>Rahat pois alumneilta
11
18.9.2009 96. vuosikerta
AMPUISIN JOS OSUISIN
Kirjailija Teemu Kaskisen ensimmäinen sota
MAAILMANLOPUN NELIKENTTÄ
Näin varaudut tuomiopäivään
YLIOPPILASKUNTA SIJAISKÄRSIJÄNÄ
Asunnottomuus kasvaa, HYY maksaa laskun
PÄIN PELKOA
Ylioppilaslehti kirjoitti rohkeuden manifestin
10
Ylioppilaslehti 11/09
PELON
AMMAT
S
e, joka luopuu vapaudestaan saadakseen turvallisuutta, ei ole ansainnut vapautta eikä turvallisuutta. Oikeastaan ne sanat olivat alun perin Yhdysvaltain kolmannen presidentin Thomas Jeffersonin. Tällä kertaa ne sanoi valkokankaalla näyttelijä Leea Klemolan roolihahmo Ruut. Sanojen välillä oli kaksisataa vuotta, mutta kuulijoihin ne tekivät yhtä kaikki vaikutuksen. Oli vuosi 2000, ja Auli Mantilan ohjaama Pelon maantiede oli tullut elokuvateattereihin. Se perustui kirjailija Anja Kaurasen viisi vuotta aiemmin ilmestyneeseen sa-
mannimisen romaaniin. Siihen Kauranen, nykyään Snellman, oli lainannut rennolla kädellä muun muassa tutkija Hille Koskelan kirjoituksia. Kirja, elokuva ja Koskelan tutkimukset kertoivat muun muassa siitä, miten pelko saa etenkin naiset rajoittamaan liikkumistaan kaupungissa.
V
uosi Pelon maantieteen ensi-illan jälkeen televisiouutisissa lentokoneet lensivät yhä uudestaan ja uudestaan päin Manhattanin pilvenpiirtäjiä. Siitä tiistaista tuli juuri kuluneeksi kahdeksan vuotta. Sinä aikana turvallisuudesta
on tullut kuin huomaamatta vielä talouttakin enemmän politiikkaa määrittelevä sana. Oikeastaan turvallisuus on laajentunut määrittämään meidän kaikkien arkea. Eikä enää kyse ole vain siitä, kävelemmekö kotiin pimeän puiston läpi vai emme. Nyt on kyse asioista, jotka ennen olisivat tuntuneet absurdeilta: vuonna 2009 on täysin normaalia, että lentokentällä deodoranttiasi on syytä epäillä tuhoisan kansainvälisen terrori-iskun välineeksi. Sitten olivat tietenkin koulusurmat. Meidän, jotka kävimme koulumme niitä ennen, on mahdotonta kuvitella, millaista on istua pulpetissaan peläten, että se vähän
outo luokkakaveri voisi ihan oikeasti ottaa esiin ihan oikean aseen ja ampua sinut. Tällainen pelko saattaa olla kokonaisen uuden sukupolven avainkokemus. Ja sekös vasta onkin pelottavaa.
T
urvallisuudesta on tullut aikamme suuri kertomus, väittää tutkija Hille Koskela nyt. Hänen elokuussa ilmestynyt kirjansa Pelkokierre jäsentää ensimmäistä kertaa monipuolisesti ja perinpohjaisesti, kuinka turvallisuus on levinnyt yhä useammalle elämämme alueelle määrittäen miltei kaikkea seksistä lasten kasvatukseen. Koskelan mukaan pelko vaikuttaa siihen,
Ylioppilaslehti 11/09
11
TTILAISET
Kun sinä pelkäät, joku hyötyy.
T E K S T I N I N N I L E H T N I E M I , V E E R A L U O M A - A H O , M AT T I M A R K K O L A K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Liikkuva turvabisnes. Turvatiimin myyntipäällikkö Teemu Ikonen istui vartija-auton rattiin yrityksen autotallissa Helsingin Pasilassa.
miten ihmiset kohtaavat ja kohtelevat toisiaan. Pelko asettuu perheisiin, koteihin ja työpaikoille. Se ohjaa kriminaalipolitiikkaa ja mediaa. Ja kyllähän sen huomasi esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa: kuinka monen ehdokkaan vaalilauseisiin kuuluikaan turvallinen arki? Juontaja ja valtiotieteiden maisteri Jaana Pelkonen halusi tehdä oikean tuplavarmistuksen: Turvataan Helsingin turvallisuus. Koskela esittelee kirjassaan pelon paradokseja. Turvallisuuden nimissä tuotetaan kaupunkiin ja yhteiskuntaan ennakkoluulojen ja vihan kulttuuria. Samalla kun pelko kasvaa, kasvaa myös välinpitämät-
tömyys muita kohtaan. Ja kun pelon takia lisätään yhteiskunnallista kontrollia, sosiaalinen vuorovaikutus jäykistyy. Pelosta seuraa helposti muiden elämäntapojen tuomitseminen. Toisten turvallisuuden parantaminen merkitsee toisten syrjäytymistä. Poliittisesti turvallisuuteen pyrkiminen johtaa Koskelan mukaan konsensukseen, jossa poliittiset erot ja arvoerot kutistuvat
olemattomiin. Argumentteja yksinkertaistetaan, suhteellisuudentaju katoaa. Se näkyy esimerkiksi lasten ympärille rakentuvana turvavarusteluna ja hysteriaksi yltyvänä pedofiliapaniikkina. Tulkintaa tulevaisuudesta ei määritä toivo, vaan uhka, Koskela väittää. Elämme turvayhteiskunnassa, jolle on olennaista kaikkialle tunkeva erottelujen tekemisen välttämättömyys.
Y
Pelko asettuu perheisiin, koteihin ja työpaikoille. Se ohjaa kriminaalipolitiikkaa ja mediaa.
ksi olennaisimpia asioita on, että pelko myy hyvin. Kun me pelkäämme, joku hyötyy. Tässä jutussa esittelemme ihmisiä, joiden työhön ja elämään liittyy läheisesti se, että me pelkäämme enemmän ja luotamme vähemmän. Heidän syytään pelon leviäminen ei kuitenkaan ole. Halusimmekin kirjoittaa lopuksi rohkeuden manifestin. Me nimittäin voimme ihan hyvin lopettaa itse pelon kulttuurin. Se kun on ihan yksinkertaista. Lopetamme pelkäämisen.
V E E R A LU O M A - A H O
12
Ylioppilaslehti 11/09
KODINTU
Myyntipäällikkö Teemu Ikonen k
K
Entinen poliisi, nykyinen kouluttaja Totti Karpela kertoo S-ryhmäläisille, miten toimitaan ryöstötilanteessa.
PUHEJUDON SAARNAMIES
Toimitusjohtaja Totti Karpela kertoo meille, miten riehuja rauhoitetaan.
un näit ensimmäisen kerran vartijan lähikaupassasi, varmasti hätkähdit. Turvallisuutta luomaan palkattu vartija aiheuttikin turvattomuuden tunteen. Jos nyt näkisit vartijan kotisi rappukäytävässä, ehkä taas hätkähtäisit. Onko tämä enää turvallinen paikka asua? Vartija yleisellä paikalla on jo arkipäivää. Vartija kotipiirissä ei ole yhtä lailla arkipäiväistynyt. Ainakaan vielä. Kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat vartiointi- ja turvallisuuspalveluja tarjoavien firmojen ykköskohde. Syy on se, että yritykset ovat jo turvallisuuspalveluiden käyttäjiä. Vartiointifirmojen on vaikeaa löytää toimistoaulaa, jossa ei sihteerin sijaan istuisi vartijan koulutuksen saanut vastaanottovirkailija, teollisuusaluetta, jolla ei partioisi paikallisvartija tai toimistotalon hissiä, jota ei jo valvoisi valvontakamera. Vartijoiden määrä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluja tuottavien yritysten reaalinen liikevaihto on samana aikana 2,5-kertaistunut. Jotta kasvu pysyisi samoissa lukemissa, on tähyiltävä kotitalouksien suuntaan. "Ensiostajat ovat jo ostaneet palvelun. Nyt se on jalkautumassa tavallisten ihmisten pariin", kertoo myyntipäällikkö Teemu Ikonen Turvatiimistä. urvatiimi on suurin kotimainen turvallisuusalan yritys. Firma työllistää noin 750 ihmistä ja sillä on ympäri maata noin 24 000 palveluliittymää, joista suurin osa on yrityksiä. Turvatiimin LähiTurva-niminen palvelu on räätälöity erityisesti kotitalouksille.
T
J
os joskus näet kaupan myyjän ajavan takaa kadulla varasta, voit hyvillä mielin miettiä, miksi myyjä tekee niin. Mikään omaisuus ei ole sen arvoista, että oma hipiä kannattaa vaarantaa. Parempi antaa varkaan poistua paikalta. Hän jää kuitenkin kiinni ennemmin tai myöhemmin. "Anna suurin seteli ryöstäjän käteen ja pyydä bonuskorttiakin, niin ryöstäjälle jää hyvä mieli", kookas mieshenkilö hauskuuttaa S-ryhmän valmennuskeskuksessa Helsingin Jollaksessa. Kolmi-nelikymppisistä naisista koostuva yleisö nauraa. Vaikka välillä on hauskaa, asia on vakava. Meneillään on Suomen Punaisen Ristin Turvapassi-koulutukseen kuuluva kaupanalan asiakaspalvelutilanteiden turvallisuutta käsittelevä osuus. Puhutaan ryöstöistä ja näpistyksistä, väkivallalla uhkailusta ja niistä selviämisestä. Kuulijoina olevat naiset toimivat myyjien esimiestehtävissä Helsingin Sokoksissa. Mies, joka puhuu, on Totti Karpela, entinen poliisi ja ylikonstaapeli, nykyinen Mielenrauhaa koulutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja. Karpelan yritys tuottaa turvallisuuskoulutuksia ja on alallaan Suomen suurin. Pääkouluttaja kiertää puhumassa aiheesta ympäri maailmaa. Hän on juuri palannut viikon työmatkalta Espanjan aurinkorannikolta, missä hän kävi puhumassa kansainvälisten koulujen henkilöstölle. Karpela on tottunut puhuja, joka tuntee alansa. Koulutus vilisee mielenkiintoista tietoa. Pitkäripaisten suurimpia näpistelijäryhmiä ovat eläkeläisrouvat, jotka vievät väkevää viiniä. 70:ää prosenttia ihmisistä ei haittaa ostaa kirpputorilta tavaraa, joka on pöllitty kaupasta. 90 prosenttia ryöstöistä tapahtuu syrjäisessä paikassa sijaitsevassa liikehuoneistossa, jossa ei ole kameravalvontaa ja jossa on töissä vain yksi ihminen, yleensä nainen. Silti Helsingin useimmin ryöstetty kioski on eduskuntatalon kupeessa Helsingin ydinkeskustassa.
Kotimainen ryöstäjä on lähes poikkeuksetta sekakäyttäjä, joka käyttää saaliinsa päihteiden tai huumeiden hankintaan. Toiminta ei ole suunniteltua, mikä tekee siitä myös vaarallista. Suomalainen väkivalta on spontaania. Suomalaiseen ryöstöön ei kuulu väkivallan käyttö, mutta kylläkin sillä uhkailu.
T
ästä päästääkin Karpelan suosikkiaiheeseen. Miten tyynnyttää kiihtynyt ihminen? Uhkaavien tilanteiden pelon vuoksi moni harrastaa jotain jiu-jitsu-, aikido- tai judotekniikkaan pohjautuvaa itsepuolustusta. Erityisessä suosiossa on nyt Israelin armeijan kehittämä krav maga. Myös naisia on kontaktilajien kursseilla enemmän kuin koskaan. Karpelan ratkaisumallilla on huvittava nimi: puhejudo. Puhejudo on yhdysvaltalaisen professorin George Thompsonin 1970-luvulla poliisin tarpeisiin kehittelemä vuorovaikutustyyli, jossa tilanne yritetään rauhoittaa puhumalla. Karpela toi puhejudon Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Periaatteessa puhejudossa on kyse asenteesta. On osattava tarkastella ongelmatilannetta
Ja päälle myötätuntoista nyökyttelyä ja mutinaa. Tunnepitoiseen riehumiseen ei saa vastata tunteella. Karpelan mukaan hankalatkin ihmiset tykkäävät kehumisesta. Toistakymmentä vuotta poliisina ollessaan hän rauhoitti ihmiset yhdellä lauseella: "Olet sen verran fiksun oloinen ihminen, että..." Kun näin aloittaa, pahimman luokan rähinäviinaakin juonut perttiperusinsinöörikin rauhoittuu. On kaksi sanaa, joita Karpela ehdottomasti kieltää käyttämästä: "rauhoitu" ja "kuuntele". Ne ovat myös kaksi yleisintä sanaa, joita ihmiset käyttävät, kun yrittävät rauhoitella kiihtynyttä ihmistä. "Niiden tehottomuuden voi kokeilla jo omassa parisuhteessakin. Seuraavan kerran kun riitelette oman pupuliininne kanssa ja juuri kun on isot kirjaimet käytössä, katsokaa puolisoanne silmiin ja sanokaa: kuuntele!" Yleisö nauraa taas.
Vartijoiden määrä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut, turvallisuuspalveluja tuottavien yritysten liikevaihto 2,5-kertaistunut.
25 eurolla kuussa laajakaistan hinnalla, Ikonen huomauttaa ihmiset ovat hommanneet kotiinsa ympärivuorokautisen hälytysvalvonnan ja valvonnasta kertovan tarran. Omaa päivystävää vartijaa sillä rahalla ei sentään saa. Mutta jos maksaisi 500 euroa lisää, saisi järeämmän turvallisuuspaketin: langattoman hälytysjärjestelmän, liikeilmaisimen ja muita kaukosäätimellä toimivia herkkuja. Myös hätäkutsupainikkeellinen kaulariipus kuulostaa kätevältä. "Jos haluaisit nukkua yösi rauhassa, laittaisit ovimagneettijärjestelmän päälle. Kukaan ei kulkisi ovesta tietämättäsi", Ikonen kehuu. Jos tulisi ongelmia, Turvatiimin hälytyskeskus saisi siitä tiedon ja kotiin kipittäisivät firman vartijat. Sellaista temppua tavallinen rautakaupasta ostettu pärisevä hälytyslaite ei osaisi tehdä. "Muistan ensimmäisen hälytyslaitteeni. Olimme lähdössä mökille. Laitoin kodin oven kiinni ja näpyttelin koodin, että laite meni päälle. Oikein pysähdyin oven ulkopuolelle miettimään, että hitsi, tämä tuntuu oikeasti tältä. Enää ei tarvinnut olla huolissaan siitä, että kotona on kaikki kunnossa. Yksi
M
Suomalaisen ryöstäjän toiminta ei ole suunniteltua. Siksi se on vaarallista.
siten, että toisen henkilön hyöty ja etu otetaan rauhoittelun lähtökohdaksi. Kun toinen puhkuu raivoa ja kiukkua, pui nyrkkiä ja solvaa kirosanoja päin naamaa, on maltettava mielensä ja sanottava: "Kyllä. Olet aivan oikeassa. Aivan oikein sanottu!"
iksi kaupan myyjille pitää opettaa puhejudoa? Karpela myöntää, ettei asiakaspalvelijoiden työ ole muuttunut turvattomammaksi. "Kyse on siitä, että esimerkiksi virastoissa ja terveyskeskuksissa asiakasmäärä on kasvanut, mutta henkilöstö ei samassa suhteessa. Tätä kautta tulee luonnollisia ja ymmärrettäviä klikkejä enemmän. Kun on väsynyt asiakaspalvelija, tunnepitoinen reaktio saattaa tulla helpommin", Karpela sanoo koulutustilaisuuden päätyttyä. Asiakaspalvelutilanteessa rauhoittelu on helpompaa, sillä siinä on selkeä neuvottelutilanne. Niin hyvältä kuin puhejudo kuulostaakin, siitä ei valitettavasti ole tavallisten ihmisten itsepuolustukseksi. Ainakaan joka tilanteeseen. "On vaikeampaa, kun E-junassa istuu rähinäpullaa syönyt kaveri, joka on vain ärsyyntynyt sun pärstästä. Ei siinä tämä toinen ihminen välttämättä halua neuvotella."
M AT T I M A R K K O L A
Ylioppilaslehti 11/09
13
RVAAJA
auppaa meille hälytysjärjestelmiä.
huoli oli vähemmän", Ikonen muistelee myyntipäällikön elkein. Turvallisuus kiinnostaa. Se myy hyvin, koska hinnat ovat halventuneet. Entisestä rikkaan eliitin tuotteesta on tullut keskiluokan kulutustuote. Silti kasvunvaraa on vielä runsaasti. Vuonna 2007 vain yli kymmenen prosenttia helsinkiläisistä kotitalouksista käytti vartiointipalveluita. Mutta joka kerta, kun maassa tapahtuu tragedia, koulusurma tai lööppiin asti pääsevä törkeä ryöstö, pirisee myyntipäällikön puhelin entistä ärhäkkäämmin. Sama juttu, kun naapurustossa tapahtuu murto tai korviin kantautuu uutinen sukulaisesta, joka on joutunut ilkivallan kohteeksi. Turvallisuuspalveluita hankkivat erityisesti omakotitaloasujat. Tyypillisin asiakas on kolmi-nelikymppisten perhe. Omakotitaloissa koetaan suurta turvattomuutta, vaikka tilastojen mukaan asuntomurrot ovat vähentyneet ja niistäkin 70 prosenttia tapahtuu kerrostaloissa.
O
nko yhteiskunta muuttunut turvattomammaksi kuin ennen? "Ei ole", Ikonen myöntää. "Mutta ennen ympäristö tuki turvallisuuden tunnetta. Nyt tukea ei enää ole niin paljon, kun ei ole sidosryhmiä. Ei välttämättä tiedetä, kuka seinän takana asuu." Pelko myy, vaikka murto on kotia uhkaavista riskeistä kaikkein epätodennäköisin. Turvatiimin järjestelmää ei olekaan luotu vain rikollisuuden torjuntaan. Samalla järjestelmällä voi valvoa vesivuotoja, palovahinkoja ja muita uhkia. Ennen kodin vara-avain annettiin naapurille. Nyt palvelun voi ulkoistaa yksityiselle vartiointifirmalle. Mummolle kun antaa hätäpainikkeellisen kaulariipuksen, ei hänen luonaan tarvitse käydä kyläilemässä. Kyllä mummo sitten painaa nappia, jos hänellä on jokin hätä. Voi olla, että tulevaisuudessa turvallisuuslaskun maksaminen on yhtä arkipäiväistä kuin sähkö- tai puhelinlaskun. Tarra ovenpielessä kertoo, että tämä koti on suojeluksessa. "Murtovahinkoja ajatellen tarrat ovat edelleen paras ennaltaehkäisijä", Ikonen sanoo. "Jotkut aina välillä kysyvät, että jos saisi pelkät tarrat. Mutta kyllä myyntimies niille aina hinnan keksii."
M AT T I M A R K K O L A
Saara E. Tolonen rakastaa Kalliota.
TAKAPIHAN PUOLUSTAJA
Kaupunginosa-aktiivi Saara E. Tolonen siivoaa puolestamme Kallion.
E
Teemu Ikonen aloitti turvabisneksessä vartijana, mutta on nyt myyntipäällikkö.
i työ meitä uuvuta vaan se, mikä on vielä tekemättä", lukee oranssissa paperissa Kallio-seuran kerhohuoneessa Saara E. Tolosen kotitalon kellarissa. Työtä Tolosen elämässä on riittänyt. Hänet tunnetaan muun muassa Karhupuiston siistimiskampanjasta, katuprostituution häätämisestä Kallion Harjusta sekä Töölönlahden sorsien virallisena ruokkijana.
Jos Toloselta kysyy, paljon on vielä tekemättä. Nyt vetämässä on asukasvetoomus Fleminginkadun ja Helsinginkadun siistimiseksi. Asukkaat haluaisivat Hurstin leipäjonon pois Kalliosta. "Narkkareiden vatsa ei vedä paljon. Kun niille annetaan kassillinen ruokaa, ne heittävät sen pitkin puistoja, koulunpihoja ja porraskäytäviä. Ja ne ulostavat siihen Fleminginaukiolle. Housut vain
nilkkoihin. Olen ottanut siitä valokuvia", Tolonen perustelee. Lisäksi Kallioon pitäisi saada vanhustentalo kalliolaisille vanhuksille. Tolosen mielestä se sopisi Diakonissalaitoksen päihderiippuvaisten asuntolan tai Fennohotelliin sijoitetun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen tilalle. Niin. Tolosen tekemistä lisää se, että viimeisen neljän vuoden aikana Kalliosta on tullut sen asukkaiden mielestä entistä
Ylioppilaslehti 11/09
15
turvattomamman tuntuinen paikka. Kallio on trendikäs kaupunginosa ja esimerkiksi opiskelijoiden ja mediaväen suosiossa. Samalla alueella sijaitsee päihdeongelmaisten asuntoloita, neulojen jakelupiste, mielenterveyskuntoutujien tukityökeskus, Fennon vastaanottokeskus ja kaksikin leipäjonoa. Ne ovat sellaisia palveluita, joita juuri kukaan ei halua naapurikseen.
E
i-minun-pihalleni -ilmiö eli nimbyismi on viime vuosina voimistunut Suomessa. Ihmiset eivät halua kohdata kotialueellaan mitään pelottavaa. Myös alueen maineen heikkenemisestä johtuva asunnon hinnan lasku pelottaa. Tyypillinen nimby on vähintään keskiikäinen, koulutettu ja hyvin toimeentuleva asunnonomistaja, joka on vakiinnuttanut asemansa jossain yhteisössä ja joka uskaltaa haastaa hallintojärjestelmän. Koti mielletään linnoitukseksi pahaa vas-
taan. Pelottavaksi ja pahaksi koetaan usein ihmiset, joilla ei ole mitään. Viime vuosina laajasalolaiset ovat vastustaneet syrjäytyneiden nuorten asuntolaa, ullanlinnalaiset raitiovaunua Korkeavuorenkadulle, siltasaarelaiset asuntolaivoja ja Huvila-telttaa, töölöläiset asunnottomien ja marjaniemeläiset kehitysvammaisten asuntolaa. Tolonen vastaa monella tapaa aktiivisen kansalaisen ihannetta. Hän pyörittää reilusti yli kuusikymppisenä omaa tilitoimistoaan ja toimii 14 eri kansalaisjärjestössä. Joka päivä hän hoitaa Karhupuistossa istutuksia Karhupuiston Kummit ry:n kanssa. Tolonen ja hänen vetämänsä hankkeet ovat saaneetkin lukuisia palkintoja. Toisaalta Tolosta voi pitää kävelevänä ei-minun-pihalleni-ilmiönä. Itse Tolonen näkee asian näin: sotkun ja häiriköinnin riivaamat kalliolaiset pyytävät apua ja hän auttaa. Ottaa yhteyttä viranomaisiin, kerää nimilistoja, järjestää kokouksia.
Asukkaat haluaisivat Hurstin leipäjonon pois Kalliosta.
"Kärsiä ei saisi kukaan, koska kaikki maksavat veroja. Ei voi ajatella, ettei tämä koske minua. Turvallisuus ja viihtyvyys koskevat jokaista. Jos joku on hädässä, muiden täytyy auttaa. Minulla on hätä toisten puolesta."
J
oku voisi silti pitää esimerkiksi leipäjonon häätämispyrkimyksiä sydämettöminä. Tolonen helähtää nauruun kuullessaan ajatuksen. "Sehän on pohjimmiltaan mitä lämpimintä rakkautta! Elämä on niin lyhyt, ettei kannattaisi nuokkua umpihumalassa koko ajan. Ottaa leipää leipäjonosta, panna raha
humalassa olemiseen ja olla sotkussa. Ei se ole elämän arvoista." Kun Toloselta kysyy, missä sekakäyttäjät, narkomaanit, hörhöt ja alkoholistit voisivat asua, vastaus yllättää. Tolonen ei nimittäin huoli heitä pelkästään pihalleen vaan kotitaloonsa. Samaan, jonka kellarissa ollaan, tosin yksi, hyväkäytöksinen kerrallaan. Talossa on ollut 30 vuoden ajan Helsingin asuntohankinnan päihdeongelmaisille varaama asunto. "Nytkin siellä asuu ihana herrasmies. Kun he ovat muuttaneet taloon, olen sanonut, että teillä on ihana talo, kun ette tuo tänne toisia alkoholisteja tai narkomaaneja. Meillä ei ole ollut mitään ongelmaa", kertoo Tolonen ja alkaa kuulostaa enemmän sosiaalitantalta kuin piinkovalta nimbyltä. "Olisi heille ja koko yhteiskunnalle parempi, ettei heitä laitettaisi satoja samaan yksikköön."
NINNI LEHTNIEMI
P
oliisi varoittaa tuhopolttajista." (Iltalehti 9. syyskuuta 2009.) Kun etsitään syyllistä pelon kulttuurille, syyttävä sormi kohdistuu mediaan. Se johtuu siitä, että media kutistaa tilaa. Kansainväliset tragediat tuodaan lähelle. Lähiympäristön pelot yleistetään kaiken kattaviksi. Väitetään, että median välittämä kuva ei vastaa todellisuutta. Median rikosuutisten sanotaan synnyttävän turvattomuutta, lietsovan pelkoa. "Kai se johtuu siitä, että jos et tiedä jonkun asian olevan olemassa, et osaa sitä pelätä", kuittaa MTV3:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä syytökset. "Mieluummin ammutaan sanansaattaja kuin korjataan itse asia, joka on siellä taustalla." arkko Sipilä on paitsi menestyksekäs dekkarikirjailija myös pitkän uran tehnyt, tv:stä tuttu rikostoimittaja ja alan yhdistyksen Oikeustoimittajat ry:n monivuotinen puheenjohtaja. Sipilän mukaan olisi omituista, jos jostain asiasta, mikä yhteiskunnassa tapahtuu, ei kerrottaisi ollenkaan. Edesmennyt Neuvostoliitto oli kaukana rikoksettomasta yhteiskunnasta, vaikka julkisesti siitä ei puhuttukaan. Sen hän myöntää, ettei media kohtele rikoksia tasa-arvoisesti. Joukosta valikoidaan mielenkiintoisimmat, järkyttävimmät tai valtaan liittyvät jutut, jotka herättävät huomiota. Siitä voi syntyä väärinkäsityksiä. Vaikka sellaisia, että kaikki poliitikot olisivat ryvettyneet vaalirahasotkuissa tai että ihmisten sieppaukset olisivat Suomessa jotenkin yleistyneet. Toisaalta. "Olisi erikoista, jos niihin ei reagoitaisi ollenkaan", Sipilä sanoo. "Vuodessa tapahtuu 35 000 pahoinpitelyä ja niistä päätyy Maikkarin tv-uutisiin ehkä yksi tai kaksi. Loput jäävät raportoi-
J
Median valvova silmä. Yli kymmenen vuotta Jarkko Sipilä on ollut MTV3:n herra rikostoimittaja.
PORTINVARTIJA
Toimittaja Jarkko Sipilä valitsee, mistä rikoksista luemme kahvipöydissä.
Syyksi ei kelpaa se, että joidenkin mukaan media mässäilee yksityiskohdilla. Sipilän mukaan tilanne on päinvastainen. Media käsittelee rikoksia liian kliinisesti. "Jutuissa pitäisi pystyä kertomaan myös rikoksen seurauksista. Siitä, että uhria kaivataan ja hänellä on surullisia omaisia. Koskaan ei näytetä edes sitä, miltä pahoinpitelyn jäljet näyttävät." Mutta eikö se olisi aika rajua? "Lukijat jättävät lukematta, jos se on heille liian rankkaa, mutta näin kuva rikoksen seurauksista olisi todellinen." soinnin. Nyt hänellä on kaksi kollegaa. Syy kasvuun on internet. Jokainen lehteen päätyvä yksipalstainen uutinen on lehden karsinnan tulosta. Tv:n 20-minuuttiseen uutislähetykseen päästäkseen pitää rikoksen olla jo erityisen kiinnostava. Nettiin mahtuu loputon määrä bulkkiuutisia. Sinne voi laittaa kaiken. "Tiedotusvälineet hakevat klikkejä, ja rikosuutiset ovat usein luetuimpien listoilla." "Mutta on väärä käsitys, että rikos myy. Hirveä kaksoismurha ei saa ihmistä ostamaan lehteä", Sipilä vetoaa iltapäivälehdistä tehtyyn tutkimukseen. "Rikosuutisointi on henkilöitynyt journalismin mukana. Jos joku julkkis, vaikka Matti Nykänen, tekee rikoksen, niin silloin se myy", Sipilä sanoo ja muistuttaa puhtaiden rikoslehtien, kuten Alibin, kadottaneen kymmeniätuhansia lukijoita sitten huippuvuosiensa. Sekin on luultavasti netin syy.
J
Rikosten joukosta valikoidaan mielenkiintoisimmat, järkyttävimmät tai valtaan liittyvät jutut.
matta, koska niissä ei ole kiinnostavuutta. Annetaanko me sitten oikea kuva pahoinpitelyrikollisuudesta?" Sipilä muistuttaa, että toimittajan tehtävä on kertoa asioista. Jos jotain ei kerrota, siihen on oltava peruste.
R
ikosuutisointi on kasvanut. Se näkyy Sipilän työpaikallakin, Maikkarin uutistoimituksen yläkerrassa. 1990-luvulla telkkari kiinnostui rikosuutisoinnista. Kymmenisen vuotta Sipilä hoiti käytännössä yksin kanavan rikosuuti-
ostain lisääntyneet rikosuutiset tulevat. Onko rikollisuus kasvanut? Ei, rikoksia tehdään samaan tahtiin kuin ennenkin, mutta viranomaisten tiedottaminen on avautunut, Sipilä kertoo. Vielä 1990-luvulla jokainen media soitti erikseen poliisille ja ruinasi uutismateriaalia. Nyt kuka tahansa voi tilata poliisiaseman tiedotuskirjeen sähköpostiinsa. Niissäkin on eroja. Kun Kuopion poliisi kertoo 12-vuotiaan varastaneen kaksi suklaapatukkaa tai jonkun varastaneen bensaa huoltoasemalta, Helsingin poliisin tiedotuskynnys ylittyy vasta, jos joku on puukotettu tai on tehty muu vakavampi rikos. Varmaa on vain se, että rikostoimittajilla riittää töitä.
M AT T I M A R K K O L A
16
Ylioppilaslehti 11/09
ROHKEUDEN MANIFESTI
PÄÄTÄ TEHDÄ TOISIN.
Hyviä uutisia! Suomalainen pelon kulttuuri on vielä nuori, joten siitä on paljon helpompi murtautua ulos kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
OTA SELVÄÄ.
Analysoi pelkosi. Mieti, mikä on se vieras, vaarallinen tai paha, jota pelkäät. Jos vastaus on itsellesi vieras nuoriso- tai muu kulttuuri, hanki siitä tietoa.
USKALLA VÄLITTÄÄ.
Opettele kysymään luontevasti, tarvitseeko joku kohtaamasi ihminen apua.
PUOLUSTA HEIKKOJA.
Lasse Palovaara kehittää vakuutustuotteita vastaamaan uhkiin.
Alkoholistit, huumeiden käyttäjät, mielenterveysongelmaiset ja kovassa humalassa liikkuvat lapset ja nuoret tarvitsevat apua. Heitä ei tarvitse pelätä.
VARMUUDEN KAUPPIAS
Vakuutuspomo Lasse Palovaara myy meille mielenrauhaa.
GRILLAA POLIITIKKOJA.
Kaikki haluavat turvallisuutta, sen ääneen sanominen on tyhjää puhetta. Turvallisuuden edistämisen keinot on politisoitava. Keinojen priorisointi kuuluu poliitikoille.
L
asse Palovaara tarjoaa kahvit Pohjolan kellarin työmaakahvilassa. Vieraan on turha nykiä ovea auki kahvilan sisäpuolelta. Sen avaamiseen tarvitaan henkilökortin magneetti. Vakuutusyhtiössä turvallisuusnäkökohdat otetaan ilmeisen tosissaan. Palovaara työskentelee Pohjolan henkilövakuutustuote- ja hinnoitteluyksikön päällikkönä. Hänen mukaansa ihmisten pelot vaikuttavat vakuutusbisnekseen vain mutkan kautta. "Pelko ei ole asia, jolla suoraan myydään vakuutuksia. Se on hyvinvoinnin turvaaminen. Se, että ihmisellä on turva elää vapaasti. Varmuus, että jos jotain sattuu, elämä ei mene mullin mallin", hän muotoilee. Tutkimusten mukaan esimerkiksi ruotsalaiset pelkäävät kodin ulkoa tulevaa uhkaa paljon enemmän kuin suomalaiset. Suomalaisia huolestuttaa vanhusten hoitopalveluiden heikentyminen, ympä-
curity Services Oy:n kanssa, joka puolestaan antaa Tapiolan asiakkaille alennusta turvapalveluistaan. Palovaaran mukaan vastaavaa kuviota on pohdittu Pohjolassakin, mutta asiassa ei ole toistaiseksi edetty.
E
"On vahva syy epäillä, etteivät yhteiskunnan rahat millään riitä ylläpitämään terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tasoa."
ristön saastuminen ja ilmastonmuutos, kertoo Pohjolan viimevuotinen turvallisuusbarometri. Tämä ei ole estänyt turva-alan yritysten ja vakuutusyhtiöiden yhteistyökuvioita. Tapiola alkoi tammikuussa 2008 antaa kymmenen prosentin alennusta niille kotivakuutusasiakkaille, jotka ovat hankkineet vartioimisliikkeen palo-, vuoto- ja murtoturvajärjestelmän valvontoineen. Yhtiöllä on yhteistyösopimus G4S Se-
urooppalaisittain suomalaiset eivät ole järin kovia vakuuttamaan itseään tai omaisuuttaan. Erityisesti opiskelijoilta ja muilta nuorilta vakuutus usein puuttuu. Vakuutusyhtiö TrygVestan tekemän yhteispohjoismaisen kyselyn mukaan yli kolmanneksella 1828-vuotiaista suomalaisnuorista ei ole kotivakuutusta. Myös tapaturmavakuutus puuttuu yli kolmasosalta nuorista. "Meillä on suhteellisen hyvä julkinen terveydenhuolto, eli ihmiset eivät koe vakuutusta niin tarpeelliseksi. Vastakohtana on esimerkiksi Yhdysvallat, missä koko järjestelmä perustuu sairausvakuutukselle." Palovaara arvelee, että luottamus on murenemassa. "Suomessakin ihmiset alkavat pikku hiljaa herätä siihen, että julkiset rahat eivät riitäkään, vaan aletaan karsia. Luultavasti muutos tapahtuu, mutta hirveän hitaasti." Silti muutoksesta saattaa jo näkyä merkkejä. Yksityiset sairausvakuutukset ovat kasvussa. Joka kolmas suomalainen on jo ottanut sellaisen. Ilmastonmuutos ja ympäristöuhat ovat asioita, joihin vakuutusala varautuu nyt maailmanlaajuisesti. Suomessa on harkittu, että tulvavakuutuksesta tulisi lakisääteinen, asumiseen liittyvä pakollinen vakuutus. Sen lisäksi mietitään myrskytuhoja. Tuleeko niitä lisää? Miten niihin pystytään varautumaan? ntä vanhuus? Ei ihme, että vanhuus pelottaa. Ensinnäkin: se tulee vääjäämättä. Toiseksi: se tekee avuttomaksi ja voimattomaksi. Kolmanneksi: kuulemme lakkaamatta kauhutarinoita huoltosuhteen heikkenemisestä, vanhuksista, joita ma-
kuutetaan märissä, haisevissa vaipoissa, joille annetaan liikaa ja vääränlaisia lääkkeitä ja liian vähän kaikkea muuta. Vanhusten hoitopalveluiden heikkenemisestä oli erittäin tai melko huolestuneita 55 prosenttia Pohjolan turvallisuusbarometrin vastaajista. "Se on varmaan aika paljon pelkoa muiden puolesta. Vastaajina oli muitakin kuin vanhoja ihmisiä. Tai ehkä pitkällä tähtäimellä ajatellaan, että joskus on vanha ja kuka sitten pitää huolta", pohtii Palovaara. Väestön vanhenemiseen varaudutaan vakuutusalallakin. Hyvää, turvallista, tervettä vanhuutta myydään ehkä pian muutenkin kuin eläkevakuutusten muodossa. "Yhä suurempi osa väestöstä on yhä iäkkäämpiä. Samaan aikaan veronmaksajien joukko suhteessa vähenee. Se on sellainen yhtälö, että on vahva syy epäillä, etteivät yhteiskunnan rahat millään riitä ylläpitämään sitä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tasoa", sanoo Palovaara.
KANNA VASTUUTA.
Älä ajattele, että vastuu on jollain muulla, kuten viranomaisilla.
OTA KAUPUNKI OMAKSI.
Liikkumalla paljon ja laajalti vahvistat omaa turvallisuuden kokemustasi. Samalla tuotat läsnäolollasi turvallisempaa kaupunkitilaa myös muille.
LUOTA OMAAN ARVIOINTIKYKYYSI.
Uskalla sanoa: "Täällä on yleisesti ottaen turvallista." Erottele vasta sen jälkeen pienet vaarat.
SANO EI GHETOILLE JA LINNAKKEILLE.
Rikkaita ei saa linnoittaa omille alueilleen. Sen sijaan on edistettävä erilaisten ihmisryhmien kohtaamista ja edistettävä turvallisuutta kaikkein köyhimmillä ja riskialttiimmilla alueilla.
M
E
utta entäpä jos käykin niin, että viestimet pitävät vanhusten julkisen hoidon tilaa esillä, ja kansalaiset pelästyneinä ostavat yksityisen vakuutuksen vanhuudenturvaksi. Silloin julkista vanhustenhoitoa voidaan heikentää, mikä tuo lisää pelkoa ja lisää ihmisiä, jotka turvautuvat vakuutukseen. Lopuksi julkisilta vanhuslaitoksilta viedään kaikki rahoitus, koska päätös koskee vain niitä, jotka eivät tajunneet vakuuttaa itseään tai joilla ei ole siihen rahaa. Ja laitosten ulkopuolella tulvii ja myrskyää ilmastokaaos. "Ihan hyvä kysymys, mutta en uskalla sanoa tuohon liittyen mitään. Siinä on varmasti poliittinen päätöksenteko vahva tekijä ja se, mikä on milloinkin tahtotila ja mihin hallitus ryhtyy", Palovaara vastaa. Pelottavaa. *
NINNI LEHTNIEMI
Lähteenä jutuissa on käytetty Hille Koskelan kirjaa Pelkokierre (Gaudeamus 2009).
ANNA YLLÄTTÄÄ.
Suhtaudu joutomaihin, hylättyihin ja tilapäiseen käyttöön vallattuihin taloihin yllätysten, älä pelon tiloina.
ÄLÄ OSTA TURVAA.
Turvallisuus ei ole kulutushyödyke. Laajalle ulottuva turvallisuuden tunne on tärkeämpää kuin yksittäiseen kohteeseen ostettu turvallisuusimago.
OTA RISKEJÄ.
Muista, että kaupunki on aina ollut myös flirtin, huvin, valojen, musiikin ja tanssin paikka. Riskien ottaminen ylläpitää kaupunkia mahdollisuuksien tilana.
POISTA VARMISTIN.
Suhtaudu kriittisesti kaikkeen, mitä sinulle myydään sanalla turvallisuus.
Kuulutus Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen opiskelijajäsenten vaalista 16.17.11.2009 Yleistä
Vaalikuulutus perustuu yliopistolakiin (558/2009), Helsingin yliopiston konsistorin päätöksiin yliopiston organisaatiorakenteesta, luonnoksiin yliopiston johtosäännöstä ja vaalijohtosäännöstä sekä ylioppilaskunnan edustajiston hyväksymään ohjesääntöön yliopistohallinnon opiskelijaedustajien valintatavasta. Mikäli Helsingin yliopiston hallitus tekee muutoksia yliopiston johtosääntöihin, julkaistaan tätä kuulutusta täydentävät ja korjaavat määräykset ylioppilaskunnan verkkosivuilla osoitteessa http:// www.hyy.fi/hallintovaalit. Yliopiston hallitus hyväksynee johtosäännöt kokouksessaan 8.10.2009. Helsingin yliopiston hallintokieli on suomi. Yliopiston johtosäännön 19 §:n mukaan hallintoelimen jäsenellä on oikeus käyttää kokouksissa suomen tai ruotsin kieltä. Hallinnossa voidaan käyttää myös muuta kieltä, jos se on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Näillä vaaleilla valittavien opiskelijajäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2011. Vaalit suoritetaan verkkovaaleina maanantaina 16.11. ja tiistaina 17.11.2009 kello 9.0019.00 välisenä aikana. Tästä poikkeuksena ovat lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostojen vaalit, jotka suoritetaan samoina päivinä lippuvaalina.
Laitosneuvostojen vaali
Yliopiston johtosäännön 5 §:n mukaan tiedekunnassa voi olla laitoksia siten kuin hallitus päättää. Johtosäännön 11 §:n mukaan laitoksessa on laitosneuvosto, jossa on 3, 4 tai 5 opiskelijajäsentä ja varajäsentä. Laitosneuvoston tehtävistä määrätään johtosäännön 11 §:ssä. Tiedekuntaneuvostot ovat vahvistaneet seuraavat laitosneuvostojen opiskelijajäsenmäärät:
Lääketieteellinen tiedekunta
Biolääketieteen laitos Hammaslääketieteen laitos Kliininen laitos Kliinisteoreettinen laitos Kansanterveystieteen ja oikeuslääketieteen laitos (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin)
teeseen määrätyt sekä yliopistossa tutkimusta harjoittavat akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat. Ylioppilaskunnan valintoja koskevan ohjesäännön 6 §:n mukaan tiedekuntaneuvoston vaalissa vaalikelpoisia ovat vain kyseisen tiedekunnan opiskelijat ja laitosneuvoston vaalissa kyseisen laitoksen opiskelijat. Lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostoja valittaessa hammaslääketieteen koulutusohjelmaan otetut ovat vaalikelpoisia kaikkien laitosten laitosneuvostoihin ja lääketieteen koulutusohjelmaan otetut ovat vaalikelpoisia muiden laitosten kuin hammaslääketieteen laitoksen laitosneuvostoihin. Kukin opiskelija voi kuitenkin olla ehdolla yhden laitoksen laitosneuvostoon. Ylioppilaskunnan vaalisivuilla on keskusvaalilautakunnan antamia tarkempia määräyksiä tiedekuntaan ja laitokseen kuulumisesta. Ylioppilaskunnan valintoja koskevan ohjesäännön 5 §:n mukaan useamman tutkinnonsuoritusoikeuden omaava on vaalikelpoinen siinä tiedekunnassa ja laitoksessa, jonka tutkinnonsuoritusoikeuden hän on lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittanut ensisijaiseksi. Vaalikelpoisista henkilöistä laaditaan vaaliluettelo. Alustava vaaliluettelo on nähtävillä tarkistamista varten yliopiston kirjaamossa (Yliopistonkatu 4, 1. krs) arkisin 12.10.20.10 klo 8.0015.45. Vaaliluettelon tiedot voi tarkastaa myös sähköisesti ylioppilaskunnan vaalisivuilta. Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää keskusvaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vapaamuotoisena. Oikaisuvaatimukset on toimitettava 20.10.2009 kello 15.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 HELSINKI). Oikaisuvaatimusten käsittelemisen jälkeen keskusvaalilautakunta vahvistaa vaaleissa käytettävän vaaliluettelon.
yhdistelmä julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla, ylioppilaskunnan verkkosivuilla sekä keskusvaalilautakunnan määräämissä muissa paikoissa. Ylioppilaskunnan valintatapaa koskevan ohjesäännön 24 §:n mukaan vaali järjestetään verkkovaalina. Ohjesäännön 26 §:n mukaan jokaisella vaalikelpoisella on yksi ääni jokaisessa vaalissa, jossa hänellä olisi oikeus asettua ehdolle lukuun ottamatta lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostojen vaaleja, joissa hammaslääketieteen koulutusohjelmaan otetut voivat äänestää kaikkien laitosten laitosneuvostojen vaalissa ja lääketieteen koulutusohjelmaan otetut muiden kuin hammaslääketieteen laitoksen laitosneuvoston vaalissa. Äänestämistä ei ole sidottu tiettyyn vaalipaikkaan. Verkkovaalissa voi äänestää millä tahansa tietokoneella, jossa on internet-yhteys ja verkkoselain ja jolta on mahdollista kirjautua yliopiston verkkoon. Äänestämiseen tarvitaan voimassa oleva yliopiston tietojärjestelmien käyttäjätunnus ja salasana sekä henkilötunnus. Niille äänestäjille, joilla ei ole yliopiston verkkotunnusta, voidaan äänestämistä varten luoda väliaikainen tunnus, jonka myöntävät yliopiston atk-yhdyshenkilöt. Väliaikaisen verkkotunnuksen voi hakea jo ennen vaalipäiviä. Väliaikaisen verkkotunnuksen saamiseksi äänestäjän on henkilökohtaisesti otettava yhteyttä (henkilöllisyys todistettava) yksikkönsä atk-yhdyshenkilöön. Äänestysohjelmaan pääsee ylioppilaskunnan vaalisivuilta. Ylioppilaskunnan vaalisivuilla on myös erilliset ohjeet äänestysohjelman käytöstä. Vaaliohjelma on käytössä maanantaina 16.11.2009 ja tiistaina 17.11.2009 klo 9.0019.00. Vaaleja varten on myös kiinteä äänestyspiste, joka sijaitsee yliopiston kirjaamossa (Yliopistonkatu 4, 1. krs). Äänestyspisteessä on vaalivirkailija, joka tarvittaessa neuvoo ja avustaa äänestäjää äänestysohjelman käytössä.
Humanistinen tiedekunta
Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos (myöhemmin) Nykykielten laitos (myöhemmin) Maailman kulttuurien laitos (myöhemmin) Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos (myöhemmin)
Vaalien verkkosivut, asiakirjat ja lisätiedot
Tämä vaalikuulutus, vaaliin liittyvät lomakkeet sekä muut tarpeelliset tiedot ja ohjeet vaaleista ovat vaalien verkkosivuilla osoitteessa http://www. hyy.fi/hallintovaalit. Vaaliin liittyviä asiakirjoja (oikaisupyynnöt, ehdokasja vaaliliittoilmoitukset) keskusvaalilautakunnan puolesta vastaanottavat pääsihteeri Katariina Styrman, hallintopäällikkö Merja Viitasalo ja koulutuspoliittinen sihteeri Harri Waltari. Asiakirjoja voi jättää jäljempänä mainittuina ajankohtina ylioppilaskunnan keskustoimiston aukioloaikoina (ma 1017, tipe 1015). Lisätietoja vaaleista antavat koulutuspoliittinen sihteeri Harri Waltari (050 543 8460, harri.waltari @hyy.fi) ja pääsihteeri Katariina Styrman (0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi).
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Fysiikan laitos Geotieteiden ja maantieteen laitos Kemian laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin)
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Biotieteiden laitos Ympäristötieteiden laitos (myöhemmin) (myöhemmin)
Ehdokkaiden asettaminen
Edustajiston hyväksymän ohjesäännön 21 §:n mukaan ehdokkaat asetetaan keskusvaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella. Ohjesäännön 22 §:n mukaan ehdokaslistat voivat tehdä vaaliliittoja keskenään. Vaaliliitossa voi olla korkeintaan niin monta listaa kuin toimielimessä on opiskelijajäsenen paikkoja. Vaaliliitto ilmoitetaan keskusvaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella. Vaaliliittolomake ja ehdokasilmoituslomakkeet on palautettava samanaikaisesti. Lomakkeita ehdokasilmoituksia ja vaaliliittoja varten on saatavilla ylioppilaskunnan palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, avoinna ma klo 10-17 ja tipe 1015) sekä vaalien verkkosivuilta http://www.hyy.fi/hallintovaalit. Ehdokkaat asetetaan kahden henkilön listoina siten, että listalla ensimmäiseksi asetettu henkilö on ehdolla hallintoelimen jäseneksi ja toiseksi asetettu henkilö hallintoelimen varajäseneksi. Ehdokaslista tarvitsee kannattajikseen kolme kyseisessä vaalissa vaalikelpoista asettajaa. Ehdokkaat eivät voi toimia kannattajina omalle listalleen. Ehdokkaiden ja asettajien on henkilökohtaisesti allekirjoitettava ehdokasilmoituslomake. Henkilö voi olla ehdolla vain yhdellä ehdokaslistalla. Ehdokaslista voi olla vain yhdessä vaaliliitossa. Ehdokasilmoituslomakkeet ja vaaliliittolomakkeet tulee palauttaa 6.11.2009 kello 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 HELSINKI).
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteiden laitos (myöhemmin) (myöhemmin)
Poikkeukset verkkovaaliin
Edellisestä poiketen keskusvaalilautakunta on päättänyt suorittaa lääketieteellisen tiedekunnan laitosneuvostojen vaalin lippuvaalina. Vaali järjestetään maanantaina 16.11.2009 ja tiistaina 17.11.2009 kello 10.0018.00. Äänestyspisteet sijaitsevat Terveystieteiden keskuskirjastossa (Haartmaninkatu 4) ja hammaslääketieteen laitoksella (Mannerheimintie 172/Kytösuontie 9). Äänestäjän on äänestettävä samalla kertaa kaikkien laitosten laitosneuvostojen vaaleissa. Vaalissa noudatetaan soveltuvin osin ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen määräyksiä. Mikäli lääketieteellisessä tiedekunnassa ei suoriteta laitosneuvostojen osalta vaalitoimitusta, ei lippuvaalia järjestetä.
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden ja viestinnän laitos (myöhemmin) Politiikantutkimuksen ja taloustieteiden laitos (myöhemmin)
Suoritettavat vaalit
Tiedekuntaneuvostojen vaali
Helsingin yliopiston johtosäännön 5 §:n mukaan Helsingin yliopistossa on teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta. Johtosäännön 10 §:n mukaan tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, jossa on 3, 5 tai 7 opiskelijajäsentä ja varajäsentä. Samassa pykälässä määrätään tiedekuntaneuvoston tehtävistä. Konsistori on tiedekuntaneuvostojen esityksestä vahvistanut seuraavat tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenmäärät:
Teologinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta 3 5 7 7 5 3 5 5 5 7 3
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maataloustieteiden laitos Metsätieteiden laitos Taloustieteen laitos
(myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin) (myöhemmin)
Vaalin tuloksen määräytyminen
Mikäli vaalitoimitus on suoritettu vaaleista annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti, keskusvaalilautakunta toteaa vaalit lainmukaisiksi ja vahvistaa vaalin tulokset. Ylioppilaskunnan valintatapaa koskevan ohjesäännön 29 §:n mukaan vaaliliittojen ulkopuolella olevan ehdokaslistan vertausluku on sen saama äänimäärä. Vaaliliiton sisällä eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen liiton yhteenlasketun äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet tästä, kolmas kolmasosan ja niin edelleen. Vaalin tuloksen perusteella valitaan vertauslukujen osoittamassa suuruusjärjestyksessä niin monta ehdokaslistaa kuin hallintoelimessä on opiskelijajäsenen paikkoja. Vaalin tulokset julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla sekä ylioppilaskunnan verkkosivuilla. Helsingissä 3.9.2009 KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Vaalikelpoisuus ja vaaliluettelon tarkastaminen
Ylioppilaskunnan valintoja koskevan ohjesäännön 4 §:n mukaan vaalikelpoisia opiskelijajäseneksi ovat henkilöt, joilla on oikeus suorittaa alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinto taikka erityisopettajan tai erityislastentarhaopettajan opinnot. Vaalikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, ettäopiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi 15.9.2009 mennessä. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole se, joka yliopiston vaalijohtosäännön 8 §:n mukaisesti on vaalikelpoinen henkilökuntaan kuuluvana. Henkilökuntaan kuuluvana vaalikelpoisia ovat pysyvään työsuhteeseen otetut sekä vähintään vuoden ajaksi työsuhteeseen otettu, joka on otettu hoitamaan vähintään puolet kokoaikaisen työsuhteen tehtävistä. Lisäksi syksyllä 2009 vaalikelpoisia henkilökuntaan kuuluvana ovat virkaan nimitetyt ja 8 §:ää vastaavaan virkasuh-
Vaalitoimitus
Jos ehdokkaita on asetettu vähemmän tai yhtä paljon kuin hallintoelimessä on opiskelijajäsenen paikkoja, ovat ehdolle asetetut tulleet valituksi ilman vaalitoimitusta. Jos ehdokkaita on asetettu enemmän kuin paikkoja, järjestetään vaali. Keskusvaalilautakunta vahvistaa ilman vaalitoimitusta valitut sekä julkaisee ehdokaslistojen yhdistelmät niissä tapauksissa, joissa suoritetaan vaali. Ehdokaslistojen
18 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 11/09
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
Bussilippu Iraniin
Aino Sutinen teki reppumatkastaan sarjakuva-albumin.
TEEMU GRANSTRÖM
H
Megapoliksessa perehdytään hyvän ruuan saloihin.
Pe 18.9.
ROCKIA & POLITIIKKAA. Meksikolainen bändi Renacer de la Sierra tähdittää maailmanpoliittisia rock-iltamia Cafe Mascotissa, Neljäs linja 2, klo 20. Vapaa pääsy.
Ke 23.9.
SYYSSATOA. Villa Kiven kirjallisuusillassa tuoreista teoksistaan kertovat Ylioppilaslehden sarjakuvakolumnisti, kirjailija Tuomas Kyrö sekä tämän kollegat Pasi Lampela ja Laura Honkasalo. Parnasson Jarmo Papinniemi johtaa puhetta. Linnunlauluntie 7, klo 18. Vapaa pääsy.
La 19.9.
SÄKEITÄ JA SÄVELIÄ. Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro juhlistaa 15-vuotista taivaltaan konsertilla, jossa kuullaan myös runoja. Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, klo 19. Liput 15 / 10 . POHJALAISET TANSSIVAT. Osakuntalaiset juhlivat kauden avajaisia Ostrobotnialla, Töölönkatu 3 a, 5. kerros, klo 21. Liput 2 osakuntatarralla, 3 opiskelijakortilla.
To 24.9.
SÅ LUSTIGT! Helsingin opiskelijoiden Pohjola-Norden järjestää KatkaRapujuhlaSmörgåsbordin. Seurapelejä, skandinaavista musiikkia ja muuta mukavaa. Ilmoittautumiset 22. syyskuuta mennessä osoitteeseen mikko.heliola@gmail.com. Lakki, Domus Gaudium, Mechelininkatu 3 c, klo 18. Vapaa pääsy.
einäkuussa 2008 Aino Sutinen pakkasi rinkkansa lähteäkseen yksin Kaukasian kautta Lähi-itään. Samassa kuussa Georgia kutsui suurlähettiläänsä pois Venäjältä. "Halusin aloittaa Georgiasta, mutta sen omituisen sodan vuoksi sinne ei voinut mennä." Kolmen kuukauden matkallaan Sutinen näki pitkän liudan muita Lähi-idän ja Kaukasian maita. Hän tiesi tekevänsä kokemuksistaan sarjakuvan. "Aloitin piirtämisen matkalla. Mukanani oli paperia, lyijykyniä ja tusseja. Syyriasta ostin liian isoa paperia, jota sitten leikkelin A4kokoon", Sutinen kertoo. Matkalaisen havainnot herättivät Asema-kustannuksen kiinnostuksen. Syyskuun alussa ilmestynyt Taksi Kurdistaniin on kokoelma Sutisen havaintoja kierroksellaan. Paikallisen elämän ymmärtämiseen kolme kuukautta oli kuitenkin liian lyhyt aika, Sutinen huomauttaa. "En tiedä, olenko paljon viisaampi nyt matkan jälkeen."
Turkissa ei suositeltu käyttämään julkisia liikennevälineitä. Mitä sitten tulisi käyttää? Kannattaa etsiä tietoa monista lähteistä." Yhtä tärkeää on Sutisen mielestä matkustaa riittävän hitaasti ja maanteitse lentämisen sijaan.
SARJAKUVA-ALBUMISSA
Hänen mukaansa monet paikalliset ihmiset rikkovat surutta vaatetusta sääteleviä lakeja. "Kuuma vaatteissa kyllä tuli." Vastaavaa matkaa suunnittelevalle Sutinen suosittelee huolellisia ennakkotutkimuksia. "Ulkoministeriön virallisten tiedotteiden perusteella ei uskalla mennä minnekään. Esimerkiksi
KUKA?
Aino Sutinen, 26 > Asuu Helsingissä > Opiskellut sosiologiaa ja kehitysmaatutkimusta Sussexin yliopistossa, Bachelor of Arts -tutkinto 2006 > Yöpöydällä Satu Lusan sarjakuva Rauha ja sota. > Vuonna 2019: "Olen julkaissut pari kirjaa. Olen Suomessa, Lontoossa tai ihan muualla."
HAASTATTELUSSA SUTISELLA on
Su 20.9.
PYKÄLÄN KIRPPIS. Oikeustieteen opiskelijat pitävät kirpputorin Pykälän kerhotiloissa, Suvilahdenkatu 10 b, klo 1216. Vapaa pääsy.
La 26.9.
HYVÄN RUUAN KAUPUNKI. Vanhalla ylioppilastalolla mietitään, voisiko kaupunkiviljely olla ratkaisu maailman ruokaongelmaan. Megapolis 2024 -festivaali etsii vastauksia ympäristöongelmiin muun muassa Jyrki Sukulan, Antti Nylénin ja maksuttomien elokuvanäytösten avulla. Päivätapahtuma alkaa klo 11, ja siihen on vapaa pääsy. Jimi Tenorin ja Op:l Bastardsin tähdittämälle iltaklubille liput maksavat 8 .
päällään Iranista ostettu musta paitamekko. Matkailijanaisenkin oli Iranissa syytä käyttää pään peittävää huivia ja pukeutua vaikkapa pitkiin housuihin sekä kädet ja takapuolen piilottavaan takkiin. "Naisten pukeutuminen on konkreettinen asia, johon täällä on helppo tarttua. Vaatteet ovat kuitenkin vain pieni osa kulttuuria", Sutinen sanoo.
Sutinen havainnoi myös reppumatkaajien kulttuuria naureskellen. "Se suorituskeskeisyys ja jatkuva valokuvaaminen. Kaikilla on sama Lonely Planetin opaskirja ja siksi samat kohteet. Kuulun itsekin samaan joukkoon", Sutinen virnistää. Matkan jälkeen hän on seurannut uutisista Iranin kuohuntaa, jonka hän aisti jo maassa matkatessaan. "Iranissa keskiaikaisia lakeja yritetään soveltaa koulutettuihin nuoriin. Siellä on paljon rohkeita ihmisiä. Iran muuttuu väistämättä." Nyt Sutinen on työharjoittelussa Sarjakuvakeskuksessa Kalliossa. Hän kaavailee jo seuraavaa matkaa. "Haluaisin matkustaa junalla Siperiaan. Nyt keskityin hauskoihin havaintoihin, mutta Venäjän matkalta tekisin analyyttisemmän kirjan ihmisten kokemusten pohjalta." Entä jatkuiko Sutisen ja tämän matkallaan tapaaman pojan tarina? "Emme ole olleet yhteydessä. Ei olisi edes keinoa puhua. Matkalla kommunikoimme huonolla venäjällä, johon sekoittui englantia, saksaa ja viittomakieltä."
VEERA JUSSILA
Ti 22.9.
PAAVO KYLÄSSÄ. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen kertoo Suomen kehityspolitiikasta Vanhalla. Menossa mukana myös vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto. Mannerheimintie 3, klo 10.30. Vapaa pääsy. HYVÄÄ KÄYTÖSTÄ. Conduksen fuksiaiset järjestetään sirkusteemalla Circuksessa. Esiintyjinä vuoden 2008 speksibändi Ilona Ruokonen ja samurait sekä Saurus. Salomonkatu 13, klo 21. Liput ennakkoon 2 , ovelta 4 .
Epätodellista työnvälitystä
LAULAJA-NÄYTTELIJÄ Olavi Uusivirta istuu tuolilla valkoisessa mekossa. Nuorenmiehen käsi on viettelevästi haarojen välissä. Näyttelijä Saija Lentosesta kasvaa jättimäisiä sulkia, ja Pihla Viitala maleksii ankealla pihamaalla pupuasu puolittain päällä. Muotilehden editorial-kuvilta näyttävät valokuvat ovat peräisin katalogista, jolla uusi kotimainen näyttelijäagentuuri kauppaa näyttelijöitään koti- ja ulkomaisille
Su 27.9.
VANHA KIINNOSTAA. Helsinki Vintage -tapahtuma kokoaa Kaapelitehtaalle eri vuosikymmenten muotia sekä sisustukseen ja harrastuksiin liittyviä tuotteita. Tallberginkatu 1, klo 1118. Liput 9 .
tuotantoyhtiöille. Tunnelma niissä on jokseenkin vinksahtanut. Epätodellinen on myös agentuurin nimi, Agency Unreal. Sen perusti toukokuussa elokuva-alan monitoimimies Artturi Mutanen. Agentuurin listoilla on toistaiseksi 13 kotimaista näyttelijää, joukossa Laura Birnin ja Pamela Tolan kaltaisia tuttuja kasvoja. Tarkoittaako tämä, että suomalaisista näyttelijöistä tehdään vihdoinkin tähtiä?
"Tähtikultti on perinteisesti ollut Suomessa lapsenkengissä", myöntää Unrealia vetävä Sanna Vuori. "Olisi hienoa, jos myös Suomessa leffoja mentäisiin katsomaan sen takia, että pääosassa on Pihla Viitala tai Laura Birn. Jenkeissähän kaikki pamahtaa leffaan, kun siinä on Brad Pitt, ihan sama kuka elokuvan on ohjannut ja mikä stoori on."
A N T T I J Ä RV I
BLAAH
Kaikkien aikojen keikkavuoden tahti ei hidastu, mutta LOPPUVUODEN OHJELMISTOSTA on vaikea löytää ennenkokemattomia helmiä. Joku mättää, kun syksyn odotetuimpia keikkoja ovat jo 90-luvulla parhaat päivänsä nähneet Massive Attack ja The Prodigy. Kun tehdään tosissaan teatteria siitä, miten teatterintekeminen ahdistaa, syntyy muodoltaan täydellistä metaa, joka riemastuttaa eniten kollegoita ja kriitikoita. Ryhmäteatterin HARMONIA ei naurata trilogian aiempien osien malliin. Laura Honkasalon romaani EROPAPERIT on koskettava kertomus ihmiskohtaloista. Kollektiiviseen nostalgian tarpeeseen uppoava kerronta uhkaa kuitenkin tehdä Honkasalosta nuorempien sukupolvien Laila Hietamiehen.
Ei ollut Calvin Harrisista vieläkään tanssilattian räjäyttäjäksi. Skottituottajan kakkoslevy READY
FOR THE WEEKEND
on hyväntuulista ysärihöttöä, joka sulaa käsiin muutaman kuuntelun jälkeen. Särmää, Calvin, särmää!
Ylioppilaslehti 11/09
KULTTUURI 19
TEEMU GRANSTRÖM
Rautaa Ruotsista
TARINAN MUKAAN joku löysi harvinaisen Emulator II -syntetisaattorin punavuorelaiselta roskislavalta. Käytännössä nykyistä syntetisaattoribuumia tuskin olisi ilman Ebayta ja muita nettikauppoja. Vaikka kirppareilta voi yhä tehdä löytöjä, parhaat hankinnat tehdään netin kautta. "Meidän Roland Juno-60 löytyi Ruotsista priimakunnossa ja vielä hyvään hintaan. Se oli jonkun humppamuusikon, joka oli ostanut sen kasikytluvulla uutena ja käyttänyt ehkä kymmenen kertaa", kertoo Matti Ahopelto Zebra and Snakesta, joka valmistelee debyyttilevyään berliiniläisellä Kaiku-studiolla. Ihan halpoja halutuimmat analogiasyntikat eivät ole. Yamaha dx-7:n, maailman eniten valmistetun synan, voi saada 200 eurolla, mutta yleensä hinnat lähtevät 500 eurosta. Buumi on nostanut hintoja, ja kulttisyntikoista joutuu maksamaan ylihintaa. Jotkut ovat suosiolla siirtyneet läppärisyntikoihin. "Vielä noin vuosi sitten asuntoni tulvi syntetisaattoreita", kertoo Juuso Malin vuonna 2008 aloittaneesta KA SO RE:sta. "Sitten huomasin, että paras vaihtoehto on minikontrollerin, softasyntetisaattorin ja läppärin yhdistelmä. Niillä omien soundien tekeminen on helppoa ja nopeaa. Eikä tarvitse pelätä harvinaisen analogiasyntetisaattorin hajoamista."
Helsinkiläinen Villa Nah on tyypillinen synaduo. Tomi Hyypän päävastuulla on koneet ja laitteet. Juho Paalosmaa tekee biisit ja laulaa.
Ystävyys, läheisyys,
synarakkaus
Uudet kotimaiset indiebändit kaivoivat esiin vanhat syntetisaattorit.
A
arre vain odotti löytäjäänsä. Itähelsinkiläisellä ullakolla, kaiken rojun keskellä, lojui aito ja alkuperäinen, vuonna 1978 valmistettu Korg ms-10 -syntetisaattori, lasten leikkisoittimen ja vanhan ajan ydinsukellusveneen näköinen laite, josta lähtee mahtavia soundeja. Ms-10 aloitti Juho Paalosmaan ja Tomi Hyypän taipaleen syntikoiden parissa. Roolijako muodostui luonnostaan. Paalosmaa tekee melodiat ja sanat, Hyyppä hoitaa tekniikkapuolen ja soundit, on siis gearhead. Nyt parivaljakon Villa Nah on yksi lupaavimmista syntikkavetoisista yhtyeistä. Bändin debyytti-
levy julkaistaan alkuvuodesta kansainvälisestikin tunnetun Sähkö-levymerkin Keys of life -alamerkillä. Kaksikon treenikämpällä on peräti 12 syntetisaattoria ja kah-
"TYKKÄÄMME NIIDEN LÄMPIMÄSTÄ SOUNDISTA."
deksan rumpukonetta. Suurin osa on valmistettu 1980-luvulla.
VUOSIKYMMEN EI ole sattumaa.
1980-luku oli syntikkamusiikin ja -valmistajien kulta-aikaa. Suuret syntetisaattorivalmistajat Korg, Roland ja Yamaha suolsivat mark-
kinoille satojatuhansia soittimia. Synapop valtasi Pet Shop Boysin, Depeche Moden ja Alphavillen johdolla radioaallot ja hittilistat. 1990-luvulla syntikat hylättiin pölyttymään kaappeihin, kunnes 2000-luvulla kasari palasi muotiin. Ensin tuli musiikki, vanavedessä laitteet, joilla sitä tehtiin. "Tuntuu, että nyt ollaan avoimempia meidänlaiselle musiikille. Muutama vuosi sitten meitä ei välttämättä olisi edes huomattu", Juho Paalosmaa Villa Nahista kertoo. "Kasikytluvun syntikat ovat suhteellisen halpoja, niitä on helppo saada, ja niissä on hyvä soundi. Esimerkiksi Rolandin Junolla ja Korgin Polysixillä voi tehdä biisiin kuin
biisiin hyvän peruspoljennon", selittää Jesse-yhtyeen Stiletti-Ana eli Ilari Larjosto. Jesse on synayhtyeiden uuden aallon pioneereja, Rumba-lehden kannessakin esiintynyt, toisen albuminsa marraskuussa julkaiseva synaduo. Amisviiksiä ja farkkutakkeja hyödyntävä imago on myös herättänyt kysymyksiä. On esimerkiksi epäilty miesten todellista suhdetta syntikoihin. "On luultu, ettemme tiedä mitään syntikoista ja ettei meillä ole hyvää laitteistoa", Ilari Larjasto myöntää. "Kaikista legendaarisista syntetisaattoreista kun on olemassa softaversiot. Sitten jengi on ollut ihan huonona, kun meillä on käytössä ihan oikea Polysix."
SYNTIKKAMIEHEN tunnistaa
rakkaudesta soundeihin. Monien mielestä aitoa soundia ei saa kuin aidolla laitteella. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että tietokoneellakin voi tehdä syntikkamusiikkia, mutta analogiset laitteet vain soundaavat
Korg ms-10.
paremmalta. Esimerkiksi Villa Nahin livekokoonpanosta löytyy mittava määrä soittimia. "Monet ihmettelevät, miten jaksamme roudata niitä, mutta tykkäämme niiden lämpimästä soundista. Ei vanhoja synia olisi järkeä ostaa, ellei sellainen vedä puoleensa", Paalosmaa sanoo. "Olisihan se vittumaista jostain ruudun takaa vain säätää jotain", Ilari Larjosto perustelee. Onneksi jokaisella synabändillä on oma suosikkilaitteensa syntetisaattorien historiassa. Siksi yksikään bändi ei kuulosta täysin samanlaiselta. "Kun kaikkeen ei ole varaa, kaikki käyttävät sitä, mitä on sattunut saamaan käsiinsä. Sen takia bändeillä on vähän eri kamat ja eri soundit", Larjosto kertoo.
M AT T I M A R K K O L A
JEAH
FST5 on jo viime keväästä piilotellut ohjelmistossaan mainiota tanskalaista KYLLÄ NOLOTTAA -sarjaa. Pääosanesittäjä Frank on Boratin ja Mr. Beanin välimuoto. Nolottavan hauskaa! Taas on todistettu, että paskan ja hyvän raja on hiuksenhieno. Titanicista, Kill Billistä ja muista leffoista lainaava Kansallisteatterin VIIDAKKOKIRJA lyö pissisapinoineen ja transvestiittipanttereineen ällikältä. Ainakin tuntee jotain, vaikka hämmennystä. Huumaavan hienoa jälkeä esittelee espanjalaisen Javier de Isusin sarjakuva MARCOSIN PIIPPU. Seikkailullinen tarina toimii myös oivana oppituntina meksikolaiseen sissiliikkeeseen EZLN:ään eli zapatisteihin.
Sitä luuli jo lukeneensa aivan riittävän monta kirjaa suomalaisen miehen kriisistä. Siitä huolimatta Miika Nousiaisen
MAANINKAVAARA
nostaa pintaan yhtä aikaa hien ja endorfiinit.
20 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 11/09
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Myöhässä matkaan
Roadtripillä tulee vastaan aktivisteja, kirjailijoita ja Kurt Cobain.
KYRÖ
toiseen teokseen. Seattlen-vierailua kuvaavassa osiossa Saxell tulee kuin ohimennen kertoneeksi Kurt Cobainin elämäntarinan, eikä edes teeskentele, että se olennaisesti liittyisi kaupungin aktivistiskeneen 2000-luvulla.
ATLANTAN VESSAEPISODI sen si-
S
itten menen vessaan. Kolmipäiväisen kovavatsaisuuden jälkeen jööttiä tulee liiankin kanssa. 15-minuuttisen istunnon aikana ajattelen Pentti Saarikoskea amerikkalaisen nykykirjallisuuden suomentajana." Jani Saxellin iso kakka tukkii atlantalaisbaarin vessan. Pian sen jälkeen Saxell ja hänen matkatoverinsa häädetään baarista, jonka kuvaruuduilla pyörii oikeistolainen Fox-uutiskanava. Saxellia kavereineen kehotetaan lähtemään, vaikka Saxell ei tunnusta syyllisyyttään pöntön tukkeutumiseen. Hän arvelee lähtökehotuksen liittyneen siihen, että baarin väki sai tietää suomalaismiesten liittyvän lähistöllä käynnissä olevaan vaihtoehtoihmisten sosiaalifoorumiin.
VAIHTOEHTOINEN USA on matkakertomus niin hyvässä kuin pahassa. Kirja vie Vietnamin ja Irakin veteraanien, ympäristönsuojelijoiden, seksuaalivähemmistöjen, intiaanien, ay-liikkeen, afroamerikkalaisten ja latinoiden Yhdysvaltoihin. Saxell vierailee Atlantan sosiaalifoorumissa, tutustuu New Orleansin kivuliaaseen jälleenrakentamiseen, New Yorkin tiedeja taideihmisiin sekä Meksikon rajalla kohoavaan siirtolaisuuden
Jani Saxell: Vaihtoehtoinen USA. Avain 2009.
vastaiseen muuriin. Maisemien ja liikkeiden kartoitus on kirjan kiinnostavinta antia. Haastatteluihin ja raportointiin sekoittuvassa roadtrippailussa on se vika, että 500-sivuiseen teokseen mahtuu runsaasti täysin turhaakin fiilistelyä. Saxell kertoo yksityiskohtaisesti lastensa ja isänsä edesottamuksista, riidoistaan, krapuloistaan ja kihdistään. Hän myös fanittaa estoitta haastattelemiaan kirjailijoita. Toisinaan fanitus tuntuu vievän koko kirjaprojektin sivuraiteelle. Esimerkiksi scifi- ja fantasiakirjailija Ursula Le Guinin haastattelu olisi ehkä sopinut johonkin
MAR IS SEA Y
Yhdysvaltalaiset ovat eri mieltä.
jaan kuuluu juuri tänne. Vaihtoehtoisen USA:n kartoitus on hyvä ja tervetullut ajatus, mutta sen toteutus on auttamatta vähintään vuoden myöhässä. Kirjan pääteema, Yhdysvaltain monimuotoisuuden esittäminen ja mustavalkoisen USA-kuvan vastustaminen, on hyvä ja kiinnostava, mutta ajankohtainen se ei enää ole. Barack Obaman Yhdysvaltoja on erittäin vaikea nähdä stetsonpäisten sotahullujen, kiihkokristittyjen punaniskaöljyjäärien monoliittina. George W. Bushin kaudet jättivät jälkeensä talouskriisissä räpiköivän, syvästi jakaantuneen maan. Obaman hallinto jakaa vaihtoehtoväenkin mielipiteitä. Lukija jää odottamaan tarkempaa analyysia maasta, jossa sosiaalifoorumiväki ja Fox News -kansa eivät mahdu samaan baariin, olivat heidän vessaan jättämänsä jöötit minkä kokoisia tahansa.
NINNI LEHTNIEMI
ENNEN
NYT
Soda
Luovan luokan nuoret aikuiset menettivät viileän musiikin levyjensoitto- ja kohtaamispaikkansa, kun Annankadun ja Uudenmaankadun kulmassa ollut Soda Bar sulki ovensa uutenavuotena 2002. Vuosia toimineen baarin tilalle tuli suomipop-pubi SF Bar.
Erottaja
Luovan luokan nuoret aikuiset menettävät viileän musiikin levyjensoitto- ja kohtaamispaikkansa, kun Erottajankadun ja Ludviginkadun kulmassa ollut Erottaja Bar sulkee pian ovensa. Yli kymmenen vuotta toimineen baarin tilalle tulee Ibiza Bar.
TUOMAS KYRÖ
Ylioppilaslehti 11/09
KULTTUURI 21
VALENTINO: THE LAST EMPEROR
Valentino Garavani on teatraalinen ja ruskettunut.
Elokuvia mekoista
Kahdesta R&A-muotidokumentista toinen kertoo rahasta ja vallasta, toinen rakkaudesta ja taiteesta.
M
elokuva muodista, vaan vallasta. Sellaisena uodista tehdään aivan liian se on aika surullinen. harvoin paneutuvaa journalismia. Siksi Rakkautta & Anarkiaa KUN ANNA WINTOUR liikkuu paikasta -festivaalin Fashion Forward -teeman elotoiseen taksilla näyttäen ahdistuneelta, kuvat ovat pakollista katsottavaa jokaiselle yksinäiseltä ja kiireiseltä, suunnittelija Voguen kasvattamalle. Dokumentit tarjoaValentino Garavani kävelee kumppaneivat mahdollisuuden tirkistellä muotineen teatraalisesti Rooman kadulla beiteollisuuden sisäpiireihin ja suhtautuvat gessä kamelinkarvaulsterissa, heilauttaa höyhenkevyisiin aiheisiinsa asiaankuulukättään ihailijoilleen, nauraa ja huutaa ciao. valla vakavuudella. Valentinolle muoti on taidetta, käsityöKaksi dokumenttia on valinnut päähentä ja rakkautta. Hänen maailmansa on kilökseen yhden alan vaikutusvaltaisimvalkoisia ruusuja, pieniä mopseja, entisiä mista ihmisistä. Ohjaaja R. J. Cutlerin miesrakastajia, kiukkuisia ja ammatistaan kohuttu The September Issue seuraa Yhdysylpeitä ompelijattaria, onnen kyyneliä ja valtain Voguen legendaarista päätoimittasamppanjaa. Hän käyttää sellaisia sanoja jaa Anna Wintouria ja kuin luovuus, kumppanuus lehden vuoden 2007 ja kiitollisuus ja kuulostaa LEHTEÄ JOHTAA syysnumeron puoli silti vain hieman falskilta. vuotta kestävää tekoSuurelle taiteilijalle IHMISEN SIJAAN prosessia. suurinta tuskaa aiheuttaa ANOREKTINEN Hienoja muotidokumuotimaailman muutos. SFINKSI, JOKA mentteja aiemminkin Enää muotitalon ei ole tehneen Matt Tyrnauekaupallisesti järkevää tehdä PITÄÄ JOKAISTA rin Valentino: The Last taideteoksia LANKAA TIUKASTI ainutlaatuisianaisten ylle, Emperor kertoo miehesihastuttavien KÄSISSÄÄN. tä, joka on 45 vuoden vaan liukuhihnatuotettuja työuransa aikana paitsi brändikäsilaukkuja pyrkykäynyt liikaa solariureille. missa, myös noussut yhdeksi muotimaailValentinon filosofia on ehkä naiivi, mutta man suurimmista ikoneista. itserakkaudessaan vilpitön: ei kulutuksen, Kiiltäväpaperisten muotilehtien ystäville vaan kauneuden lisääminen maailmassa. nämä elokuvat ovat silkkaa vaahtokarkkia. TOINEN KAHDESTA muotielokuvasta herättää turhautuneen halun ravistella THE SEPTEMBER ISSUE on ehkä kaikkien kontrollifriikkiä päätoimittajaa ja tämän aikojen odotetuin muotidokumentti. säikähtäneitä, mielisteleviä lakeijoita: Ja se on juuri sitä, mitä siltä odotetaan: herranen aika, rakkaat ihmiset, kyse ei ole todellisuudesta kertova versio fiktiivisestä ydinaseriisunnasta, finanssikriisistä eikä Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvasta. edes kansainvälisestä pandemiasta. Anna Wintourin luotsaaman toimituksen Kyse on mekoista. tunneskaala tuntuu vaihtelevan turhautuToinen elokuva myöntää auliisti, että kymisesta silkkaan kauhuun. Lehteä johtaa se on mekoista ja ennen kaikkea niistä. ihmisen sijaan anorektinen sfinksi, joka Mutta oi, kuinka ihania mekkoja ne pitää jokaista lankaa tiukasti käsissään. ovat! Olisi silti liian helppoa leimata Wintour vain kylmäksi akaksi. Hänen johtamansa V E E R A LU O M A - A H O Vogue kun on miljoonien bisnes, jossa tai> Rakkautta & Anarkiaa -festivaali jatkuu Helsingissä 29. syyskuuta asti. detta on ennen kaikkea lehden tekijöiden kompromisseihin taipumaton ammattitaito. Fasistisen pikkumaisuuden sijaan päätoimittaja on pikemminkin ehdottoman tinkimätön halussaan tehdä kaikki niin täydellisesti kuin mahdollista tosin alaisten on ajoittain kyettävä myös mahdottomaan. Loppujen lopuksi onnistuminen mitataan mainossivujen määrällä. Perfektionismin kääntöpuoli on yksinäisyys. Pelätty ja ihailtu nainen levittää ympärilleen säikkyä ilottomuutta. Anna Wintour on laiha ja pelätty. The September Issue ei oikeastaan ole
OIKEAT HINNAT
EKO MUISTIKIRJA A5
95 2 95 2
EKO PAPERIKUUTIO MUISTITIKKUSANAKIRJA Suomi-Espanja-ItaliaRanska-Suomi
95 37
yliopistokirjakauppa.fi Porthania Yliopistonkatu 3 Teknillinen Korkeakoulu Otakaari 11
22 PROFIILI
Ylioppilaslehti 11/09
SUOMALAISILLA ON TRAUMAATTINEN KOKEMUS SIITÄ, ETTÄ EMME OLE IKINÄ VOITTANEET MITÄÄN."
Teemu Kaskisen mukaan kunnon hyökkäyssota tekisi Suomelle hyvää.
Ylioppilaslehti 11/09
PROFIILI 23
KVG
H
elsinki on raunioina. Talot ovat murentuneet alas, pihat muuttuneet louhikoiksi. Nuotiot palavat kerrostaloasuntojen lattioilla. Suomi on ryhtynyt sotaan. Lapissa se taistelee Norjaa vastaan öljyvarannoista. Helsingin parkkipaikoilla, kauppakeskuksissa ja kaduilla se yrittää estää amerikkalaisten hyökkäyksen julmassa korttelisodassa. Tällainen on Suomen talvi jossain lähitulevaisuudessa. Tällaisen Suomen on luonut Teemu Kaskinen, 33-vuotias näytelmäkirjailija, kääntäjä ja syksyn esikoiskirjailija. Romaanissa Sinulle, yö suomalaiset sotilaat käyttäytyvät niin kuin kuvittelemme taistelijoiden käyttäytyvän jossain kaukana, Bosniassa, Lähi-idässä tai Afrikassa. Jos suomalaista sotilasta ei huvita taistella, se paistelee lettuja ja popsii pillereitä apteekin varastossa. Vihollista saa kiduttaa ja kuolleisiin kajota. Mitä tähän voisi sanoa? Paitsi hyi, Teemu, minkä teit. "Eiväthän suomalaiset ole sen kunniallisempia sodankävijöitä kuin muutkaan", Kaskinen puolustautuu.
TAPANINPÄIVÄNÄ 1991 suuri ja mahtava Neuvostoliitto pyyhkäistään maapallolta. Tästä historiallisesta päivästä Teemu Kaskinen ei muista mitään. Ei, vaikka Kaskinen varttui itärajan tuntumassa, Korvenkylässä Imatran kupeessa. Lama Suomessa syveni, mutta suomalaiset keräsivät vaatteita Karjalan orpolapsille ja matkustivat rajan taakse huoriin. Ystävyys, yhteistoiminta ja keskinäinen avunanto jäivät historiaan, samoin traumaattiset talvi- ja jatkosodan kokemukset. Paitsi että eivät jääneet, Kaskinen sanoo. Hänen mukaansa Suomessa ryvetään yhä menneessä. Katseet tapittavat eiliseen. "On kammottavaa, että nuori kansakunta ei koe oleelliseksi muuta kuin menneet sodat ja 1970-luvun pitkänmatkanjuoksun", Kaskinen sanoo ja pyyhkii sokerinmuruja Koko-teatterin baarin pöydältä. Istumme mummolamaisessa baarissa, koska teatterisalin puolella harjoitellaan Kaskisen kirjoittamaa näytelmää Syktyvkarin piru, joka kuvaa Putinin Venäjää absurdin huumorin keinoin. Ja lähemmäksi Venäjää on Helsingin keskustassa hankala päästä. Baari kun huokuu kadotettua aikaa, edessä virtaa Sil-
utelee lavan keskellä seisovalta ressukan oloiselta mieheltä. Kameran lähikuvassa mies näyttää vaivaantuneelta. "Olen tuotantopäällikkö..." Yleisö buuaa. Koko-teatterin lavalla harjoitellaan Teemu Kaskisen neljättä näytelmää. Ohjaaja Anna Veijalainen antaa eturivistä ohjeita ja pyytää työryhmää kuvittelemaan tv-studion äänitehosteet, jotka ovat vielä postissa. Näytelmän päähenkilö on Tommi Liskin esittämä Fima, Syktyvkarin, Komin tasavallan pääkaupungin, kemiankombinaatin tuotantopäällikkö, joka joutuu omituisten tapahtumien keskipisteeseen. Parhaillaan hän on tv-ohjelmassa, joka päättyy kansalliseen painiotteluun Fiman ja juontajan välillä. "Halusin kirjoittaa itäeurooppalaista absurdismia, koska Suomi, luoja paratkoon, on itäeurooppalainen maa. Meillä on jopa itäinen demokratia", Kaskinen sanoo ja nauraa. Mutta on tosissaan. Kaskinen vertaa Suomen ja Venäjän poliittista järjestelmää: "Venäjällä on kolme puoluetta, samoin meillä. Venäjällä nämä kolme puoluetta menevät toistensa kanssa limittäin ja lo-
Norsu ihailee Aamulehteä
HAKUKONE PALJASTAA ilmeiset: Teemu Kaskinen kuuluu teatteriryhmä Hiljaisiin miehiin. Hänen näytelmiään on nähty teatteri Jurkassa, Lappeenrannan kaupunginteatterissa ja Korjaamolla. Yllättävämpi hakutulos löytyy turkulaisesta kaupunkilehdestä Mobilesta: Kaskisen kirjoittama artikkeli "Rikosrekisterin omaava sekakäyttäjä-dekkarikirjailija saa paikan". Se kritisoi suomalaisia dekkareita siitä, että juonen sijaan ne keskittyvät hassuttelemaan tai kantamaan ympäripyöreästi huolta yhteiskunnan tilasta. Aihe on Kaskiselle ajankohtainen, sillä tammikuussa ilmestyy hänen ja toimittaja Heikki Heiskasen dekkari Norsun vuosi. Kaskisen mukaan sen päähenkilö, Heikki "Norsu" Norén, on epäsovinnainen ja pelottavan väkivaltainen poliisi, jonka mielestä Helsingin Sanomat on sosialistinen julkaisu ja Aamulehti Suomen ainoa laatulehti. "Norsu pitää pilkkanaan suomalaisen yhteiskunnallisen dekkarin pääperiaatteita, eli sitä että rakennetaan kohtauksia ulkoa opituista kliseistä ja ollaan lällysti pienen puolella kaikkea pahaa vastaan", Kaskinen sanoo. "Toivon toki itsekin olevani hyvän puolella, mutta pitäähän asioita eritellä analyyttisesti. Sama ongelma on suomalaisessa kirjallisuudessa, näytelmissä ja politiikassa. Se on kuin vasemmistoliiton vaalikampanja, jossa kysyttiin, että olethan sinäkin hyvän puolella." Kaskinen kertoo silti äänestävänsä vasemmistoliittoa. "Mutten enkelien tai sydämen vuoksi vaan ihan järkisyistä. Järkeen ei kukaan halua vedota."
kyllä kirjoita kukaan mukaan." Elokuvakäsikirjoituksista Kaskinen siirtyi näytelmien pariin. Ei siksi, että olisi innostunut kotimaisesta teatterista, päinvastoin. Hän halusi kirjoittaa näytelmiä, jotka eivät olisi niin mustavalkoisia ja ennalta-arvattavia. Samasta syystä hän alkoi tehdä proosaa. Kaskinen vaikuttaa itsevarmalta voisi myös sanoa, että itserakkaalta. Eikö häntä huoleta, että ihmiset pitävät häntä leuhkana? "Sellainen vaara on kai olemassa. Täytyy vain yrittää kirjoittaa tarpeeksi hyviä kirjoja, millään muullahan siitä ei selviä."
TOISTAISEKSI MIEHELLÄ ei ole hätää. Si-
LIDLISTÄ SAA PAREMPAA RUOKAA KUIN S-MARKETISTA."
mittain, jos ne vain saavat olla hallituksessa. Niin myös meillä. Myös Venäjällä asiat tehdään virkamiespäätöksillä ja kansalle esitetään demokratiashowta. Siellä asia tiedostetaan. Suomessa teeskennellään, että emme muka elä näennäisdemokratiassa." Kaskinen pyörittelee päätään. Eikä hän ole ainoa. Kun Kaskinen vyöryttää Suomen ja Venäjän yhtäläisyyksiä, hänestä tulee mieleen KGB:n agentti, joka vakuuttelee maiden hengenheimolaisuutta. Olimme samaa maata. Olemme ehkä edelleen.
on antanut paikallisen yrittäjän tehdä kansallismaisemasta Imatrankoskesta puuhapuiston. Kaskisella on mielipiteitä paljon. Suomen kokoisessa maassa niiden ilmaiseminen voi olla vaarallista. Taiteilija ei voi parjata muita, sillä muuten ajaa itsensä umpikujaan.
nulle, yö -esikoinen on saanut kriitikoilta positiivisen vastaanoton. Sitä ei tiedetä, uppoaako se myös sotakirjallisuushulluun kansaan. Genren kliseitä rikkova tulevaisuusvisio kun poikkeaa perinteisiä partioretkiä kuvanneista reinolehväslaihoista ja jormakurvisista. Romaani sai alkunsa, kun Kaskinen osallistui kertausharjoituksiin Vekarajärvellä. Hän alkoi kuvitella, mitä oikeasti tapahtuisi, jos harjoitukseen osallistuneet sotilaat joutuisivat tositoimiin, miten suomalainen pullamössösukupolvi pärjäisi pakkasessa ilman kännyköitä, kun valtakunnan kaikki linkkimastot on vedetty nurin. Ei erityisen hyvin. Kirjassa sotilaat niskuroivat, säheltävät ja välittävät vain itsestään, ainakin jos uskoo kirjan kertojaa, korpraali Männistöä, jonka läpi tapahtumat suodattuvat. Eikö Kaskinen usko Suomen iskukykyyn? "Päinvastoin", hän sanoo. Ja räjähtää nauruun. "Into on jo puoli voittoa, ja olen varma, että intoa löytyy." Romaani on hänen mielestään tavallaan terapiakirjallisuutta. Hyökkäys Norjaan on kansallinen projekti. "Vihdoinkin Suomella on tehtävä, joka yhdistää kansaa, ja vihdoinkin lukija pystyy samaistumaan maahansa. Ehkä. Tavallaanhan se on kauhukuva", Kaskinen sanoo. "Suomalaisillahan on traumaattinen kokemus siitä, että emme ole ikinä voittaneet mitään. Siitä kai johtuu, että näin nuori maa rypee menneessä. Ihmisiltä puuttuu jotain, ja se on luultavasti kunnon tasaväkinen hyökkäyssota."
TEEMU KASKINEN on viettänyt epäilyttävän paljon aikaa venäläisen kulttuurin vaikutuspiirissä. Kysytään suoraan: onko mies isänmaallinen? "Esimerkiksi siinä mielessä olen, että vastustan Fingridin kantaverkon myymistä ja kaikkien Suomen rantojen yksityistämistä", Kaskinen sanoo. "Mutta nationalismissa on jotain ellottavaa. En esimerkiksi haluaisi mennä katsomaan SuomiVenäjä-jalkapallomatsia tai SuomiKanada-jääkiekkomatsia." Entä mitä mieltä olet yleisestä asevelvollisuudesta? "Se on ainoa keino pitää armeija jonkinlaisessa moraalisessa kontrollissa." No onko sinulle tärkeää, että ruoka on kotimaista? "Tykkään hyvästä ruuasta, mutta Lidlistä saa parempaa ruokaa kuin S-marketista. Suomalaisten kauppaketjujen tukeminen ei ole isänmaallisuutta, pikemminkin isänmaallisuuden irvikuva." Entäs sotaveteraanit? Nehän saattavat pahoittaa Sinulle, yö -romaanista mielensä. "Tunnen heitä kohtaan ymmärtämystä ja kunnioitustakin, mutta melkein niin kauan kuin muistan, on Suomessa höpötetty siitä, etteivät veteraanit ole saaneet sitä kunnioitusta, mikä heille kuuluu. Miten niin eivät ole? Voisiko joku kertoa, mikä olisi tarpeeksi suuri määrä kunnioitusta?" Kaskinen kysyy ja huitaisee kädellään ilmaan. Isänmaallisuustesti on päättynyt. Vielä yksi kysymys: voisitko tappaa ihmisiä, jos Suomi joutuisi sotaan? "Joo voisin... jos osuisin." *
Isänmaan
Teemu Kaskinen teki esikoisromaanissaan Suomesta hullun. Ei maa hänen mielestään järjissään olekaan.
tavuorensalmi ja idässä kohoavat Merihaan harmaat palikkatalot. Venäjä on Kaskiselle, slaavilaisen filologian maisterille, merkityksellinen maa. Hän on opiskellut Pietarissa ja Moskovassa, kummastellut kaupunkien hajua ja kerännyt kirjahyllyyn tyhjiä Stolishnajapulloja. Viimeiset kahdeksantoista vuotta hän on hengittänyt venäläistä kirjallisuutta. Sellainen jättää jälkensä ihmiseen.
"MITÄ SAAVUTUKSIA sulla on nuorena menestyjänä?" tv-juontaja Aleksei Mutkin
T E K S T I A N T T I J Ä RV I
petturi
K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
HARMAASSA T-PAIDASSAAN ja rennois-
sa farkuissaan Teemu Kaskinen vaikuttaa leppoisalta tyypiltä, mutta kun häntä alkaa sapettaa, ääni voimistuu saarnaavaksi, kirosanat lentävät ja kädet takovat pöytää. Näin tapahtuu useita kertoja, sillä Kaskista sapettaa moni asia. Esimerkiksi Matti Vanhasen hallitus, joka on vienyt politiikasta pois politiikan; toimittajat, jotka eivät osaa kysyä perusteluja poliitikkojen väitteille; yleinen ympäripyöreys joka vaivaa suomalaista kulttuurielämää ja Imatran kaupungin johto, joka
Kaskinen aloitti kirjoittamisen elokuvakäsikirjoituksista, koska hän ajatteli kykenevänsä tekemään parempia tarinoita kuin suomalaisissa elokuvissa. Proosan tekeminen tuntui aluksi mahdottomalta. "Tunsin nöyryyttä todellisen kirjallisuuden edessä. En halunnut alkaa perushanslankariksi, joita maailma on täynnä. Ajattelin, että jätän proosan minua paremmille", Kaskinen kertoo. "Myöhemmin tajusin, että jos en itse kirjoita mielessäni olevia juttuja, ei niitä
2 11/2009
Ylioppilaslehti 11/09
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
A B O RT T I A I H E H S : N S U N N U N TA I D E BAT I SSA
Seuraavaksi pohditaan kai kidutusta ja kuolemanrangaistusta. Seuraavaksi p hdit k i ka kai a
SYKSY ONKIN aloitettu reippaasti oikein ministerister ritason aivopierulla. Elokuun lopussa sosiaali- ja terveysministeri eri Liisa Hyssälä kyseli, edistääkö ulkomaisten opisiskelijoiden "liiallinen" ottaminen yliopistoon suouomalaisnuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä. Opispiskelijajärjestöt tuomitsivat kilpaa ministerin puheet. heet t. Hyssälän ajatuksenkulku oli ristiriidassa sen kanssa, anssa, että hän on itse ministerinä osallistunut korkeakouluako oulujen kansainvälistymisstrategian luomiseen ja hyväksymiväks symiseen. Lisäksi se oli silkkaa populistista hölynpölyä. yä. POLIITIKKOJA VARMASTI kiihottaa surffata kiristyneen styn neen
TÄRKEÄÄ
Hylätään monikulttuurisuus
H JA L L I K S E N D I I L I .
Lama unohtuu, kun pukujengi kisaa bisneksessä.
JULKISUUSPA R K A . E V I TA . CITYKANIT L E I JO N I L L E .
"Kuningasmerikotkat ka at kkpelkäävät pilkkirukkasta muistuttavia sösö.) ) pöliinejä." (HS 15.9.) K Kauneusjo journalism missa liikk kuu kai e edelleen raha. Kristian Meurman jättää julkisuuden.
yhteiskunnallisen ilmapiirin aallonharjalla. Silti maahanma aahanmuuttopoliittisen keskustelun soisi perustuvan fakt faktoihin. toihin. Todellisuudessa Suomessa on ulkomaisia opiskelijoita väelijoita hemmän kuin OECD-maissa keskimäärin: alle kuu prokuusi usi senttia, kun houkuttelevimmissa maissa luku lähentelee ähe entelee kahtakymmentä. Ja syrjäytymisen ja yliopiston opiskelupaikske elupaikkojen koplaaminen yhteen osoittaa hämmentävää tietä tietämättöämättömyyttä niin syrjäytymisen syistä kuin yliopiston tehtävistä. htä ävistä.
MAAHANMUUTTOKRIITIKOIDEN MIELESTÄ meidän tulisi dän n
SYMPAATTISTA
luopua monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta puude esta humisesta. Minusta se on heidän järkevin ehdotuksensa. otuk ksensa. Kukaan tuskin haluaa tulla armosta suvaituksi, ja m a minulle käy mainiosti, että esimerkiksi kotouttamispolitiikkamme ikkamme kamme perustuu tietyille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden sijaan meidän pitää puhua niistä konkreettisista ja arkisista ongelmista, joihin ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa törmäävät. Sellaisia asioita ovat esimerkiksi töiden saannin vaikeus, riittämätön kieltenopetus, kankea ja hidas viisuminhakumenettely, kohtuuttoman korkeat suomen kielen osaamisvaatimukset, ulkomaalaisilta opiskelijoilta vaaditut kalliit sairausvakuutukset ja englanninkielisten palvelujen puute.
AMERIKKALAISELLA YSTÄVÄLLÄNI on opintoja suomalai-
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
JUKKA TILUS
VEERA LU O M A - A H O PÄ ÄT O I M I T TA JA
sessa yliopistossa, hyvä työpaikka ja suomalainen avopuoliso. Juuri nyt hän on uusimassa oleskelulupaansa. Tähän mennessä se ei olekaan vaatinut kuin kolme käyntiä poliisitalolla ja joka kerta tuntien jonotuksen. Viime kerralla poliisi vaati häntä jättämään talolle passinsa. Ystäväni oli raivoissaan: "Eikö riitä, että on jo pirun vaikeaa saada töitä, mutta lisäksi he ottavat ainoan henkilöpaperini määrittelemättömäksi ajaksi ja kohtelevat minua kuin toisen luokan kansalaista?" Juuri nyt ystäväni ei tarvitse monikulttuurisuutta eikä suvaitsevaisuutta. Hän tarvitsee passinsa.
TOIMITTAJA KOKI
Väärin pelätty
YÖLLISET HUUSSIREISSUT mökillä. Kuolleet eläimet. Rotat. Ampiaiset. Ukkonen. Möröt. Sarjamurhaajat. Se, että tappaisi vahingossa pienen koiran astumalla sen päälle. Tältä näyttää lista siitä, mitä Ylioppilaslehden toimituksessa muun muassa pelätään. Kotimurrot. Päihdeongelmaiset. Avohoitopotilaat. Katuväkivalta. Tältä näyttää lista siitä, mitä meidän kuuluisi pelätä. Miksi sitten emme pelkää? Kodeissamme ei ole juuri mitään vietävää. Eikä ole työpaikallakaan. Kun toimitukseen murtauduttiin pari viikkoa sitten, tarkistimme ensimmäisenä, olivatko kaljat tallella jääkaapissa. Kyllä olivat. Kuljemme jalan, polkupyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä usein ja paljon. Tutussa paikassa pelottaa vähemmän. Teinien mielestä olemme jo vanhoja. Silti muistamme omat teiniaikamme liian hyvin pelätäksemme kadulla liikkuvia nuoria, vaikka he toisinaan pukeutuvatkin meistä oudosti. Olemme toistaiseksi terveitä ja melko hyväkuntoisia. Olemme eläneet pitkään Helsingissä ja viettäneet aikaa sitä suuremmissa kaupungeissa. Ajattelemme, että aika harva vieras ihminen haluaa meille mitään pahaa. Ja että jos alkaa pelätä niitä harvoja, jotka haluavat, menettää öisen kaupungin ja kaikki muut ihmiset.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NINNI LEHTNIEMI
NUMERON 10 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Taloustieteilijä Lauri Luihu ei käsitä "Ylivoimainen subprime"
-teoriaansa kohdistettua kritiikkiä. ALEKSI SALMINEN
> Mutta rouva Virtanen, tämä on talousmatematiikkaa! ELIPHAS > Kovan johtamisen aika on palannut myös oppilaitoksiin. MURTUMA > Edes omenan tuominen opettajalle ei pelastanut matemaattisesti
lahjatonta Anttia. KATI
> Wilhelm Tellin opetusmetodin mukaan omena päivässä pitää
niskuroinnin loitolla. SEPPO VIRTANEN
> Lue Pelon ammattilaisista sivuilta 1016.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. toim itus Päätoimittaja Veera Luoma-aho 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi 09 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoitteenmuutokset ja t ilau k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax 09 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 il moitusm arkkinoin ti Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin kustantaja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 12/2009 ilmestyy 2.10. Ilmoitusten jättöpäivä on 24.9., järjestöt 23.9. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
Ylioppilaslehti 11/09
11/2009 3
#11
8
Kontrollifriikki Japani
Vaihto-opiskelija törmäsi varoituksiin.
TEEMU GRANSTRÖM
JETSULLEEN
"
Katson opinto-opasta aina kun jaksan ja muistan. Voisihan tuota enemmänkin suunnitella. Ei tämä opiskelu tai elämä ylipäätään niin vakavaa ole."
Valtiotieteiden opiskelija Pekka Torvinen, helsinki.fi 9.9.
"
Suomessa johtajiksi ei valita johtamistyöhön parhaiten soveltuvia henkilöitä. Parhaiden yksilöiden sijaan johtajiksi valitaan kalvakoita miehiä, joilla on uskottava puku."
Toimittaja Johanna Korhonen, Helsingin Sanomat 9.9.
"
10 Pelkobisnes
Vertaan tätä kaapista ulos tuloon. Jokaiselle uudelle ihmiselle joutuu perustelemaan oman valintansa joka kerta uudestaan."
Opiskelija Tero Suoniemi absolutismistaan, Turun ylioppilaslehti 10/09
Ammattilaiset kertovat, pitääkö meidän pelätä. Jani Saxell paljastaa tukkineensa baarin vessan. Teemu Kaskinen uskoo Suomen iskukykyyn. Näin selviät siitä hengissä.
20 Suuri kakka
"
22 Uusi öljysota
Miksi sanoa, että henkilövahingoilta vältyttiin, kun se selkokielellä tarkoittaa, että kukaan ei loukkaantunut."
Arvi Lind radio- ja tv-uutisten kielestä, Oulun ylioppilaslehti 10/09
25 Maailma loppuu 2012
"
5
Jakob Harisch asuu Opiskelijatoiminnan valtaamassa talossa, josta Helsingin kaupunki katkaisi veden ja sähkön. Pesuvesi on haettava merestä.
Kannen kuva Teemu Granström
Harrastajateatteri voi muutenkin olla hauskaa ja kehittävää. Ammattinäyttelijät sen sijaan ovat usein miten sen nyt sanoisi itseensä kovasti panostavia ihmisiä, eivätkä siten aina ihan parhaita malleja vuorovaikutustaitojen oppimiseen."
Nimimerkki Eno, Vihreä Lanka 11.9.
"
Luonnontieteilijät ovat kuitenkin hekin ihmisiä ja taiteilijat elävät maailmassa, jota voidaan kuvata innoittavan kauniina luonnonlakeina. Kahden kulttuurin välillä on siten lukemattomia linkkejä ja kontaktipisteitä."
Risto Nieminen luonnontieteilijöiden ja humanistien välisestä kuilusta, Acatiimi 6/09
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Edarivaaliehdokkaiden kalasteluväline
TARVIKKEET:
keppi, naru, kahvallinen kori, lupauksia vallasta, maineesta, mammonasta, uramahdollisuuksista ja hyvästä meiningistä.
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
1. Sido naru kepin päähän.
2. Täytä syöttikori lupauksilla.
3. Kiinnitä kori narun toiseen päähän.
4. Tartu onkeen ja lähde opiskelijarientoihin saalistamaan.
24 OMAT
Ylioppilaslehti 11/09
SEUTULIPPUMATKAILUA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: sami.takala@welho.com.
SAMI TAKALA
Brassailijalle
H E I DI MOI S IO : "ONHAN TÄMÄ todellinen bras-
sailukypärä. Mieheni tilasi tämän netistä, ja näitä olisi saanut myös karvahattukuosilla. Olen käyttänyt kypärää muutaman kuukauden. Aiemmin en suostunut laittamaan kypärää päähäni. Peruskypärät ovat hiton rumia. Miinuspuolena on, että tämä kypärä ei sovellu pitkille matkoille, sillä tuuli repii hatun liepeitä. Myöskään kokoja ei ole kuin kaksi, joten isopäiselle nämä eivät sovi."
Marjassa melkein keskustassa
Kruunuvuoressa pääsee metsään.
K
ostea sammal lotisee kengän alla. Syystuuli humisee mäntyjen latvoissa. Jostain kauempaa kuuluu karjuntaa. Karhuko? Jos nyt tukkisi korvat, voisi kuvitella olevansa syvällä metsän ytimessä kaukana kaupungista. Mutta taivaalla pörräävä helikopteri ja Itäväylää kulkevien autojen kohina paljastavat totuuden: tämä männikkö on vain kulissia. Aivan noiden puiden takana on Kaitalahden venesatama, jonka laitureihin on köytetty toinen toistaan komeampia veneitä. Niiden vieressä on ökyasuntoja. Jos jatkaa toiseen suuntaan, vastaan tulevat Laajasalon öljysataman valtavat, harmaat säiliöt. Kun kipuaa Kruunuvuorelle, avautuu henkeäsalpaava näkymä Kruunuvuorenselän yli kantakaupunkiin, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan.
Suurin osa niistä on hylättyjä ja hajotettuja. Tunnelma on sanalla sanoen aavemainen. Metsikkö kätkee sisäänsä myös sievän Kruunuvuorenlammen, jossa on jopa laituri.
TULEVAISUUDESSA Kruunuvuoren eteläosaan, nykyisen öljysataman tilalle, rakennetaan pien- ja kerrostaloasuntoja. Ainakin yksi öljysäiliö on suunniteltu säilytettävän, ja siihen rakennettaneen näköalatorni. Alueen on arvioitu valmistuvan vuoteen 2017 mennessä. Pohjoinen huvila-alue lampineen säilytetään luonnonsuojelualueena.
S A M I TA K A L A
Kypäräkeikarit
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka käytät pyöräilykypärää tyylillä.
M li Malisen ystävälle ä äll
JA A K KO S E P PÄ L Ä : "KYPÄRÄ ON stailattu tarvikkeina
INFO
Kruunuvuori
Mikä: Kummitusmainen hylätty huvila-alue Helsingin Laajasalossa. Mitä: Mahdollisuus nauttia metsän tunnelmasta. Miten: Metrolla keskustasta 10 minuutissa Herttoniemeen, josta bussilla 88 Kaitalahteen vartissa. Kävele päätepysäkiltä Päätietä etelään ja suuntaa metsään talon numero 21 kohdalla. Koska: Marjastuskautena. Kenelle: Marjafriikeille, patikoijille ja seikkailijoille. Kivaa: Puolukat ja aavemaisuus. Kotimatkalla voi pysähtyä oopperalaulaja Aino Acktén huvilalla, jossa on kulttuurikahvila. Tyhmää: Vaikea löytää.
skeittikypärä, kontaktimuovi ja tarkat sakset. Liimauksen pitäisi kestää sadettakin, mutta eipä ole tullut testattua kukas sitä nyt sateella muutenkaan ajelisi. Lopputulos on niin hieno, etten raaski käyttää sitä."
TÄSSÄ SITÄ ollaan metsikössä melkein keskustassa. Ja mitäs tuossa on... puolukkaa! Punaista kultaa kasvaa siellä täällä jalkojen juuressa. Kruunuvuoren valtti on mahdollisuus kokea ruuhkaisen metropolin toinen puoli vähällä vaivalla: arkea voi paeta marjaan, eikä se ole edes vaikeaa. Saappaat vain jalkaan, ämpäri kainaloon ja bussilla suoraan mättäille. Kruunuvuoren metsikkö on vanhaa huvila-aluetta, ja vanhimmat rakennukset ovat tiettävästi jo 1800-luvulta.
Väriläiskälle
R A I JA S E U R I JA T U R K K A S E U R I : "OSTIN KYPÄRÄN Valtterin kirppu-
Haettavaksi julistetaan Hämäläis-Osakunnan kirjaston KIRJASTONHOITAJAN toimi ajalle 1.12.2009 31.12.2011 Työaika on 35 h / viikko ja palkka toimesta on noin 1.500 / kk Hakemukset on toimitettava 30.9.2009 mennessä Hämäläisten ylioppilassäätiön toimistoon Urho Kekkosen katu 46 A 7. krs, 00100 Helsinki Lisätietoja toimesta saat säätiön asiamieheltä, puh. 5860 1830 tai kirjastonhoitajalta, kirjastonhoitaja@hys.net tai puh. 694 2862
torilta. Ajattelin ensin alkaa tuunata vanhaa kypärääni, mutta löysin sattumalta tämän kukkakuvioisen. Halusin kypärän olevan hauska ja värikäs, ja toisaalta riittävän iso, jotta pipo mahtuu talvella alle. Kypärä on ilmeisesti alun perin Espanjasta. Lapsenlapseni Turkan kypärässä on leppäkerttukuviointi. Hänen vanhempansa löysivät kypärän."
Katu-uskottavalle
M A RT T I T U L E N H E I MO : "Ostin kypäräni kolmisen vuotta sitten viisastuneena siitä,
kun kaverini iski päänsä ratikkakiskoon. Peruskypärät olivat tylsän näköisiä, ja halusin kypäräni istuvan tyyliini. Haussa oli skeittityylinen kypärä, ja päädyin lopulta ostamaan vesiurheiluun tarkoitetun kypärän. Sen takia kypärässäni on korvaläpätkin."
T E K S T I JA K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
> Fillarikampus-tapahtuma Narinkkatorilla 22. syyskuuta klo 1118.
Ylioppilaslehti 11/09
OMAT 25
BODYSSEIA
Onko elämäsi täynnä ylivoimaisia haasteita? Kysy meiltä! Varttuneet opiskelijat, puolikolumnistit ja isosisarukset Mademoiselle Vosges ja Ruzaccho kertovat kaiken elämänhallinnasta. bodysseia@gmail.com
Iholla
Miten varaudun maailmanloppuun?
Maya-kalenterin mukaan 23.12.2012 tapahtuu valtavia mullistuksia, ehkä jopa maailmanloppu. Miten tähän kaikkeen tulisi suhtautua? Voiko mullistuksiin tai maailmanloppuun jotenkin varautua?
I N K A - M A I JA
MIN
K
NA A
LA
NK O
N
ykykatsannon valossa on sangen harmillista, että konkistadorit tuhosivat lähes kaiken tiedon maya-kulttuurista. Ja että mayat itsekin kuolivat siinä sivussa. Kohtalainen varmuus on, että eräs maya-kalenterin nollapiste osuu gregoriaanisessa ajanlaskussamme joulukuuhun 2012. Päivämäärästä on kaksikin ehdotusta: joko 21. tai 23. päivä.
Kuvio 2 auttaa tutkimaan asiaa. Jos tunnet olosi itsetuhoiseksi, maailman tuhoutuminen voi tuntua lohdulliselta ajatukselta. Toisaalta raaka äkkikuolema saattaa vaikuttaa perin ikävältä, mikäli olet jo ehtinyt merkitä allakkaasi uudenvuodenaaton bileet 31.12.2012.
un vuosi 1999 vaihtui vuodeksi 2000, toivoin maailmanloppua. Olin sydänsärkyinen, en ollut saanut kutsua yksiinkään bileisiin ja nenänvarressani kukkivat vierekkäin jättimustapää ja jättifinni. Kuin rinnakkaiset planeetat. Kahden vuosituhannen symbolit.
SEURAAVANA aamuna
KUVIO 2:
Valitse puolesi!
USEIMMAT MAYA-TUTKIJAT
hypoteesin seurauksia. Kuviossa on otettu huomioon myös niin sanottu deus ex machina: voihan nimittäin olla, että maailmanloppua koordinoidaan jumalallisin voimin. Suorittavalle luonteelle pahinta on, jos maailma yksinkertaisesti vain räjähtää kolmen vuoden kuluttua. Useat asiat jäävät silloin kesken opinnäytteet jäävät palauttamatta ja Sipoon Östersundom rakentamatta. Vähän hitaampi yksilö saa puolestaan lohtua ajatuksesta, että yliluonnolliset voimat ottavat aktiivisesti osaa KUVIO 1: maailmanloppuun. UnohMaailmanlopun nelikenttä takaa graduseminaarinne, TranssenTämä on jouluaattona me muutamdentti on ainoa olemassa maailma me taivaisiin valoa hehkuvina, jatkuvassa dataMaailma Gnostilainen The End tuhoutuu tulevaisuus orgasmissa kiemurtelevina Pyhän Viisauden liekkeinä! Uusi aika Vesimiehen Star Trek Pohdittavien valintojen alkaa aika määrä kasvaa, kun muistetaan, että edessä ei välttämättä ole loppua, vaan uusi, KUVIOSSA 1 esitetty nelikenttä parempi aikakausi. Maanläheisin havainnollistaa karkeasti tämän
arvelevat, että "tuomiopäivän" sijaan kalenteri yksinkertaisesti loppuu; kyse olisi mayojen omasta Y2K-bugista. Silti etenkin internetissä on tätä vastaan esitetty väitteitä. Olisiko ihmiskunnan historian tarkin kalenteri tosiaan suunniteltu noin huonosti? Kalenterin loppua tulee lähteä kerimään auki perustavasta kysymyksestä: onko kysymys vain ajanlaskusta vai liittyykö siihen aitoja muutoksia ja mullistuksia? For the sake of argument, kuten amerikkalaiset tapaavat sanoa, oletetaan jotain tapahtuvaksi talvipäivänseisauksena vuonna 2012. Oletetaan lisäksi, että siihen on suhtauduttava jotenkin.
Tahdon elää Maailma tuhoutuu Uusi aika alkaa huono hyvä
Tahdon kuolla hyvä huono
vaihtoehto olisi jokin vallankumouksellinen uudistus, joka kumpuaa ihmiskunnasta itsestään: kukaties Barack Obaman valinta toiselle kaudelle saa ihmeellisesti aikaan anarkofeministisen Star Trek -yhteiskunnan syntetisoituine soijanakkeineen.
KYSYMYS KUULUU: Mikä on
NÄILLÄ ENNAKKOON tehdyillä
sinun suhteesi täydelliseen hävitykseen?
taulukoinneilla olet näin luonut pohjaa omalle suhtautumiselle pian koittavaan nollahetkeen. Jos maapallo yhtäkkiä räjähtää kosmiseksi höyryksi, voit luntata paperista, oliko tapahtuma toivottu vai ei-toivottu. Huoltovarmuudesta ei silti pidä tinkiä. Sisäministeriön suositus normaaliksi kotivaraksi kannattaa pitää mielessä myös maya-kalenterin loppupäivinä.
RU Z ACC HO
join kaakaota ja katselin ikkunasta ulos. Siellä oli harmaata ja tavallista. Ei tuntunut 2000-luvulta. Laitoin nenään Herbina Clear Stickia ja pohdin: hävettääköhän nyt niitä, jotka ennustivat Harmageddonia? Varmaan noloa mennä viemään aamulla ulos roskista, jos on toitottanut naapureille että kohta Jeesus ja Buddha ilmestyvät taivaankanteen ja ihmiset tajuavat pyramidit ja avaruuden kokonaisrakenteen. Vaikka toisaalta, ainahan voi seivata tilanteen viittaamalla seuraavaan etappiin: se, ettei loppu tullutkaan vielä, tarkoittaa, että 2012 se tulee ihan varppina.
MAYA-mullistukseen olen
Kotivara
> Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista. > Vaihtelee ruokatottumusten mukaan. > Vettä, lääkkeitä, joditabletteja. > Välttämättömyystavaroita kuten vaipat, radio ja paristot, taskulamppu. > Riittää viikoksi kotivaraa
käytetään ja täydennetään jatkuvasti. > Pidä kotivara tuoreena ja käyttökelpoisena noudattamalla parasta ennen -suosituksia. Valitse kotivaraan sellaisia elintarvikkeita ja juomia, joita muutenkin käytät. Varaa juomavettä suljettaviin astioihin 15 litraa henkeä kohden viikoksi.
(Sisäasiainministeriön pelastusosasto)
silti päättänyt olla uskomatta. On mukavampaa yllättyä kollektiivisesti kuin tuntea olonsa jälkikäteen typeräksi. Sitä paitsi jos maailmanloppu tulee, mitä hyötyä siitä on besserwissereille, jotka sitä osasivat odottaa? Maailmanlopun jälkeen voi olla aika haastavaa vastaanottaa selkääntaputuksia. Pelaan varman päälle. Se on kai pohjimmiltaan pelkuruutta, mutta jos homo sapiens ei saa olla edes maailmanlopun edessä pelkuri, niin toivon vilpittömästi, että siriuslaiset tulevat pian ja suhtautuvat asioihin rennommin.
MADEMOISELLE VOSGES
Huuda fillari!
FILLARIKAMPUS -tapahtuma
Kampin Narinkkatorilla autottomana päivänä, tiistaina 22.9. klo 1118. Ohjelmassa mm. polkupyörähuutokauppa, pyöräpooloa, parkouria ja paneelikeskustelu. Bändeinä Captor ja Wedding Crashers.
Järj. mm. HKL, YTV, Ylioppilaslehti ja HYY.
Ylioppilaslehti 11/09
RAPPIO 27
Hämmentävyyden uudet suunnat
KEKKONEN, KEKKONEN, Kekkonen. HUS vill ha dig. Make HYY not war. Kuka on söpöin? HYYn edustajistovaalikampanjan postikortit ovat silkkaa tajunnanvirtaa ja bobhelsinkiä. Eikä tässä vielä kaikki. Huhujen mukaan tulossa on myös YouTube-videoita. Olisi kiva tietää lisää, mutta Veikko Eranti HYYn hallituksesta heittäytyy puhelimessa suorastaan kryptiseksi. "Tavallaan videoissa on samaa henkeä kuin muussa materiaalissa, mutta niissä haetaan hämmentävyyden uusia suuntia." Vai niin. Onko odotettavissa kenties juonellista kerrontaa? "Enemmänkin ne ovat kokemuksia. Pieniä kokemuksellisia paloja." Ovatko ne kokemuksia HYYstä?
V E E R A K ATA J A :
"No sekin on vähän liian vahvasti sanottu." Montako pätkää on luvassa? "Useita. Jos mä sanon nyt jonkun määrän niin se on kuitenkin väärä." Millaisia katsojamääriä tavoitellaan? "Onhan se tärkeää, että ne näkisi mahdollisimman moni, mutta ei me olla pettyneitä, jos sen näkee viisi ihmistä vähemmän kuin olisi kiva." Aijaha. Entä laadulliset tavoitteet? "HYYn rooli on pitää huoli siitä, että joka ikinen opiskelija tietää, että on vaalit. Luotamme siihen, että edariryhmät kertovat, mitkä teemat ovat tärkeitä ja mikä ryhmä ajaa mitäkin asioita. Se on meidän lähtökohta."
NINNI LEHTNIEMI
Oppimispäiväkirja
2. Uskallus L
Mies hermoromahduksen partaalla
YLIOPPILASLEHTI SAI käsiinsä syksyn kohuteoksen käsikirjoituksen. Tatti Karvasen kirjoittama Rasvapallo on eeppiseen mittoihin kasvava, traaginen kertomus lyhyenlännästä kirjailija-tv-kasvosta nimeltä Kari Hermo, joka epätoivoisesti yrittää päästä jonnekin, mihin taksi ei kulje. Kari Hermo on romahduksen partaalla oleva keski-ikäinen mies. Hermo kokee, että häntä ei arvosteta tarpeeksi. Kirjailijan varhaiset teokset Suolemme heimo ja Minun pupuni tarina ovat olleet myyntimenestyksiä, mutta niiden jälkeen tehdyt kuusisataasivuiset historialliset romaanit ovat päätyneet pölyttymään divarien alennuslaareihin. Hermo tarttuu Finlandia-vodkaan. Se on hänelle palkinnon korvike. Kantakuppilan naiset eivät innostu Martti Ahtisaaren pikkuveljeltä näyttävästä miehestä. Edes parran kasvattaminen ei auta. Hermolta menee hermo. Hermo tilaa taksin. "Mikä on kun ei arvosteta?" Hermo napisee kuljettajalle. "Kansa ei ymmärrä. Kansa on tyhmää. Minä olen nero." Kuljettaja ei vastaa. Hermo ei lepää. Hermo kostaa kansalle ker-
öysin kotini läheltä hiljattain antikvariaatin, jossa en ollut koskaan käynyt. Sisällä kävi kuhina. Lama saa ihmiset kierrättämään, päättelin tyytyväisenä ja astuin sisään. Seinustalla oli valtavia lehtipinoja, ikivanhoja Seuroja ja Nykyposteja järjestämättömissä kasoissa. Apu-lehden selkämyksessä oli kokosivun mainos: "Jos ei veikkaa, ei voi voittaa." Jos ei uskalla ottaa riskiä, elämä ei voi muuttua. Niinhän siinä sanotaan. Jäin koskettelemaan lehden pintaa. Nähdä vihaamassaan latteudessa yhtäkkiä upea metafora, tätäkö on vanheneminen? Tätä ilmeisesti tarkoitetaan sillä, että kun vanhenee, luonne pehmenee. En ostanut lehteä. Ensimmäisinä opiskeluvuosina pelkäsin kokeita. Ajatus tentistä tuntui henkilökohtaiselta tulikokeelta: jos reputtaisin, olisin muita tyhmempi. Tyhmälle ei kävisi elämässä hyvin. Sitä paitsi, millä kompensoisin vähälahjaisuuteni: tyrmäävällä kauneudellani vai huikeilla sosiaalisilla lahjoillani? Yhtä hyvin voisin lakata olemasta, ajattelin, mutta katkaisin ajatuksen lyhyeen. Pelkäsin kai vähän itseänikin.
J
tomalla sananmuunnoksen tv-ohjelmassa. "Nero", hän nimeää itsestään kertovan kolumninsa, jossa Hermo muistuttaa olevansa paitsi Suomen tärkein älykkö ja poliittinen kommentaattori myös ylipäätään Suomen johtava ihminen. Se ei auta. Hermoon ottaa. Hermoon sattuu. Hermo romahtaa.
M AT T I M A R K K O L A
ärkevin ratkaisu oli lakata menemästä tentteihin. "Sä pelkäät epäonnistumista niin paljon, ettet edes yritä", ystäväni Stiina sanoi. Stiina oli vuosikurssin priimus. "Ja kun et yritä, et pääse eteenpäin. Tossa pelossa on jotain tosi lapsekasta." Pysyin vaiti. Itsessäsi on jotain tosi pikkuvanhaa, ajattelin, mutta tyydyin nyökkäämään. Sillä tavalla oli helpointa päästä eroon Stiinan motivoimispuheista. Stiina oli täysin vakuuttunut siitä, että minun olisi kokeiltava meditaatiota. "Se poistaa tenttijännityksen ja negatiiviset ajatukset." Makasimme yksiöni lautalattialla vierekkäin ja Stiina lausui matalalla äänellä: "Kun jokin ajatus tulee mieleesi, päästä siitä irti ja katsele sitä kuin ohitse lipuvaa pilveä." Suljin silmäni ja yritin. Hikinorot valuivat otsalta alaspäin ja kutittivat päänahkaa. Lattialla pyöri kiusallisen isoja villakoiria. Alushousut olivat huonossa asennossa. LAUSUIN ASUNTONI "Ajatuksia tulee koko SEINILLE: "OLEN AIKA ajan ihan liikaa", kuiskasin ja käänsin pääni HYVÄ SYÖMÄÄN Stiinaa kohti. "Yritä viePULLAA." ÄÄNI lä vaan", Stiina komensi KATOSI TYHJÄÄN pehmeästi eikä avannut silmiään. Stiina näytASUNTOON. ti rauhalliselta ja onnelliselta. Rinta kohoili ja laski hengityksen mukana tasaisesti kuin vuorovesi. Yhtäkkiä tunsin selittämätöntä halua läimäyttää Stiinaa. "Tällainen selfhelp on fasistista. Aina pitää olla parempi, koskaan ei kelpaa", sihahdin.
Nu Nuoris Nuorisoidoli ä U Un käy Unicafessa
RA RADIO HELSINGISSÄ pyörii Uni-
S
cafen mainos. Siinä Tumppi c Varoseksi esittäytyvä henkilö Va kertoo käyvänsä usein Unicafesker sa ja Vanhan Kuppilassa. Nyt k kaksikymppisten opiskelijoiden p pitäisi enää tietää, kuka on Tumppi Varonen. V Unicafen viestintäassistentti Petri Minni kertoo, että mainos liittyy Unicafen ilmoituskampanjaan Helsingin ilmoitu Sanomien Nyt-liitteen kanssa. Nyt "Radio-osuus tarjoutui kylkeen "Radio-osuu mahdollisuudeksi. Mietimme maimahdollisuud nokseen henkilöä, jolla on miellythenk tävä ääni. Tuula (Unicafen johdon Tuu assistentti Tuula Tikkanen) tuntee Tu Tumpin, joten ajatus tuli ihan siitä." Tumpin j Minnin mielestä ei ole loppujen lopuksi merkitystä, tuntevatko l kuulijat Varosen vai eivät. Var "Pääasia, että viesti välittyy. Hän on äänenkäytön ammattilainen, joka "P ajattelee myös vastuullisuusasioita. Hän on lähihoitaja ja kaupunginvaltuuston jäsen. Ei mikään rokkarin stereotypia siis, positiivisella tavalla." Valaistaan kuitenkin opiskelijoita, ihan varmuuden vuoksi: Vuonna 1956 syntynyt Varonen on suomalainen muusikko ja kirjailija, joka muistetaan etenkin Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kanssa esittämästään hitistä Tahdon rakastella sinua. Siitä tulee tänä syksynä kuluneeksi kolmekymmentä vuotta.
V E E R A LU O M A - A H O
euraavana syksynä opintotuki lopulta katkesi. Syyksi ilmoitettiin opintojen edistymisen seuranta. Ensimmäiset opiskelutoverini olivat valmistuneet kandeiksi. Stiina löysi työpaikan ministeriöstä. Minä kävin setäni omistaman kuntosalin kassalla tienaamassa vuokrarahoja, mutta pelkäsin koko ajan potkuja. Palauteboksissa oli ollut asiakaspalaute, johon oli kirjoitettu tussilla: Aika outoa, että teidän respassa on töissä satakilonen muija. Eräänä syysiltana istuimme Café Engelissä juomassa teetä. Pöydässä paloi kynttilä, ja sen liekki heijastui Stiinan silmien mustuaisiin. Katseessa oli jotakin tutkivaa. Välillä se sanoi: olenkohan luullut sinusta liikoja? Välillä taas: olet lahjakas, mutta et vain tajua sitä. Sitten Stiinan suu avautui: "En nyt halua, että teet tästä kyynistä pilaa. Mutta kun kaikki, ihan kaikki on pään sisällä." Teekupistani nousi bergamotin tuoksu. "Me tehdään tietyistä jutuista itse itsellemme totta. Tiedän, ettet usko meditaatioon, mutta mulla on iltaisin tapana rauhoittua sängyssä juttelemalla itselleni hyviä asioita itsestäni. Äläkä nyt naura." Stiina nielaisi ja jatkoi. "Luuletko sä, että ne meidän opiskelukaverit, jotka ovat pärjänneet parhaiten, ovat jotain neroja? Eivät ne ole. Ne uskaltavat asettaa itsensä alttiiksi epäonnistumisille, koska pitävät itseään hyvinä. Eivät ne välttämättä ole, mutta ne uskovat siihen, ja siitä tulee siksi totta." En kertonut siitä Stiinalle, mutta samana iltana päätin yrittää. Asetuin selälleni sängylle, asetin päälleni lakanan, tuijotin hetken kattoa ja huokaisin. Lausuin asuntoni seinille: "Olen aika hyvä syömään pullaa." Ääni katosi tyhjään asuntoon. Ympärillä ei ollut ketään, joka olisi nauranut. Olen paskapää pelkuri, ajattelin. Huonot jutut, senkin epävarma pissahousu. Lakana hiosti, potkaisin sen lattialle. Hengitin syvään ja sanoin: "Olen aika hyvä selviämään. Selviän aina kaikesta." En tiedä mistä se tuli, mutta se tuntui helpottavalta. *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Edustajistovaaleista aloittelijalle ja vähän kokeneemmallekin
Hyvät opettajat esiin!
Opetusteknologiapalkinto 2009 haku käynnissä!
HYY HYY
Edustajistovaalien ehdokasilmoittautuminen loppuu 22.9. Kiirehdi!
HYY
Lisätiedot: koulutuspoliittinen sihteeri Rita Jailo, p. 050 543 8458, rita.jailo@hyy.fi
http://blogs.helsinki.fi/opetusteknologiapalkinto.
Lyyran latausmahdollisuus palasi UniCafen kassoille
Tervetuloa hengailemaan 25.9.
Lisätietoja: www.hyy.fi ja www.hiff.fi
Varajäseneksi opintoasiaintoimikuntaan
Lisätietoja: anu.ylianttila@hyy.fi
Opiskelijat edullisemmin R&A-leffafestareille
Valiokunnat
Sosiaalipoliittinen valiokunta Asumisopas avuksi vuokra-asumisen käytännöissä
hyy.fi/tapahtumat
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY hakee
vaalivirkailijoita edustajistovaaleihin
Töitä on tarjolla noin 100 vaalivirkailijalle HYYn edustajistovaaleissa 28.29.10.ja 3.4.11.2009. HYYn edustajiston vaalit järjestetään 3. 4.11.2009. Ennakkoäänestys on edellisellä viikolla 28.29.10.2009. Äänestyspaikkojen vaalilautakuntiin haetaan toimitsijoiksi Helsingin yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneita HYYn jäseniä. Vaaleissa ehdolla oleminen ei ole este vaalivirkailijanatoimimiselle. Vaalilautakuntien tehtäviin kuuluu äänestyspaikalla vaalien toimittaminen (mm. äänioikeuden tarkistus), äänestysalueen järjestäminen ja järjestyksen ylläpito ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen ja sääntöjen määräämällä tavalla. Li-
säksi vaalitoimituksen päätyttyä vaalilautakunta laskee oman äänestysalueensa äänet. Työstä maksetaan 7 e/tunti paitsi vaalilautakunnan puheenjohtajalle 8 e/tunti. Vaalipäivinä tarjotaan lisäksi lounas UniCafe-ravintolassa. Toimitsijoille järjestetään kaksi koulutusta, joista ensimmäinen käsittelee vaalien atk-järjestelmää ja toinen vaalivirkailijana toimimista. Atk-koulutuksista (45 min.) järjestetään kuusi vaihtoehtoa: 19.10. klo 13, 14 ja 15 sekä 20.10. klo 9, 10 ja 11. Atk-koulutukset pidetään oppimiskeskus Aleksandriassa, luokassa k130. Vaalivirkailijakoulutukset järjestetään maanantaina 19.10. klo 17.1520.00 sekä keskiviikkona
21.10. klo 17.1520.00 Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa (Mannerheimintie 5 A, 5. krs). Koulutuksista maksetaan 3 tunnin palkkio. Vaalivirkailijoilta edellytetään vastuullista ja huolellista asennetta, osallistumista molempiin koulutuksiin, sekä vähintään 6 tunnin työskentelyä vaalilautakunnassa. Hakijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, kuitenkin koko vaalitoimituksen ajaksi lupautuvat sekä aiemmin vaalitoimitsijana olleet otetaan ensisijaisesti huomioon. Lisätietoja ja hakulomake vaalivirkailijaksi löytyy sivulta hyy.fi/vaalit/rekry.
Tiedustelut: vaalit@hyy.fi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Edustajistovaalit 3.4.11.2009 | hyy.fi/vaalit Vaalikone aukeaa 19.10. osoitteessa www.edustajistovaalit.fi.
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 11/09
kaupunki
maailma
kampus
kotimaa
Yliopiston in tähtiluennot nettiin
Yliopisto on avannut uudist un tetun videopalvelun interneta tiin. Osoitteesta www.helsinot ki.fi/videot löytyy lähes 5 000 tiede- ja opetusvideota. "Videolle päätyvät helpoimmin luentosarjat, vuosijuhlat ja tähtiluennot", kertoo audioaalisten visuaalisten palveluiden päälukka likkö Jukka Toivola. luun Palveluun on kerätty myös la 1980-luvulla toimineen yliopisksen ton tv-laitoksen tuotoksia.
haluakin lahjoittaa", kertoo alumnikoordinaattori Anni Siitonen Helsingin yliopistosta. Angloamerikkalaiseen maailmaan verrattuna suomalainen alumnitoiminta on melko nuorta ja vaatimatonta. Edes sana alumni ei ole oikein vakiintunut suon men kieleen. me Asiaan on tulossa muutos. Asi Erillisiä alumnistrategioita ei
ALUMN ALUMNIEN MERKITY MERKITYS EI RAJOITU VARAINKERUUSEEN. VARAINKER
Helsingin, Jyväskylän tai Tampereen yliopistoissa ole ainakaan ainak vielä suunnitteilla. JyväskyläsJyväskylä sä kartoitetaan omien laitost laitosten alumnitoimintaa. "Yleensä alumnin kontaktit ovat omaan laitokseen. Yritämlaito me tukea ja k kannustaa laitosten alumnitoimintaa ja löytää välialumnito neitä, joilla he voisivat tavoittaa neitä alumnejaan. Tuemme esimerkiksi tapahtumajärjestelyissä", Asta Ruodemäki sanoo.
INTERNET-AIKANA ON entistä helpompi pitää yhteyksiä vanhoihin opiskelijoihin. "Uudistimme viime vuonna alumninet-verkoston, johon alumnit voivat liittyä. Sieltä voi hakea vanhoja tuttuja ja tilata sähköistä uutiskirjettä kerran kuussa", sanoo alumnikoordinaattori Taija Remus-Lehtinen Tampereen yliopistosta. Yliopistoja innoittaa varainkeruuseen Suomen hallituksen päätös maksaa yliopistoille vuoden 2010 loppuun mennessä kerätyt yksityiset lahjoitukset 2,5-kertaisina takaisin. Alumnien merkitys ei rajoitu varainkeruuseen. He toimivat linkkinä työelämän ja yliopiston välillä, muistuttaa Anni Siitonen. "Haluamme alumneilta asiantuntemusta, esimerkiksi työelämäyhteyksiä ja työelämätietoutta. Heidän avullaan saadaan tutkintoja kehitettyä siihen suuntaan, että ne palvelevat uraa, ja samalla opiskelijoille verkostoja työelämän suuntaan. "
NINNI LEHTNIEMI
KY sai lahjoittaa oittaa a miljoonansa
Helsingin hallinto-oikeus to-oikeus päätti pitää voimassa Helsinn gin Kauppakorkeakoulun yliökoppilaskunnan (KY) päätöks sen lahjoittaa omaisuutta pois ylioppilaskunnalta. KY lahjoitti lähes 45 miljoonan euron arvosta omaisuutta jäsenten yksityisessä hallinnassa olevalle yhdistykselle ja säätiölle. Lahjoitus toteutettiin ennen KY:n yhdistymistä osaksi Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaa. Hallinto-oikeus käsitteli asiaa, koska KY:n jäsenet Antti Savolainen ja Kaarlo Väisänen valittivat lahjoituksesta. He aikovat valittaa myös hallinto-oikeuden päätöksestä. "Päätös vaarantaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden perusteet", Väisänen sanoo.
Alumni, anna rahaa
Yliopistot kerjäävät lahjoituksia entisiltä opiskelijoiltaan. ot
Y
SYL tahtoo päivähoidosta maksutonta
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL tahtoo uudistaa vanhempainvapaan. Uusi malli koostuisi kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. "Vanhempainvapaiden epätasaista jakautumista ei korjata pelkällä isäkuukauden pidentämisellä", SYL:n varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki sanoo. Lisäksi SYL kannattaa mahdollisuuksien selvittämistä maksuttomaan päivähoitoon siirtymiseksi. "Toimiva päivähoito tasaarvoisesti jaettujen vanhempainvapaiden kanssa mahdollistaisi joustavan työnteon ja pidentäisi ihmisten työuria."
ksityistä rahoitusta hoitusta etsivät yliopistot ovat stot löytäneet saman kiinn nostavan sidosryhmän hmän entiset opiskelijat. Jyväskylän yliopisto on jo lähestynyt kaikkia yliopistossa tutkinnon suorittaneita kampanjakirjeellä. Tampereen yliopisto lähetti keväällä vastaavan kirjeen alumniyhdistyksen jäsenkirjeen yhteydessä. "Halusimme kertoa, missä mennään ja missä tilanteessa yliopistot ovat. Kerroimme myös esimerkinomaisesti, miten ja millaisilla panostuksilla alumnit voivat lähteä mukaan varainhankintakampanjaamme", kertoo Jyväskylän yliopiston alumni- ja
kulttuurisihteeri Asta R Ruodemäki.
HELSINGIN YLI YLIOPISTOSSA ei toistaiseksi ole suunniteltu varainkeruukirjeiden lähettämistä. rainke
Alumnit ovat kuitenkin tärkeässä osassa myös Helsingin yliopiston kampanjassa. "Alumneissamme on ihmisiä, joilla on kykyä ja toivottavasti
Lahjoita edes kurssikirja!
JYVÄSKYLÄN yliopiston alumnikirje tuo mieleen kehitysmaajärjestöjen kampanjat. Vuohen, koulupuvun, kuokan tai kaivon sijasta voi lahjoittaa tykötarpeita entiselle opinahjolleen. Tähän tapaan: > 40 : kurssikirja yliopiston kirjastoon. > 100 : ohjelmistolisenssi tut-
kimuslaboratorioon. > 1 000 : jatko-opiskelijan tutkimusjakso ulkomailla. > 30 000 : vuosi tohtoriopintoja. > 100 000 : professuuri vuodeksi. Kasvonsa kampanjalle antavat alumnit Tuuli Matinsalo ja Arto Nyberg.
MIKSI?
Miksi Microsoft saa mainostaa fukseille?
YLIOPPILASLEHDEN närkästynyt lukija otti yhteyttä ja kertoi, että käyttäytymistieteellisen tiedekunnan virallisessa fuksitilaisuudessa oli jaettu Microsoft Officen sisältävää mainosromppua.
PÄIVÄNI MURMELINA
Tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Raija Lahdenperä, miksi sitä jaettiin?
täisiin mahdollisuudesta hankkia Office-paketti halvalla. Puolsin asiaa, koska se on meidänkin etujemme mukaista. MS Office on meille vähemmän työllistävä väline kuin sen vaihtoehto. Tiettävästi viisi tiedekuntaa tarttui tarjoukseen."
Sopiiko tällainen yliopistolle?
KUUMA KAMPUS
Oliks yliopiston avajaisissa mitään kiinnostavaa? Rehtori Wilhelmsson kehotti puheessaan yliopistoyhteisön jäseniä luottamaan paremmin yhteisön johtajiin. HYYn hallituksen pj Hario nokitti siteeraamalla Eläinten vallankumousta ja kutsui yliopiston rakenteita "vanhakantaisiksi ja epädemokraattisiksi". Siitä se lähtee syksy liikkeelle.
"Tietenkään meidän ei olisi ollut romppua pakko jakaa, mutta kun niitä tuli, koimme, että voihan niistä olla hyötyä opiskelijalle. Mainoshan se on, mutta ei kuitenkaan velvoita mihinkään. Ymmärtääkseni niitä on jaettu muissakin tiedekunnissa. Saimme paketit keskushallinnosta."
Yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo, miksi Microsoft saa mainostaa fuksitilaisuuksissa?
"Microsoftin markkinointi kysyi toukokuussa, jos he voisivat fuksien tilaisuudessa jakaa markkinointimateriaalia, jolla viestitet-
"Markkinointimateriaalin jakamisessahan ei sinänsä ole mitään luvatonta tai sopimatonta, kunhan huolehditaan kilpailutettujen toimittajien tasapuolisesta kohtelusta eikä luoda sellaista vaikutelmaa, että kyseessä olisi opiskelijoille pakollinen hankinta. Yliopistolla on Microsoftin kanssa kilpailutettu ja neuvoteltu kumppanuussopimus, jonka yhtenä osana on tämä mahdollisuus ostaa Office huomattavan halvalla hinnalla."
M AT T I M A R K K O L A
Ylioppilaslehti 6.3.1970
Ylioppilaslehti 11/09
UUTISET 5
Opiskelijat maksavat asuntohädän laskun
Hätämajoitusta tarvitsevien opiskelijoiden määrä on moninkertaistunut parissa vuodessa.
E
nnätysmäärä opiskelijoita joutui turvautumaan hätämajoitukseen opiskelujen alkaessa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä hätämajoituksessa on tänä syksynä pahimmillaan ollut 22 opiskelijaa. Kaikkiaan avuntarvitsijoita on ollut toistaiseksi 26. "Tilanne elää koko ajan, mutta majoittuneiden määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä heitä on
majoituksen tarjoaminen muutaman yön ajaksi. Jo syksyllä 2008 hätämajoituksen tarvitsijoiden määrä oli noussut 17 opiskelijaan. He käyttivät majoitusta keskimäärin 17 päivän ajan.
HÄTÄMAJOITUKSEN tarpeen
HÄTÄMAJOITUKSESTA ON TULLUT JOKA SYKSYINEN ONGELMA.
19. Myös jono majoitukseen on lyhentynyt", HYYn hallituksessa asumisesta vastaava Niklas Piiparinen kertoo. Ylioppilaskunta on ollut tähän asti vastuussa opiskelijoiden hätämajoituksen järjestämisestä. Avun tarvitsijoiden määrä on kuitenkin lyhyessä ajassa moninkertaistunut. Vielä syksyllä 2006 avun tarvitsijoita oli vain kolme, yksi suomalainen ja kaksi ulkomaista opiskelijaa. Tällöin riitti hostelli-
kasvu on nostanut ylioppilaskunnalta siihen kuluvia kustannuksia. Viime keväänä edustajisto budjetoi hätämajoitusta varten 2 000 euroa. Se ei ole riittänyt kustannusten kattamiseen. "Summa meni suoraan kaupungille vuokriin", Piiparinen sanoo. Syksyn hätämajoituksen tarvitsijat ovat asuneet Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta vuokratuissa asunnoissa Sofianlehdonkadulla Kumpulassa. Asuntoihin on ostettu patjoja 700 eurolla. Summa on maksettu ylioppilaskunnan yleisestä toimintavarauksesta. Ylioppilaskunnan kannalta tilanne hankaloitui, kun ennen hätämajoitukseen käytetty Benitatila Dommalla poistui käytöstä.
VAIKKA ESIMERKIKSI Hoasin asuntojono kääntyi tänä vuonna laskuun, Piiparinen ei näe, että tämä laskee hätämajoituksen tarvitsijoiden määrää.
Hätämajoituksesta on tullut jokasyksyinen ongelma. "Eikä kyse ei ole pelkästä rahallisesta kustannuksesta. Hätämajoituksen järjestäminen vaatii työpanosta lukuisilta ihmisiltä pitkin vuotta", Piiparinen sanoo. HYY toivoo, että jatkossa kaupunki voisi tarjota majoitustilan
ylioppilaskunnan käyttöön ilmaiseksi. Aktiivisempaa osallistumista myös yliopistolta kaivataan. Yliopisto ei perinteisesti ole perusopiskelijoille asuntoja järjestänyt. Se olisi sille uusi asia, sanoo Helsingin yliopiston teknisen osaston johtaja Anna-Maija Lukkari.
"Syksyn lukukauden alku on ongelmallinen. Mikä on tämä pullonkaula ja mikä sen aiheuttaa? Sitä pitää yhteistyössä ylioppilaskunnan ja Hoasin kanssa miettiä, ja siinä keskustelussa yliopisto on varmasti mukana", Lukkari lupaa.
M AT T I M A R K K O L A
Taistelu Venetsiasta
Opiskelijatoiminta haluaa Suomeen Hollannin mallin.
R
yhmä Opiskelijatoiminnan jäseniä valtasi Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevan Venetsia-nimisen rakennuksen perjantaina 4. syyskuuta. Seuraavana tiistaina rakennuksen omistava Helsingin kaupunki katkaisi rakennuksesta veden ja sähkön. Kaupungin mukaan vanha sairaalahenkilökunnan asuntola ei sovellu asumiseen tai oleskeluun. Valtaajat ovat pysyneet rakennuksessa häätöuhasta huolimatta. "Tilanne on vakaa, mutta mahdollisesti muuttuva. Häätöä ei ainakaan toistaiseksi ole
toteutettu. Kaikkiaan talossa on nukkunut kymmenisen ihmistä suhteellisen säännöllisesti", Otto Pietinen Opiskelijatoimintaryhmästä kertoo.
OPISKELIJATOIMINTA vaatii
valtauksella kaavoituspolitiikan uudistamista ja lisää edullisia vuokra-asuntoja. "Lisäksi olemme halunneet keskustelua Hollannin tyyppisestä valtauslainsäädännöstä, missä riittävän kauan tyhjillään olleen rakennuksen voisi ikään kuin laillisesti ottaa haltuunsa. Helsingin keskustassakin on useita täysin tyhjiä asuinraken-
nuksia, joilla asuntopulaa saisi helpotettua", Pietinen sanoo. Yksi valtaajien tarkoituksista oli järjestää rakennukseen väliaikaismajoitusta ilman asuntoa jääneille opiskelijoille. "Kaupungin toiminnan vuoksi hätämajoitustarkoitus epäonnistui. Lisää ihmisiä ei ole tullut, sillä ymmärrettävästi ei ole ollut kovinkaan houkuttelevaa tarjota asuntoa, jossa ei ole sähköä eikä vettä, ja mikä tahansa aamu poliisit saattavat olla ovella. Valtaamassa on ollut mukana viisi opiskelijaa, joilla ei ole muuta asuinpaikkaa tällä hetkellä."
TEEMU GRANSTRÖM
Vallatussa talossa on nukkunut säännöllisesti kymmenisen ihmistä. Kuvassa Juska Jutila ja Huukka Polvinen.
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 11/09
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
MINÄ VIIHTYY
Antti Järvi
Emme ryöstöviljele taiteilijoita
TOIMITTAJA Matti Markkola nosti
taiteen hinnoittelun esiin taiteilija Rauha Mäkilää koskevassa jutussa (YL 10/09). Kalhama&Piippoa hän kutsui ison rahan galleriaksi, jossa nuorten taiteilijoiden hinnat tuplataan. Näkökulmaa siivitti toiminnanjohtaja, kriitikko Veikko Halmetojan kommentti galleriatoiminnasta nuorten taiteilijoiden "ryöstöviljelynä". Miksi jutussa turvauduttiin populismiin tärkeässä asiassa, muttei avattu taiteen hintakehitykseen
vaikuttavia todellisia tekijöitä? Toimittajan kärjistyksiä huolestuttavampaa on, jos taideasiantuntija ei tunnista taiteen hinnanmuodostuksen peruselementtejä. Nuoren taiteen hintaan vaikuttaa karkeasti ottaen kaksi seikkaa: Tärkein syy hinnannousuun uran alussa on taiteilijan siirtyminen opiskelijasta ammattilaiseksi. Hän alkaa maksaa itse elämisensä, työtilansa, teostensa materiaalit ja arvonlisäveron. Valtio verottaa taiteilijaa raskaasti myös
FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODEKSI 2010
Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus- opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Vuoden 2010 apurahahakemukset on toimitettava säätiölle 31.10 2009 klo 16.00 mennessä. Apurahalajit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.fi/saatio Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön sihteeriltä: Leena Pahkasalo leena.pahkasalo@fortum.com (p. 010 45 29313) tai asiamieheltä: Jan-Erik Österholm jan-erik.osterholm@fortum.com (p. 010 45 23412).
gallerian suuntaan. Ammattimainen toiminta luo toki painetta hintoihin, mutta siltikään nuoret taiteilijat eivät vielä kykene elättämään itseään myynneillään. Toiseksi, hinnat kehittyvät vain suhteessa taiteelliseen ja myynnilliseen kysyntään. Myöhemmin uralla hintakehitys Suomessa heikkenee verrattuna ulkomaihin. Entä galleria? Kahden toimintavuotemme aikana olemme tehneet jokaikisen nuoren taiteilijan menestyksekkäänkin näyttelyn tappiollisena. Meille kyse on tilaisuuden antamisesta lahjakkaille taiteilijoille, ajankohtaisesta ohjelmistosta sekä yhdessä yrittämisestä taiteilijoiden kanssa pitkällä tähtäimellä. Tämä tarkoittaa sekä taiteilijoiden työn että asiakkaiden hankintojen subventointia yksityisellä rahalla. Hinnoittelumme realistisuudesta olemme poikkeuksetta saaneet kiitosta taidealalta. Toivoisin Suomeen lisää tähän työhön satsaavia gallerioita ja syvällisempiä kommentteja niiltä, jotka nykyaikaisesta galleriatoiminnasta antavat lausuntoja asiantuntijan ominaisuudessa.
P I LV I K A L H A M A Gallerian johtaja, Gallery Kalhama&Piippo
Erikoisen erinomainen kansa
OLEN ONNELLINEN metsänomistaja. Kokkolasta Jyväskyläntien varrelta löytyy tavallinen pikku havumetsä, josta omistan runsaat 300 neliömetriä. En oikeastaan haluaisi omistaa, mutta sukuni ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, mitä pöheiköllä tehdään. Tunnearvoa sillä ei juurikaan ole. Silti ajatus metsän myymisestä tuntuu monesta sukulaisestani epäilyttävältä. Kun yksi haluaisi ostaa koko roskan, toiset ihmettelevät, että mitä se nyt sillä tavalla. Omasta pläntistä ei luovuta kiusallaankaan. Se on suomalaista jääräpäisyyttä. Pöheiköstä pidetään kiinni, vaikkei sille olisikaan mitään käyttöä. VÄITTÄVÄT ETTÄ suomalaiset ovat tottuneet tulemaan toimeen omillaan. Ainakin viimeiset 90 vuotta, paitsi jatkosodassa ja sotaa seuranneina vuosikymmeninä. Suomalainen hoitaa työnsä sinnikkäästi ja ilman apua. Jos suomalainen kaatuu 10 000 metrin olympiamatkalla, hän nousee ylös ja tekee uuden maailmanennätyksen. Pienen kansan on pidettävä puolensa. Kun Italian pääministeri Silvio Berlusconi arvostelee suomalaista ruokaa mauttomuudesta (ilman että on selvästikään maistanut hernerokkaa tai karjalanpaistia) tai suomalaista rakennusperintöä (ilman että on selvästikään tutustunut tarpeeksi moneen puukirkkoon), suomalaiset vastaavat hyökkäykseen ivaamalla miestä mediassa. Ylpeät ugrit tuntevat arvonsa. Meitä, ihmisoikeuksien mallimaata, on turha syyttää saamelaisten oikeuksien polkemisesta tai vauvojen pitämisestä paljuselleissä. Tiedämme kyllä mikä Suomelle on parhaaksi. OIKEASTAAN olemme
Oikaisu
Ylioppilaslehden numeroon 10/2009 oli lipsahtanut kiusallinen virhe. Yliopiston lukuvuoden avajaisten yhteydessä vietettävää jumalanpalvelusta ei järjestä HYY, vaan Helsingin yliopisto.
KANTAAOTTAVA HAIKU
jumalanpilkka teki comebackinsä hallaa ahoilla
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
Balkanin kansojen tanssien kurssi
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
22.9. alkaen neljänä tiistaina klo 18.30-20. Paikka: Eläintarhan ala-asteen koulu, Savonkatu 2, 00520 Helsinki (Pasila). Vapaa pääsy. Tanssipari ei välttämätön. Lisät.: www.etnodance.tk tai p. 040-8310722 / Ari
niin erinomaisia, että vuonna 2069 olemme maanosamme viimeinen kansa, joka vielä uskaltaa vaalia perinteitään ja vastustaa Euroopan unionia. Kansallisteatterin Mental Finlandissa olemme tulevaisuuden Euroopan Asterix ja Obelix, jotka taistelevat unionin käskyvaltaa vastaan. Kristian Smedsin näytelmä ei varsinaisesti ihannoi suomalaisia mutta pitää yllä käsitystä uppiniskaisesta kansasta, joka ei hevillä kansainvälisty. Suomalaisissa näytelmissä ja romaaneissa EU on usein mörkö ja suomalaiset ainutlaatuisia olentoja. Jälkitaistolainen keskustelukulttuuri vaalii yhä kekkoslaista Suomi-kuvaa. Samalla tuppaa unohtumaan, että EU edistää etupäässä maanosan vakautta, esimerkiksi yhdenmukaista ympäristönsuojelua. Sitä että meillä on jatkossakin metsää, josta pitää kynsin ja hampain kiinni.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri.
"JOS SUOMALAINEN KAATUU 10 000 METRIN OLYMPIAMATKALLA, HÄN NOUSEE YLÖS JA TEKEE UUDEN MAAILMANENNÄTYKSEN."
www.salonpepeahman.fi
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
Ajanvaraukset: 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500.
660 022
Painossa tapahtuneen virheen takia Ylioppilaslehden edellinen numero (10/09) jäi osalta lukijoistamme saamatta. Pahoittelemme tapahtunutta.
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
MAJOITUSTA
Keijohostel
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
OPTIKOITA
r GCeuatt
10
SUUTAREITA
Ylioppilaslehti 11/09
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
Lyyra on opiskelijakortti, henkilökuntakortti ja verkkopalvelu. Mutta onko Lyyra fiasko?
Lupaus vai floppi
Tulevaisuus näyttää hyvältä
"LYYRA ON kohtuullisen pienillä resurs-
Palvelu on hukassa
"LYYRA ON koko olemassaolonsa ajan hakenut identiteettiään. Kolme ulkopuolista toimittajaa on tehnyt verkkopalvelun uusiksi. Lyyra ei tunnu osaavan määritellä, että mitä se oikein haluaa. Se, että sitä on kyselty opiskelijoilta ja luvattu palkintoja, kertoo ulospäinkin sen, että sillä on ongelma. Lyyran verkkopalvelu yrittää olla moderni palvelu, mutta siitä näkee heti, ettei se ole sitä. Facebookin kaltainen Lyyra ei tule koskaan olemaankaan, sillä sen kehittäminen vaatisi hirveästi resursseja. Eikä Lyyra ole sellainen tuote, jonka voi tilata yhdellä kertaa, vaan siihen pitäisi koko ajan pumpata rahaa, jotta palvelu pysyisi ajankohtaisena. Ainakin toistaiseksi Lyyran tarjoamat edut ovat olleet väkinäisiä. Ne tuntuvat olevan ainoa sisältö, vaikka kiinnostavimmat edut saisi muutenkin. Eivätkä edut ole asia, minkä takia kukaan Lyyrassa kävisi. Eduthan vaativat aina käytännössä ostamista. Lyyran yksittäiset palvelut, kuten rahan lataaminen netissä, ovat hyviä, jos ne olisi tehty hyvin eikä niitä olisi ympätty isoon kokonaisuuteen. Palvelu toimi hyvin kun sekä netissä että kassoilla sai ladata. Kun kassalataus loppui, mainostettiin, että "lataus tapahtuu netissä nappia painamalla", mutta ennen ei tarvinnut painaa edes sitä nappia. Herää epäilys, oliko kyseessä vain keinotekoinen rajoite saada ihmiset väkisin Lyyraan. Se ei varmasti tehnyt hyvää Lyyran imagolle opiskelijoiden keskuudessa."
seilla saanut aikaan mielenkiintoisen tuloksen ja pohjan jatkokehittämiselle. Kaikessa ei ole onnistuttu, Lyyra-kritiikille on perusteensa. Lyyra nojaa kahteen pilariin, korttiin ja verkkopalveluun. Verkkopalvelu on kahden vuoden aikana muuttunut paljon, mutta sen tehtävä on täsmentynyt. Lyyran bisnesideaa on syytetty kuolleeksi, koska sen kuvitellaan kilpailevan Facebookin kanssa. Lyyra ei kuitenkaan ole blankko sosiaalinen media, vaan lähtee kohderyhmän ehdoilla ja sisältö edellä. Pyrkimyksenä on koota verkkoon opiskelijan arjen tietopaketti. Lyyra on myös opiskelijakortti, jolla voi todistaa olevansa opiskelija ja saada etuja. Tänä vuonna korttiin on lisätty ISIC-mahdollisuus. Sitä etua ei muu kuin Lyyra olisi pystynyt edes neuvottelemaan. Muitakin hyviä etuja Lyyralla on, mutta ei ehkä vielä riittävästi opiskelijan arkea koskettavia. Kassalataus on koskenut vain Helsinkiä. Muissa kaupungeissa ei kassan kautta ole koskaan pystynytkään lataamaan. Se palautettiin Helsingissä vahvan palautteen myötä. Lyyran tulevaisuus näyttää hyvältä. Tätä nykyä Lyyra pystyy täyttämään palvelulupaustaan ja toimittamaan kortteja niin nopeasti kuin se teknisesti on mahdollista. Meillä on kohderyhmä, jolle on mahdollista hakea valtakunnallisesti erilaista lisäarvoa. En nyt mene arvailemaan, mitä kaikkea se voisi olla, mutta ainakin tämän syksyn tunnuslukujen silmissä Lyyra on mielenkiintoinen media."
Tuomas Viskari, 31, Lyyran hallituksen varapuheenjohtaja ja SYL:n pääsihteeri
Matti Paksula, 26, tietojenkäsittelytieteen opiskelija ja tuntiopettaja
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VAT T U O M A S K A R P P I N E N
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Oletko tyytyväinen Lyyraan?
Ei 50,6 % Kyllä 49,4 %
VÄHÄN YLI puolet opiskelijoista on tyytymättömiä Lyyraan, kertoo Ylioppilaslehden syyskuun alussa tekemä kysely. Vastanneista 95,2 % kertoi käyttävänsä Lyyra-korttia. 52,2 % kertoi käyttävänsä Lyyraa päivittäin, 36,2 % viikoittain ja 11,6 % harvemmin kuin viikoittain. Vastaajista 48,3 % kertoi, ettei käytä Lyyran verkkopalveluja. Joskus verkkopalveluja käyttää 49,1 %, säännöllisesti 2,6 % vastaajista. Yli puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista vastasi, ettei ollut käyttänyt Lyyran tarjoamia palveluja. Erityisen tyytymättömiä vastauksissa oltiin Lyyran verkkopalveluun, jota moitittiin epäluotettavaksi ja sekavaksi, sekä kortin hitaisiin toimitusaikoihin. Tyytyväisiä vastauksissa oltiin opiskelijalounaan maksamisen kätevyyteen kortilla sekä siihen, että Lyyralle voi jälleen ladata rahaa Unicafe-ravintoloiden kassalla.
JOONAS RAJATALO, 21, teologia
"Kyllä. Laitan opintotuesta suoraan rahaa kortille, jolloin ruokarahat eivät kulu rellestykseen."
KAROLIINA OHRANKÄMMEN, 21, germaaninen filologia
"En oikeastaan. Lyyran tarkoitus on jäänyt hieman hämäräksi. Tiedotus ei toimi kovin hyvin. Sähköpostilla voisi tulla enemmänkin tiedotteita kortin eduista."
ILKKA SARIOLA, 40, teologia
"En ole perehtynyt korttiin juurikaan. Opintoni ovat loppusuoralla, joten ajatukset ovat jo aivan muualla. Ruokailu kylläkin toimii hyvin."
MAINOSTA YLIOPPILASLEHDESSÄ. WWW.PIRUNNYRKKI.FI
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 11/09
S U O M E N
K U L T T U U R I R A H A S T O
V
2010
Apurahat myönnetään yleisrahastosta ja vuonna 2010 jakovuorossa olevista nimikkorahastoista. Lisäksi Eero Hämäläisen rahasto jakaa apurahoja savolaisille perus- ja jatko-opiskeloille kansallisten tieteiden tutkimukseen. Etusalla ovat Suomen historian, kielen ja kirjallisuuden alan hakat. Hakemukseen on liite ävä työnohjaajan lausunto opintomenestyksestä tai työsuunnitelmasta sekä kopio opintorekisteristä.
WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI
Suomen Kul uurirahaston apurahat myönnetään pääasiassa yksityishenkilöille, työryhmille ja yhteisöille suomalaisen kul uurin edistämiseen. Apurahat on tarkoite u jatkoopintoihin, tutkimustyöhön sekä taiteelliseen työskentelyyn. Akateemisiin perusopintoihin voi hakea apurahaa vasta opintojen loppuvaiheesssa, lähinnä lopputyön erityiskustannuksiin.
A
Kul uurirahaston Keskusrahaston apurahojen hakuaika on 1.-30.10.2009. Hakuohjeet löytyvät osoi eesta
www.skr.fi/apurahat
Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimite u Kulttuurirahastoon sekä sähköisesti e ä allekirjoite una paperitulosteena. Tietosisältöjen tulee olla yhdenmukaiset. Toivomme, e ä hakemukset jätetään hyvissä ajoin ennen hakuajan pää ymistä. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileima hyväksytään. Ulkomailta tulevien hakemusten tulee olla Rahastossa viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakemuksen voi myös toimittaa Kulttuurirahaston toimistoon, Bulevardi 5 A 13, 00120 Helsinki viimeistään perjantaina 30.10. Käsiteltäväksi ei oteta faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä eikä myöskään myöhästyneitä hakemuksia. Apurahahakemusta tukevat lausunnot annetaan sähköisesti osoi eessa: www.skr.fi/lausunnot. Lausunnon voi laatia myös vapaamuotoisesti paperilla ja toimi aa sen suljetussa kirjekuoressa Suomen Kul uurirahastoon hakuajan loppuun mennessä. Jos lausunnonantaja on antanut lausuntonsa suoraan hakalle, sen voi toimi aa hakemuksen mukana. Mikäli sähköisen hakemuksen tekeminen on mahdotonta, ohjeet vapaamuotoiseen hakemukseen voi pyytää Rahaston toimistosta. Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan saajalle helmikuun alkupuolella. Apurahat julkistetaan vuosuhlassa 27.2.2010, minkä jälkeen ne ovat nähtävissä Rahaston kotisivuilla. Kul uurirahasto ei perustele apurahapäätöksiä.
Kontrollia ja kirsikankukkia
Japanissa vaihto-opiskelija uupuu opastuksen alle.
Y
liopiston kirjaston lukusaleissa kiertää muutaman tunnin välein arvokkaan oloinen herra. Hän tarkastaa lämpötilan ja ilman kosteuden, nostaa tai laskee sädekaihtimia valon tarpeen mukaan, järjestelee tuoleja ja kirjoittaa silloin tällöin jotakin suureen mustaan kansioon tärkeän näköisenä. "Ethän unohtanut tavaroitasi wc:n hyllylle", kirjaston vessan oven kyltissä kysellään. "Muistithan polkupyöräsi avaimen", polkupyörien parkkipaikalla muistutetaan. "Sytyttäkää lamppu!" polkupyöräliikennettä ohjaileva setä huutaa, kun kuljen ohi pyörääni taluttaen. Tervetuloa Japaniin. Täällä teistä pidetään huolta tahdoittepa sitä tai ette.
HUOLENPITO JATKUU Japanissa kampukselta kotiin asti. Yliopistoasuntolan huoneiden hanoissa ja liedessä on kuvilla varustetut varoituskyltit: kuuma levy tai vesi voi polttaa. Ruokapakkauksissa varoitetaan näyttävin varoituskolmioin, jos kyseistä einestä ei sovi popsia kuumentamatta. Jogurttipurkin kannessa selitetään, että jogurtin päälle kertyvä neste kuuluu asiaan ja on itse asiassa terveydelle hyväksi, joten sen voi huoletta nauttia. Jos kaupassa ei halua muovikassia, ostoksiin liimataan tarrat, joista käy ilmi, että ostokset on maksettu. Moottoritien taukopaikassa muistutetaan näyttävin julistein turvavyön käytöstä. Näkökenttään tulvivien ärsykkeiden lisäksi japanilaiset tuntuvat elävän jatkuva höpötys korvissaan. Yleisissä kulkuvälineissä, hisseissä, kaupoissa ja kaduilla kovaääniset suoltavat jatkuvasti usein tarpeettoman tuntuisia tiedotuksia, mainoksia ja ohjeita. Vaihto-opiskelijaa ainainen opastus lähinnä uuvuttaa.
STEREOTYYPPINEN japanilainen
on aina hymyilevä, etikettiä tarkoin noudattava ja kohtelias. Hän pyrkii viimeiseen asti pitämään yllä julkisivuaan, tatemaea. Kaiken huolehtimisen perimmäisenä tarkoituksena on kiusallisten tilanteiden välttäminen ja harmonian luominen. Harmonista Japanissa onkin. Kadut ovat uskomattoman puhtaita, ja maa on lamasta ja yhteiskunnallisista ongelmista huolimatta edelleen maailman turvallisimpia. Periaatteessa kaikki vaikuttaa toimivan mainiosti ja olevan hienovaraisessa balanssissa. Miksi ulkomaalainen sitten ahdistuu? Vastausta pitää etsiä japanilaisesta ajattelusta, selittää japanologi Miika Pölkki. Se perustuu yksityiskohtaisiin erillissääntöihin, ei
Ylioppilaslehti 11/09
ZEITGEIST 9
suuriin maailmaa selittäviin malleihin. Jatkuvan korjaamisen logiikan vuoksi kadut täyttyvät kylteistä. Japanilaisessa kontrollissa onkin Pölkin mukaan kyse yhteiskunnan tekemisestä toimivaksi. Suomessa näin tehdään nojaamalla periaatteisiin vaikkapa luterilaiseen työmoraaliin. Pölkin mielestä japanilaisten valmiiksi suunnitellut käytösmallit itse asiassa vapauttavat ihmisen toimimaan intuitiivisesti "rajatussa, mutta sisäisesti avoimessa ympäristössä", esimerkiksi työyhteisön tai muun ryhmän sisällä. Japanilaiset kasvavat sääntöjen ja rajojen keskellä, oppivat luovimaan niiden puitteissa ja etsimään oman reittinsä kulloisessakin sosiaalisessa ympäristössä ilman, että kokevat rajoja kahlitsevina. Maahan pöllähtänyt, käyttäytymiskoodeja ymmärtämätön ulkomaalainen sen sijaan saattaa väsyä.
ÄÄRIMMÄISEN KRIITTISESTI japanilaista yhteiskuntaa tarkastelevan japanologin Alex Kerrin mukaan japanilaiset ovat niin tottuneet elämään kovaäänisistä tulvivien äänten keskellä, että tuntevat itsensä yksinäisiksi ilman niitä. Hänen mielestään japanilaiset kokevat olonsa turvalliseksi jatkuvasti huoTALOUSNEUVONTAA. FIKSUT LAHJAT. KAHVILA.
pysyttelemään keltaisen viivan takana ja pitämään kättä kaiteella, olisi noloa toimia toisin.
NAAPURINI MUMMO lakaisee ta-
JOS KOVAÄÄNINEN KEHOTTAA PITÄMÄÄN KÄTTÄ KAITEELLA, OLISI NOLOA TOIMIA TOISIN.
lehtivan "vanhemman" ohjauksessa. Kovaäänisistä tulvivien kuulutusten yleisimpiä sanoja ovat abunai eli vaarallinen ja kiken eli vaara. Esimerkiksi metron rullaportaissa matkustajia neuvotaan pysyttelemään portaiden keltaisten reunojen sisällä, koska rullaportaissa on suuri vaara joutua hankaukseen rappujen reunoja vasten. Kovaäänisten kuulutuksia ei pääse karkuun. Niiden perusteella Japani kuulostaa maailman vaarallisimmalta maalta. Tutkimusten mukaan japanilaiset kykenevät kuitenkin itse jättämään melusaasteen lähes huomiotta. Yhtenä selityksenä sietokyvylle on tarjottu kiinalaista alkuperää olevaa konfutselaista, ryhmäkeskeistä ajattelutapaa. Jos kovaääninen kehottaa
lonsa edustan tarkasti seitsemän jälkeen, aina samoin harjanvedoin. Tapaan tuntuu kiteytyvän japanilaisille tyypillinen seremoniallisuus. Tervehdin rouvaa kulkiessani kansainvälisen asuntolan parkkipaikalle ja pohdin, kuinka monta vuotta hän on toistanut samaa kaavaa. Eikä kansainvälisen ja japanilaisen alueen rajaa voi olla huomaamatta: siitä missä putipuhdas japanilainen naapuristo loppuu alkaa välinpitämättömien ulkomaisten opiskelijoiden aikaansaama roskameri.
RAISA PORRASMAA