.
Lukiolaisten Liiton mielestä nykylukio on jäänyt ajastaan jälkeen.
Sirpaleinen ja täyteen ahdettu lukiokoulutus ei kykene vastaamaan nykymaailman haasteisiin eikä antamaan jatko-opintovalmiuksia.
coolisti
duuniin!
Meillä opiskelussa on tekemisen meininki ja
tekemisessä ilo. Kun sinulla on oma haaveammatti, me tarjoamme siihen koulutuksen.
Yhteishaku 24.2.-14.3.2014!
www.opintopolku.?
?
PALJON EDULLISIA
HUONEKALUJA
5(02177,0<<17,
Kaikki
seinävalaisimet
Maskun
tuotteet
Meiltä saat myös
? TOIMISTOKALUSTEET
? SÄLEKAIHTIMET
+ ASENNUS
Koroton maksuaika
jopa 30 kk (kysy
Matot
www.kao.?
Iskun tuotteet
Koulukatu 14, Kuhmo, p. 0400 875 417
www.emkaluste.?
Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13
Aktiiiviraha -rahoitusta)
Ilmainen kasaus ja kotiinkuljetus
Meiltä
myös
tulkkausja käännöspalvelut
Kajaani Kuhmo Kuusamo suomussalmi Vuokatti
Oletko sinä
pohjoista tekoa?
Jos olet liekeissä pää kylmänä,
hae Lapin ammattikorkeakouluun.
Siinä on sama henki kuin sinussa.
Metsätalousinsinöörinä ja agrologina teet merkityksellistä
työtä aitojen ihmisten ja asioiden parissa.
AMK-tutkintoon johtava koulutus
P ,;515,. ? ?
P )=<?=$15><.4<.4ýý;. ? ?
P )=<?=$15><.4<.4ýý;. ? ? $.0>.<05>1>=>0<)4$
Ylempään AMK -tutkintoon johtava koulutus
P 1>).()4 0?B=ý4 <>>44.==)1>]
,;515,. ?B1)38. ? ? )=<?=$15><.4<.4ýý;. ?B1)38. ?
Hakuaika 3.3.?1.4.2014.
www.lapinamk.?
Kemi ¤ Rovaniemi ¤ Tornio
Teemana 4.3.
5DNHQWDPLQHQ
6LVXVWDPLQHQ
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
12 OPISKELU JA KOULUTUS
KYSYIMME
Mikä on tärkein
koulusta
saamasi oppi?
Galina Malinen, Kuhmo:
Käsityöt ja leipominen.
Taisto Heikkinen, Kuhmo:
Liikunta oli tärkein. Liikunta on säilymyt elämässä
mukana.
Oskari Dyster, Vuolijoki:
Kirjoitustaito, lukutaito ja
toisten huomioiminen.
Kaikkien ihmisten kanssa
toimeen tuleminen.
Paavo Piirainen, Kajaani:
Ehkä se, että ollaan ystävällisiä toisille ihmisille.
Kunnioitetaan ja arvostetaan muita ihmisiä.
Viivi Pitkänen, Hyrynsalmi.
Olen oppinut tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Puita kouliessa oppii my
Metsänhoito: Pystykarsinta palkitsee
ahertajan monin tavoin
Puut ovat kuten ihmisiä. Ja
toisinpäin, ihmiset ovat kuin
puita. Ne ovat selkeitä yksilöitä, kasvavat hitaasti, elävät
vanhoiksi sekä kärsivät monista ympäristönsä ongelmista.
Tuo näkemys on sisäistynyt pikku hiljaa metsäkokemusten lisääntyessä ikääntymiseni myötä. Metsätyöt
kuuluivat lapsuuteni ja nuoruuteni vuosiin kuten useimmilla muillakin maaseudun
pojilla. Opiskelu- ja opettajavuosieni aikana nuo työt jäivät vapaa-aikojen ja lomien
aikaisiksi harrastuksiksi,
mutta nyt eläkeläisenä ne
ovat taas merkittävä osa elämäni kuntoliikuntaa ja merkitystä.
Talvisin olen pystykarsinut kotini nuoria, jopa lähes
tukkipuukokoisia männiköitä. Jo viides sandvikilainen
sahanterä on menossa, ja
vain osa Pellin lisäpalstamme
30-50 ?vuotiaista männiköistä on vielä karsimatta.
Kun keho työskentelee
tuossa yksinkertaisessa joskin raskaassa työssä, saavat
aivot olla aika lailla vapaalla.
Niinpä lähes väkisin on tullut
mieleeni, että tuo pystykarsinta on vähän samanlaista
kuin meillä ihmisillä lasten ja
nuorten opastus, kasvatus ja
koulutus.
Karsintaa voisi kuvata
myös sanalla sivistäminen,
sillä onhan sana alun perin
tarkoittanut pellavan käsittelyn viimeistä vaihetta ennen
kehruuta langoiksi. Tuolloin
sianharjaksista tehdyllä sualla oli harjattu sormauksen eli
kouraan sopivan pellavatukun viimeiset päistäreet.
Kun nuorista puista karsitaan joko kuivettuneet, vialliset tai liian alhaalla olevat
tuoreet oksat 4-6 metrin kor-
A
Pystykarsinta
on vähän
samanlaista
kuin meillä
ihmisillä lasten
ja nuorten
opastus,
kasvatus ja
koulutus.?
keuteen saakka, niin aikoinaan joskus 50-100 vuoden
päästä niistä tulee, jos Luoja
suo, valiopuita, joiden suorasta ja oksattomasta rungosta saa erinomaista rakennus-,
huonekalu- tai muuta korkealuokkaista materiaalia.
Nuo erilaiset karsittavat
mänty-yksilöt ovat kuten
nuoria ihmisiä, jotka ovat eri
syistä kehittyneet erilaisiksi.
Vähiten karsittavaa on sopivan tiheässä, aika karulla
kasvumaalla kasvaneissa
puissa. Ne ovat myös solakoita, ylöspäin kurottelevia runkoja, joiden elävät lehvät ovat
yläkolmanneksessa, ja alaosan kuivat oksat karisevat
luonnostaan. Usein tarvitaan
kuitenkin harvennusta, mutta jos se viivästyy vaikka
kymmenenkin vuotta, niin
puusta ei enää saa millään
kelvollista, vaan se kasvaa
honteloksi roikulaksi, joka on
herkkä lumi- ja myrskytuhoille. Liian tiheissä metsissä
Alpo Komulainen ?mäntyä sivistämässä?.
myös juuristokilpailu heikentää helposti vähänkin tässä
kilpailussa jälkeen jääneiden
kiinnittymistä isänmaan kamaraan.
Kaikkein työläin ja toivottomin tapaus on rehevällä
maalla väljästi kasvanut
mänty. Se on oikea oksaturilas, jonka pahkainen ja paksutyvinen runko kelvannee
aikanaan vain paperin raakaaineeksi tai polttopuuksi.
Tällaisista yksilöistä voi kyllä
kehittyä joskus komeita maisemapuita, joita tullaan ihastelemaan kauempaakin,
mutta ei niitä ole mielekästä
joka paikassa kasvattaa.
Myös kaksihaaraiset tai
useasti latvaa vaihtaneet
puut ovat vaikeita karsia sopiviksi. Lisäksi ne sairastuvat
helposti ja kuolevat kun niitä
joutuu kovalla kädellä typistelemään.
Joissakin puissa kuivat oksat ovat kuin rautanauloja,
jotka eivät tahdo millään katkeilla, toisista taas oksajätteet karisevat yhdellä kepin
huitaisulla. Näin taitaa olla
meissä ihmisissäkin, että jotkut karistavat haittansa ja virheensä itse, mutta toisista ne
eivät lähde millään, vaan ne
istuvat tiukasti kuin pihkaoksa.
Mutta annapa olla, että
pakkasherra laskee lämpömittaria -30 asteen huonommalle puolelle. Silloin sitkainkin kuivaoksa pärähtää
hangelle jo kohtuullisella
lyönnillä.
Myös myrsky ja lumi karistavat kuolleita oksia. Viime
syystalven myrskyt repivät
muun muassa lukuisista kaksihaaraisista puista toisen
haaran maahan.
Tunnettuahan on, että kun
kansojen olot sopivasti vai-
Noin 35-vuotiasta männikköä, jonka A
pitäen itselleen kasvutilaa muita teho
keutuvat, niin yksilöt jalostuvat, ja joutava ja sairas karisee pois kasvun ja kehityksen
tieltä. Saa nähdä karisteleeko
yhteiskuntia ravisteleva rakennemuutosten aikaansaama talous- ja työttömyyskriisi meistä mitään?
Jos mäntytaimikko on
kasvanut liian tiheässä, käy
niin, että osa nuorista puista
ei pärjää kilpailussa vaan
kuolee heikkouttaan tai valon puutteeseen.
Liika kilpailu ja ahtaus tai-
Opintoja, elämyksiä,
toimintaa
SA
NIITTYLAHDES
14.3.
haussa 24.2. Kevään yhteis
t Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
Tutustu ja hae
netissä!
t Avoimen yliopiston linja
t Erä- ja luonto-opaskoulutus
t Terveysliikunnan ohjaus
t Näyttelijäntyön koulutus - Teatteri Rajarikko
t Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistava koulutus
Pasi Viinikainen, Suomussalmi: Ahkera ja määrätietoinen opiskelu luo pohjaa
tulevaisuudelle.
Tutustu osoitteissa:
www.pkky.?/pko ja
www.pkky.?/amoni
Tutustu netissä myös muihin koulutuksiimme!
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
OPISKELU JA KOULUTUS 13
yös ihmisestä
HAE NYT
Haapaveden Opistoon!
3RONXMD WXOHYDLVXXWHHQ
ALPO KOMULAINEN
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 120 ov
Valmistuttuasi voit työskennellä lasten ja
nuorten parissa sekä ohjata eri-ikäisten
monipuolista vapaa-ajantoimintaa.
Lisätiedot:
Lehtori Sini Hemmilä
Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma
120 ov (liiketalouden perustutkinto, merkonomi)
Saat opinnoista hyvät valmiudet toimia sekä
kirjasto- että kulttuurialan eri tehtävissä.
Lisätiedot:
Lehtori Ulla-Mari Kivi
Haku: 24.2. - 14.3.2014
ZZZ KDDSRS IL
Alpo Komulainen on karsinut neljän metrin korkeuteen. Kuviolle on jätetty yksi väljästi kasvanut karilas, joka on ?ahnehtinut? taimesta
okkaammin.
taa olla monelle nuorelle ihmisellekin tukahduttavaa,
mutta sopiva ponnistelu ja
kanssaeläjien kohtuullinen
tuki ja tuuppiminen voi edistää kasvua ja kehittymistä
laadukkaaksi kansansa yksilöksi.
Tällaiset mietteet ovat virkistäneet henkeäni, kun olen
jo kymmenen talven aikana
tiputellut oksia useimmiten
ainakin kertaalleen harvennetuista männiköistä. Myös
yhtiöt ja metsähallitus kokeilivat taannoin pystykarsintaa
metsissään, mutta luopuivat
siitä muutaman vuoden kokeilun jälkeen.
En ihmettele yhtään tätä,
sillä karsittavina olivat liian
harvaan ja usein liian reheville maille istutetut männiköt.
Hommassa taisivat olla kulut
paljon suurempia kuin epävarmassa tulevaisuudessa
mahdollisesti realisoituva
tuotto.
Kun metsäkeskuksen met-
säinsinööri kävi tarkistamassa viimeisintä pystykarsintaaluettani, niin hän sanoi, että
Sotkamossa oli sinä vuonna
(toukokuu 2011) vain kaksi
pystykarsintaan kemera-tukea hakenutta metsänomistajaa. Toinen oli ollut Lukkarilan Eino, jonka metsätyöt
ovat olleet ainakin minulle
eräänlaisia metsänkäsittelyn
esikuvia.
Tuo valtion maksama kemera-tuki ei ole suinkaan ollut päämotiivini harrastuk-
Haluttu ja
siksi luettu
selleni.
Voin kokemukseni perusteella vakuuttaa, että pystykarsinta palkitsee tekijänsä
kuntona, virkistyksenä ja silmää ja mieltä ilahduttavana
lopputuloksena, josta ovat
nauttineet monet muutkin,
puhumattakaan metsän vakiasukkaista kuten, puolukoista, sienistä, metsäpeuroista, metsoista, leppälinnuista ja monista muista.
Alpo Komulainen
LE
LME HTEÄ
KO yhdellä laskulla
0
70
?/pmm+alv.
Meillä valmistettaviin
ilmoituksiin valmistuslisä
0,05 ?/pmm.
Teemana
5DNHQWDPLQHQ
6LVXVWDPLQHQ
Aineistopäivä ke 26.2.
Esim.
2x50 pmm (82x50 mm)
70 ?
2x90 pmm (82x90 mm) 126 ?
2x150 pmm (82x150 mm) 210 ?
3x90 pmm (125x90 mm) 189 ?
3x180 pmm (125x180 mm) 356 ?
Lukijoita 52.000 kpl!
Meillä valmistettavien ilmoitusten hintoihin
lisätään valmistuslisä 0,05 ?/pmm.
Muut koot ? pyydä tarjous!
Haluitteathluasni olevan
ilmo
Hintoihin lisätään alv 24%
+ KATTAVAA + VAIVATONTA
+ TEHOKASTA + EDULLISTA
Sanna Koivusalo
p. 040 587 2067
sanna.koivusalo@almamedia.?
Seuraavat teemat
Huhtikuu ti 1.4.
Liikenne, ajoneuvot
Toukokuu ti 6.5.
Piha ja puutarha
Eine Kotamaa
p. 050 315 5849
eine.kotamaa@almamedia.?
Kysy tarjousta myö
s
verkkopalveluistamm
e!
Verkossa
yli 16 000 kävijää
viikossa.
Titta Toivanen
p. 040 751 1749
titta.toivanen@almamedia.?
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
14 OPISKELU JA KOULUTUS
Koulu tukee
opiskelijaa
ongelmissa
Tukitoimet: Koululla on monta keinoa
tukea, jos opiskelun jatkaminen tuntuu
opiskelijasta mahdottomalta
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Jos opiskelun jatkaminen
tuntuu mahdottomalta, on
oppilaitoksilla monta keinoa
auttaa.
Koulu voi järjestää yksilöllistä tukea, tehdä esimerkiksi
käytännönläheisemmän
opiskelusuunnitelman tai
ohjata oppilaan esimerkiksi
opinto-ohjaajan tai kuraattorin juttusille.
? Jos huomaat, että joku
asia vaikuttaa elämääsi niin,
että se häiritsee tavoitteiden
saavuttamista etkä pysty asiaa omin voimin ratkaisemaan, älä jää puntaroimaan
asiaa yksin liian pitkäksi aikaa, neuvoo koulukuraattori
Jukka Mannermaa.
Mannermaan pääasiallinen työnantaja on Sotkamon
lukio, mutta hän työskentelee joka viikko myös Kainuun
ammattiopistolla Kuhmossa
ja Vuokatissa.
Opiskelun etenemistä seuraa ryhmänohjaaja, joka on
joku opettajista. Jos opiskelija on esimerkiksi paljon poissa koulusta ja harkitsee koulun lopettamista kesken, ryhmänohjaaja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa.
Hän voi puhua opiskelijan tilanteesta myös koulun hyvinvointiryhmässä opinto-ohjaajan ja kuraattorin kanssa.
? Pyrimme ottamaan selville, mistä poissaolot johtuvat ja mikä on keskeyttämisen motivaatio, kertoo Mannermaa.
Joskus keskeyttämisen
syy voi olla positiivinenkin.
Näin on esimerkiksi silloin,
kun opiskelija on siirtymässä
opiskelemaan muualle.
Entä jos syy ei ole pätevä?
? Minä en kyseenalaista
kenenkään esittämää syytä,
sanoo Mannermaa.
Hänen mukaansa on tärkeää selvittää syy ja keskustella siitä. Voi esimerkiksi olla, että vaikka opiskelijan alkukartoitus on tehty, on oppimisvaikeus jäänyt huomaamatta ja opiskelu on käynyt
liian raskaaksi. Ja jos oppilas
sanoo, että opiskelu on liian
raskasta, se syy otetaan vakavasti.
? Tämän ongelman ratkaisemiseen on keinoja, joita
otetaan käyttöön varsinkin
siinä tapauksessa, jos opiskelija kokee opiskelevansa oikeaa alaa ja motivaatio on olemassa.
Mannermaa vakuuttaa, että kaikki oppivat, mutta oppimistavat ovat erilaisia. Jos joku oppii paremmin käytännön kautta, voidaan käytännön opetusta painottaa
enemmän. Tai voidaan järjestää vaikka rauhallisempi
oppimistila, jos kyse on siitä.
Keinoja riittää.
TUKITOIMIA
? Kainuun ammattiopistossa
Kuhmossa tarjolla olevia tukitoimia opiskelijoille:
? 1. yksilöllinen tuki
? 2. henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat
? 3. opinto-ohjaajan palvelut
? 4. kuraattorin palvelut (Jukka Mannermaa käy yhtenä päivänä viikossa)
? 5. psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut
? 6. psykologin palvelut (koulupsykologia ei ole)
? 7. terveydenhoitajan palvelut
? 8. etsivä nuorisotyö (tänne
ohjataan kaikki koulunsa kesken jättäneet alle 29-vuotiaat)
Kuraattorin ominta alaa on
kuitenkin kouluun liittymättömien asioiden selvittely
opiskelijan kanssa. Työhön
voidaan ottaa mukaan myös
huoltaja ja otetaankin, jos
opiskelija on alaikäinen.
Opiskeluongelmien taustalta voi löytyä taloudellisia
syitä, alkoholin käyttöä tai
esimerkiksi vanhempien
työttömyyttä.
? On hyvä tuumata yhdessä ratkaisuja, Mannermaa sanoo ja neuvoo:
Itse kunkin ? niin opiskeli-
Sirpa Seppänen jatkaa liiketalouden opintoja, Tiia Lautamäki ja Kati Pihlajaniemi ovat lopettaneet. Kuva
jan kuin kenen tahansa aikuisen ? on syytä miettiä omia
valintojaan.
Mihin suuntaan haluaa itseään viedä? Miten nukun,
syön, liikunko tarpeeksi?
Ja jos huomaa säännöllisesti tekevänsä huonoja valintoja, niin miksi niin käy?
Pakolla ei ketään tietenkään
koulussa voi pitää. Jos lopettamispäätös on vakaa eivätkä
tukitoimet auta, niin kuraattori ohjaa opiskelijan Etsivän
nuorisotyön pakeille.
Etsivä nuorisotyö on laki-
Ammattiopiskelun
into vähentymässä
Ammatillisen koulutus opiskelijamäärät ovat laskusuhdanteessa sekä Suomussalmella että Kuhmossa, käy ilmi kuntien tilastoista. Kahdesta kunnasta vain Kuhmon
kokonaiskehitys on ollut
nousujohteista.
Vuoden 2013 alusta asti
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on vastannut
ammatillisen koulutuksen
järjestämisestä Kuhmossa ja
Suomussalmella. Kunnat
vastaavat itse valtionosuuden ylittävistä kustannuksista Kajaanin kaupungille.
Vuonna 2008 julkaistussa
Ylä-Kainuun toisen asteen
koulutuksen tulevaisuudenpolku -työryhmän raportissa
ennustettiin, että Suomussalmella olisi kokonaisuudessaan
122 ammatillista opiskelijaa
vuonna 2015.
Tammikuussa 2014 läsnäolevia opiskelijoita oli yhteensä 32. Heistä 10 opiskelee kone- ja metallialaa ja 22 lähihoitajaksi. Paitsi että määrät eivät
kohtaa ennustetta, ne ovat
myös laskeneet runsaasti viiden vuoden takaisesta, jolloin
opiskelijoita oli yhteenä 147.
Kahdesta kunnasta vain Kuhmon kokonaiskehitys ammatillisen koulutuksen oppilasmäärissä on ollut nousujohteista.
sääteistä. Sen pääasiallisena
tehtävänä on auttaa alle
29-vuotiaita nuoria, jotka
ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella.
Etsivä nuorisotyö toimii Kuhmon lisäksi myös Sotkamossa ja Suomussalmella.
Koulun lopettamisesta voi
seurata myös taloudellisia
seuraamuksia. Te-toimisto
voi keskeyttää tuen maksamisen, jos alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla
oleva nuori ei hae yhteishaussa kevään koulutukseen.
Näillä toimilla pyritään pi-
tämään nuoret aktiivisina.
Tammikuussa 2009 tilastoissa näkyi läsnä olevana 31
autopuolen opiskelijaa, 45 kone- ja metallialan opiskelijaa, 7
sähköalan opiskelijaa, 43 lähihoitajaopiskelijaa sekä 21 kokkiopiskelijaa.
oli 10 opiskelijaa.
Toisaalta määrissä on ollut
kasvua, sillä Kuhmon vastaavassa toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työrymän raportissa ennustettiin
vuonna 2007, että Kuhmossa
ammatillisia opiskelijoita olisi
yhteensä 59 vuonna 2015.
Myös Kuhmossa opiskelijoiden määrä on hieman laskenut. Tammikuussa 2014 läsnä
olevia opiskelijoita oli yhteensä 72. Heistä tekniikan ja liikenteen alaa opiskelee 35, rakennusalan perustutkintoa
niin ikään 35 ja liiketalouden
alaa 37 opiskelijaa.
Tammikuussa 2009 opiskelijamäärä oli hieman korkeampi, 94. Tuolloin tekniikan ja liikenteen alaa opiskeli 75 opiskelijaa, liiketalouden alaa 19
opiskelijaa ja AVA-ryhmässä
Kainuussa tilanne on Mannermaan mukaan hyvä. Nuorista pidetään Mannermaan
mukaan hyvää huolta ja erilaista tukea on hyvin tarjolla.
Kainuun ammattiopistossa opintonsa keskeyttäviä on
valtakunnallisesti vertailtuna
harvinaisen vähän. Esimerkiksi Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikassa
opiskelun keskeytti syksyllä
vain 3 opiskelijaa. Koko ammattiopistossa keskeyttämisprosentti on vain 3,3.
Kajaanin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tulee leikkautumaan
vuonna 2014?2016. Tämä vie
yhteensä 190 koulutuspaikkaa,
mutta toisaalta noudattaa väestörakenteen muutosta, joka
tapahtuisi vastaavalla tavalla
myös ilman leikkausta. Muita
haasteita toisen asteen koulutukselle Kainuussa tuo ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen leikkaus.
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
OPISKELU JA KOULUTUS 15
Yrittäjänä
Kuhmossa
?
??????????
^?????? <??????
/?????? ???????
? ??????? ?? ????
???????????? ????
?????? W?????????
????? ???? ?????????
???? ??????? ?????
??????????? ??????
??????????? ???????
?? ?????? ????????
??? ????? ?????????
???????
^???????? ??????
<?? ^??????
on otettu koulun alkamispäivänä Kuhmossa.
Kolmesta vain Sirpa jatkaa
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Haastattelin elokuussa Kainuun ammattiopiston pihalla
Kuhmossa kolmea satunnaisesti valitsemaani liiketalouden opintoja aloittelevaa
nuorta. Mitä heille kuuluu?
Sotkamolainen Sirpa Seppänen oli tullut Kuhmoon,
kun ei ollut päässyt siihen
koulutukseen, mihin ensisijaisesti haki. Sirpa kertoo nyt:
? Koulu on lähtenyt ihan
hyvin käyntiin. Opiskelumotivaatio on löytynyt tässä pikkuhiljaa matkan varrella. En
osaa sanoa, miten koulu on
auttanut sen löytymisessä,
mutta ala alkoi vain pikkuhiljaa kiinnostamaan.
Kuhmolainen Kati Pihlajaniemi kertoi jo aloituspäivänä, ettei hän viihdu koulun
penkillä. Hän lopetti koulun
joulukuussa, koska hän koki,
että ala oli hänelle väärä.
Tiia Lautamäki on myös
lopettanut koulun. Poissaoloja tuli sairastelun takia
syksyllä paljon, koulukin uhkaili erottamisella ja 22. marraskuuta hän lopetti. Tiian
piti puolisonsa kanssa muuttaa Kuhmosta pois, mutta he
asuvat yhä Ylä-Vieksillä. Tiia
aikoo yhteishaussa hakea jälleen uuteen koulutukseen.
Kuhmossa ammattiopiston keskeytti syksyllä yhteensä vain 3 opiskelijaa.
D?????? ?? ????????? ??????????
?????????? ????????????? ???????
????????? ??? ???????? ???????????
?????? ??????????????????????? ??
??????????????? ???? ????????????
???????? ?????????????
K? ?????? ????? ?? ??????? ????????
???????????? ????? ???????? ??????????
?????? ??? ??????????? ???????
<???? D? <???
D????? ?????????? ?? ????? ???????
<??????? ????????? ????????????? ??
??? ???????? ?? ?????????????????
d????? ???????? ?????????? ????
????? ??? ???? ????? ?????????????
???? ?? ???????? ?????? ^? ?? ?????
????? ???? ?????? ????? ???????? ?????
??????? ??????? ????? ??????? ??
???????? ,?????? ??? ?????? ??????
?? ?????????
K??? ??????? ???????????? ????????????????
???????????? ????? ?? ???????? ??????????
???????? <???????? ??? <?????
???? ???? <??????????
>?????????????? ????????????????????
AINOLAN KURSSIT KUHMOSSA
Luokkahuoneesta
luontoon
Maiju Korhonen
toimitus.ylakainuu@almamedia.fi
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
uudistetaan Suomessa noin
kymmenen vuoden välein.
Seuraava uudistus on kulman takana, sillä uusi opetussuunnitelma otetaan
käyttöön vuonna 2016.
Uudistus korostaa myös
monipuolisten työtapojen
käyttöä koulutyössä.
? Haluamme tuoda esille,
että on muitakin tapoja opiskella, kuin kirjasta lukemi-
nen. Kannustamme esimerkiksi kokeellisuuteen ja siihen, että oppilaat voisivat
mennä oikeasti ulos luontoon ja tuntea omin käsin,
miltä eri kasvit tuntuvat.
Opetussuunnitelma rohkaisee opettajia kuuntelemaan
oppilaitaan ja toteuttamaan
opetusta heidän tarpeidensa
mukaan, opetusneuvos Erja
Vitikka sanoo.
Tarpeita uudistukselle
asettavat etenkin lasten ja
nuorten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Lisäksi yksi keskeinen näkö-
kulma ovat mediataitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan
hallitsemiseen liittyvät tarpeet.
? Monelle oppilaalle tietokoneen käyttö oppimisen välineenä on mieluista ja motivoivaa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa
oppilaiden hyvinvointia ja
oppimismotivaatiota, Vitikka
kertoo.
Perusteet antavat raamit
kunta- ja koulukohtaiselle
opetussuunnitelmatyölle.
Kunnat ja koulut päättävät itse, millaisia oppimateriaaleja
ja työvälineitä he käyttävät.
Opetushallitus antaa uuden
opetussuunnitelman myötä
lähinnä ohjeita erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen.
D??????? ??????????? ??????????? ????????????????????
? ????? ??????? ??????????? ???? ??????? ??? ??? ??????? ??????? ?????????
???????? ?? ??????????? ????????? d??? ??????? ??????????? ???????????????
d? ????? ??? ??????????? <????? ???? ???? ???? ????? ???? ??? ?????????
>? ????? ??? ?????????? <?????????? ,dd ?,?????????? ???? ??????????
??????????? ??????? ??????? ?????? ????????
d? ????? ??? ?????? ????? W???????? ?????? ????????? ????????? ???????????
????????????
,???? ??? ?? ????? D????? ?????? ???? ? ??????
d??????????????? ???????
????????????????????
>? ???? ??? ???? ? ?????
d???? ????????? ?????????? ??? ???? ?? ???????????
????????? ?????????? ????????? ??????????? ?? ????????
?????? d???? ???????? ????????????? ?? ?????????????
????????? ????????? ???????????????? ????? ????????
?????? ???????? ???? ????? ???? ???????? ????????
??????? ?? ?????????????
,????? ?? ?????? D????? ?????? ???? ?? ????????
/????????????? ???????????
?????????????????????????
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
16 OPISKELU JA KOULUTUS
Matkailukoulutus
vetää nyt
nuoria
AKKE VIRTANEN
ja siinä sai soveltaa käytäntöön teoriaopintoja.
Kuhmon jälkeen hän siirtyi Sotkamoon, Katinkultaan,
joka osoittautui aivan toisenlaiseksi harjoitteluympäristöksi. Matkailualan monipuolisuus avautuu konkreettisesti erilaisten työssäoppimispaikkojen kautta.
? Katinkullasssa on ihan
erilainen teema. Kaleva Spritissä oli itsenäistä työskentelyä ja täällä tehdään yhteisönä.
Väyrynen toteaa koulutuksessa käydyn läpi asioita siivouksesta yrittäjyyteen.
Matkailuala: Matkailualalla uskotaan töitä
riittävän
Jarno Hiltunen
jarno.hiltunen@almamedia.fi
? Matkailuala on niin suosittu koulutusala, että ensisijaisia hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja,
kertoo opettaja ja tiimivastaava Heli Luhtaniemi Kainuun ammattiopistolta
(KAO).
Matkailuala työllistää Luhtaniemen mukaan yli 11 prosenttia yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä reilusta miljoonasta suomalaisesta ja tarjoaa työpaikan yli
130 000 henkilölle Suomessa.
Matkailu- ja ravintola-alan
työvoiman määrä kasvoi vuosina 1995?2011 jopa 35 prosenttia samalla kun useat
muut toimialat vähensivät
työvoimaansa.
Matkailuala on osa palvelualaa ja työllistymisnäkökohdat Kainuussa hyvät.
? Laaja-alainen koulutus
turvaa työllistymisen, Luhtaniemi lisää.
Ei siis ihme, että KAO:n
Vuokatin toimipisteen matkailukoulutus vetää puoleensa.
Matkailupalvelujen kysyntä on nykyään vahvassa nousussa.
Ihmiset kiinnittävät yhä
enemmän huomiota vapaaaikaansa. Se vaikuttaa myönteisesti myös matkailualan
FAKTA
Matkailukoulutus
KAO:n Vuokatin
toimipisteessä
? Matkailupalvelujen tuottaja:
Matkailualan perustutkinto,
nuoriso, kesto 3 vuotta. Aikuiskoulutus 2 vuotta tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan.
? Matkailuvirkailija: Matkailualan perustutkinto, nuoriso,
kesto 3 vuotta. Aikuiskoulutus
2 vuotta tai henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman mukaan.
? Matkaopas: matkaoppaan
ammattitutkinto, aikuiskoulutus, noin 1 ? 1,5 vuotta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan.
? Tapahtumatuottaja: matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto , aikuiskoulutus 1,5
vuotta.
työllisyysnäkymiin lähitulevaisuudessa.
? Erityisesti kausityöntekijöitä sesonkien ajalle tarvitaan jatkuvasti enemmän.
Matkailuala antaa myös lukuisia mahdollisuuksia oman
yrityksen perustamiselle, Heli Luhtaniemi sanoo.
Lomamatkailun vahvan
kausiluonteisuuden takia
Yhteishakuun
tullut muutoksia
Jarno Hiltunen
jarno.hiltunen@almamedia.fi
Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen valintaperusteisiin on tullut muutoksia.
Yksi muutoksista koskee
aiemmin ammatillisen tutkinnon tai amk-tutkinnon
suorittaneita.
? Sellaiset hakijat, joilla on
jokin toisen asteen tutkinto
eivät voi hakea yhteishaussa,
mutta he voivat hakea suoraan oppilaitokseen, kertoo
tutkintovastaava Kaija Karhu Kainuun ammattiopiston
Sotkamolaiset Nina Sirviö ja Riina Tanskanen työssäoppimassa Kalevala Spritillä.
osa-aikaiset työsuhteet ovat
yleisiä erityisesti elämysmatkailun, vesipuistojen ja huvipuistojen työntekijöiden keskuudessa.
Lisäksi työpaikkojen alueellinen keskittyminen perustuu vahvasti suosittujen
lomakohteiden sijainnille.
Matkailuala avaa ovet Luhtaniemen mukaan myös lukuisiin työtehtäviin ulkomailla.
Matkailuala on erityisen
herkkä suhdannevaihteluille,
joten alan työllisyystilanne
vaihtelee yleisen taloustilanteen mukaan.
Toista vuottaan matkailupalvelujen tuottajaksi opiskeleva sotkamolainen Aleksi
Väyrynen oli vuoden vaihteen tienoilla työssäoppimisjaksolla kuhmolaisessa Kalevala Spiritissä.
? Oli mukava päästä kou-
lun penkiltä näkemään, miten homma hoidetaan oikeasti, tiivisti hän myönteisen kokemuksen.
Kalevala Spiritissä Väyrynen toimi muun muassa koko perheen joulukierroksella
joulupukin pajan avaimenhaltijana, jolta lasten piti saada avain itselleen.
Tätä ensimmäistä työssäoppimisjaksoa Väyrynen kuvailee mukavaksi ja rennoksi,
Kuhmolainen aikuisopiskelija Inga Jurvelin valmistuu
keväällä matkailuvirkailijaksi. Hän on järjestänyt opiskelunsa siten, että koko kevätlukukausi muodostuu työssäoppimisesta eri kohteissa.
Helmikuun alkuun saakka
hän työskenteli Hotelli Kalevalassa Kuhmossa.
? Kun on paljon työssäoppimista, näkee alan todellisuuden, Jurvelin sanoo.
Opetusta Jurvelin kiittää
monipuoliseksi. Siihen on sisältynyt muun muassa opastusta, tuotteistamista, matkailulainsäädäntöä, myyntityötä ja matkailumaantietoa.
Opiskeluun kuului myös
antoisia vierailuja matkailualan yrityksiin ja tapahtumiin.
Inga Jurvelin on aikaisemmalta koulutukseltaan markkinointimerkonomi, mutta
hän halusi laajentaa osaamispohjaansa. Jurvelin oli ollut
pitkään työelämässä, kunnes
jäi työttömäksi.
Hän sai Kainuun ammattiopiston matkailualan peruutuspaikan. Sähäkän alun jälkeen asiat ovat sujuneet jouhevasti.
? Tuli tieto, että nyt olisi
paikka tarjolla. Päätin asian
tunnissa.
Koulun puolelta Jurvelinin
opiskelupaikka-asia oli vuorokaudessa selvä. Nyt hän
suorittaa omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella.
? Te-toimisto teki rahoituksen puolesta päätöksen
nopeasti.
Yhtenä perusteena koulutukseen lähtemisessä Jurvelinilla oli, että kyseessä on
kasvava elinkeino ja se, että
hän sai rahoituksen kuntoon.
JUKKA OJA
hakea aikuiskoulutukseen.
Kuhmon toimipaikasta.
Niiden, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet jonkin tutkinnon, pitää nyt hakea ammatilliseen koulutukseen aikuiskoulutushaun kautta tai
tiedustella opiskelupaikkaa
suoraan oppilaitokselta.
Tulevassa yhteishaussa
ammatilliseen peruskoulutukseen voivat siis hakea perusopetuksen tänä keväänä
tai aiemmin päättäneet nuoret, joilla ei ole aiemmin lukiossa tai ammattiopistossa
suoritettua tutkintoa.
Lukion suorittaneet voivat
kuitenkin hakea yhteishaussa ammatillisen peruskoulutuksen yo-kiintiöpaikoille.
Hakijoille, joilla on jo jokin
ammatillinen tutkinto ja jotka haluavat vaihtaa alaa tai
ammattia, hakureittinä on aikuiskoulutushaku.
Myös lukion oppimäärän
suorittaneet ja ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat
Yllä mainitun muutoksen
tavoitteena on tukea opiskelijoiden välitöntä siirtymistä
perusopetuksesta suoraan
tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen.
Perusopetuksen jälkeisen
koulutuksen haku- ja valinta-
Ne, joilla on jo toisen asteen tutkinto, hakevat suoraan oppilaitokseen, eivät yhteishaussa.
palvelujen uusimisella toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita.
Uudistus edistää nuorisotakuun toteutumista.
Yhteishaku ammatilliseen
koulutukseen tapahtuu
24.2. ? 14.3. välisenä aikana.
Opiskelijoiden hakeminen
oppilaitoksiin tapahtuu internetin osoitteessa www.
opintopolku.fi.
Aikuiskoulutuksen hakuaika on vähän pidempi. Aikuiskoulutuksen perustutkintokoulutukseen hakuaika
on 24.2. ? 30.4. välisenä aikana.
Poikkeuksena on haku liiketalouden perustutkintoon,
johon hakuaika päättyy 15.
toukokuuta.
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
Kuhmon lukiossa soi
OPISKELU JA KOULUTUS 17
6,-2,7$ 26$$0,6((1
6,-2,7$ 78/(9$,6887((1
7LHWRD YDOPLXNVLD UHLOXW HYllW HOlPllQ MD
MDWNR RSLQWRLKLQ
Näytelmä:
Taidot
pääsevät
esille
Kuhmon yhteislukion oppilaat valmistelevat näytelmäkurssillaan musiikkinäytelmää Maratontanssit. Näytelmä perustuu Horace McCoyn 30-luvulle sijoittuvaan
romaaniin Ammutaanhan
hevosiakin.
Tarina kertoo kahdesta
nuoresta, jotka osallistuvat
parina järjestettäviin maratontansseihin. Palkkiona
voittajille on luvassa suuri rahasumma ja köyhät nuoret
havittelevat sekä rahallista
palkintoa, että mainetta ja
kunniaa. Kilpailun aikana
vastaan tulee monenlaisia
ongelmia, ja unelmia tavoitellessa kaikki ei mene aivan
putkeen.
Näytelmän ja kurssin ohjaajana toimii viimeistä vuottaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskeleva kuhmolaislähtöinen Erkki Kähkönen.
Maratontanssit on Kähkösen
kolmas ja viimeinen opiske-
Kuhmon lukiossa on musiikkilinja. Musiikin opiskelijoita on mukana myös näytelmäkurssilla,
jolla valmistellaan musiikkinäytelmää Maratontanssit.
luun liittyvä työharjoittelu.
Kurssin tarkoituksena on
perehtyä näytelmän kautta
teatterintekoon. Näytelmää
harjoitellaan helmi- maaliskuussa kouluajan ulkopuolella.
Nuoret halusivat osallistua
näytelmäkurssille, sillä teatterinteko, itseilmaisu, ryhmässä toimiminen sekä yhdessä tekeminen kiinnosta-
vat.
? Kurssi on mukavaa vaihtelua muun koulutyön ohessa sekä rentoa ja hauskaa yhdessäoloa.
Näytelmää esitetään maaliskuun lopussa vähintään kerran arkiviikolla ja kerran viikonloppuna. Luvassa on
mahdollisesti myös kolmas
näytös. Tarkemmat päivämäärät ja kellonajat sekä
paikka ilmoitetaan niiden
varmistuttua.
Musiikki on olennainen osa
Kuhmon yhteislukiota, sillä
lukiossa on mahdollista valita musiikkilinja, jossa opiskellaan vähintään 12 kurssia
musiikkia.
Lue lisää Kuhmon yhteislukion
blogista osoitteesta
kuhmonyhteislukio.blogspot.fi.
Seitsemän hyvää syytä opiskella Suomussalmen lukiossa:
1. viihtyisä oppimisympäristö
2. opettajat tietävät, mistä puhuvat
3. projektit ja opintomatkat mm. Saksaan ja Ranskaan
4. monipuoliset työtavat ja moderni opetusteknologia
5. turvallisesti ja edullisesti kotoa käsin
6. aktiivinen oppilaskunta
7. Suomussalmen kunnan tarjoama stipendi kaikille
uusille opiskelijoille
ZZZ VXRPXVVDOPL ¿ OXNLR
<KWHLVKDNX 6XRPXVVDOPHQ OXNLRRQ ±
ZZZ RSLQWRSRONX ¿
/LVlWLHGRW 5HKWRUL 7LPR 3XOOLDLQHQ SXK
WLPR SXOOLDLQHQ#HGX VXRPXVVDOPL ¿
Teeman löydät myös lehtien
verkkopalvelusta
www.sotkamolehti.fi
www.kuhmolainen.fi
www.ylakainuu.fi
Kuhmon kansalaisopiston
Valonnopeutta
kevätkauden 2014 uudet kurssit!
Musiikki
Kansanlaulupiiri, Lentiira, ma 27.1.-28.4. (Tauno Harinen)
Tietotekniikka
Internet, sähköposti ja sosiaalinen media, ke 12.2.-19.3.
Windows 8 -käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta
ma 7.4.-12.5., opiskelijoiden omilla laitteilla (Katja Heikkinen)
opiskeluun!
Kädentaidot
Pyydysrakentaminen, ma 13.1.-28.4. (Keijo Kilponen)
Kuvataidepiirit, Jämäskoti ja Siikalahtikoti
to 16.1.-24.4. (Urho Kähkönen)
Helmityöt, la 8.2. ja su 9.2. (Kati Nevalainen)
Ketjupunonta, la 22.2. ja su 23.2. (Kati Nevalainen)
Kasvivärjäys, pe 13.6. ja la 14.6. (Meeri Komulainen)
Vaihda
nopeampaan!
kaisanet.fi/
tarjoukset
Ruuan valmistus
Täytekakut, pe 21.3. ja la 22.3. (Elisa Immonen)
Voileipäkakut, pe 28.3. ja la 29.3. (Elisa Immonen)
Muu koulutus
Järjestyksenvalvojankoulutus
la 1.3. ja su 2.3. sekä la 15.3. ja su 16.3. (Toni Kovalainen)
Hyötykasvit kotitarpeisiin
la 8.3. ja la 15.3. (Taina Pulkkinen)
Melonta, alkeet
2.6.-7.6. (Urpo Piirainen)
Metsästäjän tutkintoon valmistava koulutus
28.7.-31.7. (Olavi Pääkkönen)
+
=
KotiKuitu -liittymällä
ja Kaisa Laajakaista
-yhteydellä saat ylivoimaisesti nopeimman
netin käyttöösi, myös
langattomasti.
www.kaisanet.fi
NOPEIMMAT NETTIYHTEYDET ILMAN DATAKATTOA KAISANETILTÄ!
Lisätietoja antaa
Sisko Koistinen, puh. 044 081 9952.
Näistä ja muista kursseista saat lisätietoa
ja voit ilmoittautua kursseille osoitteessa
www.kao.fi/kuhmonkansalaisopisto
tai kuhmon.kansalaisopisto@kao.fi
tai puhelimitse (08) 6165 6952.
Sotkamo, Kainuuntie 15, p. 0800 39 3910
Kuhmo, Kainuuntie 85, p. 0800 39 3920
Suomussalmi, Keskuskatu 24, p. 0800 39 3950
Kajaani, Pohjolankatu 20, p. 0800 39 1234
Iisalmi, Pohjolankatu 5, p. 0800 39 8344
YLÄ-KAINUU Tiistaina 4. helmikuuta 2014
18 OPISKELU JA KOULUTUS
Modernia
kielten
opiskelua
Kuhmon kansalaisopistossa
on voinut opiskella kieliä uudella tavalla syksystä 2013
lähtien. Italian kurssilla opiskelijat ovat Kuhmossa ja
opettaja opettaa tietokoneen
välityksellä Kajaanista.
Alkuharjoittelun jälkeen
opiskelu on sujunut hyvin ja
opiskelijat ovat saaneet nauttia monipuolisesta opetuksesta. Opiskelijoilla on kuvaja puheyhteys opettajaan.
Espanjan kurssilla opiskelijoita on sekä Kajaanista että
Kuhmosta ja opetus tulee Kajaanista. Osa opiskelijoista
osallistuu opetukseen kotikoneensa kautta, joten heille
opiskelu on erityisen vaivatonta.
Kuhmonkansalaisopiston
rehtori Eila Vilén suosittelee
kaikille italian ja espanjan
opiskelusta kiinnostuneille
tutustumista uudenlaiseen
tapaan opiskella kieltä. Kansalaisopiston luokassa tunneilla on mukana henkilö, joka auttaa tietokoneen käytössä.
Kansalaisopistojen opetusohjelmat
löytyvät nykyään kätevästi kuntien ja
opistojen kotisivujen kautta.
Kuhmo: http://www.kao.fi/
kuhmonkansalaisopisto
Sotkamo: www.sotkamo.fi/
Suomussalmi: www.suomussalmi.fi/
kianta-opisto
Hyrynsalmi: www.hyrynsalmi.fi
Puolanka: www.puolanka.fi/fi/
kansalaisopisto
METSÄOPIT
VALTIMOLTA
NUORISOKOULUTUS
yhteishaku
Metsäkoneenkuljettaja
t harvesterinkuljettaja
t kuormatraktorinkuljettaja
t puutavara-autonkuljettaja
Metsäkoneasentaja
Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
Kaksoistutkinto
Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa
Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa
Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat
Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut
ovat maksuttomia.
Metsässä on reilu meininki
ja hyvä työpaikka
käytännön ammattilaiselle!
Yhteishaku lukioihin
24.2. - 14.3.2014
www.sotkamonlukio.?
Tarjoamme ammattipätevyysja työmenetelmäkoulutusta
yrityksille ja kuljettajille.
Ota yhteyttä!
Titta Toivanen, p. 040 751 1749
titta.toivanen@almamedia.?
t KB
t
Puutavara-autonkuljettaja
Metsäkoneasentaja
t
5DNHQWDPLQHQ
6LVXVWDPLQHQ
Eine Kotamaa, p. 050 315 5849
eine.kotamaa@almamedia.?
Metsäkoneenkuljettaja
t
Teemana 4.3.
Sanna Koivusalo, p. 040 587 2067
sanna.koivusalo@almamedia.?
AIKUISKOULUTUS
Lisätietoja
Mikko Saarimaa
050 - 349 7172
1PIKPJT ,BSKBMBO BNNBUUJPQJTUP 7BMUJNP
.FUTVSJOUJF "
7BMUJNP
QVI ] XXX QLLZ ö BNPW
Tiistaina 4. helmikuuta 2014 YLÄ-KAINUU
URHEILU&LIIKUNTA 19
MARJUT LEHTO
KURKISTUS
Hauskaa
hulluttelua
kaikille
Kuka olet?
? Kari Salin.
Missä asut?
? Imatralla.
Kauan olet harrastanut
umpihankifutista?
? Noin viisi vuotta.
Missä joukkueessa pelaat?
? FC A-Kilta
Miten päädyit aloittamaan
lajin harrastamisen?
Umpihankifutiksessa käytiin kovaa kamppailua. FC A-Kilta hävisi niukasti Moskiitto Ky:lle, joka lopulta vei miesten sarjan voiton.
? Minut pakotettiin mukaan.
Mikä umpihankifutiskisoissa on parasta?
? Saa valittaa yhden viikonlopun oikein urakalla. Ja tämä
on todella hauskaa.
Entä vaikeinta?
? Voittaminen.
Miten kuvailisit umpihankifutista lajina?
? Kuten nimestä voi päätellä,
tämä on hauskaa hulluttelua
kaikille.
Aiotko osallistua umpihankifutiskisoihin myös
tulevaisuudessa?
? Joka vuosi lupaan, että en
osallistu enää ikinä, mutta
aina sitä tulee oltua mukana.
Vauhtia umpihangessa
FC A-Kilta: Taistelua ja voiton tavoittelua viimeiseen palloon asti
Marjut Lehto
marjut.lehto@almamedia.fi
Ukkohallassa kisattiin viikonloppuna Umpihankifutiksen MM-kisojen merkeissä. Lumi pöllysi, kun joukkueet yrittivät saada palloa pois
toisiltaa voittoa tavoitellen.
Hyrynsalmelle oli matkustanut myös tamperelaisista,
lappeenrantalaisista ja imatralaisista koostuva joukkue,
FC A-Kilta. Vuonna 2001 perustettu joukkue on perusta-
Umpihankifutiksen
tuloksia
Ukkohallan umpihankifutiskisoissa keskenään kilpaili 46
joukkuetta, joista 28 oli miesten, kymmenen naisten ja
kahdeksan sekajoukkueita.
Miesten sarjan voittoon
nousi Moskiitto Ky, toiseksi
tuli Kalevala, kolmanneksi
Alliance ja neljänneksi Las
Bolas Aceras.
Naisten sarjan ykköspaikan vei Happy Chickens, toiselle sijalle ylsi FC Uleåborg,
kolmanneksi G-Piste ja neljänneksi FC Stray Cats.
Sekajoukkueista Maustaja
kohosi ensimmäiselle sijalle,
Huh mitkä Gimmat toiselle,
FC KUKA AJAA? kolmannelle ja FC Broilers neljännelle.
Moskiitto Ky pelasi kahdeksan peliä, joista voitti
kuusi, hävisi yhden ja sijoittui yhdessä tasoihin vastustajan kanssa. Kalevala otteli
kuusi peliä, joista viidestä tuli voitto ja yhdestä tasapeli.
Alliance päihitti vastustajansa viisi kertaa ja hävisi kerran.
Las Bolas Aceras potki itsensä voittoon kolmesti ja jäi
tappiolle kahdesti.
Happy Chickens pelasi yhteensä kuusi ottelua ja vei yk-
misestaan lähtien ollut jokaisena talvena mukana umpihankifutiskisoissa ja kesäisin
suopotkupallokilpailuissa.
? Meidän joukkueessamme on tänä vuonna 14 henkilöä, iältään 14-58-vuotiaita.
Neljäsosa meistä on ollut
alusta lähtien mukana ja loput pelaajat ovat vaihtuneet
vuosien varrella, joukkueessa
pelaava, tamperelainen Raimo Mäkinen kertoo.
Joukkueen mielestä parasta
köspaikan jokaisessa. FC
Uleåborg nousi voittajaksi
neljässä ottelussa ja sijoittui
yhdessä tasoihin vastustajansa kanssa. G-Piste voitti
neljä ottelua, hävisi yhden ja
yksi päättyi tasapeliin. Naisten sarjan neljänteen sijoitukseen, FC Stray Cats tarvitsi kaksi voittoa ja neljä häviötä.
Maustaja nousi sekajoukkueiden voittoon kahdella
voitolla ja yhdellä häviöllä.
Huh mitkä Gimmat ottelivat
kaksi voittoa sekä kaksi häviötä. FC KUKA AJAA? voitti
kerran ja jäi tappiolle kahdesti. FC Broilersin neljästä pelistä joukkue voitti yhden,
hävisi yhden ja sijoittui vastustajan kanssa tasoihin kahdesti.
pelaamisessa ja umpihankifutiskilpailuun osallistumisessa on saada viettää aikaa
yhdessä.
? Tämä nostaa kuntoa ja
mielialaa. Lisäksi meidän
joukkueemme on täysin
päihteetön ja niin iltojen viettäminen kuin pelaaminenkin
selvin päin on todella mukavaa.
Lajin haasteiksi Mäkinen
mainitsee kunnon ylläpitämisen ja sen, että jaksaa juosta umpihangessa pallon pe-
rässä.
? Myös joukkuuen kokoaminen on ollut vaikeahkoa,
hän tuumaa.
Paltamossa
hiihdettiin
nen HyIs 7.59, 3) Rita Koski
HyIs 9.39
N12, 2 km: 1) Elli Pulkkinen SoJy 8.44, 2) Jenna Holappa Sura 8.56
N, yleinen, 5 km: 1) Jenni
Raivio RuoPi 17.21, 2) Miia
Kemppainen HyIs 18.46
M, yleinen, 10 km: 1) Tuomo Heikkinen KEV 33.42, 2)
Miikka Minkkinen RiPy
33.45
Yläkainuulaisia hiihtäjiä
osallistui Paltamon Urheilijoiden 90-vuotisjuhlahiihtoihin. Samalla kisailtiin Kainuun nuorisocupin ensimmäinen osakilpailu. Hiihtotapa oli vapaa.
N6, 0,6 km: 1) Ruusa Väisänen RiPy 3.53...3) Ruusa
Komulainen RiPy 5.24
N7, 1 km: 1) Vinja Väisänen
RiPy 7.13
N9, 1 km: 1) Karoliina Koski HyIs 4.30, 2) Jenna Räisänen SuRa 5.37
N11, 2 km: 1) Venla Järvelä
PaUr 7.47, 2) Suvi Kemppai-
? FC A-Kilta on sosiaalinen
joukkue, jossa kaikki pyrkivät tekemään parhaansa.
Taistelemme aina viimeiseen
palloon asti, Mäkinen luonnehtii.
Hänen mukaansa on hienoa, että joukkueessa on
myös nuoria pelaajia, jotka
ovat tosissaan mukana ja
Nuorisocup
jatkui
Kainuun Nuorisocupin toinen osakilpailu hiihdettiin
Hyrynsalmella perinteisellä
hiihtotavalla.
osallistuvat mielellään niin
umpihankifutis- kuin suopotkupallokisoihinkin.
Voittoa ei tänä vuonna tullut, mutta joukkue lähti iloisin mielin kohti kotikaupunkejaan yhtä kokemusta rikkaampina ja ylpeinä koko
joukkueen antamasta panostuksesta pelissä.
? Aiomme osallistua kilpailuihin ja tavoitella voittoa
tulevinakin vuosina, Mäkinen suunnittelee.
Tuloksia. Naiset 6 vuotta,
0.5 km: 1) Ruusa Väisänen RiPy 3.03,6, 2) Ruusa Komulainen RiPy -1.04,7,
Miehet 6 vuotta, 0.5 km: )
Aapo Romppainen HyIs
3.29,9, 2) Christian Olaleye
RiPy -3.24,5,
Naiset 7 vuotta, 1 km: 1)
Vinja Väisänen Ristijärven
Pyry 6.05,1,
Naiset 9 vuotta, 1 km: 1)
Karoliina Koski Hyrynsalmen Isku 4.34,8, 2) Jenna
Räisänen Suomussalmen
Rasti -0.42,6,
Naiset 11 vuotta, 2 km: 1)
Suvi Kemppainen Hyrynsalmen Isku 7.45,5...3) Rita Koski Hyrynsalmen Isku -1.59,5
Naiset 13 vuotta, 3 km: 1)
Emmi Romppainen Hyrynsalmen Isku 13.12,2,