>Jorman ja Paavon paluu!
10
4.9.2009 96. vuosikerta
Tähtitaivaan maalari
Kuvataiteilija Rauha Mäkilä tekee kivaa taidetta poppareille
Minä, minä
HIRVIÖOPISKELIJA TAHTOO VAIN KAIKEN
ja minä
TAKAISIN PROFFAVALTAAN Opiskelijat jäivät uudistuksen jalkoihin | KULTTUURISKANDAALI! Käsilaukut jyräävät halvat kirjat Senaatintorilla | FILLARI-FLOW Näin teet oman fiksipyörän
2 10/2009
Ylioppilaslehti 10/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
TÄRKEÄÄ
Donitsikesä
SINÄ KESÄNÄ olin töissä donitsikahvilassa.
FA N FA A R I TÄ H Ä N ! USKIKSET SSÄ LIEKEIS Ä.
Pauli Aalto-Setälän Aalto- t -Setälän vihapo osti. vihaposti. Ylioppilaslehden ilmestyminen jatkuu kesätauon jälkeen.
Aina välillä kuskasin pullia pakettiautolla pitkin kin kaupunkia, mutta enimmäkseen kuorrutin niitä iitä ä muiden tyttöjen kanssa kahvilan takahuoneessa ha hasasselpähkinällä, maitosuklaalla, kanelisokerilla ja sillä vaallä v leanpunaisella sokerikuorrutuksella, jota on myös b ös berliininmunkeissa. Käytimme aivan liikaa aikaa juoruiluun, ruil luun, kertasimme tulevaisuudensuunnitelmiamme ja vihasimviha asimme kaikki työasuumme kuulunutta vaaleanlilaa to a toppaoppalippaa. Söimme kymmenittäin, luultavasti sadoittain don donitseja. nitseja. En uskaltanut käydä hammaslääkärissä moneen vuoneen teen. Myöhemmin jouduin juurihoitoon.
KUORRUTIN DONITSEJA myös sinä kesän kuumimpana iltampa ana
A DJÖ !
Papperin toimitus savusti Seiskan juorutoimittajan päätoimittajan paikalta.
päivänä, kun äiti soitti. Postilaatikkoon oli tullut kirj kirjekuori. jekuori. Se oli paksu. Minä kiljuin, äitikin vähän. Donitsien kuorruttamisen lisäksi olin lukenut k ut koko kevään valtiotieteellisen pääsykokeisiin. Donitsirahoillani rah hoillani maksoin itseni valmennuskurssille, jossa kävin sala Olin salaa. aa. niin hölmö, etten halunnut läheisteni tietävän, jos olisin s epäonnistunut, vaikka olin käynyt kurssinkin. Mutta nyt kirutta a jekuori oli tullut, ja se oli paksu. Lähdimme ystävieni kanssa suoraan töiden jälkeen juhlimaan sitä, että minusta tulisi valtiotieteiden ylioppilas. Aamulla hiukset tuoksuivat tupakalta ja kinuskilta. Jo syyskuussa uudet opiskelukaverini istuivat huomattavan askeettisesti sisustetun asuntoni lattialla ja söivät donitseja.
RAKASTUIN YLIOPISTOON. Erityisen etuoikeutetulta tuntui opiskella juuri Helsingissä. Luennolta toiselle juostessa Senaatintorin empirekorttelit tuntuivat elokuvalavastuksilta. Luin pinon hankalasti omaksuttavia kirjoja. Tankkasin Le Monde Diplomatiquea ja tunsin olevani merkittävä intellektuelli. Puuhailin kaikenlaista opintojen kannalta turhaa. Juoksin läpi uusien illat ja opiskelijajärjestöt. Lähdin ehdokkaaksi edustajistovaaleihin. Vietin iltani osakunnan harrastajateatterissa. Kävin kerta kaikkiaan aivan liikaa baareissa. Ystävystyin, ihastuin ja tein asioita yhdessä toisten kanssa. Myöhemmin sitä kaikkea kutsuttiin verkostoitumiseksi. Sain jossain vaiheessa töitä, joissa ei tarvinnut käyttää toppalippaa. ENSIMMÄISENÄ OPISKELUVUOTENA ihmiset ovat enimmäkseen sietämättömiä: hämmentyneitä, sekaisin ja täynnä itseään. Mutta ehkä minään muuna aikana elämässä mahdollisuudet eivät tunnu niin rajattomilta. Siksi donitsikesän ajatteleminen tuntuu nyt vähän haikealta. Toppalipasta huolimatta.
N UO R I SO T YÖT TÖ M Y Y D E N L AS K U .
Big Brother alkoi.
KOTO I N E N FÄSSÖ N .
Janne Kataja Suomen Muodin huipullle -juontajana.
SYMPAATTISTA AATTISTA A
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
TOIMITTAJA KOKI
Maisteri katuu
NYT, KOLME VUOTTA valmistumisen jälkeen, on tullut aika pyytää anteeksi niiden yliopistojen henkilökunnilta, jotka joutuivat opiskeluaikana kanssani tekemisiin. Haluan pyytää anteeksi niitä epäilemättä hyvin valmisteltuja aamu- ja iltapäiväluentoja, joille en koskaan vaivautunut. Niitä joilla torkuin, niitä joilla touhusin kavereiden kanssa omiani ja niitä joilta poistuin tauon aikana vetelehtimään johonkin kivaan kahvilaan. Aivan erityisesti pyydän anteeksi sitä seminaaria, josta jouduin poistumaan juoksujalkaa halaamaan posliinia krapulan vuoksi. Toimistosihteerille tuomaani epämääräistä kuittiläjää, lainaamoon palauttamatta jätettyä minidiskiä. Sitä kertaa fuksivuonna, kun selitin, etten millään ehtinyt lukea seminaarimateriaalia, koska vanhempani olivat kylässä. Ansaitsin ne huudot. Kadun myös luennoilla ja seminaareissa esittämiäni kommentteja, joiden ainoa tarkoitus oli itsekorostus. Sekin kaduttaa, että ulkomailla opiskellessani esitin toisinaan tyhmää ulkomaalaista, jotta pääsisin mahdollisimman helpolla. En tekisi niin enää. Lopuksi esitän pahoitteluni kaikille niille, jotka joutuivat arvioimaan Euroopan integraatio-opintojen tenttejäni tai kuuntelemaan ruotsin esitelmäni. Jos en oppinut niin hyvin kuin olisin voinut, syy on kokonaan minun.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NINNI LEHTNIEMI
NUMERON 9 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Työttömyyden vähentämiseksi perustettiin virallinen
sammutuksenvalvojan pesti. PERTTI
> Lama-ajan herkku, liekitetyt kengänpohjat, kypsyi palolaitoksen
keittiössä. SADE
> Palomiehillä oli tylsää. Tylsyys tukahdutettiin uusilla
kokkauskokeiluilla. ZZ
> Univormut saavat liekkeihin. TUPUNA
> Tutustu hirviöopiskelijoihin sivuilla 1216.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 11/2009 ilmestyy 18.9. Ilmoitusten jättöpäivä on 10.9., järjestöt 9.9. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 10/09
kaupunki
maailma
kampus
kotimaa
YTHS raivostutti jatko-opiskelijat
TEEMU GRANSTRÖM
Perussuomalaiset ja piraatit edarivaaleihin
Perussuomalaiset ja HYYn akateemiset piraatit lähtevät ensi kertaa HYYn edustajistovaaleihin. Molemmat arvelevat saavansa listoilleen muutaman ehdokkaan. Varsinaisia tavoitteita läpipäässeiden määrässä ei silti ole. "Lähtökohtana on, että olemme mukana ja hiomme omaa ohjelmaamme", sanoo Perussuomalaiset Nuoret ry:n sihteeri Johannes Nieminen. "Ruotsissa piraatit ovat menestyneet hyvin vastaavissa vaaleissa. Potentiaalia on, mutta toimintamme on vielä alussa", arvioi Akateemisten piraattien varapuheenjohtaja, Piraattipuolueen hallituksen jäsen Ahto Apajalahti.
Apurahatutkijat jäivät kunnallisen terveydenhuollon varaan.
J
Tilajaon saa toteuttaa
HYY saa aloittaa järjestöjen muuttorumban Uudella ylioppilastalolla, päätti korkein hallinto-oikeus. Tilastaan luopumaan joutuva Varsinaissuomalainen osakunta valitti keväällä ylioppilaskunnan tekemästä tilaratkaisusta ja haki samalla asiaan toimenpidekieltoa. Se olisi viivyttänyt entisestään jäissä olevia muuttoja kuukausilla. "Helpointa olisi, jos VSO lähtisi tilastaan, kun toimenpidekieltoa ei tullut. Jos VSO ei lähde, joudumme hakemaan häätöpäätöstä", sanoo HYY Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Härö.
atko-opiskelijoiden rajaaminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palvelujen ulkopuolelle herättää raivoa yliopistolla. "On absurdia, jos meiltä ei voida muka periä korotettua maksua palveluista, mutta voidaan noin vain heivata pois palvelujen piiristä", manailee sosiologian jatkoopiskelija Antti Gronow. Päätös asettaa jatko-opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Ne, jotka ovat työsuhteessa yliopistoon, saavat työterveyspalvelunsa yliopistolta. Sen sijaan apurahaopiskelijat, joita on 16 prosenttia jatko-opiskelijoista, jäävät kunnallisten terveyspalveluiden varaan. "Tästä kärsivät ne, jotka ovat muutoinkin heikoimmassa asemassa", sanoo Gronow, joka itse on työsuhteessa yliopistoon.
Maisterisuma ajoi YTHS:n talousvaikeuksiin.
"KYSEESSÄ ON taloudellisen pakon sanelema päätös", sanoo YTHS:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Korkeaoja. YTHS rahoitetaan osaksi ylioppilaskuntien jäsenmaksuista, joita jatko-opiskelijoiden ei tarvitse maksaa. Korkeaojan mukaan tämä johti siihen, että vain ne
jatko-opiskelijat, jotka käyttivät YTHS:ää, maksoivat maksut. Muilta ei herunut euroja järjestelmän rahoitukseen. "Jatko-opiskelijat olivat vapaamatkustajia. He käyttivät etenkin hammaspalveluja, jotka ovat kalleimpia, mitä YTHS:ltä saa, eikä edes työterveyshuolto kata niitä." Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala elättelee toivetta, että apurahatutkijat voisivat päästä takaisin YTHS:n palveluiden piiriin.
"Olisi hyvä, jos voisi rajata niin, että ne jatko-opiskelijat, joilla ei ole palvelussuhdetta, voisivat jatkossakin käyttää YTHS:ää." Korkeaoja tyrmää ajatuksen: "Lain mukaan ei ole mahdollista, että jotakin opiskelijaryhmää pilkottaisiin." Jos apurahatutkijoiden sisällyttäminen YTHS:n palveluihin ei enää onnistu, Tieteentekijöiden liitto haluaa heidät yliopistojen työterveyden piiriin työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.
Viikin YTHS:ää uhkaa lakkautus
OPISKELIJAMÄÄRIEN vähene-
Tietomurto yliopistolla
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella paljastui kesällä tietomurto. Sen seurauksena noin 3 500 laitoksen opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä joutui vaihtamaan salasanansa. Tietomurto tehtiin kaappaamalla yliopiston ulkopuolelta suojaamaton yksityinen SSH-avain ja hyödyntämällä sen avulla paikallista käyttöjärjestelmähaavoittuvuutta. Kyseessä on jo toinen tietojenkäsittelytieteen laitokseen kohdistunut tietomurto vuoden sisään. Murtautuja sai haltuunsa ylläpito-oikeuksia ja käyttäjien salasanoja.
minen uhkaa YTHS:n Viikin ja Otaniemen toimipisteitä. Viikin toimipiste siirtyy ensi vuoden lokakuussa Töölöön, mikäli säätiön hallituksen päätös toteutuu. YTHS:n Töölön toimipisteeseen valmistuu tuolloin uudisrakennus, johon Viikin pisteen on tarkoitus muuttaa. Taustalla on vuoden takaisen maisterisuman aiheuttama opiskelijamäärien pieneneminen.
"Nyt henkilöstöä joudutaan pienentämään ja näyttää siltä, että taloon jää runsaasti tyhjää tilaa, ellei sinne siirretä väkeä muista toimipisteistä", kertoo YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtaja Mikko Murtonen. Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokunta vastustaa lakkautuspäätöstä. Syksyn aikana Viikissä järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa on pai-
kalla YTHS:n korkeinta johtoa. "Itse olen sitä mieltä, että Viikin kampuslähtöinen toimintamalli on tärkeää säilyttää. Toki ymmärrän ongelmat, jos emme saa Töölön uuteen toimipisteeseen huoneille käyttöä. Ne rahat ovat helposti toiminnasta pois", Murtonen sanoo. Otaniemen toimipiste lakkautetaan epätodennäköisemmin kuin Viikin. Asiaa aletaan pohtia tarkemmin syksyn aikana.
JATKO-OPISKELIJAT syyttävät YTHS:ää ja SYL:ä salailusta asiassa. "En ymmärrä, miksei tästä voitu keskustella vaikka vuoden ajan ja sitten tehdä päätös. Tämä tehtiin kesän hiljaisuudessa", hämmästelee Antti Gronow. Myös HYYssä päätöstä odotettiin vasta ensi vuoden aikana. "YTHS olisi voinut välittää paremmin ja aikaisemmin tietoa ylioppilaskunnille ja jäsenille. Päätökselle kaivataan myös parempia perusteluja", arvostelee sosiaalipolitiikasta vastaava HYYn hallituksen jäsen Anu Ylianttila. SYL ja YTHS kiistävät salailun. "Ylioppilaskunnissa ovat ihmiset vaihtuneet, eivätkä kaikki välttämättä ole olleet tässä aiemmin mukana", Korkeaoja sanoo. "Mielestämme olemme tiedottaneet aktiivisesti ylioppilaskuntiin", arvioi sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen OlliPekka Koljonen SYL:stä. Ylianttila toivoo jatko-opiskelijoiden nyt aktivoituvan ajamaan asiaansa.
NINNI LEHTNIEMI
MIKSI?
Lukuvuosi alkaa papin aamenesta
KARNEVAALIT, BILEET, jumalanpalvelus. Näiden merkeissä HYY aloittaa uuden lukuvuoden. Miksi lukuvuosi avataan kristillisellä seremonialla, Suomen valtiokalenterin toimittaja Anton Eskola?
PÄIVÄNI MURMELINA
tuli pitää katederista tilaisuuteen sopiva puhe, minkä jälkeen otettiin vastaan osoitteenmuutos- ja muita ilmoituksia. Tämän jälkeen yliopiston kaikkien jäsenten tuli mennä kaupungin kirkkoon."
Viime vuosina on kritisoitu monikulttuurisuuden näkökulmasta esimerkiksi virsilaulua päiväkotien ja koulujen juhlissa. Onko HYYn avajaisjumalanpalvelusta arvosteltu samoin?
KUUMA KAMPUS
Miks HYYssä oltiin näreissään yliopiston rehtoriin kesällä? No se oli lupaillut yliopistojohdon illallisilla, että yliopisto tulis ylioppilaskuntaa vastaan lapsiparkin vuokrissa. Ja lupaukset vedettiin takas? Joo. HYYssä ehdittiin jo vetää herne nenään, mutta nyt kvestori onkin maksattanut koko vuoden lapsiparkin vuokrat eli 15 tonnia yliopiston pussista.
"Kyseessä on perinne, josta voi sanoa, että se on ollut olemassa aina. Yliopiston avajaiset periytyvät rehtorinvaihdosseremoniasta, joka ennen pidettiin joka vuosi. Kun yliopisto oli vielä Turussa, rehtorinvaihdokset tapahtuivat kirkossa. Kun rehtori alkoi vaihtua harvemmin, seremonian sijaan alettiin viettää lukukauden avajaisia. Avajaisista määrättiin asetustasolla päivämääriä myöten vuoteen 1991 asti. Sen jälkeen yliopisto on pystynyt päättämään niistä sisäisesti. Määritelmänä oli, että rehtorin
"1980-luvulla yliopistossa esiintyi liike, joka vaati jumalanpalveluksen poistamista yliopistollisten seremonioiden yhteydestä. Silloin konsistori katsoi, ettei käytäntöä ollut syytä muuttaa. En ole kuullut, että perinnettä olisi arvosteltu sen jälkeen yliopiston ulko- tai sisäpuolelta."
NINNI LEHTNIEMI
Ylioppilaslehti 29.1.1981.
Ylioppilaslehti 10/09
UUTISET 5
SAMI PERTTILÄ
Kollegion puheenjohtaja Markku Kulmala, rehtori Thomas Wilhelmsson ja yliopiston uuden hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen ovat tyytyväisiä.
"Yliopistodemokratia tallottiin"
Opiskelijat pettyivät yliopiston uuteen hallitukseen ja professoreihin.
+ Sisäisillä ryhmillä enemmistö + Antti Tanskanen hyvä puheenjohtaja
Millainen hallitus on opiskelijan kannalta?
- Ei sisäistä tasakolmikantaa - Vain kaksi opiskelijajäsentä - Nuoria vähän - Ulkopuolelta tulleille opiskelijoille tärkeät asiat vieraita - Shellin hallituksen puheenjohtajalla ei ole välttämättä aikaa yliopistolle - Ulkopuolelta tulleille iso haaste perehtyä kunnolla yliopiston asioihin - Piispa yliopiston hallituksessa osalle outo ajatus - Liike-elämän suuri vaikutus
+ Tasa-arvo kohtuullinen, naisia
5/13
+ Mukana muitakin kuin "kovien"
tieteiden edustajia + Liike-elämän asiantuntijuus ei ylikorostunut + Nimekkäät jäsenet tuovat uskottavuutta + Ulkopuolelta tulleet jäsenet voivat kuunnella opiskelijoita jopa herkemmin kuin yliopiston sisältä tulleet + Hallituksessa sentään on opiskelijajäseniä, toisin kuin säätiöyliopistoissa
M
eillä on voimaton olo. Professorikunta on tiennyt tasan tarkkaan, mitä mieltä olemme olleet jo 30 vuotta", lataa HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasio Hario. Yliopiston uudesta hallituksesta tuli opiskelijoille jättipettymys. Hallituksessa on kuusi yliopiston ulkopuolelta ja seitsemän sisältä tullutta jäsentä. Yliopiston sisältä tulleista jäsenistä opiskelijoita ja muun henkilökunnan edustajia on molempia kaksi, professoreita kolme. Hallitukseen ei siis tullutkaan opiskelijoiden odottamaa sisäisten ryhmien tasakolmikantaa, vaan professorienemmistö. Yliopistokollegio päätti asiasta elokuussa. Toisin kuin Helsingin yliopistossa, Itä-Suomessa, Tampereella, Lapissa ja Turussa päädyttiin tasakolmikantaan.
TAPPIOTA PIDETÄÄN ylioppilas-
yliopistolakia käsiteltiin eduskunnassa. Nyt professorienemmistöön päätymistä pidetään miltei petoksena. "Opiskelijat lobbasivat vahvasti sen puolesta, ettei hallitukseen tullut ulkopuolisten enemmistöä. Kiitoksena tästä yliopisto ei itse ollutkaan valmis sisäiseen demokratiaan", ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspolitiikasta
HÄH?
> Hallitus on Helsingin yliopiston ylin päätöksentekoelin. > Hallituksessa on 13 jäsentä, seitsemän yliopistoyhteisön sisältä ja kuusi ulkopuolelta. > Professoreilla on hallituksessa kolme, yliopiston opettajilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä kaksi ja opiskelijoilla kaksi jäsentä. > Uusi yliopistolaki toi hallitukselle merkittävää taloudellista valtaa ja vastuuta. > Yksi hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on valita yliopistolle uusi rehtori.
vastaava Anu Aarnio ihmettelee. Opiskelijat pitävät asiaa tärkeänä periaatekysymyksenä, jopa yliopistodemokratian tallomisena. "Jälleen kerran mentiin siihen, että professorikunnan asemaa pönkitettiin", Aarnio ihmettelee. Se, että kollegion keskiryhmät asettuivat tukemaan professorien enemmistöä tasakolmikannan sijaan, oli opiskelijoille yllätys. "Ehkä siellä pelättiin oman tulevan professuurin puolesta", nimettömänä pysyvä kollegion jäsen heittää.
YLIOPPILASKUNNASSA mietitään nyt, kuinka tasakolmikannan ohittamiseen reagoidaan. "Opiskelijat ovat valmiita reagoimaan jaloillaan, jos tavoitteitamme ei tahdota kuunnella", Pasi Hario uskoo. Anu Aarnion mielestä opiskelijat eivät vaadi paljon: vielä 1970-luvulla vaadittiin yliopistolle "mies ja ääni" -demokratiaa. "Meille on kuitenkin ongelma, että joudumme antamaan tukemme järjestelmälle, jossa opiskelijat ohitetaan."
V E E R A LU O M A - A H O
Jorma Ollilla ja piispa yliopistoa johtamaan
Y
kunnassa karvaana, sillä vielä viime keväänä opiskelijat kokivat olleensa professorien kanssa samassa veneessä, kun uutta
liopiston uutta hallitusta luotsaa ministeri Antti Tanskanen. Entisen Jyväskylän yliopiston rehtorin lisäksi hallitukseen valittiin yliopistoyhteisön ulkopuolelta professori Ari Helenius, teologian tohtori ja piispa Eero Huovinen, Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Professoreita hallituksessa edustavat solu- ja kehitysbiolo-
gian professori Elina Ikonen, epäorgaanisen kemian laboratorion johtaja Markku Leskelä ja venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki. Muuta henkilöstöä edustavat poliittisen historian yliopistonlehtori Juhana Aunesluoma ja tutkimuskoordinaattori Ragna Rönnholm. Opiskelijajäsenet ovat humanististen tieteiden kandidaatti, kasvatustieteiden ylioppilas Lari Ahokas ja filosofian ja valtiotieteiden ylioppilas Johanna Ahola.
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 10/09
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax 09 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
SUO, KUOKKA JA MATTI
Matti Markkola
Luulitko olevasi epäpoliittinen?
MONI FUKSI ei tiedä, harva ottaa it-
se selvää ja vanhempia opiskelijoita ei välttämättä kiinnosta. HYYn edustajistovaalit lähestyvät, ja jälleen kerran päätetään siitä, kuka pääsee istumaan ylioppilaskuntamme 60-henkiseen edustajistoon ja vaikuttamaan muun muassa siihen, mihin perustutkinto-opiskelijoiden pakolliset HYYn jäsenmaksurahat käytetään. Uskomme, että kaikki opiskelijat ovat kiinnostuneita ylioppilaskuntansa asioista ja haluavat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Mahdollisuus vaikuttaa syntyy rehellisestä tiedosta siitä, milloin vaalit ovat, mistä asioista ylioppilaskunnassa päätetään ja mitä merkitystä on äänestyspäätöksellä. Kiinnostuneimmat lähtevät tietenkin itse ehdolle. HYYn taloudellinen alamäki on jyrkkä, ja ylioppilaskuntamme tarvitsee pätevän edustajiston, jossa ei pelätä nostaa kissoja pöy-
dälle. HYY on nostettava takaisin jaloilleen. Nyt meillä on kirjaimellisesti vielä varaa päättää mistä säästetään. Muutaman vuoden kuluttua tilanne on toinen. Yhdessä voimme tehdä HYYstä opiskelijaystävällisemmän paikan, jossa keskitytään olennaiseen, eli opiskelijoiden etujen ajamiseen. Mikäli itse ei halua asettua ehdolle, kannattaa kuitenkin käydä äänestämässä sellaista henkilöä, jonka todella uskoo osaavan asiansa. Ylioppilaskunnassa tehdyt päätökset ovat aina arvovalintoja, joten sitoutumattomuutta ei ole olemassakaan. Äänestäjällä on oikeus tietää ehdokkaansa arvoista ennen äänestystä. Äänestäminen on jokaisen jäsenmaksunsa maksaneen oikeus, mutta myös velvollisuus. Äänestyspäätös vaikuttaa paitsi seuraavaan kaksivuotiskauteen HYYssä, myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin olla ja vaikuttaa. Olemme usein kuulleet sa-
nottavan, että politiikka ei kuulu ylioppilaskuntaan. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Jos ylioppilaskunta ei hoida yhteisiä asioita, niin emme ymmärrä, mitä ihmettä se sitten tekee. Jos politiikalla tarkoitetaan pelkästään puoluepolitiikka, niin täytyy muistaa, että ylioppilaskuntien läheisimmät yhteistyökumppanit opiskelijoiden edunvalvonnassa ovat kunnat ja valtio. On aika erikoista, jos puolueen mukanaan tuomat hyvät suhteet näihin yhteistyötahoihin nähdään huonona asiana ylioppilaskunnan kannalta. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä: uskalla olla poliittinen, sillä niin on ylioppilaskunnan toimintakin, ja kaikki siellä tehdyt päätökset ovat arvovalintoja.
HELEN FILS Helsingin yliopiston Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja PÄ I V I P U L S A Helsingin yliopiston Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja
Hevosista
SUOMEN TUNNETUIMMALLA hevosella on näyttävä muistomerkki keskellä pääkaupunkia. Mannerheimin ratsastajapatsaan hevosen esikuvana toimi marsalkan Ruotsista tuoma Käthy. Uskollinen tamma eli pidempään kuin isäntänsä. Kokomustassa surukaavussaan Käthy oli Mannerheimin hautajaisten tyylikkäin lady. Mannerheimin ratsastajapatsas muistuttaa menneistä ajoista. Ennen suureksi hallitsijaksi tai sotapäälliköksi ei päässyt, jos ei ollut etevä ratsumies. Olikohan Tarja Halonen pienenä tallityttöjä? Mitenhän Barack Obamalta sujuu ratsaille nouseminen? ENGLANNIN KUULUISIN sisäoppilaitos Eton kasvattaa
Kesätyöläinen on apina banaanipalkalla
VIIME KESÄN työpaikkani rehenteli esittelytilaisuuksissa esimerkillisellä työntekijäpolitiikallaan, mutta: Tieto työpaikan saamisesta tuli vain muutamaa viikkoa ennen työsuhteen alkua. Etukäteen sovittu palkka oli 200 euroa pienempi kuin liiton suositus; sovittu summa taas laski toiset 200 euroa työsopimusta allekirjoitettaessa. Tämänkin 400 euroa alle suosituksen olevan tienestin esimieheni sanoi olevan poikkeus. En saanut kertoa muille tilipussin suuruutta, "jottei työntekijöiden kesken tulisi kiistaa". En valittanut, koska ajattelin olevani etuoikeutettu päästessäni
maineikkaan elintarvikeyrityksen palkkalistalle. Työsuhdetta jatkettiin syksyllä, jolloin esimieheni oli jälleen laskemassa palkkaa. Kun älähdin, hän lupasi "poikkeuksellisesti" jatkaa kesätyöpalkalla. Ennen joulua pomo keräsi palautteen esimiestoiminnasta ja tyytyväisyydestä palkkaan. Jouduin antamaan palautteen nimen kera suoraan hänen käteensä. Systeemi pitää tilastot kauniina, kun kukaan ei uskalla kritisoida johtajaa päin naamaa. Laitoksellamme firman maine on kehno, ja opiskelukavereistani tuskin kukaan on enää kiinnostunut työllistymään yritykseen.
Kuinka moni meistä raataa apinana banaanipalkalla, pellen eduilla? Opintotuki on siitä mukava rahahana, että opiskelijat yrittävät huijata Kansaneläkelaitosta paljon useammin kuin Kela heitä. Työelämässä ruokkivaa kättä kannattaisi toisinaan purra. Hinnoittele itsesi, pidä siitä kiinni äläkä päästä löysää housuihin varsinkaan työhaastattelutilanteen paineessa.
R AV I T S E M U S T I E T E E N O P I S K E L I JA
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.
paitsi kaikki saarivaltakunnan poliittiset johtajat, business-eliitin ja merkittävimmät tiedemiehet, myös taitavimmat ratsumiehet. Se ei ole sattumaa. Miten Aalto-yliopisto voi kutsua itseään huippuyliopistoksi, jos ratsastuksella ei ole koulussa minkäänlaista asemaa? Kaikki Suomen yliopistot saavat hävetä, missään niistä ei voi harrastaa hevospooloa. Jo maailman vanhimman säilyneen hevostaidon oppaan kirjoittanut Ksenofon tiesi hevosen olevan hyvin viisas eläin. Rooman keisarin Caligulan hevonen Incitatus oli niin fiksu, että keisari nimitti hänet senaattoriksi. Idea olisi yhä kokeilemisen arvoinen. Miten Saran Salama hoitaisi hallituksemme viestintäministerin tehtävät? Kolminkertaisen ravikuninkaan ja Suvi Lindénin päätösten välillä ei välttämättä huomattaisi merkittävää eroa. Osasivathan taannoisen tutkimuksen mukaan apinatkin sijoittaa osakemarkkinoilla paremmin kuin huippusijoittajat. Seuraava vastaavanlainen tutkimus olisi ehdottomasti tehtävä hevosilla.
HEVOSTEN SOTILAALLINEN asema mureni toisessa
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
KANTAAOTTAVA HAIKU
Hys-hys-hyssälä häätää värivirheiset hus-hus-hus-hus-pois
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
maailmansodassa. Mutta vielä sen sodan suuret johtajat olivat hevosten ystäviä. Hitlerin suosikkihepan nimi oli Nordlicht. Arjalaisten ykkösravuri oli moninkertainen Saksan mestari, jota kunnioitettiin niin paljon, että se pääsi vuonna 1944 saksalaiseen posti"KAIKKI SUOMEN merkkiin. YLIOPISTOT Hevosen symbolisen arvon ymmärtäSAAVAT HÄVETÄ, neet jenkit kaappasivat MISSÄÄN NIISTÄ EI Nordlichtin sotasaaVOI HARRASTAA liiksi Yhdysvaltoihin, missä se vietti rauhaiHEVOSPOOLOA." sia eläkepäiviä siitosorina kuolemaansa 1968 asti. Huvittavaa ajatella, että natsihevosen lastenlapset ovat tällä hetkellä amerikkalaisten heppatyttöjen hellässä huomassa. Nykyjohtajista vain Vladimir Putin tuntuu ymmärtävän hevosten merkityksen. Putin on otattanut itsestään kuvia ratsailla. Vaikka samalla Siperian lomareissulla Putin kävi maailman syvimmän järven pohjalla, tekee kuva ilman paitaa ratsastavasta pääministeristä huomattavasti suuremman vaikutuksen.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja.
www.salonpepeahman.fi
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
Ajanvaraukset: 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500.
660 022
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
MAJOITUSTA
Keijohostel
Haettavaksi julistetaan Hämäläis-Osakunnan kirjaston KIRJASTONHOITAJAN toimi ajalle 1.12.2009 31.12.2011 Työaika on 35 h / viikko ja palkka toimesta on noin 1.500 / kk Hakemukset on toimitettava 30.9.2009 mennessä Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistoon Urho Kekkosen katu 46 A 7. krs, 00100 Helsinki Lisätietoja toimesta saat säätiön asiamieheltä, puh. 5860 1830 tai kirjastonhoitajalta, kirjastonhoitaja@hys.net tai puh. 694 2862
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
OPTIKOITA
r GCeuatt
10
SUUTAREITA
Ylioppilaslehti 10/09
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Onko ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydelle perusteita?
Pakkoliike
Toiminta vaikeutuisi
"HYY MAKSAA ainejärjestöille isot avustus-
Kyse on valinnanvapaudesta
"YLIOPPILASKUNNAT OVAT hienoja paikkoja. Vaikka pakkojäsenyys poistettaisiin, uskon että suurin osa, ellei jopa kaikki, haluaisivat kuulua ylioppilaskuntaan. Itse kuuluisin mielelläni. Kyse on valinnanvapaudesta. Perustuslakivaliokunta päätti, ettei pakkojäsenyys tietyin edellytyksin ole lainvastaista. Kysymys kuuluu, toteuttavatko ylioppilaskunnat tehtäviä, jotka laissa on määritelty. Ylioppilaskunnat loukkaavat jäsentensä omantunnon- ja yksilönvapautta. Pakkojäsenyyttä käytetään avoimena valtakirjana siihen, että ne, jotka kulloinkin asiasta päättävät, voivat tehdä mitä huvittaa. Taloudenhoito on heikkoa monissa ylioppilaskunnissa. Liike, joka yrittää parantaa opiskelijoiden toimeentuloa, nostaa jatkuvasti jäsenmaksuaan ennemmin kuin säästää jostain. Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on 2030 prosentin luokkaa. On ongelmallista ottaa kantaa arvokysymyksiin, jos edustaa 30 prosentin mielipidettä. Huono jäsendemokratia on opiskelijakentällä toimivien yhteinen ongelma. Emme ole saaneet perille viestiä siitä, mihin vaaleissa vaikutetaan. Jos pakkojäsenyys poistettaisiin, tulisi ylioppilaskuntiin tulosvastuun paikka. Joku voisi aina äänestää jaloillaan. Pitäisi tsempata taloudenhoidossa ja resurssien käytössä. Nykyisin sohitaan moneen suuntaan monessa asiassa ja ydinasia ehkä vaarantuu."
rahat vuosittain. Jos pakkojäsenyyttä ei olisi, toiminta vaikeutuisi huomattavasti. Järjestöavustus ei ole epäreilu järjestöihin kuulumattomia kohtaan, koska kaikki voivat liittyä niihin. Historiallisesti ylioppilaskunnan tarkoitus on ollut sivistää ihmisiä. Nykyisin tämä toteutuu niin, että opiskelijoille tarjotaan tapa oppia työelämässä tärkeitä organisointi- ja järjestelytaitoja ainejärjestötoiminnan kautta. Jos järjestöjen tuki romahtaisi, toiminta ei olisi niin mielekästä eivätkä ihmiset enää oppisi hyödyllisiä taitoja. Esimerkiksi oma järjestömme joutuisi karsimaan paljon toimintaa ilman HYYn apua. Jos jokainen pitäisi erikseen vakuuttaa jäsenyyden tarpeellisuudesta, se ei onnistuisi, koska kaikilla on erilaisia odotuksia. Minua naurattaa, kun jotkut sanovat, ettei pitäisi olla pakollista kuulua poliittiseen yhdistykseen. Olemme kaikki esimerkiksi Suomen valtion jäseniä. Jos emme ole tyytyväisiä poliitikkojen tekemisiin, voimme äänestää. Myös HYYssä saa äänestää. HYYn palvelut, kuten liikuntapalvelut, eivät toimisi pienemmällä jäsenmäärällä yhtä hyvin, koska niiden kehittämiseen ei olisi yhtä paljon rahaa. Sanotaan, että pakkojäsenyyden poistaminen vähentäisi ylioppilaskunnan laiskuutta ja parantaisi palveluja. Todennäköisesti ne kuitenkin heikkenisivät."
Lotta Stenman, 21, kuluttajaekonomian
ja ravitsemustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Oikos ry:n puheenjohtaja
Jenny Nyman, 26, Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n puheenjohtaja
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Nöyryyttävätkö fuksiaiset?
Ei 64,2 % Kyllä 23 % En osaa sanoa 12,8 %
FUKSIAISET EIVÄT nöyryytä, uskoo yli kaksi kolmasosaa Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Vajaa neljäsosa vastanneista pitää perinnettä nöyryyttävänä. Valtaosalla vastaajista, eli 77 prosentilla, oli hyvät muistot omista fuksiaisistaan. Huono kokemus tapahtuma oli joka kymmenennelle vastaajalle, 13 prosenttia vastaajista ei ollut osallistunut fuksiaisiin lainkaan. Moni vastaaja innostui kertomaan fuksiaiskokemuksistaan. Suurin osa piti fuksiaisia hauskana ja yhteishenkeä lisäävänä perinteenä. Arvostelua sai osakseen lähinnä liiallinen viinakeskeisyys ja painostaminen riisuutumiseen. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi elokuun lopussa yhteensä 491 opiskelijaa. Innokkaimpia vastaajia olivat humanistisen, maatalousmetsätieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Lue opiskelijoiden fuksiaiskokemuksia osoitteesta www.ylioppilaslehti.fi!
KAROLINA KOUVOLA, 23, teologia
"Eivät ainakaan meillä. Teologisessa on perinteenä, että tutorit ja opettajat esittävät näytelmän. Fuksit ovat lähinnä sivustaseuraajina eivätkä osallistu ohjelmaan."
VILLE ALAHUHTA, 23, oikeustiede
"Eivät missään nimessä. Fuksiaiset lähentävät uusia ja vanhempia opiskelijoita. Sen verran mitä itse muistan, hauskaa oli. Tosin aika saattaa kullata muistot."
NINA MUUKKONEN, 23, biologia
"Olen ollut fuksiaisissa mukana tutorina. En koe, että fukseja nöyryytettäisiin millään tavoin."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 10/09
Aaltoa päin
Kolmen riitaisan ylioppilaskunnan jäsenistä pitäisi nyt tehdä aaltolaisia. Uusi ylioppilaslehti Aino aikoo yrittää.
T
ällaisen lehden tekeminen on vaikeaa, mutta samalla parasta ikinä. Mitään ei anneta valmiina, vaan saamme itse urkkia, ideoida ja luoda", huokaa Anna Munsterhjelm, 24. Tammikuussa aloittavan Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäinen työntekijä on jo ehtinyt alkaa työt ylioppilaskunnan uuden Aino-lehden päätoimittajana. Toimituskin on jo valittu. Nimen lehdelle innoitti tunnettu muotoilija, Artekin perustaja ja arkkitehti Aino Aalto.
ANNA MUNSTERHJELM ei ole itse opiskellut yhdessäkään kolmesta korkeakoulusta, joista Aaltoyliopisto muodostetaan. Hän opiskelee toimittajaksi Haaga-Heliassa ja on suorittanut poliittisen historian opintoja Helsingin yliopistossa. Kuinka hän aikoo tavoittaa samassa lehdessä niin entiset Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat? "En odota, että vielä olisi Aaltoyhteisöllisyyttä, sitä rakennetaan lehden kautta. Olemme kyselleet tulevilta aaltolaisilta, mitä he tahtoisivat lehdestä lukea ja minkälaisessa muodossa se pitäisi esittää."
kunnalle, ja pian asiaa setvitään hallinto-oikeudessa. Elokuussa pidettiin uuden ylioppilaskunnan ensimmäinen kokous, jossa kylterit ja taikkilaiset syyttivät teekkareita vallan kahmimisesta. Teekkarit torjuivat enemmistöllään lukuisat kyltereiden ja taikkilaisten muutosesitykset. Eniten pieniä ryhmittymiä hiersi päätös siitä, että ylioppilas-
"STEREOTYPIOITA ON TURHA ENÄÄ TÄSSÄ VAIHEESSA RUOKKIA."
kunnan uusien sääntöjen hyväksymiseen riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Anna Munsterhjelm toivoo, että Aino onnistuu rakentamaan yhteishenkeä mutta ei kuitenkaan niin, että ikäviä asioita lakaistaan maton alle. "Teekkari-, kylteri- tai taikkilaisstereotypioita on silti turha enää tässä vaiheessa ruokkia. Me teemme lehteä aaltolaisille."
NYT SYNTYVÄ lehti on aikakauslehti, joka ilmestyy syksyllä kolme kertaa. Lehden jatkosta päätetään vuoden lopussa. Ensimmäisissä lehdissä jutut keskittyvät taustoittamaan yliopistojen ja ylioppilaskuntien yhdistymistä. Uusi päätoimittaja suostuu tekemään pienen paljastuksen ensimmäisen numeron sisällöstä: "Meidän on tarkoitus saunottaa nykyisten ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat."
J O H A N N A M I TJ O N E N
Eteläsuomalaisten ylioppilaiden säätiö
julistaa Eteläsuomalaisen osakunnan jäsenten haettavaksi yhteensä 12 000 euroa opinnäytetöiden tekemistä varten sekä 6 000 euroa opiskelijastipendejä. Yksi opinnäytetyöstipendi on varattu humanistisen alan opinnäytetyön tekemiseen. Tarkemmat hakuohjeet Osakunnan internetsivuilta
UUDEN LEHDEN toivotaan tuke-
www.etelasuomalainenosakunta.fi.
Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen on toimitettava Osakuntaan taloudenhoitajan lokeroon 19.9.2009 klo 16 mennessä. Postitse toimitettavat hakemukset voi lähettää osoitteeseen
van yliopistojen yhdistymistä. Sille on totisesti tilausta, sillä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan syntyminen on ollut riitaista. Taideopiskelijat ovat haranneet koko yliopiston perustamista vastaan. Kauppatieteilijät taas eivät ole suostuneet antamaan koko omaisuuttaan uudelle ylioppilas-
Eteläsuomalainen osakunta/Eteläsuomalaisten ylioppilaiden säätiön asiamies, Mannerheimintie 5 A 4 krs., 00100 Helsinki.
Stipendien saajat julkistetaan 10.10.2009 Eteläsuomalaisen osakunnan vuosijuhlassa Vanhalla ylioppilastalolla.
Lisätietoja säätiön asiamieheltä: p. 040 536 7676, terhi.paikkala@helsinki.fi.
Anna Munsterhjelmin mukaan Aino toimii Aallon näyteikkunana.
TEEMU GRANSTRÖM
10 ZEITGEIST
TÄÄLLÄ TUTKIN MINÄ
Ylioppilaslehti 10/09
Sarjassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaisesta tieteellisestä läpimurrosta he haaveilevat.
Nilkuttavien nautojen puolesta
Tutkija Petro Tamminen tahtoo tehdä lehmistä onnellisempia.
T
uotantoeläinten, kuten lehmien, possujen ja kanojen, pitäminen on tutkija Petro Tammisen mielestä väärin. Kun nyt kuitenkin niitä pidetään, on eläimistä pidettävä mahdollisimman hyvää huolta. "Tuotantoeläimet ovat vain ikään kuin tuottamassa rahaa. Se on aika raadollista. Jos halutaan syödä eläimiä ja niiden tuotteita, eläimiä täytyy kohdella niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Ympäristön ja eläinten hyvinvointi on tärkeintä", Tamminen kiteyttää tutkimustaan motivoivan ideologiansa.
TUOTANTOYKSIKÖT suurenevat koko ajan. On pakko kehittää keinoja, joilla eläinten vointia saadaan seurattua ilman ihmisen valvovaa silmää. Tästä syystä Tamminen on tutkijana agroteknologian laitoksella. Tammisen erikoisalaa ovat tuotantoeläinten jalkasairaudet. Hän haaveilee
keinosta, jolla alkava jalkasairaus havaittaisiin jo ennen kuin eläin alkaa ontua. Ihan vastaavaa tutkimusta maailmalla ei ole.
KUKA?
Petro Tamminen, 30 0 > Paikka: Agrotekotek
nologian laitos, Viikki. > Tutkinto: Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, syksy 2009. > Gradun otsikko: "Asuinrakennusten materiaalitehokkuuden arviointi MIPS-menetelmällä." Työasu: "Tavalliset vaatteet. Välillä navettavaatteet." > Tärkein työväline: "Tietokone. Mittaukseen liittyvät erikoisvälineet." > Vapaa-ajalla: "Olen perheen parissa, soitan bändissä ja harrastan sirkusakrobatiaa."
"Yritämme löytää mallin, jolla sairauden voisi havaita jo mahdollisimman pienistä merkeistä. Se tapahtuisi datalla, jota saadaan erilaisista laitteista jo ympäri navettaa, lypsyrobotti-, y ruokinta- ja maitotuotosdatasta", noin kuukausi sitten tutkijana aloittanut Tamminen kertoo. "Paras tilanne olisi, että tulevaisuudessa lypsyrobotteihin voisi vain ajaa uudet ohjelmat, jotka kertoisivat tiedon isännille."
TAMMISEN TYÖN tulos saattaa
käytetään liikaa. Oikeastaan ne saisivat maksaa enemmänkin. Se voisi tuoda harkintaa siihen, miten ruokaa käytetään. Eläimien ei kuuluisi kärsiä siitä, että jengi haluaa halpaa lihaa." Suurin osa kolmen vuoden hankkeen työstä tapahtuu agroteknologian laitoksen kaarevan talon tutkijasopukassa. Siellä Tammisella on tyypillisen näköinen tutkijan työpiste, jossa sermi erottaa kollegasta. Pöydällä on tietokone ja läjä papereita.
AINA VÄLILLÄ pitää tietenkin mennä tapaamaan tutkimuskohteita. Ne löytyvät läheiseltä koenavetalta. "Tulemme joka toinen viikko kävelyttämään lehmiä. Meidän täytyy nähdä eläin itse, jotta
voimme laitteilla todentaa, että se ontuu. Koenavetalla tehdään myös kaikki tutkimukset." Paljasjalkaista helsinkiläistä hieman hymyilyttää päätyminen
"MINULLE ON IHAN SAMA, MITÄ KULUTTAJA MAKSAA MAIDOSTA JA RUUASTA."
keskelle maatalouden huipputeknologiaa. "Ajoin ensimmäistä kertaa traktoria vuosi sitten kesällä. Enkä ennen tätä ollut kovin lähelle lehmää päässyt."
M AT T I M A R K K O L A
näkyä kuluttajille entistä laadukkaampina, ehkä jopa edullisimpina elintarvikkeina. Mutta se ei tutkijaa innosta. "Minulle on henkilökohtaisesti ihan sama, mitä kuluttaja maksaa maidosta ja ruuasta. Molempia
Huuda fillari!
FILLARIKAMPUS -tapahtuma
Kampin Narinkkatorilla autottomana päivänä, tiistaina 22.9. klo 1118. Ohjelmassa mm. polkupyörähuutokauppa, pyöräpooloa, parkouria ja paneelikeskustelu. Bändeinä Captor ja Wedding Crashers.
Järj. mm. HKL, YTV, Ylioppilaslehti ja HYY.
tiimari
15% OPINTOTUKEA KORTTIA VILAUTTAMALLA
Meiltä saat kaiken tarpeellisen opintielle, ja opiskelijakorttia vastaan vielä 15% alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Etu myös OAJ:n jäsenkortilla.
Alennus ei koske postimerkkejä ja lahjakortteja.
TUOMAS KARPPINEN
12
Ylioppilaslehti 10/09
valtasi yliopiston
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U V I T U S J A R N O L AT VA - N I K K O L A
-sukupolvi
Opiskelijat saavat aina valittaa kaikesta, etenkin tässä lehdessä. Nyt on opettajien vuoro.
H
K
e eivät ehdi luennoille eivätkä tentteihin vaan vaativat henkilökohtaiset, räätälöidyt opetusohjelmat. Opettajien pitää olla valmiina antamaan heille äidillistä palvelua sähköpostitse läpi vuoden ja ympäri vuorokauden. He ovat laatutietoisia asiakkaita, jotka saattavat uhata epäpäteväksi kokemaansa assistenttia lakimiehillä epäonnistuttuaan tentissä. Ylioppilaslehti kysyi keväällä Helsingin yliopiston henkilökunnalta, miten opiskelijat ovat muuttuneet. Yli kolmannes 700 vastaajasta oli sitä mieltä, että opiskelijoista on tullut vaativampia. Vapaamuotoisista vastauksista piirtyy kuva opiskelijasukupolvesta, joka odottaa saavansa loputtoman määrän henkilökohtaista palvelua, mutta haluaa itse päästä mahdollisimman helpolla.
ampuksilla pyörii nyt sukupolvi, joka tahtoo kaiken samanaikaisesti: työn, opiskelun, mukavan elintason, kivat harrastukset ja ulkomaanmatkat. Heillä itselläänkään ei aina näytä olevan selkeää käsitys"MÄ EN tä siitä, mikä on tärkeintä. VALITETTAVASTI Harvalle ykkösjuttu vaikuttaisi KERENNY EILISELLE olevan opiskelu. Joskus vaikuttaa siltä, että käydään töissä LUENNOLLE, VOISITSÄ paistamassa hampurilaisia, LÄHETTÄÄ MULLE jotta päästäisiin Malediiveille LYHENNELMÄN SIITÄ?" sukeltamaan.henkilökunnan Yliopiston pitää joustaa. Opiskelijat vaativat lisätenttipäiviä, korvaavia tehtäviä ja luentomateriaalia PowerPointesityksinä. Vaatimusten keskellä opettajat joutuvat vetämään rajoja opiskelijoiden paapomisen ja palvelun suhteen. "Kokemus opettaa opettajaakin. Kerran
yksi opiskelija sanoi, että hänen valmistumisensa riippuu juuri tästä tentistä. Hyvää hyvyyttäni järjestin hänelle ylimääräisen tentin. Kävi ilmi, ettei hän kuitenkaan saanut niitä muita kursseja suoritetuksi", tilittää kirkkohistorian yliopistonlehtori Kyllikki Tiensuu. "Opiskelijat ajattelevat tekevänsä itselleen jonkinlaisen yksilöllisen opintosuunnitelman ja suorittavansa sen, teetti se opettajilla miten paljon töitä tahansa." Tiensuu on opettanut yliopistolla 1990-luvun alusta. Vuonna 1999 hänet palkittiin vuoden hyvän opettajan Magister Bonus -palkinnolla. Paljon on muuttunut niistä ajoista. Nykyisin yhä harvempi opiskelija vaivautuu luennoille. "Pahimmassa tapauksessa opiskelija jostain tuolta takahikiältä ilmoittaa, että mä suoritan näitä täältä käsin. Eli tästä tulee jonkinlainen kirjeyliopisto." Se tuntuu luennoitsijan asiantuntemuksen aliarvioinnilta. "Korkeinkaan kirjavuori ei korvaa hyvää opettajaa", Tiensuu siteeraa kiinalaista sananlaskua.
hakevia ja tuottavia aktiivisia ihmisiä." Sähköpostikirjeenvaihdossa käytöstavat liian usein unohtuvat. "Mä en nyt kyl valitettavasti kerenny eiliselle luennolle, voisitsä lähettää mulle lyhennelmän siitä?" kuului yksi Kyllikki Tiensuun saamista sähköposteista. "Sinänsä akateemisuus ei edellytä turhaa pönötystä, mutta en tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisin opiskeluaikoinani professori Kauko Piriselle mennyt sanomaan, että kuule Kake, mä en päässy eilen sun luennolle. Voisiks nyt..." Tiensuu miettii.
R
A
siakkaat vaativat palvelua kellon ympäri. Sähköposti on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä opettajaan. Viesteissä vaaditaan kurssien räätälöintiä ja kysellään asioita, joita voisi kysyä kurssikaverilta tai selvittää Almasta tai Weboodista. Vaatimustason lisäksi on kasvanut avuttomuus. "Minulla voi olla 800 opiskelijaa, joista kaikki laittavat yhden sähköpostin ja ajattelevat, ettei se haittaa mitään. Autan mielelläni, mutta joskus voisi käyttää omaa harkintaa ja miettiä, saisinko tiedon jostain muualta", sanoo viime vuonna Magister Bonus -palkittu kasvatuspsykologian yliopistonlehtori Lasse Lipponen. "Myös me opettajat voimme katsoa peiliin. Tehtävämmehän on kasvattaa tietoa
ohkeita, kansainvälisiä, aktiivisia, aiempaa keskustelu- ja esiintymiskykyisempiä. Myös näin Helsingin yliopiston henkilökunta kuvasi Ylioppilaslehden kyselyssä uutta opiskelijasukupolvea. Kyllikki Tiensuu on täysin samaa mieltä. Pieni mutta äänekäs heti mulle kaikki -vähemmistö leimaa helposti koko porukkaa. Tiensuu kertoo ihailleensa opiskelijoita muun muassa toimiessaan Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina, yliopiston opintoasiain toimikunnassa ja tiedekunnan pedagogisessa yksikössä. "Heillä on asiantuntemusta ja ideoita, he osaavat organisoida ja ottaa vastuuta. Heillä on rohkeutta tehdä, ja heiltä saa hyödyllistä palautetta opintojen kehittämiseen." Vain 0,2 prosenttia kyselyyn vastanneista listasi opiskelijat eniten työstressiä aiheuttavaksi asiaksi työssään. Kansainvälisesti ajateltuna on hyvä, että vaatimuksia esittävät opiskelijat itse. Yhdysvalloissa ja Britanniassa yliopistojen henkilökuntien riesana ovat niin kutsutut helikopterivanhemmat, jotka toivovat jatkuvalla painostuksellaan nostavansa jälkikasvunsa suoraan huipulle. piskelijoita ei voi syyttää aivan kaikesta. Lasse Lipposen mielestä opetushenkilökunta on osasyyllinen.
O
Ylioppilaslehti 10/09
13
14
Ylioppilaslehti 10/09
"OPETTAJA ON VÄHÄN NIIN KUIN TELKKARISSA. JOKU JOTA VOI AVOIMESTI HAUKKUA."
Reitit ja aikataulut kätevästi netistä
YTV:n monet nettipalvelut helpottavat pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttöä.
Osoitteesta www.ytv.fi löydät
Reittioppaan, joka kertoo parhaat joukkoliikenneyhteydet annettujen paikkojen välillä haluttuna ajankohtana, myös pyöräreitit bussien lähtöajat päätepysäkeiltä sekä pysäkkikohtaiset aikataulut tietoa lipuista ja niiden hinnoista matkustajan oppaan ja tietopaketin matkakortista, jolla maksat kätevästi kaikki matkasi
"Olemme alkaneet puhua yliopistoopiskelijoista asiakkaina ja itsestämme palveluntuottajina. Asiakas voi vaatia mitä tahansa, eikä hänen tarvitse osallistua toimintaan." Lipposen mielestä asiakas-palveluntarjoaja-ajattelu ei sovi yliopistolle. "Opiskelijat ovat tiedeyhteisön nuorimpia jäseniä, joiden rooli on osallistua aktiivisesti yliopiston kehittämiseen." Jos opiskelija kritisoi Lipposen opetusta, hän ottaa palautteen vastaan mutta kysyy samalla, mitä opiskelija itse on tehnyt kurssin onnistumisen eteen. "Olitko aktiivinen, osallistuitko keskusteluihin, annoitko luentosarjan aikana rakentavaa, opetusta kehittävää palautetta. Se vetää opiskelijan aina aika hiljaiseksi."
Tallenna omiin suosikkeihisi! www.ytv.fi/liikenne
Joukkoliikenteen neuvontapuhelin 0100 111 (henkilökohtainen neuvonta 0,98 euroa/puhelu + pvm, aikatauluautomaatti 0,49 euroa/puhelu + pvm) Matkakorttineuvonta ja kadonneet kortit, puh. (09) 310 12345 Aikataulut, Reittiopas ja palautteet: www.ytv.fi/liikenne
O
www.ytv.fi
piskeluaikoja on jo rajoitettu. Poliitikot ja elinkeinoelämä hinkuvat nopeampia valmistumisaikoja. Sivistyksen etsijöiden yhteisöstä on siirrytty ainakin askel tutkintotehtaan suuntaan. Siinä saattaa toisinaan unohtaa käyttää opiskeluaikaa oman asiantuntemuksensa kehittämiseen. Sen sijaan on helppo keskittyä laskemaan opintopisteitä, pääsemään mahdollisimman vähällä ja käymään yliopistoa niin kuin kävisi yläastetta.
1970-luvulla opiskelleiden professorien lienee turha haikailla palavasilmäisten idealistiopiskelijoiden paluuta. Heistä moni ilmaisi kyselyssämme myötätuntoa ja huolta nykyopiskelijoita kohtaan. Yliopiston henkilökunta tietää, että opinnoilta joustoa edellyttävä opiskelija saattaa itse joutua joustamaan koko elämänsä ajan. Toisin kuin 1970-luvulla akateeminen tutkinto ei enää takaa työpaikkaa. Siksi on ymmärrettävää, etteivät opiskelijat uskalla ottaa opintolainaa vaan käyvät töissä. Opiskelu ja työelämä eivät enää ole erillisiä elämänvaiheita. Joillakin aloilla töitä on tarjolla vain pätkissä. Niiden välillä opiskellaan. Moni suorittaa useamman tutkinnon pärjätäkseen työmarkkinoilla. Huonot taloudelliset ajat näkyvät siinä, että tänä syksynä aika moni fuksi on jo jonkun alan maisteri. Ei ihme, että joku haluaa välillä käväistä Malediivien riutoilla. *
16
Ylioppilaslehti 10/09
"OPISKELIJOILLE EI ANNETA MAHDOLLISUUTTA KEHITTYÄ IHMISINÄ, SIVISTYÄ JA OPPIA KRIITTISTÄ AJATTELUA."
Lauri Laiskuri
Laurille riittää, kunhan pääsee tentistä läpi. Opetushenkilökunta tehtaileekin hänelle joka kurssista kolme tenttiä ja arvioi ne. Arviointi ei ole helppoa, koska tekstistä on vaikea saada selvää. Lauri ei nimittäin ole kovin kiinnostunut oikeinkirjoituksesta tai siitä, miten tekstiä ylipäätään kirjoitetaan. Laurin mielestä kertaus on opintojen äiti. Sitä onkin luvassa myös Laurin kurssikavereille. Luennoilla joudutaan usein palaamaan perusasioihin, jotta Lauri ei olisi täysin pihalla. Se turhauttaa opettajia ja kunnianhimoisempia opiskelijoita. Kuten Unnasta, Lauristakin on kätevää, että proffalta voi pyytää jälkeenpäin luennon PowerPointina. Silloin ei tarvitse keskittyä luennolla niin kovasti, vaan voi esimerkiksi seurustella kavereiden kanssa, puhua puhelimessa ja hengata Facebookissa. Luennoilta Lauri odottaa ennen kaikkea viihdyttävyyttä. Hän valittaa, jos kursseilla annetaan liikaa tai liian vaikeita pakollisia tehtäviä.
m muun muassa luentomateriaaleja. M Mun aikana 1990-luvun alussa ei tull lut mieleenkään pyytää, kirjoitettiin v vain kynä sauhuten harakanvarpaita t taululta talteen. Ihan hyvä muutos." > "Opiskelijat ovat nykyään sanavalm miimpia ja keskustelevampia. Monet u uskaltavat myös esittää enemmän v valmiiksi pureskelemattomia näkem myksiä. Eivät siis pelkää epäonnist tumista niin paljon. Itsetuntokysym mys." > "On mahtavaa auttaa opiskelij joita löytämään itsensä ja tiensä. O Oppiainekohtaisen valintakokeen l läpäisseet ovat kaikki ihan mainioita. I Ihmiset ovat aika samanlaisia kaikk kialla, ja nykyinen huippuhuiputus e ei ikävä kyllä perustu tähän lähtök kohtaan. Uskon tasa-arvoisuuden ja o oikeudenmukaisuuden korostamisen t tuottavan parempia tuloksia." > "Uusien opiskelijoiden saapuminen s syksyllä on juhlahetki koko osastoll le: taas saadaan tutustua uusiin miel lenkiintoisiin ihmisiin, joilla on mitä k kirjavampia taustoja ja harrastuksia h hillonkeitosta tietokirjoittamiseen." > "Yleensä kiinnitetään huomiota s siihen, että opiskelijat valittavat työm määrää. En usko, että se on todellin nen ongelma, vaan ainoastaan pintat taso silloin kun pinnan alla homma e ei toimi ja opiskelijat kokevat olev vansa takaisin yläasteella." > "Fiksumpia kuin omana aikanani. T Tosin kielitaito tökkii aika pahasti, k kun ei osata muuta kuin englantia." > "Fiksuja. Laitoksella on paljon h helppoja kursseja, joilla ei tarvits se tehdä juuri mitään päästäkseen l läpi. Selvä tulos opintojen määrään s sidotusta rahoitusmallista. Miksi siis tehdä töitä?" > "Opiskelijat eivät ole vain asiakkaita vaan nuoria kollegoja. He ovat uskoneet ammatillisen tulevaisuutensa meidän opettajien käs siin. Meidän on onnistuttava hyvin!"
O Opiskelijaraukat!
> "Kun opiskelijoita vain hoputetaan
j ja pakotetaan valmistumaan nop peammin ja yhä nuorempina, heistä t tulee karjaa, jolle ei anneta mahdoll lisuutta kehittyä ihmisinä, sivistyä ja o oppia kriittistä ajattelua." > "Paljon ei-onnellisia suorittajap puurtajia, tasapainottomuus lisäänt tyy. Lääkittyjä, stressaantuneita." > "Ovat joutuneet huonompaan asem maan. Opettajat vaihtuvat jatkuvast ti, mikä heikentää opetuksen laatua. O Opettajia on lisäksi aivan liian väh hän." > "Olen huolestunut heidän tulevais suudestaan ja jaksamisestaan varsin k kovassa kilpailuyhteiskunnassa ja t työpaikkojen puutteessa. On väärin, e että lahjakkaat ihmiset tulevat ylio opistoihin hyvässä uskossa etenem mismahdollisuuksiin, mikä ei sitten p pidäkään useimpien kohdalla paikk kaansa, työpaikkaa ei tule." > "Nykyisenkaltainen henkilökohtaiseen ohjaamiseen perustuva järjestelmä vaatii paljon resursseja, joita ei ole. Järjestelmä on sekava, eikä siihen perehdytetä, jolloin opiskelijoiden hallinnolliset kysymykset työllistävät. Henkilökohtainen ohjaaminen luo myös ikävän illuusion joustavuudesta, jota ei ole mahdollista toteuttaa jo pelkästään arvostelun tasapuolisuuden takia." > "Työssäkäynti opintojen lomassa on pirstonut opiskelijayhteisöjä. On hämmentävää, kun opiskelijat eivät tunne toisiaan. Opintotukea pitäisi lisätä ja samaan aikaan opinnoista tehdä kokopäiväistä työtä."
Asta Asiakas
Asta tuntee oikeutensa. Vaikka opetus on Suomessa ilmaista, Asta ajattelee olevansa yliopistolla asiakas ja siksi aina oikeassa. Asta vaatii laajaa valikoimaa opiskeltavien asioiden, opetusmenetelmien sekä vaihto- ja harjoittelupaikkojen suhteen. Opetukselta, tiloilta ja oppimateriaaleilta Asta edellyttää laatua. Jos jokin asia on pielessä, Asta kirjoittaa viipymättä sähköpostin, jossa penää tilanteeseen korjausta seuraavaan päivään mennessä. Jos Asta ei menesty opinnoissaan, syy on luonnollisesti opetuksen laadussa, ei Astassa itsessään. Silloin Asta tehtailee valituksia surkeasta opetuksesta. Tarvittaessa hän turvautuu lakimieheen.
18 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 10/09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
HEIDI STRENGELL
Virolaista tekoa
Suomalaisten reaktiot jännittävät Mental Finlandin Eva Klemetsiä.
M
Don Johnson Big Band pelastaa taas maailmaa.
La 5.9.
KADUT TULVIVAT. Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajava Ihmistulva-tapahtuma valtaa Helsingin Rautatientorin ja keskustan kadut. Mitä isompi ihmismäärä, sitä suurempi paine luoda Suomeen ilmastolaki, tapahtuman järjestäjät tuumaavat. Reino Nordin, Pintandwefall ja Don Johnson Big Band viihdyttävät. Vapaa pääsy.
La 12.9.
KUVAA SARJOISSA. Ylipainoisen ja yksinkertaisen Sokeri-Sakarin luoja, ruotsalainen Joakim Pirinen, Mad-lehden piirtäjä Sergio Aragonés ja Usagi Yojimbo -sarjakuvalehden tekijä Stan Sakai kuuluvat Helsingin sarjakuvafestivaalien ulkomaanvieraisiin. Koko viikonlopun kestävän festarin pääpaikkana toimii kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12. Vapaa pääsy.
Ma 7.9.
LUKUVUOSI ALKAA. Yliopiston avajaiskarnevaaleissa nähdään monenlaisia esityksiä. Jatkot Vanhalla, jossa rytmimusiikista vastaavat Samae Koskinen & hänen taikabändinsä, Tuomo sekä Dj Njassa. Liput 5 .
Su 13.9.
BONGAA SUOSIKKILEFFASI. Ylioppilaskunnan Leffaryhmä järjestää perinteisen leffakirppiksen Uuden ylioppilastalon Alina-salissa, Mannerheimintie 5 a, 5. krs, klo 1416.30. Maksuttomat myyntipöydät ja ilmainen sisäänpääsy.
inulle tulee Smedsin esityksissä tunne, että naiset ovat objekteja ja minulle tuputetaan liian voimakkaasti Jumalaa", sanoi näyttelijäohjaaja Leea Klemola kaksi vuotta sitten Imagessa. Mitäs jos kysyttäisiin asianosaisilta. Eli miltä naiskuva Kristian Smedsin uusimman teoksen Mental Finlandin naisnäyttelijästä vaikuttaa? "Naiset ovat koko ajan läsnä ja katsovat, kun miehet leikkivät kuin lapset. Naiset ovat kestävämpiä", sanoo virolainen Eva Klemets, toinen näytelmän kahdesta naisnäyttelijästä. Ja Smedsiin Klemets ihastui alun perin juuri "jumalan tuputtamisen" vuoksi. Hän tutustui tämän töihin piskuisen Houkka Bros -marginaaliryhmän uskontotrilogian myötä. "Sen ensimmäinen osa, Vaeltaja, oli hyvin simppeli, vain 15 ihmistä mahtui sitä katsomaan. Silti se on yksi tärkeimmistä viime vuosien teatteriesityksistä. Siinä oli teatterin pyhä läsnä."
MENTAL FINLAND sai ensi-iltansa
Teatteritaipaleensa Klemets aloitti ohjaajana, kunnes siirtyi yhä enemmän näyttelemään. Talvella on edessä elämänmuutos. Klemets siirtyy Tarton suuresta Vanemuine-teatteritehtaasta pieneen tallinnalaiseen NO99 -ryhmään, joka tekee yhteiskunnallisesti kantaaottavia töitä.
ISÄN PUOLELTA venäläistaustainen Klemets puhuu hyvin suomea, mutta väittää koko puhelinkeskustelumme ajan, että hänen suomensa kuulostaa "todella hirveältä". Klemets yrittää parantaa sitä lukemalla suomeksi lempikirjailijaansa Michel Houellebecqiä, jonka teoksia realismiin hirttäytyneet lukijat pitävät kyynisinä. "Ei ei. Houellebecq näyttää, miten kaunista elämä on", Klemets sanoo ja hihittää. Hän on tehnyt yhteistyötä suomalaisten kanssa ennenkin, jo 2000-luvun alussa Baltic Circlefestivaaleilla. Keväällä 2008 hän vieraili näyttelijänä KokoTeatterin farssissa Kana. "En osaa sanoa, onko suomalaisten ja virolaisten teatterintekijöiden välillä eroa. Kun teimme Mental Finlandia, puhuimme koko seitsemän kuukautta kestäneiden harjoitusten ajan paljon omista kansallisuuksistamme. Nuo keskustelut näkyvät lopputuloksessa." Klemets miettii hetken. "Tai en tiedä, näkyvätkö ne. En ole nähnyt Mental Finlandia."
M A R I A SÄ KÖ
> Mental Finland saa Suomen ensi-iltansa Kansallisteatterissa 16. syyskuuta.
hin ei helposti löytyisi samantyyppistä naisnäyttelijää Suomesta. Hän on lavalla äärimmäisen eteerinen ja venäläis- ja baltialaisten metodinäyttelijöiden tavoin saa pieniinkin lavaeleisiinsä tunnesyvyyttä. Kauhun hetkelläkään hän ei karju vaan säilyttää runollisuuden.
To 10.9.
NYT NÄYTTELEMÄÄN. Ylioppilasteatteri aloittaa uusien jäsenten etsimisen tekniikkapuolen pääsykokeilla. Perjantaista sunnuntaihin testataan puolestaan näyttelijäntaitoja. Lisätietoja teatterin nettisivulta.
Ma 14.9.
IRAN KIINNOSTAA. Toimittaja Liisa Liimatainen kertoo kulttuurikeskus Caisan kansainvälisessä kirjallisuusiltapäivässä, minkälainen on se kansalaisyhteiskunta, joka Iranin kesäkuun vaalien jälkeen protestoi parin kuukauden ajan kaduilla. Mikonkatu 17 c, klo 13. Vapaa pääsy.
Pe 11.9.
MUOTIA & MUOTOILUA. TitiMadam-eläinkoruja, VitiDesign-luomupuuvillavaatteita, tyttömäisiä You Complete Me -asusteita ja muuta tuoretta designia on tarjolla, kun nuoret suunnittelijat kokoontuvat Korjaamon design-myyjäisiin, Töölönkatu 51, klo 1821. Vapaa pääsy. KRISTILLISTÄ MENOA. Kansan Raamattuseuran opiskelijaillat pyörähtävät käyntiin uusille opiskelijoille suunnitellulla ohjelmalla. Sanan talo, Kaisaniemenkatu 8, klo 18.30.
Brysselissä helmikuussa 2009. Nyt Klemetsiä jännittää suomalaisten reaktiot. Smedsin Tuntematon sotilas närkästytti kansallismieliset. Tulevaisuus-utopioita ja -dystopioita vyöryttävä Mental Finland taas ei anna suomalaisille, tai ihmiskunnalle ylipäätään, juuri toivoa. "Brysselissä yleisö saattoi ikävistä kohdissa ajatella, että tuollaista on ehkä Suomessa, muttei meillä. Helsingissä on toisin." Klemetsin esittämiin hahmoi-
KUKA?
Eva Klemets, 32 > Asuu Tallinnassa. > Valmistui teatteriohjaajaksi
Viron musiikki- ja teatteriakatemiasta vuonna 2004. > Levylautasella tallenne virolaisesta kansanmusiikista, esittäjinä vanhoja mummoja. > Vuonna 2019: "Olen jossain rauhallisessa paikassa. Osaan soittaa saksofonia."
Suomen persein video
JOS TÄMÄ TEKSTI olisi netissä
SOITA KELLOAIN. Ylioppilaskunnan soittajat etsivät riveihinsä uusia orkesterisoittajia kahden päivän koesoitoissa Vanhalla ylioppilastalolla klo 18 alkaen. Lisätietoja www.ys.fi.
ja otsikon vieressä lukisi "katso linkki", se olisi kahdessa tunnissa kerännyt tuhat klikkiä ampparit. comissa. Mutta kun ei ole, on pakko tyytyä sanoin kuvailemaan, miltä näyttää suomalainen YouTube-video nimeltä Kississingsing Anything U Want. Ensin lähikuvassa on tumman naisen pikanopeudella liplattava kieli. Tämän jälkeen hytkyttää eri-
koislaatuisiin vaatteisiin pukeutunut rintavahko chiku. Niiden jälkeiset kaksi minuuttia ovat yhtä pornahtavaa perse-showta. Neljän naiset takamukset vaihtuvat nopein kuvaleikkauksin. Pylly vasten pyllyä, pum pum. "Se on minun musiikkivideoni", vastaa naisääni puhelimitse. Kississingsing on kolme vuotta sitten lontoolaisella indiekaraokeklubilla alkunsa saanut, sittem-
min helsinkiläistynyt yhden naisen elektroyhtye. Anything U Want on palkitun musiikkivideoohjaajan Miikka Lommin tuotos. Artistista videolla näkyvät vain huulet. Ne laulavat tuhmia sanoja pyörivien peppujen päällä. "Video on kannanotto nykypäivän musiikkivideobisnekseen. Sehän on yhtä tissiä ja takapuolta. Me vaan vedettiin se överiksi."
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
MAINOSKANAVIEN SYKSYN SUURSATSAUKSET ovat taas hittiformaattien suomalaistamisia. Talent, Diili, Muodin huipulle, Unelmien poikamies ja BB olisivat hyviä ohjelmia, ellei niissä seikkailisi jäyhiä suomalaisia.
Kun sanoitus, sovitus ja tuotanto kusevat, kohtalaisiakaan biisejä ei pelasta mikään. LOW LIFE
HEIKKI HAAVIKKO
hiljaa! Paavo Haavikko oli sen verran monisärmäinen mies, että tylsää ä elämäkertaa hänestä ei kaipaa kukaan. oitti Mieshän itsekin kirjoitti historiaa uusiksi.
NEW TERRAIN. Mewin odotetun No More Stories -levyn avausraidassa kiteytyy bändin ongelma eksponentiaalisesti. Studioaika on käytetty kikkailuun sen sijaan, että olisi levytetty hyviä popraitoja. Vuoden suurin pettymys.
ROCK´N´ROLL PHILOSOPHERSIN
uusin albumi kuulostaa taitavan lukiolaisbändin demolta, vaikka laulajana toimii Eleanoora Rosenholmin Noora Tommila.
Ylioppilaslehti 10/09
KULTTUURI 19
SOFI AN KATU
KATAR I I NAN KATU
FABI AN I N KATU
Antilooppi
Yksisarvinen
Dromemeri daari
Sarvikuono
Lei a Leijona
Elefantti
POH JOI S E S P L A NA DI K AU P PATOR I
LISÄÄ UNIKKOA, laukkuliikkei-
HERRASMIES PYSYY tyynenä, vaikka vähän sapettaa. Seppo Hiltunen, legendaarinen helsinkiläinen kirjakauppias, tallustelee antikvariaatissa, jonka perusti Sofiankadulle 24 vuotta sitten. Silloin alueella oli synkkä maine. Mustamaijat partioivat ympärillä, sillä lähistöllä sijaitsivat rikos- ja järjestyspoliisi sekä raastuvanoikeus. Antikvariaatista muodostui yliopistoväen ja virastotyöntekijöiden kohtauspaikka. Remontista on tiedetty pitkään. Ongelmana ovat kustannukset, jotka uhkaavat nousta niin suuriksi, ettei uusiin vuokrasopimuksiin ole varaa kuin kaupallisesti menestyvillä yrityksillä. "Olen yrittänyt painottaa, että palveluissa pitää tukeutua myös viereiseen yliopistoon. Alueesta ei saa tulla vain turistien ja eliitin ostosalue", Hiltunen kertoo. "Vanha viisauskin sanoo, että on parempi hankkia ystävät läheltä ja viholliset kaukaa." CAFE JUGEND: buffetlounas 11,00
tä ja muotia. Käykö tässä niin, että tavallisille helsinkiläisille ei enää löydy Senaatintorin liepeiltä palveluja? "Huoli saattaa olla ihan aiheellinen, ainakin Sarvikuono-korttelin kohdalla", myöntää elävöit-
MATKASSA ON yhä monta mutkaa. Yksi on se, että elävöittämis-
projekti on ajautunut kaupungin byrokratian pyörteisiin. Toistaiseksi on epäselvää, kuka lopulta päättää vuokralaisista ja millä tuotto-odotuksilla. Vielä suurempi ongelma on itse peruskunnostusremontti, joka maksaa arviolta 75 miljoonaa euroa. Leijonan hallituksessa is-
Sarvikuonoa uhkaa sukupuutto
Helsinki aloitti Senaatintorin alueen elävöittämisen irtisanomalla antikvariaatti Sofian ja Café Engelin.
TEEMU GRANSTRÖM
tuva vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen epäilee, että Sarvikuono-kortteli joudutaan antamaan mahdollisimman hyvin maksaville vuokralaisille, vaikka toivookin, että mukaan mahtuu myös ei-niin-kaupallista yritystoimintaa. Sen sijaan Elefantti-korttelista voidaan saada uusi kulttuurikortteli, jos kaupunki on valmis kuittaamaan korjausvelkaa omasta kassasta ja tekee selkeät päätökset siitä, että Sarvikuonon paremmilla vuokrilla voitaisiin subventoida Elefantin vuokria. "Elefantti kortteli sijaitsee joka tapauksessa kaupungintalon takana alueella, joka ei ole kaupallisesti erityisen vetovoimainen. Ja marginaalissahan kaikkein kiinnostavimmat asiat yleensä tapahtuvat", Rantanen huomauttaa.
A N T T I J Ä RV I
euroa. Ravintola Salutorget: pääruuat noin 22 euroa. Elävöittämisestä on jo pari, opiskelijan kukkarolle tyyristä esimerkkiä. Jo nyt tiedetään, että remontti Sarvikuono-korttelissa alkaa helmikuussa ja kestää noin puolitoista vuotta. Kino Engel jatkaa vielä nykyisellä paikallaan. Kesäkino neuvottelee parhaillaan väliaikaisesta esityspaikasta. Remontin jälkeen korttelin palvelut painottuvat ravintoloihin sekä design-, muoti- ja erikoisliikkeisiin. Korttelista tulee siis Esplanadin huippubrändien jatke. "Olemme ilmoittaneet, että olemme halukkaita tulemaan takaisin", antikvariaatti Sofian nykyinen pyörittäjä Kaija Kuusela kertoo. Mutta: "Money talks", Hiltunen jatkaa. Varmuuden vuoksi antikvariaatti on jo avannut toisen liikkeen Vuorikadulle. Alueelle on kovaa vauhtia
"Kumpi tuo näihin kortteleihin enemmän elämää, luksuslaukkuja myyvä liike vai antikvariaatti", Seppo Hiltunen ja Kaija Kuusela kysyvät.
JEAH
Kuvittaja Ulrika Yliojan RANKKASADE -teoksessa pienistä sattumanvaraisista tapahtumista syntyy kipeä ja riemukas kasvukertomus. Harvoin oksennus näyttää yhtä raikkaalta kuin Yliojan kuvissa. Anni Lintulan ja Meri Valkaman Mäntsäläislähtöinen Mesmer jatkaa kolmannella levyllään
THE GHOST OF A TENNIS COURT omalaatuista,
genremäärittelyjä pakoilevaa krautpsykedeliarockiaan. Teenage Dreams on vuoden parhaita biisejä kaikki genret huomioon ottaen. Hyvä! Syyskuun 11. päivänä ensi-iltaan tulevan KANSAKUNNAN OLOHUONEEN ohjaaja Jukka Kärkkäinen on päässyt häkellyttävän lähelle kohteitaan, kunnioitusta silti kadottamatta. Melankolisen, mutta lohdullisenkin elokuvan ihmiskohtalot saavat naurun juuttumaan palaksi katsojan kurkkuun. Tällainen on Suomi.
NUOREN TOIMITTAJAN ELOONJÄÄMISOPPAANSA
lukenut jää henkiin ja ehkä jopa toimittajaksi. Tällaisia selkoteoksia muillekin aloille!
HE L E NAN KATU
A L E K SA N T E R I N K AT U
UN ION I N KATU
M I KON KATU
KLUUV I KATU
A
luksi se kuulosti hyvältä. Kaupunki halusi avata helsinkiläisten käyttöön Senaatintorin lähellä olevat, virastojen valtaamat korttelit. Elävöittää ne. Sitten elävöittäminen päätettiinkin aloittaa sieltä, missä elämää jo on. Vuosikausia alueella toimineet antikvariaatti Sofia, Café Engel ja monet käsityöläiset joutuvat sulkemaan ovensa tammikuun lopussa, kun Kiseleffin ja Sunnin talojen remontti Sarvikuonon korttelissa alkaa. Elävöittämisestä näyttääkin seuraavan kulttuuri-elämän kuolema ja tilalle nousevan rikkaiden ostosparatiisi.
palaamassa myös Café Engelin omistaja Harri Sjöberg. "Engel on yksi harvoja, jotka ovat jo tuoneet elämää alueelle. Olisi aika hassua, että kun elävöitetään, lapsi menisi pesuveden mukana." Toistaiseksi kahvilalla ei ole evakkopaikkaa. Kiveen kirjoitettua ei ole myöskään toiminnan jatkuminen samassa paikassa. Neuvottelut uusista vuokrasopimuksista käynnistyvät vuodenvaihteen jälkeen.
tämisprojektia koordinoivan, kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön Helsingin Leijona Oy:n toimitusjohtaja Kari Tohmo. Tohmon mukaan yhtiö kuitenkin tiedostaa asian ja tekee parhaansa, jotta alueesta tulisi oman rahan paikka, josta löytyisi monipuolisesti mahdollisuuksia eri toimijoille. Hänen mukaansa tiloja vuokratessa pyritään huomioimaan ne, jotka ovat kortteleissa jo pitkään toimineet. Suunnitelmien mukaan Helsingin kaupunginmuseo ja muu kulttuuri- ja käsityöalan toiminta keskittyy jatkossa Katariinankadun ja Helenankadun väliseen Elefantti-kortteliin. Siis jos hyvin käy.
Y L IOP I S TON K AT U
H A L L I T U S K AT U
Hamsteri
Aasi
Kirahvi
S E NA AT I N TOR I
Ylioppilaslehti 10/09
KULTTUURI 21
A
ntti Raivion Skavabölen pojat nosti vuonna 1991 Q-teatterin menestykseen ja näytelmän kulttimaineeseen. Sen jälkeen käsikirjoituksesta on tullut suomalaisten teatterien suursuosikki. Näytelmässä joskus mukana olleet kertovat miksi.
"OHJAAJAMME HALUSI teh-
"EHKÄ NÄYTELMÄ sai merkityksensä myös siitä porukasta ja ajasta. Sen tekeminen oli kauhean intensiivistä: olimme aina harjoittelemassa tai samalla porukalla bilettämässä. Mutta onhan Skavabölen pojat hieno ja samastuttava tarina. Siitä
dä näytelmän, koska liikuttui siitä. Se, että ajauduin Rupertin rooliin, oli luojan lykky. Se on haastava rooli, ja näytelmän tekeminen yksi upeimmista kokemuksistani. Skavabölen pojat on kertakaikkisen hieno kuvaus ihmisen heikkoudesta, mutta silti siinä on myös luottamusta ihmisyyteen. Se on rankka mutta elämää syleilevä teksti. Ja tietenkin myös hirveän hauska. Näytelmässä on hienoa sen omakohtaisuus. Näkee, että se on teatterintekijän kirjoittama: siinä on valmiita näyttämötilanteita. Itse asiassa Zaida [elokuvaohjaaja Zaida Bergroth] näki näytelmän ensimmäisen kerran Masalassa, kun kutsuin hänet sitä katsomaan."
Mikko Hietanen, näytelmässä Rupert Masalan nuorisoteatteri, 2004
"KUTSUMME YHÄ TOISIAMME EETUKSI JA RUUPEKSI."
jäi meille valtavasti lentäviä lauseita: yhä vielä on yhtä hauskaa sanoa, että nyt syödään karkkia ja kuunnellaan kasettia. Kävimme mieheni kanssa pari vuotta sitten katsomassa Q-teatterissa erään toisen Antti Raivion näytelmän vain muutama viikko ennen lapsemme laskettua aikaa. Näin Raivion lämpiön nurkassa ja silloin välähti, että eikö Eevert voisi olla hyvä nimi. Se tuntui hauskalta, sillä olimme tavanneet toisemme tekiessämme Skavaböleä. Mieheni rooli oli Keke, Jutan poikaystävä. Näytelmässä se kiusasi jossain leikkipuistossa pikkupoikia."
Sini Jämsén, näytelmässä Jutta Eteläsuomalaisen osakunnan teatteri- ja näytelmäkerho Esto, 1998
Antti Raivion Skavabölen pojat perustuu näytelmäkirjailijan omaan lapsuuteen Hyrylässä.
Muistojen Skavis
Miksi Antti Raivion näytelmästä tuli kulttisuosikki?
veljesten verivalan vannominen. Näytelmän hemmetin hyvästä huumorista on jäänyt monia repliikkejä elämään. Esimerkiksi se kun veljet heittävät tikkaa ja toinen huutaa, että tyyppi heitti suoraan päähän. Rupertia esittäneen Juha Pullin kanssa kutsumme yhä toisiamme Eetuksi ja Ruupeksi. Juha on juuri muuttanut Helsinkiin Teatterikorkeakouluun. Pitäisi soittaa sille ja ehdottaa, että kävisimme katsomassa elokuvan. Toisaalta oma kokemus on niin vahva, että onhan elokuvan näkeminen vähän monitahoinen juttu."
Jari Pulkkinen, näytelmässä Evert Kuopion ylioppilasteatteri, 2003
"KUOPION ylioppilasteatterissa
oli sinä syksynä paljon uusia ihmisiä. Ihastuimme tekstiin aivan tyystin. Näytelmä on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä: Olen kotoisin Hyrylästä ja olin juuri muuttanut Kuopioon. Tunsin kaikki näytelmän paikat, tiedän jopa sen talon, johon näytelmän pojat Kauniaisista muuttivat. Vaikuttavin kohta oli
"TEKSTI ON tavallinen tarina, raadollinen mutta silti lohdullinen. Katsojaa sattuu, kun se ensin on nauranut. Meillä oli proggiksessa vahva ryhmähenki, ja näytelmä tuki sitä yhteisöllisyyttä hyvin. Se sytytti eloon koko Kellariteatterin, kellari oli juuri sellainen poikien maailma. Muistan vieläkin monia repliikkejä: "Kyllä sä tiedät kuka mä
oon, saatanan latvajeesus!" Ja: "Jos näet, että joku lyö minua, lyö sinäkin." Se oli oman roolihahmoni klassikko. Näytelmä on täynnä aikamoisia onelinereita. Muistan kun kuuntelin verhoissa, kuinka yleisö aina takuuvarmasti repesi joissain kohdissa."
Lauri Kukkonen, näytelmässä isä Kinnunen, Kellariteatteri, 2005
V E E R A LU O M A - A H O
> Skavabölen pojat elokuvateattereissa 4. syyskuuta.
Opetusteknologiapalkinto 2009
Haku käynnissä!
Helsingin yliopisto julistaa vuoden 2009 opetusteknologiapalkinnon haettavaksi. Palkintosumma on 5 000 . Palkintoa voivat hakea kaikki yliopistolaiset. Opetusteknologiakilpailussa etsitään jo käytössä olevia hankkeita, joista saadaan hyviä sovelluksia ja esimerkkejä muille. Tavoitteena on tehdä tunnetuksi tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvaa interaktiivista opetusta ja opiskelua sekä tukea opiskeluympäristön monipuolista kehittämistä. Palkinto voidaan myöntää joko yksittäiselle henkilölle, työryhmälle tai laitokselle. PALKITSEMISEN KRITEERIT Miten hanke tukee opetusta, opiskelua ja oppimista? Millaista pedagogista ajattelua hanke sisältää? Miten hankkeessa käytetty teknologia tukee opiskelijan oppimista? Miten hanke tukee opetuksen kehittämistä omassa työyhteisössä ja/tai koko yliopistossa? Millaista teknologista innovatiivisuutta sovellukseen sisältyy? Millä tavoin sovelluksessa käytetään tai kehitetään teknologiaa uudella tavalla? Miten sovelluksessa huomioidaan käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys? Miten sovellus on hyödynnettävissä omalla tai muilla tieteenaloilla? Miten hanketta arvioidaan ja kehitetään? Miten hankkeessa on hyödynnetty saatua palautetta? Miten hanketta aiotaan kehittää saadun palautteen pohjalta? KILPAILUUN ILMOITTAUDUTAAN VIIMEISTÄÄN 30.10.2009 Kilpailuehdotukset jätetään e-lomakkeella, joka löytyy opetusteknologiapalkinnon sivustolta osoitteesta http://blogs.helsinki. fi/opetusteknologiapalkinto. Parhaat kilpailutyöt esittäytyvät blogisivustolla marras/joulukuussa sekä opetusteknologiapalkinnon arviointiraadille 14.12.2009. Raadin kokoonpano ja tarkemmat lisätiedot kilpailusta löytyvät em. osoitteesta. Päätöksen palkinnon saajasta tekee rehtori arviointiraadin esityksen pohjalta.
22 PROFIILI
Ylioppilaslehti 10/09
IHAN ROHKEASTI USKALLAN MYÖNTÄÄ, ETTÄ MEITSI DIGGAA POPKULTTUURISTA."
Kuvataiteilija Rauha Mäkilä näyttää itsekin vähän samalta kuin maalaamansa indietähdet.
Ylioppilaslehti 10/09
PROFIILI 23
P O PKun kuvataiteilija Rauha Mäkilä oli pieni, häntä yritettiin varjella pintakulttuurilta. Nyt se on hänen suurin innoittajansa.
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VA L A S S E L E C K L I N
N
äyttelyn avajaiset ovat taiteilijan huippuhetki, kisapäivä, jota varten on treenattu ja puunattu puoli vuotta, vuosi, joskus pidempäänkin. Se ero taiteilijan ja huippu-urheilijan kisapäivällä on, että taiteilija voittaa aina. Valtava työ on takana. Vielä ei edes tarvitse lukea kriitikoiden arvosteluja. On vain hyviä syitä juhlaan. Galleria Kalhama & Piipon avajaisten päätähti, taidemaalari Rauha Mäkilä, ottaa vieraita vastaan leopardikuosisessa mekossaan. Hän on jännittynyt, mutta innoissaan. Onnittelut. Kukkia. Halaus. Mahtava näyttely. Kiitos, kiitos. Tunnelma kohoaa. Pienpanimon erikoisoluet, -siiderit ja -vissyt katoavat juhlaväen käsiin. Monet vieraista värikkäissä vintagevaatteissaan voisi ripustaa seinälle teosten joukkoon. He ovat Kuvataideakatemian jengiä. Muita taiteilijoita. Myös muunlaista vakiojengiä on paikalla. Kalliilla maulla pukeutunut vanhempi pariskunta katsoo Mäkilän töitä pitkään. Kiinnittävätköhän he huomiota figuurista taustaan etenevään, värikenttien varaan rakentuvaan käänteiseen kuvanrakennustapaan? Näyttelyn ohjelmalehtisessä sanotaan sen olevan Mäkilälle tyypillistä. Ehkä he näkevät kuvissa vain nykymuodin mukaisesti pukeutuneita nuoria.
JOS TUNTEE tämän päivän trendikkäimmät
KUUSKYTLUKULAISIA betonielementtikerrostaloja. Yhtä harmaa ostoskeskus. Metro. Mäkilä kasvoi Myllypurossa, mutta ei niissä olosuhteissa, jotka tulevat kaupunginosasta ensimmäisenä mieleen. Hän syntyi Myllypuron taiteilijakylään ja sai elää lapsuuden ihanassa puurivitalossa, jonka pihalla vilisti muiden taiteilijoiden samanikäisiä lapsia. "Silloin se elämä tuntui aivan normaalilta", kuvataiteilija muistelee. "Kerrostalot ja ostarit. Vasta kun menin kouluun, ymmärsin, että niitähän Myllypuro on." Mäkilä kasvoi kuplassa, mutta siihen kuplaan ei kuulunut popkulttuuri. Vanhemmat, palkittu taidemaalari Jarmo Mäkilä ja kehitysvammaisten hoitajana toimiva äiti, yrittivät kasvattaa tytärtään tietynlaisen kulttuurin pariin, oikeiden kirjojen, oikeiden elokuvien. Hömppäleffoja ei saanut katsoa, mutta Felliniä ja Chaplinia suorastaan tyrky-
Kohteilla ei ollut kasvoja. Eikä uuden näyttelyn teosten hahmojenkaan kanssa saa katsekontaktia. "Eikö nykyaika ole sellaista, että se huutaa huomiota, mutta kasvot vaihtuvat vauhdilla? Julkisuuteen voi ponnistaa monella tavalla, mutta moni jää aika kasvottomaksi."
TAITEEN ASIANTUNTIJAT kehuvat Mäkilän
KORKEAKULTTUURIA FOR DUMMIES. TAIDETTA HIPSTEREILLE.
tettiin. Televisio oli harvoin auki, mutta siitä näkyi vain kaksi kanavaa. Vasta kun pikkusisko syntyi, vanhemmat höltyivät ja antoivat katsoa Pikku Kakkosen piirrettyjä. Kateus ja innostus hiipivät, kun kaverit hehkuttivat kaapelikanavilla näkyviä musiikkivideoita. "Naapurissa kävin salaa katsomassa Tarzaneita ja Madonnan konsertin." "Ja mummin luona Raumalla. Aina, kun muut lähtivät kaupungille, sanoin, että jään mieluummin vähän lepäilemään. Heti musa-tv päälle! Pystyin tuijottamaan sitä tuntikausia." Totta kai taiteilijaperheen tytär myös taiteili, mutta oli omia töitään kohtaan todella kriittinen. Mäkilä oli aivan varma, ettei osaa piirtää. Maalaaminen tuntui luontevammalta. Ja urheilu. Nuori tyttö tanssi ja haaveili urasta Madonnan taustatanssijana. Onneksi läheisessä Kontulan lukiossa oli tanssilinja. "Se jäi kesken, kun keksin kaikkea muuta tekemistä kuin opiskelu. Tykkäsin silloin hurjastella", Mäkilä sanoo mutta ei kerro tarkemmin, mitä tarkoittaa. Tanssijan haaveet unohtuivat. Lopulta Mäkilä viimeisteli ylioppilaan paperit Käpylän iltalukiossa samana vuonna, kun pääsi Kuvataideakatemiaan. Koulun galleriassa vuonna 2005 Mäkilä piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä. Siellä hän sai kehun, jonka muistaa lopun elämäänsä. Todisteen siitä, että tekee hyvää työtä ja on oikealla alalla. "Noin 16-vuotias tyttö osti kesätyöllä ansaitsemillaan rahoilla maalaukseni. Se oli ihanaa. Siitä tuli tosi hyvä mieli. Itse olisin varmaan ostanut farkut ja paidan."
ALL WE WANT IS EVERYTHING on ensim-
artistit, voi seiniltä lukea ainakin Mäkilän musiikkimaun. Tuo sulkapäinen nainen on selvästi Juliette Lewis. Siinä möllöttää Crystal Castlesin parivaljakko. Miten srilankalainen elektroartisti M.I.A. ja saman genren tulokas La Roux ovatkin noin samannäköisiä? My flow, my show. Wanna be wannabe. Good boys never win, good boys always follow Mäkilän aiempien yksityisnäyttelyiden nimetkin voisivat olla indiebändien levyjen nimiä. Ne uhkuvat röyhkeyttä ja näkymisen halua. Uusin näyttely on nimeltään All we want is everything. Teokset ovat yltäkylläisen värikkäitä, suo-
maalari
rastaan tyrkkyjä. Niiden analysoimiseen ei tarvitse cumua taidehistorian suuntauksista, voi vain ilahtua: Kas, tuossahan venyttelee Uffie! Hieno kuva. Sen kun saisi olohuoneen seinälle. 29-vuotiaan kuvataiteilijan teoksista on helppo pitää. Aivan liiankin helppo. Korkeakulttuuria for dummies. Taidetta hipstereille. Ihan poppia! Saako niin sanoa? "Siitä vain", Mäkilä vastaa vilpittömän oloisesti ja hyväntuulisesti. "Näyttelyä ripustettaessa täällä kävi yksi norjalainen, joka sanoi, että tämä on neonpop-taidetta. Hän koki sen niin." Mäkilä hörppää vissyvettä gallerian toimistossa. Paljaista käsivarsista loistavat lukuisat tatuoinnit. Oikeaan käteen taiteilija on tatuoinut vauvan kuvan, siskonsa tyttären. "Ihan rohkeasti uskallan myöntää, että meitsi diggaa popkulttuurista", Mäkilä sanoo. Ja popkulttuuri pitää Mäkilästä. Avajaisissa levyjä soitti Maria Veitola. Helsingin Sanomien sivuilla näyttelyä suositteli median suosikkitaiteilijaksi kohonnut Jani Leinonen. Mäkilä on pop.
taitojen kehittyneen. Kiasman amanuenssin Leevi Haapalan mielestä Mäkilän uusimmassa, 27. syyskuuta asti auki olevassa näyttelyssä on selkeästi oma käsiala. "Hänen teoksensa ovat parantuneet. Niissä on nyt vimmaisuutta ja reipasotteisuutta. Ne eivät ole enää mitä tahansa popskenen kuvausta, vaan niissä näkyvät myös hetkeen pysäytetyt henkilöhahmot", Haapala kehuu. Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja, kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja sanoo Mäkilän näyttelyn olevan yksi parhaista viime vuosien nuorten taiteilijoiden näyttelyistä. Mäkilä on pop, ja se näkyy myös teosten hinnoissa. Vielä kolme vuotta sitten ison bailausta kuvaavan teoksen saattoi saada vähän yli tonnilla, pienen farkku- ja paitarahoilla, 400 eurolla. Jos nyt haluaisi esimerkiksi La Rouxin kuvan seinälleen, pitäisi pulittaa yli kolme tuhatta euroa. Pienet teokset lähtevät 950 eurolla. Suuren rahan galleriassa on suuret hinnat. Siitä huolimatta jo ensimmäisen näyttelyviikon aikana lähes puolet teoksista ostettiin tai varattiin. Uffiekin meni. Mäkilä ei ole ensimmäinen lähes koulunpenkiltä suoraan tullut taiteilija, jonka teosten hinnat Kalhama & Piippo on tuplannut. Vaikka galleria tekee tärkeää työtä uusien nimien nostajana, kyseessä on kehitys, jota Veikko Halmetoja ei katso pelkästään hyvällä. "Turhan monet galleriat ryöstöviljelevät nuoria taiteilijoita. Heissä nähdään potentiaalia nostaa hintoja todella nopeasti ja paljon, mutta sitten kun hinnat eivät enää nouse, heistä ei enää olla kiinnostuneita." "Toki Mäkilän näyttely on niin hyvä, että minulla on hänen tulevaisuutensa suhteen täysi luottamus. Kun vain pysyy pää kylmänä eikä kuuntele liikaa galleristeja." Selvää tuntuu olevan ainakin se, että näyttely saattaa tehdä wannabesta tähden. Voiko sen jälkeen enää maalata tähtiä tai sellaiseksi haluavia? "En tiedä. Sitä ei voi tietää", Mäkilä miettii. *
KVG
Taiteilija hallitsee sosiaaliset mediat
"NÄMÄ OVAT tämmöisiä vakavia kaikki", Mäkilä sanoo hieman pettyneenä googletettuaan itsensä. Edes kahdeksannelta sivulta hakutuloksista ei löytynyt mitään järisyttävää. "Kukaan ei ole vielä kirjoittanut mitään kauheita juttuja." Mäkilällä on luonnollisesti kotisivut, ja hän iloitsee, että ne tulevat hakutuloksissa ensimmäisenä. Kotisivut ovat nykyaikaisen taiteilijan käyntikortti. Toki Mäkilä on myös Facebookissa ja jopa MySpacessa. "Se oli kivaa ennen kuin oli omat sivut. Mutta ei sitä enää tule käytettyä. Ei kaikkialla jaksa roikkua." Netti kertoo Mäkilän toimineen tämän vuoden Art Goes Kapakan Tsiigaanäyttelyn kuraattorina ja kuvittaneen Niin & Näin -lehden poppia käsittelevän numeron. "Sitä oli kiva tehdä!" Ensimmäinen taide-elämän ulkopuolinen maininta Mäkilästä löytyy joogayhdistyksen sivuilta. "Tässä vaiheessa ei internetissä ole mitään kamalaa, mikä itkettäisi."
mäinen Mäkilän näyttely, johon hän on maalannut paljon artistien kuvia. Aiemmin hän oli enemmän kiinnostunut tähtien ympärillä vellovasta massasta: faneista ja wannabeista, trendikkäistä nuorista, jotka haluavat näyttää samalta, yhtä erityiseltä kuin idolinsa. "Nykynuoriso on kiehtovaa", kuvataiteilija perustelee aihevalintaansa. Pöydän alla on trendikkään levy-yhtiön New Judaksen kangaskassi. "Nytkin Flowssa olin jollain hyvällä keikalla eturivissä hyppimässä kymmenen vuotta nuorempien kanssa. Huutamassa, laulamassa ja kiljumassa. Ihanaa se energia, mikä siitä tulee. Sen kun pystyisi vangitsemaan", Mäkilä toivoo. Mäkilän aiemmissa, bailaavia nuoria esittävissä maalauksissa oli selkeä ristiriita. Persoonallisen näköisistä ihmisistä ei välittynyt minkäänlaista persoonallisuutta.
Ylioppilaslehti 10/09
OMAT 25
BODYSSEIA
Onko elämäsi täynnä ylivoimaisia haasteita? Kysy meiltä! Varttuneet opiskelijat, puolikolumnistit ja isosisarukset Mademoiselle Vosges ja Ruzaccho kertovat kaiken elämänhallinnasta. bodysseia@gmail.com
Etova maiskutus
"Monet ystäväni maiskuttavat. Itse voin henkisesti ja fyysisesti pahoin, kun joudun pöytään maiskuttajan kanssa. Onko vika minussa vai ovatko sinänsä sivistyneet ihmiset todella niin sokeita omalle maiskuttamiselleen? Miten asiasta voisi sanoa esimerkiksi ystävälle tai tyttöystävälle?"
AU N G S A N S U U K I I - 8 4
Mässytykselle loppu
Maiskuttamisesta, kuten mistä tahansa muustakin asiasta, voi puhua avoimesti, mikäli maiskuttaja on riittävän tuttu. Keskenään läheisillä ihmisillä on omat käyttäytymiskoodistonsa, joiden avulla tiedetään, mikä loukkaa toista ja mikä ei. Tällöin apua ei tarvitse kysyä Ylioppilaslehdestä. Muissa tapauksissa kehotan hienovaraisempaan lähestymistapaan. Halussa sanoa intiimistä asiasta suoraan on joskus enemmän kyse halusta näpäyttää tai loukata, kuin vilpittömästä halusta auttaa toista ihmistä kohti myönteistä muutosta. Toisen ihmisen loukkaaminen ei lähes koskaan johda toivottuun lopputulokseen. Kokeile sen sijaan näitä keinoja: > Tee maiskuttamisesta puheenaihe isommassa ystäväporukassa sellaisessa tilanteessa, jossa maiskuttaja on mukana. Kerro vaikka anonyymista kollegastasi tai opiskelukaveristasi, joka maiskuttaa. Herättele keskustelua ja yhteistä paheksuntaa. > Kerro ystävällesi sopivan tilaisuuden tullen kahden kesken, kuinka paljon arvostat hienostuneita pöytätapoja. Tee se hyvässä hengessä ja vältä ylimielisyyttä. > Käyttäydy itse korostuneen korrektisti yhteisissä ruokailutilanteissa. Syö hitaasti ja suu kiinni. Pyyhi välillä suutasi, pidä taukoja. > Kaikkein sietämättömimpinä maiskutushetkinä tuijota tiukasti maiskuttajan suuta. Varo kuitenkin liian lempeää katsetta, tai maiskuttaja saattaa luulla, että olet kiinnostunut suutelemisesta.
Iholla
KAMMOKSUN SYLKEÄ.
V
ika ei ole sinussa. Paitsi ehkä vähän. Toisen ihmisen maiskuttamista on vaikea sietää, etenkin mikäli sitä joutuu seuraamaan läheltä ja usein. Vielä vaikeampaa on huomauttaa maiskuttamisesta tavalla, joka ei ole loukkaava mutta johtaa silti tuloksiin. Aikuisen ihmisen maiskuttaminen on vastenmielinen mutta oudon intiimi asia.
Kannattaako asiaa ottaa puheeksi?
POHDI seuraavia kysymyksiä: 1. Vaarantaako maiskuttaminen tärkeän ihmissuhteen? 2. Onko yhteisiä ruokailutilanteita mahdotonta välttää? 3. Onko ongelma jatkunut pitkään samanlaisena? MIKÄLI vastasit vähintään kaksi kertaa kyllä, siirry kohtaan 2. Muussa tapauksessa siirry kohtaan Siedätyshoitoa.
POHDI seuraavia kysymyksiä: 1. Kun ajattelet maiskuttajaa ihmisenä, herättääkö hän sinussa pääosin myönteisiä tunteita? 2. Onko maiskuttaminen maiskuttajan ainoa ärsyttävä piirre? 3. Oletko pystynyt pitämään ärtymyksen sisälläsi sortumatta puhumaan maiskuttajasta selän takana pahaa? MIKÄLI vastasit vähintään kaksi kertaa kyllä, siirry kohtaan Mässytykselle loppu. Muussa tapauksessa siirry kohtaan Katse peiliin.
Siedätyshoitoa
Maiskutusta voi opetella sietämään. Elämä ihmisyhteisössä vaatii sietämistä, ja ne, jotka osaavat suhtautua toisten virheisiin suvaitsevaisesti, elävät onnellisemman elämän. Tämä kannattaa pitää mielessä ruokapöydässä kaikkein kuvottavimpinakin hetkinä. Muita vinkkejä: > Kutsu mukaan muita ihmisiä. Tällöin voit keskittyä keskuste-
luun ja asettautua istumaan hieman kauemmas maiskuttajasta. > Mikäli mahdollista, laita taustalle musiikkia tai avaa radio. > Yritä ajatella maiskuttajan sympaattisia puolia. Jos et pysty siihen, älä pinnistele (saatat alkaa vahingossa kerryttää vihaa). > Raivostumisen hetkellä ajattele maiskuttajaa ihmispolona. Raasu on varmasti saanut elämässään paljon pahoja katseita ja huomautuksia. Kaikki vain eivät osaa.
MINNA ALANKO
Onko kyse pelkästään maiskuttamisesta, vai onko ärtymyksen takana myös jotakin muuta?
1 2
Lounasseuran mässyttämisestä ärtyvä kyseenalaistaa helposti oman ärtymyksensä. Eikö maailmassa ole tärkeämpiäkin ongelmia, joihin kohdistaa ärtymystään, esimerkiksi uiguurien ihmisoikeudet tai jäätiköiden sulaminen? Ja eikö maiskutus ole pohjimmiltaan osoitus aistinautinnosta, kuka minä olen sellaista toiselta ihmiseltä epäämään? Epäilykset eivät ole turhia, eikä niitä pidä ohittaa olankohautuksella, Maiskuttaminen saattaa olla ongelma, mutta kenen ongelma? Kenen pitäisi avata suunsa ja kenen sulkea? Kysymyksiä voi lähteä kerimään auki seuraavan kartan avulla.
Katse peiliin
Kun jokin pieni piirre toisessa ihmisessä ärsyttää, kyse on usein muusta kuin piirteestä itsestään. Ärsyyntymisen tunne heijastelee ongelmaa ihmissuhteessa, tai toista tunnetta, esimerkiksi pelkoa tai ahdistusta. Tämä tuskin tulee yllätyksenä kenellekään, joka on joskus katsellut Dr. Philiä tai lukenut naistenlehtiä, mutta siinä on perää. Maiskuttajan ärsyttävin piirre saattaa olla esimerkiksi itsekkyys, ja maiskuttaminen on vain eräs sen ilmenemismuodoista. Joskus todellisen ongelman löytäminen vaatii etäisyyden ottoa maiskuttavaan ystävään, aikaa ja asian pohdiskelua jonkun ulkopuolisen kanssa. On myös hyvin tyypillistä inhota toisessa ihmisessä omia virheitään. Me kaikki osaamme maiskuttaa, piereskellä ja kaivaa nenää. Olemme opetelleet brutaaleista tavoistamme pois, mikä on joskus vaatinut kuria ja luopumista. Maiskuttaminen inhottaa, koska siinä on jotakin likaisen tuttua.
MADEMOISELLE VOSGES
En juo samasta astiasta, saati imeskele yhteistä jäätelöpuikkoa. Sylkiinhoni on niinkin pitkälle menevää, etten haluaisi kenenkään syövän edes minulta jääneitä ruuantähteitä. Olin taannoin lounaalla Kalliossa. Seuranani istui naistuttavani, joka niin viehättävä kuin onkin on tavallaan vaikeaa pöytäseuraa. Hän on ruokavaras, joka ei kainostele noukkiessaan ystäviensä lautasilta herkkupaloja. Eikä hän tietenkään varo ruoka suussa puhumista. Seurasin yltyvän kuvotuksen vallassa, kuinka annoksestani lainattu maalaislihapulla pyörähteli hänen suussaan. Se lirtsahteli niin kuuluvasti, ettei sivuun katsominenkaan auttanut. Hänen hampaidensa väliin jäi maidonsekaisia limanauhoja, jotka heiluivat uloshengityksen mukana. En voinut olla ajattelematta, että ainakin osa tuosta syljestä on tullut omasta suustani. Hyi saatana! Mikään ei auttanut. En voinut huomauttaa asiasta tai poistua pöydästä en edes pahimman etomisen ajaksi. Jos poistuisin, en voisi palattuani enää syödä ruokaani. Vastapäätä maiskuttava ystäväni olisi poissa ollessani maagisesti tahrinut koko annokseni syljellään. Jäin pohtimaan, mitä hän sanoisi, jos vastavuoroisesti laskisin alleni tai leikkisin penikselläni. Kumpaakin olen tehnyt ruuan ääressä, varsinkin hiukan nuorempana. Mutta olen oppinut pitämään housut jalassa pöydässä ja ottamaan ne pois vessassa. Aivan niin kuin olen oppinut syömään ruokani siististi.
RU Z ACC HO
Uusi upea kulttuurikahvila Helsingin ydinkeskustassa, Pohjoisesplanadi 19 Cafe Jugendissa on päivittäin vaihtuva buffet-lounas kattavan kahvilatarjonnan lisäksi. Henkilökohtaista opiskelijakorttia vastaan 10% alennus kassalta.
Take-away aamukahvit 1,- eurolla mukaan!
Loistavat puitteet monimuotoisiin kokouksiin tapahtumiin, käytössä myös Amanda ja Wilho kabinetit. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous laura.paaskyla@cafejugend.fi, 0503746116 tai 09/4132222
Ylioppilaslehti 10/09
RAPPIO 27
TUOMAS KARPPINEN
V E E R A K ATA J A :
Oppimispäiväkirja
1. Luopuminen
K
Pissatauon paikka
NEROKASTA! Runpee.com -sivusto listaa kohdat, joissa elokuvista voi poistua neljäksi minuutiksi pissalle menettämättä mitään olennaista juonesta. Kas näin: Public Enemies: 54 minuuttia elokuvan alusta, kun John sanoo poliisille: "I have absolutely nothing I want to do
in Indiana." Harry Potter & Puoliverinen prinssi: 1 tunti ja 47 minuuttia elokuvan alusta, kun Harry pyytää professori Horatius Kuhnusarviota kanssaan Hagridin luo. Bruno: 48 minuuttia elokuvan alusta, heti sen jälkeen kun vauva on otettu
pois Brunolta. Ice Age 3: 41 minuuttia elokuvan alusta, kun Manny sanoo: "We should all have our heads examined." Mutta hys-hys! Ei kerrota tästä liian monelle, ettei leffateatterin vessoihin synny yli neliminuuttisia jonoja.
NINNI LEHTNIEMI
Terässähköjänis änis
YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUS antautuu! Eihän tälle voi enää edes vittuilla. Ulkoministeri Alexander Stubbin ja Ilkka Järvimäen Miehen treenikirja riisuu pilkkaajat aseista näyttämällä aivan kaiken. Kirja esittelee Stubbin harjoitus- ja ruokapäiväkirjan, kuntotestitulokset ja niihin perustuvan kuntoarvion (erinomainen). Lisäksi listataan saavutuksia hänen urheilijan uraltaan, lajeina käsipallo, o, jääkiekko, golf, maraton, juoksu, triathlon. thl Stubb tilittää neljänkympin kriisistään. Se ilmeni siten, että hän juoksi kahden kuukauden sisällä kaksi maratonia ja alkoi sen jälkeen juosta säännöllisesti. Huh! Shortsiasuinen Stubb havainnollistaa kolmen aukeaman värikuvasarjoissa sekä venyttelyliikkeet että kotikuntopiirin tärkeimmät liikkeet. Muukin kuvitus on Stubb-pitoista. Ulkoministeri väläyttää kuuluisan sähköjäniksen hymynsä uima-altaasta, fillarin selästä, hohtavilta
laduilta ja trikooasuisena ladui triathlon-kisan maalista. t Hänet nähdään lenkillä muun muassa maailman parhaan kestävyysjuoksijan Haile Gebrselassien kanssa. Venäjän pääministerin Vladimir Putinin t metsästyskuvat ja prem sidentti Urho Kekkosen siden puuhunkiipeily alkavat tuntua puuhun laimealta ja lapselliselta puuhasl i lt j telulta. Stubb on vähintäänkin Suomen kovin äijä! Vaikka eihän tässä mistään äijäilystä ole kyse. "Urheilun parissa häärää välillä sellaisia alfauroksia, jotka haluavat todistella kavereilleen milloin mitäkin. Heistä ei kannata välittää. Kestävyysurheilussa on vain ja ainoastaan yksi vastustaja sinä itse. Et kuntoile kenellekään muulle, vain itsellesi", kirjoittaa Alex.
NINNI LEHTNIEMI
atson peiliin. Näen 30-vuotiaat, kevyesti turvonneet kasvot. En katsele liian tarkasti, sillä niistä näkee jo, kuinka nuoruus alkaa tehdä lähtöään. Se pakkailee tavaroita, siirtyy ovensuuhun ja pikkuhiljaa katoaa. Käy joskus myöhemmin tervehtimässä, muttei enää jää. Olen aina ollut huono luopumaan. Olin lukiossa läski, mutta opettajien suosikki. Abikronikassa nimeni alla luki: "Älykkö, pääsee elämässä pitkälle". Osasin ulkoa ranskan subjunktiivimuodot, Venäjän joet sekä Uuno Kailaan Tuulen ja tähkän, jonka lausuin kerran kevätjuhlissa niin, että rehtori itki taputtaessaan. Tiesin, että pian siirtyisin yliopistoon, mikä saisi vanhempani kallistelemaan cavaa sukujuhlissa teeskennellyn vaatimattomasti: "Kyllä... tyttäremme opiskelee filosofian maisteriksi." Luulin olevani luonnostani etevä. Kunpa siitä olisi voinut jälkikäteen syyttää jotakuta. Tapasin Stiinan fuksivuoden syksyllä. Istuimme vierekkäin seminaarissa, ja Stiina viittasi koko ajan. Opettaja oli siitä mielissään, kysymykset eivät olleet näsäviisaita vaan oivaltavia. Stiinalla oli paksu vaalea polkkatukka, pisamaiset kasvot ja ärsyttävän täydellinen vartalo. Hänen vanhempansa asuivat Kulosaaressa. "Sulla on aina ihania kenkiä", Stiina sanoi juuri kun olin päättänyt lopullisesti vihata häntä. Sain ensimmäisestä esseestä keskiverron arvosanan. Lähdeviitteitä käytetty laiskasti. Tutustu kirjoitusohjeisiin netissä, luki paperin alareunassa. Nielussa tuntui kummalliselta. Olin tankannut kirjoitusohjeita päiväkaupalla ja lukenut kaiken oheiskirjallisuuden. "Kukaan ei tule jälkikäteen kyselemään sun arvosanoja", lohdutti Stiina, joka sai koko seminaarin parhaat pisteet. "Pääsit kuitenkin selkeästi läpi. Ja me molemmat tiedetään, että sä olet lahjakas." Stiina harrasti modernia tanssia. "Reisien koukistajat ihan rikki", Stiina puhkui venytellessään luentosalin aulassa erään tentin jälkeen. Hän kurotti selkäänsä eteenpäin ja pyllisti keimailevasti. Farkkujen sauma korosti tiimalasinmuotoista lantionkaarta. Pohdin, miltä näyttäisin, jos pusertaisin selluliittisen kehoni samanlaiseen asentoon. Housujen vyötärö ratkeaisi makkaroiden puristuksesta. Lindexin ale-stringit paljastuisivat, ja ihmiset näkisivät, että ne ovat liian pienet. "Pidän susta kiinni", sanoi Stiina ennen kuin tarttui olkapäähäni, nosti toisen jalan ilmaan ja alkoi venytellä reisilihasta. Stiinan ote olkapäällä tuntui pehmeältä. Saatoin aistia hiuksissa kamomillan tuoksun. Fuksibileissä puhuin Stiinasta humalassa selän takana pahaa. Ainoa, joka lähti siihen mukaan, oli kaatokänninen teologi, joka oli päätellyt että läskiltä tytöltä saa helpommin. Join viisi kossubatterya ja vein teologin kotiin. Asetuin hänen viereensä sohvalle ja asetin käden vihjaavasti hänen reidelleen. "Ei voi ymmärtää elämää, jos on saanut aina kaiken", selitin, mutta teologi oli jo sammunut. Aamulla oksensin lakanoilleni. Auringonnousu valaisi huoneen ja teologin farkuista paistoi kaksi paksua, näppyläistä pakaraa. Stiina ei olisi koskaan alentanut itseään näin.
L
Nyt morseillaan!
4. SYYSKUUTA tulee 172 vuotta siitä, kun Samuel Morse esitteli maailmalle lennättimen. Jo vuosia aikaisemmin sama mies oli kehitellyt lennättimen käyttöön soveltuvan koodiston, joka sai nimen Morsen aakkoset. Morsetus levisi kaikkialle mutta koki kehittyneempien viestintämuotojen myötä rappion. Nykynuorisolle tutuin sähkötys lienee vanhanmallisten Nokioiden tekstiviestimerkkiääni Pitkä viestiääni (Ti ti ti / TII TII / ti ti ti = SMS). Moni elektronisen musii-
kin ystävä osaa ulkoa Kraftwerkin Radioactivity-kappaleen alun sähkötyksen (ti TII ti ti TII TII ti ti ti ti ti TII TII TII ti TII TII ti TII ti TII ti ti ti ti ti TII ti ti TII TII ti TII TII = radioactivity). Ylioppilaslehti aistii morsetuksen olevan syksyn kuuma trendi. Sähkötys soveltuu erinomaisesti nettikielestä tuttujen lyhenteiden piipittämiseen. Lyhyet tiititykset säästävät morsekoodistoa ymmärtämättömien kanssakuulijoiden hermoja eivätkä vaadi keskustelukumppanilta
suurta keskittymiskykyä. Jee! Ti TII TII / ti / ti! Ota morsesoundit haltuun ja näytä kavereillesi olevasi kehityksen aallonharjalla! Kaverisi: "Joo, ja sitten mä heräsin sieltä..." Sinä: TII TII TII / TII TII / TII TII ti (OMG) K: "Mä olin unohtanut housut baariin!" S: "Ti TII ti ti / TII TII TII / ti TII ti ti" (LOL) K: "Ne oli pöllitty!" S: "Ti TII TII / TII / ti ti TII ti" (WTF)
M AT T I M A R K K O L A
okakuussa Stiina valittiin valtavalla äänivyöryllä ainejärjestön puheenjohtajaksi. Minä reputin tentin. Jäin yhä useammin iltaisin kotiin. Katselin televisiosta myöhäisillan uusintoja ja tv-shopia ja ahdoin itseeni suklaapatukoita. Join pahvikanisterissa myytävää espanjalaista punaviiniä suuresta teekupista, jota en koskaan tiskannut. Nukahdin aamuyöllä televisio päällä ja havahduin hereille myöhään iltapäivällä. En halunnut näyttää turvonnutta olemustani yliopistolla, joten jätin ilmoittautumatta loppusyksyn luennoille. Stiina yritti soittaa melkein joka päivä. Vastasin puheluihin harvakseltaan; useimmiten kuittasin ne tekstiviestillä, jossa kerroin olevani kiireinen. Joulun alla sain kuulla, että Stiina oli joutunut sairaalaan. Stiinan kämppisasunnossa oli tehty falafeleja ja rasvakattila oli syttynyt palamaan. Kuumaa öljyä oli lentänyt ympäriinsä. Stiina oli saanut sitä kasvoille, käsivarsille ja jaloille. Jalassa olleet sukkahousut olivat palaneet ihoon kiinni, ja niitä oli jouduttu repimään irti ihokudoksesta. Suurinta osaa arvista ei voitaisi koskaan korjata. Tunsin oloni typertyneeksi. Asioiden järjestys oli salakavalasti muuttunut. Yhtäkkiä tunsin Stiinaa kohtaan lämpöä, jonka kaltaista en ollut tuntenut ketään kohtaan aiemmin. Stiinakin joutuisi olemaan aikuisena joku toinen. On melkein hävettävää katsoa taaksepäin ajassa, ja tajuta kuinka annoin ystävyyteni vasta, kun me molemmat olimme joutuneet luopumaan onnistumisen illuusiosta. Myöhemmin olen katsellut Stiinan palovammoja tuntien syyllisyyttä, kuin ne olisivat uhrilahjoja ystävyydelleni. Poskeni ovat nyt kapeammat kuin silloin, mutten ole vähääkään parempi. Luokittelen edelleen maailmaa onnistujiin ja epäonnistujiin. Tunnen katkeruutta, enkä osaa päästää siitä irti. En tiedä, oppivatko ihmiset koskaan virheistään. Ehkä kyse on ennemminkin sattumasta.
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Edustajistovaalit tulevat tule ehdokkaaksi
hyy 3 4 28 29 60 hyy
Parhaista bileistä kerrotaan HYYn tapahtumakalenterissa
hyy 5 2 00100 22 9 2009 12 00 hyy
0400 816 426
Edustajiston kokoukset syksyllä
hyy 60
15.10
Edustajiston kokousaikataulu syksyllä 2009: to 15.10. klo 17.00, Vanhan Musiikkisali, Mannerheimintie 3 pe 4.12. klo 17.00, Vanhan Musiikkisali, Mannerheimintie 3 ti 15.12. klo 17.00, Mechelinia-sali, Domus Academica, Hietaniemenkatu 14
http://hyy.fi/tapahtumat Lisätietoja: HYYn hallituksen viestintävastaava Veikko Eranti, veikko.eranti@hyy.fi, 050 595 0318
7 0400 816 426
hyy
Apurahaa ylioppilaskuntaan liittyvään tutkimukseen
vyts 1978 537 2831 hyy
hyy 5 2 30 9 2009
hyy 00100 15 00 050
Lisätietoja: www.hyy.fi, www.hiff.fi
Tule mukaan tekemään Ihmistulvaa!
hyy
hyy
vyts
Opiskelijat edullisemmin Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalille
5.9. 17.27.9 hyy 11 65 4.25.9 hyy 5 2 hyy 21.9.25.9. 16
Lisätietoa: www.esnhyy.eu Lisätietoja: www.polttavakysymys.fi/ihmistulva
Valiokunnat
70
ESN Yliopisto suosittelee tervehtimistä kättelemättä
10.9. esn 18. 11
1000
4
LUKUVUODEN AVAJAISET LÄSÅRSÖPPNINGEN THE OPENING OF THE ACADEMIC YEAR 7.9. 2009
AVAJAISJUHLALLISUUDET
KLO 12.15 Yliopiston juhla-
KARNEVAALIN TARKEMPI OHJELMA / DAGENS PROGRAM PÅ SVENSKA / PROGRAM OF THE DAY IN ENGLISH:
www.hyy.fi
AVAJAISKARNEVAALIT
KLO 14.30 18.00 Keskusta-
JATKOT VANHALLA
KLO 20.00 Esiintymässä Samae Koskinen & Hänen Taikabändinsä,Tuomo ja DJ Njassa (Radio Helsinki). 5¤.
salissa (Aleksanterinkatu 5). Ohjelmassa mm. avajaispuhe, Ylioppilaskunnan Soittajat ja avajaisjumalanpalvelus Tuomiokirkossa.
kampuksella. Aloita lukuvuotesi karnevaalitunnelmissa! Ohjelmassa musiikkia, tanssia, esityksiä, tarjoilua, järjestöesittelyitä jne.