98. vuosikerta | 21. tammikuuta 2011
1
ti an kris smeds
helsinki 2.0
Vaadimme hauskuutta kaupunkiin!
on uri tuntemat su
kiusatut tutkijat
Mitä Suomessa ei saa tutkia?
julian assange
Irtoaako Suomesta turvapaikka?
geenitestit kaksitvå vessakirjoitukset docpoint kypck
ylioppilaslehti 1 # 11
3
sisältö 5 7 8 11 16 19 22
pipsa hurmerinta
Julkkiskokin ravintolavinkit.
julian assange
Seksuaalirikospakolaiseksi Suomeen?
kristian smeds
Mies, joka inhoaa haastatteluja.
helsinki hauskemmaksi
Vaadimme väriä pääkaupunkiin.
geenitesti verkosta
Povaako perimä kohtalon?
rose-marie peake
Feministiäiti tutkii epäsovinnaisia naisia.
dokkaridarra
Kotimaisen dokumenttielokuvan nousu notkahti.
vakiot 4 6 16 17 20 20 22 25 27
palaute kuvitella! kuvakolumni: tuomas kyrö vaalieläimet tyylitarkastus graduratsia & samaan aikaan toisaalla kolumni: tero paskapää arviot malinen & kansanmies
"Kierrettiin costaricalaisen punk-bändin pakulla Meksikoa, nukuttiin vallatuissa tehtaissa ja syötiin huonosti." Kaksitvån suunnittelijat kävivät
teemu granström
hakemassa inspiraatiota tulevaan kesämallistoonsa. s.24
tekijät
kannen kuva teemu granström
muinoin
Elina Loisa, 32, on kirjailija ja folkloristiikan opiskelija, joka sai syksyllä 6 opintopistettä. Hän haastatteli tähän lehteen tutkija Rose-Marie Peakia. Himottaa: "Mennä iltapukujuhlaan maiharit jalassa."
Toimittaja Juhana Pettersson, 30, pelaa työkseen videopelejä ja vapaaajallaan roolipelejä. Ylioppilaslehteen hän kirjoittaa pelien lisäksi elokuvista. Kaduttaa: "Että tein Amiga 500:stani lukiossa taidetta vasaroimalla sen hajalle ja roiskimalla päälle maalia."
Graafikko Anna-Kaisa Jormanainen, 26, kuvitti eduskunta-avustajista kertovan artikkelin. Hän asuu Englannin Rivieralla, Brightonissa. Kyrpii: "Iso-Britannian yliopistojen järjettömyyksiin nousevat lukukausimaksut."
Ylioppilaslehti 30.1.1986. Tipatonta vietettiin tuolloin kunnianhimottomasti vuoden lyhyimpänä kuukautena.
4
ylioppilaslehti 1 # 11 Alkusoitto
palaute
murmurmur!
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirjaja levypalkintoja.
MESSUILLA MUKANA YLI KAHDEKSANKYMMENTÄ YRITYSTÄ!
ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY! LISÄTIETOA OSOITTEESTA WWW.CONTACTFORUM.FI
Anna aikaa
ranma a pa ailn a ma
-18 .2.2011 klo 15 Torstaina 3
Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ihmiset ja vapaaehtoisia etsivät järjestöt kohtaavat Anna aikaa -tapahtumassa Kepassa torstaina 3.2.2011 klo 15-18 (os. Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki).
oletko miettinyt, mitä voisit tehdä paremman maailman puolesta?
"Puijonlaaksossa auringonvalo alkaa vedellä viimeisiään. Pienestä flunssasta kärsivä pomppii hangessa kärsivällisesti hymyillen. Takana on maailmancupin ensimmäinen karsintakilpailu. Koivuranta karsiutui suurmäestä, mutta pääsi joukkuemäkeen, joka sujui hyvin." Murmurmur, kirjoittaja ei ilmiselvästi tiedä mitään mäkihypystä. Tekstistä saa kuvan, että kyseessä on Kuopiossa hypätty osakilpailu, vaikka asia ei toki näin ole. "Maailmancupin ensimmäinen karsintakilpailu" tarkoittaa ilmeisesti Rukan maailmancupin avausta, jonka henkilökohtaisesta kilpailusta Koivuranta karsiutui, mutta pääsi joukkuemäkeen mukaan. Tuosta saa sellaisen kuvan, että kyseessä on ollut jonkinlainen karsinta, että pääseekö hyppääjä maailmancupin kiertueelle mukaan. Tarkkuutta kiitos! Muuten ihan hyvä juttu ja positiivista, että Ylioppilaslehdessä on juttu nuoresta menestyvästä suomalaisesta urheilijasta! Riikka Toimitus vastaa Kiitos täsmennyksestä kiinni jäimme. Koska "murmurmur"-sana on niin sympaattinen tapa ilmaista paheksuntaa, saat palkinnoksi Heikki Reivilän kirjan Minän paino, joka ei ikävä kyllä käsittele mäkihyppääjän egon ja painoindeksin suhdetta maailmancup-menestykseen. Tai mistäs sitä ikinä tietää.
myös hullua, että hyvin toimeentulevien vanhempien lapset saavat opiskella yliopistoissa ilmaiseksi? Tätä mieltä HYY ja sen äänenkannattaja Ylioppilaslehti tuskin ovat. Eero Kärki, oikeustieteen ylioppilas Toimitus vastaa Jos tulojen mukaan maksettava lapsilisä on eriarvoistava ja stigmatisoiva, progressiivinen verotus lienee samalla logiikalla pelsepuupin keksintö, kotihoidon tuen tulosidonnainen hoitolisä suoraan saatanasta ja pienituloisten vapautus päivähoitomaksusta Ilmestyskirjan seitsemäs sinetti.
maksettu mainos
Ensi kevään eduskuntavaaleihin on enää muutamia kuukausia. Suomalaiset viestintävälineet ovat setvineet aktiivisesti vaalirahoitusta viimeiset kaksi ja puoli vuotta, mutta median tukea ehdokkaille ei ole arvioitu. Ylioppilaslehti (17/10) päätti osallistua kolmen ehdokkaan kampanjaan julkaisemalla juttusarjan ehdokkaiden kampanjatyöstä. Kokosivun jutussa ehdokkaat pääsivät ilmaiseksi mainostamaan vaaliteemojaan ja kampanjatyötään. Lehden mukaan luvassa on kokonainen juttusarja. Kokosivun ilmoitus Ylkkärissä maksaa arvonlisäveroineen 4 453 euroa. Jos lehti julkaisee esimerkiksi neljä juttua ehdokkaiden kampanjoinnista, on Ylkkärin epäsuora vaalituki 5 937 euroa ehdokasta kohden. Tämä lähestyy jo 6 000:a euroa, jota enempää ehdokas ei saa ottaa vastaan tukea yksityiseltä lahjoittajalta. Lain mukaan yli 1 500 euron lahjoitusten antajat on ilmoitettava. Hyvin perusteltu ja mielenkiintoinen poliittinen journalismi on toimivan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan elinehto. Ylkkärikin on kirjoittanut syksyn aikana muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsestä ja pääministeri Mari Kiviniemestä. Kolmen ehdokkaan ja puolueen nostaminen esiin vaalien alla on kuitenkin kyseenalaista toimintaa lehdeltä, jonka toimintaa rahoittaa osaltaan HYYn opiskelijoiltaan keräämä jäsenmaksu. Vaalirahoituskohun seurauksena vaalirahoituksen avoimuus on lisääntynyt. Nyt medialta tulisi vaatia kriittistä suhtautumista myös omaan toimintaan. Ilmainen julkisuus on eräänlainen tukimuoto, jonka arvon voi laskea vertaamalla palstamillimetrejä ilmoitusmyyntiin. Johannes Niemeläinen Toimitus vastaa Vuoden 2011 ilmoitushintojen mukaan palstamillimetri Ylioppilaslehdessä maksaa 2,50 euroa + alv. Voit ihan avoimesti lähettää hinnaston mukaiset noin 540 euroa tämän kirjoituksen julkaisemisesta pieninä seteleinä suoraan toimituksen osoitteeseen. Jos kuitenkin satut olemaan se Johannes Niemeläinen, joka on Demarinuorten vaalikampanjoinnista vastaava projektisihteeri, käytä mieluummin klassista ruskeaa kirjekuorta kuin sellaista, jossa on SDP:n logo. Ettei vain päätyisi vahingossa vaalimainoksena paperikoriin. Kiitos!
lisätietoa: jasenpalvelut@kepa.fi, puh. (09) 584 233, www.kepa.fi/anna-aikaa
Anna_aikaa_2011_ylioppilasl.indd 1 1/4/11 3:21 PM
myytinmurtaja
Ylioppilaslehden 17/10 artikkeli lapsettomista on tärkeä poliittinen interventio, sillä se toimii ideologiakriittisesti. Vallitseva ajattelutapa (joka on niin luonnollistettu, ettei sitä voi kyseenalaistaa) on, että lapset tuovat onnen ja että kuka tahansa järkevä, normaali ihminen valitsee lapset (ja näiden mukana onnen, "toiset", ja tulevaisuuden). Ainoastaan vakavasti mielenterveysongelmaiselle (tai kuolettavasti sairaalle) on ymmärrettävää valita lapsettomuus. Hyvä, että puratte tätä käsitystä! Profeministi Toimitus vastaa Ideologiakriittinen poliittinen interventio! Näihin sivistyneisiin sanoihin voi vedota, kun joku taas syyttää meitä matalaotsaisuudesta. "Ai että juttu Tanja Karpelan kuppikoon mystisestä kasvusta ei kuulu akateemisen lehden sivuille? Sehän oli poliittinen interventio, joka toimii ideologiakriittisesti." Kiitos!
hullu lapsilisä
Maria Pettersson kirjoitti pääkirjoituksessaan, kuinka "on hullua, että lapsilisää maksetaan perheille, joiden vanhemmat tienaavat kumpainenkin 6 000 euroa kuussa". Onko tämä nyt niin hullua? Suomalainen ratkaisu on, että yhteiskunta osallistuu lapsilisällä lapsista aiheutuviin kustannuksiin. Samanlainen sosiaalietuus on äitiyspakkaus, jonka jokainen saa tuloistaan riippumatta. Lapsilisän ja äitiyspakkauksen kohdalta on haluttu tehdä eräänlainen hyvinvointiyhteiskunnan ratkaisu: niitä ei tarvitse erikseen hakea. Ne eivät ole siis harkinnanvaraisia sosiaalietuuksia kuten toimeentulotuki. Tulojen mukaan maksettava lapsilisä olisi eriarvoistava ja stigmatisoiva. Se muuttuisi nopeasti köyhäinavuksi ei enää tasa-arvoisen yhteiskunnan välineeksi osallistua kaikkien lapsiperheiden tukemiseen. Eikö ole
ylioppilaslehti 1 # 11 Alkusoitto
6
kuvitella!
Mustan pörssin hinnat
@
sähköpostiosoite
0,80
stefan bremer
luottokortti
ilman CVV-turvakoodia
Laulupedagogi ja laulaja Martina Roos, näyttelijä Pia Renes ja flamencotanssijat harjoittelevat.
10
cvv
luottokortti
CVV-turvakoodin kanssa
Carmen on petolintu
DuvTeaternin Carmen tuo lavalle näyttelijät, oopperalaulajat ja flamencotanssijat.
kansallisoopperan harjoitussalissa on täysi hulina, kun kehitysvammaiset ja ei-kehitysvammaiset näyttelijät, flamencotanssijat ja muusikot ohjaajineen asettuvat suureen piiriin. Toimittajakin vedetään mukaan. Levitämme kätemme siiviksi ja rääymme petolintuina. Täällä tehdään Carmenia. "Tyst! Hiljaa!" Ohjaaja Mikaela Hasán komentaa salin hiljaiseksi kahdella kielellä. Oopperalaulajaa esittävä Pia Renes ojentaa tikarin Irina von Martensille. Mustiin pukeutunut von Martens nappaa sen ja pakenee kirkuen. Von Martens on Carmen, mustasiipinen petolintu. duvteatern saattaa yhteen maailmoja, jotka kohtaavat harvoin. Teatterin kehitysvammaiset ja ei-kehitysvammaiset näyttelijät luovat Mikaela Hasánin johdolla variaatioita klassikoista. Aiemmin on esitetty muun muassa Romeo ja Julia sekä Hamlet. Nyt pureudutaan Carmenoopperaan, joka on DuvTeaternin suurin produktio. Yhteistyökumppaneina ovat Kansallisooppera ja tanssikoulu Blue Flamenco. Hasán uskoo yhdessä tekemisen voimaan.
20
"Kerron ryhmälle alkuperäisen tarinan, jonka tematiikasta pidämme kiinni. Jotkin asiat alkavat sitten elää näyttelijöiden mielissä omaa elämäänsä. Käskeminen ei kiinnosta minua. Kun tehdään yhdessä, mielikuvituksen määrä moninkertaistuu. Itse en olisi keksinyt, että Carmen on kuin lintu", hän kuvailee. Ajatus linnusta syntyi näin: Ensin oli Carmenin Habanera-aaria, jossa lauletaan rakkauden olevan kuin kapinallinen lintu. Sitten von Martens ilmestyi harjoituksiin mustiin pukeutuneena ja levitti kätensä huutaen: "Carmen, en rovfågel." Carmen, petolintu. Suomeksi nimi muuttui Mustien siipien linnuksi. Teos syventyy ennen kaikkea vapauden teemaan. "Jo teoksen työstäminen kertoo vapaudesta vapaudesta ilmaista itseään ja olla näkyvillä, olla stara ja luova omalla tavallaan. Olla tyytymättä perinteisiin tulkintoihin." Ryhmä on harjoitellut Mustien siipien lintua vuoden 2009 syksystä. Harjoittelu on ollut hidasta siksikin, että osa esiintyjistä puhuu suomea, osa ruotsia. Kielimuurit ovat kaatuneet, mutta joskus saattaa käydä niin, ettei Carmen suostu tulemaan lavalle vaan ilmoittaa muuttaneensa Amerikkaan. Silloin ohjaajan on lakattava olemasta liian tehokas. "Siinä on minulla oppimista", Hasán myöntää. susanna lyytikäinen Mustien siipien lintu variaatio Carmenista Kansallisoopperean Alminsalissa 22. ja 28.29. tammikuuta sekä Espoon Sellosalissa 1.2. maaliskuuta. Liput 12/10 euroa.
kaikki henkilötiedot
20
Ei mainoksia, kiitos
Haluan nähdä muutakin -kampanja vapauttaa bussipysäkit mainoksista.
ei enää 70 prosenttia tuuheampia ripsiä. Ei povea kohottavia push-upeja. Ei kahta nettiä yhden hinnalla vain 28,90 /kk. Sen sijaan "Haluan nähdä ryppyisiä kasvoja ja normaalipainoisia vartaloita", "Haluan nähdä ihmisten tekemää ei-kaupallista taidetta" ja "Haluan nähdä ihmisten kaupungin, en mainosviidakkoa". Näin toivotaan 24. tammikuuta bussi- ja raitiovaunupysäkeille ilmestyvissä Haluan nähdä muutakin -kampanjan julisteissa. Kampanja on osa Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijan Elissa Erikssonin taidekasvatuksen lopputyötä. Eriksson vuokrasi mainostilat viikoksi yhdessä 1 457 muun kanssa. Facebookissa levinneen tempauksen ideana oli vallata mainostilaa pois kaupallisilta toimijoilta, kertoo Eriksson. Hän pohtii lopputyössään tavallisen kaduntallaajan mahdollisuuksia vaikuttaa ja viestiä kaupunkitilassa laillisin keinoin. Idea mainoksiin tuli raitiovaunua pysäkillä odotellessa. "Aloin pohtia, olisiko yksityishenkilön mahdollista ostaa mainostilaa ja pistää oma visuaalinen viesti kaupallisten tilalle. Mitä syntyisi, jos saisimme itse päättää, mitä pysäkin seinässä lukee", Eriksson sanoo. Osallistujien määrä ja tempauksen aikaansaama innostus yllätti. Tarvittava 6 000 euroa saatiin kasaan muutamassa päivässä, ja tempaukseen osallistuvia halukkaita ilmaantui sen jälkeenkin. Pysäkkijulisteelle tuli hintaa noin neljä euroa per nuppi. Mutta oli ajatus kuinka mainonnanvastainen ja ihmisiä osallistava tahansa, sehän toimii markkinatalouden ehdoilla? Eriksson myöntää pohtineensa samaa. "Se on paradoksaalista, totta. Eivät mainokset kuitenkaan minnekään häviä. Se on rakenne, joka on jo olemassa. Miksei käyttäisi sitä saadakseen ihmisten ajatukset näkyviin." ann-mari huhtanen Haluan nähdä muutakin -kampanjan avajaiset Havis Amandalla klo 24.1. klo 1920.30.
@
sähköpostin salasana
25
pankkitilin tiedot
kaikkine tunnuksineen
200
Lähteet: Forbes ja David McCandless: Tieto on kaunista (Nemo, 2010)
havainnekuva: elissa eriksson
Haluan nähdä muutakin -tempauksen julisteet ilmestyvät pysäkeille 24. tammikuuta.
ylioppilaslehti 1 # 11 Alkusoitto
7
janne kuisma
Pakolainen
suffolkilaisessa kartanossa istuu tälläkin hetkellä mies panta jalassaan. Julian Assange on maailman halutuin ihminen. Britannia haluaa toistaiseksi pitää hänet kartanossa. Ruotsi haluaa kuulustella häntä raiskausepäilystä. Monet yhdysvaltalaiset poliitikot haluavat hänet oikeuteen. Jotkut, kuten Kanadan pääministerin neuvonantaja Tom Flanagan, haluavat hänet hengiltä. Kansainvälisen politiikan professori ja Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Heikki Patomäki haluaisi hänet Suomeen. Olisiko Suomen mahdollista tarjota vainotulle turvapaikka, kuten Patomäki ehdottaa verkkojulkaisu Fifissä? turvapaikkaa ei voi tarjota, sitä on haettava. Patomäki onkin kollegoineen lähettänyt Assangelle Wikileaksin kautta viestin. "Olemme kysyneet, olisiko hän periaatteessa kiinnostunut hakemaan Suomesta turvapaikkaa." Turvapaikan voi saada henkilö, jolla on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden tai niin, poliittisen mielipiteen johdosta. Voisiko Assange saada Suomesta turvapaikan? "Ei missään tapauksessa. Ajatus on mahdoton", sanoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. "Silloin katsoisimme, että Ruotsi on maa, jossa ihmisen on perusteltua pelätä tulevansa syrjityksi pakolaissopimuksessa mainitulla tavalla. Jos Ruotsi on sellainen maa, kaikki maat täytyy lukea vaarallisiksi. Tämä merkitsisi, että Suomen olisi hyväksyttävä joka ainoa turvapaikkahakemus. Se olisi myös äärimmäinen epäluottamuslause Ruotsin oikeusjärjestelmää kohtaan." Onko Ruotsi Patomäen mielestä yhä oikeusvaltio? "Tässä asiassa Ruotsi ei toimi oikeusvaltion hengen mukaisesti, vaikka pykäliä olisikin noudatettu." julian Assangea epäillään Ruotsissa raiskauksesta, pakottamisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Assange on kiistänyt syytteet jyrkästi. Eikö silloin olisi yksinkertaisinta mennä Ruotsiin kuulusteluihin? "Miksei häntä kuulustella puhelimessa? On olemassa pelko, että jos Assange tuomitaan Ruotsissa, Yhdysvallat tekaisee jonkin syytteen ja vaatii sen nojalla Assangen luovuttamista", Patomäki selittää. Onko Assangen oikeusprosessissa sitten ollut jotain epätavallista?
Julian Assangen ei kannata hakea Suomesta turvapaikkaa.
eroaa suomalaisesta siinä, että Ruotsissa tutkintaa johtaa syyttäjä, Suomessa poliisi. Suomessakin on melko tavallista, että tutkinta avataan uudelleen. Assange on siis toistaiseksi ainoastaan epäilty, eikä häntä ole vielä syytetty mistään. Entä eurooppalainen pidätysmääräys? Sekin on hyvin tavallinen. Vuonna 2009 niitä annettiin yli 15 000. Määräys voidaan antaa, vaikEnsinnäkin ruotsalaisen syyttäjän ka henkilöä epäiltäisiin raiskausta toiminta on tuntunut hämärältä. Palievemmästä rikoksesta. tomäki pukee epäilyt sanoiksi näin: Entäpä Interpol? Patomäki ihmet"Ruotsalainen oikeusprosessi on telee, miksi Assangen "lievät ja epäsikäli kummallinen, että yksi syyttämääräiset" rikosepäilyt ovat johtajä on jo kerran käynyt tapauksen läpi neet Interpolin etsintäkuulutukseen. ja luopunut syytteistä. Sitten tilalle "Ei ole harvinaista, että henkilö etasetettiin toinen syyttäjä, joka sintäkuulutetaan raiskausepäikatsoikin asialliseksi jatlyn takia. Maat päättävät kaa prosessia." itse, millaisista rikoseToisekseen on päilyistä antavat etihmetelty, miksi sintäkuulutuksen. mistä lähtien Assangesta on anUseissa maissa raiskaus on ollut nettu kaksi kanraiskausepäily on lievä tai sainvälistä pidäniin vakava asia, epämääräinen tysmääräystä: enettä etsintäkuulurikos? sin eurooppalainen tus voidaan antaa", pidätysmääräys, sitsanoo luovutusasioiten Interpolin etsintähin erikoistunut rikoskuulutus. Eurooppalainen tarkastaja Johanna Hervopidätysmääräys tarkoittaa käytännen. Vuonna 2009 samanlaisia red nössä sitä, että kun yksi EU-maa pyynotice -etsintäkuulutuksia oli voimassa tää toista pidättämään ja luovuttayli 28 000 kappaletta. maan rikoksesta epäillyn henkilön, siihen suostutaan heti. Interpolin etmutta hetkinen. Patomäki kutsuu sintäkuulutus taas on voimassa myös syytteitä "lieviksi ja epämääräisiksi". Euroopan ulkopuolella. Mistä lähtien raiskaus on ollut lievä tai epämääräinen rikos? se, että yksi syyttäjä jättää tapaukRaiskaukseksi lasketaan se, että sen sikseen ja toinen tarttuu siihen, harrastaa seksiä avuttomassa tilassa ei ole lainkaan outoa, sanoo rikosoiolevan ihmisen kanssa vastoin täkeuden tutkijatohtori Sakari Memän tahtoa. Ruotsissa myös nukkulander. Ruotsalainen järjestelmä van ihmisen katsotaan olevan avut-
tomassa tilassa. "Ruotsi on pitkään ollut edelläkävijä lainsäädännössä, joka koskee naisiin kohdistuvaa rikollisuutta", Melander sanoo. "Kukaan juristi ei sanoisi raiskausta lieväksi tai epämääräiseksi", Koskenniemi huomauttaa. "Ehkä Patomäen macho-näkökulmasta Ruotsissa saa raiskaussyytteen liian helposti", hän sanoo. Patomäki sanoo, että Ruotsissa "raiskauskategoria on laaja". "Se, mistä Assangea syytetään, ei useimmissa maissa olisi raiskaus." Rikoksissa kuitenkin sovelletaan sen maan rikoslakia, jossa rikos suoritetaan. Ulkomaalainen ei voi Suomessakaan ensin raiskata ja sitten vedota siihen, että hänen maassaan raiskaus ei ole rikos. patomäen mielestä se, mistä Assangea tarkalleen ottaen epäillään, ei ole tärkeää."Mulla ei ole kantaa siihen, onko Assange syyllistynyt Ruotsin lain rikkomiseen. Turvapaikan ehdottaminen on kannanotto siihen, että Assangen vaino rikkoo kansainvälisen oikeusvaltioperiaatteen henkeä. Siksi hän tarvitsee turvapaikan." Entäpä jos Assange jostain syystä saapuisi Suomeen? Lähtö tulisi. Ruotsi pyytäisi Suomelta apua eurooppalaiseen pidätysmääräykseen vedoten. "Suomi luovuttaisi Assangen Ruotsiin välittömästi", sanoo Melander. Eikä Patomäkikään halua tuoda Assangea Suomeen siinä tapauksessa, että tämä luovutettaisiin eteenpäin. Pysy siis poissa, Julian! Jatka äärettömän arvokasta työtäsi jossain muualla. maria pettersson
suuri tuntematon
Kristian Smeds kieltäytyi poseeraamasta karvalakki päässä.
ylioppilaslehti 1 # 11 Päähenkilö
9
Kristian Smedsin mielestä teatteri ei ole tärkeä asia. Hän vastustaa taideyliopistoa, ennustaa ironian kuolemaa eikä pidä tästä haastattelusta.
sanat maria pettersson kuva teemu granström
K
s
ristian Smeds Inhoaa tätä haastattelua. Itse asiassa hän inhoaa kaikkia haastatteluja. Siksi hän ei niitä juuri annakaan. Inho ilmenee esimerkiksi näin: Miten sä päädyit teatterin pariin? "Pyrin Teatterikorkeakouluun ja pääsin. Ei siinä sen kummempaa." Haitko suoraan lukiosta? "En." Kävitkö siis välissä intin tai sivarin? "En oo käynyt kumpaakaan. Mutta tää ei ole asia, josta mä haluaisin puhua." Sä pääsit sisään ekalla yrittämällä ja aika nuorena, olit vasta 19-vuot... "Oli siellä nuorempiakin." Okei, no sä pyrit opiskelemaan dramaturgiaa. Ootko aina kirjoittanut? "Velipoika rassasi mopoja aamusta iltaan. Sitten se opiskeli automekaanikoksi ja nyt sillä on firma, jossa se myy autotallinovia ihmisille. Se oli hänen lahjakkuutensa. Mä osasin kirjoittaa, niin sitten mä kirjoitin."
iinä Smeds kuitenkin istuu, rautatieaseman kahvilan pöydässä, eikä halua juoda mitään. Välillä hän hymähtelee ääneen, että "tääkin haastattelu, en mä oikein ymmärrä minkä takia mä tässä oikein höpisen". Pikku hiljaa hän alkaa rentoutua ja kertoa. Aika usein hän nauraakin, mutta ei koskaan yhtä aikaa suulla ja silmillä. Aloitetaan vuodesta 1990. Smeds opiskelee Teatterikorkeakoulussa dramaturgian laitoksella käsikirjoittajaksi. Teakissa dramaturgit ohjaavat ja ohjaajat kirjoittavat. Ylemmillä kursseilla opiskelevat Reko Lundán, Riikka Ala-Harja ja Juha Lehtola. Ylioppilasteatteri elää vahvaa kautta Atro Kahiluoto johtajanaan, ja myös siellä samat ihmiset ohjaavat ja kirjoittavat. "Se oli ainutlaatuista. Euroopassa tekijät, ohjaajat ja dramaturgit, eivät oikein mahdu samaan pöytään. Reviirit ovat tarkat ja kilpailu tiukkaa, kaikki suojelevat omaa mainettaan." Niinpä Smedskin ohjaa ja kirjoittaa. Samaan aikaan lama koettelee teatterikenttää, minkä seurauksena Smedsin mukaan "suuresta osasta teattereita niistettiin viihdepumppuja". Smeds valmistuu vuonna 1995 ja perustaa heti seuraavana vuonna
oman teatterin, Takomon. taan ja laukannut vierailuesityksissä ja siinä, että suhde paskaduuneihin mästä halusta etsiä toisenlaisia nä"Laman jäljiltä Helsingissä oli ympäri Suomea ja Eurooppaa. on muuttumassa. Tulossa on proteskökulmia. Esitysten ei tarvitse halpoja vuokratiloja. Teimme esityk"Mitta tuli täytteen, työuupumus tivaalit, mutta Suomen kansa on lotarjota valmiita vastauksia tai kaiken siä kiinnostaviin paikkoihin kuten ja totaalinen väsähdys. Tavoitteet oli pulta aika varovaista. Äänestyskokattavia selityksiä maailmanjärjesraitiovaunuhalliin ja jätevedenpuhsaavutettu, eikä uutta maalia ollut näpissa voi mennä sisu kaulaan." tykselle, kunhan nyt ehdotettaisiin distuslaitokseen. Se oli luonteva kyvissä. Ja jos ei ole maalia, mitä helKonservatiivit nostavat Tunteedes jotain uutta. Uskon myös, että tapa kokeilla käytännössä sitä, mitä vettiä mä olisin siellä tehnyt, nostamattoman sotilaan käsittelytarina on tekemässä paluuta. on koulussa oppinut. Sanon aina nut palkkaa vai? Luovuin tavasta porun, mutta Mr. Vertigo oli multa jonopiskelijoille, että perustakaa oma teatterinjohtajan velvollisuuksista ja Smeds sanoo, että häkin sortin avaus tähän ryhmä heti valmistuttuanne. Kankeskityin ohjaamaan viimeisen näynen teoksensa saisuuntaan." nattaa katsoa se kortti silloin, kun ei telmän, Kolme sisarta, loppuun. Siitä sivat kernaasti jaMihin katseet on tabu sanoa vielä ole perhevelvoitteita." ei olisi ikinä tullut valmista, jos olisin kaa mielipiteitä kannattaa suunoppilaalle, että voi Mutta eikö oman teatterin perussamalla jatkanut johtajana, joutunut vieläkin enemnata? Smeds ei olla, että sä olet taminen laman jälkimainingeissa ole miettimään budjettia ja henkilöstömän. osaa nimetä paikkeskinkertainen. taloudellinen itsemurha? Smeds ei politiikkaa." "En mä kuitenkaa tai henkilöä, ajattele niin. Hän on saanut apuraSmeds jättää Kajaanin ja Suomen kaan teatterin keijoka kääntää teattehan, ja sitä paitsi kyse on siitä, mihin ja siirtyy Baltiaan, pieneen Von Krahnoin pysty tekemään rin jälleen nousuun. asettaa elintasovaatimuklin teatteriin Tallinnaan. yhteiskunnallisesti miMonet lahjakkaat teatsensa. Mökin, veneen ja "Muut menivät läntään kovin tärkeää. Teatteri terintekijät etsivät uutta kahden auton eteen teen, minä itään. Tuei ole iso eikä merkittävä asia. Jossuuntaa Berliinistä, jossa kuvataiteisaakin tehdä töitä. len paremmin toikus joku näytelmä, kuten Tuntemalijat ovat rampanneet jo pidempään. kahdelta yöllä "Ei mun opismeen balttien ton, resonoi yhteiskunnassa isommin. Suomessa hän seuraa kiinnostukselalkaa jankkaaminen. keluaikana ollut kanssa kuin vaikka Mutta siinäkin oli suurelta osin kyse la esimerkiksi Ylioppilasteatteria ja mikä on oikea puolue, mikään standardi, saksalaisten. Saksiitä, että media loi itselleen kohun Kansallisteatteria. paras lätkäseura tai salaisten, ranska- saadakseen lisämyyntiä. Se on huoettä opiskelijalla "Ylioppilasteatterin johdossa aloiton oltava yksiö laisten ja venäläismiotalouden mediavaahtoa." ti syksyllä joukko nuoria, nälkäisiä ihonko jumalaa kantakaupungissa ten geeneihin on misiä. Kansallisteatterissa on meneilolemassa. että se on lähtötaso, kirjoitettu, että tässä yt Smedsin tukilään iso sukupolvenvaihdos, ja siitä voi josta ryhdytään ponnison suuren maan kansalaikohta on Nurmikehittyä oikein hieno teatteri." tamaan. Tuntuu siltä, että nen. Löydän helpommin yhjärvellä, jossa hän Ennen kaikkea Smeds toivoo nä2000-luvulla on ruvettu ajatteleteisen kielen pienten maiden tekijöion käynyt lukion kevänsä ja tekevänsä hyviä tarinoita. maan, että pääkaupunkiseutulaisen den kanssa." ja jossa asuvat myös vaimo ja lukioi"Mun näytelmät kertovat ihmiopiskelijan asumisen pohjoisraja kulKahden vuoden Baltian-retken käinen tytär. Tunteeko ohjaaja kotisestä sielullisena tai hengellisenä kee Kalliossa." jälkeen, oltuaan seitsemän vuotta seuturakkautta Matti Vanhasen olentona, ihmisen sisäavaruudesta, Smeds saa Takomossa tehdä teattepoissa Helsingistä, Smeds palaa ja puutarhakaupunkiin? siitä, miten ihminen rakentuu ja siiria haluamallaan tavalla. Hän ohjaa, täräyttää Kansallisteatteriin Tunte"No en. Ei mitään tunnesuhdettä, millainen sosiaalinen eläin ihmikirjoittaa ja neuvottelee lavastuksesta, mattoman sotilaan. Se ravistelee jota." nen on. Hyvät tarinat pysäyttävät ja valoista ja puvustuksesta. Harjoitustain, jota Smeds kutsuu suomalaisSmeds ja hänen vuonna 2007 peviihdyttävät, kerrottiinpa ne teatteajat ovat, ja ovat yhä 15 vuotta myöten totuusfetisismiksi. rustettu ensemblensä operoivatkin rissa, kirjassa tai kalareissulla. Olen hemmin, poikkeuksellisen pitkiä. Yhtä "Eestiläiset ystäväni ovat sitä koko Euroopassa. Tosin teatteri on näytelmää saatetaan rakentaa puoli mieltä, että suomalaisten kanssa voi Smedsin mukaan pienessä laskusuhvuotta, ylikin. keskustella ja käydä baarissa, mutta danteessa. Nuoret teatterintekijät kuka Smeds myöntää, että oman teatviimeistään kahdelta yöllä alkaa kautta Euroopan etsivät uutta suunterin perustaminen on nyt hankajankkaaminen. Mikä on oikea puotaa. He ovat lopen kyllästyneitä iroKristian Smeds, 40, on Suomen lampaa kuin hänen valmistuessaan. lue, paras lätkäseura tai onko Jumaniaan, jonka kautta asioita on tarkasjohtavia teatteriohjaajia. Hän on Vuokrat ovat hurjia ja toimitiloista laa olemassa. Eikä se jankkaateltu teatterissa koko työskennellyt Teatteri Takomon on jatkuva pula. minen lopu ennen kuin 2000-luku. Eurooppa ja Kajaanin kaupunginteatterin "Helsingissä sitä paitsi on jo tarlöytyy konsensus tai odottaa teatterin seujohtajana sekä ohjannut lukuisia peeksi teattereita. Saturaatiopiste tulee tappelu. Tunraavaa suurta uuesityksiä eri teattereihin Suomeson saavutettu." nistan tästä myös distajaa ja suunsa ja Euroopassa. Tällä hetkellä itseni." nannäyttäjää. teatteri ei ole Smeds johtaa omaa teatteriryhuonna 2001 Smeds Nyt suomalai"Teatterin dimäänsä, Smeds Ensembleä. Kaniso eikä siirtyy Takomosta Kaset opettelevat nosaurukset aissallisteatterissa pyörii parhaillaan merkittävä jaanin kaupunginpikku hiljaa oletivat tämän muuhänen uusin ohjauksensa Mr. Verasia. teatterin johtajaksi. maan asioista eri toksen ja ovat ihan tigo. Yksi syy lähtöön on aluepolitiikka mieltä, Smeds sanoo. hukassa, koska heihyvästä teatterista pitää Smedsin Se on sukupolvia kestädän tapansa tehdä teathimottaa mielestä voida nauttia myös Kehä vä prosessi, johon teatteri teria ei enää toimi." "Elämä, kuolema ja naiset. Vaihkolmosen ulkopuolella. Taiteilijasta tai taide voivat vaikuttaa vain väNuoret tekijät etsivät nyt uutta televasti." tulee virkamies. Smeds ohjaa ja halhän. idealismia ja uutta romantiikkaa. kaduttaa linnoi teatteria yhtä aikaa. Neljän "Nyt aletaan punnita uudelleen, "Olisi kiva, että taide ehdottaisi "Älämölö." vuoden kuluttua hän on ohjannut mitkä ovat ihmisen oikeudet ja velvälillä jotain sen sijaan, että aina kyrpii Kainuu-trilogian, valvonut yli 200 vollisuudet suhteessa yhteiskunvaan kritisoidaan, kuinka päin per"Saamattomuus." esitystä, työskennellyt aamusta iltaan. Se näkyy prekariaatin nousussa settä kaikki menee. Kyse on vilpittö-
N
V
MERENKULUN SÄÄTIÖN APURAHAT
Haettavat apurahat vuonna 2011 a. tavanomaiset apurahat
Edistääkseen maamme merenkulkua ja laivanrakennusta Merenkulun säätiö julistaa täten haettavaksi vuoden 2011 apurahat:
10
ylioppilaslehti 1 # 11 Päähenkilö
1 2
merenkulunjasiihenliittyvienelinkeinojenaloillatehtäviätieteellisiä tutkimuksiataivastaaviakirjallisiatöitävarten; merenkulunliikealalla(laivanvarustus,rahtaus,huolinta,ahtaus, merivakuutusjne.)toimivillevähintään3vuodenkäytännöllisenkokemuksenalallaanomaavillehenkilöilleopiskeluajaharjoitteluavartenulkomailla; laivanrakennusinsinööreilleulkomailletehtäviäopintomatkojatai erikoisopintojaja-tutkimuksiavarten; merenkulkuoppilaitostenopettajilletainiiksiaikovillejatko-opintojavarten; merenkulkutalouteenjamerioikeuteenliittyväätieteellistätyötäja jatko-opintojavarten.
mä ajatellut elokuvien tekemistä ja kirjojen kirjoittamista, mutta mä tunnen teatterin parhaiten ja viihdyn siellä."
3 4 5
E
ApurahojavoidaanmyöntäämyösMerenkulkualankoulutus-jatutkimuskeskuksenjärjestämillekursseilleaikoville.
b. apurahat merenkulun tutkimushankkeiden projektirahoitukseen
Projektiapurahoillatarkoitetaantavanomaistenvuosittainjaettavienapurahojen rinnallamyösmerialanelinkeinojentoimintaataitoimintaedellytyksiätukevia laajempiakehitys-jatutkimushankkeita,joidenrahoitusvoidaanulottaa useammallekinvuodelle. Rahoitusmyönnetäänhenkilökohtaisinaapurahoinajasevoidaankohdistaa useammanhenkilönsamanaikaiseentaijatkettuuntoimintaan.Rahoitettava projektivoisamanaikaisestisaadamuutakinrahoitusta,jokakuitenkinon hakemuksessaselvitettävä. Hakemukseenonliitettäväyksityiskohtainentutkimus-jarahoitussuunnitelma. Tieteellisiätöitäkoskeviinhakemuksiintuleeliittääprojektikuvaustenlisäksi myösjulkistamissuunnitelma,elleituloksiaperustellustasyystähalutapitää luottamuksellisina. Hakemuksetonlaadittavahakemuslomakkeella,joitaonsaatavissasäätiön osoitteessaHämeentie19,00500Helsinki,säätiöninternet-osoitteessawww. merenkulunsaatio.fitais-posti:hakemukset@merenkulunsaatio.fisekä korkeakouluistajaoppilaitoksista. Hakemuksetontoimitettavapostitseviimeistään28.helmikuuta2011 osoitteella:Merenkulunsäätiö,Hämeentie19,00500Helsinki.Myönnetyt apurahatjulkaistaansäätiöninternet-sivuillahuhti-toukokuunaikana. Tarkempiatietojavoitarvittaessasaadasäätiönasiamieheltä,VTTuomasNylund, puh.+358405514447taisähköpostiosoite:sihteeri@merenkulunsaatio.fi. merenkulun säätiön hallitus
lokuvia ohjaava ja kirjoja kirjoittava teatteridramaturgi kuulostaa juuri sellaiselta henkilöltä, jonka taideyliopisto haluaisi maskotikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esitti vuoden alussa, että Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia yhdistettäisiin yhdeksi taideyliopistoksi, jonka olisi määrä aloittaa toimintansa vuonna 2013. Smedsin mielestä ajatus on huono. "Kuulostaa siltä, että muutama byrokraatti ja poliitikko haluaa jättää puumerkkinsä maailmaan. Taideyliopiston ovat suunnitelleet henkilöt, jotka ei itse tee taidetta. Että yhdistellään, hei, tosta vähän musiikkia ja pannaan teatteri kaveriksi, sehän on hyvä. Ja elokuvat vielä, siinähän syntyykin synergiaa. Se on puppugeneraattorista tullutta hölinää, näyttää hyvältä paperilla mutta ei toimi käytännössä. Kaikki, jotka haluavat opiskella yli taiderajojen, voivat tehdä sen jo nyt." Smedsiä huolestuttaa erityisesti paperinpyörittelyn lisääntyminen opiskelijoiden kustannuksella. Hänen mielestään Teatterikorkeakoulu on jo nyt pulassa, koska byrokratia syö aikaa
opiskelijoiden ohjaamiselta. jos nyt vain seuraan opetusta, minusta "Kun mä olin koulussa, pääroolissa tulee taiteilija. Mutta ei se ole ollenolivat oppilaat ja opettajat, niiden välikaan niin." nen suhde. Nyt suunnittelijaporukka Myös kilpailu sekä alan sisällä että on lisääntynyt hirveästi, koulun kylmuiden taide- ja viihdemuotojen keen on kasvanut aikuiskoulutusta ja kanssa on Smedsistä teatterille hyväkmuuta härpäkettä. Uudet hienot tilat si. Netti ja sosiaaliset yhteisöt luovat on koko ajan lukossa ja helvetinmoisteatterille painetta kehittyä paremten koodien takana, on tunne että mimaksi. tään ei saa tehdä. Pääasia on, että hie"Teatterin status on pudonnut not koneet hengittävät öisinkin 1970-luvulta lähtien. Silloin teatterit hienoissa lukituissa tiloissaan. Uskon, miellettiin hienoiksi sivistyslaitokettä taideyliopisto lisäisi byrokratiaa ja siksi. Tänä päivänä teatteri ei ole mivähentäisi henkilökohtaista opetusta. tenkään erityinen tai kiinnostava Meidän ammatissa opiskelipaikka." jat tarvitsevat valtavasti Joskus riitti, että esihenkilökohtaista ohtettiin klassikoita jausta, läsnäoloa ja kansan sivistämitänä päivänä palautetta." seksi. Ei enää. teatteri ei ole Niin, palaute. "Se on nykymitenkään Se on Smedsin ään teatterin lopmukaan suomapu, jos ajatellaan, kiinnostava laisen taidekouluettä nyt me tehpaikka. tuksen haaste. Suodään tätä Tsehovia raa palautetta ei aina ja sitten tehdään tämä hennota antaa. Shakespeare ja tohon vä"Taidekoulussa on tabu saliin vähän jotain minnacantnoa oppilaalle, että voi olla, että sä olet hia. Jos tekijät haikailevat omassa keskinkertainen, ja voi olla, että sulla teatterissaan, että miksei katsojia ei riitä rahkeet tekemään tästä elantule, niin pitää katsoa peiliin. Ei kai toa". Opiskelijoita paapotaan liikaa, niitä tule, jos sä siellä vaan haikailet. koska Suomesta puuttuu suoran paEihän kukaan halua sun huokailua lautteen antamisen perinne. Taidetulla sinne todistamaan. Tekijöillä korkeakouluun pääsee niin harva, että on paine tehdä niin kiinnostavaa taopiskelija saattaa luulla liikoja itsesvaraa, että ihmiset tulevat telkkarin tään. Kun on kerran päässyt kouluun, äärestä teatteriin. Ja se on ihan oiajatellaan, että olen tarpeeksi hyvä, ja kein."
Helsingin yliopiston
EINO KAILA -PALKINTO 2011
Eino Kaila -palkinto (5.000 euroa) ansiokkaasta toiminnasta yliopistoopettajana jaetaan Helsingin yliopiston vuosipäivänä maaliskuussa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajiksi. On ansiokasta, jos ehdotuksessa yhdistyvät opiskelijoiden ja koko työyhteisön näkemykset. Myös aiempien vuosien ehdotukset palkittavista opettajista voidaan lähettää palkintoprosessiin mukaan. Ehdokkaiksi haetaan sellaisia tutkinto-opetusta antavia yliopistolaisia, jotka opetustyössään ovat jatkuvasti kehittäneet opetustaan. Hyvä ehdokas on arvostettu opettajana ja hänen opetuksensa on tieteellisesti ajan tasalla. Lisäksi ehdokas on esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttanut innostavasti yhteisönsä opetusilmapiiriin. Ehdotuksen tekijöitä pyydetään lyhyesti kuvaamaan esimerkkien avulla opettajan opetusfilosofiaa ja -menetelmiä, oppimisen arviointia, hänen ideoitaan ja ansioitaan oppimateriaalin tuottamisessa ja käytössä, vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, innovatiivisuutta opetuksen kehittämistyössä, miten hänen opetuksensa perustuu viimeaikaiseen tutkimukseen ym. ehdokkaan kannalta olennaisia hyvästä opetustyöstä kertovia seikkoja. Opiskelijoiden näkemykset opettajan ansioista ovat merkittäviä ehdokkaiden arvioinnissa. Ehdotuksen maksimilaajuus on 10 sivua liitteet mukaan luettuina. Yliopiston opintoasiainneuvosto käsittelee ehdotukset ja valmistelee esityksen rehtorille. Tarvittaessa opintoasiainneuvosto voi hankkia lisätietoja tai pyytää täydennystä esityksiin kärkiehdokkaiksi nousseista opettajista.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Eikö Ylkkäri tule?
Tarkista osoitetietosi WebOodissa.
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Keijohostel
Kirjalliset ehdotukset perusteluineen toimitetaan torstaihin 17.2.2011 klo 15.45 mennessä yliopiston kirjaamoon osoitteeseen PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto tai sähköpostitse osoitteeseen HY-kirjaamo@helsinki.fi. Lisätietoja palkinnosta Almassa osoitteesta https://alma.helsinki.fi/ doclink/125299 sekä sähköpostitse minna.frimodig@helsinki.fi.
Eikö vieläkään tule?
Kiusaa toimistosihteeriä. (09) 1311 4235 susanne.lindqvist@hyy.fi
ylioppilaslehti 1 # 11
11
Toukokuussa 2009 pystytetty Suvilahden graffitiaita päätti Helsingin nollatoleranssipolitiikkaan perustuneen kymmenvuotisen katutaidekiellon. Siitä on vielä pitkä matka kuvan kaltaisiin, Berliinin Kreuzbergiä koristaviin seinämaalauksiin.
Neljättä kertaa järjestetty Distortion-festivaali muutti viime kesäkuussa Kööpenhaminan kadut kaupunkilaisten olohuoneeksi. Helsingin Punavuoressa samaa yritettiin elokuussa parin korttelin mittakaavassa Punajuuri Block Party -tapahtumassa.
hauskemp i helsinki
wikimedia commons, peter erichsen/distortion festival
Designpääkaupunkivuosi 2012 kerää parhaillaan ehdotuksia, joilla Helsingin asukkaille luotaisiin paremman elämän edellytyksiä. Me kerromme, mitä pitäisi tehdä.
sanat janne flinkkilä, ann-mari huhtanen ja maria manner
ylioppilaslehti 1 # 11
12
E
nsi vuonna Helsinki on maailman designpääkaupunki. Vuoden teema on avoin Helsinki ja design osana ih-
misten elämää. Tapahtumientäyteinen vuosi sopii Helsingin vuosien 20092012 strategiaohjelmaan. Sen mukaan kaupunki tarvitsee tapahtumia, jotka saavat kansainvälistä näkyvyyttä: "Tapahtumat lisäävät Helsingin houkuttelevuutta matkailukohteena ja elävöittävät kaupungin asukkaiden arkea ja vapaa-aikaa sekä lisäävät työmahdollisuuksia." Vaikka massatapahtumiakin tarvitaan houkuttelemaan turistia, kaupungille antavat sielun omaehtoiset tapahtumat ja asukaslähtöinen toiminta. Se, että kaupunginosia kolutessa voi päätyä keskelle luomumarkkinoita tai korttelikirpputoria. Samaan aikaan kun ylhäältäpäin maalataan jaloa konsulttitekstiä, ruohonjuuritasolla tapahtumajärjestäjät törmäävät byrokraattiseen helvettiin. Kaksi vuotta sitten Helsingin sosiaalivirasto pystytti Esplanadille kehitysvammaisten tapahtumatorin. Siihen tarvittiin kaikkiaan
seitsemän lupaa. Vaikka osan luvista saa samasta paikasta, niitä käsittelevät eri henkilöt tai osastot. Keksien jakoa ja mehun tarjoilua varten tuli hakea ympäristökeskukselta elintarvikelupa. Jos niitä olisi halunnut myydä, olisi tarvinnut erillisen myyntiluvan. Koska Espalla jaettiin ilmapalloja, Kiinteistöviraston tilakeskukselta Kalasatamasta piti hakea ilmapallojen myyntilupa. Puistoalueen käyttölupa piti hakea erikseen sekä kiinteistö- että rakennusvirastolta, koska tapahtuma-alue levisi kahden eri viraston reviirille. Lisäksi ympäristökeskukselta piti hakea ympäristöselvitys. Yleisempiä tapahtuman järjestämiseen tarvittavia papereita ovat poliisilta haettava huvilupa, nykynimeltään ilmoitus yleisötilaisuudesta, sekä ympäristökeskukselta haettava melulupa. Yhdistykset esittelivät toimintaansa mökeissä, jotka tuotiin kuorma-autolla. Yli 12-metrisiltä ajoneuvoilta vaaditaan kantakaupungissa erityislupa, jossa kerrotaan etukäteen ajoreitit ja kellonajat. Se haetaan kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta. Lisäksi yleisötilaisuuksista tulee
toimittaa pelastuslaitokselle turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, ja jos tilaisuudessa esitetään tekijänoikeuksilla suojattua musiikkia, Teostolta täytyy hakea esityslupa. Luparuljanssi vei yli kaksi kuukautta. Huvilupa jätettiin ensimmäisenä ja saatiin viimeisenä. Poliisi antoi päätöksen vasta kaksi vuorokautta ennen tapahtumaa. Luvassa määritellään muun muassa se, miten monta järjestyksenvalvojaa tapahtumaan vaaditaan, joten viranomaisten vetkuttelu aiheutti lisätöitä juuri tapahtuman kynnyksellä. "Kollegani yritti jättää kyläjuhlien huvilupahakemuksen kaksi kuukautta etukäteen. Poliisi vain nauroi ja sanoi, että tuo se vasta viikkoa ennen juhlia", sanoo Esplanadin tapahtumatorin kaupungille tuottanut Annakaisa Anttila.
Laput yhteen luukkuun
Kaupungin tapahtumayksiköllä on työn alla verkkopalvelu, jossa kaikki luvat saisi samasta paikasta lukuun ottamatta anniskelulupaa, josta päättää aluehallintovirasto. Kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja,
Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia luotsaava Stuba Nikula on nähnyt palvelusta "jonkin demon jo alkusyksystä". "Virallinen nimitys on sähköisen asioinnin palvelupolku. Sitä rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa." Palvelu vähentää juoksemista virastosta toiseen, muttei ratkaise varsinaista ongelmaa. Vaikka kaikki lupahakemukset saisi tungettua samaan sähköiseen luukkuun, päätökset putkahtelevat eri virastoista yksi kerrallaan, eikä niiden ehtoja tai käsittelyaikoja voi ennustaa. "Tuottaja ei tässä kaupungissa lappua sisään laittaessaan voi olla varma, saako luvan vai ei: vaikuttaako luvan saantiin vain raha, vai onko sen takana periaatteellisia ongelmia. Kuten että yhtäkkiä löytyy merkillinen pykälistö, jonka mukaan Senaatintorilla ei saa tehdä kaupallisia tapahtumia", Nikula sanoo. Nikula viittaa Live Nationin viime kesänä järjestämään Arcade Firen konserttiin. Kesäkuun 28. päivänä kanadalainen indieyhtye veti Senaatintorille noin neljäntuhannen hengen yleisön. Pienelle osalle toria rajattu tapahtuma-alue pysyi aidattuna noin yhdeksän tunnin ajan, liikenteeltä
"
Lumilautailutapahtuma siirrettiin Senaatintorilta Kauppatorille, koska se ei sovi niin arvokkaaseen ympäristöön.
suljettiin vain Tuomiokirkon portaiden alla kulkeva Hallituskatu ja alue siivottiin seuraavaan aamuun mennessä. Vuokraa alueesta maksettiin 7 393 euroa. Nämä ehdot eivät kuitenkaan olleet riittää yleisten töiden lautakunnalle, joka palautti vuokraamispäätöksen uuteen käsittelyyn noin kuukautta ennen konserttia. Lipunmyynnin aloittamista jouduttiin lykkäämään, mutta tapahtuma saatiin järjestettyä. "Joitakin vuosia sitten lumilautailutapahtuma siirrettiin Senaatintorilta Kauppatorille, koska katsot-
ylioppilaslehti 1 # 11
14
Talojen päätyjen seinämaalaukset koristavat useimpien eurooppalaisten metropolien kaupunkitilaa. Helsingissä tyhjät seinät myydään mainostilaksi tai jätetään betoninharmaaksi.
ta kaupungin rytmiä vaan ovat "agraarijäänne". "Kaupungin tulisi hiljetä kello 22, mutta seitsemältä aamulla saisi vaikka räjäytysluvan asuintalon viereiselle tontille." Aiemmin Elmun tuotantopäällikkönä toiminut ja monta vuotta Tuska-festivaalia järjestänyt Stuba Nikula puhuu "vähemmistödiktatuurin ylireagoinnista". Virkamieskoneistoon ei koskaan kantaudu myönteistä palautetta. Siksi lupaehdot asetetaan niin kireiksi, ettei kukaan koskaan valittaisi. Nikula heittää, että tapahtumien pitäisi masinoida sosiaalisessa mediassa positiivisen palautteen kampanjoita. Jos tuhannet ihmiset kiittäisivät mahdollisuudesta nauttia kulttuurista urbaanissa ympäristössä, pari valittajaa hukkuisi massaan. "Nyt kolme valitusta on katastrofi, koska ne 30 000 ihmistä, jotka ovat jopa nauttineet siitä melusta, eivät koskaan soita ympäristökeskukseen."
Terassikieltolaki
Yleisötapahtumat ovat väritäpliä arjessa, mutta jos Helsingistä halutaan oikeasti elävä kaupunki, kaduista ja puistoista pitäisi kesäisin tehdä asukkaiden yhteisiä olohuoneita. Kesäiltojen sosiaalista elämää jarruttaa kaupungin järjestyssääntöön perustuva terassikieltolaki. Hangon, Turun ja Oulun keskustassa ihmiset saavat istuskella terasseilla pikkutunneille saakka. Helsingissä kaupunkilaiset tungetaan kello
22 sisälle hikoilemaan niinä harvoina kesäöinä, kun ulkona tarkenisi istua paitahihasillaan. Säädöksellä halutaan suojella asukkaita melulta ja tupakansavulta, mutta uuden tupakkalain aikana hyöty on entistä kyseenalaisempi. Asiakkaat saavat ravata terassilla tupakoimassa kello 22 jälkeenkin, kunhan jättävät tuoppinsa sisälle. Moni ravintola pitää ikkunansa auki koko julkisivun mitalta sulkemisaikaan asti, jolloin melu kantautuu ulos aivan yhtä lailla. Esimerkiksi Iso Roba ja sen poikkikadut täyttyvät joka tapauksessa puolenyön jälkeen äänekkäistä juhlijoista, jotka jonottavat yökerhoihin, kebab-ravintoloihin tai taksiin tai muuten vain metsästävät jatkoseuraa. Muutaman kadunpätkän ravintoloille on annettu poikkeuslupa. Mikonkadulla ja Kampissa terassit saavat olla auki kello puoli kahteen, Kalevankadulla puoleenyöhön. Hietalahden telakka-alueen kupeessa toimivan Nosturin Alakertabaarin ravintoloitsija Timo Koutala pitää nykysääntöjä epäoikeudenmukaisina. Aiemmin Koutala toimi Loosen ja Bellyn ravintoloitsijana. "Toivoisin yhtenäistä ja läpinäkyvää linjaa lupien myöntämiseen. Nyt kaikki eivät ole samalla viivalla." Koutala on hakenut lupaa pitää terassi auki valomerkkiin asti. Alakerran terassi on Nosturin ja Hietalahden satama-altaan välissä, ja lähimmät asuintalot ovat satojen metrien päässä. "Tuntuu hölmöltä, kun ihmiset kuitenkin ramppaavat tupakalla ul-
kona, ja sitten pitää valvoa, että he jättävät tuopit sisälle. Esimerkiksi espanjalaiset turistit ovat olleet kovasti hämmentyneitä siitä, miksi heidät käsketään juomaan sisälle." Kaupunginvaltuutettu Kimmo Helistö (vihr) on tehnyt aloitteen aukioloaikojen höllentämisestä. Kiinteistöviraston esittelijä vastusti esitystä, mutta hieman poikkeuksellisesti kaupunginhallitus palautti päätöksen uudestaan valmisteltavaksi. Asiasta voitaisiin äänestää valtuustossa keväällä, mutta tilanne on vielä auki. "Mun ideaalimaailmassa ravintoloitsija saisi pitää ravintolaa auki koska tahansa, ja jos se aiheuttaisi ongelmia, paikka pistettäisiin kiinni", Helistö sanoo. Hän ei silti usko, että se onnistuisi Helsingissä. "Veikkaan, että täällä luodaan joku sekava systeemi, ja paikat saavat olla auki vähän nykyistä myöhempään. Mutta kaikin puolin olisi järkevää, että terasseilla saisi istua puoleen yöhön tai vaikka puoli kahteen." Taloyhtiöt ja lupaviranomaiset ovat vastustaneet terassien aukioloaikojen venyttämistä. Vuoden alusta terassien aukioloja koskevat asiat siirtyivät rakennusviraston alaisuuteen. Siellä kukaan ei osannut vastata terassien aukioloa koskeviin kysymyksiin. Lopulta toimittajaa kehotettiin soittamaan viime keväänä eläkkeelle jääneelle rakennusviraston virkamiehelle. "Ilman muuta ymmärrän, että jos ravintolan yläpuolella on asuinhuoneistoja, terassia ei haluta pitää kovin myöhään auki. Mutta kokonaisuudessaan nykyinen lupajärjestelmä tuntuu vanhentuneelta. Ehkä meillä
voitaisiin vihdoin mennä enemmän manner-Euroopan suuntaan. Toimiihan homma sielläkin", Alakerran Koutala sanoo.
"
Hyvästi yöbussien tuplamaksuille
Kenties päätöksenteko Helsingissä perustuu yhä agraariyhteiskunnan rytmiin, kuten Flow-festivaalin Kallio sanoi. Yhtenä esimerkkinä siitä on julkinen liikenne. Berliinin liikennelaitos BVG houkuttelee matkustajia sillä, että viikonloppuisin kuukausilipun haltija saa ottaa ilmaiseksi yhden matkustajan mukaansa. Helsingissä kausilippulaisiakin rangaistaan viikonloppuöisin tuplamaksulla. Koska taksijonot venyvät kohtuuttoman pitkiksi varsinkin juhlapäivinä ja pikkujoulukautena, viesti on selkeä: älkää tulko keskustaan viettämään iltaa, sieltä ei pääse yöllä kotiin. Tai jos tulette rilluttelemaan, siitä sietääkin maksaa. Tilanne voi muuttua. HSL:n hallitus on alkanut pohtia, kuinka kohtuullisia lisämaksut ovat kausilipun omistajille. Matkustajapalvelut-osaston johtaja Pirkko Lento kertoo, että kausilipun käyttöä yöliikenteessä tutkitaan tammikuun aikana. Kun yöliikennettä alettiin järjestää, silloinen HKL halusi varmistaa riittävät lipputulot tuplamaksuilla. Nyt niille ei ole enää samanlaista syytä. "Yhteiskunta on muuttunut. Nyt eletään enemmän 24/7, eivätkä yölii-
Kaupungin tulisi hiljetä kello 22, mutta seitsemältä aamulla saisi räjäytysluvan.
kenteen käyttäjät ole pelkkiä juhlijoita", Lento sanoo. Selvityksen tuloksista riippuu, poistuvatko yölisät kausilippulaisilta. Päätökset mahdollisista tariffimuutoksista otetaan huomioon syksyllä tehtävässä vuoden 2012 alustavassa talousarviossa. Yötaksat poistuisivat aikaisintaan ensi vuonna.
Pyöriä kaupunkiin
Jos pyöräilystä olisi tehty Helsingissä helpompaa ja hauskempaa, ei tarvitsisi olla joukkoliikenteen armoilla. Ei tarvitse mennä Tukholmaa kauemmas, kun kaupungissa fillarointi ei ole itsetuhoista selviytymistaistelua vaan nopea, hauska ja ympäristöystävällinen tapa päästä paikasta toiseen. Puhumattakaan Kööpenhaminan ja Amsterdamin kaltaisista kaupunkipyöräilyn paratiiseista. Urbaaniin liikennekulttuuriin kuuluisi myös helposti saatavilla olevien kaupunkipyörien verkosto, mutta Helsingissä cityfillarit viettivät viime kesän varastossa. Ensi kesäksikään
Helsinki helsinkiläisille
Kysyimme yhdistys- ja järjestöaktiiveilta, millä konkreettisilla keinoilla Helsingistä tulisi parempi kaupunki. Muun muassa ympäristöjärjestö Dodo ry:n jäseniltä kerätyissä vastauksissa korostui aktiivisen, omaehtoiseen tekemiseen kannustavan kaupunkitilan lisääminen ja "epätilan" poistaminen kaupungista. Kaupallisen tilan sijaan kaupunkilaisille tulisi vallata yhteistä julkista tilaa: paikkoja, joissa voi viettää aikaa ilman kuluttamista. Aitojen kaataminen kantakaupungin taloyhtiöiden sisäpihoilta olisi hyvä alku. Sisäpihojen muuttaminen asukaspuistoiksi aktivoisi kerrostalonaapurustojen sosiaalista elämää ja helpottaisi yhteisten korttelitapahtumien järjestämistä. Samalla asukaspuistot toisivat lisää vehreyttä tiheästi rakennettuun kantakaupunkiin. Mainosten sijaan kaupunkikuvaa voisi koristaa katutaiteella. Julkista ilmoitustilaa tulisi järjestöaktiivien mielestä luovuttaa yhteiseen käyttöön. Esimerkiksi Kaapelitehtaalla on ilmoitustolppia, joissa saa mainostaa muuallakin järjestettäviä keikkoja ja muita tapahtumia. Kaupallisista toimijoista kaikille vapaata ilmoitustilaa tarjotaan vain HYYn kiinteistössä ole-
Su0malaisbändit Pintandwefall ja Indica liisteröivät Leipzigissä keikkamainoksensa julkiseen ilmoitustolppaan.
Sziget-festivaalilla Budapestissä lajitellaan jätteet. Helsingin puistoissa ne jäävät lokkien riepoteltavaksi.
ylioppilaslehti 1 # 11
15
wikimedia commons
Maailman tylsin metro
Tukholman tunnelbana on täynnä taidetta, Moskovan metroasemat ovat kuin palatseja ja Pariisin maanalaisen art nouveau -tyyliset sisäänkäynnit suorastaan houkuttelevat sukeltamaan tunneliin. Helsingin metroasemia ei erota toisistaan kuin nimikylttien perusteella.
kun Helsingin metroasemia suunniteltiin 1970-luvulla, tavoitteena oli ulkoasu, joka miellyttäisi silmää vuosikymmenten ajan. Pyrittiin myös siihen, että asemilla olisi oma luonteensa ja esillä olisi taidetta. Sörnäinen, Hakaniemi, Kaisaniemi, Rautatientori vaikka oranssi metrojuna lipuu asemalta toiselle, maisema vain ei tunnu muuttuvan. Ohi viuhuvat samanväriset kaakelit, samat mainokset, sama oranssi ja likaisenharmaa betoni. Eivätkö metroasemat voisi poiketa mitenkään toisistaan ja olla vähemmän ankeita? Onko mitään tehtävissä? Vanhan metron osalta vastaus on ei: "Lähtökohtana asemien peruskorjauksissa on alkuperäisen kunnioittaminen", kertoo HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta. Metro on siis aikansa tuote, tuon ajan muotoilun ja arkkitehtuurin huippunimien taidonnäyte, jota ei käy muuttaminen. Voisiko visuaalisen vaikutelman piristämiseksi ja asemien elävöittämiseksi tehdä jotakin muuta? Suurimmassa osassa asemia on kyllä jokin taideteos. Harmi vain, että homma on hoidettu huomaamattomasti. On Kaisaniemen värivalosauvat, Hakaniemen kuparireliefi ja Mellunmäen puuveistos eivät kovin kaksisia. Voisiko taidetta saada lisää? "Se on loistava idealistinen idea, mutta toteutuskustannukset ovat toinen juttu. Liiketoimintaamme ei kuulu pitää taidenäyttelyitä, joten rahoituksen pitäisi tulla muualta", Lahdenranta sanoo. Lahdenrannan mielestä asemia elävöittävät nykyisin mainokset. Mainonta on joukkoliikenteessä pieni mutta tärkeä tulonlähde. Sen osuus oli viime vuonna 130 miljoonan liikevaihdosta noin 2 miljoonaa euroa. Vihdoin rakenteilla oleva länsimetro saattaa sen sijaan näyttää elävämmältä. Länsimetron suunnittelussa tavoitteena on, että aseman tunnistaa junan ikkunasta nimikylttiä lukematta, kertoo Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara. "Ulkonäkö ja ilme tulevat olemaan erilaisia joka asemalla", sanoo Länsimetron pääarkkitehti Hannu Mikola. Lähes joka aseman suunnittelee eri arkkitehti. Vaikka asemien suunnittelu perustuu asematyyppiin, niistä pyritään tekemään erilaisia väreillä, materiaaleilla, valaistuksella ja taiteella. Mikolan mukaan asemien suunnittelussa käytetään hyväksi myös teemoja, jotka kertovat itse paikasta. Esimerkiksi Keilaniemessä ulkoasussa voisi heijastua talous, teollisuus ja tekniikka, Otaniemessä tiede, Tapiolassa kulttuuri ja taide, hän maalailee. Metroasemien yleispiirteiset suunnitelmat tulevat yleisön nähtäville vielä tämän vuoden aikana. ann-mari huhtanen Lähde: Päivi Simpanen: Helsingin metro muotoilun näkökulmasta, Teollisen muotoilun opinnäytetyö, Metropolia, 2009
wikimedia commons
niitä ei saada. Syyllisiä ovat kaupunkilaiset itse: ilkivalta hilasi pyörien ylläpitokulut kohtuuttomiksi. Helsinkiin piti saada jo viime kesäksi tuhat uutta kaupunkipyörää. Helsingin Sanomien mukaan HSL:n budjetista oli varattu pyöriä varten 300 000 euroa. Miljoonan euron vuotuiset kunnossapitokustannukset olisivat kuitenkin langenneet veronmaksajille. Nyt tavoitteena on saada uudet pyörät liikenteeseen designpääkaupunkivuonna 2012. Yhtenä vaihtoehtona ovat ulkomainosyrityksen maksamat pyörät, toisena jonkun muun hoitama kaupunkipyöräjärjestelmä ja kolmantena vuokraamotyyppinen pyöräkeskus, kertoo kaupungille selvitystä tehnyt HSL:n erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Kolmannen vaihtoehdon huonona puolena Jääskeläinen pitää sitä, ettei pyöräkeskus ole osa liikennejärjestelmää ja matkaketjua samalla tavalla kuin kaupunkipyöräjärjestelmän on tarkoitus olla. Pyörän saisi vain yhdestä pisteestä. Jääskeläisen mukaan pyöräkeskus sopisi täydentämään varsinaista kaupunkipyöräjärjestelmää. "Turisteja ja satunnaiskäyttäjiä palveleva pyöräkeskus on ollut vireillä jo pitkään. Samalla sen tarkoituksena olisi toimia pyöräilijöiden tapaamiskeskuksena, josta saisi myös tietoa pyöräreiteistä." Ensimmäistä vaihtoehtoa yritettiin jo aiemmin. Kun HKL kilpailutti kaupunkipyöräjärjestelmän, mainosoperaattoreilta saapui vain yksi var-
teenotettava tarjous. Jääskeläinen muistuttaa, että tuolloin taloustilanne oli huono ja mainostulot olivat heikentyneet. Toinen vaihtoehto olisi, että järjestelmän toimittaisi yksi yritys ja ylläpidosta vastaisi toinen. "Esimerkiksi pyörät ja telineet toimittaisi saksalainen Next Bike -yritys, jolla on laajalle levinnyt kaupunkipyöräjärjestelmä. Järjestelmän pyörittäjinä olisivat Baltic Bike ja Air Baltic, jotka vastaisivat ylläpidosta ja asiakaspalvelusta", Jääskeläinen kertoo. Uudessa järjestelmässä tärkeää on käyttäjän tunnistaminen. Sillä vähennettäisiin ilkivaltaa ja hävikkiä. Tähän asti käyttäjällä ei ole ollut ilkivallasta mitään vastuuta tai seurauksia. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Ranskassa, pyörän saa käyttöön joukkoliikenteen kausilipulla. Samaa mallia on pohdittu täällä. Jääskeläisen mukaan pyörät voisivat olla matkakortin käyttäjille ilmaisia. Turisteja ajatellen järjestelmän tulisi toimia myös pankki- tai luottokortilla. Muita vaihtoehtoja ovat pyörän varaaminen kännykällä tai verkossa. Selvitys on lähdössä kaupungille, joka päättää jatkosta. Jääskeläisen mukaan aikataulu kuitenkin on tiukka. Jotta pyörät saataisiin kesäksi 2012, järjestelmän toimittaja pitäisi valita viimeistään tänä kesänä.
"
Nyt eletään enemmän 24/7, eivätkä yöliikenteen käyttäjät ole pelkkiä juhlijoita.
pilan seinällä komeilleessa kyltissä luki "jokainen hakee juomansa itse", päätöksenteko on yhä kankeaa ja asenteet ahtaita. Ei silti lannistuta. Designpääkaupunkivuosi 2012 saa valtioneuvostolta viisi miljoonaa euroa. Yritysyhteistyöstä aiotaan haalia neljä miljoonaa. Myös kaupunkilaisia kuullaan teemavuoden alla ohjelmaehdotuskilpailussa. Ehdotuksista haetaan "innostavia tapoja, joilla asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti elinympäristönsä kehittämiseen" sekä etsitään "ratkaisuja, jotka edistävät elämisen laatua ja onnellisuutta". Ensimmäinen konkreettinen merkki designvuodesta on Kampin Narinkkatorille rakennettava hiljentymiskappeli. Havainnekuvassa se näyttää jättikokoiselta puiselta kukkavaasilta. World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaehdotuksia voi lähettää pe 11.2. asti osoitteessa www.wdchelsinki2012.fi.
Uusi vuosi, uusi design
Vaikka Helsinki on avautunut huimasti vuosista, jolloin Vanhan kup-
anni syrjänen, márk somay / sziget festival, balázs glódi / sziget festival
vassa Kolmen sepän käytävässä. "Nyt tapahtumailmoitukset ovat sähkökaapeissa, joista ne revitään verorahoilla rumasti pois. Helsingissä ne voisivat olla osa design-ajattelua ja näyttääkin hienoilta", ehdottaa Dodo ry:n jäsen Martti Tulenheimo. Vuodesta 2003 asti Oranssi ry:ssä toiminut nykyinen kaupunginvaltuutettu Silvia Modig (vas) sanoo, että hänen ajattelunsa kaupunkitilasta kiteytyy yhteen valintaan: VR:n makasiinit vai musiikkitalo. "Se oli aikuisikäni suurin kansanliike, jonka olisi pitänyt saada poliitikot kääntämään kelkkansa. Helsinki kuuluu helsinkiläisille, ei poliitikoille eikä virkamiehille."
Pingistä Szigetissä. Monessa Itä-Euroopan kaupungissa on puistoissa julkisia, ilkivallankestäviä pingispöytiä.
ylioppilaslehti 1 # 11 Yhteiskunta
16
Tuomas Kyrö on janakkalalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä.
minna mäkipää
Oudot geenit
Netistä saa geenitestin halvalla. Tuloksen tulkitseminen on kinkkisempää.
geenitestin saa verkosta näppärästi. Tulevaisuudestaan huolestunut voi selvittää vaikkapa sen, kuuluuko geeniensä puolesta sydänsairauden tai Alzheimerin taudin riskiryhmään. Tarjolla on myös sukutaustaa selvittäviä testejä. Menivätköhän sukupuussa asiat niin kuin isovanhemmat kertoivat? Lääkäriä ei tarvita, luottokortti riittää. Näytteenottopakkaus tulee postissa. Ja kun on tarjontaa, on myös kysyntää. Geenitestit kiinnostavat kuluttajia. Global Research Analysts -tutkimusfirma arvioi, että kuluttajille suunnattujen geenitestien markkinat kasvavat vuoteen 2015 mennessä 1,4 miljardiin euroon. Testejä markkinoiville firmoille se on mieluisa uutinen, lääkäreille ei niinkään. helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila saa lähes viikoittain yhteydenottoja epätietoisilta kuluttajilta, jotka eivät tiedä, miten tuloksia pitäisi tulkita. Oikeuslääketieteellinen ei ehdi neuvoa yksittäisiä kansalaisia, joten pyyntöihin ei suostuta. Testejä kauppaavat pääasiassa yhdysvaltalaiset yritykset, mutta markkinoilla on myös eurooppalaisia ja suomalaisia yrittäjiä. Selvittää voi alttiuden jollekin geenin mutaatiolle, vaikkapa veren hyytymistä säätelevien tekijöiden osalta. Suomalainen firma selvittää perinnöllisen taipumuksen laktoosi-intoleranssiin alle satasella. Koko genomin eli ihmisen perimäaineksen kartan saa selville noin 10 000 dollarilla. Sajantilaan ottavat yhteyttä varsinkin ihmiset, jotka ovat hankkineet verkon kautta selvityksen sukutaustastaan. "Siinä jää helposti monta yksityiskohtaa selvittämättä. Luultavasti testejä markkinoivat firmat huomaaakatemiaprofessori, geeniterapian tutkija Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta suhtautuu testeihin kriittisesti. "Jos terve ihminen saa tiedon, että hänellä on seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kahden prosentin lisääntynyt riski saada Alzheimerin tauti, siitä on aika vähän hyötyä." Asialleen omistautuneille sukututkijoille geenitesteistä voi olla iloa. Testien kirjo on kuitenkin laaja, eikä kuluttajalle ole välttämättä selvää, mitä hän oikeastaan on tilannut. "Meillekin on tullut kyselyitä verkosta tilattavien testien tuloksista. Ihmiset soittavat, että mitä tarkoittaa, kun minulla on geenistä numero 50 747 mutaatio R257X." Suoranaista haittaa testeistä ei ole, joskin ne voivat aiheuttaa turhaa huolta. "Jokaisella meistä on keskimäärin ainakin satakunta tautigeeniä. Kaikilta terveiltä ihmisiltä löytyy geeneistä variantteja, jotka voivat aiheuttaa sairauden. Ne eivät kuitenkaan aiheuta ongelmia, koska kaikkia geenejä on kaksi kappaletta. Toiselta vanhemmalta peritty normaali geeni yleensä kompensoi huonon tautigeenin", Ylä-Herttuala selittää. Geenitutkija muistuttaa, että ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. "Sen vaikutus ei yhdellä geenitestillä selviä." maria manner
"
Jokaisella meistä on keskimäärin ainakin satakunta tautigeeniä.
vat alan kirjallisuutta selvittäessään, että olemme tehneet tutkimusta ihmisten perimästä Suomessa, ja antavat asiakkaille yhteystietomme." Selitys kuluttajien hämmennykseen on toisinaan yksinkertainen. "Joskus ihminen, jolla on eurooppalaiset tai yhdysvaltalaiset juuret, on antanut näytteen ja saanut vastaukset, että äitisi puolelta olet Afrikasta kotoisin", Sajantila kertoo. "Syy voi olla ihan luonnollinen. Suvussa on ollut jossain vaiheessa afrikkalaista alkuperää oleva äiti, josta suku vain ei tiedä."
WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT VUONNA 2011
Helsingin Yliopiston Wiipurilaisen osakunnan stipendisäätiö myöntää apurahoja Wiipurilaisen osakunnan entisille ja nykyisille jäsenille. Apurahojajaetaanperustutkintoon,jatkotutkintoon,opiskelijavaihtoon ulkomaille,jäsenienjakerhojenharrastustoimintaan. Lisäksijaetaanopintoavustuksiasekäapurahojaulkomailla opiskeluajaharjoitteluavarten. Hakuaika:1.12.2010-31.1.2011.Lisätietojaapurahoistajahakulomakkeet löytyvätosoitteestahttp://wiipurilainenosakunta.fi
ylioppilaslehti 1 # 11 Yhteiskunta
17
Kampanja jota ei ole
Suomi himoitsee paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Poliittinen lobbaus on täydessä vauhdissa, mutta tietoa siitä tihkuu vähän.
uusia diplomaattisuhteita, kunniakonsuleita Karibialle, orjakaupan muistomerkki Yhdysvaltoihin. Loputtomasti matkustamista ja lobbaamista. Niitä kaikkia tarvitaan, kun Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvostoon. Jos toiveet käyvät toteen, Suomi pääsee vaihtuvan jäsenen pallille vuosiksi 20132014. Kisaamme länsimaiden kahdesta paikasta Luxemburgin ja Australian kanssa. Äänestys on syksyllä 2012. Siihen asti hanke on Suomen ulkopolitiikan ylivoimaisesti tärkein tavoite. Jäsenyyden toivotaan tuovan Suomelle arvostusta kansainvälisillä areenoilla. Ulkoministeriön kampanjatiimi pitää yllä salaisia tietokantoja, joissa listataan suurlähetystöjen selvitykset kunkin maan mahdollisista äänestyspäätöksistä. Niiden pohjalta seurataan poliittisen lobbaamisen sujumista ja sitä, mitkä asiat ovat kohdemaiden hallituksille tärkeitä. "Tämä nyt on asioita, joista toimittajat ovat aina kiinnostuneita", ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto vastaa kysymykseen tietokantojen sisällöistä. Hän ei halua kertoa tarkemmin raporttien sisällöstä. "Kysymys on ihan kuin mistä tahansa ehdokkuudesta. Pitää tuntea järjestelmä, jossa toimitaan", hän kuittaa. Julkisuudessa kampanjasta on ollut vähän puhetta. Kahiluoto ei mielellään edes käytä sanaa kampanja. "Puhumme mieluummin ehdokkuudesta." kampanjaa eikun siis ehdokkuutta silmällä pitäen Suomi on muun muassa solminut diplomaattisuhteet yli kymmeneen uuteen maahan, viimeisimpänä Togoon. Samassa hengessä on nimitetty uusia kunniakonsuleita ja akkreditoitu edustaja Arabiliittoon sekä Karibian maiden yhteistyöjärjestöön Caricomiin. Karibian ja Tyynenmeren pikkuiset saarivaltiot ovat tärkeitä: äänestyksessä niillä on yhtä paljon sananvaltaa kuin suurvalloilla. Maailmanpolitiikassa liehitellään niitä aina ennen tärkeää äänestystä, olipa kyse sitten valaiden tappamisesta tai jalkapallon maailmanmestaruuskisoista. Vaikka Suomen toimeliaisuuden taustalla olisi kaino toive turvallisuusneuvostoon pääsemisestä, Kahiluoto muistuttaa, että uusien suhteiden hyödyt jäävät pitkäaikaisiksi. Hän myös vakuuttaa, ettei Suomi tee kompromisseja ulkopolitiikassa ehdokkuuden tähden. "Emme mitoita vaikkapa ihmisoikeuspolitiikkaamme ehdokkuuden vuoksi, eikä yhtään rauhanturvaajaa lähde sen vuoksi mihinkään."
kampanjan suorat kulut on pyritty pitämään minimissä. Viime vuonna perustetun viiden hengen kampanjatiimin kustannukset ovat noin 300 000 euroa vuodessa. Presidentin ja ministereiden matkakulut menevät heidän budjeteistaan. Kampanjatiimillä on lisäksi käytettävissä imagonrakennukseen 200 000 euroa vuodessa eräänlaista karkkirahaa, jolla hankitaan näkyvyyttä ja esitetään Suomi kivana maana. Esimerkiksi Jamaika toivoi Suomen osallistuvan New Yorkiin rakennettavan orjakaupan muistomerkin kustannuksiin. Suomi pulitti patsasrahastoon 25 000 dollaria. Vaatimaton summa, jos sillä voi osoittaa oikeamielisyyttään. australiassa oppositio arvioi maan kampanjan hinnaksi yhteensä 3540 miljoonaa Australian dollaria eli jopa noin 30 miljoonaa euroa. Siinä tosin taisi olla mukana jonkin verran vaalikampanjalisää. "Oppositio päätteli esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahojen lisäyksen johtuneen Afrikan äänien tavoittelusta," Kahiluoto sanoo. Mutta mitkä ovat Suomen mahdollisuudet? Montako ääntä on jo plakkarissa? "Yksi, meidän oma. Toinen selvä asia on, että muut Pohjoismaat tukevat toisiaan", Kahiluoto sanoo. Äänestys on salainen, joten periaatteessa maat voivat luvata äänensä useaan kertaan ilman kiinnijäämisen pelkoa. "Ainoa mitä voin tilannekuvasta sanoa on, että olemme optimistisia. Ensi vuoteen on kuitenkin vielä pitkä matka." maria manner Juttua varten on haastateltu akatemiatutkija Mika Aaltolaa. Lähteenä on käytetty myös Pasi Nokelaisen artikkelia "Suomi kisaa paikasta turvallisuusneuvostosta" (Ulkopolitiikkalehti 3/2009).
haluatko kansanedustajaksi
Tällä palstalla otamme selvää, mitä nuoret eduskuntavaaliehdokkaat ovat valmiit tekemään läpimenonsa eteen.
vesa sammalisto
kun tapasimme ehdokkaat viimeksi joulukuun alussa, he vaikuttivat olevan loman tarpeessa. Jouluna ehdokkaat lepäsivät, mutta nyt taisto paikasta Arkadianmäellä alkaa toden teolla. Tukiryhmät ovat saaneet muotonsa ja tehtäväjako alkaa olla selvä. Melkein kaikki
puolueet ja poliittiset järjestöt ovat jo antaneet avustuksensa kampanjakassaan. Nyt rahaa yritetään kerätä yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Vaalipaneelit ovat alkamassa ja muutama järjestö on jo laatinut vaalikoneen. Ehdokkaat yrittävät saada näkyvyyttä kirjoittamalla
yleisönosastoihin ja blogeihin. Ja slogan! Se täytyy ehdokkaalla olla. Emma Kari kertoo pyrkivänsä eduskuntaan, koska välinpitämättömyydellä ei muuteta maailmaa. Katri Immonen on fillaroiva feministi ja Lasse Männistö kampanjoi tosiasiat tunnustaen.
Katri Immonen, 25, vasemmistoliitto
10.12 21.1. 10.12
Emma Kari, 27, vihreät
21.1.
Lasse Männistö, 28, kokoomus
10.12 21.1.
Kampanjakassassa 3500 5300 Facebook 183 fania 224 fania Kampanjaryhmä 40 hlö 40 hlö Aikaa käytetty 150 h 190 h "Joulukuun alun jälkeen olemme tehneet nettisivut ja lentolehtiset. Olen vastannut kahteen vaalikoneeseen, osallistunut vaalipaneeliin, kirjoittanut blogia ja laatinut mielipidekirjoituksia esimerkiksi Helsingin Sanomiin. Kampanjatiimi ei enää juurikaan kasva, nyt on jaettu vastuualueet ja aktivoiduttu."
Kampanjakassassa 13 000 14 600 Facebook 556 fania 595 fania Kampanjaryhmä 70 hlö 70 hlö Aikaa käytetty 230 h 200 h "Olen kirjoittanut blogitekstejä, artikkelit kahteen vaalien alla julkaistavaan kirjaan sekä kolumneja sekä mielipidekirjoituksia Kallion paikallislehtiin ja Vihreään lankaan. Olen järjestänyt keskustelutilaisuuksia, vaalipaneeleita on 2-3 viikossa. Nettisivut on viimeistelty ja tukiryhmä on tehnyt kampanjamateriaaleja."
Kampanjakassassa 8500 12 720 Facebook 425 fania 453 fania Kampanjaryhmä 153 hlö 170 hlö Aikaa käytetty 180 h 230 h "Joulun alla kävin edustamassa noin kymmenessä glögi- ja muussa sidosryhmätilaisuudessa. Olen kirjoittanut blogia ja mielipidekirjoituksia sanomalehtiin sekä lähettänyt tiedotteita ja osallistunut vaalipaneeliin. Lentolehtinen on valmis ja vaalivideon kuvaukset aloitettu. Olen tehnyt mediavarauksia 30 000 eurolla."
ylioppilaslehti 1 # 11 Yhteiskunta
18
Käyttöohjeet nakkikoneille
Eduskunta-avustajan työ voi olla pomon kravattien solmimista tai puheiden kirjoittamista. Nyt toimenkuvaan halutaan selkeyttä ja kansanedustajat esimieskouluun.
sihteeri, poliittinen neuvonantaja, myös kansanedustajan sähköpostiterapeutti, kaljaseura, autonkuljetliikenteen hoitaminen. taja ja lähetti, kuvailee erään SDP:n "Siksi eduskunnassa suositaan kansanedustajan avustaja kollegoihenkilökohtaisemmissa asioissa tekstiviestejä", Uitti naurahtaa. densa tehtäväkirjoa. Kansanedustajilla on vuodesta 1997 alkaen ollut mahdollisuus palkauitin mielestä olisi tärkeää määritellä ta henkilökohtainen avustaja, jonka työtehtävät selkeästi. Eduskuntapalkan maksaa eduskunta. Palkka ei avustajat eivät ole verovaroilla kusole kaksinen, työsuhdekin hiukan eritannettuja henkilökohtaisia nakkikotyislaatuinen, mutta aitiopaikka Arneita. Ei ole oikein, että avustajaksi kadianmäen arkeen erinomainen. palkattu maisteri toimii lastenvahtiTyypillinen avustaja on noin na tai pesulasta vaatteita hakevana 2535-vuotias hiljattain valmistujuoksupoikana. Vaalien lähestyessä nut valtiotieteiden maisteri. Joukansanedustajalle saattaa syntyä kossa on paljon myös vanhempia myös kiusaus käyttää avustajaa vaalikonkareita, muilta aloilta valmistutyössä. neita ja opiskelijoita. Yksi heistä on Suhde kansanedustajaan käy heltuotantotaloutta opiskellut tampeposti symbioottiseksi. Silloin syntyy myös ristiriitoja. Niiden selvittelyä ei relainen Tommi Uitti, 32, joka toimii kokoomuksen Arto auta se, että kansanedustajilla ei välttämättä ole Satosen avustajana. ollenkaan aiempaa Satosen ja Uitin yhesimieskokemusta teinen taival alkoi työtehtäviin tai -koulutusta. nelisen vuotta sitkuuluvat kravatin ten, kun Uitti toiKoska työsuhde solmiminen ja on poliittiseen mi Satosen kamyhteistyöhön pepanjapäällikkönä facebook-profiilin rustuva, eduskunvaalityössä. Satopäivittäminen. nan työsuojeluvalnen lupasi, että jos hän pääsee läpi, on tuutetun on vaikea selvittää tulehtunutta tiavustajan paikka Uitin. lannetta. Moni avustaja tiedos"Aamuisin ensin soi herätaa tilanteen ja jättää napisematta, tyskello ja sitten katson, mitä eduskun edustaja soittaa kesken loman tai taja on tekstannut", Uitti kertoo. kun työt venyvät omalle ajalle. "Hän herää yleensä vähän ennen "Jos kansanedustaja on työnarkominua ja tekstaa sitten päivän työmaani, voi avustaja olla pulassa, kun tehtäviä." työaika menee koko ajan yli", Uitti saEnnen Ylioppilaslehden haastatnoo. Avustajille ei makseta ylityökortelua puolilta päivin Uitti on osallisvauksia, kuten ei kansanedustajilletunut jo AIR:in, eli Avustajat ilman kaan. Omalle ajalle venyvä työ on rajoja -yhteistyöjärjestön kokoukkuitenkin helpompi hyväksyä, jos teseen, valmistellut iltapäiväpalaveria kee kutsumustyötä lähes kuudella tuja keskustellut Satosen kanssa useita hannella eurolla kuussa. Avustajan kertoja puhelimessa. Viime vuonna palkka on noin 2200 euroa. Uitti toimi AIR:n puheenjohtajana. eduskunta-avustajien toimenkuvissa on eroja. Monet kirjoittavat puheita, etsivät tietoa, hoitavat kalenteria ja kestittävät vieraita. Erään kokoomusavustajan työtehtäviin kuuluu kansanedustajan kravattien solmiminen, toisen tehtävälistalla on edustajan Facebook-profiilin päivittäminen. Eräs edustaja pyysi avustajaansa menemään puolestaan hierojalle, kun ei itse ehtinyt paikalle. Avustajan tehtäviin kuuluu usein eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on sitä mieltä, että työnjohtovallan pitäisi olla eduskuntaryhmällä, ei yksittäisellä kansanedustajalla. Osittain samaa mieltä oli hiljattain mietintönsä jättänyt Seppo Kääriäisen johtama työryhmä, joka pohti avustajien asemaa. Työryhmä ehdottaa ensi vaalikaudelle kokeilua, jossa eduskuntaryhmät palkkaisivat eduskunta-avustajat ja työtehtävät jakaantuisivat tarpeen mukaan ryhmän sisällä. Työ-
hanna siira
ryhmässä oltiin myös sitä mieltä, että kansanedustajien mahdollisuutta osallistua esimieskoulutukseen tulisi parantaa. Pomo-oppi saattaisi parantaa työsuhteen pelisääntöjä ja kitkeä avustajiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää.
iloista perhetapahtumaa letkautuksin: "Kuka sen isä on" tai "En tunnusta isyyttä".
kossaan oli viisi henkilöä, jotka olivat työskennelleet tehtävässä yli kymmenen vuotta. teekkaritaustainen Uitti pitää avustajakokemusta omana yhteiskunnallisena korkeakoulunaan. Työ on kutsumus. "Jos täällä on avoin ja osallistuu moniin asioihin, on mahdollista saada paljon sisäpiirioppia siitä, miten yhteiskunta toimii." Ylioppilaslehden haastattelemat monet avustajat kehuvat työn monipuolisuutta ja verkostoitumismahdollisuuksia. Glamouria työssä on kuitenkin vähän. Avustajat päivystävät harvoin edustustilaisuuksissa ja eduskunnan saunaankin he saavat mennä vain istuntopäivien ulkopuolella. maria ruuska
vaikka monet kansanedustajien avustajista ovat vasta työuransa alkupuolella, on reilun parin tonnin eduskunnan tasapalkka alhainen. arvoselvityksen "Moni myy työmukaan avustapanoksensa halpomo-oppi saattaisi jista häirintää oli valla", sanoo Suokitkeä seksuaalista kokenut 13 promen Valtiotieteilihäirintää. senttia. Kristillisjöiden liiton demokraattien lakimies Petri ToiLeena Rauhalaa viainen. Hän katsoo, avustanut Säde Johanettä monien eduskuntana Westerlund toivoi viime avustajien työ on asiantuntikesänä Helsingin Sanomien yleisönjatyötä, josta sopiva palkka olisi uranosastolla eduskunnan vitsiniekoilta sa alkuvaiheessa olevalle noin 2700 sosiaalista pelisilmää. Hän piti mauteuroa. Käytössä ei ole ikälisä- ja vaatitomana joidenkin mieskansanedusvuustasojärjestelmää. SDP:ssä laskettajien tapaa kommentoida tulevaa tiin keväällä, että heidän avustajajou-
ylioppilaslehti 1 # 11 Yliopisto
19
tutkija
Kahden kerroksen historiaa
Rose-Marie Peake tutkii historian epäsovinnaisia naisia ja pohtii luokkaeroja. Vapaa-aikanaan hän kehittää Oulunkylän yhteisöllisyyttä ja tapaa feministiäitejä.
rose-marie peake, 27, antoi tyttärelleen Inessalle nimen vallankumouksellisen naisen mukaan. "Inessa Armand oli kiihkeä kommunisti, Moskovan vaikutusvaltaisin nainen ja Leninin rakastajatar. Lisäksi luin jostain, että hänellä oli jo siihen aikaan polyamorisia suhteita." Peakelle historia tarkoittaa kiehtovia tarinoita ja koskettavia ihmiskohtaloita. "Paras historiantutkimus on narratiivista", Peake sanoo ja huomauttaa, että 1800-luvun Englannissa historiankirjat olivat kaunokirjallisuutta. Esimerkkinä hyvästä historiankirjasta Peake mainitsee Mirkka Lappalaisen palkitun teoksen Maailman painavin raha. peakella on työn alla kaksi tutkimusta. Väitöskirja käsittelee ranskalaisen nunnan Louise de Marillacin mystiikkaa ja toimintaa 1600-luvulla perustetussa Laupeuden tyttäret -järjestössä, joka auttoi köyhiä, sairaita ja syrjäytyneitä. Viime kesänä Peake vietti kaksi viikkoa Pariisissa tutkien yhteisön arkistoja. Järjestöä vastapäätä sijaitsee Le Bon March, rikkaiden shoppailupaikka ja Pariisin vanhin tavaratalo. Louise de Marillac oli aatelismiehen irtosuhteesta syntynyt avioton lapsi, jonka isä otti luokseen asumaan. Isän kuoltua suku alkoi syrjiä häntä, mikä herkisti nuoren naisen eläytymään kovaosaisten todellisuuteen. Peake kuvailee väitöskirjaansa eettis-filosofis-historialliseksi sekoitukseksi. "Laupeuden tytärten toiminta ei lähtenyt köyhien tarpeesta. Ihmisiä autettiin, jotta heidät saatiin vastaanottavaisiksi käännytystyölle. Olen pohtinut paljon auttamisen etiikkaa ja nähnyt tässä yhtymäkohtia myös nykypäivään." Luokkaerot toistuvat Peaken tutkimuksissa. Väitöskirjan ohessa hän työstää historiikkia ullanlinnalaisesta jugend-talosta, jossa asui helsinkiläisiä vaikuttajia. Kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, joka toi olympialaiset Helsinkiin, osti talon vuonna 1919. Peakea kiehtoo varsinkin hänen tyttärensä Vivica Bandlerin tarina. "Vivica Bandler oli Pohjoismaiden merkittävimpiä teatteriohjaajia. Hän asui koko ikänsä vanhempiensa kanssa, vaikka koki porvarilliset käyttäytymissäännöt ahdistavina. Vivica oli boheemi taiteilija ja biseksuaali, jolle hienostoelämä oli hänen omien sanojensa mukaan kultainen häkki." Peake on kirjoittanut myös talon palveluskunnasta ja vuokralaisista, mistä häntä on kritisoitu. "Ajatellaan, etteivät piikojen tarinat kuulu hienoon historiikkiin. Mutta juuri palvelijat pitivät yllä sitä porvarillista loistokkuutta, josta nyt halutaan tehdä kivoja sohvapöytäkirjoja."
"
Pakenin reaalimaailman epäkohtia menneisyyden tarinoihin.
peake kiinnostui yhteiskunnallisista asioista varhaisteininä. Eläinrakas tyttö löysi Animalian ja ryhtyi kasvissyöjäksi. Näkemys laajeni ihmisoikeuksiin ja feminismiin. "Nuorempana historiainnostukseni oli jonkinlaista eskapismia. Pakenin reaalimaailman epäkohtia menneisyyden tarinoihin. Silti päädyn aina tutkimaan samoja teemoja, jotka vaivaavat minua oikeassakin elämässä." Myös mieltymys vanhoihin rakennuksiin juontaa juurensa lapsuudesta. Peaken perhe asui Siltasaaressa jugend-talossa Paasitornin naapurissa. "Kävimme ostoksilla Hakaniemen torilla ja kauppahallissa." Nykyisin Peake asuu tyttärensä kanssa Oulunkylässä. Hänen mielestään rumiksi parjatut, 1970-lukulaiset matalien laatikkotalojen lähiöt ovat pikemminkin viihtyisiä ja kodikkaita: talot ovat harvassa, joten alueella on paljon vihreyttä. Peake kehittää naapuruston kanssa kotialueesta kylämäistä yhteisöä. Suunnitteilla on kyläjuhlia ja taideprojekteja. Toinen tärkeä yhteisö Peakelle on Feministiäidit, joka kokoontuu Naisasialiitto Unionin tiloissa. Ryhmä on muun muassa lähettänyt parannusehdotuksia neuvolaoppaiden sisällöstä. Ryhmässä voi myös purkaa turhautuneisuutta lasten maailman kärjistyneitä sukupuolirooleja kohtaan. "On järkyttävää, miten pienten tyttöjen suurin tavoite on olla prinsessa pinkissä mekossa. Eikä pojille tarjottu militaristinen, harmaanruskea maailma ole yhtään parempi." elina loisa
kuka
Rose-Marie Peake, 27, tekee väitöskirjaa yleisen historian laitokselle 1600-luvulla Pariisissa eläneen nunnan Louise de Marillacin mystiikasta. Lisäksi hän kirjoittaa ullanlinnalaisen huvilan historiikkia. himottaa "Naapuri." kaduttaa "Etten koskaan lähtenyt opiskelijavaihtoon." kyrpii "Apurahatta jääminen syksyn hauissa."
teemu granström
ylioppilaslehti 1 # 11 Kulttuuri
22
Tero Paskapää haukkuu tällä palstalla kaikki taiteenlajit vuorotellen.
Dokumenttidarra
Vuosi 2010 oli kotimaisen dokumenttielokuvan juhlaa. Podetaanko nyt menestyksen krapulaa?
reindeerspotting, Miesten vuoro, Freetime Machos, Vesku. Viime vuosi oli kotimaisen dokumenttielokuvan kaikkien aikojen menestyksekkäin. Teatterilevitykseen pääsi peräti kymmenen dokumenttia, joista hittidokkarit Reindeerspotting ja Miesten vuoro keräsivät yhdessä yli satatuhatta katsojaa. Reipasta nousua seuraa yleensä laskuhumala ja krapula. Tänä vuonna Ylen tiukka taloustilanne karsii myös dokumenttituotantoja. "Uusien tuotantojen käynnistäminen on selkeästi vaikeampaa, koska valmistumassa on jo niin monia dokumentteja", kertoo TV2:n Dokumenttiprojektin tuottaja Iikka Vehkalahti. Vehkalahden mukaan tuotantojonossa on ennätysmäärä projekteja, mutta tilanteen pitäisi helpottua vuoden 2012 jälkeen. Dokumenttielokuvien rahoitus perustuu kolmikantamalliin, jonka muodostavat Suomen Elokuvasäätiö SES, Yleisradio ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. Kun Yle joutuu kiristämään vyötä, SES voi yrittää paikata tilannetta ja lisätä tukeaan eritoten teatterilevitykseen meneville dokumenteille. Yksi työn alla olevista Yleisradion tuotannoista on vuonna 2009 Kansakunnan olohuone -dokumentin tuottaneen Mouka Filmin Kovasikajuttu. Elokuva kertoo kehitysvammaisten miesten perustamasta punk-bändistä nimeltä Pertti Kurikan nimipäivät. Ohjaaja Jukka Kärkkäisen mukaan dokumentti valmistunee loppuvuodesta 2011. "Rock- ja punkpuoli on kuvattu, ja nyt keskitytään enemmän bändiläisten arkeen ja siviilipuoleen. Leikkaus alkaa varmaankin ennen kesää." Ylen kiristynyt talous ei ole vielä vaikuttanut Mouka Filmin tuotantoihin. Tuottaja Sami Jahnukaisen mukaan elokuvantekijöiltä vaaditaan nyt yrittäjyyttä. "Kun ajat muuttuvat, täytyy muuttua niiden mukana. On lyhytkatseista syyttää tahoa, joka ei enää pysty tilaamaan yhtä paljon. Meidän tehtävä on löytää uusia kumppaneita ja keksiä tapa, jolla elokuvat saadaan tehtyä." Myös Helsingin dokumenttielokuvafestivaali DocPoint juhli viime vuonna. Moni pitkän linjan dokumenttiohjaaja, kuten Visa Koiso-Anttila, Virpi Suutari ja Arto Halonen, sai elokuvansa valmiiksi festivaalille. Tänä vuonna konkareita edustaa vain Pekka Lehto. Festivaalin taiteellinen johtaja Erkko Lyytinen uskoo, että suomalaiset dokumentintekijät ovat alkaneet miettiä elokuviaan entistä yleisölähtöisemmin. "Suomalaisissa dokumenteissa on onnistuttu sellaisessa, mikä fiktioelokuvan puolella ei ole vielä koskaan onnistunut: elokuva on yhtä aikaa haastava, mielenkiintoinen ja suurelle yleisölle tarkoitettu." Lyytisen mukaan dokumenttirintamalla eletään nyt Ylen tilanteen vuoksi ajelehtelivaa kautta, joka on jatkunut viime maaliskuun Tampereen elokuvajuhlilta asti: kukaan ei tiedä, mihin suuntaan ollaan menossa, ja alalla on suurta epävarmuutta. "Yksittäiselle tekijälle se vuodenkin odottelu on erittäin tuskallista." jutta sarhimaa Docpoint 25.30.1. Liput 7 , 5 lipun sarjakortti HYYn jäsenille 29 . Ohjelma ja näytöspaikat osoitteessa www.docpoint.info.
tero paskapää
Valokuvataide on paskaa
alokuvataiteilijuus on kestävyyslaji. Jokainen kädellinen osaa nykyvälineillä ottaa pätevän taidekuvan, mutta harva jaksaa jahdata tatuoituja teinejä, nukkuvia kavereitaan tai hylättyjä autoja vuosikausia. Yhtä kuvaa viikkoja näpräävä Thomas Demand on täydellinen esimerkki siitä, kuinka paljon valokuvataiteilijat jaksavat hienosäätää paskaa. Saksalaistaiteilijan kuvassa Hydrokultur (2010) huonekasvit nököttävät kellertävän toimiston nurkassa. Musta matto on vähän vinossa. Tympeän kuvan nimi vihjaa, että nämä nuokkuvat vihervehkat paljastavat kulttuurimme ytimen. Ainakin ne kertovat yhden karun totuuden: saksalainen on paska kuvaamaan. Valokuvataiteilijaa on pakko vähän silittää. Raukkaparka. Hän on meidän syvien tuntojemme tulkki, todellisuuden väsymätön tallentaja, joka kertoo maailman salat järkkäri-Canonillaan ja etsii kauneuden vaikka Kelan konttorista. Hän on sentään saanut korkeakouluopetuksen napinpainamiseen. Valokuvataiteilijaa ei saa koskaan myöntämään, ettei valokuvaus vaadi mitään taitoa. Hän juoksee itkien tosiasiaa karkuun ja ottaa matkalla muutaman tärähtäneen kuvan Moving Cities -workshopiinsa. Taiteilija nyyhkii studionsa vessassa ja rauhoittuu vasta, kun on ottanut rikkinäisen peilin kautta kuvan märehtivistä kasvoistaan. Huojentuneena hän muistaa takuuvarmat taidevalokuvakikat. Valokuvataiteilija voi aina panna murrosikäisen tytön kökkimään autiotalon nurkkaan, hän voi kääntää saman tytön selin päin merimaisemaan, hän voi asettaa ruman bodarin möllöttämään kohti linssiä, hän voi epätarkentaa loisteputket abstrakteiksi valokuvamaalauksiksi. Hän voi skannata kerjäläisten vaatteita! Käväiskääpä Valokuvagalleria Hippolyten avajaisissa. Siellä ne ujot sopulit kyykkivät ja tiirailevat seinänviertä, että mille materiaalille kurssitoverin uusin kuva on pohjustettu. Sosiaalisesti rajoittuneet valokuvaajat eivät osaa edes esittää olevansa kiinnostuneita muusta kuin kuvan pikselitiheydestä. Koska kuvien negat ja tiedostot on helppo kopioida, valokuvataiteilijat ovat keksineet keinon nostaa teostensa arvon kymppikuvien yläpuolelle. Voittajana pärjää se, jolla on kallein keskieurooppalaisessa kuvatehtaassa valmistettu kolmemetrinen, muovinen taulu. Onneksi oikeat valokuvataiteilijat ovat tässä maassa niin uhanalaisia, että harva yksilö eksyy ihmisten joukkoon. Jos kohtaat metsässä valokuvataiteilijan, älä leiki kuollutta. Muuten alaston selkäsi saa nopeasti maistaa salamaa.
V
"
Jos kohtaat metsässä valokuvataiteilijan, älä leiki kuollutta. Muuten alaston selkäsi saa nopeasti maistaa salamaa.
Vuonna 1998 valmistunut The Real McCoy esitetään osana Docpointin Pekka Lehto -retrospektiiviä.
Scifiä Espoosta
Suzanne Ylösen ohjaama scifi-musikaali Kybeia käsittelee kokeellisen teatterin keinoin syrjäytymistä, maahanmuuttoa ja toiseuden kohtaamista. Espoossa työstetty teos sijoittuu paratiisimaiselle X-boplaneetalle. Helsingissä Kybeian ensiesitys nähdään 21.1. Vaihtolavalla. Muut esitysajat osoitteessa www.kybeia.fi. Fleminginkatu 21, liput 10/8 .
Perjantai 21.1. klo 19
Kimppakivaa
21.1.6.2.
Kalhama & Piippo -gallerian vuoden avaa kuuden taiteilijan yhteisnäyttely RE/VOLT. Taidegenrejen raja-aitoja ravistelevassa ja kantaaottavassa näyttelyssä on esillä muun muassa valokuvaaja Susanna Majurin sekä kuvataiteilija Mi Dunckerin ja Sasha Huberin teoksia. Näyttely on avoinna tipe klo 1117 ja lasu klo 1116. Mannerheimintie 3 B, vapaa pääsy.
Arki on hullua
Iiu Susirajan valokuvanäyttely Arjen tyylipuhdas suoritus on taiteilijan itsensä mukaan "oodi kylähulluille, jotka eivät anna sääntöjen rajoittaa elämäänsä". Näyttely on esillä Valokuvataiteen museon Projekti-tilassa, joka on avoinna tisu klo 1118. Tallberginkatu 1 G, liput 6/4 .
21.1.6.2.
Lauantai 22.1. klo 19
Iskelmän iloja
Uuden tanssin keskus Zodiak tuo kantaesitykseen Satu Tuomiston ja Mariskan & Pahat sudet -yhtyeen yhteisteoksen Keittiönpöydällä. Asenneiskelmän rytmittämän esityksen ensi-illan jälkeen tanssit jatkuvat Bassoradion dj:n Selecta Andorin tahdittamalla klubilla. Tallberginkatu 1 B, liput 20/12 .
ylioppilaslehti 1 # 11 Kulttuuri
23
"
Panssarinraskasta venäjämetallia
KYPCK tahkoaa doom-metallia venäjäksi. Bändin sotaisa neukkuimago ja verenpunaiset sanoitukset herättävät itärajan takana sekä palvontaa että paheksuntaa.
KYPCK, länsimaisittain kirjoitettuna "Kursk", on nimetty venäläisen kaupungin mukaan. Kurskissa käytiin kaikkien aikojen suurin panssaritaistelu toisen maailmansodan aikana vuonna 1943. Nimi sai vielä pahaenteisemmän kaiun, kun kaupungin mukaan kastettu ydinsukellusvene upposi elokuussa 2000 ja vei hyiseen hautaan kaikki 118 miehistön jäsentä. Militantti inhorealismi heijastuu myös KYPCKin musiikista, sanoituksista ja estetiikasta. Aiemmin Sentencedissä soittaneen Sami Lopakan Lopashnikov-baritonikitara on rynnäkkökiväärin muotoinen, ja siihen on ruuvattu aitoja AK-47:n osia. Promokuvissa yhtye poseeraa kiväärien ja käsiaseiden kanssa. KYPCKin omaleimainen konsepti ja sysimusta tai paremminkin verenpunainen huumori nosti vuonna 2008 julkaistun esikoisalbumin listasijalle 11. Metallijätti Century Media julkaisi Cherno-levyn maailmanlaajuisesti, ja yhtye täytti saleja Suomen lisäksi Venäjällä. Laulaja Erkki Seppäsen mukaan yhtye soitti uransa parhaat keikat Moskovassa ja Pietarissa vuonna 2009. "Ne, jotka ovat tajunneet juttumme täysin Venäjällä, ovat olleet aivan fanaattisia. Moskovan-keikka oli todella poikkeuksellinen tapahtuma. Takahuoneen edessä jonottivat varmaan kaikki, jotka olivat olleet katsomassa keikkaa. Kirjoitin nimmareita kolme tuntia." Vaikka vastaanotto Venäjän-keikoilla on ollut "hämmästyttävän positiivista", sikäläisiä verkkokeskustelijoita yhtyeen imago on Seppäsen mukaan selkeästi ärsyttänyt. Eniten keskustelua herätti biisi Stalingrad. "Sehän ei kerro Stalingradin taistelusta, kuten kaikki 573 muuta samannimistä biisiä, vaan kaupungista, joka on enemmänkin metonymia koko neuvostoajasta. Biisi itsessään kertoo miehestä, jonka KGB vangitsee kotoaan keskellä yötä, koska oma poika on ilmiantanut hänet. Siinä on viitattu yhteen Ahmatovan tekstiin, mikä tietty meni perusvenäläiseltä metallipäältä täysin ohi." Yhtyeen imagon takaa paljastuu syvällisempi puoli. Seppänen on suorittanut Oxfordin yliopistossa kaksoistutkinnon. Hän on valmistunut maisteriksi Venäjän kirjallisuudesta ja yleisestä kielitieteestä. Nyt hän tekee Helsingin yliopistossa yleisen kielitieteen gradua. Helmikuussa julkaistavalla Nizhealbumilla tekstejä on viety henkilökohtaisempaan suuntaan ja syvemmälle Venäjän historiaan. Levyllä lauletaan muun muassa Katariina Suuresta. Viimeinen kappale on instrumentaali, jonka Lopakka omisti toissa vuonna kuolleen Sentencedin kitaristin Miika Tenkulan muistolle. Nizhe on suomeksi "alemmas", ja albumin kansivihko on kuvitettu Aleksei Repkinin valokuvilla Moskovan viemäriverkostosta ja tunneleista. Levy julkaistaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi Venäjällä, Baltiassa, Valko-Venäjällä, Ukrainas-
Kitara on rynnäkkökiväärin muotoinen ja siihen on ruuvattu AK-47:n osia.
Pistoolilla osoittava KYPCKin rumpali Hiili Hiilesmaa tunnetaan muun muassa HIMin ja Apocalyptican tuottajana. Hän on aiemmin soittanut Itä-Saksa-nimisessä industrial-yhtyeessä.
sa ja Kazakstanissa. Valko-Venäjänvalloitusta jarruttaa se, että moni rock-yhtye on joutunut pakenemaan maan alle diktaattori Lukashenkon kuristusotetta ja radiossa tulee soittaa 75-prosenttisesti kotimaista musiikkia. Virossa puolestaan virolais- ja venäläisväestön välisen pronssisoturikahinan muisto elää yhä, eikä KYPCKin sotaisaan imagoon osata välttämättä suhtautua huumorilla. Seppänen arvelee bändinsä suosion syyksi sitä, että moni venäläinen arvostaa yhtyeen rohkeutta käsitellä kipeitäkin Neuvostoliitto-aiheisia teemoja tyylikkäästi. Mutta toimisiko konsepti toisin päin? Entä jos venäläinen bändi tulisi tänne, laulaisi suomeksi ja heiluttelisi Suomi-konepistooleja? "En äkkiseltään usko, että se menisi läpi", Seppänen sanoo. "Tällainen sisääntulo on helpompi tehdä isompaan kulttuuriin kuin Suomen kokoiseen maahan. Ihmiset ovat pitäneet sitä helvetin hienona, että ulkomaalainen bändi tekee jotain tällaista ja vieläpä suomalainen, kun he arvostavat täkäläistä metallia." markus laakso Nizhe julkaistaan 9.2.
Kulttuurikuntopäivä tarjoaa yli 60 tapahtumaa 27 paikkakunnalla. Helsingissä pääsee esimerkiksi tutustumaan Q-teatterin harjoituksiin, teemakierrokselle Kansallismuseoon sekä alennushinnalla tai ilmaiseksi Ateneumiin, Teatterimuseoon ja Valokuvataiteen museoon. Päivän ohjelma osoitteessa kulttuurikunto.yle.fi/kulttuurikuntopaiva
Kulttuuria kansalle
Perjantai 28.1.
Tavastialla järjestettävässä Funky Awards -gaalassa palkitaan taas kotimaisen rytmimusiikin ansioituneimmat tekijät. Gaalassa esiintyvät newyorkilainen Amir sekä kotimaiset The Capital Beat ja Koivuniemen Herrat. Urho Kekkosen katu 46, liput 16/14 .
Rytmikäs gaala
Perjantai 28.1. klo 21
Lauantai 29.1. klo 22
Pasilassa naurattaa
Kaupunginteatterin Studio Pasilassa toimii joka lauantai Helsingin vanhin stand up -klubi Act!one. Väliaikoineen noin kaksi tuntia kestävän esityksen tähtiä ovat tällä kertaa Jape Grönroos, Riku Sottinen, Jack Björklund ja Jukka Lindström. Ratamestarinkatu 9, liput 23 .
Avantgardea Kantsussa
Tiistai 1.2. klo 18
Vuodesta 2004 jatkunut klubisarja Kantsun elektroillat tuo Kanneltaloon tällä kertaa Cleaning Womenin. Kolmen naiseksi pukeutuvan, pyykinkuivaustelineistä ja pesukoneen osista tehtyjä soittimia kilkuttavan miehen musiikki on saanut vaikutteita niin venäläisistä mykkäfilmeistä kuin futuristisesta industrial-maailmastakin. Klaneettitie 5, vapaa pääsy.
ylioppilaslehti 1 # 11 Kulttuuri
teemu granström
24
"Kyllä fashion-tyypitkin juo kaljaa."
Kapinakaksikko
Kaksitvå tekee muotia punk-asenteella.
punavuoressa sijaitsevan työhuoneen nurkassa möllöttää kasa Karjala-tölkkejä pikkujoulujen jäljiltä. Kirjahyllyillä on matkamuistoja ja kuvia lapsuudesta, nurkassa rekki omille vaatteille ja muutenkin tila on sisustettu kodinomaiseksi. Marjo Kuusisen, 30, ja Piia Kedon, 32, merkki Kaksitvå tunnetaan printtikuvioisista vaatteista, koruista ja kierrätysposliinisista astiastoista. Merkki sai alkunsa, kun Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilisuunnittelusta ja vaatesuunnittelusta valmistuneet Keto ja Kuusinen päättivät vuokrata yhdessä pöydän TaiKin joulumyyjäisistä. Tuolloin he olivat tunteneet toisensa jo vuosia. kaksikko tutustui punk-keikalla Lahden Kasisalilla, kun alaikäinen Kuusinen yritti pummia Kedolta henkilöllisyyspapereita. "Jouduin aina jäähylle muiden mennessä baariin. En tiedä miten uskalsin edes pyytää papereita lainaksi, kun Piialla oli niin paljon rautaa naamassa. Vannoin kostoa, kun toi ei suostunut lainaamaan", Kuusinen muistelee. "Se kosto tapahtui myöhemmin osakeyhtiön muodossa", Keto vitsailee. Pienin askelin Kaksitvå on siirtynyt joulumyyjäisistä suuremmille vesille. Tällä hetkellä Kaksitvåta myydään Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Merkkiä saa pikkuputiikeista myös Italiasta, New Yorkista, Tanskasta ja verkkokaupan kautta Venäjällä. Joulukuussa merkki esiteltiin Italian Voguessa. aluksi Kuusinen ja Keto tekivät pelkästään printtilaukkuja ja pitsikoruja. Kun ne alkoivat myydä, piti yritykselle keksiä nimi. Nimi juontaa suomenruotsalaisista kaksosista, jotka suunnittelijat tapasivat Helsingin yöelämässä. "Toinen on prinsessa ja toinen pahis-poikatyttö. He inspiroivat meitä vuodesta toiseen", Kuusinen kertoo. Vaikka nimen takana on tarina salaperäisistä kaksosista, riittää suunnittelijoiden omassakin elämässä jutun juurta. Kuusinen meni Kööpenhaminan muotimessuille silmä mustana, Kedolta puuttui hammas. "Ei, emme olleet riidelleet, vaikka se olisikin ollut hyvä tarina. Hammas meni leipää syödessä ja Marjo kaatui pyörällä", Keto kertoo. Seuraavana vuonna he tapasivat samoilla messuilla Tanskan kruununprinsessa Maryn, joka kävi Kaksitvån osastolla paparazzien piirittämänä. "Ei me ihan muistettu pokkuroida niin kuin etikettiin kuuluu", Keto kertoo. "Esiteltiin meidän kamoja ja mä kerroin nähneeni unta, että [tanskalainen vaatesuunnittelija] Henri Vibskov kosi mua. Myöhemmin mietittiin, pitäisikö muuttaa nimi Kaksitvå Royaliksi", Kuusinen sanoo. suunnittelijat eivät ainoastaan suunnittele. Toisinaan he päätyvät puhumaan valtakunnallisille transvestiittipäiville tai mainokseen kantamaan ballerinoja ninjaksi pukeutuneena, kuten Kuusinen, tai tekemään laminaattilattioita, kuten Keto. Oudot projektit ja kohtaamiset innoittavat mallistojen teossa. "Myöhemmin me puidaan ihmisiä täällä kellarissa. Syksy-talvi 2012 -malliston lähtökohtana olivat ystävät", kertoo Keto. Tuleva kevät-kesä-mallisto syntyi kaksi kuukautta kestäneen Meksikon matkan jälkimainingeissa. Kaksikko tutustui costaricalaiseen hcpunkia soittavaan yhtyeeseen ja vietti osan matkastaan Billy the Kidin kiertueella. Keto myös laulaa hcpunk-bändi M.O.R.Assa ja soittaa
rumpuja Spoiled Betty -yhtyeessä. "Meksiko-mallistossa näkyy hardcore-vaikutteita. Kierrettiin bändin pakulla siellä ja myöhemmin Euroopassa, nukuttiin vallatuissa taloissa ja tehtaissa, syötiin huonosti. Mutta oli todella hauskaa!", Kuusinen kertoo. "Me ollaan kyllä aika heittäytyjiä, mutta raha-asioissa ei ollenkaan. Töitä taas tehdään tosi kurinalaisesti." italian Vogue haastatteli kaksikkoa kesällä Helsinki Design Weekin yhteydessä, mutta kuvan suunnittelijoista otti ystävä. Yhdessä kuvassa katseen kiinnittää kaljapullo. Kaljakuvan ei pitänyt päätyä lehteen, mutta kun niin kävi, Kuusinen ja Keto päättivät ottaa ilon irti ja hankkia sponsorikaljat firman pikkujouluihin. "Kirjoitimme panimolle, että haluaisimme virkistäytyä Karjalalla ja että meidän imagot on kuin luotu yhteen. Että ei ne ole pelkät lätkänpelaajat, vaan kyllä fashion-tyypitkin juo kaljaa", Keto kertoo. Pikkujoulut Kaksitvå piti Karjalan sponsoroimana samana päivänä kun 250 tölkin lasti saapui. Ne menivät hyvin, poliisin käynnistä huolimatta. "Plus saatiin samalla viikolla kaksi kertaa parkkisakot. Eka toiselle ja sitten toiselle", Kuusinen sanoo. "Kaksitvå-tyylillä, tasapaino pitää olla", sanoo Keto. "Niin kuin jin ja jang." ann-mari huhtanen
"
Kuusinen meni muotimessuille silmä mustana, Kedolta puuttui hammas.
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
ylioppilaslehti 1 # 11 Jälkinäytös
27
Päärakennus, naisten WC
Päärakennus, miesten WC
Päärakennus, miesten WC
Päärakennus, miesten WC
nykysuomen sanakirja
Päärakennus, miesten WC
A
Päärakennus, miesten WC
Ammattikehtaaja
(subst. yks.) 1) Henkilö, joka juhlissa ottaa ensimmäisenä ruokaa buffet-pöydästä, aloittaa kakun tai kaataa boolia kun muut vielä kainostelevat. Hirveä nälkä. Onneksi toi ammattikehtaaja Mirjami on täällä, päästään heti syömään.
"porno on väkivaltaa naista kohtaan, eikä sillä ole eroa, onko kyse omasta vaimosta otetuista bikinikuvista vai japanilaisista smvinkuporno-videoista."
jänis, 13.1.2011 klo 13.20
Oletko eri mieltä? Taistelu jatkuu osoitteessa
www.ylioppilaslehti.fi
Porthania, naisten WC
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
HYYn hallitus päätti vastuualueista
LemmY
HYYn jäsenille DocPoint-etuja!
hyyn jäsenille on jälleen tarjolla etuja DocPoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalille 25.30.1.2011. hyyn jäsenet saavat ostaa festivaalin sarjalippuja alennettuun hintaan 14. tammikuuta alkaen DocPointin lipunmyyntipisteestä Bio Rexistä. 5 lipun sarjakortti maksaa 29 ja 8 lipun sarjakortti 43 (norm. 31/47 ). Sarjakorttien hinnat sisältävät festivaalikatalogin. Alennettuja lippuja ostettaessa tulee esittää hyyn opiskelijakortti.
HUOM! 50 ensimmäiselle hyyn jäsenelle jaetaan ilmaisia lippuja festivaalin varaslähtönäytökseen lauantaina 22.1. klo 18 elokuvateatteri Maximissa, jossa esitetään vuoden 2008 finanssikriisistä kertova Charles Fergusonin ohjaama Inside Job (USA 2010, ks. http://docpoint. info/node/3297). Ilmaislippuja on saatavilla pe 14.1. alkaen hyyn palvelutoimistosta.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan uusi hallitus on järjestäytynyt ja päättänyt hallituksen jäsenten työnjaosta ja vastuualueista. Vastuujaossa on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan edustajiston linjaus siitä, että hallituksen työskentelyssä painotetaan enemmän kollektiivista vastuuta kuin tiukkaa sektorijakoa. Hallituksen toimintakulttuuria kehitetään projektipohjaisemmaksi muodostamalla projektien ympärille eri vastuualueita leikkaavia tiimejä ja lisäämällä yhteiselle ideoinnille ja suunnittelulle varattua aikaa. Uudentyyppistä toimintakulttuuria kehittämällä halutaan kannustaa sekä hallitusta että ylioppilaskunnan henkilökuntaa antamaan asiantunteva panoksensa yli perinteisten sektorirajojen. Hallituksen jäsenille on kuitenkin katsottu järkeväksi jakaa tietyt seurantavastuut, jottei opiskelijoille tärkeiden asioiden seuraamisessa synny katvealueita. hyyn hallitus on päättänyt seuraavanlaisesta seurantavastuiden jaosta: · Leena Pihlajamäki: hallituksen pj. · Anni Hirsaho: hallituksen vpj., organisaation kehittäminen, strategia, sukukansat · Jannica Aalto: järjestöt, sisäinen tiedotus, tuutorointi, vuosijuhlat · Tapio Heiskari: edunvalvonta (Helsingin yliopisto, hallopedit), alumnit · Aaro Häkkinen: edunvalvonta (eduskuntavaalivaikuttaminen (organisointivastuu), toimeentulo, työelämäasiat, oikeusturva) · Marika Ikkala: edunvalvonta (kansainväliset asiat, kaksi- ja kolmikielisyys, perheelliset opiskelijat) · Risto Karinkanta: jäsenistön tavoittaminen, hyyn tapahtumat, edustajisto- ja hallopedvaalit · Otto Kronqvist: edunvalvonta (eduskuntavaalivaikuttaminen, edunvalvontaviestintä), nettisivu-uudistus, viestintästrategian päivittäminen, kehy · Marina Lampinen: talousjohtokunnan pj. · Silva Loikkanen: edunvalvonta (kaupunkiasiat, asuminen, kulttuuriedunvalvonta, tasaarvo ja yhdenvertaisuus), kaupunkiohjelman päivittäminen, Yhtymä-asiat · Saara Nykänen: edunvalvonta (kaupunkiasiat, World Student Capital, terveys ja hyvinvointi, KYKY, liikunta, ympäristö) · Jan Rosenström: edunvalvonta (eduskuntavaalivaikuttaminen, maksuton koulutus, opintojen sujuvoittaminen, jatko-opiskelijat).
Lisätietoja: HYYn hallituksen pj. Leena Pihlajamäki, p. 050 543 9610, leena.pihlajamaki@hyy.fi
Kelaan tai yliopiston palvelupisteisiin. Voit hoitaa opintotukiasiasi verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi, missä tahansa Kelan palvelupisteessä tai puhelimitse. Asiointipalvelussa voit myös tarkistaa omat opintotukitietosi ja esimerkiksi tulorajasi. Helsingin yliopisto tarjoaa edelleen opintotukineuvontaa keskustan opiskelijaneuvonnassa sekä Kumpulan kampuksella matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa (ks. www.helsinki.fi/neuvonta).
Lisätietoja: www.kela.fi/opintotuki, Alma
Edustajiston kokoukset keväällä tiukkaa opiskelijapolitiikkaa
hyyn 60-jäseninen edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokouksiin voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen tulla. Ennen edustajiston kokouksen alkua on hallituksen kyselytunti, jonne myös on vapaa pääsy. Keväällä 2011 hyyn edustajisto kokoontuu keskiviikkona 2.2. Pohjanhovissa Domus Academicalla (Hietaniemenkatu 14). Muut kevään kokoukset pidetään torstaina 17.3. ja maanantaina 18.4. Kaikki kokoukset alkavat klo 17.00 (hallituksen kyselytunti klo 16.30) ja ovat jäsenistölle avoimia.
Lisätietoja: pääsihteeri Katariina Styrman, p. 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi
Paljonko tienasit viime vuonna?
Nyt on aika tarkistaa, etteivät viime vuoden aikana saamasi tulot ylitä vuositulorajaa. Vapaata tuloa saa tukivuoden aikana olla jokaista tukikuukautta kohden 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden 1970 euroa. Muista, että pelkkä asumislisäkuukausi on myös opintotukikuukausi. Vapaan tulon voi saada milloin tahansa vuoden aikana. Tuloiksi katsotaan kaikki veronalaiset ansio- ja pääomatulot, toimeentuloon tarkoitetut apurahat ja tulot ulkomailla. Tulojasi verrataan valvonnassa vapaaseen tuloosi. Jos tulosi ovat suuremmat kuin opintotuen vapaa tulo, sinulta peritään takaisin ylityksen jokaista alkavaa 1310 euroa kohden yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta alkaen. Jos tulosi ylittävät vapaan tulon enintään 220 eurolla, liikaa maksettua tukea ei peritä takaisin. Vältä opintotuen takaisinperintä palauttamalla liiat opintotuet maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 2010 opintorahojen ja asumislisien viimeinen vapaaehtoinen palautuspäivä on 31. maaliskuuta 2011. Kun palautat tuen vapaaehtoisesti vältyt takaisinperinnältä, jossa liikaa maksettu tuki peritään takaisin 15 prosentilla korotettuna. Jos palautat sekä opintorahan että asumislisän, saat tukikuukauden uudelleen käyttöösi ja nostat vuositulorajaasi. Palauttaessasi ainoastaan opintorahan saat tukikuukauden uudelleen käyttöösi, mutta vapaan tulon raja ei nouse. Nopein tapa ilmoittaa vapaaehtoisesta palautuksesta on käyttää e-opintotukihakemusta Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Voit myös asioida missä tahansa Kelan palvelupisteessä. Voit myös toimia näin: Ilmoita Kelan olosuhdemuutoslomakkeella (OTm), mitkä kuukaudet haluat palauttaa. Toimita lomake joko Kelaan tai yliopiston palvelupisteeseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteista www.kela.fi/yhteystiedot ja www. helsinki.fi/neuvonta Saat postissa pankkisiirtolomakkeen, johon on merkitty valmiiksi palautettava eurosumma. Lisätietoja Almasta, Kelan palvelupisteistä tai valtakunnallisesta opiskelijoiden palvelunumerosta 020 692 209 (mape klo 8-18). Myös hyyn sosiaalipoliittinen sihteeri Katja Långvik voi neuvoa, p. 050 5439 608, katja. langvik@hyy.fi.
Tervetuloa Hengailuiltaan pe 11.2.!
Tervetuloa perjantaina 11.2. klo 18.0022.00 tapaamaan muita opiskelijoita alkoholittomaan ja maksuttomaan Hengailuiltaan! Tarjolla on hyvää seuraa, lautapelien pelailua, pientä naposteltavaa, uusia tuttavuuksia ja rentoa yhdessäoloa. Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä, tunnetko ketään jo valmiiksi. Olet tervetullut iltaan juuri sellaisena kuin olet. Iltaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Illan aluksi Nyyti ja spr kertovat hyvää mieltä ja oloa tuottavista vapaaehtoistyömahdollisuuksista järjestöissään. Hengailuilta järjestetään Nyytin toimistolla (Rikhardinkatu 4 B, Helsinki). Järjestäjät: Nyyti ja Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri
Lisätietoja: toimisto@nyyti.fi
Festivaalin koko ohjelmisto esitysaikatauluineen www.docpoint.info.
Tsekkaa valiokuntien ensimmäiset kokoukset
Tee duunia ylioppilaskunnassa ja nauti hyvästä porukasta hyyn valiokunnissa koko vuoden. Ylioppilaskunnan hallitus on perustanut vuodelle 2011 seuraavat valiokunnat: esn-valiokunta, kulttuurivaliokunta, järjestövaliokunta, kaksikielisyysvaliokunta, kehitysyhteistyövaliokunta, opintoasioiden valiokunta, sukukansavaliokunta, tuutorivaliokunta ja ympäristövaliokunta. Kaikille jäsenille avoimet valiokunnat ovat hyvä tapa vaikuttaa ylioppilaskunnassa ja olla aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Valiokuntiin järjestettiin ennakkoilmoittautuminen, mutta ilman sitäkin ovat kaikki halukkaat tervetulleita mukaan. Valiokuntien toimintaan pääsee myös mukaan milloin tahansa vuoden aikana. Kehitysyhteistyövaliokunnan vuoden 2011 ensimmäinen kokous pidetään to 27.1.2011 klo 18.00 alkaen Uuden ylioppilastalon kokoushuone Florassa (Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Valiokunnan vaalikokous, jossa vali-
taan uudet toimijat vuodelle 2011, pidetään 3.2. klo 18.00 alkaen Sparressa (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Lisätietoja kehitysyhteistyövaliokunnasta voi kysyä hyyn kv-sihteeri Juha Töyrylältä, juha.toyryla@hyy.fi tai p. 050 543 8450. Kulttuurivaliokunnan ensimmäinen kokous pidetään maanantaina 7.2. klo 18.00 hyyn keskustoimiston kokoushuone Sparressa (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Lisätietoja antaa hyyn hallituksen jäsen Risto Karinkanta (risto.karinkanta@hyy.fi).
Lisää tietoa muiden valiokuntien ensimmäisistä kokouksista löydät HYYn internet-sivuilta www. hyy.fi.
Opintotukipalvelut muuttuivat Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopiston opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään 1.1.2011 alkaen Kelan opinto-tukikeskuksessa. Muutos ei edellytä sinulta toimenpiteitä. Opintotukesi maksaminen jatkuu opintotukipäätöksesi mukaisesti 1.1.2011 jälkeen, vaikka opintotukihakemuksia käsittelevä yksikkö vaihtuu. Voit jättää jatkossa opintotukihakemuksen, liitteet sekä lisäselvitykset joko
YTHS siirtyi sähköpostilaskutukseen
yths:n potilastietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä säätiö on vuodenvaihteessa luopunut hoitomaksujen käteismaksamisesta. yths:n asiakkaita laskutetaan vuoden 2011 alusta alkaen sähköpostitse.
Lisätietoja: www.yths.fi