97. vuosikerta | 15. lokakuuta 2010
13
riiko sakkinen
Taideterroristi haluaa miljonääriksi.
suomi hukkuu roinaan
Onneksi kierrättämällä voi ostaa hyvän omantunnon.
objektiseksuaalit
Rouvat Eiffel ja Berliner-Mauer avioituivat esineiden kanssa.
brändileffat dancehall vastaopinto-opas zapatistitutkija
2
ylioppilaslehti 13 # 10
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Maria Manner
Väärän mielipiteen puolesta
jos tässä lehdessä haastateltu taiteilija Riiko Sakkinen olisi ranskalainen tai venäläinen, hän kuuluisi älymystöön. Hänestä luultavasti käytettäisiin nimitystä älymystön kauhukakara. Kun pääministeri vaihtuisi tai paperitehdas irtisanoisi, kysyttäisiin Sakkiselta, mitä hän ajattelee asiasta. Vaan eipä ole Sakkisella Suomessa älymystöä, johon kuulua. Suomi on asiantuntijamaa. Se tarkoittaa sitä, että julkisuudessa asiaa saa kommentoida vain henkilö, joka on omistanut tuolle asialle koko uransa. Säveltäjältä ei kysytä kirjallisuudesta eikä lääketieteen professorilta politiikasta. Sakkinen saa toki kommentoida yhteiskuntaa, mutta ainoastaan kuvataiteen keinoin. Hän voi kirjoittaa taideteokseensa We love Samsung and Kim Il-sung, mutta ei häntä pyydetä aamu-tv:hen keskustelemaan Koreoiden voimasuhteista. Näin ei ole kaikkialla. Venäläinen kirjailija Vladimir Sorokin pitää täysin normaalina sitä, että häneltä kysytään mielipidettä mistä tahansa jalkapallomaajoukkueen pelityylistä Moskovan kaupunginjohtajan toimivaltuuksiin. Miksei meillä ole älymystöä, tai ainakin se on hyvin pieni? Selitykseksi on tarjottu tasa-arvoista luterilaisen työmoraalin kulttuuria kukaan ei ole lähtökohtaisesti toista fiksumpi, asiantuntijuus saavutetaan kovalla työllä. Toinen selitys on vanha kunnon herraviha siellä se nyt patsastelee telkkarissa ja luulee olevansa hyvinkin älykäs, perkele, tulisi tänne niin katsotaan, osaako se edes kyntää. Mihin älymystöä sitten tarvittaisiin? Tuomaan ikäviä asioita päivänvaloon ja kertomaan vääriä mielipiteitä. Sanomaan asioita, joita ei ole lupa sanoa ääneen. Ajattelemaan toisin. Kun joku nyt esittää Suomessa valtavirran ajattelusta radikaalisti poikkeavan mielipiteen, hän mokaa itsensä. Älymystön edustajan mielipidettä ei voisi sivuuttaa sanomalla, että mitä tuokin tuossa huutelee, eihän se ymmärrä mistään mitään - onhan älymystön edustaja tunnustetusti älykäs ja sivistynyt. Älymystön ajatukset noteerataan ja niitä punnitaan, vaikka ne olisivat epämukavia. Yhteiskunta menee eteenpäin, kun joku tökkii sen kipeitä kohtia. Sitä eivät asiantuntijat tee. Meistä koulutetaan Helsingin yliopistossa asiantuntijoita. Asiantuntijalla on paljon tietoa. Älymystöä meistä tulee, jos meillä on tiedon lisäksi mielipide. Mieluiten väärä.
Sisäministeriön työryhmä esittää ministeri Anne Holmlundille(kok) luovutetussa raportissa kerjäämisen kieltämistä. Esityksen mukaan myös näennäisen musiikkiesityksen muodossa tapahtuva kerjääminen olisi kiellettyä. Työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Antti Pelttari, kuka määrittäisi, milloin musiikkiesitys on näennäinen? Työryhmän raportti ei ole valmis lakiesitys eikä pykälämuotoilu lopullinen. Kielto koskisi ammattimaista kerjäämistä. Romaniassa on syyttees-
sä henkilöitä, jotka ovat tuoneet kerjäläisiä Suomeen. Joissain tapauksissa kerjäläisille on annettu tamburiini käteen ja käytännössä pakotettu heidät katusoittamiseen. Kiellettyä olisi "vetoaminen toistuvasti muihin henkilöihin vastaanottaakseen lahjoituksia". Miten kerjääminen lopulta eroaa SPR:n, sotaveteraanien tai poliitikkojen varainkeruusta tai feissauksesta? Kyse on erityyppisistä ilmiöistä. Järjestöillä on rahankeruulupa. Norjassa voi rekisteröityä elinkeinonharjoitta-
jaksi ja hankkia kerjäysluvan. Suomessa tällaista käytäntöä ei ole, mutta nyt puhutaan siitä, kuinka kerjäämistä pitäisi säännellä. Yhtenä perusteluna mainitaan, että järjestyslain mukaan myös koira on pidettävä kytkettynä taajamissa, vaikka siitä ei aina ja kaikissa tilanteissa olekaan häiriöitä. Rinnastatteko kerjäläiset koiriin? Ei todellakaan. Tarkoitus on ollut tuoda esiin, että järjestyslaki säätelee hyvin erityyppisiä katuturvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.
kirkossa kuulutetut
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja risti lottohuijauksen 6.10. nimellä Tragedioista rakkain, maanalainen lööppitehtaamme,
MEDIATERRORIJEKKUISKU
Ylpeinä kummeina 15 minuutin julkisuuden jälkeen ikuiseen kadotukseen tuomitun Jeavestone-yhtyeen huomionkipeys, 20-vuotiaan Iltalehden olematon lähdekritiikki sekä Ilta-Sanomien vahingonilo kilpailijaansa kohtaan.
CHILELÄISET KAIVOSMIEHET
s. 5.8.2010 seitsemänsadan metrin syvyydessä k. kun päivänsäde tappaa mediamenninkäiset Maasta sinä olet tullut, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman Kaipaamaan viimeisten sosiaalipornorutistusten jälkeen jää www.hs.fi/juttusarja/kaivosmiehet.
puuhanurkka
Poliitikoilla ovat menneet langat sekaisin. Auta heitä ja yhdistä poliitikko sekä yksi prinssi viattomiin asioihin, jotka he ovat häpäisseet ihmissuhdesotkuillaan.
alapääkirjoitus
Janne Flinkkilä
Objektiivinen seksi
lokakuussa Sub esitti dokumentin Puolisoni on Eiffel-torni. Äideille suunnatun Kaksplus-lehden foorumilla ensimmäinen kommentti kuului "Ei voi olla kuin hullu ihminen". Sigmund Freud määritteli mielenterveyden kyvyksi rakastaa ja tehdä töitä. Eija-Riitta Berliner-Mauer ja Erika Eiffel eivät täytä noita kriteerejä. He saavat ne tulvimaan yli. Normaali tarkoittaa yhteiskunnan normien mukaista. Rakkauden järkähtämättömyydessä ja pyyteettömyydessä sekä sosiaalisessa paineessa tuskailevien kohtalotoveriensa auttamisessa Eija-Riitta ja Erika ylittävät kaikki normit. Kysyin, kuinka he kommunikoivat esineiden kanssa ja miten he harrastavat seksiä. Molemmat vastasivat avoimesti, analyyttisesti ja itseironisesti. Eija-Riitta vain nauroi sydämellisesti, kun pahoittelin tungettelevaa kysymystä. "Any publicity is good publicity", Eija-Riitta sanoi paksulla ruotsiaksentilla. Media on käyttänyt häntä hyväksi ja häntä on pilkattu julmasti netissä, mutta se ei Eija-Riittaa hetkauta. "Eivät he tarkoita pahaa. Ymmärrän kyllä suhteeni koomisen aspektin. Itsekin nauran muille ihmisille. Elämä on tylsää, jos on kuolemanvakavaa. Jos joku ei ymmärrä itselleen outoa asiaa, hänelle voi aina selittää." Ai miten ne panee? Kysykää itse. Vaikka Facebookissa.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Janne Flinkkilä, 050 447 1117, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122 ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Maria Manner, 050 445 0553, maria.manner@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Outi Anttila, 09-13114235, outi.anttila@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
Selitykset: ·Mikael Jungner kertoo Outolintu-kirjassaan pääministeri Mari Kiviniemen puraisseen taannoin hänen sormeaan, kun Jungner yritti pokata tätä bileissä. ·Prinssi Charles sanoi rakastajattarelleen Camilla Parker-Bowlesille haluavansa olla tamponi, jotta voisi olla Camillan sisällä aina ja kaikkialla. ·Oletko pitänyt puutarhasi kunnossa, tekstasi ulkoministeri Ilkka Kanerva nakujulkkis Johanna Tukiaiselle. ·Bill Clinton tunki sikarinsa harjoittelija Monica Lewinskyyn presidenttinä ollessaan. ·Kun Matti Vanhanen kokkasi treffeillä Susan Kuroselle, ruokalistalla oli jälkimmäisen kirjan mukaan aina uuniperunoita.
ylioppilaslehti 13 # 10
3
sisältö 5 7 8 10 14 17 18 22
hanna laako
Akateemista zapatismia.
vilja-tuulia huotarinen
Runoilijan vinkit Kirjamessuille.
päähenkilö: riiko sakkinen
Epäonnistunut terroristi.
suomi hukkuu roinaan
Tavarataivaasta tuli lumppuhelvetti.
erika eiffel & eija-riitta berliner-mauer
Objektiseksuaalien seksiobjektit.
vastaopinto-opas
Vaihtoehto viralliselle totuudelle.
night visions & vinokino
Kauheimmat homoleffat ja homoimmat kauhuleffat.
salamurhia ja sorbusta
Oudoimmat akateemiset harrastukset.
vakiot 4 6 14
palaute & palautepalaute tekstariväikkäri sarjakuvakolumni: tuomas kyrö kampuskriitikko & graduratsia kolumni: boksin sisäpuolelta arviot malinen & nykysuomen sanakirja
"Voihan se näyttää pornoilulta ja halvalta irstailulta."
Dancehall valtaa Helsingin klubit. s.19
pietari hatanpää
16 18 21 23
tekijät
kannen kuva teemu kammonen
muinoin
Päätoimittaja Maria Pettersson, 25, haastatteli Riiko Sakkisen, koska ei kehdannut panna ketään tekemään haastattelua deadline-päivää edeltävänä yönä. Hän aikoo jatkossa sääliä alaisiaan vähemmän. Himottaa: "Palkata ainoastaan kaimoja.
Maria Manner, 28, on Ylioppilaslehden toimittaja, joka asuu Merihaassa ja iloitsee siitä päivittäin. Kaduttaa: "Epäluulottomuus. Tarjosin vieraille armenialaisena konjakkina makkaratislettä, jota isä oli laittanut fiiniin pulloon. Hyvin kelpasi, mutta yhä siitä saa kuulla."
Maria Ruuska, 25, hakee gradumotivaatiota ratsaamalla julkkisalumnien graduja ja inspiraatiota arvostelemalla tenttikirjoja. Kyrpii: "Lähes mikään avainasia ei kestä ehjänä edes vuoden päiviä. Syksyn saldo: internet-yhteys, kännykkä, parisuhde ja talvitakki."
Ylioppilaslehden avustaja Tarja Halonen uutisoi seksuaalirikoslaista 23.1.1970 otsikolla Seksi kuin oma tasku.
ylioppilaslehti 13 # 10 Alkusoitto
5
akateeminen sissi
Tutkija Hanna Laako ei pelkää Meksikon zapatistien alueella Chiapasissa, vaikka saattaa kohta tutkia henkensä kaupalla.
hanna Laako viettää puolet vuodestaan Meksikossa. Sinne häntä vetävät tutkimus ja rakkaus. Laakon miehen kotimaa on Meksiko, ja siellä hän myös tutkii Chiapasin alueella asuvia zapatisteja. Kansallisen vapautuksen armeijaksi itseään kutsuvat zapatistit julistivat vuonna 1994 sodan Meksikon hallitusta vastaan. Sittemmin aseellinen vallankumous muuttui politiikaksi, mutta rauhallisempien vuosien jälkeen tilanne koko Meksikossa on kiristynyt. Viime keväänä ihmisoikeusaktivisti Jyri Jaakkola sai surmansa puolisotilaallisten joukkojen hyökkäyksessä. Jaakkola oli Laakon lailla Meksikossa ulkomaalaisena tarkkailijana alkuperäisväestöä koskevassa asiassa. Pelottaako Laakoa? "Mieheni on meksikolainen. Hänen tutkimuksensa liittyy myös Chiapasiin ja meillä on pieni tytär, joten olemme tietenkin pohtineet asiaa. Meksikosta on tullut väkivaltaisempi. Meksikon hallitus, joka rahoittaa puolisotilaallisia joukkoja, ei enää kunnolla pysty kontrolloimaan niitä. Tähän asti zapatistien alueella on vallinnut kauhun tasapaino ja länsitarkkailijoiden rooli on estänyt aseelliset hyökkäykset. Viimekeväiset tapahtumat herättivät kysymyksiä siitä, onko tilanne muuttumassa." Laakon mukaan Meksikossa on julkaistu länsimaalaisten tarkkailijoiden vastaisia artikkeleita, joihin liitetään myös tarkkailijoiden kuvat. Esimerkiksi zapatistiliikettä on yritetty yhdistää tarkkailijoiden kautta ETA:an ja terrorismiin. "Tiedän riskit. Tutkin aseellista, puolimaanalaista liikettä heidän alueellaan. Sellaiseen ei marssita ihan miten vain. Kaikki tapaamispaikat ovat armeijan ja mahdollisesti myös puolisotilaallisten joukkojen tiedossa. On mahdollista, että niihin hyökätään valkonaamoista välittämättä. Vainoharhaiseksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Uskon, että maalaisjärjellä pärjää." Laako toivoo, ettei tutkimuksellaan aiheuta meksikolaisille hankaluuksia. "Paikallisia ihmisoikeustarkkailijoita on hakattu keskellä päivää ihmisoikeusjärjestöjen oven edessä ja monet haastateltavistani ovat saaneet tappouhkauksia. Kaikista tapauksista on tiedotettu kansainvälisesti Human Rights Watchissa." Laakon mielestä vaikeinta on kertoa väkivallasta mässäilemättä. Sitä nimittäin riittää. "Osallistuin viime maaliskuussa naistenpäivän tilaisuuteen, jossa paikalla oli 200 naista Chiapasin eri kansalaisliikkeistä ja intiaaniyhteisöistä. Eräs nainen oli hiljattain tullut 20 puolisotilaallisen joukon jäsenen raiskaamaksi. Raiskauksen avulla hänet saatiin luopumaan maatilkustaan. Hän tiesi tarkalleen keitä nuo henkilöt olivat, mutta ketään ei oltu vangittu. Se antaa miettimisen aihetta." suuri osa zapatisteista kuuluu alkuperäiskansoihin, mutta tutkija ei voi mennä paikalle hyväntekijänä tai turistina. "Varsinkin Suomessa alkuperäiskansoista ajatellaan, että niitä käydään katsomassa museossa tai autetaan. Zapatistiliike haastaa tämän ajatusmallin. Heidän asenteensa on koventunut 2000-luvulla. Enää Chiapasiin ei voi vain marssia tekemään tutkimusta. Zapatistit haluavat opettaa länsimaalaisia, tehdä asioita vastavuoroisesti. He eivät halua olla pelkkä avustuskohde." Vastavuoroisuus ei ole ongelmatonta, sillä se saatetaan laskea osallistumiseksi politiikkaan. Meksikossa politiikkaan osallistuminen on ulkomaalaisilta kiellettyä, ja suomalainen tutkija voidaan sen perusteella karkottaa maasta. Näin siitä huolimatta, että zapatistit mieltävät toimintansa eniten kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi eikä heillä vielä ole tarkkaa poliit-
"
anna mattsson
Tiedän riskit. Tutkin aseellista, puolimaanalaista liikettä. Sellaiseen ei marssita ihan miten vain.
tista ohjelmaa. Tavoitteena on kuitenkin muuttaa Meksikon perustuslakia. Laako oli itse mukana demarinuorissa 1990-luvulla ennen kuin opiskelut veivät maailmalle. Miten zapatistien opeilla voisi parantaa suomalaista politiikkaa? "Zapatistien mukaan jokainen on kykeneväinen tekemään päätöksiä. Suomessa on asenne, että politiikasta ei voi puhua, ellei ole asiantuntija. Chiapasin intiaaniyhteisöissä kaikki eivät osaa edes lukea, mutta se ei tarkoita, ettei heillä olisi teorioita. He ovat vieneet ajatusmallin myös tiedeyhteisöihinsä. Siellä on uudenlaisia kouluja, joissa analysoidaan yhdessä tietoa ja kaikki saavat puhua. Intiaaniyhteisöt voivat myös pyytää tutkijoilta tietoa esimerkiksi taloudesta ja analysoida sitten tiedon itse. Olen inspiroitunut. Tieteen ideahan on, että sitä tehdään yhdessä muiden kanssa, eikä pelkästään akateemisessa ympäristössä."
laako jätti elokuussa zapatisti-aiheisen väitöskirjansa esitarkastukseen. Sen jälkeen hän on tehnyt töitä meksikolaisen valokuvaajan Ricardo Trabulsin valokuvanäyttelyn parissa, joka avautuu Suomen valokuvataiteen museossa 22. lokakuuta. Näyttelyssä aiheena ovat tietenkin zapatistit. "Valokuvat ovat luonnollisessa koossa. Ne ovat muotokuvia. Ricardo haluaa näyttää, että kyse on tavallisista ihmisistä. Kaikki pystyvät järjestäytymään ja jokaisella on tieto siitä, miten poliittiset asiat voidaan järjestää omassa yhteisössä. Ricardo ei halua nimeä itselleen, vaan tilaa zapatisteille ja heidän ajatuksilleen. Toiminta ei ole pääasia, vaan kohtaaminen." Trabulsi on yksi Meksikon tunnetuimmista nykyvalokuvaajista. Hän on kuvannut zapatisteja 1800-luvulta peräisin olevalla mustavalkokameralla. Kuvista vain muutama on julkaistu aiemmin ja nekin salanimellä, koska Trabulsilla on Meksikossa myös kaupallinen ura valokuvaajana. Onko
Meksikon suurlähetystö tulossa avajaisiin? "En usko. Ei ainakaan innosta hihkuen. Mutta näyttely on avoinna kaikille, joten sen voi käydä katsomassa omalla ajallaan. Toivotamme tietenkin heidät tervetulleiksi." pirita tiusanen Ricardo Trabulsi: Zapatistit Suomen valokuvataiteen museossa 22.10.6.1.
kuka
Tutkija Hanna Laako, 30. Amerikkojen tutkijakoulun jäsen, jättänyt zapatistiliikettä koskevan väitöskirjansa esitarkastukseen Helsingin yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella. Suorittanut maisterin tutkinnon (politiikka ja kansainväliset suhteet) Skotlannissa ja aloittanut tohtorintutkinnon Salamancan yliopistossa Espanjassa. Kenttätyössä ja tutkijavaihdossa Meksikossa vuosien 2005 2010 aikana. Himottaa "Vapaapäivät perheen kanssa." Kaduttaa "Sinisilmäisyys." Kyrpii "Pimenevät päivät ja niiden aiheuttama aamuväsymys."
6
ylioppilaslehti 13 # 10 Alkusoitto
Puolustuspolitiikkaa villasukilla
tänä syksynä käsistään kätevä kansalainen voi ilmaista kantansa armeijaan lähettämällä villasukat joko varus- tai siviilipalvelusmiehelle. Sotilaskotiliitto täyttää ensi vuonna 90 vuotta ja on sen kunniaksi haastanut maanpuolustushenkiset käsityöihmiset kutomaan sotilaille villasukkia. Tuntemattoman sotilaan villasukat -operaation järjestäjät toivovat saavansa kokoon 25 000 sukkaparia, jotka lahjoitetaan ensi vuonna palvelukseen astuville miehille ja naisille. Vaan palelevat ne sivaritkin varpaat. Operaatio Sivarisukka haastaa kutomaan sukat siviilipalvelusmiehelle tai totaalikieltäytyjälle. Yhteensä sukkia tarvitaan noin 2 500 paria, ja ne jaetaan Aseistakieltäytyjäliiton kautta. Molemmissa operaatioissa on aikaa kutoa vuoden loppuun asti. Sivarisukkia on tällä hetkellä valmistettu noin sata paria, varusmiessukkia 5 000-10 000. Sukkien väri ja malli ovat kutojan vapaasti valittavissa, joskin inttisukkien täytyy sointua maastopukuun. Eniten kaivataan kokoja 43-45, vaikkakin Sotilaskotiliitto ennustaa, että ensi vuoden varusmiehet ovat hyvin pienikokoisia. Nettisivuilla neuvotaan kutojia seuraavasti: "Toivomme, että kirjoitat paperille henkilökohtaisen viestin varusmiehelle, jonka laitat sukan sisään." Lisätietoja ja toimitusohjeet operaatioiden nettisivuilta. maria pettersson sivarisukka.blogspot.com www.sotilaskotiliitto.fi/operaatiovillasukka.html
Harvinainen vitutuskuolema
voiko vitutukseen kuolla, kysyi nykyinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) petyttyään hallitusratkaisuun vuonna 1987. Kuten on sittemmin käynyt ilmi, vitutukseen voi kuolla, jos se oikein pahaksi äityy. "Aivan noilla sanoilla diagnoosia ei voi tehdä, mutta jos ihminen on pitkään kovin harmistunut, se vaikuttaa välillisesti immuunipuolustusjärjestelmään ja voi sikäli johtaa sairauteen ja lopulta kuolemaan. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus", oikeuslääkäri Ursula Vala sanoo. Toinen, dramaattisempi tapa kuolla vitutukseen on niin sanottu äkkikuolema. Lääketieteessä tunnetaan ilmiö, jossa äärimmäisessä stressitilassa ihmisen veren katekoliamiinitaso kohoaa tappavaksi. Katekoliamiinit toimivat hormoneina ja keskushermoston välittäjäaineina. Yleisin niistä on adrenaliini. "Kovasti järkyttynyt ihminen voi kuolla äkillisesti ilman mitään selvää syytä, vaikka olisi muutoin terve. Tiedetään tapaus, jossa pankkineiti uhkaavasta ryöstöstä selvittyään kuoli äkillisesti tilanteen lauettua", Vala sanoo. Vitutuskuolemat ovat harvinaisia, eikä niistä ole luotettavaa tilastoa. Kuolinsyyluokituksessa ne kirjataan kohtaan tuntemattomasta syystä johtuva äkkikuolema. Vuonna 2008 niitä todettiin Suomessa yhdeksän. Vitutuskuolemien yleisyyden selvittämistä vaikeuttaa se, että jos ihmisellä on jokin sairaus, kuolema pannaan sen piikkiin. Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastaneen kuoleman katsotaan aiheutuneen taudista, vaikka vitutuksesta olisi runsaastikin merkkejä. "Tuntemattomasta syystä johtuviksi äkkikuolemiksi luokitellaan noin prosentti kaikista maailman tilastoiduista kuolemista", Vala sanoo. maria manner Toimittaja Johanna Korhosen Paavo Väyrysestä kirjoittama henkilökuva Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen julkaistiin lokakuussa. Helsinki-Kirjat.
Pallienpuristelukuukausi
facebookissa satelee kutsuja Rintojenpuristelutalkoisiin, joissa tunnustellaan rintoja. Kun ne on tutkittu, Facebook-statukseksi vaihdetaan "Tänään puristelin tissejäni", tai "Tänään puristelin tyttöystäväni/bestikseni/siskoni/äitini/naapurin tädin tissejä". Tarkoitus on herättää huomiota naisten rintasyöpään, sillä nyt vietetään maailmanlaajuista rintasyöpäkuukautta. Mitenkään kuukautta väheksymättä, onko tämä nyt tasa-arvoa? Eturauhassyöpä on yleisin suomalaisten miesten syöpätauti. Missä viipyvät eturauhasen tunnustelulle omistetut Etusormitalkoot? Entä kivessyöpää torjuva Pallienpuristelukuukausi? Tai vielä parempaa: maailmanlaajuiset masturbaatiotalkoot? Australiassa ja Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan säännöllinen itsetyydytys alentaa riskiä sairastua eturauhassyöpään. Facebook-päivitys voisi olla "Tänään vedin käteen" tai "Tänään runkkasin poikaystävääni/miestäni/ bestistäni/veljeäni/isääni". ann-mari huhtanen
Tekstariväikkäri
Mauwake reference grammar "Mauwake reference grammar on selkeä ja melko kattava kuvaus aiemmin tutkimattomasta papualaiskielestä. Uutta tietoa ja materiaalia lingvisteille, omanarvontuntoa mauwaken puhujille!" Liisa Berghäll, yleinen kielitiede
Tohtoriksi väittelevät tiivistävät väitöskirjansa 160 merkkiin ja kertovat, mitä merkitystä tutkimuksella on pienen ihmisen kannalta.
Ylirajaisia suhteita Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia "Hgin olympialaiset & Miss Universum tekivät 50-luvun Suomesta modernin, kans.välisen & uusien vertailukohtien myötä myös rodullisesti valkoisen kansakunnan." Maija Urponen, sukupuolentutkimus
Pianistin vire. Intersubjektiivinen, systeeminen ja psykoanalyyttinen näkökulma virtuoosietydin soittamiseen. "Tutkimuksessani kerron, miten pianon soittamisen kannalta optimaalinen kehon ja mielen vire saavutetaan ja pidetään yllä ja miten tätä voi tutkia." Katarina Nummi-Kuisma, muusikkoustutkimus/Sibelius-Akatemia
Laktoferriini naudan utaretulehduksessa "Maidon laktoferriinin lisääminen geeniteknologialla ei estänyt utaretulehdusta, mutta lievensi oireita ja nopeutti paranemista. Lehmän vastustuskyky paranee." Paula Hyvönen, eläinlääketiede
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Luottamuksella.
Juttuja, joita haluat etukäteen pohtia tai jälkeenpäin veivata. Sinkkuna Ero Yksinäisyys Stressi Osallistu tai seuraa muiden keskustelua. Tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Virtuaaliolkapäähän voit kirjoittaa aina. Halu puhua on riittävä syy ottaa yhteyttä.
Keijohostel
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
8
ylioppilaslehti 13 # 10 Päähenkilö
taideterroristi
Taiteilija Riiko Sakkinen haluaa miljonääriksi. Jos toive toteutuu, hän lupaa rahoittaa terroristiryhmää.
sanat maria pettersson kuvat teemu kammonen
kuka
Riiko Sakkinen, 34, on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka asuu Cervera de los Montesin kylässä Madridin lähellä. Hänen teoksiaan on ollut esillä yli 20 maassa ja niitä on ostettu muun muassa Kiasman ja New Yorkin modernin taiteen museon MoMAn kokoelmiin. himottaa "Japanilainen 16-vuotias laulajatar Airi Suzuki." kaduttaa "Se, että hetken uskoin jossain syvällä sieluni sopukassa, että Obama voisi olla hyvis." kyrpii "Mario Vargas Llosa."
Riiko Sakkisen varpaat näyttävät hyviltä, vaikka hän ei ole ehtinyt käydä pedikyyrissä moneen viikkoon.
10
ylioppilaslehti 13 # 10
UFF:lle tuotiin viime vuonna tavaraa enemmän kuin koskaan ennen. Yksi kolmasosa siitä lajitellaan kotimaan myyntiä varten, loppu menee tukkumyyntiin pääasiassa Venäjälle ja Baltiaan. Jopa parittomat kengät kierrätetään: ne annetaan Palestiinaan maamiinojen uhreille.
ylioppilaslehti 13 # 10
11
mi o suh u kkuu roinaan
sanat maria manner kuvat anna mattsson
Meillä on tavaraa enemmän kuin koskaan. Vanhempamme pröystäilivät tavaran määrällä, me kiikutamme roinamme kierrätykseen. Kierrättämällä saa hyvän omantunnon, ja sitten voikin taas ostaa lisää.
L
iukuhihna sylkee loputtomasti vaatepusseja, joiden sisältöä työntekijät lajittelevat kahdeksan tunnin vuoroissa. Vaatteet kootaan valtaviin valkoisiin säkkeihin, jotka muistuttavat jättiläismunia. Munat pinotaan torneiksi, joiden lähelle tiedottaja Johanna Kotonen kieltää menemästä tornit saattavat sortua. Säkkien revenneistä kulmista tursuilee vaatteita. Toisessa hallissa pahvilaatikot täyttyvät vaatteista, kengistä, laukuista, joulukoristeista ja kirjoista. Lastauslaiturille kuljetetaan saalista kolmessa vuorossa. UFF:n Klaukkalan varaston 3000 neliömetriä pullistelevat tavaraa, jota 70 ihmistä yrittää lajitella, järjestää ja lähettää eteenpäin. Tehtävä tuntuu mahdottomalta. "Toimimme kapasiteettimme äärirajoilla", Kotonen sanoo. Mistä tämä tavara oikein tulee? Viime vuonna UFF keräsi enemmän vaatteita kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 7,8 miljoonaa kiloa. Noin 650 000 ihmistä lahjoitti järjestölle vaatteita. Vaikka tilaa ei oikeastaan enää ole, Kotonen uskoo, että tavaraa tulee vieläkin lisää. Tuottoisimmilta paikkakunnilta tavaraa tuodaan UFF:lle neljä kiloa per asukas. Joukossa on lumppua, mutta yhä useammin vaatteet ovat uusia ja käyttämättömiä. UFF:n tavaravuoret johtuvat siitä, että me sekä kulutamme että kierrätämme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomalaisten suhde tavaraan on muuttunut.
V
anhempamme ovat sukupolvi, jonka aikana tavaran määrä räjähti. Kun he olivat lapsia, tavaran määrä yhtä ihmistä kohden oli verrattain vähäinen. Perheellä oli yksi puhelin ja yksi televisio, jos oli. Joululahjaksi saatiin yksi uusi lelu. Polkupyörä saatettiin jakaa. Sitä mukaa kun vanhempamme aikuistuivat, alkoivat he haalia tavaraa. Se oli mahdollista, koska he olivat edellistä sukupolvea varakkaampia ja koska tavaratarjonta oli lisääntynyt valtavasti. Vanhempiemme sukupolvelle luksusta on tavaran määrä se, että voi täyttää kotinsa tavaralla. Juuri he haalivat halpatavaraa HongKongista ja Tarjoustalosta, tilaavat OstosTv:ltä veitsisarjoja, tekevät ostosmatkoja Keskisen kyläkauppaan ja tuovat Thaimaasta piraattilaukkuja, halvalla kun sai, ja ihan kuin aitoja. eidän tavarapaljoudessa kasvanut sukupolvemme on toista maata. "Piraattitavaroiden ostaminen on nykyisin hirvittävän banaalia", sanoo kulutustutkija, Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska. Kun tavaraa on tarjolla valtavasti, sen paljoudesta on tullut suorastaan rahvaanomaista. Liian paljon tavaraa tarkoittaa huonoa elämänhallintaa. Tavaratulva ahdistaa meitä, ja siksi pyydämme synttärilahjaksi tavaran sijaan lahjakorttia kasvohoitoon ja häälahjaksi matkaa Vietnamiin mielummin kuin pöytähopeita. Kun suursiivouksen jälkeen heitäm-
M
me jätesäkillisen tavaraa pois, on meillä voittajaolo. Tyyppiä, jonka autotallissa makaavat käyttämättöminä leipäkone, SodaStream ja kuntopyörä, pidämme lähinnä säälittävänä. Tavaranpuutteen sijaan ongelma on nykyisin pikemminkin arjen kaaos. Lehtien perusteella pop ovat downshiftaus ja turhista asioista luopuminen. Suomessakin on kirjoitettu yhdysvaltalaisen David Brunon aloittamasta tavaranvähennysliikkeestä, jossa tavoitteena on selvitä arjesta vain sadalla esineellä. Kaikkein tyylikkäintä on kallis niukkuus. Tavaroita on vähän, mutta ne ovat oikeanlaisia. Me olemme historian bränditietoisin sukupolvi. Brändeillä erottaudutaan, ja kallis merkki kielii laadusta. "Luksuskuluttamiseen liittyy ajatus hedonismista ja itsensä hemmottelusta, mutta myös kestävyydestä", Wilska sanoo. Jotenkin sitä vain uskoo, että tuo valkoinen, omenalla brändätty tietokone on parempi ja kestävämpi kuin viereinen, 500 euroa halvempi laite, jonka valmistajan nimi on entuudestaan tuntematon. aikka vähäinen tavaramäärä on trendi, se ei tarkoita, että me ostaisimme vähemmän. Päinvastoin. Tavaroita halutaan olevan kerralla vähemmän, mutta niiden kierto on nopeutunut. Tärkeintä on saada aina jotain uutta. "Yksittäisen tavaran sijaan ihmiset ovat kiintyneet uuden tavaran
saamiseen. Vanhemmalla sukupolvella tavaraan liittyi tunnearvoja", Wilska sanoo. Uutta on saatava, mutta vanhasta ollaan valmiita luopumaan. Wilskan mukaan tavaraan ei enää kiinnytä kuten ennen, vaan luopumisesta on tullut hyve. Vanhat romppeet heitetään surutta pois, kun tahdotaan jotain uutta. Isoäidin ja äidin tapa säilöä kaikki vanha vintille tuntuu vainoharhaiselta. "Lapsillekin opetetaan nykyisin, että esineistä pitää osata luopua, ja lelut viedään kirpputorille tai kierrätykseen ennen kuin ostetaan uutta. Ei puhettakaan, että samat lelut kestäisivät koko lapsuuden, niin kuin joskus ennen", Wilska sanoo.
"
Me kulutus yhteiskunnan kasvatit emme osaa kuvitella sellaista "pahaa päivää", jonka varalle isoäiti jugurttipurkkeja säästää.
M
V
iksi isovanhempamme tunnollisesti pesevät ja hamstraavat jugurttipurkkeja ja me emme? Alle kolmekymppiset eivät kaipaa tavaran tuomaa turvaa, toisin kuin sodan eläneet isovanhempansa. Me kulutusyhteiskunnan kasvatit emme osaa kuvitella sellaista "pahaa päivää", jonka varalle isoäiti jugurttipurkkeja säästää. Emme yksinkertaisesti osaa ajatella tilannetta, jossa yhteiskunnan järjestys menisi niin sekaisin, että vanhoilla jugurttipurkeilla olisi jotain arvoa. nnen käyttökelpoisen tavaran pois heittäminen oli synti. Nyt se on arkipäivää. Muutin vastikään uuteen asuntoon. Edellisen asukkaan asennuttamat lattialaminaatit olivat rumat,
E
12
ylioppilaslehti 13 # 10
UFF:n lajittelukeskuksessa paiskii töitä 70 ihmistä, eikä tila tahdo enää riittää. Vuonna 2006 suomalaiset kuluttivat reaalisesti kolmanneksen enemmän kaksikymmentä vuotta aiemmin. Myös kuluttamisessa näkyy eriarvoistuminen: osalla on varaa kuluttaa selvästi enemmän.
joten ne revittiin pois ja tilalle asennettiin uusi lattia. Soitin Kierrätyskeskukseen ja kysyin, mahtaisivatko he huolia hyväkuntoisen lattiamateriaalin kaupasta ostettuna satsin arvo olisi toista tonnia. Kierrätyskeskuksesta kerrottiin, että tavaraa on niin paljon, ettei tilaa ole. "Tavaramäärä kasvaa vuosittain kaksinumeroisina prosenttilukuina", kertoo Kierrätyskeskuksen myymälätoimintojen johtaja Aatos Weckman. Viime vuonna Kierrätyskeskuksen läpi kulki 1,5 miljoonaa tavaraa. "Kasvua kasvun päälle", Weckman sanoo. Mutta hetkinen. Miksi ajattelin, että joku muu haluaisi rumat lattialaminaattini? Ensinnäkin toivoin vilpittömästi, että joku vähävarainen remonttimies saisi lattialaminaatit halvalla.
Mutta voi olla, etteivät ne kelpaisi köyhimmällekään sisustajalle. Kun kierrätettyä tavaraa on tarjolla yli tarpeen, ihmiset ovat tulleet vaateliaimmiksi myös kierrätystavaran suhteen. "Nykyisin ollaan ronkelimpia kuin ennen, toivotaan priimaa ja tiettyjä merkkejä. Esimerkiksi perus-t-paitoja saa uutena muutamalla eurolla, ja asiakas saattaa ihmetellä, miksi niistä pitäisi maksaa kierrätettynä senkään vertaa", sanoo UFF:n Kotonen. Toisekseen yritin ostaa itselleni hyvän omantunnon. Laminaatit olivat hyvässä kunnossa, mutta minun piti repiä ne irti ja vaihtaa tilalle mieleiseni. Ei varsinaisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. "Kierrätyksen yleistyminen osaltaan jopa rohkaisee ylikuluttamista. Kun tavaroista voi hankkiutua eroon
eettisesti, kynnys ostaa uutta laskee. Kierrättämällä tavallaan puhdistetaan omatuntoa", Wilska sanoo.
K
uten UFF:ssa ja Kierrätyskeskuksessa, myös Fida Internationalin lajittelukeskuksessa tavaramäärät ovat kasvussa, kertoo päällikkö Teija Välimäki. Viime vuonna Fidan kautta kulki reilu miljoona kiloa kierrätystavaraa, enimmäkseen vaatteita ja pikkutavaraa. Weckman arvelee, että tavaramäärän kasvu kielii ihmisten lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta. Totta sekin. Mutta tavaroiden kiertosykliin liittyy myös verrattain uusi ajatus siitä, että huonekaluja ja sisustusta vaihdetaan fiiliksen mukaan. Olisiko mummo 50 vuotta sitten vaihtanut sohvan siksi, että on kyllästynyt sen kuosiin? Ajatus tuntuu hullulta. Toinen syy on, tietenkin, trendi.
"Kierrätetystä tavarasta on tullut muodikasta", Välimäki sanoo. Vintage-esine on omanlaistaan luksusta. Se viestii, että tuote on kestänyt aikaa ja on siis laadukas. Vintage-esine on hyvän omantunnon ostos luultavasti sitä ei ole tehty lapsityövoimalla Aasian hikipajoissa, eikä sen ostaminen kartuta tuhmien ylikansallisten firmojen kassoja. Lisäksi se on uniikki.
J
os trendi on nyt omistaa vähän kerrallaan, mutta ostaa usein, voisiko seuraava trendi olla oikea niukkuus? Ei, uskovat kulutustutkijat. Suurta, kriittistä massaa ekonuukailu ei kiinnosta. "Todellisuudessa sellainen elämäntapa koskee vain harvoja", Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas sanoo. Me kulutamme samalla tavoin kuin
kuvittelemme kaikkien muidenkin kuluttavan, sillä kuluttaessa ihminen ottaa useimmiten mallia muista. Tutkimusprofessori Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksessa sanoo, että ostopäätöksistä vain pieni osa koskee ihmisille oikeasti tärkeitä asioita, kuten harrastuksia. Useimmissa tapauksissa ihminen vain seurailee ympäristön esimerkkiä siitä, mikä on normaalia. Kuvaa normaalista kulutustasosta rakentavat esimerkiksi lehdet ja erilaiset sisustusohjelmat. "Kyse ei oikeastaan edes ole päätöksistä, vaan mukautumisesta", Heiskanen sanoo. Kuluttajavalistus onkin mennyt vikaan: ihmisillä on kyllä tietoa ympäristöstä ja siitä, että länsimaissa kulutetaan yli luonnonvarojen. Silti iso osa hankinnoista tehdään sen perusteella, millainen käsitys meillä on muiden kulutustavoista. Heiskanen
14
ylioppilaslehti 13 # 10 Yhteiskunta
Tuomas Kyrö on janakkalalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä
ihmisen lyöminen on väärin. kissan lyöminen on väärin. muurin lyöminen on väärin.
Kun Eija-Riitta avioitui Berliinin muurin kanssa vuonna 1979, valmiiksi oli saatu Grenzmauer 75 -vaihe, joka toi muurin päälle ylittämistä vaikeuttavan putkielementin. 155 kilometriä pitkä muuri oli vahvimmillaan. Sitä vahti 7 000 koiraa.
Seinähullu ja renessanssinero
Eija-Riitta ja Erika ovat objektiseksuaalisia animisteja.
kaksikymmentä vuotta sitten Günter Schabowski lipsautti tv:ssä, että kaikki DDR:n matkustusrajoitukset on purettu. Kymmenettuhannet ihmiset rynnivät Berliinin muurille, eivätkä rajavartijat tohtineet ampua omia kansalaisiaan. Kylmän sodan vihatuinta symbolia alettiin hakata vasaroilla. Lopulta se jyrättiin puskutraktoreilla. "Isä huusi olohuoneesta, että tule katsomaan, tv:ssä tulee jotain Berliinin muurista. Kun näin, mitä tapahtui, järkytyin. Ryntäsin toiseen huoneeseen ja suljin oven. En osannut odottaa, että hänelle tehtäisiin niin." Teko saa Eija-Riitta BerlinerMauerin, 55, yhä vihaiseksi. Hän ihastui Berliinin muuriin ensisilmäyksellä 7-vuotiaana, kun näki tulevan miehensä tv:stä, ja kertoi siitä isälleen. Eija-Riitta, omaa sukua Eklöf, meni naimisiin Berliinin muurin kanssa 17. kesäkuuta 1979. Häissä tarjottiin kahvia ja pikkuleipiä. Nyt Eija-Riitan aviomies on hävitetty, muttei kuollut. Hänen työuransa on täyttynyt. erika eiffel, omaa sukua LaBrie, on muuttanut San Franciscosta Berliiniin. Hän on töissä muurimuseossa. Erika on Eija-Riitan sydänystävä. Häntä lohduttaa, että runneltua aviomiestä konservoidaan rakkaudella. "Rakastun kohteisiin, jotka ovat laiminlyötyjä tai vihattuja, koska tunnen, että he janoavat rakkautta", Erika kertoo sähköpostitse. Eija-Riitan tavoin Erika on animisti. He uskovat, että esineillä on sielu, tunteet ja kyky kommunikoida. Erika nai Eiffelin tornin tuulisena pääsiäissunnuntaina 2007. Häitä todisti monta läheistä ystävää. Erikalla oli yllään modifioitu smokki, sukupuoleton mutta juhlava. "Vietimme kuherruskuukautemme tietysti Pariisissa. Asuin mukavassa hotellissa, jossa näin hänet ikkunasta. Nukuin ikkunat auki ja annoin hänen katsoa minua." Hetkinen. Ei Eiffelin torni ole laiminlyöty eikä vihattu, vaan rakastettu maamerkki romanttisessa kaupungissa. "Häntä ympäröivät tuhannet rakastuneet joka päivä. He ovat rakastuneet toisiinsa, eivät häneen. Kuulin hänen itkunsa." Kun Erika antoi kasvot objektiseksuaalisuudelle, sensaatiomedia iski häneen kyntensä. He antavat Eija-Riitan kanssa avoimuudellaan kaikki aseet sosiaalipornon metsästäjille. Erika kuvattiin seksitraumojen sekoittamaksi, tornia panevaksi hulluksi. "Se oli kamalaa ja sotki suhteemme. Siksi lankesin taas vanhimman ja pisimmän rakkauteni, Berliinin muurin käsivarsille niin sanoakseni. Rakastan yhä Eiffelin tornia, mutta se on vaikeaa brittimedian aiheuttamien vaikeuksien takia." Eija-Riitta rakastui Berliinin muuriin, kun se oli vahvimmillaan. Erika samastui tuhottuun muuriin. "Hänet hävitettiin armottomasti. Tunsin syvän yhteyden hänen kanssaan, koska olin hukassa elämässäni ja minua vihattiin sen takia." eija-riitta uskoo, että jos Erika olisi syntynyt ruotsalaiseen kansankotiin, hän olisi saanut elää onnellisen elämän. Eija-Riitan Facebook-kuvassa on Vänsterpartietin logo. Hän uskoo tasavertaisuuteen. Kukaan ei ole toista arvokkaampi. Eikä ihminen ole ylempi olento kuin vaikkapa joku hänen yhdeksästä kissastaan. Natsit julistivat itsensä yli-ihmisiksi. Eija-Riitasta on yhtä keinotekoista arvottaa asioita näennäisen sieluttomuuden perusteella. "Raamattu opettaa, että toisia tulee kohdella, kuten itseäkin toivoisi kohdeltavan. Se koskee koko universumia. Ihmisen lyöminen on väärin. Kissan lyöminen on väärin. Muurin lyöminen on väärin." Saksan yhdistyminen oli Eija-Riitasta virhe, koska sen vuoksi piti murtaa muuri. Nykyisin hän on "barrikadi-ihminen". "Kehotan kaikkia tulemaan ulos kaapeista. Älkää välittäkö, oletteko jonkun mielestä normaaleja, vaan unohtakaa koko ajatus ja hyväksykää itsenne. Muuten tulette hulluksi." Vuonna 1996 Eija-Riitta tajusi voivansa nostaa objektiseksuaalisuuden julkisuuteen. Hän hankki sähköpostitilin, jonka mukana tuli kotisivutilaa. Eija-Riitta perusti avioliitostaan kertovan sivuston, joka keräsi heti ensimmäisinä vuosinaan kymmeniätuhansia kävijöitä. erika löysi Eija-Riitan sivut ja lähetti hänelle sähköpostia vuonna 2003. He olivat tutustuneet jo aiemmin. "Erika kertoi nettifoorumilla rakkaudestaan Lance-nimiseen jouseen. Minua sellaiset objektit eivät kiehdo, joten en kiinnostunut. Sitten Erika kertoi rakastaneensa Golden Gatea. Se yhdisti meidät, koska minäkin olen rakastanut siltoja." Erika on kaksinkertainen jousiam-
ylioppilaslehti 13 # 10 Yhteiskunta
15
kymmenen kysymystä
Erika Eiffel vastaa, millaisia ovat objektiseksuaalit, objektofiilit eli OS:t.
Erika antaa rakkautta Porissa.
miksi useimmat os:t näyttävät olevan naisia?
"Ensimmäiset OS:ksi julistautuneet olivat naisia. Kun asia on saanut enemmän huomiota, miehiäkin on alkanut astua esiin. Yleensä naiset puhuvat avoimemmin tunteistaan ja suhteistaan."
voiko olla os olematta animisti? siis uskomatta, että elottomilla objekteilla on sielu ja tunteet?
"Animistinen yhteys esineisiin on meille yhteinen nimittäjä. Animistit kehittävät suhteita esineisiin voimakkaan henkisen yhteyden kautta, jota lietsoo esineestä havaittu spirituaalinen energia. Moni animisti ei halua kertoa julkisesti asioistaan, koska se voisi järkyttää heidän saavuttamaansa tasapainoa. Aspergerin syndroomasta kärsivät taas kertovat autisminsa vuoksi auliisti kohteista, joihin heillä on fiksaatio."
miten yleistä aspergerin syndrooma on os:ien keskuudessa?
"Kyselytutkimusten mukaan heillä on kiistämätön yliedustus, heitä on hieman alle kolmannes. Vaikeasti autistiset kehittävät suhteita esineisiin sosiaalisen kyvyttömyyden vuoksi. On yleinen harhaluulo, että OS:t ovat introverttejä, jotka eivät pysty sosiaalisiin suhteisiin psykologisista syistä. Tämä pätee niihin, jotka kärsivät Aspergerin syndroomasta, mutta useat OS:t ovat psykologisesti melko normaaleja eikä heillä ole ongelmia sosiaalisessa elämässä tai verkostoitumisessa."
Erika Eiffelin rakkauden kohteita ovat olleet japanilainen miekka, "Grand Madame of Paris" ja Top Gunista tuttu F-15.
munnan maailmanmestari. Ateenan miekkailun maailmanmestaruuden. Kysyn Erikalta, selittävätkö trauolympialaisten aikaan häneltä löytyi munasarjasyöpä, joka miltei tappoi mat elottomien esineiden rakastamihänet. Hän nousi sairasvuoteelta tasen. Pyydän anteeksi suoraa kysymyskaisin Yhdysvaltojen maajoukkueetä. Erika vastaa, että ei haittaa: hän on seen. Kaksi vuotta myöhemmin hän kysynyt sitä usein itseltäänkin. "Mietin, onko post-traumaattimatkusti kilpailemaan Göteborgiin. "Erika tuli meille viideksi päiväksi, sella stressillä osuutta seksuaalisuuja löysimme toisistamme sielunkumpteeni. Tämä taipumus on silti ollut jo panit. Olin murheen murtama, kun ennen traumaattisia tapahtumia." hän lähti. Lokakuussa hän tuli takaisin Jos traumat suuntaisivat seksuaalija oli kolme kuukautta luonani." suuden esineisiin, Erikan mukaan obYhtäkkiä Eiffelin tornin vaimo jektiseksuaalisuus olisi yleisempää. paljasti rakkautensa Eija-Riitan mie"On ihan liian monta ihmistä, heen. Ystävyyssuhde katkesi. joilla on pahempia kokemuksia kuin "Mustasukkaisuus on luonnolliminulla, eikä heistä ole tullut objeknen reaktio. Suutuin hirtiseksuaaleja." veästi. Emme olleet puheväleissä vuoteen. vastakohdat täySitten hän kirjoitti dentävät toisiaan. minulle kirjeen." Ehkä siksi Erika you guys make some Nyt Eija-Riitta löysi Eija-Riitasta very sexy sillat and ja Erika ovat sinut sielunsiskonsa. puuaita! asian kanssa, mitä Eija-Riitta eli onauttaa se, että monellisen lapsuuden lemmat ovat moehjässä perheessä ja niavioisia. Eija-Riitasta on asunut koko ikänsä esineetkin ovat mustaturvallisessa kylässä. Hän sukkaisia. Se johtuu fysikaaliei ole tullut kaapista, koska misesta ja psykologisesta transferenssistään kaappia ei ole ollutkaan. Häneltä. Hän nauraa ja matkii lapsen äänellä: tä ei ole löytynyt psyykkisiä tai neu"Miksi osoitat tuolle pienoismallille rologisia häiriöitä. enemmän huomiota kuin minulle." Apteekissa työskennelleen Eija"Se on luonnollista. Eläimetkin Riitan psykologiystävä pyysi listaa puolustavat reviiriään. Se liittyy selesineistä, joita Eija-Riitta on rakasviytymistaisteluun." tanut. Ensin hän nimesi Berliinin muurin. Sitten sängyn vieressä oleerika Eiffelin lapsuus oli kamala. Hänvan rakastajan, puuaidan. Seuraatä sysättiin kasvattikodista toiseen ja vaksi muut aidat, rauta- ja moottorikäytettiin seksuaalisesti hyväksi. tiet, kauppojen hyllyt, tietyt ovet, 1990-luvulla hänet yritettiin raiskata, seinät, lattiat ja ikkunat. Giljotiinin, kun hän palveli ilmavoimissa. joka hänellä on kotimuseossaan. "Minut erotettiin ilmavoimista, Psykologi pohti, kunnes keksi yhteimikä tuhosi elämäni, mutta johti misen tekijän: kaikki rakkauden kohteet nut Japaniin uuden elämän äärelle." jakavat asioita. Ovi erottaa huoneen Suhde katana-miekan kanssa upottoisesta, giljotiini pään ruumiista. ti Erikan samurai-filosofiaan. Hän "Hän ei osannut sanoa mitään voitti kaikkien aikojen nuorimpana ja syytä. Ei kukaan ole osannut." ensimmäisenä naisena japanilaisen Eija-Riitan ensimuistoja on, miten
hän leikki veljensä kanssa koko huoneen täyttäneellä pienoisjunalla.Isä opetti hänet rakentamaan pienoismallin rakkaasta muurista. Nyt kotimuseossa käy vieraita ulkomailta asti. "Pienoismallit ovat fyysisen suhteemme jatke. Olen tehnyt valtaosan heistä 1970-luvulla. Tärkeimpiä ovat he, jotka ovat tavanneet muurin." Eija-Riitta antoi vuonna 1994 edesmenneeltä isältään saamansa opit Erikalle. Se toi Erikalle työpaikan muurimuseossa. Eija-Riitta rakentaa pieniä hirttolavoja, ja hänen kotonaan on giljotiini. Berliinin muurilla 239 kuoli ja 200 vammautui. Erika on rakastanut hävittäjää, jousta ja miekkaa. Miksi tappavat asiat kiihottavat? "Nettiyhteisössämme jotkut rakastavat tuollaisia asioita, mutta useimmat eivät", Erika kertoo. Eija-Riittaan vetoavat pitkät yhdensuuntaiset linjat. Erikaa viehättävät terävät esineet, pitkulaiset suorakulmiot ja tietynasteiset kulmat. Mikä on hänen heikko kohtansa, varma turn-on? "Hah hah! Puolisuunnikkaat! Oikeanlainen puolisuunnikas oikeasta materiaalista oikeassa kohteessa, ja olen myyty!" kuusi vuotta sitten syövän riuduttama Erika oli raunioina. Nyt hän on onnellinen ja rakastunut, juoksi juuri ensimmäisen maratoninsa ja jatkaa jousiammuntauraansa. Hän lähettää terveisiä Suomen jousiammuntamaajoukkueelle. "He hyväksyivät minut sellaisena kuin olen ja olivat ihanan vieraanvaraisia. Voih, ei ole mitään sen veroista kuin maata alasti puusaunassa yhdensuuntaisten linjojen ja ystävien keskellä, jotka eivät välitä..." Sähköpostissa virnistää hymiö. "I adore Finland! You guys make some very sexy Sillat and Puuaita!" janne flinkkilä
miten iso maailmanlaajuinen os-verkkoyhteisönne on?
"Nykyisin meitä on useita satoja. Kaksi vuotta sitten meitä oli vasta 40."
joidenkin psykologien mukaan hyväksikäyttö voi aiheuttaa seksuaalisuuden kohdistumista esineisiin. miten monen os:n taustalta löytyy seksuaalista hyväksikäyttöä?
"Tilastot osoittavat, että erittäin harvalla on seksuaalisia traumoja. Minulla niitä todellakin on, mutta en pidä sitä syynä seksuaalisuuteeni. En koe, että minua pitäisi sääliä sen vuoksi. Pidän itseäni selviytyjänä enkä uhrina."
onko os sairaus vai seksuaalinen suuntautuminen?
"Seksuaalinen suuntautuminen. Tunnen sen jokaisella solullani. En ole koskaan kyseenalaistanut, etteikö tämä olisi synnynnäistä. En epäillyt sitä edes silloin, kun en vielä tiennyt tälle nimeä. Kun aloin tutkia asiaa, kaikki informaatio viittasi vain fetisismiin, enkä löytänyt mitään, joka viittaisi tunteisiini eikä esineiden käyttämiseen mielihyvän saamiseksi."
mitä eroa on os:llä ja fetisismillä?
"Fetisistin himon kohteen tulee olla läsnä, jotta se auttaisi saavuttamaan seksuaalista mielihyvää. Rakkaus esineisiin ei perustu psykoseksuaalisiin reaktioihin. Esine kiehtoo meitä muullakin kuin seksuaalisen kiihottumisen tasolla. Fetisistit eivät koe esineitä elävinä, eivätkä siksi voi kehittää niiden kanssa rakkaussuhdetta."
onko os parafilia? (pakkomielle, jossa yksilö on riippuvainen sosiaalisesti kielletystä asiasta seksuaalisen mielihyvän kohteena.)
"Ei, vaikka se on helppo linkittää fetisismiin, jos ajattelee pelkästään ihmistä harrastamassa seksiä esineen kanssa."
mikä erottaa os:n pakkomielteestä?
"Pakkomielle määritellään tilaksi, jossa mieli täyttyy ajatuksista yhtä asiaa tai ihmistä kohtaan siten, ettei voi ajatella mitään muuta. Eikö tämä kuvaakin ketä tahansa ihmistä, joka on hulluna rakkaudesta? Todellisuudessa OS:n ja pakkomielteen välillä ei ole paljon eroa, mutta ei rakkauden ja pakkomielteenkään välillä. Rakkaus on tunne, joka vie kaikki ajatukset. Se jo itsessään kuvaa pakkomiellettä."
voiko os:llä olla useampi partneri?
"Varmasti, aivan kuten muillakin. Ero ihmissuhteisiin on se, että esineiden kesken ei esiinny niin huomattavasti mustasukkaisuutta ja sen vahingoittavaa vaikutusta." www.objectum-sexuality.org
16
ylioppilaslehti 13 # 10 Yliopisto x
kampuskriitikko
Tällä palstalla arvostellaan tenttikirjoja.
Opiskelijat juovat ja ovat yksinäisiä
YTHS:n ensimmäisen vuoden opiskelijoille tekemän sähköisen kyselyn mukaan yksinäisimmät löytyvät Turusta ja juopoimmat Lappeenrannasta.
opiskelijat juovat, ovat yksinäisiä eivätkä aina hallitse sosiaalisia tilanteita. Tiedot käyvät ilmi YTHS:n sähköisen terveystarkastuksen Sätkyn syyskuun vaihteessa julkaistuista tuloksista. Yksinäisimmät opiskelijat löytyvät Turusta. Alkoholia käytetään eniten Lappeenrannassa. Helsingin ja Espoon opiskelijat liikkuvat vähiten ja nukkuvat huonoiten. Opinnoista jaksetaan innostua eniten Rovaniemellä. ennen uusille opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta terveystarkastukseen. Viime syksynä otettiin käyttöön sähköinen kysely, jonka vastausten perusteella opiskelijoita kutsuttiin terveystarkastuksiin. Lukuvuoden aikana kyselyyn vastasi 7615 ensimmäisen vuoden opiskelijaa ympäri Suomea. Vastausprosentti oli 55. terveydenhoitajat käyttävät lomakearvioinnissa hälytyskriteerejä. Eniten niitä tuli jatkuvista tai toistuvista oireista, sosiaalisista tilanteista, pitkäaikaissairauksista, yksinäisyydestä ja painosta. Sekä miehillä että naisilla terveystarkastuksiin johtivat useimmiten jatkuvat ja toistuvat oireet. Naisten kohdalla toisena oli sosiaalisten tilanteiden vaikeus, miehillä taas alkoholin käyttö. Vastaajista 80 prosenttia joi, 18 prosenttia koki yksinäisyyden tunnetta ja viidellä prosentilla oli ylipainoa. YTHS:n mukaan sähköinen kysely on nopeuttanut ja helpottanut terveystarkastukseen osallistumista ja ohjannut terveydellisistä ongelmista kärsivät oikean asiantuntijan luokse. Vuonna 2008 terveystarkastuksessa kävi 31 prosenttia uusista opiskelijoista. Viime lukuvuonna sähköisen kyselyn avulla opiskelijoita tavoitettiin reilut 20 prosenttia enemmän. Yleisterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi vastaanotolla kävi kyselyn jälkeen 59 prosenttia ja suun terveyden vuoksi 14 prosenttia vastaajista. Uudistuksen tavoitteena oli ohjata resurssit niitä tarvitseville. ann-mari huhtanen
Napani päähenkilönä
Antti Arstila, StigEyrik Björkqvist, Osmo Hänninen, Walter Nienstedt Ihmisen fysiologia ja anatomia WSOY 2009
I
hmisen fysiologia ja anatomia -tieteisromaanin juonirakennelma on monitasoinen ja vaatii pitkän kehittelyn. Samaan aikaan tapahtuu paljon eri puolilla ihmiskehoa. Romaanissa esitellään yksityiskohtaisesti joukko päähenkilöitä, kuten solut, kudokset, tuki- ja liikuntaelimet sekä erilaiset ruumiintoiminnot. Henkilögalleria on perusteltu, ja ainoastaan yksi sivuhahmo, Umpilisäke, tuntuu ylimääräiseltä. 500 sivun jälkeen päästään pihviin: ihmisen elämänkaaren kuvaukseen. Romaanissa tarkastellaan vavahduttavalla tavalla ihmisyyden traagisuutta: useimmat fysiologiset toiminnot heikkenevät tasaisesti 2030 ikävuoden jälkeen. Kirjan henkilögalleria on suppea. Se on rakennettu nerokkaasti niin, että päähenkilöksi nousee lukija itse. Mielenkiinto pysyy yllä koko pitkän kirjan, kun kaiken aikaa pyöritään oman navan ympärillä. Kirjassa on myös interaktiivinen ulottuvuus. Lukutuokiot kannattaa sijoittaa muiden katseilta piiloon, jotta voi rauhassa tunnustella, missä on lantiomalja, nenän alakuorikko ja kieliluu. Kirja pomppaa myöhemmin usein arjen keskellä mieleen. Esimerkiksi silloin kuin on kakkahätä, eli ulostamisheijaste. Onnistunutta toimitusta osaa arvostaa, kun tietää mitä kaikkea se keholta vaatii. Pökäleen pyrkiessä ulos hengitys pysähtyy hetkeksi, kun rintaontelon paine vaikeuttaa laskimoveren paluuta sydämeen. Kirjan mukaan heikkosydämisiä kuolee sen takia ulostaessaan. Jos olet siis taipuvainen neurooseihin, tämä lukuelämys tarjoaa niitä varmasti muutaman lisää. maria ruuska
SYL ei niele lakiesitystä opintooikeuden peruuttamisesta
Hallitus päätti lakipaketista, jolla voidaan rajoittaa alalle soveltumattomien, terveydellisesti kykenemättömien ja kurittomien opiskelijoiden opiskeluoikeutta.
suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kritisoi lakiesitystä, joka mahdollistaisi opiskelijoiden opinto-oikeuden peruuttamisen tietyillä aloilla ja toisi peruskoulumaiset järjestyssäännöt mahdollisesti myös yliopistoihin. Hallitus päätti torstaina 30. syyskuuta lakipaketista, joka rajoittaa alalle soveltumattomien, terveydellisesti kykenemättömien ja kurittomien opiskelijoiden opiskeluoikeutta. Lakiesityksen tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. SYLin mukaan pitkään valmistellussa lakiesityksessä on edelleen selkeitä ongelmakohtia, ja SYL on huolissaan oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Keväällä 2008 terveydenhuollossa sattuneiden vaaratilanteiden vuoksi asetetun työryhmän lakiesitysluonnos kävi vuosi sitten lausuntokierroksella, jonka jälkeen sitä on jonkin verran rukattu. Esityksen mukaan opiskelijaksi ei voitaisi ottaa ihmistä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyiltään sovellu opintoihin liittyviin käytännön työharjoitteluihin. Opiskeluoikeuden peruuttaminen koskisi lähinnä joitakin sosiaali- ja terveysalan, humanistisen ja kasvatusalan sekä liikenteen alan opintoja. Yliopisto voisi tietyissä tilanteissa perua opiskelijan opinto-oikeuden omalla päätöksellään, esimerkiksi silloin, jos opiskelija toistuvasti tai vakavasti vaarantaisi toisen ihmisen terveyden tai turvallisuuden. Opintooikeus voitaisiin peruuttaa myös, jos opiskelija ei terveydentilaltaan täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. SYL näkee ongelmalliseksi sen, että yliopistot tulkitsisivat käytännössä itse esimerkiksi opiskeluoikeuden peruuttamista. Liiton mukaan yksittäisten yliopistojen päätökset samankaltaisissa tilanteissa saattaisivat vaihdella huomattavasti, mikä vaarantaisi opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun. Edellisen korjaamiseksi SYL on jo aiemmin esittänyt ratkaisuksi pysyvää toimielintä, joka käsittelisi asiantuntijoiden avustuksella keskitetysti opiskeluoikeuden peruuttamistapaukset ja arvioisi, onko syytä rajoittaa minkään ihmisryhmän tai yksilön opiskeluoikeutta. SYL:n mielestä on perusteltua keskittää päätöksenteko näin merkittävistä kysymyksistä asiantunteviin käsiin. "Opiskeluoikeuden peruuttaminen on yksilön elämänkaaren ja oikeusturvan kannalta selvästi merkittävämpi päätös kuin yliopiston tehtäviin kuuluva yksittäisestä opiskelijavalinnasta päättäminen", sanoo SYLin puheenjohtaja Matti Parpala. Lakimuutoksen myötä tiukentuisivat myös kurinpitotoimet. Esityksen mukaan yliopistot voisivat luoda järjestyssääntöjä samaan tapaan kuin esimerkiksi perusopetuksessa. Uhkaavasti käyttäytyvä opiskelija voisi saada kirjallisen varoituksen. Opetusta häiritsevä saatettaisiin määrätä poistumaan, ja hänet voitaisiin passittaa kolmeksi päiväksi kotiin. SYL painottaa, että yliopistot ovat aikuisten ihmisten yhteisöjä, joissa pelisäännöiksi riittävät enimmäkseen normaalit tapakulttuurin käyttäytymiskoodistot. Sen mukaan yliopisto on yhteisö, jossa keskinäisen kunnioituksen ja yhteisöllisyyden tulisi olla luonnollinen osa toimintaa, ei järjestyssääntöjen varassa. Opinnoissa, joissa edellytetään alaikäisten kanssa työskentelyä, opiskelija olisi velvollinen toimittamaan otteen rikosrekisteristä pyydettäessä. Tiettyjen tuomioiden kohdalla opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa. Korkeakouluilla olisi myös oikeus pyytää oppilaalta huumausainetesti, jos hänen epäiltäisiin olevan huumeiden vaikutuksen alaisena esimerkiksi työssäoppimisessa. Esityksen mukaan opiskeluoikeus voitaisiin myös pidättää esitutkinnan ja syytteen käsittelyn ajaksi sekä silloin, jos opiskelija kieltäytyy mielentilatutkimuksista tai rikosrekisteriotteen esittämisestä. SYLin mukaan peruuttaminen ennen kuin minkäänlaista syyllisyyttä on todettu on vastoin kansalaisen perusoikeuksia. Myös HYY tyrmää hallituksen lakiesityksen ja vaatii sen hylkäämistä. HYYn mukaan esityksessä puututaan opiskelijan ja kansalaisen perusoikeuksiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011. ann-mari huhtanen
graduratsia
Luimme Mette Mannosen gradun.
pilvenkorkeuden ja kokonaispilvisyyden tulkinta laserceilometri ct75k:n avulla.
meteorologia
Opiskeluaika 6 vuotta Valmistumisvuosi 1998
Johdanto "Uudella laser-tekniikkaan perustuvalla pilvikorkeusmittari CT75K:lla on mahdollista saada tietoja useista pilvikerroksista. Tässä työssä luotauksista arvioituja pilvenkorkeuksia on verrattu ceilometri CT75K:n mittauksista tuttuihin pilvenkorkeuksiin." Aineisto Sodankylän observatorion ceilometrin takaisinsironta-mittaukset ja kolmen tunnin välein tehdyt luotaukset. Johtopäätös "Aineistojen vertailussa on ongelmia. Radioluotain ei saavuta pilven alarajaa täsmälleen ceilometrin yläpuolella, ja tällöin ne mittaavat pilvenkorkeuden eri kohdista pilveä. Ongelmista huolimatta ceilometri CT75K:n mittaamasta takaisinsironta-aineistosta tulkitut pilvenkorkeudet osuivat hyvin yhteen luotauksissa arvioitujen pilvenkorkeuksien kanssa." Synnytystuskat "Tein graduni tilaustyönä Vaisala Oy:lle, joten sain palkkaa. Tein gradua noin vuoden, mutta tein samalla töitä. Minulla oli työhuone Ilmatieteen laitoksella. Sovin aamupalatreffit, joimme kahvit ja söimme karjalanpiirakat. Sitten ryhdyin hommiin. Välillä tuntui, ettei fysiikasta ymmärrä mitään. Viimeisen silauksen tekeminen oli rankkaa, kun halusin, Tarkastajat: Martti että työhön ei jää huolimattomuusvirheiHeikinheimo ja Hannu tä, jotka myöhemmin harmittaisivat." Savijärvi maria ruuska
mtv 3
ylioppilaslehti 13 # 10 Yliopisto
17
lyhyesti
Hätämajoituksen tarve lisääntyi viime vuodesta
hyyn järjestämään hätämajoitukseen joutui turvautumaan elo- ja syyskuun aikana yhteensä 34 Helsingin yliopiston opiskelijaa. Suurin osa heistä oli vaihto-opiskelijoita. Viime vuonna HYYn majoitusapua tarvitsi 27 opiskelijaa. Yhteistyössä kaupungin ja Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan järjestetyissä tiloissa yövyttiin keskimäärin viisitoista vuorokautta. Keskus sulki ovensa viikko sitten torstaina 7. lokakuuta. Sosiaalipoliittisen sihteerin Sofia Lindqvistin mukaan kaikki majoitusta tarvinneet löysivät kodin. Suurin osa sai asunnon HOASilta, mutta jotkut joutuivat turvautumaan yksityisiltä markkinoilta löydettyihin väliaikaisiin asuntoihin. Sörnäisten hätämajoituskeskus oli pilottikokeilu, jonka toimivuutta ylioppilaskunnat arvioivat kaupungin kanssa ensi kuun alkupuolella. Lindqvist sanoo, että kokouksessa keskustellaan myös pienempien pääkaupunkiseudulla toimivien ylioppilaskuntien opiskelijoiden tarpeesta hätämajoitustiloille. "Muilta oppilaitoksilta on tullut närkästynyttäkin palautetta siitä, etteivät tilat koskeneet kaikkia asunnottomia opiskelijoita. Tässä mielessä pilotti ei ollut tasa-arvoinen, mutta keskustelemme nyt heidän kanssaan ja nostamme heidän tarpeensa esiin." Ulkomaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt 2000-luvun alusta asti. Heille varattujen asuntojen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut samassa suhteessa.
tuomas sarparanta
Suvi Hanste jakoi Vastaopinto-oppaita Porthanian edessä.
Vastaansanomista
Vastaopinto-opas antaa vinkit opintojen pidentämiseen ja pervoiluun yliopistolla.
"onks sulla sitä?" Tuore, painokoneenlämpöinen kirjanen vaihtaa omistajaa. Olen syksyn kuumimman opinto-oppaan haltija. Opiskelijatoiminta-verkoston Vastaopinto-opas ilmestyi keskiviikkona 29. syyskuuta. Opasta on painettu vain 500 kappaletta, joista valtaosa on jo jaettu. Vastaopinto-opas jatkaa siitä, mistä viralliset oppaat eivät ole kehdanneet tai halunneet kertoa. Oppaasta löytyy ensimmäinen lukemani ymmärrettävällä kielellä kirjoitettu teksti opintotuen hallinnasta. Luku nimeltä Muistilista paskaduuniin menevälle opiskelijalle sisältää timmin listan asioista, jotka suoraan lukionpenkiltä opintojen ohessa tehtäviin töihin astuvan on syytä tietää. Vieressä komeilee varoituslista "paskoista työnantajista". Oppaan sivuilla puhutaan pervoilusta (eli queer-toiminnasta) yliopistolla ja annetaan vinkkejä byrokraattien petkuttamiseen. Ohjeita on tarjolla myös siihen, miten saada lisää opintoaikaa, jos on sattunut jäämään opintojen nopeutta seuraavan Etappi-järjestelmän haaviin. Ja miksi piti odottaa Vastaopintoopasta saadakseen selkeät ohjeet siihen, miten reagoida seksuaaliseen häirintään yliopistolla tai miten järjestää opintopiirejä ja saada niistä opintopisteitä? Vahvasti vasemmistolainen kirjanen ottaa kantaa myös esimerkiksi perustuloon ja luokkaeroihin. Leipätekstiä rikkovat sarjakuvat ja iskulauseet. "Sinun ei ole pakko sopeutua yliopiston heterofasistisiin käytäntöihin!" Oppaan lopusta löytyy kirjallisuusluettelo: "Askarruttaako toimeentulo? Ei hätää, kirjallista apua on saatavilla: -Canth, Minna: Köyhää kansaa -Dante: Helvetti -Helsingin yliopiston ylioppilaskunta: Opiskelijoiden toimeentuloselvitys -Kontula, Anna: Punainen eksodus." Rahat Vastaopinto-oppaan kustantamiseen kerättiin mainosmyynnillä. Oppaan takasivuilta löytyvät muun muassa Gaudeamuksen, Vastapainon ja Helsingin Yliopiston Akateemisten Piraattien mainokset. idea Vastaopinto-oppaaseen lähti kirjan toimittamiseen osallistuneen Suvi Hansteen mukaan halusta koota Opiskelijatoiminta-nimisen ryhmän toiminnassa syntyneitä ajatuksia yksiin kansiin. Ryhmittymä on parin vuoden ajan järjestänyt opintopiirejä, tapahtumia, manifesteja ja valtauksia. Tarkoitus on purkaa yliopiston epäkohtia, joista Hanste kertoo esimerkin. "Periaatteessa opetuksen tulisi olla avointa, mutta opetustiedot ovat salasanan takana Almassa." Opiskelijatoiminta-ryhmä kertoo nettisivuillaan käyvänsä kamppailua yksityistämisiä vastaan ja sanoutuvansa irti voittoa tavoittelevasta yliopistosta. "Katsomme, että vaikka meitä ei ehkä Suomessa ja Pohjoismaissa ole ajettu vielä yhtä ahtaalle kuin muualla, sama kapitalistinen voitontavoittelun, yksityistämisen ja tehostamiopiskelijatoiminta
Muutoksia YTHS:n palveluissa
helsingin Terveystalon laajennusosan valmistuminen vaikuttaa YTHS:n palveluiden järjestämiseen Viikissä, Kampissa ja Otaniemessä. Osa palveluista keskittyy nyt Terveystalolle Töölön toimipisteeseen. Viikin toimipiste lopettaa toimintansa 13. lokakuuta. Palvelut Viikin kampuksella jatkuvat 3. marraskuuta alkaen uudessa palvelupisteessä osoitteessa Viikinkaari 11 (1. krs, h. 110 C). Infokeskus Korona on auki keskiviikkoisin kello 815. Palvelupisteessä voi edelleen uusia reseptit, mittauttaa verenpaineen ja hoitaa pienet toimenpiteet ja rutiiniluonteiset näytteenotot. Pisteessä toimivat myös ajanvaraus, neuvonta ja hoidontarpeen arviointi. Kampin toimipisteessä väliaikaisesti sijaitsevat mielenterveyspalvelut siirtyvät 26. lokakuuta takaisin Töölöön. Myös Otaniemen toimipisteen suunterveyden palvelut siirtyvät sinne 3. tammikuuta.
opiskelijatoiminta
Keskustakampus täyttyi Vastaopinto-oppaan mainoslööpeistä.
sen logiikka on muuttamassa tilannetta myös meillä. Tieteen kaupallistava yliopistolaki, entisestään kallistuva asuminen sekä peruspalveluiden maksullistaminen ovat osia tästä kehityskulusta, ag-
gressiivisen voitontavoittelun uusista aluevaltauksista." olli sirén Vastaopinto-opas ladattavissa osoitteesta www.opiskelijatoiminta.net/vastis2011.
18
ylioppilaslehti 13 # 10 Kulttuuri
Laura Suhonen on helsinkiläinen elokuvakäsikirjoittaja.
boksin sisapuolelta
K
Pannaan ne pussauskoppiin!
ukaan ei enää tee teatteria, musiikkia tai elokuvia. Kaikki tekevät musiikkiteatteria ja tanssielokuvia tai säveltävät kuvataidenäyttelyyn. Ajatus seitsemästä eriytyneestä taiteesta on vanhanaikainen. Tekijät eivät halua lokeroitua yhteen taiteenlajiin. Helsinkiläisen taiteilijaryhmä Und er Libetin jäsenet jopa välttävät nettisivuillaan sanoja "näyttelijä" ja "tanssija", sillä ne rajaavat liikaa. He puhuvat esiintyjistä. Teoksen kutsuminen poikkitaiteelliseksi lienee lokerointia sekin, mutta jollain nimellä trendistä on puhuttava. Se ei rajoitu taiteeseen. Myös tieteen puolella kannattaa apurahoja hakiessa viitata projektin poikkitieteelliseen luonteeseen, ja mahdollisuudet kasvavat. Poikkitaiteellisuus pyrkii siihen, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Und er Libet on yhdistänyt teoksissaan konemusiikkia, tekstejä, fyysistä teatteria ja cembalonsoittoa. Kuulostaa sekametelisopalta, mutta tuloksena on ollut mieleenpainuvinta aikoihin näkemääni taidetta. Synergiaa käytettiin perusteena myös Aalto-yliopistoa perustettaessa. Kauppis, TaiK ja TKK ängettiin puoliväkisin saman katon alle. Toive oli, että työpajoista alkaisi pian kuulua niks ja naks ja innovaatioita syntyä yks ja kaks. Voin kuvitella muotoilijan ja insinöörin yhteisen projektin, mutta en insinöörin ja dokumenttiohjaajan. Ja miksi synergiaa pitäisi yrittää synnyttää väkisin sellaisten alojen välille, joilla ei ole tekemistä toistensa kanssa?
kauheaa homoilua
Night Visions tykkää karhuhomoista ja Vinokino ranskalaiszombeista.
pitäisikö homoilla vai kauhistua? Helsingissä järjestetään samana viikonloppuna sekä kauhuleffoja näyttävä Night Visions että homoleffafestari Vinokino. Pyysimme ylitarjonnan keskellä neuvoa. Night Visionsin festivaalijohtaja Mikko Aromaa valitsi kauheimmat tärpit Vinokinosta ja Vinokinon festivaalikoordinaattori Essi Halttunen herkuimmat Night Visions -elokuvat. Aromaan piti kertoa festivaalinsa kuulumisia, mutta mies katosi kuin zombien nielemänä. Myös Vinokinon Halttunen on viehättynyt zombi-elokuvista ja löysi kauhufestareilta houkuttelevia eläviä kuolleita. Hänestä kaikkien aikojen paras gay-henkinen kauhuleffa on Bruce LaBrucen Otto; or Up with Dead People (2008). Saksalaiskanadalainen queer-leffa kuvaa Halttusesta hauskasti nuoren aloittelevan zombin haasteita. Festivaalijärjestämisen loppusuora on saanut Halttusenkin välillä käyttäytymään kuin elävä kuollut. "Tavoitteena on tosin aivojen syömisen sijaan hyvien festareiden toteuttaminen." tero kartastenpää Vinokino Kino Engelissä ja Andorrassa 29.31.10. Night Visions Maximissa 27.31.10.
kauheimmat homoleffat Night Visionin Vinokinotärpit 1 J. B. Ghuman Jr: Spork
"Teinihermafrodiitin kasvutarina on ollut tutkallani siitä saakka, kun äkkiväärä komedia sai maailmanensiiltansa Tribecan festivaalilla huhtikuussa. Kiinnostavuutta lisäävät kriitikoiden vertaukset Napoleon Dynamiteen sekä ysärihiteillä herkutteleva soundtrack."
2 Jake Yuzna: Open
"Vanhan Night Visions -suosikin Brian Yuznan siskonpojan esikoisohjaus vaikuttaa juonikuvauksensa perusteella siltä, että erilaisuuden kiehtova käsittely kulkee näillä tekijöillä suvussa."
3 Malcolm Ingram:
Bear Nation "Kaljamahaisten nallekarhuhomomiesten alakulttuuriin pureutuva dokumentti vaikuttaa rautaiselta viihteeltä. Odotuksiani nostaa se, että hienotunteisuutta kaihtava Clerks-auteur Kevin Smith on häärännyt sekä elokuvan tuottajana että esiintyjänä kameran edessä."
"
Työpajoista kuuluisi niks ja naks ja innovaatioita syntyisi yks ja kaks.
homoimmat kauhuleffat
Vinokino suosittelee Night Visions elokuvia
4 Iguchi, Nishimura &
Sakaguchi: Mutant Girls Squad "Jos japanilaisleffan trailerista tulee mieleen Power Rangers, se ei voi olla huono! Myös pään räjähtäminen ja splatter-henkinen verellä roiskiminen lupailee hyvää."
taiteilijayhteisöjä on sen sijaan muodostettu aina, ja ilman ulkopuolista pakkoa. 1900-luvun alussa taiteen kärkinimet Sibeliuksesta Pekka Haloseen muuttivat Tuusulanjärven rannalle. Synergiaa varmasti muodostui Ainolan ja Halosenniemen kattojen alla. Nykyään sitä löytyy uusista ryhmistä, osakunnista ja ensembleista. Juhlaviikkojen Elävien runoilijoiden illassa sain todistaa kahta poikkitaiteellista teosta. Ensimmäisessä synergiaa syntyi, toisessa ei. Juuli Niemen ja Heini Koskisen runoa ja sirkustaidetta yhdistävässä esityksessä teksti täydensi liikettä ja liike tekstiä. Runoilijan ahdistus ja sirkustaiteilijan uhkarohkeus muodostivat toimivat vastaparit. Esitystä seurasivat Kai Niemisen jutustelevat, arkiset runot The Helsinki Koto Ensemblen säestämänä. Nieminen tunnetaan japanilaisen runouden kääntäjänä, ja orkesterin soittimiin kuului japanilainen koto. Tämä ulkoinen syy olikin ainoa, jolla saattoi perustella outoa kilpalaulantaa. Nieminen yritti lukea runojaan, ei orkesterin tukemana vaan sen komppauksesta huolimatta. Välillä Niemisen oli katkaistava lausuntansa kesken sanan, kun ensemblen solisti yltyi äänekkääseen onomatopoetiaan. Poikkitaiteellisuus synnyttää synergiaa silloin, kun se on motivoitua ja todella tuottaa jotakin uutta ja oivaltavaa. Itseisarvoa sillä ei ole. Yhdistettäville asioille on löydettävä yhteinen kosketuspinta, jotta pussauskopista kuuluu niks ja naks. Sitä ei löytynyt japanilaishenkisen äänimaiseman ja suomalaiseen maalaismaisemaan sijoittuvien arkirunojen välille. Enkä usko, että sitä löytävät insinöörit ja dokumenttiohjaajat.
1
2
5 Dahan & Rocher: La Horde
"Zombeja! Elävien kuolleiden esiinmarssi valkokankaalla on aina suosittelemisen arvoista niin myös tässä ranskalaiselokuvassa. Tuon pitäisi riittää perusteluksi ihmiseltä, joka ystävänsä kanssa katsoo leffailloissaan pääsääntöisesti vain zombileffoja."
3
4
6 Robert Rodriguez: Machete
"Tätä ei voi jättää väliin. Rodriguezin tuotanto lunastaa lupauksensa. Etenkin kun mukana on jälleen kerran uskomattoman upeita näyttelijöitä, kuten kuumat Michelle Rodriguez ja Jessica Alba. Eikä tietenkään sovi unohtaa yhden ilmeen Steven Seagalia." tero kartastenpää
5
6
Graafiset viikset
Perjantai 15.31.10.
Perjantai 15.10. klo 18
Vuonna 1984 syntynyt graafikko Aleksi Mar tikainen on paneutunut pensselien syvimpään olemukseen. Hänen yksityisnäyttelynsä Kaunis luonto, kauniit viikset on esillä Ateljee Bar Tornissa lokakuun loppuun asti. Kaikenkarvaisten viiksimiesten joukossa on graafisen kaunis, surumieliseltä nunnalta näyttävä nainen. Akvarellin nimi on Miehelläni ei ollut viiksiä. Yrjönkatu 26, vapaa pääsy.
Warholin tarina
Lauantai 16.10.
Valtiotieteen maisteri IrjaLiisa Unku ri luennoi Andy Warholista. Warhol (19281987) eteni mainosgraafikosta poptaiteilijaksi ja underground-elokuvantekijästä seurapiiridandyksi. Luennolla käsitellään Warholin silkkipainotekniikalla toteutettua kuvataidetta ja elokuvallista poptaidetta. Malminkatu 1, vapaa pääsy.
Yona tanssittaa
Tiistai 19.24.10.
Venäläistä elokuvaa
Iskelmänostalgialla ratsastava We Love Helsinki -klubi järjestää Korjaamolla syystanssit. Yona soittaa iskelmälevyjä kaikkien aikojen ensimmäisellä dj-keikallaan. Yona tunnetaan Liikkuvat pilvet -yhtyeensä lisäksi Karjala-aiheisia iskelmiä reggae-versioina kierrättävän Liljan loiston laulajana. Alkuillasta on luvassa myös opastusta tangon tanssimiseen. Tansseissa on sekahaku. Töölönkatu 51, liput 8/7 .
Kino Lokakuun ohjelmassa on muun muassa musikaalikomedia Stiljagi (Hipsters). Sen päähenkilö on Mels (nimi tulee sanoista Marx, Engels, Lenin, Stalin), toisinajattelijoita ylipuhuva komsomolilainen. Festivaali jatkuu Andorrassa 24.10. asti. Eerikinkatu 11, liput 5 .
20
ylioppilaslehti 13 # 10 Kulttuuri
vesa sammalisto
Brändielokuvat
Elokuvan tähti ei enää ole näyttelijä, ohjaaja tai käsikirjoittaja, vaan tuotemerkki.
voisiko seuraava kotimainen hittielokuva olla sydämeenkäypä komedia Fazerista? Draamaelokuva Itellasta? Toimintajännäri Nokiasta? Voisi. Tänä syksynä teattereihin on tulossa elokuva, jonka pääosassa ei ole kuuluisa näyttelijä, jota ei ole tehty kiinnostavan kirjan pohjalta ja jota ei myydä ohjaajan nimellä. Brändielokuvan lähtökohta ei ole valmis tarina, ei edes henkilö vaan - niin, tuotemerkki. lokakuun 22. päivä teattereihin saapuva The Social Network on elokuva Facebookista. Tarina pyörii Facebookin synnyn ympärillä, mutta todellinen aihe on Facebookin brändi. Alienista ja Gladiaattorista tunnettu ohjaaja Ridley Scott työstää parhaillaan elokuvaa Monopoli-lautapelistä. Siinä ei ole tarinaa nimeksikään, mutta brändi tunnetaan ympäri maailman. the Social Network ja Monopoli eivät ole ensimmäisiä brändielokuvia. Esimerkiksi vuonna 2007 valmistunut Transformers pohjautui robottileluihin ja niiden tuotemerkkiin. Optimus Prime -muoviukkelissa on kuitenkin kosolti tarinaa verrattuna Facebookelokuvan aiheeseen. Brändielokuvassa aiheen voi tiivistää yhteen logoon. Siksi onkin sopivaa, että The Social Networkin alkuteksteissä elokuvan nimestä on tehty Facebookin logon näköinen. brändi tuo elokuvaan aiheen lisäksi myös yleisön. Elokuvatähdille maksetaan miljoonia, koska yleisö tuntee heidät. Brändillä on samanlainen vaikutus. The Social Network -elokuvan markkinoinnissa on keskitytty vain yhteen asiaan: Facebook, Facebook, Facebook. Bränditutkija Kirsti LindbergRepon mukaan brändiin tulee uusi ulottuvuus elokuvan kautta. Yksittäisen ihmisen brändikokemuksesta tulee kollektiivinen elämys. "Jokaisella käyttäjällä on oma suhteensa Facebookiin. Elokuva muuttaa suhdetta ja tekee siitä kollektiivisen ja julkisen. Brändin tunnetason kytkentä muuttuu." Brändielokuva ei siis tyydy toistamaan brändin sisältöä, vaan tulkitsee sitä uudella tavalla. brändielokuva ei välttämättä suhtaudu aiheena olevaan brändiin positiivisesti. The Social Network ei ole Facebookin tuottama, eikä anna palvelusta tai sen perustajista kovin myötämielistä kuvaa. Facebookin isä Mark Zuckerberg näyttäytyy kusipäänä, jonka mulkuimmat piirteet
toimivat vertauskuvana Facebookille kokonaisuudessaan. Elokuva pyytää sen sijaan katsojaa miettimään, mitä palvelun kautta eletty elämä todella pitää sisällään. Tästä huolimatta elokuva ei kaihda aiheensa maineella ratsastamista. toinen kriittinen brändielokuva on jo vuonna 1985 tehty The Coca-Cola Kid. Elokuvan on ohjannut Jugoslaviasta maanpakoon joutunut Dusan Makavejev, ja se käsittelee limsabrändiin liittyviä teemoja kuten kulttuuri-imperialismia. Elokuva tehtiin ilman Coca-Cola Companyn lupaa. Tekijöitä ei haastettu oikeuteen, koska firma koki, että brändi esitetään elokuvassa myönteisessä valossa. Vähän noloa kriittiselle brändielokuvalle. yleisöllä on suhde tunnettuun brändiin. Se tekee brändistä arvokkaan myös Hollywoodissa. Kun brändi on riittävän tunnettu, saattaa elokuvapomo ottaa yhteyttä. Niin kävi suomalaisille pelisuunnittelijoille, joiden iPhone-puhelimelle tarkoitetusta pelistä tuli hitti. "Kun Angry Birdsia oli myyty kuu-
si ja puoli miljoonaa kappaletta, Hollywoodista otettiin meihin yhteyttä", pelin kehittäneen Robio Mobilen PR-pomo Ville Heijari sanoo. "He sanoivat, että teillähän on selkeä, merkittävä franchise käsissänne. Tunnistettavat hahmot, värikäs, perheystävällinen maailma. Pelaajia ja faneja kaikista ikäluokista." Angry Birds on peli, jossa ammutaan lintuja ritsalla possujen linnoituksia kohti. Pelissä ei juuri ole tarinaa. Tärkeintä on itse pelaaminen. Peli tiivistyy ikoniseen kuvaan vihaisesta linnusta, jolla ei ole jalkoja. Angry Birds -elokuvan tarkoitus on hyödyntää pelin brändiä laajaalaisesti eri medioissa. Heijarin mukaan linnut pitää saada esille. "Meillä on selkeä julkinen strategia: me halutaan olla joka paikassa, kaikkien saatavilla." Puhetta on ollut myös sarjakuvasta, ja pehmolelut ovat jo prototyyppivaiheessa. Seuraava suomalainen hitti ei ehkä siis olekaan Nokia-elokuva, vaan elokuva pienestä, vihaisesta linnusta. juhana pettersson The Social Network elokuvateatteraissa 22.10.
stanley kramer productions
dc comics
hasbro
1951 Kauppamatkustajan kuolema Näytelmästä otetaan elokuvaan tarina ja hahmot.
1978 Teräsmies Sarjakuvasta otetaan elokuvaan hahmo, mutta tarina keksitään itse.
2007 Transformers Elokuva perustuu lelusarjaan. Elokuvalla myydään leluja ja leluilla elokuvaa.
2010 The Social Network Elokuvan aiheena on Facebook. Koska brändi ei sisällä tarinaa tai hahmoja, ne ammennetaan Facebookin historiasta.
ylioppilaslehti 13 # 10 Jälkinäytös
23
le. "Seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumisessa on Suomessa vielä merkittäviä puutteita esimerkiksi bdsm:n, transvetisismin, fetisismin ja polyamorian kohdalla. Mainitut seksuaaliset suuntautumiset ovat Suomessa luokiteltu sairauksiksi, mikä vaikeuttaa seksuaali-identiteetin löytämistä ja hyväksymistä", Särelä sanoo. 3. Ihmisille, jotka kokevat bdsm:n tai fetissit osaksi seksuaalista identiteettiään. Tervetulleita ovat myös ei-akateemiset kinkyt. Jäseneksi voi liittyä myös osoittaakseen tukensa seksuaaliselle tasa-arvolle. Yhdistys on perustettu vuonna 2009 ja jäseniä sillä on noin 70.
4. Sidontaharjoitukset, joihin ei tarvitse omaa paria, joka toinen maanantai. Seuraavat treenit 25. lokakuuta Domus Gaudiumissa. Perjantaina 29. lokakuuta Uudella ylioppilastalolla järjestetään teemakeskustelu aiheella "Kinkyidentiteetti yhteiskunnassa" jossa alustajina toimii muun muassa Sexpo-säätiön hallituksen puheenjohtaja Tommi Paalanen. www.akateemisetkinkyt.fi Akateemiset ulkoiluttajat 1. Koiria ja niiden kavereita, yhteislenkkejä sekä koira-aiheisia luentoja ja koulutuksia. Akateemiset ulkoiluttajat tapaavat välillä myös ilman koiria.
2. Jotta koiratietous leviäisi ja kaikki yliopiston koiraihmiset yhtyisivät. "Haluamme jakaa ideoita ja tietoa koirien kanssa puuhailuun tutustumalla esimerkiksi erilaisiin harrasteisiin ja koulutusmenetelmiin", kertoo järjestön puheenjohtaja Susanna Paavola. 3. Koiraihmisille. Oman koiran omistaminen ei kuitenkaan ole jäsenyyden edellytys. Keväällä 2009 perustetulle järjestölle on kertynyt noin sata jäsentä. 4. Missä milloinkin. akateemiset.ulkoiluttajat@hotmail. com
Jumaluusopillinen miesten saunaseura 1. Saunomista, kaljanjuontia ja jumaluusopillisia keskusteluja. Pöytäkirjakielenä seura käyttää latinaa ja mottona on Memento mori. Seuralla on myös aikakauslehti Encyclica Mundi, jolla on ollut neljä eri päätoimittajaa. Yhtään numeroa ei ole vielä ilmestynyt. 2. Jotta teologiset kysymyksiin löydettäisiin vastauksia. "Yhdistyksen tarkoitus on tukea jäsenten keskinäistä viisaudellista, akateemista ja yhteiskunnallista sivistystä, edistää suomalaista saunakulttuuria sekä toimia jäsenten kollegiaalisena eet-
tisenä reflektiopintana", kertoo puheenjohtaja Janne Keränen. 3. Vain teologisen tiedekunnan opiskelijoille. Nimestä huolimatta myös naiset hyväksytään, eikä latinan kielen osaaminenkaan ole pääsyvaatimuksena. Vuonna 2005 perustetulla seuralla on parikymmentä jäsentä. 4. Keräsen mukaan järjestön toiminta on ollut telakalla. Seuraava saunailta on hänen mukaansa kaikille avoin fuksisauna, mutta sen ajankohta on vielä auki. decanus@serviecclesiae.org ann-mari huhtanen
nykysuomen sanakirja
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
Jälki-istunto
(subst.) 1) Käymälässä asiointi, josta jää näkyvä jälki wc-istuimen keraamiseen kulho-osaan. 2) Peruskoulussa käytetty rangaistus, jossa koulun järjestyssääntöä rikkonut oppilas joutuu jäämään määräajaksi luokkaan istumaan varsinaisen oppitunnin jälkeen. "Joku oli käynyt jälki-istunnolla Porthanian vessassa. Teki mieli tarttua pönttöharjaan, mutta vaihdoin eriötä."
J
MEILTÄ KAIKKI OPISKELUUN!
KURSSIKIRJAT, SANAKIRJAT, OPPAAT JA MUUT TÄRKEÄT KIRJAT AINA EDULLISIN OPISKELIJAHINNOIN.
Syyskautemme alkoi!
Fiesta, Taistelu, Harmony, PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Jooga, Step, Kiinteytys, Bailatino, Afro, Salsa, Muokkaus, Venyttely, Pilates, Groove, Niska-selkä...
Meillä voit liikkua
kertamaksulla sarjalipulla kausikorteilla vuosikorteilla
aina edullisesti!
Kaupungin laajin valikoima ohjattuja tunteja käytössäsi satoja vaihtoehtoja joka viikko!
yliopistokirjakauppa.fi
HELSINKI Porthania Yliopistonkatu 3
Uutta! Porthaniassa nyt myös lukiokirjat.
ESPOO Teknillinen Korkeakoulu Otakaari 11
Adlon Center Kamppi Stockmannilla Sörnäinen
Runeberginkatu 44 Simonkatu 9 Salomonkatu 17 C, 2. krs Aleksanterinkatu 52 B, 7. krs Sörnäisten rantatie 33 D, 4. krs
puh. 4153 3540 puh. 4153 3500 puh. 4153 3530 puh. 4153 3560 puh. 4153 3570