97. vuosikerta | 3. syyskuuta 2010
10
antti nylén
Brändätty kirjailija
liljan loisto
Hipit päivittivät Karjala-laulut
r&a
Opas leffanörteille ja vähän muillekin
laitosloikkarit kekkonen goottikosmologi graduratsia
ylioppilaslehti 10 # 10
3
"Tekisin mieluummin laittomuuksia kuin kirjoja."
Antti Nylén s.10
10/10
5 7 8 10 12 19 21 23 24
syksy räsänen
Goottikosmologi palasi Suomeen
milla paloniemi
Sarjakuvataiteilijan festivaalitärpit
kekkonen
Urkista tuli tuote
antti nylén
Brändi tekee kirjailijan
monilempiset
Miksi avioliitto on kahden kauppa?
ikuiset nuorisopoliitikot
Demarinuori ei vanhene koskaan
laitosloikkarit
Kemian kautta lääkikseen
liljan loisto
Reggaeta rajan takaa
rakkautta & anarkiaa
Filmivinkkejä snuff-pornosta Serge-leffaan
vakiot
9 18 20 22 25 27
totuuskomissio kolumni: mikki rautalahti yliopistouutiset kolumni: tero paskapää arviot malinen
tekijät muinoin
Helsinkiläinen vapaa toimittaja Tero Kartastenpää, 32, kirjoittaa Ylioppilaslehteen kulttuurikolumneja nimellä Tero Paskapää. Himottaa: "Aina kun kuulen järkyttävän ilmauksen, haluan sen omaan tekstiini. Nyt himottaa kirjoittaa sana elämänmakuinen. Ah, teki hyvää."
Tuomas Ikonen, 30, on helsinkiläinen freelance-kuvittaja, joka kuluttaa yleensä aikaansa musiikkia kuunnellen ja piirrellen. Kaduttaa: "Kesäinen hedonismiperseily alkaa nyt näkyä ja tuntua. On luterilaisen itseruoskinnan aika."
Ann-Mari Huhtanen, 26, on Ylioppilaslehden toimittaja, joka pitää sanoja kavereinaan. Hän rakastaa kaupunkiaan, mutta ei aina sen asukkaita. Kyrpii: "Tällaisen minä-kertomuksen kirjoittaminen, kaupungin alaarvoinen pyörätieverkosto ja tupakoijien ajaminen paarialuokkaan. "
jarmo katila
Ylioppilaslehti 5.2.1960.
ylioppilaslehti 10 # 10 Alkusoitto
5
syksyn kosmos
Kosmologi Syksy Räsänen tutkii maailmankaikkeuden laajenemista ja puhuu ihmisoikeuksista.
syksy räsänen on paitsi hiukkaskosmologi ja tuore teoreettisen fysiikan yliopistonlehtori myös liki parimetrinen gootti, joka blogissaan ottaa kantaa niin suhteellisuusteoriaan kuin Lähi-idän konfliktiin. Ulkoasuaan Räsänen muistelee joutuneensa selittämään tiedemaailmassa kahdesti. "cernissä mulla oli kaulapanta kaulassa. Vanhempi kollega tuli kysymään, onko sillä jokin merkitys. Sanoin, että se on vain muotia", Räsänen kertoo. "Toisen kerran joku väitöskirjaopiskelija sanoi Oxfordissa, että olen cooleimman näköinen fyysikko, jonka hän on tavannut." räsänen pelaa roolipelejä, lukee scifiä ja on kiinnostunut poliittisesta historiasta, natsi-Saksasta ja mediasta. Erityisen tärkeä hänelle on Israelin ja Palestiinan tilanne. "Eniten ärsyttää sen valheellinen julkisuuskuva. Ihan kuin kyseessä olisi tasavertaisten osapuolten uskonnollinen konflikti. Todellisuudessa se on konflikti apartheidia harjoittavan Israelin valtion ja niiden välillä, jotka taistelevat apartheidia vastaan. Israel on perustettu periaatteelle, jonka mukaan yksi etninen ryhmä hallitsee." Räsänen ei ole törmännyt tiedemaailmassa ongelmiin poliittisten mielipiteidensä vuoksi. "Antropologi David Graeber on sanonut, että yliopistomaailmassa on ihan sama, mikä poliittinen kanta on, niin kauan kuin se ei liity yliopiston toimintaan." Anarkistina ja aktivistina tunnettu Graeber sai tosin sittemmin lähtöpassit Yalesta. Syynä pidettiin hänen poliittista toimintaansa. yleistajuista kosmologista kirjallisuutta on ilmestynyt viime vuosina paljon. Maailmalla fanitetaan Stephen Hawkingia, Suomessa Kari Enqvist ja Esko Valtaoja ovat tunnettuja yhteiskunnallisia keskustelijoita. Miksi kosmologeista tulee julkkiksia, eikä vaikka biologeista tai folkloristeista? "Niinkö muka? Onhan meillä Richard Dawkins ja muut", Räsänen sanoo brittiläiseen evoluutiobiologiin viitaten. Stephen Hawkingin suosiota hän pitää joka tapauksessa kiinnostavana. "Hänellä on korkea julkinen profiili, eivätkä hänen saavutuksensa ole vähäiset. Mutta ei Hawking ole mitenkään maailman merkittävin fyysikko. Silti häneltä kysellään haastatteluissa, että miksi teille ei vieläkään ole annettu Nobelin palkintoa." Hawkingia vähemmän julkisuutta saaneita, mutta Räsäsen mielestä kosmologeina merkittävämpiä ovat esimerkiksi George Ellis, Martin Rees ja Andrei Linde. Julkkiksia kosmologeista tulee kenties siksi, että maailmankaikkeuden pohtiminen tuntuu syvälliseltä, Räsänen arvelee. "Siksi kosmologia voi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin puolijohteen toiminta, vaikka sehän on myös tärkeää. Voi tulla illuusio, että kosmologit ovat syvällisiä ihmisiä. Se ei ollenkaan pidä paikkaansa", hän sanoo. Itse Räsänen halusi lukion jälkeen opiskelemaan jotain mahdollisimman teoreettista. "Ajatus oli, että mitä teoreettisempaa, sen hienompaa. Se harhaluulo on kyllä kadonnut. Olen oppinut arvostamaan havaintoja." maria manner
"euroopan hiukkasfysiikan keskuksessa mulla oli kaulapanta kaulassa. vanhempi kollega tuli kysymään, onko sillä jokin merkitys. sanoin, että se on vain muotia."
Tieteessäkään Räsänen ei kuulu aivan valtavirtaan. Hän tutkii sitä, kuinka alueelliset rakenteet vaikuttavat maailmankaikkeuden laajenemiseen. Suurin osa fysiikan tutkijoista ajattelee, että maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen johtuu alueellisten rakenteiden sijaan pimeästä energiasta. Kesällä Räsänen palasi Suomeen kahdeksan ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hänet kutsuttiin yliopistonlehtoriksi, kun teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist nimitettiin akatemiaprofessoriksi seuraavalle viisivuotiskaudelle.
kuka
Kosmologi Syksy Räsänen, 37. Teoreettisen fysiikan yliopistonlehtori. Työskenteli vuosina 20022005 tutkijana Oxfordissa, 20052007 Euroopan hiukkasfysiikan keskuksessa CERNissä Genevessä, 2007-2009 Geneven yliopistossa sekä viimeksi vierailevana tutkijana mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ranskassa. HIMOTTAA "Päästä käsiksi työn alla olevaan maailmankaikkeuden laajenemista ja valon kulkua koskevaan artikkeliin." KADUTTAA "Saamattomuus. Olisin voinut olla poliittisesti aktiivisempi, integroitua paremmin Genevessä, tehdä enemmän tutkimuksen saralla." KYRPII "Rasismin nousu Suomessa."
Ennen kuin Syksy Räsänen muutti nimensä hän oli etunimeltään Jukka. "Syksy on sopivan tunnelmallinen."
mikael pettersson
Superlepakko
sarjakuvamaailmassa tehdään marraskuussa supersankarihistoriaa. DC Comics alkaa silloin julkaista ensimmäistä suurelle yleisölle suunnattua supersankarisarjakuvaa, jonka päähenkilö on homoseksuaali. Uuden Batwoman-sarjakuvan päähenkilö on kaunis ja särmikäs punapää Kate Kane, joka mättää rikollisia turpaan ja pohdiskelee seksuaalista identiteettiään. Lepakkonaisen hahmo on lanseerattu DC Comicsilla suurieleisesti. Hahmo esiteltiin yhtiön lippulaivasarjakuvassa, Detective Comicsissa, jossa Kate Kanen seikkailuja seurattiin kuuden numeron ajan. Tarinan toteutti supersankarisarjakuvan
unelmakaksikko, käsikirjoittaja Greg Rucka ja piirtäjä J.H. Williams III. Kesäkuussa albumiksi koottu tarina seuraa Lepakkonaisen taistelua Alice-nimistä, Liisa Ihmemaassa -kirjasta inspiroitunutta pahista vastaan. Katen taustasta kerrotaan, että hän on kahden sotilaan tytär, joka aikoi itsekin sotilasuralle. Avoin lesbous katkaisi uran ja ajoi Katen supersankaroimaan. Muut suurten sarjakuvakustantamojen DC Comicsin ja Marvelin avoimesti homoseksuaalit supersankarit eivät ole saaneet omia lehtiä. Sivuhahmoiksi ovat jääneet esimerkiksi hypnotisoivia voimia käyttävä Pillipiipari, espanjalainen homotaikuri Extraño, kanadanranskalainen X-menin riveissä kunnostautunut Northstar ja samaisessa X-menissa esiintynyt Bloke, joka paitsi pussaili poikaystäväänsä, oli kotoisin San Franciscosta, oli alkuperäiseltä nimeltään Rainbow ja muuttui taistelussa vaaleanpunaiseksi. Oikeastaan uusi Lepakkonainen sulkee ympyrän. Alkuperäinen lepakkonainen tuotiin nimittäin Detective Comics -sarjaan vuonna 1954. Tuolloin hahmon tarkoitus oli olla Lepakkomiehen ihastuksen kohde, joka katkaisisi kriitikoiden levittämät huhut Lepakkomiehen ja Robinin suhteen homoseksuaalisista ulottuvuuksista. maria pettersson
Tikku löytää pornon
se näyttää viattomalta muistitikulta, mutta on 2000-luvun taikavarpu. Paraben-yhtiön Porn Detection Stick on USB-tikun kokoinen osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun insinöörimieli valjastetaan moraalinvartijoiden käyttöön. Kun noin sadan taalan hintaisen pornonpaljastustikun työntää tietokoneen USB-liitäntään, sen luvataan haravoivan kovalevyltä kaikki riettaat kuvat. Mainospuheiden mukaan se löysi testiolosuhteissa 500 gigan datamassan seasta puolessatoista tunnissa yli 70 000 pornokuvaa. Tarkkuus oli yli 99 prosenttia. Ensireaktio on, että kuka nyt 2000-luvulla tallentaisi jpg-tissejä koneelleen, kun niitä ei tarvitse enää latailla minuuttitolkulla modeemi rutisten. Juju piileekin siinä, että pornonpaljastustikku löytää myös deletoidut kuvat. Siis nekin, jotka ovat nettivisiiteillä käväisseet verkkoselaimen välimuistissa. Parabenin tikulla on myös kilpailija, häveliäämmin nimetty SurfRecon Equalizer. Molempien toiminta perustuu useisiin algoritmeihin, jotka tunnistavat kuvista epäilyttäviä elementtejä ihonväristä elinten muotoon. Kumpikaan ei jätä haravoituun koneeseen mitään merkkejä pornoratsiasta. Pornonpaljastustikkua markkinoidaan vanhemmille, työnantajille, kouluille, kirkoille ja viranomaisille. Markkinointilauseiden mukaan sillä voi pelastaa nuoren mielen turmelukselta tai narauttaa työtä pornosivuille pakenevan duunarin. Tikussa on kuitenkin kaksi isoa puutetta. Ensinnäkään se ei osaa haravoida liikkuvaa kuvaa, joten pornovideot livahtavat seulan läpi. Toisekseen tikku toimii vain Windows-käyttöjärjestelmässä, joten Mac- ja Linux-käyttäjät saavat jälleen yhden syyn vältellä Bill Gatesin korporaation tuotteita. janne flinkkilä www.paraben-sticks.com
Anna palautetta!
Mikä Ylkkärissä kyrpii? Herättikö jokin juttu ajatuksia, myötähäpeää tai puhdasta raivoa? Päästikö joku haastateltava suustaan sammakoita, jotka pitäisi talloa hengiltä? Ovatko toimittajat ammattitaidottomia punavihreitä piiperöitä? Haluatko päästä pätemään älyllisellä väittelyllä? Anna tulla! Saat olla suora ja julkea, kunhan pidät tekstisi tiiviissä mitassa. Lokaakin saa heittää, sillä hedelmällinen keskustelu vaatii rehottaakseen aina hieman rehtiä sontaa. Jos katsot parhaaksi käyttää nimimerkkiä, jätä silti yhteystietosi toimitukselle. Parasta palautetta lähettäneitä lahjotaan levy- ja kirjapalkinnoilla. Lähetä tekstisi osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi.
ylioppilaslehti 10 # 10 Alkusoitto
8
ihana urkki!
Kekkos-paita, Kekkos-kassi, Kekkos-luottokortti, Kekkos-sarjakuva, Kekkos-tatuointi, polttarit Kekkos-museossa Tamminiemessä. Miksi alle kolmikymppiset fanittavat Urho Kekkosta?
kekkosesta on tullut iso bisnes. Ainakin 15 yritystä valmistaa nuorille aikuisille tarkoitettuja Kekkos-paitoja ja yli 20 000 enimmäkseen nuoren suomalaisen lompakosta kurkistelee Sampo-pankin Kekkos-kortti. Helsingin keskustan tatuointiliikkeissä Kekkonen on kahden viime vuoden aikana ikuistettu yli 50 nuoren miehen ihoon, ja Kekkos-museosta Tamminiemestä kerrotaan, että polttariseurueet ovat löytäneet museon juhlien starttipaikkana. Miksi 1980-luvulla syntyneet nuoret aikuiset haluavat koristaa paitansa tai ihonsa miehellä, jonka valtakaudesta he eivät muista mitään? "Kekkos-fanituksessa yhdistyvät nostalgia ja parodia. Eivät alle kolmikymppiset ihaile Kekkosen politiikkaa", sanoo Turun yliopiston kulttuurihistorian lehtori Kari Kallioniemi. Hänen mukaansa Kekkosta diggaillaan ironisesti, mutta kyse ei ole pelkästä ironiasta. Vaikka nuoret aikuiset eivät Kekkos-paidalla ajattelekaan tukevansa suomettumista tai presidentin itsevaltiutta, Urkin naamaan tiivistyy kaipuu maalaisidylliin. "Nuoretkin suomalaiset haikailevat 50-luvun idylli-Suomea, jossa kesät ovat lämpimiä ja heinäntuoksuisia, tanssilavoilla soi iskelmä ja kaikki on puhdasta ja turvallista. Todellisuudessahan tuollainen Suomi on olemassa lähinnä Markku Pölösen elokuvissa." Tanssilavabuumi ja Kekkos-paidat ovat siis saman ilmiön kaksi osaa. Idyllin kauppaaminen lyö leiville, tietää Mentalwearin toimitusjohtaja Satu Viskari. Mentalwear alkoi vuosi sitten valmistaa Kekkos-paitaa, jossa presidentti seisoo kädet puuskassa ja kysyy "Missä oikeus, missä vääryys?". Se nousi heti pienen yrityksen myydyimmäksi malliksi. 500 kappaleen erä myytiin loppuun parissa kuukaudessa. Paitaa myydään nostalgialla. "Kekkosen aikana kaikki oli paremmin. Naiset olivat naisia, miehet miehiä, nurmikentät puskivat neliapiloita, ja uimavesi oli linnunmaitoa. Kekkosen kuvaan tiivistyy toive paluusta puhtaaseen, yksinkertaisempaan Suomeen", sanovat Viskari ja paidan mainos. Lukion neljässä suosituimmassa historiankirjasarjassa kerrotaan Suomen sisäpolitiikasta, mutta Kekkosen persoonasta kirjoissa puhutaan korkeintaan sivun verran. Kaikki muistavat liittää tekstiin kuvia, joilla Kekkos-myyttiä pönkitettiin jo tämän valtakaudella. Useimmiten kuvassa on hiihtoseurue, jonka etunenässä sivakoi Kekkonen. Tiedot Kekkosen persoonan vähemmän mairittelevista puolista jäävät käsittelemättä, eikä 1980-luvun sukupolvella ole Urkista omia muistoja. "1980-luvun lapset ovat kuulleet vanhempien ja median kertomat anekdootit ja tarinat Kekkosen persoonasta ja tekemisistä. Ne nopeuttavat Kekkosen siirtymistä inhimillisestä henkilöstä myyttiseksi hahmoksi ja legendaksi", sanoo Kallioniemi.
kekkonen on graafisesti onnistunein presidenttimme.
Legendan voimaan luotti myös Sammon markkinointijohtaja Pekka Törmälä. "Tiesimme, että Kekkonen vetoaisi nuoriin aikuisiin. Heille Kekkonen on kulttihahmo, karismaattinen johtaja ja mielenkiintoinen persoona. Emme ajatelleet, että Kekkonen edustaisi suomettumista, itsevaltiutta tai pysähtyneisyyttä. Käytimme Kekkosta paitsi hänen kulttiarvonsa takia, myös siksi, että kortin valokuva Kekkosesta on niin upea", Törmälä sanoo.
niin, Kekkosen kuva. Kekkonen on graafisesti onnistunein presidenttimme. Kekkosen brändi on niin vahva, että jos polvelle piirtää tvruutulasit, jokainen suomalainen osaa kertoa, kenestä on kyse. Nerokkainkaan graafinen suunnittelija ei olisi voinut keksiä tehokkaampaa logoa: kaksi neliötä ja puolikaari. Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professori Marjatta Itkonen on varma, että Urkin piirteet ovat siivittäneet tämän matkaan Tpaitoihin ja tatuointeihin. "Kekkosen ulkonäkö on iskevä ja graafisesti hyvin vahva. Se jää ensikatsomalta mieleen ja lähettää vahvan viestin. Samalla tavalla on kaupallistettu esimerkiksi Che Guevaran ja Leninin profiilit, jotka Kekkosen lailla ovat mieleenjääviä ja karismaattisia." Voiko kukaan elossa oleva poliitikko brändätä itsensä yhtä vahvasti kuin Kekkonen? Itkonen miettii hetken. "Jörn Donnerissa on potentiaalia." maria pettersson Kekkosen syntymästä tulee 3.9. kuluneeksi 110 vuotta.
anna mattsson
ylioppilaslehti 10 # 10 Päähenkilö
10
S
eison feministin, katolisen konservatiivin, vegaanin, dandyn, kahden lapsen isän, erittäin väkivaltaisen kirjoittajan ja paradoksin ovella. Ennen kun tapaamme hänet, kerrataan nopeasti, kuka kirjailija Antti Nylén on. Jos kysymme Nylénin kustantajalta Savukeitaalta, saamme vastaukseksi tuon substantiivilistan. Nylénistä tuli ilmiö, kun hän vuonna 2007 julkaisi esikoisteoksensa Vihan ja katkeruuden esseet. Ennen esikoistaan Nylén oli kaikessa hiljaisuudessa kääntänyt 1800-luvulla eläneitä ranskalaisia klassikkokirjailijoita Charles Baudelaurea ja Gustave Flaubertia. Yhtäkkiä esseistin kirjaa ylistivät, no, oikeastaan kaikki. Se ruoti ennennäkemättömällä rehellisyydellä ja raivolla lihateollisuutta, maskuliinisuutta ja modernin maailman rappiotilaa. Kirja palkittiin heti ilmestymisensä jälkeen Kalevi Jäntin palkinnolla ja Helsingin Sanomat kutsui Nyléniä neroksi. Hänen uusin teoksensa Halun ja epäluulon esseet julkaistiin viime viikolla. No niin. Ja nyt pimpotan. Vallilassa sijaitsevan kerrostaloasunnon oven avaa ujosti kulmien alta katsova mies. Jalkoihini säntää Jarvis-kissa, joka ei kuulemma yleensä ole yhtä ihmiskaipuinen. "Kävin juuri dyykkaamassa nuo tytöille", Nylén sanoo. Hän osoittaa jakkaraa ja siinä vatsallaan makaavaa nukkeraasua. "Siellä oli myös hyväkuntoinen vihreä nojatuoli, jos tarvitset." No ei nyt ihan sitä mitä odotin. Teksteissään Nylén on vihainen, kärkäs ja ehdoton, mutta edessäni seisoo lempeä ja ujo mies. Missä on se katolinen konservatiivi ja paradoksi? Eipä tuo nyt niin väkivaltaiselta vaikuta.
Tuote nimeltä Nylén
Kirjailijan brändäys nousi viimeksi keskustelun aiheeksi heinäkuussa, kun Suomen suurimman kustantamon WSOY:n ykköspomo Jacques Eijkens hätyytteli kirjailijoita ulos kammioistaan. Eijkensin mukaan kustantamisen tulee keskittyä kirjailijan persoonan ympärille. Pelkkä kirja ei kiinnosta ketään. Kirjailijan on oltava esillä kaikissa mahdollisissa viestimissä ja ajateltava työtään kaupallisemmin toisin sanoen muututtava itse myyntiartikkeliksi. Nylénin kohdalla siinä on onnistuttu. Tämän artikkelin alussa mainittu, Savukeitaan kustannuspäällikkö Ville Hytösen laatima seitsemän kohdan lista on nielaistu
Antti Nylén, 37, on 96-prosenttisesti kahden lapsen isä. Lopuilla neljällä hän on kirjailija.
ylioppilaslehti 10 # 10
12
tahdon naida monta
Miksi Suomessa saa mennä naimisiin vain yhden kanssa kerrallaan? Monisuhteiset eivät voi virallistaa liittoaan, ja jos he ovat jo naimisissa, heidän avioliittoaan ei tunnusteta.
sanat maria manner kuvitukset tuomas ikonen valokuvat pietari hatanpää
ylioppilaslehti 10 # 10
13
"en näe mitään perustetta sille, että avioliitto pitäisi rajata vain kahden ihmisen välille."
M
ari Mustonen, Anne Liljeström ja Risto Paalanen ovat kolmekymppisiä helsinkiläisiä. Mari ja Risto ovat seurustelleet 13 vuotta, Anne ja Risto kahdeksan. Kaikki kolme asuvat yhdessä. Heidän asuntonsa Helsingin Kalliossa muistuttaa mitä tahansa kimppakämppää. Eteisessä on kenkä- ja vaatepinoja, keittiössä tyhjiä kahvipaketteja. Olohuoneen seinällä on öljyvärimaalauksia, kylpyhuoneessa haisee vieno kissanpissa. Olohuone ja keittiö jaetaan, Marilla ja Annella on omat huoneet. Risto viettää joka toisen yön Marin, joka toisen yön Annen huoneessa. Kun Anne tapasi Riston, tämä seurusteli Marin kanssa. "Painin asian kanssa vuoden verran, kunnes oli pakko nostaa kissa pöydälle. Olin yllättynyt, kun Risto sanoi puhuneensa asiasta Marin kanssa. Mari oli ehdottanut, että menisimme treffeille. Mulla on varmaan vieläkin se tekstiviesti tallessa", Anne sanoo. Anne ja Risto alkoivat seurustella, ja viisi vuotta sitten kolmikko muutti saman katon alle. Koska Risto ei voi mennä naimisiin molempien kumppaniensa kanssa, kumpaakaan suhteista ei ole virallistettu. "Se ei olisi reilua yhdelle", Mari sanoo. Mutta miksi Mari, Anne ja Risto eivät saa mennä naimisiin? Miksi Suomessa saa mennä naimisiin vain yhden ihmisen kanssa kerrallaan?
Ihan oikeita perheitä
"En näe mitään perusteita sille, miksi avioliitto pitäisi rajata kahden ihmisen välille", Anne sanoo. Kaksinnaiminen poistettiin rikoslaista vuonna 1999, mutta avioliittoon voidaan vihkiä vain kaksi ih-
mistä, mies ja nainen. Voimassa oleva avioliitto on este uuden solmimiselle. Hallitus suunnittelee lakiesitystä, joka muuttaisi avopuolisoiden asemaa. Laki parantaisi taloudellisesti heikommassa asemassa olevan tilannetta erotilanteessa. Kahteen avopuolisoon laki ei kuitenkaan ulottuisi. Lain edessä polyamorisessa avoliitossa elävät katsotaan toisilleen ventovieraiksi. Mitä monisuhteinen avioliitto sitten käytännössä tarkoittaisi? Esimerkiksi sitä, että liitossa syntyvät lapset katsottaisiin avioliitossa syntyneiksi, jolloin heillä olisi oikeus perintöön ja kaikki vanhemmat olisivat automaattisesti huoltajia. Puolisot olisivat oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Perhe voisi ottaa yhteisen sukunimen. Eron sattuessa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanne olisi turvatumpi. Monenvälisten avioliittojen salliminen tuntuu kolmikosta tällä hetkellä kaukaiselta ajatukselta. Periaatteellista vastustusta he eivät ymmärrä. "Totta kai olisi lakiteknisiä asioita, jotka pitää selvittää. Mutta niin on jokaisen lain kohdalla", Anne sanoo. "Ymmärrän ihmetyksen, sillä aiemmin en olisi voinut edes kuvitella eläväni näin. Mutta ei tämä ole vain jotain kummallisten ihmisten puuhastelua", Anne sanoo. Vähän nolostuen huomaan ajattelevani, että kolmikossa tosiaan on jotain ällistyttävän... tavallista. He pukeutuvat ihan, no, miten nyt kolmikymppiset kalliolaiset pukeutuvat. He tarjoilevat kahvia ja pullaa. Anne on ammatiltaan toimittaja, Ripa kielenkääntäjä, Mari opiskelee aineenopettajaksi. Tavallisuuden multihuipentuma. Eivätkä he ole ainoita.
Monilempiset yhtykää
Helsinkiläinen opettaja Raisa O, 33, on kihloissa ja hänellä on 6-vuotias lapsi. Sekä Raisalla että hänen kihlatullaan on muita rakkaussuhteita. Alun perin kihloissa oli kolme ihmistä, mutta yksi erosi. Elämäntapa ei sopinut. Raisa O:n sukunimeä ei mainita tässä jutussa hänen lapsensa vuoksi. "En halua, että lapseni kärsii elämäntapani aiheuttamista ennakkoluuloista." Raisa ei haikaile naimisiin, mutta kannattaa lukumääräneutraalia avioliittoa periaatteellisista syistä. "En ymmärrä, miksi valtion pitäisi säädellä sitä, millaisia perheitä ihmiset saavat muodostaa."
Hän huomauttaa, että avioliitto säätelee ennen muuta taloudellisia asioita. Lainmuutos turvaisi hänen mielestään myös lapsen oikeudet. "Tunnen kolmen ihmisen perheitä, joissa ihmiset tahtoisivat avioitua nimenomaan lapsen vuoksi. Ei tässä puhuta mistään fiktiivisistä lapsista ja perheistä, vaan jo olemassa olevista, jotka elävät tällaisissa kokoonpanoissa." Sexpo-säätiöstä kerrotaan, että nuoret aikuiset kysyvät polyamoriasta joka vuosi enemmän. Tutkimustietoa monisuhteisuudesta ei juuri ole. Internet on helpottanut yhteydenpitoa, mutta kansanliikettä polyamorian puolesta ei ole syntynyt. Avoimesti monisuhteissa eläviä on vähän, eivätkä he ole järjestäytyneet
ajamaan etujaan. Suomessa polyamoristen keskustelupalstoilla on viritelty oman järjestön perustamista, mutta toistaiseksi on ollut hiljaista. Setalla ei ole kantaa asiaan. "Vaikutelmani on, että polyamoria on suurimmalle osalle seksuaalija sukupuolivähemmistöstä aika vieras ilmiö ja kysymyksenä yhtä ristiriitainen kuin heteroväenkin keskuudessa", Helsingin seudun Setan puheenjohtaja Kerttu Tarjanne sanoo. Tämän jutun kolmikko sen paremmin kuin Raisa O:kaan eivät aja asiaansa poliittisia kanavia. "Emme ole kokeneet tarvetta verkostoitua muihin samanlaisiin. Ystäväpiirissä elämäntapamme ei ole herättänyt paheksuntaa," Anne sanoo.
ylioppilaslehti 10 # 10
14
Ennakkoluuloiset kiinteistövälittäjät
Anne, Mari, Risto ja Raisa kertovat kaikki avoimesti polyamorisuudestaan. Ystävät tietävät kuviosta, samoin vanhemmat. "Äiti oli ensin aika raivostunut. Kai se pettyi, kun en elänytkään perinteistä elämää. Mutta se on fiksu ihminen, kyllä sekin sitten ymmärsi", Mari sanoo. Raisa on kertonut polyamorisuudestaan myös työpaikallaan. "Aluksi työkaverit pyörittelivät silmiään, mutta ehkä ne piti mua jo valmiiksi omalaatuisena. Isä sanoi, ettei ymmärrä nykymaailman menoa, mutta hyvä kun olet onnellinen." Ennakkoluuloisimpia ovat olleet kiinteistövälittäjät. "Se oli alentavaa. Meille ei edes suostuttu näyttämään asuntoa. Yksi sanoi vuokranantajan etsivän perhettä, jossa on lapsia. Eivät kai lapset sitä vuokraa maksa", Risto sanoo. Nykyinen vuokranantaja ei tiedä suhteen laadusta. Monenvälinen suhde ei välttämättä tarkoita, että suhde olisi avoin. Riston, Annen ja Marin kokoonpanoon ei pääsääntöisesti ole kuulunut muita ihmisiä. Jos joku tahtoisi uuden suhteen, siitä keskusteltaisiin. Kaikki painottavat polysuhteessa avoimutta ja vastuullisuutta. Monisuhteisuus ei ylipäätään vaikuta minkään huithapelin don juanin valinnalta. Monisuhteiset tuntuvat olevan perhekeskeisempiä kuin ne, joilla kumppaneita on vain yksi. Jos yksikumppanisten iltoihin kuuluu kaksi tuntia laatuaikaa puolison kanssa, kahden kumppanin kanssa seurusteleva viettää sitä neljä tuntia illassa. "Kymmenen viime vuoden aikana on ollut ehkä kolme iltaa, jolloin olen ollut yksin kotona", Risto laskee.
Anne ja Mari ovat mustasukkaisia, jos toinen saa Ristolta enemmän huomiota. "Mutta silloin asiasta keskustellaan."
Yksi kerrallaan, monta peräkkäin
Monogamian sijaan länsimaissa olisi oikeampaa puhua sarjamonogamiasta. Moni avioituu useasti elämänsä aikana. Alttarilla luvataan rakastaa yhtä ihmistä kuolemaan saakka, mutta tänä vuonna avioituneista noin puolet eroaa. Mikään ei estä heitä menemästä uudelleen naimisiin. Kun sarjamonogamia on maan tapa, tuntuu avioliiton rajaaminen kahden ihmisen välille kerrallaan Raisan mielestä oudolta. "On vaikeaa ymmärtää, minkä vuoksi tällainen elämäntapa, avoin ja rehellinen suhde, on jotenkin huonompi kuin yksiavioisuuden ja ikuisen uskollisuuden ajatukselle perustuvat liitot. Sehän on hirveän fiktiivinen kehys", Raisa O sanoo. Mitä tulee lapsiin, tätä artikkelia varten haastatellut tutkijat eivät pidä monisuhteisia liittoja heille haitallisina. Raisan lapsi viettää joka toisen viikon isällään. Järjestely on toiminut Raisan mukaan hyvin. Raisa sanoo, että polyamoriset saavat usein kuulla epäilyjä siitä, miten lapsi pärjää. "Eivät polyamoriset harrasta ryhmäseksiä pikkukakkosen edessä. Ai-
kuisten seksielämä ei kuulu lapsille, aivan kuten ei muissakaan lapsiperheissä."
Imaamilla ei käynyt flaksi
Entä sitten muslimit? On helppo sympata suomalaisten, kaupunkilaisten, luterilaisten nuorten aikuisten monisuhteita. Patriarkaaliseen perhemalliin perustuvat monen vaimon muslimiperheet ovat vaikeampi pala. Juuri islamin vuoksi moniavioisuudesta on tulossa ajankohtainen kysymys Euroopassa. Ranskassa, jossa on Euroopan unionin suurin muslimivähemmistö, moniavioisia perheitä on The Economist -lehden mukaan 16 00020 000, lähes kaikki heistä maahanmuuttajia. Yhteensä moniavioisissa liitoissa elää arviolta 200 000 ihmistä. Moniavioisuutta on Suomessakin. Somaliäideistä yksinhuoltajia on Tilastokeskuksen mukaan 46 prosenttia, mikä saattaa viitata siihen,
että ainakin osa heistä elää epävirallisesti avioliitossa. "Iso osa Suomeen muuttaneista muslimeista on sitä mieltä, että Suomessa mennään Suomen avioliittolainsäädännön mukaan", Suomen Islamilaisen Neuvoston tiedottaja Isra Lehtinen sanoo. "On kuitenkin tapauksia, joissa tänne muuttaneella miehellä on valmiiksi monta vaimoa, ja avioliitot on solmittu toisessa maassa. Toinen liitto on täällä virallinen ja toinen islamin mukainen." Lehtinen arvioi, että Suomessa on 100200 moniavioista perhettä, kun kaikkiaan Suomessa asuu noin 45 000 islaminuskoista. Asia on arka, eikä siitä puhuta mielellään. "Lapset saattavat koulussa puhua tädeistä, eivätkä isän muista vaimosta. Muslimiyhteisössäkään monet eivät hyväksy moniavioisuutta", Lehtinen sanoo. "Muslimeista vain pieni osa on moniavioisia jo siksi, että islamin
mukaan miehen pitää pystyä elättämään vaimonsa." Niin Anne, Risto, Mari kuin Raisakin ovat sitä mieltä, että lukumääräneutraali avioliitto kuuluu kaikille, myös muslimeille. "Ne, jotka niin haluavat elää, tekevät niin jo nyt. Ei lainmuutos ainakaan huonontaisi näiden naisten asemaa", Risto sanoo. Suomessa nainen voi myös kieltäytyä monenvälisestä liitosta. Lehtinen tietää tapauksen, jossa suuren suomalaisen moskeijan imaami halusi toisen vaimon. "Kukaan nainen ei suostunut. Miehellä on edelleen vain yksi vaimo." Mutta imaamin haaveista voi päätellä, että myös Suomen moskeijoissa vihitään tarvittaessa moniavioisuuteen jos vain käy flaksi.
Tutkijat myötämielisiä
Monet tutkijat katsovat, että maahanmuuttajien moniavioisuuteen
pitäisi suhtautua sallivammin, sanoo Uppsalan yliopiston kansainvälisen yksityis- ja prosessioikeuden professori Maarit Jänterä-Jareborg. Tanskassa kohistaan tapauksesta, jossa muslimimiehelle myönnettiin turvapaikka. Mies toi mukanaan kaksi vaimoaan. Viranomaiset nostivat kanteen toisen avioliiton purkamiseksi. Mies palasi vaimoineen epävarmaan kotimaahansa. Suomessa vastaaviin tapauksiin ei olla vielä törmätty. "Monet tutkijat kysyvät, miksi pitäisi pitää kiinni kahden henkilön liitosta, kun avioliitto on osoittautunut muuttuvaksi instituutioksi", Jänterä-Jareborg sanoo. Oikeustieteilijät tekevät eron niin sanottujen kotimaisten ja tuontitapausten välille. Jälkimmäisissä avioliitot on solmittu ulkomailla. Maailmassa on tällä hetkellä on noin 30 maata, joiden lainsäädäntö tunnustaa polygnian eli avioliiton, jossa miehellä on monta vaimoa. JänteräJareborgin mukaan jopa moni Afri-
ylioppilaslehti 10 # 10
15
pieni moniavioisuussanasto
Polyamoria Polyamorisella suhteella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä on monia yhtäaikaisia rakkaussuhteita, jotka kaikki osapuolet hyväksyvät. Johtuu kreikan kielen sanasta poly, "moni", sekä latinan kielen sanasta amor, "rakkaus". Johdonmukaisempaa olisi puhua joko polyfiliasta tai multiamoriasta. Klassisten kielten yliopistonlehtori Kalle Korhonen kertoo, että hybridisanoja on muitakin, eikä termiä muutenkaan antiikissa tunnettu. Polygamia Moniavioisuus. Avioliiton muoto, jossa yhdellä henkilöllä on useita puolisoita samanaikaisesti. Polygynia Avioliitto, jossa miehellä on monta vaimoa. Ongelmallinen myös miesten tasa-arvon kannalta, koska osa jää ilman puolisoa. Polygynisissäkin yhteiskunnissa valtaosa miehistä elää yksiavioisesti. Polyandria Avioliitto, jossa naisella on monta aviomiestä. Polygyniaa paljon harvinaisempi. Ryhmäavioliitto Avioliitto, jossa on useita miehiä ja naisia. Tunnettu ainakin Kaingang-heimon parissa Brasiliassa.
Raisa O meni kihloihin kahden ihmisen kanssa. "Ihmiset kysyivät, että eikö se ole laitonta."
kan muslimienemmistöinen maat on tiukentanut siihen liittyvää lainsäädäntöä. "Suomessa lähtökohtana on se, että moniavioisuutta ei voida hyväksyä eikä monenvälisille avioliitoille antaa lainvoimaa edes tuontitapausten kohdalla. Oikeustieteilijät ovat kuitenkin melko yhtä mieltä siitä, että näille avioliitoille voidaan antaa oikeusvaikutuksia." Kaikkien vaimojen lapset voitaisiin katsoa avioliitossa syntyneiksi. Miehen kuoltua vaimot jakaisivat hänen perintönsä tai leskeneläkkeen. Kakku jaettaisiin tasan, eikä eläke siis nelinkertaistuisi, vaikka ukko jättäisi jälkeensä neljä leskeä. Oleskeluluvan voi avioliiton perusteella saada vain yksi vaimo, ja muiden täytyy hakea lupaa muilla perusteilla. Euroopan unionin perheenyhdistämistä koskeva direktiivi estää oleskeluluvan myöntämisen avioliiton perusteella, jos puoliso on jo naimisissa EU:n jäsenmaassa.
Vitun hyvä elämä
Väestöliiton erikoistutkija Anna Rotkirch näkee polygamiassa ongelmia, mutta pitää sen ylenpalttista kauhistelua vähän huvittavana. "Monissa maissa naiset elävät hyvää ja toimivaa arkea polygynisissä suhteissa. Kauhukuvat perustuvat hyvin Eurooppa-keskeiseen näkemykseen avioliitosta." Lainsäädännön muuttamiseen hänkin suhtautuu silti epäillen. "Niitä joita asia koskettaa, on hirveän vähän. Pitäisikö muuttaa kulttuurisesti ja sosiaalisesti vakiintunutta käytäntöä heidän takiaan, jos se voi johtaa väärinkäytöksiin?" hän kysyy. Raisa O:n mielestä polyamoristen määrä ei ole syy vastustaa useamman henkilön liittoja. "Voi myös ajatella, että saamenkielisiä on niin vähän, että he eivät tarvitse mitään oikeuksia." Hänen mielestään monisuhtei-
ylioppilaslehti 10 # 10 Yhteiskunta
18
Anarkistidivari
näyteikkunassa komeilevat Pjotr Kropotkinin Kapinahenki, Adolf Hitlerin Taisteluni sekä Opas pokerinpeluuseen. Takahuoneesta pauhaa Rage Against the Machine, juliste kutsuu makaamaan Olkiluodon ydinvoimalaan vievälle tielle ja Ari Vakkilaisen Suikassa hurisee kootut anarkiakirjoitukset 19891999 sujahtaa vanhan herrasmiehen poplarin taskuun. Mustan kanin kolo perustettiin vuosi sitten osuuskunta Mustan tähden myymäläksi, kokoontumistiloiksi ja infoshopiksi. Haluan ryhtyä anarkistiksi. Mikä kirja minun pitäisi lukea? Anarkosyndikalisti Jarmo Rissanen ja anarkisti Soile Koskinen eivät pääse yhteisymmärrykseen. Rissanen opastaa lukemaan Alexander Berkmanin Anarkismin aakkosia ja Koskinen CrimethIncin Expect Resistance -teosta. Mitenköhän anarkistiyhdistyksen vuosikokouksessa saadaan ikinä mitään päätettyä? Divarissa Mustan tähden jäsenet
mikki rautalahti
myyvät lehtiään ja suomeksi kääntämiään anarkismin klassikoita. "Kun viisitoista vuotta sitten tulin näihin kuvioihin, ei ollut olemassa suomenkielistä kirjallisuutta. Oli vain muutama lehti ja englanninkielisiä teoksia sai etsimällä etsiä", Rissanen kertoo. Pelkkien anarkististen teosten myyntiin he eivät kuitenkaan voi luottaa. "Joidenkin meistä mielestä on väärin, että myymme Leniniä ja Hitleriä.
Niitä myymällä kuitenkin kasvatamme mahdollisuutta anarkismikirjallisuuden levittämiseen. Taisteluni on arvokas kirja. Se myytiin 95 eurolla." Kuulostaa myönnytykseltä, mutta anarkistitkin ajattelevat bisnestä. Voitoilla maksetaan vuokratuloja, ja Mustan tähden haaveissa on tehostaa kirjansidontaa takahuoneessa. Kun "sielu on jo myyty", tarkoituksena on saada mahdollisimman monta Kropotkinia maailmalle. ann-mari huhtanen
V
mitä sitä pikkurahoja laskemaan
älillä näkee uutisia, joita lukiessaan ei oikein tiedä, miten pitäisi olla: kenraali Gustav Hägglund kertoi Iltalehdessä sijoittaneensa Wincapitaan. En tiedä teistä, mutta minä itse olen sillä tavalla kusipää, että pelkkä otsikko saa ihanat innostuksen perhoset lepattelemaan vatsanpohjassa. Wincapitahan oli pari vuotta sitten toiminut valuuttakauppaan erikoistunut "sijoitusklubi", jonka jäsenten sijoituksille lupailtiin 400 prosentin voittoja. Innokkaat pisnesmiähet ympäri maata tuuppivat rahaa klubin järjestelmään lähes sadan miljoonan euron edestä. Yllättäen sieltä ei sitten kuitenkaan pullahtanut satoja miljoonia euroja ulos, eikä Wincapita edes tehnyt sitä valuuttakauppaa, josta rahojen piti tulla. Poliisilta on jälkipyykin aikana putkahdellut esiin sanoja kuten "rahankeräysrikos" ja "törkeä petos". Jukra, kukapa olisi uskonut! Huijauksen paljastuttua ollaan nähty poikkeuksellisen selvästi yksi kiehtovimmista psykologisista tempuista, joihin ihmismieli kykenee: kieltäminen. Kun jokin asia on liian sietämätön, sen olemassaolo yksinkertaisesti kielletään. Kyse ei ole siitä, että päätetään jotain tietoisesti, vaan kieltäminen kumpuaa syvemmältä: tässä tilassa ihminen ja todellisuus eivät ole enää edes ns. morjens-tuttuja. Wincapitan tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että vieläkin on olemassa ihmisiä, jotka kieltäytyvät uskomasta, että heitä on kusetettu ja ne rahat ovat mennyttä. Niin kauan kun sitä ei myönnetä, he eivät ole tehneet silmittömän typerää ja naiivia virhettä, vaan on tapahtunut jonkinlainen väärinkäsitys tai oikeusmurha. Kateellisten ihmisten salaliitto on pilannut kaiken, mutta vielä nähdään kuka nauraa, kun hurjat voitot kilahtavat tilille! Ilmeisesti tämän tietävät myös Wincapitan puuhamiehet, sillä taannoiseen uuden Wincapita-yhtiön esittelytilaisuuteen oli surutta kutsuttu myös vanhan sijoitusklubin jäseniä. Tunnustan pursuavani vastahakoista ihailua näitä janttereita kohtaan: ihmisellä piNordeasta tää olla melkoiset teräspallit, jos varoiteltiin, on valmis perustamaan samanniettei tämä ole misen yhtiön ja kutsumaan petokfiksua, joten sen uhrit mukaan, vaikka edellisen tempauksen käsittely oikeudessa Hägglund on vielä kesken. luonnollisesti Ja mitä kyseiseen käsittelyyn sijoitti 10 000 tulee, ilmeisesti sekin oli oma sireuroa. kuksensa, sillä jutun pääepäillyn Hannu Kailajärven avustaja kertoi tämän olevan "superälykäs" ja että tämä oli "käyttänyt hypnoosia lisätäkseen henkisiä kykyjään, kuten Youtubesta löytyvältä videolta käy ilmi". Vain robottiarmeija puuttuu. Mutta se kenraali! Kas, kun Hägglund oli ilmeisesti ollut Turkissa villisikametsällä tilanne, joka on varmasti itse kullekin tuttu kun kaverit rupesivat kehuskelemaan Wincapita-voitoillaan. Hägglund kiinnostui, mutta haistoi kuitenkin palaneen käryä ja kyseli varmuuden vuoksi pankiltaan asiasta. Nordeasta varoiteltiin, ettei tämä ole fiksua, joten Hägglund luonnollisesti sijoitti 10 000 euroa. Jjjep. Hägglund perusteli sijoituspäätöstään sillä, että "on pelannut pokeriakin", mikä on nähdäkseni vähän sama kuin perustelisi kokkoon istumista sillä, että joskus on tullut käytyä saunassa. Luulisi vähän hönömmänkin tajuavan, että siinä on orvaskesi kovilla, mutta tutkimattomat ovat Wincapitan jäsenen tiet. Hägglundin kunniaksi mainittakoon, että ainakaan hänellä ei ole mitään illuusioita siitä, että "sijoitus" poikisi hänelle latiakaan. Iltalehden mukaan Hägglund ei kyllä ole vihainenkaan asian johdosta. Itse suhtautuisin huijatuksi tulemiseen vähän ronskimmin, mutta kaipa sitä voi sikajahdissa pahemminkin käydä.
Siksi Aktian paketti alle 27-vuotiaille on sellainen kuin se on. Räätälöi siitä omasi:
·
Kattava kotivakuutus
(vakuutuksen myöntää Aktia Vahinkovakuutus Oy)
· · · ·
Ympäristöystävällinen e-lasku Rahastosäästäminen tulevien toiveiden toteuttamiseksi Asuntosäästäminen Vuokravakuus
· · ·
Internetpankki Visa, jonka voi suunnitella itse Opintolaina
Lue lisää ja osallistu arvontaan ja voita Mac Book (arvo noin 1000 ) osoitteessa www.aktia.fi/nuoret
Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
ylioppilaslehti 10 # 10 Yliopisto
20
lyhyesti
Yliopiston avajaisia vietetään maanantaina 6.9.
uuden lukuvuoden alkua juhlitaan 6.9. keskustakampuksella. Avajaisjuhlat starttaavat rehtorin puheella kello 12 yliopiston juhlasalissa. Salista siirrytään akateemisessa kulkueessa Tuomiokirkkoon ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen. Juhlat jatkuvat avajaiskarnevaaleilla päärakennuksessa ja Porthanian edustalla kello 1418. Iltapäivällä ei järjestetä opetusta. Ohjelmassa on erilaisia esityksiä, musiikkia ja tanssia sekä järjestöjen esittäytyminen. Juhlia voi jatkaa Vanhalle kuuntelemaan Olavi Uusivirtaa ja Mannaa. Avajaiset esitetään suorana lähetyksenä verkossa HY-TV -lähetyksenä osoitteessa video.helsinki.fi. Tarkemmat tiedot avajaiskarnevaalin ohjelmasta löytyy osoitteessa www. hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/858/.
Joka viides pääsi sisään
Seula oli tiukin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, teologiseen hyväksyttiin yli puolet.
Helsingin yliopistoon hyväksyttiin tänä vuonna 4 567 opiskelijaa. Hakijoita oli yhteensä 23 427, joten noin 19,6 prosenttia hakeneista sai opiskelupaikan. Hakijoita oli noin seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tiukin seula tänä vuonna oli eläinlääketieteellisessä, lääketieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Niihin pääsi sisään vain viitisentoista prosenttia valintakokeisiin osallistuneista. Toisessa ääripäässä olivat teologinen tiedekunta ja Svenska socialoch kommunalhögskolan, joihin hyväksyttiin yli puolet valintakokeisiin osallistuneista. valtaosalla hakijoista oli ylioppilastutkinto. 716 hakijalla oli pelkkä ammatillinen tutkinto. Kansainvälisillä EB- ja Reifeprüfung-tutkinnoilla hakevia oli alle 20 ja IB-tutkinnolla alle 100. Ulkomaisia hakijoita oli 241. Heistä opiskelijoiksi hyväksyttiin 26 henkilöä. janne flinkkilä
Hakeneet ja hyväksytyt tiedekunnittain
2500 Eläin 15,1 % Lääke 15,2% Valt 15,6% Käyt 17,3% Oik 18,0 % Bio 18,6% Hum 25,3% Farm 39,5 % Matem* 43,1 % Mm 43,9 % Teol 52,1 % ssh 60,1 % valintakokeisiin osallistuneet hyväksytyt * hakeneiden määrä, matemaattisluonnontieteelliseen pääsee suoravalinnalla 5000
Tällä palstalla tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
samaan
aalla tois an aika
Kolmannen vuosituhannen fasistit
fasistit ovat palanneet Italian yliopistopolitiikkaan lähes 60 vuoden jälkeen. Blocco Studentesco, Opiskelijablokki, on äärioikeistolaisen CasaPound Italian nuorisohaara. Sen jäsenet kutsuvat itseään kolmannen vuosituhannen fasisteiksi. He aikovat tuoda italialaisen fasismin nykypäivään - ja yliopistoihin. Viime vuoden lukiovaaleissa opiskelijafasistit saivat 28 prosenttia äänistä. Toukokuussa "Blocco" oli ensi kertaa mukana yliopistovaaleissa. Vastustus oli äänekästä, ja "Bloccolla" on ollut väkivaltaisia yhteenottoja antifasistien kanssa. Bloccon ehdokkaiden puheissa kuultiin kansallisromantiikan ja kurin ylistystä sekä vaatimuksia kansan yhtenäisyyden vaalimisesta, kansallisesta sosiaaliturvasta ja "maahanmuuttorealismista". Vaaliohjelmaan kuuluivat muun muassa aurinkopaneelit yliopistoihin, opiskelijaedustuston lisääminen ja liikuntatunnit. Kannatus jäi pariin prosenttiin, mutta tärkeintä oli päästä mukaan poliittiseen peliin. "Kymmenen vuotta sitten olisi ollut mahdoton ajatus, että fasistit olisivat voineet auttaa yliopistoa", sanoo liikkeen aktiivi Davide di Stefano esitellessään järjestön päämajaa Roomassa. "Nyt ilmapiiri on toinen, ja merkkejä fasismin rehabilitoinnista näkyy koko maassa. Emme haikaile Mussolinin perään, vaan keskitymme tähän hetkeen ja tulevaisuuteen." Päämajan seinältä Il Duce ei silti ole unohtunut. . veera vehkasalo
Hakijat ja hyväksytyt sukupuolittain
hakijat hyväksytyt
Yliopisto meni Youtubeen
helsingin yliopisto avasi ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna oman EDU-kanavan Youtubeen. Yliopisto on myös Pohjoismaiden etujoukossa, sillä Youtubessa ovat tiettävästi vain Linköpingin ja Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto. Kanavalle kerätään yliopistoon liittyviä uutisia, luentoja, opiskelijoiden kuvaamia videoita ja tieteentekijöiden haastatteluja. Kesän aikana sinne on ladattu parisenkymmentä videota, ja uusia lisätään viikoittain. Youtuben tavanomaisesta vapaudesta poiketen opiskelijat eivät itse pysty lataamaan omia videoitaan suoraan EDU-kanavalle, vaan sitä ylläpitää yliopiston viestintäyksikkö. EDU-kanava löytyy Youtubesta osoitteesta www.youtube.com/ universityofhelsinki. Helsingin yliopisto on myös Twitterissä ja Facebookissa.
hakijoita 7 932, hyväksyttyjä 1 740 hakijoita 15 495, hyväksyttyjä 2 827
Vaihto-opiskelijoiden asuntopula ei hellitä
HYYn hätämajoitusta tarvitsi heti maanantaina 26 opiskelijaa.
ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden asuntotilanne ei ole tänäkään syksynä parantunut. HYYn järjestämiin hätämajoitustiloihin Sörnäisiin saapui maanantaina 26 opiskelijaa. Heistä 20 oli ulkomaalaisia. Määrän odotetaan kasvavan. "Pitkin viikonloppua on tullut viestejä, ettei asuntoa ole ja pitäisi päästä jonnekin yöksi. Osa vaihtoopiskelijoista saapuu vasta myöhemmin", kertoo HYYn sosiaalipoliittinen sihteeri Sofia Lindqvist. Asuntoa vailla olevat opiskelijat majoitetaan kaupungin yksiöihin. Jokaisessa yksiössä yöpyy kolme ihmistä lattiamajoituksessa. Viime vuonna hätämajoitusta tarvitsi 27 opiskelijaa, valtaosa heistä ulkomaalaisia opiskelijoita. Tänä vuonna asumistilanne vaikuttaa aiempaa hankalammalta, Maarit Haukka Helsingin yliopiston kansainvälisen vaihdon palvelusta kertoo. Ulkomaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt 2000-luvun alusta asti. Tänä syksynä Helsingin yliopistoon saapuu 615 opiskelijaa, kun viime vuoden syksyllä heitä oli 575. Vaihto-opiskelijoille varattujen asuntojen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut samassa suhteessa. Helsingin yliopiston vaihto-opiskelijoille irtoaa HOASilta 500 asuntoa. "Muihin kouluihin verrattuna meillä on suurin kiintiö. Silti emme pysty tarjoamaan kaikille asuntoa, varsinkaan syksyllä", Haukka kertoo. Ulkomaiset opiskelijat ovat asunnonhaussa selvästi suomalaisia huonommassa asemassa. Vapailta markkinoilta on vaikea saada asuntoa vain vuodeksi. Kimppa-asumista on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna vähän. "Jonkin verran on sitä, että oletetaan, että paikan päältä löytyy vielä jotain HOASia halvempaa. Yritämme tiedottaa, että kun saa tarjouksen HOASilta, se kannattaa ottaa", Haukka sanoo. Sörnäisten hätämajoituskeskuksessa on tilaa yhteensä 75 opiskelijalle. Siellä saa majoittua syyskuun loppuun saakka. Aikaisempina vuosina asunnot ovat myös löytyneet tähän mennessä, Lindqvist kertoo. Tänä vuonna tilat on järjestetty yhteistyössä kaupungin ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Tosin muissakin ylioppilaskunnissa on herätty hätämajoituksen tarpeeseen. "Olemme saaneet yhteydenottoja esimerkiksi Sibelius-Akatemiasta ja ammattikorkeakoulu Metropoliasta. Se kertoo siitä, että asioita pitää valmistella ensi vuotta varten paremmin." ann-mari huhtanen
graduratsia
Luimme Juha Itkosen gradun
tapaus sarasvuo. mediapersoonan monet roolit vuosituhannen lopun suomessa . viestintä.
Tohtorit menestyvät hyvin työmarkkinoilla
tohtorit työllistyvät hyvin, ja he ovat saaneet pääsääntöisesti koulutustaan vastaavaa työtä. Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneista vain 2 prosenttia oli työttömänä kesällä 2009. Tiedot käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön ja akateemisen rekrytointipalvelun Aarresaaren tekemästä tutkimuksesta. Vastausprosentti oli 52. Kaikkiaan 94 prosenttia koki hyödyntävänsä opinnoissaan oppimiaan asioita työssään jatkuvasti tai jonkin verran. Lähes kaksi kolmesta ilmoitti tutkimuksen työnsä osaksi, mutta ainoastaan 40 prosenttia pääsääntöiseksi työkseen. Vain 36 prosenttia tutkimukseen vastanneista tohtoreista työskenteli koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä. Tutkimuksen mukaan tohtorit työllistyvät aiempaa useammin yksityiselle sektorille.
otava/katja lösönen
Opiskeluaika 7 vuotta Valmistumisvuosi 2000. Johdanto: "Katselin Hyviä, pahoja ja rumia ja tajusin kadehtivani Sarasvuota. Halusin selvittää, miten Jari Sarasvuon mediapersoona muuttui ja mitä nämä muutokset kertovat 1990-luvun Suomesta. Luettuaan graduni Sarasvuo kehotti minua varautumaan huonoon arvosanaan ja tiedeyhteisön vihaan." Aineisto: Aikakauslehtiartikkeleita. Johtopäätös: "Sarasvuo on lamaSuomessa esimerkki ja lamasta nousevassa Suomessa merkki, jonka kautta arvokeskustelua käydään." Graduntekijän kommentti: "Tein graduani kaksi vuotta. Toisen vuoden kevään parin viikon Ruotsinmatkalla pääsin flow-tilaan ja kirjoitin suurimman osan gradustani. Gradun teko oli opiskelussa kaikkein mielekkäintä." maria ruuska
+ -
Tekstin sujuvuus, selkeä rakenne ja toimiva tehtävänasettelu.
Itkonen ei pysähdy määrittelemään ja pohtimaan käyttämiään käsitteitä ja teorioita. Tarkastaja, viestinnän professori Esa Väliverronen
ylioppilaslehti 10 # 10 Yliopisto
21
katoamistemppu
Kemistit eivät halua opiskella kemiaa, lastentarhanopettajaopiskelijat eivät halua lastentarhaan ja tilastotieteilijät haluaisivat oikeasti olla psykologeja. Kun rahaa jaetaan valmistuneiden mukaan, yliopiston muuttotappioaineet ovat tiukoilla.
kun kemian fukseilta kysytään, oliko kemia heidän ensisijainen opiskelupaikkatavoitteensa Helsingin yliopistossa, yli puolet vastaa ei. Moni kemisti opiskelisi mieluummin lääkäriksi. Kemiaan otetaan sisään vuosittain noin 150 opiskelijaa. Se on puolet enemmän kuin on tarpeen, koska ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen heistä moni katoaa. "Viime vuosina noin kolmekymmentä opiskelijaa on vuosittain siirtynyt lääkikseen, kymmenkunta eläinlääketieteelliseen ja suuri joukko on hävinnyt sekalaisiin muihin aineisiin", kertoo kemian professori Mikko Oivanen. Kemia on todennäköisesti yliopiston muuttotappioisin laitos, mutta katoamisilmiö tunnetaan myös muissa oppiaineissa. Tilastotieteessä moni preppaa itseään psykologian pääsykokeisiin, ja useat lastentarhanopettajaksi opiskelevat haaveilevat luokanopettajakoulutuksesta. Lääketieteen ja psykologian opiskelijoista vain joka kolmas oli aivan uusi opiskelija. Eniten opiskelijoita vuotaa muualle matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Yliopiston sisäisen muuttoliikkeen suurimpia häviäjiä ovat matematiikka, fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede, joihin kohtalaisesti ylioppilaskirjoituksissa menestyneet pääsevät sisään ilman pääsykoetta. Suurin muuttovoittaja on lääketiede. Laitokset saavat rahaa sen mukaan, kuinka monta valmistunutta ne pukkaavat vuodessa ulos. Koska kemian laitoksen opiskelijahävikki on suurta, siellä joudutaan tekemään paljon enemmän töitä tulostavoitteen eteen kuin monissa muissa aineissa. Resursseja kuluu Oivasen mukaan esimerkiksi ylisuuriin peruskursseihin ja laboratorioharjoituksiin. Kirjautuminen tutkinto-opiskelijaksi muutaman peruskurssin tähden on hänen mukaansa kaikille osapuolille raskas prosessi. Vuosi, jonka opiskelija viettää kemian laitoksella lääkistä varten treenaten, on yliopiston kustantama kallis preppauskurssi. Opiskelijoiden häviäminen on raskasta paitsi taloudellisesti myös ilmapiirin kannalta. "Jos tutor-ryhmässä on kaksitoista ihmistä, joista kymmenen heti ensimmäisessä tapaamisessa ilmoittaa, että ei aio jäädä, se voi laskea myös muiden motivaatiota", Oivanen sanoo. Helsingin yliopiston kemistien puheenjohtajan Antti Lahdenperän mukaan ainejärjestötoimintaan opiskelijoiden katoamistemput eivät juuri ole vaikuttaneet. "Toisaalta on sääli, että monesta hyvästä tyypistä ja mahdollisesta ainejärjestöaktiivista joudutaan luopumaan." Lahdenperä aloittaa pian neljännen opiskeluvuotensa. Hän on alusta alkaen halunnut opiskella juuri kemiaa. Hänen kymmenen hengen fuksivuoden kaveriporukastaan on kemian laitoksella jäljellä enää kaksi. Yksi hyvä kaveri lähti opiskelemaan teologiaa, toinen pääsi lääkikseen. Haasteita riittää myös niillä tiedekunnilla, jonne tullaan jo opintopisteitä suorittaneina. Valtiotieteellinen tiedekunta selvitti vuonna 2007 uusien opiskelijoidensa taustoja. Valtsikan fukseista kahdella kolmesta oli opintosuorituksia, joka kolmannella oli opiskelupaikka Helsingin yliopistossa. "Kun tiedekunnat eivät tiedä, mitä he opiskelijavalinnassa saavat, peruskurssit pitää kuitenkin järjestää", sanoo rehtorin kanslian opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen. Hallintoa tarvitaan myös selvittelemään opintojen aloitustilannetta ja hyväksilukemisasioita. koko Suomen mittakaavassa Helsingin yliopisto on opiskelupaikkaruletin voittaja. Yliopiston uusista opiskelijoista monella on jo opintosuorituksia muista yliopistoista. Helsingistä lähdetään muita yliopistoja harvemmin muualle. Rahallisesti yliopistolle on hyötyä aiemmista opinnoista vain siinä tapauksessa, että ne saadaan hyväksiluettua tutkintoon. Pakkanen muistuttaa, että oppiaineesta toiseen hyppely ei aina ole vain rasite yliopistolle. Pyörähdys jossain muualla voi tehdä opiskelijan tutkinnosta parhaassa tapauksessa entistä laadukkaamman. "Aina ei mennä vain talouden ehdoilla. Yliopistossa halutaan, että opiskelijat voivat opiskella monipuolisesti ja suorittaa opintoja eri lähtökohdista." Epävarmat opiskelijat ovat Pakkasen mukaan tiedekuntien opintoohjaukselle syksyisin haaste. "Syksyn aikana pitäisi näyttää, että tämäkin on ihan hyvä paikka opiskella. Muutama pää voisi ehkä kääntyäkin." maria ruuska
"Onhan tämä vähän väärin kaikkia kohtaan."
iokemian opiskelija Mira Laukkanen jäi tänä vuonna lääkiksen pääsykokeissa alle pisteen päähän sisäänpääsystä. Ensi keväänä hän kokeilee, josko kolmannella hakukerralla tärppäisi. Biokemian opinnot jatkuvat syksyllä. "Onhan tämä vähän väärin kaikkia kohtaan: laitosta ja niitä, jotka oikeasti haluavat opiskella biokemiaa. Jos en pääse lääkikseen, aion toki valmistua biokemiasta." Koulutuksella voi päästä tutkimaan erilaisia sairauksia. Se ei olisi hullumpi uravaihtoehto. Opintotukikuukausia Laukkanen on säästänyt toivottavasti vielä aukeavalle lääkisuralle asumalla kotona ja käymällä töissä. Opiskelu kakkosvaihtoehtoaineessa on hänestä ollut välivuotta parempi valinta.
B
ulrika ylioja
ini Lainetta puolestaan onnisti tänä vuonna. Viime lukuvuoden Laine opiskeli Helsingin yliopistossa varhaiskasvatusta. Laine tähtäsi luokanopettajaksi, mutta kun opiskelupaikka ei sieltä auennut, hän päätti lähteä lastentarhanopettajaoppiin. Viime keväänä Laine kokeili onneaan erityispedagogiikan pääsykokeessa. Koe meni putkeen, ja viikon päästä alkavat opinnot Jyväskylässä. Valmiina Jyväskylää varten hänellä on Helsingistä kasvatustieteen perusopinnot ja joukko vapaavalintaisiksi opinnoiksi soveltuvia opintoja. Hän uskoo saavansa opinnot hyväksiluettua. "Kaiken kaikkiaan vuodesta yliopistolla oli paljon hyötyä: yliopistomaailma ja etenkin alan sanasto tulivat vuoden aikana tutuksi."
S
ylioppilaslehti 10 # 10 Kulttuuri
22
Tero Paskapää haukkuu tällä palstalla kaikki taiteenlajit vuorotellen.
Naisen paikka on aitiossa
HIFK:n markkinointijohtaja houkuttelisi naisia katsomoon paidattomilla pelaajilla.
Jääkiekon SM-liiga alkaa syyskuun puolivälissä, mutta jotain puuttuu. Liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen huutaa blogissaan: "Naisia katsomoon!" Vuorinen oli alkukauden aikana huomannut Rauman Pitsiturnauksessa, että katsomossa oli suhteellisen paljon naisia. Hänestä se ei ollut sattumaa, sillä Raumalla jääkiekkoa on poikkeuksellisesti markkinoitu molemmille sukupuolille. Vuorisen mukaan liiga ei halua luopua "äijäimagosta", mutta sen "ylläpitoon tulee löytää balanssi ja kohtuus". Helsingin IFK:lla on SM-liigan äijämäisin imago. Kun Tapparan Tuukka Mäntylä viime kaudella runnoi helsinkiläisjoukkueen pelaajan, HIFK julkaisi Aamulehdessä sivun mainoksen: "Tervetuloa Stadiin, Tuukka!" Kaukalossa Tuukka sai tervetuliaisina nyrkistä, ja HIFK:lle ropisi pelikieltoja. Karkottaako HIFK:n kovaotteinen äijäimago naisia, markkinointijohtaja Roland Carlsson? "Ei, päinvastoin. Jos naiset haluaa äijiä nähdä, niitä täällä riittää." Carlssonin karkean arvion mukaan naisia on HIFK:n katsomoissa vuosi vuodelta enemmän. Yleensä naiset päätyvät ensimmäisen kerran jäähalliin miestensä ja lastensa kanssa tai
tero paskapää
Teatteri on paskaa
J
os joskus vahingossa erehdyt siihen collegehousuilta ja hanaoluelta haisevaan teatteriravintolaan, käy kysymässä äänekkäimmältä seurueelta, mikä on parasta teatterissa. Joudut odottamaan hetken, koska jokaisella hikitukalla on oma monologi menossa. Hahmojen volyymi vain nousee, jos pöydän päässä tuskailee vaikutusvaltainen ohjaaja. Kadut kysymystäsi välittömästi, koska näyttelijät vastaavat liian monilla luovuutta ja pelkoa kuvaavilla termeillä. Silti yhden sanan kaikki lausuvat huuli vapisten: "Läsnäolo. Teatteri on läsnäolon taidetta." Haluatko olla läsnä hetkeäkään ihmisten kanssa, joille itseilmaisu tarkoittaa käsien heiluttamista epileptisesti? Luuletko, että valtio sijoitti työkkärin Teatterikorkeakoulun viereen vahingossa? Voisiko olla niin, että esirippu kannattaisi jo laskea? Läsnäolo ei ole teatterin vahvuus vaan sen kammottavin piirre. Läsnäolon pitää välittyä takariviin asti, ja sinnehän näyttelijä suuntaa tunteidensa kirjon koko kehollaan. Läsnäolo on pohjimmiltaan laitosnäyttelijän nykivä naama. teatterilta puuttuvat piirteet, jotka nostavat elokuvan korkeuksiin. Kohtauksia ei voi leikata eikä kuvakokoa vaihdella. Siellä sitä pärskitään aina samassa laajassa rajauksessa. Kun roolihahmoja pi- läsnäolo ei ole tää vaihtaa, he ryntäävät ovista si- teatterin vahvuus sään. Tätä kestää vähintään kaksi vaan sen kammottavin tuntia. Oikeastaan näyttelijän tärkein piirre. ilmaisuvoima piilee siinä, millä tavalla hän astuu ovesta sisään näyttämölle. Yleensä roolihahmolla on niin kova kiire, että hän mumisee kaikki sanat yhteen ja läähättää. Tehokeinopankissa on myös humalainen horjahtelu ja omien pallien esittely. Tiedän, että nykyään kohtauksia yritetään limittää toisiinsa ja joka toisessa näytöksessä heijastetaan videokuvaa takahuoneesta, mutta lopputulos on säälittävää mediataidetta. Teatterista ei omilla keinoillaan ole mihinkään. Nyt tulevaisuuden pitäisi olla kirkas, kun Kansallisteatterin johtoon on astunut virkeä Mika Myllyaho. Uusi johtaja paljasti korttinsa heti ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa. "Mika Myllyaho korosti rohkeuden ja läsnäolon merkitystä teatteritaiteen ytimenä", kertoo Kansallisteatteri. Luvassa on siis paskaa ja vielä paskempaa. Rohkeus tarkoittaa teatterissa sitä, että kellarinäyttämöllä Metsoloista tuttu juoppo huutosylkee monologinsa eturivin päälle. Katsoja saa ihan itse kuvitella lavasteet. Universumissa on jotain oikeudenmukaisuutta, kun se ei ole mahdollistanut teatterin läsnäolon tallentamista. Paska katoaa joka ilta.
yritysvieraina. Kahden kauden ajan heitä on kosiskeltu katsomoihin epävirallisella "naisten aitio" -kokeilulla. "Naiset saavat olla siellä omissa oloissaan, kikatella toistensa kanssa. Ei tarvitse pelätä, että äijät ympärillä nauraa, jos kysyy, että mikä on paitsio." Jotkut naiset tunnustivat seuranneensa kesällä jalkapallon MM-kilpailuja silmänruoan takia. Miesten silmäniloksi kiekkokatsomoissa viuhtoo cheerleadereita. Kaukalossa ei kuitenkaan näy paljasta pintaa. "Ei se ole ongelma, ettei jääkiekkoa voi pelata ilman paitaa. On muitakin keinoja tehdä pelaajia kiinnostaviksi. Uskon, että kauden aikana
muutama nimi, kuten Ville Peltonen, nousee julkisuudessa esiin ja houkuttelee myös naiskatsojia." Kovin näkyvästi naisten aitiota ei ole markkinoitu. Kun hakukoneeseen syöttää sanat "HIFK" ja "naisten aitio", osumia tulee nolla. Carlssonilla on kuitenkin ideoita, miten konseptia voisi kehittää. "Siellä voisi olla tuote-esittelyitä, kaikenlaisia naisten tuotteita. Miksei sinne voisi sitten heittää jonkun pelaajan ilman paitaa." janne flinkkilä HIFKJokerit Jäähallissa, Nordenskiöldinkatu 1113, to 16.9. klo 18.30. Liput 11,5036 .
Tohtori tutki Korisevan enkelin
Kuuntelutimme enkelitutkijalla suomalaisia iskelmäklassikoita.
Puolalainen Wojciech Stepie´ tutn ki 2.9. tarkistetussa väitöskirjassaan säveltäjä Einojuhani Rautavaaran orkesteriteoksia, joiden nimi viittaa enkeleihin. Tutkijan mukaan klassisessa musiikissa enkeleitä on ilmaistu esimerkiksi apokalyptisella trumpetilla, pehmeällä soinnilla, intervalleilla, kohtalokkaalla luvulla 13 tai vaikkapa viulistilla. Selvä. Mutta miksi pitäisi rajata tutkimus vain yhteen Rautavaaraan? Kuuntelutetaan Stepie´ illä lisää suon malaisia enkelisävellyksiä. Ensimmäisenä vuorossa ovat Arja Korisevan Enkelin silmin, Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen, Ville Leinosen Enkeli ja Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli. "Nämä suomalaiset kappaleet ovat tavallisia poplauluja, joissa enkeli esiintyy rakkauden tai rakastetun ihmisen symbolina. Se on enkelin tyypillinen merkitys popkulttuurissa. Sellaisen enkelin täytyy aina olla lempeä ja hellä", Stepie` kirjoittaa kuunneltuaan n kappaleet Youtubesta. Boooring. Ehkä suomea taitamaton tutkija törmäsi kielimuuriin. Kokeillaan tuontitavaraa. Klassinen orkesteriteos vuodelta 1986, Slayerin Angel of Death. "Täytyy muistaa, että ensin enkeli oli Jumalan lähettiläs. 1900-luku tuhosi tämän henkisen symbolin ja sekularisoi sen. Metallimusiikissa symbolia käytetään yhä, mutta negatiivisessa merkityksessä." Tämä taisi jäädä nollatutkimukseksi. Ehkä olisi pitänyt kysyä, millaisia musiikillisia ilmaisukeinoja puolalainen enkelitutkija kuulisi M. A. Nummisen kappaleessa Perkele. Lyhyessä ja ytimekkäässä kappaleessa Numminen ääntää demonisella tunnelatauksella kappaleen sanat. Tai siis sanan: "Perkele." maria manner
lauantai 4.9. klo 21-24
maanantai 6.9. klo 20-02
Kaupunkitilataidetta
Elokuun puolella alkanut Media Facades -projekti tuo mediataiteen kaupunkitilaan seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa. Tapahtumasarja valtaa 4.9. Lasipalatsin aukion tanssiteoksella Giants of the Hoods Kulmakunnan jätit, joka "pyrkii haastamaan eri identiteetteihin ja asumalähiöihin liitettyjä stereotypioita". Vapaa pääsy.
Manna ja Olavi Vanhalla
Yliopiston avajaiskarnevaalit huipentuvat iltabileisiin Vanhalla ylioppilastalolla. Illan esiintyjiä ovat Manna, Olavi Uusivirta ja dj Mikko Mattlar (Radio Helsinki). Ennakkoliput HYYn jäsenille 5 , muille 10 .
keskiviikko 8.9.
Pahapyllyinen puhallinorkesteri
Esikoisalbuminsa julkaiseva 14-miehinen urbaani marssiorkesteri The Bad Ass Brass Band esiintyy 8.9. Le Bonkissa. Levynjulkaisukeikka käynnistää elokuussa avatussa yökerhossa yhtyeen oman Le Club Bad Ass -klubin. Lavalle yrittävät mahtua myös vierailijat Asa ja Amoc. Liput 10 . Yrjönkatu 24
Suomalaisugrilaista rockia
Miltä kuulostaa hanti- ja mansibändi Jekaterinburgista? Entä saamen- tai marinkielinen rock? Niitä kuullaan 9.9. Korjaamolla , kun Sugri-rock-kiertue tuo Helsinkiin venäläiset H-Uralin ja Pairemin sekä saamelaisyhtye Spire & Stalutin. Liput 9 . Töölönkatu 51.
torstai 9.9.
ylioppilaslehti 10 # 10 Kulttuuri
23
karjalaan takaisin
Puppa J ja Yona levyttivät vapauslauluja, mutta eivät näe siinä mitään poliittista.
"välirauhan aikana ihmiset odottivat rakentavansa tulevaa tietämättä hävityksestä, joka kohta olisi kohtaava tuota Karjalan maata. Yli 400 000 ihmistä lähetettiin tuona kesänä ja tuona keväänä evakkoon ympäri Suomen maata. Heidät osoitettiin kuka minnekin nurkkiin, tölleihin, kaukaisille syrjämaille." Sitaatti Karjalan Liiton puheenjohtajan 70-vuotisjuhlapuheesta? Ei, vaan välispiikki Liljan loisto -orkesterin juuri julkaistulta esikoisalbumilta. Takaisin Karjalan maille -levyllä kuullaan isänmaallisia, Karjala-aiheisia laulelmia, joihin reggae-artisti Puppa J ja laulaja Yona ovat tehneet reggaesovitukset. Kampanjoivatko hipit Karjalan palauttamisen puolesta? eivät ainakaan tietoisesti. "Ei tämä ollut harkittu juttu, emme ole tekemässä politiikkaa", Puppa J sanoo. Laulujen sanoituksissa kuitenkin toivotaan, että kadotettu pala isänmaata saatettaisiin vielä kerran Suomen yhteyteen. "Tarkoitus oli vain versioida älyttömän kauniita kappaleita", sanoo Yona. Artistien mielestä laulut kertovat pakolaisten elämästä ja kaukokaipuusta. Poliittisella ympäristöllä, jossa laulut ovat syntyneet, ei ole väliä. viime jouluna Puppa J kaivoi appivanhempiensa vinyylien seasta Veikko Lavin Evakon laulun. Sitä kuunnellessaan reggae-artisti oivalsi, että Jamaikan ja Karjalan vapauslauluilla on jotain yhteistä. "Kaipuu takaisin menetettyyn kotimaahan yhdistää 50-, 60- ja 70-lukujen Karjala-laulut reggae-musiikkiin." Reggae-kappaleissa rastafarit tahtovat takaisin Afrikkaan, suomalaisissa kansansävelmissä taas muistellaan kaipuulla rajan taakse jäänyttä maata, jossa "verkon kohot olivat kuin helminauha vetten päällä". Kaipuu menetettyihin isien maihin ja paatos niiden takaisinsaamisen puolesta ovat sekä reggaessa että Karjala-lauluissa illuusiota: haikaillaan
mikael pettersson
takaisin paikkaan, jota ei enää ole olemassa ja jonne ei ole paluuta. "Vaikka reggae on leppoisaa musiikkia, paluumuutto on vakavampi teema. Iskelmälevyilläkin meno vakavoituu, kun muistellaan menetettyä kotiseutua. Kunnes tulee taas juomalaulu." Miksi mennä Jamaikalle asti, jos aineksia vapauslauluihin löytyy lähempää. "sinne, sinne kaipaan ain, missä kerran kehdon sain, pois täältä kaipaan kotiin Karjalaan", laulaa Yona levyn avausraidalla. Kummankaan Liljan loiston artistin kehtoa ei kui-
Puppa J ja Yona levyttivät Karjalan vapautusta haikailevia lauluja, mutta eivät koe kappaleiden nationalistista sanomaa omakseen. "Hommafoorumilaiset unohtavat, että jossain vaiheessa kymmenes suomalaisista oli karjalan evakoita. He tekivät paljon työtä hävittääkseen kulttuuriset piirteensä. Samaa on ilmassa nyt", Puppa J sanoo.
"iskelmän kuuntelu on hyvää vastapainoa sille, että päätyy aamuyöstä huoratronin keikalle joraamaan aivot tiltissä."
tenkaan ole keinuteltu Karjalassa päinkään. Juurten etsimisestä ei ole kyse. Yonalle ja Puppa J:lle Takaisin Karjalan maille on ennen kaikkea kasvojenkohotus humppabiiseille. Kolmikymppisten iskelmäintoon ovat vastanneet jo Vallilan Tango, We Love Helsinki -tanssit ja monien ravintoloiden nuorille aikuisille suunnatut iskelmäiltamat. Ikivihreiden levyttäminen ei kuitenkaan ole laskelmoitua, trendin aallonharjalla ratsastamista, Yona tähdentää. Yhtye soitti humppaa jo neljä vuotta sitten Hermannissa Risulan hippikommuunin humppajuhlissa. Artistit kertovat fiilistelleensä vanhoja iskelmiä kotona jo pitkään. "Se on ollut salainen pahe jo vuosia. Eikä sitä enää tarvitse hävetäkään, kun moni kolmekymppinen luukuttaa niitä nykyään", Puppa J sanoo. Liljan loisto haaveilee kokonaisesta teemalevyjen sarjasta. Yksi levy sisältäisi vankien lauluja, toinen mustalaislauluja ja kolmas mierolaisten eli juoppojen ja pettäjien lauluja.
Mistä syystä iskelmä sitten vetoaa kolmekymppisiin? "Ehkä se on jotain perusturvallisuuden kaipuuta, joka tulee eteen kolmekymppisenä. Vastapainoa sille, että päätyy aamuyöstä Huoratronin keikalle joraamaan aivot tiltissä." Kun musiikkilaji on saanut levähtää rauhassa yhden sukupolven ajan, nykyiset pari-kolmikymppiset voi-
vat taas napata siitä kiinni. Ja kuten Karjalaan haikailussa, jälleen on kyse illuusiosta, utopiasta ja haaveellisesta kuvitelmasta: "Iskelmän maailma on sellainen esteettinen, tahraton paikka, jota voi omissa mielikuvissa vaalia. Minulla ei ole ollut mummolaa, johon mennä. Kun kuuntelee Henry Theeliä, voi toivoa, että istuisi pihakeinussa juomassa
tassilta kahvia", Puppa J sanoo. "Meillä molemmilla on kaipuu vanhoihin hyviin arvoihin, pois Babylonin, kaupungin sykkeestä", Yona sanoo. ann-mari h uhtanen Liljan Loiston levyjulkkarit Image-klubilla Korjaamolla, Töölönkatu, la 18.9. klo 21. Liput 8 / 10 .
kuka
Reggaeartisti Puppa J, oikealta nimeltään Janne Siro, 32, laulaa ja soittaa yhtyeissä Puppa J & Tasottavat, Jätkäjätkät ja Suhinators. himottaa "Kismet." kaduttaa "Studion uumenissa vietetyt kesäyöt." kyrpii "Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen."
kuka
Jazz- ja iskelmälaulaja Yona, oikealta nimeltään Johanna Louhivuori, 26, julkaisi tammikuussa esikoisalbuminsa Pilvet liikkuu, minä en. himottaa "Sukeltaa aarniometsään" kaduttaa "Se, että puhun ihmisille ilkeästi." kyrpii "Rasismi. En kestä romanivihaa."
perjantai 10.9.
perjantai ja lauantai 10.11.9.
Kiasma avaa syksyn
Kiasman vuoden päänäyttely Cream avataan perjantaina 10.9. Se esittelee 1990-luvun brittiläisen nykytaiteen suunnannäyttäjän Damien Hirstin ja hänen aikalaistensa teoksia. Näyttely on avoinna 7.11. asti. Opiskelijalippu 6 . Mannerheiminaukio 2.
rkus Friikkisi molla Korjaa
sunnuntai 12.9. klo 17
ei tankojuopoille
keskiviikko 15.9.
Psychorama Festival täyttää Helsingin Korjaamon psychobilly-bändeillä ja burleskiesiintyjillä. Luvassa mm. ruotsalaisen The Coffinshakersin vampyyricountrya sekä sideshow-esityksiä burleskista friikkisirkukseen. Päivälippu 27 , kahden päivän lippu 45 . Töölönkatu 51 B.
Virgin Oil Co. -ravintolassa kilpaillaan tankotanssista kahdessa sarjassa. Naisten SM-kilpailun lisäksi ohjelmassa on avoin sarja, johon osallistujat on seulottu hakemusvideoista. Iltaklubilla käydään huutoäänestyksellä ratkaistava avoin freestyle-kilpailu, johon voi ilmoittautua paikan päällä, kunhan ei ole "selkeästi päihtynyt". Liput 15 . Mannerheimintie 5.
Kaurismäkeä kerrakseen
Yksi elokuvateatteri Orionin syksyn teemoista on kotoinen auteurimme Aki Kaurismäki. Keskiviikkona 15.9. klo 17 retrospektiivisarjassa on vuorossa Hamlet liikemaailmassa vuodelta 1987. Kaurismäen elokuvia näytetään kronologisessa järjestyksessä joka viikko tammikuuhun asti. Liput 5 . Eerikinkatu 15
ylioppilaslehti 10 # 10 Jälkinäytös
27
stadionrockia haudan partaalla
Kuka täyttää stadionit, kun viikatemies niittää rockin suuret ikäluokat?
"H
ope I die before I get old", lauloi The Who -yhtyeen Roger Daltrey kolme vuotta sitten Helsingissä. My Generation kuului yhä settiin, vaikka nelikon alkuperäisjäsenistä elossa on 64-vuotiaan Daltreyn lisäksi vain kitaristi Pete Townshend, 65. Hänelle tehdään parhaillaan uutta kuulolaitetta ensi vuoden kiertuetta varten. Yhdysvalloissa tutkimusyhtiö Knome etsii Ozzy Osbournen geenikartasta ratkaisua arvoitukseen, miten patologinen sekakäyttäjä voi sinnitellä hengissä vielä 61-vuotiaana. Syyskuussa hän köpöttelee taas verkkareissaan Hartwall-areenan lavaan teipattua latua pitkin lukulaitteen äärelle laulamaan. Osbournen Black Sabbath -tovereista kootun Heaven and Hellin piti esiintyä elokuussa Porin Sonisphere-festivaalilla, mutta yhtyeen laulaja Ronnie James Dio, 67, menehtyi toukokuussa vatsasyöpään. Samalla festivaalilla esiintyneen Iron Maidenin Bruce Dickinson, 52, on siviiliammatiltaan charter-yhtiö Astraeusin lentokapteeni. Finnairilta hänen iässään olisi voinut jo päästä eläkkeelle.
Motörheadin Lemmyä, 64, on vaikea kuvitella saludontuoksuiseen halliin karjahtamaan "Bingo!", mutta Scorpions sentään ilmoitti keväällä lopettavansa. Klaus Meine, 62, viheltelee Winds of Changea vielä määrittelemättömän mittaisen jäähyväiskiertueen ajan. Vierivät kivet eivät sammaloidu, mutta luojan tähden, Rolling Stonesin Mick Jagger on jo 67-vuotias. Bruce Springsteen, David Bowie, Iggy Pop, Neil Young, Kissin Gene Simmons sekä AC/DC:n ja ZZ Topin eturivin jäsenet kaikki yli 60-vuotiaita. Bob Dylan täyttää ensi vuonna 70. Vastikään helsinkiläisyleisön geriatrisella karismallaan hurmannut Leonard Cohen on jo 76-vuotias, vuoden vanhempi kuin Leonid Breznev kuollessaan. Naispoppareista Madonna laulaa 52-vuotiaana Like a Virginiä, vaikka kuuluu jo Tena Lady -tuotteiden ydinkohderyhmään. Häntä kymmenen vuotta vanhemman Grace Jonesin arvokkaasti vanhentuneet pakarat pääsivät Suomen-visiitillään iltapäivälehtien otsikoihin. Tina Turner käyttää esiintymisasunaan roiskeläppähametta vielä 70 vuoden iässä. Työurat ovat venyneet niin, että
stadionrockin ikäpyramidi on kellahtanut kärjelleen. Juniorityöllä sitä ei enää ehdi pystyyn nostaa. Muse, Foo Fighters, Green Day, My Chemical Romance, Kings of Leon, Coldplay ja Rammstein voivat täyttää Suomessa jäähalleja ja festivaalien pääesiintyjäpaikkoja, mutta onko niistä täyttämään stadioneja viiden tai kymmenen vuoden päästä? Yksikään alle 45-vuotias artisti ei tällä hetkellä pysty myymään Helsingin Olympiastadionia täyteen. Pahimmassa tapauksessa koko viihdemuoto menee hautaan, kun viikatemies alkaa niittää ikämiesryhmää. Viisikymppisten sukupolvesta ei ole apua, sillä heidänkin terveytensä alkaa reistailla. Metalliyhtye Slayerin Tom Araya, 49, sai lääkäriltä alkuvuonna moshauskiellon. Helsingin Olympiastadionin juuri kahdesti täyttänyt U2 perui keväällä keikkojaan 50-vuotiaan Bonon selkäleikkauksen takia. Pahat kielet kylläkin väittivät, että operaatiossa yritettiin vain poistaa Bonon pää hänen omasta peräaukostaan. janne flinkkilä Ozzy Osbourne Hartwall-areenalla to 9.9. klo 20. Liput 5459 .
Ozzy konsertoi tässä kuussa jollei kuole ennen sitä.
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
nykysuomen sanakirja
P
Pystylähtö
(subst.) 1) Tilanne, jossa valvotaan koko yö juopotellen, ja aamulla lähdetään matkaan nukkumatta tai käymättä suihkussa. Miksi tulit luennolle vanhalta viinalta haisten? Olin fuksibileissä, meni myöhään ja tuli pystylähtö. 2) Yleisurheilutermi. Vrt. telinelähtö.
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Mielenilmaus eduskuntatalolla
Opintotuki indeksiin! ti 14.9.
hyy.fi
Aloita lukuvuotesi karnevaalitunnelmissa!
Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisia ja avajaiskarnevaaleja vietetään maanantaina 6. syyskuuta.
avajaisjuhlallisuudet klo 12 yliopiston juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5). Ohjelmassa mm. rehtorin avajaispuhe, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ylioppilaskunnan Soittajat ja avajaisjumalanpalvelus Tuomiokirkossa. avajaiskarnevaalit klo 1418 keskustakampuksella. Aloita lukuvuotesi karnevaalitunnelmissa! Ohjelmassa musiikkia, tanssia, esityksiä, tarjoilua, järjestöesittelyitä ym. Avajaiskarnevaalien tarkka ohjelma löytyy hyyn nettisivuilta. Rehtorin päätöksen mukaan avajaispäivän iltapäivällä ei järjestetä opetusta, vaan kaikki yliopistolaiset voivat osallistua halutessaan niin avajaisiin kuin avajaiskarnevaaleille. avajaisbileet klo 2002 lukuvuoden avajaiset jatkuvat Avajaisbileissä Vanhalla ylioppilastalolla. Siellä juhlitaan olavi uusivirran ja mannan tahdissa. Viihdyttämässä on myös dj mikko mattlar (Radio Helsinki). Ennakkoliput hyyn jäsenille maksavat vain 5 euroa ja ovat nyt myynnissä Vanhan Kuppilassa sekä hyyn infopisteessä avajaiskarnevaaleilla! Rajoitettu määrä normaalihintaisia lippuja (10 ) myynnissä Tiketissä ja ovella.
Knotan / joona ijäs
avajaisbileissä
OLAvi UUsiviRtA JA MANNA
liput nyt myynnissä!
www.hyy.fi
Hae Kielikeskuksen johtokuntaan
Kielikeskus on Helsingin yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on mm. antaa kielitaito- ja viestintäopetusta ja tehdä alaan liittyvää tutkimusta sekä kehittää kielenopetusta, oppimateriaaleja ja monipuolisia oppimismuotoja. Lisäksi Kielikeskus järjestää kielikokeita ja antaa opiskeluun liittyviä kielitodistuksia sekä tarjoaa kielikoulutus-, käännös- ja kielentarkistuspalveluja. Kielikeskuksella on rehtorin asettama johtokunta, jonka tehtäviin kuuluu mm. käsitellä tavoiteohjelma ja siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja talousarvio. Johtokunnassa on yhdeksän jäsentä, joista kaksi valitaan opiskelijoiden keskuudesta. Kielikeskuksen johtokuntaan etsitään kahta opiskelijajäsentä ja heille henkilökohtaisia varajäseniä 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi. Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi eri sukupuolten edustajia. hyyn hallitus tekee opiskelijajäsenistä esityksen rehtorille. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut hakemukset tulee toimittaa perjantaihin 10.9.2010 klo 12.00 mennessä hyyn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Hki) tai sähköpostitse: halloped-haku@hyy.fi. Lisätietoja koulutuspoliittiselta sihteeriltä (p. 050 543 8460, juha.hurme@hyy.fi).
metä hakijan nimi ja yhteystiedot. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja -aikataulu sekä selvitys opinnoista. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle hyyn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A 2. krs, 00100 Hki) viimeistään 1.11.2010 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja antaa vyts:n asiamies Ville Sinnemäki (p. 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi).
nen asunnonvälityksestään. Lyyra jatkaa asunnonvälityspalvelun kehittämistä ja laajentaa sen koko maan kattavaksi. Asuntoilmoituksia voi selata vapaasti, mutta yhteydenotto asunnon tarjoajaan edellyttää kirjautumista Lyyraan. Asunnonvälityspalvelu on maksuton kaikille käyttäjille.
Lyyran asunnonvälitys: www.lyyra.fi/asunnot
Nyt Lyyrasta löytää myös asuntoja!
Lyyran asunnonvälityksen sivuilla voi jättää maksuttoman ilmoituksen asunnosta tai sellaisen tarpeesta, tai etsiä vaikka kämppistä. Lyyrassa voi ilmoittaa yhtä hyvin lyhyt- kuin pitkäaikaisiakin vuokrauksia. Asunnonvälityksen tarkoituksena on saattaa asuntoa etsivät opiskelijat ja yksityiset vuokranantajat yhteen. Lyyran asunnonvälityksen taustalla on pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien luopumi-
Opiskelijan sairauspäivärahaan muutos elokuun alusta
Opiskelijan sairauspäivärahan hakeminen helpottui 1.8.2010 sairauspäivärahan estosuhteen muutoksen astuessa voimaan. Opiskelijan ei enää tarvitse keskeyttää opintotukeaan ennalta sairauspäivärahan hakemisen ajaksi, vaan hänen opintotuen maksatuksensa keskeytetään Kelan puolelta vasta myönteisen sairauspäivärahapäätöksen tultua. Älä sairasta opintotuella, vaan käy lääkärissä ja hae Kelasta sairauspäivärahaa ja yleistä
asumistukea jos sairautesi kestää pidempään. Sairauspäivärahaa voi hakea neljän kuukauden viiveellä ja sitä hakiessasi tarvitset liitteeksi lääkärin lausunnon työkyvyttömyydestäsi. Sairauspäivärahajakson pitkittyessä Kela voi myös arvioida kuntoutuksen tarpeen. Opiskelija voi saada sairauspäivärahaa perustuen joko opintorahaan tai työtuloihin. Opiskelijoiden kohdalla sairauspäivärahan määrittymisessä ei huomioida kaikkien tulojen määrää. Opintorahan mukaan määräytyvä sairauspäiväraha on 11,92 e / päivä, opiskelija voi saada minimisairauspäivärahan (22,04 e / pv) vasta 55 vuorokauden jälkeen. Voit myös joutua antamaan selvityksen sairaudestasi opintotukilautakunnalle. Käy ajoissa lääkärissä ja säilytä lääkärintodistuksesi jos sairautesi hidastaa opintojasi.
Kelan toimistot, www.kela.fi > sairastaminen
Rakkautta & Anarkiaa -leffafestareille opiskelijahintaan!
Ylioppilaskunnan jäsenille on tarjolla jäsenetuja Helsingissä 16.26.9. järjestettävälle 23. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalille. hyyn jäsenet saavat 11 lipun sarjakortin ja festivaalikatalogin alennushintaan 65 (norm. 70 ). Sarjakortin voi ostaa 3.24.9. hyyn palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). hyyllä on festivaalin yhteydessä myös opiskelijasarja. Bio Rexissä on tarjolla mape 20.9.24.9. klo 16 elokuvia 4 euron alennettuun opiskelijahintaan (norm. 8 ). hyyn jäsenet saavat alennuksen Bio Rexin lipunmyynnistä esittämällä voimassaolevan opiskelijakortin tai tositteen maksetusta jäsenmaksusta. Lippuja rajoitetusti! Opiskelijasarjan tarkempi ohjelma löytyy hyyn nettisivuilta.
Lisätietoja: www.hyy.fi, www.hiff.fi
100
VUOTTA
UUSI
Apurahaa ylioppilaskuntaan liittyvään tutkimukseen
Vanhan ylioppilastalon tukisäätiö (vyts) perustettiin vuonna 1978 Vanhan ylioppilastalon palokorjausta varten. Tukisäätiö toimii yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hyyn ja hyy yhtymän kanssa. vyts julistaa haettavaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan, sen toimintaan tai sen omistamiin kiinteistöihin liittyvään tutkimukseen osoitetun apurahan. Apuraha on tarkoitettu lähinnä pro gradu -vaiheessa olevalle opiskelijalle, mutta se voidaan myöntää myös kanditasoiseen tutkimukseen tai muuhun kuin yliopistotutkintoon liittyvään työhön, jos sen aihe liittyy kiinteästi ylioppilastalojen taide-esineiden konservointiin, esillepanoon tai historiaan. Apurahan suuruus on enimmillään 1000 euroa. Apurahan saaja sitoutuu toimittamaan säätiölle sidotun kappaleen valmiista työstä ja saapumaan esittelemään työtään säätiön hallitukselle. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee il-
Uusi ylioppilastalo täyttää 100 vuotta kerro tarinasi!
Keskellä Helsinkiä sijaitseva Uusi ylioppilastalo on aina valmistumisestaan v. 1910 lähtien toiminut opiskelijoiden kohtauspaikkana. Uudella on sadan vuoden ajan tavattu ystäviä, tanssittu, nostettu ja kaadettu aatteita, rakastuttu ja silloin tällöin myös juhlittu aamuun asti.
HYYn kulttuurivaliokunta järjestää satavuotiaan talon kunniaksi muistokilpailun. Haluamme tietää, mikä tapahtuma, tilanne tai henkilö tekee rakennuksesta juuri sinulle ikimuistoisen. Valitse siis värikkäin muistosi Uudelta ylioppilastalolta ja sytytä luovuutesi: muiston formaatin voit päättää vapaasti itse. Olkoon muistosi siis runo, akvarelli, näytelmäkäsikirjoitus, juomalaulu tai vaikka kierrätyspaperiveistos kunhan se kertoo sinun tarinasi Uudelta. Lähetä muistosi 1.11.2010 mennessä joko sähköisesti osoitteeseen kulttuurisihteeri@hyy.fi tai postitse osoitteeseen HYY/Kulttuurisihteeri, Mannerheimintie 5 A, 00100 Helsinki. Voit toimittaa muistosi myös HYYn palvelutoimistoon sen aukioloaikoina. Voit osallistua kilpailuun nimimerkillä, mutta liitäthän tässäkin tapauksessa työhösi sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Kilpailun parhaimmiston valitsee raati, johon kuuluvat Euroopan historian professori, HYYn historiankirjoittaja Laura Kolbe, Ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Pettersson, HYYn pääsihteeri Katariina Styrman sekä HYYn kulttuurivaliokunnan jäseniä. Kilpailun voittaja(t) palkitaan ruhtinaallisesti muun muassa avec-illalliskortilla Uuden ylioppilastalon satavuotisjuhliin 27.11., ja kilpailun parhaat palat pääsevät esille HYYn vuosijuhlaviikolla 22.28.11., jolloin satavuotiasta Uutta juhlitaan monin tavoin. Mainitsethan erikseen, jos et halua että muistosi julkaistaan. Tervetuloa mukaan muistelemaan kaikki, joihin Uusi ylioppilastalo on jättänyt lähtemättömän jäljen! Lisätietoja antaa HYYn kulttuurisihteeriltä (kulttuurisihteeri@hyy.fi, puh. 050 537 2831).
Kopo-valiokunta jo täydessä vauhdissa
HYYn koulutuspoliittinen valiokunta on palannut kesälaitumilta takaisin kuumien kopo-asioiden pariin. Tule valiokunnan esittelypisteeseen avajaiskarnevaaleille ma 6.9.! Seuraava kokous on keskiviikkona 22.9. klo 17.00 kokoushuone Sparressa (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Aiheina mm. opiskelijoiden oikeusturvakysely ja valtakunnallisen koulutuspolitiikan tuoreimmat avaukset.
Lisätietoja: valiokunnan pj. (tuomas.pernu@ helsinki.fi)